• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen jari.nieminen@isannointiverkko.fi Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkoditlkv.fi www.omatkoditlkv.fi Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 48-49 - 2016 Uskalla olla upea! 70? ? Geelilakkaus, kädet ja jalat Hemmottele jalkoja: ? Jalkahoito + geelilakka 2h 47. vuosikerta - Nro 22 Avoinna: Ark 09-20.30, La 11-20.30, Su 12-19 Ark. 9.00-11.00 79? 40? ? Pikkujoulumeikki Sinulle ja ystävällesi: yhteishintaan ? Pikkujoulumeikki + geelilakka, kädet La 11.00-13.00 110? Tarjoukset voimassa 18.12.2016 saakka Jouluksi meiltä lahjakortit, käsitöitä ja uniikit korut! Varaukset ja tiedustelut: Leena 040 5533 087 Hämeentie 26, 00530 Helsinki Jouluglögi vain Tervetuloa! Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa 5.12. Ma 9.30, tervetuloa! EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Avoinna joka päivä klo 9-02 t Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) JOULUSIIVOUKSET a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa a. johon pukin on mukava tull MÄKIKUPLA . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! eude -oik Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 A Ravintola : a rk a n n i Avo ? Tarjous voimassa koko joulun ajan TULE, KOE JA IHASTU! www.kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, 00510 Helsinki 100 Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
• KALLIO LEHTI 2 Viikot 48-49 MILJA SARKOLA Ohjaus Tarja Koskela TÄNÄÄN 30.11. klo 19 ja viimeiset 2.12., 3.12., 7.12., 9.12., 10.12., 14.12. Viimeinen esitys 16.12. Liput: www.teatterikultsa.?i tai ovelta. Käenkuja 6-8, Sörnäinen, Helsinki. HOITOA ALKOHOLISMIIN Kauniita, jouluisia, edullisia istutuksia Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. alk. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. chef wotkin?s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 10? tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi Viipurin Kukka Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Hietalahden kauppahalli HAKANIEMEN HALLI il k s B ar M TUOREEN LIHAN ERIKOISMYYMÄLÄ hake Joulunajan tarjoukset Hakaniemen halli, 00530 Helsinki Avoinna ma-pe 8-18, la 8-16 Puh: 09 - 753 8378 ? www.reininliha.fi Hot shakes Ginger Bread Shake 4,50? 6,00? HAE OMASI lehtipisteestä! tai tilaa kotiinkannettuna. ERIKOISHINTA NRO 5/2016 Pientalon energia 4,90 IRTONUMERO 6,80 ? Tiilitalo ja puulämmitys Pyörteen perheen valinta Lyhyempi suihku säästää SATOJA EUROJA TULILATTIALÄMMITYS tuo myös kosteusturvaa Lämpö talteen suihkuvedestä TALOMESTARI uusimmassa lehdessä mm. KISSAFANI uusimmassa lehdessä mm. ? VIENO hermostui koiraan ja muutti naapuriin. ? MUUTTOVALMIIDEN omakotitalojen suosio kasvaa. ? KARVA-KAVERIT käyvät ilahduttamassa vanhuksia ? SUIHKUVEDEN lämpö talteen. INTO RAV O? HOIT MAALÄMPÖjärjestelmät usein ylimitoitettuja (Ensi vuonna 5 numeroa) Tilaan 40,00 67,00 47,00 49,00 67,00 45,00 Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka UUD NEU ET ? ? VIN VOT KIT i muutt? Vieno uriin naapsi kissa mik kotoa? e lähte ROTUESITTELYSSÄ SFINKS 63,00 40,00 55,00 63,00 33,00 1. luokan postimerkki Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n ON o SAMSilman maa kissa! isoin esitt elyss 45,00 ä to karvfianx s Rotu Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Antiikki ja Taide Ase ja Erä Ekoelo Hevosmaailma Kiinteistö ja Isännöitsijä Kissafani T ? UU alle, auton Jade o murtui lanti issa istok ToimPO PENA S E P rä ä keh ssin pois stre a hoita Killelella huo asta ir a s änsä isäntä 33,00 Laskeneet kustannukset lisänneet aurinkosähköä 6/20160 6,6 ? PIENILLÄ arjen teoilla isot säästöt. n 6 numeroa vuodessa. MEIDÄN KOIRA uusimmassa lehdessä mm. ? SAKSANPAIMENKOIRA Topi on Instagram-julkkis, jolla on jo yli 30 000 seuraajaa. ? MÄYRÄKOIRA Martta pelasti luolaan pudonneen Ritan, joka ehti olla loukossaan 11 vuorokautta. ? RALLY-TOKO on Suomessa verraten nuori laji, mutta sen suosio on koko ajan kasvussa. 40,00 ? RANSKANBULLDOGGI rotuna ja harrastuskoirana. 6 numeroa vuodessa.
• Viikot 48-49 47. vuosikerta ? nro 22 Ajankohtaista Joukkoliikenteessä lisävuoroja ??Helsingin seudun liikenne HSL järjestää lisälähtöjä busseille, metrolle ja raitiolinjalle 5 pikkujoulukaudella 18. joulukuuta asti. Bussit ajavat lisälähtöjä myöhäisiltaisin perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, joten ensimmäinen lisälähtöjen yö on perjantain 18. lokakuuta jälkeinen yö. Lisälähtöjä on Helsingin linjoilla 20N, 39N, 43, 65, 67, 68, 71, 72N, 85N, 92N, 94N ja 97N sekä seutulinjoilla 132NT, 231N, 235N ja 411. Metro liikennöi pikkujoulukaudella kaksi tuntia tavallista pidempään perjantain ja lauantain jälkeisinä öinä. Raitiolinjalla 5, joka liikennöi Rautatieaseman ja Katajanokan terminaalin väliä, on lisäliikennettä perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Linja liikennöi Katajanokan terminaalin laivojen kulkuaikoina 5-10 minuutin vuorovälillä. Pasilan väliaikaisen aseman sisäänkäynti Ratapihantielle. Havainnekuva: YIT. Keski-Pasila uudistuu ? väliaikainen asema ja uudet liikennejärjestelyt ??Keski-Pasilan mittava uudistuminen etenee Pasilan aseman ja alueen liikennejärjestelyjen muutoksilla. Väliaikainen asema otetaan käyttöön maaliskuussa 2017 ja se palvelee matkustajia syksyyn 2019 saakka, jolloin uusi Pasilan asema valmistuu. Väliaikaisen aseman käytöllä on vaikutuksia myös joukkoliikenteeseen. Pasilaan väliaikainen asema Pasilan nykyinen asema puretaan asemahallin lattiatasoa myöten ja rakennustöiden ajan on käytössä väliaikainen asema. Uudesta asemasta tulee osa Keski-Pasilan keskukseksi rakennettavaa Triplaa. Väliaikainen asema toteutetaan siltarakenteena: asemasilta kulkee raiteiden päällä, siirtymäsilta vie Ratapihantien yli ItäPasilan puolelle ja yhdyssiltaa pitkin kuljetaan siirtymäsillalta Opastinsillalle. Asemasillan itäpäässä on kolmikerroksinen väliaikainen asemarakennus, jossa on lämpimiä odotustiloja sekä kaksi liiketilaa. Noin 10 metriä leveältä asemasillalta on hissit ja portaat jokaiselle laiturille. Siirtymäsilta Ratapihantien yli Veturitorille on noin viiden metrin levyinen ja sen itäpäädystä on kulku katutasoon portaita pitkin tai hissillä. Aseman saattoliikenne on Veturitorilla, samoin kuin 130 pyöräpysäköintipaikkaa. jetaan kesäkuussa 2017 ja sen purku aloitetaan. Osa väliaikaisen aseman siltarakenteesta on jo paikallaan. Loppuvuoden aikana rakennetaan Ratapihantien ylittävä siirtymäsilta sekä Opastinsillalle vievä yhdyssilta. Niiden perustustyöt vaikuttavat jonkin ver- ran liikenteeseen. Töistä tiedotetaan erikseen. Ajoyhteys Veturiparkkiin säilyy entisellään. Pasilan asema on Suomen toiseksi vilkkain asema, jolla pysähtyvät kaikki junat lukuun ottamatta Pietariin kulkevaa Allegroa. Matkustajille on väliaikaisella asemalla odotustiloja sekä asemarakennuksessa että asemasillalla. Asemalla on myös Rkioski, Subway-ravintola ja WCtilat sekä VR:n ja HSL:n lippuautomaatit. Lisäksi junalippuja voi ostaa R-kioskilta ja itsepalvelukanavista. Sivu 7 Käyttöön maaliskuussa Väliaikainen asema otetaan käyttöön maaliskuussa 2017 ja se palvelee matkustajia syksyyn 2019 saakka, jolloin uusi Pasilan asema, Triplan kauppakeskus ja pysäköintilaitos valmistuvat. Kevään 2017 ajan väliaikainen ja nykyinen asema ovat yhtä aikaa käytössä. Nykyinen asema sul- Guggenheim -esitys jäi pöydälle ??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi pienin muutoksin esityksen kaupungin ensi vuoden talousarvioksi. Valtuusto käsitteli talousarviota ensimmäisen kerran 16. marraskuuta. Esitys Guggenheim-museon perustamisesta jäi odotetusti pöydälle. Seuraavan kerran asia oli esillä kahden viikon kulutttua. Kaupunginhallitus lisäsi yksimielisesti talousarvioon 10 miljoonaa euroa käytettäväksi opetustoimeen ja 11,5 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveystoimeen muun muassa vanhusten kotihoidon palveluihin. Kaikki muutokset näkyvät varsinaisessa päätöstiedotteessa. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen, jossa kehotetaan kaupunginkansliaa antamaan selvitys  Länsimet- ron liikennöinnin viivästymisen syistä ja kaupungille aiheutuvista lisäkustannuksista siinä vaiheessa, kun  Länsimetro Oy:n teettämä selvitys on valmistunut. Sen on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä. Asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa tammikuussa 2017. Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen hätämajoitusta koskevan aloitevastauksen. Siinä edellytetään, että sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoituksesta muutetaan siten, että henkeä tai terveyttä uhkaavissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään perustuslain vaatimalla tavalla kaikille kansalaisuudesta, kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta. Asia menee vielä valtuuston käsittelyyn. Talvikaudella Helsingissä on kahmalokaupalla maksuttomia Koko Suomi luistelee Helsingissä -luistelutapahtumia. Kuva: Akifoto oy/liikuntavirasto Koko Suomi luistelee Helsingissä ??Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena vuonna 2017 Helsingissä järjestetään taitoluistelun MM-kilpailut sekä pikaluistelun nuorten MM-kilpai- lut. Näiden arvokilpailujen kunniaksi molemmat lajiliitot sekä Helsingin liikuntavirasto ovat mukana Koko Suomi luistelee -projektissa, joka innostaa suo- malaisia luistimille, vaalimaan luistelutaitoa ja nauttimaan luisteluliikunnasta. Sivu 7
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Yleisönosasto Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22 Asukkaat eivät kaipaa suuria neliömääriä asuntoihinsa H uoneistokeskus selvitti suomalaisten asumistoiveet. Lähes neljäsosa (24 %) suomalaisista sanoo vaihtavansa asuntoa erittäin tai melko todennäköisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla asunnonvaihdon todennäköisyys on suurempi kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Heistä lähes puolet on erittäin tai melko todennäköisesti vaihtamassa asuntoa seuraavan kahden vuoden aikana. Suomalaisten yleisimmät syyt asunnonvaihtoon ovat halu parantaa asumisen tasoa sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve. Tiedot selviävät Huoneistokeskuksen Kantar TNS:llä teettämästä tutkimuksesta. Suomalaisten yleisimmät syyt asunnonvaihtoon ovat halu parantaa asumisen tasoa (27 %) sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve (20 %). Nuorimmilla vastaajilla yleisin syy muuttoon on työ- tai koulutuspaikan saanti: sen ilmoitti syyksi 37 % 20?24-vuotiaista vastaajista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kaipaa valtavia asuntoja, vaan toiveasunnon koko sijoittuu 68 prosentilla suomalaisista 40 ja 100 neliömetrin väliin. Nuorilla ja yksinasuvilla myös alle 40 neliön asunnot ovat toiveissa. Asunnon etsijät painottavat nyt neliömäärän sijaan muita ominaisuuksia kuten asunnon sijaintia, Huoneistokeskuksen vt. toimitusjohtaja Lea Jokinen sanoo. Asunnon ikä ei ole merkittävä tekijä toiveasunnon valinnassa, mutta noin joka kymmenes suomalainen toivoo asuntonsa olevan uudiskohde. Suomalaisten tärkeimmät asumisympäristön ominaisuuksiin liittyvät toiveet ovat asuinympäristön rauhallisuus, hyvä maine sekä palvelujen läheisyys kävelyetäisyydellä. Asumisympäristön rauhallisuuden tärkeys kasvaa, kun vastaajan ikä tai talouden koko kasvavat. Asuinympäristön rauhallisuuden arvioi erittäin tai melko tärkeäksi 77 % suomalaisista, hyvän maineen 68 % ja palveluiden läheisyyden kävelyetäisyydellä 62 % vastaajista. Naisille palveluiden läheisyys on tärkeämpää kuin miehille: naisista 68 % piti palveluiden läheisyyttä joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, miehistä näin näki 56 %. Reilut puolet (54 %) suomalaisista toivoo, että asunnon ympärillä olisi paljon luontoa. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä 41 prosentille Uudenmaan alueella asuvista suomalaisista. Kaikista suomalaisista hyvät joukkoliikenneyhteydet arvioi erittäin tärkeäksi toiveasunnon ominaisuudeksi vain 27 % vastaajista. Tutkimuksessa asunnon tilaratkaisuista tärkeimmiksi nousivat avara pohjaratkaisu, parveke ja runsas vaatteiden säilytystila. Leif Söderlund Veteraanin muistolle ??Näin itsenäisyyspäivän aikoihin muistui mieleeni haastattelu, jonka tein muutamia vuosia sitten. Istuimme silloin Kinaporin kuppilassa Kurvissa, Veikko Lindberg, rintamamies ? nyt jo vainaa ? ja minä. Veikko oli Valkan kundeja, syntynyt Panaisella Guntsilla. Hänet oli kutsuttu väkeen joulukuussa 1941. Syksystä 1943 heinäkuulle 1944 Veikko oli etulinjassa rajajääkärikomppanian panssaritorjuntajoukkueessa. ? Veikko kertoi, että kesäkuussa 1944 vetäydyttiin Vuoksen ylitse Äyräpään kohdalla Vuosalmelle ja sieltä Ihantalaan, yöllä 25. ? 26. kesäkuuta oli ajettu polkupyörillä kohti sodan kiivainta painopistettä, siis kohti Talin ? Ihantalan aluetta. Komppania ryhmittyi asemiin Talin myllyn ja Ihantalan kirkon väliselle tielle. Oltiin saatu vähän aikaisemmin panssarinyrkit ja panssarikauhut.- Saimme puolen tunnin pikakoulutuksen. Minä ja korpraali Nenonen ja sotamies Tainio muodostimme yhden panssarikauhuryhmän, Veikko kertoi. Ja jatkoi, että vastahyökkäykseen ryhdyttiin seuraavan päivä , 27. kesäkuuta, toivottua tulosta ei kuitenkaan saavutettu, koska JR 48 porukka oli lähtenyt vetäytymään. Taistelun tuoksinassa saimme yhden venäläisen sotavangiksi, hänet ja haavoittuneet lähettiin rintaman taakse. Panssarinyrkillä uhaten pysäytimme pakenevan saksalaisen rynnäkkötykin, lastasimme haavoittuneet siihen ja panimme pari konepistoolimiestä vartioimaan, etteivät saksalaiset heitä haavoittuneita kyydistä. Ja Veikko jatkoi: vihollinen aloitti kovan painostuksen ja oli vetäydyttävä Ihantalan tieltä Ruunankorven ? Leipäsuonlinjalle. Taistelu oli yhtä hullumyllyä ja minun elämäni kovin kokemus. Vihollisen panssarivaunut tunkeutuivat väkisin läpi, mutta kyllä niitä tuhottiinkin! Korpraali Ville Väisänen tuhosi pelkästään tässä taistelussa kymmenkunta panssaria, saaden sitten itsekin surmansa ? ja Mannerheim-ristin. ? Veikko kertoi, että yksi panssari pääsi liian lähelle. Heitä oli kuusi miestä piiloutuneina kiven taakse kun kranaatti räjähti aivan vieressä , - meitä oli kaksi elossa ja päätimme vetäytyä kauemmaksi. Kaveri sanoi minulle, että selkäsi on veressä, taidat olla haavoittunut. Lykkäsin käteni kesäpusakan sisään ja Viikot 48-49 kokeilin selkääni. Totesin, että ei hätää, se on toisten verta. Emme päässeet pitkälle, kun näimme kuinka meitä ahdistellut panssari tuhottiin. Joukostamme katosi 50 miestä, heidät julistettiin kuolleiksi v.1947 ja kaatuneita kerättiin yli 80. ? Veikko muisteli, että viime hetkessä Laguksen joukot ja 6.divisioona tulivat mukaan Ihantalan taisteluun. Neuvostojoukkojen hyökkäys pysäytettiin. Rajajääkäripataljoonan rippeet siirtyivät viikoksi reserviin rintaman taakse ja sieltä Vuosalmelle vastaiskuporukkaan ja aselevon jälkeen siviiliin. Oli juotu kahdetkin kahvit ja syöty hillomunkit. Lähdettiin. Veikko heilautti kättään ja kiiruhti kuutosen raitiovaunuun. Siinä hän meni, Ihantalan suurtaistelun voittaja, Suomen pelastaja, reippaana ja ryhdikkäänä. Ilman häntä ja muita hänen kaltaisiaan eivät kenraalit puhuisi korulauseitaan. Ei olisi Hakulinen voittanut kultaa Oslossa, ei Kekkonen ollut presidenttinä eikä Koivisto ? Halosesta puhumattakaan. Länsimetron viivästyksen kustannukset kohtuuttomia ??Laura Rissanen joka tietääkseni on edelleen kokoomuslainen kertoo: Miten kannattaa ottaa oppia tamperelaisista, kun hän muistuttaa Länsi-Metron kalleudesta! Kuten monet tietää olen ollut useat vuodet Kommunistisen Työväenpuolueen (KTP) rp:n ehdokkaana eri vaaleissa, mutta olen ennenkin tuonut esiin, että jos  kokoomuslainen pu- huu järkeviä, niin häntä pitää arvostaa ! Omasta mielestäni helpommaksi tulisi mikäli espoolaiset menisivät ensimmäisiin vaunuihin jotka lyhyempinä irrotetaan Lauttasaaressa ja taas kytketään, kun ne on käyneet Espoossa! Näin tehtiin aikoinaan, kun Raumalle vielä kulki juna, niin Poriin menevät olivat ensimmäisissä vaunuissa jotka irro- tettiin muistaakseni Peipohjassa kyseisen pysäkin kohdalla ja Porin juna jatkoi omaan suuntaansa ja Raumalle menevät jatkoivat yleensä ?Lättähatulla?  omaan suuntaansa! Näin voitaisiin menetellä myös Espoon suhteen vai onko tämä nyt niin vaikeaa ? Lassi Tiittanen Ensi vuoden tuloveroprosentiksi 18,5 ??Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli ehdotuksesta kaupungin ensi vuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017 - 2019. Talousarviota koskevat äänestykset pidetään keskiviikkona 30. marraskuuta. Valtuusto vahvisti vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 18,5 %. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi valtuusto päätti 0,93% ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroksi 0,41%. Kaupunginvaltuusto päät- ti kaupungin hallintosäännöstä, joka tulee voimaan uuden organisaation aloittaessa 1. kesäkuuta 2017. Hallintosäännöstä päätettiin nyt kokonaisuudessaan. Sen pääperiaatteet hyväksyttiin jo kesäkuussa. Valtuusto hyväksyi äänestysten jälkeen hätämajoitusta koskevan aloitevastauksen. Siinä edellytetään, että sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoituksesta muutetaan siten, että henkeä tai terveyttä uhkaa- vissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään kaikille kansalaisuudesta, kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta. Kyselytunnilla valtuusto keskusteli sosiaali- ja terveysviraston lähisuhdeväkivallan vastaisesta kampanjasta, jonka teemana on tänä vuonna välinpitämättömyys lapsia kohtaan. Kampanjan toteutus herätti paljon arvostelua mutta se sai myös tukea ja kiitosta valtuuston keskustelussa. Puheenvuoro Hidastamalla vauhtia maailma avartuu ??Adventti aloittaa aina alusta. Adventin opetus on yksinkertainen: Vauhtia hidastamalla voit avartaa maailmaasi. Adventti aloittaa joulun valmistamisen. Juhlan valmistukseen kuuluva paasto panee miettimään mitä kaikkea ilman voisit selvitä, mistä kaikesta voisit luopua. Tasan neljäkymmentä vuotta sitten adventti auttoi minut eroon piipusta. Olin ehtinyt jo piintyä tupakoitsijaksi. Vain kahdesti vuodessa jaksoin pitää taukoa. Adventista jouluun neliviikkoisen pikkupaaston ja pääsäisen seitsenviikkoisen ison paaston. Paaston olemukseen kuuluu turhasta luopuminen ja olennaisimpaan keskittyminen. Tupakatta oleminen otti lujille. Mutta ihme kyllä onnistuin sinnittelemään Sitten kun paasto päättyi ja joulu oli ohitettu tuona vuonna kuljin vielä pitkät viikot piippu taskussa - kaiken varalta. Mutta äkkiä piiputon elämä alkoikin tuntua houkuttelevalta, olo kevyemmältä. Teki mieli lenkille, luontoon, hiljaisuuteen. Lopulta jätin piipun pois taskuista ja laskuista. Kumma kyllä, elämä jatkui vaikka tavat olivat hieman muuttuneet. Noihin aikoihin Tukholman Moderna museet tarjosi minulle elämyksen. Modernia taidetta reunasta reunaan. Yksi teos mykistytti, oli palattava uudelleen ihmettelemään sitä. Suurikokoisen juuttikangastaustaisen taulun keskellä oli piippu, ei mitään muuta. Tuijotin aikani ja äkkiä vä- lähti päässäni idea. Haluan seinälleni piippu-taulun. Opettajatoverini, kuvanveistäjä Atte Poppius opetti samassa koulussa puutöitä. Piirsin hänelle hahmotelman ideastani ja ojensin Atelle piippuni pantavaksi ruotsalaiseen asentoon. Ja samalla annoin hänelle kolmivuotiaan esikoiseni Kulosaaren puistosta poimiman laudanpalan, johon taiteilija poltti numerot 28.11.1976. Näin syntyi piippu-teos jonka ympärillä tänä adventtina vietetään juhlahetki. Ihmeet ovat joskus yksinkertaisia. Adventtina ihmetellään Jeesuksen valintaa, ratsastaa nyt aasilla kohti Jerusalemia. Minun adventti-ihmeeni on samaa kaliberia: piippu työhuoneen seinällä. Adventin voima on arvaamaton. Joulu voi olla tontun punainen tai enkelin valkoinen. Adventista alkava paasto on kuitenkin sinipunainen eli violetti, katumuksen, parannuksen ja odotuksen värinen. Adventti on alennuksen ja ylennyksen taitekohdassa. Se kuuluttaa että elämä aloitetaan aina alusta. Myös kirkkovuosi alkaa, turhat luulot haihtuvat ja uusi aika astuu tilalle. Adventti todistaa, että hidastamalla vauhtia voi elää avarammin. Aasin vauhdilla päästään parempaan tulokseen kuin ehättämällä. Jos onnistuu hidastamaan menoaan, voi paremmin nähdä ympärillään tapahtuvan väistämättömän muutoksen. Ei tarvitse tuntea Arthur Blochin Murphyn lakia, mutta voi tuntea is- Veli-Matti Hynninen tuvansa kuin junassa selkä menosuuntaan. Vaikka into ja toivo olisi jo menetetty, aikaa ei ole vielä kokonaan hukattu. Adventti on sitä, että tulevaisuus on juuri tässä, tällä kohden missä nyt olemme, eikä sitten vasta. Adventti ei ole ajanpuutetta vaan sitä, että aika ja tila ovat yhtä. Kaikki aika, tuleva, mennyt ja nykyinen sulavat yhteen. Siitäkö johtuu että usein oikeiksi tahtomamme valinnat tuntuvat vääriltä? Adventista kaikki alkaa, mutta odotus ei pääty jouluun, koska joulu yltää ikuisuuteen. Jumalan ihmiseksi tulon ihmettä ei voi selittää, mutta sen voi kohdata ja kokea. Amerikan ja Viron presidentinvaalit viittaavat tosiasiaan, että maailman tapahtumat ja ihmisten toimet eivät ole ikinä ennustettavissa. Trump ja Kaljulaid eivät ole poikkeus vaan sääntö, että elämä yllättää. Maailma, joka on joka suuntaan täynnä yllätyksiä, toimii odotusten vastaisesti, koska se on elämän mieli. Voimmeko siis optimistisesti tuudittautua uskoon että elämme turvallisessa maailmassa. Vai onko liian pessimististä pelätä, että se ei ole totta. Veli-Matti Hynninen
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 5 Kolumni Sähköinen postilaatikko Lasse Liemola. Stadin kundi isolla lavalla ? Stadilainen Big Band komppaa ??Lasse Liemola Hits with Mosabacka Big Band? konsertti Opistotalolla 15.12..klo 19:00 Nuorisoidoli Lasse Liemola on kahdeksankymppisenä hurjassa vedossa ja uudet sovitukset Mosabacka Big Bandin säestämänä antavat hänen hiteilleen vielä lisää potkua. Tähti on kypsynyt tulkitsijana ja Markku Renko on sovittanut Lassen tunnetut kappaleet uuteen loistoon. Lasse Liemola levytti ensimmäiset kappaleensa nuorisokulttuurin murroksessa 1957 noin 60 vuotta sitten . Levytyksiä tehtiin parissa kymmenessä vuodessa yli 60 kappaletta ja ne soivat ja jäivät nuorison tajuntaan. Jazz-muusikot johtivat levy-yhtiöitä ja ihmettelivät miten nuori- son nopeasti soittama blues yhtäkkiä valtasi markkinat. Vanhempi muusikkopolvi luuli hallitsevansa tämänkin genren ja sovitti rock kappaleita suurille kokoonpanoille, mutta toisin kävi ? nuoriso muutti kaiken: laulajat, soittajat, musiikkityylin ja kokoonpanot. Lasse Liemola oli tämän murroksen ensimmäinen esikuva ja ilmentymä. Energisen iloinen esiintyminen ja dynaaminen ote ja komea ulkonäkö yhdistettynä helposti tunnistettavaan ääneen sulatti teinityttöjen sydämet. Lasse oli ilmeinen luonnon- lahjakkuus. Alun esiintymisissä sai ja tulikin kuvastua nuoruuden herkkyys ja kokemattomuus. Lähestymistapa musiikkiin oli tuore. Lassen ensimmäiset levytyskappaleet olivat tuttuja ikivihreitä. Lassen laulamasta englantilaisesta skifflestä ja Paul Ankan kappaleista muodostui lopulta Lassen oma ohjelmisto ja se sai huiman suosion. Torstaina joulukuun 15. klo 19:00 avautuu ?kultainen 50 ? 60-luku? Opistotalon Juhlasalissa Lasse Liemolan ja Mosabacka Big Bandin vauhdittamana ja uusin maustein terästettynä. MBB.n kapellimestari Markku Renko on antanut sovituksillaan tutuille melodioille uudet vaatteet ja Lasse pitää huolen siitä että hänen laulunsa noilta vuosilta tulevat tuoreena ja sykähdyttävinä jälleen mieleemme. Talven keskelle voi tuskin ajatella lämmittävämpää iltaa! ??Mediassa on kerrottu, että maan hallitus suunnittelee kaikille kansalaisille omaa sähköistä postilaatikkoa. Mitä se sitten tarkoittaisi? Siitä ei ole kuultu vielä yksityiskohtia, todennäköisesti kuitenkin postin ja sen jakelun uudelleen organisointia ja työpaikkojen menetyksiä. Sähköisten palvelujen kehittyminen ja lisääntyminen on kuitenkin tosiasia. Netistä ja oma palveluista tulee entistä suurempi osa arkipäivää. Puhelinpalvelu supistuu. Palveluihin pääsee nopeimmin netin kautta. Sinne kerääntyy myös paljon sellaista tietoa, mitä tarvitsemme arkielämästä selviytyäksemme. Kun maailma muuttuu näin suuresti, on pidettävä huoli, että jokainen meistä pysyy kehityksen kärryillä ja saa tarvitsemansa avun ja palvelut yhteiskunnalta, silloin kun tarvitsee. Tässä murrosvaiheessa on otettava huomioon, että eri sukupolvien väliset erot ovat suuret sähköisten palvelujen ja netin käytössä, puhumattakaan kaikkien erilaisten tietokoneiden tai älypuhelinten omistamisessa tai käytön hallinnassa. Olen miettinyt tätä asiaa paljon, myös omakohtaisesti. Netti ja sähköposti tulivat elämääni työelämäni viimeisinä vuosina. Opin silloin niiden käytön perusasiat. Sain aina apua asian- misen kauneudesta. Haavoitetun mutta viisaan Salkan roolissa Elina Jääskeläinen, liiaksi raskautettua äiti-Sigurlinaa esittää Laura Haapa. Esitykset Opistotalon juhlasali, Helsinginkatu 26, 2. krs ke 30.11. klo 19 to 1.12. klo 19 la 3.12. klo 15 su 4.12. klo 15 Vapaa pääsy, kesto noin 2 tuntia 10 minuuttia sisäl- täen väliajan. Suositus 14. ikävuodesta ylöspäin. Ei paikkavarauksia. Halldór Laxness (1902? 1998) on islantilainen Nobelin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1955 palkittu kirjailija. Salka Valka julkaistiin kahdessa osassa vuosina 1931?1932 ja suomennettuna ensimmäisen kerran vuonna 1948. Romaanista on tehty lukuisia elokuva-, näytelmä- ja kuunnelmaversioita. Ääni antaa terapiaa Taas ilta tummentuu, saapuu talvinen yö. Nousee kultainen kuu, sydämein hiljaa lyö. Iltaan myöhäiseen jälleen kuulla saan. Tuttu ääni suloinen hyvää yötä toivottaa. Laskee kultainen kuu ja päättyy pitkä yö. Kun aamu taas avautuu, sydämein hälle lyö. Päivään alkavaan jälleen kuulla saan. Tuttu ääni suloinen uuden polun tasoittaa. Illat öihin päättyy saatossa tähtivyön. Oma silmäin sammuu, nään yön tähtösen. Vaikka unta nään jälleen kuulla saan. Tuttu ääni suloinen tuo uneen terapiaa. Toiveiden tumma yö aamulle kättä lyö. Päivään jokaiseen jälleen kuulla saan. Tuttu ääni suloinen antaa mulle terapiaa. Toivo Levanko lyyrikko sähköisiä palveluita (ainakin netti ja sähköposti), joita kaikki ihmiset tarvitsevat ja osaavat käyttää. Radiolla ja televisiolla on jo lain mukaan kansalaisten tiedon välityksen ja palvelujen tehtäviä. Ne pitäisi vain miettiä uutta tulevaisuutta varten. Samalla pitää päättää, miten jokaiselle turvataan sellainen laite, mikä täyttää tämän tehtävän ja mitä jokainen osaa käyttää. Miten olisi, jos aamulla televisio tervehtisi; ?huomenta Maija, sinulla on postia, paina vilkkuvaa nappia ja katso mitä mukavaa laatikosta löytyy?? Se olisi sähköinen postilaatikkoni. Tai, että soteviraston omahoitaja lähettäisi tekstiviestin tai sähköpostin, että hän on televisiossa sinua varten silloin ja silloin ja kysyy kuulumisiasi ja kertoo terveystietosi ja mahdollisen vastaanottoajan. Tai joku radiokanava olisi valjastettu paikalliseksi palvelukanavaksi. Mahdollisuuksia on varmasti paljon. Nyt vain kaikkien harmaat aivosolut hyrräämään niin, ettei kukaan meistä putoa kärryiltä ja ikääntyessämmekin voimme elää hyvää elämää ja pysyä ajan tasalla. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd www.maijaanttila.net Olli Sarpo Opistoteatteri tuo näyttämölle Sirkushuvia Salka Valka -näytelmän ??Työväenopiston Opistoteatteri esittää Halldór Laxnessin romaaniin perustuvan näytelmän Salka Valka Opistotalon juhlasalissa marras-joulukuussa. Ensi-ilta on keskiviikkona marraskuun 23. päivä klo 19. Näytelmän on ohjannut Harri Liuksiala. Salka Valka on kuvaus ihmisistä pelastususkon ja vallankumousaatteen välimaastossa, vahingoittavasta rakkaudesta sekä luopu- tuntijoilta, kun kone tilttasi tai en osannut jotakin asiaa. Nämä opit olivat tarpeen, kun nyt eläkkeellä ollessani kukaan ei enää seiso takanani eikä opasta minua, jos tulee ongelmia. Uusien laitteiden tai ohjelmien asentamisen olen jo alusta lähtien antanut asiantuntijoiden tehtäväksi. Kerron, että haluan laitteen sellaiseen kuntoon, että nappia painamalla osaan sitä käyttää. Näin olen toistaiseksi pärjännyt. Netistä on myös löytynyt erilaisia nettiguru palveluita, jotka auttavat laitteiden kunnossa pidossa ja ongelmien ratkaisuissa. Mutta entä tulevaisuus? Tiedämme, että suuri joukko ihmisiä ei omista varsinaisia älylaitteita eikä osaa niitä käyttää riittävän monipuolisesti. Mitä tapahtuu heille, kun valtaosa palveluista siirtyisi nettiin ja postiasiat tulisivat omaan sähköiseen laatikkoon? Helsingissä olen yrittänyt useiden vuosien ajan saada kirjastoihin ja ikäihmisten käyttämiin palvelukeskuksiin sekä tietolaitteita että henkilökohtaista opastusta. Kehitystä on tapahtunut, mutta lisää tarvitaan. Kehityskulkua miettiessäni ajattelen kodissa olevia erilaisia laitteita ja niiden soveltuvuutta sähköisten palvelujen käyttöön. Melkein jokaisella on televisio tai radio. Niihin pitäisi luoda sellaisia helppoja ??Ammoinen kollega, roomalainen Juvenalis kirjoitti leivästä ja sirkushuveista kansalaisen eliksiireinä. Noin vuonna 135 kuollut Juvenalis oli satiirikko eikä ehkä tarkoittanut sanoa, että on kansalle hyväksi äänestää yhden maailmanmahdin nokkamieheksi rahoillaan pöyhkeilevä ilveilijä. No, nyt on nyt ja Juvenalis niitä entisaikojen ukkeleita. Leivästä en mene takuuseen, mutta sirkushuveista ei tule pulaa. On se ?jännää ku lannanajo?. Kansa tuijottaa silmät tapillaan vaalikeskusteluksi naamioitua valehtelua, panettelua ja mustamaalaamista. Ja hurraa härskeimpiä puhuvalle. Pysy kanavalla, mainoskatkon jälkeen selviää seuraava putoaja! Mainoskatkon jälkeen niitä kyynelehtiviä putoajia haastatellaan. Ne niistävät nenänsä ja onnittelevat ääni väristen sitä härskeintä va- lehtelijaa. Tunnustavat reilusti tappionsa. Yleisön joukosta kuuluu nyyhkytyksiä. Pysy kanavalla, mainoskatkon jälkeen julistetaan voittaja! Mainoskatkon jälkeen kukitettu yleisöäänestyksen voittaja kiittää kansaa ja pitää puheen. Voittaja lupaa kaikille lisää leipää ja sirkushuveja. Paitsi köyhille, sairaille ja muille vähempiosaisille. Yleisö villiintyy. Pysy kanavalla, mainoskatkon jälkeen voittaja kertoo, miten hän ratkaisee yhteiskunnalliset ongelmat! Mainoskatkon jälkeen voittaja kertoo ensin tunnelmaa keventävän vitsin. Yleisö aplodeeraa ja nauraa. Voittaja suuntaa maagisen katseensa yleisöön ja puhuu. Kertoo uuden, loistokkaan ajan alkavan ihmiskunnan historiassa. Pitää taianomaisen tauon. Jatkaa ja kertoo, että kaikki ongelmat on pian ratkaistu. Hän, nimenomaan hän, näet aikoo lopettaa koko nykyisen yhteiskunnan ryhtymällä korvaaviin toimiin. Lopputekstit ja mainoskatko ennen uutislähetystä. Pysy silti kanavalla! Mainoskatkon jälkeen uutislähetyksessä haastatellaan voittajaa ja kamera näyttää hurmioituneena taputtavaa yleisöä. Urheiluruudussa puhutaan mäkihypyn alennustilasta. Ja ne yleisöäänestyksessä pudonneet luikkivat tuimin ilmein koteihinsa päivittämään Facebookja Twittertilejään uhmakkain sanakääntein. Bauhaus tulossa Vallilaan? ??Bauhaus on tulossa mahdollisesti Konepajan Brunon tilalle. Tapahtumapaikan tilojen muuttaminen myymälätilaksi on alkanut, koska VR on syyskuussa hakenut poikkeamislupaa Pasilan vanhalle konepajalle, kokoonpanohallin muuttamiseksi liitilaksi. Alkusuunnitelmasta tulee ilmi, että tilalle olisi tulossa saksalainen rautakauppaketju Bauhaussin myymälä. Teollisuuskatua reunustavaan sähköjunahalliin on suunnitteilla myymälän pysäköintialue, johon mahtuisi 345 autoa. Julkisivut säilyisivät ennallaan, sähköjunahallin Teollisuuskadun puoleinen seinämä peittyisi verkolla, jossa on Bauhaus - logo. Brunon perustajat ovat kertoneet, että VR on käynyt neuvotteluja NCC:n kanssa alueen myynnistä. Se tarkoittaa ilmeisesti häätöä Konepajan Brunolle.
• KALLIO LEHTI 6 Viikot 48-49 Päivyri Nimipäivät: Viikko 48 Ma 28.11. Heini, Kaisla Ti 29.11. Aimo Ke 30.11. Antti, Atte To 1.12. Oskari Pe 2.12. Unelma La 3.12. Meri, Vellamo Su 4.12. Airi, Aira Viikko 49 Ma 5.12. Selma Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo Ke 7.12. Sampsa To 8.12. Kyllikki, Kylli Pe 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika La 10.12. Jutta Su 11.12. Tatu, Daniel, Taneli Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Opetusvirasto muuttaa Vallilaan ??Helsingin kaupungin opetusvirasto muuttaa 28.11.?2.12. uusiin toimitiloihin Vallilaan osoitteeseen Töysänkatu 2 D. Muuton aikana asiakaspalvelu toimii puhelimitse ja sähköpostitse. Viraston PL-postiosoite, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. Kaupungin vuokrasopimus opetusviraston nykyisessä Hämeentien kiinteistössä päättyy joulukuussa. Viraston uusi monitilatoimisto on osa kaupungin omistamaa Teollisuuskatu 23:n kiinteistöä, jossa on jo aiemmin ollut Stadin ammattiopiston opetustiloja. Stadin ammattiopiston tilojen laajennus ja korjaus valmistuu kesällä 2017. Helsingin kaupungin suunnitelmissa on, että Töysänkatu 2:n tiloihin sijoitetaan myöhemmin koko tulevan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinto. Opetusviraston neuvonnan, arkiston ja tilavarausten asiakaspalvelu puhelimitse ja sähköpostitse toimii muuttoviikon aika- na normaalisti. Palvelupisteet Töysänkadulla aukeavat maanantaina 5. joulukuuta. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet, lisätiedot osoitteesta www.reittiopas.fi. Asiakaspysäköintiin Töysänkadulla on käytettävissä alueen kadunvarsipysäköintipaikkoja tai yksityisiä pysäköintilaitoksia. Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma? pe klo 16?19. To 1.12. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Eli vain syksystä jouluun. Sävellyksiä Eino Leinon ja Aleksis Kiven runoihin. Niilo Rantala & co. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Klo 19 Ackté-klubi: Meditaatiokonsertti. Eero Hämeenniemi, piano. Liput 15 ?. Pe 2.12. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Klo 19 GLORIA-joulukonsertti. Anna Eriksson, laulu, Mikko Mäkinen, koskettimet, Mika Laine, sello. Liput 30 ?, www.ticketmaster.fi ja tuntia ennen ovelta. La 3.12. klo 18 Hiljaisuuden valo ? Samuli Edelmannin joulukonsertti. Liput palvelumaksuineen alk. 28 ? ennakkoon Lippu.fi, 30 ? ovelta. Su 4.12. klo 10 2. adventtisunnuntain messu. Viljamaa, Partti, Helin, Pyylampi, Oksanen, avustaja Valio Vuori, Kilven kuoro joht. Hanna Remes. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 18 Snygeimmät joulubiisit. Musiikissa Selja Räike, Juha Aunola, Tuija Rantalainen ja Olli Pyylampi. Mukana mm. Teemu Laajasalo, jouluevankeliumin lukee Lasse Liemola. Järj. Stadin Slangi ja Kallion srk. Ma 5.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Partti. Ti 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus. Partti, Mattsson, Pyylampi, Sonor Ensemble. Kirkkokahvit. Klo 14 Itsenäisyyspäivän urkukonsertti. Olli Pyylampi. Suomalaista urkumusiikkia. Vapaa pääsy. Ke 7.12. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Anima mea joht. Hili. Klo 20 Ylioppilaskunnan Laulajien perin- teinen joulukonsertti. Johtaa Pasi Hyökki, solistina Hedvig Paulig. Liput 25/15 ? ennakkoon lippu.fi. To 8.12. klo 18 Kivimessu. Huovinen, Niskala. Klo 19 Ackté-klubi: Laps? Suomen. Laura Pyrrö, sopraano, Tiina Korhonen, piano. Liput 20 ?. Klo 20 Kauneimmat joululaulut Ravintola Oivassa, Porthaninkatu 5. Laulattamassa Mari Mattsson ja Tommi Niskala. Pe 9.12. klo 15 Poikakuorokonsertti: Virumaa Poistekoor. Joht. Sander Tamm. Vapaa pääsy. Klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Klo 19 Akateeminen joulukonsertti. Osakuntakuorojen perinteinen joulukonsertti. La 10.12. klo 11 Kaikenikäisten kauneimmat joululaulut. Mattsson, Froberg, Niskala, Kallion ala-asteen Lucia-tytöt, Kuorolaulukoulu Raakkujat joht. Eeva-Liisa Malmgren. Klo 18 J. S. Bach: Jouluoratorio I-III. Tuuli Lindeberg, sopraano, Teppo Lampela, altto, Tommi Niskala, tenori, Aarne Pelkonen, basso, Kallion Kantaattikuoro, Storiaorkesteri, joht. Tommi Niskala. Liput 20/15 ?. Su 11.12. klo 10 3. adventtisunnuntain messu. Mattsson, saarna Patronen, Metiäinen, Oksanen, Niskala avustaja Tero Moilanen, Vokaaliyhtye Incanto. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 18 Kauneimmat joululaulut. Juontajina ministeri Pertti Salolainen ja Eeva-Liisa Hurmerinta, Oksanen, Niskala. Ma 12.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Partti. Klo 18 Tähdistä kirkkain ? Laulu-Miesten joulukonsertti. Joht. Matti Hyökki, Tapio Tiitu, urut. Liput 25 ? Ticketmasterista ja ovelta. Ti 13.12. klo 16 Lähetysja rukouspiiri. Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo 16.15?17 Kukkoeteisen kutojat paloaseman puoleisessa sivueteisessä. Klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Viljamaa. Klo 20 Nuorten aikuisten kauneimmat joululaulut. Mattsson, Niskala, bändi & kuoro. Tule laulamaan kaikista kauneimpia joululauluja pop-meiningillä. Ke 14.12. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea joht. Johanna. Klo 19 Muukalaisina maailmassa joulunäytelmä. Koti vai pakolaisuus, mennyt vai nykyisyys, muukalainen vai ystävä? Saako joulun lapsi syntyä tähän maailmaan vai hautautuuko hän uskon raunioihin? Käsikirjoitus ja ohjaus Mari Mattsson ja Ari-Pekka Miettinen. Vapaa pääsy ja ohjelma. To 15.12. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Kauneimmat joululaulut. Rovasti Esa Siljamäki, Männistö, Pyylampi. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Klo 19 Muukalaisina maailmassa joulunäytelmä. Klo 20 Kauneimmat joululaulut Pub Sirdiessä. Partti, Niskala. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to & pe klo 10?15 ja ke klo 12? 15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Pe 2.12. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai: Piparipaja. Klo 18 Sekakuoro Sillerin joulukonsertti. Johtaa Silver Lumi. Liput 7 ? ennakkoon siller@siller.fi tai eesti.laululapsed@gmail.com, ovelta 10 ?. La 3.12. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com tai p. 050  363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Su 4.12. klo 16 2. adventtisunnuntain messu. Lindfors, Oksanen, avustaja Jenni Hallikainen. Kirkkokahvit. Ma 5.12. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. To 8.12. klo 19 Suomalainen joulu. Helena Tenhusen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Pe 9.12. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai: Joulukorttien askartelua. Klo 17 GLOW-ilta. Alppilan kirkon kappelisalissa kaksi kertaa kuussa afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi iltapala. Klo 18 Vironkieliset kauneimmat joululaulut. Dagmar Õunap, Siller-kuoro. La 10.12. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com tai p. 050  363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Klo 17 Hiller Tokazier 70v. konsertti. Järj. Rukouspalvelu ry. Su 11.12. klo Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus ??Suomen itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus pidetään tiistaina 6.12.2016 klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Liturgeina toimivat kappalainen Seppo S. Kosonen ja pastori Maria Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kir- kon metropoliitta Elia, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ ja Pelastusarmeijan everstiluutnantti Aino Muikku. Tekstinlukijana avustaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Musiikista vastaavat urkurina Seppo Murto ja kanttorina Inka Kinnunen sekä kamarikuoro Gloria johtajanaan Seppo Murto ja Märt Grell ja Cantores Minores -koulutusryhmien kuoro johtajinaan Anna Hurme ja Timo Pihkanen. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu jumalanpalvelukseen. Kolehdin sotainvalidien ja -veteraanien hengellisen työn hyväksi kantavat partiolaiset Helsingin Hakatyttöjen ja Helsingin Sinihaukkojen lippukunnista. Jumalanpalvelus televi- sioidaan suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä klo 11.55?13.00 ja radioidaan Yle Radio 1:ssä klo 12.00?13.00. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon eteläja pohjoisparvilta. Sisäänkäynti kirkkoon tapahtuu klo 11.10?11.30 kirkon etelä- ja pohjoisovista. 16 3. adventtisunnuntain messu. Patronen, Õunap, avustaja Petri Jatkola. Kirkkokahvit. Klo 19 Konsertti: Sopraanot Laura Juvonen ja Anna-Greeta Salmela. Ma 12.12. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 13.12. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Ke 14.12. klo 18 Lasten ja perheiden taidemessu: Hoosiannakirkko. Lindfors. Karu, Kaisa Valve. Klo 18 Sekakuoro Procantuksen joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Alppilan kirkon kahvila avoinna ti?pe klo 10?15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 2.12. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 4.12. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 9.12. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 11.12. klo 11 Unkarinkielinen jumalanpalvelus. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 1.12. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. To 8.12. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 To 1.12. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos. To 8.12. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos. Muut tapahtumat Ke 30.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ti 29.11. klo 8.30 Hartaus, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Johannes Österlund. Ke 7.12. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 7.12. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Miesten joulusauna ja ruokailu Lohirannassa to 8.12 klo 15.15 lähtö Paavalinkirkolta, klo 15.20 Kallion kirkolta, klo 15.25 Alppilan kirkolta. Paluu n. klo 21. Ilmoittautuminen ma 5.12. mennessä p. 09 23405400 tai paavali.srk@ evl.fi. Mukana Visa Viljamaa Kalliosta ja Pekka Tähtinen. Hinta 10?, kerätään bussissa.
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 Kallion kävelyfestivaali menee autiopaikkoihin ja luoliin ??Kallion kävelyfestivaalin suosittu keskustelu- ja luentosarja jatkuu joulukuussa. Kuukauden vieraana torstaina 8.12. klo 19.00 on toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo. Hän kertoo paikoista, jotka ovat syystä tai toisesta hylättyjä. Ilta perustuu hänen kirjoittamaan kirjaan Autiopaikoilla. Kohteina ovat muun muassa tyhjenevä kaivoskylä Kainuun korvessa, neuvostoliittolainen aavekaupunki Huippuvuorilla Illassa pohditaan muun muassa sitä mitä tulevaisuuden raunioille tulisi tehdä ? pitäisikö ne säilyttää arkeologi­ sina kohteina ja lähihistorian muistomerk­keinä? Autiopaikoilla -teosta on tilaisuudessa myytävänä suoraan kustantajalta. Johanna Vehkoo on vapaa toimittaja ja tietokirjailija sekä palkitun journalismikollektiivi Long Playn perustajajäsen. Hänen ensimmäinen kirjansa Painokoneet seis! (2011) kertoi journalismin tulevaisuudesta. Sittemmin Vehkoo on muun muassa tutkinut Yhdysvalloissa faktantarkistusta journalismissa. Kävelyfestivaalin tammikuun aiheena (19.1.) on luolat. Suomen luolaseu- 7 Jatkoa sivulta 3 Keski-Pasila uudistuu ? väliaikainen asema ja uudet liikennejärjestelyt ??Asemalla on myös Liikenneviraston vastuulla olevat aikataulunäytöt ja kuulutusjärjestelmä. Matkatavarasäilytystä tai pankkiautomaattia ei tilanpuutteesta johtuen ole. Väliaikaisenkin aseman aikana käytössä on myös aseman pohjoinen alikulku, jossa on aikataulunäytöt ja HSL:n lippuautomaatti. Pohjoinen alikulku on sopivin reitti esimerkiksi Messukeskukseen ja Hartwall Arenalle. Vaikutuksia joukkoliikenteeseen Väliaikaisen aseman käyttöönotto vaikuttaa jalankulkuun ja joukkoliikennevälineen vaihtoon Pasilassa. Joukkoliikenne kul- kee rakennustöistä huolimatta, mutta bussi- ja raitiovaunupysäkkien paikat muuttuvat. Suurin muutos on, että Pasilansillalla asema-aukion edustalla sijaitsevat pysäkit poistuvat käytöstä. Pysäkkiä nykyään käyttävät linjat pysähtyvät joko Ratapihantiellä (23, 23N, 506) tai Asemapäällikönkadulla (50, 58, 58B, 59, 518, 551). Lisäksi linjat 58 ja 58B siirtyvät ajamaan uutta reittiä, joka kulkee Pasilan asemalta Aleksis Kiven kadulle Itä-Pasilan kautta. Useimpien vaihtajien kävelymatka pitenee hieman nykyisestä, mutta tällä järjestelyllä kävelymatka saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. Raitiovaunut pysähtyvät nykyiseen tapaan Ratapihantiellä, mutta pysäkkien paikka muuttuu hieman. 7A ja 7B pysähtyvät Ratapihantiellä bussien 69, 506 ja 848 kanssa yhteisillä pysäkeillä väliaikaisen aseman kohdalla. Raitiolinjan 9 lähtöpysäkki sijaitsee suoraan asemasillan alla. Asemapäällikönkadun pysäkeille kannattaa kulkea asemalta Junailijankujaa pitkin. Vaihtaminen junasta raitiovaunuihin ja linjoille 69 ja 506 helpottuu, sillä asemasillalta on suora uloskäynti myös Ratapihantien asemanpuoleiselle reunalle. Paikan päällä on liikenteenopastajia muutosten tullessa voimaan. Koko Suomi luistelee Helsingissä Kävelyfestivaalin ?illassa (8.12.) pohditaan muun muassa sitä mitä tulevaisuuden raunioille tulisi tehdä (Kuva: Noora Lindroos). ra kertoo luolista retkeilykohteina sekä esittelee luolia Suomesta ja maailmalta. Illat järjestetään Teatteri Kallion kahviossa, Sil- tasaarenkatu 28. Kahvio ja kirjakauppa avoinna alkaen klo 18. Tilaisuudet alkavat klo 19. ??Luistelujuhlavuoteen otetaan varaslähtö jo joulukuussa 2016, jolloin Helsingin Oulunkylän ja Jääpuiston tekojäillä järjestetään maksuttomat koko perheen Koko Suomi luistelee Helsingissä -tapahtumat. Lisäksi Koko Suomi luistelee Helsingissä -tapahtumia järjestetään aina maaliskuulle 2017 asti, ja tapahtumissa on tarjolla muun muassa rusettiluistelua, luisteluopastusta, luisteluratoja lapsille ja aikuisille, hauskoja ja monipuolisia harjoituksia sekä hienoja luisteluesityksiä. Tapahtumissa on myös taitoluistinlainaamo, eli mahdollisuus kokeille miltä oikeat taitoluistimet tuntuvat (saatavilla koot 35½, 37, 38 ja 39). Pikaluistelun nuorten MM-kisat luistellaan Oulunkylässä Helsingissä 17.?19.2.2017. Taitoluistelun MM-mitaleista kisataan Hartwall Arenalla Helsingissä reilua kuukautta myöhemmin, 29.3.?2.4.2017. Maksuttomat Koko Suomi luistelee Helsingissä -luistelutapahtumat: 6.12.2016 Oulunkylän liikuntapuiston tekojää klo 12.00-14.00 perheluistelutapahtuma, n. klo 14.15-15.00 rusettiluistelu, laita parasta päälle ja pukeudu juhlallisesti! 31.12.2016 Jääpuisto klo 12.00?15.00 perheluistelutapahtuma 5.-6.1.2017 Jääpuisto klo 17.00?19.00 perhe- luistelutapahtumat ja luisteluesitys 6.1.2017 Käpylän liikuntapuisto klo 12.00-14.00 perheluistelutapahtuma 14.2.2017 Jääpuisto klo 17.00?18.15 perheluistelutapahtuma ja luisteluesitys, rusettiluistelu n. klo 18.20-19.00 18.?19.2.2017 Oulunkylän liikuntapuiston jäähalli klo 12.00-14.00 Jäähallissa perheluistelutapahtumat 22.2.2017 Brahenkenttä klo 12.00-14.00 perheluistelutapahtuma 8.3.2017 Jääpuisto klo 17.00?19.00 perheluistelutapahtuma ja luisteluesitys Riku Niemi Orchestran ja Kyösti Mäkimattilan joulukiertue Kulttuuritalossa Vas. Virve Laasonen, Heidi Ripatti. Syksyn 2016 kolmas ensi-ilta   Milja Sarkola  Perheenjäsen Ohjaus Tarja Koskela ??Sarkolan Perheenjäsen osuu tarkasti isoon kysymykseen: miten yhdistää perhe ja ura.  Näytelmä kertoo perheestä, jonka jäsenet eivät tiedä toistensa syntymäpäiviä ja jossa lapsi on olosuhde, ei elämän päämäärä. Perheestä, joka ei tunne toisiaan.Näytelmässä käydään läpi kahden sukupolven kokemuksia; isän ja tyttären sekä tyttären ja hänen lapsensa.  Sarkola käsittelee tarkasti ja kipeästikin äidin riittämättömyyden ja syyllisyyden tuntemuksia, joita perheen ja uran yhdistäminen voi synnyttää. Näytelmä on monella tapaa myös riemukas ja vapauttava sukellus perheenjäsenten odotuksiin ja pettymyksiin. Tuttua ja tunnistettavaa tasapainoilua uran ja perheen välillä, jossa todellinen eettisyys mitataan siinä kuka ne tiskit lopulta tiskaa. ?Syvin eettisyys ihmisessä on siinä, huolehtiiko hän tiskistä kotona. Tajuatteko??Perheenjäsen sai kantaesityksensä kirjoittajansa, Milja Sarkolan ohjauksessa Teatteri Takomossa syksyllä 2011. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) palkitsi näytelmän vuoden 2012 Thalia-palkinnolla. Rooleissa:  Virve Laasonen, Heidi Ripatti, Mikko Ravantti, Pirjo Saariokari Ensi-ilta 12.11.2016 klo 19 Muut esitykset 16.11., 18.11., 19.11., 23.11., 25.11., 26.11., 30.11., 2.12., 3.12., 7.12., 9.12., 10.12,. 14.12. ja 16.12. aina klo 19 alkaen. Esityksen kesto noin 2 tuntia, väliaika.? VALOKUVAT ©Antti Kallio TEATTERI KULTSA, Käenkuja 6-8, Sörnäinen, 00500 Helsinki  www.teatterikultsa.fi Mikko Ravantii, Virve Laasonen. ??Riku Niemi Orchestra suuntaa joulukuussa perinteiselle joulukonserttikiertueelle. Tänä vuonna orkesteri on kutsunut kiertueen solistiksi Kyösti Mäkimattilan. Kiertue saapuu Helsingin Kulttuuritalolle perjantaina 16. joulukuuta. Riku Niemi Orchestra on 25-henkinen suuri viihdeorkesteri, joka koostuu big bandista ja jousisoitinryhmästä. Kyösti Mäkimattilan lisäksi joulukonserteissa saavat solistista tilaa RNO:n muusikot, joihin lukeutuu eturivin suomalaisia jazzja rytmimuusikoita. ? Tämä on neljäs joulukonserttikiertueemme, joten sekä orkesteri että yleisö osaavat odottaa tietynlaista tunnelmaa. Siinä yhdistyvät hartaus ja riehakkuus sopivassa suhteessa, kertoo Riku Niemi. RNO:n Neljäs joulu -konserttikiertueen muut kiertuepaikkakunnat ovat Savonlinna 8.12., Hämeenlinna 9.12., Lahti 10.12., Kuusankoski 11.12., Turku 14.12., Tampere 17.12. ja Järvenpää 18.12.. Kiertueen liput ovat myynnissä konserttisalien omissa myyntipisteissä sekä salista riippuen Lippupisteessä tai Ticketmasterissa.
• 8 KALLIO LEHTI Viikot 48-49
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 9 Elinajanodote edelleenlyhyempi Helsingissä ? Helsingin uusille asuinalueille muutetaan läheltä ? ???Kuolleisuus on Helsingissä suurempaa ja elinajanodote lyhempi kuin koko maassa keskimäärin. Ajanjakson 2001?2010 aikana 25?64-vuotiaiden helsinkiläismiesten ja -naisten ikävakioitu kuolleisuus oli noin 15 prosenttia suurempi kuin muualla maassa. 65?79-vuotiaiden kohdalla kuolleisuus oli Helsingissä miehillä 6 ja naisilla 11 prosenttia suurempi kuin muualla. Sen sijaan 80 vuotta täyttäneiden miesten ikävakioitu kuolleisuus ei eronnut alueellisesti, ja naisten kuolleisuus oli Helsingissä hieman pienempää kuin muualla maassa. Asiat selviävät Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuolleisuuseroja Helsingissä ja muualla maassa. 25-vuotiaiden elinajanodotteen ero pääkaupungin ja muun maan välillä oli miehillä 0,8 vuotta miehillä ja naisilla 0,5 vuotta. Osa helsinkiläisten korkeammasta kuolleisuudesta johtuu siitä, että kaupungissa on suurempi osuus naimattomia ja eronneita, joiden kuolleisuus keskimäärin on suurempaa. Sekä miehillä että naisilla alkoholiin ja tupakointiin liittyvät kuolemansyyt selittivät eniten elinajanodotteen alueellista eroa. Alkoholisairaudet ja tapaturmainen alkoholimyrkytys vastasivat sekä miehillä että naisilla reilusta neljänneksestä elinajanodotteen erosta. Alkoholi on myös tapaturmien ja monien syöpien riskitekijä, ja esimerkiksi maksasyöpä oli Helsingissä yleisempi kuin muualla maassa lisäten osaltaan elinajanodotteen eroa. Niin ikään ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa Helsingin ja muun maan välillä selitti huomattavan osan elinajanodotteen erosta. Toisaalta kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli Helsingissä pienempää, mikä kavensi elinajanodotteen eroa suhteessa muuhun maahan.? ??Helsingin muuttovirroista suurin osa on kaupungin sisäistä muuttoa. Vaikka Helsingin asuinalueet keräävät muuttajia laajasti ympäri Suomea, kattavat läheltä ja kaupungin sisältä tulevat muutot suuren osuuden kaikista asuinalueille suuntautuvista tulomuutoista. Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu Helsingin uusien asuinalueiden tulomuuttovirtoja: kuinka usein uusien alueiden ensimmäiset muuttajat tulevat läheisiltä asuinalueilta ja kaupunginosista. Vertailuna on tarkasteltu myös 2000-luvun alussa rakentuneiden asuinalueiden tulomuuttorakenteen muutosta. Uusia alueita edustivat Jätkäsaaren ja Kalasataman laajemmat aluerakentamiskohteet sekä Vallilan konepajan alue. 2000-luvulla valmistuneista alueista tutkittiin Arabianrannan, Aurinkolahden ja Latokartanon alueita. Vähän koulutettujen ? kuolleisuus korkea ? Pääsääntöisesti kuolleisuus ei eronnut Helsingin ja muun maan välillä korkeasti koulutetuilla ja ylemmillä toimihenkilöillä. Sen sijaan vähemmän koulutettujen ja työntekijäasemassa olevien kuolleisuus oli huomattavasti suurempi Helsingissä kun vastaavilla ryhmillä muualla maassa. Erityisen suuret nämä alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien alue-erot olivat alkoholikuolemansyissä sekä keuhkosyövässä. Kaupunkimaisuudella ? erityisesti helsinkiläisyydellä ? näyttää olevan itsenäinen, väestörakennetekijöistä riippumaton vaikutus alkoholikuolleisuuteen. Kaupungeissa alkoholin saatavuus on parempi, ja alkoholinkäyttö on todennäköisemmin osa kaupunkikulttuuriin kuuluvaa elämäntyyliä. Myös valikoiva muuttoliike voi lisätä kaupunkien alkoholiongelmia: maaseudulle jäävät saattavat käyttää alkoholia vähemmän kuin ne, jotka tuntevat vetoa muuttaa kaupunkiin, ja toisaalta maaseudulla asuva alkoholiongelmainen saattaa päätyä muuttamaan anonyymimpään ja liberaalimpaan kaupunkiympäristöön. On myös todennäköistä, että Helsingin kaltaisessa suuressa kaupungissa sosiaalinen kontrolli, joka osaltaan vaikuttaa myös alkoholinkäyttötapoihin ja haitallisen käytön tarkkailuun, on vähäisempää. Niin Helsingissä kuin koko maassakin koulutustaso on käänteisessä yhteydessä sekä alkoholin liikakäyttöön että humalahakuiseen juomiseen ja näitä molempia esiintyi eniten matalan koulutustason ryhmässä. Erityisen suuret Helsingin ja muun Suomen väliset erot humalahakuisessa juomisessa ovatkin vähän koulutetuilla miehillä. Alkoholinkäytön vakavat seuraukset tässä alemmassa sosioekonomisessa ryhmässä voivat myös liittyä yleiseen huono-osaisuuden kasautumiseen. Alkoholihaittojen ? ehkäiseminen ? Alueellisista ja väestöryhmien välisistä terveys- ja kuolleisuuseroista ja erojen muutoksesta on kannettu huolta pitkään. Erityisesti on pyritty parantamaan heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia ja suhteellista asemaa. Nyt tehdyssä tutkimuksessa on Helsingin osalta pystytty selkeästi tunnistamaan niitä väestön osaryhmiä, joiden kohdalla terveysero muihin suomalaisiin verrattuna on suurin ja jotka selkeimmin hyötyisivät terveys- ja hyvinvointipalveluista. Alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien helsinkiläisten terveyteen ja elintapoihin olisikin syytä kiinnittää huomiota ja tukea sairauksien ennaltaehkäisyä. Erityisesti tämän ryhmän alkoholin ongelmakäytön ja humalahakuisen juomisen ehkäisyyn tulisikin panostaa voimakkaasti kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Tutkimuksen toteuttivat yhteystyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija, VTT Netta Mäki ja Helsingin yliopiston väestötieteen professori Pekka Martikainen. Aineistona käytettiin Helsingin yliopiston Väestöntutkimuksen yksikölle hankittua Tilastokeskuksen väestörekistereistä poimittua kokonaisaineistoa suomalaisista vuosilta 1975?2010. Kuolleisuutta katsottiin sekä elinajanodotteen näkökulmasta, jolloin päästiin kiinni absoluuttisiin kuolleisuuseroihin, että regressiomalleilla, jolloin kiinnostuksen kohteena olivat suhteelliset kuolleisuuserot. Yli 70 % uusille asuinalueille muuttaneista tulee Helsingin sisältä Uusille rakentuville asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Konepajaan tehtiin noin 5 500 tulomuuttoa vuosien 2012?2014 välillä. Yli 70 prosenttia uusille alueille muuttaneista oli muuttanut Helsingin sisältä. Noin puolet Kalasataman ja Jätkäsaaren alueiden tulomuutoista oli lähtöisin korkeintaan viiden kilometrin etäisyydeltä eli käytännössä viereisistä kaupunginosista. Helsingin sisältä muuttaneiden osuudet Arabianrantaan, Latokartanoon ja Aurinkolahteen muuttaneista olivat hieman pienemmät: 66?72 prosenttia kaikista alueille muuttajista. Korkeintaan viiden kilometrin etäisyydeltä muuttanei- ta oli 40 prosenttia tulomuuttajista. Jätkäsaari ja Kalasatama väestöltään varsin samankaltaisia Jätkäsaareen ja Kalasatamaan on muuttanut keskimäärin iältään, äidinkieleltään ja koulutustaustoiltaan hyvin samankaltaisia ensimuuttajia. Jätkäsaari on kuitenkin houkutellut hieman enemmän kaupungin sisältä muuttaneita lapsiperheitä ja 30?39-vuotiaita aikuisia, kun Kalasatamaan on puolestaan muuttanut enemmän opiskeluikäisiä (18?29 vuotiaita aikuisia). Heistä osa on tosin hakeutunut alueelle rakentuneisiin opiskelija-asuntoihin. Kalasatama sijaitsee kaupunkitapahtumistaan tunnetun Kallion tuntumassa, mikä voi olla luontevam- pi vaihtoehto nuoremmalle muuttajalle. Vallilan Konepajan alue eroaa muista vertailluista alueista kaupunkirakenteen sisäisellä ja kompaktilla sijainnilla. Myös Konepajan alueella tulomuuttajat ovat suhteellisen nuoria. Aurinkolahti iäkkäämpien suosiossa, Latokartanossa paljon lapsia 2000-luvun alussa rakentuneet asuinalueet ovat houkutelleet enemmän muuttoja muualta maasta. Arabianranta on pysynyt vetovoimaisena läheltä tuleville muutoille ja näyttäytyykin kahta muuta aluetta nuorempana ja koulutetumpana. Arabianranta sijaitsee korkeakoulukeskittymän ja meren läheisyydessä ja on raitiovaunuyhteyk- siensä puolesta eräänlainen kantakaupungin jatke. Aurinkolahteen on muuttanut keskimäärin iäkkäämpiä muuttajia ja Latokartanoon puolestaan keskimäärin nuorempaa väkeä, sillä aikavälillä 2010?2014 lähes joka viides uusi asukas on ollut alaikäinen lapsi. Kieliryhmissä on alueellisia eroja. Arabianrantaan muuttaneista yli kymmenesosa on ruotsinkielisiä ja Aurinkolahteen sekä Latokartanoon muuttaneista noin viidennes puhuu vierasta kieltä. Vieraskieliset muuttavat Aurinkolahteen ja Latokartanoon paitsi ulkomailta, myös kaupungin sisältä ja muualta maasta. Arabianrantaan muuttaneet vieraskieliset tulivat pääosin ulkomailta. Ulkomailta muuttavien joukossa on myös paljon suomenkielisiä, jotka ovat todennäköisesti paluumuuttajia. Kertalippujen hinta ei nouse, kausi- ? ja arvolippuihin tulee korotuksia ??HSL:n joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat vuoden 2017 alussa keskimäärin 4,1 prosenttia. Korotuksia tulee kausi- ja arvolippujen sekä vuorokausilippujen hintoihin. Mobiililipun ja muiden kertalippujen hinnat eivät nouse. Kausilippujen hinnat nousevat keskimäärin 4,2 %. Esimerkiksi yhden vyöhykkeen matkoilla ? vaikkapa Helsingissä tai Vantaalla ? kelpaava, 30 päivän aikuisten kausilippu maksaa ensi vuonna 54,70 euroa eli hinta nousee 2,30 eurolla. Vastaavan seutulipun hinta nousee 4,10 euroa, uusi hinta on 106,50 euroa. Koko HSL-alueella kelpaava lähiseutu 3 -lippu 30 päiväksi maksaa ensi vuonna 158,40 euroa, eli hinta nousee 6,10 eurolla. ?HSL:n kausilipulla matkustaminen on edelleen edullista. Kun laskee esimerkiksi työmatkojen kustannuksia ja jakaa 30 päivän kausilipun hinnan keskimääräisel- lä työmatkojen määrällä eli 44:lla, tulee aikuisen yhden työmatkan hinnaksi seutulipulla 2,42 euroa ja yhden vyöhykkeen matkoilla 1,24 euroa. Mitä enemmän kausilipulla matkustaa, sitä vähemmän yksittäinen matka maksaa.?Lasten ja opiskelijoiden liput maksavat 50 prosenttia aikuisten hinnoista. Muiden erityisryhmien alennukset ovat 25 tai 50 prosenttia.?Matkakortille ostettavien arvolippujen hintoja korotetaan keskimäärin 5,5 prosenttia. Aikuisten arvolipun hinta yhden vyöhykkeen matkalla on 2,18 euroa (korotus 0,12 euroa), seutumatkalla 4,25 euroa (korotus 0,21 euroa) ja lähiseutu 3 -matkalla 6,32 euroa (korotus 0,23 euroa). Arvolippu on siis jatkossakin aina kertalippua edullisempi vaihtoehto.?Kertalippujen hinnat säilyvät ennallaan. Kuljettajalta ostettu yhden vyöhykkeen aikuisten kertalippu maksaa ensi vuonnakin 3,20 euroa, kertaseutulippu 5,50 euroa ja lähiseutu 3 -kertalippu 8,00 euroa. Ennakkoon ostettuna kertalipun saa edullisemmin: yhden vyöhykkeen aikuisten kertalippu maksaa 2,90 euroa, seutulippu 5,00 euroa ja lähiseutu 3 -lippu 7,20 euroa.?Kertalipun voi ostaa ennakkoon mobiilisovelluksella, tekstiviestillä ja automaatista. Viime vuonna käyttöön otettu mobiililippu ja myös tekstiviestilippu ovat kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti. Niiden hintoihin ei tule muutoksia vuoden vaihteessa.? Automaatista ostettavien kertalippujen hinnat laskevat muualla paitsi Helsingissä. Jatkossa kertalipun saa koko seudulla automaatista noin 10 prosenttia edullisemmin kuin kuljettajalta. Tällä hetkellä automaatin kertaliput ovat kuljettajalta ostettuja edullisempia vain Helsingissä. Hinnoitte- lun yhtenäistäminen nostaa automaatista ostettavien kertalippujen hintaa Helsingissä 10?20 sentillä.     ? ? Kaikkiaan olen tyytyväinen, että korotus saatiin rutistettua toukokuussa arvioitua pienemmäksi: tuolloin vielä näytti, että hintoja joudutaan nostamaan 5,5 prosenttia. Korotusten taustalla ovat joukkoliikenteen kasvavat infrakustannukset. Hintalaskelmissa on lähdetty siitä, että länsimetro olisi kulussa ensi vuonna puolen vuoden ajan. Toiselta puolelta vuodelta laskelmissa ovat mukana metron tilalle hankitun bussiliikenteen kulut, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa.?HSL:n joukkoliikenteen kustannuksista noin puolet katetaan lipputuloilla ja puolet kuntien rahoituksella eli verorahoilla. HSL esittää joukkoliikenteen tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100 euroon.
• KALLIO LEHTI 10 Viikot 48-49 Uusi keskus harjakorkeudessa  ? Nimeksi Easton Helsinki ??Keskon Itäkeskukseen rakenteilla oleva uusi kaupunkikeskus juhlii tänään sen ensimmäisen osan harjannostajaisia. Samalla otetaan käyttöön kaupunkikeskuksen nimi Easton Helsinki, tuttavien kesken Easton. Eastonin ensimmäinen osa avautuu asiakkaille syksyllä 2017. Tuolloin uudessa kaupunkikeskuksessa ovat jo mukana täysin uuden konseptin mukainen K-citymarket sekä noin 30 päivittäiseen arjen asiointiin liittyvää kauppaa ja palveluntarjoajaa. Easton Helsinki nimikilpailun satoa Kaupunkikeskuksen nimi Easton Helsinki valikoitui keskuksen nimeämiseksi järjestetystä nimikilpailusta, johon tuli yli 700 ehdotusta. ? Easton on nimenä lyhyt ja ytimekäs. Se istuu sekä suomalaiseen että kansainväliseen puheeseen ja kytkeytyy vahvasti Itä-Helsingin alueeseen. Lisäksi nimeen on helppo liittää sitä sisältöä, jota kaupunkikeskukseemme on tulossa; ruokaa, viihtymistä ja yhdessäoloa modernissa kaupunkiympäristössä, Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Antti Palomäki sanoo. Odotettavissa ylivertainen asiakaskokemus Eastonin ensimmäinen osa keskittyy erityisesti ruokaan ja ruokailuun sekä arjen asiointiin. Jo ensimmäisessä osassa Easton tarjoaa asiakkailleen ylivertaisen asiointikokemuksen sekä yrityksille maan kehittyneimmät puitteet monikanavaiseen yrittämiseen. Eastonin suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota sen helppoon saavutettavuuteen niin kävellen, pyöräillen kuin autollakin. ? Pelkästään Eastonin en- Näkymä Kauppakartanonkadulta. simmäiseen osaan on tulossa parkit yli 300 polkupyörälle ja lähes 1000 autopaikkaa, joista suurin osa sijaitsee sisätiloissa. Lisäksi Helsingin kaupunki on rakentanut Itäväylän suuntaisesti Iiriksen talon kulmalta leveän Gotlanninkadun kaupunkikeskukseen. Se sujuvoittaa asiakas- ja huoltoliikennettä merkittävästi. Kokonaisuus yli 200 miljoonan euron investointi Easton Helsingin ensimmäisen vaiheen rakennusoikeus on 26 000 kerrosneliömetriä, josta vuokrattavaa tilaa on yhteensä 20 000 kerrosneliömetriä. Ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa ja sen työl- listämisvaikutus on noin 250 henkilötyövuotta kahden vuoden ajan. Rakennushanke toteutetaan projektijohtopalveluna, josta vastaa Haahtela - rakennuttaminen Oy. Easton Helsingin kokonaisrakennusoikeus on noin 62 000 kerrosneliömetriä liiketilaa sekä 8 400 kerrosneliömetriä asumista. Suunnitteilla on kaksi torni- taloa keskuksen toisen vaiheen länsipäätyyn. Easton Helsingin toisen osan on arvioitu valmistuvan vuonna 2019. Koko kokonaisuuden investoinnin arvo on yli 200 miljoonaa euroa. Visbyn Gotlanninkadun kulma havainnekuva. Kauppakartanonkatu päivä havainnekuva. Helsinkiläisnuorten sähköisissä Teatteri K60 esittää: Matkalla vaaleissa äänestysennätys ??Äänestysaktiivisuus nousi 11,9 prosenttiin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmän vaaleissa, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä edellisvaaleja enemmän. Vaalien kärkiteemoiksi nousivat yhdenvertaisuus, nuorten koulutusja vapaa-ajan mahdollisuudet sekä maksuton joukkoliikenne alle 18-vuotiaille. Ruudin ydinryhmän vaaleissa 3.?17. marraskuuta valittiin 20 nuorta vaikuttamaan nuorille tärkeisiin asioihin Helsingissä vuonna 2017. Äänioikeutettuja olivat 24 000 iältään 13?17-vuotiasta helsinkiläisnuorta. Äänestys tapahtui sähköisesti osoitteessa ruuti.net. ? Yhä useampi näytti äänestämällä, että vaikuttaminen kiinnostaa nuoria. Näin myös Ruudin merkitys nuorten vaikuttamiskanavana kasvaa, sanoo Ruudin vaalien tuottaja Marjaana Varmavuori nuorisoasiainkeskuksesta. Vilkkainta äänestys oli Länsi- ja Itä-Helsingissä. Malminkartanossa jopa neljännes kaikista äänioikeutetuista äänesti. Nuoret järjestivät vaalien aikana itse useita äänestystempauksia esimerkiksi kauppakeskus Itäkeskuksessa ja Kampissa. ??Elämä on matka, sanotaan. Matkoilla tapahtuu rajanylityksiä, jotain avautuu, jotain jää, jotain sulkeutuu. Matkakumppanit voivat häipyä, vaihtua tai jatkaa rinnallamme loppuun saakka. Viimeiseltä rajalta ei ole paluuta tähän todellisuuteen, mutta aiemmin matkanneiden kokemukset elävät kollektiivisessa tajunnassamme. Pysyvää on vain muutos ja elämän kiertokulku. Matkalla-esitys on kollaasi työryhmän tutkimusretkestä unikuviin, mahdollisiin ja mahdottomiin koh- Ruudin ydinryhmän vaaleissa valittiin 20 nuorta vaikuttamaan Helsingissä nuorten asioihin vuonna 2017. Kuva: Jonna Pennanen Tänä vuonna uudistetusta vaalikoneesta ehdokasta etsi lähes 1700 nuorta. ? Vaalikoneesta ehdokasta etsineistä nuorista 65 prosenttia on sitä mieltä, että joukkoliikenteen tulisi olla maksutonta alle 18-vuotiaille. Ehdokkaat nostivat aktiivisesti esiin myös yhdenvertaisuuskysymyksiä kuten ehdotuksen koulujen unisex-vessoista, Varmavuori sanoo. Ruudin ydinryhmän nuorten aloitteesta Helsinkiin on saatu esimerkiksi kesätyöseteli kaikille yhdeksäsluokkalaisille, minkä avulla 25 prosenttia ikäluokasta sai vuonna 2016 kesätöitä. Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudista vastaavat nuorisoasiainkeskus ja opetusvirasto. taamisiin ja visioihin ajanhengestä. Työväenopiston senioriteatteriryhmä K60 toimii Kinaporin palvelukeskuksessa. Vuoden mittaan kurssilla on harjoiteltu miimistä ja liikeilmaisua, monologia ja kirjoittamista. -Olemme eläytyneet omiin sekä muiden maailmaa eri syistä matkaavien kokemuksiin ja tunnelmiin, kertoo teatteriopettaja Katja Luhtala. -Kuten aina, Teatteri K60 on paneutunut aiheeseensa lempeydellä, suurella sydämellä ja elämän suomalla viisaudella ja huumorilla. Käsikirjoitus: työryhmä Ohjaus, dramaturgia ja äänet: Katja Luhtala Valot: Jere Kouhia Lavalla: Kirsti Aaltonen, Eevi Heinonen, Kyllikki Joukama, Riitta Jämiä, Tarja Järviö, Sisko Kinnunen, Kristiina Kuusela, Marjatta Leivo, Terttu Nenonen, Arja Pohjanheimo, Raili Sievinen, Maritta Widberg Kinaporin palvelukeskus, juhlasali Ke 30.11. klo 16.30 (Ensi-ilta) To 1.12. klo 14.00 Pe 2.12. klo 14.00 Vapaa pääsy.
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 Enkeli kruunasi herrasväen kuusen ??Hakasalmen huvilan tunnelmallinen 1800-luvun musiikkisalonki saa joulukaudeksi 27.11.2016?8.1.2017 tyylinmukaisen jouluasun, joka kiidättää katsojan keskelle entisajan säätyläisten joulunviettoa. Adventin avauksesta alkaen huvilan lukuisissa matineoissa ja iltakonserteissa voi nauttia joulun sävelistä ja muusta ajankohtaan sopivasta musiikista. Uusia joulutapoja tulvi Suomen säätyläiskoteihin 1800-luvun lopulla, ja joulunvietto alkoi vähitellen muotoutua nykyiselleen. Tuon ajan helsinkiläiseen herrasväen jouluun voi eläytyä Hakasalmen huvilan jouluasuisessa musiikkisalongissa. Joulukuusen latvassa on enkeli ja oksilla runsaasti paperista askarreltuja nauhoja, tuutteja, kuusenkaramelleja ja lumihiutaleita. Hyasintteja ja tulppaaneja on komeissa kukkakoreissa, ja ruukuissa versovat kukkaan hyödetyt joulukielot. Pöydän ääressä maistellaan pähkinöitä ja jouluomenia sekä tutkitaan joululehtiä ja värikkäitä joulukortteja. Kuusen alla on kasa ruskeaan paperiin käärittyjä, lakalla sinetöityjä paketteja. Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyn 1800-luvun lopun salonki-interiööri on jouluasussa 8.1.2017 asti. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Mari Valio Adventin avauksesta alkaa joulumusiikin runsaus Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27.11.2016 aloitetaan joulunodotus klo 12 Hämäläis-Osakunnan Laulajien mieskvartetin perinteisellä tiernapoikaesityksellä. Klo 12.30? 14 voi tutustua tutkijan opastuksella joulunviettoon 1800-luvun lopun säätyläiskodissa. Klo 14 saa nauttia nuoren ja rennon Kumolauluyhtyeen joulukiertueen avauskonsertista, jossa kuullaan ensi kertaa yhtyeen sovituksia tutuista ja Hämäiläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat ovat avanneet kaupunginmuseon joulukauden ensimmäisenä adventtisunnuntaina jo 20 vuotta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo tunnelmallisista jouluklassikoista. Lisäksi yhtye esittää omia uusia joululaulujaan. Adventin avaus -tapahtumaan on vapaa pääsy. Joulukaudella huvilan matineoissa ja konserteissa soi joulumusiikki Suomesta ja maailmalta niin kuorojen kuin solistienkin laulamana. Yleisö pääsee itsekin ääneen Joulun vaiheita laulaen -yhteislaulutilaisuudessa 14.12.2016 klo 18. Laajimman musiikkikattauksen tarjoaa Helsingin Konservatorio, joka pitää lauantaina 10.12.2016 klo 12?16 Joulufestarin. Matineoissa kaikuvat myös kotimaiset sävelet lähestyvää Suomi 100 -juhlavuotta ennakoiden, ja Sibeliuksen syntymäpäivän aattona 7.12.2016 klo 18 voi kuulla ainutlaatuisen Sibelius-sinfoniakonsertin ? pianolla soitettuna 1900-luvun alun salonkien tyyliin! Kaikkiin matineoihin ja Sibelius-konserttiin on vapaa pääsy. Hyvä Joulumieli -keräys jo 20. kerran ??Köyhyys koskee yli 100 000 lasta Suomessa. Se kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua ja aiheuttaa ulkopuolisuutta ja pahoinvointia. Hyvä Joulumieli -keräys muistuttaa lapsiperheköyhyydestä ja kerää rahaa ruokalahjakortteihin, joilla ilahdutetaan vaikeassa tilanteessa eläviä perheitä. 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tavoitteena on jakaa 30 000 lahjakorttia, joiden arvo on 70 euroa. Keräys alkoi 25.11. ja jatkuu jouluaattoon asti. Yli 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut luopumaan rahanpuutteen vuoksi harrastuksestaan, lähes 40 prosenttia joutunut jäämään pois luokkaretkiltä ja yli puolet joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi. Toimeentulohuolet vaikuttavat perheen mielialaan, heikentävät vanhempien jaksamista ja aiheuttavat huolta myös lapsille. Vaikein tilanne on yksinhuoltajaperheillä, joista monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä, mutta yhä useammin köyhyys koskee myös perheitä, joiden vanhemmat ovat työssä, mutta pätkä- tai osaaikatyön vuoksi tulot jäävät pieniksi. Köyhyys koskee yli 100 000 eli joka kym- menettä lasta Suomessa. Lapsiperheiden tilannetta vaikeuttaa se, että yhteiskunnan tuki on heikentynyt. Sosiaaliturvaa on leikattu ja palveluja, esimerkiksi varhaiskasvatusoikeutta rajattu. Lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on 30 prosenttia alempi kuin 20 vuotta sitten. Lisäksi palvelumaksuja kuten koululaisten iltapäivätoiminnan maksuja on korotettu. ? Palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksilla on yhteisvaikutuksia, joita ei ole arvioitu, ja ne vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Köyhyys on vaikea ja monisyinen ongelma, mutta sitä voidaan vähentää, jos päättäjillä on tahtoa. Olisi ymmärrettävä, että aikuisiän hyvinvoinnin ja työ- toimintakyvyn perusta syntyy lapsuudessa. Lapsiin kohdistuvat leikkaukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Hyvä Joulumieli -keräys ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä ruokalahjakorteilla. Vuoden 2016 tavoitteena on 2,1 miljoonan euron keräystulos. Keräyksen tuotolla 30 000 perhettä saa 70 euron arvoisen lahjakortin, jolla voi ostaa ruokaa jou- lupöytään K-ruokakaupoista, Lidlin myymälöistä tai S-ryhmän ruokakaupoista. Keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. 20 vuoden aikana kaikkiaan 200 500 perhettä on muistettu yllätyslahjalla. ? Tässä istun ja itken onnesta. Olen kahden tytön yksinhuoltajaäiti. Sain yllättäen Hyvä Joulumieli -lahjakortin. Ruokabudjettimme on viikossa maksimissaan noin 40 euroa. 70 euron lahjakortista ei siis ole iloa vain yhdeksi illaksi, siitä on iloa ja apua jopa kahdeksi viikoksi. Nyt saimme koko perheelle joulu-, välipäivä- ja uuden vuoden herkut, kuvaili eräs vuonna 2015 lahjakortin saanut äiti. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punainen Ristin yhteistyössä Ylen kanssa järjestämä keräys alkoi perinteiseen tapaan Helsingin rautatieasemalla perjantaiaamuna 25.11. ja jatkuu jouluaattoon saakka. Keräykseen voi osallist u a lahjoittamalla osoitteessa www.hyvajoulumieli.fi/lahjoita, soittamalla lahjoituspuhelimeen 0600 1 6555 (10,01 ?/puhelu + pvm) tai lähettämällä tekstiviestin HJM numeroon 16499 (10 e). Hyvä Joulumieli -keräyksen nettisivuilla julkaistaan keräyksen aikana viikoittain artikkeleita lapsiperheköyhyydestä sekä juttuja keräykseen osallistuvista vapaaehtoisista ja kortteja saavista perheistä. 11 Sotiemme Veteraanit Suomi 100 -merkki myyntiin ??Sotiemme Veteraanit juhlistavat 100-vuotiasta Suomea omalla rintamerkillä. Merkin suunnittelutyö toteutettiin kutsukilpailuna, voittajaksi valittiin Paavo Halosen suunnitelman ?Vapaa, Fri?. Sotiemme Veteraanit Suomi 100-rintamerkin myynti on aloitettu R-kioskeilla ja verkossa vapaafri.fi. Merkin avulla tehdään varainhankintaa Sotiemme Veteraanien hyväksi. Sotiemme Veteraanit Suomi 100 -merkin myyntihinta on 5 euroa. ?Merkkien pakkaamisen hoitaa Niemikotisäätiö, joka tekee työtä helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien hyväksi. Nauha ja pakkaus valmistetaan Suomessa?, kertoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraaneilta. Kutsukilpailun suunnittelun kohteena olivat varainkeruuseen käytettävät rintamerkki ja ranneke. ? Olen kiitollinen ja yl- peä kunniasta saada suunnitella Sotiemme Veteraanit -rintamerkin ja rannekkeen. Suunnitteluprosessi oli haastava ja kiinnostava, ideoista pari pääsi paperille ja lopulta päädyin selkeään tekstiin, joka kertoo veteraanien meille antamasta tärkeimmästä lahjasta, vapaudesta, sanoo Paavo Halonen suunnittelukilpailun ratkettua. ? Uusi merkki edustaa itsenäisyyttä, iloa, vapautta ja rauhaa. Paavo Halosen Vapaa, Fri -suunnitelma, valloitti veteraanien sydämet selkeällä sanomallaan, kertoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraaneilta. Kilpailuun kutsutut suunnittelijat olivat taiteilija Paavo Halonen, kuvittaja Sanna Pelliccioni ja muotoilijatyöpari Elina Järvinen ja Tomi Tallqvist. Kilpailun koordinoi Viivi Lehto-Peltomäki Musta Designista, joka on monipuolinen design-alan toimija. Kolmasosa työpaikoista Helsingin seudulla ??Helsingin seudun osuus maan työpaikoista on noussut 35 vuodessa yhdeksän prosenttiyksikköä. Vuonna 1980 työpaikkoja oli Helsingin seudulla 486 000 ja vuonna 2015 jo 712 000. Kasvua on erityisesti palvelualoilla. Tieto ilmenee Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemasta yrityskatsauksesta. Helsingin seudun eli 14 kunnan osuus koko Suomen työpaikoista kasvoi 22 prosentista 31 prosenttiin vuosina 1980?2015. Vuonna 1980 suomalaisista asui Helsingin seudulla 20 prosenttia ja vuonna 2015 26 prosenttia. ? Helsingin seudun osuus työpaikoista kasvoi huomattavasti väestöosuutta nopeammin vuoteen 2000 asti. Sen jälkeen työpaikkaosuus ja väestöosuus ovat nousseet suunnilleen samaa tahtia. Tämä johtuu seudun väestökasvun kiihtymisestä ja työpaikkakasvun hidastumisesta, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Työpaikkakehitystä ovat leimanneet rajut suhdannevaihtelut. Suurin pudotus työpaikkojen määrässä tapahtui 1990-luvun laman aikoihin. Helsingin seutu toipui lamasta muuta maata nopeammin. Kasvu on ollut laimeampaa vuoden 2008 jälkeen. Se on kuitenkin ollut silloinkin muuta Suomea selvästi suurempaa. ? Työpaikkojen määrän kasvu on painottunut hyvin vahvasti palvelualoille. Selkeästi eniten toimialoista ovat kasvaneet informaatio- ja liike-elämän palvelut sekä muu palvelusektori, johon kuuluvat muun muassa taiteet, viihde ja virkistys, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen HSY:stä kertoo. ? Informaatio- ja liike-elämän palvelut ovat nousseet 35 vuodessa suurimmaksi toimialaryhmäksi, jonka osuus kaikista työpaikoista oli vuonna 2015 jo 29 prosenttia. Työpaikkoja on menetetty eniten teollisuuden ja alkutuotannon piirissä, Tähtinen jatkaa. Selvitä Kurren talviturkin arvoitus Korkeasaaressa ??Tervetuloa Korkeasaareen selvittämään talviturkin arvoitusta yhdessä Kurre-oravan kanssa! Joulukaudella 26.11.-8.1. Korkeasaaren lipunmyynnissä on saatavilla Kurren talviturkin arvoitus -tarina, joka johdattaa perheen pienimmät retkelle eläintarhan ympäri oravan jalanjäljissä. ? Kurre-orava loikki kohti Korkeasaarta. Kalenterin mukaan pitäisi olla jo tal- vi ja säät olivat viilenneet, mutta Kurrella oli edelleen ruskea kesäturkkinsa, eikä lämmintä harmaata talviturkkia. Tämä oli hyvin huolestuttavaa. Olivatko vuodenajat menneet sekaisin vai nuori orava itse? Korkeasaaresta Kurre tiesi saavansa vastauksen, sillä se on tunnettu eläintarha, jossa asuu paljon viisaita eläimiä.
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 48-49 Risto Kolanen Marraskuun kulttuurikierros Harjutorin kupeessa sijaitsevan Kamiter-Ars lähettää aktiivisesti Kulttuurikiertäjälle kutsuja näyttelyavajaisiin. Pääsin paikalle, kun siellä myös avattiin Kallio kipinöi -festivaaliviikko. ??Tupa oli ihan täynnä taideliikkeessä ja tunnelma korkealla Lulu ja Hono lauloivat ja soittivat kivasti, tällä kertaa triona: Leena Virtanen ukulele, laulu, Ray Rummukainen dobro ja laulu sekä Tomppa Salonen, rummut. Kyselin erikoisesta dobro-kitarasta. Hono kertoi, että se muistuttaa resonaari(vahvistin)kitaraa ajalta ennen kuin vahvistimet yleistyivät. He soittivat Onni Gideonin Hawaijilaissoundeja, ja muuta 1950-luvun kamaa. Avajaisvieraan Vilja-tytär varasti lattialla koko shown. Alle 2-vuotias svengasi enemmän kuin vanhemmat yhteensä ja tanssi kaikki kappaleet. Mitä nyt haki välillä suolakeksejä. Runo katetaan näyttämölle Nuori näyttelijä istuu esityksen aikana viereeni pen- killä ja luo Giulietta Masinan Gelsominoa muistuttavan katseen Fellinin ?Tiessä? (1954). Huumaannun. Selvittyäni luen esitteestä: ? Tämän pöydän ääressä ei voi syödä. Tämä kattaus on tehty haaveilijalle. Järisyttävän vaikuttavaa uutta ekspressiivistä teatteria on Esitystaiteen seuran ?Asetelmia? Korjaamon Kulmasalissa Töölön kulttuuritalolla. Se sai ensi-iltansa siellä elokuun Stage-festivaalilla ja uusintaesitykset alkuviikon iltoina. Laura Rämä, Tuukka Vasama ja ääni- ja ohjausnauhoja hallitseva Vihtori Rämä esittävät näyttämöllisen teoksen Tuomas Timosen runoteokselle ?Asetelma?. Esitys on itsenäinen jatko-osa Vasaman v. 2009 Kajaanin Runotapahtumassa tulkitsemalle Timosen runolle ?Oodi rakkaudelle?, josta kolmas kuva on. Istumme kahden puolin isoa pöytää, joka toimii Dylan-lauluista vastaa Tomi Pulkkinen (kesk), veli Tero Pulkkinen (o Nevalainen Leena Virtanen, Ray Rummukainen ja Tomppa Salonen soittivat hawaijilauismusiikkia Kallio kipinöi -avajaisissa. Edessä heihin keskittyy Vilja. Kuva: Juhani Styrman Sitten menen viereiseen Valtimonteatteriin, jossa on vierasesityksenä Mad Housessa keväällä kultti- näyttämönä fyysiselle teatterille, jossa ei ole rooleja tai tarinaa. Vuorovedoin soi joko John Coltranen 1960-luvun jazz tai Verneri Pohjolan uudempi, molemmat mukaansatempaavasti. Rämä ja Vasama pukeutuvat harvaneulaisiin kuusiin, Runoa tanssivat ja lausuvat Laura Räty ja Tuukka Vasama toisiinsa ja kuusiin sekaantuneina. Kuva: Jenna Ojala Salla Hakanpää valtaa merenneitona vesielementin Kallion urheilutalon altaassa ja sen päällä. Kuva: Riku Pihlanto mainetta luonut ?Eino henkilökohtainen sukupuolihistoria?. Lavalle tulee Valto Kuuluvainen, joka soittaa välillä musiikkia, ripustaa mustan lavan poikki pyykkinarun, jossa on hänen henkilökohtaisia muistilappujaan, päiväkirjamerkintöjä vuosilta 2011-2013. Aiheena on yksi asia: transsukupuolisen elämä ja asema yhteiskunnassa, muiden ihmisten asenteissa, omissa peloissa. Miltä naisesta tuntuu liimata rinnat kainalon alle sivuun? Ja miltä tämä näyttää tyttöjen pukuhuoneessa? Milloin leikkauttaa ylimääräiset rinnat pois, vai odottaako ensin pitkälle hormonihoidon tuloksia? Miltä tuntuu kuin karvoja tulee joka puolelle? Tuntea itsensä uudeksi, oudoksi nisäkkääksi elämässä. Sukupuolikkaan naisen/miehen vapaa-ajanasun päällä on Batman ja Superman -logoja. Esitys on vaikuttavan kaunis. Eino näyttää muuten mieheltä, mutta hänellä näyttäisi yhä olevan ne rinnat? Tai sitten olen vain juuttunut miehen katseeseeni ja oletan näkeväni rinnat paidan alla. Kannatti kokea tämä elämys ja laajentaa tajuntaa, asenteita. hallitsevat katsetilaamme ja lukevat Timosen runoja kokoelmasta. Nimet kertovat paljon: Virkamiehen hätä, Virkamies ja vesivahinko, Virkamiehen onni, Virkamiehen surumieli jne. Vaikka tässä pöydässä ei voi syödä, syömme lopussa ison, makoisan mustikan kiertävältä lautaselta. Laura Räty palkittiin juuri vuoden 2016 nuorena näyttelijänä. Hän luo Gelsominon magiikan. Sukupuolikas ihminen Eino Kuuluvainen teki pari vuotta päiväkirjalappuja sukupuolihistoriastaan, joita hän luki vierailuesityksessä Valtimonteatterissa. Kuva: Hannamari Johansson Aleksi Kivenkadun Populuksen ohi kulkiessani kuulen karaokelaulua: ?Aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden?. Vilkaisen sisään ovesta ja kuuntelen hetken laulajaa, joka on tietysti mies. Hyppykollektiivin Katja Korpi, Saana Kulmala ja Carita Lähteenmäki Jouni Ihalainen
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 13 Helsingin kulttuuripalkinto Viva Granlundille oik) ja Veli-Petteri Asikainen (vas) valkoisessa maskissa. Kuva: Kirsi Merenneito Kallion urheilutalolla Suomalaisen nykysirkuksen 2010-luvun valovoimainen tähti on Salla Hakanpää. ?Pinnassa? hän teki vertikaaliköydellä Cirkossa kaiken, mitä sillä voi tehdä veden päällä. ?Valomatka? oli keväällä tehty lapsille festivaalinäytökseksi Espoon kaupunginteatteriin, mutta sen visuaalinen ja kolmiulotteinen animaatiomaailma sopi ehkä paremmin aikuisille. What the Cirk -pienoisfestari piristi marraskuun puoliväliä Baltic Circlen rinnalla ja ?sisällä?. Tällä kertaa Hakanpää siirtyi köydestä ja ilmasta veteen. ?DIVE? esityksessä veden alla elävän naisen tarina käännetään päälaelleen. H.C. Andersen tuskin kääntyy haudassaan tästä Pienen Merenneidon tulkinnasta ei enempää tai vähempää kuin Kallion Urheilutalolla, Brahen kentän vieressä.  Uimahalliin mahtui vain 85 ihmistä kerrallaan. Saimme kenkäsuojaimet jalkaan ja sisään astuessa meidät tyrmäsi kloorin haju, mutta kutsuvasti lapsuuden muistot mieleen tuoden. DIVE:ssa Hakanpää sukeltaa toiseen todellisuuteen. Ilma-akrobaatti ve- den alla; näemme hänet sekä elävällä silmällä uivana koko ajan että elävällä kameralla kuvattuna, joka tuo ihan uudenlaisen kauneuden ja estetiikan. Veden syvyys pudottaa akrobaatin painottomaan maailmaan, jossa hengityksen pidätystä on harjoiteltu ihailtavalla tavalla. Uima-altaan pohjalla merenneito vaihtaa valkoisen barokkisen juhla-asun punaiseen iltapukuun pöydän, tuolin ja viinipullon äärellä. Tämän taiteilijan tulevaisuutta seuraan tarkkaan. Valtava uteliaisuus ja uusien keinojen hallinta vievät alle 30-vuotiasta naista jo kansainvälisille areenoille. Hän on opiskellut Laajasalo-opistossa rytmilaulua, josta saimme näytteen uimahallin altaanvierustakävelyn aikana. Viva Granlund on ajaton kuva- ja katutaitelija, joka tekee ympäristöämme kauniimmaksi. Kuva: Mika Ruusunen ria on vaatinut taiteellisen näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin virastojen kanssa. Yksi työ, Opintoputki, syntyi taiteilijan kokoaman ryhmän toimesta v. 2006 Kaisaniemen metroasemalle. Viva Granlund kiitti tun- teikkaasti vanhempiaan, jotka istuivat ihan salin edessä. Hän kiitti tuesta, jota ilman työnsä ei olisi ollut mahdollista. Myös kulttuurikeskusta ja sitä hallinnoivaa kulttuurilautakuntaa, joka on myöntänyt tukea kaiken mitä voi. Sekä muita taiteilijoita ja ystäviä jne. Se oli lyhyt ja kaunis kiitospuhe. Taiteilija oli valinnut v. 2016 Voice of Finland -finalistin Ilona Gillin laulamaan kaksi laulua, mm. ?Imaginen?. Kulttuurilautakunta jakoi myös 65 taideapurahaa rotaatiokiertovuorossa olleille viidelle taidelajille. Tunteiden äärilaitaa lattialla Annantalon alakerran salissa olen vuosia katsonut lastenteatteria Helsingin kaupungin lastenkulttuurikeskuksessa. Mutta sieltä löytyy tanssiesitys ensi sijassa aikuiselle yleisölle. Resilienssi on v. 2013 perustetun Hyppy!Kollektiivi-ryhmän uusin, valtavan energinen ja ääntä ja liikettä luovasti yhdistävä proggis. He käyttävät amerikkalaista ?Jump Rhytm? -tekniikkaa. Katja Korpi, Saana Kulmala ja Carita Lähteenmäki tanssivat kolmenvartin rytmisen ja iskutarkan esityksen vauhdilla ja taidolla. Onhan kyse ?äkkilähdöstä muutokseen?. Kasvojen ilmeisen käyttö tunteiden äärilaidasta toiseen on olennainen osa esitystä. Taustanauhamusiikin lisäksi yksi tanssija, Kulmala, soittaa kauniin melodisen sävelmän Dylanin ajankohtaista sanomaa iskuntarkkoina Annantalolla. Kuva: ??Kaupungintalolla jaettiin 22.11. kaupungin kulttuuripalkinto kuvataiteilija Viva Granlundille. Ensimmäisen sai v. 1963 Eino Kalima. Pitkä on kulttuurin matka Kalimasta Granlundiin. Hänen pitkäaikainen työnsä on keskittynyt taiteen ja kaupunkiaktivismin rajapintaan, luonut ennen kaikkea julkiseen kaupunkitilaan vaikuttavia seinämaalauksia, jotka pysäyttävät ohikulkijat ihailemaan ja ajattelemaan eri puolilla Helsinkiä. Värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit ovat 2000-luvun mittaan tuoneet elämää betonisiin alkukulkuihin seiniin ja sillanaluksiin Teollisuuskadulla, Hakaniemenrannassa, Pasilan asemalla ja pyöräilyväen Baanalla. ? Työt ovat enemmän kuin maalauksia, ne ovat sekä lopputulos että tekemisen performanssi, joka kannustaa aktiivisuuteen ja synnyttää sekä ohikiitävää että pysyvämpää keskustelua, lautakunta kiittää ja huomioi Granlundin töiden osallistavan ja yhteisöllisen luonteen. Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka töhrytaistelusta osaksi laillista nykykulttuu- Moni muistelee Nobelin kirjallisuuden palkinnon saaja, laulaja-lauluntekijä Bob Dylania, jonka sanoitukset ovat vaikuttaneet meihin aikalaisiin yli puolen vuosisadan ajan. Jo keväällä lehtemme esitteli Jasmine Valentin laulaa, Miritza Lundberg, Tuure Koski ja Aram Aflatuni liittyvät mukaan Sampo soikoon!-klubilla. Kuva: Henna Lundberg Bar Kapsäkin Dylan-iltaa. USA:n presidentinvaalituloksen julkitulon jälkeisenä päivänä Kaapelitehtaan H-rapussa koettiin musiikkiteatterin, mimiikan ja tarinankerronnan keinoin toteutettu intensiivinen ja omapera?isen inspiroiva luotaus mystisen mestarin lauluihin, ela?ma?a?n ja luomistyo?ho?n. Tuotannosta vastasi Performance Sirkus, jonka Billie Holidayja muita naisklassikkoiltoja olemme selostaneetEsitys tutkii Bob Dylanin musiikkikappaleiden yhteiskunnallista puolta ja sanomaa Esitys tulkitsi Dylanin tarkkanäköisten laulutekstien kautta ihmisen moraalin, etiikan ja valintojen moniulotteista elämän- prismaa. Dylan-tulkinnoista vastasi Tomi Pulkkinen kauniilla äänellä, veli Tero Pulkkinen ainakin kolmessa instrumentissa ja Performance Sirkuksen johtaja Veli-Petteri Asikainen isäntänä, harlekiinina valkoisessa asussa ja maskissa, joka haki daameja välillä tanssimaankin. Romanimusiikin vivahteikkaita helmiä Miritza Lundberg & Baro Baht Ensemble toi Sampo soikoon! ?klubille eurooppalaisen romanimusiikin kauneimmat kappaleet kolmen vuosisadan ajalta. Kuulimme leikitteleviä virtuoosimaisia viulu- esityksiä, syvältä sydämestä laulettuja perinnelauluja ja riehakkaita tanssiinkutsuja. Vuonna 2016 perustettu Baro Bath Ensemble koostuu erilaisista taustoista tulevista muusikoista, jotka ovat ansioituneita omilla aloillaan. Yhtyeen perustaja on Miritza Lundberg joka on yksi nuoren polven arvostetuimmista romaniartisteista. Hänen viulusoolonsa olivat todella upeita. Hän on aloittanut taiteellisen tohtoritutkinnon opinnot Sibelius-Akatemiassa ja ajatuksena on saada kokoonpanolle jatkuvuutta ja taiteellisesti korkea taso. Yhtyeen musiikissa yhdistyy perinteinen romanimusiikki muihin aineksiin sekä kansanmusiikista että taide- musiikista. Komeasti kaikui perinteinen laulu ?Illan tummetessa?. Yhtyeen ohjelmisto koostuu instrumentaalikappaleista ja lauletusta perinteestä. Miritza Lundberg, viulu ja laulu, Mertsi Lindgren, kitara ja laulu, Jasmine Valentin, kitara ja laulu, Joni Auvinen, kitara, Aram Aflatuni, lyömäsoittimet ja Tuure Koski, kontrabasso. Kun Sampo soikoon! ? emäntä Susan Aho haastatteli Jasminea alussa, moni ei ehkä huomannut, että siinä on kaksi Suomen Euroviisuedustajaa! Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 48-49 Risto Kolanen Marraskuun kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan ja Kampin galleriat tuovat jälleen esiin taitelijoita marraskuun näyttelyissä. Bronda, Papu ja Tiketti palaavat esittelyyn. Nuoren polven miehiä on enemmän. Ihmiskasvot lähtökohtana Galleria Katariina, Kalevankatu 16, on Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämä galleria, jossa on pääsalien ja takahuonestudion eri näyttelyjä. Jyri Ala-Ruona (s. 1986) esittelee öljyväri kankaalle -maalauksiaan ?Mandylions?-teemalla, kristillisen kuvailmaisun perinteessä. Teosten lähtökohtana ovat ihmiskasvot. ? Maalaukset esittävät kasvojen ihon pikkutarkasti huokosia, laskoksia ja uurteita myöten. Nämä ovat mahdollisimman todistusvoimaisia tulkintoja ulkoisista ja sisäsyntyisistä jäljistä ihmisen pinnalla, hän kertoo. Malleinaan Ala-Ruona on käyttänyt hänelle läheisiä ihmisiä, joiden elämät nivoutuvat taiteilijan elämään intiimillä ja kokemuksellisella tasolla. Näiden suhteiden läheisyyden myötä taiteilija pyrkii tuomaan esiin rajallisen ihmisen kokemusmaailman väistämättömiä muutostiloja. Taiteilijatapaaminen on päätöspäivänä sunnuntaina 4.12. klo 14?16. Studiossa on Tiina Herttuan & Erika Kusumoton maalauksia ?Kaksi näkökulmaa?. He katsovat maisemaa ja ihmisen suhdetta luontoon oman kulttuurinsa lähtökohdista. Pohjoisen valoa Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee 4.12. asti Tiina Kivisen grafiikkaa, Kuvataiteilija Jyrki Ala-Ruona ja suurikokoinen öljyväriteoksensa Skin So Thin and Left to Love (2015-2016) Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg mm. mezzotinto- kuivaneulatekniikalla ja muilla. Niiden innoittajana toimi taiteilijan matka Norjan rannikkoa yhdistävällä laivareitillä Bergenistä Kirkenesiin vuonna 2015. ? Jylhän luonnon ihmeiden äärellä ihminen tuntee itsensä pieneksi ja yrittää löytää paikkansa tässä kokonaisuudessa, hän sanoo. Nämä tunnelmat, talven kylmä pohjoinen valo, sen harmaan ja sinisen sävyt, tallentuivat uusiin kuviin ja piirustuksiin, joiden pohjalta teokset syntyivät. Samalla kuvattiin myös dokumentti taiteilijan työstä, joka nähdään näyttelyssä. Jäinen syli Galleria G12, Annankatu 16, tuo esiin nuoremman polven akryyli ja muste muovilevylle ?töitä tekevän Antti Sojakan, jolla on ollut paljon näyttelyjä ulkomailla. Näyttelyn lähtökohtana on yksi Ted Hughesin runo. Niin ihmistä kuin kaikkea muutakin maailmassa muokkaa poispäin vetävä jännitys sekä kasautuva, murskaava paine. Hän käyttää maalauksissaan ja veistoksissaan sekatekniikoita ja useita materiaaleja. ? Mieleni syvimmissä pohjukoissa tosin mikään ei muovaa maailmaani niin kuin onni ja suru. Kuin katse, jolla ei ole kehoa, maalaukset ovat vapaita sukeltamaan maan sisään. Lähdin etsimään omia saksiani, näitä mieleni aarrekarttaan merkattuja ristejä. Haudatut muistot ovat kuin tunteiden fossiileja, ajan kivettämiä koetun hetken monikerroksisia jäänteitä. Vai ovatko ne vain hetkeksi jään sylin jähmettämiä?, hän kysyy. vät töitä lasista ja lasimosaiikista. Joukosta nousevat parhaiten esille Inkisen lasimosaiikkiteokset. He käyttävät erilaisia materiaaleja, värimaailmoja ja aiheita, jotka luovat monipuolisen kokonaisuuden. Mosaiikkitaide on tunnettu tuhansia vuosia vanhana. Andamento tarkoittaa palojen liikettä ja rytmiä. Palat ovat värillistä lasia, kiveä, keramiikkaa ja muuta. Myös muodot vaihtuvat kaksiulotteisesta täysplastiseen. Älä vartu hetkeen Tiketti Galleria, Urho Kekkosen katu 4-6, ava- Mosaiikkiväriä ja palojen liikettä Anssi Sojakka edessään hartsista ja kipsistä tänä vuonna tehty teos Jäinen syli Galleria G12:ssa.Kuva: Raimo Granberg Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, toinen marraskuun esillepano on neljän naisen hyvin mielenkiintoinen ja tasokas ?Andamento ? Mosaiikin matka? ?yhteisnäyttely. Lea Bisio, Sanna Inkinen, Taija Kaarre ja Leena Nio teke- Taija Kaarre (vas), Sanna Inkinen, Leena Nio ja Lea Bisio. Taustalla kaksi lasimosaiikkiteosta (vas) ovat Sanna Inkisen MrGreen ja MrFeenx ja oikealle Taija Kaarren lasimosaiikista ja lasista tehty teos Sydänkäpyseni. Kuva: Raimo Granberg Kiba Lumberg teoksensa Musta Saara edessä Topelius-galleriassa n . Kuva: Hannele Salminen Monialataiteilija Anssi Kasitonni yhdessä lasikuidusta tekemänsä omakuva-veistos MR T., 2014, Tiketti Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg si ovensa kesällä 2015. Se pyrkii tuomaan ripauksen klubitunnelmaa kuvataiteen kentälle ja vastavuoroisesti kuratoimaan kuvataidetta askeleen lähemmäksi hyvän musiikin ystäviä. Anssi Kasitonnin ja Maria Stereon yhteisnäyttely ?Älä vartu hetkeen? on esillä kaksi kuukautta 5.12. asti. X-sukupolven arvostettu kulttitaiteilijapariskunta vyöryttää näyttelyssä katsojien eteen läkähdyttävän määrän teoksia, joiden juuret ammentavat 1980-luvun populaarikulttuurista. Töissä hehkuu uteliaisuus, joka yhdistyy kuvataiteilijan ammattimaiseen tekniseen osaamiseen. Ilo ja lapsenomainen riemu vä- littyvät katsojalle. Tekniikkana on valuhartsi, pahvi & tarra ja sekatekniikka. Anssi Kasitonni toimi kesällä 2016 uuden kävijäennätyksen tehneen Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina. Hän voitti Ars Fennica -palkinnon vuonna 2011. Taiteilijapariskunta on tehnyt vaikuttavan uran myös vaihtoehtomusiikin parissa, kiertäneet klubeja niin yksin kuin yhdessäkin. Kasitonni ja Stereo julkaisivat vastikään ennen tauolle siirtymistään yhteisen uran niputtavan 10-vuotisjuhlakasetin. Stereo keskittyy nyt uuteen bändiinsä ?Maria ja Marsialaiset? ja Kasitonnin soololevy odottelee julkaisuaan. Taidemaalari Antti Virkkunen ja öljyvärimaalauksensa Syksy Dixissä. Kuva: Raimo Granberg
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 15 Teurastamon Joulumarkkinat Seppo Niiranen teoksensa Agathan talo edessä Arkkitehtuuri XO -näyttelyssään Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen Sanna Inkinen yhdessä vuosina 2013-2014 tehtyjen lasimosaiikkiteostensa MrGreen (vas) ja MrFeenx kanssa Artikassa. Kuva: Raimo Granberg Sielun ovi auki Kuvataiteilija, kirjailija Kiba Lumberg pitää 4.12. asti näyttelyään Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17. ? Aloin nähdä liikaa joka puolella ja oli halu lähteä karsimaan pois kaikki ylimääräinen mitä jää. Silloin, voiko olla painoa, keveyttä, ilmaa, maata tai taivasta. Kuinka se kaikki toimisi? Miten välittyisi ne tunnelmat, mitkä koen ja näen?, hän sanoo. Taiteilija toivoo ja uskoo, että pensselin alla valkoinen maali liukuu kuin ajatus. ? Pensselin alla valkoinen väri löysi oman tavan kulkea kangasta pitkin. Musta väri luoden muotoja ja viivoja niin, että niitä voit jatkaa Sinä, joka katselet teosta. Näyttelyn nimi, ?Jokainen Meistä?, tuli tämän pohdinnan myötä. Jokainen meistä näkee ja kokee omalla tavallaan jotain, mikä on myös jotain yhteistä. ? Sekin on niin, että jätän Sinulle sielun oven auki, Lumberg avautuu. Havainto kerrostuu Uusi, kahvilan yhteydessä toimiva, Papu Galleria, Mariankatu 24, on koko marraskuun esitellyt kuvantekijä, arkkitehti ja valokuvaaja Seppo K. Niirasen tajuntaa täräyttäviä teoksia. ?Arkkitehtuuri/XO? kertoo arkkitehtuurin katsomisesta, miten näköhavainto kerrostuu ja kiertyy värien ja muotojen vuorovaikutuksessa. ? Katsomalla tilaa ja sitä rajaavia rakennuksia monikertaisesti katseen suuntaa ja havainnoijan sijaintia vaihtamalla voi arkkitehtoninen kohde paljastaa itsestään salattuja sisältöjä. Kenties näin löytyy se pohjimmainen ajatus, joka rakentajalla on alkujaan ollut, Niiranen uskoo. Isokokoi- set pigmenttivedoskollaasit vakuuttavat katsojan. ?Risteys? ja vastakkaisen seinän ?Agathan talo? ja ?Linnoitus? ovat komeita teoksia. Videoteoksen liikkuva kuva toistaa uskollisesti suurissa still-kuvissa käytetyn kerrostustekniikan. Rakentajasta taidemaalariksi Antti Virkkunen kulki pitkän tien rakentajan uralta taidemaalariksi. Hän kunnioitti ja arvosti kuvataidetta, mutta ei harrastanut sitä. Hän tiesi silti aina osaavansa piirtää ja maalta. Virkkunen vaihtoi työvälineensä ja opiskeli uuden ammatin työväenopiston alkeiskurssin ja sitten kolmen vapaan taidekoulun kautta. ? Unelma valtasi mieleni. Päätin tehdä kaikkeni tullakseni taidemaalariksi. Päätöksen tekeminen oli lopulta hyvin yksinkertaista, seurasin vain vaistoani ja sydämeni ääntä. Järjellä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, enhän ollut siihen mennessä koskaan edes pitänyt sivellintä käsissäni. Käytännön järjestelyt veivät aikansa ja sitten vuoden 2004 lopussa päättyi 33 vuotinen rakentajan työurani. Näistä vuosista 19 viimeisintä ahersin rakennusyrityksen toimitusjohtajana. Virkkunen siirtyi taiteen maailmaan suoraan pystymetsästä. Maalariksi ryhtyminen oli hyppy täysin tuntemattomaan. ? Uskon, että minulle se oli juuri oikea polku taiteeseen. Olen pystynyt seuraamaan johtotähteäni ja itsenäisesti etsimään ja löytämään. Näin toivon välttäneeni ne kliseet, kuplat ja keisarin uudet vaatteet -ilmiöt, joita taiteen maailma on tulvillaan, hän arvioi piristävästi. Teksti: Risto Kolanen ??Teurastamon Joulumarkkinoiden kattaukseen kuuluu tänä vuonna yli 40 myyjää, perinteiset tiernapojat ja joululauluja, katonrajassa voimaileva joulupukki, metsäkuusikauppias sekä piparinkoristelua. Joulumarkkinoita vietetään koko viikonloppu lauantaina ja sunnuntaina 17.-18. joulukuuta kello 10-17. Kellohallissa myydään joulupakettiin esimerkiksi koivusta muotoiltuja koruja, kierrätyspurjeista valmistettuja laukkuja, joulukortteja ja silkkipainolla tehtyjä kasseja ja asusteita. Lisäksi myynnissä on leikkuulautoja, joulusukkia, villapipoja, valaisimia, kaiuttimia, voimistelurenkaita, huonekaluja, hamppukankaita, keittiöpyyhkeitä, kierrätettyjä käärepapereita, kalentereita, luomusoijakynttilöitä, miniryijyjä, kotimaisia käsitöitä, kuvituksia, grafiikkaa, neuleita, vilttejä, värjättyjä sukkahousuja ja paljon muuta. Teurastamon pihalta voit hankkia kotiin vietäväksi kauniin kotimaisen metsäkuusen. Myynnissä on myös joulun herkkuja italialaisesta panettonesta perinteisiin suomalaisiin jouluruokiin ja höyryävään herkkuglögiin. Teurastamon pihaan parkkeerattu Perhon Ravintolakoulun ruokarekka on pakattu kansainvälisillä jouluruuilla. Tarjolla on myös perinteistä riisipuuroa, itseleivottua saaristolaisleipää, argentiinalaisia liha -ja kasvispiirakoita, vegaanisia herkkuja ja pienpaahtimoiden joulukahveja. Jädelinon erikoisuus tänä jouluna on sisilialainen pistaasitahna ja jäätelökakut. Joulukinkkua pääset maistelemaan Teurastamon Portissa, mistä joulupöytään löytyy myös perinteiset pateet, hyytelöt ja sinapit. Lisäksi Flavour Studion puolella joulutunnelmaa luo Suklaarasia, eli artesaanisuklaamyyjäiset lauantaina ja sunnuntaina klo 10-16. Suklaarasiassa ovat mukana Chjoko, Gagu, Mayra, Petri?s ja Suklaatäplä. Piparinkoristelua, joululauluja ja tiernapoikia Kellohallissa koristellaan Nurmileivän pipareita ja Arabian tehtaalta pelastettuja posliinilautasia Bearded Villains -hyväntekeväisyysjärjestön ohjaamana. Partaiset miehet lukevat lapsille myös satuja. Paavalin seu- tevuokraukseen puoleksi vuodeksi. Teurastamon Joulumarkkinat Facebookissa: https:// www.facebook.com/ events/1791964961049968/ Joulumarkkinat järjestää yhteistyössä Teurastamo ja Mirri Creative. Joulumarkkinoiden pukkijulisteen on suunnitellut Päivi Sillanpää. Kellohallissa mukana: rakunta esittää Tiernapojat -näytelmän Teurastamon pihalla ja seurakunnan kuoro tunnelmoi kauneimpia joululauluja. Kotimaisia lahjoja kirjoista vaatteisiin löydät myös ravintola Paleman Designtorilta. Teurastamon uudessa Kirjaverstaassa on myynnissä kuvittajien ja sarjaku- vatekijöiden teoksia sekä mukana ovat myös Toukka Lastenkirjakioski ja kirjakauppa Nide. Aineettomat helpomman arjen joululahjat voit hankkia pihan perällä sijaitsevasta Liiteristä. Tarjolla on pyörän vuosihuolto, Koti kuntoon -paketti joulusiivoukseen tai rajaton käyttöoikeus lai- Heidi Valkola, Vallilan Stoori, Butoni Design, Katjan kahvisäkkituotteet, Willatar, Dark Side of Zen, Groovink, Mithu, VoimaVahtila, Verhoomo tehdas, Kehvola Design, Designtuokio, Magisso, Himmee, Paja, SisuStyle, Mori Collective, Pisa Design, Kokotai, Salmiak Studio, Luhka Design, Aapiste, Purjebägit, Johanna Lumme, NanuNanu, Merry-Go-Round, Cafe Pequeno, Reuna kustantamo, AinoaGraphic Design, Formal Friday, Pöllöt, Mooncake, Annika Cumlander, Tanja Kallio Design,Canelipuu, Kookygems, Katariina Guthwert, Wilmuri, Wichdoctor, Upload Audio, Päivi Sillanpää, Ravintolakoulu Perho, Metsämania, Pulla Pulla ja Mirri Creative. Ps. Teurastamolla otetaan varaslähtö jouluun B-Smokeryn Christmas Marketin ja glögibaarin merkeissä jo lauantaina 10. joulukuuta kello 13-18. Kuvat: Eetu Ahanen
• KALLIO LEHTI 16 Harvinaislaatuinen Sibelius -sinfoniakonsertti ? pianolla Kirja-arvostelu Kesädekkari Helsingistä ??Ruumis paljastuu torninosturista kiikarilla katsellen rakennustyömaalla Helsingin keskustassa. Vieressä ovat Hietaniemen hautausmaa ja Marian sairaala. Rakennetaan uusia taloja Kamppiin. Liittyykö ruumis jotenkin niihin ? Tätä ratkotaan kirjailija Ata Hautamäen kuudennessa jännitysromaanissa ? Siell`on hieno hietakehto? ( Myllylahti 2016 ). Vaikka yksi ruumis löytyykin Helsingin keskustasta, Hautamäki vie lukijaansa paljon myös Tampereen Teiskoon, jossa kauniissa järvimaisemassa on hukkunut tai murhattu nainen. Moni- puoliseen juonikuvioon liittyy myös laitonta maahanmuuttoa, ehkä talousrikollisuuttakin, huume-kauppaa, naiskauppaa. Tarina hipoo välillä uskottavuuden rajoja, mutta pitää silti otteessaan. Saksassakin käydään ja tarinaan kuuluu kuten suomalaisiin nykydekkareihin lähes aina niin romanialaisia, puolalaisia kuin tietysti venäläisiä konnia. ?Konnuuspaikkana? Marian sairaala on uusi löytö. Hautamäki kuvaa paljon poliisin toimintaa eri tilanteissa. Naispoliisit saavat tuntea sukupuolensa aliarvostuksen. Poliisin sisäinen kilpailu, nokittelu ja arvojärjestys saavat kirjassa ansaitut huomiot,kuvaukset ovat ja eivät ole mairittelevia poliisikunnalle. Kokonaisuutena Ata Hautamäen ?Siell`on hieno hietakehto? on ihan luettava dekkari, ehkä liiankin rönsyilevä. Kevyt kesädekkari Helsingistä. Pekka Hurme Pikkumusta ??Sanna Tahvanainen on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 13.12.2016 klo 18:00 ? 19:30. Illan aikana keskustellaan hänen muoti-ikoni Coco Chanelista kertovasta romaanistaan Pikkumusta. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki Sofianlehdossa ValoViikot ??Sofianlehdon piha on valaistu erilaisin valoteoksin marraskuusta tammikuulle Nuutin päivään saakka. Valoteokset on osa Sofianlehdon hyväntekeväisyysprojektia, joka kulkee työnimellä ?Hyvänlähetit?. Heidän lisäkseen ValoViikkojen toteuttamiseen osallistuivat kaikki Sofianlehdon mäellä toimivat toimipisteet. Toimintakeskus Cäpsä, Sofianlehdon toimintakeskus, kehitysvammapoliklinikka, Lyhytaikaisyksikkö Visiitti, Käpylän koulu sekä Isonniitynkadun ryhmäkoti. Viikot 48-49 Hyväntekeväisyysprojektissa toteutetaan erilaisia hyviä tekoja, missioita. Tähän ensimmäiseen Valokarnevaalipäivän missioon liittyi valonsädeviestien lähettäminen kehitysvammaisten päivätoiminta keskukseen Opportunity Villageen ? Las Vegas? Favorite Charity:n. Viestien mukana lähetetiin toivomus saada vastaus lämpimästä Nevadasta. ValoViikkojen päättäjäisissä 13.1. hyvänlähetit toimittavat vastauksen nähtäville kaikkien iloksi Sofianlehtoon. ??Sibelius-Seura tarjoaa säveltäjämestarin syntymäpäivän aattona keskiviikkona 7.12.2016 klo 18 Hakasalmen huvilassa tilaisuuden kurkistaa 1900-luvun alun herrasväen salonkeihin, joissa Sibeliuksenkin orkesteriteoksista nautittiin pianosovituksina. Sibeliuksen mestarillisesti sovittamien Finlandian ja viulukonserton lisäksi kuullaan suurharvinaisuus, pianolle nelikätisesti sovitettu kolmas sinfonia. Konsertissa esiintyvät Sibelius-Akatemian opiskelijat Matsuura Ayane ja Aura Go, piano, sekä Otto Antikainen, viulu. Aluksi Sibeliuksen koottujen teosten päätoimittaja, professori Timo Virtanen esittelee ohjelman. Vapaa pääsy. Ennen äänilevyjen aikakautta pianosovitukset tarjosivat mahdollisuuden tutustua orkesteriteoksiin soivassa muodossa kotioloissa. Mozartin, Beethovenin, Schubertin ja monen muut säveltäjän sinfonioita julkaistiin pianolla joko kaksi- tai nelikätisesti soitettavina sovituksina, ja monet säveltäjät laativat tällaisia sovituksia teoksistaan. Ainolassakin soitettiin orkesterimusiikkia pianolla nelikätisesti, ja Sibelius sovitti muutamia orkesteriteoksistaan ja näyttämömusiikki- Sibelius pianon ääressä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Foto Roos. sarjoistaan pianolle. Sibeliusta ei yleensä ole pidetty leimallisesti pianomusiikin säveltäjänä, mutta hänen orkesteriteoksistaan tekemänsä sovitukset pianolle todistavat hänen hallinneen monipuolisesti soittimen keinovarat ja soinnilliset mahdollisuudet. Sovituksissa piano soi rikkaan ja täyteläisen orkestraalisesti, ja niissä Sibeliuksen pianonkäyttö on usein myös virtuoosisimmillaan, näin vaikkapa Finlandian loistokkaassa sovituksessa. Viulukonserton pianosäestykselliselle versiolle oli alkujaan käytännöllinen tarve: solistin oli voitava harjoitella teosta pianistin kanssa ennen astumista orkesterin eteen. Säveltäjä laatikin version viululle ja pianolle jo ennen lopullista orkesteripartituuria. Sinfonioitaan Sibelius ei sovittanut pianolle. Kolmannen sinfonian sovituksen pianolle nelikätisesti laati saksalainen säveltäjä Paul Juon, mutta Sibelius teki sovitukseen runsaasti muutoksia; se on näin osin Juonin, osin Sibeliuksen käsialaa. Nelikätisesti soitettuna sinfonia on todellinen harvinaisuus konserttiohjelmissa. Helsingin seurakunnat antavat yöksi suojan kodittomille ??Helsingin seurakunnat avaavat ovensa kodittomille. Seurakunnat tukevat kaupunkia kodittomien auttamisessa ja antavat pakkasilla yösijan kirkoissaan. Seurakuntien tilat ovat avoinna ensi maanantaista alkaen sovitusti vuoroviikoin ilman pakkasrajoja kello 21?07. ? On painokkaasti sanottava, että kyse on ihmisistä. Kirkkona on mahdotonta sulkea ovia tarvitsijoilta, jotka ovat Jumalan luomia ainutlaatuisia kanssaihmisiä. Haluamme tehdä kodittomien yösuojasta yhtei- sen asian. Herättää itsemme lisäksi muita toimijoita huomaamaan heidät ja löytämään ratkaisu, jolloin kenenkään ei tarvitse talvella yöpyä kaduilla ja puistoissa, Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki kertoo päätöksen taustasta. Ensimmäisenä avautuu Lauttasaaren kirkon tilapäismajoitus viikolla 47 eli 21.?27.11. Seuraavana on vuorossa Paavalin seurakunta viikolla 48, 28.11.? 4.12. ? Lauttasaaren seurakun- Hermannin diakoniatalolla tilapäismajoitus jatkuu vielä parisen viikkoa, ensi maanantaista myös seurakuntia tulee mukaan antamaan yösijan kodittomille. Hermannin diakoniatalolla paikat ovat olleet täynnä joka yö. Kuva: Sirpa Päivinen nassa otettiin viime syksynä yhtenä Helsingin seurakunnista vastaan kaupunkiin saapuneita turvapaikanhakijoita. Tämän hätämajoituksen järjestäminen antaa meille kokemusta, jonka takia yösijan tarjoaminen nopeasti ensimmäisenä onnistuu, Rintamäki sanoo. Yösijoja on päätetty tarjota vuoden loppuun asti. Jatkosta päätetään tarpeen ja tilanteen mukaan erikseen. Loppuvuonna mukana ovat myös Matteuksen ja Vartiokylän, Kallion ja Malmin seurakunnat. Yösijan antaminen on mahdollista vapaaehtoisten auttajien turvin. Helsinkiläisiä onkin jo ilmoittautunut runsaasti kirkkoihin erilaisiin tehtäviin kuten yöpyjien vastaanottajiksi ja yörauhan valvojiksi. Vapaaehtoistyo.fi:n kautta on ilmoittautunut lähes 200 vapaaehtoista mukaan. Kirkkojen yösuoja täydentää Hermannin diakoniatalon ja Helsingin Diakonissalaitoksen Munkkisaaren suojia, joissa tehdään yhteistyötä Diakonissalaitoksen kanssa kaupungin rahoituksella. Talven tultua asiassa tarvittiin nopeaa reagointia. Hermannin diakoniatalon hätämajoitus aukesi perjantaina 4.11., siellä ovet ovat auki vielä parisen viikkoa. Hermannissa on tilaa 30 yöpyjälle, ja talo on ollut tähän mennessä täynnä joka yö. Yöpyjät ovat olleet lähinnä liikkuvaa väestöä eli Romanian ja Bulgarian romaneja. Rintamäen mukaan viimekädessä vastuu on Helsingin kaupungilla. ? Kukaan ei toisaalta tiedä kuinka paljon kodittomien, paperittomien tai liikkuvan väestön osalta tarve yömajoitukseen on. Siksi asiasta pitää tehdä yhteinen, jolloin eri tavoin pystymme tavoittamaan nämä ihmiset. Tekemällä asiasta haloon saamme tavoitettua toisaalta tarvitsevat ihmiset, mutta myös tahot, jotka voivat auttaa. Kirkot ovat avoinna kaikille suojaa etsiville, niin liikkuvalle väestölle kuten romanikerjäläisille, paperittomille kuin kaikille muillekin asunnottomille. Rintamäen mukaan Helsingin seurakunnat ovat tässä kaupungissa ihmisten arjessa heidän tukenaan ja apunaan: ? Tämä on seurakunnan ydintehtäviä. Helsingin seurakuntien yösijan antaminen on laastarin liimaamista, kodittomien äkillisen hädän auttamiseksi. Meidän pitää yhdessä löytää kestävämpi ratkaisu. Tällöin on hyvä huomata, että puhutaan eri ihmisryhmistä, jolla on erilaisia tarpeita ja näin myös tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Ihmiset eivät yhteisössäänkään ole samanlaisia ja siksi tarvitaan herkkyyttä. Tilapäissuojan antaminen täydentää akuutissa tilanteessa asunnottomien hyväksi tehtävää kirkon työtä. Kirkko Helsingissä ehkäisee asunnottomuutta perustyössään muun muassa tukiasumisen, asumisneuvonnan ja vuokrarästien maksamiseen suunnatun kriisirahaston avulla.
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 17 Ihanat klassikot 50´s henkiset vaatteet ja asusteet kaikenkokoisille ja ikäisille naisille (XS-6XL) 99? 69? 39? 79? 79? 79? 79? 79? 79? 66? 79? 79? 69? 79? 79? pusero 39? hame 46? 79? 149? 149? Myös miehille paitoja 49? 69? 69? 69? 39? 79? 39? 60? 69? 69? 169? 60? 69? MUOTIPUTIIKKI Helmi Tervetuloa sydämellisesti palveltavaksi! 51? 59? AVOINNA 59? ti ja ke klo 11-17 Muotiputiikki Helmi to ja pe klo 10-17 käy kurkkaamassa ja la klo 10-13 Joensuuntie 28, 31400 Somero ? Puh. 02 748 9209/040-541 6316 tai sopimuksen mukaan tykkäämässä ? näet koko malliston. 69? 53? 69? 77? www.muotiputiikkihelmi.com muotiputiikkihelmi@gmail.com
• KALLIO LEHTI 18 Viikot 48-49 Luther-kirkko ehdolla Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saajaksi Luther-kirkko 2016. Kuva: Olli Häkämies. ??Helsingin Luther-kirkko on saanut merkittävää tunnustusta. Fredrikinkadulla sijaitseva kirkko on ehdokkaana Europa Nostran kulttuuriperintökilpailun vuoden 2017 palkinnon saajaksi. Europa Nostra on kulttuuriperintöjärjestö, joka toimii 40 maassa. Järjestö tekee läheistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa ja on saanut tehtäväkseen muun muassa jakaa EU:n vuosittaiset kulttuuriperintöpalkinnot. Helsingin Luther-kirkon historia on ainutlaatuinen. Suomen Luterilainen Evan- Hilding Ekelundin suunnittelema Luther-kirkko vuonna 1932 © Arkkitehtuurimuseo. Kirja-arvostelu Oliko Stalin pehmo Suomelle ? ???Patsaiden kookas ja harteikas Stalin olikin vain pieni äijän käppyrä ?, kuvailee Neuvostoliiton päämiestä Josef Stalinia Suomen kommunistien johtohahmo Hertta Kuusinen tavattuaan neuvostojohtajan, hirmuhallitsijan, diktaattorin Moskovassa syksyllä 1945. Hertta Kuusisen mies Yrjö Leino totesi saman keväällä 1946 : Stalin oli fyysillisesti lyhytkasvuinen nappula luisuine hartioineen ?. Olipa Josef Stalin ulkonaisesti ?pieni äijän käppyrä ?, hän on ollut merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa. Suomen kohtalo, itsenäisyys on ollut useasti Stalinin käsissä. Kolmesti Suomen olemassaolo riippui Stalinin ratkaisuista. Näistä Stalinin ratkaisuista, Suomelle suopeista, kertoo elävästi, mielenkiintoisesti, hauskastikin professori Kimmo Rentolan uusi erinomainen historiateos ?Stalin ja Suomen kohtalo ?.( Otava 2016). Kova ja pehmeä Rentola kuvaa monipuolisesti venäläisiin lähteisiin nojautuen Josef Stalinin ja hänen lähimpien neuvonantajiensa ajatuksia ja toimintaa Suomen historian kohtalonvaiheissa. Stalin aloitti ja lopetti Talvisodan, päätti jatkosodan erillisrauhasta Suomen kanssa 1944 ja oli ratkaisevasti tekemässä Suomen ja Neuvostoliiton välistä yya-sopimusta J.K. Paasikiven kanssa. Sopimus vei pohjan Suomen kommunistien ?vallankaappaushankkeista?, jos sellaisia olikaan 1948. Vielä 1950-luvun alussa Korean sodan oletetut vaikutukset Eurooppaan ja Suomeen olivat Stalinin huolenaiheena. ?Herra generalissimus Stalinilla on kolkka sydämessään hyviä ajatuksia varten suomalaisia kohtaan ?, sanoi silloinen pääministerimme Urho Kekkonen kesäkuussa 1950. Stalin vastasi kohteliaasti :? suomalaiset olivat rehellisiä miehiä, jotka täyttävät täsmällisesti sitoumuksensa. (Eli maksoivat sotakorvaukset.) Jos jatkuisi näin menisi hyvin?. Stalinin persoonaa Suomen kohtalon vaiheissa Rentola kuvaa uudella tavalla tuoden hyvin esiin Stalinin ajatusten ja mielenliikkeiden nopeat vaihdokset ja toiminnan ristiriitaisuudet. Neuvosto-Venäjälle 1920- ja 1930-luvuilla menneitä kommunisteja Stalinin koneisto kohteli äärimmäisen julmasti, toisaalta Stalin arvosti suuresti suomalaisten sitkeyttä ja urhollisuutta Talvisodan taisteluissa. Talvisota teki Suomesta erikoistapauksen Stalinin silmissä. Se oli yksi Suomen pelastumisen syistä. Erillisrauha 1944 Suomen seuraava kohtalonhetki oli rauhaan pääseminen 1944. Saksa ja sen liittolaiset, Suomi siinä mukana, olivat häviämässä Toisen maailmansodan ja Suomella oli kiire ja hätä päästä nopeasti rauhaan Neuvostoliiton kanssa kesän 1944 lopulla. Kirja kuvaa erittäin hyvin Neuvostoliiton rauhanehtojen vaihtelua keväästä 1944 syksyyn 1944. Suomen itäraja oli jo Kotkassa, mutta Paasikiven johdolla Suomi hivutti rajaa pikku hiljaa kohti itää. Hanko, Porkkala, Petsamo olivat neuvottelujen erityiskohteena. Saksalaiset joukot Suomessa, yli 220 000 miestä, olivat oma erittäin hankala rauhanehtojen osa. Neuvostoliiton Ruotsin lähettiläs madame Kollontai yritti eri tavoin lieventää Neuvostoliiton rauhanehtoja Suomelle. Rentola selvittää kirjassaan erinomaisesti puolueettomana taituroineen Ruotsin merkitystä Suomelle , Stalin ei halunnut miehittää Suomea, koska silloin Saksa hyvinkin miehittäisi Ruotsin, laskelmoi ?Joe-setä?. Suomi sai erillisrauhan syyskuussa 1944, vaikka erityisesti Englanti ja sen johtaja Churchill vaati Stalinilta paljon kovempia otteita Suomea kohtaan. Stalin ?pehmoili?, lopullinen rajalinja vedettiin pitkälle suomalaisten ehdotuksen mukaisesti, suomalaisten neuvottelijoiden hämmästykseksi ! Mannerheim armahdettiin Sotasyyllisten rankaiseminen oli myös erittäin hankala asia suomalaisille. Rau- hansopimusehdot sitä edellyttivät. Stalin, muut neuvostojohtajat ja britit olivat tiukkoina, mutta yksi poikkeus tehtiin : Tasavallan Presidentti , sodanajan armeijan ylipäällikkö Mannerheim ei joutunut sotasyyllisten joukkoon. Tässäkin Stalin ?pehmoili?, vanhaa tsaarin armeijan upseeria ei häpäisty. ?Vallankaappaus 1948? Vuosi 1948 on Rentolan kirjan kolmas merkkivuosi. Silloin Suomessa elettiin levotonta sisäpoliittista aikaa. Neuvostoliitto Stalinin johdolla laajensi vaikutuspiiriään Keski-Euroopan maihin, Suomessa kommunistit elättelivät toivoa ?Tshekkoslovakian tiestä ?. Tässä vaiheessa nousee Suomen kohtaloiden ratkaisijaksi Stalinin lisäksi presidenttimme J.K.Paasikivi, joka ei ollut mikään Neuvostoliiton ystävä, mutta tunnusti maailmanpolitiikan ja maantieteen tosiasiat. Äreä, kiukkuinen mies oli sopiva vastus Josef Stalinille. Neuvostoliittto ei lähtenyt toteuttamaan Suomessa ?Tshekkoslovakian tietä?, maiden välinen yya-sopimus riitti vakuuttamaan Stalinin. Rentolan kirjaa lukiessa tulee vakuuttuneeksi siitä, että yllättävän vahvasti Suomen selviytymiseen vaikuttivat sattuma, ajoitus ja silkka tuuri. Läheltä piti, monta kertaa. Erinomainen oppikirja Kimmo Rentolan ?Stalin ja Suomen kohtalo ? on sopivan terävä ja olennaiseen keskittyvä oppikirja kouluillekin,pituus sopiva reilut 220 sivua. Erityisesti kirjaa voi suositella UPI:n diletantti tutkijoille ja politiikan joutomäille, joilta tuntuu puuttuvan peruskoulun maantiedon ja historian opit. Pekka Hurme keliumiyhdistys (Sley) rakennutti uusgoottilaisen rukoushuoneen Helsinkiin Fredrikinkadulle vuonna 1894 K.A.Wreden suunnitelmien mukaan. Vuonna 1931 Hilding Ekelund laati muutos­ja lisärakennussuunnitelman, jonka mukaan Wreden rukoushuone muutettiin Suomen ensimmäiseksi funkkis­tyyliseksi kirkoksi. 1980­luvulla suunniteltiin huonoon kuntoon päässeen kiinteistön purkamista. Kirkko päätettiin kuitenkin suojella, mutta Sley joutui myymään kiinteistön. Luther­-kirkon tilat muutettiin ravintolaksi. Vuodesta 1995 lähtien entisen kirkon tilassa toimi lukuisia eri ravintoloita, joista kukin vuorollaan turmeli kirkon sisätiloja. Lopulta entisestä kirkkotilasta oli jäljellä vain mustaksi maalattu luola. Vuonna 2014 Sley päätti palata takaisin aikaisemmin omistamaansa kirkkoon ja aloitti huomattavat kunnostustyöt tuhoutuneen kirkon palauttamiseksi Ekelundin suunnitelmia kunnioittaen kirkolliseksi toimintakeskukseksi. Kirkko avattiin uudistettuna toukokuussa 2016. Sley teki merkittävän kulttuuri- Tila syksyllä 2015, kun viimeinen yökerho on poistunut © Sley työn myös eurooppalaisessa mittakaavassa pelastaessaan kirkon. Voittajat kulttuuriperintökilpailussa julistetaan 13. toukokuuta. Maailmankuulu oopperalaulaja ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo jakaa Turussa Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteiset kulttuuriperintöpalkinnot komissaari Tibor Navracsicsin kanssa. Palkintojuhla on osa isoa eurooppalaista kulttuuriperintötapahtumaa European Heritage Congressia, joka järjestetään Turussa 10.? 14. toukokuuta 2017 osana itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Luther-kirkko on ehdolla palkinnon saajaksi Konservointi-kategoriassa. Se on kyseisen kategorian ainoa suomalainen ehdokas. Muut kilpailuluokat ovat Tutkimus ja dikititointihankkeet sekä Koulutus ja tietoisuuden lisääminen. Sley on evankelisen herätysliikkeen vuonna 1873 perustettu keskusjärjestö ja kirkon virallinen lähetysjärjestö. Sley toimii valtakunnallisesti ja tekee lähetystyötä yhdeksässä eri maassa. Suolapulssien vaikutus näkyy nyt Suomen rannikolla ??Itämerelle aiemmin tänä vuonna saapuneiden suolapulssien vaikutus näkyy nyt Suomen rannikolla. Helsingin edustalla 46 metrin syvyydessä tehtiin 16.11. normaalista hyvin poikkeavia havaintoja meriveden laadusta. Pohjanläheisen veden suolaisuus oli 8,03 promillea, kun normaalit arvot alueella tähän vuodenaikaan ovat noin 5,5?6,0 promillen välillä. Helsingin ympäristökeskus on mitannut meriveden suolapitoisuuksia vuodesta 1967 saakka. Nyt mitattu suolapitoisuus on koko mittaushistorian korkein. Samaan aikaan alueen veden happipitoisuus oli laskenut voimakkaasti ja ravinnepitoisuudet nousseet viisinkertaisiksi edelliseen havaintokertaan verrattuna. Havainnot kertovat Itämerelle aiemmin tänä vuonna saapuneiden suolapulssien vaikutuksesta Suomenlahdella. Suolapulssit hapettavat Itämeren pääaltaan syvänteiden vesiä, mutta samalla työntävät vanhaa suolaista, hapetonta ja hy- vin ravinteikasta vettä Suomenlahdelle ja heikentävät voimakkaasti Suomenlahden syvänteiden tilaa. Vaikutukset näkyvät myös rannikolla, kun Itämeren pääaltaalta työntyvien vesimassojen tilavuus on tarpeeksi suuri. Suomenlahdelle työntyvät hapettomat ja ravinteikkaat vedet heikentävät pohjaeliöstön tilaa ja saattavat aiheuttaa tulevina vuosina normaalista voimakkaampia sinileväkukintoja. Helsinginkadun pyörätiet avataan liikenteelle tammikuussa ??Pyöräteiden rakentaminen Helsinginkadulla Oopperan ja Mäntymäen kohdalla on hiukan myöhässä. Uudet jalkakäytävät ja pyörätiet avataan liikenteelle tammikuussa 2017. Lisäksi hankkeeseen liit- tyviä viimeistelytöitä jatketaan kesällä 2017. Töiden piti alun perin olla valmiit marraskuun lopulla 2016. Valmistumisen siirtyminen johtuu aikaisen lumentulon lisäksi muutostöistä. Pyöräteiden rakentamisen vuoksi Mäntymäen Helsinginkadun puoleista reunaa on louhittu ja paikalle on rakennettu tukimuuri. Rakentamisen tilaaja on Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja urakoitsija Lemminkäinen Infra Oy.
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 19 Kirja-arvostelu Valtionyhtiöt: Hyvinvointia rakentamassa vai verorahoja tuhlaamassa? Aunen ja Hilman kanssa voi jutustella 1950-luvun joulutavoista 14.12. Kuva: Maija Astikainen Joulukuun Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista joulunaikaa ??Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, kokoonnutaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Treffeillä museo tarjoaa yhteistä tekemistä ja ohjelmaa matalan kynnyksen periaatteella. Joulukuun Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista joulunaikaa: jaetaan muistoja pikkujouluista, keskustellaan jouluvalmisteluista suoraan 1950-luvulta tulleiden Aunen ja Hilman kanssa ja paneudutaan vuodenvaihteeseen liittyviin uskomuksiin. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Joulukuun Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista joulunaikaa aloittaen pikkujouluista. Niihin liittyviä tapoja ja perinteitä valottaa 7.12. museon tutkija Jere Jäppinen. Seuraavalla kerralla 14.12. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla. Kuva: Marja Väänänen vauhtiin pääsevät Aune ja Hilma, rouvashenkilöt suoraan 1950-luvulta. Aunen ja Hilman kanssa voi jutustella 1950-luvun joulutavoista ja vähän vanhemmistakin perinteistä. Joulukuun viimeinen kerta 21.12. kurkottaa jo uuden vuoden puoleen. Silloin aiheena ovat vuodenvaihteeseen liittyvät uskomukset. Tervetuloa mukaan! ke 7.12. klo 13.30?15.00 Iltapäivätreffit: Pikkujoulut ennen ja nyt Pikkujoulujen viettäminen on nuori perinne, ja siihen liittyvät tavat vaihtelevat perhepäivällisestä ravintolailtaan, puuronsyönnistä ryyppäjäisiin. Tutkija Jere Jäppinen kertoo erilaisten pikkujoulujen taustasta ja osallistujat voivat jakaa pikkujoulumuistojaan. ke 14.12.klo 13.30?15.00 Iltapäivätreffit: Jouluvalmisteluja 1950-luvun hengessä Aune ja Hilma, kunnianarvoisat rouvashenkilöt suoraan 1950-luvulta, valmistautuvat jouluun. Tervetuloa keskustelemaan heidän kanssaan 1950-luvun ja vanhemmistakin jouluperinteistä. Miten joulua valmisteltiin, mitä syötiin, miten kodit koristeltiin ja millainen oli joulunajan ohjelma kaupunkilaiskodeissa? ??Suomen valtio on koko itsenäisyytemme ajan kerännyt paitsi veroja, harjoittanut myös laajamittaista liiketoimintaa. Valtio on perustanut ja ollut mukana muiden perustamissa liikeyrityksissä jo vuodesta 1918 lähtien. Vaihtelevalla menestyksellä, pääosin kuitenkin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaen,?bisneksiä? tuottoisasti hyvin pyörittäen pitkällä aikavälillä, ei pikavoittoja hakien. Valtion yhtiöiden merkittävästä osuudesta suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä kertoo erinomaisesti professori Markku Kuisman uusi teos ?Valtion yhtiöt -nousu ja tuho ? (Siltala 2016 ) Kuisma on kirjoittanut aiemmin useita talousja yrityshistoriaa käsitteleviä kirjoja, kaikki laatutyötä eikä Valtion yhtiöt-teos tee tasoltaan poikkeusta. Valtionyhtiöiden historia Suomessa on valtavan laaja kokonaisuus. Kuisma keskittyy kirjasssaan kolmeen Suomen kannalta merkittävään yhtiöön : Gutzeitiin, Outokumpuun ja Nesteeseen. Näiden yhtiöiden värikkäitä vaiheita Kuisma kuvaa hyvin luettavasti, kansantajuisesti , eri henkilöiden kautta. Valtapeliä Norjalainen Gutzeit oli myynnissä 1918, valtava metsä- ja maaomaisuus Suomessa. Suomea hallitsivat vuonna 1918 saksalaiset, jotka myös mielivät Gutzei- Vahvoja miehiä tin omaisuuksia. J.K. Paasikivi, senaattori ja KOP:n pankinjohtaja ei halunnut Gutzeitin ja toisen yhtiön Enson joutuvan saksalaisomistukseen. Paasikiven johdolla nämä yhtiöt ostettiin valtiolle, ? sosialisoitiin? ,hyi, kuten Suomen ruotsalainen pääoma, vahva SYP elämöi . Kielipolitiikka, talouspolitiikka ja maailmanpolitiikka kietoutuivat yhteen ensimmäistä valtionyhtiötä luotaessa. Paasikivi ei todellakaan koskaan ollut mikään sosialisoija, kaukana siitä, mutta tätä leimaa valtionyhtiöistä ovat ymmärtämättömät käyttäneet kohta sata vuotta. Kuisman kirjasta selviää hyvin, että työväenliike Suomessa on valtionyhtiöiden suhteen ?seissyt aina katsomossa ? kun erilaiset porvarilliset ryhmittymät eri aikoina ovat yhtiöiden asioita hoidelleet, useinmiten menestyksellä 1900 -luvulla. Outokummun kaivosteollisuuden synty, kasvu ja menestys henkilöityy voimakkaasti kaivoksen johtajan Eero Mäkisen vahvaan persoonaan. Hän uskoi oman kaivosteollisuuden mahdollisuuksiin Suomessa, epäilijöitä ja suoranaisia vastustajia oli paljon, mutta Eero Mäkinen nosti Outukummun kuparin tuottavaksi , rikastamo rikastutti koko Suomea vuosikymmenet. Samanlainen itsepäinen, vahva persoona oli Nesteen ?luoja? Uolevi Raade. Perustaa nyt öljynjalostamo maahan, jossa ei ole tippaakaan öljyä ! Pähkähullu idea ! Kuisman kirja kuvaa erinomaisesti, raadollisen hauskastikin, näiden kahden miehen yltiöpäistä kamppailua yhtiöidensä puolesta. Suomessa osataan erittäin hyvin eri asioiden vastustus, jarruttaminen, mutta niin Mäkinen kuin Raadekin veivät suunnitelmansa lävitse, Mäkinen sananmukaisesti ?läpi harmaan kiven ?. Suomalaisten onneksi. Valtion Yhtiöt -kirja on erinomaisen ajankohtainen luettava juuri nyt, kun yksityinen kaivosyhtiö Kainuussa on tuottamattomana kaatunut valtion syliin 700 miljoonan lasku mukanaan. Vastineeksi on saatu Suomen kallein sponsorivaate : 100 miljoonan ?terrafame? - pipo ! Pekka Hurme Seurasaaren Joulupolulla touhutaan ja riemuitaan ??Joulupolun varrella on sunnuntaina 11.12. klo 1217, lähes 30 lapsille suunniteltua tapahtumapistettä, joissa leikitään vanhanajan leikkejä ja lauletaan joululauluja, kuullaan satuja ja seurataan lasten esittämää joulukuvaelmaa, askarrel- Maailman suurin saunafestivaalikiertue juhlistaa Suomi 100- juhlavuotta   ??Saunat ovat kuumana Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä, kun Finnish Sauna Festival -kiertue tuo suomalaista saunakulttuuria keskelle kaupunkia tulevana kesänä. Tapahtumissa yleisölle on tarjolla yli 40 erilaista saunaa, 250 hengen jättisauna, saunajoogaa ja -pilatesta sekä laaja kattaus grillaamiseen ja kesään liittyvää ruokatarjontaa. Lisäksi festivaalin ohjelmassa on kotimaisia kärkiartisteja, oheistoimintaa ja esittelyjä. ? Suomessa on arvion mukaan enemmän saunoja kuin autoja, joten saunominen koskettaa läheisesti lähes kaikkia suomalaisia?, kertoo tapahtuman tuottaja Sander Mosel. ? Niin paljon kuin on saunoja, on myös saunomistapoja. Toisinaan sauna on paikka rentoutumiselle ja hiljentymiselle, toisinaan saunaan kokoonnutaan juhlimaan tai vahvistamaan merkittävämpiäkin sopimuksia. Jokainen saunoo omalla tavallaan. Finnish Sauna Festival eroaa muista tapahtumista ideallaan ja oheistoiminnoillaan. Yleisö pääsee heittämään löylyä yli 40:ssä saunassa, välillä ulkona vilvoitellen ja nauttien suomalaisesta musiikista. VIPvieraille tapahtuma tarjoaa jotain, mitä kesän tapahtumissa ei ole aiemmin koettu. Viihtyisällä VIP-alueella vieraat seuraavat esiintymislavan artisteja omilta saunaterasseilta, nauttivat tunnettujen grilli- ja keit- tiömestarien kesäisestä illallistarjonnasta sekä VIPravintolan virvokkeista kiireettömästi hyvässä seurassa. Koko VIP-alue saunoineen on anniskelualuetta, joten vieraat pääsevät mukavasti hyödyntämään koko alueen palveluita kaikissa kaupungeissa. Saunoja voi vuokrata koko tapahtuma-alueella rajatun määrän omaan käyttöön terasseineen koko illaksi. ? Mitään vastaavaa ei ole aikaisemmin Suomessa eikä maailmassa toteutettu. Tavoitteenamme on tuottaa korkeatasoinen, turvallinen ja monivuotinen kaupunkikulttuuritapahtuma Suomi 100-  juhlavuoden kunniaksi suomalaisille että kansainvälisille saunan ystäville. Mielestämme suomalainen saunaperinne on ehdottomasti ansainnut tämän mittaluokan tapahtuman, mainitsee Sander Mosel. Finnish Sauna Festival -tapahtuman ikäraja on, sunnuntaipäiviä lukuun ottamatta, kaikissa kaupungeissa K18. Sunnuntaipäivien ohjelmisto on suunniteltu vastaamaan nuorimpien saunaystävien toiveita. Artistipaljastuksia ja lisätietoa voi käydä katsomassa sivuiltamme sekä Facebookista. Finnish Sauna Festival on osa virallista Suomi 100- juhlaohjelmistoa. Tapahtuman ajankohdat Helsinki 8.-11.6.2017 Turku 15.-18.6.2017 Jyväskylä 10.-13.8.2017 laan heijastinkoruja ja testataan tonttujen taitorataa. Joulupolun ikiomassa postikonttorissa lapset voivat kirjoittaa ja postittaa joulukortin erikoisleimalla. Joulupolulla tapaa joulupukin ja -muorin tonttuineen sekä metsäneläimiä jakamassa piparkakkuja. Lapsille tarjotaan tonttujen keittämää joulupuuroa (omat lautaset ja lusikat mukaan). Joulupolun kuusiköynnökset ja -kranssit, olkipukit ja lyhdyt johdattavat joulun odotuksen tunnelmaan. Perinteisten joulukoristeiden lisäksi piparkakkunäyttely ja huovute- tut metsäneläimet ihastuttavat kulkijoita. Polun varrella olevat puut kiedotaan värikkäisiin kaulaliinoihin oikean suunnan merkiksi. Joulupolulle kannattaa suunnata kaikki aistit avoinna, sillä herkät korvat kuulevat ja tarkat silmät näkevät Joulupolun monet yllätykset. Päälle tarvitaan lämpimät, säänmukaiset vaatteet ja sydämeen paljon joulumieltä. Joulupolun tarkka ohjelma on ladattavissa kotisivuilta joulukuun alussa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 48-49 Heinäsen kolumni Joulukortti lämmittää T ämän lehden ilmestymispäivä 30.11. on varsinkin meille suomalaisille ikäihmisille ikimuistoinen. Silloin 1939 aamusella sireenit ensi kerran tosissaan ulvoivat ? talvisota oli alkanut. Muistan miten veljeni kanssa katsoimme Agricolankadun ikkunastamme, miten Neuvostoliiton pommikone kaarteli matalalla Karhupuiston yllä ja pudotti lentolehtisiä. Olen muistavinani jopa nähneeni lentäjän punakokardisen päähineenkin. Kouluun ei menty, vaan meidät pakattiin evakkoon Pukkilan Kanteleelle äidin sukulaisten huomaan. Ruotsissa tuota marraskuun viimeistä päivää vietetään sotakuningas Kaarle XII:n patsaalla Kungsträdgårdenissa hänen kuolinpäivänään erilaisin seremonioin. Iät ajat se oli raittiusväen merkkipäivä, mutta nyttemmin se on koonnut äärioikeiston fasistisia tunnuksia liehuttavia uusnatseja mielenosoitukseen, joka vaatii varmuuden vuoksi tehostetun poliisivartion. Tätä päivää voitaisiin pitää joulukorttien lähettämisen starttina. Otetaan osoiteluettelot esiin, hankitaan joulukortit ja ?merkit ja koetetaan muistaa erityisesti tuttavapiirinsä yksinäisimmät. Joulukortit ovat vaalimisen arvoinen perinne, niitä on näihin asti vuosittain lähetetty noin 50 miljoonaa. Toivottavasti tämä lämmin tapa säilyy. Nyt digitaalisena aikana arvio lienee 35 miljoonan paikkeilla. Korttien tuotto hyväntekeväisyyteen on tunnettu. SPR ja sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keränneet niillä perinteisesti avustusvaroja. Tänä vuonna maailmanlaajuinen UNICEF (United Nations Children´s Fund), joka heti sodan jälkeen 1946 perustettiin turvaamaan perusoikeudet kaikille lapsille, juhlii korttituotantonsa 60 ?vuotisuutta. Ensimmäisen kortin piirsi tsekkiläinen 7 ?vuotias tyttö Jitka Samkova kiitoksena kotiseutunsa saamasta UNICEF -avusta. Hanke on maailmanlaajuinen. Kortit ovat aikamoisia keräilykohteita. Vuosien aikana yli 80 suomalaista eturivin taiteilijaa on kelpuutettu korttien ja kirjeensulkijamerkkien arvostetuiksi tekijöiksi. Pakinani kuvituksena on tämän vuoden uutuus porvoolaisen Minna Lehväslaihon ?Talon täydeltä jouluista riemua?. Minnan naivistiset maalaukset ovat värikkäitä ja kertovia, hyviä ajatuksia paljastavia, siispä juuri luonnonsuojelua ja iloista yhteisöllisyyttä, naapurin ja myös eläinten auttamista kuvaavia. Parhaillaan hänen töitään on näyttelyissä niin Porvoossa kuin Brasiliassa. UNICEF on aina osannut tiedottaa siitä, mihin kerättyjä roposiamme käytetään. Esimerkiksi UNICEF voi hankkia 11 eurolla kolme pussia terapeuttista maitoa aliravituille lapsille, 61 eurolla 1000 pussia suola-sokeriliuosta nesteytyshoitoon ja 445 eurolla 24 neliöisen teltan. ?Lapset tarvitsevat meitä? on UNICEF ?korttien viisas, todella ajankohtainen tunnus. Joulukorttiperinne on toistasataa vuotta vanha. Minä taasen olen kirjoittanut pakinoitani jokaiseen Kalliolehteen tasan 20 vuotta ? aloitin marraskuussa 1997. Tämä on järjestyksessä 477. Kaksi kertaa olen jouluntervehdyksistä pakistessani siteerannut Uuden Suomen legendaarista pakinoitsija Ollia, kun hän riemastuttavasti kertoi virkamies Niemisestä, joka halusi kirjoittaa kunnioittavan joulukortin johtajalleen. Hän kirjoittaa, keksii toisen tervehdyksen ja repii senkin, yrittää uudelleen parempaa sanamuotoa, ei hyväksy sitäkään, yrittää taas epäonnistuen toistuvasti. Lopultakin hikipäisenä ja umpiväsyneenä hän viimein keksii passelin muodon: Joulurauhaa! Kas, siinäpä paras ja loukkaamaton tervehdys, tuumii hän. Väsymys aiheuttaa kuitenkin yhden u-kirjaimen virheen ja niin johtajan korttiin putkahtaa toivotus: ?Joulurahaa! toivoo Nieminen?. Yhdessä joulupakinassani julkaistiin kuvituksena tamperelaisen kuulun kuvanveistäjän Veikko Haukkavaaran (1921-2004) piirros hutikassa, silmät ristissä konttaavasta joulupukista tekstillä ?Joulujuhlista jaloin?. Hyvä neuvo näin pikkujoulujen korkeakautena. Aira Heinänen Lux Helsingin uusi reitti kiertää Tuomiokirkon ympäri ??Helsingin kaupungin järjestämä valofestivaali Lux Helsinki järjestetään yhdeksännen kerran torstaista maanantaihin 5.? 9.1.2017. Lux In -valotaiteen näyttely on Kaapelitehtaalla 1.? 10.1.2017. Lux Helsinki valaisee historialliset arvorakennukset ja hämärät sisäpihat vieden festivaalikävijät idyllisen Kruununhaan kortteleihin. Lux Helsingin uusi reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan, Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle Topelian pihalle ja Kansalliskirjaston sisäpihan kautta takaisin Kauppatorille. Reitin keskipisteenä on Tuomiokirkko, joka valaistaan neljältä sivulta. Vuonna 2016 Lux Helsinki todisti vetovoimaisuutensa keräten kovasta pakkasesta huolimatta ennätysyleisön valotaiteen pariin. Lux Helsinki sopii koko perheelle ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Valoteoksista pääsee nauttimaan päivittäin klo 17?22. Vuoden 2017 Lux Helsingin reitti vie kävijät historialliseen Helsinkiin: Kauppatorille ja Kruununhakaan. Tiivis reitti antaa mahdollisuuden nauttia valotaiteen lisäksi makuelämyksistä ja kaupunkikulttuurista. Festivaalin oheisohjelma ja ruokatarjonta julkistetaan joulukuussa. ? Lux Helsingin pääreitti vie festivaalikävijät jälleen kerran kohteisiin, joihin ei välttämättä tule arkisin poikettua. Viime vuosien me- nestys sekä kumppaniyritysten määrän kasvu ovat mahdollistaneet Lux Helsingin mielenkiintoisen sisällön kehittämisen monella tapaa. Valon positiivinen vaikutus hyvinvointiin keskellä pimeintä vuodenaikaa on tunnistettu, ja haluamme tarjota siihen mahdollisuuden valotaiteen keinoin, Lux Helsingin festivaalijohtaja Ilkka Paloniemi sanoo. Lux Helsinki valaisee kaupungin kuvatuimman siluetin Valo-, media- ja kuvataiteilijat Suomesta, Hollannista ja Meksikosta toteuttavat tapahtuman pääreitille yhteensä 15 valoteosta. Lisäksi Lux In -valotaiteen näyttelyssä nähdään monipuolinen valikoima teoksia. Voit tutustua kaikkiin teoksiin osoitteessa luxhelsinki.fi. Ensimmäistä kertaa Lux Helsingin historiassa Tuomiokirkon kaikki neljä sivua pääsevät osaksi valoteosta. Tarja Ervastin Domus 360° ? Neljä kotia on koettavissa jokaisesta ilmansuunnasta, läheltä ja kaukaa. Tornin kirkas valaistus loistaa kauas, ja lähietäisyydeltä teosta voi tarkastella Senaatintorilta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta sekä kirkon ylätasanteilta. Lux Helsinki valaisee Kauppatorin komeimmat julkisivut festivaalin ajaksi. Kaupungintalon, Ruotsin suurlähetystön, Korkeimman oikeuden palatsin sekä Presidentinlinnan fasadit loistavat merelle päin taustallaan niin ikään valaistu Tuomiokirkko. Talven pimeydessä hehkuvaa upeaa kokonaisuutta voi ihailla ja kuvata Kauppatorille rakennettavalta va- lokuvaustasanteelta. Stora Enson pääkonttorin Kauppatorin ja Presidentinlinnan puoleisille julkisivuille projisoidaan väkevä videoteos Cube. Viisiosainen animaatio luo illuusion, jossa analogisuus ja digitaalisuus, luonto ja teknologia sekä perinteet ja nykyaika elävät rinnakkain. Kuviosuunnittelija Maija Louekarin Veljekset-kuosista animoitu valoteos heijastetaan Suomen Pankin Kirkkokadun puoleiseen seinään. Kuvioiden inspiraationa ovat olleet suomalaisten kansantarujen päähenkilöt, niin sanotut toteemieläimet, jotka animaatio laittaa liikkeelle. Topelian sisäpihalla Helsingin yliopiston korttelissa nähdään Flowers of Life -kollektiivin työ, joka huokuu mystisyyttä ja valon maagista hohtoa. Ilmassa leijuvista kuvioista muodostuva kokonaisuus on värien ilottelua ja muotojen juhlaa. Kansalliskirjaston sisäpihalla nähdään meksikolaistaiteilija Mónica Ruiz Loyolan runollinen ja koskettava teos Absence. Teoksen lähtökohta on naisten kohtaama sorto Meksikossa, erityisesti naisiin kohdistuva toistuva väkivalta Ciudad Juárezin kaupungissa. Teoksen muotokieli rakentuu ompelemisen ympärille, sillä moni Ciudad Juárezissa sorretuista naisista työskenteli epäinhimillisissä oloissa hikipajojen ompelimoissa. Teos on nähty aikaisemmin valofestivaaleilla muun muassa Espanjassa, Belgiassa ja Meksikossa. Senaatintorilla nähdään kaksi interaktiivista teosta, jotka kutsuvat yleisön leikkimään ja havainnoimaan valoa yhdessä. Petri Tuhkasen Joukkovoima-teos herää eloon, kun ihmiset astuvat vaa?an päälle. Mitä enemmän ihmisiä vaa?alle nousee, sitä intensiivisemmäksi valon väri muuttuu. Rölli Ridanpään ja Tero Laineen Light Pipes -teoksessa valo ja ihmisten vuorovaikutus kuvastavat kaupungin moninaisia mahdollisuuksia. Teos koostuu kupariputkesta ja venttiileistä, joilla säädetään hehku- lamppujen kirkkautta. Lisäksi teoksia nähdään muun muassa Espan lavalla, Ritarihuonella, Tuomiokirkon tapulissa ja kappelissa sekä Torikortteleissa. Lux In -valotaiteen näyttely Kaapelitehtaalla Toista kertaa järjestettävä valotaiteen näyttely Lux In tuo Kaapelitehtaalle monipuolisen valikoiman teoksia tunnetuilta taiteilijoilta sekä Taideyliopiston valosuunnittelun maisteriohjelman opiskelijoiden töitä. Näyttelyssä on esillä myös perinteisen Lantern Park -lyhtypuiston lyhtyjä. Lux In -valotaiteen näyttely vastaa yleisöpalautteeseen pidentämällä tapahtuman kokonaiskestoa kymmeneen päivään. Näyttelyn tekijät ja teokset julkistetaan joulukuussa. Lux In on avoinna sunnuntaista tiistaihin 1.?10. tammikuuta Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lux Helsinki -valofestivaalin järjestää Helsingin kaupunki. Kaupungin osalta tapahtumaa koordinoi tuottaja Emma Lumme, ja valofestivaalin tuotannosta vastaa Sun Effects Oy. Festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Ilkka Paloniemi ja Matti Jykylä.
• KALLIO LEHTI Viikot 48-49 Koskelan sairaala-alueelle suunnitellaan uutta elämää ??Koskelan sairaala-alueen tulevaisuudesta päätetään lähiviikkoina. Alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeät rakennukset on tarkoitus säilyttää ja muuttaa asuinkäyttöön. Samalla mahdollistetaan alueen täydennysrakentaminen tavalla, jossa vanhan arvokkaan ympäristön säilyttäminen yhdistyy tiiviiseen asuinrakentamiseen. Kaupunginhallitus käsittelee sairaala-alueen asemakaavaehdotusta ensi maanantaina. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Sosiaali- ja terveystointa yli sata vuotta palvelleelle alueelle on suunniteltu asuntoja noin 3000 uudelle asukkaalle. Yhteensä kerrosalaa on lähes 144000 kerrosneliömetriä. Asukkaista noin 250 si- joittuisi monipuoliseen palvelukeskukseen muistisairaiden ryhmäkoteihin. Alueelle tulee myös suuri päiväkoti ja päivittäistavarakauppa sekä mahdollisuus kivijalkaliikkeisiin. Vanhoihin saneerattaviin rakennuksiin tulee noin 15 prosenttia uusista asunnoista, yhteensä 14000 kerrosneliötä eli reilusti yli sata asuntoa. ?Vanha kulttuuriympäristö halutaan näin pitää elävänä?, sanoo projektipäällikkö Antti Varkemaa kaupunkisuunnitteluvirastosta. Uudet rakennukset sijoitetaan aavaehdotuksessa tehokkaasti alueen reunoille, jolloin nykyiset puistoalueet voidaan säilyttää yhtenäisinä. Tiivis rakentaminen suojaa pihoja ja puistoa liikenteen melulta. Koskelan asemakaava kuuluu osana kaupungin suunnitelmiin ottaa vanhoja, käytöstä poistettuja tai poistettavia sairaala-alueita muuhun käyttöön. Pääkaupunkiseudun sairaalatoimintoja keskitetään kaupunkien ja HUSin yhteistuumin harvempiin isoihin yksiköihin. Myös Herttoniemen sairaala-alueen ja Marian sairaalan uuden käytön suunnittelu on jo pitkällä. Suunnitelmat tulevat kommentoitavaksi pikapuoliin ja lopulliseen päätöksentekoon ne on tarkoitus tuoda ensi vuoden alkupuoliskolla. Herttoniemen sairaalaalueelle hahmotellaan asuntoja noin 600 asukkaalle. Marian sairaalasta suunnitellaan keskustatoimintojen aluetta, jolla sijaitsee toimitilojen lisäksi asuntoja ja palveluita. Vapaaharjoitteluvuoroja jalkapallohalleissa ja tekonurmilla ??Talin jalkapallohallissa ja Myllypuron Pallomyllyssä sekä Töölön ja Vuosaaren tekonurmilla vapaaharjoitteluvuoroja huhtikuuhun asti. Talin jalkapallohallissa ja Myllypuron Pallomyllyssä järjestetään viikonloppuisin kolikkovuoroja. Pallomyllyssä (Pikajuoksijanku- ja 9) sisätiloihin pääsee jalkapalloilemaan lauantaisin 30.4. asti klo 9.00-12.00 ja Talissa (Purotie 8) sunnuntaisin 2.4. asti klo 8.0011.30. Kertamaksu aikuisilta 3,50 ?, muilta 2 ? ja lapsilta 1,50 ?. Myös lämmitettävät tekonurmet Töölön pallokenttä 6:lla ja Vuosaaren liikun- tapuiston kartanonkentällä kutsuvat kuningaslajin pariin myös pakkasilla. Maksuttomia vuoroja on tiistaisin ja torstaisin klo 16.0018.00 sekä lauantaisin klo 12.00-14.00. Molemmissa paikoissa käytössä on täysimittainen tekonurmikenttä ja vuorot jatkuvat 29.4. asti. Uuden aikakauden korttelikino Riviera aukeaa vihdoinkin ??Taloyhtiön odotettu pitempään kestänyt putkiremontti viivästytti Harjukadun Rivieran avautumista. Odotus on nyt päättymässä: elokuvateatteri Riviera, joka yhdistää elokuvateatterin ja baarin aukeaa marraskuun viimeisenä päivänä avoimilla ovilla. Varsinainen esitystoiminta alkaa 1. joulukuuta. Riviera käsittää 60-paikkaisen elokuvateatteri salin sekä 30 asiakaspaikkaisen baarin. Rivierassa on täydet anniskeluoikeudet ja näytöksiä joiden yhteydessä on tarjoilua. Teatterissa tullaan myös näkemään esityksiä joissa keskitytään vain pelkkään elokuvaan. Rivieran baari toi- mii myös elokuvanäytösten ulkopuolella. Ensi-iltaviikolla Rivierassa esitetään vuoden puhutuimpiin elokuviin kuuluva, Paul Verhoevenin ohjaama ja Cannesin elokuvajuhlilla ensi-iltansa saanut Elle (2016), pääosassa Isabelle Huppert. Ellen lisäksi esitetään Verhoevenin ajaton dystopiaklassikko Robocop (1987). Rivieran ohjelmisto tulee koostumaan ensi-illoista ja vanhemmista elokuvista, tapahtumista kuten eri puolilla maailmaa samanaikaisesti ensi-iltaan tulevasta Nick Cave -dokumentista, ooppera- ja teatteriesityksistä sekä tv-sarjoista. Li- säksi mukana on tunnettujen kulttuurihenkilöiden kuratoimia sarjoja. Riviera tulee elvyttämään myös non-stop elokuvanäytös-perinnettä, eikä teatteri unohda myöskään lapsikatsojia. Itsenäisyyspäivänä Rivierassa on ?Itsenäisyyspäivän vastaanotto?, jossa seurataan Linnan juhlia valkokankaalta, näytökseen on vapaa pääsy. Rivieran lipunmyynti alkaa keskiviikkona 23.11. klo 12. Lisätietoja: http:// www.rivierakallio.fi/. Riviera, Harjukatu 2. Kuvat ja teksti: Juhani Styrman Rivierassa leffoja katsellaan muhkeisiin sohviin ja nojatuoleihin uppoutuneena, joiden vieressä on pienet pöydät ruokaa ja juomaa varten. 21 Helsinki suunnittelee tonttien varaamista yli 3000 asunnon rakentamiseen ??Helsingin kaupunki suunnittelee tonttien varaamista noin 3 150 asunnon rakentamiseen eli 6000 asukasta varten. Varattaviksi esitettävien tonttien rakennusoikeus on yhteensä 258 000 kerrosneliömetriä. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee kiinteistöviraston valmistelemaa esitystä maanantaina 21.11.2016. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen, kaupungilla on varattuna tontteja yli 22 000 asunnon rakentamista varten eli noin viiden vuoden tarpeisiin. Kaikkiaan asuntorakentamiseen on tarkoitus varata nyt 46 tonttia, jotka sijaitsevat pääosin uusilla asuinalueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa, Tapaninkylän Fallkullan kiilassa sekä täydennysrakentamisalueilla. Suurimmalla osalla tonteista talonrakentaminen voi alkaa vuosina 2018?2019. Asuntojen määrällä laskettuna tonteista lähes puolet on tarkoitus varata kau- pungin omalle asuntotuotantotoimistolle ATT:lle. Hieman alle kolmannes varataan luovutettavaksi myöhemmin erilaisten kilpailujen kautta, ja loput varataan keväällä saatujen hakemusten perusteella yksityisille rakennusalan toimijoille ja ryhmärakennuttajille. Kaupunki järjesti viime keväänä yleisen tonttihaun, jonka kautta asuntotontteja haki yli viisikymmentä toimijaa. Tonttien hakijoina oli useita uusia rakennusalan toimijoita, joista seitsemälle esitetään varattavaksi Helsingin kaupungin tontti nyt ensimmäistä kertaa. Kaupunki edistää kohtuuhintaista asumista Varausesityksen selkeä pääpaino on kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämisessä. ATT:lle varattavista tonteista noin kolmannes on tarkoitettu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon ja loput hitas-, osaomistus- ja asumisoikeus- asuntojen tuotantoon. Yksityisten toimijoiden osuudessa säännellyn tuotannon osuus on noin 75 prosenttia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2016 asumisen ja siihen liittyvän maankäytön uuden toteutusohjelman. Helsingin määrällisenä tavoitteena on 6 000 asunnon vuotuinen asuntotuotanto, josta 4 320 asuntoa on tarkoitus rakentaa kaupungin luovuttamille tonteille. Lisäksi tavoitteena on luoda edellytykset asuntotuotannon määrä nostamiselle 7 000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Uusilla asuinalueilla tähdätään monipuoliseen asuntojakaumaan. Kaupunki pyrkii luovuttamaan 25 % tonteistaan valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 30 % välimuodon asuntotuotantoon ja 45 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Tilanne vastaa tavoitetta hyvin. Maunulanpuron öljytorjunnan alkuvaiheissa hidastelua Helsingin Keskuspuistossa virtaavaa Maunulanpuroa kohtasi 8.11. vakava öljyonnettomuus, joka on sittemmin herättänyt jopa arvovaltakysymyksen Helsingin Pelastuslaitoksen, luontojärjestöjen ja asukasaktiivien välille. Kaupungin öljyntorjuntatoimia on syytetty hitaiksi ja asukkaiden toimia vähätelty. Saamamme kaupungin sisäisen raportin mukaan torjuntatoimissa on hidasteltu. ??Öljyntorjunnan alkuvaiheista vastannut Helsingin pelastuslaitos on omassa viestinnässään korostanut, että ?tilanteessa on toimittu parhaan tiedon ja voimassaolevien toimintamallien mukaisesti?. Saamastamme Pelastuslaitoksen laatimasta raportista käy kuitenkin ilmi, että alkuvaiheen toimet ovat olleet riittämättömiä. Ensimmäinen pelastusyksikkö saapui Maunulan Uurnalehdon läheiselle puro-osuudelle nopeasti ensimmäisen hätäilmoituksen jälkeen tiistaina 8.11. klo 13.50. Öljytorjuntayksikkö saapui kohteelle tuntia myöhemmin ja kaikki yksiköt olivat poistuneet kohteelta klo 15.20. Ensimmäisenä päivänä puroon asennettiin imeytyspuomit ainoastaan Uurnalehdon luokse, päästön alaosaan, estämään päästön leviäminen pitemmälle alavirtaan. Tämä on seikka, jota niin Virtavesien hoitoyhdistys kuin alueen asukkaat ovat pitäneet esillä ja pyytäneet asiasta lisätietoja ? miksi muualle puroon ei asennettu öljypuomeja? Vasta nyt asioiden todellinen kulku on selvinnyt, ja toimet voidaan todeta riittämättömiksi. Ensimmäisen hälytyksen tehnyt Virtavesien hoitoyhdistyksen Teemu Mökkönen kertoi paikalle saapuneelle pelastusyksikölle kartan kera hulevesiuo- man, josta öljy tuli puroon. Tähän tietoon pelastuslaitos ei ilmeisesti kiinnittänyt huomiota. Rikospoliisi oli yhteydessä Mökköseen saman päivän aikana, ja jo seuraavana aamuna, keskiviikkona 9.11. Mökkönen toimitti kaikki tiistaina tekemänsä havainnot kartalle koottuna tutkinnan aloittaneelle poliisille. Öljyn varsinaista lähdettä Mökkönen ei tietenkään tiennyt. Pelastuslaitoksen raportin mukaan he palasivat etsimään öljyn lähdettä vasta keskiviikkona 9.11. klo 11 jälkeen. Tuolloin pelastuslaitos paikallistikin öljyn varsinaisen lähteen, sadevesiviemärin Metsälässä. Tällöin Metsälän päähän Maunulanpuroa asennettiin imeytyspuomit ? paikkaan, joka oli jo aiemmin osoitettu sekä Pelastuslaitokselle että poliisille. Öljyn siis annettiin virrata purossa esteettä liki kilometrin verran noin vuorokauden ajan. Voiko tätä pitää parhaaseen tietoon perustuvana öljyntorjuntatyönä? Se, että öljyn varsinainen lähde hulevesiverkoston uumenissa ei ollut heti selvillä, ei ole perusteltu syy antaa tuntemattomasta lähteestä peräisin olevan öljyn levitä Keskuspuistoon. Puro on nyt öljyn saastuttama, ja niin asukkaiden kuin WWF:n asiantuntijoidenkin mukaan öl- jyä on tarttunut runsaasti vedenpinnan alapuolisiin kiviin. Asukkaat ovat pelastuslaitoksen varustamina ja hyvässä yhteistyössä tehneet öljyntorjuntatoimia usean päivän ajan. Alueelta on havaittu öljyn tahrimia eläimiä. Taimenpuroa pidettiin hulevesiojana? Paikalle ensimmäisenä saapuneelle pelastusyksikölle kerrottiin, että kyseessä on taimenpuro, jossa elää ympärivuotisesti taimenia. Myöhemmistä pelastuslaitoksen omista kommenteista olemme saaneet kuulla, etteivät he Virtavesien hoitoyhdistyksen antamista tiedoista huolimatta olleet tietoisia, millaisesta vesistöstä on kyse, vaan puroa pidettiin hulevesiojana. Pelastuslaitoksen toimet päästön alkuvaiheessa ovat olleet riittämättömiä. Öljyn leviämistä Keskuspuistoon ei pyritty alusta asti estämään kovinkaan tarmokkaasti. Tiedot taimenpuroista ja muista tärkeistä luontokohteista ovat olemassa kaupungin järjestelmissä ja kartoissa. Se, ettei tieto kuitenkaan ollut Pelastuslaitoksen työntekijöiden saavutettavissa, osoittaa Pelastuslaitoksen toimintaprotokollassa vakavia puutteita. Lisäksi Maunulanpuron tapaus osoittaa, ettei voimassa oleva öljyntorjunnan toimintamalli, jos sellaisen mukaan nyt on toimittu, toimi pienvesistöjen öljyntorjunnassa.
• KALLIO LEHTI 22 Palvelevat Lähi- ja Viikot 48-49 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Puh . 719 71 9 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Kauneus ja hyvinvointi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Itsenäisyyspäivä Autolasipalvelut vuodesta 1952 Hetipalvelut n sien ykköne Autola er vice S s s la G o t Au elua parasta palv Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. gin Pääkaupun Perinteinen joulujuhla Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ostetaan Ostetaan henkilö- ja pakettiautoja vm. 1998-2015. Noudetaan paikan päältä. P. 044-9544 867 KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Pikapalvelu KALLION PESULA Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27, 8 ?+alv ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Siunattua joulua ja onnellista vuotta 2017 kaikille! Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Vuokrata halutaan Ystävällistä & nopeaa palvelua ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry Heikki Hursti 050 582 8272 Sini Hursti 045 630 8548 Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Otamme vastaan uusia vaatteita, ruokaa ja juomaa os. Helsinginkatu 19 joka arkipäivä klo 10.00-17.00 ja sopimuksen mukaan. Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla www.kkvaltonen.fi JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Avustajat / vapaaehtoiset: Kokoonnumme aattona klo 8.00 messukeskuksen pääovilla. Ilmoittautumiset vain sähköpostilla os. sini.hursti@hurstinapu.fi. JEWELRY - WATCH STORE KARPRINT OY: 09-413 97 300 PAINOS: 41 150 kpl jo yli 35 vuoden kokemus alalta! KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KUSTANTAJA: Karprint Oy Ilmainen jouluruoka kahveineen sekä lämmintä yhdessäoloa. Jouluohjelmassa: Laulaja, tenori Lasse Riutamaa tyttärensä Vilja Riutamaan kanssa. Säestäjänä pianisti Janne Maarala. SWIFT koodi DABAFIHH Tilinumero FI80 8000 11700 79090 POL-2014-13004 Palveluja Kari Ruusunen Myös tänä vuonna Helsingin messukeskuksessa jouluaattona 24.12.2016 klo 12.00. Ovet avataan klo 11.00. AUTA MEITÄ AUTTAMAAN Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Hierontapalvelu Juhlimme Suomen itsenäisyyttä Hakaniemen torilla 6.12.2016 klo 12.00 ruokakassien merkeissä. Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Halutaan vuokrata/ ostaa autotalli tai autopaikka Hakaniemi/Siltasaari alueelta. Yhteydenotot Rakmaster Oy/0505505933 Vuokralle tarjotaan VUOKRATAAN KALLIO / ITÄ-PASILA Siistejä VUOKRAVARASTOJA 3-18m2 P.09-750088 Viipurinkatu 1, Alppila. VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m2 alk 25 ? Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 posti@varavarasto.com 044-947 0181 Naiskuoro Timotei esiintyy joulukonsertissa 2.12. ??Naiskuoro Timotei on pian kolmekymppinen naiskuoro Kanta-Hämeestä Lopelta. Timotei on yksi Suomen eturivin naiskuoroja. Timoteissa laulaa 40 eriikäistä naista Lopelta ja ympäristökunnista, esim. Riihimäeltä, Hämeenlinnasta ja Hausjärveltä. Kaikkia laulajia yhdistää rakkaus lauluun ja halu oppia uutta. Myös kyky tarttua haasteisiin, välillä hyvin nopeastikin, on erinomainen. Timoteita johtaa tinkimättömällä taidolla, mutta myös rakkaudella, riihimäkeläinen kuoronjohtaja Anneli Julén. Joulukonsertissaan Pyhän Sydämen kappelissa Helsingissä (Kirstinkatu 1) perjantaina 2.12. klo 19 Ti- motei laulaa sekä perinteistä että uudempaa joulumusiikkia. Timotei julkaisi tämän joulun markkinoille uuden joululevyn ?Joulun lumo?. Levy on myynnissä joulukonsertissa 20 euron hintaan. Levy on erittäin laadukkaasti toteutettu, varmasti hyvää joulumieltä antava kokonaisuus. Se sisältää myös aivan uutta, Timoteille tilaustyönä kirjoitettua joulumusiikkia Mia Makaroffilta. Saima Hyökki on lisäksi sovittanut Timoteille kaksi laulua. Näitä lauluja kuullaan myös Pyhän Sydämen kappelin konsertissa. Lämpimästi tervetuloa joulukonserttiin, ohjelman hinta 12,-.
• Viikot 48-49 KALLIO LEHTI 23 Elämä on muutakin kuin asuntoasioita. Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja ja joukko suomalaisia huippumuusikoita suuntasivat studioon, ja siellä syntyi musiikkia. Olisiko Timo Metsolan kannattanut pysyä lestissään ja keskittyä asuntoasioihin? Se selviää vain kuuntelemalla. Kuuntele Spotify-palvelusta tai osta levy! www.cdon.com Levystä otettu painos on jo ylittänyt kaupallisessa jakelussa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin. Mukana mm. Sanin uusi koskettava joululaulu ?Lapsuuden joulu?. Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa laulussa ?Mut elämä jatkuu?. Vuokraturvan Timo Metsola laulaa ?Vanhat valokuvat? ja ?Pakoon itseltään?. in tu n ne sana n tu vo y kä ar sO se ulu n mu o . i o k k t tu jä va n ur ma ttä lous rat aim väli Ta k h o a Vu par uokr ä v t t e ut an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI
• KALLIO LEHTI 24 Viikot 48-49 Kallion TerveTuloa InTIalaIseen U LUBAARI I E H R ! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi oreista ! u t n a a m a t is a Tule m eista tehtyjä ruokia 14-21 raaka-ain a-la 14-23, su am Keittiö avoinn uusITTu ruokalIsTa! Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 .fi Ka Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me Osoite ja puhelin : Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 KARAOKE PE & LA MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! AVOINNA Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! KLO 04 asti Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on maanantaina 12.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi JOKA PÄIVÄ toehtoa! 6 eri vaih LOUNAS HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! 1020? arkisin klo 11-14.30 Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ.