• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Soita 050 511 4410 Pyydä välitystarjous. Arja Oreschnikoff LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV 2473282-0 Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 40-41 - 2015 Katso mainoksemme takasivulta AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI 46. vuosikerta - Nro 18 Haluatko ilmaisen, asiantuntijan perusteleman hinta-arvion asunnollesi? Tarjoamme sinulle veloituksetta Kotikäynnin, josta saat paljon rahanarvoista tietoa asuntosi myyntiin. Kotikäynti ei sido sinua mihinkään, eikä aiheuta sinulle mitään kuluja. Laadimme myös asunnollesi yksilöllisen myyntisuunnitelman. Jani Pomell Ville Mattila Yrittäjä, toimitusjohtaja, LKV Myyntineuvottelija, Puh 040 515 1226 vuokrauspalvelut, jani.pomell@kiinteistomaailma.fi Puh 045 635 3778 Pubi A-oikeuksilla ville.mattila@kiinteistomaailma.fi Bar & restaurant Juha Tarvainen Myyntineuvottelija, Puh 050 366 9126 Anna Tapojärvi Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh 040 587 8010 juha.tarvainen@kiinteistomaailma.fi anna.tapojarvi@kiinteistomaailma.fi Annika Järveläinen Myyntikoordinaattori, vuokrauspalvelut, Puh 050 917 6052 Pekka Rönkkö Myyntineuvottelija, vuokrauspalvelut, LVV, LVV Puh 0400 469 923 annika.jarvelainen@kiinteistomaailma.fi pekka.ronkko@kiinteistomaailma.fi Marianne Haarakangas Myyntineuvottelija, KiAT trainee, Puh 0503669127 OTA YHTEYTTÄ JO TÄNÄÄN! marianne.haarakangas@kiinteistomaailma.fi 010 622 3920, aitio@kiinteistomaailma.fi www.madamekurvi.fi | Avoinna: ma-pe 11-02, la 15-02, su 15-02 Lounas arkisin klo 11-15, A la carté sulkeutuu klo 21:30 FRANZ LEHARIN OPERETTI MiljART TARINALLISET JOULUKONSERTIT ENTISAJAN HOLLYWOOD-TUNNELMISSA VIIHTEELLISEN AMERIKKALAISEN JOULUMUSIIKIN SIIVITTÄMÄNÄ. Kiinteistömaailma Aitio Business Park Mannerheimintie 113, 00280 Helsinki www.kiinteistomaailma.fi SAVOY-TEATTERI, HELSINKI Su 29.11. klo 15 ? Su 13.12. klo 15 Liput: Lippupalvelu alk. 45,50 ? Jyrki Anttila, Emilia Vesalainen-Pellas, Ville Salonen, Tiina Vahevaara, Jouni Kokora/Jukka Romu & Pirjo Vainio Lohjan operettikuoro, Kuoron johto: Maija Anttila Ylioppilaskunnan Soittajat, Kapellimestari: Mikk Murdvee HELSINKI, Savoy-teatteri Baritoni Riku Pelo Sopraano Mari Palo Tenori Jyrki Anttila Käsikirjoitus ja ohjaus: Juulia Tapola, Jussi Tapola. Koreografia ja tanssijat: Mira Ollila ja Juntaro Coste. 12-henkinen orkesteri Tuomas Törmin johdolla. Lavastus ja pukusuunnittelu: Taina Relander, pukujen toteutus Stadin aikuisopisto. OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä) 42 ?/37 ?? www.operart.fi, ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/J.Anttila Su 18.10. klo 14 ja 19 Myynnissä: Lippupalvelu.fi, Savoy-teatterin lipunmyynti LIPUT 42 e (Ryhmät: 37 e) OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä): ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/Anttila www.operart.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin. Ohjaus: Anu Hälvä Koreogafia: Kirsi Kannas Lavastus: Jari Jalonen Maskeeraus: Johanna Suominen
• KALLIO LEHTI 2 PALVELEVA LÄHIAPTEEKKI KALLIOSSA LOKAKUUN TARJOUKSET Nro 18 ? Viikot 40-41 UUSI KISSAFANI LEHTIPISTEISSÄ! Tehtaanmyymälämme pidennetyt aukioloajat: 4/2015 6,40 Biotiini Extra 5000µg Devisol D3 20 µg Hiusten ja kynsien hyvinvointiin 60 kaps. (14,64 ?) kampanjakoko 230 tabl. (18,18) 11 16 ? Multivita Omegalive Omega-3 ? Multitabs Family Monivitamiinivalmiste 200 tabl. (24,87 ?) kalaöljyvalmiste 120 kaps. (19,94 ?) 18 16 90? ? HOITO ? RAVINTO ? UUTUUDET ? NEUVOT ? VINKIT ROTUESITTELYSSÄ AVOIN JA UTELIAS ABESSINIALAINEN Merkkailut kuriin! Jeremias maailman voitokkain kotikissa Sijaiskoti auttaa löytökissaa Helsingin kissakahvila on kuuden kissa koti Liian aikaisin luovutettu pentu altis monille käyttäytymishäiriöille Nappaa omasi! Tervetuloa! Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.votkin.fi KRYPTOS Sairausluokitus ICD-10: F10.2 Alcoholismus FLEMINGIN APTEEKKI Helsinginkatu 17 00500 Helsinki Puh. 09 - 774 5620 Aukioloajat ma - pe 8.30 - 18.00 la 10.00 - 15.00 su ja pyhät suljettu Tervetuloa! Kallion sydämeen A-oikeudet Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Ravintola rauhallisella meiningillä. Tule ja koe! Ravintola Tervetuloa viihtymään! MÄKIKUPLA Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02 Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521 Käsikirjoitus ja ohjaus: Minna Mirha Esitykset ajalla 12.9. - 10.10.2015 klo 19.00. Liput 12?/10? KATRI VALAN PUISTON VÄESTÖNSUOJA KÄENKUJA 6-8, SÖRNÄINEN. WWW.TEATTERIKULTSA.FI
• Viikot 40-41 46. vuosikerta ? nro 18 Ajankohtaista Diakonissalaitos avaa kaksi asumisyksikköä alaikäisille Hämeentien merkitys ulosajoväylänä vähenee entisestään varsinkin jos liikennettä rajoitetaan niin, että väylä jää pääosin joukkoliikenteen käyttöön. Hämeentie muuttumassa pyöräilijöiden väyläksi? Hämeentietä halutaan parantaa selvästi polkypyöräilijöiden kannalta ??Kaupunkisuunnitteluvirasto tekee suunnitelman, jonka mukaan pyörät saavat Hämeentieltä lisää tilaa. Tällä hetkellä polkupyöräilijät ajavat Hämeentiellä autoliikenteen keskellä, silti monet ajavat jalkakäytävällä. Polkupyörien käyttö on Helsingissä lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja sen takia myös Hämeentien sujuvuus polkupyöräiljöiden kannalta ja silmin on ollut jo pitkään puheenaiheena sekä myös krittikin kohteena. Hämeentielle pyöräkaistaa ajavan aloitteen on allekirjoittanut jo peräti 12 000 helsinkiläsitä. Valmistuva luonnos lupaa ennakkotietojen mukaan huomattavaa parannusta polkupyöräilijöille Hämeentien Kurvin ja Hakaniemen väliselle osuudelle. Läpiajoliikennettä pitkin Hämeentietä Lahdentielle halutaan vähentää voimakkaasti. Sitä pyritään ohjaamaan Sörnäisten rantatielle sekä Hermannin rantatielle kohden Lahdenväylää. Selvitys Hämeentien liikenneongelmien ratkaisemiseksi aloitetttiin viime vuoden lopussa. Kaupunkisuunnitteluvirasto pohti kolmea eri vaihtoehtoa, ensimmäisessä vaihtoeh- dossa Hämeentien liikennejärjestelyt olisivat säilyneet nykyisessä muodossa, mutta kadulle olisi lisätty pyöräkaistat. Toisessa vaihtoehdossa pyöräkaistat rakennettaisiin koko matkalle Hakaniemestä Kurviin, ja Hakaniementorin ja Haapaniemenkadun välinen osuus rauhoitettaisiin autoliikenteeltä. Kolmas vaihtoehto poikkeaa toisesta niin, että autojen läpiajoliikennettä ei sallita koko matkalla Hakaniemestä Kurviin saakka. Liikenneesuunnitelman on tarkoitus edetä kaupunkisuunnittelulautakuntaan marraskuun alussa. Valtuuston päätettäväksi suunnitelma etenee ilmeisesti ensi vuonna. Hämeentien rooli muuttui siinä vaiheesa, kun Hermannin rantatienä tunnettua Varastokatua laajennettin ja liikennettä alettiin ohjata sen kautta Sörnäisten rantatielle. Joukkoliikenteelle Hämeentie on edelleen hyvin tärkeä väylä, sitä pitkin kulkevat monet ratikat sekä merkittävä määrä linja-autovuoroja. ??Helsingissä on erittäin paljon upeita paikkoja, jotka täyttävät lakiperustaisen kansallisen kaupunkipuiston kriteerit. Raken- erää Sörnäisten rantatietä pitkin kulkee noin 44 000 henkilöautoa vuorokaudessa, Hämeentiellä puolestaan tämänhetkinen määrä on noin 14 000 autoa vuorokaudessa. Sörnäisten rantatien varteen on nousemassa uusi Kalasataman alue, ja sinne on tulossa uudet asunnot noin 15 000 asukkaalle. Uudet muutokset toisivat uuden alueen välittömään läheisyyteen suuret liikennemäärien lisäykset. Sivu 12 Elannon valokuvaaarre nyt netissä Sivu 7 Autoton Hämeentie Ehdotus autottomasta Hä- Laaja kansalaisliike ajaa Helsinkiin kansallista kaupunkipuistoa Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! ?aloitteen julkaisujuhla pidettiin 24.9. Laiturilla meentiestä kasvattaisi Sörnäisten rantatien liikennemäärän yli 60 000 autoon vuorokaudessa. Määrän kasvu nykyisestä olisi merkittävä. Vaihtoehdon mukaan Hämeentie olisi jatkossa vain joukkoliikenteen ja pyöräilijöiden käytössä. Tonteille ajo sekä huolto- ja kuljetusajo olisivat jatkossa sallittuja. Autoliikenne joka tapauksessa vähenisi merkittävästi pyöräilyn sujuvoittamiseksi. Tällä ??Helsingin Diakonissalaitos avaa nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön Espoossa ja tilapäisen tukiasumisyksikön Helsingissä. Helsingin yksikön toiminta käynnistettiin akuuttiin tarpeeseen perjantaina 18.9. Espoossa toiminta käynnistyy vaiheittain. Yksiköihin sijoitetaan yhteensä 110 yksin Suomeen tullutta, alaikäistä turvapaikanhakijaa.  Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut nopeasti, joten pikaiselle reagoinnille ja tilapäisen tukiasumisyksikön avaamiselle oli tarve.  Tilapäinen asumisyksikkö on Diakonissalaitoksen korttelissa Kalliossa, ja siellä on tilaa kolmellekymmenelle nuorelle. Tukiasumisyksiköiden nuoret ovat 16-17-vuotiaita ja he ovat paenneet sotaa Afganistanista, Syyriasta ja Irakista. ? Nuoret ovat kohdanneet aikuisten maailman sellaisena kuin se on raadollisimmillaan, mutta heillä on lasten tarpeet. netut historialliset ympäristöt ja arkkitehtuuri, merenrannat ja saaristo, metsät ja puistot ja muut arvokkaat kohteet ja alueet mahdollistavat kansallisen kaupunkipuiston, joka tuo kaupungille heleän, elinvoimaisen monikulttuurisen brändin Sivu 10 ja ylpeyden aiheen. Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Kaartin Jääkärirykmentin komentaja Pekka Toveri ja Sotasurmat -tutkimushankkeen johtaja Jarmo Nieminen laskevat viranomaisseppeleen. Kuva: Lisse Tarnanen. Helsingin sotasurmat 1917?1918 tutkittu ??Yleinen 2000-luvun alussa käyty kansalaiskeskustelu Santahaminan joukkohaudan sijainnista ja vainajista käynnisti vuosien 1917?1918 tapahtumi- en tutkimuksen. Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ja 44 muuta Helsingin kaupunginvaltuutettua tekivät yhteisen valtuustoaloitteen 11.5.2005 Santahaminan joukkohaudan historian ja muistopaikan menneisyyden työstämisestä. Sivu 9
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 18 Helsingissä ennätysmäärä matkailjoita kesällä L yökö Helsinki itsensä läpi vihdoin matkailukaupunkina. Viime heinäkuussa Helsingissä yöpyi ennätysmäärä matkailijoita. Ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi 25 ja kotimaisten peräti 10 prosenttia. Kasvu on tosin pääosin voimistelun suurtapahtuma Gymnaestradan ansiota. Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemien tilastojen mukaan Helsingin majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat heinäkuussa 18 prosenttia viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Erinomaista kasvua tuli sekä ulkomailta (+25 %) että kotimaasta (+10 %). Viime heinäkuu oli kaikkien aikojen paras kuukausi yöpymisten määrässä mitattuna (yht. noin 438 000 yöpymistä). Lisäksi 14 000 Gymnaestradan osallistujaa yöpyi pääkaupunkiseudun kouluissa. Eniten kasvua heinäkuussa tuli Gymnaestradan vahvoista osallistujamaista Saksasta, Sveitsistä ja Norjasta. Suuri osa tapahtumaan osallistujista viipyi Helsingissä noin viikon ajan. Ulkomaalaisten keskimääräinen maassaolo pitenikin heinäkuussa 2,09 vuorokauteen aiemmasta 1,92 vuorokaudesta. Heinäkuuta elävöittivät myös Helsinki Cup -tapahtuma sekä useiden suurten kansainvälisten risteilyalusten vierailut. Kansainvälisestä risteilysesongista odotetaan yhtä vilkasta kuin viime vuonna. Koko Suomessa majoitusliikkeiden yöpymiset lisääntyivät heinäkuussa 0,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kotimaiset yöpymiset vähenivät koko maassa noin prosentin ja ulkomaiset lisääntyivät 6,5 prosenttia. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset Helsingissä ovat olleet kasvussa lähes koko alkuvuoden. Viime vuosien suurimman markkina-alueen Venäjän pudotusta ovat paikanneet kotimaan lisäksi muut suuret markkinat kuten Saksa, IsoBritannia, Ruotsi, Japani ja Kiina. Venäläisten yöpymisten määrä on laskenut tänä vuonna 42 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Ekberg opettamaan suomalaista leivontakulttuuria Japaniin ? ? Helsinkiläinen leipomoja konditoriaperinteistään tunnettu Ekberg on kutsuttu kunniavierailulle Japaniin opettamaan suomalaista leivontakulttuuria ja perinneherkkujen valmistamista. Ekbergin opetuskurssit pidetään Tokiossa 24.?30. syyskuuta. Kursseilla valmistetaan suomalaisia herkkuja mustikkapiirakasta ja piparkakuista ahvenkukkoon. Kulttuurinedistämisohjelma huipentuu 9. lokakuuta, kun ryhmä japanilaisia leipuriopiskelijoita saapuu Suomeen tutustumaan Ekbergin tiloihin ja leipomoon Helsingin Bulevardilla. Helsingissä vuonna 1852 perustettu perheyritys Ekberg on saanut kutsun esittämään ja opettamaan suomalaista leivontakulttuuria Japaniin. Vierailu toteutetaan yhteistyössä arvostetun japanilaisen leipomo-konditoria Boul?Michin kanssa. ? Meille on todella iso kunnia, että juuri Ekberg on kutsuttu Japaniin edustamaan ja opettamaan suomalaista leivontakulttuuria. Kutsu kertoo siitä, että leipomo- ja konditoriatuotteemme ovat ensiluokkaisia ja edustavat suomalaista ammatti- ja käsityötaitoa parhaimmillaan, sanoo Nina EkbergTkaczick, joka johtaa Ekbergiä yhdessä miehensä Martin Tkaczickin kanssa jo viidennessä sukupolvessa. ?Vastavierailulle Helsinkiin ?24. syyskuuta alkavan viikon mittaisen vierailun aikana Ekberg järjestää Tokiossa japanilaisille lei- puriopiskelijoille yhteensä viisi leivontakurssia, joista kaksi ovat Boul?Mich Academyn tiloissa. Kursseilla leivotaan Ekbergin leipomopäällikkö Sergei Muratovin ja keittiöpäällikkö Jani Klemetin opastuksella suomalaisia perinneherkkuja kuten marjapiirakoita, karjalanpiirakoita, piparkakkuja, Madeleineleivoksia, mallas- ja ruisleipää sekä ahvenkukkoa. ? Leivontakurssejamme on suunniteltu yksityiskohtaisesta jo kuukausia, kertoo Martin Tkaczick. Leivontakulttuurin edistämisohjelma täydentyy 9. lokakuuta, kun Ekberg saa Helsinkiin vastavierailulle ryhmän japanilaisia leipuriopiskelijoita, jotka osallistuvat päivän intensiivikurssille Ekbergin tiloissa. ?Innokas Suomi-fani ?Ekbergin vierailukutsun taustalla on japanilainen taiteilija ja ruoka-asiantuntija sekä innokas Suomi-fani Natsume Miyashita, joka on yksityishenkilönä ottanut asiakseen edistää suomalaista ruokakulttuuria Japanissa. ? Uskon, että taide kuten myös ruoka yhdistää kansoja ja tuo iloa elämään. Siksi käynnistin Suomi-vierailujeni yhteydessä projektin, jolla pyrin tuomaan yhteen suomalaisia ja japanilaisia ruoka-asiantuntijoita. Tavoitteenani on vahvistaa Suomen ja Japanin välistä kulttuurivaihtoa, sanoo Natsume Miyashita. Aiemmin tänä vuonna Ravintola Chef & Sommelierin keittiömestari Sasu Laukkonen vieraili Natsume Miyashitan kutsumana Nro 18 ? Viikot 40-41 japanilaisissa Michelin-ravintoloissa. Ekberg on monelle tokiolaiselle tuttu jo 80-luvulta, jolloin Tokion eksklusiivisin ruokakauppa Kinokunya lähetti leipurinsa Suomeen Ekbergille oppimaan suomalaisen leivän leipomista. Siitä lähtien suomalaista leipää, mm. hapanta reikäleipää ja hapanimeläleipää, on ollut tarjolla suoraan Kinokunyan kuumasta uunista, edelleen Ekbergin reseptein leivottuna. ?Ekberg uudistuu ?  ?Ekbergin uuden sukupolven johdon tavoitteena on tuoda perinteinen leipomo-konditoria uuteen kukoistukseen ja vahvistaa alkuperäistä Ekberg-tuotemerkkiä.?? Ekbergin toimitilat kahvila ja myymälä mukaan lukien uudistetaan vuosien 2016-18 välisenä aikana vastaamaan nykyajan tarpeita, kuitenkin perinteitä kunnioittaen. Tavoitteena on parantaa toimintaa jatkuvasti, jotta Ekberg pystyy entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan, luomaan uusia tuotteita ja tarjoamaan entistä parempia elämyksiä, kertoo Martin Tkaczick.?? Tavoitteenamme on olla toimialueemme luotettavin ja asiakaslähtöisin ravintoloitsija, kiteyttää Nina EkbergTkaczick. Ekbergiin kuuluu tänä päivänä leipomo, konditoria, myymälä, kahvila (Ekberg Café), juhlatila (Ekberg Extra) ja pitopalvelu (Ekberg Catering). Ekberg sijaitsee Helsingin sydämessä, arvostetussa osoitteessa Bulevardi 9. Stadin ikäohjelma jäi torsoksi   ??Vanhuspalvelulain edellyttämä ikäohjelma saatiin syyskuun alussa lopulta Helsingin valtuustoon. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä oli tätä vaatinut lähes viisi vuotta, mutta kaupungin johto torjunut sen moneen kertaan. Hyvä on myös se, että ohjelman valmistelussa kuultiin asukkaita. Stadin ikäohjelman ongelmaksi jäi kuitenkin se, että ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi ei osoiteta tarvittavia voimavaroja. Kun ei puhuta rahasta eikä henkilöstöresursseista, jää ohjelma torsoksi. Ohjelmaa varten on arvioitu palvelujen tarpeita, mutta toimenpiteet eivät perustu näihin arvioihin vaan valtuuston enemmistön vuonna 2013 hyväksymään strategiaan. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen alibudjetoimisen jatkumista. Ehdotin, että hyväksyessään ikäohjelman valtuusto olisi edellyttänyt tarvittavien lisäresurssien turvaamista talousarvion valmistelus- sa. Valtuuston enemmistö ei tätä hyväksynyt. Kotihoidossa on resurssien lisäksi tarvetta määritellä palvelujen sisältö laajemmin. Sairaanhoidon ohella tarvitaan palveluja, jotka helpottavat asioimista, siivousta, ulkoilua ja muuta arjen sujumista. Eriarvoisuutta lisäävät palvelusetelit eivät ole oikea vastaus tähän. Kotihoitoa pitää olla tarjolla myös äkillisesti muuttuvissa tilanteissa. Siksi on hyvä, että päivystävän kotihoidon yksiköitä perustetaan kaikkiin suurpiireihin. Palveluasuntoihin on mahdollisuus vain harvoilla ikä-ihmisillä ja vasta hyvin huonokuntoisina. Tarvitaan lisää kaupungin omia, edullisia palveluasuntoja ja kodinomaista palveluasumista, johon kuuluu myös kulttuuria, liikuntaa ja muuta yhdessä tekemistä. Laitoshoitoa ei pidä enää vähentää. Lisää resursseja tarvitaan myös vanhusten asuntojen muutostöihin. Asukastilaisuuksissa ja vanhusneuvoston lausun- nossa on korostettu lähipalvelujen, erityisesti lähiterveysasemien merkitystä. Onkin syytä luopua aikeista keskittää terveysasemat vain muutamiin jättiyksiköihin. Kun vanhuspalvelulakia säädettiin, kiisteltiin henkilöstömitoituksista. Lopulta päädyttiin aiottua matalampiin mitoituksiin ja nekin vain suosituksina. Vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa suositus on vähintään 0,5 hoitajaa asukasta kohti. Nyt Juha Sipilän hallitus on leikkaamassa tästäkin viidenneksen pois ja löysäämässä pätevyysvaatimuksia. Viime vuonnakin lähes 200 miljoonaa euroa voittoa tehneenä kaupunkina Helsingillä on varaa ylläpitää vanhuspalveluissa korkeampaa henkilöstömitoitusta kuin hallituksen leikkauslistat edellyttävät. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu (SKP) Kaupunki petti asukkaat Vaasanaukion teltta asiassa ??Sörnäisten metroasemalle pystytettiin pari vuotta sitten katosrakennelma, ilman mitään ennakkoilmoitusta alueen asukkaille. Kun alueen asukkaat tiedustelivat kaupungilta mikä on tämän, monien asuntojakin pimentävän telttarakennelman tarkoitus. Vastaus oli, että se on tilapäinen rakennelma ja sen taustalla on jonkun Vaasankadulla toimivan bisnesmiehen projekti ja sen tarkoitus on ?elävöittää kaupunkikuvaa?. Samalla kaupunki rauhoitteli lähitalojen ihmisiä, että rakennelma poistuu ensi kesään (2014) mennessä. Me asukkaat  hyväksyttiin tämä. Nyt on kulunut noin kaksi vuotta ja koko ajan ränsistyvä rakennelma kyhjöttää edelleenkin torilla. Enää ei voi puhua hyvällä tahdollakaan ?kaupunkikuva elävöittämisestä?. Likainen teltta  on osittain hajonnut  pahoin ja rappioituu koko ajan lisää. Käsiin hajoava rakennelma alkaa olla suuri turvallisuusriski , niin ihmisille kuin myös lähitalolle. Kaupungin pitäisi lunastaa nyt asukkailla antama lupauksensa ja poistattaa teltta torilta. Jos yrittäjä ei Miksi levitteet ovat niin notkeita? ??Minusta Suomi on hieno maa, mutta yksi asia minua kuitenkin häiritsee: levitteiden notkeus. Kun minä olin lapsi voin saattoi ottaa jääkaapista ja luottaa siihen että se oli sen verran kovaa että se teki leipään kolikonkokoisen reiän. Myös näkkileipään. Se oli siis ehtaa tavaraa eikä mitään nykypäivän kissanhäntärasvaa. Onko liikaa vaadittu jos haluan levitteeni kovana kuin suomalainen peruskallio eikä löysänä kuin joku tattikeitto? sitä tee, niin kaupunki tehköön sen ja osoittaa laskun kyseiselle yritykselle. Yksi tapa kehittää kaupunkia , pitää se elävänä ja asukkaat tyytyväisinä on se, että sovituista asioista pidetään myös kiinni. Joukko Vaasanpuistikon ja Kinaporinkadun asukkaita  Leikatkaa maataloustuesta ??Hallitus aikoo ottaa palkoista 5% vaikka ns.  pakkolakeja käyttäen. Lisäksi leikataan opetuksesta ja monesta muusta. Kansallisten maataloustukien leikkaamisesta ei puhuta halaistua sanaa.  Maataloustuista voisi heti leikata reilun miljaardin verran. - Ei tarvitsisi käydä käsiksi kolmivuoroa tekevien yötyöpalkkoihin! Bo Hager Leif Söderlund Siltasaari Ystävät ja viimeinen vieras Tänään saa juhlan aloittaa, lippu salkoon nostetaan. Onhan hyvin mieluisaa tavata monta ystävää. Surra emme saa mitään, kukapa iloa pilaisikaan?! Tästä vain jatkamme tätä hyvin riemullista elämätä. Mennään tuonne terassille vauhdittavalle konjakille. Valo jo väistyy, hämärtyy, juomat kielet irroittaa. Maisterin parta paukkuu, pelimanni soiton aloittaa. Kaikkea sitä sattuukaan, ampiainen mua ahdistaa. Taisin olla laitamyötäisessä, voimani täydessä tunnossa. Otan vielä jämät kumarassa, ampiainen kuulee kunniansa. Kuokkavieraalle luen lakia ? että minkäs pirun takia?! Sen konjakkilasin alle laitan ja melkein niskan taitan. Ennenkuin aamu valkenee, ampiainen maistaa, kalpenee. Hävytön onkin perso sille, juhlajuomalle konjakille. Ampiainen ei tahdo vapauteen vaan jää ryypylle uudelleen. Toivo Levanko lyyrikko Tämä on tositapaus lomaasunnolla Toivon päivänä.
• KALLIO LEHTI Viikot 40-41 ? Nro 18 5 Linnanmäen kesä onnistui täysin ? lastensuojelutyölle yli neljä miljoonaa euroa Viime vuoden valokarnevaalit keräsivät paljon kävijöitä. Kuva: Creative Commons. Kymmenennet valokarnevaalit lähestyvät ??Lasten Päivän Säätiön omistaman Linnanmäen huvipuiston kesä eteni moitteettomasti. 75 000 neliömetrin kokoinen puisto tar- joaa vuosittain huvitusta noin miljoonalle kävijälle. ? Tavoitteet täyttyivät, viime vuosi ylitettiin ja budjetti täyttyi, eli kyllä saa olla tyytyväinen! Lahjoitamme tänä vuonna yli neljä miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön. Hellekelit ajavat ihmiset rannoille loikoilemaan, mutta tänä vuonna hellekelejä ei ollut, joten meillä riitti asiakkaita. Heinäkuun sateet tasapainoittuivat elokuun näteillä keleillä, Linnanmäen ja Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin iloitsee. Kesän kääntyessä syksyyn on aika valokarnevaalien. Valokarnevaalit täyttävät kymmenen vuotta tänä syksynä, ja Linnanmäen kausi huipentuu Hubibileisiin. ? Koska on juhlaVuonna 2014 avattu vapaapudotusvuosi, olemme patorni Kingi nousee jopa 75 metrin kornostaneet Valokarkeuteen. Kuva: Creative Commons. nevaaleihin erityisen paljon. Sisäänpääsy ja keikat ovat ilmaisia, joten kannattaa lähteä katsomaan! Tarjolla on noin parikymmentä Suomen valovoimaisinta esiintyjää, Adlivankin vinkkaa. Huvipuisto auki ympäri vuoden? Vuonna 1950 avattu huvipuisto pyrkii kehittymään jatkuvasti. Puisto on luonut uuden strategiasuunnitelman, joka hyväksyttäneen lähiaikoina. Jatkossa Linnanmäellä pyritään keskittymään vielä enemmän asiakaspalveluun, ja asiakkaan kokemukseen. ? Uusia laitteita on aina suunnitteilla, mutta enempää en paljasta. Olemme lähdössä suurella porukalla Eurooppaan huvipuistomessuille hakemaan uusia ideoita, Adlivankin kertoo. Miksei hyvin pärjäävä hu- vipuisto sitten ole auki talvellakin? ? Olemme kesäpuisto, emmekä lähde edes tavoittelemaan aukioloa muulloin kuin kesällä. Minkäännä- köistä kattoa ei ole mahdollista rakentaa, Linnanmäellähän on 75 metrin korkeuteen nousevia laitteita! Talvikaudella puiston ollessa kiinni puramme laitteet osiin ja huollamme ne. Tarvitsemme todellakin huoltotauon kesien välissä, Adlivankin toteaa. Linnanmäen kausi päättyy lokakuun 10.-18. Vaarallisen jätteen keräyskokeilu starttaa Helsinginniemen alueella Kokeilu kohdistuu noin 50 000 asukkaaseen Eero Järnefelt, Syyskuu, 1912, öljy. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Viimeistä viedään! Järvenpään museokohteiden kesäkausi päättyy ?? Kesä on kääntynyt syksyksi, mutta vielä on viimeinen mahdollisuus nauttia Järvenpään taidemuseon ja Aholan kesänäyttelyistä. Järvenpään taidemuseon ihastusta herättänyt Aino Sibelius ?näyttely on avoinna sunnuntaihin 4.10 asti. Näyttelyssä on esillä runsaasti Ainon henkilökohtaisia esineitä, jotka osaltaan avaavat maailmankuulun taiteilijaperheen elämää vuosikymmenten takaa. Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin entinen koti Ahola sulkee ovensa 30.9. keskiviikkona. Aholassa vieraalle avautuu perheen elämä Järvenpäässä osana Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä. Lisäksi vierailla on mahdollisuus tutustua myös Aholan naapureiden arkeen 1940-luvulla, sillä esillä on Santeri Levaksen Sibelius-aiheinen valokuvanäyttely. Sibeliuksiin liittyy myös toinen pienoisnäyttely Juhani Ahon Yksin teoksesta Näyttely avaa kohutun teoksen taustoja ja sen aiheuttamia reaktioita. Viimeistä viedään! Järvenpään museokohteiden kesäkausi päättyy viikolla 40 Järvenpään taidemuseo Avoinna 4.10. asti ti-su klo 11?18 040-315 3881 www.jarvenpaa.fi/taidemuseo taidemuseo@jarvenpaa.fi Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää / Kirjaston alakerta Ahola Avoinna 30.9. asti ti-su klo 11-18 Sibeliuksenväylä 57, 04400 Järvenpää 040 315 2213 ahola@jarvenpaa.fi www.jarvenpaa.fi/ahola ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut järjestävät vaarallisen jätteen keräyskokeilun kotitalouksille. Keräyskokeilulla pyritään selvittämään hyötyvätkö asukkaat keräysautoista, ja onko hanke kannattava. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden viestintäsuunnittelija Petri Backström kertoo kokeilun takana olevan noin kymmenen henkilön työryhmä. ? Kodin vaarallista jätettä vastaanotetaan ympäri vuoden Sortti-asemilla ja vaarallisen jätteen konteilla, mutta Helsinginniemessä ei ole tilaa konteille. Tämän alueen asukkailla pitää olla mahdollisuus hankkiutua vaarallisesta jätteestä eroon, aivan kuten muillakin Helsingin seudun asukkailla, Backström kommentoi. Konttien puute on ollut tiedossa jo pitkään, ja keräyskokeilua on suunniteltu jo kuluvan vuoden alusta lähtien. Kierrätyskokeilu tapahtuu loka-joulukuun aikana. Ensimmäinen keräyspäivä on lokakuun viides. Keräysauton pysähdys pitää tilata etukäteen Keräyskokeilu on maksuton ja perustuu ennak- kotilauksiin. Tilauslomakkeen voi täyttää HSY:n nettisivuilla, tai asiakaspalvelunumerossa. Tilauslomakkeessa pitää osata arvioida omien jätteiden määrä. Myös keräysauton pysähdyspaikat ja -ajat löytyvät netistä. Keräys koskettaa noin 50 000 asukasta. ? Postiluukkuja tuolla alueella on yli 40 000, ja alamme lähiviikkoina jakaa tiedotteita. Tarkkaa metrilukemaa auton pysähtymispaikoista emme pysty antamaan, jos suunnitelluissa osoitteissa on esimerkiksi väärin pysäköityjä autoja. Jaamme tiedotteita myös Kuntalaisaloite Kuntalaisaloite konttiasuntojen rakentamisesta Helsinkiin ??Helsingin Keskustanuoret on laatinut kuntalaisaloitteen konttiasuntojen rakentamisesta Helsingin kaupungin alueelle. Kaupungin kroonisen asuntopulan helpottamiseen konttiasunnot ovat edullinen, nopea ja joustava ratkaisu. Vuodesta toiseen tuhannet opiskelijat joutuvat jonottamaan asuntoa kuukausikaupalla ja monet pienituloiset kärsivät asuntomarkkinoiden kohtuuttomasta vuokratasosta. Ajankohtainen ja tulevaisuudessakin jatkuva pakolaiskriisi tu- lee myös nostamaan pienten asuntojen tarvetta. Ongelma ei ole ratkennut hienoista puheista huolimatta. Nyt on aika kansalaisaktiivisuudelle. Aloitteen mukaan kaupungin on osoitettava viipymättä konttikerrostaloille sopivia tontteja, käsiteltävä tarvittavat lupa-asiat joutuisasti ja toimittava muutenkin konttiasuntojen edistämiseksi. Helsingin on muutettava suhtautumistaan nopeasti, sillä perinteiset keinot eivät ole tuoneet apua asuntopulaan. Konttiasun- not toisivat nopeasti helpotusta ongelmaan. Aloite pyritään saamaan Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja tätä myötä kaupungin päättäjien tietoisuuteen. Tähän tarvitaan kahta prosenttia kunnan äänioikeutetuista vastaava määrä allekirjoituksia. Aloitteen voi allekirjoittaa www.kuntalaisaloite.fi -palvelussa.   Sara Huhtanen puheenjohtaja, Keskustanuorten Helsingin piiri ry yrityksille, mutta yritysten vaarallisia jätteitä vastaanotamme maksua vastaan vaarallisten jätteiden asemalla Helsingin Kivikossa, Backström kommentoi. Keräysautot pysähtyvät kahdeksassa eri paikassa 00100-00170 välisellä postinumeroalueella. ? Pidämme odotukset realistisena, kyseessä on kuitenkin vasta kokeilu, Bacman muistuttaa. Keräyskokeilun onnistuessa palvelusta tulee pysyvä, tai jokavuotinen. Onnistumiseen vaikuttavat toimivuus, kustannukset, sekä hyöty. Urheilumuseo kiinni määräajaksi ??Stadionin remontti sulkee Urheilumuseon. Museo sulkeutuu peruskorjauksen ajaksi. Museon näyttelyt ja muut palvelut ovat avoinna 25. lokakuuta saakka. Pysyvän näyttelyn lisäksi Urheilumuseossa on nähtävillä Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlanäyttelyn Reissumies -Tapio Rautavaaran tarina. Urheilumuseon läksiäiskarnevaalia vietetään 24. 25. lokakuuta. Uudistunut Urheilumuseo avataan vuonna 2019.
• KALLIO LEHTI 6 Nro 18 ? Viikot 40-41 Päivyri Nimipäivät: Viikko 40 Ma 28.9. Arja, Lenni Ti 29.9. Mika, Mikko, Miika Ke 30.9. Siru, Sirja, Sorja To 1.10. Rauno, Raine Pe 2.10. Valio La 3.10. Raimo Su 4.10. Saija, Saila, Frans Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16-19. Ke 30.9. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea joht.Johanna Korhonen. To 1.10. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Aino Sibelius säveltäjän puoliso. Ainolan museonjohtaja Hilkka Helminen kertoo. Kahvila kappelisalissa klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Pop up -kuoro ja bändi kokoontuvat treenaamaan messun musiikkia klo 17 alkaen. Messun jälkeen teejatkot. Pe 2.10. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Su 4.10. klo 10 Messu. Lindfors, Männistö, van Santen, Oksanen, Pyylampi, avustaja Peter Sörensen. Klo 10 Lasten pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanhemman seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 16 Mikkelinpäivän Skidikirkko. Lasten ja perheiden oma kirkko, jossa on tilaa ihmettelylle, äänille ja olemiselle. Mattsson, Friberg, Helminen, Karu. Kirkon jälkeen mehut ja kahvit. Ti 6.10. klo 16 Lähetysja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 7.10. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Lindfors, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. To 8.10. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Eläkkeelle työstä vaan ei elämästä. Presidentti Tarja Halonen. Kahvila kappelisalissa klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Pop up -kuoro ja bändi kokoontuvat treenaamaan messun musiikkia klo 17 alkaen. Messun jälkeen teejatkot. Pe 9.10. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ilta- kirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. La 10.10. klo 17 Slangitsyrkka. Kallion seurakunta yhdessä Stadin Slangin kanssa bamlaa, rukoilee ja sjungaa biisejä slangilla ja suomeksi. Puhujina kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, rov. Esa Siljamäki, Jukka Järvinen. Musiikki Slangikuoro, FrimFram, Selja Räike. Su 11.10. klo 10 Messu. Hurmerinta, Sariola, Riihelä, Oksanen, messuavustaja Markku Sarkki, musiikki Pekka Toivonen. Kirkkokahvit. Klo 10 Lasten pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanhemman seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta, Seppo Juntunen. Ma 12.10. klo 18.30 Raamatun naisten tarinoiden äärellä. Teologian tohtori Pirkko Lehtiön aiheena Vanhan liiton naisia: Saara ja Haagar, Naomi ja Ruut, Elisabeth ja Maria. Ti 13.10. klo 16 Lähetysja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 14.10. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Sariola, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki mati, to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Ke 30.9. klo 17.30-18.30 Rupattelukävely. Klo 18.3019.30 Juoksutreeni Alppilan kirkon edestä. Hänninen. Joka keskiviikko kelien salliessa! Klo18 Yksinkertainen arkimessu: laulua, hiljentymistä, musiikkia. Pe 2.10. klo 10-12 Lasten perjantai: Temppurata jumppasalissa. Klo 14-15.30 Raamattua löyhäpipoisesti, koolla seitsemänä perjantaina Liisa Siikasen johdolla: Visio Ilm 1. La 3.10. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 17e, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 4.10. klo 16 Mikkelinpäivän messu. Latvus, Niskala, Päiväkansa 60+ ja Salonkikuoro. Kirkkokahvit. Ma 5.10. klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Viikko 41 Ma 5.10. Inka, Inkeri Ti 6.10. Pinja, Minttu Ke 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta To 8.10. Hilja Pe 9.10. Ilona La 10.10. Aleksis Kiven päivä Su 11.10. Otso, Ohto Ti 6.10. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 15.30-17 Irtisanottujen vertaisryhmä. Ke 7.10 Klo 18 Yksinkertainen arkimessu: laulua, hiljentymistä, musiikkia. Kuukauden 1. keskiviikko myös vauvat tervetuloa. Pe 9.10. klo 10-12 Lasten perjantai: Elokuvateatteri. La 10.10. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 17e, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 11.10. klo 16 Messu. Toiviainen, Latvus, Oksanen, lukija Tuuli Peltola. Kirkkokahvit. Ma 12.10. klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 13.10. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 15.30-17 Irtisanottujen vertaisryhmä. Ke 14.10. klo 17.30-18.30 Rupattelukävely. Klo 18.3019.30 Juoksutreeni Alppilan kirkon edestä. Hänninen. Joka keskiviikko kelien salliessa! Klo18 Yksinkertainen arkimessu: laulua, hiljentymistä, musiikkia. Alppilan kirkon kahvila ma-to klo 10-16, pe klo 10-14, lounas klo 11. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 2.10. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. La 3.10. klo 11 Sipsik ? vironkielinen perhekerho. Su 4.10. klo 11 Suomen Unkarilaisen Kristillisen yhteisön messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 9.10. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 11.10. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 1.10. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. To 8.10. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 14.10. klo 19 Haapoja ja Ilmari -kollektiivi: räppiä nykykansanmusiikkiin, elektronipoppiin ja kaupunkiäänimaisemiin. Kahvila avoinna klo 18 alk. Muut tapahtumat Ke 7.10. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 7.10. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Muka- na Kari Kurka. Ke 14.10. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 14.10. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit Kurssi-ilmoittautumiset helsinginseurakunnat.fi/ kallio, tied. ja ilm. kallio. srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina viikonloppuretriitti 6.-8.11 Heponiemessä Karjalohjalla. Hellät äänet ja vanhat pyhät laulut johdattavat kehon lepoon ja sydämen rukoukseen. Ohj. äänipedagogi, Mut Hilkka-Liisa Vuori ja pastori Terhi Varjoranta.H. 210?. Rukouslaulun Peruskurssi, ti 13,10., 20.10.,27.10. ja 13.11.Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Ohj. MuT, äänipedagogi Hilkka-Liisa Vuori. H 45?. Hengittävä kohtaaminen -kurssi la 10.10 ja su 11.10 klo 12-15. Kurssilla tutustutaan hengitysterapian kehittäjän Maila Sepän sanoin, ?omaan pyhään hengitysrytmiin?. Harjoituksissa pääpaino on oman mielen ja kehon tiedostamisessa. Kurssi tarkoitettu erityisesti sosiaalisesti jännittäville. Ohj. hengitys- ja rentoutusohjaaja Tiina Törö. Maksuton. Kädet maaliin ja kynänkärki paperille -kurssi la ja su 21.-22.11 klo 12-15 Mitään ei tarvitse osata, saa olla ja tehdä. Haetaan yhdessä tuntumaa kuvaan ja kuunnellaan itseä, hetkeä, sitä minkä aika on nyt. Maksuton. Viikon mietelause: Elämä on taistelua, mutta ei sodankäyntiä. John Burroughs (1837-1921) Gardeniassa tapahtuu ??Trooppisen puutarhan opastettu kierros sisäänpääsymaksun hinnalla ti 6.10. klo 13 Opastetulla kierroksella tutustutaan Gardenian trooppisessa puutarhassa kasvaviin kasveihin ja niiden käyttöön. Kierrokselle pääsee mukaan sisäänpääsymaksun hinnalla; 4 ?/aikuiset, 2,30 ?/eläkeläiset ja 2 ?/lapset, 9 ?/perhelippu.  Osoite: Koetilantie 1, Viikki, Helsinki. Askartelua lapsille syysloman kunniaksi 12.-16.10. Omatoimista askartelua trooppisessa puutarhassa lomapäivien ratoksi maanantaista perjantaihin puutarhan sisäänpääsymaksun hinnalla ma-to klo 10-18 ja pe klo 10-14. Puutarha on poikkeuksellisesti auki perjantaina klo 10-14. Syyslomaviikolla sisäänpääsyn yhteydessä Kasvien salaisuus ?kartta ilmaiseksi lapsille. Osoite: Koetilantie 1, Viikki, Helsinki. Trooppisen puutarhan opastettu kierros sisäänpääsymaksun hinnalla to 15.10. klo 13 Opastetulla kierroksella tutustutaan Gardenian trooppisessa puutarhassa kasvaviin kasveihin ja niiden käyttöön. Kierrokselle pääsee mukaan sisäänpääsymaksun hinnalla; 4 ?/aikuiset, 2,30 ?/eläkeläiset ja 2 ?/lapset, 9 ?/perhelippu.  Osoite: Koetilantie 1, Viikki, Helsinki. Gardenia -trooppinen puutarha Viikissä Gardenian trooppinen puutarha tutustuttaa kä- vijät kaakkoisaasialaiseen hyötykasvustoon. Puutarhassa kasvaa hedelmäpuita, mauste-, lääke- ja kuitukasveja. Kasveihin voi tutustua itsenäisesti opasvihkosen avulla. Opasvihkonen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Trooppinen puutarha on  avoinna ympäri vuoden ma-to klo 10-18 ja la-su klo 1017. Sisäänpääsylippu: 4 ?/ aikuinen, 2 ?/lapsi, 2,30 ?/ eläkeläinen ja 9,00 ?/perhelippu.  Osoite: Koetilantie 1, Viikki, Helsinki.  Kasvien salaisuus -seikkailu lapsille Gardenian trooppiseen puutarhaan on kätketty kuusi aarrearkkua. Aarrekartan avulla etsitään arkut ja tutustutaan kasvien salaisuuteen. Karttamaksu 2 ? + Gardenian sisäänpääsymaksu (aikuiset 4 ?, lapset 2 ?, eläkeläiset 2,30 ? ja perhelippu 9 ?). Kasvien salaisuus -seikkailua on mahdollisuus tehdä itsenäisesti Gardenian aukioloaikoina   ma-to klo 10-18 ja la-su klo 10-17. Kasvien salaisuus on tehtävissä suomeksi ja ruotsiksi. Osoite: Koetilantie 1, Viikki, Helsinki. Kuva: Kasvien salaisuus ?arkku. Heinäkuu Helsingin kaikkien aikojen vilkkain matkailukuukausi Gymnaestradan ansiosta ??Viime heinäkuussa Helsingissä yöpyi ennätysmäärä matkailijoita ulkomaisten yöpymisten määrän kasvaessa 25 prosentilla. Myös kotimaiset yöpymiset lisääntyivät 10 prosenttia. Kasvu on pääosin voimistelun suurtapahtuma Gymnaestradan ansiota.   Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemien tilastojen mukaan Helsingin majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat heinäkuussa 18 prosenttia viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Erinomaista kasvua tuli sekä ulkomailta (+25 %) että kotimaasta (+10 %). Viime heinäkuu oli kaikkien aikojen paras kuukausi yöpymisten määrässä mitattuna (yht. noin  438  000 yöpymistä). Lisäksi 14 000 Gymnaestradan osallistujaa yöpyi pääkaupunkiseudun kouluissa. ? Heinäkuun ennätykselliset yöpymismäärät todistavat suurtapahtumien merkityksen matkailulle. Helsinki aikoo jatkossakin pa- nostaa vahvasti suurtapahtumien hakemiseen, sanoo Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker. Gymnaestradan vaikutus näkyy selvästi myös lähtömaissa ja viipymässä. Eniten kasvua heinäkuussa tuli Gymnaestradan vahvoista osallistujamaista Saksasta, Sveitsistä ja Norjasta. Suuri osa tapahtumaan osallistujista viipyi Helsingissä noin viikon ajan. Ulkomaalaisten keskimääräinen viipymä pitenikin heinäkuussa 2,09 vuorokauteen (072014: 1,92 vrk).  Heinäkuuta elävöittivät myös Helsinki Cup -tapahtuma sekä useiden suurten kansainvälisten risteilyalusten vierailut. Kansainvälisestä risteilysesongista odotetaan yhtä vilkasta kuin viime vuonna. Koko Suomessa majoitusliikkeiden yöpymiset lisääntyivät heinäkuussa 0,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kotimaiset yöpymiset vähenivät koko maassa noin prosentin ja ulkomaiset lisääntyivät 6,5 prosenttia. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset Helsingissä ovat olleet kasvussa lähes koko alkuvuoden. ? Vetovoimaiset tapahtumat ja maan kansainvälisin ja monipuolisin tarjonta tuovat yhä enemmän kotimaisia matkailijoita pääkaupunkiin, Becker sanoo. Viime vuosien suurimman markkina-alueen Venäjän pudotusta ovat paikanneet kotimaan lisäksi muut suuret markkinat kuten Saksa, IsoBritannia, Ruotsi, Japani ja Kiina. Venäläisten yöpymisten määrä on laskenut tänä vuonna 42 prosenttia viime vuoteen verrattuna. ? Venäläisten määrän merkittävästä vähenemisestä huolimatta Helsingin yöpymisten määrän arvioidaan tänä vuonna hieman kasvavan. Helsingin vahvuus on se, että meillä on useita merkittäviä markkina-alueita, joihin myös panostamme, Becker toteaa.
• KALLIO LEHTI Viikot 40-41 ? Nro 18 7 Elannon valokuvaaarre nyt netissä   ??Osuusliike Elannon muistoja tulviva kuvakokoelma on julkaistu Helsingin kaupunginmuseon Finna-sivulla omana kokonaisuutenaan osoitteessa hkm. finna.fi. Kuvat kutsuvat retkille eilispäivän Helsingin maitokauppoihin ja ravintoloihin, keskustan kaduille ja lähiöihin. Helsingin kaupunginmuseon lähes kolmeen tuhanteen Elannosta kertovaan kuvaan ja esineeseen tutustumisen saa Finna-sivulla aloittaa vaikkapa valmiilla aihehauilla, jotka esittelevät muun muassa leipätehdasta, lapsikuvia ja elintarvikepakkausten etikettejä. Vauhtiin päästyään kuvien selailua voi jatkaa omin hakusanoin. Verkkolaatuisia kuvia saa vapaasti ladata ja käyttää, kunhan merkitsee kuvalähteeksi Helsingin kaupunginmuseon sekä kuvaajan nimen. toimintaansa ja helsinkiläistä arkea yleisemminkin. Näin syntyi arvokas ja antoisa valokuva- ja esinekokoelma, joka kuuluu nykyisin Helsingin kaupunginmuseolle. Eniten aineistoa on 1930?1950-luvuilta. Parikymmentä vuotta jatkuneen tutkimus- ja digitointityön jälkeen suurin osa kokoelmasta on nyt yleisön saatavilla.  Elannon kuvakokoelma syntyi osuusliikkeen työstä Osuusliike Elanto syntyi 1905 leipätehtaan ympärille. Muutamasta leipämyymälästä kasvoi vuosikymmenien mittaan koko Helsingin kattava satojen myymälöiden verkosto. Useat helsinkiläissukupolvet tottuivat nauttimaan Elannon maineikkaasta leivästä ja osuusliikkeen monipuolisista palveluista, jotka kattoivat ihmisen koko elämänkaaren kehdosta hautaan. Elanto julkaisi omaa lehteä, mainosti ahkerasti sekä valokuvasi ja tallensi omaa Finna on portti Suomen kulttuuriperintöön Eino heinonen valokuvaa malli-ikkunaa kuvataan Elannon koristeluosastolla l. somistamossa entisen tulitikkutehtaan rakennuksessa, Hämeentie 13. Helsingistä maailmanluokan pyöräilykaupunki? ??Laiturilla kuullaan tiistaina 22. syyskuuta kilpailukykyisten ja elinvoimaisten kaupunkien esimerkkejä Hollannista sekä pohditaan, millainen on hyvä kaupunki liikkua. Auton vapaapäivänä opetellaan myös pyöräilyä katuajokoulutuksessa. Kaupungin tavoitteena on lisätä sekä kävelyn että pyörä- ja joukkoliikenteen määrää. Päivän ohjelma käynnistyy klo 12 tilannekatsauksella Helsingin pyöräliikennesuunnitteluun.   ? Pyöräliikennemäärät Helsingissä ovat kasvaneet jatkuvasti. Jotta yhteydet parantuisivat, pyörätieverkkoa täydennetään joka vuosi, kertoo Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen. Tilaisuuden vierailijaluennoitsija Herbert Tiemens vastaa Utrechtin pyöräilyohjelmasta Hollannissa. Tiemens kertoo esimerkein, millaiset katusuunnitelmat tuovat niin kilpailukykyä kuin elinvoimaakin kaupunkiin. Luennolla kuullaan kokemuksia onnistuneista ratkaisuista sovittaa pyörä- ja joukkoliikenne saumattomasti yhteen sekä poimitaan vinkkejä, kuinka soveltaa niitä Helsinkiin. Design of the Livable City -luento sekä keskustelu käydään englannin kielellä. Millainen on hyvä kaupunki pyöräillä? Onnistuneista pyöräilyolosuhteista ja pyöräilyn lisääntymisestä on tullut kaupunkien vetovoimatekijä ympäri maailmaa. Hyvissä pyöräilykaupungeissa viihtyisyys ja yhteisöllisyys lisääntyvät, ympäristön tila paranee ja terveys sekä turvallisuus kohenevat. Helsingin polkupyöräilijöiden järjestökoordinaattori Martti Tulenheimo esittelee klo 13.30, miten kaupungista tehdään menestyvä pyöräilykaupunki, tuoden esiin parhaita esimerkkejä maailmalta ja Suomesta. Teemoina ovat muun muassa  hyvät liikennerat- kaisut ja  pyöräilyn markkinoiminen.   Illalla opetellaan pyöräilyä turvallisesti HePon katuajokoulutuksessa. Koulutuksen tarkoituksena on lisätä osallistujien kokemusta liikenteessä sekä uskallusta ajaa kaduilla. Katuajokoulutus on suunnattu kaikille täysi-ikäisille ajotaitoisille  takana oleviin kilometreihin katsomatta. Lyhyt teoriaosuus alkaa kahvikupin ääressä Laiturilla klo 17.30, minkä jälkeen on noin 45 minuuttia ajoa pienissä ryhmissä kantakaupungin rauhallisemmilla kaduilla. Design of the Livable City ? Elinvoimaa kaupunkiin! Kuva: Rosa Aamunkoi. Finna-palvelu kokoaa yhteen Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen tietovarantoja ja avaa ne vapaasti tutustuttaviksi. Yleisö voi selata aineistoja, kuten esineitä, kuvia, taideteoksia, kirjoja, karttoja ja asiakirjoja, osoitteessa www. finna.fi. Helsingin kaupunginmuseolla on Finnassa oma sivu hkm.finna.fi, jonka kautta voi tutustua yli 40 000 kuvaan ja esineeseen. Vaikka Finna täydentyy jatkuvasti, siellä on vain murto-osa kaupunginmuseon valtavista kokoelmista. Siksi kannattaa aina kysyä suoraan museosta, jos Finnasta ei löydy etsittyä aineistoa. 1954 . Elanto-lehti 4/1954. Kun isä siivoaa -juttu. Isä imuroi. Kuvateksti jutussa: Pannaanpas konekärsä imuroimaan näitä tomuloukkoja. Tämähän onkin aivan herrasmiehen homaa. Mutta kun on tuota teknillisluotoista ajatuskykyä ja järjestelytaitoa kotitarpeiksi, niin osaa myös järjestellä puuhansa mukavasti. Ja meiltä miehiltähän tämm?inen siivouskin käy käden käänteessä. Puheenvuoro Rajavalvonta toimii ???Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikki tietävä ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli aikoinaan antanut säästötalkoiden tyhjentää kymmeniä sairaaloita niiden potilaista ja satoja kivijalkaliikehuoneistoja niiden yksinäisistä yrittäjistään eräässä maassa lähellä pohjoisnapaa ... ja hän tyhjensi taloja ja tiloja niin laajalta alueelta kuin katsoi tuleviin tarkoituksiinsa sopivaksi.? Seisoin keskellä Yellowstonen luonnonpuistoa USA:n Wyomingin pohjoisosissa. Vieressäni oli auto ja siinä tyhjentynyt rengas. Kaikki muu sai jäädä. Parin sadan metrin päässä vaelsi lauma biisoneita, joille autojen puskeminen oli oiva harjoituskohde tulevaa kevättä ja kiimakautta odotellessa. Rengas oli rikkoutunut ja päästänyt ilmat preerialle, koskapa vanne oli rikki. Ja vanne oli rikki, koskapa edellinen vuokraaja oli onnistunut hajoittamaan sen, peittämään sen ja palauttamaan rikkinäisen auton vuokraamolle. Joku ei ollut noudattanut sopimusta ja me olimme nyt maksumiehiä. Sopimus- ten rikkominen on globaalia puuhaa. Kyse on vain siitä kenen varpaille seuraamukset putoavat, kenen käteen jää se Musta Pekkakortti, jonka lausuminenkin on jo kielletty. Nyt kortti rikkinäinen auto - oli jäänyt meille. Olimme rikkivetyjen ja biisonien piirittämällä erämaataipaleella. Internetin välityksellä olimme majapaikoissa seuranneet miten Koti-Suomessakin rikottiin niin lupauksia kuin sopimuksiakin. Olin ymmärtänyt siihen asti, että Dublinin sopimus suojelisi Suomea ja lupaus heikoimpien suojelemisesta suojelisi - no niitä heikoimpia. Mutta sopimuksethan ovat vain paperia, joita voi allekirjoittaa vaikka kymmenen päivässä, jollei käsi väsy. Ja suulliset lupaukset olivat kuin rikkilähteiden katku. Se tuntui kun se osui. Muuten ilma oli lämmintä ja suloista. Rikkoutunut autonvanne vaihdettiin sitten jouhevasti periamerikkalaiseen tapaan. Puiston oma hinausauto otti vanhan automme peräkärryynsä, ajoi meidät puiston ulkopuolelle, jossa meitä odotti niin Ari Maarnela ikään kuorma-autolla parinsadan kilometrin päästä tuotu uusi vuokra-auto. Kun lähdimme Suomesta, niin se ei onnistunutkaan niin kuin torpasta. Emme olisi nimittäin päässeet maasta ulos ilman papereita. Viimeaikaisten tapahtumien valossa se tuntui tragikoomiselta. Suoraan komiikan puolelle siirryttiin, kun tulimme takaisin Suomeen. Luoviessani ruuhkaisen lentoaseman läpi kohden linja-autopysäkkiä, kohosi eteeni yllättäen virkamiehen käsi. Nöyränä poikana kaivoin paperini esiin. Emmehän sentään olleet Torniossa. Ari Maarnela Kallion seudun Perussuomalaiset ry
• KALLIO LEHTI 8 Nro 18 ? Viikot 40-41 Uspenskin katedraalin korjaushankkeet käynnistyvät Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokaton, kryptan ja ikonostaasin korjaustyöt alkoivat 15. syyskuuta. ??Keskuskupolin tähtikuviokaton korjaustyöt aloitettiin vauriokartoituksella ja väritystutkimuksella. Korjaustyön laajuus ja kokonaiskesto määräytyvät vauriokartoitustutkimuksen jälkeen. Tähtikuviokaton korjaustyöt edellyttävät rakennustelineiden ja lattian suojalevyjen asentamista kirkkosaliin. Rakennustelineiden asentamisen aikana katedraali on suljettuna yleisöltä. Samassa yhteydessä käynnistyy kryptan lattian korjaustyöt ja korjaussuunnittelu, jonka myötä varmistuu lattian kunnostustöiden laa- juus ja arvioitu kesto. Varsinaisten korjaustöiden aikana krypta on suljettuna yleisöltä. Korjaustyöt pyritään ajoittamaan niin, että ne eivät vaikuta kirkollisiin toimituksiin. Rakennustelineet ovat kuitenkin pystytettyinä kirkkosalissa koko korjaushankkeen ajan. ? Korjausvaiheen aikana kirkolliset toimitukset toimitetaan katedraalissa lähes normaalisti. Remontis- Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokatto ja kattokruunu. ta johtuen seurakuntalaiset saattavat kokea miellyttävämmäksi tilata toimituksia muihin Helsingin keskustan kirkkoihin, vt. kirkkoherra Teo Merras kuvaa korjaushankkeen vaikutuksia toimintaan. Ikonostaasin konservointi suoritetaan vaiheittain. Konservointi on määrä aloittaa viimeistään lokakuussa vauriokartoituk- Uspenskin katedraalin ikonostaasi. Olli Sarpo Naama sinisenä ??Liki 60 vuotta sitten kansakoulunopettaja pensselöi pikkupojannaamani vesivärillä siniseksi. Syytä operaatioon en jaksa muistaa. Varmasti olin niskuroinut. Käytti pentele kuitenkin minua välikappaleena osoittamaan kiistämätöntä valtaansa. Ja onnistui. Nolasi minut perusteellisesti ja säikäytti muut pikkukakarat kuuliaisiksi. Siitä pitäen olen ollut vankasti sillä kannalla, että puolustuskyvyttömien telominen on raukkamaista, yhteen ainoaan vaihtoehtoon uskominen osaamattomuutta ja kiihkeimmin valtaa hamuavat sivistymättömiä pyrkyreitä. Ja vieläkin, minusta ja mielipiteistäni huolimatta, yksi taho maalailee vesiväreillään pikkuväen naamoja saadakseen toisen tahon polvilleen. Vielä väittävät, nämä tahot, kirkkain silmin toimivansa yhteisen hyvän nimissä. Väittävät, vaikka kaikki jo näkevät, ettei näillä keisareilla ole vaatteita ensinkään. Paitsi nämä keisarit itse, eivät näe. Ja yrittävät säälittävin keinoin säilyttää kadotetun uskottavuutensa. Tämän täytyy olla pahaa unta tai sitten tositv ohjelma? Ei ole unta, ei. Ja televisionikin on kiinni. Tahot ovat niin kiihkoissaan vallasta, etteivät ymmärrä enää omaa parastaan. Vahingoittavat vielä itseään. Kansalaisvelvollisuuteni on antaa näille pukareille muutama hyvä neuvo: Opetelkaa elämään tässä hetkessä, unohtamaan menneet ja pidättäytymään tulevaisuuden varaan rakentelusta. Menkää kävelemään metsään, istahtakaa kannon nokkaan ja juokaa kaikessa rauhassa kahvit. Haistelkaa syksyn tuoksuja, kuunnelkaa hiljaisuutta. Juuri nyt on hyvä aika sienestää ja poimia puolukoita talven varalle. Jos ette ole ulkoilmaihmisiä, opetelkaa meditoimaan, syökää hyvin ja ottakaa kunnon päiväunet. Lukekaa hyvää kirjallisuutta, kuunnelkaa musiikkia. Käykää saunomassa. Suudelkaa puolisoitanne ja viettäkää aikaa lastenne kanssa. Rakastakaa ja olkaa lähellä. Hyvä elämä koostuu pienistä, yksinkertaisista asioista ja vesiväreillä voi tehdä muutakin kuin tuhria toisten naamoja. Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi! Ota yhteyttä varaa paikkasi: KALLIO LEHTI 09-413 97 332 tai jarkko.soini@karprint.fi sella. Edellisiä Uspenskin katedraalin laajempia kunnostushankkeita ovat olleet kirkon kupoleiden kultaus ja kellojen virittäminen vuosina 2004-2007. Uspenskin katedraalin tähtikuviokaton ja ikonostaasin korjaushankkeet ovat osa Helsingin ortodoksisen seurakunnan vuoden 2015 investointihankkeita.  Korjaustyöt pyritään saamaan päätökseen keväällä 2016. Uspenskin katedraalin on suunnitellut vuosina 18591860 arkkitehti A.M. Gornostajev ja se on vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Ikonostaasin ikonit on maalannut akateemikko P.S. ?iltsov. Kuvat: Katja Hagelstam
• KALLIO LEHTI Viikot 40-41 ? Nro 18 9 Voiko parturikäynneillä olla eroja? Blogikirjoitus yhteistyössä Groom.fi:n kanssa ??Onko sillä suurikin merkitys paljonko aikaa käytetään parturointiin? Onko muka hiustenleikkauksilla suuriakin eroja? Eikö se ole ihan sama otetaanko kerralla 1cm tai 5cm? Näihin kysymyksiin aina välillä törmäämme parturissamme.. Ajattelin nyt hieman avata omia ajatuksiani liittyen osaksi myös näihin kysymyksiin mutta myös samalla hieman kertoa GROOM ideologiasta liittyen parturointiin ja asiakkaidemme palveluun. Osalle miehistä parturissa käynti on varmasti hieman verrattavissa hammaslääkärikäyntiin joka on toivottavasti kivuttomampi ja valitettavasti hieman tiheämmällä käyntivälillä. Eli siis pakollinen paha. Vähän väliä pitää olla otsatukkaa lyhentämässä, ettei se putoa silmille tai sivuja siistimässä ettei pää näytä mikrofonilta. Yleensä itse tätä ei edes huomaa tai siihen ei niin kiinnitä huomiota ennen kuin puoliso tai äiti rupeaa asiasta huomauttelemaan ja lopulta lähes väkisin joko varaa ajan puolestamme tai pakottaa meidät tulemaan parturiin. Kun vihdoin naisväki on piinaavalla painostuksella saanut meidät parturiin niin käynti on yleensä kaikkea muuta kuin mieltä ylen- tävä. Odottelua, piinaavia kysymyksiä, vaikea selittää mitä tahtoo, kiusallista hiljaisuutta tai parturin loputonta lörpöttelyä omista asioistaan, tuotteiden tyrkyttämistä ja lopulta lopputulos joka näyttää siltä, että pakko taas vetää ainakin kaksi viikkoa pipo tai lippis päässä, ettei duunikaverit hauku pystyyn. Sitten sen kahden viikon jälkeen näyttääkin taas Jackson Fiven yhdeltä jäseneltä. Tälläistä se omakin elämäni oli ennen kuin itse eksyin parturialalle. Tajusin, että asioiden ei tarvitse olla näin ja tekemällä asioita eri tavoin voimme lisätä asioita jotka helpottavat asiakkaidemme elämää ja vähentää asioita jotka tekevät parturikäynnistä kiusallista ja hankalaa. Heti alusta lähtien missioni on ollut tarjota parturipalveluita mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aika nopeasti kuitenkin tajusin, että nopeus työskentelyssä tarkoittaa virheiden määrän kasvua, asiakaspalvelun heikentymistä ja partureiden loppuun palamista. Halusin tarjota laadukasta hiustenleikkausta hyvällä asiakaspalvelulla vaikka samaan aikaan tiesin, että moni mies ei pitkään parturin penkissä viihdykään. Katsoin, että joutuisimme tekemään kompromissin ajan suhteen. Käyttäisimme hieman enemmän aikaa, mutta samaan aikaan antaisimme paljon enemmän. Meillä nopeus tarkoittaa mahdollisuutta varata aika helppokäyttöisen nettiajanvarauksemme kautta, puhelimitse tai mahdollisuuksien mukaan myös ilman ajanvarausta. Ajanvarauksella asiakkaidemme ei tarvitse istua pitkiä aikoja odottaen parturiin pääsyä. Reaaliaikainen varauskalenterimme ja lähellä olevat liikkeemme mahdollistaisivat ilman ajanvarausta haluaville miehille nopeasti seuraavan parturiajan jostain lähellä olevista GROOM Parturit -liikkeestämme. Helppoutta lisäsimme suorasukaisemmalla palvelukonseptilla ja miehille kehitetyllä konsultaatiolla, joka vähentäisi vaivautuneisuutta ja helpottaisi sekä asiakasta että parturia pääsemään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen eli siihen, että asiakkaamme lähtee liikkeestämme ulos komeampana, miehekkäämpänä Teatteri Kallion lokakuussa muistoja rauhankesästä 1945 Sekä nykykansanmusiikkia ja jatsia ??Teatteri Kallion lokakuun ohjelmatarjon nassa on kaksi teemaa; historia ja musiikki. Historiapuolella muistellaan sodan loppuhetkiä helsinkiläisten silmin. Samaan sarjaan kuuluu myös dokumenttielokuva ?Sähköinen sankaritarina?, joka kertoo Helsingin teollisuuden historiasta 1900-luvun alussa. Kuukauden musiikkiteeman yksi kiinnostavimmista nimistä on puolestaan Haapoja & Illmari ?kollektiivi. Ihmiset jonottavat pääsylippuja ulkoilmajuhlaan. Helsinki 1945 -kirjan Keväällä 1945 kuvitusta. (Minerva-kustannus/Finlandia-kuvan arkisto). päättyi toinen maailmansota Euroopassa. Synkästä lähtö- Illmari ?kollektiivi. Ryh- maa (kesto 50 minuuttia). tilanteesta huolimatta oli mä yhdistää ainutlaatuiselKuukauden viimeisekoittamassa pitkästä aikaa la tyylillään räppiä nyky- nä keskiviikkona, (28.10.) rauhankesä. Minkälainen kansanmusiikkiin, elektro- on, tuttuun tapaan,  Teatoli tilanne ja tunnelma pää- nipoppiin ja kaupunkiääni- teri Kallion Jazzklubi jonkaupungissa, tässä histo- maisemiin. ka isäntänä toimii  rumparian saranakohdassa?  AiKeskiviikkona 21.10. li Sami Nummela. Marrasheesta  tulee kertomaan nähdään dokumenttielo- kuun ensimmäisenä keski7.10.  fil. tri Samu Nyström. kuva ?Sähköinen sanka- viikkona Teatteri Kallioon Hän on yksi uutuuskirjan ritarina?. Elokuva kertoo polkee Emilia Lajunen Bike ?Helsinki 1945? kirjoitta- Gottfrid Strömberg nimises- Tour - hiilidioksidipäästöjista. Nyström on histori- tä miehestä ?joka toi säh- tön kansanmusiikkikiertue, antutkija ja tietokirjailija kön Suomeen?. Dokumen- joka on kiertänyt polkupyöjoka on keskittynyt Helsin- tissa paljon harvinaista fil- rällä ympäri Suomea. gin historiaan. mimateriaalia Sörnäisistä, Ohjelmat alkavat klo 19, Seuraavana keskiviikko- Helsingistä ja Suomesta. kahvila avautuu klo 18.  na, 14.10.  Teatteri Kallion Esitys on myös Euroopan Teatteri Kallion osoite on lavalle nousee Mikko Haa- teollisuusperinnön ja tek- Siltasaarenkatu 28 ja tapojan johtama Haapoja & niikan teemavuoden ohjel- pahtumiin on vapaa pääsy. ja kohotetulla itsetunnolla! Lisätyn ajan käytämme pesuun ja miellyttävään pesupaikalla tapahtuvaan hierontaan, jonka tarjoamme jokaiselle asiakkaallemme heti palveluun tultaessa. Tarjoamme hänelle myös kahvia tai muita virvokkeita sekä päivän lehdet nenän eteen. Käytämme tarvittavan ajan myös konsultaatioon, jotta ymmärtäisimme asiakasta ja hän meitä. Näin meillä on todennäköisimmin sama suunta mihin edetä. Suurimman ajan käytämme itse hiustenleikkaukseen. Oma ajatukseni lähti siitä, että nykyajan ihminen on sen verran kiireinen, että vaikka saisimme parturikäynnin kuinka mukavaksi tahansa niin on paljon muita asioita silti mitä mies tekee mieluummin. Hiustenleikkauksen tulisi siis olla sellainen mikä pysyisi mahdollisimman pitkään hyvänä. Toki kun hius kasvaa n. 1-2cm kuukaudessa emme mekään pysty sille mitään. Olemme partureita emme taikureita. Mutta meillä tehdään leikkauksia jotka pyritään tekemään niin, että asiakas pärjäisi sillä mahdollisimman pitkälle. Haemme leikkauksiin kulmikkuutta joka lisää leikkauksen maskuliinisuutta. Häivytämme sivuja ja rajoja, jotta saamme pidennettyä käyntiväliä. Käytämme kaikkia työvälineitä ja leikkaamme oikeilla leikkaussaksilla, että jäljestä tulisi tasaisempi ja leikkaukseen ei jäisi epätasaisuuksia jotka ?sojottaa? parin viikon päästä sinne tänne. Teemme leikkausiin myös rakennetta ja tukea joka auttaa asiakasta muotoilemaan hiuksiaan jopa ilman muotoilutuotteita. Otamme huomioon leikkauksessa asiakkaalla olevat pyörteet hiuksissa ja hiusrajoilla sekä muotoilemme niskan, pulisongit, viikset ja parran miehekkäästi. Tietysti käytämme aikaa myös rentoon jutusteluun mikä mielestäni kuuluu ehdottomasti parturikulttuuriin. Parturi on aina ollut paikka missä on tavattu ystäviä, verkostoiduttu, haettu parisuhdeneuvoja, tultu stressiä pakoon, tehty suuria päätöksiä ja koettu ikimuistoisia hetkiä yksin tai yhdessä esim. oman pojan kanssa. Näihin pitää olla aikaa ja asiakkailla tulee olla rento ja hyvä fiilis. He eivät saisi tuntea kiirettä ja sitä, että heidät heitetään pois seuraavan asiakkaan alta. Aikaa varaamme myös siihen, että voimme muotoilla ja viimeistellä asiakkaan hiukset viimeisen päälle ja samalla kertoa kuinka hän pärjää hiusmallin kanssa mahdollisimman pitkälle. Mikäli asiakkaalla on kysymyksiä tuotteista meillä on aina aikaa kertoa ja neuvoa mitä hänen tulisi käyttää esim. hiuspohjaongelmiinsa. Lopuksi rahastamme ja voimme ehdottaa asiakkaalle uuden ajan varausta, joka helpottaa asiakasta pysymään säännöllisessä hiustenleikkausvälissä. Näin varmistamme, että asiakkaamme ovat aina siistejä ja huolitellun näköisiä parturikäyntiensä välillä. Kaiken tämän edellä mainitun suoritamme niin, että asiakkaalla on koko palvelun ajan miellyttävä olla ja toivomme, ettei hänelle missään vaiheessa tule olo kuin hän olisi olevansa liukuhihnalla, robotin palveltavana. Mikäli ryppyjä rakkauteen kaikesta huolimatta tulee, niin kirsikaksi kakun päälle päätin antaa kaikille töillemme tyytyväisyystakuun. Mikäli asiakas jos- tain syystä ei ole tyytyväinen hiustenleikkaukseen hän on oikeutettu korjauskäyntiin viikon sisällä missä tahansa liikkeistämme. Meiltä on joskus kysytty miksi emme myy vuosijäsenyyksiä kuten kuulemma eräät toimijat alallamme tekevät. Omasta mielestäni käsityöstä ja palvelusta pitää maksaa vasta sitten kun työ on valmis ja siihen on tyytyväinen. Näin voidaan varmistaa, että käsityö ja asiakaspalvelu ovat rahansa arvoisia. Omasta mielestäni on eri asia ostaa tuotteita useita kerralla kuin palvelua. Toki meilläkin on Sixpack- hiustenleikkauspaketti, joka on erinomainen vaihtehto esim. silloin kun hyvä vakioparturi on löytynyt joukostamme ja jolle voit esimerkiksi nettiajanvarauksesta varata ajan suoraan haluamaasi palveluun. En sano, etteikö 15min hiustenleikkaus voi olla hyvä. Varmasti voi olla ja riippuu mitä haluaa ja hakee. Kuitenkin omasta mielestäni 15min on liian lyhyt aika tehdäksemme kaikki edellä mainitut asiat mahdollisimman hyvin. Jopa 30min on välillä liian lyhyt jos asiakas haluaakin suurempaa muutosta tai edellisestä käynnistä on reippaasti yli kaksi kuukautta aikaa. Mutta kuten edellä jo mainitsin, niin 30min on hyvä kompromissi jonka olemme tehneet itsemme ja asiakkaidemme välillä. Toivotan kaikille erittäin mukavia parturihetkiä ja kokemuksia kesti ne sitten 15min tai 30min tai pidempään  Sami Heino Helsingin sotasurmat 1917?1918 tutkittu ??? On tärkeää käydä läpi oman paikallishistorian vaikeatkin tapahtumat, jotta voimme eheytyä ja yhteiskunta voi kehittyä eteenpäin. Näin toimimalla olemme esimerkkinä tämän ajan kriisimaille, sanoo Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Helsingin kaupungin rahoitus, jota oli käytettävissä vuodesta 2009 alkaen, mahdollisti korkeatasoisen tutkimuksen. Punavankileirin historian selvittäminen kirjattiin syksyllä 2009 kaupungin seuraavan vuoden budjetin perusteluihin ja budjettiin si- sällytettiin ensi kertaa määräraha tähän tarkoitukseen. Helsingin kaupungin toimijat: historiatoimikunta, kaupunginarkisto ja kaupunginmuseo suunnittelivat Santahaminan hautausmaan ja vankileirin historian kartoittamisen yhdessä Santahamina-seuran kanssa. Tutkimuksen tekemiseen vaikuttivat myös inhimilliset perusteet, sillä vuosina 1917?1918 surmansa saaneiden henkilöiden jälkeläisillä ja muilla sukulaisilla on ollut tarve saada tietoa esivanhempiensa viimeisistä vaiheista ja hautapaikoista. Helsingin sotasurmat 1917?1918 -tutkimushankkeen eilen julkaistu loppuraportti on tulos useiden eri henkilöiden ja tahojen vuosia kestäneestä yhteistyöstä. Julkistustilaisuuden jälkeen laskettiin punavankien haudoille ensimmäistä kertaa Helsingin kaupungin muistoseppele yhdessä puolustusvoimien kanssa. Sotasurmat -tutkimushankkeen johtajan Jarmo Niemisen toimittaman teoksen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa ? Sotasurmat 1917?1918 on kustantanut Gummerus Kustannus Oy 2015.
• KALLIO LEHTI 10 Nro 18 ? Viikot 40-41 Laaja kansalaisliike ajaa Helsinkiin kansallista kaupunkipuistoa ??Puiston voi nähdä tulevaisuutta rakentavana voimavarana, Helsingin sydäntarinana. Syntyvä kaupunkipuisto tasapainottaa yleiskaavaluonnokseen sisältyvää nopeaa kasvua ja tiivistämistä modernilla ja kestävällä tavalla. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! ?liike on avoin ja sitoutumaton kansalaisliike, joka on syntynyt spontaanisti tämän vuoden aikana. Liikkeen tavoitteena on saada Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto. Nyt on käynnistynyt nimien keruu Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! ?kuntalaisaloitteeseen. Tavoitteena on saada aloitteeseen 10  000 osallistujaa ja esittää kaupungille, että se ryhtyy vuoden 2016 aikana toimiin puiston perustamiseksi. Kansalaisliikkeen mottona on alusta alkaen ollut yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Työssä on valmisteltu luottamusperustaa kaikkien yhteiselle kaupunkipuistolle. Jokaisella helsinkiläisellä on rakkaat paikkansa kaupungissa. Niistä yksin ei synny kansallista kaupunkipuistoa. Puiston perustamiseksi tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista, yhteistä ymmärrystä ja rakentavaa yhteistyötä. Kuntalaisaloitteen julkaisujuhla pidettiin 24.9. Kampin Laiturilla. Jo sitä ennen yli 60 eri kaupunginosa- ja muuta paikallista yhdistystä ja tahoa on ilmaissut kannattavansa kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Vanhankaupungin koski. Kuva: Otto Miettinen. Tule mukaan tekemään kansallista kaupunkipuistoa Helsinkiin Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! ?kuntalaisaloitteen voi jokainen äänioikeutettu helsinkiläinen allekirjoittaa sähköisesti osoitteessa: https://www. kuntalaisaloite.fi/fi/ aloite/2057 Adressipohjia nimienkeruuta varten voi tilata sähköpostilla osoitteesta: posti@kaupunkipuisto. fi. Siellä voi myös ilmoittautua mukaan liikkeen sähköpostilistalle ja tekemään yhdessä jo- TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Kirjanpito ? Palkanlaskenta ? Tilinpäätökset ? Kausiveroilmoitukset ? Veroilmoitukset ja muut veroasiat ? Tilintarkastuksen valmistelu ? Yrityksen perustaminen ? Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. Käpylänkuja 1 ? 00610 HKI ? puh. 050 4394 835 ? www.accumi.fi Kuntalaisaloite. Pekingeesi pianon päällä ja ? muita soittotuntimuistoja KEINUTUOLI, ROTTINKITUOLI JA KORIKAUPPIAS ? Maalaismarkkinoilla SU 4.10. Jousikeinut, rottinkikalusteet, kukkapöydät, lehtitelineet, taikinatiinut, leipälapiot, keinuhevoset, lasten tuolit, päre-, paju- ja puunkantokorit/kassit ym. Kymen Rottinki 0400 652 817 ??Lauantaina 3.10.2015 klo 14 Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, palataan lapsuuden soittotuntien hilpeisiin ja kipeisiin muistoihin, niin soiviin kuin sanallisiinkin. Soittotuntien klassikot -tapahtumassa lapset ja nuoret soittavat vanhoja suosikkeja pikkupianistien riehakkaasta Intiaanitanssista huilistien Lumiukkoon, harmonikansoittajien Tuusulan polkasta sellistien näytön paikkaan Joutseneen. Musiikin lomassa kuullaan helsinkiläisiltä kerättyjä muistoja muun muassa erikoisista opettajapersoonallisuuksista sekä musiikin oppimisen iloista ja suruista. Yleisö pääsee mukaan muistelemaan kahveilla konsertin jälkeen. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Soittoharrastuksen alkutaipaleella hartaasti tahkotut kappaleet ovat säilyneet monien mielessä vielä vuosienkin jälkeen. Näin entiset pikkupianistit muistelevat Michael Aaronin suositun pianokoulun klassikoita: Viimein minulle hankittu piano oli niin rakas, että joka aamu ennen kouluun lähtöä oli aivan pakko soittaa Aaronin I-koulusta Keinu ja laulaa se samalla. Ennen pianotuntien aloittamista kadehdin luokkatovereitani, jotka osasivat soittaa Intiaanitanssin, tuon vaikuttavan virtuoositeoksen. Kun sitten itse pääsin viimein niin pitkälle, se tuntui saavutukselta. Kappaleista parhaiten mieleen on jäänyt Tarantella. Opettelin soittamaan sen mahdollisimman nopeasti ja herätin aikuisissa hämmästystä vuodesta toiseen. Taattu ?lapsi esiintyy vieraille? -numero! Soitonopiskelu ei aina maistunut lapsille, ja toisinaan muistot ovat aika happamiakin. Aloitin pianotunnit 8-vuotiaana. Vaikka olin lähes täysin lahjaton, äitini halusi minun jatkavan. Viimeiset pianotunnit vihdoin 16-vuotiaana. Porvariskodin kurimusta 50- ja 60-luvuilla! Usein menin soittotunneille erittäin huonoa omatuntoa kantaen: en ollut harjoitellut kotona kertaakaan edellisen tunnin jälkeen. Näen usein vieläkin unta siitä, miten menen soittotunneille harjoittelematta. Oli hyvin lähellä, että paiskannut kerran viulua seinään. Onnistuin viime hetkessä hillitsemään itseni ja sen sijaan purin nuotteja. Niihin jäi jäljet, mutta enemmän sattui hampaisiin. Häpesin myös järjettömästi viulukotelon kantamista julkisissa paikoissa. Ennen musiikkiopistojen aikaa soittotunneilla käytiin usein opettajan luona, joten sekä opettajien persoonallisuudesta ja kodeista on monilla värikkäitä muistoja. Kävin pianotunneilla Puistolassa opettajan omakotitalon kellarissa, joka oli sisustettu musiikkihuoneek- si. Siellä oli upea tunnelma ja tuoksu oli ilmeisesti jotain suitsukkeita. Pianon yläpuolelle oli kiinnitetty kuuluisien säveltäjien muotokuvia. Se oli erikoinen ja mieleenpainuva paikka ja tilanne; rauhallinen ja tunnelmallinen. Piano-opettajani oli vanha täti, entinen oopperalaulajatar. Hänen sokkeloisessa kodissaan oli kunniapaikalla suuri musta piano, jonka päällä istui opettajan kiinanpalatsikoira Mutukka. Sen läsnäolo ja tuhina hermostutti aluksi, mutta vähitellen totuin siihen. Toisinaan opettaja syötti koiraansa samalla kun soitin läksyjäni. Kitaraopettajani oli kovan luokan kitaristi laajalla skaalalla. Hyvin epämuodollista, kotonaan pienessä asunnossa Sörnäisissä. Paras muisto on, kun kerran opettaja oli bookannut vahingossa kaksi tuntia päällekkäin: tulin jälkimmäisenä ja herra pahoitteli kovasti, antoi sitten setelin käteen ja sanoi, että ?mee käymään vaikka kaljalla tossa alhaalla?. Olin 14-vuotias. :D Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 11.3.2015?8.1.2017 ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY takin konkreettista aloitteen edistämiseksi. Lisätietoa löytyy liikkeen kotisivulta: www.kaupunkipuisto.fi Menovinkki ??VALOKUVANÄYTTELY -    Kallio-Seura 75 v ma 12.10.2015 klo 12-18 Kallio-Seuran tiloissa Helsinginkatu 42, valokuvia: Kalliosta ja Kallio-Seurasta. Vapaa pääsy! HSY kannustaa lajittelemaan biojätteen ??Mitä pääkaupunkiseudun asukkaiden lajittelemalle biojätteelle tapahtuu? Millaisen erikoisen biojätteen lajitteluratkaisun toimittaja Arman Alizad keksi maailmalla?Vastaukset näihin kysymyksiin selviävät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kampanjasivustolta www.kiitoskunlajittelet.fi. Sivustolta löytyy myös lajitteluvinkkejä sekä muun muassa video, joka opastaa taittelemaan biojätepussin sanomalehdestä. HSY kampanjoi biojätteen lajittelun puolesta syys?lokakuussa. Kiitos kun lajittelet biojätteen! -niminen kampanja motivoi asukkaita lajittelemaan biojätteen tehokkaammin. Biojätteen lajittelu on tärkeää, sillä vain siten kodin biojätteestä saadaan talteen sekä energia että luonnolle tärkeät ravinteet, kuten fosfori ja typpi. - HSY:n kampanja näkyy ja kuuluu sosiaalisessa mediassa, Finnkinon elokuvateattereissa, radiossa sekä tapahtumina kauppakeskuksissa Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Partti. Biojätteestä multaa ja biokaasua HSY tehosti biojätteen käsittelyä tänä vuonna rakentamalla biokaasulaitoksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen. Laitos on pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsittelevä tuotantolaitos. Biokaasulaitos rakennettiin Ämmässuon kompostointilaitoksen yhteyteen. Laitokset muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia, josta valmistetaan multaa. Biokaasu käytetään uusiutuvan sähkön ja lämmön tuotantoon.
• Viikot 40-41 ? Nro 18 KALLIO LEHTI 11
• KALLIO LEHTI 12 Anne-Mari Pahkala, Art of Fashion 14.10.-1.11.2015. Katso kotisivut. Galleria Saima www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows Vista Business Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 90? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi NUODAMME JA MYYMME * HUONEKALUJA * UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VAATTEITA * KAIKENLAISTA TAVARAA jne... MEILTÄ MYÖS * EDULLISET KULJETUKSET * MUUTOT * ASUNTOJEN TYHJENNYKSET JA KUOLINPESÄT. Runeberginkatu, 49 00370 Helsinki. Ma-Pe 10 - 18 / La 10 - 16 Puh. O44 5477767 ?LAHJOITTAMALLA AUTAT MONIA KUNTOUTUMAAN PÄIHDERIIPPUVUUDESTA JA ALOITTAMAAN UUDEN ELÄMÄN KRISTILLISESSÄ KODINOMAISESSA YHTEISÖSSÄ.? Diakonissalaitos avaa kaksi asumisyksikköä alaikäisille ??? Näiden nuorten lapsuus on loppunut liian aikaisin tai he eivät ole lainkaan kokeneet rauhan ajan lapsuutta. Nyt he tarvitsevat vakaan elinympäristön, turvallisia aikuisia, arjen rutiineja sekä koulusta ja harrastuksista saatavia positiivisia kokemuksia, Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Jarmo Kökkö toteaa. Sisäministeriö on aiemmin hyväksynyt, että Helsingin Diakonissalaitos perustaa tukiasumisyksikön Espoon Lakistoon. Yksikkö tulee Rinnekoti-Säätiön tiloihin. Kahteen erilliseen rakennukseen asutetaan yhteensä 80 nuorta. Rinnekoti tuottaa asumisyksiköille esimerkiksi ravinto- ja siivouspalveluja sekä tarvittaessa muita asiantuntijapalveluja. Tilat Nousumäellä Pohjantornissa ja henkilökunnan asuntorakennuksissa ovat kunnossa ja tarvitsevat vain kalustusta. Sivu 00 Rinnekodin eri palvelujen liittyminen keskuksen työhön tarkentuu syksyn aikana. Yhteisen tekemisen mahdollisuuksia on heti ja myöhemmin. ? Nuorille tarjotaan tuettua asumista sekä hoivaa ja huolenpitoa. Diakonissalaitoksen etuna on, että asumispalveluiden lisäksi yksiköihin voidaan integroida myös muita palveluja. Toiminta rakennetaan tiiviissä yhteistyössä lapsija perhepalveluiden, Helsingin Diakoniaopiston ja Kidutettujen kuntoutuskeskuksen kanssa. Tulemme hyödyntämään myös kansalaistoimintaa, ja nuorille etsitään heti omia mentoreita, diakoniajohtaja Jarmo Kökkö sanoo. Yhdessä ?palveluja ? Helsingin Diakonissalaitos on ainutlaatuinen organisaatio, joka pystyy yhdessä Rinnekodin kanssa tarjoamaan vastaanottoon kuuluvia ja yhteiskuntaan integroitumista tukevia palveluja turvapaikanhakijoille?, johtaja Olli Holmström kommentoi. Helsingin Diakonissalaitoksen tehtävä on puolustaa jokaisen ihmisen luovuttamatonta ihmisarvoa. Työtä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa on tehty runsaat 20 vuotta. Rinnekodin tehtävänä on tuottaa tukea hyvään elämään. ? Olemme mukana Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa vastaamassa turvapaikanhakijoiden hätään. Tämä ei ole Rinnekodissa uutta, sillä heti perustamisensa jälkeen Rinnekoti osallistui vastaavaan toimintaan ja auttoi sodan vuoksi ilman kotia jääneitä. Toiminta on myös nykyisten toimintalinjausten mukaista ja tulee parantamaan tilojen käyttöä, Rinnekodin johtaja Markku Niemelä toteaa. Nro 18 ? Viikot 40-41 HIFK suunnittelee suurhallia tapahtumille Kaupunki myöntänyt suunnitteluvarauksen Mäntymäen kentälle ja Nordenskiöldinkadun varteen Mäntymäen kentälle Olympiastadionin ja Kansallisoopperan väliin on suunnitteilla 11 000 katsojalle mitoitettu monitoimiareena Helsinki Garden, joka toteutuessaan toimisi muun muassa HIFK:n jääkiekkojoukkueen kotikenttänä. ??Areenan yhteyteen on kaavailtu mittava rakennuskokonaisuus, johon sisältyisi asuntoja, hotelli, toimistoja, ravintoloita, kaupallisia palveluita, maanalainen pysäköintihalli ja talvipuutarha. Suurin oa tiloista on tarkoitus rakentaa maan alle. Hankkeen takana ovat Oy HIFK-Hockey Ab sekä seuraa lähellä olevat yksityishenkilöt. Hankkeesta vastaa Projekti GH Oy, jonka teettämän arvion mukaan valmis kiinteistö työllistäisi noin 700 henkeä. Kalliolehden tavoittama Helsinki Gardenin viestin- täpäällikkö Petteri Linnavalli kertoo, että suunnitteilla on areena, joka soveltuu monenlaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämiseen, sekä mahdollistaa harjoittelun ja kilpailemisen useissa urheilulajeissa. ? Kaupunginhallitus myönsi toukokuussa suunnitteluvarauksen Helsinki Garden -hankkeelle kahteen vaihtoehtoiseen sijaintiin. Teemme nyt tähän liittyvää selvitystyötä hyvässä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, Linnavalli kommentoi. Mäntymäen kentän lisäksi tutkitaan vaihtoehtoa rakentaa areena Helsingin jäähallin nykyisen pysäköintialueen paikalle Nordenskiöldinkadun varteen. Perättömiä tietoja Helsingin Sanomat uutisoi torstaina 17. syyskuuta urheiluseura HIFK:n rakentavan jääkiekkohallin lisäksi hallit myös yleisurheilulle, käsipallolle ja salibandylle. Artikkeli julkaistiin Markus Ånäsin kirjoit- taman HIFK -Ikuisesti sinun -seurahistoriikin tietojen pohjalta. Kalliolehden saamien tietojen mukaan tämä tieto on perätön. Areenasta suunnitellaan sen sijaan sellaista, että siellä voidaan järjestää jääkiekon lisäksi myös muiden urheilulajien tapahtumia. Garden nousee kahdessa vuodessa Helsinki Gardenin suunnitellaan palvelevan taiteista ja urheilusta kiinnostuneita ihmisiä Helsingin Töölössä ympäri vuoden. Paikallinen kulttuuritarjonta monipuolistuisi ja kasvaisi Gardenin myötä. Hankkeen rahoitus hoidetaan suomalaisten kiinteistösijoitusinstituutioiden kautta. Suunnittelu alkoi jo vuonna 2008, ja kiinteistölautakunta päätti äänestyksessä hyväksyä Mäntymäen tonttia koskevan suunnitteluvaraushakemuksen kokouksessaan helmikuun alussa. Molempien tonttien suunnitteluvaraus on voi- Yli puolet kaupoista ja kampaa valmiita aukioloaikojen vapaut Suomen yrittäjät selvitti asiaa ??Yli puolet Suomen Yrittäjien kaupan ja kampaamoalan yrittäjistä on valmis poistamaan kauppojen ja kampaamojen aukiolorajoitukset. ? Hallitus yrittää parantaa työn kilpailukykyä vapauttamalla aukioloaikoja. Jotta tähän päästään, uudistusta on tarkasteltava kokonaisuutena, va. lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä sanoo. 57 prosenttia Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista yrittäjistä oli sitä mieltä, että kauppojen ja kampaamoliikkeiden pitää saada päättää vapaasti aukioloajoistaan, eikä aukioloaikoja tule rajoittaa lainsäädännöllä. Selkein tulos saatiin hiusyrityksiltä, joista 72 prosenttia kannatti aukiolorajoituksista luopumista. Erikoiskaupasta 53 prosenttia ja päivittäistavarakaupassa 43 prosenttia kannatti vapauttamista. Perjantaina päättyi lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan aukiololainsäädännön kumoamista ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annetun lain muuttamista. Uudistuksella pyritään parantamaan sekä perinteisen kaupan kilpailukykyä suhteessa verkkokauppaan että sitä kautta kotimaisen ja Suomessa sijaitseviin toimipisteisiin perustuvan kaupan kilpailukykyä suhteessa ulkomaiseen verkkokauppaan. Tavoitteena on myös parantaa työllisyyttä. Yksinyrittäjät kannalla Kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä peräti 68 prosenttia kannatti vapaata aukioloa. Vastaavasti 2?5 henkilöä työllistävistä yrityksistä 55 prosenttia, 6?9 henkilöä työllistävistä 44 prosenttia ja 10?50 henkilöä työllistävistä 49 prosenttia oli täysin vapaiden aukiolojen kannalla. Suuremmista kaupoista kolme viidestä ilmoitti kannattavansa vapaata aukioloa. Neljäsosa jopa kiristämisen kannalla Noin neljännes vastaajista oli sitä mieltä, ettei nykyisiä aukioloaikarajoituksia tule lainkaan muuttaa tai aukioloaikoja tulee rajoittaa entisestään. Päivittäistavarakauppaa edustavista yksinyrittäjistä tätä mieltä oli jopa noin 40 prosenttia. Vastaavasti erikoiskaupassa tätä mieltä oli noin neljännes vastaajista (26 %) ja kampaamoyrittäjistäkin noin joka kymmenes (9 %). Kioski- ja huoltamokauppaa edustavista vastaajista noin puolet kannatti voimassaolevaa lainsäädäntöä tai aukioloaikojen kiristämistä. Viidennes kyselyyn vastanneista arvioi, että aukioloaikoja tulee edelleen rajoittaa lailla, mutta yrityksen mahdollisuuksia vaikuttaa aukioloaikoihin pitää lisätä. Uudistuksia kokonaisuutena Suomen Yrittäjien hallitus päätti syyskuun kokouksessaan tukea kauppojen aukioloaikojen vapauttamista. Hallitus totesi, että aukioloaikasääntelyn mahdolliset muutokset vaikuttaisivat kuitenkin erikokoiseen ja eri toimialoja edustavaan kauppaan eri tavoilla. ? Uudistuksia on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta niillä voidaan päästä tavoiteltuun lopputulokseen, työn kilpailukyvyn parantamiseen, selvityksen tehnyt Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä sanoo. Aukioloaikojen vapauttaminen johtaisi yritysten palkkakustannusten nousuun. Työn teettämisen ehdot määräytyisivät voimassa olevien työoikeudellisten säännösten ja määräysten mukaan. Kyselyyn vastanneet yrittäjät kokivat, että yritysten pitää pystyä yhdessä työntekijöidensä kanssa sopimaan keinoista ja menettelyistä palveluiden laajemman tarjonnan mahdollistamiseksi. ? Tämä on välttämätön edellytys sille, että myös pienet yritykset pystyvät jatkossakin tarjoamaan palveluja ja säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla. On myös linjattava, ovatko nykyisen työaikalain ja työehtosopimusten mukaiset sunnuntai-, ilta- tai yölisät perusteltuja yhteiskunnassa, jossa palveluita halutaan tarjolle kaikkina vuorokaudenaikoina ympäri vuoden,
• KALLIO LEHTI Viikot 40-41 ? Nro 18 13 Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Varaa yritys/kotikäynti jo tänään 040 56 44 433 ? Tällä kupongilla 3x30min 50?, 3x45min 100? tai -10% hinnaston mukaisesta hieronnasta Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10? ? Tommi Raitio Tarjous voimassa 14.10.2015 asti (koskee myös ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia myöhemmille kuukausille) Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta Helsinki Gardenista on suunniteltu muun muassa HIFK:n jääkiekkojoukkueen uutta kotipesää. Hallin käytäviä on hahmoteltu kuvan osoittamalla tavalla. Kuva: PES Arkkitehdit. massa ensi vuoden kesäkuuhun saakka. Hankekehitysvaiheen kestoksi arvioidaan 1-2 vuotta ja rakentamisvaiheen kestoksi noin kaksi vuotta kaavan hyväksymisestä ja rakennusluvan myöntämisestä. amoista ttamiseen Rytkönen sanoo. Näin kysyttiin Suomen Yrittäjät kysyi toukokuussa 2015 kauppias- ja hiusalan jäsenyritystensä arvioita aukioloaikasääntelyn muutostarpeista sekä mahdollisten uudistusten vaikutuksista kaupan ja hiustoimialojen rakenteeseen. Lisäksi kysely toimitettiin Suomen Yrittäjien kauppaa ja kampaamotoimialoja edustaville toimialajärjestöille, joilla oli mahdollisuus välittää kyselyä omille jäsenyrityksilleen. Vastauksia saatiin 478 vähittäiskaupan myymälältä ja kampaamolta. Tuloksia voidaan pitää yleistettävinä. Tausta Kaupan ja kampaamoliikkeiden aukioloa koskevaa lainsäädäntöä on väljennetty asteittain. Viimeisin aukioloa vapauttanut uudistus, joka salli liikkeiden laajemman sunnuntaiaukiolon, tuli voimaan 1.12.2009. Myös kansainvälisesti kehitys on mennyt kohti vapaampia aukioloaikoja. Ruotsissa aukioloajat vapautettiin vuonna jo 1972. Norjassa kaupoilla ei ole arkisin aukiolorajoituksia ja Tanskassa aukioloajat vapautettiin vuonna 2012. Virossa ei ole kauppoja koskevaa aukiololainsäädäntöä ja käytännössä kaupat voivat itse päättää aukioloajoistaan. Kauppojen liikeaikaa ei ole EU:ssa säännöstasolla harmonisoitu. MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto - osakkeet: Kauppakeskus Kamppiin lukuisia uusia liikkeitä Kampin kaupallinen kehittäminen jatkuu Useat uudet liikkeet laajentavat Kampin tarjontaa entuudestaan ja pitkäaikaiset toimijat uusivat liikkeitään. ??Kauppakeskus Kampin alkuvuoden kävijämäärä on kasvanut 5 prosenttia edellisvuodesta ja kaupallinen kehittäminen on jatkunut aktiivisena. Seurauksena virkeästä vuokraustilanteesta ovat kesän ja syksyn aikana avanneet tai avautuvat lukuisat uudet liikkeet. Kampissa kuluvan vuoden aikana ovat jo liiketoimintansa aloittaneet mm. puutarha-alan erikoisliike Plantagen, Kampin Hodari&Hummeri -ravintola sekä pohjoismaiden ensimmäinen Cubus Kids -lastenvaateliike ja lifestyle-myymälä By The Way. Syksyn aikana Kampissa ovensa avaavat muotibrändi Odd Molly Suomen ensimmäisellä myymälällään, miesten muotia tarjoava Dressmann sekä amerikkalainen kahvilajätti Starbucks. Tuorein uusi toimija on suosittu ruotsalainen kahvilaketju Espresso House, joka avasi Suomen ensimmäisen, lippulaivakahvilansa Kampissa 17. syyskuuta. Espresso Housella on kahviloita entuudestaan lukuisa määrä Ruotsissa ja Norjassa. Myös Kampin pitkäaikaiset liikkeet K-supermarket, Clas Ohlson ja Mango ovat remontoineet ja uusineet myymälänsä palvelemaan asiakkaita uusimmilla konsepteilla. Moda uusii myymälänsä vielä syksyn aikana ja esittelee jatkossa entistä vahvemman valikoiman sekä miesten että naisten muodin merkkejä. ? Vaikka Helsingin keskustan kauppojen välinen kilpailu kuluttajista on selvästi kiristynyt ja Suomen talouden näkymät ovat haastavat, on Kauppakeskus Kampin kaupallinen tilanne positiivinen. Olemme saaneet Kamppiin tunnettuja ja vahvoja brändejä, joiden uskomme lisäävään kauppakeskuksen vetovoimaa entisestään. Kävijämäärämme on kasvussa ja arvoimme sen olevan tänä vuonna 36 miljoonaa kävijää. Kehitämme Kamppia jatkuvasti ja huomioimme siinä asiakkaiden muuttuvat kulutustottumukset ja tarpeet, sanoo johtaja Esa Mattila Cornerstone Real Estate Advisers, joka vastaa Kampin kaupallisesta johtamisesta ja sen kehittämisestä. tukäytäviin eli baanaverkkoon. Suunniteltava osuus Pasila - Käpylä on osa pääradan varren baanayhteyttä. Tällä hetkellä pyörätie kulkee mäkisessä ja mutkittelevassa maastossa puistoalueella. Suunnittelu perustuu Helsingin baanaverkon esisuunnitelmaan ja kaupunkisuunnitteluviraston laatimaan liikennesuunnitelmaan. Baanaverkon tavoitteena on tehdä pyöräliikenteestä sujuvampi ja houkuttelevampi vaihtoehto myös entistä pidemmille matkoil- edullisempi.fi Kauppakeskus Kamppi Kauppakeskus Kamppi on Helsingin keskustan suurin kauppakeskus. Kampissa on noin 33 000 neliömetriä vuokrattavaa liiketilaa seitsemässä kerroksessa ja sen vuotuinen kävijämäärä on 35 miljoonaa. Vuonna 2014 kauppakeskuksen yhteenlaskettu myynti oli 232 miljoonaa euroa. Kampin Kauppakeskuksen omistavat Nordic Retail Fund FCP ja Allianz Finance VII Luxembourg S.A., ja sitä johtaa sekä kehittää yksi maailman suurimmista kiinteistövarainhoitoyhtiöistä Cornerstone Real Estate Advisers (Cornerstone). Pasilan ja Käpylän välille baanayhteys ??Laadimme pyöräliikenteen baanayhteyssuunnitelmia välille Pasilan Ratapihantie - Käpylän asema. Suunnitelmaluonnokset esitellään asukkaille keskiviikkona 7.10.2015 klo 17-19 Käpylän työväentalossa, Vipusentie 19. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua myös rakennusviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hkr. hel.fi/suunnitelmat. Suunnitelmat ovat esillä verkossa 5.-14.10.2015. Suunniteltava osuus kuuluu ns. pyöräliikenteen laa- Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki le, jotta kaupungin asettamat tavoitteet pyöräliikenteen lisääntymisestä voivat täyttyä. Baanayhteys toteutetaan pääradan varteen rautatiealueelle ja Louhenpuistoon. Radan vieressä joudutaan louhintatöitä tekemään yöaikaan. Suunnitelman toteutuksesta päätetään yleisten töiden lautakunnassa. Baanan rakennussuunnitelmat valmistuvat 2015 ja rakennustyöt alueella on tarkoitus aloittaa keväällä 2016. HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
• 14 KALLIO LEHTI Nro 18 ? Viikot 40-41 Oi! Syksy ja uudet kirjat. Kimi oppi jo lapsena, että ihmisen voi kadottaa kuin avainnipun. Väkevä tarina rakkaudesta ja vääristä unelmista. Ja maasta, jossa pärjää vain raa?alla selviytymisvaistolla. Jättimenestys maailmalla ? nerokas kuin Hitchcockin elokuva. ?Hawkins onnistuu yllättämään vannoutuneimmankin jännärifanin.? ? Lukuneuvoja-blogi
• KALLIO LEHTI Viikot 40-41 ? Nro 18 Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT TULE, KOE JA IHASTU! Terassi avattu! Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Kampintorille kuusimetrinen ääniveistos Taiteilija Ariel Bustamante kutsuu kaupunkilaiset veistoksen sisälle pohtimaan ihmisenä olemisen peruskysymyksiä. ??Chileläisen taiteilijan Ariel Bustamanten ja hänen työryhmänsä Ava Graysonin ja Ari-Pekka Leinosen teos Why Do We Do the Things We Do? on julkiseen tilaan toteutettu ääniveistos sekä sarja sen sisällä yleisön kanssa käytyjä keskusteluita. Ääniveistoksen tavoitteena on kuuntelun ja toisen ihmisen kohtaamisen kautta käsitellä ihmisenä olemisen perustavanlaatuisia kysymyksiä ja motiiveja tekemiemme valintojen taustalla. Kuka tahansa voi osallistua teokseen ilmoittautumalla työryhmälle. Kahdenkeskiset, luottamukselliset keskustelut käydään suomeksi ja englanniksi äänieristetyssä tilassa, mutta dialogeista nauhoitetaan osallistujien suostumuksella osia, joista valitut katkelmat tuodaan kaiuttimien kautta osaksi Kampintorin elämää ja äänimaailmaa. Itse veistos on rakennettu ekologisista ja kierrätettävistä materiaaleista: pintamateriaali on käsin kerättyä ja sidottua kaislaa ja rakenteet lähes kokonaan luonnonmukaisesti käsiteltyä puuta. Teos on suunniteltu varta vasten kahdenkeskiselle keskustelulle, sen seinät eristävät kaupungin hälyn teoksen ulkopuolelle ja sisälle veistoksen studi- Joka keskiviikko Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin OK-Varastomyynti - konehuolto 15 III-olut 3,60? IV-olut 3,80? Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet H A M PA I D E N TA R K A S T U S & HAMMASKIVEN POISTO 50 ? VALKAISU VASTAANOTOLLA & KOTIVALKAISULUSIKAT KAUPAN PÄÄLLE 199 ? Providental oon pääsevät vain keskusteluihin osallistuvat. Äänitaiteen käsitys Ariel Bustamante on taiteessaan laajentanut perinteistä käsitystä äänitaiteesta ja tutkinut äänen fyysisiä ja kognitiivisia ulottuvuuksia niin arkkitehtuurin ja tilallisuuden kuin sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Bustamanten kaksivuotinen taiteilijaresidenssi Aalto-yliopistossa alkoi tammikuussa 2014. Silloin esiin nousseet kysymykset taiteilijuudesta ja työskentelyn metodeista ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana laajentuneet ja kiteytyneet Why Do We Do the Things We Do? -teokseksi. Bustamante työryhmineen on kuluneen puolentoista vuoden aikana tutkinut kuuntelemista ja dialogia, VIIPURINRINKELIT JA KARJALANPIIRAKAT myydään Hakaniemen Markkinoilla su 4.10. Kotileipomo V. Kiianen Lappeenranta ja osana tutkimustaan kohdannut keskusteluissa lukuisia ihmisiä. Teos on toteutettu Aaltoyliopiston monialaisille taiteilijoille suunnatussa Aalto Artist-in-Residence -ohjelmassa, joka järjestettiin nyt toista kertaa. Teos on valmistunut yhteistyössä Natural Building Companyn, Visuaalisen taiteen keskus Framen ja Espoon modernin taiteen museon kanssa. Bustamante työryhmineen julkaisee teosprosessia dokumentoivan kirjan ennen vuodenvaihdetta, jolloin taiteilijan residenssi Aalto-yliopistossa päättyy. Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tekniikka, talous, taide ja muotoilu kohtaavat. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua ja  lähes 20 000 opiskelijaa. Henkilöstön m ä ä rä on 4 700, josta professoreja on 390.  Tavoitteena on olla  yksi m a a ilman kärkiyliopistoista. Aalto-yliopiston kampukset sijaitsevat Es- poossa ja Helsingissä. Why Do We Do the Things We Do? Ariel Bustamante ja työryhmä 25.9.?29.10.2015 Kampintori, Helsinki Kalevankatu 4 A, 3. krs, 00100 Helsinki 09 ? 6227 0770 providental@providental.fi www.providental.fi Otamme vastaan uusia potilaita
• KALLIO LEHTI 16 Kaisa Juntunen Kallion kulmilla ??K a l l i o n perinteinen Ravintola Oiva laajentaa tarjontaansa säveltaiteiden puolelta kuvataiteisiin. Laadukkaasta karaoketarjonnasta tunnetun Oivan ensimmäisenä taiteilijana esittäytyy Kaisa Juntunen näyttelyllään ?Kallion kulmilla?. Näyttely koostuu isokokoisista puupiirroksista, jotka ammentavat inspiraationsa eletystä elämästä iloineen ja suruineen. Teokset ovat osittain syntyneet osittain suruaikana läheisen ystävän kuoleman jälkeen. Kaisa Juntunen on syntynyt Rantasalmella vuonna 1979. Hän asuu ja työskentelee Kalliossa. Juntunen valmistuu lokakuussa 2015 Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta Taiteen laitokselta taiteen maisteriksi. Hän on Suomen Puupiir- Nro 18 ? Viikot 40-41 Laulumuistoja huvilan salissa ??Neljänä lokakuisena tiistai-iltapäivänä Musiikkia!näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, lauletaan ja muistellaan yhdessä. Laulut ja muistelot johdattavat entisajan Helsingin leffateattereihin, tanssilavoille, kansakouluun ja isänmaallisiin juhliin. Millaisia muistoja mahtavat tuoda mieleen vaikkapa Kulkurin valssi, Suklaasydän, Siniristilippumme tai On suuri sun rantas autius? Viihdyttävän Laulumuistoja-sarjan toteuttavat Metropolian taiteen soveltavan käytön musiikkipedagogiopiskelijat. Ti- Elokuvateatterit Aloha ja Arita sijaitsivat Heimolan talossa Kluuvikadun päässä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juha Jernvall 1952 täjien Seuran jäsen. Puupiirros on taidegrafiikan kohopainomenetelmä, jossa laattamateriaalina käytetään puuta. Näyttelyteosten visuaalisessa jäljessä korostuvat voimakkaat värit, suuret pinnat ja tarkka kaiverrus. Juntunen on käyttänyt teoksissaan malleina läheisiään ja itseään. Koulupojat laulavat opettajan johdolla 1940?50-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo laisuuksiin on vapaa pääsy. Laulumuistoja Musiikkia!näyttelyssä 6.10.  klo 13 Laulumuistoja leffateattereista 13.10. klo 13 Laulumuistoja lavatansseista 20.10. klo 13 Laulumuistoja kansakoulusta 27.10. klo 13 Laulumuistoja isänmaasta    Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 11.3.2015?8.1.2017 ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY 2.10. ? 1.11.2015 Ravintola Oiva Porthaninkatu 5 00530 Helsinki Helsinkiin ja Vantaalle perustetaan ilmastokatu Helsingin Iso Roobertinkadulle ja Vantaan Tikkurilan keskustaan perustetaan Ilmastokatu Millainen olisi ekotehokas terassi olutravintolassa? Ilmastokaduilla etsitään ratkaisuja, joilla Iso-Roban ja Tikkurilan keskustan energiankulutusta pienennetään vähintään 20 prosenttia ja samalla lisätään alueiden elinvoimaisuutta sekä viihtyvyyttä. ??Ilmastokaduilla etsitään ratkaisuja, joilla alueiden energiankulutusta pienennetään vähintään 20 prosenttia ja samalla lisätään alueiden elinvoimaisuutta sekä viihtyvyyttä. Ilmastokadut toimivat kokeilualustoina, joilla myös asukkaat ja yritykset ovat mukana kehittämässä ilmastoystävällisiä palveluita tai tuotteita.  Millainen on ekotehokas ravintolaterassi? Hankkeessa mitataan esimerkiksi Ilmastokatujen rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä, sekä selvitetään aurinkopaneeleille sopivat pinnat. Tämä auttaa alueen asukkaita ja yrityksiä sekä ratkaisujen tarjoajia löytämään sopivia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa järjestetään myös suunnittelukilpailu, jossa etsitään uudenlaista ekotehokasta ravintolan terassia pimeneviin syysiltoihin. Myös jo ennestään olemassa olevia ilmastoratkaisuja muokataan elävään kaupunkiympäristöön sopiviksi. Ilmastokatu-hanke kutsuu mukaan ratkaisujen tarjoajia sekä tarvitsijoita. Hanke etsii uusille ratkaisuille ja toimintamalleille testaajia, eli taloyhtiöitä, asukkaita tai yrityksiä. Yritykset voivat kehittää ja kokeilla ilmastoystävällisiä tuotteitaan aidossa kaupunkiympäristössä yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Näin Ilmastokaduista tulee uudenlaisia referenssialueita sekä yrityksille että kaupungille myös kansainvälisesti. Iso-Roban Ilmastokatu avataan tiistaina 22.9. Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat sitoutuneet tavoitteissaan kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja kehitykseen kohti hiilineutraaliutta. Kaupungit voivat saavuttaa nämä tavoitteet ainoastaan yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Ilmastokatu-hankkeen toteuttavat Helsingin ja Vantaan kaupungit, Green Building Council Finland, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Aalto-yliopisto. Ilmastokatu-hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja on osa 6Aika -strategiaa http://6aika.fi/. Alppilavalla 1940-50-luvulla pidetyt tanssit ovat jääneet helsinkiläisten muistoihin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Väinö Kannisto 1948 HKR-Rakennuttajan päälliköksi Jukka Forsman ??Diplomi-insinööri Jukka Forsman on ollut syyskuun alusta lähtien HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtaja Helsingin kaupungin rakennusvirastossa. Forsman on työskennellyt pitkään HKR-Rakennuttajassa taloteknisen toimiston päällikkönä. Miehellä on monipuolinen kokemus kaupungin rakennuttamistoiminnoista, sekä osaamista energiatehokkuus- ja sisäilma-asioissa. Hallintoja johtamistehtävätkin ovat tuttua, myös yksityissektorilta. Forsman on toiminut muun muassa Rakentamisen laatu ry:n taloteknisen lautakunnan puheenjohtaja- na sekä Kiintestöalan koulutuskeskuksessa. HKR-Rakennuttaja on rakennusviraston asiantuntijaosasto, joka vastaa Helsingin infrastruktuurin ja julkisten rakennusten rakennuttamisesta. Se on Suomen suurimpia rakennuttajia, käynnissä on jatkuvasti 100?200 hanketta. Toimitiloja ja infraa rakennutetaan lähes 150 miljoonalla eurolla vuosittain. HKR-Rakennuttajassa työskentelee noin 100 henkilöä. Tulosryhmän erityisosaamista ovat rakennushankkeiden projektinjohto, talotekniikka, kustannusohjaus, energiatehokkuus- sekä sisäilma- ja kosteusvauriot.
• Viikot 40-41 ? Nro 18 KALLIO LEHTI 17 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Älä maksa liikaa asunnonvälittäjälle! Myyntiturva myy asuntosi edullisella kiinteällä välityspalkkiolla. Takaamme myös työmme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Markkinoimme asuntoja myös kuvallisilla lehti-ilmoituksilla. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• KALLIO LEHTI 18 Nro 18 ? Viikot 40-41 Kokeneiden tanssijoiden alkusyksy ??Kalliossa on uusi luova tila, Rupla, Helsinginkatu 16, jossa oli kesällä suomalaisen räpin valokuvanäyttely sekä musiikki- ja tanssie4sityksiä. Liisa Pentti oli kolmena iltana paikalla ?Mabel Revival? -esityksellään, joka on uudelleen tulkinta vuonna 2008 mystisen maineen saaneesta suurten diivojen tanssi- ja lauluesityksistä. Saimme kokea vaihdevuosia ja kuumia aaltoja, tanssijan omien sanojen mukaan. 1980-luvulla aloittaneeseen tanssijapolveen kuuluva, rohkeasti uutta hakeva Liisa Pentti esitti Robert Kockin ääni- ja musiikkituella erilaisia diivoja. Marlene Dietrichin bravuurilaulu Sinisestä enkelistä muuttui äänellisesti melkein Uta Hagen-tulkinnaksi. Välillä hän oli amerikkalainen elokuvadiiva. Vaatteiden vaihto ja samalla taiteilijan henkinen muodonmuutos tapahtui edessämme. Esitys sekoitti tanssia, matkalaukusta vaatteineen avautuvaa kabareeta ja performanssia. Tyylilaji oli hä- vytön, melkein burleski ja poikkeaa tanssija-koreografin muusta tuotannosta todella paljon. Samalla se kunnioittaa naisesiintyjille, jotka ovat maailmaa viihdyttäneet. Liisa Pentti + Co halusi tuoda kulttuurin kaikille mahdolliseksi ja siksi Ruplan esitykset olivat ?maksa mitä haluat?-hinnalla. LéSpace uusi kulttuuritila Flamenco oli vahvasti esillä LéSpacessa Kuortaneenkadulla, Pasilan ja Alppilan rajalla. Erika Alajärvi esitti kahden muusikon, kitaristi Joonas Wideniuksen ja jouhikolla soittavan Ilkka Heinosen, säestämänä uuden teoksensa ?Animal Triste?, joka on tunnelmaltaan vapautunutta, rytmisesti hyvin keskittynyttä flamencoa. Täysi salillinen yleisöä tykkäsi kovasti. Tanssitila on katutason alapuolella avoimin ikkunoin, joten ohikulkijoita pysähtyi ihmettelemään, mitä tapahtuu. Alajärvi on esiintynyt ja Katri Soinista on moneksi. Erika Alajärvi on rytmikäs flamencotaituri. opettanut 20 vuoden ajan. Hän on esiintynyt yksin ja ryhmissä, kuten Canela. Koska taiteilija asuu myös Espanjassa, Suomen esityk- Liisa Pentti on burleski Mabel. Rahoitusta fiksuille kokeilulle Kalasatamassa ??Helsingin Kalasatamaan rakentuvassa kaupunginosassa kokeillaan uudenlaista älykästä kaupunkikehitystä. Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelma tukee rahallisesti yrityksiä ja yhteisöjä, jotka haluavat kehittää alueelle uusia palveluja. Ensimmäinen hakukierros on meneillään lokakuun loppuun saakka. Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelma jakaa pieniä tukisummia (1  000?8  000 euroa) kaupunginosan palvelukehitykseen ja ketteriin kokeiluihin. Ensimmäisellä hakukierroksella jaetaan rahaa 3?5 kokeilulle, enintään yhteensä 30 000 euroa. Nyt avatun hakukierroksen teemat ovat uudenlaiset kaupunkitilat, tilojen yhteiskäyttö ja yhteisöllisyys sekä resurssiviisas energiakäyttäytyminen. Kokeilut tulisi tehdä nopeasti, alle kuudessa kuukaudessa. Lopputuloksena haetaan uusia palveluita tai niiden aihioita Kalasataman asukkaille. Tunti lisää aikaa päivässä ? Tavoitteenamme on luoda Kalasatamasta niin resurssiviisas kaupungin- osa, että se säästää asukkaille tunnin omaa aikaa päivässä. Lähtökohtana on arjen sujuvuus, jota älykkäät palvelut tukevat. Nopeiden kokeilujen ohjelmalla toivomme saavamme yritykset, yhteisöt ja kaupunkilaiset mukaan kehittämään hyvistä ideoistaan kaupunkipalveluita. Hyviä esimerkkejä jo löytyy, kuten asukkaiden yhteiskäytössä olevat sähköautot , kertoo Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmapäällikkö Veera Mustonen Forum Virium Helsingistä. ? Nopeat kokeilut tukevat hyvin kaupungin tavoitetta, että Kalasatamasta rakentuu yksi Euroopan houkuttelevimmista yhteiskehitysympäristöistä. Kokeilut edistävät myös uusien palveluiden tuottamista asukkaille ja siten uuden liiketoiminnan syntymistä, toteaa Kalasataman projektinjohtaja Hannu Asikainen. Kalasatamaan valmistuu 2030-luvulle mennessä asuntoja noin 20 000 ihmiselle, nyt asukkaita on noin 2 000. Alueelle on tulossa myös 8 000 työpaikkaa. Alueen rakentaminen on alkanut Itäväylän eteläpuolelta Sörnäistenniemestä ja etenee kohti pohjoista ja etelää. Lähes 20 kokeilua vuoteen 2017 mennessä Nopeiden kokeilujen ohjelman rahoitusta voivat hakea pienet tai suuret yritykset, start-upit, yhdistykset tai vaikkapa tutkimusryhmät. Ainoa edellytys on, että hakijan tulee olla rekisteröity yritys- tai yhdistysrekisteriin. Kokeilut voivat saada rahoitusta muistakin lähteistä. Ensimmäisen kierroksen hakuaika päättyy 30.10.2015. Ehdotukset arvioi asiantuntijaraati. Lopullisen päätöksen rahoitettavista hankkeista tekee Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjausryhmä. Seulan läpäisseet hankkeet julkistetaan viimeistään 25.11.2015. Seuraava haku avataan helmikuussa 2016. Sen teemana ovat hyvinvointi- ja terveyspalvelut. Vuoteen 2017 mennessä Nopeiden kokeilujen ohjelmalla on tarkoitus toteuttaa 9?20 kokeilua Kalasataman alueella. Fiksu Kalasatama saa rahoituksensa osana 6Aikastrategiaa vuosina 2015? 2017. Rahoittajia ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki. set ovat harvinaista, mutta sitäkin parempaa herkkua. Toisella jaksolla kuulimme muusikoiden improvisaatiota ja näimme toisen tähden, espanjalaisen flamencomestarin Manuel Reyesin ?Tan Solo? -esityksen, joka hurmasi lopullisesti tanssinystävät. Laskin, että paikalla oli yli reunojen 50-60 katsojaa, joista viisi oli miehiä. Se merkitsi mm. sitä, että yleisin avecjuoma oli karahvi viiniä kahdeksi tunniksi oluttuoppien sijasta... LéSpace on uusi kulttuurille vallattu teollisuusrakennus Helsingissä. Siellä on ennen tehty merikarttoja valtion toimesta. Tanssille, musiikille ja opetukselle tarkoitettu rento paikka avattiin keväällä. Tiloja on paljon kahdessa kerroksessa, myös opetus- ja harjoituskäyttöön. Tsuumi-ryh- män monologeja-sarja oli koettavissa uudessa tilassa. Leikin alku Kokoteatterissa Kokoteatteri esittää näytelmiä, ja Jazz Clubilla kuulee musiikkia ja konsertteja. Syksyllä Hämeentie 3:ssa voi kokea myös jazzin ja tanssin yhdistelmäiltoja. Lokakuun 3. päivään asti on esillä kolmannen pitkän linjan nykytanssijan, Katri Soinin sooloteos ?Leikin alku?, jonka hänen työtoverinsa Arja Raatikainen on luonut. Kyse on mainion itseironisesta, omaa uraa sekä muistelevasta että ruotivasta vapautuneesta tanssiesityksestä fyysisesti paikan päällä ja videokuvina seinällä. ?Tunne ennen ajatusta?, tanssija sanoo motokseen. Hän aloitti klassisen bale- tin koulutuksella, ja halusi prinsessaksi kuten muutkin nuoret tytöt. Mutta kohtalona oli ?prinssi jalat?, vahvat reidet, joilla on nosteltu muita ilmaan. Nykytanssin koreografit mielellään teoretisoivat ja selittävät teoksiaan. Ikään kuin liike ei voisi puhua puolestaan. Soinin ote on hauskempi, rennompi. Hän palaa nostalgiseen muistoon uudesta koulusta, jonka luokan edessä pääsi laulamaan täydellä äänellä ?Totuuden henkeä?. Kokoteatterin lattia sopii myös tanssille. Katri Soinin 50-vuotisjuhlateos onnistuu kuvaamaan tanssijan työssä liikkeen voiman ja olemuksen haurauden samalla kertaa. Risto Kolanen Suomen Pakolaisapu lukukampanjoiden kärkikolmikkoon ??Lukutaitoviikolle ilmoittautuneet tapahtumat ja kampanjat osallistuvat innovatiivisimman ja kekseliäimmän lukutaitokampanjan valintaan. Kolme ehdokasta on kutsuttu Brysseliin Lukutaitoviikon päätösjuhlaan, jossa voittajalle luovutetaan lukutaitoviikon innovaatiopalkinto. Kilpailun kärkikolmikkoon valittiin Suomen Pakolaisavun lukutaitokampanja, joka julkaistiin Suomessa Lukutaitopäivänä 8.9. Palkintojenjakoseremonian lisäksi juhlallisen lukutaitotapahtuman ohjelmaan kuuluu kertomus- näyttely, paneelikeskusteluja ja tervetuliaistilaisuus. Nimekkäisiin juhlapuhujiin kuuluvat EU:n koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics, EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen, Alankomaiden prinsessa Laurentien, joka on UNESCOn Literacy for Development -lukutaitokampanjan erikoislähettiläs, Barbara Bush ja Barbara Bush Foundation for Family Literacy -säätiön perustaja ja kunniapresident- ti Dorothy Bush Koch. Lisäksi kuullaan opiskelijoiden edustajan ja eri alojen korkeatasoisten panelistien puheita. ELINET on 78:n lukutaitoa edistävän organisaation yhteenliittymä. Siihen kuuluu lukutaitoverkostoja, opetusministeriöitä, kansainvälisiä organisaatioita (kuten UNESCO), säätiöitä, kansalaisjärjestöjä, yliopistoja, opettajankoulutuslaitoksia, vapaaehtoisjärjestöjä ja muita alan sidosryhmiä. Suomesta verkostoon kuuluvat Lukukeskus, Jyväskylän yliopisto ja FinRA.
• KALLIO LEHTI Viikot 40-41 ? Nro 18 19 Kirja-arvostelu Menestysromaani Nainen junassa Suomeksi Otavan julkaisemana ??Loppukesän mielenkiintoisimpiin uutuuskirjoihin kuuluu Paula Hawkinsin Nainen junassa teos, jossa hän kertoo arvoituksellisen trillerimäisen tarinan kolmen naisen kautta, joista pääkertojana ja romaanin tähtenä toimii Rachel Watson. Romaani on koukuttava heti alusta lähtien sen yllättävään loppuun saakka. ?Äidilläni oli tapana sanoa, että minulla on liian vilkas mielikuvitus, ja Tom sanoi ihan samaa. En voi sille mitään. Kun näen vilauksen tällaisista hylätyistä rievuista, likaisen T-paidan tai orvon kengän, en voi olla miettimättä, missä on kengän pari, tai jalat, jotka sopivat kenkiin. Juna nytkähtää taas liikkeelle?? Rachel on menettänyt otetta elämästään. Hän on epäluotettava juovuksissa suurimman osan tarinasta ja hänen muistoihinsa ei voi luottaa - eikä hän ole myöskään itse ole varma muistaako hän mitään siitä mitä todella tapahtui? Mikä oli muistoa ja kuvitelmaa? Mikä sekoittui mihinkin? Hän on ehdottomasti mielenkiintoisin kirjan persoonista, psykologiselta ja monelta muultakin kannalta tarkasteltuna. Rachelin viinanhuuruinen käytös oli aiheuttanut hänelle potkut, mutta hän yhä takertuu epätoivovoisesti vanhaan työssäkäyntiaikatauluunsa. Watson matkustaa aamun illoin junalla Ashburyn ja Lontoon keskustan välillä. Juna hiljentää aina tietyn ratavaihteen kohdalla rautatien viereisellä kadulla. Tämä suo Rachelille mahdollisuuden tarkkailla ju- naan näkyvien talojen ja takapihojen elämää. Hänen erityisen mielenkiintonsa kohteena on talo, jossa asuu hänen exmiehensä uuden vaimonsa Annan ja heidän pienen tyttärensä kanssa. Annan onkin kirjan toinen kertojanaisista. Hän ei pidä siitä, kun näkee ikkunastaan Rachelin kurkkivan heitä. Rachel kurkkii, soittaa puhelimella, kiusaa eikä seuraavana päivänä muista mitään mitä hän teki. Toisessa talossa hän näkee viehättävän, rakastuneen parin. Hän antaa heille lempinimet Jason ja Jessie. He elävät sitä onnellista elämää jonka Rachel on itse kadottanut. Näin aina siihen päivään saakka, kunnes Rachel näkee Jessien ilman Jasonia suutelmassa toista miestä. Jessie, joka on itse asiassa onkin Megan, kolmas Nainen junassa teoksen kertojanaisista, ei tietenkään sellainen, jonka Varvikon värikästä elämää ??Kari Varvikko, päätoimittaja, yrittäjä, kansalaisaktivisti ei lepää 70-vuotiaanakaan sohvaperunana Vantaalla, vaan on jatkanut värikkään elämänsä kuvaamista omakustanteisina kirjoina. Muistelmien toinen osa ?Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä? jatkaa hyvin siitä mihin ensimmäinen muistelmaosa ?Kääpiöitä ja jättiläisiä? jäi, vaikka kirjat eivät ole suoranaista jatkoa toisilleen. Varvikolla riittää monipuolisen riehakkaita tarinoita tapahtumista ja henkilöistä Remu Aaltosesta Paavo Väyryseen, Irwin Goodmanista Mauno Koivistoon. Tämä toinen muistelmaosa keskittyy enemmän siihen aikaan kun Varvikko oli freelancer, vapaa lehtimies , yrittäjä , mutta kirjassa tuodaan hyvin esille myös kaksi merkittävää Helsingin kehitykseen vaikuttanutta yhteiskunallista prosessia, joissa Helsingin asukkaat, ihmiset , olivat vastakkkain kaupungin ei-ihmisten lailla ajattelevien virkamiesten kanssa. Kyläsaari ? liike Hermannin rannassa sijainnut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos levitti vuosikymmeniä nokea ja myrkkyjä ympäristöön, Hermanniin, Vallilaan,Kulosaareen, Herttoniemeen tuulista riippuen. Kaikki ihmiset sen huomasivat joka päivä, mutta eivät kaupungin virkamiehet! Lääkäri, kaupunginhygieenikko Oleg Gorbatow esitti, että ?Kyläsaari ei ole vaarallinen, paitsi jos istuu piipun päällä?. Toinen kaupunginjätepomo Heikki Saarento totesi,että ?pääosa syntyvistä savukaasuista onkin vain hiilidiok- sidia ja vesihöyryjä?. Asukkaat, joiden ikkunanlaudat olivat päivittäin noesta mustina, eivät virkamiesten höpötyksistä vakuuttuneet. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyövaltuuskunta (YTV) oli pahin jarru ympäristönsuojelulle, jo silloin. Kirjan kuvaus piipunkaatoprosessista, joka kesti vuodesta 1979 vuoteen 1988, on erinomainen kertomus kansalaisvaikuttamisesta, jota tänä päivänäkin Helsingissä tarvitaan ? ihmisten puolesta vaikkapa terveydenhoidon kamalia suunnitelmia vastaan. Puu-Vallila säilyi Kirjan toinen erinomainen kuvaus ympäristötoiminnasta on kertomus puuVallilan säilyttämisestä. Kaupungin virkakoneisto oli jo ?myynyt? puu-Vallilan alueen rakennusliikkeiden temmellyskentäksi. Hermanni-Vallila ? seura aloitti 1971 kampanjan puu.Vallilan säilyttämiseksi. Puu-Käpylä oli saatu virkamiehiltä ja rakennusliikkeiltä pelastetuksi rakennusliikkeiden ja kaupunginjohdon pettymykseksi, ?haukat? olivat sitten puuVallilan tuhoamisen kimpussa. Silloinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Aatto Väyrynen,joka ajoi gryndärien etuja, sanoi, että puu-Vallila ei säily kuin muutoin kuin hänen kuolleen ruumiinsa yli. Varomaton lausunto, sillä Väyrynen kuoli pari viikkoa tämän jälkeen lenkkipolulle! Onneksi puu-Vallila liikkeen ihmiset veivät lopulta voiton virkamiehistä, nythän puu-Vallilaa kehuvat kilvan niin asukkaat kuin kiinteistövälittäjätkin! Kova Kannelmäki Kari Varvikko asui ja toimi pitkään Kannelmäessä ja kuvaa värikästä elämää tässä Helsingin nopeasti nousseessa laitalähiössä, jossa ilmenivät samanlaiset elämisen kirjot kuin lähes kaikissa Helsingin uusissa lähiöissä eri aikoina. Varvikolla on aina lämmin. inhimillinen suhtautuminen ?koviinkiin jätkiin, pikku roistoihin?, joita Kannelmäessäkin riitti oman kylän tarpeiksi. Rasismiinkin Varvikko törmäsi Kannelmäessä jo 1990-luvulla ? Mahtava henkilögalleria Kirjassa ?Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä? on esillä tavalla tai toisella yli 800 henkilöä, toinen toistaan värikkäämmin kuvattuna. Useimmat hauskoja tarinoita Varvikon elämän varrelta hauskasti kerrottuna. Stadin Slangin mies Varvikko kirjoittaa tässä toisessa osassa yllättävän paljon elämästään landella. Ehkä se on kirjan myyntikikka Stadissa asuvia ?heinähattuja? varten! Pekka Hurme Rachel kuvittelee hänen olevan. Jasonin oikea on Scott ja hänellä on suhde terapeuttiinsa. Eräänä päivänä Rachel näkee junan ikkunasta jotain ennakoimatonta, Megan myös katoaa - tapahtumat alkavat vyöryä eteenpäin. Rachel päättää kertoa tietonsa poliisille, ja joutuu mukaan yllättäviin sotkuihin, joista hän ei olisi voinut kuvitellakaan ja psykologisen trillerin juoni vain tiivistyy tiivistymistään. Helposti ja nopeasti luettava jännittävä teos, joka ei jätä ketään kylmäksi . Oona Timonen on tehnyt myös erinomaista työtä kääntäessä alkuperäisteoksen suomeksi. Kirjan loppu yllättää ? se ei ole ennalta arvattavissa. Tyttö junassa ?kirja on suuren ja innostuneen lukijakunnan maailmalla. Sopii hyvin lukuelämykseksi Suomessakin syksyn tummeneviin iltoihin. Romaanin ja kirjailijan taustasta Brittiläinen Paula Hawkins työskenteli 15 vuotta toimittajana ennen kuin alkoi kirjoittaa fiktiota. Nainen junassa on hänen ensimmäinen trillerinsä. Hawkins kirjoitti kirjansa kovassa rahapulassaan. ?Se oli viimeinen nopanheittoni ja täysosuma?, Hawkins on todennut. Nopanheitto kannatti, nyt hänen kustantajansa on ottanut teoksesta jo 10 uutta painosta ja kirja roikkuukin lähes kaikilla englanninkielisten kirjakauppojen best seller ?listoilla - Hawkinsin Paula Hawkins rahapulasta on enää kaukainen muisto vain. Teosta käännetään useilla eri kielillä ja nyt menestyskirja on ilmestynyt Suomessa Otavan julkaisemana. Mistä idea? Idea kirjaan Hawkinsilla syntyi jo vuosia sitten, kun hän aamuisin töihin mennessä katseli junan ikkunasta usein ohikiitävien talojen pihoille ja ikkunoista sisälle. Samalla hän mietti tekevätkö ihmiset jotakin kauheaa, ja kuinka sitten myöhemmin voi ollakin kenties todista- jana tuntemattomana kirjailijana - ja nousta sitten kuuluisuuteen! Paula Hawkins syntyi hieman yli neljäkymmentävuotta sitten Hararessa Simbabwessa. Hänen kotonaan kävi ulkomaalaisia kirjeenvaihtajia tapaamassa hänen isäänsä taloustieteen professoria ja taloustoimittajaa. Hän muutti perheensä kanssa Lontooseen, kun hän oli seitsemäntoista. Muutamia vuosia myöhemmin hänen vanhempansa palatessa Simbabween hän jäi Englantiin, opiskeli Oxfordissa taloutta, politiikka ja filosofiaa. Tokoinrannan hevoskastanjoita vaivaa bakteeri Onko hevoskastanjoilla tulevaisuutta Helsingissä? ??Kallion Tokoinrannasta kesällä poistettuja kymmentä hevoskastanjaa vaivasi uusi, nyt Suomessakin todennettu bakteeritauti, jonka aiheuttaa Pseudomonas syringae pv. aesculi. Tautia on todettu aiemmin eri puolilla Eurooppaa, esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Tämä pelkästään hevoskastanjoita sairastuttava tautimuoto voi aiheuttaa puiden nopeankin menehtymisen, mutta se voi heikentää puita myös vähitellen. Tauti voi levitä paikasta toiseen esimerkiksi maan tai taimien mukana. Märillä ja viileillä säillä on ehkä vaikutuksensa taudin nopeaan kulkuun. Lämpimien säiden vallitessa se etenee ehkä hitaammin ja saattaa sinnitellä pitempään piilevänä. Taudin kulkua ei vielä aivan tarkoin tunneta. Ankarissa tapauksissa mukana voi olla myös muita taudinaiheuttajia, kuten Phytophthora-mikrobi. Hevoskastanjoilla on viime vuosina havaittu myös muita hankalia vaivoja, kuten lehtimiinaaja ja lehtitau- teja, jotka voivat ruskettaa puita kokonaankin jo loppukesällä. Tautien ja tuholaisten vuoksi hevoskastanjoiden istuttaminen tulevaisuudessa kaupungin yleisille alueille saattaa tulla kyseenalaiseksi. Tokoinrannassa on kesän aikana havaittu lisää oirehtivia puita, niitä on yhteensä jo toistakymmentä. Hevoskastanjoiden selviämistä seurataan vielä jonkin aikaa, ennen kuin tehdään mahdollisesti päätös niiden poistamisesta kokonaan. Viime vuosina Helsinkiin istutettujen nuorten hevoskastanjan taimien ja puiden inventointi on tekeillä. Helsingin tärkeimpään hevoskastanjapuistoon, Hesperian esplanadille bakteeritauti ei ole vielä ehtinyt, vaikka esimerkiksi lehtitautien oireita on ollut jo muualla Helsingissä nähtävillä. Muutoslaboratoriosta uusia keinoja torjuntaan Viheralan keskeiset toi- mijat on haastettu mukaan juuri käynnistettyyn muutoslaboratorioon, jossa haetaan tuoreita käytäntöjä ja toimintamalleja uusien uhkaavien kasvintuhoojien torjuntaan jo ennakolta. EU:ssa valmisteilla olevan kasvinterveyden suojelua koskevan uuden asetuksen myötä alan toimijoilla tulee olemaan entistä suurempi vastuu omaan toimintaansa liittyvien kasvinterveysriskien hallinnasta. Nähtävillä on jo, että perinteisen viranomaisten tekemän kasvintuhoojavalvonnan keinoin ei kaikkia vapaan kaupan tuomia uusia kasvinterveysongelmia saada välttämättä kuriin. Tarvitaan viheralan toimijoiden ja kuluttajien yhteisvastuuta ja selkeämpiä pelisääntöjä. Jos ongelmat nostetaan ajoissa yhteisesti tarkasteltaviksi, voitetaan aikaa ja säästetään veronmaksajienkin rahoja, kun vältetään uusien vakavien kasvintuhoojaepidemioiden puhkeaminen ehkä kokonaan ja lisäksi kalliit torjuntatoimet.
• KALLIO LEHTI 20 Nro 18 ? Viikot 40-41 Heinänen Unelmia ja mielenilmaisuja M uistuu mieleeni muuan mielenilmaus Rautatientorilla: vuonna 1945, yli 70 vuotta sitten helatorstaina 10.5. eli kaksi päivää sen jälkeen kun Saksa oli antautunut ja 10 päivää siitä, kun Hitler oli tappanut itsensä. Monissa Euroopan pääkaupungeissa pantiin tanssiksi. Niin siis meilläkin, joskin oma sotamme oli jo päättynyt 27.4.1944 Lapinsodan tauottua. Olinpa siellä minäkin koulutyttönä 30.000 ?päisessä yleisössä! Voittajamaiden liput liehuivat, Ossi Aallon ja Jaakko Vuorimaan orkesterit soittivat. Maamme-laululla aloitettiin, puheita pidettiin ja sitten tanssittiin katukivillä, meikäläinenkin pääsi gongajonoon. Tapahtumasta sinänsä en kovin paljon muista, mutta mieleeni jäi tulevan journalisti Antti Kovasen ja 15-vuotiaan, sittemmin urheiluselostaja Voitto Raatikaisen pontevat puuhat kovaäänislaitteiden äärellä. Ilmassa humisi. Hengästytti. II maailmansota oli vaatinut yli 50 miljoonaa ihmishenkeä. Olihan syytä mielenilmaukseen. Hengästyttää myös muistelu vuodelta 1956 eli osallistumiseni yleislakkomarssiin, mielenilmaisuun solidaarisen palkkapolitiikan puolesta. Nuoren ihmisen ihanteet ja usko olivat vielä rikkumattomat. Muistan panneeni päähäni punaisen baskerin ja iloinneeni siitä, että kulkueessa Haapaniemen kentältä Suurtorille marssivat myös lihanleikkaaja-isäni ja sodassa invalidisoitunut kemigrafi-serkkuni. Oi niitä aikoja! Silloin saatiin Kekkonen presidentiksi neljännesvuosisadan ajaksi. Haltioitumisesta hengästyin kuukausi sitten Linnanmäen Peacock-teatterissa antautuessani Kaupunginteatterin Billy Elliott ?musikaalin tunnelmiin. Teatterin arkistokuva kertoo balettitanssijan uraunelmiaan toteuttavasta lakkolais-kaivostyöläisen Billy-pojasta. Lee Hall teki tekstin tavoitteenaan osoittaa, että jokaisella on oikeus unelmoida paremmasta huomisesta. Ohjaaja Markku Nenosen ja kumppaneiden tuotos on kiitettävä, sanoisin peräti ainutkertainen. Musikaalin tekijä Elton John on aateluutensa ansainnut rohjettuaan tarttua kansakunnan arkoihin asenteisiin. Brittiyhteiskunta kamppailee 1980-luvulla Thatcherin hallinnon leikkausten kurimuksessa. Saamme näyttöä mielenosoittamisen joukkovoimasta ja sorrettujen yhteishengen heräämisestä. Kaikenikäiset nauttivat tästä täyteliäästä musikaalista aina joulukuun 17. päivään saakka. Tärkeimmissä rooleissa on kolmoismiehitys. Billynä vuorottelevat Henrik Björklund, Amos Brotherus ja Lassi Hirvonen, siinä meillä 13? vuotiaat monitaiturit! Niin poikatanssijat kuin pikkuballerinat ovat suloisia. Pari viikkoa sitten osallistuin jälleen kerran Rautatientorin kansalaiskokoukseen eli mielenilmaisuun, tosin vain television välityksellä. Kansa pääsi purkamaan pelkojaan ja tuntojaan. Suomalaiseen rauhalliseen malliin. Kuuntelin myös pääministerin totisen puheen. Sydän syrjällään seuraan käsittämätöntä pakolaisvirtojen liikehdin- tää. Mikä meihin on mennyt ? Oliko rauhantansseilla ja muilla mielenilmaisuilla mitään merkitystä? Meikäläisen ymmärrys ei tunnu tässä muutosten vauhdissa riittävän. Juu- ri tuli tieto siitä, että vaihteeksi yhdistetään kansalaisten perustamat rahasammot Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja TOTO. Perusteluksi sanotaan rahapelien monopolisoituna pitäminen ja rikollisuuden estäminen. Ja EU:n tahto. Toivotaan parasta, vaikka pelättäisiinkin pahinta. Tekee mieli lopettaa sillä älyvapaalla vitsillä: eletään Toivossa, sanoi lapamato. Aira Heinänen Mikkelinpäivä on enkelien päivä ??Mikkelinpäivä on kirkkovuoden syyskaudelle sijoittuva suuri juhlapäivä. Seurakuntien lapsityössä se on yksi kirkkovuoden tärkeimmistä päivistä. Mikkelinpäivä on erityisesti enkelien päivä. Sitä on vietetty enkelien ja lasten yhteisenä juhlapyhänä, koska Jeesus antoi lapsille erityisen arvon. Päivän evankeliumissa Jeesus asettaa lapsen esikuvaksi aikuisille: "..ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.? Myös lasten ja enkelien välinen yhteys on Jeesuksen mukaan ainutlaatuinen: "Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.? Enkelit eivät kulje omalla asiallaan, vaan he täyttävät niitä tehtäviä, jotka Jumala heille antaa. Raamatun enkeleillä on monenlaisia tehtäviä. Usein heidät kuvataan Jumalan sanansaattajina. Enkeli ilmoitti Marialle, että hänestä tulee Jeesus-lapsen äiti. Ensimmäisenä jouluyönä enkelit lauloivat Jumalalle ylistystä ja kertoivat Jeesuslapsen syntymästä. Enkelit lohduttivat Jeesusta Getsemanen puutarhassa. Enkeli vieritti kiven Jeesuksen haudan suulta, ja kertoi sureville naisille iloisanoman Jeesuksen ylösnousemuksesta. Raamatun viesti enkeleistä on lohdullinen. Enkelien tehtävä on myös suojella ja varjella ihmisiä. Psalmin 91 mukaan Jumala antaa enkeleilleen käskyn ?varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.? Mikkelinpäivä on saanut nimensä enkeli Mikaelista, joka kristillisessä perinteessä on yksi kolmesta arkkienkelistä eli ylienkelistä. Kaksi muuta ovat Rafael ja Gabriel. Gabriel mainitaan enkelinä, joka ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä. Enkeli Mikaelia on pidetty myös taivaallisten sotajoukkojen johtajana. Mikkelinpäivän evankeliumi: Matteus 18:1-6 (79) 10 Mikkelinpäivää vietetään tänä vuonna 4. lokakuuta. Kuva Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio  Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Baanalla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Uudenlaisista pyöräliikenteen opasteita kerätään palautetta ??Helsinki kerää palautetta uudentyyppisistä pyöräliikenteen opasteista. Uusia opasteita on kokeiltu kesän ajan Kampissa ja Kehä I:n varren pyörätiellä Kannelmäen ja Itä-Pakilan välillä. Kokemuksia uusista opasteista voi antaa 22. lokakuuta asti. Linkki kyselyyn on osoitteessa www.hel.fi/ suunnitelmat. Kokeilussa on sovellettu autoliikenteen opastuksesta tuttuja käytäntöjä. Uudet opasteet on esimerkiksi sijoitettu niin, että ne ovat luettavissa hyvissä ajoin ennen risteystä, jolloin risteyksessä voi keskittyä havainnoimaan muuta liikennettä. Uusissa opasteissa on kokeiltu käyttää liikennemerkeistä tuttuja rautatieaseman ja metroaseman tunnusta. Lisäksi opasteissa testataan pyöräreittien numerotunnusten havaittavuutta ja toimivuutta. ? Mikäli reittinumerointi Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Runeberginkadulla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto konseptina tuntuu toimivalta, voidaan tällainen järjestelmä ottaa jatkossa käyttöön kaupungin laajuisesti, liikenneinsinööri Niko Palo kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. Kyselyssä voi ottaa kantaa opasteiden sijoitteluun, sisältöön ja ulkoasuun. Opasteiden ja opastusjärjestelmän kehittämistä jatketaan palautteen pohjalta. Uusien opastemallien kehittäminen on Helsingin, Liikenneviraston ja Tampereen seudun kuntien yhteishanke.
• KALLIO LEHTI Viikot 40-41 ? Nro 18 21 Kolumni LAKKO! ??Isoäitini haudattiin suurlakkopäivänä 1956, jolloin olin juuri täyttänyt 12 vuotta. Hänestä, entisestä kommunistista, oli kommunisti-isoisäni kanssa tullut Pelastusarmeijan maallikkosisar ja -veli, jotka auttoivat varsinkin asuntolassa asuvia miehiä ja naisia monin eri tavoin. Toisesta isoäidistäni, myös entisestä tiukasta kommunistista, oli vanhemmiten tullut Jehovan todistaja, jonka saarnoja jouduimme jatkuvasti sietämään, varsinkin silloin, kun hän muutti asuntoomme Pengerkadulle ja alkoi vähitellen dementoitua. Pelastusarmeija oli tilannut isoäitini hautajaiskulkueelle avolavaisen kuorma-auton matkalle Malmin hautausmaalle. Jostain syystä auto joutui kiertämään Hakaniemen kautta, joka oli mustanaan mieltään osoittavia lakkolaisia, joista suurin osa oli ?borsa? päässä olevia miehiä. Muistan nähneeni kuuluisan halkopi- nonkin, jonka vastapuolen väitettiin sytyttäneen provokaationa. Tulipaloa en nähnyt, mutta sitäkin suurempi tulipalokiire meillä oli ennättää hautausmaalle ajoissa. Isoäitini haudattiin Pelastusarmeijan soittokunnan säestyksellä, ja meidän kaikkien rakastaman isoäidin toivoma kappale ?Olen kuullut on kaupunki tuolla? soitettiin niin mieleenpainuvan kauniisti, että koko saattojoukko purskahti äänekkääseen itkuun. Jopa aikuiset miehet. Seuraava lakkomuistoni liittyy vuoteen 1984, jolloin Opettajien Ammattijärjestö OAJ ryhtyi kaikkien, etenkin lehdistön hämmästykseksi lakkoon. Samaan järjestöön kuuluivat sekä opettajat ja rehtorit, minkä vuoksi järjestöä lehdistö kutsuikin ?lillukanvarsien? joukoksi, jota ei juurikaan saatu vedetyksi mukaan lakkoilemaan. Muistan, että olin tuolloin opettajana koulussa, joka Ritva Hartzell ei ollut lakossa mutta joka joutui avustamaan lakkoon valittujen koulujen opettajia. Lakkokulkue kulki Senaatintorille, jossa pidettiin aivan perinteisesti puheita ja vaadittiin opettajille lisää palkkaa. Siinä vaiheessa päiväkotien työntekijöitä ei vielä ollut saatu sulautettua OAJ:hin, kuten nykyään. Silti OAJ:n lakko pääsi tavoitteeseensa, ja opettajien palkkaa saatiin nostettua, vaikka suomalaisten opettajien palkka oli kansainvälisesti verraten suhteelllisen korkea. Lakossa sekä menettiin rahaa että sitä myös saatiin Uusi kartta vie aikamatkalle kulta-ajan Viipuriin ??Karttakeskuksen historiallinen uutuustuote Viipuri 1930 johdattaa historiasta kiinnostuneet 1930-luvun Viipuriin kartoin ja tekstein. Etupuolella on vuonna 1930 laadittu Viipurin kaupunkikartta ja kääntöpuolella on vuosina 1933? 38 laadittu topografinen kartta kaupungista ympäristöineen. Etupuolen alareunassa on esitelty yli 130 kohdetta, jotka on merkitty kartoille numeroin. Kartan ja siinä esitettyjen kohdetekstien avulla voi sukeltaa 1930-luvun Viipurin arkipäivään ? tutkia vaikkapa, millä raitiovaunulla löytää perille tai mihin kannattaisi lähteä lauantai-iltana tanssimaan. Kartalla esitettävät kohteet on valinnut ja niistä kertovat tekstit toimittanut tietokirjailija Jussi Iltanen. Tiedot perustuvat 1930-luvun matkaoppaisiin ja tietokirjoihin, ja tekstit ovat ajan hengen mukaisia. Kohteiden joukossa on muun muassa hotelleja, ravintoloita, sairaaloita ja kouluja sekä nähtävyyksiä. ?Kartta tuo monia muistoja vanhoille viipurilaisille ja palauttaa mieliin, millä kadulla mikäkin paikka sijaitsi. Meille suomalaista Viipuria kokemattomille sukupolville kartta tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa kaupunkiin, jollaista ei enää tänä päivänä ole.? kertoo Jussi Iltanen. Esittelytekstit sisältävät mielenkiintoisia yksityiskohtia kohteista, kuten rakennusten historiasta, nähtävyyksien aukioloajoista ja sisäänpääsymaksuista sekä hotellien mukavuuksista. Esittelytekstit kertovat myös arkisista asioista, kuten postija lennätinkonttorista, puhelinasemasta, virastoista, laitoksista ja liikenneyhteyksistä. Kartta on oiva apuväline myös nykypäivän Viipurissa matkaile- valle, sillä sen avulla pystyy etsimään vanhoja suomalaisia katuja ja kohteita. Itäiselle baanalle pyöräkatu? ??Itäväylän suunnan baanayhteydestä on valmistunut luonnos Kulosaaren sillan ja Herttoniemen Hiihtäjänkujan väliselle osuudelle. Baanayhteys on suunniteltu toteutettavaksi Kulosaaren puistotiellä pyöräkatuna. Pyöräkadulla pyörät ja autot ajavat samalla kaistalla, mutta pyöräilyn ehdoilla. Autoliikenteen nopeus sovitetaan pyöräliikenteen nopeuteen ajokaistoja kaventamalla. ? Helsingissä pyöräkatuja ei vielä ole, mutta ulkomailla niitä käytetään kaduilla, joilla pyöräliikennettä on yhtä paljon tai enemmän kuin autoliikennettä. Kulosaaren puistoka- dullakin liikkuu kesäaikaan enemmän pyöräilijöitä kuin autoja, kertoo liikenneinsinööri Maija Rekola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Sujuvan pyöräliikenteen lisäksi pyöräkaturatkaisu mahdollistaa Kulosaaren puistotien varrella olevien pysäköintipaikkojen säilyttämisen. ? Pyöräkadun vaihtoehtona tutkittiin myös nykyisen pyörätien parantamista baanatasoiseksi, mutta pyöräily-yhteyttä ei saatu yhtä toimivaksi. Lisäksi pysäköintipaikat olisivat vähentyneet reippaasti kadun varresta, Maija Rekola sanoo. Pyöräkadulle ei ole Suomessa omaa liikennemerk- kiä, joten kadulla noudatettavat liikennesäännöt merkittäisiin nykyisen lainsäädännön mukaisilla merkeillä. Katu myös rakennettaisiin niin, että kulkijat ymmärtävät kadun luonteen. Pyöräkatu ulottuisi Kulosaaren sillalta Tupasaarentien risteykseen. Tupasaarentiestä itään baanayhteys toteutettaisiin pyöräkaistana ja -tienä metroradan varressa. Baanayhteyden suunnitelmaluonnosta voi kommentoida 4. lokakuuta asti osoitteessa www.ksv.hel. fi/keskustelut. Suunnitelma on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi lokakuun loppupuolella. korotettuina palkkoina, kuten muissakin onnistuneissa lakoissa. Esko Ahon johtamaa oikeistolaista hallitusta vastustettiin ankarasti, ja vastustus johti lakkoon vuonna 1991. Muistan elävästi vieläkin SAK:n silloisen puheenjohtajan sanat, jotka hän lausui Senaatintorille kerääntyneille mielenosoittajille. Hän kutsui työnantajan vaatimuksia säästö- ja palkkatalkoisiin ryhtymistä ?Saatanallisiksi säkeiksi? lainaten Salman Rushdien samannimistä, sensaatiomaista paljastuskirjaa, joka toi esille muslimien koraanista tarkasti sensuroidut säkeet. Televisio pui lakkoa pitkään ja näkyvästi, ja Esko Aholle moni työntekijä pui nyrkkiä kotonaan kuvaruudun ääressä. Kauaa ei kestänytkään, kun Aho hävisi Suomen poliittiselta kentältä suurempiin kuvioihin, Suomen Pankkiin, Harvardiin ja myöhemmin Brysseliin, leveämpien leipien ääreen. Viimeisin lakkokokemukseni on tältä syksyltä, joka järjestettiin Rautatientorilla, jonne oli saapunut lakko- laisia bussilasteittain ja junilla eri puolilta Suomea. Lakkopäiväksi oli ennustettu huonoa säätä, johon lakkolaiset olivat varustautuneet sadetakein, sateenvarjoin ja jotkut jopa kumisaappain. Ja tietysti kesken SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn puheen keskeytti raju ukonilma ja kaatosade, mutta vain hetkeksi. Lyly seisoi puhumassa katetun teltan suojassa kalpean ilmeettömänä, harveneva etutukka sateesta tai hiestä märkänä, edessään eriväristen sateenvarjojen ja sadetakkien muodostama vellova ihmismeri, josta suurin osa oli tälläkertaa aivan oikeutetusti matalapalkkaisten palvelualojen naisia. Lyly seisoi puhumassa katetun teltan suojassa harva etutukka märkänä edessään eriväristen sateenvarjojen ja sadetakkien muodostama vellova ihmismeri. Lakkolaisia sanottiin olleen paikalla jopa 40 000, vaikka enemmänkin heitä toivottiin paikalle. Minäkin kastuin melkein läpimäräksi, vaikka mukanani oli iso, musta mies- ten sateenvarjo. Mieleeni tuli siinä seistessäni vappumarsseilla sateen sattuessa hoettu iskulause: ?Sade ei haittaa, kommunismi (tai sosialismi) voittaa!? Nyt en kuullut kenenkään hokevan noita jo klassikoiksi muodostuneita sanoja. En minäkään, vaikka teki mieli. Suomea on sanottu lakkoilun luvatuksi maaksi, mutta vaikka monien YT-neuvottelujen tuloksena on tehty ulosmarsseja työpaikoilta ja järjestetty pistelakkoja, väittäisin, että muualla maailmassa, jopa Euroopassa, lakkoillaan paljon enemmän ja useammin. Työläisillä ei kuitenkaan ole, varsinkaan näinä joukkoirtisanomisten aikana, muuta taistelukeinoa kuin lakko. Niin se on aina ollut ja tulee vastakin olemaan, vaikka työnantajat kuinka väittäisivät lakkoilua laittomaksi ja jopa tehottomaksi. Mutta me elämme maassa, jossa perustuslaki suo kansalaisilleen sanan-, mielipiteen- ja kokoontumisvapauden. Onneksi! Ritva Hartzell ritva.hartzell@gmail.com Kaupunginmuseon lokakuu ??la 3.10. klo 14 Soittotuntien klassikot -konsertti ja muistelupaja Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b.Vapaa pääsy. Lapsuuden soittotunneilta on jäänyt helsinkiläisten mieleen monenlaisia muistoja puuduttavasta etydien vinguttamisesta opettajan pekingeesiin, joka tapasi istua pianon päällä. Tapahtumassa kuullaan muistojen lisäksi nostalgisia alkeistason klassikkokappaleita lasten ja nuorten soittamina. Muistelua jatketaan kahveilla konsertin jälkeen. ??su 4.10. klo 14 Yksin ja yhdessä. Tunnelmallista musiikkia viola da gamballa ja barokkisellolla Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijat Johanna Kilpijärvi, Pieta Mattila, Norah O?Leary ja Tatu Ahola esittävät Domenico Gabrielin, J. S. Bachin, Marin Marais'n, Michel Corretten ja Jean-Baptiste Barrièren teoksia.  ??ti 6.10. klo 13 Laulumuistoja leffateatterista Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b.Vapaa pääsy. Huvilan salissa lauletaan elokuvien lauluja ja muistellaan entisaikojen leffateattereita. Laulumuistoja-sarjan toteuttavat Metropolian taiteen soveltavan käytön musiikkipedagogiopiskelijat.  ??ke 7.10. klo 13?15 Käsityökeskiviikko: Neulahuovutus Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4. Vapaa pääsy. Vuoden viimeisenä aiheena on neulahuovutus. Kokeilemme muotojen huovuttamista piparimuotin avulla. Talon puolesta tarjotaan tarvikkeet, virvokkeet ja vanhanajan ompeluseuran tunnelma. ??to 8.10. klo 17 Yleisöopastus Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b.Vapaa pääsy. ??su 11.10. klo 14 Beethovenin jousitrioja matineakonsertissa Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Siljamari Heikinheimo, viulu; Hanna Hohti, altto- viulu, sekä Tomas NuñezGarcés, sello, soittavat Beethovenin jousitriot  G- duuri Op.9 nro 1 sekä  c-molli Op.9 nro 3. ??ti 13.10. klo 13 Laulumuistoja lavatansseista Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b.Vapaa pääsy. Huvilan salissa lauletaan tanssi-iskelmiä ja palataan muistojen tanssilavoille. Laulumuistoja-sarjan toteuttavat Metropolian taiteen soveltavan käytön musiikkipedagogiopiskelijat. ??to 15.10. klo 18?21 Iltamat 1930?40-lukujen tyyliin Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b.Vapaa pääsy. Nostalgis-humoristinen aikamatka herättää henkiin entisajan seuraintalojen iltamat. Ohjelmassa on perinteiseen tapaan muun muassa yhteislaulua, kohottava puhe, valistava muotinäytös ja kuorolaulua. Väliajalla nautitaan marttojen puhvetin antimista ja illan päätteeksi on luvassa odotettu tunti tanssia. ??la 17.10. klo 19 Paganinin Italia. Musiikkia viululle ja kitaralle periodisoittimin Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Liput 15/5 e tuntia ennen ovelta. Niccolo Paganini tunnetaan häikäisevänä viuluvirtuoosina, mutta hänen etevyytensä kitaristina on unohtunut. Paganini sävelsi paljon viululle ja kitaralle, joka oli suosittu soitin kamarimusiikissa 1700?1800-lukujen vaihteessa. Viulisti Erkki Palolan ja kitaristi Ilkka Virran konsertissa kuullaan Paganinin, Gragnanin ja Giulianin duoja periodisoittimin. ??su 18.10. klo 14MusicPlus: Chopin, ballerina + nuoret tähdet. Suomen Chopin-yhdistyksen matineakonsertti Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e. Suomen Chopin-yhdistys esittelee nuoria taiteilijoita ja Frédéric Chopinin (1810? 1849) harvoin kuultuja teoksia. Ohjelmassa on trio pianolle, viululle ja sellolle gmolli sekä etydejä sellolle ja pianolle sovitettuina. Preludin op. 28 nro 4 sello?piano-sovitus säestää Ellen Mäkelän tanssia. Matineassa esiintyvät sellisti Sami Mäkelä ja pianisti Timo Latonen sekä viime vuonna perustettu monipuolinen Helsinki Trio, johon kuuluvat Abel Puustinen, viulu, Klaus Mäkelä, sello, ja Aleksei Zaitsev, piano. ??ti 20.10. klo 13 Laulumuistoja kansakoulusta Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b.Vapaa pääsy. Huvilan salissa lauletaan vanhoja koululauluja ja palataan hetkeksi kansakoulun penkille. Laulumuistoja-sarjan toteuttavat Metropolian taiteen soveltavan käytön musiikkipedagogiopiskelijat. ??to 22.10. klo 17 Yleisöopastus ruotsiksi Hulluna Helsinkiin -näyttelyssä Sofiankatu 4. Vapaa pääsy. ??pe 23.10. klo 19 Unissa kuultua ? Hört i drömmar Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b.Liput 15/10e ovelta tuntia ennen.  Kahden sopraanon, Christin Högnabban ja Hanna Lammin, konsertti on koottu suomalaisten ja ruotsalaisten naissäveltäjien musiikin ympärille. Teemana on musiikin henkisyys erityisesti naisten kokemusten kautta. ??su 25.10. klo 14 Vino prinsessa -lastenkonsertti Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Katajanokan Kuningatar sekä hänen tyttärensä Vino Prinsessa tekevät virallisen vierailun Hakasalmen hoviin hurmaavassa koko perheen kamarimusiikkikonsertissa, jossa klassisen musiikin pölyt pöllyävät ja tutut sävelmät saavat uuden merkityksen kuninkaallisen takkutukan tulkitsemana. . ??su 25.10. klo 15 Yleisöopastus Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. ??ti 27.10. klo 13 Laulumuistoja isänmaasta Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Huvilan salissa lauletaan täysin palkein tuttuja isänmaallisia lauluja ja tietysti myös maakuntalauluja. Laulumuistoja-sarjan toteuttavat Metropolian taiteen soveltavan käytön musiikkipedagogiopiskelijat. 
• KALLIO LEHTI 22 Palvelevat Lähi- ja Nro 18 ? Viikot 40-41 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Terveys - Kauneus - Hyvinvointi www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Ostetaan Työsuorituksia Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 A UTOLASIPOJAT Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 Ostamme postimerkkejä, -kortteja, rahoja, etikett., kunniamerkk. ym. Arviointipalvelu. Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. P. 09-792 851. Kirpputoreja FLEA lasten kirpputorilla hyvät lasten vaatteet Italiasta, paljon käytettyä Pet Shopejä ja Lego Duploja. Suonionkatu 4, Helsinki Hierontaa Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi Klassinen Hieronta! Osoite: 00500.Helsinki.Fleminginkatu 12 B, kauneussalonkki ? Aljona Fashion style? Ajanvaraus puh.: 0408496757.Tervetuloa! Ostetaan kuolinpesät käteisellä. Reilua, arvostettua sekä luotettavaa pesien tyhjennyspalvelua. Loppusiivous sopimuksen mukaan. Soita 041-7001987 Vanhoja valaisimia ja tuoleja. jussipp@gmail.com / 0400 879239 Ostetaan 1-2h, kunnolla ei merkitystä. Laillistettu Kiinteistövälittäjä. Gsm: 040-5602002/ Tarja Hedman. TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! alk 25 ? ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. Pintaremontit Puh 046 622 18 58 Knuutinen Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Tarvitsetko apua saneeraukseen ym. rakennusurakkaan, nyt reipas apumies hakee rakennusapulaisen töitä. Ota yhteyttä s-postiin hei.jari69@yahoo.fi Kotisiivoukset ja huoneistokorjaukset. Ammatinharjoittaja Esko Kurki puh. 0452711577/ esko.kurki@taloverkot.fi Terveys Kognitiivista psykoterapiaa KNOWLEDGE BUILDING Bulevardi 7. Puh. 0400 759 011 www.knowledgeb.fi HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti ? Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Työsuorituksia Lämpö- ja vesijohtoliike ? Hetipalvelut Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Juoko läheisesi liikaa? Laillistettu Kiinteistövälittäjä LKV Tarja Hedman, 040-560202 www.ukv.fi Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Hämeentie 29..................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37..................Kinaporin Suutari Hämeentie 37..................Kiinteistömaailma Hämeentie 54..................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A............Aralis-keskus .......................................(Arabia) Mäkelänkatu 49...............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29...............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20..................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5..................Alepa Porthaninkatu 9...............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5.................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10........Sokos Siltasaarenkatu 11...........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18........Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 11..................Kalliolan .......................................kansalaisopisto LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Sturenkatu 27..................Alepa Sturenkatu 29..................Vallilan Kodit Sturenkatu 40..................Alepa Säästöpankinranta 6.....Ravintola Juttutupa Toinen linja 4...................Kallion Virastotalo Toinen linja......................Kuntatalo Toinen linja 31.................ELOKOLO Torkkelinkatu 2................Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13............Tilastokeskus Vaasankatu 8...................Kioski Kasi Vaasankatu 17.................Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29.................R-Kioski Vanha Talvitie 8................Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10..............Hermanni Pub Viides linja 11..................Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1..................Viipurin kukka Viipurinkatu 19................R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi........S-Market VARASTOTILAA koti/yrityksille KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Työsuorituksia Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Tilaisuudet Oletko näkövammainen tai omainen? Pengertuvalla os. pengertupa 11 A 3 (kerros 2) tapahtuu ma klo 12-15.30, ti klo 13-15.30 ja pe klo 13-15.30. Vertaistuellista. Lisätietoja Näk.vam Pengertuvalta puh. 040 178 8858 t a l i at ssa ä n Sauasila n yll P toje kat sila Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). saunatila.indd 1 Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. PikaMuut ryhmät ja alvelu p lisätietoja al-anon.fi Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Agricolankatu 13...........Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.......S-market Alppikatu 25....................Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11..........Alepa Eläintarhantie 12.............Cafe Piritta Fleminginkatu 11.............Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20.............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4.........Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6.........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.......Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier.........Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11..............Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14..............Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15..............Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18..............Alepa Helsinginkatu 25..............Urheiluhallit Hämeentie 23..................LKV Moilanen PK-ilmastointi Oy. Ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmia? PK-ilmastointi voi auttaa. P. 050-353 4465, www. pk-ilmastointi.fi R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset qr koodi.indd 1 P uh. 7 1 9 7 1 9 Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 vuodesta 1952 Leipomot Käpylänkuja 1 ? 00610 HKI ? puh. 050 4394 835 ? www.accumi.fi www.lehtiluukku.fi Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. PK- ja keskisuurten yritysten mainostoimisto D&D, 046 551 6099 Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Kirjanpito ? Palkanlaskenta ? Tilinpäätökset ? Kausiveroilmoitukset ? Veroilmoitukset ja muut veroasiat ? Tilintarkastuksen valmistelu ? Yrityksen perustaminen ? Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. VUOKRATAAN Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol n Saunatilat Oy Kirjanpito KOTIHARJUN SAUNA www.pasilansaunatilat.fi KALLION un Sa Lue netissä Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. Vuokrataan a& to la Klassinen hieronta + Reiki 30 min 20?, 60 min 35? Stylexpress Studio Helsinginkatu 20, Helsinki Ajanvaraus p. 044 349 6222 www.stylexpress.eu Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Uudenmaan Sekalaisia Pa Autolasipalvelut Tilausravin 17.1.2014 12.31 n jo 33 vuode s u kokem alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 40-41 ? Nro 18 23 AAMUT VIILENEE, MUTTA AUTOSSA ON MUKAVAN LÄMMIN, EIKÄ SADA! Tarkista sinulle sopiva kurssi netistä: www.autokouluhakaniemi.fi ps. Muista kysyä syksyn tarjouksiamme? AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi ?Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!? ? ? ?? ? ? ? ?? ?? ? ? ?? ? ??? ??? ?   ?  ? ? ?  ?  ? ? ? ? ?
• ?? ???? ?? ?? ?? ? ?? ? ?  ? ­? ? ?? ??? ?? ?? ? ????? ?        ?? ? ? ?? ?? ?