• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Arja Oreschnikoff Korkein luottoluokitus 2015 arja.oreschnikoff@omatkodit.fi LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja A. Oreschnikoff Oy LKV, 2473282-0 Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Viikot 38-39 - 2015 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Vastuullista kiinteistönvälitystä Itäisessä kantakaupungissa jo vuodesta 2006. Kiinteistömaailma I Excellence m2 Oy on toiminut Itäisen kantakaupungin alueella jo vuodesta 2006 Sturenkadun ja Mäkelänkadun kulmassa. Vaikka olemme muuttaneet fyysisesti asuntomyymälämme Helsingin pääväylälle Mannerheimintielle, ovat juuremme ja toimintamme vahvasti Itäisen kantakaupungin alueella. Kun tarvitset ammattitaitoisen välittäjän, joka kantaa vastuun Sinun asuntoasiasta alusta loppuun saakka, ota meihin yhteyttä. Palvelemme 24/7. Asiakkaani Mikael ostaa yksiön tai kaksion Itäisestä kantakaupungista. OSTOTOIMEKSIANTO Vapautumisella ei kiire. Ostaja maksaa välityspalkkion. Luottamukselliset yhteydenotot Jani Pomell 040 515 1226 / jani.pomell@kiinteistomaailma.fi Jani Pomell Ville Mattila Yrittäjä, toimitusjohtaja, LKV Myyntineuvottelija, Puh 040 515 1226 vuokrauspalvelut, jani.pomell@kiinteistomaailma.fi Puh 045 635 3778 Annika Järveläinen Myyntikoordinaattori, vuokrauspalvelut, Puh 050 917 6052 ÄSSÄKESKUKSEN AUTOPESU Mm. autonpesut ja vahaukset, sisäpuhdistukset, renkaiden vaihdot Pekka Rönkkö Myyntineuvottelija, vuokrauspalvelut, LVV, LVV Puh 0400 469 923 ville.mattila@kiinteistomaailma.fi annika.jarvelainen@kiinteistomaailma.fi pekka.ronkko@kiinteistomaailma.fi Juha Tarvainen Myyntineuvottelija, Puh 050 366 9126 Anna Tapojärvi Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh 040 587 8010 juha.tarvainen@kiinteistomaailma.fi anna.tapojarvi@kiinteistomaailma.fi Marianne Haarakangas Myyntineuvottelija, KiAT trainee, Puh 050 366 9127 Jukka Kyttälä Myyntijohtaja, LKV, LVV Puh 0400 506 594 Hinnat alkaen jukka.kyttala@kiinteistomaailma.fi marianne.haarakangas@kiinteistomaailma.fi 010 622 3920, aitio@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Aitio Business Park Mannerheimintie 113, 00280 Helsinki www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-aitio-business-park JALKAHOITOLA Kun laatu ratkaisee bogajessika.fi aikuisten naisten oma verkkokauppa avattu, myös isot koot! 9-18 la sop. muk. Puh. 040 8011 965 PARTURI-KAMPAAMO KALLION KLIPOTEEKKI KATSO MAINOKSEMME SIVULTA 13! Katso mainoksemme takasivulta Avoinna joka päivä klo 04 asti MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI (Fysiopointin tiloissa) Perus - ja parafiinijalkahoidot, liikuntarajoitteisille kotikäyntinä, laitos- sekä yrityskäynnit. Lahjakortit, tuotemyynti. Jalkahoitola Onnen jalat Tmi Hämeentie 34 00530 Helsinki | Puh. 0400-823 923 Pakilantie 61 00660 Helsinki www.onnenjalat.fi | Kirsi.m@onnenjalat.fi ? ma-pe Tervetuloa tutustumaan S-market Vallilan parkkihalliin 2. kerrokseen! (autolla Fleminginkadun 34 kautta) ? Olen muuttanut ja otan 1.11 alkaen vastaan osoitteessa Hämeentie 34 00530 Helsinki 25 ? ? ONNEN JALAT 46. vuosikerta - Nro 20 Kuponkitarjoukset: Perusjalkahoito hoitolassa 40? TULE, KOE JA IHASTU! Terassi avattu! A-oikeudet Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Pubi A-oikeuksilla ? Parafiinijalkahoito 55? Bar & restaurant www.madamekurvi.fi | Avoinna: ma-pe 11-02, la 15-02, su 15-02 Lounas arkisin klo 11-15, A la carté sulkeutuu klo 21:30 Korjausja huoltotöille 12 kk takuu!
• KALLIO LEHTI 2 Nro 20 ? Viikot 44-45 Riitta Nelimarkka, Timo Jakola, Sonja Lehto, Asko Keränen, Saana Koskinen ovat taiteilijoita jotka kuuluvat Kamiter Arsin nykytaiteen Showroomiin, johon kuuluu noin 20 taiteilijaa. Nykytaiteen Showroom avautuu Kamiter-Arsissa lokakuussa ??Perinteikkään Taide- ja kehysliike Kamiter-Arsin seinätilat muuntuvat nykytaiteen Showroomiksi lokakuun lopulla. Mukana on laaja kirjo, niin tunnettuja kuin vielä tuntemattomampia taiteilijoita, yksi nimekkäimmistä taiteilijoista on Riitta Nelimarkka. Hänen lisäkseen mukana on noin 20 taiteilijaa. Hankkeen ideana on tarjota niin yksityisille taiteen ystäville kuin alan yrityksillekin, kuten sisustussuunnittelijat ja arkkitehdit työkalu, jonka avulla he voivat tutustua yhdellä silmä- yksellä tämän hetken kiinnostaviin nykytaiteilijoihin ja valita sitten kotiinsa tai kulloiseenkin hankkeeseen sopivan teoksen, kertoo Kamiter Arsin omistaja Tiina Tainio. ?Esillä on laaja valikoima erityylisiä ja erihintaisia teoksia. Teokset voi ostaa heti mukaan tai halutessaan toteuttaa projektin tilaustyönä?, kertoo Tainio, jonka idea Showroom myös on. Tiina Tainio kertoo, että hänen intohimo on tehdä työtä sen eteen, että kuvataiteesta tulisi osa suomalaisten sisustusta yhtä var- masti kuin asunnossa on ovia joista kulkea. Hän haluaa madaltaa maanläheisellä myymälällä ja omalla työskentelyllä ihmisten kynnystä astua taiteen maailmaan. ?Työ alkaa pikkuhiljaa tuottaa tulosta ja aina vain uusia kadunmiehiä uskaltautuu sisälle kun sana leviää?. Venäjällä Moskovan Surikovin akatemiassa taiteen maisteriksi valmistunut Tainio ihastui venäläiseen luontevaan suhtautumiseen taidetta kohtaan. ?Olipa koti kuinka pieni ja vaatimaton tahansa, seinät chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.votkin.fi olivat yleensä täynnä taidetta. Lisäksi lähes jokainen tunsi taiteilijan, muusikon tai näyttelijän, ja yhteiset illalliset tuttavaperheiden luona olivatkin varsinaista improvisaatiota ohjelmanumeroineen!? Kamiter-Ars jatkaa myös perinteisenä taide- ja kehysliikkeenä ?ja sama tila toimii myös työtilana keski-Eurooppalaisen rentoon tyyliin?. Showroom avautuu yleisölle 27.10. Kamiter Ars, Helsinginkatu 6. PALVELEVA LÄHIAPTEEKKI KALLIOSSA MARRASKUUN TARJOUKSET UUTUUS Sebamed pesuneste Bevita Eye Kosteuttavat silmätipat 10 ml pullo (15,15?) 20 kpl pipetti (12,56?) 12 10 ? ? 1 litran täyttöpussi (19,00?) 15 ? ENSI-ILTA Glukosamiini strong lauantaina 7.11.2015 klo 19.00 Aqualan L 120 tabl. (22,00?) 200g, perusvoide (9,76?) ? ? 18 8 FLEMINGIN APTEEKKI Helsinginkatu 17 00500 Helsinki Puh. 09 - 774 5620 Aukioloajat ma - pe 8.30 - 18.00 la 10.00 - 15.00 su ja pyhät suljettu MUUT ESITYKSET ti 10.11., ke 11.11., pe 13.11., la 14.11. esitykset aina klo 19.00 LIPPUJEN HINNAT 15 ? / 12 ? ESITYSPAIKKA Käenkuja 6-8, 00500 Helsinki, Katri Valan puisto, Käenkujan väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! kurvitar Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600
• Viikot 44-45 46. vuosikerta ? nro 20 Ajankohtaista Fleminginkadun huoneistopalossa ei syntynyt henkilövahinkoja ? Ajan kuluessa maahanmuuttajista tulee uusia helsinkiläisiä ja samalla he tulevat kaupungin palvelujen piiriin, Jussi Pajunen sanoo. Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen. Helsingin laina-kanta kasvaa 250 miljoonaa vuonna 2016 Asukasta kohden kaupungilla on lainaa vuoden 2015 lopussa lähes 3 000 euroa ??? Talouden epävarmuus ja heikko työllisyystilanne ovat kunnille suuri huolenaihe. Helsinki on kuitenkin pystynyt pitämään menojen kasvun maltillisena samanaikaisesti kun in- vestoimme uusiin asuinalueisiin ja joukkoliikenteeseen kaupungin vetovoiman vahvistamiseksi, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo vuoden 2016 talousarvioehdotuksestaan. Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2016 talousarvioksi on tehty valtuuston strategiaohjelman linjausten mukaisesti. Menotason määrittävät vuotuinen yhden prosentin tuottavuuden nousutavoite sekä kustannustason muutos ja väestönkasvu. Kaupungin toimintamenot pienenevät maaliskuussa annetusta menoraamista, koska kustannusten kasvu on hidastunut. Sivu 11 ??1910-luvulla rakennettu talo syttyi palamaan Helsingin Fleminginkadulla torstaina 15. lokakuuta. Tulipalo syttyi viidennen kerroksen asunnossa, eikä aiheuttanut henkilövahinkoja. Poliisi tutkii palon syttymissyytä. Päivystävä palomestari Paul Nyberg kommentoi Helsingin Sanomille, että viereiset huoneistot tarkistettiin välittömästi, ja ketään ei tarvinnut kantaa rakennuksesta ulos. Tulipalo keräsi runsaasti poliiseja ja palomiehiä tapahtumapaikalle. Lähistöllä asuvat ihmiset kertoivat, että haistoivat torstai-iltana savun voimakkaana, mutta eivät nähneet liekkejä. Päiväkoti Linnunlaulun remontti kallistui ??Helsingin Kalliossa sijaitsevan päiväkoti Linnunlaulun remontin kustannusarvio nousi 860 000 eurosta 1,4 miljoonaan euroon. Toukokuun lopussa hyväksytty hankesuunnitelma kasvoi kesän aikana noin 540 000 euroa. Kustannusten nousu johtuu urakkakilpailusta. Kiinteistölautakunta valitsi torstaina 15. lokakuuta halvimman neljästä kilpailun yhteydessä jätetystä neljästä tarjouksesta. Päiväkodin remontin olisi tarkoitus alkaa kuun loppuun mennessä, ja jatkua ensi vuoden elokuuhun saakka. Susanna Leinoselta ja Jouka Valkamalta jälleen uusi teos Myös pariskunnan viisivuotias tytär nähdään elokuvassa ??Kalliolainen taiteilijapariskunta Susanna Leinonen ja Jouka Valkama ovat lyöttäytyneet yhteen myös työn puolesta. Pariskunnan ensimmäinen yhteinen elokuvateos ja Leinosen live-teos kolmelle tanssijalle saavat ensi-iltansa marraskuun 14. päivänä kulttuuritalo Stoassa. SEE | OBEY -niminen teos on elokuvan, tanssin, musiikin ja tekstin liitto, jonka teemat liittyvät vallankäyttöön, tottelevaisuuteen, sekä ajan pysymättömyyteen. Valkaman videotaide on ennenkin ollut mukana Leinosen teoksissa. Tällä kertaa Valkaman elokuva kuitenkin sulautuu osaksi yhteistä teosta muodostaen samalla itsenäisen teoksensa. Teoksessa nähdään ammattitanssijoita, sata avustajaa, sekä Leinosen ja Valkaman tytär Helga. Nimekäs kaarti mukana Tanssijoina teoksessa nähdään Sanni Giordani, sekä sisarukset Misa ja Natasha Lommi. Äänimaailma koostuu kirjailija ja dramaturgi Jukka Viikilän teksteistä, joita tulkitsevat Suomen eturivin naisnäyttelijät Emmi Parviainen, Sanna-Kaisa Palo ja Laura Birn. Äänimaailman luomisesta vastaa rap-artistinakin tunnettu Kasperi Laine. Pukusuunnittelu on Erika Turusen käsialaa, ja valosuunnittelijana toimii Joonas Tikkanen. SEE | OBEY kertoo kolme itsenäistä tarinaa rinnakkain. Tarinoissa kuvataan inhimillisiä tunteita, ristiriitoja ja arjen tapahtumia fyysisen liikkeen ja ilmaisun kautta. Silmänräpäyksen kestävillä hetkillä manipuloidaan tarinoiden ajan kulkua, ja syvyyttä elokuvaan saadaan hidastusten avulla. Harjoitukset jatkuvat Leinonen kertoo harjoitusten olevan vielä kesken, mutta teoksen rungon olevan jo selvillä. SEE | OBEY on mielenkiintoinen prosessi myös sen tekijöille. ? Olemme tehneet Kasperin (Laine) kanssa yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien. Alkuvuodesta aloimme keskustelemaan projektista, ja lähdimme musii- kista liikkeelle. Olen aikoinani ensimmäisessä soolossani käyttänyt puhetta ja nyt tuntui oikealta hetkeltä lähteä kokeilemaan sitä taas. Ensin mietimme, olisiko mahdollista käyttää jotain jo valmiina olevaa tekstiä, esimerkiksi näytelmää tai kuunnelmaa, mutta päädyimme siihen, että on parempi, jos tekstit kirjoitetaan teosta varten. Heinäkuussa näyttelijät nauhoittivat tekstit, ja syyskuussa tanssijat aloitivat harjoittelemisen. Vielä pitää hioa esimerkiksi lavastuksen toiminnallisuutta ja dramaturgista rakennetta, Leinonen kertoo projektin kulusta. Leinonen kertoo, että elokuva ja tanssiteos muodostavat itsenäiset osat, jotka kuitenkin tukevat toisiaan. Elementtien toisiinsa sitominen tuo oman hienoutensa teokseen. Tekstin ja liikkeen työstäminen pitkästä aikaa on ollut Leinosen mukaan erittäin kiinnostavaa. ? En tiedä, luonko puheen liikkeeksi vai liikkeen puheeksi, ihan kuinka päin tahansa sen haluaa ajatella, Leinonen pohtii. Jouka Valkama ja Susanna Leinonen tekivät yhteistyötä muun muassa vuonna 2012 teoksessa Romeo & Julia
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 20 Yhä useampi suomalainen hyväksyy eutanasian   T uhat suomalaista -tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista hyväksyy eutanasian. Vain 11 prosenttia ei hyväksy sitä. Ikäryhmässä 25?34-vuotiaat eutanasian hyväksyy jopa 87 prosenttia vastaajista. ?Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä harvempi hyväksyy eutanasian. Kuitenkin myös yli 65-vuotiaista eutanasian hyväksyy kaksi kolmesta (65 %), ilmenee lääkäriliiton, apteekkariliiton ja lääketietokeskuksen  väestökyselystä.?Vastaajista 37 prosenttia ei usko kuoleman jälkeiseen elämään, 34 prosenttia uskoo siihen ja loput vastaajista eivät osanneet sanoa. Naiset uskovat selvästi miehiä enemmän kuoleman jälkeiseen elämään (42 % naisista ja 26 % miehistä). Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä useampi ilmoittaa uskovansa kuoleman jälkeiseen elämään: yli 65 vuotiaista 39 prosenttia uskoo kuoleman jälkeiseen elämään.?Aktiivisessa eutanasiassa toivottomasti sairaan potilaan kuolemaa joudutetaan esimerkiksi lääkeaineilla. Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos. Itsemurhan avustamisesta ei rangaista. ? Suomalaisten lääkärien myönteinen suhtautuminen eutanasian laillistamiseen on kasvanut kymmenessä viime vuodessa 30 prosentista 46 prosenttiin. Kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2013. Tutkimuksessa ei käy ilmi suomalaisten lääkärien suhtautumisen muutoksen syitä. ?Toisaalta niiden lääkärien määrä, jotka voisivat itse joskus harjoittaa aktiivista eutanasiaa, jos se olisi Suomessa laillinen, on pysynyt ennallaan vähän runsaassa viidenneksessä. Lääkäreistä 55 prosenttia ei katso voivansa harjoittaa aktiivista eutanasiaa.?Suomen Lääkäriliitto, kuten Maailman lääkäriliitto, katsoo, että lääkärin osallistuminen potilaan aktiiviseen surmaamiseen edes potilaan pyynnöstä on vastoin lääkärin etikkaa ja keskeisiä arvoja. Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan mukaan viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella ei ole tarvetta muuttaa liiton näkemyksiä eutanasiaan. Helsinki voi työllistää useampia ??Työllisyyden hoitamista on laiminlyöty Helsingissä jo pitkään. Helsinki maksaa ns. sakkomaksuja eli työmarkkinatuen kuntaosuutta Kelalle tänä vuonna jo 55 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin kaupunki käyttää työllisyyden hoitoon. Yhtä vähän on tietysti järkeä siinä, että Sipilän, Soinin ja Stubbin hallitus esittää työllisyysrahojen vähentämistä ensi vuoden budjetissa, vaikka työttömien määrä kasvaa ja tämän vuoden määrärahat loppuivat te-keskuksissa jo kesällä. Helsingissä kaupungin johto on pitänyt suurimpana ongelmana työllisyyden hoitamisessa sitä, että sen kokonaisuus on sirpaloitunut. Tästä hajanaisuudesta aiheutuu epäilemättä haittaa. Mutta suurin ongelma on kuitenkin se, että työllisyyden hoitamiseen on varattu aivan liian vähän rahaa ja että puuttuu työpaikkoja, joihin voi työllistyä. SKP ja Helsinki-listat on toistuvasti esittänyt kaupunginvaltuustossa ja työllistämistoimikunnassa työllisyyden hoitoon lisää määrärahoja ja myös uusien työpaikkojen avaamista kaupungin palveluissa. Määrärahojen lisääminen on kuitenkin torjuttu, vaikka Helsinki on tehnyt jatkuvasti voittoa. Viime tilinpäätöksen mukaan kaupungin pankkitileillä makasi käyttämättömänä peräti miljardi euroa. Kaupunginjohtajan asettaman työllisyyden hoidon työryhmä on esittänyt uuden työllisyystoimikunnan tavoitteeksi työllistämisen avoimille työmarkkinoille. Tämä onkin tärkeää, mutta miksi tavoite rajataan vain avoimiin markkinoihin? Eikö tavoitteen pidä olla laajempi, sisältää myös kaupungin omat työpaikat ja ns. kolmas sektori? Esimerkiksi palkkatukityöpaikkojen luomisessa kau- pungin omat virastot, laitokset ja yhtiöt voisivat olla aktiivisempia. Kaupunki voisi myös kokeilla radikaalimpia toimia, kuten työn jakamista ja työajan lyhentämistä siirtymällä joissain palveluissa kahteen 6 tunnin työvuoroon. Muualta esimerkiksi Ruotsista saatujen kokemusten mukaan näin voidaan parantaa tuottavuutta ja siten työajan lyhennys voidaan toteuttaa ansiotasoa alentamatta. Uusia työpaikkoja voitaisiin luoda myös perustamalla kaupungille rakennusliike, laajentamalla Helenin toimia uusiutuvan energian alalla tai kehittämällä omaa tietotekniikan sovellusten kehitystyötä. Yrjö Hakanen kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinki-listat Kun vielä muistaisin sen Vaikka askel jo painaa, yritän vielä taivaltaa. Me kuljemme ajanvirtaan, haasteita tiellä ihmisten. Pieniä asioita arvostan, Luojamme suuret antakoon. Kun vielä muistaisin sen, olla elämälle kiitollinen. Jälleen yömme pitkä on ja taivas harmaa valoton. Kun kirkkaat tähdet nään, runosuoni käy sykkimään. Vielä yhden runon teen, pesen puhtaaksi sydämen. Mä aina muistaisin sen, olla ystävälle kiitollinen. Linnut lentää ohitsein kauas yli maiden merien. Vielä tänne jäädä saan ?kanneltani? soittamaan. Jos matkaa turhaan teen, voisin taakkaa keventää. Miten muistaisin sen, olla elämälle kiitollinen? Linnut lentää ohitsein, minä tänne jäädä saan. Nuo meret, vuoret erämaa ovat täynnä fantasiaa. Kun vielä muistaisin sen, olla elämälle kiitollinen. Nro 20 ? Viikot 44-45 Toivo Levanko lyyrikko Helsinki kulttuurikaupunki! ??Suomalaisista päättäjistä tuntuu varmasti tosi upealta kun saavat tähän kaupunkiin jotain kansainvälistä kulttuuri meininkiä, tapahtumia, taideteoksia, museoita. Mitä vaan. Ne eivät vaan tee kotikaupunkistani kansainvälistä. Meidän kliinisestä Helsingistämme puuttuu hajut ja arkinen katuelämä. Kaikkea mitä vielä on ehkä jäljellä ollaan innokkaasti siivoamassa pois. On olemassa paljon asioita mitä Helsingissä ei suvaita. Katutaiteilijat, tavarankaupustelijat ja ennen kaikkea ykkösenä Katukeittiöt. Ilman katukeittiöitä Helsinki ei ole kulttuurikaupunki. Haluan että kaupungin valtuusto ja muut päättäjät myöntävät myyntilupia ja paikkoja sekä sponsaavat starttirahoilla pienyrittäjiä joilla on rohkeutta lähteä leikkiin mukaan. Muistan Pariisin, Berliinin, Rhodoksen, Mallorcan, Prahan ja Leningradin. Berliinis- sä söimme kadulla valmistettua ja grillillä uunipellillä paistettua pizzaa. Leningradissa paapuskan kotonaan tekemiä kuumia piirakoita. Rhodoksella ostimme luukusta myytyä pitaa lihat ja vihanneksen sisällä. Prahasta löytyi paahdettuja pähkinöitä ja jotain piiraita. Pariisissa neljästä vierekkäin sijoittuneesta pikkukaupasta saimme ostettua täytettyä patonkia. Ensimmäinen kauppa myi lihaa makkaroita ja pateita. Valitsimme mieleisiämme aineksia. Seuraava kauppa myi vihanneksia. Seuraavasta sai juustoa voita ja keitettyjä kanamunia valmiiksi viipaloituina. Neljännessä myytiin leipää. Siellä meille tehtiin tuomistamme aineksista mahtavat täytetyt patongit. Mallorcalla en muista syöneeni ravintolassa kuin yhden kerran. Possujuhlissa jossain haciendalla. Katukeittiöistä me kait sitten syötiin joka päivä, käytiin toki kaupassakin. Haluan laittaa kilpailua ylihinnoitteleville kuppilaketjuille sekä paineita siihen aina ja ikuisesti samaan tylsään pikkusyötävään. Haluan saada tuoksuvaa ruokaa. Haluan saada lörtsyjä, tuoretta kuumaa Popcornia, grillattuja maissintähkiä, kuskusmössöä, voissa paistettuja muikkuja, kebab vartaita, karjalanpiirakoita munavoilla, pizza sleisseja, savustettua lohta, hummusta, tuoresalaatteja, lohikeittoa, paistettuja räiskäleitä, pieniä ohukaisia ihan sama mistä taikinasta kunhan ne on paikan päällä paistettuja, täytettyjä creppejä, munkkeja, sokeripossuja, kunnollisia lihapiirakoita, sushia, graavilohi voileipiä?.. you name it. Kioskissa valmistetun Popcornin huumaava tuoksu takaisin Lintsille. Nykylapset eivät enää saa kokea sitä oikeaa tivolin tunnelmaa kun tuoksut puuttuvat. Tarkkaaja Tyytyväinen potilas ??Jouduin lähtemään uudestaan kirurgille. En osannut hoitaa haavaani kunnolla. Seuraukset olivat ikävät mutta eivät kivuliaat. Mustaa verta pursusi leikkaushaavasta. Haava oli saanut pöpön. Uusi leikkaus. Tekivät minusta alienin vaikka helmikuussa oli luvattu kätilön tekemän ruman navan tilalle kirurgin tekemä kaunis napa. Maanantai Ensin oli jatkuva nälkä. Kotona ehdin jännittää niin paljon että unohdin syödä. Varhaisillasta totesin että on se vaan lähdettävä. Meikussa napaa tsiigattiin. Joo pitää se leikata. Nyt ei sitten saa syödä eikä juoda jos vaikka leikkausaika löytyisi. Ei löytynyt. Tiistai Seuraava päivä. Ei ruokaa. Ei juomaa. Kuudelta illalla jo 30 tuntia syömättä ja 18 tuntia juomatta. Leikkaussalissa ruuhkaa. Illalla 6 tuntia aikaa syödä ja juoda. Keskiviikko Paastoa 18 tuntia. Leikkaukseen puoli seitsemältä. Puoli kymmeneltä huoneessa ruokaa ja juomaa. Leikkaus meni hyvin. Lisää ruokaa puoli kahdelta yöllä. Torstai Saan napaani ihmeellisen imuvekottimen. Siirto Kirralle. Ihan kiva. Odottelen ambulanssia pitkälle iltapäivään. Kirralla ruokaa puoli viideltä mutta ei enää kykyä syödä. Hirveä närästys. Uneton yö. Siis ei mitään outoa. Vakio kamaa. Muillekin voi käydä samoin. Meikussa oli tylsää. Hiljainen kliininen 3-hengen huone. Kirralla meno parani. Huoneessa 13 sänkyä. Kitinää ja rähinää, huutoa ja melua, edestakaisin juoksentelua, töminää ja kolinaa, Mielenkiintoista seurata mistä kaikesta ja millä tavoin ihminen valittaa. Jatkuva vali-vali ja kälkätys alkoi sattua korviin. Ei minua meteli tai hyörinä häiritse mutta en jaksa kuunnella valituksia. Nukahtihan ne sitten. Minä en. Perjantai Aamulla monet pääsi kotiin. Onneksi eivät kaikki. Vieruskaverini ja minä tutustuimme. Vinkeä velmu rouva jonka kanssa natsasi heti. Kävelyä. Lepoa. Minun leikkaukseni oli hel- pompi. Kiskoin naapurin ylös ja kafeteriaan. Matkalla sinne ja takaisin katselimme kotimaista taidetta ja hyvin viihtyviä tosi isoja huonekasveja. Rakennuksen arkkitehtuuri oli silmiä hivelevää. Meillä oli myös jänniä keskusteluja kirjallisuudesta. Tein uuden IS Tv-lehden kaikki ristikot. Illalla naurettiin ja pilailtiin härskisti. Oli ihan pakko nauraa eikä itkeä. Ai kun teki gutaa leikkaushaavoille. Lauantai Hulinaa. Osastolta lähti 9 ihmistä. Televisio ohjelmat oli kurjat. Tein torstain ja perjantain IS-ristikot. Närästys paheni. Renniet oli jääneet kotiin. Yöllä hoksasin lopulta käyttää älliä se kun säästää pälliä. Veteen sekoitettu ruokasuola juoma alkoi välittömästi auttaa. Sunnuntai Piina sunnuntai alkoi rauhallisesti. Osastolla 4-5 potilasta. Ei mitään tekemistä. Lukeminen, ristikot, televisio ajanvietteenä loppuun kulutetut. Toimettomana läsiminen tekee äkäiseksi ja vihaiseksi. Haluttaa äristä kaikesta. Harmittaa, suututtaa, potuttaa. Aika kuluu ja sitä on. Vois tehdä vaikka mitä jos vois. Maanantai Jalkeille puoli kahdeksalta. Viimeinkin taas elävä osasto. Ihmisiä sairaalassa Sairaanhoitajat. Fiksuja, päteviä ja osaavia. Kukin luonteensa mukaan kiltti, huumorintajuinen ja nätti tai jopa filosofi. Iloiset, vilpittömät ja avoimet sairaala- apulaiset veistelee suorasukaisesti. Aitoja ihmisiä. Sitten vielä ne huippu ihanat innokkaat harjoittelijat. Laturini jäi Meikkuun. Kirralla tuli sitten hätä. Mitenkä pääsen soittamaan. Lataus on loppu. Kukaan ei edes tiedä että tulen viipymään. Uskoin että laturi löytyy sieltä mihin se jäi. Saan sen sisäisessä postissa. Päivähoitajani epäili. Ei ne Meikussa viitsi vaivautua. Odota kun harjoittelija tulee apuun. Meikussakin oli huippu ihana harjoittelija. Laturi tuli ambulanssi kuskien kyydissä seuraavana päivänä. Entäs sitten potilaat. Missä muualla voisi tavata niin erilaisia ihmisiä kuin sairaalassa. Ensi visiitillä tyräleik- kauksen jälkeen yöllä kuului voimakas miehen kuorsaus vasemmalta ja oikealta. Tuntui hyvin turvalliselta. rauhoittavalta ja kotoisalta. Vasemman puoleiselle nälkäiselle nuorelle miehelle annoin päiväruokani kun sitä oli niin paljon. Söin itse vain yhden ison makkaran. Hän söi molemmat annokset ja lähti kotiin lämmittelemään pakastepizzoja. Toisella käynnillä tapasin sitten vasemmalta puoleltani jo mainitun vinkeän velmun. Oleilutilassa tapasin kiltin ja sydämellisen Nazian, joka kävi katsomassa miestään päivittäin. Hän otti minut mukaan rukouksiinsa ja kirjoitti vieläpä itse tehdyn parane pian kortin. Kun juttelin ihmisten kanssa huomasin pian että monet hankalimmatkin narisijat muuttuivat paremmiksi ihmisiksi. Lisäksi minulle ennestään tuntemattomat alkoivat tervehtiä. Sekä huomenta, päivää että iltaa tai hyvää yötä. Vaikeat ja kivuliaat sairaudet tai vaivat tasapainottivat omaa suhtautumistani sekä lisäsivät ymmärrystäni elämästä ja ihmisistä. Tarkkaaja Ylenmääräinen lampsiminen häiritsee ??Olenko ainoa jota yletön hipsuttelu rappukäytävässä häiritsee? Olen huomannut että meidänkin talossa saatetaan saapastella ympäriinsä ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa, mikä on raivostuttavaa. Mikä estäisi että kengät otettaisiin pois jo alaovella? Otetaanhan ne joka tapauksessa pois asuntoon astuttaessa. Näin saisimme helposti turhan lampsimisen pois rappukäytävistä. Me suomalaiset kun haluamme asua hiljaisissa taloissa eikä missään anarkiapesäkkeissä. Bo Hager
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 ? Nro 20 Yleisönosasto Kolumni Lappeenrantaan, mars! ??Tornioon kävellyt Ruotsin puolelta yli 20000 ihmistä. Maahan voi siis tulla noin vain. Miksi meillä on rajavartiolaitos ja armeija? Säästettäisiin, leikattaisiin - sehän on päivän sana, kun nuo kalliit laitokset lakkautettaisiin. Mitäpä tapahtuisi, jos nykyiset viipurilaiset asettuisivat parijonoon ja käskyn saatuaan marssisivat Lappeenrantaan? Heiltä otettaisiin sormenjäljet ja sitten he asettui- sivat taloksi. Mitäpä sitä muuta. Suomessa tulisi nyt vaihtaa maan johtoporras ylipäällikköä ja puolustusvoimain komentajaa myöten. Leif Söderlund Siltasaari Olli Sarpo Päivän sää ??Odotettavissa lähikuukausina: lyheneviä päiviä, pimeyttä, kylmenevää, sateita, loskaisia katuja ja viimaista tuulta. Jopa pakkasta on luvassa. Ja huonoja ajokelejä. Tulevaisuus näyttää synkältä. Maassamme vallitseva sää on ennennäkemättömän huonossa jamassa. Menneen kesän aikana aurinkoa, valoa ja lämpöä on jaettu holtittomasti kaikille. On vietetty ylipitkiä lomia, istuskeltu toimettomina kaljaterasseilla, uitu ja lojuttu mökkilaiturilla. Yksinkertaisesti on tuhlattu. Eletty yli varojen. Sellaiselle menolle on kerta kaikkiaan pantava stoppi. Me emme selviä Afrobeatviikonloppu ??Afrobeat-viikonloppu Kumpulan kylätilassa lasu 7.-8.11.2015 klo 12-16. Afrobeat-viikonloppu Kumpulan Kylätilassa marraskuussa. Molempina päivinä järjestetään afrikkalaista rumpu- ja tanssiopetusta sekä vapaampaa ohjelmaa kaikenikäisille. Rumpu- ja tanssiopetukseen ikäraja on 12 vuotta ja opetukseen pääsee mukaan pienellä ovirahalla. Vetäjinä toimivat Beninistä kotoisin oleva Akim Color sekä Burkina Fasosta kotoisin olevat koreografit Sibiri Konaté ja Lassina Ouattara. Yleiseen työpajaan on vapaa pääsy (tarkoitettu erityisesti lapsille ja perheille) ja siinä lapset ja vanhemmat pääsevät tutustumaan afrobeatiin ja kuulemaan Afrikasta, mukana myös toiminnallinen osio. Voi myös itse testata afrobeatin rytmejä. Aiempaa kokemusta ei tarvita mihinkään osioon. tulevaisuudessa, jos työttömät, eläkeläiset, sairaat, lapset ja muut joutilaat jatkavat vastuutonta auringosta nauttimista. Vastikkeetta. Kaikkien on kannettava vastuunsa isänmaan hyvinvoinnista. Suomalaisen sisun ja talvisotahengen nimissä on kutsuttava kaikki yhteisiin talkoisiin. Olemme ennenkin selvinneet talven yli. Luotan meihin suomalaisiin. Yhteen hiileen puhaltaen näemme vielä uuden kesän koittavan. Meidän on huolehdittava siitä, että suuryrityksillämme on mahdollisuuksia siirtää toimintojaan aurinkoisempiin maihin ja siitä, että hyvätuloiset voivat viettää pimeän talvikauden etelän auringossa. Tämän päämäärän saavuttamiseksi meidän on lyhennettävä pienituloisemman väestön lomia, pidennettävä työaikaa, poistettava työttömien etuuksia ja leikattava eläkkeitä. Ja tehtävä auringonvalosta veronalaista viihdettä. Ja että tasapuolinen koh- telu säilyisi, ankarin vero on kohdistettava niille, joilla on eniten joutoaikaa. On oikeudenmukaista, että työttömät, eläkeläiset yms. ryhmät antavat panoksensa koko yhteiskuntamme hyväksi. Onhan itsestään selvää, että varakkaampi kansanosa kuluttaa kotimaan aurinkoa talvikausina vähemmän edustaessaan maatamme etelämaiden aurinkorannoilla. Sillä aikaa joutoväki käyttää sen vähäisenkin valon. Vero siitä on vain kohtuullista. Voi olla, että nämä toimet eivät vielä riitä ja tarvitaan lisäponnistuksia. Kuutamo? Otan mielelläni vastaan rakentavia ehdotuksia uusiksi verotuskohteiksi. Folkhälsan -yhtiöt Syd ja Botnia fuusioidaan ??Samfundet Folkhälsanin hallitus on 20.10. hyväksynyt Folkhälsan Botnia Ab:n ja Folkhälsan Syd Ab:n fuusion. Tavoitteena on vahvistaa Folkhälsanin palvelutuotannon edellytyksiä sekä Etelä-Suomessa että Pohjanmaalla. ? Uudessa yhtiössä vahvistamme kertynyttä osaamistamme eikä fuusion johdosta tulla irtisanomaan henkilöstöä, Samfundet Folkhälsanin toimitusjohtaja ja fuusioituvien yhtiöiden hallitusten puheenjohtaja Stefan Mutanen sanoo. Folkhälsan Syd Ab:n ny- kyinen toimitusjohtaja Gun Eklund jatkaa uuden yhtiön toimitusjohtajana. ? Tuntuu mukavalta saada taas osallistua toimintaan Pohjanmaalla, Gun Eklund sanoo. Hän on asunut monta vuotta Vaasassa ja johtanut Folkhälsan Botniaa myös aiemmin. Yhdistetyn yhtiön liikevaihto tulee olemaan noin 45 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä reilu 800 henkeä. Fuusion juridinen prosessi saatetaan päätökseen huhtikuun 2016 alkuun mennessä. HSL avaa Lentoaseman ja Hakaniemen välille uuden työmatkalinjan 617 ??HSL etsii helpotusta lentoaseman suunnalla työskentelevien yhteyksiin avaamalla työmatkalinjan 617. Linja liikennöi ruuhka-aikoihin Hakaniemen ja Lentoaseman välillä 30 minuutin vuorovälillä. Linjan reitti kulkee Tuusulanväylän ja Kehä III:n kautta, jolloin se palvelee myös Kehä III:n ja Lentoasemantien risteyksen tun- 5 tumassa olevia työpaikkoja. Uusi linjan liikennöinti alkaa 16.11.2015. ? Linja 617 tuo lisää yhteyksiä lentoaseman suunnalla työskenteleville. Linjan 615 bussit eivät tosin enää ole yhtä täysiä kuin elokuussa, jolloin linja reitti muuttui. Uskomme linjan 617 profiloituvan työmatkalinjaksi, koska se ei aja aivan ydinkeskustaan, joka on matkailijoiden tyypillinen määränpää. Hakaniemi on erinomainen päätepysäkki, koska alueelta on hyvät liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin. Linjan 615 paikkalukua lisätään myös tuomalla linjalle tilavammat telibussit, HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila sanoo. Sote-palvelut ovat arjen palveluita ??Sote-palveluita on peukaloitu viimeisten vuosikymmenten aikana huonolla menestyksellä. Nyt maan hallitus aikoo koota 9 ? 12 itsehallintoalueen alle paitsi sote-palvelut, myös uudistetun aluehallinnon samalla kun verotusta tai valtion rahoitusta ja poliittista päätöksentekoa rukattaisiin uusiksi. Kunnista tehtäisiin tynkiä siirtämällä sote-palvelut ja niiden henkilöstö ja kiinteistöt itsehallintoalueille. Julkisen sektorin rooli ja mahdollisuudet tärkeiden peruspalveluiden tuottamisessa vähenisivät oleellisesti. Sotepalvelut alistettaisiin entistä enemmän markkinoille ja kansainvälisten veroparatiisiyhtiöiden temmellyskentäksi. Uudistus lienee historiallisesti suurin sitten 1800 luvun. Uudistuksen perusratkaisut tehtäisiin muutamissa kuukausissa. Kustannussäästöjä pitäisi saada aikaan noin kolme miljardia euroa. Onko tässä realismia tai järkeä! Sote-palveluja on yritetty uudistaa lähes neljännesvuosisadan ajan. Kuntien ja ihmisten usko uudistuksiin on koetuksella. Kaikki nämä isot uudistushankkeet ovat tavalla tai toisella jääneet kesken eikä niiden vaikutuksia ole kunnolla analysoitu eikä arvioitu. Ehkä merkittävin uudistus, mistä on myös näyttöä, on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien yhdistäminen HUS piiriksi vuonna 2000. Yhdistämiselle asetettiin silloin vajaan miljardin markan (n. 160 M euroa) säästötavoitteet. Ne on saavutettu. Mutta siihen meni runsas kymmenen vuotta ja se vaati paljon rakenteiden, johtamisen ja hoitoprosessien kehittämistä. Mistä hallitus aikoisi saada kolme miljardia euroa säästöjä! Hus tuottaa erikoissairaanhoidonpalveluja 1,5 miljoonalle ihmiselle ja 24 kunnalle. Kustannustaso on edullisin suhteessa muihin piireihin. HUS pärjää myös kansainvälisissä vertailuissa. Mitä sitten pitäisi tehdä? Selkeintä olisi arvioida hallitusohjelman sote-uudistuksen lähtökohdat uudelleen. Hyvin toimivia asioita ei pitäisi peukaloida, vaan keskittyä sote- uudistuksen kriittisiin kohtiin. Palveluiden jako erikois- ja perustasoon oli pitkään hyvin toimiva. Tätä ei pitäisi hylätä. Sote-uudistuksessa erikoissairaanhoidon yhteen kokoaminen olisi keskeisintä. Sosiaalipalveluiden ja muun erikoistason palveluiden integrointi, yhteistyö ja työnjako olisi selkiytettävä sekä sisäisesti että muiden piirien kesken. Erikoispiirien tehtävänä olisi huolehtia kaikesta erikoissairaanhoidosta ja erikoistason sosiaalipalveluista. Tälle tasolle voitaisiin siirtää nykyisestä perustasosta hammashuolto kokonaisuudessaan, terveyskeskusten akuuttihoidon vastaanotot ottaen huomioon alueelliset tarpeet. Työikäisten terveydenhuolto nivoutuisi muuhun akuuttivastaanottoon ja polikliinisiin palveluihin, kuten se on muissakin pohjoismaissa. Kiireettömiä sotepalveluja varten kehitettäisiin polikliinisiä palve- Maija Anttila. luja. Päivystys ja sairaankuljetus olisivat nykyisen mallin mukaisia. Kelasta siirrettäisiin lääkkeiden ja matkakustannusten korvaukset sote-alueelle. Samalla pitäisi selvittää voidaanko kuljetuspalveluja kehittää palvelemaan myös muita lakisääteisiä kuljetuksia ja julkista liikennettä, Kuntien vastuu väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä tarkoittaisi, että peruskunnat vastaisivat niistä sote-palveluista, joilla on selkeät yhteydet kuntien muihin tehtäväalueisiin, kuten päivähoitoon, liikuntaan, kulttuuriin, asumiseen, työllistymiseen jne. Tällaisia palveluita olisivat perhekeskukset, kouluterveydenhuolto, monipuoliset vanhusten palvelut ml. kotihoito, erilaiset vammaisten palvelut jne. Rakenteiden ja työnjaon järkeistämisistä huolimatta suurimmat säästöt saadaan ensisijaisesti tarkoituksenmukaisia tukipalveluja keskittämällä, hyödyntämällä suuruuden ekonomiaa, kehittämällä ja modernisoimalla prosesseja ja palveluja. Hyvän johtamisen ja kustannusseurannan merkitystä ei voi kylliksi korostaa. Rehellistä on myös tunnustaa, että Ruotsin mallin mukainen valinnan vapaus merkitsisi parinkymmenen prosentin kustannustason nousua. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sdp
• KALLIO LEHTI 6 Nro 20 ? Viikot 44-45 Päivyri Nimipäivät: Viikko 44 Ma 26.10. Nina, Niina Ti 27.10. Helli, Helle, Hellin Ke 28.10. Simo To 29.10. Alfred, Urmas Pe 30.10. Eila La 31.10. Pyhäinpäivä. Arttu Su 1.11. Pyry, Lyly Viikko 45 Ma 2.11. Topi, Topias Ti 3.11. Terho Ke 4.11. Hertta To 5.11. Reima Pe 6.11. Kustaa Aadolfin päivä. Mimosa La 7.11. Taisto Su 8.11. Isänpäivä. Aatos Antiikki- ja taidemessuilla persoonallisia ideoita ??Helsingin antiikki- ja taidemessut 2015 järjestetään Wanhassa Satamassa Helsingin Katajanokalla 31.10? 1.11. Perinteikäs tapahtuma sukeltaa tänä vuonna menneen maailman tunnelmaan. Esillä on kestäviä valintoja, joilla halutaan korostaa menneen ja tämän päivän yhdistymistä. ? Haluamme inspiroida näytteilleasettajien monipuolisen tarjonnan avulla ihmisiä käyttämään luovuuttaan. Antiikki tuo sisustukseen persoonallista maustetta ja pehmeyttä. Samalla uuden ja vanhan yhdistämisellä luodaan uniikkeja ideoita, jotka kestävät aikaa, kertoo tapahtuman tuottaja Jenni Vainio Wanhasta Satamasta. Antiikki- ja taidemessuilla on oma vakiintunut kävijäkuntansa, joiden lisäksi messut haluavat tarjota löytämisen iloa sekä elämyksiä myös uusille kävijäkohderyhmille. Tänä vuonna tapahtumassa on mukana lähes 70 näytteilleasettajaa Suomesta ja Ruotsista. Esillä on antiikin ja taiteen esineitä, huonekaluja ja sisustuselementtejä. ? Messuilla nähdään kattava läpileikkaus suomalaisesta antiikkimaailmasta. Antiikin lisäksi esillä on taidetta, designia ja vintagea, kertoo Antiikkiliike R. Muurin omistaja ja Suomen Antiikkikauppiaat ry:n hallituksen jäsen Risto Muuri. Vastakkainasettelua Antiikki- ja taidemessut esittelee antiikin monia mahdollisuuksia. Antiikki kestää aikaa ja säilyttää arvonsa, mutta samalla antiikkia voidaan muokata tämän hetken trendeihin sopivaksi. ? Seuraamme jatkuvasti sisustuksen trendejä. Esimerkiksi vanhat huonekalut tuomme nykypäivään uusimalla kankaat tämän päivän sesongin väreillä ja kuoseille, valaisee Muuri. Messujen aulaan nousee Suomen Antiikkikauppiaat Ry:n suunnittelema installaatio, joka esittelee kumppaneiden esineistöä. Luvassa on mm. vastakkainasettelua modernilla ja vanhalla esineistöllä. Suomen Antiikkikauppiaat Ry on alan kattojärjestö, jonka jäseninä ovat Suomen korkeatasoisia antiikki-, vintage- ja designesineiden kauppiaita. ? Kävijät pääsevät tänä vuonna tutustumaan myös konservaattori -kultaajan työhön sekä yksilöllisiin verhoiluihin.  Uusia elämyksiä tarjoillaan lisäksi samppanjatastingissa, jossa isäntänä toimii sommelier Pekka Mustonen, kertoo Vainio. Valtuusto hyväksyi Bussiliikenteen myynnin ??Helsingin kaupunginvaltuusto antoi äänin 75 ? 5 suostumuksensa Helsingin Bussiliikenne Oy:n myymiselle Koiviston Auto -konserniin kuuluvalle Viikin Linja Oy:lle. HelBin liiketoiminnan myymisen taustalla ovat yhtiön pitkäaikainen heikko tuloskehitys sekä vaikea kilpailutilanne ja markkinoiden muutos pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Kauppa pitää sisällään HelBin linja-autokaluston, liikenne- ja muut sopimukset, liiketoiminnan muun käyttö- ja vaihto-omaisuuden sekä yhtiön toiminimen. HelBin henkilöstö siirtyy ostajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti. Helsingin Bussiliikenne Oy on Helsingin kaupungin kokonaan omistama linja-autoyhtiö, jonka markkinaosuus pääkaupunkiseudun linjaliikenteessä on noin 23 %. Yhtiön palveluksessa on yli 900 henkilöä. Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl. fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 29.10. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Miksi San Damiano? Yliopiston opettaja, teol. tri Pauli Annala, vetäytyi maaseudulle ja perusti fransiskaanisen pyhän yksinkertaisuuden hengessä elävän San Damianon yhteisön. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen ? Jaakko Löytyn läpisävelletty messu. Saarna Leena Väyrynen-Si, Mattsson, Niskala. Yhteistyössä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Teejatkot. Pe 30.10. klo 16-18 Raamatunluku. Veli-Matti Hynninen. Klo 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu. Mahdollisuus hiljentymiseen ja rippiin klo 17.30 alkaen. La 31.10. klo 10 Pyhäinpäivän messu. Sariola, Lindfors, Pyylampi, avustaja Risto Rantakari, Kallion Kantaattikuoro. Klo 18 Pyhäinpäivän iltahartaus ja poisnukkuneiden muistaminen. Hurmerinta, Lindfors, Pyylampi, Hannu Niemelä, laulu. Tilaisuudessa luetaan kuluneen vuoden aikana hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet. Su 1.11. klo 10 Messu. Männistö, Hurmerinta, Metiäinen, Oksanen, Dagmar Ôunap, laulu, avustaja Jarmo Lahti. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Ti 3.11. klo 16 Lähetysja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejat- kot. Ke 4.11. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Sariola, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. To 5.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Puiden hengitys. Ennakkotiedoista poiketen Aino-Kaarina Mäkisalo lausuu runoja ja kertoo Anna-Maija Raittilan elämästä. Musiikki Tommi Niskala. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Pop up -kuoro ja bändi kokoontuvat treenaamaan messun musiikkia klo 17 alkaen. Teejakot. Pe 6.11. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. La 7.11. klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Su 8.11. klo 10 Isänpäivän messu. Laajasalo, Partti, Pentikäinen, Pyylampi, Niskala, avustaja Kristiina Hehku. Kakkukahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Ma 9.11. Organo Novo -festivaalin konsertti. Pietur Sakari, urut. Vapaa pääsy. Ti 10.11. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Vieraana Riitta Luume Israelista. Klo 18 Opiskelijamessu Kappelisalissa. Teejatkot. Klo 18 Suomi Areena goes kirkko. Klo 1819 Paneelikeskustelu. Klo 19-20 Syntisen virret -yhteislaulutilaisuus, juont. Jaakko Heinimäki, Syntisäkit -kuoro. Klo 20-20.30 mahdollisuus tavata Jaakko Heinimäki. Järj. MTV, Bonnier ja Kirkon tiedotuskeskus. Ke 11.11. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. To 12.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Vanhat kiiltokuvat ja muistovärssyt. Kustannuspäällikkö Leena Järvenpää. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki mati, to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. To 29.10. klo 18-19 Ihmisen ääni: keskustelua Raamatusta, uskosta ja elämästä. Jobin syyttäjät, luvut 4-5, Latvus. Pe 30.10. klo 10-12 Lasten perjantai: MUMMOLA. Tule tapaamaan alueen mummoja; ohjelmassa satuja, sukkien parsintaa ja yhdessä oloa. La 31.10. klo 16 Pyhäinpäivän messu. Latvus, Klemmt, Oksanen, Salonkikuoro, Anna Záborsky, sello. Kirkkokahvit. Su 1.11. klo 16 Messu. Männistö, Latvus, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 2.11. klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 3.11. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 15.30-17 Irtisanottujen vertaisryhmä. Ke 4.11. klo 18 Yksinkertainen arkimessu: rukoukset, laulut ja musiikki johdattavat meitä ehtoollispöytään. Tervetuloa myös lapset ja perheet. Lindfors, Oksanen, Kaisa Valve, laulu ja huilu. To 5.11. klo 18-19 Ihmisen ääni: keskustelua Raamatusta, uskosta ja elämästä. Jobin syyttäjät, luvut 4-5, Latvus. Pe 6.11. klo 10-12 Lasten perjantai: Satutuokio ja NOSH vaate-esittely. Tule tutustumaan ja ihastumaan kotimaisiin, ekologisiin, eettisiin ja iloisiin lasten vaatteisiin.Klo 14 Raamattua löyhäpipoisesti. Liisa Siikanen. Su 8.11. klo 16 Messu. Latvus, Niskala. Isänpäivän kakkukahvit. Ma 9.11. klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 10.11. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 15.30-17 Irtisanottujen vertaisryhmä. Ke 11.11. klo 18 Yksinkertainen arkimessu: rukoukset, laulut ja musiikki johdattavat meitä ehtoollispöytään. Oksanen, Maria Haapalainen, oboe. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 1014, lounas klo 11. Marraskuussa paljon uutta kokki Manuel Sanchezin johdolla: lounaat, leivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 30.10. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 1.11. klo 11. Suomen Unkarilaisen Kristillisen Yhteisön messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 6.11. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 8.11. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 29.10. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. To 5.11. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 28.10. klo 19 Emilia Lajunen: Bike Tour - hiilidioksidipäästötön kansanmusiikkikiertue. Kahvila avoinna klo 18 alk. Muut tapahtumat Ke 4.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 4.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ke 11.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 11.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit Kurssi-ilmoittautumiset helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied. ja ilm. kallio.srk@evl. fi tai 09 2340 3611. Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina ? viikonloppuretriittiin 6.-8.11. Heponiemessä, Karjalohjalla. Hinta 210? sis. täysihoidon 1 hh, ohjauksen ja tarvikkeet. Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi (adventin lauluja) 10.11.15.12. ( ei 1.12.). H 56?. Pyhän tanssin kurssi Valon ja pimeyden tansseja 12.11.- 3.12 to klo 18-19 Alppilan kirkon seurakuntasalissa, Kotkankatu 2. H. 30?. Ohjaaja Tiina Sara-aho. Diakonissalaitos aloittaa YT -neuvottelut ??Helsingin Diakonissalaitos aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n, Cecilia Hoiva Oy:n ja Diadome Oy:n henkilökuntaa. Neuvotteluiden perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. ? Olemme tilanteessa, jossa toisaalta luomme uusia palveluita, kuten tukiasumisyksiköitä turvapaikanhakijoille, ja toisaalta joudumme lakkauttamaan taloudellisesti kannattamat- tomia ja kilpailutuksissa menetettyjä palveluita. Tavoitteenamme on vahvistaa hyvinvointipalveluiden ja organisaatiomme uudistumista sekä lisätä taloudellista kannattavuutta, säätiön johtaja Olli Holmström sanoo. Neuvottelut käynnistyvät 27.10.2015 ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Neuvotteluissa käsitellään suunniteltujen toimenpiteiden perusteita, henkilöstövaikutuksia ja mahdollisia vaihtoehtoja työvoiman osa-aikaistamiselle, lomaut- tamiselle ja vähentämiselle. Palveluja tuottavan säätiön toiminnan kustannuksista suurin osa muodostuu henkilöstökustannuksista. Yhteensä neuvottelut koskettavat 958 työntekijää. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on 65 henkilöä. ? Tarve työllemme suomalaisessa yhteiskunnassa on ilmeinen, mutta samaan aikaan tehtävämme toteuttaminen muuttuu vaikeammaksi. Jotta voimme toteuttaa säätiön perustehtävää, on taloudellisen kannattavuuden palautta- minen ja varmistaminen välttämätöntä. Vain siten voimme tehdä perustehtäväämme: rohkeaa diakoniaa ja huolehtia kaikkein heikoimmista,toteaa Olli Holmström. Suunnitelluilla muutoksilla halutaan uudistaa organisaatiota. Muuttuvassa sosiaali-, terveys- ja koulutusalojen toimintaympäristössä on kyettävä toimimaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Samalla pyritään luomaan edellytykset kannattavuudelle ja kasvulle.
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 ? Nro 20 7 Musiikin maestrot loistavat yhä ??Kaunis laulu-ja ja musiikkikokonaisuus on säveltäjä Kaj Chydeniuksen, Antti Holman ja Taru Nymanin paljon kiertänyt ?Lähtevien laivojen satama?, jonka täysi Stoan teatterisali sai kokea. 20 runolaulua ja en- coren kahdella puoliajalla. Nuoren polven näyttelijä Holman pelkistetyn esiintymistavan valioita oli Yrjö Jylhän ?Häätanhu?, Uuno Kailaan ?Viulu?, Sergei Jeseninin ?Näkemiin ystäväni?, jonka Pentti Saartitsa on suomentanut. Suomen ?synkimmän runon?, Häätanhun tutut sanat menevät: ?On ilo sulla, mut suru mulla, / on mulla hautajaiset, sulla häät. / Siis kätes anna nyt morsianna, / kun viime kerran minut vielä näät.? Kaj Chydeniuksen vokalistitallin tuttu luottolaulaja Taru Nyman sai kuulaan äänensä parhaimmilleen lauluissa runoihin Eino Leinon ?Virta venhettä vie?, Oiva Paloheimon ?Jäähyväislaulu?, Jukka Itkosen ?Pate Eettisen testamentti?, Aulikki Oksasen ?Syleily? ja viimeisenä Lauri Viidan vanhemmistaan kirjoittama iki-ihana ?Alfhild?. Ilmeikäs ikuisen rakkauden ylistys kuuluu: Siellä he kulkevat tähtien rivissä / kirkasta vanaa, / isä ja äiti, peräkanaa. Nimensä konsertti on saanut kirjailija Oiva Paloheimon kauniista 1930-luvun runosta, jota myös Harri Saksala on esittänyt. Stoa on kaupungin kulttuuriyksiköistä yksi säveltäjän kotikentistä. Sali oli melkein ääriä myöten täynnä. Joulun alla tulee eri laulajakokoonpanolla Chydeniuksen rakkauslauluja. Kauniit jäähyväiset Juuri ennen ?Kasakkavuosiaan? Viktor Klimenko oli kuvissa mielellään Kaartin pataljoonan edessä vartiomiehenä, mutta vapaalla tupakka kädessä. Lämmin tunnelma täytti historiallisen, venäläiseksi teatteriksi rakennetun, Aleksanterin teatterin. Kolumni Pakolaisleiri ??Olin Vantaan opettajien joululomamatkalla Jordaniassa mieheni kanssa, vuonna 1987. Uudenvuodenaattona juhlimme omassa seurassamme hotellissa, koska kadut olivat tyhjät ja pimeät. Paikallisten talojen ikkunoista loisti valoa, sillä Ammanin asukkaat viettivät omaa Ramadanin päättymiseen liittyvää juhlaansa, jossa meillä länsituristeilla ei ollut sijaa. Osa opettajista oli lähtenyt Israelin puolelle ja oli palaamassa takaisin seuraavana päivänä. Minä ja mieheni emme halunneet vierailla Israelissa Lähi-idän ristiriitaisessa ja tulenarassa tilanteessa. ? ? ? Seuraavana aamuna päätimme mieheni kanssa lähteä tutustumaan läheiseen, Jordanian suurimpaan palestiinalaisten pakolaisleiriin. Olimme tietysti hiukan krapulassa ja yön valvottamia. Kokemus oli rankka. Leirin asukkaat alkoivat heti nimitellä meitä vaaleaihoisia, shortsiasuisia turisteja gringoiksi ja mulkoilivat meitä alta kulmain. Erehdyimme menemään vain miehille tarkoitettuun kahvilaan, jossa miehet lojuivat laiskasti sohvilla juoden kahvia tai teetä ja poltellen vesipiippua. Meidät päästettiin kohteliaasti sisään, mutta miesten keskusteluporina hiljeni äkisti ja miesten katseet saivat meidät tuntemaan itsemme ulkopuolisiksi tunkeilijoiksi, röyhkeän uteliaiksi turisteiksi tai vähintäänkin israelilaisiksi vakoojiksi. Joimme hiljaa makean minttuteemme, jonka lehdet tarttuivat ? ? ? ? ? ? Kävelimme hiljaisina autioita katuja takaisin hotelliin. Katselimme kateellisina sinimustassa iltavalossa välkkyviä ikkunoita, joiden takana mekin olisimme halunneet olla juhlimassa jordanialaisten kanssa. ? ? ? Hotellissa meitä odotti Is- tun ?Mantsurian kummut?, johon hän sai mukaan vierailevan tähtisopraanon Elena Zastavnayan Pietarista. Toisella puoliajalla kuulimme aluksi kasakan lauluja: ?Maljat ilolle, onnelle, nuoruudelle ja rakkaudelle!?, ?Ballaadi Stenka Rasinista?, ?Pitkällä tiellä kuun loisteessa?, ?Sankari atamaanimme? ja ?Pala, pala mustalaisen rakkaus?. Kasakkaosuudessa esiintyivät suomalaiset vakiosoittajat, joista tunnistin veljen Vladimir Klimenko ja Lasse von Hertzenin. Huippuna esiin nousi ?Mustat silmät?, joka todisti, että lauluääni on yhä vahvasti tallella. ?Ole armollinen?, ?Surullinen sunnuntai? ja konsertin päättä- nyt ?Rakastan elämää? loivat aika melankolisen loppunousun tunnelmaa. Viktotr Klimenko halusi konsertillaan ?kunnioittaa taiteenlajia ja genreä, jota olen ylläpitänyt ja harjoittanut aina syntymästäni saakka?. Siihen kuuluu, ettei hän puhu yleisölle eikä laulujen nimiä sen kummemmin esitellä. ?Se kuului minun jo 1970-luvulla luotuun brändiini, kun siinnyin Kalastajatorpalla, Kulosaaren kasinolla, ravintola Adlonissa jne?. Facebook-viestit ystäville kertovat leikkauksen menneen hyvin. Me ihailijat toivomme paljon lisää konsertteja ja musiikin iloa. Teksti: Risto Kolanen Nälkäpäivä-keräyksestä tuli ennätystulos ikävästi kurkkuumme ja livahdimme nopeasti ulos. Pian peräämme ilmestyi kuin tyhjästä kirkuva lapsilauma, joka alkoi juosta perässämme huudellen arabiankielisiä kirosanoja ja hävyttömyyksiä. Kerjäämisestä ei ollut kyse. Tajusimme, että leirin perustamisesta oli kulunut vasta vähän aikaa ja että tilanne oli vielä niin tulehtunut, että sen, minkä aikuiset eivät sanoneet meille ääneen, lapset osoittivat avoimesti. Silmäilimme telttoja ja niiden edessä seisovia hiljaisia ja väsyneennäköisiä naisia. Jatkoimme matkaamme hartiat kumarassa ja poistuimme leiristä. Tietysti meitä harmitti, ettemme kielitaidon puutteen vuoksi olleet voineet kertoa, että meidän sympatiamme ja solidaarisuuden tunteemme olivat täysin palestiinalaisten puolella, jotka joutuivat asumaan pakolaisina alkeellisissa oloissa ilman omaa kotimaataan mutta kuitenkin keskellä myös heidän omaa ja pyhää synnyinmaataan, keskellä omia iänikuisia asuinja vaellusalueitaan. Viktor Klimenko piti venäläisten ja suomalaisten kollegojensa kanssa ?Hiljaa virtaa Don? teemalla Pikku Mariinskyn perilliset konsertin. Sitä kuvattiin sekä paluukonserttina että mahdollisena jäähyväiskonserttina, koska taitelija on taistellut vaikea sairauden kanssa ja uusi leikkaus oli edessä. Taiteilijan ääni soi kauniisti ja vahvasti venäläisissä romansseissa, mustalaislauluissa ja kasakkakansanlauluissa. Mieleen syöpyivät ensimmäisellä jaksolla ?Ajomies?, ?Uralin pihlajat?, ?Milaja?, ?Ajoi mustalainen? ja ?Kuljen yksin autiolla tiellä? sekä VenäjänJapanin sodasta 1905 kertovan suomalaisille niin tu- Antti Holma, Taru Nyman ja Kaj Chydenius konserttijulisteessa. Kuvan käsittely: Johanna Spaskos. Ritva Hartzell. raelista tulleiden ryhmäläisten iloinen naurunremakka ja uudenvuodenpäivän juhlahumu. Liityimme joukkoon vaitonaisina, suut kireinä ja kippasimme kurkkuumme muutaman lasillisen olutta, ja mieheni vähän vahvempaakin. Yhtäkkiä mieheni sieppasi kaulalleni kietomani arabihuovin harteilleen, hyppäsi juhlatilan keskellä olevalle pöydälle, alkoi pyöriä ympäri osoitellen paikalla olijoita käsillään konekiväärin liikkeitä matkien ja kiroten Israelia ja Yhdysvaltoja ja vaatien palestiinalaisille oikeutta omaan maahansa. ? ? ? Syvä hiljaisuus leikki huoneen halki kuin veitsi. Vain hilpeässä nousuhumalassa olevat taputtivat hämillisesti ja varovaisesti naureskellen miehelleni, joka yleensä käyttäytyi hillitysti, korrektisti ja korkeintaan vitsikkäästi ollessaan iloisessa huppelissa. ? ? ? Se oli harvoja kertoja, jolloin olin todella ylpeä miehestäni. Ritva Hartzell ritva.hartzell@gmail.com ??Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys on tuottanut tänä vuonna jo yli 3,8 miljoonaa euroa. Tulos on paras kautta aikain. Varoilla autetaan konfliktien ja katastrofien uhreja maailmalla ja Suomessa. Syyskuussa järjestetty Nälkäpäivän lipaskeräys järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisissa oloissa. Konfliktit ja näköalattomuus ovat ajaneet kodeistaan enemmän ihmisiä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Se herätti ihmiset auttamaan, ja lokakuun loppuun asti jatkuva keräys on tuottanut tähän mennessä jo yli 3,8 miljoonaa euroa. Myös Suomeen on saapunut ennätyksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Punainen Risti ylläpitää tällä hetkellä yhteensä 72:ta vastaanottoyksikköä, joissa on noin 13 000 paikkaa. Varsinaisen vastaanottotoiminnan kustannukset maksaa valtio. ? Ihmiset lähtivät poikkeuksellisen aktiivisesti sekä lipaskerääjiksi että lahjoittamaan ja myös ilmoittautuivat vapaaehtoiseksi. Se oli samalla kannanotto turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun puolesta, arvioi Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta. Uutta tänä vuonna on ollut myös yritysten aktiivisuus. ? Yritykset ymmärsivät meneillään olevan yhteiskunnallisen tilanteen erityisyyden, ja ne myös lahjoittivat poikkeuksellisen suuria summia, kertoo Lau- rinsilta. Vapaaehtoiset keskeisessä roolissa Nälkäpäivänä kerätään varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Katastrofirahaston varoja ei ole korvamerkitty mihinkään, vaan niillä autetaan luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreja eri puolilla maailmaa. Lahjoituksilla autetaan myös Suomessa. Keräys järjestettiin 35:tä kertaa. Nälkäpäivä-keräyksen tulos on ylittänyt kolme miljoonaa euroa vain kaksi kertaa aiemmin. Edellisen kerran vuonna 1992 Balkanin sodan aikana ja sitä ennen vuonna 1984 Etiopian nälänhädän aikaan. Viime viikkoina yli 8 000 vapaaehtoista on tukenut Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita järjestämällä heille kerhoja ja muuta toimintaa sekä auttamalla henkilökuntaa aloittamaan toimintaa vastaanottoyksiköissä. ? Lahjoitusten avulla ylläpidetään Punaisen Ristin auttamisvalmiutta ja vapaaehtoistoimintaa vastaanottoyksiköissä. Vapaaehtoiset ovat myös viranomaisten tukena kotiuttamassa turvapaikanhakijoita mahdollisimman nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan, muistuttaa Punaisen Ristin järjestöjohtaja Marita Salo. Suomi valmiudessa auttamaan Filippiinejä Nälkäpäivänä kerätyillä varoilla tehdään myös ke- hitysyhteistyötä ja autetaan valtioita varautumaan luonnonkatastrofeihin. Suomen Punainen Risti on vuosien ajan tukenut esimerkiksi maailman katastrofiherkimpiin maihin kuuluvaa Filippiinejä. Parhaillaan Pohjois-Filippiinejä moukaroi hitaasti liikkuva Koppu-hirmumyrsky, jonka rankkasateet ovat nostaneet laajoja tulvia maan pohjoisosiin. Myrskyn tieltä on evakuoitu yli 14 000 ihmistä, ja paikallisen Punaisen Ristin pelastusryhmät ovat pelastaneet jo yli sata ihmistä myrskyn jälkitilanteessa. Ruoka-apua ja muuta tukea jaetaan nyt myrskyn koettelemille alueille. ? Jos sateet jatkuvat pitkään, vaikutukset voivat olla katastrofaaliset. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että evakuointien ja etukäteisvarautumisen ansiosta uhrien määrä saattaa jäädä alhaiseksi. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, sanoo Suomen Punaisen Ristin katastrofiavun päällikkö Andreas von Weissenberg. Marraskuussa 2013 Filippiineille iskenyt, voimakkain koskaan mitattu Haiyan-hirmumyrsky repi tieltään yli miljoona kotia, jolloin yli 6 300 ihmistä kuoli ja yli 28 000 loukkaantui. Suomen Punainen Risti toimitti maahan nopeaa hätäapua sekä tukea jälleenrakennukseen ja on sen jälkeen laajentanut katastrofivalmiusohjelmaa uusille alueille.
• KALLIO LEHTI 8 Albert Edelfeltin ?Adalmiinan helmen? kaunotar Topeliuksen sadusta kuuluu Suomen rakastetuimpiin satukuvituksiin. Nro 20 ? Viikot 44-45 Jokaisen suomalaisen muistaa Sakari Topeliuksen sadun Koivu ja tähti. Tässä rakastetun kuvittajan Rudolf Koivun kuva aiheesta Kotiliesi-lehden kanteen vuonna 1934. Rudolf Koivun kuvitusta Raul Roineen satuun Puro ja pilvi. Sadut sopivat kaikenikäisille Sadut kestävät aikaa, koska ne käsittelevät pohjimmiltaan yleisinhimillisiä ilmiöitä. Samasta syystä ne tavoittavat lukijansa kulttuurista riippumatta, perheterapeutti Ritva Winter pohtii. ??Uunituoreessa ?On iltasadun aika!? -oppaassa käsitellään monipuolisesti satuja ja niiden merkitystä. Opas julkistettiin Sadun nimipäivänä, valtakunnallisena Satupäivänä, sunnuntaina 18.10. Kallion kirjaston Kupolisalissa. Jokainen meistä on lukenut lapsena satuja. Muistamme edelleenkin Sakari Topeliuksen, H.C. Andersenin ja Grimmin monet sadut ja saduissa olevat henkilöt, hahmot ja eläimet. Koivu ja tähti, Keisarin uudet vaatteet, Punahilkka ja lukemattomat muut sadut ovat jääneet mieliimme pysyvästi. Myös aikuiset ja ikäihmiset saavat saduista paljon irti. Käpylässä sijaitsevassa Käpyrinteen palvelutalossa järjestettiin viime vuonna ? Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotena ? satuiltoja, joissa alan johtavat asiantuntijat kertoivat saduista, eri näkökulmista. Näiden satujen perusteella on nyt koottu ?On iltasadun aika!? -opas. Opas perustuu Käpylässä sijaitsevat Käpyrinteen palvelutalon vapaaehtoisryhmä Vantteroiden järjestämiin satuiltoihin. Kuulijoina olivat talon asukkaat, henkilökuntaa ja Vantteroita ystävineen. Tilaisuudet olivat hyvin innostavia ja keskustelu jatkui usein seuraavanakin päivänä. Satuiltojen suunnittelusta vastasi laaja työryhmä. Perheterapeutti Ritva Winter kertoo oppaassa, että hanke vakuutti hänet siitä, että meissä kaikissa on lapsi eivätkä sadut todellakaan ole pelkästään lapsia varten. Tutkija Myry Voipio toteaa, että saduilla on paljon annettavaa kaikenikäisille. Sadut sopivat eri-ikäisistä kuulijoista koostuvalle joukolle, sillä ne tarjoavat jokaiselle jotain. Taitelija Sinikka Sokka on vuodesta 2008 toiminut valtakunnallisen Satupäivän suojelijana. Sokka on vakuuttunut satujen tärkeydestä ja hän kertoo, että satujen lukeminen muistisai- on kaiken luovuuden edellytys! ?Joka vie lapsilta ja nuorilta toivon, on pahan asialla?, sanoisi Sakari Topelius. Mäkisen mukaan Topelius on yllättävän ajankohraalle on hyvin motivoivaa. tainen kirjailija. Hänen saÄkkiä sitä näkee aivan duissaan rukoillaan Jumaselvästi, että jotain herää laa ja Allahia, kansanusko kuulijan mielessä ja sa- ja kristinusko lomittuvat, dun kuuntelemisesta seuraa orvot kerjäläislapset etsivät lumoutumitilapäistöinen. Satutä ja yösijen merkijaa, noktys ja taikela paika liittymenpoivät ennen ka Sikku kaikkea joutuu soniiden kytavangiksi kyyn veja pelasdota suotaa saidan raan ihisäntäsämisten kin, ahtunteisiin neus saa ja herätpalkkantää niitä sa, mutta lukijassa rohkeat tai kuulija reheljassa iästä liset lapriippumatset palkita, Soktaan. Tähka kertoo tisilmä-saoppaassa. tu kertoo, Sadut mitä tutodellakin On iltasadun aika! -opas on oihoa saa aiy h d i s t ä - vallinen ja monikäyttöinen opas kaan epävät eri su- satujen maailmaan. luulo ja kupolvia ja pelko vieikäihmiset rasta kohpalaavat mieluusti lapsuu- taan. Topeliuksen saduisden satumuistojen pariin. sa ovat mukana sota, pakoTopelius ja Andersen ovat laisuus ja köyhyys ? maaedelleen ajankohtaisia ilmalla ja myös meillä ny?On iltasadun aika!? -op- ky-Suomessa on kyllä lappaassa kouluneuvos Kirsti sia, jotka ymmärtävät, misMäkinen kertoo laajasti Sa- tä Topelius kertoo. kari Topeliuksesta. TopeMyös H.C. Andersenin liuksen Koivu ja tähti on sadut kestävät aikaa, kostunnetuin ja rakastetuin sa- ka ne käsittelevät pohjimtumme. Opettajien on vai- miltaan yleisinhimillisiä ilkea lukea sitä luokalleen il- miöitä. Samasta syystä ne man, että liikuttuvat sadun tavoittavat lukijansa kultsaapuessa kauniiseen pää- tuurista riippumatta. tökseensä. Siihen viitataan Sadun kaipuu on ajatonta erilaisissa yhteyksissä, po- ja täyttä nykyaikaa. Milloin liittisissakin, sadun nimeä luetaan Topeliusta, milloin hyödynnetään, vaikka ei katsotaan yhä uudelleen enää tiedettäisi, minkä ver- Walt Disneyn klassikkosatauskuvia sadun koivu ja duista tekemiä animaatioitähti alkuaan ovat olleet. ta, milloin Muumilaakson Topeliuksen satujen myö- tarinoita. tä kotiimme tulee mieliKirjastonhoitaja Maija-Liikuvituksen koko rikkaus, sa Korhosen mukaan tunilo, rohkeus, luottamus hy- nettujen satujen kertojien vään tulevaisuuteen. Roh- lisäksi on laaja joukko kankea nousee puolustamaan sansatuja, joilla ei ole ykheikompaansa, rohkea us- sittäistä tekijää. Kansansakaltaa lähteä muuttamaan dut ovat ihmiskunnan yhsitä, mikä muutettava on. teistä kulttuuriperinnettä. Mielikuvitus auttaa ymmär- Niitä on kerrottu suullisesti tämään toista ihmistä, il- ja muistinvaraisesti tuhanman empatiaa olemme ki- sien vuosien ajan. Samanvien kaltaisia. Mielikuvitus tapaisia satuja on kerrottu eri puolilla maailmaa. Suurin osa nykyisin tuntemistamme kuuluisista saduista perustuu tähän ikivanhaan kansainväliseen perinteeseen. Kansansadut todistavat ihmisten luovuudesta ja mielikuvituksesta. Ihminen on pohtinut asioiden, ilmiöiden ja eläinten ominaisuuksien syntyä ja tarkoitusta. Tarinankertojan mielikuvitus on kehrännyt kokoon selityksiä vaikkapa siitä, miksi ketun hännänpää on valkoinen tai miksi jäniksen suu on ristissä. Oppaassa monipuolinen sisältö Sadut ilmenevät kulttuurin kaikilla kentillä, niin kirjallisuudessa, teatterissa, kuvataiteissa, nukketeatterissa kuin musiikissakin. ?On iltasadun aika!? -oppaassa käsitelläänkin satuja monipuolisesti. Lehtori Maija Karjalainen korostaa, että satu kuuluu kaikille. Tietokirjailija Marjut Hjelt valottaa satuolentojen herkkää maailmaa, kirjastonhoitaja Maija-Liisa Korhonen kansansatuja ja suomalaisen sadun alkujuuria hölmöläisistä alkaen. Kirsti Mäkinen kertoo topeliaanisesta vaiheesta nykyaikaan. Dosentti Marjatta Kalliala esittelee satusetä H.C. Andersenin aarteistoa ja maisteri Stig-Björn Nyberg avaa Topeliuksen merkitystä. Ritva Winter korostaa artikkelissaan ?perhesatuilun? intiimiä merkitystä ja muistiperimän siirtoa. Taiteiden maisteri Maria Laukka kertoo satujen kuvituksesta. Satujen klassinen kuvitus on syvällä muistissa, ja unohtumattomia ovat esimerkiksi Rudolf Koivun kuvittaman ?Koivun ja tähden? sisarukset sekä Albert Edelfeltin ?Adalmiinan helmen? kaunotar Topeliuksen sadusta. Kirjailija Arja Lanér kertoo taiteilija Kylli Koskesta. Kiinnostavien artikkeleiden lisäksi oppaassa on myös laajat luettelot lähteistä, joista voi hakea lisätietoja. Opas onkin erinomainen tietopaketti ? opas innostaa ja kannustaa lukemaan satuja ? niin itsenäisesti kuin muillekin, ja vakuuttaa lukijansa siitä, että Lars Klintingin postikorttikuvitusta satuun Peukaloinen. Vaahteramäen Eemeli Björn Bergin kuvittamana. sadut kuuluvat kaikenikäisille. Sadut tarjoavat yhteistä tekemistä yli sukupolvien. Opas myös antaa uusia näkökulmia sen suhteen, että satuja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin esimerkiksi sosiaali- ja hoitotyössä. Käpyrinteen palvelutalon vapaaehtoistoimijoiden iltasatuhanke innosti toimimaan myös muualla. ?Lukutoukat? -ryhmä kokeilee satujen lukemista ääneen. Turussa kokeillaan satuja muistelutyön virikkeinä. ?On iltasadun aika! -oppaan on toimittanut sosiaalineuvos Aira Heinänen ja taittanut Erkki Tuominen. Oppaan hinta on 10 euroa, ja sitä voi tiedustella Käpyrinteen palvelutalosta, puh. (09) 728 8800, www.kapyrinne.fi Kari Uittomäki
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 ? Nro 20 9 Saariset Arabiasta Taivallahteen K-supermarketin kauppiaiksi ??Helsingin Taivallahdessa ensi keväänä avattavan K-supermarketin kauppiaspariksi tulee Anne ja Pasi Saarinen. Kauppa avataan historialliseen miljööseen puolustusvoimien entisiin autokomppanian tiloihin. Saariset siirtyvät Taivallahteen Helsingin Arabiasta, jossa he tällä hetkellä toimivat K-supermarket Arabian kauppiaina. Taivallahden uusi Ksupermarket vastaa töölöläisten hartaaseen toiveeseen saada alueelle korkeatasoinen ja monipuolinen ruokakauppaa. Saarisen pariskunnalla on vahva näkemys, millaisen kaupan he Taivallahdessa avattavasta K-supermarketista haluavat rakentaa. -Taivallahden K-supermarketista asiakas saa sekä hyvää palvelua että runsaasti vaihtoehtoja niin arjen kuin juhlankin ruoanvalmistukseen. Kaupan valikoima rakennetaan vastaamaan vaativienkin asiakkaiden tarpeita, Anne Saarinen luettelee. Saariset ryhtyvät rakentamaan uutta kauppaa valikoimineen ja lisäpalveluineen innostuneina. Vaikka pariskunnalla on ta- Satu Lehtisestä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja kanaan jo pitkä, lähes 30-vuotinen kauppiasura, työnteko ja yrittäminen saavat heidät yhä positiivisessa mielessä kierroksille. Annea kaupanpidossa motivoi työ, jossa oman tekeminen näkyy heti ja jossa saa olla tekemisissä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Pasi taas pitää erityisesti kaupan ilmapiiristä ja kokonaisuuden hallinnasta. Kaiken tekemisen tavoitteena on lunastaa mahdollisimman hyvin Kryhmän asiakaslupaus ?Kjotta kaupassa olisi kiva käydä. Uuteen Taivallahden K-supermarketiin tulee yhteensä 2750m2, joista 300m2 vuokrataan muille käyttäjille. Liiketilan alle tulee parkkihalli, johon tulee yhteensä 90 autopaikkaa. Kehärata: suoran lentoasemayhteyden arvioidaan avautuvan joulukuussa ??Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin ja juna-aseman välisen suoran yhteyden avaamisaikataulua on päivitetty: terminaalinpuoleisen sisäänkäynnin arvioidaan avautuvan joulukuun loppupuolella. Siihen asti matkustajia palvelee asemalla Tietotien sisäänkäynti, josta on kävely-yhteys sekä bussikuljetus T1- ja T2-terminaaleihin. Lisäksi HSL parantaa alueen työmatkaliikennettä uudella bussilinjalla. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan terminaalinpuoleinen sisäänkäynti avataan matkustajille joulukuun loppupuolella, kun hissit saadaan käyttöön ja yhteys sitä myötä avatuksi. Liukuporrastyöt jatkuvat sisäänkäynnillä vielä alkuvuoden. Sisäänkäynnin avaaminen viivästyy aiemmin suun- nitellusta, sillä rakennustyöt teräs-lasirakenteisella sisäänkäyntikuilulla ovat osoittautuneet arvioitua haastavammiksi: asennettavat lasit joudutaan laskemaan yksitellen jopa kolmenkymmenen metrin syvyyteen, missä niiden asennus tapahtuu hyvin ahtaassa tilassa. ? Lasien asentamisen ohella aikaa vievät pitkien liukuportaiden vaativat asennustyöt, sillä 60-metriset liukuportaat (3 kpl) haalataan kuiluun asennettavaksi reilun kymmenen metrin pituisina, seitsemän tonnin painoisina elementteinä ja niiden lopullinen käyttökuntoon rakentaminen tapahtuu kuilussa, projektipäällikkö Juha Kansonen Liikennevirastosta kertoo. Suoran terminaaliyhteyden avautumiseen asti mat- kustajia palvelee Lentoaseman Tietotien puoleinen sisäänkäynti, josta kävelymatka terminaali 1:een on noin 350 metriä ja terminaali 2:een noin 700 metriä. Bussikuljetus Tietotien ja T1-T2-terminaalien välillä jatkuu varsinaisen sisäänkäynnin valmistumiseen saakka. Bussit liikennöivät noin viiden minuutin vuorovälein. Uusi työmatkalinja 617 HSL parantaa Hämeentien ja Mäkelänkadun varresta lentokentälle tehtäviä työmatkoja perustamalla uuden työmatkalinjan 617. Hakaniemen ja lentoaseman välillä liikennöivä uusi yhteys tuo helpotusta niille, jotka joutuvat vaihtamaan lentoterminaalin sisäänkäynnin puuttu- Hammaslääkäri on lähelläsi ??Ehjät hampaat ja terveet ikenet. Helppo syödä ja hymyillä. Tämä on se tilanne, johon hammashoidossa pyritään. Ei kuitenkaan riitä, että suu hoidetaan kerran kuntoon. Suun terveyden säilyttäminen on koko elämän ajan jatkuva prosessi. Hammaslääkärin vastaanotolla määritetään ensin tarkastuksen ja röntgenkuvien avulla kokonaishoidon tarve. Sen jälkeen tehdään tarvittavat toimenpiteet, joita useimmiten ovat paikkaukset ja hammaskiven poisto. Toisinaan myös hampaiden juurihoidot, poistot ja proteettinen hoito. Hammaslääkärin tehtävä on luoda suuhun sellaiset olo- suhteet, että hyvä hampaiden kotihoito on mahdollista. Ohjeet päivittäiseen hampaiden puhdistukseen käydään vastaanotolla läpi. Hyvästä päivittäisestä hoidosta huolimatta hampaat kuluvat ja paikat ikääntyvät. Hammasväleihin muodostuu vähitellen plakkia ja hammaskiveä. Tällöin ikenet ovat vuotoherkät ja hengityskin tuntuu haisevan. Paikkojen saumat saattavat reikiintyä ja joskus hammas tai paikka saattaa lohjeta. Hammassärky voi alkaa yllättäen, mutta useimmiten asiat olisivat olleet hoidettavissa ennakkoon, jolloin kivulta oltaisiin vältytty. Pelkällä hampaiden harjauksella ei pysty pitämään suuta terveenä. Ainoa keino terveen suun ylläpitämiseksi on säännölliset hammastarkastukset tarvittavine hoitoineen. Meillä Vallilan Hammaslääkärikeskuksessa toiminta perustuu jopa vuosikymmeniä kestäneisiin hoitosuhteisiin ja säännöllisiin yksilöllisiin määräaikaistarkastuksiin. Yhteisenä tavoitteenamme on terve suu. Hammaslääkäri Tapani Waltimo Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy misen vuoksi sekä Kehäradan alku- että loppupäässä. Linja 617 liikennöi ruuhka-aikoihin 30 minuutin vuorovälillä. Linjan reitti kulkee Tuusulanväylän ja Kehä III:n kautta, jolloin se palvelee myös Kehä III:n ja Lentoasemantien risteyksen tuntumassa olevia työpaikkoja. Uusi linja aloittaa 16.11.2015. ? Linja 617 tuo lisäpaikkoja lentoaseman suunnalla työskenteleville. Linjan 615 bussit eivät tosin enää ole yhtä täysiä kuin elokuussa, jolloin linjan reitti muuttui. Tieto Kehäradasta on kiirinyt vähitellen myös matkailijoille. Uskomme linjan 617 profiloituvan työmatkalinjaksi, koska se ei aja aivan ydinkeskustaan, joka on matkailijoiden tyypillinen määränpää. Hakaniemi on erinomainen päätepysäkki, koska alueelta on hyvät liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin. Linjan 615 paikkalukua lisätään myös tuomalla linjalle lisää telibusseja, HSL:n osastonjohtaja Tero Anttila sanoo. ??Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle on palkattu toiminnanjohtaja. Työt kaksi viikkoa sitten aloittanut Satu Lehtinen on toiminut aikaisemmin Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen toiminnanjohtajana sekä erilaisissa projektija markkinointitehtävissä. Lehtinen on koulutukseltaan kulttuurituottaja. HESYllä Lehtisen ensimmäisenä ja suurimpana projektina on käynnistää mittava kampanja uuden eläinsuojelukeskuksen hankkimiseksi. ? Uusi Eläinsuojelukeskus -niminen varainhankintakampanja käynnistyy ensi vuonna, ja keräämme hankkeelle rahaa muun muassa järjestämällä hyväntekeväisyystapahtumia. Yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on myös tarkoitus lisätä. HESYn nykyinen Eläinsuojelukeskus ? niin sanottu kissatalo ? sekä erillisessä rakennuksessa toimiva koi- ratalo ovat molemmat jääneet pieniksi, ja vanhojen kiinteistöjen kunnostaminen maksaisi jatkossa entistä enemmän. Sekä eläimet että työntekijät tarvitsevat nyt uudet, paremmat tilat, sanoo Lehtinen. HESY on toiminut yli 140 vuotta, ja osa työntekijöistä on viihtynyt talossa jopa 20 vuotta. Lehtisen mielestä eläinsuojeluasiat ovat tärkeitä, mutta myös työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin on panostettava. ? Haluan olla rakentamassa HESYstä mukavaa työpaikkaa, jonne tullaan töihin hyvillä mielin. Kaikkea toimintaani ohjaa oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja myönteisyys. HESYllä on paljon vapaaehtoisia auttajia, ja toivon, että voimme ottaa heidätkin entistä paremmin huomioon ja kiittää heitä eläinten hyväksi tekemästään työstä, Lehtinen lisää. Satu Lehtinen. Kuva: Minna Kaitajärvi / HESY. Kiskotyöt Siltasaarenkadun, Toisen linjan ja Porthaninkadun risteyksessä ??Helsingin kaupungin liikennelaitos saneeraa kiskoja Siltasaarenkadun, Porthaninkadun ja Toisen linjan risteyksessä 30.10. asti. Saneerauksen aikana risteyksessä olevat raitiovaunukiskot uusitaan. Työn vuoksi joudutaan ajoneuvoliikennettä ohjaamaan kiertoreiteille. Työmaan kohdalla viikolla 42 on Siltasaarenkatu ja Toinen linja kavennettu yksikaistaiseksi, väistämisvelvollisuus ilmoitettu liikennemerkein. Työmaan kohdalla viikolla 43 on ajoneuvoilla pohjoisesta päin Porthaninkatua tultaessa kiertoreitti Porthaninkatu ? Kolmas linja ? Hämeen- tie ? Toinen linja. Etelästä päin Toinen linja ? Suonionkatu ? Kolmas linja ? Porthaninkatu. Tonteille ajo on sallittu. Siltasaarenkadun ja Porthaninkadun suojatie työmaan kohdalla suljetaan. Lähin suojatie on noin 10 metrin päässä.
• 10 KALLIO LEHTI Nro 20 ? Viikot 44-45
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 ? Nro 20 11 VARASTO ? duunarikomedia ja tylyn hauska kertomus yhteiskunnasta Vas. myymäläpää Salmi. Kuva: Jormllikkö Mikko Ravantti, johtaja Ka taja ? Vesa a Hellström. en, Karita ? eriläin u ? Juha M Vas. Rouskström. Jorma Hell Kuvassa vas. Raninen ? Jari Mattila, Rousku ? Juha Meriläinen. Kuva Jorma Hellström. ??Teatteri Kultsassa saa 7.11. marraskuuta ensi-iltansa suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa luotaava Arto Salmisen käsikirjoittama ja Jorma Hellströmin ohjaama VARASTO - duunarikomedia. VARASTO kertoo suomalaisen miehen ja naisen elämän ehdoista; työ on kovaa ja palkka pieni. Tulevaisuudelta ei kannata erityisesti odottaa mitään. Henkilöhahmot eivät pyri miellyttämään ketään, vain selviytymään elämässä ja siinäkin huonosti. Huumori on karskia ja yhteiskuntakri- va: ynninen. Ku iti ? Kati H d, Karitan ä Kaisla Floo tiikki tiukkaa. Elämisen ehdot ovat rajalliset - katoaako moraali sen kauemmas, mitä ahtaammalle ihminen elämässään joutuu? Arto Salminen muokkasi romaaninsa Varasto kantaesitykseen 9.12.2005 Kansallisteatteriin. Kirjaliija ei itse ehtinyt nähdä valmista esitystä eikä kokea sen saamaa valtaisaa suosiota, sillä hän menehtyi sairauskohtaukseen juuri ennen ensi-iltaa. Syksyllä 2015 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Arto Salmisen kuolemasta. Teatteri Kultsa haluaa kunnioittaa kirjailijan tunnin kypsytyksellä. Siitä varmaankin se kanan ja naudanlihan mureus myös kumpusi suihimme. Vihannekset yrtteineen ruossa oli selkeästi mitä tuoreimmasta päästä, ne veivätkin yhdessä lihan ja keittoaineksen kera mielenkiintoiselle makuelämysmatkalle. Sussi ja Khai sanoivat, että heidän ruoissaan laatu, tuoreus, maku ja terveellisyys on tärkeintä. Kesärullat eivät ole sama asia kuin kevätrullat. Ne tarkoittaa ainakin Alppilan Huoneessa kuin yötä ja päivää. Kiinalaisissa ravintoloista ovat monelle tuttuja kevätrullat, mutta Alppilan Huoneen kesärullat nyhtöpossusta tai katkaravusta ovat valmistustavoiltaan täysin vastakohdat eikä voi verrata millään tavoin tuntemiimme kevätrulliin. Heidän kesärullat maistuvat herkullisilta, mutta rasvassa näitä ei ole keitetty. Tuoreet kasvikset ja katkarapu/ nyhtöpossu ovat nimittäin kääritty ohueeseen syötävään riisipaperiin. Rullia dippaillaan sitten erityiseen kastikkeeseen, josta saakin hyvin lisämakua rullaan. Vietnamissa saatetaan välillä käyttää paljon mausteita ja ne saattavat olla joko liian tulista, makeaa tai jotain siltä väliltä. Alppilan Huoneessa tehdään tarkoituksella maustamisen puolesta varsin neutraalia Phokeittoa ja Kesärullia, jotta se sopisi mahdollisimman monelle. Kasvikset, tuoreet yrtit ja lihan tuomat aromit antavat itsessään monimuotoisen makuelämyksen. Keittoa kuitenkin pystyy maustamaan helposti Vietnamilaisin lisämaustein, johon Khai hyvin opastikin: tulisuutta, mietoutta, makeutta. Söimmekin ensin keittoa ilman mitään lisämausteita, jonka jälkeen kokeilimme eri variaatioita. Häkellyttävää oli, että keitto muutti makunystyröitämme tosi tehokkaasti makeasta tulisuuteen ja sitä pysty helposti jälleen myös laittamaan miedommaksi näillä lisämausteilla. Aikamme dippailessa muistoa esittämällä näytelmän Varasto. VARASTO Teatteri Kultsa Esitykset ajalla 7.11. ? 12.12.2015 os. Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston Käenkujan väestönsuoja, 00500 Helsinki, Sörnäinen. Ruoka-Kallio Alppilan Huone yllättää myös Vietnaminalaisen lounaan muodossa ??Ruoka-Kallio juttusarja arvioi koko loppuvuoden mielenkiintoisia ravintoloita Kallion-alueella. Kalliolehden ruokakriitikot ovat nyt liikkeellä jakaen kokemukset lukijoille. Alppilan Huone on... etkopaikka, jatkopaikka, levähdyspaikka, kokoontumispaikka. Se on olohuoneen jatke, tapahtumien värittämä ja taidenäyttelyiden näyttämö ? ja lounaspaikka, joka kutsuu myös viettämään hyvää aikaa yhdessä tai yksin niin päivällä kuin illallakin. Siellä uskomme, että jokainen tuntee olevansa hyvässä seurassa. Alppilan Huone sijaitsee siis Porvoonkatu 19:ssa, Kuuskulmassa eli suoraan Alppilan sydämessä. Moni saattaa muistaa paikassa ennen olleen Porvoonkadun Baarin. Uusi yrittäjäpariskunta Sussi ja Khai, ovat laittaneet paikan kuitenkin nyt uuteen ilmeeseen ja luonneet kokonaisuudessaan viihtyisän sekä rennon tunnelman. Paikka toivottaakin tervetulleeksi niin vanhat kuin uudet asiakkaat. Astuessamme sisään Alppilan Huoneeseen, huomasimme sen tosiaan venyvän moneen tarkoitukseen. Sussin ja Khain ystävällinen, iloinen ja rento asenne taas vastaanotti meidät jo kaukaa ja uskommekin, että he saavat asiakkaan kuin asiakkaan viihtymään paikassaan kuin ?olohuoneessa? pitääkin. Paikasta huomaa myös muutenkin, että se on rakennettu sydämmellä asiakkaita ajatellen. Yhdellä seinällä oli parhaillaan taidetta näyttelyn muodossa, toisaalla rentoja loungepöytiä rakennetun puuseinän lomassa. Muhkea DJ-pöytä taas kertoi illan tapahtumista. WCtila yllättää huikealla korkeudellaan ja sen kattoa myöten liimatut old-school julisteet kertovat historiaa persoonallisesti. Koko mijöön taustalla soi tunnelmaan sopivaa musiikkia. Lounas ? vei kielet mennessään Ruoka oli positiivinen yllätys. Tavanomaiset kiinalaistyyliset buffeepöydät ja keitot ovat monelle tuttu- ja. Nyt puhutaan kuitenkin aivan eri ruoista. Vietnamilaiseen kansalliskeittoon, Pho-keittoihin ja kevyisiin kesärulliin ei nimittäin kaikki ole varmasti törmännyt. Alppilan Huone tarjoaa näitä herkkuja arkena lounasaikana klo 1115 ja late-lunchina klo 1518. Viikonloppuna pääsee nauttimaan niistä kiirettömästi myös välillä klo 1418. Pho-keittoa saa naudalla, kanalla tai kasvispohjaisena. Sen lisäksi on suositeltavaa ottaa myös kesärullat nyhtöpossulla tai katkaravulla rinnalle niin sanotuksi alkupaloiksi tai sitten syödä niitä erikseen kevyen lounaan muodossa. Keittoja on maailmassa monenlaisia, mutta Pho-keiton huikea makuelämys ja aineksien laatu vei meidän ?kielen mennessään?. Maistoimme kaikkia Pho-keittoja ja täytyy sanoa, että annoskoot saavat myös isommankin miehen kylläiseksi. Keitto oli kaikkiaan raikasta, herkullista ja terveellistä. Keitossa tuntee, että siinä ei ole rasva tirissyt keittiössä. Sussi ja Khai kertoivatkin lihan valmistuvan höyryttämällä ja sen n. 8-12 ja tulisuutta tarkoituksella liikaakin laittaessä loppukeitto nosti chilihermomme kunniaan. Hieno loppunäytös totta tosiaan, nautimmehan aina välillä äärimmäisen tulisestakin ruoasta. Kuivin suin Alppilan Huoneessa ei tarvitse myöskään olla. Heillä oli yllätykseksemme nimittäin myös varsin laaja viinivalikoima oluiden ja muiden juomien lisäksi. Henkilökunnan hyvän opastuksen kautta varmasti jokainen löytää omansa. Kuten tekstin alussa kirjoitimme. Alppilan Huoneessa tapahtuu paljon. Mikään ei kuitenkaan ole ristiriidassa keskenään. Rento miljöö ja teemaan sopiva musiikki seuraavat päivästä iltaan ja yöhön. Paikka muuttuu teemansa mukaisesti, riippuen lounasajasta, illasta tai muista tapahtumista. Kallion ruokakriitikoiden tähdet kokonaisuudessaan Alppilan Huoneelle 4,5 HHHHH
• KALLIO LEHTI 12 Nro 20 ? Viikot 44-45 Valtimonteatterin Naisten juhla kulttuurieliitin bileet päättyvät ???Lopettaisit sinäkin ton ihme sisäsiittosen sekoilun ja menisit vaikka Tinderiin.? Naisten juhla on yhden päivän ja yhden yön näytelmä kulttuuripiirin polttareista, jotka eivät suju suunnitelmien mukaan. Juhliin kerääntyneen ystäväporukan ryhmädynamiikka järkkyy, kun paikalle pölähtää nainen toisesta todellisuudesta, reality-julkkis Leyla. Naisten juhla on riipivä tragikomedia naisten ihmissuhteista ja taiteilijoiden itsekeskeisyydestä. Naisten juhlassa ystävysten elämänpiirin kapeus tulee ilmeiseksi ja suvaitsevainen omakuva joutuu koetukselle ulkopuolisen todistajan läsnäollessa. Näytelmä kertoo perhesuhteiden kaltaisiksi muuttuneista ihmissuhteista, joissa viha ja rakkaus ovat kääriytyneet tunnistamattomaksi vyyhdiksi. Näiden ihmisten keskinäinen rakkaus on läheistä sukua riippuvuudelle: toiset ovat välttämättömiä, mutta samalla heistä haluaisi pyristellä irti. Vaikka monet elämän ratkaisut ovat pyörineet miesten ympärillä, aamun valjetessa romanttinen rakkaus jää sivuseikaksi. Naisten juhla vie katsojan kohti patetiaa ? ja sen yli. Illan tapahtumat saavat absurdeja ja naurettavia piirteitä, mutta tunteet ovat tosia ja kipeitä. Naisten juhla on sydämeenkäyvä satiiri ja melodraaman partaalla Kuvia Asunnottomien yöstä Dallape-puistossa ??Asunnottomien yötä vietettiin 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Kansalaisliikkeen yhteisiä arvoja ovat mm. ? Asunnottomuus on kansallinen häpeäpilkku. ? Myötätunto ja toimintatuki on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolella. ? Yhteistyötä tehdään yli poliittisten ja uskonnollisten rajojen, yhteistyötä asunnottomien ja asunnon jo omaavien kesken. ? Minkäänlainen syrjintä, rasismi tai näihin viittaavat tunnukset eivät kuu- lu Asunnottomien yöhön. Asunnottomien yössä pidettiin ensi kertaa nyt Harjun nuorisotalon takana ja Dallape-puistossa Sörkassa. Paikka oli viihtyisämpi, vihreämpi ja ennen kaikkea avarampi kuin Vaasanaukio, joka oli liian pieni eikä toisaalta niin aukeamainen kuin Hakaniemen tori takavuosina. Mutta, missä isommat ihmismäärät olivat? Myllypuron kirkolla, jonne sai majoittua yöksi, yksi sanoi. Presidentti rentona VVA:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola ja valtuutettu Pentti Arajärvi Asunottomien määrä laski aiempina vuosina valtion ja kuntien toimenpiteiden avulla. Nyt lasku on tasaantunut. Vailla Vakinaista Asuntoa VVA ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola kertoo määräksi 7 100 ja uusina ryhminä on mm. korkeakouluopiskelijoita, hoitolan työnte- Yön tulet lämmittävät.
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 ? Nro 20 13 TIETOKONEHUOLTO assa rumasti Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto ? Virusten ja haittaohjelmien poisto ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo Aatosta jaloa ? marraskuun valoa Sörkassa Tänä yönä on sentään teltta asuntona. Kuvat: Katja Karjalainen Tekstit: Risto Kolanen Soittajaduo Arthur the Marcher tuli suoraan Vantaalta. Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi ISÄINPÄIVÄVIIKOLLA Muista isää! us stenleikka Hiu esu ja p 25? PARTURI-KAMPAAMO KALLION KLIPOTEEKKI Kohtuuhintaista hiusten muotoilua ammattitaidolla Parturikampaamo minne jokainen vauvasta vaariin on tervetullut, perinteisestä trendikkäisiin kampauksiin risen Helsingin sielu. Arvo Salo ja Hertta Kuusinen tarkastelussa Kirjailija ja kulttuuripoliitikko Arvo Salon tuotantoa ja merkitystä arvioivat toimittaja Risto Kolanen, historioitsija Lasse Lehtinen ja säveltäjä Kaj Chydenius. Hertta K ja kaaderin rakkaudet ?otsikon alla kuullaan kirjailija ja ohjaaja Heidi Könkään uutuuskirjasta Hertta Kuusisesta. Myös vasemmistopoliitikko ja tietokirjailija Ele Alenius vierailee päivillä, ja häntä haastattelee kirjailija Tuula-Liina Varis. Uudenmaan kirjoittajat esittelevät jäsentensä tuotantoa teemalla Rakkaudesta kirjoittamiseen. Aleksanteri Ahola-Valon ajattelusta ja taiteesta kuullaan esitelmiä. Vasemmiston tilaa tarkastellaan kahden keskusteluteeman kautta. Vasemmiston tulevaisuutta ovat analysoimassa Arja Alho, Thomas Wallgren, Yrjö Hakanen ja Veronika Honkasalo. Karl Marxin ajankohtaisuus on esillä nykyisessä talouskriisissä uuden kir- ! kijöitä ja yrittäjätaustaisia henkilöitä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili puhumassa Harjun takatasanteella ja sai tuttavallisen reippaan sanallisen vastaanoton, josta selviytyi kyllä luontevan hyvin. Kun hän tuli mikin ääreen, joku edessä huusi, että ?näin sut television ykkösaamussa?. Niinistö kysyi, ?miten meni?. Sama ääni vastasi: ?Vitun hyvin?. Presidentti ei häkeltynyt ja vastasi, että palaute on paras tähän mennessä. VVA:n ja muiden järjestäjien ja tukijoiden makkaraja soppatarjoilu toimi hyvin. Puistossa oli erittäin kaunis kynttiläsaatto nurmikon reunassa, ja telttoja käytössä tarvitseville. Lakanaan ja rukkasiin sai kirjoittaa viestejä hallitukselle ja eduskunnalle. ??Stadin työväenkirjallisuuspäivä tulee lauantaina 7.11. klo 1219 Työväenliikkeen kirjastossa, JHL:ssa ja KAVI:ssa (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) l. Varaslähtö Kapinarunoilla otetaan jo perjantai-iltana. Työväenkirjaston ystävät kutsuvat kaikkia kulttuurin ystäviä kuuntelemaan ja keskustelemaan kirjallisuudesta, historiasta ja politiikasta! Toista kertaa järjestettävän Stadin työväenkirjallisuuspäivän ohjelma sisältää myös lukuisia uutuuskirjojen esittelyitä ja kirjailijavierailuja. Päivän tarjonta käsittää lähes parikymmentä tilaisuutta ja ohjelmaa peräti 16 tunnin ajan. Viime vuonna ensimmäisessä Stadin työväenkirjallisuustapahtumassa kävi lähes tuhat vierasta. Tapahtuma alkaa perjantaina 6. marraskuuta klo 18 avoimella Kapinarunoillalla. Kapinarunoilta osallistaa runoilijoita kirjoittamaan omia kapinarunoja ja toimittamaan ne etukäteen raadin arvioitavaksi. Raati valitsee esitettävät runot ja runoilija, suomentaja Marja-Leena Mikkola antaa jokaisesta esitettävästä runosta lyhyen arvion illan kuluessa. Lauantaina työväenkirjallisuuspäivät käynnistyvät klo 12 Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtajan Pentti Arajärven avaussanoilla. Tämän jälkeen kuullaan suomen kielen professori emeritus Heikki Paunosen Studia Generalia ?luento otsikolla Stadin slangi ? monikielisen ja ?kulttuu- ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo ! Heikkilä ja Jenni Toivoniemi, jotka ovat taustaltaan elokuvantekijöitä. Toivoniemi tunnetaan palkituista lyhytelokuvistaan ja pitkän elokuvan Korso (2014) toisena käsikirjoittajana. Heik- ! keikkuva komedia. Se on naurua hetkeä ennen itkua. Valtimonteatteri juhlii 15-vuotista taivaltaan tällä kotimaisella kantaesityksellä. Näytelmän ovat ohjanneet ja kirjoittaneet Ulla kilä on ohjannut lyhytelokuvia, teatteria sekä musiikkivideoita. Lavalla nähdään viiden naisen viiltävä ensemble:Iida-Maria Heinonen, Outi Ikonen, Mona Kortelampi, Aksa Korttila (TeaK) ja Iida-Maaria Lindstedt. Ensi-ilta Valtimonteatterissa perjantaina 23.10. klo 19. NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.klipoteekki.com Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Seuraa meitä! Puh. 753 7171 jan kautta. Työväenlehdistön asemasta nykyisessä median kovassa kilpailutilanteessa keskustelevat mm. Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka, Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi ja toimitusjohtaja Tuomas Harpf. Ay-rintaman ajankohtaisia kuulumisia ovat esittelemässä tutkijoita ja liittojohtajia. Kirjailijavieraina ovat mm. Reetta Meriläinen, Timo Sandberg, Jukka Parkkari, Jarmo Nieminen, Riikka Tanner, Hanne Dahl, Timo Soukola, Eino Nykänen ja Timo Kalevi Forss. Laulava taiteilijavieras on Mikko Perkoila. Yhteislaulut vetää Reino Bäckström. Lauantaina julkistetaan Punainen lanka ?yhteisötaideteos, jonka materiaalina on käytetty kirjastosta poistettuja kirjoja. Lisäksi esitellään tasa-arvonäyttely sekä sos.dem. naisten 115 ?vuotisjuhlanäyttely. Tapaamisiin 6-7.11.2015 Työväenliikkeen kirjastossa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa osoitteessa Sörnäisten rantatie 23-25. Maksuton ohjelma on osin päällekkäin, voi valita itselleen mieluisimman. Tarkat ohjelmatiedot päivittyvät Työväenliikkeen kirjaston nettisivuille osoitteessa www. tyovaenperinne.fi
• KALLIO LEHTI 14 Nro 20 ? Viikot 44-45 ?? ?? ?­­ ?
• ? ??   ???? ??  ?­ ­    ?  ?  ? ??­ ?­?  ? ?  ?­ ?? ???  ???? ??     ?    ?  ?  ? ?   ?    ­ ? ?  ­?? ? ?  
• 
•  
•  Asukasmäärän kasvu hidastuu Asukasmäärän ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 7 498 hengellä eli 1,2 prosentilla. Helsingin asukasluku on vuoden 2015 lopussa 628 213 henkeä. Väestön ennustetaan kasvavan keskimäärin 6 600 hengellä vuosina 2016?2019, mikä on 1 400 henkeä vähemmän kuin keskimääräinen kasvu oli vuosina 2011?2014. Helsinki lisää tarpeen mukaan maahanmuuton     ? ? ?  ??   
•      ? ?   ? ????¢??? ?   ? ? ? 
•     ?   ­  ?   
•    ­??? ? ?   ­ ?? ?   ? ? ?    ? ?  ? ? ? ? ?  ?­ ? ?­­  ­