• OKT Hauho 303m²+195 m² KT Torkkelinmäki 54 m² KT Lauttasaari 42 m² KT Kaivoksela 27 m2 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) vh. 178.000? vh. 257.000? vh. 271.000? vh. 105.000? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Kantakaupungin asiantuntija Ammattitaitoinen välittäjä lyhentää myyntiaikaa, takaa oikean hintatason sekä turvallisen asuntokaupan. Ota yhteyttä, niin saat maksuttoman arvion kodistasi sitoumuksetta. Katso aidot asiakaspalautteeni: www.huom.fi ArjA OreScHniKOff | 050 511 4410 Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT | arja.oreschnikoff@huom.fi Huom! ® | Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Hki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 22-23 - 2014 45. vuosikerta - Nro 11 Sinä tiedät, millainen on unelmiesi koti. Me tiedämme, mistä se löytyy. KERROSTALOKODIT Siltasaari KT 108,6 m² Kalasatama kt 74-106 m² Itä-Pasila 3h+k. Koristeellinen talovanhus Säästöpankinrannassa kätkee sisälleen muuntelukelpoisen ja valoisan kodin näkymin Eläintarhanlahdelle. Velaton lähtöhinta 620 000 ?. Säästöpankinranta 4 A. Sovi esittely! p.09 58602300, 050 3236368. Kiinteistömaailma Sörnäinen. 1128163 Asunto Oy Helsingin Atsimuutti valmistui Kalasataman ytimeen. 47/56 asuntoa on myyty ja hienoja vaihtoehtoja on vielä jäljellä. Mh 207.880?393.395, vh 429.880?-700.895?. Antareksenkatu 22A. Sovi esittely! Kiinteistömaailma Hakaniemi ja Sörnäinen. P. 09-7745050, 09-58602300. 98 m² Siltasaari KT 4h,k,kph. Tulevaisuuden Pasilassa odottaa siisti koti suurellekin perheelle. Remontoitu keittiö ja lasitettu parveke. Pasilan kattavat palvelut ja sekä erinomaiset kulkuyhteydet. Velaton lähtöhinta 259 000 ?, Ratavartijankatu 4. Sovi esittely 045-118 6225. Kiinteistömaailma Pasila 1122741 82,2 m² Kallio KT 75 m² Vallila KT 61,1 m² 3h+ avokeittiö+ kph+ wc. Harvinainen kolmio merinäkymillä upeassa ja halutussa As Oy Saaristossa! Esimakua osoitteessa http://youtu.be/wp0lMc08r7s. Mh. 575 548,66 ?, vh. 579 000 ?. Säästöpankinranta 8 C. Sovi esittely! p. (09) 774 5050, 050 3236378. Kiinteistömaa1126022 ilma Hakaniemi 4h, k. Koti Kalliosta perheelle! Upeat näköalat yli kaupungin , jopa Töölönlahtikin pilkistää puiden lomasta. Ylimmän kerroksen kulmahuoneisto hissitalossa. Toimiva pohjaratkaisu moneen tarkoitukseen. Mh. 341 078,47? Vh. 345 000 ?, Castreninkatu 10 A Sovi esittely p. 040-701 9182. Kiin1128714 teistömaailma Pasila. 2h, k, kph, vh. Uutta ja modernia vuoden 1926 raameissa! Toimistotilat muutettu vuosituhannen vaihteessa toimivapohjaiseksi kodiksi. Kaikki pinnat uusittu. ETluokka=D. Mh. 296.270?, vh. 298.000?. Sturenkatu 30 B. Tiedustelut p. 050 366 9128. Kiinteistömaailma Vallila1126128 Kallio KT 69 m² Hermanni KT 3h+halli+k+p. Avara ja valoisa, läpitalon huoneisto hissitalon ylimmässä kerroksessa. Oma tontti, erinomainen sijainti palvelujen ja loistavien yhteyksien päässä. Mh. 322 684,77? vh. 325 000?. Kolmas linja 11 A. Sovi esittely! p.(09)7745050, 0505501833. Kiinteistömaailma Hakaniemi. 1129184 55 m² Hermanni KT 2h, k, kph, parveke. Ihastuttava ja todella viihtyisä läpitalon kaksio! Asunto pintaremontoitu + kph uusittu 2012. Hoidettu yhtiö, LVIS-saneeraus alkaa 2015. Edull. hoitovastike! ET=E. Mh. 213.110 ?, vh. 217.000?. Orioninkatu 13-15 A. Tied. p. 050 366 9129. Kiinteistömaailma Vallila 1129100 46 m² Hakaniemi KT 2h, k, kph, lasit. parveke. Heti vapaa ylimmän krs:n putkiremontoitu kaksio puistonäkymin! Uusittu keittiö ja kph. Yhtiön isot remontit tehty. Bussi+ratikka 100 metrin päässä. ET=E. Mh. 225.000 ?. Violankatu 4. Tied. p. 050 366 9125. Kiinteistömaailma Vallila 1129600 42,3 m² OSTOTOIMEKSIANTO 1h+avokeittiö+alkovi+kph+varasto 5m². Uusi muuntokohde toimitilasta asunnoksi. Asunnon talotekniikka (putket ja sähköt) uusittu. Tästä eivät palvelut ja liikkuminen enää parane. Mh 280 000?. Viherniemenkatu 5 A. Sovi esittely! p.(09)7745050, 050 3866645. Kiinteistömaailma Hakaniemi. 1126792 Ostaja maksaa välityspalkkion, MYYJÄLLE EI KULUJA! Ostaja etsii lähinnä Kantakaupungin alueelta huonossa/tyydyttävässä kunnossa olevia kaiken kokoisia huoneistoja. Kiinteistömaailma Pasila 045-118 6225 tai 010-321 7900 www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Hakaniemi Kallion Kodit Oy LKV Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki p. (09) 774 5050 kallio@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Sörnäinen Kallion Kodit Oy LKV Hämeentie 37, 00500 Helsinki p. (09) 5860 2300 sornainen@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Vallila Excellence m2 Oy LKV Sturenkatu 29, 00510 Helsinki p. 010 622 3920 vallila@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Pasila Green Tower Oy Ratapihantie 6, 00520 Helsinki p. 010 321 7900 pasila@kiinteistomaailma.fi
• KALLIO LEHTI 2 ?MENETETYN KARJALAN KIERROS? KESÄ 2014 ERIKOISMATKA 26.-29.6.2014 MUKANA SODAN AJAN LAULUT kuvat ja ohjelma: www.tamros.fi/karjala 945? sis. ?kaikki? 040 500 6121 / Jouni jouni.putkonen@tamros.fi Raimo Laukka, laulu Pekka Pöllänen, harmonikka www.raimolaukka.fi HELSINKI - LAATOKAN JA KANNAKSEN KARJALA - HELSINKI mm. Menetetyn Karjalan muistojumalanpalvelus Terijoen kirkossa su 29.6.2014 (suomeksi) ESITTÄÄ: Runsaasti kauniita kevätkukkia edullisesti 5-10 ? Viipurin Kukka 60 paikkaa Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14 HUIPPUTARJOUS: MIESTEN HIUSTENLEIKKAUS 10? Tutustu tuntuviin tarjouksiimme! laui www.kauneuspause.fi NEWROZ Yhteystiedot: Viides linja 4, 00530 Hki 09 719988 jenni.pause@gmail.com Viikot 22-23 parturi parturi_sartashxana_halaq_araishga PENGERKATU 29, 044 7720004 ma-pe 10-21, la 10-20, su 12-18 Palvelemme myös pitkäperjantaina 18.4. klo 10-18 (mahd. pidempäänkin) Ravintola Lue netissä TULE, KOE JA IHASTU! ? Terassi avattu! A-oikeudet www.kalliolehti.fi > digilehti Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 MÄKIKUPLA 1 1- 0 2 la-s u 1 3 - 0 2 A - o ikeu a : a rk. n n i d o v A Stadin parhaat isot pizzat, et pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 TULE NAUTTIMAAN KESÄSTÄ KALLION PARHAIMMALLA TERASSILLE! Uusittu tapas- ja terassimenu. TORSTAISIN K*rvin afterwork klo 16:00-19:00: salaattibuffa juoman hinnalla K*rvin SUNNUNTAI BRUNSSI sunnuntaisin klo 11:00-15:00 DJ mukana luomassa fiilistä aina torstaista lauantaihin. Ulkomailmatapahtuma! Hämeentie 35 facebook.com/KRVIbaari A´la carte lista tarjolla normaalisti.
• Viikot 22-23 45. vuosikerta ? nro 11 K2S-arkkitehtien suunnittelema Hotelli Paasitorni palkittiin Kansainvälisen Wienerberger Brick Award 2014 tiiliarkkitehtuurikilpailun palkinnot jaettiin 8. toukokuuta Wienin Arkkitehtuurikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa Itävallassa. ??Kilpailussa jaettiin pääpalkinto sekä palkinnot viidessä eri kategoriassa. Lisäksi jaettiin kaksi Wienerberger -erikoispalkintoa. Pääpalkinnon vei Thaimaan Film Instituutti ja suomalainen Hotelli ja Kokouskeskus Paasitorni palkittiin erikoispalkinnolla hienosta ja luovasta tiiliarkkitehtuuristaan. Suomalaisarkkitehtien suunnittelema Hotelli ja Kokouskeskus Paasitorni palkittiin tiiliarkkitehtuurin Wienerberger Brick Award 14 erikoispalkinnolla 8. toukokuuta Wienin Arkkitehtuurikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa. Tämä ?Wienerberger Special Prize? meni kahdelle projektille, joissa tiiliä on käytetty erityisen luovalla tavalla osana hyvää arkkitehtuuria. Helsingissä työväentalon sisäpihalla sijaitsevan Hotelli ja Konferenssikeskus Paasitornin laajennusosan on suunnitellut Mikko Summasen, Niko Sirola ja Kimmo Lintula, Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Kohteen norsunluun valkoisista tiilistä pitsimäisesti muurattu julkisivu tekee katsojaan lähtemättömän vaikutuksen, totesi tuomaristo kohteesta. Hotelli Paasitornin muurattu julkisivu poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta, sillä sen muoto on lähes kauttaaltaan kaarevalinjainen. Myös itse muuraus on perinteistä muurausta vaativampi, johtuen pitsimäisestä muuraustavasta, jossa jokaisen tiilen välille muodostuu aukko. Julkisivun suunnittelu lähti liikkeelle pitsimäisen julkisivurakenteen toteutusmahdollisuuksien kartoituksesta niin arkkitehtoniset kuin rakenneteknisetkin vaatimukset huomioiden. Vaalea ?kustomoitu? tiili tuntui oikealta materiaalivalinnalta historialliseen kontekstiin ? perinteinen materiaali, mutta uusi ja raikas ilme, toteaa kohteen pääsuunnittelijana toiminut Mikko Summanen K2S arkkitehdeiltä. Itse tiili ?viilattiin? valmistajana toimineen Wienerbergerin kanssa halutunlaiseksi ja lopputulokseen ollaan tyytyväisiä, jatkaa Summanen. Muuratun julkisivun tekemisessä mietittiin jokainen yksityiskohta tarkasti, jopa ulkoseinään sijoittuva ovikin sai pintaansa pitsimäisen Anja Erämajasta Vuoden helsinkiläiskirjailija 2014 ??Helsingin kirjailijat ry on valinnut kirjailija Anja Erämajan Vuoden helsinkiläiskirjailijaksi. Erämaja on tuotannossaan, erityisesti viimeisimmässä proosarunokokoelmassaan Töölönlahti, kuvannut eloisasti ja uudella tavalla tuttuja mutta keskeisiä maisemia ja niiden merkitystä. Hän on lisäksi toiminut aktiivisesti pääkaupungin kulttuurielämässä kirjailijana, suomentajana, laulajana ja esiintyjänä. Anja Erämaja. Vuonna 1963 syntynyt Erämaja on kirjoittanut lisäksi mm. proosarunokokoelmat Laulajan paperit sekä Kuuluuko tämä teille, lastenkirjat Hilu, Hippu ja äiti Valtava sekä Lulu ja avaruuskoira ja libreton tanssiteokseen Lähiosoite. Erämaja palkittiin Helsingin kirjakroolin avajaisissa. Tunnustus jaettiin nyt ensimmäisen kerran muurauksen. Kohde on rakenteellisesti yksi vaativimpia muurauskohteita Suomessa ja muuraustavaltaan ainutlaatuinen tässä mittakaavassa toteutettuna. Valitetta- vasti arkkitehtuuriltaan kaunis tiilikohde jää monilta ohikulkijoilta huomaamatta, sillä se on rakennettu korttelin sisäpihalle, mikä asetti samalla myös monia lisähaasteita niin suunnittelulle kuin toteutuksellekin. Sivu 00 Ajankohtaista Nuorille avoin jalkapalloturnaus Helsingin jalkapallokentillä ??Kesäkuussa jokainen nuori pääsee pelaamaan futista vaikka joka päivä. Lähes kymmenellä kentällä pelattavaan Nuta Cup -jalkapalloturnaukseen osallistuminen on ilmaista eikä vaadi aiempaa harrastustaustaa. ? Halusimme tehdä turnauksesta matalan kynnyksen tapahtuman, johon kaikki nuoret voivat ottaa osaa taitotasosta tai varallisuudesta riippumatta. Peleihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, joten turnaukseen voi osallistua oman aikataulun ja innostuksen mukaan, Nuta Cupia koordinoiva Kristiina Rouhiainen Helsingin nuorisoasiainkeskuksesta kertoo. Jalkapalloa pelataan kesäkuussa joka arkipäivä kello 11?15 juhannusaattoa lukuun ottamatta. Päivät koostuvat peleistä ja erilaisista harjoituksista. Vetäjillä on vahva jalkapallotausta, joten heidän tuellaan jokainen pelaaja pääsee hiomaan taitojaan. Nuta Cupia pelataan kahdessa ikäryhmässä, 9?13-vuotiaissa ja 14?17-vuotiaissa. Tyttöja poikajoukkueita muodostetaan silloin, kun pelaajia on paljon. Jalkapalloturnaus huipentuu Sonera Stadiumilla pelattaviin finaaleihin 30.6. klo 12?17. Finaalipelien joukkueet muodostetaan turnauksen aikana alueittain 14?17-vuotiaiden ikäryhmästä. Sivu 20 Kalasatamaan ensimmäinen pysyvä julkinen taideteos ??Helsingin Kalasatamaan valmistuu kuvanveistäjä Timo Heinon teos Veteen piirretty viiva. Kaksitoista metriä korkea veistos koostuu hiilenmustasta kanootista ja siitä maahan kaareilevasta terästangosta. Pääasiassa paikkasidonnaisena tilataiteilijana tunnettu Heino on ottanut lähtökohdakseen teoksen ympäristön, sijainnin merellisyyden ja asuinyhteisön. Veistos muodostaa eräänlaisen visuaalisen soinnun ympäröivien rakennusten, kiilamaisen pihaalueen ja katutilan muodostamassa kokonaisuudessa. Kajakin muoto viittaa jo esihistoriallisena aikana käytettyyn merelliseen kulkuneuvoon, joka vuosituhantisen kehityksen myötä virtaviivaistuneena ja hitech-materiaaleista koostuvana päivittyy vauhdin ja lentämisen aikakauteen. Valoa heijastava, soljuileva terästanko symboloi kanootin jälkeensä jättämää, veden muodostamaa vanaa ? veteen piirrettyä viivaa. Veteen piirretty viiva on Helsingin kaupunginkanslian tilaama veistos ja se on ensimmäinen Kalasataman ympäristötaideprojektin mukainen hankin- ta. Hankkeen taideasiantuntijana on toiminut Helsingin taidemuseo. Capellan puistotien varteen sijoittuvan teoksen julkistaa keskiviikkona 21.5.2014 klo 18 Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula. Timo Heino (s. 1962, Tampere) kuuluu maamme eturivin kuvanveistäjiin. Hän on toteuttanut julkisia teoksia sekä Suomessa että ulkomailla. Heinon teoksia on useiden keskeisten taidemuseoiden kokoelmissa. Veteen piirretty viiva /on Heinon toinen pysyvä julkinen teos Helsingissä.
• KALLIO LEHTI 4 KALLIO LEHTI Viikot 22-23 ? Nro 11 Yritysten perustaminen vahvassa nousussa A lkuvuoden aikana yritysten perustaminen kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Tammi-maaliskuussa 2014 perustettiin uusyrityskeskusten avulla yhteensä 2040 uutta yritystä. Määrässä on nousua 9 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvua selittää lievästi lisääntynyt luottamus talouteen, kasvussa olevat sukupolvenvaihdostarpeet, sivutoimiyrittäjyyden kasvu sekä myös nuorten into perustaa yrityksiä erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakunnilla. Myönteisenä asiana voimme pitää myös sitä, että alueelliset uusyrityskeskukset raportoivat lisääntyneistä yrityskaupoista. Omistajanvaihdos saattaa usein olla yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle piristysruiske, mikä lähettää yrityksen kasvu-uralle, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari. Asiakaskäyntejä oli uusyrityskeskuksissa ja asiantuntijoiden luona 15 220 kertaa. Asiantuntijoiden käyttö nousi 12 prosenttia. Uusien asiakkaiden mää- rä oli 5077, lähes saman verran kuin vuonna 2013. Starttiraha- ja jatkostarttirahalausuntoja annettiin 1512 kappaletta eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Finnveran rahoituslausuntoja asiakkaiden ideoista annettiin yhteensä 259 kappaletta. Eniten uusia yrityksiä perustettiin palvelualalle. Toiseksi suosituin oli kauppa ja kolmantena teollisuus. Työttömien osuus asiakkaista nousi ollen nyt 26 % (23 %) asiakkaista. Uusyrityskeskusten asiakkaista 25 (25 %) prosentilla on yliopisto tai korkeakoulutason koulutus. Yrittäjäehdokkaista lähes puolet kuuluu ikäjakaumaltaan ryhmään 25-39 vuotta. Nuoria alle 25 vuotiaita asiakkaita oli 11 % (11 %) Naisten osuus asiakkaista oli 47 %. (47 %). Suomen uusyrityskeskukset ovat merkittävin aloittavien yrittäjien neuvontaverkosto niin määrien kuin vaikuttavuusselvitysten mukaan. Suomessa on 32 uusyrityskeskusta, ja verkosto toimii lähes 200 kunnan alueella. Kriittinen pyöräretki: Pyörätiet vihdoin Hämeentielle ??Toukokuun Kriittisellä pyöräretkellä pyöräilijät vaativat jälleen kerran pyöräteitä Hämeentielle. Yksisuuntaisten ja jalkakäytävästä ja ajoradasta erotettujen pyöräteiden rakentaminen Hämeentielle on tärkeimpiä pyöräilynedistämistoimia, joka Helsingissä pitää toteuttaa. Samalla autoliikennettä on siirrettävä muualle ja vapautettava Hämeentie paikalliselle elämälle, terasseille ja ihmisille. ? Hämeentiellä pyöräilijöiden pitää selviytyä erittäin vilkkaan autoliikenteen seassa. Urbaanilegendan mukaan pyöräily Hämeentiellä ruuhka-aikaan toimiikin hyvänä harjoituksena, mikäli on lähdössä pyöräilemään esimerkiksi Saigoniin, Bangkokiin tai Mumbaihin. Hämeentien jälkeen Aasian suurkaupungit ovat helppoja. Extreme-kokemusten tarjoamisen sijaan Hämeentie on saatava palvelemaan pyöräilijöitä turvallisena ja sujuvana väylänä, korostaa Helsingin Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Janne Nurminen. ? Paras liikenneratkaisu Hämeentien eteläiselle osuudelle on kolmitasopyörätie, jossa ajorata on alimpana, pyörätie siitä korotettuna ja jalkakäytävä edelleen pyörätiestä korotettuna. Näin eri liikennemuodot ovat selkeästi erillään toisistaan ja kaikkien liikkuminen helpottuu, kertoo liikenneinsinööri Niko Palo kaupunkisuunnitteluvirastosta. Tila pyörätielle saadaan ohjaamalla henkilöautoliikenteen läpiajo Sörnäisten rantatielle, joka on jo nyt virallinen autoliikenteen reitti Helsingin keskustaan. Kallion, Alppiharjun ja Vallilan kotitalouksista autottomia on yli 70 prosenttia. Päivittäin autolla ajaa yksi kymmenestä. Silti Kallion pääkadulla, Hämeentiellä, kulkee 20 000 autoa vuorokaudessa. ? Jos Hämeentien alkupää rakennettaisiin alueen asukkaiden ehdoilla, se voisi parhaimmillaan olla Kallion tärkein kauppa- ja kahvilakatu, jolla käveleminen on viihtyisää ja jonka varrella on miellyttävää asua. Leveillä jalkakäytävillä on tilaa kahviloiden terasseille kesäisin, toteaa Artturi Tilanterä Helsingin seudun Maan ystävistä. Kevan valtuuskunta valitsi Jukka Männistön Kevan toimitusjohtajaksi ??Kevan valtuuskunta valitsi 20. toukokuuta yksimielisesti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toimitusjohtajan, varatuomari Jukka Männistön Kevan toimitusjohtajaksi. Männistön on tarkoitus aloittaa virassa 14. elokuuta. Jukka Männistö toimii tällä hetkellä YTHS:n toimitusjohtajana. Hän on toiminut aiemmin Valviran ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylijohtajana, sosiaali- ja terveysministeriössä erityisasiantuntijana, Etelä-Savon sai- raanhoitopiirin johtajana ja Etelä-Savon Säästöpankissa useissa tehtävissä, muun muassa tulosvastuullisena johtajana. Männistö on toiminut työeläkeyhtiö Elon ja sen edeltäjien hallintoneuvostossa sekä ollut Eläketurvakeskuksen edustajistossa. Lisäksi hän on toiminut puheenjohtajana evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen talousvaliokunnassa, jossa on käsitelty myös eläkeasioita. Männistöllä on ja on ollut useita terveydenhuoltoalan lautakuntatehtäviä, seurakuntien hallintoelinten luottamustehtäviä sekä useita hallitusjäsenyyksiä. Koulutukseltaan Männistö on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Toimitusjohtaja vastaa Kevan hallituksen alaisena Kevan toiminnasta ja taloudesta ja hänen tukenaan on hänen johdollaan toimiva johtoryhmä. Keva huolehtii kuntaalan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Viikot 22-23 Yleisönosasto Ikäsyrjintä on tosiasiallinen ongelma ??Yhteiskunta ei voi toimia vain internetin varassa. Uuteen kännykkätekniikkaan vanhukset ovat tottuneet yllättävän hyvin, mutta verkko? ja älypuhelinsovellusten kanssa vain murto-osa on sinut. Pankkiasioita pitäisi voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin edelleenkin pankissa. Pelkästään internetissä toimiva neuvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös puhelinneuvontaa. Valtaosa vanhoista ihmisistä haluaisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta esteeksi tulee yhdyskuntarakenne, joka ei tue sitä. Kaupungin tulee kantaa vastuuta siitä, että sekä kunnalliset ja kaupalliset lähipalvelut säilyvät. Kotihoitoa tulee voida tarjota kaikille riittävästi. Tietoa ikäihmisten elämän riskeistä tarvitaan Monet vanhoista ihmisistä elävät yksin. Naisten pienemmät palkat ja lyhyemmät työurat johtavat tilanteeseen, jossa eläkkeellä ei tule toimeen. Yksinasumiseen ja köyhyyteen liittyy suuria terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä. Suomessa on noin miljoona yli 65-vuotiasta vanhusta, mutta tietoa eri-ikäisten vanhusten elämästä ei juurikaan ole saatavilla. Helsingin kaupungin tulee ottaa vastuu tiedonkeruusta helsinkiläisten ikäihmisten tilanteesta. Tietoa terveydestä, toimintakyvystä ja elämänhallinnasta tarvitaan laajan ja heterogeenisen vanhusväestön tarpeisiin vastaamiseksi. Sirpa Asko-Seljavaara puheenjohtaja Helsingin kaupungin vanhusneuvosto Marianne Laxén puheenjohtaja Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunta Miksi Kiitollisuuden velka kaikki niemennokkaan? Kiitollisuuden velkaa maksaa tahdoin, kun Israeliin työhön, nuorena lähdin. Paljon kuullut ja lukenut maasta olin oma kokemus ikkuant, avasi monet. ??Ensin Alppiharjusta siirrettiin Terveyskeskus Kallioon ja nyt Kalliosta on jo Laboratorio siirretty Kamppiin Vehon taloon, vaikka kyseistä aluetta väitetään Helsingin keskustaksi, niin itse näen sen niemennokaksi eikä ihme jos ihmiset stressaantuu, kun kaikki on samassa ahtaassa sumpussa! Helsinki leikkii suurkaupunkia ja siksi halutaan näyttää ulkomaalaisille, että täällä on mukamas paljon asukkaita, kun laboratoriossakin on isot jonot, mutta ei kerrota totuutta, että kuinka toisia laitoksia lopetetaan ja samalla ajetaan ihmiset työttömiksi sekä ostokyky alas ja sitten ollaan ihmeteltävinään, kun Suomi ajautuu LAMAAN! Lassi Tiittanen Vuosituhannet harhaillut, maansa löysi. Ajan täyttyessä, kuin tuhkasta, kotimaahansa palasi kansa! Hebrean kieli, kuin haudassa, uinunut ois, se jälleen, koko kansan kieleksi nousi. Pitkä, raskas tie oli, vainojen yöstä se nousi. Eri maista ja -kielistä tulleina, turvapaikan he maastaan löysi. Suuri kärsimys ja rakkaus yhdisti heitä. Malariasuot he pelloksi kuivas. Puun jokaisen yksitellen istuttivat. Kastelujärjestelmän uuden keksivät. Kuivan erämaan kukoistamaan saivat. Lapsensa mallikkaasti kasvattavat, maatansa puolustamaan opettavat, vanhukset arvon, oikean saavat. Demokratian toimiva siellä näin. Työtä jokainen kykynsä mukaan teki, ja tarvittavan kaiken jokainen sai. Israelin tieto-taito huippua on. Nobelin palkintoja se eniten saanut on! Israelin kautta Jumalasta tietää saimme. Hänen laupiaat kasvonsa, nähdä saimme. Käskyt, jotka Siinailta annettiin. Lainsäädännön pohjana vieläkin ovat, Itämaisen parhaaksi annettiin, vuosituhansia, hyviksi, havaittu ovat. Aino Elina Sirviö Poliittista realismia EU-parlamentin vaalit alkaa, poliitikot totuutta julistaa. Yhtä ja toista luvataan, parhaita tarinoita isketään. Jollain on sydän syrjällään, kapteenit laivansa jättää. Busseille kääntymisrajoituksia ?? Pohjoisesplanadin kivityö on edennyt vaiheeseen, jossa Pohjoisesplanadilla korjataan Unioninkadun risteyksen vasenta kaistaa. Työmaan kohdalla on käytössä yksi kaista. Kaistan kapeuden vuoksi linja-autot eivät voi kääntyä Unioninkadulta Pohjoisesplanadille. Unioninkadulta Pohjoisesplanadille aikovien linjaautojen tulee käyttää kiertotietä Havis Amandan patsaan ympäri kaupungintalon eteen, josta pääsee ajamaan Pohjoisesplanadia suoraan työmaan ohi. Järjestelyn arvioitu kesto on toukokuun loppuun asti. Totuutta on monenlaista, voisin tarinoita tarkistaa. Heille kysymyksiä lähettää, jäädä vastauksia oottamaan. Eipä tainnut viiksi vipattaa, eivätkä korvaansa lotkauttaa?! Vaalin jälkeen vielä tavataan, aioin lupauksista muistuttaa. Voitko lupauksesi lunastaa vai heitätkö tuuleen menemään? Miten on laita totuuden, käykö muisti pätkimään?! Poliitikko liukaskielinen osoittaa miten vastaus irtoaa: ? Laitan tikulla niitä silmään, jotka vielä vanhoja muistelee! Totuus on niin kallisarvoinen ja sitä on vähän muutoikin. Kuinka sellaista tuhlaisin ja joka paikkaan jakaisin?! Toivo Levanko
• KALLIO LEHTI Viikot 22-23 5 Vetoomus Kallion terveysaseman säilyttämisen puolesta ?? Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto suunnittelee eteläisen alueen perhekeskuksen pilotointia Kallion terveysaseman tiloissa v. 2014 tai 2015 aikana. Kallion terveysaseman henkilökunta haluaa tällä kirjelmällä esittää vetoomuksen Kallion terveysaseman toiminnan säilyttämiseksi nykyisissä tiloissaan toistaiseksi Kallion 41 000 asukkaan turvallisen ja laadukkaan hoidon turvaamiseksi. Haluamme myös tuoda suunnitelmaa seuraavat käytännön muutokset selkeämmin asukkaiden ja päättäjien tietoon. Lautakunnan on tarkoitus päättää pilotista jo 3.6.2014. Perhekeskuspilotista on tiedotettu väestölle niukasti, harhaanjohtavasti ja myöhään. Pilotin toimivuudesta ei ole mitään varmuutta eikä sen kustannustai terveysvaikuttavuudesta ole tietoa. Todellisia suunnitelmia neuvolapalveluiden siirtymisestä ja Kallion terveysaseman lopettamisesta ei ole esitelty julkisuudessa lainkaan. Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston nettisivujen palveluverkkoesittely on hyvin ylimalkainen. Sivuston nettikysely on vaikeasti löydettävissä eikä tavoita suurinta osaa väestöstä vaan tarjoaa ainoastaan nimellisen mahdollisuuden kuulla ja tulla kuulluksi. Helsingin Sanomat (19.4.2014) uutisoi kaupungin suunnitelmaksi, että Kallion terveysasemaa saatetaan ehdottaa yhtenä vaihtoehtona perhekeskuksen sijoituspaikaksi. Muita sijaintiehdotuksia ei kuitenkaan ole esitetty ja käytännön järjestelyt Kallion terveysaseman muuntamiseksi perhekeskukseksi ovat jo henkilökunnan ja väestön tietämättä olleet käynnissä. Myös henkilökunnalle tiedottaminen on ollut hyvin puutteellista. Aikaa ja tilaisuuksia mielipiteiden kuulemiseen on järjestetty liian vähän ja suunnitelmista on tiedotettu välikäsien kautta. Kallion terveysasema on suosittu, helposti saavutettavissa ja asiakasmäärämme on helsinkiläisten valinnanvapauden myötä kasvanut tasaisesti, koska toimintaamme ollaan tyytyväisiä. Terveysaseman toimintaa on viime vuosina kehitetty systemaattisesti moniammatillisessa viitekehyksessä. Työyhteisö on toimiva. Lääkäritilanne on hyvä. Nuoret lääkärit ovat hakeutuneet vakituisiin virkoihin hyvän esimiestyön ja korvaamattoman tutorointija ohjaustoiminnan vuoksi. Sijaisia on saatu jopa yli tarpeen ja rekrytointia on tehty myös muille terveysasemille. Perhekeskuspilotissa Viiskulman, Töölön, Vallilan ja Lauttasaaren neuvoloiden toiminta keskitettäisiin kokonaisuudessaan Kallioon ja näin myös noin 14 000 neuvola-asiakkaan asiointimatkat pitenisivät ja vaikeutuisivat. Eikö juuri neuvolatoiminta tulisi säilyttää kaupungin strategian mukaisena asukkaille luvattuna lähipalveluna? Vain pieni osa neuvoloiden asiakkaista on sosiaalisen tuen tarpeessa ja hyötyisi perhekeskuksesta. Eikö kaupungin palvelustrategian mukaista olisi jalkauttaa erityistyöntekijät asiakkaan luo eikä toisinpäin? Nykyään suurin osa lapsiperheistä saa perheen terveysasiat hoidettua kokonaan terveysasemilla, jatkossa lapsiperheiden näkökulmasta toiminta hajautuisi. Perhekeskuspilotin seurauksena Kallion terveysaseman toiminta hajotettaisiin Töölön, Viiskulman, Vallilan ja Lauttasaaren terveysasemille. Alppiharjun asukkaita uhkaa toistamiseen lähiterveysaseman menetys. Hajautus vaarantaa pitkäaikaiset hoitosuhteet ja potilasturvallisuuden. Aiempaa pidemmät ja julkisilla kulkuvälineillä osin hankalasti kuljettavat välimatkat vaikeuttavat erityisesti huonosti liikkuvien potilaiden kuten vanhusten ja vammaisten hoitoon hakeutumista. Saattajan kanssa asioivat potilaat kärsivät. Kallion alueella asuu runsaasti päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Alueelle on sijoitettu runsaasti asuntoloita ja lähes puolet kaupungin tuetun asumisen tarpeessa olevista. Nämä moniongelmaiset asukkaat tarvitsevat lähellä sijaitsevan, tutun terveysaseman ja erityisesti hyötyisivät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön kehittämisestä ja sosiaalipalvelujen läheisyydestä. Päihdeongelmaisten hoitoon hakeutumisen hankaloituminen ja sen myötä hoidon viivästyminen johtaa usein ongelmien pahenemiseen. Paljon ongelmia aiheuttavaa rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttöä on Kallion terveysasemalla aktiivisesti saatu karsittua ? asukkaiden siirtyessä uusille terveysasemille ongelma voi uudelleen pahentua. Kuljetuskustannukset, päivystys- ja sairaalakustannukset nousevat. Kallion terveysaseman hoitopaikakseen valinneille terveysaseman lopettaminen olisi suuri pettymys. Toimivan työyhteisön hajottaminen neljään eri työpisteeseen on kohtuutonta ja potilasvirtojen ohjaaminen turvallisesti useisiin hoitopaikkoihin ei tule olemaan helppoa. Muut jatkos- sa Kallion asukkaita hoitavat eteläisen alueen terveysasemat kuormittuisivat huomattavasti ja vajaan 200 000 helsinkiläisen hoidon saatavuus huononisi siten entisestään. Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että perhekeskuspilotin tulee alkaa v. 2014 loppuun mennessä. Onko tiloja perhekeskukselle etsittykään vakavasti niiltä alueilta, joissa perhekeskuksesta hyötyviä lapsiperheitä on enemmän kuin Kalliossa? Perhekeskus ei tarvitse terveysasemalle suunniteltuja erityistiloja kuten toimenpidehuoneet, ensihoitohuoneet ja haavanhoitohuoneet. Aikataulullisesti perhekeskuspilotti on epärealistinen. Aikaa suunnitelmien tekoon ja toteuttamiseen on liian vähän. Ilmeisesti on päätetty, että Kallion terveysaseman toiminta siirtyy joka tapauksessa Kalasatamaan v. 2017/2018. Henkilökunnan ja koko toiminnan hajottaminen nyt ja suurien muutosten toteuttaminen uudelleen jo muutaman vuoden kuluttua on kohtuutonta. Hoidon jatkuvuus ja turvallisuus kärsivät. Myös tuleva valtakunnallinen sote- uudistus saattaa tuoda lähivuosina isojakin muutoksia tullessaan. Toiminnan siirrot aiheuttavat huomattavia lisäkustannuksia ja toiminnan tehon heikkenemistä uusiin toimintamalleihin sopeutumisen aikana. Helsingin terveysasemilla on viime vuosina toteutettu useita merkittäviä toimintatapauudistuksia kuten työparimalli, listamalli, takaisinsoittojärjestelmä ja väestön valinnanvapaus. Juuri toteutumassa oleva Kallion terveysaseman laboratorion lakkauttaminen vaatii sekin henkilökunnalta uusien toimintamallien kehittämistä ja on pitkällinen hoitoa hankaloittava muutosprosessi asukkaille. Nyt on suunnitteilla taas suuri toiminnanmuutos ? missä ovat pitkäjänteinen johtaminen ja työntekijöiden työrauha? Kallion terveysaseman henkilökunta tekee joka päivä parhaansa 41 000 helsinkiläisen hoitamiseksi ja auttamiseksi. Teemme työtämme suuren paineen alla mutta hyvässä yhteishengessä ja laadukkaasti. Toivomme hartaasti, että päättäjät kohdistaisivat rajalliset resurssit toiminnan kannalta ennalta-arvaamattomien ja osan meistä mielestä turhilta tuntuvien uudistusten sijaan välttämättömän ja olemassa olevan toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen, jotta voisimme tehdä jatkossa työmme entistä paremmin. Kallion terveysaseman Teatterikorkeakoulun publiikin jatkobileet Pirittassa 30.5. ??Perjantaina 30.5. Teatterikorkeakoululaiset juhlivat Pirittassa alkaen kello 20. Keittiömme sulkeutuu tämän vuoksi kello 19.30. Vitriinituotteet myynnis- sä koko illan. Sisäänpääsy kello 20 jälkeen Teatterikorkeakoulun opiskelijoille 2? ja muille 5?. Illan aikana esiintymäs- sä SOFA sekä Lauri Mikkola Duo. Tanssia siivittää DJ. hajottamisen uhka on ollut shokki henkilökunnalle heikentäen työmotivaatiota ja työhön sitoutumista. Useat eri ammattiryhmien työntekijät suunnittelevat hakevansa töitä muualta ylempien tahojen johtamistapaan pettyneenä, jos pilotti toteutetaan saamiemme tietojen mukaisena - työntekijöiden näkemyksistä välittämättä ja kaupunkilaisten perusterveydenhoidolle haittaa aiheuttavana. Kallion terveysaseman vakituisista lääkäreistä yli puolet harkitsee työnantajan vaihtamista pilotin toteutuessa. Syntyvä henkilökuntavaje hankaloittaisi jatkossa Kallion asukkaiden tilannetta entisestään. Perhekeskuskokeilu ei saa vaarantaa 41 000 helsinkiläisen perusterveydenhuoltoa ja tuhota pitkäaikaisin ponnistuksin toimivaksi ja laadukkaaksi kehitettyä Kallion terveysasemaa! Helsingissä 7.5.2014 Aziz Alimy, lääkäri Tom Andersson, lääkintävahtimestari Marjut Antikainen, lähihoitaja Raili Ekqvist, lähihoitaja Terhi Hartikka, lääkäri Jaana Helin, perushoitaja Johanna Huttunen, lääkäri Marja Iiskola, perushoitaja Kaj Jansson, lääkäri Anne Jokinen, perushoitaja Marjut Jokinen, terveydenhoitaja Anne Kaijasilta, ylilääkäri Noora Kaila, terveydenhoitaja Arto Kaltiainen, psykiatrinen sairaanhoitaja/päihdetyöntekijä Emmi Keskinen, lääkäri Marja Kinnari, terveydenhoitaja Marjut Koikkalainen, terveydenhoitaja Maija Kola, terveydenhoitaja Antti Kontturi, lääkäri Maija Korhonen, psykiatrinen sairaanhoitaja Katja Kotkavaara, lääkäri Katarina Kuusela, lääkäri Viktoria Kähäri, terveydenhoitaja Tuuli Lehtivuori, lääkäri Katariina Mattila, lääkäri Ari Nakari, psykiatrinen sairaanhoitaja Johanna Nokelainen, lääkäri Alma Nöges, terveydenhoitaja Hanna Parviainen, sairaanhoitaja Tuija Peltonen, lääkäri Nina Pyy, osastonhoitaja Jonna Rissanen, lääkäri Liisa Saarenmaa, lääkäri Haisha Saifi, terveydenhoitaja Jaana Saukkonen, terveydenhoitaja Outi Seppälä, lääkäri Riikka-Maria Teittinen, terveydenhoitaja Noora Tiili, lääkäri Saara Valjento, lääkäri Tiina Vihattula, sairaanhoitaja Sirpa Virtamo, terveydenhoitaja Sinikka Ylisirniö, lääkäri KOLUMNI Energiasyöpöt ??Jokaisella on varmasti tuttava tai ystävä piirissään ihmisiä, jotka ovat oikeita energiasyöppöjä. Hänet tunnistaa jo ilmeestä. Se on jo valmiiksi kärsivä ? on niin paljon, paljon huolia eikä kukaan oikein ymmärrä miten paljon pitää tehdä töitä! Kun sitten kysyy, ?mitä sinulle kuuluu?. Vastauksena on huolien ryöppy. Kun sitten varovasti yrittää kysyä, voisitko hiukan keventää taakkaasi, ilme kertoo, että ?mahtaakohan siitä olla hyötyä??. Omissa tuttavissani tunnistan varsinaisesti vain yhden todellisen energiasyöpön. Näin vuosien myötä huomaan, että vaistomaisesti kierrän hänet kaukaa tai jos kohtaamme, yritän vain kuunnella ja olla läsnä. Mutta sellainen toisen tilanteen myötäeläminen on jäänyt pois. Se ei tunnu olevan tarpeellista. Se on hukkaan heitettyä energiaa. Olen huomannut, että tällainen olotila muuttaa ihmissuhdetta. Nyt juttelemme vain niitä näitä, mahdollisimman keveitä asioita. Tapaamisen jälkimaku on ontto. Mihin on jäänyt toisen ihmisen läsnäolon ravitsevuus, ilo ja voima? Metrossa joskus kehittelen mielessäni, miten voisin lähestyä nuoria tyttöjä, joiden kielenkäyttö on aivan kauheaa, pelkkiä valkuisia sanoja kirosanoilla höystettyinä. Ajattelen, josko uskaltaisin todeta heille, että noin nuorten ja hyvännäköisten tyttöjen kielenkäyttö syö heidän viehätysvoimaansa ja voisivatko he korjata sitä. Meistä tulee aikanaan äitejä ja vaikutusvalta lapsiin on aina miehiä suurempi ja siihen kannattaisi jo nuorena oppia. Vaikkei se miestenkään kielenkäyttö näistä v-sanoista rikastu ja kaunistu. Toistaiseksi tämä kasvatustehtäväni uinuu vain mielessäni odottaen rohkaisuja. Mielelläni kierrän kaukaa tai istun mahdollisimman kauaksi pariskunnista, jotka sättivät tai huutavat toisilleen rumasti ja halventavasti. Niistä puheista kuultaa läpi pettymysten runsaus ja toisen halveksimisen ja alistamisen tarve, ettei sitä kestä kuunnella tai katsella. Siihen ei myöskään tee mieli sekaantua. Hiljaa mielessään sitä vain ajattelee, miten nämäkin loukkaukset joskus anteeksi annetaan tai unohdetaan? Onko se mahdollista ja millaisin jäljin? Mutta sitten elävä elämä ympärillä antaa myös voimia. Sellaisia voimia, jotka kantavat pitkään ja pitävät meidät herkkinä. Muistan kun astuin ratikkaan Pasilasta. Seuraavalta pysäkiltä viereeni istui pitkään putkessa pysynyt mies. Hän istui siinä hiljaa itsekseen mutisten. Ratikassa oli myös useita, selvästi ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä. Olivat kai tulossa messuilta. Mäkelänkadun pysäkiltä ratikkaan tuli iäkäs nainen, jolle arabialaisen näköinen mies tarjosi paikkaansa. Onneksi nainen otti tarjouksen vastaan ja istuutui. Mutta tämä ei ilahduttanut vieruskaveriani. Hän sitä paheksumaan ? mitä nämäkin täällä tekevät, meidän verorahojamme syömässä ja työpaikkoja viemässä jne. Ratikkaan levisi poissaolemisen tunnelma ? ihmiset katselivat ikkunasta ulos aivan kuin eivät kuulisi tai näkisi mitään. Paikan tarjon- Maija Anttila. nut mies huomasi selvästi, että hänestä puhuttiin, vaikkei kieltä ymmärtänytkään. Hän vaikutti hämmentyneeltä. Hän oli käyttäytynyt oman kulttuurinsa mukaisesti ? iäkkäitä kunnioitetaan. Aikani tätä vieruskaverini, aika kuuluvalla äänellä kertomaa paheksuntaa kuunneltuani kysyin, ?mikä sinua nyt tämän nuoren miehen käytöksessä pännii? Hänhän antoi paikkansa iäkkäälle naiselle? Sinäkin olisit sen voinut tehdä, muttet tehnyt. Minusta hän oli kohtelias ja sitä pitää arvostaa.? Vieruskaverini aivan kuin heräsi ja katsoi minua ? mitähän tuo akka horisee? Kysyin uudestaan, mikä ulkomaalaisissa pännii? ?No, kun olen Karjalan poikia. Sodan käyneet miehet ovat tämän isänmaan meille lunastaneet, ei tänne tarvitse muiden tulla sosiaalietujamme nauttimaan?. Tästä alkoi keskustelumme, mitä ratikka yleisö tuntui seuraavan ja mikä loppui Kurvin pysäkille, kun vieruskaverini poistui, vaikka olisi selvästi halunnut jatkaa juttua. Minulle jäi asiasta kuitenkin hyvä ja voimaantunut tunne, olin puuttunut asiaan, en ollut hyväksynyt epäoikeudenmukaista puhetta ja herättänyt ehkä muitakin ajattelemaan, että kaikilla meillä pitää olla velvollisuus puuttua lähimmäistämme loukkaavaan käytökseen. Maija Anttila
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 22 Ma 26.5. Minna, Vilma, Vilhelmiina, Miina, Mimmi Ti 27.5. Ritva Ke 28.5. Alma To 29.5. Helatorstai. Oiva, Oliver, Olivia, Oivi Pe 30.5. Pasi La 31.5. Helka, Helga Su 1.6. Teemu, Nikodemus Viikko 23 Ma 2.6. Venla Ti 3.6. Orvokki, Viola Ke 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Toivo To 5.6. Sulevi Pe 6.6. Kustaa, Kyösti, Kustavi La 7.6. Suvi, Roope, Robert Su 8.6. Salomon, Salomo Sun Europalt? on oppi ottaminen / Jos elämähän Euroopassa jäät. A.Oksanen (1826-89) Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 12-17, 28.5. klo 9-13, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 arki-illan ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 29.5. klo 10 Helatorstain messu ja aikuiskonfir- maatio. Partti, Sariola, Gripentrog. La 31.5. klo 17 Karmeliittamessu. Antti Kruus. Klo 18 Mietiskelymessu. Past. Mauri Nieminen. Su 1.6. klo 10 Suvivirren sunnuntain messu. Hurmerinta, Mattsson, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 2.6. klo 19 Helsingin urkukesän konsertti, Tomi Satomaa. Ke 4.6. klo 13 Kesäkahvila Kappelisalissa. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna arkisin klo 10-16, ke klo 12-16. To 29.5. klo 16 Helatorstain messu. Partti, HakkariOhmero, Gripentrog, lukija Harri Linna. Viikot 22-23 La 31.5. Brunssi. H. 15 e/aik. Kattaukset klo 11 ja 13. Ilm. filip.muhonen@evl. fi. Klo 17 Sateenkaarimessu. Partti. Su 1.6. klo 16 Suvivirren sunnuntain messu. Lindfors, Partti. Kirkkokahvit. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkossa Pe 30.5 klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 1.6. klo 11 Unkarinkielinen messu. Klo13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Klo 15 Suomen kielen perustason kurssi kiinankielisille & teetilaisuus. Toimintaa muualla To 29.5. klo 16-20 Sobernaut party. Koko perheen päihteetön tapahtuma. Kalliolan Setlementtitalo, Sturenkatu 11. Lisätiedot www.kalliola.fi Ke 4.6. klo 17 Miesten retki Santahaminaan. Historiaa ja sotkun munkkikahvit. Kokoontuminen klo 16.30 Herttoniemen metroasemalla, bussin 86 laiturilla. Ilm. on pakollinen ennen 29.5. ilkka.sariola@evl.fi, 044 2779568 tai em.minkkkinen@jippii. fi, 044 2963701. Kurssit ja ryhmät Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611. Kesän kurssiesite ilmestyy toukokuun lopussa. www. helsinginseurakunnat.fi/kallio/. Esite pyydettäessä kotiin. Hoitava ääni- kurssi la 7.6. Mustasaari. Tutustumme äänen kiehtovaan maailmaan rentouttavien, hiljaisten äänien sekä virkistävien voimaäänien avulla. Hinta 55 e sis. laivamatka, lounas/kahvi. Ohj. laulupedagogi Pia Skibdahl Diakonialeiri 11.-15.8. Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule nauttimaan luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta. Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. Hinta 120 ?. Ilmoittautumiset 27.6. mennessä virastoon p. 09 2340 3600. Sunnuntaiksi Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella jarkko.soini@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Jarkko Soinille numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Helatorstai on Kristuksen taivaaseenastumisen juhla ??Kristinuskosta tuli hyväksytty uskonto Rooman valtakunnassa vuonna 313. Yksi varhaisista uuden uskon edistäjistä sen tiellä kohti valtionuskontoa (v. 380) oli keisari Konstantinus Suuren äiti Helena. Hän matkusti Pyhään maahan 320-luvulla ja halusi tietää, missä Jeesus oli syntynyt, kuollut ja mistä noussut taivaaseen. Jokaiselle osoitetulle paikalle hän rakennutti kirkon. Taivaaseenastumisen kirkko rakennettiin Öljymäelle, Jerusalemiin. Siihen Dumari ja Spuget Huvila -telttaan ??Dumari ja Spuget saapuu Helsingin juhlaviikkojen Huvila-telttaan sunnuntaina 17.8. kesän ainoalle Helsingin keikalleen. Mukana soittaa puhallinsektio Blosarit, joka tuo tuulahduksen New Orleans -henkeä Tuomari Nurmion Kallion kaduilta ammenta- Koko kesä Kalliossa jo kolmannen kerran ??Kolmannen kerran järjestettävä Koko kesä Kalliossa on Koko Jazz Clubin kesäkonserttien sarja. Koko kesä Kalliossa tuo yhteen koko kansan rakastamat artistit sekä talon oman orkesterin, Koko Jazz Orchestran, jonka ytimen muodostavat vibrafonisti Arttu Takalo, basisti Timo Hirvonen sekä rumpali Jussi Lehtonen. Koko Jazz Orchestra sovittaa jokaisen artistin tuotannon helmiä maustaen ne jazzilla. Luvassa on uniikkeja tulkintoja ja ainutlaatuista tunnelmaa intiimissä klu- biympäristössä. Kesän 2014 artistivieraina ovat ansioituneet konkarit ja koko kansan valovoimaiset suosikkiartistit Pave Maijanen, Arja Saijonmaa, Tapani Kansa, Pepe Willberg ja Paula Koivuniemi sekä nuorempaa polvea edustavat Zarkus Poussa ja Tuure Kilpeläinen. Ja teatterissa kun ollaan, mukana ovat myös niin teatterin kuin musiikin parissa sujuvasti sukkuloivat artistit Olavi Uusivirta ja Laura Malmivaara. Oman mausteensa soppaan hämmentävät omalle tyylilleen us- liittyy helatorstain sanoma, josta Luukas kirjoittaa Jeesuksen sanoneen näin: ?Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää. ?Kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään.? (ks. Apt. 1: 1-11) Puhe taivaaseenastumisesta ja pilvestä herättää ihmetystä, turhaan. Pilvi viittaa Raamatun symbolikielessä Jumalan toimintaan ja läsnäoloon. kolliset Kauko Röyhkä ja Severi Pyysalo. Koko kesä Kalliossa artistit 2014 to 29.5. Zarkus Poussa to 5.6. Tuure Kilpeläinen to 26.6. Pave Maijanen to 17.7. Olavi Uusivirta to 24.7. Arja Saijonmaa to 31.7. Kauko Röyhkä ja Severi Pyysalo to 7.8. Tapani Kansa to 14.8. Laura Malmivaara to 21.8. Pepe Willberg to 28.8. Paula Koivuniemi Ovet avataan konsertteihin aina klo 20. Soittoaika klo 21. viin kappaleisiin. Dumari ja Spuget -yhtyeen musiikki kumpuaa 1950- ja 60-luvun stadilaisesta elämästä. Teksteissä kukkivat Kallion kulmien tarinat ja tragikoomiset kohtalot. Dumari ja Spuget & Blosarit esittävät Huvilassa mm. ?Bailaa!?-levyn materiaalia. Dumaria ja Spugeja lämmittelee Pietarin spektaakkeli, helmikuussa ensilevynsä julkaissut vahvaa kulttimainetta nauttiva trio. Taivaaseenastuminen puolestaan muistuttaa, että 40 päivän aikana koetut Jeesuksen ilmestymiset loppuivat nyt. Jos joku tänä päivänä kertoo Jeesuksen ilmestyneen hänelle, häntä on syytä katsoa hitaasti. Helatorstain sanoma muistuttaa, että Jeesus jätti meidät helatorstaina lopullisesti ajallisin silmin nähtävässä muodossa. Jumala otti hänet luokseen taivaaseen, jota ei voida eikä ole tarvis lokalisoida sen tarkemmin. Jeesus yksinkertaisesti siirtyi tuonpuoleisuuteen ais- tiemme tavoittamattomiin. Helatorstaita on virallisesti vietetty 300-luvulta lähtien. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen, tänä vuonna 29.5. Sen sanoma sisältää lupauksen Pyhän Hengen vuodatuksesta, mikä sitten toteutui helluntaina, joka on kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Tuo Henki merkitsee ?taivaaseen nousseen?, elävän Kristuksen läsnäoloa meissä. Wille Riekkinen emerituspiispa Mielenterveyden ongelmat suurin työkyvyttömyyden syy ??Pekka Sauri puhui Mielenterveyden keskusliiton liittokokouksessa Kuopiossa. Hän toimi liiton puheenjohtajana vuodesta 2005. Aloittaessani Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana yhdeksän vuotta sitten asetin tavoitteekseni mielenterveyden nostamisen somaattisen terveyden rinnalle yleisessä tietoisuudessa ja terveydenhuollossa. Ainakin yhdellä mittarilla arvioituna tavoite on toteutunut: mielentervey- den ongelmat ovat selvästi suurin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Tukija liikuntaelinten sairaudet ovat jääneet kauas jälkeen. Itsemurhien määrä sen sijaan on vuodesta 1990 pudonnut noin 40 prosentilla. Nimenomaan miesten itsemurhat ovat vähentyneet. ? Pekka Sauri puhui Mielenterveyden keskusliiton liittokokouksessa Kuopiossa. Hän toimi puheenjohtajana vuodesta 2005 eikä enää asettunut ehdolle. Finlandia -taloon uusi terassi ??Finlandia-talo on valmis vastaanottamaan kesän uudella Finlandia-terassillaan. Terassille odotetaan kaupunkilaisia ja matkailijoita, jotka haluavat nauttia kesäpäivästä puistomaisessa ympäristössä lähellä keskustaa. Talon edustalla Mannerheimintien puoleisella sivulla sijaitseva terassi on auki elokuun loppuun asti arkisin klo 11?19 (säävaraus). ? Finlandia-terassi on kaupungin yksi viihtyisimmistä paikoista nauttia kesästä. Aurinko paistaa talon tälle puolelle koko päivän ja puistomaisen avara ympäristö luo rauhaa. Pahimmalta porotukselta tai pikkupisaroilta suojaavat talon lippa ja aurinkovarjot, kertoo Finlandia-ravintolan ravintolapäällikkö Terhi Mustonen. 150-paikkainen kesäterassi tarjoaa tuotteita sekä janoon että pieneen nälkään. Terassilla voi poiketa kevyellä lounaalla, nauttia kesästä kongressin tai työpäivän jälkeen ja vaikkapa hakea virvokkeita Töölönlahden kierroksella. Mustonen uumoilee erilaisten kahvien ja kuplivien juo- mien nousevan kävijöiden suosioon. Makean nälkään hän suosittelee vohvelia jäätelöllä ja mansikoilla. Kahvikupposen lisäksi ravintolapäällikkö ehdottaa piipahdusta sisälle Finlandia-taloon, jossa järjestään säännöllisiä talo-opastuksia. ? Finlandia-talo ja terassi ovat auki kaikille kaupunkilaisille. Tervetuloa nauttimaan kesästä, herkuista ja hyvistä juomista rauhalliselle paikalle keskustan välittömään läheisyyteen. Finlandia-talon sisätiloissa sijaitseva Cafe Veranda on kesätauolla 20.6.?3.8.
• KALLIO LEHTI Viikot 22-23 7 Hannes Markkula 70 vuotta: Hannes, Hannu, Linnunlaulu ja Villa Kivi ??Aloitan kirjailija Hannes Markkulan muisteluni lyhyesti kulttuuriravintola Kosmoksen ajoilta. Aivan vahtimestaria myöten, jota hän huomioi aina sopivan runsaasti ja herrasmiesmäisesti. Oli ilo päästä seuraamaan kuinka Hannes Markkula pienin liikkein ja nyanssein hienotunteisesti rakensi kulttuurillista seurusteluhetkeä sellaisille, joita hän arvosti ja halusi kanssaan yhteistyöhön. Kaikki alkoi päivämäärän hakemisella ja pöytävarauksen tilaamisella hyvissä ajoin. Kirjailija ja täydellinen herrasmies Hannes Markkula ei jättänyt mitään sattuman varaan. Kun asiaan ryhdyttiin, piti seremonioiden mennä juuri niin kuin hän halusi vierastaan tai vieraitaan viihdyttää. Ravintoloitsija oli Hannesta ja hänen vieraitaan vastassa, ohjasi valmiiksi katettuun loosiin. Vieraiden istumapaikatkin on tarkasti mietitty. Helsingin kirjailijat ? Helsingfors författare ry:n puheenjohtajaksi vuonna 1994 valittu kirjailija sai vieraineen ruokalistat ja sitten keskustelun lomassa nautittiin pitkä lounas alkupaloineen ja jälkiruokineen. Suomen eturivin rikostoimittajana ja kirjailijana tunnemme Hannes Mark- kulan ja hänen tuotantonsa varsin hyvin, mutta korkeakulttuuria edustavana herrasmiehenä hänet hyvin harva tuntee, jos ei ole sattunut kuulumaan samoihin piireihin. Kirjailija Olli Hakkarainen, Ossi-poikamme kummi, ehdotti, että pyytäisin toimittajaa ja rikosromaanien kirjoittajaa Hannes Markkulaa Helsingin kirjailijat ? Helsingfors författare ry:n jäseneksi ja Olli ehdotti myös, että Hanneksesta yhdistys saa pitkään yhdistystä ja säätiötä johtaneen, jo liiallisiin luottamustehtäviin väsyneen Jouni Apajalahden tilalle hyvän puheenjohtajan, että kaksikielinen yhdistys ja sen arvovalta säilyisivät. Kun Hannes Markkula valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi, oli selvää, että hänet valittiin myöhemmin Kivi-talo Säätiön johtokuntaan, koska Helsingin kirjailijoilla on siellä eniten paikkoja. Se johtuu siitä, että Helsingin kaupunki lahjoitti oman hallituspaikkansa yhdistykselle motiivilla, että kirjailijatalo pysyisi helsinkiläisten hallinnassa tukevammin. Ne, jotka tuntevat Hannes Markkulan toimintatyylin yhdistysasioissa tietävät, että silloin alkoi tapahtua. Kirjailijatalo kauniin kesäisenä Töölönlahden rannalla. Hannes Markkula puhumassa Kivi-talo Säätiön ensimmäisen puheenjohtajan, rovasti Jouni Apajalahden, muistotilaisuudessa. Sain kunnian olla myös hänen sihteerinään, joka oli jatkoa edellisen pj:n rovasti ja kirjailija Jouni Apajalahden aikaiselle sihteeriydelle. Aleksis Kiven päivänä 1990 kirjailijatalo Villa Kiveksi vihitty Töölönlahden rannalla kauneimmalla paikalla loistava valkoinen huvila alkoi saada arvolleen sopivia tilaisuuksia varsinkin Jounin ja Hanneksen aikoina. Hannes antoi minulle valtuudet perustaa Lukupiirin kautta kirjailija Maila Talvion aikojen, tosin nykyaikaan muunneltuna. Totta kai ensimmäiseksi vieraaksi kutsuttiin silloinen painosten kuningas kirjailija Kalle Päätalo. Helsingin Sanomat huomioi tilaisuuden komeasti kokonaisella sivulla, jossa miljoonapainosten kuninkaan paksut arvokkaat kirjat ylettyivät mestaria kainaloon saakka. Näin oli kulttuuripiireissä viihdekirjailijaksi luokiteltu kirjailija vapautettu pannasta ja nostettu kaunokirjailijoiden joukkoon. Pohjoisen savotoilta ahkeraksi kirjailijaksi tekeytynyt mies oli saanut hovikelpoisuu- Kansallisbaletin suosittu kesäkiertue kiertää jälleen Suomessa Innostuneen vastaanoton jo useana kesänä saanut Kansallisbaletin kesäkiertue jatkuu jälleen tänä kesänä yhteistyössä Danske Bankin kanssa. Kansallisbaletti suuntaa kiertueelle Suomeen 20 tanssijan voimin touko-kesäkuussa. Esitykset alkavat helatorstaina 29.5. ??Helsingissä ja jatkuvat ympäri Suomen 3.?12.6. Tämän kauden uutuutena näyttämöillä nähdään myös paikallisten tanssiopistojen opiskelijoita omissa ohjelmanumeroissaan. Kiertueen ohjelmistossa nähdään katkelmia suosituimmista baleteista, kuten Pähkinänsärkijästä ja Hiirikuninkaasta, Lumikuningattaresta, Don Quijotesta ja Bajadeerista. Lisäksi kiertu- eella on luvassa katkelma Jorma Uotisen ikimuistoisesta koreografiasta Ballet Pathétique. Ohjelmassa on myös monipuolinen valikoima Kansallisbaletin tanssijoiden omia teoksia, koreografeina Emrecan Tanis, Teemu Tainio, Jouka Valkama ja Anna Sariola. Osa näistä teoksista saa kantaesityksensä kesäkiertueella. Kesäkiertueen esitykset nähdään aiempien vuosien tapaan kaupunkien keskustoissa ulkoilmanäyttämöillä, ja tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Esityksissä on säävaraus. Lahden esitykset ovat muista kaupungeista poiketen sisätiloissa, Sibeliustalossa. Lahden esitysten maksuttomat liput ovat jaossa Sibeliustalossa tiistaina 10.6. klo 15 alkaen, muihin esityksiin ei tarvitse lippua. Helsingin ja Kuopion esitykset ovat saaneet uudet tapahtumapaikat, sillä Helsingin esitys nähdään Musiikkitalon naapurissa Kansalaistorilla ja Kuopion esitys Kauppatorilla. Kuopion esitys on osa Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtumaa. Kansallisbaletin kesäkiertue 2014 To 29.5. klo 18 Helsinki, Kansalaistori Ti 3.6. klo 18 Oulu, Rotuaarin lava Ke 4.6. klo 18 Vaasa, Kauppatori To 5.6. klo 18 Turku, Varvintori Pe 6.6. klo 18 Tampere, Laikunlava Ti 10.6. klo 17 ja klo 19 Lahti, Sibeliustalo - Lahden esitysten maksuttomat liput ovat jaossa Sibeliustalossa ti 10.6. klo 15 alkaen Ke 11.6. klo 18 Jyväskylä, Lounaispuiston lava To 12.6. klo 11 Kuopio, Kauppatori den kirjailijoiden ja kulttuuriväen piirissä. Yleisölle avoimen tilaisuuden avasi ylipormestari Kari Rahkamo, Villa Kiven alakerran salin esiintymispaikka oli täynnä tv- ja radiomiehiä, joten runsas yleisö joutui osin värjöttelemään ulkona. Yksi korkeakulttuurillinen kirjallisuustapahtuma, Lukupiiri, oli avattu vuonna 1995 yhdessä johtokunnan ja Hanneksen kanssa. Hannes Markkula ei ollut tuolloin vielä Säätiön pj. mutta oli hallituksessa ja Helsingin kirjailijat ry:n pj:nä mukana myötävaikuttamassa asioihin. Siksi on syytä mainita hänet jo tässä vaiheessa. Aikaisemmin yleisölle avoin kirjallisuustapahtuma Runoklubi Kai Niemisen myötävaikutuksella oli perustettu melkein talon avajaisten jälkeen. Voin vakuuttaa, että Hannes Markkulan kuten omakin työ kirjailijatalo Villa Kivessä ei ollut ruusuilla tanssimista. Joka puolelta tuli henkisiä puukkoja mitä yllättävimmiltä tahoilta ja aikoina, jolloin ei olisi osannut edes odottaa. Ihmeellistä on kulttuuriväen kateus, se on syvää ja raastavaa, koska kirjalliset älyniekat ovat saaneet lahjat tuoda esille myös negatiiviset asiat viimeisen päälle. Narsismi oli huipussaan ja olemalla vastapeluria taitavampi saattoi yhteistyökuvioissa päästä hämmästyttävän pitkälle. Hannes Markkulaa ja minua se masensi suunnattomasti, koska pääasiassa talkootyönä tehtiin korkeakulttuuria Töölönlahden rannalla ja yritettiin pelastaa arvohuvilat parhaalla mahdollisella tavalla. Hannes nimittäin oli niitä harvinaisuuksia, johon kateus ei yltänyt ja osittain voisin sanoa itsestäni samaa. Varsinkin kun Villa Kivi oli kysymyksessä. Vahvasta vastarinnasta huolimatta tavoitteemme oli taata 14 kirjailijalle täydellinen työrauha vuokrahuoneissaan, jotka kirjailijatalo heti alusta alkaen heille järjesti. Ja siinä onnistuimme ja se oli paras julkilausumaton kiitos työstämme. Taloon asettuivat heti alkuaan kirjoittamaan maamme eturivin kirjailijoita; Aarni Krohn, Eira Stenberg Marja-Leena Mikkola, Orvokki Autio, Pekka Lounela, Harry forsblom, Hannu Salama, Arto Melleri, Markku Envall, ym. Yhdistysasioissa Hannes Markkula oli pistämätön. Hän hallitsi ja osasi tulkita siihen kuuluvat lait ja velvoitteet. Voitte olla varmoja, että juuri niihin ns. vihollisleirissä yritettiin vaikuttaa, mutta kerta toisensa jälkeen pieleen meni. Siksi minunkin oli turvallinen olla sihteerinä miehelle, joka ei laittanut nimeä alle, ennen kuin asiat olivat oikein kirjatut. Vuonna 1998 Hannes Markkula valittiin arvovaltaisen Kivi-talo säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja minut säätiön vt. asiamieheksi. Helsingin kirjailijat ? Helsingfors författare ry;n puheenjohtajana hän oli vuosina 1994-2000. Markkula valittiin myös Uudenmaan Taidetoimikunnan jäseneksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi, jossa hän teki myös merkittävää työtä kirjailijoiden ja helsinkiläisten taiteilijoiden hyväksi. Kauniit palkitsemistilaisuudet pidettiin pääosin Villa Kivessä. Hannes Markkula oli mukana taistelemassa Töölönlahden alueen säilymisen puolesta, johon antoi mittavan panoksensa juuri Villa Kiven arvovalta ja Hanneksen vankka ote, jossa takana oli vielä voimavarana maan suurimman lehden arvovaltakin. Huviloiden säilyminen, rantapolun estäminen luonnonvaraiselta kallioiselta rannalta, uuden sillan rakentaminen ratojen yli ja tiealueen kaiteiden vaihto puisista alumiinisiksi, ym. monenlaista asiaa Hannes Markkula joutui käymään läpi Kivi-talo Säätiön ja Helsingin kirjailijoiden puheenjohtajana. Kaksi-kolme kertaa Villa Kivi oli tilanteessa, että suuret keväiset ja syksyiset tulvat märänsivät talon pohjakerroksia. Markkulan valppaus ja taito neuvotella Helsingin kaupungin ja Kulttuuriministeriön kanssa estivät isommat ongelmat myös sillä sektorilla. Myös ystäväni isännöitijä Veikko Helin tuli avuksi pahimmilla hetkillä. Luulen, että harva tiesi Ilta-Sanomien uutispäällikön, rikostoimittaja Markkulan tällaisista töistä, jotka hän teki sivutöinään, joista korkeitaan Hannes ja minä saimme pieniä kulukorvauksia yötä päivää ja kaiken vapaa-ajan suunnilleen vaativasta työstämme. Mutta se oli sen arvois- ta, siitä olimme yhtä mieltä aina. Ei ollut pienintäkään epäilystäkään! Työn nautinnon näki vierailijoiden ilmeistä ja heidän kunnioittavasta suhtautumisestaan kokemaansa ympärillään. 1900-luvun asukkaat ja heidän vieraansa Jooseppi Mikkola, Maila Talvio, Ilmari Kianto, Juhani Aho, Jean Sibelius, Aino Ackte, Risto Orko, Aksel Kallen-Galela, Tyko Sallinen, Tyyni Tuulio-Talgren saattoivat olla tyytyväisiä, 2000-luvun kirjailijatalo jäi hyvässä kunnossa jatkajien käsiin Hanneksen jäljiltä. Ehkä eriskummallista oli Töölönlahtea kokonaisuudessaan ajatellen se, että 140 vuoden aikana lukuisat maailmankuulut arkkitehdit tekivät mahtipontisia suunnitelmiaan alueen hyväksi, mutta kukan heistä ei onnistunut mittavine suunnitelmineen. Kerta toisensa jälkeen he saivat kaupunkilaisilta rukkaset, Aaltoa ja hänen suurta Suomi-aveueta myöten! Mikään ei toteutunut paitsi Finlandiatalo, jonka Hanneksen kanssa totesimme Töölönlahden rannalle sopivaksi. Saimme olla panemassa alulle jotain ainutlaatuista Helsingin sydämeen tai kuten monet sanovat kulkiessaan huviloiden ohi tai istuessaan rannalla, Helsingin keuhkot ovat kohdillaan, joita oli ihana tulla hengittämään. Samalla sai vierailla vanhassa korkeakulttuurin kehdossa ja aistia entisaikojen kirjailijoiden ja taiteilijoiden kuin myös tavallisten ihmisten elämää, kun puitteet oli säilytetty. Suomen eturivin rikostoimittajana ja kirjailijana siis tunnemme Hannes Markkulan ja hänen tuotantonsa varsin hyvin, mutta korkeakulttuuria edustavana herrasmiehenä hänet hyvin harva tuntee. Jos ei ole sattunut olemaan samoissa piireissä. Nyt ainakin tiedätte ehkä hieman enemmän tästä monien tekojen miehestä. Kohottakaamme malja yhdelle arvostamalleni kulttuuripersoonallisuudelle, ja kirjailijatalo Villa Kiven, jonka eteen hän on antanut kaikkensa, sekä Helsingin kirjailijoiden hyvälle hengelle, Hannes Markkulalle hänen 70-vuotispäivänään 20.5. ja toivotetaan lisää pitkää ikää! Teksti ja kuvat: Hannu Hirvikoski
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 22-23 HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia, protetiikka ja esteettinen hoito Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa. Ilmainen proteesien tarkastus! Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617) HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Karhupuiston Hammaspalvelu Oy Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Agricolankatu 9, 00530 Helsinki Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 ? Uudet proteesit ? Pohjaukset ? Korjaukset KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA Laminaatit, paikat, kruunut- jopa saman päivän aikana Helmikuun ajanHinnasto: ilmainen www.albin.fi konsultaatio ja hinta-arvio Hinnasto: www.albin.fi Kaikukadun Hammaslääkärit ? Kruunu-, silta- ja keinojuuri- protetiikka KARI HIRVONEN hammaslääkäri KARI IKONEN erikoishammasteknikko hammasteknikkomestari ? 710 883, 710 588 J-P MARJORANTA vuoden erikoishammasteknikko hammastekniikan opettaja ? 044 5566010 Särkypäivystys arkisin Kaikukatu 2 (Hämeentie 11) P. 753 3484 Hammaslääkäriasema MAINIO JOOGAPAIKKA MYÖS KESÄLLÄ (09) 7745 770 Hämeentie 7, 00530 Helsinki Facebook ? www.albin.fi Keskustan raitiovaunuja bussipysäkkejä kunnostetaan ??Helsingin keskusta-alueen raitiovaunu- ja bussipysäkkien kunnostustyöt alkavat tällä viikolla. Pysäkit ovat muuten normaaliin tapaan käytössä, mutta kulloinkin kunnostettava pysäkkikatos suljetaan ja sen lähelle sijoitetaan väliaikainen pysäkkitolppa. Kunnostustyön aikana pysäkki suojataan erillisellä suoja-aidalla. Pysäkkikatosten sähköiset aikataulunäytöt eivät ole toiminnassa töiden aikana. Yhden pysäkin kunnostustyö kestää muutamasta tunnista pariin kolmeen päivään, riippuen kunnostustyön laajuudesta. Vilkkaimmilla keskustan pysäkeillä työt pyritään tekemään öiseen aikaan. Pysäkkikatosten ilme siistiytyy, kun katoksia maalataan ja laseja, penkkejä, otsalistoja ja mainoslaatikoita uusitaan. Kunnostettavia pysäkkejä on kaikkiaan 150 kappaletta. Pysäkkien kunnostustyöt kestävät kesän ajan. Kunnostustöistä vastaa ulkomainosyritys JCDecaux. mm. HATHAA: klassista, dynaamista, lempeää, vinyasa-, raja-, seniori- ja YIN-joogaa, miehille, naisillle, kaikille ammattitaidolla ja 40-vuoden kokemuksella. Hämeentie 19 www.joogahuone.fi Tapettitalo Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. (09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 2000 mallia heti varastossa. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja. Runsaasti alennustapetteja. 197 4 Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 ILMAISIA KONSERTTEJA LÄPI KESÄN Tuomiokirkossa su 1.6. ? 24.8. Kallion kirkossa ma 2.6. ? 25.8. ke 4.6./11.6./18.6./25.6. Vanhassa kirkossa Johanneksenkirkossa ke 2.7./9.7./16.7./23.7./30.7. Tuomiokirkon kryptassa ke 6.8./13.8./20.8. Mikael Agricolan kirkossa ti 19. ja to 21.8. Avajaiskonsertti Tuomiokirkossa su 1.6. klo 20 Konsertteihin on vapaa pääsy Iltakonserttien ohjelma 7 ? Ohjelmapassi kesän kaikkiin konsertteihin 40 ? w w w . u r k u k e s a . f i HELSINGIN URKU KESÄ HELSINGFORS ORGEL SOMMAR HELSINKI ORGAN SUMMER
• KALLIO LEHTI Viikot 22-23 9 K2S-arkkitehtien suunnittelema Hotelli Paasitorni palkittiin Jatkoa sivulta 3 Toinen erikoispalkinnon voittajista oli Kroatian Pulassa sijaitseva arkkitehti Andrija Rusan suunnittelema rapattupintainen toimistotalo House of Light. Brick Award 2014 pääpalkinnon vei Thaimaan Nakhon Pathomissa sijaitsevaa Kantanan Filmi ja Animaatio Instituutti, jonka on suunnitellut Bangkok Project Studio. Voittoisan koulutuskeskuksen rakentamiseen on käytetty yli 600 000 käsin lyötyä tiiltä. Single family house eli pientalosarjan voiton vei arkkitehti Jon Lin suunnittelema Kiinan Shaanxin maakuntaan rakennettu mahdollisimman omavarainen pientalo, joka edustaa samalla ns. ?lifestyle? arkkitehtuuria. Public Use eli julkisten rakennusten kategoriassa voiton vei arkkitehtitoimisto LRO Lederer Ragnarsdóttir Oein Saksaan suunnittelema Ravensburgin taidemuseo, jossa on hyödynnetty läheisen luostarin purkutiiliä. Public Re-Use -kategorian voitti Belgian Kortrijkissa sijaitseva Buda Art Centre. Kyseessä on kategoria, jossa vanha julkinen rakennus oli muutettu toiminnallisesti uuteen käyttöön. Studio 51N4E arkkitehtitoimiston Budan saarelle suunnittelemassa kohteessa vanha tekstiilitehtaan värjäämö oli muutettu kulttuuripalveluja tarjoavaksi keskukseksi. Urban Infil eli urbaanissa täydennysrakentamisen sarjassa palkittiin vanhan teurastamon paikalle rakennettu Sol89 arkkitehtitoimiston suunnittelema kokkikoulu, joka sijaitsee Espanjassa lähellä Cadizin kaupunkia. Muista suomalaisten suunnittelemista kohteista parhaiten menestyi Rudanko + Kankkunen Arkkitehtien Kambodzhaan suunnittelema Sra Pun ammattikoulu, joka oli valittu viidenkymmenen palkintoehdokkaan joukkoon ja joka pääsi myös maailman tiiliarkkitehtuurivalioita esittelevään BRICK14? -kirjaan. Kansainväliset arkkitehtuurikriitikot sekä arkkitehtuuriin erikoistuneet toimittajat olivat asettaneet ehdolle yli 300 tiiliarkkitehtuurikohdetta 26 eri maasta. Finalistit eli viisikymmentä parasta sekä voittajat eri kategorioissa (Single family house, Public Re-Use, Urban Infill ja Special solution with brick) valitsi kansainvälinen arkkitehtiraati, jossa toimivat mm. arkkitehtuurin Prizker -palkinnolla viime vuonna palkittu Wang Shu Kiinasta, arkkitehdit Vera Yanovshtchinsky Hollannista, Ewa Kury?owicz Puolasta sekä Pavol Panv ák Slovakiasta. Kilpailu on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 2004 alkaen. ?Näen ilolla standardien ja rakentamisen suunnan kohti kestävämpää kehitystä ja myös kierrätystä, mikä oli hyvän arkkitehtuurin ohella nähtävissä myös palkituissa kohteissa?, lausui Heimo Scheuch, Wienerberger AG:n pääjohtaja palkintojenjakotilaisuudessa. Mielestäni kohteet, jotka on rakennettu kierrätetyistä tiilistä, ovat erityisen inspiroivia ja kertovat myös tiilen kestävyydestä ja pitkästä elinkaaresta. Tilaisuuden yhteydessä julkistettu BRICK14?-tiiliarkkitehtuurikirja esittelee sekä palkitut että palkintoehdokkaina olleet kohteet yksityiskohtaisesti. Korkeatasoisilla valokuvilla varustetun tiiliarkkitehtuuriteoksen on kustantanut arvostettu kustannusosakeyhtiö Callwey. Kotirintaman naiset ? Sota-ajan radiohitit Musiikkiteatteri Kapsäkki Hämeentie 68, 00550 Helsinki www.kapsakki.fi ??Laulajat Ira Kaspi ja Reetta Ristimäki sekä pianisti Eliina Mäkiranta ovat koonneet lauluillan vuoden 1944 radiohiteistä. Vuosi 2014 on jatkosodan päättymisen, Pariisin vapautuksen ja Normandian maihinnousun juhlavuosi. Kaikkia eurooppalaisia koskettaneella sodalla oli monet kasvot. Paitsi sotilaiden, se oli myös kotirintamalla eläneiden naisten, äitien, vaimojen ja tyttöystävien sota. Kotirintaman radiohitit palaa sota-ajan tunnelmiin kotirintamalla musiikin, lehtileikkeiden ja kir- jeiden välityksellä. Käsikirjoituksen on tehnyt Reetta Ristimäki. Vuoden 1944 listahittejä olivat mm. Kodin kynttilät, Hymyillen, Väliaikainen, Pieni sydän ja Siks? oon mä suruinen sekä Salaisuuden kertoa mä voisin. Kansainvälisiä hittejä olivat mm. As Time Goes By, We?ll meet again, Bei mir bist du schön ja La Vie en Rose. Vihollisrintamien molemmin puolin yhteisiä hittejäkin syntyi esimerkkinä Lili Marleen. Aikakauden suosituimpia artisteja olivat mm. Valtosen sisa- rusten lauluyhtye Harmony Sisters Suomessa, Vera Lynn Britanniassa, Edith Piaf Ranskassa, Marlene Dietrich USA:ssa ja Zarah Leander Saksassa. Esityksessä kuullaan lauluja suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi ja myös jiddishin kielellä. Esiintyjät: Ira Kaspi (laulu), Reetta Ristimäki (laulu), Eliina Mäkiranta (piano) Esityspäivät: ke 21.05. klo 19.00 to 22.05. klo 19.00 Liput Kapsäkistä: 25 ?, Liput Lippupisteestä alk. 27,50 ? Kapsäkin lipunmyynti: 09 260 0907, liput@kapsakki.fi Taiteen keinoin historiaa todeksi syntymämatkalla Karjalassa ??Kaksi karjalaisjuurista ?toisen polven evakkotaiteilijaa? ovat tehneet omintakeisen matkan sukujensa syntysijoille. Matkan kuvista koottu näyttely on kiertänyt talvella Lappeenrannassa, keväällä ollut esillä Vantaalla, Tikkurilassa. Nyt Roinda-ajelus näyttely on Helsingissä, Vallilan kirjastossa 5. ? 30.5 galleria Kajavassa. ? Olemme taiteilijoita ja toista evakkopolvea. Iän myötä olemme havainneet, että rajantakaisista karjalaisista sukujuurista on vaiettu ja onpa niitä häpeiltykin. Lapsina emme perineet luonnollisia suvun taustoja, konkreettisia paikkoja, mistä olla lähtöisin. Meillä oli juurettomuuden tunne, sukusiteet olivat katkenneet, historia oli mennyt poikki, Eila Hämäläinen ja Saila Puranen kertovat. ? Normisuomalaisuus ei tuntunut istuvan meihin. Oli vaikea kuulua mihinkään ryhmään tunnistamatta syytä. Marginaaliryhmiin kuuluminen ja taiteilijaksi tuleminen ovat osaksi seurausta tästä. Näyttelyn otsikko Roinda-ajelus on karjalan kieltä, varsinaiskarjalaa, ja tarkoittaa syntymämatkaa. ? Vuoden 2011 kesällä teimme yhteisen matkan vanhempiemme kotiseuduille sekä isien rintamalinjoille. Molemmat olimme jo aiemmin (vuosina 1996 ja 2009) käyneet vanhempiemme syntymäsijoilla, jolloin ensimmäisen toiviomatkan päällimmäinen kokemus oli syvä liikutus. ? Yhteisellä toisella matkalla vanhempien jalanjäljillä (Helsinki ?Vaalimaa ? Viipuri ? Terijoki ? Rautu ? Käkisalmi ? Lahdenpohja ? Sortavala ? Suojärvi ? Petroskoi ? Prääsä ? Aunus ? Vitele ? Pitkäranta ? Sortavala ? Värtsilä ? Parikkala ? Helsinki) kadonnutta aikaa etsimässä pyrittiin löytämään sukujen täsmällisiä, autenttisia paikkoja sekä jäsentämään ja sisäistämään nähtyä, koettua ja kuultuja tarinoita. Teemana on ollut yleensä toisen maailmansodan pakolaisuuden periytyminen sukupolvelta toiselle, sukujuurien etsintä ja vanhempien tarinoiden jäljittäminen sekä kulttuuristen törmäysten ymmärtäminen. ? Matkalla otimme valokuvia vanhempien kadonneen historian tapahtumista ja tilanteista, joiden dokumentit ovat muuttuneet tunnistamattomiksi, tuhoutuneet tai jääneet jonnekin elämänmittaisen evakkomatkan varrelle. Hämäläinen ja Puranen kuvasivat valokuvaperformanssit autenttisilla paikoilla nykyisessä Venäjän Karjalassa, pukeutuneena aikakauden vaatetukseen ja kasvoillaan vanhempien valokuvista valmistetut naamiot. ? Näin konkreettisesti eläytymällä vanhempien tarinoihin elimme historiaa todeksi. Näyttelyn kuvat ovat subjektiivisia tulkintoja vanhempiemme elämästä. ? Rinnakkaiskuvina on esillä SA-kuva-arkiston (Suomen Armeijan kuva-arkiston) sotakuvaajien mustavalkoisia valokuvia lähes samoilta paikoilta talvi- ja jatkosodassa. Näiden kuvaparien kautta näyttelylle tulee lisää historiallista syvyyttä. Roinda-ajelus-kuvat asettuvat ikään kuin dialogiin SA-kuvien kanssa. Yhdessä kuvat haastavat katsojan vuoropuheluun kolmanneksi, Eila Hämäläinen toteaa. Roinda-ajelus ? toisen evakkopolven syntymämatka ?valokuvanäyttelyn toisella tekijällä Eila Hämäläisellä on sukujuurensa äidin puolelta Suojärven Kuikkaniemessä. Isä oli syntyisin Kiihtelysvaarasta, mutta hänkin oli muuttanut 20-luvun lopulla Suojärvelle, missä vanhemmat aikoinaan myös tapasivat. Eila Hämäläinen kuuluu pääkaupunkiseudun suojärveläisseuraan, on harrastanut sukututkimusta viitisentoista vuotta. Tällä hetkellä karjalankielen, varsinaiskarjalan opiskelu on lähellä sydäntä. Ortodoksina hän on myös kiinnostunut ikoninmaalauksesta maalaten yhden ikonin vuodessa läheisilleen. Lisäksi hän on kehitellyt huopaikonin, huovutusmenetelmällä valmistetun tekstiili-ikonin ja on pitänyt niistä myös näyttelyitä. Taidepedagogi ja kuvataiteilija Eila Hämäläinen on opiskellut sekä Taideteollisessa korkeakoulussa että Lahden Muotoiluinstituutissa ja myös työskennellyt eri pituisia ajanjaksoja molemmissa taiteen opinahjoissa. Omimpia taiteenlajeja ovat akvarelli- ja akryylimaalaus, installaatiot sekä naamiot ja valokuvakollaasit ? Joskus 2000-luvun alussa luonnostelin sukutaulua, jota pidin esillä perehtyäkseni suureen sukuuni. Luonnos alkoi vähitellen ikään kuin elää omaa elämäänsä. Sen epäselvät ja tuntemattomat kohdat hahmottuivat hiljalleen ja selvisivät kuin itsestään. ? Sukututkimuksen yllätysmies oli vuonna 1847 syntynyt isoisoisä Vaslei Rötsä ,died?oi, jota on dokumentoitu valokuvassa, filmillä ja kirjallisesti. Hän myös esiintyy varhaisimmassa etnografisessa filmissä Häiden vietto Karjalan runomailla vuodelta 1920 samoin kuin tyttärentyttärensä eli tuolloin 13-vuotias äitini Anastasia Tertsunen. Viimeisten lampuotien saadessa vuonna 1922 takaisin omat maansa Karjalassa, Vaslein tiedetään lausuneen: ?Brander sanoi: nagra, nagra ja mie huima nagroin.? Taidettiin heitä lampuoteja kuitenkin hieman huijata näissäkin maanluovutusasioissa. Sekä valokuvan että elävän kuvan kautta isoisoisä on hypähtänyt kansakunnan kaapin päälle ja edustanut tavallista kansanmiestä vuosisadan alun itäisessä Suomessa. Kerkiäväisenä miehenä Rötsän pappa ehti nettiin ennen kuin itse ehdin aloittaa sukututkimusta kunnolla, Eila Hämäläinen kertoo äidinpuoleisesta isopapastaan. ? Kuikkaniemessä on asuttu 1500-luvulta saakka, jolloin savuja on ollut viisi. Esi-isiä on merkitty kirjoihin 1630-luvulta asti ja Tertsuset olivat viljelleet maata Kuikkaniemessä yli yhdentoista sukupolven ajan. Matvej Jemeljan poika asettui Kuikkaniemeen ja Akim Laurentin poika taas Leppäniemeen. Rötsä-Purkuset ovat tämän Akimin jälkeläisiä ja näitä sukupolvia on yhdeksän. Netin kautta olen tutustunut muutamiin sukututkimuksesta innostuneisiin toisen ja kolmannen polven serkuksiin. Ja Genissähän on kattava yli 70 000 suojärveläisen sukutiedostot valmiiksi suomennettuina ja asialle omistautuneiden sukututkijoiden toimittama hyvä verkkoaineisto, joka laajenee koko ajan. ? Valokuvauksesta olen aikoinaan käynyt jonkun peruskurssin ja osallistunut jopa yhteisnäyttelyyn. Tämä Roinda-ajelus, syntymämatka päivitti meikäläisenkin digikauteen. Uusista tekniikoista sanotaan, että ne ovat omahyväisiä ja itseriittoisia. Sisältö jää jotenkin vajaaksi ja muodosta tuleekin se viesti. Kuvaaminen alkaa helppoudessaan olla tuollainen jokamiehen oikeus ja moni asia mietityttääkin. Esimerkiksi tekijänoikeudellisesti, kenelle se oikeus itse asiassa kuuluu, kuvan suunnittelijalle vaiko napin painajalle, Eila Hämäläinen pohdiskelee.
• KALLIO LEHTI 10 Viikot 22-23 Uusi Amos Andersonin taidemuseo rakennetaan Lasipalatsin yhteyteen ??Uuden Amos Andersonin taidemuseon rakentaminen Helsingin ydinkeskustaan Lasipalatsin yhteyteen on varmistunut. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona 21. toukokuuta yksimielisesti hankkeen edellyttämän kiinteistöyhtiön perustamisen. Uuden taidemuseon rakentamisen ja sen toiminnan rahoittaa Amos Andersonin museon toiminnasta vastaava yhdistys Konstsamfundet. Museon on määrä valmistua Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Lasipalatsin pohjoisosa ja elokuvateatteri Bio Rex tulevat osaksi uutta museota. Uudet näyttelytilat rakennetaan Lasipalatsin aukion alle. Samalla koko Lasipalatsi peruskorjataan. ? Haluan kiittää Helsingin kaupunkia hyvästä yhteistyöstä ja nopeasta päätöksenteosta. Kaupungin ydinkeskustaan rakennetaan uusi merkittävä museo, ja Lasipalatsi ympäristöineen elävöityy entisestään. Uskon, että tuomme jatkossa paljon iloa kaupunkilaisille ja Helsingissä vieraileville?, Amos Andersonin taidemuseon johtaja Kai Kartio toteaa. Helsingin kaupunki ja Konstsamfundet perustavat kiinteistöyhtiön, jonka hallintaan Lasipalatsi ja museon uudet tilat siirtyvät. Helsingin kaupunginhallitus puolsi jo aiemmin yksimielisesti valtuuston keskiviikkona hyväksymää ratkaisua. Uuden taidemuseon tilojen ja Lasipalatsin peruskorjauksen yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyy välittömästi. Lisätietoja aikataulusta ja toteutuksesta kerrotaan kesän aikana. ? Keskitymme nyt talon ja toiminnan suunnitteluun. Ennen rakennustöiden aloittamista tarvitsemme suunnitelmat, asianmukaiset luvat ja kaavamuutoksen, joka on jo pantu vireille. Kaikkiaan uuden taidemuseon suunnittelu ja rakentaminen kestävät arviolta kolme vuotta. Tavoitteena on avata museo Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017.? Museon rakentamisen ja ylläpidon rahoittaa Konstsamfundet, jonka varat tulevat yhdistyksen oman toiminnan tuotoista ja tarvittavista rahoitusjärjestelyistä. Yhdistyksen perusti liikemies ja taiteen tukija Amos Anderson (1878? 1961) vuonna 1940. Museo yhdistää Lasipalatsin vanhat tilat aukion alle rakennettaviin uusiin tiloihin. Maan alle tulee noin 2 500 neliömetriä näyttelytiloja ja työpajoja. Maanalaisen uudisrakennuksen pinta-ala on yhteensä runsaat 6 000 neliötä. Lasipalatsin aukio säilyy, ja siitä tehdään entistä elävämpi. Suojellun Lasipalatsin ulkonäkö ja toiminnot, kuten katutason liiketilat, säilyvät myös pääosin ennallaan. Uuden taidemuseon kävijätavoite on 100 000 kävijää vuodessa. Amos Andersonin taidemuseo luopuu nykyisistä tiloistaan uuden museon valmistuessa, mutta Amos Andersonin kotimuseo jää Helsingin Yrjönkadulle. UUSI AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEO UUSI taidemuseo rakennetaan Helsingin Lasipalatsiin ja Lasipalatsin aukion alle. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Museon maanpäälliset tilat Museon pääsisäänkäynti on Mannerheimintien puolella. Elokuvateatteri Bio Rex aulatiloineen tulee osaksi museota. Tavoitteena on, että uusi, kulttuuriyhdistys Konstsamfundetin rahoittama ja ylläpitämä museo voidaan avata vuonna 2017. Kävijätavoite on 100 000 vierasta vuodessa. 2. 1. Bio Rex Sisäänkäynti MannERhEiMinTiE Lasipalatsi 3. 4. Uud 5. Tekn et n äytt iset Lasipalatsin aukio elyti tilat lat ja va rasto Museon maanalaiset tilat 1. kerros: näyttelytiloja ja työpajoja noin 2 500 neliömetriä. SiMonkaTu 6. Toimisto Suojellun Lasipalatsin ulkonäkö ja toiminnot, kuten katutason liiketilat, säilyvät museosta huolimatta ennallaan. Toimistotilat tulevat rakennuksen eteläsiipeen. 2. kerros: tekniset tilat ja varasto. Maanalaisen uudisrakennuksen pinta-ala yhteensä on runsaat 6 000 neliötä. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Puhutteleva kirjauutuus Helsingin Kirjamessujen kolumnisti 2014 on Salla Simukka ??Kirjailija Salla Simukka kirjoittaa tänä vuonna kolumneja Helsingin Kirjamessuille. Oma kolumnisti valittiin kirjamessuille nyt kuudennen kerran. Aikaisemmin kolumneja ovat kirjoittaneet kirjailijat Reidar Palmgren, Juha Itkonen, Riikka Pulkkinen, Jari Tervo ja Leena Lehtolainen. Helsingin Kirjamessuilla panostetaan vuosi vuodelta enemmän nuorten lukemiseen. Simukka on suosittu nuortenkirjailija, jonka Lumikki-trilogiasta on solmittu käännössopimukset 43 maahan. ?Kun puhutaan nuorten lukemisesta, tehdään monesti se virhe, että kuvitellaan nuoret yhdeksi, yhtenäiseksi joukoksi, jonka lukutottumuksista voi sanoa jotain yleispätevää, vaikka nuoret ovat lukijoina aivan yhtä monenlaisia kuin me aikuisetkin. Paras tapa varmistaa se, että nuoret lukevat nyt ja jatkossakin on pitää huolta siitä, että meillä on tarjota heille monipuolista, laadukasta, kiinnostavaa ja mukaansa tempaavaa kirjallisuutta mahdollisimman laaja-alaisesti?, sanoo Simukka. Salla Simukka (s. 1981) on Tampereella syntynyt kirjailija ja suomentaja. Hän on opiskellut pääaineenaan pohjoismaista filologiaa Turun yliopistossa. Simukka kirjoittaa kirja-arvioita Helsingin Sanomiin, Hämeen Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen sekä toimittaa nuorten kirjallisuuslehti LUKUfiilistä. Lisäksi hän on mukana käsikirjoittamassa TV2:n Uusi päivä -sarjaa. Tammikuussa 2013 Salla Simukka sai Topelius-pal- kinnon vuoden 2012 parhaasta nuortenkirjasta kahdesta teoksestaan Jäljellä (Tammi 2012) ja Toisaalla (Tammi 2012). Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi kansainvälisen menestyksen saavuttaneen   Lumikki-trilogian ensimmäisen osan Punainen kuin veri ja toisen osan Valkoinen kuin lumi  2013. Trilogian kolmas trilleri Musta kuin eebenpuu ilmestyi keväällä 2014. Helsingin Kirjamessut 23. - 26.10.2014 Messukeskus, Helsinki www.helsinginkirjamessut.fi #kirjamessut Lisätietoja: Messukeskus, tiedottaja Teija Armanto, puh. 050 376 0804, teija. armanto@messukeskus.com ??Ralf Söderholmin kirja Ihmeitä (Breakwater Oy) on mielenkiintoinen ja persoonallinen kannanotto moniin ihmisiä aikojen saatossa kiinnostaneisiin kysymyksiin elämästä, olemassaolosta ja sen tarkoituksesta, ihmisen sielusta ja elämän mahdollisuudesta myös muualla universumissamme. Nämä kaikki ovat lopullista vastausta vailla olevia kysymyksiä, mutta niihin tarvitsee tarttua. Söderholmin teos koostuu niin tieteen tutkimustuloksista kuin omakohtaisista kokemuksista ja pohdinnoista. Teoksen alaotsikko on ?Maailman seitsemän suurinta ihmettä?, ja tarkastelukulma etenee atomien näkyvästä maailmasta sielujen näkymättömään maailmaan ja päättyy lopulta uskonnon ja biologian kautta suurimpaan ihmeeseen eli ihmiseen itseensä. Tieteen ja henkisyyden rajapinnalle muodostuu kirjan varsinainen jännite ja samalla mitä hedelmällisin keskusteluyhteys. Vanhanaikainen vastakkainasettelu ei kanna kauas. Sen sijaan näiden todellisuutta tarkastelevien lähestymistapojen harmonisointi auttaa saamaan kokonaisvaltaisemman kuvan elämästä ja ihmisen paikasta tässä suuressa kokonaisuudessa. Söderholm kannattaa jälleensyntymisoppia ja siihen kiinteästi liittyvää karman eli syyn ja seurauksen lakia. Hän viittaa näiden yhteydessä mm. Raymond Moodyn ja tri Ian Steven- Ralf Söderholm. sonin tutkimuksiin jälleensyntymisestä ja kehostairtautumiskokemuksista, joita on ollut lukemattomia ihmisillä myös Suomessa. Söderholm sanookin, että ?vasta kun tieteet hyväksyvät henkimaailman ja Kosmisen Intelligenssin ja yhdistävät ne toisiaan täydentäviksi tosiasioiksi, saamme paremman ymmärryksen siitä, keitä me olemme, mitä elämä on ja mitä tämä kaikki merkitsee?. On mukava kohdata omana aikanamme kirja, jonka tekijä osaa vielä ihmettelemisen taidon. Mikä mainiointa, Söderholm osaa pakata ihmettelynsä tulokset mielenkiintoiseen ja persoonalliseen asuun. Hän ei päästä lukijaa ihan vähällä, mutta lukukokemuksen palkintokin voi olla suuri; uudistunut elämänymmärrys tapahtuu henkisen löytöretkeilyn hengessä. Erkki Lehtiranta
• KALLIO LEHTI Viikot 22-23 11 Kesäloma alkoi, nyt on hyvä aloittaa autokoulu! Uudet kurssit alkavat ma 2., 16. ja 30.6. klo 17. Parhaat harjoittelualueet ? Rennot opet. Katso tarjouksia osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Uutta: polkupyöräilijän liikennessääntöluennot, kysy lisää 09-730 700 Want to drive next summer? Now it?s time to start! Next course in ENGLISH on June 9th and 23th at 17 o?clock. We are the original International Driving School in Helsinki! More info: www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Sata vuotta sitten, tähdenvälejä vuodelta 1914: Hakaniemen halli 100?vuotias ??Vuosi 1914 alkoi Helsingissä upealla Apolloteatterin uudenvuodenrevyyllä ?Sherlock Holmes i Helsingfors eller Kärlek i jordsken?. Apolloteatteri toimi tuolloin Eteläesplanadi 10:ssä. Ja teatteria oli tarjolla muutenkin: 5.päivänä Eino Leino oli hypännyt taksiin Ludviginkadulta Helsingin Sanomien toimituksesta ja ajanut Fennia-hotelliin Mikonkadulle. Ida Aalberg oli saapunut kaupunkiin ja häntä oli haastateltava. Suuri juhlapäivä ? ilta ja yö ? oli sitten noin viikon kuluttua Kansallisteatterissa: vietettiin suuren diivan 40-vuotistaiteilijajuhlaa. Mutta vuosi 1914 ei suinkaan ollut yhtä juhlaa. Tammikuussa kuoli merkittävä valtiomies Leo Mechelin. Hän oli valtiosääntöoikeuden asiantuntija ja sortovuosien oikeustaistelija, joka oli ollut karkotettuna ulkomaille vuosisadan alussa. Ja sitten valtiopäivät kokoontuivat ja eduskunta anoi tsaarilta v.1909 hyväksytyn kieltolain saattamista voimaan, mutta näin ei käynyt. Sukupuolten tasa-arvoasiassa saavutettiin sentään edistystä. Naislääkärit saivat oikeuden päästä kaupungin- ja kunnanlääkärin virkoihin. Valtion virkojen suhteen oli kuitenkin erikseen harkittava, onko sopivaa nimittää naislääkäri ko virkaan. Alkuvuodesta valmistui myös VR:n rakentama puhelinlinja Helsingistä Pietariin, Hakaniemen halli 1970-luvulla. Moskovaan ja Tallinnaan. Ja Helsingin maistraatti määräsi, että jokaisella autoilijalla tulee olla ajolupa. Autoja oli tuolloin Helsingissä kolmisen sataa. Ajolupaa varten oli ilmoittauduttava poliisille Aleksanterikatu 28:ssa ja sitten osoitettava ajotaitonsa ajamalla kerran Senaatintorin ympäri. - Ajokortti tuli v.1922 pakolliseksi koko maassa. Samoihin aikoihin maistraatti määräsi myös, että pirsseissä tulee olla taksamittari. Ja kesällä 1914 kiellettiin ruumiillinen kuritus Suomen kouluissa, edistystä sekin. Suomen asema suuriruhtinaskunnassa oli jälleen kurjistumassa. Venäjän vaatimuksesta Suomi erotettiin Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenyydestä ja Suomea kiellettiin osallistumasta seuraaviin olympialaisiin. Ne oli tarkoitus pitää Berliinissä 1916. Suomen hallitus, ns. amiraalisenaatti ja kenraalikuvernööri Seyn suunnittelivat autonomian lakkauttamista. Toinen sortokausi käynnistyikin sen jälkeen kun suurvaltapoliittinen tilanne oli päätynyt avoimeksi selkkaukseksi eli 1. maailmansodaksi heinäelokuun vaihteessa. Kenraalikuvernööri Seyn julisti Suomen sotatilaan. Valtava huhumylly pyörähti käyntiin. Alkoi elintarvikkeiden hamstraus. Ulkomaankauppa vaikeutui, asetettiin vientirajoituksia ja tuonti vaikeutui. Ja posti kulki Tornion kautta. ? Autoja ei voinut tuoda maahan ja Sergei Nikolajeff myi vastavalmistuneen autopalatsinsa, joka sijaitsi entisen Arkadiateatterin paikalla ja Nikolajff itse muutti Pariisiin. Au- totalossa, joka tunnettiin sittemmin Hankkijan talona, oli 300 auton myymälä ja huoltotilat ja bensiinivarasto. Sodan ajaksi talo muutettiin ammustehtaaksi. Syksyn lähestyessä Hella Wuolijoki vei perheensä ja ennen kaikkea miehensä Sulon ja Eino Leinon maailmansodalta pakoon ja raitistumaan Hämeeseen, Kukkialle. Mutta sieltä tultiin pois ja Leino kirjoitti: ? ja vaikk? en ole , vaikk? en ole Zeppeliin, en Zeppeliin, en Zeppeliin, Mun tieni viepi, tieni viepi Kapppeliin, Joss? join ja tappelin,? ja pian sinne ilmestyi vanha ryyppykaveri Sulo Wuolijoki ja niin maailmaa järjestettiin taas kuntoon. Helsinki oli Venäjän Itämeren laivaston tukikohta ja myös Saksan mielenkiinnon kohde. Syksyn hämärtyessä kaupunki määrättiin iltaisin ja öisin pimennettäväksi. Ja saksalaiset lähestyivät, he tuhosivat Bengtkärin ja Bogskärin majakat ja miinoittivat Porin ja Rauman satamien edustat. Alkoi pienoinen värväystoiminta, kaikkiaan n.1100 miestä värväytyi Venäjän armeijaan, heidän joukossaan työmies Väinö Hiltunen Siltasaarelta. Hän taisteli sitten sotamiehenä Karpaateilla bulgaareja vastaan, kotiutui aikanaan ja asui Pitkänsillanrannassa vielä 1920-luvun lopulla. Puolan suunnalla taisteli myös kenraalimajuri C. G. Mannerheim syksyllä 1914 itävaltalaisia Avoinna: Ma-La 10:00-19:00 Su 12:00-18:00 Pe suljettu 12:30-14:30 Naudan sisäfile 27,00 e/kg Naudan ulkofile 22,00 e/kg Naudan sisäpaisti 12,50 e/kg Naudan ulkopaisti 11,50 e/kg Naudan paistijauheliha 9,50 e/kg Entrecote 13,90 e/kg Karitsan kare 16,90 e/kg Karitsan kyljys 12,50 e/kg Karitsan paisti 11,50 e/kg Karitsan lapa 10,90 e/kg Karitsan jauheliha 8,90 e/kg Pääsiäistarjoukset! Tule edullisille lihaostoksille vastaan. Hän saavutti huomattavia voittoja ratsuväkiprikaatin komentajana ja sai ansioistaan Yrjön miekan ja Yrjön ristin. Helsingissä Pohjalaisen osakunnan tiloissa pantiin alulle jääkäriliike. Tukholmassa pyydettiin Saksan sotilasasiamieheltä, että ainakin 150 ylioppilasta saisi sotilaskoulutuksen Saksassa. Luumäellä vangittiin kihlakunnan tuomari Pehr Evind Svinhufvud ja karkotettiin Siperiaan. Valtion rautatiet otettiin Venäjän valvontaan. Venäläiset haavoittuneet so- /HakaniemenLihakauppa tilaat täyttivät sairaalat ja monet koulut Helsingissä. Mutta työllisyystilanne parani hetkessä: Venäjän sotateollisuus tarvitsi hankkijoita. Aivan vuoden lopulla tuli surusanoma Pietarista: Ida Aalberg oli sairastunut keuhkokuumeeseen. Tästä hän ei toipunut. Mutta vuonna 1914 syntyi muutama itsenäisyysajan merkkimies: Johannes Virolainen, Klaus Waris, Georg de Godzinsky, Ahti Sonninen ja moni muu. Teksti: Leif Söderlund
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 22-23 Risto Kolanen: Poimintoja kevään teatterista Kevään teatteri tarjosi paljon rakkautta, ihmissuhteita ja yhteiskunnallista sanomaa. Jurkka ja Kultsa olivat erityisen vahvoja. Ryhmäteatteri on luopumassa Pengerkadun näyttämöstä, kaupungilla puhutaan. ??Vuoden 2013 teatteri oli Jurkka Vironkadulla. Esko Roineen allekirjoittamissa perusteluissa sen kehutaan löytäneen oman roolinsa kunnianhimoisena huoneteatterina, joka esittää paljon myös kantaesityksiä uusille kirjailijoille. Loppukevään menestys oli ?Vastarinta?. Mikko Roihan ohjaus Marquerite Durasin novelleista Herra X, Metropolin Albert ja Tuska luottaa täysin vahvaan tekstiin ja kolmen naisnäyttelijän läsnäoloon, presenceen. Lavastusta ei ole, pari tuolia ihmisten keskellä pienessä tilassa. Aiheena on naisten odotus toisen maailmansodan lopulla Pariisin vapautumisesta. Pohjana on tositapahtumia Francois Morlandin (Mitterrand) vastarintaryhmässä, jota lähellä tuolloin kirjailijana vielä tuntematon Duras ja hänen miesystävänsä olivat. Kolmannessa näytöksessä Robert M, Antelmen haetaan Dachaun keskitysleiristä elävien kirjoihin.  Ensimmäinen puoliaika on Anna-Leena Sipilän vahvaa tulkintaa. Kyyneleet tulivat luonnostaan, ja näkyivät metrin päähän en- siriviini koko loppupuoliajan. Toinen puoliaika on Tampereen teatterilavojen lahjakkaan tähden, Tanjalotta Räikän huikeaa bravuuria. Uusi tuttavuus on nuori Laura Rämä, jonka ilmaisuvoima valloittaa. Loistava Ella Moni vanhempi ihminen muistaa Ella Erosen. Hyvin katsojalle vierailuesityksenä riitti sielukas Ella Mustajärvi Aino Kiven taitavasti kirjoittamassa ja ohjaamassa ?Loistava Ellassa? Valtimonteatterissa. Ella loistaa lavalla, Aino tekee kaiken valo, - ääni-, ja lipunmyyntityön. Ella Erosen tulo näyttämölle on tahdon riemuvoitto, tanssia täynnä olleiden Svenskanin nuoruusvuosien ja loukkaantumisen jälkeen. Ensin Åbo Svenska Teatern, sitten Kansallisteatterin Eino Kalima luotti diivaan, jonka näytöt olivat vähäisiä. Ella Mustajärvi valmistui Pietarin draamakoulusta työttömäksi Suomeen, mutta kiersi ?Ellan? kanssa Suomea. Nyt hän on päässyt Kotkan kaupunginteatteriin. Tanjalotta Räikkä tekee kolmesta naisesta vangitsevimman suorituksen. Loistava Ella on tarina kahdesta naisesta, jotka haluavat näyttämölle, pääsevät ja tekevät siitä itsensä näköisen tilan. Runoja, tanssia ja kuuluisana huipennuksena Maamme-laulu talvisodan jääpallokatsomossa Tukholmassa. Ihminen ja näyttelijä, josta tuli ikoni ja joka jäi ikonisen mielikuvan vangiksi. Hän retusoi itsestään otettuja valokuvia, jopa Kansallisteatterin ulkomainosseinältä. Kansallisteatterin valo- ja kulissimiehet vakuuttavat, että 70-vuotias näyttelijä kulki lavalla ilman alusvaatteita. He tietävät, koska olivat lavan alla. ?Sormet hunajapurkissa? kuva: Johannes Wilenius Kultsalla kolme ensi-iltaa Takuuvarmaa Sörkan huoneteatteria oli taas Anna Krogeruksen ?Rakkaudesta minuun? Katri Valan väestönsuojassa eli Teatteri Kultsassa. Tarja Koskelan ohjauksessa Kultsassa esitystaukoa pitänyt Virve Laasonen tulkitsi aistillista, mutta turhautunutta Tea-äiti ja Heidi Ripatti riehakkaasti varhaisteinitytär Sylviaa, joka on saanut nimensä runoilija Sylvia Plathin mukaan Pääkaupunkiseudun harrastajateatterien ihanasti hermoherkin nuorten naisten esittäjä Kaisla Flood värisi taas roolinsa läpi. Miesosassa Marko Jalonen jäi vähän sivuun. Kultsan kevät oli vahvaa, kolme ensi-iltaa, joka johtaa lyhyisiin esitysaikoihin. Menetin Sartren ?Suljetut ovet?. Loppukeväänä Ilpo Tuomarilan ?Exit? 25 vuoden takaisena tekstinä tekee samaan aikaa pilaa sekä 60-luvun pettyneestä radikaalista että 80-luvun vihreistä vaihtoehtoajatuksista. Esitys on kirjailijan sanoin mielenkiintoinen sekoitus ajatuksia,  identiteettejä, makkaroita ja likaisia alusvaatteita,  jotka kaikki ovat osana kartoittamassa sodanjälkeisen sukupolven itsetutkiskelua ja identiteetin rakentamista.  Jussi Vehkasalo esittää sotilaan poikaa, joka kantaa isänsä veristä asetakkia päällään 90-luvun Suomessa. Hän haluaa samastua isään, mutta ei tiedä enää, missä sodassa on. Mikko Ravantti ihanteensa menettäneenä radikaalina on toinen esityksen peruskallio. Jos Krogerus kirjoittaa vahvoja naisrooleja, Tuomarila tekee saman miehille. Loistava Ella - monologi Valtimonteatterissa Erosesta. Ella Mustajärvi loistaa Ella Erosena. Ikuista rakkautta KokoTeatterissa Seppä-Kerosuo Avoimet Ovet Työmiehen vaimo Nuori Laura Rämä on vahva uusi kyky näyttämöllä. Yvonne Heins haastattelee Claes Anderssonia aamu-TV:ssä. Kuva: Stefan Bremer.
• KALLIO LEHTI Viikot 22-23 konen, virkaheitto vähän charmiton näyttelijä, jonka elämäkertaa yritetään tehdä. Kukkonen on suistunut raiteiltaan ?Kuka pelkää Virginia Woolfia?? Georgen lapsenkuolemamonologissa. Saanut näyttelijän blokin Kari Heiskasen sanoo esitteessä: - Olimme saaneet oman teatterin, salin josta tulisi toinen kotimme. Aakkosellinen luettelo Pengerkadulla näytelleistä on kuin suomalaisen teatterin ?Kuka kukin on? 1980-luvulta tähän päivään.  Työmiehen vaimo kestää KokoTeatterisssa näytettiin talvella koskettava lahtelaisten nuorten opiskelijoiden musiikkinäytelmä ?Ikuisesti sinun?, jossa esiintyivät ja paljolti musiikista vastaavat Kaisa Leppänen ja Mikael Saari. Esityksessä pitkä yhteinen elämäntaival päättyy puolison yllättävään kuolemaan. Jäljelle jää pohjaton kaipaus ja suru. Leppänen kätteli jokaisen katsojan ovensuussa, kun tulimme sisään. Suuri rakkaus, heleä-ääninen lapsi, miehen kuolema, surutyö ja sen korvikkeet ovat koskettavasti esillä. Kaisa Leppänen on aivan hurmaavan herkkä ja suloinen olento lavalla. Hän laulaa kuin enkeli; karvat nousevat pystyyn loppulaulussa ?Kesällä kerran?, Anna Erikssonin ja Simo Santapukin bravuurissa. Mikael Salmi tukee monipuolisesti ja osaa myös laulaa. Yhteiskohtaukset ovat hienoja. Esitys omistettiin KokoTeatterissakin usean unohtumattoman roolin tehneelle näyttelijä Asko Sahlmanille. KokoTeatteri on vuonna 1997 perustettu ammattiteatteri, joka siirtyi pari vuotta sitten Pitkän sillan yli entisestä Krunikanrannan nonstop-leffateatterista Svenska Gårdenin tiloihin Hämeentien alkupäähän, Sörkan Vennuksi ennen kutsuttuun isoon tilaan. Ryhmäteatterin kaksi näyttämöä Näytelmän käsikirjoitus Kati Kaartinen ja ohjaus Johanna Freundlich on yleensä laaduntae uudessa suomalaisessa teatterissa. Niin oli tälläkin kertaa Ryhmäteatterin koskettavan hauskassa ?Nätti tyttö, vähän pehmee?, jonka nimi tulee Kake Randelinin ja Raul Reimanin vähän Suominyrjähtäneestä iskelmästä.  Ryhmäteatterin Helsinginkadun esitys haki kolmen sukupolven naisten sisintä olemusta, Suomineidon kovuutta ja pehmeyttä. Upein suoritus lavalla on ilmeikkään Emilia Sinisalon muuntumisleikki eri rooliasuihin. Minna Suuro- nen on hieman hysteerinen äiti, Kaija Pakarinen taitava mummo. Robin Svarströmin voice over -kertojakommentoija häiritsee aluksi aika paljon kaikkitietävyydessään, mutta toisella puoliajalla Svarström vapautuu kertojapidäkkeistä näiden kolmen naisen eri miesten, isien ja enojen tulkitsijaksi. Aivan huikea on Svarströmin ja Pakarisen paritanssi iskelmäsanojen tahdissa. ?Sormet hunajapurkissa? saattaa olla viimeinen tai viimeisiä esityksiä Pengerkadun klassisella vuonna 1982 teatterille korjatulla näyttämöllä. Täällä esitettiin Jussi Parviaisen ?Sopimus Mr. Evergreenin kanssa?, teatterin peruspolven vahvana tulkintana tuolloin. Jäähyväisesityksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi peruspolven Kari Heiskanen, joka tuli ottamaan näyttelijöiden rinnalla valtavat kiitokset. Puheliaan näytelmän kahta pääroolia kantoivat tyrmäävä, miehensyöjä Sanna-Kaisa Palo ja hänen varjoonsa jäävä Juha Kuk- Katsoin Munkkiniemen lukion 1. luokan ja Töölön yhteiskoulun äänekkäiden oppilaiden keskellä maaliskuun iduksessa Minna Canthin kuuluisimman näytelmän ?Työmiehen vaimo?. 1880-luvun sosiaalinen realismi siirrettiin oivasti uuteen maailmaan. Näyttelijät tuottivat musiikin energisesti itse, kuten aina teatterissa. Paavo Kerosuo, Petrikka Pohjanheimo, Jukka Pitkänen ja Hanna Seppä ovat vakiojoukkueesta hyviä. Erityisen valovoimainen on Karoliina Kudjoi itse kirjailijan ja Vapun roolissa. Johanna, menee naimisiin Riston kanssa. Aviomies ei kanna vastuuta ja tuhoaa vaimonsa omaisuuden, maineen ja terveyden. Romanityttö Homsantuu tulee myös hylätyksi. Sanallinen ruoska iskee kaksinaismoralismiin ja epäoikeudenmukaisiin valtarakenteisiin. Kansakuva ei ollut kovin kaunis. Miehet juovat ja pettävät vaimojaan. Porvarisnaisilla ei ole sydäntä, teatterihistorian professori Pirkko Koski kirjoittaa esitteessä. Kun teatterilla on valistustehtävä, esite on myös täynnä naisille tärkeitä tasa-arvon etappeja lainsäädännössä. 13 Ka te u t tu lko as t er si! Kesäisiä makuja Tervasaaressa Ravintola Savu Tervasaari ma?la 12?23, su 12?18 (1.6. asti: ti?la 12?23) www.asrestaurants.com Elättien sukupolvi Valtuusto-sarjan jälkeisen Ylioppilasteatterin suuri menestys oli keskitalvella esitetty Sirpa Riuttalan ohjaama ?Oppimisen ylistys?. Esitys tavoitteli koulutien sisäistä lasta ja kysyi: missä valta asuu? Esitys kertoo ?elättien sukupolvesta?. Ihmiset eivät osallistu vappumarsseille, hädin tuskin omaan elämäänsä. ? Sitten puuhail- Etualalta kolme polvea näyttelee yhteen: Minna Suuronen, Kaija Pakarinen ja Emilia Sinisalo. laan ravintolapäivää ja pihakirppistä ja sisustetaan kotia, laitetaan siihen se energia, mitä ei voi kanavoida todelliseen vaikuttamiseen, koska ei ole mitään hajua siitä, missä valta asuu. Riuttala luotsaa Ylioppilasteatteria kohti musikaalisia maisemia ja mukana on monia Kellariteatterista tuttuja nuoria kasvoja ja lauluääniä. Oppimisen ylistyksessä oli livesoittajat, kuorot ja koreografiat. Sointi oli kaunis, ja lupaa hienoa tulevaisuutta. Tämä ei ole enää Valtuusto?sukupolven YT. Hyvä niin Palava susi kokeilee Klockriketeatern on Erottajanmäellä sijaitseva nuorekas suomenruotsalainen taiteellinen teatteri, joka täyttää 20 vuotta tänä vuonna. ? Tervetuloa Palavaan Suteen, Helsingin kuumim- Matti Pajulahti, Juliana Kontinen, Anssi Niemi, Tiina Mäki, SannaMari Metsi ja Susanna Hyvärinen liikkuvat ryhmänä paan runokapakkaan. Palavassa Sudessa virtaa sanat, jazzi ja samppanja, täällä kytevät kaipaus ja suru, kapina ja salaisuudet, lupaa DuvTeaternin ja Klockriketeaternin yhteistyönä syntynyt ?Den Brinnande Vargen?.  DuvTeatern, kehityshäiriöisten ihmisten teatteri, käynnisti kaksi vuotta sitten Runoprojektin, yhdessä runoilijoiden Tua Forsströmin ja Claes Anderssonin kanssa. Näyttelijät ovat hankkeen aikana luoneet omia runoja. Niistä on syntynyt uuden esityksen runko. Oli ilo nähdä näyttelijöiden ponnistelevan sanojen ja laulujen kanssa. Apua sai vierestä. Erityisen hauskoja olivat Yvonne Heinsin tekemät aamutelevisiohaastattelut kahdesta tunnetusta suomenruotsalaisesta runoilijasta, jotka olivat koko ajan tasaveroisesti lavalla. Andersson ja Martina Roos vastasivat musiikista, Mikaela Hasán ohjauksesta. Esitys nähtiin Klockriken ja muiden suomenruotsalaisten teattereiden yhteisellä Diana-näyttämöllä Erottajanmäellä. Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 22-23 RAVINTOLA www.buds.fi ssi auki! Tera Hyvä sijainti! Hyviä tarjouksia paikan päällä Tietovisa joka torstai klo 19.30 Hyvät palkinnot voittajille KALLIO LEHTI ILMESTYY VIELÄ KAKSI KERTAA ENNEN KESÄTAUKOA: 11.6. JA KESÄEXTRA 18.6. Syksyn ensimmäinen numero (nro 14) ilmestyy 6.8. ja sen jälkeen normaalisti parillisilla viikoilla: nro 15 20.8. nro 20 29.10. nro 16 3.9. nro 21 12.11. nro 17 17.9. nro 22 26.11. nro 18 1.10. nro 23 10.12. nro 19 15.10. nro 24 17.12. Joulu-Extra Aineistopäivä on aina edellisen viikon torstai klo 11. Kallio-lehden lukijoille laadukas aikakauslehti 40 % alennuksella! Pientaloasukkaan hyötylehti KESÄ TULEE! SORMET MULTAAN! ravinto ? tera piat ? lääketie de ? hyvä mie li 4,90 NRO 4/2014 IRTONUMERO Nyt tulevat piha lle HYÖTYKASVIT! ? Onnistuminen pihalla palkitsee Herkän kaunis kevätnumero tulvillaan tietoa ja tunteita: 6,60 ? kkuna Kasvihuone pidentää viljelykautta Maatiaisomenal ajikkeet osa Suomen his toriaa UUSI PIHA Nyt tulevat pihalle hyötykasvit! Kasvihuone on viherpeukalon haave Luontaisterveys, Suomen paras terveyslehti! Extrahinta PIEN TALOAS UJA N HYÖ T YLE HTI ? Onnistum en pihalla palkin itsee Lasten ja nuort puutarhayhdisten ys tarjoaa kasvu n ihmeitä Avoterassista lasituksella kesähuone TALOMESTARI 1 luonn00 sivua on vo imaa 3/2014 7,10 n ise ki oll sik nn t uo luo sala Ikis voo ikin u e e m n Puolen vuoden ruokaremontilla eroon migreenikierteestä Maatiaisomenalajikkeet pärjävät Suomen oloissa 35? Tilaa lehti ? hinta on alennettu normaalihinnoista 40%. www.luontaisterveys-lehti.fi 8 numeroa vuodessa 56 ? Nyt Tilaa puh. 09 - 2569 108/24h, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internetosoitteessa. Aseiden määrä ei lisää henkirikoksia. IWA-asem Vaikka ampumasuuremmatessut ? Suomesta olikuin koskaan mukana 10 yritys asekauppa elpyy, tä Euroopan komi ssi henkirikosten Ampuma-aseio tutki: määrä on laskenut määrä ei lisääden henkirikoksia Yhdysvalloissa. Venäläinen DRAGUNOV-KIV ÄÄRI puoltaa hyvin paikkansa hirvimetsällä tai asekokoelmassa EU laittaa aseh arrastajat kovil ? asia le n keskeneräisy ys ihmetyttää Saksassa pidetyillä 41. IWA-asemessuilla rikottiin ennätyksiä: messuilla oli enemmän näytteilleasettajia ja vieraita kuin koskaan ennen. Rovaniemellä asuvan Risto Heikkisen intohimona on metsästys. Saaliiksi tulee niin kettuja kuin ilveksiä. Seksuaalisuus elämän mittainen matka Nyt tua Legendaarista Suomi-konepi valmistetaan stoolia Yhdysvalloissanyt Suurriistavirka-avulla eli SRVA:lla on yli 16 lähtöä vuoden jokaisena päivänä. Työtä tehdään vapaaehtoisvoimin. Suolahengitys ja magneettihoidot toivat avun Menieren taudin huimauskohtauksiin Omakotitalon avoterassista lasituksella viehättävä kesähuone KARHUNLIHA EPÄ ILYTTÄÄ ? silti vain kor keintaan joka kymmen kantaa pelättyäes karhu trikiiniä 7,20 vuonna 51 ket Kesämaruna lupaava syöpälääke Alkoholismi ja masennus parantuivat ? Olen elävä todiste täydentävien hoitojen voimasta I 1 EU-komissio on tiukentamassa aselakia. Eduskunnan suuressa valiokunnassa direktiivi meni läpi Rovaniemeläine Risto Heikkinen n lennossa. pyydysti viime 3 ? 2014 Lemmenleikk ejä tiedossa! Muista magnesium estä Uusi piha vaatii hyvää suunnittelua www.talomestari-lehti.fi 10 numeroa vuodessa 59 ? vuosikymmenten kokemuksella! Suolahengity ja magneettihs Yes sir, ja yhä oidot toivat avun Menieren taudin vieläkin polttaa! huimauskohtauk siin Ikisuosikki Einin Pellava NÄYTÄ KIELES kauneuden sydämen I, NÄYTÄT TERVEY suoliston ystävja ä TESI kulmakivet: Ka isvoit toi ses ti ja lisäa liikunta, terveellinen Pusv ine ett a olen vuoden ru I okarem EROON mkauneusrutiinit EIN ravinto, sauna, säännölliset igreenikierte ontilla vaatii hyvää kokonaisnäkemy stä PUUTARHAPORO PEUKALOSTA KUKKALOIS TOS TA NAUTISKELIJ AKSI Aseasiaa ja metsästystä Asiantuntijat ja lukijat ylistävät: 34? www.asejaera-lehti.fi 8 numeroa vuodessa 58 ? Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KASUX1 Nyt 35? Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua.
• KALLIO LEHTI PARTURI-KAMPAAMO NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT alakerta 43,5 m² + kuisti 14 m² parvi 29 m² kokonaiskäyttöala 86 m² Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 KALLION KLIPOTEEKKI Kohtuuhintaista hiusten muotoilua ammattitaidolla Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! ! OK-Varastomyynti - konehuolto 15 Kalliolan Nuoret ry 1974-2014 lavuonna Kalliolan setlementti viettää 95-vuotisjuhlaansa. Järjestössä on tehty nuorisotyötä alusta alkaen ja Kalliolan Nuoret on toiminut itsenäisenä yhdistyksenä 40 vuoden ajan. Kalliolan kesäkodilla jatketaan nuorten toimintaa Kalliolan setlementin jo vuosikymmeniä toiminut Kalliolan kesäkoti pääsee uudelleen tänä kesänä tyttöjen ja poikien käyttöön. Tämä onkin yksi 40-vuotisjuhlavuoden avauksista. Alunperin kesäkoti takasi varattomille työläisperheille kesänviettopaikan ja tulevana kesänä kesäkodilla Helsingin Laajasalossa aletaan järjestetään jälleen ohjelmaa tytöille ja pojille. Kesäkodin toiminnan rinnalla muun muassa Kalliolan Nuorten tuore E-talo auttaa kesällä esiin nousevissa kysymyksissä. Muita juhlavuoden tempauksia ovat Kalliola Rock Alppipuistossa 28.6, nuorille ja heidän perheilleen järjestettävä tapahtuma Linnanmäellä 13.9. sekä 11.11 sosiaaliseen nuorisotyöhön pureutuva seminaari. ? Juhlavuoden merkkipaalut ovat toki tärkeitä mutta paras tapa juhlistaa toimintaamme on joka päivä tehtävä arkinen työ. Esimerkiksi iltapäiväkerhot mahdollistavat monen vanhemman työssäkäynnin ja sitä kautta perheiden tasaisemman elämän. Tai nuorten äitien toiminta auttaa sekä itse nuorta itseään että hänen pientä lastaan, kertoo Kalliolan Nuorten johtaja Kirsi MäntyniemiSipilä. Kalliolan Nuorten toimintoja ovat iltapäiväkerhot, leirit, Kivikon kumppanuusnuorisotalo, nuorten tukiasumisyhteisö SaTu, Tyttöjen Talo, Poikien Talo, e-talo, nuorten työllistämistoiminta, Itä-Pasilan monikulttuurinen työ, Puistolassa tehtävä avoin toiminta nuorille sekä useat erilaiset kehittämishankkeet. Järjestö tarjoaa myös seksuaalineuvontaa, apua kunniakonflikteissa sekä tukea seksuaalista väkivaltaa kohdanneille. Vuosittain Kalliolan Nuorten piirissä on noin 2000 tyttöä ja poikaa. Historia antaa voimaa Tyttöjen ja poikien ongelmat ovat tänä päivänä hyvin erilaiset kuin vuonna 1974, saati vuonna 1019 jonne Kalliolan setlementin nuorisotyön juuret ulottuvat . Kalliolan Nuoret on kasvanut yhdessä nuorten Uusintapainos Foto Signe Brander -valokuvakirjasta ??Valokuvaaja Signe Branderin eloisat kuvat sadan vuoden takaisen Helsingin maisemista kiehtovat yhä uusia helsinkiläispolvia, nyt myös verkossa Helsingin kaupunginmuseon Finnasivulla hkm.finna.fi. Branderin kuvia voi ihailla myös huipputerävinä painokuvina Foto Signe Brander -valokuvateoksessa, josta museo on julkaissut toivotun uusintapainoksen. Helsinki eli 1900-luvun alussa suurten muutosten aikaa, jolloin kaupungin väkiluku kasvoi voimakkaasti ja kaupunki laajeni alueellisesti. Murroskausi muutti kaupungin ulkonäköä ja luonnetta. Näinä mullistusten vuosina perustettiin Helsingin muinaismuistolautakunta, joka palkkasi valokuvaaja Signe Branderin tallentamaan häviävää ja myös uutta nousevaa kaupunkia. Branderin vuosina 1907?13 ottamat 907 valokuvaa ovat kaupunginmuseon kuvakokoelmien perusta ja ehtymä- kanssa, jatkuvasti ajassa pysyen. Rahoituspohjalta pitkälti avustuksiin tukeutuvan järjestön työ on paitsi antoisaa niin myös rankkaa. ? Kohtaamme mitä moninaisempia ongelmia päivittäin. Se on kuluttavaa mutta vastapainona ovat tietenkin onnistumisen kokemukset kun elämän kulku kääntyy parempaan suuntaan. Toivomme, että yhteiskunta ymmärtäisi julkisen sektorin säästöjen aiheuttavan entistä enemmän painetta kaltaisillemme toimijoille. Kun nuorilla on hätä, koitamme parhaamme mukaan hankkia rahoitusta heidän auttamisekseen. Rahoitusanomuksiin käytetty aika olisi hienoa käyttää konkreettiseen nuorten kanssa tehtävään työhön, Mäntyniemi-Sipilä jatkaa. hiusten leikkaus alk. 25? NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.klipoteekki.com Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Puh. 753 7171 ! 40 Vuotta tyttöjen ja poikien kasvua tukemassa ??Helsingin Kalliossa erityisesti tyttö- ja poikatyötä tekevä Kalliolan Nuoret täyttää kuluvana vuonna 40 vuotta. Äitien ja isien tukena tehty työ tähtää nuorten kohtaamiseen ja heidän kasvunsa tukemiseen. Juhlavuoden ohjelmassa rokataan, mennään Lintsille ja syvennytään taustoihin seminaarissa. Vuonna 1974 perustettu Kalliolan Nuoret ry on nuorten apuna eri elämäntilanteissa. 40 toimintavuoden aikana tukea on tarjottu tuhansille tytöille ja pojille. Lähtökohtana on aina ollut kohtaaminen, oli kyse sitten kalliolaisten työläisperheiden kesänvietosta, nuorten äitien toiminnasta, avusta seksuaalista väkivaltaa kohdanneille tai chattineuvonnasta. Ammatillinen tuki toimii aina matalankynnyksen periaatteella. ? Minulle on kunniaasia olla mukana Kalliolan Nuorten toiminnassa. Järjestö tekee pääkaupunkiseudulla ainutlaatuista työtä tyttöjen ja poikien hyväksi, ja on vuosikymmenten saatossa jättänyt positiivisen jäljen paitsi tuhansien nuorten niin myös heidän perheidensä elämään, Kalliolan Nuorten hallituksen puheenjohtaja *Nasima Razmyar* kertoo. Kalliolan Nuorten juh- ! Viikot 22-23 Seuraa meitä! Kallion Pääkonttorissa Joka sunnuntai MUSIIKKIVISA klo 19.15 - 21.00 Tervetuloa! HESARI 11 ? 00500 HELSINKI ? PUH. 727 4180 Uudet aukioloajat: su - to 10 - 01 pe - la 10 - 02 Juhlavuoden kunniaksi myös uusi logo Juhlavuoden kunniaksi Kalliolan Nuoret suunnitteli juhlavuoden logon. Uuden logon hahmoina ovat Kalliola Rockin ilmeestä tutut city-ketut. Logon on suunnitellut Kati Marika Vihermäki. Foto Signe Brander -kirja vie ihmisten arkeen sadan vuoden takaisen Helsingissä, niin paraatiaukioille kuin takapihoillekin. Vuonna 1907 Signe Brander ikuisti Kristianinkatu 15:n pihan. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Signe Brander. HENGITÄ Kohtuuhinnalla hyvää LVI-työt 050 353 4465 tön aarreaitta. Signe Brander on tuttu kaikille Helsingin menneisyydestä kiinnostuneille. Tuskin yhtään 1900-luvun alun Helsingistä kertovaa kirjaa on kuvitettu ilman hänen otoksiaan. Kaupunginmuseon kaksi Brande- rin kuville omistettua kirjaa ovat olleet huippusuosittuja: Vuonna 2004 julkaistu Signe Brander -teos ylsi valokuvakirjalle ennätykselliseen 15 000 kappaleen kokonaispainokseen. Nyt uusintapainettua, alun perin vuonna 2009 julkaistua Foto Signe Brander -kirjaa on myyty jo 5 000 kappaletta. Ihmiset pääosassa Foto Signe Brander -teoksessa Signe Branderin suosion syynä ovat hänen ainut- laatuisen hienot kaupunkikuvansa, joissa helsinkiläisillä on aina tärkeä osa. Lämmöllä kuvatut ihmiset kaupunkimaisemassa ovat Branderin tavaramerkki. Foto Signe Brander -teoksessa tämä korostuu. Kuvista tavoittaa kaupunkilaisten elämänkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Myös arjen askareet, työ, vapaaajan ilot ja kaupungin juh- pk.ilmastointi.fi lahetket ovat läsnä. Teoksen viimeisimmällä digitaalitekniikalla tehdyt kuvat takaavat, että monista tutuistakin otoksista löytää ennennäkemättömiä yksityiskohtia. Runsasta kuvavalikoimaa taustoittavat artikkelit Branderin valokuvaustyylistä ja -tekniikasta sekä elämästä Helsingissä 1900-luvun alun kiihkeinä vuosina.
• KALLIO LEHTI Tyttöjen ja poikien e-Talo Yhteishaun tulokset julkistetaan 12. kesäkuuta pitää ovet auki myös kesällä Viikot 22-23 16 Helsingissä voi vielä saada opiskelupaikan syksyksi ??Kevään 2014 yhteishaun tulokset julkistetaan 12. kesäkuuta oppilaitoksissa ja niiden kotisivuilla. Listoilla näkyvät vain ne hakijat, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisemiseen. Kaikille hakijoille lähetetään kirje yhteishaun tuloksista. Syksyksi voi saada opiskelupaikan, vaikka jäisikin ilman paikkaa yhteishaussa. Yhteishaussa vapaaksi jääneitä koulutuspaikkoja voi hakea 16.6. alkaen osoitteessa www.opintopolku.fi. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa, ja siihen voi hakeutua milloin vain. Lisätietoja oppisopimuksen solmimisesta saa Stadin ammattiopiston verkkosivuilta www.stadinammattiopisto.fi. Muita vaihtoehtoja ovat ammattistartti, kymppiluokka, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) ja maahanmuuttajille ja muille vieraskielisil- le tarkoitettu lukioon valmistava koulutus (LUVA). Näihin haetaan 16.6.?25.7. osoitteessa www.opintopolku.fi. Nuoret voivat hakeutua myös Stadin ammattiopiston avoimiin opintoihin tai nuorten työpajoihin. Näihin on jatkuva haku. Lisätietoja saa osoitteessa www.stadinammattiopisto.fi. Lisäksi nuoret voivat opiskella Helsingin aikuislukiossa. Aikuislukiossa voi suorittaa paitsi lukio-opintoja, myös korottaa peruskoulun arvosanoja tai täydentää peruskouluopintoja. Aikuislukioon on jatkuva haku. Lisätietoja saa osoitteessa www.helsinginaikuislukio.fi. Jatko-opintomahdollisuuksia voi parantaa monin eri tavoin Ammattistartissa tutustutaan ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoihin, ammatteihin ja työelämään. Lisäksi voi korottaa peruskoulun arvosanoja. Ammattistartteja on tarjolla Stadin ammattiopistossa. Kymppiluokalla voi kerrata peruskoulun oppiaineita ja korottaa arvosanoja sekä tutustua ammattiopintoihin tai lukio-opintoihin. Kymppiluokkia on viidessä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä peruskoulussa. Stadin ammattiopistossa alkaa kaksi kymppiluokkaa. Nuorten työpajat tarjoavat työttömille helsinkiläisnuorille mahdollisuuden tehdä harjoitus- ja tilaustöitä ja selkiyttää tulevaisuudensuunnitelmiaan. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) sisältää mm. suomen kielen opintoja ja ammatillisiin koulutusaloihin tutustumista. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille tarkoitettu lukioon valmistava koulutus (LUVA) sisältää mm. lukiossa tarvittavan suomen kielen taidon ja opiskeluvalmiuksien vahvistamista. ??Kalliolan Nuoret ry:n perustama ja ylläpitämä tyttöjen ja poikien verkkopalvelu e-Talo palvelee koko Suomen nuoria myös kesäkuukausina. Järjestö haluaa tarjota tukea silloinkin kun monet nuorisotalot ja nuorisopalvelut sulkevat ovensa kesäksi ? neuvojen ja avun tarve ei katoa lomakuukausiksi. Kalliolan Nuoret ry on tunnettu etenkin Helsingin Kalliossa sijaitsevasta Tyttöjen Talosta sekä Helsingin Vallilassa sijaitsevasta Poikien Talosta. e-Talo on järjestön uusi avaus, joka muun toiminnan tavoin tähtää nuorten kohtaamiseen ja heidän kasvunsa tukemiseen. Raha-automaattiyhdistyksen tukema auttamispalvelu on tarkoitettu 10-28-vuotiaille tytöille ja pojille ympäri Suomen. ? Kalliolan Nuoret ry viettää parhaillaan 40-vuotisjuhlavuottaan. Olemme neljän vuosikymmenen ajan tarjonneet tukea tuhansille tytöille ja pojille. Lähtökohtana on aina ollut kohtaaminen ja tällä periaatteella toimimme myös verkossa, kertoo Kalliolan Nuoret ry:n johtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä. Helsingin Kalliosta käsin toimivan e-Talon ovet avattiin vuodenvaihteessa ja palvelu on jo auttanut satoja nuoria heidän ongelmissaan. Erityisen suosittuja ovat olleet kahdenkeskinen chat, kysy-vastaa -palstat sekä viikon video. Toiminnot pidetään käynnissä myös kesäkuukausina. Kahdenkeskinen chat on avoinna keskiviikkoisin klo 18-19, sekä satunnaisesti muinakin aikoina. Poikkeuksellisista chat -ajoista tiedotetaan erikseen. Palstojen kysymyksiin vastataan viikon kuluessa. Käsiteltäviä teemoja e-Talon chateissa ja kysymys-vastaa ?palstoilla ovat olleet mm. seurustelu, seksi ja seksuaalisuus, yksinäisyys, mielenterveys, murrosikä, sekä kehitykseen ja kehonkuvaan liittyvät asiat. ? Nuorilla on paljon kysymyksiä, eikä kaikilla ole uskallusta tai mahdollisuutta esittää niitä kasvokkain. Haluamme olla läsnä myös verkossa. Chatissa voimme keskustella ongelmista kahden kesken ja kysy-vastaa -palstalta kuka tahansa voi löytää vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin, e-Talon projektityöntekijä Tero Rapo sanoo. ? Tyttöjen ja poikien ongelmat ovat tänä päivänä hyvin erilaiset kuin Kal- liolan Nuoret ry:n perustamisvuonna 1974, saati vuonna 1919 jonne Kalliolan Setlementin nuorisotyön juuret ulottuvat. Toivomme, että yhteiskunta ymmärtäisi julkisen sektorin säästöjen aiheuttavan entistä enemmän painetta kaltaisillemme toimijoille. Iloitsemme RAY:n meille vuoteen 2016 asti myöntämästä rahoituksesta mutta kannamme myös huolta siitä, että jo nyt arvokkaaksi havaittua toimintaa pystytään jatkamaan senkin jälkeen, e-Talon projektivastaava Jonna Saxberg kertoo. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävän Kalliolan Nuoret ry:n toimintoja ovat e-Talon lisäksi leirit, Kivikon kumppanuusnuorisotalo, nuorten tukiasumisyhteisö SaTu, Tyttöjen Talo, Poikien Talo, nuorten työllistämistoiminta, Itä-Pasilan monikulttuurinen työ, Puistolassa tehtävä avoin toiminta nuorille sekä useat erilaiset kehittämishankkeet. Järjestö tarjoaa myös seksuaalineuvontaa, apua kunniakonflikteissa sekä tukea seksuaalista väkivaltaa kohdanneille. Vuosittain Kalliolan Nuoret ry:n palveluiden piirissä on noin 2 000 tyttöä ja poikaa. toimitti Herttoniemen autokorjaamo Master. Radan rakentaminen viivästyi kun kisa-aamuna tuomarit huomasivat, että mäkiautosta vain yksi oli ajokuntoinen. Yhdestä autosta oli rengas puhki ja toisessa eivät jarrut toimineet. Varikkotiimin Anttu lähti täyttämään uutta rengasta huoltikselle ja auto saatiin ajokuntoon. Jarruvikakin selvisi: jarrumekanismi oli jumissa pikkukivien takia. Autot oli näin korjattu ja eikun rataa rakentamaan. Varikkotiimi pohti ja pui radan haasteita ja mutkia. Rakentamista vaikeutti radan varrella oleva rakennustyömaa, joka kavensi rataa. Sitä päätettiin käyttää hyväksi ja tehdä parit shikaanit lisää, kuten myös loppuradalle ennen maalilinjaa. Kun radan lähtöalueen isot, oikeat autotkin oli saatu siirrettyä sivukadulle parkkiin, lähtö saatiin ylemmäs. Nyt on kovat vauhdit tiedossa. Lähtöön on aikaa 15min, jännitystä ilmassa, uusia mäkiautoja ilmestyy paikalle. Yhteensä 12 erilaista. Yleisöä velloo kadulla. Kisaajat spekuloivat nopeimmasta mäkiautosta, samoin autojen rakentajat keske- nään. Osa kisaajista antoi haastatteluja medialle (YleUutiset, Areena, MTV3). Jännitys tihenee ilmassa kun ensimmäinen kisaaja aloittaa. Yleisö on hiljaa ja keskittynyt. ?Kolme, kaksi, yksi, AJA!?, kaikuu kovaääniseen. Molla (3v.) lähtee liikkeelle, katsojat taputtavat ja maaliin tullaan monen mutkan kautta. Maalissa toimittaja kysyy miltä kisalasku tuntui? Vastauksen Molla antoi iloisesti virnistäen: ?Hyviltä!?. Kisa jatkui taputusten ja kannustusten myötä. Yksi keskeytys tosin tuli, mutta siihen auttoi laastari ja iskän halit. Törmäys kyllä näytti hurjalta, mutta saldo onneksi vain pari pientä naarmua. Maaliviivallakin tapahtui kaatuminen, ei tämäkään vakava. Ensiapuryhmä totesi koko kisan tarvinneen vain kaksi laastaria. Kisoissa aina tapahtuu ja sattuu. Yksi pienten kisaajista tuuletti juuri ennen maaliviivaa ja jarrutti. Kaksi metriä ennen maaliviivaa kun kisakansaa oli tukkeena. No, tuomari antoi hyvityksenä ajasta pois pari sekunttia. Pienten kisa oli vaiherikas ja jännittävä. Pienten Puu-Vallilan KraanPrii IV -mestaruus Espooseen! ??Sää helli Puu-Vallilan pihakirppiskansaa viikonloppuna 17.-18.5.2014. Mahtavaakin mahtavampi keli. Lauantaina oli myös Ravintolapäivä ja kylässä toimi monenlaista ravintolaa ja tavarat vaihtoivat omistajaa. Sunnuntaina Puu-Vallilalaiset ry:n työryhmä järjesti Puu-Vallilan KraanPrii IV tapahtuman. Neljättä kertaa järjestetty mäkiautokisa keräsi ennätysmäärän kisailijoita ja yleisöä. Yleisöä kertyi varovaisten arvioiden mukaan n. 300-400 ihmistä, osa tietysti pihakirppiskävijöitä. Miltei 60 kisailijaa ilmoittautui eri sarjoihin. Sarjoina olivat pienet ja vanhemmat lapset sekä ?veteraanit?. Veteraanisarjaan ei tänä vuonna kukaan uskaltautunut. Veteraaneilla tarkoitetaan aikuisia, ajokortti-ikäisiä. Ensi kevääksi on tarkoitus järjestää eri kaupunginosien omat KraanPriit ja syksyllä starttaa Grand KraanPrii kisa, joihin tu- lee jokaisen kaupunginosien sarjojen voittajat taistelemaan Helsingin mestaruudesta. Voittajakylä järjestää siten seuraavan Grand Kolme nopeinta. Varikko tunnelmaa. KraanPriin. Haastamme tässä ja nyt kaikki kaupunginosat ja kylät mukaan järjestämään omia kisoja! Palataanpa takaisin itse KraanPrii IV:een. Jo aamulla aikaisin alkoi ratojen rakentaminen. Vanhoja renkaita radan rakentamiseen Palkintokorokkeella.
• KALLIO LEHTI Viikot 22-23 17 Urut soivat läpi kesän ??Helsingin Urkukesän ohjelmassa on myös runsaasti vokaalimusiikkia. Helsingin Urkukesä on pääasiassa urku- ja muuhun klassiseen musiikkiin keskittyvä Suomen laajin musiikkifestivaali yli 40 konsertillaan. Kesäkuun alusta elokuun loppuun kestävä Urkukesä tarjoaa sekä koti- että ulkomaisten taiteilijoiden konsertteja kolmena iltana vii- kossa. Tuomiokirkossa pidettävässä avajaiskonsertissa sunnuntaina 1.6. kello 20 esiintyvät poikakuoro Cantores Minores Hannu Norjasen johdolla sekä urkuri Harri Viitanen. Kallion kirkon maanantaisarjan aloittavat 2.6. Tomi Satomaa ja Tuomo Norvasuo esittämällä t?ekkiläisen Petr Ebenin harvoin kuullun teoksen ?Job?. Siinä säveltäjä on yhdistänyt urku- Cantores Minores osuuksia Raamatun tarinaan Jobista. Kallion kaikki iltakonsertit alkavat kello 19. Keskiviikkoiltaisin kello 19 musisoidaan kesäkuussa Vanhassa kirkossa, heinäkuussa Johanneksenkirkossa ja elokuussa Tuomiokirkon kryptassa. Koko kesän on lisäksi mahdollista nauttia päivämusiikista lounasajan ratoksi tiistaisin Vanhassa kirkossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin Tuomiokirkossa sekä torstaisin Kallion kirkossa. Musiikkihetki näissä kirkoissa alkaa kello 12. Mikael Agricolan kirkon kesäkonsertit kuvataan urkuparvella ja heijastetaan samanaikaisesti kirkon etuosassa sijaitsevalle valkokankaalle. Näin myös konserttivieraat pääsevät poikkeuksellisesti näkemään yleensä pillistöjen välissä katseilta piilossa olevan urkurin työskentelyä. Ohjel- massa on musiikkia käyrätorvella ja uruilla tiistaina 19.8. sekä Taiteiden yönä 21.8. mykkäelokuvan ?Metropolis? esitys urkujen säestyksellä. Konsertit alkavat kello 19. Hakaniemen ja Kaisaniemen ruuhkiin etsitään ratkaisua Piedmont East Bay Childrens ??Raitiokiskoremontin aiheuttamat ruuhkat jatkuvat toistaiseksi Hakaniemessä ja Kaisaniemessä, mutta rakennusvirasto tutkii parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa liikennejärjestelyitä ruuhkien helpottamiseksi. Pahimmillaan nykyinen ruuhkia aiheuttava työvaihe ja sen liikennejärjestelyt kestävät tiistaiaamuun 27.toukokuuta asti. Helsingin kaupunki pahoittelee työstä aiheutuvaa haittaa ja toivoo kaupunkilaisilta kärsivällisyyttä. Liikennejärjestelyt ulottuvat pitkälle työmaan ulkopuolelle liikenneturvallisuussyistä. Kaistajärjestelyllä estetään muun liikenteen ajaminen raitiovaunun perässä ja putoavan työmaakuoppaan kiskojen jatkuessa, mutta maan kadotessa ajoradan alta. Kiskoja vaihdetaan Lii- sanympyrästä pohjoisen suuntaan, pitkin Unioninkatua aina Pitkällesillalle asti. Työt tehdään pääsääntöisesti ilta- ja yöaikaan, klo 18.00-06.00, koska vaihdettavat kiskot ovat koko ajan raitiovaunuliikenteen käytössä. Liikennejärjestelyt ovat liikenneturvallisuuden vuoksi voimassa koko vuorokauden. Pohjoisen suunnasta Hakaniemen torin eteläpäästä on keskimmäinen kaista otettu pois käytöstä. Vasemmalta kaistalta pääsee kääntymään Hakaniemenrantaan, ja oikea kaista jatkaa suoraan Pitkänsiltaa pitkin Liisanympyrää kohden (Rautatieasemalle päin). Eli ajoneuvot kulkevat yhdellä kaistalla (bussikaistalla) Unioninkadulla Pitkänsillan ja Liisanympyrän puoleen väliin asti, josta katu jatkuu taas kaksikaistaisena. Siltavuorenrannasta pääsee kääntymään pohjoiseen Hakaniemen suuntaan, mutta etelään Liisanympyrän suuntaan kääntyminen on kielletty. Kaisaniemenrannasta pääsee kääntymään etelään Liisanympyrää kohden, mutta pohjoiseen Hakaniemen suuntaan kääntyminen on kielletty. Liisanympyrässä kiskojen osalta työt tullaan tekemään yö aikaan, jolloin Hakaniemen suunnasta tulevalta ajoneuvo liikenteeltä on keskimmäinen kaista pois käytöstä. Vasemmalle pääsee kääntymän yhdeltä kaistalta ja oikean puoleiselta kaista pääsee normaaliin tapaan keskustan suuntaan. Työn tilaajana on HKL ja työn toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy. Uimastadikalle pääsee taas! Voittajan haastattelu. kisan voitti Noa U. ylivoimaisella ajalla. Toiseksi tuli Eeli I, kolmas Mitri V. Isompien sarjassa kisa oli tiukka. Voittaja Oskari K. voitti vain 0.3 sekunnin erolla toiseksi tulleen kuskiin. Toisen sijan pokkasi Veeti L. ja kolmanneksi tuli Niilo K., joka on KraanPrii II voittaja ja KraanPrii III toiseksi tullut. Ravintola Pikku-Vallilan tarjoamat voittaja Pommacit Sanna Kujala Kaikkiin kesän konsertteihin on vapaa pääsy. Tämän mahdollistaa Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin tuki tapahtumalle. Iltakonserttien ohjelma maksaa seitsemän euroa. 40 euroa maksavalla ohjelmapassilla saa käsiohjelman kaikkiin Urkukesän konsertteihin. Nyt 13. kertaa järjestettävä Helsingin Urkukesä jatkaa pitkää kesäkonserttien perinnettä. Festivaalin järjestäjät, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Kallion seurakunta ja Johannes församling ovat ylpeitä kirkkojensa kansainvälistä tasoa olevasta urkukannasta. Urkukesän monipuolinen ohjelmisto ja kiinnostavat taiteilijat houkuttelevat festivaalille vuosittain noin 10 000 kävijää. suihkusivat isompien kisojen palkintokorokkeella. Kannattaisi noiden formulakisojenkin ottaa mallia KraanPriista. Muutama isommista kisaajista on tehnyt protestin, koska voittajan mäkiautossa oli kolme pyörää. KraanPrii tuomaristo käsitteli asiaa ja totesi, ettei säännöissä ole määritelty renkaiden lukumäärää. Lopputulos jää pohdinnan jälkeen voimaan. Suuri KIITOS varikkotiimille. Alun teknisistä pulmista huolimatta saatiin aikaan mahtava kisa! Ja myös niille, jotka toivat kisaan uusia mäkiautoja! Kiitokset kisailijoille ja yleisölle. Saatiin aikaan mahtava tunnelma! Puu-Vallillan KraanPrii tiimi/Roba ??Uimastadion avautui, se on monelle myös kesäkauden alkamisen merkki. Uimastadionin vesiliukumäki avautuu vauhdista pitäville lauantaina 31.5. Uimastadionin katsomo ja takaterassi ovat poissa käytössä remontin vuoksi 31.5. asti. Kumpulan maauimala avautuu puolestaan lauantaina 24.5. klo 6.30. Stadikalla voi liikkua muutenkin kuin uimalla ja vesijuoksemalla. Kuntosali on kesän avoinna maanantaista lauantaihin klo 6.30 - 20 ja sunnuntaisin klo 9 - 20. Kuntosalin kertamaksu on 5,40 euroa. Beach volley- ja koripallokentät sekä lasten leikkipaikka ovat uimastadionin kävijöiden vapaassa käytössä. Uimastadion on auki maanantaista lauantaihin klo 6.30 - 20.00 ja sunnuntaisin klo 9.00 - 20.00. Uimastadionin esimies Sari Tamminen vinkkaa uimastadionin kävijöille, että sisäänpääsyä nopeuttaa, kun varaa maksuautomaattia varten tasarahan, joka toimii 10 sentin 20 euron rahoilla ja antaa vaihtorahan. Pukeutumistilojen lukollisiin kaappeihin tarvitaan 50 sentin kolikko avainpantiksi. Voi myös ostaa kausikortin, kuukausikortin tai 10 kerran kortin.
• KALLIO LEHTI 18 Route 66 Harmaat Pantterit matkalla maailma kuuluisimmalle tielle, Route 66 Viikot 22-23 Kuvat ja teksti: Timo Roune Las Vegas 16.4.20 ??Jos Hoover pato oli vaikuttava osoitus ihmisen kyvystä muokata luontoa, Las Vegasia voisi kuvata ihmisen kyvyttömyydeksi suojella itseään huonompia ominaisuuksiaan vastaan, kuten ahneus, pelihimo ja viihderiippuvuus. Massaturismin ja -viihteen gigalomaaniset mittasuhteet saivat Harmaat Pantteritkin haukkomaan henkeään. Kaupungin muutos siitä mitä Timo muisti edelliseltä käynniltään 1970 luvulta, on hämmästyttävä. Uudet, mitä mielikuvitukselliman massiiviset hotellikompleksit peittävät lähes kaiken, mitä pääkadulla näki 40 vuotta aikaisemmin. Entinen super-maamerkki Ceasar Palace hotelli-kasino oli vielä tunnistettavissa. Bookasimme itsemme sisään hotellin alennushintaan $140/ huone. Kannattaa aina olla tarkkana netissä ilmoitettujen hintojen kanssa. Niihin ei sisälly liikevaihtovero eikä osavaltiovero tai Internetin käyttömaksua. Ceasar Palace hotellin mittasuhteita kuvannee, että parkkitalosta satojen peliautomaattien, ruletti- ja pokeripöytien läpi sukkuloiden oli matkaa hotellin vastaanottotiskille yli puoli kilometriä. Toinen silmiinpistävä il- miö oli yleisössä epidemian tavoin lisääntynyt liikalihavyys. Ääri-ilmiönä kadulla tulee vastaan inva-mopoilla muodottomia möhkäleitä, jotka eivät pysty enää itse kävelemään. Jos pystyy hillitsemään pelihimonsa, eikä halua maksaa $200 - $500 Elton John?in tai muitten super-tähtien show-esityksistä, voi imeä paikan absurdia tunnelmaa vain katselemalla ohikulkevaa loputonta ihmisvirtaa. Viihdeteollisuutta hallitsi meidänkin tuntemat vanhemman polven tähdet kuten Rod Stuart, Celine Dion, Olivia Newton-John, taikuri David Copperfield, Donny & Marie Osmond (The Osmonds), lukemattomat Elvis- ja muitten tähtien imitaattorit. Suuret tähdet esiintyvät suurissa hotelleissa ja muuta tarjontaa on pienemmissä paikoissa äärettömyyksiin. Vanhemmat tädit istuivat uskollisesti aamusta iltaan tuhatlukuisten pelikoneitten ääressä tupakka hampaissa ja olutpullo vieressä. Hotelleissa peli ja ravintolatoiminta jatkui ympäri vuorokauden. Pukeutuminen oli kaukana Monte Carlon tyylikkyydestä. Monokansan standardina oli baseball lakki, Tpaita, shortsit ja tennistos- sut. Harmailla Panttereilla tuli pikkutakki mukaan turhaan. Matkakassa ei lisääntynyt jos vähentynytkään täällä pelitaivaassa. Las Vegasin syntyhistoria on mielenkiintoinen sinänsä. Nevadan osavaltio on käytännössä tyhjää autiomaata. Hoover padon valmistuminen 1930-luvulla antoi vettä, jonka varaan kaupungin syntyi ja Nevadan osavaltio salli paheet, jotka muualla Yhdysvalloissa olivat kiellettyjä, uhkapelin ja prostituution. Loppu onkin jo mafian historiaa. Nyky-Las Vegasissa näkee ?Euroopan nähtävyydet? yhden kävelyretken aikana paranneltuina kopioina. Ceasar Palace hotellin Rooman Colosseum voi jatkaa Venetsian San Marcuksen torille ja kanaaleille. Muutaman askeleen päässä siintääkin jo Pariisin Eiffel torni. Amerikkalaista vaatimattomuutta osoittaa, että Eiffel torni oli rakennettu vain 1:5 skaalaan, vaikka kaikessa muussa pyritäänkin maailman suurimpaan. Las Vegasin keinotekoisesta keitaasta lähdettiin jälleen kohti Länttä läpi Mojaven autiomaan. California, here we come! Las Vegasin uhkapelitaivaan yksi tunnetuimmista maamerkeistä Ceasar Palace hotelli ja kasino, joka sai kelvata myös Harmaitten Panttereiden yösijaksi. Morro Bay, 18.4. ??Blogin Route 66 teema jatkuu toisella klassikolla Route 1, Santa Monicasta pohjoiseen kohden San Franciscoa. Maisemat vaihtelevat karuista vuoristomaisemista pastoraalisiin laidunnäkymiin, viinitarhoihin, lähes Englannin maaseudun mieleentuoviin kukkulamaisemiin ja vuorenrinnettä serpentiinitienä kiemurteleviin maisemiin. Korkeanpaikan kammoisille tie San Simeonista Big Sur?iin on paikoin haastava, kun oikealta nousee suoraa vuorenseinää sata metriä ja vasemmalla vapaata pudotusta parisataa metriä Tyyneen Valtamereen. Kalifornia on äärimmäisen vaihtelevien maisemien ohella kuin toinen maa verrattuna muuhun USA:han. Kalifornia ? Santa Monica 17. ? 18.4. ??Kaliforniassa meidät toivotti tervetulleeksi ensimmäisenä aavekaupunki Calico. Tämän hylätyn hopeakaivoskaupungin kukoistusvuotena 1887 kaupungissa oli 1200 asukasta, 22 saluunaa, kiinalaiskaupunginosa ja punaisten valojen katu. Hopean hinnanromahdus vuonna 1907 pakotti mainarit etsimään muita töitä ja kaupunki jäi aavekaupungiksi, kuten monet muut varhaiset Lännen kulta- ja hopearyntäyksen synnyttämät onnenonkijoitten yhdyskunnat. Calicon aavekaupungin jälkeen maisema jatkui aavikkomaisena nelikaistaisen tien kiemurrellessa halki upeitten vuoristomaisemien 130 kilometrin taipaleen päätepisteeseemme Santa Monicaa. Los Angelesin läheisyys alkoi tuntua tihenevänä autoliikenteenä ja sinisen taivaan muuttuessa harmaaksi autojen pakokaasuista. Betoniteiden viidakko tiivistyi vähitellen niin tiheäksi, että vannoutuneemmankin paperikartalla suunnistajan täytyi myöntää, että ilman Lumian GPS ominaisuuksia olisimme olleet ehkä useimmiten eksyksissä. Perillä Route 66:n päätepisteen Santa Monican saavutimme 17.4. 2014 kello 16:15 Tyynenmeren aikaa. Harmaat Pantterit voivat katsoa Kaikkien Teiden Äidin ? Route 66:n vaatiman miehistymisriitin suoritetuksi, ilman miehistötappioita ja edelleen kavereina. Kovan tinkimisen tuloksena bookasimme sisään yhteen kaupungin pioneeriajan hotelliin, Hotel Carmeliin. Tinkimistä sivusta seurannut norjalainen Karin luuli näkeväbsä jonkun TV-komedian filmausta. Niin intensiivisiä olivat vastaanottovirkailijan ja Harmaitten Panttereitten vuorosanat. Tulokseksi tuli $30 seniorialennus, mutta kismittämään jäi $230 huonekohtainen hinta, vaikka tiesimmekin huoneitten olevan ainoat vapaat pääsiäisviikonlopun lähestyessä. Pariviikkoinen pihvi-hampurilaisdieetti katkesi vihdoin boulabaisse-merenherkkukeitolla, josta tulvahti kielelle vahvat mexikolais-mausteet. Kalifornian Rantatie, Route 1, 18.4. ??Mutta seikkailu ei suinkaan ole vielä loppunut. Matka jatkuu Tyynessä Valtameressä suoritetun reippaan viileän aamu-uinnin jälkeen kohden mielikuvitusta kiehtovia kaupunkeja; Santa Barbara, Santa Maria, Avila Beach ja Monterey. Täällä näkee vähemmän äärimmäisen liikalihavia ihmisiä kuin Keski-Lännessä. Missä muualla voisi odottaa kello seitsämän aamuuinnilla törmäävänsä kuusikymppiseen surffaajaan tai juoksutapahtumaan, johon on ilmoittautunut sata joukkuetta. Terveystietoisuus näkyy elintavoissa ja valmius satsata ympäristöön autoissa, joista hämmästyttävän suuri osuus on suomalaisen autokannan kokoisia eurooppalaisia ja japanilaisia. Kalifornialaisia on helppo lähestyä ja matkalla on vielä mahdollisuus tavata jopa ylitalvisia hippi-elämäntaiteilijoita. Hearst Castle 19.4. ??Ihmisen tekemänä monumenttina nousee Route 1 -tiellä ylimmäksi Hearst Castle. Se on esimerkki, mitä äärettömällä määrällä rahaa on saavutettavissa, paitsi onnea. 1920- ja 1930-lukujen tarunomainen mediamoguuli William Randolph Hearst (Amerikan Erkko) rakennutti mahtipontisen Välimeren-tyylisen yksityislinnan, joka edustaa oman aikansa super- luxusta. Linna on nähtävissä tieltä 1 neljän kilometrin päässä vuoren huipulla, josta on neitseellinen näköala Tyynelle Valtamerelle ja ympäröivään vuoristoon. Linnassa on kaikkea, mitä raha ja ihmisen mielikuvitus saa aikaan. Arkkitehti Julia Morgan toteutti Williamin linnafantasiat kiveen, betoniin ja taideteoksiin 28 vuoden ajan alkaen vuodesta 1919. Euroopassa löytyy linnoja, jotka ovat isompia ja prameampia, mutta Williamin linnan syntyhistoria ja omistajan eksenrisyys tekee paikasta mielestämme mielenkiintoisemman kuin Schönbrunnin linna, mutta samanveroisen kuin hullu satulinnaunelma Neuschwanstein Beijerissa. Sekin jäi kesken, kuten Williamin unelma. Orson Wells?in filmi Citizen Kane perustuu pitkälti linnan ja mediamogulin elämään. They had more money, more friends, more fun, more everything than anybody. In that gaudy, glamorous, grandious Gomorrah called Hollywood Heillä oli enemmän enemmän rahaa, enemmän ystäviä, enemmän hauskaa, enemmän kaikkea kuin kellään. Tuossa merkillisessä, glamuurissa, kornissa Gomorrassa, jota kutsutaan Hollywoodiksi. Williamin isä George Hearst oli yksinkertainen kullankaivaja. Hän ei löytänyt paljonkaan kultaa, mutta sitäkin rikkaamman hopeasuonen, jonka malmia muut pitivät lyijynä. George uskoi asiaansa ja loi suuren omaisuuden. Isän omaisuuden turvin Willian sai parhaan Harward- yliopistokoulutuksen ja parhaan alun elämään, mitä rahalla saa. Kymmenvuotiaana äidin kanssa tehty vuoden matka Eurooppaan muokkasi Williamin elämän ja ihailun eurooppalaista kulttuuria ja taidetta kohtaan. Linnan arkkitehtuuri on sekoitus Välimeren maiden alkuperäisiä kirkkonfasaadeja ja paikalla tehtyjä kopiota. Tärkeintä oli visuaalinen efekti, joka kieltämättä tekee vaikutuksen kuin Hollywoodin kultakauden filmien kulissit. Linnassa on 165 huonetta ja yksi merkittävimmistä Välimeren maiden taiteen kokoelmista. Käytettävissä oli kaksi uima-allasta, tenniskenttiä, yksityinen eläintarha, karjatila, ratsutila, hedelmätarha, yksityinen lentokenttä ym. ym., mitä voi kuvitella hänen Hollywood tähdistä ja muista mielenkiintoisista ihmisistä koostuva viikonloppuvierasjoukkonsa saattoi toivoa. Willian rakensi mediakonsernin, joka koostui 28:sta alueellisesta sanomalehdestä, 40:stä valtakunnallisesta viikkolehdestä, radioasemista ja yli sata filmiä tuottaneesta filmistudiosta. Hearst suku lahjoitti linnan Kalifornian liittovaltiolle 1957 ja se avattiin kansallisena muistomerkkinä yleisölle. Kannattaa kokea ja myös googlata tämän merkillisen mediamogulin elämää. Tällainen tarina on mahdollista vain Amerikassa.
• KALLIO LEHTI Viikot 22-23 19 Arabian Katufestivaali toi kesän stadiin ??Arabian Katufestivaali onnistui paremmin kuin koskaan. Yli sadan ohjelmanumeron runsaudensarvi valtasi suljetun Hämeentien ja sen ympäristön, räjäyttäen samalla kävijäennätyksen. Viiden tunnin aikana tapahtumassa kävi varovaisestikin arvioiden yli 15 000 ihmistä nauttimassa taiteesta, kulttuurista, kierrätyksestä ja auringosta. Ihana oli varmasti yleisimmin kuultu kommentti tungoksessa. Katutaiteen näyteikkuna toi näkyviin suomalaisen katutaiteen tämän hetkisen monimuotoisuuden hätkähdyttävästi, täyttäen Hämeentien ennen näkemät- tömällä kirjolla eri tyylejä, yli 30 taiteilijan voimin. Maalausten taso oli kova ja pintoja maalattiin rekan täysperävaunusta, kuormaauton, asuntovaunun, pakujen, katutaidevaunun ja seinämien kautta sähkökappeihin. Saumatonta yhteistyötä tekivät mm. Loop, Goch, Sleeze, Beamer, Acton ja Mint luodessaan massiivisen teoksen täysperävaunusta. Eikä voi jättää mainitsematta 30-vuotis graffititaiteilijajuhlaa viettävän Jani Tolinin ja Iida Sarpaniemen yhteisteosta, sekä EGSin tärisyttävää graffitimaisemaa. Muutenkin tapahtuma toi ihmiset ja tekijät yhteen. Kuva: Outi Maaria Neuvonen Kuva: Taavi Tihkan Kuva: Taavi Tihkan Myllyteatteri juhlii syksyllä 2014 kantaesityksellä Tapaus Gaala! ??Myllyteatteri juhlii 10-vuotistaivaltaan. Juhlavuoden päätoiminta on kantaesitys Tapaus Gaala. Sen esitykset ovat Helsingissä 10.10.-14.11.2014 KokoTeatterissa. Tapaus Gaala on esitys ihmismielestä ja siellä piilevistä avainmuistoista. Mikä on ?sisäinen minämme?; meissä oleva näkymätön? Miten maailmamme reflektoituu, kun lavalle näyttelijän varjoksi, alter egoksi, astelee häntä muistuttava luonnollisen kokoinen nukke? Tapaus Gaala on teatterillinen matka, jonka teatterin johtaja, ohjaaja Miira Sippola on kutonut kokoon Myllyteatterin 10-vuotiselta polulta ja omista lapsuusmuistoistaan. Inspiraation lähteenä toimii puolalaisen teatteriohjaaja Tadeusz Kantorin ajattelu, josta Myllyteatteri on aina ammentanut visuaaliseen ja musiikilliseen esityskieleensä. Tapaus Gaalassa katsoja viedään läpi konkreettisten muistojen huoneiden, jotka nivovat yhteen näkyvän minämme ja varjomme, kohti lopun todellista juhlagaalaa. Näyttämöllä nähdään 10 näyttelijää sekä 10 ihmisenkokoista ja kunkin näyttelijän näköistä nukkea, jotka on valmistanut Helsingissä asuva, puolalaissyntyinen lavastaja-kuvataiteilijamestari Lukasz Trzcinski. Trzcinskin ja Myllyteatterin lavalle tuomat erityis- laatuiset visuaaliset keinot on koettava itse. ?Miten niissä Oscar-kaaloissa kun ne amerikkalaiset on jotenkin niin VILPITTÖMIÄ. Että niistä oikein uskoo että ne kiittää äitiänsä ja isäänsä ja ovat niin tunteellisia ja niin VILPITTÖMIÄ, että kuinka, onkohan ne oikein tosissaan, kun ne NÄYTTÄÄ että ne oikein TARKOITTAVAT, että kuinka ne voi olla niin VILPITTÖMIÄ.? Puhelin soi. ISOISÄ huu- Tunnelma vaihtui paikasta toiseen, Afrikkalaisen kylän värikkäästä, hytkyttävästä menosta valtavalle tuo & hae ilmaiskierrätystorille, bloggareiden kippiksille ja musiikkiarenoille, jotka saivat ihmiset viipymään ja nauttimaan. Päivän hienoimpiin kokonaisuuksiin kuului myös uutuutena kadulle tuotu sirkusareena. Kierrätyspisteiden ja kirpppismyyjien määrää kukaan ei edes uskaltanut yrittää laskea, kevyesti arvioiden useita satoja. Toukolan hiekkatiet täyttyivät ihmisillä ja extempore esiintyjien määrä kajahti pilviin, mm. Damn Seagulls, DJpiste ja jättisaippuakuplia. Kävijät kommentoivat että on ihanaa kun tungoksessa ei näe eteensä ja äkkiä törmääkin kuoroon, akrobaatteihin, viulustiin tai johonkin muuhun esitykseen. Kävijät kommentoivat mm. näin: ?Rakastan mun huudeja!?, ? Ehdottomasti paras katufestari tähän mennessä!?, ?Tällä on niin valtavasti ihmisiä ja oh- taa: ?HILJAA!? Esitysten ympärillä tapahtuu lisäksi erilaista juhlaohjelmaa: 17.10. klo 14-18.30 pidetään kaikille avoin Kuva: Outi Maaria Neuvonen jelmaa ettei oikein tiedä minne menis?, ?Ihana nähdä kun ihmiset vaan hymyilee?, ?Lähdin etsimään ruokaa, päädyin Juha Pekka Tapani Heikkisen katukeikalle.?, ?Graffittia graffitin perään?, ?Arabian katufestivaali ja Ravintolapäivä yhdessä -> ihana ruuh- Kiinnostavien asioiden seminaari ? 10 vuotta Myllyteatterin outoja rinnastuksia. KokoTeatterin tiloissa pidetään esityskauden ajan ka.?, ?Aurinkoa, graffitteja, sirkusta, teatteria, ruokaa, aikas huippu päivä!?, ?Ihanin festari ikinä? Arabian Katufestari kiittää kävijöitä ja tekijöitä ihanasta tunnnelmasta! Näkemisiin jälleen toukokuussa 2015! näyttely ja ensi-iltapäivänä julkaistaan juhlakirja. TYÖRYHMÄ: Näyttelijät: Jaakko Kiljunen, Paula Koivunen, Kaisa-Liisa Logrén, Timo Ruuskanen, Niina Tamminiemi, Kaisa Niemi, Yuko Takeda, Idalotta Backman, Johanna Juhola ja Pilvi Hämäläinen Konsepti, teksti ja ohjaus: Miira Sippola Dramaturgi: Titta Halinen Lavastus, esineiden valmistus, pukusuunnittelu Lukasz Trzcinski Äänisuunnittelu: Joonas Outakoski Valosuunnittelu: Ville Mäkelä Tuottaja: Laura Heikkinen / Myllyteatteri
• KALLIO LEHTI 20 Harakan saaren luontoa Harakan luontokeskus viettää 25. toimintavuottaan ??Suomenlahti-vuoden päänäyttely vierailee luontokeskuksessa 1.6.?14.7. ja Harakan taiteilijoiden yhteisnäyttely Vesikuvia on avoinna yleisölle 30.5.? 19.6. Lisäksi joka sunnuntai klo 13-14 järjestettävällä saarikierroksella tutustutaan lintujen, kasvien ja historian lisäksi myös vedenalaiseen maailmaan. Kaivopuiston edustalla sijaitseva Harakan luontokeskus kutsuu nauttimaan upeasta saaristoluonnosta. Kesäkauden 2014 ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Harakan saari on helsinkiläisten luontokeidas, jonka kasvillisuus ja linnuston rikkaus ovat vertaansa vailla. Kesän mittaan Harakassa kukkivat niin karujen kallioluotojen kasvit kuin monet kiehtovat tulokaskasvitkin, joista osa on muistoja Venäjän armei- jan ajoilta. Saaristolinnuille Harakka on erittäin merkittävä pesimäalue. Saaren rakennukset ovat pääosin vuosilta 1877 ? 1910. Punamultaiset puutalot, kellariholvit ja saaren kivinen päärakennus houkuttelevat myös historiasta kiinnostuneita vieraita. Luontokeskus tarjoaa kävijöilleen elämyksellistä toimintaa sekä tietoa Itämerestä ja saaristoluonnosta. Pientuulivoimala tuottaa sähköä ja lisäksi auringon energiaa hyödynnetään monin tavoin luontokeskuksen rakennuksissa. Energiapolulla voi tutustua uusiutuvan energian laitteisiin ja itse mittailla tuulen ja auringon voimaa sekä lämmittää eväänsä aurinkogrillillä. Luontotalossa on saaristoluontonäyttely, Harakan akvaariot esittelevät Suomenlahden vedenalaista luontoa ja Vellamon satutalo innostaa lapsia tutustumaan meren elämään. Lintupiilosta on hyvä tarkkailla runsasta linnustoa. Saarella kuljetaan polkuja sekä pitkospuita pitkin kasvillisuuden säilyttämiseksi ja lintujen pesimärauhan turvaamiseksi. Saarta kiertää noin kilometrin pituinen luontopolku. Kesän tapahtumista mainittakoon joka sunnuntaisten saarikierrosten lisäksi esimerkiksi koko perheen Suomenlahti-vuoden 2014 tapahtuma ?Meren ihmeet ja rantojen aarteet?, joka pidetään Helsinki-päivänä 12.6. klo 14?18. Se sisältää retkeilyä, työpajoja ja näyttelyitä. Kuljetus saarelle on tuolloin ilmainen. Luontokeskus on avoinna yleisölle 2.5.-30.9.2014 päivittäin klo 10-17, lauantaisin suljettu. Harakan saarelle pääsee Ullanlinnan laiturista, Kahvila Ursulan vierestä lähtevällä yhteysaluksella puolen tunnin välein. Viikot 22-23 Kesänäyttelyt kutsuvat Museoiden kesätaidenäyttelyt jo kutsuva. Maamme täyttäessä 50 vuotta 1967 alkoi tämä toiminta, kun kuvanveistäjä Aimo Tukiainen ikätovereineen järjesti Orivedelle ensimmäisen kesänäyttelyn. Kaikki nuo seitsemän pioneeria ovat jo manan majoilla, mutta Purnu jatkaa säätiön voimin kesänäyttelyjä monen muun seuraajan kera. Totuimme käymään erilaisille vinneille ja navettoihin ynnä muihin tilapäistiloihin pystytetyissä katselmuksissa, mutta nykyisin kesänäyttelyt järjestetään kelvollisissa suojissa, useimmiten juuri museoissa kesäpiristeenä. Kekseliäisyys on monitahoista. Kävijöiden toivotaan nauttivan rennosti taiteen suvisadosta. Pakinani kuvitukseksi valitsin soinilaisen, itseoppineen Reijo Kivijärven (s.1955) tapahtumarikkaan ja naivistisen värikkäästi kertovan maalauksen ?Ei hätää, heinät on jo seipäillä?. Öljymaalaus on hänen retrospektiivisen näyttelynsä tunnuskuva Tampereella Työväenmuseo Werstaalla historiallisella Finlaysonin tehdasalueella 13.6.-24.8. Muitakin näyttelyitä on samanaikaisesti siellä tarjolla. Kivijärvi on perinteisesti mukana myös Naivistit Iittalassa -säätiön ?Elämän kaleidoskooppi? ?näyttelyssä 44 muun hilpeän naivistin kanssa. Teoksia on kuulemma ennätysmäärä - lähes 800 -Iittalan lasimäen kupeella tunnelmallisessa puukoulussa aina 24.8. saakka päivittäin 1019. Saman Hämeenlinnan kunnan Taidemuseossa on kesän näyttelynä ?Näkökulmia eri vuosikymmeniltä? ja lisäksi mielenkiintoinen kattaus ?Taiteilijatoveruutta? . Siihen on koottu kultakautemme neljän uljaan naistaiteilijan teoksia ?viimeisen päälle viisaasti?. Asiantuntija- kuraattori on tutkijaprofessori Riitta Konttinen ja tekijät Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Ada Thilén ja Helena Westermarck. Sietääpä katsoa! Ja kuten aina, Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisut ja esillepano on tosi taitavasti toteutettua. Ylistyksen sanoja ansaitsee myös taidekaupungiksi itsensä nimennyt Mänttä kuvataideviikkoineen 15..6. - 31.8. On kehitelty mesenaatti Serlachiuksen henkeen tiloja jq taidetapahtumia. On G.A. Serlachius Oy:n historiahenkinen Gustaf-museo ja on kultakauden aarteita esittelevä Gösta-museo sekä nyt 14.6. avautuva nykytaiteeseen suuntautuva, puurakenteinen 5.100 - neliöinen Gösta ?paviljonki!. Vanhasta eläinrehutehtaasta on kehitetty kuvataidekeskus Pekilo vaihtuvine näyttelyineen. . Mänttäläisiä on pyydetty antamaan vanhoja pestyjä vaatteitaan taiteilija Kaarina Kaikkoselle, jotta hän voi ripustaa niitä kirkon seinään taideteokseksi, kuten aikoinaan paidoista teoksen Helsingin tuomiokirkon portaille! Häme tuli jo näin laajasti esitellyksi. Enkä voi olla lisäksi kertomatta, että Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki yllättää jälleen: kolmessa Kauppiaskadun varrella olevassa museopisteessä esitellään ainutlaatuinen aarteisto ?Suuri Barokkinäyttely? koti- ja ulkomaisin esinein suojelijanaan Prinsessa Christina Ruotsin hovista! Harakan saaren tapahtumia Nuorille avoin jalkapalloturnaus Helsingin jalkapallokentillä ??Finaaliotteluita pääsevät seuraamaan paitsi kaikki turnauksen osallistujat, myös vanhemmat ja ystävät. Finaalipeleissä viheltävät ammattitaitoiset tuomarit. Turnauksen järjestää Helsingin nuorisoasiainkeskus. Nuta Cupin peliajat ja kentät: 2.6.?27.6. klo 11?15 Laajasuon liikuntapuiston tekonurmi Pihlajamäen nuorisopuiston kenttä Jakomäen nappulatekonurmi Pitäjämäen tekonurmi Myllypuron tekonurmi (entinen H1) 2.6.?27.6. klo 12?15 Vuosaaren kartanon kenttä 2.6.?13.6. klo 11?15 Väinämöisen kenttä 16.6.?27.6. klo 11?15 Töölön pallokenttä 6 Helsingissä ei varsinaisia kesänäyttelyitä ole aikoihin järjestetty, mutta kyllä yksi ylitse muiden on tämän kesän yli aina 7.9. saakka jatkuva Ateneumin Tove Jansson -näyttely. Kaikkialta maailmalta museo on saanut vierailijoita, tutkijoita ja Toven näyttelyn vierailua toivovia ulkomaisia museokollegoita! Ei siis sovi meikäläistenkään jättää tätä megatapahtumaa kokematta. Suosittelen meille stadilaisille pistäytymistä luonnonkauniissa Kuusisaaressa. Hienostokaupunginosassa toimii lähekkäin kaksikin taidemuseota erityisanteineen: Villa Gyllenberg. mesenaatin taide- ja asuntomuseo kahviloineen sekä Didrichsenin Taidemuseo, jossa 12.6. paljastuu uudistettu veistospuisto ja ?Kulttuurikeidas?- kesänäyttely. Suosittelen kuitenkin ensisijaisesti omaa ?kotiseutumuseotamme? Työväen Asuntomuseota Kirstinkujalla sekä Kaupunginmuseon Hakasalmenhuvilaa, jossa varsinkin 1950-lukunsa nuoruutta muistavia ilahduttaa ?Rasvaletti? ? valokuvanäyttely. Se, jos mikään, herättää lämpimiä tuntemuksia. Kiitos näyttelyistä teille, te alan puurtajat ja valistuneet vaalijat! Teette arvokasta kulttuurityötä hyväksemme! Airan Heinäne