• Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Korkein luottoluokitus 2015 LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 8-9 - 2016 AlpinFysioterapia.fi Tarjous uusille asiakkaille 29.2. asti Hieronta 3 x 45 min 100? Ajanvaraus Mikko 09-7535793, Henri 050-5221954, Hannu 040-5319851 | Vaasankatu 18 A Helsinki Orange and Other Colours 10.-28.2.2016. Maalauksia ? Krisse Sulonen Jukka Sulonen Galleria Saima www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! Tykkää meistä Facebookissa Facebook/kaupunkilehdet Hamppariviikot 19.2.-24.3. 47. vuosikerta - Nro 4 OLISIKO AIKA TARKASTAA HAMPAAT? Me Kallion Hammaslääkäriasemalla huolehdimme suusi terveydestä kokonaisvaltaisesti. Tarjoamme nyt hammastarkastuksen ja tarvittavat sivualueen röntgenkuvat yhteishintaan 65 ? (hinta Kela-korvauksen jälkeen 49,50 ?). Varaa aika helposti netistä tai puh. (09) 762 384 HAMMASTARKASTUS JA TARVITTAVAT BW-RÖNTGENKUVAT 65? KALLIONHAMMASLA AKARIASEMA .FI * KALLION HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Porthaninkatu 5 A 25, Helsinki | (09) 762 384 | kallionhammaslaakariasema.fi TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: Voiko elämässä syödä liikaa hyviä hampurilaisia? ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille Ei tietenkään. ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto ? Virusten ja haittaohjelmien poisto ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset Tule maistamaan meidän maukkaita versioitamme Alppilaan. ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI Teemme myös kotikäyntejä! Porvoonkatu 19, Alppila | www.weeruska.com Avoinna joka päivä! Varaa pöytä: 020 7424 270 * Kela-korvauksen jälkeen 49,50 ?. Tarjous voimassa 31.3.2016 mennessä tehdyissä ajanvarauksissa. 93 Oletko myymässä asuntoasi? EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN k Tarvittaessa 3k aa suaik korotonta mak 010 2715 100 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
• KALLIO LEHTI Tykkää meistä Facebookissa Ravintola MÄKIKUPLA : a rk a n n i Avo . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Korjaus-ompelimo Tex & konehuolto Nro 4 ? Viikot 8-9 Facebook/kaupunkilehdet 2 chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.votkin.fi Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-ompelukonemyynti & konehuolto Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - ompelimo, tarvikemyynti & konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 TULE, KOE JA IHASTU! Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! ? osaavaa ? ? asiakasläh nopeaa eistä kirjapa inopal velua Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Emännille joustamme! Soita ja kysy tar p. 010 281 2600 Avoinna joka päivä klo 9-02 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 www.karprint.fi Hämeentie 58-60 A-oikeudet Irtonumero lehtipisteestä! Ekoelo 1/2016 6,90 Luonnonm ukaisesti Maukas l Ekologises ti l Puhtaasti SILMUSALAA TTI valtaa m arkkinoita s i o k i Er aan hint i! Puolita hiilijalanjälkesi! Avantou karkottaa inti stressin ja flunssat Aidosti l Kotoillen Kuusenpihk avoide on ihmeaine Siivouksess a ei tarv paljon kem ita iaa Mieli virkistyy hevosen selässä Chilit ja pap rikat nyt multaan Tilaan Antiikki ja Taide 40,00 Ase ja Erä 67,00 Bodytreeni 40,00 Ekoelo 47,00 Hevosmaailma 49,00 Kiinteistö ja Isännöitsijä 67,00 painonhall inta kehonhuo lto 4,90 as m Hae o Luomuton tilla pärjää entisajan työkaluilla l ER IKOISL EHTI kunto salit Kissafani Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari Viidennes väestöstä ei liiku lainkaan Kansaned Tervey ttä ja hy vinv tuorepuristeointia tuista mehuista Hyvinvoin tian auttaa harjoi alyysi ttelussa ustaja Touk o Aalto: Hoitama diabeteston Toimittaja Ann Aivohalvausr iski kolminkerta is e ksi aina kun yläp aine ja alapaine 10 a-Kaisa Herm ? Vanh on naiseennetminen aitolaji Etunimi Voimassa 29.2. saakka. Postitoimipaikka Vaikkei ELÄK E enää kerryk n, ei Tapiollaää kiire pois töisole tä Pääosa syöp sairasta ää uskoo vakavaista paranemiseesti n Lihasma Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari 4,90 Kulttuuri a kasva vielä 80-vss uotiaanakia n Karprint Oy 1/2016 6,70 pitää virkeän ä ja nupin kunnoss a voi tuoda sydä nveritulpan tai aivoverenk ierron häiriön 1. luokan postimerkki KASUX6 Puhelin KULTTUURIM ja AKTIIVILOMATKAT kiinnostavat AT eläkeläisiä Fat bik hankien h ella alki ja liukasta uhmaten Lähiosoite Postinumero Seniori TERVEYS 5,90 ?Ilon ja riem kaut ta liikkuun maan!? 45,00 63,00 40,00 55,00 63,00 33,00 ? Extrahinta Linda Sonn treenillä tagin VAH VAT K Ä D ET Eläkesuunnittelu kannattaa! kauneus 1/2016 ? 7,10 Lehden tilaaja Sukunimi ter veys unen: nousee elohopeamill20 iä ? Mahd jatkaa eläomlläisuus lahjoista suäu on Risto Salmi Ryhdy rin nauttii elmyymään ämästään uude n munuaisen Karprintin laadukkaita kanssa aikakauslehtiä. Vaikka iltatyönä! Soita puh. 09 - 267 521 ? tai 040 526 3279 Pienelläkin ponnistuksella hyvää ansiota! Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KASUX6
• Viikot 8-9 47. vuosikerta ? nro 4 Ajankohtaista Konepajan alueella Vallilassa kaadetaan puita   ??Vallilassa entisen VR:n Pasilan Konepajan alueella kaadetaan puita. Puiden kaataminen tehdään maaliskuun alussa. YIT Rakennus Oy aloittaa uuden Asunto-osakeyhtiö Helsingin Villiviinin rakentamisen Aleksis Kiven kadun ja Traverssikujan kulmassa ja kaataa puut tontiltaan asuntorakentamisen tieltä. Samassa yhteydessä poistetaan puut myös tulevalta Konepajanaukiolta. Asuntotontilla puiden kaatamisen mahdollistaa rakennusvalvontaviraston 25.1.2016 antama maisematyölausunto. Konepajanaukiolla puiden poistaminen puolestaan perustuu yleisten töiden lautakunnan 28.4.2015 hyväksymään katusuunnitelmaan. Puiden kaadosta vastaa YIT Rakennus Oy. Raitiotie keskustasta Hakaniemen kautta? Kruunusillat -hankkeen raitiotien yleissuunnitelma valmistui ??Suunnitelmassa esitellään keskustan ja Laajasalon yhdistävät raitiolinjat Rautatieasema? Yliskylä sekä Kolmikulma?Haakoninlahti. Suunnitelma esittää, että uusi raitiotie keskustasta Laajasaloon kulkisi Hakaniemen kautta. Suunnittelun aikana tutkittiin keskustan päässä kolmea vaihtoehtoista linjausta. Yliskylän päässä on tutkittu kahta vaihtoehtoista linjausta, joista nyt on valittu pohjoisempi, Yliskylän keskustan kiertävä vaihtoehto. Hankkeen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 259 M?. Lisäksi raitiovaunukaluston ja varikon kustannukset ovat yhteensä noin 100 M?. Ennusteiden mukaan raitioyhteyttä käyttäisi Kruunuvuorenrannan, Yliskylän täydennysrakentamisen ja Kalasataman valmistuttua keskimäärin noin 37  000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2040. Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita olisi Kruunuvuorensillalla ennusteiden mukaan keskimäärin noin 3 000 vuorokaudessa. Yleissuunnitelmassa on suunniteltu raitiotie, siihen liittyvät pysäkit ja rakenteet sekä radan toteuttamisen edellyttämät tieja katujärjestelyt sillä tarkkuudella, että Kruunusillat-hank- keen kustannuksista, toteutettavuudesta ja vaikutuksista on riittävät tiedot päätöksentekoa varten. Kruunusillat-hanke yhdistäisi toteutuessaan raitiotieyhteydellä Laajasalon, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Samalla luotaisiin uusi nopea reitti myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Yleissuunnitelma on laadittu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston (KSV), Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR), Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) yhteistyönä. Taloustilanne heikensi valmistuneiden työllisyyttä ??Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin. Yli 90 prosenttia erikoisammattitutkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2012 suorittaneista oli työllisenä vuoden 2013 lopussa. Myös ammattikorkeakoulututkinnon, ammattitutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneista yli 85 prosenttia oli työllisenä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottaman Sijoittumispalvelun tietoihin. Työttömäksi on joutunut eniten ammatillisen perustutkinnon suorittaneita: heistä vuonna 2013 edellisvuonna valmistuneista 11 prosenttia oli työttömänä. Vähiten työttömänä oli erikoisammattitutkinnon (2 %) ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita (1 %). Tohtorin tutkinnon suorittaneista useampi kuin joka kymmenes oli muuttanut pois maasta, ylem- män korkeakoulututkinnon suorittaneista vajaa 5 prosenttia. Helsingin ammatillisesta koulutuksesta ja Helsingin seudun ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet koko maan tasoa paremmin. Ero on huomattava ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla; vuonna 2013 Helsingissä valmistuneista oli työllisenä 76 prosenttia edellisvuonna tutkinnon suorittaneista, koko maassa valmistuneista vain 64 prosenttia. Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet kaikilla koulutusaloilla koko maata paremmin. Pääkaupunkiseudun yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet samassa suhteessa kuin koko maassa valmistuneet. Tohtoreiden työllisyys on koko maan keskitasoa heikompaa. Vuonna 2008 alkanut taantuma vaikutti aluksi etenkin ammatillisen toiselta asteelta valmistuneiden työllisyyteen, mut- ta ulottui myöhemmin myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisten osuus on laskenut lähes 8 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus on kasvanut lähes 7 prosenttiyksikköä. Samana aikana ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten osuus on laskenut yli kolme prosenttiyksikköä ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla neljä prosenttiyksikköä. Taantuma on vaikuttanut etenkin luonnontieteen aloilta valmistuneisiin, heidän työllisyytensä on laskenut eniten kaikilla koulutusasteilla. Vähiten taantumalla on ollut vaikutusta sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneisiin. Helsingin seudun ammattikorkeakouluissa tutkinnon vuosina 2011?2013 suorittaneista 81 prosenttia asui edelleen Helsingin seudulla vuonna 2013. Sivu 9 Kyläkallion hoivakodille Petraaja palkinto ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on myöntänyt Vuoden Petraaja 2015 -palkinnon Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n Kyläkallion hoivakodille. Palkinto myönnetään oman toimialansa edelläkävijälle, joka panostaa kestävään kulutukseen, seuraa jätemääriään ja välttää jätteen syntymistä. HSY jakoi palkinnon torstaina 11. helmikuuta pidetyssä Helsingin seudun ilmastoseminaarissa. Kyläkallion hoivakoti panostaa jätteen vähentämiseen HSY haluaa palkinnolla kannustaa yrityksiä ja julkisyhteisöjä seuraamaan jätemääriään sekä aktiivisesti vähentämään jätteen muodostusta. ?  Vuoden Petraaja -palkinto myönnetään sellaiselle organisaatiolle, joka on omalla aktiivisella toiminnallaan merkittävästi vähentänyt jätemääräänsä. Palkittava taho valitaan niiden yritysten ja yhteisöjen joukosta, jotka ovat mukana HSY:n ylläpitämässä Petra-jätevertailussa, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Petra-jätevertailussa organisaation jätemäärä suhteutetaan työntekijämäärään, ja näin saman alan toimijoita voidaan verrata toisiinsa. ? Ikääntyneiden palveluasumisessa syntyy keskimäärin noin 1 000 kiloa jätettä työntekijää kohden vuodessa. Kyläkallion hoivakodin jätemäärä on ollut useana vuonna toimialansa pienin, vain noin 20 prosenttia keskiarvosta, erityissuunnittelija Miia Riihimäki HSY:stä kertoo. Helsingissä toimivan Kyläkallion hoivakodin henkilökunnan ammattitaito ja tuotteiden kulutuksen jatkuva seuranta mahdollistavat sen, että hävikkiä syntyy erittäin vähän. Esimerkiksi ruokatilauksissa ruokailijoiden määrän vaihteluista tai ruokaannosten liian suuresta koosta ilmoitetaan välittömästi tavarantoimittajalle. Tuotehankinnoissa käytetään kestotuotteita kertakäyttöisten sijaan ja asukkaiden ylimääräiset tavarat ohjataan uudelleenkäyttöön. Syntyvää jätemäärää seurataan hoivakodissa päivittäin. Eri toimilla vähennetään myös jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Kyläkallion hoivakodissa kaikki työntekijät on perehdytetty ympäristöasioihin. Diakonissalaitos järjestää ympäristökoulutusta kaikissa toimipaikoissaan ja jokaisessa toimipaikassa on erikseen nimetty ympäristövastaava. Kyläkallion hoivakodissa työskentelee 17 henkilöä ja asukkaita on 24. HSY valitsi Vuoden Petraajan noin 450 toimipaikan joukosta Petra-jätevertailu on ilmainen verkkopalvelu jätemäärien seurantaan ja vertailuun. Palvelu auttaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yrityksiä vähentämään jätettä ja parantamaan materiaalitehokkuutta. Palvelu toimii osoitteessa www.petrajatevertailu.fi. Vuoden Petraaja 2015 valittiin noin 450 toimipaikan joukosta. HSY jakaa Vuoden Petraaja -palkinnon joka toinen vuosi. Palkittava yritys saa kunniakirjan sekä oikeuden käyttää Vuoden Petraaja -tunnusta.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4 Kruunusillat -hanke luo lisää kantakaupunkia K ruunusillat-hanke yhdistää toteutuessaan raitiotieyhteydellä Laajasalon, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Samalla luodaan uusi nopea reitti myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Hanke onkin aikeissa muuttaa monen kaupunginosan ja varsinkin Kallion seudun liikennettä ja liikennejärjestelyjä. Hankkeesta ei ole vielä rakentamispäätöstä, joka ilmeisesti tehdään näillä näkymin syksyllä 2016. Hankkeen näkyvimmät osat ovat kolme siltaa, joista Kruunuvuorensilta tulee olemaan Suomen pisin silta. Kruunusillat-hanke yhdistää Itä-Helsingin merelliset kaupunginosat kantakaupunkiin. Yhteys keskustasta Kalasataman kautta Kruunuvuorenrantaan ja Laajasaloon tuo toteutuessaan uuden, merellisen reitin joukkoliikenteen käyttäjien, pyöräilijöiden ja kävelijöiden käyttöön. Hankkeen toteutuessa keskustaan pääsee raitiovaunulla Kruunuvuorenrannasta noin 15 minuutissa ja pyörällä 20 minuutissa. Hankkeessa on sekä keskustan että Yliskylän päässä vielä vaihtoehtoisia reittejä, jotka valitaan talvella 2016 valmistuvassa raitiotien yleissuunnitelmassa. Lopullinen valtuustopäätös saadaan arviolta elokuussa 2016. Suunnitteilla olevaa raitiotieyhteyttä on Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman alueiden valmistuttua arvioitu käyttävän päivittäin noin 37 000 matkustajaa. Raitiovaunusta voi vaihtaa sujuvasti suoraan metroon, lähijuniin tai keskustan muihin raitiolinjoihin. Kruunusiltojen myötä myös liikenneyhteydet Korkeasaareen parantuvat huomattavasti. Jos rakentamispäätös saadaan, on kaupungilla valmius aloittaa rakentaminen vuonna 2018. -j.a Helsingin yleiskaava ?  Kestävyyttä, mutta myös rajuja muutoksia ??Helsingin yleiskaavaehdotus saa Museovirastolta sekä kiitosta että moitteita. Yleiskaava mahdollistaa kestävän ja hyvän kaupungin kehittämisen mutta sisältää myös kipeitäkin ristiriitoja nykyisen kaupunkiympäristön arvojen kanssa. Esimerkiksi Vartiosaaresta tulisi kerrostalolähiö ja tiivis rakentaminen hävittäisi Malmin lentoaseman kansainvälisestikin merkittävät kulttuuriarvot. Museovirasto toteaa 11.2.2016 lausunnossaan Helsingin kaupungille, että yleiskaavaehdotuksen periaate ensisijaisesti joukko- ja kevyen liikenteen toimivasta kaupungista on hyvä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan, rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin on kuitenkin selvitetty ja esitetty puutteellisesti. Yleiskaava kohdistaa raskaita muutospaineita useisiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, joiden arvojen tulee säilyä ja joissa muutosten ja rakentamisen tulee olla sopusoinnussa niiden kanssa.  Vartiosaari ja Malmin lentoasema Asuntotuotantoon osoitetusta Vartiosaaresta tulisi kerrostalolähiö pikaraitiotieyhteyksineen ja siltoineen. Saaren muuttaminen asuinalueeksi ajatellulla mitoituksella on olennaisessa ristiriidassa saaren kulttuurihistoriallisten, mai- semallisten ja luontoarvojen kanssa. Vartiosaaren kehittämisen lähtökohtana on oltava saarelle vakiintuneiden ja historiaan perustuvien käyttötapojen edistäminen ensisijaisesti olevaa rakennusperintöä hyödyntämällä ja luonnonympäristö säilyttäen. Täydentävä rakentaminen on mahdollista, mutta jatkaen saarelle ominaisen rakentamisen perinteitä ja mittakaavaa, luonto ja maisema huomioon ottaen. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriperintö- ja luontokohteen sekä topografisesti eheän kokonaisuuden uhraaminen lähiörakentamiselle on lyhytnäköistä. Saari on valmis, kansainvälisestikin vetovoimainen kulttuuri- ja luontomatkailun kohde, kun sen saavutettavuutta ja palvelurakennetta parannetaan. Malmin lentoaseman alue on visioitu tiiviisti rakennettavaksi urbaaniksi puutarhakaupunginosaksi, johon tulisi asuntoja jopa 25 000 asukkaalle. Malmi on valtakunnallisesti erittäin merkittävä varhaisen siviililentoliikenteen lentoasema, johon kuuluu rakennusten lisäksi koko lentokenttäalue kiitoratoineen. Terminaali on myös kansainvälisesti merkittävä, alkuperäisessä asussaan ja käytössä säilynyt modernismin merkkiteos.  Malmien lentoaseman arvoihin ovat kiinnittäneet huomiota myös kansainväliset toimijat, kuten World Monument Fund sekä viimeksi 2015 Europa Nostra Finland. Ilmailukäyttö on ainoa keino turvata kokonaisvaltaisesti lentoaseman kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Mikäli toiminta päättyy, on aluetta luontevinta kehittää avoimena virkistys- ja liikuntaympäristönä, pääkaupunkiseutua palvelevana harrastusja urheilumuotojen keskittymä. Lentokentän rakennukset, rakenteet ja avoimet ulkotilat antavat monenlaisia mahdollisuuksia. Tiivis rakentaminen hävittäisi lentoaseman luonteen. Jos aluetta kehitetään osittain asumiseen ja muuhun täydennysrakentamiseen, tulee lentokentän kiitoratojen muodostama keskeinen avoin tila jättää aukio- ja viherympäristöksi. Kentän reuna-alueilla voi harkita täydennysrakentamista, jonka tulisi kuitenkin säilyttää ilmailuympäristölle ominainen väljyys ja avaruus. Mahdollisuuksia täydennysrakentamisen painopisteen siirtämiseksi lähialueille esim. Tattarisuon suuntaan tulisi tutkia.  Tiivistäminen malttia ja taitoa Museovirasto ottaa lausunnossaan kantaa myös mm. kaupunkibulevardeihin ja kantakaupungin tiivistämiseen. Muutospaineita arvokkaille kaupunkialueille tulisi vähentää eivätkä viheralueet saisi merkittävästi kaventua tiivistävän rakentamisen myötä. Kaavaehdotuksen mukaan niin kuitenkin tapahtuisi esim. Keskuspuiston, Vantaanjoen varren ja Viikin vihervyöhykkeillä. Kantakau- Nro 4 ? Viikot 8-9 Yleisönosasto Jonossa ei saa tuhista ??Tänään törmäsin FB kirjoitukseen jonka mukaan suomalaiset ovat ihan sivistymättömiä kun ne puhisevat jonossa. Suomalaiset eivät muka ole oppineet jonottamaan. Kirjoittajan mukaan joka puolella muualla jonoissa ei puhista eikä pulista vaan seistään hienosti suu kiinni. Onkohan tämä nyt oikeasti mikään ihannetilanne. Minullapa on asiasta aivan eri mielipide. Sellainen vaatimus, että meidän pitäisi olla sivistyneesti hiljaa ilmaisematta ajatuksiamme edes puhisemalla on selvää sortoa. Olen minäkin matkaillut ja tavannut sivistyneisyy- den nimissä nutistettuja ihmisiä. Sinun ei sovi sinä et saa! Älä suutasi avaa kun sinua ylhäisempi sinulle kertoo millainen sinun pitäisi olla. Eihän sellainen ole tätä suomalaisuutta. Ei kai, pysyttelen mieluummin sivistymättömänä. Vaikka me emme usein suutamme avaakaan, niin sanotaan. Eihän se sitä tarkoita etteikö mölyä löytyisi halutessa tai tarvittaessa. Kerran takanani seisoi puhisija. Kysyin häneltä onko hänellä joku vaiva. Häiskä tuijotti hetken ja vastasi lähes nauraen että ei ole mitään vaivaa kylläs- tyttää vaan yksin seisoskella. Aloitimme keskustelun puhina loppui. Muut jonossa alkoivat seuraamaan jutteluamme eikä kukaan enää puhissut. Minusta on monta kertaa tuntunut siltä että suomalainen on hyvin valmis keskustelemaan kunhan joku vaan tekee aloitteen. Mitähän hiton sivistystä se on että vieraille ei voi puhua mitään. Olkaamme vapaita suomalaisia. Puhutaan vaikka toisillemme. Tässä maassa moni kaipaa kontakteja. Me emme koskaan luovuta. Tarkkaaja Joulukuusiryhmä on unohtanut Karhupuiston ??Surullista, mutta totta. Vuosi sitten kuusen valot olivat pieniä led-tuikkuja, jotka eivät näkyneet minnekään.  Tänä vuonna kysyin 1.12. rakennusvirastosta, milloin joulukuusi pystytetään, olihan adventtiaika ja puistossa joulumarkkinaa. Vastausta tähän en saanut. Joulukuun 9. päivä laitoin palautetta, sain vastauksen 10.12. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta, että kuusi on laitettu. Keroin etten näe sitä. Tuli se sitten muutaman päivän päästä edelleenkin yhtä pienine näkymättöminä tuikkuineen. Siis näkyvät vain yöllä, vaikka palavat koko päivän. Tänään 16.helmikuuta kuusi seisoo puistossa, yöllä tuikkien. Ajattelin odottaa, onko se vielä vappuna- kin, mutta tänään tuli mittani täyteen. Pekka Sauri, vastuullasi on tämäkin joulukuusi. Toivon ja odotan, että ensi talvena Karhupuiston joulukuusi on myöskin päiväsaikaan valaiseva, ei liene liian kova tai mahdoton vaatimus. Eija Saha Viides Linja 14 Kaksi- vai kolmipäinen vasikka? ??Kävin viime viikolla pitkästä aikaa Eläinmuseossa ja oletin että käynnistä tulisi rentouttava. Mutta mitä vielä: kävi nimittäin heti ilmi että lapsuudestani tutulla kolmipäisellä vasikalla on nykyään enää kaksi päätä! Vahtimestari vain hymyili minulle ilkikurisesti kun valitin tästä, ikäänkuin oli- sin laskenut luikuria. Mutta voin kertoa että olen tästä enemmän kuin varma, olenhan sen omin silmin nähnyt. Kyllä minä muistan vielä elävästi miten lapsena tämän täytetyn vasikan päitä laskeltiin äidin kanssa: yksi, kaksi, ja niin edelleen. Mutta vaikkei minua uskottaisikaan niin kyse on vakavasta asiasta. Nimittäin jos meno jatkuu samanlaisena ja vasikan päiden vähentämistä jatketaan, niin viidenkymmenen vuoden kuluttuahan vasikalla ei enää ole kuin yksi pää! Ja ketä se sellainen yksipäinen vasikka sitten enää kiinnostaa? Bo Hager Tietulleilla sahataan omaa oksaa   ??Helsingin seudun liikenne HSL esitys tiemaksuista Helsinkiä ympäröiville teille on vastuuton. Helsingin, Espoon ja Vantaan Yrittäjät ovat pöyristyneitä esityksestä. Toteutuessaan pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut rasittaisivat seudun kilpailukykyä ja heikentäisivät työllistämisen edellytyksiä. Tietullien tai tienkäyttömaksujen käyttöönotto olisi alueellisena lisäverona kilpailua vääristävä ja kustannuksia lisäävä päätös. Alueen jo muutenkin korkean kustannustason takia uusia lisärasitteita ei tule luoda. pungin tiivistäminen ja täydennysrakentaminen vaatii malttia ja taitavaa sovittamista. Historiallinen matala keskusta ja merellisen silhuetin säilyttäminen on yksi kaavan myönteisistä tavoitteista. Tavoitetta voisi vielä tarkentaa siten, että Helsingin niemellä sijaitseva kantakaupunki rauhoitettaisiin korkealta rakentamiselta. Museovirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota Ne eivät ole asukkaiden eivätkä yritysten kannalta perusteltuja. Joukkoliikenteen käyttöön voidaan kannustaa paremmalla palvelulla ja kohtuullisilla hinnoilla. Samalla tieväylien toimivuutta tulee parantaa. Pääkaupunkiseudulla auton käyttäminen on monesti väistämätöntä. Autoa yritystoimintansa tai työnsä puolesta tarvitsevia ei pidä rangaista lisämaksuilla. Tietullit olisivat erityisen haitallisia Helsingille. Ne vaikeuttaisivat asiointi-, työmatka- ja tavaraliikennettä Helsinkiin ja ohjai- myös Pihlajamäen ja Herttoniemen ympäristöön osoitettuun tehokkaaseen rakentamiseen, joka vaikuttaisi merkittävästi niiden maisemaan. Puolustusvoimilta vapautuville sotilassaarille osoitettu maankäyttö soveltuu niiden kehittämisen lähtökohdaksi. Kaavakartalle on merkittävä myös Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhyke. sivat kuluttajia asioimaan ympäristökunnissa. Tiina Oksala toimitusjohtaja Helsingin Yrittäjät Nimityksiä Koivunen Oy ??Tuotehoitaja Hannu-Pekka Ala-Poikela on nimitetty tuotepäälliköksi 1.1.2016 alkaen vastaamaan moottorin osat- sekä polttoaine- ja jäähdytysjärjestelmän osat -tuoteryhmistä, puh. 010 650 1432. ??Tuotepäällikkö Timo Tynkkynen on nimitetty Koivunen Oy:n myyntijohtajaksi 1.1.2016 alkaen, puh. 010 650 1216.
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 ? Nro 4 Kolumni Yleisönosasto Vihreät, Vasemmistoliitto ja SDP teille kysymys Otso Kivekäs, Veronica Honkasalo ja Osku Pajamäki   ??Teen selkeän kysymyksen; saavatko kaikki Helsingin kaupungin lapset terveydenhoidon mitä tarvitsevat , onko nuorilla työtä ja asunnot, saavatko sairaat hoidon, vanhusten asiat ovat hoidetut ja saavat arvokkaan vanhuuden (pääsevät ulkoilemaan mutta etteivät jäädy pakkaseen), eläkeläiset lämpimät kunnon asunnot ja terveydenhoidon ?? Jos näin hyvin ovat asiat , niin tehkää se kilometrin pituinen pyörätie Hämeentielle ja maksakaa siitä 1416 miljoonaa euroa. Kuten olette päättäneet kaupunginhallituksessa. Sata metriä Hämeentien vieressä on Sörnäisten rantatiellä on valmiit leveät pyörätiet. Miksi nämä pyörätiet eivät kelpaa ?? Siellä on tilaa ajaa niillä yli kaksi metrisillä laatikkopyörillä ja tavallisella polkupyörällä pystyy vielä ohittamaankin ne tavarankuljetuspyörät. Eduskunnassa olette pitä- neet mm. eläkeläisten puolia ja tehneet välikysymyksiä, joilta hallitus leikkaa 5 miljoonaa euroa ja nyt olette valmiit laittamaan kolmenkertaisen rahamäärän kilometrin pätkään pyörätietä. Teen teille esityksen muuttakaa johonkin lähiöön. Se on vasta ilmastoystävällinen teko kun polkee pyörällä pidemmän matkan. Vastaustanne odottaen   Ritva Vilen Kirkko soikoon ?konsertteja kuullaan myös Kallion kirkossa ??Kirkko soikoon: Peter Hilli - sävellyskonsertti Sunnuntaina 13.03. klo 16 Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2 Liput: 14/11 ? tuntia ennen ovelta. Peter Hillin sävellyksiä vuosien varrelta sekä kantaesityksiä Marian ilmestyspäivän teemoissa. Kajsa Dahlbäck, sopraano Niall Chorell, tenori Kamarikuoro Novena, johtaa Nina Kronlund Kamarikuoro Gloria, johtaa Timo Nuoranne Åsa Gustavsson, huilu Markus Malmgren, urut Olli Pyylampi, urut Tommi Niskala, urut Olli Sarpo oleelliseen, ympäröivästä hälinästä piittaamatta. Ympäristöä tarkkailemalla syntyneestä oivalluksesta, joka jalostuu pitkän pöyhimisen ja iäisyyksiltä tuntuvan muovaamisen jälkeen lopulliseen muotoonsa. Talouden syöksykierteestä, ihmisten pelottelusta tai sosiaalisen median kannanotoista huolimatta syntyy uutta ja ennen kokematonta. Sellaista, joka avaa uusia, poikkeuksellisia näkökulmia, antaa katsojalleen, lukijalleen tai kuulijalleen ajattelemisen aihetta tai mielenrauhaa. Tyynnyttää kenties myrskytkin. Ei silti tarvitse olla sika tai minkään taiteenlajin ammattilainen voidakseen hyvin. Aina on vaihtoehtoja, uudenlaisia ratkaisumalleja on tuiki tavallisessa arjessakin. Kuka tahansa voi olla muodostamatta joka asias- Maija Anttila. Vuonna 2017 ??Helsingin valtuusto käy aina alkuvuodesta seuraavan vuoden budjettivalmistelua varten lähetekeskustelun. Silloin valtuutetut nostavat esiin isoja periaatteellisia kysymyksiä, joihin pitäisi varautua sekä henkisesti että taloudellisesti. Tämän kertaisissa puheenvuoroissa nostettiin esiin paitsi ikääntyvien helsinkiläisten palvelutarpeita myös turvapaikanhakijoiden kohtalot. Itsekin puhuin näistä asioista. Aloitin puheeni viittaamalla sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon kirjoitukseen HS:ssa (14.2.) Hän kirjoittaa siitä, miten muukalaisvihamielisyys kumpuaa keskiluokan ahdingosta ja alistetusta köyhälistöstä. Lisäksi globalisaatio jakaa suomalaisia voittajiin ja häviäjiin. Koulutettujen kaupunkilaisten ja epävarmuudessa elävien duunareiden maailmat näyttävät hyvin erilaisilta ja tämä olisi osa maahanmuuttokeskustelun kärjistymistä. Hiilamon viesti on vakava. Se kertoo siitä suuresta muutoksesta, mikä on tullut nopeasti osaksi arkipäiväämme. Maailma ympärillämme on muuttunut ratkaisevasti sitten tämän valtuustokauden alun. Silloin valtuusto laati strategiansa ajatellen eurooppalaista ja kotikutoista talousahdinkoa, mikä ei ole poistunut näiden kolmen vuoden aikana, vaan päinvastoin syventynyt. Lisäksi kansainväliset kriisit, sodankäynnit, terrorismin uhat näkyvät valtavina kansainvaelluksina Euroopassa, Afrikassa, Välimeren maissa. Yli 60 miljoonaa ihmistä, perheitä, naisia, lapsia, pakenee henkensä kaupalla tappamista ja väkivaltaa. Tähän isoon kuvaan meidän on reagoitava. Se on osa poliittista ja taloudellista päätöksentekoa. Vastuuta ei voida väistää. Suuri yhteiskuntapoliittinen haaste on ? riittääkö solidaarisuus, kun talousahdinko kiristää omien kansalaistemme toimeentuloa ja hyvinvointia. Miten voimme integroida tulevat turvapaikansaajat ja täällä jo olevat maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että me kaikki pysymme mukana tässä muutoksessa. Kun valmistelemme vuoden 2017 budjettia, on pidettävä mielessä tämä iso kuva maailman ahdingosta ja otettava siitä oma vastuumme Helsingissä ja helsinkiläisinä. Mielestämme vuoden 2017 budjettivalmistelun isot asiat ovat, miten turvapaikansaaneiden ja heidän perheidensä kotouttaminen onnistuu ja voidaanko jo täällä asuvien maahanmuuttajien osaamista hyödyntää näissä asioissa, miten voimme rakentaa riittävästi asuntoja kaikille, jotta jokainen Helsingissä asuva saisi oman kotioven ja turvallisen elämän, miten luomme entistä monipuolisempia työllistymisen edellytyksiä Helsingissä, miten kehitämme palveluja arjen sujuvoittamiseksi ja turvaamme välttämättömät investoinnit. Nämä asiat nivoutuvat toisiinsa ja ovat osa kansalaisten hyvinvointia, arkielämän turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Asumisen kalleus ja asuntojen puute mainitaan monissa selvityksissä yhdeksi suureksi tulevaisuuden kehitystä uhkaavaksi tekijäksi. Olemme esittäneet, että joka vuosi rakennettaisiin 7000 uutta asuntoa. Sen toteuttamista on tutkittu. Nyt on täytäntöönpanon aika. Asuntopolitiikassa on muistettava myös ikääntyvät helsinkiläiset, joille tulisi suunnitella erikseen ryhmä ja palveluasumisen mahdollisuuksia. Palvelujen kehittämisessä puhuin kahdesta asiasta ? kouluissa kasvaa tulevaisuus ja ikäihmiset ovat uteliaampia ja kehitysmyönteisempiä, kuin jotkut meistä kuvittelevatkaan. Koulujen tulisi saada ottaa digiloikka tulevaisuuteen. Uskomme, että se palvelisi myös janan toisessa päässä olevia ikäihmisiä, joiden palvelujen kehittämisessä on otettava kaikki mahdolliset uutuudet käyttöön, unohtamatta hoitavaa henkilökuntaa. Valtuuston hyväksymät tiukat budjettiraamit ovat merkinneet monissa virastoissa vyön kiristystä. Siksi jo ensi ja seuraavien vuosien budjettien valmisteluissa olisi syytä arvioida, miten esim. opetuksen tai soten tiukat tuottavuustavoitteet ovat tosiasiassa vaikuttaneet. Onko menty liikaa talous edellä? Syksyllä nähdään oliko kaupunginjohtaja Jussi Pajusen korvat ummessa! Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd sote-lautakunnan puheenjohtaja Nää loimut liekkien Senkin sika ??Pääosassa on nyt sika. Ainakin filosofi Pyrrhonin tarinassa. Tarinan mukaan laivan jouduttua ankaran myrskyn silmään sika ainoana matkaajana jatkaa tyynesti syömäpuuhiaan. Muiden pelätessä kuollakseen laivan hajoavan aaltoihin. Sialla on ruoka?aika ja se pysyy tyynenä, eikä tee hätiköityjä johtopäätöksiä. Ei, elämä ei tule paremmaksi, jos kaikki syövät kuin siat. Mutta nyt kun kai olemme myrskyn silmässä monellakin merellä, voisimme surutta porsastella. Helpompaa on eläminen, jos ei joka asiaan ota kantaa, kaikesta rähise, syyllistä muita ja pyri olemaan aina oikeassa. Syö silloin, kun on sen aika. Ja nukkuu päiväunet, kun on niiden aika. Taiteellisen työn lopputuloskin, kirja, maalaus, sävellys tai mikä milloinkin, on seurausta tuosta sikamaisesta tavasta keskittyä 5 ta mielipidettä, tai olla toitottamatta kantaansa turuilla ja toreilla. Kuka tahansa voi keskittyä siihen, mikä on itselle tärkeätä tai sulkea televisionsa uutisten ajaksi. Tarvitsematta ajatella olevansa huonompi tai parempi kuin joku muu. Antaa raivopäiden raivota tolkuistaan tai tolkuttomuuksistaan. Syö silloin, kun sen aika on. En ota kantaa puolesta tai vastaan. Ei se siitä kummene. Enkä ole ketään kivittämässä, mutta sikamaisuutta ja taiteita kaikissa muodoissaan kannatan. Kurjet lentää ohitsein, huomaan pienen linnun. ? Minä kuiskaan sille: Vie terveiset ystäville! Minä en lähde minnekään tuulentietä kulkemaan. Untentielle taivallan yön tummaan maisemaan. Tänään iltaan haikeaan tulen takkaan sytytän. Taivas pukee tähtihin, palaa muistot lapsuuden. Kun uupumus käy ylitsein, saan voimaa jostakin. Kuljen tien uudestaan, avaan oven viimeinkin. Aina pitkän talven myötä valoa kaipaa ihminen. Usein pitkin kaiken yötä toivon tähden loistavan. Kedonkukat ammoin kuihtui ja linnut matkaan lähti. Mä tiedän ja tunnen sen yksi tiemme on yhteinen. Takkatulemme taakse jää, valot loistaa pimeään. Kuljen tien uudestaan, avaan oven viimeinkin. Mä tiedän ja tunnen sen, tämä tie on yhteinen. Toivo Levanko lyyrikko Lue netissä ? www.lehtiluukku.fi
• KALLIO LEHTI 6 Nro 4 ? Viikot 8-9 Päivyri Nimipäivät: Viikko 8 Ma 22.2. Tuuli, Tuulia Ti 23.2. Aslak Ke 24.2. Matti, Matias To 25.2. Tuija, Tuire Pe 26.2. Nestori La 27.2. Torsti Su 28.2. Onni, Sisu Viikko 9 Ma 29.2. Karkauspäivä Ti 1.3. Alpo, Alpi, Alvi Ke 2.3. Virve, Fanni, Virva To 3.3. Kauko Pe 4.3. Ari, Arsi, Atro La 5.3. Leila, Laila Su 6.3. Tarmo Kysy Kansallismuseolta   ??Suomen kansallismuseo on liittynyt museoiden yhteiseen Kysy museolta -palveluun. Kansallismuseon asiantuntijat vastaavat palvelussa esineelliseen kulttuuriin ja museon esinekokoelmiin liittyviin kysymyksiin. Vastaukset lähetetään kysyjälle sähköpostilla. Kysymyksiä ja vastauksia julkaistaan myös toimitettuina museon Kysy museolta -sivulla http://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/. Kysy museolta -palvelu perustuu Suomen valokuvataiteen museon vuonna 2011 käyttöön ottamaan palveluun, josta vuonna 2012 kehitettiin ja laajennettiin usean museon yhteinen palvelu. Museovirasto vastaa palvelun koordinoinnista ja kehittämisestä. Palvelussa ovat nyt mukana Designmuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Lusto ? Suomen Metsämuseo, Postimuseo, Suomen maatalousmuseo Sarka, Suomen valokuvataiteen museo, Teatterimuseo, Tekniikan museo ja Suomen kansallismuseo. Kansallismuseolle voi Kysy museolta -palvelun kautta lähettää kysymyksiä, jotka liittyvät museon esinekokoelmien aihealueisiin: Historialliset kokoelmat, Rahakammion kokoelmat, Kansatieteelliset kokoelmat, Kulttuurien museon suomalais-ugrilaiset ja yleisetnografiset kokoelmat sekä Suomen merimuseon kokoelmat. Kysymyksiä voi esittää kuvien kanssa tai ilman. Kansallismuseo tai muutkaan museot eivät anna esineistä hinta-arvioita.  Kysymyksiin vastataan kahden viikon aikana. Kysymykset, kuvat, kommentit ja annetut vastaukset tallennetaan Kansallismuseon tietokantaan. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan toimitettuina palvelun verkkosivuilla. Kysyjän nimeä ei julkaista. Kysyjän henkilöllisyys ja yhteystiedot jäävät vain Kansallismuseon tietoon. Kysymykseen liittyvistä kuvista julkaistaan ne, joiden käyttöön kysyjä on antanut luvan. Museo voi myös oman harkintansa mukaan jättää kuvia julkaisematta. Kysyjä voi etsiä vastausta omaan kysymykseensä myös jo julkaistusta materiaalista. Hakuja voi kohdistaa aiemmin tehtyihin kysymyksiin ja annettuihin vastauksiin. Annettuja vastauksia on mahdollista myös kommentoida. Kansallismuseo julkaisee vain sellaiset kommentit, joiden julkaisuun kommentoija on antanut luvan. Museo voi myös oman harkintansa mukaan jättää kommentteja julkaisematta. Kommentin lähettäjä voi valita haluaako nimensä julkaistavaksi kommentin yhteydessä vai ei. Jos kommentti sisältää uutta tietoa kysytystä asiasta, museo voi päivittää antamaansa vastausta kommentin perusteella. Kysy museolta -palvelu on maksuton. Mikäli kysymykseen vastaaminen kuitenkin vaatii poikkeuksellisen laajaa tiedonhakua tästä Kansallismuseo perii maksun. Tällaisessa tapauksessa museo ottaa yhteyttä kysyjään. Suomen kansallismuseon Kysy museolta -sivut ovat osoitteessa http://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/. Kirkon eläkerahasto ylitti tuottotavoitteensa 2015 ??Kirkon eläkerahastolle vuosi 2015 oli tuotoltaan hyvä. Eläkerahaston sijoitusten tuotto vuonna 2015 oli 6,2 prosenttia. Tuotto ylittää sijoitussuunnitelmassa asetetun kuuden prosentin tuottotavoitteen. Kirkon eläkerahaston tuotto oli erittäin hyvä verrattuna muihin eläketoimijoihin. Rahaston sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2015 päättyessä 1,3 miljardia euroa. Eläkerahaston pitkän aikavälin nettotuotto (1991? 2015) pysyi edelleen hyvänä, ollen vuoden lopussa 8,1 prosenttia. Osakesijoitukset tuottivat 10,2 prosenttia, korkosijoitusten tuotto oli 0,8 prosenttia tappiolla ja muut sijoitukset tuottivat 10,0 prosenttia. Eläkerahaston kaikki varainhoitajat ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI). Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 1217, p. 09 2340 3600, kallio.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16-19. To 25.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Pakolaiskriisi Euroopan ja maailman haasteena. Kansanedustaja Erkki Tuomioja. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Kivimessu. Hurmerinta, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen ? viritä äänesi ja soittimesi ja tule mukaan! Teejatkot. Pe 26.2. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot. La 27.2. klo 15 Rakkaat virret -yhteislaulutilaisuus. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Klo 18 Ekumeenisen karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu. Liturgi Jaakko Heinimäki, mahd. hiljentymiseen puoli tuntia ennen messua. Teejatkot. Su 28.2. klo 10 Messu: Herättäjän kirkkopyhä. Partti, Veli-Matti Hynninen, saarna, Riihelä, Pyylampi, Niskala, avustaja Kari Kurka, Mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. Kirkkokahvit ja herännäisseurat. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Hurmerinta ja vierailevia rukoilijoita, mahdollisuus rukoilla yhdessä. Ma 29.2. klo 19 Urkukonsertti, Vincent Dubois. Pariisin Notre Damen vasta valittu urkuri soittaa ranskalaista musiikkia. Liput 15?, urkujensoiton opiskelijoille vapaa pääsy. Ti 1.3. klo 13.15 Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti. Elisa Ahola, urut. Vapaa pääsy. Klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu, Laura Mäntylä. Teejatkot. Ke 2.3. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. To 3.3. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Valon ja pimeyden maalari. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman kertoo Matthias Grünewaldin alttaritaulusta. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen ? Jaakko Löytyn läpisävelletty messu. Huovinen, saarna Matti Peiponen. Teejatkot. Pe 4.3. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. La 5.3. klo 18 Ekumeeninen vesper. Vanhoja psalmisävelmiä ja hymnejä hetkipalveluksen perinteen mukaisesti ekumeenisessa hengessä. Järj. Teologian Ylioppilaat Su 6.3. klo 10 Messu. Visa Viljamaa, Mattsson, Mäki-Kokkila, Niskala, avustaja Elmeri Anhava. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Tuulikki Karu. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Ti 8.3. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Raamatunlukuhetken jälkeen n. klo 16.15 siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu, Laura Mäntylä. Teejatkot. Ke 9.3. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Viljamaa, Anima mea joht. HilkkaLiisa Vuori. To 10.3. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Vanhan Testamentin tutkija, professori emerita Raija Sollamo. Qumranin uskonnollinen liike. Ainutlaatuista vai yleistä nykynäkökulmasta käsin? Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, saarna Jonathan Aitken, Niskala. Bändi- ja kuorotreenit klo 17 alkaen ? tule mukaan! Teejatkot. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki ma-ti, to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Pe 26.2. klo 10-12 Lasten perjantai: Salainen kirkkokierros. La 27.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Klo 17 Sateenkaarimessu. Su 28.2. klo 16 Messu. Partti, Pyylampi. Kirkkokahvit. Ma 29.2. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 1.3. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Ke 2.3. klo 18 Lasten ja perheiden messu Kappelissa. Lindfors, Karu ja Kaisa Valve. Pe 4.3. klo 10-12 Lasten perjantai: Satutuokio. La 5.3. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 6.3. klo 16 Messu. Visa Viljamaa, Klemmt, Niskala, avustaja Tiina Rankinen. Kirkkokahvit. Ma 7.3. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 8.3. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 10-14, lounas klo 11. Uuden vuoden iloksi paljon uutta Manuel Sanchezin johdolla: lounaat, burgerit, leivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 26.2. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 28.2. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 4.3. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 6.3. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 La 27.2. klo 9-17. Klo 10-12 Thomas Merton päivä. Pastori Jaakko Heinimäen luento: Mertonin tie. Benediktiininen hengellisyys. Luostarisääntö rakkauden kouluna, klo 12-13 Lounastauko, klo 13-15 Lectio divina. Lukeminen rukouksena. Meditaatio itäisen ja läntisen hengellisyyden yhtymäkohtana, klo 15-15.30 Päiväkahvi, klo 15.30-17 Thomas Merton ja erämaan viisaus. To 3.3. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. To 10.3. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittau- tumista. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 2.3. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Hanna-Maria Lifländer, koskettimet ja laulu, on uuden sukupolven laulaja-lauluntekijä Helsingistä. Kahvila aukeaa klo 18. Ke 9.3. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Duo T & J. Tiina Lounevan, laulu ja viulu, J-P Piiraisen, kitara. pop-folkduo esittää Lounevan säveltämiä ja sanoittamia lauluja niin suomen kuin englanninkin kielellä. http://tiinalouneva.wix.com/duotetj https://soundcloud.com/duo-t-j. Muut tapahtumat Ti 1.3. klo 8.30 Aamumessu, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Elina Jokipaltio, Elsa Sihvola Ke 2.3. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 2.3. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ti 8.3. klo 8.30 Paastonajan urkumusiikkia, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Ke 9.3. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 9.3. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssi-ilmoittautumiset ja lisätietoja helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied. ja ilm. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Päivän matka ääneen ja rukoukseen, Kallion kko, la 12.3. klo 1016. Rukouslaulut ja Marian päivän laulut johdattavat lepoon ja sydämen rukoukseen. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. H. 40?. Rukouslaulun Peruskurssi, Diakonissalaitoksen kko, ti 15.3, 22.3. 29.3. ja 12.4. klo 17.30-20. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. H 52?. Vierellä kulkijana -sielunhoidon peruskurssi, Kallion kko, viisi kertaa alkaen ke 2.3. klo 18-20.30. Vertaistukea lähimmäisen auttamiseen. Ohj. pastorit Virpi Nyman ja E-L Hurmerinta. Hinta 25? sis. materiaali, opetus ja kahvitarjoilu. Levossa ja hengitellen -kurssi, Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, to 10.3., 24.3., 7.4., 21.4. klo 13 -15.30. Yksilöllinen olemassaolomme toteutuu yhteydessä toiseen ihmiseen ja Jumalaan. Tutustumme tuohon vuorovaikutukseen hengitysharjoituksin, Mind and Body Bridging- menetelmin ja vanhojen kirkkoisien tekstien kautta. Ohj. diakoni Sinikka Metiäinen ja hengitys- ja rentoutusohj. Tiina Törö. H. 30?. Ilm. 2.3 mennessä. Seurakuntamatka Krakovaan 22.25.9.2016 Eläväinen Krakova on kiinnostava sekoitus historiaa ja monitasoista kulttuuria ja se viettelee kokeneenkin matkaajan. Lennämme Helsingistä Finnairilla Varsovaan ja paluulento on Krakovasta Helsinkiin. Majoittuminen Krakovassa hotelli Wielopolessa aivan vanhan kaupungin kupeessa. Matkaohjelmaan sisältyy mm. kävelykierros vanhassa kaupungissa sekä Chopin-konsertti, vierailut mm. Wieliczkan suolakaivoksessa, joka on Unescon maailmanperintökohde, Auschwitz-Birkenaun keskitysleirissä sekä Miepolomicen linnassa. Matkan hinta n. 965 ? /hlö/kahden hengen huone, 1055? hlö/yhden hengen huone, sisältää hotelliyöpymiset ja -aamiaiset, bussikuljetukset, opastetut kaupunkikävelyt ja sisäänpääsymaksut sekä yhden aterian joka päivä. Matkanjohtajina Jukka Soisalon-Soininen ja seurakunnasta Riitta Männistö. Vastuullinen matkanjärjestäjä OK-Matkat/ Nordic Ferry Center Oy. Lähemmät tiedot www.helsinginseurakunnat.fi/kallio tai 09 2340 3633 ja varaukset 09 2510 2050, myynti@okmatkat.fi tai www.okmatkat.fi.
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 ? Nro 4 Yrityksen perustamisopas ilmestyi ??Suomen Uusyrityskeskukset ry on julkaissut vuoden 2016 perustamisoppaan alkavalle yrittäjälle. Oppaassa on viimeisimmät tiedot muun muassa yrityksen verotuksesta, rahoituksesta, toimiluvista, työnantajavelvoitteista, kirjanpidosta sekä yrittäjän eläkeja työttömyysturvasta. Vuosittain päivitettävää opasta on tehty vuodesta 2011 lähtien. Opasta jaetaan uusyrityskeskusverkoston kautta yrittäjiksi aikoville ja alkaville yrittäjille. Myös monet oppilaitokset käyttävät opasta yrittäjäkursseillaan. Perustamisopasta painetaan vuosittain 30 000 kappaletta ja se lienee ainoa yrittämisen opas, josta tehdään vielä painettu versio. Verkkoversio löytyy osoitteesta: www.perustamisopas.fi. ? Käytännössä opas annetaan jokaiselle yrittäjyyttä harkitsevalle ja yrityksen perustajalle Suomessa. Se on tuhti, 76-sivuinen, yrittämisen tietopaketti. Myös toimiva yrittäjä sekä yrittä- jyyden parissa työskentelevä löytää hyödyllistä tietoa perustamisoppaasta, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi. Suomessa on 31 uusyrityskeskusta, joilla on yhteensä 85 palvelupistettä. Uusyrityskeskusverkoston taustatukena on noin 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001/2008 laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. www. uusyrityskeskus.fi Toimittaja Jussi Niemeläinen haastattelee kirjailijaa. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ry ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki Menovinkki ??René Nyberg vierailee Käpylän kirjastossa kertomassa kirjastaan Viimeinen juna Moskovaan tiistaina 1.3.2016 klo 18:00. Lasten ja nuorten puhelimen chat laajenee ??Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen chat laajenee. Chat on avoinna normaalisti maanantaista keskiviikkoon klo 17-20, jonka lisäksi päivystäjät ovat nuorten tavoitettavissa chatissa aina silloin, kun vuorossa olevilla päivystäjillä on siihen aikaa. Laajennetulla chatilla halutaan tavoittaa myös ne nuoret, jotka eivät suoraan vielä hae aikuisen apua. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin on valtakunnallinen kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu puhelin, joka päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Päivystysajat ovat arkisin 14?20 ja viikonloppuisin 17?20. Juhlapyhinä päivystetään 14?17. Puhelut ovat luottamuksellisia ja soittajalle maksuttomia. Puheluihin vastaa MLL:n kouluttama vapaaehtoinen päivystäjä. Puhelimen lisäksi vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat nuorten kirjeisiin Nuortennetissä sekä käyvät kahdenkeskisiä chat-keskusteluita nuorten kanssa. Lasten ja nuorten puhelimen chat on avoinna maanantaisin klo 17?20, tiistaisin klo 17?20 ja keskiviikkoisin klo 17?20. Tämän lisäksi vapaaehtoiset päivystäjät pitävät nyt myös chattia auki puhelinpäivystysaikoina, kun vain tarpeeksi päivystäjiä on paikalla. ? Halusimme laajentaa chattia siksi, että tavoittaisimme myös ne nuoret, jotka eivät vielä itse hae apua Lasten ja nuorten puhelimesta, mutta etsivät tietoa Nuortennetistä, kertoo Auttavien puhelinten suunnittelija Heidi Holappa. ? Ajatuksena on, että tuodaan chat sinne, missä nuoret ovat, sen sijaan, että odotamme, että he tulevat meidän luoksemme, Holappa jatkaa. Samalla madalletaan kynnystä ottaa yhteyttä aikuiseen. Laajennettua chattia on pilotoitu alkuvuonna, ja nuoret ovat ottaneet palvelun vastaan erittäin hyvin. Chat-keskustelut kasvussa Lasten ja nuorten puhelimen chat-palvelu avattiin vuonna 2011 ja chatkeskustelut ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Chatissa, kuten myös puheluissa, olennaista on keskustelun kiireettömyys. Nuorelle annetaan aikaa juuri niin kauan kuin hän haluaa. Lasten ja nuorten puhelin, kirjepalvelu ja chat saavat rahoitusta RAY:lta, useilta kunnilta, yrityksiltä sekä yksityisiltä lahjoittajilta. 7 Tästä puhutaan Hei oot sä Messissä! ??Stadin katukuvaa muovataan oikein isolla kädellä. Markkinatalouden realiteetit kohtaavat Sörnäisissä Haapaniemenkatu 4 toimistotalon kohdalla. Vanha toimistorakennus on asiansa hoitanut ja korvataan uudella ideakilpailussa voittaneella mammuttirakennuksella, joka on ihan jo valmiiksi nimettynä ja brändättynä ?Messiksi?. Selvästi mielleyhtymänä viitataan kuuluisaan jalkapalloilijaan. Tarkoituksena on luoda hyvin positiivinen mielikuva tulevasta rakennuskompleksista. Selvää on tietysti se, että kun tästä nimestä kysytään näin suorasanaisesti asiaan liittyviltä tahoilta, niin nokkelasanaiset ja aina valmiit ?toimijatahot? kääntävät varmasti ?senat sakaisin? ja vakuuttavat nimen viittaavan laivan henkilöstötiloihin ? nähtäväksi jää! Totta tosiaan, onko tässä rakennusprojektissa mitään järkeä? Helsingissä on tyhjiä toimistotiloja yllin kyllin, ehkä jopa yli miljoona neliötä käyttämätöntä toimistotilaa. Miksei näitä käyttämättömiä toimistotiloja muutettaisi asuinkäyttöön, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaisivat lopultakin. Helsingin tuhannet asunnottomat saisivat näin pikaisesti katon päänsä päälle. Suurin ongelma koituu pitkäaikaisasunnottomien kohdalle, koska heidän osaltaan mielenterveysongelmat ja päihteiden liikakäyttö kurjistavat tilannetta entisestään toistuvan asunnottomuuden johdosta. Nämä yhteiskunnan laitapuolen kulkijat tarvitsisivat juuri kohtuuvuokraisia asuntoja, sillä Helsinki ei kaavoita niitä, vaan lähtee mielellään mukaan suurten rakennusyhtiöiden keinottelupeliin. Kolikon toisella puolella ovat yhteiskunnan resurssit, jotka valitettavasti tulevat meidän tavallisten kansalaisten kustannettaviksi. Poliisin ja viranomaisten täytyy puuttua pitkäaikais- asunnottomuudesta johtuviin lieveilmiöihin, jolloin niistä koituu yhä kasvavia taloudellisia rasitteita koko yhteiskunnalle. Lopulta kaikki voittaisivat win ? win tilanteesta! Hallitusohjelmassa komeasti kirjattu pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on tyypillistä poliitikkojen retoriikkaa ja katteettomia lupauksia, joihin valitettavasti olemme joutuneet tottumaan yhteiskunnassamme. Olisi hyvä muistaa, että Suomen perustuslain 19. pykälä velvoittaa jokaiselle kansalaiselle ihmisarvoisen elämän turvan ja oikeuden toimeentuloon ja huolenpitoon. Valtiovallan tehtäväksi jää juuri edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Tilanne on pahentunut pääkaupunkiseudulla koko 2000-luvun. Väestöennusteet povaavat Helsingin väestönkasvun lisääntyvät kohisten tulevien vuosien aikana. Messin kaltaisten rakennusprojektien suunnittelu ja toteutus eivät totisesti paranna pitkäaikaisasunnottomien asemaa tulevaisuudessa. Olisikohan syytä muuttaa politiikan suuntaa ja vihdoinkin huomioida kokonaisvaltaisesti kaikki yhteiskunnan väestönosat. Pienetkin teot voisivat auttaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen aikaansaamista erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vauraampi kansanosa selviää aina olosuhteista riippumatta, mutta laitapuolen kulkijat tarvitsevat perustuslaillista turvaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Politiikan suunnan tulisi muuttua rakenteissa, eikä vaan poliitikkojen vappupuheissa, sillä Arkadianmäen sirkusta pyöritetään ja hovin pitoja parannetaan näillä näkymin loputtomiin. Pentti Helin Suomen Reformiyhdistys ry Kirkkotaiteen Engel-palkinto symbolitutkija, FT Liisa Väisäselle   ??Symbolitutkija, kirjailija, FT Liisa Väisäselle on myönnetty kirkkotaiteen Engel-palkinto. Väisäsen ansiot kirkkotaiteen ja kulttuurien symbolien avaamisessa ovat suuret ja laadukkaat. Hänen julkaisemansa teokset ja pitämänsä luennot avaavat laajalti kristillisen kuvataiteen maailmaa aikamme ihmisille. Liisa Väisänen laatii tänä vuonna myös kirkon tiedotuskeskuksen julkaisemat kirkkovuositiedotteet. Tekstit esittelevät kristillistä taidetta ja symboliikkaa teemalla Kuvat puhuvat. Helsingin tuomiokirkko- seurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen luovutti palkinnon Liisa Väisäselle 14. helmikuuta 2016 Tuomiokirkon vihkimispäivän 164-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Tuomiokirkossa. Kirkkotaiteen Engel-palkinnon myöntää Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto taiteilijalle tai yhteisölle, joka on ansioitunut kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisessa. Palkinto on myönnetty aiemmin 17 kertaa. Palkinnon saajan taiteilijantyö on lähes aina liittynyt tavalla tai toisella Hirvisaaliin koko vastasi suunnitelmia ??Syksyn 2015 aikana saatiin saaliiksi noin 44  100 hirveä. Määrä vastaa hyvin tarkasti hirvitalousalueiden suunniteltua verotusmäärää. Vuodesta 2015 lähtien käytössä olleessa kannanhoitojärjestelmässä oleellisena osana on hirvitalousaluekohtainen kannanhoito. Edellisenä vuonna hirviä kaadettiin noin 40 000 yksilöä. Kulunut hirven metsästyskausi oli ensimmäinen, jolloin Suomen uudet hirvitalousalueet olivat käytössä. Hyvissä ajoissa ennen metsästyskautta alueelliset riistaneuvostot asettivat hirvitalousaluekohtaisia tavoitteita, joiden perusteella riistanhoitoyhdistykset suunnittelivat verotusta. Metsästysseurojen ja -seurueiden tavoitteena oli toteuttaa laaditut suunnitelmat. Verotussuunnittelulla, ja sen toteuttamisella pyritään pitämään hirvikannan koko ja rakenne toivotulla tasolla. Jotta haitat ovat mahdollisimman pieniä ja hyödyt mahdollisimman suuria, osallistuvat maa- ja metsätalouden, liikenteen ja metsästäjien sidosryhmät keskusteluun hirvitalousaluekohtaisista tavoitteista. Suomessa on yhteensä 59 hirvitalousaluetta, joista jokaisella on omat pitkäaikaiset kannan tiheystavoitteet. Hirvikannan hoitosuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita on kantojen rakenteen, eli vasojen, sonnien ja lehmien suhteen parantaminen. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan vaso- jen osuus saaliista olisi pitänyt olla keskimäärin 53 % ja sonnien osuus aikuisista 46 %, jotta päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin. Viime vuonna käytettiin 87 % myönnetyistä pyyntiluvista. Kaadetuista hirvistä keskimäärin 50 % oli vasoja (noin 22 000) ja aikuisista 53 % oli sonneja (noin 11 800) sekä 47 % lehmiä (noin 10 300). Kaikilla hirvitalousalueilla saaliin sukupuoli- ja ikäjakauma ei siis toteutunut verotussuunnitelman mukaisesti.   Vii- me vuosi on antanut hyviä kokemuksia ja opetuksia siitä, miten jatkossa kannattaa menetellä, jotta verotussuunnitelmat toteutuvat entistä paremmin koko maassa. Oma riista -palvelu avuksi hirvitiedon keruuseen Oma riista -palvelulla voidaan kirjata metsästystä koskevia havainto-, saalis- ja olosuhdetietoja. Tietojen keruu onnistuu älypuhelimilla jo maastossa, ja tietoja voi täydentää tietokoneella. Tiedot ovat Helsingin tuomiokirkkoon. Palkinto voidaan kuitenkin myöntää myös sellaiselle taholle, joka on kulttuurin keinon merkittävästi edistänyt kirkon ydinviestiä, vaikkei kytkentää kirkkotilaan olisikaan. Kirkkotaiteen Engel-palkinto perustettiin vuonna 1990, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Helsingin tuomiokirkon suunnittelijan Carl Ludvig Engelin kuolemasta. Aluksi palkinto jaettiin vuosittain ja vuodesta 2006 lähtien joka toinen vuosi.  heti hyödynnettävissä, joten niistä muodostetaan automaattisesti päivittyviä lämpökarttoja, raportteja, indeksejä ja taulukoita. Kannan seurannan ja metsästyksen ohjaamisen helpottamiseksi on tekeillä Oma riista -palvelun laajennus, jolla saadaan luotettavaa tietoa hirvikannan kehityksestä jo metsästyskauden aikana. Oma riista -palvelun tulevan laajennuksen tarkoituksena on yhdistää nykyiset hirvihavaintokortit ja saalisilmoitukset, jotta metsästäjien työ helpottuu ja vähenee. Uuden palvelun hyödyt saadaan käyttöön erityisesti silloin, kun koko yhteislupa sitoutuu keräämään tiedot sähköisesti. Suomessa on yhteensä noin 6 000 hirvenmetsästysseuraa ja -seuruetta, joissa on noin 100 000 hirvenmetsästäjää.
• KALLIO LEHTI 8 Nro 4 ? Viikot 8-9 Kolumni Yhteensä 240 asuntoa Oulunkylään ja Jätkäsaareen Tasa-arvo ??Helsingin rakennuslautakunnan kokouksessa myönnettiin tänään luvat muun muassa kolmen asuinkerrostalon rakentamiselle. Oulunkylän Mäkitorpantielle nousee täydennysrakennuskohde purettavan myymälärakennuksen paikalle. Jätkäsaareen rakennetaan seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo ja kahdeksankerroksinen opiskelija-asuntola. Luvan sai tänään yhteensä 240 asuntoa. Raikasta täydennysrakentamista Oulunkylään Oulunkylään rakennetaan nelikerroksinen asuinrakennus ja maanalainen autohalli purettavan myymälärakennuksen paikalle. Samalla tontilla sijaitsee vuonna 1970 rakennettu kolmikerroksinen asuinkerrostalo, jossa on maanpäällinen kellarikerros. Uudisrakennus eheyttää alueen kaupunkikuvaa. Kaupunkikuvaneuvottelukunnan mukaan rakennus on raikas tulkinta alueen 1960-luvun asuntoarkkitehtuurista, ja se sopeutuu ympäristöönsä hyvin syvärunkoisuudestaan huolimatta.  Rakennuksen julkisivumateriaaleina käytetään ka- Mäkitorpantie 30, Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy dun ja pihan puolella valkoista ja harmaata kuitusementtilevyä sekä rakennuksen päädyissä taitettua valkoista lämpörappausta. Tehosteväreinä käytetään tummasinistä ja punaista. Asuntojen parvekkeet lasitetaan. Rakennus näyttää kadun puolelta kolmekerroksiselta, koska neljäs kerros on sisäänvedetty. Rakennukseen on suunniteltu asuntojen ja autohallin lisäksi kerhotila, sauna, talopesula, kuivaushuone ja varastotiloja. Pihan oleskelu- ja leikkialueet sekä kulku- ja pelastustiet ovat uuden ja vanhan asuinrakennuksen yhteiskäytössä. Uudisrakennus tuo alueen enimmäkseen 1960-luvulla rakennettujen asuntojen vaihtoehdoksi 20 nykyvaatimukset täyttävää huoneistoa. Helsingin tavoitteena on, että 30 prosenttia asuinrakentamisesta toteutetaan täydennysrakentamisena. Kohteen pääsuunnittelija on arkkitehti Kirsi Korhonen Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy:stä. Kohteen kuvan saa Helsingin kaupungin aineistopankissa. ??Naisen on sanottu olevan puolet miehestä, mutta mielestäni mies on fyysi- ovat koulutuksen ja kokesesti vain puolet musten myötä vaativampia naisesta, sillä mies ei voi ja kriittisempiä etsiessään synnyttää vaan korkeintaan mieskumppania. Naiselle huolehtia jälkeläisistään ja ei enää riitä mies itseisarvaimostaan. Mies täydentää vona eikä avioliitto yhteisnaista ja nainen miestä, ja kuntakelpoisuuden mittaheitä kumpaakin on tähän na. Monet miehet pelkääasti tarvittu lasten saami- vät liian voimakkaita, älykseksi. Nyt keinohedelmöi- käitä ja koulutettuja naisia. tys ja kohdun vuokraus Jos nainen on koulutetumovat tuoneet uusia pi kuin mies, se on jälkimkeinoja lasten hankkimi- mäiselle kuin myrkkyä, ja seksi, niin hetero-, homo- koulutusero tulee ennen kuin lesbopareille. Lap- pitkää jäytämään parisuhsia voi myös aina yrittää detta. Miehet eivät ole totadoptoida, etenkin köy- tuneet jäämään naisten varhistä maista. Miesten siit- joon, vaan pettävät, jättätiöiden sanotaan heiken- vät tai väkivalloin ottavat tyneen ja naishormonien naisesta yliotteen vaikka vahvistuneen ja lisäänty- fyysisesti. neen ympäristömyrkkyjen Miehet ovat myös aina ja saasteiden vuoksi. Mies- valinneet kumppanikseen ten lukumäärä vähenee kai- joko samanikäisiä tai mieken aikaa. Miehet kuolevat luiten nuorempia, hedeluseimmiten naisia aikai- mällisyysikäisiä naisia. Tasemmin, sillä he hoitavat loudellisesti riippumattoitseään huonommin kuin mat, koulutetut ja itsesnaiset, ja myös sodat ve- tään huolta pitävät vanrottavat miesten lukumää- hemmat naiset eivät tunnu rää. Onko ihmiskunnan ke- kelpaavan, vaikka olisivat hityksen ketjussa edessä kuinka nuorekkaita ja vevielä yksi mutaatio: kak- tovoimaisia. Näille taas eisineuvoisuus? Jotkut kas- vät kelpaa samanikäiset ja vilajit ovat olleet jo kauan vanhemmat miehet, jotka kaksineuvoisia, mutta myös ovat usein vanhoihin asenjoillakin kalalajeilla on al- teisiin juuttuneita ja elähtäkanut esiintyä samanlaisia neitä, niin henkisesti kuin muutoksia. fyysisesti. Onneksi kaikki Naiset ovat alkaneet op- miehet eivät halua lapsia pia elämään myös yksin, ja itseään nuorempia naiilman miehen tukea. Sen sia, vaan jotkut uskaltavat on tehnyt mahdolliseksi etsiä itseään kypsempää ja naisten korkea koulutus kokeneempaa kumppania. ja sen aikaansaama itse- Tällaisesta kehityksestä on näisyys. Naiset luovat hel- jo selviä esimerkkejä näkypommin sosiaalisia kontak- vissä. Lapset eivät aina ole teja ja verkostoja, mikä aut- parisuhteen itseisarvo. Vätaa heitä kestämään parem- estönräjähdyksen uhka kosmin yksinäisyyden. Naiset kee kaikkia maita, myös Ritva Hartzell. länsimaita. Epätasa-arvosta kärsivät sekä naiset että miehet. Kun perheessä tai työelämässä nainen on tyytymätön, myös mies ja koko perhe voi huonosti. Useimmat miehet tiedostavat vääristyneen tilanteen, mutta eivät tee asialle mitään, sillä he eivät luovu saavuttamistaan eduista. Liike-elämässä naiset pelkäävät usein vastuuta ja politiikassa naiset säikähtävät miesten yhdestäkin rykäisystä, munivat nahkamunan ja katoavat verhon taakse takavasemmalle tai -oikealle, mutta miehet istuvat paikallaan kuin tatit, vaikka olisivat syyllistyneet jopa rikoksiin. Naisten on itse lunastettava vapautensa ja irrotettava kahleensa. Liian monet naiset pelkäävät sanaa feminismi, sillä he eivät ymmärrä, että niin kauan kuin miehen euro on naisen 80 senttiä, tarvitaan taistelua tasa-arvon saavuttamiseksi. Ritva Hartzell ritva.hartzell@gmail RAY:n historian paras tulos Leipäjono on Myllypurossa pitkä. Kuva: Helsingin seurakuntien oppilaitostyö. Tarja Halonen ja Irja Askola lainaavat äänensä leipäjonon kävijöille ??Myllypuron leipäjonossa kävijöiden tarinoita on kerätty talteen. Nyt näiden leipäjonosta kuultujen kertomusten pohjalta on tuotettu lukudraama, joka tuo leipäjonon kävijöiden ääntä kuuluviin taiteen keinoin. Ihmisten tarinoille äänensä lainaavat muun muassa presidentti Tarja Halonen ja Helsingin piispa Irja Askola, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä joukko näyttelijöitä, jotka lukevat leipäjonossa kävijöiden tarinoita maanantaina 7.3. kello 18 Vanhassakirkossa Helsingissä, Lönnrotinkatu 6. Tilaisuuden musiikista vastaa Marzi Nyman. Jopa 800 henkilöä seisoo kolmena aamuna viikossa Myllypuron leipäjonossa. Keitä he ovat? ? Eläkkeeni on niin pieni, että ilman tätä ruoka-apua en pärjäisi. Vuokran jälkeen minulle jää noin 300 euroa kuussa muuhun elämiseen. Mä vain yritän pär- jätä ja löytää pieniä iloja. Kerään jonossa voimia, sillä ihmiset ovat täällä ystävällisiä ja tukevat toisiaan, kertoo 62-vuotias nainen. Jonosta löytyy esimerkiksi tämän naisen kaltaisia pienellä eläkkeellä sinnitteleviä eläkeläisiä ja vanhuksia, pitkäaikaistyöttömiä, yksinhuoltajia, työkyvyttömyyseläkeläisiä. Heidän tarinoitaan keräsivät talteen joukko helsinkiläisiä kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotta ruokaapua hakevat saisivat äänensä kuuluviin. ? Esityksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta avun tarpeesta ja tarvitsijoista. Leipäjonot eivät ole vain alueellinen ilmiö, vaan koko Helsinkiä koskeva haaste, sanoo projektin käynnistänyt oppilaitospastori Sanna Uusitalo.Teatteri-ilmaisun ohjaajana hän myös ohjaa esityksen. Esitykseen on vapaa pääsy ja se toteutetaan vapaa- ehtoisten taiteilijoiden voimin. Kirkossa pidettävä tilaisuus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on herättää keskustelua köyhyydestä ja eriarvoistumisesta. Tarinat julkaistaan kokonaisuudessaan Helsingin seurakuntien diakoniatyön blogissa osoitteessa: http://www. diakoniaa.net.  Tarinoihin liittyen julkaistaan keväämmällä eri taiteenalojen opiskelijoiden töitä. Projektissa mukana olleet diakoniatyön opiskelijat muun muassa hyödyntävät kerättyä aineistoa opinnäytetöissään. Myllypurossa jaetaan kauppojen lahjoittamia elintarvikkeita maanantai-, keskiviikko- ja perjantaiaamuisin. Joka kerta kävijöitä on 600?800. Elintarvikejakelua pyörittää Myllypuron elintarvikeapu ry, jonka taustayhteisöinä ovat Herttoniemen seurakunta ja Helsingin kaupunki. ??Raha-automaattiyhdistys teki vuonna 2015 historiansa parhaan tuloksen. Sekä tuotot että liikevoitto kasvoivat edellisvuodesta reippaasti. Tammi-joulukuun tuotot ylittivät vuoden 2014 tuotot 19,9 miljoonalla eurolla (+2,6 %) päätyen 796,3 miljoonaan. Liikevoitto kasvoi 12,8 miljoonalla (+3,1 %) ja oli nyt 422,9 miljoonaa euroa. Arpajaisveroa RAY tilitti valtiolle 12 % tuotostaan eli vajaat 95,4 miljoonaa euroa. - Tulos on todella hieno, kun tiedämme, mikä taloudellinen tilanne Suomessa koko viime vuoden oli. Onnistuneet uudet pelit ja erinomainen yhteistyö yrityskumppaneidemme kanssa tuottivat tulosta. Suurin voit- taja on suomalainen järjestötyö. Hyvän tuloksen ansiosta sosiaali- ja terveysalan järjestöjä voidaan niin ikään tukea suurimmalla summalla kautta aikojen eli 315 miljoonalla eurolla. Lisäksi sotiemme veteraaneille osoitettiin 100 miljoonaa euroa. Kiitos näistä luvuista kuuluu pelaajille, kaikille kumppaneillemme ja henkilökunnallemme, RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo. Kasvua oli kaikissa RAY:n tarjoamissa peleissä. Kaikkein eniten (+10,2 milj. euroa) kasvua oli yrityskumppaneiden tiloihin, kuten kauppoihin ja kioskeihin eli pelipisteisiin, sijoitetuissa raha-automaateissa. Näiden osuus pelitoiminnan kokonaistuotosta oli edel- leen keskeinen ollen 74,2 % eli 591,2 miljoonaa euroa. Suhteellisesti eniten (+7,8 %) tuotot kasvoivat digitaalisissa peleissä. Näiden tuotto vuonna 2015 oli 64,2 miljoonaa euroa. Myös Casino Helsingin hyvä kehitys jatkui. Lisäystä edellisvuoteen oli 5,0 % tuottojen ollessa 29,1 miljoonaa euroa. RAY:n omat pelisalit, joihin kuuluvat Pelaamot ja Klubit, tuottivat niin ikään hyvin, yhteensä 97,5 miljoonaa euroa (+3,0 %). Ravintolapeleissä kasvua oli 6,0 % ja tuotot 14,3 miljoonaa euroa. RAY:llä on ravintoloissa eri puolilla Suomea yhteensä 212 pelipöytää. Konepajapuisto rakentuu    ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto laatii suunnitelmaa Vallilassa sijaitsevan Konepajanpuiston rakentamiseksi. Puistoon rakennetaan nurmialueita sekä useita kulkuväyliä. Konepajanraitin vastainen muuri ja pääkäytäväyhteys valaistaan. Tavoitteena on pitää puisto tilallisesti avoimena, jonka vuoksi istutettava kasvillisuus koostuu puuriveistä sekä muuria vasten istutettavista köynnöksistä. Puiston keskelle tulee leikkipaikka, jonka teemana on Konepajan alueen historia. Puistosuunnitelmaluonnosta esitellään asukastilaisuudessa keskiviikkona 17. helmikuuta 2016 klo 17.30?18.30 rakennusviras- ton tiloissa osoitteessa Elimäenkatu 5. Puistosuunnitelmaluonnos on esillä 15.2.?2.3.2016 klo 9?15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Elimäenkatu 5, 1. kerros. Luonnokseen voi tutustua 15.2.? 2.3.2016 myös rakennusviraston verkkosivuilla www. hkr.hel.fi/suunnitelmat.
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 ? Nro 4 9 Meidän Koti (09) 340 62 340 OY LKV Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi Mikäli olet aikeissa myydä tai vuokrata asuntosi, ota yhteys ammattilaiseen. Olemme paikallinen, ammattitaitoinen ja tehokas välittäjä, pitkällä kokemuksella. Soita, teemme ilmaisen asuntoarvion 040-5258738 Raitiotie keskustasta Hakaniemen Hanke pähkinänkuoressa Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Mikko Laukkanen Jatkoa sivulta 3 ??Kruunusillat-hanke käsittää Helsingin keskustaalueen ja Laajasalon välisen raitiotieyhteyden sekä sen rakentamiseen ja käyttöön liittyvät järjestelyt. Raitiotie sijoittuu Helsingin keskustan, Hakaniemen, Nihdin, Korkeasaaren, Kruunuvuorenrannan ja Yliskylän välille. Raitiotien lisäksi yhteydessä toteutetaan jalankulkuväyliä ja pyöräteitä. Hankkeen näkyvimmät osat ovat kolme siltaa, joista Kruunuvuorensilta tulee hankkeen toteutuessa olemaan Suomen pisin silta. Laajasalon asukasmäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä 16  000:sta noin 35 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva joukkoliikenneyhteys keskustaan. Myös liikenneyhteydet esimerkiksi Korkeasaareen paranevat selvästi hankkeen myötä. Kruunusillat-hanke täydentää Helsingin joukkoliikenneverkkoa uudella raideliikenteen runkolinjalla. Raitiotieltä on suora vaihto metroon, lähijuniin, laajaan bussiverkostoon sekä keskustan raitiolinjoihin. Hanke edistää osaltaan kestä- HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi vää liikkumista Helsingissä. Yhteys on esitetty jo vuoden 2002 yleiskaavassa sekä vuoden 2015 yleiskaavaehdotuksessa. Helsingin kaupunginvaltuuston vuonna 2008 tekemän päätöksen mukaisesti yhteyttä suunnitellaan raitiotieyhteytenä. Hankkeessa on käynnissä suunnitteluvaihe eikä hankkeesta ole vielä rakentamispäätöstä. Kaupunginvaltuuston päätöstä edeltää käsittelyt kaupunkisuunnittelulautakunnassa, yleisten töiden lautakunnassa, HKL:n johtokunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Rakentamispäätös on valtuustokäsittelyssä näillä näkymin syksyllä 2016. Tämän hetkisen aikataulutavoitteen mukaisesti yhteyden rakentaminen voisi alkaa vuonna 2018 ja koko yhteys olisi valmis vuonna 2025. Kruunusillat -hankkeen tunnuslukuja ·  Raitiotien pituus noin 10 km · Pysäkkejä 15 kpl · Vuoroväli ruuhka-aikana 3-5 minuuttia ja ruuhkaaikojen ulkopuolella 5-10 minuuttia ·  Matka-aika joukkoliikenteellä Rautatieasemalta Kruunuvuorenrantaan nykyisin 35?40 minuuttia, hankkeen toteuduttua 15 minuuttia ·  Matka-aika pyöräillen nykyisin 40+ min ja hankkeen toteuduttua 20 minuuttia ·  Keskinopeus raitiotiellä 22 km/h. Nykyisin Helsingin kantakaupungin raitioteillä keskinopeus n. 14km/h Tutustu suunnitelmiin ja anna palautetta  Yleissuunnitelmaan on mahdollista tutustua näyttelytila Laiturilla Kampissa (os. Narinkka 2) sekä internetissä. Yleissuunnitelman lisäksi esillä ovat Nihti?Korkeasaari?Kruunuvuorenranta-osuuden katusuunnitelmaluonnokset. Palautetta suunnitelmista voi antaa 26.2.2016 asti. Palautetta voi antaa Laiturilla palautelomakkeella tai virtuaalimallin kautta, tai sähköpostitse osoitteeseen kruunusillat@hel.fi. la Tässä voisi ol esi! ks sinun ilmoitu raa paikkasi: a v ä tt y te h y Ota 332 3 97 rp 09-4o1 nt.fi .so ini@ka ri tai jarkk KALLIO LEHTI
• 10 KALLIO LEHTI Nro 4 ? Viikot 8-9 IRTI RIIPPUVUUDESTA HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU Minnesota-mallista avohoitoa päihde,- läheis- ja ruoka-aineriippuvuuksiin. Ota yhteyttä. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet saatavilla myös äänikirjana: Suurin osa tapahtuma-alueiden lähellä asuvista pitää sopivana tapahtumien päättymisaikana arkisin kello 23 ja viikonloppuisin kello 24. Kuva: Jussi Hellsten / Helsingin kaupunki. Helsingin ulkoilmakonserteille uusi päättymisaikalinjaus Linjaukset mahdollistavat aiempaa enemmän myöhäisiä päättymisaikoja. ??Helsingin ympäristökeskus on valmistellut päättymisaikalinjauksen kesän ulkoilmakonserteille. ? Tarkoituksena on parantaa konserttien päättymisaikojen ennakoitavuutta sekä tapahtumien järjestäjien että asukkaiden näkökulmasta, ympäristöjohtaja Esa Nikunen toteaa. Linjauksessa on esitetty tärkeimmille tapahtumapaikoille kello 22:n jälkeen päättyvien tapahtumien enimmäismäärät. Linjaukset koskevat Suvilahden, Tukkutori-Teurastamon, Kyläsaaren, Kaisaniemen, Hietaniemen ja Kaivopuiston tapahtumapaikkoja. Ulkoilmakonserttien päättymisaikoja koskevassa linjauksessa on otettu huomioon aiempi linjaus ja siitä saadut kokemukset sekä syksyllä 2015 tapahtumapaikkojen lähistölle kohdistetun asu- kaskyselyn tulokset. Kyselyn mukaan suurin osa tapahtuma-alueiden lähellä asuvista pitää sopivana tapahtumien päättymisaikana arkisin kello 23 ja viikonloppuisin kello 24. Noin 80 prosenttia asukkaista oli sitä mieltä, että noihin aikoihin päättyviä tapahtumia voisi olla kerran kuukaudessa. Päättymisaikalinjausta käytetään, kun ympäristökeskus päättää tapahtumista tehtävistä meluilmoituksista taulukossa esitetyillä paikoilla. Muilla kuin lin- jauksessa oleville tapahtumapaikoilla päättymisaika harkitaan tapauskohtaisesti. Linjaukset mahdollistavat aiempaa enemmän myöhäisiä päättymisaikoja. Toisaalta ne rajaavat kello 22:n jälkeen päättyvien tapahtumapäivien enimmäismäärän. Linjaukset antavat asukkaille, alueiden vuokraajille ja tapahtumajärjestäjille etukäteen tiedon siitä, kuinka paljon myöhään jatkuvia konsertteja kullakin tapahtumapaikalla voidaan järjestää. klubin nimi, Iholla. Klubia ylläpitää kalliolainen musiikkitoimija Saura Ohjelmapalvelu ja tilan ja tekniikan tarjoaa Café Piritta. Uusi klubi tuo musiikin ystäville mahdollisuuden viihtyä lasillisen, kahvikupillisen tai hyvän ruoan äärellä livemusiikin parissa. Esiintyjiä voi seurata Iholla musiikkilubin omilta Facebook-sivuilta tai sauraohjelma.com -sivulta. Lippujen hinnat pidetään alhaisina, jottei hinnasta muodostu kynnystä kuulijalle.  Tervetuloa Iholle nauttimaan livemusiikista jokaisen kuukauden viimeisenä lauantaina. Kevään päivät ovat 27.2., 26.3., 30.4. ja 28.5. Varmista istumapaikkasi varaamalla ruokailua varten pöytä 09 753 1732 tai piritta@piritta.fi, keittiö on avoinna klo 21.30 asti. Facebook ?Iholla musiikkiklubi?. Kahvila-ravintola Piritassa uusi musiikkiklubi Iholla ??Tammikuussa aloitti Hakaniemen kahvila-ravintola Pirittassa uusi musiikkiklubi, IHOLLA. Ensimmäinen klubipäivä osoitti, että tapahtuma on erittäin tervetullut lisä Kallio-Hakaniemi alueen livemusiikkitarjontaan. Iholla musiikkiklubilla kuullaan aitoa, livenä esitettävää musiikkia, jossa suuri arvo annetaan luonnolliselle ihmisäänelle, akustisille soittimille ja musiikille, jossa näkyy ja kuuluu esittäjänsä käden jälki omintakeisella tavalla. Iholla-klubi keskittyy tarjoilemaan folk, etno, jazz ja maailmanmusiikin nousevia tähtiä sekä muita värikkäässä näissä värikkäissä marginaaleissa musiikkia tekeviä lahjakkuuksia. Säveltuotoksia, jotka sisältävä vahvoja emootioita ja tunkeutuvat ihon pinnan alle tai parhaassa tapauksessa jäävät iholle viipymään vielä musiikin loputtua. Tästä kihelmöivästä ajatuksesta luontevasti juontuu myös
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 ? Nro 4 11 Musiikkia ratikoissa maaliskuussa: HSL yhteistyökumppanina IHME 2016 tapahtumassa ??Kahdeksatta kertaa järjestettävä IHME-nykytaidefestivaali käynnistyy tsekkitaiteilija Katerina Sedán Ratikkasoittajien kiertueella. Helsinkiin kutsutut katusoittajat esiintyvät raitiovaunuissa neljän päivän ajan 16.?19.3. Festivaalin pääyhteistyökump- panit ovat Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL, HSL Helsingin seudun liikenne ja Koneen Säätiö. ? IHME 2016 tarkastelee taidetta ja yhteisöjä. IHMEteos tuo taiteen raitiovaunulinjoille ? arkinen ratikkamatka voi muuttua matkaksi menneisyyteen, Lon- Ratikan penkit. Kuva: Veikko Somerpuro. tooseen tai jopa avaruuteen! IHME-päivillä kokemuksistaan kertovat niin yleisö kuin teoksen tekijäkin, sanoo IHMEen toimitusjohtaja Paula Toppila. Kahdeksatta kertaa järjestettävä IHME-nykytaidefestivaali käynnistyy tsekkitaiteilija Katerina Sedán Ratikkasoittajien kiertueella. Helsinkiin kutsutut katusoittajat esiintyvät raitiovaunuissa neljän päivän ajan 16.?19.3. Tänään julkistetussa esiintyjäkaartissa on mukana muusikoita eri puolilta maailmaa muun muassa Steve Aruni Lontoosta robottiapinoineen, kitaravirtuoosi Mario Parizek Wienistä ja psykedeelisiä cover-tulkintoja esittävä amerikkalaisartisti The Space Lady. Vanhalla Ylioppilastalolla 1.?3.4. järjestettävillä IHME-päivillä keskustellaan Sedán teoksen teemoista: taiteesta julkisessa tilassa, Katerina Sedá. Kuva: Veikko Somerpuro. yhteisöllisyydestä ja taiteellisesta työskentelystä yhteisöjen kanssa. Kolmipäiväisen tapahtuman aloittaa Taiteen edistämiskeskuksen Taike-päivä, joka on samalla lähtölaukaus VASTAAN+OTTO yhteisötaiteen triennaalille. Myös manifestiperinne herätetään IHME-päivillä henkiin, ja luvassa on kolme tulista esitystä taiteen kentältä. Puheohjelman lisäksi IHME-päivillä voi tutustua Suomessa harvoin nähtyihin nykytaiteen kärkinimiin. Esillä on videotaidetta kansainvälisistä biennaaleista sekä ruotsalaisen feminismin pioneerina tunnetun Marie Louise Ekmanin grafiikkaa ja tv-sarja Målarskolan. Helsinkiläiset koulut voivat varata oman kierroksensa Ratikkasoittajien kiertueelle. IHME-päivien työpajoissa kokeillaan katusoittoa ja tehdään julisteita kaupunkitilaan. Kokemuksia IHME-teoksesta ja oppimisesta jaetaan Meidän IHME -tilaisuudessa 1.4. Teatteri Kultsa Sodan ja vihan kierrettä sammutetaan väestösuojan turvallisessa ilmapiirissä ??Teatteri Kultsan seuraava ensi-ilta on 12.3.2016. Libanonilaissyntyisen Wajdi Mouawadin näytelmä Poltto kertoo omien juurien etsimisestä, anteeksiantamisesta ja vihan kierteen katkaisemisesta. Tapahtumat voisivat olla tästä päivästä, vaikka ne alkavat muutaman vuosikymmenen takaa. Lähi-Idän kriisejä on yhä käynnissä, toteaa esityksen ohjaaja Marjo Linnasalmi. Olet viimeksi Kultsalla ohjannut Juha Jokelan Fundamentalistin, joka sai 2013 hyvän vastaanoton. Onko Poltossa uskonnolla merkittävä rooli? Uskontoa ei mainita eikä mitenkään korosteta, ytimessä on ihmisen identiteetti ja kaikki se, mikä siihen voi vaikuttaa. Perhe ja ihmissuhteet sekä suku ja kasvuympäristö ovat keskeistä. Näytelmän äiti on kasvanut Lähi-Idässä ja lapset länsimaassa. Näytelmäkirjailija itsekin on lapsena muuttanut Libanonista Ranskaan ja sittemmin Kanadaan, missä hän sai teatterikoulutuksensa. Polton ranskankielinen kantaesitys oli 2003 Kanadassa ja suomennettu näytelmä sai kiittävät arvostelut (Kansallisteatterin Omapohja 2009). Lisäksi Polton elokuvaversio on ollut levityksessä meilläkin (Nawalin salaisuus 2010, ohjaus Denis Villeneuve). Mitä kriisit saavat aikaan ihmisessä Halusin ohjata näytelmän, jossa tapahtumapaikkana on muu kuin Suomi, ohjaaja kertoo yhtenä syynä valintaansa. ? Kyseessä on hyvin kirjoitettu draama. Olen tekstivetoinen ohjaaja, kielen ja tekstin ystävä jopa nipotukseen asti. Eroaako kieli tai ilmaisutapa jotenkin siitä, mihin länsimaisessa teatterissa on totuttu? Ei oikeastaan, ehkä lisäsävyä antaa tietynlainen sadunomaisuus, runollisuus, toisto, mutta periaatteessa tavallista ?länsimaista? dialogia se on. Viestittyykö näytelmästä yhteiskunnallista puolta, sivuaako se yleensä maahanmuuttoa tai ajankohtaisia pakolaiskeskustelujamme? Sen katsoja päättää. Viestejä on monia. Yhteiskunnallista merkitystä on myös sillä, mitä kriisit saavat aikaan ihmisessä. Toivon, että esitys tarjoaa toisenlaista näkökulmaa kuin päivän uutiset. Ihmiset ovat väsyneet kriisiuutisiin, näytelmässä painottuu ihmis- suhteet ja henkilötason kokeminen. Kuinka paljon toista ihmistä lopulta tuntee Näytelmän nuorta sukupolvea edustavat länsimaalaistuneet nuoret, parikymppiset kaksoset Janine ja Simon. Heidän äitinsä Nawal on testamentannut kummallekin oman kirjekuoren ja oudon tehtävän. Kaksosia esittävät Niina Heinonen ja Tuukka Rantanen. Janine on matematiikan opiskelija. Hän on järkevä, analyyttinen ja määrätietoinen ihminen, joka haluaa löytää selityksen asioille, Niina luonnehtii rooliaan. Simon on nyrkkeilijä ja impulsiivinen toiminnan mies tyyliin: ampuu ensin ja miettii sitten. Tuukka on nähnyt Polton elokuvaversion (Incendies, suomeksi Tulipaloja) ja on valmis suosittelemaan sitä kenelle tahansa. ? Elokuva oli loistava. Halusinkin Kultsalle nimenomaa Simonin rooliin, siihen oli helppo samaistua. Eri asia, miten tällä harjoittelumäärällä pystyy roolin toteuttamaan. Harrastajan tulisi saada treenata 10 kertaa enemmän kuin ammatti- laisen. Onneksi esitys ei ole pelkästään meidän rooliemme varassa. Meillä on hyvä työryhmä. Näytelmässä on älyttömän kiinnostavia rooleja, ja harkoissa on hienoa seurata niiden muotoutumista. Niina on samaa mieltä. Haastavaa on saada esiin roolihahmon kehityskaari. Janine joutuu toteamaan, että kaikkea ei voi selittää järjellä tai matematiikalla. Mitä näytelmä voi kertoa tämän päivän helsinkiläiselle Ajankohtaista ainakin on tämä pakolaisteema. Loistavaa havaita, että vaikka teksti on syntynyt toisella puolen maailmaa, siinä maailmassa löytyy lopulta samoja ongelmia kuin meillä itse kullakin ihmisenä vaan on, Tuukka toteaa. Äidin salaisuudet saavat näyttelijän pohtimaan myös sitä, kuinka paljon toista ihmistä yleensä tuntee. Edes läheisintään, Niina täydentää. Ohjaajan mukaan esitys käsittelee rankkoja teemoja mutta sisältää samalla paljon kauneutta. Tuukka komppaa: Sodan julmuuksista ja muista ikävistä asioista puhutaan kyllä suorin sanoin, mutta niitä ei näytetä. Hyvä teksti on universaalia. Tai teksti on hyvä mahdollisuus. Vasta hyvin esitettynä se laukaisee katsojan mielikuvituksen. Mielikuvitus aktivoituu, jos näyttelijän työ on hyvää, ja silloinkin esitys aktivoi eri katsojassa eri asioita. Minunhan tässä piti analyyttinen olla, Niina katkaisee. ? Simon vie Janinen roolin! Kaksosten luonteenpiirteisiin kuuluu lisäksi herkkyys, näyttelijät haluavat vielä muistuttaa. Menneisyys ja nykyisyys lomittuvat jännittävällä tavalla Nuorta Nawalia esittää Heidi Ripatti ja vanhempaa Riitta Selkälä. Menneisyys ja nykyisyys lomittuvat esityksessä jännittävällä tavalla leikkautuviksi kohtauksiksi, mikä rikastuttaa ja syventää näytelmän tarinaa. Alkutilanne murenee pala palalta, kun tosiasiat tulevat tietoon. Uudesta näkökulmasta katsottuina lähipiiri ja maailma eivät ole enää sitä mihin uskottiin. Poltto Käsikirjoitus: Wajdi Mouawad (Suomennos Reita Lounatvuori) Ohjaus: Marjo Linnasalmi Ensi-ilta: la 12.3.2016, klo 19.00 Muut esitykset: ke 16.3., to 17.3., la 19.3, ke 23.3., ke 30.3., to 31.3., la 2.4., ke 6.4., to 7.4., ke 13.4., to 14.4., la 16.4., ke 20.4., la 23.4. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput 12/15 e: www.teatterikultsa.fi
• KALLIO LEHTI 12 Nro 4 ? Viikot 8-9 Risto Kolanen Venäläinen Teatr Za aloitti The shop Kallio ? tyyliä rokkareille ??Kallion sydämeen (Fleminginkatu 12 B) avattiin elokuussa uusi vaateliike, joka tarjoaa yksilöllistä suunnittelua ja korjauspalvelua. Liikkeessä myydään rock-henkisiä vaatteita sekä miehille että naisille, ja valmisvaatteiden lisäksi omistaja suunnittelee ja ompelee omia malleja. Idean liikkeen perustamiseen Kati sai intohimistaan ja muotia ja vaatteita kohtaan. Omistaja Kati Brugnoli on opiskellut ja työskennellyt Englannissa yhteensä 15 vuotta. Hänellä on tutkinto vaatesuunnittelusta ja työkokemusta stylistinä toimimisesta. Kesällä 2014 Kati muutti perhesyistä takaisin Suomeen. Hän halusi avata liikkeen Kallioon, koska näki potentiaalia alueen asukkaissa, jotka haluavat erottua joukosta. Hinnoiltaan vaatteet ovat laatuun nähden edullisia. Myydyin tuote on ollut itsepainetut T-paidat rocktähdistä. Liikeessä voi painattaa minkä tahansa asiakkaan valitseman kuvan silitystä kestävään vaatteeseen. Vaatteiden, kuten takkien, housujen, hameiden ja mekkojen, lisäksi myymälästä löytyy asusteita ja koruja. Vaikkakin kaupan vaatetus on nuorekasta rocki vaatteita, on kaupassa käynnyt ostoksilla 15-65. The Shop Kallio ma-pe 10-18, viikonloppuisin sop. mukaan. ??Kallion suunnalla pääsee seuraamaan venäläistä nykyteatteria paremmin, kun Pietarissa opiskelleet, mutta Suomessa pitkään työskennelleet näyttelijät Valtteri Simonen ja Elena Spirina perustivat lokakuulla 2015 venäjänkielisen repertuaariteatterin. Simonen on näytellyt suomalaisissa elokuvissa, kuten ?Pussikaljaelokuva? (2011) ja ?Hyväntekijä? (2014). Hän kasvoi kiinni venäläiseen teatteriin jo parikymppisenä. Venäläinen teatterikoulutus tarkoittaa, että tulkinnat perustuvat vahvaan puheilmaisuun ja tarinat ovat aika synkän puoleisia. Teatr ZA toimii Hämeentie 103 autokorjaamo- ja toimistorakennuksessa. Sisään pääsee Haukilahdenkatu 2D puolelta. Bussija ratikkapysäkki on ihan näköetäisyydellä Paavalin kirkon kohdalla. Vastapäätä Hämeentietä alkaa Vallilan siirtolapuutarha-alue. Uusi teatteri esitti talvella ja jatkaa keväällä kahta tuoretta venäläistä näytelmää yhdessä pietarilaisten teattereiden kanssa tuotetut monologinäytelmät ?Hän, joka astui rajan taa? ja ?Pallosalama Dzinnistanista?. Teatterin tuolla puolen Kysyimme teatterin johtaja Valtteri Simoselta sen tarkoitusperiä. Elena Spirina on dramaattinen näyttelijä. Kuva Teatr ZA Naisklovnien naurua ja tanssin intohimoa Ulkomaille maksetut alvit makaavat kirjanpidossa ??Suomalaiset yritykset jättävät alv-palautuksia joka vuosi miljoonien eurojen edestä hakematta, vaikka niille olisi talouden laskusuhdanteessa elintärkeää saada kaikki liikenevät varat kassavirtaansa. Talouden taantuma ei ota taittuakseen ja yritysten on hankala saada rahoitusta toiminnalleen. Monilla kansainvälisesti toimivilla yrityksillä olisi kuitenkin vielä hyödyntämätön rahareservi käytettävissään, jos ne hoitaisivat ulkomaille maksettujen arvonlisäverojen takaisinhaun systemaattisesti ja ajoissa. ? Yrityksille on kassavirran kannalta tärkeää saada hankinnoista aiheutuneet alv-kustannukset mahdollisimman nopeasti takaisin. Suomalaiset yritykset voivat hakea alv-palautuksia kaikista EU-maista sekä Norjasta, Islannnista, Sveitsistä ja Kanadasta, kertoo johtaja Juha Nikkilä arvonlisäverojen palautuksia yritysten puolesta hoitavasta Intrum Justitia Arvonlisäveropalveluista. EU-direktiivi määrittää verottajille tarkat palautusajat, joiden puitteissa alvit tulee maksaa. Direktiivin mukainen palautusaika on neljä kuukautta, joka voi pidentyä verottajan tekemän lisäkyselyn seurauksena korkeintaan  neljällä kuukaudella. Kaikki verottajat eivät kuitenkaan noudata direktiiviä. Hitaimmin palautusprosessi etenee Etelä-Euroopan maissa ? samoissa joissa maksuajatkin ovat pisimmät. Italiasta alv-palautukset kotiutuvat vielä juuri ja juuri direktiivin aikarajojen puitteissa, mutta Portugali, Espanja, Kreikka, Slovakia ja Bulgaria ylittävät neljän kuukauden määräajan roimasti. ? Etenkin näiden niin sanottujen ?hitaiden maiden? osalta kannattaa toimia nopeasti heti vuodenvaihteen jälkeen, ja lähettää hakemukset viime vuoden laskuista pikimmiten verottajille. Mitä lähemmäs syyskuun lopun määräaikaa mennään, sitä hitaampaa hakemusten käsittely yleensä on, Nikkilä hoputtaa. Mikäli palautukseen oikeuttavien laskujen kerääminen kirjanpitoaineistosta tuottaa yritykselle resurssien puolesta ongelmia, Intrum Justitia voi hoitaa sen yrityksen puolesta. Yrityksen kassavirtaa voi tehostaa myös hakemalla arvonlisäverot ulkomailta useammin kuin kerran vuodessa. Jos yrityksellä on pitkin vuotta isoja hankintoja, joihin sisältyy ulkomaan arvonlisäveroa, kannattaa näistä hakea palautuksia jopa neljännesvuosittain. ? Esimerkiksi Ruotsi, Ranska ja Itävalta palauttavat arvonlisäverot hyvinkin nopeasti. Suunnitelmallisella takaisinhaulla yritykset voivat tehostaa kassavirtaansa, ja saada alv-palautukset tehokkaasti ja nopeasti takaisin tukemaan uusia investointeja. ??Aivan ihana tanssikokemus on Tanssiteatteri Tsuumin Reetta-Kaisa Ileksen tekemä ?Hiljaiset tunteet? Kaapelin Pannuhallissa Zodiakin ohjelmistoon. Suomalaisen nykytanssin neljä veteraania esitti tanssilavatunnelmasta erilaisia variaatioita. Aluksi jäykempää paritanssia parien koon mukaan, välillä sooloja. Huikea on Alpo Aaltokosken ja Reijo Kelan härkäpari lattialla. Arvostetun opettajan Ervi Sirénin näin kai ensimmäistä kertaa tanssijana. Hän on hy- vin aistillinen. Marja Kuusela vastaa hiljaisista huudoista - ja huumorista lavalla. Kaikki ovat tunnettuja koreografeja. Kaksi muusikkoa, Eero Grundström ja Taito Hoffren luovat soittimilla täyden orkesterin soinnin, myös tanssijoiden inspiraatioon yhtyen. Nuorin ja liikunnallisin Aaltokoski on komea puvussaan, jonka kravattina on hirttosilmukka!  Siltähän meistä on monesti tuntunut tanssilavakulttuurissa. Lopuksi saim- Super on turkkilainen parodia ihannenaisesta me tanssia ilman kuristusta. Ruumiillista tanssia Kaapelitehtaan C-portaan 4. kerroksessa, itämaisten taistelulajien ympäristössä, persoonallinen koreografitanssija Sanna Kekäläisen on kohta 20 vuotta K&C ? ryhmällään haastanut perinteistä, balettipohjaista tai muuten ?koreografista tanssia?. Kekäläinen & Company ?ryhmän nimi oli aluksi ?Ruumiillisen taiteen teatteri?, johon on taas palattu. Tanssija oli pitkään val-
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 ? Nro 4 ? Olen ? huijari. Kuvaan kaiken tyhjälle nauhalle, ja sitten kaivan esiin kätkön, enkö kertonut teille siitä? Dostojevskilta karannut henkilö Valtteri Simonen lukee hämärässä otsikoita. Kuva Teatr ZA ? Teatterin perustamiseen johti monivuotinen haave tehdä teatteria pitkillä harjoitusajoilla, hitaasti kypsytellen ja koko ajan esitystä parannellen. Teatr Za on repertuaari- eli pysyväohjelmistoinen teatteri, jossa esitys on pitkän aikaa ohjelmistossa ja kehittyy koko ajan. Mitä nimi tarkoittaa? ? Venäjänkielessä on prepositio ZA, joka tarkoittaa joko puolesta ja tuolla puolen. Olemme siis teatterin puolesta tai teatterin rajojen tuolla puolen. ? Tai Za on ääni, joka lähtee esim. marakassista, lapsen rytmimunasta! Tavoitellaanko myös suomenkielistä katsojakuntaa? ? Teatr ZA on suomalais- venäläinen teatteri ja pyrimme tekemään esityksiä sekä suomeksi että venäjäksi sekä molemmilla kielillä yhtä aikaa. ?Pallosalama Dzinnistanista? tuli ensi-iltaan suomenkielisenä versiona helmikuulla. Haluamme tarjota uusia venäläisiä näytelmiä suomalaisille ja venäläisille katsojille Helsingissä. ? Keväällä ensi-iltaan tulee uusi näytelmä, joka näytellään suomeksi. Teatr ZA:ssa henkilökunta puhuu suomea eli teatteriin voi tulla pelkäämättä ns. kielimuuria, Simonen kertoo. Elokuvaohjaajan monologi Pallosalama Dzinnis- tanista perustuu Andrei Vi?nevskin tekstiin, jonka ohjaa Aleksei Jankovskiy, joka tunnetaan Venäjällä persoonallisista monologiesityksistään. Mustalla huumorilla höystetyn monologin esittää Valtteri Simonen itse. On alkamassa elokuvaohjaajan lehdistötilaisuus mutta ohjaaja saa viestin, joka muuttaa kaiken... Ohjaajan näyttelijä ja ystävä on kuollut riippumattoonsa, kuolinsyynä pallosalaman isku. Siitä näytelmän nimi. Tragedia saa päähenkilön muistelemaan synkästi menneisyyttään. Ystäviä ja näyttelijöitä on laonnut ohjaajan ympäriltä aiemminkin. Teksti puhuu taiteesta: Tanssiteatteri Tsuumi neljä veteraanitanssijaa. Kuva: Marko Makinen. talehden tanssikritiikin silmätikkuna, mutta on arvostettu ulkomailla ja nuorten tanssijoiden työllistäjänä. Kekäläiselle tanssi on liikettä, jota tehdään tietoisesti muille. Monissa esityksissä tanssija on alaston. Feministisenä taitelijana häntä kiinnostaa naisen keho katseen kohteena. baletin sukupuolettomien liihottelijoiden sijasta Kekäläistä kiinnostaa Isadora Duncanin, Josephine Bakerin, Pina Bauschin ja Martha Grahamin perinne, jossa naisen tanssi tulee lihalliseksi. Sanna Kekäläisen ?Passion? (=Intohimo) -teos oli esillä Stoan isommalla lavalla. Sitä yhdistää vahva fyysinen läsnäolo sielukkaaseen tunnelmaan. Taitelija vastustaa ajatusta luoda yhteisölle syntipukki, että ?kykenisimme itse rakastamaan ja elämään vapaana ahdistuksen taakasta?; ? Paha sijoitetaan ja lukitaan valittuun kohteeseen, jolloin muille vapau- tuu mahdollisuus onneen. ? Passion-teos kysyy ketkä ovat aikamme syntipukkeja? Kuka saa rakastaa tämän päivän maailmassa? Mitä on rakkaus? Mitä on intohimo ja seksuaalisuus? Oikeutta rakastaa sellaisena kuin on, Kekäläinen kysyy meiltä. Taitelija tanssii monesti yksin tai sovittaa vanhemmat teokset uuden polven tanssijalle, yksi. Passion tuntui jotenkin täyteläisemmältä, koska Kekäläisen kanssa tanssi parina Janne Marja-aho ja toisen parin muodostavat Jonna Eiskonen ja Satu Rekola. Kaikki ovat hyvin taitavia ja esityksen ajatuksen sisäistäneinä. Köysiä, lehtipuhaltimia ja läpinäkyvää muovipeitettä käytettiin osuvana apuna. Naisklovnit hurmaavat Naisklovnifestivaali Punainen Helmi järjestettiin Hurjaruuthin lavalla Kaa- pelitehtaalla. Aluksi vuorossa oli suomalaisen naisklovnerian kaksi huippua teemoinaan naiseus, äitiys, rakkaus. Hanna Terävä esitti uuden Ruususen roolinsa. Olin melkein päätyä lavalle Hannan avustajaksi ja puristeltavaksi..., mutta yksi Magnus joutui yleisöstä onneksi tilalleni. Terävällä on Tukholman Teatterikorkeakoulusta klovnerian maisteripaperit, toisena Suomessa. Opetus ja kokemus näkyy hyvänä yleisökontaktina, hän oli nopea reagoimaan huokaukseeni, ettein joudu lavalle. Ilmeiden vähäeleisyydellä klovni hallitsee tilaa. Toisena oli Usva Kärnä italialaisen Dario Fon ja Franca Ramen klassisessa ?Donna?-roolissa, joka oli viime vuonna valtakunnallisessa monologikilpailussa. Kärnä on valmistunut Pietarin teatteriakatemiasta näyttelijäksi. Tämä näkyi nopeana roolin-asunvaihtona kahden eri mo- ?Hän, joka astui rajan taa? on Elena Spirinan monologiesitys nykydramaturgi Klimin näytelmään. Erikoinen dramaturgi ottaa keskustelukumppaneikseen suuria kirjailijoita ja rakentaa persoonalliset näytelmänsä tunnettujen juonien tai hahmojen ympärille. Klimin näytelmä on kirjoitettu F.M.Dostojevskin romaanin ?Idiootti? teemoihin, mutta suoraa yhteyttä näytelmällä kyseiseen romaaniin ei ole. Monologi ei kerro tunnetusta romaanista, vaan pikemminkin kiertelee sen teemojen labyrinteissä. Se voisi olla erään kyseisen romaanin henkilön sanomaa, Teatr ZA esittelee. Näytelmän voi tulkita unena, se voi myös nähdä Nastasja Filipovnan monologina tai pietarilaisen näyttelijättären ripittäytymisenä. Klim jättää paljon katsojan oman tulkinnan varaan. Monologiesitys vieraili Moskovan kansainvälisillä Solo-festivaaleilla lokakuussa 2015. Tässä esityksessä ei ollut suomenkielistä tekstitystä. Spirina lausui ja elehti hyvin vahvasti. Meillä se on edellisen esityksen tavoin nähtävissä kevään loppuun asti. Teatr ZA:n yhteystiedot ovat: puh./041 7421497, zateatrza@gmail.com Teksti: Risto Kolanen 13 AUTO RAHAKSI Vähän ajetut vanhemmatkin. Loppuvelan lunastus ja vaihto edullisempaan. Tervetuloa näyttämään. Wallininkuja 4. Arkisin klo 11-17, la 11-14 (paikalla myös sop. mukaan) Soita heti. ? 0400408098 www.alppilanauto.fi ? myynti@alppilanauto.fi Tilannenopeus tärkeää jalankulkijallekin ??Talven ja liukkaiden kelien tullen autoilijoita muistutetaan talvirenkaista ja tilannopeudesta. Diacorin ortopedi Jukka Leinonen sanoo, että samat terveiset voi osoittaa jalankulkijallekin. ? Karkeapohjaiset talvikengät ja liiallisen vauhdin välttäminen estäisivät monta kaatumista. Hiekoituksenkaan ei kannata luottaa liikaa, sillä joskus sekin voi toimia suorastaan kuulalaakerin tavoin. Lääkäriasemilla eletään juuri aikaa, jolloin vastaanotoille tulee paljon kaatumispotilaita. Erityisesti jään päälle satanut pakkaslumi on vaarallista, varsinkin korkokengillä tai liukaspohjaisilla kesäkengillä. ? Tyypillinen kaatumapotilas 40-60-vuotias nainen, joka on ottanut kaatumisen vastaan ojennetulla kädellä. Värttinäluun murtuminen on yleisin 50-vuotiaiden ihmisten murtuma Suomessa. Oireena on jatkuva särky, turvotus, ihonalainen sinerrys ja joskus myös virheasento. Joka kolmas lääkärin vastaanotolle tullut rannevamma on murtuma. Sairauspoissaolo voi ammatista riippuen olla pitkäkin. Hyväasentoinen murtuma rauhoitetaan lasikuitu- tai kipsilastalla neljäksi viikoksi. Ranteen jäykistyminen estetään fysioterapialla. Jos murtuma on virheasennossa, murtumakappaleet asetetaan puudutuksessa oikeaan asentoon ja tuetaan kipsillä kuudeksi viikoksi. Pirstaleisissa murtumissa turvaudutaan leikkaushoitoon. Alaraajassa yleinen kaatumisvamma on turvonnut ja sininen ulkokehränen, mikä usein tarkoittaa pohjeluun murtumaa.  Liukastumisen seurauksena syntyy myös olkapään, kyynärpään, polven ja häntäluun kolhuja ja murtumia. Hanna Terävä uudessa Ruususen roolissa. Kuva: Riku Virtanen Usva Kärnä on liikunnallinen Donna. Kuva: www. hurjaruuth.fi ka sooloteos ?Ideal Kadin? (=Täydellinen nainen) kertoo ratkaisun kysymykseen: kuinka olla täydellinen nainen? Esitys arvostelee kapeita naisihanteita näyttämällä huumorin keinoin, miten voimme purkaa naiseuteen kohdistuvia odotuksia ihanneäidistä ihannetyttöystävään tai narttuun. nerian pioneeri Taina MäkiIso sekä hillittömän räävittömät Laura Rämä ja Emilia Kokko, joiden diskokaksoset väistelevät sukupuolinormeja ja sovinnaisuutta. Perinteisesti suurin osa klovneista on miehiä, mutta Punainen helmi muistuttaa siitä, että Euroopasta ja muualta maailmasta löytyy huippuluokan naisklovneja. nologin välillä.  Niistä ensimmäinen, ruuhkavuosiäidin aamukiireongelmat kadonneen avaimen kera, osui paremmin. Toinen kuvasi aviovaimon miessuhteita, myös pettämistä. Se oli mielestäni ylipitkä ja aika tylsistyttävä, vaikka teksti on mainio. Rooli olisi vaatinut ?vanhemman?, kokeneen naisen á la Franca Rame, Fon oma vaimo. Kärnä on ilmeikäs, liikunnallinen ja hyvin viehättävä. Mutta näyttelijä ei luo juuri klovneriaan kuuluvaa yleisökontaktia. Vain kerran hän istahti hetkeksi etupenkissä jonkun syliin. Kansainvälistä kärkeä Seuraavina iltoina pääsimme vertailemaan miten klovneria vertautuu kansainväliseen tasoon. Festivaalin pääesityksenä näimme sveitsiläisklovni Gardi Hutterin teoksen ?The Brave Jane?. Se kertoo pyykkärinaisesta, joka likavaatevuoren kasvaessa alkaa haikailla sankarittaren seikkailuntäyteistä elämää. Hän päätyy eläytymään Jeanne d?Arcin kohtaloon ennennäkemättömän tragikoomisin seurauksin. Teosta on esitetty vuodesta 1981 ympäri maailmaa. Eli jo oli aikakin nähdä Suomessa ensivierailuna! Hutter on ilmeissään ja eleissään taitava klovni, joka pitää yleisön otteessaan. Jostain syystä klovnin kolhu-kaatumishuumori ei silti pure samalla tavalla kuin Chaplinin kohdalla, jossa oli aina syvempi ihmiselon opetus. Turkkilainen Neslihan Arol eli klovni Süper, jon- Klovni sai yleisön myös mukaan nauruun. Suursuosion saavutti jälleen Naisklovni-iltamat, joka toi kuumimmat ja koomisimmat kotimaiset klovnittaret näyttämölle. Festivaalin päätös-iltamissa nähtiin mm. kotimaisen klov- Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 14 Nro 4 ? Viikot 8-9 Teatteri Kallio esittelee maaliskuussa uusia lauluntekijöitä ??Teatteri Kallion maaliskuun keskiviikot ovat omistettu uusille, nouseville laulaja-lauluntekijöille. Sarjan aloittaa  2.3. laulaja-kosketinsoittaja Hanna-Maria Lifländer. Hänen musiikkia on kuvailtu leikkisän me- lodiseksi ja se tuo joillekin mieleen Regina Spektorin, toisille taas Tori Amosin. Lifländerin sävellyksissä ja sanoituksissa näkyy kuitenkin vahvasti jo oma kädenjälki. Keskiviikkona 9.3. esiin- tyvä Duo T&J on laulajaviulisti Tiina Lounevan ja kitaristi J-P Piiraisen muodostama pop-folkduo. Duo esittää Lounevan säveltämiä ja sanoittamia lauluja. Musiikissa kuuluu sekä populaarimusiikin että suo- Idols ?kisoissa takavuosina kunnostautunut Wellu Rowaltzin uutta musiikkia kuullaan Teatteri Kalliossa 16.3. Hanna-Maria Lifländer on uusi kiinnostava laulaja-lauluntekijä persoona malaisen kansanmusiikin eri tyylilajeja valssilaulusta bluesiin. Duo on ehtinyt jo herättää huomiota koskettavilla sanoituksilla, tarttuvilla melodioilla ja taitavalla soitollaan. T&J ylsi vuoden 2015 valtakunnallisessa Konsta Jylhä -kilpailussa toiselle sijalle. Teatteri Kallion lavalle 16.3 nousee Wellu Rowaltz. Hänet muistetaan vuoden 2008  Idols -laulukilpailusta, jossa hän eteni aina se- mifinaaliin asti. Illan konsertissa Rowaltz esiintyy akustisen kitaran kanssa ja ohjelmistossa kuullaan ?balladeja ja pop-iskelmää, suolattuna omalla tuotannolla.? Keskiviikkona 23. 3. Teatteri Kallioon saapuu Sveitsin ?kiertueelta Tapani Varis Collective. Keikka on samalla munniharppuisti Variksen johtaman uusiutuneen collektiivin ensiesiintyminen Suomessa. Kuukauden viimeinen keskiviikko on omistettu  puolestaan perinteisesti teatteri Kallion jazz-klubille. Illat alkavat klo 19 ja niihin on vapaa pääsy. Teatteri Kallion osoite on Siltasaarenkatu 28. Kahvio ja kirjakauppa avoinna alkaen klo 18.  Illat järjestää Kallion Kulttuuriverkosto ja Kallion seurakunta yhteistyössä. Palautetta iltapäivätoiminnasta Leif Söderlund: ??Koulujen iltapäivätoiminnasta kerätään 18.2.?4.3. palautetta koululaisilta ja vanhemmilta. Asiakaskysely koskee 1.- ja 2.-luokkalaisia ja erityisten tuen oppilaita, jotka osallistuvat koulujen, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palveluntuottajien järjestämään iltapäivätoimintaan. Kysely ei koske leikkipuistojen avoimessa iltapäivätoiminnassa olevia oppilaita. Vanhemmat saavat lisätietoa ja linkin opetusviraston toteuttamaan kyselyyn Wilman kautta. Vanhemmat ja lapset vastaavat kyselyyn yhdessä. Vanhemmat arvi- oivat mm. oman alueensa iltapäivätoiminnan tarjonnan monipuolisuutta, asiakasmaksun kohtuullisuutta suhteessa palvelun laatuun sekä iltapäivätoiminnan järjestelyjä. Vanhemmilta kysytään myös mielipidettä siitä, kuinka suuri kertaluontoinen iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korotus voisi olla Helsingissä. Asiakasmaksuihin on tulossa korotuksia lukuvuonna 2016?2017. Kaupunginhallitus päättää maksuista kevään 2016 aikana. Asiakaskyselyn palautetta hyödynnetään maksukorotus- ten valmistelussa. Lapsilta kerätään tietoa mm. mikä iltapäivätoiminnassa on kivaa, mitä he haluaisivat tehdä iltapäivätoiminnassa ja onko lapsen mielestä iltapäivätoiminnassa esiintynyt kiusaamista. Koululaisten ryhmämuotoiseen iltapäivätoimintaan osallistuu Helsingissä lukuvuonna 2015?2016 yhtensä noin 5 600 lasta. Toimintaa järjestetään 1.?2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille noin 200 toimintapaikassa eri puolilla kaupunkia. Merikanto-ilta - kaihonsairas illansuu ??Arena-näyttämöllä 4.4. 2016 klo 19, os. Hämeentie 2 Näyttelijä-laulaja Sanna Majurin aloitteesta syntyi yhtye, joka ryhtyi työstämään Oskar Merikannon yksinlauluista uusia sovituksia riisuen niistä perinteisen klassisen klangin ja asettamalla tilalle herkullista nykyjazzillista sointimaa- ilmaa. Kappaleista muodostui konsertti, joka kantaa nimeä Merikanto-ilta - kaihonsairas illansuu. Esitettävät kappaleet on valittu pääpiirteittäin tekstinsä takia ja sovitustyössä on ollut osallisena koko huikea yhtye. Konsertissa kuullaan muun muassa kappaleet Onnelliset, Illansuussa ja Nocturne, sekä monta muuta upeaa kappaletta. Sanna Majuri (laulu) Verneri Pohjola (trumpetti) Petri Keskitalo (tuuba) Antti Kujanpää (urut)  Liput 24 euroa / kpl. Lipunmyynti, puh. 09-39 40 22, os. Eerikinkatu 2, 00100 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9-18 , la 12-18. Tapahtui sata vuotta sitten ??Sata vuotta sitten ? siis vuonna 1916 ? Helsingissä oli hyvin luminen ja kylmä alkuvuosi. Kaupungin asukasluku oli vuodenvaihteessa 153000 ja muuttoliike Helsinkiin jatkui vilkkaana. Vuoden 1916 lopussa asukkaita oli n. 170000. Suuri muutto johtui pääasiassa työntarjonnasta. Suursota, siis 1.maailmansota, teki Helsingin verstaista, tehtaista ja telakoista Venäjän armeijan alihankkijoita. Esim. Kone ja Silta Oy:n työntekijöiden määrä oli vuonna 1913 3500 ja syksyllä 1916 kokonaista 8200! Sota jatkui kaikilla rintamilla. Ja alkuvuodesta kenraali Mannerheim kävi tiedustelemassa Helsingissä voidaanko täältä saada värvätyksi Venäjän armeijaan 20000 suomalaista. Mannerheim oli täysin tietämätön tilanteesta Suomessa. Täällähän oli itsenäisyyskysymys ja jääkäriliike voimakkaassa nousussa. Tuhannes jääkäri kirjautui Lockstedtin leirille tammikuussa. Santarmien onnistui paljastaa vuoden kuluessa useita etappiteitä, syntyi kahakoita mm. Kemissä ja Simossa. Kiinnisaadut jääkärit ja värvärit, ? tunnetuin jääkäri oli Aarne Sihvo ? vietiin Pietariin Spalernajan ja Krestyn vankiloihin. Näitä ?kalterijääkäreitä? oli 78. Venäläisiä haavoittuneita tuotiin hoitoon Helsinkiin. Sairastiloina käytettiin kasarmeja, kouluja ja uutta keskeneräistä rautatieasemaa. Helsingin linnoitustöissä oli n. 10000 miestä, heistä 3000 Kiinasta vuokrattua. Sota toi tullessaan Venäjälle suurinflaation, joka näkyi myös Suomen oloissa. Elintarvikkeiden hinnat olivat nousseet vuoden 1913 tasosta 250% syksyyn 1916 mennessä. Lisäksi alkoi olla pulaa kaikesta. Helpottaak- seen omalta osaltaan pahenevaa tilannetta Väinö Tanner osti ELANNOLLE Backaksen kartanon Helsingin pitäjän Pakkalan kylästä, yhteensä 683 ha. Viljaa ei saatu Venäjältä ja Suomi ei ollut omavarainen: jauhot, leipä,, juusto, liha, sokeri ja halot kuuluivat säännöstelyn piiriin. Myös tuonti lännestä oli tyrehtynyt. Veroja nostettiin huhtikuussa ja elokuussa ja rautateillä matkustajien oli maksettava erityinen vero Venäjän Punaiselle Ristille. Matkustamiseen ulkomaille ja ulkomaanpassin saantiin tuli rajoituksia. Naisten asemassa tapahtui parannuksia. Naimisissa olevat naiset saivat oikeuden päästä postilaitoksen palvelukseen, mikäli aviomies sitoutui yhteisvastuuseen vaimonsa haltuun uskotuista varoista. Lisäksi naiset saivat oikeuden päästä kaikkien oppilaitosten opettajanvirkoihin. Venäjän kieli puolestaan tuli pakolliseksi oppiaineeksi seminaareihin. Heinäkuun alussa 1916 pidettiin valtiopäiväjärjestyksen mukaiset eduskuntavaalit. Sosiaalidemokraatit saivat suuren vaalivoiton: 103 paikkaa eduskuntaan. Suomalaisella puolueella oli 33, nuorsuomalaisilla 23, ruotsalaisilla 21, maalaisliitolla 19 kansanedustajaa sekä kristillisellä työväenliitolla yksi. Tsaari ei kuitenkaan kutsunut eduskuntaa koolle. Maata hallitsi edelleen ?amiraalisenaatti?. Senaatin talousosaston puheenjohtajana, siis Suomen pääministerinä toimi Mihail Borovitinov aina maaliskuuhun 1917 ? elettiin siis toista sortokautta. Ensimmäinen merkittävä kulttuuritapahtuma oli tammikuun lopulla tapahtunut Kansallismuseon avautuminen. Näyttelyä oli valmis- teltu pitkään ja se saavutti heti suuren suosion. Eino Leinosta tuli noihin aikoihin Helsingin Sanomien Sunnuntailehden toimittaja ja Leino sai valmiiksi myös Helkavirsien 2. osan. Ylioppilastalolla järjestettiin Kasimir Leinon 50-vuotisjuhla, josta muodostui suuri isänmaallinen tilaisuus. Suomalaisen Oopperan piirissä myös ryhdistäydyttiin. Välivuoden jälkeen järjestettiin kesällä Savonlinnan Oopperajuhlat. Näytelmäksi valittiin Charles Gounod?n FAUST. Margareetan roolissa esiintyi Aino Ackte? , oopperamaailman suurten näyttämöiden primadonna. - Joulukuun 2. päivänä järjestettiin Yliopiston juhlasalissa Helsingin kaupunginorkesterin johtajan ja perustajan Robert Kajanuksen 60-vuotispäivän kunniaksi juhlakonsertti. Ja sitten juhlaillalliset ravintola Pörssissä. Pääpöydässä juhlavieraasta oikealla istui rouva Aino Sibelius ja vasemmalla rouva Mary Gallen-Kallela. muita huomattavia vieraita olivat professori W. Ruin, Eliel Saarinen, Selim Palmgren, arkkitehti Hugo Lindberg, rouva Engdahl-Jägerskiöld, professori Eero Järnefält, Ville Vallgren, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela. Ja siellä Eino Leino tapasi 1. kerran Aino Kallaksen ? syntyi jännite ja suhde! Urheiluharrastus oli suurta. Pidettiin Kalevan Kisat ja Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut ja huomattava määrä hiihtokisoja. Pettymyksen aiheutti sodasta johtuva Berliinin olympialaisten peruuntuminen. Vuonna 1916 syntyneistä sittemmin itsenäisyyden ajalla vaikuttaneista voitaneen mainita mm. Kauko Käyhkö, Lasse Pihlajamaa, Ernst Palmen, Unto Varjonen, G.H. von Wright, Jack W itikka, Lauri Viita.
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 ? Nro 4 15 Kova taso jatkuu Kolme maailmanmestaria nousee GeeBee - kehään ??Kansainvälinen GeeBee ? turnaus järjestetään Helsingin Urheiltalossa jälleen keväisenä viikonloppuna 11-13. 3.2016 jo 35. kerran. Taso on pysynyt joka vuosi korkealla ja on tällä kertaa olympiavuonna suorastaan huippuluokkaa. Osallistujamaita on 16 ja nyrkkeilijöitä yhteensä noin 90. Kazakstanin kaikki nyrkkeilijät ovat varmistaneet itselleen olympiapaikan. Heistä kaksi, Daniyar Yeleussinov ja Birzhan Zhakypov, ovatkin maailmanmestareita. Kolmas maailmanmestareista tulee Irlannista. GeeBee ? turnaukseen ilmottautuneitten lista vilisee arvokisamitalisteja. Toki kaikki ovat oman maansa parhaita ja monet ovat menestyneet mi- taleille jopa MM- ja EM-kilpailuissa. Perjantaina klo 13 heti turnauksen avauksesta alkaen Urheilutalon kehä tulee siis sähköistymään kamppailujen jännityksestä. Kehään nousevat luonnollisesti myös Suomen parhaat. Näyttöä kotimaisesta tasosta saatiin vastikään SM-kisoista, jotka käytiin Kuortaneen Urheiluopistolla. Naisista tiedetään, että Mira Potkonen on GeeBeessä kova. Muiden suomen värejä puolustavien menestyksen toivossa suomalainen nyrkkeilyväki jännittää ja pitää peukkuja. Parhaat ohjeet tulevat yleensä katsomosta. Eräs mielenkiintoisimmista kehäketuista edustaa Ranskaa. Hän on Christian M´Billi Assomo. Hänet valittiin vuonna 2014 Gee- Bee ? turnauksen parhaaksi ja hän kukisti tuolloin hallitsevan maailmanmestarin. Kun kongi kumahtaa ottelun alussa, silloin eivät vanhat meriitit auta. Kaikki haluavat voittaa. Niin myös tämän kertaisen turnauksen Jordaniasta tulevat ensikertalaiset. GeeBee ? turnnaus on arvostettu amatöörikilpailu, siksi esimerkiksi Austraallian joukkue tulee maapallon takaa kuin muuttolinnut Suomeen uudelleen. Lähinaapurit ja vaikkapa Englanti ovat jo vakiovieraita. Ammattillaisottelut ovat sovittuja, mutta amatöörinä vastustajan määrää arpa ja epätasaiset ottelut voidaan keskeyttää. Näin ei GeeBeessä ole tapahtunut kovin usein. Urheilutalon kehän valot loistavat ja hanskat alkavat Ranskan Christian M´Billi Assomo kukisti vuonna 2014 GeeBee ? turnauksessa hallitsevan maailmanmestarin. heilua perjantaina 11. maaliskuuta pävällä klo 13 ja klo 18. Samalla aikataululla ottelut jatkuvat lauantaina ja loppuottelut käynnistyvät sunnuntaina klo 13. Sinne asti ei ole helppoa tietä. Kaikki matsit ovat kiinnostavia. Liput ovat turnauksen laatuun verraten huokeita. Niitä myydään perinteen mukaan vielä Urheilutalon toisella tasanteella kaikkina turnauspäivinä. Jarmo Niemenkari Rytmisen maailmanhuiput voimistelevat Espoossa BabySauna studio Pasilan lämpiössä ??BabySauna tarjoaa elämyksen ja erilaisia aistikokemuksia vauvaikäisille katsojille. Saunan rauhallinen tunnelma, veden ääni, kiuaskivien kolina tulevat tutuiksi. Esityksen jälkeen yleisö pääsee kokeilemaan esityksessä koettuja ja nähtyjä. Esityksessä aistitaan saunomisen rauhallista tunnelmaa, kiuaskivien rytmittämän tanssin sekä värikkäiden pesuämpärien seassa. BabySaunassa nähdään myös tuttuja peseytymisen eleitä sekä vedessä leikkimisen iloja. Loiske Ensemble Konsepti, koreografia sekä esiintyminen: Riikka Siirala Konsepti ja ohjaus: Antti Larmola Äänisuunnittelu ja musiikki: Suvi Isotalo Pukusuunnittelu ja toteutus: Saija Siekkinen Lavastuskonsultaatio ja tekninen toteutus: Sampo Pyhälä Studio Pasilan lämpiö6.2. La 11.00 Babysauna 9.2. Ti 10.00 Babysauna 9.2. Ti 11.30 Babysauna 11.2. To 10.00 Babysauna 13.2. La 11.00 Babysauna 16.2. Ti 10.00 Babysauna 11.30 Babysauna 20.2. La 11.00 Babysauna Liput: Aikuiset 10?, lapset 5?, puh.09-3940 22, os. Eerikinkatu 2, avoinna mape klo 9-18, la 12-18 ??Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä rytmisen voimistelun World Cup tuo maailman huippuvoimistelijoita 26.?28.2.2016 Espoon Metro Areenalle. Urheilulajeista kauneimman maailman tähtiä nähdään harvoin kilpailemassa Suomessa ja rytmisen voimistelun tämän hetken maailmankärki osallistuu kotikisaamme. World Cup tuo Suomeen 39 yksilövoimistelijaa ja 8 joukkuetta 25 eri maasta. Maailman parhaista Espoon kilpailuihin on ilmoittautunut mm. MM-kilpailujen mitalit kahmineet venäläiset Yana Kudryavtseva (1.), Margarita Mamun (2.) ja Aleksandra Soldatova (3.). Lisäksi Metro Areenalle tulevat suomalaisten Ekaterina Volkovan ja Jouki Tikkasen haastajat kevään Rion testikilpailuissa Veronica Bertolini (MM-kilpailujen 21. pistein 51.116) ja Sabina Ashirbayeva (MMkilpailujen 22. pistein 51.068). Espoossa kilpailevis- ta suomalaisista Ekaterina Volkova sijoittui syksyn MM-kilpailuissa sijalle 27. pistein 50.549 ja Jouki Tikkanen 49.315 pisteellä sijalle 35. Harjoitustahti on ollut kova ja kotikisoissa halutaan onnistua. Myös joukkuekilpailuissa nähdään todella kovatasoisia suorituksia. Kuusi Rion olympialaisiin jo paikkansa lunastanutta joukkuetta astelee rytmisen voimistelun kanveesille ja suomalaiset myös. Espooseen ovat ilmoittautuneet mm. Venäjä, Espanja, Japani, Israel, Valko-Venäjä, Ukraina, Uzbekistan ja Suomi. Suomalaisilla on tavoitteenaan huhtikuussa Riossa järjestettävä olympialaisten karssintakilpailut. Sinne tähtäävät kilpailupaikasta taistelemaan Jouki Tikkanen ja Katja Volkova sekä Suomen maajoukkue Team Kisakallio. Yksilöissä 22 voimistelijaa kilpailee 6:sta paikasta ja joukkueissa 6 joukkuetta jaossa olevista kolmesta edustuspaikasta Rion Olympialaisiin. Katja Volkova ja Jouki Tikkanen esiintyivät Concerto Sportyssa Musiikkitalossa. Rytminen voimistelu on vaativa, kaunis urheilulaji, jossa on vauhtia, notkeutta, taidokasta välineen hallintaa, musiikillista ilmaisua ja pukuloistoa. Tämän esteettisen lajin harrastajat ja urheilun asiantuntijat eivät varmaan jätä ainutlaa- Suomen rytmisen maajoukkueen tavoitteena on olympiapaikka Rioon. tuista tilaisuutta käyttämättä täyttäen Metro Areenan katsomot. Jarmo Niemenkari
• 16 KALLIO LEHTI Nro 4 ? Viikot 8-9 Heinäsen kolumni Ranskalaisia suudelmia K oin juuri kaksi värisyttävää elämystä. Lumouduin Ateneumissa Auguste Rodinin (1840-1917) 70 veistoksen näyttelystä ja Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä niin ikään ranskalaisesta, tosin 1970 luvun Kaktuksen kukka ? komediasta. Niin erilaiset olivat nautinnot. Kuvitukseksi valitsin Rodinin kuuluisan Suudelman toisiinsa kietoutuneista intohimoisista rakastavaisista (1882-1898 Rodin Musee, valokuvannut Christian Baraja) ja Arenan lavalta valokuvaaja Tapio Vanhatalon lempiväisiksi päätyvien Santeri Kinnusen ja Satu Silvon suutelukuvan. Ylistetyn näytelmäkirjailijapari Barillet & Grédyn Kaktuksen kukkaan ihastuin jo 1970-luvun alussa Tampereen teatterissa, kun luokkatoverini Kallion kasvatti Ritva Valkama näytteli samaista hammaslääkärin assistentin osaa. Menestystarina filmattiin myös ja siinä roolin näytteli valovoimainen Ingrid Bergman. Arena eli entinen ?levarimme? Tuulensuu sopii mainiosti taitavin voimin toteutetulle nokkelalle ja yllätyksiä tarjoavalle ihmissuhdekomedialle. Modernin kuvanveiston suureksi mestariksi ja mallinantajaksi nimetty Rodin on meille hyvin tuttu, hänen julkisia monumenttejaan kohtaamme maailman museoissa ja kaupunkien nähtävyyksinä. Hänen kuuluisimmat hahmonsa, mm. Ajattelija ja tämä Suudelma, ovat vaikuttaneet kaikkialla veistäjiin aina ?Pariisin Ville? Vallgrenista Wäinö Aaltoseen, kertoo Ateneumin julkaisemassa hulppeassa teoksessa tutkija Liisa Lindgren. Selviä Rodin-vaikutteita on Lauri Leppäsen Eino Leino -monumentissa Esplanadilla; sehän on kuin Balzac Pariisissa, sekä Matti Hauptin Kohottava voima- patsaassa Telakkapuistossa, jota aikanaan pidettiin jopa plagiaattina maapalloa kantavana lihaskimppuna täsmälleen Rodinin tapaan. ?Rodin antoi var- Menovinkki ??Ritva Koskensuun kirjoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä laulusikermä, Valon ja varjon leikkiä Valtimonteatterin keskiviikkoklubilla 9.3 klo 19 (Aleksis Kivenk. 22). Laulut ovat havaintoja, tuntoja ja tunteita ajan ja arjen pyörteissä. On kaipausta, rakkautta, itsensä piristämistä, ajan kuvaa, elämän rajallisuutta ? laulut sisältävät koko elämän kirjon. Sikermässä soivat herkät laulelmat, tango, bossa, samba ? jazziakaan unohtamatta. Tunteet ja huumori limittyvät ja liikumme tunnelmasta ja musiikkityylistä toiseen. Bändin kokoonpano: Ritva Koskensuu. laulu; Matti Wallenius, kitara ja sovitukset: Jussi Liski, kontrabasso,; Henrikki Häsänen, perkussiot ja Tapio Kallio, baritonitorvi. Liput 12 e ovelta ja 11,50e tiketistä. taloiden puhua?, toteaa tutkija. Mielenkiintoista tietoa saadaan suomalaisten naiskuvanveistäjien Sigrid af Forselles (1860-1935) ja Hilda Flodin (1877-1958) suhteista oppi-isä Rodiniin. Flodin jätti jälkensä irvistelevinä vuolukivisinä naamiokuvina Pohjolan toimitalon (Aleksanterinkatu 44) seinään. af Forsellesin taidetta, keramiikkauurnia lukuun ottamatta, ei liioin paljon ole nähtävänämme paitsi Kallion kirkossa pääsisäänkäynnin eteisaulassa ja urkuparven sivuseinillä ihmiskunnan tiestä synnistä sovitukseen kertovat kipsireliefit. Taiteilijan äiti lahjoitti ne upouudelle kirkolle aikoinaan. Ateneum sai aikanaan Pariisin piireissä vaikuttaneen miljonääri tri Fr. Antellin kokoelman testamenttilahjoituksena ja siihen kuuluvat kolme Rodinia: Danaidin Satyyrittaret eli Syleilevät naiset ja Olen kaunis ?veistoksen. Kaikki nämäkin ovat nähtävissä Rodin ? näyttelyssä, joka jatkuu 8,5, saakka, Rodin toi veistotaiteeseen tyypillistä lihaksiston kuvaamista, avointa eroottisuutta, lihallista rakkautta, torsoutta ja vahvoja viitteitä antiikin kuvanveistoon. Hän antautui julkisuudelle intohimojaan paljastaen. Kuuluisa on hänen oppilaansa Camille Claudelin tarina, josta 1970 ? luvulla paljastettiin elämäkerran, filmin ja Camillen teosten välityksellä surullinen tarina rakastajattaresta, joka säilöttiin loppuiäkseen mielisairaalaan. Niin erilaisia kuin nämä kulttuurinautintoni olivatkin, oivalsin niiden yhteneväisyyden juuri niistä huokuvassa ranskalaisuudessa. Tunteita punnitaan ja paljastetaan, monenlaiset askelet ovat sallittuja, joskaan eivät siekailematta hy- väksyttäviä. Hyvä, että Kansallisgalleriallamme on taito operoida maailman johtavien taidemuseoiden ? tässä tapauksessa Pariisin Rodin museon ja Tukholman Nationalmuseon ? kanssa ja tuottaa huippuaineistoa nautittavaksemme. Ja hyvä on, että teatterimme tuottavat näyttämöille ajantasaista ainutkertaista repertuaaria, jota ovat tuottaneet aikamme parhaat käsikirjoittajat. Nauttikaamme näistä globaaleista hedelmistä ja viettäkäämme ajatuksella niin kansainvälistä Naistenpäivää 8.3. kuin Tasa-arvon ja Minna Canthin päivää 19.3. ! Aira Heinänen Helsingin Kaupunginteatteri ??AtomiAatos, seikkailunäytelmä studio Pasilan lämpiössä Ikäsuositus yli nelivuotiaille Tapahtuma-aika 16.3. alkaen, esitykset arkisin klo 10 ja lauantaisin klo 11 Hinta: liput 8 euroa / kpl Tapahtumapaikka Studio Pasilan lämpiö, Ratamestarinkatu 5, 00520 Helsinki Helsingin Kaupunginteatterin lipunmyynti, puh.093940 22 Seikkailunäytelmä Aatoksesta ja hänen äidistään, jotka saavat ihmeellisiä supervoimia vihreistä, karamellin näköisistä pyöreistä. Rooleissa Sanna-June Hyde, Helena Haaranen ja Rauno Ahonen. Lavalla nähdään myös biojätemies, duo Varikset, Aatoksen isä jne. Käsikirjoitus Johanna Keinänen ja Kimmo Virtanen, ohjaus Kimmo Virtanen, musiikki Paleface, la- vastus ja puvut Alisha Davidow. ©kuva Alisha Davidow Esitykset ke16.3. klo 10 to 17.3. klo 10 la 19.3. klo 11 ti 29.3. klo 11 ke 30.3. klo 10 la 2.4. klo 11 ti 5.4. klo 10 la 9.4. klo 11 ti 12.4. klo 10 ke 13.4. klo 10 La16.4. klo 11 ke 20.4. klo 10 to 21.4. klo 10 to 21.4. klo 10 la 23.4.klo 11 ti 26.4. klo 10 ke 27.4. klo 10 la 30.4.klo 11 ti 3.5. klo 10 ke 4.5.klo 10 la 7.5. klo 11 ke 11.5. klo 10 to 12.5. klo 10 la 14.5. klo 11
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 ? Nro 4 17 Puheenvuoro Kahdenlaista puhetta naapurista Meidän maailmamme -konsertti, kuva Stefan Bremer Meidän maailmamme -hyväntekeväisyyskonsertti turvapaikanhakijoiden tukemiseksi ??Suomen Setlementtiliitto järjestää Meidän maailmamme -hyväntekeväisyyskonsertin turvapaikanhakijoiden koulutuksen ja harrastustoiminnan tukemiseksi 6.3.2016 Savoy-teatterissa. Konsertissa kuullaan musiikkia kaikissa genreissä ja kansainvälisissä tunnelmissa: vaikka taiteilijoiden taustat ovat erilaisia, yhteistä heille kaikille on kansainvälisyys. Musiikkiesitysten lisäksi kuulemme heidän tarinoitaan konsertti- ja oopperalavoilta, kyliltä ja kaduilta, festareilta ja klubeilta sekä akateemisista opinahjoista afrikkalaiseen suulliseen traditioon. Juontajat Karita Aaltonen ja Marc Dillon haastattelevat esiintyjiä sekä suomeksi että englanniksi. Esimerkiksi Taideyliopiston rehtorin MT Jari Perkiömäen näkökulma kansainvälisyyteen on varsin monipuolinen. Hän on työskennellyt Sibelius-Akatemiassa opettajana ja erilaisissa johtotehtävissä, osallistunut kansainvälisten verkostojen, järjestöjen ja festivaalien toimintaan sekä tehnyt elämäntyönsä ennen kaikkea muusikkona ja sävel- täjänä. Toisaalta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian viulunsoiton lehtorin Teemu Kupiaisen tie on vienyt pois konserttisaleista katusoittajaksi kaukaisiin maihin ja seuduille, joissa ei koskaan aiemmin ole kuultu länsimaista musiikkia. Maarika Autio vaihtoi sitä vastoin pianonsoiton afrikkalaisiin soittimiin reissatessaan 20 vuoden ajan Senegalissa ja opetellessaan kisällioppilaana soittamaan balafonia ja marimbaa. Kuulemme myös irakilaisen turvapaikanhakijamuusikon Ali Alwadin tarinan. Konsertin tavoitteena onkin hälventää ennakkoluuloja tuntematonta kohtaan ja antaa taiteilijoiden tarinoiden kertoa, kuinka kansainvälisyys on rikastuttanut ja kehittänyt suomalaista musiikkikulttuuria ja -koulutusta: MT Hui-Ying Liu-Tawaststjerna ja M.Mus. Rody van Gemert ovat mm. luoneet uusia opetusmetodeja musiikin varhaiskasvatukseen ja mitäpä olisi kesä ilman professori Seppo Kimasen perustamia Kuhmon Kamarimusiikki -festivaaleja! Lisäksi konsertin kunniavieras presidentti Tarja Halonen kertoo omakohtaisista kokemuksistaan SuomiChile-seuran puheenjohtajana 1970-luvulla, jolloin ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä Suomeen. Konsertin suojelijana toimii kansanedustaja Nasima Razmyar. Kuulemme mm. flamencoa, jazzia, klassista ja maailmanmusiikkia, oopperaa ja poppia sekä suomalaisia kansanlauluja. Esiintymässä ovat Cinta Hermo, Neff Irizarry Group, Jari Perkiömäki, Rody van Gemert, Assi Karttunen, Hui-Ying LiuTawaststjerna, John McGregor, Jarmo Saari, Teemu Kupiainen, Marion Melnik, Eero Manninen, Ninni Poijärvi, Ali Alawad, Seppo Kimanen ja Sila Fato Group and Maarika Autio. Sokerina pohjalla esiintyvät stand up -koomikot Ali Jahangiri ja Jamie MacDonald sekä Sibelius-Akatemian opiskelijat. Esitysten aikana näemme myös videoklippejä eksoottisista maisemista ja vastaanottokeskusten arjesta. Talvilomalla tuhdisti liikunnallista tarjontaa ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto järjestää talvilomaa, 22.-26.2.2016, kaupungissa viettäville koululaisille liikuntaleirin Pallomyllyssä, liikuntapäiviä Liikuntamyllyssä, EasySportviikon Töölön kisahallissa ja Stadin talviriehan Paloheinän ulkoilualueella. Myös 7 tekojäätä, 4 jäähallin yleisöluisteluvuorot ja 4 uimahallia ovat lomalaisten käytettävissä. Hiihtäminen on mahdollista säävarauksetta Kivikon hiihtohallissa ja säävarauksella tykkilumella tehdyillä laduilla Paloheinässä ja Mustavuoressa. Rajasaaressa sekä Strömsinlahdella on jäävarauksella mahdollisuus pilkkiä. EasySportliikuntaleiri Pallomyllyssä Myllypuron Pallomyllyssä järjestetään liikuntaleiri 7?12 -vuotiaille maanantaista perjantaihin klo 9.00 - 15.00. Viikon aikana opetellaan palloilulajien perustaitoja leikinomaisesti sekä sisällä että ulkona. Leiri kustantaa 62 e, joka sisältää ohjauksen lisäksi myös päivittäin lounaan sekä yhden leiripaidan. Ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.fckontu.fi Liikuntapäivät Liikuntamyllyssä Maanantaina ja tiistaina Liikuntamyllyssä pidetään liikuntapäivät ala- ja yläkoululaisille klo 12.3015.30. Liikuntapäivien tarjonnasta pääsee nauttimaan lasten sisäänpääsymaksun (1,5 euroa) hinnalla. Kevätkauden 2016 FunActionkorttia näyttämällä sisäänpääsy on maksuton. EasySport-viikko Töölön kisahallissa Monipuolista liikuntaa ala-aste ikäisille lapsille maanantaista perjantaihin klo 11.00-14.00. Tarjolla on muun muassa sumopainia, akrobatiaa, tanssia, temppujumppaa, erilaisia palloja mailapelejä sekä paljon muuta. Tiistaina menossa mukana Duudsoneiden HP ja Jarppi. Lapsilta lysti kustantaa 1,5 euroa/päivä. Stadin Talvirieha Paloheinässä Maksuton koko perheen liikuntatapahtuma Paloheinän ulkoilualueella, hiihtoladuilla ja jäähallissa ke 24.2. klo 15.30-18.30. Tapahtumassa tarjolla mm leikkimielistä hiihtokilpailua luistelua ja lätkää, lumikenkäilyä, Angrybirdsslingshotammuntaa sekä yllätysohjelmaa. Menossa mukana myös liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti, Angrybirds sekä HIFK:n liigajoukkueesta Arttu Luttinen, Siim Liivik ja Joonas Rask. Stadin talviriehassa yhteistyötahoina Helsingin Latu ry, Helsingin Luistelijat ry, HIFK jrs ry, Jääkenttäsäätiö, Pakilan Veto ry ja Suomen Latu ry. Uimaan, luistelemaan, hiihtämään ja pilkkimään Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun ??Kaksi Ruotsinsa hyvin tuntevaa miestä saattoi pöydälleni uusimman kirjansa järkyttämään elämää. Kulttuurin moniottelijan Jörn Donnerin kirjan nimi on Ruotsi - matkoja vieraassa maassa. Teologian tohtori Juhani Rekolan 1970 kirjoittama, nyt julkaistu, Irlantilainen päiväkirja hakee vauhtia Atlantin rannalta Yeatsilta, Syngeltä, Beckketiltä ja muilta irlantilaisilta kirjailijoilta.  Kumpikin kirja säväyttää. Nämä kaksi merkkimiestä mittaavat Ruotsia ja elämää hyvin erilaista näkökulmista, mutta ne osuvat ajan ytimeen.  Kun olimme koolla Donnerin kirjan äärellä, kirjoittaja tunnusti häviävänsä professori Matti Klingelle kirjojen lukumäärässä, mutta - ei laadussa.  Kahdeksankymmentäkolmevuotias Donner korosti miten ihminen on luotu oppimaan uutta elämänsä loppuun asti. Ihmisen pahin tauti on oppimattomuus, joten parannettavaa riittää jokaisella loppuun asti. Stalinin ideaa mukaillen hän oli itselleen listannut tekemisistään seitsenvuotissuunnitelman.  Harrastuksista kiinnostavimpana Donner sanoo pitävänsä tekemistä. Mitä muuta ihminen voisi tehdä enemmän kuin tekemistä? Mikä muu voisi olla haitallisempaa kuin tekemättömyys? No, ehkä vielä pahempaa on tietämättömyys (ignoranssi). Tekemätön ja tietämätön loukkaa itseään elämää.  Donner valaisee kirjassaan Ruotsia pohjoisesta etelään. Hän läpivalaisee Ruotsin kautta elämää lopusta alkuun. Maailman on herättävä. Mereen päätyneet tuhannet ruumiit havahduttavat Euroopan. Maahanmuutto ja pakolaisuus herättävät omantuntomme, terästävät tahtomme.  Eräässä kabareessa Donner kuvattiin enimmäkseen lentokentillä, Arlandassa, Helsingissä, Pariisissa, Lontoossa, Berliinissä ja New Yorkissa. Niin minullekin eräs kollegani kerran tokaisi Pantheonin edessä, että tavatakseni sinut on parasta tulla Roomaan.  Tukholman suomalaisten pappi Juhani Rekola (19161986) kirjoitti Irlantilaisen päiväkirjansa niihin aikoihin kun pidin ensimmäisen saarnani Tukholman suomalaisessa kirkossa, siinä Kuninkaanlinnan vastapäätä.  Juhani Rekola otti kulosaarelaisen nuorisoryhmämme kirkossaan lämpöisesti vastaan. Muistan hänen lempeän katseensa sakaristossa saarnani jälkeen. Ei monta sanaa, mutta tuon viisaan miehen isällinen hyväksyntä jätti pysyvän jäljen. Hänen kannustuksensa on kantanut minua läpi elämän.  Teologian tohtori Juhani Rekola on loistava esseisti. Hän käsittelee uskoa kirjallisuuden, kuvataiteen ja elokuvan kautta ja mittaa niiden kykyä muuttaa yhteiselämää. Hän ei korosta hierarkiaa, ei luota urakehitykseen, vaan hän ajattelee. Hän ei liioittele eikä rohkene edes lausua, että elämä olisi ollut rikasta. Pikemminkin se on ollut harmaata arkea, uupuneiden, uimahallit kutsuvat polskimaan. Luistelijoiden käytössä on Brahen, Kontulan, Käpylän, Oulunkylän tekojääradat, Lassilan ja Pukinmäen tekojääkaukalot sekä Rautatientorin Jääpuisto. Helsingin jäähalleihinkin pääsee luistelemaan, sillä maksuttomia yleisöluisteluvuoroja on keskiviikkona Pirkkolassa, torstaina Myllypurossa ja Paloheinässä sekä perjantaina Malmilla. Kivikon hiihtohalli on avoinna ainakin 28.2. asti joka päivä klo 8.00-21.00 ja hiihdon lisäksi tarjolla on suksivuokrausta ja -huoltoa. Runsaista vesi sat eista ja lämpimästä ilmasta johtuen, mahdollisten hiihtolatujen ja luistelukenttien ajankohtainen tilanne kannattaa katsoa osoitteesta http://www. mski.fi/helsinki. Mikäli merenjää on tarpeeksi vahva, pilkkimään pääsee Strömsinlahdella tiistaina klo 13.00-15.00 ja Rajasaaressa keskiviikosta lauantaihin klo 11.00-15.00. Käytettävissä on pilkkionkia, syöt- rahattomien ja rauhattomien kohtaamista. Tappiot ja kärsimys ovat luoneet elämälle mielen.  Rekola vastaa myös aikamme villitsijöille, jotka inttävät lisää arvokeskusteluja ja kristillisten arvojen palauttamista. Rekola on toista mieltä. Arvokeskustelut saisi lopettaa:  ?Kun Jumala on lähellä, käyvät arvot haaleiksi, sillä arvot ovat poissa olevan Jumalan korvike.?  Rekola ei koristele eikä korota omaa elämäänsä. ?Olen kantanut vaatteita, joissa olen palellut ja joita olen pitänyt häävaatteina. Nyt huomaan, että ne ovat vain lumppuja, joita on saanut heittää pois.?  Koska risti ja traagisuus ovat solmineet liiton, valo ja ilo on koittanut pimeään maailmaan. Kun kuuntelen näitä kahta miestä, olen yhä enemmän vakuuttunut siitä mitä Rekola sanoo ensimmäisen kirjansa nimessä:  Kuitenkin Jumala on.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info  Menovinkki ??Laura Lindstedt Arabianrannan kirjastossa Vuoden 2015 Finlandiavoittaja Laura Lindstedt vierailee Arabianrannan kirjastossa tiistaina 1.3.2016 klo 18:00 ? 19:30. Tällöin keskustellaan hänen palkinnon saaneesta kirjastaan Oneiron. Kustannuspäällikkö Jussi Tiihonen haastattelee kirjailijaa. Vapaa pääsy. tejä, kairoja, reppujakkaroita ja nuotiopaikka lampaantaljoineen. Reaktori messukeskuksessa Liikuntaviraston toiminnallisen pisteen löydät myös Nuorisoasiainkeskuksen Reaktori-tapahtumasta, joka järjestetään Messukeskuksessa 24.-26.2. Seniorisäpinät Kinaporissa ja Kampissa Senioreille suunnatut seniorisäpinät järjestetään Kinaporin palvelukeskuksessa tiistaina 23.2. klo 10.0012.00 ja Kampin liikuntakeskuksessa sekä palvelukeskuksessa keskiviikkona 24.2. klo 10.00-12.00. Molemmat tilaisuudet ovat maksuttomia.
• KALLIO LEHTI 18 Palvelevat Lähi- ja Nro 4 ? Viikot 8-9 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Työsuorituksia Terveys - Kauneus - Hyvinvointi Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. Hierontaa Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi Klassinen Hieronta! Osoite: 00500. Helsinki. Fleminginkatu 12 B, kauneussalonkki ? Aljona Fashion style? Ajanvaraus puh: 040 8496757. Tervetuloa! Vuokralle tarjotaan Autohallipaikka tarjotaan vuokralle, 4 linja 6 Helsinki. P. 0400-428937 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Työsuorituksia Kognitiivista psykoterapiaa KNOWLEDGE BUILDING Bulevardi 7. Puh. 0400 759 011 www.knowledgeb.fi 50? Kokonaisvaltainen Luomu kasvohoito 80min Oppilastyö Virtanen Vallilassa Puh. 044 276 8690 Leipomot Puh . 719 71 9 Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Tykkää meistä Facebookissa Facebook/kaupunkilehdet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13......................................... Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11..................................... S-market Alppikatu 25.................................................. Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................................ Alepa Elimäenkatu 26............................................. Kalliolan ..................................................................... kansalaisopisto Eläintarhantie 12........................................... Cafe Piritta Fleminginkatu 11........................................... Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20........................................... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4....................................... Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6....................................... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14..................................... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier....................................... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................................ Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................................ Alepa Helsinginkatu 25............................................ Urheiluhallit Hämeentie 23................................................ LKV Moilanen Hämeentie 29................................................ Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................................ Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................................ Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................................ Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A.......................................... Aralis-keskus ..................................................................... (Arabia) Mäkelänkatu 49............................................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29............................................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................................ Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................................ Alepa Porthaninkatu 9............................................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5............................................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10...................................... S-market Siltasaarenkatu 11......................................... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18...................................... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27................................................ Alepa Sturenkatu 29................................................ Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................................ Alepa Säästöpankinranta 6................................... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4................................................. Kallion Virastotalo Toinen linja.................................................... Kuntatalo Toinen linja 31............................................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2.............................................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13.......................................... Tilastokeskus Vaasankatu 8................................................. Kioski Kasi Vaasankatu 17............................................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29............................................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.............................................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................................ Hermanni Pub Viides linja 11................................................ Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................................ Viipurin kukka Viipurinkatu 19.............................................. R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi...................................... S-Market Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Ostetaan kuolinpesät käteisellä. Reilua, arvostettua sekä luotettavaa pesien tyhjennyspalvelua. Loppusiivous sopimuksen mukaan. Soita 041-7001987 Vanhoja valaisimia ja tuoleja. jussipp@gmail.com / 0400 879239 Ostetaan 1-2h, kunnolla ei merkitystä. Laillistettu Kiinteistövälittäjä LKV, Tarja Hedman, 040-560202, www.ukv.fi Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Kirjanpito TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! FLEA lasten kirpputorilla hyvät lasten vaatteet Italiasta, paljon käytettyä Pet Shopejä ja Lego Duploja. Suonionkatu 4, Helsinki Pikapalvelu KALLION n jo 33 vuode s u m koke alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua VUOKRATAAN Käpylänkuja 1 ? 00610 HKI ? puh. 050 4394 835 ? www.accumi.fi alk 25 ? Lähi- ja erikoisliikkeet Kotisiivoukset ja huoneistokorjaukset. Ammatinharjoittaja Esko Kurki puh. 0452711577/ esko.kurki@taloverkot.fi Juoko läheisesi liikaa? Kirpputoreja Sekalaisia Vuokrataan Ostamme postimerkkejä, -kortteja, rahoja, etikett., kunniamerkk. ym. Arviointipalvelu. Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. P. 09-792 851. Ostetaan 40-60 luvun kalusteita. Erilaiset kaapit, senkit, lipastot yms. 044 9776701 Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Kirjanpito ? Palkanlaskenta ? Tilinpäätökset ? Kausiveroilmoitukset ? Veroilmoitukset ja muut veroasiat ? Tilintarkastuksen valmistelu ? Yrityksen perustaminen ? Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 Sekalaisia ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Remontit ja maalaukset vuosien kokemuksella www. umum.fi 0408462515 sekä 0456012453 Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Töölön Putkiliike Oy Ostetaan KOTIHARJUN SAUNA Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. Muut ryhmät ja lisätietoja al-anon.fi Onko alkoholi ongelmasi? Pullon pauloista on lähes mahdotonta päästä omin voimin vapaaksi. Apua on kuitenkin tarjolla. AA-kokouksia Kalliossa osoitteessa Alppikatu 25 E, ovisummeri Sunnuntaisin klo 11 Tiistaisin klo 17.30 Keskiviikkoisin klo 18 Perjantaisin klo 18.30 VARASTOTILAA koti/yrityksille KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Vuokrataan osa liiketilasta, Fleminginkatu 12 B, 00530. Tällähetkellä toimii vaatekauppana ja korjauspalveluna, mutta sopii kosmetologille, hierojalle, artistille taikka muuten toimistoa tarvitsevalle yritykselle taikka yksityishenkilölle. Vuokra perustuu tilan tarpeesta. P. 0453193109 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• Viikot 8-9 ? Nro 4 KALLIO LEHTI 19 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• KALLIO LEHTI 20 Nro 4 ? Viikot 8-9 KARAOKE PE & LA Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 HUIPPU DJ:T KESKIVIIKOSTA LAUANTAIHIN! Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Uutuus flunssan hoitoon! Ainutlaatuinen ColdZyme-suusuihke estää flunssavirusten tarttumisen. Helppokäyttöinen ColdZyme-suusuihke muodostaa kurkun limakalvolle suojaavan kalvon, jolloin flunssavirukset eivät pääse kiinnittymään siihen. ColdZyme-suusuihke vähentää flunssaan sairastumisen riskiä ja voi lyhentää flunssan kestoa, jos käyttö aloitetaan tartunnan alkuvaiheessa. ColdZyme suusuihke 7 ml 17,38 MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA KLO 04 asti Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! SISÄÄN NARIKKARAHALLA toehtoa! LOUNAS 1020? arkisin klo 11-14.30 Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ColdZyme suusuihke 20 ml 29,90 VIIKONLOPPUISIN EI SISÄÄNPÄÄSYMAKSUA JOKA PÄIVÄ 6 eri vaih TAMMI- JA HELMIKUUN AIKANA ? Syö niin paljon kuin jaksat! Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. KATSO KURSSIEMME ALKAMISAJAT AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Aito stadilainen pienyritys www.autokouluhakaniemi.fi