• 98. Oletko myymässä asuntoasi? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen jari.nieminen@isannointiverkko.fi Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 060 6025 SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 8-9 - 2017 Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 48. vuosikerta - Nro 4 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Viherkasveja alk. 10? Kauniita kevätkukkia! Viipurin Kukka Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Vallila | Etu-Töölö | Viikki | Konala Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi -KAUPPIAAKSI Jos saat virtaa asiakaspalvelusta ja olet yrittäjähenkinen, tule Ärrälle kauppiaaksi. R-kioskilla on helppo aloittaa kauppiaana, etkä tarvitse suurta alkupääomaa. HAEMME NYT KAUPPIAITA KANTAKAUPUNKIIN: ALPPILA, Porvoonkatu 21 HARJU, Hämeentie 29 KALLIO, Helsinginkatu 2 VALLILA, Mäkelänkatu 32 Kiinnostuitko? Tule R-kioskin konttorille (Koivuvaarankuja 2, Vantaa) infotilaisuuteen ke 22.2.2017 klo 17.30-19 kuulemaan lisää ja keskustelemaan. Tilaisuuteen voi myös osallistua webinaarina.   Ilmoittautuminen ja lisätietoja: rekrytointi@r-kioski.fi tai 020 5544098. www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi
• KALLIO LEHTI 2 Viikot 8-9 KUNTAVAALIT 2017 n o a t l i k o k a poisseet! pain Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017 Ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017 Vaalipäivä 9.4.2017 chef wotkin?s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita. tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI LEHTEMME SIVUILLA! Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: Ota yhteyttä: www.avominne.fi p. 09 413 97 332, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi K ÄDE NTA I TO MESSUT KARAOKE PE & LA H EL S I N K I 4 .- 5 . 3 . 2 0 1 7 Suomessa käsityönä valmistettuja tuotteita Materiaaleja ja tarvikkeita -Työnäytöksiä MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti toehtoa! 6 eri vaih KEVÄÄN VÄRIKKÄIN TAPAHTUMA Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-17 Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5 Aikuiset 10? ? Lapset 7-15 v. 5? ? Ryhmälippu 8? Liput ovelta tai ennakkoon verkkokaupasta! LOUNAS HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! 1020? arkisin klo 11-14.30 Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! OT LISÄTIED W W W. K A D E N TA I TO M E S S U T. F I TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ.
• Viikot 8-9 48. vuosikerta ? nro 4 Vuoden uusmaalainen kaupunginosa on Kallio Kalliolaisen yhteishengen eteen tehty työ haluttiin palkita ??Maakuntahallitus on nimennyt Helsingin Kallion Vuoden uusmaalaiseksi kaupunginosaksi 2017. Valintaa perustellaan kalliolaisten avoimesti verkottuneella yhteistoiminnalla. Yhteisöllisyys on jokapäiväistä ja näkyy niin vilkkaana pop-up-kulttuurina kuin pitkäjänteisissä kehittämistoimissa. Uudenmaan liiton kunniamaininta ja 2 000 euron avustus toiminnan kehittämiseen myön- netään kaupunginosan kolmelle aktiiviselle yhteisölle: Kallion kulttuuriverkostolle, Kallio-seuralle ja Kallio-liikkeelle. Palkinto luovutetaan kalliolaisten valitsemassa kaupunginosan tapahtumassa alkuvuodesta. ? Kallio on ollut ehdolla jo useana vuonna ja oli jo korkea aika palkita kalliolaisten hieno työ yhteishengen eteen. Esimerkiksi vuosittainen kadut ja puistot valtaava festivaali Kallio Block Party järjestetään täysin ilman julkista tukea. Seurakunnan syksyinen haaste kirkonkellojen soitosta Syyrian Aleppon pommitusten uhreille nosti Kallion myös kansainväliseen tietoisuuteen. Alueen yritykset ovat myös vahvasti mukana verkostoissa, kertoo erityisasiantuntija Tarja Haili Uudenmaan liitosta. Tapahtumien lista on pitkä ja mukana on satoja paikallisia kulttuuritoimijoita. Yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista kaupunginosafestivaaleista on keväinen Kallio kukkii, joka houkuttelee osallistujia ympäri Helsinkiä. Vuodesta 1988 asti myönnetyn palkinnon raati koostuu eri alojen asiantuntijoista, joka seuloo ehdotuksista kolmen kärjen, joista Uudenmaan maakuntahallitus valitsee voittajan. Tänä vuonna ehdolla oli 11 kaupunginosaa. Tänään Helena Kantola Kokoomuksen valtuustoryhmään ??Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä kasvaa yhdellä valtuutetulla, kun Helena Kantola siirtyy Kokoomuksen valtuustoryhmän jäseneksi perussuomalaisten ryhmästä valtuuston kokouksessa 15.2. Kokoomuksen valtuustoryhmällä on tämän jälkeen 22 valtuutettua Helsingissä. Kantola on koulutukseltaan varatuomari. Hän on perussuomalaisten ensimmäisen kauden valtuutettu, joka on toiminut myös ryhmänsä varapuheenjohtajana. Valtuustotyössä Kantola on keskittynyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevien puolustamiseen ja pyrkinyt esittämään keinoja mm. asunnottomuuden vähentämiseksi. Kantola on myös toiminut nuorisolautakunnassa ja korostaa lasten ja nuorten asioihin vaikuttamista politiikassaan. ? Näitä samoja teemoja haluan edistää myös Kokoomuksen ryhmässä. Kokoomus on valtuustotyössä osoittanut, että he haluavat ja osaavat vaikuttaa asioihin siten, että helsinkiläisten arki paranee. Tällaisessa ryhmässä haluan olla jatkossa mukana. Kokoomuksessa voin myös luottaa siihen, että yhdessä sovittuja sääntöjä noudatetaan.?, perustelee Kantola siirtymistään. Kantola asettuu myös ehdolle kevään kuntavaaleissa Kokoomuksen listalta. Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali järjestetään 12.5.-21.5. Kallio Kukkii 2017 Haapaniemenkatu 4:n ohjelmia kerätään purkutyöt valmistuvat Perinteinen Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali järjestetään 12.5. -21.5. Se on yksi Suomen suurimmista ja vanhimmista kaupunginosafestivaaleista. Tapahtumaan voivat järjestää ohjelmaa erilaiset järjestöt, yhteisöt ja yksityishenkilöt Suur Kallion alueella (Kallio, Alppiharju, Merihaka, Siltasaari, Sörnäinen ja Vallilla). ??Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Ohjelmantuottajat vastaavat järjestelyistä Kallion Kulttuuriverkosto kokoaa ohjelmat ja julkaisee tapahtumatiedot kulttuuriviikon ohjelmalehdessä. Ilmaisten rivi-ilmoitusten lisäksi lehdestä voi ostaa ilmoitustilaa. Kallion Kulttuuriverkosto vastaa myös kulttuuriviikon yleisluonteisesta tiedottamisesta. Kukin ohjelmantuottaja puolestaan vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä ja turvallisuudesta ja on näin myös tapahtumansa vastuullinen tuottaja. Tapahtumatietojen takaraja on 12.4. Tiedot voi lähettää osoitteeseen kukkiiohjelmat@ gmail.com. Tai Kulttuuriverkoston www-sivujen kautta kohdasta ilmoita tapahtuma, sivuilta löytyy myös lisätiedot. Rakennustyöt tontilla eivät jatku huhtikuun jälkeen ??Helsingissä Haapaniemenkatu 4;ssä sijaitsevan toimistotalon purkutyöt valmistuvat huhtikuun 2017 aikana. Senaatti-kiinteistöt on tehnyt päätöksen, ettei tontille suunniteltua uudisrakennusta lähdetä toistaiseksi toteuttamaan. Senaatti-kiinteistöjen asiakaskunnan eli valtionhallinnon tilatarpeet ovat nyt sellaisia, ettei suunnitellulle toimitalolle ole juuri tällä hetkellä löydettävissä käyttöä. Mikäli valtionhallinnon tilatarpeet muuttuvat, voidaan uudisrakennushanke käynnistää erillisen investointipäätöksen jälkeen. Purkutyön valmistuttua Senaatti-kiinteistöt huolehtii tontin turvallisuudesta. Tontti aidataan kaupunkimaisemaan soveltuvalla aidalla ja kulkuväylät ja ajoreitit palautetaan yleiseen käyttöön. Lisäksi huolehditaan tontilla olevan kaivannon kuivana pidosta ja valaistuksesta sekä vartioinnista. Kaivantoon toteutetaan ajoluiskat ja portit huoltoa ja ylläpitoa varten. Väinö Tannerin kentän vieressä sijaitseva 1970-luvun toimistorakennus oli tyhjentynyt valtionhallinnon virastojen käytöstä ja tullut peruskorjausikään. Rakennus ei täyttänyt enää nykyaikaisen toimistotyön vaatimuksia. Senaatti-kiinteistöt tutki tarkasti peruskorjauskunnossa olevan rakennuksen eri vaihtoehdot. Purkamiseen päädyttiin, koska rakennuksen korjaus olisi tullut uudisrakennusta kalliimmaksi, eikä rakennuksesta olisi saatu peruskorjaamallakaan nykyajan vaatimukset täyttävää tehokasta, modernia ja energiatehokasta työympäristöä. Purkutyöt päätettiin aloittaa heti, koska talon pitäminen tyhjillään ei olisi ollut taloudellisesti järkevää. Väliaikainen vuokraaminenkin olisi vaatinut talon peruskorjaamisen. Senaatti-kiinteistöt on valtionhallinnon työympäristökumppani ja toimitila-asiantuntija. Olemme uusien työnteon tapojen ja työympäristöjen suunnannäyttäjä. Keskitetyt ratkaisumme auttavat asiakkaitamme tehostamaan toimintaansa ja säästämään toimitilakustannuksissa. Senaatin monialaiset ammattilaiset huolehtivat valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen tehokkaasta käytöstä. Senaatti-kiinteistöt vastaa myös kiinteistöjen kehittämisestä ja myynneistä. Vastuullisuus on keskeinen osa Senaattikiinteistöjen kaikkea toimintaa.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Yleisönosasto Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4 Asunnottomuus väheni viidettä vuotta peräkkäin S uomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomien määrä väheni noin 100 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 200 henkilöllä. Asunnottomia perheitä oli 325, vuotta aikaisemmin määrä oli 420. Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni yhteensä 450 henkilöllä vuodessa. Tiedot ilmenevät ARAn asuntomarkkinakyselyssä. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen. Asunnottomuutta esiintyi 114 Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia on eniten Uudellamaalla. Helsingissä 1 000 asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta. Tämän mukaan Helsingissä on kaikkiaan lähes 4 000 asunnotonta. Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Helsingissä. Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 400, vähennystä edellisvuodesta oli 250 henkilöä. Asunnottomien naisten määrä sen sijaan lisääntyi 60 henkilöllä ja heitä oli 1 560. Myös naisten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, nuorten väheni. Asunnottomista suurin osa, 82 % majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä väheni alle 800 henkilön, kun vielä 2000-luvun alussa em. paikoissa asusti lähes 3 000 asunnotonta. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asustelevia oli 430. Määrä lisääntyi kolmatta vuotta peräkkäin. Asunnottomuuden vähentämisen painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain, esimerkiksi kun ihminen kohtaa asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut. Vuonna 2016 joka neljäs Suomen asunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme neljäsosaa on helsinkiläisiä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä pieneni 100 henkilöllä vuoteen 2015 verrattuna. Koko maassa vähennystä oli 60 henkilöä. Suomesta sai turvapaikan viime vuonna noin 6 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu jäi oletettua pienemmäksi, mutta sen arveltiin lisäävän varsinkin araasuntojen kysyntää ja asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. Yleisönosasto Yskiminen on henkireikäni ??Moni joka minut tuntee, tietää että olen kova yskimään. Yskin pankissa ja raitiovaunussa. Yskin bussissa ja puistonpenkillä. Ja terveyskeskuksessa vasta pistän varsinaiset yskäjuhlat pystyyn. Voi pojat että olen yskinyt terveyskeskuksissa vuosien mittaan. Moni on tietenkin kysynyt että miten minä en ole tähän päivään mennessä löytänyt tehokasta yskänlääkettä. Mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Jokaisellehan on nimittäin tuttua miten tehokas pieni yskäisy voi olla huomion herättämiseksi silloin jos joutuu esiintymään ison ihmisjoukon edessä. Minä olen vienyt tämän yskäisyn paljon pidemmälle. Siksi yskin koko ajan ja joka paikassa, jatkuvasti. Näin kukaan ei pysty välttymään huomaamasta läsnäoloani katukuvassa. En minä tästä tietenkin pelkästään ylpeä ole. Olenhan aina ollut sitä mieltä että teatraalinen yskiminen on viimeinen oljenkorsi jos muuten et saa ääntääsi kuuluviin tässä yhteiskunnas- sa. Mutta minä olen takertunut tähän oljenkorteen jo pitkään. Yskiminen on nykyään ainoa tapani saada ääneni kuuluviin. Bo Hager Eläkeläinen Helsinki Miksi Helsinki autoistuu ??Jalkojeni ollessa hyvin huonossa kunnossa en tahdo päästä, kuin puoleen väliin suojatietä, niin vihreä valo vaihtuu punaiseksi ! Onko ihme silloin jos autoilijoille jotka istuvat sateelta ja tuulelta turvassa ja usein vielä hyvin lämpimissä autoissa saavat etuajo-oikeuden meihin heikompiin nähden, niin nopeasti, siis ONKO IHME, ETTÄ HELSINKI AUTOISTUU ! On kuitenkin kiitettävää käytöstä USEIMMILTA AUTOILIJOILTA, että he eivät aja päälle ! Lassi Tiittanen Sturenkatu 5 Runopalsta Erojaisvalssi Odotin kevättä kerran ja lauluja lintujen. Sinun äänesi kuulin ja sointuja rakkauden. Koskaan ei tietää voi mitä tuokaan huominen? Tänään tiedän sen, päättyy tiemme yhteinen. Odotin kevättä kerran ja valoa auringon. Vain hetken verran kesti rakkaus ikuinen. Koskaan ei tietää voi mitä tuokaan huominen? Tänään tiedän sen, päättyy tiemme yhteinen. Odotin kevättä kerran ja kukkia toukokuun. Sulle ruusuja annoin ja tunteeni tuhlasin. Koskaan ei tietää voi mitä tuokaan huominen? Tänään tiedän sen, päättyy tiemme yhteinen. Koskaan ei tietää voi mitä tuokaan huominen? Tänään tiedän sen, päättyy tiemme yhteinen. Viikot 8-9 Toivo Levanko lyyrikko Poikani ??Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Mielestäni kunnan tärkein tehtävä on edistää asukkaidensa ? ei liikeelämän ? hyvinvointia. Jokaisella ihmisellä sekä terveellä että vammaiselle tulisi olla oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaan, kohtuulliseen toimeentuloon ja huolenpitoon koko elämänsä ajan. Kuntien itsehallinnon kaventaminen vähentämällä kuntien määrää johtaa vallan keskittymiseen yhä harvempien käsiin. Kuntakonsernimiehet ja -naiset eivät vaivaudu välittämään vähävaraisista ja -osaisista ihmisistä, koska heille se, mitä piika pissii, on liian vähäarvoista. Onko päättäjillä subjektiivinen oikeus kusipäisyyteen? Poikani on vaikeasti kehi- tysvammainen nuori mies, joka käy päivittäin ylläpitämässä aktiviteettejaan ja harjoittamassa työtoimintaa Helsingin kaupungin ylläpitämässä Pasilan toimintakeskuksessa. Kuinka ihmeessä liike-elämästä tuodut kuntien hallinto- ja talousmallit voisivat parantaa hänen osallisuuttaan yhteiskunnassa? Nykyisin voimassa oleva helsinkiläinen konsernimalli näyttää vievän häneltä, mikäli kunnallinen vammaisten päivätoiminta, tilapäishoito ja kehitysvammaklinikka kilpailutetaan ja yksityistetään, pohjan elämältä. Se riekaloisi hänen sosiaalisen turvaverkkonsa. Miettivätkö konsernimiehet ja -naiset koskaan tekojensa seurauksia? Kehitysvammaiset ihmiset valittavat kovin harvoin henkilökohtaisesti heihin kohdistuneista vääryyksistä mediassa, koska heidän kognitiiviset taitonsa eivät riitä lakien tulkintaan. Heidän kykynsä ilmaista itseään sähköisesti tai muuten on varsin rajallinen. Kuinka toteutuvat heidän kohdallaan kuntalaissa mainitut vaikuttamismahdollisuudet? Ihmettelen tosissani, kuinka valinnanvapaus todentuu poikani kohdalla, kun tämä ei ymmärrä edes, mitä sosiaaliturvatunnus tai perusturva tarkoittavat. Minusta liike-elämästä tuodut kuntien talousmallit ovat johtaneet siihen, että enemmistö kunnanvaltuutetuista ajaa vain omaa tai liike-elämän etuja. Konsernimalli puolustaa huonosti fyysisesti tai mentaalisesti vammaisten ihmisten perusturvaa. Minä en pidä siitä, että minun maksamiani verorahoja käytetään yksityissektorin palveluntuottajien liiketoiminnan ylläpitämiseen. Kuntien markkinaehtoisuus on korvattava ihmisehtoisuudella. Matti Laitinen Kehitysvammaisen pojan isä Miksi näin Kalliossa? ??Olen kulkenut tuhansia kertoja Helsingin-ja Fleminginkadun risteyksestä aamuin illoin. Mikään ei ole muuttunut, sama urinaalina toimiva lippakioski on tervehtinyt kulkijaa vuosikymmenestä toiseen. Tällä vuosikymmenellä ei ole löytynyt sellaista sateentekijää joka olisi saanut sen elvytettyä. Eivätkö kotimaan-ja ulkomaiden lehtikuvaajat ja tv-ryhmät ole saaneet tarpeeksi raflaavaa materiaalia, että kaikki näkisivät Kallion kaupunginosan rappion ja ahdingon. Pitääkö jonossa olevia vielä kyykyttää lisää näillä kuvaus-sessioilla ? Usein on mainittu että Kalliosta löytyy useita eri puolueiden voima hahmoja jotka toimivat kaupunginosansa eduksi, valitettavasti tällä kertaa vesi on valunut hanhen selästä jälkiä jättämättä, vuodesta toiseen. Myös Malmin lentokenttä on jäänyt toiseksi tässä selviytymistaistelussa, tähän kioskiin verrattuna. Mikäli joku poliitikko saa aikaiseksi jotain, niin tulen äänestämään häntä maailman tappiin asti. Toiveeni on, että lapseni voivat asioida taakseen vilkuilematta kioskin takana olevalla Otto-automaatilla samalla ihailla lehtipuita, jotka kamppailevat huomiosta tässä kadun kulmassa. Mikäli tämä parannus saadaan aikaiseksi edustaisi se varsin myönteistä kehitystä Pitkänsillan pohjoispuolella. Maisema olisi kuin Strömsössä ! Terveisin nimimerkki ?Toivon toisella puolen(ko)? Eläkeläisille ilmainen julkinen liikenne ??Joukkoliikennettä tulee kehittää niin, että se yleensäkin houkuttelee kaupunkilaisia käyttämään julkisia kulkuneuvoja yksityisautoilun sijaan. Yksi tärkeimmistä houkuttimista olisi saada Helsingin kaupunki lämpiämään ja antaisi vihdoin eläkeläisille ilmaiset matkat Helsingin joukkoliikenteessä. Me jotka olemme olleet hyvin nuoresta asti työelämässä ja maksaneet veroja Helsingin kaupungille koko ikämme. Miksi meidät on unohdettu? Niin moni kä- visi mielellään harrastuksissakin, mutta matkan hinta jättää usein menemättä. Vielä suhteellisen hyväkuntoinen vanhempi ihminen löytää harrastuksista virikkeitä, eikä jää yksin neljän seinän sisälle murehtimaan ja masentumaan. Kaupunkihan säästäisi näistä niin monista masennuksien hoidoista, jotka vain lisääntyvät suuressa määrin. Miksi sitä ei ymmärretä? Eläkeläisten keskuudessa se aikarajoitus asia tuntuu aivan utopialta, joka on 9-12 välillä ja hinta oli- si kalleimmasta kertalipusta puolet. Mitähän virikkeitä siinä ajassa saa, josta joutuu maksamaan sen kertalipun hinnan molempiin suuntiin? Vanhempien ihmisten tarvitsee päästä liikkumaan muulloinkin kuin vain päiväsaikaan. Vapaat matkat olisi meille tervetullut asia, jotta pääsisimme ilman aika ja maksurajoitusta kulkemaan julkisilla kulkuneuvoilla ja vihdoin nauttimaan tarjolla olevista virikkeistä. Mari Vedenpää Kallion seudun WC:t eivät ole törkytupia ??Olen useasti käynyt normaaleilla tarpeillani Kallion seudun WC:issa ja huomannut kuinka turhaan tuntuu menneen se työ jota teimme yhteistyössä, että Kallion seudulle saataisiin kunnolliset WC:t, ettei ulosteita ja virtsaa ole pitkin katuja! Kuitenkin jotkut katsoo asiakseen tuhota tämän hyvän työn joka on osittain heidänkin hyväkseen tehty ! Olen syntyisin Rauman eteläpuolelta Pyhärannan kunnan alueelta, mutta isäni kävi Raumalla töissä ja välillä viikonloppuisin pyysi minuakin sinne ja Syvä- raumankadun varrella oli ainut WC jossa ei ollut kunnon kattoa ja haju oli kaamea ! Sellaistako nämä WC:n rikkojat haluavat? Lassi Tiittanen Sturenkatu 5
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 Teatteri Kallion toiminta loppuu Viimeiset tapahtumat maaliskuussa ??Siltasaarenkadulla toimiva Teatteri Kallio sulkee ovensa maaliskuun 8. päivän jälkeen. Noin neljä vuotta toiminut intiimi kulttuuritila ehti profiloitua arvostetuksi konserttisaliksi Helsingissä, jossa konsertoi kansainvälisiä artisteja kuin kotimaan nousevia nimiä. Teatterin tila on saanut kiitosta ennen kaikkea akustiikastaan, jossa monet jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeet viihtyivät. Teatteri Kallio on ollut myös monien uusien yhtyeiden esille nostaja. Samalla paikasta tuli merkittävä yhteisöllisyyden edistäjä, ja nuorten tekijöiden ja taidemuotojen esiin tuoja. Teatteri Kalliossa vieraili myös kanainvälisiä nimiä, muun muassa legendaarisen maineen saanut amerikansuomalainen Erik Hokkanen esiintyi Siltasaarenkadulla Euroopan-kier- Teatteri Kallio soveltui, hyvän akustiikkansa vuoksi, myös klassisen musiikin esiintymisareenaksi. Schema-kvartetti konsertoi Teatteri Kalliossa maaliskuussa 2015. Kuva: Matti Anttila. tueellaan. Tilassa on järjestetty myös kansainvälisesti arvostetun We Jazz -festivaalin tilaisuuksia. Teatteri Kallion toiminasta vastasivat Kallion seurakunnan aluediakoniatyö yhdessä Kallion Kulttuuriverkoston kanssa. Tavoitteena oli tarjota ?monipuolista ja tasokasta kulttuuria kaikille?. Teatteri Kallion tilaisuuksiin on ollut pääsääntöisesti vapaa pääsy. Teatteri Kallio muutetaan nuorisotilaksi. Tilassa on vielä maaliskuun jälkeen Kallion kävelyfestivaalin luen- kaa ja totelkaa johtajianne, siinä kaikki. Sitä paitsi ?Arbeit macht frei?. Niin oli jo kolmannen valtakunnan aikana. Populismin suosion kasvulla ja kirjamyynnin hiipumisella näyttäisi olevan selkeä syy-yhteys. Kirjarovioiden loimussa lämmitelleet ovat muistaakseni ennenkin uskoneet olevansa oikealla asialla. Ahtaaseen mieleen, jota eivät tiedon omaksumisen tai käsitteellisen ajattelun taidot ole saastuttaneet, uppoaa totuus kuin totuus. Runous, filosofia tai tutkimustieto ovat omiaan vain hämmentämään. Tukalaan asemaan omaa syyttään ajautunutta ei lyriikka jaksa innostaa, eikä raha riitä kirjauutuuksiin. Trumpoliinilla pomppiminen on kivaa. Lisää sitä! Kirjankustantajien kannattaisi lopettaa paperin ja painomusteen tuhlailu ja siirtyä muurienrakennusalalle. Taidan ajautua mahtimiesten epäsuosioon, jos paljastan että lukeminen on ovi olosuhteiden hallitsemiseen. Jos vielä väitän, että muunkin kuin teknisen lukutaidon hallitseva näkee ympärilleen, kyseenalaistaa, valitsee itse ja oppii uutta, olen rienaaja. Ja viheliäinen provokaattori. Sanon sittenkin niin. Siksi, että ovien aukominen on vaarallista. Sille oven takana kyyristelevälle, neuroottisesti arvostelua kammoa- tosarjaa. Teatteri Kallion jäähyväiskonsertit: 22.2. klo 19 Tero Pajunen & Rakas Lapsi, 1.3. klo 19 Bossa nova -ilta;Trio Amadores, 8.3. klo 19: Blaa Blaa Blaa + Blaa. Olli Sarpo Trumpoliini ???Kumipallona luokses pompin taas?, niin kuin M. A. Numminen hauskasti laulaa. Trumpoliinille pomppimaan joutuneita kumipalloja tuntuu riittävän. Niitä, joiden haaveet paremmasta elämästä on syöty eriarvoisuutta lisäämällä ja koulutuksesta leikkaamalla. Siitäkös itsevaltiudesta ja diktaattorin asemasta märkiä päiväunia näkevät totuuden uudistajat iloitsevat. Mitä vähemmän uskollinen kannattajakunta tietää tai ajattelee, sitä helpompi sitä on ohjailla. Vaikka minkälaiseen hölmöyteen. Trumpoliinilla holtittomasti pomppivat kumipallot on helppo pitää aisoissa. Pitäkää haus- valle yksinvaltiaalle. Mutta ei hätää, ei. Lapsenmieleni, jota niin mielelläni kuuntelen, kertoo Trumpoliinien jousten aikanaan liestyvän kelvottomiksi, kirjastojen ja kirjakauppojen taas täyttyvän tiedonhaluisista kansalaisista. Odotan aikaa parempaa. ? Kumipallona luokses pompin taas, ahahahaa?. Puheenvuoro Isämme meidän ??Kuulin seuraavan tarinan eräältä jo eläkkeellä olevalta viranomaiselta. Nyt voin toistaa sen. Salassapidettävän poliisiraportin mukaan eräs suomalainen perhe oli viime vuosikymmenellä matkustanut Eurooppaan lomalle - isä ja äiti ja heidän nuori tyttärensä - sellainen sinisilmäinen, vaaleahiuksinen kultakutri. Matkalla lapsi oli kadonnut eikä häntä enää löydetty. Poliisin mukaan lapsi oli joutunut kansainvälisen ihmiskaupan uhriksi - myyty seksiorjaksi tai leikattu sisäelimet elinkauppaan. Lapsen äiti masentui ja sekosi tuskaansa ja joutui lääkitykselle ja eläkkeelle. Lapsen isä hukutti surunsa työhön. Näin hän selvisi joten kuten pävästä toiseen. Meni kahdeksan vuotta ja perhe sai poliisilta ilmoituksen. Tytär oli löytynyt. Jonkin kansainvälisen poliisioperaation yhteydessä oli vapautettu joukko ihmiskaupan uhreja ja heidän tyttärensä oli ollut mukana siinä joukossa. Tytär oli tulossa takaisin Suomeen lentokoneella. Vanhempia pyydettiin tulemaan mukaan kentälle. Mutta poliisi halusi ensin varoittaa isää. Tytär ei ollut enää niin kuin ennen. Hänet oli raiskattu moneen kertaan. Hän oli synnyttänyt ainakin kolme lasta. Hänellä oli C-hepatiitti ja hän oli HIV-positiivinen. Hän oli unohtanut suomen kielen eikä ollut muistanut edes omaa nimeään. Mutta hän oli elossa ja hänet palautettaisiin kotiin. Äiti ymmärsi jotain mutta ei sanonut mitään. Isä tunsi toivon heräävän. Tuona aamuna perhe meni lentokentälle lastaan vastaan. Mutta isä ei tunnistanutkaan omaansa. Hän näki kuinka poliisi meni tapaamaan jotain matkustajaa ja tämän mukana ollutta ihmistä. Mutta minkälainen tuo ihminen olikaan. Hänen silmissään oli tyhjä ilme. Hän seisoi hiljaa paikallaan itseään huojuttaen, minnekään katsomatta, mihinkään reagoimatta. Ja silloin isä ymmärsi. Hän katseli omaa tytärtään. Raiskattua, ruhjottua, saastunutta - psyykkisesti sairasta mielenvikaista ihmistä. Silloin isän sisällä repesi jotain. Hän sanoi poliisille, että ei tuo ole minun lapseni, minä en huoli häntä, perääntyi, kääntyi ympäri ja lähti kävelemään pois. Poliisi oli juossut isän perään, pysäyttänyt tämän ja sanonut, että tyttö voidaan kyllä kuntouttaa. Se veisi aikaa ja rahaa mutta te saisitte kyllä vielä oman lapsenne takaisin. Isä katsoi poliisin ohi lastaan. Ei sanonut mitään, kääntyi vain uudestaan ympäri ja lähti. Mitä mieltä meidän pitäisi olla tuosta isästä. Haluaisin kuulla sen. Koska juuri minä olen tuo isä. Minä käänsin selkäni omalle lapselleni, jätin hänet yksin ja poistuin hänen luotaan. Kuka osaa kertoa. Pitäisikö minun vain jatkaa elä- 5 Kolumni Herkkiä kansalaisaloitteita ??Eduskuntakeskusteluun on tulossa kaksi erittäin isoa, herkkää, paljon tunteita ja ihmisten elämää koskettavia kansalaisaloitteita, aloite työeläkkeiden ns. taitetusta indeksistä ja eutanasia aloite. Taitetun indeksin korjauksen nosti esiin Senioriliike puheenjohtajansa Kimmo Kiljusen johdolla. Asiasta on kirjoitettu ja puhuttu paljon ja viimeistään eduskunnan vastausta tullaan lukemaan mielenkiinnolla. Taitetun indeksin ja rahastoivan eläkejärjestelmän monimutkaisuus antaa kaikki mahdollisuudet lainehtivaan keskusteluun, etenkin kun työeläkkeistä sopiminen on työnantajien ja työntekijöiden vastuulla ja eduskunta on sitten siunannut sitä koskevat lait. Kansaneläke järjestelmästä ja niiden tasosta puolestaan voi säätää eduskunta. Nämä asiat eivät aina näytä olevan tuoreessa muistissa. Taitetun indeksin ydin kysymys on kulminoitunut eläkeläisköyhyyteen. On totta, että meillä on paljon pienellä työeläkkeellä tai yhteen sovitetulla eläkkeellä olevia, etenkin naisten osuus on suhteellisen korkea. Katselin taannoin Eläketurvakeskuksen tilastoja Helsingin kohdalta, koska halusin tietää oman kaupunkimme tilanteen. Meillä on noin kolmannes eläkkeellä olevista kaupunkilaisista, jotka elävät todella pienellä eläkkeellä, noin 800 ? 1200 euroa /kk. Vain noin 15 prosenttia saa keskimäärin 2600 euroa ja yli sen /kk. Pienellä eläkkeellä tai palkalla eläville erilaiset toimeentuloa täydentävät tulonsiirrot, asumistuki, toimeentulotuki, ovat tärkeitä ja välttämättömiä. Mutta sen lisäksi on otettava huomioon muut elämisen kustannukset, ruoka, lääkkeet, vaatteet, matkustaminen, vapaa-ajan mahdollisuudet ym. Olen korostanut myös näiden maksujen ja kustannusten huomioon ottamista, kun pohditaan ns. työeläkkeiden taitettua indeksiä. Se ei korjaisi erilaisten selvitysten mukaan pienten työeläkkeiden problematiikkaa, mutta toisi isoihin työeläkkeisiin kohtuullisen isot korotukset. Silloin mielestäni olisi oikeudenmukaisempaa säilyttää nykyiset kaikille käyttäjille maksuttomat terveyskeskuskäynnit tai laskea lääkkeiden omavastuuosuutta tai nostaa sosiaaliturvaa. Maksuton tai puoleen hintaan oleva HSL lippu on monen eläkeläisen toive ja sen puolesta teen töitä. Tässä kuumassa keskustelussa toivon vain, että ihmiset voisivat pohtia eläkeläisköyhyyttä, sen syitä ja korjaamisehdotuksia monelta eri kantilta. Eikä pidä unohtaa, että työeläkkeen pienuus on viime kädessä riippuvainen työstä saadusta palkasta ja naisilla se on edelleen 4/5 miesten palkoista. Eutanasia aloite on herkkä aloite. On hyvä, että asiasta keskustellaan ja pidän eduskuntaa hyvänä ja arvokkaana foorumina. Tässä asiassa ei ole mielestäni oikeata tai väärää mielipidettä. Elämän rajallisuus on tosiasia. Kuolemassa me kaikki olemme yhdenvertaisia. Mutta elämään kuuluu sen kunnioittaminen aina kuolemaan saakka. Mutta sairaanhoitajana olen nähnyt myös paljon kärsimystä ja sellaista ihmisten toivoa, ?että pääsis pois?. Euroopassa on muutamia maita, joissa on tarkkojen reunaehtojen säätelemänä hyväksytty armokuolema tai avustettu kuolema arvokkaana elämän loppuvaiheen asiana. Itse olen asiaa pohtinut paljon juuri ihmisen ja inhimillisyyden näkökulmasta. Eutanasiassa ollaan elämän perimmäisten kysymysten äärellä. Siihen liittyy paljon tunteita, uskonnollisuutta ja ehkä pelkoakin. Toivon, että eduskuntakeskustelu säilyisi asian vaatimalla arvokkuuden tasolla. Maija Anttila sote lautakunnan puheenjohtaja kaupunginvaltuutettu, sd www.maijaanttila.net Postin terminaali Vantaalle määni. Ehtisin hankkia vielä uuden vaimon seonneen tilalle - ja saada lapsiakin. Omia. Ja kunnossa olevia. Ei mitään kuntoutettavia. Vai pitäisikö meidän tuomita tuo isä - pitäisikö minun tuomita itseni ja vain ymmärtää. Vai pitäisikö meidän tuomita äiti, kun ei puuttunut asiaan. Tai - antaa olla. Sellaista nyt sattuu. Ari Maarnela Suomen Reformiyhdistys ry emaarnela@gmail.com ??YIT on allekirjoittanut sopimuksen Postin kanssa terminaalihankkeen toteuttamisesta Vantaan Viinikkalassa. Noin 26 000 neliömetrin laajuisen terminaalirakennuksen rakentamisen on tarkoitus alkaa maaliskuussa, ja se valmistuu kesällä 2018. Hankkeen kokonaisarvo YIT:lle on noin 29 miljoonaa euroa. Hanke sijaitsee Kehä III:n ja HelsinkiVantaan lentokentän välissä YIT:n kehittämällä K3 Logistics -alueella. ? Terminaalin sijainti on ihanteellinen sekä Postin että meidän asiakkaidemme materiaalivirtojen kannalta. Terminaali vastaa Postin kasvavien rahtivolyymi- en tarpeisiin, sanoo Postin Kuljetuspalveluiden johtaja Jaakko Kaidesoja. ? Postin ja YIT:n yhdessä suunnittelema uuden sukupolven tavaraterminaali edustaa niin teknisesti kuin toiminnallisesti alan terävintä kärkeä, toteaa Heikki Lähdesniemi, hankkeen hankekehityspäällikkö YIT:ltä. ? Jatkamme nyt tämän merkittävän terminaalin sekä samalla koko K3:n työpaikka-alueen rakentamista pääkaupunkiseudun logistisessa ytimessä, sanoo Kalle Isometsä, yksikönjohtaja YIT:ltä.
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Viikon mietelause: Kun mielipide on yleinen, se on tavallisesti oikea. Jane Austen (1775-1817) Nimipäivät: Viikko 8 Ma 20.2. Heli, Heljä, Helinä, hely Ti 21.2. Keijo Ke 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki To 23.2. Aslak Pe 24.2. Matti, Matias La 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa Su 26.2. Laskiaissunnuntai. Nestori Viikko 9 Ma 27.2. Torsti Ti 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Laskiaistiistai. Onni, Sisu Ke 1.3. Alpo, Alpi, Alvi To 2.3. Virve, Fanni, Virva Pe 3.3. Kauko La 4.3. Ari, Arsi, Atro Su 5.3. Leila, Laila KALLION KIRKKO Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La 9 aamurukous. Kivimessu to 23.2. klo 18. Hurmerinta, Niskala. Raamatunluku pe 24.2. klo 16 ja Iltamessu klo 18 V-M Hynnisen johdolla. Klo 19.30. Rukoushetki päivän päättyessä Petri Tikka. Laskiaissunnuntain messu su 26.2. klo 10. Partti, Männistö, van Santen, Pyylampi, Oksanen, Markku Ekstam. Pyhäkoulu klo 10. lltamessu ma 27.2. klo 18. Partti. Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen ti 28.2. klo 18. Viljamaa. Tuhkamessu ke 1.3. klo 18. Messuvieraat saavat tuhkaristin otsaansa. Viljamaa, Partti, Pyylampi. Kivimessu to 2.3. klo 18. Mattsson, Niskala. Raamatunluku pe 3.3. klo 16. Iltamessu klo 18. VeliMatti Hynninen. Ekumeenisen Karmeliittayhteisön messu la 4.3. klo 18 Kallion kirkon Vihreä salissa. Rippi klo 17. Messu su 5.3. klo 10. Hurmerinta, Viljamaa, Oksanen, Niskala, Mäki-Kokkila, Rosenborg. Pyhäkoulu klo 10. Alle 4 v. vanhempien seurassa. Skidikirkko su 5.3. klo 16. Perheen yhteinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa lasten äänille, vuorovaikutukselle ja ilolle. Lapset voivat osallistua messun toteutukseen, esilaulajina, ehtoollisavustajina ja tekstinlukijoina? ja mitä muuta keksimmekään? Riittää, että saavut paikalle klo 15.30. Mukana pappi Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala ja lastenohjaaja Tytti Friberg. Kirkkomehut ja -kahvit. Iltamessu ma 6.3. klo 18. Partti. Iltamessu ti 7.3. klo 18. Viljamaa. Rukouslaulumessu ke 8.3. klo 18. Männistö, Anima mea. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali ja Vihreä sali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio , Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä torstaisin klo 13 Kallion kirkossa. 23.2. Kirjallisuuden kiehtova maailma Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola vierailee, Olli Laine haastattelee. 2.3. Miksi ulkomuodosta on tulossa ihmisarvon mitta? Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen Itä- Suomen yliopistosta, haastattelijana Sirkku Nyström. 9.3. Kirjatytöstä kustantajaksi, Kallion kirkko, Leena Majander - Reenpäätä haastattelee Päivi Istala. Päivärukous klo 12. Kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen. Lähde elämään ilta su 26.2. klo 17 Kappelisalissa. Aiheena Sinä olet ihme. Kristiina Tanhua-Laiho, Kansan Raamattuseura, Eeva-Liisa Hurmerinta. Rukouspalvelua. Teejatkot. Hyvien uutisten illat ? Markuksen evankeliumi ti 28.2. klo 18 pastori Mika Ebeling, SEKL. ja pastori EL Hurmerinta. ti 7.3. klo 18 Pastori Matti Viitanen, SEKL Kallion seurakunta. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Onko toivo totta vai vain toivetta? Kaksi luentoa isosta toivosta. ma 6.3. klo 17-18 ?Toivo ja usko?; ma 13.3. klo 17-18 ?Toivo ja rakkaus?. Vihreä sali (2. kerros, itäpuoli). Luennot päättyvät klo 18 alkavaan pieneen messuun. . Hyvien uutisten ilta ? Markuksen evankeliumi ti 7.3. klo 18 Pastori Matti Viitanen, Kansanlähetys ja Eeva-Liisa Hurmerinta, Kallion seurakunta. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Kristuksen rukous ? tuntiretriittiryhmä ma 6. 3. klo Sunnuntaiksi Laskiaissunnuntai ??Laskiaiskarnevaali merkitsee katolisissa maissa musiikkia, kulkueita ja ruokaa. Lähtökohtana on nurin päin käännetty maailma. Nauraminen kyseenalaistaa vallan ja hallitsevat käsitykset. Meidän versiomme laskiaiskarnevaalista on hillitympi: leikkiä ja laskiaispullia; Jumala rakastaa harrasta lastaan. Mutta Jumala rakastaa lastaan myös riehakkaana ja huolettomana. Nauraessaan ihminen on avoin, haavoittuvainen. Vanhempi tulee hyvälle mielelle lapsen riemusta, vaikka tietäisi lapsen joutuvan vielä vaikeuksiinkin. Tansanialaisen pastorivieraamme totesi eräästä kirkkomme juhlamessusta: Messu oli erittäin hieno, mutta meillä olisimme laulaneet ja tanssineet kirkossa monta tuntia. Purskahdimme nauruun, koska se on niin totta. Tansaniassa pyhä ilo on äänekästä, rytmikästä yhdessäoloa kuuman auringon paisteessa. Ympäriltä kuuluu liikenteen meteli ja eläinten kaakatus ja mäkätys. Tansanialainen rukoilee koko kehollaan, kokonaisvaltaisesti. Jumalan hyviä lahjoja pitää myös tuhlata reilusti. Ettei kävisi niin, että vain huolestuisi kaikesta; kuin maksaisi korkoa lainasta, jota ei ole edes nostanut. Riehan jälkeen laskeudutaan paastoon. Karnevaali tarkoittaa myös: hyvästi liha ? sekä syötävä, että laajemminkin himot ja riippuvuudet. Alkaa itsekieltäymyksen aika. Jumalan maailma on aikamoinen karnevaali: nurin päin käännetty maailma. Jumala Jeesuksessa kärsi ja kuoli, jotta meillä syntisillä olisi ikuinen elämä ja ilo. Jumala tulee maalliseen, jotta meillä olisi yhteys taivaalliseen. Joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Jeesuksen vaellus kohti viimeisiä päiviä alkaa. Herra, sinä lunastat minut vapaaksi, sinä uskollinen Jumala. 18. Rukoilemme yhdessä varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta hiljaisuudessa. Ennen hiljaisuuteen laskeutumista on hiljaisuuden viljelyä koskeva virikepuhe. Aterioimme hiljaisuudessa ja keskustelemme lopuksi lyhyesti. Ei ennakkoilmoittautumista. Paikka: Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys ry, Torkkelinkatu 11 a 3,. Kysy lisää: Nina Klemmt p. 09 2340 3634. Konsertti: Blaa Blaa Blaa + Blaa ke 8.3. klo 19 Teatteri Kalliossa. Helsinkiläisen uuden jazz-sukupolven uusi nouseva nimi! Kvartetissa soittavat Jarno Tikka saksofoni, Mikko Puhakka sähkökitara, Eero Tikkanen kontrabasso ja Jesse Ojajärvi lyömäsoittimet. Kahvila auki alkaen klo 18. Vapaa pääsy. Joka viikko Kalliossa: Varikkoryhmä työnhakijoille torstaisin klo 9-12 Teatteri Kalliossa. Tervetuloa varikolle ja yhteiselle aamiaiselle. Tarjolla vertaistukea ja uutta suuntaa elämään. Avoin muskari maanantaisin Seurakuntakodilla. Klo 9 1-2-vuotiaiden ryhmä, klo 10.15 sisarusryhmät. Kysy lisää: Tytti Friberg p. 09 2340 3621 Laulua lapset jaloissa tiistaisin klo 12 Seurakuntakodilla. Avoin lauluryhmä lauluhaluisille. Lapset voivat olla kuunteluoppilaina. Laulamme gospelia ja kevyttä musiikkia popjazzlaulupedagogi Niina Sallisen johdolla. Lähetys- ja Rukouspiiri tiistaisin klo 16 ja Kukkoeteisen kutojat klo 16.15. Kallion kirkolla. Eläkeläisten piirit: Kirkon piiri Kappelisalissa keskiviikkoisin klo 13. Ke 1.3. aiheena Tuhkakeskiviikko ? Paasto ? Katumus. A. Mäki-Kokkila.Ke 8.3. klo 13 Suomen Lepralähetys.Ritva Pohti ja Sari Pentikäinen. Merihakapiiri vierailee ke 1.3. Diakonissalaitoksen museossa Metiäinen. Lähtö Tornituvasta klo 13, 8.3. Klo 13 Vieraana Kati Helin, Lounasravintola Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Perhekerho torstaisin klo 10 ja Esikoisvauvakerho klo 12 Seurakuntakodilla. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Mitä kuuluu Taru Valjakka? ti 7.3. klo 17. Aino Ackté-klubin taiteellinen johtaja Suvi Olavinen haastattelee oopperalaulaja Taru Valjakkaa. Vapaa pääsy. T?ekkiläistä romantiikkaa Smetanasta Dvorakiin. Ke 1.3. klo 19. Kaija Saarikettu, viulu, Sami Mäkelä, sello ja Juhani Lagerspetz, piano. Liput 15 e. Asi es mi tango. To 2.3. klo 19. Martin Alvarado on nykyhetken tärkeimpiä argentiinalaisen tangon esittäjiä. Hänen konserteissaan kuullaan sekä uutta että klassista tangoa ainutlaatuisen koskettavalla tavalla; kielimuuri ei ole missään maassa sille esteenä. Martin Alvarado (Argentiina), laulu ja Mikko Helenius, piano ja bandoneon. Liput 20 e ALPPILAN KIRKKO Sateenkaarimessu la 25.2. klo 17. Kaste ja konfirmaatiomessu. Partti, Äänisetlauluryhmä. Kuoromessu su klo 16.00. Partti, Oksanen, Klemmt, tekstinlukija Juhani Tauriainen ja Salonkikuoro. Messun liturgiset osat Palestrinan missa brevis vuodelta 1570. Taize -henkinen messu su 5.3. klo 16. Patronen, Oksanen, Õunap ja Tiina Rankinen. Kansainvälinen työ: Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 24.2. klo 16. pastori P.Paenurm Virosta. kanttori D. Õunap. Juhlakulkue. Kiinankielinen raamattupiiri perjantaisin klo 18. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 26.2. klo 13. Unkarinkielinen messu su 5.3. klo 11. Bela Halász. Kiinankielinen messu su 5.3. klo 13. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Voimasanoja Raamatusta Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnasta opintovapaalla oleva yhteiskuntatyön seurakuntapastori Viikot 8-9 Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Opintotuen takaisinperintää 34 100 kpl ??Kela on lähettänyt päätösehdotukset opintotuen takaisinperinnästä. Noin 34 100 opintotuen saajaa ansaitsi vuonna 2015 yli vuositulorajan. Määrä on lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. ? Perintäehdotusten määrään vaikuttavat opintotuen riittävyys, tulorajojen muutokset ja työllisyystilanne, toteaa vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelan opintotukiryhmästä. ? Huonona jatkunut työllisyystilanne on varmastikin rajoittanut opiskelijoiden työssäkäyntiä ja siksi takaisinmaksuehdotusten määrä ei ole muuttunut, Lahtinen jatkaa. Opintotukea sai vuonna 2015 noin 326 100 opiskelijaa. Heistä 34 100:lla tulot olivat Verohallinnolta saatujen tietojen mukaan suuremmat kuin opintotukilain mukainen vuosituloraja. Tämä on noin 10 % kaikista opintotuen saajista. Kela on lähettänyt näille opiskelijoille takaisinperinnästä päätösehdotuksen. Keskimäärin takaisin maksettavaa yhtä opiskelijaa kohti tulee 1 365 euroa. Päätösehdotusten mukaisten perintöjen yhteismäärä on 46,6 milj. euroa. Vuosi sitten Kela lähetti maksuehdotuksia 33 850 opiskelijalle ja perittävä määrä oli 45,5 milj. euroa. Opintotuen vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea. Jos opiskelija nostaa tukea 9 kuukaudelta, hänellä saa olla muita tuloja enintään 11 850 euroa vuodessa. Opintotuen saajien keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2015 olivat 7 770 euroa (ilman opintotukea). -ryhmä ti 28.2. ja 7.3. klo 17. Nina Klemmt. Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä to 2.3. klo 18. Pauliina Lindfors. GLOW- ilta nuorille aikuisille pe 3.3. klo 17. Rukousta, musiikkia ja yhteinen iltapala.Tule mukaan! Monikulttuuriset naiset ke 8.3. klo 17. Nina Klemmt ja Heidi Rautionmaa. Joka viikko Alppilan kirkolla: Senioreiden sähly maanantaisin klo 9. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät maanantaisin klo 16.30. Nina Klemmt. Päiväkansa 60+ maanantaisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Tiistaiolohuone ja ruokailu tiistaisin klo 9 Tiistaiolohuone; Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2 e klo 11.30-12.30. Avoin muskari Klo 10 ja 10.30 ja Perhekerho klo 13 asti. Kangaspuukerho tiistaisin klo 18. Tule kutomaan räsymatto, shaali tai liina itsellesi. Lasten perjantai perjantaisin klo 9?12. Pe 3.3. Temppurata Liikuntasalissa. Brunssi lauantaisin. Kattaukset klo 11 ja klo 13. Hinta 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p. 050 363 9575. Uudelleenkäsittely Kela lähettää takaisinperintäehdotuksen kaikille vuositulorajan ylittäneille opiskelijoille. Se on päätösehdotus, sillä Kelalla ei ole tietoa siitä, mikä osa tuloista on saatu opiskeluaikana. Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista, esimerkiksi valmistumisen jälkeisistä tuloista, maksettava määrä voi pienentyä tai maksettavaa ei tule lainkaan. Opiskelija voi 23.3.2017 mennessä tehdä Kelalle uudelleenkäsittelypyynnön, jossa hän selvittää opintonsa ja sen, milloin tulot on saatu. Selvitys on tarpeen, jos opiskelija on vuoden 2015 aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun. Edellisissä tulovalvonnoissa opintonsa aloittaneita tai valmistuneita on ollut noin neljäsosa takaisinperintäehdotuksen saaneista.
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 7 Torstaina iltapäivällä ? Kallion kirkossa koko kevään Yhteensä 16:ssa tilaisuudessa kuullaan ja keskustellaan mielenkiintoisista asioista ??Kallion seurakunnassa on kevään aikana torstaisin ? Torstaina iltapäivällä tilaisuus. Tunnin mittaisessa tilaisuudessa haastatellaan mielenkiintoista henkilöä ja seurakuntalaiset saavat seurata haastelua ja esittää myuös kysymyksiä haastatteluosuuden jälkeen. Tilaisuus pidetään Kallion kirkossa kello 13-14. Tilaisuutta edeltää päivärukous ja kahvila kello 12 alkaen. Kevään mittaiset tilaisuudet alkoivat Kallion kir- kossa jo 12. tammikuuta ja jatkuvat huhtikuun loppuun saakka, kaikkina muina torstaipäivinä paitsi kiirastorstaina. Tilaisuuksia on kevään aikana yhteensä 16. Helmikuun ensimmäisessä Torstaina iltapäivällä tilaisuudessa oli vieraana nelinkertainen olympiavoittaja, Lasse Viren. Häntä haastatteli kanttori Tommi Niskala. Virenistä on olemassa jo kaksi patsastakin. Haastattelun aiheotsikkona oli - kuinka voitetaan. Kysymykseen Lasse Virenin kaatumisesta Munchenin olympialaisissa vuonna 1972, Viren totesi, että heti ylös ja muiden perään äkkiä! ? Voitto oli koko ajan mielessä. Virenin vastaus kiteytyi tilaisuuden otsikkooon kuinka voitetaan. Lasse Viren on syntynyt Myrskylässä vuonna 1949 ja asuu paikkakunnalla edel- Kanttori Tommi Niskala haastatteli Lasse Vireniä Torstaina iltapäivällä -tilaisuudessa Kallion kirkossa helmikuun alussa. leen. Kirkko on Lasse Virenille tuttu paikka. Myrskylässä hän on viihtynyt, muun muassa sen vuoksi, että siellä hän on saanut olla niin sanotusti rauhassa, paikalliset ihmiset antavat hänen olla omissa oloissaan, ja ymmärtävät ettei Lasse Viren ole koko ajan halukas puhumaan urheilusta, saatikka omista urheilusuorituksistaan. ? Kilpailuvietti täytyy urheilussa menestyneellä olla. Kilpailuhenkisyys, on ominaisuus, joka tuo kunnianhimoa ja edesauttaa menestystä ja onnistumista, Viren sanoo. Urheilua Viren on harrastanut lapsesta saakka, Kallion kirkko oli puolillaan väkeä Torstai iltapäivällä -tapahtumassa. aikuisena hän työskenteli poliisina, jossa toimessa oli silloinkin voitti olympiamestaruudet. Viren lähti mukaan uran jälkeen myös politiikkaan. Aluksi hän oli mukana kunnallispolitiikassa, noin 20 vuotta. Vuosina 1999 ? 2011 Viren toimi kansanedustajana Kokoomuksen riveissä. ? Yhteiskunnallinen toiminta on antanut merkittävästi näkökulmaa elämään ja asioihin. Laajentanut elämänpiiriä ja tuonut uusia näkökulmia ja uusia, erilaisia ihmisiä omaan elämänpiiriin. Lasse Viren ei vielä näinä päivinäkään lepää laakereillaan ja vietä eläkepäiviä. Monenlaista menoa ja touhua riittää edelleen. Virenin nuorin pojista pitää kuljetusalan yritystä ja siinä auttaminen työllistää jonkun verran myös isää. Viisi ilmastopositiivista kokeilua Kalasatamaan ??Helsingin Kalasatamassa toteutetaan kevään aikana viherratkaisuihin, sähköautoiluun, pysäköintiin, aurinkosähköön sekä kotitalouksien hiilijalanjäljen vähentämiseen liittyviä kokeiluja. Kokeilut ovat osa Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelmaa. Kaikkiaan 34 jätetystä tar- jouksesta mukaan valittiin ? Green House Effect: Kaupunkikeidas ? viherratkaisut kotipihoihin ja kiinteistöihin ? Parkkisähkö oy: Smart minigrid ? sähköautojen lataamisen ja aurinkosähkön yhdistelmäkokeilu ? Witrafi oy: Rentapark ? parkkipaikkojen vertais- vuokrauspalvelu ? Elwedo oy: Taloyhtiöiden tuottama aurinkosähkö hyödyksi asukkaille ? The Natural Step: Kotihiili ? ilmastofiksuja käytäntöjä ja kannustimia asukkaille Nyt käynnistyvä kokeilukierros on kolmas laatuaan. Viimeisimmät kokei- lut, Kuntokaverit ja Auntie, käynnistyivät viime syksynä. Kokeiluissa on kehitetty uusia ratkaisuja parantamaan kaupunkilaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kalasataman ensimmäiset kokeilut puolestaan liittyivät älykkääseen liikkumiseen, ruokahävikin vähentämiseen, jätehuollon Palkittu vauvojen hittipatja sai sijoituskierroksen täyteen kahdessa päivässä ??Suomalaisäidin keksimä tuudittava vauvanpatja keräsi lähes 300 000 euroa sijoittajien rahaa. Helsinkiläisäiti Hanna Sissala kehitti omien kokemustensa pohjalta vauvanpatjan, joka tuudittaa itkuiset vauvat uneen minuuteissa. Tuudittava patja on palkittu mm. Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla. Familings-yrityksen tuudittava vauvanpatja sai uuden LullaMe-nimen yleisökilpailun tuloksena. Lulla on monille suomalaisille tuttu isoäitien käyttämä nimitys kehdosta, ja lullaby maailmalla miljoonille ihmisille tuttu sana kehtolaululle. ? LullaMe-brändi julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Samalla tulemme lanseeraamaan uuden, parannetun tuotteen, yrityksen toimitusjohtaja Hanna Sissala sanoo. LullaMe haki sijoittajia tuotteen parannetun version kehittämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi. Kierroksen menestys ylitti kaikki odotukset. Yritys tavoitteli 150 000 ? 250 000 euron sijoitusta. Anti täyttyi kahdessa päivässä ja päätyi lopulta summaan 295 000 euroa. ? Sijoituskierros järjestettiin pääasiassa tuttujen kautta. Kiinnostuneita sijoittajia oli paljon ja moni olisi ollut valmis sijoittamaan enemmänkin. Vauvanpatjojen kysyntä on ylittänyt yrityksen tavoitteet totaalisesti. ? Tuote on tällä hetkel- lä jatkokehityksessä. Emme ota toistaiseksi uusia tilauksia vastaan, mutta jonoon voi ilmoittautua verkkosivuillamme. Ilmoitamme jonossa oleville heti, kun testikappaleita tai tuotteita on taas saatavilla. Toimituspaussi on tietysti harmillinen asia, sillä saamme päivittäin kyselyjä haastavissa tilanteissa olevilta perheiltä. Uskomme kuitenkin, että ensimmäisestä tuote-erästä saatu palaute auttaa tekemään tuotteesta entistäkin paremman, Hanna Sissala kertoo. LullaMe:n tuote on vauvanpatja, joka tuudittaa vauvan uneen keinumalla pehmeästi ylös-alas. Patja on ensimmäinen tuote maailmassa, joka heijaa vauvan uneen itsestään tavallisessa pinnasängyssä. Tämä mahdollistaa itkuisten lasten vanhemmillekin levon. Lähde: Familings tehostamiseen ja paikallisten palveluiden yhteiskehittämiseen. ? Nopeiden kokeilujen ohjelmaan on tähän mennessä jätetty kokeilutarjouksia yli 130 kappaletta. Kokeilijoita on ollut kuusi Kalasatamassa ja kolme Helsingin Ilmastokadulla. Yhteistyötä on tehty 10 kaupungin yksikön ja 30 yrityksen kanssa. Käyttäjien määrä on ollut yli 300?, kertoo Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmajohtaja Veera Mustonen Forum Virium Helsingistä. Käynnissä oleva kokeilukierros toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -projektin kanssa. Projektissa kaupunki, kaupunkilaiset, yritykset ja tutkimus- laitokset kehittävät Helsingin seudusta maailman parhaan testialueen älykkäille ja puhtaille ratkaisuille. ? Parhaiden toimijoiden poikkeuksellinen yhteistyö tekee Helsingin seudusta maailman parhaan testialueen älykkäille ja puhtaille tuotteille ja palveluille. Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelmassa ideoita ja ratkaisuja päästään kokeilemaan aidossa kaupunkiympäristössä. Parhaimmillaan uusista ratkaisuista kasvaa merkittäviä muutoksia ja uutta liiketoimintaa. Helsingin seudulla tehtävät muutokset toimivat referensseinä suomalaisille yrityksille?, toteaa Smart & Clean -säätiön toimitusjohtaja Tiina Kähö.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 8-9 Kulttuuri Risto Kolanen Helmikuun kulttuurikierros ??Persoonallisen tanssiryhmä Gruppen Fyran esitys ?Pitkät piuhat? on mainio tanssiesitys ja tribuutti keikkaroudareiden ammattikunnalle. Sen näki Kaapelin Turbiinisalissa, ja varmasti myös jatkoa tulee. Roudareiden arkinen työ soveltui mainiosti Turbiinisalin teolliskoneelliseen kolhoon ympäristöön. Jukka Tarvainen elvistelee parhaat päivänsä nähneenä rockkukkona esityksen lopussa, mutta ennen kaikkea on kyse viiden harjaantuneen tanssijan tarkkarytmisestä ryhmätyöstä, jossa totutut työliikkeet tehdään takaraivon muistista ja luotto kaveriin on korkea, vaikka kaikki keikkavalmistelussa ei sujukaan kuin Strömsössä. Kalastajan ahneus ? Muistuta kampelaa että minä tahdon myös trumpetin!, nukketeatterissa huudetaan. Kävin ystävänpäivän alkuillasta katsomassa 30 vuotta täyttävän Annantalon, kaupungin lastenkulttuurikeskuksen, salissa Nukketeatteri Poijun tuoreen esityksen ?KAMPELAN KOLME TOIVOMUSTA?. Lapset ovat niin antoisa, kiitollinen yleisö. He kommentoivat koko ajan käsinukketeatteriesitystä. Silloin kun nukke kysyy mielipidettä, ja silloinkin kun ei kysy. Jos nuket erehtyvät vähän pussailemaan välillä, katsomosta kuuluu kommentti: ? Yäk. Puoli tuntia on sopiva aika iltaesitykselle. Päiväkotiryhmille ne tehdään aamupäiväks. Tarinahan perustuu Grimmin veljesten satuun ?Kalastaja ja hänen vaimonsa?. Köyhä kalastaja pyydystää kampelan, joka lupaa toteuttaa kalastajan kolme toivomusta päästäkseen vapaaksi. Kalastajan ja tämän vaimon ahneus kuitenkin kasvaa ja toiveet käyvät yhä kohtuuttomiksi. Lopulta kampela peruuttaa kaikki heidän toiveensa ja kalastaja vaimoineen palaa takaisin entiseen. Melkein kaikesta vastaavan Milla Riskun ympäristösanomaa, meren puhtautta, edistävä sovitus on nykyaikaan siirretty, klassisen käsinukketeatterin keinoin toteutettu versio, joka sisältää paljon huumoria. Esitys käsittelee materialismia sekä ihmisten aiheuttamaa luonnon ja merien kuormitusta, silti hauskoin keinoin. Alakuloinen tango Suomelle Tango Alakulo on iso produktio Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Kuvittaja, lavastaja, tanssijat, muusikot klassisesta jazziin on koottu tekijäjoukkoihin. Sen ensi-ilta oli Savoy-teatterissa, ja esitys lähtee kiertämään maailmaa. Yona (=Johanna Pitkänen) on omaa tietään kulkeva laulaja-lauluntekijä, joka on kasvattanut suosiotaan 2010-luvulla. Yona elää live-tilanteissa intuitiivisesti ja osittain improvisoiden. Laulaja kaataa hänelle merkityksettömiä musiikin raja-aitoja ia haluaa musiikillaan kannustaa ihmisiä elämään rohkeammin. Tango Alakulo -illassa Yonalla oli aluksi vaikeuksia Toivo Kärjen säveltämissä ja Reino Helismaan sanoittamissa sodanjälkeisklassikoissa ?Siksi oon mä suruinen? ja ?Onni jonka annoin pois?, mutta hän nosti tulkinnan tasoa huomattavasti toisen puoliajan Kaj Chydenius-rakkauslauluihin, ?Nuoruustango?, ?Laulu kuolleesta rakastetusta? sekä Jevtushenko-käännökseen ?Ei puolikasta?. Musiikki oli Suomen 100-vuotisjuhlavuoden merkkituotteeksi tarkoitetun illan parasta antia. Improvisoiva viulisti ja säveltäjä Christian Garrick loisti muutamassa soolossa. Timo Torikka on juoheva esiintyjä ja luotettava juontaja. Mutta hänelle kirjoitetut 100-vuotisjuhlaspiikit ovat aivan liian särmättömiä. Ei haluta loukata, siksi ei sanota juuri Kuvassa (vas.) Jukka Tarvainen, Pia Liski, Virpi Juntti, Tomi Kosonen, Tommi Haapaniemi Gruppen Fyran keikkaroudareina. Kuva: Riikka Sundqvist mitään. Vain lopun Paavo Haavikko -runossa oli piikkiä muuten harmittomaan historiajutteluun. vänyön tunteen, kun kuuntelee Hank Williamsia ja Willie Nelsonia yön odotuksessa. Amerikan countrya maanantaisin Naisklovnit pelastavat maailman Tulkoon valkeus!, nimittäin Martta Valkeus. Hän veti komeasti Dolly Partonin ?Jolenen? countryillan viimeisenä biisinä. Harva se maanantai-ilta hiivin ravintola Juttutuvan Hillandmondays-klubille kuulemaan countrymeininkiä. Hillandmondays-illat ovat jatkuneet säännöllisesti kesäkuusta 2016 lähtien. Sitä ennen klubi oli Kampin Boothillissä. 130 kertaa on oltu koolla tällä nimellä. Alku oli syksyllä 2014. Vakiokokoonpanossa ovat Pauli Halme, Martta Valkeus, Sami Laakso ja Antti Vuorenmaa. Nykyään on myös Satu Metseberg bassossa, muusikkoperheestä. Bändin nimi on Hilland Playboys. Ilmankos naisten nimet ovat verkkosivulla aika piilossa. Vuorotellen lauletaan 40-60-lukujen amerikkalaista country & westerniä, paljon stetsoneita päässä, bootseja jalassa ja rento tunnelma. Bändi soittaa tuntipalkkahenkisesti, melkein kolme tuntia. Saa hy- Paras tapa Helsingissä torjua talvipakkasten pistelyä ja helmimasennusta on maanmainio ?Punainen nenä - naisklovnifestivaali? Hurjaruuthin näyttämöllä Kaapelissa. Ulkolaisia vierasesiintyjiä oli mm. Espanjasta, Ranskasta ja Venäjältä. ?Klavy in Love? ?esitys oli sanaton show, jossa jokainen kohtaus oli lyhyt tarina rakkaudesta tai sen etsinnästä. Kolme venäläistä klovnia etsii unelmien kumppania, kaikkien esteiden yli. Toimittajakin haettiin eturivistä hitaaseen tanssiin. Hanna Terävä oli taas aivan hulvaton ?Tuhkimossa?, joka on hänen toinen prinsessaklassikkoesityksensä; edellinen oli vuosi sitten Prinsessa Ruusunen. Terävään voi aina luottaa. Hän saa yleisön mainiosti mukaansa. Nyt muutaman katsojan oli esitettävä Prinsessaa/prinssia, isää ?Papa? ja pappia, ?Padre?. Heidän oli tanssittava mm. Akselin ja Elinan häävalssia. Hän opiskeli Tukholmassa klovnerian maisteriksi. Kalastaja ja hänen vaimonsa käsinukketeatteriesitys perustuu Grimm-veljesten satuun. Kuva: Milla Risku Yona, Johanna Pitkänen on taitava tulkitsija hyvin moneen musiikkilajiin Savoy-teatterin lavalla. Kuva: Yonan promokuva Suomalaisen kaksoisillan aloitti toinen naisklovnerian veteraani Taina Mäki-Iso, joka on tuunannut vanhempaa ja työstänyt uutta materiaalia pohjoisen voimanaiseen ?Viikinkiprinsessa?. Hän ei selvästikään saanut yleisöä samalla tavoin mukaan kuin aiemmassa ?haMEossaan?. Suomalaisiin naisklovneihin pääsi laajemmin tutustumaan festarin päätösiltamissa, jotka ovat aina hulvattomia. Seitsemän klovnin joukos- Joka maanantai kaksikko Antti Vuorenmaa (vas.) ja Pauli Halme sekä muu vakiokaarti ja vierailijat pitävät iloista countrymusiikki-iltaan Juttutuvassa. ta erottui mummo Sarina Darina (Sari Mäkelä) ja nuottien ja syntsikan kanssa sekoileva konserttisoittaja Niilo auf Wiedersehen (Niina Rinta-Opas). Britta (Janna Haavisto) pisti jo vähän seksiä peliin. Kuuma Ankanpoikanen ?ryhmän Gorillat toimivat samalla juontajina kyltteineen, joista esiintyjien nimet eivät erottuneet etupenkkiä pidemmälle. nuottien ja syntsikan kanssa ? Festarin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja tänä vuonna tehtiin taas uusi kävijäennätys. Todella pitää harkita tulevaisuudessa esitysten määrän lisäämistä ja mahdollisesti jotain Kaapelin isompaa salia, tiedottaja Pisko Au-
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 9 Venäläinen klovnitrio Klavy hurmasi Hurjaruuthin yleisön mykkäfilmimäisellä slapstick-komediallaan. Kuva: Klavyn promokuva nola vastaa lehden kysymykseen. Sivuaskel laajentaa nykytanssia Sivuaskel-festivaali tuo aina uusia tuulia nykytanssiin kansainvälisten vieraiden esitysten kautta. Perjantai-iltana katsoin Zodiakin Stagella ja Pannuhallissa kolme hyvin erilaista esitystä. Tove Sahlinin ?My Own Bodies? on fyysisesti vaativa ja tenhoava tanssi ruotsalaiselta taiteilijalta, joka nimensä mukaisesti myös näytti ?Mona Sahlinin pikkuser- kulta?. Koko tunti keskittyi ihmisen tärinäliikkeeseen; nainen kulki yleisön seassa ja liikkui musiikin ja värinöiden mukaan. Hän tarttui välillä käsiimme ja jatkoi tärinää toiseen. En omalla kohdallani ymmärtänyt tarttua käteen. Eniten pidin Ian Kalerin ?Incipient Futures? -tanssin valtavasta dynaamisuudesta, muusikin vahvuudesta ja lavastuksen keskittymisestä ympyrään edessämme. Kaler tanssi Stephane ?Peeps? Moen kanssa. Musiikista vastasi Jan Roströmin ryhmä, jolla svengasi lujaa. Taina Mäki-Iso on luonut uuden hahmon, ?Viikinprinsessan? yhdistämällä siihen myös vanhaa tuunattuna Naisklovnifestarilla. Kuva: Mikko Toivonen Kolmas esitys oli erikoisin. Norjalainen naistrio Berstad/Helgebostad/Wigdel esiintyi pimeässä maan alla, ?heittäytyneinä hilpeän mätänemisen juhlaan?. ?Soil Girl? lataa ihmismielen pimeään puoleen. Yksi Sivuaskeleen esitys, ?Horrible Mixtures? haki nykytanssia niin kaukaa, että se tuntui enemmän mietiskelyistunnolta. Yhdeksän tanssijaa luo eläviä kuvia Teatterikorkeakoulun valoisaan saliin. Kuva: Katri Naukkarinen Kiusaannuttavaa tanssiposeerausta ?KOSTO I-IX? on ruumiilliskielellinen Tableau Vivant (=elävä kuva) ?teos yhdeksälle tanssijalle ja heidän fantasialliselle sisimmälleen. ? Kiusaannuttava ja kaunis paluu, joka kannattaa tehdä, esittely kutsuu. Saimme kokea Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa talven yhden kauneimman esteettisen ja elegisen kokemuksen, joka purkautui viimeisessä esityksessä yhteiseen vallattomaan riemuun. Esiintyjät Krista-Julia Arppo, Jenna Broas, Karoliina Kauhanen, Anni Koskinen, Anna Kupari, Outi Markkula, Pinja Poropudas, Lotta Suomi ja Katriina Tavi kirjoittivat esityksessä kuultavan tekstimassan koreografi Elina Pirisen ja kirjoittaja Niko Hallikaisen ohjauksessa. Lavastus on etualalla täysin valkoinen, ja esityksen kokonaisilme valoisa. Takaosan hämyä katsojat näkevät vain etäältä. Kosto on osa tanssijantaiteen maisteriohjelmaa. Nuoret, valmistumisen kynnyksellä olevat, tanssijat esittävät ammattikoreografin heille valmistamaa teosta myös muualla kotimaassa sekä ulkomailla kevään 2017 aikana. Näin he oppivat tanssijan ammattiin ja keräävät kokemuksia teoksen esittämisestä erilaisissa tiloissa ja kulttuurisissa ympäristöissä. Vapaan jazzin juhlailta Koko Jazz Clubilla oli mukavan lämminhenkiset juhlailtamat, kun klubin perustajat ja kantavat voimat Timo Hirvonen (sähköbassossa) ja Jussi Lehtonen (rummuissa) viettivät nelikymppisiään. Tuntui, että kaupungin ?koko? vapaan jazzin kenttä oli paikalla, parikymmentä soitti, muut yleisönä. Tulin 1. setin lopussa, kun Lehtonen piti kaunista puhetta Hirvoselle. Tauon jälkeen saatoimme kuulla jazzklassikoita Jaco Pasoriuksesta Herbie Hancockiin. Aivan huikea oli Marzi Nymanin kitarointi ja nopeaääninen kurkkulaulelu Weather Reportin ?Teen Townista?. Timo Hirvonen on tehnyt sanat, joista Jari Tervokin kalpenisi, Nyman hehkutti. Ja tulkinta oli kyllä mahtava. Koko Jazz Club on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä osana pääkaupunkiseudun jazzmusiikin tarjontaa. Yleisö on kokenut, Pakolaisia todellisuudesta ??Filosofia sanoo politiikalle: ? Meillä on todellisuus, mutta sinulla on elämä. Politiikka vastaa: ?Elävät olennot ovat kieltäneet olemassaolomme. Todellisuus ja elämä kuuluvat kaikille. Esteetikko kommentoi: ? Näytät kuin yhdeltä maalaukseltani ? Ei sinä näytät yhdeltä maalaukseltani. Talven erikoisin monialainen performanssiteos on Teatteri Quo Vadiksen ja tanssiteatteri Sivuun Ensemblen yhteistyönä syntynyt ?Temptation ? Ghosts, refugees from reality?, joka sai ensi-iltansa Puolassa syyskuulla 2016 ja Suomen kantaesityksen Teatteri Universumissa Punavuoren eteläreunalla. Nyt erinomainen näyttämöteos palaa Teatteri Avoimien Ovien ohjelmistoon Erottajalle helmikuun lopulla ja uudelleen toukokuulla. Käsikirjoituksesta vastaavat Marko Järvikallas ja Otso Kautto puolalaisen Stanis?aw Witkiewiczin teoksen pohjalta. Hän teki ekspressionistista maalaustaidetta, valokuvausta ja absurdia kirjallisuutta. Ohjaus on Kauton, koreografiasta vastaa Ninni Perko sekä ääni- ja valosuunnittelusta Roy Boswell. Temptation (=houkutus) on puolalaista gtoteskia, ilmaisullista teatteriperinnettä edustava liikkeen, runon, teatterin, musiikin, kuvien ja viestien yhdistämä fresko, jossa kahdeksan kummitusta yrittää luoda yhteyttä eläviin ihmisiin ja sanoa jotain heille. Neljän barrikadin eristäminä kum- mitukset rakentavat tiloja, valoja ja ääniä näyttämölle. Visuaalisuus ja myyttisyys yhdistyvät taitavasti. Elävät ovat kuolleita, mutta kuolleiden pitää jatkaa elämistä, sanoma kuuluu. Saa nähdä, muuttuko esitys Avoimet Ovet ?teatterin arvokkaissa perhekatsomoissa. Universumin hämärässä Halloweentyyliin eläviksi kuolleiksi maskeeratut esiintyjät kehittivät erilaisista alkujuurista hurjan kohtauksen toisensa perään. Alussa ja lopussa esiintyjien ja yleisön, kuolleiden ja elävien, välissä on mellakka-aidoista koostuva selvä raja, jonka yli vainajat kurkottavat katsojaan päin. Mitä he etsivät? Muistoja, ihmisiä vai elämätöntä elämää? Alarivissä (vas.) Maija Rissanen, Kati Kallio, Ninni Perko, keskellä päällä makaa Marko Järvikallas ja takana huitelee Minerva Kautto. Kuva: Jouko Siro että se on Helsingissä täyttänyt aidon jazzklubin vajeen. Klubin, joka ei toimi ravintolan ehdoilla, vaan voi olla aito konserttiareena. ? Koko Jazz Club on pääkaupunkiseudun selkeästi merkittävin jazzklubi ja edustaa taiteellisella tasollaan ja tinkimättömällä musiikillisella näkemyksellään ehdotonta kansainvälistä huipputasoa, vuoden 2016 Elvis-palkintoperusteluissa lukee. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki joulukuussa vetoomuksen Koko Jazz Clubin uhatun talouden tueksi ja vakiinnuttamiseksi. Jazzin vapaa kenttä haluaa yhden, näkyvän estradin Helsinkiin. Klubi tuo myös paljon ulkomaisia esiintyjiä. Valoa ehkä jo näkyy tunnelin päässä. Teatterimentorin 100 vuotta Taideyliopiston teatterikorkeakoulun tiloissa, Kallion ja Sörkan rajoilla, avautui helmi-maaliskuuksi VIVA VIVICA! ? Vivica Bandler 100 vuotta ? näyttely. Se kertoo voimanaisen teatteriurasta ja itsenäisen Suomen mittaisesta elämänkaaresta. Avajaiset olivat J.L. Runebergin ja Bandlerin syntymäpäivänä 5.2. ja viikkoa myöhemmin teatterilaiset juhlivat häntä symposium-keskusteluilla. Näyttely koostuu Bandlerista ja hänen monipuolisesta taipaleestaan ja urastaan kertovista valokuvista ja kaksikielisistä (suomeksi ja ruotsiksi) kuvateksteistä. Joukossa on monia teatteriohjaaja?johtajan aforistisia ajatelmia niin elämästä kuin teatterista. Näyttelyn ovat koonneet Ralf Forsström ja Katarina Lindholm. Tukholman kaupunginteatterin Foajé 3:n lavalla esitettiin lukudraamana viikonloppuna Stig Hansénin näytelmä ?Vivica, ja må hon leva i 100 år?, joka kertoo Suomen ja Ruotsin teatteritaivaan tähden ja mentorin työstä, elämästä ja arjesta Ruotsin teatterikentällä. VIVA VIVICA! -näyttely on avoinna osoitteessa Haapaniemenkatu 6 arkisin klo 9?19 ja viikonloppuisin klo 10?15 aina 26.3. saakka. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 10 TARJOUS! Kuntosali 12 kk 199 Kokiksi Belgiaan tai lähihoitajaksi Irlantiin ? Ammattiin opiskelevat innokkaita vaihto-opiskelijoita 00 + liittymismaksu 29 EUR Hyvä hinta-laatusuhde, ei sitoutumispakkoa Osta verkkokaupasta tai paikan päällä ma-to 16?20, pe 14?18: Hämeentie 111, Kauppakeskus Arabia www.arabium.fi HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi ??Vaihto-opiskelua pidetään usein vain korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuutena. Sama mahdollisuus on kuitenkin ollut tarjolla myös ammattiin opiskeleville jo viidentoista vuoden ajan. Vaihtojakso lisää ammatillista osaamista, mutta tarjoaa myös uusia kokemuksia ja ideoita. Vaihto-opiskelun suosio on kovassa kasvussa ammatillisissa oppilaitoksissa ja nyt jo joka kahdeksas opiskelija lähtee jossain vaiheessa opintojaan kokeilemaan siipiään ulkomaille. Suosituimmat vaihtomaat ovat Euroopan suurimpia maita, sillä muun muassa Espanja, Ranska, Saksa, Englanti ja Hollanti vetävät opiskelijoita puoleensa. ? Vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat useimmiten naisia eli vaihtoon lähdetään naisvaltaisilta aloilta: sosiaali- ja terveysalalta, liiketaloudesta ja hotelli- ja ravintola-alalta. Mutta kyllä vaikkapa rakennusinsinöörit ja sähkömiehetkin haluavat ulkomaille, kertoo ammatillisen koulutuksen päällikkö Mika Saarinen CIMOsta eli Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta. Vaihtojaksojen pituus vaihtelee parista viikosta muutamaan kuukauteen. Perinteisen opiskelun lisäksi vaihdossa voi suorittaa myös työssäoppimisjakson, mikä onkin Saarisen mukaan ehdottomasti suosituin vaihtoehto. ? Kokemus on aivan uudenlainen, kun suomalainen opiskelija asuu itsekseen ja käy töissä sikäläisessä työpaikassaan. Kokkiopiskelija voi vaikkapa laittaa ruokaa belgialaisessa ravintolassa tai lähihoitaja työskennellä irlantilaisessa päiväkodissa. Rohkeutta, uusia ideoita ? ja työ valtameriristeilijällä Vaihto-opiskelusta on opiskelijalle sekä ammatillista että henkilökohtaista hyötyä. Mika Saarinen listaa tärkeimmiksi hyödyik- Ravintola MÄKIKUPLA : a rk a n n i Avo . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Viikot 8-9 Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 si itsenäistymisen, rohkeuden kertymisen ja uusien ideoiden saamisen. ? Monet opettajat ovat kertoneet, että opiskelijat tulevat vaihdosta takaisin varmempina kuin aikaisemmin. Ulkomailla pääsee myös näkemään, miten omaa työtä tehdään toisessa maassa. Mukaan voi tarttua uusia ajatuksia, joiden ympärille voi vaikkapa perustaa oman yrityksen, tai joista olisi hyötyä tulevalle työnantajalle. Kosmetologiopiskelijana vaihdossa ollut, nyt yrittäjänä työskentelevä Hanna Nurmi voi omasta kokemuksestaan allekirjoittaa tämän. Hän suoritti työssäoppimisjaksonsa Tallinnassa ja pääsi opiskeluiden lisäksi tekemään asiakastyötä vieraassa maassa. ? Minulle oli selvää jo alusta asti, että haluan opintojen loppuvaiheessa vaihtoon hakemaan uusia kokemuksia ja ideoita ja haastamaan itseäni. Vaihtojakso oli todella hyödyllinen sekä henkilökohtaisesti että ammattitaidon kannalta, Nurmi kertoo. Vaihtojaksolta tarttui mukaan rohkeutta ja uusien kokemusten nälkää, jotka saivat Nurmen hakemaan alansa töitä risteilyaluksilta. ? Olen risteillyt Tyyneltämereltä Antarktikselle, ja pitkin Välimerta ja Aasiaa ? ihan joka puolella. En usko, että olisin saanut tällaisia kokemuksia ilman vaihtojaksolta saamaani rohkeutta. Miten vaihtoon pääsee? ??Vaihtoon lähteminen edellyttää opiskelijalta oma-aloitteisuutta, sillä kukaan ei tule tarjoamaan tilaisuutta tarjottimella. Ammatillisen koulutuksen päällikkö Mika Saarinen CIMOsta neuvoo kääntymään ensimmäisenä oman ohjaavan opettajan, opinto-ohjaajan tai kansainvälisen koordinaattorin puoleen. ? Myös oppilaitosten nettisivuilla on usein paljon tietoa vaihtoopiskelusta. Sitä kaut- ta voi myös hakea apurahoja esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmasta, joka on EU:n ohjelma kaikille nuorille, Saarinen kertoo. Vaihtoon lähtevältä opiskelijalta ei odoteta täydellistä kielitaitoa, sillä ammatillisissa opinnoissa yhteistyö ulkomailla lähtee käsillä tekemisestä. Saarinen muistuttaa, että vaihtomaassa opiskelijan vastaanottava henkilökään ei välttämättä puhu täy- dellistä englantia. ? Kielitaidon sijasta vaihto-opiskelijoilta odotetaan innostusta, halua ja rohkeutta kokeilla uusia asioita ja nähdä maailmaa. Myös opintojen on syytä olla hyvällä mallilla. Ja jos opintojen aikana ei ole tilaisuutta lähteä vaihtoon, voi lähteä myös valmistumisen jälkeen. Se on hyvä meriitti, jota työnantajat osaavat arvostaa.
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 11 Tiina Lymin näytelmä sykkii Teatteri Kultsassa ??Susi sisällä- näytelmä saadaan ensi-iltaan 25.2.2017 Teatterin Kultsaan. Kyseessä on Tiina Lymin esikoisteos, jonka kantaesitys oli vuonna 2009 Tampereen Työväen Teatterissa. Näytelmä esitetään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Tiina Lymi on teeveestä tuttu näyttelijä ja ohjaaja, nyt myös palkittu kirjoittaja. Hän nimittäin pokkasi tänä vuonna tammikuun Venla-gaalassa Vuoden käsikirjoittajan pokaalin minidraamasarjasta Kohtuuttomuuksia. Venlalla niin ikään palkittiin miljoonanyleisön saavuttanut Sykedraamasarja, jossa Lymi esittää yhtä sairaanhoitajista. Teatteri Kultsan esityksen ohjaa Timo Hannelin. ?Teksti valittiin jo vuosi sitten ohjelmistoon. Toki mukava nähdä, että muutkin ovat huomanneet, miten hauskaa tekstiä Lymi tuottaa?, ohjaaja myhäilee. Hannelin on aloittanut teatterityöt valoista, äänistä ja muusta tekniikasta jo 1980-luvulla. Hän on ollut muusikkona, näyttelijänä ja ohjaajana Kultsan lisäksi Vantaalla ja Espoossa. Ehkä opettavaisinta on ollut Vantaan tanssiopiston opetusteatteri Rikan produktioissa työskentely. ?Siellä huomasi, että tanssijat kyllä oppivat näyttelemään, mutta näyttelijät eivät niinkään tanssimaan?, ohjaaja vitsailee. Kenen sisällä se susi oikein sykkii? ?Meidän kaikkien sisällä on susi?, ohjaaja vastaa epäröimättä ja tarkentaa: ?Jos sivistyksen pintakiiltoa vähän raaputtaa, eläimellinen osuus herää henkiin. Kaikissa meissä on jotain susimaista silloin, kun meidän tuttu maailmamme, joka tässä on avioliitto, rikotaan. Ihminen on myös laumaeläin. Erotarina ei koske vain eroavia puolisoita, vaan eron paineaalto vie mukanaan ja rikkoo mennessään myös monia muita läheisiä ympäriltä. Näyttelijän työllä tästä sinänsä ankeasta realismista luodaan elävää. Tämä erotarina on sitä paitsi enemmän anteeksi pyy- tävä kuin kostonhimoinen. Sanailu esityksessä on kaikkea muuta kuin ankeaa ? luvassa on paljon huumoria ja komiikkaa.? Katastrofin aineksista kasvaa kutkuttavaa komiikkaa Naispääosassa sykkivää Tuulaa esittää Pauliina Alanko. Hänen miestään Vesaa näyttelee Jalmari Jalonen. ?Tuulaan on itse asiassa helppo samaistua. Hän muistuttaa minua, olen itsekin freelancer ja hiukan boheemi ja taiteellinen taivaanrannan maalari, jolla jalat ei aina pysy maassa?, Alanko avautuu. ?Päässä elää täydellisen äidin ihanne, mutta Tuulan temperamentilla siihen Jalmari Jalonen. Kuva: Osku Hannelin. Charlie Nevander ja Siina Mäenpää. Kuva: Osku Hannelin. on vaikea kyetä. Onnellinen perhe ja talo Porvoossa ovat alussa Tuulan ykköstavoitteet ?, Alanko valottaa roolin lähtöasetelmia. Vesan susi kaipaa paitsi omaa laumaa myös laumanjohtajuutta. Niinpä susi jolkottaa maisemassa ja saalistaa minkä ehtii. Eläin peittää jälkensä ja salaa saaliinsa viimeiseen asti. Mutta ihminen on keksinyt median, jonka valvovan silmän alta mikään ei kauaa pysy salassa. Aviomiehen paljastuminen lataa katastrofin ainekset perheidylliin ja vähitellen koko kaveripiiriin ja lapsetkin pääsevät todistamaan noloja tilanteita. Raivoa, lämpöä ja kaveriterapiaa Näytelmän henkilögalleriaan kuuluu ydinperheen lisäksi kavereita ja työkave- reita ja Tuulan äiti. Ero alkaa jäsentää Vesan ja Tuulan suhteita näihin lähimmäisiin aivan uudella tavalla. Esityksen herkullisimmat tilanteet syntyvätkin näistä yhteentörmäyksistä. On hellyttävää seurata esimerkiksi kaveriterapiaa, jota molemmat saavat omalta ystävältään. Komiikkaa ei puutu myöskään naisten keskinäisistä solidaarisuuden osoituksista tai lasten reaktioista hämmentävissä tilanteissa. Eron hullunmyllyn läpikäynyt yhteisö tulee asemoineeksi keskinäiset suhteensa uusiksi. Tässä mielessä Lymin näytelmää voi luonnehtia kehitystarinaksi. Muutkin kuin eroava pariskunta joutuvat arvioimaan asenteensa ja tavoitteensa uudelleen ja hyväksymään lopputuleman pitivätpä siitä tai eivät. Pilke Lehto-Kaven Susi sisällä Käsikirjoitus: Tiina Lymi Ohjaus: Timo Hannelin Ensi-ilta: la 25.2.2017, klo 19.00 Muut esitykset: to 2.3., pe 3.3., la 4.3, ke 8.3., to 9.3., pe 10.3., ke 15.3., to 16.3., su 19.3., ke 22.3., to 23.3., la 25.3., to 30.3., pe 31.3., la 1.4. Esitykset alkavat klo 19.00, paitsi su 19.3.2017 klo 15.00 Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput 15 / 12 euroa: www.teatterikultsa.fi Beer Festival 2017 teemamaana Unkari ??Perinteisesti Unkarissa valmistetaan vaaleita lagereita, mutta onko Eurooppaa valtaava pienpanimobuumi käynnissä myös Unkarissa? Asia selviää Helsinki Beer Festivaaleilla 7.-8.4.2017 Helsingin Kaapelitehtaalla. Unkari on valittu vuoden 2017 Helsinki Beer Festiva- lin teemamaaksi. Unkarilaisella oluen panemisella on yli tuhatvuotinen historia. Muutoksen tuulet puhaltavat nyt myös Unkarissa ja sinne on syntynyt lähiaikoina kymmenittäin uusia pienpanimoita sekä ns. mustalaispanimoita eli panimoita jotka keittävät oluen- sa muiden panimoiden laitteilla. Unkarissa näitä panimoita kutsutaan vaeltaviksi panimoiksi, unk. Vándor sörfözde. Aikaisempien vuosien tapaan rytmiduo Markku Korhonen ja Jyrki Peltonen matkaavat löytöretkelle syvälle pikkukylien oluenpanijoiden luokse sinne mistä olut ei tilaamalla tänne kulje, vaan se pitää itse paikanpäältä noutaa, ja nyt tietenkin tämän vuoden teemamaahan Unkariin. Helsinki Beer Festivalin perinteitä noudattaen pyrimme löytämään unkarilaisia olutharvinaisuuksia sata tai kaksi. Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita. Tapahtumassa on myös Belgia oluiden baari, jossa on tarjolla noin sata belgituotetta ja ostereita moninkertaisen oste- rinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana. Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuus oluita ja siidereitä. Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real alet ja real siiderit. valmistelua, toteaa Setan varapuheenjohtaja Aleksi Koivisto. ? Odotamme, että ne hallituspuolueet, jotka ovat varmistaneet, että tasa-ar- voinen avioliittolaki voi tulla voimaan suunnitellusti maaliskuun alussa varmistavat, että näin todella tapahtuu, Koivisto painottaa. Lähde: Seta Kannanotto: Emme lakkaa tahtomasta! ??Hallitus on valmistellut tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulon niin, että laki voi astua voimaan kahden Viima Lampinen. viikon päästä 1.3. Pääministeri Juha Sipilä on vakuuttanut, että hallitus kunnioittaa edellisen eduskun- nan tekemää päätöstä tasaarvoisesta avioliitosta. Viime syksynä eduskuntaan toimitettiin kansalaisaloite, jolla halutaan kumota tasa-arvoisen avioliittolain voimaan tulo. Tätä kansalaisten yhdenvertaisuutta vastustavan aloitteen käsittelyä alettiin yllättäen kiirehtiä viime viikolla, kun perustuslakivaliokunta antoi siitä lausuntonsa. Aloite on kiireellä tulossa eduskunnan päätettäväksi vielä tällä viikolla. ? Aloitteen käsittely vain kaksi viikkoa ennen tasaarvoisen avioliittolain voimaantuloa on julmaa poliittista peliä sateenkaari-ihmisten kustannuksella, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen. ? Jälleen kerran sateenkaari-ihmisten ihmisoikeudet uhrataan, jotta yhdenvertaisuuden vastustajat saavat äänensä eduskunnassa esille. Valtiolla on vastuu ihmisoikeuksien to- Aleksi Koivisto. teutumisesta, hän jatkaa. ? Tasa-arvoista avioliittoa vastustavan kansalaisaloitteen käsittelyn puskeminen kiireellä läpi on ennenkuulumattoman heikkoa lain-
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 8-9 Kuvataide Risto Kolanen Helmikuun kuvataide Kallion, Punavuoren ja Kampin alueen galleriat tuovat kuvataiteen maineikkaita nimiä hyvin esiin. Helmikuun taide on nyt nimekästä: Wardi ja Rantanen huipulta. Avaruuspoika on ikuinen ??Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee 5.3. asti Heli Kurunsaaren yhden laatan puupiirrostekniikalla toteutettuja henkilökuvia. Avaruuspoika ?näyttelyyn hän on koonnut taidetta, joka pohtii ihmisyyttä ja ihmisen kuulumista ympäristöönsä ja historiaansa. Vahvasti taiteilijan pohjalainen identiteetti on mukana koruttomien teosten melankolisessa hartaudessa. ? Uusissa vastavalmistuneissa teoksissani nykyhetki ja menneisyys lomittuvat toisiinsa kuin käyttämäni puupiirrostekniikan värikerrokset. Pohdin työssäni, mitä kaikkea kannamme mukanamme, välitämme ja siirrämme eteenpäin uusille sukupolville. Kurunsaari on tehnyt aina runsaasti henkilökuvia. ? Niiden mallit ottavat suoran kontaktin katsojaan. Joidenkin henkilökuvien kohdalla kyse on melkein muotokuvista, henkilöt ovat todellisia, mutta näköisyys on enemmän tyypittelyä. Kurunsaaren ihmiset ovat kuulaita, samaistuttavia ja tunnistettavia, Veikko Halmetoja tiivistää näyttelyesittelyssä. Mestari palaa öljyväriin Taidesalonki, Bulevardi 3B IV krs, avasi helmikuun ajankohtaisen näyttelynsä arvokkaassa seurassa. Presidentti Tarja Halonen kunnioitti läsnäolollaan keskustellun muotokuvansa tekijää läsnäolollaan. Rafael Wardi haluaa tuo- da julki kunnioituksensa Prismaryhmää ja sen näkemyksiä kohtaan. Värit luovat valoa ja valo saa värit hehkumaan. Sigrid Schaumanin ja Torger Enckellin maalauksissa asia on ilmeinen, Gösta Diehl, Sam Vanni, Ragnar Ekelund ja Yngve Bäck käyttävät rakenteellisempia keinoja. Wardille maalaaminen on yhtä kuin elämä itse ja maalaukset puhuttelevat suoraan katsojaa. Hänen työskentelynsä on aina tunnistettavaa, mutta ei koskaan pysähtynyttä. Usean vuoden tauon jälkeen Wardi on pastellien ohella ottanut käyttöönsä taas öljyvärit, ilahduttava jälleennäkeminen tässä näyttelyssä. Työt Taidesalongin 100-vuotishistorian arvokkaissa korkeissa huoneissa ovat tavattoman värikylläisiä runsaudessaan. Näyttely on avoin 1.3. asti tiistaista sunnuntaihin, iltapäivällä. Kati Immonen ja Korpi vastaan puutarha ?sarjaan kuuluvat työt Omenapuu (vas.) ja Juhannusruusu (molemmat vesivärillä ja tussilla paperille tehtyjä vuona 2016) Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg Rauhallista, majesteetillista Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, johtaja Ilona Anhava kirjoittaa näyttelyesitteessä olevansa ?iloinen ja ylpeä? siitä, että noin 20 vuoden tauon jälkeen Silja Rantasen uusi näyttely ?Serenissima? on Anhavalla. Työt ovat öljy kankaalle -tekniikalla luotuja ja esillä 5.3. asti. Tyypillistä Rantasen taiteelle on lakkaamaton kiinnostus ja havaintokyky tiedon, visuaalisen stimulanssin, elämysten ja muistin yhdistämiseen. Jokapäiväisen elämän ja kulttuurivirtausten yhdistäminen tuo yleisön nähtäville laajan kirjon elämää. Serenissima on terminä liitetty Venetsian ylistämiseen tai superlatiiveihin, kuten ?rauhallinen? tai ?majesteetillinen?. Maailma vastaa Silja Rantasen ideaan maalaamisesta. Venetsian ympäristöä havaitaan lintuperspektiivistä, muistijatko- Kuvataiteilija Silja Rantanen teoksensa Peacock Room (öljy kankaalle, 2016) vieressä Galerie Anhavalla.Kuva: Raimo Granberg Graafikko Heli Kurunsaari ja puupiirros Lanko vuodelta 2016 Galleria Duetossa.Kuva: Raimo Granberg na töille, joita hän on maalannut aiemmin. Työt ovat väririkkaampia kuin viime vuosina. Rantanen sanoo, että nämä maalaukset ovat syntyneet suuren keskittymisen ja inspiroitumisen tilassa. ? Koska olen sekä kriittinen että itsekriittinen, tämä tunne on harvinainen ja iloinen. Metsämaisemia herkkupaloina Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, tuo 5.3. asti esille Kati Immosen akvarellitöitä, joissa nautitaan metsämaisemista herkullisina suupaloina. Taiteilijan jo kolmas yksityisnäyttely paketoi suomalaisen metsän elementit pieniin koreihin ja ympäröi ne ruseteilla kuin joulun kukka-asetelmat. Nimi ?Flora? syntyy tästä. Aiemmin hänen maalauksiensa teemoina ovat olleet sota ja ympäristö. Vesiväritaiteilija jatkaa luontoteemaa ja muistuttaa, että vaikka luontoa haluamme muokata, se lyö meihin takaisin väsymättömässä uudistusvoimassaan. ? Teosteni aiheissa tekniikka on osa sisältöä. Vesivärimaalaus mahdollistaa flirttailun eri genrejen, kuten kuvitustaiteen kanssa. Voin ikään kuin kuvittaa väärin asioita ja ottaa ilon irti välineen painolastista, hän riemuitsee. Näyttelyn toinen kokonaisuus kuvaa ihmisen yritystä muovata korvesta kaunis puutarha. Metsä ja puutarha kasvavat päällekkäin ja limittäin. Sarjan maalauksista mittavin ?Kasvimaa? täyttää kokonaisen seinän, kun härnäten kehysten turvassa istuvia ?Leikkimetsän? pienoismaailmoja. Uupumus nähdyksi tulemiselle Galerie Forsblom, Lönn- rothinkatu 5, esittelee 5.3.. asti Jenni Hiltusen ?Nothing Else Matters? naismuotokuvia. Suurikokoiset öljy kankaalle työt ovat sekä raukeita että osin irvokkaita, mutta hyvällä maulla. Taiteilija on selvästi innoittunut muotimaailmaan liittyvästä kuvastosta, poseeraamisesta ja tavasta luoda kohteelle tietty identiteetti erilaisten kuvallisten keinojen avulla. Sosiaalisen media luomassa ?täydellisten selfie-kuvien? yhteydessä Hiltusen naiskuvista välittyy ylevä ja monikerrroksinen uupumus kulttuuriin, jota määrittelee tarve nähdyksi tulemiselle. Uusissa maalauksissaan Hiltunen kuvaa yksityisiä tilanteita, jossa nainen katsoo toisaalle ja on lopen kyllästynyt kuvattavana oloon tai unohtaa sen kokonaan. Taiteilija löytää inhimillisemmän asetelman teennäisten lavasteiden ja päälle liimatun kuoren välistä. Akryylimaalauksesta öljyväriin siirtynyt Hiltunen löytää ilmavamman materiaalin vahvoilla värivastakohdilla. Ajan kuva iskulauseissa ? Kuvani kertovat tarinoita. Teen sitä mikä tuntuu luontevimmalta, vaan matka on aina yllätys. Onneksi. Pohjimmiltani olen piirtäjä, kuuluu Mari Liimataisen taiteellinen ohjelmajulistus. Hänen uudet teokset heijastavat ajan poliittista keskustelua, ennen kaikkea iskulauseiksi jääneitä sanontoja, joita tiedotusvälineet levittävät poliitikkojen suusta. Ääneen sanottu aika elää omaa elämäänsä tulkinnoissa ja uusissa kommenteissa. Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studion toinen taiteilija on kuvanveistäjä Jaana Pietilä, joka kertoo lehdelle kuvaavansa Kuvataiteilija Rafael Wardi ja vuodelta 2016 oleva pastelliteoksensa Hevosaihe Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg sitä ihmisen arkea, johon poliitikkojen sanat ja teot vaikuttavat. Ärtymyskin herää. On niin helppoa pestä kätensä vastuusta, ?Jama? -kaksikko sanoo. Katariinan pääsaleissa on Maaria Oikaraisen akryyli kankaalle ? maalauksia. Hän myös julkaisi kirjansa ?Lucian silmät?. Kaikko kolme ovat esillä 5.3. asti. Valon kuvia Muotoilija Ristomatti Ratia on tuonut Galleria Brondaan, Annankatu 16, esille suunnittelemiaan pulloja, joissa värisävyjä riittää. Hän on luonut lasinpuhaltaja Jaakko Liikasen kanssa kokoelman valolla leikkiviä pulloja, tölkkejä ja lautasia. Designin maailmassa elämäntyön tehnyt Ratia on viimeiset 18 vuotta luotsannut omaa nimeään kantavaa suunnitteluyritystä, Ratia Brand Conmany Oy:tä. Eeva Mela työskentelee muotoilijana RBC:ssä. Brondassa esillä olevassa iPhoneograafeista koostuvassa näyttelysarjassa polveilevat eri teemat. Kuvia on snap shot ? maisen runsaasti, lähes 140. Muutama on syntynyt puolison, toimittaja Eeropekka Rislakin aamuteen pussijäljistä. ? Kuvaan kännykällä, iPhone6:llä. Kulkiessani tarkkailen kaikkea näkemääni ja teen havaintoja. Luonto, sää ja vuodenajat, heijastukset ja valon taittu- minen, sekä myös urbaani ihmisen luoma ympäristö ? nämä kaikki ovat loputon innostuksen lähde kuvilleni, Mela sanoo. Toivon että olisit täällä Jesus Serrano asuu Nuevas Caracasissa Venezuelassa. Niinpä hänen näyttelynsä nimi on vanhan Pink Floyd -levyltä lainattu: ?Wish you were here?. Galleria 68, Hämeentie 68, esittelee 26.2. asti venezualaista taidetta, maalauksia Cruz-Diezin ja Soton hengessä. Laivakuljetuksessa oli kuulemma ongelmia. Galleristit Ismo ja Reet Salonen asettuivatkin poissaolevan taiteilijan asemaan: Toivon että olisit täällä! He perustivat Galleria 68:n Hämeentien ja Mäkelänkadun risteykseen vuonna 2014. Se on ainoa Suomessa, joka esittää konstruktiivista taidetta. Galleria on heille elämistä taiteen kautta, taiteellinen johtaja Ismo Salonen on kuvaillut. Serrano edustaa OP-taiteen, optisen taiteen suuntausta, joka käyttää välineinään optisia illuusioita ja ihmisen havaintotoimintaa. Taidesuunnan pyrkimyksenä on tutkia liikkeen, kaksiulotteisen kuvapinnan ja havaintomaailman olemusta. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 Kallion seurakunnassa aloitti uusi viestinnän projektipäällikkö Anu Merenlahti (45) tuli järjestötehtävistä ja on koulutukseltaan graafinen suunnittelija ??Kallion seurakunnassa satsataan tiedottamiseen aiempaa enemmän. Tämän vuoksi vuodenvaihteen jälkeen seurakunnan palveluksessa aloitti uudella vakanssilla uusi ihminen. Hän on Anu Merenlahti ja vakanssi on viestinnän projektipäällikkö, määräaikainen kahden vuoden pesti. Kallion seurakunnan alueella vain 49 prosettia asukkaista kuuluu kirkkoon. Alhainen jäsenyysaste oli ainakin yksi osasyy siihen, miksi uusi vakanssi haluttiin perustaa. Merenlahti oli pitkään järjestötöissä Amnesty Internationalissa. Viime vuonna hän päätti vaihtaa työpaikkaa ja toimii nyt Kallion seurakunnaassa. Hän sai Amnestyssä ison kokonaisuuden loppuun viedyksi ja päätti 15 vuoden jälkeen, että se riittää ja halu oli tehdä jotain muuta ja uutta. Merenlahti on koulutukseltaan graafinen suunnittelija, mutta työtehtävissä piirtäminen on jäänyt vähemmälle. Uusi projektipäällikkö asuu Lauttasaaressa ja on kotoisin Itä-Suomesta Joensuusta. Anu pelaa jalkapalloa ja hänellä on kolme lasta, nuorin on 12-vuotias, keskimmäinen on lukiolainen ja vanhin opiskelee Turun yliopistossa. 13 KotiGalleria T47 V -konserttisarja ??Kuvataiteilija Juhani Vierimaan kotigallerian uusimman näyttelyn yhteydessä on konserttisarja. Konsertteihin on vapaa pääsy, mutta niihin on ennakkoilmoittautumien. Sunnuntai 26.2. kello 17.00 Maija Kauhanen & Tapani Varis Maija Kauhanen ja Tapani Varis ovat suomalaisen nykykansanmusiikin lahjakkaimpia nimiä. Kauhasen erikoisalueensa on Saarijärven kantele ja sen lähes hävinnyt soittotyyli, jossa kannelta soitetaan puisella tikulla. Tapani Varis on puolestaan multi-instramentalisti. Hänen erikoisalaansa ovat erilaiset puhaltimet. Variksen ensimmäisellä soololevyllä oli pääosassa munniharppu eli märistysrauta, ensimmäisen kerran Suomessa. Keskiviikko 8.3. klo 18.00-19.00 cembalokonsertti Pilvi Listo-Terva- portti, cembalo:Bachia maaliskuulle. Konsertti on samalla näyttelyn päättäjäiset. Keskiviikko 22.3. klo 18.00 Runoilta Niklas Salmi Niklas Salmi on helsinkiläinen runoilija, kääntäjä ja tulkki. Häneltä on ilmestynyt kaksi runoteosta. Salmi on myös aikakauslehti Haikun päätoimittaja. Sunnuntai 26.3. klo 17.00 Merja Ikkelä, harmonikka- Ilpo Tiihonen, lausunta: Helsinkiaiheisia runoja. Ilpo Tiihosen omaääniset runot saavat lisää avaruutta ja sävyjä Merja Ikkelän sävelkulkujen mukana. Konsertteihin paikan varmistamiseksi ennakko ilmoittautuminen: Juhani Vierimaa p. 0451046767. Konsertit ovat maksuttomia, mutta niissä kerätään vapaaehtoinen pääsymaksu esiintyjille. KotiGalleria T47 V, Siltasaarenkatu 11 C 47 Kallion seurakunnan uusi viestinnän projektipäällikkö Anu Merenlahti sekä seurakunta- ja kurssisihteeri Anne Termä ovat tekeviä naisia Kallion seurakunnassa. -Vauhtia ei puutu kummaltakaan, he toteavat Kallion kirkon cafe Sonckissa. Uusia tuulia Seurakunnan tiedotustoiminnalle hän lupaa uusia tuulia, mutta toteaa, että Kallion seurakunnassa on tiedotustointa ja sen tehtäviä hoidettu jo ennenkin. Haasteina niin Kallion seurakunnalla kuin monella muullakin seurakunnalla on nuorten ihmisten saavuttaminen ja kirkon piiriin innostaminen. Noin 70 prosenttia alueen asukkaista asuu yksin eli ovat sinkkuja. ? Vilkas muuttoliike on myös Kallion seurakunnan erityispiirre, opiskelijat ja muu väestö muuttavat keskimääräistä enemmän, elämäntilanteesta johtuen ja sen vuoksi alueen asukkaat vaihtuvat merkittävästi enemmän kuin monen muun seurakunnan väes- tö Helsingissä, Merenlahti sanoo. ? Kaikille ikäryhmille ja jokaiselle kansanosalle seurakunta haluaa kuitenkin tarjota tukeaan, Merenlahti jatkaa. ? Kahden euron lounaalla on väki lisääntynyt, on siis näkyvissä, että diakoniatyön merkitys lisääntyy tulevaisuudessa. Maan suolassa puhutaan kirkosta ja seksuaalisuuden muutoksesta Menovinkki ??KALLION KAMMARISSA leikkipuisto Linjan tilassa 2 linja 6 (käynti Castrenink. puolelta) ma 27.2. 2017 klo 18 ?Bärtsin kaltseilta ja stadin kartsoilta? -SLANGIILTA ja suomeksi bamlaa mm. Kari Varvikko, Stadin Slangi ry ja trubaduuri Pauli Aaltonen TERVETULOA! Ota ystävä mukaasi. Järj. KALLIO-SEURA Ry ??Miltä vaikuttaa kirkon suhtautuminen seksin ja seksuaalisuuteen historiassa ja nykyajassa? Miten seksuaalisuus ja sen ilmentäminen on muuttunut yhteiskunnassa? Miten kirkon suhtautuminen seksiin on muuttunut aikojen kuluessa? Onko kirkolla nykyaikana jotakin olennais- ta sanottavaa seksistä? Onko seksuaalikasvatus ylipäätään kirkon tehtävä? Kuuluuko kirkon ottaa kantaa seksikysymyksiin? Näistä kysymyksistä keskustelevat keskiviikkona 15.2. Tuomiokirkon kryptassa teologian tohtori, yliopistonlehtori Päivi Sal- mesvuori, teologian tohtori, pastori Elina Hellqvist ja rovasti Liisa Tuovinen. Keskustelua juontaa SuviMaria Junni. Keskustelutilaisuus alkaa klo 17.30. Sitä ennen tarjolla keittoa klo 17 alkaen 3 euron hintaan. Tilaisuuden jälkeen teejatkot. Tapani Variksen munniharppu kuullaan Juhani Vierimaan kotigalleriassa 26.2. Kuva:Jorma Airola Puheenvuoro Tortut tietävät historiasta Veli-Matti Hynninen ??Harras kulttuurikaskujen viljelijä, professori Matti Klinge kysyi kerran, että mitä yhteistä on Runebergin tortulla ja maamme ensimmäisellä naispresidentillä. Harva siinä joukossa oivalsi oikein. Vastaus oli: Hallonen på toppen! Runebergin tortusta leijuu ilmassa monenlaisia tarinoita ja reseptejä. Yhden mu- kaan tortun tulee olla kuiva ja korkea, toinen vaatii että torttu pitää kostuttaa arrakkipunssilla tai rommilla. Lopuksi torttu katetaan vadelmahillolla ?hallonen på toppen.? Jotkut pitävät vaaleita, toiset tummempia torttuja alkuperäisinä. Alkujaan tortun päällys katettiin kuitenkin omenahlillolla, joka laskettiin huipulle kuorrutuksen päälle. J.L. Runeberg syntyi Pietarsaaressa, mutta valmistuttuaan papiksi hän teki varsinaisen elämäntyönsä Porvoossa, ja tästä pietarsaarelaiset ovat yhä näreissään. Runoilijan tiedetään aamuisin nauttineen kahvistaan ja makeasta tortustaan, jonka Fredrika-rouva haki leipurilta. Porvoolainen leipuri Lars Astenius oli loih- tinut Runebergille miellyttävän torttureseptin, mutta antoi kunnian siitä runoilijan puolisolle Fredrika Runebergille. Runebergin torttu kertoo hauskoja yksityiskohtia kansallisrunoilijamme elämäntavoista. Runoilija-rovastimme lorautti joka aamuiselle torttulautaselleen murujen kostukkeeksi annoksen punssia. Toisen arvelun mukaan hän kulautti viina-annoksensa vasta siunatuksi lopuksi palan painikkeeksi varmemman vakuudeksi. Suomalaisten tortturakkaudesta kertoo myös oululaisen Katri Antellin Pietarsaareen perustaman leipomon torttuinto. Hänen leipomonsa halusi vastata sodan jälkeisten suomalaisten makean kaipuuseen Ru- nebergin tortuilla. Hänen kondiittorimestarinsa Pentti Poutiainen tunsi 1950-luvulla hyvin mausteensa ja viinaksensa. Hän varusti Antellin leipomon Runebergin tortut sopivilla kostukkeilla. Poutiaisen torttuja pidetään lajinsa ensimmäisinä edustajina Suomessa. Nämä inhimilliset pilkahdukset liittävät vaikutusvaltaisen runoilijakuuluisuuden läheisellä tavalla porvoolaisten ja suomalaisten arkeen. Runeberg oli ensimmäinen suuri suomalainen julkisuuden henkilö, jonka kuvat levisivät sarjatuotantona. Kun Runebergien nuorin poika Fredrik hankki 1875 Euroopan matkallaan kameran hän halusi tallentaa isän kuvan jälkipolville arvovaltaisena ja papil- lisen miehekkäänä. Silmälasit korostivat vielä tyylikästä sivistystä ja älyllistä komeutta. Porvoossa osataan kyllä vaalia arvokkaasti J.L. Runebergin kotitaloa, hautamuistomerkkiä ja muistopatsasta Runebergin puistossa. Myös Helsingin Esplanadin puistossa ryhdikkäänä seisova paljaspäinen Runeberg antaa papin-puvussaan, oikea käsi takin poveen kätkettynä, juhlallisen vaikutelman josta ei ensimmäisenä putkahda mieleen punssitorttu. Harvoin kuitenkaan muistetaan korostaa miten Runebergin ruotsinkieli oli pohja Suomen kulttuurille. Runebergin tuotanto suomennettiin niin nopeasti, että kuva suomalaisesta runoilijasta löi hetkessä läpi. Romantismi Suomessa nousi nopeasti niin vahvasti osaansa etteivät ulkomailla monet tule ehkä huomanneeksikaan että Runeberg kirjoitti ruotsiksi. Hauska yhteensattuma on tehnyt Runebergin päivästä 8.2. oikean torttujen juhlapäivän.. Sisilialainen naismarttyyri Agatha juhlii tänä samana päivänä ympäri maailman. Kidutettua marttyyria muistellaan leipomalla Agathan päiväksi rintoja muistuttavia pullia, jotka nautitaan samaan tahtiin meille tutumpien Runebergin torttujen kanssa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 8-9 Helsingin uudistuva kaupunkikeskusta palkittiin ??Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Helsingin kaupunkikeskustan monitasoisista ja -puolisista uudistuksistaan Vuoden kaupunkikeskusta 2017 -nimityksellä Helsinkiä on uudistettu aktiivisesti viimeinen neljännesvuosisata. Näkyvä kehittäminen vain jatkuu. Juhlavuonna 2017 Helsingin eurooppalainen keskusta on persoonallinen, viihtyisä, kilpailukykyinen, matkailullinen ja myös turvallinen. ? Elinvoimainen keskusta säteilee hyvinvointia koko kaupunkiin. Olemme ylpeitä arvokkaasta tunnustuksesta, ja haluamme huolehtia siitä, että Helsingin sykkivä sydän toimii kaikkien suomalaisten yhteisenä elämys- ja kokoontumispaikkana, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. Raati kiitti tiiviyttä Historia, nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät upeasti pääkaupungissamme vuodelta 1812. Jokaisen on helppo löytää kävellen keskustan kaikki kaupat, ravintolat terasseineen sekä kulttuurielämykset. Kaikki on tiiviisti reilun parin sadan metrin säteellä. Tämä ylivoimaistaa Helsingin keskustan jopa muista Pohjoismaiden pääkaupungeista. Kävijäkokemus on stadissamme upea. Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare ihailee Helsingin keskustan kaupallista sykettä. ?Keskusta valaisee koko metropolin. Kaikki tiet, liikennevälineet ja merikin johtavat Helsingin keskustaan. Kauppa jäi ja pysyy keskiössä. On Suomen ykköskauppapaikka.? Vuosittainen tapahtumallisuus on hienoa. Historiallinen Engelin luoma Senaatintori voi tarjota ?pop up?-näyttämön kansainväliselle X Factor -tähdelle, Euroopassa noteeratuille Tuomaan markkinoille sekä Lux Helsingillekin. Museaalisuus ei kahlitse tulevaisuutta. Kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyö ei aina ole helppoa, mutta onnistuu Helsingissä. Ja se mikä ei mahtunut maan päälle, siirrettiin maan alle kuten huoltomaailma ja laajat pysäköintijärjestelmät. Helsinki City Markkinointi ry on Suomen vanhimpia kaupunkiyhdistyksiä. Se vahvistaa vahvoine jä- senyhteisöineen rikastavaa yhteistyötä. Legendaariset joulunavaukset alkoivat jo 1940-luvun lopulla. Juhlavuoden joulunavausta (jo 69. kerta) koko Suomi odottaa. Palkintoraadin kommentteja Helsingin keskustasta: ? Pitkäjänteinen kaupunkikulttuuri, -suunnittelu ja kansainvälistyminen ovat kehittämisen ydin ? Helsinki City Markkinointi ry tekee erinomaisesti kukoistavaa yhteistyötä tapahtumillaankin ? Keskustassa on jo kansainvälisesti mielenkiintoiset taidemuseot (ilman Guggenheimiakin?) ? Elegantti Keskuskatu on Suomen parasta julkista kaupunkitilaa matemaattisine kuvioineen ? Pohjois-Esplanadilla on herkkää pariisilaistunnelmaa jokaisena vuodenaikana ? Upeat talvivalaistukset ovat keskustan uusimpia herkkukarkkeja ? Kampin hiljainen puukappeli on erikoisuus kaiken muun sutinan keskellä ? Ratikoiden kilke ja kolke kuuluvat elävään metropoliin ja pääkaupunkikeskustaan ? Lasipalatsi oli alun perin väliaikainen: miten käy Altaalle ja Katajanokan maailmanpyörälle? ? Hienolle Keskuskadulle on ehkä luotava tasokas irtokalusteohjeistus ? Länsimetron aukeamista odotetaan lämmöllä ku- ten Keskustakirjastoa sekä Amos Rexiä! ? Keskustatunneli toteutuu? Palkintoraati: ? johtava konsultti Matti Mare (puheenjohtaja), Retail Flow Finland Oy, puh. 0500 422 374 ? keskustayhdistysasiantuntija Pasi Kauppinen, Elävät Kaupunkikeskustat ry:n nimeämä ? hankekehityspäällikkö Minna Seppänen, Tampereen kaupungin (voittaja 2016) nimeämänä ? rakennusneuvos Aulis Tynkkynen, Ympäristöministeriö ? toimitusjohtaja Lasse Yrjänä, Kauppatieto Oy ? toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen (raadin sihteeri), Elävät Kaupunkikeskustat, puh. 040 555 3462 Asiantuntijanäkemyksiä Helsingin keskustasta: FT Janne Viitamies (puh. 040 5100 948) väitteli vuonna 2016 Helsingin liikekeskustan kehittämisvaiheista: Keskustapalkintoa 2017 voi perustella viimeisen 25 vuoden uudistuksilla ydinkeskustassa. Helsingin ytimen julkinen tila on muuttunut radikaalisti sinä aikana: Kluuvin kävelykeskusta, Kampin keskus, Kiasma, kymmenet kahvilat ja niin edelleen. Muutoksessa yhdistyi kolme voimaa: kaupunkilaisten urbanismi, kaupunginjohtajien ja poliitikkojen Eurooppa-ideologia ja liikekiinteistöomistajien kilpailutahto kehäteiden uusia keskuksia vastaan. FM Martti Wilhelms (puh. 050 5384 334) on Suomen keskustojen elinvoima-asiantuntija. Hän on kehittänyt menetelmän, jolla keskustojen elinvoimaa voidaan mitata luotettavasti ja havainnollisesti: Helsingin kaupallinen perusselvitys tehtiin 2016 elinvoimamittauksella sähköiseen karttapohjaan. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisten yritysten käytössä liiketilat olivat keskustan kauppakeskuksissa ja kivijalassa. Mitä enemmän lauantaina asiakkaita palvelevia yrityksiä, sen elinvoimaisempi kyseinen keskusta on. Helsinki menestyi mittauksessa erinomaisesti suurten kaupunkienkin joukossa, vaikka Helsingin useat kaupalliset alakeskukset vaikuttivat tulokseen. Tyhjiä liikehuoneistoja ei keskustassa käytännössä juuri ole, mikä oli Suomen ennätys 2016. DI Tommi Kainulainen (puh. 040 556 2580) on erikoistunut ulkotilojen asiakasvirtojen elävyysmittaukseen sähköisellä järjestelmällään: Mittausjärjestelmän mukaan Helsingin ydinkeskustan vilkkaimmassa paikassa oli vuonna 2016 yhteensä 11 841 miljoonaa jalankulkijaa. Helsingin City Index on jo kansainvälisesti merkittävä. Vuodenaikojen vaihtelulla on huomattava merkitys asiakasmääriin Helsingissä. Kesän matkailukaudella oli 2016 yhteensä +26 % enemmän ihmisiä kuin talvikaudella keskimäärin. Elokuu on ykköskuukausi. Vuodenaikojen merkitys korostuu yleensä PohjoisEuroopassa ja näkyy selvästi kaikkien suomalaisten keskustojen asiakasvirroissa. Helsinki Burleski ? Minna Jerrmanin valokuvia Helsingin ydinkeskusta-aluetta. (Kuva: Mari Meriläinen, EKK) LVI-alalla ennätysmäärä aloituspaikkoja ??LVI-alan koulutukseen hakeutuvien nuorten määrä on pysynyt korkealla tasolla 2000-luvun alusta asti. Suosio tuntuu aloituspaikkojen määrässä, viidessä vuodessa ne ovat nousseet alle tuhannesta lähes 1500 paikkaan valtakunnallisesti. Yksi syy suosioon on alan hyvä työllisyystilanne. Korkealla tasolla oleva korjausrakentaminen on tuonut työtä erityisesti LVI-asennusalalle. Myös eloon herännyt uudisrakentaminen ottaa osansa alan osaajista. Hyvä työllisyystilanne näkyy tilastoissa: esimerkiksi Rakennusalan Helsinki - Elävät kaupunkikeskustat ry:n valitsema Vuoden kaupunkikeskusta 2017. Palkinnonluovutustilaisuus 14.2.2017 Helsingin kaupungintalolla. Kuva: Patrik Lindström työttömyyskassan mukaan putkiasentajien ja -eristäjien työttömyysprosentti Uudellamaalla oli joulukuussa 4,8 %. Tilanteen uskotaan pysyvän hyvänä. ? Hyvien työllistymismahdollisuuksien lisäksi suosiota selittää aito kiinnostus LVI-alan ammatteja kohtaan, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo. Hänen mukaansa nuorilla on todenmukainen kuva LVI-alan työstä. Työtehtävät ja -välineet ovat kehittyneet huimasti takavuosien tasosta. Energiatehokkuus- vaatimukset ovat muuttaneet tehtäviä siten, että LVI-asennustehtävien kohdalla korostuu asiantuntijuus. Ammatti on itsenäinen ja siinä on paljon tiedonhankkimiseen, töiden suunnitteluun ja laadunhallintaan liittyviä tehtäviä. Vuorovaikutustaidot ja palveluosaaminen kuuluvat nykyään ammatin perusvaatimuksiin. ? Talotekniikan perustutkintoon on lisätty mm. mahdollisuuksia opiskella uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen liittyviä tekniikoita. Tutkintovaatimuksia on suunnattu vahvasti myös palveluosaamisen suuntaan, Mäkinen toteaa. Mäkinen pitää palveluosaamista erittäin tervetulleena lisänä alan peruskoulutukseen. Huoltopalvelut ja korjausrakentaminen muodostavat reilusti yli puolet LVI-asennusalan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Palveluosaamiseen liittyvä koulutus parantaa LVI-alalle tulevien nuorten mahdollisuuksia toimia tehtävissä, joissa asiakaskontaktit ovat jatkuvia. ??Noin 20 000 katsojaa, tuhat metriä kangasta, 30 000 paljettia ja kymmenen kiloa kimallehilettä. Helsinki Burlesque -festivaali on herättänyt ihastusta jo vuosikymmenen ajan. Festivaali pyörähtää käyntiin Helsingissä viimeisen kerran maaliskuussa 2017. Minna Jerrmanin valokuvanäyttely 22.2. - 26.3. juhlistaa kymmenvuotiasta festivaalia; sen vauhdikkaita, hauskoja ja sensuelleja esityksiä meiltä ja maailmalta, pukujen loistoa ja suuria tunteita. Jerrman on kuvannut kaksipäiväistä tapahtumaa vuosina 2013?2016. Näyttely on myös kunnianosoitus syksyllä 2016 tapaturmaisesti menehtyneelle kotimaiselle burleskitäh- delle, Sir Willy Waterlilylle. Hän oli Helsinki Burlesque -festivaalin karismaattinen vakioesiintyjä, jonka ohjelmanumeroista välittyi suomalaiselle burleskille tyypillinen esiintymisen riemu ja kekseliäisyys. Helsinki Burlesque -festivaali järjestetään 2.? 5.3.2017. Juhlavuoden ohjelmassa on työpajoja sekä 3.?4.3. päätapahtuma, jolloin lavalla kimaltaa kotimaisten ja kansainvälisten tähtien kimara. Minna Jerrman on helsinkiläinen valokuvaaja ja toimittaja. Hän työskentelee Kamera-lehdessä. Näyttelyyn liittyy luentoja. Ensimmäinen luento ?Burleskin ABC? torstaina 23.2. klo 17 Virka-galleriassa, Sofiankatu 1.
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 15 Jokaiselle kuuluu arvokas kuolema, sanoo ex-europarlamentaarikko Esko Seppänen ??Kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta jätettiin eduskunnallle 14. helmikuuta. Sana eutanasia on kreikkaa ja se on suomeksi ?hyvä kuolema?. Siitä käytetään myös nimitystä armokuolema. Se tarkoittaa, että lääkärit voivat tietyin tiukoin kriteerein armahtaa kuolemansairaan ihmisen hänen kärsimyksistään ja aikaistaa hänen kuolemaansa, jos hän itse sitä pyytää. Aloitteen allekirjoittajia oli 63 000. Yksi aloitteen tekijöistä on europarlamentaarikko (emeritus) Esko Seppänen, joka oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien torstaikerhoon Kinaporin palvelutalossa. Tiukat kriteerit Kansalaisaloitteessa on selkeät kriteerit eutanasian toteuttamisesta. Ensinnäkin potilaan pitää sai- rastaa sairautta, joka johtaa joka tapauksessa kuolemaan lähitulevaisuudessa ilman että on toivoa paranemisesta. Eutanasian saaminen edellyttää myös, että potilas kärsii sietämättömistä kivuista, joita ei lääketieteellisin keinoin kyetä torjumaan. Ehdoton vaatimus on myös se, että potilas ilmaisee itse halunsa eutanasiaan ja että hän on täysissä järjissään ilmaistessaan tahtonsa. Nämä asiat pitää useampien lääkäreiden todeta. Esimerkiksi kukaan Alzheimer-potilas ei voi saada eutanasiaa, jos hän ei enää kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan. Lisäksi aloitteessa velvoitetaan perustamaan valvontaelin, jolle ilmoitetaan jokainen eutanasiatapaus, jotta mitään väärinkäytöksiä ei tapahtuisi. Esko Seppänen kertoo haimasyöpää sairastaneen poikansa loppuajoista. Ki- On erittäin raskasta läheisille seurata vierestä, kun mitenkään ei voi auttaa, sanoo Esko Seppänen poikansa sairautta muistellen. Europarlamentaarikko (emeritus) Esko Seppänen oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien torstaikerhoon Kinaporin palvelutalossa. vut kasvoivat sietämättömiksi ja lopulta ne olivat tasolla, jossa kipulääkitys ei enää auttanut. On erittäin raskasta läheisille seurata vierestä, kun mitenkään ei voi auttaa. Pojan elämä päättyi lopulta sedaatioon, jolla hänet nukutettiin ikuiseen uneen. Ja Esko Seppäsestä tuli eutanasia-aktivisti. Sedaatio tarkoittaa sitä, että kuolemansairas nukutetaan ja hänelle ei sen unen aikana anneta enää nestettä eikä ruokaa. Eli toisin sanoen kaikki letkut ja laitteet otetaan irti. Hän kuolee siis nälkään ja janoon nukkuessaan 4 ? 6 päivässä. Tästä päättää yksin lääkäri. ? On itse asiassa kummallista, että eutanasian vastustajat eivät vastusta tätä nukutuskuolemaa, joka on pitkitettyä eutanasiaa eikä kovinkaan arvokas tapa kuolla, Seppänen sanoo. Eutanasian laillistaminen mahdollista Eutanasia on laillinen Kolumbiassa, Hollannissa, Bel- Vuoden 2017 Pandapalkinto on nyt haettavana ??WWF Suomi jakaa vuosittain 20 000 euron suuruisen Panda-palkinnon erillisestä Anderssonin rahastosta. Nyt haettavana oleva palkinto on summaltaan yksi Suomen suurimmista ympäristötunnustuksista. Sillä edistetään ja palkitaan aktiivisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Panda-palkinto on myönnetty aiemmin muun muassa merikotkan ja saimaannorpan tutkimukseen, pienvesien kunnostamiseen, vihreän sähkön edistämiseen, susien salakaatojen vastustamiseen ja koulun tuulivoimahankkeeseen. Vuonna 2016 WWF myönsi Panda-palkintonsa Turun yliopiston merikotkaan liittyvälle tutkimushankkeelle. Tutkimuskokonaisuudessa selvitetään muun muassa sitä, miten paljon merikotkia ja muita lajeja menehtyy tuulivoimaloiden vaikutuksesta ja miten merikotkan ja tuulivoimarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Lisäksi tutkimusryhmä selvittää, mistä merikotkien elimistöön päätyneet, suuret lyijymäärät ovat peräisin ja mitä muita haitta-aineita kotkat saavat ravinnostaan. ? Palkinnon turvin pystyimme aloittamaan maastotyön sekä tuulivoimaloihin törmäävien merikotkien määrän arvioimiseksi että ympäristömyrkkyjen analyysiin tarvittavien näytteiden keräämiseksi, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, dosentti Toni Laaksonen. ?Maastotyöt jatkuvat vielä, mutta ensimmäiset ympäristömyrkkynäytteet ovat jo laboratoriossa analysoitavana ja tuloksia odotetaan lähiaikoina.? Hänen mukaansa Pandapalkinto antaa työryhmälle sekä tärkeää rahallista apua että arvokasta tunnustusta tutkimusaiheiden merkityksestä. WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen kan- nustaa tahoja hakemaan palkintoa rohkeasti. Hän muistuttaa, että hakijana voi olla kuka tahansa henkilö tai mikä tahansa organisaatio. ? Palkinnon voi käyttää erilaisiin tarkoituksiin ? vaikkapa kaluston ja varusteiden hankkimiseen, matkakustannuksiin tai työvoiman palkkaamiseen. Tärkeintä on, että raha käytetään konkreettisiin luonnon- tai ympäristönsuojeluhankkeisiin joko Suomessa tai ulkomailla, Luukkonen selventää. Palkinnon voi saada suunniteltu tai käynnissä oleva hanke. Haku on avoinna 10.4.2017 kello 16.00 saakka. Vapaamuotoiset hakemukset voi lähettää osoitteeseen info@ wwf.fi tai WWF/Panda-palkinto, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. giassa, Luxemburgissa ja Kanadassa. Viime eduskuntavaalien vaalikoneissa 119 eduskunnan nykyistä jäsentä oli vastannut kannattavansa eutanasiaa. Aloite siis voisi mennä läpi eduskunnassa. ? Riippuu nyt siitä, miten perussuomalaisten ja keskustan edustajat äänestävät. Heille pitäisi antaa vapaat kädet, mutta voi olla, että näiden puolueiden uskovainen johto vaatii puolueelle kielteistä ryhmäkantaa asiaan, Seppänen pohtii. ? Pidän kohtuuttomana ja itsekkäänä sitä jyrkkäuskovaisten kantaa, jonka mukaan kuolevan ihmisen on kärsittävä kipunsa hamaan loppuun saakka, kun Jee- suskin kärsi omansa. Eutanasian kannattajilla ei ole mitään sitä vastaan, että kuoleva ihminen kärsii kipunsa, jos se on hänen oma tahtonsa. Se ei kuitenkaan oikeuta häntä vaatimaan, että kaikkien muidenkin on kärsittävä kipuja, joita ei pystytä torjumaan. Kaikkia kipuja ei pystytä torjumaan, vaikka eutanasian vastustajat sellaista uskottelevat. Eutanasialla pelottelua harjoittavat Seppäsen mukaan jyrkkäuskovaiset ja Lääkäriliitto. Lääkäriliitto vetoaa noin 3000 vuotta vanhaan Hippokrateen valaan, jossa lääkäriltä kielletään myös abortti sekä omaan valaan- sa, jossa lääkäri sitoutuu kärsimysten lievittämiseen. ? Jos lääkärit tekevät abortteja ja jos heidän tehtävänsä on lievittää kärsimyksiä, nämä valat eivät estä heitä hyväksymästä kärsivien ihmisten kuolinavuksi eutanasiaa. Nykyisin jo puolet lääkäreistä kannattaa eutanasiaa vastoin liittonsa jyrkkää kantaa. Lopuksi Seppänen kehottaa kaikkia tekemään hoitotahdon. Se velvoittaa lääkäreitä. Kaavakkeita saa apteekeista ja terveyskeskuksista. Teksti: Marjaliisa Siira Kuvat: Toivo Koivisto Kirjaesittely Historian vahva kolmikko: Manner,Mannerheim,Mladic` ??Suomen ja maailmanhistoria on täynnä suurmiehiä. Osa heistä on vaikuttanut Suomen ja maailmankin kulkuun suuresti, osa vain omana aikanaan jääden suurten historioitsijoiden unohduksiin. Historiathan ovat pääosin aina erilaisten voittajien, valtavirtojen historioita, hävinneiden,vastustajien jäädessä myös historioissa sivuosaan,osa täysin unohdetuiksi. Tähän voittajien historiankirjoitukseen tarjoaa virkistävän poikkeuksellisen näkökulman ylilääkäri Pirkko Turpeinen-Saaren uutuuskirja ?Lahtari, Punikki&Teurastaja? (Into 2016). Pirkko Turpeinen-Saari tuo kirjassaan esille kolme hyvin erilaista historian sotapäällikköä, joissa kuitenkin oli myös paljon yhteistä. Nämä kolme sotapäällikköä olivat punaisen Suomen päällikkö Kullervo Manner 1918, valkoisen Suomen päällikkö Mannerheim 1918 ja Balkanin sodan 1995 Ser- bian puolen päällikkö Ratko Mladic. Oliko julmuus ja tappaminen näitä kolmea yhdistävä tekijä vai onko historian antama kuva näistä kolmesta aivan väärä ? Tuntematon Manner Kullervo Manner oli papin poika, ylioppilas ja Suomen työväenliikkeen johtaja 1910-luvulla. Eduskunnan puhemies 1917, arvostettu kirjoittaja ja erinomainen puhuja. Kannatti rauhanomaista, parlamentaarista tietä Suomen itsenäisyyteen, mutta joutui vuoden 1918 tapahtumissa pakenemaan Suomesta Venäjälle, jossa tuhoutui Stalinin puhdistuksissa. Mannerin puhemiesaikana eduskunta hyväksyi 1917 uuden kunnallislain, jossa äänioikeus laskettiin 20 vuoteen ja kahdeksan tunnin työaikalain. Suursaavutuksia, mutta suurmiestä Mannerista ei tullut. M a n n e r osuus on kirjassa erittäin mielenkiintoinen lisä ?unohdettuun? valtiomieheen. Mannerheim osuus kirjassa ei tuo esille kovinkaan paljon uutta, Mannerheimia on viime vuosina uudessa historiankirjoituksessa valotettu eri puolilta, ?lahtari? näkökulma saa tässä teoksessa oikeutetun lisänsä. Ongelmallinen Mladic Ylilääkäri Pirkko Turpeinen-Saari oli Euroopan Neuvoston kidutusta tutkivan komitean psykiatrian asiantuntija. Kirjassaan hän kuvaa erinomaisesti sitä ristiriitaa, joka on serbijohtaja Ratko Mladicin todellisuuden ja hänestä propagandassa, lähinnä USA:n toimesta, annetun ?Balkanin teurastajan? julkisuuskuvan välillä. Turpeinen-Saaren kirjoitukset tuovat aivan uuden, tervetulleen näkökulman Balkanin 1990-luvun sotaan, veriseen,julmaan sotaan, josta osa syyllistettiin, osa ?teurastajista? pääsi kuin koira veräjästä. Ehdottomasti kirjan mielenkiintoisin osa, meille totuuksina tarjottuja tietoja ravistellaan kunnolla. Sekin on kirjallisuuden tehtäviä, ei koskaan pahitteeksi eikä koskaan liian myöhään. Pekka Hurme
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 8-9 Talviloma täynnä tekemistä 100 ??Helsingin kaupungin liikuntaviraston liikuntapaikat eivät lomaile, joten tervetuloa liikkumaan talvilomalla, ympäri Stadia. Kevätkauden liikuntakurssit jatkuvat jälleen viikolla 9 normaalisti. Alla yhteenvetoa tarjonnasta. EasySport-viikko Töölön kisahallissa 20.-24.2. Helsinki Monipuolista liikuntaa ala-asteikäisille lapsille maanantaista perjantaihin klo 11.00-14.00. Tarjolla on muun muassa sumopainia, akrobatiaa, tanssia, temppujumppaa, erilaisia pallo- ja mailapelejä sekä paljon muuta. Keskiviikkona 22.2. menossa mukana laulaja ja sometähti Benjamin. Lapsilta lysti kustantaa 1,5 e/päivä. Stadin Talvirieha Paloheinässä ke 22.2. Maksuton koko perheen liikuntatapahtuma Paloheinän ulkoilualueella, hiihtoladuilla ja jäähallissa ke 22.2. klo 15.30-18.30. Tapahtumassa tarjolla mm. leikkimielistä hiihtokilpailua luistelua ja lätkää, lumikenkäilyä, Angry Birdsslingshot-ammuntaa sekä yllätysohjelmaa. Esiintymässä Kengurumeininki ja paikan päällä myös HIFK:n liigakiekkoilijoita. Liikuntamyllyn FunActiontapahtuma ke 22.2. Liikuntamyllyssä järjestetään maksuton FunAction-tapahtuma 13-17-vuotiaille ke 22.2. klo 17.0020.00. Kokeile mm. kiipeilyä, pallopelejä ja muita vauhdikkaita liikuntalajeja! FunAction-tunnit ympäri Helsinkiä jatkuvat lähes normaalisti myös talvilomaviikolla, kurk- kaa lisätiedot osoitteesta funactionnuorille.fi. Vesiliikuntapäivät Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahalleissa Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahalleissa vietetään talvilomalla vetisiä liikuntapäiviä, joiden kookkaana vetonaulana on päheä Wibit Aquatrack. Tämä vesiliikuntarata on noin 20 metriä pitkä ja leveydeltään parikolme uimarataa. Aquatrack tarjoaa tasapainoilua, uintia ja kiipeilyä. Rata haastaa lapset, nuoret ja vanhemmatkin monipuoliseen liikuntaan. Rata on uimataitoisille ja sijaitsee isossa altaassa eikä radalle voi mennä esimerkiksi kellukkeilla. Itiksessä vesiliikuntarata on ma-ti 20.-21.2. klo 10.00-15.00 ja Pirkkolassa to-pe 23.-24.2. klo 10.0015.00. Vesiliikuntapäiviin voi osallistua pelkällä uimahallin sisäänpääsymaksulla (aikuiset 5,50 e, lapset 2,50 e ja muut 3 e). Liikuntahulinat Liikuntamyllyssä 26.2. klo 9.00-10.45 Aikuisten ja alle 9-vuotiaiden lasten yhteinen liikunnallinen aamupäivä, jossa saa hyppiä, temppuilla, juosta, pelata eri maila- ja pallopelejä ja tehdä muuta hauskaa yhdessä. Päälle vain sisäliikuntavaatteet ja -kengät. Uimahallit ja kuntosalit Talvilomalla voi ottaa harppauksen kohti timanttista kesäkuntoa Sta- din kunto- ja voimailusaleilla, joita on yhteensä 17 ympäri Helsinkiä. Kuntosaleilla on laadukkaat laitteet, eikä voimailusaleilta lopu rauta kesken. Itäkeskuksen, Jakomäen ja Pirkkolan uimahallien kuntosaleilla rehkimisen jälkeen kelpaa polskia altailla ja rentoutua saunoissa. Stadin kruununjalokivessä, Yrjönkadun uimahallissa, voi nauttia rennosta kylpylämäisestä tunnelmasta ja monipuolisten saunojen löylyistä. Tekojääradat Luistelijoiden käytössä on Brahen, Kontulan, Käpylän, Oulunkylän tekojääradat, Lassilan ja Pukinmäen tekojääkaukalot sekä Rautatientorin Jää- puisto. Luonnonjäiden tilanne kannattaa kurkata osoitteesta https://ulkoliikunta.fi/ Talviloma Jääpuistossa 18.-26.2. Aukioloajat joka päivä klo 10-21, keittolounas 10e joka päivä klo 11.0014.00. Räiskäleitä ja makkaraa vuoropäivinä klo 13.0017.00. Paula-lehmän maksuttomat luistelukoulut arkisin klo 17.00-18.00 ja lasu klo 13.00-14.00. Lasten puuhahetki kahvilassa arkisin klo 18.00-18.30. Lisätiedot: jaapuisto.fi/tapahtumat/talviloma Heinäsen kolumni Potku ja työntö ??Sain lahtelaiselta naivistitaiteilija Anneli Kokkoselta tämän kortin hänen vuonna 2012 tekemästään maalauksesta ?Potku ja työntö?, jossa Siiri Rantanen saapuu voittoisana maaliin Salpausselän kisoissa 1959. Riemuitsevassa katsomossa on silinterihattuinen presidentti Urho Kekkonen ja maalauksen alalaidassa armoitettu selostaja Pekka Tiilikainen punertavin nenin. Tohmajärveläissyntyinen Siiri Rantanen on 92-vuotias, vireä, jatkuvasti lenkkeilevä ja perin viisas. Juuri vietetyssä urheilutoimittajien gaalassa hänet palkittiin Elämänurapalkinnolla ja käynnissä olevissa Salpausselän kisoissa (22.2.5.3.) MM-kisaorganisaatio kutsuu hänet kisojen ensimmäiseksi kunniavieraaksi. Vuonna 1988 Toivo Pelkonen veisti Lahden urheilukeskukseen komean pronssipatsaan Äiteestä. Siirin saavutukset 20-vuotiselta uralta ovat mahtavat. Kahdeksankertainen arvomitalisti hän on: olympiakultaa tuli Cortinasta 1956, pronssia Oslosta 1952 ja Squaw Valleysta 1960 sekä viisi MM- ja 11 Suomen mestaruutta. Neljästi 50-luvulla hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin hän sai 2009. Potku ja työntö oli Rantasen tyypillinen taktiikkaasento. Kortin kääntöpuolella Raimo Juvakan pikkurunossa ylistetään: ?Siiri, työntö ja potku/siinä sukset notku/Siirillä tahto oli kova/taakse jäi Baranova/ Potku ja työntö, siinä se/ tehkää perässä jos osaatte?. Tätä vuoden 1959 kisojen kilpailua Siiri pitää elämänsä parhaimpana. Anneli Kokkonen on kuvannut voittoisan Siirin mainiosti. Vastaavan värikkään ikuistuksen hän teki Lahden 1976 kisojen 15 km:n hiihdon voittaja Juha Miedosta tunnuslauseena ?Kateus täytyy ansaita?. Hiihdon historiaa tallentuu näinkin. Nämäkin kuvat ovat Kokkosen vitriininäyttelyssä Terveystalolla maaliskuun loppuun saakka. Ensimmäiset Salpausselän kisat järjestettiin 1923. Idean isä oli Tahko Pihka- la ja esikuva Holmenkollenin kisat. Maailmanmestaruuskilpailut saatiin järjestää kuudesti 1926, 1938, 1958, 1989 ja 2001 sekä nyt maamme 100-vuotisjuhlavuotena. Vuotuiskisat ovat peruuntuneet vain kolmasti: lumenpuutteen vuoksi 1930 ja sodan johdosta 1940 ja 1942. Nykyiset lajit ovat mäkihyppy, yhdistetty ja maastohiihto. 50 km:n hiihdosta luovuttiin 1986 ja vuonna 2000 tuli uutena lajina spurtti. Kisojen järjestäjät ovat Lahden Hiihtoseura, Lahden kaupunki ja Suomen Hiihtoliitto. Olen muuten sitä mieltä, että huippu-urheilu meitä yhdistävänä ja kansallista itsetuntoamme kohottavana voimana ansaitsee tulla kuvatuksi ja kerrotuksi monitahoisesti, myös taiteen ja popularisoinnin eri tekniikoin. Kiitoksen ansaitsevat myös urheiluselostajat, jotka ankarissa olosuhteissa usein huohottaen ja huutaen tulkitsevat meille ?taviksille? areenoiden hillittömiä tapahtumia. Kuvan hyväntuulinen Pekka Tiilikainen tuli mi- nulle tutuksi kesällä 1957, kun olin Naisten Urheilulehden nuorena toimittajana Moskovan kansainvälisissä urheilufestivaaleissa naisvoimisteluesityksiä seuraamassa ja Pekka YLElle yleisurheilua selostamassa. Hän pyysi minut avukseen kuuluttamoon mm. seuraamaan suomalaisen juoksija Aaltosen menoa. ?Kyllä sinä pärjäät, kun tiedät, että hänellä on punaiset piikkarit!?, oli Pekan neuvo. Selvisimme hyvin. Vielä yksi aiheeseen liittyvä muistelus: 60-luvulla tein A-klinikkasäätiön tiedottajana juttua Lahden kaupungin alkoholistien hoitokodista, joka sijaitsi hulppeassa huvilassa Jalkarannantiellä. Hoitokodin kerrottiin olleen teollisuuspomon edustuskoti, jota Salpausselän MM-kisoissa 1938 käytettiin vipparien visiittipaikkana. Itse Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio oli siellä seurueineen vieraillut ? ainakin lounasta nauttinut. Tästä kertoi sosiaalijohtaja Puuperä ylpeänä. Samoin haastattelemani elämän kolhima, huonokuntoinen asukas kehaisi: ?Kuules tyttö, kirjoita lehtees, että minä ? ihan tavallinen Jeppe vaan ? olen ihan tyytyväinen elämääni. Viisi vuotta nautin valtion muonia ?siellä jossakin? ja nyt olen täysihoi- dossa tässä samassa huushollissa, missä pressakin kävi aterialla?. Salpausselän kisoista ovat miljoonat nauttineet näinä yhdeksänä vuosikymmenenä. Kolme hyppyrimäkeä ovat kaupungin tunnus. Samoin radiomasto kertoo, että vuonna 1926 ensimmäiset radiolähetykset tulivat Lahdesta. Näin on. Ja nyt mm. 92 ?vuotias Siiri ?Äitee? Rantanen on siellä tunnelmaa luomassa. Toivotetaan menestystä urheilijoille, järjestäjille ja nautintoja yleisölle. Kyseessä on suomalainen kulttuurituote, joka on yhteistä pääomaamme. Aira Heinänen
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 Tähän talvilomaan on varaa kaikilla Kela tiedottaa ? Testaa uusia harrastuksia Reaktorissa ??Koulujen talvilomalla ei tarvitse suunnata kauas, kun ilmaista tekemistä ja uusia harrastuksia voi testata myös keskellä Helsinkiä. Messukeskuksessa järjestettävä nuorten tapahtuma Reaktori on avoinna keskiviikosta perjantaihin 22.?24. helmikuuta. Noin yhdeksän nuorta kymmenestä kokee, että heillä on mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita. Kymmenesosa nuorista ei usko, että saa tehdä itselle tärkeitä asioita ja olla niiden ihmisten kanssa, joista pitää. Tiedot käyvät ilmi Nuorten hyvinvointikertomuksen koosteesta, joka kokoaa vuosittain tutkimustietoa pääkaupunkiseudun nuorten elämästä. ? Nuorten harrastamisen esteitä on monenlaisia ? kalliista välineistä kavereiden puutteeseen ja yleiseen epävarmaan elämäntilanteeseen. Tavoitteemme on, että jokaiselle nuorelle löytyisi omannäköistä tekemistä ja kavereita?, sanoo kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. Nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktori on yksi paikoista, joissa ilmaista loma-ajan toimintaa on tarjolla kaikille pääkaupunkiseudun nuorille. Tapahtumassa voi löytää uuden harrastuksen, kokeilla erilaisia lajeja ja kiinnostavaa tekemistä 48 näytteilleasettajan joukosta. ? Reaktori on 13 vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa pääkaupunkiseudun talvilomatarjonnassa. Toivon, että yhä useampi nuori löytää tänä vuonna tapahtumasta mukaansa myös pidempiaikaista toimintaa tai uuden harrastuksen, jotta tekemisen ilo jatkuu arjessa, sanoo tapahtuman vastaava tuottaja Sanna Lesonen nuorisoasiainkeskuksesta. Reaktori järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 22.?24. helmikuuta klo 13? 20. Tapahtuman toteuttavat pääkaupunkiseudun nuoriso- ja kulttuuritoimet yhdessä nuorten, järjestöjen ja Helsingin muiden virastojen kanssa. Reaktori on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Rekiajelulle Seurasaareen ??Laskiaissunnuntaina 26.2. kannattaa lähteä ulkoilemaan ja suunnata kohti Seurasaarta, jolloin paikalla on myös hevosajuri klo 11-16. Reen eteen valjastetaan suomenhevonen Kiripassi, Kaunialan sairaalan kummihevonen. Kelistä riippuen ajellaan joko reellä tai kärryillä. Liikkeelle lähdetään juhlakentältä ja ajelumaksu on 4 ?/henkilö. (Ajelulle on säävaraus ja pakkasraja -15 C!). Sään salliessa vauhtia voi ottaa myös vipukelkalla. Myös juhlakentän kioski ja kahvila palvelevat. naisen perustajista. Kaksi vuotta sitten perustetun liikkeen menestyksestä Mäkinen kiittää omistautunutta henkilökuntaa. Porukka ei ole valikoitunut sattumalta, vaan rekrytoinnissa haetaan tietoisesti ?hyvää porukkaa?, joka on valmis ratkomaan asiakkaiden pulmia, ei pelkästään tuomaan kassaan kilinää. Henkilökunta on värikäs joukko kätilöstä joogaohjaajaan ja pukuompelijaan. Tällä hetkellä Ipanainen työllistää omistajat mukaan lukien noin 20 henkeä. Kantovälineohjaajan koulutuksen saanut Mäkinen löysi äidiksi tultuaan kutsumuksensa kantovälineistä, jotka ovat edelleen vahvasti osa Ipanaista. Kantaminen lisää vanhemman ja lapsen läheisyyttä sekä vanhempien itsevarmuutta ? helpottaa arkea ja tuo iloa, niin kuin Ipanaisen muutkin tuotteet ja palvelut. Laajan asiantuntijaverkoston mahdollistamissa luentoilloissa aiheet vaihtelevat lapsen unesta, sormiruokailusta ja kasvatuksesta kantamiseen tai lasten ja vanhempien mindfulnessiin. Muun muassa lasten ensiapukurssi ja kärsivällisyys 3-vuotiaan kanssa ovat teemoja, joille on vanhempien parissa valtavasti kysyntää. Siltasaaren liiketila on suunniteltu lapset edellä, millä se tekee selvän eron Yleistä asumistukea maksettiin vuonna 2016 yli miljardi euroa ??Kela maksoi 11 % enemmän asumistukia vuonna 2016 kuin sitä edeltävänä vuonna. Yleisen asumistuen menot kasvoivat eniten: yhteensä 18 %. Kela maksoi vuonna 2016 asumistukia yhteensä 1 919 milj. euroa. Summa on 11 % enemmän kuin vuonna 2015. Yleisen asumistuen menot olivat 1 081 milj. euroa. Kasvua vuodesta 2015 oli 18 %. Myös eläkkeensaajan asumistuen menot suurenivat. Opintotuen asumislisän menot pysyivät lähes samansuuruisina. Ruokakuntia, jotka saivat yleistä asumistukea, oli vuoden 2016 lopussa 267 400. Määrä oli toista vuotta peräkkäin ennätyksellisen suuri. Eläkkeensaajan asumistukea saavien mää- rä ylitti enimmäistä kertaa 200 000 henkilön rajan: tukea sai joulukuussa 201 900 henkilöä. Opintotuen asumislisää sai 149 000 opiskelijaa. Kelan maksamien asumistukien piirissä oli vuoden lopussa lähes 860 000 henkilöä. Asumismenoissa suurta vaihtelua Kelan tilastokatsauksessa on vertailtu yksin vuokralla asuvien asumistuen saajien kokonaisasumismenoja. Niitä on vertailtu suhteessa eri asumistukiin ja kuntaryhmiin. Pääkaupunkiseudulla asumismenot vaihtelevat muuta Suomea enemmän. Pääkaupunkiseudulla yleisen asumistuen ja eläk- keensaajan asumistuen saajien asumismenoissa on yli 400 euron keskinäinen ero, kun verrataan yksin asuvien vuokran määriä. Muualla Suomessa tämä ero on useimmiten alle 300 euroa. Myös opiskelijoiden asumismenot vaihtelivat eniten pääkaupunkiseudulla. Eri asumistukimuotojen menorajoissa on merkittävät erot. Nämä erot eivät kuitenkaan ole kovin paljon vaikuttaneet eläkkeensaajan ja yleisen asumistuen saajien todellisiin asumismenoihin. Opintotuen asumislisän saajien asumismenot olivat sen sijaan pienemmät kuin muissa asumistukimuodoissa. Kirja-arvostelu Laskiaisajelulle pääsee sään salliessa Seurasaaressa. Vanhempien ykköspaikka kasvaa uusiin tiloihin ??Kallion ja keskustan välissä valoisan liiketilan ovenkahva on korkealla, jotteivat pikkulapset pääsisi juoksemaan Siltasaarenkadun vilinään. Tilaan muuttaa helmikuun lopussa lastentarvikeliike Ipanainen, jonka perustajat eivät epäröi hetkeäkään, etteikö paikka olisi yksi kiinnostavampia lapsiperheiden vaelluskohteita pääkaupunkiseudulla. Uusi tila ottaa askeleen Hakaniemestä kohti keskustaa ja tavoittaa Pitkänsillan kupeessa perheellisen kohderyhmänsä joka suunnasta, vartissa vaikka jalan Rautatieasemalta. Konseptin takana ovat äidit, jotka luottavat hyvään fiilikseen, joka saa asiakkaat palaamaan. Marraskuussa 2014 perustettu Ipanainen löysi nopeasti asiakkaansa ja suosio teki ensimmäisen osoitteen tilat pian pieniksi. Ipanainen on myös verkkokauppa ja kirpputori ? molemmat tukevat vahvasti vanhemmilta vanhemmille -konseptia, missä tavara löytää ostajansa ja palvelu perustuu helppouteen. Ipanainen ei myy mitään, mihin se ei usko. Kauppaa pyörittävät äidit tietävät, mitä muut vanhemmat tarvitsevat ja haluavat. ? Ipanaisen ykköstavoite on auttaa vanhempia arjen haasteissa, tavarat kyllä myyvät itse itsensä?, luottaa Anu Mäkinen, toinen Ipa- 17 moniin lastentarvikeliikkeisiin. Huoneentauluna löytyvät Ipanaisen säännöt antavat luvan itkeä ja sallivat hyppimisen. Leikkitila on kutsuva, imetyssohva itsestäänselvyys ja WC:t lapsiystävälliset. Vanhempien on helppo tuntea itsensä tervetulleeksi. Talo tarjoaa kahvi- tai teekupposen, kävijät voivat hyödyntää asiakaskeittiötä ja ovet ovat auki myös niille, jotka ostosten sijaan tulevat vain viihtymään. Vanhempien tukeminen ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä arvoja. Ipanaisen ihana vauvavuosi on keväällä starttaava konsepti, joka tuo yhteen samanaikaisesti vanhemmiksi tulleet tarjoten seuraa ja tukea ensimmäiselle vauvavuodelle. Ryhmälle uskotaan olevan kysyntää uudessa elämäntilanteessa etenkin yksinäisyyttä kokevien äitien keskuudessa. Ipanaisen hittituotteita ovat pöytään tarrautuvat sormiruokailuun sopivat ezpz-silikonilautaset, välipalapussin korkit ja ergonomiset Tula-kantoreput kauniissa kuoseissa. Ipanainen ratkoo monia pulmia, joista vanhemmat 10 vuotta sitten eivät edes olleet tietoisia ? tehden vanhemmuudesta tänä päivänä aika erilaista ja hauskaa! Ipanaisen uuden myymälän avajaiset 1.3.2017 Siltasaarenkatu 2 00530 Helsinki Kunniamaininnan saaneet vuoden 2016 urheilukirjailijat, vas Kalle Veirto ja Atik Ismail. Makkabi vuoden urheilukirja ??Juutalaisten urheilusta Suomessa ja erityisesti Helsingissä kertova kirja Makkabi ? Helsingin juutalaisen urheiluseuran historia valittiin vuoden 2016 urheilukirjaksi Suomessa. Suomessa ilmestyi 2016 kaikkiaan yli 70 urheilukirjaa, joista Suomen Urheilumuseon palkintoraati valitsi parhaat. Vuoden urheilukirja on valittu jo vuodesta 1980 lähtien. ?Kirjojen taso oli viime vuonna erittäin korkea ja kirjat hyvin monipuolisia urheilun eri saroilta. Valintaraadin tehtävä oli kaikkea muuta kuin helppo ?, luonnehti Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen nyt tehtyä valintaa. Makkabi -kirja kertoo seikkaperäisesti juutalaisten urheilusta Suomessa vuodesta 1906 lähtien, jolloin perustettiin Helsinkiin juutalaisten ensimmäinen oma urheiluseura Stjärnan, jonka nimi vaihtui Makkabiksi 1934. Makkabi on maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut juutalaisten oma urheiluseura. Tämän nyt 110 -vuotiaan seuran toiminnan kirjoittaminen hyvin toimitetuksi ja kuva-anniltaan erinomaiseksi teokseksi on todellinen kulttuuriteko. Tämän ansiokkaan kirjan ovat tehneet myös juutalaiset Roni Smolar ja Adiel Hirschovits kustantajana SKS. Jalkapalloa ja ruotsin kieltä Jalkapallo on koko seuran historian ajan ollut juutalaispoikien pääurheilulaji, vaikka sataankymmeneen vuoteen mahtuu lajeja painista keilailuun, nyrkkeilystä painonnostoon, yleisurheilusta golfiin ja bridgeen. Makkabi oli alusta asti vahvasti ruotsinkielinen seura,toisena seuran kielenä oli jiddish. Suomen kieli tuli mukaan vasta 1960-luvulla. Makkabi-kirjan erityisansio on sisällön laajentaminen mielenkiintoiseksi kuvaukseksi juutalaisten kulttuuriin ja kohteluun Suomessa eri aikoina. Juutalaisvastaisuudessa Suomikaan ei ole aina ihan viaton ollut, ei urheilussakaan. Toisaalta Suomen juutalaiset olivat ainoina maailmassa sotimassa II maailmansodassa natsi-Saksan rinnalla aseveljinä kun samaan aikaan miljoonia juutalaisia tapettiin saman natsiSaksan tuhoamisleireillä ! Hitlerin Rautaristiäkin ehdotettiin kolmelle juutalaiselle Suomen armeijassa. Juutalaisuus uskontona asetti ?ikäviä? rajoituksia urheilulle. Lauantai oli py- häpäivä, sabatti, jolloin ei saanut uskonnon mukaan urheilla lainkaan . Mitä tehdä kun sarjaohjelmassa oli juuri lauantaille futismatsi ? Makkabi oli aluksi jäsenseurana ruotsinkielisessä CIF:ssä, mutta vaihtoi sitten 1930-luvulla suomenkieliseen SVUL:ään, vaikka seurakielenä säilyivätkin ruotsi ja jiddish. Ehtipä seuran paras painonnostaja, Pohjoismaiden mestari, Jacob Tokazier, voittaa lajissaan yhden Työväen Urheiluliiton,TUL, mestaruudenkin Helsingin Työväen Painonnostajien riveissä. Atikille kunniaa Makkabi-kirjan ?voiton? jälkeen annettiin kaksi kunniamainintaa. Jalkapallotähti Atik Ismail kirjoitti sydänverellä omaelämäkerran ?Pelimies? ja Kalle Veirto nuortenkirjan The next one, lajissaan ensimmäinen palkittu urheilua koskettava hauska nuortenkirja. Palkinnon olisi hyvinkin ansainnut Mika Wickströmin erinomainen ?Meidän jengin Zlatan ?, mutta Wickström kuului jäsenenä palkintoraatiin jääväten itsensä toisin kuin jotkut muut päättäjät tasavallassamme. Pekka Hurme
• KALLIO LEHTI 18 Viikot 8-9 MAINOS Vuokraturva-yhtiöt yllätti kauniilla tanssimusiikilla Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango! Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana. Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu. Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia. Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale ?Lintuja tuulessa? on varma valinta. ?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin, mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen. Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan mieleen. Metsola esiintyy levyllä myös itse. Mistä moinen veto vakiintuneelle asuntovaikuttajalle? ?Aaro Hellaakosken runoon viitaten, tämä on minun Hauen lauluni?, vastaa Metsola. Levyn kappaleita voi kuunnella maksutta osoitteessa bot.fi/1rbd Ostaa sen voi osoitteessa CDON.COM in etu nan n a un os y ä t rv sO ek ulua s mu n ko i o k t jä. stu rva an tu imm littä Talou a r ä ok ha av Vu par uokr ä v t t e ut an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI MAINOS
• KALLIO LEHTI Viikot 8-9 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Autolasipalvelut könen k y n e i s a l o t Au e Ser vic AutoGlaspsarasta palvelua Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 gin Pääkaupun Leipomoita Palveluja Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki 19 Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit (09) 374 5741 040 506 4641 Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Nina Zissler sekä vertaisopastajat Maarit, Paula ja Alpo. Kuvan on ottanut Pyry Varjonen. Enter ry opastaa Kallion kirjastossa ? Ikäihmisistä ja tietotekniikasta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Yhä useammat virastot ja yritykset edellyttävät, että asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluita. Eläkkeellä olevien ikäihmisten on kuitenkin vaikea pysyä mukana tietotekniikan kehityksessä eikä sopivaa käytännöllistä opastusta ole aina tarjolla. Enter ry on tietotekniikasta innostuneiden senioreiden yhdistys, joka on toiminut jo 20 vuotta. Sen vapaaehtoiset vertaisopastajat auttavat tietotekniikan ja verkkopalveluiden käytössä sekä järjestävät mo- nenlaisia tietoiskuja. Pääkaupunkiseudulla Enter ry opastaa miltei 50 eri toimipaikassa. Kallion alueella Enter ry toimii kirjaston lisäksi Opistotalossa. Kalllion kirjastossa Enter ry tarjoaa kiireetöntä vertaisopastusta. Apua saa verkkopalveluihin sekä tietokoneen tai mobiililaitteen käyttöön liittyviin pulmiin. Opastukset ovat henkilökohtaisia ja niihin varataan aika etukäteen joko p. 310 85 053 tai kirjaston toisesta kerroksesta. Tällä hetkellä opastusaika on torstaiaamu klo 10-12. Opastuspaikka on Kaupunkitoimisto Otso ja opastaja Maarit Fred. Henkilökohtaisten opastusten lisäksi Enter järjestää kirjastossa kaikille avoimia tietotekniikkaluentoja. Kevään luentoohjelma: 3.2. Tabletin osto-opas 3.3. Sähköiset pankkipalvelut 7.4. Helpota arkeasi netin avulla 5.5. Helsingin kaupunginarkiston digitoidut aineistot Luennot alkavat klo 13 kirjaston Kupolisalissa ja niiden yhteydessä on kahvitarjoilu. Lisätietoja opastuksista ja luennoista voi kysyä lisätietoja kirjastosta. ? Kulkuyhteys Hakaniemen raitiovaunupysäkkien keskimmäiselle pysäkkilaiturille muuttui 9. tammikuuta. Raitiovaunupysäkkien välissä oleva metroaseman sisäänkäyntirakennus uusittiin, ja rakennustöiden vuoksi pysäkille on kulkuyhteys vain pysäkkialueen eteläpäädyn kautta. Sisäänkäyntirakennuksen purkutyöt käynnistyi- joukkoliikennematkoista. HSL:n lippujen hinnoissa on keskimäärin nyt noin puolet kuntien tukea. Tuki painottuu kausi- ja arvolippuihin eli siitä hyötyvät eniten paljon joukkoliikennettä käyttävät seudun asukkaat. Jos joukkoliikennettä tuettaisiin enemmän verorahoilla, palvelutasoa voitaisiin parantaa, joukkoliikenteen lippujen hintoja voitaisiin laskea tai molempia. ? Joukkoliikenteen kannalta on tärkeää, että rahoitus on vakaata. Puolet HSL:n joukkoliikenteen kuluista katetaan nyt lipputuloilla. HSL:n jäsenkuntien kanta on ollut se, että verotuloilla voidaan kattaa korkeintaan puolet kustannuksista. Nyt tuen ja lipputulojen suhde on melko hyvä. Se on mahdollistanut joukkoliikenteen kehittämisen kasvavalla seudulla?, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Uusmaalaiset haluavat muuta Suomea enemmän verovaroja joukkoliikenteeseen. Koko Suomessa kyselyyn vastaajista 43 prosenttia haluaisi lisätä jouk- vät maanantaina 9. tammikuuta. Sisäänkäynti on ollut suljettuna syksystä saakka, mutta purkutöiden alkaessa työmaa-alue laajenee niin, että sisäänkäyntirakennuksen sivulla oleva kulkuväylä suljetaan. Pysäkkialueelle on kulkuyhteys laiturin eteläpäädyn kautta. Purettavan sisäänkäyntirakennuksen tilalle rakennetaan uusi sisäänkäyn- koliikenteen tukea, 52 prosenttia pitää entisellään ja 4 prosenttia vähentää tukea verovaroista. Joukkoliikenteen nykyistä vahvempi tukeminen saa eniten kannatusta suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kaikista vastaajista joukkoliikenteen tuen nostoa haluavat naiset hieman miehiä enemmän ja kerrostaloasujat omakotiasujia enemmän. Eniten tuen nostoa toivovat nuoret aikuiset ja toimihenkilöt. Helsingin seutu kasvaa kovaa vauhtia. Seudulla ennustetaan olevan vuonna 2050 yli kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Seudulla tehdään tuolloin noin 5,7 miljoonaa päivittäistä matkaa. HSL:n tavoitteena on ohjata kasvu kestäviin kulkumuotoihin: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. ?Kun liikkuminen tehdään kestävästi, kasvun haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja koko seutu hyötyy?, sanoo Suvi Rihtniemi. ti, joka valmistuu syksyllä 2017. Sisäänkäynnin rakennustyö on osa Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjausurakkaa. Peruskorjauksessa aseman eteläpäädyn lippuhalli ja sisäänkäynnit uusitaan. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2018. www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua VARASTOTILAA koti/yrityksille Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 1-6m2 alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com TALOYHTIÖ VUOKRAA MP- JA AUTOPAIKKOJA VAPAANA lämmin autohalli + pesumahdollisuus Kirstinkatu 8:ssa, vuokra 40 ? 150 ?/kk. Tiedustelut / näytöt puh. 09 761 521 arkisin klo 10-16. Viikot 4-5 Yli 65 vuotta täyttäneitä konkareita on Helsingissä yli 100 000 ? Yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten elämää, perhesuhteita, koulutusta, tuloja, eläkkeitä, terveyttä, asumista, osallistumista, palveluiden käyttöä ja koettua onnellisuutta kuvaamaan on avattu uusi verkkosivusto. Helsinkiläiset ikääntyneet, kaupungin konkarit, on moninainen joukko, josta löytyy erottelevia ja yhteisiä piirteitä. Ikä ei ole heitä ainoa yhdistävä tai erotteleva tekijä, mutta se on tärkeä. Uudelta sivustolta löytyy monipuolisesti tilastotietoa 65 vuotta täyttäneiden tilanteesta sekä aikasarjoja tilanteen kehityksestä. Sivua päivittää Helsingin kaupungin tietokeskus. Verkkosivu kertoo kaupungin konkareista muun muassa seuraavaa: 65 vuotta täyttäneitä, asui Helsingissä 104 000 henkilöä vuonna 2015 ja ikäryhmä on kasvanut 19 200 henkilöllä vuodesta 2010. Suurin ikäryhmä on 65?74-vuotiaat. Siihen kuului 61 000 henkilöä ja se on kasvanut 15 000 henkilöllä vuodesta 2010. Vanhimpia eli 85 vuotta täyttäneitä oli 13 000 vuonna 2015. He kokevat terve- ydessään ja toimintakyvyssään rajoituksia, mutta silti noin neljäsosa pitää terveyttään keskitasoista parempana ja noin kolmasosalla ei ole pitkäaikaissairauksia. Muistisairaudet vaivaat noin viidesosaa 85 vuotta täyttäneistä. 75?84 vuotiaita asui Helsingissä 30 200 henkilöä vuonna 2015 ja se oli kasvanut 2 100 henkilöllä vuodesta 2010. Pariskuntana eläminen on lisääntynyt erityisesti 75 vuotta täyttäneillä ja naisilla, mihin miesten eliniän kasvu on osaltaan vaikuttanut. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä lähes puolet siirtyi eläkkeelle 63-vuotiaana. Yhä suurempi osuus kuitenkin jatkaa työssä pidempään ja 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on vuodesta 2010 selvästi kasvanut. Keskimääräinen helsinkiläisen 65 vuotta täyttäneen vanhuuseläke vuonna 2015 oli 2 141 euroa kuukaudessa. Naisen eläke oli 68 prosenttia miehen eläkkeestä. Pienituloisia, alle 20 000 euroa vuodessa veronalaista tuloa saaneita yli 65-vuo- tiaita oli yli kolmasosa, hyvätuloisia yli 60 000 euroa vuodessa saavia oli noin joka kymmenes vuonna 2014. 65 vuotta täyttäneen helsinkiläisen keskimääräiset veronalaiset tulot olivat kasvaneet 13 prosenttia vuodesta 2010. Reilu kolmasosa helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneistä teki vapaaehtoistyötä. Kotona asumista tuetaan ja eniten tukea saavat 85 vuotta täyttäneet. Yleisimmin tuki on tukipalvelua (ateria-, kuljetus-, ym. palvelut), jota sai noin kolmasosa 85 vuotta täyttäneistä vuonna 2014. Helsinkiläisten konkareiden elintavat ovat kaikkia suomalaisia paremmat ja lihavia, tupakoivia, vähän liikkuvia ja niukasti kasviksia syöviä oli pienempi osuus kuin maassa keskimäärin. Alkoholia liikaa käyttäviä on yli 65 vuotta täyttäneitä helsinkiläisissä on enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Kuusikymppisistä helsinkiläisistä 65 prosenttia koki elämänlaatunsa hyväksi. Puolet uusmaalaisista haluaa lisää verorahaa joukkoliikenteelle ? Lähes yhtä moni haluaa pitää joukkoliikenteen tuen nykyisellään. Lähes joka toinen, 47 prosenttia uusmaalaisista, haluaa lisätä verovarojen käyttöä joukkoliikenteen tukemiseen. Melkein yhtä moni, 46 prosenttia, haluaa pitää tuen ennallaan. Vain 7 prosenttia uusmaalaisista vastaajista haluaisi vähentää joukkoliikenteen tukia. Uusmaalaisten kannat selviävät Taloustutkimuksen kyselystä, joka tehtiin marras-joulukuussa. Joukkoliikennematkoja tuetaan verovaroilla nykyisin noin 50 prosentilla. Taloustutkimus kysyi, pitäisikö tukea joukkoliikenteelle lisätä, pitää nykyisellään vai vähentää. Kyselyssä oli 1028 vastaajaa, joista 275 asui Uudellamaalla. ? Tulos kertoo siitä, että Uudellamaalla arvostetaan erittäin paljon hyvin toimivaa joukkoliikennettä?, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuosittain noin 360 miljoonaa matkaa, mikä on 65 prosenttia kaikista Suomen Lämpö- ja vesijohtoliike VUOKRATAAN ALLIO LEHTI Eläkeläisille tulossa 50% alennus kertalipusta Alennuksen saa kertalipusta kello 9- 14 välisenä aikana ? Helsingin vanhusneuvosto järjesti yhdessä Kampin palvelukeskuksen ja HSL:n kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden HSL:n palveluista ja tulevasta eläkeläisalennuksesta Kampin palvelukeskuksessa 11.1. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii vanhusneuvoston puheenjohtaja, prof. Sirpa Asko-Seljavaara. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoi lippu-uudistuksesta ja eläkeläisalennuksesta, jonka myötä vuonna 2018 saavat 70-vuotta täyttäneet 50 % alennusta kertalipun hinnasta klo 9-14 kaikkina päivinä. Keskustelua ja kommentteja tuli paljon. Suurin kritiikin aihe oli aikarajoitus. Sen katsottiin olevan jopa ikärasismia. Toinen asia on, se että alennus tulee vain kertalipusta, joka on muuten kallein lippumuoto. Siitä oli erilaisia mielipiteitä, pitäisikö alennuksessa olla tarveharkinta, jolloin se tulisi vain pienituloisille. Toisaalta haluttiin selkeyttä ja tasapuolisuutta. Alennusasioissa rinnastettiin lastenvaunujen kanssa vs. rollaattorin kanssa matkustavien alennukset, tästä oli erilaisia näkökohtia. Tämän lisäksi muista keskusteluaiheita oli: ? ratikkapysäkkejä ei saa vähentää ? kritiikkiä uusista busseista, niissä on hankala koroke ja etuosassa selkä menosuuntaan ? vastakkainasettelut lapsiperheiden kanssa harmittivat ? yhteydet tulevaan Kalasatamaan esim. Valli- lasta huonot tai Herttoniemestä ? pyöräilyä suositaan vahvasti, mutta ikäihmiset eivät juuri uskalla pyöräillä Helsingissä ja lisäksi monet pelkäävät pyöräilijöitä Suurta toivoa alennuksen laajentamisesta ei annettu. HSL:n hallitus vaihtuu kunnallisvaalien myötä. Uusi hallitus ehkä käsittelee asiaa syksyllä. HSL:n edustajat pitivät ilahduttavana, että osallistujia oli paljon ja kuultiin heidän mielipiteitään. Myös yleisöstä todettiin, että on hyvä tavata päättäjiä kasvokkain, vaikka päätökset eivät aina miellytä. Tilaisuuden järjestämistä kaikki pitivät hyvänä asiana. KALLIO LEHTI Viikot 4-5 Selkäkirurgiset potilaat hoidetaan keskitetysti Töölön sairaalassa ? Helsingin yliopistollisen keskussairaala HYKS-alueen selkäkirurgiset potilaat hoidetaan nyt keskitetysti Töölön sairaalassa. Jorvin sairaalan selkäkirurgisen yksikön toiminta integroitiin hiljattain osaksi Töölön sairaalan selkäkirurgisen yksikön toimintaa. Töölön sairaalassa selkäkirurgisten potilaiden hoidosta vastaavat ortopedian ja traumatologian sekä neurokirurgian erikoislääkärit. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa. Selän ongelmat lisääntyvät väestön ikääntyessä Erilaisten selän ja koko tukirangan alueen kulumasairaudet, mm. välilevysairaudet ja rangan alueen nivelrikko lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Hoidon keskittämisellä tavoitellaan paitsi kiireettömän myös päivystyksellisen hoidon piiriin kuuluvien potilaiden leikkaushoitoon pääsyn nopeutumista. Töölön sairaalassa tullaan keskittämisen myötä tekemään yli 2200 selkäkirurgista leikkausta vuodessa. Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 11 ............... Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4 ........... Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11 ................ Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A.............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 29 .................... Vallilan Kodit Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2.................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 8 ..................... Kioski Kasi Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10 ................ Hermanni Pub Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Viipurinkatu 19 .................. R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market 23 Palvelevat lähi- ja erikoisliikkeet IlmoIta edullIsestI ? soIta puh. 413 97 332 taI 413 97 300 Leipomoita Palveluja JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Autolasipalvelut Puh. 719 719 önen olasien ykk in Pääkaupung Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Kauneus ja hyvinvointi LVI Aut s Service AutoGlasparast a palvelua Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Töölön Putkiliike Oy Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Vuokralle tarjotaan KALLIO LEHTI VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille www.kkvaltonen.fi 1-6m2 alk 25 ? Ystävällistä & nopeaa palvelua KALLIO / ITÄ-PASILA Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Autotallipaikka 31.5. saakka Hämeentie 16. P. 040 955 9435. Kauneus ja hyvinvointi LVI Vuokralle tarjotaan Agricolankatu 13.............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11........... S-market Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11............. Alepa Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta Fleminginkatu 11................ Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4............ Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11................. Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18................. Alepa Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit Hämeentie 23..................... LKV Moilanen Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54..................... Palvelukeskus KinaporiK Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5..................... Alepa Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10........... S-market Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27..................... Alepa Kulku Hakaniemen raitiovaunupysäkille muuttui Sturenkatu 29..................... Vallilan Kodit Sturenkatu 40..................... Alepa Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo Toinen linja......................... Kuntatalo Toinen linja 31.................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13............... Tilastokeskus Vaasankatu 8...................... Kioski Kasi Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29.................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10................. Hermanni Pub Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka Viipurinkatu 19................... R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market 22 Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175. Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Puh. 719 719 - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 IlmoIta palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 8.2. Ole mukana! Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti IlmoItusPÄÄllIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINt oY: 09-413 97 300 PÄÄtoImIttAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KustANtAJA: Karprint Oy PAINos: 41 150 kpl JAKElu: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi IssN 1239-6265 PAINoPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari IlmoItusHINNAt: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 ? + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 IlmoItustEN JÄttÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat VAstuu VIRHEIstÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 22.2. Ole mukana! ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 ? + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• 20 KALLIO LEHTI Viikot 8-9