• Katso mainoksemme takasivulta OKT Hauho 303m2+195m2 KT Kallio 53,5m2 KT Vuosaari 51m2 KT Vantaa, Havukoski 61m2 AVOINNA SU-TI 03 asti KE-LA 04 asti Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI -linjaRESTAURANT Mikä myyjä! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Arja Oreschnikoff Palvelemme myös lakiasioissa LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 4-5 - 2015 Oho. vh.140.000? vh.245.000? vh.152.000? vh.110.000? 46. vuosikerta - Nro 2 Avoinna: ma-to 10-02 pe-la 10-04 su 10-02 Kolmas linja 3 Falafel ? Kana ? Kebab ? 14 erilaista pizzaa + omavalinta! Perheystävällinen ravintola! Pizzat kotiin kuljetettuna (klo 11-23) 5,90? 8,50? 7,90? Klo 15-24 paikan päällä Joka 11. pizza ilmaiseksi 6,90? Lounasbuffe klo 10-15 1 pizza Pizza / kebab + salaatti + kahvi 2 pizzaa á Tilaa 3 pizzaa, saat ilmaisen kotiinkuljetuksen! Kaikki pizzat / kebabit + salaatti + kahvi (kuitteja vastaan, kerää 10 kuittia) t dä ta! i e s m ät .fi d y Lö yös m PYSÄKÖI LÄMPIMÄSTI K LLIOSSA Divari Kaleva P-TORKKELI: HELSINGINKATU 10-12 JA PENGERKATU 8 Varaa pysäköintioikeus osoitteesta tai asiakaspalvelusta. Vinyylien, kirjojen ja leffojen erikoisliike LYHYTAIKAPYSÄKÖINTI 2,5 ?/h 44 ?/vrk SOPIMUSP YSÄKÖINTI 150 ?/kk + alv. ASIAKASPALVELU VARASTOTILAA alk. 195 ?/kk + alv. FP_Kalliolehti_1_2015_128x190mm.indd 1 15/01/15 09:21 Helsinginkatu 20, 00510 HELSINKI (raitiovaunupysäkkiä vastapäätä) Puh. 09-6856720 Ark. 11-19, la 10-16 info@divarikaleva.com, www.divarikaleva.com Myös klassiset vinyylit, sarjakuvat, nettimyynti. Hintammehan ovat edulliset, tule käymään ja tutustumaan ja vaikka juomaan kahvit! Runsas valikoima!
• KALLIO LEHTI 2 Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi! Parturi-Kampaamo Hair Room Huom! Monisävyvärjäys, leikkaus, kulmien muotoilu ja värjäys Vain Ota yhteyttä ja varaa paikkasi: 80? ( norm. alk. 140?) KALLIO LEHTI Voimassa 19.02.2015 asti Tervetuloa Aleksis Kiven katu 48 00510 Helsinki Puh. (09) 4289 3200 www.hairroom.fi Nro 2 ? Viikot 4-5 09-413 97 332 tai jarkko.soini @karprint.fi Ma-Pe 10.00-20.00 La-Su sopimuksen mukaan Kirjoita sydämesi halusta! ? Kallion kirjoittajakoulun Luovan kirjoittamisen kurssi torstaisin 29.1.-12.3.2015 klo 10.00-12.30. ? Elämä tarinaksi tiistaisin 3.3.-31.3. klo 18.00-20.30. Opettajana kirjailija Marketta Rentola Tanssia ja liikuntaa aikuisille! 5? Tällä kupongilla yksi kokeilukäynti viikkotunneilla 14.2. asti! ( tarjous ei koske tapahtumia ) Tutustu ja ilmoittaudu: www.kallionkirjoittajakoulu.fi Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan yhden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. Keskiviikosta lauantaihin paikalla DJ klo 22 alkaen. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Lauantaisin tietovisa klo 20.00. su 11-02 ma-ti 09-02 ke-la 09-04 8 70? Tule katsomaan urheilua jättiscreeniltä! KESKIVIIKKOISIN MUSIIKKITIETOVISA JA TORSTAISIN NAULA PÄÄHÄN KLO 22-04 Vilhonvuorenkatu 11 A, Helsinki Karaoke joka ilta alkaen klo 20.00 Kappaleita 5914. TÄLLÄ KUPONGILLA 2 ruokaa 1 hinnalla Voimassa 30.1.2015 asti. Toivomme teidät myös tervetulleiksi: KARKKIPÄIVILLE keskiviikkoisin TÖRKYTORSTAIHIN torstaisin Mäkelänkatu 52 Lataa sovellus ja saat 10% 00510 Hki Puh. 09-710 430 (ravintola) alennuksen www.mustaharka.fi Puh. 09-710 433 (tiedustelut ym) Olemme avoinna myös jouluna. ? Leikkaa irti! Lounas arkisin klo 10.30-15.00 www.etno?tness.com Meillä on -kisastudio
• Viikot 4-5 46. vuosikerta ? nro 2 Keski-Pasilaan rakentuu 20 000 asukkaan kortteli ??Alue on Pasilaa, noin kolme kilometriä päärautatieasemasta pohjoiseen. Idässä aluetta rajaa Ratapihantie ja lännessä LänsiPasilan toimistokorttelit. Alueen pinta-ala on 11,9 hehtaaria. Pasilan keskustakorttelin asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat monipuolisen keskustatoimintojen alueen rakentamisen joukkoliikenteen solmukohtaan. Keskustakortteliin kuuluu Pasilan asema, metroasema, joukkoliikenneterminaali, alueita yhdistävä raitti toreineen, Pasilansilta ja katualueita, liike- ja toimistotiloja, julkisia tiloja sekä asuntoja. Pasilan keskustakorttelin asemakaavatyön pohjalla on vuonna 2006 hyväksytty Keski-Pasilan osayleiskaava, vuonna 2010 kaupunkisuunnittelulautakunnan jatkosuunnittelun pohjaksi hyväksymät asemakaavalliset suunnitteluperiaatteet ja kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemä päätös alueen suunnittelu- ja toteutuskilpailun ratkaisusta. Alueesta vuosina 2011 - 2013 käydyn suunnittelu- ja toteutuskilpailun pohjalta asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä noin 193 000 k-m². Nykyinen rakennusoikeus alueella on 13 500 k-m² (Pasilan asema). Rakennusoikeudesta noin 154 000 k-m² on osoitettu liike- ja toimitilarakentamiseen ja 28 000 k-m² asuntorakentamiseen. Asuntorakentamisen määrä tarkoittaa asuntoja noin 700 asukkaalle. Helsingin kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston ja YIT Rakennus Oy:n välillä 29.1.2014 tehdyn toteutussopimuksen mukaisesti YIT Rakennus Oy:llä on velvollisuus rakentaa keskustakorttelin kokonaiskerrosalasta valmiiksi 80 % 122 kuukauden kuluessa tämän asemakaavan voimaantulosta. ÂAjankohtaista Keskustakirjasto valtuustoon ??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi tänään yksimielisesti keskustakirjaston hankesuunnitelman. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi suunnitelma tulee 28. tammikuuta. Jos valtuusto hyväksyy hankkeen, rakennustöihin päästään jo tänä vuonna. Keskustakirjaston rakentamiskustannukset ovat suunnitelman mukaan 98 miljoonaa euroa.Valtion maksaa siitä 30 miljoonaa. Ruotsinkielisten määrä kasvaa Helsingissä Kuva: YIT Keskustakortteli tulee muodostamaan Pasilan kaupunginosien ytimen ja laajennuksen Helsingin keskusta-alueelle. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on keskustatoimintojen aluetta, johon on merkitty metro/rautatie asemineen. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa numero 11830/2 alueella on metrolinjan KamppiPasila varaus sekä Keski-Pasilan pysäköintilaitoksen varaus. Nyt laadittu asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa maanalaisen yleiskaavan kanssa. Maanalainen metro Suunnittelualue on 18.8.2006 lainvoiman saaneessa Keski-Pasilan osayleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja osittain liikennealueen osaksi, jonka yläpuolelle saa sijoittaa keskustatoimintoja. Korttelialueen läpäisee itä-länsisuunnassa ohjeellinen jalankulkuyhteys, joka on myös osa seudullista poikittaista viheryhteyttä. Alueen poikki kulkee ohjeellinen maanalainen metroa varten varattu tila. Osayleiskaavassa Pasilan aseman länsipuolelle on merkitty uutta rakentamista yhteensä 60 000 - 80 000 k-m² ja aseman kohdalle 13 500 - 15 000 k-m². Alueen itäosassa on voimassa asemakaava nro 8400 vuodelta 1982. Kaavassa alue on varattu rautatiealueeksi, jossa on 13 500 k-m² rakennusoikeutta rautatieasemalle ja sitä palveleville tiloille. Kaavassa alue on katuja puistoaluetta. Suunnittelualueen keskiosa on kaavoittamatonta aluetta, jota on aiemmin käytetty ratapihana. Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueesta kadut sekä nykyisen Veturitien ja Pasilankadun välisen alueen noin 2,2 hehtaaria ja Suomen valtio loput noin 9,7 hehtaaria. Senaatti-kiinteistöt hallinnoi suunnittelualueesta noin 3,7 hehtaaria ja Liikennevirasto noin 6 hehtaaria. Sivu 7 Kehärata avautuu matkustajaliikenteelle heinäkuussa ??Helsingin seudun yksi merkittävimmistä joukkoliikennehankkeista toteutuu ensi kesänä, kun Kehärata avautuu matkustajaliikenteelle. Sen myötä avautuu raideyhteys Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja muun Suomen välille. Kehärata luo tärkeän joukkoliikenteen runkoyhteyden koko pääkaupunkiseudulle. Arvion mukaan noin 200 000 vantaalaista ja 200 000 muualta saapuvaa työmatkaajaa kulkevat kehäradan junissa päivittäin. Uusi rataosuus yhdistää Vantaankoskenradan ja pääradan, jolloin Vantaalle syntyy myös merkittävä poikittainen raideyhteys Itä- ja Länsi-Vantaan välille. Kehäradan uudet asemat ovat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Junat liikennöivät ruuhka-aikana 10 minuutin välein lähes vuorokauden ympäri. Kaikki junat ovat moderneja, matalalattiaisia junia, joihin on helppo nousta matkalaukkujen, lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. ??Helsingin ruotsinkielisen väestön määrä on jälleen lähtenyt kasvuun. Kaupungissa on nyt 35000 ruotsinkielistä asukasta, mutta kaupungin tietokeskuksen ennusteen mukaan määrä kasvaa 42000:een vuoteen 2040 mennessä. Kaksikielisyys on olennainen osa kaupungin identiteettiä tulevaisuudessakin, ja se tulee ottaa huomioon kunnallisten palvelujen kehittämisessä, todetaan tuoreessa Kaksikielinen Helsinki ?raportissa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen asetti vuoden 2014 alussa Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmaan liittyen työryhmän selvittämään kaupungin toimintaa ja palveluita kaksikielisyyden näkökulmasta. Työryhmä luovutti raporttinsa kaupunginjohtajalle 8. tammikuuta 2015. Kaksikielinen Helsinki -raportissa tarkastellaan Helsingin ruotsinkielisen väestön määrää ja alueellista jakaantumista, kaupungin virastojen tarjoamia ruotsinkielisiä palveluja, kaksikielisten palvelujen kehittämistä sekä henkilöstön rekrytointiin ja kielitaitoon liittyviä kysymyksiä. Raportti on tuotettu sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Työryhmässä oli 16 edustajaa  yhdestätoista kaupungin virastosta. Työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen rehtorin paikalta viime lokakuussa eläkkeelle jäänyt Gunborg Gayer. Puoskari jatkaa valtuuston johdossa ??Vihreiden Mari Puoskari jatkaa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi kokoomuksen Harry Bogomoloffin ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Sdp:n Sara Paavolaisen. Valtuuston työjärjestyksen mukaan puheenjohtajat valitaan vuodeksi kerrallaan. Valtuusto valitsi myös uuden kaupunginhallituksen, jonka johdossa jatkaa kokoomuksen Tatu Rauhamäki. Muut kaupunginhallituksen jäsenet ovat kokoomuksen Arja Karhuvaara, Lasse Männistö ja Laura Rissanen, vihreiden Emma Kari, Otso Kivekäs ja Hannu Oskala, Sdp:n Osku Pajamäki, Pilvi Torsti ja Mirka Vainikka, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo ja Silvia Modig, perussuomalaisten Mika Raatikainen, Rkp:n Marcus Rantala ja keskustan Terhi Peltokorpi. Valtuusto valitsi myös kaupunginhallituksen konsernijaoston, johtamisen jaoston ja tietotekniikkajaoston jäsenet. Kaikki henkilövalinnat olivat yksimielisiä.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola ÂYleisönosasto Nro 2 Valtuuston johto sekä kaupunginhallitus valittiin K aupunginvaltuusto valitsi yksimielisesti vuodeksi 2015 valtuuston puheenjohtajaksi Mari Puoskarin, I varapuheenjohtajaksi Harry Bogomoloffin ja II varapuheenjohtajaksi Sara Paavolaisen.Kaupunginhallitukseen toimikaudeksi 2015 ? 2016 tulivat valituiksi puolestaan Tatu Rauhamäki, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Laura Rissanen, Osku Pajamäki, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka, Silvia Modig, Veronika Honkasalo, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Terhi Peltokorpi, Emma Kari, Otso Kivekäs ja Hannu Oskala. Jokaisella on lisäksi henkilökohtainen varamies. Puheenjohtajana kaksivuotisen toimikauden toimii Tatu Rauhamäki, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Osku Pajamäki ja toisena Emma Kari. Helsinkiläiset toivottavat onnea uusille johtotroikille ja toivovat että kaupunki tekee toimikautensa aikana hyviä, dynaamisia sekä varsinkin taloudellisesti vastuulli- Nro 2 ? Viikot 4-5 sia päätöksiä. Helsingin kaupungin velkamäärä asukasta kohden hipoo 4 000 euroa asukasta kohden. Määrä on suuri, eikä sitä voida loputtomiin nostaa. Helsinki painiikin samassa velkasarjassa kuin Vantaa, mutta Vantaalla muut taloudelliset ongelmat ovat selkeästi vaikeampia. Luottamushenkilöt ovat veronmaksajien asialla ja se täytyy aina pitää mielissä eli kenen varoista ollaan päättämässä, veronmaksajien. Keskimäärin velkamäärä kaikissa kunnissa Suomessa on noin 2 000 euroa asukasta kohden. Myös kokonaan velattomiakin kuntia on olemassa. Helsingissä velan kokonaismäärä on siis noin kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Toivottavasti valitut luottamusmiestroikat tiedostavat tämän ja jokaisessa kokouksessa ja kokoontumisessa muistetaan tuttu lainalaisuus eli suu säkkiä myöden! - j.a. Ihmisiä on erilaisia ??Ollessani Hämeentien Kelalla käymässä 29.12(.2014), niin kaaduin yllättäen aivan ovella, kun keppini osui ainoaan liukkaaseen kohtaan. Peltiin joka oli oven alareunassa ja kaaduin kepin luistaessa siitä, mutta siitä oppineena olin paljon varovaisempi yrittäessäni Helsinginkadun varrella olevaan pubiin, jossa oli maahanmuuttaja myyjänä. Hän kuitenkin esti minun sisäänpääsyni, koska katsoin arasti alaspäin, ettei sama toistuisi uudelleen ! Aiemmin ei minulla ole ollut mitään maahan- muuttajia vastaan, eikä vieläkään, sillä jos yksi heistä on tyhmä eikä ymmärrä, että jollakin on todellinen syy varovaisuuteen, niin eivät kaikki maahanmuuttajat ole tyhmiä! Lisäksi OLIN TÄYSIN SELVINPÄIN, Vain hetken epähuomio Kelaan mennessäni aiheutti kaatumiseni. Onneksi paikalla oli ystävällisiä ihmisiä, jotka auttoi minut ylös ja siitä SUURI KIITOS HEILLE, Sen sijaan en kiitä maahanmuuttaja myyjää joka ei antanut järkytyksen kokeneelle mahdollisuutta edes yhteen drinkkiin ! No sain kuiten- kin sen toisesta ravintolasta, jossa oli lepakonkuvia ja ystävällinen ilmeisesti suomalainen naismyyjä ainakin hän puhui hyvin Suomen kieltä. Olen myös oppinut monelta maahanmuuttajalta tärkeitä asioita, joten miksi siis vihoittelisin heille kaikille, vaan pitää tehdä niin, kuin Raamatussa sanotaan: ?Erottakaa jyvät akanoista !? Lassi Tiittanen Suuret Kiitokset ! ??Niille ihmisille, jotka auttoivat minut ylös, kun 29.12(.2014) kaaduin Hä- meentien Kelaan tullessani asettaessani kävelykeppini liukkaalle metallikaistalle, enkä saanut otetta mistään päästäkseni ylös. Lassi Tiittanen Laiva saapui satamaan Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Muistan sen rakkahin, sinut siellä kohtasin. Sävel tää soida saa, onnentie meidät vie haaveiden saarelmaan, meidät kauas kuljettaa. Kerran vielä tanssitaan, meidän häitä juhlitaan. Rakastaa sua aina saan, aina päivän kerrallaan. Sävel tää soida saa, onnentie meidät vie haaveiden saarelmaan, meidät kauas kuljettaa. Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Mä kanssas kaiken jaan, samaa tietä kuljetaan. Sävel tää soida saa, onnentie meidät vie haaveiden saarelmaan, meidät kauas kuljettaa. Toivo Levanko ÂKallion kulmilta Ovet ??Kallion kaupunginosan korkeimmalla huipulla pönöttää kolme komeata rakennusta. Kirkko kivestä, Kirjasto punatiilestä ja niiden välissä palokunnan komistus, sekin punatiiltä. Jouluntienoilla on ovet käyneet vilkkaasti: Kirjaston, Kirkkon ja Alkon. Kaikki kolme ovat minulle syntiselle tuttuja. KIRJASTON OVEA en kovin ahkerasti ole käyttänyt, silloin tällöin vain. Lukupiirissä on tullut kuljettua jonkun vuoden ajan. Kirja kerrallaan on ruodittu luettua. Useimmin puolet ovat kirjaa arvostaneet ja toinen puoli jäsenistä koki luetun kirjan annin vähäiseksi. Ota nyt siinä selvää mitä on hyvä kirjallisuus. Oman mieltymykseni tunnistan, mutta kirjaston mahtavasta tarjonnasta en osaa erottaa mikä luettava vastaa odotuksiani. Siinä valinnassa olisi oppimista, mutta miten? KIRKON OVI on käynyt vilkkaasti. Saranan rasvauksen on suorittanut tasaarvoinen avioliittolaki. Ensin ovi kävi tiuhaan kun kristikansan mielestä avioliitto on vain heteroille kuuluva asia. Tätä mielipidettä ei eronneet hyväksyneet ja ovi paukkui. Kansalaisaloitteen 150.000 nettiääntä sai Eduskunnan pöksyt tutisemaan ja äänestys kantoi aloitteen seuraavaan vaiheeseen. Taas saivat ovet kyytiä. Nyt niitä loukutti kristikansa. Mukana moni eläkeMamma ja ? Vaari. Malttia pitää löytyä. Itse harkitsen eroa seurakunnas- tani vasta silloin, kun oma nimikkopappini vihkii poika tai tyttöparin. Eivät Eduskunnan päätökset sido omaa nimikkoani vihkipuuhiin, valinta on hänen omansa. Silloin otan oikeuden harkita mitä itse ovella teen. ALKON OVET käyvät Joulun aikaan kiivaimmin. Pitäähän kaksituhatvuotissynttäreitä juhlia. Kinkun painikkeeksi olutta tai muhevaa punaviiniä. Ai; se keventää oloa. Liikaa jos Alkon ovea on louskuttaa, voi tulla ongelmia. Perhe pihalle ja ensikotiin. Loputa saattaa löytää itsensä putkan oljilta, samoilta pahnoilta, joilla juhlakalukin aikoinaan elämäänsä seimessä aloitti. PELASTUSLAITOKSEN OVET mäellä kirkon ja kirjaston välissä kävivät joulunpyhinä kohtuullisesti. Aatosta Tapaninpäivään oli pelastustehtäviin lähtöjä 82. Ensihoitotehtäviin ovet avautuivat 424 kertaa. Kun ovista puhutaan, niin tehtävästä palatessa aukomisia oli saman määrä. Kallion osuus lähdöistä jäi kysymättä, mutta keskusasema on aina keskusasema. Kyllä Kallionkin aseman saranoiden tulee olla hyvässä vaseliinissa. Paloaseman tornin tarkoitus on jäänyt hämäräksi. Onko tornien tehtävä toimia tähystyspaikkana vai onko se letkujen kuivatusta varten. Luulen, että jälkimmäinen on enemmän oikea, Olavi Lindholm Kalliolaen tutkija. Vasemmistoliitolle kaksi paikkaa kaupunginhallitukseen ??Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä valitsi eilen pitämässään ryhmäkokouksessa puheenjohtajansa vuodeksi 2015. Puheenjohtajana jatkaa valtuutettu Veronika Honkasalo, 39. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa valtuutettu Eija Loukoila, 63 ja toisena varapuheenjohtajana valtuutettu Sami ?Frank? Muttilainen, 34. Kaikki ovat ensimmäisen kauden valtuutettuja, mutta Loukoila on ollut aiemmin useampia kausia varavaltuutettuna ja myös kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä. Loukoila jatkaa edelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja Muttilainen kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa. Honkasalo valittiin eilen pidetyssä kaupunginval- tuuston kokouksessa myös kaupunginhallituksen jäseneksi vuosiksi 2015 ? 2016. Vasemmistoliitto sai tällä kertaa kaupunginhallitukseen kaksi paikkaa. Toiseksi jäseneksi valittiin valtuutettu ja kansanedustaja Silvia Modig, 38. Modig on toisen kauden valtuutettu. Honkasalon varajäseneksi valittiin ensimmäisen kauden varavaltuutettu Henrik Nyholm, 27 ja Modigin varajäseneksi valtuutettu ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki, 38. Nyholm on myös yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtaja. Arhinmäki, Honkasalo, Modig, Muttilainen ja Nyholm ovat myös ehdokkaina kevään eduskuntavaaleissa. Kaisaniemen metroaseman nimi muuttui Helsingin yliopistoksi ??Kaisaniemen metroasema nimetään Helsingin yliopistoksi tammikuussa 2015. Ruotsiksi nimi on Helsingfors universitet ja englanniksi University of Helsinki. Nimenmuutoksesta päätti Helsingin kaupunginhallitus huhtikuussa. Yliopistolle kulkee päivittäin suuri määrä ihmisiä, joista monet ovat kansainvälisiä vieraita, opetushenkilökuntaa ja opis- kelijoita. Siksi on tärkeää, että yliopistoa lähinnä oleva metroasema on helppo tunnistaa nimestään. ?Metroaseman nimikylttien uudistaminen käynnistyy tammikuun alkupuolella, ja samaan aikaan vaihdetaan metron asemakuulutukset sekä HSL:n metroinfo-julisteet asemilla ja metrohaarukat asemilla ja metrojunissa. Uuden nimen päivittäminen kaikkeen pai- nettuun materiaaliin vie aikansa, joten ylimenokauden aikana on näkyvillä molempia nimiä. Helsingin yliopisto viettää ensi vuonna 375-vuotisjuhlavuottaan. Helsingin kaupunki luovuttaa metroaseman uuden nimen lahjana yliopistolle, joka on kaupungille tärkeä yhteistyökumppani. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen luovuttaa nimi- kyltin rehtori Jukka Kolalle juhlatilaisuudessa metroaseman sisäänkäynnin luona 20.1. klo 13 osoitteessa Vuorikatu 12. Aamupäivän aikana 20.1. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) järjestää matkustajille ohjelmaa metroasemalla. Paikalla on HYY:n ja Avoimen yliopiston henkilökuntaa noin kello 9?12 ja jaossa muun muassa makeisia ja heijastimia. Helsingin Pääposti uudistuu ??Itellasta tulee virallisesti Posti vuoden vaihtuessa. Posti uudistaa ilmettään ja palvelujaan tarjotakseen yhdellä nimellä paremman asiakaskokemuksen ja selkeämmän palveluvalikoiman kuluttaja- ja yritysasiakkailleen. Postin uusi logo korvaa vanhat Posti-kyltit sekä valomainokset. Helsingin Pääpostia uu- distetaan, ja posti on remontin vuoksi kiinni poikkeuksellisesti sunnuntaina 4.1.2015. Pääpostin kalustus uusitaan, ja samalla postiin tulee uudenlaisia toimintoja. Maanantaina 5.1. posti palvelee normaalin aukioloajan mukaan. Loppiaistiistaina 6.1. kaikki postit ovat kiinni. Helsingin Pääposti 00100 palvelee jatkossa totutuin aukioloajoin ma?pe klo 8?20 ja la klo 10?16 ja su klo 12?16. Koska suurin osa postissa asioinnista on nykyisin pakettien noutoa, pääpostissa otetaan maanantaina 12.1. käyttöön uusi pikanoutopääte, joka nopeuttaa osaltaan paketin noutamista. Pikanoutopäätteellä asiakas voi itse lukea lähe- tystunnuksen viivakoodin sekä henkilöllisyystodistuksen viivakoodin. Henkilökunta saa päätteeltä tiedon ja hakee lähetyksen valmiiksi noutopisteelle, jossa se luovutetaan asiakkaalle noutokuittia vastaan.
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5? Nro 2 5 KOLUMNI Edessä muutosten vuodet Kartan vihreillä alueilla huonekorkeus nostaa asunnon arvoa, punaisilla laskee, muilla ei vaikutusta Millä alueilla huonekorkeus nostaa asunnon arvoa ??Helsingissä asuntojen neliöhintoja verrataan ahkerasti, mutta harvempi tulee esimerkiksi asuntokaupoilla tarkastelleeksi huoneiston tilavuutta neliöhintaan vaikuttavana tekijänä. Monen mielestä huonekorkeus lisää asumismukavuutta, mutta selvityksen mukaan se muuttaa myös Helsingin kaupunginosien välistä neliöhintoihin perustuvaa listausta. Helsingin hinnaltaan hulppeimmat neliöt sijaitsevat Kaartinkaupunkissa, Kaivopuistossa ja Punavuoressa. Luottotietoyhtiö Bisnoden kaupunginosavertailun mukaan huonekorkeus ei näillä alueilla juuri hetkauta neliöhintaa. Kruunuhaassa ja Kamppi-EtuTöölössä huonekorkeus on arvostettua, ja alueiden sijoitus nousee ?kuutiorankingissa? yhden pykälän pelkkään neliöhintaan verrattuna, kun taas Katajanokan sijoitus vastaavasti laskee yhden. Huonekorkeutta on pe- rinteisesti pidetty vanhempien arvoasuntojen hyveenä, mutta toisaalta myös uudisrakentamisen trendinä. Tämä näkyy osittain myös Bisnoden kaupunginosavertailussa. Huonekorkeus vaikuttaa positiivisesti muun muassa kehittyvien asuinalueiden, kuten Hermannin ja Etelä-Vuosaaren sijoittumiseen listauksessa. Asunnon tilavuuden perusteella tehdyn tilaston suurimpia häviäjiä puolestaan ovat Oulunkylä, joka putoaa neliöhintalistaukseen verrattuna seitsemän sijaa, Pitäjänmäki ja Puotila joiden pudotus on viisi sijaa ja Etelä-Haaga, joka putoaa neljä sijaa. ? Suomessa on totuttu tuijottamaan tiukasti neliöhintaa, vaikka se ei kuitenkaan kerro asunnon arvosta koko totuutta. Lisäksi on hyvä muistaa, että vanhoissa taloyhtiöissä pinta-aloja ei ole välttämättä tarkkuusmitattu, joten todellinen neliöhinta voi tulla yllätyksenä tarkastusmittauksen yh- Suurimmat nousijat: 00580, 00980, 00700, 00380, 00790, Hermanni, nousu 6 sijaa Etelä-Vuosaari, nousu 6 sijaa Malmi, nousu 6 sijaa Pitäjänmäki, nousu 4 sijaa Viikki, nousu 4 sijaa Suurimmat laskijat: 00630, 00370, 00910, 00320, Oulunkylä, lasku 7 sijaa Pitäjänmäki, lasku 5 sijaa Puotila, lasku 5 sijaa Etelä-Haaga, lasku 4 sijaa Syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa ??Vuonna 2008 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Seitsemän vuotta täyttäviä lapsia on ensi vuonna noin 5900 eli noin 700 enemmän kuin vuonna 2014. Opetusvirasto lähettää viikolla 2 ensi syksyn ekaluokkalaisille tietoa koulun aloittamisesta, iltapäivätoiminnasta ja oppivelvollisuusilmoituksen, jo- hon on merkitty lapsen lähikoulu. Omaan lähikouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 7.?28.1.2015 osoitteessa wilma.edu.hel. fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla keskiviikkona 28.1.2015 klo 8.00?10.00 ja 17.00?19.00. teydessä, Bisnoden toimitusjohtaja Juha Airaksinen muistuttaa. Faktaa Näissä postinumeroissa huonekorkeus vaikuttaa vertailussa positiivisesti ? ja näissä negatiivisesti Kun kaupunginosien välillä tapahtuvaan neliöhintavertailuun otetaan mukaan asuntojen huonekorkeus, se muuttaa osittain kaupunginosien välistä neliöhintoihin perustuvaa rankingia. ??Maailma ympärillämme elää kiivaasti. Mediatodellisuus on niin lyhytsykkeistä ja nopeatempoista, että isot, vakavat uutiset ja maailman huolet unohtuvat samaan tahtiin kuin hömppä uutisetkin. Se on huono juttu, koska tympääntyminen väkivaltaan tai terrorismiin tarkoittaa kärsivien ihmisten unohtamista. Se on osa ihmisarvon loukkauksia. Mutta maailma elää muutoksessa ? hyvässä ja pahassa. Toivon kuitenkin, että jaksamme pitää toivoa yllä ja tehdä sen eteen oman pienen osuutemme. Suuriin, maailman laajuisiin asioihin vaikuttamisessa yksittäisen kansalaisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Mutta meillä on tänä keväänä mahdollisuus valita edustajamme tekemään sitä työtä. Huhtikuun eduskuntavaalit tulevat olemaan pitkästä aikaa mielenkiintoiset ja tärkeät. Valittava eduskunta tulee olemaan paljon vartija. Eniten odotamme maan talouden, työllisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin kasvua. Nopeita ratkaisuja ei liene olemassa, mutta niukkuuden jakamisen oikeudenmukaisuutta voimme oikeutetusti odottaa. Toivon, että valitsemme viisaita ja eduskuntatyölle antautuvia edustajia. Vaikeat ajat vaativat rohkeita ja osaavia päättäjiä. Eduskunnan kokoonpano muuttunee todennäköisesti kovasti. Kotikunnassamme elämme myös muutosten aikaa tai ainakin siihen valmistautumista. Suurin syy on tuleva sote-uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnollinen uudistus koskee jokaista kuntaa. Itse palvelujen tarjoaminen säilyy suurin piirtein nykyisissä puitteissa, mutta hallinnon rakenteet ryskyvät. Päätöksenteko karkaa selvästi kauemmaksi tavallisista kansalaisista. Se on uudistuksen merkittävä heikkous, ellei siihen saada selkeitä korjauksia eduskunta käsittelyn aikana. Nyt sote-lautakunnan jäsenet ja kaupunginvaltuutetut ovat kaikesta huolimatta lähellä kaupunkilaisia. Päättäjille voi lähettää sähköpostia tai tulla tapaamaan Hakaniemen torille tai muualle. Palaute on välitöntä - valitsijat ja valitut voivat ottaa yhteen kasvokkain. Jatkossa tämä on nykyistä välillisempää, etenkään, kun emme vielä tiedä, miten tuottajaorganisaatiot organisoituvat ja onko niiden johdossa poliittisia päättäjiä. Tänä vuonna sote-lautakunnassa tulemme käymään läpi sote-palvelujen kokonaisuutta, millaisia palveluja tarjoamme kaupunkilaisille? Mitkä ovat ns. lakisääteisiä ja mitkä ovat kaupungin itsensä päättämiä ja miten palvelujen kustannukset poikkeavat pääkaupunkiseudun isojen kuntien kesken? Ja onko meillä oppimista toistemme käytännöistä? Tämä selvitystyö pohjustaa tulevan eteläisen sote-alueen perustamista ja siihen liittyvää järjestäjän vastuuta. Sote-palvelujen Maija Anttila. siirtyminen isoon tuottajaorganisaatioon tulee vaikuttamaan koko kaupungin hallinnon rakenteisiin. Yli 17 000 työntekijän ym. toimintojen siirtyminen kaupungin palkkalistoilta toiseen kuntayhtymän tuottajaorganisaatioon supistaa kaupungin hallintoa, ehkä enemmän kuin kukaan tällä hetkellä osaa edes kuvitella. Jäljelle jäänyttä kaupungin hallintoa ja palvelutoimintaa tullaan myös mylläämään tämän uudistuksen seurauksena kohtuullisen paljon. Kaikkeen tähän uudistamistyöhön tarvitaan suurta viisautta ja tulevaisuuden uskoa ja innovatiivista eteenpäin katsomista. On ajateltava, että muutos on mahdollisuus ja tehtävä sote-uudistuksestakin paras mahdollinen. Henkilökohtaisesti olen aina pitänyt isojen asioiden käsittelystä ja muutoksista, koska näen niissä aina mahdollisuuden parantaa maailmaa. Mutta kaikkeen tähän tarvitsemme myös yhteistä keskustelua. Tulkaa mukaan! Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd sote-lautakunnan puheenjohtaja www. maijaanttila.net Ebola-epidemia osoittaa: Terveysturvallisuutta on vahvistettava ??Viimeistään Länsi-Af- keinoja estää tartuntataurikan ebola-epidemia on tien leviämistä. Niillä ei osoittanut, että toimivat ter- ole myöskään tehokasta veysjärjestelmät ovat tärkei- terveysjärjestelmää, joilla tä turvallisuudelle ja yhteis- hoitaa epidemioita. Ilman kunnan toimivuudelle. Epi- tehokkaita vastatoimia paidemian leviäminen alueella kallisista epidemioista voi merkitsisi inhimillisen kär- tulla uhka koko maailman simyksen syvenemistä enti- turvallisuudelle. Taudinaisestään alueella mutta vai- heuttajien mahdollinen pääkeuttaisi myös merkittäväs- tyminen vääriin käsiin lisää ti sen pysäyttämistä.  turvallisuusuhkaa. Maailmanlaajuinen terMonissa hauraissa valveysturvallisuuden ohjel- tioissa valtion varoja on ma (Global Health Security suunnattu muualle kuin terAgenda) on koonnut yli 40 veydenhuoltoon tai koumaata ja keskeisiä kansain- lutukseen. Kansainväliset välisiä järjestöjä yhteistyö- toimijat näyttäisivät olevan hön. Sen tarkoituksena on nyt valmiita vahvistamaan parantaa kansallista varau- terveyssektoria. Lähtökohtumista ja terveysjärjestel- tana on maiden oma sitoumien toimintakykyä. Ohjel- tuminen kestäviin ratkaisuima tukee Maailman terveys- hin. Pelkkä terveydenhuoljärjestön (WHO) terveys- lon kehittäminen ei kuitensäännöstön ja maailman kaan riitä, jos yhteiskunnat eläintautijärjestön (OIE) ovat muilta osin heikkoja. eläinlääketieteen standarMaat hyötyvät, kun ne dien toimeenpanoa jäsen- ottavat oppia muiden kovaltioissa. Ohjelman pu- kemuksista ja tekevät yhheenjohtajuus siirtyy Suo- teistyötä keskenään. Esimelle vuonna 2015. merkiksi Suomi tekee yhKansainvälinen asiantun- teistyötä Tansanian kanstijatyöryhmä totesi jo vuon- sa, jotta maan eläintaudit ja na 2011 pandemian vas- mikrobit kyetään tunnistataisia toimia tutkiessaan, maan nopeasti. Hankkeessa että maailma on varautu- koulutetaan paikallisia asinut huonosti vastaamaan antuntijoita ja viranomaisia sellaiseen vakavaan kan- varautumisessa biologisiin santerveyttä uhkaavaan hä- uhkiin. tätilaan, joka on maailman Terveysturvallisuutta ei laajuinen ja kestää pitkään.   voida rakentaa pelkästään Kaikilla mailla ei ole ky- terveyssektorin ponnistukkyä havaita epidemioita sin.   Tärkeitä tässä työsniiden alkuvaiheessa eikä sä ovat myös maatalous-, puolustus-, kehitys-, turvallisuus- ja ulkoasiainhallinnot. Suomen vahvuutena on viranomaisten sujuva ja tiivis yhteistyö. Hyviä esimerkkejä ovat biologisten uhkien osaamiskeskus ja bioturvallisuusverkosto sekä eläimistä ihmisiin leviäviä tartuntatauteja seuraava zoonoosikeskus. Suomi  voi lähettää myös pelastushenkilöstöä tukemaan terveysviranomaisten toimintaa kriisialueilla, esimerkiksi koordinaatiotehtäviin tai teknisiin tehtäviin. Apua annetaan tällöin EU:n pelastuspalvelumekanismin tai kansainvälisten järjestöjen kautta. Tautien torjunta on yhteinen tehtävä.  Jokainen antibioottihoito kasvattaa luonnossa kiertävien antibioottijäämien määrää. Tämä taas lisää vastustuskykyisiä bakteereja. Antibioottien käyttöä voidaan vähentää mm. hyvällä eläintenhoidolla. Suomalaisessa elintarvikeketjussa on melko vähän vastuskykyisiä bakteereja. Hyvä tilanne on saatu aikaan tiukalla antibioottipolitiikalla, hoitosuosituksilla, valvonnalla, viranomaisten yhteistyöllä ja tutkimuksella. Eri toimialat ovat myös sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Ebolan tarttuminen sairaanhoitajiin länsimaisissa sairaaloissa osoitti, kuinka tärkeää on ottaa terveysturvallisuusnäkökulmat huomioon. Korkea teknologia ei suojele tartuntatautien parissa työskenteleviä, jos virheitä tehdään, välineet eivät ole ajanmukaisia, tai ohjeet ovat puutteellisia. Jatkuva koulutus ja harjoittelu luovat kestävää turvallisuuskulttuuria. Bioturvallisuuden kannalta on tärkeää, että tartuntatautien parissa työtä tekevät suojellaan tartunnoilta. Tehokasta varautumista, suojatoimia sekä viranomaisten yhteistyötä tarvitaan, ettei taudin aiheuttajia voida levittää tahallaan. Varautuminen ja vastatoimet luonnollisen, tahattoman tai tahalliseen biouhkan varalle voidaan suunnitella hyvin samalla tavoin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kehittää bioturvallisuuskäytäntöjä ja lisätä tietoisuutta uhista. Kansainvälinen yhteisö hakee kestäviä ratkaisuja pitkän aikavälin haasteisiin. Terveysturvallisuusohjelma tähtää juuri tähän.  Puheenjohtajuus avaa Suomelle ainutkertaisen mahdollisuuden vaikuttaa ja viedä eteenpäin yhteisten terveyssuositusten ja standardien toimeenpanoa.  Samalla voimme tehostaa kansainvälisen yhteisön toimintaa maailman terveysturvallisuuden parantamiseksi.
• KALLIO LEHTI 6 Nro 2 ? Viikot 4-5 Päivyri Nimipäivät: ikuu m Tam Viikko 4 Ma 19.1. Henri, henna, Heikki Ti 20.1. Sebastian Ke 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni To 22.1. Visa Pe 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine La 24.1. Senja Su 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus Viikko 5 Ma 26.1. Joonatan Ti 27.1. Viljo Ke 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle To 29.1. Valtteri Pe 30.1. Irja La 31.1. Alli Su 1.2. Riitta Viikon mietelause: Kirja on kuin taskuun mahtuva puutarha. Arabialainen sananlasku Ruttopuistosta Valkkaan?. Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 1217, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 1213, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 Ehtoollinen, iltakahvi Kappelisalissa. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 22.1. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Sielun pimeä puoli. Kirjailija Merete Mazzarella ja Hufvustadsbladetin kulttuuritoimittaja Annika Hällström keskustelevat Mazzarellan kirjan teemoista. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo17 Kristillinen mietiskely. Mietiskelyyn ohjaa Pekka Hiltunen. Klo 18 Kivimessu vol. 2. Viljamaa, Niskala. Kaikille avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen! Iltatee. Su 25.1. klo 10 Messu. Partti, Männistö, Metiäinen, Pyylampi, Niskala. Kirkkokahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Meidät on lähetetty! Matti Mäkinen, KRS, Eeva-Liisa Hurmerinta, Kaisa Valve, Aino Lavikainen, Seppo J. Järvinen. Ti 27.1. klo 18 Opiskelijamessu. Ke 28.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Rukouslaulumessu. Kotakorpi, lauluryhmä Anima Mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 1015, ke klo 12-15. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10-15 ja ke 12-15 La 24.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com. Osa tuotosta KUA:lle. Su 25.1. klo 16 Messu. Toiviainen, Kotakorpi, Pyylampi. Kirkkokahvit Ma 26.1. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä. Ti 27.1. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo 11.30-12.30 ruokailu, klo 13-15 Scrab&Chat. Perhekerho klo 10-12, Muskarit klo 10 ja 10.30. Alppilan kirkon kahvila auki ti-pe klo 10-15 lounas klo 11-14 (ei ti), 9e, lapset 5e. Osa tuotosta KUA:lle. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 22.1. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Muut tapahtumat Ke 28.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk.7-9. Klo 18 Raamattupiiri Helsingin Työväenyhdistyksen tiloissa. Torkkelink.1. Kurssit ja ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio. srk@evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömät ja yli 63v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. Myös osamaksu käy. Elämän puu ke 28.1., 11.2., 25.2. ,4.3., 18.3. ja 25.3. klo 17.30-20.30, Kallion kirkko. Maalaten, kirjoittaen ja liikkuen itsetutkiskelua. H. 195e. Elämän voimaa etsimässä. To 29.126.2.2015 klo 13-16 Alppilan kirkko. Etsimme elämäilon lähteitämme kirjoittaen, maalaten, jakaen. H. 20e. Luovuutta unista ti 3.2., 24.2., 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4 Kallion kirkko. Unissa itseymmärrys lisääntyy ja oppiminen kehittyy. Rentoutumisharjoituksia. Psykoanalyytikko Montague Ullmanin kehittämä ryhmätyömenetelmä.Ohj. Tiina Törö ja Sinikka Metiänen. H. 20e, ennakkoilm. Omakuva ? minäkuva ?valokuva Kuka on selfien takana? 6.-8.2. pe klo 17.30?20.30 la ja su klo 12-17, Kallion kirkko. Tutkitaan käsitystä itsestä valokuvan keinoin. Erityisiä taitoja ei tarvita. Mukaan oma digikamera. Ohj.Leena Louhivaara. H. 110e + ohjaaja kerää myös tarvikemaksua 10e. Sana hengittää minussa - hengellisen kirjoittamisen loppukurssi 7.8.2. klo 12-17. Teatteri Kallio. Retriitinomaista hengellistä kirjoittamista. Ohj. Nina Klemmt. Rukouslaulun viikoittain kokoontuvat kurssit, Diakonissalaitoksen kirkko, ti klo 17.30?20. Jatkokurssi 10.2- 3.3. H. 45e. Ohj. H-L Vuori Scrab and Chat- leikekirjakurssi ti 10.2. klo 18-21, Teatteri Kallio. Leikekirjan kuvittamista ja kirjoittamista. H. 25e. Ohj. N. Klemmt. Ilmoittautuminen kevään 2015 musiikkileikkikouluryhmiin s-postitse: tytti.friberg@evl. fi. Ryhmät kokoontuvat seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28, maanantaisin 26.1. alk. seuraavasti: 1-vuotiaat klo 10-10.45, 2-vuotiaat klo 10.45-11.30 ja alle 1-vuotiaat klo 11.3012.15. Hinta 90e/kausi. Sururyhmä torstaisin 26.2., 12.3., 26.3., 9.4. ja 23.4. klo 18-19.30, Kallion kirkko. Puhutaan menetyksestä ja tunteista vertaisryhmässä. Ohj. past. M. Kotakorpi ja diakoni S. Metiäinen. Ilm. 19.2 mennessä p. 2340 3600 mati-ke-pe 9-14, ke 12-17. Maksuton. Pyhän tanssin kurssi ? rauhan tansseja to klo 18-19 22.1.-12.2. Alppilan kirkon kappelisali. Rukousta ja mietiskelyä liikkuen. Eri kulttuurien hengellistä musiikkia. Ohj. TM Tiina Sara-aho, past. M. Kotakorpi. H. 20e. Ennakkoilm. ??Stadin slangi ry on useiden vuosien ajan lähestynyt stadilaisia monellekin tuttua tutummassa mestassa eli tsyrkassa. Kuulut tsyrkkaan itse tai et on aika harva stadilainen joka välttyy silti käymästä tsyrkassa. Lähipii- ristä löytyy usein henkilöitä joiden suhde saa siunauksen tai uusi perheenjäsen kasteen. Tai vähintäänkin henkilö siunataan viimeiseen lepopaikkaansa. Olemmekin päätyneet viemään slangisanomaa neljään eri seurakuntaan vuosittain. Keväällä aloitellaan Mutsi on bestis-konsertilla helatorstain aikoihin Tuomiokirkolla, syksy käyn- nistyy Kallion kirkon slangitsyrkassa ja vuosi päättyy snygeimpiin joulubiiseihin Paavalintsyrkassa ja jollain vuosittain vaihtuvalla toisella alueella. Tänä vuonna ensimmäinen konsertti oli Vanhassa tsyrkassa ja toinen tuttuun tapaan neljäntenä adventtina Paavalintsyrkassa. Snygeimpiä joulubiisejä oli kanssamme sjungaamassa noin 1400 stadilaista ja tunnelma oli harras mutta samalla iloinen. Etenkin Vesa Nuotion esittämät biisit ja slangin kielellä luettu jouluevankeliumi sai kansan nauraa höröttämään useammassakin kohtaa. Seurakuntien suosituim- pia tapahtumia ovat tunnetusti Kauneimmat joululaulut mutta siitä huolimatta vai- kuttaa olevan erityisen mieluista että niitä pääsee laulamaan slangin kielellä. Joka sanaa ei välttämättä ymmärrä mutta yhteyden tajuaa ja se kantaa yli sukupolvien Vuonna 2015 yhdistys täyttää 20v ja kaikessa toiminnassa otetaan juhlavuosi huomioon. Myös snygeimmät biisit tullaan kuulemaan ja jos uskallan luvata niin entistäkin kivemmin ja kovemmin kuten eräs kappalaine n totesi. Marjut Klinga Työläisperheet kouluttivat tyttöjään, koska se kannatti ??Raha vaikutti sata vuotta sitten olennaisesti köyhien perheiden kykyyn kouluttaa lapsiaan. Tyttöjen valikoituminen koulunpenkille ei perustunut pohjoismaiseen tasa-arvoajatteluun, vaan se oli perheille kannattavinta. Työläisperheet kouluttivat 1920-luvun Suomessa tyttöjä todennäköisemmin kuin poikia. Tämä perustui siihen, että koulunkäynti paransi tyttöjen asemaa suhteellisesti enemmän. Vastaavasti pojat toivat perheille merkittäviä lisäansioita menemällä kansakoulun jälkeen suoraan töihin. Tulokset käyvät ilmi Sakari Saaritsan ja Antti Kaihovaaran tuoreesta artikkelista, joka on julkaistu kansainvälisessä Cliometrica-lehdessä. ? Tyttöjen enemmistöä oppikoulutuksessa on selitetty kulttuurisilla ja ideologisilla erityispiirteillä, mutta se on selitettävissä myös taloustieteellisesti koulutuksen tuotto-odotuksilla, Saaritsa sanoo. Tytöt useammin koulussa Elinkeinorakenteen muutos loi tytöille uudenlaisia työmahdollisuuksia, jotka edellyttivät oppikoulutusta. Tytöt olivat vankka enemmistö oppikoulun alemmilla luokilla, mutta tyytyivät useammin keskikoulutodistukseen. Se avasi tien kasvavaan joukkoon ?siistejä sisätöitä? ja vastasi aikalaiskäsitystä siitä, mikä oli tytölle riittävää. Tyttöjen kouluttaminen vaikuttaa olleen perheille rahallisesti kannattavaa, sillä kokeellisten laskelmien mukaan lapsiaan kouluttavat perheet saivat osan tyttöjen tuloista. ? Poikien kohdalla vastaavaa koulutuksen tuottoa ei näkynyt, Saaritsa toteaa. Suomessa on vaalittu kuvaa tyttöenemmistön ainutlaatuisuudesta, mutta myös useissa muissa länsimaissa tytöt saivat koulutusta useammin ja pidempään kuin pojat. Pojat todennäköisiä keskeyttäjiä Miehet olivat yliedustettuina koulutusjakauman huipulla ja myös sen pohjalla. Pojat keskeyttivät oppikoulun keskimäärin todennäköisemmin kuin tytöt, vaikka kotimainen tutkimuskirjallisuus on pitkään esittänyt asian päinvastoin. Ylemmissä sosiaaliryhmissä molempia sukupuo- lia koulutettiin, mutta poikia pidemmälle kuin lasikattojen rajoittamia tyttöjä. 1930-luvun laman aikana tyttöjen osuus oppikoululaisista pieneni lähinnä siksi, että alempien sosioekonomisten ryhmien osuus oppikoulutuksesta pieneni ja juuri nämä ryhmät asettivat tyttöjen koulutuksen etusijalle. Yhteys kansainväliseen kirjallisuuteen Saaritsa ja Kaihovaara tutkivat koulutusta, sukupuolta ja sosioekonomisia eroja analysoimalla kotitalouksien sisäistä resurssiallokaatiota kehitystaloustieteessä paljon käytetyn Engel-mallin avulla. Vuonna 1928 tehty elinkustannustutkimuksen aineisto käsitti noin tuhat eri sosiaaliryhmiin kuulunutta perhettä. Työhön yhdistettiin myös runsaasti uutta analyysia muista aikalaistilastoista. Vastaavia tuloksia on saatu myös taloustieteellisessä tutkimuksessa joistakin kehitysmaista sekä esimerkiksi Yhdysvaltojen taloushistoriasta. Elokolossa öljyvärimaalauksia ??Kittiläläisen taidemaalarin Erkki Leinosen öljyvärimaalauksia Lapin luonnon kauneimmilta paikoilta on esillä Helsingin Elokolon Nurkkagalleriassa tammi- maaliskuun ajan. Maalauksia nähtävänä: www.picasaweb.google.com/helsingin.elokolo, www.picasaweb.google. com/helsingin.elokolo/ Helsingin Elokolo on avoinna vuoden jokaisena päivänä klo 09-15.00. Vapaapääsy, TERVETULOA! Toinen linja 31
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5? Nro 2 7 Ääni-installaatio *folding cosmos -näyttelyn yhteydessä. Kuva: Kirsi Ihalainen. Annantalon näyttelyssä ja tapahtumapäivässä eläydyt japanilaiseen teetarjoiluun sekä muistojen maisemiin ??*folding cosmos HELSINKI tuo maisteltavaksi myös puhtaita luontoelämyksiä. Japanilainen teemaailma on innoittanut suomalaisia yhteistyökumppaneita, jotka täydentävät vierailunäyttelyä mökkimuistoilla ja metsän huminalla. *folding cosmos koostuu japanilaisten nykytaiteilijoiden teoksista ja teen tarjoilutilasta. Näyttely on kiertänyt Japania vuodesta 2011 ja ollut esillä myös New Yorkissa sekä Euroopassa Bathissa ja Berliinissä. Innoituksensa se on saanut pienestä yhden tatamimaton (180 X 90 cm) huonetilasta, jonka japanilainen tutkimusmatkailija Takeshiro Matsuura (1818?1888) viimeisinä elinvuosinaan rakensi Tokiossa itselleen.  Matsuuran henkilökohtaisen muistojen tilan rakentamisessa käytettiin 89 erilaista, temppeleiden ja pyhättöjen puista yksityiskohtaa. Esineet oli saatu lahjoituksina ystäviltä eri puolilta Japania, ja niihin liittyi muistoja Matsuuran tutkimusmatkailijavuosilta. *folding cosmos HELSINKI -projektin tuo Annantaloon hankkeen johtaja Miwako Kurashima. Näytteillä on teoksia kuvanveistäjä Kineta Kunimatsulta, kuvataiteilija Tomita Tetsushilta, kuvittaja Hiroko Shimborilta, kuvataiteilija Ai Kitaha- lu, Chinami Shibata, MillaMari Vastavuo ja Katja Kortelainen. Ohjaajat: projektituottaja Daishi Sakaguchi ja prof. Pentti Kareoja. Samaan aikaan *folding cosmos -näyttelyn kanssa on Annantalon tiloissa esillä myös nuorten teemaljanäyttely Kello viiden tee (26.1.-8.2.). Teen maailma -teemaa jatkaa myöhemmin keväällä myös näyttely Afganistanilainen vierashuone (23.2.-8.3.) *folding cosmos HELSINKI 26.1.-1.2.2015 (huomaa: näyttely on esillä vain yhden viikon!) Avoinna: ma?pe klo 9-20, Näyttely Annantalossa 26.1.-1.2.Tapahtumapäivä 1.2. klo 13la?su klo 10-16 15. Kuvassa: lumihiutaleheijastuksia työpajassa. Näyttelyn avajaiset maanantaina 26.1. klo 17-19. ralta, kuvataiteilija Tatsuo opiskelijoiden kanssa. Hei- Tervetuloa myös avajaisiin. Kawaguchilta ja keraamik- dän työnsä lähtökohtana *folding cosmos TAPAHko Koichi Uchidalta. Teok- ovat olleet suomalaiseen TUMAPÄIVÄ sunnuntaina set liittyvät suomalaiseen ja luontoon liittyvät lapsuu- 1.2. klo 13 ? 15 japanilaiseen luontoon, ja den muistot. Vapaa-ajan Ohjelmassa teetarjoilua niiden teemana on muisto- mökki on suomalaisille rau- sekä Tomita Tetsushin ja jen maisema. han tyyssija sekä linkki Kineta Kunimatsun vetämät Esillä on myös suoma- luonnon ja ihmisen välil- työpajat, joissa tehdään lulaisen äänitaiteilijan Kirsi lä. Opiskelijat ovat suunni- mihiutaleheijastuksia pimeIhalaisen ääni-installaatio telleet ja toteuttaneet näyt- ään tilaan ja maalataan maiFinnish Forest Frequencies, telyyn Mökki-installaation, semia vanerilevylle. Mahjonka soivat kelopuut luo- joka tekee teetilasta intii- dollisuus origamien tekoon. vat tilaan suomalaisen met- min. Materiaalina on käy- Näyttelyn japanilaiset taiteisän huminoineen ja eläi- tetty suomalaista puuta ja lijat ovat paikalla. Maksutnäänineen. paperia. Valkoinen metsä tomat pajat sopivat kaikilNäyttelyä on suunniteltu ja puunrungot ovat inspi- le yli 7-vuotiaille ja myös yhteistyössä Aalto-yliopis- roineet tekijöitä ja vaikutta- aikuisille. Vapaa pääsy, ei ton Taiteiden ja suunnitte- neet materiaalivalintoihin.  ennakkoilmoittautumista. lun korkeakoulun ja Kemi- Toteutus: Elisa Luoto, Heian tekniikan korkeakoulun di Huovinen, Erin Turkog- Keski-Pasilaan rakentuu Helsingin kävelykeskustaa 20 000 asukkaan kortteli ja liikennettä suunniteltava  Jatkoa sivulta 3 Asemakaavan muutoksen toteuttamisesta on 29.1.2014 tehty toteuttamissopimus, jonka osapuolina ovat Helsingin kaupunki, Senaatti -kiinteistöt, Liikennevirasto ja YIT -rakennus Oy. YIT Rakennus Oy:llä on velvollisuus rakentaa keskustakorttelin kokonaiskerrosalasta valmiiksi 80 % 122 kuukauden kuluessa keskuksen toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan voimaantulosta ja koko keskus täysin valmiiksi 12 vuoden kuluessa keskuksen toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan voimaantulosta. Toteutussopimuksen mukaisten kaupungin investointien kustannusarvio (kesäkuu 2014) vuosille 2014 - 2021 on noin 157 miljoonaa euroa. Lisäksi raitiotielinja 9:n jatkamisesta keskustakorttelin kautta Ilmalaan aiheutuu vuosin 2015 - 2021 aikana noin 12 miljoonan euron kustannukset. Suomen valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun aiesopimuksen perusteella Keski-Pasilasta on vapautunut suuret alueet asuin-, liike-, toimisto-, ja yleisten rakennusten käyttöön. Alueet vapautuivat raideliikenteeltä satamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen v. 2008. Sopimuksen mukaan Helsingin kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi tai laatimiseksi. Alueesta on järjestetty kaksivaiheinen suunnittelu- ja toteutuskilpailu vuo- sina 2011-2013. Kaupunginvaltuusto päätti 13.11.2013 valita kilpailun voittajaksi YIT Rakennus Oy:n ehdotuksellaan TRIPLA. Kaavan valmistelun ja siihen liittyvän kilpailun järjestämisen yhteydessä on tehty laajaa viranomaisyhteistyötä. Asemakaavan muutosluonnoksesta on jätetty neljä mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Kaupunginvaltuusto päätti asian virkamiehen ehdotuksen mukaan viime viikolla. kokonaisuutena ??Helsingin Vihreät vaativat 29.12.2014 julkaistussa tiedotteessaan jälleen kävelykatukokeilun toteuttamista Helsingin ydinkeskustassa. Helsingin kaupunginvaltuusto torjui vastaavan aloitteen viime syksynä. Helsingin seudun kauppakamarin mielestä Helsingin kävelykeskustan laajentamista ja ydinkeskustan liikenteellistä saavutettavuutta tulee suunnitella yhtenä kokonaisuutena. ?Kevyin perustein ja järjestelyin pikaisesti toteutettu kävelykatukokeilu olisi merkittävä riski Helsingin niemen liikenteen toimivuudelle ja ydinkeskustassa sijaitseville yrityksille. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on vältettävä kaikkia elinkeinoelä- män toimintaedellytyksiä heikentäviä toimenpiteitä. Helsingin kantakaupunki on koko maan yritystoiminnan ja turismin tärkein keskittymä, jota tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja harkitusti ? ei palapelimäisinä kokeiluina?, sanoo maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista. Elinkeinoelämän näkökulmasta Helsingin kävelykeskustan laajentamiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että huomattavia riskejä. Liikenne on oleellinen osa yritysten toimintaa ja jokapäiväistä arkea ? myös ydinkeskustassa. Yritykset hakeutuvat alueille, joiden saavutettavuus on hyvä. Joukko-, tavara- ja henki- löautoliikenne ovat kaikki välttämättömiä saavutettavuuden varmistavia liikennemuotoja. ?Helsingin kävelykeskustan kaupunkirakenteellinen ja liikenteellinen yleissuunnitelma on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa. On hyvä, että asiaa tarkastellaan kiihkottomasti ja kokonaisvaltaisesti, kaikki vaikutukset huomioon ottaen. Kävelykeskusta-alueen suunnittelu ja toteuttaminen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja kiinteistöomistajien kanssa, ydinkeskustan kilpailukyky ja saavutettavuus turvaten?, Pasuri vaatii.
• KALLIO LEHTI 8 Nro 2 ? Viikot 4-5 Suomen palkituin dragartisti Marko Vainio  juhlii 10-vuotisuraansa Helsingissä ja Turussa ??Marko Vainion luoma Divet Show on palkituin drag show Suomessa ja takana on jo huimat yli 2000 keikkaa niin kotimaassa, laivoilla kuin ulkomailla, mm. Kööpenhaminan Priden päätapahtumassa sekä Välimeren risteilijöillä. Show on voittanut myös kahdesti Viihdeohjelmien Suomen mestaruuden. Menestynyttä uraa juhlistetaan isolla kaksituntisella näyttävällä showlla, jossa nähdään uran varrelta suosituimpia parodiahahmoja kuten Paula Koivuniemi, Whitney Houston, Johanna Tukiainen ja Antti Tuisku, mutta myös liuta uusia tähtiä kuten Cheek, Lara Fabian ja Conchita Wurst. Showt nähdään 13.14.3 Turussa Sigyn-salissa sekä 9.5 Helsingissä Savoyteatterissa. Show on vahvistettu kuudella tanssijal- Dragartisti Marko Vainio. ? ? ? ? la ja lavalla tullaan näkemään ennätysmäärä eli yli 50 parodiahahmoa. ? On ollut aivan huikea 10 vuotta, tässä ollaan menty lähes 200 shown vuosivauhtia eikä taantumaa ole ollut näkyvissä ainakaan Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon minun keikkakalenterissa. Vaikeina aikoina viihde pitää ihmiset iloisina. Lisäksi nöyrä asenne työtä kohtaan sekä ajantasalla pysyminen ovat varmasti vaikuttaneet positiivisesti uranousuun., Marko kertoo. Kreikka säilyttää suosionsa i d h e l Huo stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi ??Kreikka on yksi suomalaisten suosituimmista lomakohteista. Vuodesta toiseen jatkuva suosio osoittaa, että suomalaiset arvostavat Kreikan tarjoamaa vieraanvaraisuutta. Kreikan saaristo, kulttuuri ja rantalomat ovat houkutelleet suomalaisia jo vuosikymmeniä. Kreikka on myös ihanteellinen kohde lyhyille kaupunkilomille, kokousmatkoille tai erilaisille teemamatkoille, kuten viini- ja gastronomiamatkat tai aktiivilomat. Olipa kyse pitkästä tai lyhyestä loma- tai työmatkasta, vierailu Kreikkaan kannatta aina! Pelkästään valmismatkalle Kreikkaan matkustaa vuosittain noin 180.000 suomalaista eli joka viides valmismatkalainen valitsee matkakohteekseen Kreikan. Kreikka on toiseksi suosituin valmismatkakohde suomalaisille. Kreikan kauniit ja puhtaat rannat ovat houkutelleet suomalaisia jo vuosikymmeniä lomalle Kreikkaan. Useat Kreikan rannoista täyttävät eurooppalaisen Blue Flag -ohjelman laatustandardit ja tarjoavat uimisen lisäksi mahdollisuuden myös laitesukellukseen, snorklaukseen, vesihiihtoon, purjehdukseen ja purjelautailuun. Kaikkiaan 408 rannalle ja 10 huvivene-satamalle myönnettiin toukokuussa 2014 Blue Flag -tunnustus Kreikassa. Blue Flag -ohjelma on ympäristötietoisuus ja -suojeluohjelma, jonka Foundation for Environmental Education (FEE) toteuttaa laajassa mittakaavassa vuosittain eri Euroopan maissa ja muualla maailmassa. Kaikkiaan 51 mukana olleesta valtiosta Kreikka tuli toiseksi Blue Flag -tun-nustuksissa vuonna 2014. ? Blue Flag -tunnustuk- set osoittavat, että Kreikassa kannetaan huolta ympäristöasioista ja rantojen puhtaudesta. Tunnustuksen saadakseen rannan veden laadun tulee olla erittäin puhdasta, jätehuollon tulee olla moitteetonta, uintialueen organisoinnin ja turvallisuuskäytäntöjen pitää olla hyvin toimivia sekä ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat tulee olla muutenkin huomioituina, luettelee Kreikan matkailutoimiston Pohjoismaiden ja Baltian johtaja Stavroula Skaltsi Blue Flag -tunnustuksen arviointiperusteita. ? Kiinnitämme näihin asioihin paljon huomiota. Osoituksena siitä Blue Flag -tunnustuksen saaneiden rantojen määrä nousi Kreikassa edelleen viime vuonna aiempiin vuosiin verrattuna. Kreikka on myös ihanteellinen kaupunkilomakohde ja teemalomakohde. Kreikan kohteet sopivat hyvin myös lyhyempiin lomiin, kuten pidennetyn viikonlopun viettoon. Kreikkalaiset kaupungit sykkivät elämää ja ne sopivat ympärivuotiseen lomailuun ? valinnanvaraa on runsaasti niin vapaa-ajan matkailuun kuin esimerkiksi kokousmatkailuun. Runsaan hotellitarjonnan lisäksi tarjolla on ainutlaatuisia museoita, arkeologisia nähtävyyksiä, ostosmahdollisuuksia ja vilkas yöelämä. Tarjonta kokousten ja konferenssien oheisohjelmaksi on siten myös taattu. Kreikalla on viinin jumalan Dionysoksen kotiseutuna maailman pisimmät ja rikkaimmat perinteet viinin valmistuksessa ja nauttimisessa. Viiniä on tuotettu Kreikassa yli 4 000 vuoden ajan. Nyky-Kreikka on tärkeä viinintuottaja ja viinikulttuurin keskus.
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5? Nro 2 9 Minä olen Adolf Eichmann Teatteri Kultsassa ??Teatteri Kultsassa sai 17.1. ensi-iltansa Jari Juutisen näytelmä Minä olen Adolf Eichmann. Syyllisyyttä ja syyttömyyttä pohtiva näytelmä vertaa historian hirmutekoja tämän päivän piittaamattomuuteen ja riistoon. Se on häpeämättömän hauska ja makaaberi cocktail, jossa syytettyjen penkillä on kolmannen valtakunnan virkamies ja muutama muu. Näytelmän keskushenkilö on Adolf Eichmann, rakas- tava puoliso ja neljän pojan isä, joka organisoi juutalaisten joukkokuljetukset keskitysleireille. Näytelmä kysyy, mitä on tämän päivän holokausti? Miten vaikea on vastustaa kiusaamista, miten helppoa olla voittajien puolella? Näytelmän on ohjannut Suvi Lahdenmäki. Esitykset: ma 26.1./ti 27.1./pe 30.1./ti 3.2./ pe 6.2./la 7.2./ ma 9.2./ti 10.2./pe 13.2./ la 21.2./ti 24.2./pe 27.2./la Kuvassa Noora Nyyssönen, Tiina Pietiläinen, Aila Herronen. Kuva: Timo Seppälä. 28.2 aina klo 19 Esityksen kesto n. 2 h 15 (sisältäen väliajan). Lisätiedot: ohjaaja Suvi Lahdenmäki, 050-338 5304 tai suvi.lahdenmaki@gmail. com Esitykset Teatteri Kultsassa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki Liput 15/12 euroa, www. teatterikultsa.fi Kuvassa Jukka Hurjanen ja Mikko Ravantti. Kuva: Timo Seppälä. Â JARI JUUTINEN Katse sadan vuoden taakse Leif Söderlund: Ohjaus SUVI LAHDENMÄKI ENSI-ILTA la 17.1. klo 19 Muut esitykset 20.1.-28.2.2015 Liput 12/15e Millainen oli vuosi 1915? ??Vuosi 1915 alkoi synkissä merkeissä. Suursota jatkui monella rintamalla, joulun tienoon aselepo lännessä oli ohitse. Itärintamalla taistelut Masurian järvialueella ja Karpaateilla jatkuivat talvisotana ja länsirintamalla saksalaiset käyttivät kaasua. Mitään ratkaisua ei vuonna 1915 kuitenkaan tapahtunut. - Venäjä aloitti suomalaisten värväämisen omaan armeijaansa, n. 800 vapaaehtoista ilmoittautui. Amiraalisenaatin, siis venäläisten miehittämän Suomen hallituksen ote tiukkeni. Oli meneillään toinen sortokausi, jonka tavoitteena oli tuhota Suomen autonomia. Määrättiin, että rautateillä matkustamisesta ? siis lipun hinnasta ? oli maksettava 25% veroa. Myös huvivero otettiin käyttöön. Tyttökouluihin määrättiin venäjän kieli pakolliseksi aineeksi. Taloudellinen tilanne vaikeutui. Venäjän suurinflaatio tuntui myös Suomessa. Hinnat nousivat. Ja Suomen Pankin oli huhtikuussa luovuttava kultakannasta. Kauppa länsimaiden kanssa tyrehtyi, merikauppasaarto puri, kaikki yhteydet Saksaan olivat poikki. Huoltotilanne oli kuitenkin tyydyttävä syksyyn saakka. Silloin kiellettiin ilman erityistä lupaa kuljettamasta läänistä toiseen mm. viljaa, jauhoja, heiniä, sokeria, suolaa, lihaa, karjaa, nahkaa, ja suksia. Myös polttopuista alkoi olla pulaa. Junat toivat halkoja Hakaniemen hallin kupeeseen, jossa ne pilkottiin klapeiksi ja pakattiin sadan kilon säkkeihin. Puiden ostoa varten oli jonotettava ostokortti Pengerkadun poliisiasemalta. Alkoi olla pulaa mm. kahvista, jota suomalaiset olivat tottuneet juomaan melko runsaasti. Useissa perheissä siirryttiin hernekahviin: paahdettiin kuivattuja herneitä ja jauhettiin ne ja keitettiin hernekahvi! Sitten asetettiin vientirajoituksia: tekstiilien, paperin, tulitikkujen ja suksien vienti kiellettiin. Alkuvuodesta tuli surusanoma Pietarista. Aikansa kuuluisin suomalainen näyttelijä, Ida Ahlberg ? Uexkull oli kuollut keuhkokuumeeseen 57-vuotiaana. Hänet haudattiin sitten Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin. Samoihin aikoihin ensimmäiset suomalaiset pääsivät Ruotsin kautta Saksaan sotilaskoulutusta saamaan. Jääkäriliike oli käynnistynyt ja vuoden 1915 kuluessa n. tuhat miestä pääsi perille. Kaikki pyrkijät eivät olleet yhtä onnekkaita, 78 kiinnisaatua vietiin Spalernajan tutkintovankilaan Pietariin. Sieltä nämä ?kalterijääkärit? vapautuivat alkuvuodesta 1917, kun vallankumous Venäjällä alkoi. Tammikuussa 1915 oli käynnissä myös Luumäen kihlakunnantuomarin, Pehr Evind Svinhufvudin kolmiviikkoinen karkoitusmatka Siperiaan. Svinhufvud oli vangittu kesken käräjien ja viety Viipuriin vankilaan, - siellä hänen onnistui järjestää tyttärensä häät ennen karkoitustaan! Tapaus ärsytti suunnattomasti venäläisiä viranomaisia. Karkoitusmatka päättyi Tymskojen kylään 613 km Tomskista pohjoiseen. Toukokuussa Svinhufvud siirrettiin Kolyvanin kaupunkiin. Ellen Svinhufvud saattoi miehensä Siperiaan ja kävi kolme kertaa tapaamassa häntä. Itse karkoitus kesti 27 kuukautta. Helsingissä jatkuivat linnoitustyöt. Vihattu keisari Nikolai II vieraili täällä ja kävi tarkastamassa linnoituksia kaupungin ympäristössä. Keisarin seuruetta hämättiin palkkaamalla runsaasti ylimääräistä väkeä muutamaksi päiväksi. Keväällä Erik Estlander rakennutti Kulosaareen ensimmäisen nykyaikaisen elokuvastudion Finlandia Film- yhtiölle. Elokuvatuotanto tyrehtyi kuitenkin pian, kun venäläiset toteuttivat kuvauskiellon ja sensuurin. Toisaalta tiedon saannin turvaamiseksi perusteen Suomen Tietotoimisto, STT. Ja toimittaja, runoilija Eino Leinon ehtymätön runosuoni työsti Helkavirsien toista osaa. Ja Sysmässä suutarin perheeseen syntyi kaikkien aikojen merkittävin kultakurkku, Olavi Virta siis. Hän muuten asusti äitinsä kanssa Kalliossa ja Alppiharjussa 7 vuotta ja kävi Eläintarhan kansakoulua ja meni sitten ?Romppaselle? sähkömieheksi ja sitten Dallape?-kouluun ja sitä tietä musiikin maailmaan. Jean Sibelius toipui kurkkuleikkauksestaan ja saattoi taas sytyttää sikarin ja maistella kohtuullisesti viinaksia ystäviensä kanssa Kämpissä. Ja kävi konsertoimassa Göteborgissa. Muuten häntä ahdisti sodan aiheuttama eristymi- nen muusta maailmasta. Mutta Sibelius sävelsi ahkerasti ja sai 50-vuotispäiviensä kynnyksellä joulukuussa valmiiksi 5. sinfoniansa. Hän johti kantaesitykset Turussa ja Helsingissä. Itse sävellystä Sibelius sitten korjaili pari kertaa myöhemmin. Työväenlehtien kritiikissä Sibeliusta pidettiin porvarillisena säveltäjänä. Kolme vuotta myöhemmin hän oli koko kansan säveltäjämestari: punakaarti näet kehotti Sibeliusta muuttamaan Ainolasta Helsinkiin, jotta punakaarti voisi taata hänen turvallisuutensa. Sibelius muuttikin Lapinlahden sairaalaan ylilääkäri Cristian Sibeliuksen luokse. Syksyllä 1915 järjestettiin kansalaiskeräys Sibeliuksen 50-vuotisjuhlien merkeissä. Keräystuotoilla ostettiin säveltäjämestarille Steinway-flyygeli, jonka ulosottomies heti laputti. Mutta uusi kansalaiskeräys pelasti soittimen, kun huomattava osa Sibeliuksen jättiveloista saatiin maksetuksi. Vuonna 1915 syntyivät myös Tapio Rautavaara, Regina Linnanheimo, Tapio Wirkkala, Helvi Sipilä ja moni muu sitten itsenäisyyden ajalla tunnetuksi tullut ja ansioitunut kansalainen. Vuosi päättyi, kun hallitsija toistamiseen lykkäsi valtiopäivien koollekutsumista vedoten poikkeuksellisiin aikoihin. Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, Sörnäinen. www.teatterikultsa.fi Kallion Pääkonttorissa Uutta! TODELLA ISO televisio! Joka sunnuntai MUSIIKKIVISA klo 19.15 - 21.00 HESARI 11 ? 00500 HELSINKI ? PUH. 727 4180 Uudet aukioloajat: su - to 10 - 01 pe - la 10 - 02 RAVINTOLA www.buds.fi uki Terassi vaarauksella sää Tietovisa joka torstai klo 19.30 Hyvät palkinnot voittajille Hyvä sijainti! Hyviä tarjouksia paikan päällä
• KALLIO LEHTI 10 Nro 2 ? Viikot 4-5 Risto Kolanen: Poimintoja syksyn ja talven teatterista Helsinkiläinen ammattimainen tai harrastajapohjainen pienteatteri eli voimakasta aikaa syksyllä ja alkutalvesta. Monologeja, aatedraamaa ja taiteellisia kokeiluja oli nähtävillämme. Kaikista ei ole kuvia esittää. Mutta kooste on aika kattava. ??Myllyteatterin 10-vuotisjuhlanäytelmä Tapaus Gaala yhdisti Fellinin karnevalismia, Kantorin teatteriestetiikkaa ja japanilaista liikemetodioppia yhdessä tulkinnassa KokoTeatterin lavalla. Teatterin perustajan ja johtajan Miira Sippolan lapsuuskokemuksiin pohjautuva esitys oli täynnä jatkuvaa karusellimaista liikettä, näyttelijöiden näköisnukkeja ja luovuutta. Hienosta joukkueesta erottuivat Paula Koivusen tanssipyörähdykset, Jaakko Kiljusen puhelinkeskustelut, Henna Kaikulan uskomattoman akrobaattiset vartalotaivutukset ja teatterin pitkäaikaisen kantavan voiman Yuko Takedan ilmeet ja ilmeettömyydet toistoliikkeissä ristin kanssa ja ilman. Yhden äidin väsymys Näyttelijä Minna Puolannon itse kirjoittama ja esittämä monologi Kuolema korjaa univelat on maineensa veroinen, kun paljon kiertänyt esitys oli nähtävillä uusintana Kanneltalossa. Anna Veijalaisen ohjauksessa sekä Timo Hirvosen musiikin ja musiikkidramaturgian tuella Puolanto esittää kolmen lapsen äitiä, joka ei saa öisin unta ja on nääntyä perheenjäsentensä tarpeiden tyydyttämiseen. ? Hän tyydyttää toisten tarpeita ympäri vuorokauden, ympärivuotisesti. Kurahousut, tunteet, vuorokaudenajat ja ajatukset sotkeutuvat ja hukkaavat hahmonsa. Mistä voi tietää, milloin on torstai? Miksi mies suuttuu, jos sen suuhun tunkee tutin? Entä mitä pitää tehdä, kun on kaatanut vettä mikron tuuletusaukosta sisään? Missä tulee raja vastaan? ?Äiti rakastaa teitä yli kaiken!? Omakohtaiset kokemukset saivat näyttelijän tarttumaan aiheeseen viiden vuoden valvomisen jälkeen. Puolanto antoi itselleen ja katsojille mahdollisuuden nauraa arjesta nouseville koomisille sattumuksille. Näin syntyi komedia vaikeasta aiheesta. Minna Puolanto tanssii, heittää kärrynpyöriä ja juttelee nukkekotinsa pienille lapsille ilmeikkäät kasvot videokuvassa. Hupaisa, puhutteleva, puoleensavetävä tunti herätti sekä ajatuksia että tunteita koskettavasti. Kuolema korjaa univelat, mutta nauru pidentää ikää. Ihanien ihmisten tragedia ? Pimeys on se mikä tulee kun ei valitse mitään, teatterijohtaja Antti Hie- Helka Periaho tavoitti Helenessä kuvataitelijan sisimmän. tala kirjoittaa Ihanat ihmiset ?esitykseen, joka oli Qteatteri syksyn 2014 näytelmä Tunturikadulla, EtuTöölössä. kahden nuorimman sukupolven teatteri on hyvässä vauhdissa, kevään legendaarisen Kasper Hauserin jälkeen. Näyttelijät ovat loistavia ja yhteen hiileen puhaltavia, mutta ensimmäinen puoliaika vähän puudutti loppua kohden. Kohtauksia uusitaan tyylitellysti. Pelkistetyn steriili vaalea lavastus kumpuaa elämän tyhjyyttä.  Keskiluokkainen porvarisperhe nuuskaa kokaiinia kotonaan jatkoilla Elina Hietalan mainiosti esittämän vauhtimimmin kanssa. Ilo oli nähdä vierailija Minna Haapkylä ja Q:n vakiohahmo Jani Volanen kotinäyttämöllään. Mutta varsinainen illan pelastaja oli Jussi Nikkilän persoonallisen honottavalla puherytmillä ja äänellä esittämä siskonveli, joka etsii kadonnutta lammasta ja sekoittaa pariskunnan elämän vielä perusteellisemmin kuin sisko ensimmäisellä puoliajalla. Gaalassa oli monta karnevaalia, etualalla Yuko Takeda. Kuva: Heli Sorjonen (Myllyteatteri). Hyvyyden vallankumous Kapteeninkadulla ? Ihminen voi elää kahdella tavalla, elämää kohti tai kuolemaa kohti. Minä olen kääntynyt elämää kohti, Sisar Huttunen sanoo loppupuolella. Teatterisali lähti lauluihin ja tunnelmaan mukaan, koska sen päälle laskeutui teatterin magiikka, usko sanomaan tai paremminkin sanojen oikeamielisyyteen, vilpittömyyteen. KOM-teatterin onnistunut ja suosittu esitys oli lokakuulta tammikuulle Vallankumous. Se kuvaa, puitteiltaan oikeisiin historianhahmoihin pohjautuvaa, ääritolstoilaista, kristilliseen sosialismiin, uskovia yksilöitä Suomen kumousvuosina 1917?18. He tekivät omaa anarkistista sydänten kumousta ennen työväenja valkokaarteja Helsingin keskustassa. Jean Boldt oli virkaheitto hovioikeudenauskultantti ruotsinkielisestä sotilasja pappissuvusta. Josefina ?Sisar? Huttunen oli vapaakirkollisen kristillisen opin Minna Puolannon naisen väsymys puhuttelee, mutta myös naurattaa. Kuva: Terhi Kokkonen (Koko-Teatteri). saarnaaja, Pelastusarmeijan upseeri, joka pitää naisten puku- ja liiviliikettä Korkeavuorenkatu 36:ssa. Hän tempautuu tolstoilaisen hyvyyden vallankumouksen airueksi, joka hurmaa väkeä. Hairahtunut Sisar tutkikaan Lapinlahdessa, mutta hän vapautuu harjoittamaan liiketointaan. Pekka Valkeejärvi tekee hienon eettisen julistajan. Nuori Johannes Holopainen puhkuu energistä uskottavuutta Boldtin apumiehenä lauluissaan ja liikkeissään. Näytelmä oli viikon kesken, koska Pirkko Hämäläinen (kuvassa keskellä) loukkaantui. Laura Malmivaara ui viikossa Sisar Huttusen liiveihin, mikä on uskomaton suoritus. Hän sai taputusten aikana kukat ja suukon niiden välittäjältä Juho Milonoffilta poskelle. Juha Siltanen kirjoittaa esipuheessa, että hän halusi kirjoittaa suomalaisesta ?epätärkeästä historiasta?. Vuorosanat ja juonen kehittely soljuu hyvin, ensimmäisellä puoliajalla yhtenäisemmin, toisella karnevalisoituen lauluihin ja liikkeen anarkiaan. Ohjaaja Lauri Maijala on pitkään tehnyt yhteiskunnallisesti merkittävää teatteria Brechtin hengessä: ? Eläköön humanismi ja eläköön sen mahdollistama häpeilemätön naivismi! Kapteenikadun ammattiteatteri Ullanlinnassa pitää tasonsa. Vieraskirja yhteisöteatterina Lapinlahden sairaalaa on kiinni. Se on palvellut mieleltään järkkyneitä tai väsyneitä Aleksi Kivestä VesaMatti Loiriin. Helsinki ei tiedä, mitä tehdä. Yhdistys haluaisi sen ?terveyttä kulttuurista? -käyttöön. Kokemus vajaan tunnin esityksestä Vieraskirja ja jälkikeskustelu taitelijoiden tanssista sanoineen ja SPR:n ystävätoiminnan työpajoista oli kyllä hyvin terapeuttinen, hoidollinen. Ninni Perkon ohjauksessa pitkän linjan tanssija Leena Gustafsson ja nuoremmat Kati Kallio ja Mikko Niemistö esittivät ylävartaloon keskittyen tanssia ja taustalla oli musiikkia sekä yksinäisyyttä poteneiden ihmisiä työpajatekstien virittäminä kirjoitettuja katkelmia. Tunnelma oli hyvin keskittynyt. Yleisö poikkesi normaalista tanssiyleisöstä kantaesitysiltana. Työpajalaiset, vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat, sukulaiset täyttivät sairaalan kylmän, muuten tyhjänä olleen auditorion tilan.  Koko projekti on Sivuun Ensemblen ja Kansallisteatterin kiertuenäyttämön yhteistyönä syntynyt ja lähtee kiertämään hoitolaitoksiin, palvelutaloihin ja vankiloihin, mikä on esimerkillistä yhteisöllistä kulttuuritoimintaa.  Kun kävelin ulos pimeään iltaan, jäi mieltä harmittamaan Lapinlahden sairaalan tila ja epätietoisuus tulevaisuudesta. Sylvi puhuu kännykkään Mikko Roihan kohuttu Sylvi oli alkusyksyn menestys Klockrike-teatterissa Erottajajanmäellä.. Tulkinta on hienosti tähän aikaan tuotu versio Minna Canthin 1800-luvun klassikosta, jota intohimodraamana sanotaan suomalaiseksi Anna Kareninaksi, rakkauteensa lankeavan naisen tarinaksi. Onko nuorella naisella oikeus haluun, vai elääkö vain muiden määrittelyiden kautta? Sylvi haluaa milloin mitäkin ja unohtaa pian sen, kun löytää jotain muuta. Muut ihmiset ovat narsistille välineitä omaan tyydytykseen. 2010-luvun Sylvi puhuu kännykkään, riehuu diskotansseissa ihastuksensa kohteen ja hänen sisarensa kanssa. Draama on tehty nuorelle yleisölle, joka haluaa nähdä ja tulla nähdyksi. Tunteet ja halun kohde muuttuvat nopeassa tahdissa. ? Veri on nuorta, liha halukasta, esitys perustelee itseään. Pia Andersson värisee hysteerisellä kiihkolla roolinsa lävitse. Hän myrkyttää virkamiesharmaan holhoojamiehensä ja antautuu intohimoon nuoruudenrak-
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5? Nro 2 Axelin osan tarkan viileästi. Runoja Kallion teatterissa kautensa kanssa. Lopussa hän syö vankilassa aterian, viileän tyylikkäänä ja ulospäin mitään katumatta. Rikos saa silti rangaistuksen. Matti Raita Klockrikestä suoriutuu luopiorakastaja Viktorin roolista hienosti. Lasse Fagerström tulkitsee Sylvin holhoojamiehen Tammikuulla oli viehättävä harrastajalausujien runohetki Teatteri Kalliossa Siltasaarenkadulla kirkon juurella, seurakuntayhtymältä vuokratussa tilassa. Auli Suojanen ja Helvi Söderlund esittivät yli 30 suomalaista nyky- ja vanhempaa runoa tai kirjan/ novellin pätkää Vastakohtia -teeman alla. Pääasiassa nykyrunoilijoita Eijakaija Sipon ohjauksessa. Pidin Väinö Kirstinän ?Tutun pubin pöydässä..?, Kari Hotakaisen hirtehisen ?Tanssisali kuhisi...? (kirjasta Syntisäkki) ja Rosa Liksomin ?Aamullako mie...? (kirjasta Tyhjän tien paratiisit) tulkinnoista. Herkempää osastoa olivat Eino Leinon ?Apollo smailaa? Raija Tervomaan slangintamana tai P. Mustapään ?Laulu kaipuusta?. Pentti Saaritsa, Arto Melleri, Sirkka Turkka ja Anja Erämaja mm. saivat elämää kokeneet tulkinnat. Suojanen oli ilkikurisempi, huumoria käyttävä tulkitsija, joka on harrastanut lausuntaa kuusi vuotta. Söderlund esitti ehkä lyyrisempiä runoja kahdeksan vuoden kokemuksella. Täysisalillinen tykkäsi kovasta. Samassa paikassa tapahtuu joka keskiviikkona erilaista kulttuuriohjelmaa. Kati Kallio ja Leena Gustafsson tulkitsevat yksinäisyyttä. 11 Naispääosassa oli Pirkko Hämäläinen, jonka loukkaantumisen jälkeen Kaura Malmivaara teki roolin. Kuva: Noora Geagea. Helenen monologi Talvisodan jälkeen Helene Scherjfbeck teki uuden omakuvan ? Luiseva nainen, jonka suu jäykistyi, sireenien soidessa, kauhun huutoon. Minulle aiemmin tuntematon näyttelijä Helka Periaho teki huikeanherkän Helenen KokoTeatterissa Rakel Liehun elämäkerrasta dramatisoidussa monologinäytelmässä. Siitä vastasi Aino Piirola, ohjauksesta Tuija Väänänen. Esitys kävi runsaassa tunnissa läpi Pariisin oppivuodet, Ateneumin, Hyvinkään elämän äidin kanssa, Tammisaaren ja Ruotsin hoitolaitokset. Helka Periahon ilmehdintä, elekieli ja liikkuminen lonkkavaivan kanssa tavoitti osuvalla tavalla kuvataitelijan sisintä. 56-vuotias taitelija pahastuu kun parikymmentä vuotta nuorempi miesystävä valitsee 18-vuotiaan morsiamen. tasoissa ja oli aika sekava. Henkilökuvat jäivät ohuen oopperamaisiksi. Vallilassa majaa pitävän musiikkiteatteri Kapsäkin tuottama musikaali sai valtalehden tylyn ensi-ilta-arvion, mikä vähensi katsojia pikkujoulusesongin aikaan, mutta he löysivät uudestaan paikalle. Kristiina Janhunen on monitaitureiden joukossa erittäin notkea köysiakrobaatti ja tanssija. Reetta Ristimäki ja Emmi Harjatsalo lauloivat hyvin naisroolit, Leo Honkonen ja Miika Kokeiluja nuorisoteatterissa Kellariteatteri, stadilaisittain Klitsu, sijaitsee entisessä holvimaisessa halkovarastotilassa, joka on palvellut Helsingin nuoria teatterinharrastajia vuodesta 1956. Siellä esitettiin joulukuulla Ylijäämää täysille saleille. Klitsun uudet näyttelijät esittivät hauskan, energisen ja tunteellisen Veera Lehtisen ohjaaman näytelmän siitä, mikä on parikymppiselle tärkeintä: parinmuodostuksen ja siitä ulos jäämisen ongelmat. Eteisseinällä oli lehtileike Pekingin torista, jossa vanhemmat kauppaavat ?ylijäämänaisia? ja tutkivat vastakkaisen sukupuolen tarjouksia. Hauskoja olivat sketsimäisen lyhyet sinkkutapaamiset siitä, onko toinen sopivan oloinen. Saimme kokea shakespearelaisia ?Romeon ja Julian? vuorosanoja, pätkiä Aila Meriluodon ?Lasimaalauksesta? ja Maria Jotunin ?Kun on tunteet? -tekstistä. Paljon kuultiin musiikkia. Dave Lindholmin kaunis ?Pieni ja hento ote? lopetti esityksen. Hyvin erilainen oli saman teatterin vanhempien tekijöiden Talvi-Dionysia Bal- Pia Andersson värisee Sylvinä. derin talossa Aleksanterinkadulla, vanhassa raittiustalossa. Ohjaaja ja muusikko Juha Liira on keskittynyt Suomen ja lähikansojen muinaiseen historiaan, Kantelettaren lauluihin. Aluksi meille esitettiin ?Ahti ja Kyllikki-vainaa?, tarina noin 950 jKr. Ahvenan meren kuninkaan  rappiohovista. Vaimo kuolee, ja antiikin tarujen tapaan Ahti haluaa hakea hänet takaisin Manalasta ja aminoida ruumiin. Odinin mysteeritietä ja okkultismia. Eläviä kuolleita. Aika puistattavan mystinen oli kokemus. Välillä laulettiin kauniita säveliä runoihin, mm. hieno naisääni tulkitsi Liiran edellisen näytelmän Ukkosmaan tunnuskappaleen; se kuvasi Liivinmaata 1200-luvun alussa. Kolmas osuus oli ?Jaakko Ilkka tapahtuu? Aarni Krohnin oopperalibreton englanninkieliseen tekstiin. Se sijoittuu Nuijasodan ensimmäisiin kuukausiin Pohjanmaalla. Liiralle tarina on talonpoikainen vallankumous, jossa sankari petetään ja tapetaan. Tyylilaji on ylinäytelty oopperamaisuus, farssia, jossa juostaan salin halki edestakaisin. Laakso miesroolit. Eero Milonoff ei Houdinina laula yhtään, vaan enimmäkseen kaivautuu arkkuihin ja hautaan jne. Hän saa enemmän vuorosanoja toisella, paremmalla, puoliajalla. Vokaalien fraseeraus vuorosanoissa on Milonoffin veljesten bravuuria, mutta KOMin Juho on siinä parempi. Musikaali loppuu oudosti yhtäkkiä, yleisö ei heti tajunnut draaman kaarta. Risto Kolanen Teatteri Kallion keskiviikkojen ohjelmistoa ??Teatteri Kallion Kulttuurikeskiviikot tarjoavat monipuolista ohjelmaa myös vuonna 2015. Luvassa on mielenkiintoisia musiikkivieraita. Kävelyfestivaalin suosittu keskustelusarja joka kuukausi. Esityksiin on vapaa pääsy. Kahvila avoinna alkaen klo 18. Myynnissä myös Puutalojen Kallio-kirjasarjaa. Osoite on Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. 21.1. klo 19.00 Jazzilta. Suomalaisia jazzin suurlupauksia lavalla. Samuli Rautiainen Trio, Rhythm Sam Special. 4.2. Klo 19.00 Kallion kävelyfestivaali:   Kävellen Helsingissä. Toimittaja, tietokirjailija, helsinkiopas Pauli Jokisen matkassa Helsingin kaduilla ja sisätiloissa. Jokinen esittelee kuvin ja sanoin kävelyreittejä Helsingin kulttuuritarjontaan. Yhteisiä kohteille on se, että ne ovat julkisia. Jokinen esittelee myös uuden kirjansa, joka kertoo Helsingin muistolaatoista. 11.2. klo 19.00 Asko Ke- ränen & Kati Salo. Legendaarisen 22-Pistepirkko miehen uusi sivuprojekti. 18.2. klo 19.00 Maija Kauhanen. Saarijärven kanteleen, laulun ja perkussioiden yhdistelmää yhden naisen orkesterin voimin. Maija Kauhanen on monipuolinen muusikko ja säveltäjä, jolla on vahva lavakarisma ja palo koskettaa kuulijoitaan. Hän on musiikin maisteri SibeliusAkatemiasta. 25.2. klo 19:30 Uinuvayhtye esittää Saima Harmajan (1913?1937) runoihin sävellettyä musiikkia. Konsertti alkaa poikkeuksellisesti 19.30. 4.3.  Klo 19.00  Kallion kävelyfestivaali:  Pyhän Birgitan matkassa Roomasta Jerusalemiin. Rovasti, psykoterapeutti, kirjailija Tapani Tukiainen kertoo ja näyttää kuvia pyhiinvaelluspatikoinnistaan Roomasta Jerusalemiin. 11.3. klo 19:00 Schemakvartetti.   Kallio Kipinöi ?vii Houdini soi hyvin Auli Suojanen (vas) ja Helvi Söderlund ovat harrastaneet lausumista 6-8 vuotta. Kuva: Markku Suojanen. Helsingin venäläinen teatteri aloitti Arkadia-teatterissa 1865 ja siirtyi uuteen rakennukseen 1880, Aleksanterin teatteriin Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Venäläinen teatteri toimi siellä vuoteen 1918. Joulun tienoilla ja uuden vuoden alkupäivinä Aleksanterin teatteri palveli jälleen venäläisiä, turisteja tai enimmäkseen suomenvenäläisiä, aika paljon nuoria. Houdini -musikaalin tekstit oli käännetty venäjäksi. Heitä oli paljon katsomossa, hyvä niin. Juha Siltasen käsikirjoitus, Jukka Nykäsen musiikki ja Minna Vainikaisen ohjaus vaihteli eri aika- Uinuva on laulaja-lauluntekijä Heta Keskinarkauksen luotsaama yhtye, joka esittää Saima Harmajan runoihin sävellettyä musiikkia (Teatteri Kallio 25.2.)
• KALLIO LEHTI 12 #fläsäri-näyttelyssä Helsinki on härö ??Hetkeä ennen heräämistä hän ei tiedä kuka on. Havahtuessaan hän ei tunnista paikkaa missä on. Linnut laulavat kaikkialla. Taivas on sama kuin muualla. Tarina alkaa taloista ja kaduista: - Huomenta! Olet Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseon Lyhtysalissa, Sofiankatu 4, avautuu 23.1.2015 valokuvanäyttely #fläsäri, jonka on suunnitellut alusta loppuun asti kaksitoista kaupunkilaista. Syyskuussa 2014 alkanut ideointi, Nro 2 ? Viikot 4-5 Kuvassa Ata Hautamäki esittelee museon kokoelmista valitsemaansa valokuvaa. Taustalla Sini Kaartinen ja Laura Järnefelt. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juho Nurmi suunnittelu ja tiukka työnteko ovat tuottaneet kokonaisuuden, joka ei ole se kaikkein tavanomaisin. Näyttelyyn on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. ? Aj! Aspirin. Bums. Vem är fröken där? Måste komma ihåg blommor till frun i morgon. Näyttelytyöryhmän jäsenet ovat tonkineet museon kokoelmia pohjamutia myöten löytääkseen kuvia, jotka herättävät reaktioita ? ovat provosoivia, kantaa Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juho Nurmi Päivi Julin kirjoittaa liitutaululle. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juho Nurmi Onko teidänkin konttorillanne näin hauskaa? Suomen Ilmoituskeskus Oy:n henkilökunnan juhlat vuonna 1953, todennäköisesti yrityksen konttorilla, Fabianinkatu 14. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto Tivoli Kampin kentällä vuonna 1931. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / A. Rönnberg Naamiaiset 1920-luvun tapaan Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talolla ?Polilla?, Lönnrotinkatu 29. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Harald Rosenberg ottavia, nostalgisia, hihityttäviä tai traumaattisuuteen asti vaivaannuttavia. Näyttelyssä muistot iskevät yllättäen takaraivosta tajuntaan. Fläsärit muotoutuvat tarinaksi, josta ei puutu absurdeja elementtejä. Helsinki näyttäytyy paikkana, jossa mitä tahansa voi tapahtua, kun osaa katsoa oikealla hetkellä. Olemme varmasti yrittäneet syöttää hakulauseisiin tietokannan historian omituisimmat asiasanat. Jos museon kuva-arkisto olisi fyysinen henkilö, sillä olisi meidän jäljiltämme krooninen facepalm. Yli kuudenkymmenen ilmoittautuneen joukosta mukaan projektiin pääsi kahdentoista 25?70-vuotiaan kaupunkilaisen porukka, jonka siviiliammatit vaihtelevat graafikosta opettajaan ja diplomi-insinööristä kirjailijaan. Sitoutumista vaadittiin, sillä ryhmä kokoontui syksyn ajan kaksi tuntia viikossa. Useimpina viikkoina ryhmäläiset tekivät myös kotiläksyjä. Ryhmä valitsi sekä näyttelyn teeman että toteutustavat. Museon henkilökunta oli ryhmän tukena, mutta ohjat olivat koko prosessin ajan ihmisillä, jotka eivät ole museoammattilaisia. ? Kaikkea ideointiamme emme voineet toteuttaa näyttelyymme, sillä esimerkiksi savukoneita ei saa asentaa museoon, peililattia ei suosi hameellisia kävijöitä ja Hannele Laurin palkkaaminen osaksi näyttelyä olisi tullut luultavasti hyvin kalliiksi. Näin perusteellinen yhteissuunnittelu tavallisten kaupunkilaisten kanssa on ollut kaupunginmuseolle hyppy tuntemattomaan. Saatuja kokemuksia hyödynnetään vuonna 2016 Senaatintorin kulmalla avattavassa Uudessa kaupunginmuseossa. Sauna Marie-Bad vuonna 1913. Sauna sijaitsi Mariankatu 13:ssa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander Laura Järnefelt esittelee museon kokoelmista valitsemaansa valokuvaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juho Nurmi Neuvostoliittolainen sirkuskarhu potkulautailee Messuhallissa eli nykyisessä Töölön kisahallissa noin vuonna 1961. Kuva. Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto. Notkeusvoimistelijatar Farebom. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto Hetekalla nukkuja Katajanokan telakan edustalla vuonna 1981. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Reijo Pasanen
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5? Nro 2 13 Kotisiivousta Kalliossa! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! TULE, KOE JA IHASTU! Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Puh. 719 719 Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI A-oikeudet Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 Ravintola MÄKIKUPLA o Av : a rk. a n n i 1 1 -0 2 la -s u 1 3- 0 2 A - o i keud et Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 KANNETTAVIA TIETOKONEITA EDULLISESTI! ALKAEN 170? Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi! Ota yhteyttä varaa paikkasi: KALLIO LEHTI 09-413 97 332 tai jarkko.soini@karprint.fi Kunnon jumppaa! Helsingin Jyryn jumpat alkaen 8.1.2015: Kuntojumppa aikuisille tiistaisin klo 18 ? 19 Vallilan ala-aste, Hämeentie 80. Kundaliinijooga aikuisille torstaisin klo 17 ? 18.30, Vallilan ala-aste, Hämeentie 80. Nykytanssi aikuisille torstaisin klo 19-20, Vallilan ala-aste, Hämeentie 80. Tule tutustumaan! Katso edulliset hintamme nettisivuiltamme: www. hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Tiedustelut: hejy.jv@gmail.com Myymälässämme on runsas valikoima erilaisia kannettavia tietokoneita. ? Kaikille koneille myönnämme kuuden kuukauden takuun. ? Meillä myöskin kannettavien sekä pöytäkoneiden huoltopalvelut. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Nykytanssiryhmä Lemon Grass Thai Cuisine Arkisin lounas 11-15 Myös Take Away Kolmas Linja 12 ? 09-8763 279 Avoinna: Ma-Pe La Su 11-20 12-20 12-20
• KALLIO LEHTI 14 Lunta ja pakkasta ? veturihallit ? hiekkaa ? petankkia ??Ranskalainen kuulapeli petankki tunnetaan kesäisenä ulko- ja puistolajina. Sitä voi kuitenkin harrastaa myös keskellä talven lumituiskuja ja pakkasia, sisähallissa keskellä Pasilaa. Lajia harrastetaan ympäri maailman, puistopelien lisäksi myös tavoitteellisena kilpailulajina. Ranskassa kilpailevia pelaajia on noin 300 000, meillä Suomessa kilpailulisenssin hankkineita pelaajia on n. 600. Aikojen saatossa Suomi on voittanut muutamia arvokisamitaleja: juniorien MM-pronssi, naisten EM-ammuntakilpailupronssi sekä tuoreimpana veteraanien (+55) EM -pronssi  vuodelta 2012. Ympärivuotisen harjoittelun ansiosta Suomi menestyy myös MM-kilpailuissa ja on sijoittunut neljä kertaa MM-kilpailujen sijoille 9.-12. Lajissa ratkotaan myös suomenmestaruuksia ja Pohjoismaiden mestaruuksia. Helsinki Petanque ry  ( www.helsinkipetanque.fi ) ylläpitää Helsingissä Suomen suurinta petankin sisäharjoittelupaikkaa vanhoissa veturikorjaamohalleissa Keski-Pasilassa (Veturitie 34). Liiton alainen yhdistys Etelä-Suomen Petankki ry.  (http://www.petanque. fi/?alueet/etela)   järjestää Pasilan hallissa ensi viikonloppuna 17.-18.1.2015 kansainvälisen kilpailun, johon tulee joukkueita Suomen lisäksi Saksasta, Ruotsista ja Virosta. Lauantain pääkilpailu  pelataan kolmihenki- sin joukkuein. Mukana 16 joukkuetta.   Pelit alkavat heti avajaisseremonioiden jälkeen kello 10 ja jatkuvat n. klo 18 asti. TERVETULOA KATSOMAAN JA TUTUSTUMAAN LAJIIN ? LUCKY STONESTAFF ON KOKO PÄIVÄN KÄYTÖSSÄNNE JA KERTOO LAJISTA KAIKEN MITÄ HALUATTE TIETÄÄ Kilpailun kotisivut: http://goo.gl/pMA5ZS ??Kalliossa sijaitsee yksi maamme  jäsenmäärältään suurimmista ja aktiivisimmista petankkiseuroista. Myös tämän tapahtuman järjestäjinä toimii kalliolaisen petankkiseuran Kallion kirkas ry ( www.kallionkirkas.fi ) aktiivit Riitta Kangas ja Henri Palmqvist Ekumeenista ikonitaidetta Tuomiokirkon kryptassa ??Ekumeenisten ikoninmaalausryhmien ikoninäyttely järjestetään kristittyjen ykseydenviikolla Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Näyttely on avoinna tiistaista 20.1. lauantaihin 24.1. klo 11?17 ja sunnuntaina 25.1. klo 12? 14. Näyttelyssä on paikalla ikoninmaalausryhmien jäse- niä, joiden johdolla pääsee tutustumaan ikoninmaalaukseen. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Maalausryhmien ohjaaja, uskonnonopettaja, FM Seija Viitaniemi luennoi ikonimaalauksesta keskiviikkona 21.1. klo 14. Ikoninäyttely avataan ja ikonit siunataan maanan- taina 19.1. klo 18 vietettävän Luottamuksen rukoushetken jälkeen. Siunauksen toimittavat ekumeeniset vieraat isä Kalevi Kasala, Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta ja ponomari Jefim Brodkin Järvenpään ortodoksisesta seurakunnasta. Nro 2 ? Viikot 4-5 Tuleeko Hietalahden hallista ravintola- tai katuruokahalli? ??Helsingin ruokaradiossa keskusteltiin Hietalahden kauppahallin tulevaisuudesta. Tuleeko hallista katuruokahalli, kahvilahalli tai pop-up-ravintolahalli? Uusille kokeiluille on tilaa, sillä joustavat vuokraajat mahdollistavat tilapäistoiminnan ja kevään ajan myyntipaikan voi vuokrata puoleen hintaan. Hietalahden halliin haetaan uusia vuokralaisia, tällä kertaa aiempaa laajemmalla skaalalla. Hallin voi tulla esimerkiksi ravintoloita, kahviloita, take awaypaikkoja, perinteisiä ruokakauppiaita, toimitiloja tarvitsevia käsityöläisiä tai uusia yrittäjiä, jotka tarvitsevat showroomin tuotteilleen. Hallissa on haettavissa sekä pitkäaikaisia myyntipaikkoja että lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja pop-up -paikkoja. Pitkäaikaiset myyntipaikat vuokrataan puoleen hintaan kesäkuun 2015 loppuun saakka. Pop-up -tilaan pääsee käsiksi jo 80 eurolla kuukaudessa. Hallin tulevaisuutta ideoitiin Ruokaradiossa Hietalahden hallin tulevaisuutta ideoitiin Helsingin Ruokaradion ensimmäisessä lähetyksessä tiistaina 6. tammikuuta. Ruokaradion isäntänä on Helsingin ruokakulttuuristrategi Timo Santala, ja ohjelmassa keskustellaan paikallista ruokakenttää puhuttavista uutisista ja ilmiöistä. Yksi studiovieraista oli Idealist Groupin luova johtaja ja intohimoinen ruokaihminen Saku Tuominen, joka näkisi Hietsun hallin esimer- kiksi Ravintolapäivä- tai katuruokahallina. ?Yksi hyvä syy tulla halliin on Roslundin Rosburger ? ja muita hyviä syitä etsitään?, jatkaa Tuominen. Myös kauppahalleista vastaavan Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori innostaa uusia yrittäjiä halliin. ?Hietsuun on helppo tulla kauppiaaksi, koska asiakasvirta on jo olemassa ja hallin nykyisten yrittäjien verkostoon pääsee helposti mukaan?. Myyntipaikan vuokraaminen Hietalahden hallista Pitkäaikaiset myyntipaikat vuokrataan määräaikaisesti 31.5.2019 saakka. Hakuaikaa on 28.1 klo 12 saakka. HSY mittaa ilmanlaatua ??Helsingin seudun ympäristöpalveluiden siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat vuonna 2015 Mannerheimintiellä, Hämeenlinnanväylällä, Lintuvaarassa ja Sotungissa. Mittauksilla selvitetään vilkasliikenteisten katujen, pääväylien varsien, pientaloalueiden ja Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusalueen ilmanlaatua. Helsingissä mitataan vilkasliikenteisten katujen ilmanlaatua HSY selvittää vilkkaan liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun osoitteessa Mannerheimintie 55, joka on yksi Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. HSY on tehnyt mittauksia samassa paikassa vuosina 2006 ja 2010. Tällöin havaittiin typpidioksidin pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Nyt tehtävillä mittauksilla selvitetään, onko ilmanlaatu parantunut. Vantaalla HSY seuraa ilmanlaatua Hämeenlinnanväylän varrella Silvolassa. Mittauksilla saadaan tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista pääteiden varsilla. Tuloksia hyödynnetään muun muassa pääväylien katupölyn torjunnassa. HSY mittaa pääkaupunki-?seudun ilmanlaatua ? HSY mittaa ilmanlaa- tua Vantaalla myös Vantaan Energian jätevoimalan lähialueella vuoden 2015 ajan. Mittausasema sijaitsee voimalan vaikutusalueella Sotungissa osoitteessa Rapuojantie 1. Mittausasemalla mitataan muun muassa typpidioksidin, erikokoisten hiukkasten, rikkidioksidin ja raskasmetallien pitoisuuksia. Espoon Lintuvaarassa ilmanlaatua tutkitaan keskellä pientaloaluetta. Mittauksilla saadaan tietoa puunpolton vaikutuksista pientaloalueen ilmanlaatuun. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. HSY mittaa vuonna 2015 ilmanlaatua myös Järvenpään keskustassa. Kyseisillä mittauksilla selvitetään ilmanlaatua vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla. Helsingissä mittausasemat sijaitsevat keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5, Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa sekä Vantaalla Tikku- rilan Neilikkatiellä. Uudellamaalla HSY:n pysyvä mittausasema on Lohjalla. Lohjan ja Järvenpään mittaukset ovat osa Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa, jota HSY tekee vuosina 2014?2018.??HSY:n mittausasemilla seurataan muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta saa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu Tämänhetkisen ilmanlaadun tilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu tai Twitteristä tai QR-koodilla. Twitter kertoo pääkaupunkiseudun ilmanlaatutilanteen joka arkiaamu. QR-koodi on oikolinkki mittaustuloksiin ja se löytyy jokaisen HSY:n ilmanlaadun mittausaseman seinästä. Lisäksi ajantasaista tietoa ilmanlaadusta saa esimerkiksi metrojen ja raitiovaunujen uutisnäytöiltä. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaille sekä pienten lasten vanhemmille on kehitetty myös maksullinen Ilmanlaatuviesti-tekstiviestipalvelu, joka varoittaa huonosta ilmanlaadusta suoraan palvelun tilaajan puhelimeen. Palokuolemat lisääntyivät ? 87 palokuolemaa vuonna 2014 ??Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alustavien tietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 87 ihmistä. Palokuolemien määrä nousi huomattavasti edellisvuodesta, jolloin kuolleita oli 58. SPEKin johtajan Matti Orraisen mukaan näyttää siltä, että viime vuosina tehty hyvä työ paloturvallisuuden edistämiseksi ei ainakaan vielä ole tuonut pysyvää parannusta palokuolematilanteeseen. ? Suomalaisessa yhteiskunnassa on asumisen paloturvallisuutta pyritty parantamaan. Näyttää siltä, että toimenpiteillä ei aina- kaan vielä ole päästy pysyvästi palokuolemien merkittävään vähentymiseen, sanoo johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Viime vuosien keskeisiä keinoja parantaa paloturvallisuutta ovat olleet mm. itsestään sammuvat savukkeet, palovaroitinten määrän lisääminen kodeissa sekä koko pelastusalan yhteinen kampanjointi. ? SPEK on jo pidemmän aikaa edistänyt automaattisten sammutuslaitteistojen käyttöön ottoa Suomessa. Sammutuslaitteistot nousevat entistä ajankohtaisemmiksi, kun ikäihmisiä ja muita henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt, asutetaan omissa kodeissa. Heille on järjestettävissä erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö, painottaa Orrainen. Suuri osa asuntopaloista saa alkunsa lieden käytöstä. Myös liesipalojen ehkäisemiseksi on olemassa teknisiä ratkaisuja. ? Liesiä on pyritty kehittämään paloturvallisemmaksi erilaisin lisälaittein. Liesien turvalaitestandardi, joka määrittelee turvalaitteiden vaatimukset Euroopan laajuisesti, on juuri valmistunut, kertoo Orrainen.
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5? Nro 2 15 Urheilusta hyvin ja huonosti ??Urheilukirjallisuutta on julkaistu Suomessa, urheiluhullussa maassa, yhtä kauan kuin on urheiltukin, 1800 -luvulta alkaen. Alussa julkaistiin paljon urheiluoppaita, vieläkin, mutta aika nopeasti tulivat mukaan myös urheiluromaanit ja urheilusankarikirjat. Paavo Nurmestakin tehtiin ensimmäinen sankarikirja jo 1925, vaikka juoksu-ura oli vasta puolivälissä, muusta elämänurasta puhumattakaan. Urheiluromaaneja ei enää paljonkaan tule, sankarikirjoja edelleen tulee. Tämän syksyn suuri hitti on ollut Teemukirja, parasta antia tällä saralla on kuitenkin Ruotsin jalkapallosuuruuden Zlatanin kasvusta Ruotsissa syrjitystä häirikköpojasta maailmantähdeksi kertova pari vuotta sitten ilmestynyt kirja. Erkki Alaja on ansiokkaasti meillä pitänyt yllä urheilijoista ja urheiluseuroista kertovaa kirjallisuutta, huolella ja laadulla. Aiemmin ilmestyi myös säännöllisiä tulos- ja tilastokirjoja, mutta sähköiset tiedonantovälineet ovat niiden merkityksen lähes kokonaan vieneet. Historiaa hyvin ja huonosti Urheiluhistoriaa koskevasta kirjallisuudesta olen poiminut pari hiljattain ilmestynyttä teosta. Toimittaja, eläkeläinen, Esa Sulkava on tehnyt Suomen Keilailuliiton 75vuotisjuhlien kunniaksi 250- sivuisen, isokokoisen teoksen ?Liisankadulta maailman huipulle ?. Toisella urheiluhistoriateoksella on komea nimi ?Suomalaisen kestävyysjuoksun historia?, mutta muuta komeata tässä Erkki Vettenniemen 336 -sivuisessa teoksessa ei olekaan! Esa Sulkavan keilailun historia teos lähtee liikkeelle lajin synnystä, keilailun iäksi arvioidaan 7000 vuotta. Egyptistä on löytynyt kivipalloja ja yhdeksän solakkaa keilaa hautalöydöstä noin vuodelta 5200 e.kr. Perusidea, keilat nurin pallolla, on pysynyt samana vuosituhansia. Sulkava käy keilailuhistoriaa lävitse kuninkaiden ja kapakoiden kautta päätyen lajin Suomeen tuloon. Lajin levinneisyyteen oli luonnollisesti ratkaiseva merkitys keilahallien rakentamisella. Kirjassa kerrotaan erinomaisesti hallien rakentamiskuvioista eri paikkakun- nilla, jos suurtehtaiden johtajat olivat innostuneita lajiin, tehdas teki omat keilaratansa ja keilailua pidettiin ?herrojen? urheiluna, jos se oli urheilua ollenkaan. Kehitys on kuitenkin ollut keilalulle suopea, halleja on syntynyt Suomeen runsaasti, kaikkien käyttöön. Lajista on tullut menestyvää kilpaurheilua maailmanlaajuisesti ja Suomi on pysynyt lajin huipputasolla hämmästyttävän hyvin. Sulkava valottaa erittäin seikkaperäisesti keilailun taustaihmisiä ja myös huippukeilaajiamme. Elämäkertakuvaukset ovat mielenkiintoista luettavaa, vaikka ei keilailua ja näitä ihmisiä lainkaan tuntisikaan. Suomen urheilun järjestöhistoriassa Keilailuliitto on positiivinen ?kummajainen?, se ei kuulunut koskaan SVUL:ään tai TUL:ään. SVUL yritti sitä houkutella jäsenjärjestöksi, kovastikin, mutta ?herraskainen? keilailuväki ei tahtonut leimautua poliittisesti ?porvariliitoksi?, olihan keilaajissa taas monia TUL:n vahvoja yleisseuroja ja keilaajia. Nykyisen Valon aikana voi todeta, että Keilailuliitossa oli järjestöllistä valoa jo vuosikymmeniä sitten. Ei ole keilailun vika, että laji ei ole vieläkään olympialaji, Se on kansainvälisen olympiakomitean, KOK:n, vika. Ehkä keilaväki ei ole antanut tarpeeksi lahjuksia KOK:n päättäjille! Sankaritekoja 1. Suomalaisen kestävyysjuoksun yli satavuotinen historia on täynnä sankaritekoja. Hannes Kolehmaisesta alkaen. Nurmet, Ritolat, Lehtiset, Salmiset, Iso-Hollot käydään läpi Erkki Vettenniemen kirjassa, mutta niin,että mitään uutta ei varsinaisesti tuoda esille. Martti Jukolan vanha ?Huippu-urheilun historia? kertoi jo 1950-luvulla ilmestyessään nämä asiat paremmin. Jukolan radioselostuksen lainaaminen ?Murakoso jää, Murakoso jää? on tuttuudestaan huolimatta kirjan parasta antia noilta vuosikymmeneltä. Siinä missä Sulkava on erinomaisen tarkka ja huolellinen nimissä, tuloksissa, saavutuksissa Vettenniemi on poiminut suomalaisjuoksijoita ?historiateokseensa? miten sattuu. 1920-luvulta puuttuu kokonaan Hannes Kolehmaisen 25 000 metrin maailmanennätyksen rikkonut Iivari Rötkö 2. sekä neljäntenä Suomessa (Nurmen, Kolehmaisen, Ritolan) jälkeen 5000 metrillä 15 minuutin rajan alittanut Yrjö Jokela, työläisolympiakisojen voittaja. Sinänsä historian valintakysymys, mutta kirjassa on pitkät paljon oman aikakautensa paljon huonommista juoksijoista. Urheilijoiden taustoista puhumattakaan urheilukenttien rakentamisesta Vettenniemi ei kerro mitään, ei myöskään urheilijoiden taustahenkilöistä, urheiluseuroista. Ikäänkuin urheilijat olisivat nousseet ihan tyhjästä tai sitten alkuaikoina William Kolehmaisen Amerikasta lähettämien kirjeiden avulla. Taustojen esilletuomisessa Sulkavan teos kelpaa hyvin oppikirjaksi Vettenniemelle. Vettenniemi uhraa kirjassaan huomattavan sivumäärän doping-asian selvittelyyn. Verenvaihdot ja pillerit tuodaan esiin, mutta kuvaus jää hataraksi, epätarkaksi tässäkin asiassa. Lukijalle syntyy ajatus, että kirjoittaja luulee tietävänsä, mutta tosiasiassa tietää luulevansa. Kirjojahan saa Suomessa kirjoittaa vapaasti ja kustantaakin vapaasti. Keilailuliitto ansaitsee suuren tunnustuksen Esa Sulkavan ?Liisankadulta maailman huipulle? teoksen kustantamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa,SKS:ää, taas ei voi kuin ihmetellä Vettenniemen ?Suomalaisen kestävyysjuoksun historia? teoksen kustantamisesta. Ehkä urheilukirjallisuuden kustantamisessa rima on asetettu SKS:ssä normaalia alemmaksi, ihan limboilun tasolle. Tietokirjailijana, historioitsijana, ylioppilas Sulkava hakkaa mennen tullen tohtori Vettenniemen. Pekka Hurme Neulontakahvila Kansallis-? museossa 29.1. - 23.4.2015 ??Kansallismuseon neulontakahvilassa kilistellään puikkoja ja kahvikuppeja. Tarkoituksena on koota neulonnasta ja neuleperinteestä kiinnostuneita ihmisiä yhteen neulomaan. Samalla jaetaan kokemuksia ja syvennetään tietoja neulonnasta ja neuleperinteestä. ?Ota mukaan oma neuletyö tai lankaa ja puikot kokeiluja varten. Neulontakahvilaa vetää kansatieteilijä, artenomi Anna Rauhala, joka tutustuttaa suo- malaisiin perinnemalleihin museokokoelmien esimerkkien avulla.?Neulontakahvilan kevät: ?to 29.1.2015 klo 16 Neuleiden kuviointi arki- ja juhlaneuleissa?to 26.2.2015 klo 16 Erilaisia reunuksia joustinneuleista pitsineuleisiin?to 26.3.2015 klo 16 Suomalaisten neuleiden alueellisia erikoisuuksia ?to 23.4.2015 klo 16 Virolaisvaikutteita suomalaisissa neuleissa?Neulontakahvila kokoontuu Kansallismuseon kahvilassa, mu- seon pohjakerroksessa tammi-huhtikuussa 2015, ?joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 16.?Tapahtumaan on vapaa pääsy, kesto noin 1,5 tuntia. Lue tapahtumasta lisää: www.nba.fi/fi/kansallismuseo/tapahtumat neulontakahvila?Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. ?Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu. Museo suljettu myös 3.4., 1.5., 19.-21.6., 6.12. ja 24.25.12.2015. Muistojen matkalaukku saa mielen virkeäksi ja kielenkannat kirpoamaan. Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi Risiiniöljyä ripsiin ? kauneusmuistoja matkalaukussa   ??Helsingin kaupunginmuseo järjestää keskiviikkona 21.1. klo 13?14.30 muistelutuokion, jossa palautellaan mieliin entisajan kauneudenhoitoon liittyviä tapoja ja välineitä. Tuokio järjestetään kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Muistojen matkalaukusta löytyy sekä miesten että naisten kauneusesineitä eri aikakausilta. Kölninveden tuoksu, vanhojen muotilehtien kahina ja vaattei- den materiaalit herättelevät muistelijoiden kaikkia aisteja. Kuvien ja tavaroiden avulla keskustellaan eri aikakausien kauneusihanteista ja -ikoneista ja muistellaan pula-ajan kekseliäitä ehostusniksejä. Glamourintäyteinen 1950-luku tulee myös vahvasti esille. Vanhoista esineistä päästään nykypäivään ja kauneusihanteiden muutoksiin sekä tuotteisiin, jotka ovat säilyneet kuluttajien suosikkeina tähän päivään asti. Muistojen matkalaukku on kaupunginmuseon tar- joama palvelu, joka on alun perin suunnattu ikäihmisten viriketoimintaan. ?Tapahtuman ajatuksena on se, että kaikki pääsevät tutustumaan tähän ideaan. Toivomme, että palvelua tilaisivat jatkossa kaikenikäiset menneiden aikojen muistelusta kiinnostuneet ryhmät?, kertoo työpajaohjaaja Päivi Makkonen.  Toinen Muistojen matkalaukku -tilaisuus järjestetään 18.2. Tällöin laukusta kaivellaan koulumaailmaan liittyviä muistoja. Sukuselvityksen saanti maistraatista nopeutuu ??Maistraattien paperimuotoiset perhelehdet ja henkilöluettelot, joiden ylläpito lopetettiin vuonna 1999, on digitoitu. Digitoituja dokumentteja käytetään perunkirjoituksessa vaadittavien sukuselvitysten teossa. Digitoinnin ansiosta maistraateissa on voitu luopua paperiaineiston käsittelystä ja tiedonhaku on nopeutunut. Digitoinnilla turvattiin osin huonokuntoisen väestötietoaineiston säilyvyys sekä tehostettiin sukuselvitysten tekoa maistraateissa. Maistraattien paperimuotoiset perhelehdet ja henkilöluettelot, joiden ylläpito lopetettiin vuonna 1999, on digitoitu. Digitoituja dokumentteja käytetään perunkirjoituksessa vaadittavien sukuselvitysten teossa, ja ne tehdään jatkossa kaikissa maistraateissa digitaalisesta aineistosta. Digitoinnin ansiosta maistraateissa on voitu luopua paperiaineiston käsittelystä ja tiedonhaku on nopeutunut. Digitoinnilla turvattiin osin huonokuntoisen väestötietoaineiston säilyvyys sekä tehostettiin sukuselvitysten tekoa maistraateissa. Digitoitu aineisto koostui 1,9 miljoonasta väestötietodokumentista ja lisäksi digitoitiin Helsingin maistraatin uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluetteloaineisto, johon kuului noin 250 000 dokumenttia. Maistraatit käyttävät kuukaudessa sukuselvityksissä keskimäärin 15 000 digitoidun dokumentin tietoja. Paperimuotoisten dokumenttien käsittelystä luopuminen mahdollistaa myös sukuselvitysten teon keskittämisen yhteen tai useampaan maistraattiin. Sukuselvitysten teon keskittämistä valmistellaan ItäSuomen aluehallintoviraston maistraattien ohjausja kehittämisyksikössä, ja asiasta on tarkoitus päättää vuoden 2015 aikana. Väestötietoaineiston digitoinnista ja tietopalvelujärjestelmän suunnittelusta ja käyttöönotosta vastasi di- gitointihanke, joka toteutettiin Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön, Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja Kansallisarkiston toimesta. Hanke rahoitettiin valtiovarainministeriön maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikölle myöntämällä määrärahalla. Digitointihanke saavutti asettamispäätökseen kirjatut tehtävät annetussa aikataulussa ja alitti sille myönnetyn määrärahan. Digitointityö tehtiin Kansallisarkistossa ja dokumenttikohtaiset metatiedot kerättiin kahden yrityksen voimin. Tietojärjestelmän teknisessä ratkaisussa käytetään Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle tehtyä järjestelmää. Järjestelmässä on huolehdittu tietosuojasta ja varmistettu, että maistraattien ja kirkon virkailijat pääsevät käsittelemään ja luovuttamaan ainoastaan oman organisaationsa tietoja.
• KALLIO LEHTI 16 Nro 2 ? Viikot 4-5 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Pysäyttävät patsaat Monasti olen vienyt lukijat monumenteille. Ovathan ne tarkoitetut tarkkailtaviksi. Kullakin pystillä on sanomansa, jota sen pystyttäneet haluavat pysyvästi jakaa ja julistaa. Aikoinaan esittelin Kallion julkiset veistokset alkaen siitä ensimmäisestä Karhupuiston Mesikämmenestä, Jussi Mäntysen luomuksesta vuodelta 1931. Seuraavalta vuodelta on sitten Johannes Haapasalon Nyrkkeilijät Paasipuistossa malleinaan Jyryn voimamiehet. Kerroin myös Tukholman pikkuriikkisestä Rautapojasta, jonka veisti Liss Eriksson ja josta tuli äärimmäisen suosittu nähtävyys vanhankaupungin laella suomalaisen kirkon takapihalla. Nimettömät vapaaehtoisnaiset vaatettavat tätä alastonta taivaisiin kurkottavaa istuvaa poikaa villamyssyin ja kaulahuivein? Eli patsaan koolla ei ole merkitystä suosion laajuuteen. Olen myös kertonut Brysselin pissapoikaveistoksen ylettömästä suosiosta ja sen laajasta vaatevarastosta, josta sille tiettyinä merkkipäivinä voidaan pukea vaikkapa suomalainen kansallispuku ja koko asukokoelma on näyttelynä katsottavissa. Patsaiden sanomat ovat kiintoisat ja ne yllyttävät myös demonstraatioihin, paha kyllä myös tervaamiseen, höyhentämiseen ja jopa kaatamiseen. Joskus ollaan sitten ylivitsikkäitäkin, kuten viemällä tanakasti eduskuntatalon pikkupuistikossa istuvalle presidentti Kalliolle wc-paperirullia kuviteltuun tarpeeseen! Vappuna taas valkolakitetaan eri kaupungeissa naispatsaat meidän Mantasta Turun Liljaan; olipa viime vappuna kiedottu Brahenkadun monumentin työläisäidillekin valkoinen huivi. Nyt hämmästytän lukijaa postikorttikuvalla Pohjoisen Enkelistä, joka on Koillis-Englannin Gatesheadissa Tyne-joen ja Newcastlen tuntumissa siipensä levittävä, kauas näkyvä kuuluisan Anthony Gormleyn suurin veistos. Vuodesta 1998 se on teiden A1 ja A167 risteyksessä 20 metrisenä havahduttanut kulkijoita. Terässiipien väli on 54 metriä, maan alla jatkuvat tukirakenteet vielä 20 metriä. Näin on varmistettu, että hahmo kestää vankkumatta mahtavatkin myrskyt. Enkeli painaa 209 tonnia. Enkelin on arvioitu kohtaavan vuodessa 33 miljoonan ohittajan katseet. Sen uskotaan virkistävän, rauhoittavan ja toivottavan turvallista matkaa sekä antavan kuvan nykytaiteesta. Vastaavia taivaita tavoittelevia suurveistoksia on myös 38 ?metrinen Kristus Vapahtaja levitetyin käsin Rio Janeiron rantamaiseman 700-metrisellä vuorella. Se oli katolisen kirkon ja koko Brasilian aikaansaannos vuonna 1931 ja on hiljattain hyväksytty maailman seitsemän ihmeen joukkoon. Emme liioin unohda Vapaudenpatsasta, joka toivottaa tervetulleeksi New Yorkiin valaistua soihtua kantaen. Tämä Ranskan USA:lle vuonna 1886 lahjoittama kuvanveistäjä Bartholdin veistos on 46-metrinen ja jalusta monine 47-metrinen, yhteismitaltaan 93 metrin korkeuteen ulottuva. Kiovassa taasen on vuodesta 1981 kohottanut 16-metristä miekkaa Äiti synnyinmaa ?naishahmo yli sadan metrin korkeuksiin kurkottavana kukkulan laella. Se pystytettiin Neuvostoliiton aikana silloisin tunnuslausein ? mitenkähän ukrainalaiset nyt niihin suhtautuvat? Helsingin tunnusomaisimmat muistomerkit ovat Ville Vallgrenin vuoden 1908 kohuteos Havis Amanda sekä tänä vuonna mitä ajankohtaisin Eila Hiltusen Sibeliusmonumentti, hitsattujen urkupillien muodossa mestarista kertova Passio Musicae vuodelta 1967. Teräsputkia veistokseensa Hiltunen hitsasi lähes 600. Korkeutta tällä 10 metriä leveydeltään olevalla nähtävyydellä on kymmenisen metriä ja painoa 30 tonnia. Jokaiseen monumenttiin liittyy kiintoisia anekdootteja : ammattihitsaajien kerrotaan huokaisseen tarkastaessaan kuvanveistäjän hitsausjälkiä: olisimmehan me auttaneet, jos taiteilija olisi vain pyytänyt? Aira Heinänen
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5? Nro 2 ÂPuheenvuoro Suomen Paluumuuttajat SPM ry Matkoilla ja Sibeliuksen poluilla ??Suomalainen on ahkera. Kolmasti vuodessa hän käy ulkomailla ja tekee vähintään neljä matkaa kotimaassa. Eniten veri vetää Espanjaan, Turkkiin tai kestosuosikki Egyptiin, tämän vuoden matkamessujen kumppanuusmaahan. Mutta jos kauemmaksi tekee mieli, lennetään Thaimaahan, Vietnamiin tai Kambodzaan.. Uusinta jännitystä voi hakea vaikka Karibianmeren saarivaltioista Antigua & Barbudasta tai vähän tutummista Costa Ricasta tai Ugandasta. USA halpoine dollareineen nousee kohisten. Varminta on kuitenkin valita joku Euroopan maa tai metropoli, tuttu Rooma, Budapest tai Praha. Ja kaikkein hurmaannuttavin on - arvaatko - maa nimeltä Suomi. Suomalaiset ovat itsevarmoja matkailijoita myös kotimaassaan ja vieraanvaraisia isäntiä tänne tulijoille. Oikea matkamies lähtee vain lähteäkseen. Se joka matkustaa paljon, kokee paljon. Jos aasi lähtee matkalle, ei se tule takaisin hevosena, mutta kokeneempana aasina se kertoo kavereilleen että maailmaa kyllä riittää. William Shakespeare sanoi tämän: ?Muuallakin on maailmaa? (There is a world elsewhere). Ja sitten. Jos ei muuten osaa harhailla, on syytä lähteä matkalle. Jo matkalla Tallinnan voi hämmästyä miten meri kuohuu, olo kohenee, mieli liikkuu, kun rento ja valpas matkustaja astuu laivaan. Tänä vuonna Suomi nostaa profiiliaan matkailumaana. Sibeliuksen 150-vuotisjuhalvuoden kunniaksi Helsinki-Vantaan lentokenttäkin aiotaan muuttaa Sibeliuksen lentokentäksi. Muualla maailmassa säveltäjät ja taiteilijat onkin jo ajat sitten nostettu matkailun vetonauloiksi. Sibeliuksella on kysyntää. Helsinki on täynnä Sibeliusta, muistoja ja puistoja. Helsingin Yliopisto. Kansalliskirjasto. Helsingin Tuomiokirkko. Saimme koulussa vapaapäivän kun Sibelius 30.9.1957 siunattiin. Arppeanum. Seurahuone. Esplanad. Kappeli. Sibeliuksen iloiset illat keskittyivät usein Kämpiin ja saivat aiheen viedä vekseliä pankkiin. Kallion kirkon kellojen lyönnit kuuluvat nykyiseen työhuoneeseeni Helsingin Castreninkadulle. Sibeliuksen kellot ovat kaikuneet yli sata vuotta joka päivä klo 12 ja klo 18 kirkon valmistumisesta 1912 lähtien. Tämä kellokoraali on Sibeliuksen eniten soitettu teos. Loviisalaiset voivat olla ylpeitä Sibeliuksestaan. Kauppiasisoisä osti Sibeliustalon Läntiseltä Tullikadulta 1817. Siellä asuivat Suomen Paluumuuttajat SPM ry, ystävien kesken PALMUT, on perustettu vuonna 1996. Yhdistys toimii Suomeen palanneitten etu- ja harrastusjärjestönä ja avustavana verkostona. Veli-Matti Hynninen isänäiti Katariina Sibelius ja täti Eveliina Sibelius, jotka ovat saaneet hautapaikkansa sukuhautaan historialliselle, vanhalle hautausmaallemme. Loviisassa Sibeliusta on usein muistettu. Sibeliuspatsas (1964) herättää kaupunkiin tulijassa usein kysymyksen miten Sibelius liittyy Loviisaan? Monet paikat liittyvät Sibeliuksen elämänkaareen. Janne Sibelius piti tiivistä yhteyttä Loviisan sukulaisiinsa ja vietti siellä lapsuuskesiään isoisän kuolemaan asti (1879). Mutta myöhäisempi Sibelius palasi Loviisaan antamaan viulutunteja. Silloin syntyi läpimurtoteos Kullervo (1891). Siinä ihan vieressä sijainnut Loviisan kirkko ei voinut jäädä hänelle vieraaksi. Loviisassa kirjoitettu rakkauskirje Aino Järnefeltille todistaa miten romanttinen pikku-Loviisa ei ollut hänelle mikä tahansa kaupunki. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Nuorten bändien ilmoittautuminen Loistefestariin on käynnissä ??Loistefestari kuuluu ja kajahtaa eri puolilla pääkaupunkiseutua 20.?25. maaliskuuta 2015. Vuosittain järjestettävän nuorten esittävän taiteen katselmuksen teemana on tänä keväänä musiikki. Festari kattaa tyylilajit rokista klassiseen. Nuorten bändien ilmoittautuminen mukaan tapahtumaan on käynnissä ja jatkuu 8. helmikuuta asti. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa nuoriso.hel.fi/loiste. Loistefestari on suunnattu kaikille pääkaupunkiseudulla asuville 10?20-vuotiaille taiteen harrastajille. Loistefestari kutsuu nuorten bändit esiintymään vaikuttavissa puitteissa, tutustumaan toisiin harrastajiin ja kokemaan uutta. Loistefestari tarjoaa nuorille myös tilaisuuden saada rohkaisevaa ja harrastuksessa eteenpäin vievää palautetta ammattilaisraadilta. Loistefestari on hieno mahdollisuus saada esiintymiskokemusta, uusia kavereita ja asiantuntevia vinkkejä tulevaisuutta varten. Festarin taiteellisena johtajana toimii rumpali Sami Kuoppamäki. Hän on vaikuttanut muun muassa rocktrio Kingston Wallissa, Von Hertzen Brothersissa, Anssi Tikanmäen Filmiorkesterissa ja tv-ohjelma Idolsin taustayhtyeessä. Loistefestari on valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -tapahtuman pääkaupunkiseudun aluetapahtuma. Valtakunnallinen nuorten tapahtuma SOUNDS 2015 järjes- tetään Porvoossa toukokuussa. Loistefestarin mieleenpainuvimmat esitykset pääsevät edustamaan pääkaupunkiseutua Porvooseen 15.?17.5. Loistefestari käynnistyy näyttävästi avajaisilla perjantaina 20. maaliskuuta Ateneumissa. Loistefestarin katselmukset järjestetään viikonloppuna 20.? 22.3. Katselmuspaikat ovat Tapiola-sali ja Kannusali Espoossa, Vernissa Vantaalla ja Kanneltalo Helsingissä. Loistefestari huipentuu Espoon Sellosalissa järjestettävään gaalaan keskiviikkona 25.3. klo 18 alkaen. Jean Sibeliuksen 150-juhlavuosi näkyy ja kuuluu Loistefestarin ohjelmassa ? esimerkiksi avajaisissa ja festivaalin työpajoissa. Kaikille nuorille avoimissa työpajoissa hiotaan esimerkiksi esiintymistaitoja ja puututaan rasismiin taiteen keinoin. Luvassa on myös Ateneumissa järjestettävä Äänimaisema-multimediatyöpaja. Loistefestarin järjestävät Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten nuoriso- ja kulttuuritoimet. Katselmuksiin ja gaalaan on vapaa pääsy. Nuoret musiikinharrastajat, maaliskuussa te saatte loistaa! ??Yhdistyksen tavoitteena on edistää paluumuuttajien sosiaalisia pyrkimyksiä järjestämällä jäsenilleen, yhdistyksen kannattajille ja heidän ystävilleen tapaamisia, kulttuuripitoisia tapahtumia ja retkiä. Lauantaina 24. tammikuuta 2015, klo 13-15 kokoonnumme suunnittelemaan tulevan kevätkauden tapahtumia. Olet tervetullut! Lisätietoja tapahtumapaikasta jne: palmut. spm@gmail.com Puhelimitse: Anita 050-3042225 / Sari 044-9508681 / Maarit 0468928245 Teematapaamiset Tärkeäksi perinteeksi ovat muodostuneet yhteiset, kuukausittain toistuvat juttutuokiot. Suomen Paluumuuttajat SPM ry kokoontuu Helsingissä joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 13-15, ellei ole kyse pyhästä tai pidennetystä viikonlopusta. Tapaamme Kulttuurikeskus CAISAssa (Fenniatalo), Mikonkatu 17C, hissillä 2krs, neuvottelutila nr 2. Vuoden 2015 alusta alkaen annamme juttutuokioille uutta sisältöä eri aiheilla ja jokainen tapaamiskerta alkaa pienellä aiheeseen liittyvällä alustuksella. Seuraava teema-tapaaminen on 7.helmikuuta ja teemana on ?Sibelius - maailman tunnetuin suomalainen?. Tervetuloa mukaan! Kesäkaudella pidämme tauon, silloin ei ole yhdistystoimintaa. Sähköinen aika Suomen Paluumuuttajat SPM ry on siirtynyt pikkuhiljaa sähköiseen aikaan ottaen kuitenkin huomioon yhdistyksen iäkkäimmät edustajat joiden joukossa on 20-luvulla syntyneitä paluumuuttajaveteraaneja. Yhdistyksemme julkaisee vuosittain kiertokirjeitä joiden avulla ja välityksella jäsenet saavat tietoa tapahtumista ja paluumuuttajiin liittyvistä asioista. Suurin ero yhdistyksen perustamisen ajoilta tämän päivän tilanteeseen on sii- Operaatio Pulssi tarjoaa nuorille huippua tekemistä ??Ilmoittautuminen Operaatio Pulssin kevään toimintaan on alkanut ? tarjolla on mahtava kattaus maksutonta nuorten toimintaa! Lännen Operaatio Pulssi järjestää tänäkin keväänä Haaga-Kaarelaan monipuolista ja maksutonta nuorten toivomaa ja suunnittelemaa toimintaa. 12-18-vuotiaille nuorille on tarjolla mm. kokkailua, retkiä, DJ-kurssi, valokuvauskurssi, valmennusta kesätyönhakuun (15-18-v.), leffoja, kuvista, korista, Kasmirin konsertti, tanssikilpailu ja talvilo- 17 matoimintaa! Toiminnassa ovat mukana Haaga-Kaarelan nuorisotyöyksikkö, Helsingin kulttuurikeskus / Kanneltalo, alueen kirjastot ja työväenopisto. Operaatio Pulssin kautta nuoret pääsevät myös vaikuttamaan oman alueensa harrastustoimintaan osallistumalla joka kausi järjestettäviin koulutempauksiin sekä ottamalla suoraan yhteyttä pulssikoordinaattori Essiin tai mukana oleviin toimijoihin. Operaatio Pulssille voi meilata, tekstata, soit- taa sekä liittyä tykkääjäksi Facebookissa ja seuraajaksi Instagramissa. Kevään toiminnasta tehty painettu esite on ilmestynyt ja sen löytää alueen kirjastoista, nuorisotaloilta, Kanneltalosta ja työväenopiston toimipisteistä! Esite jaetaan myös alueen koulujen 6.-9. luokkalaisille. Pulssitoimintaa järjestetään myös Koillisen alueella Malmilla, Pukinmäessä ja Tapanilassa. Alueiden kauden toiminta ja esitteet löytyvät myös netistä osoitteesta pulssi.munstadi.fi! nä, että jos 20- ja 30- luvuilla ja aina toiseen maailmansotaan saakka omat isämme ja isoisämme löivät laudat ikkunoihin ja lähtivät maailmalle leveämmän leivän toivossa, ovat nuoremmat sukupolvet 70- ja 80-luvuilla ja sen jälkeen lähteneet ulkomaille vakavaraisesta Suomesta, kiitos siitä vanhemmillemme ja isovanhemmillemme, hakemaan maailmalta lisäkokemusta ja kehittämään jo olemassa olevaa ammattitaitoaan tai erikoisosaamista tueksi suorittamilleen opinnoille. Suomalainen ammattitaito Monissa tapauksissa suomalaista ammattitaitoa tarvitaan maailmalla. Uutterat, vastuuntuntoiset ja ammattinsa osaavat suomalaiset ovat kysyttyjä maailman työmarkkinoilla. Suomalainen paperiteollisuus on perustanut filiaaleja ympäri maailmaa, aivan kuten Wärtsilä tai Kone. Suomi on tänä päivänä kova sana maailmalla ja saamme nauttia suomalaisina maamme arvostuksesta missä vain liikumme. Jos aiemmin matkaan lähti nuori suomalainen pariskunta, tai koko perhe joka sitten palasi eläkeiän lähestyessä takaisin kotimaahan, uudemman ajan paluumuuttajat ovat aikoinaan (useimmin 30-40 vuotta sitten) lähteneet reissuun yksin ja palaavat Suomeen mahdollisesti maailmalla perustamansa monikulttuuriperheen kanssa. Kotimaa vetää puoleensa Mikä on paluumuuttajien kannalta surullista huomata kun lopulta päättää palata kotimaahansa on se, että vaikka politiikot puhuvat, että ?Suomi tarvitsee paluumuuttajia?, totuus on toinen! Suomen Silta- lehti 6/10, Kokoomuksen Tapani Mäkinen:?Kokoomus kannattaa paluumuuton edistämistä, Suomi tulee tarvitsemaan heidän osaamistaan ja kokemustaan työmarkkinoilla.? Sosiaalidemokraattien Maarit Feldt-Ranta: ? Paluumuuttoa tulisi edistää, ulkosuomalaiset ja potentiaaliset paluumuuttajat muodostavat tärkeän työvoimapotentiaalin. Ulkosuomalaisten kielitaito ja valmiit siteet Suomeen edesauttaisivat työllistymisessä ja kotouttamisessa?. 2000-luvun alusta on Suomessa alkanut uusi ilmiö, maahanmuuttajien määrä on kasvanut huomattavasti ja se on tuonut mukanaan uusia ongelmatilanteita ratkottavaksi ja sen myötä politiikkojen ja eri valtiollisten ja kunnallisten organisaatioiden huomio on siirtynyt täysin pois paluumuuttajista, eikä paluumuuttajille anneta vastaavia palveluita, joita maahanmuuttajille annetaan. Tämä on suuri epäkohta. Eivät kaikki paluumuuttajat tule takaisin Suomeen vaan nauttimaan eläkepäivistään. Paluumuuttajan työtilanne Tänä päivänä koko maailman heikko taloudellinen tilanne ja ennen muuta Etelä-Euroopan hätä pakottaa monet ulkomailla pitkään asuneet suomalaiset palaamaan kotimaahan. Moni on viettänyt 20-30 vuotta ulkomailla ja tehnyt töitä ulkomaalaiselle työnantajalle ja oppinut toisen maan työrutiinit, joita ei sitten kelpuuteta Suomessa. Työikäisen paluumuuttajan tilanne on todella vaikea varsinkin jos paluumuuttaja on yli 50 vuotias. Totuus on se, että Suomessa ei ole instanssia jonka puoleen paluumuuttaja voisi kääntyä. Vaikuttaa miltei siltä että politiikot ajattelevat, että eihän suomalaisella voi olla kotiin palatessa ongelmia. Kyllä se vaan niin on, että jos otetaan esimerkki vaikka työmaailman tietokone-terminologiasta, jopa ?tulostus? sanana tuotti allekirjoittaneelle alussa ihmetystä, saatika sitten kaikki muu mahdollinen terveyskeskustoiminnasta lähtien. Maailmalla terveyskeskuksesta saa nipun leimalla ja allekirjoituksilla varustettuja papereita mukaansa kun lähtee apteekkiin, Suomessa ei mitään, ei edes kun menee laboratorioon verikokeisiin. Kaikki on tietokoneella. Suomi on ainakin 30 vuotta EteläEurooppaa edellä. On siinä taiteilemista kun on vasta tullut maasta jossa vielä kirjoitetaan palkkakin shekille ja jossa lähetellään vielä fakseja ja jossa harva yli 60 vuotias osaa käyttää tietokonetta. Kukaan, ei edes alalla työskentelevät asianosaiset näytä tietävän mikä on paluumuuttajan ja maahanmuuttajan ero. Suomen Paluumuuttajat SPM ry:n edustajat ovat istuneet erinäisissä neuvotteluissa asian puitteissa. Vielä ei ole muutoksia nähtävissä ja se on surullista. Helsingin VirkaInfo mainostaa ylpeänä kuinka he palvelevat maahanmuuttajia yli kymmenellä kielellä, mutta jos tutkii Helsingin kaupungin sivustoa, maahanmuuttajien sivu löytyy kyllä, mutta paluumuuttajille ei ole mitään annettavaa. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli mukana kutsuvieraiden joukossa maahanmuuttaja-kategorian edustaja. Missä oli paluumuuttajien edustaja? Paluumuuttajat ovat edustaneet maatamme kunniakkaasti ja pitkään ulkomailla viettämiensä vuosien aikana. He ovat tehneet työtä ruohonjuuritasolla ja myötävaikuttaneet positiivisen Suomi-kuvan aikaansaamiseksi. Esimerkkinä allekirjoittanut voi kertoa, että vuonna 1983 ei entisessä asuinmaassani kansan tasolla Suomesta tiedetty muuta kuin Jean Sibelius ja Alvar Aalto. Kun kerroin Nokia puhelimesta, eivät sikäläiset uskoneet sitä suomalaiseksi ?näkeehan sen jo nimestä = Nokia / Tokio?. Suomalaisten työntekijöiden luotettavuus ja tunnollisuus paikallisten työkavereitten keskuudessa on osaltaan auttanut Suomea saavuttamaan tunnettavuutta maailmalla inhimillisellä tasolla. Suomalaiset ovat isänmaallisia maailmalla ollessaan ja puhuvat Suomesta pelkkää hyvää kunnes palaavat Suomeen ja huomaavat karun todellisuuden, paluumuuttajille ei ole tilaa.
• KALLIO LEHTI 18 Nro 2 ? Viikot 4-5 HELSINKI LAULAA Hyvät helsinkiläiset, Laulaminen hoitaa sielua ja fysiikkaa. Siitä saa hyvän mielen ja vahvemmat äänihuulet! Se virkistää ja samalla rentouttaa. Laulu on hyvää aivovoimistelua. Tilaisuuden avaa tapahtuman suojelija piispa Irja Askola. Tule työpäiväsi päätteeksi tai muuten vain laulamaan kanssamme Vanhaan kirkkoon 29.1.2015 klo 16.30 - 17.30. Laulamme yksinomaan talvilauluja. Sanat heijastetaan taululle. Meitä johtaa musiikkineuvos Marjukka Riihimäki. Helsinki laulaa torstaina 29.1.2015 klo 16.30 - 17.30 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6, 00120 Helsinki Tule mukaan. Ääntäsi kaivataan! Eläkkeensaajien Keskusliitto ry Miina Sillanpään Säätiö Suomen Aivosäätiö
• KALLIO LEHTI Viikot 4-5? Nro 2 Palvelevat Lähi- ja 19 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Terveys - Kauneus - Hyvinvointi Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso HIERONTAA 90 min. 48? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Salon Robertiina puh. 09 - 753 28 58 Neljäs linja 20, Helsinki Avoinna ti-pe 10-17, la 9-14 tai sopimuksen mukaan. www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Tammifoto Valokuvapalvelut ja valokuvalahjat. ? passikuvat ? lahjatavarat omalla kuvalla: muki, t-paita, lasikristallit ? kuvien tulostus ? kopio/tuloste ? diasta paperikuvat Hämeentie 46, p. 0401855505 Avoinna ark. 10-19, la 11-15 www.tammifoto.fi Meillä ei tarvitse pelätä. Ajanvaraus: 010 2394070 www.nakinhammas.fi Pintaremontit Puh 045 187 0847 Knuutinen Taikuri Riku Issakainen p. 040-5604019 Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Ajanvaraukset: Kati Haapaniemi: 040 502 2356 www.klassinenhomeopatia.fi Jaana Kolehmainen (myös eläimet): 040 743 4718, www.vitalvision.fi Sari Parviainen: 040 850 9485, www.saarnica.fi Fb: Hämeentien Homeopaatit Kehyspalvelu Ostetaan ajoneuvo-, henkilö- tai pakettiauto omaan käyttöön. 045-1461411. Pikapalvelu Juoko läheisesi liikaa? Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. Muut ryhmät ja lisätietoja al-anon.fi Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 Tervetuloa näkövammainen! Soppaa aina ma 1.9 lähtien klo 12 alk. Pieni korvaus. Muutakin toimintaa. Lisätietoja näk.vam Pengertupa puh. 040 178 8858 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Ostetaan Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 Kirpputori LÖYTÖRETKI, paikka 25?/vko, LASTEN OSASTO, ITSEMYYNTIPAIKKOJA LA JA SU 10?/ pvä. Puh 092722677 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 Toimisto / varastotiloja Mikkola, Vantaa p.0400 407560. Ostamme postimerkkejä, -kortteja, rahoja, etikett., kunniamerkk. ym. Arviointipalvelu. Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. P. 09-792 851. KALLION n jo 33 vuode kokemus alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com www. pakujakuski.com Tarjoamme kohtuuhinnalla tehokasta ja iloista muutto- sekä kuljetuspalvelua. Ostetaan kuolinpesät käteisellä. Reilua, arvostettua sekä luotettavaa pesien tyhjennyspalvelua. Loppusiivous sopimuksen mukaan. Soita 041-7001987 Vanhoja valaisimia ja tuoleja. jussipp@gmail.com / 0400 879239 ? vuodesta 1952 Hetipalvelut 2,64?/min www.vilmaingel.fi VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 posti@varavarasto.com Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Lämpö- ja vesijohtoliike 0700- 96020 P.09-750088 Sekalaisia t a l i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat sila n Saunatilat R www.pasilansaunatilat.fi ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa saunatila.indd 1 ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot Agricolankatu 13 Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 S-market ? Viemärin avaukset Alppikatu 25 Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 Alepa ? Suunnitteluapua Eläintarhantie 12 Cafe Piritta Fleminginkatu 11 Rav. Kurjenlento ? Ilmainen arviointi Fleminginkatu 20 Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4 Työvoimatoimisto isommille töille Haapaniemenkatu 6 Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 Merihaan Apteekki ? Kaukolämpötyöt Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11 Ravintola Pääkonttori ? Linjasaneeraukset un a& Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi qr koodi.indd 1 ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Helsinginkatu 14 Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 Alepa Helsinginkatu 25 Urheiluhallit Hämeentie 23 LKV Moilanen Hämeentie 29 Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 Kinaporin Suutari Hämeentie 54 Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 Selma Palmu/leninkil. Tilausravin to 17.1.2014 12.31 Pasilanraitio 5 Alepa Porthaninkatu 9 Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 Sokos Siltasaarenkatu 11 Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 11 Kalliolan kansalaisopisto Sturenkatu 27 Alepa Sturenkatu 29 Vallilan Kodit Sturenkatu 40 Alepa Säästöpankinranta 2 Kiinteistömaailma Säästöpankinranta 6 Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 Kallion Virastotalo Toinen linja Kuntatalo Toinen linja 31 ELOKOLO Torkkelinkatu 2 Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 Tilastokeskus Vaasankatu 8 Kioski Kasi Vaasankatu 17 Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 R-Kioski Vanha Talvitie 8 Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10 Hermanni Pub Viides linja 11 Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 Viipurin kukka Viipurinkatu 19 R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi S-Market KALLIO LEHTI Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy ILMOITUSMARKKINOINTI: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi Hierontaa Ammattitaitoinen, koulutettu hieroja Ari Ekola, vastaanotto Kallion Hyvinvointiklubilla, Kirstinkatu 3. Edulliset hinnat, opiskelijoille ja eläkeläisille -10%. Varaukset puh. 040 716 5500/ariekola@gmail. com. Tervetuloa! www.maalausva.fi 0400-996 647 Ostetaan Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet Ostetaan Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit VILMA INGEL Oy ART-BARON OY Kirpputorit Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 SELVÄNÄKIJÄ Sa SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Terveys Taide ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. Muuttotalo Tmi / MuuttoHelsinki 044 0106655, 046 5474327 Tilaisuudet Terveys Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. PK- ja keskisuurten yritysten mainostoimisto D&D, 046 551 6099 PK-ilmastointi Oy. Ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmia? PK-ilmastointi voi auttaa. P. 050-353 4465, www. pk-ilmastointi.fi Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol Työsuorituksia Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Valokuvaamot KOTIHARJUN SAUNA Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. la ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sekalaisia Pa Autolasipalvelut KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• 20 KALLIO LEHTI Nro 2 ? Viikot 4-5 Perjantaina 30.1. THE PEOPLES Lauantaina 14.2. MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI BOLLYWOOD DANCE AVOINNA SU-TI 03 asti KE-LA 04 asti Städärissä Täysin uusi Hinnasto!!! Ota kaverisi mukaan ja tule arkisin klo 11-14.30 kokemaan Tuoreiden Uusi Suomalainen loistava raaka-aineiden ja ri ta es Keittiöm meno seisova pöytä! et ais tim uudet ko paikan ? Syö niin paljon reseptit!! kuin jaksat! päälle! ! toehtoa 6 eri vaih LOUNAS 990? -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. Talven NAAPURITARJOUS! Alueemme asukkaille autokoulun B-kurssi minimiajomäärällä (Ei sisällä ratamaksua 70?)  1490? Kurssin aloitus 2.2. klo 17. Ilmoittaudu etukäteen! Rajoitettu määrä paikkoja. AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi