2 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 Kestäviä viherkasveja 5-10 € KEVÄTTARJOU S Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% AUKKOPAHVIT (PASPATUURIT) MEILTÄ MYÖS MITTOJEN MUKAAN Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! UUTUUS/NYHET KARINIEMEN Kananpojan rintafilee Bröstfilé av kyckling 4x150 g maustamaton/naturell LERØY Lohimedaljongit Laxmedaljonger 2x150 g DR. OETKER Ristorante pizzat Pizzor 216-390 g ei gluteenittomat/ ej glutenfria Ranskalainen jättipatonki Fransk jättebaguette 380 g 7 95 7 99 5 00 1 39 2 PKT PKT/FÖRP. (13,25/kg) RS/ASK (26,63/kg) 2 PKT (6,41-11,57/kg) KPL/ST. (3,66/kg) PLUSSA-KORTILLA -13% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,89 pkt (7,41-13,38/kg) VK 8 2k Uusi kätevä annospakkaus kätkee sisäänsä neljä laadukasta kananpojan rintafilettä. Käytä vaikka filee kerrallaan ja pakasta loput. Kaupoista, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Voimassa 3.3. asti Gäller till 3.3 Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 24.2.2019 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 24.2.2019 om inget annat nämns. Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. Broileribruschetat/Kycklingbruschetta 4 annosta/portioner | 30–60 min 1 pkt/förp. (4x150 g) Kariniemen Kananpojan rintafileetä, annospakattu/bröstfilé av kyckling, portionsförpackade 2 tl/tsk kuivattua basilikaa/torkad basilika n./ca 1 tl/tsk suolaa/salt oliiviöljyä/olivolja Päälle/Ovanpå 6–8 (500 g) tomaattia/tomater 1/2 (60 g) punasipulia/rödlök 2–3 valkosipulinkynttä/vitlöksklyftor 1 ruukku/kruka basilikaa/basilika 100 g parmesaanijuustoa/parmesanost 2 rkl/msk oliiviöljyä/olivolja ripaus/en nypa suolaa/salt ripaus/en nypa mustapippuria/svartpeppar Lisäksi/Därtill 2–3 rkl/msk tummaa balsamietikkakastiketta/ mörk balsamvinägersås 1. Halkaise broilerin rintafileet. Ripottele niille mausteet ja anna hetken maustua. 2. Halkaise tomaatit, poista sisus ja kuutioi tomaatit. Kuori ja hienonna sipuli. Suikaloi basilika. Vuole parmesaanijuusto lastuiksi kuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Sekoita kaikki päällyksen ainekset keskenään. 3. Paista broilerin fileet kypsiksi kuumalla pannulla oliiviöljyssä molemmin puolin. Lusikoi päälle tomaattiseosta ja viimeistele balsamietikkakastikkeella. Tarjoa riisin tai salaatin kanssa. 1. Dela bröstfiléerna. Strö på kryddorna och låt köttet få smak en stund. 2. Dela tomaterna, gröp ur dem och tärna fruktköttet. Skala och hacka löken. Strimla basilikan. Skär spån av parmesanosten med en skalkniv eller osthyvel. Blanda samman ingredienserna till gratineringen. 3. Stek kycklingfiléerna i olivolja i het panna på båda sidorna tills de är genomstekta. Skeda på tomatröran och toppa med balsamvinägersås. Servera med ris eller sallad. Voimassa 1.5. asti Gäller till 1.5 Voimassa 1.5. asti Gäller till 1.5 Den nya behändiga portionsförpackningen innehåller fyra bröstfiléer av kyckling av god kvalitet. Använd om du så vill en filé åt gången och frys in resten. Yksittäin/Styckevis 2,79 rs/ask (5,58/kg) Tumma rypäle Mörka druvor 500 g Etelä-Afrikka/ Sydafrika 3 00 2 RS/ ASKAR (3,00/kg) 2 RS/ASKAR UUTUUS/NYHET KARINIEMEN Kananpojan rintafilee Bröstfilé av kyckling 4x150 g maustamaton/naturell LERØY Lohimedaljongit Laxmedaljonger 2x150 g DR. OETKER Ristorante pizzat Pizzor 216-390 g ei gluteenittomat/ ej glutenfria Ranskalainen jättipatonki Fransk jättebaguette 380 g 7 95 7 99 5 00 1 39 2 PKT PKT/FÖRP. (13,25/kg) RS/ASK (26,63/kg) 2 PKT (6,41-11,57/kg) KPL/ST. (3,66/kg) PLUSSA-KORTILLA -13% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,89 pkt (7,41-13,38/kg) VK 8 2k Uusi kätevä annospakkaus kätkee sisäänsä neljä laadukasta kananpojan rintafilettä. Käytä vaikka filee kerrallaan ja pakasta loput. Kaupoista, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Voimassa 3.3. asti Gäller till 3.3 Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 24.2.2019 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 24.2.2019 om inget annat nämns. Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. Broileribruschetat/Kycklingbruschetta 4 annosta/portioner | 30–60 min 1 pkt/förp. (4x150 g) Kariniemen Kananpojan rintafileetä, annospakattu/bröstfilé av kyckling, portionsförpackade 2 tl/tsk kuivattua basilikaa/torkad basilika n./ca 1 tl/tsk suolaa/salt oliiviöljyä/olivolja Päälle/Ovanpå 6–8 (500 g) tomaattia/tomater 1/2 (60 g) punasipulia/rödlök 2–3 valkosipulinkynttä/vitlöksklyftor 1 ruukku/kruka basilikaa/basilika 100 g parmesaanijuustoa/parmesanost 2 rkl/msk oliiviöljyä/olivolja ripaus/en nypa suolaa/salt ripaus/en nypa mustapippuria/svartpeppar Lisäksi/Därtill 2–3 rkl/msk tummaa balsamietikkakastiketta/ mörk balsamvinägersås 1. Halkaise broilerin rintafileet. Ripottele niille mausteet ja anna hetken maustua. 2. Halkaise tomaatit, poista sisus ja kuutioi tomaatit. Kuori ja hienonna sipuli. Suikaloi basilika. Vuole parmesaanijuusto lastuiksi kuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Sekoita kaikki päällyksen ainekset keskenään. 3. Paista broilerin fileet kypsiksi kuumalla pannulla oliiviöljyssä molemmin puolin. Lusikoi päälle tomaattiseosta ja viimeistele balsamietikkakastikkeella. Tarjoa riisin tai salaatin kanssa. 1. Dela bröstfiléerna. Strö på kryddorna och låt köttet få smak en stund. 2. Dela tomaterna, gröp ur dem och tärna fruktköttet. Skala och hacka löken. Strimla basilikan. Skär spån av parmesanosten med en skalkniv eller osthyvel. Blanda samman ingredienserna till gratineringen. 3. Stek kycklingfiléerna i olivolja i het panna på båda sidorna tills de är genomstekta. Skeda på tomatröran och toppa med balsamvinägersås. Servera med ris eller sallad. Voimassa 1.5. asti Gäller till 1.5 Voimassa 1.5. asti Gäller till 1.5 Den nya behändiga portionsförpackningen innehåller fyra bröstfiléer av kyckling av god kvalitet. Använd om du så vill en filé åt gången och frys in resten. Yksittäin/Styckevis 2,79 rs/ask (5,58/kg) Tumma rypäle Mörka druvor 500 g Etelä-Afrikka/ Sydafrika 3 00 2 RS/ ASKAR (3,00/kg) 2 RS/ASKAR W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I KÄDENTAITOMESSUT L U O M I S E N I L O A K Ä S I N T E H T Y H E L S I N K I 2 . 3 . 3 . 2 1 9 Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-16 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5 Aikuiset 10 € • Lapset 7-15 v. 5 € • Ryhmälippu 8 € Messuilla yhdistyy hyvä suunnittelu, aidot materiaalit ja tekemisen taito. Kotimaiset kädentaitajat tarjoavat laadukkaita koristeja käyttöesineitä, yksilöllisiä vaatteita ja asusteita aikuisille ja lapsille sekä paljon muuta. Kädentaitomessuilla voit hankkia myös tarvikkeita ja työvälineitä. Ihastu työnäytöksistä, näe ja koe. LISÄTIEDOT
50. vuosikerta – nro 4 Viikot 8-9 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Kallio Kukkii 2019 ohjelmia kerätään Marjo Leinonen & BigFeet LaLa kevään 2018 Kallio Kukkii -pikinikissä Dallpènpuistossa. Kuva Juhani Styrman Hämeentie talviasussa. K allio Kukkii 2019 -kaupunkifestivaali järjestetään 10.5.19.5. Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali koostuu Suur-Kallion alueen toimijoiden itsenäisesti toteuttamista ja tuottamista yksittäisistä tapahtumista. Tapahtuman järjestävä Kallion Kulttuuriverkosto kerää ohjelmasisältöä kulttuuriviikoille. Tapahtumien tekijöinä voivat olla esimerkiksi yksityiset henkilöt, yhteisöt ja yhdistykset. Ohjelmasisältöä ei ole rajattu. Rajoitteina ovat ohjelmat, joiden päämotiivi on poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Kukin ohjelmantuottaja vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä ja turvallisuudesta ja on näin myös tapahtumansa vastuullinen tuottaja. Tänä vuonna Kallio Kukkii täyttää 25 vuotta. Kallio Kukkii -festivaalin päätapahtuma on Harjun nuorisotalon järjestämä Kallio Kukkii -piknik 19.5.-20.5. Sunnuntain 20.5. perinteinen Kallio Kukkii -katuparaati on avoin katurieha, johon, niin kalliolaiset kuin muutkin, voivat myös tulla vapaasti mukaan juhlimaan alkavaa kesää. Tapahtumatietoja voi lähettää osoitteeseen: kukkiiohjelmat@ gmail.com. Tai Kallion Kulttuuriverkoston www-sivujen kohdasta Kallio Kukkii: lähetä tapahtuma. Tekstien toivotaan olevan napakoita ja lyhyitä. Tiedoissa tulee ilmetä: päivä, aika, lyhyt tapahtumakuvaus, mahdollinen pääsymaksu, tapahtumapaikka/osoite. Tiedot tulee lähettää 10.4. mennessä. Viikon tapahtumat julkaistaan Kallio Kukkii -tapahtumalehdessä sekä Kallio-lehden tapahtumaliitteessä. Kallion Kulttuuriverkosto huolehtii festivaalin yleisluonteisesta tiedottamisesta. Kulttuuriverkoston verkkosivuilta löytyy myös ohjeita tapahtumajärjestäjille. Hämeentien uudistus alkaa 4. maaliskuuta Ensimmäiset Dorkan paprut ravintola Sörkan Ruusussa Historian ensimmäiset Dorkan paprut sai Ilkka Taipale (oikealla). Taulun ojensi Tsilari-lehden päätoimittaja Kari Varvikko. Kuva: Virve Kuutar ? Stadin Slangi ry:n jäsenlehti Tsilarin toimitus jakoi ravintola Sörkan Ruusussa historian ensimmäiset Dorkan paprunsa. Ne sai Ilkka Taipale Tsilarin toimituksen mielestä Ilkka Taipale on ansainnut paperinsa, koska hän on positiivisesti ja monipuolisesti hyvällä tavalla dorka. Toimitus tuntee hänet kaverina, joka kulkee omia polkujaan, kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja tajuaa dorkuuden kaikki ulottuvuudet. Ilkka Taipaleen epätavallisuus avartaa sekä Stadin että ihmiskunnan näköalaa ja potkii peffalle joka nurkan takana väijyvää tiukkapipoisuutta. Hänen innostuksensa herättelee ihmisiä mukaan ja antaa toivoa. Snadisti saman tyyppist lätinää stadin slangilla: “Me on tsiigattu monttu auki, mitä kaikkee se dorka on elämänsä aikana duunannu. Kallonkutistaja, poliitikko, pasifisti ja kansalaisaktivisti. Kundi on ollu Kellokosken dorkiksen ylileguri ja Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian proffa, tsitannu eduskunnas ja Stadin valtuustos. Skolespettareitten mukaan se on poppamies ja tohtori ja psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti. Se on huseerannu monis kansalaisjärjestöis ja jeesannu sellasii, kel ei oo himaa tai duunii, sellasii, ku on boses tai lataamos tai joil on trabeleit brenkun kans. Ilkka Taipale on yks niist aktivisteist, ku jeesas yksinäisii ja syrjäytyneit jäbii, ja on yks kaikkien tsennaamist 60-luvun radikaaleist stuiduist. Se dumattiin yllytyksest stikkaa luikut huitsiin: vuos ja kolme kuukautta ehdollist fengist. Dorkan paprut on arvokkain spettari, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Paprujen kultaama maine on elinikäinen, ellei saaja jostain syystä menetä huumorintajuu ja tyri koko showta.” Tsilari on Suomen suurimman kotiseutujärjestön Stadin Slangi ry:n jäsenlehti ja skrivatun slangin ilosanoman julistaja. H ämeentien uudistaminen on toistaiseksi suurin kadun peruskorjaushanke Helsingin historiassa. Hämeentien rakennustyöt alkavat 4. maaliskuuta työnaikaisten liikennejärjestelyiden rakentamisella urakka-alueelle. Töiden alku vaikuttaa merkittävästi liikenteeseen. Heti remontin aluksi yksityisautojen läpiajoliikenne Hämeentiellä loppuu ja raitiovaunut siirtyvät käyttämään poikkeusreittiä Sturenkadun kautta. Bussit, taksit, tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne käyttävät Hämeentietä myös työmaan aikana. Myös Helsinginkatu Kurvin kohdalta, välillä Hämeentie-Pengerkatu, suljetaan kaikelta ajoneuvoliikenteeltä remontin vuoksi 4. maaliskuuta. Raitiovaunujen poikkeusreitti ruuhkauttaa Sturenkatua, mikä omalla autolla liikkuvien työmatkalaisten kannattaa ottaa huomioon. – Yhteistyössä urakoitsija kanssa yritämme aktiivisella viestinnällä ja vuoropuhelulla pehmentää remontista kaupunkilaisten arjelle aiheutuvaa haittaa, sanoo viestintäsuunnittelija Lauri Hänninen Helsingin kaupungilta. Työmaatietoa saa muun muassa Hämeentien uudistuksen omalta Facebook-sivulta sekä kaduille tulevilta sähköisiltä infotauluilta. Sivu 5 Nuorten lautakuntakokeilu alkoi Helsingissä ? Helsingissä käynnistyi helmikuun alkupuolella historiallinen lautakuntakokeilu, kun Helsingin nuorisoneuvoston jäsenet saivat ensimmäistä kertaa läsnäoloja puheoikeuden Helsingin kaikissa neljässä toimialalautakunnassa. Kokeilun tavoitteena on kasvattaa nuorten tietämystä kunnallisesta päätöksenteosta ja kaupungin toiminnasta sekä lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia, erityisesti heidän omaa arkeaan koskevissa asioissa. Muissa kunnissa vastaavanlaisia kokeiluja ja käytäntöjä on ollut jo aikaisemmin. Kokeilu kestää kevätkauden 2019 ajan. Kuhunkin lautakuntaan on nuorisoneuvoston jäsenistä valittu 3-4 edustajaa, jotka vuorottelevat kokouksissa. He tekevät yhdessä pohjatyön kokouksia varten ja suunnittelevat kokouksissa pidettävät puheenvuorot. Mukana on niin ensimmäisen kauden nuorisoneuvostolaisia kuin pidempään nuorisoneuvostossa olleita konkareitakin. Iältään nuoret ovat 13–17 -vuotiaita.
4 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Puheenvuoro Yritysten suhdannenäkymät heikentyivät Helsingissä Kirveenterällä ? Edellisessä lehdessä (numero 2, 2019) Leif Söderlund Siltasaaresta kritisoi valtion rahankäyttöä mielipidekirjoituksessaan, jonka hän päätti seuraavasti: ”Kyllä Suomessa olisi paljon töitä! Kirveellä.” Tunsin väristyksiä lukiessani näinkin dramaattisesti lopettelevaa mielipidekirjoitusta. Jäinkin pohtimaan kirveen merkitystä, mitä kirveestä oikein juolahtaa mieleen? Itselläni tule mieleen C. A. Ekmanin maalaus, johon on ikuistettu tiukkaan villa-asuun verhoutuneen Lallin herooinen kirveen heilautus reessä istuvaan Henrikkiin. Toki teos on maalattu vuonna 1954, mikä selittää Lallin ”boogiemustomaisen” habituksen, vähempi ei kelvannut, elettiinhän syvällä topeliaanisessa rinnakkaistodellisuudessa. Kaikkihan me tiedämme tämän traagisen ja pömpöösin tarinan yksityiskohdat. Henrik kyläili Lallin tuvassa ostoskelemassa hieman tykötarpeita Lallin vaimolta: ruokaa, olutta ja heinää. Lallin palattua kotio ryhtyi vaimo kertoilemaan kotirosvon häijyn vierailleen, joten kirveelle olisi töitä. Takaisin nykypäivään! Suurin osa nykyisistä moderneista pakotetuista hengenlähdöistä on työelämän ikeestä vapautuneiden, mutta väkivallan monopolin mustaan aukkoon ajautuneiden, Alkon monipolia pelaavien monopolimiesten heiniä. Tuntuu kuin mikään ei olisi muuttunut Lallin ja Henrikin välienselvittelystä: vääriin suihin kadonneen viinipullon pohjien tahi vantaalaisen dinosauruspuiston spiraalipullan takia kirveet heiluvat ja puukot välkkyvät. Mitäpä tähän voi tokaista? Se on eloa, ihmiseloa. Kira Kristiina Henriksson P k-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat selvästi heikentyneet syksystä 2018 koko maassa, kertoo kevään 2019 Pk-yritysbarometri. Koko maan pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 15 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Myös helsinkiläisten yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet, vaikka näkymät ovat hieman paremmat kuin koko maassa. Saldoluku on laskenut syksystä 11 prosenttiyksikköä. Suhdanneodotukset olivat korkeimmillaan syksyllä 2017, jonka jälkeen ne ovat tasaisesti heikentyneet, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Yhä harvempi helsinkiläinen yritys arvioi nyt suhdanteiden paranevan ja yhä useampi pysyvän ennallaan. Paranemista ennakoi 32 prosenttia, syksyllä 39 % ja heikkenemistä 12 prosenttia, syksyllä 8 % helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän 56 prosenttia. Henkilökunnan määrän suhteen näkymät ovat Helsingissä paremmat kuin viime syksynä, toisin kuin koko maassa. Helsinkiläisistä pk-yritysten edustajista 29 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja kuusi prosenttia arvioi määrän olevan pienempi. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 65 prosenttia yrityksistä. Yli puolet koko maan ja Helsingin alueelta vastanneista pk-yrityksistä kertoo tarjolla olevan riittämättömästi tarpeitaan vastaavaa osaavaa työvoimaa, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Pk-yritykset pyrkivät turvaamaan osaavan työvoiman saannin yleisimmin panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämällä aiempaa enemmän alihankintaja toimittajaverkostoja. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Tutkimuksessa kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle. Lucia -keräys uuteen ennätykseen Kuva: Askar Ibragimov/ Folkhälsan. ? Vuoden 2018 Lucia-keräys oli kaikkien aikojen menestyksekkäin. Keräystulos on 193 000 euroa, ja keräystuotot käytetään ennaltaehkäisevään työhön tukea tarvitsevien lapsiperheiden hyväksi. Lucia-keräys päättyi 31.1.2019 ja saavutti uuden ennätyksen: vuoden 2018 keräystulos on 193 000 euroa (2017: 164 000 euroa, 2016: 148 000 euroa). Loistavan tuloksen ansiosta voimme tukea entistä useampia lapsiperheitä, joilla on vaikeuksia selviytyä arjestaan. Lucia-keräyksen tuotot on ohjattu samaan tarkoitukseen vuodesta 2014 lähtien. Lapsiperheillä voi olla haastavaa monista eri syistä. Esimerkiksi köyhyys, sairaudet tai tukiverkoston puuttuminen lisäävät uupumisen riskiä monissa perheissä, vaikka halua ja kykyä hyvään vanhemmuuteen olisikin. Varhainen välittäminen hyödyttää niin perheitä kuin yhteiskuntaakin: tuen ansiosta suuria toimenpiteitä ei välttämättä tarvita. – Olemme sydämellisesti kiitollisia suurenmoisista avustuksista, joilla niin yksityishenkilöt, organisaatiot kuin yrityksetkin ovat tukeneet Folkhälsanin Lucia-keräystä, Samfundet Folkhälsanin toimitusjohtaja Georg Henrik Wrede sanoo. – Jokainen avustus, niin pieni kuin suurikin, on äärimmäisen tärkeä työssämme tukea tarvitsevien perheiden puolesta. Lucia-keräys on tehokas ja turvallinen tapa antaa tukea sitä tarvitseville täällä koti-Suomessa. Vielä kerran – kiitos! Vapaaehtoisten voimin Suomen Lucia on sekä kulttuuriperinne että keräys. Lucia-koneisto koostuu monesta osasta ja mukana on lukemattomia ihmisiä. Perinteen ja keräyksen mahdollistavat niin Folkhälsanin, Ylen ja Hufvudstadsbladetin työntekijät kuin suuri joukko vapaaehtoisia. – Olemme erittäin iloisia vahvasta omistautumisesta, jonka Lucia-perinne luo, Folkhälsans förbundin johtaja Viveca Hagmark sanoo. – Meillä on suuri määrä vapaaehtoisia, jotka valjastavat aikansa ja osaamisensa järjestääkseen vierailuja sairaaloihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin, juhliin ja konsertteihin, ja me näemme, kuinka paljon nämä vierailut merkitsevät. Lucia-neito on Lucia-keräyksen keulakuva, ja hän tekee yhdessä seurueensa ja Lucia-kuoron kanssa joulu– tammikuun aikana lähes 100 ikimuistoista vierailukäyntiä. Suomen Lucia-neito 2018 Elin Qvist kantaa muistoja mukanaan lopun elämäänsä. – Aikani Lucia-neitona on ollut maaginen ja olen saanut todella monia ihania, elinikäisiä muistoja, Elin Qvist sanoo. – Keräysennätys tuntuu todella upealta – kaikki, jotka ovat osallistuneet Lucia-keräykseen, ovat tehneet todella hyvän teon. Sydämelliset ja suuret kiitokset teille kaikille! Haluamme laadukasta palvelua vanhuksille, lapsille ja muille heikommassa asemassa oleville ? Viime päivinä on puhuttu paljon vanhustenhoidon laadusta ja ennen kaikkea sen puutteesta. Kyseessä ei silti pitäisi olla yksityinen vs. julkinen -asettelu, molemmissa voidaan toimia hyvin tai huonosti. Kaikkia yksityisiä toimijoita on turha syyllistää: toiminnan tavoitteita, voitonjakoperiaatteita, arvojen käytännön toteuttamisen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimisen tapoja on yhtä monta kuin on yrityksiäkin. Kriittinen tarkastelu on kaikkien toimijoiden suhteen tarpeen ja syyttelyn sijaan on paikallaan miettiä hetki ratkaisuja. Siksi tässä pari ajatusta jatkokeskusteluja virittämään. 1. Hinta ei saa olla ainoa mittari sosiaalija terveyspalveluita kilpailutettaessa. Halpa hinta ei läheskään aina ole kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Palveluita kilpailuttaessa pitää ottaa aidosti huomioon ratkaisun inhimilliset arvot ja pitkäaikaiset vaikutukset. Paljon palveluita tarvitsevan tai haastavassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tilannetta täytyy tarkastella yksilöllisistä tarpeista käsin ja tarjota tarpeenmukaisia kokonaisratkaisuja, jotka vähentävät palvelujen turhaa käyttöä ja myös palveluntarvetta ja muita kustannuksia tulevaisuudessa. Tämä vaatii saumatonta perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä. Näin olemassa olevia resursseja käytetään huomattavasti nykyistä järkevämmin ja vaikuttavammin. Tästä syntyy myös taloudellisia säästöjä pitkällä aikavälillä. 2. Palvelutuotannossa tarvitaan erilaisia toimijoita. Sekä isoilla että pienillä toimijoilla tulisi olla markkinoilla menestymisen mahdollisuuksia. Hankintalainsäädännön soveltaminen ei saa muodostaa paikallisille, kokonaisvaltaisesti inhimillistä hyvinvointia ja osallisuutta kehittäville toimijoille esteitä esimerkiksi ohjaamalla hankintoja pelkästään isojen palveluntuottajien suuntaan. Nykykäytännöillä näin näyttää valitettavasti käyvän ja uudet, innovatiiviset, elämänlaatua parantavat ratkaisut jäävät hintakilpailun jalkoihin. Haaste ei ole helppo, inhimillisille arvoille ja hyvälle hoidolle on vaikea määritellä hintaa. Terveen järjen käyttö ja erilaisten tarpeiden huomioiminen kilpailutuksissa olisi silti vähintäänkin toivottavaa. Uskomme, että aktiivisella yhteistyöllä kuntapäättäjät ja erilaiset palveluiden tuottajat voivat löytää entistä vaikuttavampia ratkaisuja edistämään inhimillistä hyvinvointia ja taloudellista kestävyyttä. Eikä kaikkea edes pitäisi kilpailuttaa, kuten esimerkiksi Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi hyvin nostaa esiin. 3. Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyviä kumppaneita. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallin ajureita ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Ne rakentavat ihmislähtöisiä, asiakkaiden ja heidän lähipiirinsä osallisuutta lisääviä ratkaisuja sitoutuessaan tuottamaan pitkäkestoisesti palveluja. Toiminnan laadulliseen ja inhimilliseen vaikuttavuuteen panostetaan erityisesti, sillä valtaosa liiketoiminnan taloudellisesta tuotosta palautuu yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen ja palveluiden kehittämiseen. Yhteiskunnalliset yritykset vahvistavat paikallisten yhteisöjen tuottavuutta kutsuessaan mukaan myös muita paikallisia toimijoita, vapaaehtoisia ja järjestöjä. Niillä on usein merkittävä rooli muun muassa ennaltaehkäisevässä työssä ja kansalaistoiminnan (vapaaehtoistyö, asukastilat jne.) järjestämisessä. Näiden rooli palvelujen vaikuttavuuden kannalta on merkittävä. Lisäksi yhteiskunnalliset yritykset ovat kotimaisia toimijoita, jotka maksavat veronsa aina Suomeen. Yhteiskunnallisissa yrityksissä osallistetaan sekä työntekijöitä että asiakkaita ja heidän lähiomaisiaan kehittämään palvelua vastaamaan elämäntilanteen mukaan muuttuviin tarpeisiin. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat kiistatta maan parhaita erityisryhmien arjen, palvelutarpeen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntijoita. Hyviä esimerkkejä siis löytyy, katsokaa vaikka mitä Heinolan Jyränkölässä, Tampereen Kontukodissa, SOS-Lapsikylässä, Helsingin Diakonissalaitoksella, ASPAssa ja monessa muussa yhteiskunnallisessa yrityksessä tehdään. Yhteiskunnalliset yritykset ovat valmiita ottamaan vastuuta suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Se on näiden yritysten omistajien tahto ja mielestämme myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu. Pentti Lemmetyinen puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry toimitusjohtaja Suomen Setlementtiliitto ry Kimmo J. Lipponen toimitusjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry Helsinki jatkaa tehostettuja lumitöitä ? Helsingin vilkkaimmat kulkuväylät on saatu raivattua poikkeuksellisen lumisen kauden jäljiltä. Tällä hetkellä lumitöiden ykköskohde ovat asuinalueiden kadut sekä jalankulkuja pyörätiet. Urakoitsijoiden arvioiden mukaan töitä riittää vielä useiksi viikoiksi, koska pois kuljetettavaa lunta on paljon. Huimasta lumimäärästä johtuen kaupunki on jo lähes kahden viikon ajan tehnyt poikkeusjärjestelyjä lumitöiden tehostamiseksi. Lumitöitä tehdään lähes vuorokauden ympäri.
5 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 ? ? Heinänen Hämeentien uudistus lukuina: • Parempi ilmanlaatu – 7500 läpiajavaa autoa vähemmän vuorokaudessa (nyt noin 10 000) • Kadun alla tapahtuu – uutta vesijohtoa 2 km, viemäriä 4 km ja kaapelisuojaputkea 50 km • Kävelystä ja pyöräilystä turvallisempaa – uutta pyöräkaistaa 4 km • Ratikka nopeutuu – matka-aika Kurvista Hakaniementorille lähes puolittuu • Putkiremontin aika – Hämeentien vanhin toiminnassa oleva vesijohto vuodelta 1889 Hämeentien uudistus: Illaksi kotiin – tai toivottavasti jo aikaisemmin Hämeentien uudistus alkaa 4. maaliskuuta Tällaisia tauluja kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa katutyömaalla Helsingissä. Lisäksi luvassa on viikoittainen työmaapäivystys, jossa kadunkulkija pääsee tapaamaan työmaan edustajia. Kaupunki kokoaa alueen asukkaista ja kadulla liikkujista Hämeentie-raadin, joka kokoontuu säännöllisesti arvioimaan työmaan vaikutuksia. Raadin toiminnasta tiedotetaan julkisuuteen. Lisäksi kaupungin edustajat ovat käyneet jo ennalta henkilökohtaisesti tapaamassa yli 200 alueen kivijalkayrittäjää. – Kadun peruskorjaus on kuin taloyhtiön putkiremontti. Se ärsyttää ja haittaa arkea, mutta kun remontin ajan sinnittelee, sen jälkeen asiat ovat paremmin kuin ennen remonttia, sanoo viestintäsuunnittelija Lauri Hänninen. Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne ovat sallittuja, mutta yksityisautojen läpiajo kielletään. Samalla uusitaan raitiotien kiskot, kadun alla olevat putket ja kaapelit sekä kunnostetaan Sörnäisten metroaseman katto. Uudistus lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja nopeuttaa joukkoliikennettä. Uudistuksen jälkeen Hämeentien varrella on myös viihtyisämpi asua, sillä autoliikenteen väheneminen tarkoittaa melun vähenemistä ja ilmanlaadun paranemista. Remontti valmistuu loppuvuonna 2020. Pääurakoitsijaksi työhön on valittu Destia Oy. ? Hämeentien työmaa aiheuttaa suuria muutoksia alueen joukkoliikenteeseen. Ratikat katoavat Sörnäisistä 4. maaliskuuta, kun Hämeentien työmaa käynnistyy. Työmaan myötä raitioliikenne ohjataan Sörnäisten ohi Kallion ja Sturenkadun kautta. Muutos koskee linjoja 1, 6, 6T, 7 ja 8. Jos olet tottunut liikkumaan ratikalla Sörnäisten ja Töölön väliä, edessä on aiempaa pidempi kävely tai vaihdollinen kiertoreitti. Ratikkaa korvaavan bussin järjestäminen ei onnistu, koska alueella ei ole kääntöpaikkaa ja Kurvissa Helsinginkatu tulee olemaan poikki metroaseman katon korjauksen vuoksi. Hämeentiellä bussit kulkevat koko työmaan ajan, mutta yksittäisten pysäkkien sijainteihin tulee työmaan edetessä muutoksia. Vaikka osa metron sisäänkäynneistä suljetaan remontin kuluessa, metroasema ja myös hissit pysyvät koko työmaan ajan avoinna. Metroa voi siis käyttää. Joukkoliikenteen poikkeukset toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen alkaa nyt maaliskuussa ja kestää arviolta alkuvuoteen 2020. Toinen vaihe alkaa kevättalvella 2020, jolloin raitioliikenne palaa Sörnäisiin. Silloin raitiolinjat 1 ja 8 kulkevat taas normaaleja reittejään, mutta linjat 6, 6T ja 7 ajavat vielä Hakaniemen ja Sörnäisten välin Kallion kautta. Voit jo nyt ottaa selvää työmaan vaikutuksista matkaasi Reittioppaan avulla osoitteessa reittiopas.fi, kun asetat reittihaun päivämääräksi 4.3.2019 tai myöhemmin. Lauri Hänninen Lisätietoa työmaasta: www.facebook.com/ uusihameentie www.destia.fi/uusihameentie Tunnetko maakuntasi laulun? leen sellaista sykettä ja rytmiä, joka puhuttelee myös nykyihmistä. Maakuntalaulut ovat oman aikansa kuvauksia, joissa esiintyy jo käytöstä poistettuja sanailmauksia. Mutta tarvitaanko niitä kuitenkaan nykyaikaistaa, sillä kun maakuntauudistus toteutuu, se nostaa maakuntalaulut ”arvoon arvaamattomaan”. Mielenkiintoiset maakunnalliset tunnukset on valittu erilaisten äänestysten perusteella; varsinkin 1980-luvulla nimikoitiin maakuntakukat, -linnut, -nisäkkäät, jopa kivilaadut ja –järvet. Näiden lisäksi meitä yhdistävät Suomen kansallistunnukset, kuten kansalliskukka on kielo, -lintu on laulujoutsen ja -nisäkäs on karhu. Näihin aiheisiin paneudutaan asiantuntijoiden opastuksella ja heimotunnuksista keskustellen joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 16.3018.00 Käpyrinteessä Ilmattarentie 2. Samalla voidaan aprikoida, tuleeko se maakuntauudistus vai ei… Aira Heinänen A lmanakkamme tärkeimpiä merkkipäiviä on Kalevalanpäivä lyhyimmän kuukauden päätteeksi. Se edustaa yhteistä perinnettämme eli itäisen kansanosamme keskuudesta ja vähän kauempaakin kerättyä ja mukailtua kansanrunoutta. Se koottiin lähinnä Lönnrotin innokkuudella yhteiseksi eepokseksemme muodostuessamme autonomiaksi Venäjän hallintaan. Tarvitsimme omiksi esivanhemmiksemme Väinämöisemme ja Lemminkäisemme ja Louhen akka harvahampaan. Tarvitsimme myös monia kansallistunnetta vahvistavia ja heimojamme yhdistäviä tunnuksia vaakunoista lauluihin ja lippuihin. Kun nyt poliitikoilla on kehitteillä sekä soteettä maakuntauudistus, kansaa kiinnostaa, millainen onkaan minun maakuntani? Käpyrinteen palvelutalon vapaaehtoisten Vanttera-ryhmä on sommitellut tuosta teemasta tämän vuoden ohjelman. Kalevalanpäivänä esillä ovat maakuntalaulut. Ensimmäinen maakuntalaulu on vuodelta 1852, jolloin tsaarin kiellettyä osakuntien toiminnan Savolainen osakunta tilasi vastalauseeksi ja tunnusteekseen ”Savolaisen laulun” säveltäjä Karl Collanilta ja sanoituksen A. Oksaselta eli August Ahlqvistilta. Laulussa on 11 tunteellista säkeistöä, joita kaikkia ei yleisesti lauleta. Tuttu se on, ylevä ja samalla leuhka ja vaatimaton. Päätteeksi kehotetaan raukkoja menemähän merten taa! Pohjanmaa sai toisena eli vuonna 1864 niin ikään Collanin säveltämän ja Topeliuksen sanoittaman Vaasan marssin. Savolaisen laulu esitettiin ensimmäisen kerran ravintola Kaisaniemessä, Helsingin vanhimmassa, Kajsa Wahlundin 1840 perustamassa legendaarisessa ravitsemusliikkeessä. Luin juuri uutisen ikimuistoisen ravintolan lopettamisuhasta… Pakinani kuvitukseksi sain Helsingin kaupungin museolta arvokkaan piirroskuvan ravintolasta. Pääsenkin samalla onnittelemaan omaa kaupunkimuseotamme viime vuoden saavutuksesta: eniten museokäyntejä, peräti 364.543! Toiselle sijalle ylsi Ateneum. Museoliitto kertoo viime vuoden olleen kävijämääriltään ennätyksellinen. Museokortin suosio lienee yksi syy sen lisäksi, että tarjolla on ollut todella kiinnostavia näyttelyjä. Topeliuksen aikaisia maakuntia heimoineen oli yhdeksän; nyt tiettyjen läänijakojen jälkeen maakuntia lienee 18. Topelius kiteytti heimo-ominaisuutemme vuonna 1875 Maamme-kirjassaan varsin railakkaasti. Luonnehdinnat mm. hämäläisten hitaudesta, karjalaisten vilkkaudesta ja savolaisten sukkeluudesta ovat edelleen piintyneitä uskomuksia. Monia lukijoita kiinnostaa varmaan Uusmaalaisten laulu. Se on vuodelta 1912 ja säveltäjä itse Jean Sibelius. Kaarlo Terhin sanoitus väittää, että Uusmaa ´Suomen kruunussa on helmi kirkkahin´. Väitetään myös, että ”tääll` on Suomen pää ja sydän, into hehkuvin´. Me kalliolaiset muistamme, että Sibelius sävelsi myös juuri 1912 Kallion kirkon kellokoraalin. Se soi edelleen päivittäin klo 12 ja 18. Hämeentiellä asuva ”kuorolauluguru” prof. Reijo Pajamo toteaa maakuntalaulujen olevan merkittävä osa suomalaista lauluperinnettä, mistä parhaimpana todisteena on se, että niiden osaaminen kuului aikoinaan kansakoulun oppikurssiin. Maakuntalauluille antaa lisäarvoa hänen mukaansa myös se, että niiden säveltäjiä ovat maamme johtavat säveltäjät Sibeliuksesta alkaen. Sanoittajista mainittakoon Kainuun maakuntalaulun ”Nälkämaan laulun” kirjoittanut Ilmari Kianto ja ”Hämäläisten laulun” runoillut J.H. Erkko. Edelleen Pajamo toteaa: ”Maakuntalauluissa on – korkeasta iästä huolimatta – edelKaisaniemen ravintola 1860-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Eugen Hoffers. Kaisaniemen ravintola vappuna 1860-luvun alussa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. ? ? Runopalsta Elämä on lahja suurin koen sen perin juurin. Aurinko jää pilven taa, tuuli soittaa kanneltaan. Aina tulee kesä ja syys, harvoin oikea ystävyys. Unhoitan kaiken muun, ystävää en milloinkaan Elämä on helminautaa, saan täällä taivaltaa. Olkoon rikkautta riitaakin, jos se ilmaa puhdistaa. Alla kesän auringon voimme kokea ahdingon. Kivun säryn ja kateuden, jalkoihin jää ihminen. Elämä on satumaa, sen voin jo ymmärtää. Aina sattuu ja tapahtuu, kuohuu tunne ihmisen. Ei ole toista tietä, jota kohtalo kuljettaa. Huominen vielä hämärtää, valkoinen ovi aukeaa. Ken tietäis syntyessään mitä kaikki tarkoittaa. Voin tänään aavistaa, valkoinen ovi aukeaa. Toivo Levanko, lyyrikko Elämä on helminautaa Ulkomaalaistaustaisia pääkaupunkiseudulla jo 185 000 henkeä V uoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteenlaskettuna 185 131 henkeä. Heistä 34 366 on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla lähes saman kokoinen. Heitä on Helsingissä 15,5, Espoossa 16,1 ja Vantaalla 18,0 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Määrällisesti tarkasteltuna Helsingissä (99 996) oli kuitenkin vuoden 2018 alussa enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin Espoossa (44 935) ja Vantaalla (40 200) yhteensä. Erikoistutkija Pasi Saukkonen tarkastelee uusimmassa Kvartti-lehdessä ulkomaalaistaustaisen väestön tilannetta pääkaupunkiseudulla muun muassa väestörakenteen, alueellisen sijoittumisen, työllisyyden, asumisen sekä kaupunkien toteuttamien kotouttamisohjelmien näkökulmasta. Enimmäkseen Helsinki, Espoo ja Vantaa muistuttavat näiden asioiden suhteen läheisesti toisiaan, mutta myös eroja on. Vantaalla maahanmuuttajat ovat esimerkiksi useammin työntekijätason ammateissa, ja Espoossa he sijoittuvat muita kaupunkeja useammin ylimpään tulokvartiiliin. Helsingissä maahanmuuttajat asuvat harvemmin omistusasunnossa kuin muulla pääkaupunkiseudulla. Saukkosen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa erot kasvavat sekä kaupunkien sisällä että kaupunkien välillä. Kvartti on kaupunginkanslian julkaisema lehti, jossa esitellään neljä kertaa vuodessa uusinta Helsinkiä koskevaa kaupunkitutkimusta. Nyt ilmestyneessä lehdessä käsitellään muun muassa väestönkasvua Helsingissä ja koko Suomessa sekä päiväkotien lähialueiden eriytymiskehitystä. Lisäksi aiheina ovat turvapaikanhakijoiden oppimiskokemukset Suomesta, nuorten tupakoinnin väheneminen, alakoululaisten osallistuminen ja kuuluminen yhteisöihin sekä Helsingin matkailun viimeaikaiset näkymät.
6 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 Nimipäivät: Viikko 8 Ke 20.2. Heli, Heljä, Helinä To 21.2. Keijo Pe 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda La 23.2. Aslak Su 24.2. Matti, Matias Viikko 9 Ma 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa Ti 26.2. Nestori Ke 27.2. Torsti To 28.2. Kalevalan päivä. Onni, Sisu Pe 1.3. Alpo, Alpi, Alvi La 2.3. Virve, Fanni, Virva Su 3.3. Laskiaissunnuntai. Kauko Viikko 10 Ma 4.3. Ari, Arsi, Atro Ti 5.3. Laskiaistiistai. Leila, Laila Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Päivyri ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 20.2. klo 18. Jaana Partti. Anima mea –lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 21.2. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 22.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Sateenkaarimessu la 23.2. klo 17. Pirkko Järvinen, Jaana Partti. Messu su 24.2. klo 10. Riikka Reina, Jaana Partti. Iltakirkko ma 25.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 26.2. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 27.2. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea – lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 28.2. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 1.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 3.3. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Riikka Reina, Kamarikuoro SonorEnsemble. Vapautuksen teologian messu ma 4.3. klo 18. Kai Sadinmaa. Lähdemessu ti 5.3. klo 18. Visa Viljamaa. Tuhkakeskiviikon messu ke 6.3. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Visa Viljamaa, Riikka Reina. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 21.2. Mitä meillä oli ennen Museokorttia? Museoliiton eläkkeellä oleva pääsihteeri museoneuvos Anja-Tuulikki Huovinen. Pastori Laura Huovinen haastattelee. 28.2. Mannekiinista kansanedustajaksi Jutta Zilliacus. Päivi Istala haastattelee. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 26.2. klo 13–14, Kallion kirkko. Eerika Saarikoski, urut. Vapaa pääsy. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 5.3. klo 13–14, Kallion kirkko. Toni Hintsala, urut. Vapaa pääsy. Ilmastonmuutos NYT pe 1.3. klo 17-19 Kallion kirkon vihreässä salissa. Tule suunnittelemaan ilmastonmuutokseen herättävää kampanjaa. Pöytä on vielä avoin ja kaikki kiinnostuneet mahtuvat mukaan ideoimaan viestinnän, yhteiskunnan, paikallistason ja globaalin vaikuttamisen tapoja. Lisätietoja Marja Kotakorvelta ja Laura Huoviselta. (etunimi. sukunimi@evl.fi). VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Raamattuja rukousryhmä ti 26.2. ja 5.3. klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Eläkeläisten piiri ke 20.2., 27.2. ja 6.3. klo. Kallion kirkon kappelissa. Avoin perhekahvila ma 25.2. ja 4.3. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ma 25.2. ja 4.3. klo 16. Teatteri Kallio. Esikoisvauvakerho ti 26.2. klo 12–14 Seurakuntakodilla. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka ke klo 18 27.2. Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 20.2., 27.2., ja 6.3. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke klo 18 20.2., 27.2. ja 6.3. os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Viron itsenäisyyspäivän juhlamessu su 24.2. klo 11. Piispa Tiit Salumäe, Dagmar Õunap, sekakuoro Siller. Kiinankielinen messu su 24.2. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 24.2. klo 16. Iiro Salminen, Porvoo srk, Antti Alanen saarna. Messu su 3.3. klo 11. Pauliina Lindfors. Unkarinkielinen messu su 3.3. klo 11. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 3.3. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 3.3. klo 16. Jaakko Niiles. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Viron itsenäisyyspäivän juhlakonsertti la 23.2. klo 18. Solistina esiintyy kaunisääninen Birgit. Hän on Viron ensimmäisen Idols-laulukilpailun voittaja ja menestyksekkään uran tehnyt laulajatar. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! Järjestäjät: Viro-instituutti, Viron suurlähetystö, Helsingin vironkielinen seurakuntatyö, Suomen Viro-yhdistysten liitto ja Tuglas-seura. Eesti vabariigi aastapäeva tähistatakse Helsingis laupäeval 23.02. kl 18.00 Alppila kirikus (Kotkankatu 2, Helsinki) kontserdiga. Solistina astub lavale armastatud laulja Birgit. Tasuta sissepääs. Tere tulemast! Kontserdi korraldavad koostöös: Eesti Instituut Soomes, EV suursaatkond, Helsingi eestikeelne kogudusetöö, Soome Eesti-seltside Liit ja Tuglase Selts. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta. fi/#toiminta. Päiväkansa 60+ ma 25.2. ja 4.3. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 25.2. klo 17–18. Iltaruoka ke 6.3. klo 17. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 € hintaan. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 26.2. ja 5.3. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Kangaspuukerho ti 12.3. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita mukaan. Lasten perjantait pe 22.2. ja 1.3. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12– 14.30. Hinta 30 e/vuosi. Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Rukoileminen on niitty – kehon sydämen ja mielen lepoa Etsimme kurssilla koko kehon, mielen ja sydämen lepoa. Kuin kesäisellä niityllä. Tutustumme omaan kehoomme hellien, hiljaisten ja rentouttavien äänien ja pienten, helppojen rukouslaulujen avulla. Punomme omat rukoushelmet ja laulamme niihin laulut keskiaikaisin sävelmin. Myös maalaamme hieman, äänemme värähtely, kehomme liike ja rukoushelmien maisemat saavat siirtyä väreiksi ja muodoiksi paperille. Näin saamme kosketuksen itseemme, tunteisiimme ja tarpeisiimme ja tulemme tietoisiksi omista elämänvoiman ja -rohkeuden lähteistämme. Sinun ei tarvitse osata laulaa, maalata tai piirtää. Ohjaajina pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori ja pastori, taideterapeutti Terhi Varjoranta. Kurssi kestää kaksi päivää: la 23.2. klo 10-17 ja su 24.2. klo 10-16. Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28. Osallistumismaksu 75 e sisältää kaikki tarvikkeet teen/kahvin. Kurssille ilmoittautumiset ja tiedustelut Kallion kirkkoherranvirasto (09) 2340 3611 tai kallio.srk@evl.fi. Järjestäjänä Kallon seurakunta yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä ma klo 18–19.30 18.3., 15.4. ja 13.5. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. HKTY, Torkkelinkatu 11 A 3. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaaja Nina Klemmt, p. 09 2340 6334. ? ? Veli-Matti?Hynninen Kukkia Valentinuksen haudalle ? Valentinuksen päivänä sydämet lentävät. Yritin laskea montako ystävänpäivä-sydäntä sain kiinni, mutta menin heti laskuissa sekaisin. Jokaisella sydämellä on oma tehtävänsä karistella surumielisyyttä matkalla iloon, parempaa kohti. Jokainen sydän on korjausliike melankoliaa ja uuvuttavaa tosikkoutta vastaan. Murheiden maailma janoaa rakkautta. Ylihistoriallinen murheenkätkeminen on ihmissuvun paha sairaus, jonka parantamiseen jokainen voi osallistua. Jokainen hetki, lempeä katse, hyväksyvä sana, lämpöinen kädenpuristus on arvokas. Parasta mitä toiselle voi tehdä, on lahjoittaa hänelle tunne, että hän on arvokas ja hyväksytty. Jokainen ystävällinen ”sydänlähetys” parantaa maailmaa. Ystävänpäivä muistuttaa, että jokainen päivä vahvistaa ystävyyttä aitoudellaan. Surumielisyys joutuu tunnustamaan voimattomuutensa aina silloin kun toisesta puhutaan hyvää, panettelu pannaan pannaan ja toista arvostava ystävällisyys korotetaan kunniaan. Siunasin ystävänpäivän alla arvostetun sydäntautilääkärin haudan lepoon. Hän oli kouluttanut ja perehdyttänyt satamäärin nuoria lääkäreitä sydäntautien (kardiologian) salaisuuksiin. Hänet tunnettiin räsikyvänä persoonana, tarmokkaana oman tieteenalansa tuntijana ja tutkijana. Hän oli hurmaannuttava humoristi, ei myötäilijä vaan osallistuva maailmanmenon tarkkalija. Hän halusi usein kulkea vastavirtaan. Hänen kollegansa kertoi minulle hautajaisissa, että hän edusti sitä huumorin lajia, joka on tav a l l i s t a älykkäille ihmisille. Tarmokas sydänlääkäri oli ilon tuoja. Tuo merkillinen sydänlääkäri nosti mieleeni kreikkalaisen sanan ”kardiognosia” joka tarkoittaa sydänten tuntemusta. Se ei tarkoita sydäntä lääketieteellisessä mielessä ihmisen elintoiminjen tärkeänä moottorina vaan sydämen tuntemusta ihmissuhteiden hoitamisessa. Emme varmasti koskaan ole liian sydämellisiä toisillemme. Ystävänpäivän eli Valentinuksen päivän synty viittaa rakkauteen sydämellisyyden syvimpänä muotona. Laajasti tunnettu piispa Valentinus osoitti sydämellistä rakkautta siinä määrin, että se johti hänet marttyyrikuolemaan 14. helmikuuta vuonna 269. Hänen kuolinpäivästään tuli sitten rakastavaisten juhlapäivä Valentines Day, joka meillä Suomessa on laimentunut Ystävänpäivä-nimiseksi. Valentinuksen tarinaan liittyvä vihkivillitys sai alkunsa siitä, kun hänen läheisyydessään ollut varuskunta kielsi sotilaita rakastamasta naisiaan, sillä heidän piti antautua kokosydämisesti vain sotimisen harjoitteluun. Rakkaus ohjasi ajatusta väärään suuntaan. Tässä tilanteessa sotilaat tulivat vähin äänin Valentinuuksen puheille ja tämä alkoi vihkiä pareja salaa. Asian paljastuttua Valentinuksesta tuli marttyyri, jonka haudalle rakastuneet a l k o i v a t kantaa kukkia osoittaakseen kunnioitusta hyväntekijälleen. Nyt Valentinus varmasti iloitsee huomatessaan miten vielä 2000-luvulla monet ihmiset Suomea myöten yhä lähettelevät sydämiä twittereissään, fagacebokeissaan ja tekstiviesteissään. Rakkauden hurma ei ole laannut. Keskiajalta lähtien nämä Valentinuksen sydämet alkoivat lennellä, eikä loppua näy. Aina tulemme kaipaamaan rakkautta, ystävyyttä ja läheisyyttä. Valentinuksen romanttinen legenda muistuttaa rakkauden voimasta. Sitä ei mikään voita. Ihminen on enemmän kuin hän on kykenevä itselleen paljastamaan. Rakkaudeton ihminen pelkää elämänsä tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä, kuolemaa. Rakkaus voittaa pelon. Siksi jokaisen menestyksen takana on rakkaus. Veli-Matti Hynninen
7 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 ? ? Menovinkkejä ? CAISA, Kaikukatu 4 Pe 22.2.2019 klo 10.00 ja la 23.2.2019 klo 13.00 Matchbox Company: Prinssi Rei Elias Edströmin ohjaama lumoava esitys yli 5-vuotiaille perheineen. Liput 10/5 € (+mahd. toim.kulut) ti 26.2.2019 klo 19.00 Kuprin. Satuja Kuprin. Satuja on satuesitys, jossa teatterin, puvustuksen ja äänimaailman sekä videoprojisointien avulla luodaan kaunis, tunnelmallinen ja maaginen esitys. Liput 10/5 € (+mahd. toim.kulut) to 28.2.2019 klo 18.00 Hauskoja lähiöilmiöitä. Kansainvälisen huumorin näyteikkuna. Liput 10/5 € (+mahd. toim.kulut) Näyttelyt pe 8.2.2019 – ke 27.2.2019 ALMA TERRA. Alexander Reichsteinin luoma mielikuvitusmaailma, joka houkuttelee koskemaan, kiipeämään ja pitämään hyvänä. ? Helsingin aikuisopiston AiKateatteri esittää produktion Naapuri, jonka ensi-ilta on 27.4.2019. Käsikirjoituksen on tehnyt liettualainen Marius Ivaskevicious (suomennos Jussi Lehtonen). Kyseessä on hykerryttävä draama rajoista ja rajattomuudesta sekä henkisestä ja fyysisestä naapuruudesta. Ohjaajana on Johanna Torasvirta. Harjoitukset ovat alkaneet ja ne sekä esitykset ovat aikuisopiston tiloissa. Koska AiKa-teatteri on toiminut jo kauan, olisi aika tuoda sitä enemmän tietoisuuteen. Ohjaajaa ja näyttelijöitä voisi haastatella jollakin harjoituskerralla. Olen mukana avustamassa tuotannossa ja minuun voi ottaa yhteyttä ja sopia ajankohta. Esityksiä on kaiken kaikkiaan 10. Viimeinen niistä on 25.5. Loistefestari on Helsingin nuorten teatteriharrastajien ykköstapahtuma Loistefestarin katselmukset 29.–31.3. Narrin näyttämöllä ja Nordsjö lågstadieskolanissa. ? Loistefestari kutsuu pääkaupunkiseudun nuorten teatteriryhmät esiintymään Nuorten toimintakeskus Hapen Narrin näyttämölle ja Nordsjö lågstadieskolanin Kling & Klang -lavoille. Tapahtumaan voi ilmoittautua 28.2.2019 asti osoitteessa loiste.munstadi.fi. Loistefestarin katselmukset 29.–31.3. Narrin näyttämöllä ja Nordsjö lågstadieskolanissa Tapahtuman mentoreina toimivat kokeneet teatterin ammattilaiset kuten näyttelijä, juontaja ja muusikko Lorenz Backman, näyttelijä Elena Leeve, näyttelijä ja ohjaaja Tuomas Rinta-Panttila ja teatteritaiteen lehtori Riku Saastamoinen. Tapahtuman kummina toimii näyttelijä Minttu Mustakallio, joka on tehnyt lukuisia kehuttuja rooleja muun muassa Kansallisteatterin lavalla. Minttu arvostaa jokaista nuorta, joka lähtee mukaan tapahtumaan: – Kunnioitan jokaista nuorta teatterintekijää, joka uskaltaa lähteä mukaan esiintymään julkisesti Loistefestarille ja teatterin monimuotoiseen viidakkoon. Parhaimmillaan teatteri on parasta maailmassa, se voi tuoda iloa samalla sekä tekijälle että katsojalle, ja teatterin mukana nuori voi kokea suuria elämyksiä! Voi tutustua uusiin ihmisiin, saada ystäviä, oppia puheilmaisua ja esiintymistaitoja, joista on hyötyä monella alalla, löytää luettavaksi tekstejä ja kirjoja, joista ei aiemmin ollut hajuakaan. Teatterin avulla voidaan käsitellä helppoja ja vaikeitakin aiheita, ja uskon, että taiteen kautta me ihmiset voimme vaikuttaa maailman kulkuun. Nämä eivät ole mitään ihan pieniä asioita. Teatterin tekeminen, seuraaminen ja katsominen on kasvattavaa, sivistävää ja opettavaista. Minullekin, joka päivä! Loistefestari on hieno mahdollisuus saada esiintymiskokemusta, nähdä erilaisia nuorten teatteriesityksiä ja kuulla asiantuntevia vinkkejä tulevaisuutta varten. Loistefestarilla nuoret harrastajat pääsevät keskustelemaan teatterialan ammattilaisten (mentoreiden) kanssa ja saavat kannustavaa palautetta. Tapahtuma sopii kaiken tasoisille teatterin harrastajille. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta ja osallistumisesta Loistefestarin kotisivuilta. Loistefestarin 29.–31.3. aikataulu: 29.–31.3. katselmukset Narrin näyttämöllä 30.3. katselmukset Itä-Helsingin Nordsjö lågstadieskolanin Kling ja Klang –salissa Nuoret teatterin harrastajat loistavat festarilla upeilla esityksillään, tervetuloa kokemaan tämä myös katsojana! Katselmuksiin on vapaa pääsy. Loistefestarin järjestää Helsingin kaupungin kulttuurinen nuorisotyö. Loistefestari on yksi valtakunnallisen Teatris -tapahtuman aluetapahtumista. Mœgafuusion pyörteissä koetaan jaloja aatoksia ja alhaista mieltä ? Hanna Rytin kirjoittama ja Anu Hälvän Karjalaiselle Näyttämölle ohjaama MœgafuusioAatosta jaloa ja alhaista mieltä käsittelee päivän polttavia aiheita komiikan avulla. Näytelmän teemat kertovat tavallisen ihmisen joutumisesta rahan voimien pyöritykseen, narsismista työpaikoilla, empatian katoamisesta sekä palveluiden ja firmojen fuusioitumisesta. Rytin näytelmä tarkastelee terävästi, vaikkakin huumorin siivittämänä, erilaisia valtasuhteita ja vallankäytön muotoja. Välillä tuntuu siltä, että palveluiden yhdistelyn seurauksena kukaan ei lopulta saa tarvitsemaansa peruspalvelua, että firmoissa ”säästetään” niin, ettei niissä kohta ole enää ketään töissä ja että yksittäisen ihmisen arvo kilpistyy jonkun koneiston pelinappulaksi. Näitä aiheita käsittelemme esityksessä, ohjaaja Anu Hälvä kertoo. Anu sanoo, että näytelmän koomisesta perusvireestä huolimatta se toivottavasti antaa myös ajattelemisen aihetta. Valtarakenteet, joita ympärillämme on, ovat selkeästi havaittavissa, mutta emme tule kiinnittäneeksi niihin huomiota. Tietty välinpitämättömyys, tai sanoisinko huolimattomuus, jolla suhtaudumme elämäämme vaikuttaviin ulkopuolisiin voimiin, antaa oivalliset aseet vallan väärinkäyttäjille. Aikamme suosii voimakkaasti narsistisia piirteitä. Julkisuudessa on käyty keskustelua narsistisista esimiehistä; näytelmän päähenkilö Markku sopii hyvin tähän muottiin. Hän ajaa häikäilemättömästi omia etujaan, ei tunne empatiaa eikä välitä inhimillisyydestä, arvokkuudesta tai toisen ihmisen kunnioittamisesta. Juhani, trendikäs downshiftaaja ja humaanimpiin elämänarvoihin heräävä roolihenkilö, luo hänelle kiinnostavan vastavoiman. Näyttelijöinä esityksessä nähdään Karjalaisen Näyttämön tuttuja kantavia voimia, sekä muutamia uusia kasvoja. Osassa rooleista on kaksoismiehitys, eli rooleja näyttelevät eri ihmiset eri esityskertoina. Yksi uusista kasvoista on sihteerin roolia puoliksi Airi Qvistin kanssa näyttelevä Anna-Liisa Louhelainen. Hänelle tämä on ensimmäinen kerta teatterin parissa ylipäänsä. Teatteriproduktion valmistuminen eri vaiheineen on näyttänyt ensikertalaisen silmin tosi mielenkiintoiselta. Paljon uutta ja ihmeellistä ihmeteltävää, mutta olen mukana avoimin mielin, Anna-Liisa kertoo. Hän on ollut eniten yllättynyt siitä, miten nopeasti teatteri tempaisee mukaansa. Itse näytelmästä Anna-Liisa toteaa se herättävän monenlaisia mietteitä. Näytelmässä on paljon tätä päivää, vaikka teksti on kirjoitettu 10 vuotta sitten. Aika tärkeitäkin asioita – vähän eri näkökulmasta ehkä, mutta on esimerkiksi narsismiin liittyvää ja me too – tematiikkaa. Ihan ajankohtaisia aiheita. Ohjaaja Anu Hälvä palaa Mœgafuusion myötä kolmen vuoden tauon jälkeen Karjalaiselle näyttämölle. Edellisestä esityksestämme, Miehen kylkiluusta, jäi minulle valtavan positiiviset muistot. Työryhmässä on paljon samoja ihmisiä, kuin silloin, mikä on aina molemminpuolinen helpotus; tunnemme jo toistemme työtapoja. Olen todella iloinen saadessani taas työskennellä tämän ryhmän kanssa. World -Cafe iltamat Kapsäkissä Päiväkotien rakennuslupaasioista lisää päätöksiä ? Helsingin kaupunki jatkaa päiväkotien rakennuslupapuutteisiin liittyviä selvityksiä ja päätöksentekoa. Ankkalampi Oy:tä kehotetaan kiireellisiin toimenpiteisiin Punavuoressa, Pakilassa ja Toukolassa. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto käsittelee perjantaina 15.2.2019 päiväkoti Punavuoren Ankkalampea (os. Pursimiehenkatu 12) koskevaa esitystä. Esityksen mukaan päiväkodin toiminta nykyisissä tiloissa on lopetettava 1.4.2019 mennessä, ellei tiloille ole siihen mennessä haettu ja myönnetty rakennuslupaa sekä toteutettu sen määräyksiä. Päiväkoti Punavuoren Ankkalampi on toiminut nykyisissä tiloissaan liikehuoneistossa vuodesta 2012 lähtien. Tilojen muuttamiseksi päiväkotikäyttöön on myönnetty vuonna 2012 rakennuslupa, joka on rauennut vuonna 2015. Rakennusvalvonta ei ole saanut selvitystä kohteessa tehdyistä muutostöistä. Rakennusvalvonta on antanut 8.2.2019 määräyksen myös päiväkoti Pakilan Ankkalammen (Koulumestarintie 15 / Piikintie 18) toiminnan kieltämisestä 1.4.2019 alkaen, jollei rakennusluvan määräyksiä noudateta. Kohteella on voimassa oleva rakennuslupa, mutta sen mukaisia muutostöitä ei ole tehty. Toukolassa sijaitsevalle Arabianrannan Ankkalampi -päiväkodille (Hämeentie 124) on haettu rakennuslupaa toiminnan aloittamisen jälkeen. Hakemus on evätty 5.2.2019, koska esitetyt suunnitelmat eivät täytä paloturvallisuussäännöksiä. Jos päiväkodille ei pian haeta ja myönnetä uutta rakennuslupaa sekä toteuteta sen määräyksiä, niin rakennusvalvonta esittää ympäristöja lupajaostolle, että toiminnan lopettamiseksi asetetaan velvoite ja uhkasakko. Ankkalampi-päiväkotiketjun on todettu toimivan Helsingissä kymmenessä toimipisteessä ilman asianmukaisia tiloihin liittyviä rakennuslupia. Ankkalampi on sulkenut kohteista yhden, Lauttasaaressa sijainneen Vattu2:n. Muiden kuuden kohteen osalta rakennusvalvonnan selvitykset ovat vielä kesken. Helsingin kaupunki suhtautuu vakavasti esille nousseeseen ongelmaan, jossa päiväkoteja on toiminut luvattomissa tiloissa. Kaupunki tekee parhaillaan perusteellista selvitystä, jonka tavoitteena on tutkia päiväkotien rakennuslupatilanne myös kaupungin omissa kohteissa. Yksityisen palvelun tuottaja vastaa kaikista päiväkodin toimintaan ja tiloihin liittyvistä luvista. Kaupungin sisäisiä käytäntöjä on jo tarkennettu ja varmistettu, ettei päiväkotitoimintaa ole jatkossa mahdollista aloittaa ennen kuin päiväkodin tilat ovat asianmukaiset ja kaikki muutkin vaatimukset toiminnalle ovat kunnossa. ? World Cafen ravintola Kapsäkin musiikki-iltamissa lavalla nähdään maailmanmusiikkia eri kulttuurialueilta. Musiikin ohella kuulemme tarinoita musiikin ja kappaleiden alkuperästä sekä erilaisten kulttuurien musiikkiperinteestä kunkin teemaillan mukaisesti. Keikan jälkeen on kaikille avoin Open mic. eli voit tuoda musiikkiesityksesi, runosi, tanssiesityksen tai tarinan esitettäväksi. Open Micin ohella DJ soittaa musaa teeman mukaisesti. Ravintola Kapsäkki, Hämeentie 68, 00550 Helsinki Ke 20.2., Ke 6.3., Pe 15.3. ja Pe 5.4., Ilta alkaa klo 19.00. Bändi aloittaa klo 20.00. ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY Ke 6.3 Latin-night / Sieni Sieni kvartetti soittaa Latinalaisen-Amerikan populaareja lauluja, rakkausboleroita sekä suosittuja rumbakappaleita. Leandro Roco, Argentiina: Kitara ja laulu, Javier Sánchez Pérez, Espanja: Basso, Milver Colmenares, Venezuela: Perkussiot, Eduardo Ribeiro, Brasilia: Kitara ja laulu Pe 15.3 Arab-night / Meera band Monista eri arabialaisista taustoista tulevista muusikoista koostuva kokoonpano, joka toimii suomessa. Meera bandin musiikkivalikoima on laaja kattaus arabialaistaustaista musiikkia. Mowafak Baravi, Syyria: Viulu, Sameh Monzer, Syyria: Oud, Massab Berro, Libanon: Durbakeh Rumpu, Mira Shatat, Palestiina-Suomi: Laulu
8 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 Matchbox Company Prinssi Rei 21.–23.2. Liput alk. 5 € +toimitusmaksu Prinssi tapaa… Melko yllättävää: caisa.fi Pysyvä asuntojen hintojen lasku uhkaa keskisuuria kaupunkeja ? Pysyvä asuntojen hintojen lasku uhkaa haja-asutusalueiden lisäksi myös keskisuuria kaupunkeja. Helsinki ja pääkaupunkiseutu taas tarvitsevat miniasuntoja astinlaudaksi pääkaupunkiin muuttamiseen, jotta edullisimman mahdollisen asumisvaihtoehdon hinta ei karkaa kestämättömäksi. Vaalien alla puolueiden olisi tärkeää huomioida asuntomarkkinoiden kaksi suurinta ongelmaa, jotka uhkaavat kärjistyessään koko Suomen kilpailukykyä. Aluksi yhden kappaleen verran taustaa. Vielä viime vuosikymmenellä asuntojen hinnat kehittyivät nousuissaan ja laskuissaan samaan suuntaan kasvukeskuksissa, keskisuurissa kaupungeissa ja haja-asutusalueilla. Niin ne olivat tehneet vuosikymmeniä. Vuosi 2010 näyttäytyi kuitenkin vedenjakajana. Siitä alkaen muuttotappiopaikkakuntien asuntojen hinnat ovat laskeneet ja vain kasvukeskusten hinnat nousseet. Pienille muuttotappiokunnille käymässä kuten ruotsissa Kuluvan vuosikymmenen aikana olemme joutuneet tunnustamaan sen, että kaupungistuminen ei myllerrä vain muuta maailmaa vaan myös Suomea. Tapahtui sama, mitä Ruotsissa nähtiin jo reilu vuosikymmen aiemmin, eli haja-asutusalueiden pienten muuttotappiosta kärsivien kuntien kohtaloksi on pitkin hampain hyväksytty päättymätön taantuminen ja isompaan naapurikuntaan sulautuminen. Asukasluvun jyrkkä lasku aiheutti samalla asuntojen pysyvän ylitarjonnan, jonka vääjäämätön seuraus puolestaan on asuntojen hintojen päättymätön lasku. Tämä laskeva kehitys näyttää nyt meilläkin jatkuvan suhdanteista riippumatta. Edes viime vuosien miinuskorot ja reipas talouskasvu eivät ole enää auttaneet. Ainoa teoreettinen keino pienen muuttotappiopaikkakunnan asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainon uudelleen saavuttamiseen olisi pysyvästi tarpeettomaksi käyneiden asuntojen purkaminen. Siihen liittyen ehdotin vuosi sitten asuntojen romutuspalkkiota. Toivo onnistumisesta on kuitenkin reaalipolitiikan näkökulmasta hyvin pieni. ARA-kohteiden tuettua purkamista saatiin onneksi helpotettua, mutta sen laajempi purkamisen tukeminen ei näytä poliittisesti realistiselta. Siksi voimavarat kannattaisi suunnata ennen kaikkea kahteen seuraavaksi kuvaamaani haasteeseen, joiden selättämiseen on realistisemmat mahdollisuudet. Pysyvä asuntojen hintojen lasku uhkaa jatkossa myös keskisuuria kaupunkeja Haja-asutusalueiden muuttotappiopaikkakunnilla on käytännössä jo tunnustettu se, että asuntojen hinnat eivät tule enää koskaan nousemaan. Asuntomarkkinoiden isoin haaste seuraavalla vaalikaudella on estää se, että Savonlinnan, Varkauden, Kouvolan, Haminan, Forssan, Kokkolan ja Kemin tyyppiset keskisuuret kaupungit joutuvat myös samaan ikuisesti laskevien asuntojen hintojen kierteeseen. Asuntomarkkidata varoittaa, että tällainen uhkakuva saattaa olla jo todellisuutta. Vuodesta 2010 alkaneen hintojen laskun lisäksi nämä keskisuuret kaupungit kärsivät myös kauppamäärien laskusta, vaikka tukena on kova korkoelvytys ja talouskasvu koko Suomen tasolla. Isojen kiinteistönvälitysketjujen vaiheittainen vetäytyminen keskisuurista kaupungeista on myös hälyttävä signaali. Pankit osaavat näitä merkkejä lukea, ja ne vaikuttavat kielteisesti asuntojen vakuusarvoihin ja paikallisten asuntolainojen korkomarginaaleihin. Näin syntyy itseään voimistava kierre. Haluan olla varovaisen optimistinen ja uskoa, että keskisuurten kaupunkien osalta peli ei ole vielä menetetty. Tarvitaan kuitenkin päättäväisiä ja monipuolisia toimenpiteitä. Yhtä ihmelääkettä tuskin on. Tärkeintä olisi aluksi tiedostaa ja tunnustaa ongelma. Jos nykyinen kehitys jatkuu, tilanne pahenee seuraavan neljän vuoden aikana enemmän kuin mihin meillä kansakuntana on varaa. Tuskin kukaan haluaa Suomea, jossa keskisuurten kaupunkien tulevaisuus on pelkkää alamäkeä. Aihe on kuitenkin herkkä, eikä siitä puhuminen välttämättä miellytä niitä, joita koitetaan auttaa. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – ongelman tunnustaminen läpi puoluekentän on erittäin tärkeää. Kylmien lukujen valossa vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti alle 50 000 asukkaan kaupungit, mutta myös osa 50 000 – 100 000 asukkaan kaupungeista. Tämä on kylmäävää todeta. Asiaa on käsitelty julkisuudessa lähinnä kiertoilmausten tai yksittäisten esimerkkikaupunkien kautta. Kyse on kuitenkin isosta rakenteellisesta ja koko maata koskevasta ongelmasta, jonka ratkaisemisen päävastuu ei voi olla yksittäisillä kunnilla. Vaalien alla on tärkeää ymmärtää, valtion ja nyt valittavan uuden eduskunnan tulee toimenpiteisiin tarttua. Ja puolueiden tulee olla omien ratkaisumalliensa kanssa hereillä, kun hallitusohjelmasta keväällä neuvotellaan. Pienten muuttotappiokuntien uudelleen asuttamista on suorastaan vahingollista haihatella. Tärkeää olisi keskittyä pelastamaan sitä, mikä pelastettavissa ehkä vielä on. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat miniasuntoja astinlaudaksi pääkaupunkiin muuttamiseen ? Asuntomarkkinoiden toiseksi suurin haaste seuraavalla vaalikaudella liittyy pääkaupunkiseutuun, jonka kehitys on Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta erittäin keskeistä. Itämeren alueen pääkaupungit kilpailevat investoinneista, parhaista työntekijöistä ja toimialakeskittymistä vetovoimatekijöillä, joiden suhteen niillä kullakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Helsingin Akilleen kantapää on kallis asuminen. Se, että Tukholmassa asuntotilanne on vielä ongelmallisempi, ei pyyhi ongelmaa pois. Päinvastoin on harmillista, että Helsinki ei nyt saa paremmasta asuntotilanteestaan aivan sellaista kilpailuetua Tukholmaan nähden kuin se voisi saada. Vaikka muiden kokoluokkien tarjonta ja hintataso ovat Tukholmaan nähden meillä hyvällä mallilla, Helsinki kompastuu siihen, että halvin mahdollinen asumisvaihtoehto on myös Helsingissä liki sietämättömän kallis. Pieniä edullisia miniasuntoja ei ole tarjolla kuin pienen murto-osan verran niiden kysynnästä. Se on ongelma niin Suomesta kuin ulkomailta Helsinkiin suuntautuvalle työn tai opiskelupaikan perässä muuttamiselle ja siten myös koko pääkaupungin kehitykselle. Tilanne vaikeuttaa harmillisesti Helsingin kilpailua nuorista osaajista myös Tallinnan kanssa. Lisäksi edullisimman mahdollisen asuntoratkaisun kalleus paisuttaa asumistukimenojamme, kuten yleisesti tiedossa on. Mistä tämä Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun ongelma johtuu? Voimakas muuttovoitto on yhdessä korkoelvytyksen, talouskasvun, sijoittajakysynnän ja yksiöiden rakentamisen rajoittamisen kanssa vähitellen nostanut kaikkein edullisimmankin saatavilla olevan asumisvaihtoehdon, pienen yksiön, hinnan ongelmallisen korkeaksi. Kun pienten yksiöiden rakentamista on voimakkaasti rajoitettu samalla isoja yksiöitä ja pieniä kaksioita rakentamisessa suosien, krooninen miniyksiöiden ylikysyntä on ajan myötä nostanut miniyksiöiden hinnat ja vuokrat suhteettomiksi. Käytännössä aivan pienten miniyksiöiden hinnat ja vuokrat ovat nousseet pulan seurauksena hämmästyttävän lähelle selvästi isompien yksiöiden ja pienten kaksioiden tasoa. Kyse on selvästä markkinavääristymästä. Mekanismi on tavallaan vastaava kuin tilanteessa, jossa kaupungista ei löydy lainkaan edullisia hotellihuoneita, koska iso yleisötapahtuma on täyttänyt kaiken majoituskapasiteetin ja saanut vaatimattomatkin hotellit hinnoittelemaan huoneidensa hinnat korkeiksi. Kun huoneita ei paikkakunnalla riitä kaikille, vaatimattomastakin huoneesta voi pyytää suhteettoman kovan hinnan. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla asetelma vain on hetkellisen sijasta pysyvä. Ja miniyksiöiden rakentamisen rajoittaminen estää vaatimattomimpien ratkaisujen tarjonnan lisääntymisen kysyntää vastaavaksi. Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu tarvitsevat toimia, joilla edullisimman mahdollisen asumisvaihtoehdon hintaa saadaan alas. Mahdollisimman pieni ja halpa miniyksiö riittää siihen. Se toimii astinlautana työn tai opiskelupaikan perässä pääkaupunkiseudulle muuttavalle. Tällaisessa miniasunnossa ei yleensä asuta kovin pitkään. Kun koeaika päättyy, palkka nousee tai elämäntilanne muuttuu, asunto usein vaihtuu nopeasti hieman isompaan. Silloin miniyksiö vapautuu seuraavalle tarvitsijalle. Tiheä vuokralaisten vaihtuvuus tällaisissa asunnoissa ei ole ongelma, vaan luonnollista ja suotavaakin. Vaatimaton edullinen asunto on tehnyt tehtävänsä, kun se on toiminut astinlautana paikkakunnalle muuttamiseen ja mahdollistanut sen. Hyvä esimerkiksi tässä onnistumisesta on Oulu. Kun edullisin asumisvaihtoehto on hinnaltaan edullinen, paikkakunnalle on helppo tulla töihin tai opiskelemaan. Se puolestaan on vetovoimatekijä yritysten sijoittumisen kannalta. Selvästi yleistä tasoa edullisimpia miniyksiöitä on pääkaupunkiseudulla toistaiseksi sallittu rakennettavaksi vain Vantaalle. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Ne ovat osoittaneet, että pääkaupunkiseudun edullisimpien yksiöiden vuokrien ei tarvitse alkaa kutosella tai seiskalla. On nähty, että 500 euron vuokrataso on Vantaan kovan rahan uudiskohteissakin mahdollinen. Valtion tulisi esimerkiksi MAL-sopimusten kautta ohjata pääkaupunkiseudun kaupunkeja myös tämän hintatason asuntojen tuottamiseen. Käytännössä se tarkoittaisi liikenneinvestointien koplaamista pienien halpojen asuntojen syntymiseen. Missään nimessä ei pidä rakentaa pelkästään miniyksiöitä. Riittää, että näitä miniyksiöitä olisi 5-10 % kaikista rakennettavista asunnoista. Määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta todennäköisesti se riittäisi siihen, että miniasuntojen ja sitä myötä halvimman asumismuodon reaalihinta pääkaupunkiseudulla vaalikauden aikana selvästi laskisi. Yksi syy on nopea vaihtuvuus. Lähes jokainen miniyksiö ehtii jo neljän vuoden aikana olla astinlautana usealle pääkaupunkiseudulle muuttavalle. Timo Metsola Kerrostaloasuntojen reaalihintakehitys 1983-2017 Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan alikulkutunnelin ? Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kansalaistorilta Kaisaniemeen johtavan jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman. Reitti on Helsingin keskustan pyöräliikenteen pääyhteys. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 23 miljoonaa euroa. Helsingin ratapihan alle tuleva alikulkuyhteys on kaupungin länsija itäpuolen tärkein pyöräliikenteen sisääntuloväylät yhdistävä alikulkuyhteys. Tunneli sijoittuu nykyisen Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan jalankulkijoiden alikulkutunnelin pohjoispuolelle. Hankkeen tavoitteena on tarjota suora, sujuva yhteys Mannerheimintien ali tulevalta Länsibaanalta radan itäpuolelle Kaisaniemenpuistoon ja siitä itään sekä pohjoiseen. Reitti on Helsingin keskustan pyöräliikenteen pääyhteys. Uuden alikulkuyhteyden on arvioitu lisäävän pyöräilyn houkuttelevuutta ja pyöräliikenteen verkon kattavuutta. Kaupungin talousarvion investointiohjelmassa on varauduttu hankkeen toteuttamiseen vuosina 2019?2023. Tunnelin rakentamisajaksi on arvioitu kaksi vuotta. Hankkeen selvityksissä tutkittiin alikulun lisäksi kahta eri siltavaihtoehtoa. Yleissuunnitelman ja rakennettavuusselvityksen laatimisen aikana käytiin vuoropuhelua muun muassa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kaupunkilaisilta saatiin palautetta useista eri kanavista, muun muassa avoimessa keskustelutilaisuudessa Kaisaniemenpuistossa sekä Kerro kantasi -palvelun kautta. Valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin kahta asiaa. Valtuutettu Eveliina Heinäluoma esitti kysymykseen kaupungin omavalvonnasta yksityisten palvelutarjoajien osalta. Kysymykseen vastasivat pormestari Jan Vapaavuori sekä apulaispormestarit Sanna Vesikansa ja Pia Pakarinen. Toinen käsiteltävä asia oli Terhi Koulumiehen kysymys talvikunnossapidosta. Siihen vastasi apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan uuden varapuheenjohtajan kaupunginhallitukseen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Anni Sinnemäki (vihr.). Kaupunginhallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Kaisa Hernberg (vihr.) Valtuusto teki myös valintoja kaupunginhallituksen jaostoihin. Hannu Oskala (vihr.) valittiin varajäseneksi kaupunginhallituksen elinkeinojaostoon (Anni Sinnemäen henkilökohtainen varajäsen). Ozan Yanar (vihr.) valittiin varajäseneksi kaupunginhallituksen konsernijaostoon (Jasmin Hamidin henkilökohtainen varajäsen).
9 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 Caisa, Kaikukatu 4, sisäpiha, caisa.fi …pelottavan Ikivelhon ja tanssivan Skorpionin uudessa Caisassa. Yli 5-vuotiaille Kallion ala-asteen perusparannus läpi kaupunginhallituksessa Toiminnan kuvaus ? Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksesssaan 11.2. Kallion ala-asteen perusparannuksen, Kluuvin asema-aukio 2:n asemakaavan muutoksen sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn strategiahankkeen. Kluuvin asema-aukio 2:n muutos koskee aluetta asema-aukion ja Kaivokadun alla eli Sokoksen tavaratalon ja nykyisen Rautatientorin metroaseman lippuhallin sekä Kalevantalon välissä. Kaavaratkaisu mahdollistaa korttelin 2099 kiinteistön laajentamisen Asema-aukion ja Kaivokadun alle kahteen kerrokseen sekä nykyisen maanalaisen yleisen jalankulkukäytävän mitoituksen ja tasauksen muuttamisen. KALLIO Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kallion ala-asteelle tekninen perusparannus Kaupunginhallitus hyväksyi Kallion ala-asteen teknisen perusparannuksen hankesuunnitelman. Kallion ala-asteen rakennukseen on suunniteltu laaja toiminnallinen ja tekninen perusparannus, jossa ajanmukaistetaan tiloja opetuksen vaatimusten mukaisesti, uusitaan talotekniset asennukset ja parannetaan energiataloutta. Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus hyväksyi lisäksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn strategiahankkeen 2017-2021. Hankkeen tavoitteena on pureutua haasteeseen entistä kokonaisvaltaisemmin ja kunnianhimoisemmin nuorten syrjäytymiskierteeseen. ? Kallion ala-asteen koulussa annetaan suomenkielistä perusopetusta luokka-asteilla 1–6. Tällä hetkellä koulussa on n. 460 oppilasta. Erityisluokkia on viisi, joista kolme autististen oppilaiden luokkaa, yksi alueellisen erityisopetuksen luokka ja yksi kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivien oppilaiden luokka. Kielikylpyluokkia on yksi. Seurakunta järjestää koulun tiloissa iltapäivätoimintaa. Rakennuksessa toimii myös kaksi Lpk Alppimajan päiväkotiryhmää esiopetuksessa, n. 40 lasta. Kallion musiikkikoulu käyttää musiikkiluokkaa iltaisin. Koulussa työskentelee 31 opettajaa, 14 avustajaa ja muita työntekijöitä n. 13. Iltapäiväkerhossa työskentelee 2-3 henkilöä ja esiopetuksessa 4 henkilöä. Yhteensä rakennuksessa työskentelee n. 65 henkilöä. Perusparannus käsittää koko rakennuksen. Ilmanvaihtokoneiden vaatimien tilojen rakentaminen ullakolle lisää rakennuksen bruttoalaa. Perusparannettavan alueen laajuus on yhteensä 7 488 brm2 , 5 258 htm2 , 3 600 hym2 . Hanke sisältää myös piha-alueen perusparannuksen. Kunnostettavan piha-alueen laajuus on noin 3 800 m2 . Laatutaso Tilamuutoksissa sekä kalusteiden ja varusteiden uusimisessa otetaan huomioon nykyiset opetustoiminnan tarpeet. Tavoitteena ovat toimivat ja muuntojoustavat tilat. Hankkeessa tehostetaan aineja yleisopetustilojen järjestelyjä. Opetustilojen kiintokalustusta ja varustusta ajanmukaistetaan sekä kehitetään tilojen monikäyttöisyyttä. Hallintoja oppilashuollon tiloja ajanmukaistetaan ja niihin järjestetään esteetön käynti. Opetustilojen ja käytävien akustiikkaa parannetaan. Rakennuksen esteettömyyttä ja paloturvallisuutta parannetaan. Ruokahuollon tilat rakennetaan nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi. Oppilaille rakennetaan oppilasmäärän edellyttämä määrä yksittäisiä wc-tiloja, joista kaksi esteetöntä. Kohteeseen rakennetaan uusi ilmanvaihtojärjestelmä, ilmanvaihtokoneikot sijoitetaan ullakkotiloihin. Lämpö-, vesija viemärijärjestelmät uusitaan. Rakennuksen sähköjärjestelmät, mm. automaatio-, valaistus-, lukitus-, turva-, kulunvalvonta-, AVja tietotekniset järjestelmät uusitaan tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Kellarin alapohjat ja salaojitusjärjestelmä on varauduttu uusimaan kokonaan kosteusongelmien poistamiseksi. Sisäilman laadun parantamiseksi välipohjia avataan alapuolelta ja ne puhdistetaan orgaanisesta aineksesta. Rakennukseen rakennetaan uusi hissi. Julkisivurappaukset uusitaan ja siinä yhteydessä palautetaan alkuperäisen mukaisia rappauskoristeluja. Ikkunat uusitaan kolmilasisiksi. Peruskorjauksen suunnittelun teknisenä lähtökohtana ovat sisäilmaluokka S2 puhtausluokka P1, hankkeessa varaudutaan käyttämään ulkopuolista puhtausja kosteuskonsulttia materiaalien päästöluokka M1 Piha-alueen kallistuksia ja vedenpoistoa korjataan sekä parannetaan valaistusta. Pihan toiminnallisuuta parannetaan mm. rakentamalla pelikenttä ja erilaisia liikuntaan aktivoivia varusteita. Tonttiin kuuluva kadun varren huonokuntoinen puurivi poistetaan ja istutetaan tilalle uudet puut. ”Nihkee Akka” Jonna Nummela. Kuva: Caisa Kasper Salonen. Kuva: Caisa Uudenlaiset säestetyt runoklubit alkavat Caisassa Venla Moisala. Kuva: Caisa CAI SANA SOI? Kuva: Caisa ? Caisassa järjestetään kevään mittaan kolme läpi illan säestettyä CAI SANA SOI? -runoklubia, joissa voi nähdä ja kuulla vierailevia runoilijoita ja sanataiteilijoita musiikin siivittämänä. Lisäksi illoissa myös säestetty open mic. Kevään ensimmäisessä illa oli15. helmikuuta ja vierailevina runoilijoina nähtiin Nihkee Akka ja Kasper Salonen. Nihkee Akka on kirjoittaja ja koomikko Jonna Nummelan feministinen, lavarunoileva alterego, jonka runoissa keskeistä on huumori ja normikriittisyys sekä tavoite purkaa esiintyjän ja katsojan välisiä raja-aitoja. Nihkeen Akan queer-henkiset esitykset yhdistelevät vaihtelevia määriä runoutta, stand up -komiikkaa, dragia, esitystaidetta ja klovneriaa. Nihkee Akka on hallitseva Poetry Slamin suomenmestari ja EM nelonen. Lavan ulkopuolella Nummela toimii Helsinki Poetry Connectionin varapuheenjohtajana ja sanataideohjaajana. Kasper Salonen on helsinkiläinen spoken word -runoilija, kaksikielinen kääntäjä ja erityisherkkä MC. Runoissaan hän tutkii sekä inhimillistä että planetaarista luontoa ja pyrkii kohti ihmisten välistä kosmista yhteisymmärrystä. Runojen säestyksestä ja illan äänimaailmasta vastaavat musiikin monilahjakkuudet, useista bändeistäkin tutut Masi Hukari ja Sami Lehtinen. He ovat luoneet improvisaatioon ja vuorovaikutukseen perustuvan tietokonejärjestelmän, jossa sanataiteilija pääsee osallistumaan musiikin tempon, sävyn ja ambienssin luonteeseen reaaliajassa kosketusohjaimella. Tätä ei ole aikaisemmin nähty eikä kuultu! Illan päättää open mic, jossa ihan jokaisella on mahdollisuus päästä esittämään omia runojaan tai lyhytproosatekstiään musiikin säestyksellä. Open mic -osuuteen on ennakkoilmoittautuminen venlanrunoiluyhteiso@gmail. com otsikolla ”ILMO CAISA”. Paikan päällä voi myös ilmoittautua, mikäli tilaa riittää. Esityksen kesto on noin 5 min. Iltaa emännöi sanataiteilija, runoilija-runonlausuja Venla Moisala. KesTo 2 h, kieli: suomi ja englanti CAI SANA SOI? -klubin vierailevat runoilijat pe 15.2. klo 19 Nihkee Akka & Kasper Salonen pe 15.3. klo 19 Harri Hertell & Tuija Väliapakka pe 12.4. klo 19 Juha Kulmala & J. K. Ihalainen Liput 10 / 5 €, Lippu.fi ? ? Kirja-arvostelu Olympiamuistoja Helsinki 1952 ? Helsingin kesäolympiakisoista vuonna 1952 on kirjoitettu lukuisia kirjoja, juhlallisia ja vähemmän juhlallisia. Nämä erityisesti suomalaisille erittäin tärkeät olympiakisat saivat jo silloin ja ovat myöhemminkin saaneet tarunhohtoista mainetta kansojen suurena juhlana. Helsinki on edelleen pienin kaupunki, joka on milloinkaan isännöinyt kesäolympiakisoja. Tämän kunnian Helsinki näyttää pitävän edelleen. Uuden, hauskan lisän olympiakisakirjallisuuteen tuo Sinikka Koivuniemen muistelmateos” Tarjoilijana Helsingin olympialaisissa” (Atlasart 2018). Sinikka Koivuniemi ,kotoisin Karkkilasta, haki nuorena tyttönä kolmen muun karkkilalaisen tytön kanssa töihin Helsingin Olympiakisojen kisakylän ravintolaan, tarjoilijaksi. Heidät valittiin ja työpaikkana oli Käpylän Kisakylässä ollut ulkomaalaisten urheilijoiden kisaravintola. Etnistä ruokaa Kisakylän ruokala tarjosi urheilijoille jo silloin hyvin monipuolista ruokaa. Ruokavaihtoehdoissa oli myös nykyisin sanottuna etnistä ruokaa, siis jo vuonna 1952. Sinikka Koivuniemen kuvaus työskentelystä kisaravintolassa on kirjan mielenkiintoisinta antia. Kansainväliset eriväriset ihmiset olivat tuohon aikaan Helsingissä suuri harvinaisuus, tutustuminen heihin oli karkkilalaisneidoille unohtumaton elämys. Romanssejakin syntyi …! Kirjassa on ”höysteeksi” paljon tapahtumia,kertomuksia,tilastojakin itse kilpailuista aina Hämeenlinnaa myöten. Suomi saavutti omissa kisoissaan 22 mitalia !, nyt viimeksi Rion kisoista Suomi sai yhden jaetun pronssimitalin ! Kirjan kuvitus on hyvin onnistunut. Pikku kauneusvirheenä voi pitää kirjan nimeä. Helsingissä ei vuonna 1952 pidetty ”Olympialaisia” vaan Olympiakisat. Olympialaisnimi toistuu myös kirjan tekstiosassa. Pekka Hurme
10 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Keskitalven kulttuurikierros Kiinalaista uutta vuotta vietettiin Kansalaistorilla, Oodissa ja Töölönlahdella. Kuva on Kiinan keskuskonservatorion tanssista Feenikslintu levittää siipensä. Kuva: Raimo Granberg. Salla Korja-Paloniemi ja Samuli Nordberg esittävät Tsuumin tanssiduetossa Vintti kauniin parisuhdedraaman matkasta, jota kuljetaan. Kuva: Katarina Makvits. Anna-Maija Terävä (vas.) ja Nina Viitamäki ovat mainion “absurdeja ja rohkeita” tanssijoita Annantalolla. Kuva: Laura Salonen. Minna Tervamäki (vas.) ja Emmi Pennanen näyttävät, miten balettikoulutuksen saaneet näyttelijät menevät improtangoa. Taustalla Anu Keski-Saari sellossa. Kuva: Martin Heslop. Tatu Mönttisen dokumenttiteatteri Korjaamolla kuvittelee, mitä maailman paras mäkihyppääjä sanoisi urheiluuransa jälkeisestä elämästä. Yllättävä kuolema syventää ajankohtaisuutta. Kuva: Seppo Honkonen. ? Taideyliopiston vaalitentti ”Taide tekee tulevaisuuden” järjestetään 26.2. klo 17–19.30 kaupunkikeskus Sofia Future Farmin Teesalongissa, Sofiankatu 4 C, Torikortteleissa. Tervetuloa kiinalaiseen Sian vuoteen Kiinalaista uuttavuotta juhlittiin Helsingissä jo 13. kertaa. Juhlat olivat nyt Kansalaistorilla ja uudessa keskustakirjasto Oodissa. Tila on avarampi kuin aiempi Keskuskadun ympäristö. Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhdessä isännöimä kiinalaisen uudenvuoden juhla tuo iloa ja elämää talviseen kaupunkiin. Ulkoilmajuhlassa koimme värikkäitä leijonaja lohikäärmetansseja sekä monipuolista uudenvuoden ohjelmaa suomalaisten ja kiinalaisten taiteilijaryhmien esittämänä. Meilahden koulun Kiina-Suomi-oppilaat esittivät lohikäärmetanssia, Kiinan keskuskonservatorio ”Jasmiinin kukan”, Sian vuoden tervehdyksen Korkeasaaresta. Liehuvat voitonliput olivat komeita Pekingin tanssiakatemian ”Lotus Leijonatanssissa”. Pormestari Jan Vapaavuori ja hänen pekingiläinen kollegansa Chen Jining pitivät Uudenvuoden puheen. Visuaalisesti kaunein esitys oli Kiinan keskuskonservatorion ”Feenikslintu levittää siipensä”, jossa tanssijat näkyivät sekä elävänä että taustakuvassa. Beifang Kun Opera Theatren esitti katkelman oopperasta ”Pionipaviljonki”. Ohjelma huipentui jälleen näyttävään ilotulitukseen Töölönlahdella. Parisuhdetta tanssin keinoin Paljon kiertävän Tanssiteatteri Tsuumin viehättävä yhteisnäytös ”Duettojen ilta” oli uudistettu uudistettu Malmitalolle. Hyvin kiinnostava oli aikaa ja parisuhdetta pohdiskeleva Vintti–teos. Matti Paloniemi vastaa koreografiasta, tanssijoina taitavat Salla Korja-Paloniemi ja Samuli Nordberg. Teos kertoo parisuhdedraamasta ja matkasta, jota kuljetaan. – Kun hän on minun kanssani, hän ei ole kenenkään muun kanssa. Mies ja nainen kulkevat yhdessä matkaa, päällystakit päällä asemalaiturin lähdön tunnelmissa. Tanssi on kaunista, miestä ja naista yhdistävää ja erottavaakin ajan kuluessa. Vintti on hienostunut ja visuaalinen tanssiteos, jossa matkalaukuilla ja niiden sisällöllä on tärkeä merkitys. Esityksessä on paljon elementtejä ja ilmaisumuotoja: yhdistetään nykytanssia, tanssiteatteria, kansantanssia. Kaunista ja ihanaa musiikkia. Tanssijat ovat läsnä, välillä eivät. Vintti kertoo intohimosta elämään. Toinen esitys, ”Mies ja nainen” oli nimensä mukaisesti demonstraatioita perusasioista. Osaavat tsuumilaiset Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen tekevät hyvin fyysisen, hengästyttävän esityksen. Improvisaatio ei ihan onnistunut. Alkusysäyksen on antanut Ilesin isovanhempien sota-aikainen kirjeenvaihto, jota nainen lukee ääneen. Lopussa valtavia kirjerypästä heitellään kädestä toiseen. En pitänyt eleestä. Absurdi ja rohkea hetken tanssi Hetken koreografiaan perustuva ”Duo Bold Absurdium” esiintyi Annantalolla helmikuulla, aiemmin Hetki-festivaalilla Ylioppilasteatterissa ja Annantalolla työprosessina vuosi sitten. Tanssitaiteilijat Anna-Maija Terävä ja Nina Viitamäki halusivat toteuttamaa vuosien haaveen tehdä töitä yhdessä. Teoksen ohjaajaksi he kutsuivat suomalaisen modernin tanssin kokeneen opettajan Soile Lahdenperän. Duo Bold Absurdium on tanssi-improvisaatioon perustuva teos, jonka esityskerrat ovat aina uusia, rohkeita ja absurdeja matkoja yleisön kanssa. Teos on huumorin ja vakavuuden omituinen liittouma. Se on hirveän hauska ja hirveän surullinen. Näin esityksen iltana, jossa suurin osa katsojista oli nuoria erityisoppilaita. He eläytyivät tanssin absurdiin maailmaan spontaanisi koko ajan liikkeitä ja tapahtumia puheilla kommentoiden. Kysyin yleisökeskustelussa tekijöiltä, miltä näin eloisan ja vapautuneen yleisön äänet tuntuivat? Yllättävän vähän vaikutti, ääni vain tulee osaksi hiljaista esitystä. He keskittyvät omaan hetken koreografiaan, jossa ei koskaan tiedä, millainen esityksestä tulee. Puhekommenteissa tanssin lomassa ei juuri ollut konkreettista maailmaa. Vain ”Kulosaaren silta” toistui pari kertaa. Improtango on sosiaalinen tanssi Musikkitalon Black Boxissa koettiin tangoduettojen huippusuorituksia. Ensimmäinen Improtango-tanssifestivaali oli Helsingissä ja Espoossa. Se huipentui ”TangoNyky”-duettoiltaan, jonne oli kutsuttu tanssin neljä eturivin taiteilijaa Minna Tervamäki, Katja Koukkula, Jarkko Lehmus ja Elina Pirinen pareineen. Improtango on koreografipari Minna Tuovisen ja Martin Heslopin pitkään kehittämä ja jalostama tanssikieli, joka on helposti lähestyttävä ja jossa kuka tahansa pääsee kokemaan tangon hurmosta harjoitusten avulla. Juuret ovat argentiinalaisessa tangossa, joka syntyi kaduilla ja baareissa. TangoNyky -duettoilta tarjosi uudenlaisia ja omaperäisiä tulkintoja tangosta. Koukkula ja Jaakko Toivonen tanssivat tuolien ympärillä, hyppien arjesta juhlaan. Tervamäki ja Emmi Pennanen tanssivat klassisemman tangon, baletin ja paritanssin rajapinnalla. Pirinen ja Karolina Ginman hassuttelivat esityksensä muurin ylitse yleisön joukkoon. Ohjelma päättyi Tuovisen ja Heslopin Improtango-tuntiin, johon halukkaat saivat osallistua. Musiikista vastasi Käpylän kanttori, bandoneon-mestari Mikko Helenius trioineen, johon kuuluvat Hannu Rantanen kontrabassossa ja Anu Keski-Saari sellossa. Fifty-sixty mahikset pitää tästä – Tiedät nimen. Tiedät lööpit. Tunnetko ihmisen niiden takana? Korjaamon Kulmasalissa näimme videolta, kun Ylen tutut urheiluselostajat tunnelmoivat 18-vuotiaan Matti Nykäsen kahta MM-kisahyppyä 1982 täyssumuun Holmenkollenin suurmäessä. Ratkaiseva hyppy keskeytyy videolla; onko Nykänen hävinnyt sumuun? Tatu Mönttinen sai pari vuotta sitten – humalaiselta kaverilta – idean tehdä monologiesitys Suomen uudemman ajan urheilusankarista, kuuden avioliiton miehestä, jonka yksityiselämää olemme saaneet seurata urheilu-uran jälkeen. Näyttelijä on selvästi innostunut aiheestaan ja esitti monologin hyvin intensiivisesti, itsestään kaiken antaen ja kaikella kunnioituksella sankaria kohtaan. Kuolema teki aiheen ajankohtaisemmaksi. ”Hyppy sumuun” on kiinnostava yritys katsoa ihmiseen lööppien takana. Mönttinen yritti saada Nykäsen haastattelun mukaan, mutta lopulta se ei onnistunut. Haastatteluja tekstissä ja nauhalla on silti paljon. Matti Nykäsestä on kirjoitettu puolen tusinaa kirjaa ja tehty lukemattomia lehtija tv-haastatteluja. Dokumenttiteatterin esitys kuvittelee, mitä mäkihyppääjä sanoisi urheilu-uransa jälkeisestä elämästä, vaimoista, strippibaarien tanssista ja play back -laulusta, masennuksesta ja suhteesta alkoholiin. Sen ”melkein kaikki repliikit ovat oikeasti sanottuja”. Uskon uusintoja tulevan. Estradi on vapaa uusille ilveksille Käpylässä Sampsantiellä toimiva nuorisoteatteri uudistuu mielenkiintoisesti 19 uuden jäsenen voimin. Ilves-teatterin uusien jäsenten produk
11 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 ? ? Kulttuuri • Punanenät ja Talvisirkus hurmaavat Hurjaruuthin yleisön • ? Tanssiteatteri Hurjaruuthin lähes 40-vuotisen perinteen mukaisesti esitykset tehdään todellisella kunnianhimolla ja kunnolla. Yleisöä on paljon. Perustaja Arja Pettersson jää pitkän, vaikuttavan johtovastuun (1981-) jälkeen eläkkeelle. Liisa Korpiniitty, taiteilija Liisa Risu seuraa. ”Pinokkio” oli 2018 monesti loppuunmyyty Kaapelitehtaalla. Eikä ihme. Tulkinta pyyhki ”pölyt pois klassikosta”. Italialaisen Carlo Collodinin 1800-luvun satu kertoo köyhän nukentekijän Geppetton ja hänen poikansa, eläväksi muuttuvan puu-nuken seikkailuista. Meksikolainen Gabriela Muñoz esitti, naisena poikkeavasti, nukentekijää. Monien sorminäppäryysja ilveilyesitysten taitaja Sampo Kurppa oli huumaavan hyvä Pinokkio. Kristiina Tammisalo esitti liikunnallisen vahvasti kolmatta osaa. Modernisoinnissa klassikkotarina herää eloon klovnerian, fyysisen teatterin ja musiikin keinoin. Monitaituri Sanna Silvennoinen ohjasi, Otto Eskelinen vastasi musiikista. Vuodenvaihteen perinteinen Talvisirkus uudistui Kaapelin Pannuhalliin voimakkaasti, huumorilla ja pinkinsekaisella sukupuoliasenteiden tuuletuksella Sanna Silvennoisen ohjauksessa. Talvisirkuksessa rakastuttiin kolmen kuukauden ajan päätä pahkaa, hukuttiin kyynelten mereen ja klovni Hanna Terävän esittämän Cupidon lähettäminen nuolien osumiin. Käsikirjoituksen tekivät ohjaaja, visualisti Mirkka Nyrhinen ja valosuunnittelija Juho Rahijärvi. Koreografian tekivät kokeneet Katja Koukkula ja Jussi Väänänen. ”Talvisirkus Rakkaus” kattoi romanttisen sateenkaari-illallisen, jonka toiseksi osapuoleksi mainio klovni Tomeu Amer haki miehen yleisöstä. Klovneriaa, jongleerausta, tanssia ja taikuutta, rakkauden akrobatiaa oli yhdessä paketissa niin aikuisille kuin lapsille. Nykysirkusesitys lumosi kekseliäisyydellään ja visuaalisuudellaan. Livemusiikista vastasi monipuolinen sirkusorkesteri Peloton. Espanjassa klovnerialla on pitkät perinteet. Palkitun katalonialaisen klovnin Pepa Planan ”l´Atzar” esityksessä kohtalo puuttuu peliin ja hän löytää odottamatonta, mm. lapsen itkun kehdossa . Plana sai yleisön ennakoimaan repliikkejään taitavasti. Mutta ehkä silti pidin enemmän madridilaisesta Mireia Miraclesta, jonka ”Rojo” oli visuaalisesti kaunis ja ilmava klovneria. Matkalaukut olivat lattialla pölyttyneinä, täynnä unelmia. Hyvin runollinen esitys yhdistää herkkää tanssia ja hauskaa klovneriaa. Klovni houkutti kolme miestä lavalle leikkimään kanssaan, mutta vähän jäykkää aikuisten meno oli. Parhaiten hän onnistui lasten kanssa. Kaikkein hulvattomin Punainen helmi -osuus on aina Naisklovni-iltamat. Helmi Camus ja Maija Kauhanen muodostivat ”Duo Pimperot”, joka lauloi aivan räävittömiä kansanrunopohjaisia sukupuolilauluja. Taina Mäki-Iso oli tällä kertaa ”Bunny T” papin liperit kaulassa. Hanna Terävä antoi näytteen ”Naku-klovni” kantaesityksestään. Mutta illan ehdoton kuningatar oli jälleen ”Ilmi”, Iika Hartikaisen Ohukaismainen, surullisen hahmon ritari, joka yrittää aloittaa viulunsoittoa, mutta nuottitelineet ja muut tekevät koko ajan tenän. Vähäeleisyys on huipussaan. PS. Edellisen numeron 1. kuvatekstissä Mimie Mooressa vaikuttavat Elina Brooks ja Saana Trygg oli nimetty väärään järjestykseen Salla Markkasen ympärillä. Pahoittelen. Madridilaisen Mireia Miraclen Rojo oli visuaalisesti kaunis ja ilmava klovneria Punainen helmi -festivaalilla. Kuva: Arles Iglesias. Talvisirkus oli jälleen lapsiperheiden paratiisi Kaapelin Pannuhallissa. Etualalla jonglööri Wes Peden, taaempana Matti Koskela. Kuva: Uupi Tirronen. Pinokkio-klassikkosatu herää eloon klovnerian, fyysisen teatterin ja musiikin keinoin. Kuvassa Sampo Kurppa ja Gabriela Muñoz Hurjaruuthissa. Kuva: Jouni Ihalainen. Elli Melasniemi (edessä) ja muut ilvesteatterilaiset ovat mainioita parodiassa Tositeeveen pudotuskisoista Estradissa Käpylässä. Kuva: Mikael Karkkonen. ”Lauluja Tyhjästä Maasta” tutki ihmisluontoa yhteiskunnan jälkeen, kun viruspandemia iski maailmaan. Kuvassa metsäpakolaiset Sini Onne ja Joona Tuoriniemi Teatteri Toivossa. Kuva: Toni Ahola. Elina Partanen ja Dick Holmström ovat uudempia jäseniä Kaj Chydeniuksen Laulustudiossa. He toivat Helsinkiin vanhan turkulaisen runoperinteen kauneimpia kukkia Aurajoen rannalta. Kuva: Stoa. tio on kolmen ohjaajan kappaleista koostuva yhteisteos, ”Estradi”. Kappaleita on kolme, esityspätkiä neljä. Pisin on perusilvesläisen Minne Mäen ohjaama ”Kuoronjohtajan päivä”, osa 1 ja 2. – Olen pelännyt hiljaisia ihmisjoukkoja jo kauan ennen kuin tiesin, että saattaisin harjoitella pitkään seistäkseni sellaisen edessä. Kuoronjohtaja ei meinaa saada apaattisen oloista kuoroaan ensin liikkeelle. Kun hän lopulta onnistuu, ryhmästä kuoriutuu omia soolonumeroitaan tekeviä yksilöitä. Yksi poika ryömii eteeni eturivissä ja sanoo hiljaa, että on tänään niin vetämättömässä vireessä, ettei saa mitään aikaiseksi. Hauskin kappale on Isa Ala-Nissilän ohjaama ”muot(t)i”, joka on parodia Tositeeveen pudotuskisoista. Toinen tosiaan räikeämmin pukeutuneet muotikilpailijat ovat armottoman tuomariston edessä ja kuulevat kohtalonsa. Se, joka putoaa, synnyttää kapinan tuomareiden ylivaltaa vastaan kameroiden edessä. Hallitut ja hallitsijat vaihtavat roolejaan. Ihminen yhteiskunnan jälkeen ”Lauluja Tyhjästä Maasta” oli Teatteri Toivon kunnianhimoinen näytelmä, joka tutki ihmisluontoa yhteiskunnan jälkeen. Mitä jää jäljelle, kun aiempi, yhteinen turvallisuus korvataan yksinäisyydellä ja toivo hiljaisuudella? Prologissa viruspandemia iskee maailmaan – ja Suomeen. Helsingistä paetaan kauas pohjoisen metsiin. Näytelmä tapahtuu varsinaisesti aikana, jolloin on kulunut 15 vuotta siitä, kun viruspandemia tuhosi lähes koko ihmiskunnan. Kun päähenkilön rakastettu kuolee, hän lähtee kulkemaan eristäytyneestä turvapaikastaan kohti etelää. Matkalla hän kohtaa ihmisiä, joita yhdistää yksi asia, päämäärättömyys. Onko elämällä enää mitään merkitystä ja voiko kuolleesta maailmasta löytyä enää lohtua?. Sara Salmenmäen ja Ville Haikolan ohjaus saa laajasta esiintyjäryhmästä irti mainioita persoonia ja vahvaa tunnelmaa. Ehkä matkanlopun tappamiset ja ryhmän hajoaminen ei ihan toiminut. Ison näyttelijäjoukon lisäksi produktiossa on mukana paljon avustavia henkilöitä, joiden krediitit on tarkkaan kirjattu esitteeseen. Runolauluterveisiä Aurajoen varrelta Kaikki he runoja kirjoittivat ja siivet lauluille antoi Aurajoki. Elina Partanen ja Dick Holmström ovat uudempia jäseniä Kaj Chydeniuksen Laulustudiossa. Uudessa Chydenius-ohjelmassa he toivat Itäkeskuksen Stoaan vanhan turkulaisen runoperinteen kauneimpia kukkia. Siellä on vaikuttanut Henrik Gabriel Porthanista lähtien hulppea kaarti. Säveltäjä sutkautti, että ranskalaiset saivat vallankumouksen, suomalaiset Porthanin! Mukana oli ruotsinkielisiä runolauluja, joita Holmström tulkitsi hienosti. Partanen valloitti, esim. Lönnrotin muistiin kirjaamassa ”Neijon laulussa”: – Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu... Laulumatinea alkoi ja loppui Kaarlo Sarkiaan. ”Vanha laulu” oli omistettu runoilijan äidille. Loppurunoista ”Sielun laulu” on myös toivon laulu luottamuksesta, kaipauksesta ja ihmisen pienuudesta. ”Unta kohti” ilmaisi duettona espanjalaista vaikutelmaa, kokoelmasta ”Kahlittu”. Lauri Viljasen ”Sotilaan nimi”, on vaikea kuunnella ilman kyyneleitä. Stoan Chydenius-iltapäivät jatkuvat sunnuntaisin 3.3. ja 28.4. eri teemoilla. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 ? ? Taide ? Galleria Kookos aloittaa toimintansa uusissa tiloissa Runeberginkatu 17. FEELINGS-avajaisnäyttelyssä kohtaavat 20.2.-3.3. kaksi vahvan ilmaisun kuvataiteilijaa. Deng Jianjin ja Teemu Mäki. Läheiset ja ystävät kokosivat taidekriitikko, kuraattori Otso Kantokorvelle muistonäyttelyn Galleria Liveen Ruskeasuolle. Kannattaa kokea. Maalaus avautuu hetkessä Henry Wuorila-Stenbergin kolmas yksityisnäyttely Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10, ajoittuu taiteilijan 70-vuotispäivän yhteyteen. Se koostuu uusista öljymaalauksista, jotka ovat syntyneet viime vuosina. Nimi on runollinen: ”Kaikki kääntyy lopulta hyväksi”, Kuraattori Mika Hannula kysyy keskustelussa, mistä se tulee. Taiteilija vastaa sen liittyvän uskonnon ja elämän myötä maalauksiinsa. 1300-luvulla Englannissa elänyt naismystikko Juliana Norwichilainen muurautti kirkon kylkeen kammion, jossa asui ja kuunteli messuja elämänsä loppuun. Omakuvissa katsoja kohtaa totisen ja tylyn oloisen taiteilijan, mutta niiden nimestä ”Näissä lihoissa iloitsin” voi lukea huumoria ja lämpöä. – Haluan toistolla myös päästä irti ajatuksesta, että olisin menossa maalaamisessani johonkin, sillä minusta ei ole olemassa mitään matkaa. Parhaimmillaan maalaus avautuu hetkessä, kun olosuhteet avautumiselle ovat otolliset. Lasia kaikilla aisteilla Ydinkeskustan tilaan palannut Ars Longa, Annankatu 12, esittelee kahta taiteilijaa. Muotoilija, lasitaiteilija Gina Salaris kokoaa Kaikilla aisteilla–näyttelyssään yhteen vahvan ja mielenkiintoisen tarinan ihmisen aisteista ja tuntemuksista, jotka voivat muuttua vastaanottajan ja välittäjän mukaan. Kauniit lasityöt koostuvat uusista futuristisista hahmoista, jotka houkuttelevat mukaan leikkiin sekä vanhemmista teoksista, joiden pinnan alla tapahtuu ja asiat näyttäytyvät erilaisina ulospäin. Salaris valmistaa Nuutajärvellä käyttö-, taideja uniikkilasia. Lasihytin elämänmakuinen tekeminen ruokkii hänen inspiraatiotaan. Tuotemuotoilu on rohkean oivaltavaa. Häntä kiehtoo lasin pohjaton arvaamattomuus. Työt ovat gallerian seinien välillä keskitilassa; seinillä on Kaj Ardin akryylija puutöitä. Menneen kaihoa Kuvataiteilija Erika Adamssonia kiehtovat menneisyyden hetket, tunnelmat ja tarinallisuus. Maalauksissaan hän pyrkii luomaan menneen kaihon ja hieman surumielisenkin tunnelman. Yksityiskohtien runsaus niin interiöörien sisustuksessa kuin aikakauden tyylihuonekaluissakin määrittävät mennyttä aikaa. Maalaukset muodostavat näkökulman hiljaisen ja pysähtyneen hetken kuvaamiseen. Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3 A, maalausten tekniikkana on öljyväri alumiinilevylle. Hän sanoo, että alumiini mahdollistaa maaliaineen liukastelun pinnalla, jossa käsi, sivellin tai lastat eivät kohtaa kitkaa. Timo Wrigtin Solace (=Lohtu) on Studiossa esillä oleva 13 -minuuttinen kokeellinen dokumenttielokuva, jossa seuraamme kahtakymmentä eri ihmistä itkemässä studiossa. Elämän lempeää esittämistä Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio ovat kolme pitkän linjan valokuvataiteen tekijää. Kukin heistä on uransa aikana asettunut omiin teoksiinsa, toimien itse taiteensa materiaalina. Oma ruumis kuvauskohteena taiteilijat ovat käsitelleet niin yhteiskunnallisia kuin varsin yksityisiä teemoja. Ikä ja vuodet ovat tuoneet kriittisesti ajattelevien taiteilijoiden teoksiin myös armollisuutta sekä ”elämän lempeää esittämistä”. Ideaalin perilliset –näyttely Valokuvataiteen museossa, osoite, Kaapelilla tarkastelee omista lähtökohdistaan meitä ohjailevia ihanteita ja sanattomia sääntöjä. Marja Helander on saamelainen valokuvaja videotaiteilija, joka käsittelee identiteettiään saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin välissä. Hän käyttää myös huumoria perinteisen saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välillä. Tuore lyhytelokuva Eatnanvuloš lottit (Maan sisällä linnut) voitti Risto Jarva -palkinnon 2018. Rockaway Beach I –teos on hieno. Taidemaalari jää asemalle Galleria G12, Annankatu 16, esittelee taidemaalari Päivi Jokisen ”Patinoita”. Öljyvärimaalausten tekijä sanoo, että maalatessa voi kuvitella: – Aistit ovat käytössä ja maalaaminen tapahtuu vaistonvaraisesti. Muistoissa viivähtäessä aika melkein uusiutuu. Mielestä kaivertuu tapahtumia, joilla on ollut merkitystä. Taiteilija työskentelee Kankaanpään entisellä rautatieasemalla. – Junat eivät enää kulje. Olen jäänyt asemalle. Maalausten yleissävy on tummahko; kirkkaat ja puhtaat värit saavat siitä voimaa. Maalauksissa on myös pursuilevaa, selittämätöntä koristeellisuutta. Taiteilija purkaa mielikuvitusta ja tunteita uuden kutomiseen. – Nykyhetkikin veistelee ajatuksia. Tulevasta piirtyy toiveita. Langan elämä jatkuu gobeliinitaiteessa Tekstiilitaiteilija Eszter Bényi on unkarilaisen gobeliinitaiteen merkittäviä edustajia. Hänen ekspressiivisille seinätekstiileilleen ominaista on omalaatuinen, harmoninen värimaailma, maalauksellisuus sekä poeettisuus. Työt syntyvät perinteisellä ranskalaisella gobeliinitekniikalla, etupäässä luonnon ja mieleenpainuvien maisemien innoittamina. Galleria U, Kaisaniemenkatu 10, sijaitsee Unkarin kulttuurija tiedekeskuksen yhteydessä ja esittelee teoksia. Ennen korkeakouluopintojensa aloittamista Bényi opiskeli kaksi vuotta Unkarin taideteollisuusyhtiössä, ensin kutomossa, sitten gobeliinikutomossa. Siellä hän tutustui lähemmin käyttämäänsä materiaaliin sekä oppi perinteisen ranskalaisen gobeliinitekniikan, värien sekoittamisen sekä työn esija jälkikäsittelyn. Hän on saanut työstään useita alan tunnustuksia ja palkintoja. Yksisuuntaisia muotokuvia 80-vuoden iän saavuttaneella Kalevi Karlssonilla oli nuoruudessaan vaikean valinnan paikka, arkkitehtuurin ja taiteen välillä. Hän kävi ensin Taideteollisen (korkea)koulun graafisen linjan, mutta valmistui Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta, vaikka opettajat Unto Pusa ja Pauli Räsänen sanoivat nuoren miehen pärjäävän joko maalarina tai graafikkona. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4, esittelee Karlssonin ”Muotokuvia aikalaisista”, jonka akryylityöt ovat syntyneet vuosina 1980-2018. Ideana on maalata muotokuvia oman aikamme tunnetuista henkilöistä, joista löytyy valokuvia ja muuta materiaalia. Yleensä muotokuva on mallin ja taitelijan yhteistyön tulos. Nyt muotokuvat ovat ”yksisuuntaisia”, koska ne ovat syntyneet ilman mallin läsnäoloa. Joudumme tunnistusleikkiin, koska työt on nimetty ammatin, ei henkilön, mukaan. Luonto yhdistää Palon taiteilijoita Jade Gallerian, Punavuorenkatu 4, ”Luonto luonamme, elämä lähellämme” –näyttelyssä Kaija Ikäheimo, Katri Niemi, Marja Ollikainen ja Marie Sonninen esittelevät töitään, jotka on tehty joko akryyli ja öljy kankaalle tai muste paperille menetelmillä. He ovat Taideyhdistys Palon jäseniä Se toimii Pohjois-Helsingissä tavoitteenaan järjestää työtiloja ja kannustaa yhteisölliseen toimintaan. Teemana on puut, jotka kommunikoivat pinnalla ja pinnan alla sekä muodostavat viestintärihmaston. Kuten Palon jäsenet tukevat toisiaan. Luonto on säilyttämisen arvoinen, meidän elämämme edellytys. Marie Sonninen havainnoi ympärillä olevaa elämää. – Maalauksieni aiheina ovat usein kasvot, jonka kautta tulkitsen maailmaa. Pyrin ikuistamaan henkilön sisäisen maailman ja pienen hetken arjesta teoksiini. Erilaiset tunnetilat ja tarinat heräävät henkiin kankaalla värien ja siveltimen vetojen kautta. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen: Helmikuun kuvataide Valokuvataiteilija Marja Helander ”poseeraa” Päivältä salattu” -teoksensa vieressä kolmen valokuvataiteilijan yhteisnäyttelyssä Valokuvataiteen museossa Kaapelilla. Kuva: Raimo Granberg. Erika Adamssonin hienot maalaukset Nostalgia-näyttelyssä vievät tunnelmiin ja muistoihin menneestä. Taiteilija ja Darling Forum Boxissa. Kuva: Hannele Salminen. Lasitaiteilija Gina Salaris sekä lasiteoksensa Seiros (oik.) ja Seireeni galleria Ars Longassa. Kuva: Raimo Granberg. Päivi Jokinen maalaa alitajunnan kuvia, joissa tummasta taustasta nousevat puhtaat värit luovat kiinnostavan kontrastin. Taiteilija ja Aplodit Galleria G 12:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Unkarilaisen gobeliinitaiteen mestari Esztzer Bényi osoittaa, että langoillakin voi maalata. Taiteilija lastenlastensa Adamin (sylissä) ja Aronin kanssa teoksen Maailmojen rajoilla äärellä Galleria U:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Henry Wuorila-Stenberg yhdessä Näissä lihoissa iloitsin -teoksensa kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg.
13 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN esim. Ø40cm matta tai kiiltävä synt. paperi 40 € • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Sujuvammat katutyöt vaativat jatkossa uudenlaisia avauksia Katutöitä Mechelininkadulla syksyllä 2017. Kuva: Aki Rask ? Helsinki on käynnistänyt laajan kokonaishankkeen katutöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kaupunki kutsui rakennusalan keskeiset toimijat mukaan kehittämään tapoja toteuttaa vaativat katuja kunnallistekniset hankkeet entistä ketterämmin. Yli 100 urakoitsijoiden, suunnittelutoimistojen ja tilaajien edustajaa kokoontuivat Helsingin kaupungin kutsusta ratkomaan katutöiden sujuvoittamisen haastetta. Kaupunki halusi erityisesti kuulla, mitä sen omassa toiminnassa on parannettavaa katutyöhankkeiden eri vaiheissa ja miten hankkeiden tehokkuutta voitaisiin parantaa paremmalla yhteistyöllä eri toimijoiden välillä. – Maailman toimivimmassa kaupungissa myös katutyöt hoidetaan vähiten haittaa aiheuttavalla tavalla. Parannettavaa on monella osa-alueella. Erityinen huomio kiinnitetään kantakaupungissa tehtäviin katutöihin. Panostuksen katutöiden sujuvuuteen tulee vertautua paljon aiempaa paremmin siihen, kuinka paljon haittaa katutöistä kriittisillä alueilla aiheutuu ympäröivälle yhteiskunnalle. Yhdessä tekemisen kulttuurilla haasteessa onnistutaan parhaiten, toteaa hankkeen käynnistänyt Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Kokonaisprojektissa on viisi eri osaprojektia • Aalto-yliopiston tutkimusja kehityshanke • katuhankkeiden ohjelmoinnin kehittäminen • katuhankkeen toteutus • viranomaisohjaus ja lainsäädäntövaikuttaminen • katuhankkeiden asiakasja kaupunkilaisviestinnän kehittäminen Hankkeelle ollaan juuri rekrytoimassa projektipäällikköä ja eri osaprojekteissa tullaan käyttämään paljon ulkopuolista osaamista kaupungin apuna. Kyse on niin erilaisesta asiantuntija-, leaningja konsulttityöstä kuin alan toimijoiden osallistamisesta kehittämään yhdessä parannuksia toimintatapoihin. – Odotan paljon infra-alan toimijoiden yhteistyöltä. Uskon, että tämä on yhteinen harjoitus, jossa parhaimmillaan sparraamme toisiamme. Myös ravistelevat ideat ovat tervetulleita. Onko parempi, että suljetaan vilkas katu kokonaan liikenteeltä muutamaksi kuukaudeksi, jos sillä voidaan lyhentää remonttiaikaa merkittävästi, pohtii pormestari Vapaavuori. Kaupunki varautuu kasvuun Helsinki varautuu kaupungin kasvuun rakentamalla koko ajan uutta infrastruktuuria; katuja ja kunnallistekniikkaa. Samaan aikaan vanhaa infraa on uusittava. Eri puolilla Helsinkiä nähdään tulevinakin vuosina runsaasti katutöitä ja niillä on isot vaikutukset kaupunkilaisten arkeen. Helsingin kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin puolet on uudisrakentamista uusilla asuinja työpaikka-alueilla, kuten Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Pasilassa ja Kruunuvuorenrannassa. Muualle kaupunkiin rakennetaan uusia katuja noin 20 miljoonalla. Vanhojen katujen peruskorjauksen osuus on noin 42-49 miljoonaa. Kaupungin lisäksi katuihin investoivat muut toimijat, kuten Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Yksin kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin 100 ja eri rakentamisvaiheissa noin 200-300 katuhanketta. Lisäksi kantakaupungissa tehdään vuosittain kahdesta viiteen merkittävää katujen peruskorjaushanketta. Tänä vuonna tällaisia ovat Hämeentie ja Erottaja. Katutöihin liittyvää kehittämistä on tehty aiemminkin, mutta kehittämistoimenpiteet eivät ole olleet riittävän vaikuttavia. Nyt kaupunki etsii kaikin keinoin ratkaisuja siihen, että työmaat haittaavat kaupunkilaisten arkea nykyistä vähemmän. Katutöihin liittyvää kehittämistä tehdään jatkossa kokonaisvaltaisesti ja tiiviisti yhteistyökumppaneiden ja markkinatoimijoiden kanssa. Kirsikkatarha. Kuva Ilkka Saastamoinen Kuvassa Chike Ohanwe ja Heidi Herala. Kuva Ilkka Saastamoinen Uuden sukupolven Kirsikkatarha Kaupunginteatteriin ? Kaupunginteatterin suuren näyttämön kevätkauden avaa 28. helmikuuta Lauri Maijalan tuore tulkinta Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta (1904). Pääroolissa Ranevskajana nähdään Maijalan oma äiti, 35-vuotistaiteilijajuhlavuottaan viettävä Heidi Herala. Tärkeä rooli esityksessä on myös jousikvartetilla ja Lauri Porran sille säveltämällä musiikilla. – Klassikon tunnistaa siitä, että sitä voi ja sitä pitää esittää aina uudestaan, aina uusien tekijöiden tekemänä ja uusille yleisöille. Se puhuttelee tätä aikaa ja tämän ajan ihmistä niin kuin se olisi kirjoitettu eilen, sanoo HKT:n ohjaajaksi kiinnitetty Lauri Maijala. – Meidän Kirsikkatarhamme tulee olemaan komedia, mutta se on myös tragedia. Se on musiikkiteatteria ja se on puheteatteria, se naurattaa ja se itkettää ja tarpeen vaatiessa jopa pelottaa. Se tulee olemaan täynnä yllätyksiä niin lavalla kuin katsomossakin – ja siten se jäljittelee elämää itseään, Maijala lupaa. Anton Tšehovin viimeiseksi jääneessä näytelmässä, Kirsikkatarha, vanhan aateliskartanon tilanomistajatar, Ranevskaja, palaa vuosia kestäneeltä ulkomaanmatkaltaan kotiin. Vastassa ovat palvelusväen, sukulaisten ja tuttavien lisäksi perheen vaiettu tragedia ja mittavat taloudelliset vaikeudet, joiden ratkaisemiseksi kauppias Lopahin esittää taloa ympäröivän arvokkaan kirsikkatarhan hakkaamista ja alueen myymistä huvilatonteiksi. Menneen tilalle on jokaisen löydettävä uusi suunta elämälleen. Rooleissa nähdään Heidi Heralan lisäksi Chike Ohanwe (Lopahin), Tommi Eronen, Jouko Klemettilä, Sonja Kuittinen, Seppo Maijala, Sanna Majuri, Kari Mattila, Unto Nuora, Heikki Ranta, Eero Saarinen, Aino Seppo, Emilia Sinisalo ja Nooa Huhtala/Niila Vasama. Muun muassa Stratovarius-yhtyeestä tutun basistin, säveltäjä Lauri Porran musiikkia esittää jousikvartetti, jossa soittavat Siljamari Heikinheimo/Kreeta-Julia Heikkilä, Eriikka Maalismaa/Terhi Paldanius, Hanna Hohti/Maarit Holkko ja Petja Kainulainen/ Liina-Mari Raivola. Kirsikkatarhan lavastuksen on suunnitellut Janne Vasama ja pukusuunnittelusta vastaa useista elokuvatöistään palkittu Tiina Kaukanen. Valosuunnittelija on Mika Ijäs ja äänisuunnittelija Kai Poutanen. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Jaana Nykänen. Kirsikkatarha-ensi-ilta 28.2.2019 klo 19 Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.
14 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 Hakaniemen Luova Kulma ? Uusi taiteen, luovuuden ja hyvinvoinnin keskus Hakaniemen Luova Kulma yhdistää taiteen tekemisen mielen ja kehon hyvinvointiin. Luovia taitoja ja luovaa ajattelua tarvitaan tasapainottamaan nykyelämää, jossa suuri osa aktiviteeteista perustuu järkeen ja tietoiseen mielen ohjaukseen. Luova tekeminen auttaa käsittelemään myös tiedostamattomia tai pinnan alla olevia asioita ja tunteita, joiden esille tuominen muuten voisi olla haastavaa. Hakaniemen Luovan Kulman toiminnassa mielen harjoitteet (mindfulness) yhdistyvät piirtämiseen ja maalaamiseen luoden mahdollisuuden rennompaan ja tietoisempaan elämään. Harjoittelun avulla opittuja tietoisuustaitojen ja kuvallisen ilmaisun periaatteita voidaan soveltaa arkeen ja työhön. Maailman talousfoorumin vuoden 2018 tutkimuksen mukaan luovuus on kolmanneksi tärkein työelämätaito vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2015 luovuus oli vielä sijalla 10. Kasvavassa teknologiapainotteisessa työelämässä tarvitaan entistä enemmän luovia ratkaisuja, uusia ideoita ja innovaatioita. Luovan Kulman vakituisina toimijoina ovat yrittäjät Sari Laitinen ja Riika Pikkuvirta. Sari on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja työnohjaaja sekä NLP -kouluttaja, Mindfulnessja Asahi -ohjaaja. Riika on koulutukseltaan kuvataiteilija ja kuvataideopettaja (TaM). Tilassa työskentelee vaihtelevasti myös muita luovanja hyvinvointialan toimijoita. Kaukolämmöllä toimiva lumensulatuskenttä Ilmalassa Faktat • Ratojen väliin sijoitetulla 2 500 m2:n lumensulatuskentällä voidaan kaukolämmön avulla sulattaa lunta tarpeen mukaan jopa 100 000 m3 yhden talven aikana. • Aluerakentamisen käynnistyttyä lumimassoja ei voida enää kuljettaa Keski-Pasilaan. • Lunta voidaan kuitenkin tarpeen vaatiessa kuljettaa edelleen Ilmalaan, missä sijaitsee 100 000 m3:n läjitysalue. Runsaslumisina talvina tämä ei kuitenkaan riitä. • Lumensulatusjärjestelmän on Väylävirastolle suunnitellut Ramboll Oy. ? Ilmalan ratapihalla varauduttiin lumitalviin jo pari vuotta sitten rakentamalla sinne kaukolämmön avulla toimiva lumensulatuskenttä. Tänä talvena sulatuskenttä on ollut hyvä apu junaliikenteen sujuvoittamiseen. Runsaslumisina talvina Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan välinen rataosuus on lumensulatuksen kannalta haasteellinen. Ongelma on ratkaistu Ilmalaan rakennetulla lumensulatuskentällä, jossa lunta sulatetaan kaukolämmöllä. – Halusimme kehittää ympäristöystävällisen ja tehokkaan tavan käsitellä lunta tiivistyvässä kaupungissa. Rataverkolta kerättävä lumi on verrattain puhdasta, joten sen sulattaminen ja veden laskeminen viemäriin on parempi ratkaisu kuin kuormaaminen kaupungin ulkopuolelle, kertoo aluepäällikkö Eero Liehu (Etelä-Suomen kunnossapitoalue, Väylä) Ratapihan kiinteistöjen riittävä lämmitys on ratkaisussa optimoitu: kaukolämpöä käytetään lumien sulatukseen vain silloin, kun pakkanen pysyttelee lämpimämpänä kuin – 10 astetta. Sitä kylmemmällä säällä kaukolämmön kaikki teho käytetään rakennuksiin. – Junaliikenteelle keskeisen rataosuuden ratkaisussa ilmenee hyvin Helsingin kaukolämpöverkon älykkyys: kaukolämpövedestä hyödynnetään kaikki lämpö. Jo kertaalleen kiinteistöjen lämmitykseen käytetystä kaukolämmön paluuvedestä riittää vielä hyvin energiaa lumien sulatukseen, kertoo asiakkuuspäällikkö Reijo Lemetyinen Helenistä. Lumen sulatus rataosuudella on myös kustannustehokasta: kustannukset jäävät kymmenesosaan verrattuna lumen kuljettamiseen kuorma-autoilla. Kaukolämpöä voidaan kiinteistöjen lämmityksen lisäksi käyttää katujen sulana pitoon ja lumen sulatukseen. ? ? Kirja-arvostelu Tuomioja terävän tarkkana ? Erkki Tuomioja, pitkän linjan politiikko, kirjailija,historioitsija on pitänyt ja pitää edelleen ahkerasti ja tarkasti lähes joka päivä päiväkirjaa. Hän tehnyt näin jo vuosia ja on myös julkaissut nämä erittäin merkittävät päiväkirjansa. Ensimmäinen ”Siitä syntyy vielä rumihia” käsitteli vuodet 1991-94, toinen ”Luulin olevani aika piruileva” vuodet 1995-97 ja uusin ”Ei kai eilisestä jäänyt vammoja” koskee vuosia 1998-2000 ( Tammi 2018 ). Kolmas osa ”Ei kai eilisestä jäänyt vammoja” jatkaa aiempien päiväkirjojen erinomaista ajankuvaa. Kirjoitukset, kokemukset, näkemykset on kirjattu juuri tuoreeltaan sinä tai seuraavana päivänä. Nyt julkaisuvaiheessa niitä ei ole muutettu, paranneltu, selitelty. Kaikki Sauli Niinistön ja Paavo Lipposen kiroilut hallituksen naisille on kirjattu kuten muutkin politiikan raadollisuuden, henkilökohtaisten juonittelujen, makeilujen,halveksimisen olomuodot. Kirjan 700:lla (!) sivulla esiintyy satoja henkilöitä, joista hyvin harvasta Erkki Tuomiojalla on hyvää sanottavaa. Niinistö ja Lipponen Kirjan ajanjaksona 1998 – 2000 Tuomiojan työura muuttuu kolmeen kertaan. Ensin hän on Eduskunnan suurimman ryhmän SDP:n ryhmän puheenjohtaja ”kaitsettavanaan” yli 60 kansanedustajaa. Pahimmat poliittiset vastustajat ovat oman puolueen pääministeri Paavo Lipponen ja kokoomuksen valtiovarainministeri Sauli Niiinistö. Päiväkirjat kuvaavat lähes joka päivä Tuomiojan eduskuntaryhmän kamppailua Lipposen ja Niinistön hallituksessa sopimia SDP:n linjalle täysin päinvastaisia päätöksiä vastaan. Turhaan. Tuomiojakin turhautuu Lipposen ikuiseen kokoomuksen myötäilyyn. Pohtii koko politiikan jättämistä tai jopa puolueen vaihtamistakin. Ministeriksi! Koko ajan lähes joka asiasta eri mieltä Lipposen kanssa oleva Tuomioja kokee yllätyksen : hänestä tulee ministeri Paavo Lipposen hallitukseen: kauppaja teollisuusministeri. Kuvaukset suurten liikemiesten vierailuista ”hattu kourassa” ”vasemmistoradikaaliministerin” luona ovat herkullisia. Ministeriön virkamiehet, ylimielisesti, kuvittelevat voivansa pyörittää uutta ministeriä, mutta ei ihan onnistu ! Vuonna 2000 tapahtuu suuri muutos. Ulkoministeri Tarja Halonen valitaan Tasavalllan Presidentiksi, Tuomiojan entinen heila uutisoidaan ! Tuomioja siirtyy ulkoministeriksi Lipposen ollessa pääministerinä. Halosesta Tuomioja saa hiljaista ja näkyvääkin tukea politiikalleen, joka edelleen eroaa Lipposen länsija Nato-myönteisestä linjauksista. Jatkuvaa vääntöä,kirjaa lukiessa voi vain ihmetellä miten Tuomioja jaksaa olla koko ajan jyräyksen alla ja yrittää ja yrittää aina vain uudelleen. Tukea ja kannustustakin tulee kokouksissa kun Lipponen ei ole paikalla. Kun Paavo tulee ei kukaan avaa suutaan. Kokouksen jälkeen kyllä taas kehutaan Erkin kriittistä puheenvuoroa kun Paavo on poistunut. Selvät nuoleskelijat Tuomioja kirjaa pirullisesti. Panttivankidraama Jololla Vuoden 2000 mielenkiintoinen tapaus on Filippiinien panttivankidraama, Jolon saarella oli myös kaksi suomalaista, Vahanen ja Fränti. Erittäin monimutkainen kansainvälinen tilanne kuvataan päiväkirjoissa erittäin hyvin. Helppoja ratkaisuja ei ollut. Tuomiojan osuus oli hakea viileän rauhallista ratkaisua neuvottelemalla vaihtoehtona meilläkin esitettyihin aseellisiin hyökkäyksiin. Tuomiojan ja erikoisesti Risto Vahasen toiminta arvaamattomassa tilanteessa ansaitsevat vieläkin suuren tunnustuksen. Kirjassa Tuomioja kauhistelee kansainvälisen kokouksen jälkeen eikö Lipposesta löydy mitään selkärankaa ! Lipposella on median luoma maine kovana ja taitavana johtajana. Tarja Halonen huomauttaa tähän, Lipponen on kova alemmilleen, nöyrä ylemmilleen. Tuomiojan päiväkirjat 19982000. Vahvaa koettua tekstiä. Kannattaa lukea. Kaikki 700 sivua,ei pidä pelätä. Vaikka vuosi kerrallaan. Kestävyyslaji kuin kestävyysjuoksu. Pekka Hurme Pasilan uudistuminen etenee Trigoni, näkymä Veturipuistosta Länsialueelle. Havainnekuva: YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n kanssa. ? Pasilan mittava uudistuminen etenee. Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet YIT:n kanssa sopimuksen Pasilan tornialueelle sijoittuvan Trigoni-hankkeen ensimmäisen vaiheen (ns. aloitusalue) toteuttamisesta ja aloitusalueen ostamisesta. Sopimuksen mukaan YIT vastaa Pasilan tornialueen aloitusalueen suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta Helsinki High-rise -arkkitehtuurija toteutuskilpailun voittaneen suunnitelmansa mukaisesti. Aloitusalueen toteuttamiseen sisältyy kahden tornin ja jalustan rakentaminen. Aloitusalueelle arvioidaan syntyvän noin 500 asuntoa, 300 hotellihuonetta ja 1 000 työpaikkaa. Kokonaisuudessaan Trigoni-ehdotus sisältää yhdeksän tornitaloa kilpailun kolmella suunnittelualueella Pasilansillan eteläpuolella. Ehdotuksen ydin ovat Länsialueelle suunnitellut jalusta sekä viisi tornirakennusta, joista kaksi sijaitsee aloitusalueella. YIT ja Helsingin kaupunki laativat Trigoni-ehdotuksen pohjalta asemakaavan koko Länsialueelle ns. kumppanuuskaavoituksena. Yhteinen tavoite on, että YIT toteuttaisi myös Länsialueen loppuosan (ns. eteläosa) aloitusalueen rakentamisen jälkeen tai osittain limittäin aloitusalueen rakentamisen kanssa. Aloitusalueen rakentaminen voi käynnistyä asemakaavoituksen vahvistuttua, arviolta vuosina 2020– 2021. Aloitusalueen arvo on noin 500 miljoonaa euroa. Pasila on Helsingin joukkoliikenteen keskeinen solmukohta ja yksi Helsingin merkittävimmistä uudistuvista kaupunginosista. – Keski-Pasilassa jo näkyvä ja tämän toteutussopimuksen myötä etenevä koko Pasilan mittava uudistuminen tekee Pasilasta entistä tärkeämmän liikenteen solmukohdan ja eloisan työnteon, asumisen ja kaupunkielämän keskuksen. Helsingin keskusta tulee laajenemaan kohti pohjoista”, Pasilan aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Päivi Ahlroos Helsingin kaupunginkansliasta sanoo. – Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen. Alueen sijainti Helsingin keskustan tuntumassa luo tälle erinomaiset edellytykset, mistä nyt käynnistyvä tornialueen kehittäminen on käytännön osoituksena. Keski-Pasilan kokonaisen uuden kaupunginosan kehittäminen on hyvä esimerkki kiinteistökehityshankkeesta, jota kaupunki ja valtio ovat menestyksekkäästi vieneet eteenpäin”, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä. Keski-Pasilan rakentaminen on aloitettu keskustakorttelista. Sinne nouseva Tripla sisältää liiketiloja, toimistoja, asuntoja ja joukkoliikenneaseman. Mall of Tripla ja Pasilan uusi asema avautuvat syksyllä 2019, ja koko kortteli valmistuu vuonna 2020. Keskustakorttelien pohjoispuolella on aloitettu 3 000 asukkaan ratapihakorttelien rakentaminen. Pasilan uudistuminen jatkuu edelleen myös Konepajan alueella ja Ilmalassa. Asuntorakentaminen alkaa tänä vuonna myös Postipuistossa Pohjois-Pasilassa. Vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Työpaikkamäärä kaksinkertaistuu ja asukasmäärä lähes kolminkertaistuu nykyisestä. ? ? Maarnela Vuoden neljäs vaalilupaus ajatella, että maapallokin on jonkun poliitikon luomus. Niin pyöreäksi se on saatu. ”Meidän täytyy kantaa vastuumme. Me emme voi jättää Eduskuntaa nyt kesken vaikeiden aikojen”, perusteli eräs jatkopyrkimyksiään, ”sillä vain rotat jättävät uppoamassa olevan laivan.” ”Ei se ole kana joka munakkaan pilaa vaan kokki”, sanoi taas toinen ehdokas, kun hänelle Sotea motittiin. Kun eräs ehdokas lupasi hoitaa tämän vanhusasian kuntoon ja hänen sanojaan vähän epäiltiin, niin ehdokas se vaan tuumasi, että ”eihän se kukaan uskonut Kolumbustakaan, kun hän maapalloa pyöreäksi väitti.” ”Ei se tyhmä ole joka rahaa pyytää, vaan äänestäjä joka sen maksaa.” Edellä olevat lainaukset olivat kokoelmasta ”Sananlaskuja Hallitukseen Haikailevilta.” Kirjoittaja ei vakuuta niitä totuudeksi vaikka ne totuutena esittääkin. Kuten muistetaan, niin joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina on Hakaniemen torilla Maalaismarkinat. Ja näin vaalien alla siellä on extra bonuksena tarjolla aitoja eduskuntavaalilupauksia. Seuraava tilaisuus on vasta neljän vuoden kuluttua. Ja jos jäi edelliset lupaukset lukematta edellisistä Kallio-Lehdistä, niin niitäkin on saatavissa rajoitettu erä. Tai ota oma Kallio-Lehtesi mukaan. Saat siihen nimikirjoituksen. Ari Maarnela Hakaniemen Torin P erussuomalaiset (entinen Kallionseudun Perussuomalaiset) vaalilupaustyöryhmä emaarnela@gmail.com ? ”Raha se on tasarahakin, sanoi hallitus kun nollalla eurolla eläkkeitä korotti.” Vuoden Neljäntenä Vaalilupauksena olkoon erilaisten lupausten ja viisauksien kokooma. Vähän niin kuin popturi. Siis vaalilupauspopturi. ”Äänestä minua, niin lupaan kysyä näitä asioita hallitukselta tai kääntäen – lupaan vastata näihin kysymyksiin oppositiolle.” En nyt tosin itse ole tällä kertaa mukana ehdokkaana – vain lupaajana – mutta harjoitteluhan se mestarin tekee. Ja mestari harjoittelee joka päivä. ”Olemalla hiljaa annan luotettavimmat lupaukseni”, neuvoi eräs ehdokas seuraajiaan. ”Kuka se on, joka parhaiten valehtelee? No sehän on se kolmannen kauden kansanedustaja. Siinähän sitä jo taitoa vaaditaan, kun kolmatta kertaa yrittää samoilla lupauksilla äänestäjiään vakuuttaa. Se on sitä varsinaista kierrätystä. Mutta kyllä se onnistuu. ”Ei koskaan pidä vähätellä äänestysrahvaan tyhmyyttä”, mutta se on jo rumasti sanottu. Miksi poliitikot eivät koskaan lupaa kuuta taivaalta? He eivät uskalla tehdä niin yksityskohtaisia lupauksia. Voitaisiin jopa
15 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 Diakonissalaitoksen uusi D-asema Kallio aukeaa ? Kaikenlaisten ihmisten kansalaistoiminta vahvistuu Kalliossa, kun Helsingin Diakonissalaitoksen D-asemat Alppikadulla ja Kurvissa muuttavat yhteen osoitteeseen. Castreninkatu 8:n avarissa katutason tiloissa tarjotaan yhä monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua ja toimia. D-asemat ovat kynnyksettömiä alueellisia kansalaistoiminnan voimakeskuksia, jonne kaikki naapuruston ihmiset ovat tervetulleita. Niissä on mahdollisuus osallistua monenlaiseen tekemiseen, saada tai antaa vertaistukea, valmentautua kansalaistoimijaksi tai järjestää kursseja, retkiä tai ryhmiä, tai kokata hävikkiruuasta aterioita. Myös naapuruston perheet ja asukkaat sekä kaikenlaiset ohikulkijat ovat tervetulleita. D-asemien toimintaa tukevat ja organisoivat sen kansalaistoiminnan ammattilaistyöntekijät. Helsingin Diakonissalaitoksella on uuden D-asema Kallion lisäksi myös Kontulan ja Kannelmäen D-asemat. – Uuteen D-asema Kallioon ovat kaikki tervetulleita. Kukin tulija itse päättää, minkälaiseen toimintaan tai tekemiseen osallistuu. Tänne voi vain piipahtaa tapaamaan muita ihmisiä tai juomaan kupposen kahvia, mutta tarjoamme aina myös tilaisuuksia liittyä muiden kanssa tehtäviin juttuihin, sanoo kansalaistoiminnan tuottaja Maru Hietala Diakonissalaitokselta. – Jokaisen ihmisen kyvykkyyksiä tukeva kansalaistoiminta tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämään ja myös lähiyhteisöön, naapurustoon ja yhteiskuntaan yleensä. Emme kysele diagnooseja tai tarjoa valmiita vastauksia, vaan autamme ratkaisemaan pulmia tai toteuttamaan unelmia – yhdessä muiden kanssa. Vastaaminen ihmisten merkitysten kaipuuseen ja vaikuttamisen tarpeeseen on selvästi nosteessa. Diakonissalaitoksen Alppikadun (KTA) ja Sörnäisten D-asemat ovat käyneet ahtaiksi yhä kasvavalle kävijämäärälle, joten niiden työryhmät yhdistyvät ja pääsevät nyt mahdollistamaan sekä entisten että uusien kävijöiden toiveita ja potentiaalia uudessa osoitteessa Castreninkatu 8. – Odotamme innolla D-asema Kallion kaikille avoimia avajaisia, jotka pidetään 1. maaliskuuta. Lisäksi kutsumme naapurit, HDL:n Alppikadun väen, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät vielä erikseen kylään. D-asema Kalliossa voi piipahtaa aina sen aukioloaikoina, joista tiedotamme mahdollisimman pian, sanoo Maru Hietala. Myös hyvä yhteistyö Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asumisja päihdepalveluiden ja muiden nykyisten D-asemien kumppanien kanssa jatkuu. ? ? Josa?Jäntti Yksin ja orpona ylimielisyyden kukkulalla JÄRKYTTÄVÄ UUTINEN KAIKILLE ELÄKELÄISILLE: poliittisten puolueiden eläkeläisjärjestöt Kokoomuksen Kansalliset Seniorit ja demarien Eläkeläisten Keskusliitto (EKL) eivät suostu julkaisemaan lehdissään Senioriliikkeen (puolueista riippumaton) MAKSULLISTA ilmoitusta?! Attendon ja Esperin ilmoitukset kelpaavat! kivijalkana ryhmäkuri motto: puoluetutkimuksessa Kokoomus oli ylivomaisesti ylimielisin eli yksin tämän mielikuvan huipulla Tämä blogi on ollut luonnoksena jo jonkin aikaa. Tätä aihetta ovat pyytäneet jopa muutamat kokoomuslaiset – eläkeläiset. Kokoomuksen pääkohdat vaaleissa ? Haastattelussa RINNE/ ORPO (IL 22.12.18) Orpo mainitsi puolueensa pääkohdiksi vaaleissa : nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja taata vanhuksille hyvän hoidon. Viimepäivien kannanotot eivät vahvista vanhusten hyvää hoitotavoitetta. Siksi olisi välttämätöntä, että olisi vanhus/eläkevaltuutettu, jolle kaikki voivat valittaa yhdelle henkilölle. Hän vie valitukset eteenpäin ao. tahoille kuten lapsivaltuutettu. Tämän uuden viran perustamista puhemies (Risikko / kok) vastustaa. Sitä ovat ehdottaneet mm. emerita prof. Sirkka Liisa Kivelä ja monet muut vuodesta 2006 alkaen. Vähän aikaa sitten meillä oli mm. eläinasiavaltuutettu. On ihme, että 1.6 miljoonaan eläkeläisseniorin ja muiden ikäihmisten asioita vahtimaan ei tarvita asiamiestä. Heillä ei ole missään vaiheessa neuvottelijoita omissa asioissaan. Puhemies väittää, että meillä on jo eduskunnan oikeusasiamies. Hän valvoo kaikkea. Miten on nyt hoivakotien laita onko hän valvonut? Entä VALVIRA?? Valtiovarainministeri ajattelee monien muiden tavoin, että kaikki vanhukset ovat hoidon tarpeessa?! Tätä tarkoittaa hänenkin ja ekonomistien korostama huoltosuhde. Kaikki alle 15 vuotiaat ja yli 65 vuotiaat ovat huollettavia eli elätettäviä. Hänkin pitää kaikkia yli 65 vuotiaiat homogeenisena joukkona. Kun töissä olevien määrä vähenee niin hänkin väittää verotulot vähenevät eli veroja maksavien määrä?? Aika epäloogista päättelyä. Juuri todettiin, että eläkeläisten joukko kasvaa. Eikö valtiovarainministeri tiedä, että eläkeläisetkin maksavat veroja. Heidän verotuksensa on jopa kovempaa kuin vastaavasta palkkatulosta. Siksi hänen puheitaan, että kokoomuksen eräänä tehtävänä on verotuksen oikeudenmukaisuus ei tunnu uskottavalta, vaan vaalipuheelta! Ylimielisenä valtiovarainministeri toistaa jälleen mantraa vastustaessaan työeläkkeiden korotusta ” meidän on ensin parannettava työllisyyttä sitten voidaan työeläkkeitä nostaa ”. Eivätkö edes valtiovarainministeriön virkamiehet kerro, että työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä ei valtion varoista. Eikö kukaan heistä voisi kertoa, että muuttamalla vain työeläkeindeksiä valtio saa ja työeläkeläisiltä (1 400 000 työeläkeläistä) lisää verotuloja, kulutus kasvaa (samalla kasvavat alv verotulot), muutos saa aikaan uusia työpaikkoja (eläkeläisten hoiva kunto yms. palveluja) ja siten uusilta työntekijöiltä lisää edelleen verotuloja ja työeläkemaksuja. Kun otetaan huomioon, että tätä indeksin korottamista varten ei tarvitse ” syödä ” työeläkerahastoja, vaan korotus saadaan pikänaikavälin sijoitustuotoista, niin tätä ei kukaan ymmärrä! Miksi taitetulla indeksillä halutaan jatkaa työeläkeläisten köyhdyttämistä hamaan tulevaisuuteen ja lisätä tätä jouklkoa ottamalla samalla lisää velkaa lasten ja lastenlastemme maksettaviksi? Eikkö todella ole valtion edun mukaista, että työeläkeindeksin muutoksen avulla saadaan lisää verotuloja? Progression avulla isommista eläkkeistä enemmän kuin pienemmistä. Tuo lisäverotulo voidaan käyttää takuu ja kansaneläkkeiden korotuksiin. Näin työeläkkeiden korotukset koituvat edellä manittujen kahden eläkeläisryhmän hyödyksi! Työeläkeläiset parantavat samalla kaikkein pienintä eläkettä saavien tulotasoa! Pitääkö nykyisten työeläkeläisten odotella, että työllisyysaste on noussut hallituksen tavoitteeseen seuraavaan vaalikauteen mennessä. Se on jo monelle liian myöhäistä. Työeläkerahastot ovat neljä kertaa valtion budjetti eli nyt yli 200 miljardia. Hän ei tiedä, että nykyiset ja juuri eläkkeelle jääneet ovat TELAn mukaan maksaneet yli 65 % tästä potista. He ovat etukäteen maksaneet ne omaa eläkettään varten. Kokoomuksen tilaisuuksissa juhlapuheissaan hän varmaan kiittelee ” jälleen kerran niitä sukupolvia eli nykyeläkeläisiä ja sotaveteraaneja heidän työllään rakentamastaan ”hyvinvointivaltiosta” Kuitenkin työeläkeläiset (myös sotaveteraanit ) ovat kärsineet eläkkeidensä ostovoiman suhteelisesta hekentymisestä keskipalkkaan verrattuna 22 vuoden aikana. Ennusteet uhkaavat taitetulla indeksillä myös tulevien eläkeläisten elintasoa. Näin virheellisesti ennustettiin jo vuonna 1996, kun suuret ikäluokat (1945 -50 syntyneet) jäävät eläkkeelle. Nyt he ovat eläkkeellä ja ennusteen mukaan piti lähes kaikki työeläkerahastot olla silloin ” syöty ”! Tällä välillä on vielä ollut kaksi lamaa vähentämässä työeläkemakujen kertymää. Ensimmäinen 1990 luvulla ja toinen vuodesta 2008 alkaen seitsemän vuotta. Silti työeläkerahastot ovat nyt mainitsemani yli 200 miljardia! Miten ennuste vuonna 1996 20 vuoden päähän onnistui? Suosittelen ennustuksia vain 10 vuoden välein ja tarvitttaessa silloin voi korjata työeläkeindeksiä, jos on aihetta muutoksiin. Työeläkerahastot ovat lamoista huolimatta kasvaneet taitetun indeksin ja sijoitusuottojen ansiosta vuodesta 1995 38 miljardista yli 200 miljardin v. 2018! Tästä syystä on ko. vuonna eläkkeelle jääneiltä ” nipistetty ” silloisen eläkkeen suhteellisesta ostovoimasta 30 % :iin alkuperäisestä eläkkeestä (60 % sillloisesta palkasta). Onko järkeä edelleen köyhdyttää ketjunomaisesti taitetulla indeksillä työeläkeläisiä ja lisätä sosiaalitukia saavienjoukkloa ottamalla samalla lisää velkaa käyttämättä osaa rahastojen tuotoista? Onko Kokoomus kaikkien työeläkeläisten ja vanhuksien vastainen puolue? Mihin tulokseen tulette seuraavasta? Olen 10 vuoden varrella ollut yhteydessä eri eläkeläisyhdistysten mukana kaikkiin puolueisiin, myös kokoomukseen. Oltuani keskustelujen yhteydessä mm. sen edustajiin olen valitettavasti tullut otsikon toteamukseen kokoomus ei arvosta työeläkeläisiä ja senioreita lainkaan! Se on vastustanut ja vastustaa jatkuvasti kaikkia työeläkeläisten elintason parantamista ja kansantalouttamme elvyttäviä tehtyjä ehdotuksia ja sitä, että aikoinaan alkueläke (60 % silloisesta palkasta) säilyttäisi alkueläkkeen ostovoimansa eläkkeellä oltaessa noudattaen samalla Työeläkelain henekeä. Ainoa poikkeus toteutui silloin, kun kokoomus oli oppositiossa v. 2006. Tästä kertoo seuraava tosiasia, jolloin eräs nykyisistä edustajista (kok) oli jo edustaja. Puolue teki eduskunta aloitteen taitetun indeksin (ollut käytössä silloin vasta 10 vuotta!) muuttamisesta, koska se silloin kokoomuksen mielestä alentaa työeläkeläisten elintasoa. Samaan tulokseen oli tullut silloinen sosiaali ja terveysvaliokunta (1995) lausunnossaan ennen lakia indeksin muuttamisesta. Se sanoi : ” vaikka muutos alentaa eläkkeitä, se on hyväksyttävä ”. Näin kokoomus oppositiossa v. 2006! Kaksitoista vuotta myöhemmin (hallituksessa) ei työeläkeläisten elintaso olekaan taitetun indeksin takia sen mielestä laskenut? ETK toteaa julkaisussaan Työeläkkeiden indeksisuoja : ”Mitä nopeampaa palkkojen kehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät palkansaajien keskipalkkatasosta. Pitkän aikavälin palkkojen kehityksellä eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 vuodessa 52 %: iin ja 20 vuodessa 45 % :iin ”. Onkon tämä uutta tietoa vain Kokoomuksen kansanedustajille? Valitettavasti myös liian monelle muiden puolueiden edustajille! Onko tämä uusi kokoomuksen vaalivalhe? Orpo ehdotti, että ainut tapa helpottaa työeläkeläisköyhytttä on muodostaa hintojen perusteella erillinen eläkeläishintakori, joka vastaisi paremmin ikäihmisten kulutustottumuksia. Hyvä ajatus! Samaan päädyttiin Kokoomuksen puoluekokouksessa v. 2006 Joensuussa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Kävin itse puhumassa puhujapöntössä Arkadian kokoomuksen tekemästä aloitteesta työeläkeindeksin muuttamisesta monen muun kokousedustajan tavoin. Siitä syntyi niin pitkä keskustelu, että kokouksen pj. ehdotti ajan voittamiseksi työryhmän perustamista tällaisen ikäihmisten hintakorin muodostamiseksi. Kokous hyväksyi työryhmän perustamisen. Asia siirrettiin puoluehallitukselle. Tätä työryhmää ei koskaan perustettu. On tullut sen verran ikävuosia, että rohkenen sanoa asioita suoraan väistelemättä näin kokoomuksestakin muistaen samalla, että asiat riitelevät eivät ihmiset. Sama koskee muihinkin puolueisiin kuuluvien tuttujani! Onko äänestys kokoomusta äänestäneille pelkkä rutiini ilman omia mielipiteitä? En jaksa olla ihmettelemättä, että monet kokoomusta aina ja ikuisesti äänestäneet nykyeläkeläiset äänestävät edelleen tätä puoluetta, vaikka se jo ennen vaaleja kertoisi esimerkiksi vaaliohjelmassaan, että työeläkeläisten verotusta (joka on jo nyt palkansaajia korkeampi) on kaksinkertaistettava ja nykyeläkkeitä leikattava. Samoin vaikka se toistaa jatkuvasti, että työeläkkeitä ei voi korottaa indeksin muutoksella. Nämä tosiasiat tietävinä työeläkeläiset/ kokoomusäänestäjät silti päättävät kuitenkin äänestyskopissa , että ” aina olen äänestänyt kokoomusta, niin nytkin” He voisivat havaita, että kokoomuksessa on unohdettu laulun sanat : ” jonka kauniiks ` on kasvatellut taattojemme työ” ja ” raatain nyt meidän vuoro on ”. Toisin sanoen ikäihmisten ja vanhusten ja heidän aikoinaan maamme hyväksi tekemän työn arvostaminen eivät kuulu enää puolueen arvoihin! Saman on todennut monet muutkin puolueen ” konkarijäsenistä ”, jotka toivoivat tämänlaisen mielipiteiden julkaisemista. Valitettavasti liian monet muidenkin puolueidenkin työeläkeläiset äänestävät aina samaa ” omaa ” puoluettaan toimiipa se eläkeasioissa vaikka kuinka työeläkeläisten etuja vastaan? Kysynkin: sahaavatko kokoomusta äänestävät työeläkeläiset ja seniorit omaa oksaansa, jolla istuvat! Seuraavat vaalit ovat toivoa täynnä Silloin kaikki 1 400 000 työeläkeläistä voivat äänestää sitä puoluetta entisestä äänestystavastaan poiketen, joka lupaa ja toteuttaa työeläkeindeksin muuttamisen! Tästä on merkkejä jo joidenkin puolueiden mm. perussuomalaisten keskuudessa? Nyt voi ottaa kantaa etukäteen allekirjoittamalla kansalaisloitteen indeksin muuttamiseksi koeajaksi eli www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite3375. Jos Sinulla ei ole mahdollista käyttää tietokonetta, voit pyyttä jonkun tilaamaan puolestasi kansalaisaloitekaavakkeen osoitteesta : toimisto@ senioriliike.fi ja palauttaa sen Suomen Senioriliike, Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki. Sylvia vahvoine naishahmoineen syntyi baletin edelläkävijäksi Jo 46 vuotta Hampurin baletin johtajana toiminut John Neumeier saapuu Helsinkiin harjoittamaan teostaan Kansallisbaletille. ? Kansallisbaletin kevätkauden ensimmäisenä ensi-iltana nähdään John Neumeierin baletti Sylvia. Antiikin Kreikan mytologiasta tarinansa ammentava Sylvia perustuu 1500-luvulla kirjoitettuun näytelmään. Musiikin Pariisin oopperan baletissa kantaesitettyyn balettiteokseen sävelsi Léo Delibes 1870-luvulla. Aihepiiriltään Sylviaa pidettiin radikaalina balettina, sillä teoksessa naistanssijat esittävät maskuliinisia metsästäjättäriä eivätkä aikakauden romanttisen balettisuuntauksen tapaan keijuja tai muita henkiolentoja. Myös Delibes’n musiikkia pidettiin uudenlaisena, ja esimerkiksi Tšaikovski ylisti musiikin kekseliäisyyttä ja monipuolisuutta. Pitkälti Delibes’n musiikin ansiosta teos on ollut nykypäiviin saakka balettiryhmien ohjelmistossa ympäri maailman. Sylvian koreografi John Neumeier on tehnyt pitkän ja tuotteliaan uran koreografina, ja hän on yksi viime vuosikymmenten tunnetuimmista balettikoreografeista maailmassa. Hän on toiminut Hampurin baletin johtajana jo 46 vuoden ajan, ja nostanut ryhmänsä yhdeksi Euroopan arvostetuimmista balettiryhmistä. Neumeier teki oman koreografiansa Sylviasta alun perin Pariisin oopperan baletille 1997. – Baletin alkuperäinen juoni tuntuisi aikamme yleisöstä teennäiseltä. Miksi asioita ei voisi esittää yksinkertaisemmin?” pohti Neumeier suunnitellessaan teosta. Hän onkin nostanut tarinan keskiöön teoksen mystiikan, ja jättänyt alkuperäisen tarinan juonenkäänteitä vähemmälle painolle. Vaikkei Neumeierin versiota olekaan sijoitettu antiikin Kreikkaan, hän näki hedelmälliseksi yhteistyön kreikkalaisen pukuja lavastussuunnittelijan Yannis Kokkosin kanssa, jolle antiikin aika on elävää historiaa. Suomen kansallisbaletissa Sylvian roolissa tanssivat Linda Haakana, Violetta Keller, Abigail Sheppard ja Yimeng Sun, Amintana Atte Kilpinen, Benjamin Kuefler ja Florian Modan. Suomen kansallisoopperan orkesteria johtaa Garrett Keast. John Neumeier – Léo Delibes: Sylvia Ensi-ilta 1.3.2019 klo 19 Muut esitykset 2.3. klo 14 sekä 6.3., 8.3., 14.3., 15.3., 16.3., 19.3., 20.3. ja 23.3 2019 klo 19 Teosesittelyt 6.3., 14.3., 19.3.2019 klo 18.15
16 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 Helsingin kaupunki esittelee seitsemää eri ratkaisumallia kävelykeskustan laajentamiseksi ja maanalaisen kokoojakadun linjaukseksi. Kuva: Helsingin kaupunki Esillä seitsemän kävelykeskustan ratkaisumallia ? Oodissa on mahdollista tutustua Helsingin 3D-kaupunkitietomallin avulla seitsemään eri ratkaisumalliin Helsingin kävelykeskustan laajentamiseksi ja maanalaisen kokoojakadun linjaukseksi. Kussakin vaihtoehdossa näytetään katutasolla, miten kävelykeskustaa voitaisiin laajentaa sekä maanalaisen kokoojakadun reitti ja yhteydet esimerkiksi satamiin sekä katuverkkoon. Kävelykeskustan osalta merkittävimmät muutokset koskisivat etenkin Kaivokadun ja Esplanadien ympäristöä sekä myös muiden ydinkeskustan katujen kävelyolosuhteita. Maanalaisen kokoojakadun ratkaisuissa on joko kaksi tai yksi ajokaista suuntaansa sekä yhteys nykyiseen keskustan huoltotunneliin. Ehdotuksiin voi tutustua Kantakaupunkimessuilla Oodissa 17.-19.1.2019. Asiantuntijat ovat paikalla keskustelemassa aiheesta ja esittelemässä vaihtoehtoja. Vaihtoehdot on laadittu laajan ja monipuolisen vuorovaikutuksen perusteella. Viime vuoden aikana kaupunki keräsi sekä asukkaiden, yrittäjien että suunnittelutoimistojen ideoita ja näkemyksiä aiheesta. Tavoitteena on parantaa keskustan elinvoimaisuutta sekä edistää ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. Näin asia etenee poliittiseen päätöksentekoon Keväällä kaupunkiympäristölautakunta valitsee yhden tai korkeintaan kaksi vaihtoehtoa, joista laaditaan tarkempi rakennetekninen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman ja muiden selvitysten perusteella kaupunginvaltuusto päättää keväällä 2020 hankkeen jatkotoimenpiteistä. Mahdollinen hankkeen toteutusvaihe organisoidaan myöhemmin erikseen. Kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun selvitystyö on yksi Helsingin kaupunkistrategian hankkeista. ? ? Palvelukseen?halutaan ? ? Vapaa-aika Isännöitsijä kaipaatko mukavampaa työpaikkaa Taloyhtiön hallitus tarvitsetteko parempaa isännöintiä Hieman erilaista isännöintiä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi Helsingin liito-oravakanta kasvaa edelleen Liito-oravat ovat runsastuneet Helsingissä huimaa vauhtia. Kuvassa on liito-oravan ydinalueiden määrä Keskuspuiston länsipuolelta metsäkohteilta, jotka on tarkistettu kaikkina kolmena vuonna. Helsingin kaupunki on teettänyt kolmannen selvityksen kaupungin liito-oravatilanteesta. Kanta on vahvistunut nopeasti. ? Helsingistä tunnetaan vuosilta 2014–2018 kaikkiaan 89 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota, joista valtaosa on ollut asuttuna myös vuonna 2018. Yhdistämällä läheiset kuviot toisiinsa saadaan asuttujen elinpiirien määräksi noin 70. Uusia vahvan kannan alueita ovat Konala–Malminkartano, Haaga, Pakila ja Veräjämäki– Viikinmäki. Lisäksi liito-oravakanta on luultavasti tihentynyt myös Keskuspuistossa, jota ei inventoitu vuonna 2018. Vuoden 2018 selvityksen mielenkiintoisimpia havaintoja olivat elinpiirit Seurasaaressa, jonne ei pääse puusta puuhun liitämällä, ja Topeliuksenpuistossa, joka on hoidettu puisto kantakaupungissa ja melko irrallaan metsäalueista. Liito-oravan levinneisyysalue laajeni huomattavasti itään vuosien 2014 ja 2016 välillä, mutta ei enää seuraavana kaksivuotiskautena, vaikka elinpiirejä löytyi paljon lisää Helsingin länsija keskiosista. Lahdenväylä on edelleen ollut levinneisyysalueen itäraja ja ilmeisesti myös leviämiseste, mutta liito-oravat leviävät todennäköisesti lähivuosina myös sen itäpuolelle. Helsingin kaupunki kiinnittää jatkossa erityistä huomiota maankäytön suunnittelun ja liito-oravien suojelun yhteensovittamiseen. Vuoden 2019 aikana selvitetään liito-oravien elinympäristöjen ja niiden välisten yhteyksien verkostoa suhteessa olevaan ja suunniteltuun maankäyttöön. Verkostotarkastelussa määritellään alustavat keinot, joilla voidaan pitkällä aikavälillä sovittaa yhteen maankäytön kehittäminen sekä elinvoimaisen liito-oravakannan säilyttäminen ja ylläpitäminen. Tässä vaiheessa tarkastelu tehdään liito-oravien esiintymisalueelle Länsi-Helsingistä Lahdenväylälle saakka. ? ? Sarpo Ahneuden kasvot ? Kukapa ahneutta arvostaisi, kukapa pitäisi kunniakkaana haalia itselleen keinoja kaihtamatta rahaa ja mammonaa? Ei kukaan. Se on tullut viime päivinä selväksi. Jokainen kynnelle kykenevä on näkyvästi ilmaissut paheksuntansa hoivayhtiöiden kyseenalaisiksi paljastuneita menetelmiä kohtaan. Toteen on näytetty, että erityisesti kaikki tärkeät tyypit omaavat harvinaisen korkean moraalin. Ja että ”syylliset” ottavat moitteet nöyrästi vastaan, lupaavat katsoa peiliin, hämmästelevät kuinka näin on päässyt käymään. Maailma, varsinkin Suomi, on siis taas entistä parempi paikka elää ja ikääntyä? Räikeydet on nostettu pöydälle, nöyryydestä on puhuttu ja tärkeät tyypit todettu putipuhtaiksi ahneuden synnistä. Kuitenkin, kuitenkin. Ahneus on hankala ja monitahoinen käsite, sillä on monet kasvot. Eikä kukaan meistä liene täysin viaton. Yhdenlaiset kasvot kartuttavat hymyssä suin omaisuuttaan matalamielisin keinoin ja toiset hymynaamat tarttuvat tilaisuuteen kuin tilaisuuteen kasvattaakseen kansansuosiotaan tai puolueensa äänisaalista. Ei siinä moraalin perään kysellä, pääasia on päästä ratsastamaan aallonharjalla, kiekua korkeimmalla kukkulalla. Silkkaa ahneutta hädänalaisilla ratsastaminen on siinä kuin rahastaminenkin. Taisivatpa osua oikeaan nuo keskiajan oppineet uumoillessaan ahneuden vastakohdaksi kohtuullisuuden sijaan viisautta. Niin kirkkaana kohtuullinenkin viisaus loistaa poissaolollaan selittelijöiden tai ääntenkalastelijoiden lausunnoissa, joita ei kukaan ole pyytänyt. Vähänkin tarkkakorvaisempi osaa kyllä erottaa tyrkyt omia etujaan ajavat asiallisten arvioitsijoiden joukosta. Aatesuunnasta riippumatta mielipiteitään kuuluttavat kertovat niin mielellään miten sivistyneessä yhteisössä kaikkien hyvinvoinnista huolehtiminen on juuri heille sydämen asia, heidän kärkihankkeensa. Osakekurssien ja kannatusmittausten seuraamisen lomassa saattaisi olla vekkulia pohtia sitäkin, mitä se sivistys taas tarkoittikaan. Samuli Parostakin kysymys askarrutti: ”Miettiessäni mitä sivistys on minusta tuntuu ettei se ainakaan ole sitä mihin sitä käytetään”. www.tanhuhovi.fi P. 040-5020810 Raviradankatu 64, LOHJA ANNIN KARAOKE Lauantai 23.2. Kalle Jussila & Quattro. Nina Åkerman & Onnenkerjäläiset Lauantai 2.3. ONNENKERJÄLÄISET, FBI beat Lauantai 9.3. Tulipunaruusut, Ulla-Jaana & Lumumba Lauantai 16.3. Harri Nuutinen & Tanssin Taika. Fernanda Lauantai 23.3. TANGOMARKKINAT esikarsinta (19-01) Arto nuotio. Maria Tyyster. Jyrki Nurminen & Sävel Lauantai 30.3. PEKKANISKAN POJAT. Helminauha Lauantai 6.4. Tanssi Kanssain Tv-lähetys. Kalle Jussila. Susanna Heikki. Kaija Lustila sekä Juhamatti & Jari Puhakan orkesteri Lauantai 13.4. Leif Lindeman & Amore. Weranta Lauantai 20.4. Kalle Jussila & Quattro. Fernanda Lauantai 27.4. Teuvo Oinas & Kiintotähti. J. Eskelinen & Onnenkulkurit Tiistai 30.4. PEKKANISKAN POJAT Liito-orava Helsingin Meilahdessa. Kuva: Tuomas Lahti.
17 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 GeeBeeturnaus alkaa torstaina 7.3. Kazakstan on monena vuotena noteerattu maailman parhaaksi nyrkkeilymaaksi. Viime vuonnakin Urheilutalon kehässä nähtiin erinomainen joukkue . GeeBeeturnauksen voitto ei ”hevillä heltiä”. Otteluiden taso pysynyt vuodesta toiseen korkeana. Turnauksen pääsihteerinä Timo Rannikko on nähnyt ja kokenut paljon. Hänen työtään kunnioitetaan ja arvostetaan. Sen aistii urheilijoista Urheilutalossa. tareita ja Euroopan mestareita. Suomalaisia voittajia ovat mm. olleet Tarmo Uusivirta, Joni Turunen, Amin Asikainen, Robert Helenius jne. Tuomarina jo monet vuodet toiminut Esa Hukkanen voitti vuonna 1986 ja hänen poikansa Ville 2012. Mira Potkosen tie kansainväliseksi huipuksi on kulkenut GeeBeekehän kautta ja mestaruuksia on jo 5. GeeBeeturnauksen vahvuus on sitoutunut ja kokenut toimitsijoiden joukko, joka vuodesta toiseen, alkaen 1982, ahertaa turnauksen onnistumiseksi. Euroopan mestari, Helsingin Jyryn. kasvatti Gunnar Bärlund eli GeeBee on antanut turnaukselle sen arvon mukaisen iskevän nimen. Guni oli ammattilaisena aikansa suuria sankareita. Hänen muistonsa elää. Paavalin kirkon puistossa siitä muistuttaa uljas näköispatsas. Nykyaikaisesti GeeBeeturnaus näkyy Facebookisaa, Instagramissa sekä Twitterissä. Sieltä löytyy sähköisenä viimehetken tietoja. Paikan päällä Urheilutalossa voi parhaiten seurata ja jännittää varsinaisia kehätapahtumia. Nyrkkeilyn ystävät tapaavat Urheilu? Kansainvälisellä nyrkkeilyn GeeBeeturnauksella on takanaan hieno historia. Tämä upea urheilutapahtuma on koonnut Helsinkiin maailman huippuja jo vuosikymmenten ajan ja ollut korkeatasoisin nyrkkeilykilpailu Suomessa. Tämän vuotisen turnauksen jälkeen mukana on ollut likimain 2500 ottelijaa ja 50 eri osallistujamaata. Turnauksen tarkalta pääsihteeriltä Timo Rannikolta voi tarkistaa luvut. Hän on ollut yhdessä johtaja Tapio Pakkasen kanssa vankkana taustavoimana ihan alusta asti. Heidän työnsä pitkäjänteisyys on tuonut monia maailman huippuja Suomeen ottelemaan samaan kehään. Uusivirta ja kuubalaiset vetivät katsomot täyteen. Viime vuonna taas katsojamäärä kasvoi. Yleisö tuo kamppailuurheiluun tunnelmaa. 38. kansainvälinen nyrkkeilyn GeeBeeturnaus järjestetään 7.– 10.3.2019 Helsingin urheilutalossa. Kuten päivämääristä huomaa, turnaus on nelipäiväinen ja alkaa iltaotteluilla klo 18.00 jo torstaina. Turnaus on yksi TUL:n 100vuotisjuhlavuoden suurimmista tapahtumista. Juhlinta käynnistyi Koiton talossa 26.1. juhlakokouksella ja TUL:n päivän vastaanotolla. TUL:n parhaaksi urheilijaksi valittiin Helsingin Työväen luistelijoiden Mika Poutala ja TUL:n malja luovutettiin Helsingin Jyryn Outi Havialle. Juhlavuoden päätapahtumat ovat 14.16. kesäkuuta Helsingin jäähallissa. Helsingin kaupungin teatterissa ja Kisahallissa. Kaikkiaan erilaisia juhlatapahtumia järjestetään yli 250 vuoden aikana. GeeBeeturnauksesta tulee jälleen kova, Euroopan huippua edustava kilpailu. Suomen parhaiden nyrkkeilijöiden lisäksi turnaukseen on ilmoittautunut nyrkkeilijöitä Australiasta, Belgiasta, Englannista, Hollannista, Intiasta, Kanadasta, Kazakstanista, Liettuasta, Nigeriasta, Puolasta, Ranskasta, Ruotsista, Turkista, USA:sta ja Venäjältä. Urheilutalon kehässä on esiintynyt suuri määrä olympiamitalisteja, maailmanmestalossa.Vielä muistutukseksi kaikille turnauksen aikataulu: To 7.3. klo 18.00 avajaiset ja alkuottelut, Pe 8.3. klo 13.00 ja 18.00 ottelut, La 9.3. klo 13.00 ja 18.00 semifinaalit ja Su 10.3. klo 13.00 finaalit. Jarmo Niemenkari Kulttuuriareena Gloria täyttää 20 vuotta ja muuttaa Suvilahteen! Glorian jäähyväisohjelma ? Pieni Roobertinkadulla 20 vuotta toiminut Kulttuuriareena Gloria siirtää toimintansa Suvilahden Tiivistämö –rakennukseen, jossa toiminta käynnistyy täydessä mitassaan jo syksyllä. Gloria on Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämä tapahtuma-areena, jonka ajatuksena on ollut tuoda esiin nuorten kaupunkilaisten kulttuuria ja osaamista mahdollistamalla tilat, tekniikka ja henkilökunta myös kokemattomampien tekijöiden ja ilmiöiden käyttöön. 20-vuotisen historiansa aikana Gloriassa on järjestetty noin 5000 tapahtumaa ja miljoonas kävijä astelee sisään näillä näkymin helmikuun aikana. Työpaikkana ja oppimisympäristönä Gloria on toiminut tuhannelle henkilölle. Muuton syynä on rakennuksessa alkava perusteellinen saneeraus. Suvilahden Tiivistämöön rakennetaan muuntautumiskykyinen venue, jossa voi järjestää kaikenlaisia tapahtumia konserteista teatteriin ja messuista leffanäytöksiin. Kaikkein toivotuimpia tapahtumia Glorian historiasta vielä kerran, kuten SÄDE 23.2., Olohuoneklubi 27.2., ja J-rock-nostalgiailta 1.3.. -S= ei ikärajoitusta, K-18 = vain aikuisille Pe 22.2. klo 20-01 liput: 15/13€ K18 Final Metal Mash: Medeia, Inkvisitor, Watery, Carry The Weight http://gloria.munstadi.fi/ tapahtuma/gloria-final-metal-mash-medeia-inkvisitor-watery La 23.2. klo 22-04 liput: 15€ K18 End of an Era: Club Infektio ja SÄDE Djs viimeistä kertaa Gloriassa Proteus, Neon, Friik, Triton, Emanon, Hexexen, Noizu, Minzeru, Kitsuna Club Infektio ja legendaariset Säde-dj:t yhdistävät voimansa Glorian viimeisiin reiveihin. http://gloria.munstadi.fi/tapahtuma/infektio-6 Su 24.2. klo 18-21 liput: 10/5€ K18 Salsa Gloria – Farewell Party Vili Mustalampi bändeineen, Dj Matias Löyttyniemi http://gloria.munstadi.fi/tapahtuma/salsa-10 Ke 27.2. klo 18-01 liput alk. 22,50€ K18 Olohuoneklubi Yllätyspääesiintyjä, Dj Ibusal, Litku Klemetti, Lac Belot, Rosita Luu + Hullu Ruusu Yksi Glorian suosituimmista tapahtumista, Olohuoneklubi tekee paluun vielä yhdeksi illaksi. http://gloria.munstadi.fi/tapahtuma/olohuoneklubix To 28.2. klo 19“Gloria, this is not goodbye, it’s until we meet again” Tapahtuman esiintyjät julkistetaan lähipäivinä. w w w . f b . c o m / events/2215742682010068 Pe 1.3. klo 20:30-02 vapaa pääsy K18 Farewell Party by JrockSuomi Glorian viimeisenä iltana palataan vielä kerran Jrockin kulta-aikaan. http://gloria.munstadi.fi/tapahtuma/farewell-gloria Posti vie kirjeet digitaaliseen aikaan: Uusi Plus-merkki tuo seurattavuutta ? Posti lanseeraa perinteisten postimerkkien rinnalle kirjeeseen lisättävän Plus-merkin maaliskuussa. Plus-merkki tuo kuluttajien toivomaa seurattavuutta kirjeisiin. – Kuluttajat ovat toivoneet seurattavuutta myös tavallisiin kirjeisiin, Postin kuluttajakirjepalvelujen johtaja Noora Laaksonen sanoo. Samaan aikaan kun Plus-merkki tulee myyntiin, tavallisten kirjeiden kulkunopeus muuttuu. Maaliskuusta alkaen Postin kuluttajakirjeet jaetaan perille pääsääntöisesti neljän työpäivän kuluessa. Muutos on vuonna 2017 voimaan tulleen postilain mukainen. – Haluamme tarjota helpon lisäpalvelun eli Plus-merkin, jolla lähettäjä uutena ominaisuutena näkee, milloin kirje on jaettu. Plus-merkillä varustettu kirje on perillä kahdessa työpäivässä, Laaksonen sanoo. Plus-merkki laitetaan kirjeeseen tavallisen postimerkin viereen. Sen jälkeen lähettäjä voi ottaa merkistä kuvan tai ottaa koodin talteen. Kun kirje on jaettu perille, käyttäjä näkee sen OmaPosti-sovelluksesta tai Postin verkkopalvelusta. Plus-merkin voi kiinnittää kaikkiin kotimaassa tavallisena kirjeenä kulkeviin lähetyksiin. Plus-merkki ei sisällä kirjeen postitusta, joten lähetykseen on lisättävä perinteisiä postimerkkejä tarvittava määrä kuten aikaisemmin. Plus-merkillä varustettu kirje toimitetaan perille kahdessa arkipäivässä. Lisäpalvelu toimii Suomen sisäisissä kirjeissä, pois lukien Ahvenanmaa. Kirjeen voi jättää Postiin tai Postin kirjelaatikkoon. Plus-merkkejä on mahdollista ostaa yksittäin sekä neljän, 12 ja 50 kappaleen pakkauksina. Uudet merkit ovat saatavilla ensimmäinen maaliskuuta postimerkkien jälleenmyyjiltä. Yhden merkin hin Ahneuden kasvot Liito-orava Helsingin Meilahdessa. Kuva: Tuomas Lahti.
18 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 Maailman suurin pakettiautomaatti avattiin ? Pakettiautomaatti avattiin Helsingin Elielinaukiolla sijaitsevassa Postitalon myymälässä. Kyseessä on itsepalvelualue, jossa pakettiautomaatti on asiakkaiden käytössä jatkossa joka päivä. – Pääpostin pakettiautomaatissa on lokerikkoseinää yhteensä yli 40 metrin verran. Tietojemme mukaan kyseessä on maailman suurin pakettiautomaatti. Pääpostin pakettiautomaatissa on yhteensä 412 lokeroa, Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen sanoo Posti tekee verkkokaupan puolella ennätyksiä toisensa perään, sillä joulukuussa ylitettiin historian kovin viikoittainen pakettivolyymi, kun Postin kautta kulki yli 1,3 miljoonaa pakettia. Ennätystahti on seurausta monesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että verkkokauppa kasvaa voimakkaasti. Toisaalta ennätykseen vaikuttaa myös se, että suomalaiset pitävät pakettiautomaateista ja ohjaavat niihin mielellään lähetyksiään. Suomessa pakettiautomaatit ovat suositumpia toimituspaikkoja kuin muualla Euroopassa. – Postin automaattiverkosto on yksi Euroopan suurimmista. Verkostossamme on jo 1 000 automaattia ja tarkoituksenamme on kasvattaa automaattien määrä tänä vuonna 1 500 kappaleeseen. Automaattien kautta kulkeneiden lähetysten määrä kasvoi vuonna 2018 noin 22 prosenttia ja uskomme kasvun jatkuvan, Huttunen kertoo. Kotimaista ja käsityönä valmistettua lounasta arkisin klo 11-14:30. Joka päivä klo 23 saakka keittiöstämme saatavilla erikoispizzaa, ciabattaa, salaattia sekä kasvisruokaa. Edullinen hintataso ja paljon kotimaisia sekä kansainvälisiä oluita ja siidereitä. Hanaoluet: Karhu III 0.5l 4€ Koff III 0.5l 3.80€ Kronenbourg IV 0.5l 5€ Brooklyn Naranjito 0.4l 6€ ? Biljardi ? Toivebiisit ? Tietovisa tiistaisin klo 19:00 ? Bingo sunnuntaisin klo 15:00 Avoinna: ma-to, su klo 09:00-02:00, pe-la klo 09:00-04:00. puh. 045 612 7007 Ravintola Hermannin Kukko Hämeentie 81-83, 00550 Helsinki www.hermanninkukko.fi UU DI ST UN UT HE RM AN NI N KU KK O! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Autoko ulu Hakani emi – aito stadila inen pienyr itys yli 25 vuotta ! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Varmista turvallinen liikkuminen ajokoulun kautta! Muista myös kuorma-autokurssimme! Kesäksi tien päälle! Poste restante -palvelu ja vastaukset 10 yleisimpään kysymykseen ? Julkisuudessa on käyty keskustelua Poste restante -palvelusta. Keskusteluissa on noussut esiin virheellistä tai epätarkkaa tietoa, ketkä palvelua käyttävät, mikä sen tarkoitus ja miten palvelun jatkuvuus voidaan turvata. Noora Laaksonen Postista vastaa kymmeneen useimpaan esille tulleeseen kysymykseen. Mihin Poste restante -palvelu on tarkoitettu? Se on lisäpalvelu, jota voi käyttää esimerkiksi matkan aikana. Poste restante ei ole tarkoitettu pysyvään käyttöön, vaan väliaikainen vastaanottamisen tapa. Tätä on tosin käytetty alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti, joten on ymmärrettävää, että tämä osoiteasia aiheuttaa hämmennystä. Ketkä Poste restantea Suomessa käyttävät? Ovatko kaikki asunnottomia? Poste restantella on Suomessa yhteensä noin 35 000 käyttäjää, joista valtaosalla on myös muu postiosoite. Poste restante -asiakkaiden määrä vaihtelee kausittain, sillä palvelu on tarkoitettu väliaikaiseksi. Poste restante -palvelu on kaikkien halukkaiden saatavilla, eikä Postilla ei ole tarkkaa tietoa eri asiakasryhmistä. Palveluun ei tarvitse erikseen rekisteröityä, vaan palvelun saa, kun vastaanottaja ilmoittaa lähettäjälle poste restante -osoitteensa. Sen jälkeen vastaanottaja voi käydä noutamassa hänelle tulleet lähetykset. Niitä voi olla yksi tai miten monta tahansa. Kaikki palvelun käyttäjät eivät suinkaan ole asunnottomia, vaikka heitäkin joukossa on. Miksi Posti muuttaa palvelun maksulliseksi? Poste restante -palvelua voidaan verrata lisäpalveluksi, jonka tyyppisiä tuotetaan myös muissa palveluyrityksissä. Lisäpalveluille tai erikoispalveluille on tyypillistä, että ne ovat maksullisia. Maksullisuus koskee kaikkia poste restante -palvelun käyttäjiä. On hyvä myös huomata, että Poste restante ei kuulu Postin yleispalvelun piiriin. Se tarkoittaa sitä, että palvelua ei ole velvollisuutta ylläpitää. Palvelulle on edelleen kuitenkin kysyntää, ja haluamme palvelumaksun avulla varmistaa, että voimme varmistaa palvelun jatkuvuuden. Jos palvelu olisi maksuton, joutuisimme harkitsemaan koko palvelun lopettamista. Posti ei toimi verovaroin, siksi me emme voi tarjota ilmaispalveluja. Toimiiko Posti tässä postilain mukaisesti? Kyllä toimii. Postilaki mahdollistaa maksun perimisen esimerkiksi Poste restante -palvelun tyyppisistä poikkeavista jakelujärjestelyistä. Myös monissa muissa maissa palvelusta otetaan maksu. Onko Posti ottanut huomioon päätöstä tehdessään asunnottomien tilanteen? Tätä asunnottomien tilannetta on pohdittu monelta kannalta, mutta valitettavasti emme ole löytäneet sellaista ratkaisua, jossa erityisesti asunnottomat voitaisiin ottaa tässä huomioon. Me emme itse voi asettaa asiakkaitamme eriarvoiseen asemaan maksujen suhteen, mutta olemme luonnollisesti valmiina aina keskustelemaan eri tahojen kanssa ratkaisuvaihtoehdoista. Postin palvelut perustuvat siihen, että kaikkia asiakkaitamme kohdellaan tasapuolisesti, eikä meillä myöskään ole tietoa kenenkään asiakkaamme taustoista, kuten asunnottomuudesta. Miksi Posti ei voi tarjota palvelua esimerkiksi vailla vakituista asuntoa oleville palvelua ilmaiseksi? Me emme itse voi asettaa asiakkaitamme eriarvoiseen asemaan maksujen suhteen, mutta olemme luonnollisesti valmiina aina keskustelemaan eri tahojen kanssa ratkaisuvaihtoehdoista. Onko tämä maksullisuus yhdenvertaista kaikille postinsaajille? Kyllä on. Voiko Poste restante -osoite olla virallinen osoite? Voi olla. Se voi olla Maistraatissa virallisena osoitteena. Virallinen osoite on osoite, joka ilmoitetaan Maistraatille ja siellä sitä ylläpidetään. Sen perusteella esimerkiksi määräytyy kotikunta, mikä vaikuttaa muun muassa verotukseen. Mikä muu palvelu voisi korvata ilmaiseksi Poste restante -palvelun? Helpointa on se, että ottaa käyttöön ja ilmoittaa Postille katuosoitteen. Sellainen voi olla esimerkiksi pysyvä asunto tai C/O -osoite. Käytettävissä ovat myös digitaaliset palvelut, kuten Postin OmaPosti -palvelu, johon vastaanottaja saa veloituksetta kirjelähetyksiä digitaalisina. Voiko Poste restante -käyttäjä saada toimeentulotuen kautta tukea maksuihin? Tähän kysymykseen Postilla ei ole vastausta, koska asiasta vastaavat viranomaiset. 6/ 17 6,9 isä n ja iso isä n jala njä ljis sä Jan ita Ant ti-R oik o Om ast a ver est ä apu kes äih ott um aan Erä än hie kan syö jän tar ina Lie väk in nes tevaj e voi alti sta a um me tus ong elm ille Hev osa lan tut kin not nyk yai kaa n Pas sio nat e Kem p pal asi kot iin Eija Pöy hön en une lma työ ssä än Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 6/2 017 6,7 5 HO ITO – RA VIN TO – UU TU UD ET – NE UV OT – VIN KIT Jal ka poi kki , Hed da pär jää ilm an kip uja Cat s-m usi kaa lin ikiiha nat kis sat Om a kis sa kad oks issa ? Ets ijäk oira aut taa ! Kom ea Ma nu val itsi itse per hee nsä PER SIA LAI NEN lem peä ja sos iaa line n Har vin ain en pix ieb ob kui n ilve s! KO IRA M eidä n 6/2 017 6,7 ROTU ESITTELYSSÄ KU LT AIN EN NO UT AJ A 18 uut ta san kar iko iraa We ikk o ja Säd e hen gen pel ast ajin a Gaa laill ass a syö tiin raa kal iha pul lia ja kui vam uon aka kku a NÄ YTT ELY VU OS I hui pen tuu Hel sin gin sup erv iiko nlo ppu un Eija Vilp paa n koi rak ave rit Lim e ja Lun a Ket tut err ier i voi tti näy tte lykoi rak ilpa ilun Kar kur i villi inty y nop eas ti Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi