2 Viikko 36-37/2020 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Suomalaiset kermajuustot 450-500 g (5,98-6,64/kg) Finska gräddostar PLUSSA-KORTILLA -25% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 3,99 kpl/st. (7,98-8,87/kg) UUTUUS/NYHET Luomu kaurasmoothiet 250 ml (8,60/l) sis. pantit/inkl. pant 0,20 Ekologisk smoothie med havre 4 50 PLUSSA-KORTILLA -10% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,49 pl/fl., sis. pantin/inkl. pant 0,10 (9,56/l) Reilun kaupan ruusu Kenia/Kenya Rättvisemärkta rosor 5 60 KIMPPU/ BUKETT Suomalainen jääsalaatti 100 g (5,90/kg) Finsk issallat 59 PS/PÅSE 2 PL/FL. 2 99 KPL/ST. TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 6.9.2020 ASTI. Pricerna på den här sidan gäller till 6.9.2020. DIN EGEN BYBUTIK V K 36 K/ 2k Pestokanapyörykät Punaisella pestolla maustetut miedot kanapyörykät maistuvat koko perheelle. PESTO-KANAPYÖRYKÄT 6 annosta, alle 30 min 1 rs (400 g) broilerin jauhelihaa 2 1/2 rkl Pirkka punaista pestoa 1 kananmuna 1 dl Pirkka Luomu kaurahiutaleita ripaus mustapippuria öljyä paistamiseen 1. Sekoita jauhelihan joukkoon pesto, kananmuna ja kaurahiutaleet. Mausta ripauksella mustapippuria. 2. Pyörittele massasta noin 30 pyörykkää ja paista ne kuumalla pannulla rasvassa noin 10 minuuttia välillä käännellen. Vikkelät kanan jauheliha 400 g (6,73/kg) Malet kött av kyckling 2 69 RS/ASK Vihreä tai punainen pesto 185 g (12,38/kg) Grön eller röd pesto 2 29 PRK/BURK ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Voimassa 6.9. asti Gäller till 6.9. Voimassa 3.1. asti Gäller till 1.3. Voimassa 3.1. asti Gäller till 1.3. Voimassa 6.9. asti Gäller till 6.9. Voimassa 6.9. asti Gäller till 6.9. Voimassa 6.9. asti Gäller till 6.9. SalsaStudio | Käenkuja 3 aC | 00500 Helsinki www.salsastudio.fi/helsinki Latinalaisia sooloja paritanssitunteja aikuisille salsa, bachata, kizomba, reggaeton, afro, dancehall jne. Tervetuloa kokeilemaan kaikkia tunteja edullisesti vain 5€/h tutustumisviikollamme 31.8.-6.9.2020! Tervetuloa! Pitämättä jääneet yhtiökokoukset järjestettävä syyskuun loppuun Taloyhtiöille keväällä koronan vuoksi myönnetty lisäaika yhtiökokousten pitämiseen on päättymässä, ja taloyhtiöiden tulee pitää mm. varsinainen yhtiökokouksensa syyskuun loppuun mennessä. Kiinteistöliiton jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan yhtiökokous oli elokuun alkupuolella vielä pitämättä lähes joka kolmannella taloyhtiöllä. Suurista taloyhtiöistä kokous oli pitämättä yli puolella. Taloyhtiön toiminnan ja talouden kannalta on tärkeää saada yhtiökokous pidetyksi ja esimerkiksi yhtiön talousarvio hyväksytyksi. Yhtiökokouksessa osakkaat päättävät muun muassa vastikkeiden suuruudesta ja yhtiön hallituksen kokoonpanosta. – Jos yhtiökokous on pitämättä ja edellisvuoden tilinpäätös vahvistamatta, kuluvan vuoden talousarvio tekemättä ja tuorein kunnossapitotarveselvitys puuttuu, tilanne vaikuttanee myös yhtiössä tehtävään asuntokauppaan. Asuntokauppa edellyttää ajan tasalla olevia asiakirjoja, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Tällä hetkellä voimassa ei ole sellaisia viranomaisten asettamia kokoontumisrajoituksia, jotka oleellisesti rajoittaisivat yhtiökokousten järjestämistä. Siitä huolimatta koronatilanne kannattaa huomioida järjestelyissä esimerkiksi varaamalla yhtiökokoukselle riittävän suuri tila, jotta osallistujat voivat istua turvallisen etäisyyden päässä toisistaan. Myös tilan ilmanvaihtoon on syytä kiinnittää huomiota. Yhtiökokouskutsussa kannattaa muistuttaa, ettei kokoukseen pidä saapua sairaana. Kokouspaikalle on hyvä varata tarjolle kasvomaskeja ja käsidesiä. – Kannustamme taloyhtiöitä edelleen mahdollistamaan myös etäosallistumisen yhtiökokoukseen. Yleistynyt etäosallistuminen on toimintapa, joka kannattaa säilyttää koronatilanteesta riippumatta”, Pynnönen toteaa. KESÄSATOA -tyhjän tontin vieno kutsu Kuva Ulla Paakkunainen. Galleria Longan toisessa yhteisnäyttelyssä kesäsatoaan esittelee 22 Ars Longan taiteilijayhteisön jäsentä. Jokaiselle taiteilijalle on lohkottu tilasta puolen neliön ”tontti”. Taiteilija tuo tilaansa oman uniikin panoksensa ja kokonaisuudesta muodostuu kaikille uusi, yhteinen kokemus. Yhteisestä kokemuksesta syntyy uusi näkökulma, jossa yksittäisen teoksen merkitys muuttuu ja kasvaa. Esillä on mm. luonnoksia, maalauksia, keramiikkaa ja tekstiiliteoksia. Näyttely on avoinna 5.27.9., ke-pe 12-18.00 ja lasu 12-16. Taiteilijat: Vesa Arjatsalo, Britt-Marie Ekström, Mirka Flander, Jari Haanperä, Eija Hannus, Ritva Harle, Janika Holm, Tommi Hänninen, Jari Järnström, Nella Keskisarja, Krista Kortelainen, Juha Metso, Juha MäkiJussila, Nastaran Nasir Zadeh, Maritta Nurmi, Teija Oikkonen, Ulla Paakkunainen, Hannu Pakarinen, Hanne Palomäki, Jaakko Rönkkö, Markku Tanttu, Ulla-Maija Vikman. Fönarissa on Krista Kortelaisen näyttely LUMOUS. Vesiteemaisissa akryylija akvarellimaalauksissa Kortelainen tutkii värin olemusta ja värin suhdetta tilaan. Näyttely on avoinna 1.-30.9.
2. syyskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 15 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +18°C Tuulta 3m/s Sateen mahdollisuus 13% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI SIVU 7 SIVU 17 Kansallisteatterin peruskorjaus edistyy vaiheittain Perustustyöt käynnistyvät Kaisaniemen puiston puolelta Kansallisteatteri ei päässyt aloittamaan peruskorjausta suunnitellusti, koska rakennuslupaan liittyvästä päätöksestä tehtiin valitus. Suunnitelman mukaiseen 1930-luvun osaan kohdistuva valitus on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Tämän johdosta Kansallisteatteri joutui muuttamaan suunnitelmia, ja nyt peruskorjausta pyritään edistämään vaiheittain. Ensimmäiseksi on saatu rakennuslupa Kaisaniemen päädyn 1950-luvun osan perustusten vahvistamiseksi. – Peruskorjaussuunnitelmamme menivät uusiksi valitusprosessin myötä. On kuitenkin hyvä, että pääsemme nyt etenemään vaiheittain, vaikka prosessin jakaminen osiin tuottaakin enemmän kustannuksia. Alkuperäinen aikataulu viivästyy, mutta hanke etenee nyt joka tapauksessa, pääjohtaja Mika Myllyaho kommentoi. Työt alkavat työmaan aitauksella, minkä jälkeen jatketaan ponttiseinän rakentamisen valmistelevilla töillä. Kokonaisuudessaan perustusten vahvistaminen valmistuu kesällä 2021. Sivu 7 Kaupungille 50 000 euron lahjoitus liikuntavälineisiin Urlus-säätiö on lahjoittanut Helsingin kaupungille 50 000 euroa varhaiskasvatusyksiköiden liikuntavälineiden hankkimiseksi. Välineet hankitaan tasapuolisesti kaupungin eri osissa toimiviin suomenja ruotsinkielisiin varhaiskasvatusyksiköihin ja perhepäivähoitoon. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala hankkii lahjoitussummalla liikuntavälinepaketteja, jotka sisältävät mm. trampoliinin, erilaisia palloja ja mailoja. Hämeentiellä suojatie vaihtaa paikkaa Hämeentien ylittävä suojatie Kolmannen linjan kohdalla siirtyy parikymmentä metriä kohti Hakaniemeä. Molemmilla puolilla katua on työmaa-aidassa aukko suojatien kohdalla. Suojatietä pitkin ylitettävät ajokaistat ovat Hakaniemestä päin tullessa oikealla puolella katua. Suojatiellä ei ole jatkossakaan valoeikä ääniohjausta. Päärautatieaseman pyöräilyja jalankulkutunnelin työt alkuun Sitowisen havainnekuva työnimellä Kaisatunneli kulkevasta pyöräilyja jalankulkutunnelista Helsingin päärautatieasemalla. Helsingin kaupunki rakentaa pyöräilyja jalankulkutunnelin Helsingin päärautatieaseman ratapihan ali ratakiskojen alle. Valmistelevat työt käynnistyivät elokuun lopussa. Valmistuttuaan tunneli helpottaa huomattavasti kulkua asemalaitureille ja pyöräilyä aseman ympäristössä. Hankkeen urakoitsija Destia tekee maaperätutkimuksia laiturialueella arkisin kello 22-05 noin kolmen viikon ajan. Yöaikaan työ häiritsee vähiten junaliikennettä ja junille saapuvia ihmisiä, vaikka siitä aiheutuu jonkin verran melua. Junalaiturit pysyvät avoinna, ja matkustajat ohjataan turvallisesti työmaa-alueen ohi. Sivu 13 Opistotalon avajaisviikolla työpajoja ja kokeilutunteja Kallion kävelyfestivaali on tilastoykkönen Sivu 15
4 Viikko 36-37/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Runopalsta Kepu ketunhäntää piilottaa, tuuli puhaltaa neliapilaan. Vanhat pinoo lautojaan, untuvikkoja hämärtää. Kuumat hiilet nousee, kipinä syttyy palamaan. Kepu ketunhäntää piilottaa, koijarit tekee temppujaan. Innolla tarinaa isketään, kansaa silmään sahataan. Pysyykö kettu nahoissaan, kun luottamusta punnitaan? Emme voi kiittää kumartaa, olla aina polvillaan. Luottamus meni menojaan, siitä joudumme maksamaan. Eihän sitä uskoiskaan, luottamus on mystiikkaa. Untuvikko nyt mennä saa, seuraamme lähtölaskentaa. Eihän sitä uskoiskaan, politiikka on mystiikkaa. Toivo Levanko, lyyrikko Ojasta allikkoon Ylimmän prosentin varallisuus 4,5 -kertaistui 30 vuodessa V arallisuuserot ovat Suomessa jatkaneet kasvuaan vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeenkin ja myös tuloerot ovat aivan viime vuosina kääntyneet uudelleen kasvuun. Tiedot ilmenevät tuoreesta Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportista, joka luo katsauksen sosioekonomiseen eriarvoisuuteen sekä rasismiin ja ruumiin kokoon liittyvään sukupuolittuneeseen syrjintään Suomessa tuoreimpien tilastojen ja aineistojen valossa. Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 meritoitunutta akateemista tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija, KTT Marja Riihelä ja Tampereen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala vertailivat kirjaa varten tulojen kehitystä eri tuloryhmissä ajanjaksoilla 1966–1990 ja 1990–2017. Vuosina 1966–1990 tuloerot pienenivät, kun tulojen kasvu oli sitä suurempaa, mitä pienempiin tuloihin mentiin. Vuosina 1990–2017 kehitys on ollut päinvastaista: mitä suuremmat tulot, sitä kovempaa kasvua. Ensimmäisellä ajanjaksolla 1966–1990 alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien tulot kasvoivat 4,9 prosenttia ja ylimpään prosenttiin kuuluvien tulojen kasvu oli 1,9 prosenttia. Jälkimmäisellä ajanjaksolla vuosina 1990–2017 kasvua alimpaan kymmenykseen kuuluvien tuloissa oli vain 0,8 prosenttia, mutta ylimpään prosenttiin kuuluvien tulot kasvoivat 3,6 prosenttia. Näin on myös varallisuuden osalta, ja varallisuuserojen kasvu on jatkunut myös vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen. Varakkaimman prosentin siivu nettovarallisuudesta kasvoi runsaasta kahdeksasta prosentista 13,5 prosenttiin vuosien 1987–2016 välillä. Samaan aikaan alin 90 prosenttia menetti osuuttaan vajaasta 65 prosentista vajaaseen 55 prosenttiin. Myös tuloerot ovat kääntyneet aivan viime vuosina uudelleen kasvuun. Riihelän ja Tuomalan mukaan tuloja varallisuuserojen kasvun 1990-luvulla mahdollistanut verojärjestelmä on olennaisilta osin yhä samanlainen. Näin ollen Suomen verojärjestelmän rakenteet tukevat tuloja varallisuuserojen kasvua edelleen. Tallink keskeyttää Turku-Tallinna -risteilyt Tallinkin Turku-Tallinna-reitin liikennöinti on päätetty alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen keskeyttää perjantaina 28.8.2020. Tallinkin Baltic Queen on heinäkuusta alkaen operoinut suoraan Turusta Tallinnaan ja alun perin matkoja tällä reitillä oli tarkoitus jatkaa viikonloppuisin myös syksyn ja talven 2020-2021 ajan. Baltic Queen aloitti operoinnin Turku-Tallinna-reitillä heinäkuun 2020 alussa, ja risteily Turusta Tallinnaan ja toisinpäin osoittautui suosituksi. Vaikka Suomen ja Viron välillä ei tällä hetkellä ole matkustusrajoituksia tai karanteenisuosituksia, epävarmuus tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on laskenut matkustajamääriä kesän jälkeen ja liikennöinti Turku-Tallinna-reitillä on päätetty keskeyttää. – Lipunmyynti laivoillemme on vähentynyt huomattavasti, koska matkustajat ovat tällä hetkellä hyvin epävarmoja matkustusrajoitusten suhteen. Eri maissa on matkustusrajoituksia sekä karanteenisuosituksia, ja niiden muutoksista on tiedotettu hyvin nopeallakin aikataululla, joten monet varmasti myös pelkäävät joutuvansa yllättäen jäämään karanteeniin matkansa jälkeen. Tämä on johtanut siihen, että monet asiakkaat ovat jo peruneet syksyn matkansa”, toteaa Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene. – Olemme tehneet yksityiskohtaista analyysia ja arvioineet sen perusteella tulevia viikkoja ja kuukausia. Tilannetta tarkastellaan jatkuvasti ja päätöksiä joudutaan tekemään hyvin nopealla aikataululla. Siksi olemme joutuneet muuttamaan suunnitelmaa myös Turku-Tallinna-reitin suhteen ja päättäneet keskeyttää liikennöinnin jo perjantaina 28.8.2020. Matkailualaan kohdistuu suuria paineita ainakin ensi kesään saakka. Hallitusten päättäväinen toiminta on elintärkeää ja vaatii nopeita toimia alan yrityksiltä, jotta tästä hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta selvitään, jatkaa Nõgene. Tallink Silja on yhteydessä matkan varanneisiin asiakkaisiin mahdollisimman pian. Kirja-arvostelu Uutuuskirja kertoo kohtaamisista Tapio Rautavaaran kanssa Tämän vuoden maaliskuun 8. päivä tuli kuluneeksi 105 vuotta Tapio Rautavaaran syntymästä. Rautavaara syntyi vuonna 1915 ja menehtyi vain 64-vuotiaana vuonna 1979. Nyt rakastetusta Rautavaarasta on ilmestynyt uutuuskirja ”Tapsa – koko kansan reissumies” (Aviador). Tapio Rautavaara esiintyi sekä taiteilijana että urheilijana. Keihään olympiavoitto haastavissa olosuhteissa Lontoossa vuonna 1948 teki hänestä lopullisesti ”Koko kansan reissumies Tapsan”. Rautavaaran elämän on melkoinen tuhkimotarina: syvästä köyhyydestä hän raivaa tiensä huipulle, omien lahjojensa avulla. Hänen elämäntarina oli sellainen, johon sodan juuri kokenut Suomen kansan oli helppo samaistua. Tapio Rautavaarassa oli erityistä karismaa. Hänen tumma ja melankolinen äänensä upposi suomalaiseen mielenmaisemaan. Lisäksi hän oli rento kansanmies, josta oli helppo pitää, hän myös viihtyi ihailijoidensa parissa. Rautavaaran esiintymisareenoita olivat lähinnä maaseutujen seurojentalot ja tanssilavat. Eikä hän väheksynyt myöskään tavaratalo keikkoja tai pikku baarien peränurkkien esiintymisiä. Näillä areenoilla taiteilija ikään kuin tuli yleisön iholle, kun yleisö ja laulaja kohtasivat, siitä syntyi tapaamisia, jotka ovat jääneet Tapsan ihailijoiden mieleen ikimuistoisella tavalla. Rautavaara tarinat ovat eläneet kansan keskuudessa ja nyt näitä tarinoita on kerätty kirjaan, jonka ovat koonneet Hannu Ignatius ja Tomi Lindblom. Kirjan tekotapa on ollut se, että tekijät ovat pyytäneet ihmisten muistoja Rautavaarasta. Kirjaan päätyi lopulta noin 300 tarinaa, joukossa on myös valokuvia ja ihalijoiden piirtämiä kuvia sankaristaan. Mukana on myös Rautavaaran kanssa työskennelleiden muistoja. Tarinoista suurin osa on kuitenkin tullut vannoutuneilta Tapsan ihailijoilta. Tekijät ovat tietoisesti tehneet teoksesta Rautavaaraa ihannoivan kirjan. Kirjan tarinoiden sävy kertoo sen millaisena ihailijat haluvat nähdä ihailunkohteensa: lähes täydellinen ihminen, jonka mahdolliset virheet olivat hyväksyttäviä ja anteeksi annettavia. Sellaisena Tapio Rautavaara on helppo nähdä; aito suomalainen reissumies, velikulta, jolle sattui ja tapahtui. Ne kaikki sopivat Tapsan imagoon. Kirjan tekijöistä Hannu Ignatius tunnustautuu myös Rautavaara-faniksi. Hän ehti jopa tapaamaan sankarinsa. Rautavaara oli hänelle niin tyypillisellä keikalla: Kiteen Osuuskaupan sisustajapäivillä. Teinikäinen Hannu tapasi laulaja, sai nimikirjoituksen, jopa kolme (kavereille kans). Tapsa puhui mukavia, niin kuin hänen tyyliinsä kuului. Kohtaaminen ja Rautavaaran esiintyminen jättivät lähtemättömän jäljen nuoren Hannun mieleen. Kolme viikkoa myöhemmin Ignatius luki lehdestä uutisen, joka kertoi Rautavaaran traagisesta kuolemasta. 6.10. klo 19.00 Virtapiiri -illan aiheena Tapio Rautavaara. Kirjailija Hannu Ignatius kertoo uudesta Rautavaara-kirjasta. Illan musiikkivieraana on Aimo Holtari, joka esittää Rautavaaran lauluja. Rautavaara-aiheinen tietokilpailu. Vapaa pääsy. (Varmista ajankohtaiset koronarajoitukset) Ravintola Toveri, Castréninkatu 3. Juhani Styrman Mika Laurikainen Kiinteistömaailma Oy:n liiketoimintajohtajaksi Mika Laurikainen on nimitetty Kiinteistömaailma-ketjun liiketoimintajohtajaksi ja Kiinteistömaailma Oy:n johtoryhmän jäseneksi. Laurikainen on erittäin kokenut franchising-liiketoiminnan johdon ja kiinteistökehittämisen ammattilainen, joka viimeksi on työskennellyt Suomen suurimpiin rakennetun ympäristön suunnitteluja konsultointitoimistoihin lukeutuvan Sitowisen toimialajohtajana. Mika Laurikaisella on yli 20 vuoden kokemus ketjuliiketoiminnan johdosta McDonaldsista, Restelistä ja PlusTerveys Oy:stä. Lisäksi hän on työskennellyt yrittäjänä ja konsulttina FranCon Franchise Consultingissa. – Olen erittäin innoissani mahdollisuudesta päästä kehittämään Suomen suurinta kiinteistönvälitysketjua. Kiinteistömaailma on jo 30 vuoden ajan ollut suunnannäyttäjä alallaan, ja yrittäjämme ovat varmistaneet markkinaosuutemme kasvun paikallisesti. Olen vakuuttunut, että kehittämällä toimintaamme yhdessä yrittäjiemme kanssa varmistamme menestyksekkään kasvun ja tulevaisuuden ketjullemme, sanoo Laurikainen. Hän raportoi Kiinteistömaailmassa toimitusjohtaja Risto Kyhälälle.
5 Viikko 36-37/2020 Maarnela Aira Heinänen Yhteisiä elämyksiä luvassa Helsingin olympiastadionia alettiin rakentaa 1934. Luonnoskilpailun olivat voittaneet arkkitehdit Yrjö Lindgren ja Toivo Jäntti. Täyttä funkista, erikoisuutena 72-metrinen torni. Valmista tuli neljässä vuodessa eli presidentti Kyösti Kallio pääsi ylistämään saavutusta avajaispuheessaan kesällä 1938. Käyttöä olisi ollut jopa vuoden 1940 olympialaisiin, jotka oli ilmoitettu peruttavan Japanilta. Maailmanpoliittinen tilanne saneli sen, ettei Helsinkikään ota niitä järjestääkseen. Vasta 1952 Helsinki saattoi ryhtyä kooltaan pienimpänä kaupunkina kuin mikään konsanaan olympialaisten järjestäjäksi ; olihan sillä tämä upea Stadion! Kokonaan uusi sodanjälkeinen kansainvälisen kanssakäymisen aika alkoi: tutustuimme coca-colaan ja Linnanmäellä hattaroihin ja kohtasimme eri värisiä ihmisiä kilpakentillä ja turisteina. Pakinani kuvitukseksi sain espoolaiselta tunnetulta postikorttitaiteilija Virpi Pekkalalta iloisen toteutuksen turisteista Stadionin tornin juurella Paavo Nurmen patsaalla nähtävyyksistä nauttimassa. Vastaavat kortit hän teki Havis Amandan ja tuomiokirkon ja suurtorin keisaripatsaan tunnelmista, vetonauloja kaikki tyynni. Itse kullakin meistä on nostalgisia mielikuvia urheilupyhätön tapahtumista. Olympialaisten avajaisista muistan Paavo Nurmen soihdunkuljetusjuoksun tuona päivänä 19.7.52. Satoi jatuuli, siitä huolimatta elämys ja nautinto olivat ikimuistoiset! Suuret joukkoliikunnat siellä ruohomatolla toteutettiin ainutlaatuisina kokemuksina osanottaneille ja katsojille. Näitä olivat mm suurkisat, liittojuhlat, samoin , maaottelut ja futismatsit sekä konsertit ja kulttuurijuhlat. Erityisesti on mieleeni jäänyt SAKn suurjuhliin vuonna 1959 tilattu TULn naisten hieno kenttäohjelma, jonka laati Maija Varmaala, ohjasi Helvi Puukko ja musiikin teki pianisti Sylvia Lehtoranta-Pietilä. 380 valiovoimistelijalla eri puolilta Suomea oli yllään mustat överhaalarit ja punaiset paidat kuvatessaan liikkeillään järjestön historiaa, laskuja ja nousuja, uhmaa ja taistelua. Vihkiessään nyt Stadionin valtiovallan puolesta toistamiseen ”yhteisten elämysten käyttöön” ministeri Annika Saarikko puhui sykähdyttävän kauniisti. Samoin ”Helsingin herra”, pormestari Jan Vapaavuori huokui ylpeyttä aikaansaannoksesta, korjauksista, laajennuksista ja maanalaisista tiloista, joita oli saatu kolmen kerroksen verran. Olkaamme me helsinkiläiset ja muut urheilun ystävät kiitolliset myös siitä, että tärkeässä siivekkeessä toimiva Urheilumuseo on kokenut remontoinnin yhteydessä uusia tuulia – se on hyvä museo! Ja ihailkaamme edelleen tornin ainutlaatuisuutta. Hissillä pääsee katsomaan kauas 72 metrin korkeudelta. Nyt poikkeusaikana on kuitenkin etukäteen varattava vuoron aika, sitten kaikki sujuu ja tornissa saa olla ihailemassa eri suuntiin avautuvia maisemia puolen tunnin ajan. Olkaamme yhdessä isänmaallisestikin ylpeitä; taas olemme melkoisen rimakorkeuden ylittäneet! Aira Heinänen Suomen kesä. Puut tanssivat vienossa tuulessa wienervalssin askelia tavoitellen ja sateen kostuttamat lehdet kietoutuvat toistensa lomitse taianomaiseen tangoon. Aika kuluu, tuuli muuttuu, tulee suurempi orkesteri ja kohta käynnissä on myrskytuulen muodostama marssi rytmittäjänään rumpujen voimistuva patteristo. Heinäsirkat ovat bileensä bilettäneet. Muurahaiset astuvat näyttämölle aloittaen volganlautturimaisen tanhuamisensa. Vappusataset on valehdeltu, etelävaltiot juhlivat juhliaan, oppositiot ovat saaneet teeannoksensa. Lööppi ei ole kuin vanhus – sitä ei voi repiä illan päätteeksi pois. Siksi kuulen heidän yhä valittavan. ”… ennen kuolemaa varmaan, onnen kohdata saan…”, lauleskeli Olavi Virta aikoinaan oman aikansa nuorisolle. Juuri heille, joiden hoidon puute riippuu rahasta, juuri siitä samasta rahasta mitä riittää muille. Mutta niitä ei saa asettaa vastakkain, niitä ei saa asettaa vastakkain nuorten rintamakarkureiden oikeuksien kanssa. Ja oikeinhan se onkin. Vastakkainasettelua on vain teloituskomppanioissa. Mutta rinnastaa aina voi. Ryhmä oli yksilön suoja, siksi yksilö puolusti ryhmää. Siksi sodittiin. Nuori rintamakarkuri elää paratiisissaan, kun sen mahdollistanut veteraani elää helvetissään. Samassa maassa. Samassa kaupungissa. Asiat on lausuttava ääneen, silloin kun vielä voi vaikka hyvin tietäen, että niillä ei Heinäsirkkojen juhlat ole enää mitään merkitystä tällä sarjatasolla, sillä tällä sarjatasolla peli on jo hävitty. Ryhmä ei enää suojele yksilöitään. Karjala meni. Nyt menevät viimeiset puolustajat. Oli myös sovittu, että EU:ssa ei käytetä bail-outeja eli pelastuspaketteja. Bail-outit lisäävät tavallisten kansalaisten moraalikatoa. EU jää kyllä elämään vaikka kansojen sielu kuolisikin, mutta mitä tekevätkään sitten sieluttomat ja moraalittomat kansalaiset. Jokainen kun ei pääse kansanedustajaksi. Moraalikadolla eli moraalisella hasardilla tarkoitetaan taloustieteessä tilannetta, jossa jokin osapuoli ottaa suuria riskejä tietäessään, että osa riskeistä jää kuitenkin muiden maksettavaksi. Nähtäväksi jää, että kuoleeko viimeinen veteraani ennen kuin päättäjien moraali herää. Mutta onko Suomella enää edes armonaikaa siihen asti kun viimeinen veteraani on kuollut. ” … se oli niin suurta, kaunista se oli niin, mutta kaunista valhetta vainen … ” Valheen päälle voi rakentaa vain valhetta. Mutta siihen tarvitaan omat taiturinsa. Siksi meillä on poliitikot. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Fok_It – viides vuodenaika Teatteri Kultsan lavalle Teatteri Kultsassa nähdään Joonas Rinta-Kannon Fok_It –sarjakuviin perustuva näytelmäversio ensimmäisenä Suomessa. Mukana on 83 strippiä suosituista sarjakuvista. Lavalla nähdään myös bändi Voimaeläimet. Fok_It on kolmen ruudun sarjakuva, joka on ilmestynyt Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä jo yli kymmenen vuoden ajan. Nykyään sarjakuvaa voi lukea lehden nettiversiosta. Sarjakuvan henkilöille – ihmisille ja eläimille ? pulmallisia ja piinallisia tilanteita aiheuttavat muun muassa työnteko, lomat, juhlapyhät ja muut kanssaeläjät. Kultsan lavalla nähdään kuvitteellinen Fok_It –yritys, joka on erikoistunut yritysten konsultointiin. Ulkopuolisille työnteko ei aina näyttäydy oikeana työnä. Firmassa työskentelee pomo, pätkätyöläisiä, samaan työpaikkaan jämähtänyt jäärä, bilettäjä sekä yksi täysin omilla taajuuksillaan oleva palkollinen. Lisäksi mukana ovat sarjakuvaan olennaisena osana kuuluvat voimaeläimet kuten Säihkyturpa ja Salaliitto-Sammakko. Näytelmässä viikko alkaa yrityksen maanantaipalaverilla ja päättyy perjantai-iltapäivän viikonlopun odotuksen tunnelmiin. Aikajakso on yksi kalenterivuosi, jonka aikana ehditään viettää monet juhlapyhät. Fok_It syntyi tarpeesta piirtää sarjakuvaa Joonas Rinta-Kannolle tärkeää on se, että Fok_It on ajankohtainen. Ideoita hän hakee monella tavalla. – Yritän lukea uutisia. Käyn usein kalenterit läpi, että onko tulossa jotain liputuspäiviä tai muita erikoisia päiviä. Nykyään pysyy hyvin kartalla pyhäpäivistä! Rinta-Kannolta on kysytty, kuunteleeko hän ihmisten keskusteluja Fok_Itia varten. Harvemmin kuitenkaan keskusteluista tulee mitään suoraan sarjakuvaan. – Yleensä laitan ideavihkoon yksittäisiä sanoja ja juttuja ylös, ja lähden sitten kehittelemään niitä, hän sanoo. Ihannetapauksessa ideat tulevat samalla kun piirtää. Fok_Itin tarina alkoi vuonna 2009 Rinta-Kannon omasta sarjakuvablogista. Sieltä sarjakuva bongattiin Nyt-liitteeseen. Fok_ Itin lisäksi Rinta-Kannolla on nykyään työn alla myös muita sarjakuvia sekä erilaisia kuvitustöitä. Jatkossa häntä voisi kiinnostaa myös pidemmän tarinan kehittely. Rinta-Kanto arvelee, että Fok_ Itin dialogi sopii hyvin näyttämölle. Itse näytelmäkäsikirjoitusta hän ei ole lukenut, mutta odottaa jännityksellä, miten nopeat kolmen ruudun stripit muovautuvat näyttämölle. Näytelmän henkilöillä ei ole homma hallussa Ohjaaja Jalmari Jalonen on koostanut stripeistä näytelmäkäsikirjoituksen. Häntä viehättää se, että Fok_It on niin kiinni tässä ajassa. Sarjakuvaa olisi ollut vaikea kuvitella 20 vuotta sitten. – Tietysti nämä ovat myös vitsin tasolla toimivia, vaikka monessa ei olekaan perinteistä punchlinea. Stripit perustuvat hahmon outouteen ja kummalliseen ajatusmaailmaan tai tapaan nähdä asioita, Jalonen sanoo. Fok_It-sarjakuvassa on Jalosen mukaan paljon ominaisuuksia, jotka tekevät siitä sopivan teatteriin. Hahmoissa on paljon enemmän syvyyttä kuin se, mitä kolmessa ruudussa näkee. Taustalla on kokonainen persoonallisuus. Jalosen mielestä myös sarjakuvan tekstin kuulee helposti puhuttuna. Fok_It -viides vuodenaika Ohjaus ja dramatisointi: Jalmari Jalonen Rooleissa: Suvi Kosela, Jari Mattila, Petri Peltoniemi, Johanna Ruonala, Pirjo Saariokari, Jussi Vehkasalo Bändissä: Kaisla Flood, Lasse Gabel, Kari Hiltunen, Pasi Kuivalainen, Esa Lindroos, Mika Perälä Esitykset: Pe 18.9. / Ti 22.9. / To 24.9. / la 26.9. / Ti 29.9. / Pe 2.10. / Su 4.10. */ To 8.10. / La 10.10. / To 15.10. / Pe 16.10. *merkitty esitys klo 15, muulloin klo 19 Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15/12 €: www.teatterikultsa.fi tai ovelta 17 / 14 €. Teksti: Marjo Linnasalmi
6 Viikko 36-37/2020 Veli-Matti Hynninen Otto Meri Ylpeydenaiheemme – Helsingin Olympiastadion Suomi on urheiluhullujen maa. Meitä yhdistävät sukset, keihäät, pallot, piikkarit, radat ja formulat. Urheilurakkautemme korkein pyhättö 82-vuotias Helsingin Olympiastadion juhlii nyt uutta tulemistaan. Kun Herakles (776 eKr) perusti kisat Pelopsin kunniaksi, olimme jo hengessä läsnä teroittamassa keihäitämme ja karaisemassa luonteitamme. Helsingin 82-vuotias Olympiastadion on suomalaisen urheuden, kulttuurin ja itsenäisyyden voimannäyte. Joka kerran kun kuljen tuon stadionin 72-metrisen tornin ohi, tunnen suomalaisuutta yhdistävän ilon ja riemun. Erkki Alajan uusi Olympiastadion-kirja paljastaa miten paljon tunnetta, tuskaa, iloa, voittoja ja häviöitä on ladattu tuohon ylpeyttämme ruokkivaan pyhättöön, jonka kauneutta ei mistään muualta voi löytää. Erkki Alajan kirja tekee kunniaa uudistuneelle stadionille ja suomalaiselle hengen palolle. Ensimmäiset Olympian kisat alkoivat samoihin aikoihin kun äännekirjoitus omaksuttiin Lähi-idästä, kun helleenien kaupunkivaltiot alkoivat vakiintua ja länteen suuntautuva laaja siirtolaisuus käynnistyi. Aluksi ainoana lajina oli stadionin mittainen juoksu, joka vastasi 200 m juoksua. Myöhemmin ohjelmaan lisättiin kahden stadionin juoksu eli 400 metriä ja seuraavissa kisoissa pitkänmatkan juoksu, 24 stadionia eli 5000 metriä, jotta Juha Väätäinen saatiin sitten aikanaan viidentonnin voittajaksi. Kisat ovat kehittyneet, elämä on muuttunut, mutta stadionin pituinen juoksurata ei ole käynyt tarpeettomaksi siellä missä kilpaillaan ruumiin ja sielun puhtaudella. Erkki Alajan kirja paljastaa mihin kaikkeen stadionia tarvitaan. Olympiastadion on jo itsessään tarina, joka kertoo elämän parhaista ulottuvuuksista. Ilman urheilun ja kulttuurin hurmaa, elämä olisi ikävää ja päämäärätöntä. Kirjoittaja tunnustaa, että Olympiastadion on myös hänelle ollut monenlaisen onnen paikka. Hän lainaa Kimmo Lintulan ajatusta: ”Stadion on malliesimerkki paikasta, jossa ihmisen on hyvä olla. Menit minne tahansa, tunnet, että sinua on ajateltu, sinut on otettu huomioon. Stadionilla on vahva välittämisen tuntu.” Stadion muistuttaa jo ulkomuodollaan toisen kunnioittamisen ja hellimisen tärkeydestä. Alaja sanoo, että stadionilla nakitkin maistuvat aina paremmilta. Papin poika Erkki Alaja on urheilun entusiasti. Hän vei oman urheilijaperheensä 94-vuotiaan äidin vihdoin Olympiastadionin torniin, äiti ei ollut aikaisemmin sinne ehtinyt. Vihdoin äiti pääsi ottamaan huikeat torninäkymät syleilyynsä. Torni kertoo suomalaisen onnen ulottuvuuksista. Olympiastadionin torni on Suomen tunnetuimpia maamerkkejä. Yleisurheilun ja jalkapallon lisäksi stadion on useiden urheilulajien areena. Kaksinkertainen MM-yleisurheilun kisapaikka 1983 ja 2005. Aikanaan myös helsinkiläisen jalkapalloseuran HJK:n kotiotteluita pelattiin Stadionilla. Vuonna 2009 myös EM-lopputurnauksen Suomen ottelut ja finaali nähtiin Stadionilla. Ja tämän lisäksi. Mikä määrä kulttuurija konserttitapahtumia hengellisiä puhujia unohtamatta. Arvellaan, että Kalle Holmbergin ohjaaman Paavo Nurmi-oopperan onnesta stadion ei olisi vieläkään toipunut. Ooppera esitettiin, kun Helsinki oli valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2000. Paavo Haavikon libretto nosti Paavo Nurmen edustaman urheilukulttuurin kunnian kukkuloille. Muutin heinäkuussa Kallioon. Tai niin luulin. Perehdyttyäni asiaan selvisi, että virallisesti kotini sijaitsee Alppiharjussa. Näin vähän tunsin uutta kotiseutuani. Kilometreillä mitattuna etäisyys aiemmasta kodistani Ullanlinnasta oli suhteellisen lyhyt, mutta henkinen muutos oli fyysistä etäisyyttä suurempi. Ensimmäisenä aamuna lähdin ulos tutustumaan uuteen kotiseutuuni. Muutos Ullanlinnaan oli merkittävä. Kaupunki heräsi aivan uudella tavalla eloon. Äänet, tuoksut ja näkymät olivat muuttuneet. Jo kadulla puhuttu kieli vaihtui. Ullanlinnassa kaduilla kuuli paikoin enemmän ruotsia kuin suomea. Siinä missä Kallion seudulla on aktiivista elämää, oli Ullanlinnassa pääosin hiljaista ja rauhallista. Aiemmassa korttelissamme ei ollut mitään palveluja. Uudessa korttelissamme on kolme ravintolaa ja kahvilaa. Naapurikorttelit mukaan laskettuina ravitsemusliikkeitä on yli kymmenkunta. Hälytysajoneuvojen sireenit, Brahen kentän pelaajien huudot ja terassien puheensorina ovat Kallion seudulle tunnusomaisia. Puhumattakaan puistoja viheralueilla kesäpäivistä nauttivista nuorista aikuisista. Kalliossa elämänmuotojen moninaisuus näkyy ja kuuluu. Helsingin vahvuus on sen kaupunginosien erilaisuus. On vanhoja asuinalueita, uusia asuinalueita, pientalovaltaisia asuinalueita, kerrostalovaltaisia asuinalueita, puistoja viheraluevaltaisia asuinalueita sekä urbaaneja asuinalueita. Jokaisella kaupunginosalla ja alueella on oma henki ja tunnelma. Kallion seudulla tapahtuu tällä hetkellä paljon. Brahenkentän pohjoispuolen leikkipuistoa uudistetaan, Hämeentien remontti edistyy, Alppipuiston ja Lenininpuiston asemakaavan valmistelu jatkuu ja Haapaniemenkadun uuden rakennuksen työt ovat käynnissä. Kaikilla kaupunginosilla on omat tunnuspiirteensä, mutta kaupunki elää jatkuvassa muutoksessa. Uutta Kalliota ja Helsinkiä rakennetaan joka päivä. Otto Meri varatuomari, kaupunginvaltuutettu (kok) Alppiharju Miltä Kallio näyttää muualta muuttaneen silmin? Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Diakonian ajanvaraus ma ja ti klo 9–10, to 12–13 p.09 2340 3618. JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma-pe klo 12 päivärukous, pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 7.9. Jaana Partti, 14.9. Mari Mattsson. Iltamessu tiistaisin klo 18. 8.9. Visa Viljamaa, 15.9. Pauliina Lindfors. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 2.9. Jaana Partti, Anima mea, joht. Johanna Korhonen, 9.9. Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori, 16.9. Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 3.9. ja 10.9. Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala. Iltamessu pe 4.9. Veli-Matti Hynninen. Sateenkaarimessu pe 11.9. klo 18. Lisa Enckell, Marja Kotakorpi. Messu sunnuntaisin klo 10. 6.9. Kallion kirkon 108vuotisjuhlamessu, Jaana Partti, Riikka Reina, kanttori Tommi Niskala, 13.9. Eeva-Liisa Hurmerinta, kanttori Vivika Oksanen. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 6.9. Jaana Partti, 13.9. Visa Viljamaa. Kaikenikäisten messu ke 2.9. Enkelikirkko klo 17.45. Alppilan kirkon kappelissa. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11. 6.9. alkaen. MUUTA Keskusteluapua ja tukea. Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Solmuja parisuhteessa–neuvonta. Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina. lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho Alppilan kirkolla tiistaisin 8.9., 13.10., 10.11. ja 8.12. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita. Kokoonnumme joka kuukauden toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Yhteyshenkilö Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. Sururyhmä syyskuussa Alppilan kirkolla keskiviikkoisin 9.9, 16.9, 23.9, ja 30.9 klo 18. Ryhmää ohjaavat pappi Pauliina Lindfors ja diakoni Nina Klemmt. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pauliina Lindfors 050 4620 987. Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi Enkelten gregoriaaniset 15.9., 22.9., 29.9. ja 6.10. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Sateenkaarimessukuoro Ääniset harjoittelee torstaisin Alppilan kirkon kappelissa klo 17–19 Kuoroa joht. Kimmo Puunenä p. 040 590 0820. Tervetuloa mukaan laulamaan! Muskarit klo 10 ja 10.30 Alppilan kirkolla tiistaisin 1.9–15.12. Lapsi osallistuu muskariin yhdessä oman aikuisen kanssa. Lauletaan tuttuja lastenlauluja ja opetellaan kivoja laululeikkejä ja viihdytään yhdessä. Muskareiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Kangaspuukerho Alppilan kirkolla tiistaisin 8.9., 13.10., 10.11. ja 8.12. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita. Kokoonnumme joka kuukauden toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Yht. Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. Sururyhmä Alppilan kirkolla keskiviikkoisin 9.9, 16.9, 23.9, ja 30.9 klo 18. Ryhmää ohjaavat pappi Pauliina Lindfors ja diakoni Nina Klemmt. Ilm. Pauliina Lindfors 050 4620 987. Lähetyksen Raamattuja rukousryhmä tiistaisin klo 16.30– 17.30. 15.9. alkaen Kallion kirkon vihreässä salissa. Kahvikaisat ja -kallet kattavat kirkkokahvit Kallion kirkon sunnuntain klo 10 messun yhteyteen. Messun yhteydessä voi halutessaan osallistua kynttilöiden kantamiseen alkukulkueessa ja kolehdin keräämiseen. Kahvikaisat ja -kallet toimivat 4-5 henkilön ryhmissä ja oman ryhmän vuoro tulee noin kerran kuukaudessa. Kirkkokahvien lisäksi osallistumme tapahtumiin ja pidämme leivontatalkoita. Syyskokous tiistaina 15.9. klo 15-17 Kallion kirkon Vihreässä salissa, jossa tutustut porukkaan ja pääset valitsemaan sinulle sopivat vuorot. Ilmoittaudu mukaan pastori Lisa Enckell p.050 517 7514 tai lisa.enckell@evl.fi. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 16.9. alkaen Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Vetäjänä Kari Kurka. Päivä Pokemonia la 19.9. klo 10–16 Uutelassa Vuosaaressa. Koko päivä Pokemonien metsästystä. Koko perhe voi tulla mukaan. Omat eväät, bussikortti (A–B) ja sään mukaiset varusteet. Kokoontuminen Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luona klo 10. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä kerran kuussa 21.9, 19.10, 16.11. ja 14.12. klo 18–19.30. Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni / retriitinohjaa Nina Klemmt, p. 09 2340 3634. Sukkapiiri Punainen lanka ke 23.9. alkaen klo 17–20 Teatteri Kallion takahuoneessa. Tule kutomaan villavaatteita niitä pienituloisille. Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa. Tied. Nina Klemmt 09 2340 2624. Global Action Tasausmessu-yhteisön Global Action -ryhmän syksyn toiminta keskittyy Suomen Lähetysseuran Nepalin hankkeen ”Vuoristoyhteisöjen naiset kehityksen moottoreina” ympärille. Ryhmässä perehdytään hankkeeseen liittyviin teemoihin ja kerätään sille varoja yhdessä liikkuen, ruokaa laittaen ja leipoen sekä käsitöitä tehden. Kokoontumisajat sovitaan yhdessä joustavasti. Tervetuloa ideoimaan ja toteuttamaan toimintaa – tekemään yhdessä hyvää! Tied. eeva-liisa.hurmerinta@evl.fi, p. 050 380 3267.
7 Viikko 36-37/2020 Tykkää meistä Facebookissa Esityspäivät, liput ja tarkempia tietoja esityksistä: Onko lupa tanssia? Tanssikielto. Kuva: Petra Tiihonen Tsuumi Dance Theatre: Suo, guacamole ja Jussi. Kuva: Maritta Laesmaa Tanssikielto Teoksen ensi-ilta on Aleksanterin teatterissa ke 30.9. klo 19.00, toinen ilta Aleksanterin teatterissa to 1.10. klo 19.00 Liput esityksiin Ticketmasterista: https://www.ticketmaster.fi/search/?keyword=Tanssiteatteri+Tsuumi Muut Helsingin esitykset ovat KokoTeatterissa, pe 23.10. klo 19.00, la 24.10. klo 14.00 ja klo 19.00 Liput näihin esityksiin Tiketistä: https://www.tiketti.fi/ antti-lahti-tyoryhma-tanssikielto-kokoteatteri-helsinki-lippuja/69258 Suo, guacamole ja Jussi Esitykset Kannelmäki -Tapiola -akselilla, pe 9.10. klo 17.30, la 10.10. klo 13.00 ja klo 17.30, su 11.10. klo 15.00 Liput myy lippu.fi: https:// www.lippu.fi/artist/tanssiteatteri-tsuumi/ Syyskuussa Aleksanterin teatterissa ensi-iltaan tuleva Tanssikielto on esitys kieltämisen kulttuurista ja manifesti kansalaisten oikeudesta tanssia vapaasti missä, milloin ja miten haluavat. Sisäasiainministeriön päätöksellä Suomesta kiellettiin tanssiminen julkisissa tilaisuuksissa joulukuussa 1939. Sen pelättiin rappeuttavan moraalia, laskevan taistelutahtoa ja lisäävän päihteiden käyttöä. Tanssimista ei kuitenkaan voitu estää ja parhaat juhlat painuivat maan alle, pois virkavallan silmistä. Poliisilla oli tarvittaessa lupa turvautua jopa voimakeinoihin ja historia tunteekin kaksi tapausta, joissa luoti osui kuolettavasti pakenevaan tanssijaan. Uskomaton sattuma oli, että teoksen alkuperäinen ensi-ilta peruttiin hallituksen määräämien rajoitustoimien takia huhtikuussa 2020. – Kun törmäsin ensimmäistä kertaa Tanssikieltoon, se tuntui täysin absurdilta, voiko tämä edes olla totta? Miten tanssimisen valvomiseen on voitu tuhlata niin paljon virkavallan resursseja. Kokoontumiskieltoa ei ollut, teatterit ja elokuvat saivat pyöriä, alkoholia sai nauttia. Ainut fyysisen kontaktin muoto, joka kiellettiin oli tanssiminen. Toisaalta aiheessa viehätti myös ajatus salaa tanssimisesta ja laajamittainen kansalaistottelemattomuus. Lain noudattaminen oli enemmän poikkeus kuin sääntö. Omaan nuoruuteeni kuului vahvasti 90-luvun rave-kulttuuri, kellaribileet ja diy-asenne. Se mitä ei ollut, järjestettiin itse ja usein päädyttiin toimimaan laillisuuden rajoilla. kertoo Tanssikielto-teoksen ohjaaja Antti Lahti. KokoTeatterissa elokuussa Helsingin ensi-iltansa saava Homo Secundus Secundaihminen, ELI MARXIN KOSTO, on taiteilija Teemu Mäenohjaama ja Miko Kivisen käsikirjoittama musiikkipitoinen, liikkeellinen näytelmä, joka sisältää humoristisia yhteiskunnallisia kannanottoja. Se sisältää myös vakavia syytöksiä vallitsevia oloja kohtaan, sekä siemeniä radikaaliin ajatteluun. Esityksen fiktio sijoittuu ongelmalähiöön, kuumimpaan muotimaailmaan, piilokojuun sekä kollektiivisiin surrealistisiin uniin. Suo, guacamole ja Jussi on Tanssiteatteri Tsuumin tanssija-koreografin Reetta-Kaisa Ilesin ohjaama karnevalistinen esitystapahtuma, joka kuljettaa katsojaa bussilla pitkin Kannelmäen ja Tapiolan paikallismaisemaa. Jani Niemisen Bigini runoteokseen pohjaava teos pureutuu yhteiskunnallisen ilmapiirimme kiristymiseen ja kahtiajakautumiseen taiteen ja tieteen keinoin. Teos tarttuu aiheeseen reippaan röyhkeästi, piirtämällä eteemme yksioikoiset henkilökuvat, joista katsoja voi leirinsä valita. Koetko kuuluvasi ääriainekseen, takinkääntäjiin, syntipukkeihin vai tolkunihmisiin? Lisäksi Tanssiteatteri Tsuumi on osallistunut koronapandemian aikana tanssitaiteilja Hanna Korhosen jo vuonna 2018 käynnistämään konseptiin Liikkeelliset runot. Tanssiteatteri Tsuumi on julkaissut neljä pienoisteosta. Liikkeellisten runojen taiteelliseen työryhmään kuuluvat Sampo Kerola, Hanna Korhonen, Salla Korja-Paloniemi, Riikka Puumalainen, Antti Puumalainen ja Janne Teivainen. Turvarunot ovat maunulalaisten runoilijoiden Ainokaisa Huuskon, Jani Niemisen ja Kati Neuvosen kirjoittamia uusia yhteisöllisyyttä vahvistavia poikkeuslakiajan inspiroimia runoja, jotka on julkaistu maalis-toukokuussa 2020 Maunulatalon ja Kanneltalon yhteisessä näyttelyssä. Tanssiteatteri Tsuumin syksyn ohjelmassa nähdään kolme teosta, joista ensi-iltansa saava Tanssikielto on esitys kieltämisen kulttuurista ja manifesti kansalaisten oikeudesta tanssia. Muita syksyn teoksia ovat valtamediassakin huomiota herättänyt Homo Secundus Secundaihminen ja jo laajan suosion saanut Suo, guacamole ja Jussi. Geologiaretki Harakan saarelle ti 1.9. klo 18–20 Syksyn merkit on jo havaittavissa Harakan saarella. Saaren linnuista suuri osa on jo lähtenyt muualle. Mutta harmaat graniittikalliot pysyvät hievahtamatta paikoillaan, vuosituhannesta toiseen. Mitä ne pystyvätkään kertomaan meille? Yhteysvene Ullanlinnan laiturista klo 18, Café Ursulan vierestä, Ehrenströmintie 3, menopaluulippu aik. 6 €, lapset ja eläkeläiset 3 €. Vain korttimaksu. Ilmoittautuminen retkelle 27.8. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.15-16.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi Viikin muuttolintuja to 10.9. klo 17–19 Etelä-Suomen puidut pellot alkavat kerätä muutollaan saalistavia petolintuja ja monien muidenkin lintujen muutto on jo täydessä käynnissä. Viikin aukeat ja metsät on hyvä paikka havainnointiin. Retki yhteistyössä Tringa ry:n kanssa. Retken lähtöpaikka: Gardenian piha, Koetilantie 1. Ilmoittautuminen retkelle 7.9. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.15-16.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi Puun päivän retki Tullisaaressa su 27.9. klo 12–14 Puun päivänä ihailemme Tullisaaren monipuolista puustoa ja pohdimme, millainen merkitys puilla on meidän lähiympäristössämme. Helsingin puistojen vanhat puut ovat nähneet maailmaa monen ihmissukupolven ajan, sortokaudesta digiloikkaan. Retken lähtöpaikka: Tuurholmantien ja Henrik Borgströmintien risteyksen Pysäköintialue. Ilmoittautuminen retkelle 23.9. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.15-16.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi Tapahtumakalenteri Kaupunkiympäristön järjestämät Luontoretket syyskuussa Retket järjestää Helsingin kaupunkiympäristö ja ne ovat maksuttomia. www.hel.fi/helsinginluontoon Kansallisteatterin peruskorjaus edistyy vaiheittain Kansallisteatterin peruskorjaushankkeen tarkoituksena on kunnostaa teatterin uusi osa tavalla, joka kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokohteen arkkitehtuuria. Uusitut tilat tulevat antamaan entistä paremmat puitteet monipuoliselle ohjelmistolle kunnioittaen samalla Kansallisteatterin taiteellisesti tinkimätöntä henkeä ja arvokasta historiaa. Suunnitelman ytimessä on kestävä rakentaminen. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kestävän rakentamisen periaatteita ja jatketaan rakennuksen käyttöikää taas kauas tulevaisuuteen. Hankkeen toteuttajana toimii SRV. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kansallisteatterin edustajien kanssa niin kutsutulla kärkihankeallianssimallilla. Kaupungille 50 000 euron lahjoitus liikuntavälineisiin Liikuntavälineiden valinnassa on hyödynnetty Likes-tutkimuskeskuksen kyselyssä varhaiskasvatuksen henkilöstöltä saatuja vastuksia Liikkumisen olosuhteet varhaiskasvatusyksiköissä –kyselyyn. Välinepaketteja hankitaan yhteensä 100 kappaletta ja niiden yksikköhinta on 500 euroa. Paketit jaetaan varhaiskasvatusalueille suhteessa hoidossa olevien lapsien määrään. Liikuntavälineet ovat tilauksessa ja ne toimitetaan lasten käyttöön syys-lokakuun aikana. – Kiitämme lahjoituksesta, joka lisää liikkumista ja liikkumisen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Liikkuminen osana arkea edistää hyvinvointia ja terveellisiin elämäntapoihin kasvua”, sanoo Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. Liikkumisen lisääminen on Helsingin kaupungin strategian yksi kärkihankkeista. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja kannustaa lapsiperheitä liikkumaan arjessaan monipuolisesti. Toisin kuin on totuttu ajateltavan, pienet lapset eivät olekaan aina liikkeessä, vaan istuvat arjessaan yllättävän paljon. Jopa 80 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista liikkuu hyvinvointinsa näkökulmasta liian vähän. Viesti on huolestuttava, sillä tottumukset liikunnallisuuteen luodaan jo 3-vuotiaana. Liikunnallinen lapsuus ennustaa liikunnallisempaa elämänkaarta. Urlus-säätiö järjestää 19.8.2020 palkintojenjakotilaisuuden johon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta osallistuvat varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas ja päiväkodinjohtaja Mepa Elfving. Urlus on suomalainen säätiö, jonka tarkoituksena on käytettävissään olevilla varoilla tukea maan ja etenkin Helsingin seudun liikuntakasvatusja urheiluelämää sekä muutoin edistää maanpuolustuksellista ja muuta maan itsenäisyyttä tukevaa toimintaa.
8 Viikko 36-37/2020 www.etola.net Nokian Light kids, keltainen, koralli tai sininen 24,90 (27,90) Kenkäteline 2-taso 49,00 (59,00) Vaateteline, musta tai valkoinen 49,00 (54,00) Etola Hakaniemi, Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 12.9.2020 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Lasten Wings sadetakki 49,95 Lasten sadehaalarit, roosa tai sininen 29,90 Hai saapas, tumma turkoosi tai rypäle 59,00 Uu det vär it! Syksyyn! Fle ece vuo ri Kori, vesihyasinttia alk. 34,90 Lipasto, mahonkia, 36x25x80cm 64,90 Lepo-klubi tuo Valtimonteatterin vuodelle 2020 neljä sunnuntai-iltapäivää, jolloin pysähdytään pariksi tunniksi keskeneräisyyden äärelle. Klubi-iltapäivän runkona toimii ammattinäyttelijöiden tulkitsemat Elina Salmisen Kesken-runot sekä niiden teemoista nousevat haastattelut illan vieraiden kanssa. Lepo-klubissa on lupa osallistua tai vain olla ja kerätä voimia seuraavaan viikkoon. Lepo-klubin juontajana ja vieraiden haastattelijana runoilija Elina Salminen. TEEMAT JA VIERAAT: Su 6.9.2020 ”SYLIIN ON SYDÄMEN MATKA” Kuka kelpaa ja mikä riittää? Mistä riittämättömyyden tunne kumpuaa? Mikä on armon mitta? Vieraina: Sekunnit ja tunnit -sivustonsa lempeistä kirjoituksistaan tunnettu blogisti ja uskonnon opettaja Hanna Kivisalo, sekä Kun sanat riittävät -runoilija Hanna Katajarinne. Su 1.11.2020 ”TOIVOSTA IHMINEN ELÄÄ” Vuoden 2020 viimeisessä Lepo-klubissa heittäydytään toivon varaan. Mistä toivo löytyy? Minkälaiset asiat sitä ylläpitävät? Löytyykö toivoa myös maailman köyhimmistä kolkista? Vieraina Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Antturi sekä näyttelijä, teatteriohjaaja Heikki Häkkä. Ohjaus: Heikki Häkkä / Näyttämöllä: Mona Kortelampi ja Satu Mikkelinen Kesto n. 2 tuntia, sisältää väliajan. Sunnuntaina 6.9. & 1.11. klo 16 Rouva Aino Virta on 80-, 150-, tai 180-vuotias (riippuen keneltä kysyy) näyttelijä ja edelleen iskuvoimainenjoskin työtön. Kuuman laiskana keskiviikkoaamuna hän saa sähköpostia elokuvaa roolittavalta Mirjalta. Viesti tarjoaa kaikkien aikojen mahdollisuuden päättää ura tyylillä näyttelemällä alastonta ruumista ”hyvin feministisessä elokuvassa”. Miksi roolitarjous herättää Ainossa syvällä uinuneen raivon? Hänhän on saunoissa marinoitu suomalainen, jolla on mutkaton suhde kehoonsa! ALASTI-monologinäytelmä käsittelee alastomuuteen liittyviä yksilöllisiä ja sukupuolipoliittisia kauhuja ja niistä vapautumista. Teos on surrealistisilla elementeillä leikittelevä tragikomedia, joka hyödyntää fyysisen teatterin keinoja ja karnevalistista liioittelua. ENSI-ILTA ke 16.9.2020 klo 19.00 Muut esitykset: to 17.9. klo 19, la 19.9. klo 15 & klo 18 Teksti: Asta Rentola / Ohjaustuki: Kari Rentola / Näyttämöllä: Asta Rentola Valoja äänisuunnittelu: Teemu Ruokonen Liput: Tiketti tai tuntia ennen ovelta SYKSY 2020
9 Viikko 36-37/2020 Lotta Harsi Elinkeinojaosto myönsi rahoitusta uudelle startup-yritysten palvelulle ’ ETYÖPERUSTEINEN MAAHANMUUTTO KASVANUT MUTTA EI RIITTÄVÄSTI Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti myöntää rahoitusta uudelle yrityshautomoja kiihdytyspalveluhankkeelle. Rahoituspäätöksen myötä kaupunki perustaa uuden palvelun nimeltä NewCo Accelerator 2.0 hautomoja kiihdytyspalvelut. Uudella NewCo Accelerator 2.0 –palvelulla halutaan tukea helsinkiläisyrityksiä palautumaan koronakriisin aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Hautomoja kiihdytyspalveluilla on kaksi pääkohderyhmää. Ensimmäiseen kuuluu pidemmälle ehtineet korkean kasvupotentiaalin startupit/tiimit, jotka eivät löydä heille sopivaa palveluntarjoajaa nykyisessä tilanteessa, jossa rahoittajien kriteerit ovat koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena koventuneet. Toinen palvelun kohderyhmä ovat koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena työmarkkinoille yrityksistä vapautuneet tai vapautuvassa olevat ammattilaiset, joiden perustamat tiimit pystyvät saavuttamaan palvelun avulla nopeasti rahoituskelpoisuuden. Palvelu luo näin uuden kokonaisuuden NewCon muiden vakiintuneiden palveluiden rinnalle. NewCo toteutti hieman vastaavaa kasvuyritysten kiihdytyspalvelun (NewCo Accelerator) vuosina 2013–2017. Palvelulla reagoitiin pääkaupunkiseudun kasvaneeseen työttömyyteen erityisesti ict-alalla. Palvelu onnistui hyvin, sillä sen valmennuksessa olleiden startup-yritysten liikevaihto vuosina 2014–2019 oli n. 125M €. NewCo Accelerator voitti myös Nordic Startup Awards – äänestyksessä Finland’s Best Service Provider 2014 -palkinnon. Toiminta kuitenkin lopetettiin vuonna 2017 sillä perusteella, että muut kuin Helsingin kaupunki hoitavat kyseiset palvelut. Tämä peruste on nyt vanhentunut samalla kuin asiakastarpeen arvioidaan koronakriisin myötä kasvavan. Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston myöntämät varat tulevat kaupungin innovaatiorahastosta. Hankkeelle myönnetään 83 400 euroa vuodelle 2020 ja 426 500 euroa vuodelle 2020. Rahoituspäätös on ehdollinen ja edellyttää seurantajärjestelmän käyttöönottoa hankkeen asiakkaiden tulovirrasta ja tuloksista. Elinkeinojaosto tutustui myös tilannekatsaukseen osaavan kansainvälisen työvoiman houkutteluun ja asettautumiseen liittyvistä merkittävimmistä toimenpiteistä Helsingissä. Katsauksen mukaan Suomeen ja Helsinkiin suuntautuva työperusteinen maahanmuutto oli selvästi aiempia vuosia vilkkaampaa vielä alkuvuoteen 2020, ennen koronaviruksen leviämistä Suomeen. Vuonna 2019 työperusteisia ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin koko maassa yhteensä noin 9 500 mikä oli lähes 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luvuista lähes 1900 myönnettiin erityisasiantuntijatyön perusteella. Kasvua erityisasiantuntijan lupakategoriassa oli edellisvuodesta yli 30 prosenttia. Vaikka työperusteinen maahanmuutto on selvästi vilkastunut, on sen kokonaisvolyymi edelleen pieni. Helmikuussa 2020 julkaistusta pk-yritysbarometrista käy ilmi, että lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin yrityksen kasvua. Haasteellisin tilanne on terveydenhuolto-, sosiaalija kasvatusaloilla. Työvoiman saatavuusongelmat rajoittavat merkittävästi myös kasvualojen, kuten data-analytiikan ja ohjelmistoalan kehitystä. Elinkeinojaosto suosittaa, että kaupunki käynnistää yhteistyössä yritysten ja keskeisimpien sidosryhmien kanssa Helsingin kansainvälisen osaajatoiminnan tiekartan laatimisen. Tiekarttatyön tavoitteena on määrittää kaupungin kansainvälisten osaajien houkuttelua ja alueelle sitouttamista koskeva pidemmän aikavälin tahtotila sekä täsmentää toiminnan keskeiset tavoitteet ja niiden mittarit, pääkohderyhmät ja vastuutahot. Helsinki monipuolistaa viheralueiden kasvilajistoa Koreanvaahtera (Acer pseudosieboldianum). Kuva: Satu Tegel. Helsingin kaupunki haluaa lisätä viheralueiden kasvien lajimäärää ja monipuolistaa lajivalikoimaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kaupungin ja maailmankuulun Mustilan arboretumin yhteinen monivuotinen hanke tähtää uusien, elämyksellisten kasvilajien käytön lisäämiseen Helsingissä. Vuonna 1902 perustettu Mustilan arboretum on Suomen vanhin ja laajin puulajipuisto. Siellä on koeviljelty kotija ulkomaisia puuja pensaslajeja yli sadan vuoden ajan. Hankkeessa arboretum on kasvattanut Helsingin istutuksiin taimia 25:stä arboretumissa hyväksi havaitusta puuja pensaslajista, joita Helsingissä ei aiemmin ole kasvanut. Helsinkiin on istutettu vuosina 2014–2019 noin 2 000 Mustilan arboretumin kasvattamaa tainta eri puolille viheralueita, etenkin puistoihin ja puistometsiköiden reunoille. Mukana on tuttujakin, mutta yhä vähän käytettyjä kasveja, kuten komea purppurapihta, sirot hemlokit ja näyttävä jättituija. Joukossa on myös harvinaisuuksia, kuten amerikanhumalapyökki ja säkkäräksi kasvava siipiköynnös. Tarkoituksena on kaupungin strategian mukaisesti lisätä viheralueiden monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä sekä löytää uusia näyttäviä ja hyvin menestyneitä puita ja pensaita kasvavan Helsingin muuttuviin olosuhteisiin. Istutetut taimet ovat vielä pieniä, mutta taimihankkeen myötä Helsinkiin on kehittymässä uudenlaisia elämyksellisiä istutuksia. Niistä löytyy eri väristä kukintaa, näyttäviä kasvutapoja, erilaisia lehtimuotoja, havujen tummuutta, pieniä ja suuria käpyjä sekä hehkuvia syysvärejä kaupunkilaisten iloksi. Voi tarkastella puurekisteristä Kaikki istutukset on viety kaupungin puurekisteriin, josta ne ovat myös kaupunkilaisten löydettävissä osoitteessa https://kartta.hel.fi/ . Kokeilukasvien seuranta jatkuu vähintään vuoteen 2023, ja varmasti siitä eteenpäinkin. Seurantaan on kehitteillä seurantajärjestelmä. Päätelmien tekeminen uusien kasvilajien menestymisestä edellyttää pitkäjänteistä, jopa vuosikymmeniä jatkuvaa seurantaa. Lännenhemlokki (Tsuga heterophylla) Kielosaarenpuistossa. Kuva: Satu Tegel. m0re than second hand Helsinginkadulle avattiin toukokuussa pluskokojen second hand-liike More, kokovalikoimaa löytyy 42-56. Lotta Harsi luotsaa liikettä suurella sydämellä. Hän on aikaisemmin ollut töissä ketjuliikkeessä, jossa häntä suretti vaatteiden kertakäyttöinen elämänkaari ja pluskokojen vaikea löydettävyys. Moresta voit löytää uniikkeja vaatteita sekä asusteita, sekä halutessasi saat inspiroivia vinkkejä pukeutumiseen. Tulevaisuudessa on tarkoituksena järjestää hyvinvointitapahtumia ja muuta yhteisöllistä toimintaa, kunhan uusi normaali koronan jälkeen tulee. Mistä niitä ihania vaatteita sitten saadaan? Liikkeessä järjestetään joka toinen parillinen torstai ”Tarjoa torstai” klo 1820, jolloin voi tarjota omia ylimääräisiä aarteitaan Moren valikoimaan. More ostaa suoraan ne vaatteet, joilla on mahdollisuus uuteen elämään jonkun toisen päällä. Moressa sinä olet enemmän juuri sitä mitä haluat!
10 Viikko 36-37/2020 KULTTUURI Risto Kolanen Kesän teatteria ympäri Helsinkiä Mielenterveyskuntoutujat pääsevät vapaaseen asumiseen kämppiksinä ja löytävät yläkerrasta naisen, joka tarvitsee enemmän apua. Minna Suuronen, Santtu Karvonen ja Robin Svartström tekevät Ryhmäteatterin ihmisläheistä tilannekomediaa heikomman puolesta Suomenlinnassa. Kuva: Mitro Härkönen. Tanssija Vera Nevanlinna tanssi kauniin eteerisen uusintaensi-illan Deborah Hayn koreografiaan perustuvasta omasta News-teoksestaan Zodiak Stagella. Kuva: Elina Brotherus. Anna Veijalainen (vas.), Nina Viitamäki, Anniina Kumpuniemi ja Metsälintu Pahkinen ovat saman Teak-polven esitystaiteilijoita, jotka nyt tulkitsevat Nostalgian KokoTeatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Minä olen Hossu on mainion hauska ja henkilökohtaisuudessaan rohkea esitys Takomon näyttämöllä. Kuva: Mitro Härkönen. Pikkusisko kuulee -esitys oli sketsimäisen vauhdikas nuorten teatteriesitys Laajasalon VPK:lla. Tua Haataja (vas.), Jasmin Gummerus ja Oskari Eskola, taustalla Sami Toikka. Kuva: Aida Kärkkäinen. Vajaa puolet Helsingin kesäteatterista jätti väliin. Esim. Tervasaaren perinteinen Teatteri Helsinki. Taivallahden, HIT Helsingin, Tuikkeen ym esittelin aiemmin. Siksi tässä on mukana kolme tanssiteatteriesitystä. Ryhmis, YT ja Myllyteatteri kohoaa esiin. Vilpitön tarina heikompien ystävyydestä Mielenterveyskuntoutujat pääsevät vapaaseen asumiseen kämppiksinä ”Ellingissä”. Nimiroolia esittää Robin Svartström. Hänen ystäväänsä Kjell Barnea tulkitsee Santtu Karvonen. Kaverusten elämää seurataan Oslossa kaupungin heille myöntämässä asunnossa. Apuun arjessa alkuun johdattelee tomera sosiaalityöntekijä, jota esittää Minna Suuronen. Hänellä on esityksessä myös muita naisrooleja; kahta tarjoilijaa, sairaanhoitajaa ja rakastettua, jotka hän vetää vahvasti muuntuen ja eläytyen. Axel Hellsteniuksen kirjoittama näytelmä perustuu Ingvar Ambjornsenin romaaniin ”Brodre Blodet”, josta on tehty paitsi näytelmä, myös menestyselokuva. Ryhmäteatterin Suomenlinnan kesäesitys on koskettava selviytymistarina ”oikeasta” maailmasta, jossa selvitään aluksi farssin keinoin, kun aluksi kaikki ei mene ihan nappiin. Uskaltautuminen ihmisten ilmoille ei ole ihan helppoa, joskus kenellekään elämän muutosten kohdatessa. Silta ulkomaailmaan löytyy, Elling haaveilee olevansa runoilija, Kjell on enemmän kiinnostunut naisista ja seksistä. Molemmat etenevät unelmissaan. Ammattiauttaja-sosiaaliohjaaja raottaa myös omaa elämäänsä, hänelläkin on suruja yksityiselämässään. Mieskaksikko hankkii kaksi kissaa, hellyys on kaikilla sydämessä. Svartström ja Karvonen esittävät osansa niin, että kuka tahansa voi samaistua lämminhenkiseen seikkailuun. Tapahtumat esitetään vuokrakämpässä, joka nerokkaasti muuttuu ravintolaksi, sairaalaksi tai runoilijaklubiksi. Kaikki kolme tekevät mainion ammattitaitoista ja hauskaa roolityötä. Usein avuttoman oloiselle Svartströmille sopii runoilijarooli, Karvoselle läskisoosia rakastava Kjell Barne. Aikaan saadaan perhe, kun Kjell löytää onnettoman rakastetun, jolla lapsikin on jo valmiina. Elling on vilpitön tarina ystävyydestä heikompien puolesta. Vanhan uutisen ja valeuutisen aikaa Keskipolven taitavan ja eteerisen tanssijan Vera Nevanlinnan soolo ”News” perustuu amerikkalaisen tanssinuudistajan Deborah Hayn koreografiseen käsikirjoitukseen. Nevanlinna on sovittanut Hayn koreografisista lähtökohdista oman soolonsa ja luonut työryhmineen kokonaisteoksen, jossa eri osa-alueet – koreografia, puku, ääni ja valo – ovat läsnä samanarvoisesti. Jo huhtikuussa 2007 ensiesitetty News palasi Vera Nevanlinnan ja työryhmän toteuttamana uuKuvanveistäjä Maria Dunckerin valmistama kertakäyttöinen paperipuku, sekä äänisuunnittelija Tuomas Norvion reaaliaikainen, puvun rapinaa hyödyntävä äänimaailma muodostavat yhdessä koreografian kanssa ainutlaatuisen, hetkessä elävän tanssiteoksen. Visuaalisesta ilmeestä vastaa valosuunnittelija Heikki Paasonen. Newsin ensiesityksen jälkeen Nevanlinna on työskennellyt ja kiertänyt sen lisäksi useassa Deborah Hayn kansainvälisessä produktiossa: ”If I Sing to You” 2008, ”Lightening” Zodiak, 2010, ”Figure a Sea” Cullberg, 2015, sekä ”Animals on the Beach” Tanz Im August, 2019. Monivuotisen yhteistyön myötä Nevanlinnan ymmärrys ja tietotaito suhteessa Hayn koreografiseen ajatteluun on sekä syventynyt, laajentunut että muuttunut. Kertynyttä kokemusta Nevanlinna käyttää tulkitessaan nyt uudelleen teosta. Jälkikeskustelussa hän pohti paljon 13 vuoden muutosta. Teoksen aika on nyt eri, elämme fake-newsin, valeuutisten aikaa. Toisaalta tanssijalla ei ole enää ”tarvetta näyttää”. Myös äänenkäyttö tanssissa on erilaista. Sik-sak -kävelyn rentous pistää silmään. Tanssisukupolven rentoa nostalgiaa KokoTeatterin kevään päätuotanto tanssiteos ”Nostalgia – neljän sammakon vaellus” palasi kesäkuulla lisäesitysten merkeissä, jotka taltioitiin. Esitys tuo yhteen samaan aikaan Teatterikorkeakoulussa opiskelleet tanssijat, jotka ovat ansainneet kannuksiaan laajasti esittävien taiteiden kentältä. Elokuun lopulla esitys vieraili vielä Tampereella Hällä– näyttämöllä. Ari Numminen on ympäri Suomea vaikuttanut koreografi ja ohjaaja. Musiikista vastaa näyttelijä-muusikko Laura Hänninen. Se syntyy esityksessä livenä mm. erilaisia kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Tanssijat ovat Anniina Kumpuniemi, Metsälintu Pahkinen, Anna Veijalainen ja Nina Viitamäki. Virve Karoliina Balk vastaa pukujen ja Liisa Kyrönseppä valojen suunnittelusta. Äänimaailma ohjaa koreografiaa, jossa tanssijat kertovat samalla tarinaa. Nostalgia alkaa hengityksellä ja päättyy sormien napautukseen. Koko ajan tunnelma on hyvin rento ja toisiin esiintyjiin nähden luottavainen. Se perustuu yhteiseen tuntemukseen, joka alkoi Teatterikorkeakoulun ”Urakka”-esityksestä 1992, siis 28 vuotta sitten” Nyt ei tehdä narsistisia ”minä itse” -sooloja, vaan eläydytään myös muiden liikkeisiin. Ihmisvartalo on pääosassa ja synnyttää tarttuvat rytmit. Katsoja on paikalla ikään kuin yhteisen fiiliksen ulkopuolisena. Tanssijoiden neljännesvuosisadan matka on kuin yhteinen salaisuus, jota hieman raotetaan yleisölle. Vaelluksen muistot siirtyvät uusintaesitykseen. Esitys on KokoTeatterin ja Tanssiteatteri MD:n yhteistuotanto. Pikkusisko voi kuulla sinua Kevään odotetuin ohjelmanumero palasi Laajasalon VPK:lle. Kutsu tuli seuraamaan ”Pikkusisko Kuulee” -ohjelman semifinaaleja. Se jäi keväällä kesken tunnetusta syystä. Jäljellä oli enää neljä kilpailijaa; Anna, Jemina, Sebastian ja Taneli. Luvassa on limaisen kiiltäviä tilanteita, jäykkiä yllätyksiä ja kuvastoa, josta et halua kiihottua. Kuka panee parhaiten ja kuka panee parastaan? Esitys sisältää rajua seksuaalista sisältöä. Ei sovellu heikkohermoisimmille. K-18, kutsu lupasi. No, ainahan kutsut liioittelevat. Ihan emme saaneet mitä luvattiin tosi-tv:tä parodioivassa esityksessä, jonka tuotti Teatteri Kuukivi. Se on Laajasalon opiston alumnien pyörittämä teatteri. Arto Muukka ohjasi omaan ja Jasmin Gummeruksen käsikirjoitukseen pohjaavan sketsimäisen esityksen, jonka rytmi seurasi kuulutettuja parinja kohtausten vaihtoja. Näyttämöllä Gummerus, Oskari Eskola, Sami Toikka & Tua Haataja panivat kyllä parastaan, välillä meni meuhkaamisen puolelle. Toikan olen usein nähnyt Ilvesteatterissa. Voittaja ei ollut kovin odotettu, kuten tosi-tv:stä olemme oppineet. Mieluummin työtön kuin loppuun palanut Ylioppilasteatteri esitti Anni ja Hannes Mikkelssonin johtajakauden viimeisenä tekona Mustikkamaan kesäteatterissa ”Kesätyöpaikkaan”. Kuluneena kesänähän ne olivat kortin alla. Alaotsikko on Arvo Salon Lapualaisoopperan kuulusta laulusta: – mitä emme tahdo emme tee YT:n Mikkelssonin aika on ollut ympäristötietoista dokumenttiteatteria, Kesällä 2019 oltiin konkreettisesti metsässä. Nyt on tutkittu työtä ja perustuloa. Omia ja lainattuja lauluja ovat: Työn on meidän, Tiskarin polkka, Laulu perustulosta, Sanoja perustulosta sekä erittäin vahva teemalaulu ”Me emme enää tee”, jossa Kaj Chydeniuksen ja Arvo Salon pasifistisen loppulaulun sanoma kääntyy protestiksi alistavaa työtä vastaan. – Mitään bruttokansantuotteen eteen aio tehdä en... Sairaanhoitaja Sari hoitaa vanhempiaan omaishoitajana 400 eurolla kuussa. Meitä ei huvita tehdä paskaduuneja, jotka tuhoavat biosfäärin. Töihin, töihin, muttei kaikkiin töihin, sen tiesi jo Lapatossukin. Miksi me teemme edelleen töitä, jotka vahingoittavat vakavasti meitä ja ympäristöämme? Ovatko nämä paskat talkoot?, esitys kysyy. Toisaalta delleentulkintana Zodiakin ohjelmistoon Kaapelilla. Deborah Hayn käsikirjoitus sisältää teoksen ajatukselliset, liikkeelliset, tilalliset ja äänenkäytölliset ohjeet. Nevanlinna on usein ollut Hayn tanssiopissa.
11 Viikko 36-37/2020 Ylioppilasteatterin raikkaassa ja puhuttelevassa Kesätyöpaikka-esityksessä Mustikkamaalla ovat etualalla Melisa Ilonen ja Emma Johansson, takana Oona Jama (vas.), Nelli Juusela, Selina Ukkonen ja Miikka Holm. Kuva: Oona Laitinen/YT. Juha Hurmeen Vantaan näyttämölle ohjaama Rehu-Virtanen sitoo yhteen kemian nobelisti A.I.Virtasen rehukokeet, Shakespearen Kesäyön komedian ja lehmien viisauden. Tässä syntyy AIV-rehu, keskellä Heikki Herva ja Suvi Lahdenmäki apulaisena. Kuva: Mikael Rekola. Mirva Kuivalainen, Saku Mäkelä, Riia Kivimäki ja Kaisa Niemi ovat iloisen demoninen seurue, joka tekee koiruuksia Moskovassa Myllyteatterin Wolandissa Kapsäkin näyttämöllä. Kuva: Iiro Immonen. Ensimmäinen vapaan tanssin esitys Kansallisteatterin suurella näyttämöllä “If I would lose my voice” on vahva esitys ihmisen vaikutuksesta maapallon muutokseen.. Kuvassa ohjaaja-tanssija Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho. Kuva: Uupi Tirronen. se sortuu myös naivismiin: – Rahaa voi aina painaa lisää. Kesätyöpaikka tutki työtä ja työn haittoja. Se on luontopolku ja utopiakonsertti, jossa hoidetaan kasvimaata, opiskellaan uutta talousjärjestelmää ja vetelehditään haitarin laulaessa. Esitys on valmistettu poikkeuksellisissa olosuhteissa Ylioppilasteatterin kärvistellessä talousvaikeuksissa ja koronapandemian ravisuttaessa maailmaa. Silti se julistaa: – Olen mieluummin työtön kuin loppuun palanut. Esitystekstiä tuotettiin kaikille avoimessa Vapaan kirjoittamisen klubissa, joka järjestettiin huhtikuussa 2020 Työstäkieltäytyjäliiton ja YT:n yhteisessä virtuaalitapahtumassa Työstäkieltäytymistoimistossa. Esitystä varten on myös haastateltu eri alojen työntekijöitä – sekä pahamaineisia palkkatyöstä kieltäytyjiä. Koskettavinta oli Youssef Asad Alkhatibin luonnonmarjojen keräämisestä alaknut kuvaus Syyrian sodan olosuhteista, joita hän lähti pakoon. Esittäjälle ja kuulijalle tuli kyynel silmään. Emma Johansson, Selina Ukkonen, Nelli Juusela, Verena Konttila ja Soile Vesala laulavat teemabiisin todella hyvin, heleästi ja räppäämällä. Komediennen sielunelämää pikakelauksena Niina Hosiasluoma esitti ”Minä olen Hossu” -näytelmää Teatteri Takomossa keskija loppukesällä. Se on kertomus keski-ikäisestä komediennesta, ja on vahvasti omaelämäkerrallinen show elämän eri käänteistä. Nimi tulee vuoden näyttelijäksikin2017 palkitun omasta lempija kutsumanimestä. Käsikirjoitus on hänen omansa, ohjaajana Minna Kivelä, äänisuunnittelusta vastasi Tuukka Pasanen. Esityksessä on paljon onnea ja itkua, sattumaa ja seikkailua 50 vuoden ajalta. Näyttelijä tekee koskettavan esityksen siitä, mitä esittäminen ja esittämiselle eläminen voi olla. Näkymätöntä teatteriakin, jumppapallon esittäessä rakastettua Lontoossa, ja seksiäkin on. Käydään myös Sambiassa ja Gambiassa. Esitys alkaa näyttelijän esittäessä perhosta jopa Sibeliuksen Finlandian soidessa. Mahtipontisuutta riittää koko esityksen ajan. Sen halusi mukaan aiempi ohjaaja., joka lähti ja sielunsisko Kivelä tuli tilalle. Elämän aikajana kulkee näyttämöllä; pääsin apuriksi pitämään sitä kädessä. Näemme Hossun myös Klovnin asussa, joka on yksi esittäjän vahvuuksia. Hän on sitä synnynnäisesti; mairea hymy on selvästi peritty kuulun koomikkoparin ”Paksukaiselta” Yhden naisen show on mainion mielikuvitusrikas ja rohkea esitys Takomon näyttämölle. Se koostuu myös mimiikasta, antiikin Kreikan näytelmätaiteesta, jossa on tanssia ja elehtimistä ilman ääntä, kuin pantomiimina. Kauan eläköön Hossu! Yleisön tunnelmasta saattoi keskikesällä aistia, että moni on kevään eristyskokemuksen ja karanteenin jälkeen päässyt pitkästä aikaa teatteriin. Ehkä totumme istumaetäisyyksiin, käy mielessä. Rehun kulttuurihistoriaa sadunomaisella mausteella ”Rehu-Virtanen” oli Vantaan Näyttämön kantaesitys Navethalia-näyttämöllä kesällä 2019. Maaginen koko perheen tiedekomedia A.I. Virtasesta esitetään nyt lauantaina 5.9. entisen valtion koenavetan, pihamaalla. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Juha Hurme, sävellyksistä Tuija Rantalainen. Laulut ovat esityksen parasta antia. Heikki Herva Virtasena ja Suvi Lahdenmäki pääavustajana erottuvat joukosta. Jukka Hurjasen ja muiden metsänpeikot tuovat hyvin sadunomaista kepeyttä esitykseen. Esitys niittää yhteen kemian nobelisti A.I. Virtasen rehukokeet, Shakespearen ”Kesäyön komedian” ja lehmien viisauden. On juhannusyö ja tapahtuu, lempikin leiskahtaa. Lehmiä esittävät kumisaappaiset ihmiset aika uskottavasti ja muodostavat vielä laulavan lehmäkuoron. Näyttämöllä on viisas kemisti, lehmät, navettatontut, maatalousministeriön virkamies ja talon väki ryydittämässä näytelmää. Esityksessä ei ole tiukkaa faktaa Artturi Iivari Virtasesta ja hänen Nobelin palkinnosta (1945), mutta näytelmä tekee proteenirehun keksimisen tunnetuksi nykyihmisille koko perheen näytelmänä. Paikkakunnalla tiedetään, että oikeastikin maatalouskemistien laboratorio sijaitsi lähellä Navethaliaa Hiekkaharjussa. Jännitys syntyy, kun lehmät aiotaan teurastaa ja navetta purkaa ilman tuloksia. Kokeet eivät ota onnistuakseen. Kunnes muurahaishaposta satutonttujen avulla löytyy ratkaisu rehun valmistukseen. Vuodesta 1985 lähtien Juha Hurme on tehnyt töitä myös harrastajien kanssa, esim. oman Nälkäteatterin kanssa. Hän sanoo, että harrastajateatteria kuuluu olla monenlaista. Myös kevyellä puskateatterilla on paikkansa. Rehu-Virtanen kannattaa uusia kepeänä esityksenä harmaan korona-ajan keskellä. Toisaalta ohjaaja Hurme ei ole selvästi kyennyt hillitsemään käsikirjoittaja Hurmeen perisyntiä pyrkiä luennoimaan kulttuurija luonninhistoriaa tavalla, joka paikoin häiritsee draaman jännitettä. Puisevia puheita vähemmän, kiitos. llman varjoa ei ole valoa Kesän taiteellisesti kunnianhimoisin teatteriesitys oli Myllyteatterin Musiikkiteatteri Kapsäkissä esittämä Wolandin iloinen seurue – Saatana saapuu Helsinkiin, osa 1. Se on uuden ajan kabaree, jossa venäläisen Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” – klassikkoromaanista tutut hahmot pääsevät vauhtiin tämän ajan Suomessa. Tarkemmat viittaukset nykyhetkeen jäävät kyllä ohuiksi. Esitys kysyy, mitä virkaa olisi hyvällä, jos paha olisi maailmasta poistettu? Entä kummat saavat enemmän tuhoa aikaan maailmassa, hyvät vai pahat ihmiset? Saatana vastaa: – Ilman varjoa valo ei näy. Wolandin iloinen seurue on makaaberi kabaree siitä, mitä tapahtuu kun Saatana saapuu teatteriin. Myllyteatterin taitavat esiintyjät ohjaaja Aino Kivi, huippusirkusnotkea Riia Kivimäki, kohtalokas Mirva Kuivalainen, akrobaattivoimailija Saku Mäkelä, ilmeikäs Kaisa Niemi ja karismaattisen vaikuttava Yuko Takeda luovat viihdyttävän kokonaisuuden, jossa sirkus, musiikki, tanssi ja teatteri sulautuvat yhteen. Fyysinen, visuaalinen ja musiikintäytteinen kokonaisuus jakaa armoa syntisille mutta ei pelkureille. Tämä oli vain osa 1 eli jatkoa tulee ensi vuonna. Sisällöllisesti jotenkin kesken visuaalisesti komea esitys silti lyhyydessään jää. Suuri harmitus syntyy siitä, että Saatanan maanpäällisenä ruumiillistumana Yuko Takeda jää kaikessa cooliudessaan alun komean sisääntulon jälkeen sivuun kommentoijaksi; tuijotan häntä paljon permannon alkuriviltä ylös parvekkeelle. Esitys tapahtuu lavalla. Petri Tiainen ja Joonas Outakoski vastaavat tärkeästä musiikista. Joku unohti tarkistaa Takedan teemalaulun suomenkieliset sanat käsiohjelmassa. Alaston totuus uudesta ajasta Ensimmäinen vapaan tanssin esitys on nähty Kansallisteatterin suurella näyttämöllä, Suomen näyttämötaiteen historian merkittävässä paikassa. Vahvoina siintyjinä ovat Andrius Katinas, Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho. Kantaesityksen ohjaaja on Kekäläinen ruumiillisen tanssin teatterinsa kautta; miehet ovat siellä usein nähtyjä hahmoja. Jotenkin historia kuroo umpeen 30 vuoden ajan. Valtalehden ykköskriitikko käveli ulos tanssin rohkean uudistajan ensi-illasta. Tanssiteos ”If I would lose my voice” (Jos menettäisin ääneni) on vahva esitys ihmisen vaikutuksesta maapallon muutokseen. Teemana on ilmastokatastrofi, joka herättää ajatuksia ja on aina läsnä yhteiskunnassa ja politiikan kentässä. Ihmisen toiminta on muutamassa luontoa enemmän kuin koskaan aiemmin. Sanna Kekäläinen on tunnettu kantaa ottavista hyvin fyysisistä esityksistä. Tanssin kieli ulottuu nyt biosfääriin. Teoksen ensimmäinen osa on nimeltään ”Voice” ja toinen osa ”My Friend Ed”. Ensimmäinen osa on ennen katastrofia, toinen sen jälkeen. Metaforinen henkilö on Ed, “somebody, anybody”, joku kadotettu tai marginaaleihin katoava olio, joka haluaisi kokea rakkautta, ohjaaja kertoo. Tanssijoiden väliltä poistuu kaikki kosketus; taide on ajassa ja reagoi vallitseviin olosuhteisiin. Koemme kantaa ottavaa nykytanssia kuvitteellisessa todellisuudessa, jossa hahmotetaan uutta aikaa taiteen keinoin. Teoksessa maa kapinoi, luonnossa ja ihmisissä tapahtuu jotain peruuttamatonta. Rekvisiittana on vain suuri pressu ja moottorisaha. Pressu elää tanssin liikkeistä, muuntuen jatkuvasti ja vahvasti tarinassa. Maa täyttyy mustasta roskasta. Moottorisahan rooli jää hieman epäselväksi, kaiketi metsien tuhoa ennustava. Tanssija Ed menettää äänensä, ja muutkin ihmiset ja oliot varmaan menettävät sen. Tilanne on uhkaava. Näemme ”antroposeenin, kuudennen joukkosukupuuton, aikakauden” ihmisiä, ja maa on järisyttävässä muutoksen tilassa. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikko 36-37/2020 Luontosuhde 1.9.–30.9.2020 Tea Dickman Akryylija öljyvärimaalauksia mielikuvan luontomaisemista Kallion kirjasto, Kupolisali, 1. krs, Viides linja 11 Avoinna ma-to klo 10-20, pe klo 10-18, la klo 10-16, su klo 12-18 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Jorma Uotisesta ilmestyy elämäkerta Legendaarisen tanssitaiteen professorin Jorma Uotisen elämäkerta ilmestyy elokuussa tietokirjailija Sauli Miettisen kirjoittamana. Jorma Uotinen on Suomen tunnetuin ja kansainvälisesti menestyin tanssitaiteen edustaja. Lisäksi hän on koko Suomen tuntema sanavalmis mediapersoona. Otavan julkaisemana elokuussa ilmestyvä elämäkerta kokoaa yksiin kansiin Uotisen huikean matkan Porista Pariisin oopperan näyttämölle ja Suomen tanssitaiteen ikoniksi. Kirja johdattaa lukijan Uotisen näyttämöteoksiin ja niiden kulissien taakse. Kansallisbaletin loistoon ja ristiriitoihin, kohtaamisiin kansainvälisten tähtien kanssa sekä taiteilijan omiin rakkaussuhteisiin. Uotinen kertoo kirjassa menestysten lisäksi hetkistä, jolloin oli pakko pysähtyä. Hän raottaa ovea salaperäiseen sisäiseen maailmaansa. Ystävien ja kollegojen haastattelut paljastavat myös suurelle yleisölle tuntemattoman Jorma Uotisen – kiltin, monimutkaisen ja epätäydellisen, inhimillisen. Tutustu aikatauluun verkkosivuillamme. Tarjolla on tunteja aikuisille, lapsille ja nuorille. Löydä oma lajisi ja ilmoittaudu mukaan! Kallion Naisvoimistelijat ry:n syyskausi 29.8. 3.12.2020! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: kallionnaisvoimistelijat.com Kallion Naisvoimistelijat ry kallionnaisvoimistelijat kallionnaisvoimistelijat@outlook.com 045 347 5580 Päivystysajat: kallionnaisvoimistelijat.com Lapset ja nuoret Jumppakerho Satujumppa Kid-Mix Jumpat Kuntojumppa Pilates Kehonhuolto Asahi Tanssilla ja venyttelyllä kuntoon Tanssitunnit Afrikkalainen tanssi Baila! Itämainen tanssi Musikaalitanssi Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä
13 Viikko 36-37/2020 Arkkitehtuuri koskettaa kaikkia. Se, miten arkkitehtuurin alalla reagoidaan ilmastokriisiin 2020-luvun alussa, tallentuu historiankirjoihin. Arkkitehtuurimuseon tulevaisuuteen katsovan syksyn aloittaa Studiossa 25.8.– 4.10. kutsunäyttely, VAPAA-kollektiivi: Murroksen estetiikka. VAPAA-kollektiivi: Murroksen estetiikka on muotoaan muuttava näyttely, jonka vähittäistä valmistumista voi seurata paitsi paikan päällä näyttelyssä myös verkossa julkaistavien podcast-keskustelujen välityksellä. Kokonaisuus nostaa esiin arkkitehtuurin olennaisen roolin ilmastokysymyksessä neljän teeman kautta, kutsuen keskusteluun erilaisia ääniä arkkitehdeista tutkijoihin. Näyttelyn lopullinen muoto nähdään vasta, kun viimeinen sana on sanottu. Näyttelyn kuratoinut VAPAA-kollektiivi on yksi Architects Declare -julistuksen perustaja-allekirjoittajista ja ohjausryhmän jäsen. VAPAAn muodostavat kolme nuorta arkkitehtia, Iines Karkulahti, Charlotte Nyholm ja Meri Wiikinkoski, jotka suunnittelutyönsä ohessa opettavat Aalto-yliopistossa ja kirjoittavat arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja ilmastonmuutoksen yhtymäkohdista. VAPAA pohtii: Ilmastonmuutoksen käynnistämä murros edellyttää vallitsevan yhteiskunnan täydellistä uudelleenmäärittelyä. Jotta ilmastokriisin torjumisen vaatima elämänmuutos olisi mahdollinen, on nähtävä kriisin jälkeinen tulevaisuus: maailma, joka on tavoittelemisen arvoinen – vaikka täysin muuttunut. Rakennettu ympäristö tuottaa erilaisten arvioiden mukaan noin 40% kasvihuonepäästöistä. On selvää, että nykyisen kaltainen toiminta ei riitä torjumaan kriisiä, mutta toisaalta luvut osoittavat arkkitehtien olevan ammattikuntana keskeisessä asemassa suunnan muuttamiseksi. Näyttelyä ovat tukeneet Greta ja William Lehtisen säätiö sekä Taiteen edistämiskeskus. Näyttely on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa. Pohjoismaiden suurin designfestivaali Helsinki Design Week järjestetään 3.–13.9. Seuraa näyttelyn etenemistä Näyttelyn valmistumista voi seurata Arkkitehtuurimuseon Studiossa ja verkkosivuilla. Keskustelut julkaistaan Arkkitehtuurimuseon verkkosivulla seuraavasti: Torstai 3.9. Ilmastokriisin arkkitehdit Näyttelyn keskustelusarjan aloittavat VAPAA-kollektiivin Iines Karkulahti, Charlotte Nyholm ja Meri Wiikinkoski. He pohtivat, mitä merkityksellinen arkkitehtuuri on, ja mitä annettavaa arkkitehdeilla on ilmastokriisin ajassa. Maaanantai 7.9. Utopia Toisessa keskustelussa kysytään tulevaisuusorientoituneen arkkitehtitoimisto MUUANin Olli Metsolta ja poliittisen filosofian tutkija Aleksi Lohtajalta, miksi aikakautemme utopiat ovat vähissä, ja harvoja tulevaisuuskuvia värittävät niukkuus ja kieltäytyminen. Voisiko tulevaisuus tarjota muutakin kuin “hieman vähemmän tätä samaa”? Torstai 10.9. Estetiikka Kolmannessa keskustelussa kysytään Suomen Arkkitehtiliiton Korjausrakentamisen ja rakennusperinnön toimikunnan puheenjohtajalta Mira Kyllöseltä sekä Aalto-yliopiston yliopisto-opettajalta Maiju Suomelta, kuinka on mahdollista rakentaa kestävää tulevaisuutta, kun kulttuurimme priorisoi uutuuden estetiikkaa. Perjantai 11.9. Valta Päätösjaksossa pohditaan suunnittelumaantieteilijän ja FEMMA Planning -osakkaan Efe Ogbeiden ja politiikankin saralla aktiivisen arkkitehdin Noora Laakin kanssa sitä, kenen kädenjälki rakennetussa ympäristössämme näkyy, ja millaista on arkkitehdin valta ilmastokriisin ajassa. Arkkitehtuurin merkitys ilmastokriisin aikakaudella Asuntojen hintojen nousu jatkuu Helsingissä Alueiden välinen hintaero jopa yli 4 000 euroa neliöltä neljään kalleusalueeseen. Asuntojen keskineliöhinta on korkein kalleusalueella 1, jossa se oli 7 345 €/m². Asuntojen hintojen nousu on puolestaan ollut nopeinta kalleusalueella 2 koko 2010-luvun ajan. Edullisimpia asunnot ovat kalleusalueella 4, jossa hinta oli 2 907 €/m² vuonna 2019. Hintakehitys on tällä kalleusalueella ollut myös tasaisinta ja noussut 2010-luvulla vain hyvin maltillisesti. Myös asuntojen keskineliövuokrissa voidaan havaita vastaavat erot kalleusalueiden välillä. Korkeimmat vuokrat olivat kalleusalueella 1, jossa asuntojen keskineliövuokra oli 21,56 euroa vuonna 2019. Hintojen eriytyminen alueiden välillä voimistunut Asuntojen hintojen eriytyminen Helsingin postinumeroalueilla on voimistunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Kalleimman postinumeroalueen, Kaivopuisto-Ullanlinna, ja edullisimman, Jakomäki-Alppikylä, välinen hintakuilu on kasvanut vuosituhannen alun 2 078 eurosta 6 506 euroon saakka. Vuonna 2019 kalleusalueiden ääripäiden keskineliöhintojen eroksi muodostui 4 438 euroa. Vuonna 2019 asuntojen keskineliöhinnat nousivat Helsingissä 118 eurolla edellisvuoteen nähden. Keskineliöhinnan kasvu oli 2,7 prosenttia, mikä jäi 0,3 prosenttiyksikköä 2010-luvun keskimääräisestä vuosikasvusta. Helsinkiläisen asunnon keskineliöhinta oli 4 323 euroa vuonna 2019. Koko kaupungin keskineliöhinta on noussut tasaisesti 2010-luvun ajan. Asuntojen keskineliöhinta onkin yli kaksinkertaistunut Helsingissä 2000-luvun aikana. Vuotuinen kasvu ei kuitenkaan ole ollut erityisen nopeaa eikä kehityksen suunnassa ole tapahtunut nopeita muutoksia. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian Asuntojen hintojen ja vuokrien vuosijulkaisu 2019 -julkaisusta. Helsingissä korkeimmat keskineliövuokrat ovat vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa (20,52 €/ m²). Edullisimmat vuokrat vuonna 2019 olivat Helsingin kaupungin omistaman vuokrayhtiön, Helsingin kaupungin asuntojen (Heka), asunnoissa (11,68 €/ m²). Kaikkien ARA-vuokra-asuntojen (ml. Heka) keskineliövuokra oli hieman Hekaa korkeampi (13,02 €/m²). Asunnoilla neljä kalleusaluetta Asuntojen hintaja vuokratarkasteluissa Helsinki jakautuu Päärautatieaseman pyöräilyja jalankulkutunnelin työt alkuun Tulevaisuudessa tunnelin päät ulottuvat Töölönlahdenkadulta Kaisaniemenpuiston lounaiskulmaan. Tunneli helpottaa huomattavasti pyöräliikennettä itä-länsi-suunnassa ja vähentää pyöräliikennettä rautatieaseman edustalla. Uutta tunnelia pitkin jalankulkijat pääsevät entistä sujuvammin asemalaitureille. Uusi tunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyöräkaistan leveys on 4 metriä ja jalankulkukaistan 3,5 metriä. Kaistat erotetaan toisistaan reunakivillä. Tunnelin yhteyteen tulee Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) omistama pyöräkeskus ja pyöräpysäköinti noin 900–1000 polkupyörälle. Tunneli rakennetaan nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle, ja tunnelit yhdistetään yhdyskäytävällä. Varsinainen tunnelin rakentaminen alkaa tammikuussa 2021. Siihen asti tehdään valmistelevia töitä, kuten maaperätutkimuksia, työmaa-alueen aitaamista ja raidejärjestelyjä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä tunneli on keväällä 2023. Tunnelin työnimi on Kaisatunneli. Virallisen nimen päättää Helsingin kaupungin nimistötoimikunta syksyn aikana. Tykkää meistä Facebookissa Luontosuhde – Akryylija öljyvärimaalauksia mielikuvan luontomaisemista Luontosuhde, Tea Dickmanin esikoisnäyttely Kallion kirjastossa koostuu ekspressionistisista öljyja akryylivärimaalauksista, esittävistä ja mielikuvien luontokuvista, jotka ovat valmistuneet vuosien 2008–2020 aikana. Luonto inspiroi, antaa voimaa, juurruttaa, nöyristää ja antaa raamit kaikelle tekemiselle. Eliöiden ja ihmisen välinen suhde on kuin ketju, jossa jokaisen yksilön toiminta vaikuttaa kokonaisuuteen ja päinvastoin. Luontosuhde on Dickmanin ensimmäinen hänen omista maalauksistaan koostuva näyttely ja samalla retrospektiivinäyttely. Kultainen lanka maalaustaiteessa on selkeä kautta linjan: ”Olen aina pohtinut ihmisten toiminnan seurauksia eläinja ympäristönäkökulmasta ja kantanut erilaisia dystopisia ja utopistisia maailmankuvia tulevaisuuden ekosysteemeistä”. Näyttely avoinna 1.9–30.9. Kallion kirjastossa, Viides linja 11. -Mihin sinä uskot? -Inhimillisyyteen. Ihmisessä. Kun ollaan yhdessä. Connie Chatterley elää sodassa vammautuneen miehensä kanssa Wragbyn kartanossa. Kartanon mailla on aloittanut pestinsä riistanvartija Mellors. Connien ja Mellorsin tavatessa ensimmäistä kertaa aurinkoisena kevätpäivänä, syttyy intohimo, joka yhä hakee kaltaistaan! D. H. Lawrencen mestariteos Lady Chatterleyn rakastaja on nostattanut kiistoja, skandaaleja ja oikeusjuttuja kursailemattomalla kuvauksellaan luokkarajat ylittävästä rakkaudesta ja seksuaalisesta vapautumisesta. Lawrence näki miten raha ja valta kietoutuvat toisiinsa, ja miten ahtaalle ne ajavat kamppailun inhimillisyyden puolesta. Connien ja Mellorsin rakkaus koettelee ennen kaikkea niitä rajoja, jotka määrittelevät keitä me olemme ja keitä me voisimme olla. Eroottisen latauksen ja keväisen metsän taustalla kumisee teollinen vallankumous, jonka myöhempiä seurauksia saamme seurata päivittäin ympärillämme. Lawrence ei saanut julkaistua Jari Virman ja Matleena Kuusniemi. Kuva: Marko Mäkinen Lady Chatterleyn rakastajaa kotimaassaan Englannissa. Teos näki päivänvalon Italiassa 1928, vain pari vuotta ennen kirjailijan kuolemaa. Kun kirja lopulta julkaistiin Englannissa, seurauksena oli skandaali ja oikeusjuttu. Sittemmin ”kohukirjan” todelliset taiteelliset ja psykologisen ihmiskuvauksen ansiot on tunnustettu, ja edelleen Connie Chatterleyn tarina on eroottisen heräämisen kuvauksena vertaansa vailla. Pasi Lampelan kahteen päähenkilöön keskittyvä sovitus on teoksen suomenkielinen kantaesitys. Alkuperäisteos: D. H. Lawrence Suomennos, sovitus ja ohjaus: Pasi Lampela Lavastus: Markus Tsokkinen Puvut: Heidi Tsokkinen Valoja äänisuunnittelu: Saku Kaukiainen Näyttämöllä: Matleena Kuusniemi ja Jari Virman Ensi-ilta la, 5.9.2020 klo 19 Teatteri Jurkka Vironkatu 7.
14 Viikko 36-37/2020 PAIKALLISPAKINAA Hesari ja YLE meidän ykkösmediamme itse oliiviöljyni. Purkki mustaa Kalamataa oliivia, siitä korvaa veden kotimaisella rypsiöljyllä, Ihme. Kolmen päivän päästä sinulla on maukas yllätys makuhermoillasi. Oliivit voi tuikata salaattiin tai pistellä poskeensa silleensä. Välimeren keittiö on herkullinen, mutta näinkin voi toimia. Marinin vappusatanen Koronasta odotetaan toista aaltoa ja rokotetta. Nämä kuittaavat toisensa ja ongelma on ohi. Tämän hallituksen piti keksiä oman vappusatasensa. Joku lupaus, joka auttaa voittamaan vaalit. Löytyihän se, kuudentunnin työpäivä. Sillä namusteltiin SDP`n kokouksessa. Eläkeläiset huijattiin edellisissä vaaleissa ja työntekijöille on viritetty ansa tuleviin vaaleihin. Kuusituntinen työpäivä entisellä palkalla. Kyllä siitä tilauksista kilpailevat naapurimme hurraavat. Suomessa palkkakustannukset nousevat noin 15-20% ja tarjouksien hinnat vastaavasti. No, ei maalailla piruja seinälle, sehän on vasta tavoite. Vaalien jälkeenhän se haudataan kuten vappusatanen. Olavi Lindholm katkera eläkevaari Hakaniemestä Tiedotusvälineen tehtävä on kertoa lukijoille oikeaa ja totuudenmukaista tietoa Suomesta suomalaisille lukijoille merkittävistä asioista. Samoin tietoa maailmalta siitä mitä lehti katsoo, että meidän kansalaisten on hyvä tietää. Siis lehti päättää, mitä meidän on hyvä tietää. Nämä tiedon valinnat sekä Yle että Hesari tekevät taitavasti ja kansalaiset ovat yleensä tyytyväisiä. Kekkosen aikaan itsesensuuri iski ja yleisin tapa oli, että ei kerrottu kaikkea mitä tiedettiin. Viisasta oli sekin. Tämä itsesensuuri toimii edelleen Islamuskon ja maahanmuuton aiheuttamista ongelmista. Toinen medioiden tärkeä tehtävä on kansan valistaminen. Tämän päivän trendi on siedättää kansalaisia ymmärtämään muutoksia sukupuoleen liittyvissä asioissa. Nainen Mies Muu. Unohdetaan Y ja X ja sukupuoli määräytyy ”mutu tuntumalta”. Tässä murroksessa Helsingin sanomat tekee perusteellista työtä. Hesarin sivulla tavalliset Tyttötai Poikaparit hoitavat vauvojaan, miehen henkilötunnuksellinen mies synnyttää. Tytöt nai keskenään, niin että sänky ryskyy. Näinhän tapahtuu ja siitä kansalaisia valistetaan. Kai se on ihan ok vaikka enemmistö vikisee. Valistus ja siedätys on kuitenkin niin voimakasta ja yksipuolista, että hetero tuntee olevansa jotenkin EPÄnormaali ja kieroutunut. Hitusen jarrua päälle HS. YLE peesaa jossain määrin, mutta kuitenkin kanta on sama, mutta keinot lepsumpia. Seta hakee transhoitoja henkilöille, joiden päässä on muodostunut halu vaihtaa johonkin muuhun sukupuoleen. Korjaus tehtäisiin hormooneilla ja jopa kirurgin veitsellä jalkoväliin. Näin tapahtuu, koska vaihtohaluisella on todellinen hätä ja leikkauksen vaihtoehtona saattaa olla itsemurha. Tätä Setan kantaa ykkösmediat opettaa meitä ymmärtämään. Samat mediat päivittelevät tyttöjen ympärileikkaus-turismia Afrikan mantereelle. Sama ”musta tuntuu” tieto ajaa tytöt silvottaviksi. Tosiaan, pikkasen jarrua Hesari. Sateenkaarilippu Hakaniemessä Ei ole osunut silmiini Hakaniemessä ulkona vapaasti liehuvaa Sateenkaari lippua. Huono vai hyvä tuuri??? Aate kuitenkin vaikuttaa nurkissamme. Apteekki on sitoutunut kannattamaan aatetta, netistä löytää lipun kuvan ja täysilaidallisen salakieltä ”HLBTQmyönteinen”. Onneksi on valinnanvaraa aivan vastapäätä. Samoin pankkeista toinen liputtaa netissä sateenkaari korttia ja kertoo jos sen valitset saat sen veloituksetta. Tässä liikutaan sangen kaukana pankkitoiminnasta. Oliiviöljy Keittiö on kiinnostukseni ja sitä hallitsen, talon emäntä hoitaa kodin muilta osin. Oliiviöljy on Välimeren maiden herkku. Suomalainen suosii voita. Teen Aki Kuusilehto. Aki Kuusilehto on Haltin uusi toimitusjohtaja Aki Kuusilehto on aloittanut Haltin toimitusjohtajana 10.8.2020. Kuusilehdolla (48) on pitkä ja monipuolinen ura urheilukaupan parissa. Kuusilehto siirtyi Haltille Patrol Oy Ab:lta, jossa hän työskenteli yli 20 vuotta erilaisissa myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä, ja viimeiset 1,5 vuotta toimitusjohtajana. – Halti on selkeästi vahvistanut asemaansa kotimaanmarkkinoilla viime vuosien aikana. Brändin tunnettuus on hyvällä tasolla, se huomioi vastuullisuusasiat ja tuotekehitys on poikinut kaupallisia mallistoja. Ulkoilubuumi antaa hyvät mahdollisuudet kehittää liiketoimintaa ja vahvistaa Haltin markkina-asemaa Suomessa. Ison kasvun osalta katseet on käännettävä kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuudessa Halti haluaa olla monipuolinen kansainvälinen Nordic Premium -brändi. Osaavalla henkilökunnalla, tiiviillä asiakassuhteilla, innovatiivisilla tuotteilla ja vahvalla kotimaisella omistuspohjalla tulemme rakentamaan menestyksekästä tulevaisuutta, kertoo Kuusilehto. – Olen erittäin tyytyväinen, että olemme saaneet Akin luotsaamaan Haltia. Hänellä on pitkä ja arvokas kokemus alalta, joten Halti voi kasvaa jatkossakin hyvissä ja osaavissa käsissä, toteaa Haltin hallituksen puheenjohtaja Robert Ingman. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen 2021-23 Kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksia Vartiokylään ja Vallisaareen sekä käsitteli selvitystä sosiaalija potilasasiamiesten toiminnasta vuodelta 2019. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen 2021?2023 laatimisohjeet ja niihin sisältyvät kaupunkitasoisen käyttötalouden kokonaisraamin toimintamenoille, investointiraamin talousarviokohdittain sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2021?2030. Vartiokylään ja Vallisaareen Raamiehdotuksen käsittelyn jälkeen kaupungin lautaja johtokunnat laativat omat talousarvioesityksensä. Pormestarin talousarvioehdotus julkistetaan torstaina 29.10.2020. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin ensi vuoden talousarvion joulukuussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiokylään ja Myllypuroon ja Roihupeltoon asemakaavan sekä virkistys-, katu-, raideliikenneja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisu koskee Roihupellon teollisuusaluetta Viilarintien ympäristössä ja vähäisiltä osiltaan Myllypuron lounaisosan aluetta. Se mahdollistaa Viilarintielle tulevan Raide-Jokeri -raitiotien pysäkkien läheisyyteen uutta toimitilarakentamista sekä uuden liikuntaan ja hyvinvointiin painottuvan vapaa-ajankeskuksen rakentamisen Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteykseen. Myös Vallisaaren, Kuninkaansaaren, Reimarisaaren, Pukkisaaren, Kukipaatan ja Haminasalmenpaatan sekä suojeluja vesialueiden asemakaava hyväksyttiin. Kaavaratkaisu koskee Vallisaarta ja Kuninkaansaarta sekä niiden ympärillä olevia pienempiä luotoja ja saaria. Kaava mahPäätös mahdollistaa perusopetuksen poikkeusjärjestelyt Helsingin kaupunginhallitus päätti perusopetuksen tilojen turvallisen käytön varmistamiseksi, että opetus voidaan toteuttaa poikkeuksellisin opetusjärjestelyin kuten yhdistämällä etäyhteyksiä ja lähiopetusta. Yhdistelmämallin mukaisesti osa luokista voi työskennellä vuorollaan lyhytaikaisesti etäopetuksessa. Oppilaiden oikeus opetukseen toteutetaan myös mahdollisten poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Perusopetuslain mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin enintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Perusopetuslain muutos on voimassa määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun ja sen tarkoituksena on nimenomaan mahdollistaa paikallinen päätöksenteko, jolla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen voidaan hoitaa turvallisesti epidemian aikanakin. Kaupunginhallituksen päätös on edellytys sille, että epidemiatilanteen niin vaatiessa opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen. Näin ollen, mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin päädyttäisiin, voitaisiin vuosiluokkien 4-6 ja 7-10 opetus järjestää kolmen viikon jaksoissa siten, että osa vuosiluokista on viikon etäopetuksessa ja kaksi viikkoa lähiopetuksessa. Mikäli koulun tilat mahdollistavat, järjestettäisiin opetus 4-5-luokkalaisille lähiopetuksena. Helsingin Saksalaisen koulun perusparannukseen 750 000 euron laina Lähiopetusta annetaan kuitenkin aina 1-3-luokkalaisille, erityisen tuen ja valmistavan opetuksen oppilaille sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille. Helsingin kaupungin suomenkielisessä esiopetuksessa sekä peruskouluissa ja lukiossa lukuvuosi alkaa torstaina 13.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukuvuosi alkaa tiistaina 18.8. Kaupunginhallitus myönsi Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry:lle 750 000 euron suuruisen lainan koulukiinteistössä tehtäviin perusparannuksiin. Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry ylläpitää Helsingin Saksalaista koulua, joka toimii yhdistyksen omistamassa kiinteistössä Kampissa. Koulurakennus on valmistunut vuonna 1933, ja sitä on laajennettu myöhemmin. Muutostöiden avulla koulu saa käyttöönsä yli 140 neliömetriä uusia opetustiloja. Koulussa on tällä hetkellä yli 650 oppilasta ja se on ainoa koulu, joka tarjoaa saksankielistä opetusta ja saksalaisen Deutsches Internationales Abitur -tutkinnon pääkaupunkiseudulla. Koulun toiminta perustuu Suomen ja Saksan väliseen sopimukseen kulttuuriyhteistyöstä. Saksan ulkoministeriön projektille myöntämä 750 000 euron rahoitus kattaa kolmasosan arvioiduista kokonaiskustannuksista. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen 2021?2023 laatimisohjeet, niihin sisältyvät kaupunkitasoisen käyttötalouden kokonaisraamin toimintamenoille, investointiraamin talousarviokohdittain sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2021?2030. dollistaa saarten kehittämisen luontoja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Alueelle on suunniteltu uutta rakentamista Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan. Uuden rakentamisen on tarkoitus palvella luontomatkailua ja alueelle voi tätä tarkoitusta varten sijoittua ravintola-, tapahtumaja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä sekä niihin liittyviä työtiloja. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Yhteyttä 2173 kertaa Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi tiedoksi selvityksen sosiaalija potilasasiamiesten toiminnasta vuodelta 2019. Yhteydenotoista 1 435 koski terveydenhuoltoa, 533 sosiaalihuoltoa ja 153 sekä sosiaaliettä terveydenhuoltoa. Muita tahoja koskevia yhteydenottoja oli 52. Yleisimpiä yhteydenottojen syitä olivat tyytymättömyys hoitoon tai palveluun, asiakastyön dokumentointiin liittyvät kysymykset ja palveluun pääsyn ongelmat.
15 Viikko 36-37/2020 Kumpulan kuutamouinti nautitaan perjantaina 21. elokuuta, ja Uimastadionin iltauinneista iloitaan perjantaina 11. syyskuuta. Kuva: Helsingin kaupunki Maauimaloissa tunnelmaa tihkuvat kuutamouinnit Yksi syksyn perinteinen merkki on Helsingin maauimaloiden kuutamouinnit. Kumpulan kuutamosta nautitaan perjantaina 21. elokuuta, ja Uimastadionin iltauinneista iloitaan perjantaina 11. syyskuuta. Kumpulan kuutamouinnissa on tarjolla myös elävää musiikkia, kun nelihenkinen orkesteri Marino & Sunrise esiintyy noin kello 19.30-22.00. Marino & Sunrisen muusikot taitavat tyylilajin poikineen, ja luvassa on taatusti mukava musiikkipläjäys iltahämärässä plutimisen lomassa nautittavaksi. Kumpulan kuutamouintiin voi hankkia myös ennakkolipun, jolla pääsee maauimalaan mahdollisen jonon ohi. Normaalihintaisia aikuisten ja lasten kertalippuja voi ostaa yhdellä ostokerralla viisi kappaletta. Ennakkolipputyyppejä on kolme: aikuisten lippu 5 euroa, 7-17-vuotiaiden lasten lippu 2,50 euroa ja 0-6-vuotiaiden lasten lippu euroa, joka on kuitenkin varattava verkkokaupasta mikäli uimaseurueessa on mukana alle 6-vuotiaita. Normaaleista aukioloajoista poiketen maauimaloihin pääsee kuutamouintipäivinä sisään kello 23.00 asti, ja uintiaika päättyy kello 23.30. Kuutamouinnille on normaalit sisäänpääsymaksut (aikuiset 5e/lapset 2,50e/muut 3e). Kumpulan maauimalan uintikausi päättyy sunnuntaina 23. elokuuta, ja Uimastadionin uintikausi päättyy sunnuntaina 13. syyskuuta. Olympiastadionin makumaailman sydän on uusi Bistro Stadion Compass Group Olympialeivos Vaaka Compass Group Olympiastadion Lounasbuffet Vaaka Suomen legendaarisin tapahtuma-areena Olympiastadion aukeaa täysin uudistuneena. Ruokaelämyksistä ja palveluista vastaa Compass Group Suomi. Olympiastadion on aivan uudenlainen kohtaamispaikka, jonka makumaailman sydän on funkkistyylinen Bistro Stadion. Bistro Stadion avautuu 31. elokuuta ja ruokapalvelut käynnistyvät asteittain syyskuussa. Suunnittelussa lähtökohtina ovat olleet pohjoinen makumaailma, vastuullisuus ja kuhunkin kohtaamiseen sopivat nautinnot. Kaiken kruunaa varta vasten suunniteltu Olympiastadionin-nimikkoleivos. ”Voimakkaasti sykkivä Stadionin sydän; sellainen on uusi Bistro Stadion. Tervetuloa kohtaamaan ja luomaan yhteisiä elämyksiä kanssamme! Visiomme on olla ylpeästi yhtä Olympiastadionin historian kanssa ja kirjailla makuja uusille muistoille #fiiliksentakia, kuvailee asiakkuusjohtaja Kristiina Ramirez Compass Group Suomesta. – Ruokalistallamme maistuvat pohjoismaiset maut, joissa aineksina on myös ripaus kansainvälistä yllätyksellisyyttä. Kaiken ytimessä ovat puhtaat ja vastuulliset raaka-aineet. Compass Groupilla on vahva kokemus tämäntyyppisestä toiminnasta maailmalla ja toivomme sen välittyvän myös omassa tekemisessämme eritoten suurtapahtumien osalta, Kristiina jatkaa. Vastuullisuus ja vastuullinen hankinta ovat Compass Groupin toiminnan perusperiaatteita, ja ne ovat ohjanneet myös Helsingin Olympiastadionin ravintolaja ruokapalvelujen suunnittelua. Stadion on paikkana poikkeuksellinen, ja ratkaisujen on oltava sen mukaisia. Osa työvaatteista – tarjoilijoiden esiliinat ja kokkien takit – on valmistettu kierrätetyistä muovipulloista. Osa astioista on Astiakorjaamon Re-Plate menetelmällä entistettyjä käytettyjä astioita, joiden design on tehty juuri Olympiastadionia varten. Yhteistyössä Stora Enson kanssa on tahtotila saada mahdollisimman paljon kartonkipakkauksia kierrätettyä ja uudelleenkäyttöön Stadionin tarpeisiin. – Yhteistyössä Compass Groupin kanssa olemme luoneet Olympiastadionille ainutlaatuisen arjen ytimessä toimivan ravintolan sekä tapahtumaja kokousympäristön, joka palvelee vierailijoita ympäri vuoden. Stadionin laajennetut ja uudet tilat mahdollistavat myös poikkeusaikana vierailuiden toteuttamisen väljästi ja turvaetäisyydet huomioiden. Toivotamme vierailijat lämpimästi tervetulleiksi stadionille, joka on uudistettu arkkitehtuuria kunnioittaen sekä kestäviä valintoja ja aitoa fiilistä vaalien, sanoo Olympiastadionin markkinointija viestintäjohtaja Marju Paju. Kortteliravintola Bistro Stadionissa herkutellaan funkkismiljöössä Bistro Stadionille voi tulle nauttimaan herkullisten ruokien, juomien ja välipalojen merkeissä ja nauttia uniikista funkkismiljööstä – niin lounaalla kuin illallisella. Bistro Stadion on viihtyisä kortteliravintola, jossa keittiömestari itse loihtii herkulliset kausimenut paikan päällä. Tämä näkyy Bistrossa vaihtuvana, mielenkiintoisena á la carte -menuna, sekä päivittäin vaihtuvana lounastarjoiluna ja hyvin rakennettuina kokouspaketteina. Oma Stadion-leivos on oodi Stadionin alueelle ja suomalaisuudelle, kuusenkerkkä-mustikkaleivoksen raaka-aineet ovat täysin kotimaisia. Ravintolapalveluiden suunnittelussa inspiraation lähteeksi on haettu Pohjoismaista ruokakulttuuria, jossa kohtaa idän ja lännen tunnelma. Räätälöidyt kokoukset ja VIP-tilaisuudet Kokouksia voi Stadionilla järjestää aivan uusissa upeissa tiloissa ja tilata kokouksen luonteeseen sopivia ruokapalveluita. Tässä hetkessä on tehty kaikki järjestelyt turvallisen ruokailun ja kokoustamisen sujumiseksi viihtyisissä merkeissä. Suurtapahtumissa kohdataan Pohjoisen Street Foodin merkeissä Uudistetulla Stadionilla palveluiden määrä kasvaa reippaasti. Tapahtumaan osallistujat voivat aiemmasta poiketen käydä ja kohdata millä tahansa pisteellä nauttimassa herkullisia ja monipuolisia tuotteita. Olympiastadionin pohjoisella puolella löytyy uusi torialue monipuolisine palveluineen. Sinne voi tulla viihtymään ennen tapahtumaa ja tapahtuman jälkeen. Ruokafilosofia on ”Street Food with Nordic Flavours” – herkullista kioskiruokaa pohjoismaisella säväyksellä. Ruokapalvelut numeroina • ruokapalveluiden määrä on kuusinkertainen aiempaan verrattuna • myyntipisteitä on kaikkiaan noin 40 • noin 200 kassaa käytössä loppuun myydyissä tapahtumissa • Compassilaisia työntekijöitä parhaimmillaan noin 300 Juhani Styrmania ja Kallion kävelyfestivaalia eivät talven ja kevään vastoinkäymiset pysäyttäneet, festivaalista tuli lopulta yksi koronavuoden voittajista. Kuva: Harri Ahola. Kallion kävelyfestivaali on tilastoykkönen Koronavuosi on ollut suurimmalle osalle tapahtumajärjestäjiä kohtalokasta. Mutta ei kaikille: yksi koronavuoden menestyjistä on Kallion kävelyfestivali. Tilastotutkijat ovat listanneet ne toimijat, jotka onnistuneet eniten järjestämään tapahtumia korona-aikana ja samalla noudattamaan viranomaisohjeita. Eräs korona-ajan parhaista onnistujista on ollut Kallion kävelyfestivaali ja Kallion alueella Kf on ollut täysin omaa luokkaansa. ”Kf toiminta ei notkahtanut missään vaiheessa. Kun Valtioneuvoston ensimmäiset koronarajoitukset tulivat maaliskuussa, joka mm kielsi yleisötapahtumat, oli Kallion kävelyfestivaalilla tarjota heti välittömästi koronaturvallisia tapahtumia. Festivaalin toiminta on jatkunut keskeytymättä korona-ajasta huolimatta”; sanoo Kf:a pyörittävä Juhani Styrman. Kallion kävelyfestivaali on saanut korona-aikana paljon huomiota osakseen. ”Ketterästi reagoivat idearikkaat toimijat, joita ei kahlitse turhan kankea byrokratia saavat poikkeuksellista näkyvyyttä nyt.”, Styrman pohtii. Kävelyfestivaalin pelastajaksi, koronan lisäksi, hän nimeää Kallion kulttuuripalkinnon, jonka Styrman sai. ”Ilman sitä Kf:lla ei olisi ollut edellytyksiä jatkaa ja itse olisin kait Hurstin leipäjonossa” Juhani Styrman keksi kävelyfestivaali idean 15 vuotta sitten: ”Maailman ensimmäinen kävelyfestivaali”. Loppukesästä 2020 Kallion kävelyfestivaali on järjestänyt 500 tapahtumaa. Tapausta juhlitaan tietenkin kävellen. 1.9. klo 13 ”Paskatorni ja Hanhiparvi”julkistataidetta Kalliossa, lähtöpaikka: Kinaporinpuisto. 9.9. klo 13.00 Kallion portaat, lähtöpaikka: Kinaporinpuisto. 13.9. klo 15 Kallion koulutie (yhteistyössä Ebenser.talo), lähtöpaikka: Toinen linja 17. Lisäksi Kf on mukana Helsingin kävelyfestivaalin tapahtumissa muun muassa Häämentien avauskävelyllä (6.9.) Kallion kävelyfestivaali on jukaissut myös uuden painetun kävelyoppaan ”Paskatorni ja Hanhiparvi” -julkista taidetta Kalliossa”. Oppaan hinta on 7 euroa ja sitä voi tilata osoitteesta: kallion.kavelyt@gmail.com.
16 Viikko 36-37/2020 KUVATAIDE Risto Kolanen Loppukesän kuvataide Kuvataiteilija Marita Liulia yhdessä teostensa Aerial (vas.), Sola – The Pass (ylh.) ja Planet Helium Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Laura Kopio ja teoksensa Tuntematon uhka I Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläinen kuvataideopiskelija Róza Turunen on nyt tuotannossaan keskittynyt mosaiikkeihin. Tässä Asbestos Art Spacen kesänäyttelyssä. Kuva: Toivo Koivisto. Virolainen taiteilija Urve Tônnus ja Dream -teoksensa Taidesalonki Piirtossa. Leningin ja olalla olevan laukun kangaskuvio on sama kuin teoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvataiteilija Jenni Haili ja teoksensa Roma #1 Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Lapinlahden taiteilijoiden näyttely Galleria Kujalla ja sen viereisessä Galleria Loopissa muistuttaa Itämeren haavoittuvasta tilanteesta. Katja Härkki ja akryylimaalaus “The Power of Femininity” Loopissa. Kuva: Hannele Salminen. Pohjoismainen CHART pidetään hajautetussa muodossa ainoastaan naistaiteilijoista. Galleria Heinon tilapäinen näyttelytila Erottajankatu 9 A, sisäpiha, esitti Kristiina Uusitaloa. Galleria Rankka palaa taiteellisella laboratoriolla. AVA Gallerian ”Villi ja vapaa” kokoa 13.9. asti useita taiteilijoita. Kaupunkilaisen kaipuu luontoon Marita Liulian korona-aikana valmistuneet maalaukset ilmaisevat kaupunkilaisen kaipuuta luontoon viitaten sekä antiikin arkadiaan että 1800-luvun romantikkojen pastoraali-teemoihin. Kultainen paletti täydentyy nyt sinisellä ja vihreällä. Elementit ovat vesi, maa, tuli, ilma ja eetteri. Välineinä ovat pigmentti ja akryyli kankaalle. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittää. Taiteilija-ohjaaja on kansainvälisimpiä nykytaiteilijoitamme, jonka teoksia on esitetty 50 maassa. Pro Finlandian hän sai 2018. Hän on vuorovaikutteisen mediataiteen pioneereja, jonka taiteellinen tuotanto käsittää maalauksia, valokuvia, monimediaisia taideteoksia, lyhytelokuvia, installaatioita, näyttämöesityksiä ja kirjoja. Bronda järjesti 22.8. Liulian vetämän kaupunkitaidetapahtuman. Aloittelija sai nauttia piirtämisestä ja maalaamisesta sekä edistyneempi poimia hyviä vinkkejä. Laki ei suojele ihmistä Kuvataiteilija Liisa Kopio sanoo, kuulevansa unen läpi kuulen kuiskauksen. – Minua on ajanut eteenpäin kiinnostus väkivallan moniulotteisten muotojen ja ilmentymien tutkimisessa kuvataiteilijana. Häntä kiinnostaa, millaisia vaikuttimia väkivallalla ja vallalla on kuvataiteen yhteydessä ja minkälaisia emotionaalisista jännitteisiä alistussuhteita tämä aiheuttaa yhteiskunnassa. ”Väkivalta on niiden kieli joilla ei ole valtaa” on yhden hienon akryyli ja öljy levylle –teoksen nimi ja ”Jumalat eivät halua heitä” toisen öljy kankaalle –teoksen.. Galleria Pirkko Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttely koostuu paperille tehdyistä hiilipiirustusta ja maalausta yhdistävistä teoksista, sekä suurista maalauksista, videosta, sekä esinekoosteisesta. – Mustetta paperilla / sanoja, kirjaimia / laki ei suojele ihmistä, ei kansaa / sydän hakkaa, jalat halvaantuneina / itse valittu vankila / toivo on väkevä voima, näyttelyruno kuvaa. Ihmisenä olemisen ehdot Näyttely ”La condition humaine” on Róza Turusen ja Minttu Pyykkösen kokeellinen maalaus-, piirustusja mosaiikkitaidetta yhdistelevä yhteisnäyttely, jonka vahvana inspiraationa toimii kirjoittaminen – siksi teosten yhteydessä on myös sanataidetta. Uusi Asbestos Art Space, Mäkelänkatu 45, esitteli sitä Vallilassa turhan pienen hetken. Parikymppinen Róza Turunen asuu ja työskentelee Helsingissä; hän on viimeaikaisessa tuotannossaan keskittynyt mosaiikkeihin. Hän aloittaa Suomenlinnan Taidekoulu Maassa. Sanat yhdistävät meidät toisiin ihmisiin, mutta sisällön ja merkitykset voi jokainen ymmärtää ainoastaan omalla tavallaan: – Seison suihkulähteen alla / lämpimän pehmeää hunajaa valuu norona niskaani. / Se on lämmin. / Se on kostea / se on vastasataneen veden selkeyttämä makea himo ilmassa. Yhteys sisäiseen villinaiseen Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittää virolaisen Urve Tõnnuksen näyttelyn ”Naiset jotka kulkevat susien kanssa“. Hän on työskennellyt graafisena designerina yli 40 vuotta ja luonut monien hyvinkin tunnettujen firmojen logoja, firmatyylejä ja kotisivuja. Kymmenen vuotta hän on harrastanut kollaasimaalausta. Näyttelynimi tuo mieleen Aino Kallaksen ”Sudenmorsiamen”, joka pohjautuu virolaiseen mytologiaan vaimosta, joka karkaa suden matkaan. Se on monille kansakunnille tuttu myytti. Tõnnus sanoo, että jokaisessa naisessa vaikuttaa voima, joka on yhdistelmä herkkiä vaistoja, intohimoista luovuutta ja iätöntä viisautta. Tämä voima on villinainen, kesyttämätön vaistonvarainen olemus, joka on luonnollinen osa terveen naisen psyykettä. – Haluan auttaa naisia saamaan uudelleen yhteyden sisäiseen villinaiseensa ja hyötymään sen pelottomista, terveistä ja luovista ominaisuuksista. Silmät on sielun peili Laterna Magican, Rauhankatu 7, tiilija kellarigallerian näyttelykokonaisuus ”Other I” koostuu useasta teossarjasta, jotka heijastelevat identiteetin, toiseuden ja pelon, mutta myös satujen ja leikkien maailmoja. Esillä on pääasiassa Jenni Hailin valokuvia, mutta myös teoksia Anna Englundilta, Jonas Haililta, Marika Hyväriseltä, Jaakko Kilpiäiseltä ja Ulla Sangervolta. Jenni Haili työskentelee monien tekniikoiden parissa, pohjaten silti työnsä useasti valokuvaan. Monet teoksista on toteutettu valoherkkiä materiaaleja kokeellisesti hyödyntäen ja käyttämällä valokuvauksen historiallisia menetelmiä. Keskeistä hänen tuotannossaan ovat piilottamisen ja esittämisen teemat. Haili on tavattavissa lauantaina 12.9. klo 13-15 galleriassa. Intiimejä esillepanoja Merihirviön vieressä Lapinlahden taiteilijoiden “Kirjeitä Itämerelle” -näyttely Galleria Kujalla, joka sijaitsee entisen sairaalan hienossa Pasaasissa ja viereisessä Galleria Loopissa, hävikkiruokaravintolassa, muistuttaa Itämeren herkästä tilanteesta. Näyttely on osa ”Roskasta taiteeksi” -projektia, jossa rannoilta kerätyistä roskista syntyy vähitellen Lapinlahden pihalle Merihirviö lokakuuhun mennessä. Siitä on somessa käynnissä nimikilpailu. Taidemaalari Katja Härkki on yksi Loopin taiteilijoista. Hänen maalauksensa ovat tiivistettyjä tilanteita, intiimejä esillepanoja. Ne sisältävät unenomaisia satunnaisia hetkiä, kuin muistoja ajassa. Niissä aika ja paikka lomittuvat toisiinsa yhtä aikaa kätkien ja paljastaen. – Maalaukseni eivät sijoitu todellisuuteen, vaan ovat suhteessa haluuni. Haluan ymmärtää maailmaani ja itseäni maalaamisprosessini kautta. Tanssia käytävällä Leena Mertanen on kansainvälistä huomiota saanut nykytaiteilija, joka tutkii tyyliltään tunnistettavissa, usein suurikokoisissa töissään ihmisyyteen, naiseuteen ja kulttuuriin liittyviä vivahteita. Hän yhdistää mielellään epäsovinnaisia elementtejä ja laajaa teknistä tietotaitoa tutkimuksiinsa modernin valokuvauksen mahdollisuuksista rikkoen usein siihen liittyviä totuttuja tapoja. Galleria A 2, Annankatu 12, näyttää taiteilijan psykologisia töitä, jotka vilisevät pop-kulttuuriviittauksia, yhteydestään irrotettuja yksityiskohtia ja intellektuellia ajatusta ihmisenä olemisen tilasta. Hän pitää myös dadasta. Teosten maalauksellinen, yksityiskohtainen tyyli on saanut vahvasti vaikutteita ekspressionismista, johon hän tutustui uteliaisuudesta 15-vuotiaana ja sovelsi myöhemmin valokuvaukseen. Timo Ryhänen kertoo toisena taiteilijana Ambaria -nimisen maailmansa tarinaa maalausten ja valokuvien muodossa. Vivahteikasta romantiikkaa ja maalauksellisia ajatuksia Erik Creutzigerin uusin näyttely ”Vaarallinen matka ja muita maalauksia” on esillä Galleria G:ssä, Pieni Robertinkatu 10, ja tuo esiin uusia piirteitä taiteilijan tuotannossa. Sieltä löytyy kaihoisan romanttisia maisemamaalauksia, entuudestaan tuttuja peura-aiheita episodimaisissa maalauksissa. Teokset ovat sekoitus koettua ja muistettua, mutta myös kuviteltua, Juha-Heikki Tihinen esittelee. Uusi puoli taiteilijan työskentelystä ilmenee maalauksissa, joissa hän on poistanut pigmenttejä. Kuvallinen arkeologia kertoo kiinnostuksesta laajentaa maalauksellista ajatteluaan. Creutziger hallitsee sekä vivahteikkaan ekspressiivisyyden että on perehtynyt maalaustaiteen historiaan. Hän valmistui Vapaasta taidekoulusta 2007 ja Kuvataideakatemiasta 2013. Teoksia on esillä myös Kiasmassa ”Hullu rakkaus – Seppo Fräntin kokoelma” – näyttelyssä. Teksti: Risto Kolanen
17 Viikko 36-37/2020 Elielinaukion ja Asema-aukion kehittämiseksi kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Hanke on osa laajempaa Rautatieaseman seudun kehittämistä Elielinaukion ja Asema-aukion alue ilmasta käsin. Kuva: Miikka Ruohonen / Lentokuva Vallas Oy. Kirja-arvostelu Koukuttava esikoisdekkari sevat vahvasti esille. Helsinki saa kirjassa Lindfeltin taidokkaassa kuvauksessa kaduillaan uhkaavia piirteitä. Erilaisista henkilöhahmoista ei lukija saa selvää , kuka on todellinen vaaratekijä ja kuka vain sattumalta ilmestyy erilaisille tapahtumapaikoille. Sataman konteillakin on merkittävä jännitystä lisäävä merkitys, Vuosaaren satama maisemana on kiehtova. Onko se murhapaikka? Kun hyvän dekkarin alku on poikkeuksellinen, ei loppuratkaisukaan ole ihan odotettu, päinvastoin. Ilman ruumiita harvoin dekkareissa selvitään, ei tässäkään. Lindfeltin esikoinen on niin lupaava että uskaltaako nuorimies, s .1976, jatkaa , jättää leipätyönsä ja ryhtyä kirjailijaksi. Jäämme odottamaan. Pekka Hurme Jännityskirjat, dekkarit, ovat ihan oma kirjallisuuden lajinsa. Sillä on paljon vannoutuneita ystäviä kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Niinpä jännityskirjoja ilmestyykin paljon, eri kustantajilta. Määrä ei useinkaan korvaa laatua, hyviä on harvassa. Siksi on ilahduttavaa törmätä uuden kirjailijan esikoisteokseen , jännäriin joka koukuttaa lukijansa mukaan poikkeuksellisella tavalla. Tällainen kirja on Pohjanmaan ruotsinkieliseltä seudulta kotoisin olevan Villy Lindfeltin, juristin ja ekonomin esikoisteos ”Miltä tuntuu tappaa” (Siltala 2020). Kirjan tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin, Lindfelt asuu Helsingissä. Kirjan alkuasetelma on erikoinen. Menestyvä, rikas kulosaarelainen mies kertoo heti kirjan alussa tappaneensa ihmisen! Vai tappoiko hän vai luuleeko hän vain tappaneensa? Vai tappoiko hän vain siksi että halusi tietää, kokea miltä tuntuu tappaa toinen ihminen? Kuka järjesti hänelle tämän omalaatuisen tappamistapahtuman? Lukijaa viedään! Lindfelt vie lukijaa taitavasti sinne tänne. Juristi Mia Lund ryhtyy ”tappajan” pyynnöstä selvittämään asiaa: mitä todella tapahtui vai tapahtuiko! Tappajaksi tunnustautuneen teknologianeron mielenterveys vaihtelee, samoin hänen lähipiirinsä erikoisten henkilöiden tiedot, tunnelmat,tilanteet. Mia Lundkin on välillä aivan epätoivoinen, hänen oma henkilökohtainen elämänsäkin on ex-aviomiehen holtittoman käytöksen sävyttämä. Lopussa tytär ja hänen suojelunsa nouHelsingin työväenopiston syyslukukausi käynnistyy tänä vuonna ensimmäistä kertaa Opistotalon avajaisviikkoon 31.8.–5.9. Viikon aikana voi kokeilla näyttelemistä, tekstin luontia, tanssia ja vaikkapa klovnin nenää. Työväenopiston Opistotalo (Helsinginkatu 26) täyttyy syyskuun ensimmäisellä viikolla työpajoista, kokeilutunneista, luennoista ja esityksistä. Avajaisviikon tapahtumat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Hulavanteista kasvomaskeihin Erilaisissa vannetanssin työpajoissa haastetaan kehoa ja aivoja hallitsemaan hulavannetta niin vyötäröllä, lantiolla kuin vartalon muissakin osissa. Kokeilutunneilla voi tutustua perheafrotanssiin, pilatekseen sekä ensisijaisesti senioreille suunnattuun flow-joogaan. Liikunnan ilosta voi nauttia myös seuraamalla Prosessista tanssiesitykseksi -kurssilaisten nykytanssiesityksiä. Käsityön työpajoissa opitaan suosittua makramee-solmeilua ja ruusun virkkausta sekä koristellaan avainnauhoja. Kasvomaski-pajassa saa kaavat ja ohjeet maskin tekoon – ja ommellaan tietysti omat kasvomaskit. Avajaisviikolla annetaan opastusta myös kangaspuilla kutomiseen sekä räsymatonkuteiden leikkaamiseen. Patsaille lausutaan lavarunoja Kirjoittamisen työpajassa opitaan, mitä on lavarunous ja kirjoitetaan omia lavarunoja. Lopuksi omia tuotoksia lausutaan Opistotalon patsaille. Lavarunouden open mic -tapahtumassa kuullaan viime kevään kurssilaisten esityksiä. Kohtaustyöpajassa voi kokeilla, miten luonnistuu tekstin luominen näyttelijöille ja ohjaajille. Samalla kirjoittaja pääsee kokeilemaan näyttämötyöskentelyä. Näyttelemisestä kiinnostuneet puolestaan saavat tehdä yhteistyötä kirjoittajien ja ohjaajien kanssa. Teatteriharrastajien tapaamisessa selviää, minkälaista teatteria työväenopistossa tehdään. Tapaaminen toimii myös oivana tilaisuutena verkostoitua muiden teatterikurssilaisten kanssa. Klovnerian työpajassa virittäydytään klovnien maailmaan pelien, leikkien ja improvisaation kautta. Klovnit järjestävät myös iltajamit, jossa tunnelmaan pääsee jo pelkällä irtonenällä. Viikon taiteilijavieraana Opistotaloon saapuu kirjailija Joel Haahtela, joka kertoo ja keskustelee teoksistaan Adèlen kysymys sekä Hengittämisen taito. Ajankohtaista kirjallisuudessa -luennolla FM Kaisa Kaukiainen käsittelee Margaret Atwoodin romaaneja Orjattaresi sekä Testamentit. Kirjastossa biletetään ja bamlataan stadin slangia, kun keväisen slangikurssin opiskelijat saavat spettarinsa. Rauhallisempaa menoa kaipaavat voivat kirjastossa kuunnella ääneen luettuja Shakespearen sonetteja. Arkkitehtuurista kiinnostuneille on tarjolla kävelykierroksia arkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelemassa, lähes satavuotiaassa Opistotalossa. Kierroksella kuullaan myös jänniä tarinoita opiston historiasta. Pitkin viikkoa annetaan vinkkejä ja digineuvontaa mobiililaitteiden, tablettien ja nettipalveluiden käyttäjille. Vinkkejä on tarjolla myös muun muassa muistin virkistämiseen sekä monikielisten kotivanhempien toimintaan. Avajaisviikko huipentuu Töölö Brassin puhallinkonserttiin. Viikon kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Opistotalon avajaisviikolla työpajoja ja kokeilutunteja Opistotalon avajaisviikolla sukelletaan klovnien maailmaan. Kuva: Helena Leminen Elielinaukion ja Asema-aukion alueen kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen kutsumuotoinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun on tarkoitus käynnistyä marraskuussa. Tavoitteena on, että kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta valmistellaan alueen asemakaavan muutos. Alueen suunnittelun pohjaksi laaditaan suunnitteluperiaatteet, jonka luonnos on nyt nähtävillä. Helsingin rautatieaseman seutu uudistuu. Osana tätä muutosta Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda moderni, viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa. Hanke on osa suurempaa rautatieaseman seutua uudistavaa kokonaisuutta. Elielinaukiota tutkitaan toimitilarakentamisen alueena ympäristöön sovittaen. Alueen arvokas historiallinen luonne huomioidaan alueen kehittämisessä ja uudisrakentamisen tulee sopeutua korkeusasemiltaan ympäröivään rakennuskantaan. Alueelle tehtävä uudisrakentaminen voi olla liike-, toimi-, palveluja kulttuuritilaa. Asema-aukiolle suunnitellaan rakentamista siten, että se hahmottuu jatkossakin aukiona. Alueen rakentaminen on pääasiassa toimitilaa. Arkkitehtuurikilpailulla halutaan löytää suunnitteluratkaisu, joka ottaa huomioon alueen erityispiirteet ja arvokkaan ympäristön tarjoten laadukkaita katuja aukiotilaratkaisuja kaupunkilaisten ja raideliikenteen matkustajien käyttöön. Alueesta tulee aiempaa turvallisempi ja houkuttelevampi, koska läpiajoliikennettä ja pysäköintiajoa selkiytetään. Hanke parantaa alueen toimivuutta merkittävästi erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Samalla tutkitaan alueen maanalaisten tilojen laajentamista ja maanalaisten tilojen ja maanpäällisten jalankulkumaailman yhteyksien parantamista. Kaivokadulla alueen eteläreunassa suunnitelmat sovitetaan yhteen Kruunusillat-pikaraitiotien suunnitelmien kanssa. Uusi Eliel on ydinkeskustan ainoa merkittävä uudishanke, joka tuo keskustaan lisää paljon kaivattuja työpaikkoja. Työpaikat syntyvät koko pääkaupunkiseudun parhaiten joukkoliikenteellä saavutettavalle paikalle. Hankkeen myötä Helsingin keskustaan syntyy palveluiltaan monipuolista uutta kaupunkia, jossa niin helsinkiläiset kuin matkailijat viihtyvät, harrastavat, käyttävät palveluita tai käyvät töissä. Alueelle kaavamuutos Alueelle ollaan laatimassa asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa Elielinaukiolle ja Asema-aukiolle uudisrakentamista. Asemakaavan muutos koskee Elielinaukiota, Asema-aukiota, Postikatua sekä Postitalon, Sokoksen ja Vltavan rakennuksia. Arkkitehtuurikilpailuun on kutsuttu viisi suunnitteluryhmää korkeatasoisten kilpailuehdotusten varmistamiseksi. Suunnitteluryhmien valinnassa otettiin kokemuksen ja referenssien ohella huomioon kansainvälisen ja kotimaisen osaamisen tasapaino. Kilpailun järjestää kokonaan suomalainen Elielin kehitys Oy yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Elielin kehitys Oy:n muodostavat alueen kiinteistönomistajat Ilmarinen, OP-Vuokratuotto, VR, SOK, Exilion sekä kiinteistökehittämiseen ja -sijoittamiseen erikoistunut Evata Partners. Kilpailun tuomaristossa ovat kilpailun järjestäjien lisäksi mukana asiantuntijajäsenet Suomen arkkitehtiliitto SAFA:sta, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK:sta sekä kansainvälinen asiantuntijajäsen. Arkkitehtuurikilpailun on määrä käynnistyä 1. marraskuuta 2020. Alustavan aikataulun mukaan kilpailun lopputulos olisi selvillä huhti-toukokuussa 2021. Kilpailua voi seurata verkkosivulla uusieliel.fi, jonne päivitetään tietoa suunnittelun etenemisestä. Kilpailuehdotukset julkaistaan verkkosivuilla niiden valmistuttua ja niistä kerätään palautetta kilpailun tuomaristolle Kerro kantasi -kyselyn muodossa. Tavoitteena on laatia alueen uusi asemakaava voittaneen suunnitteluratkaisun pohjalta.
18 Viikko 36-37/2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020
19 Viikko 36-37/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Palvelut Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Hyviä, edullisia PIENVARASTOJA Kalliossa. Autolla eteen. 044 980 4046 Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus Tule meille ennen kuin menetät hermosi! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Soita numeroon 09736522 tai laita viestiä globalg@sci.fi. 1/20 7,20 VIKELLYKSESSÄ kiehtoo lajin monipuolisuus Kaikki lähtee ratsastajan istunnasta Käypä hoito -suositukset myös hevosten hoitoon Keskivartalon treenistä apua kissing spine -ongelmiin Vuoden ohjastaja Santtu Raitala: Vuoden valmentaja Christa Packalen: Taustalla mummon opetukset Tämä on kertakaikkisen hieno ala Laukaten Laukaten kohti hevoskesää! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa! www.karprint.fi tilaukset@karprint.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2020 • 7,50 Espanjan kodittomien Espanjan kodittomien kissojen karu elämä kissojen karu elämä Norjalainen metsäkissa Todellinen Todellinen hurmuri! hurmuri! Kirjasarjan SOTURIKISSOILLA SOTURIKISSOILLA miljoonia faneja Tutkimus kertoo: Tutkimus kertoo: Hanki kissa, Hanki kissa, elät terveemmin elät terveemmin Lemmikkien Lemmikkien leipäjono leipäjono veti väkeä veti väkeä Luovutusikä nousi Kissojen käytösKissojen käytösongelmat kuriin ongelmat kuriin Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa
20 Viikko 36-37/2020 LIPUNMYYNTI: www.ticketmaster.fi | p. 0600 10 800 myynti@musiikkiteatteri.fi | p. 044 346 6713 F I N L A N D I A -T A L O | L a 3 . 1 . k l o 1 9 NOUDATAMME TURVAVÄLISUOSITUKSIA! WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN Juhlanäytös Kirka 70-v. Helsinginkatu 24, Brahenkenttää vastapäätä www.brahenapteekki.com | p. 09 146 1126 Avoinna arkisin 8.30-18, la 9-15. Syyskuun alusta uudet aukioloaikamme ovat ma-pe 8.30-19.00 sekä lauantaisin 9.00-16.00. Syksyn tarjoustuotteidemme avulla on helppo palata arkeen virkeänä. Multivita Plus 200 tabl. Monivitamiinija hivenainevalmiste aikuisille. 19,50€ Multivita Magnesiumsitraatti + B6. Hyvin imeytyvät magnesiumsitraattivalmisteet. 13,20€ Multivita Ascorbin Long 500 mg 200 tabl. Pitkävaikutteinen C-vitamiinivalmiste. 17,30€ Fiilus Arkeen 30 kpl. Maitohappobakteeri jokapäiväiseen käyttöön. 9,90€ Stadin sydämessä – sydämellä JOKA KUUKAUDEN 1. SUNNUNTAINA SEURAAVAKSI 6.9. klo l 0-16 Haitan,, men torllla +-' QJ C: ro C: ? ?o?e?.?.a!sta mu.kavaa Ruokaherkkuja ja käsitöitä, l nahtavaa Ja hankittavaa joita löydät vain täältä. ? koko perheelle. !TE RVETfJlOII MfJNIIIIN NONEMIIIIN j SE 11110 MIIRNNINIITfJNNElMII! 1