• KALLIOLAN K A N S A L A I S. OPIST0 -ihan kotikulmillasi! www.kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, p. 010 279 5080 ma-to klo 10?16 Oho. Oletko myymässä asuntoasi! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Mikä myyjä! Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Kauppa käy. Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Arja Oreschnikoff Varatuomari Tarjoa myyntiin! Laillistettu kiinteistönvälittäjä Maaliskuun aikana tehdyistä kauppaan johtaneista toimeksiannoista 300? Sokoksen lahjakortti (LKV) LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Viikot 12-13 - 2015 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Ympyrätalon apteekki Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 Kevätauringon iloksi. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Ajanvaraus nettisivuilla Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Ikkunanpesut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. 46. vuosikerta - Nro 6 Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Kantaasiakastarjoukset Torstain ajan tarjouksessa Aqualan Duo 200g 8? (10?) Ympyrätalon apteekki tarjoaa asiakkailleen pullakahvit torstaina 19.3. klo 10-14. Teemme myös ilmaiseksi verenpaineenmittausta ja FaceMapping -ihoanalyysejä. Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin!
• KALLIO LEHTI 2 Kohti kevättä ja tasa-arvoa! Seuraava Kallio Lehti ilmestyy 1.4. Nro 6 ? Viikot 12-13 tai Aineistopäivä torstai 26.3. klo 12. RAUHANASEMA Ratikat 7 ja 9 Pasilan Rauhanasemalla Viikot 10-11 PASILAN ASEMA SUNNUNTAINA 22.3. KLO 14 - 17 Bussipysäkit Suvilahti hyvä sijainti elävän musiikin areenalle ? Elmun ja nuorisoasiainkeskuksen työssä elävän musiikin edistämiseksi on paljon yhteistä. Suvilahti on juuri oikea paikka elävän musiikin areenalle, Tarjolla soppaa ja soittoa, runoja ja kahvia, puhetta politiikasta ja tangon taikaa ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE KAI SADINMAA pastori, kansanedustajaehdokas (sit.) näyttelijä Taisto Reimaluoto pelimanni Tapani Luhtaranta Kallion-Vallilan Eläkeläisten lauluryhmä VANHOJEN ÄÄNET VAIKUTTAMAAN MIRJA ARAJÄRVI eläkeläinen, kansanedustajaehdokas Järj. Pasilan-Vallilan Vasemmisto ry 46. vuosikerta ? nro 5 Elmulle ja nuorisokeskukselle tilat Suvilahden kaasukellosta? ? Elävän Musiikin yhdistys Elmu tarvitsee korvaavat tilat, kun sen käytössä oleva Nosturi puretaan asuntorakentamisen tieltä Telakkarannasta. Kaupungin nimeämä työryhmä on käynyt läpi erilaisia tilavaihtoehtoja ja arvioinut samalla tilojen elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Työryhmä on päätynyt esittämään ensisijaiseksi ratkaisuksi Elmun ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistä elävän musiikin ja tapahtumien tilaa Suvilahden tiiliseen kaasukelloon. Mikäli hanke onnistuu, nuorisoasiainkeskus luopuu ulkopuoliselta vuokratusta kulttuuriareena Gloriasta, jonka vuokrasopimus voidaan päättää vuoden 2018 lopussa. Uudessa tilassa yhdistyisivät nuorisokulttuuri ja musiikin ammattilaisuus. Samalla Elmulle varataan mahdollisuus rakentaa teräksiseen kaasukelloon 3 000 hengen konserttitila ilman kaupungin tukea. Vaihtoehtoja on selvitetty Työryhmä on tutkinut vaihtoehtoina muun muassa Telakkarannan konepajakiinteistön, Jätkäsaaren Bunkkerin, Suvilahden vanhan teräskaasukellon sekä Pasilan veturihalleja. Työryhmä toteaa, että Suvilahden tiilinen kaasukello osoittautui ainoaksi toiminnallisuudeltaan, sijainniltaan, taloudeltaan ja aikataulultaan realistiseksi vaihtoehdoksi. Kaupungin omistama kaasukello pitää joka tapauksessa kunnostaa ja muuttaa kaasunjakelulaitteesta rakennukseksi. Peruskunnostuksen kustannusarvio on noin 9 miljoonaa euroa. ?Ehdotus on kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Sillä saadaan erinomainen tila niin elävälle musiikille, nuorisotoimelle kuin Suvilahden kulttuurikeskukselle. Komeat historialliset kaasukellot kunnostetaan ja ne saavat elämää sisälleen. Ratkaisulla on merkitystä sekä Kalasataman kaupunginosalle että perinteikkäille Sörnäisten ja Kallion kaupunginosille?, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kaupunginsihteeri Timo Härmälä. Yli 300 nuorta siistimään Helsingin puistoja kesällä ? Helsingin kaupunginhallitus päätti myöntää 820000 euroa nuorten kesätyöntekijöiden palkkaamiseen puistojen puhtaanapitoon. Määrärahalla voidaan palkata noin 310 nuorta työsuhteisiin, jotka kestävät kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Tarkoitus on lisätä kaupungin viihtyvyyttä vähentämällä puistojen, aukioiden ja kadunvarsien roskaisuutta. Kaasukello Suvilahdessa Flow-festivaalin aikaan. Kuva: Lauri Rotko koska Kallion?Vallilan alueella asuu valtavasti nuoria aikuisia ja paikka on helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä, nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio sanoo. ? Nuorille Elmu-yhteistyö tarjoaisi uusia mahdollisuuksia olla tekemisissä musiikin ammattilaisten kanssa. Lähdemme in- noissamme tutkimaan, miten yhteistyö toimisi, Laitio jatkaa. ? Ratkaisu mahdollistaa Elmunkin toiminnan kehittymisen uudelle tasolle.  Olla taas tekemässä asioita, joita kukaan ei ole vielä tehnyt, ja tavalla, jossa järjestötoimijan notkeus ja näkemyksellisyys yhdistyy virastotoimijan verkostoihin ja vakiin- tuneisiin resursseihin ?, sanoo kulttuurijohtaja Stuba Nikula. Kaupungin tapahtuma-alueita kehittävä tuottaja Päivi Munther sanoo, että ratkaisu vahvistaa Suvilahden asemaa keskeisenä musiikin esityspaikkana. Työryhmän raportti esitellään kaupunginhallitukselle maanantaina 23.2.2015. ÂAjankohtaista Helsingin kaupungin kerhoissa jo yli 1200 lasta ? Kaupungin kerhojen suosio on kasvanut Helsingissä. Vuodenvaihteessa kerhojen toimintaan osallistui jo yli 1200 lasta. Kunnallisia kerhoja on 136 eri puolilla kaupunkia. Kerhotoimintaa järjestetään kaupungin päiväkodeissa ja leikkipuistoissa. Toimintaa on 1-4 päivänä viikossa, noin kolme tuntia kerralla. Kerhoissa leikitään, lauletaan ja liikutaan yhdessä muiden lasten kanssa. Kerhot on tarkoitettu 2-5-vuotiaille lapsille. Erityisen suosituiksi ovat nousseet metsä- ja pihakerhot, joissa lapset ulkoilevat kerhon lähipuistossa tai -metsässä. Osallistuminen kerhotoimintaan on maksutonta. Syksyllä alkaviin kerhoihin haetaan pääsääntöisesti huhtikuun loppuun mennessä. Vapaita paikkoja voi kysyä suoraan leikkipuistoista ja päiväkodeista myös ympäri vuoden. Kerhoon haetaan sähköisellä kerhohakemuksella. Helsingin kaupungin kesätyöseteli tarjoaa kesätyökokemuksen yli 2000 yhdeksäsluokkalaiselle ? Helsinki kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin korvaamalla kesäsetelin arvon nuoren työnantajalle. ?Haluamme tukea nuoria, jotta he pääsevät työuransa alkuun. Tämä on mielestäni tarpeellinen kokeilu, jolle toivon menestystä ja onnistuessaan jatkomahdollisuutta koko kaupungin alueelle?, kertoo Ritva Viljanen Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Aloitteen kesätyösetelistä tekivät Ruudin ydinryhmän nuoret. He ovat helsinkiläisten nuorten vuosittain vaaleilla valitsema ryhmä, joka vie nuorille tärkeitä asioita eteenpäin yhteiskunnassa. ?Kesätyöseteli on huomattava sijoitus kaupungilta ja loistava osoitus siitä, miten kaupungin ja nuorten välinen yhteistyö voi toimia. Seteli tarjoaa nuorille työkokemuksia ja helpottaa heidän palkkaamistaan kesätöihin. Tämä on iso satsaus varsinkin pienille yrittäjille. Me olemme ylpeitä tästä hankkeesta?, sanoo Benjamin Shemeikka Ruudin ydinryhmän jäsen. Kenelle kesätyöseteli Kesäseteli on kaksivuotinen kokeilu, jota arvioinnin perusteella jatketaan vielä ensi vuoden ajan. Setelin laajempi käyttöönotto vaatii testausta sekä yhteistä kehittämistä eri toimijoiden kesken. Kesäsetelin kokeilualueina toimivat Helsingin itäinen, kaak- Valokuva: Kulttuuriareena Glorian mediatiimi. koinen ja koillinen suurpiiri. Näiden alueiden 26 peruskoulussa on 2 286 yhdeksäsluokkalaista. Kaikkiaan Helsingin kouluissa on syksyllä 2014 ollut 5 171 yhdeksäsluokkalaista. Kesäseteli jaetaan maaliskuun loppupuolella koulun yhdeksäsluokkalaisille oppilaan asuinpaikasta riippumatta. Näin vahvistetaan nuorten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kokemusta. Valittujen koulujen joukossa on ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden osuus hyvin pieni, joten seteli kohdentuu pääsääntöisesti helsinkiläisille nuorille. Kesätyösetelin käyttö Helsingin kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin kesäsetelillä 1.6.? 16.8.2015 välisenä aikana. Työnantajana ei voi toimia yksityistalous, perhe tai yksityinen henkilö. Kesäsetelillä ei voi hakea töihin kunnan tai valtion yksiköihin. Työpäiviä on oltava vähintään 10 ja työtunteja vähintään 50, joko yhtäjaksoisesti tehtyinä tai eri jaksoihin sijoitettuina. Kesäseteli on nuorelle henkilökohtainen. Nuoren nettopalkka on vähintään 335 euroa kymmeneltä työpäivältä ja 50 työtunnilta. Summa sisältää lomakorvauksen. Lisäksi työnantaja maksaa normaalit työnan- tajamaksut. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 335 euroa. Kaupunki suosittelee työnantajaa käyttämään palkkauksen periaatteina alan työehtosopimusta ja edellyttää Vastuullinen kesäduuni -kampanjan periaatteiden noudattamista. http://www.kesaduuni.org/ Työsuhteen päätyttyä työnantaja palauttaa täytetyn alkuperäisen kesäsetelin kahden kuukauden kuluessa tai viimeistään 30. syyskuuta mennessä Helsingin kaupungille. Setelin liitteenä palautetaan palkkatodistus ja työajanseuranta toteutuneiden työtuntien osalta työsuhteen ajalta. Jos kesäseteliä ei palauteta määräaikaan mennessä tai kesäsetelin ehdot eivät täyty, ei 300 euron kesäsetelirahoja makseta työnantajan tilille. Näin toimitaan, jos työsuhteen kesto on ollut liian lyhyt, palkkaa on maksettu liian vähän tai lomaraha on maksamatta. Kesätyösetelin kustannukset   Ensimmäisenä kokeiluvuotena setelille odotetaan noin 50 prosentin käyttöastetta. Elinkeino-osasto ja nuorisoasiainkeskus kattavat kulut 340 000 euroon saakka siten, että nuorisoasiainkeskus kattaa 11,8 prosenttia ja kaupunginkanslian elinkeino-osasto 88,2 prosenttia toteutumasta. KALLIO LEHTI chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-18, la 7-15 ? 09-774 33 477 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki www.votkin.fi MUISTATHAN Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 29.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita
• Viikot 12-13 46. vuosikerta ? nro 6 ÂAjankohtaista Nuorten kesätyöhaku kaupungille käynnistyi Kalasatama Helsinki houkuttelee kasvulla älykkyydellä ja tehokkuudella Kasvun akseli Pasila-Vallilla-Kalasatama ??Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja. Kaupungissa on käynnissä useita Euroopan suurimpiin kuuluvia kaupunkikehityshankkeita. Helsinki esittäytyy kiinteistö- ja sijoitusalan suurtapahtumassa MIPIM 2015:ssä Ranskan Cannesissa 10?13.3.2015 teemalla ?Smart City ? Smart Choice? eli älykäs kaupunki, älykäs valinta. Päähuomio kiinnitetään voimakkaasti kehittyvän Pasila? Vallila?Kalasatama-akselin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Startup-myönteisyyttä ja inhimillistä pääomaa Helsinki tavoittelee tapahtumassa ulkomaisia sijoittajia ja kiinteistökehittäjiä vahvuutenaan kaupungin voimakkaat kasvunäkymät ja edelläkävijyys energiatehokkuudessa. Helsinki on myös vahva startup-yritystoiminnan keskiö. Helsinki sijoittui Lontoon jälkeen toiselle sijalle Financial Timesin fDI Intelligence -yksikön parhaiden eurooppalaisten kaupunkiseutujen ranking-listalla 2014/15, joka mittaa alueiden ja kaupunkien houkuttelevuutta suorille ulkomaisille investoin- neille. Luokittelussa käytettiin viittä kategoriaa: taloudellinen potentiaali, inhimillinen pääoma ja elämäntapa, kustannustehokkuus, infrastruktuuri sekä myötämielisyys liiketoiminnalle. Lisäksi fDI pyysi osallistuvilta alueilta tietoa näiden ulkomaisia investointeja edistävistä strategioista. Helsinki tarjoaa myös avoimen ja joustavan toimintaympäristön, jonka väestö on hyvin koulutettua. Helsinki on sijoittunut toiselle sijalle inhimillistä pääomaa mittaavassa World Economic Forum 2013 -listauksessa. Kasvun akseli Pasila? Vallila?Kalasatama Voimakkaassa muutoksessa on Pasila?Vallila?Kalasatama-akseli, jonne Helsingin ydinkeskusta laajenee. Pasilan uudistuminen ja kehittyminen Helsingin toiseksi keskustaksi alkaa Triplakaupunkikeskuksen rakentamisesta Pasilan aseman ympärille ja jatkuu syksyllä 2015 käynnistyvällä Keski-Pasilan tornialueen kansainvälisellä arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailulla. Akselin toisessa päässä on alkamassa Kalasataman keskuk- Kaupunki hakee asuntotonteille rakennuttajia ??Helsingin kaupungin vuotuinen asuntotonttien varauskierros alkoi. Haettavissa on pääasiassa kerros- ja rivitalorakentamiseen tarkoitettuja tontteja, joista suurin osa sijaitsee täydennysrakentamisalueilla. Tontteja on tarjolla Sompasaaren, Jätkäsaaren, Tapaninkylän, Mellunkylän, Laajasalon, Kruunuvuoren, Siltamäen, Roihuvuoren, Tankovainion, Kontulan ja Vuosaaren alueilla. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 115 000 kerrosneliömetriä, joten niille voidaan rakentaa noin 1400 asuntoa.Tontit on teknisistä ominaisuuksistaan johtuen suunnattu erityisesti ammattimaisille rakennuttajille ja rakennuttajakonsulteille. Haku on kuitenkin avoin ja tontteja voivat hakea kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat pystyvänsä toteuttamaan hankkeen.  Tontteja voidaan varata myös ryhmärakennuttamista varten. Etusijalle asetetaan hakemukset, jotka kohdistuvat valtion tukemaan tai muuhun säänneltyyn tuotantoon, kuten ARA-vuok- ra-asuntojen ja Hitas-asuntojen tuotantoon. Tankovainion ja Roihuvuoren alueen tontteja voi hakea muiden hankkeiden lisäksi Helsinki-kerrostalon kehittämistä varten. Helsinki-kerrostalo on kaupungin vetämä hanke, jonka tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaisia, mutta arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja monistettavia ratkaisuja asuntotuotantoon. Helsinki-kerrostaloa kehitetään vauhdittamaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamista.Helsingin kaupunki pyrkii luovuttamaan vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5 500 asuntoa. Tällä hetkellä kaupungilla on varattuna tontteja lähes 17 500 asunnon rakentamiseksi. Helsingin asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti lähes 60 % tonteista on varattu säänneltyyn kohtuuhintaiseen tuotantoon, kuten ARA-vuokra-asuntoja, hitas-, asumisoikeus- ja opiskelija-asuntoja varten. sen Redin rakentaminen. Väliin jäävää Vallilan aluetta vahvistetaan yritysalueena. Alueella on jo ja sinne on asettumassa suuria finanssialan ja terveysteknologian yrityksiä sekä useita startup-yrityksiä. Helsinki?Finlandyhteisosasto MIPIM-tapahtuman Helsinki? Finland-osastolla Helsingin johdolla esittäytyvät myös Espoon, Tampereen, Turun, Kotkan ja Jyväskylän kaupungit. Yrityksiä on mukana neljä: SRV, YIT, Skanska ja HGR Property Partners. Kaupunkien ja yritysten lisäksi osastolla ovat mukana myös Team Finland -verkosto sekä palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio Invest in Finland. MIPIM-tapahtuma (Le Marché International des Professionnels de I?IMmobilier) kokoaa tänä vuonna noin 20 000 kävijää sekä näytteilleasettajaksi yrityksiä, alueita ja kaupunkeja 93 eri maasta yhteensä noin 2 300. Sijoittajayrityksiä osallistuu messuille noin 1 700. Lehdistöä on paikalla noin 160 mediatalosta. Helsinki on osallistunut MIPIMtapahtumaan 1990-luvun puolivälistä alkaen. ??Nuorten kesätyöhaku alkaa maanantaina 9.3. ja päättyy perjantaina 20.3. klo 16.00. Hakuun tulevat 16?17-vuotiaille suunnatut kesätyöt sekä 16?20-vuotiaille suunnatut Siisti kesä -hankkeen työpaikat. Molempiin otetaan sekä nuoria, joilla ei ole aiempaa työkokemusta että nuoria, joilla jo on aiempaa työkokemusta. Nuorten kesätyöt ovat avustavia tehtäviä, kuten vanhusten kanssa seurustelua, lasten kanssa leikkimistä ja erilaisia toimistotehtäviä. Eniten 16?17-vuotiaiden kesätyöpaikkoja on sosiaali- ja terveysvirastossa, nuorisoasiankeskuksessa ja varhaiskasvatusvirastossa. Siisti kesä -hankkeen työntekijät puolestaan huolehtivat puistojen, aukioiden, kadunvarsien sekä liikunta- ja uimapaikkojen siisteydestä. Näitä työpaikkoja on haussa HKL:ssä, Starassa ja liikuntavirastossa. Nuorten kesätyöt kestävät kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Lyhyen työelämäkokemuksen lisäksi kesätyö kaupungilla on oiva keino tutustua kaupunkiin työnantajana. Aurinkovoiman tuotanto käynnistyi Suvilahdessa ??Suomen suurimman aurinkovoimalan tuotanto käynnistyi maaliskuun alussa Helsingin Suvilahdessa. Helenin voimala kasvattaa koko Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa yli 10 prosentilla. Suvilahden aurinkovoimalan paneelien asennustyöt saatiin valmiiksi helmikuun lopussa, ja voimalan sähköntuotanto käynnistyi maaliskuun alussa. Paneelit asennettiin olemassa olevan sähköaseman katolle muun remontin yhteydessä. Aurinkovoimalan teho on jopa yli 340 kW, ja se on Suomen suurin. Voimala tuottaa vuodessa noin 275 megawattituntia aurinkosähköä, mikä vastaa noin 137 kerrostalokaksion sähkönkulutusta. Suvilahden 1188 aurinkopaneelia myytiin nimikkopaneeleina. Asiakas saa nimikkopaneelinsa tuottaman aurinkosähkön käyttöönsä kuukausimaksulla, ja paneelin tuottaman sähkön arvo hyvitetään sähkölaskussa. Yksi Suvilahden nimikkopaneeli tuottaa yli 11 % kerrostalokaksion kuluttamasta sähköstä. Jos kaksion asukkaat säästävät energiaa ja heillä on käytössään viisi paneelia, asukkaat voivat vuositasolla tuottaa kaiken kotona kuluttamansa sähkön itse suoraan auringosta. Keskellä kaupunkia Aurinkovoimala kaupunkiympäristössä mahdollistaa puhtaan energian tuottamisen siellä, missä energiaa käytetään. ? Aurinkovoimala edistää konkreettisesti hiilineutraalin tulevaisuuden saavuttamista, muistuttaa projektinjohtaja Atte Kallio Helen Oy:stä. ? Helen on sitoutunut rakentamaan uutta aurinkovoimaa kysynnän mukaan. Asiakkaamme voivat vaikuttaa suoraan kotimaisen ja uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseen ilmoittautumalla uusien nimikkopaneelien varausjonoon. Suvilahden aurinkovoimalan konseptissa on huomioitu erityisesti helppo skaalattavuus: aurinkovoimala voidaan toteuttaa moniin eri kohteisiin missä tahansa kaupungissa. Uusi aurinkovoimala pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla. Nimikkopaneelien ennakko-ostajaksi voi jo ilmoittautua netissä. : AT T K ? S u v i l a h d e n aurinkovoimala vähentää hiilidioksidipäästöjä ja toimii siten konkreettisena keinona kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. ? Hanke on yhteiskunnallisesti merkittävä. Helen Oy on sitoutunut rakentamaan uutta aurinkovoimaa kysynnän mukaan. ? Voimalan teho on yli 340 kW. Voimala kasvattaa koko Suo- FA Suvilahden 1188 aurinkopaneelia myytiin nimikkopaneeleina. Asiakas saa nimikkopaneelinsa tuottaman aurinkosähkön käyttöönsä kuukausimaksulla, ja paneelin tuottaman sähkön arvo hyvitetään sähkölaskussa. Paneelit myytiin loppuun muutamassa päivässä. Aurinkovoimalaa voi seurata reaaliajassa verkossa, ja nimikkopaneelin hankkineet asiakkaat näkevät oman paneelinsa tuotannon pian julkaistavassa nettipalvelussa. Yksi Suvilahden nimikkopaneeli tuottaa yli 11 % kerrostalokaksion kuluttamasta sähköstä. Jos kaksion asukkaat säästävät energiaa ja heillä on käytössään viisi paneelia, asukkaat voivat vuositasolla tuottaa kaiken kotona kuluttamansa sähkön itse suoraan auringosta. men verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa yli 10 prosentilla. ? Arvioitu vuosituotanto on 275 MWh. Energiamäärä vastaa noin 137 kerrostalokaksion sähkönkulutusta. ? Investoinnin arvo on noin 600 000 euroa. Voimala toteutettiin Ympäristöpenni-varoilla. ? Paikkana Helsingin Suvilahti, Helen Sähköverkko Oy:n sähköaseman katto.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 6 Harmaan talouden suitsintaa ravintoloista V erohallinto päätti aloittaa ravintola-alan valtakunnalliset tarkastukset. Tarkastusten tavoitteena on ravintola-alan harmaan talouden vähentäminen. Jopa kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta arvioidaan olevan harmaan talouden piirissä. Verotarkastajat aloittivat tarkastukset jo helmikuussa. Tiettyyn toimialaan keskittyvä tehostettu verovalvonta on osoittautunut hyväksi toimintatavaksi harmaan talouden vastaisessa toiminnassa. Ravintolaprojektin tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta ravintola-alalta ja sitä kautta vähentää verovajetta. Samalla helpotetaan myös rehellistä ravintolatoimintaa harjoittavien tilannetta puuttumalla epäterveeseen kilpailuun, joka perustuu lakisääteisten velvoitteiden täyttämättä jättämiseen. Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla kuten rakennus- ja ravintola-aloilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan arviolta noin kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta on harmaan talouden piirissä. Verojen menetykset ovat selvityksen mukaan noin 260 miljoonaa euroa ja lakisääteisten vakuutusmaksujen menetykset noin 60 miljoonaa euroa. Ravintola-alalla harmaa talous ilmenee esimerkiksi ohimyyntinä, pimeästi maksettuina palkkoina ja työnantajamaksujen laiminlyöntinä. Ohimyyntiä tapahtuu, kun kaikkia myynnistä saatavia tuloja ei kirjata kirjanpitoon. Verohallinto tekee ravintolatarkastuksissa yhteistyötä muiden viranomaisten kuten poliisin, aluehallintoviraston, tullin ja Valviran kanssa. Verohallinnon ravintolaprojekti kestää ensi vuoden kevääseen asti. Verohallinnon aiempi ravintolaprojekti toteutettiin vuosina 2003 - 2005. Tuolloin tuli ilmi harmaata taloutta noin 81 miljoonan euron edestä ja sen johdosta esitettiin maksuunpantaviksi lähes 35 miljoonan euron verot. -j.a. Yleisönosasto Kasvuun ja tiivistämiseen malttia, viheralueet turvattava ??Helsingin yleiskaavan luonnos suuntaa alueen maankäyttöä, rakentamista, liikennettä, palveluja ja viheralueiden kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2050 asti. Näin pitkän aikavälin kehitystä on vaikea arvioida. Siksi on tärkeää, että yleiskaava ei sido sellaisiin ratkaisuihin, joita ei myöhemmin enää voi korjata, ja että yleiskaavan valmistelussa selvitetään avoimesti erilaiset vaihtoehdot. kostomaista joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkia, jossa rakentamista keskitetään erityisesti liikenteen solmukohtiin. Tähän liittyy monia haasteita.  Isojen väylähankkeiden, kuten Raide-Jokerin, rahoitus riippuu paljon valtiosta ja toteutuu usein erittäin pitkällä viiveellä. Jos joukkoliikenteen ja kevyeen liikenteen kehittäminen ei toteudu heti alueiden rakentamisen alusta alkaen, on vaara yksityisautoilun lisääntymisestä. Liikennettä Ylimitoitetut on omiaan lisäämään asukasmäärän kasvun lisäksi kasvutavoitteet yleiskaavan tavoite, jonYleiskaavan luonnos pe- ka mukaan Helsinkiin turustuu erittäin voimakkaa- lee 180 000 työpaikkaa liseen asukasmäärän ja työ- sää. Helsingin työpaikkapaikkojen kasvuun. Tämä omavaraisuus on noin 135 valinta ei perustu vain en- % ja jos tästä tasosta pidenusteisiin vaan on poliitti- tään kiinni, sekin tarkoitnen tavoite Helsingin voi- taa lisää liikennettä.  makkaasta kasvattamisesta.  SKP:n Helsingin piirijärSKP:n Helsingin piirijär- jestö painottaisi suhteellijestön mielestä lähtökoh- sesti enemmän asuntojen ta asukasmäärän kasvusta ja lähipalvelujen rakenta260 000:llä ja työpaikkojen mista täällä asuville. Tähän lisäyksestä 180 000:lla on liittyy peruspalvelujen keylimitoitettu. Näin voima- hittäminen lähipalveluina kas keskittäminen ei ole sekä ei-kaupallisen julkitoivottavaa sen enempää sen tilan ja kaupunkikulthelsinkiläisten kuin muun tuurin merkitys.  Suomen kehityksen kanTiivistämiseen malttia nalta. Kasvutavoitteita on syytä maltillistaa. Yleiskaavan pääasiana Joukkoliikenne ja näyttää olevan rakentamisen mahdollisuuksien lityöpaikat sääminen ottamalla rakenPositiivista luonnoksessa tamisen kohteeksi viheron pyrkimys kehittää ver- ja virkistysalueita (metsiä, Nro 6 ? Viikot 12-13 puistoja, saaria ja rantoja), lisäämällä voimakkaasti täydennysrakentamista nykyisillä asuinalueilla sekä muuttamalla pääväyliä ns. kaupunkibulevardeiksi.  Kaupunkirakenteen tiivistämiseen on Helsingissä mahdollisuuksia, mutta pidämme asetettuja tavoitteita liian suurina. Helsingin hyviin piirteisiin on kuulunut ihmisen mittakaavassa kohtuullinen ja suurelta osin luonnonläheinen kaupunkirakenne. Yleiskaavaluonnos muuttaisi tätä radikaalisti. Helsingistä tulisi tiiviimpi kuin esimerkiksi Pietari ja Berliini, esimerkiksi Tampereeseen verrattuna kymmenen kertaa tiiviimpi. Tehokkuuslukujen ylärajan jättäminen auki tekee mahdolliseksi myös poikkeuksellisen massiivisen ja korkean rakentamisen yksittäisillä alueilla. Kun kolmasosa rakentamistavoitteista kohdistuu olemassa oleville asuinalueille, kaavaluonnos uhkaa monia aikoinaan hyvin suunniteltuja viihtyisiä asuinalueita. Keskuspuisto, muut viheralueet ja merellinen luonto  Helsingin asukasmäärän kasvaessa tarve viher- ja virkistysalueisiin kasvaa. Yleiskaavan ylimitoitetut kasvutavoitteet ovat johtaneet siihen, että kaavaluonnos kaventaa rajusti viher- Suomenkielisten kielipoliittinen aloite eteni ? kokeilu ei riitä ??Eduskunta hyväksyi äänin 93-89 ponnen, jolla valtioneuvostoa kehotetaan selvittämään mahdollisuudet alueellisiin kokeiluihin kielten valinnaisuuden lisäämiseksi. Ruotsin valinnaisuuden vaikutuksia selvittävä kokeilu merkitsee piirun verran joustavampaa kielipolitiikkaa. Tämä on hyvä asia. Kokeilua ei kuitenkaan pidä rajoittaa esimerkiksi vain itärajalle, ja koskemaan vain venäjää vaihtoehtona, vaan kokeilu tulee ulottaa koko maahan ja koskemaan myös muita kieliä. Esimerkiksi Saksa on Suomen viennin kannalta jopa tärkeämpi kieli kuin venäjä. ? Aloite merkitsi voittoa myös siinä, että eduskunnassa tuotiin esille suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan. Tämä lisää kielipolitiikan läpinäkyvyyttä. ?Ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloite voi johtaa nykytilanteen paranemiseen. Valinnan vapautta kannattavilla, siis kolme neljännestä suomenkielisistä, on syytä iloon, toteaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Orsila. ? Jatkon ja kokonaisuuden kannalta tulos ei riitä. Seuraavaksi on äänestäjien vuoro. Eduskuntaan tulee saada vapaan kielivalinnan kannalla olevia kan- sanedustajia. Vaalien jälkeisen hallituksen on otettava huomioon suomenkielisten näkökulma. On todennäköistä, että asiasta tarvitaan vielä uusi kansalaisaloite. Jokaisen suomenkielisen kodin ja opiskelijan tulee voida vapaasti valita, opiskeleeko ruotsia vai ei, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja Ilmari Rostila. Heikki Orsila Vapaa Kielivalinta ry:n tiedottaja Ilmari Rostila Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja Löytyykö vastuunkantajaa? Maamme asiat ovat rempallaan, pisarasta ja muusta uhotaan. Ihanteemme on kadonneet, kauniit kukat kuihtuneet. Nälkä, tuska toisen ihmisen nautinto on kylmän sydämen. Ootteko kuulleet kummempaa, miten vanha kettu hehkuttaa? ?Rehellisyys tyhmyyttä onkin ja sillä kansaa ruokitaan?. Joko meidän silmät aukeaa, utopian kuplat puhkaistaan? Milloin herää Suomen maa, kansalaiset ideat oivaltaa? Idän mustat pilvet pelottaa, alueita, vaikka yhtenäisten viheralueiden merkitys tunnustetaankin periaatteessa.  Kaavaluonnos antaa mahdollisuuden hävittää yli kolmanneksen nykyisistä metsäalueita ja yli neljänneksen viheralueista. Erityisen räikeästi piittaamattomuus viheralueista, luonnonsuojelun ja virkistysalueiden tarpeista näkyy suhtautumisessa Keskuspuistoon ja Vartiosaareen.  Hämeenlinnanväylälle esitetty kaupunkibulevardi rakentuisi pääosin Keskuspuiston alueelle. Noin 20 000 asukkaan lisäksi tälle alueelle tulisi liike- ja toimitilarakentamista. Lisäksi Keskuspuistoa esitetään kavennettavaksi Maunulan eteläpuolella. Keskuspuistoon kohdistuu jo nyt suuri virkistyskäyttö ja asukasmäärän kasvu lisäisi sitä huomattavasti.  Erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Hämeenlinnanväylän välissä Keskuspuisto kaventuisi tavalla, joka muuttaisi sen luonteen.  SKP:n Helsingin piirijärjestö vastustaa rakentamista Keskuspuistoon ja vaatii sinne osoitettujen rakentamisalueiden poistamista tulevasta kaavasta. Viheryhteyttä Keskuspuiston ja siitä Vantaanjokivarteen jatkuvan Helsinkipuiston alueiden välillä ei pidä heikentää. Muun muassa Haltialan-Tuomarinkylän kartanon peltoalueet sekä Maunulan-Oulunkylän viheryhteys tulee säilyttää. Vastustamme myös Vallilanlaaksoon kaavailtua liikenneväylää. Esitämme, että yleiskaavassa vahvistetaan merellisen Helsingin viher-, ranta-, saari- ja virkistysalueiden asemaa. Vastustamme arvokkaan, monimuotoisen merellisen luonnon tuho- puhurit laivaamme keikuttaa. Löytyykö valkoisia enkeleitä vai onko heitä ollenkaan? Selkosanainen viisas ihminen, avaisitko portit parempaan? Anna jokaisen kunnon ihmisen kantaa kekoon omia korsiaan. Kun työhön vielä tartutaan, järkeä ja sydäntä tarvitaan. Maamme asiat ovat rempallaan, löytyykö vastuunkantajaa? Päättäjiltä ryhtiä vaaditaan, järkeä ja sydäntä tarvitaan. Toivo Levanko amista Vartiosaaressa. Var- kuntien pitkäaikaiset edultiosaarta tulee kehittää vir- lisen lainajärjestelyt, vuokkistysalueena.  Samoin vas- rien sääntely jne.  tustamme Ramsinniemen ja Palvelujen osalta kaavaMeri-Rastilan metsä- ja vi- luonnos myötäilee linjaa, hervyöhykkeiden rakenta- jolla sekä julkisia että kaumista, Mustavuoren kallio- pallisia palveluja on viialueen nakertamista sekä me vuosina keskitetty yhä Viikin peltojen, Kivinokan enemmän suuriin keskukja Melkin saaren rakenta- siin. SKP:n Helsingin piimista. Tärkeitä metsäalu- rin mielestä tavoitteeksi on eita on myös Munkkivuo- syytä päinvastoin asettaa läressa ja Malminkartanossa.   hipalvelujen turvaaminen. On syytä selvittää Malmin Se on tärkeää muun muassa lentokentän osalta myös tasa-arvon ja yhteisöllisyysellainen vaihtoehto, jossa den kannalta. Lähipalvelut rakentamisen ohella alueel- ovat myös omiaan vähenla on pienimuotoista lento- tämään liikenteen tarpeita. toimintaa, viheralueita ja Demokratiaa lisättävä tilaa myös pienyritystoiminnalle. Vaadimme, että yleiskaaYleiskaavaluonnoksen vaan sisällytetään sitovat valmistelu on herättänyt merkinnät luonnonsuoje- huolta siitä, mikä merkilu- ja viheralueista. Niitä tys asukkaiden kuulemiei voi korvata kaavan liite- selle ja demokratialle anja tausta-aineistojen mai- netaan. Tämän yleiskaavaninnoilla, koska niillä ei luonnoksen keskeiset lähole oikeudellisesti sitovaa tökohdat ja tavoitteet ovat merkitystä.   vedetty kaupunkisuunnitteluvirastossa ilman, että Vuokra-asunnot ja asukkailla on ollut todellisia mahdollisuuksia keslähipalvelut kustella erilaisista vaihtoHelsingin suurimpia on- ehdoista. Asukkaat on yleigelmia on asumisen kallis sötilaisuuksissa ja kartoilla hinta. Ylimitoitettuja raken- laitettu usein ylhäältä päin tamistavoitteita on perustel- ohjaten käsittelemään lätu edullisten asuntojen tar- hinnä sitä, mihin voidaan peella. Asumisen hintaan rakentaa lisää. Myös kauliittyviä ongelmia ei kui- punginvaltuusto sivuutettiin tenkaan ratkaista vain kaa- yleiskaavaluonnoksen valvoittamalla entistä enem- mistelussa, toisin kuin edelmän rakentamiseen. Voi- listä yleiskaavaa tehtäessä, daan väittää jopa päinvas- jolloin valtuusto kävi asiastoin, että kaupunkien kas- ta jo varhaisessa vaiheessa vattaminen suuremmiksi on lähetekeskustelun. Kaavopikemminkin voimistanut jen valmistelussa pitää tarasumisen hinnan nousua. jota vaihtoehtoja avoimeen SKP:n Helsingin piiri ha- keskusteluun ja antaa asukluaa korostaa tässäkin yh- kaiden kuulemiselle todelteydessä sitä, että kohtuu- linen merkitys. hintaisen asumisen edistämiseksi tarvitaan monia Helsingissä 27.2.2015 muunlaisia toimia, kuten Suomen kommunistisen vuokra-asuntojen osuuden puolueen Helsingin kauvoimakas lisääminen rakenpungin piirijärjestö ry tamisohjelmissa, valtion ja
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13? Nro 3 Yleisönosasto KOLUMNI Onneksi pääsin yksityissairaalaan kulutusluotolla ??Paperittomien terveydenhoidon lakisääteinen ehdotus eduskunnassamme on aiheuttanut ristipaineita kansanedustajien keskuudessa. Lakiehdotushan tukee ja kannustaa matkustamaan ja olemaan maassa, joka lakisääteisesti turvaa heidän koko terveydenhoidon. Ongelmaksi muodostuu vain se, että näillä henkilöillä ei ole henkilötietoja tai he haluavat salata henkilötietonsa jostakin syystä, eli ovat ns. paperittomia. Tämänkaltainen laskelmoivaa käyttäytymistä, varsinkin kun suomalaista terveydenhoitoa kehutaan jopa maailman parhaaksi. Meillä Suomessa on kahdenlaiset terveyspalvelut, jotka ovat käyttäjilleen ilmaiset, eli hyvin ja tehokkaasti toimivat työterveyspalvelut ja melko tehokkaasti toimivat kunnalliset terveyspalvelut. Kunnallisen terveyspalvelun toiminnassa on katvekohtia jossa potilasasiakas tuntee olonsa vähemmän mukavaksi. Tämä varmaankin on sitä priorisointia! Oma lähes 40 vuoden teollisuudentyöntekijän uran tehneenä ja nykyisenä eläkeläisenä, en ole onnistunut avaamaan riittävästi kunnallisen terveydenhoidon lukkoja. Onhan myös totta, että eihän me eläkeläiset olla enää minkään mahdollisuus tulevassa modernissa Suomessa. Onneksi luottotietoni ovat kunnossa ja näin pääsin yksityissairaalaan jalkaleikkaukseen, ja samalla vatsa-alueen kuvaukseen, tekemälläni 4000 euron kulutusluotolla. Mitä tulee matkusteluun ja siirtymiseen maasta toiseen, niin itse en ole koskaan poistunut Suomen rajojen ulkopuolelle. matkustelu kohdaltani on jo sinänsä ollut jokseenkin pois suljettu vaihtoehto, pienten työtulojen ja asuntovuokrani takia. Viron matkailuahan on ollut ja on halpaa, mutta kun Neuvostoliitto Vanhuksen ihmisarvo lakkasi olemasta ja Viroon alkoi suomalaisten matkailuryntäys, niin Virossa lehdet kirjoittivat: ?porot saapuvat!? Tällöin päätin, että ainakaan tämä poro ei koskaan astu Viron neitseelliselle maaperälle. Ihmettelen sitä, jos matkustaa vapaan liikkuvuuden nimissä maasta toiseen, niinpitäähän olla myös varallisuutta riittävästi vaikkapa omaan terveydenhoitoon vieraassa maassa. Tai sitten ne maassa pysyvästi asuvat henkilöt jotka kutsuvat tai muuten haluavat huolehtia paperittomien ihmisten hyvinvoinnista, niin maksavat myös heidän tarpeelliset terveydenhoidon kustannukset yksityiselle terveydenhoidonpuolelle. Näin pitäisi nykyaikaisten laupiaiden samarialaisten toimia, eikä edellyttää sitä, että koko yhteiskunta verorahoineen on heidän tukenaan. Paavo Haapalainen Työperäisestä maahanmuutosta ??Luin 11.03(.2015) Iso numero-lehdestä otsikolla: ?Unelma omasta kodista? artikkelin kuinka Suomeen hankitaan maahanmuuttajia, mutta ei tarjota asuntoja ! Muistan oman Helsinkiin tuloni kuinka jouduin asumaan autossa 14 asteen pakkasessa, mutta suostu- essani mihin tahansa työhön, niin eräs rakenteiden tarkastaja sääli minua, kun sai tietää asunnottomuuteni ja kertoi asuntolasta johon pääsin sitten seuraavaan asuntolaan ja tukiasuntoon ja ilmeisesti arvostettiin, kun tein ruokani sekä sopeuduin muihin asukkaisiin, niin sain noin 8 vuoden jälkeen kaupungin asunnon. Näyttää, että täällä ei pystytä myöntämään kohtuuhintaista asuntoa vieläkään, mutta ollaan väkisin teettämässä kaikille työläisille orjantyötä ! ??11.03(.2015) Kuulin Radio Suomen aamu-uutisissa kuinka Suomen hallitus aikoo pakottaa työttömät töihin uhkaamalla poistaa kaikki tuet jos ei mene töihin ! Mihin töihin, kun Suo- men hallitus on omilla toimillaan poistanut kaikki työpaikat antamalla suuryrityksille tukea, mutta nämä ovat laittaneet ?kilometritehtaalle? työntekijät ja tämä mamo- hallitus EI USKALLA PYYTÄÄ NÄILTÄ VÄÄRIN TOIMINEILTA YRITTÄJILTÄ Rahoja takaisin, vaan ne on menneet Kankkulan kaivoon ! Lassi Tiittanen Hallitus ei myönnä virheitään Lassi Tiittanen Olli Sarpo LOL ja muita nuolenpäitä ??Harmillista, ruotsia äidinkielenään puhuvien kannalta, ettei ehdotus pakollisen ruotsinkielen opiskelun poistamisesta mennyt läpi. Olisivat vähemmistön edustajat tulevaisuudessa napsineet lähes automaattisesti parhaat työpaikat. OMG. Mikä kädenojennus valtaväestöltä Kieli on tunnetusti tie ajatteluun, havaitsemiseen, tuntemiseen ja tietämiseen. Entäs sitten kaksi kieltä ja kaksi tietä, tai kolme tai enemmän? LOL Molempien kotimaisten kielten opiskelun lisäksi pakollisiksi oppiaineiksi pitäisi ehdottomasti lisätä myös lampaanlatina, siansaksa ja kapulakieli. Nuo hallintoviranomaisten ja poliittisten päättäjien käyttämät vallan välineet Ei sillä, että sellaista soopaa kukaan oppisi ymmärtämään, ei. Mutta tasavertaisuuden nimissä rahvaallakin pitäisi olla oikeus ilmaista tarkoitusperänsä kä- sittämättömällä mongerruksella. LOL. Piankin syntyisi aivan uusi, vekkuli kommunikaatiotapa. Yksi kertoo toiselle kuulumisensa koukeroisella sanatulvalla ja toinen vastaa samanlaisella, eikä kumpikaan tiedä mistä puhutaan Kirjallisen ilmaisun saralla ollaan jo nyt hyvällä alulla. Ei maksa vaivaa miettiä virkkeiden sisältöä tai tarkoitusta. Sen voi tehdä sanajonon perään lisättävällä hymiöllä, joka kertoo kirjoittajan ajatukset ja tunnetilat. LOL. Nykyiset sanat joutavat pian romukoppaan, pelkät hymiöt riittävät. OMG. Varmasti joku jo kirjoittaa, Nobelin kirjallisuuspalkinto mielessään, kaunokirjallista teosta, jossa ei ole yhden yhtä nykykielistä sanaa. OMG, hashtag, Fuck, Surkuhupaisa Sote-uudistuskin olisi saatu ajoissa maaliin, jos nämä hashtag-ministerit olisivat saa- 5 Olli Sarpo. neet käyttää parasta osaamistaan, hymiöitä . Suosittelen eduskuntatalo remontin yhteydessä äänestysnappitekstien vaihtamista. Ei enää: Jaa, Ei, Tyhjiä, Poissa, vaan LOL, OMG, Fuck, EVVK. Tai jos kirjaimet tuntuvat liian monimutkaisilta, vaihdetaan ne hymiöiksi. Tahdommehan kaikki olla kehityksen etunenässä. Eduskunta, connecting people? Olli Sarpo ??Olen viimeisten päivien aikana kirjoittanut ja ottanut kantaa vanhojen ihmisten oikeuteen säilyttää ihmisarvonsa ja koskemattomuutensa. Kummassakin asiassa on kyse inhimillisen elämän perusasioista. Keskustelu alkoi MOTohjelmasta (9.3.), missä kuvattiin vanhusten hoivapalveluja. Toisessa tarinassa kerrottiin muistisairaan Henryn elämästä kotona. Tarinan tehosteeksi Henryn lapset olivat asennuttaneet isänsä kotiin tallentavan kameran, mistä Henryn elämää seurattiin vuorokaudet ympäri. Tämän tallenteen lapset luovuttivat median käyttöön oman tarinansa liitteeksi. Toisessa tarinassa seurattiin yhden kotihoitajan työtä vanhusten luona yhden päivän aikana. Kuulijat saivat tietää, millaisia sairauksia tai vaivoja kotihoidon asiakkailla oli. Kummassakin tarinassa on kysyttävä, missä ovat vanhuksen itsemääräämisoikeus ja tietosuoja. Voidaanko vanhat ihmiset valjastaa kameran tai median eteen palvelemaan milloin mitäkin asiaa? Olen kysellyt, missä ovat eettisen journalismin pelisäännöt? Mitä sanovat sosiaali- tai terveydenhuollon viranomaiset apua tarvitsevien, vanhojen, usein hauraiden ja puolustuskyvyttömien ihmisten tietosuojasta tai hyväksi käytöstä? Tätä keskustelua on käyty omilla facebook sivuillani. Yllättävän monet eivät ole nähneet tällaisessa julkisuudessa tai vanhojen ihmisten valjastamisessa mitään moitittavaa, päinvastoin. Monet näkevät, että hyvä asia = vanhusten hyvän hoidon vaatimus voi oi- keuttaa tällaisen julkisuuden käyttöön. Eli tarkoitus pyhittää keinot! Olen hämmästynyt näistä kannanotoista. Kun katselin MOT-ohjelmaa, mietin, olisinko laitattanut oman isäni kotiin ilman hänen lupaansa tallentavan kameran ja kuvannut hänen elämäänsä salaa vuorokauden ympäri. Sen jälkeen olisin näyttänyt koko Suomen kansalle, miten vanha, hiukan jo muissa maailmoissa elävä muistisairas isäni haahuilee kotonaan rollaattorilla lököttävässä pyjamassaan, sotaten ulosteellaan koko huoneiston, mistä kotihoitaja häntä sitten moittii ja mistä isä oli kovasti pahoillaan. Näin tapahtui MOTohjelman Henrylle, joka ei varmasti ollut tietoinen omasta roolistaan tässä ohjelmassa. Minä en olisi koskaan antanut kohdella isääni näin. Nyt muistisairaan Henryn arvokkuus riisuttiin pois. Häntä toruttiin kuin pientä lasta ja syyllistettiin siitä, ettei hän osannut enää pitää huolta itsestään. Miksi tällaista nöyryyttämistä? Kuka meistä tietää millainen Henry oli parhaina vuosinaan ja olisiko hän antanut luvan tällaiseen mediajulkisuuteen. Mitä tällä ohjelmalla haluttiin viestittää? Todennäköisesti ydinviesti oli, että ikäihmisten palvelut eivät vastaa tarvetta. Tämä kritiikki ei ole uutta ja osittain se pitää paikkansakin. Eniten keskustellaan kotihoidon riittävyydestä ja sen sisällöstä. Hoitokäynnin pituus ei tunnu koskaan olevan kohdallaan. Mutta julkisella sektorilla tuskin koskaan tulee ole- Maija Anttila. maan sellaista puolenpäivän tai useiden tuntien kotihoitokäynnin mahdollisuutta, kuin joskus vuosikymmeniä sitten oli kotisisar aikoina. Nyt hoitokäynnin pituus näyttää sijoittuvan puolen tunnin- tunnin kieppeille. Kotihoitokäyntejä tehdään kuitenkin runsaasti, Helsingissä runsaat 2,7 miljoonaa käyntiä vuodessa ja lisääkin tarvittaisiin. Kotihoidosta keskustelua tarvitaan, mutta millä keinoin! Kasvava palvelujen tarve liittyy muistisairauksien lisääntymiseen. Muistisairaiden hoiva edellyttää todellista räätälöintiä. Monet heistä ovat vielä suhteellisen pitkään hyväkuntoisia, vaikka unohtelevatkin. He selviytyvät tutussa ympäristössään hyvinkin pitkään. Mutta sitten jossakin vaiheessa tulee romahdus ja silloin tarvitaan turvallinen hoitopaikka. Tämä on Helsingin sote-palvelujen suurin kehittämisen kohde. Muistisairaita ei voida sitoa sänkyyn tai lukita oven taakse. Heillä pitää olla mahdollisuus liikkua ja osallistua arkielämään mahdollisimman paljon. Monissa maissa on rakennettu muistisairaille omia erillisiä asumisyhteisöjä, jopa kyliä. Uskon, että näistä on meillekin opiksi. Ehkä MOT-ohjelman Henrykin olisi pärjännyt muistikylässä. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd sote-ltkn puheenjohtaja Jätkäsaaren Bunkkerille etsitään ostajaa ??Helsingin kaupunki aloittaa toteutuskilpailun Jätkäsaaren Bunkkerista. Tavoitteena on löytää Bunkkerille ostaja, joka suunnittelee ja toteuttaa rakennukseen uimahallin ja muita liikuntatiloja. Niiden ohella Bunkkeriin voidaan rakentaa muun muassa asuntoja. Jätkäsaaressa sijaitsevan entisen sataman kappaletavaravarasto Bunkkerin tontti on varattu kilpailua varten vuoden 2016 loppuun saakka. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 15.huhtikuuta 2015 mennessä. Kilpailuehtojen mukaan kaupunki myy kiinteistön rakennusoikeuksineen kokonaisuuden toteuttajaksi valitulle taholle, joka kehittää Bunkkeria omalla kustannuksellaan. Samalla kaupunki sitoutuu vuokraamaan uimahallin ja muut rakennettavat liikuntatilat pitkäaikaisesti omaan käyttöönsä. Liikuntatilojen on valmistuttava kesään 2019 mennessä, jolloin alueelle valmistuu peruskoulu. Suunnitteluratkaisusta riippuen kaupungin tarvitsemien tilojen lisäksi Bunk- keriin on mahdollista rakentaa esimerkiksi noin 400 asuntoa. Tulevan tontin koko on noin 9 000 m2 ja rakennusoikeutta tontille tulee noin ?36?000? k-m2. Tästä hieman alle puolet varataan liikuntatiloja varten. Liikuntatilojen rakentaminen on voimassa olevan asemakaavan mukaista, mutta muiden tilojen rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, joka on jo vireillä. Bunkkeriin on mahdollista tehdä radikaalejakin muutoksia rakennuksen ominaispiirteet silti säilyttäen. Ylimpiä kerroksia tai osia niistä voidaan purkaa ja korvata uudisrakentamisella, julkisivuja voidaan muokata tekemällä uusia ikkunoita ja maantasokerroksen kantamattomat betoniseinät saa vaihtaa lasisiksi. Rakennuksen räystäslinjaa on myös mahdollista korottaa suunnilleen samalle tasolle viereisen Verkkokauppa.comin rakennuksen kanssa. Bunkkerin arkkitehtuurin merkittävimpiä, suunnittelussa huomioon otettavia piirteitä ovat muun muassa rakennuksen pyö- ristetyt kulmat, nauhaikkunat, betoniset katokset, alimman kerroksen julkisivun sisäänveto, välipohjien kasettirakenne, jykevät pylväät sekä puhtaaksi valetut betonipinnat. Kilpailulla joudutetaan liikuntatilojen valmistumista Kilpailu toteutetaan julkisena hankintana, sillä toteutukseen kuuluu kaupunkilaisten käyttöön tulevia liikuntatiloja. Kilpailumenettelynä käytetään rajoitettua menettelyä. Hankkeen toteuttaminen yksityisin varoin jouduttaa alueelle kaivattujen liikuntatilojen valmistumista, sillä niiden rakentamiseen ei ole varattu määrärahoja kaupungin omassa investointiohjelmassa. Bunkkerin nykyisistä tiloista suurin osa on vuokrattu Verkkokauppa.comin varastotiloiksi. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa toimii paintball-pelihalli sekä lajin varustemyymälä. Kellarikerros on tällä hetkellä kaupungin omassa käytössä.
• KALLIO LEHTI 6 Nro 6 ? Viikot 12-13 Päivyri Nimipäivät: Viikko 12 Ma 16.3. Ilkka Ti 17.3. Kerttu, Kerttuli Ke 18.3. Eetu, Edvard To 19.3. Juuso, Josefiina Pe 20.3. Aki, Kim, Kimi, Joakim La 21.3. Pentti Su 22.3. Vihtori Viikko 13 Ma 23.3. Akseli Ti 24.3. Kaapo, Gabriel Ke 25.3. Aija, Aava To 26.3. Manu, Manne, Immo Pe 27.3. Sauli, Saul La 28.3. Armas Su 29.3. Joni, Joonas, Jouni Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella jarkko.soini@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Jarkko Soinille numeroon 09-413 97 359. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Laajasalontien muutos puistokaduksi käynnistyy ??Laajasalontiestä suunnitellaan puistokatua ja sen ympäristöön kaupunkirakentamista. Muutos voi mahdollistaa asuntoja yli 3 000 asukkaalle. Uutena liikennemuotona kadulle suunnitellaan raitiovaunua. Laajasalontien muutos käynnistyy suunnitteluperiaatteiden laatimisella. Laajasalon puistokadulle on suunniteltu kaksi raitiotiekaistaa, neljä autokaistaa, kävely- ja pyörätiet, pyöräilyn laatukäytävä Baana sekä puurivejä. Liikenne-ennusteessa vuodelle 2035 kadun vilkkaimpien osien liikennemäärät vastaavat lähes nykyisiä Mäkelänkadun ja Turunväylän liikennemääriä. Liikennejärjestelyjen lisäksi suunnitteluperiaatteissa tarkastellaan rakentamismahdollisuuksia Laajasalontien molemmin puolin. Nykyistä moottoritien luonteista aluetta on tarkoitus kehittää saaristokaupunginosan keskustaksi, jonne saavutaan kaupunkibulevardin tyyppisesti puistokaduksi muutettavaa Laajasalontietä pitkin. Yliskylän liikekeskusta täydennetään asumisella, palveluilla ja toimitilojen laajennuksella sekä liityntäpysäköinnillä. Puistokadulle keskuksen kohdalle tulisivat bussi- ja raitioliikenteen vaihtopysäkit sekä pyöräpysäköintiä. Tasoristeykset korvaisivat kaksi nykyistä ajoneuvosiltaa. Uudistus alkaa uuden kauppakeskuksen rakentamisella. Keskuksen ase- makaava on tullut voimaan tammikuussa 2015. Se mahdollistaa myös asuintalojen rakentamisen nykyisen ostoskeskuksen tilalle ja Isosaarentien varteen. Kauppakeskuksen Itäpuolelle suunnitellusta Yliskylän puistokadusta on nähtävillä liikennesuunnitelma. Suunnitteluperiaatteilla annetaan suunta tuleville asemakaavamuutoksille puistokadun alueella sekä siihen liittyvillä muilla alueilla Yliskylässä. Muutos luo edellytyksiä lisäksi asuntorakentamiselle liikekeskuksen kortteliin sekä uuden asuinalueen suunnitteluun Yliskylänlahden rantaan, nykyisen venesataman kehittämiselle sekä kelluville asunnoille. Laajasalo ja sen ympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa on varaus saaristoraitiotielle kantakaupungista Kruunuvuoreen, Yliskylään ja siitä Vartiosaareen ja Vuosaareen. Tilanteessa, jossa Kruunuvuorenrannassa ja Vartiosaaressa asutaan ja vanhaa Laajasaloa on täydennetty, saarinaapuruston alueella voi asua yli 40 000 helsinkiläistä. Laajasalontien puistokadun suunnitteluperiaatteet perustuvat yleiskaavan selvitykseen ?Laajasalon alueellinen kehittämissuunnitelma ja kaupunkibulevardi?. Selvitykseen voi tutustua osoitteessa www.yleiskaava.fi Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl. fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 19.3. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Ihmeellinen luonto. Ministeri Pertti Salolainen kertoo harrastuksestaan luontokuvauksesta kuvien kera. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 17 Kristillinen mietiskely Yläkamarissa. Klo 18 Kivimessu. Toiviainen, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot. Pe 20.3. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. La 21.3. klo 18 Martin Segerstrålen kuoronjohdon A-tutkintokonsertti. Ohjelmassa Josquin, Buxtehude, Parry, Kortesharju, Hindemith, Kokkonen. Mm. Sibelius-Akatemian vokaaliyhtye ja Key Ensemble. Vapaa pääsy. Su 22.3. klo 10 Marian ilmestyspäivän kuoromessu. Partti, Lindfors, Mäki-Kokkila, Niskala, Oksanen, Salonkikuoro, avustaja Eeva Kulmanen, Markku Mäkinen, urut. Messun ordinarium-osat korvaa Hendrik Andriessen messu kuorolle ja uruille. Kirkkokahvit. Ti 24.3. klo 16 Lähetysja rukouspiiri. Yläkamari. Hurmerinta. Klo 18 Opiskelijamessu. Ke 25.3. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu ? Maria messu. Lindfros. Mukana Sibelius-Akatemian opiskelijoita johtajana HilkkaLiisa Vuori. Klo 20 G. B. Pergolesin Stabat Mater dramatisoituna ? InstantKarma. Hiljentymisestä kumpuava, musiikin ja 1200-luvulta olevan hengellisen tekstin (hymnin) kirvoittama teatraalinen esitys klassisen laulamisen, musiikin sekä koreografisen ilmaisun keinoin. Niina Viktoria Tamminiemi (sopraano), Lau- ra Pietiläinen, (sopraano), Reetta Sariola (mezzosopraano), Kumi Komori (piano), Eero Savela (trumpetti). Vapaa pääsy. To 26.3. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Riitta Männistön aiheena Pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 17 Kristillinen mietiskely Yläkamarissa. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu. Viljamaa. Yhteistyössä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Teejatkot. Pe 27.3. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Klo 19 Cantos Sagrados - pääsiäinen EMO Ensemblen kanssa. Johtaa Markus YliJokipii. Liput 20/11,50?. La 28.3. klo 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu. Iltatee ja illanvietto kynttilänvalossa. Klo 20.30-21.30 Earth hour ? rukoushetki kynttilänvalossa. Meditaatiota luomakunnan puolesta Thomas Mertonin teksteihin pohjautuen. WWF:n Earth Houria vietetään maailmanlaajuisesti klo 20.30? 21.30 ? sammutetaan valot yhdessä. Su 29.3. klo 10 Palmusunnuntain messu. Laajasalo, Männistö, Metiäinen, Oksanen, Niskala, asvustaja Eero Minkkinen. Kirkkokahveilla Ritva Westermarkin Ikoninäyttely. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Sanaa ja rukousta, rukouspalvelua. Eeva-Liisa Hurmerinta Päivi Paittola, KRS, Rukouksen talo, Kaisa Valve, Seppo J. Järvinen. Ma 30.3. klo 21 Hiljaisen viikon iltasoitto. Matti Pohjoisaho, urut. Vapaa pääsy. Ti 31.3. klo 18 Opiskelijamessu. Klo 21 Hiljaisen viikon iltasoitto. Tommi Niskala, urut. Ke 1.4. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Lindfors. Anima Mea -lauluryhmä joht. Johanna Korhonen. Klo 21 Frantz Lisztin Via Crucis. Kallion kantaattikuoro ja Pétur Sakari joht. Tommi Niskala. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10-15, ke klo 1215. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10-15 ja ke 12-15 Pe 20.3. Lasten perjantai klo 10-12. Savipaja (ilm. 0504929623) La 21.3. Brunssi. Kat- Viikon mietelause: Ihmisen pitäisi varoa miten nauraa, sillä nauraessaan hän paljastaa kaikki vikansa. R.W. Emerson (1803-82) taukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@ gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 22.3. klo 16 Messu Alppilan kirkossa. Toiviainen, Viljamaa, Oksanen, lukija Arja Laitinen, Kilven kuoro, joht. Hanna Remes. Kirkkokahvit. Ma 23.3 klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä. Klo 18 Kurkistus kulissien taa. Kapellimestari Kari Tikka valaisee oopperasäveltäjän maailmaa. Maisa Tikka kertoo Judit -oopperan ohjauksesta, mukana Juditin kuorossa laulanut Petri Tikka, Eeva Tikka laulaa Karin Tikan lauluja. Järj. Suomalainen Oopperayhdistys ry yhteistyössä Kallion srk:n kanssa. Ti 24.3. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo 11.30-12.30 ruokailu, klo 13-15 Scrab&Chat. Perhekerho klo 10-12, Muskarit klo 10 ja 10.30. La 28.3. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@ gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 29.3. klo 16 Palmusunnuntain perhemessu. Laajasalo, Lindfors, Karu, Oksanen, lukija Liisa Saarikoski. Kirkkokahvit. Klo 18 Kauneimmat hengelliset laulut -yhteislaulutilaisuus. Oksanen, Kaisa Valve, Tiina Rankinen. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuulle. Ma 30.3 klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä. Klo 17 Päivän evankeliumi ja ?Paljas ihminen? -konsertti. Mia Simanaisen soololaulua ja improvisaatioita. Laulu ja sävellykset Mia Simanainen, runot Helvi Juvonen, raamatunluku Kari Latvus. Vapaa pääsy. Ti 31.3. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo 11.30-12.30 ruokailu, klo 13-15 Scrab&Chat. Perhekerho klo 10-12, Muskarit klo 10 ja 10.3o. Klo 19 Kurjimmat kärsimysvirret. Latvus, Niskala. Kappelisali. Ke 1.4. klo 19.30 Jeesuksen kärsimystie Alppilasta Kallioon ? kuljetaan Kristuksen jalanjäljissä. Vaellus alkaa Alppilan kirkolta ja päättyy Kallion kirkkoon. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 10-14 lounas klo 11-14 (ei ti), 6,50e, lapset 5e. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 20.3. klo 18. Kiinankielinen raamattupiiri. Su 22.3. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo. 13 Messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 27.3. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 29.3. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 19.3. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. La 21.3. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Jari Arjoranta. Teatteri Kallio Siltasaarenk. 28 La 21.3. klo 19 Jaetaan ? juhlat. Päihteetön tapahtuma aikuisille (k 18). Ilmainen sisäänpääsy ja tarjoilu. Ke 25.3. klo 19:00 Kulttuurikeskiviikko: Joska Josafat trio - Hengellisiä yksinlauluja. Ohjelmassa Toivo Kuulan, Oskar Merikannon ja Leevi Madetojan lauluja sekä virsitulkintoja barokin aikakaudelta. Joska Josafat (laulu, kitara), Olli Kari (haitari) ja Mauri Saarikoski (viulu). Kahvila avoinna klo 18 alk. Vapaa pääsy. Muut tapahtumat Ti 24.3. klo 8.30 Pyhä tanssi -hartaus. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Elina Jokipaltio. Ke 25.3. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk.7-9. Klo 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ti 31.3. klo 8.30 Aamumessu ja kirkkokahvit. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Olli Holmström, Elsa Sihvola. Ke 1.4 klo 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kirkkokyyti 2.4. klo 13 Kiirastorstain messuun. Kuljetuksen voi varata 30.3. mennessä virastosta p. 092340 3600. Kurssit ja ryhmät ja retriitit Kurssi-ilmoittautumiset ensisijaisesti os. helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied.kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. Myös osamaksu käy. Retriitti Heponiemessä työttömille ma 30.3- ke 1.4.2015 Kallion srk ja Helsingin srk-yhtymä järjestävät Hiljaisuuden retriitin Kallion ja Alppilan alueen pienituloisille työttömille. Osallistumishinta maksukyvyn mukaan. Mahdollisuus nauttia luonnosta, hiljaisuudesta, hyvästä ruuasta, rukoushetkistä, yhteydestä ja omasta rauhasta. Ohjaajina yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen ja diakoni Sinikka Metiäinen. Ilmoittautumiset Sinikalle p. 0923403661.
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13? Nro 3 Ensimmäinen Itämeren tosiaikainen jääkartta tehtiin sata vuotta sitten ??Maaliskuussa tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomessa aloitettiin viikoittainen Itämeren jääkartoitus. Päivittäin kartta on julkaistu vuodesta 1994 lähtien. Satelliitit ovat mullistaneet jäätilanteen reaaliaikaisen seurannan. ? Jäätietojen kerääminen aloitettiin Suomessa 1800-luvun puolivälissä ilmastollisten tutkimusten yhteydessä. 1900-luvun alkuun saavuttaessa jäähavaintoja tehtiin säännöllisesti pitkin rannikkoa, mutta tiedot analysoitiin kuukausia jälkikäteen. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen muutti tilanteen. Sota-aikana alukset tarvitsivat nopeasti luotettavia jäätietoja. Ensimmäinen tosiaikainen viikkojääkartta julkaistiin 12.3.1915. Radiossa jäätiedotus alkoi vuonna 1927, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio luettelee. Lentotiedustelu jääseurannan apuna yleistyi toisen maailmansodan aikana ja jatkui 90-luvulle saakka. Tämän jälkeen otettiin käyttöön luotettavaa tietoa tarjoavat tutkasatelliittikuvat. Satelliittikuvien lisäksi tietolähteitä ovat kotimainen sääpalvelu, jäätutkimus, muiden maiden meteorologiset laitokset sekä merenkulun toimijat. Uuden ajan Sentinel-satelliitit erikoistuneet merijään havaitsemiseen Täksi talveksi jääpalvelu on saanut käyttöönsä ensimmäistä kertaa Sentinel-1 -satelliitin kuvat, jotka tuovat tietoa jään peittävyydestä ja ominaisuuksista. Sentinel 1A-satelliitin voidaan hyvällä syyllä sanoa avaavan uuden aikakauden satelliittien kehityksessä. ? Sääsatelliitit ovat toimineet Sentinel-satelliittien esikuvana, sillä niillä voidaan lähes reaaliaikaisesti havainnoida meriä ja jäätiköitä. Sentinelin kuvat ovat käytettävissä noin puolen tunnin sisällä siitä, kun satelliitti on tehnyt mittaukset tietyltä paikalta, tutkimuspäällikkö Jyri Heilimo kertoo. Sentinel 1A koostuu lähes kokonaan SAR-tutkasta (Synthetic Aperture Radar), jonka merkittävin hyöty on se, että kohdealuetta voidaan kuvata kaikissa sääolosuhteissa ja auringon valaistuksesta riippumatta. Sentinel1A-satelliitti on ensimmäinen Euroopan avaruusjärjestön ESAn kehittämästä sarjasta kaukokartoitussatelliitteja, jotka tulevat tuottamaan lähivuosina ennennäkemättömän määrän mittauksia ja tarkkoja satel- liittikuvia. Ilmatieteen laitos on hiljattain allekirjoittanut Suomen edustajana maasopimuksen Euroopan avaruusjärjestö ESAn kanssa. Sopimus mahdollistaa Sentinel1A-satelliitin datan vastaanoton Sodankylässä. Dataa saadaan suoraan satelliitista Itämeren, Pohjoismaiden, Pohjois-Saksan ja Barentsinmeren alueilta. Vuonna 2016 laukaistavan Sentinel 1B:n kanssa satelliitit voivat yhdessä kuvata kiinnostavia alueita tehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Jäätilanteen arviointi mahdollistaa talvimerenkulun Talvimerenkulun mahdollistaa vain luotettava jäätilanteen arviointi, mitä varten Jääpalvelu tarvitsee satelliittikuvia Itämeren jääpeitteisiltä alueilta talvikaudella päivittäin. Kuvista saatu informaatio julkaistaan Itämeren jäätilanteesta kertovana jääkarttana, jollaista ei tässä muodossa tehdä missään muualla. Nykyään Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu seuraa tilannetta Itämerellä joka päivä jäätalven ajan. Jäätyminen alkoi tänä talvena marraskuun puolivälissä Perämereltä, jonne ensimmäinen jäänmurtaja lähti joulun aikaan. Laajimmillaan jäätä on tähän mennessä ollut 23.1. runsaan 50 000 km² alueella. Helmikuun puolivälissä jäätä oli noin 35 000 km² Suomenlahden itä- ja Perämeren pohjoisosassa. Jäät olivat tavanomaista ohuempia ja osittain jo keväisen tummia. ?Talvesta näyttää muodostuvan kokonaisuudessaan leuto. Ennätyksiä jään vähäisyydessä ei rikota, enintään varhaisimman katoamisen ennätys saatetaan tehdä?, jääasiantuntija Jouni Vainio arvioi. Satelliitit paljastava myös Arktiset jääalueilla tapahtuvat muutokset Satelliitit ovat tehneet myös mahdolliseksi tarkkailla Arktisen merijään peittoa, paksuutta ja tilavuuden muutoksia koko alueen laajuudelta. Koillis- ja Luoteisväylät avautuivat satelliittiseurannan aikakaudella ensimmäistä kertaa samanaikaisesti vuonna 2007. Vuoden 2012 syyskuussa kuvista nähtiin, että merijään laajuus saavutti kaikkien aikojen pienimmän arvon, 3,41 miljoonaa neliökilometriä. Eläviä kuvia entisajan Helsingistä ??Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Elokuvien esittelyt voi lukea museon kotisivulla www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Elokuviin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Ohjelmanmuutokset mahdollisia/Programförändringar möjliga Ke/Ons?Pe/Fre 18.? 20.3. 10.00 Laiva on lastattu 10.20 Meren Helsinki 10.55 Saapuvien laivojen satama 11.10 Helsingin aika 11.40 Helsinkiä ? rakkaudella 12.20 Helsinkiä 1920? 1940 -luvuilla (osittain mykkä) 13.00 Helsinkiä 1930? 1950 -luvuilla (mykkä) 13.35 1950-luvun Helsinki 14.10 Miksi katuja revitään 14.30 Kaupungin kasvu (osittain mykkä) 14.55 Helsinki kasvaa 15.10 Muistojeni Helsinki 15.35 Kuka on helsinkiläinen 7 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto - osakkeet: Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki edullisempi.fi lit II: Puutaloja kantakaupungissa 12.35 Kadonneet korttelit III: Kaupunki liikkeessä 13.00 Kadonneet korttelit IV: Pukinmäki ja Malmi 13.30 Helsingin puukaupunginosien tulevaisuus 13.45 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 14.20 Eläintarhan ajot 14.55 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 15.05 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 15.15 Helsinki sään armoilla (osittain mykkä) 15.45 Herää, Helsinki Ma/Mån? Ke/Ons 30.3.? 1.4. 10.00 Lauantai Helsingissä 1966 10.30 Maalta kaupunkiin 11.00 Tahdon Stadiin 11.20 Menolippu Helsinkiin 11.50 Kultainen nuoruus 12.05 1950-luvun Helsinki 12.40 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 12.50 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 13.00 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 13.35 Kuka on helsinkiläinen 14.00 Muistojeni Helsinki 14.25 Helsinki, ikuisesti 15.40 Herää, Helsinki To/Tor 2.4. 10.00 Lauantai Helsingissä 1966 10.30 Maalta kaupunkiin 11.00 Tahdon Stadiin 11.20 Menolippu Helsinkiin 11.50 Kultainen nuoruus 12.05 1950-luvun Helsinki 12.40 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 12.50 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 13.00 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 3.?6.4. EI ESITYKSIÄ Yleisöä elokuvateatteri Bio-Bion edustalla 1934. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Olof Sundström 1940 -luvuilla (osittain mykkä) La/Lör?Su/Sön 21.?22.3. 10.40 Helsinkiä 1930? 12.00 Helsingin aika 1950 -luvuilla (mykkä) 12.30 Helsinkiä ? rak11.15 Helsinkiä kaudella 1950?1960-luvuilla (osit13.10 Vanha kunnon Sta- tain mykkä) dini 12.05 Vanha kunnon Sta14.25 Ruma Suomi ? Hel- dini sinki 13.20 HKL 50 vuotta 14.55 Kuinka Helsinki 14.15 Helsinki 400-vuoruokitaan tias 15.10 Herra Elanto (myk14.40 Helsinki, Pohjolan kä) valkea kaupunki Ma/Mån?To/Tor 23.? 14.55 Ruutsalo: Vanhaa 26.3. ja uutta Helsinkiä 10.00 Helsinkiä 1920? 15.05 Juurakon Hulda 16.40 Mitä on Suomifilmi? Pe/Fre 27.3. 10.00 Helsingfors ? med kärlek 10.40 Helsingfors tid 11.10 Helsingfors, för evigt 12.25 Skatudden 13.20 Helsingfors. Nordens vita huvudstad 13.35 De försvunna kvarteren I: Värdebyggnader som rivits i stadens centrum 13.50 De försvunna kvar- teren II: Trähus i stadskärnan 14.10 De försvunna kvarteren III: Staden utvecklas 14.35 De försvunna kvarteren IV: Bocksbacka och Malm 15.05 Ivan Timiriasew (1860?1927) 15.20 Signes Helsingfors 15.35 Henrik Schütt Ti/Tis?Pe/Fre 7.?10.4. 10.00 Keisareittemme jäljillä, osa 1: Aleksanteri I 11.00 Keisareittemme jäljillä, osa 2: Nikolai I 12.00 Keisareittemme jäljillä, osa 3: Aleksanteri II 13.00 Keisareittemme jäljillä, osa 4: Aleksanteri III 14.00 Keisareittemme jäljillä, osa 5: Nikolai II 15.00 Keisareiden Helsinki 15.25 Helsinki 1812?1918 La/Lör?Su/Sön 11.?12.4. 12.00 Juurakon Hulda 13.35 Kuka on helsinkiläinen 14.00 Muistojeni Helsinki 14.25 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) La/Lör?Su/Sön 28.?29.3. 15.00 Eläintarhan ajot 12.00 Kadonneet kort15.35 Isänmaan toivon telit I: Keskustan puretut kultainen kirja, osa 1: Yliarvotalot oppilaskunta 1952 12.15 Kadonneet kortte15.45 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä Ma/Mån?Pe/Fre 13.? 17.4. 10.00 Helsingin puukaupunginosien tulevaisuus 10.15 Pasila 1960 10.40 Säästäjien ja ahertajien Vuosaari 11.05 Käpylä ? hymykuoppa Helsingin poskessa 11.15 Postinumero 00160 Helsinki: Satamakatu 11.55 Saapuvien laivojen satama 12.10 Meren Helsinki 12.45 Laiva on lastattu 13.05 Pula-ajan elämää 13.30 1950-luvun Helsinki 14.05 Kuinka Helsinki ruokitaan 14.20 Herra Elanto (mykkä) 15.15 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) La/Lör?Su/Sön 18.?19.4. 12.00 Keisareittemme jäljillä, osa 1: Aleksanteri I 13.00 Keisareittemme jäljillä, osa 2: Nikolai I 14.00 Keisareittemme jäljillä, osa 3:. Aleksanteri II 15.00 Keisareittemme jäljillä, osa 4: Aleksanteri III Ma/Mån 20.4. 10.00 Daniel Nyblin, den finländska fotokonstens fader 10.15 Ivan Timiriasew (1860?1927) 10.30 Signes Helsingfors 10.45 I kejsarnas fotspår, del 1: Alexander I 11.45 I kejsarnas fotspår, del 2: Nikolaj I 12.45 I kejsarnas fotspår, del 3: Alexander II 13.45 I kejsarnas fotspår, del 4: Alexander III 14.45 I kejsarnas fotspår, del 5: Nikolaj II Ti/Tis?Pe/Fre 21.?24.4. 10.00 City-eläimet (osittain mykkä) 10.30 Olga ja Oskar 10.55 Vanha kunnon Stadini 12.10 Helsinki 400-vuotias 12.35 Helsinki, ikuisesti 13.50 Ruutsalo: Vanhaa ja uutta Helsinkiä 14.00 Ruutsalo: Sinisilmäinen Helsinki 14.20 Ruutsalo: Havis Amanda ? Helsingin kaunotar 15.05 Ruutsalo: Empire Helsingissä 15.20 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) La/Lör?Su/Sön 25.?26.4. 12.00 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 12.35 Eläintarhan ajot 13.10 Meren Helsinki 13.45 Saapuvien laivojen satama 14.00 Laiva on lastattu 14.20 1950-luvun Helsinki 14.55 Pasila 1960 15.20 Ruma Suomi ? Helsinki
• KALLIO LEHTI 8 Chopperi nähty Kalliossa! Kolumni Nainen tulee kauniiksi rakkaudesta ??Kaikki naiset näkevät unia, jotkut pitävät unissa puheitakin. Ranskalainen sanoo, että missä vain on nainen, on syytä epäillä, että nainen on kaiken takana. Tämä suosittu fraasi antaa ymmärtää että niin unessa kuin valveilla, niin hyvässä kuin pahassa nainen on aina keskeisessä roolissa. Jo roomalainen satiirikko, runoilija Juvenalis aikoinaan arveli, että tuskin on riitaa, jota nainen ei olisi perimmältään aiheuttanut. Niin tai näin, nainen on jännittävä substantiivi luonnon sanankirjassa. Runoilija taitaa olla oikeassa sanoessaan, että naisen kanssa on mahdotonta elää, mutta vielä vaikeampaa on elää ilman. Naiseksi ei synnytä vaan naiseksi tullaan, naisessa on kaikki sydäntä, pääkin. Siksikö naisen suussa kieltokin muuttuu joskus myönnön veljeksi, tiedä häntä. Maria Jotuni (18801943) tiesi aikanaan että naiselta voi viedä perheen, kunnian, maineen, rikkauden, ja hän alistuu. Mutta jos hänen rakkauttaan loukataan, heräävät hänessä kaikki petoeläimen vaistot. Toinen ihastuttava naiskirjailija Merette Mazarella kertoo kirjassaan ?Ainoat todelliset asiat? leskimiehestä joka matkusti laivassa seuranaan vaimonsa uurna. Vaimo oli kuulemma rakastanut risteilyjä, joten mies halusi joka vuosi tehdä laivamatkan hänen uurnansa kanssa. Eikä täl- lä hyvä. Mies oli pakannut laukkuun vaimovainajansa vaatteet, joita hän muisteli vaimonsa käyttäneen näillä matkoilla. Kuuntelin Suomalaisella Klubilla Maarit Tyrkön (Huovisen) kuvausta hänelle läheiseen Urho Kekkoseen. Kirjassaan ?Tyttö ja nauhuri? hän paljastaa ettei neljänkymmenenseitsemän vuoden ikäero haitannut nuorta tyttöä eikä himmentänyt vetovoimaisen tasavallan presidentin lumovoimaa: ?En tiedä etkä Sinä tiedä, miten näin on käynyt. Mutta sen tiedän - ja sen tiedät Sinä - että se on todella näin käynyt? (UK). Rakkaudessa ovat liikkeellä jumalalliset voimat. Sveitsiläisen psykiatri Carl Gustav Jungin mielestä dogmi Neitsyt Marian ruumiillisesta taivaaseen astumisesta merkitsee pyrkimystä tuoda miehisesti painottuneeseen kolminaisuuteen naisellinen elementti. Heikosta koulumenestyksestä kärsineet saavat lohtua tiedosta että tarvitaan neljäs, koska neljä on täydellisyyden luku. Yksi merkittävimmistä suomalaisista naishahmoista, sisälähetystyöntekijä ja vankien auttaja Mathilta Wrede syntyi maaliskuun kahdeksantena 1864. Naistenpäivä muotoutui eurooppalaisten naisten halusta saada äänioikeus. Englantilaiset naisasianaiset eli suffragetit alkoivat osoittaa tämän vaatimuksen tueksi mieltään maaliskuun Nro 6 ? Viikot 12-13 Veli-Matti Hynninen kahdeksantena. Naistenpäivän perimmäinen tavoite oli olla ?kaikkien työtätekevien naisten kansainvälinen solidaarisuuspäivä.? Vaatimuksen naisten äänioikeudesta eri kansojen naiset esittivät Suomen Miina Sillanpään kanssa naissosialistien ensimmäisessä kongressissa Kööpenhaminassa (1910). Suomessa äänioikeus naisille oli avattu jo aikaisemmin, vuonna 1906. Kuitenkin vasta 1978 YK kelpuutti naistenpäivän viralliseksi juhlapäiväksi. Naistenpäivä on siis vahvasti vasemmistolaista alkuperää, mutta myöhemmin vasemmistolaisuus on sulanut ympäripyöreäksi yhteiskunnalliseksi aktiivisuudeksi. Jos kauppiaita on uskominen on naistenpäivän varsinaisena tehtävänä nykyään vihkiytyä vaikka ripsivärien tai muotioikkujen suloisiin maailmoihin. Ne jotka eivät ohita naistenpäivää kevyesti, muistavat hemmottelun ja viehkeyden virkistävän voiman ja sen että nainen tuoksuu aina hyvältä ja tulee kauniiksi vain rakkaudesta. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ??? Sörnäisten S­marketissa mies ampui minua banaanilla. Mies oli karismaattinen vaikkakin luultavasti vähän nauttinut... Hymyilin koko kävelymatkan kotiin! ? Asun neljännessä kerroksessa. Kuulen kuinka julkisivu remonttimiehet kolistelevat ja kantavat tavaroita ylös­alas rakennustelineillä. Osa puhuu eestiä, osa venäjää ja osa suomea. He eivät kiinnitä minuun minkäänlaista huomiota. Elo ja olo Kalliossa on näkyvää, kuuluvaa, maistuvaa ja se tuntuu. 7.3. klo 19 ensi­iltansa saa?Teatteriryhmä Naapurin Tytöt Nauraa ­ryhmän ?Chopperi nähty Kalliossa?. Teosonepisodi- mainen kuvaelma ihmisistä vaikkapa Kalliossa. Kohtaamisia ja näkymiä pihoilta, kahviloista, kaduilta. Mistä tahansa. Puhetta ja musiikkia! Rytmikästä liikuntaa! Teatteriryhmä Naapurin Tytöt Nauraa on syntynyt 2013 VVA ry:n sekä Sininauhasäätiön tukemista teatterityöpajoista naisille. Vuonna 2014 he valmistivat esityksen joka käsitteli naisten asunnottomuutta nimeltä ? Kotiosoite: Poste restante?. Ryhmä on sittemmin laajentunut ja mukana on myös yksi mies. Ryhmän ohjaajana toimii näyttelijä Tarja Heinula. Teatteriryhmä Naapurin Tytöt Nauraa toimii yhteistyössä Valti- monteatterin ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa (Vva ry). ?Kotiosoite poste restante? ­ esityksessä pohdittiin asunnottomuutta, ja siihen johtaneita syitä. Haaveiltiin tavallisesta elämästä. ? Chopperi nähty Kalliossa? esitys tarkkailee ja havainnoi elämää ja ihmisiä. Yhtälailla nämä ihmiset voisivat kävellä meitä vastaan Töölössä, Herttoniemessä tai Kampissa. C hopperi nähty Kalliossa rapsuttaa lempeästi pintaa ja paljastaa universaalin tarpeen liittyä johonkuhun tai johonkin. Hymyssä suin :) Runsaasti kauniita kevätkukkia edullisesti 5-10 ? Viipurin Kukka Viipurinkatu 1 puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14 TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset le meil Tule kuin n KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät t e Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 men ! i s o herm Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY Divari Kaleva La Cure Kuolleenmeren ihonhoitotuotteet Vinyylien, kirjojen ja leffojen erikoisliike HYVIÄ TULOKSIA ERILAISTEN IHO-ONGELMIEN HOIDOSSA Fleminginkatu 20, 00510 HELSINKI ® Suosittelemme La Cure-sarjaa kaikille herkkäihoisille sekä psoriasiksesta, että erilaisista ihottumista kärsiville henkilöille. Tuotteet sopivat päivittäiseen käyttöön koko perheelle! Myynnissä useissa terveyskaupoissa ja nettikaupassamme. www.lacure.fi Puh. 09-6856720 Ark. 11-19, la 10-16 info@divarikaleva.com, www.divarikaleva.com La Cure hoidot: Helsingin Ihopiste (Messeniuksenkatu 5) Myös klassiset vinyylit, sarjakuvat, nettimyynti. Hintammehan ovat edulliset, tule käymään ja tutustumaan ja vaikka juomaan kahvit! Tiedustelut ja varaukset: La Cure D.S.P Finland puh: 041-446 5593 Runsas valikoima! sähköposti: info@lacure.fi KOHTI KEVÄTTÄ JA UUTTA KOTIA! Kova kysyntä alueen asunnoista. Pyydä meidät arvioimaan ja myymään asuntosi, huippunopeasti edustavilla valokuvilla. Käytä alueesi asiantuntijaa. Mikäli olet asuntosi myyntiaikeissa, Soita 040-5258 738 Tulemme tekemään maksuttoman hinta-arvion asunnostasi. www.meidankotilkv.fi TYYTYVÄISET ASIAKKAAT OVAT MEILLE KUNNIA-ASIA.
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13? Nro 3 9 Helsingin yliopiston kirjasto testaa sunnuntaiaukioloa ??Helsingin yliopisto kerää huhtikuussa kokemuksia kirjaston sunnuntaiaukiolosta. Kevät on kiireistä aikaa opiskelijoille ja juuri tämän vuoksi kokeilu sijoitettiin kevätkauteen, jolloin lukupaikoista on huutava pula. Kaisa-talossa sijaitseva pääkirjasto on avoinna kolmena sunnuntaina ja kävijöiltä kerätään mielipiteitä aiheesta. Lukukauden aikana yliopiston kirjastossa vierailee arkipäivisin yli 6000 kävijää ja lauantaisin määrät nousevat pariin tuhanteen. Esimerkiksi yliopiston pääkirjaston viihtyisät lukupisteet ruuhkautuvat tenttikausien, ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden edellä. Kokeilulla yliopiston kirjasto selvittää, kannattaisiko myös sen tarjota monen kaupungin kirjaston tapaan palveluitaan sunnuntaisin. Helsingin yliopiston pääkirjasto on avoinna pääsiäisen jälkeen kolmena sunnuntaina: 12.4., 19.4. ja 26.4. Asiakaspalvelu sisääntulokerroksessa ja työskentelytilat koko Kaisa-kirjastossa ovat asiakkaiden käy- tettävissä klo 12:00?18:00. Kaisa-kirjasto Fabianinkatu 30 00100 Helsinki Sunnuntaisin sisäänpääsy Fabianinkadulta ja Helsingin yliopiston metrotasolta. Pääsiäisenä kirjaston toimipaikat ovat kiinni pe? ma 3.?6.4. Kiirastorstaina 2.4. palvelemme seuraavasti: Kaisa-talo 9?18 Kumpula, Minerva, Terkko ja Viikki 9?16 Hammaslääketieteellinen 9?15 Tour De Helsingin juhlavuosi Pyöräilykauden ykköstapahtuma Tour de Helsinki juhlii kymmenvuotista taivaltaan ??Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan teillä ajettava Tour de Helsinki on Suomen merkittävin pyöräilytapahtuma. Tämän vuoden TdH on kymmenvuotisjuhla-ajo, joka poljetaan sunnuntaina 30. elokuuta. Mukana on laaja joukko maamme eturivin kilpapyöräilijöitä, mutta ennen kaikkea kyseessä on kuntotapahtuma hyvän harrastuksen merkeissä. ? Vaikka matka on 140 kilometriä, sen voi ajaa rauhallisella vauhdilla eikä kulkuvälineen tarvitse olla kilpapyörä, sanoo tapahtuman perustaja Tuomas Pernu. Kuntoajossa onkin nähty maantiepyörien ohella maastopyöriä, hybridejä ja retkipyöriä ? ja kaikilla on päästy maaliin. Nuorimmat polkijat ovat olleet kymmenvuotiaita. Naisten osuus osanottajajoukosta on kasvanut koko ajan. Pyöräily on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, ja Pernu toivoo yhä useamman kaksipyöräisellä liikkuvan innostuvan loppukesän tempauksesta. Reitin pystyy polkemaan läpi, vaikka olisi harjoitellut maltillisesti. ?Kun ihmiset ovat ajaneet maaliin, Velodromin ruokailupaikalla on nähty todella onnellisia ilmeitä, Pernu kertoo. Kaikki alkoi yhteislenkistä Tour de Helsinki sai alkunsa syyskuussa 2005, kun Tuomas Pernu kutsui Fillari-lehden keskustelufoorumilla pyöräilijöitä kauden päätöslenkille otsikolla ?Tour de Helsinki?. Mustavuoren ulkoilualueen parkkipaikalle ilmaantui kymmenkunta innokasta, jotka ajoivat raekuuron säestämänä 170 kilometrin len- kin. Vuonna 2007 lähtö- ja maalipaikka vietiin Käpylän Velodromille ja matkaksi tuli 140 km. Osallistujia tässä ensimmäisessä virallisessa TdH-kuntoajossa oli noin 400. Velocitor Oy ryhtyi vastaamaan tapahtuman järjestelyistä vuonna 2008.  Loppukesän kuntoajo kasvatti suosiotaan vuosi vuodelta: osanottajaennätys nähtiin 2012, jolloin lähtöviivalle asettautui 2 291 polkijaa. Kilpailun voittajat: 2014 Oskar Nisu (Viro) 2013 Matti Manninen 2012 Jaan Kirsipuu (Viro) 2011 Mihkel Räim (Viro) 2010 Matti Helminen 2009 Kimmo Kananen 2008 Riivo Schumann (Viro) 2007 Eärendel Fingerson (USA) Yliopiston vuosijuhlaviikolla avoimet ovet ??Helsingin yliopisto viettää parhaillaan 375-juhlavuottaan ja tarjoaa kaupunkilaisille huikean juhlaviikko-ohjelman 23.?28. maaliskuuta. Viikkoon mahtuu kolmisenkymmentä tapahtumaa. Kaupunkilaiset voivat mm. osallistua kävelykierroksille, vierailla kampuksilla sekä tutustua opiskelijajärjestöjen tiloihin ja toimintaan. Helsingin yliopistomuseon uusi näyttely Ajattelun voimaa avataan uusissa tiloissa yliopiston päärakennuksessa. Myös Helsingin observatoriossa Tähtitorninmäellä on avoimet ovet. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. ? Yliopiston ja kaupungin suhde on aina ollut läheinen, ensin Turussa vuosina 1640?1808 ja sen jälkeen Helsingissä. Yliopisto haluaa juhlia yhdessä kaupunkilaisten kanssa, kertoo juhlavuoden ohjelman tuottaja Paula Arvas. Tässä muutama mielenkiintoinen poiminta vuosijuhlaviikon ohjelmasta: Ma 23.3. klo 15?16: Ter- veys ja lääketiede Meilahdessa. Kierrokset alkavat Haartman-instituutin aulasta, Haartmaninkatu 3. Kierroksella tutustutaan Meilahden sairaala- ja kampusalueen historiaan ja alueella tehtävään nykytutkimukseen sekä kuullaan, millainen Meilahden kampus on opiskeluympäristönä. Kierros on esteetön. Oppaina taidehistorian opiskelijat Maija Korvenkangas ja Elmo Holopainen. To 26.3. klo 17?18: Kumpula, eksaktien tieteiden maailma. Kierros lähtee Physicumin pääovien ulkopuolelta, Gustav Hällströminkatu 2. Tutustutaan Kumpulan kampusalueen tutkimukseen, tärkeisiin tieteentekijöihin ja arkkitehtuuriin. Oppaina taidehistorian opiskelijat Anni Mäkilammi ja Linda Mitts. Pe 27.3. alkaen, Helsingin yliopistomuseon uusi näyttely Ajattelun voimaa . Vapaa pääsy, ma-pe 12?18, la 12?16, Fabianinkatu 33, 3 krs. Ajattelun voimaa ? Helsingin yliopiston tarina 1640?2015 on näyttely tie- teistä ja taiteista, tutkijoista ja opiskelijoista. Se kertoo Suomen vanhimman yliopiston, Helsingin yliopiston, värikkään tarinan Turun akatemian perustamisesta 1640 aina näihin päiviin saakka. Näyttelyyn tehdyt humoristiset lyhytfilmit puhaltavat henkiin opiskelijoiden elämän neljällä eri aikakaudella. Mikä on muuttunut 375 vuodessa ? vai onko mikään? La 28.3. Klo 14.00?15.30: Savolaisen Osakunnan Soitannollinen Seura (SOSSU) ? Lauantaitanssit. Vinni, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 6. krs. Savolaisen osakunnan oma orkesteri SOSSu esittelee toimintaansa soittamalla eri tyylilajien tanssimusiikkia lauantai-iltapäivätanssien hengessä. Vinnin parketille mahtuu pyörähtelemään livemusiikin soidessa parisen kymmentä tanssiparia kerrallaan, mutta paikalle voi saapua myös vain kuulijaksi. Tutut Viipurin Pyöreän tornin tytötkin ovat esiintyneet Hermannin kerholla. Mollisäveliä soitellaan Hermannin kerholla ??Kun Tero Heinänen oli töissä Yleisradiossa, hän soitteli Suomen kansan suureksi iloksi ohjelmissaan slaavilaista ja venäläistä musiikkia. Ohjelmat olivat aikanaan erittäin suosittuja. Nyt eläkepäivinään entinen radiotoimittaja on saanut huomata, että kaipaus näihin mollivoittoisiin sävelmiin elää edelleen vahvana. Tero Heinäsen tarinoita pääsee kuuntelemaan Hermannin kerholle Hämeentie 67. Tilaisuuden järjestäjänä on Kallio-Vallilan Venäjä-seura. Tero Heinäsen edellisen vierailun aiheena oli Miljoona ruusua ja kerhotila oli silloin täpötäynnä. Innostunut yleisö toivoi silloin vierailuille jatkoa. Nyt toive toteutuu 26.3. klo 18.00. Tilaisuus on maksuton ja avoin niille, jotka ehtivät paikalle ajoissa. Musiikkitoimittaja Tero Heinänen soittelee ja juttelee venäläisistä romansseista, niiden taustoista ja vaikutuksista Suomen musiikkielämään. Lauluissahan lauletaan tietenkin rakkaudesta, etenkin menetetystä ja savuttamattomasta. Sellaiset tutut kappaleet kuin Mustat silmät ja Kaksi kitaraa ynnä muut ovat luoneet suomalaisen iskelmän pe- rusilmeen ja mollikaihon, eikös vaan? Tero Heinäsellä on hallussaan yhä paljon tietoa ja aineistoa, siksi hän on edelleen kysytty vierailija eri yhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin. Koska vastaavista ohjelmista on nykyisin pulaa radiokanavilla, on eläkeläinen Tero Heinänen suhtautunut yleensä soittokysyntään myönteisesti. Hän rakastaa itsekin soittamiaan musiikkikappaleita ja yleisö rakastaa myös hänen tapaansa tarinoida niistä. Jarmo Niemenkari Valtuustoaloite kotona asuvien vanhusten paloturvallisuudesta ??Yhä useammat vanhukset asuvat pitkään ja huonokuntoisinakin kotona. Tähän liittyy monia haasteita, joista eräs on paloturvallisuus. Vanhusten palveluasuntojen ja laitoshoidon tilojen paloturvallisuuteen on viime vuosina panostettu. Myös kotona asuville vanhuksille tulee järjestää mahdollisimman turvalliset olot. Viime vuosina on tapahtunut huolestuttavan monia vanhusten palokuolemia ja onnettomuuksia, joissa on ilmennyt vakavia puutteita paloturvallisuudessa. Usein tilanne on se, että asuntoon on alun perin hankittu palovaroitin, mutta sen huoltoa, pattereiden tai akun vaihtoa ei ole järjestetty. Etenkin vanhemmista keittiön liesistä puuttuu ylikuumenemissuoja tai muu paloturvallisuutta lisäävä tekniikka. Poistumisreittien ohjeistus ja järjestelyt voivat olla puutteellisia. Esitämme, että kaupun- ginhallitus ryhtyy toimiin ikääntyvän väestön kodin paloturvallisuuden parantamiseksi, esimerkiksi selvittämällä palvelutarpeen arvion yhteydessä myös paloturvallisuuteen liittyvät tarpeet ja järjestämällä etenkin huonokuntoisille vanhuksille apua palovaroittimien pitämisessä ajan tasalla. Yrjö Hakanen (SKP ja Helsinki-listat) ?+ 21 muuta kaupunginvaltuutettua kaikista valtuustoryhmistä Vantaalla Suomen edullisin kaukolämmön kesähinta ??Vantaan Energian kaukolämmön kesähinta on Suomen edullisin. Sen mahdollistaa viime vuonna valmistunut jätevoimala. Vantaan Energia alentaa 1.3.2015 alkaen kaukolämmön kevätajan energiamaksua noin 7 % ja kesäajan energiamaksua noin 10 %. Energiamaksujen hinnanalennus perustuu polttoainekustannusten laskuun. Kaukolämmön tuotannos- sa polttoaineina käytettyjen kivihiilen ja maakaasun hinnat ovat laskeneet öljyn hinnan laskun vuoksi. Muutosten jälkeen Vantaan Energian asiakkaat saavat nauttia Suomen edullisimmasta kaukolämmön kesähinnasta. Kaikki kesäajan (1.6.? 31.8.) lämpö tehdään uudessa jätevoimalassa kotimaisella polttoaineella. Jätevoimalassa tuotetaan uusioenergiaa eli kaukolämpöä ja sähköä kierrätykseen kelpaamattomasta sekajätteestä. Jätevoimala tuottaa noin puolet Vantaalla tarvittavasta kaukolämmöstä. Se vähentää Vantaan Energian riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista (maakaasu, kivihiili) ja alentaa siten kaukolämmön tuotantokustannuksia.
• KALLIO LEHTI 10 Nro 6 ? Viikot 12-13 Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Tommi Raitio Varaa yritys/kotikäynti jo tänään ? 040 56 44 433 ? Tällä kupongilla 3x30min 50?, 3x45min 100? tai -10% hinnaston mukaisesta hieronnasta Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10? Tarjous voimassa 31.8.2015 asti (koskee myös ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia myöhemmille kuukausille) Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo Pu h . 719 71 9 Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 ??Kannabis on vakiintunut nuorten keskuudessa. Suurin osa nuorista tietää jonkun joka käyttää kannabista. Yleensä kannabiksen käyttö näyttää nuoresta harmittomalta. Tämä on johtanut siihen, että nuorten asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Joskus kannabiksen käyttö johtaa kuitenkin siihen, että siitä tulee nuoren elämää hallitseva asia. ?Kun polttaa, sitä elää niin hetkessä, eikä sitä edes näe tulevaisuuteen. Sitä vaan funtsii et ei mulla oikeesti oo kiire mihinkään. Vanhemmat vaahtoo nytkin yo-kirjoituksista. Ei kiinnosta, voinhan mä kirjoittaa myöhemminkin. Nyt tuntuu vaan mageelta pössytellä. Kaikki tuntuu muutenkin niin paljon paremmalta kun on paukuissa. Savut kuitenkin jumittaa paljon. Aamulla pitäis herätä seitsemältä kouluun aivan jumissa ja pää tyhjänä. Ei onnistu. Kouluun on hyvä mennä joskus kello 12, se on ihan ok aika.? Näin kertoo Henna kirjassa Ruohojumala ? äiti, tytär ja kannabisarki. Kannabis voi koukuttaa, kuten Hennalle kävi. Hän kokeili kannabista ensimmäisen kerran 15 ?vuotiaana, ja täysi-ikäisyyden kynnyksellä käyttö oli lähes päivittäistä. Puuttuminen vaikeaa Henna käytti kannabista kodin ulkopuolella, usein päivisin. Näin hän pystyi salaamaan asian pitkään Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! perheeltään. Hennan kannabiksen käyttö paljastui perheelle vasta, kun hänen poikaystävänsä alkoi varastella perheen äidin koruja ja äiti ryhtyi selvittämään varastelun taustoja. Sen sijaan koulussa Hennan kannabiksen käytöstä oli ainakin aavistus. ?Kyllä meidänkin koulussa tiedettiin huumeiden käytöstä koska me oltiin koulussakin pilvessä ja tultiin paukuissa tunneille. Meidän koulussa poltettiin tosi paljon, vaikka se on muka hyvä koulu. Opettajille pidettiin luentoja miten ne osais tunnistaa jos oppilas on huumeissa. Poliisikin kävi pitämässä jotain huumeluentoo. Mut ei sillä ollu mitään vaikutusta.? Ote tyttären päiväkirjamerkinnöistä. Puuttuminen nuoren kannabiksen käyttöön voi olla vaikeaa. Monet kannabiksen käyttöön liittyvät tunnusmerkit ovat sellaisia, joita voi esiintyä murrosikäisillä muistakin syistä, kuten masentuneisuus, väsymys, mielialan muutokset ja levottomuus. Nuoret kritisoivat päihdevalistusta Ruohojumala -kirjan julkistamistilaisuudessa oli mukana nuoria keskustelemassa siitä, millainen päihdevalistus puree nuoreen. Nuoret näkivät päihdevalistuksen onnistumisen yhdeksi keskeiseksi tekijäksi sen, miten aikuiset kommunikoivat nuorten kanssa päihteistä. ? Jos nuori on jo kokeil- P. 0400818187 / Sami Kiiski Oikotie kohde: 9004928 ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet E TULE, KO ! U JA IHAST ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Tilaisuus! LIIKETILA Nummelan keskustasta 122m2+38m2 Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi A-oikeudet Avoinna ma-la 9-02, su 9-01 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 Kannabis voi koukuttaa koululaisen lut kannabista, on jo menty sen rajan yli että voi toimia myös vastoin lakia. Silloin syyllistäminen tai laittomuudella pelottelu ei yksinkertaisesti tehoa, kommentoi yksi nuorista. - Terveystiedon tunneilla käytävä opetusmainen valistus ei ole tehokasta, kun kaveripiirissä puhutaan ihan jotain muuta. Tarvitaan nuoren maailmasta lähtevää luottamuksellista keskustelua, arvioi toinen nuori. Vanhemmat tarvitsevat tietoa Monelle vanhemmalle kannabis ja muut huumeet ovat vieras ja kaukainen asia, kuten Ruohojumala ?kirjan äidille. Vanhemmat saattavat luottaa, että asenteet omaksutaan perheessä, ja että se suojelee lasta kannabiksen käytöltä. Uskotaan ettei kannabista liiku meidän alueella, meidän koulussa tai lapseni kaveripiirissä. Vaik- ka vastuu lapsesta on vanhemmilla, niin koulun rooli on tärkeä sekä nuorten että vanhempien valistajana. ?Kerätessäni tänään likaisia vaatteita Hennan huoneen lattialta, löysi kuitin, jonka mukaan hän on ostanut bongin. Netistä selvitin, että se on vesipiipun kaltainen tupakkapiippu. Minulla ei ole harmainta aavistusta, mihin bongia käytetään. Tyttö väitti polttelevansa sillä vesipiipputupakoita. ? Ote äidin päiväkirjamerkinnöistä. Myöhemmin psy- kiatri kertoi äidille, että bongin hankkiminen kertoo vahvasti kannabiksen käytöstä. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta koulut voivat olla keskeisessä roolissa vanhempien valistajina. Monessa koulussa on järjestetty vanhempainiltoja, joissa vanhemmat saavat tietoa kannabiksesta, sen käytöstä, vaikutuksista sekä käytön havaitsemisesta ja siihen puuttumisesta. Tarja Surakka Kannabiksen käytön mahdollisia tunnusmerkkejä ??kaveriporukka muuttuu ??lisääntynyt rahantarve ??tavaroita häviää ??luonteenpiirteiden selittämättömät ja äkkinäiset muutokset: iloisesta ja sosiaalisesta ihmisestä voi tulla äkäinen ja aggressiivinen ??poikkeuksellinen väsymys, uupumus tai jopa sekavuus ??ylienergisyys, levottomuus ja unettomuus ??asioiden unohtelu ??kysymysten ja katsekontaktin välttely ??poissaolot koulusta tai työstä ??koulumenestyksen tai työssä suoriutumisen heikkeneminen ??elämänarvojen ja elintapojen jyrkkä muutos ??hihamerkit ja rintapinssit Lähde: Heiskanen, M & Surakka, T. 2014. Ruohojumala ? äiti tytäs ja kannabisarki. KirjaX, Espoo. Kirja perustuu äidin ja tyttären päiväkirjamerkinnöille. Lisäksi kirjassa on näkökulmia osio, joka tarjoaa asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta.
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13? Nro 3 11 Juhana Vartiainen Kokoomuksen ehdokkaaksi ??Helsingin Kokoomuksen eduskuntavaalien ehdokaslista täydentyy, kun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, valtiotieteiden tohtori Juhana Vartiainen lähtee ehdolle Helsingissä. Juhana Vartiainen, 56, on pitkän linjan talouden ja talouspolitiikan asiantuntija. Vartiainen tunnetaan hyvinvointivaltion ja markkinatalouden vankkana kannattajana ja hän ai- koo olla mukana luomassa Kokoomuksen linjaa talousja työllisyyskysymyksissä.   Ennen nykyistä tehtäväänsä Vartiainen on työskennellyt Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen tutkimusosaston ja Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen johtajana. Hän on toiminut myös palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella. Var- tiainen tuntee Suomen ja pohjoismaiden talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan hyvin. Vartiainen korvaa Helsingin Kokoomuksen ehdokaslistalla Euroopan Investointipankin varapääjohtajaksi ehdolla olevan elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren. Vartiaisen nimeämisen jälkeen Helsingin Kokoomuksella on nimettynä täysi lista eli 22 ehdokasta. Monologiteatteria Kalinkinin sillan Mysteeri Pietarissa Uusista metrojunista ensimmäinen toimitettu HKL:lle ??1830-luvun Pietarissa liikkuu salaperäinen haamu, joka pimeän tultua, keskellä hyytävintä talvea terrorisoi kaupunkia ryöstämällä ohikulkijoiden hartioilta heidän päällysviittojaan aivan säätyyn tai virkaasemaan katsomatta. Tarvitaan kouliintunutta silmää paljastamaan pimeiden voimien metkut. ??Helsinkiin tilatuista uusista metrojunista ensimmäinen on toimitettu HKL:n Roihupellon metrovarikolle. Metrojuna numero 301 toimitettiin Vuosaaren satamasta kahdessa osassa maanantain ja tiistain aikana. Varikolla juna ensin kootaan ja sille tehdään ensimmäisiä testejä. Jos kaikki on kunnossa, aloitetaan koeajot varikon testiraiteella ensi viikolla. Toisaalta - jotkut väittävät ettei koko kaupunkia ole edes olemassa. Että se on vain harhakuva, suuruudenhullun velhomiehen oikku, joka voi minä hetkenä hyvänsä haihtua kokonaan ilmaan ja huuruiselle suolle jää vain rakentajavelhon vaskeen valettu ratsastajapatsas. Absurdin salapoliisitari- nan pohjana on Nikolai Gogolin novelli ?Päällysviitta? Toteutus/dramaturgia: Teuvo Ahokas Puvustus/rekvisiitta: Reija Stenius Juliste/käsiohjelma: Bastian Salmela Ke 18.3 klo 19.00 Kammari Kaarlenkatu 15 Vapaaehtoinen pääsymaksu Myöhemmin maalis-huhtikuussa aloitetaan koeajot linjaraiteella metron liikennöintiajan ulkopuolella. Ensimmäiset matkustajat pääsevät kyytiin tämän hetkisen tiedon mukaan loppukeväällä. M300-junan on valmistanut HKL:lle espanjalainenkiskokalustovalmistaja CAF. Uusi metrojuna on nelivaunuinen ja lähes 90 metriä pitkä eli nykyisten junien kahden vaunuparin mittainen. Metro on kokonaan läpikäveltävä eli sen sisätilat ovat täysin yhtenäistä tilaa. Junissa on myös ilmastointi. Junia on tilattu kaikkiaan 20. Sarjan seuraavat junat toimitetaan Helsinkiin niin, että kaikki junat on toimitettu kesällä 2016. Uusia junia tarvitaan Länsimetron liikenteen alkaessa. Lemon Grass Thai Cuisine Kolmas Linja 12 ? 09-8763 279 Lounas arkisin klo 10.30-15.00 Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan yhden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. Keskiviikosta lauantaihin paikalla DJ klo 22 alkaen. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Lauantaisin tietovisa klo 20.00. su 11-02 ma-ti 09-02 ke-la 09-04 Mäkelänkatu 52 00510 Hki www.mustaharka.fi 8 70? Tule katsomaan urheilua jättiscreeniltä! KESKIVIIKKOISIN MUSIIKKITIETOVISA JA TORSTAISIN NAULA PÄÄHÄN KLO 22-04 11-20 12-20 12-20 Karaoke joka ilta alkaen klo 20.00 Kappaleita 5914. Tervetuloa katsomaan uusittu pubin puoli! TÄLLÄ KUPONGILLA 3 ruokaa 2 hinnalla Voimassa 29.3.2015 asti. Toivomme teidät myös tervetulleiksi: KARKKIPÄIVILLE keskiviikkoisin TÖRKYTORSTAIHIN torstaisin Lataa sovellus ja saat 10% alennuksen Puh. 09-710 430 (ravintola) Puh. 09-710 433 (tiedustelut ym) Ma-Pe La Su ? Leikkaa irti! Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. Avoinna: Arkisin lounas 11-15 Myös Take Away www.galleriasaima.fi Meillä on -kisastudio
• 12 KALLIO LEHTI Nro 6 ? Viikot 12-13 Monikulttuurisen musikaaliyhteisön luoma Afrobeat from the Heart -musikaali tulee uudistuneena, nähtävillä toistaiseksi viimeistä kertaa Suomessa!
• KALLIO LEHTI Viikot 12-13? Nro 3 13 ? ¡ ? ­­ ??? ??? ? ? ? ? ?? ? ? ?? ?  ?  ?  ?   ?  
• ??
•  
•  ­? ? ?? ?? ? ? ? ? ­
• ? ? ?? 
• ?? ? 
• ? ?? ?? ? ?­­ ?? ? ? ? ?? ? ?­?? ? ? ? ?­­? ??? ?   ? ? ?? ? ? ­  ?? ? ??? ?? ??? ?   ?? ?? ?? ? ? ? ? ? ? ?? ?­­??? ? ? ?? ? ? ?? ??­??? ?  ? ?   ?? ?? ?? ?? ? ?? ? ?? ? ? ?? ? ?? ?­??? ? ?? ?? ? ?? ? ??? ? ?? ?­??? ? ? ?? ? ?? ?­??? ? ?? ?? ? ?? ? ? ??? ? ?? ?­??? ?
• ? ? ?? 
• ??     ???­?? ? ¢
• ?    ­  ?
• ? ?? ??­­ ? ? ?? ? ? ?