2 Viikot 51-1/2020 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www. varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2021 puh. 09 750 088 Iloista joulua kaikille! Toivottaa Helsingin SDP:n valtuustoryhmä Kokonaisvaltaista vyöhyketerapiaa Viipurinkatu 10:ssa. Ota yhteyttä ja varataan sinulle aika. Hoidon kesto 75 min / hinta 68€! Lahjakortteja myös saatavilla! MedikaWell Viipurinkatu 10 p. 040 849 3595 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 3.1.2021 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på den här sidan gäller till 3.1.2021 om inget annat nämns. ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 6/2020 • 9,50 € PAOLO VENINI HURMAAVA HIMMELI ON DESIGN-ESINE MARC CHAGALL Lumoava koloristi ALVAR JA AINO AALTO Uniikki kokoelma esille K.A.WEISTE Italian lasimuotoilun uudistaja ISMO HÖLTTÖ Elämää 60-luvun Helsingissä Yksinhuoltaja perusti joulukoristetehtaan 6/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Tee kissalle peti vanhaan televisioon Venäjänsininen älykäs kaunotar NUPPU pelastettiin Thaimaan kaduilta Sopii kaikille Sopii kaikille Agility yhä Agility yhä suositumpaa suositumpaa Korona Korona pysäytti pysäytti näyttelyt näyttelyt Kissafanin kilpailu Viivi söpöin! 6/2020 7,20 Ravivalmenta ja Nina Pettersson-Per klén tekee pitkiä päiviä ja elää suuria tunteita Opetushevosista PULAA – hintataso noussut Kotimainen kasvatustoim inta laadukasta Ravikuningas Köppinen nauttii eläkepäivistä än Jäsenkorjauk sella apua hevosten asentovirheis iin Tallin toimintakieltoja erittäin vähän Vuokraus – askel kohti omaa hevosta Opiskelemaa n hevosalalle! HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hietaniemenkatu 3, p. 050 599 0555 Lahjaksi hoitava elämys lähelle lämpöön? Joulutarjoukset turvallisesti lahjakortteina sähköpostiisi: rentoutuskellunta kahdelle 99 € (norm. 136 €), kolmelle 139 € (norm. 204 €) kellumo.fi
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 16. joulukuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 23 K ALLIO L EHTI SÄÄTILA TÄNÄÄN Pilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta Lämpötila +5°C Tuulen nopeus 5m/s Sateen mahdollisuus 48% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Sivu 7 Vuoden helsinkiläinen yritys 2020 on Kuvatapio – Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä 2020 on Waltteri Torikka Helsingin Yrittäjät antaa vuosittain tunnustusta ansioituneille yrittäjille. Vuoden helsinkiläinen yritys 2020 -palkinnon ansaitsi yli 50 vuotta valokuvausalalla toiminut perheyritys Kuvatapio. Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä 2020 -palkinnon sai luovan alan yrittäjä, oopperaja konserttilaulaja Waltteri Torikka. Yrittäjäpalkinnot jaettiin 6.12.2020 järjestön virtuaalisessa itsenäisyysjuhlassa. Ikoninen valokuvausliike menestyy digitalisaation aikakaudella – Vuoden helsinkiläinen yritys 2020 on Kuvatapio Alun perin ansiolentäjäksi valmistunut Tapio Rinne joutui aikoinaan onnettomuuteen, joka sysäsi hänet uuden uravalinnan eteen. Tie yrittäjäksi löytyi valokuvauksen kautta. Vuonna 1967 hän perusti ensimmäisen Kuvatapio-valokuvausliikkeen. Yritys palvelee edelleen kuluttajia elämän tärkeissä hetkissä. – Valokuvausalalla saa tehdä töitä tunne-elämysten kanssa ja ratkaista ongelmia. Siinä omat tuntemukset ovat myös vahvasti mukana, Rinne kertoo. Kuvatapio toimii nykyään neljässä kauppakeskuksessa. Kuvatapion kenties ikonisin toimipiste löytyy Helsingin Munkkivuoren ostoskeskuksesta. Yritys on innovatiivisella palvelutoiminnallaan Waltteri Torikka. Kuva: Kalle Kirjalainen. Kuvatapio, perustaja Tapio Rinne. Kuva: Kalle Kirjalainen. pysynyt digitaalisuuden murroksessa ja kilpailussa mukana. Kuvatapio on Rinteen vuosikymmeniä kestänyt elämäntyö, jonka tarina jatkuu nyt hyvissä käsissä: omistajanvaihdoksessa yrityksen toimitusjohtajana jatkoi perustajan tytär Sannakaisa Harju. – Kuvatapio on menestynyt kauppakeskusten ja digitaalisuuden aikakaudella ja toteuttanut onnistuneen omistajanvaihdoksen. Pitkä yrittäjäura, mahdollisuus työllistää ja innovatiivinen palvelutoiminta ansaitsevat tunnustusta, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisperusteista. Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto on yrittäjälle tai yritykselle myönnettävä tunnustus yrittämisestä ja yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon myöntämisellä korostetaan yksityisen yrittäjän ja hänen yritystoimintansa merkitystä Helsingissä. Tarkoitus on myös lisätä yrittäjyyden arvostusta ja korostaa oma-aloitteisen, taloudellisiin riskeihin uskaltautuvan yrittämisen merkitystä talouselämän terveelle kasvulle ja Helsingin hyvinvoinnin kehittymiselle. HUS varautuu työvoiman äkillisiin muutostarpeisiin joulun pyhinä HUSissa on päätetty ottaa käyttöön lisätyökorvaus ja jatkaa hälytysrahan maksamista joustavammin. Toimenpiteiden avulla varaudutaan hoidon turvaamiseen myös joulun ja uuden vuoden aikaan. Ylimääräisen vuoron lisä on neuvoteltu yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa. HUSissa on päätetty ottaa käyttöön ylimääräisen työvuoron lisä, jota maksetaan 14.12.2020 3.1.2021 väliselle ajalle sijoittuvasta työstä. Ylimääräisen vuoron lisän suuruus on neuvoteltu yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa. – Tehohoidon tarve on noussut tasaisesti koko syksyn ja huolenamme on koulutetun henkilöstön saatavuus joulun aikaan ja vuoden vaihteessa”, taustoittaa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUSin toimitusjohtajan tekemää päätöstä. Sivu 7 Mustikkamaan lämpöluolia aletaan täyttää vedellä Helen on alkanut täyttää Suomen suurinta lämpövarastoa vedellä. Mustikkamaan alla sijaitsevat lämpöluolat ovat maailmanlaajuisestikin erityislaatuinen tapaus ja tärkeä askel Helsingin hiilineutraalilla polulla. Mustikkamaan alla 80 metrin syvyydessä on kaksi käytöstä poistettua öljyluolaa, joita Helen täyttää nyt vedellä. Jatkossa luolat palvelevat kaukolämpöverkon asiakkaita tasaamalla kulutushuippuja vuoden ympäri. – Tämä on erittäin fiksu tapa muuntaa menneen maailman energiainfraa hiilineutraalin tulevaisuuden tarpeisiin, iloitsee hankkeesta vastaava yksikönpäällikkö Juhani Aaltonen. Mustikkamaan lämpöluolavarasto.
4 Viikot 51-1/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 23/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Akkunaan katson avaraan, keltalehdet maahan putoaa. Kylmät tuulet puhaltaa, tummuu pilvet taivaan. Aamulla en voi tietää mitä ilta tuo mukanaan. Yön syliin kulkiessain runosuoni puhkee kukkimaan. Lemmikki kesäkissa erikoinen omaa lauluaan odottaa. Soiton kaukaa kuulen, kesäkissaa tanssitaan. Akkunaan katson avaraan, oomme keskellä kaiken. Soiton kaukaa kuulen Tänään tänne jäädä saan valot varjot seuranain. Runoretki tähän päättyy, täyttyy toiveet kyynikon. Soiton kaukaa kuulen niin kauniin ja juhlavan. Otava katsoo pilven takaa, varpunen lentää akkunaan. Valkoruusun maljaan laitan, kyynel hehkuu poskillain. Toivo Levanko lyyrikko YLEISÖNOSASTO RUNOPALSTA Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana Koronakriisi rasittaa monin tavoin valtion ja kuntien taloutta. Helsingin kaupunki tekee kuitenkin nyt koronavuonnakin ylijäämää noin 260 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee vielä toista sataa miljoonaa Helenin ja kaupungin muiden yhtiöiden voittoja. Lainasaatavia kaupungilla on nyt lähes kaksi kertaa enemmän kuin velkoja. Näiden lukujen valossa voisi olettaa, että Helsinki vastaa koronakriisiin lisäämällä tuntuvasti rahoitusta erityisesti terveysja sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja työllisyyteen. Mutta ensi vuoden talousarviossa onkin moniin palveluihin jopa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään! Palveluja aiotaan myös keskittää lopettamalla lähiterveysasemia ja ”tarkastelemalla” kouluverkkoa. Sote-palveluihin ja koulutukseen esitetään budjetissa kymmeniä miljoonia euroja vähemmän kuin asukasmäärän, palvelutarpeiden ja kustannusten kasvun kattaminen edellyttäisi. Tarvetta määrärahojen lisäämiseen korostavat koronaepidemian myötä pidentyneet potilasjonot, lisääntynyt työttömyys ja vuoden alussa voimaan tulevat tiukemmat velvoitteet hoitajamitoituksesta, hoitotakuusta ja lastensuojelusta. Samaan aikaan kun palvelujen resursseja karsitaan, on budjettiesityksellä tarkoitus tehdä myös ensi vuonna ylijäämää toista sataa miljoonaa. Miksi ylijäämistä ei ohjata lisää rahaa asukkaiden hyvinvointiin? Yrjö Hakanen SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Helsingin menot ovat ensi vuonna lähes viisi miljardia K aupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2023. Talousarvion mukaan Helsingin toimintamenot ovat ensi vuonna noin 4 808 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat 881 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategian mukaisesti toimintamenot kasvavat erityisesti peruspalveluissa, joissa muun muassa väestönkasvu lisää kustannuksia. Lisäksi on huomioitu toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian seurauksena erityisiä kustannuspaineita. Ensi vuonna koronaepidemian talousvaikutuksen arvioidaan olevan yli 260 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvaa 180 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja keskimäärin 340 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2023. Vuoden 2023 lopussa lainakanta on noin 1,9 miljardia euroa eli 2 800 euroa asukasta kohden. Joka vielä on jossain määrin siedettävä, mutta suunta on väärä, jatkuva velalla eläminen ei pidempään ole mahdollista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman. Uudisrakennus korvaa Vuokkiniemenkadun, Abraham Wetterintien ja Sturenkadun toimipisteiden rakennusja talotekniikka-alojen tällä hetkellä käytössä olevat tilat. Rakennuksen sijoittuminen Myllypuroon, ammattikorkeakoulu Metropolian läheisyyteen luo alueelle kansainvälisesti kiinnostavan rakennusalan kampuksen. Päätös hankkeen toteuttajasta ja palveluntuottajasta pyritään tekemään tammikuussa 2021. Rakentamisen on tarkoitus alkaa keväällä 2021 ja opiskelun kampuksella elokuussa 2023. Kallio lehti toivotaa rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta koronaviiruksista huolimatta. j.a. Helsinki jakoi koronaavustuksia liikuntaseuroille Koronaviruspandemia on heikentänyt helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaedellytyksiä huomattavasti. Helsingin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto päätti tänään 8.12.2020 kokouksessaan helsinkiläisille liikuntaseuroille suunnatun korona-avustuksen sekä kohdennetun toiminta-avustuksen saajat. Korona-ajan avustuksia myönnettiin yhteensä 178 101 euroa. Korona-avustuksen sekä kohdennetun toiminta-avustuksen tavoitteena on turvata seurojen toimintakyky poikkeustilanteessa ja toteuttaa Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita lasten, nuorten ja perheiden harrastamisen edistämiseksi sekä liikkumattomuuden vähentämiseksi. Kulttuurija vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto kohdensi korona-avustusta kahdeksalle seuralle yhteensä 40 100 euroa seuraavasti: Barreto Helsinki ry 12 000 euroa, Helsinki Ringette ry 6 800 euroa, Itä-Helsingin Shakkikerho ry 100 euroa, Nyländska Jaktklubben rf 2 500 euroa, Pakilan Voimistelijat PNV ry 7 000 euroa, Puna-Mustat ry 1 400 euroa, Sapa ry 9 000 euroa ja Uimaseura Helsinki ry 1 300 euroa. Avustusta voidaan käyttää 8-18-vuotiaille lapsille ja nuorille tai perheille suunnatun maksuttoman toiminnan järjestämiseen seurassa perinteisin toiminnan tavoin tai uusin keinoin. Toiminnalla tavoitetaan erityisesti ne perheet, lapset ja nuoret, joiden mahdollisuus harrastaa on vaikeutunut pandemian aiheuttaman taloustilanteen vuoksi tai muusta taloudellisesta syystä. Kulttuurija vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto myönsi kohdennettua toiminta-avustusta koulujen liikuntasalien sulkemisesta aiheutuneisiin taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin vuonna 2020 yhteensä 138 001 euroa 12 seuralle seuraavasti: EräViikingit ry 4 600 euroa, Helsingin Jyry ry, naisosasto 900 euroa, Helsingin Palloseura ry 10 160 euroa, Kannelmäen Voimistelijat ry 10 000 euroa, Pakilan Visa ry 2 424 euroa, Pakilan Voimistelijat PNV ry 52 000 euroa, Pallokerho-35 ry 18 000 euroa, Puistolan Urheilijat ry 16 000 euroa, Puna-Mustat ry 1 400 euroa, Rock’n Roll Dance Club Comets ry 13 500 euroa, Suomen Taitovoimisteluklubi ry 3 500 euroa ja Tapanilan Erä ry 5 517 euroa. Kohdennettu toiminta-avustus on yleisluontoinen avustus, joka myönnetään koulujen liikuntasalien iltaja vapaa-ajankäytön sulkeutumisesta 1.8.–31.12.2020 välisenä aikana aiheutuneen yleishyödyllisen toiminnan alijäämään. Seura saa itse päättää avustuksen kohdentamisesta. Avustusten hakuaika oli 5.10.– 1.11.2020. Korona-avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä 12 kappaletta, kohdennetun toiminta-avustuksen hakemuksia 16 kappaletta. Avustukset maksetaan avustuksen saajille yhdessä erässä päätöksenteon jälkeen. Korona-avustuksen ja kohdennetun toiminta-avustuksen lisäksi liikuntajaosto antoi kokouksessa lausuntonsa kulttuurija vapaa-ajan lautakunnalle kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan 2012 tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta sekä päätti liikunnan ja urheilun suurtapahtumien yhteistyökriteereistä ja liikunnan laitosavustuksista vuodelle 2021. Liikuntajaoston päätöstiedote on luettavissa kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin verkkosivuilta. Gramex jakoi noin 7 miljoonaa euroa korvauksia Noin 9000 kotimaista muusikkoa ja tuottajaa sai korvauksia Gramexin joulutilityksessä. Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi tänään noin 7 miljoonaa euroa korvauksia muusikoille ja tuottajille. Tästä meni noin puolet tuottajille ja puolet muusikoille. Korvauksia sai noin 9000 Gramexin edustamaa kotimaista oikeudenhaltijaa. Kyseessä on Gramexin joulutilitys. Se sisältää pääsääntöisesti korvauksia radiosoitosta (1-6/2020), taustamusiikkikorvauksia (1-6/2020), muusikoiden verkkotallennuskorvauksia livetallennuksista ja Ylen kopiointitapahtumia sekä Gramexin vastaanottamia korvauksia ulkomailta. Seuraava tilitys tapahtuu keväällä 2021, jolloin jaetaan mm. vuoden 2020 loppupuoliskolla (7-12 kk) kerättyjä korvauksia. Tekijänoikeusjärjestö Gramex edustaa esittäviä taiteilijoita ja äänitetuottajia. Gramexilla on yli 56 000 asiakassopimusta oikeudenhaltijoiden kanssa sekä Gramexilla noin 31 000 korvauksia maksavaa asiakasta. Gramexilta saa lupia äänitemusiikin ja musiikki-videoiden käyttöön. Koska musiikki tekee hyvää, me tahdomme tehdä musiikin käytön helpoksi. Median yhteydenotot: +358 50 518 9894 HUS vähentää kiireetöntä hoitoa Koronaviruspotilaiden määrä HUSin tehoja vuodeosastoilla on lisääntynyt viime viikkoina. Kiireetöntä hoitoa joudutaan vähentämään lähipäivinä, jotta voidaan varmistaa riittävä määrä henkilökuntaa koronaviruspotilaille ja muille kiireellistä hoitoa tarvitseville. HUSissa on tällä hetkellä koronavirustartunnan vuoksi vuodeosastolla 45 potilasta ja tehohoidossa 17 potilasta. Nyt käytössä olevat tehohoitopaikat ovat täyttymässä, ja tämän vuoksi on tarpeen järjestää lisäpaikkoja. Koronaviruspotilaiden tehohoidon turvaamiseksi Kirurgiseen sairaalaan avataan ensi viikolla uudelleen 10-paikkainen teho-osasto koronaviruspotilaille. Kirurgiseen sairaalaan avattiin huhtikuussa tehoja vuodeosastopaikkoja koronaviruspotilaille. Koronaviruspotilaiden vuodeosastohoito on jatkunut Kirurgisessa sairaalassa koko ajan, mutta teho-osasto suljettiin vähäisten potilasmäärien vuoksi loppukesällä. HUSissa on ollut jo epidemian alusta lähtien suunnitelmat koronaviruspotilaiden hoitopaikkojen järjestämiseksi tarvetta vastaavaksi. Suunnitelmia on päivitetty säännöllisesti ja niissä on huomioitu tilat, laitteet ja henkilöstö. ”Näistä henkilöstön riittävyys on kriittisin tekijä. Tavoitteenamme on, että henkilöstösiirrot koronaviruspotilaiden hoitoon tehdään tasapuolisesti eri toiminnoista ja siten vaikutukset eri erikoisaloihin ja yksiköihin ovat niin vähäiset kuin mahdollista”, sanoo HYKS-sairaanhoitoalueen johtava ylihoitaja Marja Renholm.
5 Viikot 51-1/2020 Aira Heinänen Kiehtovia kirjeitä Olen havainnut lähetettyjen kirjeiden arvon merkityksen nousevan. Viime aikoina on ilmestynyt sisältörikkaita kirjoja, joissa on juonellisesti ja tunnistettavasti julkaistu tiettyjen henkilöiden kirjeitä. Suuri osa näistä on kulkenut sotien ja kriisien aikana. Tuolloin on ollut huoli läheisistä, pelko menetyksistä ja halu saada yhteys. Voisiko korona-aikana käydä samoin? Vai korvaavatko puhelin ja digitaaliset välineet tämän? Henkilökohtaisesti kiinnostavin viimeaikaisista koosteista on minulle ollut taide-historioitsija Leena Ahtola-Moorhousen vanhempiensa kirjeistä koostama teos ”Rakkaustarina Suomessa – Taiteilijapari Rakel ja Taisto Ahtola 1938-1944 (2018). 530-sivuinen kirja on hyvin painava niin grammoina kuin ainutkertaisen isältönsä vuoksi. Tekijä tuli tunnetuksi Ateneumin intendenttinä ja mm. Schjerbeck-tutkijana. Ylioppilas Rakel Ahtola osaa kirjeissään kuvata kyseisen ajan tärkeimpiä ilmiöitä ja vänrikki-luutnantti ja koulutettu kansankoulunopettaja puolestaan valottaa korsuelämää. Hätkähdyttävää huolenpitoa ja rakkautta. Taisto Ahtola tuli 60-luvulla tunnetuksi mm. edistyksellisenä Hämeenlinnan Taidemuseon johtajana. Rakel oli myös taiteilija ja aktiivinen taiteilijoiden vaimojen Saskia ry:ssä. Samanaikaisesti luin Leena Winterin toimittaman teoksen ”Sanni, suku ja suuret tunteet,kirjeiden kertomaa Uudestakaupungista 1873-1926” (2020). Tässäkin kirjassa on 300 täpötäyttä sivua henkilöja paikallishistoriaa. Päähenkilö on kaupungin kulttuurihenkilö kirjakauppias Sanni Winter (1859-1938), jonka merkitys suvulleen ja läheisilleen valottuu tyylikkäästi. Lähdeluettelossa on 600 merkittävää viestiä, tekijä on päähenkilön vaivaa nähnyt pojanpojantytär. Nämä molemmat teokset yllyttänevät lukijoita luomaan katseen oman sukunsa jättämään aineistoon, joka voi paljastaa ennen kuulumatonta tietoa yleiseen käyttöön. Kolmas kirjelähteeni on mielenkiintoinen vuonna 1928 Helsingin keskusvankilan lomakkeella lähetetty, johdon tarkastama vangin kirje nuorikolleen ja vauvalleen Hämeentielle :”Minä olen kokkina täällä, sitte sinun ei tarvitse laittaa enää ruokia, kun tulen täältä keittäjän paperit taskussa. Oppii niin ollen hyviä puolia täällä…” 3 kk:n tuomion hän oli saanut vastustettuaan poliisia juopuneena rautatieaasemalla. Vielä talvisodan evakosta pojan kirjeviesti isälle Helsinkiin: ”Faija, kaaduin mäessä. Nyt on toinen suksi yksi plootupala. Anteeks.” Vuoden viimeisen pakinani kauniina kuvituksena Tukholman Nationalmuseumin Albert Edelfeltin maalaus kirjettä kirjoittavasta neidosta. Toivotan valoisampaa UUTTA VUOTTA 2021! Aira Heinänen Kallio-lehti toivottaa lukijoilleen ja ilmoittajilleen Vuoden ensimmäinen Kallio-lehti ilmestyy viikolla 2, loppiaisviikon jälkeen, aineistopäivä on tiistaina 5.1. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta. Tuuheita kestokuusia Lumihuurrekuusi 150cm 55,Silkkiamaryllis ruukussa 29,(48,50) Kuusenalusmatto lumihiutaleet, juutti, 100cm Puinen nukkekoti ja kalusteet. 54 x 39 x 61 cm. 3+ 12,94 50 (135,00) Joulukuusen jalansuojus Kesto havukranssi 45cm 24 90 9 03 (12,90) Kissanpentu Bianca. Interaktiivinen. 3 + 39 90 (67,90) Työkalupenkki. 3+ 34,(64,90) alk. 12 90 Nukkekodin kalusteita Puinen leipomotiski, 3+ 29 90 (44,90) alk. 59 90 21,Kuusenjalka Tähti, metallinen, 0,7L Joulupukin asu 5 osaa 18 90 (24,90) Kaikki tontut www.etola.net Etola Hakaniemi, Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 9-19, LA 9-17, SU 11-17 Tarjoukset voimassa 23.12.2020 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Tarjoukset normaalihinnoista. -30%
6 Viikot 51-1/2020 Veli-Matti Hynninen Tykkää meistä Facebookissa Lucia-neito muistuttaa valon voitosta Lucia on peräisin valoa merkitsevästä lux-sanasta. Kynttiläpäiset neidot kantavat valoa pimeään maailmaan. Pimeimmän ajan keskelle puhkeaa kirkkaus, kun Lucia-neito astelee joulukuun kolmantenatoista kynttiläkruunu päässään parrasvaloihin. Alkuperäinen Lucia eli 200-luvun lopulla Sisiliassa, Italiassa. Tämä kristitty neito kieltäytyi maallisista sulhasista antautumalla jumalallisen valon tuojaksi. Ruotsiin Lucia ponnisti jo 1100-luvulla. Länsi-Ruotsissa Värnern-järven tienoilla järjestettiin lussebit-markkinoita ainakin1600-luvulla. Suomenruotsalaiset ottivat Lucia-neidon Ruotsista vastaan joskus 1800-luvulla. Porvoon lyseossa Lucia-juhlia tiedetään vietetyn ainakin 1860-luvulla. Kynttiläkruunu painettiin Lucia-neidon päähän ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla. Perinne alkoi vakiintua Folkhälsanin aloitteesta 1949. Hufvudstadsbladetin toimesta järjestetyt valtakunnalliset Lucia-valinnat pääkaupungissa liittivät Lucian ensin suomenruotsalaiseen ja pian koko suomalaiseen adventtiperinteeseen. Ensimmäiseksi Lucia-neidoksi valittiin Barbro Reihe 1950. Loviisan virkakaudellani muistan kaksi loviisalaista valtakunnallista Lucia-neitoa. Musiikkia, jazztanssia ja ratsastusta harrastanut Helena Ek 1983 ja kaunisääninen, yritystaloutta opiskellut Sonja Sjöblom 2008. Heidät kruunattiin Helsingin tuomiokirkossa Suomen Lucia-neidoksi tuomaan valoa maailman pimeyteen. Luciaa juhlitaan myös muutamilla muilla alueilla Suomessa. Muistan Savonlinnan lyseossa juhlitun Luussija-neitoa jo 1950-luvulla. Lucia-perinnettä tutkinut professori Pentti Laasonen nimesi Pyhän Lucian Savonlinnan lyseon suojeluspyhimykseksi. Kokemukseni mukaan savolainen Luussija-versio oli luonteeltaan enemmän hyväntuulinen ilosilmä kuin juhlallisempi ja vakavampi helsinkiläis-sirarensa. Kummallakin oli sama tehtävä jakaa valoa pimeyteen ja luottamusta tulevaisuuteen. Alkuperäinen sisilialainen Lucia joutui karaisemaan itseään taistelussa ahdistelevia sotilaita vastaan. Annettuaan rukkaset kosijoilleen Lucia jäykistyi liikkumattomaksi, eikä antautunut suuttuneille ahdistelijoilleen, jotka lopulta surmasivat hänet. Näin Lucia maksoi päätöksensä hengellään ja Lucian traaginen tarina päättyi marttyyrikuolemaan. Kun keisari Diocletianuksen sotilaat lopulta raastoivat häneltä silmätkin päästä, tilalle kasvoivat heti uudet. Luciasta tuli silmäsairaiden suojeluspyhimys. Lucian-päivästä, joulukuun kolmannestatoista on tullut, tärkeä osa suomalaista adventtiperinnettä. Se muistuttaa valkeuden voitosta pimeyden valtoja vastaan. Joulu tuo vääryyttä ja väkivaltaa kokeneille lohdutuksen ja lahjoittaa uuden toivon. Jouluna koittava valkeus lahjoittaa oikeudenmukaisuuden ja rauhan maailmaan. Hautahaku opastaa haudoille Helsingin hautausmailla Joulunaikana vieraillaan perinteisesti edesmenneiden läheisten ja sukulaisten haudoilla. Tänä vuonna hautapaikat löytyvät kätevästi Helsingin seurakuntayhtymän Hautahaku-palvelun avulla. Helsingin seurakuntayhtymän Hautahaku-palvelusta löytyy noin 350 000 seurakuntayhtymän hautausmaille haudatun vainajan tiedot. Palvelusta hautapaikkaa etsitään vainajan sukunimellä. Hakua voidaan tarvittaessa rajata syntymäja kuolinvuoden tai hautausmaan mukaan. Hautahaku-palvelun sisältämä karttapalvelu näyttää haudan sijainnin hautausmaalla, mikä helpottaa hautapaikan löytymistä. Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikön Risto Lehdon mukaan hautausmaat ovat aina olleet suomalaisille tärkeitä. Hautausmaat ovat kiinnostava kertomus paikkakunnan henkilöhistoriasta ja sukupolvista. Hautamuistomerkeistä löytyy välähdys eletystä elämästä ja monimuotoisesta menneen elämän kirjosta. Helsinkiläisissä hautausmaissa yhdistyy koko Suomen historia. – Hautahaku-palvelu on luotu kaikkia niitä ihmisiä varten, jotka tänä päivänä etsivät edesmenneitä rakkaitaan, ystäviään ja tuttujaan. Sukulaisiaan ja menneiden sukupolvien hautoja, Lehto sanoo. Hautahaku palvelee kaikkia ihmisiä, joiden läheinen on haudattu Hietaniemen, Malmin, Honkanummen, Kulosaaren ja Östersundomin hautausmaille, Maunulan uurnalehtoon tai Kallion uurnaholviin. Hautahaku-palvelun on luonut yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimi ja tietohallinto. Hautahaku linkittyy HSL:n reittioppaaseen, jonka avulla hautausmaille on helppo löytää myös julkisilla kulkuneuvoilla. Merkitys koronajouluna Tulevana jouluna matkustamisen ja sukulaisvierailuiden määrän pienentyessä helsinkiläiset tulevat käymään runsaasti Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla. Lehdon mukaan koronaepidemia on jo nyt näkynyt hautausmailla normaalia suurempina kävijämäärinä, koska hautausmaat on koettu turvallisina ulkoilukohteina, jotka tarjoavat tilaa myös henkiseen rauhoittumiseen. – Toivon, että omaiset kokevat haudoille tuotujen kynttilöiden elävän liekin valossa yhteisöllisen voimaannuttavan tunnekokemuksen tässä pitkittyneiden korona-rajoitusten lamaannuttavassa ajassa, Lehto sanoo. Hautahakua kehitetään Hautahaku avattiin yleisölle Pyhäinpäivänä. Lanseerauksen tavoitteena oli kerätä palvelusta palautetta ja testata palvelua laajemmalla käyttäjäryhmällä. Helsingin seurakuntayhtymän Hautapalveluiden mukaan palautetta on tullut useasta kanavasta ja se on ollut pääosin positiivista. Hautahaku-palvelussa olevan palautekanavan kautta kerätyn palautteen perusteella käyttäjät olivat erityisen tyytyväisiä palvelun helppokäyttöisyyteen. 92 % vastaajista suosittelisi Hautahaku-palvelua läheisilleen. Kyselyyn vastanneista 77 % oli löytänyt etsimänsä vainajan hautapaikan palvelusta. Hautahaku-palvelusta kerätään palautetta jatkossakin ja palvelua tullaan kehittämään ja päivittämään saadun palautteen pohjalta kohti parempaa käyttäjäkokemusta hautojen löytämisestä ja hautojen paikannettavuudesta hautausmailla. – Tarkoituksena on myös tarjota tulevaisuudessa erilaisia mobiililaitteen kanssa kuljettavia kulttuurihautatai vaikkapa hautausmaan kasvillisuuspolkuja. Näitä poluista esimerkkinä voisivat olla Hietaniemeen haudattujen valtionpäämiesten haudat tai hautausmaalle haudattujen runoilijoiden viimeiset leposijat, Lehto kertoo. Suomi tunnetaan musiikkikoulutuksen ihmemaana Suomi tunnetaan kansainvälisesti musiikkikoulutuksen ihmemaana. Rakennemuutokset ja kasvavat odotukset koulutustarjonnasta kuitenkin haastavat meitä. Suomalaisen musiikin päivänä 8.12. julkistettu kansallinen musiikkikoulutuksen visio 2030 on kentän toimijoiden yhdessä rakentama tulevaisuuskuva. Yhteisen vision avulla halutaan varmistaa, että tavoitteellinen ja korkeatasoinen musiikinopiskelu ja -harrastaminen on mahdollista kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa. Suomalainen musiikkikoulutus on kansainvälisesti arvostettu menestystarina. Viime vuosikymmeninä musiikkikoulutusjärjestelmään on kohdistunut monia rakenteellisia muutoksia ja säästöjä. Niiden tuloksena päätöksenteko ja resurssit ovat hajautuneet ilman vahvaa keskinäistä koordinaatiota. Samalla ymmärrys musiikin merkityksestä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnille on kasvanut, ja uusia odotuksia ja mahdollisuuksia on noussut esiin tehtäväkentän laajentamiseksi. – Jotta musiikkikoulutusjärjestelmä säilyttäisi ainutlaatuisuutensa jatkossakin, tarvitsimme yhteisen tahtotilan ja kokonaisnäkemyksen tavoitteista. Tähän työhön lähdimme kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat laajasti kokoavana verkostoyhteistyönä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanin Kaarlo Hildénin aloitteesta keväällä 2019”, prosessia kuljettaneen ydinryhmän vetäjä, Suomen musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja ja Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo kertoo. Kaikki voivat asettua Visiotyöhön on osallistunut lähes 1 500 toimijaa musiikkikoulutuksen ammattilaisista ja opiskelijoista alan tärkeisiin sidosryhmiin. Prosessiin on kuulunut kolme seminaaria, kolme webinaaria ja avoin verkkokysely. Hankkeen ydinryhmä on tiivistänyt kohtaamisista, kyselystä ja tutkimusaineistosta koko kenttää yhdistävän vision vuoteen 2030. – Suomalaisella musiikkikoulutuksella ei ole koskaan aiemmin ollut yhteistä suuntaa. Nyt olemme luoneet tavoitteet, joiden taakse kaikki voivat asettua ja joihin voimme itse vaikuttaa. Tämä tekee visiosta ja koko prosessista uraauurtavan paitsi Suomessa myös kansainvälisesti, Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio sanoo. Kaikkien ulottuville Visio ottaa kantaa musiikkikoulutuksen arvoperustaan ja saavutettavuuteen sekä luo uutta suuntaa opetuksen ja johtamisen käytäntöihin. Lisäksi se linjaa kentän toimijoiden välistä yhteistyötä, rakenteiden kehittämistä sekä resurssien tehokkaampaa käyttöä. Muutostarpeet on kiteytetty 25 toimenpide-ehdotukseen. – Mahdollisuuksia omien tavoitteiden mukaiseen musiikinopiskeluun ja -harrastamiseen kaikkialla Suomessa on tuettava myös jatkossa. Alueellisesti voimme varmistaa laadukkaan toiminnan hyödyntämällä resursseja joustavasti eri toimijoiden ja koulutusasteiden välillä: tiloja ja välineitä sekä yhteisiä erikoisosaajien rekrytointeja. Digitaalisten ratkaisujen avulla korkeatasoinen opetus on mahdollista myös pienillä paikkakunnilla, Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusalapäällikkö Annika Mylläri kuvaa. Valtakunnallisella tasolla keskeistä on vahvempi kokonaiskoordinaatio ja yhteinen vaikuttaminen musiikkikoulutuksen jatkuvuuteen. – Musiikkikoulutuksen synnyttämä osaaminen on sivistyksellistä ja sosiaalista kansallispääomaa. Järjestelmä kehittyy parhaiten, kun vaikutamme koko kentän ja kaikkien koulutusasteiden puolesta yhdellä äänellä, yhtenä joukkueena”, Pop & Jazz Konservatorion rehtori ja Suomen konservatorioliiton puheenjohtaja Janne Murto summaa. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.kallionseurakunta.fi. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Messu su 20.12. klo 10. Hurmerinta, Kotakorpi, Wallenius Wahlstedt. Suora lähetys Kallion kirkosta katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Alppilassa: Hartaus su 20.12. klo 16. Hartaus Alppilan kirkosta. TAPAHTUMIA Rakas joulu –verkkokonsertti la 19.12. klo 19. Rakkaimmat ja tutuimmat joululaulut soivat Kallion kirkossa Kallion Kantaattikuoron sekä mezzosopraano Monica Groopin ja baritoni Aarne Pelkosen tulkitsemina. Kallion Kantaattikuoroa joht. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Linkki konserttiin kuoron verkkosivuilla www.kallionkantaattikuoro.fi. Tule mukaan messuun, hiljentymään, laulamaan ja tunnelmoimaan joulun sanoman äärelle Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Katso viime hetken tiedot tapahtumista www.kallionseurakunta.fi. APUA JA TUKEA Keskusteluapua ja tukea Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Solmuja parisuhteessa–neuvonta Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi.
7 Viikot 51-1/2020 HUS varautuu työvoiman äkillisiin muutostarpeisiin joulun pyhinä – Joulun ja uuden vuoden ajanjaksolle sijoittuu kolme arkipyhää, jotka lyhentävät työntekijöiden työaikaa. Tämän lisäksi meitä haastaa koronavirusepidemia, jolloin on tärkeää ennakoiden turvata työntekijöiden saatavuus, lisää palvelussuhdejohtaja Mia Lehmusvaara. Ylimääräisen työvuoron tekeminen on työntekijälle aina vapaaehtoista ja se sovitaan etukäteen työntekijän kanssa ennen työvuorojakson alkua. Ylimääräisen työvuoron lisää maksetaan KVTES:n soveltamisalan ja sen jaksotyöajan piirissä oleville työntekijöille. Korvaus on sama kaikille ammattiryhmille. Tämän lisäksi korvataan ylityöt ja muut normaalit työaikakorvaukset työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. HUSissa on lisäksi päätetty jatkaa paikallista sopimusta hälytysrahan maksamisesta sekä kunnallisen virkaja työehtosopimuksen (KVTES) että lääkärisopimuksen piirissä oleville työntekijöille. Hälytysrahaa maksetaan tilanteissa, joissa työntekijä tai viranhaltija kutsutaan töihin vapaalta. Hälytysrahan suuruus on 90 euroa KVTES:n piirissä oleville työntekijöille ja viranhaltijoille. Lääkäreiden paikallinen sopimus hälytysrahan suuruudesta on porrasteinen ja se riippuu hälytystä koskevan työn sisällöstä ja ajankohdista. Korvauksen avulla voidaan helpottaa henkilöstön saamista työhön esimerkiksi äkillisissä sairaustilanteissa tai muissa poikkeustilanteissa. Mustikkamaan lämpöluolia aletaan täyttää vedellä Mustikkamaan luolalämpövarasto. Esimerkiksi jätevesien ja kiinteistöjen hukkalämpöä on mahdollista muuntaa kaukolämmöksi, varastoida lämpöluolien veteen ja vapauttaa käyttöön tarpeen vaatiessa. Lämpö ei karkaa omia aikojaan, sillä kymmenien metrien kallioperä toimii oivallisena eristeenä. Luolien täyttäminen kestää yli kolme kuukautta niiden valtavan 320 miljoonan litran kokonaistilavuuden vuoksi. Luolat vetävät vettä niin paljon, että tavallisella keittiöhanalla niiden täyttäminen kestäisi yli 50 vuotta. Veteen mahtuva lämpö vastaa 25 000 kaksion ympärivuotista lämmittämistä. – Erityislaatuinen ilmastoteko, tiivistää projektipäällikkö Päivi Saajoranta ja jatkaa samaan innostuneeseen hengenvetoon, – lämpöluolat ovat herättäneet kiinnostusta ulkomaita myöten, sillä maanalainen toteutus vaatii aivan erityistä osaamista. Vastaavanlaisia ei ole käytössä Suomen ulkopuolella. Tulevaisuudessa kierrätetään paitsi raaka-aineita myös energiaa Mustikkamaan lämpöluolat rakentavat kestävää tulevaisuutta, jossa ei kierrätetä vain raaka-aineita vaan myös energiaa, jota tuotetaan lukuisilla eri tavoilla. Helenin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja maanalaiset lämpöluolat ovat yksi tärkeä askel tällä polulla. – Hiilineutraali tulevaisuus on monen vihreän teknologian yhteispeliä. Lämpöluolamme tukevat kaikkia energiamuotoja, Aaltonen summaa. Helenillä on lukuisia muitakin energian kierrätystä edistäviä hankkeita kuten Sörnäisten ja Esplanadin alaiset mittavat lämpöpumppulaitokset sekä Vuosaareen rakenteilla oleva, meriveden lämpöä hyödyntävä laitos. Mustikkamaan lämpöluolat vihitään käyttöön ensi kesänä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.12. kokouksessaan Helsingin kaupungin talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2023. Talousarvion mukaan Helsingin toimintamenot ovat ensi vuonna noin 4 808 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat 881 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategian mukaisesti toimintamenot kasvavat erityisesti peruspalveluissa, joissa muun muassa väestönkasvu lisää kustannuksia. Lisäksi on huomioitu toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian seurauksena erityisiä kustannuspaineita. Ensi vuonna koronaepidemian talousvaikutuksen arvioidaan olevan yli 260 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvaa 180 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja keskimäärin 340 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2023. Vuoden 2023 lopussa lainakanta on noin 1,9 miljardia euroa eli 2 800 euroa asukasta kohden. Helsingin talousarvio vuodelle 2021 on luettavissa täällä. Valtuusto äänesti myös useista valtuutettujen talousarvioon tekemistä vastaja ponsiehdotuksista. Ehdotukset ja äänestystulokset löytyvät päätöstiedotteessa. Rakennusalan kampus Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman. Suunnitelma koskee Kehä I:n varrelle uudisrakennuksena toteutettavaa rakennusja talotekniikka-alojen oppilaitosta. Uudisrakennus korvaa Vuokkiniemenkadun, Abraham Wetterintien ja Sturenkadun toimipisteiden rakennusja talotekniikka-alojen tällä hetkellä käytössä olevat tilat. Rakennuksen sijoittuminen Myllypuroon, ammattikorkeakoulu Metropolian läheisyyteen luo alueelle kansainvälisesti kiinnostavan rakennusalan kampuksen. Päätös hankkeen toteuttajasta ja palveluntuottajasta pyritään tekemään tammikuussa 2021. Rakentamisen on tarkoitus alkaa keväällä 2021 ja opiskelun kampuksella elokuussa 2023. Hotelli-, asuinja liiketiloja Kaupunginvaltuusto hyväksyi Bulevardi 29–31 korttelin asemakaavan muuttamisen. Kaavaratkaisu mahdollistaa aiemmin Metropolian ammattikorkeakoulun käytössä olleiden rakennusten käyttötarkoituksen muuttamisen hotelli-, asuin-, liikeja toimitilakäyttöön. Asemakaavan muutos koskee kaupungin myymiä, nykyisin Kojamo Oyj:n ja Lakewood Oy:n omistamia kiinteistöjä ja tonttia. Kokonaisuus käsittää neljä rakennusta: Teknillisen korkeakoulun entisen päärakennuksen, jonka käyttötarkoitus muutetaan hotellikäyttöön ja sen yhteyteen tutkitaan lisärakentamista, vanhan ja uuden kemian rakennuksen sekä Bulevardi 29:n rakennuksen, jotka muutetaan asuin-, liikeja toimitilakäyttöön. Kaavamuutoksen myötä rakennukset tullaan suojelemaan asemakaavamääräyksin. Lisäksi kaupunginvaltuusto käsitteli useita valtuutettujen aloitteita. Kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 20.1.2021. Helsingin toimintamenot ovat ensi vuonna lähes 5 miljardia euroa Kansallisooppera ja -baletti keskeytti esitystoimintansa 15.1. saakka Joulunajan odotettu Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -baletti nähdään uudella esityspaikalla 16.1.-6.2. Suomen kansallisooppera ja -baletti jatkaa koronapandemiasta johtuvaa esitystaukoa 15.1.2021 saakka. Keskeytykset koskevat myös ilmaistapahtumia ja lapsille suunnattua toimintaa. – Olemme hyvin pahoillamme, ettemme voi tarjota yleisölle suunniteltua juhlakauden ohjelmistoa, mutta ennakoimme koronatilanteen jatkuvan vakavana ja teemme ratkaisut etupainotteisesti sekä henkilökuntamme että yleisömme turvallisuutta ajatellen, pääjohtaja Gita Kadambi kertoo. Iloisen lesken, Figaron häiden sekä Pähkinänsärkijän ja Hiirikuninkaan esitykset on peruttu 15.1.2021 saakka. Lisäksi on peruttu Peppi Pitkätossun esitykset 16.1.-6.2.2021. Kevään ensi-illat ja muut esitykset pyritään toteuttamaan suunnitellusti koronapandemiatilanteen niin salliessa. Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas palaa ohjelmistoon Peppi Pitkätossun sijaan 16.1.-6.2.2021. Liput uudelle esitysajankohdalle tulevat myyntiin tiistaina 8.12. klo 12. Oopperaja balettiesitysten tallenteita voi esityskatkon aikana katsella maksutta Stage24-palvelussa. Katsottavaksi palaavat joulukuussa toiveuusintana suosikkiteokset: koko perheen baletti Peppi Pitkätossu torstaina 10.12. klo 9, koskettava joulunaikaan sijoittuva ooppera La Bohème keskiviikkona 16.12. klo 9 sekä tuttu tarina perinteisenä balettina, Prinsessa Ruusunen tiistaina 22.12. klo 9. Joulunodotusaikana puuhaa lapsille ja koko perheelle tarjoaa lisäksi Pepin ja Herra Tossavaisen tanssikoulu 21.12. klo 9 alkaen.
8 Viikot 51-1/2020 Maarnela HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi FLEMINGINKATU 7 KE-LA 12-18 S O R A DESIGN Pioni KOOT 42-56 KALLIOLAISTA VAATEJA KORUSUUNNITTELUA, SEKÄ OMPELUPALVELUT. TERVETULOA OSTOKSILLE! Wähäkarjalainen joulujuhla Wähäkarjalainen joulu sopii nykyaikaan. Nyt kun ´joulu´ jopa sananakin alkaa olla epätoivottu, koska se voi loukata sitä kahdeksan prosentin oppositiota, joista osa ei joulukinkkuaan sulata ainakaan aatteen nimissä, niin mikä voisikaan olla silloin parempaa kuin olla mitätön ja mitäänsanomaton. Ja juuri sitähän sana ´vähä´ ja sen vanhakantainen muoto `wähä` tarkoittavat. Tunnetuksi termi on tullut Martti Lutherin kirjasta Wähä-Katekismus, joka on kristinuskon opettamisen apuväline. Näin ollen myös wähäkarjalainen joulujuhla Wähä-Joulu on tarkoitettu meille ihmisille oppimisen ja nöyryyden apuvälineeksi. Nimensä mukaisesti vaatimattomuudessaan ja mitättömyydessään se antaa tilaa myös maailman muille uskonnoille olemalla jatkuvasti tyrkyttämättä kristillisiä arvoja. Meidän on hyvä muistaa, että Suomenkin käymät verisimmät sodat ovat olleet juuri meidän kunnon kristittyjen kesken. Niinpä historian mukaan Talvisodankin olisi aloittanut mies, joka oli koulutukseltaan pappi, puhumattakaan kaikista Ruotsin kuninkaista. Ei ensimmäistäkään luonnonuskonnon harrastajaa, ei noidan noitaa vain kunnon pesunkestäviä kristittyjä. Viettotavoiltaan wähäkarjalainen joulujuhla oli jo silloin aikoinaan valmiiksi globaali ja tasaarvoinen. Pääateria eli riisipuuro valmistettiin aineksista, joita ei taatusti Suomessa kasvanut. Wähäjouluaterian proteiinipuolen taas hoitivat siat, joiden sen aikaiset elinolosuhteet olivat suorastaan paratiisilliset verrattuna nykyajan tehotuotannon kuolemanleireihin. Eihän silloin muuta ruokaa tunnettukaan kuin lähiruoka. Paitsi siis se riisi. Kristillinen hartauden puoli saatiin omilta esi-isiltä, siis niiltä, jotka olivat jo unohtaneet, että heidän isiensä alkuperäinen usko ennen kristittyjen miekkalähetystyötä, oli ollut juuri tuo luonnonuskonto noitineen, menninkäisineen, maahisineen sun muine hiisineen. Kuusi käytiin hakemassa naapurin metsästä. Mutta kun kaikki tekivät samalla tavalla, niin kukaan ei kärsinyt suurempaa vahinkoa. Ja pientä se olisi vielä nykyaikanakin varsinkin kun vertaa siihen, että minkälaiset puuvarannot Suomi lahjoitti naapurimaalleen – ja ostaa nyt kiltisti omia puitaan takaisin hyvään hintaan. Suomi on ollut kehitysavun pioneerimaita. ”Joulu on, kun joku nostaa katseensa, ojentaa kätensä.” (Lassi Nummi) Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue Tuomaan Markkinat tuo joulutorin verkkoon Tuomaan Markkinat Senaatintorilla, kuva: Jussi Hellsten Senaatintorilta tuttu jouluklassikko Tuomaan Markkinat järjestetään joulukuun ajan poikkeuksellisesti verkossa. Tuomaan Markkinoita tuottava Helsingin tapahtumasäätiö joutui marraskuun lopulla koronavirustilanteen vuoksi pysäyttämään markkinajärjestelyt ja perumaan perinteisen tapahtuman. Joulutori kokoaa vuosittain Senaatintorille noin 100 yrittäjää, pientuottajaa ja käsityöläistä ympäri Suomen sekä joukon helsinkiläisiä ravintolaja kahvilayrittäjiä. Viime hetken peruminen iski koviten yrittäjiin, joista osa on valmistellut tuotteitaan markkinoille keväästä lähtien. Auttaakseen myyjiä Tapahtumasäätiö päätti peruutuksen yhteydessä toteuttaa tapahtuman edes osin verkossa, jotta mahdollisimman moni joululahjoja hankkiva löytäisi tiensä Tuomaan Markkinoiden myyjien laadukkaiden ja kotimaisten lahjojen luo. Tuomaan Markkinoiden myyjät ja ravintolatoimijat valikoidaan vastuullisia tuotantoja toimintapoja korostaen, ja ne tarjoavat loistavan vaihtoehdon massatuotantona valmistetulle tavaralle. Mukana on tuttujen suosikkien lisäksi myös aivan uusia toimijoita kuten Nuuksiossa tuotteensa valmistava Nuuxtribe ja luonnonkosmetiikkaan panostava Luonkos. Kaikki mukana olevat myyjät ja heidän jälleenmyyntikanavansa on koottu yhteen tuomaanmarkkinat. fi-sivustolle. Näin tuotteita voidaan myydä suoraan myyjien omista verkkokaupoista tai kivijalkamyymälöistä. Tapahtumasäätiö auttaa myyjiä myös markkinoinnissa esitellen kauppiaita ja myytäviä tuotteita ennen joulua muun muassa markkinoiden sosiaalisen median kanavissa. – Olemme saaneet paljon avuntarjouksia ja kyselyitä koskien myyjiä ja heidän tuotteidensa kohtaloa. Avuntarjoajien ehdotuksia on välitetty myyjille eteenpäin. On sydäntä lämmittävää huomata, miten moni on halukas auttamaan pientuottajia. Tuomaan Markkinoiden taika on juuri yhteisöllisyydessä ja vastuullisuudessa, sanoo tapahtuman vastaava tuottaja Marianne Saukkonen. Perinteinen toritapahtuma järjestetään taas ensi vuonna, mutta myös verkkojoulutorille harkitaan jatkoa kokemusten perusteella. Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä
10 Viikot 51-1/2020 Hyvää Joulua Helsingin työväenopisto Kiitokset asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Rauhaisaa joulua! Helsinginkadun autiota liiketilaa koristaa nyt pienyrittäjien jouluikkuna – tempaus haastaa pelastamaan paikalliset palvelut P alveluiden saatavuus ja kaupunkien eläväisyys ovat vaarassa, kun pienyritykset häviävät kivijaloista. Keväällä Telia auttoi pienyrittäjiä #Yhdessä-kampanjalla, jossa annettiin yrityksen mainostilaa pienyrittäjien käyttöön. Nyt auttamista jatketaan esittelemällä paikallisia pienyrityksiä liiketilojen ikkunoissa ja ohjaamalla kuluttajat pienyrityksiin jouluostoksille. Moni pienyritys on joutunut koronan myötä lopettamaan toimintansa, eikä vaikealle tilanteelle näy loppua. Marraskuisen yrittäjägallupin* mukaan reilusti yli puolet palveluja kaupan alojen pienyrittäjistä kärsii myynnin vähentymisestä, ja yrityksen alasajoa harkitsee lähes joka kymmenes. – Tiedostamme, että pienyrittäjien merkitys taloudelle on valtava, ja pienen yrityksen ja yrittäjän lähipiirin selviäminen voi olla yksittäisestä kulutuspäätöksestä kiinni. Haluamme kannustaa suomalaisia hankkimaan joululahjoja ja palveluita myös paikallisilta pienyrittäjiltä ja tuomme heidän osaamistaan kaikkien nähtäville, sanoo Telian yritysliiketoiminnan markkinoinnista vastaava Suvi Pihkanen. Auttaakseen yrittäjiä Telia on vuokrannut muun muassa Helsinginkatu 22:ssa sijaitsevan tyhjän toimitilan, jonka ikkunoissa esitellään joulukuussa paikallisia pienyrityksiä sekä opastetaan yrityksiin jouluostoksille. Vastaavat ikkunat löytyvät myös osoitteesta Museokatu 27 sekä Lasipalatsin Makia Clothing -myymälän näyteikkunasta Helsingissä. Lisäksi paikallisia yrittäjiä mainostetaan Jyväskylässä Kauppakeskus Kolmikulman jouluikkunoissa. Kampanjalla kannustetaan tukemaan jouluikkunoista löytyviä ja muita paikallisia pienyrityksiä. On laskettu, että Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan jouluikkunan voi nähdä kampanja-aikana jopa kolme miljoonaa silmäparia. Jouluikkunoiden kautta voidaan tarjota pienyrityksille elintärkeää näkyvyyttä pienellä mediapanostuksella. Pienyrittäjille toteutus on ilmainen. Jouluikkunat ovat jatkoa Telian keväällä toteuttamalle #Yhdessä-kampanjalle, jonka aikana Telia luovutti muun muassa tv-mainostilaansa pienyritysten käyttöön. Kesällä Telia jakoi laiteostojen yhteydessä kuluttajille lahjakortteja pienyrittäjien palveluihin, ja syksyllä yritys lanseerasi Pienyrittäjän perjantai -aloitteen, joka kehottaa kuluttajia tekemään ostoksia pienyrityksissä ainakin kerran viikossa. Pienyrittäjiä tukevan joulukampanjan on suunnitellut Telian kanssa TBWA\ Helsinki. Joulukirja tukee Hurstin toimintaa R euna-kustantamon kirjailijoiden vuosittain ilmestyvä joulukirja on tänä vuonna nimeltään ”Joulukalenteri Hotelli Sylvia”. Teos on nyt kuudes ja kustantaja sekä kirjoittajat lahjoittavat kirjan tuoton vähäosaisten auttajana tunnetun Hurstin toiminnan hyväksi. Joulukalenterin kaikki kertomukset liittyvät Sylvia Steniuksen ylläpitämään hotelli Sylviaan. Todettakoon, että hahmo, kuin myös hotelli ovat mielikuvituksen tuotetta. Kirjan on toimittanut Juha Mäntylä. Reunan kirjailijat saivat tehtäväkseen kirjoittaa tarinan, jonka kantavana teemana on kyseinen hotelli. Vaikka Steniuksen ylläpitämä majatalo esiintyy kaikissa ”Joulukalenterin 24:ssä luukussa”, niin tarinat ovat lopulta itsenäisiä tarinoita ja kirjasta muodostuu samalla mainio novellikokoelma. Kirjan kirjoittajien joukossa on myös Kallion kulmilla vaikuttavia Reunan kirjailijoita. Tunnetuin heistä on muun muassa Kallio-lehden pakinoitsijankin esiintynyt Olli Sarpo. Hän kertoo kutkuttavan tarinan, siitä kuinka muuan herra Harry Houdini saa kutsun tulla viettämään joulua Sylvian hotelliin. Toinen novellikokoelman kirjoittajista, joka vaikuttaa Kalliossa on Tiina Tainio. Taidealalla työskentelevä Tainio paljastuu myös osaavaksi kirjoittajaksi. Hänen novellissaan tavataan majatalon aaveita kyllähän sellaisia pitää olla mystisen rouva Steniuksen hieman salaperäisessä hotellissa. Reunan perinteisen joulukirjan idea on ollut alusta saakka lahjoittaa teoksen tuotto hyvän tekeväisyyteen. Tänä jouluna kohde on Alppiharjussa toimiva Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö-säätiö. Vuonna 1983 perustettu yhdistys jatkaa toimintaansa yhä niukemmissa olosuhteissa. Sen toiminta avustuksia on leikattu tuntuvasti, joten Reunan kirjailijat halusivat kantaa näin osaltaan kortensa kekoon. Säätiön toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoo, että lahjoitussumma käytetään säätiön perustoiminnan kulujen katteeksi. Joulukalenteri Hotelli Sylvia myynti Kalliossa Kamiter Ars, Helsinginkatu 6 (avoinna ti-la). Teosta saa myös Reunan nettikirjakaupasta reunalla.fi. Juhani Styrman Joulupöydän kalasuosikit ovat graavi, kylmäsavu ja lämminsavu Lipeäkala on Suomessa katoava kansanperinne. Harva kaipaa sitä ja vielä harvempi nuori. Sen sijaan graavikalaa haluaa erittäin moni. 60 prosenttia tahtoo sitä ehdottomasti joulupöytäänsä. Kaksi muuta joulupöydän kalasuosikkia ovat kylmäsavukala ja lämminsavukala. Myös mätiä haluaa 55 prosenttia suomalaisista vähintäänkin toisinaan jouluisin. Tuoreen kirjolohenmädin saatavuus on kuitenkin riippuvaista ahdinkoon ajetusta kotimaisesta kalankasvatuksesta. Kun suomalaiset miettivät, mitä tänä jouluna syötäisiin, 68 prosenttia toteaa, että ei ainakaan lipeäkalaa. Perinne on kovasti hiipumaan päin, sillä alle 25-vuotiaista 77 prosenttia ei koskaan syö lipeäkalaa. Sen sijaan yli 65-vuotiaista lipeäkalan jättää väliin joka toinen ja taas joka viides haluaa sitä ehdottomasti joulupöytäänsä. – Ruokakulttuurikin elää ja muuttuu. Lipeäkalan kohdalla suuntaus on selkeä. Ihmisten maku on siirtynyt kohti graavausta ja savustusta, kalanrehuvalmistaja Raisioaquan johtaja Tomi Kantola sanoo. Tiedot selviävät Aalloilta ateriaksi -hankkeen tutkimusyhtiö Bilendillä lokakuussa 2020 teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1000 18–75-vuotiasta suomalaista. Graavikala on suomalaisten joulun kalaruokasuosikki. Miltei 60 prosenttia tahtoo sitä ehdottomasti jouluaterialla. Graavikala on siis kiinteä osa nykyistä suomalaista joulupöytää. – Toiseksi ja kolmanneksi suosituimmat joulun kalaruoat ovat kylmäsavukala ja lämminsavukala. Kylmäsavukalaa haluaa joka joulu 47 prosenttia suomalaisista, lämminsavukalaa 42 prosenttia. Kotimaisen kirjolohen ja siian tarjonta on runsaimmillaan joulun alla ja ne sopivat kaikkiin näihin tarkoituksiin erinomaisesti, Kantola kertoo. – Huomionarvoista on se, että kaikki kolme – graavi, kylmäsavu ja lämminsavu – ovat peräti vielä enemmän nuorten kuin 60-vuotiaiden mieleen, vaikka jouluiset kalaruoat tuppaavat olemaan enemmän varttuneempien suosiossa, Kantola lisää. Ei mätiä ilman kalankasvatusta Joulupöydän yksi erikoisherkku on mäti, etenkin kirjolohenmäti. Joka neljäs suomalainen sanoo, että mäti kuuluu ehdottomasti jouluun ja noin kolmannes haluaa sitä toisinaan. Mäti-innostus painottuu etelään, sillä ehdottomasti mätiä joulupöytään haluavista jopa kolmannes asuu eteläisessä Suomessa. – Suomalaisten kauppojen tuoreesta kirjolohenmädistä on kiit
11 Viikot 51-1/2020 Hyvää Joulua Punaviini joulupöydän ikisuosikki, olut seuraa hyvänä kakkosena J oulu on Alkossa vuoden kiireisin sesonki, jolloin lähes kaikkien tuoteryhmien kysynnän arvioidaan kasvavan. Jouluaterialla juomissa kohtaavat niin perinteet kuin trendien aallonharjat. Vuoden herkullisimman ruokajuhlan lähestyminen näkyy myös Alkoissa. Kun joulupöytään katetaan ihanimmat herkut, haetaan niille myös täydellistä juomakumppania. Joulu on Alkossa vuoden kiireisin sesonki, jolloin myynti yli kaksinkertaistuu normaaliin talvijaksoon verrattuna*. Lähes kaikkien tuoteryhmien kysynnän arvioidaan kasvavan edellisvuosien tapaan. Korona-epidemian vuoksi alkoholin myynti on keskittynyt suurelta osin Alkoon ja päivittäistavarakauppaan ja tämän muutoksen arvioidaan lisäävän Alkon myyntiä edellisestä joulusta. Punaviini on todennäköisin joulupöydän suosikki tänäkin vuonna ja tuoteryhmistä punaviiniä myydään Alkossa eniten jouluna. Punaviiniä ennakoidaan myytävän yli kaksi miljoonaa litraa, kun normaalisti punaviiniä myydään miljoona litraa. Toinen joulun vakioruokajuoma on olut, jonka kysyntä kaksinkertaistuu. Sesongissa arvostetaan myös raikkautta ja keveyttä. Tällöin valinta kohdistuu alkoholittomiin, kuohuviineihin, roseeviineihin ja valkoviineihin. Kuohuviinejä ja samppanjoita myydään lähes nelinkertaisesti enemmän joulun aikaan. Alkoholittomien viinien myynnin ennakoidaan joulumyynnissä kasvavan lähes kaksinkertaiseksi normaaliin myyntiin verrattuna. – Alkoholittomat viinit ja oluet ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia ruokapöydässä, ja ne kannattaa viilentää kunnolle ennen tarjoilua, tuoteviestintäpäällikkö, Master of Wine, Taina Vilkuna kertoo. Vilkunan mukaan roseeviinin suosion kasvu näkyy myös joulupöydässä. – Täyteläisempi roseeviini on erityisen hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat nauttia vain yhtä viiniä alkuja pääruoan kanssa. Povaamme suosiota myös hieman arvokkaammille viineille, erityisesti nyt kun joulua vietetään pienemmissä porukoissa. Myös pienten pullokokojen kysynnän kasvu jatkuu joulusesongissakin. Mallasviskit ja ginit ovat nousseet joulun uusiksi suosikkijuomiksi perinteisen konjakin rinnalle. Skottilaisten mallasviskien lisäksi kiinnostavia viskiuutuuksia tulee ympäri maailmaa. – Kotimaisten toimijoiden menestys kansainvälisissä kilpailuissa näkyy kysynnässä ja kasvattaa uskoa omaan osaamiseen. Harvinaiset, pienten tislaamojen viskit ja ginit ovat haluttuja ja suosittuja myös lahjajuomina, Vilkuna toteaa. Mitä jouluaterialle juomaksi? Alkupalat jouluaterian kohokohta Joulun alkupalat ovat monelle jouluaterian kohokohta, johon sopii parhaiten raikkaan hapokas ja runsaan hedelmäinen valkoviini. Hyviä vaihtoehtoja on etenkin Alkon vivahteikkaan ja ryhdikkään sekä pirteän ja hedelmäisen makutyypin Riesling-, Chardonnaytai Grüner Veltliner -lajikkeen viineissä. Pientä makeuttakaan valkoviinissä ei kannata pelästyä: se pyöristää suolaisten ja etikkaistenkin kalaherkkujen makua viiniystävällisempään muotoon. Kuplien ystävän luonnollinen valinta aperitiiviksi ja alkupaloille on juhlaan istuva kevyen paahteinen samppanja tai muu laadukas kuohuviini. Oluista löytyy monia mainioita vaihtoehtoja eri oluttyypeistä kuten vaalea lager, vehnäolut ja pils. Välivettä unohtamatta Joulukinkku nautitaan perinteisesti oluen tai punaviinin kanssa. Oluessa saa olla aromikkuutta, maltaisuutta ja täyteläisyyttä. Kinkun parhaat kaverit löytyvät oluttyypeistä tumma lager, vahva lager ja ale. – Aromikkaan humaloinnin ystävät valitsevat kinkun kaveriksi Indian Pale Alen eli IPAn tai vielä tujummasti humaloidun Double IPAn eli DIPAn. Villinä korttina kannattaa kokeilla runsaan omenaista aitoa siideriä. Punaviinin pehmeät aromit ja esimerkiksi Pinot Noir -rypäle toimivat kinkun parina hienosti ja sopivat myös kalkkunalle. Yleensäkin hedelmäiset punaviinit, joissa ei ole liikaa tammen tuomaa mausteisuutta tai runsaasti tanniineja, toimivat hyvin kinkkuviineinä. Valkoviinin ystävän kannattaa valita runsas ja paahteinen -makutyypistä vaikkapa hedelmäinen Chardonnay. – Minulle samppanja kuuluu joulupöytään läpi koko aterian, myös kinkun kanssa. Erityisesti roseesamppanja toimii yllättävänkin hyvin myös kinkun kanssa. Myös välivesi kannattaa muistaa joulunakin: se on se neutraalein, mutta makuhermoja puhdistava ja oloa raikastava joulupöydän juoma, vinkkaa Vilkuna. Kuningas on portviini Jälkiruokapöydän kuningas on muhkea portviini, joka täydentää niin kypsien juustojen kuin makeiden jälkiruokien makumaailmaa. Jälkiruoat ovat jouluna monesti tuhteja, ja näiden suklaata ja kermaa sisältävien herkkujen kera sopii yhdistelmäksi myös tummanpuhuvat stoutja porter-oluet tai makua raikastavat hapanoluet. Kevyempää lopetusta jouluaterialle kaipaava voi sekoittaa viilennettynä tarjottavan glögipohjaisen kuohuviinicocktailin. – Tilkka punaista portviiniä konvehdin kanssa on jälkiruoka jo itsestään. Myös klassiset jälkiruokaviinit kuten unkarilainen tokaji ja ranskalainen sauternes sopivat hienosti jouluisiin jälkiruokiin. KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Uusia kursseja kotikulmillasi ja verkossa! Uutuuksina kielten verkkokurssit, kung fu, Feldenkrais, fantasiakakut, yksilölliset korut, cajon drumming sekä kursseja lapsille. Anssi Kela ja muut huippuartistit tulevat kertomaan musiikistaan ja paljon muuta! Hae kevään opinto-ohjelma Kalliolasta Sturenkatu 11 tai lue verkossa opisto.kalliola.fi Kurssit alkavat 11.1., ilmoittautua voit heti. opisto@kalliola.fi p. 010 279 5080 opisto.kalliola.fi Käy vastuullisen joulun viettohon Lähestymme joulunaikaa poikkeuksellisena vuotena. Joulu on monilla erilainen kuin ennen – matkat vanhempien ja isovanhempien luo vaihtuvat joulunviettoon oman lähiperheen kesken. Joulu on silti ilon juhla. Uudessa tilanteessa voi myös joulun juhlintaa tarkastella uudesta näkökulmasta – ehkä tänä vuonna vietetäänkin entistä vastuullisempaa joulua. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kokoaa vastuullisen juhlan vinkit joulun viettäjille. Aineettomia lahjoja – Joulun lähestyessä monia läheisiä haluaisi muistaa lahjoilla. Kun lahjansaajien lista kasvaa perheenjäsenistä lasten opettajiin, kummilapsiin ja naapurin mummoon, alkaa monen aika, energia ja budjetti loppua – puhumattakaan ideoista. Silloin voi helposti sortua ostamaan tavaraa, jota lahjansaaja ei kaipaa, pohtii HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Mattero-Meronen. Parempi idea on antaa palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä. HSY on kerännyt Anna jotain muuta -sivustolleen elämyslahjavinkkejä moneen makuun ja kaiken ikäisille. Lahjaksi voi antaa esimerkiksi hemmotteluillan, yllätyspäivän tai lastenhoitoapua. Pieniä, paikallisia palveluita suosimalla tulee samalla tukeneeksi kaikkein eniten koronasta kärsineitä yrityksiä. Nämä lahjat vähentävät jätteen määrää ja luovat pysyviä muistoja. Kohtuus on kultaa joulupöytää suunnitellessa – kun valikoimaa on paljon, ei määrien kannata olla suuria. Suomalaiset jouluruoat pohjautuvat juureksiin ja syksyltä säilöttyihin herkkuihin, kuten marjoihin ja sieniin sekä lähivesien kaloihin. On siis helppo syödä ympäristöystävällisesti, kun jättää liharuoat vähemmälle. – Jouluruoat voi tehdä valmiiksi jo ennen jouluaattoa, koska silloin sähköä käytetään paljon. Korkean kysynnän aikaan sähköä tuotetaan tavoilla, jotka kuormittavat enemmän ympäristöä, kertoo HSY:n energia-asiantuntija Kirsi Korpisalo. Ruoat kannattaa paistaa mahdollisuuksien mukaan kerralla, ettei uunia tarvitse lämmittää useita kertoja. Ulkoilma on hyvä apu ruokien jäähdytyksessä, eikä jääkaappikaan joudu silloin käyttämään niin paljon sähköä lämpimien ruokien viilennykseen. Suunnittelusta huolimatta jouluruokia jää usein yli, eikä lanttulaatikko maistu yhtä hyvältä enää neljäntenä peräkkäisenä päivänä. Ruokahävikin välttäminen on kuitenkin yksi joulun suurimpia ympäristötekoja. Pakastimen lisäksi apuun rientävät riperuokareseptit. ULKOPESUT • SISÄPUHDISTUKSET • VAHAUKSET RENGASTYÖT • TUULILASIN KORJAUS/VAIHTO PremiumAutopesu Haapaniemenkatu 7-9c, 00530 Helsinki 044 240 0064 • www.premiumautopesu.fi TAMMIKUUN TARJOUS Tuulilasin korjaus 50 € TARJOUS Auton ulkopesu liuottimella 30 € Haluaisin kiittää asiakkaita menneestä vuodesta ja Rauhallista vuotta 2021! Jouluaattona ja Uudenvuodenpäivänä pe 1.1. pesula on kiinni.
12 Viikot 51-1/2020 KULTTUURI Risto Kolanen Joulunajan kulttuurikierros Banda Caribe Helsinki-yhtyeen soittajat Daniel Baro (Cuba), Sami Pöyhönen (Fin), Alexis Neyra (Cuba), Rodrigo Espinoza (Chile), Oni Batista (Cuba), Juhani Lampuoti (Fin) Martinus-salissa. Kuva: Hanna Sarkeala. Sofi Mendez on yksi taitavista Cirkus Cirkörin esiintyjistä, jotka liitävät ilmojen läpi, kieppuvat köysissä ja roikkuvat hampaistaan Aleksanterin teatterin lavalla. Kuva: Mats Backer. Tuija Rantalainen julkaisi uuden Helsinki-aiheisen joulusinkun. Harjutorin joulusaunassa on jatkoa hänen tunnetuimmalle joululaululle ”Jouluaaton aamu kolmosratikassa”. Kuva: Veini Nupponen. Cohen-lauluja suomeksi on esitetty monessa paikassa 2019-2020. Lavalla Mikko Koivusalo, Maria Hänninen, Jussi Lampi ja Juki Välipakka. Kuva: Timo Happonen. Lapsille nukketeatteria ja satuja esittävä Juha Laukkanen esittää joulun alla verkossa Topeliuksen Sampi Lappalaista. Kuvassa näkyy myös kuvaaja Talvipuutarhassa. Kuva: Pirjo Kivimäki. Kaupungin kulttuurija kirjastojaosto jakoi ensi vuoden laitosavustukset teattereille ja mm. Korkeasaarelle ja UMO -Jazzorkesterille. Ensi kertaa jaettiin 850.000 euroa ikääntyneiden kulttuurija liikuntatoimintaan. Ne olivat valtion perintörahoja. Ovathan monet perintöjä valtiolle jättäneet ihmiset itsekin iäkkäitä. Salsaa, cha cha chaata ja bachataa itsenäisyyden kunniaksi Itsenäisyyspäivän juhlassa Kulttuuritalo Martinuksessa eri kulttuurit kohtasivat. Aiemmin monikulttuuriset itsenäisyysjuhlat, MIP-juhlat, olivat Finlandia-talolla, Kaupungintalolla ti kulttuurikeskus Caisassa. Nyt järjestäjinä olivat Vantaan kulttuurija yhteiset palvelut sekä Hakunilan kansainvälinen yhdistys. Monikulttuurinen juhla oli koronatilanteen vuoksi siirretty kokonaan verkkoon. Se on ainutlaatuinen toteutus monen kulttuurin Suomessa. Juhla alkoi Sibeliuksen ”Finlandia-hymnillä”, jonka esittivät oopperalaulaja Angelika Klas & Maximilian Fagerlund, pianossa Janne Hovi. Kuuban ja muiden Karibian saarten rytmejä tarjoili Banda Caribe -yhtye. Sitten oli Etni Khanin blues-sävyistä laulua, myös Maamme-laulu ja Romanien musiikkikerhon kuoro. Tanssissa loistivat balettitanssija Anni Jokimies ”Prinsessa Ruusunen variaatiossa”, tähtiballerina-koreografi Minna Tervamäki ”Kuolevassa Joutsenessa” ja molemmat duetossa ”SE10”. Juhlahumussa mukana pohjoismaisen salsamestaruuden voittanut tanssija Soila la Canela ja tanssija Lazaro Torres. Renaz Ebrahimin juontamassa juhlassa jaettiin myös vuoden Kulttuuriseppä-tunnustuspalkinnot. Tunnustuksen saivat korkeakouluopiskelija Salaado Qasim ja arabian kielen opettaja Moheddin Al-Aswad. Anna itsesi kukoistaa Cirkus Cirkörin uusi esitys ”Let Yourself Bloom” kutsuu kukkaloiston, klassisen musiikin ja sirkuksen täyttämään maailmaan. Esiintyjät koostuvat viidestä kansainvälisestä monilahjakkuudesta, jotka haluavat muuttaa maailmaa ilon, pelon ja riskinoton kautta. Arki on ajoittain uhkakuvien ja stressin täyttämää. Liikaa ei tulisi erottua ja pelkkä yritys olla erilainen nähdään ensimmäisenä askeleena kohti epäonnistumista. Aleksanterin teatterissa nähdyn ”Bloomin” taiteilijat syleilevät arkipäivän vaatimuksia ja pelkoja. Luovuus ja sirkustemput riisuvat negatiiviset tuntemukset ja pelot aseistaan ja muuttavat ne riskien runoudeksi. Ilmojen läpi liitävät, trapetseissa ja köysissä kieppuvat, toisiaan nostavat ja hampaistaan roikkuvat taitelijat ruumiillistavat sirkuksen sielun: Normeihin ei ole mukauduttava ja erilaisuus on ennemminkin rikkautta. Bloomin toinen ohjaaja, Julien Augerin rinnalla, on suomalainen Sade Kamppila, joka näkee sirkuksen vahvuutena sen nomadisen luonteen ja yhteisöllisyydestä ammentavan voiman. Sirkus ylittää niin maantieteellisiä kuin yksilöiden välisiä rajoja. DOCH:sta (Dans och Cirkushögskolan) valmistuvat nuoret taiteilijat Ben Collis, Philoméne Perrenoud, Felix Gerif, Elizabeth Künkele ja Codartsista, Rotterdamin taideyliopistosta, valmistunut Sofi Mendez hakivat omalla projektillaan ruotsalaisen Cirkus Cirkörin avoimeen hakuun. Ensi-ilta oli Ruotsissa 2019. Pieniä on silakat joulukaloiksi Tuija Rantalainen julkaisi uuden Helsinki-aiheisen joulusinkun kaksi viikkoa sitten. ”Harjutorin joulusaunassa” on jatkoa hänen tunnetuimmalle joululaululle ”Jouluaaton aamu kolmosratikassa”. Laulusta julkaistaan myös Esko Vepsän kääntämä Harjutorin joulubastussa –slangiversio, joka kuultiin jo Slangiradiossa. Uusi joululaulu nojaa Rantalaisen edellisten julkaisujen tapaan hyvin akustiseen sovitukseen. Taiteellisesta tuotannosta vastaa laulaja myös pianossa sekä Janne Louhivuori kitarat, rummut ja perkussiot; Sanna Sadeharju on tuuuban äärellä. Lauluntekijä julkaisi tammikuussa 2020 hyvää palautetta ja radiosoittoakin saaneen Ruokolahden leijona – albumin. Tuottelias lauluntekijä on julkaissut myös lastenmusiikkia, ja hänen viimeisin lastenlevynsä Vahtikoira karkuteillä oli ehdolla vuoden lastenlevyksi EMMA-gaalassa 2016. Teatterimusiikin puolella kunnostautuneen Rantalaisen viimeisin näyttämötyö on yhdessä Juha Hurmeen kanssa kirjoitettu ja sävelletty ”Rehu-Virtanen”. Koronavuonna 2020 Opetusja kulttuuriministeriö tilasi Rantalaiselta kaikille Suomen opettajille omistetun laulun ”Kiitos, opettajat”. Jouluaaton aamu kolmosratikassa päätyi ainakin seitsemän kuoron ohjelmistoon, F-kustannuksen nuottikirjaan, Jouluradion kestosuosikiksi ja useiden konserttien settilistalle. – Joululaulut ovat minulle tärkeitä. Joulu ei tule ilman niitä. Tahdon kertoa tavallisesta, usein yksinäisen ihmisen joulunvietosta iloineen ja suruineen. Ja tässä myös onnistuu. Rantalaisen laulut ovat aina hyvin koskettavia, elämän arkea lämpimästi käsitteleviä. – Harjutorin joulusaunassa / ihmetellään ilmoja / ja maailman menoa / (…) Kunpa osais tehdä itse lahjoja / siinä säästäis vähän rahaa / verokarhu muisti tonnin mätkyillä / nyt ei osteta edes kinkkua / jokainen jouluksensa / köyhäkin kekriksensä / mutta pieniä on silakat joulukaloiksi. Matoa Cohen-koukussa ”Leonard Cohen suomeksi” on tasokas lauluja musiikkiprojekti, joka on kiertänyt ympäri Suomea, mutta kohdannut kahteen otteeseen pandemiaja muita perutuksia. Leonard Cohen on etupäässä kirjailija-runoilija, mutta 60-luvun puolivälistä alkaen maailman arvostetuimpia lauluntekijöitä. Hänen kaihoisan melankoliset balladinsa Suzannesta, Mariannesta ja muista ovat vanginneet nuorten ihmisten mielet kuudella vuosikymmenellä. Mikko Koivusalon tuoreita Cohen-suomennoksia tulkitsevat Jussi Lampi, rytmisoittimet, Juki Välipakka, kitara, Maria Hänninen, viulu, kitara sekä Koivusalo, piano. Kaikki laulavat. Näin lauluillan Teatteri Avoimissa Ovissa; Helsingissä ilta oli myös Kanneltalolla. Ryhmä on musiikillisesti lahjakas ja monipuolinen. Paljon lauletaan yhdessä stemmoja, mutta jokaisella on omat bravuurinsa. Laulaja-lauluntekijä Hänninen on kunnostautunut myös vastaavissa Dylan-illoissa. Jussi Lammen Cohen-bravuureja ovat karskimmat, rosoiset laulut: Mato koukussa (Bird on a Wire), Oon tuo mies (I am Your Man), Rakastaja ja Sä vaadit mustaa. Maria Hänniseltä kuulimme: Ei rakkauteen saa lääkettä ja Salaa mielessäin sekä monta hienoa duettoa, kuten Jukin kanssa Erotaan (So long, Marianne). Juki Välipakan lauluja olivat mm. klassikot: Valssi ja Suzanne sekä Sininen sadetakki. Epäonniselle projektille toivon sydämessäni paljon jatkoa! Elävän nuken joululumo on kiistaton Satu Sampo-pojan seikkailusta tunturiluolaan Lapin noidan Hiiden luo on koettavissa nyt verkossa. Nukketeatteri Sytkyjen vuodesta 2008 esitetty versio 3-9 –vuotiaille lapsille perustuu Sakari Topeliuksen satuun Sampo Lappalaisesta, joka lähtee vaaralliselle vuorelle katsomaan auringon nousua talven jälkeen. Joulun taian kokemisessa auttaa myös oopperalaulaja Joonas Asikainen komealla äänellään. Lopussa lapset voivat osallistua lauluun. Nukkenäyttelijä Juha Laukkasen lapinpukuiset nuket ovat sympaattisia, Sampo perheineen asustaa syvällä Lapin erämaissa, ja pojasta
13 Viikot 51-1/2020 Brasilialainen Luiz de Abreu koreografina ja Calixto Neto tanssijana purkavat rodullistettuja identiteettejä tanssin keinoin. Kuva: Marc Domage. Perinteinen jouluikkuna, Kaamos-yllätyksiä ja Muumivartijoita Teatteritaiteilijat Silja Ruonala ja Olga Green näyttivät teoksensa kautta viittomakielisen taiteen monimuotoisuutta Kaamos-tapahtumassa Keskustakirjasto Oodin edessä Kansalaistorilla. Kuva: Raimo Granberg. Lahjatavaraliike Gift Shop Pasilan sisäänkäynnin molemmin puolin olevat Muumi-pehmolelut on varustettu kasvomaskeilla, kuten näin pandemian aikana ”sopiikin”. Kuva: Raimo Granberg. Stockan jouluikkuna lumoaa vuosikymmenestä toiseen. Sukupolvet vaihtuvat: toisille meistä se on nostalgiaa, tälle lapselle joulun ihme. Toivotaan, että perinne jatkuu. Kuva: Hannele Salminen. Marraskuun lopulla, keskellä vuoden pimeintä aikaa, Helsinki tarjosi Kaamos-yllätyksiä. Eri puolilla kaupunkia nähtiin mm. äänija valoinstallaatioita, tuliesityksiä ja ulkoilmaelokuvaa. ”Light of Joy” oli neljän viittomakielisen taiteilijan yhteisteos, jossa kolmen itsenäisen esityksen kautta koettiin iloa, valoa ja positiivisuutta kaamoksen keskellä. Mukana Kansalaistorilla Oodin läheisyydessä oli viittomakielinen runoilija Satu Kankaanpää, Visual Vernacular -taiteilija Quentin Green ja teatteritaiteilijat Silja Ruonala ja Olga Green Ursa Minor-ryhmästä. He näyttivät teoksensa kautta viittomakielisen taiteen monimuotoisuutta. Esitys sopi kaikille lapsista aikuisiin. Esityksen sai kokea myös Sitratorilla Kanneltalon lähellä. x x x Stockmann-tavaratalon jouluja satuikkuna kerää vuodesta toiseen lapset ihailemaan jouluista maisemaa, valoja, koristeita, metsän eläimiä, tonttuja ja muita jouluhahmoja. Ensimmäisen kerran joulumaailma rakennettiin tavaratalon näyteikkunaan vuonna 1949. Teema on pysynyt samana kaikkina vuosina; siinä on ripaus lapsenmielisyyttä, joulun odotusta ja taikuutta. Tänä jouluna ikkunan tapahtumat sijoittuvat piparkakkumaahan, jossa sympaattiset tonttuja eläinhahmot puuhastelevat tärkeitä jouluisia piparkakkujen valmistamisaskareitaan. Äänimaailma on erityisen suuressa roolissa ikkunassa ja sen tapahtumissa. Uniikin musiikin on luonut säveltäjä ja pitkäaikainen satuikkunafani Tuomas Kantelinen. Yli kymmenen satuikkunaa suunnitellut Eila Ristimäki kertoo, että ensin piirretään ikkuna, sen jälkeen rakentuu rekvisiitta, ja lopuksi pienet satuikkunaan muuttavat hahmot luovat ikkunalle sen sielun. Loppiaiseen asti sisätapahtumat on peruttu, mutta taikaa löytyy ikkunasta. x x x Gift Shop Pasila on vuonna 2019 avattu kauppakeskus Triplassa sijaitseva lahjatavaraliike. Vaihtelevaan valikoimaan kuuluvat mm. Muumi-pehmolelut, -pelit, ja -lelut, mukit, paidat, magneetit ja paljon muuta. Jouluhoukutuksena valokuvaajamme sai otoksen kaupan oven Muumi-vartijoista. Kun maa keinuu on hienovaraista tanssiteatteria. Angelika Meussell (oik.) ja Kati Aalto esittävät Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina -kirjasovitukseen Avoimien Ovien vierailuna. Kuva: Janne Alhonpää. Tietokirjailija Elina Saksala on tehnyt kolme kirjaa per vuosi suomalaisen uuden musiikin laulajista ja muusikoista. Uusin teos Eero Raittisesta julkaistiin Musiikkitalon ravintolassa. Kuva: Raimo Granberg. kasvaa utelias seikkailija. Sadussa vilisee susia, poroja, peikkoja ja onpahan yksi pelottava hiisikin mukana. Hiisi meinaa viedä Sampon mennessään, sillä ”Sampoa ei ole kastettu kristinuskon mukaisesti” Onneksi loppu hyvin kaikki hyvin. Laukkanen välttää kristinuskon ja saamelaiskansan yhteen törmäämisen, koska esitys lapsille on vain 20 minuuttia. Talvi, lumi ja revontulet kiehtovat lapsia kaikkialla, mutta samoin vetoaa kertomus lapsesta, joka uhmaa vanhempiaan. Tekijä uskoo entisaikojen tarinaperinteeseen. Hetkiä vuosisadan rakkaustarinasta Kirjailija Märta Tikkasen ”Vuosisadan rakkaustarina” julkaistiin vuonna 1978. Tarina on moderni klassikko, kuohuttava ja riipaiseva kertomus avioliiton myrskyistä ja suvannoista sekä kahden kirjailijan intensiivisestä suhteesta. Miten alkoholistin puoliso kokee oman ja lastensa tilanteen? Kuinka elää arkipäivää ja odottaa isän tai puolison seuraavaa juomakautta? ”Kun maa keinuu” vierailuesitys Avoimissa Ovissa ammentaa aiheensa teoksesta. Näyttelijä Katariina Lohiniva sovittaa ja ohjaa teatterija tanssiesityksen eli hetkiä Vuosisadan rakkaustarinasta. Esityksen teksti on selviytymistä alkoholismin runtelemassa kodissa ja vahvana elementtinä on tanssi. Napakka tunnin sovitus on tekstin, liikkeen ja visuaalisuuden keinoin tehtyä tanssiteatteria Mikko Lampisen koreografiaan. Angelika Meussell tekee pääroolin puhenäyttelijänä, joka myös liikkuu. Kati Aalto tanssii tarinaan arvaamatonta syvyyttä hyvin dramaattisilla asennoilla ja liikkeillä. Pelkistetty tuolikohtaus Meisselin kanssa on kaunis ja herkkä. Koskettavaa tanssia esittävät myös taitavat nuoret tanssijat, duettona perheen lapsina Matleena Salmi ja Samu Murro Tanssikoulu Tankasta. Mainio teos, joka on Pori Dance Companyn, Rakastajat-teatterin ja Porin Teatterin yhteistyötä, kannatti tuoda Helsinkiin. – Kun maa keinuu, otan aivan pieniä askelia / miltei täysin huomaamattomia / niin ehkä voin / pysyä tasapainossa, Märta Tikkanen kirjoittaa. Eletään päivä kerrallaan. ”Se on kulttuuriskandaali…” Yleisradion tiedetoimittajasta tietokirjailijaksi päätynyt Elina Saksala julkisti Musiikkitalon ravintolassa marraskuulla ”Eero Raittinen – Mies matkallaan” –kirjan (Reuna). Se kertoo pätevästi useita haastatteluja tietolähteitä käyttäen ehkä ulospäin ”vähemmän tunnetun” Raittisen veljeksen tarinan. Jussi Raittisesta on tehty jo kaksi kirjaa, jossa toisessa veljeä ei juuri käsitelty. Terveydentilansa takia Eero Raittinen ei ollut läsnä, mutta tervehti tyytyväisenä lopputulosta. – Miten saisin kerrottua sen, miten erilaista elämä oli lapsuudessani ja nuoruudessani kuin tänä päivänä? Entä miten saisin kerrottua elämäni muljahduksen, kun kaikesta ahdingostani syntyi rokkia? Hän teki ensilevytyksensä 15-vuotiaana ja matkasi pitkän bändilinjan tämän päivän bluesin ja rockin arvostetuksi tulkiksi. 60 vuoteen mahtuu parikymmentä bändiä, kuten The Esquires, Eero, Jussi and the Boys, Ball, Help, Tasavallan Presidentti, Noisy Kinda Men ja Eldis. Lauluhitti ”Vanha holvikirkko” jäi 1968 ihmisten mieliin soimaan ja pari vuotta myöhemmin ilmestynyt kunnianhimoinen ”Eeron Elpee” on edelleen arvostettu klassikko. Musiikillinen matka jatkuu yhteistyössä Knucklebone Oscarin ja SF-Bluesin Caravanin keikoilla. Julkaisutilaisuudessa mittava joukko kollegoja kertoi päähenkilöstä Arto Pajukallion napakoiden kysymysten johdattelemana. Juontaja muisti mainita, että vähän julkista kantaa ottanut Eero Raittinen tapasi aamupäivisin soitella ja sanoi: – Se on kulttuuriskandaali. Mikä siis? Se, että maana valtalehti ei julkaissut konserttiarviota muusikon mielestä tärkeän kansainvälisen vieraan esiintymisestä. Raittinen vastasi Saariselän Tunturibluesin ohjelmistosta 20 vuoden ajan ja isännöi vaimonsa kanssa 2000-luvun alussa Suomusjärvelle perustamaansa Salitun kulttuurikeskusta, jossa järjestettiin konsertteja, taidenäyttelyitä, bändileirejä, elokuvailtoja ja muita tapahtumia. Liike jatkui marraskuussa Liikkeellä marraskuussa on pääkaupunkiseudulla vuosittain järjestettävä nykytanssifestivaali, joka esittelee teoksia sekä paikalliselta taidekentältä, että ulkomailta. Tapahtumia oli Stoassa, Caisassa, Taidehallissa ja Zodiakissa. Tanssija Calixto Neton suoritus teki Luiz de Abreun vanhasta mestarikoreografiasta ”O Samba do Crioulu Doldo” riemukkaan sambakarnevaalin. Brasilian lippujen eteen ilmestyy siluettina tumma mies valkoisissa korkosaappaissa. Käsivarret liikkuvat. Kun valot syttyvät, alaston mies luo sambaa mukailevia kehollista tanssia, jossa säätelee kehon eri osien liikkeitä hengityksellään. Tanssi alkaa pallean ja rinnan alueelta, jatkuu selän, lapaluiden ja lopulta pakaroiden pienliikkeisiin. Tanssija kietoutuu maansa lippuun kuin olympiavoittaja. Teos päättyy Ave Marian säestämään liikkeeseen. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikot 51-1/2020 Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyölle 100 000 euroa Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n varatoiminnanjohtaja Heikki Hursti (kuvassa keskellä) vastaanotti 100 000 euron arvoisen tuotelahjoituksen Tokmannilta ja Unilever Finlandilta. Lahjoituksen luovuttivat Unilever Finlandin toimitusjohtaja Jonas Idström (vasemmalla) ja Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen (oikealla) Tokmannin hallintoja logistiikkakeskuksessa Mäntsälässä torstaina 3.12.2020. Avustustyöstään tuttu Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry on saanut peräti 100 000 euron arvoisen tuotelahjoituksen Tokmannilta ja elintarvikeja päivittäistavaratuotteistaan tutulta Unilever Finlandilta. Yhdistyksen varatoiminnanjohtaja Heikki Hursti vastaanotti hyväntekeväisyysyhteistyön kymmenvuotisjuhlavuoden lahjoituksen Tokmannin hallintoja logistiikkakeskuksessa Mäntsälässä torstaina 3.12.2020. Lahjoitus on jatkumoa Tokmannin ja Unilever Finlandin vuonna 2011 aloittamalle hyväntekeväisyysyhteistyölle, jonka myötä osapuolet ovat lahjoittaneet kymmenen viime vuoden aikana erilaisia hygieniatuotteita, elintarvikkeita ja monia muita arjessa tarvittavia tuotteita Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle peräti 470 000 euron arvosta. – Sini Hursti ja hänen isänsä Heikki Hursti apujoukkoineen tekevät äärimmäisen merkittävää työtä vähävaraisten ihmisten auttamiseksi meillä täällä Suomessa. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että olemme voineet tukea Sinin johtaman Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n hyväntekeväisyystyötä nyt jo kymmenen vuoden ajan, Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo. – Tässä yhteydessä haluamme koko Tokmannin ja Unilever Finlandin joukolla esittää suuret kiitokset asiakkaillemme, jotka jälleen kerran auttoivat meitä tekemään tämän erittäin tärkeän lahjoituksen mahdolliseksi. Myös henkilökuntamme teki tälläkin kertaa hienoa työtä hyväntekeväisyyskampanjan toteuttamisessa. Yhteistyömme kymmenvuotisjuhlavuoden lahjoitus koostuu tuttuun tapaan esimerkiksi elintarvikkeista ja muista arjen välttämättömyyksistä, jotka Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry jakaa apua tarvitseville. – Olemme erittäin onnellisia ja kiitollisia pitkään jatkuneesta yhteistyöstä Tokmannin ja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n kanssa tärkeän asian puolesta, Unilever Finlandin toimitusjohtaja Jonas Idström kertoo. Myös Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:ssä iloitaan viimeisimmästä lahjoituksesta ja kymmenen vuotta jatkuneesta yhteistyöstä. – Vuosi on jälleen kulunut yhteistyössä Tokmannin ja Unileverin kanssa. Haluan jälleen kerran kiittää koko sydämestäni tästä yhteistyöstä ja suuresta avusta, mitä olette meille antaneet, Heikki Hursti kertoo. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle tänä vuonna luovutetun 100 000 arvoisen tuotelahjoituksen taustalla on Tokmannin ja Unilever Finlandin 5.10.–8.11.2020 järjestämä kampanja, jossa jokainen asiakkaan Tokmannilta kampanja-aikana ostama Pepsodentin, Rexonan, Knorrin ja usean muun Unileverin tuotemerkin tuote kasvatti lahjoituspottia. Hänen kuninkaallinen korkeutensa kuningatar Elisabet Kalliossa Iso-Britannian hallitsijapari kuningatar Elisabeth II ja prinssi Philip tekivät keväällä 1976 valtiovierailu Suomeen. Edelleenkin tiedotusvälineissä muistellaan, sitä kuinka kuninkaallinen pari vietiin tutustumiskäynnille suomalaiseen metsään ja jossa tarjottiin vielä vieraille päivällinen. Metsäkeikan uutiskuvissa näkyy kuningattaren kasvoilta ärtymys metsässä rämpimiseen ja lopulta ateriointiin puupölkkyjen päällä. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt kuningasparin samaiseen vierailuun liittynyt käynti Helsingin keskuspaloasemalla, eli kotoisammin Kallion paloasemalla. Vierailu tapahtui tiistaina toukokuun 25. päivänä. Kauniin keväisenä päivänä Karhupuiston ympäristö oli tupaten täynnä kansaa, tilaisuus on edelleen alueen yleisöennätys. Vierailu alkoi pihalle kunnianosoitukseen järjestäytyneiden yksiköiden tarkastuksella, palokunnan soittokunnan soittaessa brittiläisiä sävelmiä. Sitten vuorossa oli aseman luentosalissa pidetty toiminnan esittely. Kuningattaren seurue tutustui myös aseman tiloihin ja paloasema pihalla järjestettiin myös toimintanäytös. Sen lopuksi palomiesoppilas Martti Sallinen ojensi molempien maiden lipuin koristetulta nostolavalta Englannin lipun värisen kukkakimpun kuninkaalliselle vieraalle. Eikä siinä kaikki: kuningattarelle luovutettiin vielä helsinkiläinen palomieskypärä. Tilaisuus onnistui erinomaisesti. Toisin kuin metsävierailulla, Elisabeth viihtyi Kalliossa hyvin. Kuningatar itse oli jopa toivonut vierailua ”Euroopan nykyaikaisimmalla paloasemalla”. Iso-Britannian hallitsijaparin valtiovierailun jälkeen Helsinki huomasi aseman pr-arvon kaupungille ja seuraavina vuosina palolaitos sai ottaa vastaan lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia vieraita. Onnistuneet ohjelmat toivat laitoksen henkilökunnalle, jopa nimityksen ”pääkaupungin kunniakomppania”. Vuonna 1991 paloaseman nimi muuttui Helsingin kaupungin pelastuslaitokseksi, kun palolaitos ja Helsingin väestönsuojelukeskus yhdistettiin. Ilman kommelluksia ei kuitenkaan Elisabethin ja Philipin vierailu Kallion paloasemalla mennyt. Kun kuningattaren seurue siirtyi auditorio tiloihin hissillä, se yllättäen pysähtyi kerrosten väliin! Hänen majesteettinsa teki nopean ja rauhallisen tilanne arvion: ”The pushead the button” (Te painoitte nappulaa). Oven pieleen nojannut turvamies oli vahingossa painanut hissin pysähdyspainiketta. Painallus oikeaan nappiin ja matka jatkui taas. Netflix-palvelussa pyörii parhaillaan suosittu, kuninkaallisen perheen elämästä kertova The Crown -sarja. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan nähdäänkö Kallion vierailun tapahtumia sarjassa? (Lähteet: Samu Nyström, Kaupungin pelastajat – Helsinki ja pelastuslaitos sekä Paloja pelastustoimi Helsingissä 150 vuotta, toim. Outi Ampuja) Juhani Styrman Kuningatar Elisabeth ja prinssi Philip viihtyivät silmin nähden hyvin Kalliossa. Kuvassa prinssi keskustelemassa palopäällikkö Rainer Alhon kanssa, kuningatar kuuntelee kiinnostuneena. Kuva: Pelastuslaitoksen kokoelmat. Kuninkaallisia keväisessä Kalliossa. Kuningatar Elisabeth ja vierellään kaupunginjohtaja Teuvo Aura, heidän takanaan matolla prinssi Philip. Kuva: Pelastuslaitoksen kokoelmat.
15 Viikot 51-1/2020 KUVATAIDE Risto Kolanen Joulunajan kuvataide Kuvataiteilija Rafael Wardin Kohtalo -teos Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Tiina Elina Nurminen ja teoksensa Mennyt maailma Galleria AMAssa. Kuva: Raimo Granberg. Muotisuunnittelija Jukka Rintala ja Satumainen Galaxi -kokonaisuus Ars Longassa. Kuva: Raimo Granberg. Antti Pussinen esittelee Oksasenkatu 11 ikkunan läpi installaatiotaan N:th Wave, 2020, jossa on ilmatäytteinen nylonpallo, ultravioletti-lamppu, elektroniikka, ultraviolettilakka. Kuva: Antti Pussinen. Johanna Laakkosen maalausten drapeeraukset OHO Gallerian näyttelyssä tuntuvat leijuvan ilmassa ja luovan oman maailmansa luonnon laeista piittaamatta. Taiteilija Folds & Patterns -teoksensa äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Inkeri Kotilainen ja Enkelit tulilla -teoksensa Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Suomen Taidegraafikot ry:n 90-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä Galleria G:ssä Iso-Roballa esitellään viisi yhdistyksen jäsentaiteilijaa. He työskentelevät eri taidegrafiikan tekniikoilla sekä piirtämisen menetelmillä. Teosten kautta välittyy yhdistyksen 370-henkisen taiteilijajäsenistön laajan osaamisen kirjo kuvataiteen ammattilaisina. Taide myönteisten muutosten voima – Koko elämäni on taiteellani. Jotkut maalauksistani menevät hyvin pitkälle joidenkin luominen on ottanut eliniän. Uskon, että hyvä taide on positiivisten muutosten voima. Se on kenties mielekkäin sysäys taiteelleni, vanha mestari Rafael Wardi sanoo tunnuslauseekseen Galerie Forsblomin, Yrjönkatu 22, näyttelylle ” RAFAEL WARDI 2020”. Taiteilijan viimeisimmät öljymaalauksensa tutkivat historiaa, jossa on aihetta kukka-sävellyksistä enkeleihin, jotkut oletetaan eläinten peitteeksi. Hänet tunnetaan vilkkaasta linjakäsittelystään ja rikkaan värisävyisestä paletistaan. Intiimi taidehistorian tuntemus yhdistyy hyvin erottuviin, koloristisiin jokapäiväisen elämän tutkimuksiin. Kukin kukka-koostumus on ainutlaatuinen, mutta jokainen avaa terälehtensä kohti samaa tavoitetta. Korkeaa veisu aistittavissa Tiina Elina Nurmisen uusin näyttely on ”Borderline” Galleria AMA:ssa, Rikhardinkatu 1. Ajatuksellisen alku syntyi taiteilijan kahden vuoden oleskelun aikana Taškentissa Uzbekistanissa. Taiteilija käyttää nyy öljyvärin ohella myös silkkikankaan palasia, jotka välillä nousevat esiin ja uppoavat maalauksen pintaan. Borderline viittaa teoksien sijaintiin esittävän ja ei-esittävän välimaastossa. Teokset näyttävät hyvin sen, kuinka monipuolinen aihemaailma kukista ja kasveista avautuu, sillä taiteilija on tavoittanut sen, miten kasvit voivat olla niin rauhoittavia kuin kiihkeitä ja miltei väkivaltaisesti vietteleviä. Nurmisen teoksissa aistimellinen ja aistillinen kohtaavat ylevän ja etäisen. Kukkien kieli muistuttaa rajattomuudessaan rakastuneen kieltä, jossa kohteen ja kokijan välinen ero katoaa ja fantasiasta tulee totisinta totta, Juha-Heikki Tihinen arvioi. Unelmien pukumaisemat Muotitaiteilija Jukka Rintala on monipuolisesti lahjakas suunnittelija ja kuvataiteilija, joka tunnetaan Suomessa ja ulkomailla hienostuneista ja upeista uniikki-iltapuvuista. Hän on ennen kaikkea teollinen suunnittelija muodin ja sisustuksen aloilla. Omaa nimeään kantava teollinen vaatemallisto lanseerattiin 2008. Tuotteet valmistetaan Suomessa. Galleria Ars Longa, Annankatu 12, esittelee taiteilijan piirustuksia, pukuja ja maalauksia vielä vuodenvaihteeseen. Vahva viiva ja siveltimen veto ja toisaalla kepeä ja herkkä käden jälki ovat tunnusomaisia piirteitä hänen taiteilijakuvassaan; muotipiirroksissa, akvarellimaalauksissa, painokuoseissa, vaatteissa ja kovissa pinnoissa. Uniikkipuvut ovat usein veistoksellisia, runsaita ja dramaattisia tai toisinaan yksinkertaisia ja pelkistettyjä. Jouluikkunassa uudet tartuntakartat nylonpallossa Kuvataiteilija Antti Pussinen on tehnyt erikoisen installaation Galleria Oksasenkatu 11, ikkunaan Töölössä. Vuonna 2020 seuraamme luonnonkatastrofia, jota olimme jo odottaneet, hidastettuna mutta se yllätti silti kaikki. Sosiaalisten suhteiden väheneminen ja kotona roikkuminen heijastuu uutisten suurkulutuksena. Kuinka paljon tuli tänään lisää tapauksia? Näkymätön tartuntavaara tehdään näkyväksi ultravioletissa valossa hehkuvin värein kun ovenkahvat, kaiteet ja napit näyttäytyvät hengenvaarallisina. Pandemia-ajan jouluikkunassa uusi päivä tuo mukanaan uudet tartuntakartat. Sen äärellä voi pysähtyä ihastelemaan omaa pienuuttaan ja koittaa ymmärtää että auttaakseen enemmän on tehtävä vähemmän, taiteilija sanoo. Näyttely on suunniteltu pandemiasopivaksi, eli ulkoa katsottavaksi. Pussinen on käsitellyt taiteessaan pienuuden kokemusta luonnonvoimien ja universumin edessä. Käsityöläinen ja kuvataiteilija OHO Galleryn, Pursimiehenkatu 29-31 A, kokosyksyn näyttelyssä taiteilija Johanna Laakkonen herättelee katsojaa kokemaan tilallisuutta. Teosten värikkäät kankaat muodostavat unenomaisia maisemia sekä leikittelevät esittävyyden ja illusorisuuden kanssa. Kankaat laskostuvat ja heijastelevat ympäröivää valoa, rispaantuvat ja toisinaan niiden reunat häipyvät siveltimenvetoina ilmaan. Laakkonen rakentaa Roihuvuoren työhuoneellaan kankaista asetelmia, joita hän tutkii ja maalaa. – Maalatessani työskentelen mieluiten havainnosta. Minua kiinnostaa erityisesti maalaamani kohteen materiaalin tunnun ja aistillisuuden välittäminen, mutta myös maaliaineen ja maalauspohjan itsensä materiaalisuus. Miellän itseni myös yhtä lailla käsityöläiseksi kuin kuvataiteilijaksi. Liitujen ominaisuudet hallussa Galleria Dixin, Uudenmaankatu 19, näyttelyssä on esillä Inkeri Kotilaisen ja myös kolmen muun taiteilijan Pirkko Kilpelä, Päivyt Niemeläinen ja Hanne Rokkanen töitä ja studiotilassa vielä Sinikka Hautamäen herkkiä akvarelleja. Kotilainen on maalannut viisi uutta öljypastellimaalausta viime vuosien teosten lisäksi. Hän tuntee erilaatuisten liitujen ominaisuudet. – Osaan vuolla liituja jauheiksi estetiikasta. Taiderobotit köpöttelivät rollaattoreillaan yleisön tietoisuuteen jo muutamia vuosia sitten. Yksi ”Invalid Robot A2” on nähtävillä näyttelyssä. Taiteilijaparin kineettiset veistokset ovat saaneet uusia muotoja ja rooleja. Liikuttavan teknologian rinnastaminen orgaanisiin materiaaleihin luo ajankohtaisia mielikuvia elämään puuttumisesta: pelkoa, mutta myös toivoa. Taiteilijat voisi nähdä myös nykyajan Prometheuksina, jotka antavat materiaalille elämän, inhimillisen sielun. Runollista ulottuvuutta teknologia saa siitä että teokset on huolella ajateltu ja käsin rakennettu. Grafiikalla monitasoinen vaikutelma Taina Kokkosen näyttely jatkaa osittain samoilla linjoilla kuin hänen edellinen näyttelynsä Galleria Duetossa, Kalevankatu 15. Teosten etualalla esiintyy useimmiten tummalla värillä vedostettu kasvimainen elementti vaaleampaa taustaa vasten. Joihinkin kuviin on lisätty pienempiä sivuaiheita, kuten pyöreitä ja pallomaisia aineksia tai verkkomaista, taipuilevaa ruudukkoa. Ne tuovat rytmiä ja jäntevyyttä. Mukana on myös Kokkosen kollaaseja. Monimuotoisella valon käytöllä on ollut jo pitkään suorastaan keskeinen asema Kokkosen tuotannossa. Usein säteily kajastaa taustalta ja korostaa avainlaatalta painettua tummaa pääelementtiä. Joissakin aiheissa valo näyttäisi kuitenkin hehkuvan keskeisaiheen edessä, jolloin syntyy lähes mystinen, henkistynyt tunnelma. Näyttely jatkuu 30.12. asti. Teksti: Risto Kolanen ja seoksiksi, painella niitä paperille veitsellä tai kankaalla, tiedän milloin liitu on vanhaa ja milloin taas tuoretta. Musiikin opettaja sai 40-vuotiaasta lähtien oppia lukuisilla työväenopiston ja taideseurojen kursseilla. – Maalaamisessa on ehkä omalta kannaltani yksi huono puoli: se ruokkii hiljaisuuttani. Opettajana sain puhua koko työpäivän ajan. Ehkä tämä on hinta kaikesta hyvästä, mitä maalaaminen antaa. Kehittymistä maalarina on edistänyt vertaisryhmässä joka kuukausi käydyt pitkät keskustelut. – On ihanaa huomata ymmärtävänsä vuosi vuodelta enemmän; kun menen taidenäyttelyyn, siellä kuluu entistä enemmän aikaa. Itsestään liikkuva taiderobotti Kuvanveistäjät Pekka ja Teija Isorättyä osallistuvat Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, juhlanäyttelyyn muista erottuvalla teoksella. Heidän tapa yhdistää teknologiaa ja taidetta on kaukana modernistisesta insinööri
16 Viikot 51-1/2020 Kauppakeskus Majakka | Hämeenkatu 25-27 | Kauppakatu 8 Riihimäki | 050 475 8805 | lelukauppa@hihhihhii.com AVOINNA MA–LA 10–20, SU 12-18 Tervetuloa! Palvelemme ma-la 10-20 su 12-18 Astu Joulun Astu Joulun ihmemaah an ihmemaah an • Yllätysten • Yllätysten LELULELUKAUPPAA N KAUPPAA N 450m 450m 22 TÄYNNÄ TÄYNNÄ LELUJA! LELUJA! TURVALLINEN TURVALLINEN RETKIKOHDE RETKIKOHDE koronatilanteesta koronatilanteesta huolimatta! huolimatta! Genano-sisäpuhdistusjärjestelmämme puhdistaa ilman ja nanoksi-pinnoitteet tappavat virukset ja bakteerit!
17 Viikot 51-1/2020 Tavoitteena 10 000 kotikäyntiä yksinäisten veteraanien luona Sotiemme veteraanit I Sotiemme Naiset -keräys toi syksyllä myyntiin Sotiemme Naiset – rintamerkin, jonka tuotoilla tavoitellaan 10 000 kotiavustajan käyntikertaa veteraanien luona. Avustettavien piiriin kuuluu yli 6 000 veteraania sekä noin 15 000 veteraanien puolisoa ja leskeä. Monet heistä elävät minimieläkkeiden turvin. Koronakevät on vaikeuttanut sotiemme miesten ja -naisten tilannetta. He, kuten kaikki yli 70 -vuotiaat, ovat joutuneet eristyksiin läheisistään ja yhteisöistään. Veteraanien kohdalla koronakaranteenit ovat pahimmillaan jatkuneet jo melkein koko vuoden. Apua yksinäisyyteen kotikäyntejä kunnallisen hoidon lisäksi. Sotiemme Naiset -rintamerkistä saatavat tuotot käytetään kotiavustaja –palveluihin. Kotiavustaja käy Suomen sodat 19398 – 1945 kokeneen ikäihmisen luona ulkoiluttamassa häntä, mikäli veteraanin voimat antavat myöden. Kotikäynnin yhteydessä autetaan tarvittaessa myös pienissä arjen toimissa tai ollaan vain juttukavereina. Sotiemme Naiset –merkki kunnioittaa sodan ajan naisia Sodan aikana naiset tekivät mittaamattoman arvokkaan ja kunnioitettavan työn Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi. Kun miehet lähtivät rintamalle, naiset jäivät kotiin perheen ja töiden kanssa. Naiset olivat paitsi veteraanien puolisoja myös lasten kasvattajia, tehtaiden toiminnan varmistajia, tilojen ja eläinten hoitajia ja selviytyjiä. Naisilla oli vahva henkinen asema Suomen jälleenrakennuksessa, kun sodasta palasi enemmän tai vähemmän traumatisoituneita miehiä. Sotiemme Naiset –merkin suojelijana on Margaretha Mannerheim – Sotasukupolven elämäntyö on perustavaa laatua oleva osa suomalaista identiteettiä, sen läsnäolo on keskeisellä paikalla henkilökohtaisessa sielunmaisemassani. Meille suomalaisille on valtava ilo ja rikkaus, että veteraanien jälkeen saamme jatkaa huolenpitoa myös heidän leskistään ja puolisoistaan. Heidän kauttaan yhteinen tarinamme, Suomen tarina, saa jatkoa”, kuvaili Margaretha ”Meta” Mannerheim tunnelmiaan lupautuessaan Sotiemme Naiset -rintamerkin suojelijaksi. – 10 000 kotikäyntikerran tavoite on korkea ja tällä hetkellä olemme noin puolessa välissä tavoitettamme. Olemme toiveikkaita, tosin vasta jokainen myyty merkki tuo tuottoa. Tällä hetkellä merkin ostaneita henkilöitä on yli 600, mutta tarvitsemme toisen mokoman lisää,” pohtii Veteraanivastuu ry:n varainhankinnasta vastaava Pia Mikkonen. Yhteistyöllä kohti urbaania ja elämyksellistä Pasilan kaupunkikeskusta Pasila on kehittymässä uusien liikennehankkeiden ja huomattavan lisärakentamisen ansiosta entistä merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi Helsingissä. Alueen toimijat ovat käynnistäneet yhteisen PasilaHUB-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää Helsingin Pasilaa uudenlaiseksi elämysja ostosalueeksi palvelemaan alueen asukkaita, kuluttajia ja yrityksiä. Kaupan alan murros ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat nostaneet esille kuluttajaliiketoiminnan kehittämisen tarpeen. Kaupunkien keskustat kuihtuvat ja verkkokauppa valtaa alaa. Tarve löytää uudenlaisia ratkaisuja on ilmeinen. PasilaHUB on kolmivuotinen hanke, jossa kehitetään ja kokeillaan uusia kaupanja tapahtuma-alan konsepteja. Teemakohtaisten ja avointen innovaatiotyöpajojen avulla valitaan konseptit, joiden toimivuutta alueen toimijat testaavat käytännössä. Työpajojen pääteemoiksi on valittu kuluttajakäyttäytymisen muutos, kuluttajateknologiat sekä nuoret kuluttajina. Hankkeen ovat ideoineet Haaga-Helian asiantuntijat Tuija Toivola, Sirpa Lassila ja Vesa Heikkinen, jotka uskovat uusien innovaatioiden vaikuttavan myönteisesti Triplaan ja Pasilan alueeseen elämysja tapahtumakeskuksena sekä Pasilan startupja opiskelijayrittäjyyteen. PasilaHUB-hanketta rahoittaa Helsingin kaupungin innovaatiorahasto sekä Helsingin seudun kauppakamari. Musica novan, DocPointin ja Savoy-teatterin kinokonsertti South vie Antarktikselle South kuva: British Film Institute Helmikuussa 2021 järjestettävät nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsinki ja dokumenttielokuvafestivaali DocPoint sekä Savoy-teatteri yhdistävät ensi kertaa voimansa ainutlaatuisessa kinokonsertissa. Konsertissa esiintyvät kokeellisen musiikin pioneerit Nik Void ja Ilpo Väisänen. Musica nova Helsinki, Savoy-teatteri ja DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali esittävät sunnuntaina 7. helmikuuta Savoy-teatterissa kinokonsertin, joka vie katsojan matkalle hyiselle Antarktikselle aikaan ennen ilmaston muuttumista. Nik Void ja Ilpo Väisänen luovat äänimaiseman legendaarista naparetkeä kuvaavalle South-dokumentille vuodelta 1919. Live-esiintymisen lisäksi taiteilijat ovat säveltäneet kinokonsertin musiikin. Tutkimusmatkailija Sir Ernest Shackletonin retkikunnasta tehty taltiointi on huikaiseva taidonnäyte varhaisesta dokumenttielokuvasta. Kokeellisesta elektronisesta musiikistaan tunnettujen Voidin ja Väisäsen musiikki yhdistyy Frank Hurleyn kuviin uskaliaasta matkasta, jonka aikana retkikunnan alus murskautui jättäen heidät selviytymään karussa ympäristössä. Hurleyn omistautuneisuutta retken dokumentoinnille kuvaa se, että hän sukelsi pelastamaan filminsä hajoavasta aluksesta. Elokuvana South on vaikuttava kuvaus uteliaisuudesta, sitkeydestä ja kekseliäisyydestä. Se ylistää komeilla kuvillaan luonnon mittaamatonta voimaa, mutta tekee myös surulliseksi: edes Antarktista ei enää ole sellaisena kuin se näyttäytyi Frank Hurleylle sata vuotta sitten. Rajojen koettelusta kertovaan dokumenttiin yhdistyy hienosti kahden kokeellisen musiikin pioneerin sävellys. Brittiläinen Nik Void tunnetaan äänimaailmasta, joka liikkuu ambientin, avantgarden, teknon ja noisen rajoilla. Voidin konventioita rikkova ote on luonnollinen pari Ilpo Väisäselle, toiselle elektronisen musiikin edelläkävijälle. Mika Vainion kanssa perustetun Pan Sonic -duon lisäksi sooloprojekteistaan tunnetun Väisäsen äänimaisemat syntyvät usein yksinkertaisilla soittimilla ja tekniikoilla haastaen elektronisen musiikin valtavirtaa. Kinokonsertti South Savoy-teatterissa su 7.2.2021 klo 16 ja 19. Liput (alk. 19 €) myy Ticketmaster, Lippupiste ja Savoy-teatteri (p. 09 310 12 000). Suomen suurinta nykymusiikkifestivaalia Musica nova Helsinkiä juhlitaan 2.–10.2.2021. Ohjelma julkistetaan osissa loppuja alkuvuoden aikana. Lisätiedot kaikista tähän asti julkistetuista konserteista löytyvät osoitteesta musicanova.fi. Kaikki festivaalin konsertit suunnitellaan ajantasaiset yleisörajoitukset ja muut turvajärjestelyt huomioiden. Muutokset ohjelmassa mahdollisia. Musica novan pääjärjestäjinä toimivat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Yleisradio (Radion sinfoniaorkesteri) ja Suomen Säveltäjät. Tulevana vuonna 20. vuotta täyttävää Docpoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalia vietetään 29.1.–7.2.2021. Festivaali järjestetään koronaturvallisuus huomioiden ja sen hetkisiä viranomaisohjeita noudattaen. Lisätiedot jo julkistetusta ohjelmasta löytyvät osoitteesta docpointfestival.fi. Savoy-teatteri on kansainvälinen elokuvaja konserttiestradi, joka on varustettu ajanmukaisella elokuvateatteri-, valoja äänitekniikalla. 750-paikkaisessa Savoy-teatterissa pidetään vuosittain useita elokuvaja musiikkifestivaaleja.
18 Viikot 51-1/2020 Lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt Koululaisten fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset 2020 Lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt, mutta muilla fyysisen toimintakyvyn osa-alueilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tuloksissa on kuitenkin maakunnallista vaihtelua. Istuva elämäntapa ja yksipuolinen liikunta näkyvät myös kehon liikkuvuuden haasteissa. Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset toteutettiin viidesja kahdeksasluokkalaisille oppilaille syksyllä 2020 osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Move!-järjestelmän lähtökohtana on kannustaa ja tukea oppilaita fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisessa. Syksyn 2020 Move!-mittaustulosten keskeisiä havaintoja: Kestävyyskunto: Sekä 5. ja 8. luokkalaisten kestävyyskunto on heikentynyt. Tulokset kertovat, että isolla osalla oppilaista kestävyyskunto on terveyttä ja toimintakykyä mahdollisesti haittaavalla tasolla ja että oppilailla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista. Esimerkiksi 5. luokkalaisista tytöistä 41 % juoksi viivajuoksumittauksessa korkeintaan hieman yli 3 minuuttia eli 460 metriä ja pojista 45 % juoksi korkeintaan 4 minuuttia eli 580 metriä. Liikkuvuus: Kummankaan vuosiluokan kehon liikkuvuudessa ei näy merkittäviä muutoksia. Tytöillä on merkittävästi parempi liikkuvuus kuin pojilla. Kolmasosalla 5. luokkalaisista pojista on vaikeuksia tehdä ylävartalon luonnollista liikkuvuutta osoittava käsien liike. Neljännes 8. luokkalaisista pojista ei onnistu alaselän ojennuksessa täysistunnassa. Istuvan elämäntavan sekä yksipuolisen liikunnan vaikutukset näkyvät 5. ja 8. luokkalaisten liikkuvuuden haasteissa. Lihaskunto: Vatsalihasten voimassa ja kestävyydessä on nähtävissä lievää positiivista kehitystä 8. luokkalaisilla, erityisesti pojilla. Ylävartalon voimassa ja kestävyydessä ei merkittäviä muutoksia. Motoriset taidot: Vauhdittomassa 5-loikassa ja heitto-kiinniottoyhdistelmässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maakunnallinen vaihtelu: Move!-mittaustuloksissa näkyy alueellista vaihtelua. Esimerkiksi viidesluokkalaisissa Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan tulokset ovat pääosin koko maan mediaanituloksia parempia, kun Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Lapin tulokset ovat pääosin keskiarvoja heikompia. Tärkeää myös koronaaikana UKK-instituutin johtajan, lääketieteen tohtori Tommi Vasankarin mukaan: ”Liikkuminen on keskeinen lasten ja nuorten kasvua tukeva ja terveyttä edistävä tekijä, ja hyvä fyysinen toimintakyky saadaan aikaan riittävällä liikkumisella”. Move!-mittaukset osoittavat, että erityisesti 5. luokkalaisten kestävyyskunto on heikentynyt tasaisesti viiden vuoden ajan. Koronapandemia on huomattavasti vähentänyt lasten ja nuorten liikkumista. Vasankarin mukaan tästä voi seurata merkittäviä haittoja väestön terveyteen, erityisesti niiden riskiryhmien kohdalla, joille liikkuminen on terveyden ja toimintakyvyn kannalta äärimmäisen tärkeä. Mittausten hyödyntäminen Syksyllä 2020 Move!-mittaustuloksia kertyi valtakunnallisessa tiedonkeruussa yhteensä noin 105 000 oppilaalta. Toimintarajoitteisten oppilaiden osalta mittauksia toteutettiin sovelletusti. Move!-järjestelmä on monipuolinen pedagoginen työkalu oppilaiden toimintakyvyn kehittämiseksi peruskouluissa.Mittausten avulla oppilaiden kanssa pohditaan, miten omaa fyysistä toimintakykyä voidaan ylläpitää ja kehittää. Mittaustulokset toimivat välineenä keskusteltaessa perheen kanssa lapsen ja nuoren jaksamista, hyvinvointia ja oppimista tukevista tai haittaavista tekijöistä. Move!-mittaustietoa hyödynnetään peruskoulujen liikuntakasvatuksessa, mutta myös kouluterveydenhuollossa viidesja kahdeksasluokkalaisten laajoissa terveystarkastuksissa. Move!-mittaustuloksia hyödynnetään myös valtionhallinnossa, maakunnissa sekä kunnissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden kehittämisessä ja seurannassa. Esimerkiksi Helsingissä Move!-mittaustulokset ovat kaupungin johdon säännöllisesti seuraama tulosmittari. Samalla Move!-mittaustulokset toimivat yhtenä mittarina kaupungin strategisessa kärkihankkeessa liikkumisohjelmassa. Helsinki on myös perustanut poikkihallinnollisen ohjausryhmän Move!-kokonaisuuden kehittämiseen kaupungissa. Oodissa työskennellään itseohjautuvasti, kaikki hyötyvät Sekä työntekijät että asiakkaat viihtyvät Oodissa. Kuva: Toni Kitti/Helsingin kaupunki Helsingin keskustakirjasto Oodi on mukana Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään työhyvinvointia viidessä itseohjautuvassa organisaatiossa. Oodi on tutkituista työpaikoista ainoa julkisen sektorin organisaatio. Työntekijöillä on Oodissa hyvä mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön. Itseohjautuvuus tekee työstä merkityksellistä, mutta vaatii vastuunottoa. Asiakas hyötyy uudistuvista palveluista. Tiimit itsenäisiä, asiakas keskiössä Oodissa itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että tiimit voivat itse päättää lähes kaikista työhönsä liittyvistä asioista. Tiimin jäsenet ovat mukana työvuorosuunnittelussa, he päättävät, miten tiimin palvelua kehitetään, mitä tapahtumia järjestetään tai miten eri palvelut ovat avoinna. He vastaavat myös tiiminsä hankinnoista itsenäisesti. Tärkeintä on silti asiakkaan etu. Asiakkaat ovat usein myös mukana kehittämässä palveluja. – Yksi itseohjautuvan työyhteisön ominaispiirre on itsetutkiskelu. Pyrimme kehittämään omaa ja tiimien toimintaa ja korjaamaan toimintatapojamme työn tekemistä ja yhteistyötä paremmin tukevaan suuntaan, kertoo palvelupäällikkö Laura Norris. Työmotivaatio Oodissa huipputasolla Tutkimuksen perusteella työn imu, jota on Suomessa tutkittu hyvin laajasti positiivisen työhyvinvoinnin kuvaajana, on itseohjautuvilla työpaikoilla selvästi keskimääräistä korkeampaa. Oodissa työn imu oli tutkituista työpaikoista jopa kaikkein korkeimmalla tasolla. Tampereen yliopiston tutkimuksen perusteella itseohjautuvuudesta on merkittäviä etuja. Mahdollisuudet vaikuttaa työhön tukevat työn mielekkyyttä, merkityksellisyyttä ja uuden oppimista. Oodissa tehtävänkuvat ovat laajoja, ja työn sisältöön voi itse vaikuttaa. ”Meillä ei todellakaan katsota sitä, oletko harjoittelija, esimies vai mikä. Jos joku homma kiinnostaa, niin siihen voi tarttua.”, kuvaa Oodin työntekijä tutkimushaastattelussa. Vastuunotto vaatii joustavuutta Itseohjautuva työ ei ole silti pelkästään helppoa. Päätösten tekemiseen liittyvä vastuu, oman työn johtaminen ja asioiden puntarointi voivat tuntua hyvinkin vaativilta. Haastatellut työntekijät arvioivat, että itseohjautuvassa organisaatiossa työntekijällä olisi hyvä olla ”joustava mieli ja sietokykyä muuttuville tilanteille”. Oodiin itseohjautuvuus näyttää sopivan erityisesti siksi, että työntekijöiden erilaiset kyvyt ja vahvuudet pääsevät näin esille ja synnyttävät aivan uudenlaista, asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa toimintaa. – Toimiminen osana perinteisemmin toimivaa ja isoa kaupunkiorganisaatiota synnyttää myös haasteita, kun ketterä toiminta törmää raskaampiin ja hitaampiin päätösprosesseihin. Kun tämän kanssa pystytään elämään ja löydetään toimivia ratkaisuja, itseohjautuvaa toimintaa kannattaa kyllä toteuttaa julkisella puolella. Asiakas hyötyy luovista ja uudistuvista palveluista, arvioi tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopistosta. Oodin henkilökunnasta 70% vastasi Tampereen yliopiston tutkimuskyselyyn ja lisäksi kokemuksia kartoitettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla. Linnunlaulun rakennuskielto jatkuu kahdella vuodella Kaupunkiympäristölautakunta päätti pidentää Linnunlaulun alueella olevaa rakennuskieltoa kahdella (2) vuodella 15.1.2023 asti. Samalla kaupunkiympäristölautakunta päättää määrätä, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Linnunlaulu ja sen vesialue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Helsingin yleiskaavassa alue on virkistysja viheraluetta. Yleiskaavan kulttuuriympäristöt teemakartalla alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Linnunlaulun huviloiden kohdalla radan itäpuolella ja osin rautatiealueella on voimassa asemakaava. Radan länsipuolella ja osin rautatiealueella on voimassa asemakaava vuodelta 1906. Lisäksi rata-alueen osissa on voimassa asemakaavat vuodelta 1875), vuodelta 1892) ja vuodelta 1943. Radan itäpuoli on kaupungin omistamaa puistoaluetta. Rata-alue on valtion omistamaa aluetta. Radan länsipuolen puistoalue on valtion omistamaa aluetta, joka on kaupungin hallinnassa. Huvilat ovat yksityisessä omistuksessa ja kaupunki on tehnyt maanvuokrasopimukset huviloiden omistajien kanssa. Linnunlaulun kaakkoisosassa oleva huvila nro 14 on kaupungin omistama. Asemakaavan muutostyö on vireillä. Linnunlaulun alueen ympäristöhistoriallinen selvitys asemakaavatyön pohjaksi valmistui vuonna 2015. Asemakaavanmuutoksen arvioitu valtuustokäsittely on vuonna 2022. Rakennetun ympäristön suojelun turvaamiseksi rakennuskielto pitenee kahdella vuodella. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
19 Viikot 51-1/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! TERVEYS LEIPOMOT PALVELUT Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Kolmas linja 28 ............ ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Jätkäsaaressa asuu jo 10 000 asukasta Jätkäsaari ilmasta lokakuussa 2020. Kuva: SRV. Jätkäsaaren rakentaminen alkoi toden teolla vuonna 2009 sen jälkeen, kun Madonna lopetti elokuussa konserttinsa 85 000 katsojalle. Jätkäsaaressa pidetty konsertti oli tuolloin suurin koskaan Pohjoismaissa järjestetty popmusiikkitapahtuma. Sen jälkeen on Jätkäsaaressa tapahtunut paljon. Jätkäsaaren ”uuden puolen” asukasmäärä ylitti 10 000 asukkaan rajan tänä vuonna. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Jätkäsaaren asukasmäärä määrä vielä kaksinkertaistuu, sillä vuonna 2030 asukkaita on yhteensä arviolta noin 20 000. Jätkäsaari on siis nyt jo Kauniaisten kaupungin kokoinen, mutta valmiina yksin suurempi kuin vaikkapa Hamina tai Naantali. 2010-luvun aikana alueelle valmistui yhteensä 5000 asuntoa. Lisäksi vuonna 2020 Jätkäsaaressa käynnistyi 260 asunnon rakentaminen. Tavoitteena on myös lähivuosina 800 asunnon rakentamisen aloitus vuosittain. Asuinrakennuksista on valmistunut arviolta noin puolet ja rakenteilla on tällä hetkellä 15 tonttia. Nuorekas kaupunginosa Jätkäsaaren yleisin asumismuoto on kaksio, joita on asuntokannasta nyt noin 40 %. Yksiöitä ja kolmioita on asuntokannasta noin 20-25 % kumpaakin. Jätkäsaari on muuhun Helsinkiin verrattuna varsin nuorekas kaupunginosa: noin puolet asukkaista on 20-39-vuotiaita, ja peräti kolme neljäsosaa asukkaista on alle 45-vuotiaita. Tähän vaikuttaa myös se, että alueella on paljon opiskelija-asuntoja. Suomenkielisiä saarella asuu 79 % ja ruotsinkielisiä noin 9 % eli hieman yli kaupungin keskiarvon. 12 % asukkaista on muita kuin suomenja ruotsinkielisiä. Jätkäsaaressa on jo varsin kattavat peruspalvelut – ja lisää on tulossa. Alueella on jo kuusi päiväkotia ja kaksi päiväkotia lisää on suunnitteilla. Jätkäsaaren peruskoulu luokille 1-9 aukesi viime vuonna. Lisäksi Melkinlaituriin aukeaa toinen koulu vuonna arviolta vuosina 2023-2024. Jätkäsaarta kiertää kattava ratikkalinjasto, jolla liikennöi kolme linjaa. Vuonna 2021 ratikkalinjasto paranee entisestään, kun Atlantinsillan kautta ratikat pääsevät silmukkana kiertämään koko asuinalueen. Valmis ratikkalinjasto on vuonna 2024. Silloin ratikoita lähtee keskustaan noin kolmen minuutin välein. Myös Jätkäsaaren liikuntapalvelut ovat parantuneet viime vuosina, kun liikuntapuiston ensimmäinen osa ja väliaikainen liikuntahalli valmistuivat vuonna 2019 ja jalkapalloseura PPJ:n isännöimä kuplahalli valmistui syksyllä 2020. Valitettavasti Bunkkerin tulevien liikuntatilojen ja uimahallin valmistuminen on sen sijaan myöhästynyt valitusten myötä. Jätkäsaaressa toimii myös kirjasto, joka on erikoistunut erityisesti lastenkirjakokoelmaan. – Jätkäsaaren asukasmäärä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Olemme erityisen tyytyväisiä, että kaupunki on pystynyt vastaamaan kasvavan väkimäärän palvelutarpeeseen päiväkodeilla, kouluilla, liikuntapalveluilla ja puistoilla. Myös raitiovaunuverkko laajenee ensi vuonna kattamaan Jätkäsaaren uusimmat asuinalueet Atlantinkadun varrella, iloitsee Länsisataman aluerakentamisprojektin vs. projektinjohtaja Max Takala. Investointi puoli miljardia euroa Kaupunki on investoinut Jätkäsaareen vuosina 2008-2020 yhteensä noin 270 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevia investointeja on tulossa lähes 200 miljoonaa euroa. Lähiaikojen suurimpia infrarakentamiskohteita ovat ensi vuonna valmistuvat Atlantinsilta ja Saukonpaaden puisto sekä Hyväntoivonpuisto, jonka pohjoisosan viimeiset osuudet valmistuvat ensi vuonna ja eteläosaa esirakennetaan parhaillaan.
20 Viikot 51-1/2020 www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Kutsu meidät arviokäynnille jo tänään! HUONEISTOKESKUS KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380, kallio@huoneistokeskus.fi, etunimi.sukunimi@huoneistokeskus.fi PEKKA SIMOLA kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 683 7679 JUSSI JÄRVINEN kiinteistönvälittäjä LKV, DI 0400 250 772 SARI KESKINIVA kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 050 347 9817 RIITTA JUVONEN kiinteistönvälittäjä LKV, YKV kaupanvahvistaja 044 973 5807 GUL SHOAIB myyntineuvottelija KTM 040 191 6439 SARI LEINO kiinteistönvälittäjä LKV 040 610 4494 JARMO ORELL myyntijohtaja LKV, LVV 040 668 3748 Onnellista joulun aikaa VALLILA, KT, 2 h, kk 34 m² Hyvällä sijainnilla oleva kaksio kolmannesta kerroksesta (ei hissiä). Pohjaratkaisu todella hyvä, näkymät Mäkelänkadulle. Heti vapaa! E=G 2013 . Mh. 227.000 €. Mäkelänkatu 15 A. 9719720 NÄKINPUISTO, KT, 3 h, k, s, kh, wc, lasit. parv. 77 m² Loistavapohjainen saunallinen kolmio Näkinpuistossa, Hakaniementorin tuntumassa! Kodin keittiöstä ja olohuoneesta on kauniit näkymät palkitulle puutarhapihalle, makuuhuoneista Väinö Tannerin kentälle.Tämän kodin valtteja ovat erinomaiset tilaratkaisut. E=E 2013 . Mh. 465.000 €. Haapaniemenkatu 3 B. 20214751 KALLIO, KT 1 h, avok, alkovi 26 m² Keskeisellä paikalla alkovillinen yksiö hissitalon 4. krs. Näkymät Vaasankadulle. Yhtiössä keväällä 2021 alkavassa putkija kylpyhuoneremontissa asunnon kylpyhuonetta laajennetaan eteiseen. Alustava kustannusarvio tälle asunnolle n. 41.000 €. Asunto on vapaa. E=G 2013 . Mh. 177.492,95 €, vh. 179.000 €. Vaasankatu 25 A. 21029078 ITÄ-PASILA, KT, 3 h, avok, kh, erill. wc, vh ja terassipiha 63 m² Uusi asunto, johon LVIS-saneeraus on myös valmistunut. Asunto myydään vapaana LVIS-remonttikuluista ja ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Oma sisäänkäynti ja aidattu pihapatio, tyylikkäät materiaalit. E=D 2007 . Mh. 339.000 €. Jarrumiehenkatu 2 B. 9829588 KALLIO, KT, 2 h, k, kph, lasitettu parveke 57 m² Hyvien yhteyksien ja palvelujen äärellä vapaa kaksio, 2. krs, hissitalo. Olohuoneesta ja keittiöstä näkymät Helsinginkadulle, makuuhuoneesta ja parvekkeelta rauhalliselle sisäpihalle etelään. Tilava kylpyhuone, jossa tilaa pesukoneelle ja nyt myös amme. E=G 2013 . Mh. 279.945,67 €, vh. 288.000 €. Fleminginkatu 16 D. 20053342 TAKA-TÖÖLÖ, KT 3 h, avok, kph, wc 106,3 m² Taka-Töölön vehreys kutsuu tilavaan kolmioon puistonäkymin. Tyylillä remontoidussa kodissa on toimiva pohjaratkaisu: tilavat huoneet, runsaasti säilytystilaa ja suuri, laadukkain materiaalein varustettu kylpyhuone. Upea kalanruotoparketti kruunaa kokonaisuuden! E=F 2013 . Mh. 725.000 €. Tavaststjernankatu 1 A. 9591273 Ilmoittaudu ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 2 553 muuta inspiroivaa kurssia