• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen jari.nieminen@isannointiverkko.fi Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkoditlkv.fi www.omatkoditlkv.fi Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Viikot 46-47 - 2016 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Malaga ............. alk. 249,Budapest 7pvä.. alk. 299,-* Pattaya 9pvä .... alk. 649,-* 47. vuosikerta - Nro 21 * sisältää lennot ja hotellin. Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Myös upeita Intian kiertomatkoja sekä osamaksulla. YLI 900 KOHDETTA KAIKKIALLE MAAILMAAN! www.intiakeskus.fi Yrjönkatu 8, Helsinki ? Puh. 09 - 680 3180 Matkoja yli 40 vuotta toiveittesi mukaan. Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on maanantaina 12.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Katso ilmoituksemme takasivulta! KUINKA PALJON RAKKAUTTA MAHTUU KOTIIN? Niin paljon että neliöitä kannattaa olla reippaasti. Harkitsetko asuntosi myyntiä? Kun elämä muuttuu, saattaa vaihtua myös koti. Meiltä löydät kodit kaikkiin elämäntilanteisiin! Jos olet kodinvaihtoaikeissa, anna meidän toteuttaa unelmasi. Saat meiltä erittäin kilpailukykyisen välityspalkkiotarjouksen. Kutsu meidät arviokäynnille jo tänään! KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 RIITTA FALENIUS-HALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 MARJA CANTH Myyntipäällikkö, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 JOONAS AHONEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 3890 gsm 040 652 8244 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 ANTTI MÄKINEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 PEKKA SIMOLA Myyntineuvottelija puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 JUKKA SOININEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• KALLIO LEHTI 2 Viikot 46-47 Kauniita, jouluisia, edullisia istutuksia Voisimme kertoa palvelupaketistamme, luotettavuudestamme, ammattitaidostamme ja ostajaverkostostamme. ARBIS JULVAKA 25.11 kl.17?21 Julgodis Furoshikin-paketering Forntidsverkstad Marsipanfigurer Ljusstöpning Julkort Rimverkstad Koda en julhälsning Smällkarameller Material till självkostnadspris, endast kontant Helsingfors arbis Sturegatan 2 www.hel.fi/arbis alk. Oikeasti haluat kuulla saavasi parhaan hinnan järkevällä aikataululla ja ilman kommervenkkejä! Viipurin Kukka Jos osuimme oikeaan niin valitse joku meistä Jonna Salminen Kiinteistönvälittäjä 050 420 0106 Olli Mynttinen Sari Markkanen 050 420 0114 050 420 0104 Kiinteistönvälittäjä 10? Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Myyntipäällikkö Porthaninkatu 10, 00530 Helsinki Puh. 010 585 5860 | kallio@habita.fi .fi www.wotkins TULE, KOE JA IHASTU! Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa 5.12. Ma 9.30, tervetuloa! www.kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, 00510 Helsinki Avoinna joka päivä klo 9-02 t eude -oik Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 A chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 AFROJAZZ CLUB STORYVILLE Museokatu 8, Helsinki 19-02. Showtime 22.00 Liput 10? / Tiketti ja ovelta (+narikka 3 ?). Puheenvuoro klo 21.00 Väriä, vilskettä ja vipinää SE TUNNE KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN. Marraskuisena torstai-iltana 24.11. on luvassa vilskettä ja vipinää Afrojazz Clubin pikkupikkujouluissa. Esiintymässä Es-Ow and the Ridial Band (Senegal, Kongo, Suomi, Espanja, Kamerun), jonka kappaleet tempaavat tanssimaan. Värikkään keikan jälkeen lavalla järjestetään Afrojazz Clubin ensimmäinen jamisessio. Tyyli on vapaa ja asiansa osaavat muusikot tervetulleita lavalle. Asiapuheenvuorossa on Suomen World Vision ry:n toiminnanjohtaja Tiina Antturi. TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Harkitsetko kodinvaihtoa? Kutsu ammattilainen kylään! MILJA SARKOLA Opastamme sinua kaikissa kodin myymiseen, ostamiseen, rahoittamiseen, vakuuttamiseen ja muuttamiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä! Ohjaus Tarja Koskela Ensi-ilta 12.11. Jari Ahtiainen Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, YKV, KiAT, kaupanvahvistaja 040 060 6025 Seija Korhonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, YKV, KiAT, kaupanvahvistaja 040 352 5357 Sari Leino Kiinteistönvälittäjä, LKV 050 550 9101 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, Hakaniemi, Hakaniemenranta 1, etunimi.sukunimi@op.fi. Seuraavat esitykset TÄNÄÄN 16.11. klo 19 ja 18.11., 19.11., 23.11., 25.11., 26.11., 30.11., 2.12., 3.12., 7.12., 9.12., 10.12., 14.12. Viimeinen esitys 16.12. Liput www.teatterikultsa.?i tai ovelta. Käenkuja 6-8, Sörnäinen, Helsinki.
• Viikot 46-47 47. vuosikerta ? nro 21 Ajankohtaista Vauhtitien työmaat haittaavat liikennettä Kuva: Moreau Kusunoki / ArteFactoryLab Uutta mallia Guggenheimmuseon perustamiseksi Helsingin kaupunginhallitus sai käsiteltäväkseen uuden ehdotuksen Guggenheim-museon perustamiseksi Helsinkiin. ??Ehdotusta on valmisteltu yhteistyössä Guggenheim Helsingin Tukisäätiön kanssa. Kaupungin puolelta valmistelua on johtanut sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Uuden ehdotuksen valmisteluun ryhdyttiin sen jälkeen, kun hallitus oli syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä ilmoittanut, ettei se rahoita museoinvestointia. ? Tavoitteena on ollut löytää toteuttamiskelpoinen malli, joka ei aseta kaikkea museorakentamisen taloudellista vastuuta Helsingin kaupungille, ja jossa kaupungin rahoitusvastuu pysyy samana kuin mitä se olisi ollut, jos valtio olisi ollut mukana, toteaa Viljanen. ? Nyt on löydetty museon toteuttamismalli, joka mahdollistaa asian esittelyn kaupungin päättäjille. Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla. Rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi 84 prosenttia ja tukisäätiö 16 prosenttia. Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten. Lainanlyhennyksestä sekä lainanhoito- ja korkokuluista eli yhteensä 33 miljoonasta eurosta 20 vuoden sopimusaikana vastaisi Guggenheim Helsingin Tu- kisäätiö kiinteistöyhtiölle maksettavalla vuokralla. Kaupunki antaisi lainalle täytetakauksen. Uudessa mallissa Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista, mutta kaupunki ei muuten rahoittaisi museon toimintaa. Sivu 17 ??Eläintarhassa tehtävät massiiviset hulevesilinjojen kaivutyömaat tarvitsevat lisää tilaa katualueelta. Eläintarhan Vauhtitie suljetaan kaikelta muulta liikenteeltä paitsi työmaaliikenteeltä Eläintarhan urheilukentän pysäköintipaikan ja Helsinginkadun risteyksen väliseltä alueelta 7. marraskuuta alkavalla viikolla. Myös ajoneuvoliikenne Helsinginkadulta Tivolitielle ja Tivolitieltä Vauhtitielle on suljettu urakan ajan. Nordenskiöldinkadun suuntaan kulkeva jalankulku ja pyöräily ohjataan Tivolitien tunnelin kautta radan itäpuolella kulkevalle jalankulku- ja pyöräilyväylälle. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille edestakainen kulku Eläintarhan kentälle tapahtuu Nordenskiöldinkadun suunnasta Vauhtitietä pitkin ja Helsinginkadun suunnasta Hammarskiöldintietä pitkin tai kallion päällä kulkevaa puistoreittiä pitkin. Ajoneuvoliikenteelle Helsinginkadulta ajo pohjoiseen kielletään kokonaan. Edestakainen kulku Eläintarhan kentän pysäköintipaikalle tapahtuu ainoastaan Nordenskiöldinkadun kautta Vauhtitietä pitkin. Liikennejärjestelyt on tarkoitus ottaa käyttöön viikolla 45 ja ne kestävät arviolta maaliskuuhun 2017 asti. Nordenskiöldinkadun ja Vauhtitien risteyksessä liikenne on palautettu osapuilleen lopullisille reitilleen. Brahenpuistosta poistetaan poppeleita ja muita puita ??Brahenpuistosta poistetaan poppeleita ja muita puita. Alppiharjun Brahenpuistosta lasten leikkikentän tuntumasta poistetaan kolme huonokuntoista poppelia ja kymmenkunta muuta puuta, jotka on todettu huonokuntoisiksi kuntosel- vityksessä. Puiden kaato alkoi 14.11. ja työ kestää parisen päivää. Yksi puurivistön suurista poppeleista kaatui viitisen vuotta sitten leikkikentälle. Myöhemmin puistoon tullaan istuttamaan uusia puita. Kaartin jääkärirykmentin harjoitukset ??Kaartin jääkärirykmentti harjoittelee Helsingissä ja myös muualla pääkaupunkiseudulla 7.-11. marraskuuta sekä 14. -18. marraskuuta. Harjoituksista aiheutuu melua. Kaartin jääkärirykmentin järjestämiin harjoituksiin osallistuu yhteensä noin 800 sotilasta koko pääkaupunkiseudulla. Harjoituksissa on mukana noin 80 ajoneuvoa. Puolustusvoimien joukot liikkuvat alueilla muun muassa Pasi-miehistönkuljetusajoneuvoilla. Sotilaiden varustuksena on maastopuku ja rynnäkkökivääri. Henkilökunta käyttää keltaisia huomioliivejä maastopuvun päällä. Harjoitusampumatarvikkeiden käyttö aiheuttaa melua. Myllypuron metroasemalle vaihdettiin uuden ilmeen mukaiset opasteet jo peruskorjauksen yhteydessä. Kuva: HKL Metroasemien opastusta uusitaan ??Helsingin metroasemilla käytössä oleva kiinteä opastejärjestelmä päivitetään ja opasteet vaihdetaan tulevan talven aikana. Opastejärjestelmän tavoitteena on tarjota matkustajalle tarpeellista informaatiota oikein sijoitettuna matkan eri vaiheissa: päällekkäistä informaatiota karsitaan olennaisen tiedon erottumiseksi. Samalla myös opasteiden ilme kohenee, kun opastekotelot uusitaan ja valaistut opasteet vaihdetaan energiaa säästäviksi ja valoteholtaan nykyistä paremmiksi led-valaistuiksi opasteiksi. Opasteissa käytettävää kirjasinta vaihdetaan niin, että se tukee yhtenäisen matkaketjun tavoi- tetta koko Helsingin seudulla. Uusi opasteissa käytettävä typografia perustuu jatkossa Helsingin seudun liikenteen HSL:n käyttämään Gotham Rounded -fonttiin ja HSL:n ilmeen mukaisiin kuvasymboleihin eli piktogrammeihin. Sivu 5
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Suomi 100 vuotta juhlat alkavat S uomen satavuotisen itsenäisyyden juhlinta käynnistyy uudenvuoden aattona 31.12. Päätapahtumana on Suomi 100 -avajaiset Helsingissä Töölönlahdella ja Kansalaistorilla, missä koko päivän kestävä huikea kansanjuhla huipentuu bileisiin ja keskiyön ilotulitukseen. Ilta on koko Suomen, Yle välittää avajaistunnelmat kaikkialle maahan. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät on kutsuttu historialliseen hetkeen aloittamaan Suomen suuri vuosi yhdessä. Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttä koko vuoden, koko Suomessa ja myös maailmalla. Tulossa on huikea vuosi tuhansine tekoineen. Helsingin lisäksi juhlavuosi otetaan vastaan Suomi 100 -tunnelmissa useissa muissa tilaisuuksissa eri Yleisönosasto Nro 21 100v puolilla maata. Suomi 100 -juhlavuoden avajaiset Helsingissä uudistaa uudenvuoden vieton paikkaa myöten. Uudenvuoden aattoiltaa vietetään Töölönlahdella ja Kansalaistorilla perinteisen Senaatintorin sijaan. Suomi 100, Helsingin kaupunki, Yle sekä alueen toimijat järjestävät yhteistyössä koko päivän kestävät avajaiset, joiden runsas ohjelma tarjoaa iloisia yllätyksiä kaiken ikäisille juhlijoille. Päivä huipentuu bileisiin Kansalaistorilla ja Mannerheimintiellä. Kaikkien aikojen katutapahtuman vuoksi Mannerheimintie suljetaan liikenteeltä Kiasman ja Kansallisoopperan väliltä illan ajaksi klo 20 alkaen, jolloin liikenne siirretään poikkeusreiteille. Postille uhkasakko tehostamaan jakelua ??Viestintävirasto asettaa Posti Oy:lle 100 000 euron uhkasakon tehostamaan yleispalvelukirjeiden viisipäiväisessä jakelussa esiintyneiden puutteiden korjaamista. Yleispalvelukirjeitä ovat postimerkkikirjeet. Yrityskirjeet sekä sanomaja aikakauslehtien jakelu ei kuulu Viestintäviraston valvontaan. Posti on toistuvasti rikkonut postilain mukaista velvollisuutta jakaa yleispalvelukirjeet viitenä päivänä viikossa. Viestintäviraston saaman selvityksen mukaan viisipäiväinen jakelu jäi tämän vuoden kesä? syyskuussa toteutumatta keskimäärin noin joka sadannen yleispalvelukirjeen osalta. Vain vähäinen osa häiriöistä on johtunut ylivoimaisista esteistä, jotka postilain mukaan oikeuttavat poikkeamaan viisipäiväisestä jakelusta. ? Vaikka häiriöt koskevat kokonaisuutena vain pien- tä osaa yleispalvelukirjeistä, ne ovat kuitenkin olleet vakavia ja toistuvia, toteaa päällikkö Merja Saari. Viestintävirasto velvoittaa Postia ryhtymään toimenpiteisiin jakeluhäiriöiden poistamiseksi. Viimeistään tammikuussa viisipäiväisen jakelun ulkopuolelle saa jäädä kuukausitasolla enintään 0,4 prosenttia ja huhtikuun lopulla enintään 0,2 prosenttia kaikista jakelussa olleista yleispalvelukirjeistä. Lisäksi Postin on jatkettava jakelun toteutumisen tehostettua seurantaa. Posti ei ole saanut yleispalvelukirjeiden jakelua postilain edellyttämälle tasolle kahdesta Viestintäviraston aikaisemmin antamasta päätöksestä huolimatta. Tästä syystä päätöstä on tehostettu 100 000 euron uhkasakolla. Päätös koskee ainoastaan yleispalvelukirjeitä. ?Yrityskirjeiden ja lehtien jakelu- tiheys ja muu jakelun laatu määräytyvät niissä sopimuksissa, joita asiakasyritykset tekevät Postin kanssa?, täsmentää apulaisjohtaja Petri Makkonen. Postilain mukaan yleispalvelukirjeet on keräiltävä ja jaettava viitenä arkipäivänä viikossa. Velvollisuudesta voidaan poiketa tilapäisesti vain postin saajasta, liikenteen keskeytyksestä tai muusta ylivoimaisesta esteestä johtuvasta syystä. Yleispalveluun kuuluvat enintään kahden kilon painoiset postimerkkikirjeet tai muut vastaavat käteismaksulliset kirjelähetykset. Velvollisuus viisipäiväiseen jakeluun ei siten koske yritysten käyttämiä, sopimuksiin perustuvia kirjepalveluja kuten esimerkiksi laskuja. Myös lehtien ja osoitteettoman mainospostin jakelu jäävät viisipäiväisen jakeluvelvoitteen ulkopuolelle. Opiskelijavalinnoissa annettava arvo lukiossa tehdylle työlle ??Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kannattaa ylioppilastutkinnon laajempaa hyödyntämistä korkea-asteen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmäraportissa esitetään, että korkeakoulujen tulisi painottaa opiskelijavalinnassa toisen asteen todistuksia sekä yhdenmukaistaa valintaperusteitaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Lukiokoulutuksen lakisääteinen tehtävä on valmistaa opiskelijat jatkoopintoihin. Koulutuksen aikana hankitaan siis juuri niitä tietoja ja taitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan. On aivan mieletöntä jättää hyödyntämättä ylioppilastutkinnosta jo ny- ??Studio Pasilaan, ratamestarinkatu 5, Liput 9 euroa kpl, myynti Helsingin Kaupunginteatterin lipunmyynti, puh.09- isän tai isoisän parempaan. Tai niin halutessaan elää ilman ainuttakaan isää tai isoisää. Samalla saatetaan samalle viivalle, kunnallisten toimijoiden rinnalle, alan yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Päästetään kansainväliset adoptiotoimistot, lastensuojelujärjestöt ja sellaiset markkinoille lisäämään kilpailua. Toisin sanoen valinnanvapautta ja onnellisuutta. Mikä mahdollisuus. Puhumattakaan kirja-, kravatti- ja postikorttiteollisuuden uusista aluevaltauksista. Hyvä järjestelmä siitä tulee. Niin vakuuttelivat ne luotettavat, yhtä puhuvat jopa kokonaan. Työryhmän esitysten toteutuminen on kiinni ennen kaikkea korkeakoulujen valmiudesta muuttaa käytäntöjään, sillä ne päättävät suurelta osin itse opiskelijavalintojensa toteuttamisesta. SLL toivoo, että korkeakouluilta löytyy rohkeutta ja näkemystä rakentaa valintajärjestelmää, joka on hakijalle helposti hahmotettavissa sekä oikeudenmukainen ? turvaten samalla korkeakouluille parhaan mahdollisen osaamisen. Elli Luukkainen puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten liitto 3940 22 os. Eerikinkatu 2, avoinna ma-pe klo 9-18 Alkaen la 12.11. klo11, arkisin klo 10. Ihana joulusatu perheen pienimmille, kesto 35 min. Rooleissa Markku Huhtamo ja Marjut Toivanen, ohjaus Milko Lehto. Puheenvuoro Kirja avaa ajatuksen ??Jari Tervo ei päästänyt Turkkia eikä persuja vähällä Helsingin Kirjamessujen avajaispuheessaan. Tervo osoitti että puhe on hyvä vasta silloin, kun puhuja seisoo sanojensa takana. Jos saarnamies ei ymmärrä mitä puhuu, eivät sitä ymmärrä kuulijatkaan. Kirjailija Tervon sanankäyttö viehättää koska hän osaa pukea sanoiksi sen mitä monet ajattelevat mutta eivät saa sanotuksi. Turkki loukkaa sumeilematta ihmisoikeuksia. Suuruudenhullu Turkki kaipaa ottomaani-imperiumin loistopäiviä ja vähät välittää Euroopan unionin linjauksista. Presidentti Recep Tayyip Erdogan tähyää Lähi-itään ja pitää Eurooppaa pilkkanaan. Miten meidän käy kun Euroopan Unionina ostam- Valinnanvapaus ta on ja apeata sellainen isänpäivä. En malta olla paljastamatta luotettavista, yhtä puhuvista ja toista tarkoittavista lähteistä saamiani tietoja. Se ulotetaan isänpäiväänkin. Täydellinen valinnanvapaus. Kyllä! Lähitulevaisuudessa joka ikinen lapsi, isä tai isoisä voi vapaasti valita. Voi valita mieleisensä isän tai isoisän tai lapsen. Siis nekin, joilla ei sellaisia ole pääsevät osalliseksi isänpäivän juhlinnasta. Se toisella puolen maapalloa asuva isä saa oman lapsensa tästedes vaikka naapuritalosta. Ja lapset. Lapset voivat vaihtaa epämiellyttävän kyisellään saatava vertailukelpoinen tieto hakijoiden osaamisesta, ja sen sijaan käyttää miljoonia euroja korkeakoulujen ja hakijoiden kannalta raskaisiin pääsykoejärjestelyihin. Työryhmä on huomioinut myös tarpeen toiselle mahdollisuudelle sekä vaihtoehtoisille tavoille hakeutua korkeakouluun. Ylioppilaskokeessa epäonnistuminen ei saa sulkea ylioppilaiden ovia korkeakouluun. Siksi on erityisen tärkeää, että samalla puretaan ylioppilaskirjoitusten uusimiseen liittyviä rajoituksia. Tällä hetkellä hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran. Olisimme valmiita luopumaan tästä rajoituksesta Tontut suutareina palaa ohjelmistoon Olli Sarpo ??Piikkinä suloista Suomemme kansaa autuuteen luotsaavien lihassa törröttää juuri äsken vietetty isänpäivä. Törröttää, ja tulehduttaa koko suuren, valinnanvapauden ilosanomaan perustuvan tulevaisuutemme. Valinnanvapauden täydellisessä puutteessa pikkukakarat tuhertavat vuosi vuoden jälkeen samanlaisia korttejaan samoille isille ja isoisille. Isät ja isoisät tietävät aina jo etukäteen mitä tuleman pitää. Ei voi valita, ei. Eikä alueelliselta eriarvoisuudeltakaan voi välttyä. Yhden isä asuu toisella puolen maapalloa, yhden isoisä taivaassa. Joku isä on aina jaloissa. Harmaa- Viikot 46-47 ja toista tarkoittavat lähteet minulle. Ja kaikkivoipuudestaan kiihottuneina paljastivat seuraavan askeleensa. Seuraavaksi luovutaan rajoittavasta ajasta. Ei enää kesä-, talvi- tai muitakaan aikoja. Jokainen saa vapaasti valita, missä ajassa elää. Hyvää isänpäivää, milloin vain haluatte! me Turkilta ihmisten varastointipalveluja. Tämä on historian suunrinta ihmiskauppaa, koska olemme ulkoistaneet hädänalaisten ihmisten auttamisen Turkille. Alihankkijamme on diktatorisesti hallittu maa, jonka päämies pitää äskeistä vallankaappausyritystä Jumalan lahjana. Tervo ilmaisee asian lennokkaasti: Miksi ostamme palmuja Grönlannista ja jäätä Saharasta? Antamalla Turkille valtuudet olemme osasyyllisiä ihmisoikeusloukkauksiin. Euroopan Unionin jäseneksi Turkki ei voi päästä juuri ihmisoikeusloukkaustensa tähden. Turkki pieksää, vangitsee ja sementoi ja vähät välittää ihmisistä. Erdogan murjoo ja häkittää. Hän erottaa toisinajattelijat viroistaan ja sulkee vankiloihin. Pakolaiset viruvat konteissa. teltoissa, siltojen alla, taivasalla. Tervo ei arkaillut sanoa, että kun olemme ostavinamme ihmisoikeuksia Turkilta, häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme. Euroopan tilanne on synkempi kuin tunnustamme. Samaan sarjaa kuluu Euroopan ja Suomen rasismi, nationalismi ja loukkaukset. Kun natsi syyllistyy Helsingin keskustassa väkivaltaan, perussuomalainen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho pitää sitä ?yksilötasolla valitettavana?. Ja persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juho Eerolla kuvailee natsiväkivaltaa ?ikäväksi sattumukseksi.? Pääministeri kuittailee samaan malliin kevyesti, että suomalaisten turvallisuudentunnetta järkyttävät natsit ja turvapaikanhakijat. Ja siinä kaikkiko? Ihmisoikeuksia joko kun- Veli-Matti Hynninen nioitetaan tai loukataan. Hällä väliä-asenne ei johda mihinkään. Näyttää siltä että suomalainen politiikka on joutunut ?muukalaiskammoisten panttivangiksi?, määritteli kirjailija. Kirjamessut ovat muistinpalautusta. Paras tapa ymmärtää toista on kaunokirjallisuuden lukeminen. Se lisää myötäelämiskykyämme eli empatiaa. Jari Tervo ehdottikin että ooppera- ja konserttivierailujen lisäksi voisi kansanedustajille lahjoittaa suomalaisen kaunokirjan. Kansat ovat liikkeellä. Kansainvaellusta ei voi rahalla estää, mutta kirjaa lukemalla voi oivaltaa mitä lähimmäisemme odottaa meiltä. Jari Tervokin päätti puheensa kultaisen säännön oivallukseen: ?Niinkin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.? Raha ei tee pesää, mutta tarjoamalla pesäpaikan muukalaiselle viihdymme itsekin paremmin toistemme seurassa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 5 Kirjaesittely Kolumni Hiipunut on Suomen olympiakisamenestys ??Suomi on osallistunut virallisiin olympiakisoihin vuodesta 1908 lähtien, viimeisimpänä viime kesänä Rio de Janeiron kesäolympiakisat. Suomalainen urheilukansa on aina seurannut olympiakisoja suurella mielenkiinnolla, menestystä on odoteltu, joskus myös saatu. Suomen olympiamenestykseen jos mihinkä sopii ajatus, että ?kyllä ennen oli kaikki paremmin?. Nyt 2016 Suomi saavutti Riossa yhden jaetun pronssimitalin, kisamenestys oli kaikkien aikojen huonoin vaikka ?systeemien? piti olla kunnossa ja rahaa kylvetttiin enemmän kuin koskaan. Tukholman kisoissa 1912 Suomi saavutti yhdeksän kultamitalia, Antwerpenissä 15 kultamitalia ja Pariisissa 1924 tuli 14 kultaa, 13 hopeaa ja kymmenen pronssia. Näitä hienoja saavutuksia tuo esille mukavalla tavalla tietokirjailija Lasse Erola tuoreessa kirjassaan ?Suomalaisten olympiavoittojen tarinat ? ( Paasilinna 2016 ). Kirja oli valmis jo keväällä, mutta jäi odottamaan Rion olympiakisoja, jos sieltä tulisi täydennystä kultamitalivoittajien sarjaan ja olisihan tuoreen kultamitalivoittajan esittely ehkä lisännyt kirjan myyntiäkin ...Turha toive. Lasse Erolan kirja esittelee kaikki suomalaiset olympiavoittajat, kaikkiaan 146 henkilöä. Kaikki eivät ole urheilijoita, sillä Erola on aivan oikein ottanut voittajiin mukaan myös ns. taideolympiakisoissa ykkösiksi tulleet suomalaiset, joista runoilija Aale Tynni on ehkä tunnetuin. Vääryydellä ja viekkaudella Tämän päivän urheilua kauhistellaan vääryyksistä, dopingista, sopupeleistä ja muista erityisesti urheilujohtotason kähminnöistä. Antiikin Kreikan olympiakisat aikoinaan loppuivat epärehellisyyksiin, voittojen ostamiseen ja myymiseen. Sellaisia toimiahan Suomessakin urheiluihmiset paheksuvat, ei me tehdä niiin mutta muut. Kuitenkin Suomen urheiluhistorian ensimmäinen kultamitali Lontoossa 1908 voitettiin vääryydellä, kultamitali ostettiin rahalla! Kisojen painimatolla sarjassa 93 kg, 21 osanottajaa, etenivät loppuotteluun suomalaiset Verner Weckman ja Yrjö Saarela. Kultamitali ratkaistiin niin, että voittajan piti saada kaksi voittoa vastustajastaan. Ensimmäisessä ottelussa Saarela pisti Weckmanin selälleen ajassa 4.22 ja johti 1-0. Toisessa ottelussa Saarela sai Weckmanin taas pahaan siltatilanteeseen, mutta jotenkin Weckman yllättävästi vapautui pinteestä ja Saarela oli hetken kuluttua selällään ! Tilanne 1-1. Kolmannessa ottelussa miehet nojailivat pitkään toisiinsa. He keskustelivat ja sitten Weckman kaatoi Saarelan helpon näköisesti ajassa 16.10. ja voitti kultaa, Saarela hopeaa. On puhuttu, että Weck- man, myöhemmin insinööri, vuorineuvos, lupasi kesken ottelun Saarelalle rahaa, jos tämä häviäisi. Vuorineuvos Weckman ei asiaa koskaan tunnustanut, mutta Saarela paljasti vanhoilla päivillään Weckmanin luvanneen hänelle ?rahaa ja muutakin apua ?! Näin Verner Weckmanista tuli ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja 1908. Ilmeisesti rahalla sopuottelussa. Ei kovin ylväs alku Suomen olympiakisahistorialle! Petetyt lupaukset Erolan erinomaisen mielenkiintoinen kirja kertoo suomalaisten olympiavoittajien tarinat juuri olympiakisoissa, voiton saavuttamisen tarinan. Ei siis mitään sankarielämäkertoja kokonaisuudessaan. Paini oli yleisurheilun ohella suomalaisten suuri menestyslaji olympiakisojen alkuvuosikymmeninä ja on säilyttänyt kohtalaisen hyvin asemansa näihin päiviin saakka. Antwerpenin kisoissa 1920 Suomi oli painimolskilla vahva, viisi kultamitalia. Sarjan 67,5 kiloa loppuottelussa tekivät suomalaiset urheilujohtajat, miten ollakaan, ikävää filunkipeliä, joka ulottui kisojen jälkeen Suomeenkin. Finaalissa olivat vastakkain kaksi suomalaista Eemil Väre ja Taavi Tamminen. Väre oli ?vanha mestari?, Tamminen taas kovakuntoisempi itse kisoissa. Loppuottelun hävinnyt joutui painimaan vielä hopeamitalista ja Suomen joukkueen johto sai sovittua, että Tamminen häviää tahallaan Väreelle finaalin ja voitta sitten hopeaa, koska on kovakuntoisempi kuin Väre. Näin tehtiin, Väre selätti Tammisen neljän ja puolen minuutin kohdalla. Tamminen selätti sitten hopeamitaliotteluissa kaksi vastustajaansa, joista Väre oli saanut ?vain pistevoiton?. Joukkueen johto oli luvannut antaa sopuilusta Tammiselle Väreen voittaman kultamitalin, silloin mitalit jaettiin vasta kisojen jälkeen Suomessa. Tamminen sai kultamitalin, mutta asiasta ei kerrottu mitään lehdistölle eikä yleisölle. Tammiselle sanottiin, että jos sopuottelu tulee julki, Suomi menettää kaikki mitalinsa. Näin urheilujohtajiin uskoneelta Tammiselta vietiin kultamitalin hohto ja kunnia . Aito suomalainen Olympiaurheiluun on aina kytkeytynyt myös kansallisia, nationalistisia piirteitä. Näin myös Suomessa. Vuoden 1928 Amsterdamin kisoja ennen Suomen Urheiluliiton Mistä työtä ja elinvoimaa? nuori, 28-vuotias, puheenjohtaja Urho Kekkonen vaati, että Suomen joukkueen osallistujilla tulee olla suomenkielinen nimi, ruotsinkieliset nimet pitää suomentaa! Itse kisoissa miesten 1500 metrin juoksun voitti turkulainen Harri Larva, joka oli ennen kisoja vielä Harry Lagerström. Samassa juoksussa pronssille tuli Suomen Eino Purje, joka voittaessaan työläisolympiakisoiissa 1925 oli vielä Eino Borg. Näinä ulkomaalaismuuttoliikkeen aikoina kansallisuusintoilijoiden ja muidenkin on hyvä muistaa, että itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiavoittaja vuoden 1920 kesäkisoissa oli maahanmuuttaja! Taitoluistelija Ludovika Jakobsson voitti miehensä Walterin kanssa pariluistelun olympiakultaa. Ludowika oli syntynyt Saksan Potsdamissa ja tuli ?naimakaupan? kautta luistelemaan Suomelle kultamitalin, maan ensimmäisen. Paljon tietoa ?Suomalaisten olympiavoittojen tarinat ? on erinomainen tietokirja, erinomainen kaikenlaisten urheiluvisailujen kysymysten lähde ja lahjakirjana urheilukansalle mukava kurkistus aikaan jolloin Suomi oli urheilussa maailman suurvalta. Viimeaikaista urheilumenestuystä ajatellen kirja ei vanhene kovin pian kuten monet muut urheilukirjat ! Pekka Hurme ??Tämä juttu liittyy Guggenheim museoon. Muutin Helsinkiin 1960 luvulla. Kaupunki oli silloin hyvin erilainen, väestö- ja elinkeinorakenne aivan muuta kuin nyt. Näkinpuiston tilalla olivat isot Wärtsilän konepajatiilirakennukset. Vallilan laakso oli täynnä erilaisia pienteollisuusyrityksiä ja käsityöpajoja. Nyt alueella on hienoja rakennuksia, it-osaamista, pankki toimintaa ? OP pääkonttori- ja muita isoja yrityksiä. Koko alue on muokattu uudeksi ja viihtyisäksi asuin ? ja työpaikka-alueeksi, ml. Dallapee puisto. Ruoholahdessa ja Pikku Huopalahdessa oli erilaisia kierrätys ? ja muita pientavarayrityksiä. Nyt näillä alueilla on pääsääntöisesti koteja helsinkiläisille, lähellä palveluita ja liikenneyhteyksiä. Samanlainen rakennemuutos on käynnissä Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Hermannissa, Keski-Pasilassa ja pitkälti koko itäisessä kantakaupungissa. Hietalahden Wärtsilän konepaja ? ja telakka-alueen säilyttämisestä ja toiminnan tukemisesta oli pitkälle viimeisiin vuosiin asti eri valtuustoryhmien yhteinen tahtotila ? teollisuustyöpaikkoja halutaan säilyttää myös kaupungin sisällä. Mutta ajat muuttuivat ja nämäkin tilat ja rakennukset tyhjentyivät. Teollisuustyöpaikat, pienet tai isot, ovat siirtyneet joko muualle Suomeen tai muille maille. Myös jäljelle jääneen teollisuustyön, satamien ym. työt, ovat muuttuneet. Ihmistyötä korvaamaan on tullut isoja koneita ja lait- teita. Se on tarkoittanut usein työpaikkojen menetystä. Kaupungin elinkeinorakenne on muuttunut lähes totaalisesti, vain erilaiset palvelut, vaikkakin uudistettuina, ovat säilyneet. Nyt on kysyttävä, mistä työtä ja elinvoimaa jatkossa? Helsinki nyt ensisijaisesti hallinto- ja opiskelukaupunki, kokous, -kongressi ?ja matkailukaupunki. Helsinki on palvelujen, kulttuurin, tieteen ja taiteen kaupunki, ei enää raskaan teollisuuden. Näille aloille on luotava uudet työpaikat. Se edellyttää selkeätä visiota ja tahtotilaa, myös päättäjiltä. Mielestäni kaupungin on uskallettava investoida kulttuuriin ja sen työllistäviin vaikutuksiin. Amerikkalainen Guggenheim säätiö on lähes kymmenen vuoden ajan tarjonnut museoyhteistyötä Helsingille erilaisin ehdoin. Kaupunginhallitus hylkäsi aiemman ehdotuksen 2012, eikä sitä käsitelty valtuustossa. Ehkä tämä oli asialle onneksi, koska nyt kaupunginhallitukseen tuleva ehdotus on huomattavasti aiempaa selkeämpi ja konkreettisempi. Se rajaa kaupungin, museon tukisäätiön ja Guggenheim säätiön keskinäiset suhteet ja vastuut paremmin ja myös Helsingille edullisemmin. Helsingin vastuulle tulisi rakennuksen rakennuttaminen, sen omistaminen ja ylläpitäminen. Rakennuskustannuksiin saataisiin tukea muista lähteistä ja osa otettaisiin lainaa, minkä tukisäätiö maksaisi myöhemmin kaupungille. Mutta itse museotoimintaa pyörittäisi tu- kisäätiö ja kustantaisi sen. On myös hyvä, että museon rakennusarkkitehtuuri on selvillä ja katsottavissa. Museohanketta on selvitetty aiempaa perusteellisemmin kaupungin tulevaisuuden, vetovoiman, kulttuurin ja sen yhteistyön, elinkeinopolitiikan ja matkailun näkökulmasta. En väheksy museohankkeen myötä syntyviä pysyviä noin 400 uutta työpaikkaa ja ainakin noin seitsemän miljoonan vuotuisia verotuloja kaupungille. Valtiollekin olisi luvassa eri lähteistä muutama kymmen miljoona euroa. Museon rakentamisvaiheen työllisyys- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset olisivat moninkertaiset. Työpaikat olisivat pitkälti palvelutyöpaikkoja, hotellija ravintolatoimintaa, kuljetuksia, museo- ja opastustyötä jne. Näille aloille koulutetaan ja työstä on puutetta. Kaupunki on myös investoinut paljon Senaatintorin varren Torikortteleihin, Siellä on paljon taide- ja käsityökauppoja ja niille pitäisi saada nykyistä enemmän ostajia, joten Helsingissä on paljon mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja näille aloille. Se vaatii aluksi investointeja ja näkemystä tulevaisuudesta. Guggenheim Helsinki museohanke olisi tästä syystä yksi uusi mahdollisuus, mihin pitäisi tarttua. Hanketta pitäisi tarkastella kiihkottomasti myös työpaikka ? ja verotulo näkökulmasta. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd www.maijaanttila.net Metroasemien opastusta uusitaan ??Opastuksen tärkeimpänä elementtinä asemilla toimivat jatkossakin punaoranssit opastenauhat ja ylös kiinnitettävät kohdeopasteet. Tekstimuotoista opastusta vältetään, ja informaatio pohjautuu ensisijaisesti tunnettuihin piktogrammeihin. Opastuksen kielinä käytetään suomea, ruotsia ja englantia. Järjestelmän muutostyöt alkoivat tällä viikolla Mellunmäen asemalta, ja asennustyöt etenevät niin, että idän suunnan asemat saavat uuden opasteilmeen ensimmäisenä. Ensi vuoden puolella työt alkavat tunneliasemilla. Opasteiden vaihtotyön yhteydessä opastenauhaan lisätään pääteasemateksti, joka lännen suuntaan on Tapiola/Matinkylä. Vaihtotyö tehdään asen- Valkoista lunta Tuiskuttaa lunta valkeaa, kylmän routainen maa valkovaippaan katoaa. Muisto menneiden mua viel muistuttaa. Kohtasin ihmisen, jota sain rakastaa. Tuiskuttaa lunta valkeaa, linnun siivet nää voi kauas ennättää. Teillä varjojen moni hakee ystävää. Löysin vapauden, jota voin rakastaa. Tuiskuttaa lunta valkeaa, harmaus jälkeen jää enkä kaipaa enempää. Uskon huomiseen ja katson tulevaa. Kohtaan ihmisen, joka voi ymmärtää. Tuiskuttaa lunta valkeaa, kylmän routainen maa valkovaippaan katoaa. Herään huomiseen ja löydän parempaan. Kohtaan ihmisen, jota voin rakastaa. Toivo Levanko lyyrikko nustöiden keston vuoksi jo nyt, vaikka länsimetron aloitusaikataulu ei vielä ole täsmentynyt. Pääteasematekstit teipataan näkyvistä, kunnes länsimetron liikenne alkaa. Tulevan länsimetron opasteet on jo rakennettu uuden opastejärjestelmän mukaisiksi. Opastejärjestelmä perustuu lähtökohtaisesti positiiviseen viestintään. Metromatkustamisen säännöt ja suositukset esitetään jatkossa kootusti Hyvää metromatkaa -julisteessa asemilla. Samalla kaikille asemille laaditaan 3D-pohjakartat, joiden mukaan ensikertalaisten suunnistaminen asemalla helpottuu. Metroasemien opastuksen uusimisella halutaan varmistaa, että matkustajat, joiden on vaikea liikkua, voivat käyttää metroa helposti, aseman ulkopuolelta saapuva matkustaja löytää reitin oikealle laiturille vaivattomasti ja paikallistaa tarvitsemansa palvelut (lipunmyynti, WC, kynnyksetön reitti) asemalla nopeasti, opastus tukee metrolla saapuvan matkustajan matkaketjua ja opastus kannustaa turisteja ja ensikäyttäjiä valitsemaan metron kulkuvälineekseen.
• KALLIO LEHTI 6 Viikot 46-47 Päivyri sa. Nimipäivät: Viikko 46 Ma 14.11. Iiris Ti 15.11. Janina, Janika Ke 16.11. Aarni To 17.11. Eino, Einari Pe 18.11. Max, Tenho La 19.11. Liisa, Elisa Su 20.11. Jari, Jalmari Viikko 47 Ma 21.11. Hilma Ti 22.11. Silja, Seela, Selja Ke 23.11. Ismo To 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki Pe 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa La 26.11. Sisko Su 27.11. 1. adventtisunnuntai. Hilkka Työväentutkimus 2016 -vuosikirja ??Vuosikirjan teema on työväestö ja maahanmuutto. Mervi Leppäkorpi käsittelee artikkelissaan ns. paperittomien selviytymisstrategioita ja Merja Jutila Roon maahanmuuttajataustaisen kansalaisten äänestysaktiivisuutta. Päivi Uljas muistuttaa kirjoituksessaan siitä, etteivät maahanmuuton vastaiset reaktiot ole suinkaan uusia. Samalla tavalla jo ns. ensimmäisen globalisaation aikana 1800ja 1900-lukujen vaihteessa työläiset huolestuivat työpaikkojensa puolesta. Työväentutkimus-palkinnon saanut Jenni Hokka kirjoittaa siitä, miten TV2:n koko kansalle tarkoitetut viihdesarjat heijastavat suomalaista hyvinvointivaltiokertomusta. Kysyimme myös kahdelta ammattiyhdistysjohtajalta, SAK:n puheenjohtajalta, Jarkko Elorannalta, ja Rakennusliiton puheenjohtajalta, Matti Harjuniemeltä, mihin suomalaisilla työmarkkinoilla ollaan oikein menossa. Entiseen tapaan julkaisemme edellisenä lukuvuonna 2015?2016 pro gradu -tutkielmansa valmiiksi saaneiden opiskelijoiden tiivistelmiä töistään. Tällä kertaa esittelyssä on myös kolme maahanmuuttoa koskevaa tutkielmaa. Vuosikirjassa arvioidaan työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. ? yhteensä noin 40 teosta. Työväentutkimus-vuosikirja on Työväenperinne ? Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten (Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura) yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 128-sivuisena ja nelivärisenä. Työväentutkimus 2016 -vuosikirja julkistetaan lauantaina 5.11. kello 12.30? 13.15 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki). Puheenvuoron käyttävät päätoimittaja Seppo Hentilä ja artikkelien kirjoittajista projektitutkija Merja Jutila Roon. Julkistamistilaisuus on osa 4.?5.11. järjestettävien Stadin työväenkirjallisuuspäivien ?Aatosta jaloa ? marraskuun valoa? ohjelmaa. Eläköön Stadin lapset ja nuoret? ??Helsingin Pelastakaa Lapset aloittaa yritys- ja yhteisökummien rekrytoinnin vähävaraisille lukiolaisille Helsingissä. ? Kummimaksu on 700 euroa vuodessa. Sillä katetaan yhden vuoden kurssikirjat. Pakollisia kursseja lukiossa on 75. ? Kirjojen lisäksi myös laskimet ja läppärit ovat lukiolaiselle välttämättömät. Ylioppilastutkinnon hintalappu on vähintään 2000 euroa. Kummisuhde voi kestää 3 vuotta. ? Jos kummi keskeyttää tuen, lukiolaiselle etsitään tarvittaessa uusi kummi. Kummiksi voi ryhtyä myös yksityinen henkilö tai ystäväporukka ja kummimaksun voi suorittaa myös kuukausimaksuina. Kummi saa vuosittain raportin lukiolaisen kurssisuorituksista, mutta ei henkilötietoja yksityisyyden suojan vuoksi.?Pienituloisissa perheissä elää ja asuu noin 13 prosenttia Helsingin lapsiväestöstä (alle 18 v.). Kalliit oppimateriaalikustannukset hankaloittavat nuoren opiskelua, jopa saattavat estää ne. Lasten koulunkäynnin tukeminen on tehokasta auttamistyötä. Paikallinen toteutus takaa avun perillemenon nopeasti ja luotettavasti. Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma? pe klo 16?19. To 17.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Keinutuolitarinoita. Päivi Istalan ja Päivi Mikolan kanssa kiikkustuoleihin istahtaa viisi tunnettua suomalaista. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Pe 18.11. klo 16?18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Klo 19.30 Organo novo -festivaalin konsertti. ENNAKKOTIEDOISTA POIKETEN Susanne Kujala, urut, Veli Kujala, harmonikka. Vapaa pääsy. La 19.11. klo 17 Tuomasmessun Ehtookellot. Messu alkaa hiljentymisellä ja päättyy ehtookelloihin. Su 20.11. klo 10 Tuomiosunnuntain messu. Mattsson, Huovinen, Klemmt, Niskala, Hiljaa Ensemble, avustaja Tero Moilanen. Kirkkokahveilla kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden viestintäpäällikkö, antropologi ja VTT Siru Aura kertoo Silpomaton-kampanjasta otsikolla Miten muuttaa asenteita? Eroon tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Eeva-Liisa Hurmerinta, musiikki Seppo Palonen, Daba Daba. Ma 21.11. klo 18 Iltakirkko. Mattsson. Ti 22.11. klo 16 Lähetys- ja rukouspiiri. Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo 16.15?17 Kukkoeteisen kutojat paloaseman puoleisessa sivueteisessä. Kudotaan kaulaliinoja turvapaikanhakijoille Kalliossa. Lankoja ja puikkoja on. Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Työn messu. Liturgi Raija Korhonen, puhe STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, musiikki Senni Valtonen. Yhteistyössä HSRKY:n yhteiskunnallisen työn ja 3+1 ryhmän kanssa. Klo 19 Ackté-klubi: Risto Lauriala ja Johann Sebastian Bach. Liput 20/15 ?. Ke 23.11. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea joht. Johanna. To 24.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Mikä kirkon elämässä kummastuttaa? Toimittaja Roman Schatz kysyy ja Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Seppo Simola vastaa. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu. Huovinen, saarna TK Elsa Sihvola. Yhteistyössä H-Y:n kans- Pe 25.11. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Klo 20.30 Kompletorio. Rukoushetken johtaa Leevi Nora. La 26.11. klo 15 Virsilaulutilaisuus: Hoosianna! Lauletaan adventtivirsiä, juontajana Jari Arjoranta, säestäjä Jari Koivistoinen. Klo 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu, pastori Jaakko Heinimäki. Su 27.11. klo 10 1. adventtisunnuntain messu. Laajasalo, Viljamaa, MäkiKokkila, Pyylampi, Niskala, avustajat Eeva Kulmanen ja Liisa Berghäll, Kallion Kantaattikuoro. Jouluglögit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 14 Konsertti: Adventin urkumusiikkia. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Klo 16 Adventin Skidikirkko. Mattsson, Friberg, Pyylampi, iltapäiväkerholaiset ja ohjaajat. Kirkkoglögit ja mehut. Klo 18 Armas Maasalo: Adventtivesper. Hurmerinta, Salonkikuoro joht. Oksanen, Niskala. Vapaa pääsy. Ma 28.11. klo 18 Arkiillan ehtoollinen. Partti. Klo 19 Konsertti: Suomen laulu. Ti 29.11. klo 14.30 Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti. Laura Haimelin, urut. Klo 16 Lähetys- ja rukouspiiri. Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo 16.15-17 Kukkoeteisen kutojat paloaseman puoleisessa sivueteisessä. Kudotaan kaulaliinoja turvapaikanhakijoille Kalliossa. Lankoja ja puikkoja on. Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Ke 30.11. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. pappi Visa Viljamaa, Anima mea joht. Hili. To 1.12. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Eli vain syksystä jouluun. Sävellyksiä Eino Leinon ja Aleksis Kiven runoihin. Niilo Rantala & co. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Klo 19 Ackté-klubi: Meditaatiokonsertti. Eero Hämeenniemi, piano. Liput 15 ?. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to & pe klo 10?15 ja ke klo 12? 15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Pe 18.11. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai: Elokuvateatteri. La 19.11. klo 10-14 Lastentori. Tee parhaat joululahjalöydöt edullisin tarjouksin. Lisätiedot www.lastentori.com. Tarjolla Manun burgereita. Su 20.11. klo 16 Messu. Salmelainen, Niskala, Klemmt, tekstinlukija Sakari Karjalainen. Kirkkokahvit. Ma 21.11. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 22.11. Ei tiistaiolohuonetta, diakonialounasta, muskareita ja perhe- kerhoa. Venyttelyjumppa klo 10?11. Pe 25.11. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai: Temppurata. Klo 17 GLOW-ilta. Alppilan kirkon kappelisalissa kaksi kertaa kuussa afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi iltapala. Tervetuloa! La 26.11. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p. 050 363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Su 27.11. klo 16 1. adventtisunnuntain messu. Laajasalo, Oksanen, avustajat Leena Niinivaara, Liisa Saarikoski, Kristiina Heinonen, Anna-Liisa Sorjonen ja Pauliina Lindfors. Jouluglögit. Ma 28.11. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 29.11. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10?11; Diakonialounas 2? klo 11.30?12.30. Lapset ja perheet: Muskari klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Alppilan kirkon kahvila avoinna ti?pe klo 10?15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 18.11. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 20.11. klo 11 Vironkielinen messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 25.11. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 26.11. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 17.11. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. To 24.11. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 To 17.11. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos. La 19.11. klo 18 Kallio kipinöi: Varietee ? muistojen Bulevardi Marino & Sunrise Orchestra, solistina Anu Pulkkinen. Ohjelmassa klovni Professori Bluffon hevossirkus, taikova pukki Onni-Pelle. Järjestäjä Virtapiiri-yhdistys. Liput 5? sis. arpa. Su 20.11. klo 12 Sunnuntainlounas musiikin säestyksellä: Klassista kitaralla. Jouni Säilä ja Julius Johansson. Lounasliput 10/5 ?. Tuotto Yhteisvastuulle. Klo 18 Tarinaklubi: Shaibalaiba. Tule kuulemaan tarinoita ja kertomuksia tai kerro itse oma tarinasi. Illan aikana pyydettyjä kertojia ja musiikkia. Kahvila. Vapaa pääsy. Ma 21.11. klo 19 Reunalla kipinöi: kirjailijahaastattelut ja musavisa. Kirjailijahaastattelussa mm. Skidikantti-ohjelman vetäjä Aila Juvonen. Päätteeksi Knopit kaakkoon -kirjan tekijät vetävät Kallio-aiheisen musavisan. 5 euron pääsymaksulla saat valitsemasi Reuna-kustantamon kirjan (norm. 15-30e). Ti 22.11. klo 19 Kallio kipinöi: Grímsey. Suomalais-islantilainen jazztrio syyskiertueella. Matti Saarinen-kitara, Jarno Lappalainen-basso, Joonas Leppänen-rummut. Liput 5 euroa (käteinen). Kahvio klo 18 alk. Ke 23.11. Kallio kipinöi: Yoko Miura (Japani) & Teppo Hauta-Aho -duo. Liput 5 ?. To 24.11. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos. Klo 19 Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja luentoilta: Helsinkiläinen hautausmaakulttuuri. Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto kertoo hautausmaakulttuurista. Kahvio klo 18 alk. Vapaa pääsy. Pe 25.11. klo 19 Kallio kipinöi: Hands and Omens Valoa ja varjoja -trio. Silva Kallionpää, viulu, Nikita Naberukhin, piano, Joonas Tuuri, kontrabasso. Liput 5 ?. Kahvila. Su 27.11. klo 18 Kallio Kipinöi sunnuntaikonsertti: Rauni Pekkala ja Markan jazz. Kahvio. Liput 5 ? (käteinen). Muut tapahtumat Ti 22.11. klo 8.30 Hartaus, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Johannes Österlund. Ke 23.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 23.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Pe 25.11. klo 10 Adventtihartaus, Brahen leikkipuisto, Porvoonk. 2. Mukana Tuulikki ja Pauliina. Ti 29.11. klo 8.30 Hartaus, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Johannes Österlund. Ke 30.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 30.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit: Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa. Rukouslaulun jatkokurssi - adventin laulut, Diakonissalaitoksen kirkko, ti klo 17.30?20, 22.11., 29.11., 13.12 ja 20.12. H-L Vuori. H 52?.
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 7 Jazzbasilli puraisi Rauni Pekkalaa 1960-luvulla ??Jazziskelmä-kauden laulajatar on laulanut jo seitsemällä vuosikymmenellä ja ääni on edelleen hyvässä kunnossa. Rauni Pekkala aloitti uransa samalla aikakaudella kuin legendat Lai­­ la Kin­­nunen, Brita Koivunen. Kuitenkin hän on jää­­ nyt hei­­tä hieman tun­­te­­mat­­to­­ mam­­mak­­si, vaik­­ka hän teki pal­­jon hie­­no­­ja le­­vy­­tyk­­siä pit­­kin 1960-lu­­kua. Pek­­ka­­la keik­­kai­­lee edel­­leenkin jazz­ yh­­tyeen solistina ja marraskuussa häntä kuullaan Kallio Kipinöi ?viikolla. Monen iskelmälaulajan tavoin myös Rauni Pekkalan ura lähti käyntiin iskelmälaulukilpailuista. Pekkala osallistui kotikaupungissaan Pieksämäellä järjestettyyn kilpailuun vuonna 1959 ? ?äidin kehotuksesta?. Kisassa toiseksi tulleen Pekkalan kyvyt huomattiin ja hänet kutsuttiin koelaulutilaisuuteen Helsinkiin. Levytukku Oy vakuuttui 18-vuotiaan laulajattaren taidosta ja Rauni Pekkala teki ensi levytyksensä ?Alessandro? vuonna 1960. Tämän jälkeen levytyksiä tuli tasaiseen tahtiin. Pekkala tuon aikakauden levytyksiä olivat muun muassa ?Seitsemän tuntia onnehen? ?Paradiso? ?Miesten tähden? ?Sellainen rakkaus? Pirteän savolaistytön kasvot tulivat tutuksi myös lehtien kansikuvatyttönä. Rauni Pekkalan osaamisesta kertoo myös se, että hän oli maineikkaan kitaristi Herbert Katzin yhtyeen solistina viisi vuot- ta. Katz oli aikakautensa merkittävimpiä jazzmuusikoita. Näin myös Pekkala sai ensikosketuksen jazz­ musiikkiin. Jazz ei tuolloin ollut levy-yhtiöiden suosiossa, vaikka maan keskeisistä muusikoista merkittävä osa oli aktiiveja jazzmuusikoita. Taidokkaat muusikot kätkivät kuitenkin jazz-säveliä iskelmäsovituksiin. Syntyi omintakeinen suomalainen iskelmäkausi, jota jazziskelmäkaudeksi myös kutsuttiin. Rauni Pekkalalla oli vientiä 60-luvulla. Hänen lauluääntään taltioitui myös elokuviin, muun muassa Käpy selän alla (1966) ja Käyntikortti (1964) -elokuvien ääniraidalla kuullaan hänen lauluaan. Pekkalan esiintymiset väheni- Unelmia ja melodraamaa Hakasalmen huvilassa ??Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä pidetään marraskuussa lukuisia ilmaisia matineakonsertteja sekä pari pääsymaksullista iltakonserttia. Tyylien ja kokoonpanojen kirjo on konserteissa laaja. la 5.11. klo 14 Naisia unelmien varjoissa Vapaa pääsy, käsiohjelma 10/5 e. Naisen elämää laulunkokoisina kohtaloina eli rakkauden lempeitä lauluja, odotuksia ja toiveita yksinäisyydessä, haaveita onnesta ja menetysten suuret surut. Kun unelmien siivet eivät kanna ja nainen katsoo elämäänsä varjoista. Sopraanot Meri-Kukka Muurinen ja Milla Tommila laulavat pianisti Ilona Lambergin kanssa tarinoita naisista ja naisten viereltä. Tunnelmallisessa pyhäinpäivän konsertissa kuullaan syviä ja herkkiä säveliä muun muassa Händeliltä, Griegiltä, Gounod´lta, Faurélta ja Kuulalta. su 6.11. klo 14 Nuorten pianistien syyskonsertti Vapaa pääsy. Nuoret pianistit pääkaupunkiseudulta astuvat lavalle ja ilahduttavat yleisöä soittoenergiallaan ja innostuksellaan. Konsertissa kuullaan sekä lyhyitä klassisia pianokappaleita että kevyttä musiikkia. Soittajat ovat Eva Desimpelaeren oppilaita. ti 8.11 klo 19 Bach, Beethoven, Debussy Liput 10/5 e. Jousikvartetti NoMe on uusi, energinen helsinkiläisyhtye, joka tuo Hakasalmen huvilaan täyteläisen kattauksen kvartettirepertuaarin kulmakiviä. Yhtye on osallistunut kansainvälisille mestarikursseille ja opiskelee tällä hetkellä SibeliusAkatemiassa Antti Tikkasen johdolla. su 13.11. klo 14 Elävää musiikkielämää! Vapaa pääsy. Vuonna 1983 perustettu Eiran musiikkikoulu esittäytyy monipuolisesti. Solistien lisäksi lavalle nousevat muun muassa Eiran Salonkiorkesteri ja Eira Sax Quartet ja Lauluyhtye Eira. Konsertissa kuullaan myös esiintyjien ajatuksia musiikista ja musiikkiharrastuksesta. la 19.11. klo 14 Duo Holmberg/Lauritsen Vapaa pääsy, käsiohjelma 3 e. Ruotsalainen kontrabasisti Agnes Holmberg ja tanskalainen jazzsaksofonisti Johannes Lauritsen opiskelevat musiikkia Aarhusissa ja ovat nyt vaihto-opiskelijoina Sibelius-Akatemiassa. Duo tutkii erikoisen soitinkokoonpanonsa mahdollisuuksia yhdistellen klassista musiikkia ja jazzia. Ohjelmisto ulottuu barokista ja argentiinalaisesta tangosta ruotsalaisiin kansanlauluihin ja omiin, osin improvisoituihin teoksiin. la 19.11. klo 18 10 x Beethoven ? sonaatit pianolle ja viululle IV Liput 15 e. Helsingin kaupunginorkesterin ensiviulisti Jani Lehtonen ja Tampereen Musiikkiakatemian ja konservatorion pianonsoiton lehtori Jani Aarrevaara soittavat neljän konsertin sarjassa Ludwig van Beethovenin sonaatit pianolle ja viululle, yhden länsimaisen taidemusiikin laajimmista tälle kokoonpanolle sävelletyistä kokonaisuuksista. Beetho- venin sonaateissa viulu ja piano esiintyvät tasaveroisen virtuoosisina. Sonaatit esitetään aikajärjestyksessä, viimeisinä Kreutzer-sonaatti op. 47 (1803) ja op. 96 (1812). Su 20.11. klo 14 Ainoani! Suomalaisen melodraamataiteen aarteita Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e. Pianisti Maria Suokas ja näyttelijä-lausuja Tuukka Vasama esittävät konsertissaan melodraaman, harvinaislaatuisen taidemuodon, historiallisia arkistolöytöjä sekä tuoreimpia tilausteoksia säveltäjiltä Minna Leinonen, Ilkka von Boehm ja Esa Ylivaara. Keskiössä on Juhani Ahon ennennäkemättömän uskalias, uudenaikainen ja symbolistinen romaani Yksin. la 26.11. klo 14 Runoen Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Runoen on uusi ja elämänmakuinen yhtye, jonka ohjelmistoon kuuluu lyyrisiä melodioita ja värikkäitä rytmejä. Jenni Rothin tunteisiin vetoava ääni ja vahva tulkinta ovat koskettaneet kuulijoita. Yhtyeen uusissa pop/jazz/folk-henkisissä sävelmissä tunnettujen runoilijoiden (muun muassa Kivi, Leino ja Södergran) runot saavat uuden elämän. Suurin osa sävellyksistä on syntynyt säveltäjä-pianisti Juha Granlundin kynästä. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY Hakasalmen huvilassa lauantaina 26.11.2016 konsertoivan Runoen-yhtyeen lauluissa tunnettujen runoilijoiden säkeet muuttuvat lyyrisiksi melodioiksi ja värikkäiksi rytmeiksi. Kuva: Kerttu Penttilä. vät 1960-luvun jälkeen, hän kuitenkin palasi:?70-luvulla olin aika hiljaa, leikin kotirouvaa, mutta ei siitä mitään tullut, ja aloinkin taas tehdä keikkoja?. Ura onkin jatkunut näihin päiviin saakka, viime vuosina kuitenkin lähinnä ?omaan tahtiin?. Herbert Katzin kautta saatu kosketus jazziin on pitänyt Rauni Pekkalan vahvasti otteessaan. ?Jazz on kiinnostanut aina kovasti, ja aloin siirtyä sen pariin? Viime vuosina häntä on kuultukin entistä enempi jazzlaulajana erilaisissa jazz-tapahtumissa. Ikävuosista huolimatta Pekkalan ääni on hyvässä kunnossa. ?Ääneni kanssa minulla ei ole koskaan ollut ongelmia; laulan päivittäin, vaikkei olisikaan esiintymistä. Mutta keikkoja on mukava tehdä, toivottavasti niitä riittää?. 27.11. klo 18.00 Teatteri Kallion sunnuntaikonsertti: Rauni Pekkala trio, Markanjazz. Kahvio ja lipunmyynti avautuu klo 17. Liput 5 euroa (käteinen). Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Kun jazzbasilli iskee, niin laulamista ei voi lopettaa. Rauni Pekkalan laulajanura alkoi vuonna 1959 Iskelmälaulukilpailuista. Juhani Styrman Kamarineuvos Kaarina Suonperä (vas.) ja kauppaneuvos Satu Tiivola (oik.). Tapaseura ry:lle merkittävä lahjoitus ??Tapaseura ry sai merkittävän huomionosoituksen yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa Meripaviljongissa 13.10.2016. Kauppaneuvos Satu Tiivola lahjoitti yhdistykselle 10.000 euroa käytettäväksi stipendeinä lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittämiseen seuraavina 20 vuotena. Lasten ja nuorten lukuharrastus on hiipunut hälyttävästi viime vuosina. Lukutaito on rapistunut, ja myös sanavarasto kaventunut. Lukutaito vaikuttaa kaikkeen oppimiseen. Nyt saadun lahjoituksen myötä Tapaseura ry voi stipendien myötä kannustaa lukuharrastukseen ja siten olla mukana parantamassa lasten ja nuorten lukutaitoa. Stipendien saajat päättää Tapaseuran hallitus. Tapaseuran perustivat 20 vuotta sitten yhdeksän eri alojen vaikuttajanaista, jotka tunsivat tavat ja maailman: Leena Helaniemi, Helena Iloniemi, Sirkka Lassila, Raili Malmberg, Eva-Christina Mäkeläinen, Ritva Rantanen, Anna-Maija Tanttu, Paula Tuomikoski, Helena Valonen. He olivat sitä mieltä, että 1990-luvun Suomessa oli tilaa ja tarvetta hyviä tapoja edistävälle yhdistykselle. Tapaseuran tavoitteet vahvistaa hyvien tapojen tuntemusta ja herättää kiinnostusta käytöskulttuuriin niin Suomessa kuin maailmalla ovat edelleen erittäin ajankohtaiset. Elinvoimaiseen yhdistykseen kuuluu tänä päivänä lähes 300 jäsentä.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 46-47 Ihanat klassikot 50´s henkiset vaatteet ja asusteet kaikenkokoisille ja ikäisille naisille (XS-6XL) 99? 69? 39? 79? 79? 79? 79? 79? 79? 66? 79? 79? 69? 79? 79? pusero 39? hame 46? 79? 149? 149? Myös miehille paitoja 49? 69? 69? 69? 39? 79? 39? 60? 69? 69? 169? 60? 69? MUOTIPUTIIKKI Helmi Tervetuloa sydämellisesti palveltavaksi! 51? 59? AVOINNA ti ja ke klo 11-17 to ja pe klo 10-17 la klo 10-13 Joensuuntie 28, 31400 Somero ? Puh. 02 748 9209/040-541 6316 tai sopimuksen mukaan 59? 69? 53? Muotiputiikki Helmi 69? 77? www.muotiputiikkihelmi.com käy kurkkaamassa ja tykkäämässä ? näet koko malliston. muotiputiikkihelmi@gmail.com
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 9 Stadin työväenkirjallisuuspäivät edessä taas ??Syksyn pimetessä Työväenkirjaston ystävät kutsuvat kaikkia kirjallisuuden, teatterin ja musiikin harrastajia ?Aatosta jaloa ? marraskuun valoa? ? tapahtumaan, jota vietetään 4.11.? 5.11. Sörnäisissä Helsingissä. Stadin työväenkirjallisuuspäivät järjestetään nyt kolmatta kertaa. Se on kerännyt aiemmin sata määrin osallistujia ajankohtaisen ja yllättävän ohjelmatarjonnan pariin. Tänä vuonna ohjelmaa on kolmessa pisteessä yhteensä peräti 24 tunnin ajan! Tapahtumapaikat sijaitsevat Sörnäisten rantatiellä 23-25 Työväenliikkeen kirjastossa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kino Tuliossa. Päivät käynnistyvät perjantaina 4.11. klo 16 Kino Tuliossa, jossa kuullaan kahden uutuuskirjan esittelyt, Marjaliisa ja Seppo Hentilän Saksalainen Suomi 1918 ja Mikko-Olavi Seppälän Suruton kaupunki: 1920-luvun iloinen Suomi. Lisäksi nähdään elokuva Deutsche Hilfe für Finnland sekä katkelmia 1920-luvun mykkäelokuvista. Klo 18 aloitetaan kapinarunojen lausunta Työväenliikkeen kirjastossa, jossa lähes 30 runoilijaa esittää omat kapinarunonsa liveyleisön edessä. Runot on valinnut kolmihenkinen raati, johon kuuluivat kirjallisuudentutkija Riikka Ylitalo, runoilija Miia Toivio sekä tietokirjailija Jussi Särkelä. Illan muusikkovieras on laulaja ja laulun- tekijä Heikki Salo. Lauantaina 5.11.2016 tapahtuman ohjelma käynnistyy klo 12 yhtä aikaa kolmella lavalla. Kuulemme Studia generalia -luennon, jonka aiheena on Jack London (1876? 1916) kirjailijana ja ihmisenä, seuraamme dekkarin matkaa viihdekirjallisuudesta yhteiskunnan kommentoijaksi sekä saamme tietää kaiken Miina Sillanpäästä. Keskusteluissa kuljemme yhteiskunnallisen kehityksen mutkaisia teitä läpi vihapuheiden Suomen ja löydämme ? toivottavasti ? avaimia sopuisampaan elämään nyky-Suomessa. Lisäksi on aatekeskustelua vasemmiston ja vihreiden ohjelmayhteistyön mahdollisuuksista. Syksyn kirjasatoa -osioissa kuulemme kirjaili- Kaj Cdydenius (vas) puhui vuosi sitten Arvo Salosta Lasse Lehtisen (oik) kanssa Risto Kolasen vetämässä keskustelussa. Sen jälkeen tuli Lapualaisoopperan 50v-juhlaesitys ja kesällä YT:n uustulkinta musiikkinäytelmästä. joiden haastatteluja. Ääneen pääsevät mm. Sirpa Kähkönen, Erkki Tuomioja, Matti Salminen, Juha Hurme, Claes Andersson, Aura Korppi-Tommola, Teemu Keskisarja, Jouko Jokisalo, Hanne Dahl ja Jani Saxell. Päivän kuluessa julkistetaan myös Työväen- Paulig Kulma: uusi kahvin ystävien kohtaamispaikka keskellä Helsinkiä ??Paulig on avannut kahvitalon Helsingin keskustaan. Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmassa sijaitsevassa Paulig Kulmassa tarjoillaan paikan päällä paahdettua ja käsityönä valmistettua kahvia. Paulig Kulma on kahden kerroksen kahvitalo, jossa on myös oma pienpaahtimo ja Paulig Barista-instituutti. Paulig Kulma tarjoaa Helsingin keskustan vilinässä ainutlaatuisen virkistyspaikan, jossa on mahdollisuus perehtyä kahvin valmistuksen saloihin ja makuelämyksiin upeassa designympäristössä. Paulig Kulmassa kaiken keskiössä on kahvi. Tarjolla on aina useita erilaisin menetelmin valmistettuja kahveja ja papuja ostettavaksi myös kotiin. ? Paulig Kulma on luotu erilaisille kahvihetkille ja -elämyksille. Paulig Kulmassa on mahdollisuus testata kahvimaailman parhaita laatuja, tilaa tavata ystäviä, tehdä töitä tai vain rentoutua. Se on kahvitalo, joka tuo yhteen hyvän kah- vin ystävät, sanoo Pauligin markkinointijohtaja Karri Kauppila. ? Paulig Kulmassa kaiken keskiössä on kahvi, johon suhtaudumme ilolla ja intohimolla. Meillä voi maistaa erilaisia makuja ja tavata hyvän kahvin äärellä huippubaristoja ja Pauligin Paulan. Paahtopäivinä kahvitalossa ja Helsingin keskustassa tuoksuu kahvi ja paahtamista voi tarkkailla lähietäisyydeltä. Paulig Kulmassa järjestetään myös maistatuksia ja erilaisia kahvitietoiskuja, kertoo Paulig Kulman manager Charlotta Nylund. Paulig Kulman valikoimat ovat runsaat ja ne vaihtuvat päivittäin. Kahvitalo aukeaa arkisin klo 7.30 ja silloin on saatavilla aamupalaa. Lounaalla on tarjolla useita erilaisia lounasvaihtoehtoja ja työpäivän jälkeen nautittavaksi sopii after work -kahvikattaus. Viikonloppuisin Paulig Kulmassa voi herkutella maukkailla, ruokaisilla ja kiireettömillä brunsseilla tai viettää iltaa aina klo 23 asti. Paulig Kulmassa kahvilayrittäjänä toimii turkulainen Pure Hero, joka on tunnettu muun muassa terveellisistä raakakakuistaan. Paulig Kulman aukioloajat, kahvitalon koulutukset ja Paulig Kulma. tutkimus 2016 -vuosikirja, jonka teemana on Työväki ja maahanmuutto. Ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa saamme nauttia myös teatterista! Näemme katkelmia Espoon kaupunginteatterin ohjelmiston Koska olet minun -näytelmästä, joka kertoo Edith Södergranin ja Hagar Olssonin rakkaussuhteesta. Illan päätteeksi työväenlauluja lauletaan yhdessä muusikko Reino Bäckströmin säestyksellä. Koko ohjelma ja ohjeet löytyvät linkistä: http://www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2016/ Charlotta Nylynd, Paulig Kulma manager. tapahtumat löytyvät Paulig Kulman kotisivulta ja sosiaalisen median kanavista. Paulig Kulman erikoiskahvit paahdetaan biokaasulla Paahtaja Sampo Latvakangas paahtaa Paulig Kulman omat kahvit, jotka ostetaan pienerissä vain kahvitalon tarpeisiin. Kaikille kahveille on yhteistä hyvä laatu ja kiinnostava tarina. Paahtajan luottokumppanina toimii Bertha-paahtokone, joka toimii puhtaasti biokaasulla eli 100-prosenttisesti uusiutuvalla ja kotimaisella energialla. Yhdistysesittely Yksinasuvien Kallio ja Alppiharju ??Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan Kallio on Suomen tiheimmin rakennettu alue, ja pienasuntojen osuus on Helsingin suurimpia. Asunnoista 90 % on yksiöitä tai kaksioita. Kallion peruspiirissä oli vuoden 2015 alussa asukkaita 28 334, asuntokuntia 18 878 ja yhden hengen asuntokuntia 12 009. Kallion peruspiiriin luetaan tässä paitsi Linjat, Siltasaari ja Torkkelinmäki, myös Kalasatama ja Vilhonvuori sekä Sompasaari ja Hanasaari ? kahdessa viimeksi mainitussa ei vielä ole asukkaita. Näin ollen Kallion peruspiirissä asuntokunnista jopa 64 % oli yhden hengen asuntokuntia. Vuokra-asuntoja Kalliossa oli 51,7 % asuntokannasta. Alppiharjun peruspiiris- sä, Harjussa ja Alppilassa yhden hengen asuntokuntien osuus oli peräti 72 % ja vuokra-asuntojen määrä sielläkin noin puolet (49,5 %). Kaikista asuntokunnista pienituloisia oli molemmilla alueilla noin viidennes (19,5 % ja 22,4 %). Kun tiedetään, että yksinasuvien köyhyys on koko väestössä yleisempää kuin pariskunnissa elävien köyhyys, on oletettavaa, että myös Kalliossa ja Alppiharjussa pienituloisuus kasautuu yksinasuviin. Asuminen on kallista Suomessa ja erityisesti yksinasuvalle Helsingissä. Neliöhinnat ja -vuokrat ovat suhteellisesti korkeampia mitä pienempi asunto on. Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan vuoden 2016 toukokuus- sa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 272 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 532 euroa ja muualla Suomessa 1 707 euroa. Asuntojenhintatiedot.fi -palvelun mukaan postinumeroalueella 00500 yksiöiden halvin neliöhinta oli 4091 ? ja kallein 7436 ? (19 m² Harjussa) heinäkuussa 2016. Pienten asuntojen neliöhinnat ovat melko lähellä koko Helsingin hintoja. Kalliossa ja Alppiharjussa on suhteellisesti eniten juuri näitä pieniä asuntoja, siksi alueella myös asuu runsaasti yksinasuvia henkilöitä. Yksinasuvan on vaikeampi päästä kiinni omistusasuntoon. Vuokralla asuminen vie monen yksinasuvan nettotuloista vähintään puolet. Minkälaisia ovat Kalli- on peruspiirin yksinasuvat? Kuinka moni heistä asuu vuokralla ja mihin hintaan? Ovatko yksin Kalliossa asuvat tyytyväisiä asumiseensa ja elämiseensä? Onko kalliolaisten yksinasuvien asuminen sosiaalisesti tyydyttävää ja taloudellisesti kestävää? Yksinasuvat ry on valtakunnallinen yksinasuvien yhdistys, joka tutkii yksinasumista, valvoo yksinasuvien etuja ja vaikuttaa päättäjiin. Yhdistystä tarvitaan, koska yksinasuvia on Suomessa yli miljoona. Helsingissä noin joka toisen oven takana asuu yksi henkilö, Kalliossa vielä useamman. Yksinasuvat eivät ole kuitenkaan toistaiseksi yhdenvertaisia muihin perhekuntiin nähden. He ovat suhteellisesti köy- hempiä kuin pariskunnissa elävät. Noin 30 % yksinasuvista on pienituloisia, pariskunnissa elävistä alle seitsemän prosenttia. Samaan aikaan yksinasuvan elinkustannukset ovat suhteellisesti korkeammat kuin pariskunnassa elävän. Pariskunnan euro eli puoliskon 50 senttiä on joidenkin laskelmien mukaan yksinasuvan 25 senttiä. Yksi tärkeimpiä syitä tähän on juuri asumisen kalleus, mutta myös muiden kuluttamisen skaalaetujen puuttuminen. Yksinasuvat ry:llä on käynnissä asumisen tutkimus- ja kehittämishanke, jonka puitteissa yhdistys tutkii yksinasuvien asumisen nykyolosuhteita sekä tulevaisuuden kestävämpiä toteutuksia. Hankeosassa osallistetaan yksinasuvia oman asumisensa kehittämiseen. Mukaan on jo ilmoittautunut yksinasuvia, joista osa on kiinnostunut esimerkiksi ryhmärakennuttamisesta, osa yhteisen asunnon vuokraamisesta tai vapaa-ajan asunnon hankkimisesta. Hankkeen puitteissa on mahdollista kehittää asumista ja elämistä myös nykyasumisesta käsin. Järjestämme Kinaporin palvelukeskuksessa yhdistyksen ja hankkeen esittelytilaisuuden keskiviikkona 16.11. klo 16-18. Yhdistykseen pääsee tutustumaan myös nettisivujen kautta: www. yksinasuvat.fi. Toivotamme kalliolaiset yksinasuvat tervetulleiksi mukaan vaikuttamaan ja toimimaan. Jutta Järvinen Aila Kukkola
• 10 KALLIO LEHTI Viikot 46-47
• Viikot 46-47 KALLIO LEHTI Tapahtumiin, joissa ei mainita pääsymaksua, on vapaa pääsy. Päivitetyt ohjelmatiedot: www.kallionkulttuuriverkosto.fi/kalliokipinoi/ohjelma 11
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 46-47 Risto Kolanen Pyhäinpäivien kulttuurikierros ??Improteatteri on jo tuttua monelle, tienraivaaja Stella Polariksen ja muiden esittämänä. Mutta sirkusimprokoe on ihkauusi asia! Kolme taidemuotoa yhdistää itsensä Sirkus Stellandiassa, musiikki, improvisaatioteatteri ja nykysirkus hyvin kekseliäällä tavalla. Mitään ei ole suunniteltu ennalta. Stella Polariksen improvisoijat sekä sirkustaiteilijat yhdistävät voimansa luoden uudenlaisen esitysmuodon, jossa liikkuva keho on mahdollisuus ja tarinoita kerrotaan niin sanallisesti kuin sanattomastikin. Yleisö pääsee mukaan antamalla aiheita ja sanoja esiintyjille. Kaapelitehtaan Turbiinisalissa Salla Hakanpää, Talvi Janatuinen, Tanja Kaitaniemi Orraryd, Ainu Palmu, Mikko Penttilä, Pihla Penttinen sekä Hannu Risku luovat iloisen sirkusimprofiiliksen. Salla Hakanpää vertikaaliköydessä, Talvi Janatuinen tukee ja Tanja Kaitaniemi Orraryd ja Hannu Risku säestävät. Kuva: Stella Polaris Anni Rissanen pyörii kuin karuselli koko esityksen ajan Forum Boxissa. Taustalla Pekka Pitkäsen Kalevala-aiheisia töitä. Kuva: Salla Keskinen Esineistä luopumisen rituaali Kauniin esteettinen ja henkisesti vapauttava tanssiteos kuvataiteen ympärillä koettiin Forum Boxissa Ruoholahdenrannassa. ?Turning point? (Käännekohta) on tanssitaiteilija Anni Rissasen uusi soolokoreografia, joka käsittelee luopumista, jonka merkitys ruumiillistuu ja saa liikkeellisen muodon esityksessä myötäpäivään pyörivän liikkeen tutkielmana. Rissanen tulee Forum Boxin monttutilaan kolme kiertävää ?päähinettä? päässään tai lanteillaan. Yhden hän riisuu. Kaksi muuta lähtee mukana välillä hitaampaan, välillä kiihtyvän nopeaan liikkeeseen. Metalliset, lasiset, puiset ja muoviset ?luovutetut? esineet törmäävät karusellissa toisiinsa ja synnyttävät ääntä. Tanssi tapahtuu Pekka Pitkäsen Kalevala-aiheisen näyttelyn monttuosassa, teosten Pohjan kukka ja Tuonen kukka edessä. Esityksen materiaaliksi Rissanen keräsi ihmisiltä jo keväällä pyytämiä tarpeettomia asioita ja esineitä, jotka dokumentoidaan Turning Point -blogiin valokuvina ja lyhyinä kirjoituksina. Niistä rakentui tanssijan esitysasu. Löysin jälkikatselussa passin, metrolipun, vierautta, samuutta ja kohtaamispistettä?, taiteilija sanoo. Lotta Esko loi mainion ja värikkään lavastuksen riippuvine lamppuineen ja takaseinäkaakelin maalauksineen, jotka värittivät muuten askeettista tilaa. Favela Vera Ortiz on työskennellyt laaja-alaisesti tehden sekä näyttämöteoksia että paikkakohtaisia teoksia. Kadonnut Nijinsky kuviteltuna Karolina Ginman (edessä) ja Tanja Illukka eläytyvät ihmisen ja eläimen rajapintaan Asematilassa. Kuva: Chris Senn pantahärpätin, lompakon, koruja, jopa Sibeliuksen CD:n. Puhdistautumisrituaalissa ihmisten vanhat esineet vapautuvat aiemmista merkityksistään ja saavat uuden elämän. Ihmisen ja eläimen anatomia Valtavan hienon tanssiesityksen saimme kokea Huopalahden vanhalla rautatieasemalla, Asematilassa, jolle toivoo kulttuurikäytön jatkoa. Koreografi Fa- vela Vera Ortizin 15-vuotistaiteilijajuhlavuosi huipentui uuden Tanssiteos OPUS CORPUS III esityksiin Helsingissä. Tanssijat Karolina Ginman ja Tanja Illukka aloittivat ja lopettivat pitkän matkan ?retkiluistelijan? liikkeisiin, pitkällä ?takapotkulla?. He liikkuivat kokolattian tilassa ihmisen ja eläimen välimaastossa, joka on uusi elementti Opus Corpus -sarjan ?anatomisen maiseman ajatukseen?. Esitys vaeltaa katsojaa kohti ja ?kysyy Marraskuun yksi tärkeä ja kaunis nykytanssiesitys on Liisa Pentin rohkea koreografia ?Jeux - uudelleen kuviteltu? Ateneumin salissa. Kyse on Vasili Nijinskyn ?kadonneesta? koreografiasta ?Jeux? (leikki, peli), joka sai ensi-iltansa 1913, vähän ennen Kevätuhrin valmistumista. Se on myös Claude Debussyn viimeinen orkesterisävellys, jota kutsutaan myös ensimmäiseksi modernistiseksi sävellykseksi. Esityksestä taltioitui jälkipolville vain muutama kuva, muistiinpanoja j itse Debussyn sävellys. Niinpä esityksen uudelleen kuvittelu tarjoaa Liisa Pentille ja kolmelle tanssijalle hyvin vapaat kädet. Tanssijoiden ranteet ovat aina jännittyneesti taitettuna. Nämä puitteet olivat olemassa. Anna Torkkel, Jouni Järvenpää ja Maija Reeta Raumanni tanssivat luovan kekseliäästi, ilmavasti musiikkiin ja sen välihetkiin. Katsoja voi keskittyä kolmeen tanssijaan, jotka tenniskentän tunnelmissa tekevät vauhdiltaan vaihtuvatempoisia liikkeitä. Tunnelma on etydinen, rauhallinen, viikonlopunvietonomainen. Tanssi ennen kieltä Liikkeellä marraskuussa ?nykytanssifestivaali Anna Torkkel (vas), Maija Reeta Raumanni ja Jouni Järvenpää leikkivät Ateneumissa. Kuva: Hertta Kiiski Anne Hiekkaranta (edessä), Joona Halonen ja Anni Koskinen ovat läpivirtauksen paikkoja Zodiakissa . Kuva: Tani Simberg on ilahduttanut Helsingin kaamosaikaa jo 30 vuotta. Omar Rajehin & MajaGroupin hypnoottinen tanssi valloitti Kiasmassa. Stoassa oli kahtena iltana nigerialaisamerikkalaisen Jamaal Olawale Kosokon ..negrophobia, jonka teema on mustan miehen kehoon liittyvät eroottiset pelot. Teos sekoittaa ihmisen identiteettejä, mielenmaisemia ja maailmoja, myös naisvihan syntyä. Taustalla pyörivät koko ajan jenkkitelevisioiden videot poliisi- ja katuväkivallasta. Eeva Muilun työryhmä vastasi kotimaisesta panoksesta puhuttelevalla uudella, nimettömällä koreografialla kolmelle tanssijalle Zodiakissa. Miten tanssi voisi olla ennen kaikkea ? ennen ajatusta, ennen kieltä, ennen määrittelyä? Miten rakentaa teos niin, että se voisi toimia paikkana ja olosuhteena tanssin ilmaantumiselle?, tekijät kysyvät. Tanssijat toimivat läpivirtauksen paikkoina. Heidän työskentelyssään on jotain hyvin intiimiä, joka saa katsojan herkistymään esityk- Sinikka Sokan ja säestäjä Eeppi Ursinin yhteistyö soi kauniisti. Kuva: Sirkka-Liisa Lahtinen
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 sen äärelle ja virittäytymään kehon taajuudelle. Taiteelliseen työryhmään kuuluvat Muilun lisäksi tanssijat Joona Halonen, Anne Hiekkaranta ja Anni Koskinen, Sokka pääsi irti ? Ei, minua et puolikkaalla helli / elämä, kaikki kokonaan, minä jaksan /en minä halua onnen puolikasta 7 enkä myöskään murheen puolikasta tahdo, Jevgeni Jevtushenko runoili Markku Lahtelan suomentamana. Useimmiten se tunnetaan Kristiina Halkolan tulkintana. Lähikuvassa-klubilla pääsimme nauttimaan laulusta Sinikka Sokan tulkinnasta klubiemäntä-pianisti Eeppi Ursinin säestämänä Teatteri Avoimien Ovien eteislämpiössä. Sävellys on Kaj Chydeniuksen. Ursin haastatteli laulujen välissä mukavasti Sokkaa, joka kertoili tarinoita nuoruudestaan, ja teatteri- ja musiikkityöstään. Ensimmäisen puoliajan laulut olivat hieman julkistuksellisempia, yhteiskunnallisesti kantaa ottavia. Mutta oli siellä ?Kipakan akan kehtolaulu?, jonka taitelija esitti jo teatterikoulussa. Aivan upea oli Brectin-Weillin ?Balladi merirosvo-Jennystä? Kerjäläisoopperasta. Sinikka aloitti laulun katsomon takaa, baaritiskiltä ja valui sieltä teatraalisesti pianistin taakse. ?Laulu Moldausta? oli toinen Brect-klassikko, Hans Eislerin säveltämänä. Entisen miehen Leif Salmenin salaviisas ?Viini? kuultiin jakson lopuksi. Toisella jaksolla viehätti eniten Mikkola-Ojanen -yhteistyö ?Kypsän naisen blues? sekä Piaf-kokonaisuus, jossa ?Padam, padan? sointui mahtavasti. Vanhat klassikot saavat uutta ajankohtaisuutta tässä ajassa. ?Oppimisen ylistys? tuntuu kestävän äidiltä tyttärelle. Lopuksi Violetta Parran ?Elämälle kiitos?, onneksi Jaana Lapon suomentamilla sanoilla, jotka ovat parhaita. Teksti: Risto Kolanen Ata Hautamäki teki dekakrin sijasta runon isälleen. Jussi Särkelä haastattelee. Kuva: Topi Koivisto Kapinaruno ja kirjallisuuspäivä Sörkan kaamoksessa Juha Hurme hurmioitui Laurin Viidan rooliin. Kuva: Topi Koivisto Claes Anderssonin (oik) uusin kirja jatkaa Oton elämää, persoonasta, joka on lähellä häntä itseään. Risto Kolanen haastattelee. Kuva: Topi Koivisto ??Stadin työväenkirjallisuuspäivät järjestettiin kolmatta kertaa. Suosio vaan kasvaa kävijämäärissä. Ohjelmaa oli kolmessa pisteessä yhteensä peräti 24 tunnin ajan, Sörkan Työväenkirjastossa ja JHL:n tiloissa. Ilta huipentui perjantaina Kapinarunoihin, jotka juonsi varmaan tyyliinsä Jussi Särkelä. Lähes 30 runoa kuultiin, lukijoita tuli eri puolilta liveyleisön eteen. Runot valitsi kolmihenkinen raati, johon kuuluivat juontajan lisäksi kirjallisuudentutkija Riikka Ylitalo ja runoilija Miia Toivio Illan muusikkovieras on laulaja ja lauluntekijä Heikki Salo. Ata Hautamäki on Kalliossa ja koko Stadissa tuttu dekkaristi. Hänen kapinarunonsa oli itsenäisyydenjulistus isälle, joka katosi lapsen elämästä: ? Se lupasi enemmän kuin työtovereille / keksitehtaan pakkauslinjalla / ja ravintolan rasvantuoksussa. / Se pani haluamaan oikeudenmukaisuutta / ja avasi portit. / Sain mahdollisuuden. / Siksi minä elän ja etenen / yhdessä omieni kanssa. Mainio oli Helena Nummisen Hoitotestamentti vanhuksen vapaudesta elää. Nuori Mikael Leinonen kirjoittaa kapinasta yhteiskunnassa: ? Kesytetty eläin / haluaa hallita kaikkea / paitsi itseään / Tuli on sytytetty / Onko sinulla valtaa / sanoa ei. Mäkelänkadulle helsinkilästyneen pohjalaisen Markku Huhdan runo käsitteli nuoruuden Leijaa, Pikkuisten joulu Helsingin kaupunginmuseossa Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, avataan joulukausi juhlimalla Pikkuisten joulua sunnuntaina 20.11.2016 klo 13?17. Silloin voi piipahtaa museoon vaikkapa piparkakkuja koristelemaan, vanhan ajan Joulupukkia tapaamaan tai osallistumaan parhaiden perinteiden mukaiseen kansakoulun kuusijuhlaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Pikkuisten joulu käynnistyy perinteisellä tiernapoikaesityksellä kaupunginmuseon sisäpihalla klo 13. Sen jälkeen voi seurata Veera Voiman ja Kameleonttikuoron esityksiä, koristella pipareita, jutustella vanhan ajan Joulupukin kanssa tai laulaa joululauluja perintei- 13 sessä kuusijuhlassa Lasten kaupungin 1930-luvun kansakoululuokassa. Tervetuloa niin pienet kuin isotkin! Pikkuisten joulu 20.11.2016 klo 13 ja 15 Tiernapojat museon sisäpihalla klo 13.20 ja 15.20 Veera Voima ja Kameleonttikuoro klo 14 ja 16 Kuusijuhla Lasten kaupungin kansakoululuokassa Klo 14?15 Vanhan ajan Joulupukki tavattavissa klo 13?16.30 Piparkakkutyöpaja Joulupuuhaa museossa viikolla 47 Pikkuisten joulua seuraavalla viikolla koko perheelle sopivat joulupuuhat jatkuvat museolla. Maanantaista sunnuntaihin 21.? 27.11. klo 12?15 lapset voi- vat askarrella joulukortteja ja -koristeita askartelupajoissa. Työpajoihin voi tulla piipahtamaan tai pidemmäksi aikaa. Tiistaina 22.11., torstaina 24.11. ja perjantaina 25.11. klo 11.30 kaupunginmuseon aulaan saapuu Täti Taikakynä pitämään kuvitetun satuhetken. Tapahtumiin on vapaa pääsy eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Joulumuori viettää eläkepäiviään Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo murteella: ? Oikialla hetkellä / menin pihalle. / Ja verin leijan / oksasilippurista läpitte. / Olokohon tämä / mun / piäni erävoittoni. / Elämästä. Lauantain vaikuttavin esitys oli varmasti ohjaaja, kirjailija Juha Hurmeen eläytyminen runoilija Lauri Viidan elämään. Hän kävi läpi Mäkelän piirin, veratilun Väinö Linnaan ja kirjailijauran nousut ja laskut. Tyyliljaina oli haastattelu: Hurme kysyi, laittoin lätsän päähänsä ja vastasi Viitana, Kävimme kirjailija, lää- käri, muusikko, poliitikko Claes Anderassonin kanssa syyskirjan !Hiljaiseloa Meilahdessa? kautta läpi politiikan ja kulttuurin luovuutta, miksi jalkapallo on niin kiintoisaa ja Putin niin pelottavan epäarvattava, vanhan ihmisen vaivoja, ruumiista irtautumisen kokemusta kirjan lopussa ja montaa muuta asia. Aluksi hän luki runojaan isästään. Lopuksi soitti jatsahtavan tulkinnan suomalaisesta kansanlaulusta, joka sai muutaman ihmisen itkemään. Nuori Mikael Leinonen teki pitkän kapinarunon yhteiskunnasta. Kuva: Topi Koivisto
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 46-47 Kuvia Asunnottomien yöstä Dallapénpuistossa ??? Oma koti liian kallis?, lukee kyltissä. Katja Karjalaisen ottamia kuvia julkaistaan Asunnottomien yöstä 17.10. Harjun nuorisotalolla ja Dallapénpuistossa Sörkassa. Tapahtumaa on vietetty 1990-luvun lo- Uussuomalainen kyltinkantaja ja kantasuomalainen Odinin soturi ovat rauhassa. pulta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Harjun nuorisotalon ?takalava? on vanha paarihuone entiselle ruumishuoneelle, josta helsinkiläisiä nuoria miehiä lähti sotaan - ja osa palasi jalat edellä. Paikka on parempi kuin tuulinen Hakaniemen tori tai rauhattomampi Piritori, Vaasan aukio. Emme kuulleet vain hurskaita puheita, vaan myös käytännön tekoja. Jaettiin vaatteita, hygieniavälineitä ja leipää. Ohjelmassa oli myös asumisneuvontaa, terveyspiste, naurujoogaa, enkelime- Vai teoilla on merkitystä...kahvia ja muuta lämmintä silmien alla. Vaatteita, ruokaa ja hygieniavälineitä oli jaossa. Myös tekoja puheiden sijasta. ditaatiota. Valtion ja kuntien uusia toimia on tehty. Asunnottomia on silti vajaa 8 000 ihmistä, iso osa pääkaupunkiseudulla. Vailla Vakinaista Asuntoa VVA Puolueiden edustajat Tiina-Rakel Liekin tiukassa paneelissa Runsauden Helmi ??Utsjoelta Hankoon saakka on kiirinyt viesti putiikista, jossa palvellaan ilolla ja ammattitaidolla kaikkia meitä, jotka rakastamme naisellisia vaatteita. Muotiputiikki Helmi on Somerolla sijaitseva vaateliike, mutta nykyään jo enemmänkin ilmiö. Omistaja Anita Hallapelto on pitkän linjan yrittäjä, joka aloitti ranskalaisten alusasujen maahantuojana 23-vuotiaana. Nyt Anita asuu Somerolla ja pitää Muotiputiikki Helmeä Joensuuntiellä. Vastikään on solmittu pitkä liitto pankin kanssa, ja Anita saa pitkän, vaaleanpunaisen Cadillacin- sa, Lyydian, omaan talliin. Muotiputiikki Helmi on kaikkea, mitä fiftarityyliin hurahtanut voi elämältään toivoa. Kellomekkoja, kynähameita, tyllialushameita, ihania kenkiä ja laukkuja, talvitakkeja, sisustutuotteita ja vaikka mitä. Uutuutena nyt myös miesten paidat ja housut sekä asusteet, - kokoja löytyy sekä naisille ja miehille aina xs-6X saakka. Myös lastenvaatteita. ?Jokainen hymyilevä nainen on kaunis? kuuluu liikkeen motto, ja se on helppo allekirjoittaa vieraillessaan Helmessä. Anitalla on vankka ammattitaito ja-tieto myymiensä vaatteiden Tommi Läntinen laulaa karhean kauniisti Valoshow piristää pitkää iltaa Anita Hallapelto ja Lyydia. Anita Hallapelto, Jorma Kääriäinen ja Lyydia. ominaisuuksista, sekä todella hyvä silmä katsomaan, mikä kenenkin vartalolle olisi se parhain malli. Kurvit kaivetaan esiin, vaikka asiakas on on ollut siinä uskossa että hukassa on, ei niitä enää löydy. Kaikenkokoisten muotojen ylistys ja kunnioitus on johtavana ajatuksena, ja se huokuu niin liikkeen omistajasta kuin asiakkaista, jotka ovat tulleet ympäri Suomen palveltaviksi ja löytämään sen ihanimman mekon itselleen. Tanssikansa löysi Muotiputiikki Helmen ensin, ja sitä kautta myös monet esiintyjät ovat ottaneet liikkeen vakiopaikakseen. Maalaisromantikkojen, fiftareitten, tanssinharrastajien (joita Anita itsekin on) ja monen muun tie käy yhä useammin Someron suuntaan, koska siellä uskotaan iloon, naisellisuuteen ja että jokaiselle löytyy syy hymyillä. Muotiputiikki Helmi Joensuuntie 28, 31400 Somero p. 02 748 9209 ry tekee työtä kolmannella sektorilla asian hyväksi. Se perustettiin joulukuulla 1986 YK:n teemavuoden 1987 alla, jolloin Asukkilehti aloitti. Vartiosaaren virkistyspaikka, Kohtaamispaikka, Kalkkers-yökahvila, Yökiitäjä Lepakko, Carry on kärryasunto, Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa, kirjat & näyttelyt ovat kertoneet ongelmasta ihmisille. Useiden järjestäjien ja tukijoiden makkara- ja soppatarjoilu toimi järjestyneen hyvin. Teltoille oli käyttöä jo seuraavaksi yöksi. SPR:n leipää oli niin paljon varattu, että sitä jaettiin jo omaaloitteisesti Harjun takalavan edessä musiikkia kuunteleville. Toimittajakin sai leivän, joka maistui hyvältä. Valokuvia Keskuspuiston metsäasunnoista ?Poste restante? on valokuvaaja Vilja Haralan asunnottomuusaiheinen teoskokonaisuus Asbestos taidetilassa, Mäkelänkatu 45. Valokuvat esittelevät tuntemattomamman puolen Helsingin keskuspuistosta; siellä asutaan varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Videoilla yhdeksän rohkeaa asunnottomuuden kokenutta ihmistä kertoo elämästään ja unelmistaan. Kokonaisuus julkaistiin multimediana 7.10. osoitteessa www.posterestante.fi Kuvat: Katja Karjalainen Tekstit: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 15 Risto Kolanen Mari Blomroos-Heininen töidensä Viimeinen valssi (vas.) ja Piirileikki (öljy kankaalle, 2016) keskellä Artikassa Kuva: Raimo Granberg Kuvat murtautuvat kaamoksen läpi ??Punavuoren ja Hietalahden galleriat esittelevät uusia kuvataiteilijoita lokamarraskuun taitteen näyttelyissä. Rööperin Taidesalonki palaa esittelyyn. Marraskuun runoa ja kukkia ? Marraskuun sylissä / on sen pituinen elämä. / Marraskuun pilvet / leijuvat matalalla, / valon uni on pitkä / ja pimeä valvoo. ? Tuuli vie pihlajan valssiin, / tilhiparvi säestää - / pyhä puu on alasti, galleristi Mari Blomroos-Heininen kirjoittaa Galleria Artikan kauniisti kalustetussa ?sisähuoneessa?, Uudenmaankatu 19. Hän avaa myös omilla maalauksillaan, valokuvilla ja installaatioilla osuuskunnan näyttelykuukauden. Hän elää taiteilijana omassa ajassaan ja todellisuudessaan. ?Marraskuun kukkia? vie mielen puutarhoihin ja johdattelee katsojan ajatukset vertauskuviin. Varjoista nousee esiin mielikuvia ja tarinoita, jotka yhdistyvät kävijän omiin kokemuksiin. Pääasiassa öljy kankaalle ?työt ilmentävät vahvaa värisävyä ja tyylitajua. Taitelijalle marraskuun kukat ovat erilaisia, ne hehkuvat voimaa ja haastavat katsojan tehtävässään luonnon jatkumossa. Hän käyttää myös tekniikkaa, jossa värit syntyvät optisesti kerrosmaalauksena ja jota käyttivät Hollannin kultakauden 1600-luvun mestarit. Herkkiä tuokiokuvia Tapani Piirto viettää juhlanäyttelyvuotta ympäri Suomea, ja ?Taidematkalla ? öljyvärimaaluksia? päättyy omaan Taidesalonki Piirtoon, Uudenmaankatu 7. Hiljaisuuden tunnelmointi on ominaisinta näille maalauksille. Mielikuvat siirtyvät kankaalle yön rauhassa. Hänen maalauksissa ei tavoitella näköisyyttä; kasvot ovat usein hatun varjostamia, sumuisia tai muuten kasvoiltaan piirteettömiä. Hän jättää tilan katsojalle. Teokset ovat herkkiä tuokiokuvia. ? Tunnelman luominen on Piirrolle tärkeintä. Muutamat uudemmat työt ovat modernimpaan ja salaperäisempään suuntaan, mutta yhä pehmein pastellisävyin. Henkilöt sulautuvat taustaan siten, että katsojalle jää mahdollisuus muokata kuvaa mielessään. 1990-luvun alussa Tapani Piirto siirtyi liike-elämästä kokopäivätoimiseksi taiteilijaksi. Kaikella on hetkensä Galleria kajaste, Albertinkatu esittelee nuoremman polven Minna Mukarin muste ja tussi paperille sekä öljy ja akryyli kankaalle töitä 27.11. alakerran studiotilassa. ? Koen elämässäni tärkeimmiksi asioiksi eläimet ja luonnon ympärillämme. Maalauksieni ja piirustuksieni pohjalla ovat vaellukseni luonnossa, jossa nautin tarkkailla kaikkea ympärillä olevaa hän sanoo. Metsä on paikka, jossa taiteilija on vapaa ja se on mielenrauhan tyyssija. Mukari käsittelee maalauksissaan asioita mielikuvituksen ja havaintojen kautta. Väreillä ja tunnetiloilla on tärkeä merkitys. Hän yhdistelee erilaisia tekniikoita, joissa abstrakti ja esittävä kuva yhdistyvät toisiinsa. Yläkerran katutasolla on maarianhaminalaisen Ralph Brandersin öljy- ja akryylimaalauksia. Oranssi valo pimeyteen Rööperin Taidesalonki, Iso Roobertinkatu 29 A Punavuoren ytimessä, esittelee 27.11. asti Oranssi-yhteisnäyttelyä. Oranssin au- Tapani Piirrolle musiikki on tärkeä taustavoima, tässä musiikkia esittävän Hämyssä illan -työnsä kanssa omassa galleriassaan. Kuva: Raimo Granberg ringon kadotessa lumipilvien taakse, tuovat taiteilijoiden työt valoa syksyn pimeyteen. Kukin lähestyy valon ja värin merkitystä eri tavoin. Akvarellien hempeys, öljymaalausten voima ja valokuvien dokumentaarisuus tutkivat ja tallentavat oranssin tunnelmaa. Auli Muurinen-Kitula haaveili maalaamisesta pitkään ja toteutti sen taideopinnot Turun ja Helsingin Työväenopistossa. Hän siirtyi myös akvarellin ja maalaa lähes päivittäin ja jatkaa opiskelua mm. Helsingin Aikuisopistossa. ? Kukkien ja maisemien herkkyys ja aitous puhuttelee minua eniten, siksi niitä maalaankin mieluiten. Asetelmat ja muotokuvat ovat aina haastavia, niitä useimmiten teen tilauksesta. Erja Muru on virolainen vesiväritaitelija, joka on asettunut Helsinkiin. Hän maalaa sydämellään. Hän haluaa yllättää. Hänellä on oma taidetöiden ja korttien liike ErjaMuruArt. Halu vangita hetki Galleria Contempo, Lönrotinkatu 23, esittelee ylpeänä Kia Taegenin ?11 ikkunaa? 27.11. asti. ? Eteenpäin kiitävä aika tekee hetken välähdyksistä ainutkertaisia. 11 Ikkunaa kuvastaa halua vangita hetken taianomainen tunnelma, ohikii- Erja Muru esittelee mielenkiintoista työtään Maskien takaa (akvarelli vuodelta 2016) Rööperin Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg Auli Muurinen-Kitula töidensä Paviljonki (vas.) ja Helsingin aarteita (akvarelleja) keskellä Rööperin Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg tävä välähdys, hän kuvaa näyttelyään. Nuoresta iästä huolimatta Taegen on jo kokenut kuvataiteen tekijä. Varsinainen läpimurto tapahtui keväällä 2013, jolloin taidekentän toimijat huomasivat lahjakkuuden. Hän oli Taidekeskus Salmelan suosittu kuvataiteilija Mäntyharjulla kesällä 2014 ja näyttelyt ovat usein olleet Contempossa, jonka avajaiset olivat ruuhkahuippu. Kia Taegen opiskelee arkkitehtuuria ja kuvataiteita Aalto-yliopistossa. Öljyväreillä kankaalle maalaamissa teoksissa näkyy poikkeuksellinen ymmärrys tilasta ja valosta. Perspektiivi on aina täsmälleen kohdallaan. Värejä käytetään taitavasti. Luontoaiheet ovat perinteisiä, mutta tunnelma on raikas ja omaleimainen. teki niitä käytetyistä vaatteista. Kaksiulotteisuus ei tyydyttänyt. Taitelija haki kolmeulotteista ilmaisua ja aloitti pienoisveistosten parissa. Hän käyttää jätemateriaalia. Valmiista aineksesta syntyy taidetyötä. Myllykangas tutustui akryylilasiin, kun hän teki kappelin alttaria. Valo johtaa leikattuun pintaan. Akryylimaailma kiehtoo taiteilijaa. Kuva ja kirja yhdeksi ?Yhteisrintamassa orankien puolesta! Esikoiskirjailija, toimittaja Johanna Moosa Myllykangas Takaumia-näyttelynsä teoksen Silminnäkijöitä vierellä. Kuva: Hannele Salminen Elomaa ja hyvin kansainvälinen kuvataiteilija Sanna Myrttinen kutsuvat yhteiseen näyttelyyn taiteen, kirjallisuuden ja luonnonsuojelun parissa. Galleria 4-kuus yhdistää heidät; tuotosta osa menee taiteilijan tukemalle oranki- ja sademetsäprojektille Borneoon.. Las Vegasin South Nevada Museum of Fine Art:in kokoelmista löytyy Sanna Myrttisen teoksia. Galleria 4-kuuden jälkeen taiteilija esiintyy alkuvuodesta Los Angelesissa LA Art Showssa. Teksti: Risto Kolanen Takautumia lasista Minna Mukari yhdessä teoksensa Jet-Black Keeper (muste ja tussi paperille) Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg Moosa Myllykangas on pidemmän linjan tekstiilisuunnittelija sekä taideja designsuunnittelija, joka on paljon pitänyt näyttelyjä Helsingissä ja Oulussa. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee ?Takautumia?-nimellä uusia lasitöitä. Nuorempana Myllykangas teki tekstiilitöitä; äiti Kuvataiteilija Kia Taegen ja työnsä Rantapolku (vas.) ja Kultapallerot (öljyväritöitä kankaalle) Contempossa. Kuva: Raimo Granberg
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 46-47 ?Kuinka pitkä matka meiltä on teille, teiltä meille?? ??Tyttö esittää otsikon kysymyksen muualla asuvalle isälleen. Kyseessä on Perheenjäsen, Milja Sarkolan palkittu näytelmä, jonka ensi-ilta on Teatteri Kultsassa 12.11.2016. Esitys nostaa esiin vastuun toisesta ihmisestä, perheenjäsenestä. ? Yksin ei kukaan pärjää, ohjaaja Tarja Koskela valottaa esityksen ydintasoa. Tarja Koskela on kokenut teatterintekijä. Kotkalaisessa työväen teatterissa näyttelijänä aloittanut Tarja on ohjannut parin viime vuosikymmenen aikana mm. Smedsin, Lundanin ja viimeksi Krogeruksen näytelmiä Kultsalle. Sarkolan haastavaan tekstiin hän oli tutustunut jo teatterikorkeakoulun 1-vuotisella ohjaajan perustyön koulutusjaksolla. Viimeksi Koskela ohjasi Rakkaudesta minuunnäytelmän vuonna 2014. Henkilökohtaiset kokemukset aineistona Tietoinen omakohtaisuus on muotia. Esimerkiksi Knausgårdin romaanien suosio tai Saara Turusen menestys sekä proosassa että teatterissa ovat ehkä yllättäneet tekijänsäkin. Henkilökohtaiset kokemukset on lupa tuoda avoimesti taiteelliseen teokseen. Myös Milja Sarkola on kertonut saaneensa omasta perhe-elämästä aineiston näytelmäänsä. Tarja Koskelan mukaan Perheenjäsen on nykyaikainen draama, metadraama, jossa tehdään näytelmää näytelmästä. Yksityisyys kuitenkin laajenee yleisyydeksi: kaikki me olemme jonkun perheen jäseniä ja kipupisteet ovat yhteiset. Ohjaaja pitää tärkeimpänä näyttelijän rehellisyyttä lavalla. Lapsen ja äidin, tytön ja isän, kotiäidin ja uranaisen roolien kerroksia pengotaan kipeästi. ? Koskettavuus ei synny ilman läsnäoloa ja rehellisyyttä. Esityksen monitasoisuus vaatii näyttelijää hyppäämään roolistaan välillä omaksi itsekseen. kirjoittanut näytelmän ja ohjaa sitä. Näyttelijäkaksikko ei esiinny ensimmäistä kertaa yhdessä lavalla. Samoin yhteistyö ohjaaja Koskelan kanssa on heille tuttua. Itse asiassa näyttelijät valitsivat Sarkolan tekstin ja pyysivät Koskelan ohjaamaan. ? Näin Q-teatterissa Milja Sarkolan Jotain toista-esityksen. Aloin kiinnostua muustakin mitä hän oli tehnyt. Löysin kirjastosta Perheenjäsenen. Teksti kolah- ti heti. Ihan kuin olisin sen itse kirjoittanut, Heidi hehkuttaa. ? Itkin ja nauroin, pystyin heti samaistumaan. Virven ensireaktio taas oli Ei! - Takomossa se oli niin hyvä. Luotin kuitenkin Heidin silmään valinnassa. Esitys oli tehnyt Virveen sellaisen vaikutuksen, josta harvoin pääsee nauttimaan. ? Astuin esityksestä ulos kuin uuteen maailmaan ja samalla ihmettelin, miten muut ihmiset kulkevat kuin mitään ei olisi ta- Kuva: Antti Kallio Vas. isä (Mikko Ravantti) ja Nainen (Virve Laaksonen). Kuva: Antti Kallio pahtunut. Perheenjäsenen eri roolit puhuttelevat Näyttelijöiden mielestä Perheenjäsenessä liikutaan syvissä vesissä. Heidiä, itsekin äitinä, on puhutellut eniten äidin ja lapsen suhteeseen uppoutuminen. Virve on löytänyt isä ? tytär ? suhteen ulottuvuuksista jotakin olennaista. ? Hyväksytyksi tuleminen on tyttärelle tai kenelle tahansa tärkeää. Mitä kaikkea ihminen onkaan valmis tekemään huomion ja hyväksynnän saamiseksi. ? Perusoletus kai on, että perheenjäsenet rakastavat toisiaan. Mutta entä jos niin ei olekaan? Pitääkö olla kiinnostunut perheenjäsenestään? Heidi on miettinyt tekstiä tulkitessaan. -Aina- Pystyin heti samaistumaan Heidi Ripatti näyttelee esityksen Tyttöä ensin lapsena ja sitten itse äitinä. Virve Laasonen on Perheenjäsenessä Nainen, joka on Vas. Ystävän äiti (Pirjo Saariokari) ja Tyttö (Heidi Ripatti). Kuva: Antti Kallio Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto ??Suomen vahvuudet ovat tänä vuonna tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemana. ?Suomi on maailman vakain maa ja olemme maailman onnellisimpia kansoja. Meillä on puhdas luonto ja puhdasta ruokaa. Olemme niin monella mittarilla maailman huippua, että se tietää hyvää myös tulevaisuudelle. Vahvuutemme nähdään helposti itsestäänselvyyksinä ja siksi haluamme nostaa ne hetkeksi valokeilaan. Katsotaan kotimaatamme hieman uusin silmin!?, sanoo presidentti Sauli Niinistö. Tutkimusten mukaan Suomi on maailman parhaimmistoa muun muassa rehellisyydessä, innovatiivisuudessa, vakaudessa, lukutaidossa ja koulumenestyksessä sekä tyttöjen mahdollisuuksissa. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kutsuvieraissa on runsaasti näiden Suomen menestystekijöiden mahdollistajia. Kutsujen postitus on alkanut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio kutsuvat vastaanotolle noin 1800 vierasta. Kut- suvieraiden joukossa on laajasti eri aloilla ansioituneita suomalaisia. Viime vuosien tapaan kutsuttujen joukossa on runsaasti sotaveteraaneja ja lottia. Suomalaisveteraanien rinnalla Presidentinlinnaan on tänä vuonna kutsuttu myös Suomen-poikia eli jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia sekä talvi- ja jatkosodan ruotsalaisia vapaaehtoisia. Juhlavastaanoton ohjelmasta ja muista järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin. Vas. Nainen (Virve Laaksonen) ja Tyttö (Heidi Ripatti). Kuva: Antti Kallio kin se hyväksytyksi tuleminen on tarpeen aina. Muissa rooleissa nähdään Mikko Ravantti isänä ja Pirjo Saariokari neljässä eri roolissa. Mikko lataa rooliinsa jylhän taustavaikuttajan hahmon komeasti. Tämän perheen ilmapiirin mittelöissä Isä ja mies kuitenkin jäävät - tai jätetään - jotenkin etäisiksi. Pirjo muuntautuu ihailtavan vaivatta moneksi. Pikkulapsen, neuvolan tädin, toimittajan ja ystävän äidin roolit rytmittävät ja ilmaavat hauskasti tätä muuten niin syvällisiä pohtivaa esitystä. Näytelmässä käydään läpi kahden sukupolven kokemuksia; isän ja tyttären, sekä tyttären ja hänen lapsensa. Ristipaine perheen ja uran vaatimusten välillä luo riittämättömyyden tunnetta. Mutta näytelmä on monella tapaa myös riemukas ja vapauttava sukellus perheenjäsenten odotuksiin ja pettymyksiin. Ajoitus on mainio katsojan kannalta. Joulun alla tekisi hyvää varmaan itse kullekin verrytellä omia tuntoja ja suhteita lähimmäisiinsä elävässä teatterissa. Esityksiin ehtii vielä hyvissä ajoin ennen lähestyvien pyhien perhe- ja sukutapaamisia. Pilke Lehto-Kaven Perheenjäsen Käsikirjoitus: Milja Sarkola Ohjaus: Tarja Koskela Ensi-ilta: la 12.11.2016, klo 19.00 Muut esitykset: ke 16.11., pe 18.11., la 19.11., ke 23.11., pe 25.11., la 26.11., ke 30.11., pe 2.12., la 3.12., ke 7.12., pe 9.12., la 10.12., ke 14.12., pe 16.12. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: 15/12 euroa: www. teatterikultsa.fi Valonsäteet piirtyvät kuvioiksi Kirsti Taiviolan lasilinsseillä ??Viime syyskuun Helsinki Design Weekin ja Habitaren yhteisessä Showroomtapahtumassa Kirsti Taiviola (TaM) esitteli osastollaan seinävalaisimia, joiden avulla tilaan voi luoda valonsäteistä piirtyviä heijastuskuvioita. Kuviot syntyvät käsinpuhallettujen lasilinssien avulla, joiden valmistusta Taiviola on tutkinut pitkään. Taiviolan niin kutsutut valonsädepiirustukset saivat valtavan hyvän vastaanoton messuilla ja yhtä paljon harmitteluja ihmisiltä, jotka eivät ehtineet nähdä niitä tapahtuman lyhyyden vuoksi. Taiviola tuokin nyt messuilla nähdyn kokonaisuuden Cafe Ruplaan Helsinginkadulle, jos- sa yleisö pääsee nauttimaan valonsäteistä piirtyvien kuvioiden luomasta tunnelmasta. Näyttely on valon, varjojen ja heijastusten leikkiä taiteen ja muotoilun rajapinnalla. Kirsti Taiviola on kehittänyt puhalletun lasin optista kuviointimenetelmää jo 2000-luvun taitteesta alkaen. Hänen valmistamillaan lasilinsseillä voidaan tilaan tai pinnalle luoda yksilöllinen valosäteistä muodostuva kuva tai kuvio. Led-tekniikan kehitys teki linssien käytön mahdolliseksi myös valaisinmuotoilussa: ledien avulla voidaan toteuttaa laaja skaala erilaisia valonsäteistä piirtyviä kuvioita eri pinnoille. Taiviolan heijastuksia hyödyntäviä valaisimia on vuosien varrella matkannut maailmalle mm. Suomen suurlähetystöihin Washingtonissa, Berliinissä ja Soulissa sekä eri kohteisiin Lontoossa ja Miamissa. Uniikkitöiden ja taideteosten lisäksi Kirsti Taiviola on suunnitellut linssejä hyödyntäviä valaisimia mm. Cariitti Oy:lle ja Artemide s.p.a:lle. Kirsti Taiviola, OUT OF THE BOX ? valoa marraskuuhun 8.?20.11.2016 RUPLA KALLIO ART / CAFÉ / CLOTHING & FURNITURE SHOP / EVENTS Helsinginkatu 16 Avoinna: MA-PE 11-18, LA-SU 11-17
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 17 Uutta mallia GuggenheimRavintola museon perustamiseksi MÄKIKUPLA ??Tilakustannukset museosta olisivat vuodessa noin 6,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää museoon sitoutuneen pääoman korot, poistot, sisäiset tontin ja rakennuksen vuokrat Helsingin kaupungille sekä kiinteistön ylläpitokustannukset. Museotoiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuo- tuisella museon käyttötaloustuella. Yksityisellä rahoituksella katetaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut, 20 miljoonaa dollaria eli noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lisäksi Tukisäätiö investoi museorakennukseen 15 miljoonaa euroa ja suorittaa rakentamiseen otettavan lainan kulut vuokrina. Aiempiin ehdotuksiin verrattuna Helsingin kaupungin rooli on nyt selkeämpi ja kaupungin kustannukset pienemmät. Uudessa esityksessä kaupungin omistusosuus museorakennuksesta olisi myös olennaisesti suurempi kuin valtion kanssa neuvotellussa mallissa, vaikka investoinnin rahallinen määrä olisi sama. Yritysesittely pääsi Marimekolle töihin, ja siellä vierähtikin 15 mukavaa vuotta. Tavattuaan unelmiensa prinssin ja saatuaan kaksi ihanaa pellavapäistä poikaa Sannalle aukeni mahdollisuus ostaa Jal- . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Kenkä-Derby ??Hämeentiellä, Hakaniemen hallia vastapäätä numerossa 2B sijaitsee kenkäliike, joka saa kenkäfriikin vinkaisemaan innosta: Kenkä-Derby. Liikkeen omistaja, Sanna Lipponen-Poutanen tulee pitkän linjan kenkäkauppiassuvusta, - isoisä Akseli Lipponen perusti Hämeenlinnaan ja sittemmin myös Viipuriin kenkäkaupan,- 50-luvulla kengät olivat pääosin kotimaista tuotantoa, ja Akseli olikin ensimmäisiä tuontilisenssin saaneita kenkäkauppiaita sodan jälkeisessä Suomessa. Vanhemmat Liisa ja Kyösti Lipponen jatkoivat perinteitä Helsingissä. Oldenburg Aleksanterinkadulla, Bally Forum ja My Shoe olivat 80- ja 90- luvun legendaarisia kenkäliikkeitä. Sannan tarkoituksena oli ottaa ohjat käsiin perheyrityksessä jonakin päivänä, joten hänelle räätälöitiin puolen vuoden koulutus Sveitsissä Bally of Switzerlandin tehtailla ja päämyymälässä Zürichissä. Sanna kertoo sveitsiläisistä, että he osaavat vaatia palvelua ja myös ottaa sitä vastaan, mikä meille minä-itte suomalaisille on vieläkin vaikeaa. Tuli kuitenkin lama ja suunnitelmat muuttuivat; kenkäliikkeet lopetettiin ja keskityttiin kenkien maahantuontiin. Sanna Lipponen-Poutanen : a rk a n n i Avo kinekauppa Derby vuonna 2014. Jo aiemmin, vuonna 2011, Sanna oli ostanut maahantuontiliikkeen, Sandra Marketing Oy:n vanhemmiltaan. Tänä vuonna yritys palkittiin Kauppa lehden kasvuyrittäjä-certifikaatilla; hieno tunnustus kovasta aherruksesta, mutta itsestään selvänä kasvua ei sovi pitää ja katse on jo kohti tulevaisuutta? Jalkinekauppa Derbyllä on vankka historiansa, liikepaikalla on ollut kenkäliike jo yli 80 vuotta. Nyt Kenkä-Derby vaalii historiallisia perinteitään uusilla mausteilla. Liikkeen mottona on ?mukava kenkä voi olla myös kaunis.? Arvomaailmaa kuvastavat sanat asiantuntevuus, rehellisyys, yksilöllisyys, ystävällisyys ja halu löytää sopiva kenkä jokaiseen jalkaan. Itse olin vaikuttunut myyjien asiantuntevuudesta, pystyttiin kertomaan kengän ominaisuudet samalla hetkellä kun asiakas otti sen hyllyltä käteensä. Palvelualttius, ystävällisyys sekä vankkumaton ammattitaito ovatkin Kenkä-Derbyn parhaat valtit tässä kaupan murroksessa. Unohtamatta niitä ihania kenkiä; Laura Vitan ihanat ja mielikuvituksekkaat kukkaiskuosit, Suaven mukavuuskenkien klassikot ja sisäpuolen muunneltavuus, Alpinan erikoisleveät lestit, uudet kitkapohja-kengät Merreliltä ja lukuisat muut merkit ja ominaisuudet, - jokaiselle löytyy sopiva kenkä. Ja kaiken lisäksi kaunis! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 JOULUSIIVOUKSET a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa kava tulla. mu on johon pukin Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
• KALLIO LEHTI 18 Tuomaan markkinat jälleen Senaatintorilla joulukuussa ? ??Tervetuloa Euroopan mielenkiintoisimmalle joulutorille, Tuomaan Markkinoille! Senaatintorille rakentuu joulukuussa viimeistä piirtoa myöten hiottu, entistä valoisampi, näyttävämpi ja viihtyisämpi joulutori, joka kutsuu kohtaamisiin ja viettämään aikaa kera perheen ja ystävien. Tuomaan Markkinat on avoinna 3.?22.12.2016 arkisin klo 11?20 ja viikonloppuisin klo 10?19. Joulupukki on markkinoilla tavattavissa päivittäin.?Viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätykseen yltänyt Tuomaan Markkinat ja sen vieressä sijaitseva Torikortteleiden alue muodostavat uuden joulukaupungin, jonne koko perhe voi tulla viihtymään ilman ostopakkoa. Markkinoiden sydän on tuttuun tapaan suosittu hollantilainen vanhanajan karuselli, ja sitä ympäröivien Ruokapihojen antimissa korostuvat sesongin raaka-aineet ja perinteiset joulun maut uudella twistillä.??Koko Suomi Senaatintorilla ?Tänä vuonna Linda Bergrothin suunnittelemiin Tuomaan Markkinoiden mökkeihin asettuu noin 140 käsityöläistä, herkkumyyjää ja ruokayrittäjää. Kuratoitu myyjäjoukko edustaa erinomaisesti ruoka- ja käsityöperinteiltään koko maata Meri-Lapista aina eteläiseen saaristoon asti. Myyjät löytyvät Tuomaan Markkinoiden nettisivulta.?Tuomaan Markkinoiden Lahjakujilla perinteisempiä käsitöitä löytyy alpakkasukista ja -huiveista joulukoristeisiin ja pöytäkynttilöihin. Moderninmpia lahja- ja käyttötavaroita ovat muun muassa sterling-hopeiset korut, design-lintulaudat ja valokuvista silkkipainetut tyy- nyliinat. Aineettomia lahjoja etsivä suuntaa Punaisen Ristin kojulle.?Lisäksi joulupöytään löytyy niin suolasieniä, hunajaa, hyytelöitä, hilloa, silliä, joulun leivonnaisia, kalakukkoja ja kukka-asetelmia. ?Joulutori Aleksille ?Helsingin uusi joulukaupunki puhkeaa todelliseen loistoonsa, kun Tuomaan Markkinat avautuvat nyt uudella mökkirivillä Aleksanterinkadulle ja Torikortteleihin.?? Vuokraajien toiveiden mukaan muokattavat, paraikaa rakenteilla olevat mökit on varattu yhteistyökumppaneille ja suuremmille suomalaisille yrityksille, jotka ovat läsnä tapahtuman luonteen mukaisesti, vastaava tuottaja Isabella Rossi kertoo.?Uusissa mökeissä nähdään paitsi joulupukki myös muiden muassa läpimurtoa kansainvälisesti tekevä helsinkiläisyritys Makia sekä ajattomasta designistaan ja kuoseistaan tunnettu Ivana.?Pääravintoloina jatkavat äärimmilleen viritetyillä konsepteillaan helsinkiläisten rakastamat Kolmon3n ja Soil Wine Room. Markkinakävijöitä on kuunneltu herkällä korvalla, ja Ruokapihojen tarjonta onkin tänä vuonna entistä hiotumpi kokonaisuus, jossa tärkeässä roolissa ovat sesonkiajattelu ja vegaaninen ruoka.?Uusia makunystyröitä hyväileviä kerroksia joulun makumaailmaan luo takuuvarmasti vuoden 2016 kokin Toni Kostianin yhdessä Lauri Kähkösen kanssa luotsaama, kauden raaka-aineisiin nojaava Grön, joka tuo Ruokapihalle Puurobaarin. Tuomaan Markkinoille saapuvat muiden muassa Vallisaaren kahvi- la Maannos vohveleineen, puhtaan pohjoismaisen ruokafilosofian nimeen vannova Lempi Helsinki blineineen sekä Helsingin ? ja ehkä koko maan ? parhaista burgereista tunnettu Social Food.?Ruokapihoilla höyryävät jälleen kuumat juomat hehkuviinistä kaakaoon. Lohileivät, grillimakkara ja pullakahvit ilahduttavat perinteiden ystävää.??Uusi joulukaupunki ?Moni  saapuu Tuomaan Markkinoille hurmaavan vanhanajan karusellin vuoksi. Ja niin jälleen hollantilainen karuselli palaa Senaatintorille ja kyydittää joulumielisiä maksutta aina markkinoiden aukioloaikaan.?Tuomaan Markkinoilta Torikortteleihin jatkuva uusi joulukaupunki tuo valon keskelle pimeintä vuodenaikaa ja lämmön jokaisen joulutorivieraan sydämeen, varallisuudesta riippumatta. Maksuton Joulusauna lämpenee kaupungintalon sisäpihalla, vapaan pääsyn kaupungimuseo ja Lasten kaupunki kutsuvat päivittäin näyttelyihin ja markkinoiden ohjelma on tuttuun tapaan maksutonta.?Yhteistyössä Kauneimpien Joululaulujen kanssa järjestettävät Tuomaan Markkinoiden avajaiset alkavat lauantaina 3. joulukuuta klo 16, kun Cantores Minores -kuoro kajauttaa Aleksanteri II:n patsaan juurella ilmoille kolme rakastetuimpiin kuuluvaa joululaulua: Sydämeeni joulun teen, Varpunen jouluaamuna ja Tulkoon joulu, joita yleisö pääsee laulamaan yhteislauluna. Kuoro laulaa lisäksi omaa jouluohjelmistoaan. Markkinoiden muu ohjelma julkistetaan myöhemmin. Marraskuun taiteilijat Pikku-Vallilassa ??Marraskuun taiteilijat ravintola Pikku-Vallilassa, Vallilantie 19 ovat Risto Moberg ja Aija Johansson. Eläinaiheita. 19.11 lauantaina kello 1218. Vanhan pilleritehtaan taiteilijat pitävät avoimia ovia ja myyjäiset . Nilsiänkatu 10 A 3 krs. Kivinokan kioskin elä- mää, Maija Hyvösen valokuvia, videoita, veistoksia ja mitaleita. Teemana luonto ja kierrätys. 30.11.2016 - 12.2.2017. Virkagalleria. Sofiankatu1. Nettigalleria 1.12.2016 28.2.2017 kulttuurisivusto: taidesivut.net. Teemana Kasvoja. Loistava lauantai lapsille Vallilassa ??Hys,hys hiljaa,hiljaa sanoivat tiukkailmeiset nutturapäiset kirjaston naiset ennen vanhaan kaikissa kirjastoissa kautta maan. Nyt on meno ihan toista, ainakin Vallilan kirjastossa. ?Vallila Vieköön? - lastentapahtumassa meinasi hienon puukirjaston katto nousta ilmaan kaikenikäisten lastenriemusta, huudoista, kiljahduksista lokakuun viimeisenä lauantaina. Vallilan Kirjaston Ystävien yhdessä Kirjaston kanssa lapsille ja heidän vanhemmilleen järjestämä iltapäivätilaisuus onnistui ohjelmaltaan loistavasti saaden kaikenikäiset lapset alle yksivuotisista kouluikäisiin mukaan. Craft People sai lapset askartelemaan upeita Halloween ? aiheisia töitä, marionettitaiteilija Bojan Baric Nukketeatteri- keskus Poijusta herätti lapsista suunnatonta ihastusta, kummastustakin taidokkaalla esityksellään lumoten myös vanhempia. Kirjaston sivuhuoneessa työskenteli joukko ahkeran taitavia lapsia, jotka koostivat Lelumuseo Hevosenkengän henkilöiden avustamana värikkäitä keppihevosia, noita ?vanhan ajan? leluja, joita joillakin lapsilla oli 1950-luvun Kurvin pihallakin. Lapsen riemu oli ylivoimaisen liikuttavaa hänen rientäessä näyttämään valmista keppihevosta vanhemmilleen ! Lapsille tarjottiin mehua ja popcornia, vanhemmat ostivat kahvia ja pullaa . Hieno tilaisuus, josta kiitoksen ansaitsevat kaikki järjestelyissä mukana olleet. Pekka Hurme Latujen tekoon ??Liikuntavirasto aloittaa latujen teon ensimmäisenä Paloheinästä, missä lumitykit ovat jo valmiina. Paloheinän latuja lumetetaan viidellä lumitykillä alkuviikosta alkaen. Lumetusarsenaalia löytyy enemmänkin, mutta jos tykkejä on yhtä aikaa useampia käytössä, ei vesijohtoverkoston kapasiteetti pysy perässä. Yleensä Helsingissä on päästy hiihtämään ulkona joulukuun tienoilla, mutta tänä talvena talvisen sään jatkuessa, saatetaan päästä laduille jo marraskuun puolessa välissä. Hiihtäjät ja luistelijat voivat seurata latujen ja luistelukenttien kuntotilannetta www.mski. fi ja www.mskate.fi. Helsingissä voi jo hiihtää Kivikon hiihtohallissa, joka sijaitsee Itä-Helsingissä, os. Savikiekontie puhelin 09 224 5103. Se on avoinna siihen asti, kun liikuntavirasto saa ulkolatuja auki. Hiihtohallissa peruskierros on noin 850 metriä ja lisälenkki 200 metriä. Hiihtohallissa on myös monipuoliset palvelut, kuten aulakahvila, sauna, suksien huoltoja vuokrauspalvelut. Hiihtämään pääsee aamu kahdeksasta ilta yhdeksään Viikot 46-47 Sei7semän ??Sei7semän on HEOn Kuvataide ja urbaani kuva -linjan syyslukukauden näyttely. Näyttelyn teokset luovat monipuolisen katsauksen opiskelijoiden taiteellisiin näkemyksiin ja erilaisiin tekniikoihin. Aihepiiriltään näyttely rakentuu seitsemän kuolemansynnin ja hyveen ympärille. Teoksissa opiskelijat tutkivat hyveiden ja paheiden ilmentymistä tänä päivänä, idealismin ja arjen kohtaamista sekä kamppailua, jota ihmismieli käy yksilön valintojen edessä. Näyttelyn teokset pyrkivät vastaamaan tähän haasteeseen etsimällä uusia näkökulmia ja vastauksia kuvataiteen keinoin. Ajankohtainen aihe tarjoaa katsojalle mahdollisuuden pysähtyä miettimään eettisiä ja moraalisia haasteita, niiden herättämiä tunteita sekä mielipiteitä. HEO toimii Helsingin Kalliossa. Opisto tarjoaa lukuvuoden mittaisia opintoja, jotka painottuvat yhteiskunnallisiin ja humanistisiin aineisiin sekä viestinnän ja kulttuurialan opintoihin. HEO:n Kuvataide ja urbaani kuva -opintolinjan opiskelijat perehtyvät vuoden aikana klassisen kuvataiteen ja nykytaiteen ohella myös kuvataiteen urbaaneihin alueisiin, kuten graffiti- ja tatuointi taiteeseen. Opintojen keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden omaa taiteellista ajattelua sekä tarjota välineitä taiteellisen ilmaisun kehittämiseen. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn! Näyttely on avoinna: 21.?25.11.2016 klo. 14:00?17:00 HEO /Castréninkatu 18 A 00530 HELSINKI 80 vuotta vauvaperheiden tukena ??Juhlavuottaan viettävä Helsingin ensikoti on auttanut 80 vuoden aikana reilusti yli 10 000 vauvaperhettä. Vuosittain apua saa yli tuhat vaikeuksissa olevaa perhettä. Vaikka maailma on muuttunut, perheiden avuntarve on pysynyt samanlaisena. - Perheillä on edelleen vakavia vaikeuksia jaksaa, selviytyä arjesta ja riittävän hyvästä vanhemmuudesta, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtajan sijainen Tuomo Palevaara. Yhtä perhettä auttaa vauvan unikoulu, toista elämän alku ensikodissa. Yhteistä kaikille apua hakeville perheille on se, että omat voimat tai keinot eivät riitä. Useimmilla perheillä tilanne on niin vakava, että myös lastensuojelu on huolissaan. ? Pitkäkestoisinta tukea tarvitsevat vauvaperheet, joissa perheen ja vauvan tilanne ei ole turvallinen vanhempien elämänkriisien tai mielenterveysongelmien vuoksi. Usein ennestään vaikea tilanne kärjistyy esimerkiksi synnytyksen jälkeisen masennuksen tai parisuhdekriisin myötä, mikä suistaa perheen tilanteeseen, jossa se tarvitsee erityistä apua selvitäkseen, Palevaara kertoo. Aina ei tarvita ympärivuorokautista laitoshoitoa. Myös kotona tapahtuvasta perhekuntoutuksesta on merkittävää hyötyä: äidin ja vauvan elämäntilanne paranee huomattavasti yli puolella asiakkaista. Tulos on hyvä, sillä kuntoutukseen osallistuneilla perheillä on usein taustalla lastensuojelullinen riski. Onnistuminen edellyttää kuitenkin useiden kuukausien intensiivistä auttamista. Ensikodin palvelut ovat syntyneet vuosikymmenten pitkäjänteisen kehittämistyön tulok- sena. Pitkäkestoinen, koko perheen huomioiva ammatillinen tuki on ainutlaatuista ja osoitettu tulokselliseksi. ? Kuntien tarjoamat perhekahvilat tai -kerhot vähentävät vanhempien yksinäisyyttä ja ovat kivoja. Niillä ei kuitenkaan auteta perheitä, joissa on ongelmia ja vakavia vaikeuksia selvitä arjesta, Palevaara muistuttaa. Ensikodin avopalveluihin ja esimerkiksi päiväryhmiin perheet osallistuvat kotoa käsin. Päiväryhmän kuntoutukseen osallistutaan 2-3 päivänä viikossa 6-12 kuukauden ajan. Ympärivuorokautinen ensikotikuntoutus on tarkoitettu vauvaperheille, jotka tarvitsevat vanhemmuuteen ja arjen hallintaan tiivistä tukea. Vuosikymmenten aikana on autettu tuhansia perheitä monin eri tavoin. Yksin unineuvonnalla, jota on toteutettu kahdenkymmenen vuoden ajan, on autettu 3500 perhettä. Hakevat apua paremmin Palevaara muistuttaa, että yhdistys auttaa kaikkia perheitä ja apua saa synnytysvalmennuksesta lähtien, joten apua kannattaa kysyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja entistä useammin näin myös toimitaan. ? On ilahduttavaa, että nuoret perheet hakevat myös itse apua jo varhain. Apua uskalletaan pyytää ja oma voimattomuus tunnustaa. Yhdistyksen ammattilaisten lisäksi perheiden tukena on useita vapaaehtoista. Heistä suurin osa on tukihenkilöitä, kuten synnytystukihenkilöitä eli Doulia, mutta mukana on myös paljon vapaaehtoisia kertaluonteisesta remonttiavusta lastenhoitajiin. Vapaaehtoiset järjestävät myös erilaisia tapahtumia perheiden iloksi sekä varainhankintaa ja talkoita. ? Vapaaehtoiset ovat korvaamaton tuki työllemme ja ihmiset ovat myös yhä innokkaampia tarjoamaan apuaan ja osallistumaan, Palevaara iloitsee. Tunnustuspalkinto Helsingin ensikotiyhdistys jakaa vuosittain tunnustuspalkinnon lapsiperheiden hyväksi tehdystä työstä. Juhlavuonna tunnustuspalkinnon saa psykologi Anne Suokas-Cunliffe. Monet asiakkaista ovat traumatisoituneita tavoilla, jotka vaikeuttaa heidän selviytymistään riittävän hyvinä äiteinä ja isinä. Annen työnohjaukset ja traumatyön prosessikoulutukset ovat vahvistaneet työntekijöiden kykyä vastata traumatisoituneiden vanhempien ja lasten tarpeisiin. Tunnustuspalkinto jaetaan nyt viidennen kerran. Yksinäisten tueksi Helsingin ensikotiyhdistys perustettiin vuonna 1936 turvaamaan avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten oikeus kasvuun vanhemman kanssa. Kesällä 1942 ovensa avannut Helsingin ensikoti rakennettiin turvapaikaksi äideille ja lapsille. Tänään Helsingin ensikotiyhdistys on vauvaperhetyön edelläkävijä, joka tuottaa suuren osan tiivistä tukea tarvitsevien vauvaperheiden palveluista pääkaupunkiseudulla. Menovinkkejä ??Sielunpelastajasta sosiaalijärjestöksi? ? Helsingin ylipiston dosentti, historioitsija Ville Jalovaara käsittelee marras- joulukuussa Helsingin Työväenopiston perjantain kulttuuriluennoilla 14.30?16 Opistotalon, Viipurinsalissa, Helsinginkatu 26, Kalliossakin toimineiden kristillistaustaisten järjestöjen historiaa ja nykypäivää. Vapaa pääsy! Luentosarjalla aiheina 18.11. Älä jätä ihmistä yk- sin ? Helsingin Kaupunkilähetyksen 130 vuoden tie HelsinkiMissioksi 25.11. Marttaliitto ? trendikäs 117-vuotias kotitalousneuvoja 2.12. NMKY ? virkeä satakolmikymppinen nuorten miesten järjestö ??Kirpputori - Myyjäiset la 10.12. klo 10-13 Kallio-Seuran tiloissa Helsinginkatu 42 Mm. vanhoja levyjä, kirjoja ja astioita. Sukkia ja lapasia. Kahvi-buffee ja arpajaiset. Tervetuloa tekemään hyviä löytöjä! ??Terveet kaupungit to 1.12. klo 15-18 KALLION TIETOTUPA Kallion kirjasto 5-linja 11 Tapaamme entisiä tuttuja. Pitkäaikainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Raakel Hiltunen. Myös Terveet kaupungit yhteisön edustajia. VAPAA PÄÄSY tervetuloa!
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 19 Tuomioja ? yksinäinen piruilija ?? Erkki Tuomioja, kansanedustaja, poliitikko, historioitsija, hölkkääjä, ex-ministeri, koripalloilija, kirjailija, rauhanmies on elämänsä varrella pitänyt aktiivisesti, lähes päivittäin päiväkirjaa. ?Siinä syntyy vielä rumihia ?-teos kertoi vuosista 1991-1994. Nyt Tuomioja on saattanut julkisuuteen päiväkirjamerkinnät vuosilta 1995-1997. ?Luulin olevani aika piruileva? on yli 600-sivuisen kirjan (Tammi 2016 ) nimi. Toimittamistyön on tehnyt kuten edellisessäkin päiväkirjateoksessa ansiokkaasti Veli-Pekka Leppänen. Oppositiosta hallitukseen Eduskuntavaaleissa 1995 saavutti SDP, demarit, suuren vaalivoiton nousten Suomen suurimmaksi puolueeksi. Muodostettiin Paavo Lipposen viiden puolueen hallitus, Lipposen inhokki keskustapuolue jäi oppositioon. Vasemmistoliitto ja vihreät saivat maistaa ministeripaikkojen ihanuutta, vaikka valta ei Lipposen hallituksessa kovin makealta maistunutkaan. Tuomioja kuvaa erittäin tarkasti, purevasti Lipposen hallituksen vallankäyttöä . Tuomioja itse ei ministeriksi kelvannut, Lipponen valitsi demareista naisia, Halonen ulkoministeriksi ohi Tuomiojan. Tuomiojasta tuli sitten sos.dem. eduskuntaryhmän puheenjohtaja, tärkeä paikka sinänsä . Jatkuvaa kamppailua Päiväkirjat kuvaavat hyvin raadollisesti sitä lähes jokapäiväistä kamppailua Lipponen vastaan Tuomioja. Lipposen hallituspolitiikka oli ? kokoomuksen keskilinjasta vähän oikealle ? kun taas Tuomioja yrittää sitkeästi saada edes hivenen vasemmistolaisia esityksiä lävitse, ensin sos. dem. eduskuntaryhmässä sitten sos.dem.-hallitusryhmässä ja sitten koko hallituksessakin. Laihoin tuloksin. Päiväkirjamerkinnät kuvaavat mielenkiintoisesti eri henkilöiden käyttäytymistä ja suhtautumista eri asioihin. Äreänä, yrmynä, röyhkeänä ja ylimielisinä eri tilanteissa esiiintyvät pääministeri Lipponen ja valtiovarainministeriksi tullut kokoomuksen Sauli Niinistö, nykyinen presidenttimme. Päiväkirjojen mukaan voimakaksikko Lipponen- Niinistö hoiti kahdestaan itsevaltiaasti Suomen politiikkaa antamatta turhan demokratian, kansanvallan, häiritä puuhiaan. Avuksi tarvittiin toki aina nöyriä virkamiehiä ja myös poliittisia lakeijoita, joista SDP:n Jaakonsaari ja kokoomuksen Zyskowicz ovat päiväkirjoissa eniten esillä. Kirja luonnehtii Sauli Niinistöä ? varsin oikeistolaiseksi että peluriominaisuuksiensa osalta hyvin ?kepulaisena? yhteistyökumppanina ?. Näin siis vuonna 1996 . Niinistön toimintaa valtiovarainministerinä kuvaa työväenliikkeen näkökulmasta kai se,että sos.dem. eduskuntaryhmässä ryhdyttiin haikailemaan edellisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen perään ! Yksinäinen juoksija Päiväkirjat antavat aika traagisenkin kuvan paitsi politiikasta, myös Erkki Tuomiojasta. Hän käy jatkuvaa poliittista painia, jossa tulee turpaan lähes koko ajan. Todellisia ystäviä on hyvin vähän, omassa puolueessa varsinkaan. Masennus, epäusko, voimattomuus, turhautuminen valtaavat miehen mielen. Näissä tunnelmissa monet poliitikot alkavat ryypätä, Erkki lähtee lenkille. Päiväkirjoissa on tarkat merkinnät eri kisoista ja juoksujen tuloksista. Ilmeisen tärkeitä Tuomiojalle niin henkisesti kuin fyysisesti. Molempien puolien pitää olla kunnossa, sillä mies on tosi kovilla koko ajan, kirja on kyllästymiseen saakka täynnä matkoja kotimaassa ja ulkomailla, Erkki on koko ajan menossa ja yrittää vielä hoitaa eduskuntaryhmääkin. Omat harminsa Tuomiojalle aiheuttaa konkurssikypsä osuusliike Elanto ja oma värikäs sotkunsa on Sundqvist-Alho rahajuttu, joka johtaa lopulta ministeri Alhon eroon. Rauhanmiehenä Tuomioja vastustaa kalliita helikopterihankintoja kaksikkoa Lipponen-Niinistö plus kenraalikunta vastaan . Välillä Tuomioja turhautuu niin että haluaa pois koko politiikasta, diplomaatiksi ulkomaille. Presidentti Ahtisaari ihmettelee,mutta lupaa auttaa asiassa . Suomen onneksi asia ei edennyt, sillä 2000-luvun ulkoministerinä Stubbin hallituksessa Tuomioja oli korvaamaton niin Stubbille kuin Suomellekin vaikeassa vaiheessa. Julkisuudessa varsinkin Helsingin päälehti pistelee Tuomiojaa milloin missäkin asiassa asiaa ymmärtämättä mutta näinhän usein käy tyhmemmille älykkäässä seurassa. Älykästä seuraahan Erkki Tuomioja on aina tarjonnut ja aika piruilevaakin ! Lukekaa vaikka Tuomiojan päiväkirjoja vuosilta 199597. Jos politiikan kiemurat, EU:t ja EMUT, eivät niin kiinnosta, on kirjassa toki hyviä piruiluja, hyviä juorujakin. Pekka Hurme Poliisi kerää luvattomat ja luvalliset aseet hävitettäväksi ??Kansalaiset voivat ilmoittaa ja luovuttaa poliisille hävitettäväksi luvallisesti ja luvattomasti hallussaan olevia aseita, patruunoita, nalleja ja räjähteitä. Keräykseen voi ilmoittaa luvattoman aseen ilman rangaistuksen pelkoa. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella ei järjestetä keräyspisteitä keräyksen ai- kana. Luovuttavalle henkilöille soitetaan ja sovitaan keräysajankohtana, jolloin poliisipartio noutaa luovutettavat tavarat. Aseita, räjähteitä ja muuta armonvuosikeräykseen luovutettavaa tavaraa ei saa tuoda poliisilaitokselle ellei siitä ole poliisin kanssa etukäteen sovittu. Itä-Uudenmaan poliisi- laitoksen alueella asuvalla ilmoittajalla on mahdollisuus viedä aseet itse virka-aikana tai poikkeuksellisesti viikonloppuna 19. 20. marraskuuta Helsingin poliisilaitoksen keräyspisteisiin Helsingin pääpoliisiasemalle Pasilaan tai Malmin poliisiasemalle. Hätäraketit eivät kuulu keräyksen piiriin. Ne voi Jakomäentielle lähes 270 asuntoa ??Jakomäenkallion näköalapaikalle rakennetaan parhaillaan viittä uutta taloa, joihin tulee lähes 270 kaupungin vuokrakotia. Asuntoja voi hakea marraskuun ajan, ja ne ovat muuttovalmiita maalis?huhtikuussa 2017. Jakomäenkallion puistoalueen pohjoispuolelle nousee viisi uutta taloa osoitteeseen Jakomäentie 4 ja 6. Kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Hekan asuntoja valmistuu kaiken kaikkiaan 268. Samoilta tonteilta purettiin pari vuotta sitten neljä 1960-luvulla rakennettua vuokrataloa, jotka päätettiin huonon kuntonsa vuoksi korvata kokonaan uusilla rakennuksilla. Jakomäentien uusiin asuntoihin voi osoittaa hakemuksia marraskuun ajan. Asunnot valmistuvat arviol- ta maalis- ja huhtikuun taitteessa. Asukasvalinnoissa etusijalla ovat purkutaloissa asuneet, jotka haluavat palata takaisin Jakomäentielle. Palaavia kotitalouksia on noin 70. Kolmasosa uudistuotannon asunnoista varataan aina kaupungin asunnoissa ennestään asuville asunnonvaihtajille. Haettavana on asuntoja 30 neliömetrin yksiöistä neljän huoneen ja 95 neliömetrin perheasuntoihin. Asuntojen keskimääräinen vuokra on 11,47 ?/ m2, eli esimerkiksi 50-neliöisen kaksion vuokra on noin 600 euroa. Asuntojen varustetaso on hyvä: kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke, laminaattilattia ja keraaminen liesi. Kohde on savuton, kuten kaikki Hekan uudiskohteet. Talot rakennuttaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Jakomäki on viime vuosina uusiutunut voimakkaasti, kun lähes kaikki talot on peruskorjattu, julkisten palvelujen tiloja on remontoitu ja kaupalliset palvelut ovat parantuneet. Paljon uutta on vielä tulossa: Jakomäen keskiosan päiväkodeille, peruskoululle ja nuorisotalolle ollaan suunnittelemassa uusia tiloja ja alueelle kaavaillaan lisää asuntoja. Tavoitteena on myös parantaa virkistysalueita ja kulkuyhteyksiä. Samaan aikaan Lahdenväylän toiselle puolelle rakennetaan 2 000 asukkaan Alppikylää, jonka palvelut nojaavat pääosin Jakomäkeen. Jakomäen ja Alppikylän pohjoisosan välille on lisäksi kunnostettu taidehankkeena kevyen liikenteen alikulkuväylä Broda. toimittaa hävitettäväksi suoraan niitä myyvään liikkeeseen. Jos aseita tai muuta luvallista halutaan luovuttaa poliisille myytäväksi, siitä on sovittava erikseen. Tietoja luovutettavasta tavarasta kerätään yhteistyössä Helsingin ja LänsiUudenmaan poliisilaitosten kanssa. Toimeentulotuki uudistuu ??Perustoimeentulotuki siirtyy 1.1.2017 kunnilta Kelan hoidettavaksi. Tuen hakeminen Kelasta sujuu pian koko maassa kätevästi verkossa tai paperilomakkeella. Toimeentulotuki ei muutu: sitä saa muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää edelleen täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Tyko Sallisen tyttären hurja tarina näyttämölle ??Helsingin Kaupunginteatterin uutuusnäytelmä Taju kertoo Tyko Sallisen (18791955) kirjailijatyttären Tajun (1912-1966) viimeisen teoksen Isä ja minä (1957) kipeästä syntyprosessista. Tytär päättää kertoa totuuden isästään, mutta kirjoittaakin itselleen uuden lapsuuden, sadun onnellisesta perheestä. Liisa Urpelaisen kirjoittama ja Laura Jäntin ohjaama uutuus saa ensiiltansa Pengerkadun näyttämöllä 10. marraskuuta. Kirjailijanimellä Irja Salla tunnettu Taju Sallinen (Ursula Salo) on suuren taiteilijaisänsä (Santeri Kinnunen) kuoltua uudessa tilanteessa. Mielenterveydellisiin ongelmiin ajautunut Taju uskoo vapautuvansa lapsuuden ahdistuksesta kertomalla viimeinkin totuuden isästä ? miten tämä kohteli äitiä (Iida Kuningas), toimitti sisaren Tanskaan kasvattilapseksi äidiltä kysymättä, äidin mystisestä kuolemasta. Muistojen matkassa kuljetaan Tajun lapsuudesta, vuosisadan alun taiteilijaympyröistä stipendiaattimatkalle sekasortoiseen, sodan runtelemaan natsiSaksaan. Näytelmän muissa rooleissa nähdään Rauno Ahonen ja Antti Lang. Tajun musiikillinen maailma koostuu Eero Ojasen luomasta teatterimusiikista ja sota-ajan saksalaisista schlaagereista. Lavastuksen on suunnitellut Antti Mattila ja puvut Sari Salmela. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja äänisuunnittelusta Mauri Siirala. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Tuula Kuittinen. Ohjaaja Laura Jäntti on työskennellyt useissa maamme teattereissa sekä kiinnitettynä ohjaajana että vierailijana. Hän on myös työskennellyt Teatterikorkeakoulussa ohjaajatyön lehtorina. Jäntin viimeisimmät ohjaukset Helsingin Kaupunginteatterissa ovat Omatunto (2013) ja Järki ja tunteet (2014).  Dramaturgi, käsikirjoittaja ja suomentaja Liisa Urpelainen on monipuolisen uransa aikana tehnyt dramatisointi- ja käsikirjoitustöiden lisäksi muun muassa laulutekstejä ja näytelmien suomennoksia. Hänen viimeisimmät suomennoksensa Helsingin Kaupunginteatteriin ovat Vielä ehtii (2013) ja Verkossa (2013).  Taju-ensi-ilta 10.11.2016 ja esitykset 21.1.2017 saakka Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä (Pengerkatu 11)?Liput: 17 ? - 34 ? (sis. palvelumaksun) Pysäköinnin maksuvyöhykkeet muuttuvat ??Pysäköinnin maksuvyöhykkeet laajenivat Helsingissä lokakuun alusta lähtien. Ydinkeskustan vyöhyke 1 laajenee aivan ydinkeskustan ympärille muun muassa Punavuoreen, Katajanokalle ja Kruununhakaan. Vyöhyke 2 puolestaan laajenee nykyisen vyöhykkeen 3 alueelle, eli se ulottuu jatkossa muun muassa Eiraan, Taka-Töölöön, Meilahteen, Vallilaan ja Hermanniin. Pysäköinti maksaa 1. vyöhykkeellä 4 euroa / tunti ja 2. vyöhykkeellä 2 euroa / tunti. Muutokset tulevat voimaan liikennemerkkien vaihtuessa. Merkkien vaihto alkoi 1. lokakuuta ja kes- tää 2-3 kuukautta. Muutokset eivät vaikuta asukas- ja yritystunnuksilla pysäköintiin. Uusi vyöhykejako on vanhaa selkeämpi. Se helpottaa mobiilipalveluiden toteuttamista ja pysäköinninvalvontaa. Helsingin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja laajentaa kantakaupunkimaista aluetta nykyistä laajemmalle, ja siksi myös pysäköinnin maksuvyöhykkeet 1 ja 2 laajenevat. Jos tulevaisuudessa maksualueita vielä laajennetaan, niin alueet ovat maksuvyöhykettä 3. Muutoksen taustalla on kaupunginhallituksen päätös 25.4. Uunisaarensalmen kävelyponttonisilta käyttöön ??Uunisaarensalmeen Merisataman rannassa Ehrenströmintien ja Pohjoisen Uunisaaren väliin asennetaan kävelyponttonisilta marraskuun 15. päivä. Kä- velyponttonisilta poistetaan ensi keväänä huhtikuun 15. päivä. Kaivopuiston edustalla sijaitseva Uunisaari muodostuu toisiinsa yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Saari on suosittu virkistyssaari ja siellä toimii myös ravintola.
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 46-47 Heinäsen kolumni Naisetkin eturintamaan ?Nyt ovat maailmankirjat sekaisin? tokaisi kokenut parlamentaarikkomme Pertti Salolainen, Vallilan kundeja muuten, TV:ssa kun oli saatu tieto USA:n presidentin valinnasta. Olin samaa mieltä ja mietin olisiko Hillarylle ollut etua, jos olisi pyytänyt kalliolaisyntyiseltä meidän maamme ensimmäiseltä naispresidentti Tarja Haloselta työnohjausta eli konsultaatiota? ? Mieleni pahoittaneena valitsin pakinaani esimerkkejä Suomen naisten pärjäämisistä maailman turuilla. Kuvitukseksi valitsin historiallisen postikortin vuodelta 1904, jossa poseeraa valovoimainen oopperalaulajamme Aino Ackté (1876-1944). Hän hurmasi yleisönsä mm. Pariisissa, New Yorkissa ja Lontoossa sekä perusti Suomeen niin Savonlinnan oopperajuhlat kuin Kotimaisen Oopperan, josta kehkeytyi Suomen Kansallisooppera. Hän oli taitava organisoija. Pariisilaiskautenaan hän tuli kansainvälisesti tunnetuksi kuvilla, joita postikorttitehtailijat levittivät laajalle. ? Kuulin Ateneumin virkailijoilta, miten maailmankuuluja naistaiteilijamme ovatkaan. Helene Schjerfbeck (1862-1946) on maailman taidehuutokauppojen vetonaula, hinnat ovat huikeat ja hänen taiteensa näyttelyitä pystytetään milloin Englantiin, Ruotsiin ja Japaniin jne. Tunnettu ja haluttu on myös Tove Jansson (19142001) muumituotantoineen. Juuri avattiin Tukholman Millesgårdenissa, Carl Millesin nimikkomuseossa hänen näyttelynsä. Tunnettuahan on nimenomaan japanilaisten ehtymätön muumifanius. ? Lisään näihin maailmalla laajalti tunnettuihin klassisiin naistaiteilijoihimme nykyaikaisen videotaiteilija Eija-Liisa Ahtilan (s. Hattulassa 1959), taiteilija-akateemikon ja Pro Finlandialla palkitun naisemme. Muistamme miten Hannes Kolehmainen vuonna 1912 ?juoksi Suomen maailmankartalle? ennen kuin Suomea vielä olikaan. Muistakaamme vaihteeksi näiden naistenkin ?kartallejuoksuja?. Keskustelin asiantuntijoiden kanssa naismuusikoistamme, jolloin todettiin erittäin korkealle maailman katsannossa nousseen kunnianimityksillä ja merkittävillä palkinnoilla ylistetty 119 sävellyksen luoja säveltäjä Kaija Saariaho (s. Helsingissä 1952) sekä lahjakas kapellimestaritar Susanna Mälkki (s. Helsingissä 1969). Hänellekin on myönnetty Pro Finlandia ?mitali ja suotu mitä arvokkaimpia orkesterien johtamisia maailman tunnetuimmilla musiikkiareenoilla. Mälkki nimitettiin Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi tänä syksynä, minkä lisäksi vuonna 2017 käynnistyy kolmivuotinen kausi Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Hurraa! ? Elämme vuosituhannella, jolloin pohjoismaisilla naisilla tuntuu olevan mahdollisuudet itse asiassa mihin vain. Tasa-arvoisuus lisääntyy asenteissa. Naiset ovat osoittaneet sen teoissaan. On koulutettuja, päteviä ja sopivia naisjohtajia. On meillä naispiispa papeista puhumattakaan. On naispoliiseja ja -sotilaita. Olipa meillä puolustusministerikin Elisabeth Rehnin aikaan. Oli ensimmäinen Miina Sillanpää ?ministeri jo 1926, mainittakoon sekin edistysaskel näin hänen 150.- vuotisjuhlavuotenaan. Silti mummon on vielä ponnisteltava lumessa? ? Jotkut miehet ovat nyt puolestaan heittäytyneet marttyyreiksi ja tasa-arvotaistelijoiksi väittäen kokevansa sortoa ja syrjintää! Henkilökohtaisesti tunnen riemua havaittuani nuorten miesten ryhtyvän hoitoalalle ja ottavan auliisti osaa perheissään lastenhoitoon ja kokkaamiseen. Tasa-arvo sukupuolten välillä kehittyy sittenkin ikään kuin itsestään selvänä. Mutta, mutta. Etniset ennakkoluulot kuitenkin vellovat hirmuisina ja edelleen mm. uskonnoista alibia ottaen. Rasismi jyllää edelleen eivätkä Trumpin kaltaisten kyykyttäjien kannanotot jää vaikutuksitta. Sorry. jahtivat reilun viikon ajan Syyrian Aleppon sotauhrien muistamiseksi. Seurakuntalaisen ehdottama hätähuuto kaikui kirkkoherra Teemu Laajasalon voimaan saattamana noin 800 kirkossa sekä laajalti ulkomailla. Saimme mekin olla mukana vaatimassa maailmaan rauhaa! Tuli mieleen kirkkoherra Laajasalon Käpyrinteen Palvelutalossa pitämä juhlapuhe, jossa hän todisti, miten tärkeätä meille jokaiselle on tuntea itsemme ?kelvatuiksi?. Eli tasa-arvoisiksi sukupuoleen, rotuun ja maailmankatsomukseen katsomatta. Aira Heinänen ? Siksipä tuntui hyvältä, kun Kallion kirkonkellot ka- Myymälä & Verhoomo Tehdas ??Myymälä & Verhoomo Tehdas on muuttanut Mäkelänkadulta Hämeentielle numeroon 28 uusiin remontoituihin liiketiloihin. Mäkelänkadun liikkeessä oli sattunut vesivahinko, ja yrittäjät Sanna Hirvonen ja Asta Vekki olivat joutuneet elokuussa pikaisesti muuttamaan. Viikossa tavarat varastoihin eri puolille Helsinkiä ja nopeasti uuden liikepaikan etsintään. Sellainen löytyikin Hämeentieltä, ja kun sisäremonttikin oli jo tehtynä ei päätöstä tarvinnut kauan vatvoa. Julkisivuremontti on vielä käynnissä, mutta valmistunee ensi vuoden puolella. Liikkeeseen tulee kaunis ja perinteikäs näyteikkuna, talon alkuperäisen mallin mukaan. Myymälä ja Verhoomo Tehdas on kuin pieni pala ihanaa sisustuslehteä. Verhoomossa verhoillaan ammattitaidolla vanhat huonekalut, uudet ja vanhat istuimet ja sohvat, niin yksityisten kuin julkistenkin tilojen istuimet, veneen patjat ja kaikkea, mikä ylipäätään verhoilua kaipaa. Verhoomolla on laaja kangasvalkoima, josta löy- tyy sopiva verhoilukangas vintage-nojatuoliin kuin antiikkisohvaankin. Jos olet tulossa kangasvalintaan, varaa aina aika.Sähköpostilla voi lähettää kuvan verhoilun tarpeessa olevasta huonekalusta, jolloin on helpompi antaa asiakkaalle hinta-arvio. Lopullinen hinta määräytyy kankaas- ta, rungon korjaustarpeesta ja käytetystä täytemateriaalista. Myymälässä on huolella valikoituja sisustustuotteita, - tyynyjä, vilttejä, verhoiltu- ja tuoleja, valaisimia, mattoja, pesuaineita sekä lasten tuotteita. Uutuutena kirjekuorikoita ja muuta paperitavaraa. Saatavilla on myös run- Suomelle uusi lintulaji myös Helsingissä ??Helsingin Seurasaaressa jo muutaman päivän viipynyttä sieppoa pidetään idänpikkusieppona (Ficedula albicilla). Jos lajimääritys varmistuu, tämä on parin päivän sisällä jo toinen maalle uusi lintulaji. Idänpikkusieppo muistuttaa suuresti pikkusieppoa, jonka alalajina sitä aikaisemmin pidettiinkin. Höyhenpuvun värityksessä on pieniä eroja, ja lajien kutsuäänet ovat erilaisia. Helsinkiläinen Ville Suppo- nen näki Seurasaaressa piilottelevan siepon jo perjantaina ja uudelleen eilen. Silloin heräsi vahva epäilys, että kyseessä voisi olla idänpikkusieppo. Marraskuussa myös pikkusiepon havaitseminen on hyvin harvinaista. Tänään Seurasaaressa on käynyt satoja lintuharrastajia, ja linnusta on saatu kuvia ja äänityksiä. Havainnon arvioi lopulta BirdLife Suomen rariteettikomi- tea, joka tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Se arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut Suomeen. Idänpikkusieppo pesii laajalla alueella Siperiassa Uralin itäpuolella ja talvehtii Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa se on vain muutaman kerran havaittu suurharvinaisuus. Ruotsista ja Tanskasta on yksi havainto. Lisäksi laji on havaittu Ranskassa ja neljä kertaa Iso-Britanniassa. Mikäli eilen Nakkilasta löytynyt preeriakahlaaja sekä Seurasaaren idänpikkusieppo hyväksytään maamme lajilistalle, Suomessa on nyt havaittu 477 luonnonvaraista lintulajia. Helsinki, Seurasaari 2.11.2016, kuva: Pekka J. Nikander koja, jotka voidaan päällystää asiakkaan valitsemalla kankaalla. Verkkokaupasta voi tilata samat tuotteet kuin myymälästäkin.
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 21 Vaasanpuistikon kehittämistyö etenee ??Tulevaisuus-illassa 10.lokakuuta asukkaat toivoivat puistikkoon monipuolista toimintaa, lisävalaistusta, vehreyttä ja taidetta. Helsingin kaupunki käynnisti alkusyksyllä Vaasanpuistikon kehittämissuunnitelman laadinnan. Suunnitelman pohjaksi on kartoitettu jo olemassa olevaa materiaalia ja järjestetty useita asukastapahtumia kuten Viihtyisyysvaellus ja Toritapaaminen syyskuussa. Tilaisuuksissa on kerätty ideoita ja toiveita alueen kehittämiseksi. Viimeisin asukastapahtuma Vaasanpuistikon tulevaisuus -ilta järjestettiin yhteistyössä Setlementtiliiton kanssa 10. lokakuuta 2016 Kalliolan Setlementtitalolla. Tapahtumassa kuultiin asiantuntijoiden esityksiä kehittämistyöstä ja sen konkreettisista mahdollisuuksista. Aikaa oli varattu myös kysymyksille, keskus- telulle ja ideointipajoille. Osallistujien ja kaupungin työntekijöiden välisissä ideointipajoissa syntyi runsaasti keskustelua rakentavassa hengessä. Karttapohjille tuotiin tukuittain ideoita ja konkreettisia muutosehdotuksia joiden avulla Vaasanpuistikosta saataisiin mahdollisimman monipuolinen ja viihtyisä paikka kaikille asukkaille ja siellä toimijoille. Toimintaa, valaistusta ja vehreyttä Asukkaat toivovat alueen mahdollistavan monipuolista toimintaa, kuten esimerkiksi taidetta, ulkoilmaelokuvia, lavaesiintymisiä, kirpputoreja ja pop-up -kahviloita. Valaistus ja viherrakentaminen nousivat merkittäväksi tekijäksi viihtyvyyden näkökulmasta. Kesäkukkaistutukset sai- vat monelta peukutuksia. Myös viherkatot ja seinät nousivat ideoinnissa korkealle. Metroaseman ja betonisen ilmastointipömpelin stailaus sai pajayleisöltä kannatusta. Ehdotettiin jopa kahvilan perustamista metron sisäänkäynnin katolle. Helsinginkadun historiallinen lippakioski ehdotettiin siirrettäväksi Vaasanpuistikkoon. Kauppaliikkeiden monipuolisella tarjonnalla uskottiin olevan piristävä vaikutus kaikkien yrittäjien kassavirtaan. Erityisesti kasvisruokaan erikoistuneita ravintoloita ja kauppoja ehdotettiin paikalle. Puistikon liikenne on koettu melko sekavaksi. Etenkin pyöräily vaatisi kehittämistoimia. Nykyinen reitti puistikon halki on turvaton ja kulkee liian lähellä oviaukkoja. Myös kunnon pyörätelineet ovat toivomuslistalla. Nykyisin filla- rit köytetään kiinni puunsuojakehikoihin. Suunnitelmaehdotus kommenteille joulukuussa ? palautetilaisuus 1.12 Runsasta idealaaria tutkitaan nyt kaupungin edustajien ja asiantuntijoiden työryhmässä. Tavoitteena on laatia kaksitasoinen suunnitelmaehdotus asukkaiden toiveiden pohjalta. Ensimmäinen on lyhyen tähtäimen, noin kahden vuoden sisällä, realistisesti toteutettavissa oleva ideasuunnitelma ja toinen on pidemmän aikavälin, eli noin viiden vuoden, tavoitesuunnitelma. Loppuvuodesta suunnitelmaehdotus avataan asukkaiden kommentoitavaksi. Torstaina 1. joulukuuta klo 15?19 Kalliolan setlementtitalolla (Sturenkatu 11) voi tulla tutustumaan, keskustelemaan ja antamaan palautetta ehdotuksesta suoraan hankkeen vetäjille. na 2015. Samaisena aikana yhtiö oli mediassa laajasti esillä muunmuassa kauppiaiden uusien heikentyneiden franchise-sopimusten, rahaliikenteen kierrättämisen emoyhtiön kautta ja YT-neuvotteluiden ansiosta. Konkurssi tuli kuitenkin Sirolle järkytyksenä, ja mie- tittyään hetken asiaa hän otti yhteyttä tuttuun sijoittajaan. Muutamien viikkojen kuluttua Siron perustama Parhaat eväät-yhtiö osti ketjun konkurssipesältä. Hänen lisäkseen ketjuun ovat sijoittaneet Seppo Kolari ja Mika Heikinheimo. Nyt Juuso Sirolla on luot- sattavanaan 45 myymälää, mutta opittuaan delegoimisen jalon taidon työnteko tuntuu nykyään hyvin erilaiselta. Myös ketjun kauppiasyhdistys on ottanut uudenlaisen ilmapiirin lämmöllä vastaan. Teksti ja kuva: Roy Koto Täysin uusittu Punnitse ja Säästä-myymälä avattu Kurviin ??Juuso Siron perustaman Punnitse ja säästä-ketjun uusittu myymälä avattiin 18.10. osoitteessa Hämeentie 50. Liikkeen myymäläpäällikkönä toimii Jani Hendriksson, mutta hänen ollessaan estyneenä jututin Minttu-Mari Rahikaista Hyvinkäältä. Minttu kertoi asiakkaiden löytäneen hyvin uusitun liikkeen, joka on remontoitu katosta lattiaan ja tuotevalikoimaa on lisätty. Liike on Helsingin ensimmäinen P&S -ketjuun kuuluva liike, perustettu vuonna 2004. Punnitse ja säästä-ketjun Kurvin liikkeeseen kuuluu noin 160 irtomyyntituotetta, kuten kuivatut hedelmät, pähkinät, pavut, linssit, riisit, murot ja myslit, teet, kahvit sekä erilaiset siemenet. Lisäksi pakattuina löytyvät samat herkut. Varsinkin erilaiset teet ja haudukkeet ovat varsin hyvin edustettuina, samoin hamppu -ja muut kasvimaidot, gluteenittomat tuotteet kuin myös esimerkiksi liivatteettomat nallekarkit. Ekologisuus on otettu huomioon kautta linjan. Punnitse ja säästä-ketjun johtava ajatus onkin, että ostat vain tarvitsemasi määrän. Kanta-asiakkaat voivat esittää toiveitaan, jotka par- haan mukaan pyritään täyttämään. Liiketila on pienehkö, mutta tehokkaan tilankäytön ansiosta valikoima on laaja ja kauniisti esillä. Minttu arveli, että Hämeentien liike on ainoita Punnitse- ja säästä ketjun kivijalkaliikkeitä Helsingin seudulla, mikä antaa ainutlaatuista tunnelmaa ja helppoutta piipahtaa matkan varrella liikkeeseen ostamaan vaikkapa huippusuosittuja patukoita. Liikkeessä on myös kokeiluna take-away kahvi, Johan & Nyströmin reilun kaupan kahvia. Opiskelijoille annetaan -10% alennus ostoksista. Avajaistarjouksia on lukuisia. Punnitse ja säästä-ketju on ollut melkoisessa myllerryksessä viime vuosina. 1995 perustettiin ensimmäinen liike Tampereelle, ja Juuso Siro avasi toisen Punnitse- säästä liikkeen Tampereelle 1997. Muutaman vuoden kuluttua hän muutti Helsinkiin myyden liikkeensä, mutta kaupan ehtoihin kuului oikeus laajentaa ketjua. Vuosien 20022012 välillä Siro avasi 25 myymälää Helsingin ja Oulun välille. Tiukka työtahti vaati kuitenkin veronsa, ja kun sijoitusyhtiö DKW Partners oli kiinnostunut emoyhtiön ostamisesta, Siro oli valmis myymään. Liian nopean kasvun ja muutamien virhearviointienkin sekä silloisen toimitusjohtajan traagisen lentoturman johdosta ketju kuitenkin hakeutui ensin yrityssaneeraukseen ja lopulta konkurssiin loppuvuon- Keskuspuistoryhmä valittaa yleiskaavasta ??Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymään yleiskaavaan ja sen valmisteluun liittyy virheellisyyksiä ja lainvastaisuuksia, katsoo Keskuspuistoryhmä. Se valmistelee yleiskaavasta valitusta hallinto-oikeudelle Keskuspuiston osalta. Keskuspuistoryhmä esittää, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta. ?Yleiskaavaprosessiin liittyy useita virheellisyyksiä ja lainvastaisuuksia, joihin valituksemme perustuu. Yleiskaava rikkoo luonnonsuojelulain lisäksi esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain useita kohtia?, toteaa Susanna Pitkänen Keskuspuistoryhmästä. ?Esitämme, että Helsin- gin hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta. Tällöin Keskuspuiston nykyiset voimassa olevat asemakaavat toimisivat edelleen Keskuspuiston suojana.? Keskuspuiston asemakaavoissa on selvitetty perusteellisesti sen luonnonarvot ja merkitys virkistysalueena. Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii ottamaan ne huomioon mutta yleiskaavassa ne on sivuutettu viitaten vain kaupunkibulevardien taloudellisiin toteuttamismahdollisuuksiin ja rakennusmaatarpeisiin. Tällaiset perustelut ovat ristiriidassa yleiskaavalle laissa määriteltyjen sisältövaatimusten kanssa. Ne sivuuttavat myös yleiskaavan vaikutusarviossa esi- tetyn vakavan huolen Keskuspuiston ekologisten yhteyksien kaventumisesta ja katkeamisesta. Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen on ristiriidassa myös maakuntakaavan kanssa, vaikka maakuntakaavan pitäisi ohjata Helsingin kaavoitusta. Liito-oravien elinalueita ei ole luonnonsuojelulain vastaisesti otettu kaavassa huomioon. Juridista pohjaa Keskuspuistoa koskevalle valitukselle antavat myös yleiskaavan esittämistapaan ja kaavamääräyksiin liittyvät ongelmat sekä kaavoituksen tarkentuvan suunnittelun periaatteen ja luottamuksensuojaperiaatteen rikkominen.
• KALLIO LEHTI 22 Viikot 46-47 Talkoilla syntyy tulosta ??Hyötykasvimaan syyskunnostus kokosi joukon Kasvitieteellisen puutarhan ystäviä Kumpulan puutarhaan lokakuun alussa. Syys- ja kevättalkoot on eräs tapa, jonka avulla tänä vuonna 10 vuotta täyttävä yhdistys tukee Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa. Kumpulan puutarha on tältä kaudelta sulkenut ovensa, ja avautuu jälleen yleisölle toukokuun alussa. Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on auki kautta vuoden. Helsingissä Kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat ovat kahdessa erillisessä puutarhassa, Kaisaniemes- sä ja Kumpulassa. Kaisaniemessä on Suomen vanhin kasvitieteellinen puutarha, joka avattiin yleisölle vuonna 1833. Se on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka rakennukset ovat suojeltuja. Viehättävään kartanomiljööseen rakennettu Kumpulan puutarha perustettiin vuonna 1987, ja on se ollut avoin yleisölle vuodesta 2007. Kasvitieteellisten puutarhojen tarkoitus on pitää yllä elävien kasvien kasvitieteellistä kokoelmaa tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin. Tehtäviin kuuluvat myös kasveihin liittyvä neuvonta ja valistus. Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ahersivat syystalkoissa Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa Kumpulan kartanon historiallisessa ympäristössä. Kuvaaja Pertti Uotila Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa voi nauttia monimuotoisesta kasvillisuudesta, veden välkkeestä ja luonnonrauhasta. Kuvaaja Matti Pietarinen Kasvitieteelliset puutarhat ovat vehreitä viherkeitaita ja hyvin suosittuja vierailukohteita kaupungissa. Ne antavat mahdollisuuden rauhalliseen kasvien tutkailuun, vuodenaikojen Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan uudistetusta systemaattisesta osastosta rakentuu kiehtova Evoluutiopuu. Kuvaaja Matti Pietarinen Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan komea Palmusali valmistui vuonna 1889.) Kuvaaja Taina Koivunen kokemiseen ja oleiluun hiljaisessa paikassa. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että stressin poistuminen ja mielen elpyminen toteutuvat vihreässä ympäristössä, jossa saa kokea luonnon lumoa. Kumpulan maantieteellisessä kokoelmassa voi helposti nauttia ?matkasta? pohjoisen pallonpuoliskon maissa kuten Japanissa ja Pohjois-Amerikassa. Kumpulassa on myös mielenkiintoinen kulttuurikasvien kokoelma, johon kuuluu esimerkiksi rohdos-, tuoksu- ja ravintokasveja. Kaisaniemen kymmenessä kasvihuoneessa on lajeja Välimeren alueilta, Afrikan savanneilta ja tropiikista. Kasvitieteellisen puutarhan ystävät -yhdistyksen tavoitteita ovat kasvitieteellisen puutarhan tukeminen sekä puutarhakulttuurin edistäminen. Seuran jäsenet pääsevät ilmaiseksi Kumpulan puutarhaan ja Kaisaniemen puutarhan kasvihuoneisiin. Seura järjestää jäsenilleen retkiä puisto-, puutarha- ja luontokohteisiin, luentoja ja tilaisuuksia keskusteluun. Kasvitieteellisen puutarhan ystävät -yhdistyksen toimintaan voi tutustua postereissa, jotka ovat marraskuun puolivälistä alkaen nähtävillä Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Tietoa seurasta löytyy myös internet- ja Facebook sivuilta. Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki kasvitieteellisen puutarhan toiminnasta kiinnostuneet.
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 Palvelevat Lähi- ja 23 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Vuokralle tarjotaan Puh. 719 719 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI VUOKRATAAN Vuokrata halutaan KALLIO / ITÄ-PASILA Siistejä VUOKRAVARASTOJA 3-18m2 P.09-750088 Viipurinkatu 1, Alppila. VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m2 alk 25 ? Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 posti@varavarasto.com 044-947 0181 Palveluja www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Kauneus ja hyvinvointi LVI JEWELRY - WATCH STORE Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut KALLION PESULA Lämpö- ja vesijohtoliike Autolasipalvelut önen k k y n e i s a l Auto vice Ser AutoGlaspsarasta palvelua Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Pikapalvelu Halutaan vuokrata/ ostaa autotalli tai autopaikka Hakaniemi/Siltasaari alueelta. Yhteydenotot Rakmaster Oy/0505505933 gin Pääkaupun Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut jo yli 35 vuoden kokemus alalta! KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KALLIO LEHTI HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13.........................Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.....................S-market Alppikatu 25..................................Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................Alepa Sturenkatu 11................................Kalliolan .....................................................kansalaisopisto Eläintarhantie 12...........................Cafe Piritta Fleminginkatu 11...........................Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20...........................Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4.......................Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6.......................Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.....................Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier.......................Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................Alepa Helsinginkatu 25............................Urheiluhallit Hämeentie 23................................LKV Moilanen Hämeentie 29................................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A..........................Aralis-keskus .....................................................(Arabia) ? vuodesta 1952 Mäkelänkatu 49.............................Mäkelänr.Uintikeskus Mäkelänkatu 29.............................Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................Alepa Porthaninkatu 9.............................Saiturin Pörssi Päijänteentie 5...............................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10......................S-market Siltasaarenkatu 11.........................Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18......................Ympyrätalo,ala-aula Sturenkatu 27................................Alepa Sturenkatu 29................................Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................Alepa Säästöpankinranta 6...................Ravintola Juttutupa Toinen linja 4.................................Kallion Virastotalo Toinen linja....................................Kuntatalo Toinen linja 31...............................ELOKOLO Torkkelinkatu 2..............................Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13..........................Tilastokeskus Vaasankatu 8.................................Kioski Kasi Vaasankatu 17...............................Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29...............................R-Kioski Vanha Talvitie 8..............................Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................Hermanni Pub Viides linja 11................................Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................Viipurin kukka Viipurinkatu 19..............................R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi......................S-Market Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27, 8 ?+alv ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• PARTURI-KAMPAAMO ! KALLIO LEHTI 24 Kallion Klipoteekki Kaarlenkatu 13, 00530 Hki ? Puh. 753 7171 tai NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.klipoteekki.com Viikot 46-47 t i r ä tt n y s s i ot u 9-v Rakennekäsittelyllä eroon myssyn litistämistä hiuksista Erikoispermanenttiviikot 14.11.?26.11. Erikoispermanentti sis. leikkauksen ja muotoonkuivauksen alk. Joulu on jo ovella... 95? HURJAT synttäritarjoUkset jatkUvat marraskUUn loppUUn asti Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi UUsittU rUokalista! Juhliin yhden oven kautta UUTTA! Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. KARAOKE PE & LA MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti toehtoa! 6 eri vaih LOUNAS ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me mm. 3D-kulmat,ultraääni-ja pistoshoidot Osoite ja puhelin : .fi Ka ! Toimintamme laajenee kauneudenhoitopalveluihin! Kallion U LUBAARI I E H R ! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! 1020? arkisin klo 11-14.30 Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. tuoreistkaia! n a a m a t is a m Tule eista tehtyjä ruo 14-21 raaka-ain a-la 14-23, su am Keittiö avoinn Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02