• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV 2473282-0 LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) La Cure ® Kuolleenmeren ihonhoitotuotteet Suosittelemme La Cure-sarjaa kaikille herkkäihoisille sekä psoriasiksesta, että erilaisista ihottumista kärsiville henkilöille. Tuotteet sopivat päivittäiseen käyttöön koko perheelle! www.lacure.fi | p. 041 446 5593 Haluatko ilmaisen, asiantuntijan perusteleman hinta-arvion asunnollesi? Tarjoamme sinulle veloituksetta Kotikäynnin, josta saat paljon rahanarvoista tietoa asuntosi myyntiin. Kotikäynti ei sido sinua mihinkään, eikä aiheuta sinulle mitään kuluja. Laadimme myös asunnollesi yksilöllisen myyntisuunnitelman. Jani Pomell Ville Mattila Yrittäjä, toimitusjohtaja, LKV Myyntineuvottelija, Puh 040 515 1226 vuokrauspalvelut, jani.pomell@kiinteistomaailma.fi Puh 045 635 3778 ville.mattila@kiinteistomaailma.fi Hae syyskuun Luontaistuntija -lehti myymälästä! Täynnä tarjouksia! Vitamiini- ja hivenainemittaus 14.10. Kesto 30min / 50?. Varaa aika tutkimukseen myymälästä tai puhelimitse! Hintasirkus Forumissa 16.-20.9. La Cure tuotteet -10% syyskuun ajan! Luontaistuntija Forum Mannerheimintie 20 (0 kerros, hissin alla) Avoinna: ma-su kauppakeskuksen aukioloaikojen mukaan. p. 044 980 5830 www.luontaistuntijaforum.fi forum@luontaistuntijat.fi Juha Tarvainen Myyntineuvottelija, Puh 050 366 9126 Anna Tapojärvi Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh 040 587 8010 juha.tarvainen@kiinteistomaailma.fi anna.tapojarvi@kiinteistomaailma.fi Annika Järveläinen Myyntikoordinaattori, vuokrauspalvelut, Puh 050 917 6052 OTA YHTEYTTÄ JO TÄNÄÄN! marianne.haarakangas@kiinteistomaailma.fi 010 622 3920, aitio@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Aitio Business Park Mannerheimintie 113, 00280 Helsinki www.kiinteistomaailma.fi 46. vuosikerta - Nro 17 Katso mainoksemme takasivulta AVOINNA SU-TI 03 asti KE-LA 04 asti MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Pekka Rönkkö Myyntineuvottelija, vuokrauspalvelut, LVV, LVV Puh 0400 469 923 annika.jarvelainen@kiinteistomaailma.fi pekka.ronkko@kiinteistomaailma.fi Marianne Haarakangas Myyntineuvottelija, KiAT trainee, Puh 0503669127 Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 38-39 - 2015 Pyydä välitystarjous. HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? OULU ? KOKKOLA
• KALLIO LEHTI 2 Nro 17 ? Viikot 38-39 4/2015 6,40 UDET TO ? UUTU HOITO ? RAVIN VINKIT ? NEUVOT ? YSSÄ ROTUESITTEL S AVOIN JA UTELIA INEN ABESSINIALA Tehtaanmyymälämme pidennetyt aukioloajat: Merkkailut kuriin! an Jeremias maailmsa voitokkain kotikis Sijaiskoti auttaa löytökissaa Helsingin kissakahvila on kuuden kissa koti luovutettu Liian aikaisin nille pentu altis moäiriöille ish ym käyttäyt Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Tervetuloa! Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.votkin.fi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! TARINALLISET JOULUKONSERTIT ENTISAJAN HOLLYWOOD-TUNNELMISSA VIIHTEELLISEN AMERIKKALAISEN JOULUMUSIIKIN SIIVITTÄMÄNÄ. p. 010 281 2600 FRANZ LEHARIN OPERETTI MiljART www.kissafani.fi Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Alajärven Emännälle M. Bucht SAVOY-TEATTERI, HELSINKI Su 29.11. klo 15 ? Su 13.12. klo 15 Liput: Lippupalvelu alk. 45,50 ? Jyrki Anttila, Emilia Vesalainen-Pellas, Ville Salonen, Tiina Vahevaara, Jouni Kokora/Jukka Romu & Pirjo Vainio Lohjan operettikuoro, Kuoron johto: Maija Anttila Ylioppilaskunnan Soittajat, Kapellimestari: Mikk Murdvee HELSINKI, Savoy-teatteri Baritoni Riku Pelo Sopraano Mari Palo Tenori Jyrki Anttila Käsikirjoitus ja ohjaus: Juulia Tapola, Jussi Tapola. Koreografia ja tanssijat: Mira Ollila ja Juntaro Coste. 12-henkinen orkesteri Tuomas Törmin johdolla. Lavastus ja pukusuunnittelu: Taina Relander, pukujen toteutus Stadin aikuisopisto. OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä) 42 ?/37 ?? www.operart.fi, ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/J.Anttila Su 18.10. klo 14 ja 19 Myynnissä: Lippupalvelu.fi, Savoy-teatterin lipunmyynti LIPUT 42 e (Ryhmät: 37 e) OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä): ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/Anttila www.operart.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin. Ohjaus: Anu Hälvä Koreogafia: Kirsi Kannas Lavastus: Jari Jalonen Maskeeraus: Johanna Suominen
• Viikot 38-39 46. vuosikerta ? nro 17 Pk-yritykset näkevät jatkon parempanana Ajankohtaista Hermanninpuiston lahot vaahterat saavat kaatotuomion?  Erityisesti Helsingissä odotukset muuta maata positiivisempia ??Näinä yt-uutisten aikoina pientä valoa näkyy pienten ja keskisuurten yritysten joukosta: yli 70 prosenttia pk-yrityksistä uskoo voivansa säilyttää työpaikat. Työllistämisnäkymät ovat sekä koko maassa, mutta erityisesti Helsingissä hieman paremmat kevään tilanteeseen verrattuna. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat muutenkin myönteisempiä kuin puoli vuotta sitten. Helsingissä odotukset ovat muuta maata selvästi positiivisempia. Palvelualojen työllisyysnäkymät ovat hieman paremmat kuin muilla toimialoilla.? ? Palveluissa, teollisuudessa ja rakentamisessa uskotaan siihen, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Sen sijaan kaupassa näkymät ovat heikoimmat, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.?Kokoluokittain tarkasteltuna suurimmat paineet sopeuttaa henkilöstön määrää ovat suurimmissa pk-yrityksissä. Muissa kokoluokissa yritykset uskovat kykenevänsä pitämään huolta nykyisestä henkilökunnasta.? ? Vaikeaksi tilanteen tekee se, että tuotantokustannusten nousuarviot ovat aivan samaa tasoa kuin viime vuosikymmenen puolivälissä vahvan talouskehityksen oloissa. Nyt samankaltaiseen kustannusnousuun joudutaan sopeutumaan huomattavasti vaisumman kysynnän ja kannattavuuden oloissa, Malinen sanoo. Helsingin alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat selvästi myönteisemmät kuin koko maassa ja positiivisemmat kuin viime keväänä. Henkilöstön määrän kehitysodotuksia seuraavan vuoden aikana kuvaava saldoluku on nyt 12 prosenttia, kun se keväällä oli vain 6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkistamasta Pk-yritysbarometrista. Siihen vastasi yli 6500 yrittäjää eri puolilta Suomea. Pk-yritysbarometri julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Yritysten osuudet eri toimialoilla, % 4 Teollisuus 8 13 15 Rakentaminen 15 Kauppa 16 67 Palvelut 60 1 1 Muut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 ? Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin ? Koko maa Aallonpohja käsillä Pk-yritysten työllistämisodotusten lievä myönteinen vire johtunee siitä, että niiden odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat myönteisempiä kuin puoli vuotta sitten. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan käsillä, ja talouskasvun odotetaan lähtevän käyntiin vähitellen. Suhdanneodotusten piristymisen syynä on usko viennin vetoon. Pk-yrityksistä lähes joka kolmas arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja enää vajaa viidennes pelkää niiden edelleen heikkenevän. Edellisessä barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia vastaajia oli seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän ja heikkeneviä suhdanteita ennakoivia yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän. Usko talouden käänteeseen on siis selkeä. ? Helsingissä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut viime keväästä selvästi (0 %:sta 15 %:iin) ja on korkeampi kuin maassa keskimäärin (9 %), kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Yli 3 miljoonaa kuluja kiinteistöveron maksamisesta myöhässä ??Kiinteistöveron ensimmäisen erän eräpäivä on tänä vuonna maanantaina 7.9. Maksun tiedot löytyvät keväällä lähetetyistä kiinteistöveron tilisiirtolomakkeista. E-laskun voi tilata verkkopankissaan toista erää varten 16.10 mennessä. Viime vuonna kiinteistöveronsa jätti maksamatta ensimmäiseen ja toiseen eräpäivään mennessä yhteensä noin 620 000 asiakasta. Heille kertyi maksettavaksi viivästyskuluja yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. ??Kiinteistövero kannattaa maksaa eräpäivään mennessä viivästysseuraamusten välttämiseksi. Asiakkaiden lisäksi myös Verohallinnolle kertyy kuluja maksamatta ??Hermannissa, vankilan kupeessa, on meneillään Hermanninpuiston rakentamistyöt. Urakan yhteydessä poistetaan Eläinlääkärinkadun varrelta kymmenkunta huonokuntoista vaahteraa. ? Puut on todettu kuntoarvioinnissa huonokuntoisiksi ja ympäristölleen riskejä aiheuttaviksi.?Puut ovat vanhuuden heikentämiä ja niissä on sieniä ja kääpiä. ?Myös vaahteroiden juuristoja on vaurioitettu aiemmissa lähiympäristön rakennustöissä. ? Arboristit ovat pystyneet jonkin verran antamaan puille lisää elinaikaa tekemällä latvusten ja oksien leikkauksia.?Urakoitsijana on Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara. jättämisestä. Viime vuonna postitettiin yli 600 000 maksumuistutusta, joka tuli kustantamaan valtiolle yhteensä lähes 200 000 euroa. Lisäksi kuluja syntyy tuhansista asiakaspuheluista, joissa kysellään hukkaan joutuneiden tilisiirtolomakkeiden tietoja. Myös veronsaajille eli tässä tapauksessa kunnille koituu harmia, kun kiinteistöveroa ei pystytä tilittämään aikataulussa. Vuoden 2015 kiinteistöveron eräpäivät ovat 7.9. ja 2.11. Jos veron määrä on 170 euroa tai enemmän, maksu on jaettu kahteen erään. Maksun tiedot löytyvät keväällä lähetetyn kiinteistöverotuspäätöksen mukana tulleista tilisiirroista. Liikevaihto ja investoinnit odottavat kasvun kiihtymistä Yleisten suhdanneodotusten paraneminen näkyy myös odotuksissa liikevaihdon kehityksestä. Ne ovat kuitenkin edelleen selvästi alemmalla tasolla kuin viime vuosina. Kotimarkkinoiden haasteista huolimatta rakennusalalla liikevaihto-odotuksen nousivat voimakkaimmin. Investointien osalta jo vuosia kestänyt negatiivinen trendi lieveni hieman. Edelleen kuitenkin joka kolmas kaupan alan yritys ja rakennusyritys aikoo vähentää investointejaan. Teollisuudessa ja palveluissakin lähes joka neljäs vastaaja ilmoittaa vähentävänsä investointeja. Investoinneille on useita jarruja. Rahoituksen saatavuus on kiristynyt, kotimarkkinakysyntä ei ole elpynyt, yritysten kannattavuus on tavallista heikompi ja maksuhäiriöisiä yrityksiä on yli puolet enemmän kuin ennen finanssikriisiäSivu 7 Kari Kyrönseppä ? komiikan tekijä ???Käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Kari Kyrönseppä on ollut mukana tekemässä useita kotimaisen tv-viihteen merkkipaaluja. ?Yleisötilaisuudessa Kyrönseppä kertoo ohjelmien synnystä ja siitä kuinka esimerkiksi Hepskukkuun, Velipuolikuun ja Mutapainin ystävien myötä nousi esille myös uuden sukupolven näyttelijöitä, mm. PirkkaPekka Petelius ja Kari Heiskanen. Yleisötilaisuuteen on vapaa pääsy.?Maanantaina 28.9. klo 16. ?Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kino Tulio,?Sörnäisten rantatie 25 A. Huhti-kesäkuussa alkoi yli 2000 asunnon rakentaminen ??Asuinrakentamisessa huhtikesäkuu oli tänä vuonna erityisen vilkas aloitettujen rakennustöiden osalta. Toisen neljänneksen aikana aloitettiin 2 013 asunnon rakentaminen uustuotantona ja laajennuksina, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna. Asuntoja myös valmistui viime vuotta enemmän. Huhti-kesäkuussa valmistui kaiken kaikkiaan 1 073 asuntoa, joista 972 uustuotantona ja laajennuksina ja 101 vanhoihin toimitiloihin käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Edellisvuoden toiseen neljännekseen verrattuna asuntoja valmistui tänä vuonna 130 enemmän. Myönnettyjen rakennuslupien asuntomäärä puolestaan laski viime vuodesta. Tämän vuoden huhti-kesäkuussa myönnettiin lupa 850 asunnon rakentamiselle uustuotantona tai laajennuksina, kun vuotta aikaisemmin niitä myönnettiin 1 188 asunnon rakentamiseen.?Toimitilarakentamisessa huhti-kesäkuu oli aikaisempia vuosia vilkkaampi. Sekä myönnettyjen rakennuslupien että aloitettujen rakennustöiden kerrosneliömetrimäärä kasvoi 41 prosenttia vuoden 2014 huhti-kesäkuusta. Toimitiloja valmistui toisen neljänneksen aikana 67 286 kerrosneliö- metriä, kun vuotta aikaisemmin niitä valmistui noin 26 700 kerrosneliötä.
• KALLIO LEHTI 4 KALLIO LEHTI Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 17 Yritysten perustaminen vähentyi vuoden aikana U usyrityskeskusten kautta perustettuja uusia yrityksiä oli vuoden alkupuoliskolla reilu kymmenes vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.?Vuonna 2015 perustettiin kahden ensimmäisen vuosineljänneksen (1.1.?30.6.) aikana yhteensä 3656 yritystä uusyrityskeskusten avulla. Vastaava luku viime vuodelta on 4129. Laskua on siis tapahtunut 11 prosenttia.?Yritysten perustamisaktiivisuudessa on havaittavissa alueellisia eroja. Suomen viidestä suurimmasta kaupungista (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu) Helsingissä ja Vantaalla yritysten määrä kasvoi jonkin verran vertailujaksolla. Espoossa tapahtui hienoista laskua. Tampereella yrityksiä perustettiin 22 prosenttia vähemmän ja Oulussa 38 prosenttia vähemmän kuin vertailujaksolla.?Myös uusyrityskeskusten asiakasmäärä laski jonkin verran vertailujaksolla. Kun asiakasmäärät ovat viime vuosina vaihdelleet vastaavana ajanjaksona 9000?10 000 välillä, oli asiakkaita tämän vuoden alkupuoliskolla hieman yli 8500.? Uusyrityskeskukset antoivat tämän vuoden alkupuoliskolla lähes 30 prosenttia vähemmän starttirahalausuntoja kuin vuoden 2014 alkupuoliskolla. Tämä johtuu siitä, että starttirahat loppuivat osassa maata jo ennen vuoden puoliväliä. Ajoneuvoja siirretty kaupungin varastoon ??Rakennusvirasto siirtää kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteen otetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Kaasutintie 4.  Ajoneu- vo luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut on maksettu. Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin. Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30. Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä lisäksi Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirto- ??Koko ikäni minulla on ollut erikoinen kirous; naisväki ei anna olla rauhassa. Olen monelta tytöntylleröltä kysynyt miksi näin on, mutta vielä en ole saanut tyhjentävää vastausta. Yksi   mahdollinen selitys voisi olla luontainen tuoksuni, joka on sekoitus nopeatempoinen kaupunkikulttuuri, Suomessa erikoislaatuinen hengellisyys vai uusi kuluttajakansalaisuus? Irralliset-segmenttiin kuuluu Helsingissä 60-70 prosenttia aikuisväestöstä. Muualla Suomessa osuus on puolet tästä. Tutkimuksen toteutetaan yhteistyössä Jäsen 360°:n ja ??Rukoilen joka ilta, että ensi talvesta tulee pitkä. Lunta hesaan 5m ja pakkasta 30 astetta, että köyhä pääsee Keskuspuistoon kerrankin hiihtämään, kun lappiin ei ole varaa matkustaa. Eeva 62v. vaniljaisia pikkusikareita, myskiä ja Niveaa. Mutta tiedä sitten. Luulisi myös että näin vanhemmiten vetovoima vähenisi, mutta katin kontit. Mikä siinä on että Bossen tenho ei ota laantuakseen? Bo Hager Syyrian sota on lopetettava ??Syyriassa on käyty sisällissotaa jo vuositolkulla. Hallitus jauhaa murskaksi omia alueitaan, mutta ei pysty voittamaan. Kapinalliset ovat ahtaalla, mutta eivät antaudu eivätkä voi voittaa sotaa. Miljoonat ovat pakosalla ja ääripää tulossa Suomeenkin. Kuka tästä sodasta hyötyy, kuka rahoittaa: Kiina, Venäjä, USA, Tsekki tai arabimaat? keskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelupisteessä os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, kuudenkymmenen (60) vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen. Jäsen 360° -tutkii asenneilmaston - Onko Helsinki toista maata? loa helsinkiläisyyteen. Jäsen 360° julkistaa uuteen tutkimukseen perustuvan analyysin, joilla avaamme tuoretta tietoa ?helsinkiläissegmenteistä?. Tavoitteena on löytää Helsingin erikoispiirteet niin sanottujen irrallisten ryhmistä. Onko helsinkiläisten arvoja asenneilmaston taustalla Pakkasta Ei ole helppoa olla vastustamaton hameväelle Ennakkotieto: ??Helsinkiläisten arvomaailma, asenteet, hengellisyys ja maailmankuva eroavat merkittävästi muusta Suomesta. Tämä ilmenee sekä TNS Gallupin monista tutkimuksista että suomalaisarvoja kuvaavasta Jäsen 360° -segmentoinnista. Julkistamme lokakuussa tutkimuksen, joka antaa lisäva- Nro 17 ? Viikot 38-39 TNS Gallupin kanssa. Siihen liittyvät haastattelut käynnistyivät elokuussa, ja tulokset julkistamme kuudentena päivänä lokakuuta. Jäsen 360° on Kotimaa oy:n omistama tiedolla johtamisen järjestelmä. Järjestelmän ydin on suomalaisten asenneilmastoa kuvaava big data -tieto. Miksi Syyrian sotaa ei lopeteta - sen voisi tehdä Venäjä ja USA yhdessä, kenties Ranska ja Englanti voisivat olla mukana. Pakolaiset voisivat palata ja maa voitaisiin rakentaa vaikka Saksan ja muun EU:n avulla! Leif Söderlund Siltasaari Omat unohtuvat ??Suomeen on tullut ja on tulossa runsaasti Syyriasta henkensä hädässä pakenevia ja köyhyyttä pakenevia afrikkalaisia. Heitä on autettava. Ja se näkyy. Samalla unohtuvat omat hätääkärsivät. Asunnottomia on 6000-7000. Kuka heistä huolehtii, pääsevätkö he kirkon kryptaan, tyhjään autopataljoonaan Mechelininkadulle tai tyhjiin toimistotiloihin pakkasta pakoon? Toinen ns. hyvinvointivaltion häpeä ovat ruokajonot. Ei kai noissa jonoissa seisota, jos ei ole todellista tarvetta! Ihmiset ovat puilla paljailla, ei ole rahaa ruokaan. Jonottajista harva bluffaa, valtaosa on puutteessa. Yhteiskunnan tulee pitää huolta myös omistaan, ei pelkästään maahantulijoista. Leif Söderlund Siltasaari Löydämmekö kiven viisauden? Syysöisen myrskyn jälkeen aurinko antaa säteitään. Kunnaat hymyillen hehkuu, aallot tiensä tasoittaa. Ethän mene kauaksi kalaan turhaa saalista pyytämään? Kun tosiasiat myönnetään, löydämme kiven viisauden. Aivot on ajatuksen kehto ja sydän lähden viisauden. Mä kuulen äänen sisäisen, sydän tarjoaa neuvojaan. ? Antaisit arvon ihmiselle, pienikin yrittää parastaan! Ajattele ja kasva vielä, löydät portin viisauden. Elämä on kuin metsän puu juuremme syvälle kaivautuu. Luojamme soi meille retken, monelle haasteisen elämän. Kultalusikkaa ilman jäin, hengenvoimalla taivallan. Kun sydän kohdallaan, löydämme kiven viisauden. Aivot on ajatuksen kehto ja sydän lähde viisauden. Soudan venheeni suvantoon, kohtaan siellä opasperhosen. Luona rannan valkokielojen löydämme kiven viisauden. Toivo Levanko Kokoomuksen Jarmo Nieminen loikkasi vihreisiin Helsinki jäsen 360 tutkimus - ihmisiä kadulla. ??Helsingin kaupunginvaltuutettu Jarmo Nieminen on ilmoittanut eroavansa Kokoomuksen valtuustoryhmästä ja loikkaavansa vihreisiin. ?Ero ryhmästä astuu voimaan välittömästi. ?Nieminen eroaa samalla kokoomuksessa valtuustotyön rinnalla hoitamistaan kaikista muista luottamustoimista.? ? Niemisen loikkaamiseen ei liity suurta drama- tiikkaa eikä se käsittääkseni kiinnity mihinkään yksittäiseen politiikan sisältökysymykseen tai asiaan. Jarmo Nieminen koki eduskuntavaalien jälkeen oman ajattelunsa ja katsomuksensa pohjalta näin. Tämä on harmillista, mutta jokaisella poliitikolla on tietenkin oikeus tällaiseen pohdintaan?, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö.
• KALLIO LEHTI Viikot 38-39 ? Nro 17 5 Auton vapaapäivä innostaa kestävään liikkumiseen Tämän vuoden Euroopan Liikkujan viikon teemana ovat erilaiset kulkumuodot eri matkoilla. Yhteiseurooppalainen viikko haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkumuotoja. Viikolla vietetään jo perinteeksi muodostunutta Auton vapaapäivää 22. syyskuuta. Kanien määrä lisääntyi leudon talven vuoksi ??Rakennusviraston kaniseurannan mukaan kaneja on nyt useissa kaupunginosissa enemmän kuin vuosi sitten. Runsastuminen on ollut erityisen selvää kantakaupungin eteläosassa, Lauttasaaressa, Töölössä, Alppiharjussa, Kalliossa, Laaksossa, Munkkiniemessä, Pitäjänmäessä, Haagassa, Konalassa, Toukolassa ja Herttoniemessä.   Leuto ja vähäluminen viime talvi lienee pääsynä kanikannan kasvuun. Helsingin vieraslajilinjauksessa villikani on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi. Kanit syövät istutettua kasvillisuutta. Lisäksi kaivamalla kani saattaa vaurioittaa puiden juuria ja aiheuttaa vahinkoa rakennusten perustuksille. Kanien aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseen kannattaa ryhtyä ennen talvea. Istutukset tulee suo- Bollis ? kirja kulttuuriteko ??Töölön Pallokenttä, Bollis, on satavuotias urheilulaitos. Venäjän suuriruhtinaskunnan aikana syyskuun 12. päivänä 1915 lähti Henrikin puistosta nykyisen Lasipalatsin kohdalta ylimääräisiä raitiovaunuja Floratien,nykyisin Urheilukatu, varrella sijaitsevalle uudelle urheiluareenalle, Bollplanille, Pallokentälle, Bollikselle. Kentän arvokkaat vihkiäiset olivat valmiit alkamaan. Pääsylipun hintaan sisältyi erityinen sotavero, olihan menossa I maailmansota. Tästä alkaa Erkki Alajan kirjoittama lähes 400-sivuinen isokokoinen, erinomaisen viihdyttävä ja luettava kirja ?Bollis- Töölön Pallokentän 100 vuotta? ( Teos 2015 ). Erkki Alaja, jalkapallomies, ei ole historioitsija vaan on valinnut historiateoksen tekotavaksi tarinat, muistelut, kuvailut. Menettely ?Bollis? -teoksessa puoltaa hyvin paikkaansa, kirja on erittäin elävää kuvausta aina Pallokentän luojasta Erik von Frenckelistä monenlaisiin kentän väriläiskiin Kai Pahlmanista Atik Ismailiin. Ja melkoinen aikansa väriläiskähän se oli itse Erik von ? Kirjan henkilögalleria käsittää yli 800 nimeä, suomalaisen urheiluelämän vaikuttajia eri tasoilta. Taustahenkilöitä pikkupuurtajista suuriin johtajiin, heitä onneksi aika vähän. Jos jotain kirjasta kaipaa, niin taloudellista puolta. Bolliksen rahatalous ja eri aikoina vaihdelleet omistussuhteet olisivat ansainneet enemmän selvitystä, ei vähiten alueelle nousseiden Jäähallin ja Töölön jalkapallostadionin osalta. Mahtava lajien kirjo Pallokenttä on nimen- sä mukaisesti ollut jo sata vuotta palloilun, erityisesti , jalkapallon areena Helsingissä niin tähtipelaajille kuin pikkunappuloillekin. Bollis-kirja valottaa kuitenkin ansiokkaasti kentän historiaa muiden urheilulajien näyttämönä vuosikymmenten aikana. Jalkapallo, jääpallo, maahockey olivat keskeiset lajit alkuaikoina, von Frenckell toivoi erityisesti maahockeyn leviämistä Suomessa. Naiset olivat aina Erik von Frenckellin sydäntä lähellä, niinpä jo talvella 1916 Bolliksen jäällä pelattiin naisten jääpallo-ottelu Helsingin Naishockeyseura vastaan Åbo Simklubin naiset ! Bolliksen urheilulajit eivät jääneet kolmeen vaan lajien kirjo historian saatossa on mahtava : painonnosto, amerikkalainen jalkapallo, jääkiekko,pikaluistelu,kau noluistelu, baseball, mäkihyppy, golf, tennis, jousiammunta, nyrkkeily, käsipallo, yleisurheilu, murtomaahiihto, rajapallo, voimistelu, pesäpallo, paini, ratsastus, rugby, cheerleading. Näiden eri lajien esiintymiset Bolliksella on Alaja kaivanut historian kätköistä ansiokkaasti esille. Luonnollisesti Pallokenttä oli SVUL:n ja TUL:n suurten joukkojuhlien yhteisvoimisteluesitysten näyttämönä. Vieraana on ollut milloin Norjan kuningas, milloin maailman kaunein nainen . Suomen ensimmäinen Kirjan mielenkiintoisimman ja historiallisesti antoisimman osan muodostavat kuvaukset Bolliksen alkuvuosikymmenistä. Töölön Pallokenttä on 1915 Suomen ensimmäinen jalkapallon nurmikenttä. Toivottavasti pysyy myös viimeise- jata verkoilla ja rakennusten alustat suojata, jottei kaneille löydy sopivia pesäpaikkoja. Ennakointi on edullisin tapa rajoittaa vahinkoja. Kaupunki pyydystää kaneja puistoalueilla. Saalis käytetään Korkeasaaressa eläinten ravinnoksi. Kanin pyyntiä säätelee metsästyslaki. Metsästämiseen vaaditaan maanomistajan lupa sekä voimassa oleva metsästyskortti. ??Pyöräily, kävely, joukkoliikenne, autolla ajo ja kimppakyydit tarjoavat monenlaisia vaihtoehtoja matka-ajan viettämiseen. Arjen matkat voivat olla terveellistä kuntoilua, omaa aikaa lukea kirjoja, mahdollisuus keskustella päivän kuulumisista perheenjäsenten kanssa tai jotain muuta mielekästä tekemistä. Tänä vuonna auton vapaapäivä näkyy ja kuuluu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Joukko julkisuudesta tuttuja henkilöitä on lupautunut jättämään autot parkkiin ja kokeilemaan vaihtoehtoisia kulkumuotoja. Keitä nämä henkilöt ovat ja miten he liikkuvat arjen matkat, selviää seuraamalla Liikkujan viikolla (16.?22.9) Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa hastagia #autonvapaapäivä. Auton vapaapäivä haastaa kaikki kansalaiset kokeilemaan erilaisia kestäviä kulkumuotoja ja jakamaan kuvia sekä kommentteja sosiaalisessa mediassa hastagilla #autonvapaapäivä. Kuvakisaan osallistuneiden kesken arvotaan Helkama Veloxin lahjoittama Jopo50 -juhlamallin polkupyörä. ? Nyt kannattaa antaa autolle vapaata, kokeilla rohkeasti eri kulkumuotoja ja jakaa kokemukset muiden kanssa, kehottaa viestintä- koordinaattori Sini Uotila Motivasta. Tänä vuonna menossa ovat mukana: Liikennevirasto, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Pyöräilykuntien verkosto ry, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Työterveyslaitos, Liikenneturva, VR, Kunnossa kaiken ikää (KKI) -hanke ja Kuntaliitto. Vaihtoehtoisia liikkumismuotoja julkkiksille Auton vapaapäivänä tarjoavat esimerkiksi Helsingin seudun liikenne HSL, Föli Turun alueella, Tampereen joukkoliikenne, Classic bike tavara- ja taittopyörien merkeissä, Helkama Velox sähköpyörillä, Matkahuolto, Taksiliitto ja City Car Club. Erik von Frenckell loi sata vuotta sitten 1915 Töölööseen Bollplanin, Pallokentän,Bolliksen. Myöhemmin Frenckell sai naapuriin aikaan Helsingin Stadionin, josta tuli 1952 Olympiastadion myös Frenckellin ponnistelujen ansiosta. Frenckell oli charmantti herrasmies, joka osasi arvostaa naiskauneutta... nä luonnonnurmikenttänä Suomessa. Liikuntaviraston päällikkö Anssi Rauramo on luvannut säilyttää luonnonnurmen Bolliksella hänen virastopäällikköaikansa ajan ! Toivoa sopii,että Anssi omaksuu nykyhallituksen ajatuksen työurien pidentämisestä vaikka seiskavitoseen saakka ! Bolliksen ja suomalaisen jalkapallon onneksi. Bollis sijaitsee Töölön ?hienostokaupunginosassa?, joka leimasi kentän käyttäjäseuroja aikana jolloin jalkapallossa vahvat TUL:n työläisseurat pelasivat työläiskaupunginosien kentillä, Brahiksella ja Vallilan ?Kuntsilla?, jonne tosin ?naapuriliiton? HPS menestyksellä tunki toimintaansa. Kirjan moniin hauskoihin erikoisuuksiin kuuluu kuvaus Suomen ensimmäisestä golf-kentästä, joka sekin sijaitsi Bolliksella 1930. Tsaari Nikolai II oli golfmiehiä kuten kenraali Mannerheimkin ja nykyinen muotipeli rantautui Suomeenkin ja Bollikselle. Bolliksen haltija Erik von Frenckell antoi muutamille kavereilleen luvan kaivaa kuusi reikää Bollikselle, merkitä ne lipuilla ja näin peli saattoi alkaa. Peli ei ollut ihan työtätekevän luokan harrastus, sillä kaverit saivat pelata golfia vain päiväsaikaan ennen kello neljää, silloin tulivat kentälle jalkapalloilijat. Talvella 1932 Erik von kertoi kavereilleen ostaneensa kaukaa maalta Talin kartanon, jonka mailla kaverit voisivat golf-harrastustaan jatkaa. Talin nykyistäkin kenttää isännöivä Helsingin Golfklubi perustettiin 1932 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kukapa muukaan kuin Erik von Frenckell ! Tällä Talin golfkentällä, nyt keskellä Helsinkiä , pelataan vieläkin, niin päivällä kuin illallakin ! Alajan kirjan Bollis onkin paitsi kokonaisuudessaan kulttuuriteko, myös ansaittu kunnianosoitus Erik von Frenckellille, Suomen kaikkien aikojen merkittävimmälle urheilujohtajalle. Bollis-kirjan synnystä ansaitsee erikoiskiitokset myös Helsingin kaupungin liikuntavirasto, joka on syystäkin halunnut olla mukana taltioimassa merkittävää osaa kaupungin liikuntakehityksen vaiheista. Kirjan suuritöinen, erinomainen kuvitus lisää luettavuutta. Naisten maahockeyjoukkueiden peliasut vuodelta 1915 ansaitsevat muodikkaan huomionosoituksen vielä sata vuotta myöhemmin. Kustannusosakeyhtiö Teos,pomonaan Toukolan Teräksen jalkapalloilija-pikajuoksija Jussi Tiihonen , on kustantanut Helsingin kulttuurihistoriaa monipuolisesti täydentävän teoksen ?Bollis ?, joka avartaa helsinkiläistä, stadilaista , näkökulmaa urheilun myötä koko kaupungin kasvuun ja kehitykseen. Lukekaa ihmeessä! Pekka Hurme Kaartinkaupunki kallein postinumeroalue Jakomäessä edullisimmat keskineliöhinnat ??Kerros- ja rivitaloasuntojen postinumeroalueittaiset keskineliöhinnat vaihtelivat Jakomäen postinumeroalueen 2 129 eurosta Kaartinkaupungin postinumeroalueen 7 153 euroon vuonna 2014. Jakomäestä 50 neliön asunnon olisi saanut keskimäärin 106 450 eurolla, kun taas Kaartinkaupungissa se olisi maksanut 357 650 euroa eli 3,4-kertaisesti. Kaartinkaupungin lisäksi asuntojen keskineliöhinta ylitti 6 500 euroa Kaivopuistossa ja Eirassa. Edullisimpia alueita Jakomäen lisäksi olivat puolestaan Kontula, Mellunkylä, Malminkartano ja Pihlajamäki.?Vuodesta 2005 asuntojen keskineliöhinnat ovat nousseet prosentuaalises- ti eniten Pikku-Huopalahdessa. Siellä asunnot maksoivat keskimäärin noin 1,8 kertaa sen mitä vuonna 2005. Myös Käpylän, Etu-Vallilan ja Kaartinkaupungin postinumeroalueet kuuluvat niiden joukkoon, joissa asuntojen keskineliöhinnat ovat nousseet eniten kymmenessä vuodessa.
• KALLIO LEHTI 6 Nro 17 ? Viikot 38-39 Päivyri Nimipäivät: Viikko 38 Ma 17.9. Iida, Isla Ti 15.9. Sirpa Ke 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi To 17.9. Aila, Aili Pe 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni La 19.9. Reija Su 20.9. Varpu, Vaula Kallio ??Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 17.9. klo 13 Torstaina iltapäivällä: ?Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta.? Päivi Istalan haastateltavana näyttelijä Esko Salminen. Kahvila kappelisalissa klo 12 alkaen. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä ehtoollinen. Saarna Urpo Karjalainen, Hurmerinta. Yht. työssä HerättäjäYhdistyksen kanssa. Messun jälkeen teejatkot. Pe 18.9. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Klo 19 EMO Ensemble ? Purcell & Chapel Royalin mestarit, joht. Jani Siven. Liput 20/12?. La 19.9. klo 17 Ehtookellot -messu. Musiikki Inna ja Juha Vintturi. Su 20.9. klo 10 Messu. Laajasalo, Lindfors, Pentikäinen, Niskala, Oksanen, avustaja Kari Kurka Kirkkokahvit. Messun yhteydessä klo 10 Lasten pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanhemman seurassa. Ohj. Liisa Siika- nen. Ti 22.9. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 23.9. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Lindfors, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. To 24.9. klo 13 Torstaina iltapäivällä. Vanhat koulukaverit, kirjailija Pirkko Saisio ja rovasti Martti Pitkänen kohtaavat. Kahvila kappelisalissa klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Pop up ?kuoro ja bändi kokoontuvat treenaamaan messun musiikkia klo 17 alkaen. Messun jälkeen teejatkot. Pe 25.9. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. La 26.9. klo 18 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu. Mahdollisuus hiljentymiseen ja rippiin klo 17.30 alkaen. Su 27.9. klo 10 Messu. Sariola, Mattsson, Riihelä, Niskala, kamarikuoro Värinä joht. Noora Hirn. Kirkkokahvit. Klo 10 Lasten pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanhemman seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Kultaakin kalliimpaa, Päivi Peittola, KRS, Hurmerinta. Puolestasi rukoillaan! Ti 29.9. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Tilaisuus al- Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella jarkko.soini@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Jarkko Soinille numeroon 09-413 97 359. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Viikko 39 Ma 21.9. Mervi Ti 22.9. Mauri Ke 23.9. Syyspäivän tasaus. Minja To 24.9. Alvar, Auno Pe 25.9. Kullervo La 26.9. Kuisma Su 27.9. Vesa kaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 30.9. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki mati,to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi Pe 18.9. klo 10-12 Lasten perjantai: Mummola. Tule tapaamaan alueen mummoja ja viettämään aikaa heidän kanssa. Ohjelmassa satuja, sukkien parsintaa ja muuta yhdessä oloa. La 19.9. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 17e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a La klo 10-14 Tämä rakennus olemme me ? yhteisöllinen taideprojekti. Työn on suunnitellut Anna Matilainen ja se valmistetaan trashionista Outi Pyyn vetämissä työpajoissa kierrätysmateriaaleista. Ompeluun saa apua ja opastusta, tule rohkeasti mukaan. Muut työpajat su 20.9., la 26.9. ja su 27.9. klo 10-14. Valmis työ ripustetaan Alppilan kirkkoon. Su 20.9. klo 16 Messu. Toiviainen, Latvus, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 21.9. klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 22.9. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa ti klo 1011; Diakonialounas 2? ti klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 15.30-17 Irtisanottujen vertaisryhmä. Ke 23..9. klo 17.30-18.30 Rupattelukävely Töölönlahden ympäri. Klo 18.3019.30 Juoksutreeni Eläintarhan kentällä. Ryhmät lähtevät Alppilan kirkon edestä. Outi Hänninen. Liikutaan joka keskiviikko kelien salliessa! Pe 25.9. klo 10-12 Lasten perjantai: Laulutuokio. Menossa mukana kanttori Vivika Oksanen. La 26.9. klo 17 Sateenkaarimessu. Su 27.9. klo 16 Messu. Kotakorpi, Niskala. Kirkkokahvit. Ma 28.9. klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Klo 17 Kehitysvammaisten kerho yrittäjät, pieni sali. Ti 29.9. klo 15.30-17 Irtisanottujen vertaisryhmä. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 1014, lounas klo 11. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 18.9. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. La 19.9. klo 11 Sipsik ? vironkielinen perhekerho. Su 20.9. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Ti 22.9. klo 18 Viron teemailta. Pe 25.9. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 26.9. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 17.9. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. To 24.9. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 23.9. klo 18 Katariina Siekkinen Quintet. Kahvila avoinna konsertin aikana. La 26.9. Jaetaan -juhlat päihteetön tapahtuma aikuisille (K18). Sisäänpääsymaksu, tarjoilu ja ohjelma ilmaisia. Su 27.9. klo 18 Tarinaklubi. Tule kuulemaan tarinoita, tule kertomaan tarinoita. Kahvila. Ke 30.9. klo 19 Jazz-klubi. Isäntänä rumpali Sami Nummela. Kahvila avoinna klo 18 alk. Muut tapahtumat La 19.9. Klo 13-17 Ilmastopyhiinvaellus KalasatamaAlppila. Klo 13 kokoontuminen Kalasatamassa Parrulaiturin ja Aallonhalkojan risteyksessä. Voit tehdä oman kaarnalaivan. Klo 14 Sörnäisten rantatien mattolaiturin luona rukous ja kaarnalaivojen vesillelasku, klo 15 Siltasaarenkärjen rannassa rukous ja kaarnalaivojen vesillelasku, klo 15.30 Huoltopiste, Siltasaarenkatu 28, klo 16 rukoushetki Kallion kirkossa, klo 16.45 Alppipuisto, klo 17 Alppilan kirkko. Vaellus on osa kansainvälistä Pyhiinvaellus Pariisiin -kampanjaa, joka vie viestiä YK:n ilmastoneuvotteluihin. Reitin varrella laskemme vesille kaarnalaivoja viestinä Pariisiin lähtijöille: Pitäkää huolta meidän ja koko luomakunnan tulevaisuudesta! Lopuksi Alppilan kirkolla on vaeltajille pöytä katettuna, mutta reitin varrelle kannattaa ottaa evästä. Reitti on esteetön. Järj. Kallion seurakunta, Helsingin seurakuntien ympäristötyö ja A Rocha ? kristityt luonnon puolesta järjestö. Ke 23.9. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 23.9. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ke 30.9. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 30.9. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Viikon mietelause: Työ on ihmiselle välttämättömyys. Ihminen keksi herätyskellon. Pablo Picasso (1881-1973) Kalliossa etsitään uustulkintoja Jouluseimi perinteelle ??Kallion seurakunta ja Kallion Kulttuuriverkosto haastavat paikallisia taiteilijoita  tulkitsemaan jouluseimi perinnettä uudenlaisista näkökulmista. Joulun kuva on seimiasetelma. Siihen liittyvät kristillisessä perinteessä muun muassa isä, äiti ja lapsi. Italialaisessa seimiperinteessä kuvassa on kokonainen kylä kaikkine taloineen ja tapahtumineen. Jouluseimeen kuuluu aina kuva yhteisöllisyydestä, yhteydestä ja kohtaamisesta. ? Joulu on valon juhla pimeyden keskellä. Seimiasetelma antaa tilaa uuden syntymiselle sinnekin missä sille ei muuten ole mahdollisuuksia. Seimen viesti on antaa jokaiselle mahdollisuus, niillekin, joille ei ole sijaa ?majatalossa?. Kuvaa on mahdollisuus tulkita monin eri tavoin., sanoo hankkeen koordinoija Kati Helin. ? Haastamme taiteilijoita tulkitsemaan tätä perinnettä uudenlaisista ja arvaamattomista näkökulmista. Seimi Kuvataiteilija Jenny  Nyström (18541927)  yhdisteli kuvissaan kansanperinnettä ja joulunviettoa. Ruotsalainen taiteilija tunnetaan pohjoismaisen, kuvallisen tonttuhahmon luojana. antakoon laajapohjaiselle yleisölle uusia ajatuksia, joiden ei tarvitse edes liittyä kristilliseen perinteeseen. Taiteilijoiden uustulkinnoista Seimi-teemasta kootaan näyttely kalliolaisten liiketilojen ikkunoihin. Seimitulkintoja tulee olemaan eri kaduilla kauppojen ikkunoissa Kallion ja Alppilan alueilla. Taideseimi ? polku avautuu sunnuntaina 29.11. Kohteista ilmestyy esite, jonka avulla voi tehdä kävelyjä ja  tutustumisia ikkunakohteisiin omatoimisesti. Joulukuussa järjestetään Kallion kävelyfestivaalin tapahtumiin kuuluva yhteiskävely. HSL kerää ratikoissa tietoa matkustajien käyttämistä lipuista ??HSL:n jokasyksyinen lippulajitutkimus käynnistyy 14. syyskuuta. Tänä syksynä tutkimusta tehdään raitioliikenteessä. Tutkimuksessa selvitetään, mitä lippua matkustajat käyttävät, missä kunnassa he asuvat ja mikä on keskimääräinen matkan pituus. Lisäksi kysytään matkustajien liityntäkulkutapoja. Lippulajitutkimuksella saatavia tietoja käytetään liikenteen suunnittelussa ja kehittämisessä. Käytännössä tutkimuksen tekevät HSL:n matkalippujen tarkastajat tarkastustyön ohessa. HSL toivoo matkustajien suhtautuvan myönteisesti tutkimukseen ja pitävän matkalippunsa helpos- ti saatavilla. Näin tutkimuksen teko sujuu joutuisasti eikä aiheuta matkustajille tarpeettomia viivästyksiä. Samaan aikaan lippulajitutkimuksen kanssa HSL teettää Helsingin matkustajasatamissa laivamatkustajien haastattelututkimuksen, jossa selvitetään erityisesti sitä, millä tavalla ja mistä laivamatkustajat saapuvat satamiin. Tavoitteena on tarkentaa liikenne-ennustemallia satamien nykyliikenteen osalta. Haastattelut tehdään automatkustajien lähtöselvitysalueilla ja terminaalien lähtöselvitysja odotusauloissa. Niiden toteutuksesta vastaa tutkimustoimisto Norstat Finland Oy.
• KALLIO LEHTI Viikot 38-39 ? Nro 17 Pk-yritykset näkevät jatkon parempanana ??? Investoinnit vaativat vahvan uskon Suomen tulevaisuuteen. Sitä on pystyttävä luomaan. Hallituksen tulee toteuttaa ohjelmaansa nyt nopeasti ja kunnianhimoisesti, jotta luottamus tulevaan vahvistuu ja investoinnit käynnistyy, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Kasvua haetaan uusiutumalla ja kansainvälistymällä Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä lähteitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Talouden haasteista huolimatta kahdeksan prosenttia pkyrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua ja 34 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Vaikka talous takkuaa, yrittäjät hakevat edelleen kasvua enemmän kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009.?Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritysbarometriin vastanneista yrityksistä 19 prosenttia (Hel- singissä 26 %:a) harjoittavat vientiä ja liiketoimintaa ulkomailla. Barometrin mukaan viennin määrä kasvaa seuraan 12 kuukauden aikana selvästi nykyistä suuremmaksi. ? Pk-yrityksille kansainvälistyminen on iso askel. On tärkeää että pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus jatkuu kilpailukykyisellä tasolla ja se toteutetaan pk-yrityslähtöisesti, Järventaus sanoo. Suomalaiset suosivat kaupunkilomia ja taidekohteita muita eurooppalaisia useammin ??Visa julkaisi raportin eurooppalaisten suosimista matkakohteista ja maksutavoista ulkomailla. ?Eurooppalaisten suosikkimatkakohteita ovat Espanja ja Yhdysvallat. Seuraavaksi suosituimpia kohteita ovat Italia, Ranska ja Saksa. Eniten lomamatkoja tekevät 18-24-vuotiaat. Puolet eurooppalaista käyttää ulkomaanmatkoillaan maksuvälineenä luottokorttia ja yli kolmasosa debit-korttia. Visa Europen hiljattain julkaisemassa ?Cross Border Spending 2015? -tutkimuksessa kerrotaan eurooppalaisten matkustus- ja maksutavoista. Tutkimuksesta ilmenee mm. että n.  74 % eurooppalaisista matkusti ulkomaille kerran viimeisten kolmen vuoden aikana ja n. 56 % matkusti ulkomaille viime vuonna. Yhteensä n. 44 % mannereurooppalaista matkusti ulkomaille keskimäärin kerran vuodessa ja n. 26 % kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Noin 4 % eurooppalaista puolestaan matkustaa ulkomaille keskimäärin yli viisi kertaa vuodessa. Lomamatkailun suosio on kasvanut koko Euroopassa viimeisen viiden vuoden aikana, ja kolmannes eurooppalaisista lomamatkailijoista (33%) kertoo matkustavansa nyt useammin kuin viisi vuotta sitten. Suomalaisten keskuudessa tulos on 32%. Eurooppalaiset matkailijat suosivat kaupunkilomia, ja 62% valitseekin kaupunkikohteen. Suomalaiset suosivat kaupunkilomia ja taidekaupunkeja muita eurooppalaisia enemmän (76 %), seuraavana tulevat italialaiset (75 %). Lähes kaksi kolmasosaa (63%) suomalaisista matkustaa ulkomaille vuosittain ja kolmannes (38%) käy ulkomailla kaksi kertaa vuodessa tai useammin. ?Useammin kuin viisi vuotta sitten ?Eurooppalaisille lomakauden suosikkikohteet ovat yhä Yhdysvallat ja Espanja, yhteensä 128 milj. eurooppalaista suuntaa näihin maihin kesän ja kesän jälkeisinä kuukausina. Vastaavasti noin 120 milj. suunnittelee lomamatkoja Italiaan ja 105 milj. Ranskaan ja Saksaan. Viimeisten kolmen vuoden aikana ulkomaille matkustaneista eurooppalaisista 62 % (226 milj.) valitsi lomakohteeksi pääkaupungin tai taidekaupungin, kun taas 61 % (222 milj.) valitsi rantakohteen. Lisäksi noin 55 milj. matkustajaa retkeilee ja 22 milj. lähtee tänä kesänä ekoturistimatkalle. Rantalomia vuorostaan suosivat eniten turkkilaiset, joista 69% matkusti rantakohteeseen kuluneen kolmen vuoden aikana. Puolalaiset tekevät muita eurooppalaisia enemmän seikkailumatkoja, kun taas t?ekkiläiset lomailevat useimmin talviurheilukohteissa. Euroopan taloudellisesta tilanteesta huolimatta kolmasosa eurooppalaisista, eli 33 % tutkimukseen haastatelluista ja yhteensä 120 milj. eurooppalaista matkustajaa kertoi matkustavansa nykyään useammin kuin viisi vuotta sitten. Tämä koskee erityisesti 18? 24 vuotiaita. Eniten matkustuksen suosio on kasvanut turkkilaisten keskuudessa, sillä 57% kertoi matkustavansa useammin kuin aiemmin. Sveitsiläiset matkustivat kuluneen vuoden aikana eurooppalaisista eniten ja tekivät keskimäärin 2,07 matkaa per matkustaja vuodessa. Muut eurooppalaiset tekivät keskimäärin 1,63 matkaa vuodessa. ?Kortilla isommat matkakulut ?Visa Europen tutkimuksessa selvitettiin eurooppalaisten matkustajien maksutapoja heidän ulkomaanmatkoillaan. Tutkimus osoitti, että 49 % käyttää luottokorttia ja 36 % debit-korttia maksuvälineenä ulkomailla. Yhteensä 149 milj. eurooppalaista vaihtaa valuuttaa omassa pankissaan ennen matkalle lähtöä ja 25,5 milj. käyttää prepaid-maksukorttia ulkomailla. Puolet eurooppalaisista käyttää maksuvälineenä luottokorttia tai debitkorttia maksaessaan suuremmat matkakulut, kuten hotellin tai opastetut retket. Käteistä käytetään pienempien kulujen maksamiseen matkan aikana. 30 % myöntää maksavansa ostoksensa pääasiassa luottotai debit-kortilla ja ottavan- sa matkalle mukaan riittävästi käteistä vain matkan ensimmäisiä kuluja, kuten esim. lentokenttäkuljetuksia varten.Kuten eurooppalaiset keskimäärin, 60% suomalaisista matkailijoista käyttää lomalla molempia maksutapoja: kortilla maksetaan isommat ostokset ja käteistä käytetään pienempiin hankintoihin. Toisaalta 58% suomalaisista suosii käteistä ulkomailla, vaikka kotimaassa käteistä käyttää enää 17% suomalaisista. 19% suomalaisista matkailijoista vaihtaa rahaa koko loman ajaksi valuutanvaihtopisteessä. ? Visa Europen keräämä aineisto osoittaa eurooppalaisten matkailijoiden ymmärtävän kortin käytön hyödyt ulkomailla. 92% (335 milj.) eurooppalaista käytti luotto-, debit- tai prepaid- maksukorttia maksaessaan tai nostaessaan käteistä ulkomailla. Visa-kortti hyväksytään kymmenissä miljoonissa maksupaikoissa yli 200 maassa, kertoo Visa Europen Suomen maajohtaja Vesa Tukonen. ? Visa-korteilla maksaminen tuo mukanaan useita etuja. Säästöt paikallisiin rahanvaihtopisteisin verrattuna ovat merkittävät. Maksu tapahtuu aina Visan virallisen vaihtokurssin mukaan ilman rahanvaihtopisteiden komissioita. Luottokortti on muutenkin hyödyllinen ulkomailla. Useissa maissa mm. hotellivaraukset, autonvuokraus tai opastetut retket edellyttävät luottokorttivarausta, mikä tekee Visasta hyvän matkakumppanin ulkomailla. Myös lähimaksamisen yleistyminen helpottaa kortin käyttöä, Tukonen lisää. ?Visa Travel Tools   ?Visa Europe on myös kehittänyt rahankäyttöä ja maksuratkaisuja helpottavan Visa Travel Tools (VTT) ?applikaation, jonka avulla on helppo seurata matkoilla tehtyjen ostosten määrää Euroissa. VTT-sovellus on luotu olemassa oleville VISA online ?palveluille mobiililaitekäyttöön. VTTapplikaatio antaa päivän viimeisimmän VISA ?valuuttakurssin, joka päivittyy automaattisesti kun palvelu avataan. Myös pankin valuutanvaihtopalkkion saa lisättyä halutessaan näytöl- 7 Vallilan kirjasto purjehtii navakassa myötätuulessa ??Myötätuuli onkin tarpeen, sillä toistaiseksi kirjastopurjelaivan tuulivoimana toimii vain raakapurje. Kyseessä on siis yksimastoinen sluuppi. Kesällä 2016 tarkoitus on muuntaa kirjasto parkiksi. Parkki on suuri rahtialus, jossa on 3-5 mastoa. Nelimastoinen parkki kykenee suotuisissa tuuliolosuhteissa 18 solmun nopeuteen, joskin ammattitaitoista miehistöä tarvitaan runsaasti. Tällä nopeudella kirjaston purjehdus hengen, sielun ja tiedon valtamerillä sujuu vauhdikkaasti. Arvoituksellinen purjealus on taiteilija Ritva Harlen värjätyistä luonnonsilkkihuiveista koostuva ympäristötaideteos. Akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema kirjastorakennus assosioituu Harlelle purjelaivaksi. Kirjaston pääsisäänkäynnin yläpuolelle pystytetty purje lienee tätä luettaessa jo laskettu syysmyrskyjen alta. Vallilan Kirjaston Ystävät ry:n ja Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön järjestämä Vallila Vieköön!tapahtuma Taiteiden yönä tarjoili jälleen kerran vaikuttavan kirjon erilaisia esityksiä. Lapset riemastuivat klovni Lilli Piin esityksestä suorastaan välimerellisellä välittömyydellä. Vanhemmat pääsivät mukaan Helka Immosen ja Camilla Magnussonin vetämällä lapsi-vanhempi piirustus-maalaus-askartelutaidepajalla. STS:n ateljeesäätiö pystytti 25-vuotisjuhlanäyttelynsä kirjaston Galleria Kajavaan. Beata Joutsen esitteli taiteiljoita, jotka kertoivat mielenkiintoisesta työstään. He tekivät myös croquispiirustuksia ja muotokuvia yleisöstä. Kirjailija Sirpa Kähkönen tunnetaan historiallisista romaaneistaan. Kuopio-sarjassaan hän yhdistää oman sukunsa historiaa 1930-40-lukujen turbulenttiin valtahistoriaan. Kähkönen rakentaa kaunokirjallisen mikrohistoriansa huolellisesti. Oman isoisän fabuloinnin ja isoäidin kuiskailujen ohella arkistot ovat tulleet hänelle tutuiksi. Pietarilaisiin arkistoihin Kähkönen tutustui kirjoittaessaan romaaniaan Graniittimies. Erityisesti hän kuitenkin kertoi nauttineensa pitkistä kävelyretkistään ympäri kaupunkia. Pietarissa voi kävellä täsmälleen samoilla kaduilla ja samojen rakennusten ohi kuin Dostojevski 1800-luvulla. Graniittimiehen vallankumouksen jälkeisen Pietarin rekonstruointi oli siten lastenleikkiä ainakin mitä tulee arkkitehtuuriin. Vallilan kirjastonjohtaja Harri Sahavirran ollessa epäilemättä vastentahtoisella virkamatkalla Kapkaupungissa häntä sijaisti kirjailijahaastattelijana Kannelmäen kirjastojohtaja Solveig Stormbom. Asiantuntevaa haastattelijaa avitti kirjailijan sanavalmius. Sokeri säästettäköön pohjalle. Flamenco on tuttu käsitteenä Suomessakin, mutta Andalusian romanien polyrytminen musiikki on meille perin vaikeaa. Onneksemme Vallilan oma poika, kitaristi Joonas Widenius, kuuluu flamencon taitajien eliittiin. Silmät sulkiessa saattaa kuvitella Córdoban elokuisen yön, kun täysikuu roikkuu taivaalla verenkarvaisena ja katupojat juoksentelevat virttyneen nahkapallon perässä; yksinäinen kulkukoira ulvoo ikäväänsä, kun taasen asiakkaita odottava yön kuningatar, punainen ruusu hiusnauhassaan, naurahtaa käheästi Gitanes-sätkää suupielessä roikottaen; isomahainen amerikkalainen turisti lähestyy juopuneena, havaijipaidan selkämys on hiestä vettynyt ja hallavat rintakarvat pursuavat ylänappien välistä; amerikkalaisen luiseva vaimo löytää paikalle, sihahtaa, nappaa miehen mukaansa ja mulkaisee mennessään ilotyttöä äkäisesti, kateellisesti, mutta tämä naurahtaa uudelleen ja lähettää lentosuukon; kummalle, se jää tietämättömiin. Andalusian kliseet jäävät tällä kertaa unhoon, sillä kitaristimme esitystä täydensi akrobaatti Salla Hakanpää. On käsittämätöntä, millaista notkeutta, voimaa sekä ruumiin ja mielen hallintaa vaatii taivuttaa itsensä sellaisille mutkille kuin Hakanpää ja vielä ylläpitää noita asentoja minuuttikaupalla. Torniosta kotoisin oleva Joonas Widenius on antautunut vallilaisuudelle täydellisesti. Rakkaudesta kaupunginosaamme on osoituksena oma sävellys Vals Vallila, jonka esitys sai palan kurkkuun paatuneella Walkan kundilla. Vallilan Kirjaston Ystävät, STS:n ateljeeseura sekä Vallilan kirjasto kiittävät esiintyjiä ja yleisöä! le. VTT-Applikaation voi ladata iPhonelle sekä Androidille: Apple & Android. Visa Europe on julkaissut tarjouksia ja etuja myös pienempien ostosten, viihde- ja kulttuuritapahtumien, ravintolakulujen sekä matkojen maksamiseen.  Visa City tarjoaa myös etuja Visa-kortinhaltijoille kaupunkikohteissa. Barcelonaan, Berliiniin, Pariisiin tai Lontooseen matkustavat voivat nauttia lukuisista tarjouksista käyttäessään Visa-korttia. Lisätietoa tarjouksista: www.visa.fi. Visa Europe?Visa Europe on maksuteknologiayhtiö, jonka omistavat eurooppalaiset pankit ja maksupalveluyhtiöt 37 maassa. Visa Europe on maksamisen teknisen kehityksen keskiössä tarjoten asiakkailleen palveluita, joilla miljoonat eurooppalaiset kuluttajat, yritykset ja julkishallinnon toimijat voivat tehdä elektronisia maksusuorituksia. Sen omistajat vastaavat korttien liikkeellelaskemisesta ja käyttöpaikkaverkon kehittämisestä sekä päättävät kortinhaltijoiden ja kaupan toimijoiden maksamista palkkioista. Visa Europe on Euroopan suurin maksutapahtumien välittäjä, se prosessoi yhteensä yli 16 miljardia tapahtumaa vuosittain ? huippuhetkinä jopa 1 627 maksutapahtumaa sekunnissa. Euroopassa on yli 515 miljoonaa Visa-korttia. Jokaisesta Euroopassa kulutetusta 6 eurosta 1 euro on maksettu Visa-kortilla. Kallion kävelyfestivaali: ? Seppo Rimmi Seurakuntayhtymän talon kulttuurikierros ??Kallion Kulttuuriverkosto järjestää yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa tutustumiskierroksen tiistaina 6.10. klo klo 18. Seurakuntayhtymän taloon, Kolmas linja 22. Kierrokselle on ennakkoilmoittautuminen ja mukaan mahtuu  50 henkilöä, ilmoittautumiset 30.9. mennessä. Ilmoittautumiset sähköposti: kallion.kulttuuriverkosto@gmail.com,  puh (myös tekstiviesti): p. 040 016 8461. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestykses- sä. Talon mittavat taidekokoelmat ovat lähinnä talon puolijulkisissa tiloissa, porraskäytävissä, aulatiloissa, henkilöstöravintolassa sekä talon kappelissa. Taitelijoita ovat muun muassa Hiltunen, Popowits, Wardi, Pyykkö, Susiluoto. Esittelijöinä toimivat Pentti Miettinen ja Jari Reponen. Huomioitavaa; osa taideteoksista on portaikossa, joten kierros ei sovellu kovin hyvin liikuntarajoitteisille. Matkalippuihin vain 3 prosentin korotus ??Helsingin kaupunginhallitus päätti äänin 8 ? 6 esittää Helsingin seudun liikenteelle (HSL), että ensi vuonna liikenteen lippujen hintoja korotetaan keskimäärin yleisen kustannuskehityksen mukaisesti eli noin 3 prosenttia. Tätä tarkoittavan lausunnon puolesta äänestivät vihreiden, Sdp:n ja vasemmistoliiton edustajat. Kokoomus, Rkp ja keskusta kannattivat kaupunginhallitukselle tehtyä, suu- rempia korotuksia kannattavaa esitystä. Kyseessä on kaupunginhallituksen lausunto HSL:lle, ei siis lopullinen päätös. Kaupunginhallitus esittää äänestyksen jälkeen, että tarkastusmaksua ei nostettaisi 80 eurosta sataan euroon. Kaupunginhallitus totesi yksimielisesti, että Kutsuplus ?palvelun jatkaminen nykyisillä kustannuksilla ja konseptilla ei ole mahdollista.
• KALLIO LEHTI 8 ? ? ? ? Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon i d h e l o Hu stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi Nro 17 ? Viikot 38-39
• KALLIO LEHTI Viikot 38-39 ? Nro 17 9 Osa II Afrikan lähetti Pietari Kurvisen mielenkiintoinen ja tapahtumarikas elämä Kurvisen tie syvälle sysimustaan Afrikkaan Ambomaalle ??Vanhempi polvi muistaa hyvin vielä Pietari Kurvisen (1842-1925) ja hänen toimintansa sananjulistajana, kirjailijana ja lähettinä. Hän oli muun muassa ensimmäisiä suomalaisia Ambomaan lähetystyöntekijöitä. Hänen lähetyskautensa kesti aina vuodesta 1868 vuoteen 1875. Martti Tenkasen toteaa teoksessaan Nuori Pietari Kurvinen Kurvisen elämänsä olleen niin ihmeellisen, että ?pidämme sitä helposti sepitettynä taruna, ja kuitenkin se on mitä vankinta historiallista totuutta?. Pietari Kurvinen lähti kesäkuisena juhannusaamuna vuonna 1868 lähettiystävineen Suomesta lounaiseen Afrikkaan Ambomaalle (nykyiseen Namibiaan). Matka tehtiin Hereromaan kautta, jonne tultiin huhtikuussa 1869 ja jossa vietettiin vielä yli vuosi. Ambomaalle miehet pääsivät vasta heinäkuussa 1870. Pietari Kurvinen lähettiystävineen ovat Afrikan lähetystyön suomalaisia uranuurtajia ja pioneereja. Hereromaassa Otjimbinguessa Pietari Kurvinen on päässyt perille Afrikkaan lähettiystävineen. Lähettien tukikohtana oli aluksi Hereromaassa sijaitseva saksalaisten lähetysasema Otjimbingue. Siellä he ahkeroivat vuoden verran opiskellen herero kieltä saksalaisen lähetystyöntekijä Hugo Hahnin toimiessa opettajana. Jo puolen vuoden päästä Kurvinen piti ensimmäisen hereronkielisen puheensa. Hahnin mielestä Pieteri Kurvisen puhe oli paras ja kirjoitti hänestä Suomeen: ?Kurvinen on sangen innokas, tekee mielellään lähetystyötä ja lienee sisällisesti syvin ? tämä hurskas ja vilpitön sielu.? Toukokuun lopulla 1870 lähetit pääsivät suunnistamaan vihdoin kohti varsinaista kohdettaan Ambomaata. Tänne oli kuitenkin vielä matkaa liki kuutisen sataa kilometriä. Ambomaan Omandongoon saavuttiin heinäkuun alkupuolella 1870. Se oli historiallinen hetki läheteille ja Suomen lähetystyölle Afrikassa. Suomesta lähdöstä oli kulunut tällöin hieman yli kaksi vuotta. Ondongassa Jo seuraavana päivänä saapumisensa jälkeen Pietari Kurvinen kiirehti paikallisen hallitsijan Ondongan kuninkaan Shikongon luokse ja piti hänelle hererokielisen puheen: ?Nyt olemme tulleet. Ollessamme kaukaisessa kotimaassamme kuulimme teistä ambomaalaisista. Kuulimme, että haluatte opettajia ja Jumalan sanaa. Tätä kuultuamme syttyi sydämemme rakkaudesta teihin palamaan. Me sanoimme: me tahdomme mennä. Nyt olemme täällä ja meidän sydämemme suuresti iloitsee nähdessämme teitä. Emme etsi maallisia tavaroita, vaan sielujanne autuaiksi. Siitä tahdomme teille opettaa.? Läheteistä Ondongaan jäivät Björklund, Malström, Jurvelin ja Heinonen, kun puolestaan Kurvinen ja Rautanen, Veikkolin ja puuseppä Piironen matkustivat kuudenkymmenen kilometrin päähän Uukuambiin. Tänne he saapuivat heinäkuun puolen välin aikoihin ja kävivät alueen kuningas Najuman luona, joka oli toivottanut Hahnin välityksellä lähetit tervetulleeksi. Ennen lähtöään Ondongasta, kuningas Shikongo oli sanonut Kurviselle, joka oli lääkinnyt tämän vuotavia silmiä: ?Kun kuningas Najuma ajaa teidät sieltä pois, tulkaa vain tänne. Puhukaa rauhaa puolestani.? Tunsiko Shikongo Najuman niin hyvin, jotta arvasi näin tapahtuvan? Vai puhuiko Jumala läheteille tulevia Shikongon kautta profetaallisessa hengessä? Se jäänee arvoitukseksi. Lukemattomia vaaranpaikkoja Afrikan kuumuus oli länsimaalaiselle huomattavasti polttavampi ja vaarallisempi, kuin siihen jo tottuneelle kantaväestölle. Usein kuumuus olikin koitua läheteille kohtalokkaaksi. Kurvinen pelasti paahteen näännyttämän Rautasen parikin kertaa kuoleman kidasta. Pietarilla itselläänkin oli tilanteita, jolloin auringon polte näännytti hänet henkihieveriin. Villieläimet ja trooppiset sairaudet olivat myös vaaranlähteitä. Myös paikallisia alkuasukkaita oli lähestyttävä taiten ja varoen. Aluksi oli voitettava luottamus, sillä alkuasukkaat elivät taikauskon maailmassa. Jopa tuulessa kedolla hyppivää paperipalasta pelättiin, koska sitä luultiin naamioiduksi viholliseksi. Vainajien ja henkien pelko piti ihmiset kauhun vallassa. Syytökset noituudesta olivat yleisiä. Syytteeseen saattoi joutua hyvinkin vähäpätöisestä syystä ja kunkin alueen kuninkaan tehtävänä oli tällöin huolehtia ?syyllisen? surmaamisesta. Polkupyöräkin, jonka lähetyssaarnaaja Pettinen toi aikoinaan Ambomaalle, katsottiin vaaralliseksi. Ei ihme, että Kurvinen iloitsi suunnattomasti, että saattoi tuoda tämän kaiken keskelle evankeliumin sanan valoa ja saattoi ryhtyä opettamaan aakkosia ja lukemista heimolaisten parissa. Lukemisen ja kirjoittamisen taito oli tie sivistykseen ja myös Raamatun sanaan. Kurvisella oli erityinen taito oppia alkuasukaskieliä ja lähestyä pakanakuninkaita. Lähetysasema Eelim ja kuningas Najuma Kun suomalaiset asettuivat Ambomaalle, heidän ensimmäisenä tehtävänään oli rakentaa tuiki tärkeä kaivo, josta saatiin vettä. Sitä tarvittiin jokapäiväiseen elämään, mutta myös lähetysaseman rakentamisessa käytettävien tiilien tekoon. Kantaväestö ei ollut koskaan ennen nähnyt tiiliä, koska asuivat olkimajoissa. Tiilet olivat heille suuri ihmetyksen aihe. Lähetysaseman rakentamiseen tarvittiin myös puita. Niistä ainoa rakennuskelpoinen oli nimeltään omhongo. Lähetit eivät kuitenkaan osanneet varoa aluksi sen kermamaista mahlaa. Myrkyllisenä se roiskui heidän silmilleen ja he olivat menettää näkönsä. Kuningas Najuma tunnettiin erikoisen pelottavana ja julmana, mutta orjakaupan hän lopetti Kurvisen toimesta pitkäksi aikaa. Najuma alkoi myös opetella kirjaimia Kurvisen johdolla. Usein hänen majesteetillinen korkeutensa saapui Kurvisen luo kysymyksineen aapinen kädessään, Kurvisesta muodostuikin lähetysaseman keskeinen henkilö. Hän koki suurena ilon aiheena ja myös hengellisen työn voittona, kun hän saattoi hylätä hererojen kielen ja pystyi välittämään Jumalan sanaa ambolaisille heidän omalla kielellään. Vilhelmiina saapuu Afrikassa oloaikanaan Kurvisen ajatukset kävivät monta kertaa kihlatussaan Vilhelmiinassa. Hän mietti lunastaisiko morsian lupauksensa ja saapuisi hänen luokseen? Pelko oli turha, Vilhelmiina ei ollut unohtanut sulhastaan. Hääpäivästä sovittiin kirjeitse ja morsian lähti pitkälle merimatkalle kohti Afrikkaa. Kurvinen puolestaan häntä vastaan. Tällä taipaleellaan hän pelasti jälleen sekä Rautasen että Tolosen varmalta näyttäneeltä nääntymiskuolemalta. Lopulta itsekin täysin uupuneena, helteen ja ruuan puutteen näännyttämä hän saapui rouva Kleinschmidtin talolle, jonne kohtaaminen oli sovittu. Rouva ajatteli Kurvisen kuolevan siihen paikkaan, Vilhelmiina ei tunne sulhastaan: Niin laihtunut ja nääntynyt olin. Ja kun minä lähestyn ja suutelen häntä, niin hän luulee tätä kauheaksi pilaksi?, Kurvinen muistelee myöhemmin. Lopulta hämmästys vaihtuu riemuksi, kun Wilhelmiina tunnistaa Pietarin. Heidät vihitään Otjimbinguen lähetysasemalla helmikuussa 1871. Toisena vihittävänä parina olivat Antti Piirainen ja Matilda Seger. Pastorina toimi Hahn. Vielä vanhoilla päivillään Kurvinen muisteli: ?Kuka olisi voinut toivoa ja aavistaa, että Afrikan mustista pakanoista koottu seurakunta, tuo Herran piskuinen lauma olisi meitä hääpäivänämme hengellisillä lauluilla onnittelemassa?. Pietari Kurvisen yksinäiset päivät Ambomaan lähettinä, saivat päättyä ja hän sai vierelleen mitä verrattomimman avun. Myös Vilhelmiina sai tutustua kuningas Najumaan. Kuningas Najuma jatkoi aakkosten opiskelua ja kävi väkensä kanssa myös sunnuntaisin kuuntelemassa saarnoja. ?Peltoon? alkoi ilmestytä lustetta por- tugalilaisten orjakauppiaiden muodossa. Heidän tavoitteenaan olivat taloudelliset intressit. Heidän Najuma oli erityisesti viinaan menevä, ja tätä orjakauppiaat käyttivät hyväkseen ja antoivat hänelle myös lahjoja. Humalassa kuningas lähetti taas kansansa ihmisryöstöretkille ja myi heidät kauppiaille. Lopulta Najuma ajoi toukokuussa 1872 lähetystyöntekijät pois alueeltaan. Jälleen Ondongassa Näin Ondongan kuningas Shikongon ?profetaalliset? sanat kävivät toteen. Heti Kurvisten lähdettyä kävivät mustat Eelim-lähetysaseman kimppuun ja hajottivat tiilet pöliseviksi raunioiksi. Kaikki mustat eivät kuinkaan osallistuneet hävitykseen, vaan rohkenivat käydä hyvästelemässä lähettejä lausuen heille kiitollisuuden ja kaipauksen sanoja. Yön hiljaisuudessa, metsänpetojen ulvahdellessa Kurviset lähettiveljiensä kanssa suunnistivat kohti Ondongaa, joka sijaitsi viidentoista kilometrin päässä. Kuningas Najuma oli jo tullut hieman katumapäälle ja viestin viejän välityksellä lähetti sovittelulahjaksi härkämullikan ja sanat: ?Entinen ystävyys on jäljellä.? Kurvinen ei perustanut enää sanoihin. Najuma oli häilyväinen. Kurvinen koki lähtönsä Jumalan johdatuksena. Hän aloitti uudessa paikassaan rakennustyöt. Beetel-lähetysaseman valmistuttua, pidettiin siellä koulua lapsille ja kokouksia aikuisille. Kurvinen jatkoi kreikankielen opiskelua pitäen päämääränään kääntää Raamatun ondongankieliseksi, suoraan alkukielistä. Vastoinkäymiset ja ka- rut olot eivät lannistaneet sitkeän kansanluonteen omaavia suomalaisia lähettejä. Kurvinen oikein hehkui lähetysintoa. Hän oli aloiterikas ja hänellä oli myös hyvin lahjakas. Hänellä oli erityinen taito oppia alkuasukaskieliä ja lähestyä pakanakuninkaita. Hän joutui taistelemaan nälkään sairautta ja vainoa vastaan, mutta vastukset eivät saaneet häntä murtumaan. Lähetysasema sai myös täydennystä Martti Rautasesta, kun hän oli päättänyt saapua Ondongaan sen jälkeen, kun karjan ryöstäjä oli lyönyt häntä nuijalla päähän niin kovaa, että poskiluu murtui ja hän menetti tajuntansa. Tällä kertaa lähetti Veikkolin pelasti murjotun Rautasen. Sairastelua, surua ja kutsu kotimaahan Kurviset työskentelivät uutterasti itseään säästelemättä. Lopulta olosuhteet vaikeutuivat, kun raskaat sairaudet alkoivat verottaa heidän voimiaan. Vilhelmiina oli saanut malarian jo ensimmäisenä päivänä Ambomaalle saavuttuaan. Hän ei toipunut kotimaassaankaan kunnolla sairaudestaan. Pietari puolestaan sairastui ensin lavantautiin ja sen jälkeen malariaan. Jatkuvan sairastelun vuoksi he päättivät lähteä terveysmatkalle Kapkaupunkiin keräämään voimia ja lepäämään. Kaupungissa heitä kohtasi toinen takaisku. Heidän puolivuotias pienokaisensa Pietari Topias Samuel kuoli 14.5.1875. Hänet haudattiin Afrikan multiin. Pahimman surun hälvettyä ja kokiessa olevansa paremmassa kunnossa, Kurvinen olisi halunnut puolisonsa kanssa palata vielä Ruokasieniin hullaannutaan Teurastamolla ??Ruokasienet valtaavat Helsingin Teurastamon sieni-ihmisten päivänä lauantaina 19.9 klo 11-17. ?Jo neljättä kertaa järjestettävänä päivänä pääset tutustumaan ruokasieniin asiantuntijoiden johdolla, maistelemaan sieniherkkuja, inspiroitumaan sienikokkailusta huippukokkien johdolla sekä ostamaan sienituotteita sienitorilta.? Kellohallin lavalla Saimi Hoyer ja Jaakko Selin johtavat puhetta sienistä. Kokit Jyrki Tsutsunen ja Markus Maulavirta kokkaavat ruokasienistä upeita herkkuja ja tarjoavat neuvoja sienikokkailuun. ?Teurastamon ravintoloissa ja kahviloissa voit nauttia uusista ja yllättävistäkin sienituotteista. Marttojen ja Suomen sieniseuran sieninäyttelyssä saat neuvoja asiantuntijoilta ja Tero Taipaleen ikuistettujen sienien näyttelyssä voit tutustua harvinaisiinkin ruokasieniin. ?Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on avoin kaikille, Teurastamo, Työpajankatu 2. ? Päivän järjestää Sieni-ihmiset ry yhdessä Uuden- maan Marttojen, Suomen Sieniseuran ja Teurastamon toimijoiden kanssa.?Kellohallin tiloissa Suomen sieniseuran opastettu näyttely, Tero Taipaleen ikuistettujen sienin näyttely sekä Sieni-ihmiset ry:n infopöytä. Myös Metsähallituksen luontopalvelut ja Bonnier Books esittelevät tapahtumassa toimintaansa.?Sienitori:?Ruokasienien ja sienituotteiden myyjät levittäytyvät Teurastamon tiloihin sekä pihalle myymään tuotteitaan. ? Sieni-ihmiset ry on vuonna 2012 perustettu voittoa tavoittamaton yhdistys, jonka tarkoituksena on popularisoida ruokasienitietoutta ja nostaa sekä rohkaista ihmisiä sienimetsään. Yhdistys haluaa laajentaa erilaisten sienilajien tuntemusta ja käyttöä kotona, ravintolassa ja kaupassa sekä kasvattaa sienten kulinaristista merkitystä ja monipuolistaa sienen käyttöä ruoanlaitossa. Yhdistyksen tavoitteena on myös yhdistää sieni-ihmiset ja mahdollistaa kokemuksien ja tiedon jakaminen. Afrikan sisämaahan, mutta saksalaisen lääkärin mielestä se olisi ollut liian koettelevaa heidän terveydelleen. Tietoja oli tihkunut kotimaahan, koska heille tuli lyhyt viesti: ?Palatkaa kotiin.? Kutsun jälkeen Pietari perheineen päätti matkustaa Suomeen 1875. He ottivat myös mukaansa ensimmäinen ambomaalainen kristityn Nangoroshi-tytön. Kun Pietari Kurvinen palasi perheensä kotimaahansa 31.7.1875 hänellä oli takanaan rikas ja siunausta tuottanut työkausi 1ähetysalalla. Lähteet: Kurvinen, Pietari. 1877. Seitsemän ensimmäistä vuotta lähetyssaarnajana. Iloja sekä suruja Afrikasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapanosta. Helsinki. Peltola, Matti. 1994. Martti Rautanen. Mies ja kaksi isänmaata. Suomen lähetysseura. Kirjapaja. Helsinki. Saarisalo, Aapeli. 1978. Pietari Kurvinen. Kaukokatseinen karjalalainen. WSOY. Porvoo ? Helsinki. Juva. Savola, Alb. 1927. Martti Rautanen. Suomen lähetysseura. Toinen painos. Helsinki. Tenkanen, Martti. 1948. Nuori Pietari Kurvinen. Pellervo-Seura. Helsinki.
• KALLIO LEHTI 10 Nro 17 ? Viikot 38-39 Testasimme Hypoxi rasvanpolttoliikunnan: Näkyviä ja mittavia tuloksia tuli jo 4 viikossa! Kallio-Lehden toimittaja Jarkko Soini kokeili uusia konsteja rasvanpolttoon, painonpudotukseen ja lihaskunnon kohottamiseen. Kahdentoista hoitokerran jälkeen vyötäröltä oli lähtenyt jopa 6,5 senttiä ja painokin pudonnut 3 kiloa, vaikka söin ja elin kuten ennenkin. ??Jokainen joskus laihduttamista kokeillut tietää, miten vaikeaa rasva on saada lähtemään juuri sieltä mistä haluaa. Ongelman kanssa painiskelevat niin miehet kuin naisetkin ja esim. vyötärölihavuus ei ole pelkästään esteettinen ongelma vaan se lisää diabeteksen riskiä. Havaihduin jo lukuisia vuosia sitten siihen, että paino nousee salakavalasti ja sentit kasvavat vyötäröllä. Vyötärölle kertynyt rasva oli pääsääntöisesti sisäelinrasvaa, jota on perin vaikea saada pois. Lähes kasvisruokavaliollakaan en pystynyt painoa pudottamaan eikä nykyaikaisista kännykkäsovelluk- sen ruokapäiväkirjojen pitämisestä tms ollut mainittavaa apua. Laihduttajille sekä treenaajille on markkinoilla tarjolla monenlaista treeniohjelmaa, diettikirjaa ja elämäntapaopasta, mutta mitkään näistä eivät tuntuneet tuovan minulle näkyviä tuloksia. Erilaisilla kokeilemillani dieeteillä sain painon pysymään kurissa, mutta en sitten millään saanut painoa laskemaan tai senttejä pois vyötäröltä. Olin kuitenkin Hypoxi-treenin suhteen aluksi hieman epäluuloilen, että näinköhän tällä saadaan tuloksia ja enemmän jännitin Hypoxi-studion puolesta mittausviikoilla että onko senttejä Supertähtien valitsema rasvanpolton menetelmä ??HYPOXIn kuuluisimpiin käyttäjiin kuuluvat mm. Madonna, Simon Cowell, Robbie Willams ja Cheryl Cole. He ovat valinneet HYPOXI-rasvanpolton, koska se on yksinkertaisesti tehokkain tapa. Hypoxi on havaittu tehokkaaksi tavaksi myös huippu-urheilijoiden keskuudessa. HYPOXI hoidot ovat kasvattaneet suosiotaan huippu-urheilijoiden keskuudessa. Useat yksilöurheilijat ja joukkueet ovat ottaneet HYPOXIn osaksi viikoittaista harjoitusohjelmaa. HDC-puku eli ?ihopuku? ? passiivinen 20 minuutin alkulämmittely rasvanpoltolle ? HDC ?imee? verenkierron pintaan ja tällöin verenkierto on hyvä pintakerroksissa kun aloitetaan rasvanpoltto (eli Vacanaut-juoksumattotreeni tai pyöräily) ? kiinteyttää ihoa ja auttaa poistamaan selluliittia ? toimii lymfahierontaa vastaavana hoitona, sillä puvun sisällä 400 kuplaa hieroo ihon pintaa ? HDC poistaa kehosta tehokkaasti nestettä ja kuonaa ? Hypoxi ei suosittele pelkkää ihopukua vaan parhaita tuloksia saadaan ns. yhdistelmähoidolla (esim. Vacanaut-juoksumattotreeni lisäksi) Jarkko Soini testaamassa HDC-pukua eli ?ihopukua. lähtenyt. Toki olin lukenut lehdistä muiden treenaajien ja laihduttajien Hypoxin avulla saavuttamista hyvistä tuloksista ja menetelmät ovat myös monien huippu-urheilijoiden ja jopa elokuvatähtien suosimia, mutta vasta itse kokemalla tämän treenin toimivuuden uskoin. Ennen Hypoxiin hakeutumista olin kokeillut lukuisia erilaisia laihdutus- ja kuntoilumetodeja, mm. uintia. Esimerkkinä kerrottakoot että toukokuussa heti maauimalan auettua otin kunnon uintispurtin ja uin kuukauden ajan joka päivä tunnin pari ja söin terveellisesti, mutta onnistuin karistamaan vain yhden kilon. Lenkkeilemällä kolme kertaa viikossa en myöskään saanut kohdennettuja tuloksia enkä mainittavaa painonpudotusta. Vasta Hypoxi-treeni tuotti yllättäen näkyviä ja mitattavia tuloksia: Kahdentoista hoitokerran jälkeen vyötäröltä oli lähtenyt jopa 6,5 senttiä ja painokin pudonnut 3 kiloa, vaikka söin ja elin kuten ennenkin. Olo oli lisäksi Hypoxi treenien jälkeen valtavan energinen, vaikka aluksi laitteita silmäillessä voisi luulla muuta! Hypoxi kohdentaa rasvanpolton lantiolle, reisiin, pakaroihin ja vatsanseutuun ? Näkyviä ja mitattavia tuloksia luvataan jo 4 viikossa ? Luvataan 3 kertaa paremmat tulokset kuin liikunnan ja laihdutuksen yhdistelmällä ? Perustuu kevyen liikunnan ja vaihtelevan ilmanpaineen yhdistelmään ? Sopii sekä naisille että miehille ? Polttaa tehokkaasti sisäelinrasvaa ? Poistaa sitkeääkin selluliittia ? Vaihtoehto rasvaimulle tai laserlipolyysille ? HYPOXI-jakson aikana HYPOXI-ohjaaja opastaa henkilökohtaisesti parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Ohjaajalta saa ravinto-ohjeita ja kokonaisvaltaista opastusta ? Ihonkiinteytys alkaen 35 ? / kerta, rasvanpoltto alkaen 49 ? / kerta (Lisätietoja: www.hypoximeilahti.fi ) AAMUT VIILENEE, MUTTA AUTOSSA ON MUKAVAN LÄMMIN, EIKÄ SADA! Tarkista sinulle sopiva kurssi netistä: www.autokouluhakaniemi.fi ps. Muista kysyä syksyn tarjouksiamme? AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi ?Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!?
• KALLIO LEHTI Viikot 38-39 ? Nro 17 HYPOXI toiminut Suomessa vuodesta 2010 ??HYPOXIn kehittäjä ja yrityksen perustaja on urheilufysiologian erikoislääkäri, Dr. Norbert Egger. Egger oli aktiivisesti mukana maajoukkuetason kuntovalmennuksessa ja teki myös lihavuustutkimusta Salzburgin yliopistolla. Egger kokeili lukuisia menetelmiä etsiessään tehokasta hoitomuotoa alavartalon rasvakertymien hoitoon. Egger treenautti mm. naishiihtäjiä. Hän havaitsi, että vaikka monet onnistuvat pudottamaan painoaan, kilot lähtevät liian usein vääristä paikoista. Läpimurto tapahtui vasta, kun Egger yhdisti kaksi ikiaikaista menetelmää; alipainehoidon, jota jo muinaiset egyptiläiset Ensin konsultaatioon Hypoxi-hoitoihin kuuluu aina ensin konsultaatio. Konsultaatiossa katsotaan jokaisen kohdalla soveltuvuus ja vain erittäin harvoissa tapauksissa Hypoxi ei ole mahdollista (esim. leikkaushaava). Todella harvoille treeni ei siis sovi. Tiivistetysti: jos saa harrastaa liikuntaa, silloin saa tulla Hypoxiinkin. Sitten HDC ?ihopukuun? 20 minuutiksi Neljän viikon mittainen ja kolme treenikertaa viikossa sisältänyt Hypoxi-treenini koostui HDC-puvussa 20 minuuttia per treenikerta vietetystä ajasta ja 30 min juoksumattotreenistä. Astronautin asua muistuttavan ihopuvun saa puettua päälle muutamassa minuutissa, ja puku on miellyttävän tuntuinen ja hygieeninen. Yksin ei pukua tarvitse osata pukea vaan jokaisessa vaiheessa on Hypoxi-studion henkilökuntaan kuuluva opastamassa. HYPOXI Dermology Comfort-laitteen (HDC:n) avulla voi tehokkaasti harjoittaa suurinta yksittäistä kehonosaamme, ihoa. Vaihtelevaa yli- ja alipainetta hyväksi käyttäen HDC auttaa saavuttamaan kiinteämmän ja kauniimman ihon, ja huomasin tuloksia jo kahden viikon kuluttua treenien aloittamisesta. Puku tosiaan kiinteyttää ihoa. HDC-laitteessa rentouduin 20 minuutin ajan. Erityisvalmisteisen puvun 400 ilmakuplaa aktivoivat pintaverenkiertoa ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa, poistaen elimistöstä kuonaaineita ja nestettä. Ihopuvussa oleilu on vähän kuin olisi hieronnassa, ilmakuplat tuntuvat jännältä, mutta eivät ollenkaan pahalta. Lopuksi 30 minuuttia kevyttä kävelyä juoksumatolla Vacanaut-puvussa Ihopuvun jälkeen lenkkeilin tai kävelin juoksumatolla futuristiselta näyttävässä Vacanaut-puvussa. Tämänkin puvun saa näppärästi puettua päälle ja studion henkilökunta on aina paikalla opastamassa, itsepalvelusali t eivät onneksi kuulu Hypoxin konseptiin. Juoksumatolla kävellään tai lenkkeillään aluksi 10 minuuttia ja pidetään syke n. 120:ssä, sitten toiset 10 minuuttia 130 sykkeellä ja loput 10 minuuttia 140 sykkeellä. Juoksumatolla voi myös juosta jos syke antaa myöten ja hieltä ei tässä treenissä välty. suosivat, ja tavallisen matalasykkeisen rasvanpolttoharjoittelun. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä johtivat mullistaviin tuloksiin. Ensimmäinen Hypoxi-laite, Hypoxi Trainer, syntyi vuonna 1998. Nykyisin HYPOXIn tyytyväisiä käyttäjiä on vuosittain satoja tuhansia ympäri maailmaa. Käyttäjät ovat keskimäärin 20-75 vuotiaita. Asiakkaissa on ylipainoisia, hoikkia ja normaalipainoisia. Useimmilla on haasteita saada senttejä pois tietyiltä alueilta normaalilla liikunnalla ja ruokavaliolla. HYPOXI-studioita on eri puolilla Suomea 20 kpl, mm. Espoossa Matinkylässä, Helsingissä Aleksanterinkadulla ja Meilahdessa. HYPOXI-menetelmistä Vacunaut on kehitetty erityisesti keskivartaloon muodostuneiden rasvakertymien muokkaamiseen. Juoksumatolla kyytiä saavat ennenkaikkea vatsan rasvakerrostumat. Kengiksi sopivat lenkkarit. Hoidon aikana yli-ja alipaine ohjataan vuorollaan ilmatiiviin puvun sisälle. Samalla liikutaan matalalla sykkeellä juoksumatolla. Vacunaut-harjoitus kestää vain 30 minuuttia, joten se sopii myös kiireisille ja luonnollisesti studiolla on peseytymismahdollisuus. Hoidon aikana keho polttaa keskimäärin 3-4 kertaa enemmän rasvaa ongelma-alueelta, kuin mitä tavallisella liikunnalla voitaisiin saada aikaan. Alueille, joilla rasva palaa huonosti Hypoxin tehtävä on kiihdyttää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa juuri ongelma-alueella, jolloin kehon on helpompi polttaa rasvaa näillä alueilla. Se tapahtuu ilmanpaineen vaihtelun ja kevyen liikunnan yhdistelmällä. Hypoxin teho perustuu näiden kahden yhteisvaikutukseen. Aineenvaihduntaa kiihdyttävän vaikutuksen vuoksi Hypoxin ihopukua voisi verrata myös lymfahoitoon. Monilla säännöllisesti treenaavillakin ihmisillä on kehossaan alueita, joista rasva palaa huonosti. Niihin eivät aina auta tavanomaiset liikunta tai ruokavalio. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi vatsa, reidet ja pakarat. Ne voivat olla vielä kovan treeninkin jälkeen kylmät, mikä kertoo huonosta verenkierrosta ja aineenvaihdunnasta. Silloin on hyvä käyttää tehostettuja keinoja. Ruokavaliolla merkitystä Tuloksia saadakseen ei tarvitse pitää ruokapäiväkirjaa tai vahdata ruokavaliota grammantarkasti, mutta tärkeä osa Hypoxia on myös terveellisen ruokavalion noudattaminen. Ohjelmaan sisältyy toki hiilihydraattitietoisuutta opettava ruokavalio. Ennen harjoitusta suositellaan syötävän hyviä hiilihydraatteja, ja treenin jälkeen keskitytään proteiineihin. Hypoxi kiihdyttää rasvanpolttoa, joten harjoitusta seuraava ateria suositellaan syötäväksi puolentoista tunnin kuluttua harjoituksen päättymisestä. Toimittaja nou- datti Hypoxi-studion laatimaa ruokavaliota aina niinä päivinä jolloin oli treenaamassa, mutta kerran viikossa treenijakson aikana tuli ?vahingossa? syötyä myös epäterveellisesti esim. pizzaa ja pikaruokaa. Ravintola-alan yrittäjien iloksi todettakoot että totaaliseen baarilakkoonkaan ei välttämättä tarvitse treenaajan ryhtyä. Normaalipainoon Hypoxin avulla! Vyötärönmitat ja paino otetaan treenijaksolla esim. kahden viikon välein. Painonpudotus ei Hypoxissa ole päätavoite, mutta itse pääsin muiden tulosten ohella myös Uuden painoindeksi mukaiseen normaalipainoon, mikä oli erittäin mukava yllätys ja mitattavissa oleva toteutunut tulos. Päätin treenitulosten seurannassa käyttää uutta painoindeksiä apunani, todettakoot että tämä tulosten mittaustapa ei siis ole Hypoxin virallinen tapa mitata tuloksia vaan toimituksen tekemä valinta, jotta saamme lukijoille varteenotettavaa tulosraportointia. Uusi painoindeksi on Oxfordin yliopiston numeerisen analyysin professori Nick Trefethenin kehittämä ja ottaa paremmin huomioon ihmisten pituuserojen vaikutuksen painoon. Laitevaihtoehtoja Patentoidut Hypoxi-laitteita on neljä erilaista: HDC ?ihopuku? joka mm. auttaa saavuttamaan kiinteämmän ja kauniimman ihon. Vacanaut-laite yhdistettynä juoksumattoon kohdentaa rasvanpolton vatsan ja lantion alueelle. S120-laite vähentää tehokkaasti rasvakertymiä alavatsassa, reisissä ja pakaroissa ja laitetta käytetään myös kuntoutukseen ja palautukseen. L250-laite kohdentaa rasvanpolton samoille ongelma-alueille kuin S120-laite mutta soveltuu hyvin henkilöille, joiden syke nousee helposti korkeaksi. Yksilöllinen ohjelma Kun asiakas saapuu Hypoxi-treeniin, valitaan yhdessä ohjaajan kanssa itselleen sopiva laite. Naisille parhaita tuloksia saadaan pyörällä, joka tehostaa rasvanpolttoa lantiosta ja reisistä. Munanmuotoinen laite sulkee sukkulaan alavartalon. Laitteeseen ohjelmoidaan valittu ohjelma, jonka mukaan ilmanpaineen vaihtelut määräytyvät. Asiakkaalle laitetaan eräänlainen korsettia muistuttava vannehame päälle ja keho jää laitteen sisään. Treenin aikana asiakas polkee pyörää satulassa istuen. Pyöräiltäessä ilmanpaineen vaihtelut vauhdittavat verenkiertoa ja aineenvaihduntaa ja kuljettaa happea lihaksiin. Iholla ali- ja ylipaine tuntuu kivuttomana imuna. Ilmanpaineen tilaa voisi verrata 1,5 kilometriä korkuisten vuorten ilmanpaineeseen sekä toisaalta puolentoista metrin syvyyteen sukeltavan ilmanpaineeseen. Kevyttä ja matalykkeistä treeniä Hypoxi-treeniä tehdään rasvanpoltossa pääsääntöisesti kuurimuotoisesti. Minimimäärä on 12 treenikertaa ja siitä aina aloitetaan. Yksi kerta ei tee ihmeitä, vaikka siitäkin voi tulla hyvä olo. Tyypillisesti treenataan kolme kertaa 11 HYPOXI treeniohjelman tulos / Jarkko Soini Pituus 178 cm Paino aloitettaessa 84 kg Vyötäröltä lähti 6,5 cm Painonpudotus -3 kg Treeniohjelma: -12 kertaa alkulämmittelyä HDC-puvussa á 20 min / kerta -12 kertaa Hypoxi-Vacanaut puvussa kävelyä/ hölkkää juoksumatolla á 30 min / kerta viikossa neljän viikon ajan. Näin saadaan jo mitattavia tuloksia, edellyttäen että ruokavalio tukee tavoitteita. Hypoxissa on kyse nimenomaan kevytliikunnasta ja se sopii myös huonokuntoisille tai esim. polvileikkauksesta kuntoutuville. Hypoxissa liikunnan tulee olla kevyttä ja matalasykkeistä, jotta valtaosa verenkierrosta ei kulkeutuisi lihaksiin, kuten tapahtuu intensiivisessä treenissä. Maitohapoille ei tarvitse itseään Hypoxissa treenata. Hypoxin jälkeen ei suositella salille menoa tai muuta liikuntaa, sillä tarkoitus on pitää verenkierto vilkkaana juuri ongelma-alueella, eikä viedä sitä toisella harjoittelulla muualle. Tätä tukevat myös ruokavalio-ohjeistukset, joita asiakkaalle Hypoxin yhteydessä annetaan. Heti Hypoxin jälkeen ei esimerkiksi suosita pitkäkestoisia hiilihydraatteja. Urheilijoille palautumiseen, ja löytyypä vaihtoehto myös naisille jotka kärsivät selluliitista Hypoxissa käy niin miehiä kuin naisiakin. Monet bodaritkin ovat innostuneet Hypoxista. Bodarit ja fitness-kilpailijat käyvät toisinaan polkemassa pyörää palautumistarkoituksessa, jolloin laitteessa käytetään tarkoitukseen sopivaa palautumisohjelmaa. Olympialaisissa venäläiset uimaritkin käyttivät Hypoxia palautumiseen. Selluliittihoitona Hypoxi toimii erinomaisesti. Erona muihin selluliittihoitoihin on se, että Hypoxi on aktiivinen ja hyödyntää liikuntaa, kun taas useimmat selluliittihoidot ovat passiivisia. Hypoxilla päästään paremmin käsiksi syvemmälle rasvakerroksiin ja samalla Vacanaut-laite. Hoidon aikana yli-ja alipaine ohjataan vuorollaan ilmatiiviin puvun sisälle. Vacanaut-juoksumattotreeni ? HYPOXI-menetelmistä Vacunaut on kehitetty erityisesti keskivartaloon muodostuneiden rasvakertymien muokkaamiseen. ? Hoidon aikana yli-ja alipaine ohjataan vuorollaan ilmatiiviin puvun sisälle ? Liikutaan matalalla sykkeellä juoksumatolla ? Vacunaut-harjoitus kestää vain 30 minuuttia, joten se sopii myös kiireisille ? Hoidon aikana keho polttaa keskimäärin 3-4 kertaa enemmän rasvaa ongelma-alueelta, kuin mitä tavallisella liikunnalla voitaisiin saada aikaan kulutetaan energiaa. Selluliitti-iholla on usein huono verenkierto ja aineenvaihdunta. Selluliitti on kuitenkin myös kerääntynyttä kuonaa, joten pitkään kestäneen selluliitin häivyttäminen syvemmältä kudoksista vaatii enemmän aikaa ja vaivaa. Opetusvirasto järjestää 17. syyskuuta asukasillan Kalasataman uudesta peruskoulusta ??Kalasataman alueelle osoitteeseen Polariksenkatu 1 rakennetaan uusi peruskoulu. Rakennuksen ensimmäinen osa otetaan käyttöön elokuussa 2016. Koulurakennus valmistuu vaiheittain niin, että suunnitelmien mukaan vuonna 2020 rakennuksessa toimii yli 700 oppilaan koulu. Aluksi koulussa on peruskoulun ensimmäisten vuosiluokkien oppilaita sekä erityisoppilaita. Brahenpuiston koulua tullaan esittämään yhdistettäväksi Kalasataman uuteen peruskouluun vaiheittain vuoden 2017 loppuun mennessä. Koulu toimii nyt samassa rakennuksessa Aleksis Kiven koulun kanssa. Brahenpuiston koulussa on noin 90 oppilasta. Koulu on erityiskoulu oppilaille, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Kalasataman uudessa koulussa tulee myös toimimaan päiväkoti. Koulurakennukseen tulee esiopetuksen tiloja. Koulu ja päiväkoti tulevat toimimaan kiinteässä yhteistyössä. Kalasatamaan rakennetaan uudenlainen peruskoulu, jossa kaikkia koulun tiloja voi käyttää oppimiseen. Kouluympäristö tukee yhdessä oppimista ja tiedon jakamista. Digitalisaatio on luonteva osa koulun toimintaa. Kalasataman alueen asukkaat kutsutaan mukaan suunnittelemaan koulun opetustarjontaa ja muuta toimintaa. Opetusvirasto järjestää Kalasataman uudesta koulusta kaikille avoimen asukastilaisuuden tors- taina, 17. syyskuuta kello 18.00?19.30 opetusviraston juhlasalissa, os. Kaikukatu 2, 6. kerros. Tilaisuudessa on paikalla opetusviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen, varhaiskasvatusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajia. Paikalla on myös kaupungin liikennesuunnittelija. Opetusvirasto kerää palautetta Kalasataman alueen koulupalveluista 7.? 17.9.2015 kaupungin Kerrokantasi-vuorovaikutuspalvelussa osoitteessa https:// kerrokantasi.hel.fi. Palautetta voi antaa myös asukastilaisuuden jälkeen 18.25.9.2015. Lisätietoa Kalasataman alueen koulupalveluista saa opetusviraston palveluverkkosivulta osoitteesta www. edu.hel.fi/palveluverkko.
• KALLIO LEHTI 12 Nro 17 ? Viikot 38-39 Risto Kolanen: Poimintoja kesän teatterista Kesä oli Kallion lähiseuduilla ja kantakaupungissa täynnä taas hienoja teatterikokemuksia. Kesällä lastenteatteri on aina vahvasti esillä. Helsinkiläisen kannattaa etsiä monipuolista tarjontaa. ??Lasten ja heidän vanhempiensa paratiisi on usein kaupungin Talvipuutarhassa, Stadionin ja Linnanmäen välissä. Cirkon nimikkotaitelija ilma-akrobaatti Ilona Jäntti on pitkään harjoitellut siellä omaa reittiään köydellä. Hän aloitti Cirko-festivaalin esityksensä kahdella poikittaisköydellä puutarhan ylätasannenurkasta vesilähteen ja vihreiden kasvien päällä, siirtyy sivuköyteen ja sen kautta pidempään poikittaisköyteen puutarhan vihreyden päälle ja tulee lopuksi alas sivuköyttä. Koko esitys kesti vain alle vartin, mutta keräsi kaiken katsojien kaiken huomion ja katseintensiteetin. Lähiösiskot karkaavat Impivaaraan Hienosti tunteita liikuttavaa, energistä ja ajatuksia synnyttävää kesäteat- teria näki taas Mustikkamaalla. Ylioppilasteatterin johtajan Sirpa Riuttalan ohjaama Seitsemän siskoa oli mainio sovitus, uudelleen tulkinta Aleksis Kiven klassiseen kansallisnäytelmään. Olemme nykyajassa, kaupunkilähiössä, jossa seitsemän siskoa kasvaa Jukola-baarissa, koska heidän äitinsä ja isänsäkin olivat siellä, työntekijöinä, asiakkaina, ulosjohdateltuina. Näitä siskoja ei kiinnosta koulu, työ tai lastensaanti. He kohtaavat Toukolan poikien ilkkuvaa räppiä, kurdiravintolatappelun. Heidän lukkarinsa ei opeta aapista karttakepillä, vaan tennistä ja seurapiirikäytöstapoja pelikentällä. Mutta nämäkin seitsemän siskoa joutuvat omaan Impivaaraan  (?Pilluvaaraan?), josta he pakenevat jouluiltana takaisin. Heidän on nöyrryttävä sivistyksen pariin ja hankittava elantoa. Happy end löytyy vanhan tutun Jukola-baarin ostamisesta. Inkeri Hyvönen ja Helinä Kumpulainen ovat kaikkein pienikokoisimmat lähiösiskot, mutta molemmat näyttelevät jumalaisen hyvin. Lotta Jäppinen tekee mainion ?Simeonin?, juopumiskohtauksen metsässä. Niina Karppinen, Sandra Lamppu, Miina Penttinen ja Aliisa Rinne ovat muut siskokset. Miehet ovat vain joko rähjääviä Toukolan poikia, joiden räppi oli mainio, tai neitejä. Kiven ?Laulu oravasta? ja Rauli Somerjoen ?Valot? soivat komeasti pitkin iltaa. Suomenlinna aikuiselle katsojalle Monta kesää Suomenlinnassa oli esillä rakastettujen lastenkirjailijoiden vauhdikkaita satu- ja seikkailunäytelmiä. Kesällä 2005 Ryhmäteatteri vaihtoi suuntaa. Juha Kukkosen tarkasti leikatussa ja erittäin sujuvasti lavasteita vaihtavassa ohjauksessa Valheet ja viettelijät on tehty aikuiselle, lapsiperheiden sijasta. Ranskan vallankumousajan aateliston juonittelutarina on tunnettu mm. kolmen elokuvan kautta. Haaste on kova pääparille Antti Virmavirran kreiville ja Minna Suurosen markiisittarelle. Virmavirta on aika unelias rakastaja, Suuronen sieluton juonittelija. Työt ovat varmoja, mutta elokuvaesikuvat painavat päälle. Molemminpuolista julmuuden hehkua ei oikein synny. Näytelmän mielenkiintoisimmiksi hahmoiksi kohoavatkin Saija Lentosen vaikeasti valloitettava rouva de Tourvel ja Tarja Heinula markiisittaren sukulaisrouvana, joka yrittää estää päävalloituksen toteutumisen. Teatterisukujen vesat, nuoria rakastavaisia esittävät Sonja Salminen ja Paavo Kinnunen omaavat paljon koomisia taitoja, jotka pääsevät hyvin esille. Edellisen hahmo on tahallisen lapsekas ja kömpelö, jälkimmäisen tahattoman koominen riehuja. Huonekomediaa Eltsun kalliolla Antti Virmavirta valloittaa Saija Lentosen. Tarja Heinula pärjää juonittelussa. Kesäteatteri on Stadissa usein saarilla, rannoilla tai metsissä. Eläintarhan alaasteen piha Pasilan kallioilla on keskellä Helsingin ydintä. Siellä Teatteri Tuli esiintyi nyt viidennen kerran peräkkäin. Näytelmä poikkesi aiemmasta maalaiskomedialinjasta. Mika Waltari on kaupunkilaiskirjailija, joka kirjoitti paljon myös tilaus- ja kiertuenäytelmiä, joihin v. 1948 tehty Myöhästynyt hääyö kuuluu. Vanhan kansa muistaa ehkä elokuvan 1960, jossa Liisa Tuomi ja Jussi Jurkka loistivat nuorena parina, joka ei pääse viettämään hääyötä naisia vihaavan Amerikan enon tulon takia. Juha Uutela ja Kirsi Mäkelä ovat söpöjä ja hauskoja pääparina, mutta show:n varastaa morsiamen äitiä esittävä Eija Nikulin. Hän tykästyy sekä vävyyn että tämän Amerikan enoon, jota Mika Melender esittää kaikki kesäteatterimaneerit loppuun asti käyttäen. Se kuuluu Teatteri Tulin tyyliin, kuten naapurilla Tervasaaressa. Ilona Jäntin Ilma-akrobatiaa Talvipuutarhassa. Jeppe juo ja kohtaa jekun Teatteri Helsingin kesän näytelmä oli Ludvig Holbergin tuttu klassikko Jeppe Niilonpoika, joka on soveltunut humalahakuisen juomisen maahan. Näytelmän alaotsake olikin ?Kovaan Komedian Janoon? Tervasaaren amfiteatterissa pitkällä esitysajalla. Ojauksesta vastasi tutusti Jari Ålander. Tarina kertoo viinaan menevän tavallisen maalaiskaverin ostosmatkasta vaimon asialla. Hän sortuu ensimmäiseen kapakkaan, hukkaa rahansa ja herää linnanherrana muiden tekemän jekun takia. Vähän aikaa mies uskoo itsekin asiaan, kunnes tulee totuus. Esitys on musiikkiteatteria, joka sisältää tunnettuja juomalauluja, karaokehittejä sekä uudempaakin materiaalia. Antti Korhosen vahva tulkinta kantaa muuten vähän vaisua kokonaisuutta. Korhonen laulaa hyvin. Kirsti Valve vetää hienosti ?Oon voimissain? -hitin. Seitsemän siskon menoa harjoitellaan promokuvissa. Sibelius vampyyrinmetsästäjänä Kumpulassa Omaperäisimmän esityksen näki Kumpulan metsäteatterissa, Kätilöopiston kallioilla. Kellariteatterin ja Ilves-teatterin yhteinen kesänäyttämö antaa oman panoksensa Jean Sibeliuksen juhlavuoteen. Historia-aiheisiin keskittyneen Jura Liiran ohjaama esitys keskittyy kansallisen heräämisen vuosiin, n. 1884-1904. Sibelius on nouseva myöhäisromantiikan ajan klassinen säveltäjä, mutta tässä myös metsästäjä, joka surmaa muita keskeisiä taidehahmoja vampyyreina. Muutama kohtaus on erityisen hyvä: Elinan surma, jossa ilmeikäs Sara Pirhonen osoittaa taitonsa. Janne Sibeliusta tulkitsee Jussi Talviharju, kohtuullisen näköisenä ja oloisena. Myös Bobrikovin surmasta on tehty huvittavan tarantinomainen kuolemisperformanssi, jossa Lallia ylinäyttelevä Jaakko Perilä häiritsee itkuraivarikohtauksellaan.  Antti Korhonen kannattaa Tervasaaren esitystä. Useimmat kuuluisat sivuhenkilöt vain juoksevat hopealuotien ja puulla sydämeen iskemisen kohteiksi. Tekijäjoukossa on paljon YT:n ja Klitsun lavalta vuosien varrelta tuttuja harrastajanäyttelijöitä. Hiiriä ja ihmisiä Korjaamolla Stage-festivaalilla nähtiin upea ensi-ilta, Kuriton Companyn Algernon Korjaamon kulmasalissa Töölön ratikkahallien takana. Mikä lavakarisma loistavalla Terhi Suorlahdella onkaan! Hän vangitsee meidät kertojana, kolmella roolisuorituksella, vain silmälaseja ja takkia vaihdellen, ja laulullaan. Suorlahti esittää vaikeasti oppimishäiriöistä lääkeko- elaitoksen siivoojaa Charlieta, joka otetaan Algernon hiiren jälkeen koekaniiniksi johtajatohtorin kokeisiin, jotka perustuvat geenimanipulaatioon. Aivoihin siirretään leikkauksella toisen ihmisen soluja. Hänestä kasvaa yliälykäs saman alueen tutkija, jota Alice hoitaa. Suorlahti näyttelee kaikki kolme roolia, yksin lavalla, vain teknistä apua saaden. Lääkkeen teho heikkenee, ensin hiirellä ja sitten koeihmisellä, joka taantuu alkuperäiseen tilaan. Esitys pohjautuu Daniel Keyesin tekstiin ?Kukkia Algernonille?, josta on tehty myös elokuva. Kuriton Company on kymmenen vuotta toiminut vapaa musiikkiteatteriryhmä, jolla on ollut ko-
• KALLIO LEHTI Viikot 38-39 ? Nro 17 13 Iina Ahola on vauhdikas Tirlittan pellesaattueessa. keellisia esityksiä aiemminkin. Stagen asiantunteva teatteriyleisö arvosti Terhin ja ryhmän suorituksen valtavilla aplodeilla. Tirlittan koskettaa sydäntä Hieno kesäteatteriesitys voi syntyä sattuman avustuksella. Ja siitä syntyy kaunis kunniateko suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikolle. Markku Arokanto löysi viime kesänä uimareissulla Axel Lindbergintien Vaaleanpunaisen huvilan Laajasalon Yliskylästä. Yli 100-vuotias puinen rakennus oli tyhjillään ja rakennuksen kunnostamisen kautta Kylämetsä ry sai sen vuodeksi käyttöönsä. Uusi kesäteatteri esitti Oiva Paloheimon rakastetun lastentarinan Tirlittanin huvilan edustalla, rannan vieressä. Kirjailijalla oli kolme vaimoa ja viisi lasta. Tirlittan syntyi osin boheemitaitelijan surutyönä avioeroon; hahmo sai omien lapsien piirteitä, kun perhe hajoaa salamaniskusta maailmalle. Näytelmässä on uskonnollinen pohjavire, mutta ohi kirkon. Lapsella on suora suhde ?rakkaaseen Taivaan isään?, jolle hän puhelee. Hautausmaakohtaus on kirkon kritiikkiä, kun Tirlittan ajetaan pois sen takia, että hän soittaa erityistä pilliään. Teatteri-ilmaisua opiskellut Iina Ahola on aivan hurmaavan vauhdikas ja liikunnallinen Tirlittan. Jari-Pekka Nikulainen omaa koomisia taitoja, mm poliisin osassaan. Marja Airola on mainio rouva Luuvalo, joka kärsii luukivusta, kihdistä. Hän laulaa korkealta. Lapset eläytyvät vahvasti esitykseen. Vankilasta pakokohtauksessa he antavat ääneen neuvoja takaa-ajajille. Lastenteatteri monipuolista Lastenteatteri on hyvin esillä kesällä. Kansallismuseon Linnapihalla seikkailivat Anu ja Sipsukka koko kesän. Kyse on virolaisen Eno Raudin ?Sipsik? lastenkirjahahmo, jonka ohjaaja Anna Jaanisoo haluaa esitellä myös suomalaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja meille muil- le lapsenmielisille. Hahmo on elänyt maailmalla jo 50 vuotta. Pikakyselyni vierustovereille toi vastauksen, ettei se ole kovin tuttu meillä. Helsinki International Theatre (HIT) vastasi tuotannosta, johon Linnanpiha sopii todella mainiosti. Näyttelijät hyödyntävät esityksessä hyvin portaita, seinän halkeamia, toisen kerroksen käytävää, josta musiikki kuuluu. Perustarina on yksinkertainen. Sanna Liskin iloisesti esittämä Anu saa lahjaksi nuken, Sipsukan, ja jää päiväksi yksin kotiin. Nukke muuttuu eläväksi Sipsukaksi, jota Elina Väänänen esittää lastenteatteriin sopivalla pirteydellä. Ilja Mäkelä on reipas veljenä ja rohkea kiipeilijä seinillä kissaroolissa. Petteri Pennilän pelkkä kävely esille on koomista.  Kesän mielikuvituksellisin teatterikokemus oli Tämä on Prufilus Lapinlahden sairaalan puistoalueella, rannan teltassa. Ihmisen ja ötökän yhdistelmä syntyi 1700-luvun puolivälissä Suomenlinnan kaleeritelakan avajaisjuhlassa ammutusta raketista. Hän havainnoi saaren tapahtumia niin Ruotsin, Venäjän kuin itsenäisen Suomen ajan. Aikamatka kustavilaisesta ajasta nykyaikaan on sekä opettavaista että jännää draamaa lapsille. Petteri Kevin vastasi käsikirjoituksesta ja esityksestä, Tuomas Kettunen säestyksestä kosketinsoittimella. Prufilus on hyvää lastenteatteria, joka ei aliarvioi lapsen ymmärrystä, vaan kertaa todellisen historian tapahtumia olennon mielikuvitusmatkalla. Paikka on viehättävän rauhallinen. Kovasti toivoo, että historialiselle sairaalalle löytyisi mielekästä, täysiaikaista käyttöä. Välineinä on hyvin ilmaisuherkkä Salo ja hänen taitavasti käyttämä äänikone, jolta saa esille omia ja Ullan repliikkejä, musiikkia. Salo tavoittaa ihmisen hämmennyksen ja epävarmuuden tavattoman hyvin. Valtimonteatterin pienessä mustassa huoneessa syntyy maaginen tunnelma, jolla näyttelijä pitää yleisöään hyppysissään. Tästä näyttelijästä kuulemme vielä. Elisa Salo toi mieleeni nuoren Elina Salon Suomielokuvista. Katsoin uteliaana Heli Väätäisen yhden naisen monologivierailun Twist and shout Valtimonteatterissa Aleksis Kiven kadulla. Ilmeitä, tunteita, laulua, kehovammaa. Esitys alkaa riehakkaasti, mutta vakavoituu näyttämään ihmisen selkävamman skolioosin ja sen hoitoon tarkoitetun vahvarakenteisen korsetin. Loppu on silti vapauttava. Kolme sisarta Hanna-talolla Kumppanuustalo Hannan pihalla Alppilassa esitettiin Kolme sisarta Origo-teatterin toimesta. Hannan teatteri on ollut olemassa jo pidempään, ainakin vuodesta 2007. Kolme sisarta on luonnostaan nostalginen. Erja Jokisen ohjaus alppilalaisille harrastajanäyttelijöille alleviivaa samaa tunnetta lukuisilla 1970-luvun kauniilla iskelmillä: ? Tervetuloa aikaan, jolloin talvet olivat lumisia ja kesät täynnä hellettä.(...) aikaan, jolloin kaikki oli hyvin?. Jasmin Tuiro on ihanan herkkä Irina, Elina Haarma ilmeikkään viisas Olga, Lotta Lindroos tyytymätön Masa, Susan Henriksson itsekäs Natasa ja Tuukka Lahtinen vastuuton Andrei. Versiniä esittää, kieliään- teen perusteella, virolainen Ants Köllö. Ryhmä pelaa todella hyvin yhteen. Esitys muistelee mennyttä, unelmoi tulevaisuudesta ja elää tätä hetkeä. Katsojat saivat olla suojassa, mutta näyttelijöitä kävi sääliksi ensimmäisellä puoliajalla. Irina oli niin vähiin pukeutunut sateeseen, että hän ei oikeasti pääsisi Moskovaan, vaan kuolisi vilustumiseen... esitys on suunnattu valtakoneistoa ja sen edustajia vastaan. Vajaan tunnin ajan edessämme pyörii viisi näyttelijää, etupäässä poliisiasussa, koppalakit ja sateensuojat iskuaseina. Jokapäiväistä reikäleipäämme punnitaan ja jaetaan sateenvarjojen välillä yhtä sattumanvaraisesti kun se meille elämässä jakautuu.  Meno on kuin amerikkalaisten mykkäfilmien Keystone-poliisifarsseissa sata Pasila kasvaa yhteen vuotta sitten. Harvoja repliikkejä lausutaan, nekin ? Pasila ja koko Stadi (tää ihan lopussa. on helppoo) / vaikka on20-vuotias teatteriryhmä kin vähän snadi (niin help- on toiminut alusta saakka poo) / Taivutan, haihdutan, yhteistyössä Oranssi ry:n aidosti oivallan / tää om kanssa. Omia tiloja ei ole, Böölen oma show - hou,  mutta Oranssi on eräänlaikuuluu Niin helppoo räpin nen kotisatama. kertosäe Eläintarhan kouKun etsin Vapaan taiteen lulaisten, Juhani Valon ja tilaa Katri Valan puiston Matti Laitisen teksteihin. ja Vilhovuorenkujan kalPasila in Memoriam -kort- lion päältä, kysyin penkiltelidraamaa esitettiin ke- lä olutta juovilta nuorilta, sän alussa ja lopussa. Se al- missä se sijaitsee. Vastaus koi Mielenterveyden Helmi- kuului nopeasti: ? Emmepuutalolta Länsi-Pasilasta ja kö me kaikki ole vapaan jatkui Taidelinjan ratikan taiteen tilassa...! kyydissä Itä-Pasilaan. SielTaidekollektiivi Rikastalä kuljimme ulkona pihoil- mo tanssi ja loi mieleenla, puistikoissa ja patsai- painuvasti ääntä esikoisteden juurella ihmettelemässä oksellaan Respect! Mieleen Böölen nopeaa muutosta. painui kokemus japanilaiPuu-Pasila vaihtui nope- sen butotanssin yhdistämiasti betonilähiöksi Stadin sestä nykytanssiin. Helsinkeskelle. Helsingin kau- kiläinen Mirva Keski-Vähäpunginteatterin Pasila pää- lä ja joensuulainen afrobraroolissa -yleisötyöprojek- siliaisen tanssin harrastaja ti ennakoi tulevaa Triplaa, Anna Venäläinen sekä muKeski-Pasilan syntyä yh- siikista vastannut äänitaiteidistämään radan erottamat lija Riku-Pekka Kellokoski Pasilat. loivat tunnelman. Mystinen, vahvasti jälSörkan avantgardea jen jättänyt tanssikokemus syntyi kahden tans? Elämme murrosaiko- sijan sooloista ja yhteisja.(...) Ilmaisen syvimmän tanssista päältä valuvien/ osanottoni rakastetun op- päälle valuvien vaatteiden positiojohtajamme äkillisen viemänä. Respeckt! Ansaitpoismenon johdosta, Teat- see laajempaa yleisöä; nyt teri Reipas Irman Jokapäi- tuntui paikalla olevan suväinen (leipämme) lopussa kulaisia ja tanssikollegoja, näyttelijä sanoo Oranssin kavereita. Valvomossa Suvilahdessa. Mammu Rauhalan ohjaaTeksti: Risto Kolanen ma työryhmän teksti ja Valtimonteatterilla hienoja monologeja Terhi Suorlahti loistaa Algernonissa. ? Googletan sanan yksinäisyys (...) Mitä mun pitikään tänään tehdä(...) Kesän yksi hieno teatteriesitys on Eeva Turusen käsikirjoittama ja Elisa Salon esittämä vuoden 2015 monologikilpailun voittaja Muutama sana Ullasta. Nuori nainen linnoittautuu omaan kerrostaloasuntoonsa, ja haaveilee ystävyydestä ja yhteisestä ulkomaanmatkasta naapuritalossa asuvan opiskelukaverin Ullan kanssa. Elisa Salo on luonnonlahjakkuus.
• KALLIO LEHTI 14 Nro 17 ? Viikot 38-39 TIETOKONEHUOLTO Johanna Lumme, maalauksia ja Pentti Lumme, veistoksia 16.9.-4.10.2015. Katso kotisivut. Galleria Saima Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille Menovinkki Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet Varaa yritys/kotikäynti jo tänään ? ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Joka keskiviikko TULE, KOE JA IHASTU! Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Tommi Raitio 040 56 44 433 Tällä kupongilla 3x30min 50?, 3x45min 100? tai -10% hinnaston mukaisesta hieronnasta Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10? Tarjous voimassa 30.9.2015 asti (koskee myös ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia myöhemmille kuukausille) Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? ? Virusten ja haittaohjelmien poisto ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset ??17.9.2015 klo 18-20 Kirjailija Sirpa Kähkönen kertoo aiheesta Kuka oli Graniittimies? Pietarin myytti ja Leningrad suomalaisten kaupunkina. Tilaisuuden järjestää Suomen Pietarin instituutin Ystävät ry Rikhardinkadun kirjasto, lukusali 3. krs Rikhardinkatu 3. ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? Terassi avattu! ? HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto ? intialainen päänhieronta 35 ? Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta III-olut 3,60? IV-olut 3,80? Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet Teksti: Karpress & Groom.fi Miesten hiustyylit Top 5 Blogikirjoitus yhteistyössä Groom.fi:n kanssa ??Eli moni varmaan pohtii millaisia ovat tämän kesän kuumimmat miesten hiustyylit? Kesät talvet miesten hiustyyleissä yhdistyy helppous sekä nopeus. Hiustyylin pitää sopia niin arkeen kuin juhlaan. Sen puhtaana pitäminen tulee olla helppoa ja tietysti muotoilun ja viimeistelyn nopeaa. Mies muotoilee hiuksensa mielellään yhdellä tuotteella, jonka pito ja ominaisuudet kestää menossa koko päivän. Usein miehille tahtoo käydä niin, että vaatteitakin jo päivitellään 2000-luvulle, mutta hiustyyli on sama kuin ylä-asteella. Mi- käli olet harkinnut uutta hiustyyliä, mutta olet ihan pihalla mitkä ovat tämän hetken miesten ajankohtaisimmat hiustyylit, niin toivottavasti tästä kirjoituksesta on sinulle apua. Seuraavaksi näetkin, mitkä miesten hiustyylit on tällä hetkellä suosittuja GROOM Parturit liikkeissä. NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT 1. Klassinen hiustyyli Klassinen hiustyyli on aina miehekäs ja tyylikäs leikkaus, joka sopii joka tilanteeseen. Muotoilutuotteeksi tähän hiustenleikkaukseen sopii hyvin notkeat paste -tyyppiset vahat, jotka jättävät mattamaisen tai kiiltävän lopputuloksen. Tuotteeksi suosittelemme: Pusher Converge tai Redken Rough Clay 20 Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Helsingin ja Tallinnan reitti-liikenne yhä kasvussa ??Helsingin ja Tallinnan välillä kulki elokuussa yhteensä 909 000 matkustajaa, joka on lähes viisi prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Myös Helsingin ja Tallinnan välinen tavaraliikenteen määrä kasvoi elokuussa 13 prosenttia. Kokonaisuudessaan tavaramäärä on kasvanut 15 prosenttia alkuvuoden aikana.  Hyvää kehitystä on osal- taan mahdollistanut vuoden alussa auennut Vuosaari?Tallinna-yhteys. Kaikkien Helsingin sataman matkustajien määrä kohosi elokuussa lähes 1,2 miljoonaan, joka oli reilut kolme prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Tammi?elokuun matkustajamäärä oli yli 7,7 miljoonaa. Kasvua vertailukauteen on lähes kaksi prosenttia.. 2. Häivytetty hiustyyli (Fade) Häivytetty (Fade) hiustyyli voi olla vain häivytetty rajoilta tai korkealle ylös asti. Erittäin miehekäs hiustenleikkaus, joka pysyy pitkään hyvänä, eli hiustenleikkausväli voi olla vähän pidempikin (4-5 viikkoa). Tähän hiustyyliin sopii erinomaisesti pomade tyyppiset, voimakkaasti kiiltoa antavat vahat. Tuotteeksi suosittelemme: Pusher O.D. wax tai Suavecito Pomade 3. Undercut hiustyyli (Ananas) Undercut eli tuttavallisemmin Ananas hiustyyliä näkeekin aika paljon kadulla varsinkin nuoremmilla miehillä. Hiustenleikkauksessa päälliosan hiukset eivät yhdisty lyhempiin sivuihin. Suosittelemme suhteellisen voimakasta vahaa tai muotoilutuotetta, joka jaksaa pitää hiukset kurissa, ettei ne tule koko ajan silmille :) Tuotteeksi suosittelemme: Pusher Temporary Bottle suolasuihke tai Reuzel Green Grease Medium hold pomade. 4. Pompadour hiustyyli (Elvis) Hyvin lähelle klassista hiustyyliä, mutta pidemmällä etuosalla. Yleensä etuosa viimeistellään voimakkaasti ylös ja sivut taaksepäin. Vaatii voimmakkaan pidon omaavan vahan ja ehkä näistä kaikista hiustyyleistä työläin muotoilla ennen radalle lähtöä. Tuotteeksi suosittelemme: Pusher 7 seconds vaha tai Reuzel Pink pomade. Päälle voi suihkauttaa Pusher 20XCAN lakkaa, jotta torttu pysyy pystyssä varmasti koko päivän. 5. Top Knot hiustyyli Jos edellinen hiustyyli oli työläin muotoilla, niin Top Knot on sitten helpoin. Tarvitset vain ponnarin, pompulan, hiuslenksun vai mikä hemmetti se on? Tämän voit kätevästi varastaa vaikka tyttöystävältäsi.. Hyvä on hieman sipaista jotain kevyttä muotoilutuotetta, joka poistaa karvaisuutta ja pitää nekin hiukset kurissa, jotka eivät ylety ponnarille asti. Tuotteeksi suosittelemme: Pusher Converge tai Reuzel Red High Sheen Pomade Näillä hiustyyleillä varmasti erotut eduksesi tänä kesänä liikenteessä.
• KALLIO LEHTI Viikot 38-39 ? Nro 17 15 Syksyn uutuuskirjat -30 % -30 % Mikko Uola Alexander Suvorov Eritahtiset aseveljet ? Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939-1944 Voittamisen taito ? Venäläisen sotataidon klassikko Perusteellisen tarkka tietokirja paneutuu kiisteltyyn kysymykseen Suomen ja Saksan aseveljeydestä. VTT Mikko Uolan tutkimus nostaa keskusteluun keskieurooppalaiset yhteydet: mikä erotti Suomen muista Saksan rinnalla sotineista maista? Suomella oli sota-aikana valittavana vain huonoja vaihtoehtoja. Saksa oli niin suomalaisille kuin unkarilaisille ja romanialaisille pienempi paha kuin Neuvostoliitto, jonka maantieteellinen ja ideologinen levittäytyminen nähtiin todellisena vaarana. Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään riippumattomuutensa muita asevelimaita tehokkaammin. Venäläisen sotataidon klassikko suomeksi! Suvorov (1729-1800) on venäläisen sotataidon perustaja. Hänen pääteoksensa kuuluu yhä Venäjän upseeriston lukemistoon, ja Venäjän sotavoimien hyökkäyksellisyys perustuu edelleen Suvorovin ajatuksille. FT Aimo Ruususen ja VTT Markku Salomaan kääntämässä ja toimittamassa teoksessa alun perin komentajille tarkoitettu teksti on pyritty saattamaan mahdollisimman yleistajuiseksi. Kuvitetun käsikirjoituksen lisäksi kirja sisältää myös osiot Suvorovin elämästä ja hänen merkityksestään venäläiselle sotataidolle Napoleonin sodista ydinaseiden aikakaudelle. 158 sivua, sh. 32,90 ?. 555 sivua, sh. 38,90 ?. Tilaa alennuskoodilla LUKIJAETU3 osoitteesta www.docendo.fi 30.9. mennessä. Tilaa kätevästi netistä osoitteesta www.docendo.fi. Hyödynnä 30 % etu käyttämällä alennuskoodia LUKIJAETU3. Etu on voimassa 30.9.2015 asti, ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Etu koskee kaikkia kirjoja.
• KALLIO LEHTI 16 Nro 17 ? Viikot 38-39 New Tork hullaantuu pohjoismaiseen ruokaan ??Pohjoismainen keittiö valloittaa taas New Yorkin, kun NORTH 2015 -ruokatapahtuma tuo kaupunkiin keittiömestareita, ruokia, tunnelmaa ja tyyliä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Pohjola maistuu ja näkyy keskitetysti Manhattanin West Villagessa, jossa järjestetään 23.9. alkaen kuuden päivän ajan ravintola- ja katuruokafestivaali ruokatapahtumineen, kokkikursseineen, pohjoismaisen gastronomian seminaareineen ja muotoilua esittelevine näyttelyineen. Tämän vuoden North-festivaalin tähtivieraisiin lukeutuvat myös ravintola Savoyn Kari Aihinen sekä katuruokaguru Richard McCormick Suomesta. Kolmannen kerran järjestettävä North-festivaali on kasvanut tasaisesti niin tarjonnaltaan kuin yleisömääriltäänkin. Viime vuon- na tapahtumassa kävi vieraita yli 4000, joiden lisäksi myös 200 mediaa tutustui pohjoismaiseen ruokakulttuuriin. Tämän vuoden uutuutena on festivaalin päänäyttämöksi pyhitetty North-tori, jolla esitellään pohjoismaisia herkkuja ja katuruokaa. Tapahtumatorin lisäksi alueelle nousee pop up -ravintoloita ja useita workshop-tiloja. Ohjelmassa on esimerkiksi leivontakursseja lapsille, pohjoismaisten cocktailien rakentamista ja North Talks -gastronomiaseminaareja. - Vaikka New Yorkissa ei olekaan suomalaiseksi profiloitunutta ravintolaa, ovat festivaalin Suomi-tapahtumat aina nousseet Northin suosituimpien joukkoon. Täällä on selkeää kiinnostusta Suomea kohtaan, joka koetaan edelleen perin eksoottiseksi kohteeksi paitsi luontonsa, myös ruoan suhteen. On hienoa, että saamme mestarillisen Kari Aihisen ja katuruokaguru Richard McCormickin tänä vuonna edustamaan maistuvinta Helsinkiä ja Suomea, kertoo North-festivaalin järjestäjä Kalle Bergman. Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen lähtee New Yorkiin odottavaisin mielin. Hän rakentaa Suomiteemapäivänä 25.9. Savoytyylisen pop-up illallisen newyorkilaisille ruokavaikuttajille. -Kyllä me lähdemme näyttämään sinne, että Suomi on ruokansakin osalta yksi trendikkään pohjolan kantavista pilareista. Newyorkilainen foodie-kansa tulee hämmästymään sii- Opetusvirasto järjestää 17. syyskuuta asukasillan Kalasataman uudesta peruskoulusta Kalasataman alueelle osoitteeseen Polariksenkatu 1 rakennetaan uusi peruskoulu. Rakennuksen ensimmäinen osa otetaan käyttöön elokuussa 2016. Koulurakennus valmistuu vaiheittain niin, että suunnitelmien mukaan vuonna 2020 rakennuksessa toimii yli 700 oppilaan koulu. ??Aluksi koulussa on peruskoulun ensimmäisten vuosiluokkien oppilaita sekä erityisoppilaita. Brahenpuiston koulua tullaan esittämään yhdistettäväksi Kalasataman uuteen peruskouluun vaiheittain vuoden 2017 loppuun mennessä. Koulu toimii nyt samassa rakennuksessa Aleksis Kiven koulun kanssa. Brahenpuiston koulussa on noin 90 oppilasta. Koulu on erityiskoulu oppilaille, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Kalasataman uudessa koulussa tulee myös toimimaan päiväkoti. Koulurakennukseen tulee esiopetuksen tiloja. Koulu ja päi- väkoti tulevat toimimaan kiinteässä yhteistyössä. Kalasatamaan rakennetaan uudenlainen peruskoulu, jossa kaikkia koulun tiloja voi käyttää oppimiseen. Kouluympäristö tukee yhdessä oppimista ja tiedon jakamista. Digitalisaatio on luonteva osa koulun toimintaa. Kalasataman alueen asukkaat kutsutaan mukaan suunnittelemaan koulun opetustarjontaa ja muuta toimintaa. Opetusvirasto järjestää Kalasataman uudesta koulusta kaikille avoimen asukastilaisuuden torstaina, 17. syyskuuta kello 18.00?19.30 opetusviraston juhlasalissa, os. Kaikukatu 2, 6. kerros. Tilaisuudessa on paikalla opetusviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen, varhaiskasvatusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajia. Paikalla on myös kaupungin liikennesuunnittelija. Opetusvirasto kerää palautetta Kalasataman alueen koulupalveluista 7.? 17.9.2015 kaupungin Kerrokantasi-vuorovaikutuspalvelussa osoitteessa https:// kerrokantasi.hel.fi. Palautetta voi antaa myös asukastilaisuuden jälkeen 18.25.9.2015. Lisätietoa Kalasataman alueen koulupalveluista saa opetusviraston palveluverkkosivulta osoitteesta www. edu.hel.fi/palveluverkko. tä, miten monipuolisesti me pystymme hyödyntämään luonnosta löytyvät raakaaineet. Tulen vetämään niiden kanssa todennäköisesti vähän överiksi, mutta jääpähän Suomi sitten ainakin mieleen ja paikallisten makumuistiin?, lupailee Kari Aihinen ja lisää, että hänen festivaalimenunsa pohja perustuu Finnairin New Yorkin -lentojen business-luokassa tarjottavaan listaan. Hämmästyttämiseen tähtää myös jo toistami- seen NORTH-festivaaleille kutsuttu katuruokaguru Richard McCormick, joka vie Amerikkaan Helsingin Ahorita-ravintolan tacoja. ?Tacot kuuluvat New Yorkiin, mutta tällaisia täytteitä he eivät ole ennen kokeneet: poronsydäntä, vorschmackia ja hiillostettua nieriää grillatulla, rieskaa muistuttavalla tacolla?, kertoo Richard McCormick. NORTH-festivaalin ohjelma ja sisältö löytyy osoitteesta www.nordicfoodfes- tival.org. Tapahtuman aikana Aihisen ja McCormickin kuulumisista voi lukea FBsivuilta https://www.facebook.com/northfoodfestival. Festivaali löytyy myös Twitteristä ja Instagramista @NorthFestival hashtag #EATNORTH. Finnair on NORTH Food Festivalin virallinen lentoyhteistyökumppani. The Nordic Food Festival New Yorkissa 23.-28.9.2015 Juttutuvan rytmihäiriöklubi 18 vuotta ??Maailman 150 parhaan jazzklubin joukkoon valittu Juttutuvan Rytmihäiriöklubi saavuttaa aikuisiän syyskuussa. Keskiviikkona 9.9.2015 olivat 18-vuotissynttärit, jossa esiintyivät trumpetisti Verneri Pohjola sooloprojektillaan sekä klubin toiminnan aloittanut Bitter Sweet solistivieraiden kera. Lisäksi tarjolla on jazzia vuoden jokaisena keskiviikkona klo 21, ja sisäänpääsy on aina vapaa. Juhlavuoden myötä Rytmihäiriöklubi nousee uudelle tasolle, kun ohjelmisto kehittyy aiempaa kansain­välisempään suuntaan ja klubi saa yhteistyökumppanikseen Olvi Oyj:n Sherwood-siiderin. Musiikin edistämissäätiö (MES) on myöntänyt tänä vuonna tukensa Rytmihäiriöklubille, jotta muusikoiden palk­ kiot voidaan pitää liiton suositusten mukaisina. Maailman arvostetuin jazzlehti, amerikkalainen DownBeat, on listannut Rytmihäiriöklubin kolmena vuonna (2013?2015) maailman 150 parhaan jazzklubin joukkoon. Klubilla on jo pitkään ollut uskollinen vakioyleisö, ja jokainen keskiviikko tuo lisää ystäviä Juttutuvan sankkaan jazz-väkeen. Vuosien varrella klubilla ovat esiintyneet sekä vanhan polven legendat että uudet Suomi-jazzin airuet Juhani Aaltosesta ja Eero Koivistoisesta Verneri Pohjolaan ja Timo Lassyyn. Ulkomaisia jazzmuusikoita kuullaan usein joko omilla kokoonpanoillaan tai kotimaisten yhtyeiden solistivieraina. Täysi-ikäistyessään Rytmihäiriöklubi voi katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti. Vaikka ravintoloiden livejazz-illat ovat viime vuosina Helsingissä lisääntyneet, on joukossa vain yksi legenda. Syyskuussa 1997 toimintansa Juttutuvassa aloittanut Rytmihäiriöklubi on alusta lähtien ollut uuden suomalaisen jazzin pääkallopaikka Helsingissä. Joukkoliikennematkustajien tyytyväisyys ennätystasolle ??Lähes 91 prosenttia matkustajista on tyytyväisiä HSL-alueen joukkoliikenteeseen. HSL sai viime kevään asiakastyytyväisyyskyselyssä kaikkien aikojen parhaan tuloksen. HSL:n joukkoliikenne sai keväällä matkustajilta ennätyksellisen korkean yleisarvosanan 4,17 (asteikolla 1?5). Peräti 90,9 prosenttia matkustajista antoi joukkoliikenteelle arvosanan 4 tai 5. Tyytyväisten osuus on hieman kasvanut vuoden takaisesta, jo ennestään korkeasta lukemasta.  ?Matkustajien tyytyväisyys pysyi samalla tasolla kevääseen 2014 verrattuna kaikissa liikennemuodoissa paitsi raitiovaunuliikenteessä, jossa tyytyväisten osuus kasvoi hieman. Metromatkustajat ovat edelleen tyytyväisimpiä joukkoliikenteen käyttäjiä. ?? Matkustajien tyytyväisyys joukkolii- kenteeseen on säilynyt korkealla tasolla, mikä kertoo siitä että HSL:n, liikennöitsijöiden ja kuntien hyvä yhteistyö on tuottanut tulosta, sanoo HSL:n operatiiviset tutkimukset -ryhmän päällikkö Antti Vuorela.?? Häiriötiedotukseen toivotaan tarkkuutta Keväällä 2015 yli 90 prosenttia matkustajista oli tyytyväisiä lähijunahenkilökunnan neuvontakykyyn, mutta vain alle puolet lähijunien matkustajista piti hyvänä tiedotusta häiriötilanteissa. Palautteen perusteella hankalaksi koettiin etenkin laiturilla ja junassa annettujen tietojen poikkeaminen toisistaan sekä viivästynyt tiedotus laituri- ja asemanäytöillä.?Matkustajista 61,6 prosenttia oli tyytyväisiä lähijunaliikenteen täsmällisyyteen ke- väällä 2015. Tyytyväisyys lähijunaliikenteen täsmällisyyteen laski lähelle 60 prosenttia jo syksyllä 2014, kun junien kääntöaikoja lyhennettiin Helsingissä. Junamatkustajien tyytyväisyys vaihtojen ja matkustamisen sujuvuuteen on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla.? Joukkoliikenne tarjoaa vastinetta rahalle Vaikka joukkoliikennelippujen hintoja yleisesti kritisoidaan, peräti 93,7 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että joukkoliikenne antaa vastinetta rahalle. Matkustajista lähes 99 prosenttia myös suosittelisi joukkoliikenteen käyttöä muille. ? Myös kansainvälisen BEST-tutkimuksen mukaan HSL-alueen asukkaat pitävät joukkoliikenteen hintaja palvelutasoa hyvin toisi- aan vastaavina ja joukkoliikennettä varteenotettavana ja suositeltavana liikennemuotona, ryhmäpäällikkö Antti Vuorela kertoo. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisyys bussiliikenteeseen ei ole muuttunut merkittävästi keväästä 2014. Matkustajien antamat arvosanat eivät juuri ole parantuneet Kirkkonummella tai Sipoossa syksystä 2014, jolloin asiakastyytyväisyystutkimus aloitettiin näillä alueilla. HSL mittaa matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikennepalveluihin ympärivuotisella kyselytutkimuksella kaikissa joukkoliikennevälineissä. Tutkimusta tehdään arkisin maanantaista torstaihin klo 6 - 18 ja perjantaisin klo 6 - 16. Keväällä 2015 tutkimukseen osallistui yli 27 000 matkustajaa.
• KALLIO LEHTI Viikot 38-39 ? Nro 17 17 Töölönlahdessa voi uida ? veden laatu paranee tasaisesti Maan nousu ja ratapenger estävät veden vaihtumisen Töölönlahdessa. Pohjaan kertyneet ravinteet kuormittavat lahtea, lahden pohja täynnä roskia ostoskärryistä polkupyöriin ??Töölönlahteen on jo kymmenen vuoden ajan juoksutettu merivettä Helsinginniemen toiselta puolelta lahden veden huonon vaihtuvuuden takia. Meriveden juoksutaminen ylläpitää lahden kuntoa, ja kirkastaa sen vettä. Tutkija Emil Vahtera on tyytyväinen meriveden mukanaan tuomiin parannuksiin. ? Töölönlahden suhteen on paljon tavoitteita, joista kaikkia ei olla vielä saavutettu. Meriveden juoksutusprojekti aloitettiin vuonna 2005, ja sitä jatketaan yhä. On myös suunniteltu erilaisten kemikaalien käyttöä lahden sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi, mutta se ajatus on tuloksiin nähden melko hintava, Vahtera sanoo. Veden vaihtumisen puute on vakava ongelma. Veden pinnalle jää kellumaan likaa, jos vesi ei jatkuvasti liiku. Myös levää saattaa esiintyä seisovassa vedessä. ?  Noin sata vuotta sitten Töölönlahdessa oli sinilevää, mutta nyt pinnalla esiintyviä sinilevän kukintoja ei esiinny. Lahdes- ta saattaa löytyä kuitenkin pieniä määriä sinilevää, sekä pienisoluisia leviä. Sinilevä ei oikein viihdy tuollaisessa sameassa vedessä, Vahtera kertoo. Sateinen kesäkään ei ole muuttanut radikaalisti Töölönlahden veden laatua, sillä sade- ja hulevedet vaikuttavat veteen vain vähän. Veden laatu paranee koko ajan Töölönlahden veden laatu paranee tasaiseen tahtiin. Reilu sata vuotta sitten, kun lahti muokattiin nykyiseen uskoonsa, oli kunto rutkasti kehnompi. ?  Töölönlahti on suunnilleen samassa kunnossa kuin viime vuonnakin. Jos mennään vuosikymmen taaksepäin, siitä lahti on kehittynyt hurjasti. Suhteessa muihin lähialueilla sijaitseviin lahtiin, Töölönlahti on huonossa kunnossa. Maan nouseminen ja ratapenger tuovat haasteita Töölönlahdelle, Vahtera toteaa. Töölönlahtea kiertää joka puolelta reilun kahden kilo- ? ? ?? ? ? ? ?? ?? ? ? ?? ? ??? ??? ?   ?  ? ? ?  ?  ? ? ? ? ?
• ?? ???? ?? ?? ?? ? ?? ? ?  ? ­? ? ?? ??? ?? ?? ? ????? ?        ? ?? ? ? ?? ?? ?
•   ??  ? ??  ??   ? ? ?   ? ?
• ?  ?   ? ?  ? ? ?     ??? ?? ? ?? ?? ? ?   ? ?  ?? ? ? ?? ? ??? ??  ? ?? ? ? ?? ? ??   ??   ? ?  ? 
•  ?? ­    ?? ? ?           ­  ?    ???   ? ?? ? ? ?? ­ ?   ? ? ?? ? ? ? ?? ???? ? ??  ?? ?? ? ?   ? ? ? ?  ? ¡? ? ? ? ??   ?? ?  ? ?  ? ?? ?  ?? ?? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ??   ? ? ? ????¢ £  ? ??? ? ? ? ?? ? ?¤ ? ­? £  ? ? ? ???? ? ??¥? ?¦?? ???? ? £  ?  ??? ?  ?¦? ¢  ?  ? ? ? ? ?  ? ? ? ? ?? ?  ? ? ? ? ??   ? ? ?    ? ????? ? ? ?
•  ?  ? ?  ? ?? ? ?  ? ?  ?  ? ? ?  ??? ¢¡?   ?  ? ? ? ??  ? ? ?  ? ? ?  ?? 
• ?  ? ? ?  ? ?  ? ? ?? ? ?  ?  ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ??? ?£  ? ?? ? ? ?   ? ? ?  ? ? ? ?? ?    ? ?  ? ? ? ? ? §??  ? ? ??  ?? ? ? ?  ? ?  ?? ? ? ?? ? ? ?? ? ?         ­??
• ? ? ?    ? ?? ?? ? ??  ?? ??  ? ? ??? ? ? ? ?  ?