Sairaanhoitaja, valtiot.maisteri, perheenäiti
Toimivan ja turvallisen arjen puolesta!
Taideaineiden kevätnäyttely
Avajaiset 20.4. Ma 17-19, näyttely avoinna
21.-26.4. Ti-Pe 13-19, La-Su 12-16, Sturenkatu 11
136
tuulahaatainen.fi
SDP Hki
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680
Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16
juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi
Ympyrätalon apteekissa pullakahvit
lauantaina 18.4. klo 10-14.
Pullakahvitilaisuuden
ajan tarjoamme myös
ilmaiseksi verenpaineenmittausta
ja FaceMapping -ihonanalyysejä.
Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin!
46. vuosikerta - Nro 8
Ajanvaraus
nettisivuilla
24 h
PUHDASTA
ENERGIAA
Koko lauantain ajan
kanta-asiakastarjouksessa
Multivita
Plus
100 tablettia
9,90
(12,96)
Mainoksen maksaja: Leo Stranius, Kuvitukset: Sanna Pelliccioni
Viikot 16-17 - 2015
Ilmoituksen maksoi
Tuula Haatainen
Osaamista, näkemystä,
kokemusta, sydämellä
LEO STRANIUS
Toiminnanjohtaja,
kaupunginvaltuutettu, HM
Ympäristöpolitiikan tekijä.
Äänettömien ääni.
83
KALLIO LEHTI
2
?
Kauneushoitola Ivy Beauty sijaitsee Helsingin
Vallilassa hyvien kulkuyhteyksien varrella,
aivan Hämeentien kupeessa.
Nro 8 ? Viikot 16-17
Tällä kupongilla -20 %
? Kasvo-, jalka- ja käsihoidot
? Sokeroinnit
? Ripsienpidennykset
? Kestovärjäykset
? Kuumakivihieronta
? Geelilakkaus
? Päivä -ja
juhlameikit
? Lahjakortit!
? Myös nettiajanvaraus!
Kuponki voimassa 30.6.2015 asti.
valitsemastasi kauneushoitolapalvelusta
chef wotkin?s paLVeLutiskit
Lihatukku Veijo Votkin oy
prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1
00900 Helsinki ? 010 766 8912
s-market sokos helsinki Postikatu 2
00100 Helsinki ? 010 766 1047
tehtaanmyymäLä
ma-pe 7-18, la 7-15 ? 09-774 33 477
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
www.votkin.fi
E
TULE, KO !
U
JA IHAST
Avoinna ark. 8-20, la sop. mukaan
Kangasalantie 2, 00550 HKI p. 0400 305 5557
www.ivybeauty.fi ? info@ivybeauty.fi
Seuraava
Kallio Lehti
29.4.
Aineistopäivä
torstai 23.3. klo 12.
Viikot 10-11
46. vuosikerta ? nro 5
Elmulle ja nuorisokeskukselle
tilat Suvilahden kaasukellosta?
Lue netissä
?
? Elävän Musiikin yhdistys Elmu
tarvitsee korvaavat tilat, kun sen
käytössä oleva Nosturi puretaan
asuntorakentamisen tieltä Telakkarannasta. Kaupungin nimeämä
työryhmä on käynyt läpi erilaisia
tilavaihtoehtoja ja arvioinut samalla tilojen elinkeinopoliittisia
vaikutuksia.
Työryhmä on päätynyt esittämään ensisijaiseksi ratkaisuksi
Elmun ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistä elävän musiikin ja
tapahtumien tilaa Suvilahden
tiiliseen kaasukelloon. Mikäli hanke onnistuu, nuorisoasiainkeskus luopuu ulkopuoliselta vuokratusta kulttuuriareena
Gloriasta, jonka vuokrasopimus
voidaan päättää vuoden 2018
lopussa. Uudessa tilassa yhdistyisivät nuorisokulttuuri ja musiikin ammattilaisuus. Samalla
Elmulle varataan mahdollisuus
rakentaa teräksiseen kaasukelloon 3 000 hengen konserttitila
ilman kaupungin tukea.
Vaihtoehtoja on selvitetty Työryhmä on tutkinut vaihtoehtoina muun muassa Telakkarannan konepajakiinteistön,
Jätkäsaaren Bunkkerin, Suvilahden vanhan teräskaasukellon sekä Pasilan veturihalleja. Työryhmä toteaa, että Suvilahden tiilinen kaasukello osoittautui ainoaksi toiminnallisuudeltaan, sijainniltaan, taloudeltaan ja aikataulultaan realistiseksi vaihtoehdoksi. Kaupungin omistama kaasukello pitää
joka tapauksessa kunnostaa ja
muuttaa kaasunjakelulaitteesta
rakennukseksi. Peruskunnostuksen kustannusarvio on noin 9
miljoonaa euroa. ?Ehdotus on
kokonaisuuden kannalta paras
mahdollinen ratkaisu. Sillä saadaan erinomainen tila niin elävälle musiikille, nuorisotoimelle kuin Suvilahden kulttuurikeskukselle. Komeat historialliset
kaasukellot kunnostetaan ja ne
saavat elämää sisälleen. Ratkaisulla on merkitystä sekä Kalasataman kaupunginosalle että perinteikkäille Sörnäisten ja Kallion kaupunginosille?, sanoo
työryhmän puheenjohtaja, kaupunginsihteeri Timo Härmälä.
Suvilahti hyvä sijainti
elävän musiikin areenalle
? Elmun ja nuorisoasiainkeskuksen työssä elävän musiikin
edistämiseksi on paljon yhteistä. Suvilahti on juuri oikea paikka elävän musiikin areenalle,
www.lehtiluukku.fi
Yli 300 nuorta
siistimään
Helsingin
puistoja
kesällä
? Helsingin kaupunginhallitus päätti myöntää 820000 euroa nuorten kesätyöntekijöiden
palkkaamiseen puistojen puhtaanapitoon. Määrärahalla voidaan palkata noin 310 nuorta työsuhteisiin, jotka kestävät kolmesta viikosta kahteen
kuukauteen. Tarkoitus on lisätä
kaupungin viihtyvyyttä vähentämällä puistojen, aukioiden ja
kadunvarsien roskaisuutta.
Kaasukello Suvilahdessa Flow-festivaalin aikaan. Kuva: Lauri Rotko
koska Kallion?Vallilan alueella
asuu valtavasti nuoria aikuisia
ja paikka on helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä, nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio sanoo.
? Nuorille Elmu-yhteistyö tarjoaisi uusia mahdollisuuksia olla
tekemisissä musiikin ammattilaisten kanssa. Lähdemme in-
noissamme tutkimaan, miten
yhteistyö toimisi, Laitio jatkaa.
? Ratkaisu mahdollistaa Elmunkin toiminnan kehittymisen
uudelle tasolle. Olla taas tekemässä asioita, joita kukaan ei
ole vielä tehnyt, ja tavalla, jossa
järjestötoimijan notkeus ja näkemyksellisyys yhdistyy virastotoimijan verkostoihin ja vakiin-
tuneisiin resursseihin ?, sanoo
kulttuurijohtaja Stuba Nikula.
Kaupungin tapahtuma-alueita
kehittävä tuottaja Päivi Munther
sanoo, että ratkaisu vahvistaa
Suvilahden asemaa keskeisenä
musiikin esityspaikkana.
Työryhmän raportti esitellään
kaupunginhallitukselle maanantaina 23.2.2015.
ÂAjankohtaista
Helsingin
kaupungin
kerhoissa jo
yli 1200 lasta
? Kaupungin kerhojen suosio on kasvanut Helsingissä. Vuodenvaihteessa kerhojen toimintaan osallistui
jo yli 1200 lasta. Kunnallisia
kerhoja on 136 eri puolilla
kaupunkia.
Kerhotoimintaa järjestetään
kaupungin päiväkodeissa ja
leikkipuistoissa. Toimintaa
on 1-4 päivänä viikossa, noin
kolme tuntia kerralla. Kerhoissa leikitään, lauletaan ja
liikutaan yhdessä muiden lasten kanssa. Kerhot on tarkoitettu 2-5-vuotiaille lapsille.
Erityisen suosituiksi ovat
nousseet metsä- ja pihakerhot, joissa lapset ulkoilevat kerhon lähipuistossa tai
-metsässä.
Osallistuminen kerhotoimintaan on maksutonta.
Syksyllä alkaviin kerhoihin haetaan pääsääntöisesti
huhtikuun loppuun mennessä. Vapaita paikkoja voi kysyä suoraan leikkipuistoista
ja päiväkodeista myös ympäri vuoden. Kerhoon haetaan sähköisellä kerhohakemuksella.
Helsingin kaupungin kesätyöseteli tarjoaa kesätyökokemuksen yli 2000 yhdeksäsluokkalaiselle
? Helsinki kannustaa yrityksiä
palkkaamaan nuoria kesätöihin
korvaamalla kesäsetelin arvon
nuoren työnantajalle.
?Haluamme tukea nuoria, jotta
he pääsevät työuransa alkuun.
Tämä on mielestäni tarpeellinen
kokeilu, jolle toivon menestystä
ja onnistuessaan jatkomahdollisuutta koko kaupungin alueelle?, kertoo Ritva Viljanen Helsingin kaupungin sivistystoimen
apulaiskaupunginjohtaja.
Aloitteen kesätyösetelistä tekivät Ruudin ydinryhmän nuoret.
He ovat helsinkiläisten nuorten vuosittain vaaleilla valitsema ryhmä, joka vie nuorille tärkeitä asioita eteenpäin yhteiskunnassa.
?Kesätyöseteli on huomattava
sijoitus kaupungilta ja loistava
osoitus siitä, miten kaupungin
ja nuorten välinen yhteistyö voi
toimia. Seteli tarjoaa nuorille
työkokemuksia ja helpottaa heidän palkkaamistaan kesätöihin.
Tämä on iso satsaus varsinkin
pienille yrittäjille. Me olemme
ylpeitä tästä hankkeesta?, sanoo Benjamin Shemeikka Ruudin ydinryhmän jäsen.
Kenelle kesätyöseteli
Kesäseteli on kaksivuotinen
kokeilu, jota arvioinnin perusteella jatketaan vielä ensi vuoden ajan. Setelin laajempi käyttöönotto vaatii testausta sekä
yhteistä kehittämistä eri toimijoiden kesken.
Kesäsetelin kokeilualueina toimivat Helsingin itäinen, kaak-
Valokuva: Kulttuuriareena Glorian mediatiimi.
koinen ja koillinen suurpiiri.
Näiden alueiden 26 peruskoulussa on 2 286 yhdeksäsluokkalaista. Kaikkiaan Helsingin
kouluissa on syksyllä 2014 ollut 5 171 yhdeksäsluokkalaista.
Kesäseteli jaetaan maaliskuun
loppupuolella koulun yhdeksäsluokkalaisille oppilaan asuinpaikasta riippumatta. Näin vahvistetaan nuorten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kokemusta.
Valittujen koulujen joukossa
on ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden osuus hyvin pieni, joten seteli kohdentuu pääsääntöisesti helsinkiläisille nuorille.
Kesätyösetelin käyttö
Helsingin kaupunki korvaa
300 euroa työnantajalle, joka
palkkaa 9-luokkalaisen nuoren
kesäksi töihin kesäsetelillä 1.6.?
16.8.2015 välisenä aikana. Työnantajana ei voi toimia yksityistalous, perhe tai yksityinen henkilö. Kesäsetelillä ei voi hakea
töihin kunnan tai valtion yksiköihin. Työpäiviä on oltava
vähintään 10 ja työtunteja vähintään 50, joko yhtäjaksoisesti tehtyinä tai eri jaksoihin sijoitettuina.
Kesäseteli on nuorelle henkilökohtainen. Nuoren nettopalkka on vähintään 335 euroa kymmeneltä työpäivältä ja
50 työtunnilta. Summa sisältää
lomakorvauksen. Lisäksi työnantaja maksaa normaalit työnan-
tajamaksut. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi
ajaksi, jolloin palkan tulee olla
enemmän kuin 335 euroa. Kaupunki suosittelee työnantajaa
käyttämään palkkauksen periaatteina alan työehtosopimusta
ja edellyttää Vastuullinen kesäduuni -kampanjan periaatteiden
noudattamista. http://www.kesaduuni.org/
Työsuhteen päätyttyä työnantaja palauttaa täytetyn alkuperäisen kesäsetelin kahden kuukauden kuluessa tai viimeistään
30. syyskuuta mennessä Helsingin kaupungille. Setelin liitteenä palautetaan palkkatodistus
ja työajanseuranta toteutuneiden työtuntien osalta työsuhteen
ajalta. Jos kesäseteliä ei palauteta määräaikaan mennessä tai
kesäsetelin ehdot eivät täyty,
ei 300 euron kesäsetelirahoja
makseta työnantajan tilille. Näin
toimitaan, jos työsuhteen kesto
on ollut liian lyhyt, palkkaa on
maksettu liian vähän tai lomaraha on maksamatta.
Kesätyösetelin
kustannukset Ensimmäisenä kokeiluvuotena setelille odotetaan noin 50
prosentin käyttöastetta.
Elinkeino-osasto ja nuorisoasiainkeskus kattavat kulut 340
000 euroon saakka siten, että
nuorisoasiainkeskus kattaa 11,8
prosenttia ja kaupunginkanslian
elinkeino-osasto 88,2 prosenttia
toteutumasta.
A-oikeudet
Avoinna ma-la 9-02, su 9-01
Hämeentie 58-60
P. 7741 491
? Helsingin paras tontti
ILMAISEKSI Guggenheim
-bisnekselle?!
? 150 miljoonaa
verorahoja
museopalatsiin?!
? Vielä lisenssimaksukin?!!
EI, EI
Guggenheim !
Rakennetaan Etelärantaan
uusi uimahalli, meille kaikille !
Valentina Ahlavuo
perushelsinkiläinen,
Helsingin
Taidemuseon
johtokunnan jäsen
www.ahlavuo.fi
156
Viikot 16-17
46. vuosikerta ? nro 8
Kaupunki ei jatka Vaasanaukion
telttapaviljongin lupaa
Lähiasukkaiden
toiveet ja kriittinen asukaspalaute syynä
Kaupunki ei jatka puolitoista
vuotta Vaasanaukiolla
Kalliossa olleen
telttapaviljongin lupaa,
koska paviljongin paikasta
on tullut runsaasti kriittistä
asukaspalautetta.
??Paviljongin vuokrasopimus
umpeutui jo viime lokakuussa. Siitä lähtien rakennusviras-
to on yrittänyt tuloksetta neuvotella sopua paviljongin omistavan Kallio-liikkeen ja aukion
taloyhtiöiden kanssa.
Rakennusvirasto on tarjonnut - ja tarjoaa yhä - paviljongille myös vaihtoehtoista paikkaa Dallapénpuistosta.
Asukaspalautteen mukaan paviljonki on kerännyt rauhattoman alueen ongelmat yhteen
paikkaan. Paviljonki sijaitsee
vain muutaman metrin etäisyydellä lähimmästä taloyhtiöstä.
? On hienoa, että kaupunkiaktiivit ideoivat ja kehittävät yhteistä julkista tilaamme. On silti tärkeää, että pitempiaikaiset
rakennelmat vuorovaikutetaan
huolella lähiasukkaiden kanssa,
sanoo apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri.
Rakennusvirasto kutsui jo syksyllä Kallio-liikkeen ja taloyhtiöiden edustajat yhteiseen neuvottelupöytään pohtimaan paviljongin kohtaloa.
Kallio-liike järjesti jokin aika
sitten Vaasanaukion elävöittämiseksi ideakilpailun. Ideakilpailun kautta esiin tulleissa alueen
kehitysvaihtoehdoissa ei ollut
mukana telttapaviljonkia eikä
sen ympärille laadittua alueen
kehittämiseen tähtäävää suunnitelmaa.
Telttapaviljonki sai vuoden
määräaikaisen luvan lokakuussa 2013, ilman lähitaloyhtiöiden
kuulemista.
Rakennusvirasto
muuttaa Vallilaan
??Helsingin rakennusvirasto
muuttaa nykyisistä tiloistaan
Kasarmikadulta Vallilaan. Kaupunginhallitus valtuutti tiistain
kokouksessaan kiinteistöviraston tekemään OP-yhtymän kanssa vuokrasopimuksen Elimäenkatu 5:n toimistorakennuksesta.
Rakennusvirastossa on noin
500 työntekijää. Uuden toimistorakennuksen kerrosala on niu-
kasti alle 10.000 neliötä. Viraston nykyisissä tiloissa kerrosalaa on melkein kaksinkertainen määrä, mutta se on osin
epätarkoituksenmukaista.
Vallilaan muutto on rakennusvirastolle väliaikaisratkaisu.
Kaupungiln tarkoitus on hankkia kaikille Helsingin teknisille virastoille yhteinen toimitila.
Ajankohtaista
Ekumeeninen
valtiopäiväjumalanpalvelus
??Ekumeenista valtiopäivä-
jumalanpalvelusta vaalikauden päättyessä vietetään keskiviikkona 15.4.2015 klo 12
Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa
Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.
Liturgeina toimivat pastorit
Seppo S. Kosonen ja Maria
Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kirkon arkkipiispa
Leo, katolisen kirkon piispa
Teemu Sippo SCJ sekä vapaiden suuntien edustajana
Baptistikirkon johtaja Jari
Portaankorva.
Tekstinlukijana avustaa
eduskunnan puhemies Eero
Heinäluoma. Musiikista vastaavat urkurina Harri Viitanen ja kanttorina Inka Kinnunen. Jumalanpalveluksessa laulaa Akateeminen laulu
johtajanaan Iida Antola.
Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle, jonka kotimaisena kohteena on Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Kolehdin kantavat Helsingin Hakatyttöjen, Helsingin
Sinihaukkojen ja Katajanokan
Karhunkaatajien partiolaiset.
Seurakuntalaisille, joilla ei
ole kutsukorttia, on varattu
paikkoja kirkon etelä- ja pohjoislehtereiltä. Sisäänkäynti
tapahtuu klo 11.10?11.30 etelä- ja pohjoisovista.
Kalasatamaan keskuksen
Redin työmaa käynnistyy
Kalliosta löytyy monenlaisia portaita, niihin liittyy myös osa Kallion
historiaa.
Kallion kävelyfestivaalin
kesäkausi alkaa
??Tiistai 14.4. klo 18.00 Jäljet
lähtevät sylttytehtaalta ?kävely. ?Salatiedettä ja muita outoja
tarinoita Kallion kulmilta. ?Kierroksella pohditaan Tattarisuon
mysteerion taustoja ja kerrotaan
henkilöistä sekä paikoista jotka
liittyivät tapaukseen Kalliossa.
Lähtö Kirstinkatu 8.
Tiistai 12.5. klo 18.00 Linnanmäki kulissien takaa. ?Kierroksella kurkistetaan miltä huvipuisto näyttää kun se on suljettu. Kävelylle mahtuu 50 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen
suotavaa: kallion.kulttuuriverkosto@gmail.com, p. 040 016
8461 työpäivän aikana, myös
tekstiviestinä. Kokoontuminen
Linnamäen pääportilla, Tivolikuja 1.
Tiistai 9.6. klo 18.00 Vallilan
sisäpihat. Kierroksella oppaana
arkkitehti Juha Ilonen. Opastuksen osuus on noin tunti ja ilta
jatkuu vapaamuotoisesti As oy
Sammatin pihassa. Lähtö Euranlinnasta, Sturenkatu 43-45.
Joillakin kävelyillä myynnissä
vapaaehtoinen käsiohjelma. Varaa mukaan 2-5 euroa. Ei säävarausta. Huomioi sääolosuhteiden mukainen pukeutuminen.
??Redi koostuu kauppakeskuksesta, sen päälle kohoavista
Suomen korkeimmista tornitaloista sekä maanalaisesta pysäköinti-laitoksesta. Rakentaminen alkaa kauppakeskuksesta ja pysäköintilaitoksesta, joiden on määrä avautua syksyllä
2018. Redin kokonaisuudessaan
on tarkoitus valmistua vuoden
2023 aikana.
? Kalasatama saa Redin myötä
aivan uuden vaiheen kehityksessä. Palapelin palat ovat loksahtaneet paikalleen, ja kaupungin
itäisen portin kehittäminen alkaa?, sanoo kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen.
Pajunen näkee rakentamisen käynnistymisen myönteisenä signaalina, jota tässä ajassa kaivataan.
? Helsinki elää tällä hetkellä
kaupunkirakenteen kehityksen
murrosvaihetta, joka etsii ver-
taistaan 200 vuoden takaa ajalta, jolloin Helsingistä tuli pääkaupunki. Osana tuota muutosta Redin ympärille muodostuu
Helsingin itäisen kantakaupungin sydän.?
Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen suunnittelusta
ja rakentamisesta vastaa SRV.
Kauppakeskuksen päälle on
suunnitteilla yhteensä 1 200
asuntoa kuuteen asuintorniin,
joiden lisäksi rakennetaan toimisto- ja hotellitornit. Ensimmäisen asuintornin rakentamisen
on määrä alkaa syksyllä 2016.
? Redin rakentamisen käynnistymisellä on iso merkitys koko
Kalasatamalle. Se luo loistavat
edellytykset koko alueen jatkokehittämiselle?, sanoo Kalasataman aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Hannu
Asikainen Helsingin kaupunginkansliasta.
Hankkeen aloittamisen sinetöi
päivitetty toteutussopimus, jonka kaupunki ja SRV allekirjoittavat torstaina 26. maaliskuuta.
- Sopimuksen allekirjoittaminen on Kalasataman palveluiden
kannalta todella odotettu ja positiivinen asia. Kauppakeskuksen lisäksi sopimus toimii lähtölaukauksena uuden terveysja hyvinvointikeskuksen rakentamiselle. Se tulee Kalasataman
keskuksen välittömään läheisyyteen Työpajankadulle?, virastopäällikkö Jaakko Stauffer kiinteistövirastosta kertoo.
Terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen alkaa tänä
kesänä, ja se on tarkoitus ottaa
käyttöön vuoden 2018 alussa.
Kaupungin ja SRV:n neuvottelema toteutussopimus tuo
kaupungille tontinmyyntituloja kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa.
KALLIO LEHTI
4
Pääkirjoitus
Yleisönosasto
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 8
Kauppakeskukset
juhlivat Helsingissä ja
Uudellamaalla
H
elsingin seutu kasvaa kohisten, välillä kaupunkilaisten
määrän kasvu hiukan vähenee, mutta sitten taas kasvu kiihtyy
ja asukasmäärä kasvaa.Mutta miten käy niin sanottujen vanhojen ja
varsinkin kantakaupunkialueiden
tulevaisuudessa.
Millä keinoin varsinkin niiden
ostovoima ja sitä myöden asukkaiden lukumäärä ja tyytyväisyys
pysyy tyydyttävällä tasolla. Palveluiden niin sanottu karkaaminen
pois keskustasta edesauttaa palveluiden ja muun liikennöinnin
vähenemistä keskustassa ja se on
pitkällä aikavälillä huono asia.
Helsingin seutu kasvoi viime
vuonna 19 200 asukkaalla. Osuus
maan kasvusta oli peräti neljä
viidennestä. Seudun väkeä oli
vuodenvaihteessa 1 421 600. Vuodesta 2000 väestö on kasvanut 200
000 asukkaalla. Luvusta muualta
muuttaneita on 12 600 ja syntyneitä 6 600. Ulkomailta muuttovoittoa
oli 7 600 ja kotimaasta puolestaan
5 000 henkeä.
Seudulla asuukin jo joka neljäs
suomalainen. Liki joka kolmas
työpaikka sijaitsee seudulla ja sen
vuoksi bruttokansantuotteesta
syntyy tällä alueella yli kolmannes
koko Suomen bruttokansantuotteesta.
Erilaisten kauppakeskusten
syntyminen kehäteiden varsiin
on olennainen syy, minkä vuoksi
keskustan vetovoima heikkenee.
Erityisesti viime aikoina Kannelmäkeen perustettu kauppakeskus
Kaari on vetänyt ostovoimaa puoleensa, sen lisäksi asiakasvirtojaan
ovat kasvattaneet jo vuosia toimineet Sellon kauppakeskus sekä Iso
Omena, Itäkeskusta sekä kauppakeskus Jumboa unohtamatta.
Nämä kauppakeskukset voivat
hyvin ja laajentuvat jatkuvasti yhä
uudelleen. Lisäksi uusia kauppakeskuksia on merkittävästi tulossa
uusia.
Länsimetron rakentaminen
antaa vauhtia Ison Omenan laajennukselle, kauppakeskus Sello
on laajentunut jatkuvasti ja lisäsuunnitelmia laaditaan koko ajan
lisää. Itäkeskus laajenee laajenemistaan, samoin kaupppakeskus
Kaari ilmeisesti pian laajenee lisää.
Aiheuttavatko nämä kauppakeskuslaajentumiset pikku hiljaa sen,
että kauppapalvelut ja sitä myöden
myös muut palvelut heikkenvät
pikku hiljaa keskustassa ja sen
liepeillä. Hakaniemestä loppui jo
perinteinen Elannon tavaratalo,
sittemmin Sokos. Jäävätkö keskustoihin pelkästään riisutut ruokatavarakaupat ja muut kauppapalvelut sijoittuvat tulevaisuudessa
kehäteiden kauppakeskuksiin. -j.a.
Pitäisikö toimeentulotukilakia muuttaa
??Helsingin kaupunki on
ollut takaamassa vuokranmaksua henkilöille, jotka
ovat toimeentulotuen saajia. Viime vuonna tämä aiheutti kaupungille lähes
miljardin euron menot. Oli
mm rikottu helloja, Wckalustoa, seiniä ja jätetty
vuokrat maksamatta.
Meillä on asuntotuki ja
toimeentulotuki. Asuntotuki maksetaan vuokraajalle. Eikö toimeentulotu-
??Laiturilla 13.?18. huhtikuuta järjestettävien Kaupunkisuunnittelumessujen
teemana on kaupungin kasvu. Kaikille kaupunkilaisille suunnatuilla messuilla keskustelun herättäjinä
toimii 17 messuosastoa ja
22 tapahtumaa, jotka tarjoavat erilaisia näkemyksiä teemaan.
Messuilla halutaan avata moniäänistä keskustelua kaupungin kasvusta.
Mukana on niin julkishallinnon, oppilaitosten, järjestöjen kuin eri organisaatioidenkin näkökulmia
ja ratkaisumalleja. Osastoilla esitellään asumisen
vaihtoehtoja, kaupunkivisioita ja parhaita käytäntöjä maailmalta.
Helsinki varautuu kasvuun uuden yleiskaavan
myötä. Ajankohtaisia tee-
moja ovat täydennysrakentaminen, raideliikenneverkosto ja kaupunkibulevardit. Yleiskaavan lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston osastoilla ovat
esillä ajankohtaiset asemakaava- ja liikennehankkeet,
Östersundom, Lähiöprojekti, Helsinki-kerrostalo ja
pyöräily.
Keskusteluja ja ohjelmaa
maanantaista lauantaihin
Kaupunkisuunnittelun
kohtauspaikka Laituri toimii areenana eri toimijoiden lukuisille tapahtumille viikon aikana.
Messut käynnistyvät avajaisten myötä uuden apulaiskaupunginjohtajan Anni
Sinnemäen sekä kaupunkisuunnitteluviraston päällikön Mikko Ahon keskustelulla. Viikon ohjelmassa
on myös liikenneilta sekä
Kaupunkisuunnittelumessut
2015 Laiturilla.
Kuva: Rosa
Aamunkoi
kaupunkisuunnittelulautakunnan paneelikeskustelu.
Millainen on tulevaisuuden Helsinki nuorille? Miten saada lisää kaupunkia
Helsinkiin? Mikä on muotoilun rooli kaupunkisuunnittelussa? Millaisella yhteistyöllä löytyy vastauksia kaupunkiseudun haasteisiin? Muun muassa nämä
ovat viikon seminaarien ja
keskustelutilaisuuksien kysymyksiä.
Messuviikon ohjelmaan ?
näytteilleasettajiin ja tapahtumiin ? voi tutustua Laiturin verkkosivuilla. Painetun messuohjelman voi
noutaa Laiturilta. Kaikki
tilaisuudet ovat avoimia ja
maksuttomia. http://laituri.hel.fi/nayttelyt/78
Tervetuloa sukeltamaan
kaupunkisuunnittelun mielenkiintoiseen maailmaan!
kikin tulisi kohdistaa samoin, eli huolehtia ensin
tärkeimmästä eli asunnosta, jolloin käteen tulevasta
palkasta joutuu itse tämän
jälkeen huolehtimaan. Siitä maksetaan mahdolliset
velat ja muut menot. Jos
siinä töppöilee, menettää
luottotiedot. Nykymallissa ei menetä luottotietoja,
koska yhteiskunta pelastaa
ja vastuuta ei tarvitse kantaa. Erikseen toinen juttu
on, miksi asunnonrikkojalle taataan toinen asunto.
Sosiaalijohtaja Maarit Sulavuoren mukaan em. miljardin kulut tulevat pienen joukon toimenpiteistä. Miksi rikotun laitteen
tilalle tuodaan uusi? Olisiko syytä opettaa, että asut
siten kuin toimit? Tämä ei
ole tasa-arvoasia eikä perusoikeus.
Eija Saha
Piriritori nimitys on loukkaava
??Kallio-liikkeen edustajat
ovat sosiaalisessa mediassa
raivoissaan.
Heidän ?kaupunkikuva
piristäjä? telttahökötys sai
häädön Vaasanpuistikosta. He syyttävät paikallisia asukkaita ahdasmielisyydestä, kun saivat tahtonsa läpi, että satojen ihmisten kotienikkunoiden
alla oleva ?riemuliiteri? nyt
poistetaan.
Minä puolestani kiitän
kaupungin päättäjiä suoraselkäisyydestä, että uskalsivat näin uhmata Kallio-liikettä, joka omasta mielestään tuntuu tietävän mikä
on parasta kaupunkikuvan
piristämistä. Tässä piristämisessä he eivät kuitenkaan kuule alueen asukkaita.
On käsittämätöntä, että
joku ryhmä, josta suurin
osa ei edes ole kalliolaisia,
on ottanut oikeudekseen
määritellä mikä on oikeaa
kalliolaisuutta. Se on heidän mielestään vain pelkkää bilettämistä ja ?nimbyjen ja nilittäjien? (nimitys
vanhoista kalliolaisista) elämänarvojen pilkkaamista.
Yksi osoitus tästä pilkkaamisesta on, että he jopa
käyttävät Sörnäisten metroaseman edustasta nimitystä
Piritori. Heidän mielestään
se hauska ja paikkaa hyvin
kuvaava, ?tuo kalliolaista
särmää paikalle?. Sadoille
metroaseman ympäristössä asuville se on kuitenkin
kotiseutua, ja me sadat ihmiset jotka asumme aukion kulmilla koemme sen
hyvin loukkaavana.
Vaasanpuistikon kehittämiseen voisi lähteä pienistä asioista. Vuosia sitten oli
eräs tilaisuus, jossa keskusteltiin Vaasanaukion ja
sen ympäristön kehittämisestä. Eräs keskustelijoista
oli Kallion kulttuuriverkoston Juhani Styrman. Hän
ei montaa puheenvuoroa
käyttänyt. Mutta jatkuvan
Piritori ja Ikuisen vapunaukion nimittelyn keskellä, Styrman totesi jotenkin näin:
- Mitä jos ottaisimme ensimmäisen pikku askeleen
alueen imagon parantamiseksi jo nyt ja ryhtyisimme
lanseeraamaan joukolla paikan oikeaa nimeä Vaasanpuistikko.
Styrman sai meiltä nimbyiltä ja nillittäjiltä tilaisuuden raikuvimmat abloodit.
M. Mäki
Vaasanpuistikko
Mitä kieroa peliä Eero Heinäluoma ?
??Tietenkin väität ettet olisi näin sanonut kaverillesi, kun ohititte minut sunnuntaina 05.04(.2015) ollessani matkalla paikalliseen WC:hen Hakaniemen
Maalaismarkkinoilla käydessäni.
Kai minulla on yhtälainen
oikeus käydä markkinoilla,
kuin kenellä tahansa muillakin kansalaisilla, vaikka
nyt satunkin olemaan eduskuntavaali ehdokas ? !
En edes jakanut siellä
ollessani ainuttakaan Työ-
Kaupunkisuunnittelumessuilta näkökulmia
kaupungin kasvuun
Nro 8 ? Viikot 16-17
kansan Sanomaa, vaan olin
todella ostoksilla ja käytin
noin 40 ?:a ostoksiin joita
katsoin tarvitsevani, kuten
esim. vaaleat housut, tyrnimarjahillo (C-Vitamiininsa
takia) ja yhtä jos toista tarpeellista.
Ihmettelen, että eduskunnan puhemies päästää moisen möläytyksen suustaan,
vaikka olinkin jo ohittanut
Eero Heinäluoman, niin minulla on herkkä kuulo,
vaikka on kova ääni, että
kuulen kyllä, mutta vahin-
kop, ettei seurassani silloin
ollut ketään tuttavaani.
Sen sijaan Eero Heinäluoma ja SDP sekä monet
muut puolueet pitivät telttojaan
Hakaniemen torin liepeillä ja löytyihän
joku sieltä keskemmältäkin,
mutta mitäpä tuosta minulla ainakin on henkilö johon
tiedän luottaa ketä äänestän ja toivottavasti yhteiskunta uskoo, ettei ole koiraa karvoihin katsomista?!
Lassi Tiittanen
Muiston hiljaiset hetket
Kun päivät iltaan saa
varjot käy ikkunaan.
Ei kuulu koiran haukku,
eikä laula linnutkaan.
Illat vaipuu unholaan,
jäät yöhön valvomaan.
Toivot untesi unelmaa,
jos hänet nähdä saat.
Monet kysyy itseltään,
miksi tässä kävi näin?
Ken vei kaiken ymmärtää,
kun kohtalo kuljettaa?
Öiset tummat varjot vain
tulee kulkemaan.
Suurin suuntaa näyttää,
ohjaa tiemme huomiseen.
Sydän täynnä luottamusta
surupäivät jälkeen jää.
Sinä nouset ylös tästä,
löydät suunnan elämästä.
Kyynel virtaa ajallaan,
jättää jäljen sydämeen.
Kohtalo suuntaa näyttää,
heräät aamuun valoisaan.
Sinä nyt surutyötä teet,
raskaat ovat askeleet.
Toivot untesi unelmaa,
jos hänet nähdä saat.
Sinä nouset ylös tästä,
löydät suunnan elämästä.
Elämänne oli satua, totta
ainakin toinen puoli.
Hakaniemen
markkinoilla täällä
samassa paikassa
vaimosi Satu sanoi:
?Kirjoita Eerolle
oma runo!?
Minä kirjoitin sen.
Toivo Levanko
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17 ? Nro 8
Vastasyntyneen katseesta
voi lukea paljon
??Kokeneet lastenhoitajat
ja lääkärit ovat kautta aikojen tienneet, että poikkeavuus vastasyntyneen lapsen
katsekontaktissa voi kieliä
ongelmista. Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat
ovat nyt antaneet tälle tiedolle tieteellisen perustan
osoittamalla, että vastasyntyneen kyvyllä kohdistaa
katseensa on yhteys aivojen mikrorakenteiden kehitykseen ja että katsekontakti ennustaa vahvasti lapsen
visuaalisen tiedonkäsittelykyvyn kehittymistä.
Vastasyntyneen vauvan
katsekontakti ja kyky seurata katseella ennustavat
vahvasti hänen visuaalisen
tiedonkäsittelykykynsä kehittymistä lapsuuden aikana, osoittaa Helsingin yliopistossa ja HYKS:n lastenklinikalla tehty tutkimus.
Tutkimus osoitti myös,
että vastasyntyneen kyvyllä kohdistaa ja kiinnittää
katseensa on yhteys aivo-
jen mikrorakenteiden kehitykseen. Poikkeava katsefiksaatio liittyy laaja-alaisiin
muutoksiin aivojen valkean
aineen kypsymisessä.
Tulokset tukevat olettamusta, että vastasyntyneellä lapsella on jo olemassa
merkittäviä tiedonkäsittelyn ydintoimintoja, joiden
pohjalle myöhempi kognitiivinen kehitys rakentuu.
? Juuri visuaalisen kognition ongelmat muodostavat muun muassa pikkukeskosten tai happivajauksesta kärsineiden vauvojen
keskeisimmän elinikäisen
ongelmavyyhdin, sanoo tutkimusta johtanut kliinisen
neurofysiologian dosentti
Sampsa Vanhatalo.
? Kun opimme ymmärtämään, miten lapsen varhainen visuaalinen tiedonkäsittely toimii, löydämme
ehkä myös keinoja tunnistaa ja estää myöhempien
ongelmien kehittymistä.
Vanhatalo huomauttaa,
että tutkimus on poikkeuksellinen osoitus siitä, miten
kunnollinen hyvän kliinikon tekemä tutkimus voi
kertoa lapsen tulevaisuudesta yhtä paljon kuin uudenaikaiset menetelmät.
? Lapsia hoitaneet aikuiset kokeneista lastenhoitajista lääkäreihin ovat iät ja
ajat arvioineet lapsen katsekontaktia. Poikkeavan kontaktin havainnointi on selkäytimessä vastasyntyneitä vauvoja hoitavilla ihmisillä, vaikka sen merkitystä lapsen kehittymiselle ei
ole osoitettu tutkimuksella.
Nyt meillä on tutkimukseen
perustuva tieto siitä, että
tämä intuitiivinen kokemus
on ollut oikea, ja samalla
tämä avaa mahdollisuuden
kehittää lasten neurologista
tutkimusta ja hoitoa, sanoo
lasten neurologisista tutkimuksista vastannut lastenneurologi Aulikki Lano.
Nuorten työllisyyttä edistetään
??? Nuoret ovat meille tärkeitä asiakkaita nyt ja tulevaisuudessa. Heidän hyvinvointinsa ja työllisyyden
tukeminen on koko yhteiskunnan asia. Haluamme
nuorten viihtyvän ja kokevan itsensä arvostetuksi Forumissa. Siksi päätimme, että haluamme tukea ja
edistää nuorten työllisyysmahdollisuuksia taloudellisesti vaikeina aikoina. Kun
vielä löysimme toimivan
yhteistyömallin Helsingin
kaupungin maahanmuutto- ja työllisyyspalveluiden
kanssa, niin päätimme ryhtyä toimeen, Pia Rosvall,
Forumin markkinointipäällikkö
Forumin kauppakeskus
kokeilee yhteistyössä Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyyspalveluiden kanssa uutta työllistämismallia työttömille
nuorille. Forumin yrittäjät
tarjoavat tämän kevään aikana työttömille nuorille
työkokeilupaikan kahdeksi kuukaudeksi.
Helsingin kaupungin Respa-hanke on avustanut Forumin yrityksiä rekrytoinnissa ja käytännön asioiden
hoitamisessa TE-toimiston
kanssa. Kaupunki tarjoaa
nuorille osana työkokeilua asiakaspalvelukoulutusta, puhejudo-kurssin, elintarvikkeiden kanssa työs-
kenteleville mahdollisuuden suorittaa hygieniapassi ja suomen kielen opiskelumahdollisuuden työn
ohella. Lisäksi Respan uravalmentajat tukevat nuoria
työkokeilun aikana henkilökohtaisella neuvonnalla,
jotta nuori voi työstää samalla myös omia jatkosuunnitelmiaan.
Työkokeilun kautta nuorille pyritään löytämään
myös kesätyöpaikka. Tempaus on saanut inspiraationsa Trimbos Instituutin viime syksynä Haagissa
järjestetystä konferenssista
?Social Inclusion?.
Uusi kansanmusiikki ja
jazz soi Teatteri Kalliossa
??Teatteri Kallio on noussut merkittäväksi vaihtoehtomusiikin konserttiareenaksi Helsingissä. Teatterin huhtikuun keskiviikot
tarjoavat uusia tulkintoja
kansanmusiikista ja jazzista.
Kuukauden aloittavat 1.4.
Markanjazz ja Arvo Pohja ?
orkesteri. Markanjazz esittää vanhempia suomenkielisiä iskusäveliä ja kupletteja, jotka ovat rosoisesti sovitettu nykypäivän kuosiin,
markanjatsiksi. Arvo Pohja
?orkesteri laulut kertovat
rohkeudesta ja sen puutteesta, sekä jatkuvasta horjuvasta seikkailusta näiden
välimaastossa.
Viime kesänä esityksen Vallpiga - Paimentyttö kanssa Teatteri Kalliossa ihastuttanut äänitaiteilija Anna Fält palaa Teatteri Kallioon 8.4. uuden Euroopan ?kiertueen myötä. Ruotsissa asuvan laulaja/lauluntekijä Fältin instrumenttina on ihmisääni. Säestyksetön yksinlaulu -konserteissa pääosassa ovat ihmisääni ja tarinankerronta. Laulunlajeina
kuullaan muun muassa kalevalaista runolaulua, loitsuja, vienankarjalaista joikua eli kelkettelyä, saamenjoikua, karjankutsuja sekä
virsilaulua.
Keskiviikkona 15.4. juhlitaan Celenka-yhteen uutta levyä. Levynjulkaisukonserttissa kuullaan uudelta
levyltä lauluja, joissa ?kesäillan taivas hehkuu ruusunpunaisena ja tanssituvassa
leiskuu intohimoinen mutta
katoava lempi.? Celenkan
riveissä soittaa muun muassa suositun Jaakko Laitinen ja Väärä Raha ?yhtyeen jäseniä.
Seuraavana keskiviikkona, 22.4. lavalle nousee
laulaja-lauluntekijä, kitaristi Maisa Tikka. ?Hänen
musiikki on yksinkertaisen kaunista?. Tikka laulaa
persoonallisella äänellä ja
mieleenpainuvat sanoitukset herkistävät kuulijan elämän perusasioiden äärelle.
Kevät kuukausien viimeiset keskiviikot on omistettu jazzille. Teatteri Kallio,
Sibelius-akatemia ja Kallion Kulttuuriverkosta aloittavat yhteistyönä jazzklubin. Klubin pilotti-illat ovat
29.4 ja 27.5. Lavalla vierailee Suomen nuoria jazzlupauksia sekä tunnettuja nimiä. Klubin taiteellisenajohtajana toimii rumpali
Sami Nummela.
Illan ohjelmat alkavat klo
19. Kahvio avautuu klo 18.
Kahviosta voi ostaa virvokkeiden lisäksi Helsinki-ai-
heista kirjallisuutta, muun
musassa uutuus kirjaa Helsingin kadonneista elokuvateattereista. Tilaisuuksiin
on vapaa pääsy. Osoite on
Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28.
5
KOLUMNI
Kaupunkivaalit
??Runsaan viikon kuluttua
tiedämme millaiset päättäjät istuvat Arkadianmäen
jakarandajakkaroilla seuraavat neljä vuotta. Tämä
päättäjäjoukko joutuu valitsemaan monista tärkeistä,
ikävistäkin vaihtoehdoista
parhaat mahdolliset suuntaviivat Suomen tulevaisuudelle. Harras toiveeni on ja
yhdellä äänellä siihen vaikutan, että edustajiksi valitaan sellaisia päättäjiä, joilla on kykyä hahmottaa isoja kokonaisuuksia, joiden
tapaan toimia ja hankkia
tietoja päätösten pohjaksi
luotan ja jotka sitten uskaltavat tehdä päätöksiä. Viisastelijoita tai jeesustelijoita emme tarvitse!
Jokainen meistä on kohdallaan kokenut sen valtavan elinkeinorakenteen
muutoksen, kaupungistumisen vaikutukset ja siihen
päälle vielä kansainvälistymisen ja maahanmuuton
seuraukset. Tässä myllerryksessä on tarvittu ja tarvitaan edelleen paljon paitsi tietoa myös erilaisuuden
ja muutoksen sietokykyä.
Ihmiset kerääntyvät kaupunkeihin ja asutustaajamiin. Olemme siis entistä
lähempänä toisiamme fyysisesti ja se voi joistakin
tuntua tosi epämukavalta.
Mutta tulevaisuus asuu
kaupungeissa. Näin kertovat kaikki tutkimukset ja
viimeisten vuosien kehi-
tys. Siksi tulevissa vaaleissakin on tärkeätä, että voisimme valita sellaisia päättäjiä, jotka ymmärtävät kaupungistumista ja sen mukanaan tuomia uusia vaatimuksia. Aivan vanhalla stadin toimintapolitiikallakaan
ei pärjätä. Kaupunkien on
avauduttava entistä enemmän ulospäin samalla kun
huolehditaan, etteivät asukkaiden läheisyyden ja turvallisuuden tunteet häviä.
Kaupungissa voi aivan
rauhassa erakoitua, jos haluaa. Kaupungissa saa olla
yksinäinen, jos haluaa. Mutta kaupungin on aistittava asukkaidensa tarpeet
ja toiveet hyvän elämän
rakentamiseksi. Kaupunkipolitiikan tärkeimmät kivijalat liittyvät asumiseen,
palveluihin ja työn mahdollisuuksiin. Kaupungissa
ei pärjää ilman rahaa eikä
kattoa pään päällä. Nämä
perusasiat ovat sekä valtion että kunnan vastuulla.
Kun Arkadianmäki aloittaa työnsä, sen eteen kannetaan todennäköisesti ainakin sote-uudistuksen jatko sekä työllisyyden ja talouden nousun vaatimukset. Tällöin ainakin itse
toivoisin, että näitä isoja asioita ratkomassa olisi
sellaisia päättäjiä, joilla on
kokemusta Helsingin kuntapolitiikasta ja sen keskeisestä päätöksenteosta. Helsinkiläisten pitäisi huoleh-
Maija Anttila.
tia, että kaupungin edustajiksi valikoituisi myös osaavia ja rohkeita naisia, ei
pelkästään miehiä. Naisilla
on kuitenkin erilainen tapa
katsella asioita ja myös arvottaa niiden tärkeysjärjestystä. On muistettava,
että Helsinki on mitä suurimmassa määrin naisten,
etenkin ikääntyvien naisten
kaupunki. Mutta kuten vanha intialainen sananlasku
sanoo, ?kun herätät naisen,
herätät kylän ja sen mukana liikkuu koko kylä, kaupunki ja maailma?.
Vaaleista päästyä alkavat kevään puutarhatyöt ja
kesän odotus. Tuntuu, että
vuoden alkukuukaudet hurahtavat entistä nopeammin. Tänä vuonna sitä selitti ainakin omassa päässäni talven ja hiihtokelien
odotus, mikä ei sitten koskaan kunnolla toteutunut.
Mutta ensi vuonna on taas
uusi toivo. Nyt vaaliuurnille valitsemaan tulevaisuuden tekijöitä!
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sd
www.maijaanttila.net
Kaupunkiolohuone Kohtaus
avaa ovensa Vallilassa
??Puu-Vallilan kupeessa,
osoitteessa Eurantie 3, aukeaa ma 20.4.2015
Kaupunkiolohuone Kohtaus. Kaupunkiolohuone on
näyttämö moninaisille yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistäville tapahtumille,
kuten kollektiivisille iltapaloille, sinkkuilloille ja skeittikursseille.
Kaupunkiolohuoneen taustalla on vuonna 2014 perustettu sosiaali- ja kulttuurialan
yhdistys Kohtaus ry. Yhdistyksen tavoitteena on tukea
helsinkiläisiä ja Helsinkiin
muuttavia nuoria aikuisia
löytämään oma paikkansa ja
porukkansa - olemaan mer-
kityksellinen jossakin, jollekin, itselle. Uskomme, että
yhteenkuulumisen tunteen
kautta voimme ennaltaehkäistä ei-haluttua yksinäisyyttä, osattomuutta, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Tarjoamme nuorille aikuisille myös mahdollisuuksia luovuuteen, arjen
iloon ja onnistumisiin.
Kohtaus ry on syntynyt
satojen tarinoiden innoittamana. Tarinoiden, joiden
päähenkilöinä on nuoria aikuisia, joita yhdistää halu
olla yhteydessä muihin.
Kuulua porukkaan. Löytää
paikka, jossa on hyvä fiilis. Kuten Mikon tarinassa.
Mikko on istunut jo liian
monta iltaa kotona. Niin
monta, ettei enää muista koska olisi viettänyt iltaa yksiönsä ulkopuolella.
Opiskelupaikka on ja duunivuorojakin ihan kivasti.
Muutama hyvä kaveri ja
sitten niitä sellaisia tuttuja, joiden kanssa hillutaan
viikonloput Kallion kuppiloissa. Kaikki on hyvin ja
toisaalta sitten taas ei. Sisällä on jotenkin ontto olo.
Tekisi mieli käydä jossain,
tavata ihmisiä ja ehkä löytää joku, jonka kanssa käpertyä syksyllä peiton alle
myrskyä pakoon. Mutta missä sitä tapaa ketään? Seinät
kaatuvat päälle ja baariin ei
enää huvita lähteä. Se on
niin nähty. Ahdistaa kun
kaikki vaan junnaa, eikä
mitään uutta tapahdu. Mitä
tästä elämästä oikein tulee?
Välillä tuntuu, että kallonkutistaja ei olisi pahitteeksi, mutta koko homma lähinnä nolottaa ja mistä sen
edes löytäisi.
Kohtauksen meiningistä
ma 20.4 ? ke 22.4 klo 12
? 17 välisenä aikana, tai
muuna erikseen sovittavana ajankohtana.
Hakaniemen sillan
tilalle tunneli?
Anna Fältin Säestyksetön yksinlaulu ?konsertti on kevään
tapauksia Teatteri Kalliossa. Kuva: Jens Nordström.
??Hakaniemen sillan tilalle esitetään tunnelia.
Vuonna 1961 valmistunut
Hakaniemen silta on huonokuntoinen ja kaupunkisuunnitteluvirasto on suunnitellut paikalle nykyistä
matalampaa ja kevyempirakenteista siltaa.
Kaupunki haluaa saada
leveän ja korkean sillan alle
jäävät ranta-alueet asuntorakentamiseen.
Nykyiset, tilaa vievät ajorampit olisi tarkoitus kor-
vata tasoliittymillä.
Kruununhaan asukasyhdistys haluaisi asuinalueen
rannat virkistyskäyttöön.
Tunneli veisi liikenteen
meren alle Kruununhaan
Pohjoisrannassa sekä Merihaassa.
Alue rauhoittuisi, koska
nykyisin liikenne aiheuttaa paljon melua, varsinkin
koska silta on korkealla ja
melu kuuluu asuntoihin.
Kaupunki pitää ajatusta
kuitenkin epärealistisena.
KALLIO LEHTI
6
Nro 8 ? Viikot 16-17
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 16
Ma 13.4. Tellervo
Ti 14.4. Taito
Ke 15.4. Linda, Tuomi
To 16.4. Patrik, Jalo
Pe 17.4. Otto
La 18.4. Valto, Valdemar
Su 19.4. Pilvi, Pälvi
Kallio
Virasto: Neljäs linja 18,
avoinna ma, ti, to, pe klo
9-14, ke klo 12-17, p. 09
2340 3600, kallio.srk@evl.
fi. Diakonian ajanvaraus
ma, ti, to klo 9-10, ke klo
12-13, p. 09 2340 3618.
Kallion kirkko
Itäinen papink. 2, p. 09
2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su
klo 9-19. Ma-pe klo 7.30
aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän
raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19.
To 16.4. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Iloisesta
punapäästä luonnenäyttelijäksi. Näyttelijä Maija Karhi. Päivärukous ja
kahvila klo 12 alk. Klo
17 Kristillinen mietiskely Yläkamarissa. Klo 18
Kivimessu. Mattsson, Niskala. Avoimet kuoro- ja
bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot.
Pe 17.4. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti
Hynnisen johdolla.
La 18.4. klo 19 Konsertti: Metsoforte. Mm. Bach,
Buxtehude, Mendelssohn.
Su 19.4. klo 10 Messu. Laajasalo, Hurmerinta,
Klemmt, Pyylampi. Kirkkokahvit. Klo 16 Perhemessu.
Mattsson, Helminen, Savela, Pyylampi, Joosef Lakoupuolos, kitara ja laulu,
Mauri Saarikoski, viulu.
Iltapäiväkerholaiset mukana messun toteutuksessa. Kirkkokahvit ja mehut.
Ti 21.4. klo 18 Opiskelijamessu.
Ke 22.4. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta. Anima mea -kuoro
joht. Hilkka
Liisa Vuori.
To 23.4. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Onko Suomessa luokkayhteiskunta? Professori Laura Kolbe toimittaja Päivi Istalan
keskustelukumppanina.
Millainen on yläluokka
tänään, kuka siihen kuuluu, millaisin eväin sinne
kivutaan tai kenties singahdetaan? Päivärukous
ja kahvila klo 12 alk. Klo
17 Kristillinen mietiskely
Yläkamarissa. Klo 18 Kivimessu. Viljamaa, Niskala. Avoimet kuoro- ja
bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot.
Pe 24.4. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti
Hynnisen johdolla.
La 25.4. klo 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön
kontemplatiivinen messu.
Mahdollisuus
hiljentymiseen ja rippiin
klo 18 alkaen. Teejatkot.
Su 26.4. klo 10 Messu.
Mattsson, Viljamaa, Pentikäinen, Niskala, avustaja Minna Nora. Sonor
Ensemble
joht. Hanna Remes.
Kirkkokahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Sanaa ja rukousta, rukouspalvelua.
Matti Mäkinen, kouluttaja, KRS, Hurmerinta, Kaisa Valve, Seppo J.
Järvinen.
Ti 28.4. klo 18 Opiskelijamessu. Klo 19.30 Sibelius-Akatemian jatkotutkintokonsertti. Matti
Vaakanainen, urut.
Ke 29.4. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Lindfors.
Anima mea joht. Johanna
Korhonen.
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 09 2340
3680. Avoinna ma, ti, to,
pe klo 10-15, ke klo 1215. Punttisali auki ma,
ti, to, pe klo 10-15 ja ke
12-15
La 18.4. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H.
15e, lapset 5e. Varaukset
ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@
gmail.com, 0503639575.
Brunssi tukee KUA:a.
Su 19.4. klo 16 Messu. Laajasalo, Lindfors,
kanttorina Tuomas Heikkilä, lukija Pertti Mantere. Kirkkokahvit.
Ma 20.4. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten
ryhmä.
Ti 21.4. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo
11.30-12.30 ruokailu, klo
13-15 Tuunaa ja tunaroi
-työpaja. Muskarit klo 10
ja 10.30, joiden jälkeen
Perhekerho klo 12 asti.
Ke 22.4. klo 17.30-18.30
Rupatteluhölkkä.
Klo
18.30-19.30 Juoksutreeni. Ryhmät lähtevät Alppilan kirkon edestä. Outi
Hänninen.
La 25.4. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H.
15e, lapset 5e. Varaukset
ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@
gmail.com, 0503639575.
Brunssi tukee KUA:a.
Klo 17 Sateenkaarimessu. Partti.
Su 26.4. klo 16 Messu.
Latvus, Viljamaa, Oksanen. Kirkkokahvit. Klo
18 Salonkikuoron 10v.
juhlakonsertti, joht. Vivika Oksanen.
Ma 27.4. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten
ryhmä.
Ti 28.4. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo
11.30-12.30 ruokailu, klo
13-15 Tuunaa ja tunaroi
Viikko 17
Ma 20.4. Nella, Lauha
Ti 21.4. Anssi, Anselmi
Ke 22.4. Alina
To 23.4. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri
Pe 24.4. Pertti, Albert, Altti
La 25.4. Marko, Markus
Su 26.4. Teresa, Tessa
-työpaja. Muskarit klo 10
ja 10.30, joiden jälkeen
Perhekerho klo 12 asti.
Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo
10-14 lounas klo 11-14 (ei
ti), 6,50e, lapset 5e. Kahvila tukee KUA:a.
Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla
Pe 17.4. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri.
Su 19.4. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo
13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten
pyhäkoulu. Huang.
Seurakuntakoti
Siltasaarenk. 28
To 16.4. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.
To 23.4. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.
Teatteri Kallio
Siltasaarenk. 28
Ke 22.4. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Maisa Tikka. Persoonallinen ääni,
mieleenpainuvat sanoitukset, kertomukset kaduilta ja itsensä rakastamisen löytäminen herkistävät kuulijan elämän perusasioiden äärelle. Kahvila avoinna klo18 alk.
Ke 29.4. klo 19 Teatteri Kallion Jazzklubi. Teatteri Kallio, Sibelius-Akatemia ja Kallion Kulttuuriverkosto aloittavat yhteistyönä jazzklubin. Klubin pilotti-illat ovat 29.4
ja 27.5. Lavalla vierailee
Suomen nuoria jazzlupauksia sekä tunnettuja nimiä. Klubin taiteellisena
johtajana toimii rumpali
Sami Nummela.
Muut tapahtumat
Ti 21.4. klo 8.30 Musiikkihetki. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2.
Elsa Sihvola.
Ke 22.4. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa,
Haapaniemenk.7-9. Klo
18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari
Kurka.
Ti 28.4. klo 8.30 Aamumessu, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Jarmo Kökkö, Mari Luoto.
Ke 29.4. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa,
Haapaniemenk.7-9. Klo
18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari
Kurka.
Kurssit ja ryhmät ja
retriitit
Kurssi-ilmoittautumiset ensisijaisesti os. helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied.kallio.srk@evl.fi
tai 09 2340 3611. Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset
voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan
kurssimaksusta. Myös osamaksu käy.
Viikon mietelause
Joskus on pelkkä
elokin uroteko.
Seneca
Lääninrovasti Åke Lindholmin
100-vuotisjuhlavuosi
??Lääninrovasti Åke Lindholm oli monille tuttu näky
Kallion alueella. Hän toimi
kirkollisissa tehtävissä 31
vuotta Sörnäs Svenska
Församling:issa.
Åke aloitti vuonna
1945 ja toimi aluksi armonpappina vuoden
ajan josta hän siirtyi
muihin tehtäviin ja
hänen viimeisimpään
työtehtävään kuului
kirkkoherran virka
joka päättyi vuonna
1976.
Hänet valittiin kirkkoherrojen keskuudessa Lääninrovastiksi.
Kallion seurakunnan
työntekijöiden parissa työ
oli kitkatonta ja hyvää. Hänen sanottiin olevan karismaattinen, hyväsydäminen,
ystävällinen ja auttavainen.
Saarenpään
siirtola
Isäni allekirjoitti vuonna 1961 kauppasopimuksen Saarenpään siirtolasta, jonka tarkoituksena oli
luoda kaunis ja turvallinen
ympäristö lapsille, vanhuk-
visio toteutui.
Uskonnonopettajana
sille ja työntekijöille.
Saarenpäässä sai virkistyä, leikkiä, levätä niin
henkisesti kuin fyysisesti,
nauttia luonnosta, uimisesta, saunomisesta ja hyvästä ruoasta.
Åkella oli visio, että päärakennuksen vieressä sijaitsevasta viljamakasiinista remontoitaisiin kappeli ja se
11 vuotta hän toimi uskonnonopettajana Kulosaaren yhteiskoulussa (Brändo svenska
samskola). Hän toimi
myös 31 vuotta puheenjohtajana Rautatieläisten Kristillinen
Yhdistys r.y:ssä. (Järnvägsmännens kristliga
förening).
Hän oli myös mukana
Diakonialaitoksen hallituksessa ja kolmessa vanhainkodissa hallituksessa.
Eläkkeelle siirryttyään
hänet kutsuttiin erilaisiin
tilaisuuksiin. Hänen viimeisimmäksi jäi hänen lapsenlapsensa ristiäiset vuonna 1988.
Kesällä vuonna 1989 isäni menehtyi luonnon helmassa.
Rakkaan isäni muistoa
kunnioittaen
Gertrud Strandén
omaa sukua Lindholm
Celenka-yhtyeen levynjulkaisukonsertti Teatteri Kalliossa
??Vuoden 2013 lopulla
syntyneen Celenka-yhyteen esikoisalbumia juhlitaan teatteri Kalliossa keskiviikkona 15.4. Celenkan
muodostaa kolme laulavaa
ja soittavaa kansan- ja maailmanmusiikin ammattipelimannia, joita yhdistää rakkaus ornamentteihin, sykähdyttäviin melodioihin
ja vikkeliin tanssirytmeihin.
Trion musiikki on peräisin Suomesta ja lähialueilta;
ohjelmistossa on mm. vanhoja romanilauluja ja karjalaisia tanssilauluja omannäköisiksi sovitettuina. Osa
Celenkan kappaleista on
tarttunut mukaan reissuilta Balkanin alueen kyliin
ja kaupunkeihin. Jäsenten
sävellyksissä ja sanoituksissa kuuluu sekä oma perinne että maailmanmusiikin vaikutteet.
Celenkassa
soittavat:
Emmi Kujanpää; laulu &
kantele, Eero Grundström;
harmooni & laulu, Jarkko
Niemelä; trumpetti & laulu. Konsertissa on mukana
tanssijoita Helsinki International Folk Dance Club
-järjestön Frunza ryhmästä. Konsertti alkaa klo 19,
ja siihen on vapaa pääsy.
Keskiviikkona, 22.4. Teatteri Kallion lavalle nousee
laulaja-lauluntekijä, kitaristi Maisa Tikka. ?Hänen
musiikki on yksinkertai-
sen kaunista?. Tikka laulaa
persoonallisella äänellä ja
mieleenpainuvat sanoitukset herkistävät kuulijan elämän perusasioiden äärelle.
Kevät kuukausien viimeiset keskiviikot on omistettu jazzille. Teatteri Kallio,
Sibelius-akatemia ja Kallion Kulttuuriverkosta aloittavat yhteistyönä jazzklubin. Klubin pilotti-illat ovat
29.4 ja 27.5. Lavalla vierailee Suomen nuoria jazzlupauksia sekä tunnettuja nimiä. Klubin taiteellisenajohtajana toimii rumpali
Sami Nummela.
Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Kahvio avoinna, alkaen klo 18.00.
Celenkan muodostaa kolme laulavaa ja soittavaa kansan- ja maailmanmusiikin
ammattipelimannia.
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17 ? Nro 8
Lehtikuva osti Olavi
Kaskisuon kuvatuotannon
Vaalipuheita
Viina tappaa 2000,
liikenne 200 ihmistä
???Viina villitsee, olut antaa voimaa ja vichy virkistää?, sanotaan. Viisaampaa
olisi sanoa, viina tappaa.
Tilastokeskuksen mukaan
vuonna 2013 alkoholiperäisiin kuolemansyihin kuoli
runsaat 1900 ihmistä. Kuolleiden määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes ennallaan. Alkoholiin
kuolleista kolme neljästä
oli miehiä. Alkoholikuolemat ovat yleistyneet kymmenen viime vuoden aikana erityisesti yli 55-vuotiailla miehillä. Samalla menehtyneiden keski-ikä on noussut 55 vuodesta 59 vuoteen.
Nuoremmissa ikäryhmissä
alkoholikuolleisuus on vähentynyt.
Liikenteessä menehtyi viime vuonna noin 200 ihmistä. Pahimmillaan liikenteessä menehtyi peräti noin
1000 ihmistä vuodessa. Tehokkaalla valistuksella ja
parantuneella turvasäännöstöllä liikennekuolemia on
saatu vähennettyä n. 80 %.
Kenellekään ei liene epäselvää, että viinakuolemia
on vähennettävä. Valistus,
vapaaehtoisuus ja rajoitukset tuottaisivat nopeasti tuloksia. Valistus kuuluu valtiolle ja raittiusjärjestöille.
Vapaaehtoiseen alkoholin
käytön vähentämiseen voisivat ryhtyä isommat ja pienemmät julkkikset. Valtio
ja kunnat voisivat rajoittaa myyntiä ja anniskelua.
7
Valentina Ahlavuo
Tässä asiassa yhteiskunnan etu on tärkeämpi asia
kuin lähes täydellinen vapaus ryypätä itsensä rappiolle ja hengiltä.
Valentina Ahlavuo
(ps) eduskuntavaaliehdokas
??STT-Lehtikuva on hankkinut julkkiskuvaajana tunnetun Olavi Kaskisuon kuvatuotannon. Kuvat digitoidaan ja ne tulevat myyntiin
verkkoon Lehtikuvan kuvakauppaan Olavi Kaskisuo
Collection -nimellä.
Valokuvaaja Kaskisuo (s.
1942) tunnetaan suomalaisten pop-, rock- ja iskelmätähtien kuvaajana. Olavi
Kaskisuo Collectionin kuvamateriaali koostuu pääosin julkkiskuvista ja sisältää monia ikonisia kuvia
1960 - 1980 -luvun tähdistä kuten Tapani Kansasta,
Kirkasta, Dannystä sekä
Katri Helenasta. Kaskisuo
kuvasi julkisuuden henkilöitä tiiviisti ja oli kuviensa kautta luomassa mo-
nien tähtien julkisuuskuvaa. Kaskisuo näki vaivaa
kuviensa lavastamiseen ja
järjestämiseen: kuvattavien meikit ovat huolelliset,
ilmeet kärsivällisesti ohjatut ja kuvien yksityiskohdat hiottu.
Olavi Kaskisuo Collectionin kuvamateriaali alkaa
vuodesta 1965 ja ulottuu
2000-luvun taitteeseen. Kokoelma on suuruudeltaan
kymmeniä tuhansia ruutuja. Julkkiskuvien lisäksi kokoelma sisältää kuvituskuvia, erityisesti aihepiiristä
rikollisuus. Kuvamateriaalia digitoidaan parhaillaan
ja tavoitteena on saada satoja - tuhansia kuvia sähköiseen muotoon myyntiin
Lehtikuvan kuvakauppaan
osoitteessa www.lehtikuva.
fi. Kokoelman ensimmäinen
erä on jo digitoitu ja myynnissä verkossa.
Kaskisuo työskenteli Lehtikuvan kuvaajana vuosina 1959-1965, minkä jälkeen hän siirtyi 1965 Suosikki-lehteen. Kokoelman
myötä Kaskisuo on palannut Lehtikuvaan. Kokoelma
täydentää Lehtikuvan kotimaisen kuvan kattavaa valikoimaa.
Lehtikuva on Suomen
johtava kuvatoimisto. Lehtikuvan oma tuotanto sekä
lukuisten edustusten kuvat Suomesta ja maailmalta
ovat myynnissä Lehtikuvan
kuvakaupassa www.lehtikuva.fi. Lehtikuva Kuuluu
STT-Lehtikuva -konserniin.
Lisää höyryä metropolialueen yrityskenttään
??Aalto Start-Up Center,
Spinno Enterprise Center,
Vantaan kaupunki ja YritysHelsinki aloittavat yhteisen
hankkeen, joka keskittyy
Uudenmaan kasvuyritystoiminnan kehittämiseen. Euroopan aluekehitysrahaston
rahoittamassa Polku-hankkeessa muodostetaan eri
osaamisalueiden voimavarat yhdistämällä monipuolinen yhteistyön malli, jolla
tehostetaan ja nopeutetaan
yritysideoiden syntymistä
sekä kehittymistä kasvuyrityksiksi.
Tuomalla eri osaajat yhteen voidaan asiantuntemusta hyödyntää yli kuntarajojen. Yritykset saavat
monipuolisempia asiantuntijapalveluita ja laajemman
verkoston ideoiden jalostamiseen. Samalla edistetään
yhteisen tekemisen työkulttuuria ja avoimuutta. Uusi
toimintamalli jää käyttöön
hankkeen jälkeen.
Hanke keskittyy eri menetelmin uusien ja olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen.
Kaksivuotisen hankkeen aikana tullaan järjestämään
useita, pääosin täysin avoimia tapahtumia. Keskeisenä tavoitteena on yhteistoiminnan tehostaminen
ja asiakasyritysten ohjaus
kasvuun.
Polku ? liikeideasta kas-
vuyritykseksi -hanke on Euroopan aluekehitysrahaston
rahoittama Uudenmaan alueen toimijoiden yhteishanke. Sen tavoitteena on rakentaa pääkaupunkiseudusta kansainvälisesti kilpailukykyinen ympäristö yrittäjyydelle, synnyttää aktiivisesti uusia yritysaihioita ja
houkutella yrittäjiä alueelle. Hankkeessa rakennetaan yhteinen palvelumalli, polku ideasta kasvuun,
ja tuetaan näin tehokkaammin uusia kasvuyrittäjiksi
aikovia. Hankkeen koordinoijana toimii Helsingin
kaupunki ja hankkeen kesto on 1.1.2015-31.12.2016.
Monikulttuurinen Obi Phrase and the Cross Cultures Band -yhtye harjoittelee
treenikämpällään Sörnäisissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sakari Kiuru.
Maakuntalaulujen Suomi
?? Helsingin kaupunginmuseon Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa,
Mannerheimintie 13b, lauletaan torstaina 16.4.2015
klo 18?20 perinteiset maakuntalaulut läpi. Emeritusprofessori Reijo Pajamo ja
kaupunginmuseon tutki-
ja Jere Jäppinen johdattavat maakuntalaulujen taustaan ja tarinoihin. Millaisesta Suomesta maakuntalaulut kertovat? Tapahtumaan
on vapaa pääsy.
Lisätietoja antaa tutkija Jere Jäppinen puh. 09
3103 6505 tai jere.jappi-
nen@hel.fi.
Musiikkia!
Kaupungin soivat muistot
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b
Auki 11.3.2015?8.1.2017
ti?su klo 11?17, to klo
11?19.
VAPAA PÄÄSY
Back to Rokokoo
Euroviisut kannustavat Suomea finaalissa toukokuussa 2013. Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo/Kari Hakli.
??Olet metsässä, löydät
mustikan.?Käyt kirjastossa, näet maalauksia.
Jausaa!???Antti Silvekosken taianomaisia luontomaalauksia?esillä Vallilan
kirjaston Galleria Kajavassa 2.-30.4.2015
Osoitteessa Päijänteentie
5, Helsinki ma-to 9-20?pe
9-16?la 10-16
Antti Silvekoski (s.1973)
on Lahden Taideinstituutissa?opiskellut, Helsingissä
asuva ja työskentelevä?kuvataiteilija. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä?jo vuodesta 2001. Värikkäitä, surrealistisia fantasioita?pursuavien maalausten lisäksi hän on tehnyt
myös ?paperimassaveistoksia sekä piirtänyt ajoittain
sarjakuvia.
Back to Rokokoo
Lauantai
KALLIO LEHTI
8
Nro 8 ? Viikot 16-17
Suominostalgiaa
Senaatintorin laidalla
Uusista lisätiloista näkymät kirkolle!
Ravintola Savotta
Aleksanterinkatu 22 ? p. 09 7425 5588
Avoinna vuoden jokaisena päivänä:
ma?la 12?23, su ja pyhät 17?22
www.ravintolasavotta.?
Perinnepurren runkoa esillä Kallavesj´ 2010 venemessuilla. Harry Harkimo oli myös messuilla mukana pursihankkeen
suojelijana.
Merkittävä kulttuuriteko:
Kolmesti maailman ympäri purjehtinut Harry ?Hjallis? Harkimo
mahdollista Juhani Ahon näköispurren rakentamisen
??Harry Harkimo tuki
omalla merkittävällä panokselleen, sekä rahallisesti
että toimien hankkeen suojelijana, jotta oman aikansa mediatempauksessa käytetyn purren näköisveneen
valmistus mahdollistui. Näköispursihankkeen takana
oli tarkoitusta varten perustettu Saimaan Purret ry.
Näköispursi ?Doris? valmistui vuonna 2013. Sillä
seilattiin miltei sama reitti, jonka Juhani Aho puolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin ja tämän siskon
Tillyn kanssa teki. Purren tarkoitusta varten lainasi Aholle kauppaneuvos
Hackman, joka on Harry
Harkimon esi-isä suoraan
alenevassa polvessa äitinsä Doris (o.s. Hackman)
Harkimon puolelta.
Koskaan tätä aiemmin ei
oltu purjehdittu näin pitkää
reittiä Suomen sisävesillä.
Purjehduksen teki mahdolliseksi Catboat-veneen nostoköli ? mikä oli uutta ja
tarkoitti, että veneellä pääsi rantaan, kun nosti kölin
pois. Näin vene ei karahtanut karille. Purjehduksen
tarkoituksena olikin markkinoida sisävesille sopivaa
venemallia ja innostaa kotimaan matkailuun.
Saimaan Purret ry lahjoitti ?Doriksen? Harry Harkimolle ja nykyisin sitä säilytetään Kuopiossa. Veneelle
mietitään jatkosäilytyspaikkaa ja sillä olisi tarkoitus
tehdä myös purjehduksia.
Koska ei tiedetä palautuiko alkuperäinen, Juhani Ahon lainaama vene
koskaan takaisin Hackmaneille, vai jäikö se seilaamaan Iisalmen vesille, niin
näköispurressa alkuperäinen ikään kuin palautui
takaisin oikeille omistajilleen: viipurilaisen kauppaneuvos Hackmanin jälkeläiselle. Mitään halpaa lystiä
Harkimolle veneen säilytys
ei kuitenkaan ole, erilaiset
ylläpitokustannukset nielevät melko summan rahaa
vuodessa. Olemalla mukana hankkeessa, on Harry
Harkimo purjehdushistori-
an lisäksi tukenut toiminnallaan kappaletta Suomen
aate-, kulttuuri- sekä teollisuushistoriaa.
Seuraavassa kerrotaan,
kuinka purren tarina sai
alkunsa vuonna 1893.
Juhani Aho ja veneen tarina:
Aikansa ainutlaatuinen purjehdus sisävesillä
??Kansalliskirjailijamme Juhani Aho (1861-1921) oli
aikoinaan jo kauan haaveillut tekevänsä pidemmän
purjehduksen sisävesillä.
Se käy ilmi hänen kirjoittamastaan matkakertomuksesta Purjehdus sisävesillä,
joka julkaistiin Nuori Suomi
?albumissa (1893): ?Oli jo
kauvan tämän kirjoittajalla
ollut tuumana tehdä pitempi purjehdus sisävesillämme. Ja jos se kerran tulisi
tehtäväksi, niin täytyisi sen
tulla niin perinpohjaiseksi
kuin suinkin?.
Haaveen
mahdollisti kauppaneuvos Wilhelm
Hackman (1842-1925), joka
lainasi veneen Aholle. Matkakertomus oli taas ?korvaus? veneen lainasta. Kauppaneuvoksen lainaamaa
venemallia tehtiin Viipurissa Hackmanin telakalla
ja myöhemmin myös Varkauden telakalla. Veneily
oli perin tuttua Wilhelmille, joka oli innokas purjehduksen harrastaja. Laivaliikenteen puolelta Suomen
Höyrylaiva Oy:n perustamisessa hänen roolinsa oli
keskeinen.
Kauppaneuvos Wilhelm
Hackman oli muutenkin aikansa merkittävä vaikuttaja.
Hänen uransa Hackmanin
kauppahuoneessa kesti lähes kuusi vuosikymmentä.
Monialainen kauppahuone
kehittyi hänen aikanaan
laaja-alaiseksi teollisuusyritykseksi.
? Hackmanien pääkonttori sijaitsi Viipurissa. Rakennus on vielä pystyssä,
se on graniittia ja ulkoapäin suhteellisen hyvässä
kunnossa, Doris Harkimo
kertoo.
Viipurilaisen saksalaissuvun vesan kauppaneuvos
Hackmanin vaikutus ulottui
myös muille yhteiskuntaelämän aloille. J. F. Hackman
nuorempi, hänen isänsä, oli
aateloitu vuonna 1874. Aateluuden kautta Wilhelmille
avautui mahdollisuus valtiolliseen vaikuttamiseen:
Wilhelm Hackman edusti
sukuaan kaikilla valtiopäivillä 1877-1906, lukuun ottamatta vuotta 1906.
W. Hackmanista voi
käyttää täydellä syyllä myös
nimitystä ?merkittävä kulttuurimesenaatti?. Voi kuvitella hänen tavatessaan
kirjailija Ahon, keskustelun liikkuneen tulevan matkan lisäksi kirjallisuudessa
ja laajoissa yhteiskunnallisessa teemoissa. Aho ei ollut suinkaan ainut kuuluisa
kirjailija, jonka hän tapasi.
Selma Lagerlöfin vieraillessa Viipurissa teollisuusneuvos teki häneen suuren vaikutuksen: hän oli harvinaisen ?onnellinen ihminen?.
Ennen purjehdusta Wilhelm perehdytti nuorta kirjailijaa purren ominaisuuksiin. Hän seurasi liiketoimiensa ohella aktiivisesti alan uusia tuulahduksia
muun muassa Amerikan
purjehduslehdistä. Kauppaneuvoksen purjevene
teki Ahoon suuren vaikutuksen. Hän huomasi heti
sen käyttökelpoisuuden sisämaapurjehtimiseen.
Wilhelmin saatesanojen
evästämänä purjehdus alkoi Viipurista Saimaan kanavaa pitkin. Matkaan kansalliskirjailijan lisäksi lähtivät hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt (18631945) sekä Tilly Soldan
(1873-1931) Vennyn sisko.
Saimaan kanavan olemassa oloonkin Hackmaneilla
oli ?näppinsä pelissä?. Jo
vuonna 1826 oli 13-miehinen toimikunta kuopiolaisia ja nilsiäläisiä käynyt
keisarin puheilla ja kun
tämä ei tuottanut tulosta,
vuonna 1833 viipurilaiset
kauppahuoneet Hackman
& Co., Rosenius, Tichanoff
ym..olivat jättäneet Viipurin
lääninkansliaan kirjelmän
jossa anottiin, että Saimaasta rakennettaisiin kanava
Viipurinlahteen. Senaatti hylkäsi tämän anomuksen, kunnes Viipurin läänin silloisen maaherran C.
A. Ramsayn onnistui suostutella korkeammat tahot
myönteiseksi asialle. Vuonna 1845 suuri kanavanrakennus laitettiin alulle.
Kanavankennuksen ?Ekonomiseen komiteaan? kuului myös kauppaneuvos Johan Friedrich Hackman.
Kanavan avajaiset vuonna
1856 säilyivät pitkään kansan mielessä, koska ilotulitteet roihauttivat Viipurin
linnantorin palamaan. ??
pian seisoo Torkel Knutsonin rakentama linna yhtenä
suurena tulisoittona lähettäen walonsa monia penikulmia ympäri.?
Kanavan avaaminen oli
käänteentekevä mullistus
Saimaan vesillä. Ennen siellä saattoi nähdä kirkkoveneitä, nuottamiesten aluksia, höyrylaivoja ja lotjia.
Nyt rantavesien asukkaita tervehtivät myös tervahöyryt ja Saimaan proomut.
Myös höyrykuunari Salama, apupurjein varustettu
potkurihöyrylaiva liikennöi
vesistöillä. Matkustajalaiva
Ilmari törmäsi siihen vuonna 1898 Puumalassa. Kerrotaan, että Ilmari höyrypilliä
töräyttäen poistui paikalta
jättäen uppoamassa olevan
Salaman selviytymään omin
nokkinensa.
Saimaan kanava helpotti
Juhanin, Vennyn ja Tillyn
matkan tekoa. Aivan yksinkertainen rupeama ei kanavassa kulkeminen kuitenkaan ollut. He matkasivat pitkin kanavaa myös
?hevossaatossa?. Vennystä
se oli niin kiehtovaa, että
hän luonnosteli siitä kuvan.
Kuvasta voi nähdä miten
molemmin puolin rantaa
kulkevat hevoset ratsastajan kanssa. Hevosesta toiseen kulki pitkä köysi, joka
oli kiinnitetty veneeseen.
Näin edettiin ?hinauksessa? eteenpäin.
Lauritsalasta, joka kuuluu nykyisin Lappeenrantaan, päästiin tositoimiin
ja purjehdus saattoi todenteolla alkaa. Leppeä myötätuuli saatteli purjehtijat
matkaan. Tuolloin Suomessa elettiin kansallisromantiikan aikaa. Maamme
kuului autonomisena suuriruhtinaskuntana mahta-
vaan Venäjään, jota hallitsi
Aleksanteri III. Aleksanteri oli vahva mies ja esitteli
mielellään voimiaan. Hän
pystyi paljain käsin repimään korttipakan kahtia
ja rutistamaan hopearuplan
kasaan. Nämä seikat eivät
kuitenkaan Ahoa kiinnostaneet. Kiinnostusta tulisi
aikoinaan Ahon mielessä
herättämään huomattavasti
enemmän Nikolai II vuonna
1899 julistama helmikuun
manifesti, joka tulisi järkyttämään monen suomalaisen mielenrauhaa. Nämä
tapahtumat kuitenkin seilasivat vasta tulevaisuuden
purressa.
Lauritsalasta suunnistettiin kohti Puumalaa. Puumalassa matkalaiset kohtasivat kirkosta palaavia seurakuntalaisia kirkkoveneissään. Papinpoikana Aholle tämä oli tuttu ja muistoja herättävä näky. Häntä
hieman nauratti, kun mieleen nousi hänen isänsä
?ukko? Brofeldtin tokaisu
saarnapöntöstä: ?Olokeehan akat hiljoo, että ukot
saa nukkua!?. Kirkkorannan ja kirkonkylän ohittaessaan ihmiset huiskuttavat
ja heiluttavat matkalaisille
hattujaan. Todennäköisesti
he eivät olleet koskaan aikaisemmin nähneet moista
purtta vesistössään ja olihan matkaseuruekin aavistuksen erikoinen.
Vene on todennäköisesti herättänyt matkareitin
varren asukkaissa paljon
huomiota. Matkan yhtenä
tarkoituksena olikin mark-
kinoida kyseessä olevaa
venemallia:
?Juhani Ahon matka oli
nimenomaan eräänlainen
pr-purjehdus, jonka avulla haettiin myönteistä julkisuutta niin sisävesimatkailuille kuin näille Hackmanin veneille, Esko Mattsson arvioi.
Puumalasta matkaa jatkettiin kohti Savonlinnaa.
Läheiset saaret ja rannat
tarjosivat reitin varrella tunnelmallisia levähdyspaikkoja: ?Lasketaan venhe paaden reunaan, noustaan maihin, uidaan, ongitaan ja
keitetään rantakalaa.?
Savonlinnasta matkalaiset kävivät ihastelemassa
ilta-auringonvalossa kylpevää ruskeakivistä mahtavaa
Olavinlinnaa. Matka jatkui
Leppävirran kautta Konnuksen kanavalle, täältä
Kuopioon ja matkan etappina, päätesatamana Iisalmi. Etelätuuli on saanut
saatella leppeästi matkalaisia, mutta viimeisen taipaleen lähestyessä ?Kymmenen peninkulman luoviminen alkaa ahtailla vesillä
ja kestää kolme päivää?Iisalmen kirkon harja näkyy
Poroveden ylitse, heitäksen
ilma taas eteläiseksi ja kiidättää meitä kohtia kohti
ja kohti matkan lopullista
päämäärää.?
Matka tarjosi purjehtijoille monta ikimuistettavaa
elämystä. Ja ennen kaikkea reissu onnistui hyvin.
Näin pitkän matkan tekeminen siihen aikaan ja sen
aikaisilla välineillä ei ollut
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17 ? Nro 8
9
Kuutamoromantiikkaa
Hakasalmen huvilassa
Näköispiirros Juhani Ahon käyttämästä purresta.
mitään aivan yksinkertaista. Jo oikealla reitillä pysyminen oli vaativaa.
Todennäköisesti matkalaisilla oli mukana jonkinlaiset merikortit tai kartta
reitistä. Myös rantamien
asukkaat neuvoivat purjehtijoita. Kuitenkin reitiltä eksymisen vaara oli aina
olemassa.
Reissun mahdollisti Ahon
jo aikaisemmin hankkimat
purjehdustaidot. Hän oli
hankkinut todennäköisesti
ensimmäisen purjeveneensä tullessaan Savon toimittajaksi 26-vuotiaana. Se
oli kaksimastoinen sluuppi nimeltä Savo. Tällä hän
purjehti pitkin Kallavettä
yhdessä Kallen ja Pekan
kanssa. Kuopion Pursiyhdistyksen perustajajäseninä mainitaan muiden joukossa Brofeldtien veljekset.
Juhani Aho toimi perustamiskokouksen koollekutsujana. Nykyisin seura tunnetaan nimellä Kuopion Pursiseura ry. Tuolloin vuonna 1889 Juhani Aho työskenteli päätoimittajana Savo-lehdessä. Vuonna 1890
Aho oli jo melkoinen kilpapurjehduksen asiantuntija. Sluuppi Savon kyydissä
nähtiin toisinaan naiskauneuttakin, kun veljekset
kyytivät paikallisia neitosia retkille läheisiin saariin.
Aholla oli ?vilkkaat silmät?
naisten suhteen.
Purjehdusmatka tarjosi
mitä parhaimpia virikkeitä Juhanille kirjoittamiseen
sekä Vennylle hänen maalauksiinsa. Maisemat suorastaan hyväilivät kulkijoiden
sieluja. Kirkkaasta vedenpinnasta heijasteena välkkyi rantojen vehmas luonto. Auringon lämmittämät
rantakalliot tarjosivat leposataman ja ruokailua varten valmiin pöydän. Venny ja Tilly laittoivat syömistä, kun kansalliskirjailijan
mieli askarteli uuden tekstin parissa pysähtyen välillä touhuavaan vaimoonsa.
He olivat avioituneet kaksi
vuotta aikaisemmin. Kuin
varkain katse eksyi myös
Vennyn kauniiseen siskoon
Tillyyn. Ennen avioitumistaan Venny oli varonut visusti esittelemästä tulevalle
miehelleen siskoaan, koska pelkäsi Juhanin valitsevan Tillyn.
Viimeistään Hausjärven
Kalkkeen talossa suhteesta
Tillyn ja Juhanin välillä tulikin totta. Asian tultua ilmi
Kalkkeen talo alkoi ahdistaa Vennyä. Venny löysikin
uuden asunnon Tuusulasta, Aholan. Nämäkin olivat
kuitenkin vielä tulevaisuuden pilviverhon peitossa.
Purjehdusmatkalla ainakin
päällisin puolin kaikki oli
vielä hyvin. Luonnonvoimatkaan eivät väläytelleet
mahtiaan kuin ainoastaan
kerran matkan aikana:
? Silloin tällöin vilahtaa
salama selän takana ja kuuluu kumea jyrähdys. Laine
nouse lakkapääksi, irvistelee ja sähähtelee kummallakin kupeella?.Takainen
taivaanranta mustenee yhä,
kaksi sateenkaarta helottaa
siellä suurina ja mahtavina
ja singahuttaa yhä tiheämmin tulisia vasamoitaan..
Mutta me olemme kuin rauhoitetut, pilvi repeää kahdeksi?Ja kun sade hyökkää pitkin harjanteita molemmilla rannoilla, purjehdimme me voitollisina lävitse..
Purjehduksen jälkeen Tilly palasi Helsinkiin. Juhani ja Venny taas jäivät Iisalmeen, jossa viipyivätkin
myöhäiseen syksyyn.
Matkakertomuksen ympyrä saa sulkeutua Harry
Harkimossa, joka on omalta osaltaan ollut tukemassa
näköisveneen rakentamista:
? Minusta tuntuu mukavalta olla tässä hankkeessa
mukana, koska esi-isänikin
ovat olleet siinä omalla panoksellaan. He ovat lainanneet purjehdusvenettä matkaa varten. Minulle purjehdus on todella rakas harrastus, toteaa Harry Harkimo,
kolmesti maailman ympäri
purjeveneellä reissannut.
Kuopion Pursiseuran entinen kommodori Seppo
Karvinen luonnehtii Juhani
Ahon, Venny Soldan-Brofeldtin sekä Tilly Soldanin
tekemää purjehdusta seuraavin sanoin:
? Minulla on täysi syy sanoa, että purjehduksella oli
suomalaisen veneilyturismin ja varsinkin sisävesien tämänkaltaisen matkaveneilyn kannalta käänteentekevä merkitys. Se oli kilometripylväs ?milestone?.
Nykyaikaista sanaa veneilyä ei voida olla yhdistämättä tähän Juhani Ahon
tekemään pitkän matkan
purjehdukseen.
Kuvalähteet:
Jari Hautamäki
Mikko Mäntyniemi.
??Helsingin kaupunginmuseon Musiikkia!-näyttelyn
iltakonserttien sarja alkaa
lauantaina 11.4.2015 klo
19 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b.
Im Mondenschein ? Kuun
valossa -nimen saaneessa
konsertissa esiintyvät Suomen eturivin muusikoihin
kuuluvat sopraano Tuuli
Lindeberg ja kitaristi Petri
Kumela. He esittävät huvilan tunnelmaan sopivaa
romantiikan ajan kotimusiikkia, Schubertin ja Mendelssohnin liedejä, joissa
kuutamo luo valoa ja varjoja runojen kuvaamien ihmiskohtaloiden ylle. Niiden vastapainoksi kuullaan
osia Riikka Talvitien sarjasta Lauluja Helsingistä
(2012). Peter Mickwitzin
ja Eino Santasen runoihin
sävelletyt laulut kuvaavat
hetkiä ja tunnelmia tutuissa paikoissa tämän päivän
Helsingissä. Konsertin pääsylippu maksaa 10 euroa.
Lähiviikkojen
konsertteja
musiikkia!-Näyttelyssä
??su 12.4. klo 14 Kamarikuoro Auditen matineakonsertti Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.
Konsertissa kuullaan kotimaisia, kesäisiä Nils-Eric
Fougstedtin, Jean Sibeliuksen ja Toivo Kuulan ajattomia sävelmiä sekä Shakespearen alkuperäisiin teksteihin sävellettyjä kuoroteoksia. Kamarikuoro Audite on Jani Sivénin johtama
moni-ilmeinen kuoro, jonka ohjelmistossa on a cappella -kuorolaulua, näyttämömusiikkia ja orkesterisäestyksellisiä teoksia. Audite toimii osana Helsingin
Konservatoriota.
??ti 21.4. ja ke 22.4. klo
19 Tabula Raasakka Pääsyliput 10/5 e.
Klarinetisti Mikko Raasakka viettää 50-vuotispäiviään kahdella poikkitaiteellisella konsertilla Hakasalmen huvilassa. Ohjelmassa on elävien säveltäjien teoksia ja improvisaatioita. Esiintyjinä Raasakka
ystävineen. Ohjelma tarkentuu kevään kuluessa ? yllätyksiä luvassa vielä konsertissa!
??la 25.4. Musiikki ja päihteet -keskustelutilaisuus klo
17.30 ja -konsertti klo 19.30
Pääsylippu 15/10 e.
Juovatko muusikot enemmän kuin muut ihmiset?
Mikä rooli päihteillä on
luovassa työprosessissa?
Suomen Solistiyhdistyksen
järjestämässä tapahtumassa aiheesta keskustelevat
Minna Lindgren (pj), Juhani Seppänen, Liisa Akimof,
Lea Pekkala ja Lauri Kilpiö. Keskustelun lomassa
ja sen jälkeisessä konsertissa maamme eturivin solistit esittävät päihteisiin liittyvää tai niistä inspiraation
saanutta kamarimusiikkia.
Suomen Solistiyhdistys toimii esittävien säveltaiteilijoiden keskinäisenä yhdyssiteenä ja edunvalvojana,
ja järjestää muun muassa
kamarimusiikkikonsertteja.
Musiikkia!
Kaupungin soivat muistot
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b
Auki 11.3.2015?8.1.2017
ti?su klo 11?17, to klo
11?19.
VAPAA PÄÄSY
Sopraano Tuuli Lindeberg laulaa romanttisia liedejä
Petri Kumelan kitarasäestyksellä lauantaina 11.4.2015
klo 19 Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa,
Mannerheimintie 13b. Kuva: Heikki Tuuli
MYYMÄSSÄ ASUNTOA ?
Vertaa välityspalkkioita !
Asunto - osakkeet:
Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e
Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e
Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e
4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e
5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e
Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 %
Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666
Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy
Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki
edullisempi.fi
Nurmes on maailman
paras kirjastokunta
??Maailman paras kirjastokunta on Nurmes, jossa
vuonna 2014 oli 25,4 lainaa ja 15 käyntiä asukasta kohden.
Suomen kirjastoseuran
julkisti viime vuonna kisan Maailman parhaasta
kirjastokunnasta. Suomessa
käytetään eniten kirjastoja
maailmassa, joten tällä kriteerillä arveltiin, että maailman paras kirjastokuntakin lienee Suomessa.
Kirjastoseura
haastoi
kaikki Suomen kunnat ja
kirjastot mukaan kisaan.
Tulokset ovat nyt selvillä vuoden 2014 valtakunnallisten kirjastotilastojen
valmistuttua. Kriteerinä oli,
missä kunnassa on eniten lainauksia ja käyntejä
asukasta kohden vuonna
2014. Siis lainaus/asukas +
käynnit /asukas = voittaja!
Nurmes selviytyi voittajaksi
suhdeluvulla 40.35.
Seuraavan vaalikauden aikana uudistetaan kirjastolaki. Kirjastoalan järjestöt
ovat perustaneet vaalien
alla sosiaaliseen mediaan
Ilmarinen Kalasataman
rakennushankkeessa
??Ilmarinen on sijoittajana mukana Helsingin Kalasatamassa käynnistyvässä
REDI-rakennushankkeessa.
Ilmarisen osuus Kalasataman kauppakeskus- ja pysäköintilaitoshankkeesta on
30 prosenttia.
Hankkeen muut osapuolet ovat SRV, OP Ryhmä ja
LähiTapiola. Kohteen suunnittelusta, rakentamisesta ja
vuokraamisesta vastaa SRV.
Ilmarisen vt. sijoitusjohtajan Esko Torstin mukaan
REDI sopii Ilmarisen kiinteistösijoitussalkkuun erinomaisesti.
? Ilmarinen haluaa olla
aktiivinen
suomalaisten
kasvukeskusten parhaissa
hankkeissa. Kauppakeskus
REDI on tällainen; se tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia ja nykyaikaisia
palveluja. Arkkitehtonisesti
REDI on moderni kokonaisuus, johon otettu vaikutteita keskeisistä kansainvälisistä kauppakeskuksista.
? Kauppakeskuksen tuominen rakennetun ympäristön ja hyvien liikenneyhteyksien keskelle on myös
vastuullista sijoitustoimintaa, Torsti sanoo.
Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistyy huhtikuussa ja niiden on määrä avautua syksyllä 2018.
Alueelle rakennetaan myös
muun muassa asuintaloja.
Kirjastopuolueen http://kirjastopuolue.fi. Sen myötä
halutaan tuoda esiin kirjastoille tärkeitä arvoja ja
sellaista politiikkaa, että
maailman parhaat kirjastot myös pysyvät maailman
parhaina ja aktiivinen kirjastonkäyttö turvataan.
Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander:
? Taloudellisten uhkakuvienkin keskellä kannattaa muistaa, että maassamme vierailee jatkuvasti
kirjastoturisteja ihmettelemässä, millaisia maailman
käytetyimmät kirjastot oikein ovat. Pisa-tuloksissa
olemme maailman kärkeä,
kirjastokäynneissä ja lainoissa ehdoton ykkönen.
Koko kirjastomaailma katsoo Nurmekseen!?
Suomen kirjastoseura korostaa maksuttomien kirjastopalvelujen tärkeyttä, kirjastopalvelujen merkitystä
harvaanasutuilla alueilla,
kirjaston keskeistä asemaa
syrjäytymisen ehkäisemisessä ja tiedon vapaan saatavuuden turvaajana.
KALLIO LEHTI
10
Kristillisdemokraatit
Christian Democrats
YOUR VOICE
NEW VISION
YOUR ACTION
NEW DIRECTION
Suomi Ensin!
204
Olen eduskuntavaaliehdokas 2015
Elie
Helsingin Kristillisdemokraattien riveissä.
El-Khouri
Vaaliteemani ovat aiheet jotka tunnen hyvin. Työ ja
yrittäjyys, nuorten ja perheiden hyvinvointi, ulko- ja
turvallisuuspolitiikka sekä maahanmuuttopolitiikka.
Tasa-arvo on sitä, että kaikilla tulisi olla sama lähtöpiste
ja mahdollisuus toimia samojen sääntöjen alla.
Pitkäjänteisellä kehityksellä varmistamme tasa-arvoisen
mahdollisuuden naisille työelämässä.
Uskon, että meidän taloudellinen vahvuus ei ole koskaan
mennyt alaspäin, vain päinvastoin. Taloudellinen nousu
muodostuu opiskelijoista, työssäkävijöistä, yrittäjistä jne
jotka auttavat rakentamaan sitä päivä päivältä.
Haluan edistää kohtuullista elämäntapaa ja torjua
eriarvoisuutta. Kannatan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
päätöksen teossa.
Contact / Yhteydet
Tel: +358 50 5959 668
www.elie.fi
E mail: info@elie.fi
Afrobeat from the Heart-musikaali
??Henkilösarja Afrobeat
from the Heart tuo esiin
monikulttuurisella työryhmällä luodun ja kasvatuksellisen musikaalin esiintyjiä. Musikaali esitetään
Tampereella ja Helsingissä
maalis-huhtikuussa, toistaiseksi viimeistä kertaa Suomessa.
Musikaali pohjautuu nigerialaisen muusikon, ihmisoikeusaktivistin ja afrobeatin kuninkaan Fela Kutin elämään. Fela Kutin elämäntyöllä on suuri merkitys edelleen Afrikassa sekä
maailmanlaajuisesti.
Lippuja musikaaliin löytyy täältä: www.lippupalvelu.fi/artist/afrobeat-fromthe-heart-lippuja/954455
www.facebook.com/afrobeatfromtheheart
Lisätietoa musikaalista Facebookista: https://www.facebook.com/afrobeatfromtheheart
Amanda, Rosita ja Zahra!
Afrobeat from the Heart
-musikaalissa
esiintyy
myös lapsia. Edessäni
penkillä istuvat ja kilisevät Rosita, Zahra ja Amanda, sillä heidän nilkkansa
ja ranteensa ovat täynnä
koruja. Tie musikaaliin
oli heille kaikille luonteva: Rositan toi musikaaliin Salvador, Zahra on
Hossnin tytär ja Amanda
on laulanut lapsikuorossa.
Zahra pitää hirveästi tanssimisesta ja onkin tanssinut nyt jo seitsemän vuotta. Amanda
tanssii hip-hopia ja balettia lapsikuoron lisäksi. Rosita ei ole tanssinut
aiemmin, mutta on musikaalin myötä yhtä innostunut tanssimisesta kuin
muutkin tytöt.
Amandan mielestä musikaalissa on ihanaa olla,
koska on kivaa tavata ihmisiä Afrikasta. Rositastakin on kiva tanssia afrikkalaisia tansseja, koska
niitä ei moni Suomessa
osaa. Zahrasta on kivaa
erityisesti se, että tanssijoita on musikaalissa eri
Korttelimuseosi on auennut taas!
Työväenasuntomuseo
ja Museopuoti
Kirstinkuja 4
Avoinna
7.5.?26.10.2014
AVOINNA
ke?su 11?17
15.4.?25.10.
Puh.
09 3107 1548
KE?SU
11?17
Kirstinkuja 4 | Museoon on aina vapaa pääsy
Museoon on vapaa
pääsy
www.helsinginkaupunginmuseo.fi
museon logo
Nro 8 ? Viikot 16-17
puolilta Afrikkaa.
Amanda käy koulua
Töölön yhteiskoulussa ja
Rosita ja Zahra Kallion
ala-asteella. Heidän kaikkien mielestä Suomessa
on helppoa asua, mutta
ihmiset ovat tosi erilaisia
riippuen siitä, missä päin
Helsinkiä asuu. Yleensä
suomalaiset ovat tosi vakavia, eivätkä koskaan
hymyile. Kun yksi Amandan luokkakaveri hymyili
kerrran ihan ilman syytä,
siltä tultiin heti tenttaamaan, että mitä se oikein
hymyilee.
Kun tytöt puhuvat muista kulttuureista, he innostuvat puhumaan yhteen
ääneen. Afrikassa tervehditään tuntemattomia, Rosita hehkuttaa. ?Niin ja
Ranskassa annetaan poskisuudelmia koko ajan ja
lapsillekin annetaan poskisuudelmia näin ja näin?,
Zahra näyttää pussaten ilmaa molemmilla puolillaan niin että rannekorut
kilisevät.
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17 ? Nro 8
11
Ravintola
MÄKIKUPLA
: a rk
a
n
n
i
Avo
. 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k
eu d e
t
Stadin parhaat isot pizzat,
pastat, lasagnet.
Myös mukaan!
Sibiri!
?Nykyisin tanssiminen
antaa minulle elannon,
mutta se on myös kaikkein syvintä elämässäni.
Kun tulin tänne, en puhunut englantia ja hyvin
harva suomalainen puhui äidinkieltäni ranskaa,
mutta tanssimisen kautta sain helposti kontaktin suomalaisiin ammattitanssijoihin tanssin kautta. Kehon kieleen ei tarvittu sanoja.?
Sibiri Konate on toiminut Suomessa viisi vuotta ammattitanssijana, koreografina ja tanssinopettajana. Burkina Fasossa
hän aloitti ensin automekaanikkona, mutta yhtenä päivänä hän sanoi äidilleen haluavansa tanssia. Äiti sanoi, että pitää
tehdä niin kuin tuntee ja
siitä se lähti. Hän alkoi
opiskella tanssia Ouagadougoussa tullakseen koreografiksi. Opinnot kestivät kolme vuotta. Vuon-
na 2009 hän pääsi vaihto-oppilaaksi Pariisiin ja
oppi siellä nykytanssia ja
pedagogiikkaa. Vuonna
2010 hän tuli Suomeen
rakkauden perässä.
Fela Kutin musiikki oli
hänelle ennalta tuttua.
?Burkina Fason entinen
presidentti oli Felan ystävä ja siksi tykkäsin Felan
viestistä. Vaikka en puhu
englantia ja ymmärrä sanoja, kehoni ymmärtää
Felan musiikkia ja löydän oikean koreografian
helposti.?
Suomeen Sibiri on sopeutunut hyvin. ?Mulla on paljon hyviä ystäviä ja he auttavat, kun
saan vaikka elokuvaidean. Ranskassa ihmiset puhuvat yhteisistä projekteista kahviloissa, mutta
välttämättä samat ihmiset eivät enää soita sinulle huomenna. Suomalainen tarvitsee ehkä hiukan miettimisaikaa, mut-
ta jos hän sanoo ?kyllä?
jollekin projektille, siihen voi luottaa. Viihtymiseni vaihtelee päivästä päivään. Rasistisiin puheisiin vastaan kertomalla, että teen täällä töitä ja
voin tuoda Suomeen sellaisia asioita, joita täältä
puuttuu, kuten opettaa
tervehtimään naapuria.?
Suomen kielen hän on
oppinut Laajasalon kristillisessä opistossa taiteen keinoin. Sibiri myös
opettaa tanssia. Vaikka
hän opiskeli nykytanssia,
hän opettaa enimmäkseen perinteistä afrikkalaista tanssia, jonka hän
on oppinut jo lapsena.
Ensi syksynä hän alkaa
opettaamaan myös nykytanssia. Myös sen pohjan
hän on oppinut jo pienenä voodoo-seremonioihin
osallistumalla, joten hänelle tanssiminen ei ole
todellakaan pelkkää tekniikkaa.
Tervetuloa!
Torkkelinkatu 2, 00500 HKI
P. 8253 1520, 8253 1521
Lemon Grass Thai Cuisine
Avoinna:
Arkisin lounas 11-15
Myös Take Away
Kolmas Linja 12
Ma-Pe
La
Su
? 09-8763 279
11-20
12-20
12-20
Uudet kotisivut avattu!
Katso laaja ruokalistamme www.ravintolasaba.fi
PIZZAT
INTIALAINEN
KALARUOAT
JÄLKIRUOAT
Hämeentie 7, Helsinki
p. 09 - 7733 998
avoinna: su-to 11-01, pe-la 11-05
Myös kotiinkuljetus!
HKL on metron ja raitioliikenteen liikennöitsijä ja Helsingin joukkoliikenneinfran
omistaja ja ylläpitäjä. HKL pitää Helsingin liikkeellä: noin puolet kaupungissa tehdyistä
joukkoliikennematkoista kuljetaan HKL:n kyydissä.
Kampin metroasemalla
korjataan liukuporrasta
??Kampin metroasemalla
kauppakeskuksen päädyssä
on yksi liukuporras toistaiseksi poissa käytöstä. Liukuportaan korjaustyö vie
viikkoja, sillä portaisiin tarvittavien varaosien toimitusaika on pitkä liukuportaan koneistotyypin harvinaisuuden vuoksi.
Kampin metroasemalla
kauppakeskuksen päädyssä olevan kolmen liukuportaan ryhmän keskimmäinen
liukuporras on toistaiseksi poissa käytöstä. Kauppakeskuksen päädyn kaksi muuta liukuporrasta on
normaalissa käytössä.
Liukuportaan korjaustyö
vie viikkoja, sillä portaisiin
tarvittavien varaosien toimitusaika on pitkä liukuportaan koneistotyypin harvinaisuuden vuoksi. Liukuportaiden tavallisimpia varaosia pidetään varastossa
lyhyen korjausajan takaamiseksi.
Kampin liukuportaiden
korjaukset ja huollot tehdään öisin liikennöintiajan
ulkopuolella, jotta työstä
aiheutuu mahdollisimman
vähän häiriötä metroaseman käyttäjille. Kampin
aseman liukuportaat ovat
yksi pääkaupunkiseudun
vilkkaimmin liikennöidyistä
paikoista, ja portaissa liikkuu päivittäin useita tuhansia matkustajia. Liukuportaiden vikoja ennaltaehkäistään muun muassa
säännöllisen huolto-ohjelman mukaisilla huolloilla
sekä korjaamalla vikaantumisriskissä olevia portaita
etukäteen.
Pääsääntöisesti metroasemien liukuportaat toimivat
hyvin; valtaosalla portaista
ei ole ollut vuoden sisällä
yhtään vikaa.
70-vuotias Kansallisoopperan kuoro juhlii
??Suomen Kansallisoopperan kuoron 70-vuotisen toiminnan juhliminen huipentuu kahteen Suureen kuorogaalaan 22. ja 23. huhtikuuta. Jälkimmäinen gaala
nähdään myös suorana televisiointina Yle Teemalla.
Konserteissa kuullaan
Michael Güttlerin johdolla joukko oopperakirjallisuuden hienoimpia kuoronumeroita.
Jere Erkkilän ohjaaman
visualisoidun gaalan solisteina laulavat Mika Pohjonen ja Jyrki Korhonen.
Mukana on myös Suomen
Kansallisoopperan orkesteri, Kansallisoopperan lapsikuoro sekä Kansallisbale-
tin tanssijoita, joille baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve on tehnyt koreografian.
Juhlagaalassa esitetään
numeroita
oopperoista,
joissa kuoron osuus on
ollut erityisen merkittävä.
Ohjelmassa on mm. Boris
Godunovin kruunajaiskohtaus, kuorokohtaus Trubaduurista sekä matruusien
kuoro Lentävästä hollantilaisesta. Mukana on myös
hienointa kuoromusiikkia
suomalaisista oopperoista,
kuten loppukuoro Kaarlekuninkaan metsästyksestä,
häjyjen tulo Pohjalaisista
ja Punaisesta viivasta tuttu Onko Suomessa kevät?
Silvia Modig nº38 »Äänestä!»
Suomen Kansallisoopperan kuoro on toiminut virallisesti vuodesta 1945. Aiemmin Suomalaisen Oopperan esityksissä kuoro oli
toiminut osittain harrastajapohjalta, mutta 70 vuotta sitten toiminta muuttui
ammattimaiseksi. Kansallisoopperan kuoro on edelleen Suomen ainoa ammattikuoro. Tällä hetkellä kuorossa on 50 laulajaa. Suurempaa kokoonpanoa vaativissa teoksissa mukana on
myös produktiokohtaisesti
palkattuja lisäkuoron laulajia. Lisäksi Kansallisoopperassa toimii noin 50 laulajan lapsikuoro.
KALLIO LEHTI
12
Vaasankadun parturi
Eila Pudas
Vaasankatu 27
Puh. 09 701 2242
Palvelemme arkisin 9-17
(la ja ke suljettu)
Mies mekossa
voi olla
aikaansa edellä?
??Vielä 1970 -luvulla
homoseksuaalisuus oli
rikos, josta saattoi seurata rangaistus. Kallion Kuningattaret ?kirja
valottaa Jarin tarinan
kautta yhden taistelun saada olla sellainen kuin on, homo
ja transvestiitti. Vaikka Jarin ei ole pitkään
aikaan tarvinnut pelätä vankeustuomiota tai
sairaaksi leimaamista,
niin matka kohti vapautta elää mekossa
on ollut takkuinen ja
hidas:
? Olisi hienoa, kun
kaikki erilaisuus nähtäisiin
luonnollisena osana elämää, ilman että erilaisuudesta tehdään numero.
Mekkoon
pukeutuvaa miestä kummastellaan edelleen. Onneksi nuoret vaikuttavat kasvavan avarakatseisemmiksi.
Jarin
nuoruuden
ajoista on edetty pitkälle. Tasa-arvoinen
avioliittolaki hyväksyttiin marraskuussa
2014. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen
asemaan liittyvät asiat
eivät ole enää niin kutsuttuja vähemmistökysymyksiä, vaan heidän
oikeuksiaan ajaa yhä
monipuolisempi jouk-
Eila kiittää entisiä ja nykyisiä
asiakkaita menneistä vuosista.
Uudet tuulet kutsuvat...
Parturiliike jatkaa toimintaansa uuden yrittäjän
voimin pienen remonttitauon jälkeen.
Tervetuloa entiset ja nykyiset
asiakkaat läksiäiskahville 29.4.
PÄÄSTÄ RAITIS ILMA SISÄLLE
- JÄTÄ PÖLY JA MELU ULOS
Vältä veto, katumelu
ja ilmansaasteet.
Onko raitisilmaventtiilinne vetoinen
ja likaava tai jäänyt
tapetin alle? Vaihda se
uuteen, niin saat kotiisi
puhtaan ja raikkaan
ilman.
Meiltä saat myös:
- Ilmanpuhdistimet (myös vuokraus)
- Ilmansuodattimet ikkunoihin
- Ilmankostuttimet
- Hajunpoiston asunnoista ja autoista
- Hengityssuojaimet, robotti-imurit,
suolapiiput, ym. sisäilma- ja allergiatuotteet
????????????
Sturenkatu 43, 00550 HKI
Puh. 09-323 8962
www.allergia-apu.fi
Ikkunanpesut!
Kevätauringon iloksi.
Lakeuden Emännät siivoaa
satojen vuosien kokemuksella.
Soita Alajärven Emännälle
M. Bucht
p. 010 281 2600
Nro 8 ? Viikot 16-17
ko, esimerkiksi tasa-arvovaltuutettu.
Kirjan toinen päähenkilö, Morgan, muutti pysyvästi Suomeen vuonna
1990. Morgan lähti Vihisen matkaan tekemään
drag show?ta huolimatta
siitä, että drageja kohtaan
oli paljon ennakkoluuloja,
jopa vihaa. Morganin tari-
na tuo toisenlaisen näkemyksen miehestä mekossa:
? Morgan ja mekko liitetään mielikuvissa yhteen,
vaikka minulle se on esiintymisasu muiden joukossa.
Siitä lähtien, kun esiinnyin
ensimmäisen kerran drageissa, minut on haluttu
esiintymään nimenomaan
naisena. On hienoa luo-
Maailma luottaa meihin
??Kotimaisen tieteisnäytelmän kantaesitys KokoTeatterissa. Okko Leon kirjoittama ja Kaisa-Liisa Logrénin ohjaama Maailma luottaa meihin saa ensi-iltansa
8.4.2015.
Maailma luottaa meihin
on scifi-tragedia, jonka tapahtumat sijoittuvat ihmiskunnan maailmanlopun jälkeiseen aikaan, 2070-luvulle. Silloin tiede ja järki ovat
saavuttaneet lopullisen voiton hallitsemattomista tunteesta ja halusta, joita pidetään viime kädessä syyllisenä tapahtuneeseen ekokatastrofiin.
Uudessa maailmassa parisuhteet ja perheet on lakkautettu haitallisina. Maailman Yhteisövaltion joukot
pitävät huolta, ettei tunteilua saati rakastumista ilmene ihmisten välillä. Niinpä
uudessa Yhteisövaltiossa ei
takerruta menneeseen, ei
edes tähän hetkeen; ihmiskunnan on katsottava vilpittömästi tulevaisuuteen
ja omiin mahdollisuuksiinsa yksilöinä. Kielellinen ilmaisu on sallittu ainoastaan
futuurissa.
Vaikka virallinen maailma
katsoo parempaan tulevaisuuteen moni kaipaa salaa
nostalgista menneisyyttä eivätkä kaikki uudelleenkoulutuksen jälkeenkään ole
oppineet uuden maailman
tavoille - niin kuin kehityksellä, niin myös dystopialla
on jarrunsa.
?Näytelmän alateksti käsittelee ilmastonmuutosta,?
kertoo Okko Leo. ?Tähän
otetaan suhdetta matriarkaalisen ja patriarkaalisen
maailmankuvan kautta. Patriarkaalinen katsomus näkee luonnon ihmisen ulkopuolisena maailmana ja
pyrkii ratkaisemaan siihen
liittyvät ongelmat järjen ja
teknologian avulla. Matriarkaalinen luontosuhteen
lähtökohta voisi olla, että
ihminen on osa luontoa ja
sen kysymyksiä voidaan
ratkaista tunteella: Luonto
on meissä oleva toiseus,
johon minä on suhteessa.?
Näyttämöllä:
Milka Ahlroth
Joanna Haartti
Minna Puolanto
Marc Gassot
Joonas Heikkinen
Ohjaus:
Kaisa-Liisa
Logrén
Lavastus ja valosuunnittelu: Anna Pöllänen
Pukusuunnittelu Emilia
Eriksson ja Kaisa Rasila
Äänisuunnittelu: Tuomas
Fränti
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17 ? Nro 8
13
Kallion Kuningattaret
-kirjan julkistamistilaisuus
Kirjan julkaisutilaisuus
ja iltajuhla
da illuusio naisartistista,
mutta en haluaisi sen sulkevan pois muita mahdollisuuksia.
Tänä päivänä drag show?t
ovat viidettä muun viihteen rinnalla, mutta arkimekkoilu vaatii mieheltä
edelleen rohkeutta. Pian
tähänkin voi tulla muutos. Nyt keskustellaan sii-
tä, pitäisikö jokaisen voida
päättää oma juridinen sukupuolensa omalla ilmoituksellaan maistraattiin ja
tulisiko etunimien valinnassa luopua sukupuolijaottelusta. Tuleeko mekosta
lopulta unisex juttu?
24.4. 2015 klo 14.00 Kallion kirjastossa osoitteessa
Viides linja 11, 00530 Helsinki. Kirjan julkistamistilaisuus on osa Kirjan vuosi
?tapahtumaa ja avoin kaikille. Luvassa tarinoita kir-
Työmahdollisuudet
hoivakodeissa
kiinnostavat
huhtikuu:
8., 10., 14., 15., 17., 21.,
22., 24.4. klo 19,
26.4. klo 14,
28.4. klo 19
toukokuu:
3.5. klo 14,
6., 12., 13. Ja 15.5. klo 19
Lippuvaraukset:
bookings@kokoteatteri.fi tai
p. 050 321 9919
tuudestaan ja jo alalla opiskelevia. Heistä on saatu
hyvin toisiaan täydentäviä
työpareja, kertoo yrittäjä
Jenna Ylikoski.
? Nuoret ovat olleet reippaita ja ymmärtäneet hyvin
työnsä vastuullisuuden ja
sen tarjoamat mahdollisuudet. Toiminta on lähtenyt
käyntiin hyvin. Ikäihmisten
ja nuorten välille on kehittynyt jo lämmin side. Toiminnan ideana on sukupolvien välinen lähentyminen
ja ajanvietto aidon kohtaamisen ja läsnäolon kautta,
sanoo laatu- ja kehitysjohtaja Paula Pohto-Kapiainen.
Samat tutuiksi tulevat
nuoret käyvät samoissa hoivakodeissa vuoden 2015
ajan pois lukien kesäaika. Nyt rekrytoidut 14 24 -vuotiaat nuoret saavat
mahdollisuuden käytännön
kautta tutustua hoiva-alaan
HAMMASLÄÄKÄRI
ON LÄHELLÄ
Hammaslääkärit:
? Risto Närvänen
? Elina Saaristo
? Mikko Laukkanen
? Niina Raij
? Tapani Waltimo
Erikoishammaslääkärit:
? Pekka Laine, suukirurgia
? Anneli Lehto, iensairaudet
? Annina Niklander, suuhygienisti
? Saila Pakarinen, suuhygienisti
Implanttihoidot, röntgentutkimukset
ja valkaisuhoidot
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011
Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
Koulutettu terveydenhuoltoalan
hyväksymä hieroja
Tommi Raitio
Varaa yritys/kotikäynti jo tänään
040 56 44 433
?
??Työ vanhusten parissa
kiinnostaa nuoria, sillä osaaikaista työtä ikäihmisten
parista Attendon hoivakodeista haki yhteensä 560
nuorta. 56 työhön valittua
nuorta ovat aloittaneet toimintahetkien pitämisen eri
puolella Suomea ja muutama nuori rekrytoidaan vielä
lisää kevään aikana. Nuorten viikoittaiset toimintatuokiot eivät korvaa hoivakodeissa jo aiemmin järjestettyä virkistysohjelmaa
vaan tuovat siihen lisän.
Nuoret
palkanneen Huikea Oy:n yrittäjäkaksikko
on tyytyväinen, miten työhön valitut nuoret ovat hoivakotiympäristössä pärjänneet ja kuinka motivoituneista hakijoista suuri joukko koostui.
? Työhön haki hyvin eritaustaisia nuoria. Heitä joilla kokemusta ei ollut en-
Av-suunnittelu ja valokuvat: Cvijeta Miljak
Koreografiat ja liikkeen
ohjaus: Minna Puolanto
Teksti: Okko Leo
Ohjausassistentti: Tuomas
Lehtonen
Tuotanto: Työryhmä/KokoTeatteri
Esitykset KokoTeatterissa, Hämeentie 3:
jasta sekä Isadoran (Jarin)
ja Morganin esitykset.
Iltajuhla klo 18.00 alkaen Teatteriravintola Kahdessa Kanassa, Kanavakatu 3, 00160 Helsinki.
Ohjelma
? Drag Artiste Isadora
Forstèn and The Boys
? Morgan Devereaux
? Laulaja, musiikintekijä
Steafan Hanvey
Sisäänpääsymaksu 20 ?
sisältää suolapalaa, kuohuviinilasillisen ja ohjelman. Lehdistökortilla ennakkoon ilmoittautuneille
vapaa pääsy.
Ilmoittautumiset ja arvostelukappaleet
Tarja Surakka 041 449
5322 Tarja.surakka@decanet.fi
Kirjoittaja ja kirjan tiedot
KM Tarja Surakka on
koulutusalan yrittäjä ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut useita pääasiassa henkilöstön kehittämiseen liittyviä kirjoja.
Kustantaja: Decanet Oy ISBN
978-?952-?93-?5192-?3
Kovakantinen, 4-?värinen, koko 200*160 mm
Sivumäärä 185, 1. painos
1000 kpl
?
??Paljastuskirja. Kahden
diivan, Jari Vihisen ja Morgan Devereauxin, karhean kimaltavat elämäntarinat. Lavalla diivat ovat saaneet loistaa drag queeneina, tanssijoina ja näyttelijöinä. Lavan ulkopuolella
elämä on ollut karua taistelua tilasta taiteilijana, elannosta ja mahdollisuudesta
elää rauhassa omana itsenään, homona.
? Elimme Glamouria elämää. Nappasimme itsellemme pokia ravintoloista ja
joskus myös suoraan kadulta. Ympärillämme pörräsi
miehiä, jotka pitivät mekkoon pukeutuneista ?tytöistä? tai luulivat meitä venäläisiksi huoriksi.
Kirja julkaistaan kaksilla
kansilla jotta kummankaan
diivan ei tarvitse olla takakannen kaveri.
Tällä kupongilla
3x30min 50?, 3x45min 100? tai
-10% hinnaston mukaisesta
hieronnasta
Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10?
Tarjous voimassa 29.4.2015 asti (koskee myös
ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia
myöhemmille kuukausille)
Hinnasto:
? 30 min 30 ?
? 60 min 50 ?
? 45 min 40 ?
? 90 min 65 ?
? intialainen
päänhieronta 35 ?
Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki
hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta
Ida Kankare ja Santeri Metsähonkala pitävät toimintatuokiota maaliskuussa turkulaisessa
hoivakodissa.
mahdollisena tulevaisuuden
työpaikkana. Työmahdollisuus tutustuttaa nuoret
alaan, jonne tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä. Työministeriön arvion mukaan
Suomessa tarvitaan 200 000
terveydenhuollon työntekijää nykyisen määrän lisäksi vuoteen 2040 mennessä.
Vuonna 2014 Huikea ja
Attendo tekivät toiminnasta 4 kuukauden pilottihankkeen Pirkanmaalla. Kokeilu
oli menestys ja sen vuoksi
yhteistyö laajennettiin 17
uuteen hoivakotiin vuoden
2015 alkupuolella. Toimintahetkiä järjestetään: Forssassa, Seinäjoella, Kokkolassa, Kurikassa, Alajärvellä, Vantaalla, Helsingissä,
Espoossa, Mikkelissä, Lappeenrannassa, Kouvolassa,
Turussa, Raumalla ja Uudessakaupungissa.
KALLIO LEHTI
14
Nro 8 ? Viikot 16-17
Nuoret pois
telkkarin äärestä
? Huippu-urheilijan vinkit
??Tuoreen selvityksen mukaan lapset ja nuoret liikkuvat jo hälyttävän vähän
? vain joka viides nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä. Olympiatason freestylehiihtäjä Antti Ollila kannustaa nuoria kokeilemaan rohkeasti
uusia urheilulajeja ja löytämään liikunnasta sen oman
juttunsa.
Nykynuorison kunto on
suorastaan
romahtanut,
kertoo tuore Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimus (Liitu). Jopa 95 prosenttia lapsista viettää liikaa aikaa ruudun ääressä.
Ongelman lasketaan aiheuttavan kansantaloudelle jo
nyt jopa 3?4 miljardin euron laskun.
Nuori olympiaurheilija
freestylehiihtäjä Antti Ollila pitää kehitystä harmillisena ja kannustaakin nuoria kokeilemaan eri lajeja
ja yhdistämään muita mielenkiinnon kohteita urheiluharrastukseen.
? Itse vietän kyllä suuren osan päivää ruudun
ääressä, eli olen varmaan
yksi noista tilaston nuo-
rista. Tosin vaikka koneella tulee suhtkoht paljon istuttua niin sellasta päivää
ei mulla oo, etten jotain
liikunnallista tekis, Ollila
tunnustaa.
Liikkumaan Ollilaa kannustaa toisen rakkaan harrastuksen yhdistäminen laskemiseen. Ollilan mukaan
freestylehiihtopiireistä löytyy paljon valokuvausta ja
videokuvausta harrastavia
kavereita.
? Olen aina ollut kiinnostunut kuvaamisesta ja
jo ihan pienestä saakka
kamera on ollut mukana
rinteessä. Siellä on todella
usein porukkaa kuvaamassa ihan omaksi ilokseen,
Ollila sanoo.
Viimeisimmän
videon
#hotchocolateproject -projektiinsa Ollila on kuvannut yhdessä hyvän ystävänsä Anttu Oikkosen kanssa
kotikaupunkinsa Rovaniemen keskustassa.
? Ollaan kuvattu porukalla ainakin kolmena kautena näitä videoita ilman mitään budjettia. Nyt sitten oli
mieletön mahdollisuus saada Paulig Tazzalta hieman
budjettia taakse ja kunnon
kuvaajat.
Liikunta voittaa
kotisohvan 6-0
Ammattiurheilijana Ollilan on vaikea kuvitella viettävänsä koko viikonlopun
kotisohvalla lojuten. Nuorena aloitettu urheiluharrastus on kasvanut jo elämäntavaksi.
? Junnuna tuli harrastettua tosi paljon eri lajeja.
Kokeilin varmaan kaikkea
jalkapallosta salibandyyn.
Kuusivuotiaana aloin laskemaan ja vähitellen tippui muita harrastuksia pois.
Talviurheilu ja sitä kautta freestylehiihto valikoitui ajan kanssa omaksi lajiksi, kun Ollila huomasi
luistavansa muiden lajien
treeneistä päästäkseen rinteeseen.
? Freestyle-hiihdossa on
parasta se, että saa tehdä
mitä huvittaa. Kukaan ei oikeastaan käske, mitä pitäisi tehdä. Ja aivan mieletöntä on huomata oma kehittymisensä. Joka päivä voi
oppia jotain uutta.
Antti Ollila: Kuva; Stephan Sutton
Ollilan vinkit tietokoneen
ääressä nuokkuvalle nuorelle
1. Nouse ylös ja lähde
ulos.
2. Urheiluharrastus ei
välttämättä vaadi kalliita
varusteita tai lisenssimaksuja. Kokeile vaikka skeit-
tausta.
3. Käytä mielikuvitustasi,
kokeile rohkeasti uusia lajeja tai kehittele oma.
4. Parasta on yhdessä tekeminen! Kuvaa kavereiden
kanssa temppuja, positiivinen palaute tuntuu mahtavalta. Kaupan päälle huomaat vielä oman kehityksesi nopeasti.
Tapio Rautavaaran
monipuolisuus näkyy
Urheilumuseon näyttelyssä
??Vuosi 1915 on tärkeä
vuosi suomalaisessa viihdehistoriassa. Ensin oli Olavi
Virran 100v-syntymäjuhla,
maaliskuulla oli Tapio Rautavaaran syntymän 100-vuotisjuhla. Toivo Kärki on vielä vuorossa.
Reissumies - Tapio Rautavaaran tarina -näyttely
7.3.-25.9. Urheilumuseossa Olympiastadionin sisäl-
lä arvostaa kohdetta ja tuo
hänen uransa urheilijana,
laulajana, elokuva- ja televisiotähtenä hienosti esille
kaikessa monipuolisuudessaan. Se kertoo ihmisen tarinan nimensä mukaisesti.
Olympiavoittaja Tapio
Korjus avasi näyttelyn ja
sanoi sen kertovan ajasta,
jolloin keihäät olivat puuta ja miehet rautaa. Hän
Miehän on kuin filmitähti
muistutti, että Rautavaara
oli myös keihästyylillään itseoppinut. Siihen asti hallitseva tyyli oli heittokäden
taakse vienti, joka tapahtui alakautta heilauttamalla Matti Järvisen ja muiden
malliin.
Rautavaaran rintakehä oli
nuorena sairastelun takia
heikko eikä kestänyt Järvisen tyyliä. Hän kehitti
yläkautta taakse heilauttamistyylin, joka jäi elämään
nykyaikaan. Epävirallinen
pisin heittotulos, yli MEtuloksen, syntyi jo rintamieskisoissa Karhumäessä
jatkosodan aikana.
Näyttelyssä on paljon valokuvia, levyjen kansia, digiluuppi eli vaihtuvat kuvat, vanhoja TV-haastatteluja ja elokuvakatkelmia
ja -lauluja. Varsinkin laulut ja värikkäät elokuvajulisteet vievät nostalgisesti vanhaan sodanjälkeisen
rakennuskauden aikaan.
Mukana on monta Tapsan jousiammuntakaverin
Alvar Kolasen ottamaa va-
Reppu ja reissumies -tyyliset metsäkuvat on otettu miesten yhteistyönä Jorvaksessa tai
muualla Helsingin seudulla. Urheilukisoissa miehet olivat Suomi-paidoissa.
?Huippu-urheilija? oli minulle uusi. Reppu ja Reissumies, Kulkuri ja joutsen
ja Reppumies ja kissa ovat
tuttuja. Rautavaaraa elokuvassa esittänyt Liinoja
hauskuutti yleisöä sanomalla Ahvenlahden muistuttavan päivä päivältä yhä
enemmän Reino Helismaata, jonka kanssa Tapsa kiersi lappia 1948-49, mutta välit menivät välillä poikki.
Reissumies on viimeinen
näyttely Urheilumuseossa
ennen parin vuoden perusteellista remonttia, johtaja Pekka Honkanen kertoi meille. Kannattaa todella mennä katsomaan. Hyvin ehtii. Näyttely on esillä syyskuun lopulle Rautavaaran kuolinpäivään asti.
Elokuvatähti paljasrintaisena. Tässä ei näy nuoruuden
heikko rinta
Elämänura on tarkasti jaksoteltu näyttelyvitriinissä.
lokuvaa, sekä kuvina että
Trioli- ja Rytmi-levymerkkien levykansina vitriinin sisällä. Muistan lapsena valokuvaamokodissa, kun laulaja, elokuvatähti ja urheilumestari tuli kuvausotos-
ten jälkeen juomaan kahvia
ja syömään äidin leipomia
pullia olohuoneeseen.
Tapio Liinoja lauloi puolentusinaa tunnettua Tapsan kappaletta Olli Ahvenlahden säestämänä. Niistä
Teksti: Risto Kolanen
Kuvat: Jari Kolanen
Tekijät ovat Rautavaaran
1950-luvun jousiammuntakaverin ja keski-ikäisen laulajan nk. Reppu ja reissumiesajan valokuvaajan Alvar Kolasen poikia.
Viikot 16-17 ? Nro 8
KALLIO LEHTI
Monikulttuurisen musikaaliyhteisön luoma Afrobeat from the Heart -musikaali
tulee uudistuneena, nähtävillä toistaiseksi viimeistä kertaa Suomessa!
15
KALLIO LEHTI
16
Vuoden nuori yrittäjä
-kilpailun finalistit
Olli Sarpo
Tyhmyys tiivistyy
??Metka käsite ? vapaus.
Ja monimuotoinen, meissä
kaikissa asuva kaiho. Miltei yhtä suosittu unelmoinnin kohde kuin lottovoitto.
Vapaus maistuu pehmeältä,
herättää toivoa ja tarkoittaa
yhdelle yhtä, toiselle toista. Vapaapainija haikailee
kai eri asioita kuin vapaaajattelija tai vapaapalokuntalainen.
Vaikeasti määriteltävissä.
Joku on todistetusti vapaa
kaikista oravaa suuremmista ja pienemmistä syöpäläisistä, joku on vapaa kuin
taivaan lintu. Pitäisikö vapautta edes määritellä? Riittäisikö tieto siitä, että kullakin on mahdollisuus ajatella ja toivoa mitä lystää, kenenkään estämättä? Rajoittaako määrittely vapautta?
Kaikki on hyvin niin kauan kuin on puhe yksittäisen
ihmisen viattomasta halusta olla vapaa omalla erityisellä tavallaan. Metsään karahdetaan siinä kohdassa,
kun vapautta aletaan julis-
taa turuilla ja toreilla ja kun
siitä tulee veruke käyttää
joukkovoimaa. Oscar Petersonin sävellys Hymn to
Freedom edustaa sitä viatonta puolta. Tunnettu, tunnetulla portilla ?vieraita?
vastaanottanut teksti Arbeit macht frei sitä toista,
julmaa puolta vapaudesta.
?Arbeit macht frei?. Vapautta siinäkin ylistetään.
Ei toivorikkaana vaan velvoittavana. Eikä ollut hyvät mielessä tuon väittämän
lanseeraajilla. Vapaussotakin kalskahtaa jalosta tarkoitusperästään huolimatta
epäilyttävältä. Sananvapaus
ei kaikille tahoille maistu.
Muistattehan vielä Pariisin surulliset tapahtumat? Niin aina, kolikolla
on kääntöpuolensa.
Ilman varjoja ei olisi valoakaan. Vapauden puolustaminen tai tavoittelu vaativat uhrinsa.
Virkaveli Lauri Viitaa vapaasti siteeraten ?Surullinen tapaus, sellaista on
vapaus?.
Metka käsite ? vapaus.
Sitä toivotaan, palvotaan
ja vaalitaan. Ja missä monta kokoontuu sitä puolustamaan, siellä syntyy rumaa jälkeä. Joukossahan
tyhmyys tiivistyy. Niin kuin
eräskin herra Danton jo
Ranskan vallankumouksen
aikoihin 1700-luvun loppupuolella ihmetteli: ?Kuinka
kauan vielä täytyy vapauteen johtavien askelmien
olla hautakiviä?? Niin, kuinka kauan?
Olli Sarpo
Lapsuuden suosikki-?
ruoka-annokset
??Kysyttäessä suomalaisilta lapsuuden kotiruokasuosikkeja, joiden he toivoisivat säilyvän suomalaisessa
ruokakulttuurissa, nousee
listalle sekä kaikkein perinteisimpiä kansallisruokia
että helppoja arjen perusratkaisuja. Kovimmin halutaan pitää kiinni karjalanpaistista ja -piirakoista sekä makaronilaatikosta. Makkarakeitto ei herätä suuria tunteita.
Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen vastasi
yli tuhat suomalaista ja tulokset kertovat, että suomalaisilla on kolme erityistä
kotiruokasuosikkiannosta.
? Listan kärjessä karjalanpaisti, karjalanpiirakka
ja makaronilaatikko jakavat tittelin Suomen suosituimmista lapsuuden kotiruoista. Yhteensä tämä
kolmikko keräsi lähes 40
prosenttia kaikista äänistä. Hieman yllättäen listan
hännillä keikkuvat tutut
keittoruoat, makkarakeitto
ja lihakeitto, Suomalaisen
Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila kuvailee
suomalaisten mieltymyksiä.
Suosikkiruoat vaihtelevat
vastaajan sukupuolesta, iästä ja kotipaikasta riippuen. Kärkikaksikon suhteen
miesten ja naisten mielipiteet menevät ristiin; naiset liputtavat karjalanpiirakoiden puolesta, miehille
karjalanpaisti on ykkönen.
Alueellisesti karjalanpaistia
suositaan erityisesti Itä- ja
Pohjois-Suomessa, kun taas
karjalanpiirakat ovat suosituimpia Helsingissä ja Uu-
dellamaalla.
Perinneruokien ?suosio
näkyy
Karjalanpiirakka oli myös
selvä ykkössuosikki nuorten keskuudessa 24 prosentin kannatuksella. Vanhempaa ikäpolvea edustavien
vastaajien keskuudessa se
keräsi huomattavasti pienemmän, 4 prosentin kannatuksen. Iäkkäämmät suosivat nuoria selvästi enemmän muun muassa kaalikääryleitä, läskisoosia ja
silakkapihvejä.
? Aidot maut ja kotona
itse tekeminen kasvattavat
selvästi suosiotaan. Perinneruokien suosio näkyy
kaupan tarjonnassa. Arkiruoan arvostus on nousussa ja raaka-aineilta odotetaan laatua. Erityisesti viikonloppuina ainekset ostetaan yhä useammin palvelutiskiltä. Esimerkiksi lihamestarimme käsityönä leikkaamat tuoreet karjalanpaistilihat, monien muiden
raaka-aineiden lisäksi, saa
meiltä palvelutiskiltä valmistusvinkkien kera, kertoo K-citymarket Porvoon
K-kauppias Taina Jansen.
Jansenin mukaan silakkapihveillä ja läskisoosilla
on vakiintunut käyttäjäkuntansa. Mielenkiintoinen ilmiö on makaronilaatikko.
? Uudet sukupolvet keksivät makaronilaatikkoon
aina jotakin uutta ja tutusta
suosikista on varmasti satoja eri variaatioita. Kysynkin aina asiakkailta, millainen makaronilaatikko teillä
tehdään, Jansen naurahtaa.
Suomalaisten suosikkiate-
riat saa helposti koottua
kotimaisista raaka-aineista, joita tuo esiin käynnissä
oleva Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja. Kampanja
muistuttaa, että valitsemalla
suomalaisia tuotteita tukee
samalla maan työllisyyttä.
? Jos jokainen ruokaostoksia tekevä suomalainen
käyttäisi kuukauden aikana 10 euroa nykyistä enemmän suomalaisiin tuotteisiin, synnyttäisi se vuodessa Suomeen 15 000 uutta
työpaikkaa. K-ruokakauppojen valikoimasta noin 80
prosenttia on suomalaista tuotantoa, ja Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnuksen myötä suomalaiset tuotteet löytää hyllyltä entistä helpommin,
Jansen vinkkaa.
Minkä kotiruuan lapsuudestasi haluaisit säilyvän
suomalaisessa ruokakulttuurissa?
Karjalanpaisti (13 %)
Karjalanpiirakka (13 %)
Makaronilaatikko (13 %)
Lihapullat (11 %)
Hernekeitto (9 %)
Kaalikääryle (9 %)
Lihakeitto (2 %)
Makkarakeitto (1 %)
Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa ja siihen vastasi
1017 15?79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Kysymyksen vastausvaihtoehdot
kartoitettiin esitutkimuksella osana tutkimusta.
Oskari Tapolan maalauksia
??Keskiviikkona 22.4.
Kallion kappelissa avautuu Oskari Tapolan (s.
1983) ensinäyttely Maalauksia ja piirustuksia.
Esillä on akryylimaalauksia, hiilipiirroksia ja
sekatekniikalla toteutettuja töitä. Näyttelyn yhteydessä on mahdollisuus kuunnella taiteilijan tekemää elektronista musiikkia.
Avoinna ti-pe 15-18,
Nro 8 ? Viikot 16-17
la-su 12-15, vappuaatto 15-17, vappupäivä
12-14, ma suljettu. Avajaiset 22.4. klo 17-19.
Kallion kappeli, Toinen
linja 31.
??Valtakunnallisesta Vuoden nuori yrittäjä -palkinnosta kisaa kuluvana keväänä yrittäjiä viidestä kovan luokan yrityksestä eri
puolilta Suomea.
Suomen Yrittäjien järjestämän
valtakunnallisen Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun vuoden 2015
finalisteiksi on valittu Eatech Oy:n Esa Mäkelä, 35,
Toni Kokkonen, 34, ja Antti Kopponen, 35, Tampereelta, Konesilta Oy:n Ville Kyllönen, 34, Kärsämäeltä, LTP Logistics Oy:n Matti Tuominen, 34, Säkylästä,
Piipputaito Oy:n Markku
Juden, 34, Lahdesta sekä
Varusteleka Oy:n Valtteri
Lindholm, 33, Helsingistä.
Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on maamme arvostetuin nuorille suunnattu
yrittäjäkilpailu. Kilpailussa
painotetaan yritystoiminnan
ansioita. Finalistit valittiin
Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten sekä jäsenyrittäjien alueellisiin alkukilpailuihin tekemien ehdotusten pohjalta.
Eatech Oy haluaa
pitää hyvää huolta
työntekijöistään ja
asiakkaistaan
Eatech Oy on vuonna
2006 perustettu IT-ohjelmistoratkaisuihin keskittynyt pirkanmaalainen yritys.
Vuonna 2014 yritys työllisti 42 henkilöä ja sen liikevaihto oli noin 2,4 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja
Esa Mäkelän mielestä firman menestyksen takana
on yksinkertaisesti se, että
työntekijöistä ja asiakkaista pidetään hyvää huolta.
Konesilta Oy
erikoistuu
Konesilta Oy on vuonna 2001 perustettu pienten
maansiirtokoneiden myyntiin, huoltoon ja kunnostukseen keskittynyt yritys Pohjois-Pohjanmaalta.
Vuonna 2014 yritys työllisti yhdeksän henkilöä ja
sen liikevaihto oli noin 10,5
miljoonaa euroa.
Yrittäjä Ville Kyllönen arvioi, että erikoistuminen
kapealle sektorille selittää
yrityksen menestyksen. Konesilta keskittyy pienten,
käytettyjen maansiirtokoneiden myyntiin, huoltoon
ja varusteluun. Liikeidean
Kyllönen sai työharjoittelussa opiskeluaikanaan.
LTP Logistics Oy
loi uudenlaisen
palvelukokonaisuuden
yrityksille
LTP Logistics Oy on
vuonna 2011 perustettu
elintarviketuotteiden keräilyyn, varastointiin, lähetykseen ja kuljetukseen
erikoistunut yritys Satakunnasta. Vuonna 2014 yritys
työllisti 67 henkilöä ja sen
liikevaihto oli reilut 14 miljoonaa euroa.
Yrittäjä Matti Tuominen
kertoo, että he hoksasivat
luoda uudenlaisen palvelun yrityksille.
Piipputaito Oy
laajentaa kotimaassa
Piipputaito Oy on vuonna 2009 perustettu omakotitalojen hormien tarkistukseen ja saneeraukseen erikoistunut yritys Päijät-Hämeestä. Vuonna 2014 yritys
työllisti 19 henkilöä ja sen
liikevaihto oli vuonna 2013
noin 1,6 miljoonaa euroa.
Yrittäjä Markku Juden uskoo, että yrityksen menestys perustuu siihen, että
he ovat rehellisiä ja reiluja
työntekijöille, asiakkaille ja
yhteistyökumppaneille. Yritys toimii nyt viidellä paikkakunnalla, mutta tarkoitus on laajentaa toimintaa.
Varusteleka Oy
tähyää ulkomaille
Varusteleka Oy on vuonna 2003 perustettu käytettyjen ja uusien armeijatekstiileiden ja -jalkineiden
verkkokauppaan erikoistunut helsinkiläinen yritys.
Vuonna 2014 yritys työllisti 55 henkilöä ja vuonna 2013 sen liikevaihto oli
reilut 7,3 miljoonaa euroa.
Yrittäjä Valtteri Lindholm
kertoo, että firma tuskin
pystyy enää kasvamaan
Suomessa, joten seuraavaksi suunnataan kansainväliseen kauppaan.
? Haluaisimme näyttää
muille suomalaisille nettikaupoille, että myös kansainvälisesti voi ihan helposti tehdä myyntiä.
Kilpailu ratkeaa
24.4. Levillä
Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan nuorten yrittäjien
Get Together -tapahtumassa Levillä 24.4.2015. Tapahtumaan on jo nyt ilmoittautunut 230 nuorta yrittäjää.
Yksityisyrittäjäin Säätiö
tukee kolmen parhaan palkitsemista yhteensä 30 000
euron suuruisella summalla.
? Kilpailijoiden taso oli
tänä vuonna poikkeuksellisen kova, ja viiden finalistin valinta oli kaikkea
muuta kuin helppo tehtävä,
Suomen Yrittäjien nuorten
ja opiskelijoiden palveluista vastaava järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä sanoo.
? Ilahduttavinta oli huomata, että luovuutta ja määrätietoisuutta löytyy niin
perinteisiltä kuin uudemmilta toimialoilta haastavasta taloustilanteesta huolimatta.
Näin valitaan
Voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen ja yrittäjäasenteeseen liittyen.
Finalistit paremmuusjärjestykseen asettavaan tuomaristoon kuuluvat Oskari
Lehtonen (KoppiCatch Oy,
Tabletkoulu Oy), Ida Hakola ja Ilona Hiila (Vapa
Media Oy, Vuoden nuori
yrittäjä 2014), Sam Nieminen (Yksityisyrittäjäin Säätiö, SGN Group Oy), Susanna Rantanen (Heebo Oy,
Boardman 2020), Josi Tikkanen (Suomen Yrittäjien
yrittäjämediat) ja Suomen
Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunta.
Peruskorjattuun Eduskuntataloon automaattinen
jätesiirtojärjestelmä
??Kiinteistöjen logistiikkaratkaisujen markkinajohtaja
Ecosir Group Oy toimittaa
Eduskunnan peruskorjauksen yhteydessä automaattisen biojätesiirtojärjestelmän. Eduskunnan biojätteet kulkevat siististi ja hygieenisesti putkistoja pitkin
parantaen näin kiinteistön
turvallisuutta, logistiikkaa
ja hygieniaa.
Kiinteistöjen logistiikkaa
kehittävät automaattiset jätteen putkisiirtojärjestelmät
ovat lisääntymässä merkittävästi. Logistiset tuotot ja
elinkaariedut ovat merkittävimpiä tekijöitä asiakkaiden päätöksissä. Ecosir Group sai toimeksiannon Eduskuntatalon peruskorjaukseen kilpailutuksen
kautta.
? Suurimpia tulevaisuuden ongelmia ja haasteita
ovat henkilöstön riittävyys,
työhyvinvointi ja kasvavat
kustannukset. Perinteiset
ihmisvoimin toteutettavat
logistiset jäteratkaisut lisäävät liikuntaelinsairauksia,
tuottavat epämiellyttävää
hajua ja levittävät bakteereja. Tähän meillä on tarjota ratkaisu, toteaa Ecosir
Groupin myyntipäällikkö
Veli-Jussi Penttilä.
Järjestelmän avulla saavutetaan merkittäviä henkilöstön, hissikapasiteetin ja
neliötehokkuuden säästöjä,
sekä edistetään työhyvinvointia. Ecosir Group toimittaa tilauksen vv. 20152018.
? Olemme Suomessa yli
20 vuoden kokemuksella
toimiva selvä markkinajohtaja kiinteistöjen jäteratkaisuissa. Järjestelmiämme
löytyy useista kymmenistä Yliopisto- ja keskussairaaloista, terveyskeskuksis-
ta, tehostetuista hoivayksiköistä, koulutus- ja ravintokeskuksista, sekä puolustusvoimilta. Meillä on
parhaillaan yli kymmenen
kohdetta rakenteilla, ja tilaus- sekä tarjouskantamme
ovat merkittävässä kasvussa, toimitusjohtaja Mauri
Leponen sanoo.
Ecosir Group on johtava
toimija Cleantech- toimialalla ja erityisesti kiinteistöjen
sivuvirtojen, kuten jätejakeiden ja pyykkien, siirtojärjestelmissä. Toiminta on
merkittävässä kasvussa niin
kotimaassa kuin myös ulkomailla. Ecosir Groupilla on
laaja partneriverkosto valituilla markkina-alueilla ympäri maailmaa, muun muassa Malesiassa, Tanskassa
ja Lähi-idässä. Kansainvälinen partneriverkosto antaa
paikallista tukea eri kohdemaissa.
Viikot 16-17 ? Nro 8
KALLIO LEHTI
17
KALLIO LEHTI
18
Nro 8 ? Viikot 16-17
Puhdas ilma kaupunkiasuntoon
??Jokainen meistä tarvitsee puhdasta, raikasta ilmaa syntymästä kuolemaan,
joka hetki. Sen vuoksi on
helppoa perustella, miksi
hyvä hengitysilma on terveydelle ja hyvinvoinnille
tärkeää. Näin toteaa maaliskuussa 10-vuotista toimintaansa juhlistavan Allergia-apu Oy:n perustaja
Kari Sarne.
Allergia-avun tärkein missio on sisäilman parantaminen erityisesti kaupunkiympäristössä, jossa ilmansaasteita leijuu ilmassa ympäri
vuoden. Tunkkainen sisäilma sekä ulkoa sisälle tulevat epäpuhtaudet ja katumelu ovat kaupunkiasumisen suurimpia haittoja.
? Tänä päivänä ongelmaan löytyy kuitenkin yksinkertainen ratkaisu, sillä
raittiin ulkoilman saa keskellä kaupunkiakin sisälle
ilman saasteita tai melua,
Sarne kertoo.
? Vanhoissa kiinteistöissä
raitis ilma kannattaa ehdottomasti johtaa sisätiloihin
kiinteistön alkuperäisten
ilmanvaihtokanavien kautta. Likaavan ja vetoisen tai
jossakin vaiheessa tapetin
alle käyttämättömäksi jääneen venttiilin tilalle vaihdetaan vain nykyaikainen
raitisilmaventtiili. Toimenpide on nopea ja edullinen,
mutta sillä saadaan asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen
todella iso parannus Sarne
painottaa ja perustelee vielä
ratkaisun toimintaa:
? Raitisilmaventtiilissä käytetään erittäin tehokasta
suodatinta, joka päästää
raittiin ulkoilman sisälle,
mutta pysäyttää pienetkin, terveydelle vaarallisimmiksi todetut saastehiukkaset.
? Ulkoa tuleva melu vaimenee vahvan ulkoseinän läpi kulkevassa ilmanvaihtokanavassa ja
pahimmilla melualueilla
Ilmanvaihtokanavat näkyvät ulkoseinissä ikkunoiden
yläosan korkeudella.
Raija-Liisa Seilo ?teatteri
-museon ?johtoon
?? Teatterimuseon museonjohtajana on 1.4.2015
aloittanut filosofian maisteri Raija Liisa Seilo. Museota syksystä 2010 johtanut Helena Kallio on siirtynyt freelanceriksi.
Raija-Liisa Seilolla on pitkä ja monipuolinen johtajakokemus ja laaja yhteistyöverkosto teatterin kentällä.
Hän on toiminut johtajana
mm. Turun Kaupunginte-
atterissa ja Tampereen Teatterikesässä.
? Teatterimuseo on fantastinen, aivan uudenlainen haaste ja mahdollisuus
eri tehtävissä kerätyn kokemuksen jälkeen ? liekö
synteesi? Syväsukellus kulttuuriseen identiteettiimme,
avaamaton perspektiivi siihen miten se korreloi esittävän taiteen ? teatterin,
tanssin, sirkuksen ? tämän
päivän todellisuuteen.
Tapani on ollut rikkoa
rajoja eri taidelajien väliltä
sekä tieteen ja taiteen väliltä ja manifestoida taiteen
rajatonta globaalia ydintä. Tavoitteenani on ajankohtainen, ymmärrystä ja
keskustelua lisäävä, helposti lähestyttävä museo,
jonka lisäarvo suomalaiselle kulttuuritarjonnalle on
kiistaton.
Kastemaljat odottavat
26. huhtikuuta
??Espoon, Helsingin ja
Vantaan seurakunnat järjestävät yhteisen kastepäivän sunnuntaina 26. huhtikuuta. Kastepäivänä voi
tulla itse tai tuoda lapsensa kasteelle ilman sen suurempia järjestelyjä. Ilmoittautumisaikaa on torstaihin 16. huhtikuuta saakka.
Useat seurakunnat ovat
tällä kertaa kutsuneet kastettavaksi erityisesti vähän
vanhempia lapsia. Helsingin kastepäivissä noin kolme neljäsosaa kastettavista
on ollut päiväkoti- ja kouluikäisiä.
? Kastetta ei tarvitse
isompien lastenkaan jännittää. Tilaisuus on mutkaton
ja osallistujiensa näköinen.
Mukana olleilta perheiltä
on saatu Kastepäivistä paljon hyvää palautetta, kertoo
projektipäällikkö Eeva Salonen Helsingin seurakuntayhtymästä.
Kastepäivänä seurakunta
huolehtii juhlajärjestelyistä kastekahveineen. Myös
kastemekon voi halutessaan lainata seurakunnalta. Kastettavan juhlavieraat
ovat tervetulleita mukaan
kastetilaisuuteen ja seurakunnan tarjoamille kakkukahveille.
? Tätä helpommin kastejuhlaa on vaikea järjestää: perheet ja ystävät saavat tulla katetun pöydän
ääreen. Vettä riittää niin
voi kanavaan lisätä erillisen äänenvaimentimen.
? Kylmäkin ilma saadaan
sisälle vedottomasti, koska raitisilmaventtiilit sijaitsevat huoneen yläosassa ja sisään virtaava ilma voidaan kylminä
vuodenaikoina suunnata ylöspäin. Tällöin ulkoa tuleva ilma sekoittuu katon lähellä olevaan
lämpimään ilmaan, eikä
aiheuta ihmisille vedon
tunnetta.
? Olen ollut kehittämässä kaupunkiasuntoihin sopivaa ilmanvaihtoratkaisua
jo 1980-luvulta lähtien ja
nyt se on käytössä jo tuhansissa asunnoissa Sarne kertoo. Hän huomauttaa samalla, että venttiilit
toimivat kunnolla vain jos
niiden suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. Kaupunkiolosuhteissa suodatin
on vaihdettava vähintään
puolen vuoden välein. Liian pitkään käytössä ollut
suodatin tukkeutuu keräämistään hiukkasista ja sen
suodatuskyky heikkenee
vähitellen.
Raitista ilmaa
tarvitaan
Raitista ilmaa pitää johtaa sisätiloihin myös ikkunoiden ollessa suljettuina,
muuten huoneiston ilmanvaihto ei toimi.
Ennen sotia rakennetuissa
Velco raitisilmaventtiilin suodattimen kunto on helppo
tarkistaa vetämällä venttiili ulos seinästä. Mustunut
suodatin tulee vaihtaa.
kunoihin.
? Tehokkaan suodatuksen
saa nykyään myös ikkunaventtiileihin, jonka ansiosta
ilman saa niidenkin kautta puhtaana sisälle. Melun
pääsy sisätiloihin pystytään
myös ehkäisemään. Raitisilmaventtiilien asennus ikkunoihin on edullista, eikä
työstä tule normaalisti lainkaan pölyä asuntoon Sarne
opastaa.
Raittiin ulkoilman saa
sisälle ilman saastehiukkasia myös
ikkunaan asennetun
raitisilmaventtiilin kautta.
kaupunkitaloissa raitis ilma
saadaan sisälle ulkoseinien
ilmanvaihtokanavien kautta, mutta 1940-1980-luvuilla
valmistuneista rakennuksista kanavat yleensä puuttuvat. Sen vuoksi raitisilmaventtiilit on asennettava ik-
Hyvän sisäilman
erikoisliike
? Puhtaan ja toimivan ilmanvaihdon lisäksi me pyrimme parantamaan asuntojen sisäilmaa muillakin tavoin Sarne kertoo. Myymme ja asennamme mm. ilmanpuhdistimia ja -kostuttimia, ilmansuodattimia ja
jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Ilmanpuhdistimia ja
hajunpoistoon käytettäviä
otsonointilaitteita voi myös
vuokrata.
Rastilassa ja Vuosaaressa
rakennetaan uusia bussipysäkkejä
??Uusi runkobussilinja 560
aloittaa liikennöintinsä elokuussa. Uuden linjan pysäkkien rakentaminen alkaa Itä-Helsingin Rastilassa
ja Vuosaaressa lähiaikoina.
Itä-Helsingissä urakka alkaa viiden pysäkin rakentamisella Kontulantiellä. Nykyisten pysäkkien laatutasoa nostetaan pidentämällä
pysäkit vähintään 36 metrin mittaiseksiPysäkin pidentäminen ja kulkuyhteyksien parantaminen aiheuttaa muutoksia nykyisiin
istutuksiin ja muutamia puita joudutaan poistamaan.
Pysäkit ovat käytettävissä
myös parannustöiden aikana työaikaisin järjestelyin
Linjan pohjoisosien pysäkkien rakentaminen alkaa hieman myöhemmin, ja
tavoitteena on saada kaikki
pysäkit pääpiirteittäin valmiiksi, kun linjan liikennöinti alkaa 10. elokuuta.
Linja 560 tarjoaa uuden
poikittaisen runkoyhteyden
Vuosaaren ja Myyrmäen väliselle 28 kilometrin reitille. Linja tarjoaa muun muassa tehokkaan vaihtoyhteyden Kehäradan junista
Itä-Helsinkiin Malmin aseman kautta.
Runkolinjoilla pysäkinvälit ovat harvempia ja vuorovälit tiiviimpiä kuin muilla
busseilla, jotta liikenne olisi raideliikennemäisen te-
hokasta. Pysäkkien sijoittelussa tärkeimpiä kriteereitä ovat olleet hyvät vaihtoyhteydet. Myös liikennevaloetuudet ja uusi joukkoliikennetunneli Pohjois-Helsingin Paloheinästä Kuninkaantammeen nopeuttavat
bussien kulkua.
Linja 560 liikennöi ruuhka-aikaan 7?8 minuutin välein, viikonloppuisin päiväsaikaan 10?15 minuutin välein ja vuorokauden
hiljaisempina tunteina 20?
30 minuutin välein. Liikennöintiaika on arkisin noin
kello 4.45?23.30 ja viikonloppuisin noin kello 5.30?
23.30.
Säästöpankkien Keskuspankille
A-investointitason luottoluokitus
kastemaljaan kuin kahveihinkin, lupaa kirkkoherra
Jouni Turtiainen Espoonlahden seurakunnasta.
Kasteen haluaville on tarjolla yhteensä kahdeksantoista kirkkoa tai kappelia.
Espoossa kastepäivä toteutetaan kaikissa kuudessa
seurakunnassa ja kastejuhlan voi järjestää esimerkiksi Espoon tuomiokirkossa
tai Hiljaisuuden kappelissa Isossa Omenassa. Helsingissä kasteelle pääsee
viidessä kirkossa. Tarjolla
ovat esimerkiksi Kallion
ja Temppeliaukion kirkot.
Vantaalla kastepäivää vietetään Korson ja Myyrmäen kirkoissa.
Kastepäivät ovat olleet
suosittuja pääkaupunkiseudulla. Ensimmäinen järjestettiin Vantaalla vuonna
2010. Nyt kastepäivä toteutetaan ensimmäistä kertaa samaan aikaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Kastepäivän tilaisuuksien tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta kastepaiva.fi.
??Luottoluokituslaitos Standard & Poor?s Rating Services (S&P) myönsi 7.4.2015
Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:lle pitkäaikaisen investointitason
(investment grade) luottoluokituksen ?A-? ja lyhytaikaisen investointitason luottoluokituksen ?A2?. Näkymät ovat negatiiviset. Keskuspankki toimii
Säästöpankkiryhmän keskusluottolaitoksena.
S&P:n antama negatiivinen näkymä johtuu Suomen kansantalouden tilasta ja sen mahdollisista
vaikutuksista suomalaisiin
pankkeihin. Myös EU-tasoisen sääntelyn jalkauttaminen on vielä kesken muun
muassa pankkiunionin ja sijoittajavastuun toteuttamisen osalta, mikä heijastuu
S&P:n näkymässä.
Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri pitää luottoluokitusta vuodenvaihteessa aloittaneelle uudelle Säästöpankkiryhmälle ja Säästöpankkien
Keskuspankille merkittävänä virstanpylväänä:
? Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme hyvän
kansainvälisen investointitason luottoluokituksen. Se
tukee näkemystämme, että
Säästöpankkiryhmä on vahva ja erinomainen vaihtoehto niin kotimaisille kuin
kansainvälisille pääomamarkkinasijoittajille. Luottoluokitus ei ole ainoastaan
tärkeä laadun tae, se myös
parantaa asemaamme velkapääomamarkkinoilla ja
auttaa siten hajauttamaan
velkarahoituslähteitämme.
Käynnistämmekin suunnitelmiemme mukaan kevääl-
lä vakuudettoman jälleenrahoitusohjelmamme.
Kämäri muistuttaa, että
Säästöpankkiryhmän tavoitteena on luoda suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille vahva, asiakasta
lähellä oleva ja asiakkaastaan kiinnostunut vaihtoehto pankkiasiointiin.
? Olemme rakentaneet
systemaattisesti viime vuosien aikana asiakkaillemme
kilpailukykyistä pankkiryhmää ja osana tätä on kansainvälisen luottoluokituksen saaminen. Olen erittäin
tyytyväinen Säästöpankkiryhmän etenemiseen.
Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj on osa
Säästöpankkien yhteenliittymää ja on yhteenliittymän
keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:in jäsen.
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17 ? Nro 8
19
Ravintola Meripaviljonki
avautui eläintarhanlahdelle Älä missään tapauksessa äänestä
Puheenvuoro
??Meripaviljonki sijaitsee
keskellä merellistä Helsinkiä, luontoa ja kaupunkiympäristöä.
8. huhtikuuta avattu Meripaviljonki kutsuu erityisesti
kalan ja äyriäisten ystävät
herkuttelemaan miljööseen,
josta avautuvat ainutlaatuiset panoraamanäkymät
Eläintarhanlahdelle.
Meripaviljonki on Helsingin ensimmäinen kelluva
julkinen rakennus ja kotimaisen työn taidonnäyte.
Keittiötoimenjohtaja Marko Helenius luotsaa Meripaviljongin kala- ja äyriäispainotteista keittiötä.
Ravintolan ulkoisissa puitteissa aistittava keveys on
otettu huomioon raaka-aineissa, joissa suositaan kotimaisuutta.
? Meiltä saa tuoretta kalaa ja äyriäisiä joka päivä,
ja huomioimme Meripaviljongin tarjonnassa vaihtuvat
sesongit. Kesäkaudella panostamme mm. raikkaisiin
tuoreisiin kasviksiin, marjoihin sekä klassisiin kalaja rapuherkkuihin, Helenius linjaa.
? Keittiömestarin suositusannoksilla tarjoamme
asiakkaillemme päivittäin
vaihtuvia ruokaelämyksiä.
Annokset ovat keveydestään huolimatta runsaat,
ja hintatasomme sopii kaikille.
Ravintola Meripaviljonki
on avoinna ympäri vuoden,
seitsemän päivää viikossa,
lounaasta iltaan. Asiakaspaikkoja on à la carte -ravintolana 170 ja yksityistilaisuuksissa 200 hengelle.
Meripaviljongin mutkattomasta ja rennosta asiakaspalvelusta vastaa ravintolapäällikkö Marjut Tuominen.
Ravintola on osa Paasitornin täyden palvelun kokous- ja kongressikeskuksen muodostamaa kokonaisuutta ja tarjoaa runsaasti
uusia vaihtoehtoja myös
kokousjärjestäjille.
Meripaviljonki jyhkeän
Paasitornin edessä on historiallisen kaupunkimaiseman moderni lisä. Ravintolan julkisivusta kolme neljäsosaa on lasia, loput kuparia. Sisällä ravintolasalissa, jossa kaikki pöytäpaikat
ovat veden äärellä, Eläintarhanlahden maisema avautuu kolmeen ilmansuuntaan. Ravintolaan saavutaan
siltaa pitkin, jonka kallistuskulma muuttuu meriveden korkeuden mukaan.
Salin lattia kelluu noin met-
rin korkeudella veden pinnasta. Meripaviljonkiin voi
tulla myös veneellä rakennukseen liittyvän venelaiturin kautta.
Meripaviljongin arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Freese Oy
ja pääurakoinnista Europlan Engineering Oy. Meripaviljongin rakennuttaja
ja omistaja on Helsingin
Työväenyhdistys ry. Arkkitehtisuunnittelu ja kaikki erikoissuunnittelu ovat
suomalaista työtä. Rakennuttaja sekä kaikki kolme
urakoitsijaa ovat kotimaisia.
Myös hankkeen toteutus
oli pääosin suomalaisten
työntekijöiden suorittamaa.
Meripaviljongin ravintolaliiketoimintaa harjoittaa Ravintolakolmio-ryhmän Graniittiravintolat Oy, joka vastaa myös Paasitornin yhteydessä toimivan neljän
muun ravintolan (Juttutupa, Graniittilinna, Paasiravintola ja Paasin Kellari) toiminnasta. Perheyritystaustainen Ravintolakolmio-ryhmä on kasvanut 18
ravintolan kokonaisuudeksi, joka työllistää Helsingissä yli 250 henkilöä.
Näyttäviä uutuuksia ja nykyajan
klassikoita Kansallisoopperassa
??Kansallisoopperan kausi
2015?2016 on rohkeampi
kuin vuosiin. Kahdeksasta
vahvasti nykyajassa kiinni
olevasta ooppera- ja balettiensi-illasta kaksi on kotimaisia kantaesityksiä, ja
Taikahuilua lukuun ottamatta kaikki ensi-iltateokset ovat syntyneet viimeisten sadan vuoden aikana.
Kautta leimaa myös vahvojen ohjaajien ja koreografien panos, sillä nyt nähdään
mm. maineikkaiden Peter
Steinin, Dmitri Bertmanin,
Carolyn Carlsonin ja Nacho
Duaton töitä.
Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin esityskausi 2015?2016 käynnistyy elokuussa, ja lipunmyynti alkaa maanantaina
30.3. Silloin myyntiin tulevat syyskauden esitykset
sekä kausikortit, jotka sisältävät syksyn ja kevään ensi-iltateokset. Kevään 2016
lippujen myynti käynnistyy
syksyllä.
Menestysmusikaali ja uutuusooppera
Oopperan kausi alkaa 4.
syyskuuta maailman menestyneimmällä musikaalilla Oopperan kummitus.
Andrew Lloyd Webberin
musikaali nähdään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa.
Suurin osa eri maissa toteutetuista esityksistä on ollut alkuperäisen tuotannon
kaltaisia, mutta Kansallisoopperassa tehdään Tiina
Puumalaisen ohjauksessa
aivan uusi toteutus. Oopperan kummituksen liput ovat
olleet myynnissä ryhmille
jo viime keväästä, ja yksittäiset liput tulivat myyntiin
marraskuussa. Syksyn esitykset ovat loppuunmyydyt, mutta syksyllä esitykseen pääsee vielä kausikortin hankkimalla.
Syksyn toinen ensi-ilta on
nuoren Dmitri ?ostakovit?in
hillittömän riehakas ooppera Nenä. Sen on ohjan-
nut Peter Stein, yksi maineikkaimpia eurooppalaisia teatteriohjaajia. Nikolai
Gogolin novelliin pohjaavassa oopperassa Kovaljov
etsii kadonnutta nenäänsä pitkin Pietaria. Satiirista kuvausta aikansa virkavaltaisesta Venäjästä ja sen
merkillisistä ihmistyypeistä terästää räväkän modernistinen musiikki. Näyttävä visualisointi hyödyntää
20-luvun venäläisen modernismin kuvastoa. Zürichin
oopperasta peräisin oleva
tuotanto nähdään 20. marraskuuta alkaen.
Vuosi 2016 alkaa uuden
metallinhohtoisen oopperan kantaesityksellä, kun
ensi-iltansa saa 22. tammikuuta Indigo. Sami Parkkinen on kirjoittanut jännittävän tarinan kaikkialle
lonkeronsa ulottavan suuryhtiön vallasta, teknologian
vaaroista ja onnen etsimisestä. Odotettavissa on jotain erityistä, kun säveltäjinä ovat Apocalyptica-yhtyeestä tutut Perttu Kivilaakso ja Eicca Toppinen ja
ohjaajana Vilppu Kiljunen.
W. A. Mozartin tuttu Taikahuilu nähdään nyt uutta teknologiaa kokeilevana tuotantona. Elävät laulajat yhdistyvät saumattomasti mielikuvitukselliseen
animaatioon, jonka on toteuttanut brittiläinen teatteriryhmä 1927. Perinteisten
dialogien paikalla on tekstejä mykkäelokuvan hengessä ja näin kokonaisuus
on entistä tiiviimpi. Berliinin Komische Operin palkittu tuotanto on mahdollisesti kaikkien aikojen hauskin Taikahuilu.
Moskovalaisen
Dmitri
Bertmanin kekseliäät oopperaohjaukset ovat saaneet
monia palkintoja. Nyt Bertmanin työtä nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa, kun hän ohjaa Igor Stravinskyn oopperan Hulttion
tie. Ooppera kuvaa Tom
Rakewellin ja salaperäisen
Nick Shadow?n matkaa nautintoihin ja turmioon. Tarinaa kuljettaa eteenpäin
mitä kaunein musiikki, sillä 1950-luvulla Stravinsky
tyylitteli 1700-luvun oopperoiden tapaan. Ensi-ilta
on 18.3. ja Tom Rakewellin roolissa laulaa viimeaikaisista suorituksistaan paljon kiitosta saanut Tuomas
Katajala.
Ohjelmistoon palaa syyskaudella hersyvä oopperakomedia Don Pasquale ja
jo vuodesta 1995 katsojia
kerännyt Tosca. Myös visuaalisuudellaan vaikuttanut
Thaïs palaa näyttämölle, nimiroolissaan Helena Juntunen. Kevätkauden 2016
päättää Wagnerin Tristan ja
Isolde, jossa kuullaan nyt
uusia suomalaisia solisteja
kun Isolden roolin laulaa
Johanna Rusanen-Kartano
ja Tristanin roolissa vuorottelevat Jyrki Anttila ja Robert Dean Smith.
Kansallisooppera kutsuu vuosittain myös vapaan kentän oopperaseurueita ja tanssiryhmiä esiintymään Alminsaliin. Syys?lokakuussa ohjelmistossa on
monien toivomaa barokkioopperaa, kun Suomalaisen
Kamariooppera ja Helsingin barokkiorkesteri esittävät Claudio Monteverdin
oopperan Poppean kruunaus. Ohjaaja on Vilppu Kiljunen ja esitykset johtaa
Aapo Häkkinen.
Baletissa
kantaesitys
koko perheelle
Kansallisbaletti tarjoaa
kaudella 2015?2016 peräti kolme teosta, jotka on
suunnattu koko perheelle.
Suositut satubaletit hallitsevat syyskautta, kun taas keväällä tavataan monta kansainvälisesti kiinnostavaa
koreografinimeä.
Baletin syksyn ensimmäinen ensi-ilta on Pieni
Jehovan Todistajia Eduskuntaan
??Kaisaniemen metroaseman kahvilassa tulin istahtaneeksi pöytään, jossa jo
muutama kansalainen oli
valmiina; täyttä kun oli.
Tein toki puolueuskollisesti
ensin etnisen profiloinnin:
valkoihoisia, keski-ikäisiä,
siististi pukeutuneita, eivät
humalassa tai huumeissa.
Miehet näyttivät vaarattomilta. Saatoin siis istahtaa.
Mutta kuinka pahasti erehdyinkään.
Vallankumousten tarkoitushan ei ole suinkaaan parantaa maailmaa vaan päästä eroon vanhoista hallitsijoista. Demokratiassa se tapahtuu tosin verettömämmin - me kutsumme niitä vaaleiksi. Ongelma on
kuitenkin sama. Hallitsijat
voidaan aina vaihtaa mutta uudet hallitsijat jatkavat vanhan hallitsijakulttuurin perinteitä. Ihminen
kun tuo aina kulttuurinsa
mukanaan. ?Nimet muuttuu
vain ja sillä kerrotaan, ettei mikään muutu lain, ihminen säilyy entisellään?,
kuten vanhassa iskelmässä rallatellaan.
?Se oli niin suurta, kaunista se oli niin, mutta kaunista valhetta vainen?. Tämän leikinhän me tiedämme. Se on meidän ikiomaa
kulttuuriamme. Ensin me
äänestämme ja sitten me
petymme ja sitten me valitamme ja sitten me alamme ärsyyntyä ja jos joku
ihmispolo meinaa toissaan
vallankumoukseen ryhtyä
... onkin jo uudet vaalit ja
uudet lupailijat ja rauhoittelijat.
Olin kahvilassa istuutunut tietämättäni Jehovan
Todistajien viereen. Jehovan Todistajat eivät kuulemma äänestä - mokomat.
Kysyin sitten yhdeltä miehistä, että valitatteko te sitten. Eivät kuulemma valita,
vastasi mies minulle. Sitten
ne eivät mene armeijaan mokomat. Kysyin, että jos
joku hyökkää Suomeen ja
alkaa tappaa teitä - niin valitatteko. Valitamme kivusta niin kuin ihminen valittaa mutta emme valita kuorossa, että miksi oi miksi,
vastasi mies minulle. Onko
varma myös, kysyin heti
perään. On, vastasi mies
minulle. Onko näyttöä, tivasin sen jälkeen. On, vastasi mies minulle.
Ja niin jatkoimme. Tunnin jos toisenkin. Ja päivästä toiseen. Ja sain kuulla
muun muassa, että NatsiSaksan keskitysleirejä kansoittivat juutalaisten, hullujen ja kaiken maailman
vammaisten lisäksi myös
Jehovan Todistajat. Vaikka juuri he olisivat päässeet pälkähästä vain tervehtimällä lippua - siis jotain
kankaanpalaa - suomeksi
ymmärrettynä.
Aloin huolestua. Meinaatteko, että teillä ei puheet
ja teot menisi ristiin, intin
sitten mieheltä. Olisihan se
Jumala varmaan nähnyt ihmisen sydämeen, että vaikka keho kuinka lippuja kumartelisi, niin sydänhän se
ratkaisee. Mutta ei. Huolestumiseni alkoi muuttua jo
peloksi. Tällä porukallahan näyttää olevan näyttö-
Ari Maarnela
äkin katu-uskottavuudesta.
Mokomat tekevät juuri niin
kuin puhuvat. Mokomat pitävät kiinni omista arvoistaan. Ja sitä me poliitikot
emme vaalien jälkeen oikein kaipaisi.
Jehovan Todistajat ovat
kyllä ahkeria kääntäjiä
mitä tulee tarinoihin heidän omista
Raamatun käännöksistään. Mutta yksi tärkeä
kääntämisen taito heiltä
tuntuu kuitenkin uupuvan.
Älkää siis hyvät ihmiset
missään nimessä äänestäkö heitä - yhteisten asioiden hoidossa on olemassa
tietyt kulttuurilliset pelisäännöt. Me muut päättäjät emme hyvällä katso ihmisiä, jotka eivät tarvittaessa ymmärrä käsitettä takin
kääntäminen.
Ari Maarnela
www.kallio.
perussuomalaiset.fi
Uhkatilanteista ilmoittaminen
nettilomakkeella
??Kahdeksassa Helsingin
peruskoulussa kokeillaan
nettilomaketta, jolla oppilaat voivat ilmoittaa kokemastaan väkivallasta tai
sen uhasta. Kokeilussa ovat
mukana Hiidenkiven, Käpylän ja Latokartanon peruskoulut, Porolahden peruskoulun 7.-9. luokat, Malminkartanon, Meri-Rastilan
ja Roihuvuoren ala-asteen
koulut sekä Pakilan yläasteen koulu.
Ilmoituslomakkeessa oppilas kuvaa, mitä hänelle
on tapahtunut ja miten ta-
pahtuma on häneen vaikuttanut. Ilmoitukset menevät
koulun kuraattorille, joka
päättää jatkotoimenpiteistä.
Toimenpiteisiin on ryhdyttävä seitsemän koulutyöpäivän kuluessa ilmoituksesta.
- Kokeilun tarkoituksena
on saada selville, voidaanko tällaisen ilmoitusmenettelyn kautta puuttua oppilaiden kokemaan väkivaltaan. Jos tulokset ovat hyviä, laajenee toimintamalli
jatkossa kaikkiin Helsingin kaupungin peruskouluihin, kertoo oppilashuol-
lon päällikkö Vesa Nevalainen opetusviraston perusopetuslinjalta.
Jokaisen kokeilussa mukana olevan koulun verkkosivuilta löytyvä lomake
ei korvaa kontaktia kasvokkain aikuisten kanssa, vaan
täydentää sitä. Lomakkeen
avulla saadaan kerättyä yhteen tärkeää tietoa oppilaiden kokemista uhkatilanteista. Lomakkeen kautta
voi myös olla helpompi ilmoittaa uhkatilanteesta, jos
ensikontaktia ei halua ottaa kasvokkain.
merenneito. Kenneth Greve on tehnyt koreografian,
jossa yhdistyvät H. C. Andersenin satu pienestä merenneidosta sekä kirjailijan
oma elämä. Todellisuutta ja
vedenalaista satumaailmaa
yhdistävästä esityksestä on
luvassa sekä näyttävä spektaakkeli että herkkä tarina
rakkauden kaipuusta. Sekä
säveltäjä Tuomas Kantelinen että puvustaja Erika
Turunen olivat mukana yhteistyössä jo valtavan suosion saaneessa Lumikuningattaressa. Uutuusbaletin
ensi-ilta on 23. lokakuuta.
Kevätkauden aluksi nähdään kahden legendaarisen koreografin ja kahden
suuren lupauksen liikekieltä, kun 19. helmikuuta saa
ensi-iltansa neljän teoksen
kokonaisuus Liikkeen legendat. Jorma Uotinen ja
hänen oppiäitinsä Carolyn
Carlson tuovat näyttämölle
tunnetut teoksensa Jord ja
If to Leave Is to Remember.
Lisäksi nähdään kahden kiitetyn nuoren koreografin
teokset: Alexander Ekmanin hurmioitunutta energiaa ja räjähtäviä rytmejä sisältävä Episode 31 ja
Demis Volpin Little Monsters, jossa soi Elvis Presleyn musiikki.
Espanjalainen
Nacho
Duato on yksi tämän hetken merkittävimpiä koreografeja. Kansallisbalettiin Duato tuo palkitun
koreografiansa nimeltään
BACH, Forms of Silence
and Emptiness. Kaksiosainen teos on saanut sekä aiheensa että inspiraationsa
Bachista, hänen elämästään
ja tuotannostaan. Sen keskeisiä hahmoja ovat säveltäjän itsensä lisäksi Nainen
ja Kuolema. Elämän koko
kirjo on esillä teoksessa, joten surumielisyyden ohella
siinä on myös aimo annos
huumoria. Norjan Kansallisbaletista peräisin olevan
tuotannon ensi-ilta on 4.
toukokuuta.
Ohjelmistoon palaa kaksi koko perheen suosikkia,
Javier Torresin Kaunotar ja
hirviö sekä joulun odotukseen perinteisesti kuuluva
Pähkinäsärkijä ja Hiirikuningas. Myös Onegin, yksi
1900-luvun kaikkein kauneimmista teoksista, palaa
ohjelmistoon. John Cranko
on luonut Pjotr T?aikovskin
musiikista ja Jevgeni Oneginin tarinasta koskettavan kokonaisuuden. Kevätkaudella esitetään jälleen
myös Bajadeeria, yhtä baletin suurista klassikoista.
KALLIO LEHTI
20
Nro 8 ? Viikot 16-17
Aarresaaremme tutuiksi
? Älä tallaa nurmikoita, älä puita vahingoita. Älä
parjaa, älä pauhaa, kunnioita luonnon rauhaa.? Näin
sen lorun muistan, joka mieliimme istutettiin pysyvästi
kuin tulikirjaimin. Se oli jonkin sortin totinen oppi ja
ehdoton uskomus kalliolaisellekin kakrulle. Ei menty
nurmikolle, vaikka mieli teki.
Sain tutustua WWF:n palkitsemaan vuoden 2014
luontokirjaan ? Aarresaaret ? Helsingin saariston
uskomaton luonto. Sen kirjoitti ja kuvasi humaaniksi
everstiluutnantiksi esitelty tietokirjailija Jarmo
Nieminen ja kustansi Gummerus. Hulppea kirja
nostatti hellät tunteet pintaan ja lähes kyyneleet
silmiin. Yhdyn tekijän ylistykseen Helsinkini rikkaalle
lähiluonnolle.
Lopullisen valinnan 28 kilpailukirjasta teki
maailman kuuluisuuteen kohonnut valokuvaaja
Meeri Koutaniemi todeten löytäneensä kirjasta ?
salaisuuksia, jotka paljastavat loputtoman kiehtovia
yksityiskohtia? sekä arvioi miten ? äärettömän rikas
luonto Helsingissä ja sen lähimaastossa on? . Teoksen
tekijä itse tietää, mistä kirjoittaa. Hänhän opastaa
jatkuvalla intohimolla luontoretkiä.
Luontokirja palkittiin 37. kerran WWF:n toimesta.
Panda -logosta tunnettu säätiö pyrkii rakentamaan
tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät
tasapainossa. WWF suojelee luontoa ja ratkaisee
maapallon vakavampia ympäristöongelmia
innostamalla ihmisiä mukaan muutokseen
ympäristömme ja hyvinvointimme puolesta.
Tukemalla WWF:n työtä autat suojelemaan
uhanalaisia lajeja, Itämerta sekä metsiä Suomessa ja
maailmalla. Suomenlahti on Itämeren poukama.
Maila Talvio nimitti aivan oikein Helsinkiä Itämeren
tyttäreksi. Missä kunnossa meremme onkaan, mitä
voimme tehdä nauttiaksemme sen sulokkuudesta?
Vapaaehtoisuus on oiva tapa kantaa oma korsi
kekoon yhteisen lähiympäristömme puolesta.
Esimerkiksi Puolustusvoimain hallussa oleva
Vallisaari kunnostetaan osin vapaaehtoisvoimin
luontomatkailukohteeksi vuoteen 2016 mennessä!
Saarella on mm. 76 uhanalaista kasvilajia. Viime
vuonna WWF toteutti saarella presidentti Tarja
Halosen 70-vuotispäivälahjana talkooleirin ja tänä
vuonna tapahtuma toistuu 15. -17.5. Kas, siinä oiva
tilaisuus auttaa! Pakinani kuva on viime vuoden
talkoista Tarja Halosen itsensä osallistuessa, kuvan otti
Tea Karvinen/WWF.
? Helsinki on meidän stadi? sanoo Jarmo Nieminen.
? Sen menestys kasvaa kulttuurista ja luonnosta? .
Nämä Aarresaaret ovat nimiltään Vallisaari ja sen
viereinen Kuninkaansaari sekä vielä puolustusvoimain
Santahamina Leipurinniemineen. Merellä liikkuneet
tietävät omalta rannikoltamme lukuisia muita
saaria, suurimmat Villingit ja Vartiosaari. Luonto on
omalaatuinen, ainutkertainen.
Aarresaarille on kehittynyt vaihtuvien
kansallisuuksien mukana omalaatuinen kasvusto.
Omasta lapsuudestani muistan iki-ihanan vehmaan
Sompasaaren eksoottiset kasvit, joita piti kerätä
luokkatovereiden herbaarioon kymmenen pisteen
arvoisina harvinaisuuksina. Elannon työntekijöiden
lapsilla oli näet etuoikeus nauttia Sompan
kesäsiirtolassa nimenomaan uljaasta luonnosta.
Vaan eipä ole enää Elantoa eikä Sompasaarta,
Aarresaaret ja Itämeri ovat.
Pidetäänpä niistä hyvä huoli.
Aira
Heinänen
Maailma -kylässä
festivaali musiikkiohjelma
??Maailma kylässä -festivaalilla kuullaan tänä vuonna runsaasti Afrikan rytmejä. Festivaalin pääesiintyjinä nähdään muun muassa
Orlando Julius & The Heliocentrics, malilainen Songhoy Blues sekä länsiafrikkalainen Sierra Leone?s
Refugee All Stars. Tapahtumassa esiintyvät myös
kotimaansa tabuja rikkova Mashrou? Leila Libanonista sekä egyptiläinen vallankumousmuusikko Ramy
Essam. Festivaalin pääteemana on kehitys. Koko
perheen ilmaistapahtuma
järjestetään 23.?24.5. Helsingissä.
Pakolaisleiriltä
maailmanmusiikin
kärkeen
Pakolaisleirillä perustetun
Sierra Leone?s Refugee All
Starsin musiikki kumpuaa
kokemuksista sisällissodan
keskeltä. Kokoonpano ponnahti suuren yleisön tietoisuuteen yhtyeestä vuonna 2005 tehdyn koskettavan dokumentin myötä, ja
seuraavana vuonna yhtyettä kuultiin Blood Diamond
? Veritimantti -elokuvan
soundtrackillä. Tänä keväänä yhtye kiertää eri puolilla
Yhdysvaltoja ja Eurooppaa,
ja muistuttaa yleisöä LänsiAfrikan ebolaepidemiasta.
Bändin tuo Maailma kylässä -festivaalille Suomen Punainen Risti.
Afrobeatia ja
aavikkobluesia
Maailmanmusiikin soittolistojen kärkijoukossa
keikkuvan Songhoy Blue-
sin kansainvälinen ura lähti nousukiitoon, kun bändi osallistui Blur-yhtyeestä
tunnetun Damon Albarnin
luotsaaman Africa Expressin sessioihin. Nelikko on
kiertänyt ympäri Eurooppaa
soittamassa täysille saleille, ja yhtye julkaisi odotetun ensialbuminsa Music In
Exilen helmikuussa 2015.
Sunnuntaina päälavan tarjonta huipentuu afropopin
legendan, saksofonisti Orlando Juliuksen ja lontoolaisen nykyjazz-kollektiivin
The Heliocentricsin konserttiin. Highlifea, jazzia ja
soulia kotimaansa rytmeihin uraauurtavasti yhdistellyt Julius kuuluu nigerialaisen musiikin kärkinimiin. Muun muassa Mulatu Astatken ja DJ Shadow?n
kanssa yhteistyötä tehnyt
The Heliocentrics tuo Ju-
Orlando Julius esiintyy Maailma kylässä -festivaalilla The Heliocentricsin kanssa. Kuva:
Alexis Maryon
liuksen sointiin säväyksen
psykedeliaa, ja lopputulos
on tiukkaa funkia progressiivisella otteella.
Festivaalin esiintyjät
rikkovat tabuja
Libanonilaisen Mashrou?
Leilan melodinen rock on
tarttuva yhdistelmä kitaravetoista indiepoppia, folkvaikutteita ja stadionrocktunnelmaa. Bändi rikkoo
kotimaassaan tabuja käsittelemällä kappaleissa esimerkiksi homoseksuaalisuutta.
Egyptiläinen laulaja-lauluntekijä Ramy Essam nousi kansainväliseen julkisuuteen vuonna 2011 Tahririn
aukion tapahtumien myötä,
kun hänen Irhal-kappaleestaan tuli Egyptin kansannousun tunnuslaulu.
Maailma kylässä
-festivaali täyttää
20 vuotta
Sierra Leone?s Refugee All Stars. Kuva: Zach Smith
Maailma kylässä järjestettiin ensimmäisen kerran
vuonna 1995. Viime vuonna
tapahtumassa vieraili noin
80 000 ihmistä. Musiikin ja
asiaohjelman lisäksi tarjolla on katutaidetta, lastenohjelmaa, ruokaa ja satoja
näytteilleasettajia.
Maailma kylässä järjestetään 23.?24.5. Helsingin
Kaisaniemen puistossa ja
Rautatientorilla. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Festivaalin pääjärjestäjä
on Kepa ry. Pääpartnerit
ovat tänä vuonna Suomen
Punainen Risti, Raha-automaattiyhdistys, Suomen
ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK, Euroopan unioni, ulkoministeriö
ja Metro-lehti.
Maailma kylässä -festivaalin musiikkiohjelma:
Lauantai 23.5. klo 11?
20: Songhoy Blues (MLI),
Aziza Brahim (ARG/ESP/
ESH), Sierra Leone?s Refugee All Stars (SLE), Ramy
Essam (EGY), Klezmofobia (DEN), Janna, Diandra
ja Hossni Boudali, Kaveri
Special, Pietarin Spektaakkeli, Tsuumi Sound System,
Levi Nean & Awale (FIN/
CIV), Nukkearkku ? matka-arkun salaisuus
Lauantain festivaaliklubi
Virgin Oil Co.:ssa klo 20?
03: Paleface & Räjähtävä
Nyrkki, Koiton Laulu, Komea Seppo & Rytmiorkesteri, Dj TyTTi
Sunnuntai 24.5. klo 11?
18: Orlando Julius & The
Heliocentrics (NGR/GBR),
UMO ? Helsinki ? Cotonou
(FIN/BEN), Mashrou? Leila (LIB), Jaliba Kuyateh &
Kumareh Band (GAM), Aurora, Kalle Salonen band
feat. MC K, Baran & Oriental Hype (FIN/IRI), Dounya
Fanyi Fan (FIN/BUR/GUI/
MLI), Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri
Sunnuntain festivaaliklubi
Tavastialla klo 21?03: Songhoy Blues (MLI), Aiyekooto & Afrobeat International (FIN/NGR), Dj Svengali
Festivaalin asiaohjelma
julkistetaan 23.4.
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17 ? Nro 8
21
Helsingin yliopistomuseon
uusi näyttely avautui 27.3.
??Ajattelun voimaa ? Helsingin yliopiston tarina
1640?2015 on näyttely tieteistä ja taiteista, tutkijoista ja opiskelijoista. Se kertoo Suomen vanhimman
yliopiston värikkään tarinan Kuninkaallisen Turun
Akatemian perustamisesta
1640 näihin päiviin saakka. Humoristiset lyhytfilmit
puhaltavat henkiin opiskelijoiden elämän neljällä
eri aikakaudella. Mikä on
muuttunut 375 vuodessa ?
vai onko mikään?
? Näyttelyssä korostuvat
asiat, joilla on ollut merkitystä tavalliselle ihmiselle.
Kaikkina aikoina on bailattu, tylsistytty, innostuttu
ja haaveiltu tyttö- tai poikaystävästä. Opiskelijaelämä on pohjimmiltaan ollut
aina aika samanlaista, kertoo näyttelypäällikkö Pia
Vuorikoski
Kansakunnan rakentajien Runebergin, Snellmanin, Porthanin lisäksi kerrotaan ylioppilaista, maistereista ja niistä jotka eivät valmistuneet. Punaisena lankana näyttelyssä on
yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Esillä on laaja kirjo museoesineitä mikroskoopeista korsettiin, yliopiston perustamisasiakirjasta opiske-
Opiskelijaboksi 15 m2 onnellisuutta? Valokuvaaja: Linda Tammisto
Pannumyssy, 1928. Lääketieteen opiskelijat kirjailivat
myssyn muistoksi Helsingin yleisen sairaalan
synnytysosaston kätilöille. Valokuvaaja: Linda Tammisto
lija-asuntolan kalusteisiin
sekä keisarien muotokuvista LinusTorvaldsin tietokoneeseen.
Näyttely avautuu yleisölle
perjantaina 27.3.2015. Museo on auki ma?pe 12?18,
la 12?16 Helsingin yliopiston päärakennuksen uudella puolella osoitteessa Fabianinkatu 33, 3. krs. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Virkamiesten
kouluttajasta
tutkimusyliopistoksi
Lansetti, 1800-luku. Käytetty rokottamiseen. Johan Haartmanin kirjoittama tautiopas Tydelig
underrättelse, om de mäst gångbara sjukdomars kännande och motande. Valokuvaaja: Linda
Tammisto
Uusi näyttely kertoo yliopiston 375 -vuotisen tarinan. Turun Akatemiaa
ei perustettu tutkijoiden,
vaan virkamiesten kouluttamiseksi. Suurvalta-Ruotsi
tarvitsi virkamiehiä koko
valtakuntaan. Niinpä maan
jokaiseen osaan, Upsalaan,
Tarttoon ja Turkuun, perustettiin yliopisto vuonna
1640. Kuukauden kuluttua
Turun Akatemian perus-
Timantin kiderakennemalli. Helsingin yliopisto, geologian ja
geokemian osasto. Valokuvaaja: Linda Tammisto
tamispäivästä opiskelijoita
oli 44. Suurin osa heistä oli
värvätty Ruotsista.
Runsaat kaksi sataa vuotta myöhemmin ylioppilas
Julius Krohn kirjoittaa äidilleen, miten hän komeilee Keisarillisen Aleksanterin yliopiston univormussa.
Univormu oli tuolloin pakollinen, sillä se oli oiva
keino valvoa ylioppilaita. Univormut ovat kadonneet, mutta ylioppilaslakit
ovat yhä käytössä. Helsingin yliopistossa on nyt 35
000 opiskelijaa.
Turun Akatemia on 375
vuodessa muuttunut virkamiesten
kouluttajasta
menestyneeksi tutkimusyliopistoksi. Helsingin yliopisto on kansainvälisissä
yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukossa.
Tervetuloa!
Elina Ahon
maalauksia
metrovarikolta, osa
Me olemmekin täällä
-teosta.
Lauri Niskasen
sanataidetta, osa
Me olemmekin
täällä -teosta.
Elina Ahon maalauksia metrovarikolta,
osa Me olemmekin täällä -teosta
HKL:n Taidelinja kiinnostaa - ehdotuksia sateli vapaaseen teoshakuun
??Muovijätteestä rakennettu kattokruunu, vapaamatkustava paininukke, afrikkalaista nykytaidetta, naururatikka ja muotokuvatiski
- HKL:n Taidelinjan avoin
haku poiki runsaasti ehdotuksia kaupunkilaisilta.
HKL haki helmi-maaliskuussa HKL:n 70-vuotisjuhlavuoden Taidelinja-ohjelmaan kaupunkilaisten ehdotuksia toteutettavaksi
teoksiksi joukkoliikenteeseen. Haku päättyi 20.3.,
jolloin teoshaussa oli lopulta yli sata erilaista eh-
dotusta Taidelinjan toteutettavaksi.
? Olen iloinen siitä, miten teokset inspiroituvat
liikenteestä ja rakentavat
kohtaamisia ihmisten kesken. Teossuunnitelmat ovat
kestoltaan puolesta tunnista puoleen vuoteen. Valinta
tuleekin olemaan vaikeaa,
kertoo Taidelinjan taiteilija-koordinaattori Annika
Niskanen.
Tekijöiden skaala on laaja: koululuokkia, eläkeläisiä,
ammattitaiteilijoita,
kaupunkiaktiiveja. Teoksis-
ta valitaan toteutettavaksi
kymmenestä kahteenkymmeneen ideaa.
Taidelinjan ohjelmaa huhtikuussa: Viva Granlundin
Flag It ja kontulalaiset turisteina metrossa
Huhtikuussa Hakaniemen metroaseman lippuhallissa on nähtävissä Viva
Granlundin yhteisötaideteos Flag It, jossa matkustajat saattoivat maalata lippujaan osaksi kokoelmaa.
Samaan aikaan viereisessä
Taidelinjan tilassa on Me
olemmekin täällä -instal-
laatio, joka syntyi taiteilijaryhmän ja HKL:n varikkotyöntekijöiden yhteistyöstä.
Huhtikuussa nähdään lisäksi Kansallisteatterin yleisötyön kautta muodostunut kontulalaisen TeKo-teatteriryhmän Turistit-performanssi. Performanssin
yli kymmenhenkinen joukko kontulalaisia vaeltavat
turisteina pitkin metroa ja
vieraita metroasemia. Vieraisiin paikkoihin saapuvat turistit ovat lapsekkaan uteliaita, mutta pyrkivät samalla sulautumaan
HKL:n varikkotyöntekijän teos päätyi osaksi Me olemmekin
täällä -installaatiota.
joukkoon, jäljitellen heitä
ympäröivien ihmisjoukkojen käytöstä. Teoksen voi
nähdä 20. ja 27.4. TeKoryhmä on osa Kansallisteatterin kolmivuotista alueellista yleisötyöprojektia
Reittejä Kontulaan.
Viva Granlund: Flag It!,
Hakaniemen metroaseman
lippuhalli, Huhtikuun loppuun.
Aho, Haapoja, Niska-
nen, Niskanen, Koivisto:
Me olemmekin täällä, Hakaniemen metroaseman
lippuhallin Taidelinja-tila,
25.4. asti.
TeKo-ryhmä: Turistit-performanssi, Helsingin metro,
20. ja 27.4. klo 17-21
Taidelinjan vuoden ohjelma päivittyy osoitteessa
www.taidelinja.fi
KALLIO LEHTI
22
Palvelevat Lähi-
ja
Nro 8 ? Viikot 16-17
Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 340 tai 413 97 300
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Sekalaisia
KOTIHARJUN
SAUNA
Tanssi- ja liikuntakeskus
EtnoFitness Sörnäisissä.
www.etnofitness.com /045 - 63 63 452
Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima!
Olemme avoinna myös
sunnuntaisin klo 14-20.
Työsuorituksia
PK- ja keskisuurten yritysten mainostoimisto D&D, 046 551 6099
ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti.
Pintaremontit Puh 045 187 0847
Knuutinen
Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi
puh. 09 - 753 1535
Taikuri Riku Issakainen
p. 040-5604019
A UTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
Ajanvaraukset:
Kati Haapaniemi: 040 502 2356
www.klassinenhomeopatia.fi
Jaana Kolehmainen
(myös eläimet): 040 743 4718,
www.vitalvision.fi
Sari Parviainen:
040 850 9485, www.saarnica.fi
Fb: Hämeentien Homeopaatit
Tilaisuudet
Tervetuloa näkövammainen ja
ystävä! Soppaa aina maanantaisin
tammikuusta toukokuulle 12.1
lähtien klo 12 alk. Pieni korvaus.
Muutakin toimintaa. Lisätietoja
näk.vam Pengertupa puh. 040
178 8858
Halutaan vuokrata
2 kivaa, savutonta vastavalmistunutta työssäkäyvää 23v tyttökaveria, etsii edullista kotia Vallila/ Kallio/Alppila/keskusta.050
4680862
Myydään
Viipurin
Kukka
Viipurinkatu 1,
puh. 146 2725
Avoinna: ark. 10-17
la 10-14, su 12-14
Työsuorituksia
Sisä- ja ulkomaalaukset,
huoneistoremontit,
tapetoinnit
www.maalausva.fi
0400-996 647
Kirpputoreja
HIERONTAA
90 min. 48?
Joni Nyman
Puh. 040 755 7484
Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla.
Varaa aika hoitoon 050 500 3134
tai www.kariruusunen.fi
Ammattitaitoinen, koulutettu hieroja Ari Ekola, vastaanotto Kallion
Hyvinvointiklubilla, Kirstinkatu 3.
Edulliset hinnat, opiskelijoille ja
eläkeläisille -10%. Varaukset puh.
040 716 5500/ariekola@gmail.
com. Tervetuloa!
Tervetuloa klassiseen hierontaan! Edulliset hinnat. Vastaanotto
Fleminginkatu 12 B, kauneussalonki ?Aljona Fashion style?.
Varaukset Puh. 040 849 6757
followme@hotmail.fi
Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös
huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti!
050-5567996 Hemming
Ostetaan kaiken näköistä romua
myös romuautot huomioidaan,
nouto paikan päältä ja maksu
käteisellä. 045 1759 883
Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan
lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin,
Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848
Tarvitsetko apua saneeraukseen
ym. rakennusurakkaan, nyt reipas apumies hakee rakennusapulaisen töitä. Ota yhteyttä s-postiin
hei.jari69@yahoo.fi
Kotisiivoukset ja huoneistokorjaukset. Ammatinharjoittaja
Esko Kurki puh. 0452711577/
esko.kurki@taloverkot.fi
Terveys
HAMMASLÄÄKÄRI
ON LÄHELLÄ
Hammaslääkärit:
? Risto Närvänen
? Elina Saaristo
? Mikko Laukkanen
? Niina Raij
? Tapani Waltimo
Erikoishammaslääkärit:
? Pekka Laine, suukirurgia
? Anneli Lehto, iensairaudet
? Annina Niklander, suuhygienisti
? Saila Pakarinen, suuhygienisti
Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011
Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
Hetipalvelut
Töölön Putkiliike Oy
Juoko
läheisesi
liikaa?
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
Hämeentie 29..................Ravintola Kolme Kaisaa
Hämeentie 37..................Kinaporin Suutari
Hämeentie 37..................Kiinteistömaailma
Hämeentie 54..................Palvelukeskus Kinapori
Hämeentie 135 A............Aralis-keskus
.......................................(Arabia)
Mäkelänkatu 49...............Mäkelänr. Uintikeskus
Mäkelänkatu 29...............Vallilan Apteekki
Neljäs linja 20..................Selma Palmu/leninkil.
Pasilanraitio 5..................Alepa
Porthaninkatu 9...............Saiturin Pörssi
Päijänteentie 5.................Vallilan Kirjasto
Siltasaarenkatu 10........Sokos
Siltasaarenkatu 11...........Kallion Apteekki
Siltasaarenkatu 18........Ympyrätalo, ala-aula
Sturenkatu 11..................Kalliolan
.......................................kansalaisopisto
PK-ilmastointi Oy. Ilmanvaihto- ja
sisäilmaongelmia? PK-ilmastointi
voi auttaa. P. 050-353 4465, www.
pk-ilmastointi.fi
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
0700- 96020
2,64?/min
www.vilmaingel.fi
VUOKRATAAN
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
alk 25 ?
KALLIO / ITÄ-PASILA
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
P.09-750088
posti@varavarasto.com
lat
i
t
na assa llä
u
Sa asil n y
P toje
kat
n Saunatilat
sila
www.pasilansaunatilat.fi
KALLION
un
a&
Tilausravin
to
17.1.2014
n
jo 33 vuode
s
u
kokem
alalta!
Tervetuloa!
PESULA
KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ
Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista:
Agricolankatu 13...........Pesula Vic
Aleksis Kivenkatu 11.......S-market
Alppikatu 25....................Pelastusarmeja
Castreninkatu 9-11..........Alepa
Eläintarhantie 12.............Cafe Piritta
Fleminginkatu 11.............Rav. Kurjenlento
Fleminginkatu 20.............Divari Kaleva
Haapaniemenkatu 4.........Työvoimatoimisto
Haapaniemenkatu 6.........Teatterikorkeakoulu
Haapaniemenkatu 14.......Merihaan Apteekki
Hakaniemen Halli
2. krs kahvilan vier.........Yhtä Juhlaa
Helsinginkatu 11..............Ravintola Pääkonttori
Helsinginkatu 14..............Stadin Lemmikit
Helsinginkatu 15..............Ravintola Tenkka
Helsinginkatu 18..............Alepa
Helsinginkatu 25..............Urheiluhallit
Hämeentie 23..................LKV Moilanen
Toimisto / varastotiloja Mikkola,
Vantaa p.0400 407560.
Läheisille vertaistukea
tarjoaa Haka Al-anon
ryhmä tiistaisin klo 19
Pasilan asukastalolla,
Topparikuja 2 (ovikello).
saunatila.indd 1
Toimimme nimettömyysperiaatteella ja
luottamuksella.
PikaMuut ryhmät ja
palvelu
lisätietoja al-anon.fi
qr koodi.indd 1
P uh. 7 1 9 7 1 9
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Leipomot
Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki
huomioidaan! 0408519191
Vanhoja valaisimia ja tuoleja.
jussipp@gmail.com / 0400 879239
?
vuodesta
1952
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Ostamme postimerkkejä, -kortteja,
rahoja, etikett., kunniamerkk. ym.
Arviointipalvelu. Käpylän Merkki,
Pohjolankatu 1. P. 09-792 851.
Ostetaan kuolinpesät käteisellä.
Reilua, arvostettua sekä luotettavaa
pesien tyhjennyspalvelua.
Loppusiivous sopimuksen mukaan.
Soita 041-7001987
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343
VILMA
INGEL
Oy
Hierontaa
Ostetaan
Tapetointi- ja sisämaalaukset,
myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi.
P. 050 431 0175
Työsuorituksia
SELVÄNÄKIJÄ
Sa
FLEA - uusi lasten kirpputori,
Suonionkatu 4, Helsinki. Hyvät lasten vaatteet halvemmalla, pöydän
vuokraus 30,-eur/viikko
Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky.
Puhelin 0400-650647,
www.penttilaaveri.com
Sau
vuo nakult
des
t
ta 1 uuria
928
a
oiss
a aj aunat!
a
l
i
T aris
tt
pol
la
Terveys - Kauneus - Hyvinvointi
Pa
Autolasipalvelut
Sturenkatu 27..................Alepa
Sturenkatu 29..................Vallilan Kodit
Sturenkatu 40..................Alepa
Säästöpankinranta 6.....Ravintola Juttutupa
Toinen linja 4...................Kallion Virastotalo
Toinen linja......................Kuntatalo
Toinen linja 31.................ELOKOLO
Torkkelinkatu 2................Ravintola Mäkikupla
Työpajankatu 13............Tilastokeskus
Vaasankatu 8...................Kioski Kasi
Vaasankatu 17.................Ravintola Kalliohovi
Vaasankatu 29.................R-Kioski
Vanha Talvitie 8................Veijo Votkin myymälä
Vellamonkatu 10..............Hermanni Pub
Viides linja 11..................Kallion Kirjasto
Viipurinkatu 1..................Viipurin kukka
Viipurinkatu 19................R-Kioski
Ympyrätalo Hakaniemi........S-Market
Nopea toimitus! (4-5h)
? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua
? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua
HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865
Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com
KALLIO LEHTI
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti
ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ:
Teija Yläranta, teija.ylaranta@karprint.fi
puh. 09-413 97 340, fax 09-413 97 405
KARPRINT OY KESKUS:
09-413 97 300
PÄÄTOIMITTAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330,
juha.ahola@karprint.fi
KUSTANTAJA: Karprint Oy
PAINOS: 41 150 kpl
JAKELU:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30
puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
ISSN 1239-6265
PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
ILMOITUSHINNAT:
Etusivu 1,55 ?/pmm,
Takasivu 1,33 ?/pmm,
Teksti 1,21 ?/pmm(+alv),
Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille
131230-84827, 8,00 ? (+alv)
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
VASTUU VIRHEISTÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
12.31
KALLIO LEHTI
Viikot 16-17 ? Nro 8
Oletko myymässä asuntoasi!
VUOKRATAAN
?AUTOHALLIPAIKKA KALLIO WALLININKUJA 5.
PESUMAHDOLLISUUS VUOKRA 175,-/KK
?½ AUTOHALLI 260 M 2. LINJA, LATTIAKAIVOT,
WC, TOIMISTO, PESUMAHDOLLISUUS 2100,-/KK
2
TIEDUSTELUT/NÄYTÖT P. 0400 - 424 192
Luonnonmuka
isesti
l
Ekologisesti
l
Puhtaasti
Extrahinta
4,90
www.ekoelo.fi
Kauppa käy.
Varatuomari
Tarjoa myyntiin!
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä Huhtikuun aikana tehdyistä kauppaan johtaneista
toimeksiannoista 300? Sokoksen lahjakortti
(LKV)
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Eläköön
sarvellinen
pässi!
Jatkuu!
Basic ja Original liukuovikaapiston ostajalle
Lanterna, Itäkeskus, Varikkotie 2
p 0440 923 644, lanterna@comea.fi
COMEA.FI LANTERNA.FI
Arja Oreschnikoff
LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas
arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi
Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki
2/2015
6,70
Aidosti
l
Kotoillen
Majoitu
maalla!
Tuhkaa
Hengittävä
ekotalo
FREDU SIRVIÖ:
Järkeä ruoan
valvontaan!
Ekoelo
Lue
netissä
?
?
Eeva-Liisa
Moilanen
ASENNUS KAUPAN PÄÄLLE
Suositeltu ja hyväksi todettu
asuntomyyjä. Soita 050 511 4410.
luomumaahan!
Tilaa lehti!at eineksiä ja
suosiv
www.ekoelo.fi
hituottajia
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
TEHTAAN ETUVIIKOT!
Mikä välittäjä!
EU jarruna
koivutisleelle
Paradise Oskar
on nyt lauluntekijä
Axel Ehnström
Eviran säännöt
kiusaavat lä
l
Palvelemme myös lakiasioissa
Oho.
Ekologisesta
elämänmuodosta
kiinnostuneille!
Ekoelo
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
23
www.lehtiluukku.fi
KANNETTAVIA TIETOKONEITA EDULLISESTI! ALKAEN 170?
Myymälässämme on runsas valikoima
erilaisia kannettavia tietokoneita.
? Kaikille koneille myönnämme kuuden kuukauden takuun.
? Meillä myöskin kannettavien sekä pöytäkoneiden huoltopalvelut.
GLOBAL GRAPH OY
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna arkisin 09:00 - 18:00
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
TIEN PÄÄLLE KESÄKSI!
Opi kanssamme turvalliseksi kuljettajaksi
Kurssit alkavat 20.4. ja 4.5. klo 17.
On the road next summer!
Our courses start on 27th April
and 11th May at 5 pm.
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
KALLIO LEHTI
24
MÄKELÄNKATU 2
PUH. 755 4229
WWW.STADINTAHTI.FI
AVOINNA
SU-TI 03 asti
KE-LA 04 asti
Huippu Dj:t,
huippumusiikkia
ja huipputunnelma.
Tule ja koe!
Ota
kaverisi
mukaan
ja tule
arkisin klo 11-14.30
kokemaan
Tuoreiden
n
ine
Uusi Suomala
loistava
raaka-aineiden
ja
ri
Keittiömesta
meno
seisova pöytä!
uudet kotimaiset
paikan
? Syö niin paljon
reseptit!!
kuin jaksat!
päälle!
toa!
toeh
6 eri vaih
LOUNAS
990?
-Kotimaisen
TULE raviurheilun
PELAAMAAN
MEILLE TOTOA!
lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja
-kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA!
Nro 8 ? Viikot 16-17
Ilman ajanvarausta!
AVAJAISTARJOUS
Hiustenleikkaus
Miehelle
Naiselle
15?
19?
(normaalit / lyhyet hiukset)
Hinnat sis 24% alv
Nopeasti, Ammattitaidolla, Edullisesti
Hämeentie 6, 00530 Helsinki
TULE SEURAAMAAN URHEILUA
MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ.
1/2015
6,40
UDET
TO ? UUTU
HOITO ? RAVIN
?Yhdessä kohti
tasa-arvoa?
VINKIT
? NEUVOT ?
Tärkeät
leikkaukset:
Kastraatio ja
sterilisaatio
Kissaihmiset
älykkäämpiä
kuin koiraihmiset?
?Vanhojen
äänet
vaikuttamaan?
Kissatalon
asukas
löytää
kodin
A
TAITEILIJAN MUUS
Ä:
JA PARAS YSTÄV
e
Madamoisella
Mimm
RAGDOLL
jälleen
suosituin
rotu
BINAR
MUSTAFA
39
järjestötyöntekijä
Vihreäsilmäinen
venäjänsininen
MUTKATON
PERUSKISSA
Ä UUSIKSI
sta
Maalaiskisuak
si
rivitalokiss
NINNIN ELÄM
Asiaa,
viihdettä,
tunteita,
upeita
kuvia ja
hellyttäviä
tarinoita
MIRJA
ARAJÄRVI
25
eläkeläinen, fil.lis
?Ääni
äänettömille?
?Ei leikkiä
tulevaisuudella?
KAI
SADINMAA
44
pastori, sit.
75?
SOPHIA
LEPPÄ
35
opiskelija
Ehdokkaat Helsingissä
24 ? 44