2 Viikko 42-43/2020 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Viipurin Kukka Loistava valikoima Loistava valikoima helppoja helppoja viherkasveja viherkasveja 5-10€ 5-10€ Harkitsetko asunnon ostoa, myymistä tai vuokraamista? Pyydä alueen asiantuntijalta veloitukseton arvio asunnostasi, saat samalla ajankohtaista tietoa itäisen kantakaupungin tämän hetkisestä markkinasta ja maailman suurimman kiinteistönvälitysketjun osaamisen käyttöösi. Koulutetut ja tehokkaat välittäjämme palvelevat sinua kaikissa asuntoasioissa koko kesän ajan. Ota yhteyttä 029 170 1180 / family@remax.fi tai piipahda toimistollamme Helsinginkadun ja Harjukadun kulmassa. Jaana Saarinen LKV, LVV, PVS 044 535 7161 jaana.saarinen@ remax.fi Tuija Tuomi YKV, LKV, LVV, KiAT 050 560 6944 tuija.tuomi@ remax.fi Janette Rautakoski LKV, LVV, KiAT, osakas 040 671 7783 janette.rautakoski@ remax.fi Jani Pomell LKV, LVV, KiAT 040 515 1226 jani.pomell@ remax.fi Tom Grundström vuokrauspalvelut 0400 313 771 tom.grundstrom@ remax.fi Kimmo Saari LKV, LVV 0400 585 771 kimmo.saari@ remax.fi Irma Majaniemi 050 414 0933 irma.majaniemi@ remax.fi Jari Olkkonen LKV, LVV, KiAT 050 366 9129 jari.olkkonen@ remax.fi Minna Ihamuotila KED 041 501 5721 minna.ihamuotila@ remax.fi Ville Haapala 045 272 5997 ville.haapala@ remax.fi Helsinginkatu 6, 00500 Helsinki Puh. 029 170 1180 | Email: family@remax.fi Maria Partio Myyntineuvottelija 040 940 1714 maria.partio@ remax.fi Koulutetut ja tehokkaat välittäjämme palvelevat sinua kaikissa asuntoasioissa. Myyntineuvottelija TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus Tule meille Tule meille ennen kuin ennen kuin menetät menetät hermosi! hermosi! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Soita numeroon 09736522 tai laita viestiä globalg@sci.fi. Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Kestoedukaslehti voimassa 1.11.2020 asti. / Erbjudandena gäller till 1.11.2020. KESTOEDUKAS on halpa joka päivä LÅNGVARIGT FÖRMÅNLIGT är billigt varje dag Kestoedukkaat ovat tuotteita, joiden hinnat ovat pitkään voimassa. Kestoedukkaista löydät edullisesti tarvitsemasi tuotteet joka päivä. Långvarigt förmånliga är produkter, vars priser gäller länge. Bland de långvarigt förmånliga hittar du varje dag förmånligt produkter du behöver. KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 PEPSI MAX Virvoitusjuoma 0,33 l tlk/burk 6-pack (1,56/l), sis. pantit/inkl. pant 0,90 Läskedryck 6 -PACK 3 99 6 -PACK Bataattiranskalaiset ja gluteenittomat bataattilohkot 500 g (5,50/kg) Batatpommes och glutenfria batatklyftor Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/Styckevis och utan Plussa-kort 2,99-3,19 ps/påse (5,98-6,38/kg) PLUSSA-KORTILLA -8-13% 2 PS/PÅSAR 5 50 2 PS/PÅSAR Kananuggetit 410 g ja mozzarellatikut 250 g Pakaste/djupfrysta (7,32-12,00/kg) Kycklingnuggets frysvara och mozzarellasticks Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/Styckevis och utan Plussakort 3,29-3,49 kpl/st. (8,02-13,96/kg) PLUSSA-KORTILLA -8-14% 6 00 2 KPL/ST. 2 KPL/ST. Kvinoa snack ja linssi snack 70 g (25,00/kg) Quinoasnack och linssnack Beanit bataatti härkispihvi 4kpl/340g pakaste Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/Styckevis och utan Plussakort 1,89 ps/påse (27,00/kg) PLUSSA-KORTILLA -7% 2 PS/PÅSAR 3 50 2 PS/PÅSAR 1 99 RASIA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
14. lokakuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 18 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +10°C Lounaistuulta 3m/s Sateen mahdollisuus 12% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI SIVU 5 Ratikoiden pääsy Hämeentielle tänä vuonna epävarmaa Hämeentien urakassa on tullut viivästymistä, ja uudistuksen valmistumisen aikataulussa on epävarmuutta. Tilanne on vahvistunut sekä Destialle että Helsingin kaupungille alkusyksystä. Raitioliikenne pyritään kuitenkin avaamaan vielä tänä vuonna. Hämeentien urakkaa toukokuussa 2020. Kuva Susa Junnola. Alun perin tavoiteaikataulu urakan valmistumiselle oli loppuvuonna 2020. Haasteita ovat aiheuttaneet lukuisat tekijät, joista keskeisiä ovat vaativan ympäristön aiheuttamat hidasteet, kuten kadun alla oleva vanha kunnallistekniikka ja muut vanhat rakenteet. Raitiotien valmistumisen eteen tehdään kaikki voitava Talven tulemisen ajankohta ja lämpötila vaikuttavat töiden etenemiseen loppuvuoden aikana. Sekä urakoitsija että Helsingin kaupunki tekevät osaltaan kaikkensa, jotta raitioliikenne saadaan kulkemaan Hämeentiellä vielä tämän vuoden puolella. – Jatkamme koko henkilöstön voimin tinkimätöntä työtä ja ponnisteluja raitiotieliikenteen avaamiseksi. Urakoitsijan mahdollisuudet kiriä enempää limittämällä töitä tai lisäämällä resursseja ovat rajalliset liikenteen keskellä, kertoo Destian työmaapäällikkö Sirpa Hämäläinen. – Ratikoiden paluu Hämeentielle on asukkaiden kannalta kaikkein tärkein ja odotetuin asia. Me Helsingin kaupungin puolella pyrimme jouduttamaan urakkaa ja auttamaan viiveen kuromisessa kaikin käytössämme olevin keinoin, sanoo rakennuttamispäällikkö Erkki Nurmi kaupunkiympäristön toimialalta. Riittävän laadun takaamiseksi monet viimeistelytyöt, kuten viimeisten asfalttikerrosten rakentaminen, jätetään ensi vuodelle. Pintojen viimeistelyä ei kannata tehdä talviaikaan, sillä kylmällä säällä tehtynä niiden laatu jää huomattavasti heikommaksi kuin lämpimämmissä sääolosuhteissa. Valtakunnallinen mielenterveyspalkinto järjestöjen vapaaehtoisille Valtakunnallinen mielenterveyspalkinto annetaan tänä vuonna kaikille Suomen järjestöjen vapaaehtoisille. MIELI ry:n vuosittain jakamalla palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota siihen, että eri puolilla maata vapaaehtoiset ovat omalla merkittävällä panoksellaan tukeneet yhteiskuntaamme ja kaikkia Suomessa asuvia poikkeuksellisessa pandemiakriisissä. SIVU 9 SIVU 9 Pasilan ja Kalasataman välinen alue suunnittelussa Teollisuuskadun alue kehittyy European Heritage Days kehui Kallion kävelyfestivaalia Kallion kävelyfestivaali järjestää ”COVID-19 turvallisen tapahtuman”, se löytyy osoitteesta www.kfkkv.fi. Kuva: Simo Rista, HKM. Kallion kävelyfestivaali oli mukana maailman suurimpiin tapahtumiin lukeutuvalla Euroopan kulttuuriympäristö päivillä. Tänä vuonna tapahtumaan toi omat haasteensa koronaepidemia ja sen tuomat rajoitukset. ”Tapahtumajärjestäjät ottivat poikkeuksellisen tilanteen hienosti huomioon ja järjestivät kiinnostavia, turvallisia ja onnistuneita tapahtumia, kiittelee European Heritage Days. Se nostaa yhdeksi onnistuneeksi esimerkki järjestäjäksi Kallion kävelyfestivaalin Suomesta. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia järjestettiin Suomessa yhteensä lähes 200 tapahtumaa. Kallion kävelyfestivaali tuotti kulttuuriympäristöpäiville vuoden aikana eniten tapahtumia koko maassa. Kf:n tapahtumien sarja huipentui syyskuun pääviikonloppuna, yhdessä Ebenser-talon kanssa toteutettuun ”Kallion koulutie -kävelyyn”, joka kertoi Kallion koulujenja varhaiskasvatuksen historiasta. Vuosittain järjestettävien Euroopan kulttuuripäivien päätuottajia ovat Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio. Vuoden 2020 teemana oli ”Kasvun paikat”. Koko Euroopan alueelle levittäytyvässä tapahtumassa on tuhansia yksittäisiä tapahtumia eri puolilla maanosaa. Sivu 7
4 Viikko 42-43/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 18/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Mä pitkän retken tein, yli harjun, meren sinisen. Näin kaukaisen rannan, yön hetken valoisan. On vain pieni tähtönen, valon ilon rakkauden. Mä pitkän retken tein, valon varjon kohtasin. Olin keskellä kaiken, Näin Otavan kaukaisen. On vain pieni tähtönen, valon ilon rakkauden. Mä pitkän retken tein, yli harjun meren sinisen Varjo vastakohtainen, vei valon kirkkauden. On vain yksi ihminen, valon ilon rakkauden. Mä pitkän retken tein, kunnes sinut kohtasin. On vain yksi ihminen, valon ilon rakkauden. Toivo Levanko lyyrikko Keskellä kaiken YLEISÖNOSASTO YLEISÖNOSASTO RUNOPALSTA Senaatintorin kaivauksiin olisi mielenkiintoista päästä tutustumaan Syyskuun puolivälin Kalliolehdessä kerrottiin Senaatintorilla syksyllä uusien valaisinpylväiden asentamisen yhteydessä järjestettävistä museoviraston arkeologisista kaivauksista. Uutisen mukaan torin itälaidalta voi löytyä 1600–1700-luvuilta peräisin olevia Suurtorin kerrostumia ja jäännöksiä vanhoista raatihuoneista. Länsilaidalta voi paljastua osia hautausmaasta ja kirkosta. Mielenkiintoisessa uutisessa kuitenkin yksi kohta hieman ihmetytti: ”Kaivausalueille ei ole kuitenkaan pääsyä eikä niille näe, sillä alueet aidataan umpiaidoilla ja osa niistä katetaan.” Turun kauppatorin parin vuoden takaisten kaivausten tapaan suurelle yleisölle ja koulujen oppilasryhmille olisi voinut järjestää mahdollisuuksia, vaikka pieniessä ryhmissä rajattuina aikoina tutustua kaivauksiin kaupungin ydinkeskustassa. Voisiko parempaa mahdollisuutta tuoda arkeologiaa ihmisiä lähelle olla? Toivottavasti Museovirasto voisi vielä harkita lyhyellä varoitusajalla tämän mahdollisuuden tarjoamista oman kaupungin historiasta kiinnostuneille helsinkiläisille. Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.) Koronaepidemian mukanaan tuomat haasteet jatkuvat Koronatilanne jatkaa huonontumistaan Helsingin seudulla, emmekä edelleenkään tiedä, miten käy 25 vuotta täyttävän Kallio Kipinöi -festivaaliviikon ja sen päätapahtuman Hämeentie-juhlan. Kallion alueen yhteisöllistä juhlapäivää suunnittelemassa on ollut vuoden mittaan satakunta alueella toimivaa yritystä ja yhteisöä sekä erilaista esiintyvää kokoonpanoa, joista osa on valitettavasti joutunut jättämään leikin kesken ennen h-hetkeä. Toistaiseksi me Kallion Kulttuuriverkostossa kuitenkin etenemme valmisteluissa mahdollisimman pitkälti alkuperäisen suunnitelman mukaan. Siirto toukokuulle, jos rajoituksen tiukkenee Sekä festivaaliviikon että Hämeentie-juhlan oli onneksi alun perinkin tarkoitus koostua pienistä, pääosin alle 50 henkilön tapahtumista osallistuvien organisaatioiden omissa tiloissa eri puolilla Kalliota ja sen lähialueilla. Leipätehtaan pihalle la 21.11. klo 10-19 sijoittuvan ulkotapahtuman kävijäarvio on 400 henkilöä. Aika näyttää, miten sen käy. Jos Hämeentie-juhla joudutaan tapahtumia koskevien koronarajoitusten vuoksi perumaan marraskuulta, se siirtyy toukokuulle 2021. Rahoittajan uusi linjaus vaikuttaa dramaattisesti tuhansien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten arkeen Potilasjärjestöjen toimintaa veikkausvoittovaroilla rahoittava STM:n alainen sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on nopealla aikataululla ilmoittanut muuttavansa järjestöjen sopeutumisvalmennuksen nimen. Tämä viattomalta ja pieneltä muutokselta kuulostava päätös vaikuttaa kuitenkin dramaattisesti tuhansien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten arkeen. Nimen mukana heitetään hukkaan vuosikymmenten työ sairastuneiden ja heidän läheistensä osallistumisen ja voimavarojen vahvistumiseksi. Muutoksen perustelut ovat jääneet järjestöissä epäselviksi. Toiminnan on virheellisesti mainittu olevan päällekkäistä KELAn palvelutuotannon kanssa. Järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus ei kuitenkaan ole liiketoimintaa vaan vertaistukeen pohjautuvaa toimintaa, joka on vuosikymmenten ajan toiminut osana kuntoutuksen viitekehystä. STEAn ja sen edeltäjän Raha-automaattiyhdistyksen 1980-luvulta alkaen rahoittama järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus on ammatillisesti ohjattua, ryhmämuotoista ja vertaistukea hyödyntävää toimintaa, joka antaa osallistujalle välineitä jäsentää uutta elämäntilannettaan sairastumisen jälkeen. Sopeutumisvalmennuksen sisällöissä on painottunut ihmisen elämänvaiheet, elämäntilanteet ja elinympäristö. Jokainen järjestö on tuonut sopeutumisvalmennukseen oman jäsenistönsä tarpeet ja näkökulman. Tästä syystä sen erityisyytenä on eläminen ajassa ja avoin yhteys ympäristöön. Järjestöjen sopeutumisvalmennuksen merkitys on tunnustettu myös lainsäädännössä. Kuntoutusrahalaki on mahdollistanut Kelan kuntoutusrahan maksamisen ja matkakustannusten korvaamisen myös järjestöjen STEA-rahoitteisille sopeutumisvalmennuskursseille osallistumisen ajalle. STEAn nyt ilmoittaman nimenmuutoksen myötä tämäkin mahdollisuus on poistumassa, mikä käytännössä estää satojen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden osallistumisen kursseille. Pienituloisella ei ole mahdollisuuksia maksaa itse kalliita matkakustannuksia kurssipaikoille. Jos pitkäaikaissairailta ja vammaisilta halutaan poistaa sopeutumisvalmennuksen kaltainen vaikuttava tuki, tulisi tällaisen ratkaisun perustua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön muutoksiin – ei virkamiestasolla tehtävään silmänkääntötemppuun. Paula Hellemaa toiminnanjohtaja, Allergia-, ihoja astmaliitto ry Petri Pohjonen pääjohtaja, Invalidiliitto ry Päivi Puhakka toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry Laskevatko HSL:n lipputulot 140 miljoonaa tänä vuonna H elsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto kuuli kokouksessaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää, jonka mukaan HSL:n lipputulot laskevat tänä vuonna 137,7 miljoona euroa budjetoidusta määrästä. Kuntayhtymä valmistelee kuitenkin keinoja asiakkaiden turvallisuuden ja luottamuksen palauttamiseksi joukkoliikenteeseen. Vuoden 2020 toinen osavuosikatsaus perustuu pääosin kahdeksan kuukauden taloudellisiin toteumatietoihin sekä vuositason ennusteeseen. Sen mukaan koronapandemia on romahduttanut joukkoliikenteen matkustajamäärät ja lipputulot. Lipputulojen ennustetaan alittavan talousarvion 137,7 milj. euroa. Poikkeustilanteen kestolla on ratkaiseva merkitys lipputulojen kertymiseen. Valtion lisätalousarviossa suurille kaupunkiseuduille myönnetyn tuen hakuprosessi on käynnissä. Tuki suurille kaupunkiseuduille on yhteensä 70 milj. euroa ja siitä HSL:n osuus selviää syksyn aikana. HSL:ssä on perustettu post-koronaryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ratkaisuja asiakkaiden turvallisuuden ja luottamuksen palauttamiseksi joukkoliikenteeseen. Muihin tavoitteisiin kuuluu muun muassa liikkumispalvelujen kehittäminen yhteistyössä palveluja tuottavien yritysten kanssa. Viime vuonna toteutettiin potkulautapilotti ja kutsukyytikokeilu päättyi keväällä 2020. HSL on jo aiemmin avannut kaupallisille toimijoille avoimen lipunmyyntirajapinnan, ja sitä käyttävien kumppaneiden määrä on kasvussa. Tällä hetkellä lippuja myy viisi toimijaa. Kaupunginvaltuustossa tukku aloitteita kaupungin ulkopuolisista asiantuntijapalveluostoista. Keskusteluja voi katsoa kokoustallenteesta 9.10. alkaen osoitteessa helsinkikanava.fi. Kaupunginvaltuusto päätti myös myyntisekä vuokrausperiaatteista Sörnäisissä sijaitsevalle tontille ja hyväksyi vuokrausperiaatteet asuntotonteille sekä osto-oikeuden Pitäjänmäellä, Tapaninkylässä ja Pasilassa sijaitseville asuintonteille. Valtuusto kokoontui 7.10. kokoukseen, johon suuri osa valtuutetuista osallistui etäyhteydellä. Valtuustosalissa läsnä olleet noudattivat suositusta kasvomaskin käytöstä. Kokouksessa käsiteltiin valtuutettujen jättämiä aloitetta sekä Vihreiden ja SDP:n ryhmäaloitteita. SDP ehdotti ryhmäaloitteessaan, että Helsinki edistäisi HSL-kuntayhtymän rahoituksen muuttamista niin, että jatkossa kunnat kattaisivat kustannuksista nykyistä suuremman osuuden. Vihreiden ryhmäaloitteessa ehdotettiin, että Helsinkiin istutetaan 100 000 puuta lisäämään kaupungin viihtyisyyttä, kaupunkilaisten hyvinvointia ja torjumaan ilmastomuutosta ja siitä aiheutuvia lieveilmiöitä. Valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen vastaukset molempiin aloitteisiin. Aloitteista pitkä keskustelu Valtuutettujen jättämiä aloitteita oli käsittelyssä yhteensä 26, joista osa jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen. Paljon keskustelua nostattivat aloitteet ulkovaatetuksen tarjoamisesta päiväkotien työntekijöille, henkilöstön pysyvästä edustuksesta ja valvonnan laajentamisesta pelastuslautakunnassa sekä selvitys Helsingin
5 Viikko 42-43/2020 Aira Heinänen Varma avaa vuokra-asukkailleen etätyöpisteitä Helsinkiin Työeläkeyhtiö Varma rakentaa vuokra-asukkaidensa käyttöön etätyöja opiskelupisteitä omistamiensa kerrostalojen liiketiloihin Helsingissä. Varma Kotikonttori -etätyöpisteitä avataan aluksi viiteen liiketilaan ympäri Helsinkiä. Ensimmäiset tilat tulevat kyseisissä taloissa ja niiden lähistöllä asuvien Varman vuokra-asukkaiden käyttöön jo ennen joulua. – Työn tekeminen on murroksessa, eikä toimistolle kuljeta enää päivittäin. Siksi Varma haluaa mahdollistaa vuokralaisilleen mahdollisuuden tehdä töitä tai opiskella rauhassa ja ergonomisesti lähellä kotia. Muokkaamme tyhjillään olevia kivijalkaliiketilojamme tätä varten asukkaidemme käyttöön arkea helpottamaan, sanoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio. Etätyöpisteitä tulee mm. Arabiaan, Katajanokalle ja Kallioon. Sari Raunion mukaan uudessa palvelussa on mietitty kaikkia Varman vuokralaisia, joilla on haastavaa luoda rauhallista työskentelytilaa kotioloihin, jos perheessä on muitakin kotona työskenteleviä ja opiskelevia. – Haluamme luoda tällä uudella palvelulla vuokralaisillemme lisää sujuvuutta ja helppoutta työn ja yksityiselämän yhdistämiseen koronapandemian mullistamassa maailmassa, jossa työpiste on yhä useammin omalla keittiönpöydällä. Rauhallinen työtila voi olla tarpeen monissa perheissä. Joustavuus syntyy siitä, että tiloja voi varata myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin, Raunio sanoo. Etätyöskentelytilat ovat tarkoitettu niiden talojen vuokralaisille, joihin kotikonttoreita rakennetaan sekä näiden läheisyydessä asuville Varman vuokralaisille. – Esimerkiksi Arabiassa ja Kalliossa meillä on useampi vuokratalo lähekkäin, jolloin etätyöskentelytilat kannattaa ulottaa kaikkien alueella asuvien vuokralaistemme käyttöön, Raunio sanoo. Viihtyisissä tiloissa Tyhjillään olevat Varman liiketilat muokataan etätyöskentelyyn sopiviksi ja ne kalustetaan viihtyisiksi ergonomia huomioon ottaen. Työpisteeksi voi valita seisomiseen soveltuvan pöydän tai perinteisemmän työpisteen. Tilojen sisustamisesta vastaa Profit Interior. – Kotikonttoria pääsevät varaamaan kyseisissä taloissa asuvat vuokralaiset taloyhtiöidensä intrasta. Me varmistamme mm. varausjärjestelmän kautta, ettei tiloissa ole liikaa ihmisiä yhtä aikaa ja että työskentely on hygieenistä ja turvallista. Asukkaat saavat vuokrata etätyöpisteitä ainakin aluksi ilman erillistä korvausta, Raunio jatkaa. Raunion mukaan tilojen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. – Informoimme taloyhtiöiden intranettien kautta niitä asukkaita, joita tämä uusi palvelu koskee. Odotamme innolla, millaisen vastaanoton uusi konseptimme saa ja päätämme sen perusteella, miten etenemme seuraavien kohteiden suunnittelussa. Pasilan ja Kalasataman välinen alue suunnittelussa Teollisuuskadun alue kehittyy Näkymä Sturenkadun sillan länsipuolelta Teollisuuskadulta kohti Pasilaa (Kuva: Helsingin kaupunki ja Tengbom Arkkitehdit). Näkymä Panimokadulta kohti Suvilahtea (Kuva: L-arkkitehdit). Näkymä Aleksis Kiven kadulta kohti Dallapénpuistoa (Kuva: L-arkkitehdit). Pasilan ja Kalasataman välistä aluetta kehitetään ja alueelle ollaan laatimassa kaavarunkoa. Tavoitteena on luoda Teollisuuskadun akselista merkittävä työpaikkojen, kulttuurin ja tapahtumien keskittymä. Samalla parannetaan alueen yhteyksiä kävelijöiden, pyöräilijöiden, joukkoliikenteen käyttäjien ja autoilijoiden näkökulmista. Osallistu keskusteluun Kerro kantasi -palvelussa ja tule tapaamaan suunnittelijoita pop up -pisteelle Vallillaan. Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle. Se toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana ja ohjaa suurempia kaupunkirakenteellisia muutoksia alueella. Kaavarungon pohjalta valmistellaan hankekohtaisia asemakaavan muutoksia toimijoiden ja kaupungin tarpeiden mukaan. Teollisuuskadun ja Satamaradankadun väliin sijoittuvalle yksityisomistuksessa olevalle tontille osoitteessa Satamaradankatu 6 valmistellaan asemakaavan muutosta. Tavoitteena on mahdollistaa cheerleadingja voimisteluhallin rakentaminen huoltoasemarakennusten korttelialueelle. Hankkeen toteutuminen edistää alueen kehittymistä Teollisuuskadun kaavarungon periaatteiden mukaisesti ja täydentää suuressa kysynnässä olevaa yleishyödyllisten liikuntatilojen tarjontaa Helsingin kantakaupungissa. Hankkeen osallistumisja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineistoa on esillä 24.9.–21.10. verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. Sörnäisten-tunneli Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistävä Sörnäistentunneli tulisi liittämään merkittävät pääkatuyhteydet toisiinsa. Uuden tunnelin rakentaminen tulisi parantamaan katuliikenteen sujuvuutta ja vähentäisi merkittävästi läpiajoliikennettä tulevilla asuinrakentamisen alueilla. Hankkeen päivitetyt suunnitelmat ovat kommentoitavina 24.9.?21.10. Sörnäistentunnelilla on voimassa oleva asemakaava, joka hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2013 ja kaupunginvaltuustossa 29.8.2018. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee päätöstä tunnelin rakentamisesta loppuvuodesta 2020. Korkeasti kunnioitettu ikäihminen? Lokakuun alkuun on perinteisesti sijoitettu vanhusten propagandaviikko. Se sopii luonnon kiertokulkuun; lehdet puista varisevat kellastuneina, päivien valoisuus himmenee ja ilman lämpö vähenee. On syksy. Jo vuodesta 1985 eli 35 vuotta on Vanhusja lähimmäispalvelun liiton eli VALLI ry:n toimesta vietetty lokakuun kolmantena lauantaina 18.10. ikäihmisten päivää monipuolisin tapahtumin. VALLI on 70 jäsenjärjestöineen nimittänyt vuosittain vuoden ikäihmisen, joko miehen tai naisen tai tahon, joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita ja isovanhempien arvostusta. Palkittuja ovat olleet mm. akateemikko, kirjailija Kirsi Kunnas ja laulaja Katri-Helena. Tämän vuoden sankari julkistetaan perjantaina 17. päivänä. Liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva ei suostunut tarkasti valvottua salaisuutta paljastamaan; sittenpähän nähdään. Ikäihmisiä on omina merkkipäivinään juhlittu sotien jälkeen laajalti maailmalla: Puolassa l964 vietettiin isoäidin päivää ja USAssa 1970 tarmokas kotiäiti Marian McQuade aikaansai isovanhempienpäiväinstituution synnyn ja vakinaistumisen. Suomessa VALLI on saanut päivän viettoon mukaan monia tahoja, niin järjestöjä kuin päiväkoteja. Hyvä niin. Pakinani kuvitukseksi valitsin graafikko Tapani Mikkosen linovedoksen ”100-vuotias Iida”, joka kiersi VALLIn toimesta 198o-luvun alussa 11 paikkakunnalla ”Vanhuus kuvataiteessa”näyttelyssä Wäinö Aaltosen museosta Oulun pääkirjastoon. Taiteilijoiden tulkinnat ikäihmisistä puhuttelivat syvällisesti, ja osuvan sielullisesti, lämpimästi. Kirjallisuuden vanhuskuvaukset ovat aina olleet merkittäviä; varhaisin ja koskettavin meikäläiselle on ollut satusetä Topeliuksen kertomus puulusikkaa veistävästä pojasta, joka vastaa isänsä tiedusteluun mitä on tekeillä: ”tämä tulee teille äiti ja isä, kun tulette yhtä vanhaksi kuin vaari, oma isänne, jonka tavoin joudutte tuolla tuvan loukossa soppaa syömään”. Satu-setä oli viisas oivalluttaja, mainittakoon hänet näin tänä Sadun päivänä 18.10. Vuosien saatossa ikäihmisten määrä on paitsi lisääntynyt, keski-ikä hurjasti noussut, koulutus monipuolistunut aina digi-osaamisen alueelle. Keinutuoli ei ole enää keskeisin tunnusmerkki. Nykyisten eläkeläisten kulttuuriharrastukset jatkuvat aktiivisina myöhään. Iän myötä vanhusten hoivan tarve väistämättä kasvaa. Siitähän hallitus on tehnyt päätöksiä, joiden mukaan luvassa on 40.000 uutta lähihoitajaa vanhustenhuoltoon! Mistä ne saadaan, koulutetaan ja miten onnistutaan kohottamaan alan arvostus kohdalleen? Toivotaan parasta. Päätteeksi kerron omakohtaisen vanhusaihekeskustelun: Kyselin lääkäriltä rempoistani, jolloin hän ymmärtäväisesti pää kallellaan kulloinkin sanoi: ”No, kun teillä jo on tuota ikää!” Kun hän käynnin lopuksi kertoi ettei ole kuukauteen tavattavissa, kun edessä on Lapin-matka ja siellä vaikea mäenlaskutemppu, josta suoriutumisestaan hän ei ollut niinkään varma. Siihen minä tokaisin vastavuoroisesti: ”Niin kun teillä on jo tuota ikää…” Toivon hänen onnistuneen iästään huolimatta. Selvääkin selvempää on se, ikäihmisetkin pärjäävät sitä paremmin, onnellisimpina ja meillekin mieluisimpina, jos he saavat heitä arvostavaa ja kunnioittavaa kohtelua. Muulloinkin kuin ikäihmisen päivänä. Aira Heinänen
6 Viikko 42-43/2020 Veli-Matti Hynninen Torstin aforismit tienä muutokselle Kirjailija Torsti Lehtisen uusi kirja on Matissen kappeli. Nasakka nimi johtuu taitelija Henri Matissesta, joka myöhäisinä vuosinaan suunnitteli kappelin ajatellen sen olevan hänen viimeinen työnsä. Kaikki tähänastiset olivat tähän lopputyöhön valmistautumista. Torsti Lehtisen 34:n kirjan juoksussa tämä malli ei alkuunkaan toteudu, mies sylkee kirjaa kirjan perään. Kynä juoksee, ajatus kantaa, ikä paranee, mies senkun nuortuu. Aina kun uusi ilmestyy, on tartuttava. Matissen kappeli on monella tavalla ajankohtainen. Tätähän moni elämänsä painoa mittaava ihmislapsi miettii. Mikä on elämän mieli, mitä jäljelle jää kun aika jättää? Mikä on se työ tai vaihe, kokemus tai täyttymys joka on ominta ominaislaatuani, tekemääni, aikaansaamaani? Näissä mietteissä huomaan tuon tuosta pyöriväni. Mikä on minun Matissen kappelini, mitä kaikkea sitä vielä ehtisi jatkoksi koetulle? En ole kuitenkaan Matissen kiihdyttämä, enkä alkuunkaan osaa ajatella että tässä se oli. Paremminkin sisällä elää tunne, että kaikki on vielä alussa ja nythän tässä vasta ehtii. Harhaluuloko, turha toiveko tämä? Kaksi herrasmiestä antoi minulle tähän oman vastauksensa. Toinen on 101-vuotias veteraani Jaakko Estola. Hän on kuulunut Mauno Koiviston sikariportaaseen, ikämiesten lentopallokerhoon, jolla pallo yhä pyörii. Jaakko Estola on ahkera kirjoittaja. Hänen taisteluja sotakokemuksiaan voi lukea veteraanijulkaisuista. Kun Jaakko karautti radiovieraakseni omalla autollaan, kysyin häneltä missä vaiheessa aloitit kirjoittamisen? Vastaus oli, että yhdeksänkymppisenä aloin julkaista. Matissen kappelinsa voi näköjään rakentaa korkeillakin lukemilla. Toinen esimerkkitapaukseni todistaa samasta. Viime keväänä aloitin aikuisrippikoulun 93-vuotiaalle leskimiehelle. Hän oli päättänyt liittyä kirkkoon ja kun rippikoulu oli nuorena jäänyt käymättä, kirkon jäsenyys edellyttää tällöin uskonsalaisuuksiin perehtymistä. Tämä rippikoululainen on yhteiskunnallisesti ansioitunut, valistunut mies. Keskustelut hänen kanssaan virkistävät ja avaavat myös opettajalle uusia näkymiä. Päätin lukea tälle rippikoululaiselleni keskustelujen pohjaksi Torsti Lehtisen aforismeja. Uskokaa pois, ne vasta innoittavat avaamaan elämälle uusia näkökulmia. Aforismi on kiteytettyä sanataidetta, jolla on elämän viisaudella ladattu sydän. Aforismi poikkeaa epiikasta, lyriikasta ja draamasta, sitä on helppo lukea, mutta vaikea kirjoittaa. Sen avaamille oivalluksille on varattava aikaa. On hyvä maltillisesti mietiskellä. Muistan miten 35 vuotta sitten Erno Paasilinnalle myönnetty Finlandia-palkinto kirjasta Yksinäisyys ja uhma herätti myllertävän keskustelun. Siinä aforismit on upotettu toisinajattelun virtaan muuttamaan yhteiskuntaa, kapinoimaan ja hiertämään mieltä. Jos elämästä katoaa yksinäisyys ja uhma, odottaa mitäänsanomaton pysähtyneisyys. Torsti Lehtisen Matissen hengellä pitäisi olla sama tehtävä: yllytys tutkistella elämää ja avata tietä muutokselle. Torsti Lehtisen aforismikirja on ”rippikouluopas”, joka avaa aforistisia yllätyksiä: • Menin itseeni. Oli ahdasta. Tulin pois. • Mitä ihmiseen kylvää, sitä hän niittää. • Suomalainen ei usko ennen kuin näkee televisiosta. • Eikö hedelmä riittänyt, pitääkö välttämättä syödä koko puu? • Ainoat vakavasti otettavat elämänasenteet: usko ja huumori. • Tehokkain tapa pilkata Jumalaa on todistaa hänen olemassaolonsa. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 15-17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 19.10. ja 26.10. Jaana Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 20.10. Visa Viljamaa, 27.10. Pauliina Lindfors. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 14.10. Jaana Partti, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori, 21.10. Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori, 28.10. Kelttimessu, Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 15.10. Lisa Enckell, kanttori Tommi Niskala, 22.10. Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 16.10. ja 23.10. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 24.10. klo 17. Messu sunnuntaisin klo 10. 18.10. Lisa Enckell, Eeva-Liisa Hurmerinta, kanttori Vivika Oksanen, diakoni Kati Helin, avustaja Markku Ekstam, 25.10. Riikka Reina, Pauliina Lindfors, kanttori Olli Pyylampi, diakoni Sari Pentikäinen, avustaja Anna Edelmann. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Pokemon Go tiistaisin klo 17.3019, 15.9.-1.12. Kerho lasten toiveesta! Tule kanssamme metsästämään Pokemoneja. Säänmukainen varustus, bussilippu (liikumme pääosin kävellen, mutta myös julkisilla A-B alueella) ja juomapullo. Oma puhelin ei välttämätön. Lähtö ja paluu Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luota. Raamatun moninaisuus ja uskon syvyydet – luentoja keskustelusarja torstaisin klo 19–20.30 8.10–12.11. Kallion kirkossa. 15.10. Juha Pakkala: Raamattu ja muukalaiset: Miten Raamatussa suhtaudutaan pakolaisiin, vierasmaalaisiin ja toisuskoisiin? 22.10. Nina Nikki: Riitoja Raamatussa: yhtenäisen alkukirkon myytti uuden testamentin valossa. Tule mukaan syventämään Raamatun tuntemustasi ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti – Del Alma -sielukasta flamencomusiikkia to 15.10. klo 19 Café Sonck. Flamencoduon konsertissa kuullaan sekä perinteisen flamencon syvempiä sävyjä, että kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita. Anna Murtola, flamencolaulu, Joonas Widenius, flamencokitara. Liput 20 e Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 20.10. klo 14 Kallion kirkossa. Joni Virkki, urut. Vapaa pääsy. Aino Sukkapiiri Punainen lanka ke 21.10. klo 17–20 Teatteri Kallion takahuoneessa. Tule kutomaan villavaatteita niitä pienituloisille. Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa. Tiedustelut Nina Klemmt 09 2340 3634. Acktén kamarifestivaalin konsertti – Anna Inginmaa ke 21.10. klo 19 Café Sonck. Konsertissa kuullaan Inginmaan omia ja hänen orkesterinsa kappaleita, sekä myös Seppo Kantosen sävellyksiä, Timo Kiiskisen sanoituksilla, joita siivittää hänen taidokas säestäjänsä, pianisti Arto Ikävalko. Liput 20 e. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti – Helsinki Baroque & Classic Ensemble to 22.10. klo 19 Café Sonck Liput. Tässä syysillan konsertissa Helsinki Baroque & Classic Ensemble esittää barokkiaikakauden musiikin helmiä. Konsertissa kuullaan mm. Antonio Vivaldin ja Johann Sebastian Bachin ajattomia teoksia. Liput 20 e. Konsertti Bålder-kvartetti pe 23.10. klo 19.30 Kallion kirkossa. Ohjelmassa mm. Beethovenin ja Haydnin jousikvartetot. Vapaa pääsy. Lähde elämään –ilta su 25.10. klo 17. Lähettiläänä. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti – Con Amore – Rakkauden ilta ti 27.10. klo 19 Café Sonck. Koe unohtumaton laulullinen matka tunnetuimmista rakkauslauluista ja italialaisista sävelmistä amerikkalaisen nykymusiikin sfääreihin. Luvassa on upea ilta crossover (pop, ooppera) laulun taitajan sopraano Marion Melnikin ja pianisti Janne Hovin seurassa. Liput 20 e. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti – Luonnon ääniä syyssillassa ke 28.10. klo 19.30 Kallion kirkossa. Tähtipianisti Laura Mikkola esittää Einojuhani Rautavaaran suositun teoksen Cantus Arcticus sovituksena pianolle ja linnuille, sekä mm. Frédéric Chopinin ja Maurice Ravelin teoksia. E-J Rautavaara (1928-2016): Cantus Arcticus, konsertto Linnuille ja Orkesterille, pianosovitus Peter Lönnqvist. Laura Mikkola, piano, Fredrika Mikkola, viulu. Liput 25 e. Lähetyksen Raamattuja rukousryhmä tiistaisin klo 16.30– 17.30. Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Vetäjänä Kari Kurka. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 15.10 professori, neuropsykologi Nina Sajaniemi kertoo, mitä yksinäisyys ja ihmisten puute tekee ihmisen mielelle, Sirkku Nyström haastattelee, 22.10. Takana 39 televisiotyövuotta – Mirja Pyykkö, Raisa Rauhamaa haastattelee. Kallion Eläkeläisten piiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 16.9–2.12. Kallion kirkon Kappelisalissa. Juttuseuraa, kahvittelua, hartaus tai muuta pientä ohjelmaa. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Lisätietoja antaa Sari Pentikäinen, p. 09 2340 3660, sari.pentikainen@evl.fi. Merihaan Eläkeläisten piiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 16.9–2.12. Lounasravintola Tornituvassa, Haapaniemenkatu 7–9. Juttuseuraa, kahvittelua, hartaus tai muuta pientä ohjelmaa. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 09 2340 3622, kati. helin@evl.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian ajanvaraus ma ja ti klo 9–10, to 12–13 p.09 2340 3618. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 18.10. Lisa Enckell, 25.10. Visa Viljamaa. Sateenkaarimessun perhemessu la 24.10. Jaana Partti, Pauliina Lindfors, Tytti Friberg. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Keskiviikon iltaruokailu 14.10. ja 21.10. klo 17–18 Alppilan kirkolla. Hyvässä seurassa maukasta ruokaa! Ruoan hinta 2,4 e tai 6e. Maksa haluamasi summa. Pihamuskarit klo 10.30 Alppilan kirkon sisäpihalla tiistaisin 20.10. ja 27.10. Tule mukaan laulamaan tuttuja lastenlauluja ja leikkimään laululeikkejä. Lapsi osallistuu muskariin oma aikuisen kanssa. Mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset vauvasta alkaen. Pukeuduthan sään mukaisesti. Lasten perjantait pe 16.10. ja 23.10. klo 9–12. Toimintaa eri teemoilla alle kouluikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Olemme ulkona säässä kuin säässä. Mahdollisuus grillata omia eväitä klo 11 lähtien. Koululaisten perjantai 16.10. ja 23.10. klo 13–16. Monipuolista toimintaa kouluikäisille Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Olemme ulkona säässä kuin säässä. Tiistairuokailu ja toiminta 20.10. ja 27.10. Tervetuloa Alppilan ala-aulaan syömään hyvässä seurassa yhdessä tai yksin. Ruokailu klo 12–13. Ruoan hinta 2,50e. Ennen ruokaa jumppahetki liikuntasalissa. Ruokailussa on rentofiilis, hyvä ruoka ja mahdollisuus keskustella työntekijän kanssa. Lämpimästi tervetuloa! Sateenkaarimessukuoro Ääniset harjoittelee torstaisin Alppilan kirkon kappelissa klo 17–19 Kuoroa joht. Kimmo Puunenä p. 040 590 0820. Tervetuloa mukaan laulamaan! Sateenkaarikansan raamattupiiri Alppilan kirkon pienessä salissa joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 17-21. Päiväkansa Alppilan kirkon seurakuntasalissa maanantaisin klo 12– 13.30.Tule mukaan ikäihmisten kivaan porukkaan jossa pohditaan maailman menoa ja kahvitellaan sekä tehdään asioita yhdessä. Kävijöiden toiveiden mukaisesti. Kahvi ja kerhotiimi sekä Nina odottavat sinua. Lisätiedot Nina Klemmt 09 2340 3634. Vauvojen värikylpy Alppilan kirkolla keskiviikkona 28.10. klo 17. Tehdään muun muassa isänpäiväkortteja. Sopii yli 4kk ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Mukaan kannattaa ottaa pyyhe ja päälle pukea vaatteet jotka saavat likaantua. Maksuton, yhteistyössä Brahen leikkipuiston kanssa. Ohjaajana Riitta Virtanen-Kakriainen. Ilmoittautumiset lastenohjaaja Tuulikille 050 4620 989 tuulikki.karu@evl.fi ja pappi Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho Alppilan kirkolla tiistaisin 10.11. ja 8.12. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita. Kokoonnumme joka kuukauden toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Yht. Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. KOULUTUKSET, RETRIITIT, APUA JA TUKEA Keskiaikaisen rukouslaulun peruskurssi 20.10., 27.10., 3.11. ja 10.11.2020. Moodit ja meditaatio klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3600. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä kerran kuussa 19.10, 16.11. ja 14.12. klo 18–19.30. Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni / retriitinohjaa Nina Klemmt, p. 09 2340 3634. Hiljaisuuden ääni – hiljaisen rukouslaulun päivä la 24.10. klo 10–16. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Tule lempeään äänen lepoon Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Järjestäjänä Kallon seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Kursseille ilmoittautumiset ja tiedustelut Kallion kirkkoherranvirasto p. 09 2340 3600 tai kallio. srk@evl.fi. Järjestäjänä Kallon seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Keskusteluapua ja tukea. Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Solmuja parisuhteessa–neuvonta. Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Toimiva perhe-kurssi Alppilan kirkolla la 7.11 klo 10-16 ja to 12.11, 19.11, 26.11, 10.12 ja 17.12 klo 17.30-20. Tule yhteiselle löytöretkelle vuorovaikutuksen antoisaan maailmaan. Toimiva perhe-kurssi on tarkoitettu kaikenlaisissa perheissä eläville aikuisille. Osallistua voit yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Voit olla niin pienen lapsen, kuin murrosikäisen vanhempi, isovanhempi, kummi tai muu läheinen. Kurssi kuuluu kliinisen psykologin Thomas Gordonin tunneja vuorovaikutuskurssiperheeseen. Osallistumismaksu 35 euroa/henkilö tai 56 euroa/pariskunta sisältäen kurssimateriaalin. Kurssille mahtuu 10 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ajantasaiset tiedot löydät sivuilta www. parisuhdejaperhe.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset pastori ja Toimiva perheohjaaja Pauliina Lindfors 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi.
7 Viikko 42-43/2020 TL-Milla. Akustiset musiikkituokiot Hakaniemen hallissa jatkuvat Elokuun puolivälissä alkoivat Hakaniemen kauppahallin ja Kallion Kulttuuriverkoston yhteistyönä tarjoamat, syyskauden 2020 akustiset musiikkituokiot hallissa. Lauantaina 17.10. klo 14 alkaen esiintymisvuorossa on Millanen. Millanen on laulaja-lauluntekijä, jonka musiikki on suomenkielistä folk-poppia: tarinoita halusta elää ja tuntea, folkkimaista iloa ja kaipailevia melodioita. Setti koostuu omista biiseistä, joista kaksi on julkaistu suoratoistopalveluissa. Millanen esittää myös loppuvuodesta julkaistavan singlensä. Hakaniemen hallin musiikkituokiot löytyvät Kallion Kulttuuriverkoston Facebookin tapahtumista sitä mukaa, kun niiden ajankohta ja sisältö varmistuvat. Ajankohtaista tapahtumiin liittyvää tiedotusta kannattaa seurata Facebookissa syksyn mittaan. Taiteilijatalo Ars Longan Ikkunagalleria Fönarissa on esillä kuvataiteilija Virpi Lehtosen kuvarunoja, jotka on tehty musteella. Työt ovat vuodelta 2020. Näyttely on auki 24/7 osoitteessa Tukkutorinkuja 6, 00580 Helsinki, Kalasataman metroaseman lähellä. Kuvarunoja taidenäyttely auki 1.31.10.2020. Tervetuloa katselemaan! Ikkunagalleria Fönari Kalasatamassa näyttely Olavi Lindholm Lukupiiri Kävin jonkun vuoden kallion kirjaston lukupiirissä. Valittiin luettava kirja ja seuraavalla tapaamisella seulottiin kirjan sisältöä, kirjoitustyyliä ja kirjaa yleensä. Se oli antoisaa aikaa ja opin paljon uutta. Oli outojakin tapauksia, luettiin volter kilven alastalon salissa. En saanut tekstistä mitään ja myös kerroin sen. Noin 800 sivua ja niistä käytettiin jo piipunvalintaan kymmenkunta. Samanlaisia viipyileviä hetkiä teksti sisälsi toinen toisensa perään. Ei sopinut minun liikkuvaan elävään mieleeni. Opin kuitenkin sen, että jos en jonkin kirjan antia ymmärtänyt, pitää ainakin pitää suunsa kiinni, niin kauan, että kuule mitä mieltä muut ovat. Vuodet kirjastossa olivat antoisia, mutta yhteys katkesi lopuksi ajanpuutteeseen. Korona vangin puheenvuoro Olen puuttunut ykkösmedioiden tekemisiin teksteissäni. Molemmat ovat uutisten tuotannossa ykkösiä. Kerrotaan oikeista asioista oikein ja luotettavasti. Se kansanvalistuksen puoli on taas mielestäni usein kansan moraalin rappeuttamiseen tähtäävää. Näitä enempää erittelemättä, mutta homoparin kirkkovihkiminen, setan tiedottajana toimiminen ja kannabis vapaaksi ajatuksen läpiajo, ynnä muuta. Ne eivät saa minulta taputuksia. Miksi silti ykköset vilisevät tekstissäni. Korona, se saakurin korona on karkoittanut ystävät, sukulaiset ja muut juttukaverit. Tunnen itseni hyljätyksi. Parhaat kaverit lehdenjakaja työntää aamuyöllä postiluukusta sekä hbl että hesarin ja kolmanneksi paras lymyää on tv nappulan takana. Sanon näille minkä hyvänsä eriävän mielipiteeni, ei siitä silti synny keskustelua. Siksi niitä täytyy rökittää worldilla. Miksi? Ihan oma harratus on hesarin kuolinilmoitusten analysointi. Mikä on ikäsukupuoli jakauma. Viime sunnuntai lehdessä oli 50 suruviestiä, niistä itseäni nuorempia 32 ja vanhempia 18. Sukupuolijakauma senioreissa oli tasapeli 9-9. En ole varma miksi, mutta aina pyhäisin tämän tarkistan. Olisiko se kilpailuvietti, vastustajana viikatemies. Mitä kauemmin onnistun välttämään viikatteen sivallusta, sitä pätevämmäksi itseni tunnen. Paha kilpailla, kun tietää lopuksi kuitenkin häviävänsä. Uimarihma Pallaksella takkatulen loimussa pikkuveljeni eki palautti mieleen jutun naisten olemattomaksi hiipuvasta uimapuvusta. Ennen hyvään aikaan piti raottaa uimapukua nähdäkseen pakaran, nyt pitää raottaa pakararaa nähdäkseen uimapuvun. Niin kehittyy maailma ja salaisuudet avautuvat. Hinnoittelu kiemurat Pitkin kesää ja edelleen nyt syksyllä on koettu melkoinen ale hinnoittelu, onko se koronasta johtuvan markkinahäiriön korjaaminen. Jo vuosia jotkut sisustukseen keskittyneet yritykset ovat mainostaneet 50-70% alennuksia. Vuosia jatkuneena ale toiminta ei enää vaikuta terveeltä. Hinnoittelijan kannattaisi ainakin tarkistaa kalkkulaattorinsa patterit, onko virtaa riittävästi, vai käykö laite voimavirralla. Pahantahtoinen jos olisin, mieleen tulisi hiirenloukku teoria. Pannaan loukkuun juuston tilalle mojova 70% haamualennus. Sillä saadaan asiakas myymälään keskelle houkutuksia kaupan tekoon. Tuotteen lähtöhinta on valmistajan itsensä määrittelemä. Siitä on leppoisaa antaa alena ruhtinaalliset prosentit. Katsoin erään ahkeran alentajan lukuja. Liikevaihto runsaat 90 milj. Tulos vajaa 3,5 milj. -70% Alesta huolimatta toiminta on kannattavaa. Haisee juustolle. Luonnollinen sateenkaari Ruokailutilani yllä on swarovski kristallinen kattokruunu, auringon osuessa siihen se heittää kautta koko huoneen katon peittävän väriläikkä tiheikön. Tämä sironta on kuin pilkottu sateenkaari. Sateen kohtaava auringon valo, kirjoo taivaalle perinteisen värikkään tutun sateenkaaren. Monet uskonnot pitävät väri-ilmiötä uskonnollisen lupauksen merkkinä. Myös seta on ottanut sateenkaarilipun aatteensa merkiksi. Heidän lipussaan värit ovat sekaisin, kuin setalaisen seksielämä. Alareuna terskan violetti ja yläreuna vaginan punainen. Välissä sekava joukko eri värisiä raitoja. Normaaliin sateenkaaren verrattuna täysin vieras. No, valintansa kullakin, sen kanssa on elettävä demokratiassa kun ollaan. Markkinat Kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina torillamme on maalaismarkkinat. Myyjät tulevat eri Arkista pohdintaa hagiksessa puolelta suomea, maalta ja kaupungeista. Helsingistä katsoen koko muu suomi on maaseutua. Tervetuloa vaan tarjoamaan maaseudun anteja vaikka lähikaupungeista espoosta ja vantaalta. Viipurin rinkelit haetaan tähänkin talouteen ja impulssi ostona lipsahtaa kassin pojalle yleensä jotain muutakin ylimääräistä harkitsematonta. Tälläkertaa on haussa kori, kunnon, kevyt ostoskori joko lastusta tai pajuvitsoista punottuna. Viilipurkit kun eivät pysy pystyssä roikkuvassa muovikassissa. Ei ole kivaa raapia kermoja purkin alumiini kannesta ja sitten kaataa pois viilistä erottunut limainen neste. Viilipurkki pitää olla pystypäin jääkaappiin saakka. Kori on harkittu hankinta. Lukihäiriö Se vaivasi jo kouluaikaan. Kirjoitin ja tarkistin, mutta en havainnut virheitä. Aivot oikaisivat virheen ohi salaman nopeasti jo aivoissani, eikä korjauskäsky saavuttanut korjaavaa kättä. Suomen opettajani alkoi antaa 2 numeroa ainekirjoituksesta, toinen oikeinkirjoituksesta ja toinen sisällöstä. Se ele lohdutti ja palautti uskon itseeni. Työelämässä laadin markkinointi tekstiä kymmeniä vuosia, se oli päätehtäväni. Oma pää ei yksin pärjännyt. Aina joku tervejärkinen oikaisi virheet ja teksti kelpasi. Nyt oikoluku on talon emännän tehtävä, mutta ongelmaksi on muodostumassa hiipuva näkö. Vielä pärjätään, mutta…..Vuodet kuluttavat. Olavi lindholm Hagiksen lukihäirikkö PS. Kuuntelin, katsoin ja kauhistuin Trampin ja Bidenin välistä ensimmäistä yhteenottoa pressakisassa. Se oli hirvittävää kuultavaa, jatkuvaa tarkoituksellista päällepuhumista ja asiattomuuksia. Kyllä meidän eduskunnann kyselytunti ja muut julkiset yhteenotot poliitikkojen välillä, ovat kuin kuuromykkien päiväkoti. Ei minulla ole sananvaltaa, mutta kyllä puheenjohtajalla pitäisi olla nappula millä hän sulkee kuunteluvuorossa olevan mikrofonin kun Tramp on mukana. Kyllä sitä nappulaa kaivattaisiin joskus meidänkin poliitikkojen esiintymisissä. Ten näyttely Kallion kirjastossa Ten näyttely, Jenni Jamsen, 1.– 31.10 Kallion kirjastossa, sen aukioloaikoina. Näyttely on Kallion kirjaston 3. kerroksessa. Jenni Jamsen (s. 1983) on Japanissa syntynyt ja kasvanut graafinen suunnittelija ja tekstiiliartenomi. Näyttely Ten on kunnianosoitus menneelle kymmenelle vuodelle, jolloin Jamsen toimi yksityisyrittäjänä vuodesta 2010 lähtien. Vaikka vuosikymmen meni pääsääntöisesti graafisen suunnittelun parissa, hänen intohimon kohde on ollut perinteisen suomalaisen himmelitekniikan kehittäminen ja valjastaminen eri käyttöihin. Näyttelyn tarkoitus on näyttää, miten perinteistä tekniikkaa käyttäen himmelit on tuotu uudelle vuosituhannelle. Näyttely sisältää viisi eläinaiheista teosta. Näyttelyllä ei ole avajaisia vallitsevan koronatilanteen vuoksi, mutta Jamsen on itse paikalla lokakuun jokaisena torstaina klo 17–18. European Heritage Days kehui Kallion kävelyfestivaalia – Tämä vuosi on ollut Kallion kävelyfestivaalin osalta uskomaton tuhkimotarina”, sanoo Kf:n Juhani Styrman. – Kehityskonsulttien mielestä huonoksi ja lopetettavaksi tuomittu konsepti osoittautuikin äärimmäisen moderniksi ja toimivaksi, sen todisti tämä aika, Styrman summaa värikästä vuotta. Juhani Styrman on pitkän linjan kulttuurialan moniosaaja. Noin 30 vuotta kestäneellä urallaan hän tuottanut noin 1000 erilaista kulttuuritapahtumaa. Lisäksi Styrman on kirjoittanut tietoteoksia. Hän toimii myös luennoitsijana, kouluttajana, ennen kaikkea hänet tunnetaan persoonallisena kaupunkioppaan. Tänä vuonna Styrman sai Kallio-palkinnon ja oli ehdolla arvostetun Stadin kundi -palkinnon saajaksi. Eikä tämä monipuolinen lahjakkuus osoita hyytymisen merkkejä. Styrmanin luotsaama Kallion kävelyfestivaali järjestää marraskuussa ”COVID-19 turvallisen kävelyfestivaalin”. Kaikkiin, peräti yhteentoista tapahtumaan, on mahdollista osallistua turvallisesti kotisohvalta käsin tai omatoimisesti milloin vain. Ohjelmassa on muu muassa Hämeentien virtualikävely, kävelyretki Kallion vanhojen elokuvateattereiden historiaan, taidekävely, muistolaatta suunnistus. Uutuutena on ”Kolmen sillan -reitti”, jonka voi tehdä esimerkiksi juosten, kävellen tai pyöräillen ja tietenkin kotoa käsin, vaikka sohvalla lojuen. ”Kallion kävelyfestivaalin kokoelmissa on noin 100 kävelyä ja lisää on tulossa”, sanoo ahkeruuden perikuva Juhani Styrman. Marleena Mentola
8 Viikko 42-43/2020 Maarnela 160-vuotias Helsingin kaupunginkirjasto Elää ajassa ja tavoittaa kaupunkilaiset monipuolisilla palveluillaan Kuvassa Helsingin kansankirjaston ensimmäinen kirjastotila, joka sijaitsi Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander 28.3.1876 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kansankirjaston ottamisesta kaupungin haltuun. Vuonna 1877 Helsingin Anniskeluyhtiö myönsi kansankirjastolle 61 405,29 markkaa pohjarahastoksi uutta, omaa taloa varten. Anniskeluyhtiön tarkoituksena oli huolehtia voittovaroilla työläisväestön sivistämisestä ja raitistamisesta. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Carl Theodor Höijerin piirustukset vuonna 1879 ja senaatti vahvisti ne 1880. Rikhardinkadun kirjasto valmistui vuonna 1881 ja se avattiin 1. syyskuuta 1882. Rikhardinkadun kirjaston avaamisen jälkeen vuosikymmenten myötä perustettiin ja rakennettiin lisää kaupunginkirjaston lähikirjastoja ja kirjastoautot alkoivat liikennöidä. Keskustakirjasto Oodi avattiin joulukuussa 2018 ja kirjastoja on nyt myös kauppakeskuksissa – uusimpana niistä Hertsiin tänä vuonna avattu Herttoniemen kirjasto. Viime vuonna kaikkien Helsingin kirjastojen yhteenlaskettu käyntimäärä kohosi ennätyksellisesti yli 9 miljoonaan. Kirjastot ovat kuntien käytetyimpiä vapaa-ajan kulttuuripalveluja. Kirjasto on tärkeä paikka opiskelulle, työskentelylle ja vapaa-ajan harrastuksille. Kirjastojen tehtäviin kuuluu myös digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen. Tätä tehdään jatkuvasti kehittyvillä verkkopalveluilla, tarjoamalla digineuvontaa sekä laitteita asiakkaiden käyttöön. – Helsingin kaupunginkirjaston 160-vuotismerkkipäivän kynnyksellä tuntuu juhlavalta miettiä, miten suuri merkitys kaikille avoimella ”kansankirjastolla” on ollut yhdenvertaisuudelle ja lukutaidolle koko Suomessa. Lokakuussa 1860 oli edistyksellistä avata kirjasto ilman varmuutta sen tulevaisuudesta. Sittemmin kirjasto on vakiintunut lakisääteiseksi kunnalliseksi peruspalveluksi, ja Helsingissä on sitouduttu vahvaan lähikirjastojen verkkoon. Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että kirjasto on ihmisille läheinen, turvallinen ja avoin paikka, johon jokainen kokee olevansa tervetullut viihtymään ja oppimaan uutta niin fyysisesti kuin myös verkossa, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Asiakkaiden on mahdollista onnitella 160-vuotiasta Helsingin kaupunginkirjastoa ja levittää samalla omaa kirjastorakkauttaan. Onnitteluviestin voi jakaa joko omassa lähikirjastossa kirjoittamalla sen lapulle ja kiinnittämällä lapun onnitteluseinälle tai sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtagia #onneakirjasto. Kaupungin lukiosta valmiuksia tulevaisuuteen Kyselyyn vastanneiden mukaan Helsingin kaupungin lukioista saa hyvät valmiudet tulevaisuuteen ja työelämään (myönteisiä arvioita 80 %). Positiivisina asioina tutkimuksessa nousivat myös monipuolinen kurssitarjonta, digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, turvallisuuden tunne, oikeudenmukaisuus, viihtyvyys sekä erityistehtävälukioiden kyky tukea opiskelijoiden lahjakkuutta. Helsinki selvitti suomenja ruotsinkielisen lukio-opetuksen asiakastyytyväisyyttä verkkokyselyllä keväällä 2020. Kyselyn teemoja olivat oppimisympäristöt, opiskelu ja sen tuki, kodin ja koulun yhteistyö sekä oppilaan hyvinvointi. Kyselyn kohderyhminä olivat lukion toisen vuosikurssin opiskelijat ja heidän huoltajansa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1107 opiskelijaa ja 472 huoltajaa. 86 % oppilaista ja 85 % huoltajista antoi kokonaistyytyväisyydessä myönteisen arvosanan (arvosanan 5, 6 tai 7 asteikolla 1-7). Kyselyyn vastanneiden mukaan Helsingin kaupungin lukioista saa hyvät valmiudet tulevaisuuteen ja työelämään (myönteisiä arvioita 80 %). Kehityskohteiksi nousivat arviointitapojen monipuolisuus ja sopivuus, vaikutusmahdollisuudet kurssien työskentely ja arviointitapoihin, oppimista edistävän palautteen saanti opettajilta sekä henkilökohtainen opinto-ohjaus. Kokonaistyytyväisyys lukiokoulutukseen on kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla: keskiarvot tyytyväisyydessä lukioon ja opetukseen kokonaisuudessaan ovat oppilaiden osalta 5,7 ja huoltajien 5,8 (asteikolla 1-7). 26 % oppilaista ja 33 % huoltajista antoi kokonaistyytyväisyydessä parhaan arvosanan 7. – Hyvät tulokset asiakaskyselyssä ilahduttavat! Opiskelijoiden arvostava kohtaaminen ja osallistaminen on erittäin tärkeää. Kehitämme toimintatapojamme niin, että voimme mahdollisimman hyvin tukea opiskelijoidemme jaksamista ja hyvinvointia ja sitä kautta edistää erinomaista oppimista, toteavat suomenja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen päälliköt Harri Korhonen ja Moa Thors. Poliitikon kyyneleet Mistä erottaa poliitikon ja krokotiilin. Krokotiili ei koskaan pahoittele tapahtunutta. Elämme salaliittoteorioiden aikakautta. Joka neljäs vuosi ihmisiä kokoontuu yhteisen juonen ääreen, salaliittoon. Salaliiton tarkoitus on luvata muille ihmisille yhtä sun toista. Yleensä sitä toista, juuri sitä mitä ei sitten annetakaan. Vaikkapa tuo seniorikysymys eli se entinen vanhuskysymys, mutta kun se ei ole enää nykyään korrektia puhua vanhuksista. ”Siisti täytyy aina olla, sanoi kissa hietikolla, raapi päälle tarpeenteon, pienen sievän santakeon”, niin kuin Lauri Viita asian aikoinaan muotoili. Vaalien alla salaliittolaiset lupasivat kaikki vanhusasiamiehen – mutta vaalien jälkeen kukaan ei tehnyt mitään. Niistä sanoista ei kuitenkaan tuomittu vaan niistä jopa palkittiin. Niitä sanoja voisi tietysti kutsua suoraan valehteluksikin – mutta olkoon nyt sitten se salaliitto. ”Ei uskoisi, että kannatti, mutta kannatti kuitenkin, sanoi isäntä, kun siemenviljat ryyppäsi”. Kun isäntä silloin aikoinaan ryyppäsi siemenviljansa, ei sitäkään kyseenalaistettu, vaikka oma perhe voisikin kuolla nälkään. Kyseessä oli suurempi tarve, suuremmat voimat. Siksi myöskään nuoria rintamapakolaisia ei tänä päivänä kyseenalaisteta. Siinäkin on kyseessä suurempi tarve, suuremmat voimat. Jos viriili käpykaartilainen pannaan syömään samasta rehukaukalosta seniilin nostoväkeläisen kanssa, niin kyllä sen tietää kumpi siinä nälkään kuolee. Meitä semioreja huolestuttaa tämä. Me semiorithan olemme niitä ihmisiä, jotka olemme siinä viriilien oriiden ja jo seniilien oriiden eli seniorien puolivälissä odottamassa omaa hetkeämme. Meidän kohdalla ei kysymys ole siis vielä vastakkainasettelusta. Meille se on pikemminkin eteenasettelua. Me tiedämme, mitä meillä on edessä. Sillä me tiedämme, että seniorit eivät lopu koskaan. Eivät edes kuolemalla. Aika pitää huolen siitä, että poisnukkuneen seniorin tilalle vanhenee aina uusi nyt jo odottamassa oleva semiori, sillä meitä suuren ikäluokan semioreja riittää nyt pariksikymmeneksi vuodeksi. Jos meillä olisi nyt lupa rinnastaa asioita, niin meidän ei tarvitsisi laittaa niitä tulevaisuudessa vastakkain. Missä on jäniksiä, siellä on kettuja. Missä on hiiriä, siellä on käärmeitä. Missä on äänestäjiä, siellä on poliitikkoja. Jos puheet ja teot menevät ristiin, niin teot voittavat aina. Kuitenkin suurimmat palkinnot ja tuomiot tulevat pelkkien sanojen perusteella. Teoilla ei ole merkitystä. Ihmisen alaistaminen – alamaiseksi tekeminen – voi johtaa alistamiseen. Kyseenalaistaminen ei tee sitä koskaan. Päinvastoin. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Suurten spektaakkelien ohjaaja ryhtyy luotsaamaan Suomen pienintä ammattiteatteria. Teatteri Jurkan teatterinjohtajaksi on valittu Tuomas Parkkinen. Parkkinen on helsinkiläinen oopperaja teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja libretisti. Parkkinen on uransa aikana ohjannut monologeja, kamarinäytelmiä, satiiria, komediaa ja viime vuosina suuria musiikkiteatterija oopperatuotantoja muun muassa Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. – Jurkassa tehdään tinkimätöntä, kokeilevaakin teatteria ja sillä on kunniakas historia. Olen pitkään keskittynyt suuriin tuotantoihin ja laajan kuvaan. Nyt pääsen toteuttamaan myös teatterin ydintä, joka on kirjailijan, katsojan ja näyttelijän pyhä liitto. Tämä luonnistuu hienosti huoneteatterissa, Parkkinen sanoo. Ohjaamisen lisäksi Parkkinen on kirjoittanut 16 näytelmää. Hänen viimeaikaisia kirjallisia töitään ovat muun muassa Suomen sisällissotaan keskittynyt ooppera Veljeni Vartija (2018) ja homoikoni Touko Laaksosen elämäntyötä valottava musikaali Tom of Finland (2017). Parkkinen aloittaa teatterinjohtajana heti. Samalla Jurkan hallintopäälliköksi nimitetään Lilli Earl. Earl on toiminut Jurkan teatterisihteerinä vuodesta 2016. Helsinkiläinen Teatteri Jurkka on Suomen pienin ammattiteatteri. Huoneteatterin katsomoon mahtuu 56 ihmistä. Koronarajoitusten vuoksi paikkoja on tällä hetkellä myynnissä 20. Teatteri juhlii 70-vuotista historiaansa kolmen vuoden kuluttua. Äiti ja tytär, näyttelijät Emmi ja Vappu Jurkkaperustivat Teatteri Jurkan vuonna 1953. Tuomas Parkkisen ohjauksia ovat muun muassa: Evita (Seinäjoen kaupunginteatteri 2020), Fidelio (Oulun ooppera 2020), Rakastunut Shakespeare (Oulun kaupunginteatteri 2019), Candide (Savoy Helsinki 2018), Veljeni vartija (Tampereen ooppera 2018), Mannerheim (Ilmajoen Musiikkijuhlat 2017–2019), Pohjalaisia (Tampereen ooppera 2017), Figaron häät (Tampereen ooppera 2014), Don Pasquale (Suomen kansallisooppera 2013), Jekyll & Hyde (Turun kaupunginteatteri 2013), Next to Normal (Tampereen työväenteatteri 2012),Taikahuilu (Tampereen ooppera 2011), A Little Night Music (Turun kaupunginteatteri 2011) ja Taipaleenjoki (Ilmajoen Musiikkijuhlat 2010-2012). Helsingin kaupunginkirjasto täyttää 160 vuotta keskiviikkona 7. lokakuuta 2020. Pyöreitä vuosia juhlitaan työn merkeissä ja asiakkaat toivotetaan yhtä lämpimästi tervetulleiksi kirjastoon kuin muinakin päivinä. 160 vuodessa Helsingin kaupunginkirjasto on kehittynyt yhden huoneiston ja noin 400 lainattavan kirjan kansankirjastosta Suomen suurimmaksi 37 lähikirjaston, kahden kirjastoauton sekä seniorikeskusten, sairaaloiden ja kotiin vietävien palvelujen kirjastokokonaisuudeksi, joka tarjoaa asiakkailleen lainattavaksi koko pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston kokoelman eli noin 3,2 miljoonaa teosta, e-kirjaston sekä monimuotoiset tilat ja välineet asiakkaiden käyttöön. Nykyaikaisen, kaikille avoimen kirjaston tehtävä on laajentunut käsittämään lainaustoiminnan lisäksi paljon muutakin. Helsingin kaupunginkirjasto, alkuperäiseltä nimeltään Helsingin kansankirjasto, perustettiin vuonna 1860 aktiivisten säätyläisnaisten ja heidän seuransa Fruntimmersföreningen i Helsingfors aloitteesta. Kirjaston tehtävänä oli lukuinnostuksen kasvattaminen ja ”varattomien kansanluokkien kohottaminen sivistykseen ja siveelliseen jalostukseen”. Ensimmäinen kirjasto avattiin 7.10.1860 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Avaaminen herätti suurta huomiota ja väkeä tuli paikalle sankoin joukoin. Ovet olivat avoinna kahtena päivänä viikossa tunnin kerrallaan ja hyllyssä oli hieman yli 400 kirjaa, joista suurin osa oli ruotsinkielisiä. Lainaaminen oli maksutonta, mutta kirjaston toimintaa oli mahdollista tukea lainamaksulla. Aluksi henkilökunta ja kirjaston sijaintikin vaihtuivat tiuhaan, koska kirjastossa piti työskennellä ilman palkkaa eikä ollut varaa vuokriin. Kansankirjasto alkoi saada avustusta Helsingin kaupungilta. Side lujittui ajan myötä ja Näytelmäkirjailija-ohjaaja Tuomas Parkkinen teatteri Jurkan johtajaksi
9 Viikko 42-43/2020 Talvisirkus rullailee Suvilahden Kattilahalliin Tanssiteatteri Hurjaruuthin legendaarinen Talvisirkus nähdään tänä vuonna Suvilahdessa Kalasataman ja Sörnäisten naapurissa. Sanna Silvennoisen ohjaama Talvisirkus Vauhti saa ensi-iltansa Suvilahden Kattilahallissa 5.11.2020. Koronaepidemian vuoksi paikkoja on myynnissä rajoitetusti, reiluin turvavälein. Talvisirkus Vauhdin kyydissä liu’utaan kaupungin vilinään ja salaperäisille sivukujille. Urbaani katukuva vaihtuu välillä talvisiin maisemiin kun matka taittuu vauhdilla – fillareilla, rullaluistimilla, tasapainoskoottereilla ja rattikelkalla. Huimapäisten BMX-pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden lisäksi esityksessä nähdään sirkuslajeja ilma-akrobatiasta nuorallatanssiin ja jongleeraukseen. Talvisirkus Vauhdin tekijäryhmältä voi odottaa takuuvarmasti taidokasta jälkeä. Ohjaaja Sanna Silvennoisen lisäksi mukana on monta huippusuositusta Talvisirkus Rakkaudesta tuttua nimeä. Pukusuunnittelusta ja näyttämövisuaalisuudesta vastaa Mirkka Nyrhinen, valosuunnittelusta Juho Rahijärvi ja koreografiasta Katja Koukkula ja Jussi Väänänen. Mukana työryhmässä on myös useita Talvisirkusten videolavastuksia luonut videosuunnittelija Joona Pettersson, äänisuunnittelija ja miksaaja Antti Nykyri sekä monipuoliset muusikot ja säveltäjät Iiro Ollila ja Hannu Risku. Talvisirkuksen kotinäyttämönä toimi 20 vuotta Kaapelitehtaan Pannuhalli Ruoholahdessa. Kaapelitehtaan yhteyteen tulevan Tanssin talon rakennushankkeen aikana Talvisirkus nähdään Suvilahden Kattilahallissa vuosina 2020 ja 2021. Syksyllä 2022 Talvisirkus nähdään uudessa Tanssin talon Erkko-salissa. Talvisirkus Vauhti Suvilahden Kattilahallissa 5.11.–10.1. Helsingin Yrittäjänaiset pokkasi Yrittäjänaisten aktiivipalkinnon Suomen Yrittäjänaiset on valinnut vuoden aktiiviseksi yhdistykseksi Helsingin Yrittäjänaiset. Yhdistyksen motto, ”Ei kaikkea kaikille, vaan jokaiselle jotakin”, näkyy monipuolisena toimintana, joka houkuttelee koulutuksiin, vierailuille ja muihin tilaisuuksiin satoja osallistujia vuosittain. – Tunnustus on merkittävä kannuste yhdistyksemme aktiivinaisille. Palkinto on osoitus pitkäjänteisestä työstä naisten yrittäjyyden edistämisessä ja edunvalvonnassa pääkaupunkiseudulla, sanoo Helsingin Yrittäjänaisten puheenjohtaja Jaana Koskinen. Vuoden aktiivisen yhdistyksen palkinto myönnetään nimensä mukaisesti aktiiviselle ja monipuolisesti toimivalle yhdistykselle, joka näkyy ja vaikuttaa alueellisesti ja tekee yhteistyötä muiden yrittäjäjärjestöjen ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Vuonna 1947 perustettu Helsingin Yrittäjänaiset on panostanut viime vuosina hallitusjäsenten osaamiseen ja hyviin hallintotapoihin. Kehittämistyö on tuonut imua hallitustoimintaan ja innostanut yhdistyksen aktiivijäseniä hakeutumaan myös keskusjärjestön luottamustehtäviin. Yhdistys tekee myös aktiivista yhteistyötä Helsingin kaupungin elinkeino-osaston kanssa. Sillä on ollut vuosina 2018–2020 hallituspaikka NewCo – YritysHelsinki, Helsingin Uusyrityskeskus ry:ssä sekä oma nimetty kaupungin yritysluotsi, joka tarvittaessa tukee kaupungissa toimivia yrittäjiä. Yhdistyksen oma toiminta koulutuksineen, kerhoineen ja vierailuineen on monipuolista ja aktiivista. Tapahtumia on vuosittain 25 –35 ja niissä osallistujia 400–750. Uusimpana mukaan tarjontaan ovat tulleet verkossa järjestettävät virtuaalitapahtumat. Lisäksi yhdistyksen seniorikerho järjestää kymmenkunta omaa tapahtumaa vuosittain. Helsingin Yrittäjänaiset julkaisi kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2018 tarinallisen historiikin, Tarinoita vahvoista naisista – Helsingin Yrittäjänaisten taival 1947–2017, jossa yhdistyksen jäsenet kertovat tarinoitaan seitsemän vuosikymmenen ajalta. Lisäksi yhdistys on tuottanut podcast-sarjan Vapautta ja vastuuta, jossa tuodaan esille naisten yrittäjyyttä asiaa opiskeleville ja yrittäjyyttä harkitseville. Vuoden aktiivinen yhdistys palkittiin lauantaina 3.10. Suomen Yrittäjänaisten Helsingissä järjestetyillä valtakunnallisilla liittokokouspäivillä. Jaana Koskinen. Tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa käyttöön vapaaehtoinen vierailumaksu Kuva: Mariusz Matuszewski, Pixabay Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on päättänyt maanantaina 5.10. pitämässään kokouksessa ottaa käyttöön vapaaehtoisen vierailumaksun Helsingin tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa. Vapaaehtoinen maksu (5 €) otetaan käyttöön molemmissa kirkoissa 1.3.2021 alkaen. Kuluneen vuoden aikana Tuomiokirkkoseurakunnassa on tehty selvitys vierailumaksun käyttöönotosta. Tärkeänä pidettiin erityisesti sen selvittämistä, sopiiko vierailumaksu yhteen Tuomiokirkon aktiivisen jumalanpalvelusja konserttitoiminnan kanssa. – Tuomiokirkko on kaikkien suomalaisten kotikirkko. Kirkkoon voi jatkossakin tulla hiljentymään ja rukoilemaan matalalla kynnyksellä. Vapaaehtoinen vierailumaksu mahdollistaa kirkon työn tukemisen kaikille vierailijoille maailmalta totuttuun tapaan, toteaa seurakuntaneuvoston jäsen, puheenjohtajana toimiva Viivi Ali-Löytty. Vapaaehtoisen vierailumaksun ei odoteta tuovan seurakunnalle merkittäviä lisätuloja. Sen avulla seurakunta voi kuitenkin tarjota vierailijoille jatkossakin laadukkaita palveluita sekä kehittää kirkoissa tehtävää turistityötä. Kaikki vapaaehtoisesta vierailumaksusta kertyvät tuotot ohjataan palvelemaan helsinkiläisiä seurakunnan toiminnan kautta. – Seurakunnan diakoniatyö on noussut vallitsevassa poikkeustilanteessa vielä entistäkin tärkeämpään rooliin. Uskomme, että monet vierailijat kokevat seurakunnan työn merkitykselliseksi, ja haluavat tukea sitä, sanoo kirkkoherra Marja Heltelä. Vapaaehtoinen vierailumaksu ei ole käytössä jumalanpalvelusten, toimitusten, konserttien tai muun seurakunnan toiminnan aikana, vaan se koskee ainoastaan vierailuaikoja. Näytelmäkirjailija-ohjaaja Tuomas Parkkinen teatteri Jurkan johtajaksi Valtakunnallinen mielenterveyspalkinto järjestöjen vapaaehtoisille – Korona-vuoden poikkeuksellisissa olosuhteissa eri järjestöjen vapaaehtoiset ovat olleet tukemassa ihmisten jaksamista ja selviytymistä – he ovat tarjonneet kriisiapua, pitäneet yhteyttä yksinäisiin ja auttaneet eri tavoin pärjäämään uudessa arjessa. Järjestöjen vapaaehtoisten lisäksi myös yksittäiset ihmiset ovat tarjonneet naapuriapua, käyneet kaupassa, huolehtineet tuttavista ja tuikituntemattomista. Kansalaisyhteiskunnan merkitys ja vahvuus korostuvat kriisitilanteessa, mutta vapaaehtoisten työllä ja vastuunotolla tulee olemaan suuri merkitys myös kriisin jälkeen, sanoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. – Yksistään MIELI ry:n vapaaehtoisina on tänä vuonna toiminut neljä tuhatta ihmistä eri puolilla maata. Näistä neljästä tuhannesta yli tuhat on antanut aikansa ja osaamisensa kriisityöhön eli he ovat päivystäneet muun muassa Kriisipuhelimessa ja Sekasin-chatissä, kuunnellen ja keskustellen. Vapaaehtoisten tekemä työ on järjestötoiminnan ydintä, sanoo Aalto-Matturi. Suomessa pelkästään sosiaalija terveysalan järjestöissä toimii noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Koronan myötä sekä avun tarve että erityisesti halu auttaa ovat kasvaneet merkittävästi. Myös järjestöissä on syntynyt uudenlaista vapaehtoistoimintaa, esimerkiksi sähköisiä tapoja tarjota apua, tukea ja neuvontaa. MIELI Suomen Mielenterveys ry on jakanut mielenterveyspalkintoa vuodesta 1994 lähtien. Palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on omassa elämässään ja toiminnassaan edistänyt ihmisten henkistä hyvinvointia ja tukenut mielenterveyttä varsinaisen mielenterveystyön ulkopuolella. Palkinto jaetaan aina Maailman mielenterveyspäivänä 10. lokakuuta. Tänä vuonna poikkeuksellisesti palkinto ulotetaan koskemaan myös järjestön omaa vapaaehtoiskenttää, joka on ollut avainroolissa tukemassa suomalaisia koronakriisissä.
10 Viikko 42-43/2020 Tarja Lappalaisen kirja Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin– Ihantalan tulimyrskyyn julkaistaan 13. lokakuuta. Toimittaja, pyydä mediavedos ennakkoon: tiedotus@docendo.fi ”Vihollisen tykistökeskityksen ilmaan nostattama savi ja pöly pimensi auringon”, muistelee Nietjärvellä vuonna 1944 etulinjassa taistellut Kaino Kauranen. ”Kyllä me kuolemme täällä kaikki”, kirjoitti Allan Nukari kenttäpostikirjeessään. Nukari selviytyi, mutta tulimyrskyn keskellä kuolema niitti kolkkoa satoaan. Tietokirjailija Tarja Lappalainen on kerännyt uuteen kirjaansa sotiemme veteraanien kokemuksia. Ääneen pääsevät rintamamiehet, lotat ja pommituksista selvinneet siviilit. Muistelut vievät Raatteen tien jäisestä helvetistä kesän 1944 valtaviin torjuntataisteluihin, jotka olivat vertaansa vailla oleva näyte sinnikkyydestä. Veikko Punakallio taisteli läpi verisen Kuuterselän. Talvisodan jäisen helvetin koki Markus Aaltonen. Hän tuli tunnetuksi laulaessaan Raatteen tien koettelemuksistaan linnanjuhlissa presidentti Niinistölle. Kylmän helvetin läpi kulki myös korpisoturi, alikersantti Heikki Kulju. Talvisodan Suomussalmen rajuja taisteluja tutkaillaan myös JR 64:n komentaja Uno Fagernäsin kautta hänen pojanpoikansa Peter Fagernäsin kertomana. Klaus Oesch kertoo isoisästään, kenraaliluutnantti Lennart Oeschista. Nietjärvellä ankariin taisteluihin joutuivat Kaino Kauranen, Esko Paakkala ja Allan Nukari. Lotta Annikki Söderholm joutui keskelle massiivisia siviileihin kohdistuneita terroripommituksia kesällä 1944 Elisenvaarassa. Suomen riveissä taistellut virolainen vänrikki Hans Alviste kertoo, millaisen hinnan maksoi palveluksestaan sodan jälkeen Siperian vankileireillä. Suomenjuutalaiset kieltäytyivät saksalaisten myöntämistä rautaristeistä, mistä epätodennäköiset aseveljet suuttuivat. Salomon Altschuler ja Leo Skurnik kertovat, kuinka Suomen sodanjohto oli kuitenkin vankasti alaistensa tukena. Runsaasti kuvitettu kirja on jatkoa muutaman vuoden takaiselle Se oli yhtä tulihelvettiä -menestysteokselle. Uutuuskirjassa on henkeäsalpaavia taistelukohtauksia ja elinjäämiskamppailuja, ja siitä selviää, kuinka käsittämättömällä tavalla Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. FM Tarja Lappalainen on tietokirjailija, jonka aiemmat teokset Se oli yhtä tulihelvettiä (Docendo 2016) ja Martti Turtolan kanssa kirjoitettu Stalinin tappamat (Docendo 2019) ovat olleet myyntimenestyksiä. Tarja Lappalainen: Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin–Ihantalan tulimyrskyyn (Docendo 2020), sidottu, 302 sivua. KIRJA-ARVOSTELU Kinnusen vahva kuvaus: Naisten vaellus läpi hävitetyn Lapin Toinen maailmansota päättyi Saksan ja sen aseveljen Suomen tappioon. Sodan päättyessä 1945 Suomen Lapissa oli saksalaisia sotilaita yli 200 000. Heille tuli kiire kotiin, Norjan kautta Saksaan. Saksalaisten myötä Lapissa, Norjan puolellakin oli ollut suomalaisia naisia. Töissä, kuka mitäkin tehden. Miten heidän nyt käy? Saksaan meneviin laivoihin heitä ei huolita. He ovat kuitenkin saksalaisten naisia, huoriksi haukuttuja. Norjaankaan eivät voi jäädä. Suomeenko takaisin, kotikyläänsä,josta ovat aikoinaan lähteneet? Tämä erikoisen poikkeuksellinen tilanne keväällä 1945 aukeaa lukijalle Tommi Kinnusen erinomaisen kiehtovassa romaanissa”Ei kertonut katuvansa”( WSOY 2020 ). Sodan päättyessä osa suomalaisista miehistä,natsimieliset, pakenivat peloissaan ulkomaille, Ruotsiin, Espanjaan, Portugaliin.Venezuelaan saakka. Naiset eivät juuri pakoon päässeet, minne he olisivat menneet? Ja olisiko heillä ollut mitään syytäkään paeta? He olivat kyllä vapaaehtoisesti lähteneet Lapissa kotikyliltään saksalaisten miesten matkaan. Kuka mistäkin syystä. Syyllisyyden taakka Kinnusen romaanin naiset pääsevät lopulta vapaaksi lähtemään kohti kotimaataan Suomea. Muistona saksalaisten”kaveruudesta”heidän päänsä on ajettu kaljuksi. Heidät on merkattu. Romaani kääntyy naisten vaelluskertomukseksi aluksi Käsivarren Lapissa maantietä pitkin kävellen kohti etelää, kohti Rovaniemeä. Viisi naista : Irene, Katri,Aili,Veera,Siiri kulkevat kantamuksineen hidasta tietä kohti etelää halki tuhotun Lapin. Erilaisia vaaroja, miinojakin on tiellä, suomalaisista miehistä, sotilaistakin puhumattakaan. Kukin naisista nousee Kinnusen taitavasti kuvaamana omaksi persoonaksi. Kaikilla heillä on oma taustansa,historiansa sekä saksalaisajalta Lapissa että ennen sotaa kotipuolessa. Kinnunen raottaa kunkin naisen elämää sopivan vähän, lukijaa kiinnostaa saada enemmän tietoja kustakin naisesta. Pitkän vaelluksen aikana tietoja tihkuu pikku annoksina naisten keskusteluista. Raastava vaellus,nälkä,kylmä,pelko, väsymys ei kirvoita mitään pitkiä elämänkertomuksia. Epätietoisuus tulevasta,huoli selviytymisestä tavalla tai toisella kaikertaa kaikkien mielissä. Se saa ihmisen, nämä naiset pohtimaan : mitä tuli tehtyä? Miksi lähdin saksalaisten matkaan? Katumuksen tunne ei kuitenkaan nouse päällimmäiseksi. Ovatko he sitten rikollisia? Ansaitsevatko rangaistuksen? Rovaniemelle saavuttuaan he ovat jo lähellä saada rangaistuksensa. Kinnunen nostaa lukijalle eteen kysymyksen mikä olisi näille naisille oikea kohtalo? Kirja kiehtoo lukijaansa, mutta antaako se vastauksen? Kirja vangitsee lukijansa mutta vapauttaako se naiset? Mitä”saksalaisten huorille”olisi pitänyt tehdä, tapahtua? Kinnusen”Ei kertonut katuvansa”on vahva kuvaus poikkeuksellista ajasta, poikkeuksellisista ihmisistä poikkeuksellisessa tilanteessa. Lukukokemus vailla vertaa. Pekka Hurme Mikko-meriahven täyttää vuosia! SEA LIFE Helsingissä vietettiin 12.10. juhlapäivää, koska silloin oli julkkiskala Mikko-meriahvenen syntymäpäivä. Mikko täytti 16 vuotta! Mikon syntymäpäivän kunniaksi hänelle oli luvassa henkilökunnan suunnittelemaa yllätysohjelma ja tottakai myös syntymäpäiväkakku. – Mikko on rakastettu persoona henkilökunnan ja monien asiakkaidemme keskuudessa. Hänellä kuten meillä kaikilla muillakin, mennyt vuosi on ollut astetta rankempi, joten mikä sen parempaa, kuin juhlistaa syntymäpäiviään, iloitsee markkinointipäällikkö Nora Sulander. Mikon synttärijuhlinnat jatkuvat koko viikon, joten kaikki syyslomalaiset pääsevät myös onnittelemaan häntä. Mikko-meriahven on vankasti vahvistanut suosiotaan henkilökunnan sekä asiakkaiden keskuudessa. Suosiota kuvastaa myös se, että syyskuussa SEA LIFE aloitti säännölliset #mikonmaanantai julkaisut Instagram ja Facebook-tilillään piristääkseen kaikkien maanantaita Mikko tarinoilla. Julkaisut ovat saaneet hyvin huomiota ja jakoja seuraajien parissa. Lokakuun alussa SEA LIFE Helsinki avasi myös TikTok-tilin, jossa Mikosta tehty video keräsi 24 tunnissa huimat 14,700 katselukertaa – ja nyt 4 päivää myöhemmin määrä on jo yli 39 000 näyttökertaa. ” kertoo SEA LIFEn markkinointipäällikkö Nora Sulander. ”Ihana nähdä, että Mikko selvästi kiinnostaa ihmisiä, hän jatkaa. Tietokirja kokoaan veteraanien tarinoita talvija jatkosodasta Kivijalka.net auttaa kivijalkakauppiaita palvelevalla verkkokauppapaikalla Kivijalkakauppiailla on mahdollisuus saada oma liikkeensä ja tarjoamansa tuotteet esille verkkokauppayhteisössä, joka tukee suomalaisia pienyrittäjiä kautta maan. Kivijalka.net on koko Suomen kivijalkakauppiaiden asialla auttamassa ja tukemassa heitä. Yrittäjien Kivijalka.net Oy, jolla on verkossa jo 654 kivijalkakauppiasta ja 983 myymäläesittelyä, tarjoaa kivijalkakauppiaille kohdennetun palvelevan verkkokauppapaikan osoitteessa kivijalka.net. Kivijalka.netin verkkokaupassa kivijalkayrittäjä ei saa vain yksinäistä verkkokauppaa, vaan paljon enemmän: kivijalkakauppojen yhteisön, joka samalla tukee ja hoitaa yrittäjän mainontaa, markkinointia, myyntiä ja laskutusta. Kivijalkakaupat, ja niiden ainutlaatuinen tarjonta tuodaan lähemmäksi kuluttajia, ja kuluttajia autetaan löytämään kivijalkakauppojen kiehtova maailma ja monipuolinen tarjonta – kätevästi netissä. Kivijalkakauppiaille suunnattu Kivijalka.net verkkokauppa tarjoaa liittymisen sekä verkkokauppapaikan varsin edulliseen hintaan (hinnasto verkkosivuilla). Tavoitteena on auttaa suomalaisia kivijalkaja pienyrittäjiä säilyttämään liiketoimintansa aktiivisena ja elinvoimaisena myös näinä vaikeina aikoina, ja luoda kuluttajille mahdollisuus ostaa kivijalkakauppiaiden tuotteita riippumatta siitä, missä päin myyjä tai ostaja sijaitsevat. Kivijalka.netin tiimi kertoo verkkoyhteisöstä: ”Merkittävin etu yrittäjälle Kivijalka.netissä on mahdollisuus olla mukana Kivijalka.net verkkokaupassa, josta tulee merkittävä tekijä suomalaisessa verkkokauppabisneksessä. Tulevaisuudessa menestyäkseen oma verkkokauppa on edellytys muuttuneessa kilpailukentässä. Tavoitteemme on, että koko Suomi säilyy elävänä ja elinvoimaisena. Kivijalka.net on kuluttajille houkutteleva ostospaikka, ja paikka aidolle kivijalkaostos-elämykselle netissä. Kivijalkakauppiaille viestimme on selkeä: Yhdessä olemme enemmän!’’ Oman kivijalkakaupan lisääminen palveluun käy helposti ja nopeasti. Kivijalka.netin kivijalkakauppiailla on mahdollisuus hyötyä myös yhteistyökumppaneiden tarjoamista palveluista ja eduista. Kuluttajien suuntaan Kivijalka.net tarjoaa paikan, josta voi keskitetysti tutustua läpi Suomen kivijalkakauppoihin, ja tehdä ostoksia samalla kertaa erilaisista kivijalkakaupoista muut verkkokauppojen tarjoajat eivät tällaista mahdollisuutta tarjoa. Kuluttaja saa käyttöönsä laajan tarjoaman tuotteita ja palveluita läpi eri tuoteryhmien, ja saa samalla tehdä ostoksensa tunnistettavan kivijalkakauppiaan kanssa. Omat perustietonsa yrittäjä voi lisätä yhteisön sivuille täysin maksutta, jolloin kuluttajat voivat löytää kivijalkaliikkeen erilaisia palveluja ja tuotteita etsiessään. Vaikkei siis haluaisikaan verkkokauppaa, tai sellainen jo on, kannattaa ehdottomasti käydä lisäämässä oman liikkeensä tiedot kivijalka.nettiin!
11 Viikko 42-43/2020 Yrittäjä & Kivijalka UFF Hakaniemen myymälä UFF Hakaniemen myymälä on ollut jo pitkään osa Hämeentien katukuvaa. Meiltä kaikenikäiset Kalliolaiset löytävät aina persoonallista ja muodikasta päällepantavaa. Odotamme innolla Hämeentien remontin valmistumista ja toivotammekin niin uudet kuin vanhatkin asiakkaamme sillä aikaa tutustumaan alati uudistuvaan Vintage valikoimaamme Hakaniemen sydämessä. Tekstiililiike Selma Palmu Tekstiililiike Selma Palmun Ritva Häkkinen jatkaa äitinsä perustamaa lyhyttavarakauppaa Neljännen linjan ja Suonionkadun risteyksessä. Lyhyttavaralla tarkoitettiin pieniä käyttöja ylellisyystavaroita, joita tavallisesti ei mitata eikä punnita, vaan joita myydään kappaleittain tai tusinoittain; esimerkiksi neulat, napit ja korut. Liike perustettiin vuonna 1953, eli tänä vuonna perustamisesta on tullut kuluneeksi 67 vuotta. On nähty kaikenlaista, sodanjälkeinen säännöstely, talouden nousut ja laskut. Presidenttejäkin on ollut kuusi, Paasikivestä Niinistöön. Asiakkaita on virrannut ovesta sisään ja ulos tuhansia, jotkut tulevat kerta kerran jälkeen uudestaan ja tulleet ystäviksi, jotkut olivat vain ohikulkumatkalla. Tekstiililiike Selma Palmusta löytyy kaikkea maan ja taivaan väliltä, sukkia, aluspaitoja, lankoja, verhoja, ompelutarvikkeita ja vaikkapa vauvantossuja. Tutteja Hytösen Puoti, kivijalkakauppaa lähes sata vuotta On mahdotonta kirjoittaa Kallion kivijalkaliikkeistä mainitsematta Tekstiililiike Selma Palmua, Hytösen Puotia, K.E. Avikaisen leipomoa ja vaikka Haka-Hiusta, jolla silläkin on takanaan jo 16 vuotta Hämeentiellä. Helsingin Kalliossa sijaitseva Hytösen Puoti on yksi Suomen pitkäikäisimmistä kivijalkamyymälöistä. Samassa paikassa Helsinginkadulla vuodesta 1926 asti toiminut liike katsoo toiveikkaasti tulevaisuuteen poikkeuksellisista oloista huolimatta. Nyt on verkkokauppa ja uskolliset asiakkaat tukena. Tuula Hytönen on kolmannen sukupolven yrittäjä. Hänen isänäitinsä, Edith Felina Hytönen aloitti puodin pitämisen 1926. Edith lähti nuorena piiaksi Pietariin ja oppi siellä ompelemaan vaatteita paremmalle väelle. Kun hän palasi vallankumouksen alta takaisin Suomeen, hän halusi jatkaa ompelijana ja ryhtyi yrittäjäksi. Tuulan vanhemmat jatkoivat yritystä , silloin keskityttiin enemmän ompeluun ja kankaisiin, mutta myymälästä löytyi myös miesten paitoja ja solmioita. Valikoimiin tulivat valmisvaatteet jäädäkseen. Moni suuri suomalainen toimija on vuosikymmenien saatossa Tuula Hytönen. lopettanut toimintansa, joten nykyään valikoimiin kuuluu suomalaisten vaatteiden lisäksi paljon kansainvälisiä laatumerkkejä. Tuula suosii erityisesti tanskalaisia vaatemerkkejä, sillä niissä on erinomainen hinta/laatusuhde. Tuulan tytär Taika pitää nyt neljännessä polvessa perinteitä yllä, nykyään osakeyhtiön toimitusjohtajana. Taika pyörittää Runeberginkadulla sijaitsevaa Felinasmyymälää, joka on nimetty isoisoäidin mukaan. ja hautaristejä ei kaupan valikoimassa ole, mutta kaikkea muuta, nauraa Ritva. Ritva Häkkinen. Kivijalkaliikkeet Helsingin elinvoimaisuuden ydin Helsingin kaupungin elinvoimaisuus rakentuu kivijalkaliikkeiden varaan. On vaikeaa kuvitella elinvoimaista keskustaa ilman kivijaloissa toimivia uniikkeja putiikkeja ja ravintoloita. Laajasta valikoimasta erilaisia liikkeitä kiinnostuvat kaupunkilaisten lisäksi myös matkailijat ja muut yrittäjät. Kaupunginosien eläväinen yritystoiminta ruokkii positiivista kierrettä yrittäjiin heidän halutessaan perustaa toimipaikkansa samalle alueelle. Uudet yrittäjät tuovat tullessaan uusia asiakkaita luoden kaupunginosasta kiinnostavan ja samalla kehittäen koko kaupungista saatavaa kuvaa kansainvälisesti kiinnostavana matkailukohteena. Jokainen yritys asettaa omat vaatimuksensa toimivalle toimintaympäristölle. Toimivan kaupungin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset ja kivijalat saavat harjoittaa elinkeinotoimintaa toimivassa ympäristössä keskittyen omaan liiketoimintaansa. Yritysten vaatimusten ymmärryksen lisäämiseksi Helsingin kaupunki on kaksi vuotta sitten palkannut kolme yritysluotsia. Tehtävänään heillä on lisätä vuorovaikutusta yritysten kesken ja parantaa kaupungin ymmärrystä yritysten toiminnasta. Vaatimukset toimintaympäristölle nousevat usein esiin, kun kyseessä on kiinteällä toimipaikalla toimivia kivijalka, jolloin kivijalan ympäristön on oltava helposti saavutettava ja liikepaikan on oltava houkutteleva. Rööperi lehden julkaisuviikolla alkaa 5.10.2020 Helsingissä historian toinen osallistuvan budjetoinnin ideointivaihe yhteensä 8,8 miljoonan euron käyttötarkoituksen ideoimista varten. Kaupunginosille on varattu oma osuutensa käytettävissä olevista varoista suhteutettuna alueen asukaslukuun sekä yhteinen osuus koko kaupunkia koskettavia ideoita varten. Eteläistä Helsinkiä varten on varattu noin 1,3 miljoonaa euroa. Määrärahat ovat tarkoitettu asukkaiden ideoiden toteuttamiseen, mutta myös yritysten edustajia toivotaan mukaan ideointiin kaupungin asukkaina. Edellisellä osallistuvan budjetoinnin kierroksella iso osa ideoista liittyi ympäristön kehittämiseen, mikä voi toimia vetovoimatekijänä myös kivijalkaliikkeille. Yhtenä eteläisen Helsingin vetovoimaisuutta kehittävänä ideana toteutukseen etenee Töölöntorin elävöittäminen erityisesti jouluna. Idean toteuttamista varten on varattuna lähes 100 000 euroa. Yhteisideointiin kannattaa ottaa mukaan alueen yrittäjät, yhteisöt ja asukkaat, jolloin ideoiden äänestysvaiheessa niille on jo olemassa alueen vahva tuki takaamassa äänestysmenestystä. Kivijalkaliikkeet menestyvät harvoin yksin, ilman että alueella olisi muita asiakasvirtoja houkuttelevia yrityksiä. Kivijalkaliikkeiden alueellinen yhteistyö on tärkeä yrittäjien yhteisöllisyyttä tukeva voima, joka välittyy myös asiakkaille. Pienyrittäjillä työajan mennessä usein oman liiketoimintansa harjoittamiseen, ei ylimääräistä aikaa juuri ole yhteistyön käyntiin polkaisemiseksi. Yritysluotsit ovat auttaneet yrityksiä kokoamalla alueen toimijoita yhteen pohtimaan yhteistyötä. Yhteisideointi on usein tuottanut uutta energiaa ja yritysten välistä yhteistyötä samalla alueellista elinvoimaisuutta edistäen. Yksi tällainen yhteistyönmuoto voi olla yhteisideointi osallistuvaa budjetointia hyödyntäen alueen houkuttelevuuden kehittämiseksi. Yhteistyö kaupungin ja erityisesti sen katukuvassa näkyvien kivijalkaliikkeiden kesken on kaupungin elinvoimaisuudelle tärkeää. Lisäämällä vuorovaikutusta ja ymmärrystä voivat kaikki hyötyä. Yritysyhteistyön edistämisellä voi olla merkittävä vaikutus alueellisen elinvoimaisuuden kehittymiselle sen luodessa eloa kaupunginosissa ja pitäen katukuvan eloisana. Eläväinen kaupunki on tärkeä sen yrityksille ja asukkaille, kuin myös kaupunkia matkakohteeksi suunnitteleville matkailijoille! Helsingin kaupungin yritysluotseihin saat yhteyden sähköpostitse yritysluotsit@hel.fi tai olemalla heihin suoraan yhteydessä, https://www.hel.fi/yritysluotsit Lisätietoa osallistuvasta budjetoinnista: omastadi.hel.fi Jukka-Pekka Tolvanen Yritysluotsi Helsingin kaupunki
12 Viikko 42-43/2020 Jumissa? – Ei hätää, me autamme! Klassista& urheiluhierontaa Viidennellä linjalla www.jumissa.fi Kehonhuolto Jumissa Viides linja 1. Puh. 044 9705192 Selkäviikon kunniaksi: Varaa aikasi loppuvuodelle aikavälillä 14.10.-18.10. ja saat -5€ selkähieronnasta (lisätietokoodilla selkä20) Kenkiä ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä Hämeentie 12 / ti 13-20, ke-pe 12-18, la klo 10-15 / www.vivokauppa.fi Syksyyn Knit Wool-kengät naisille, miehille ja lapsille. Kuvassa naisten Atlantic Blue malli 160€ Tervetuloa sovittamaan paljasjalkakenkien edelläkävijän malleja niin liikuntaan, vapaa-aikaan kuin juhlaankin. Vivobarefoot -paljasjalkakengät Kenkiä ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä Hämeentie 12 / ti 13-20, ke-pe 12-18, la klo 10-15 / www.vivokauppa.fi Syksyyn Knit Wool-kengät naisille, miehille ja lapsille. Kuvassa naisten Atlantic Blue malli 160€ Tervetuloa sovittamaan paljasjalkakenkien edelläkävijän malleja niin liikuntaan, vapaa-aikaan kuin juhlaankin. Vivobarefoot -paljasjalkakengät Kenkiä ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä Hämeentie 12 / ti 13-20, ke-pe 12-18, la klo 10-15 / www.vivokauppa.fi Syksyyn Knit Wool-kengät naisille, miehille ja lapsille. Kuvassa naisten Atlantic Blue malli 160€ Tervetuloa sovittamaan paljasjalkakenkien edelläkävijän malleja niin liikuntaan, vapaa-aikaan kuin juhlaankin. Vivobarefoot -paljasjalkakengät Kenkiä ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä Hämeentie 12 / ti 13-20, ke-pe 12-18, la klo 10-15 / www.vivokauppa.fi Syksyyn Knit Wool-kengät naisille, miehille ja lapsille. Kuvassa naisten Atlantic Blue malli 160€ Tervetuloa sovittamaan paljasjalkakenkien edelläkävijän malleja niin liikuntaan, vapaa-aikaan kuin juhlaankin. Vivobarefoot -paljasjalkakengät Kenkiä ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä Hämeentie 12 / ti 13-20, ke-pe 12-18, la klo 10-15 / www.vivokauppa.fi Syksyyn Knit Wool-kengät naisille, miehille ja lapsille. Kuvassa naisten Atlantic Blue malli 160€ Tervetuloa sovittamaan paljasjalkakenkien edelläkävijän malleja niin liikuntaan, vapaa-aikaan kuin juhlaankin. Vivobarefoot -paljasjalkakengät Kenkiä ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä Hämeentie 12 / ti 13-20, ke-pe 12-18, la klo 10-15 / www.vivokauppa.fi Syksyyn Knit Wool-kengät naisille, miehille ja lapsille. Kuvassa naisten Atlantic Blue malli 160€ Tervetuloa sovittamaan paljasjalkakenkien edelläkävijän malleja niin liikuntaan, vapaa-aikaan kuin juhlaankin. Vivobarefoot -paljasjalkakengät Kenkiä ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä Hämeentie 12 / ti 13-20, ke-pe 12-18, la klo 10-15 / www.vivokauppa.fi Syksyyn Knit Wool-kengät naisille, miehille ja lapsille. Kuvassa naisten Atlantic Blue malli 160€ Tervetuloa sovittamaan paljasjalkakenkien edelläkävijän malleja niin liikuntaan, vapaa-aikaan kuin juhlaankin. Vivobarefoot -paljasjalkakengät Yrittäjä & Kivijalka Poikkeuskeväästä rohkeasti kohti poikkeuksellisen monipuolista syksyä panjoista. KokoTeatterin 23-vuotissyntymäpäivänä järjestettiin lastenkonsertti satapäiselle yleisölle Merihaassa koripallokentällä. ”Siellä oli tilaa ja avaruutta laulaa sydämen kyllyydestä”, hymyilee Veijalainen. Maailman teatteripäivää sekä Kansainvälistä tanssin päivää teatteri juhlisti Facebook-livelähetyksin. Poikkeusaikojen tuloksena syntyi myös Aktivistitrilogia-näytelmäjulkaisut, joissa kustantajana toimi Koko Agency. ”Suomessa ei juurikaan julkaista näytelmäkirjallisuutta, joten tartuimme härkää s a r v i s t a ” , iloitsee Veij a l a i n e n . Näytelmätrilogian voi ostaa teatterilta omaksi yhteishintaan 15 € tai 7 €/kpl. Uudet ajat ovat tuoneet mukanaan turv a l l i s u u s käytäntöjä sekä entistä enemmän toisten huomioon ottamista. Myös ohjelmiston tasolla annetaan tilaa m o n i p u o liselle joukolle taiteilijoita. Monista eri taustoista tulevat tekijät vievät sekä uusiin maailmoihin että pureutuvat ajankohtaisesti keskuudessamme myrskyäviin aiheisiin. Teatteria turvallisuudesta ja tunnelmasta tinkimättä KokoTeatteri on toiminut jo keväästä saakka osana kansallista ammattitoimijoiden joukkoa, joka laatii koko alalle alati päivittyvää kattavaa turvallisuusohjeistusta. Työryhmän ohjeistus on laadittu täydentämään viranomaisten ohjeita sen varmistamiseksi, että esittävän taiteen alalla kiinnitetään poikkeusaikana riittävän perusteellisesti huomiota sekä työettä yleisöturvallisuuteen. KokoTeatteri kartoittaa jatkuvasti riskejä toiminnassaan ja päivittää turvallisuussuunnitelmaa kulloisenkin epidemiatilanteen vaatimalla perusteellisuudella. Näillä toimenpiteillä KokoTeatteri onnistui avaamaan ovet ensimmäisten teattereiden joukoissa jo kesäkuun alussa ja näin toiminta on saanut jatkua turvallisesti nyt myös syksyllä. ”Meillä KokoTeatterissa on ollut onni ja ilo, että yleisö todella kokee olevansa turvallisissa käsissä. Sen tärkeyttä ei voi liikaa alleviivata.”, Veijalainen korostaa. KokoTeatteri on helsinkiläinen ammattiteatteri, joka on toiminut jo vuodesta 1997. Teatterilla on oma näyttämö Helsingissä Hämeentiellä, Kallion kupeessa. Ohjelmisto koostuu uusista kotimaisista näytelmistä ja kiinnostavien ulkomaisten näytelmien Suomen kantaesityksistä. KokoTeatterissa tehdään viihdyttäviä esityksiä, jotka haastavat ajattelemaan. KokoTeatterin syksyn tulevat ensiillat ja vierailut: Vendetta: Korruptoituneiden mielten jumppa, 2.9.–16.12. Aktivistinäytelmä 3, 25.9.–28.11. Timo Tuominen: Toivechansonkonsertti 26.9.– 27.10. Improvokaatio: Niskavuoren naisia, 29.9.–8.11. Alpo Aaltokoski Company: Suljetut ovet, 13.10.– 1.11. Antti Lahti & Työryhmä: Tanssikielto, 23.–24.10. Jos minä puhuisin sinulle, 7.–24.11. Nopean toiminnan naiset: 10 kohtausta seksuaalisesta vallankäytöstä 13.–15.11. Vierailu: Elämän rajalla, 22.11. Tsar-Bomba, 4.–15.12. Liput KokoTeatterin esityksiin myy Tiketti. KokoTeatteri / Hämeentie 3 / 00530 Helsinki www.kokoteatteri.fi – Kun korona keväällä sulki teatterin ovet yleisöltä, saimme aikaa suunnitella uutta”, kertoo KokoTeatterin johtaja Anna Veijalainen. Poikkeusolojen aikana syntyi teatterin oma lehti, KokoZine, joka on kattava kulttuurijulkaisu meneillään olevasta ohjelmistosta. Sosiaalisen median kanavat täyttyivät maaliskuussa nopeasti säpinästä sekä kamMonipuolinen, mielenkiintoinen kierrätystavarakauppa & Porthaninkatu 6, Neljännen linjan kulmassa www.aarteetkiertoon.fi Aarteet Kiertoon ARKISIN KLO 11-18, LAUANTAISIN KLO 11-16 TARJOUS: Tällä ilmoituksella -20% kertaostoksesta. – – – Leikkaa talteen ? – – –
13 Viikko 42-43/2020 Hakaniemen Kauppahalli Avoinna ma-la 10-17 040 7650176 Fb Tule tutustumaan Kääriydytään yhdessä syksyyn! Kääriydytään yhdessä syksyyn! Tule kanssamme tunnelmoimaan Tule kanssamme tunnelmoimaan Hakaniemen Kauppahallin kotoisaan ilmapiiriin. Hakaniemen Kauppahallin kotoisaan ilmapiiriin. Olemme avoinna klo 8-18. Olemme avoinna klo 8-18. Tarkista kuitenkin myymäläkohtaiset Tarkista kuitenkin myymäläkohtaiset aukioloajat osoitteesta www.hakaniemenkauppahalli.fi. aukioloajat osoitteesta www.hakaniemenkauppahalli.fi. Kauppahalli jatkaa toimintaansa Kauppahalli jatkaa toimintaansa Lasihallissa aina vuoteen 2022. Lasihallissa aina vuoteen 2022. Hakaniemen Torikatu 1 00530 Helsinki Lähelläsi Lähelläsi Hakaniemen Kauppahallissa on Hakaniemen Kauppahallissa on leveälestisten ja tilavien kenkien myymälä. leveälestisten ja tilavien kenkien myymälä. Kengät sopivat vaivasenluusta, vasaravarpaasta, turvotuksesta ja diabeteksesta kärsiville. Syksyn mallit ovat nyt myymälässä. Tervetuloa sovittamaan! Tervetuloa sovittamaan! Hakaniemen Kauppahalli Hakaniemen Torikatu 1 | Puh 040 595 8665 www.ikiliike.com Kenkiä ihmisille, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä Ajatellaanpa elämää hetki jalkojen kannalta. Ne kannattavat sinua ja niiden monimutkainen rakenne on suunniteltu juoksuun, tanssiin, kävelyyn, kiipeämiseen ja hyppimiseen. Jalkapohjassa on yli 200.000 hermopäätettä, joka on enemmän kuin missään muualla kehossa. Niiden avulla voi aistia pinnanmuutokset ja maaperän tarkasti. Monien jalkavaivojen syynä ovat epäsopivat kengät, esimerkiksi lyhyet, päkiästä kapeat, korkeakorkoiset tai kärjestä kapeat tai matalat. Paljain jaloin kävelijöillä on vähemmän jalkaterän vaivoja kuin kenkiä käyttävillä, kertoo Wikipedia. Vivobarefootpaljaskengät suunnitellaan jalkojen parasta ajatellen. Kengissä on ohut, pistosuojattu pohja, joten niillä saa parhaan mahdollisen tuntuman liikkeestä ja maaperästä. Kengät muotoillaan jalkaterän omaa mallia mukaillen, eikä kengissä ole korkoa, jotta lantion ja jalkaterän kulma olisi mahdollisimman luonnollinen. Kengät ovat myös eettiset, mallistosta löytyy jo täysin vegaanisia kenkiä. Valmistuksessa on käytetty mm. kierrätettyjä muovipulloja, ja myös vedenkulutus valmistusprosessissa on minimoitu. Pyrkimys on täysin muovittomaan ja kierrätetyn valmistusmateriaalin 90 % osuuteen lähiaikoina. Vivobarefoot on myös mukana Soul of Africa -hyväntekeväisyysjärjestön toiminnassa. Ababa -kenkämallisto valmistetaan käsin Etiopiassa ja sen tuottoa käytetään yhteisön koulutukseen ja hyvinvointiin. Soul of Africa on mahdollistanut jo lähes 18,000 lapsen opiskelun ja moni aikuinen on saanut reilun ja vakituisen työpaikan. H ä m e e n t i e n myymälässä palvelevat Joona, Jouni ja Antti. Antin vastuulla on kenkien maahantuonti, logistiikka ja verkostoituminen. Jouni hallinnoi myymälää niin Lahdessa kuin osan aikaa Helsingissäkin. Joona huolehtii Helsingin myymälästä ja markkinoinnista. Kaikilla on pitkä historia Vivobarefoot-kenkien käyttämisestä ja paras tietotaito löytämään asiakkaalle sopivin mahdollinen malli käyttötarkoitusta ajatellen. Tuote tunnetaan läpikotaisin, ja asiakaspalveluun panostetaan erityisesti. Vivobarefoot-kenkiä käyttävät ihmiset, jotka eivät haluaisi käyttää kenkiä lainkaan. Vivobarefoot-kenkiä voi käyttää niin kaupungissa kuin metsässä, talvella ja kesällä. Malleja on myös lapsille. Uusasiakkaat tulevat hierojilta ja fysioterapeuteilta, jotka ovat suositelleet kenkiä jalkojen virheasentojen vuoksi. Myös viidakkorumpu ja oma hyvä käyttökokemus on mainio myynninedistäjä; kun on ostanut yhdet, haluat ostaa myös toiset, ja mielellään suositellaan kenkiä eteenpäin. Hämeentien myymälä avattiin vuosi sitten, sitä ennen liike ehti toimia Porthaninkadulla vuoden. Koronakeväällä liike oli auki muutaman päivän viikossa, ja asiakkaita otettiin sisään kaksi kerrallaan. Kenkien suosiosta kertoo sekin, että välillä oli jonoa oven takana. Jos haluaa tutustua kenkämalleihin ja saada lisää tietoa tuotteesta, Hämeentien Vivokauppa on oikea osoite tulla tutustumaan. Kannattaa tulla aina myymälään sovittamaan kenkiä asiantuntijan avustuksella. Antiikkiliike R. Muuri tarjoaa taidekäsityötä arvostavalle yksilöllisiä esineitä ja huonekaluja 1700-1900 luvuilta. Tyylipuhdasta rokokoo-, kustavilais-, empireja biedermeieresineistöä. Kaikki esineet ovat henkilökohtaisesti valittuja ja huolella entisöityjä. Liikkeen valikoimaan kuuluu muun muassa kattokruunut, peilit, huonekalut, hopeaja pronssiesineet, astiastot ja lasistot. Liike kuuluu mm. Suomen Antiikkikauppiaiden yhdistykseen. Antiikkiliike R.Muuri Lönnrotinkatu 3 00120 Helsinki. Avoinna arkisin 11-18, la 11-15 p. 040 5531378, Antiikki.fi
14 Viikko 42-43/2020 Kauppakeskus Majakka | Hämeenkatu 25-27, Riihimäki +358 50 475 8805 | lelukauppa@hihhihhii.com Ma–La 10.00–20.00, Su 12-18 riihimäen pieneen lelukauppaan lelukauppaan RIIHIMÄEN Pieneen lelukauppaan lelukauppaan TERVETULOA TERVETULOA SYYSLOMARETKELLE SYYSLOMARETKELLE SYYSLOMARETKELLE SYYSLOMARETKELLE nä ht ävyys, nä ht ävyys, Meillä Meillä lapsenmielis yys lapsenmielis yys pääsee irti pääsee irti vanhemmilla kin! vanhemmilla kin! jo ka on pakko ko k ea it s e jo ka on pakko ko k ea it s e su 18.10 lähtien oll aan auki myös sunnuntaisin klo 12-18
15 Viikko 42-43/2020 Pilvien paino – aikuisille Esineja nukketeatterin keinoin nähdään Caisan näyttämöllä vahvaa teatteria! Teatteri Qq’n Pilvien paino kertoo kahdesta kirjailijasta, Irène Némirovskysta ja Elvi Sinervosta, jotka jäivät Euroopan historian vyöryjen alle. Esitys kunnioittaa kirjailijoiden työtä ja valintoja kysyen, mitä on olla ihminen juuri nyt ja voiko menneeseen katsomalla ymmärtää omaa aikaansa paremmin. Ensi-ilta to 15.10. klo 19, lisäksi 16. & 17.10. klo 19 ja 18.10. klo 15. Lippuja Lippu.fi, 10/6 € Loistavia animaatioita! K18 Aikuisille suunnattuja animaatioita näkee todella harvoin, mutta nyt siihen on tilaisuus Caisan valkokankaalla. Seuraava The Tower (to 8.10. klo 18) vie meidät pakolaisleirille Libanonin Beirutiin. Nukkeja tietokoneanimaatiota yhdistävässä elokuvassa kuullaan Wardin perheestä ja suvun elämästä. Animaatio on englanninkielinen. Avaa kuvasta traileri! Tulossa on myös SHe to 12.11. sekä Boy and the World to 10.12. Osta lippuja, 7 € Toivo painaa tonnin! Taideyliopiston Talvimusikaali 2020 Toivo painaa tonnin! kertoo ihmisistä, jotka pelaavat oman elämänsä shakkipeliä: yksin, kaksin ja vastapeluria toivoen. Toivolla on valtava voima; se näyttää suuntaa eteenpäin. ”Kukaan ei kuule kukaan ei nähdä voi millaista laulua mun elämä soi millaiset maailmat mun sisällä asuu mihin taivu ei kieli mitä kerro ei suu” Mistä sinä saat Toivoa? Ensi-ilta ma 26.10. klo 19, lisäksi esityksiä 27.10.–31.10. Osta lippuja! 15/10 € Ruosteisia luonnoksia – Rusty sketches Näyttelyn teoksissa arabian-, suomenja englanninkieliset lyhyet, aforisminkaltaiset runot käyvät vuoropuhelua sodan mielettömyydestä ja pakolaisuuden tunteista nousevan kuvituksen kanssa. Muhaned Durubi kirjoittaa ja tuottaa taidetta ollakseen olemassa, pysyäkseen hengissä. Ruosteisia luonnoksia on kolmikielinen taideja runokirja Caisan galleriassa pe 2.10.– to 29.10. Vapaa pääsy Caisan tapahtumissa on turvavälit! Caisa Taiteesta ja kulttuurista ei aina haeta vain hauskanpitoa, vaan myös pohdittavaa, uusia ajatuksia & tunteita ja syvällistä kokemusta. Caisassa on tarjolla mm. tanssiesitys, joka tarkastelee syöpää ja sen kohtaamista puolison kannalta, animaatiosarja, joka esittelee harvinaisuuksia aikuisille, sekä nukketeatteria kahden kirjailijan elämästä toisen maailmansodan aikana. Caisassa riittää vaikuttavaa ohjelmaa tänäkin syksynä. Helsingin kulttuurikeskukset ovat tehneet monta toimenpidettä, jotta meidän olisi turvallista koronavirusta pelkäämättä osallistua tapahtumiin. Katso tästä linkistä, miten olemme toimineet ja miten sinä yleisössä voit toimia, jotta kaikki sujuisi hyvin. Taideyliopiston talvimusikaali Caisassa Taideyliopiston Talvimusikaali 2020, Toivo Painaa Tonnin, kertoo ihmisistä, jotka ajelehtivat oman elämänsä pelilaudalla. Kuva: Antti Aleksi Niemi. Toivo Painaa Tonnin on visuaalisesti vahva aikuisten satumusikaali. Musikaalin kantaesitys on 26.10. kulttuurikeskus Caisassa. Kuva: Sanna Paula Mäkelä. Taideyliopiston Talvimusikaali 2020, Toivo Painaa Tonnin, saa kantaesityksensä lokakuussa 26.10. kulttuurikeskus Caisassa, tunnelmallisen Leipätehtaan miljöössä, keskellä Kalliota. Musikaalin esiintuoma toivon teema puhuttelee erityisesti koronakevään jälkeisenä aikana. Talvimusikaalin tekeminen on Taideyliopiston opiskelijoiden luoma perinne, jonka tuloksena valmistuu vuosittain uusi kotimainen musikaali. Talvimusikaali 2020, Toivo Painaa Tonnin, on järjestyksessään jo viides Talvimusikaali, jonka taiteellinen johto koostuu ammattilaisista. Musikaalin ohjaa Sanna Paula Mäkelä, ja kapellimestarina toimii Paavo Rantanen. Musikaalin huikean musiikin sävellyksestä vastaa Touko Niemi, joka on Sibelius-Akatemian sävellystaiteen nouseva tähti. Upean musiikin esityksissä toteuttaa Sibelius-Akatemian kymmenhenkinen, virtuoosimainen orkesteri. Rooleissa nähdään Taideyliopiston opiskelijoita. Toivo Painaa Tonnin on visuaalisesti vahva aikuisten satumusikaali. Se kertoo ihmisistä, jotka ajelehtivat oman elämänsä pelilaudalla: pelaten yksin, välillä kaksin tai sitä pelikumppaninsa löytymistä toivoen. Pyyteetön pyrkimys onnellisuuteen, omia unelmiaan kohti kiipeäminen, ei pitkän yksinelon jälkeen olekaan aivan helppoa. ”Koronakevät myllersi musikaalin alkuperäisen aikataulun täydellisesti, aiheuttaen suuria haasteita, ja vaarantaen miltei koko musikaalin toteutumisen. Kuitenkin, kaikesta huolimatta, olemme nyt lippu korkealla matkalla kohti syksyn ensi-iltaa! Henkilökohtaisesti uskon aina, että kaikella on jollain kumman tavalla merkityksensä. Tämän esityksen tarinarunko on kirjoitettu kauan ennen koronakevättä. Silti juuri vasta nyt syksyllä 2020, koronakevään jälkeisenä aikana, on musikaalimme teemoiltaan erittäin ajankohtainen. Juuri nyt, kun kaikki ? asiat ja ihmiset ? koettavat palata uomiinsa, ja löytää taas sen oman paikkansa, on musikaalin aika tulla ensiesitykseen. Toivolla on valtava voima, se näyttää tietä tulevaan.” ? Sanna Paula Mäkelä, Talvimusikaalin ohjaaja. Ohjaus & sovitus: Sanna Paula Mäkelä Viimeisimmät ohjaukset mm. Pelikaani (August Strindberg/ Elannon Näyttämö), Sent I November (Tove Jansson/Itä-Uudenmaan teatteri), Tumma ja hehkuva veri (Savoy-teatteri) Musiikin sävellys: Touko Niemi. Kesto: 2 h sis. 15 min väliaika. Ikäsuositus: 12+ vuotta Kieli: suomi, esitys ei ole kielisidonnainen Esitykset: ma 26.10. klo 19 (ensi-ilta), ti 27.10. klo 19, ke 28.10. klo 19, pe 30.10. klo 19, la 31.10. klo 14 ja klo 19. Liput: 15/10 € Caisa, Kaikukatu 4 B, Helsinki www.caisa.fi Asuntopolitiikan suurimpaan haasteeseen on vain yksi lääke Otto Meri Loppuvuonna Helsingin kaupunginvaltuuston päätettäväksi on tulossa yksi tämä vaalikauden tärkeimmistä asiakirjoista. Kyse on asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmasta. Ohjelmassa linjataan kaupungin tavoitteet muiden muassa maapolitiikalle, kaavoitukselle sekä asuntotuotannon määrälle ja hallintamuodolle. Maankäytöstä päättämistä voidaan syystä pitää kaupungin tärkeimpänä tehtävänä. Kyse on siitä, millä tavalla kaupungin pinta-alaa käytetään. Ennen kaikkea kysymys on siitä, mitä ja minne rakennetaan. Yksi tärkeimmistä rakentamisen osa-alueista liittyy asuinrakentamiseen. AM-ohjelmassa päätetään asuntojen hallintamuodon jakautumisesta. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, rakennetaanko omistusasuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja vai hitas-asuntoja. AM-ohjelmassa sovitaan siitä, millä tavalla näiden keskinäiset suhteet määräytyvät. Perinteisesti vasemmistoryhmät ovat kannattaneet kaupungin vuokra-asuntojen ja hitas-asuntojen rakentamista, kun taas oikeistopuolueet ovat kannattaneet vapaarahoitteisten eli markkinaehtoisten asuntojen rakentamista. Molemmilla ryhmittymillä tavoite on sama, eli asumisen hinnan alentaminen. Hallintamuodon lisäksi yksi keskeinen AM-ohjelmassa päätettävä asia liittyy asuntotuotannon määrällisiin tavoitteisiin. Määrällinen tavoite on hallintamuotoakin tärkeämpi tavoite. Mitä enemmän asuntoja valmistuu, sitä tehokkaammin kaupunki pystyy vaikuttamaan asumisen hintaan. Kyse on kokonaisuudesta, jossa hallintamuodot vaikuttavat myös rakennettavien asuntojen määrään. Taloudellisesti hyvinä aikoina on vaikea löytää urakoitsijoita säännellylle tuotannolle, sillä sääntelemättömät projektit sitovat suurimman osan urakoitsijoista. Taloudellisesti huonompina aikoina säännellyn tuotannon käynnistäminen on vastaavasti helpompaa. Asuntopolitiikan tärkeimmän tehtävän eli asumisen hinnan nousun hillitsemisen näkökulmasta tavoitetaso tulee nostaa nykyisestä 7000 asunnosta ylöspäin. Helsinki on viime aikoina jäänyt jälkeen naapurikuntiemme kasvusta. Kaupungin terveen kasvun turvaamiseksi onkin välttämätöntä, että asuntotuotannon tavoite nostetaan 8000 valmistuneeseen asuntoon vuodessa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Alppiharju
16 Viikko 42-43/2020 KIRJA-ARVOSTELU Kirja Uotisesta: ”Ei Huono!” ”Jorma Uotinen on lopulta mysteeri”, määrittelee balettitanssija Minna Tervamäki. Tätä henkilömysteeriä yrittää parhaansa mukaan meille lukijoille avata Sauli Miettinen laadukkaasti kirjoitetussa yli 500 sivun teoksessa ”Jorma Uotinen” (Otava 2020). Miettinen kertoo meille ilahduttavan tarkasti, lämmöllä, pienen porilaispojan tien tanssitaiteemme huipulle,uudistajaksi. Yksinhuoltajaäidin poika, joka jo pienenä halusi esille, esiintyä, herättää huomiota, pukeutua merkillisesti,liikkua omalaatuisesti. Kummajainen koulukiusattu, jonka, hänenkin, liikuntahaluja ja -lahjoja koululiikunta yritti parhaansa mukaan tappaa. Ei onneksi onnistunut. Koulun ja ympäristön hankaluuksissa ihailtavan avarakatseinen äiti oli pikku-Jorman tukena. Pois Porista Nuori porilaispoika Jorma Uotinen halusi näytellä ja tanssia. Pori kävi ahtaaksi, Helsinki odotti. Miettinen kuvaa hyvin ”maalaispojan” yrityksiä Helsingin tanssimaailmassa. Klassinen baletti oli kaiken perusta, mutta käsittämättömän rohkeasti nuori mies haki ja toteutti omaa tanssillista ilmaisuaan. Uotinen tuli ”maalta” ja uudisti koko perinteisen, kaavoihin kangistuneen Doris Laineen hallitseman tanssitaiteen. Se ei ollut helppo tehtävä vanhoillisessa kulttuuriympäristössä, mutta vähitellen ankaralla työllä ennen kaikkea itseään kohtaan Uotinen mursi jään, avasi railoja. Kirja kuvaa erinomaisesti Uotisen suuntautumista jo hyvin nuorena tanssitaiteen ulkomaisille areenoille hakemaan oppia, vaikutteita. Vaikka naapurimme Neuvostoliitto oli baletin maailmanmahti, Uotinen suuntasi länteen, ennenkaikkea Pariisiin. Sinne hän asettui jo nuorena asumaan poikaystävä mukana, sieltä hän imi joka päivä uupumattomasti vaikutteita,oppia,elämäntapaa. Kirja kuvaa hengästymiseen saakka Uotisen kansainvälisiä esiintymisiä, työskentelyä eri puolilla maailmaa. Kirja on täynnä suuria menestyksiä, epäonnistumisia on kirjassa hyvin vähän. Lukija voi ihmetellä oliko niitä? Potkut Kansallisoopperasta olivat kova isku. Tanssijat eivät halunneet häntä enää. Vaivaiset kaksi ääntä tanssijoiden äänestyksessä olivat varmaan järkytys itseään korvaamattomana pitäneelle johtajalle. Potkut olivat Kuopion onni, porilaispoika lähti savolaisten pariin ja nosti Kuopio Tanssii ja Soi – festivaalin suureen menestykseen. Värikäs persoona Turha vaatimattomuus ei ole koskaan Jorma Uotista kaunistanut. Erikoinen ilmiasu, pukeutuminen, käyttäytyminen ovat tehneet hänet meille tutuksi, mutta tunnemmeko hänet? Kirja kertoo aika paljon,avoimesti Uotisen rakkauselämästä, naisista ja miehistä, joita Uotinen on rakastanut. Meikkitaiteilija Helena Lindgren on ollut Uotisen elämän suuri rakkaus. Muistakin Jorman miesja naisrakkauksista kirja kertoo mutta tyylikkäästi, asiallisesti. Tyylikkyys onkin läpi elämän ollut Jorma Uotisen tavaramerkki. Tämä näkyy myös harvinaisella kuvauksella Jorma Uotisen kodista. Kodin seiniä eivät koristele eri puolilta maailmaa saadut palkinnot ja diplomit vaikka lajinsa ehdoton huippu-urheilija onkin. Vaikka Jorma Uotinen oli ollut jo pitkään tunnettu julkisuuden hahmo eivät baletti,ooppera,teatteri olleet tehneet hänestä ”koko kansan Jormaa”. Hänen julkisuuskuvansa tuli koko kansalle tutuksi television ”Tanssii tähtien kanssa” -ohjelman tuomarina. Sen jälkeen ei ole ollut rauhaa julkisuudessa,kaupassa ei missään. Mutta Jorma Uotinen on sitä aina myös halunnut,nyt sitä saa mitä tilaa! Mutta julkisuus on aina ollut vain osa Jormaa. Tiesitkö että kaikenlaisia juhlia aina rakastanut Jorma Uotinen ei ole itse juonut koskaan viinaa. Tupakkakin jäi jo vuosikymmeniä sitten. Sauli Miettisen kirja ”Jorma Uotinen” kuvaa paitsi tuttua Uotista myös tuntematonta. Yllätysten miestä. Ei huono kirja. Pekka Hurme Jatkopäätös perusopetuksen poikkeusjärjestelyihin Kaupunginhallitus teki kokouksessaan 5.10. jatkopäätöksen perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamisesta. Muita kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat muun muassa nuorten jättämät aloitteet sekä Grundskolan Norsen Cygnaeus enheten -koulun perusparannuksen suunnitelma. Kaupunginhallitus päätti määrätä tartuntatautilain 58 §:n nojalla, että Helsingin kaupungin alueella sijaitsevien perusopetuslain mukaista perusopetusta antavien oppilaitosten tiloja voidaan käyttää perusopetuksen antamiseen tietyin edellytyksin. Tiloja käytettäessä tulee tartuntatautilain 1 §:ssä säädetty tartuntatautilain tarkoitus huomioon ottaen noudattaa opetusja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.8.2020 antamaa suositusta. Päätös on voimassa 11.10.10.11.2020 tai kunnes asiasta toisin päätetään. Kyseessä on jatkopäätös: kaupunginhallitus teki edelliset tätä asiaa koskevat päätökset 10.8.2020 ja 31.8.2020. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan lisäksi nuorten jättämiä aloitteita sekä päätti esittää valtuustolle Grundskolan Norsen, Cygnaeus enheten -koulun perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymistä. Molemmat asiat etenevät valtuuston käsittelyyn. Kumpulan päiväkodin rakentaminen jatkuu myöhemmin rakennustöillä Aidattu rakennustyömaa Limingantiellä. Työmaakyltti. Kumpulan päiväkodin rakentamista valmistelevat työt alkoivat syyskuussa osoitteessa Limingantie 39. Hankkeen urakoitsija Tricon Oy on aidannut työmaan, ja asentanut paikalle työmaakopit. Puut on kartoitettu, ja osa niistä on kaadettu ja osa on merkitty oranssilla nauhalla säilytettäväksi. Alueelta on myös poistettu pintamaata. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto myönsi kaupungille kesäkuussa aloittamisoikeuden päiväkotirakennuksen rakentamiseen. Kallion louhintatyöt ja varsinainen talonrakentaminen aloitetaan sen jälkeen, kun Helsingin hallinto-oikeus on tehnyt rakennuslupaa koskevasta valituksesta päätöksen. Rakennuslupaa koskeva valitus on tehty toukokuussa, ja kaupunki odottaa siihen vielä ratkaisua. Tavoitteena on, että talonrakentaminen voidaan aloittaa mahdollisimman pian, ja että alueelle tarvitut uudet päiväkotitilat valmistuvat ajallaan. – Pidämme sopivana menettelynä odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua niin, että töitä voidaan sitten taas hyvässä järjestyksessä jatkaa. Toivottavasti hallinto-oikeuden päätös saataisiin mahdollisimman pian, jotta alueelle kipeästi kaivatut uudet päiväkotitilat saataisiin nopeasti käyttöön ja vanhoista huonokuntoisista voitaisiin samalla luopua, toivoo kaupunkiympäristön toimialan tekninen johtaja Kari Pudas. Kaupungin saamien tietojen mukaan Helsingin hallinto-oikeus pyrkii käsittelemään valituksen vuoden loppuun mennessä. Kaupunki tiedottaa työmaajärjestelyistä sitten kun rakentaminen jatkuu. Miten asia on edennyt? Joulukuu 2018: Kasvatusja koulutuslautakunta päättää päiväkodin perustamisesta ja puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto hyväksyy hankesuunnitelman. Helmikuu 2019: Kaupunginhallitus hyväksyy päiväkotirakennuksen hankesuunnitelman. Joulukuu 2019: Helsingin rakennusvalvontapalvelujen lupayksikkö myöntää rakennusluvan. Huhtikuu 2020: Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto tekee päätöksen rakennusluvan oikaisuvaatimuksista. Toukokuu 2020: Helsingin hallinto-oikeudelle valitetaan rakennusluvasta. Kesäkuu 2020: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto myöntää Helsingin kaupungille aloittamisoikeuden päiväkotirakennuksen rakentamiseen. Helsingin hallinto-oikeudelle valitetaan siitä, että rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslupa on lainvoimainen. Heinäkuu 2020: Helsingin hallinto-oikeus hylkää valittajan vaatimuksen siitä, että rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslupa on lainvoimainen. Syyskuu 2020: Helsingin kaupunki ja urakoitsija Tricon Oy solmivat urakkasopimuksen. Rakentamista valmistelevat työt aloitetaan.
17 Viikko 42-43/2020 Helsinki allekirjoitti Euroopan kiertotalouskaupunkien julistuksen Tavoitteena on tehokas raaka-aineiden käyttö, vähähiilisyys ja sosiaalisesti vastuullinen yhteiskunta, jossa luonnonvarojen käyttö on irrotettu talouskasvusta. – Julistuksemme käsittää kaupungeille hyvin keskeisiä toimintoja, kuten rakentamisen. Helsinki on valmis edistämään kiertotaloutta ja yhteistyö on elintärkeää: haluamme oppia lisää muilta kaupungeilta sekä jakaa omia kokemuksiamme, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka oli julkistamassa julistusta konferenssissa. Kaupungeilla on oman toimintansa kautta mahdollisuus edistää kiertotaloutta ja johtaa maailmaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Euroopan kiertotalouskaupunkien julistus tarjoaa yhteisen kiertotalouskaupunkivision, joka auttaa kaupunkeja toimimaan yhtenä rintamana matkallaan kohti kiertotaloutta. European Circular Cities -julistus julkistettiin 1.10.2020 Saksan Mannheimin isännöimässä 9th European Conference on Sustainable Cities & Towns -virtuaalikonferenssissa. Helsinki sekä muut alkuvaiheen allekirjoittajista kutsuvat muita eurooppalaisia kaupunkeja ja alueita liittymään mukaan ja allekirjoittamaan julistuksen. Julistuksen on laatinut laaja joukko eurooppalaisia organisaatioita, jotka ovat sitoutuneet edesauttamaan paikallistason siirtymistä kiertotalouteen. Mukana työssä ovat olleet muun muassa kestävien kaupunkien verkosto ICLEI, Ellen McArthur Foundation, Euroopan investointipankki (EIB) sekä YK:n ympäristöohjelma. Helsinki on julkaissut aikaisemmin tänä vuonna Kiertoja jakamistalouden tiekartan, jossa määritellään toimenpiteitä kiertotalouteen siirtymiseksi rakentamisen, hankintojen, viherjätteen sekä jakamistalouden osa-alueilla. Tove on elämäniloinen suomalainen taiteilijaelokuva. Alma Pöysti loistaa Tove Janssonin roolissa. Ruotsalainen Shanti Roney tekee hienon roolin kansanedustaja Atos Wirtasena. Kuva: Sami Kuokkanen/Helsinki-Filmi. Syksy 2020 on tuonut poikkeuksellisen hyviä kotimaisia elokuvia valkokankaalle. Erinomainen elokuvasyksy huipentuu Zaida Bergrothin ohjaamaan taiteilija Tove Janssonista kertovaan Tove -elokuvaan. Bergrothin ohjaama ja Eeva Putron käsikirjoittama elokuva ei kerro rakastettujen Muumi-hahmojen luojan elämäntarinaa kokonaisuudessaan. Hyvä näin, sillä suomalaisten suurhenkilöiden elämäkertaelokuvat ovat, liian usein, patsastelevia ja jähmeitä kuvakavalkaadeja kehdosta hautaan. Bergroth ja Putro keskittyvät elokuvassa Janssonin kymmeneen sodanjälkeiseen nuoruusvuoteen. Silloin menestys vielä odotti itseään ja Alma Pöystin näyttelemä Tove on toimeentulonsa kanssa kamppaileva taidemaalari. Janssonin taiteilijuuden ohella elokuvassa nousevat vahvasti esiin ihmissuhteet. Keskeisiä henkilöitä Janssonin elämässä olivat tuolloin teatteriohjaaja Vivica Bandler ja kansanedustaja Atos Wirtanen. Toven isä Viktor Jansson oli kuvanveistäjä, joka kuului maailmansotien välisen ajan huomattavimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin. Elokuvassa käy selväksi, että isä Viktor ei aivan varauksetta niellyt tyttärensä piirroshahmojen kehittelyä ”Nuo ei ole taidetta”. Tämä toi lisä epävarmuutta nuoreen identiteettiään etsivään taiteilijaan. Bergroth ohjaus on vaivattoman kepeää, tarina hengittää raikkaasti. Hyvin onnistuvat työssään myös kuvaaja Linda Wassberg ja lavastaja Catharina Nyqvist Ehrnrooth. He ovat loihtineet valkokankaalle oikealta tuntuvaa 1940–50-lukujen Helsinkiä. Tove-elokuva seuraa myös riemastuttavasti aikakauden Helsingin taiteilijaja boheemipiiren suhdesotkuja ja heidän kosteita juhlia. Jansson tykkäsi bilettää, eikä tehnyt sitä suinkaan kuivin suin. Bileissä vilahtelee sodanjälkeisen aikakauden nousevia taiteilijanimiä, muun muassa taidemaalari Sam Vanni, Jakob Öhrmanin näyttelemänä. Viinanhuuruinen juhlinta ei kuitenkaan jää elokuvan keskiöön, vaan on lähinnä oivallinen muistutus, siitä miten samankaltaisina ihmiset säilyvät vaikka ajat muuttuvat. Kaiken keskeltä elokuvassa nousee esiin, se kuinka Tove löysi oman äänensä. Elokuva kulminoituu siihen, kun Jansson tekee sopimuksen maailman suurimman iltapäivälehden, Evening Newsin, kanssa. Hän sitoutuu muumisarjakuvien piirtämiseen ja Tove Janssonin matka maailman tähdeksi alkaa. Sarjakuvia Jansson ei tahtonut arvostaa, se oli leipätyötä. Tove-elokuvassa ristiriita oikeiden taiteilijahaaveiden ja muumitarinoiden välillä välittyy vahvasti. Tove Janssonin roolissa Alma Pöysti on suurenmoinen. Hän on onnistunut sisäistämään Janssonista juuri sen omapäisyyden ja herkkyyden joka kuva hänestä syntyy elämänkertojen kautta. Krista Kosonen tekee myös hyvän roolin teatteriohjaaja Vivica Bandlerista, jonka kanssa Tovella oli lyhyt suhde, sen merkitys oli kuitenkin hänen elämässään merkittävä, niin kypsymisenä naisena kuin taiteilijana. Ruotsalainen Shanti Roney näyttelee kansanedustaja Atos Wirtasta ja piirtää pienillä taitavilla eleillä tarkan kuvan sympaattisesta Wirtasesta. Tove-elokuva on myös monilahjakkaan Eeva Putron lopullinen läpimurto. Hän loistaa käsikirjoituksen lisäksi taidemaalari Vannin May-vaimon roolissa. Bergroth ja Putro ovat tehneet Tove Janssonin näköisen elokuvan, jossa patsasteleva jäykkyys loistaa poissa olollaan. (Tove-elokuvan näytökset Rivierassa www.rivierakallio.fi) Juhani Styrman Helsinki allekirjoitti Euroopan kiertotalouskaupunkien julistuksen Jätkäsaaren rakentamisessa on kierrätetty maamassoja. Kuva: Antti Pulkkinen Helsingin kaupunki edistää yhdessä muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa siirtymää kohti kiertotaloutta ja on allekirjoittanut Euroopan kiertotalouskaupunkien julistuksen (European Circular Cities Declaration). Julistus julkistettiin 1. lokakuuta eurooppalaisten kestävien kaupunkien 9th European Conference on Sustainable Cities & Towns -konferenssissa. Muita julistuksen ensivaiheen allekirjoittajia ovat muun muassa Oslo, Malmö, Kööpenhamina, Sevilla, Tirana, Praha ja Ljubljana. Suomalaisista kaupungeista mukana ovat myös Tampere, Turku, Oulu ja Lappeenranta. Neuvotteluja jatketaan monen muun eurooppalaisen kaupungin kanssa. Julistuksen allekirjoittavat kaupungit sitoutuvat toimimaan kiertotalouden lähettiläinä. Kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen säästäväistä käyttämistä, jätteen arvostamista raaka-aineena ja siirtymistä kuluttamisesta ja omistamisesta kohti palveluja ja digitalisaatiota. Tavoitteena on tehokas raaka-aineiden käyttö, vähähiilisyys ja sosiaalisesti vastuullinen yhteiskunta, jossa luonnonvarojen käyttö on irrotettu talouskasvusta. – Julistuksemme käsittää kaupungeille hyvin keskeisiä toimintoja, kuten rakentamisen. Helsinki on valmis edistämään kiertotaloutta ja yhteistyö on elintärkeää: haluamme oppia lisää muilta kaupungeilta sekä jakaa omia kokemuksiamme, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka oli julkistamassa julistusta konferenssissa. Kaupungeilla on oman toimintansa kautta mahdollisuus edistää kiertotaloutta ja johtaa maailmaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Euroopan kiertotalouskaupunkien julistus tarjoaa yhteisen kiertotalouskaupunkivision, joka auttaa kaupunkeja toimimaan yhtenä rintamana matkallaan kohti kiertotaloutta. European Circular Cities -julistus julkistettiin 1.10.2020 Saksan Mannheimin isännöimässä 9th European Conference on Sustainable Cities & Towns -virtuaalikonferenssissa. Helsinki sekä muut alkuvaiheen allekirjoittajista kutsuvat muita eurooppalaisia kaupunkeja ja alueita liittymään mukaan ja allekirjoittamaan julistuksen. Julistuksen on laatinut laaja joukko eurooppalaisia organisaatioita, jotka ovat sitoutuneet edesauttamaan paikallistason siirtymistä kiertotalouteen. Mukana työssä ovat olleet muun muassa kestävien kaupunkien verkosto ICLEI, Ellen McArthur Foundation, Euroopan investointipankki (EIB) sekä YK:n ympäristöohjelma. Helsinki on julkaissut aikaisemmin tänä vuonna Kiertoja jakamistalouden tiekartan, jossa määritellään toimenpiteitä kiertotalouteen siirtymiseksi rakentamisen, hankintojen, viherjätteen sekä jakamistalouden osa-alueilla. Onnistunut elokuva Tove Janssonin elämästä
18 Viikko 42-43/2020 KULTTUURI Risto Kolanen Ruska-ajan kulttuurikierros Opetusja kulttuuriministeriö jakoi 7 157 000 euroa koronaavustuksina kesän kulttuuritapahtumien järjestäjille, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa tappioista huolimatta ja valmistautumaan ensi vuoden tapahtumiin. Tukea myönnettiin yhteensä sadalle hakijalle. Teatterikorkeakoulun tanssilinjalta valmistuneet Anni Kaila ja Jussi Suomalainen esittävät Gallen-Kallelan maalauksen “pojan ja variksen tarinan” eläväksi Joona Halosen koreografiaan Hurjaruuthin lavalla Kaapelilla. Kuva: Uupi Tirronen. Laulaja-soittaja Jutta Rahmel julkaisi uuden levyn Bar Bistron lavalla Vallilassa. Kuva: Raimo Granberg. Outi Ikonen (vas.), Anna Andersson ja Tuuli Mattila ovat valloittavia humoristisessa Vendetta-esityksessä KokoTeatterissa. Kuva: Sini Salo. Tomi Pulkkinen (vas.), viulisti Arto Nybom, perkussionisti Joel Jaakkola ja miimikko Veli-Petteri Asikainen esittävät Lordi Byronin lauluja romanttisena folk-soulina PerformanceSirkuksen lavalla Kaapelilla. Kuva: Roosa Isokääntä. Tanja Illukka on uskomattoman taitava ja haavoittuvan herkkä Ismo-Pekka Heikinheimon Syöpäsi minussa tanssiteoksessa Kulttuurikeskus Caisassa. Kuva: Sakari Viika. Gallen-Kallelan nuoruuden työ jatkaa elämäänsä tanssina Tanssiteatteri Hurjaruuthin ”Pölyt pois klassikoista!” -sarjassa nähtiin keväältä siirtynyt liikkeellinen kantaesitys, joka on saanut kipinänsä Akseli Gallen-Kallelan rakastetusta maalauksesta ”Poika ja varis”. Hyvin kokemuksellisessa ja vuorovaikutuksellisessa esityksessä myös lapset pääsivät taiteilijan rooliin piirtämällä tyhjälle paperille. Esitystä suositeltiin kaikille yli 3-vuotiaille, joten se oli juuri sopiva minulle. Teatterikorkeakoulun tanssilinjalta keväällä valmistuneet Anni Kaila ja Jussi Suomalainen esittivät yhdessä pojan ja variksen tarinan, alusta loppuun. He hyödynsivät mainiosti lattiatilaa keskellä katsomoa. Valoilla ja äänillä on suuri merkitys. Esityksen ohjasi koreografi, taiteilijaprofessori Joona Halonen, joka on työskennellyt koreografina aiemmin mm. Talvisirkus Valossa sekä Zodiakissa. Hän haluaa kysyä, osaako taidemaalari ”todella pysäyttää ajan” maalaukseensa ja tavallaan jatkaa teoksen elämää tanssiliikkeillään. Jäämme miettimään, miten varis pysyy paikallaan ja lentääkö se kohta pois? Ovatko poika ja varis kavereita? Poika ja varis on suomalaisen taidemaalarin Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884. Öljymaalausta kankaalle pidetään suomalaisen taiteen kultakauden mestariteoksena. Se on merkittävä taiteilijan nuoruudentyö, jonka hän vei mukanaan Pariisiin ja se sai realistisena työnä jatkoa seuraavan vuonna ”Akka ja kissa” –maalauksella. Molemmissa teoksissa kohteena ovat yhteiskunnan vähäosaiset. Teos syntyi taiteilijan viimeisenä Tyrvään kesänä Sipin talon pihapiirissä Hämeen ja Satakunnan rajamailla. Utuisen indiepopin uusi tulkki Indiepop-tulokas Jutta Rahmel yhdistää elektronisen kasaripopin ja orgaanisen kanteleen. Uusi single “Oblivious” julkaistiin jo maaliskuulla, mutta sen julkaisukeikat siirtyivät eteenpäin. Kuulin heleää ääntä ja kauniita kappaleita sekä TenhoRestobarissa että Bistro K:ssa Kapsäkin talossa. Musiikki on viehättävän häpeilemätöntä ja vilpittömän toiveikasta pop-musiikkia, jonka utuinen indiesoundi syntyy kirkkaista kesäöistä, karun kauniista luonnosta ja urbaanista sykkeestä. Oblivious kertoo ihmisen ristiriidoista, unohduksesta ja taipumuksesta ummistaa silmänsä epämieluisilta asioilta. Inspiraatiota uudelle julkaisulle ovat tuoneet muun muassa skandinaaviset artistit Susanne Sundfør, Robyn ja AURORA. Keikkojen jälkeen hän julkaisi kuukausi sitten modernia discoa tummilla vävyillä edustavan Ghost-singlen, jota varjostaa kipeät, ”toksiset” ihmissuhteet. Lahjakakkaan nuoren artistin on voinut nähdä muun muassa Vesalan riveissä niin keikoilla kuin syksyllä 2019 Vain elämää -ohjelmassa. Lisäksi Rahmel on vaikuttanut jo hyvin pitkään kanteleja lauluyhtye Kardemimmeissä. Kansanmusiikkitaustainen laulaja-lauluntekijä ja kanteleensoittaja julkaisi debyyttisinglensä ”White Smoke” marraskuulla 2019, joten esiinnousu on komeaa. Läheisen syövästä syntyi kaunis tanssiteos Ismo-Pekka Heikinheimon uusin nykytanssiteos ”Syöpäsi minussa” käsittelee sairauteen liittyviä syviä ja kivuliaita tunteita, sairastavan näkökulmasta, mutta tässä teoksessa erityisesti läheisen ihmisen kokemana. Usein vaiettu aihe on koskettanut monia myös yleisön joukossa. Muistamme hetken, jolloin läheinen ihminen sairastui syöpään ja kertoi siitä, taisteli ja on saattanut menehtyä tautiin. Syöpä pelottaa ja ahdistaa, näkijää ja kokijaa. Ohjaaja-koreografille sairauden kokemus on ollut myös omakohtaista hänen vaimonsa sairastuttua tautiin ja onneksi parannuttua siitä. Syöpäsi minussa syntyi jakamisen tarpeesta, kun ei ollut sanoja. Tanssiteoksen sisältö ja empatia tulivat tueksi. Kuolemanpelko on läsnä elämässä ja omat tunteet pannaan helposti syrjään, kun puoliso sairastuu. Taitavan luottotanssijan Tanja Illukan aistilliset kehon liikkeet ja muusikko Jouko Kyhälän soundit huuliharpulla ja taitavalla multi-instrumenttitekniikalla läähätyksineen ja korotuksineen luovat kielen sairauden kohtaamiselle. Hyvin koskettavaa on tanssin ja äänen yhdistyminen onnistuneessa tulkinnassa kulttuurikeskus Caisan juhlasalissa. Välillä noustaan jyrkkiä portaita ja välillä laskeudutaan. Musiikki antaa äänen keuhkoille ja rahinalle, Ilmaa sisään, ilmaa ulos. Tanssi ja huuliharppu yhdessä antavat harmonian tunteen: valoa kohti. Jukka Huitilan valosuunnittelu ja Sami Korhosen puvustus ankkuroituvat teokseen ja ansaitsevat myös kiitokset kokonaisuudessa. Byron kävelee kauneuteen musiikin avulla PerformanceSirkuksen uudessa tilassa, Kaapelin pienessä salissa antauduttiin suurten tunteiden vietäväksi intensiivisessä esityksessä. Kuulimme laulaja, kitaristi ja huuliharpun soittaja Tomi Pulkkisen uusia suomennoksia ja sävellyksiä lordi Byronin intohimoisiin runoihin sekä kerrontaa tämän ”maailman ensimmäisen rocktähden” aistillisesta elämästä. Soi romanttinen folk-soul, jossa maailmantuska onkin teosten pohjasävynä ja koskettaa yleisöä korona-aikana: – Tunteeni ei sammu milloinkaan, valan vannon kautta taivaan, maan! Pulkkinen on säveltänyt Byronin lisäksi kirjallisuusfestivaaleille myös Runebergin ja Vol
19 Viikko 42-43/2020 VanDamme: Tynkätanssit sisällä ja ulkona Metsäbaletti-tulevaisuuskuvaelma 2030-luvulle oli upea esitys VanDance: Tynkätanssit festivaalilla. Kuvassa tanssija Satu Rinnetmäki. Kuva: Ia Samoil. “Keho on riemun paikka”. VanDance loppui Lihadiskoon Myyrmäen asemalla kauniiden seinämaalausten viereen. Kuva: Jyri Huhtala. Tanssitaiteilija Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindströmin sooloteos Pyhästä Birgitasta oli eteerisen kaunis teos, joka yhdistää tanssiteatteria ja nykybalettia Preisnerin sielunmessuun Virtakirkossa. Kuva: Jyri Huhtala. taisimpia hengellisiä ja yhteiskunnallisia naisia. Kahdeksan lapsen äiti omistautui leskeksi jäätyään hengelliselle elämälle, perusti luostarisääntökunnan, joka tunnetaan nykyisin birgittalaissääntökuntana. Teos sai kantaesityksen helmikuulla Pyhän Laurin kirkossa. ”Minä Birgitta” tanssiteoksen musiikkina kuulimme rekonstruoitua keskiaikaista musiikkia ja osia Zbigniew Preisnerin sielunmessusta. Alaotsikkonsa mukaisesti tanssi teatteria ja balettia yhdistävä soolo esitti kohtauksia ”erään naisen pyhästä elämästä” Tunnelma vaihtui nopeasti musiikinrytmin mukaan haikeasta Maria-hahmosta villisti liikkuvaan ja tanssivaan maailmalliseen naiseen. Tarina luo kysyvän, raadollisen, mutta myös hellän humoristisen kuvan naisesta, joka ei halunnut asettua yhteen muottiin. Paikkana oli Virtakirkko, joka toimii väistötilana Myyrmäen kirkon remontin aikana. Hieno tila toimi aikaisemmin Imatran Voiman päärakennuksena. Virtatalon tilassa oli myös Ismo-Pekka Heikinheimon kolmelle tanssijalle tehty ”Anybody`s Architecture: Some Body”, joka innoittuu kehojen arkkitehtuurista ja on esitetty eri paikoissa, mm. Temppeliaukion kirkossa ja Taidehallissa. Zodiakin hanketaiteilija Anna Koskelan ohjaama ”Lihadisko” sai ensi-iltansa Siltamäen ostarin pihalla heinäkuulla. Ulkoilmaesitys oli osa neljän toimijan alueellista kulttuurihanketta Valokeilassa koillinen. Se esitettiin myös 26.9. osana ”Paikallismaisemia”-festivaalia. Esitys päätti Tynkätanssit kauniisti Myyrmäen aseman edessä graffiittimaalausten vieressä iltavalaistuksessa. Pieni tihkusadekaan ei haitannut sitä, keho on riemun paikka. Lihadisko eli Lihis on 25 esiintyjän yli tunnin ajan tanssima teos juhlii kehoja. – Keho on ihmisen lähiluonto ja koti, ensisijainen olinpaikka maailmassa. Olemme kaikki sisältä samanlaisia. Kaikkien liha on punaista, kaikkien luissa kiertää veri; rakennumme samoista aineista kuin koko muukin maailma, tekijät sanovat tanssin keinoin. Keho on suodatin maailman ja minun välissä. Kehojemme kautta muovaamme todellisuutta. – Kirkko sanoo: Keho on synti. Tiede sanoo: Keho on kone. Mainokset sanovat: Keho on liiketoimintaa. Keho sanoo: Minä olen juhla, Eduardo Galeano kirjoittaa Koskelan suomentamana. Routa Companyn vierailuesitys ”Metsäbaletti – matka tulevaisuuteen” VanDance: Tynkätanssit festivaalilla oli todella mielenkiintoinen, ja myös humoristinen esitys Vaskivuoren metsissä, jonne kävelimme lämpimin jalkinein. Ulkoilmaesityksessä on radikaalia toivoa, vaikka ajat ovat epävarmoja He tulevat vuodesta 2069 – yhdestä kuvitelluista lähitulevaisuuksista! Mitä tapahtui vuosina 2019-69? Mikä on ihmisen suhde ympäristöönsä? Mitä ihminen hakee taiteelta? Onko ihminen edelleen se omituinen apina, usein väärällä ilmastovyöhykkeellä, puuhastelemassa muiden elollisten näkökulmasta käsittämättömiä juttujaan? Monitasoinen esitys kahlaa tulevaisuuden historiaa taiteen näkökulmasta – ja samalla tulemme havainneeksi mitä kuuluu mm. leskenlehdille, jahtiukoille, fotosynteesille ja rapujuhlille. Mukana kävellyt sieniystävä poimi samalla haaparouskua, haperoa ja herkkutattia matkaansa. Saku Koistisen luomassa konseptissa käytetään sooloja yhteistanssiosia sekä videolta puheselostusta, joka on sitä huumoripuolta eniten. 2020-30-luvuilla eletään maailman ”kasvisaation aikaa” eläinten kautta. Osa lajeista katosi 2020-luvun lopulla. 2030-luvulla eletään jo ”Paavo Väyrysen toista presidenttikautta”… Koollekutsujan rinnalla meille tanssivat pusikoissa, puiden alla ja kivillä myös Laura Koistinen ja Satu Rinnetmäki. Vespa Laineen Fern Orchestran luomilla äänillä on tärkeä osuus. Kajaanista käsin toimiva Routa Company esitti kesällä 2019 teosta Kajaanin runoviikolla, Pyhäjärven Täydenkuun tansseilla ja Ärjän taidefestivaalilla. Kokemus oli vavahduttavan puhutteleva myös ruuhka-Suomen metsässä. Tanssitaiteilija, koreografi Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström esittämä sooloteos Pyhästä Birgitasta (1303-1373) oli festivaalin lyyrisin, kaunein teos. Hän oli keskiajan Euroopan vaikutusvalIrina Pulkka (vas.), Marjaana Kuusniemi-Korhonen ja Johannes Purovaara kysyvät, mikä ja kuka ajassamme on Pyöveli? Ei taiteella ole vapautta. Solidaarisuus ryhmän taiteelle löytyy Kanneltalon esityksestä. Kuva: Mia Kivinen. Kontula Art Schoolin aikuiset seinämaalasivat Symppiksen julkisivun alkusyksyllä ja lapset kirjaston takaedustan. Kuvassa Kontulan Casanova, Ari Piispanen ja taustalla covid19-logo, kirjaston ”kalapostilaatikko” ja metso. Kuva: Heidi Hänninen. ter Kilven tekstejä. Hän kertoi kohteesta hyvin innoittuneesti ja lauloi sanoman sisäistäneenä. Vesa-Petteri Asikaisen groteskit eläinmaskihahmot ja mimiikka toivat esitykseen uusia ulottuvuuksia. Kuuluisin runo ”She Walks in Beaty” kuultiin esityksessä. Lordi Byron syntyi 1788 Englannissa yläluokkaan ja oli yksi romanttisen liikkeen voimahahmoja, elegantti keikari, joka vietti ”kaunista elämää”. Seikkailija, nautiskelija ja esteetikko sai lukemattomat naiset rakastumaan itseensä. Byron lähti v. 1816 Englannista, eikä palannut enää koskaan. Hän kuoli köyhtyneenä 1825 maanpaossa Kreikassa. Runous jäi vaikuttamaan aikansa Euroopassa ja edelleen. – Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen. ”Don Juan” on yksi tunnetuista teoksista. Uusi rohkea improvisaatioteatteri Vendetta on tuore, rohkea ja kantaaottava helsinkiläinen improvisaatioteatteri, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja keskinäistä ymmärrystä improvisaation keinoin. Sen jäsenet ovat teatteritaiteen ammattilaisia, jotka tutkivat sosiaalisia rituaaleja, valtarakenteita ja patriarkaalisen yhteiskunnan tabuja. Heillä on kaikilla pitkä kokemus erilaisista improvisaation muodoista, joita he rohkeasti yhdistävät feministisiin aiheisiin. Kolmessa “Korruptoituneiden mielten jumppa” -esityksessä KokoTeatterissa vendettalaiset improvisoivat ajankohtaisia tarinoita feministisestä näkökulmasta. Yleisö pääsee vaikuttamaan näytelmien sisältöön esityksen aikana sekä etukäteen teatterin sosiaalisen median kautta. Näin avausesityksen, jossa sukupuolten roolit ja esiintyjän perheidentiteetit olivat herkkien tulkintojen armoilla. Anna Andersson ja Outi Ikonen ovat helsinkiläisiä freelance-näyttelijöitä. Julia Gauffin on monialainen esittävän taiteen ammattilainen, jonka ohjaamia esityksiä olen nähnyt. Suvi Koivusalo on näyttelijänä erityisen kiinnostunut improvisaatiosta. Anna Korolainen Crevier on monipuolinen teatterintekijä, jota olen nähnyt HIT Helsingin Tervasaaren esityksissä. Hän juonsi ja ohjasi muita tällä kertaa. Tuuli Mattila suhtautuu teatteriin ”korsomaisella rohkeudella”, jossa teatteri kuuluu kaikille. Muusikko Susanna Syrjäläinen on Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2017 valmistunut sellisti. Vendettan muut esitykset ovat 17.11. ja 16.12. KokoTeatterissa. Keskeneräisyydestä syntyy esitys Pyöveli-esitystrilogian toinen osa kysyy, mikä ja kuka ajassamme on Pyöveli? Ensimmäinen osa oli kesällä 2017 Suomenlinnan vanhassa rakennuksessa. ”Making of Pyöveli” on kokoelma ranskalaisia viivoja, joista pitäisi rakentaa esitys. Apuraha-anomuksia tehdään, kukaan ei oikein ota vastuuta käytännön asioista. Kirveeseen tartutaan vuoron perään, on halu vain luovuttaa. Solidaarisuutta ja ymmärrystä ryhmän taiteelle ei löydy, on vain toiveita. Voiko tällaisesta keskeneräisyydestä syntyä esitystaidetta? KOM-teatteri teki juhlaesityksen Herlin/ Kone-teoksesta, johon ei saatu tekijänoikeuksia ja yleisö vaivaantui katsomossa. Kanneltalolla teoksessa on hyvää itseironiaa, miten löytää oikeutusta ja arvostusta aikana, jolloin taide tarvitsee sponsorinsa. Ei taiteella ole vapautta. Solidaarisuus ryhmän taiteelle löytyy sittenkin Marjaana Kuusniemi-Korhosen, Irina Pulkan ja Johannes Purovaaran läsnäolosta Minna Nurmelinin ohjauksessa. Sillä myös tarkoituksella on luotu keskeneräisyyden vaikutelma, harjoitellaan ja onnistutaan. Taiteen epävarmuus ja sen ymmärtäminen on teoksen tärkein sanoma. Erilaiset hahmot: nuoruus, äitiys ja keski-ikäisyys ovat elämää. Yhteinen tila haltuun taiteen avulla Kontulan metroaseman vieressä sijaitsevan Symppiksen julkisivu tuli valmiiksi; viimeiset hahmot syntyivät osaksi kokonaisuutta. Syyskuulla seinämaalauksia esiteltiin ensin julkisivun ja portaiden edessä, ja lopuksi kirjaston sivuseinällä. Jo aiemmin lapset saivat maalata kirjaston takaseinustan portaita ja kaiteita mieluisekseen. Yhteisöllinen KAS! Kontula Art School -hanke on toiminut Kontulassa elokuulta 2019. Sen tarkoitus on tarjota alueen asukkaille matalan kynnyksen taidetoimintaa ja tuoda erilaisista taustoista ihmisiä yhteen taiteen tekemisen äärelle. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä myös yhteisöllisyyden vahvistaminen ja konfliktien ehkäiseminen alueella. Toimipiste sijaitsee päihdeja mielenterveysasiakkaiden päivätoimintakeskus Symppiksen tiloissa. Vetäjä, yhteisötaiteilija Heidi Hänninen esitteli kauniisti jokaisen seinämaalauksen tekijä, etunimet ulkoa muistaen. Kaikki saivat arvonsa ja ruusunsa. Iso osa tekijöistä oli kuvataiteen ensikertalaisia, joita tuli myös kavereiden houkuttelemana. Persoonallisin tekijä on Ari Piispanen, jota kutsutaan myös ”Kontulan Casanovaksi”. KAS:n aikuisten ryhmä maalasi Symppiksen julkisivun uuteen uskoon. Mukaan tuli myös asiakaskuntaa, ja kaikki saivat auttaa. Kun tila on maalauksen myötä siistiytynyt ja tullut viihtyisämmäksi, myös tilan arvostus on lisääntynyt. Ennen suurin osa ihmisistä kulki tilan läpi mahdollisimman nopeasti ja monia se pelotti. Teksti: Risto Kolanen
20 Viikko 42-43/2020 Ensija turvakotien liitossa ennätysmäärä avunhakijoita Kuvituskuva: Tiuku Pennola Tänään 75 vuotta täyttävän Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa on apua tarvitsevia perheitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liitossa autetaan vuodessa yli 16 000 ihmistä, joista lapsia on 5500. Määrä on kasvanut yli kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana. Perheet tarvitsevat entistä enemmän apua. Apua hakevien määrät ovat kasvaneet eniten lähisuhdeväkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa. Kotona tapahtuvaan väkivaltaan hakee liitosta vuodessa apua yli 7300 ihmistä. Määrä on kasvanut yli puolella viimeisen 10 vuoden aikana. Luku kertoo enemmän avun hakemisen lisääntymisestä kuin väkivallan määrän kasvusta. Palveluita on enemmän kuin aiemmin ja niihin pääsee aiempaa helpommin. – Monessa asiassa on menty paljon eteenpäin. Turvakodit saivat valtion rahoituksen 5 vuotta sitten, turvakotipaikkojen ja avopalvelun määrä on kasvanut ja apua haetaan entistä rohkeammin, sanoo Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. Liiton jäsenyhdistykset tarjoavat apua monissa perhe-elämän ja parisuhteeseen liittyvissä elämänvaiheissa. Yhtä perhettä auttaa vauvan uniohjaus, toista perhettä väkivallan katkaiseminen. Apua tarjotaan myös, kun päihteet tai mielenterveysongelmat vaarantavat lapsen turvallisen kasvun tai kun perhe on eroamassa. Vanhemmuus ei pääty eroon. Työskentelemme sen hyväksi, että lapsi voi säilyttää yhteyden molempiin vanhempiinsa. Vaikeassa tilanteessa Avun hakemisessa tapahtuneesta asennemuutoksesta kertoo se, että tänä päivänä apua haetaan rohkeammin ja koko perheenä. Tämä koskee erityisesti vanhemmuuteen liittyvää tukea. Muutos on ollut näkyvä, sillä esimerkiksi ympärivuorokautista apua vauvaperheille antavissa ensikodeissa joka neljännessä perheessä myös vauvan isä on mukana kuntoutuksessa. Apua haetaan entistä enemmän myös ongelmien alkuvaiheessa, jolloin auttamisessa myös päästään parhaimpiin tuloksiin. Omatoimisesti apua hakevat näkyvät ennen kaikkea matalankynnyksen palveluissa, kuten esimerkiksi nimettömissä chateissa. – Lastensuojelun kautta palveluihin ohjautuvat ovat selvästi entistä huonomassa tilanteessa olevia. Vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä vauvaperheitä on tulossa palveluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Usein taustalla on se, että perheen ongelmiin ei ole puututtu riittävän aikaisin ja tilanne on päässyt kehittymään todella vaikeaksi. Osa vauvaperheistä on niin vakavissa vaikeuksissa, että heitä ei voida auttaa ensikodissa ennen kuin mielenterveyden akuutit ongelmat on saatu hoidettua, sanoo Särkelä. – Avun tarjoaminen ja esimerkiksi ensikotiin ohjaaminen on hyvin riippuvaista kuntien taloudesta. Aina kunnissa ei huomata, että odotusja vauvavaiheessa hoitamatta jättäminen merkitsee vielä suurempia kustannuksia jatkossa. Tämä näkyy siinä, että odotusaikana ympärivuorokautiseen kuntoutukseen päässeiden määrä on romahtanut aikaisemmasta. Voi selvitä Apua hakevien määrän kasvaminen kertoo myös siitä, että perheiden ongelmat eivät ole hyvinvointi-Suomesta poistuneet. Liitossa iloitaan kuitenkin jokaisesta apua hakevasta perheestä. – Avun hakeminen on ensimmäinen askel siihen, että perheen tilanne voi muuttua. Näemme jatkuvasti kuinka todella vaikeastakin elämän tilanteesta voi selviytyä ja perhe saa mahdollisuuden uuteen alkuun, Särkelä sanoo. Auttamisen hyvistä tuloksista kertoo muun muassa se, että päihteitä käyttävistä odottavista ja vauvaperheiden äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu liiton Pidä kiinni -palveluissa niin hyvin, että he voivat toimia vauvan ensisijaisena huoltajana ja vauvat voivat hyvin. Ilman riittävän pitkää kuntoutusta, he eivät pääsisi irti vuosia kestäneestä päihteiden käytöstä, eikä vauvan huostaanotolta voisi välttyä. Pahimmillaan seuraus voisi olla sikiövauvan vaurioituminen eliniäksi päihteiden vuoksi. – Perheiden ympärivuorokautinen kuntoutus maksaa, mutta se on kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa ja inhimillisesti parempi ratkaisu kuin hoitamatta jättäminen. Mitä aikaisemmin perheitä voidaan auttaa, sen parempia tuloksia saadaan. Samalla vältytään elämänmittaisilta kustannuksilta, Särkelä sanoo. Vakavissa päihdeongelmissa odottaviaja vauvaperheitä kuntouttavat Pidä kiinni -ensikodit ja -avopalvelut auttavat vuosittain 220 perhettä. Oikeus olla turvassa Ensija turvakotien liiton 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjoavaa vankkaa ammatillista apua sekä vapaaehtoisja vertaistukea. Ammattilaisten rinnalla on 2000sitoutunutta vapaaehtoista, joita motivoi halu auttaa. Liiton vetovoimasta kertoo myös se, että sen jäsenyhdistykset saivat 600 uutta jäsentä viime vuonna. Ensija turvakotien liiton lapsiperhekyselyn mukaan viidennes vastanneista kertoi jääneensä ilman apua. Paljon hätää on jäänyt kotien seinien sisälle. Korona-epidemia lisäsi avun tarvetta ja on saatu kymmenkertainen määrä yhteydenottoja chatin kautta viime vuoteen verrattuna. – Juuri nyt Ensija turvakotien liittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Järjestöt ovat nopeasti ja joustavasti vastanneet tarpeisiin. Siihen pitää olla mahdollisuus jatkossakin. Jokaisella on oikeus olla turvassa ja sen eteen teemme työtä myös tulevaisuudessa, sanoo Ensija turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen. Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä Avoinna toistaiseksi ke ja to klo 10-16 (mahdollisesti klo 18 saakka, varmista soittamalla) Verkkokauppaostosten nouto onnistuu muinakin ajankohtina– tutustu: www.kummiseta.net Tarjous voimassa 1.12.2020 asti.
21 Viikko 42-43/2020 Kuva harjoituksista. Pilvien paino. Kuva: TeatteriQo Helsinki päivittää parhaillaan liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmansa Kehittämisohjelman päätavoitteena on parantaa Helsingin liikenneturvallisuutta. Työssä määritetään visio, tavoitteet ja painopistealueet kaupungin liikenneturvallisuustyölle sekä asetetaan konkreettisia toimenpiteitä tuleville vuosille. Näin taataan suunnitelmallinen ja vaikuttava liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuus koskettaa kaikkia kaupungissa liikkuvia ja ohjelman päivitystyötä tehdään laajassa vuoropuhelussa asukkaiden sekä eri sidosryhmien kanssa. Helsingin liikenteessä on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut keskimäärin kuusi henkilöä ja loukkaantunut noin 450 henkilöä vuosittain poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa. Kaikki liikenneonnettomuudet eivät tule poliisin tietoon, joten loukkaantumisia sattuu todellisuudessa enemmän. Liikenneturvallisuutta parantamalla vähennetään ihmisille onnettomuuksista aiheutuvia inhimillisiä kärsimyksiä, mutta samalla myös yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Asukkaiden ääni on liikenneturvallisuudessa erityisen tärkeä, minkä vuoksi aiheesta on avattu kysely Helsingin asukkaille. Asukkailta toivotaan näkemyksiä liikenneturvallisuudesta ja sen kehittämisestä riippumatta siitä, missä päin Helsinkiä asuu, millä tavoin liikkuu tai minkä ikäinen on. Kyselyssä kysytään kartalla mm. liikenneturvallisuuden kannalta hankalia paikkoja tai kohteita, joissa on joutunut onnettomuuteen tai läheltä piti -tilanteeseen. Kyselyyn voi vastata sunnuntaihin 27.9.2020 asti osoitteessa https://app.maptionnaire.com/ fi/9318/ Helsinki maailmanlaajuisen älykaupunkivertailun kärjessä Juuri julkistetun Smart City Index 2020 -vertailun kolmen kärjen muodostavat Singapore, Helsinki ja Zürich. Monen Euroopan kaupungin sijoitus laski vertailussa tänä vuonna, mutta Helsinki nosti asemaansa kahdeksannelta sijalta toiselle sijalle. Vertailussa oli mukana 109 kaupunkia. Smart City Index luokittelee kaupungit pohjautuen taloudelliseen ja teknologiseen dataan sekä asukkaiden käsitykseen siitä, kuinka älykkäästi toimiva heidän kaupunkinsa on. Kussakin kaupungissa sadoille asukkaille kohdennettu kysely toteutettiin huhti–toukokuussa 2020. Asukkailta kysyttiin kotikaupungin toiminnasta viidellä avainalueella: terveys ja turvallisuus, liikenne, aktiviteetit, mahdollisuudet ja hallinto. Tämän vuoden vertailussa heijastuu se, että kaupungeissa on yhä erilaiset lähestymistavat ja lähtökohdat teknologian hyödyntämiseen. Tämä on näkynyt myös koronaviruspandemian paikallisessa hallinnassa, sillä teknologian hyödyntämisessä pitkällä olevat kaupungit ovat useimmiten selviytyneet myös pandemiatilanteesta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä paremmin. – Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki. Menestys tässä tuoreessa vertailussa kertoo, että kuljemme vahvasti oikeaan suuntaan. Tuloksien mukaan teknologian hyödyntämisen merkitys kaupungeissa on korostunut koronaviruspandemian aikana tavalla, joka todennäköisesti tulee jäämään pysyväksi. Helsingissä pyrimme jatkuvasti myös uusin keinoin taklaamaan tilanteeseen liittyviä lisähaasteita, kuten ehkäisemään eriarvoistumista ja syrjäytymistä, pormestari Jan Vapaavuori toteaa. Helsingin kaupunki on tehnyt älykaupunkikehityksen eteen pitkäjänteistä työtä. Elinkeino-osaston innovaatiot ja uudet kokeilut -yksikkö kehittää kaupunkia yrityksille suunnattuna kokeiluympäristönä sekä edistää alueen laajaa innovaatioja yritystoiminnan ekosysteemiä. Kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki kehittää tulevaisuuden digitaalisia ja dataan perustuvia kaupunkiratkaisuja. Kaupunki tekee kehittämisyhteistyötä laajasti yritysten, tiedeyhteisön ja asukkaiden kanssa. Koko kaupungin digitalisaation etenemistä voi seurata Digitaalinen Helsinki -sivustolla, jonne kootaan digikehittämistä käsittelevät uutiset, tapahtumat, tavoitteet ja käytännön teot. – Helsingin kunnianhimoisen digitalisaatio-ohjelman tavoitteena on palvelutarvetta ennakoiva kaupunki ihmisten ehdoilla. Parin viime vuoden aikana on lähtenyt liikkeelle useita digitalisaatiohankkeita, jotka liittyvät sekä palveluiden kehittämiseen että kaupungin kehittämisen kulttuuriin, organisaatioon, johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen”, kertoo kaupungin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama. Kahden kirjailijan surullisesta kohtalosta nukketeatterin keinoin Pilvien paino. Kuva: TeatteriQo TeatteriQo tuo ensi-iltaesityksensä Pilvien paino kulttuurikeskus Caisaan torstaina 15.10. Nykynukketeatterinäytelmä kertoo Elvi Sinervosta ja Irène Némirovskysta, kahdesta kirjailijasta, jotka jäivät Euroopan historian vyöryjen alle. Irène Némirovsky oli ukrainan-venäläinen, nuorena perheensä kanssa Ranskaan emigroitunut juutalainen kirjailija. Tunnustettu kirjailija koki täydellisen hylkäämisen Vichyn Ranskassa. Eristettynä elämisen jälkeen Irène Némirovsky joutui keskitysleirille ja hän menehtyi Auschwitzissa vuonna 1942. Suomalainen Elvi Sinervo oli vasemmistolainen työläiskirjailija, Kiilan jäsen, joka tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen jatkosodan aikana 1941–1944 mielipiteidensä vuoksi. TeatteriQo on suomalais-ranskalainen esittävän taiteen ryhmä, jonka esitykset ovat poeettis-poliittista nykynukketeatteria. Käsikirjoitus, ohjaus, lavastus: Mila Nirhamo Äänisuunnittelu: Perrine Ferrafiat Nukenrakennus: Laura Hallantie Apulaisohjaus: Johanna Latvala Työryhmän assistentti: Maria-Elina Koivula Näyttämöllä: Perrine Ferrafiat ja Mila Nirhamo Ikäsuositus: 15+ Visuaalista esitystä pystyy seuraamaan sekä suomenettä ranskanja venäjänkielellä. Ensi-ilta Helsingissä, Caisassa to 15.10.2020 klo 19 muut esitykset Caisassa: pe 16.10. klo 19, la 17.10. klo 19, su 18.10. klo 15 Caisa, Kaikukatu 4 B, Helsinki Esitys pureutuu kahden kirjailijan elämäntarinaan niiltä osin, joissa ne yhtyvät. Kirjailijan työ, äitiys, sodan ja kuoleman läsnäolo sekä kirjoittamisen voima ja pakko poikkeusoloissa ovat teemoja, jotka kulkevat sekä Némirovskyn että Sinervon elämässä. Pilvien paino yhdistää tapahtumia kirjailijoiden elämänhistoriasta sekä heidän tekstiensä kuvaamasta maailmasta. Pilvien painossa Irene ja Elvi kohtaavat kahden nukketeatteritaiteilijan teoksessa, joka rakentuu tositapahtumien ja kuvitellun risteykseen. Irenen ja Elvin kokemusten myötä kuljetaan 1930-luvun painostavan tunnelman läpi kohti Euroopan raunioita. Näyttämöllä nukkejen kanssa Perrine Ferrafiat ja Mila Nirhamo. Nuket ovat Laura Hallantien käsialaa ja ohjauksesta ovat vastanneet Mila Nirhamo ja Johanna Latvala. Selvityksiä meneillään kivihiilen korvaamiseksi Uusi tutkimuskohde avomerelle mitaltaan tunneli olisi niin suuri, että siinä mahtuisi ajamaan rekka-autolla kyseessä on siis varsin ainutlaatuinen ratkaisu myös kansainvälisesti. – Merivettä hyödyntävät lämpöpumput ovat kiinnostava vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Meriveden sisältämä lämpö on uusiutuvaa, lämmönlähde on ehtymätön ja kaiken lisäksi ilmainen. Haasteena on saada riittävän lämmintä merivettä myös talviaikaan, ja tämän vuoksi tutkimusta tehdään kauempana avomerellä: kun vedenotto tapahtuu syvältä avomereltä, lämmitysteho on käytössä läpi talven. Kaukolämpöä tehdään tässä ratkaisussa siis + 2-asteisesta merivedestä, kertoo yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helenistä. Parhaillaan Helenin Vuosaaren voimalaitokselle rakennetaan ainutlaatuista, myös meriveden lämpöä hyödyntävää lämpöpumppua, jonka lämmönlähteenä toimivat sekä rannasta otettava merivesi kesäisin että voimalaitoksen oma jäähdytysvesikierto talvisin. Nyt selvitysvaiheessa oleva merivesilämpöjen hyödyntäminen ympärivuotisesti on tätä selvästi suurempi hanke, kokoluokaltaan jopa useita satoja megawatteja. Tämä vastaa Salmisaaren hiilivoimalaitoksen kaukolämpötehoa. Kohti hiilineutraalia kaukolämpöä Helenin tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Kivihiilen käytöstä luovutaan jo aiemmin ja viimeistään vuonna 2029. Merivesilämmön lisäksi käynnissä on muita selvityksiä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, esimerkiksi Kilpilahden alueen prosessiteollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen pääkaupunkiseudun lämmitykseen, muut alueelliset hukkalämmöt sekä ympäristön lämmöt kuten geolämpö. – Helen on tänä vuonna tehnyt jo 350 miljoonan euron investointipäätökset hiilineutraaliuuteen. Näen tärkeänä, että selvitämme laajasti eri vaihtoehtoja parhaiden ratkaisujen löytämiseksi, ja merivesilämpö on mielenkiintoinen mahdollisuus. Helsinki Energy Challenge on parhaillaan käynnissä, myös sitä kautta voi tulla esiin uusia, kiinnostavia ratkaisuja, sanoo Helenin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström. Lämpöpumppuinvestoinnit ovat tärkeä osa hiilineutraalia tulevaisuutta, ja hallituksen tuoreet sähköveron muutosesitykset tukevat tätä kehitystä. Helen laajentaa nyt selvityksiä meriveden lämmön hyödyntämiseksi kaukolämmön tuotannossa ympärivuotisesti ja suuressa mittakaavassa. Helsingin älykäs energiajärjestelmä ja kaukolämpöja jäähdytysverkot mahdollistavat uusien teknologioiden ja tuotantotapojen joustavan yhdistämisen. Helenissä lämpöpumput nähdään tärkeänä osana tulevaisuuden energiajärjestelmää: ne ovat luonteva tapa hyödyntää uusia hiilineutraaleja lämmönlähteitä kaukolämmön tuotannossa. Helen selvittää nyt meriveden lämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa laajemmassa mittakaavassa ja ympäri vuoden. Esiselvitysvaiheessa tavoitteena on tutkia kauempaa rannasta sijaitsevan merenpohjan olosuhteita ja virtaamia tarkemmin, ja löytää otollinen ottopaikka merivedelle sekä tarvittavat tekniset ratkaisut. Meriveden ottotunnelin pituus saattaisi olla jopa 15 20 kilometriä, ja läpi
22 Viikko 42-43/2020 TAIDE Risto Kolanen Ruska-ajan kuvataide Vapaan Taidekoulun keväällä 2020 valmistuneiden oppilaiden lopputyönäyttely on 17. – 27.10. Kaapelitehtaan Valssaamossa. Se siirtyi keväältä syksyyn. Kuvataiteilija, kuvanveistäjä JanErik Andersson istuu Filosofin penkit -teoksensa päällä ja nojaa Filosofin pöytään Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Maiju Salmenkivi a Tulva -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Vilho Lammen omakuva vuodelta 1929 Helsingin Taidemuseo HAM:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Outi Böös lumoutui Venetsiasta ja maalasi näkemänsä: Venetsian kuu. Outi Böösin teos Pegasos ja tyttö herättää vanhat mytologiat elävästi henkiin. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Mari Kopra edessään teoksensa Finding Eldorado Tunne maailma -näyttelyssä Kaapelin Puristamossa. Kuva: Raimo Granberg. Oona Räyhäntaustan digitaaliset piirrokset käsittelevät paradokseja, aistillisuutta ja kauneutta. Tässä Nightwatch ja Chaos. Kuva: Hannele Salminen. Kaunolla kaaret sujuviksi Jan-Erik Anderssonin 40-vuotista taiteilijauraa juhlistava näyttely Galleria Sculptorissa, Eteläranta 12, esittelee uusia töitä, joissa hänen taiteensa tunnusomaiset piirteet – tarinallisuus, orgaaninen muotokieli ja ornamentiikka – kohtaavat. Tuotanto on kurottautunut eri suuntiin performansseista ja ympäristötaideteoksista videoja mediateoksiin sekä arkkitehtonisiin tiloihin ja arkkitehtuuriin. Silti näyttely hahmottuu poikkeuksellisen loogiseksi jatkumoksi. Nimiteos ”Kauno on kuollut” on kunnianosoitus kaunokirjoitukselle aikana, jolloin sen opettaminen on kouluissamme lopetettu. Suullinen ilmaisu oli taiteilijalle verbaalisesti painottuneessa opetuksessa lähes mahdotonta. Kaunon meditatiivinen rytmi ja hänen niihin liittämänsä tarinat ja piirrokset: korvasivat – Yritin saada kaaret mahdollisimman sujuviksi ja kauniiksi. Taiteilijan opetusministeritytär nähtiin avajaisissa. Vaarin ja elokuvan hotelli koukutti maailmaansa Keskipolven kuvataiteilija Maiju Salmenkiven yksityisnäyttelyssä ”Overlook” pureudutaan muistoihin, muistamiseen ja ajan kulumiseen. Nimi viittaa näköalapaikkaan, huomiotta jättämiseen ja yläpuolelta katsomiseen, mutta myös Stanley Kubrickin Hohto-elokuvan hotelliin. Taiteilija työsti Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, teoksia nähtyään serkkunsa ottamat valokuvat vaarinsa hotellista Vaasassa, joka oli taiteilijan lapsuuden lomien maisema. Salmenkivi palasi kymmenen vuotta tyhjillään seisoneeseen hotelliin, joka oli päässyt huonon kuntoon. Käytäviin oli satanut lunta rikkoutuneista valoikkunoista, hotellin paperit olivat pitkin poikin ja sisällä oli ilmeisesti poltettu nuotiota. Muistot lapsuudesta valtasivat mielen, ne rinnastuivat ristiriitaisesti nykypäivän.Tunnelma tuntui psykologisesti koukuttavalta. Lakeuden maalari kivikaupungissa Vilho Lampi (1898–1936) oli lakeuden maalari Limingasta. Ura kesti vain 14 vuotta, mutta hän ehti kokeilla sinä aikana monia maalaustyylejä ekspressionismista uusasiallisuuteen. Mies tasapainoili koko elämänsä taiteilijakutsumuksensa ja kotimaatilansa töiden välillä. Aikaa maalaamiseen oli usein vain iltaisin ja öisin. Teosten aiheet olivat kotipaikasta: omakuvia, läheisiä ihmisiä, tupien miljöitä ja lakeuden maisemia. Elinaikanaan Lammella oli vain yksi yksityisnäyttely, Oulussa vuonna 1931. Hänen teoksiaan nähtiin Suomen taiteilijain vuosinäyttelyissä Helsingissä. Työt saivat arvostusta osakseen, mutta hänen koko tuotantonsa pääsi paremmin esille vasta 1950-luvulla muistonäyttelyissä Oulussa ja Helsingissä. Helsingin Taidemuseo HAM:n, Eteläinen Rautatiekatu 8, näyttely esittelee keskeisintä tuotantoa 1920–30-luvuilta. Esillä on myös HAM:n Bäcksbackan kokoelmaan kuuluva ”Limingan joki”. Värit ovat ääneni – Elän. Olen. Hengitän. Tunnen. Tunteideni kautta koen elämän, Sari Olin kirjoittaa. Taidekoulu Alfan ammattiin valmistuneiden kuvataiteilijoiden kesken syntyi ryhmä, joka osallistui Sensus Mundus (Tunne maailma) – taidenäyttelyyn Kaapelitehtaan Puristamossa. Mari Kopra, Marja Ollikainen, Sari Olin, Taru Peräsalo, Tuulevi Sivunen, Mervi Soramies, Ritva Touré ja Antti Virkkunen halusivat teemaksi taiteilijan kokeman mystisen tunteen, joka on läsnä maalauksen syntyprosessissa. Mari Kopra maalaan ajatuksia ja tunnetta, ekspressiivisesti ja pelkistäen. Taiteen tulisi herätellä aisteja, jotta ei katsottaisi vain pintaa, vaan nähtäisiin syvemmälle. – Yksinkertaistan, selkeytän ja annan voimakkaita värejä maisemille, jotka näen mielessäni. Taiteessani on paljon symboleja. Ihmiset muuttuvat kasveiksi ja tunteet muuttuvat väreiksi. Värit ovat ääneni. Luova generalisti Kalliosta Oona Räyhäntaustan elämän pääpainopiste oli ennen musiikissa: sello ja pianon, Kansallisoopperan lapsikuoro ja Sibelius-lukion. Hän kävi Lahden Muotoiluinstituutin pakkausja brändimuotoilun linjan (AMK), ja opiskelee Aalto-yliopistossa visuaalisen viestinnän muotoilua, valmistuen taiteen maisteriksi. – Olen ”luova generalisti”, joka valitsee ilmaisumuodon aina tarpeen mukaan. Teokset syntyivät ilmaisemaan tekohetkellä vallitsevia tunteita ja mielenmaisemia. Audiovisuaaliset videoteokset ovat lähinnä sydäntä. Seitsemän taiteilijan Rajaton mieli -yhteisnäyttely Papu Galleriassa, Mariankatu 24, sisältää tutkimusmatkoja mieleen ja mielikuvitukseen. Koska mielellä ei ole rajoja, voimme matkustaa sillä tulevaan, menneeseen, haaveisiin, rajattomiin mahdollisuuksiin ja toisiin todellisuuksiin, he sanovat Susiverkkojen rakentaja Galleria A2, Annankatu 12, pitää esillä metsiemme materiaalia, puuta, ja metsissä asustavaa uhanalaista eläintä ”Canis Lupus”, susi. Kuvanveistäjä Eliya Zweygbergin samanniminen näyttely studiossa kysyy, vaikuttavatko mielissämme yhä satojen vuosien takana syntyneet myytit täydenkuun aikaan riehuvasta hirviöstä? Tai muistatko lapsena kuullut sadut ihmisiä syövästä pedosta? Taiteilija vastaa neljällä susi-aiheisella teoksellaan. Taidekeskus Salmelan kesän 2020 nuori taiteilija on itseoppinut kuvanveistäjä, joka työstää veistoksia metalliverkosta. Jo lapsena hänen äitinsä toi kanaverkkoa materiaaliksi. Yksityiskohtiin keskittyvä työskentelytapa luo veistoksille elävän ilmeen ja olemuksen. Hän kokee välillä olevansa taiteilijan sijaan rakentaja: työ valmistuu hitaasti, pala palalta. Piirustava pikkutyttö asuu minussa ”Aika punoo tarinan” – yhteisnäyttely on esillä Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6. Outi Böös on tehnyt siviilityöuran muualla, mutta kouluttanut itsensä nyt kuvataiteilijaksi, joka tekee kauniita akryyliguassija öljy kankaalle teoksia. Ne sisältävät aina esittäviä elementtejä, osa on tyyliltään naivistisia, osa symbolistisia. Pääosassa ovat voimakkaat värit. – Piirustava pikkutyttö asuu minussa. Muistan vieläkin sen ilon, kun lapsena sain puuvärikuvien tilalle ensimmäiset Sakura-liidut. Sitä samaa riemua kirkkaiden värien äärellä tunnen edelleen maalatessani. Muut taiteilijat ovat Liisa Einovaara mielikuvituksellisilla akryyli kankaalle ja lyijykynä papereille, Aino Keinänen värikkäillä sekatekniikka paperille ja Marleena Luukkonen unenomaisilla öljy ja akryyli kankaalle töillään. Hieno kokonaisuus. Vähäeleistä piileskelyä Jenni Rope antaa maalatessaan intuition viedä. Hän aloittaa työstämisen kaatamalla suoraan maalia kankaalle. Spontaani työprosessi johdattaa tekijäänsä eteenpäin, ja lopulta maalaus löytää oman luonteensa. Värimaailma syntyy kerros kerrokselta, tällä kertaa liikkuen usein kohti vihertäviä sävyjä Galerie Forsblomin, Yrjönkatu 22, Piilopaikka-näyttelyssä. Taiteilija maalaa teoksissaan liikettä, jonka pitää samanaikaisesti myös rytmisesti tasapainossa. Pensselinvetojen vapautunut kulku ottaa suuriakin harppauksia kohti jotain tai poispäin jostain, ja toisinaan se tyytyy vähäeleiseen paikallaoloon, jopa piileskelyyn. Ropesta on kiinnostavaa leikitellä optisilla illuusioilla tilasta ja liikkeestä. Hän löytää maalatessaan kaksiulotteisesta pinnasta kolmiulotteisen aukon. Teksti: Risto Kolanen PS. Lehdessä 16.9. esitelty Galleria Kookoksen syyskuun taiteilija oli Milla Slim-Kaasinen, ei Marina etunimeltään.
23 Viikko 42-43/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: TERVEYS LEIPOMOT PALVELUT Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa TONTTI TONNILLA! Keskellä kasvu-suomea www.loppi.fi Kaikki Lopen kunnan omakotitontit vain 1000 €
24 Viikko 42-43/2020 Muotiputiikki Helmi käy kurkkaamassa ja tykkäämässä – näet koko malliston. Puh. 02 748 9209 AVOINNA ma suljettu ti-pe 10-17 la 10-13 tai sopimuksen mukaan www.muotiputiikkihelmi.com muotiputiikkihelmi@gmail.com MUOTIPUTIIKKI Helmi Sydämellisesti tervetuloa palveltavaksi! Joensuuntie 47, 31400 Somero (Someron vanha meijeri) Voit soittaa, laittaa facebook/instagram viestiä tai sähköpostia. Palvelemme kaikin tavoin! 79 € 79 € 72 € 79 € 89 € 89 € 96 € 69 € KOOT XS-6XL 69 € 69 € 69 € Nilkkurit 94 € Laukku 59 € Nilkkurit 99 € Laukku 44 € 131 € 149 € 239 € 26 € 59 € 53 € 49 € Verkkokauppa palvelee 24/7 79 € 79 € 74 € 74 € 74 € 49 € Meille on turvallista tulla 79 € 79 € 39 € 41 € 69 € 89 € 89 € 79 € 69 € 79 € 49 € 39 € Ihanat naiselliset 50´s henkiset vaatteet ja asusteet kaikenkokoisille ja ikäisille naisille www.muotiputiikkihelmi.com 39 € 79 € 69 € Helmen oma Pariisimallisto Myös ryhmät, Tervetuloa!