Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 23 Viikko 50 2017 RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 jari.nieminen@isannointiverkko. Asiakkaamme ostaa Kallion alueelta asuntoja ja maksaa välityspalkkion. – tarjoa omaasi – Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio @pomell.fi HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki LUOTTOKUMPPANISI ASUNTOASIOISSA Pyydä maksuton hinta-arvio kodistasi! SARI LEINO, LKV, LVV 050 550 9101 sari.e.leino@op.fi RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija 040 515 1128 raija.seilonen@op.fi OP-Kiinteistökeskus / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI. SOITA JO TÄNÄÄN! HENRI ELVILÄ Myyntineuvottelija puh. 020 780 2075 gsm 040 683 7679 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 NIKLAS ALÉN Myyntineuvottelija LLB puh. 020 780 3706 gsm 040 631 8231 JUSSI JÄRVINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 ITÄ-PASILA, KT, 3-4-h, k, p 83,5 m 2 Hyvällä paikalla, tulevan kauppakeskus Triplan läheisyydessä avara huoneisto. Toimiva pohjaratkaisu. Hissitalon 6. kerros. Erinomaiset liikenneyhteydet joka paikkaan ja varsinkin tulevaisuudessa uuden kauppakeskus Triplan kaikki palvelut lähellä. Tule suunnittelemaan tästä uusi kotisi! E=G. Mh. 254.000 €. Ratavartijankatu 4. 7118712 VALLILA, KT 3 h, k, ikk.kh, vh, erill. wc, lasitettu p 70 m 2 Vallilassa vapaa , putkiremontoitu (v. 2015) läpitalon päätyhuoneisto. Rv. 1963. Lasitettu länsiparveke idyllisin puutalonäkymin. Makuuhuoneet rauhalliselle kadun puolelle. Käytännöllinen pohja, kaksi sisäänkäyntiä. 1. krs, ei matalalla. E=E 2007. Mh. 280.830,74 €. Vh. 359.000 €. Inarintie 16. 7154464 KALLIO, KT, 2 h, kk, kh, ransk. p 46,5 m 2 Kunnostusta kaipaava koti hyvässä yhtiössä. Edullinen yhtiövastike, vain 69 €/m 2 . Yhtiöllä isot vuokratulot ja ei velkaa. Oma tontti, rv.1956. Asunnossa alkuperäinen kokopuinen keittiönkaapisto ja mausteena ranskalainen parveke aamuaurinkoon pihalle. E=G. Mh. 248.000 €. Kirstinkatu 3. 7158939 TORKKELINMÄKI, KT, 1 h, kk 19 m 2 Vapaa koti Torkkelinmäen idyllissä . Rv. 1927. Ikkuna pihalle ja puistoon, 1. krs. Asunnossa on yhtiön remontoima suihkutila ja siisti avokeittiö. E=E 2007. Mh. 137.213,84 €. Vh. 159.000 €. Torkkelinkuja 4. 7170326 KALLIO Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, KED Kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 Jouluksi uuteen kotiin Jos harkitset kodinvaihtoa – pyydä meidät arviokäynnille. Se ei maksa mitään, mutta saat parhaan lähtökohdan kodinvaihdolle. Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23 p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Huoneistojen myynti ja vuokraus 22 vuoden kokemuksella! HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
2 Viikko 50 HELSINGIN AIKUISOPISTO Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme. Kaikille avoimet kurssit tarjoavat monipuolista tekemistä ilman pääsyvaatimuksia. Valitse mieleisesi ja ilmoittaudu kurssille. www.helao.fi Helsingin aikuisopisto Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi paitsi tilauksesta Meillä ei taputella 50 MINUUTIN OPPILASHIERONTA 30€ Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 HE FYSIO | Porthaninkatu 2 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki edullisempi.fi SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Kinkkuvaraukset ja aukioloajat www.wotkins.fi Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Tukkutori, Sörnäinen Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 PE 15.12. KLO 18.00 TEMPPELIAUKION KIRKKO MA 18.12. KLO 18.00 KALLION KIRKKO Liput Ticketmasterista toimituskuluineen 33€ / 28€ / 17,50€ S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4€ www.umo.fi MARIA YLIPÄÄ & UMO Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Kauniita pikkujouluistutuksia alk. 8€ Jouluruusut tarjouksessa!
Cityvarasto Oyj on Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys Pienentyneet asuinneliöt, tavarapaljous ja kaupungistuminen nostivat varastoalan yrityksen huipulle Yrityksen perustajalle Ville Stenroosille Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys -palkinto on erityisen merkityksellinen, koska tunnustuksen ovat antaneet toiset yrittäjät. Stenroosille yrittäjyys on elämäntapa ja työllistäminen ylpeydenaihe. – Palkinto on ehdottomasti omistettu koko Cityvaraston joukkueelle, joka on yrityksen pitkäjänteisen työn sekä kasvun takana. Monesti yrittäjä on eniten esillä tässä työssä, mutta eihän yrittäjä pysty yksin kaikkeen, toteaa Stenroos. Cityvarasto Oyj:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu listautuminen First North -kauppapaikalle. Yritys ottaa myös askelia kohti kansainvälisiä markkinoita. Sivu 11 ? Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys -palkinnon voitti kovaa kasvua tehnyt Cityvarasto Oyj. Vuonna 1999 perustettu pienvarastoalan yritys on laajentunut sekä orgaanisesti että yrityskaupoin alansa markkinajohtajaksi Suomessa. Yrittäjäpalkinto jaettiin 5.12.2017 Helsingin Yrittäjät ry:n Itsenäisyysjuhlassa. Globaalit megatrendit, kuten kaupungistuminen ja tavarapaljous, ovat luoneet kasvupotentiaalia varastoalalle. Lähes 20 vuotta toiminut Cityvarasto Oyj on tarttunut näihin muutoksiin ja ponnahtanut Helsingin Metsälästä valtakunnalliseksi pienvarastoalan huipuksi Suomessa. Yrityksen liikevaihto ja käyttökate ovat kasvaneet joka vuosi perustamisesta lähtien. Cityvarasto Oyj on toimitusjohtajansa ja perustajansa Ville Stenroosin johdolla kasvattanut toimintaa myös liiketoimintaa tukevilla yrityskaupoilla: muun muassa vuonna 2016 yritys osti osan Pakuovelle.compalvelusta. Cityvarasto Oyj on saanut kansainvälistä tunnustusta innovatiivisuudesta. FEDESSA (Federation of European Self Storage Associations) myönsi yritykselle vuonna 2011 palkinnon netin kautta toimivan automaattisen varastotilojen vuokrausjärjestelmän kehittämisestä. – Vuodesta 1999 alkaen tehty pitkäjänteinen työ näkyy yrityksen tasaisessa kasvussa. Suomen johtava pienvarastoja vuokraava yritys vakuutti kokonaisvaltaisesti laadukkaalla toiminnallaan, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkala palkitsemisperusteista. – Cityvarasto on toiminut alallaan innovatiivisesti kehittäen sähköistä palvelukokemusta. Suurin osa heidän varastoistaan toimii mobiilin avulla ilman miehitystä, jatkaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Cityvarasto Oyj:n toimitusjohtaja ja perustaja Ville Stenroos. Kuva: Jaana Tihtonen 48. vuosikerta – nro 23 Viikko 50 Tänään LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Diakonissalaitos vihittiin 150 vuotta sitten ? Helsingin Diakonissalaitos vihittiin toimintaan 17.12.1867. Täsmälleen samana päivänä 150 vuotta myöhemmin Kallion kirkossa järjestetään 150-vuotisjuhlamessu. Messu alkaa klo 10. Saarnan pitää Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja liturgina on seurakunnan kappalainen Riitta Männistö. Kallion kantaattikuoro esiintyy. Radioinnin vuoksi paikalla tulisi olla viimeistään klo 9.50. Jazzia Arabianrannan kirjastossa ? Arabianrannan kirjastossa on lauantaina 16. joulukuuta kello 14-15 Jorma Tapio & Janne Tuomi Duon jazzkonsertti. Tilaisuuden järjestävät Arabianrannan kirjasto ja Artovan kirjallisuusryhmä. Vapaa pääsy. Arabianrannan kirjasto, Hämeentie 135 A. Euroopan kemikaalivirasto muuttaa Telakkarantaan ? Vuodesta 2007 saakka Helsingissä toiminut Euroopan kemikaalivirasto, ECHA (European Chemicals Agency), muuttaa vuoden 2020 alussa uusiin tiloihin Telakkarantaan. Virasto sijaitsee tällä hetkellä Helsingin Annankadulla. ECHA ja Skanska ovat tänään 4. marraskuuta allekirjoittaneet uusien tilojen vuokraamista koskevan sopimuksen. ECHAn kahdeksankerroksinen toimitalo tulee osoitteeseen Telakkakatu 6, aivan Telakkarannan alueen sydämeen. Uudisrakennuksen osaksi ja sen sisälle jää vanha punatiilinen puutyöpajarakennus, jonka ulkovaippa on suojeltu. Lisäksi vieressä sijaitseva suojeltu vanha konepajarakennus uudistetaan täysin, ja siihen toteutetaan kokousja tapahtumakeskus. Kahden rakennuksen välille tulee kulkuyhteys. Rakennuskokonaisuuteen tulee kaikkiaan noin 17 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Telakkarannan tonttialueet omistava Skanska on kehittänyt Telakkarannan aluetta yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa vuodesta 2006 lähtien. Teurastamon joulumarkkinat 16.-17.12. Mukana ennätysmäärä myyjiä Kuva: Eetu Ahanen ? Teurastamolla juhlitaan joulua jälleen koko viikonlopullisen verran lauantaina 16.12. kello 10-17 ja sunnuntaina 17.12. kello 11-16. Joulumarkkinoiden kattaukseen kuuluu tänä vuonna yli 70 myyjää, omintakeisia joululahjoja, jouluherkkuja, kuorolaulua, metsäkuusikauppias sekä tietysti perinteiset tiernapojat. Suuren suosion saavuttaneilla joulumarkkinoilla vieraili viime vuonna lähes 10 000 kävijää kahden päivän aikana. Sivu 8
4 Viikko 50 Yleisönosasto Yleisönosasto P ääkirjoitus Nro 23 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Joulun makuja ja tunnelmaa kauppahalllissa ja torilla H elsingin kauppahalleista ja toreilta löytyvät perinteiset sesonkiherkut joulkun ajan juhliin, erilaiset erikoistuotteet, omintaikeiset joululahjat ja suklaat saman katon alta. Hallikauppiailta saa kaupan päälle myös maukkaimmat reseptit jouluruokien valmistukseen. Kauppahallit ja torit palvelevat joulun aikaan pidennetyin aukioloajoin ja viimeiset ostokset on mahdollista hoitaa myös jouluaattona. Hakaniemen kauppahallista saa kotiin kätevästi niin joulun ruoat kuin lahjatkin. Alakerrasta saa juustot, kalat, lihat, hillot, vihannekset, leivät ja leivonnaiset sekä hallin kakkoskerroksesta löytyy monenlaisia joululahjoja. Keliapuodissa tarjolla on herkullisia gluteenittomia saaristolaisja joululimppuja, maidottomia taateli-ja maustekakkuja, gluteenittomia joululaatikoita ja tilauksesta saa myös maidottomat ja munattomat piparija torttutaikinat. Hallin toisesta kerroksesta löytyy pukinkonttiin suomalaista käsityötä, joulukortteja, kynttilöitä, tekstiileitä, astioita, koruja, leluja ja paljon muuta. Lahjaduosta paketoi pussiin vaikkapa ovija vetostopparin sekä valtavan määrän erilaisia käsintehtyjä hahmoja ja koristeita. Hietalahden kauppahallin ravintoloista ja erikoispuodeista löytyy tänä jouluna perustarjonnan lisäksi astioita, koristeita, pientuottajien tuotteita, juustoja sekä luontaistuotteita. Perinteinen kauppahallitunnelma täydentyy suosituilla ravintoloilla ja kahviloilla, joista nappaa joulukiireessä maittavia ruoka-annoksia. Ruokatarjonnan lisäksi hallista löytyy myös lahjatavaroita muun muassa Dock Helsingistä ja ainutlaatuisia kivikeramiikka-astioita Pienestä astiakaupasta. Vanhan Kauppahallin hallikauppiaat ilahduttavat asiakkaitaan järjestämällä jouluista ohjelmaa lauantaisin kello 13-15. Jouluostosten lomassa lauantaina 16. joulukuuta kauppahallissa on mahdollista nauttia joulumusiikista. Todellisia herrasmiehiä Suomiko itsenäinen Tasa-arvoisuutta ? Vain noin kaksi viikkoa siitä, kun presidentti Niinistö väitti EU:n olevan itsenäisten valtioiden liitto, niin jo EU:n taholta tuli tieto, ettei Suomi saa irtautua kellojen kesäajasta! Jos näin pienestä asiasta ei Suomi saa irtautua, niin mistä sitten ? Presidentti Niinistö on kokoomuslaiseksi ollut hyvä presidentti, mutta miksi pitää väittää Suomea itsenäiseksi, kun tämä ei sitä ole?! Miten presidentti Niinistö hallitsee, kun tietää, että hänen valtakautensa päättyy näihin vaaleihin saanen kysyä? Lassi Tiittanen ? Ihmettelen kovasti, että pääasiassa naiset puhuvat Tasa-arvoisuudesta, mutta eivät itse noudata sitä, kun vastapuolella on köyhä mies, jonka menneisyydestä he eivät tiedä yhtään mitään! Minä itse olen puolustanut Tasa-arvoisuutta, mutta en saa sitä tietyiltä naishenkilöiltä lainkaan ! Eli miten nämä naiset voivat, vain kasvoihin katsoen kuvitella joidenkin miesten aliarvostavan heitä ? Olen useasti ihmetellyt: Miksi ei vieläkään muisteta vanhaa suomaista sananlaskua: ”Ei ole koiraa karvoihin katsomista”. Itse olen ajatellut tämän asian toisellakin tavoin: En ajattele pitkällä tukallani tai parrallani, vaan sillä SUURELLA Elimellä joka on pään sisäpuolella!” Lassi Tiittanen ? Gentlemanin vaimo odotti kaksospoikia ja odotus venyt yliaikaiseksi. Pojille alkoi jo parratkin kasvamaan. Ystäväpiirissä ihmeteltiin, mikä mahtoi syntymää viivyttää? Syy oli aivan yksinkertainen. Pojat olivat saaneet isänsä geeniperinnön. Aina kun lähtöhetki koitti ja ”oven avautuessa” molemmat sanoivat toisilleen: – Olkaa hyvä!! Tarina on opettavainen ja siinä on mallia muillekin Toivo Levanko Elannon kello käyntiin ? Olin pitkään töissä edistysmielisessä osuuskauppaliikkeessä. Elannon tornin kello joskus isäntänsä tavoin edisti muutaman minuutin. Silloin tuli useita puheluita päivässä terävin kehotuksin siirtää kello oikeaan aikaan. Näin tärkeäksi kaupunkilaiset kokivat kellon. Entäs nyt? Kello on seissyt pian puoli vuotta. Kenelle tai minne soitetaan? Raimo Leskinen Saako kaikki haluavat töitä ? Kuulin tänään 05.12 (2017) Perhossa asuvan 101-vuotiaan väittävän, että kaikki haluavat saavat töitä, mutta väittäisin kokemuksella, että EIVÄT SAA ! Itse olen lukemattomat kerrat yrittänyt saada töitä ja sen vuoksi lähdin aikoinaan Vaasasta tänne Helsinkiin tosin pienen mutkan kautta, kun Vaasassa kävin Ilmastointiasentajaautomaatiokurssia, mutta suostuin jopa Ilmastointiputkien eristämisiin, että saisin edes jotain työtä ! En saanut sitä ja silloin lupasin lähteä Helsinkiin, kun olin kuullut, että täällä on aina töitä, mutta silloin en tiennyt, että täällä oli myös paljon pienyrittäjiä jotka eivät saaneet työtä siltä alalta joissa he toimivat yrittäjinä koska heitä pidettiin kalliina, mutta itse käytyäni yrittäjä koulutuksen huomasin, että yrittäjän pitää maksaa myös erilaisia maksuja ennen, kuin saa yhtäkään työpaikkaa ! 2002 Vaurioitui vasemman jalkani nilkka rikkija typpihaposta sekä elohopeasta ja sinkistä jotka liuoksena tulivat jalkaani Kaukaan paperitehtaalla Joutsenossa ollessani puhdistamassa selluloosa-säiliötä enkä heti huomannut edes sitä, kun se tuntui vain mukavan lämpimältä. Vasta illalla suihkuun mennessäni huomasin luuhun asti ulottuvan haavan ! Nykyisin käytän keppiä ulkona kävellessäni ja siitä työvoimatoimisto ”Duurin” virkailija Mirjam Sarilahti sai aiheen väittää, että en pysty tekemään mitään töitä sekä lisäksi hän väitti, etten pysty ajamaan autoa, kun minulla on keppi ! Milloin olette kuullut, että KEPIN KANSSA AJETAAN AUTOA ? ! En saanut kyseisestä työvoimatoimiston pisteestä ainuttakaan työtarjousta edes, vaikka olisin TODELLA HALUNNUT TEHDÄ TÖITÄ ! Lisäksi nykyisin korjaan vaatteitani ompelukoneella eikä siinä tarvitse paljonkaan seisoskella, mutta minulle EI HALUTA EDES ANTAA SEN ALAN KOULUTUSTA ! Äitini oli vaatturi ja alkuopin sain kotona, kun hän teki omalla ompelukoneellaan milloin minkäkinlaisia pukuja, niin miehille, kuin naisillekin ja minulle hän sanoi: ”Miehenkin pitää osata neuloa edes nappi paitaansa tai takkiinsa”, mutta minä huomasin, että suoraa saumaa on helpompi neuloa, kuin arvuutella kankaan takaa missä on napin reikä ? Lassi Tiittanen Kaikki eivät halua syrjäytyä ! ? Olen kuullut sellaisen HULLUN VÄITTEEN, Että jotkut ihmiset haluaisivat heittäytyä syrjään, mutta tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa esimerkiksi omalla kohdallani työvoimatoimisto ”Duurin” virkailija Mirjam Sarilahti halusi väkisin laittaa minut työkyvyttömyys-eläkkeelle ! En tiedä saiko hän siitä ”Sulan hattuunsa, sillä olen saanut selville, että hän on erilaisissa toimielimissä jossa vain ”pähkäillään” miten saataisiin työvoimaluvut näyttämään hienoilta, mutta hän ja hänenlaisensa idiootit eivät ole KOSKAAN NÄHNEET KUINKA NOPEASTI PYSTYN TÖITÄ TEKEMÄÄN ! Vaikka on sellaisiakin töitä joissa pitää käyttää enempi sitä suurta elintä pääkopan sisäpuolella, kuin hosua mielettömästi ! Lassi Tiittanen Lääketehtaan uusi elämä – joulumyyjäiset nilsiänkatu 10:ssä ? Vanha lääketehdas Vallilassa elää uutta ja vilkasta elämää luovien alojen tekijöiden työpajoina. Nyt joulukuussa joukko talon käsityöläisiä ja taiteilijoita kutsuu kaikki kiinnostuneet joulumyyjäisiin ja tutustumaan samalla ainutlaatuisen 1930-luvun tehdasrakennuksen tunnelmaan. Itse myyjäisetkin järjestetään lääketehtaan vanhassa miesten pukuja pesuhuonetilassa! Mahdollista on myös päästä tutustumaan yksityiskierroksella batiikkitaiteilija Aija Johanssonin työpajaan ja seurata neulesuunnittelija Marika Niskasen neulottujen korujen ja helmien valmistusta. Tilaisuudessa on myynnissä batiikkitaidetta, asusteita, koruja, piensisustustuotteita ja paperituotteita. Kahvija piparitarjouilu. Tiistai 12.12.2017 klo 1020 Nilsiänkatu 10 (sisäpiha), 00510 Helsinki Elävä Senaatintori menettää yhden kulttuurilähteensä ? Helsingin senaatintori sykkii juuri nyt Tuomaan torin myyntikojujen avattua ovensa. Hetken tuntee olevansa keskellä elävää kulttuuriympäristöä. Helsingin tuomiokirkko, Helsingin yliopisto ja valtioneuvosto vartioivat torin hyörinää. Hetken lumous särkyy. Saan kuulla uutisen. Torin laitamilla olevalla kujalla jo vuosikymmeniä toiminut antikvaarinen kirjakauppa joutuu sulkemaan ovensa ennen tämän kuun puoltaväliä. Myyntituotot eivät kata korkeita vuokramenoja ja jatkuvaa kirjaerien hankintaa. Kirjojen menekki on kauppiaan mukaan niin suuri, että valikoimaa on täydennettävä lähes päivittäin uusin ostoin. 1.1.2018 voimaan tuleva vuokrankorotus osoittautui ylivoimaiseksi toiminnan jatkamisen kannalta. Viime vuosina Senaatintorin kujille on syntynyt ilahduttavasti liiketoimintaa. Valtaosa peruskorjattuihin tiloihin avatuista liikkeistä on kädentaitoihin sekä ravintolaja kahvilatoimintaan erikoistuneita liikkeitä. Hyvä näin. Kaupunkilaiset tarvitsevat tiloja, joissa he voivat kohdata toisiaan ja samalla nauttia ainutlaa-tuisesta kulttuuriympäristöstä. Senaatintorin Antikvariaatti on omalta osaltaan ollut kaupunkilaisten kohtauspaikka. Siellä on voinut rauhassa tutustua kirjoihin, jotka siirtyvät ekologisesti ja edullisesti lukijalta toiselle. Liikkeessä on voinut myös viivähtää ilman, että mukaan on tarttunut ostettavaa. Antikvariaatin sohvalla on voinut henkisesti virkistyä. Antikvariaatin toiminta on ollut mainio lisä kunnalliselle kirjastotoimelle. Asiantunteva ja edullisesti hyväkuntoisia kirjoja myyvä liike on nyt pakotettu lopettamaan toimintansa. Kunnioitettavaa on, ettei Senaatintorin Antikvariaatti ole tahtonut siirtää meidän kirjojen ystävien kannettavaksi suuria vuokramenojaan. Valitettavasti menetämme nyt yhden ilon ja virkistymisen lähteen. Ehdotan, että Helsingin kaupunki kehittäisi jatkossa toimintasuunnitelman, joka koskisi Senaatintorin varrella olevia kaupungin kiinteistöjä. Sen avulla varmistettaisiin toimintamahdollisuudet eri kulttuurija liiketoiminta-aloja edustaville yrittäjille. Tämä edellyttää ehkä erillisneuvotteluja ja vuokrasubventointeja tiettyjen toimialojen suhteen. Senaatintori tarvitsee erilaisia kulttuurilähteitä. Riitta Pietilä-Hella Helsingin kaupungin asukas
5 Viikko 50 Heinäsen kolumni Runopalsta Rumba Amorin nuolet Rakastan haluan, uuden laulun kirjoitan, aatoksein sulle lähetän. Saatossa syksyn muistojen kanssais onnen saavutan. Uskon uuteen huomiseen, rakkauden nuoliin Amorin. Rakastan kannustan, kanssain lemmen kokemaan, monet ovet mulle avaamaan. Tulethan paikkaan muistojen, säröisiä siltoja korjaamaan. Uskon uuteen huomiseen, rakkauden nuoliin Amorin. Rakastan haluan, tietää missä paikkani on, onneni suurin rajaton. Löydänkö polkuni sen oikeaan, kohtaanko auringon nousevan? Uskon uuteen huomiseen, rakkauden nuoliin Amorin. Rakastan kannustan, kanssain lemmen jakamaan, monet ovet mulle avaamaan. Lähdin pois hetkeks vain, palaan luokses kiiruhtain. Uskon uuteen huomiseen, rakkauden nuoliin Amorin. Toivo Levanko, lyyrikko sävel Antero Ketonen 500 pakinaa 20 vuodessa ? Kyllä minuakin hämmästyttää: tämä on tasan 500. perättäinen pakinani Kalliolehteen vuoden 1997 joulukuusta lähtien! Tasan 20 vuotta sitten kirjoitin ensimmäisen tarinani. Kuvituksena oli taiteilija Martti Lehdon tunnelmallinen kortti jouluillasta vanhassa kaupungissa, tietysti kissa ikkunalla. Olin saanut tuntumaa Kallioja ympäristölehteen, sittemmin Kalliolehteen, tiedottaessamme työläisäitipatsashankkeesta. Lehti oli suureksi avuksi kerätessämme varoja ”duunarimutsin pystin” pystyttämiseksi Brahenkadun ja Sturenkadun kulmaukseen. Hanke toteutui kolmessa vuodessa Eeva Ahtisaaren suojeluksessa ja lukuisten kalliolaisten, kuten Tarja Halosen ratkaisevasti tukiessa. Kahdesti kuukaudessa olen kirjoittanut valitsemastani aiheesta. Kuvituksena olen käyttänyt usein naivistitaiteilijoiden värikkäitä kuvia sekä valokuvapostikortteja maailman turuilta. Suostuin siihen, että nyt julkaistaan minustakin kuva. Toimittaja Kari Uittomäki otti sen ollessani mielipuuhassani plaraamassa postikorttikokoelmaani. Toimitus uhkasi liittää kuvaani tontun päähineen. Olen intohimoinen keräilijä. Aloin 45 vuotta sitten – osin työhöni ensikotitoiminnassa liittyen kerätä ”äiti ja lapsi kuvataiteessa” -aiheisia kortteja. Patsashankkeen aikana innostuin myös julkisten monumenttikorttien keräilyyn. Into on jatkunut. Parasta keräilyssä on tunne siitä, että osallistuu kulttuurin tallennukseen ja tutkimukseen samanhenkisten ystävien kanssa. Näinä vuosina olen saanut lukuisia yhteydenottoja lukijoilta. Muuan ”Reiska vaan” soittelee silloin tällöin aloittamalla: ”Kuules, pikku rouva, ei se ollut niin kuin kerroit, vaan… ”. Tai: ”Nappiin osuit nyt, niinhän tapahtui. Oikeassa olit, jatka vain…”. Myös tutut ovat ottaneet yhteyttä. Esimerkiksi Kallion kansakoulun tokan luokan toveri Irja Raaska (nyk. Peltonen) muistaa kommenteillaan. Samoin urheilutoveri Ronimuksen Ulla (nyk.Toivainen) kertoi lukevansa pakinoitani eläkeläiskerhossa! Yhteydenotot lämmittävät ja kannustavat jatkamaan muisteluja. Lehden väki, nimenomaan päätoimittaja Juha Ahola, on suhtautunut minuun pitkämielisesti. Siitä kiitos! Kallio on minulle rakas syntymän ja kasvun paikka. Hämeentie Haapiksen kohdalla ja Agricolankatu Torkkelinmäen juurella tulivat tasan tarkkaan taaperrettua ja kirmailtua. Kallion kansakoulu, Kallion Yhteiskoulu ja Franzeninkadun Yhteiskunnallinen Korkeakoulu olivat opinahjojani. Kallion kirjasto on unohtumaton työläisperheen lapsen tiedollinen eldorado! Turvallisuuttamme takasivat ikioma poliisiasema Pengerkadulla ja paloasema Kallion kirkon kupeessa. Talojen kivijalat olivat täynnään mm. Elannon myymälöitä. Televisiota ei nuoruudessamme ollut, mutta olihan Kalliossa mahtava leffojen leegio, suoranainen Hakaniemen Hollywood: Fenix, Kaleva, Tuulensuu, Tähti, Plaza ja Pallas, Hesarilla Tenho, Harjutorilla Casino ja Hämeentiellä Kurvin kohdalla Kuvapirtti sekä Pengerkadulla Pylvässali. Urheiluareenat tarjosivat mestat koriksen ja pesiksen peluuseen, Alppilan ja Velon lavat ja Työväentalo eli Bygga tervehenkiseen joraamiseen. Linnanmäellä aukenivat nuoruuden riemut ja myöhemmin hallintotehtäviäkin. Siis monin sitein kiinnyin Kallioon. Syvän nostalgian valtaamana totean, etteihän meiltä mitään puuttunut. En ole milloinkaan ymmärtänyt ulkopuolisten säälinsekaista puhetta meidän Sörkan lasten ankeasta slummimaisesta olotilasta. Tavattomasti iloitsen siitä, että kaupunki sai aidon Työväen Asuntomuseon Kirstinkadulle kertomaan tavallisen kansan historiaa. Kaupunginmuseo on myös tallentanut kuva-aineistoa Kallionkin kehittymisestä. Sopii mennä katsomaan mahtavaa valokuvakokoelmaa! Vaikka ylpeyttä tuntevat savolaiset, hämäläiset ynnä muut heimolaiset ovat meistä helsinkiläisistä sanoneet, ettemme ole mistään kotoisin, väitän meidän olevan sitkeäjuurisia, elinkelpoisia Stadin kallioisen graniittimaaperän kasvatteja. Meitä ovat aina merituulet tuivertaneet ja kypsyttäneet reilua sallivuuttamme. Toivotan uskollisille lukijoilleni parasta joulua ja onnen vuotta 2018. Tavattaisiinko osallistumalla Stadin Slangi ry:n vaalimaan kynttiläja kukitusperinteeseen Työläisäitipatsaalla jouluaaton aattona klo 12 ? Aira Heinänen Jenni Haukion toimittamaa runoantologiaa painettu jo yli 60 000 kappaletta Jenni Haukion runokirja on myynyt rutkasti. ? Jenni Haukion toimittama runoantologia Katso pohjoista taivasta innostaa poikkeuksellisella tavalla suomalaisia lukemaan runoutta. Huhtikuussa julkaistu antologia on noussut myyntimenestykseksi, ja sitä on painettu joulukuun alkuun mennessä yli 60 000 kappaletta. – Katso pohjoista taivasta on saanut aikaan suoranaisen ’runousherätyksen’ suomalaisissa lukijoissa. Itsenäisyytemme juhlavuodesta on tullut myös runouden juhlavuosi. Antologian siivittämänä on järjestetty konsertteja, matineoita, runomaraton sekä lausuntaja keskustelutilaisuuksia ympäri maata. Olemme suunnattoman kiitollisia Jenni Haukiolle hänen suurtyöstään antologian toimittajana ja runouden lähettiläänä, kommentoi Otavan kustannusjohtaja Minna Castrén. Haukio on valinnut teokseen runoutemme rakastetuimmat klassikot ja kiinnostavimmat uudet runot yhteensä 160 runoilijalta. Antologia on Haukion sanoin ”kunnianja rakkaudenosoitus suomalaiselle runoudelle” Aleksis Kivestä nykypäivään. – Lopputulos on yksi parhaista suomalaisen runouden antologioista kautta aikojen ja ansaittu menestys – esimerkillisen kattava ja kaunis teos, jossa yksityinen ja yleinen ovat tasapainossa.” – Kiiltomato. net, Vesa Rantama Pasilan Sähköttäjänpuisto kunnostetaan ? Rakennusliike YIT osallistuu Suomi100-juhlavuoteen peruskorjaamalla Pasilan Sähköttäjänpuiston. Puisto valittiin kunnostuskohteeksi viime keväänä kaupungin ehdotuksesta. Sähköttäjänpuisto sijaitsee Itä-Pasilassa Konepajan alueen kupeessa, lähellä Pasilan asemaa ja Triplatyömaata. Uudistuvalla puistolla halutaan tuoda iloa Pasilan asukkaille, jotka ovat eläneet monta vuotta YIT:n rakennustyömaiden tuntumassa, mutta puistoon toivotaan kävijöitä muualtakin kuin lähialueilta. Peruskorjausta on suunniteltu koko kesän, ja lopullisia suunnitelmia ja hankintoja on tarkennettu syksyllä. Varsinainen kunnostustyö alkaa keväällä 2018. Sähköttäjänpuiston kunnostuksessa YIT soveltaa Enemmän elämää pihapiireihin -konseptia, jossa etsitään uusia tapoja suunnitella ja toteuttaa pihoja niin, että ne voisivat toimia kodin jatkeena parhaimmillaan ympäri vuoden. Konseptin mukaan hyvässä pihassa on tilaa niin rauhoittumiselle, ihmisten yhdessäololle kuin leikeille ja liikunnalle. Osana konseptikehitystä Sähköttäjänpuisto toimii myös empiirisenä tutkimuslähteenä Taide osallistavana menetelmänä pro gradussa, joka valmistuu Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella.
6 Viikko 50 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Päivyri Viikko 50: Ma 11.12. Tatu Daniel Taneli Ti 12.12. Tuovi Ke 13.12. Seija To 14.12. Jouko Pe 15.12. Nooa Heimo La 16.12. Aada Auli Aulikki Su 17.12. 3. adventtisunnuntai. Raakel ? Kirkkoherranviraston palvelupiste os. Itäinen Papinkatu 2. Kallion kirkon Kappelissa. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma -pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 Kivimessu to 14.12. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Messun popup-ryhmän avoimet harj. klo 17. Iltamessu pe 15.12. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 3. adventtisunnuntain -Helsingin Diakonissalaitoksen 150-vuotisjuhlamessu su 17.12. klo 10. Liturgi, Riitta Männistö, piispa Teemu Laajasalo avustajineen, Kallion Kantaattikuoro joht. Tommi Niskala. Juhlakahvit messun jälkeen Diakonissalaitoksella. Messu radioidaan ja on kuultavana Yle radio 1:ssä 26.12. klo 10. Iltamessu ma 18.12. klo 18. Jaana Partti Lähdemessu ti 19.12. klo 18. Visa Viljamaa. Lasten ja perheiden Joulukirkko ke 20.12. klo 9 ja klo 10. Mari-pappi ja lastenohjaaja Tytti. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 20.12. klo 18. Riitta Männistö, Anima mea joht. HilkkaLiisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Ylioppilaskunnan Laulajien perinteinen joulukonsertti ke 13.12.klo 18. ja klo 20.30.johtaa Pasi Hyökki. Liput 27,50/17,50 e lippu.fi. Torstaina iltapäivällä Kallion kirkossa klo 13.To 14.12. Joululaulut Suomi100 –parhaimmat joululaulut. Professori Reijo Pajamo kertoo ja laulattaa vanhoja joululauluja, Tommi Niskala ja Kuorolaulukoulu Raakkujat, joht. Eeva-Liisa Malmgren. Rauhaa – Kamarikuoro Värinän joulukonsertti to 14.12. klo 20. joht. Noora Hirn. Liput 20/10 e Holvi –verkkokaupasta, Tiketistä ja ovelta. Benjamin Britten: Saint Nicolas -konsertti pe 15.12. klo 19. Helsingin Filharmoninen kuoro, Sami Saikkonen, joulupukki, Niali Chorell, tenori, Roope Gröndahl ja Ossi Tanner, piano, Petros Paukkunen, urut, Kaisaniemen ala-asteen lapsikuoro ja lapsisolistit, Jousikvintetti ja lyömäsoittimet, joht. Jonas Rannila. Liput 30/20 e, tiketti.fi. EBU:n joulukonsertti su 17.12. klo 15. Zagros Ensemblen puhallinkvintetti, Jan Lehtola, urut. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 18. Tommi Niskala ja Olli Pyylampi. Kolehti SLS:lle. Tarinoita joulusta – Maria Ylipää & Umo ma 18.12. klo 18.kapellimestari Mikko Hassinen. Liput 33/28/17,50 e Ticketmaster. Kauneimmat gregoniaaniset joululaulut ti 19.12. klo 17.30. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Matti Mäkeläinen, Anima mea ja Hilkka-Liisa Vuori. Kaikille avoimet harjoitukset klo 16. alkaen. Nuorten aikuisten kauneimmat joululaulut ti 19.12. klo 20. Tule laulamaan kauneimpia joululauluja sopivasti pop-meiningillä. Kanttori Tommi Niskala, bändi & kuoro ja Mari Mattsson. Notte di Natale ke 20.12. klo 19. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto joht. Jukka Jokitalo, Pia Perola, Saara Pääkkönen, sopraano, David Hackston, altto, Seppo Heikkinen, fagotti. Liput 20/15/10e.Ticketmasterista ja ovelta. Kirk on kahvilat lukusaleina Kallion kirjastoon tulevat sanoma -ja aikakauslehdet ovat luettavissa loppuvuoden ajan Kallion kirkon Café Sonckissa ja Alppilan kirkon aulassa. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2. Suljettu 15.12.2017 -7.1.2018. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Vironkielinen Joulujumalanpalvelus su 17.12. klo 11.Dagmar Ôunap ja Lauluryhmä Säde. Kiinankielinen jumalanpalvelus klo 13. 3. Adventtisunnuntain messu su 17.12. klo 16. Pauliina Lindfors, Dagmar Òunap. Kirkkokahvit. Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen. Joulun tutut Raamatun tekstit lukee näyttelijä Eeva-Liisa Haimelin. Kahvitarjoilu. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Yhä halki aikojen aina vaan – FIBO:n senioribarokin joulukonsertti ke 13.12. klo 19. FIBO:n seniorien barokkipajan joulukonsertti. Vapaa pääsy. Lasten perjantai pe 15.12. klo 10. Joulujuhlassa vieraana joulupukki. Glow-ilta pe 15.12. klo 18.30. Afterwork -ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä. Yhteinen iltapala. Sateenkaarikansan kauneimmat joululaulut la 16.12 klo 15. Mukana Ääniset-kuoro, kanttori Kimmo Puunenä ja pappi Jaana Partti. Kahvi/glögitarjoilu. Näin joulunkellot soivat -joulukonsertti la 16.12. klo 19. Käsikelloyhtye ARSIS Virosta, johtaa Aivar Mäe. Vapaa pääsy, ohj. 10e. Kallion Musiikkikoulun joulukonsertti ke 20.12. klo 18.30. Vapaa pääsy. Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulan kahvila on avoinna ti-pe klo 7-19, la 9-15. Lounasta tarjolla klo 11-14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA ja ALPPILASSA. Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Tutustu toimintaamme os. kallionseurakunta.fi. Lisätietoa lehdessä nro 24. Joulun historia ja Betlehemin tähti ? FT Marianna Ridderstad kertoo joulun historiasta ja Betlehemin tähdestä tieteen ja astronomian näkökulmasta Käpylän kirjastossa torstaina 14. joulukuuta kello 18. Tilaisuuden järjestäjänä on Suomen Arkeoastronominen seura. Vapaa pääsy, Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Esteettömyystunnustus Länsiterminaali 2:lle ? Länsiterminaali 2 on saanut Helsingin kaupungin vammaisneuvoston vuosittaisen tunnustuksen hyvin toteutetusta ja saavutettavasta esteettömyydestä. Vammaisneuvosto kiitti Länsiterminaali 2:a helppokulkuisuudesta. Tunnustus jaettiin Helsingin kaupungin vammaisneuvoston järjestämillä perinteisillä kansainvälisen vammaisten päivän aamukahveilla 4. joulukuuta. Vammaisilla kuntalaisilla on Helsingissä yhteiskunnallinen vaikuttamisfoorumi – Helsingin kaupungin vammaisneuvosto. Neuvostossa eri vammaisjärjestöjen edustajat, kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt etsivät yhdessä toimivia ratkaisuja esteettömään ja nykyistä yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan. Seniori-infosta apua myös yksinäisyyteen ? Seniori-info on pidentänyt palveluaikaansa ja tarjoaa nyt aiempaa monipuolisempaa neuvontaa helsinkiläisille senioreille ja heidän läheisilleen. Seniori-info tarjoaa tietoa Helsingin kaupungin, järjestöjen ja yritysten tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. Neuvonnasta voit soittaa vaikka vinkkejä aktiiviseen arkeen. – Meille Seniori-infoon voi soittaa melkein missä asiassa tahansa. Esimerkiksi, jos olet yksinäinen, tarvitset apua kotiin tai muisti huolestuttaa. Lääkereseptin uusimisessa kannattaa kuitenkin ensisijaisesti soittaa omalle terveydenhoitajalle terveysasemalle, neuvoo Seniori-infon esimies Marko Timonen. Runon kotimaa Sarpo ? Joulukuun kuudes. Vapaa ja iloinen kuin suomalainen itsenäisyyspäivä? Ehkei nyt varsinainen karnevaali tämä meidän suuri päivämme. On meillä sentään jäätävässä viimassa liehuvia siniristilippuja, on sotilasparaateja, on kynttilöitä ikkunoilla. Presidentinlinnassa valssataankin prenikat kiillotettuina, uutta kretonkia yllä rahvaan katsella ja kadehtia. Vähissä ovat ilonpurkaukset satavuotiaan Suomen kunniaksi. Vähissä ja vaimeita. Kovin on joulukuun kuudes vakavamielinen ja mollivoittoinen ilonpäivä. On se. Pohjavireeltään synkkä päivä. Naama kippurassa kunnioitetaan ja muistellaan menneitä raskaita aikoja. Vaikka Maamme-laulun kymmenes säkeistö muuhun kehottaa. ”Totuuden, runon kotimaa/ maa tuhatjärvinen/ miss’ elämämme suojan saa/ sa muistojen, sa toivon maa/ ain ollos, onnees tyytyen/ vapaa ja iloinen”. Rohkenen väittää, ettei hymy ja pieni riehakkuus yhtään vähentäisi itsenäisyytemme arvoa, ei pilkkaisi sotiemme veteraaneja, ei väheksyisi itsenäisyyden puolesta henkensä antaneita. Iloisin mielinkin voi arvostustaan osoittaa. Maantieteellisellä sijainnillamme on kieltämättä oma vaikutuksensa. Kyllä se räntäsade ja pimeys kulmia kurtistaa. Mutta ehkä juuri siksi pitäisikin suuta vääntää hymyyn ja mieltä kuplivaksi erityisesti itsenäisyyspäivänä. Kelit ei voi itsenäistä kansaa kellistää! Mallia ilakointiin voi minusta surutta ottaa ulkomailta. Tulenkantajatryhmä julisti jo 1920luvulla ”Ikkunat auki Eurooppaan”. Tiedoksi vaan niille, jotka satavuotiaassa Suomessamme yhä huutavat ovia kiinni: Maailma on muuttunut. Kansojen ja kansakuntien välisen yhteistyön arvokkuus tiedettiin jo silloin. Sisäsiittoisuus ei ketään jalosta. Puolustusministerillekin tekisi hyvää vähän löysätä kravattia. Alituinen uhkakuvien piirtely synkistää juhlakansan mielet. Ja nostaa puolustusmenot pilviin. Ei pidä pelotella seurauksilla, jos ei ole varsinaisia syitä. Minäkään en ole jousipyssyin ja hiekkasäkein varautunut marsilaisten saapumiseen. Silti olen ylpeä itsenäisestä Suomestamme. Jospa jo ensi vuonna näemme valon. Vapaan ja iloisen itsenäisyyspäivän. Runon kotimaassa. Työväenopiston kevään tarjonta ? Työväenopiston kevätkausi tarjoaa kaupunkilaisille jälleen lähes 2600 kurssia, maksuttomia yleisluentoja, konsertteja, näyttelyitä, teatteriesityksiä sekä muita tapahtumia. Vuoden 2018 teema Kohtaaminen näkyy koko kevään tarjonnassa. Herkkuina kurssitarjottimella muun muassa parkour, hyönteisruoka, digiprintti, nykytanssi ja kiinan kielen alkeet. Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa ainealoittain porrastetusti 11.–13.12. jatkuen koko lukukauden. Ilmoittautua voi netissä osoitteessa ilmonet.fi, puhelimitse 09 310 88610 tai paikan päällä työväenopiston palvelupisteissä. Lisätiedot ilmoittautumisesta www.hel.fi/tyovaenopisto.
7 Viikko 50 Kaupunginmuseossa ensi vuonna klubbailua, pelkoja ja 1920-lukua Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Marja Väänänen Vihan kevät – Helsinki 1918 tuo Hakasalmen huvilan saleihin sisällissodan kaupunkilaisarjen. Kuva: Maija Astikainen Jasmin Anochkinin bambi edustaa kaupungin eläimistöä kaupunginmuseon aulassa. Kuva: Maija Astikainen ? Vuonna 2018 Helsingin kaupunginmuseon uudet näyttelyt vievät kaupungin klubikulttuurin klassikoiden pariin ja pahimpien pelkojemme syövereihin. Hakasalmen huvilassa taas vieraillaan 1920-luvun Helsingissä, jota leimasivat kiihkeä tarmo ja unelmointi. Helsingin kaupunginmuseon ja Hakasalmen huvilan uudet näyttelyt kiinnittyvät tulevanakin vuonna vahvasti kaupunkilaiseen arkeen ennen ja nyt. Senaatintorin kulmalla sijaitseva kaupunginmuseo on puolentoista vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Suomen suosituimmista museokohteista ja saanut paljon kiitosta rennosta linjastaan. Lisäksi museo on tänä vuonna voittanut Suomen Vuoden museon arvonimen, Museums + Heritage Awards -kisan kansainvälisen sarjan pääpalkinnon sekä liudan muita tunnustuksia. Viimeisin kunniamaininta on Quality Innovation Award -kisan julkisen sektorin palveluinnovaatioiden sarjan voitto, joka julkistettiin torstaina 30.11.2017. Helsingin kaupunginmuseon uudet näyttelyt: Helsinki Clubbing – 30 vuotta savua ja stroboa Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16 9.3.–23.9.2018 Helsinki Clubbing -näyttely on kunnianosoitus helsinkiläiselle klubikulttuurille. Se esittelee Helsingin klubien klassikoita 80-luvun lopulta tähän päivään ja toimii myös tapahtumien, kuten bileiden ja workshopien, näyttämönä. Tekijöinä on laaja joukko alan pioneereja: DJ:tä, VJ:tä, promoottoreita, vaatesuunnittelijoita, graafisia suunnittelijoita ja verkkoammattilaisia. Projektin puuhamiehinä ovat yli 20 vuotta Helsingissä tapahtumia järjestäneet DJ Orkidea ja Misc Management. Varaudu tanssimaan! Pelko Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16 Avautuu marraskuussa 2018 Kaikki pelkäävät jotain – korkeita paikkoja, väkivaltaa tai yksinäisyyttä. Pelko on hengissä selviytymisen edellytys, fysiologinen tila, mutta se myös rajoittaa ihmisten elämää ja luo yleistä turvattomuuden tunnetta. Pelkoja myös lietsotaan tarkoituksellisesti. Marraskuussa museon neljännen kerroksen valtaa pelkoja ja pelkäämistä käsittelevä kokonaisuus, jossa vierailijat voivat kohdata omat pelkonsa ja tuntea, mitä pelko tarkoittaa muille. Hakasalmen huvilan uudet näyttelyt: Vihan kevät – Helsinki 1918 Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Ensi-ilta 1.2., Esitykset 4.2.–21.3.2018, liput Tiketin kautta. Installaatio on esillä 2.2.– 25.3.2018 Hakasalmen huvila muuttuu ainutlaatuiseksi poikkitaiteelliseksi näyttämöksi, kun kirjailija Sirpa Kähkösen käsikirjoittama Vihan kevät – Helsinki 1918 saa siellä kantaesityksensä 1.2.2018. Näytelmän ohjaa Taru Mäkelä. Teos koostuu itsenäisistä episodeista, joita yleisö seuraa huoneesta toiseen siirtyen. Juoneen kuuluu myös aikakauden musiikki marsseineen, työväenlauluineen ja kupletteineen. Tunnelmaa luovana, kokeellisena lavasteena toimii Japo Knuutilan ja Jan Kailan luoma installaatiokokonaisuus, jossa voi vierailla myös muulloin kuin esitysten aikana. Näytelmän taiteellisena tuottajana toimii Reetta Ristimäki. Näyttelijät Minja Koski, Pyry Nikkilä, Tatu Siivonen ja Reetta Ristimäki nähdään kaikki useammassa roolissa. Musiikkidramaturgiasta vastaa Jukka Nylund, joka on myös säveltänyt uusia lauluja Kähkösen teksteihin. Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Avautuu syyskuussa 2018 Hakasalmen huvilassa avautuu syyskuussa 2018 uusi näyttely Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä. Näyttely kuvaa räikeää ja ylitsepursuavaa 1920-luvun Helsinkiä, jota leimasivat kiihkeä tarmo ja unelmointi. Värikäs, tunnelmallinen ja yllättävä näyttely kutsuu eläytymään aikakauden vastakohtaisiin ihanteisiin ja intohimoihin aikalaisten rinnalla. Tarjolla on pirtua ja piikkareita, siveyttä ja silkkisukkia, raittiutta ja retkahduksia. Kivinokkaa esitetään luonnonsuojelualueeksi Kuva: Pira Cousin. Helsingin kaupungin aineistopankki. ? Helsingin kaupunginhallitus esittää Kivinokan vanhan metsän perustamista luonnonsuojelualueeksi osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Tavoitteena on suojella Kivinokasta noin 13 hehtaarin laajuinen, arvokas luonnonmetsä, jolle ovat luonteenomaisia vanhat kuusikot. Uusi luonnonsuojelualue täydentää Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alueen ja Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueita. Kaupunginhallitus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, että se perustaa Kivinokan vanhan metsän luonnonsuojelualueen osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Helsinki osallistui ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön aloittamaan Luontolahjani 100-vuotiaalle -kampanjaan. Kampanjassa kannustettiin eri tahoja antamaan sata vuotta täyttävälle Suomelle lahjaksi luonnonsuojelualueita. Suojelualueet piti perustaa vuoden 2017 aikana, jolloin perustamispäätökseen tulee maininta, että ne ovat osa itsenäisyyden juhlavuoden kampanjaa. Helsingissä tehdyn aloitteen mukaan suojelualueet liitetään osaksi Helsingin metsäistä suojeluverkostoa. Juhlavuoden kampanjan kautta niin yksityishenkilöt, yritykset, kunnat, seurakunnat, säätiöt ja yhdistykset saattoivat antaa oman lahjansa satavuotiaalle Suomelle. Kampanjassa suojelu tapahtui vapaaehtoisesti ja ilman korvausta. Tavoitteena oli saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia, maanomistajan omistukseen jääviä, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita. Uuden ajan kirjasto Helsingin kaupungin merkittävin Suomi 100 -juhlateko on keskustakirjasto Oodin rakentaminen. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 28.1.2015, että uuden keskustakirjaston rahoittaa Helsingin kaupunki. Valtion myöntämä rahoitusosuus on kuitenkin 30 miljoonaa euroa, sillä kirjasto on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke. Kokonaiskustannus on 96 miljoonaa euroa. Nimikilpailun avulla kirjasto sai nimekseen Oodi. Uudisrakennuksen avajaisia vietetään joulukuussa 2018. Kansalaistorille rakennettava Helsingin keskustakirjasto Oodi on kaikille avoin julkinen tila keskellä kaupunkia. Kirjasto Oodi tarjoaa muun muassa työja tapahtumatiloja, lukukeitaita, studioita, kaupunkiverstaita, perhekirjaston, kahvilan, ravintolan ja elokuvateatterin. Lippu liehuu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi kaupungintalon katolla liputetaan vastaisuudessa kaikkina vuorokauden aikoina. Lippu nostetaan salkoon itsenäisyyspäivän aattona klo 18. Liputus on pormestarin päätös ja Helsingin kaupungin Suomi 100 -juhlavuositeko. Samalla teko juhlistaa ensi vuonna sata vuotta täyttävää Suomen lippua. Sisäministeriön puoltamassa liputuskokeilussa liputetaan 31.12.2018 saakka. Pimeän aikaan Suomen lippu valaistaan.
8 Viikko 50 Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. MA-PE 8-18 LA 8-16 SU SULJETTU TERVETULOA! Hakaniemen halli palvelee kahdessa kerroksessa www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa Hakaniemen halliin Teurastamon joulumarkkinat 16.-17.12. ? Teurastamon porukka on jälleen mukana joulumarkkinoilla ja Flavour Studiossa tunnelmaa luo artesaanisuklaamyyjäiset Suklaarasia kello 10-16. Teurastamon joulumarkkinoilta löydät taatusti omintakeisia lahjaideoita, ruokaa ja juomaa sekä reilun annoksen joulumieltä. Jädelinon jäätelövitriini täyttyy jouluisista jäätelömauista ja myynnissä on myös italialaisia panettoneja sekä marmeladeja. Helsingin kahvipaahtimo paahtaa markkinoille maukasta ja aromikasta joulukahvia. Ravintola Palemassa tarjoillaan lounasta nälkäisille kävijöille lauantaina kello 11-15. Kellohallissa Asmi myy puhjenneista sisäkumeista valmistettuja tuotteita ja joulukortteja tapahtumassa myy muun muassa Kehvoladesign, Hiilit Illustrations sekä Pirita Tolvanen. Kasseja ja asusteita myydään tapahtumassa monesta eri materiaalista, niin kahvisäkeistä kuin paperistakin. Viimevuoden tapaan Andbrosin kauniit aaltopahviset desigvalaisimet sekä sulkavalaisen Aapisteen laadukkaat pellavatuotteet löytyvät jälleen markkinoilta. Ruokatuotteita löytyy markkinoilta moneen makuun. Kansainvälisen tuulahduksen tuovat Pie Witch perinteisillä brittiläisillä piirakoillaan sekä Feri´s Sausages unkarilaisilla paprikamakkaroillaan. Markkinat levittäytyvät myös Perho liiktalousopiston tiloihin lauantaina. Teurastamolle muuttaa pian myös uusi toimija Moko Market, jonka uusi putiikki tulee sijaitsemaan rakennus no. 5 tiloissa, aivan Teurastamon portin kupeessa. Tässä siis oiva tilaisuus tulla tutustumaan Teurastamon uuteen tulokkaaseen Moko Markettiin. Lisäksi tilassa vierailee kaksikymmentä uniikkia yrittäjää tuotteineen. Ohjelmaa ja työpajoja Teurastamon Kirjaverstaalla on myynnissä upea valikoima lahjakirjoja sekä kuvittajien tuotteita. Lisäksi ohjelmaa löytyy lapsille molempina päivinä: Yöja Vesi-tietokirjojen tekijät Laura Ertimo ja kuvittaja Satu Kontinen pitävät lapsille lumihiutaletyöpajaa, ja Mari Kätkä esittää jouluista musiikkia sekä lauluja Hilla ja Liisi -musiikkisadusta lauantaina klo 12–14 ja sunnuntaina klo 14–16. Tarjolla myös maukasta glögiä! Teurastamon pihan huomion keskipisteenä on tietysti iso ja komea joulukuusi, joka koristellaan yhdessä työpajan yhteydessä. Pihalla takovat myös sepät Eveliina Halonen ja Kalle Havola. Kumpulan kuoro esiintyy markkinajoukolle lauantaina kello 13 ja Paavalin seurakunta tuo Tiernapojat -esityksen Kellohalliin sunnuntaina kello 13. Teurastamon pihaan kurvaa myös Alexander´s ruokarekka, joka tarjoilee herkullista katuruokaa markkinoiden ajan. Pihalta voit myös hankkia kotiin vietäväksi komean kotimaisen metsäkuusen. Mukana olevat myyjät: Katjan kahvisäkkituotteet, ASMI, Hardomin leipä, Käärö, Piret Kändler, Andbros, Kehvola Design, Pitsin uusi elämä, Tuuni & Loru, Knitworks, Huoku, UMC Design, SisuPuoti, LumiWAU, Aapiste, OTUS ateljee, Feri´s Sausages, LIIA Jewellery, Pie Witch / Jenky’s Cafe, Vuonue ja viipsinpuu, Rusthollarin hunaja, Bombotti, FatCloth, Mooncake, Flora of finland, Pinions, Magisso, Morr, Etana Editions, Toukolan Herkku, Muotoiluhuone Tuokio, Nokonen, Sahrasshop, Vanilja Valencienne, Nukeri, Donuts, INTOA design, Mary a. jalava / T:mi Miira Zukale, Paja, Kuppitehdas Uoma, Maarja Niinemägi Jewellery, Willatar, Dark Side of Zen, Maija Hurme Illustration, Mirri Creative, Rose-kustannus Moko Marketin tiloissa: Kokokidi , HeijaDesign , Mine Güngör, Vekkuli, Hiilit Illustrations, Heidi Valkola, Muotografia, ButoniDesign , Pirita Tolvanen, Jambon, Jarna Jäntti, Woobs, Lillan Helsinki, LiLa Design, Voima-Vahtila, Groovink, Mariel Design, Lulukids, Manner´S, Sini Kolari Teurastamon pihalla myyvät: Pulla Pulla , Metsämania, Cafe Pequeño, Mähönen, Plaza Mocca Kuvat: Eetu Ahanen Mukana ennätysmäärä myyjiä Kuvitus: Anna-Stiina Korhonen Italialaiset pientuottajien herkut suoraan maahantuojalta. Seuraa meitä Roiniset Oy Hakaniemen Kauppahalli, Helsinki REITIN KAL A H AK ANI EM EN K A UPP AHA LLI S SA Tuoretta kotimaista kalaa ammattikalastajilta vuodesta 1941 P. 9 -7 1 4 1 4 P. 9 -7 1 4 1 4 Ritvan Polttopuusta J ? ulun taikaa! 2. kerros PUH. 040 765 0176 Aina Aidot kivet ja kivikorut Onnenauringosta Hakaniemen kauppahalli 2 krs
9 Viikko 50 Nuoret kannattavat tupakan hinnankorotuksia ? Yli puolet Suomen ASH ry:n kyselyyn haastatelluista arvioi, että tupakkatuotteiden hinnankorotukset ovat tehokkain keino vähentää niiden käyttöä. Hinnankorotusten tehoon uskovat erityisesti alle 25-vuotiaat ja johtavassa asemassa olevat. Valtaosa suomalaisista kannattaa ajatusta savuttomasta Suomesta. Neljä viidestä suomalaisesta pitää tavoitetta savuttomasta Suomesta järkevänä. Melkein joka toinen suomalainen, 47 prosenttia, myös uskoo, että Suomi voi muuttua tupakattomaksi ja nikotiinittomaksi vuoteen 2030 mennessä. 39 prosenttia ei pidä tavoitetta realistisena. Tämä käy ilmi Suomen ASH ry:n teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin, miten suomalaiset suhtautuvat tupakkalain tavoitteeseen muuttaa Suomi savuttomaksi vuoteen 2030 mennessä. Savuttomuudella tarkoitettiin tässä kyselyssä tupakattomuutta ja nikotiinittomuutta. Savuttoman Suomen kannatus on vahva kaikissa väestöryhmissä. Myös valtaosa tupakkatuotteita satunnaisesti käyttävistäkin kannattaa sitä. Vain tupakkatuotteita säännöllisesti käyttävät kyseenalaistavat tämän tavoitteen. – Näyttää siltä, että tupakkalakimme tavoite on linjassa väestön asenteiden kanssa. Tupakkatuotteiden haitat tiedostetaan ja tulevia sukupolvia halutaan suojella niiden vaaroilta. Tämä on hienoa kehitystä, toteaa Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara. Neljä vuotta sitten toteutetussa kyselyssä vastaajista vain 16 prosenttia piti ajatusta tupakkatuotteiden käytön loppumisesta 30 vuoden kuluessa realistisena. – Tuolloin erityisesti alle 25-vuotiaat pitivät tavoitetta utopistisena. Tässä on tapahtunut selvä muutos, sillä nyt enemmistö tästäkin ikäryhmästä uskoo tavoitteen saavuttamiseen. Tämä lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen, Hara huomauttaa. Hinta puree kulutukseen Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten tupakkaja nikotiinituotteiden käyttöä tulisi pyrkiä vähentämään. Yli puolet haastatelluista arveli, että tuotteiden hinnankorotus puree kulutukseen tehokkaimmin. Näin ajattelivat erityisesti johtavassa asemassa olevat sekä alle 25-vuotiaat, joista yli 60 prosenttia uskoi hinnankorotusten tehoon. – Tupakkaveron korotuksien on todettu tehoavan erityisesti nuorten tupakkatuotteiden käyttöön. Nuorimmat haastatellut kannattivat muita useammin myös myyntipaikkojen vähentämistä. Nuoret ovat valveutuneita ja tuntuvat tietävän, mitkä asiat vaikuttavat tupakoinnin yleisyyteen, Hara toteaa. Lähes yhtä paljon kannatusta, 52 prosenttia, sai tupakoinnin aloittamisen ehkäiseminen. Kolmanneksi eniten kannatusta, 42 prosenttia, sai tupakoinnin lopettamisen tuen parantaminen. Tätä kannattivat erityisesti alle 25-vuotiaat, opiskelijat ja työttömät sekä vähiten ansaitsevat haastatellut. – Lopettamisen tukeen on vastausten perusteella syytä satsata edelleen tulevina vuosina. Se onkin meillä jäänyt huonolle tolalle ja olisi toivottavaa, että jokainen halukas saisi tarvitessaan apua jo perusterveydenhuollossa, Hara sanoo. Kantar TNS:n toteuttamassa tutkimuksessa kartoitettiin, miten suomalaiset suhtautuvat tavoitteeseen muuttaa Suomi tupakattomaksi ja nikotiinittomaksi vuoteen 2030 mennessä. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanava -internetpaneelissa 10.-19.11.2017. Aiheisto koostuu yhteensä 1007 haastattelusta ja osallistuneiden joukko edustaa 18-74-vuotiasta väestöä. Peab saneeraa Aleksanterikadulla sijaitsevan arvokiinteistön. SYP:n entinen pääkonttori Aleksilla saa uuden elämän ? Peab saneeraa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan historiallisen arvokiinteistön toimistokäyttöön. Kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Senaatintorin laidalla, Esplanadin puiston ja Kauppatorin läheisyydessä. Muutostyön tilaaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Arvokkaan 30-luvun henkeä huokuvan kiinteistön toimistotilat saavat täysin uudistetut sisätilat ja muuttuvat nykyaikaisen taloteknisen korjauksen myötä moderneiksi työtiloiksi. Tilat muutetaan pääosin monitilatoimistoiksi ja ne jaetaan useaan toimistohuoneistoon. Saneerauksen ansiosta tilat ovat muuntojoustavia ja helposti muokattavissa erilaisten tarpeiden mukaan. – Logistisesti hanke tulee olemaan haastava. Toimimme Helsingin keskustan vilkkaimpien ajoteiden ja kävelykatujen äärellä. Jykevän punagraniittikiinteistön laadukkaat marmori-, messinkija graniittimateriaalit sekä lukuisat yksityiskohdat tuovat muutostöille mielenkiintoisia haasteita. Meillä on kuitenkin vankkaa näyttöä osaamistamme vaativissa asuntoja toimistorakennusten muutoshankkeista, kertoo apulaisaluejohtaja Marko Rinkinen Peabilta. Työt kohteessa ovat käynnistyneet ja ensimmäiset toimitilat valmistuvat kesällä 2018. Herttoniemen sairaalan alue asuinkäyttöön ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan Herttoniemen sairaalan alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Uusi kaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen Siilitien varressa. Tavoitteena on muuttaa nykyisen sairaalan alue asuinalueeksi sairaalatoiminnan päätyttyä sekä luoda mahdollisuuksia liikuntapuiston kehittämiselle. Alueelle voidaan rakentaa muun muassa uusi rakennus erityisesti lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta varten. Alueen kulttuurihistorialliset ja luontoarvot pyritään säilyttämään. Alueella sijaitsevan Herttoniemen sairaalan rakennukset ovat valmistuneet vaiheittain vuosina 1971– 1984. Terveysasema on valmistunut vuonna 1989. Alueen kaksi-, kolmeja viisikerroksisten rakennusten ei alueen inventoinnissa eikä kaupunginmuseon kannanotossa ole arvioitu olevan kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittäviä. Rakennusten purkaminen on edellytyksenä asemakaavan toteuttamiselle. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan, tulee alueelle uutta asuntokerrosalaa 24 250 k-m², uutta liikekerrosalaa asuntokortteleissa 350 k-m² ja palvelukerrosalaa 1 800 k-m². Alueelta poistuu sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kerrosalaa 19 853 k-m². Asukasmäärä kasvaa noin 600 asukkaalla. Kaupunginhallitus jätti viikoksi pöydälle sosiaalija terveysministeriölle annettavan lausunnon hallituksen valinnanvapauslakiluonnoksesta. Pöydälle jätettiin myös selvitys vuoden 2016 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Pakina ? Omaatko hyvän häpeänsietokyvyn? Tule mukaan hoitamaan yhteisiä asioita. Tule mukaan politiikkaan. Me poliitikot olemme vähän huolissamme, kun nuoret eivät ole enää niin kiinnostuneita poliittisista puolueista vaikuttamisen kannalta. Ehkä me poliitikot emme vaikuta mutta rahat me edelleen jaamme. Siksi meitä ei sinällään haittaa, vaikka joku suorittaisi yhteiskunnallisen vaikuttamisvelvollisuutensa kadullla metelöiden se sopii meille vallan mainiosti siksihän meillä on poliisit. Mutta me me poliitikot me jaamme edelleen rahat. Niitä ei kadulla muut ole jakaneet, paitsi itse Hursti aikoinaan joulun alla. Vuonna 2001 suomalainen huippu-urheilija petti kansansa käyttämällä väärin kemikaaleja. Hän ei kestänyt sitä häpeän taakkaansa vaan murtui sen alle. Vuonna 2003 suomalainen tanssikilpailija petti kansansa käyttämällä väärin luottamusasemaansa ja sai jopa ihan vankeustuomion. Hän kesti häpeänsä hyvin ja porskuttaa yhä luottamustoimissa. Jos haluat meidän joukkoomme ja menestyä niin ota huomioon, että meiltä poliitikoilta vaaditaan siis kolmea asiaa: 1) esiintymistaitoa, 2) arvostelunsietokykyä ja 3) häpeänsietokykyä. Jos omaat nämä, niin miksi et tulisi mukaan. Sinun ei tarvitse toki olla yksin kyllä me kaveria jeesaamme kaikessa missä pystymme. Ja puolueen voit valita ihan vapaasti vapaassa maassa mieltymystesi mukaan. Olet varmaan jo huomannut, että ei sillä ole niin väliä missä puolueessa olet haukumme kuitenkin kaikkia ja loppujen lopuksi kaikki riippuu sinun omista taidoistasi. Aloittelijan on toki parasta valita joku suurempi jo olemassa oleva puolue, koskapa koneisto on jo valmiina ei muuta kuin rattaaksi rattaiden joukkoon kyllä voitelijoita riittää. Palkka sinällään voi olla pienempi kuin vaikkapa hyväntekeväisyysjärjestöjen johtajilla mutta kaikenlaisista sivutuloista kertyy ihan mukava potti. Ja mehän ne säännöt säädämme ei ne siellä kadulla metelöivät säädetään ne siis itselle sopiviksi. Jos olet maailmaa seurannut että vaikka me ihmiset olemme tavallaan kaikki erilaisia yksilöitä siis ainakin vaalien alla niin ihan samat asiat ne kuitenkin pyörivät vuodesta toiseen: ikäihmisten palvelut ontuvat, nuoret syrjäytyvät kun määrärahat siirtyvät muualle sitä samaa rutiini rutinaahan se on mitä kansalaisilta kuulee vuodesta toiseen. Niinpä lupaamme aina vuorotellen jotain, haukumme toisiamme sulassa sovussa ja vaihdamme vetovuoroa sitten neljän vuoden välein, niin että jokainen pääsee lihapatojen ääreen vuorollaan, eikä ala liikaa radikalisoitumaan. Mikään maa kun ei kaipaa syrjäytyneitä poliitikkoja. No väärinhän se on ihmisille valehdella kyllähän sitä sietäisi hävetä. Mutta jos valehtelet ja sitten häpeämään rupeat, niin ei sinusta ole silloin meidän joukkoomme. Ei. Valehdella pitää osata suoraan ja silmiin katsoen. Jos nyt kuitenkin satut tuntemaan häpeää niin silloin sinun täytyy kyetä sietämään sitä. Kaikkein parasta olisi tietysti sinulle itsellesi siis jos et tuntisi häpeää lainkaan. Eduskunnassa oli avoimien ovien päivä. Kävin kiertelemässä ja katselemassa. Kävin myös vessassa ja huomasin, että peilejä ei oltu uusittu. Vanhat ja jo kuluneet ja vähän huonosti näyttävät peilit oli jätetty paikoilleen miksiköhän. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Häpeilijästä ei ole poliitikoksi
10 Viikko 50 T erveTuloa I nTIalaIseen Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 € . Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 € tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 € kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Kuljetusajat: SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Osoite ja puhelin: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI Aukioloajat: MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 Ka tso tar jou ks em me my ös Ya mi iss a .fi u usITTu ruokalIsTa ! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi Mantan markkinat 18.11.2017 – 9.1.2018 • ruokaa ja juomaa • leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja • käsitöitä • Joulupukki vierailee Avoinna päivittäin 10-20 välillä, tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebooksivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry Joukkoliikenneterminaalin työt alkavat Pasilansillalla Pasilan joukkoliikenneterminaali (Kuva Arkkitehdit Soini&Horto Oy) ? Pasilan joukkoliikenneterminaalin valmistelevat rakennustyöt alkavat Pasilansillalla joulukuussa 2017. Hankkeessa Pasilansiltaa levennetään ja sen itäpäätä korjataan. Uusi joukkoliikenneterminaali tulee aseman edustalle. Haitat liikenteelle ovat urakan alussa vähäiset mutta ne lisääntyvät kesällä ja syksyllä 2018. Työt kestävät lokakuuhun 2019. Joukkoliikenneterminaali ja siihen liittyvät työt on yksi merkittävimmin Pasilan ja lähiseudun liikenteeseen vaikuttavista työmaista lähivuosina. – Työt alkavat Pasilansillan itäpäähän tehtävillä työnaikaisilla liikennejärjestelyillä, jossa sillalta lännestä päin Ratapihantielle etelään kääntyvä kaista poistuu ja siirtyy keskimmäiselle kaistalle. Samalla sillan eteläreunassa oleva jalankulkuja pyöräkaista siirretään keskemmälle, vanhalle ajoradalle, kertoo projektipäällikkö Juuso Luoto kaupunkiympäristön toimialalta. Alkuvaiheessa töiden pääpaino tulee olemaan Pasilansillan alla, rata-alueella. Keväällä 2018 työt siirtyvät sillan päälle ja Ratapihantien risteysalueelle. Läheisillä kaduilla Helen Sähköverkko Oy tekee terminaalin tarpeisiin liittyviä kaapelitöitä. Urakassa Pasilansillan itäpäätä korjataan ja aseman edustalla siltaa levennetään noin 13 metriä. Uuden ja vanhan kannen päälle tulee uusi joukkoliikenneterminaali. Raitiovaunupysäkit rakennetaan terminaalin keskelle ja linja-autopysäkit reunoille. Jalankulkuja polkupyöräliikenne ohjataan kulkemaan terminaalin laidoissa omilla väylillään. Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien risteyksen muutokset tehdään samalla. Risteyksessä otetaan jatkossa paremmin huomioon kaikki liikennemuodot. – Rakennustöiden valmistuttua uusi risteysalue ja joukkoliikenneterminaali palvelevat alueen liikennevirtoja paremmin koko kehittyvän Pasilan alueella, sanoo Pasilan projektinjohtaja Niina Puumalainen kaupunginkansliasta. Suurimmat liikennehaitat ensi kesänä Joukkoliikenneterminaalin rakennustöiden vuoksi kesällä 2018 Pasilansillan ja Ratapihantien risteysalueella tehdään useita työnaikaisia liikennejärjestelyjä, joista aiheutuu liikenteelle häiriötä. Raitiovaunu 7 liikennöinti Pasilan sillalla katkeaa syksyllä 2018 rakennustöiden vuoksi. Urakoitsijana toimii Graniittirakennus Kallio Oy. Pasila on liikenteen risteyskohta ja Helsingin seudun vilkkaimpia joukkoliikenteen vaihtopaikkoja. Tulevaisuudessa Pasila kehittyy entistä merkittävämmäksi joukkoliikenteen keskukseksi. Syksyllä 2019 avautuvasta Pasilan asemasta tulee Suomen vilkkain. Pasilan asemalla kulkee vuonna 2025 joka päivä 850 bussia, 900 junaa, 400 raitiovaunua ja 130 000 matkustajaa. Pasilan toisen aseman, Ilmalan, merkitys kasvaa alueen rakentuessa. Pasilan uudistuksen yhteydessä rakennetaan myös läntinen lisäraide, joka sujuvoittaa koko maan junaliikennettä. tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi KOIRA Meidän 6/2017 6,70 RO TU ESI TTEL YSSÄ KULTAI NEN NO UT AJ A 18 uutta sankarikoiraa Weikko ja Säde hengenpelastaji na Gaalaillassa syötiin raakalihapullia ja kuivamuonakakk ua NÄYTTELYVUOS I huipentuu Helsingin superviikonloppu un Eija Vilppaan koirakaverit Lime ja Luna Kettuterrieri voitti näyttelykoirakilpailun Karkuri villiintyy nopeasti 5/17 6,50 Palkintojen nousu piristänyt hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka 6/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Jalka poikki, Hedda pärjää ilman kipuja Cats-musikaalin iki-ihanat kissat Oma kissa kadoksissa? Etsijäkoira auttaa! Komea Manu valitsi itse perheensä PERSIALAINEN lempeä ja sosiaalinen Harvinainen pixiebob kuin ilves! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita
11 Viikko 50 Leena Pennanen vuoden 2017 helsinkiläinen yksinyrittäjä Yksinyrittäjä toi globaalin hyvinvointitrendin Suomeen ? Helsingin Yrittäjät palkitsi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa Vuoden 2017 helsinkiläisen yksinyrittäjän. Palkinto luovutettiin hyvinvointialan edelläkävijälle Leena Pennaselle (Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy) 5.12.2017 Helsingin Yrittäjät ry:n Itsenäisyysjuhlassa. Yksinyrittäjien määrä on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina. Helsingin Yrittäjät haluaa korostaa yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien yhteiskunnallista merkitystä palkitsemalla jatkossa vuosittain Vuoden helsinkiläisen yksinyrittäjän. Vuoden 2017 palkinnon ansaitsi mindfulness-pioneeri Leena Pennanen, joka on kouluttanut tuhansia ihmisiä ja satoja alan ohjaajia MBSRmenetelmään (MindfulnessBased-Stress-Reduction) perustuen sekä tuonut kansainvälisiä huippuopettajia Suomeen. – On hienoa palkita ensimmäisenä Vuoden helsinkiläisenä yksinyrittäjänä alansa uranuurtaja, joka edistää kaikille meille tärkeitä teemoja: jaksamista ja hyvinvointia, sanoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. – Leena Pennanen on tuonut kansainvälisen hyvinvointimenetelmän onnistuneesti Suomen markkinoille ja vaikuttanut merkittävästi sen laajenevaan hyödyntämiseen ihmisten arjessa, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkala. Keho-mieli-yhteys ohjannut omalla polulla Leena Pennasta on kiehtonut aina ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Elintarviketieteiden maisterin tie vei jooga-opettajaksi 1980-luvulla Saksaan, jossa hän toimi myös usean vuoden ajan Saksan Joogaopettajaliiton sekä Euroopan Joogaunionin johtokunnassa. Polku johdatti Pennasen takaisin Suomeen vuonna 2002, jolloin hän toi mukanaan kotimaassaan vielä tuntemattoman mindfulness-MBSR-menetelmän ja rakensi itselleen yrityksen ja työpaikan yksinyrittäjyyden kautta. – Helsingin Yrittäjien antama tunnustus avasi silmiäni kaikki se mieletön työ ja tuhannet työtunnit pois perheen parista ja vapaa-ajasta ovat tuottaneet tulosta: mindfulness-MBSRmenetelmä on vakiinnuttanut paikkansa kotimaisessa hyvinvointikentässä ja se on luotettava, maailman eniten tieteellisesti tutkittu mindfulness-ohjelma. Mindfulnessin kautta olen voinut viitoittaa ihmisille tietä hyvinvoinnin pariin – tämä on minulle tärkein menestyksen mittari, iloitsee Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy:n perustaja Leena Pennanen. Tulevaisuudessa yrittäjän tavoitteena on edelleen syventää yhteistyötä menetelmän kehittäneen Massachusettsin yliopiston kanssa, toiminnan vahvistaminen yrityksissä ja mindfulnessohjaajien CFM®-yhteisössä sekä verkkokurssitarjonnan lisääminen. Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy: • Helsinkiläinen stressinhallinnan koulutukseen ja mindfulness-MBSR-menetelmään erikoistunut yritys • Perustanut Leena Pennanen vuonna 2005 • Kouluttaa jatkuvasti yksityishenkilöitä, yrityksiä ja terveydenhoitoalan ammattilaisia MBSR-menetelmään sekä mindfulness-ohjaajia • Kehittänyt suomenkielisen Mindfulness app – Leena Pennanen -sovelluksen yhteistyössä ruotsalaisen Mindapps:in kanssa Suomi 100 -vuoden kunniaksi palkittiin ensimmäinen Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä Ensimmäistä kertaa jaettava Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä -palkinto on vähintään viisi vuotta toimineelle yrittäjälle myönnettävä tunnustus, jolla korostetaan yksinyrittäjyyden merkitystä. Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomio siihen, että yrittäjän talous on kunnossa, liiketoiminnasta löytyy jotakin omaperäistä ja asiakastyytyväisyys on erinomaista. Leena Pennanen, vuoden 2017 vuoden yksinyrittäjä. Kuva: Jaana Tihtonen Kirja-arvostelu Slangi on kielen mauste ? Slangin bamlaamista ja skrivaamista voi kutsua kielen maustamiseksi, spaissaamiseksi. Spaissaa ku bamlaat! Ku skrivaat, stikkaa snadisti stadii meggeen! Kieltä ei saa maustaa liikaa. Blandiksen on tunnuttava kliffalta, sellaselta ett bamlaamine on iisii ja ett jengi bonjaa miss mennään. Stadin Slangi ry:n hallituksen vastavalittu (13.11.2017) uusi jäsen, Tsilari-lehden monivuotinen pakinoitsija ja entinen Helsingin kaupungin lehdistösihteeri Seppo Palminen on kirjoittanu käheen kovakantisen snadin bökkerin (10 x 15 cm, 255 s.) ”Snygii slangii”(palminen. com oy). Kuten skrivaaja itsekin toteaa, kirja koukuttaa voimakkaasti Stadin slangin ihanuuteen. Palminen on koonnut 300 ”tavallista” slangisanaa, jotka hallitsemalla lukija jo pääsee jonkin verran sisälle snygin slangin taitajan salaisuuteen. Myös bamlaamiseenko? Aukeaako homma kuitenkaan ihan lantsarille? Miltä se kuulostaisi ku savolaine Pönttövuoren takaa tai mie sie poronpurija stiggais 300:n sanan läppää? Taitas mennä skriinaukse puolelle. Valmiista sapluunasta ei nyt olekaan kysymys. Sen sijaan kirja toimii hyvin landelaisten alkeisoppaana. Sen sanasto ja sanojen selitykset kertovat ansiokkaasti ja kivasti huumorilla höystettynä siitä, millainen on stadilainen tapa ajatella. Tarkka lesaaja hokaa, ett stadilaiset ei ole kovin tiukkapiposii niuhottajia. Meininki on paremminki rennon puoleista. Maalaisen ei kantsi studaa redin stadilaisen kanssa. Oikean sorttinen stadilainen sitäpaitsi antaa suuren arvon niin järville ja skutseille kuin sille duunille mitä heinähatut ovat Härmän eteen tehneet. Stadilaiseen huumoriin kuuluu naapureiden hyväntahtoinen piikittely. Kirjassa on lainaus Palmisen Tsilarin pakinasta 1/2014: ”Tsennaatteks te ton Esko Valtaojan? Ai ette muka? Siis siks, ku se on turkulainen proffa, studeeraski Turus, kävi skoilee Sodankyläs ja synty Kemis. Ja te ku ette jurbaanoja tsennaa. Hei kamoon, ny monttu boseen! Landebuukiks se on ihan symppis jäbä. Sopis jonku prätkäjengin kingiks. Bollast klani mut tuuhee skegge. Ja skarppi se on. Skrivas sellasen kniigan ku Himas universumis. Kyl te sen tsennaatte.” Snygii slangii tarjoaa isolle ikäluokalle mausteita ja nuoremmille jangstereille retrokieltä. Sellasta tietoa, mitä Stadin kieli on ollut aikoinaan, vaikkapa viiskytluvulla. Sitä vanhemmat ilmasut löytyvätki tarvittaessa proffa Heka Paunosen bulista slangisanakirjasta. Valtaosa slangijengin vanhemmasta ikäluokasta käyttää samaa nuorena oppimaansa Kallion, Sörnäisten, Valkan tai Rööperin slangia kuin Palminen. Kannattaa kuitenkin muistaa, ett jokainen bamlaa omaa slangiaan omaa stadiaan mieltymyksiensä mukaan. Kirjaa voikin myös pitää eräänlaisena valitsijan käsikirjana. Seppo Palmisen kniiga on tervetullu lisä stadilaiseen slangikirjojen jengiin. Diggaan Sepin hittaamista 300 sanasta. Niiden tsökaaminen on varmasti aiheuttanut paljo funtsaamista. Sörkän kundi voi kuitenkin syystä olla liitte bollee. Sujuvasti ja antaumuksella, mutta slungilla otteella skrivattu kirja on helppo bluggaa ja siitä jää kliffa fiilis. Suosittelen myös – ja etenki jyväjemmariserkuille. Kari Varvikko Seppo Palminen. 50 vuotta seuraavien sukupolvien asialla ? Sitra oli 50 vuotta sitten 5.12.1967 eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Peruspääomaksi annettiin Suomen Pankin ylijäämiä 100 miljoonan markan edestä ja tehtäväksi Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen. Eduskunta teki rohkean juhlapäätöksen vaikeana aikana. Sitran idea oli ennenkuulumaton: oman peruspääomansa tuotolla elävä riippumaton rahasto, jonka tehtävänä olisi suomalaisten parempi tulevaisuus. – Sitra ei riippumattomana tulevaisuustalona ole yhdenkään eturyhmän tai puolueen juoksupoika, mutta jos jokin käskyttäjä pitäisi nimetä, se olisi tänään syntyvä lapsi, yliasiamies Mikko Kosonen sanoo. Työ pitää tehdä niin hyvin, että lapsella on edellytykset hyvään elämään siinä vaiheessa kun hän aikuistuu ja päättää itse asioistaan. Kestävä hyvinvointi on Sitran uuden visionkin johtotähti. Vuonna 1967 tilanne Suomessa oli monella tapaa vaikea, mutta siitä noustiin ajattelemalla isosti ja puhaltamalla yhteen hiileen. Vuonna 2017 tilanne Suomessa on erilainen, mutta ei helppo nytkään. Lääkkeet ovat kuitenkin samat: tarvitaan isoa ajattelua, rohkeita kokeiluja ja yhteen hiileen puhaltamista. – Ilmastonmuutos on suomalaistenkin kohtalonkysymys. Siihen pitää löytää ratkaisuja todella nopeasti, ja niissä ratkaisuissa Suomi voi olla edelläkävijän asemassa, Mikko Kosonen sanoo. – Ellei maapallon kantokykyyn sopeuduta, kaikki muu tulevaisuuspuhe on puuhastelua, Kosonen muistuttaa. Ympäristökysymysten yhdistäminen sosiaaliseen ja taloudelliseen näkökulmaan on ollut Sitran agendalla jollain tapaa koko rahaston olemassaolon ajan, jo 1960-luvulta saakka. Tänä päivänä Sitra vannoo ympäristökysymyksissä hiilineutraalin kiertotalouden nimeen: talous pitää saada pyörimään ekologisesti kestävällä tavalla, jotta luonnonvarojen ylikulutus saadaan kuriin. Tämä on edellytys myös sosiaalisesti kestävälle hyvinvoinnille. Keinoja on jo paljon, mutta kaikki pitää saada mukaan talkoisiin. Toinen yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeä asia on uudistumiskyky. Sitra on vuosikymmenten aikana ollut taustavaikuttajana monissa uudistuksissa – tuonut muun muassa pääomasijoittamisen Suomeen 1980-luvulla, käynnistänyt geenitutkimuksen ja ihan viime vuosina sysännyt Suomi.fi:n uusien palveluiden pohjalla toimivan kansallisen palveluväylän (KaPa) liikkeelle. Tällä hetkellä Sitran myötävaikutuksella pystytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen uudenlaista yhden luukun toimijaa suomalaiselle hyvinvointidatalle, josta on tulossa suomalaisten uusi kansallisaarre. – Uudistuminen lähtee meistä ihmisistä. Vaikka maailmaa muovaavat megatrendit puhaltavat Suomeenkin, on tulevaisuus edelleen paljolti meidän omissa käsissämme – jos niin päätämme, yliasiamies Kosonen kannustaa. Tästä ajatuksesta ponnistaa myös Sitran ja Heurekan marraskuussa avattu yhteinen, koululaisille suunnattu Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely.
12 Viikko 50 Kulttuuri Risto Kolanen: Kaamosajan kulttuurikierros ? Huikea laulaja, moderni joikaaja Hildá Länsman valloitti Cirkon maneesissa Baltic Circlen illassa. Tarjolla olisi ollut muutakin festivaaliohjelmaa, mutta se jäi, kun Länsman veti kaiken huomion itseensä. Kaken Suomea punk-asenteella Tanssiteatteri Tsuumi on pitkän toiminut, monipuolinen ryhmä, jolla on monta sivuprojektia. Pari vuotta sitten se kantaesitti Kake Randelinin iskelmämusiikin ympärille rakennetun esityksen Savoyssa. Syksyllä ”KAKE? – tähtisumussa” esitettiin Aleksanterin teatteriin juhlavassa ympäristössä. Tsuumin KAKE-yhtyeen uusin konsertti on episodimainen kurkistus aikaamme. Energinen ja yllätyksellinen show tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin ja toisaalta katsoo häpeilemättä 100-vuotiaan Suomineidon helman alle. Kake luottaa yhä iskelmään, mutta tällä kertaa se kaikuu punk-puristimen läpi. Esityksen visuaalisuus ja valot ovat komeita. – Rosoisuus ja elämänmakuiset ihmiskohtalot ovat KAKE toiseen potenssiin, otsikkoa selitellään. Esiintyjät ovat samalla kertaa hillittömiä ja itseironisia roolinimiä henkilöille, joita Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen, Sampo Kerola, Salla Korja-Paloniemi, Jarno Tastula ja Janne Teivainen esittävät. Esitys yhdistää taiteen showmeininkiin ja osaa viihdyttää. Se on tarkasti läpiajateltu, mutta ehkä hieman omaan Kake-maailmaansa sulkeutuva. Ileksen ja Korja-Paloniemen oman feminiini-kohtaus lavan edessä on hauska. Kun nainen kokee kilarit Amanda Palon esittämä ja yhdessä ohjaajasisko Olga Palon kanssa käsikirjoittama ”Kilari” –monologinäytelmä on järisyttävän vaikuttava esitys Kapsäkin teatterisalissa. Rakenne on aika yksinkertainen, aihe yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä: raiskaus ja sen seuraukset. 27-vuotias näyttelijä raiskattiin (kilari=outo raiskaus) seitsemän vuotta sitten illan jatkoilla vieraassa asunnossa. Esityksen kliinisessä osassa kuulemme ääninauhalta lääkärin, poliisin, sairaanhoitajan, siskon ja kaverin ääntä, lausuntoja ja kysymyksiä. Teatterisukuun kuuluva, tavattoman ilmaisuherkkä Amanda Palo esittää monologin kliinisten lausuntojen kohteena, omana itsenään ja ärtsyn muhevaa maalaismurretta puhuvana taideraiskausten luennoitsijana. Erityisesti hän käy läpi Lucretian ja Tarquinin kohtauksen antiikin Roomassa, ja Tintoretton avoimen, paljaan maalauksen raiskauksen kohteesta. Suomalaisena maalauksena on Gallen-Kallelan kuulu maalaus, jossa vanha Väinämöinen tavoittelee alastonta, vedessä pakenevaa Ainoa. Annoimme Palolle harvinaisen ”Standing Ovation” –tapatukset rohkeudesta ja taidosta aiheenvalinnan henkilökohtaisuudessa. – Se ei ollut sun syy, SE EI OLLUT SUN SYY, huusimme yhteen ääneen kohtauksen lopussa. Palon esittämää monologia alettiin tehdä jo ennen viimeisen parin kuukauden Metoo-kampanjaa ja paljastuksia. Anna Paavilainen teki “Play Rapen” teatteriraiskauksista muutama vuosi sitten. Kohti haurautta Tanssija, koreografi Anna Torkkelin uusi teos ”Present” pyrkii kohti sitä haurautta ja pehmeyttä, jota olemme. Esitys haluaa sanoa, että olennaisin asia ihmiselämässä on tässä, näkyvillä ja nyt, hetkessä. Teos jatkaa Torkkelin monivuotista työskentelyä läsnäolon ja yksinkertaisuuden parissa. Titanik-galleriassa Turussa kantaesitetyn teoksen jokainen esityskerta tapahtuu eri tilassa ja rakennetun näyttämön suojasta riisuttuna. Joka esitys on ainutkertainen, uusi ja ohikiitävä tapahtuma. Se nähtiin Helsingin kiertueella Sorbus-galleriassa Harjussa ja Galleria SIC:ssä Jätkäsaaressa. Työryhmässä ovat Tashi Iwaoka, Mira Kautto, Johanna Porola, Piia Rinne, Riikka Thitz, Masi Tiitta, Anna Torkkel. Present on Ehkätuotannnon ja Anna Torkkelin. Eleginen, paikoin viivyttelevä, paikoin kiihdyttelevä esitys vaatii Jätkäsaaren Makasiini 3:n tapaista pelkistettyä, rosoista lavastusta. Tanssijat ovat kovasti itseensä keskittyvinä läsnä, mutta yleisöä huomaamatta. Perinteinen liikekieli kunniassa Kaapelilla Hurjaruuthin intiimissä salissa oli neljänä päivänä ”Tanssin voima festivaali”, joka järjestetään joka toinen vuosi. Marjaterttu Willman on taiteellinen johtaja, Tuija Lindholm tuottaja. Samassa tilassa on kuvataitelija Nora Helsingin kauniita eläintöitä. Yksi niistä on päättynyt myös lavastukseen, seinälle. ”Nine Lives” sai ensi-iltansa; sen konsepti ja koreografia on Willmanin. Luetut sitaatit ovat naistenlehtihaastattelusta ja muusta ajankohtaisesta materiaalista, joka käsittelee länsimaisen naisen asemaa – suhteessa miehiin, suhteessa muihin naisiin. – En ehdi rakastella, koska...koska updeittaan mun Facebookia! En ehdi, en ehdi, … en riitä Kissan yhdeksää elämää tanssivat Jonna Aaltonen ja Timo Korjus. Tanssiteatteria ja nykytanssia yhdistävä teos on vahva tulkinta länsimaisesta naisesta globaalissa maailmassa. Aluksi Aaltonen tanssiin yksin, kierrätysmateriaalista tehdyn virkanaisen puku päällään. Hän sanoi jälkikeskustelussa, että ”oli ihanaa tanssia se yllään”… koska ei koskaan ole ollut sellaista. Tämä tes ei luennoi, vaikka siinä luetaan musiikin keskellä ajatuksia. Liike, musiikki (mm. Kimmo Pohjonen) ja tekstit nivoutuvat valtavan hyvin yhteen, juoheaksi jatkumoksi. Aaltonen on tavattoman sensuelli, minulle uusi Korjus voimakas liikkeissään. Kansainvälisen uran tehnyt Jonna Aaltonen esitti myös Anu Sistosen ”Secret Charmin”, joka nousee ajatuksesta, että kaikissa ihmisissä on oma viehätyksensä, kunhan osaa oikein kuunnella ja tuntea. Tanssija tulkitsee kaipuuta yksinkertaisempaan elämään lehtikasojen keskellä, kauneuteen ja kiireettömään harmoniaan. Lyhytfilmistä näyttämöteokseen Kokoteatterin lattialle oli ”Pöytä on katettu”. Ninni Perkon johtama Sivuun Ensemble vieraili siellä näyttämöteoksen ja lyhytelokuvan yhteisilloissa. Alle 10 minuuttia kestävä ”The Wunderers” on lyhytelokuva normien tukahduttamasta parisuhteesta ja ihmisestä ympäristön vankina. Janne Laiho vastaa ohjauksesta visuaalisesti hyvin kauniista filmipätkästä, jossa Perkon esittämä päähenkilö kulkee metrolla töistä kotiin jonnekin Itä-Helsinkiin. Lyhäri vyöryy kaunista tanssia ja tunnelmaa. Se on näistä kahdesta ytimekkäämpi. ”Jatkot” on nimeltään tanssiteos juhlan jälkeisistä jatkoista, joissa ihmiset tapaavat käyttäytyä toisin kuin kotioloissa tai muuten arjessa. Koreografi-ohjaaja Perko tulkitsee teosta maailmantilaa vastaan, joka myös on ”jatkoilla”. ”Miten elää ihmisrodun pienenä jäsenenä, jonka Kaapelin 25v-juhlakirjan tekijöistä Juhani Tuuttila, Teemu Mäki, Lauri Törhönen, Raija Ojala, Kaj Huotari ja Stefan Bremer Verner Weckmanin saunaterassilla. Kuva: Raimo Granberg. K60 valloittaa yleisönsä Kinaporin Vihreässä kullassa, ohjaaja Katja Luhtala oikealla. Kuva: Kirsi Mikkonen. Jarmo Saari, Tiia Hämäläinen, Mikko Perkola ja Hanna Vahtikari ovat jatkoilla. Kuva: Hanna Sakara. Nine Lives tanssijat Timo Korjus ja Jonna Aaltonen Hurjaruuthissa. Kuva: Mirka Kleemola. Anna Torkkelin (oik.) ryhmästä Masi Tiitta (vas.), Tashi Iwaoka ja Mira Kautto tanssivat läsnäolevina SIC:n lattialla. Kuva: Hertta Kiiski. Amanda Palo on riipaisevan herkkä ja monipuolinen Kilarin monologissa. Kuva: Samuli Leino. Tanssiteatteri Tsuumi antaa juhlavuoteen oman Kake2 -panoksen Aleksanterin teatterissa. Kuva: Mikko Mäntyniemi.
13 Viikko 50 Kulttuuri Kaapeli toi kulttuurin kantakaupungin rajoille ? Kaapelitehdas on viettänyt 25-vuotisjuhliaan syksyllä 2017. Entinen kaapeleita valmistanut tehdas, joka oli vuosikymmeniä Suomen suurin rakennus on toiminut suomalaisille taideja kulttuuritoimijoille omistautuneena keskuksena 1990-luvun alusta lähtien. Sen suojissa on toiminut Suomen eturivin kuvataiteilijoita, valokuvaajia, kirjailijoita, muusikkoja, tanssitaiteilijoita ja elokuvantekijöitä. Kaapelitehtaasta on myös muodostunut merkittävä taiteen esityspaikka ja luovan teollisuuden keskittymä. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen kokonaisuus on kestänyt ajan haasteet ja osannut uusiutua tarpeen mukaan, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo. KAAPELI 25 on juhlakirja, joka kokoaa yhteen eräiden Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen historian kannalta keskeisten henkilöiden muistikuvia ja muistelmia menneestä sekä näkemyksiä tulevasta. Muistojansa talosta kertovat taiteilijat, poliitikot ja virkamiehet, jotka olivat Kaapelitehtaan synnyttämisen takana, yhtiön vuokralaiset ja työntekijät, jotka ovat työskennelleet talossa sen eri vaiheissa sekä yhteistyökumppanit, jotka ovat seuranneet talon kehittymistä merkittäväksi eurooppalaiseksi kulttuurikeskukseksi. Jörn Donner on keskeinen muutoksen luoja. Pro Kaapeli toimi, jossa vuokralaiset olivat aktiivisesti mukana. – Paras liittolainen oli lama. Ei ollut rahaa megalomaanisiin suunnitelmiin, kun Nokia lähti ja grynderit eivät uskaltaneet tulla. Silloinen apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja näytti vihreää valoa talvella 1991. Hän korostaa myös valtion mukaantuloa kolmen museon kautta Kaapelin päätyyn. Vauhdikkaimman kuvauksen antoi valokuvaaja Stefan Bremer, joka on talon vuokralainen nro 2. – Paikka oli kuin Klondykessa, piti laittaa keppi seisomaan. Oli sivussa keskustasta. Kaupunki kasvoi tänne. Kaapeli oli villi aluksi. Kun huhu lähti liikkeelle, väkeä alkoi tulla. Se on ihanteellinen artesaaneille, käsityöläisille lyhyeksi ajaksi. Tärkeää on toisten yhteyteen asettuminen. Kaapelihalli on spesiaali tila, kaupallisia ja juhlaviikkotilaisuuksia. Työväenopiston lähtö on onneton tilanne, koska sen ihmiset harrastavat taiteita. Tässä on menty väärään suuntaan, Bremer laukoo. 25–juhlavuosi huipentuu talon vuokralaisista kertovaan 25-osaiseen KAAPELILAISET-lyhytdokumenttisarjaan. Ääneen pääsevät Suomen suurimmassa kulttuurikeskuksessa työskentelevät taiteilijat ja muut kulttuurialan tekijät, jotka avaavat katsojalle työtilansa ja kertovat omasta toiminnastaan sekä suhteestaan Kaapelitehtaaseen. Dokumenttisarja julkaistaan Kaapelitehtaan joulukalenterina, ja ensimmäinen luukku aukesi 30.11., uusi jakso nähdään joka päivä klo 12 Kaapelitehtaan Facebooksivuilla ja Youtube-kanavalla jouluaattoon saakka. jokaisella teolla tuntuu olevan tuhovoimaa?” Tiia Hämäläinen ja Hanna Vahtikari ovat esiintyviä naisia pianisti Jarmo Saaren ja cambaviulisti Mikko Perkolan kanssa. Raadolliset ja taiteelliset kohtaukset vaihtelevat. Esitystä ehkä rasittaa se, että miehet ovat parempia muusikoita kuin näyttelijöitä. Perkola tosin löytää itsestään kankeuden ylittävää esiintyjää naisen halujen kohteena. Varsinainen löytö on 14-vuotias Saima Saari, joka istuu suurimman osan ajasta nyrpeänä pöydän ääressä, mutta yltyy lopussa laulamaan. Kansa on pidettävä yhdessä Kun porvarilliseen senaattorisukuun kuuluva lääkäri, psykiatri ja rauhanaktivisti Ilkka Taipale juhlii, hän varaa siihen Helsingin Työväentalon suuren juhlasalin, johon mahtuu 500 ihmistä. Suomi täyttää 100 vuotta, Taipale siitä kolme neljännestä. Suomen lipun liehuessa lipputangossa hän piti tervetulopuheen, kuuden tunnin 75-vuotisjuhlaansa, talon parvekkeelta vanha äänimegafoni kädessään. – Tulee vielä toinenkin aika. Ateenan ja Kalevalaisen ajan ohella on vain neljä suurta aikakautta: Renessanssi, Valistus ja 60-luku. Ja se neljäs on se tuleva. Sen tuloa haluan kaikin tavoin edistää. Tiede, Taide ja Köyhä kansa – ja hyvät suhteet naapureihimme kun niistä pidetään huolta, kansakunta säilyy!, juhlasankari sanoi. Itse juhlassa esiintyivät mm. M.A. Numminen & Pedro Hietanen lastenlauluilla, Tiina Weckströn ja Jussi Tuurna aikuistenlauluilla, lauluyhtye Ajantaju ja moni muu. Marraskuun viimeisenä sunnuntaina oli vahva tunnelma perinteisessä salissa ja soppatykillä Paasipuistossa. Maunulassa rakastaa! Kansallisteatterin Maunulan maisema -hanke elää toista vuotta. Se on osa Helsingin Kulttuurikeskuksen tukemaa omaehtoisen kulttuurin alueellista suursatsausta, yleisötyöhanketta. Vuoden 2017 suursatsaus on ”Tunne nimeltä rakkaus”– esitys kuohunnasta, lämmöstä, kutinasta. Willensaunan lavalle, ja sitä ennen omalla alueella Maunulassa, nousee 18 eriikäistä maunulalaista. Ryhmä on kevään ja syksyn ajan tutkinut rakkaudellista olemista ja rakkautta käsitteleviä tarinoita erilaisten harjoitteiden kautta. Koitti aika avata prosessi myös yleisölle. Iltamien aikana kohtaamme esiintyjät niin läheltä kuin kaukaa. Vanhin esiintyjä on 85v, Julian esittäjä 12-vuotias. Oppaana matkalla toimi ”Rakkaustutkijan” nimellä kulkeva fiktiivinen hahmo –ulkokohtainen tieteentekijä, joka ei tiedä rakkaudesta juuri mitään. Valtaosa näyttelijöistä oli naisia. Romeon ja Julian kuolinkohtausta esittää kaksi naista. Mutta Shakespearen aikaan vain miehet näyttelivät, ja saivat esittää naisia. Ohjauksesta vastaa Eveliina Heinonen. Arjen humanismia huumorilla – Teen pätkissä työtä / jos päivää tai yötä / oon vaksi tai taksi / taas kuukauden kaksi, soi Sirkka-Liisa Sassin sarkastinen ”Pätkii”laulu Kapsäkin ”Jäikö joku alle?” musiikkiteatterissa. Minna Kivelä, Ilkka Merivaara, Jukka Nylund (myös piano) ja Reetta Ristimäki esiintyvät hurmaavasti arjen hapokasta huumoria tarjoten. Mieleen tulee etsimättä ruotsalainen kansanpuistojen revyyhumanismi a lá Hans Alfredsson ja Tage Danielsson. Sassin lisäksi arjen huumoria tarjotaan lauluissa, joiden teksteistä vastaavat myös miehet Lauri Viita, Jussi Kylätasku ja Tommy Taberman. Ristimäen oma teksti ”Sori siitä” on mainio, hänen ja Merivaaran esittämänä. Nainen sanoo. – Sori siitä, että chattasin taas viime yönä Pirjon kanssa / Sori siitä, että tinderöin iltaisin uutta miestä vessassa. Mies sanoo: – Sori siitä, että unohdin hakea sut vauvan kanssa Kättäriltä / Sori siitä, että nalkutan sulle liian harvinaisesta seksistä. Anna-Leena Härkönen on inspiraationa laulussa”Todellinen prinsessa”, jonka Ristimäki esittää valloittavasti: – Mä ylitöihin jäin kun pomo pyysi kauniisti / Vaikka se sika päivittäin peppuun läpytti / Ja siinä tohinassa ikälisät unohtui / Kun kaikki ihan ilmaiseksi liiveihini ui. Jäikö joku alle? Ei ole vain lauluja; ne tilkitään sketsikohtauksilla, joista huikein on aikuisten päiväkoti Tammenpesä ja mamukoulutus tai naurujooga saavat ilon irti katsomossa. Käsikirjoitus on Paula Norosen ja työryhmän, ohjaus Minna Koskelan. Nylundin lisäksi musiikkia ovat tehneet Anna-Mari Kähärä ja Jussi Tuurna. Kinaporissa vireä K60 Kinaporin vanhustenkeskuksessa Sörkassa Teatteri K60 esitti koulunäytelmää ”Vihreä kulta”. Korpikuusen kyläkoulu tyttöjen mekkoihin puetut 60-70 -vuotiaat naiset esittävät hervottomia kuvaelmia toisensa perään Katja Luhtalan ohjauksessa. Itseeni, Ruskeasuon metsänreunassa Meilahdessa lapsuuteni asuneena kolahti etenkin se osuus, jossa Taka-Töölön asukkaat sanovat kivitalojen olevan meidän metsä. Mechelininkadun lehmusten puolustamiseksi paikalle kutsutaan jopa polisit, jotka vievät leidit putkaan. K60 on suomenkielisen työväenopiston ikäteatteriryhmä. Viimeinen esitys nähtiin pääopistotalon Viipurinsalissa, osana Metsäfestivaalia. PS. Korjaan edellisen lehden sirkusosuudesta kaksi pikkuvirhettä. Milla Järvinen on kirkkonummelainen ja hänen edellisen esityksensä oli ”Tyttö joka söi KUOLLEITA lintuja”. Pahoittelen sanan puuttumista. Teksti: Risto Kolanen Sonya Lindforsin tanssijat Kaisa Nieminen ja Akim Bakhtaoui Kaapelin 25v-juhlassa Merikaapelihallissa. Kuva: Raimo Granberg Jörn Donneria voi sanoa Kaapeli kulttuuritaloksi – hankkeen toiseksi isäksi apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja ohella. Kuva: Hannele Salminen. K60 valloittaa yleisönsä Kinaporin Vihreässä kullassa, ohjaaja Katja Luhtala oikealla. Kuva: Kirsi Mikkonen. Reetta Ristimäki, Minna Kivelä ja Jukka Nylund ovat aikuisten päiväkodissa Tammenpesässä. Kuva: Pyry Krappe. Kokematon rakkaustutkija on Maunulan esityksessä monien houkutusten kohteena. Kuva: Maunulan Maisema. Ilkka Taipale pitää tervetuliaispuhetta juhlaansa Työväentalon parvekkeelta. Kuva: Jaakko Ellisaari. Jonna Aaltonen on herkkä Secret Charmissa. Kuva: Teemu Kyytinen.
14 Viikko 50 Perinteinen joulujuhla Myös tänä vuonna Helsingin messukeskuksessa jouluaattona 24.12.2017 klo 12.00. Ovet avataan klo 11.00. Ilmainen jouluruoka kahveineen sekä lämmintä yhdessäoloa. Jouluohjelmassa: iskelmälaulaja Eino Grön. Avustajat / vapaaehtoiset: Kokoonnumme aattona klo 8.00 messukeskuksen pääovilla. Ilmoittautumiset vain nettisivujemme kautta! www.hurstinapu.fi AUTA MEITÄ AUTTAMAAN SWIFT koodi DABAFIHH Tilinumero FI80 8000 11700 79090 Rahankeräyslupanumero RA/2017/246 Otamme vastaan uusia vaatteita, ruokaa ja juomaa os. Helsinginkatu 19 joka arkipäivä klo 10.00-17.00. Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry Heikki Hursti 050 582 8272 Sini Hursti 045 630 8548 Siunattua joulua ja onnellista vuotta 2018 kaikille! HKL ja Bombardier Transportation solmivat sovintosopimuksen Variotram-raitiovaunu. Kuva: HKL. ? HKL ja maailman suurimpiin raideliikennealan toimittajiin kuuluva Bombardier Transportation ovat solmineet Variotram-raitiovaunuja koskevan sovintosopimuksen, joka allekirjoitettiin Helsingissä 30.11.2017. Bombardier Transportation toimitti Variotram-raitiovaunut Helsinkiin vuosituhannen vaihteessa. Vaunujen korirakennetta vahvistettiin muutostöillä vuosina 2006 2007. HKL ja Bombardier Transportation tekivät vuonna 2007 Variotram-vaunuja koskien hankintasopimusten muutosja yhteistyösopimuksen ja huoltoja kunnossapitosopimuksen. Näiden sopimusten tavoitteena oli varmistaa Variotram-vaunujen käytettävyys ja hankintasopimusten mukainen elinkaari. Bombardier Transportation on vastannut vaunujen kunnossapidosta vuodesta 2007 alkaen. Tänä aikana vaunujen käytettävyys on ollut hyvällä tasolla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin havaittu, että vaunut eivät ole korija telirakenteen osalta täysin soveltuvia Helsingin vaativalle rataverkolle. Nyt allekirjoitetun sovintosopimuksen mukaisesti Variotram-raitiovaunut poistuvat Helsingin raitioliikenteestä vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Sovintosopimuksen mukaisesti Bombardier Transportation ja HKL pyrkivät yhteistyössä myymään vaunut eurooppalaiseen kaupunkiin, jonka rataverkko soveltuu paremmin Variotram-vaunuille. Myytäviä vaunuja on yhteensä 40 kappaletta. Sovintosopimus on tärkeä virstanpylväs HKL:n ja Bombardierin pitkäaikaisessa ja jatkuvassa yhteistyössä. – Allekirjoitettu sopimus on kaupunkilaisille hyvä. Sopimus hyödyntää molempien osapuolten korkeatasoista osaamista, mahdollistaa laadukkaan raitioliikenteen myös siirtymäaikana ja antaa meille taloudelliset edellytykset raitioliikenteen kehittämiseksi. Arvostan Bombardieria joustavuudesta ja kyvystä löytää asiakasta hyvin palveleva ratkaisu myös tällaisessa haasteellisessa tilanteessa”, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Helsingin Talvipuutarha virittäytyy joulunaikaan ? Suomen itsenäisyyden juhlavuotta kunnioittaen Talvipuutarhaa koristavat valkoiset joulutähdet valkeine kynttilöineen. Joulukuusi on parvellaan, ja luonnonmateriaaleista kootut kranssit ja muut jouluaiheiset sidontatyöt luovat juhlatunnelmaa. Talvipuutarhan perinteiset ja lystikkäät tonttuhahmot kurkistelevat kävijöitä. Joulutähtien lisäksi puutarhaa koristavat amaryllikset, hyasintit, atsaleat, ja yksittäisenä helmenä kameliapuu-vanhus. Joulukoristelu on esillä loppiaisviikonloppuun 7.1.2018 asti. Kahviosta saa joulunpyhinä pullaa ja glögiä. Nukketeatteri Sytkyt esittää: Pähkinänsärkijä Pjotr Tšaikovskin hurmaavan balettiteoksen pohjalta tehty nukke-esitys 19.12. klo 10, 26.12. klo 13 ja 15, 28.12. klo 13, 6.1.2018 klo 13 ja 15, 7.1. klo 13 ja 15. Musiikki Pjotr Tšaikovski. Nukketeksti ja ohjaus Tadeusz Pajdala (Puola) Visualisointi Opolen nukketeatterin työpaja (Puola) Jan Hutch`n johdolla ja Sisko Jaako Nukkenäyttelijä Juha Laukkanen. Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 ja perille vievät esimerkiksi raitiovaunut 1 ja 8. Vapaa pääsy, myös kaikkiin konsertteihin ja nukketeatteriesityksiin. Joulun tienoon aukioloajat 2017–18: Muutoin normaalisti paitsi seuraavat poikkeukset: ke 6.12. klo 12–16 su 10.12. klo 12–18 su 17.12. klo 12–18 24.25.12. suljettu ti 26.12. klo 12–16 ma 1.1.2018 klo 12–16 la-su 6.–7.1.2018 klo 12– 16 Normaalit aukioloajat: Tiistaisin klo 9.00–15.00 Ke–pe klo 12.00–15.00 La–su klo 12.00–16.00 Maanantaisin suljettu (kasvien huoltopäivä) KOULUTA KOIR AS TA SI EN ES TÄ JÄ ! KO IRA M eid än 5/ 20 17 6,7 6,5 ER IKO ISH INT A As ian tun tija : Pa lki tse , älä ran ka ise ! Ro tue sit tel yss ä Van ha kin sop eu tuu Ärr im urr i sai uu de n ko din Ak up un kti o ka tka ise e kiv un no ida nk eh än Pie ni löy tök oir a pe las ti mu mm on yk sin äis yyd elt ä Va tsa rei sta a, ruo ka ei sov i – mi kä avu ks i? Su om en om at lap pa lais rod ut 5/2 01 7 6,7 5 HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT Vil lik iss oja ets im äss ä, ha avi in jäik in lou kk aan tun ut ilve s Ho me op ati a pa ran si Tiik eri kis san jala n Ko kei le ku rss ia: Un elm ak iss ak si 21 pä ivä ssä Vei keä bu rm a sop ii lap siper hee see n Ma ailm an ain oa avu sta jak iss a Ro op e osa a soi tta a hä täk esk uk see n! 5/ 17 6, 50 Pa lki nto jen no us u pir ist än yt he vo sk as va tus ta Ak tiiv ita llis sa he vo se lla on om a elä mä Ko ke mä ell ä ke sä rav eja 70 vu ott a Yli hä rm älä ine n An tti Ala -R an tal a: He vo sm ies tai toj a ma ala isj ärj ell ä He vo sm aa ilm atal li us ko o Lis su n Ee rik kii n Ha rvi na ise lla kn ab str up pe rill a kii nn os tav at vä rit Re ijo Ku ha ko sk i oli sta din viim ein en vo ssi kk a Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita www.karprint.fi Hae omasi lehtipisteestä!
15 Viikko 50 Kun myyt asuntoasi, ota meidät avuksesi jo heti alusta asti. Annamme lahjaksi 100 euron lahjakortin Stockmannille, kun teet asunnon myyntitoimeksiantosopimuksen joulukuun 2017 aikana Helsingin OP-Kiinteistökeskuksen kanssa. Jari Ahtiainen 040 060 6025 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, YKV, KiAT, Kaupanvahvistaja Leena Burgman 050 535 0259 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anne Flinkman 040 352 5312 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anne Koivisto 040 551 8162 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Seija Korhonen 040 352 5357 Kiinteistönvälittäjä, YKV, LKV, LVV, KiAT, Kaupanvahvistaja Harri Korpilaakso 040 552 3756 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Sari Leino 050 550 9101 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anna-Maija Miettinen 050 047 3394 Kiinteistövälittäjä, LKV, LVV Aarre Muinonen 050 368 5240 Kiinteistönvälittäjä, LKV Pekka Mäntylä 040 350 4319 Myyntineuvottelija Tarja Peippo 050 535 0213 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT Mikko Piitulainen 040 564 7774 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Matti Ristekallio 050 598 8364 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä,LKV, LVV, YKV, Kaupanvahvistaja Raija Seilonen 040 515 1128 Myyntineuvottelija Leena Rotko Kiinteistönvälittäjä, LKV, KTM 040 582 9541 Anne Tanttu Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT, KiSi 050 362 0222 Eva-Johanna Slotte 050 591 3050 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Sanna Takala Myyntineuvottelija 040 183 9305 Seppo Tanskanen 040 680 7744 Myyntineuvottelija Jenni Fredriksson Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KiAT 040 835 7102 Toni Maaranen Myyntineuvottelija 040 357 6689 Jari Tammisto 0400 333 366 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Tero Kunnas Kiinteistönvälittäjä, YKV, LKV, KTM, 040 662 4451 Maarit Vehviläinen 040 510 9100 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT Juha Känkänen Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 350 8729 Matias Laakkonen Myyntineuvottelija KiAT 040 631 5470 Timo Leppiniemi Myyntineuvotelija, KED 050 374 3357 Sirpa Plyhm Kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV, KED 050 393 8059 Pekka Ropponen Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 050 558 4097 Oman asunnon vaan tuntee kun sen näkee. Löydetään sinulle yhdessä oikea. op-koti.fi HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, HELSINKI 010 255 5900, helsinginopkk.helsinki@op.fi, Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki, Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki. ESPOO 010 255 5930, helsinginopkk.espoo@op.fi, Länsituulentie 8 D 3.krs, 02100 Espoo. VANTAA 010 255 5950, helsinginopkk.vantaa@op.fi, Kielotie 11, 01300 Vantaa. Puhelut 010-numeroihin maksavat 0,0835 €/puhelu + 0,07 e/min kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä tai 0,0835 €/puhelu + 0,17 €/min matkapuhelinliittymästä (hinta sisältää ALV:n).
16 Viikko 50 Royal Ravintolat vastaa tapahtumakeskuksen ravintolatarjonnasta Kuvassa (vas.): Aku Vikström, Timo Everi ja Joonas Mäkilä. Aksonometria, PES-Arkkitehdit Oy Ilmakuva, B&M Arkkitehdit Oy ? Garden Helsinki on valinnut Royal Ravintolat kumppanikseen urheiluja kulttuuritapahtumiin keskittyvään kiinteistökehityshankkeeseen. Royal Ravintolat vastaa tulevan tapahtumakeskuksen monipuolisesta ravintolatarjonnasta. Garden muuttaa kaupungin urheiluja kulttuuritarjontaa tuomalla huippumodernin tapahtuma-areenan helsinkiläisten käyttöön. Garden Helsinki -hankkeen keskeiset osat ovat maan alle rakennettava huippumoderni tapahtuma-areena ja sen oheen suunnitellut palvelut, kuten monipuolisesti kävijöitä palveleva ravintolamaailma, hotelli, pysäköintitilat, vähittäiskaupat ja kattavat liikuntaja terveyspalvelut. Hankkeen kiinteistö nousee Töölöön, Nordenskiöldinkadun varrelle. Garden on 2020-luvun kiinteistökonsepti, jossa huipputeknologia ja palveludesign on tuotu maailmanluokan viihdetapahtumien ja helsinkiläisten arjen käyttöön. Siinä missä urheilu, kulttuuritapahtumat ja muu viihde luovat ainutlaatuisia elämyksiä, tuottaa Garden päivittäisille käyttäjilleen arkea elävöittäviä palvelukokemuksia, joita ei mistään muualta saa yhdestä osoitteesta. Suomen modernein tapahtumakeskus – Olemme rakentamassa Suomen moderneinta tapahtumakeskusta, jonka positiiviset vaikutukset näkyvät niin matkailussa kuin kulttuurija urheilutarjonnassakin, sanoo hankkeen vetäjä Timo Everi. – Garden ei ole perinteinen urheiluareena, vaan kokonaisvaltainen konsepti, joka tuo kulttuurielämyksiä Helsingin Töölöön. Royal Ravintolat on hankkeelle erinomainen kumppani. Yhteistyössä rakennamme tapahtumakeskuksen tarjonnasta helsinkiläisille elämyksellisen kokonaisuuden. Royal Ravintolat vastaa Gardenin monipuolisista ravintolapalveluista, jotka täyttävät useiden eri kohderyhmien tarpeet. – Helsinki elää juuri nyt suurta kukoistuskautta. Kaupunkimme muokkautuu jatkuvasti kiinnostavammaksi asuinpaikaksi ja vetovoimaisemmaksi matkailukohteeksi. Garden nostaa Helsingin taas uudelle tasolle urheilun, kulttuurin ja ravintolatarjonnan osalta kansainvälisestikin. Meille on iso kunnia ja vastuu olla mukana etujoukoissa tekemässä tätä muutosta, kertoo Royal Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja Aku Vikström. Tulevan tapahtumakeskuksen palvelutarjonnassa yhdistyvät samanaikaisesti innovatiivinen palvelumuotoilu sekä monipuolinen tarjonta. Garden Helsinki palvelee suuria väkijoukkoja, ja ravintolatarjonnan pitää vastata siihen kohdistuviin odotuksiin. – Gardenin asiakasmäärät ovat erittäin suuria lukuisten tapahtumien ja päivittäisten palveluiden johdosta. Asiakastarpeita on lounasruokailusta illanviettoon ja take-awaysta cateringiin. Aiomme vastata näihin tarpeisiin useilla eri ravintoloilla ja asiakaspalveluratkaisuilla, kuten esimerkiksi Garden Helsinki -sovelluksella, joka kattaa kaikki keskuksen palvelut, visioi Royal Ravintoloiden puolelta hankkeesta vastaava markkinointija liiketoimintajohtaja Joonas Mäkilä. Kalliolan kansalaisopiston keväässä hehkuvat luonto ja hyvä olo ? Luonto tukee hyvinvointiamme todistetusti. Mutta miten kiireinen kaupunkilainen voi saada sen osaksi arkeaan? Kalliolan kansalaisopiston kevään kursseilla tähän pulmaan on mahdollista löytää vastaus. Voimaannu luonnosta! -kurssilla pureudutaan luontoyhteyden löytämiseen ja lähdetään yhdessä retkelle. Jos etsit yksinkertaisempaa, mutta täydempää elämäntapaa, tämä kurssi on sinulle! Haluaisitko yhdistää käsillä tekemisen ja luonnon? Keramiikan maakuoppapoltto -kurssilla nimensä mukaisesti poltetaan saviesineitä maakuopassa, keskellä keväistä Kuusiluotoa. Muista eväät ja savustuksenkestävät vaatteet! Luonto on mahdollista tuoda myös kotiin. Kukoistava kesäparveke -kurssilla omaan kotiin loihditaan kukoistava ja viihtyisä kesähuone, jossa kasvavat esimerkiksi kesäkukat ja herkulliset syötävät. Kotoisan tunnelman varmistavat tekstiilit, somisteet, lyhdyt ja pieni vesiaihe. Kalliolan kansalaisopistossa voit tehdä myös esimerkiksi ekologisia tiskiliinoja, kalligrafisen unisiepparin ja kuvanveistoa puusta. Lempeämpi arki Luontosuhteen lisäksi Kalliolan kansalaisopiston keväässä keskitytään hyvään minäsuhteeseen. Miten voisin hyvin arjessani? Monille jo tuttujen mindfulnessin ja meditaation lisäksi on luvassa myös kurssi itsemyötätunnon voimasta. Kurssilla opetellaan suhtautumaan itseensä myötätuntoisesti ja arvostavasti, luopumaan turhasta suorituskeskeisyydestä ja kuulostelemaan paremmin omia tarpeita. Painopiste on pienissä muutoksissa ja käytännönläheisissä oivalluksissa, joiden avulla arki sujuu leppoisammin. Hyvinvointia on mahdollista lisätä myös pyhiinvaellusmatkalla Rietistä Roomaan. Kyseessä on vanha keskiaikainen pyhiinvaellusreitti, jonka pituus on noin 100 kilometriä. Kävelyreitit kulkevat pitkälti metsäteillä ja peltojen varsilla. Reitin kuuluisin kävelijä lienee ollut Franciscus Assisialainen. Hyvinvointia on luvassa myös perheen pienimmille. Kevään vauvojen värikylpykurssilla teemana on dinosauruslampi. Kalliolan kansalaisopistolle on myönnetty kestävän kehityksen sertifikaatti. Kalliolan kansalaisopistossa kestävä kehitys tarkoittaa sekä ympäristön huomioimista että sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää toimintaa. Ilmoittautuminen Kalliolan kansalaisopiston kevään kursseille alkaa 5.12. osoitteessa kalliolankansalaisopisto.fi Lahjoita joulu asunnottomille ? Joulu lähestyy, mutta kadulla eläville asunnottomille se ei välttämättä ole iloinen juhla. Jouluna niin julkisten tilojen kuin päiväkeskustenkin ovet ovat yleensä kiinni. Vva ry kerää rahaa, jotta asunnottomilla olisi mahdollisuus viettää joulu lämpimässä ja saada vatsansa täyteen. – Lahjoitusrahoilla pidämme Yökeskus Kalkkersin avoinna joulun pyhät ja tarjoamme Kalkkersin kävijöille jouluaterian, kertoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Kalkkers on ainoa kaikille asunnottomille avoin yöaikaan auki oleva lämmin ja turvallinen levähdyspaikka Helsingissä. Kalkkers sijaitsee Sörnäisissä metroaseman välittömässä läheisyydessä. Kalkkersin toimintaa voi tukea tänä jouluna kahdella tavalla: ostamalla syksyllä julkaistun Naamat – tarinoita asunnottomuudesta -kirjan (32 euroa) tai lahjoittamalla haluamansa summan rahaa. Naamat (Into 2017) on asumisneuvoja Ulla Pyyvaaran ja valokuvaaja Arto Timosen teos, jossa lukijan eteen marssitetaan yksi kerrallaan asunnottomia, asunnottomuutta kokeneita ja heidän kanssaan töitä tekeviä ihmisiä kertomaan, millaista on olla asunnoton. Esiin piirtyy köyhyys, leipäjono, ruuan dyykkaus, verkkokellari, kaverin sohva, päihteet, prostituutio, väkivalta, vankila, asumisyksikkö – ihminen, joka on aina arvoitus, ellei tunne hänen tarinaansa. – Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini. He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään, kertoo Hemppa Naamat-kirjassa. Naamat on paitsi puhutteleva kuvaus asunnottomien arjesta ja yhteiskunnan epätasa-arvoisuudesta, myös oivallinen joululahja. Osta omasi ja ole mukana auttamassa! Naamat-kirjan voi tilata osoitteesta vlada. petrovskaja(at)vvary.fi, mukaan osoite ja puhelinnumero. Kirja toimitetaan Ärräpakettina lähimmälle Rkioskille. Kirjan hinta on 32 euroa ja se käytetään kokonaisuudessaan (poislukien postikulut) Vva ry:n matalan kynnyksen auttamistyöhön. Kun tilaat 14.12. mennessä, kirja ehtii jouluksi perille. Lahjoittaa voit joko siirtämällä haluamasi summan tilille FI95 8000 1770 5353 01 tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 16499 (10€/viesti). Rahankeräysluvan tiedot: Keräyslupa RA/2017/814, voimassa 1.8.2017 – 31.3.2019, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta, myöntänyt Poliisihallitus. Aleksanterin teatteri remonttiin lähivuosina ? Helsingin Bulevardilla sijaitseva teatterirakennus vaatii laajan korjauksen lähivuosina. Valtion nykyisessä taloustilanteessa opetusja kulttuuriministeriöllä ei ole mahdollisuuksia rahoittaa laajaa peruskorjausta. Ministeriö on tiedustellut Helsingin kaupungin kiinnostusta ryhtyä jälleen toimimaan talossa, mutta kaupunki on todennut, ettei sillä ole tarpeita eikä mahdollisuuksia teatterin käyttöön eikä sen korjauksiin. Aleksanterin teatterissa tapahtuva toiminta ei kuulu valtion ydintehtäviin eikä valtion tarvitse tehtäviensä puolesta omistaa rakennusta. Näin ollen Senaatti-kiinteistöt lähtee selvittämään kiinteistön myyntiä vaihtoehtona valtion rahoittamalle korjaukselle. Kiinteistön myynti uudelle omistajalle, joka pystyisi toteuttamaan laajan korjauksen, tarjoaisi kestävän ratkaisun talon pitämiseksi arvonsa mukaisessa kulttuurikäytössä.
17 Viikko 50 Suomen tarina -näyttely Kansallismuseossa Suomen tarina -näyttely Kansallismuseossa. Kuva: Kansallismuseo. ? Suomen tarina -näyttely avautui yleisölle Kansallismuseossa 6.12. Näyttely on Kansallismuseon Suomi 100 -juhlavuoden päänäyttely ja osa vaiheittain uudistuvaa perusnäyttelyä. Näyttely kertoo Suomen historiasta 1900-luvun alusta nykyaikaan. Näkökulmina kohtaavat valtion historia ja yksittäisten ihmisten henkilökohtaiset kokemukset historiamme käännekohdissa. Suomen lähimenneisyys on sekä valojen ja varjojen vuorottelua että iloa ja ylpeyttä yhteisistä onnistumisista. Itsenäistymiseen, sotiin, rakennemuutokseen ja lamaan liittyviä haavoja käsitellään näyttelyssä rinnan riemukkaampien teemojen kanssa, sillä sadassa vuodessa Suomesta on kasvanut demokratian, tasa-arvon ja hyvinvoinnin maa. Huolella valitut esineet pitävät otteessaan. Kaatuneen punasotilaan saappaat, ensimmäisten vaalien uurna, tavallisten ihmisten toisessa maailmansodassa valtiolle lahjoittamat kultaesineet sekä Karjalasta evakkona lähteneen pikku-Elvin kukkopilli ja matkalaukku tuovat historian tähän hetkeen. Esillä on yhteensä noin 170 esinettä Kansallismuseon kokoelmista. Museon kokoelmia täydentävät C. G. E. Mannerheimin tuntolaatta Mannerheim-museosta, nyrkkeilijä Olli Mäen nyrkkeilyhanskat ja olympiasoihtu Urheilumuseosta ja Mika Waltarin kirjoituskone kirjailijan perikunnalta. Näyttelyn sisältöä on viitoittanut museon järjestämien viiteryhmäkeskustelujen anti. Keskusteluihin osallistui eri ammattialojen edustajia, uussuomalaisia, nuoria ja opiskelijoita. Valikoituneiden teemojen pohjalta Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen tutkijat Hanna Kuusi, Jukka Kortti, Antti Häkkinen, Sakari Heikkinen, Aappo Kähönen ja Kimmo Rentola kirjoittivat näyttelyä taustoittavat ytimekkäät artikkelit. Oulun yliopiston professori Veli-Pekka Lehtola täydensi käsikirjoitusta saamelaisten historian osalta. Viiteryhmäkeskusteluissa nousivat esiin myös ajatukset vahvemmasta tarinankerronnasta, vuorovaikutteisuudesta ja elämyksellisyydestä. Suomen tarina -näyttely pyrkii vastaamaan näihin toiveisiin, ja ensimmäistä kertaa Kansallismuseon näyttelytyöryhmää täydensivät elokuva-alan ja dramatisoinnin ammattilaiset: elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, kirjailija ja näyttelijä Kaarina Hazard sekä lavastaja Kari Kankaanpää. Historioitsija, dosentti Teemu Keskisarja on näyttelyn pääkäsikirjoittaja. Työryhmä on muovannut taustakäsikirjoituksen pohjalta vahvasti tarinallisen ja visuaalisesti näyttävän näyttelykokonaisuuden, jossa digitaaliset toteutukset jatkavat siitä, mitä esinein, kuvin ja sanoin ei voida kertoa. Juho Kuosmasen ohjaamat videot, Matti Niinimäen toteuttamat digitaaliset ratkaisut ja kuvittaja Elina Warstan oivaltavat kuvitukset ovat kiinteä osa näyttelykokemusta. Äänimaailman on tehnyt Viljami Lehtonen ja Aki Päivärinne, valaistussuunnittelun Jenni Pystynen. Näyttelyyn liittyy ääniopastus ja taustakäsikirjoitukseen pohjautuva näyttelyjulkaisu Esseitä itsenäisen Suomen tarinasta. Näyttelyjulkaisu on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa, hinta 5 euroa. Kansallisgallerian museoissa vieraillut yli 700 000 kävijää Kaarina Laine on Kansallisgallerian 700 000. vieras vuonna 2017. Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala ja Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen ojensivat vieraalle kukkakimpun sekä vapaalipun Nykytaiteen museo Kiasmaan. ? Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoiden yhteenlasketuksi kävijämääräksi vuonna 2017 arvioitiin 635 000 taiteen ystävää. Vilkkaan museovuoden 700 000. vieras Kaarina Laine vieraili perjantaina 1. joulukuuta 2017 Kiasmassa, jossa esillä ovat näyttelyt Korakrit Arunanondchai, ARS17 – Hello World! sekä ARS Fennica. – Käyn usein gallerioissa ja museoissa. Tänään tulimme Helsingin työväenopiston akvarelliryhmän opettajan Sirkka Ala-Harjan johdolla tutustumaan Kiasman näyttelyihin, Kaarina Laine kertoi, ja lisäsi, ettei hänellä ole ennakkosuosikkia Ars Fennica -näyttelyn taiteilijoista. ”Oli iloinen yllätys olla Kansallisgallerian 700 000. vieras.” – Ars Fennica -ehdokkaat ovat herättäneet kiinnostusta ja keskustelua, mikä on yksi taiteen tärkeistä tehtävistä. Kansainvälinen taideasiantuntija ja Stedelijk-museon johtaja Beatrix Ruf valitsee voittajan, mutta minua kiinnostaa myös se, kenet yleisö valitsee suosikikseen, pohtii Nykytaiteen museo Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala. Yleisöäänestys jatkuu 28. tammikuuta 2018 saakka. Vilkas museovuosi on näkynyt myös kahdessa muussa Kansallisgallerian museossa. Sinebrychoffin taidemuseon Caesar van Everdingen -näyttely ja keväällä Ateneumissa nähty Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon lahjoituskokoelma sekä meneillään olevat näyttelyt Ankallisgallerian aarteita ja Veljekset von Wright ovat houkutelleet runsaan määrän kävijöitä museoihin. – On hienoa nähdä, että niin suomalaiset kuin ulkomaalaiset museokävijätkin arvostavat sitä monipuolista näyttelytarjontaa, jota museoillamme on tarjota, kertoo Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen. Loppuvuodesta 2017 Kansallisgallerian museoissa nähtävissä: Ateneumin taidemuseo Suomen taiteen tarina – esillä toistaiseksi Veljekset von Wright, esillä 25.2.2018 saakka Ankallisgallerian aarteita, esillä 25.2.2018 saakka Nykytaiteen museo Kiasma Ars Fennica, esillä 18.2.2018 saakka Korakrit Arunanondchai, esillä 18.3.2018 saakka Suurin osa toimitti vaalirahoitusilmoituksensa määräajassa ? Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut eduskuntakertomuksen vuoden 2017 kuntavaalien vaalirahoituksen valvonnasta. Vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus koskee valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittuja. Ilmoitusvelvollisia oli kuntavaaleissa 17 532 henkilöä, joista valtaosa toimitti ilmoituksen määräaikaan mennessä. 1 639 ilmoitusvelvollista sai VTV:ltä kehotuksen vaalirahoitusilmoituksen toimittamisesta ja tällä hetkellä ilmoitus puuttuu vielä kahdeksalta henkilöltä. Vaalirahoitusilmoitukset ovat luettavissa www.vaalirahoitusvalvonta.fi-palvelussa. Valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittujen tuli jättää vaalirahoitusilmoituksensa Valtiontalouden tarkastusvirastolle 12.6.2017 mennessä. Ilmoitusvelvollisia kuntavaaleissa oli 17 532 henkilöä. Määräaikaan mennessä vaalirahoitusilmoituksensa toimitti 15 449 ilmoitusvelvollista. Osa ilmoitusvelvollisista toimitti ilmoituksensa tämän jälkeen oma-aloitteisesti, mutta yhteensä 1 639 ilmoitusvelvolliselle lähetettiin kehotus toimittaa ilmoitus viipymättä. Edelleen 544 ilmoitusvelvolliselle jouduttiin lähettämään vielä toinen kehotus. Tämän jälkeen 40 ilmoitusvelvolliselle asetettiin vielä 5 000 euron suuruinen uhkasakko vaalirahoitusilmoituksen toimittamisen tehosteeksi. Eduskunnalle annettavan kertomuksen mennessä painoon vaalirahoitusilmoitus puuttui edelleen kahdeksalta ilmoitusvelvolliselta. Vaalirahoitusilmoitusten oikeellisuudesta vastaa vaalirahoituslain perusteella aina ilmoitusvelvollinen. Ilmoitusten käsittelyn, selvitysten ja tehtyjen täydennysten jälkeen VTV:n tietoon ei ole tullut seikkoja, joiden perusteella tarkastusvirastolla olisi syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta. VTV valvoo kuntavaaliehdokkaiden vaalirahoituksen ja vaalikampanjan kulujen ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Virasto antoi kertomuksen vuoden 2017 vaalirahoituksen valvonnasta eduskunnalle 4.12.2017. VTV:n tavoitteena on varmistaa, että vaalirahoituslakia noudatetaan ja että lain noudattaminen on julkisesti tarkasteltavissa. ARS17 – Hello world! esillä 14.1.2018 saakka Sinebrychoffin taidemuseo Minä en ole minä – Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia, esillä 31.12.2017 saakka Andrea Angione – Terribilis est locus iste, esillä 28.1.2018 saakka Nuoren Voiman toiseksi päätoimittajaksi Vesa Rantama ? Nuori Voima -kulttuurilehti siirtyy työparimalliin vuoden 2018 alusta. Päätoimittaja Maaria Ylikankaan työpariksi on valittu kriitikko, toimittaja Vesa Rantama. Rantama on työskennellyt muun muassa Tuli&Savu -runouslehden toisena päätoimittajana. Rantama haluaa tehdä oikeutta taiteen ja kulttuurin rikkaudelle niin marginaalia kuin valtavirtaakin tutkien. – Ajassamme, jossa disinformaatio on entistä näkyvämmin esillä, kulttuurijournalismin on luotettava ihmisten tiedonhaluun ja pidettävä sitä yllä. 110 vuotta täyttävän Nuoren Voiman ensi vuoden ensimmäinen numero keskittyy lukutaitoihin. – Otamme Maaria Ylikankaan kanssa asiaksemme yhdistää lehden edustaman sivistystradition ajankohtaisiin aiheisiin. Taustani runouslehden päätoimittajana tulee varmasti myös näkymään lehden sisällöissä, toteaa Rantama. Nuori Voima on viidesti vuodessa ilmestyvä kirjallisen kulttuurin lehti. Lehteä julkaisee kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto ry.
18 Viikko 50 Veli-Matti Hynninen Tästä puhutaan ? Adventin alkaessa ja joulun koittaessa huomaan joka vuosi miettiväni kaamoksen kauneutta. Kaamos kutsuu hiljaisuuteen. Jos suostuu kuuntelemaan hiljaisuutta, synkkyys ja surullisuus katoaa. Auringottoman ajan valoisa puoli sisältää yllätyksen ilon ja rakkauden. Kun seurasin Finlandiapalkinnon juhlintaa, näin Juha Hurmeen ensimmäisen kerran puku päällä. Kun hän ensimmäisen kerran tuli studiovieraakseni radioon, hän kertoi tulevansa suoraan metsästä, hänellä oli mukanaan erämaan tuoksu ja selässään reppu. Juha Hurme kirjoitti omistuskirjoituksen ojentaessaan minulle Niemi-kirjansa pukeutuneena harmaaseen arkisimmasta arkisimpaan asuun. Joka kerran kohdatessamme hänestä välittyy aitoa uskottavuutta, pyhää yksinkertaisuutta, taiteilijan suuruutta. Suomi on Siperian kainalokuoppa, kuten hän sanoo maalatessaan kuvan maailmasta. Hänen tekstinsä on ravisuttavaa hybridiä, jota hän kertoo tuottaneensa viisikymmentä vuotta. Jo ennen Finlandia-palkitsemista, ei voinut olla aavistamatta minkälainen käänne muhii Niemen kansien välissä. Jo kirjan nimivalinta Niemi välittää kuvan Euroopan perällä keinuvasta kainalokupasta jota me tänne asutetut ihmiset aloimme satoja vuosia sitten kutsua Suomeksi. Kansallisvaltio on siis aika uusi käsite, ohimenevä ilmiö, jos ymmärrän Hurmeen oivalluksia oikein. Juha Hurmeen tuotteliaisuuden yksi salaisuus on liike. Jos askel pysähtyy, juoksu lakkaa ja kunto pettää, ohjaajan, dramaturgin, näyttelijän ja kirjoittajan tuotanto tyrehtyy. Vaikka Niemen kirjoittaminen vei kolmisen vuotta, sen työstäminen kesti 50 vuotta. Juha Hurme nostaa syvyydestä vastauksia kuka hän itse on, mitä on elämä täällä Suomessa ennenkuin Suomesta tuli Suomi. NIemeä lukiessa tulee kevyt olo. Vaikka historia ja raadanta on raskas, Suomen olemukseen kaiken maailman keskellä voi suhtautua vain huumorilla ja lennokkuudella. Tämän lajin taiSuomi, Siperian kainalossa taja on Juha Hurme. Joka kirjaan tarttuu, ei voi jättää lukemista kesken. Hurmeen ajatukset tuottavat lukijalle yllätyksiä, tuntemattomia ajatuksia. Omilla aatoksillaan hän hämmentää ja auttaa ymmärtämään sanomansa huumorilla. Huumorin määrä kasvaa mitä enemmän itää ja Siperiaa kohti kuljetaan. Kun Hurme palkintojen jaossa luki omakorosteista ruotsiaan ja kehotti juntteja oppimaan kieltä, persuministeriltä paloivat hihat. Ministeri paljasti sivistyksen puutteensa ryhtyessään vaatimaan Hurmeelta anteeksipyyntöä. Tosikot eivät Hurmeen hurmoksellista älyä siedä, eivät sulata. Olin ajatellut kirjoittaa adventista ja itsenäisyyspäivästä, mutta ne oli hyllytettävä, koska Hurme hurmasi, bvei ajatuksen Niemeen. Jouluja ja juhlia, tulee ja menee, mutta Juha Hurmeen välittämä innostus palaa. Ilman paloa ei adventtikynttilä loista eikä Hoosianna kajahda. Ilman poltetta ei Suomella ole painoa eikä elämällä kauneutta. Onnittelin Juha Hurmetta ja kiitin lupauksesta jatkaa radiokeskustelujamme. Olen hänestä ylpeä, koska hän hallitsee saarnamiehen molemmat puolet: on oltava sanottavaa ja on osattava sanoa sanottavansa ymmärrettävästi. Nykyisyyttä voi avata vain historiasta. Juha Hurmeen migraatiot, genetiikat, sanat ja sanottavat mittaavat yhtä aikaa korkeuden ja syvyyden. Juha Hurme vei minulta adventin ja itsenäisyyspäivän, mutta toi tilalle oikean joulun. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Joka viides suomalainen lainaa rahaa laskujensa maksamiseen ? 21 prosenttia suomalaisista on lainannut rahaa tai käyttänyt luottokortin luottorajan täyteen maksaakseen laskujaan viimeisen kuuden kuukauden aikana. Lainaajien määrä on pysynyt samana viime vuoteen verrattuna, mutta lainattavat summat ovat pienentyneet. Vaikka suurin osa suomalaisista maksaa laskunsa tunnollisesti, joka viidennellä kyselyyn vastanneista on jatkuvasti vaikeuksia selviytyä laskuistaan. Yleisimmin rahaa lainataan vanhemmilta sekä ystäviltä. Lainattavan summan keskiarvo oli tänä vuonna 612 euroa kuuden kuukauden ajalta. Viime vuonna summa oli reilusti suurempi, 1020 euroa samalta ajalta. Rahaa lainataan yleisimmin vanhemmilta sekä ystäviltä. 24 prosenttia vastaajista on käyttänyt kulutusluottoja. Omalta pankilta lainanneita oli 19 prosenttia vastaajista. – Ikävä kyllä tilastojen valossa näyttää siltä, että maksuvaikeuksilla on taipumus kasaantua samoille henkilöille, ja niiden hoitaminen on hidasta. Mikäli omassa maksukyvyssä tapahtuu muutoksia, kannustamme olemaan meihin herkästi yhteydessä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asioihin tartutaan, sitä enemmän ratkaisumahdollisuuksia on käytössä, kannustaa Juha Iskala, myyntija markkinointijohtaja Intrumilta. Intrum on kerännyt tutkimustietoa 24 401 kuluttajalta 24 Euroopan maasta muodostaakseen kuvan Euroopan kuluttajien jokapäiväisestä elämästä; heidän kuukausittaisesta kulutuskäyttäytymisestään ja kyvystään hoitaa henkilökohtaista talouttaan. Nämä tutkimustulokset esitellään Kuluttajien maksutaparaportissa 2017 (European Consumer Payment Report). Vuoden 2017 raportti on nyt ilmestynyt. Tutustu tuloksiin ja lataa raportit koko Euroopan sekä Suomen tuloksista veloituksetta. Tulokset perustuvat Intrum Justitian raporttiin kuluttajien maksutavoista. Viisi vinkkiä parempaan taloudenhallintaan: 1. Harkitse tarkkaan, ennen kuin ostat uutta. Tarvitsetko sitä todella? Harkitse tarkkaan luoton ottamista. 2. Säästä. Siten et joudu pulaan, kun isommat maksut erääntyvät (esim. auton vakuutusmaksu) tai tulee yllättäviä menoja (esim. pesukone hajoaa). 3. Maksa laskusi eräpäivään mennessä. Vältyt ylimääräisilta kuluilta. 4. Pidä kirjaa tuloistasi ja menoistasi. Vältyt kuluttamasta varoja, joita sinulla ei ole. 5. Jos et pysty maksamaan laskujasi, ota heti yhteys velkojaasi.Maksusuunnitelman sopiminen on sekä myyjän että ostajan etu. Myös perintään siirretyistä maksuista voi sopia perintäyhtiön kanssa. Koululaisten aamutoiminta jatkuu ? Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala aloitti aamutoiminnan kokeilun suomenja ruotsinkielisissä kaupungin kouluissa elokuussa 2017. Kasvatus ja koulutuslautakunta päätti 21.11., että hyväksi havaittu kokeilu saa jatkoa kevätlukukaudeksi 2018. Aamutoimintaa kehitetään muun muassa huoltajille julkaistun sähköisen kyselyn vastausten pohjalta. Aamutoiminta tukee perheiden arkea Aamutoiminta on tärkeä osa lapsen kokonaista turvallista koulupäivää ja tällä toiminnalla tuetaan lapsiperheen arkea. Palvelu on tarkoitettu 1.–2.-vuosiluokan oppilaiden aamutoiminnan tarpeeseen, mutta myös 3.–4.-luokkien erityisen tuen oppilailla on mahdollisuus osallistua toimintaan. Noin 95 prosenttia kaikista Helsingin kaupungin peruskouluista on järjestänyt aamutoimintaa syyslukukauden aikana, johon on osallistunut noin 2000 lasta. Tämä kokonaismäärä on noin 16 prosenttia 1.–2.-luokkalaisten kohderyhmästä ja keskimäärin osallistujia on ollut noin 10–15 oppilasta per koulu. Monipuolista toimintaa, sisällä ja ulkona Toiminnassa painottuu vapaa leikki, pelaaminen, askartelu, lukeminen, rauhallinen yhdessäolo ja ulkoilu. Tiloina ovat toimineet luontevasti koulujen sisätilat ja pihat. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla selvitetään mahdollisuuksia järjestää toimintaa, peruskoulujen lisäksi, myös muissa toimialan toimitiloissa. Tavoitteena onkin löytää mahdollisimman joustavia koulukohtaisia ja jatkossa myös alueellisia tilaratkaisuja toiminnan järjestämiseksi. Myös toimintaan ilmoittautumista kehitetään ja selvitetään koulun ulkopuolisen toimijan mahdollisuuksia vastata aamutoiminnan järjestämisestä. Aamutoiminnan ohjaamisesta vastaavat koulunkäyntiavustajat, opettajat ja yksityiset palvelun tuottajat kuten iltapäivätoiminnan ohjaajat. Maksuttomassa aamutoiminnassa ei tarjota aamupalaa, mutta lapset ovat voineet halutessaan syödä omia eväitä. Suurimmassa osassa kouluja toiminta on alkanut joko klo 8.00 tai 8.15 ja päättynyt klo 9.00. Kaikissa kouluissa ei ole ollut aamutoimintaa tarjolla, koska koulu on alkanut alkuopetuksen luokilla viimeistään klo 8.30 Toimintaa kehitetään asiakaskyselyn avulla Huoltajille suunnatun sähköisen kyselyn avulla kerätään 3.12.2017 asti kokemuksia tämän syksyn toiminnan osalta ja kehittämisideoita tulevaisuutta varten. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5 minuuttia ja vastauksia käsitellään anonyymisti eli niistä ei voida tunnistaa vastaajaa. Suomenja ruotsinkielisen kyselyn linkki löytyy osoitteesta www.hel.fi/iltapaivatoiminta ja www.hel.fi/ eftisverksamhet Vältä turhat riskit – kiinnitä turvavyö oikein Turvavyö on autossa matkustavan tärkein turvalaite. Vyö on myös kiinnitettävä oikein ja riittävän napakasti. Liikenneturva muistuttaa myös, että apukuskin paikalla istuessa ei kannata nostaa jalkoja kojelaudalle. ? Autoillessa voi vähentää riskejä huomattavasti ja pienentää mahdollisen onnettomuuden aiheuttamia vammoja omalla toiminnalla. Kuljettaja voi varautua äkkinäisesti tuleviin liikennetilanteisiin ennakoimalla, mutta myös matkustajat voivat hallita riskejä esimerkiksi käyttämällä aina turvavyötä. Turvavyö on automatkustajan tärkein turvalaite. Valtaosa suomalaisista käyttääkin turvavyötä autossa, mutta myös sillä on suuri merkitys, että on kytkenyt vyön oikein ja riittävän napakasti. – Turvavyön lantio-osa on kiristettävä lonkkaluiden päälle, eikä vyö saa olla kierteillä tai löysällä. Olkanauhan on puolestaan kuljettava keskellä olkapäätä, ei kainalon alla tai selän takana. Talvisin paksummat takit on syytä riisua tai ainakin nostaa takkia lantiolta, jotta vyö ei jäisi löysälle, kertaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Rossi. Törmäystilanteissa oikein ja napakasti kiinnitetty turvavyö pitää ihmisen istuimellaan ja estää häntä iskeytymästä auton koviin sisäosiin. Takapenkilläkin on käytettävä turvavyötä – sekä matkustajan itsensä että etupenkillä istuvien turvallisuuden takia. –Törmäystilanteessa ilman turvavyötä takapenkillä matkustava voi aiheuttaa viisinkertaisen kuolemanriskin turvavyötä käyttävälle etumatkustajalle. Ilman turvavyötä sinkoutuu äkkipysähdyksessä paikaltaan jo alhaisissa nopeuksissa, muistuttaa Rossi. Jalat pois kojelaudalta Jos turvavyötä käyttää väärin tai ei ollenkaan, voi hengenpelastajaksi tarkoitetusta turvatyynystä tulla hengenvaarallinen. Jotta auton turvatyynyt toimisivat suunnitellusti, tulee turvavyön olla oikeaoppisesti kiinni. – Lasten kanssa liikkuvien on muistettava sekin, että selkä menosuuntaan kiinnitettävää turvakaukaloa tai -istuinta ei saa kiinnittää etupenkille, jos se on varustettu turvatyynyin, Rossi huomauttaa. Tien päällä näkee myös ajoittain autoja, joissa matkustajana apukuskin paikalla istuva on nostanut jalkansa rennosti kojelaudalle. Tapa voi synnyttää pahaa jälkeä mahdollisessa onnettomuustilanteessa. – Testasimme syksyllä Autovahinkokeskuksessa turvatyynyjen toimintaa. Testinuken avulla kokeilimme sitä, millaista jälkeä syntyy, jos pitää jalkoja kojelaudalla onnettomuuden sattuessa. Tässä asennossa jalat ovat suoraan räjähtävän turvatyynyn päällä. Matkustaja liikkuu eteenpäin samalla, kun turvatyyny laukeaa jopa 300 kilometrin tuntinopeudella kojelaudasta, selvittää Rossi.
19 Viikko 50 Lipunmyynti raitiovaunuissa päättyy helmikuussa Tavoitteena nopeampi ja täsmällisempi raitioliikenne ? Raitiovaununkuljettajat eivät myy lippuja ensi helmikuusta lähtien. Kuljettajarahastuksesta luopuminen lyhentää aikaa, jonka vaunut käyttävät pysäkeillä. Raitioliikenne nopeutuu ja siitä tulee entistä täsmällisempää, mikä nostaa liikenteen palvelutasoa. Raitiovaununkuljettajilta on toistaiseksi saanut kuljettajahintaisia kertalippuja, mutta torstaista 1.2.2018 lähtien he eivät enää myy lippuja. Automaatista ja Matkakortin arvolla ostettava raitiovaunulippu säilyy edelleen lippuvalikoimassa, vaikka kuljettajamyynti päättyy. – Kuljettajamyynnin lopettaminen on osa raitioliikenteen kehittämisohjelmaa, joka tähtää siihen, että liikenteestä tulee entistä nopeampaa, sujuvampaa ja täsmällisempää. Nykyään raitiovaunujen matka-ajasta jopa 17 prosenttia saattaa kulua pysäkillä, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty sanoo. – Kuljettajamyynnin lopettaminen on välttämätön ensiaskel, ennen kuin HSL voi toteuttaa muita raitioliikenteen luotettavuutta parantavia toimia, esimerkiksi parantaa liikennevaloetuuksia, Räty sanoo. – Raitiovaunujen kuljettajalipunmyynnistä on luovuttu maailmanlaajuisesti jo useimmissa raitiovaunukaupungeissa. Raitiovaunujen täsmällisyys paranee välittömästi kuljettajalipunmyynnin päättyessä, kun esimerkiksi matkustajasatamista lähtevät raitiovaunut pääsevät lähtemään liikkeelle aikataulunsa mukaisesti, HKL-Liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi sanoo. Kuljettajarahastuksen päättyminen tekee matkustamisesta entistä miellyttävämpää, kun lippuja ostavat asiakkaat eivät enää aiheuta jonoa kuljettajan aition luokse. Viiveiden vähentäminen myös säästää joukkoliikenteen kustannuksia, sillä kun liikenne on ripeää, raitiotieverkkoa voidaan laajentaa pienemmällä vaunumäärällä. Arvion mukaan raitioliikenteen nopeuttaminen säästää 4 – 5 miljoonaa euroa vuosittain ja vähentää vaunujen tarvetta 8 – 10 vaunulla. Raitiovaununkuljettajilta voi myös jatkossa kysyä neuvoja matkustamiseen liittyen, sillä opastus on lipunmyynnin päätyttyäkin osa heidän työtään. Kertaliput HSL:n kokonaismyynnistä ratikkamyynnin arvo on noin 0,9 prosenttia. Kuljettajamyynnin määrä on vähentynyt vuosittain ja on tänä vuonna noin 3 miljoonaa euroa. – Kertalippujen myynti painottuu jo nyt vahvasti puhelimella ja matkakortilla ostettaviin lippuihin. Kertalippuja saa myös automaateista, kioskeista ja kaupoista”, HSL:n asiakkuusja myyntijohtaja Mari Flink sanoo. ”Varsinkin mobiililippujen myynti on 300 prosentin kasvussa ja älypuhelimella saa jatkossa entistä useampia lipputyyppejä. Lasten kertaja vuorokausiliput on myös juuri tuotu mobiilisovellukseen. Kertalippujen myyntiverkosto täydentyy vielä 385:llä pysäköintiautomaatilla, joista voi ostaa kertalipun. Kyseessä on täkäläinen innovaatio ja täysin uusi aiempaa verkostoa täydentävä myyntikanava. HSL ja Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonta valmistelevat parhaillaan yhteistuumin pysäköintiautomaattien käyttöönottoa. Tällä hetkellä meneillään on kokeilujakso valituilla automaateilla. – HSL:n asiakkaiden kannalta on hyvä, että pysäköintiautomaatteja on paljon, ne ovat valmiina paikallaan ja palvelevat ympäri vuorokauden. Autoilijoidenkin on entistä helpompi siirtyä joukkoliikenteeseen, kun samalla vaivalla voi ostaa parkkija matkalipun, Flink sanoo. Fira rakentaa Lidlin jättiterminaalin ? Yksi Suomen suurimmista logistiikkakeskuksista nousee Järvenpäähän loppuvuodesta 2018. Kyseessä on Lidlin jakelukeskus, jolla on kokoa peräti noin 60 000 neliömetriä. Rakennus nousee 24 hehtaarin kokoiselle tontille ja hankkeen arvo on noin 100 miljoonaa euroa. – Fira on ollut vähemmän tunnettu logistiikkarakentamisessa, mutta nyt olemme päässeet hyvään vauhtiin. Edellisen, Vuosaareen rakennetun Metsä Fibren logistiikkaterminaalin luovutimme asiakkaalle toukokuussa. Molemmat ovat Suomen mittakaavassa varsin massiivisia hankkeita. Hauska yhteensattuma on, että Lidl tuli Suomeen 15 vuotta sitten ja Fira on 15 vuotta vanha yritys. Molemmat tulivat markkinoille haastajina ja ovat päässeet omilla toimialoillaan merkittäviksi toimijoiksi, sanoo Firan varatoimitusjohtaja Miska Eriksson. Pääurakoitsijalle eli Firalle hankkeen kokoluokka tuo haasteita. Jo lähtökohta oli haastava: projekti oli ollut käynnissä jo puoli vuotta, kun Fira otti projektin haltuunsa. – Hyppäsimme liikkuvaan junaan. Maanrakennusurakoitsija oli vetänyt hanketta ensimmäiset puoli vuotta. Tärkeintä oli pitää huoli siitä, että työt eivät keskeydy työnjohdon vaihtuessa, kertoo projekti-insinööri Sami Kalliomäki. Firan vastuulla projektissa ovat toimistorakennus, katot, ulkoseinät, lattiat ja väliseinät. Omia sivu-urakoitaan ovat maanrakennus, hallin teräsrakenteet, talotekniikka, kalusteet sekä turvajärjestelmät. Koska kyseessä on poikkeuksellisen iso rakennus, jokainen rakennusvaihe täytyy pilkkoa pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi seinäpinta-alaa on huikeat 70 000 neliömetriä. Seinä kootaan kevytelementeistä. Toisena haasteena on ollut saada nopeasti riittävä määrä osaavia rakennusammattilaisia. – Suomessa on rajallinen määrä osaajia. Jos samaan aikaan on käynnissä toinen vastaavanlainen rakennushanke, ammattilaiset saattavat olla kiinni siinä. Rakentaminen käy nyt kuumana ja asentajat ovat kortilla. Olemme kuitenkin saaneet tarvitsemamme osaajat, Kalliomäki sanoo. Kalliomäen mukaan suuri mittakaava tuo haasteita myös työturvallisuuteen. Harjakorkeus on 22 metriä. Kaikki pituudet, korkeudet ja massat ovat niin valtavia, että jokaisessa työvaiheessa on oltava erityisen huolellinen. – Myös pelastustoimia on ajateltava etukäteen: työmaan portille on tuotu Pelastuslaitosta varten opastustaulu, josta rakennustyömaan reitit käyvät ilmi, kertoo Sami Kalliomäki. Heidi Furu on Vuoden vapaaehtoinen ? Neljännen valtakunnallisen Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon voittaja on Heidi Furu Espoosta. Hänet palkittiin lauantaina Vapaaehtoistoiminnan messuilla Helsingissä. Furu toimii seuraavan vuoden Vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä. Heidi Furu on toiminut päihdeja rikostaustaisten parissa vapaaehtoisena viiden vuoden ajan. Ensin Furu jalkautui kaduille asunnottomien pariin. Sieltä hänet kutsuttiin päihdetaustaisille suunnattuun asumisyksikköön. Syntyi toive ilmaisten ruokailujen järjestämisestä. Furu organisoi vapaaehtoiset toteuttamaan tätä ideaa. Toimintaan on kuulunut ruokailujen lisäksi vaatteiden ja hävikkiruoan jakoa. Ruokatarjoiluja laajennettiin myös muihin asumisyksiköihin. Vuonna 2013 perustettiin ViaDia Espoo ry, jolloin toiminta siirrettiin yhdistyksen alaisuuteen. Pyynnöstä Furu käynnisti vapaaehtoisten kanssa päihdeja rikostaustaisten vertaistukitoiminnan. Lisäksi Furu on vieraillut vankiloissa tukien vankeja päihteettömään ja rikoksettomaan elämään. Furulle vapaaehtoisuus on kutsumus ja elämäntehtävä. ? Vapaaehtoistyötä arvostetaan ja saamme paljon kiitosta. Tuntuu hyvältä tulla valituksi Vuoden vapaaehtoiseksi. Olisi hienoa, jos myös kaupungin puolesta annettaisiin tunnustusta vapaaehtoistoimijoille, Furu toteaa. Furu on edistänyt välittämisen kulttuuria Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän puheenjohtajan ja Vuoden vapaaehtoinen 2017 -raadin jäsen Anne Kalmarin mukaan tämän vuoden voittaja Heidi Furu on mitä parhain esimerkki vapaaehtoistyön voimasta. Furu on innostanut yhä uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Kalmarin mukaan juuri Furun toiminnan kaltaista välittämistä ja ilon levittämistä 100-vuotias Suomi tarvitsee. Furu toimii seuraavan vuoden Vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä Vuoden vapaaehtoinen -palkinto on Kansalaisareena ry:n vuonna 2013 käynnistämä perinne, jonka tavoite on lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta. Yleisö ehdotti ja äänesti ehdokkaita. Kymmenen eniten ääniä saaneiden joukosta arvovaltainen raati valitsi Vuoden vapaaehtoisen. Vanhemmille apua vauvojen nukuttamisessa ? Leikkipuistoissa on tarjolla uniohjausta perheille, joissa vanhemmat tuntevat 6-12 kuukauden ikäisen vauvan ”yöelämän” ongelmalliseksi: vauva on vaikea laittaa nukkumaan, saada nukahtamaan tai vauva heräilee useasti yön aikana. Perheitä tuetaan yksilöllisesti pienryhmissä. Kukin uniohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa ja tapaamiset järjestetään noin kahden viikon välein. Yhteen ryhmään mahtuu 6-7 perhettä. Uniohjauksen menetelmänä on tassuhoito ja tavoitteena on, että vauva oppii nukahtamaan ja nukkumaan yönsä ilman aikuisen jatkuvaa apua. Vanhempia rohkaistaan ratkomaan vauvan uniasioita lempein kotikeinoin. Uniohjausaikataulu keväällä 2018 • Leikkipuisto Herttoniemi 15.1., 29.1. ja 12.2. klo 16.30. alkaen • Leikkipuisto Linja 16.1., 30.1. ja 13.2.2018 klo 16.30 alkaen • Leikkipuisto Ulvila 18.1., 1.2. ja 15.2.2018 klo 17 alkaen • Leikkipuisto Laurinniitty 7.3., 21.3. ja 4.4.2018 klo 17 alkaen • Leikkipuisto Linja 24.4., 8.5. ja 22.5.2018 klo 16.30 alkaen Robotti ryhdisti laskujen käsittelyä ? Helsingin kaupungilla laskuja käsittelevät saavat muistutusviestin robotilta, jos ostolaskuja on jäänyt kiertoon. Robotti on lähettänyt muistutuksia nyt lähes vuoden ja tehostanut kaupungin laskujen kiertoa merkittävästi. Helsingin kaupungilla ostolaskuja käsittelee yli 7000 henkilöä. Taloushallintopalvelu otti ohjelmistorobotiikan koekäyttöön viime vuoden lopulla tilinpäätösaikaan. – Vuoden 2016 tilinpäätöksessä laskuja jäi kiertoon 37,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo Talpassa ohjelmistorobotiikasta vastaava RPAasiantuntija Jarkko Siren. – Lisäksi pilotti-robotti täsmää ostoreskontran virheettömästi ja nopeasti. Olemme laskeneet, että välitöntä työajansäästöä kertyy kuukausittain 2,5 henkilötyöpäivän verran. Robotti tutkii myös ostolaskujen perustietoja, mikä osaltaan tehostaa laskujen automaattista kiertoa. – Ohjelmistorobotiikka ei missään nimessä ole vastaus kaikkiin ’ongelmiin’. Se tuo kuitenkin yhden lisävaihtoehdon prosessien kehittämiseen, etenkin silloin kun se ei muilla keinoilla ole mahdollista tai kannattavaa. Perusajatus on se, että ”digityökaverin” hoitaessa puuduttavat rutiinitehtävät vapautuu meille ihmisille aikaa mielekkäämpiin ja asiakkaalle enemmän arvoa tuottaviin työtehtäviin, sanoo Jarkko Siren. Tulevaisuudessa esimerkiksi koneoppiminen voi myös mahdollistaa tehtäviä, joita ei ihmisresurssein ole mahdollista lainkaan tehdä. Tällaisena on Talpassa jo tunnistettu mm. kaupungin sisäisten erien täsmäytys tositetasolla. Robotisoitavia kohteita on kaupungin talousja palkkahallinnosta löydetty kymmeniä. Niistä on nyt erilaisin kriteerein valittu kymmenen, joita lähdetään toteuttamaan ensi vuoden alussa. Parhaillaan on käynnissä ohjelmistorobotiikkaan liittyvän ratkaisun minikilpailutus, joka päättyy 8.12. Lisää mahdollisia robotisoinnin kohteita haetaan jatkuvasti ja myös Talpan henkilöstöltä, kun ensi viikolla käynnistyy ”Tehtäiskö tää fiksummin” -kampanja. Siinä kuka tahansa taloushallinnon 400 työntekijästä voi ilmoittaa turhasta rutiinitehtävästä tai toimintatavasta, jonka voisi tehdä toisin.
20 Viikko 50 Kuvataide Risto Kolanen: Joulukuun kuvataide ? Punavuoren, Kruununhaan, Etelärannan, Hietalahden ja Ruoholahdenrannan gallerioissa on paljon veistoksia ja valokuvia. Galleria Tila on ensiesittelyssä. Tuohikontti vapauttaa nykyajassa Paavo Halosen joulunäyttelyn teoksissa mikään ei ole piilotettua tai tuntematonta. Silti kaikki yllättää: Leivinlaudat, tuohikontit, vanha reki. Teosten rakennustarpeet ovat menneisyydestä, jonka varaan olemme rakentaneet kertomuksen suomalaisuudesta. Näyttely haastaa Antti Kauppisen mukaan kysymään, kuinka paljon meillä enää on yhteistä kansallisen menneisyytemme kanssa? Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee taidetta, jonka ytimessä ovat teosten yllättävät esineyhdistelmät. Installaatioissa käytettyjen esineiden itsestäänselvyys hajoaa lähemmässä tarkastelussa. Elias Lönnroth tuohikontti selässä keräämässä runoja kansalliseepokseen on meille tuttu mielikuva, mutta kuinka moni on käytännössä koskaan nähnyt tuohikonttia. Halosen käsissä menneisyyden esineet saavat uuden tulevaisuuden. Tuohikontti saa siivet. Veistoksilla tarinoita Mia Hamari on omalaatuinen tarinankertoja. Puisilla veistoksillaan hän kuvittaa sisäistä maailmaansa ja veistää surrealistisia hahmoja. Tarinassa ei useinkaan ole päätä eikä häntää. – Mummun muotokuvassa pidän mummuani hyvänä kädet hänen harteillaan. Selkään on istutettu kuokka muistoksi hänen mielipuuhastaan hoitaa kasvimaata, kukkapenkkiä tai perunamaata tupakki suupielessään. Hamari kuvaa työskentelyään ”ajatuksettomaksi kirveen vaelteluksi puulla käden viedessä ja mielen seuratessa pienellä viiveellä”. ”Kolmentoista kohtalot” esittelee Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3a, nimensä mukaisesti kolmetoista omasta todellisuudestaan esiin veistettyä hahmoa erilaisine kohtaloineen. – Aiheet kumpuavat unista ja ohikiitävistä ajatuksista, eivät luonnostellen tai suunnitellen, vaan alitajunnan suorana virtana pienillä vahingoilla ja sattumuksilla höystettynä. Aistihavaintoja yksilöstä Antti Tantun taiteellisesta tuotannosta tunnetuimpia ovat mdf-levylle sekatekniikalla toteutetut maalaukset, joiden päälle on liimattu puupiirroksella varustettu ohut japaninpaperi. Tantun tuotanto pitää sisällään myös sarjallista grafiikkaa, akvarelleja sekä valokuvia ja videoteoksia. Teosten väriskaala on viime vuosina ollut pääasiassa hillitty: mustaa, valkoista ja murrettuja värejä, taidehistorioitsija Tomi Moisio kuvaa. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee Tantun uusimpia teoksia. Aistimusten yksilöllisyyttä käsittelee taiteilijan uusin videoteos ”Qualia”. Nimi viittaa juuri kysymyksiin, miltä jokin näyttää tai tuntuu. Miltä punaisuus näyttää? Miltä yksinäisyys tuntuu? Merkitykset syntyvät eroavaisuuksia vertailtaessa. Katsoja kohtaa puujaloilla tunnustellen eteenpäin hoipertelevan kulkijan, outoja hedelmiä oksillaan kantavan puun ja virvatulilla varustetun veneen. Halu jakaa kauneutta Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää “Desde el Sur”-maalauksia (öljyväri & akvarelli). Madridin yliopistossa taidehistoriaa opiskellut Carlota Ramos Solchaga on itseoppinut taiteilija. Hän on asunut Italiassa ja matkustellut Marokossa, Etelä-Afrikassa ja Meksikossa, mistä sai inspiraatiota taiteelleen. Kasveja, lintuja, maisemia ja ihmisiä viehättävästi kuvaava tyyli on raikkaan värikästä, ja siinä on piirteitä niin naivismista kuin impressionismista – Minulla on tarve ympäröidä itseni kauneudella ja jakaa sitä muiden kanssa. Etenkin näinä aikoina, kun niin monet rumat ja häiriinnyttävät teemat vaeltavat nopeasti ympäri maailmaa median välityksellä. Ramos tasapainottelee päivittäistä elämäänsä taiteilijana ja sisustussuunnittelijana. – Jotkut hyvän maun ja kauneuden elementit ovat ikuisia. Todellakin ikuisia, ja ne pitää asettaa maailman eteen vastalääkkeeksi rumuudelle. Ryijyteoksia vuodenaikojen myytistä Tervetuloa räntälomalle Rööperiin!, tiedotteessa luki kutsuvasti. Uusi vaihtoehtoisen kuvataiteen galleria Creat Space, Albertinkatu 12, esittelee itsenäisyyspäivän alla Sonja Salomäen ryijytaidetta, joka kommentoi loputtomaksi muuttunutta marraskuuta. Vuosikymmeniä länsimaiset yhteiskunnat ovat eläneet fossiilienergian mahdollistamassa utopiassa. Taiteilija haastaa meidät toisenlaiseen ajatteluun. Identiteettimme rakentuu paljolti pohjoisen luonnon ja talven kanssa pärjäämisen varaan: – Onko Suomen lipun hangen valkoinen enää totta tulevina vuosikymmeninä? Minkälainen kuilu avautuu suomalaisuuden symbolien ja sielunmaiseman kadotessa, elinolojen sekä ympäristön muuttuessa, hän ihmettelee. Kymmenen vuosikymmentä valokuvia Ihmemaa-ryhmä järjestää Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, itsenäisyyden aikaa esittelevän valokuvanäyttelyn ”Kymmenen vuosikymmentä” joulukuulla. Näyttelyssä he tutkivat, miten Suomi on kehittynyt ja muuttunut kymmenen vuosikymmenen aikana. Kukin ryhmän kuvaaja tuo näkemyksensä yhden vuosikymmenen ajankuvasta ja hetkistä, joista yhdessä muodostuu kuva sadan vuoden taipaleesta ja yhteisöllinen näkemys siitä, millainen Suomi on vuonna 2017. Ryhmään kuuluu kymmenen erilaista ja eritaustaista kuvaajaa, joiden yhteistyö alkoi vuonna 2010. Kaiken kaikkiaan Ihmemaa on järjestänyt yhdessä jo kuusi näyttelyä. Viimeisin oli Stefan Bremerin kuratoima ”Entäs sitten!” Kaapelitehtaan Hima & Salissa syksyllä 2015. Enkeleitä ja yökatujen kulkijota Galleria Tila, Kalevankatu 40, on monen jäsenen omistaman valokuvaajayhteisön galleria lähellä Hietalahtea. ”Enkelikaupunki – Angeltown” on kokoelma Jari Flinckin valokuvia öisen kaupungin kauneudesta. Kuvissa katsoja näkee enkeleitä, katujen kulkijoita, musiikkia, tanssia, laulua sekä elämää yön valoissa ja varjoissa. Näyttely on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin iltapäivisin. Jari Flinck on helsinkiläinen freelance-valokuvaaja. Musiikki, konsertit, elämä, kadut ja niiden dokumentointi on hänelle ominta ympäristöä. Viimeiset näyttelyt ”Kasarikasvoja” sekä osa ”Bluesin sielunmaisemaa” kokonaisuudesta esittelivät hänen vanhempaa tuotantoa. Enkelikaupunki on jotain aivan uutta ja runollista. Uutuus on pian eilistä – Kun kuvantekijä siirtyy kahdeksannelle vuosikymmenelleen, kääntyy katse väkisinkin menneeseen, pitkän linjan kuvataiteilija Esa Riippa sanoo Galleria Dueton, Kalevankatu 15, esitteessä. Ensi kertaa hän antoi joulun alle kestävälle näyttelylle nimen: ”Eilisen jälkeen”, jonka alla voi esitellä mitä vain ilman sitovaa teemaa, uutta ja jo aiemmin julkaistua. Uutuus on ohikiitävä ilmiö, tekijälle väistämättä työprosessin jälkeen jo eiliseen kuuluvaa. Näyttelyssä tekijälle uutta on ”kattaus”, tosin vain osassa teoksia. Sekä tuoreista että jo vuosikymmenien ikäisistä resepteistä on laadittu puhvettipöytä, ruokajuomana perinteiset lasinalaiset vedokset, hän maalailee sanoilla ja esittelee ”syväpainokeittiönsä” makukirjoa laajasti. – Toivottavasti vieraat eivät koe annosten sekoittuvan sörsseliksi! Ja toivottavasti kukaan ei saa ruotoa kurkkuunsa! Esa Riippa on Dueton syyskuulla esitellyn Riku Riipan isä. Teksti: Risto Kolanen Kuvanveistäjä Paavo Halonen ja teoksensa Jumalan pieni köyhä (installaatio vuodelta 2017) Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Mia Hamarin (vas.), avajaisissa esiintyneet Mia Simanainen (oik.) ja Joonas Outakoski teoksen Kuuntelija ympärillä Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa Antti Tanttu teoksensa Saattaja (puupiirros ja sekatekniikka MDF-levylle. 2017) vierellä Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Espanjalainen kuvataiteilija Carlota Ramos esittelee hienoja kalaja lintuteoksia vesiväreillä Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg. Taidegraafikko Esa Riippa ja teoksensa Pinnalliset vuodelta 2016 Duetossa. Kuva: Raimo Granberg. Freelance-valokuvaaja Jari Flinckin Enkelikaupunki –näyttely on esillä Tila Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg.
21 Viikko 50 HSY:n pääkonttori Ilmalaan tammikuussa ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY yhdistää pääkonttorinsa sekä vesihuollon asiakaspalvelun yhteen osoitteeseen Ilmalantori 1:een. Helsingin Ilmalaan valmistuvaan uuteen monitilatoimistoon muuttaa henkilöstöä viidestä eri toimipisteestä. – Tavoitteenamme on parantaa sisäistä vuorovaikutusta ja tätä myöten tehostaa myös työntekoa. Uudet tilat ja uusi työn tyyli mahdollistavat lisäksi paremman otteen digitalisaatioon. Olemme tähän asti olleet Pasilassa kolmessa eri toimistotalossa ja vesihuollon asiakaspalvelu on ollut hajautettuna Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, toteaa toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Hartela mainostaa rakentamaansa toimistotaloa ekologisen rakentamisen edelläkävijänä. Rakennus on lähes nollaenergiatalo, jonka minimaalinen energiatarve katetaan uusiutuvalla energialla. Valmistuessaan se on Suomen ensimmäinen EUmääräykset täyttävä hiilineutraali julkinen rakennus. – Uusi pääkonttori toteuttaa hyvin HSY:n ympäristöarvoja niin rakentamistapansa kuin sijaintinsa puolesta. Erinomainen sijainti Ilmalan juna-aseman vieressä tekee siitä helposti saavutettavan julkisilla kulkuneuvoilla. Omalle henkilöstöllemme olemme rakennuttaneet ylimääräisiä sosiaalitiloja, ja kannustamme kaikkia pyöräilemään tai lenkkeilemään töihin, Inkinen sanoo. HSY:ltä jää muuton jälkeen tyhjiä toimitiloja Asemapäällikönkadun kahteen osoitteeseen. – Nykyisistä tiloistamme merkittävä osa on vuokratiloja, joiden sopimukset päättyvät, osa siirtyy HSL:n käyttöön ja loput joko myydään tai vuokrataan. Joku pienempi toimija saa sieltä erinomaisia työskentelytiloja itselleen, Inkinen uskoo. Koko perhe pomppii, pelaa, leikkii ja liikkuu joulun välipäivinä Suomen Suurin Sisähuvipuisto kutsuu pelaamaan ja liikkumaan Messukeskukseen. ? Suomen Suurin Sisähuvipuisto avaa vuoden vaihteessa ovensa Messukeskuksessa Helsingissä. Satoipa räntää tai rakeita, on sisähuvipuisto varma paikka sulatella joulukinkkua ja nauttia liikunnan riemusta. Keppariradalla voi kokeilla hurjaa menoa joko omalla keppihevosella tai lainahevosella. Suomen Suurin Sisähuvipuisto on avoinna kahden viikon ajan 26.12.2017 – 7.1.2018 Messukeskuksen halleissa Pasilassa. Sisähuvipuisto on jaettu teemoittain neljään alueeseen: SporttiAlueeseen, PeliAlueeseen, PomppulinnaTaivaaseen sekä perheen pienimmille varattuun TaaperoAlueeseen. Kuplapallosta sumopainiin, seikkailuradalta sählyyn SporttiAlueella testaat benjijuoksua, sumopainia, sählyä, korista ja tarkkuuspalloa. Tai hyppäät kuplapalloon ja kiipeilet kikkatikkaissa. Sisäisen karjapaimenen voit kaivaa esiin rodeohärän selässä. PeliAlueella pelaavat niin aikuiset kuin lapset. Mukana on lasten suosikkeja ja tuttuja peliklassikoita. Useista peleistä löytyy sekä lasten että aikuisten versiot. Alueella muun muassa: nopeatempoinen reaktiopeli Neuron Race, Ilmakiekko, tv:stä tuttu nopeustesti, JättiDarts, koko perheen taikapallopeli ja perinteinen pöytäfutis. Vuosi sitten Messukeskuksen ensi kertaa valloittanut PomppulinnaTaivas on niin lasten kuin aikuistenkin unelmien täyttymys. Tapahtumassa on kymmenittäin pomppulinnoja, hurjia liukumäkiä, lapsille tuttuja satuhahmoja sekä urheilullisempaan menoon sopivia seikkailuratoja. Kokeiltavana on puhallettavia linnoja, seikkailuratoja, eläinpomppuja, liukumäkiä, merimaailma, viidakkoaiheisia linnoja ja autorata. Osassa pomppulinnoja pomppimista säestää musiikki, osassa mukana on myös valoefektejä. TaaperoAlueella perheen pienimmät eivät jää isompien jalkoihin. Alueella on hyvä valikoima juuri oikean kokoisia pomppulinnoja sekä runsaasti muuta pienille kävijöille sopivaa viihdykettä. Alle 2-vuotiaille tapahtuma on maksuton! Messukeskuksen kumppaneita tapahtuman toteuttamisessa ovat viihdelaitteiden vuokraukseen ja myyntiin erikoistunut Coinline Oy ja Suomen Suurimman Sisähuvipuiston myyntialueesta vastaava Tapahtumavisio. Suomen Suurin Sisähuvipuisto on avoinna 26.12.2017 – 7.1.2018 päivittäin Messukeskuksessa (Messuaukio 1, Helsinki). Liput: 2-17-vuotiaat: 15 euroa (alle 12-vuotiaat vain huoltajan seurassa, joka on vähintään 15-vuotias). Yli 17-vuotiaat: 7 euroa. Perhelippu: 40 euroa (sis. kaksi aikuista ja kolme saman perheen alle 18-vuotiasta lasta). Alle 2-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy. Maksuton pysäköinti. Prinssi William tapasi helsinkiläisiä Espan puistossa ? Puoli yhden aikaan iltapäivällä ilma oli tyypilliseen marraskuiseen tapaan harmaa, sateinen ja kalsea. Tunnelmaa se ei kuitenkaan latistanut: sadat helsinkiläiset ja vierailijat olivat kokoontuneet odottamaan Cambridgen herttuan, prinssi Williamin saapumista Esplanadin puistoon. Lopulta odotus palkittiin, kun herttua saapui puistoon yhdessä Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Tuuli Kousan kanssa. Prinssi vilkutteli iloisesti ja pysähtyi juttelemaan ihmisten kanssa. Helsinkiläinen Raili Reinikainen halusi nähdä prinssi Williamin, koska oli ollut katsomassa myös kuningatar Elisabetia hänen vieraillessaan Helsingissä. – Diana on kasvattanut hienoja poikia, kohteliaita ja ystävällisiä, Reinikainen sanoi. Musiikkia prinssille Seija Holopainen Espoosta on Reinikaisen kanssa samaa mieltä. Hän oli paikalla myös kesäkuussa, kun pohjoismaiset kuninkaalliset vierailivat Helsingissä. – Prinssi William on niin tavallisen oloinen. Hän näyttää onnelliselta ja huomaa, miten hän pitää lapsista. Kannatti tulla tänne, tästä jää hyvä mieli. Kaisaniemen ala-asteen 6. musiikkiluokka oli valmistellut jouluista esitystään tiiviisti pari viikkoa. Opettaja Kirsi Pettinen oli tyytyväinen. – Loistavasti meni! Sää ei ollut nyt lunta tulvillaan, mutta talvinen sää oli mielentila. Esplanadin puistosta prinssi William käveli kaupungintalolle lounaalle, missä hänelle tarjottiin mustatorvisienikeittoa, paahdettua mausteista kuhaa ja puikulaperunaterriiniä. Jälkiruokana oli kaupungintalon punajuurisuklaakakkua. Aamulla prinssi William vieraili teknologiaja kasvuyritystapahtuma Slushissa Helsingin Messukeskuksessa ja hieman myöhemmin hän kävi Lauttasaaren alakoulussa opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan Liisa Pohjolaisen kanssa. Hän tutustui koulussa uudenlaisiin opetusympäristöihin ja -menetelmiin sekä kiusaamisen vastaiseen KiVa koulu -ohjelmaan. Lisäksi koulun oppilaat esittelivät herttualle ohjelmointiopetuksen tuloksia. Iltapäivällä prinssi tutustuu ilmavoimiin HelsinkiVantaalla ja lentää sitten takaisin kotiin. Teksti: Heta Ängeslevä Voiko maailma sittenkin selvitä? Puheenvuoro ? Elämä yllätti minut Timo Honkelalla. Kesän alussa asteli radiostudioon vieraakseni tyylikäs gentlemanni, professorismies, joka aivosyövän inspiroimana päätti yllättää maailman rauhanajatuksella. Hänen kirjansa Rauhankone, Tekoälytutkijan testamentti (2017) kannustaa lukijan uuteen toivoon. Hän kysyy, onko maailma valmis rauhaan? Honkela panee uskomaan, ettei maailmanrauha ole enää utopia, vaikka vain harvat uskovat siihen rauha on löydettävissä. Maailma voidaan sittenkin pelastaa. Professori Honkela uskoo, että tietotekniikan avulla ihmiskunta voitaisiin valjastaa keskinäiseen yhteisymmärrykseen, aseellisesta väkivallasta pysyvään rauhantilaan. Miten ihmeessä? Honkelan mullistava visio auttaa tekoälyn ja koneoppimisen kautta kestävään sovintoon. Tätä pitkää prosessia Timo Honkela kutsuu rauhankoneeksi. Sen avulla ihmissuku herätetään luomaan pysyvää rauhantilaa. Tähän ponnisteluun myös Jeesus itse velvoittaa kirkkonsa ja kaikki kansat sitoutumaan. En tiedä huomasiko Honkela samalla olevansa myös kirkkonsa asialla? Näen Timo Honkelan ihmiskuntapoliitikkona, rauhanprofeettana, joka profetiallaan haastaa ihmiset ennakkoluulottomaan vuorovaikutukseen ja yhteyteen keskenään. Tekoäly tekee miljardien ihmisten yhteyden mahdolliseksi, se voi saada kielet, kulttuurit ja kokemukset sellaiseen vuorovaikutukseen, että maailmanrauha toteutuu. Sotasankareiden sijaa pelastajiksi nousevat sairaanhoitajat, opettajat, tutkijat, Timo Honkela on oivaltaja ja suunnannäyttäjä. Pekka Kuusi oli 1960-luvulla meille nuorille ylioppilaille ja sodankokeneille suomalaisille uuden suunnan ennakoija. Hänen välineitään olivat keynesiläinen talouspolitiikka ja rationaalinen suunnitteluideologia, talousja sosiaalipolitiikka kuuluvat yhteen, hän opetti. Silloin tapahtui ihme: Suomi ja maailma alkoi nousta oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin. Solidaarisuus ja rauha nousivat arvoon arvaamattoimaan. Mutta sitten maailma taas musteni. Tähän pimeyteen tarvitaan näköjään Timo Honkelan kaltaisia suunnannäyttäjiä, rauhantekijöitä. Rauhankoneen avulla maailmankaikki ihmiset pääsevät kohtamaan toisiaan, kokevat toistensa kulttuureja, ympäristöjä, unelmia ja toiveita. Rauhanomainen maailma kasvaa ymmärryksen ja arvostuksen kasvaessa. Rauhankone avaa intuition ja kielen saloja. Rauhankone avaa mielelle ja kielelle uuden tien, se auttaa hahmottamaan maailmaa luovalla, innostavalla tavalla. Miljardit ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan ja näkemään oman kokemuksensa toiseuden valossa ja voivat nousta tietoisen ajattelun rajoitusten yläpuolelle. Timo Honkelan oivallus panee kysymään, voivatko kansainvaellukset, ilmastonmuutos, sota ja väkivalta, maailman suuret ongelmat löytää rauhankoneen avulla ratkaisun, uuden toivon ja tulevaisuuden? Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info yrittäjät, rakentajat, korjaajat, terapeutit, viljelijät, papit, musiikin ja teatterin tuottajat. Tekoäly muuttaa ammattien luonnetta, mutta kaikilla elämänalueilla se johtaa hyvinvointiin ja luottamukseen. Ihmisten intohimoksi kasvaa ymmärtävä läheisyys ja vapauttava hyväksyntä. Arvaatteko minkä ilon ja innostuksen Timo Honkela nostattaa meissä papeissa, joille on uskottu juuri tämä elämäntehtävä, kuuluttaa pelastus kaikkeen maailmaan. Tekoäly on vain väline, jonka avulla maailma kehittyy rauhanomaisempaan suuntaan. Avaimena tässä kehityksessä on kieli, sanoman merkityksen oikea ymmärtäminen. Omien ja toisten tunteiden kohtaaminen. Ihmisen aivot, järki, intuitio, ominaislaatu, itsetunto ja innostus vahvistuvat yhteisten kokemusten kautta. Koko tulevaisuus valaistuu.
22 Viikko 50 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 6 ................. Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Autolasipalvelut LVI Vuokralle tarjotaan Palvelut Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 20.12. Aineistot viimeistään torstaina 14.12. Monipuoliset parturi-kampaamopalvelut SUPERTARJOUS Miesten hiustenleikkaus 10€ p. 040 4444 195 – Ilman ajanvarausta– Erbil parturi-kampaamo Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-20, su 10-18 Vaasankatu 18, 00500 Helsinki Manikyyri 10€ Geelilakkaus 18€ Kulmien värjäys 10€ Jalkahoito (pedikyyri) 30€ sis. lakkaus ja kuumakivihieronta 45min Vaasankatu 18, p. 045 345 8144 KYNSISTUDIO KOIR A Mei dän 6/20 17 6,70 RO TUE SITTELYSSÄ KULT AIN EN NO UT AJ A 18 uutta sank ariko iraa Weik ko ja Säde heng enpe lasta jina Gaala illass a syöti in raaka lihap ullia ja kuiva muon akak kua NÄYT TELY VUOS I huipe ntuu Helsi ngin supe rviiko nlopp uun Eija Vilpp aan koira kave rit Lime ja Luna Kettu terri eri voitt i näyt telykoira kilpa ilun Kark uri villiin tyy nope asti 5/20 17 6,75 HOI TO – RAV INTO – UUT UUD ET – NEU VOT – VIN KIT Villik issoj a etsim ässä , haav iin jäikin loukk aantu nut ilves Home opati a paran si Tiike rikissa n jalan Koke ile kurss ia: Unelm akiss aksi 21 päivä ssä Veike ä burm a sopii lapsi perhe eseen Maai lman ainoa avus tajak issa Roop e osaa soitta a hätäk esku ksee n! 5/17 6,50 Palkintoje n nousu piristänyt hevoskas vatusta Aktiivitall issa hevosella on oma elämä Kokemäel lä kesäravej a 70 vuotta Ylihärmäl äinen Antti Ala-Ranta la: Hevosmie staitoja maalaisjä rjellä Hevosma ailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinais ella knabstrup perilla kiinnosta vat värit Reijo Kuhakosk i oli stadin viimeinen vossikka Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300
23 Viikko 50 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
24 Viikko 50 PASSIKUVAT • tallennus poliisille tai kuva-arkki (6 kpl) käteen • opiskelija-alennus 10% 18,HETI Kaarlenkatu 13 • 040 585 6195 kuvahommat.fi/varaa • TULOSTUS • KOPIOINTI • SKANNAUS • ALBUMIT • VALOKUVAKEHYKSET • MUISTIKORTIT • KYLTIT VANHA KALLIO • kortit • kalenterit • julisteet • Johan-tonttuovi 9,95 • Suomi-kehykset –50% • Exklusiv-monikkokehys + 3 kuvaa 10x15 19,90 Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 19-22 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-to 15-23, pe 14-23, la 14-23, su 14-21 Tule nauttimaan viikottain vaihtuvista ruokatarjouk sista!! PIKKUJOULUT PE 15.12. Hyvää Joulua! uusi ruokalista – tule maistamaan! Perjantaisin live-musiikkia! HERTTONIEMEN METROASEMAN VIERESSÄ Hiihtomäentie 14 www.herttoniemenapteekki.fi Aqualan L pumppupullo 500 g Kosteuttava ja hyvin imeytyvä voide koko perheelle. 17, 00 34,00/kg (norm. 21,50) ma-pe 8-22 la 9-18 su 12-18 Pidennetyt aukioloaikamme jouluaattoon asti: Tervetuloa! jouluaatto 24.12. 8-12 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h TERVETULOA! Priorin Extra 60 kaps. (40,27€) ostajalle Priorin shampoo kaupan päälle (Arvo 13,85€) Joulun aukioloajat: 24-26.12.2017 suljettu 27-31.12.2017 normaalit aukioloajat 1.1.2018 suljettu Tuotteita rajoitettu erä! Silta erotti työläiskaupunginosan vauraammasta Helsingistä. Pitkänsillan pohjoispuolella kertoo nuorten kaverusten Fransin, Antonin ja Kaarinan vaiherikkaan tarinan. Nuoret ajautuvat dramaattisiin kansalaisodan pyörteisiin. Yllättävät tapahtumat seuraavat toinen toistaan. Helsingissä tapahtui noina muutamina vuosina enemmän kuin koskaan sen jälkeen. Pitkänsillan pohjoispuolella Joululahjaksi! MIKA MIKKOLA Kirja verkkokaupoissa! www. suomalainen.com • www.booky.fi www.prisma.fi • www.adlibris.com Elämänmakuinen, jännittävä ja monivaiheinen kertomus työläisten elämästä sata vuotta sitten.