2 Viikot 46-47/2019 Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi KALLIO KMark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki Tacokanapasta Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka. Kaupoissa, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 1.1.2020 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 1.1.2020 om inget annat nämns. Persimon Persimoni Espanja/Spanien 1 49 KG Broilerin fileesuikaleet Strimlad kycklingfilé 250-300 g 2 69 RS/ASK (8,97-10,76/kg) UUTUUS/NYHET FAZER Kauran jyväpatonki Grov havrebaguette 330 g 2 15 KPL/ST. (6,52/kg) INNOCENT Smoothiet Smoothies 360 ml 5 00 2 PL/FL. 2 PL/FL. (6,94/l) PLUSSA-KORTILLA 16% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,99 pl/fl. (8,31/l) KITCHEN JOY Pakasteateriat Frysrätter 300-370 g 3 99 RS/ASK (10,78-13,30/kg) Juustopersimonpiparit Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. Voimassa 1.12. asti Gäller till 1.12 Voimassa 17.11. asti Gäller till 17.11 W al dor fin leivät Katso rese pti k-ru oka .fi tai K-R uok a-so vellu s. /Se rec ept et på k-ru oka .fi ell er på KRu ok a ap pe n. IT`S A MA TC H ! IN TO H IM O N A TA C O -M AU ST EIN EN K AN AP AST A Singles' Day 11.11. Pa ssio n fö r ta co kry dd ad ky ck lin gp as ta Voimassa 17.11. asti Gäller till 17.11 Näyt ää ja maistu u hyvä ltä yhdes ä Ser bra ut och smak ar gott tillsammans ark 7-23 la 7-23 su 10-23 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Tarjoamme edullisia Iphone puhelimien korjauksia sekä kaikkien puhelinten näytönsuojauksia. Kaikkien iphone 6, 7 ja 8 mallien näytönvaihto 79€-189€, Iphone X näytönvaihto 249€ Meiltä saa myös KAIKKIEN älypuhelinten näytönsuojat elinikäisellä!! takuulla. Meiltä löytyy myös haastavimmat mallit. Qi laturit 14,90€ Teemme myös puhelimiin ja eri laitteisiin ulkoasua muokkaavia styleskin kalvoja. 3 krs. Avoinna: Ma-Su: 09-21 p. 0400 777 388 info@moutfitters.fi tripla.moutfitters.fi (ovh 29,90€) Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila – Uutiset Kalliosta ja lähiympäristöstä – www.kalliolehti.fi www.lehtiluukku.fi Ympyrätalon apteekki uudistuu! TERVETULOA TI 26.11.2019 UUDEN OLO APTEEKKI 360 AVAJAISIIN! Palvelemme ma-pe 8–20, la 10–18, su 12–16 ja avajaisten jälkeen ma-pe 8–21, la 10–18, su 12–18. Ympyrätalon apteekki Siltasaarenkatu 18, Helsinki p. 029 340 0680 APTEEKKI 360 TARJOAA HYVINVOINNIN KOKONAISVALTAISTA PALVELUA: • laboratoriopalvelut • jalkaterapeutin palvelut • ravintoterapeutin palvelut • ihoterapeutin palvelut • liiketerapia • etävastaanotto lääkärille IHOHOITOLASSA avajaispäivänä tehdyistä 30 minuutin pikakasvohoidoista hyvitämme koko 30 euron hinnan kosmetiikkaostoksista. Tarjolla kahvia ja suklaata! Lisäksi hyviä tarjouksia! blogi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h www.ympyratalonapteekki.fi
50. vuosikerta – nro 21 Viikot 46-47 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Hämeentien remontti: ratikat Kurviin keväällä Näkymä Hämeentien työmaalta. Kuva: Lauri Hänninen ? Maaliskuussa alkanut Hämeentien peruskorjaus on edistynyt vaativiin olosuhteisiin nähden hyvin. Uuden vesijohdon asentamisen osalta valmiusaste on 74 %, maankaivuusta on tehty 77 % ja kalliolouhinnoista 69 %. Raitiotiestäkin on valmiina jo 14 %. Tämän hetkisen arvion mukaan raitiovaunujen paluu Kurviin tapahtuu keväällä 2020. Tällöin linjat 1 ja 8 kulkevat taas normaaleja reittejään. Linjat 6 ja 7 kulkevat Hakaniemen ja Sörnäisten välisen osuuden vielä Karhupuiston ja Helsinginkadun kautta. HSL tiedottaa tarkemmista reittimuutospäivistä noin kuukautta ennen muutosta. Linjat 6 ja 7 palaavat kokonaan normaaleille reiteilleen, siis myös Sörnäisten ja Hakaniemen välillä Hämeentielle, viimeistään loppuvuodesta 2020, kuten oli alun perin suunniteltukin. Ensimmäinen puoli vuotta työmaalla ei ole ollut helppo, sillä maan alta paljastuneet seikat, kuten tuntemattomat putket ja johdot tai karttatietoon nähden väärissä paikoissa sijainneet rakenteet, ovat vaatineet muutamissa paikoissa jopa paluuta suunnittelupöydälle. – Suurin heitto on ollut 8 metriä. Kyseessä oli se vuonna 1889 rakennettu johto, josta on tainnut jo tulla kaupungin kuuluisin vesijohto, sanoo työpäällikkö Seppo Sirola Destialta. Suunnitteluvaiheen kustannusarvio on toistaiseksi pitänyt. – Urakan loppusumma tulee riippumaan paljon siitä, että kuinka paljon vielä uusia ja yllättäviä asioita maan alta paljastuu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulemme pysymään suunnitteluvaiheen kustannusarviossa, sanoo yksikön päällikkö Jarkko Karttunen kaupunkiympäristön toimialalta. Työmaan aktiivinen viestintä on saanut runsaasti myönteistä palautetta erityisesti remontin suositulla Facebook-sivulla. Palaute on ollut totuttua mukavampaa myös kadulla: ”Urakoitsijan väki on saanut kadunkulkijoilta ymmärtäväisiä ja rohkaisevia viestejä, mikä ei aina ole tilanne, kun hankaloitetaan ihmisten elämää”, sanoo viestintävastaava Heidi Kekäläinen Destialta. – Täytyy kiittää työmaan vaikutuspiirissä olevia kaupunkilaisia kärsivällisyydestä. Olette olleet mahtavan ymmärtäväisiä. Pakko on myös myöntää, että koettelemus ei ole vielä ohi, sanoo viestintäsuunnittelija Lauri Hänninen Helsingin kaupungilta. Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne ovat sallittuja, mutta yksityisautojen läpiajo kielletään. Samalla uusitaan raitiotien kiskot, kadun alla olevat putket ja kaapelit sekä kunnostetaan Sörnäisten metroaseman katto. Uudistus lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja nopeuttaa joukkoliikennettä. Uudistuksen jälkeen Hämeentien varrella on myös viihtyisämpi asua, sillä autoliikenteen väheneminen tarkoittaa melun vähenemistä ja ilmanlaadun paranemista. Remontti valmistuu loppuvuonna 2020. Pääurakoitsijana on Destia Oy. Hakaniemen metroaseman peruskorjaus valmistui Uusi sisäänkäynti Siltasaarenkadulla on avattu ? Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjaus on valmistunut. Peruskorjauksen viimeisessä vaiheessa uusittiin Siltasaarenkadulla sijaitseva sisäänkäynti, joka avattiin matkustajien käyttöön 1. marraskuuta. Metroaseman peruskorjauksessa uusittiin kokonaisuudessaan aseman eteläpäädyn lippuhalli, jonne rakennettiin entistä monipuolisemmat ja laajemmat liiketilat. Hakaniemen torilla ja raitiovaunupysäkkialueella sijaitsevat sisäänkäynnit uusittiin ja Ympyrätalon edustan sisäänkäynti peruskorjattiin. Siltasaarenkatu 16:n kohdalla sijainnut sisäänkäynti siirrettiin viereiseen kiinteistöön ja avattiin 1. marraskuuta matkustajien käyttöön. Metroaseman peruskorjaus paransi aseman esteettömyyttä: nyt asemalle on hissiyhteys Hakaniemen torilta, Porthaninkadulta ja Siltasaarenkatu 16:n sisäänkäynniltä. Sisäänkäynniltä on liukuportaat ja kävelyportaat metroasemalle. – Metroasemien viihtyisyys ja palvelut ovat merkittävä keino lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Helsingin metroasemien peruskorjauksella nostetaan viihtyisyys nykyajan vaatimalle tasolle. Seuraavaksi uudistuu Hakaniemen aseman pohjoispään lippuhalli ja sen jälkeen Sörnäinen, Rautatientori ja Kamppi 2020-luvun alkupuolella, kertoo HKL:n infraja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie. Hakaniemen metroasema otettiin käyttöön vuonna 1982, ja on siten yksi ensimmäisistä avatuista metroasemista. Peruskorjaus oli tarpeen, sillä asema oli huonokuntoinen ja tekniikaltaan vanhentunut. Tilojen perusparannus kohensi Hakaniemen aseman eteläosan viihtyisyyttä, turvallisuutta ja käyttömukavuutta. Kausi-influenssarokotukset alkavat ? Riskiryhmien maksuttomat rokotukset annetaan 25.–29.11. Influenssarokotuksen saa rokotusviikolla ilman ajanvarausta rokotuspisteissä. Raskaana olevat äidit ja pienet lapset saavat rokotuksen edelleen neuvolasta. Viime vuoden tapaan rokotuspisteitä ovat Kustaankartano Oulunkylässä, Liikuntamylly Myllypurossa, Hopeatien palvelutalo Pohjois-Haagassa ja Kisahalli Töölössä. – Kun rokotukset annetaan rokotuspisteissä, voimme keskittyä niissä paremmin rokotuksiin ja terveysasemilla potilaiden hoitamiseen. Rokotukset sujuvat parhaiten, kun rokote haetaan lähimmästä rokotuspisteestä. Rokotustilanne kestää vain muutaman minuutin, tiivistää ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen. Rokotuspisteet ovat avoinna 25.–29.11. ma–to klo 8.30–18.00 ja pe 8.30–15.00. Jos asiakkaan on vaikea päästä rokotuspisteeseen, hän voi rokotusviikon jälkeen varata ajan sähköisesti tai soittamalla omalle terveysasemalle. Riskiryhmille maksuton Riskiryhmiä ovat: – sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, – 65 vuotta täyttäneet, – varusmiestai vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat, – vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri. Raskaana olevat äidit ja lapset 6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin saavat influenssarokotuksen maksutta neuvolakäynnin yhteydessä tai avoimesta neuvolasta ilman ajanvarausta, arkisin 25.11.– 5.12. Neuvolakohtaiset rokotusajat löytyvät verkosta influenssarokotus.hel.fi Rokotukset muille ryhmille Koululaiset voivat ottaa influenssarokotuksen joko rokotuspisteestä tai kouluterveydenhuollosta. Vanhempien tulee varata rokotusaika koulun terveydenhoitajalta tai oppilas voi ottaa rokotuksen erikseen sovittuina rokotuspäivinä. Lisätietoa rokotuspäivistä saa oman koulun terveydenhoitajalta. Opiskelijat saavat rokotuksen ilman ajanvarausta maanantaisin ja tiistaisin rokotuspisteestä (Mechelininkatu 46) tai oppilaitoksensa opiskeluterveydenhuollosta. Oppilaitosten opiskeluterveydenhuolto tiedottaa opiskelijoitaan tarkemmin rokotuspäivistään ja -käytännöistään. Helsingin kaupunginsairaaloiden vuodeosastot, monipuoliset palvelukeskukset, kuntoutusja kehitysvammaisten hoitolaitokset sekä kotihoito rokottavat omat asiakkaansa.
4 Viikot 46-47/2019 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 21/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Maarnela Neljännes osakkaista tietää taloyhtiönsä talouden heikosti S uurin osa suomalaisten taloyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen vähintään melko hyvin. Joka neljäs (23 %) osakkaista ei kuitenkaan tiedä, onko omalla taloyhtiöllä lainaa tai mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät. Tiedot selviävät Realia Isännöinnin IRO Researchillä teettämästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta. Ilahduttavaa tutkimustuloksissa on se, että tutkimuksen mukaan valtaosa asunto-osakeyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman yhtiönsä taloudellisen tilanteen joko hyvin tai melko hyvin (72 %). Samaan aikaan kuitenkin lähes neljännes (23 %) asunto-osakeyhtiöiden osakkaista sanoo, ettei tiedä, mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät ja 17 % ilmoittaa, ettei osallistu yhtiökokouksiin tai seuraa taloyhtiönsä päätöksentekoa, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Veli Huotari sanoo. Tutkimuksessa 24 % vastaajista ilmoitti tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen huonosti. Osakkailta kysyttiin myös, onko heidän omalla taloyhtiöllään lainaa. Lähes neljännes (23 %) osakkaista ei osannut sanoa, onko heidän taloyhtiöllään lainaa. Erityisen suurta epätietoisuus oli nuorten aikuisten (alle 34-vuotiaiden) keskuudessa. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä heikommin tunnettiin myös taloyhtiön suurimmat menoerät: alle 24-vuotiaista 86 % ja 25–34-vuotiaista 42 % ei tunne taloyhtiönsä merkittävimpiä kulueriä. Sen sijaan yli 65-vuotiaista osakkaista 82 % kertoo tuntevansa taloyhtiönsä suurimmat menoerät. Tutkimuksen mukaan vain reilu kolmannes (35 %) osakkaista seuraa aktiivisesti oman taloyhtiönsä päätöksentekoa osallistumalla yhtiökokouksiin sekä tutustumalla osakkaille jaettaviin materiaaleihin. Tutkimuksen mukaan 17 % osakkaista ei osallistu yhtiökokouksiin eikä seuraa taloyhtiön päätöksentekoa mitenkään. Vain puolet osakkaista (53 %) kokee ymmärtävänsä oman taloyhtiönsä tilinpäätösmateriaalia. Miehistä näin sanoo 60 %, naisista 45 %. Parhaiten tilinpäätösmateriaalia kokevat ymmärtävänsä yli 65-vuotiaat osakkaat. Tässä on taloyhtiöiden hallituksilla ja isännöintiyrityksillä työsarkaa. Yhtiökokouksissa tulisi pystyä muodostamaan yhteinen ymmärrys taloyhtiön nykytilanteesta sekä siitä, millä toimenpiteillä yhtiön tulevaisuus näyttäisi yhä valoisammalta, Veli Huotari sanoo. Kuka pelkää omaishoitajaa ? Meillä on ministeri, joka ei pelkää natseja. Sehän on vaan hyvä asia. Vaikka eihän natseja sinällään tarvitse pelätäkään. Heidät tunnistaa ja kuulee jo kaukaa ja voi aina halutessaan väistää. Ennen kuin natseista tulee vaarallisia, niin he kyllä näkyvät ja kuuluvat – ja ovat jo päässeet valtaan. Siis sinne ministereiden rinnalle. Sen sijaan ministerien olisi hyvä alkaa pikku hiljaa pelätä uupuneita ja vihaisia omaishoitajia. Varsinkin sellaisia, jotka jättävät ne vihapuheet ja hihamerkit pois. Mistä heidät silloin edes tunnistaa; hehän muistuttavat pikemminkin terroristeja. Mitään ei huomaa, ennen kuin räjähtää. Ja naapurit sanovat, ”että niin mukavia olivat, enpä olisi ikipäivinä uskonut”. Suomen Huittisissa eräs uupunut omaishoitaja antoi viitteitä tulevasta. Maalaisilla se kuitenkin vaan on niin paljon helpompaa, kuin meillä kaupunkilaisserkuilla. Joka kodissa kun on jo isien perintönä haulikko tai kivääri. Helsingissä pitäisi jaksaa rahdata itsensä ja vuoteenomana oleva läheisensä vaikkapa junaradalle. Ja niissäkin on jo niin korkeat aidat, että pitää olla vielä melkoisessa kunnossa, ennen kuin siitä itsensä yli kippaa. Puhumattakaan siitä vuodepotilaasta. Nykyiset yli kahdeksankymppiset omaishoitajat ovat sikäli vaarattomia – ja me poliitikot kyllä tiedämme sen – sillä he menevät ja päästävät päiviltä vain omaisensa ja itsensä – kilttiä. Mutta entäpä seuraava omaishoitajien sukupolvi. Uupuneen ihmisen mieleen kun voi nousta mitä tahansa. Niinpä nyt ollaan puuhaamassa Suomeen ”Eutanasia kotikonstein” -nimistä yhdistystä. Sen tehtävänä on paitsi antaa tietoa ja koulutusta niin myös varoittaa etukäteen vaaralliseksi muuttuvista omaishoitajista. Myöskin liittotasolla ollaan huolestuneita tilanteesta. Vanha vitsihän kertoo, että mikä se on, mikä juoksee Kallion kadulla ja syö banaania. No sehän on lähihoitaja ruokatunnilla. Helsingin Kalliossa lähihoitajat haluavat nyt kantaa oman kortensa kekoon. Hekin ovat huolissaan ikäihmisten hoitovajeesta ja omaishoitajien jaksavuudesta. Nykyään he pitävät lounastaukonsa jo työmatkalla ennen työpäivää. Helsingin Veteraanikello 887 Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Uniongelmat / Melatoniini Ilmaston muutoksen korjaus ? Laitoin useisiin paikkoihin ilmoituksen taatelin siemenien myynnistä 5 snt:ä/ 0,05 €:a/1 siemen, mutta helsinkiläiset kai epäilivät niitä huonoiksi koska ostotarjouksia ei tullut! Joten annoin niitä ilmaiseksi erääseen paikkaan jossa ne on saatu itämään/ kasvamaan ja miten tämä liittyy ilmaston muutokseen, niin onhan selvää, että mikäli ilmasto lämpenee Suomessakin liikaa on täälläkin alettava kasvattamaan sellaisia kasveja jotka vaativat lämpimämmän ilmanalan ja jo nyt niitä voidaan pitää koristekasveina jolloin nämä tarvitsevat hiilidioksidia, mutta ei äärettömästi, Joten haluan tällä tavoin omalta osaltani vähentää ns. hiili-jalanjälkeä. Tuntui todella pahalta, kun 01.11(2019) eräs sipoolainen mies-henkilö sanoi Radio-Suomen aamulähetyksessä, ettei lopeta lentämistä, vaikka tulisi minkälainen lentokone-vero tahansa, mutta sen tyyppiset ”ihmiset” eivät nähtävästi ymmärrä miten he lentävät pätsissä, Kun ilmasto kuumenee liikaa! Lassi Tiittanen ? Miten olisi alkoholin edes tilapäinen vähentäminen, sillä itse olen huomannut, että alkoholin tilapäinen vähentäminen auttaa jo muutaman päivän kuluttua uniongelmiin! Lisäksi, kun luin Melatoniinin ja alkoholin yhdessä käyttämisen vaikutuksista, niin niillä on arveluttavia yhteisvaikutuksia ! En ole missään suhteessa alkoholin vihaaja, sillä minulla on paksuuntuva veri ja sopiva määrä alkoholia on jopa eduksi, ettei veri paksuunnu liikaa. Kuitenkin liian kauan otettuna alkoholi tuottaa ainakin minulla unettomuutta, mutta en väitä, että kaikilla unettomuus johtuisi siitä, sillä on minullakin ollut kausia jolloin olen työskennellyt vähän joka paikassa yhtä aikaa ja se on tuonut myös unettomuuden. Lassi Tiittanen Kalevi Sorsa -säätiöön uusi työntekijä ? Kalevi Sorsa -säätiön toiminta kasvaa ja kehittyy edelleen. Camilla Lohenoja aloitti ”Demokratian tukeminen Länsi-Balkanilla” -hankkeen koordinaattorina lokakuussa. Lohenojan tausta on yliopistomaailmassa, jossa hän on koordinoinut kehitysyhteistyötä Afrikassa. Lohenojalla on lisäksi vahvat yhteydet kansalaisjärjestökenttään, jossa hän on työskennellyt mm. Kepa (nyk. Fingo) ja Dodo ry:ssä. Lisäksi hän on ollut laatimassa Ulkoministeriölle Kansalaisyhteiskuntaselvitystä vuonna 2017. Lohenojalla on kokemusta myös Nepalista, jossa hän toimi vapaaehtoistöissä paikallisessa kansalaisjärjestössä. – Olen tosi iloinen päästessäni edistämään demokratiaa Balkanilla, jossa sitä todella tarvitaan”, Lohenoja toteaa. ”Odotan innoissani työskentelyä Länsi-Balkanin ajatuspajojen parissa. Olisi mahtavaa nähdä hankkeen aikana konkreettinen muutos esimerkiksi alueen ajatuspajojen keskinäisessä yhteistyössä. Toivon myös vahvaa yhteyttä Balkan-hankkeen ja Sorsa-säätiön muun toiminnan välille. Balkan-hankkeen edellinen koordinaattori Samuli Sinisalo siirtyy johtamaan Sorsa-säätiön ”Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle” -hanketta. ”Mukava siirtyä uusiin tehtäviin, tai oikeastaan palata ilmastoja ympäristöasioiden pariin. Onneksi talon sisältä voin kuitenkin tukea Balkan-hanketta myös tulevaisuudessa.” Sinisalo toteaa. Kalevi Sorsa -säätiön ”Demokratian tukeminen Länsi-Balkanilla – kehitystä ja sillanrakennusta (2019– 2022)” -hanke on Suomen Ulkoministeriön rahoittama ja tukeutuu Säätiön kokemukselle Pohjois-Makedoniasta, jossa toiminta aloitettiin jo vuonna 2008. Nykyinen hanke on Pohjois-Makedonian lisäksi laajentunut Albaniaan ja Bosnia-Herzegovinaan, joissa hankkeella vahvistetaan nuorten ääntä kouluttamalla yhteiskunnallisesti aktiivisia nuoria. Lisäksi fasilitoimme Länsi-Balkanin poliittisten ajatuspajojen yhteistyötä yli kansallisten, poliittisten ja etnisten jakolinjojen yhteistyössä Pohjois-Makedonialaisen kumppanin Progres Instituten kanssa. Ylipainehalli Vallilanlaakson kentälle ? Uusi maanvuokraussopimus mahdollistaa ylipainehallin Vallilanlaakson kentälle talvikausiks. Kaupunginhallitus päätti muuttaa Kumpulan Nurmikenttä Oy:n kanssa aiemmin tekemäänsä maanvuokrasopimusta siten, että vuokra-alueelle Vallilanlaakson kentällä sijoitetaan ylipainehalli talvikausiksi vuoden 2024 loppuun asti. Ylipainehallin koko on 2 816 m² ja se on tarkoitus pystyttää talvisin kuuden kuukauden ajaksi. Tokoinrantaan istutetaan 54 kirsikkapuuta ? Tokoinrantaan Kallioon istutetaan 54 kirsikkapuuta 28.10. alkavalla viikolla. Puut tulevat pari vuotta sitten poistettujen hevoskastanjoiden tilalle. Helsinki suosii kukkivia puita kaupungin kasvien käytön linjauksensa mukaan. Kuvassa rusokirsikkapuiden kukintaa Roihuvuoren Kirsikkapuistossa. Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara istuttaa puut. Stara on jo vaihtanut mullat istutuskuoppiin ja tehnyt muita valmisteluja. Istutustyö ei haittaa liikkumista puistossa. Tokoinrannasta jouduttiin kaatamaan bakteeritaudin vaivaamia hevoskastanjoita syksyllä 2017. Taudin leviämisen estämiseksi hevoskastanjat korvattiin kirsikkapuilla. Uusien puiden istutusta lykättiin pari vuotta, sillä bakteeri voi levitä myös mullan mukana. Tokoinrannan uudet puut ovat rusokirsikoita, jotka kukkivat keväällä näyttävästi ja muuttuvat syksyllä hohtavanpunaiseksi. Tokoinrannan kirsikkapuut tulevat reilunkokoisina taimina ja hyvin todennäköisesti ne kukkivat jo ensi keväänä ainakin jonkin verran.
5 Viikot 46-47/2019 ? ? Heinänen Runopalsta Runopalsta Ei oikeaa Ei oikeaa ei väärää ei väärää Ei ole oikeaa eikä väärää rakkauden määrään. Rakas oma ystäväin, sinä tulit mukaan kohtalon matkaan. Elon polkua samaa yhdessä kuljetaan. Ei ole oikeaa eikä määrää hetkiin yhteisiin. Kaiken jakaa saan kanssas ainoastaan. Kiitän rakkaukdesta, elämästä kaikesta. Elon polkua samaa yhdessä kuljetaan. Ei ole oikeaa eikä väärää rakkauden määrään. Rakas oma ystäväin, sinä tulit mukaan kohtalon matkaan. Elon polkua samaa yhdessä kuljetaan. Kiitän rakkaudesta, elämästä kaikesta. Elon polkua samaa yhdessä kuljetaan. Toivo Levanko lyyrikko Siluetteja Keravan Sinkassa ? ”Siluetteja ja varjokuvia”näyttely Keravan Taidemuseo Sinkassa jatkuu tammikuun 5. päivään saakka kaikkina päivinä maanantaita ja juuri joulun jälkeisiä arkipäiviä lukuun ottamatta. Oheistapahtumia on runsaasti. Näyttelyssä on teoksia 15 merkittävältä kotija ulkomaiselta taiteillijalta Gallen-Kallelaa myöten. Olin yhdellä ansioituneella asiantuntijaluennolla. jonka tarjosi Jyväskylän yliopiston professori Annika Waeneberg esityksellään Suomen siluettitaiteen isänä pidettävästä vapaaherra Emil Cedercreutzista (1879-1949). Mehän tunnemme hänet Kaisaniemen liikenneympyrän monet suosikkikilpailut voittaneesta ”Äidinrakkaus”veistoksesta (1932). Hevoset olivat hänelle rakkaat, samoin kansatieteelliset historialliset esineet, joilla hän tallensi Harjavaltaan kotinsa yhteyteen Maahengen temppelin. Nyttemmin sen rinnalla toimii Emil Cedercreutzin taidemuseo sekä hänen kotinsa muodostama Harjula arvokkaine muistoineen. Koulutettuna kuvanveistäjänä hän oli eturivin veistäjiämme ja taitavin ja tuotteliain ”saxologi”, josta Sinkan näyttely ja mielenkiintoinen luettelo kertoo. Annika Waenebergin uusi kirja Emilistä ilmestyy piakkoin ja antaa lisätietoa, mm. siluetinleikkaajan tuhansista kuvista, joista ensimmäiset hän teki jo 6-vuotiaana. Harjavallan taidemuseolla on peräti 2000 hänen siluettileikkaustaan, muilla museoilla ja yksityiskokoelmilla sekä privaattikodeissa melkoisia määriä. Pakinani kuvitukseksi kuvautin aidon Cedercreutzin ”Lammaspaimenen” makuuhuoneeni seinältä, jossa se on jo puoli vuosisataa tuudittanut minut uneen. Siluettien luominen eli varjokuvien leikkuu tunnetaan jo luolamaalauksissa ja kiinalaisten muinaistaiteessa. Näitä saksilla useimmiten mustalle kartongille ilman piirustusohjeita kourassa kieriteltyjä kuvioita tehtiin eniten 1700-1800-luvulla, jonka jälkeen valokuva syrjäytti sen halvempana. Nimensä leikkuutuote sai ranskalaiselta valtiovarainministeri Etienne Silhouetelta, joka sääti veron muotokuvamaalauksille, mutta ei siluettimuotokuville. Kirjojen kuvituksiin ne sopivat hyvin. Tänäkin päivänä ne toimivat tehosteina mainiosti, mutta eivät ole tekijöilleen tuottoisia. Huvipuistoissa siluetinleikkaajat ovat perinteisiä viihdyttäjiä. Linnanmäellä toimi 1955-1992 kuuluisa Eero Manninen ja hänen jalantai sanoisinko kädenjälkiään seuraten tytär Sirkka Lekman 1995-2007 ja edelleen satunnaisesti; on siis luonnollista, että heidän leikkuitaan on Sinkan näyttelyssä. Ohessa julkaistaan Eero Mannisen minusta noin 30 vuotta sitten tekemä kuva. Leukaa on tänään kertynyt enemmän. Siluetti ei paljasta hiusväriä. Kyllä siluetista henkilö tunnistetaan, jos se on taidolla tehty. Keravan Taidemuseo Sinkka, aivan rautatieaseman lähellä, on osoittautunut järkeväksi asiantuntijaksi mielenkiintoisia ja harvinaisia aiheita valitessaan ja niistä valistaessaan. Johtaja on Arja Elovirta. Museota tukee ja armastaa oma museon ystävien yhdistys. En voi liioin olla ylistämättä poikkeuksellisen tyylikästä ja monipuolista museoputiikkia. Suosittelen taidekulttuuriretken kohteeksi. Aira Heinänen ? CAISA Kaikukatu 4 pe 15.11.2019 klo 19.00 la 16.11.2019 klo 19.00 One World, One Stage – Tribute to the Queen of Soul Aretha Franklin Suuren suosion saanut ja keväällä 2019 loppuun myynyt ilta, jossa kuullaan läpileikkaus edesmenneen soul-kuningattaren ohjelmistosta. Tähtisolistit ja orkesterina Mosabacka Big Band kapellimestarina Markku Renko. Liput 10/15 € + mahd. toimitusmaksu to 21.11.2019 klo 18.00 Stand up | Hauskoja lähiöilmiöitä Herkkä ja pippurinen Bahar Tokat on karjalais-turkkilainen gootti, joka tarjoaa mustaa huumoria ja vaahtokarkin väristä itseironiaa. Isäntänä toimii Seksikäs Suklaa. Ikäsuositus 12+. Kesto 2 h. Kielet: suomi ja englanti. Liput 10/5 € + mahd. toimitusmaksu Näyttelyt pe 8.11.2019 pe 29.11.2019 Merja Castrén | Missä versoaa… Castrénin aikaisempi näyttely Ikuinen Jää, otti kantaa jäätiköiden sulamiseen. Missä versoaa... -näyttely tarkastelee ilmastonlämpenemistä kuivuuden näkökulmasta. Keramiikkaja lasiteoksia sekä niihin liittyviä, keskusteluun haastavia pieniä kertomuksia. Vapaa pääsy. ? ? Menovinkkejä ? Kuvataiteilija Salla Vapaavuori ja Helsingin Yliopiston professori Anne Birgitta Pessi pyytävät vastauksia kyselyyn, jolla kartoitetaan suomalaisten kokemuksia pyhyydestä. Millaisia kokemuksia sinulla on pyhyydestä? Missä ja miten olet niitä kokenut? Miltä ne tuntuvat? Kirjoita, kiitos, vastaukset muodolta ja pituudelta vapaasti 31.12.2019 mennessä ja lähetä osoitteeseen: sallavapaavuori@ gmail.com. Anonyymisti kerättyä tekstiaineistoa käytetään materiaalina Vapaavuoren taidenäyttelyssä (Helsinki, 2020), joka käsittelee nykyihmisen kokemuksia pyhyydestä. Kiitos ajasta ja osallistumisestasi! Lisätietoja: sallavapaavuori@gmail.com. Lastenteatteriesitys Hölmölän joulu Kansalliseen ? Ella Pyhältö ja Helena Vierikko ovat dramatisoineet Hölmölän klassikkotarinoista valloittavan koko perheen esityksen. Jossain päin Suomea sijaitsee pikkuinen Hölmölän kylä. Se näyttää aivan tavalliselta kylältä, mutta kylän touhuja seuratessa huomaa pian, että kaikki ei ole ihan kohdallaan. Hölmöläisten talviset päivät täyttyvät huvittavista kommelluksista ja hassuista väärinkäsityksistä kun Hölmölässä valmistaudutaan innokkaasti jouluun. Kas Hölmölässä eletään ystävällistä mutta yksinkertaista elämää. Hölmöläisten touhuja seuratessa joulumieli tarttuu isoihin ja pieniin katsojiin. Ella Pyhältö ja Helena Vierikko ovat dramatisoineet Hölmölän klassikkotarinoista puolituntisen koko perheen esityksen, joka soveltuu yhtä lailla kokeneemmille teatterinkävijöille kuin vaikka ihan ensimmäiseksi teatterikokemukseksi. Ja asiantuntijoita paikalle tarvitaankin, sillä kun hölmöläisten konstit loppuvat, pyydetään lapsikatsojilta neuvoa. Hölmölän joulu esitetään Suuren näyttämön yleisölämpiössä. Katsomo pysyy koko ajan valoisana, ja yleisö saa valita mieluisat istumapaikat tuoleilta tai lattialta. Esitystä suositellaan yli 3-vuotiaille ja alle 120-vuotiaille. Esiintyjät Ella Pyhältö ja Helena Vierikko Käsikirjoitus, ohjaus, lavastus, puvut Ella Pyhältö ja Helena Vierikko. Lavastuksen ja tarpeiston valmistus Kansallisteatteri. Ensi-aamu Suuren näyttämön lämpiössä 26.10.
6 Viikot 46-47/2019 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Aurinko nousee kello 8.13 ja laskee kello 15.55. Nimipäivät: Viikko 46 Ke 13.11. Kristian, Ano To 14.11. Iiris Pe 15.11. Janina, Janika La 16.11. Aarni, Aarne Su 17.11. Eino, Einari Viikko 47 Ma 18.11. Max, Tenho, Jousia Ti 19.11. Liisa, Elisa, Elise Ke 20.11. Jari, Jalmari To 21.11. Hilma Pe 22.11. Silja, Seela La 23.11. Ismo Su 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki ? ? Päivyri toiminnan kautta. Tarjolla aamupalaa ja vertaistukea. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin klo 16 Teatteri Kalliossa. Tule neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Sukkapiiri Punainen lanka ke 20.11. klo 17 Teatteri Kalliossa. Seija Karjalainen. Tied. diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Tutkimusideoiden pitchausta Kallion kirkossa ke 20.11. klo 18-20. Tutkimus ja tiede kuuluvat kaikkialle, myös kirkkoon! Tule kuulemaan, kun kahdeksan tutkijaa esittelee tutkimusideansa vain kolmessa minuutissa. Tilaisuus on osa kasvuyrittäjyystapahtuma Slushin ja tutkijayhteisö Skolarin tutkimusideoiden pitchauskilpailua, jonka pääpalkintona on 100 000 euron tutkimusrahoitus. Tilaisuus pidetään englanniksi, maksuton sisäänpääsy. Kansanmusiikkiyhtye Kurjenpolvet ja Liikkeelle-kuoro pe 22.11. klo 18 Kallion kirkon kappelisalissa. Vapaa pääsy. Einojuhani Rautavaara – Missa a cappella pe 22.11. klo 19 Kallion kirkossa. Kamarikuoro Kuultava, joht. Erik Johannes Riekko. Liput 20e. Lähde elämään –ilta su 24.11. klo 17. Rauhassa, Kristiina Nordman. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita. Rakenna joulupuu -keräys Kallion kirkossa 24.11. alkaen. Joulupuussa on lasten ja nuorten joululahjatoiveita sekä kortteja, joissa on lahjakorttitoive perheelle. Lahjoja otetaan vastaan Alppilan kirkolla 02.-05.12 klo 12-18. Kestääkö liitto? –Raamattuluento ti 3.12. klo 17.30 Kallion kirkko, vihreä sali. Liitto Daavidin kanssa. Jumala solmi liitot Abrahamin, Mooseksen ja Daavidin kanssa. Mistä näissä kolmessa liitossa on kysymys, ja mikä niiden merkitys on tänä päivänä? Näiden kysymysten äärellä ollaan syksyn raamattusarjassa Jumalan liitot. Raamattukouluttaja, kielten opettaja FM, Riitta Keskimäki. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma–to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. Quatre instants – Neljä hetkeä ti 19.11. klo 19:00 Café Sonck. Konsertissa matkataan kaukaisen meren taakse Ranskaan, impressionismin väreihin, muistoihin ja kaipaukseen. Claude Debussyn, Kaija Saariahon, Gabriel Faurén ja Maurice Ravelin väreilevän musiikin lomassa Suvi Olavinen lausuu Johanna Kärkkäisen ranskalaishenkistä runoutta. Tuuli Lindeberg, sopraano; Johanna Kärkkäinen, huilu ja runot; Minttu Siitonen, piano ja Suvi Olavinen, lausunta. Liput 20e. Avec Jorma to 21.11. klo: 19 Café Sonck. Chanson-konsertti rakkaudesta, kaipuusta, ystävyydestä, elämästä, meistä itsestämme. Jorma Uotinen, laulu ja Jari Hakkarainen, piano. Liput 25e. Jos kuulisit jonkun huokaavan ke 27.11.klo 19 Café Sonck. Vanha musiikki, klassinen maailma ja nykyflamenco kohtaavat. Ulla Paakkunainen, sopraano; Mika Seppänen, sello ja Erika Alajärvi, tanssi ja koreografia. Liput 20e. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Tasausmessu su 17.11. klo 16. Jussi Ikkala, Visa Viljamaa. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Tasausmessu su 24.11. klo 16. Pauliina Lindfors. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 15.11. Salainen kirkkokierros, 22.11. Kirppispäivä. Pöytä 5e, maksu ohjataan hyväntekeväisyyteen. varaukset ja lisätiedot Riikalta, p. 050 492 9623. Koululaisten perjantait klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Lisätietoja Riikka Sipilä p. 050 492 9623, Tuulikki Karu p. 050 462 0989. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30– 11.30. Tiistairuokailu ti 19.11. ja 26.11. klo 12-13. Hinta 2 e. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin I muskari klo 10–10.30 ja II muskari 10.30–11. Muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista lähtien. Perhekerho klo 10.30–13. Tarjolla mukavaa seuraa, ja vertaistukea. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 19–20.30, ke klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, globaalisähly ke klo 16.30–17.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. Kangaspuukerho tiistaisin 10.12. klo 18–20.30. Uudet kutojat tervetuloa mukaan! Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Joukkueemme hakee vuonna 2008 syntyneitä poikia mukaan. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15–17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. Lahja lähimmäiselle. Jos haluat lahjoittaa joululahjan aikuiselle, voit tuoda esim. uusia miesten ja naisten sukkia, pipoja, käsineitä ja kaulaliinoja tai kahvia ja suklaata 02.12.– 05.12. Alppilan kirkolle diakoniatoimistoon klo 1218. Diakoniatyöntekijät jakavat lahjat ennen joulua niitä tarvitseville. KURSSIT JA KOULUTUKSET Keskiaikaisen rukouslaulun peruskurssi Hildegard ja Birgitta.19.11., 26.11., 3.12. ja 10.12. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Joulun sydän Hiljaisuuden retriitti 13.–15.12. Vihdin Riuttarannan leirikeskuksessa. Retriitti on tarkoitettu erityisesti seurakuntien vapaaehtoistyössä mukana oleville ja se sopii myös ensikertalaisille. Retriitin hinta on 160 e työssäkäyvät ja 100 e opiskelijat/työttömät/eläkeläiset. Ilmoittautuminen sähköpostilla kallio.srk@evl.fi, tai 09 2340 3611. Retriitti järjestetään yhdessä Kallion srk:n kanssa. Retriitin ohjaajat Tuuli Aitolehti ja Nina Klemmt. ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulumessu ke 13.11. klo 18. Jaana Partti. Anima mea – lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 14.11. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 15.11. klo 18. Marja Kotakorpi. Varhaisnuorisotyön 100 v. juhlamessu su 17.11. klo 10. Laura Huovinen, Riikka Reina ja Pauliina Lindfors. Iltakirkko ma 18.11. klo 18. Jaana Partti. Työn messu ti 19.11. klo 18. Saarna Jarkko Eloranta SAK:n puheenjohtaja, Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 20.11. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 21.11. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 22.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 23.11. klo 17. Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi sekä kuoro. Messu su 24.11. klo 10. Pauliina Lindfors, Vokaaliyhtye Incanto. Iltakirkko ma 25.11. klo 18. Jaana Partti. Iltakirkko ti 26.11. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulu 20 vuotta Kelttimessu ke 27.11. klo 18. Marja Kotakorpi, esilaulajien ryhmä Anima mea, jota johtavat Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. Juhlimme Hiljaisen rukouslaulumessun 20-vuotista taivalta kelttimessussa ja sen jälkeen teejatkoilla Vihreässä salissa. Kiitämme messusta, josta on muotoutunut meditatiivinen rukouksen paikka mietiskelyä, psalmilaulua ja lepoa kaipaaville. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 14.11. Tuntematon mestari näyttelijä Heikki Nousiainen, Päivi Istala haastattelee, 21.11. Kurvin kundeista maineikkaaksi Ässä-rykmentiksi. Ässä-rykmentin perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Salminen, kirkkoherra emeritus Esa Siljamäki haastattelee. Mukana myös kanttori Tommi Niskala. Barokin helmiä pe 15.11. klo 19 Kallion kirkossa. Barokkiorkesteri Prattica Terza, Sabine ja Tuomas Kaipainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden läheisille su 17.11. klo 17–18 Kallion kirkossa. Musiikkia ja läheisen menettäneen puheenvuoro. Tilaisuudessa sytytetään ulkona kynttilät itsemurhaan kuolleiden muistolle. Mahdollisuus keskusteluun vertaistukihenkilöiden kanssa. Järjestäjänä Mielenterveyden keskusliitto, Helsingin Seurakuntayhtymä ja Surunauha ry. Iltamusiikki ma 18.11. klo 19. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Vapaa Pääsy. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Tule verkostoitumaan ja edistä työllistymistä omaehtoisen Nuorten puhelimessa ja netissä maratonpäivystys ? Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta 2019. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä päivä huomioidaan maratonpäivystyksellä. Yhteydenottoihin vastataan tuolloin puhelimessa ja chatissa kello 12–21. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeenja nettipalveluihin voi ottaa yhteyttä ihan mistä tahansa aiheesta – myös niistä, joista on vaikea puhua kasvotusten. Lapsi tai nuori voi keskustella vapaaehtoisten päivystäjän kanssa niin pienistä asioista kuin isoista murheista, sillä kaikki aiheet ovat palvelussa yhtä tärkeitä. Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi palvelu on avoinna extrapitkään keskiviikkona 20. marraskuuta. Puhelin ja chat ovat avoinna kello 12–21. Palveluun voi ottaa yhteyttä luottamuksellisesti, nimettömänä ja maksutta. Puhelin vastaa numerossa 116 111 ja chattiin saa yhteyden MLL:n Nuortennetin kautta. Lasten ja nuorten puhelin ja chatti on valtakunnallinen palvelu, joka on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Päivystysajat ovat arkisin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20. Yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset. Lasten ja nuorten puhelimessa sekä nettipalveluissa vastataan vuosittain yli 20 000 yhteydenottoon.
7 Viikot 46-47/2019 SVS:n osastot juhlivat 75 vuotta naapuriystävyyttä Heikki Talvitie piti juhlaesitelmän. Niina Sinkko, Pavel Kuznetsov, Natalia Vezhlitseva, Markku Kärkkäinen. Juhlivien osastojen puheenjohtajat yhteiskuvassa. ? Perjantaina 18. lokakuuta Hakaniemessä Paasitornissa eli Helsingin Työväentalon upeassa juhlasalissa juhlittiin naapuriystävyyttä. Viisi Helsingin alueella aktiivisesti toimivaa Suomi-Venäjä-Seuran osastoa oli jo viisi vuotta sitten edellisissä juhlissa varannut paikan juhlia varten täksi päiväksi. Seura on perustettu 1944 Työväentalossa. Vaikka puitteet olivat arvokkaat, juhlan tunnelma oli viihtyisä. Siitä pitivät huolen mainiot juontajat Tintti Karppinen ja Ira Kamras. Tervehdyksessään SVS:n pääsihteeri Niina Sinkko kertoi onnistuneesta 75 v. juhlamatkasta Tulaan ja kulttuurifoorumista siellä. Seurassa on meneillään sääntöuudistus. Piirejä ollaan yhdistämässä alueiksi, jotta voitaisi keskittää seuran voimavarat toimintaan. Edellinen opetusministeri vähensi avustuksen määrää, vaikka toiminta on ollut aktiivista. Suomi-Venäjä-Seuralla riittää paljon tehtävää nykyoloissa. Seuran toiminnan merkitystä korosti myös juhlan kunniavieras suurlähettiläs Pavel Kuznetsov. Hän esitti tervehdyksensä suomen kielellä. Juhlivat osastot ylläpitävät erilaisilla toimillaan venäjätietoutta Suomessa ja kiinnostusta naapurimaasta, mikä ehkäisee tarpeetonta pelkoa ja virheellisiä ennakkoluuloja. Työväentalon aulassa kuulin kertomuksen suomalaisesta miehestä, joka joutui vast’ikään Venäjän matkallaan sairaalaan saatuaan jalkaansa äkillisen veritulpan. Hoito oli ollut erinomaista ja päälle päätteeksi sairaalassa viereisessä pedissä ollut potilas oli puhelimensa youtubesta soittanut hänelle suomalaista iskelmämusiikkia, että matkasuunnitelmansa muuttumista surevan naapurin mieli tulisi iloiseksi. Näitä hyviä ystävyyssuhteita ja maamme arvostusta kaikkien suomalaisten kannattaa vaalia. Varsinaisen juhlapuheen piti SVS:n entinen puheenjohtaja, suurlähettiläs Heikki Talvitie. Vaikka aika oli rajoitettu, puhe oli erinomainen katsaus Suomen historiaan, niin Suomen ja Neuvostoliiton kuin Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiinkin. Sen verran jokaisen tulisi historiastaan tuntea. Puheet varmaankin julkaistaan SVS:n nettisivuilla. Juhlamaljojen, tervehdysten ja juhlapuheen lomassa maisteltiin venäläisittäin maukkaat alkupalat, syötiin herkullinen illallinen ja päälle nautittiin suomalaiseen tapaan kakkukahvit. Juhlan taiteellisen osan aloitti Alla Hyvärisen ohjaama Monikulttuurisen Nuoriso-osaston lapsiryhmä Aurinko. Lasten iloisuus oli tartuvaa. Käpyläläinen Juhlakvartetti 75 esitti lauluja Venäjän maalta. Illan tähti oli laulajatar Evgenia Podymalkina. Työväentalon juhlasalissa hänen esittämänsä venäläiset romanssit soivat ihanasti. Säestäjänä oli loistavasti jazziakin soittava pianisti Sergei Sokolov. SVS:n Hakaniemen, Kallio-Vallilan, Käpylän, Malmin seudun ja Ruoholahden osastot loivat yhteistyöllä jäsenilleen, joita oli paikalla 165, muistorikkaan juhlan. Edellisen juhlan digikuvia heijastettiin ohjelman välissä seinälle. Silloinkin oli sali täynnä. Jos uskoo tulevaan ja ystävyystoiminnan hyvään perinteeseen, niin viiden vuoden jälkeen on taas aihetta juhlaan. Jarmo Niemenkari Erilaiset joulukortit ja kalenteri tulossa katumyyntiin ? Käsiin kirjottu -hanke on valmistanut jo viidettä kertaa yhteisötaiteilija Elviira Davidowin johdolla Hirundon asiakkaille eli itä-Euroopasta tulleille romanisiirtolaisille joulukortteja katumyyntiin. Tänä vuonna vastuu korttien tuottamisesta on Diakonissalaitoksen Yhteisötoiminta ja osaaminen Hirundossa -hankkeella. Molemmat hankkeet edistävät Euroopan unionista saapuvien romanien työllistymistä ja etsivät vaihtoehtoja kadulla kerjäämiselle. Aiempien vuosien tapaan erilaiset joulukortit toteutetaan vapaaehtoisten voimin ja hyväntekeväisyysperiaatteella. Tärkein motiivi on tuoda myyjien jouluun lisätuloja ja hyvää mieltä kaduille sekä luoda positiivisia kohtaamisia myyjien ja ostajien välillä. Jouluajan korttimyynnin uutuutena on tehty korttien rinnalle lisäksi joulukalenteri! Vuoden 2019 erilaisten joulukorttien ja joulukalenterin teemana on VAIKUTTAMINEN – kuinka voimme vaikuttaa läheistemme, yhteisömme, yhteiskuntamme ja maapallomme hyvinvointiin. Joulukalenterissa on luukkuja, joista kurkistelee 24 hyväntekijää, vaikuttajaa, aktivistia ihmisiä, jotka ovat teoillaan tehneet tästä maapallosta paremman paikan olla ja elää. Luukuissa istuu monen alan vaikuttajaa ja aktivistia ympäristöaktivisti Greta Thunbergista ihmisoikeustaistelija Maria Pariisilaiseen tai taiteenedistäjä Outi Heiskasesta arkkiatri Arvo Ylppöön, kansanterveyden edistäjäämme. Joka vuosi joulukortit maalataan eri maalaustekniikalla. Tänä vuonna kortit ja kalenteri on valmistettu munatempera-tekniikalla ja kuvakieleen mallia on haettu ortodoksisesta ikonimaailmasta. Vaikuttajia on koottu kalenteriin yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Mukana hankkeessa ovat: Siemenpuusäätiö, Yhteiset Lapsemme ry, Vailla valinnaista asuntoa ry, PAND -taiteilijat rauhan puolesta sekä Rauhanpuolustajat. Joulukorttien tekijöiksi on valittu seitsemän taiteilijaa: Metti Nordin, Maarit Mannila-Rosenqvist, Tuuli Jansson, Hanna Walldén, Matti Pekonen, Elviira Davidow sekä Hirundon pitkäaikainen asiakas romanialainen taiteilija Elena Diman. Legendaarinen Töölön kisahalli uudistuu ? Vuonna 1935 valmistunut ja olympianäyttämönäkin ollut, alun perin Messuhallina toiminut, rakennus antoi vuonna 1975 pysyvästi kodin urheilijoille ja kuntoilijoille. 70-luvulta lähtien Kisiksen aktiivisiksi käyttäjiksi ovat löytäneet niin telinevoimistelijat, miekkailijat, palloilijat, kamppailulajien edustajat, katutanssijat, omaehtoiset kuntoilijat kuin jumppaajatkin. Vuosikymmenien ahkeran käytön jälkeen on tullut aika uudistaa ja nykyaikaistaa rakennuksen tilat, sekä päivittää käsitys siitä, mitä liikkuminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttää. Tavoitteena on luoda Kisahallista paikka, joka innostaa helsinkiläiset liikunnan pariin ja luo toimivat tilat urheilijoille seuraaviksi vuosikymmeniksi. Töölön kisahallin perusparannuksen rakennustyöt alkavat tämän hetken tiedon mukaan vuonna 2023. Kuva: Monifoto oy/Helsingin kaupunginmuseo Kisahallin perusparannuksen tarveselvitystä kootaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla syksyn 2019 aikana, ja hankesuunnittelun on tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa. Osallistamme Kisahallin nykyiset ja tulevat käyttäjät hankkeen kaikissa vaiheissa. Käyttäjien kuulemisen tarkoitus on suunnitella Kisahallin tiloista ja palveluista mahdollisimman toimivat erilaisille liikkujille. Mukana tilaisuudessa ovat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio, liikuntajohtaja Tarja Loikkanen sekä muuta Helsingin liikuntapalvelujen henkilöstöä. Tilaisuudessa tarjolla kahvia sekä pientä suolaista. Osallistu myös nettikyselyyn ”Kisahalli uudistuu mitä kehittäisit Kisahallissa?”, ja kerro millainen Kisiksen tulisi olla tulevaisuudessa: uusikisahalli.fi. Nettikyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 10 kappaletta Helsinki-tuotepaketteja (sis. kangaskassi, Mizu-juomapullo ja kaksi leffalippua)
8 Viikot 46-47/2019 Pääkaupunkiseudun työttömille miehille tarjolla uudenlaista työelämätaitoja tukevaa mentoritoimintaa ? Työelämä on murroksessa ja eniten kipuilevat keski-ikäiset miehet, joiden on usein haastavaa kiinnittyä takaisin työelämään töiden päätyttyä. Oman osaamisen ja sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen on tärkeää, jotta pysyy mukana muuttuvassa yhteiskunnassa. Sosped-säätiön uusi Feeniks-hanke tarjoaa uudenlaista mentorivetoista toimintaa keski-ikäisille miehille, jotka ovat pudonneet tai vaarassa pudota työelämästä esimerkiksi puutteellisten digitaitojen vuoksi. Tarkoituksena on tarjota miehille mielekästä tekemistä ja tukea työllistymistä edistäviä taitoja. – Itseohjautuvuutta ja osaamisen päivittämistä korostetaan työelämässä koko ajan enemmän. Muutokset työssä tapahtuvat nykyään nopeasti, eivätkä useinkaan jätä aikaa ennakkovalmistautumiseen. Ennen muutoksia ennakoitiin menemällä kurssille, mutta nykyään joudutaan saman tien keskelle muutosta. Tämä haastaa erityisesti keski-ikäisiä miehiä, hankekoordinaattori Satu Kantola kuvailee tilannetta. Toiminnan ytimessä vertaisoppiminen Feeniksin ryhmätoiminnassa on tarkoituksena opetella taitoja, joita muuttuvassa työelämässä tarvitaan. Toiminnan keskiössä on vertaisuus – asioita opetellaan yhdessä tekemällä ja harrastuksien lomassa. – Oman työni sisältö muuttui digitalisaation myötä isoin harppauksin. Tuntui, että jatkuvasti piti opetella jonkin uuden ohjelman käyttöä. Suomalaisen miehen kynnys pyytää apua työasioissa on iso, joten yritin pärjätä omin avuin. Toistuva epäonnistumisen tunne oli todella kuormittava, kertoo vastavalmistunut Feeniks-mentori kokemuksestaan. Koulutetut mentorit ohjaavat ja ideoivat toisten samankaltaisia tilanteita työelämässä kokeneiden miesten kanssa koko porukkaa aidosti motivoivaa ja kiinnostavaa ryhmätoimintaa. Mukavan ja kiinnostavan tekemisen lomassa keskustellaan mm. itsensä johtamisesta, työelämästä ja motivaatiosta – sekä tarvittaessa taklataan yhdessä ja ammattilaisten avustuksella työelämän haasteita. – Emme ole työllistymispalvelu, vaan autamme ihmisiä oppimaan. Oppiminen tapahtuu yhdessä vertaisten kanssa, jaettujen kokemusten kautta. Vertaisoppimisen lisäksi miehet saavat oppia eri alojen asiantuntijoilta ja mahdollisuuden verkostoitua sekä kehittää digivalmiuksiaan. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat mm. Miessakit ry, Demos Helsinki ja SAK, päättää Kantola. – Työttömäksi jääneiden miesten lisäksi Feeniksissä koulutetaan myös oppimismentoreita miesvaltaisille aloille. Näin vahvistetaan työntekijöiden oppimisen halua ja työn kehittämistä ”alhaalta ylöspäin”. Kyllä 20-30 vuotta työtä tehneillä miehillä on valtavasti annettavaa toisilleen. ”Me uskomme siihen, että hyvin koordinoitu mentorointitoiminta voi parhaillaan ennaltaehkäistä turhia, esimerkiksi uuden oppimiseen liittyviä irtisanomisia.” Feeniks-toimintaan voi tulla mukaan monella eri tavalla. Kaikki toiminta ja koulutukset ovat maksuttomia. Lisätietoja ja ilmoittautuminen nettisivuilla feenikshanke.fi Kansainvälinen tarinankerrontafestivaali KokoTeatterissa ? Samova ry, yksi suomen tunnetuimmista tarinankerrontaan erikoistuvista yhdistyksistä, järjestää loka-marraskuun vaihteessa viikon mittaisen tarinankerrontafestivaalin; suurimman mitä suomessa on koskaan nähty! Ohjelma jatkuu koko viikon ja huipentuu lauantaina 2.11. sekä sunnuntaina 3.11. kansainvälisten ja kotimaisten huippujen esityksiin KokoTeatterilla. Esiintyjät saapuvat hyvin erilaisista olosuhteista ympäri maailmaa. Vuoden Nuori Lausuja 2018 Miiko Toiviaisen esitys Kepeä elämäni luo uudenlaista ja kepeää katsontakulmaa Trans-sukupuolisuuteen vastapainoksi yleiselle, ja usein traagisellekin tarinalle, jota meille mediassa kerrotaan. Amir Mirzai (Iran / Norja) yhteistyössä Torgrim Mellum Stenen kanssa kertoo Iranin vallankumouksen jälkeisistä sotakokemuksista ilmavoimien upseerina ja journalistina. Esitys tutkii käsityksiämme sankaruudesta, sekä pakomatkasta Eurooppaan 1980 luvun lopulla ja antaa omakohtaisen kuvan konfliktista jota emme aikaisemmin ole kuulleet. Maimouna Jallow on toimittaja ja kirjailija Nairobista joka esittää dramatisoinnin Lola Shoneyin romaanista “The secret lives of Baba Segi’s wives. Esitys on silmiä avaava tarina Polygamisen perheen perinteiden yhteentörmäämisestä moderniin aikaan. Torgrim Mellum Stene (Norja) kertoo toisenlaista tarinaa identiteetistä, virtuaalisessa todellisuudessa pelimaailman sisällä, jollaista miljoonat ihmiset elävät tänä päivänä. Ann Fält (Ruotsi) tuo katsojalle Rutosista paluupostina satoja vuosia vanhoja lauluja ja tarinoita Ruotsiin muuttaneilta “metsäsuomalaisilta”. Tarinankerronta on yksi ihmiskunnan alkuperäisimmistä taidemuodoista – Se on inhimillisen kommunikaation keskiössä kaikkialla yhteiskunnassa. Tarinoiden ja kertomusten kautta rakennamme omaa identiteettiämme sekä voimme samaistua ja ymmärtää eri lähtökohdista tulevien ihmisten näkemyksiä. Tarinankerronta elää uutta aikakautta esittävän taiteen muotona eri puolilla maailmaa. Samova ry pyrkii toiminnallaan tuomaan tarinankerrontaa nähtäväksi suomalaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden voimin. Festivaalin ohjelma muodostuu identiteetti-teemaa eri kulmista tarkastelevista esitystyksistä, työpajoista sekä taiteilijatapaamista. Luvassa on ohjelmaa aikuisille sekä lapsille. Osa tapahtumista on ilmaisia ja lippuja voi ostaa erikseen kuhunkin esitykseen tai työpajaan. www.samovafest.fi Anna Fält-Solo. Timo Suutarinen. Duo Pimperot. Kuva: Jimmy Träskelin. War Stories. Kuva: Ravn Heggerud. Maimouna Jallow. Jouluradio soi loppiaiseen ? Jouluradio soi tänä vuonna maanantaista 4.11. alkaen loppiaiseen saakka. Tarjolla on entistä laajempi kattaus joulumusiikkia ympäri maailman, rakastetuimpia klassikoita unohtamatta. Perinteeksi muodostunutta Joululaulupäivää vietetään sunnuntaina 15.12. Joulunajan suosikkikanava Jouluradio soi kuuntelijoiden iloksi entistä isommin maanantaista 4.11. alkaen. Tällä kertaa Jouluradio kuuluu 27:llä eri paikkakunnalla eli joululaulut soivat ennätyksellisesti lähes koko Suomessa. Aidon ja alkuperäisen Jouluradion lisäksi tarjolla on myös yhdeksän erilaista nettiradiokanavaa vaativaankin joulumusiikkimakuun. – Jouluradio tulee tänä vuonna 17-vuotiaan itsevarmuudella, intoa puhkuen ja hieman röyhkeyttä uhkuen”, naurahtaa Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. Joulumusiikki kuuluu kaikille ja siksi tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan musiikkia ympäri maailman. Luvassa on tuttuja joululauluja eri kielillä ja uusilla sovituksilla. Viikoittain kuullaan joululauluja maailman eri kolkilta, vaihtuvilla teemoilla. – Joulumusiikki yhdistää meitä yli rajojen ja kulttuurien. Monet meille tutut joululaulut soivat myös muualla ja toisaalta meidän joulunviettoamme ilahduttaa muista kulttuureista peräisin olevat kappaleet. Haluamme Jouluradiossa tänä vuonna esitellä kuulijoillemme, miten hienosta ja moninaisesta joulumusiikista nautitaan ympäri maailmaa”, Jouluradion musiikkipäällikkö Aura Neuvonen kertoo. Tänä vuonna Jouluradio on paljon muutakin kuin radiokanava. Helsingin Kalasataman kauppakeskus REDIin muuttanut toimitus näkyy ja kuuluu ostoskeskuksen arjessa. Hoosianna-virsi viritetään uuteen uskoon ja sen julkaisukonserttia vietetään isossa tapahtumassa REDIn keskusaukiolla ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1.12. Joululaulupäivänä sunnuntaina 15.12. Jouluradio haastaa kauppakeskuksen taas laulamaan tuttuja joululauluja yhdessä. Tänä vuonna Jouluradio lanseeraa täysin uuden Kuulostaa joululta -videosarjan. Suorissa lähetyksissä keskustellaan viikoittain suomalaisten vaikuttajien, muusikoiden ja muiden julkisuudesta tuttujen henkilöiden kanssa joulumusiikista. Jaksot striimataan suorina Jouluradion Facebookiin 112 000 seuraajalle. – Joulu on mielentila, johon ei tarvita muuta kun joulumusaa. Jouluradio-media tekee joulumusiikkisisältöjä innovatiivisella otteella ja yleisöä kuuntelemalla. Haluamme löytää jokaiselle sopivan tavan saada joulu sydämeensä”, Kalliorinne muistuttaa.
9 Viikot 46-47/2019 ? ? Paikallispakinaa Taksijonot ja jonot ? Helsingin keskustan alueella kyytipalvelut toimivat hyvin. Autoja on yleensä jonossa asiakkaita odottamassa, paitsi työajan jälkeen viiden tienoolla, sade päivänä. Silloinkin menee vain hetki ja uusi auto kurvaa asemalle. Ovi aukaistaan kohteliaasti ja alat hamuilla turvavyötä. Perillä maksat ja valmista tuli. Varsinkin sadepäivinä hintakin tuntuu ihan kohtuulliselta. Uusi tilaus ja jonotussysteemi on muuttanut paljon kuljettajan tilannetta. Olen seurannut Kallion Ympyrätalon taksiaseman jonoa. Asiakkaat ottavat haluamansa auton, jos tänään valkoinen miellyttä ja sopii mielentilaan, se napataan. Viimeeksi jonoon tullut auto saa kyydin, koska se on lähin S-marketin ovesta ulos tultaessa. Tämä varmaan riepoo jonon keulilla pitkään kyytiläistä odottanutta kuljettajaa. Samoin eri tilaussysteemit rikkovat jonotus järjestystä. Hyvin usein joku kuljettaja jonossa saa kyydin jostain tilaussysteemistä, puikahtaa pois jonosta rahaa tienaamaan. Taas jonon kärkikuljettaja narskuttaa hampaitaan, mutta jotkut iloitsevat kun pääsevät auton verran lähemmäs ajovuoroa. Jos perjantaiyönä kiilaat nakkijonossa, saatat saada kuonoosi, jollet kanna Motskarijengin liivejä. Taksijonossa kiilaavat sekä kuskit että asiakkaat. Silti väkivaltaa ei näy, ainakaan pinnalla. Satamassa Etelärannan Silja-terminaalin taksikuljettajien jonosysteemi on sekava. Laivasta poistuu parituhatta matkustajaa. Terminaalin ovelta käännytään oikealle ja raahataan raskaat verottomat varttikilometrin taksijonon kärkeen. Ei onnistu. Ensimmäisenä vuorossa olevan taksin tulee sijaita aivan terminaalin ulko-oven edessä, se olisi asiakkaan kannalta hyvä järjestely. Rautatieasema Postitalon ja VR-aseman välissä on taksijono, joka toimii hyvin. Autoja on paljon ja asiakkaita riittää. Kuljettajien jonotus systeemikin toimii, vaikka Kansallisteatterin puoleinen taksiasema on suljettuna. Takseista muilta alueilta ei ole kokemusta, paitsi Nuuksion majalta. Kesällä odotin Espoon taksia yli puolituntia. Se oli liikaa helsinkiläisen mielestä. Jonotusta henkensä uhalla Arvelet, että alan ruotia terveyskeskusten kuukaudenkin pituisia odotusaikoja. Tulet pettymään. Terkkarin henkilökunta tekee parhaansa ja enemmänkin. Onko syy hallituksen, mihin Rinne käyttää lainaamansa lukuisat miljardi, vai kaupungin johdon päätökset? Niin tai näin; politikot ovat kovin kovakalloisia, ettei usein auta muu kuin uudet vaalit. Kallion terkkari muutti Kalasatamaan. Runsaan parinsadan metrin kävely muuttui kahdeksi metroaseman väliksi. Kävelymatkan osuus säilyi ennallaan, liikuntahan on terveellistä. Kahdeksanvitosena terkkari on tullut tutuksi. Sieltä saa hyvää, asioita osaavaa hoitoa ja roimasti terveystietoa. Yleislääkäri on terveydenhoidon ytimessä. Hänen tulee osata kuunnella, tulkita ja ymmärtää, mitä potilas tarkoittaa vaikeuksistaan kertoessaan. Terkkarin yleislääri on ammattikunnan eliittiä. Kokeet ja käyty haastattelu yhdistettynä, kertovat todellisen tilanteen. Tuloksena on lääkitys, lähete eri alojen asiantuntijoille tai usein vain kehoitus ja opastus terveellisiin elämäntapoihin. Kirurgi on alalla arvostetuin, ihan aiheesta. Kirurgi operatio on näkyvä, työ on vaativaa, mutta kapea-alaisempaa, ajatellaanpa vaikka silmäkirurgi. Yleislääkäri on psygologi, sielunhoitaja, kartoittaja ja lääkäri. Hänen täytyy tuntea ihmiskeho ja -mieli kokonaisuutena ja se vaatii paljon se. Mistä yritykset hankkivat työterveyspalvelut? Sorvi seisoo, kun tekijä on jonossa. Miten julkinen puoli pärjää kilpailussa jonotusaikoineen, sen haluaisin tietää. Hakaniemen Ostoskeskus Hakaniemen tori ja halli ovat pinta-alaltaan ehkä suurin ostari Helsingin seudulla. Tarkoitan maan pintaa. Nyt talven alla tori on rauhallinen näin arkisin, mutta hallinpuolella on silloinkin vilkasta. Perjantaina ja lauantaina torillakin on kiihkeä elämän maku ja hyörinä. Kalakauppana Hagis on lyömätön. Hallissa on viisi kalan tarjoajaa ja torilla yksi. Sanopa ostari, missä on vastaava tarjonta. Norjan lohi on kaikilla torilaisilla tuoreena ja graavina. Kotimaan kirjolohta nieriää, siikaa on kala-altaasta että villikalana. Itämeren villilohtakin näkyy usein tarjolla. Vaakumissa muovin alla hautunutta lohta ei torikaupassa ole, se kuuluu päivittäistavara puolelle. Ahvenet, hauet, särjet ja lahnat saa varmimmin torilta. Silakkaa on nyt tarjolla reippaasti, kesällä silakka oli kortilla. Olen silakkafani ja kesällä sain torilta soiton, kun kyseistä kalaa oli saatavilla. Aamu-unisena herkku oli usein jo loppuunmyyty, kun kala-autolle kerkesin. Palvelu pelaa. Olavi Lindholm Rakastan toria ja hallia Helsingin Pasurin julkisivuista yksi antaa Verkkosaaren kanavalle päin. Kuva: Skanska Helsingin Pasuri, Karppi ja Seipi muodostavat korttelin Verkkosaaren alueelle. Korttelin sisään jää viityisä sisäpiha. Kuva: Skanska Helsingin Karpin rakentaminen Verkkosaaressa alkaa Seuraavan kohteen ennakkomarkkinointi jo käynnistynyt ? Helsingin Verkkosaaressa sijaitsevan Skanskan uudiskorttelin ensimmäisen kohteen rakentamisen alkaessa seuraava kohde on jo ennakkomarkkinoinnissa. Tilanteen mahdollistaa hyvä kysyntä alueella. Kolmen asuntokohteen korttelin ensimmäisen hankkeen, Helsingin Karpin, asunnoista yli puolet on jo varattu ennen rakentamisen aloittamista. ”Verkkosaari on erittäin kiinnostava uusi merellinen asuinalue Helsingissä, ja olemme toteuttaneet sinne jo kaksi omaperusteista asuinkohdetta. Koska Karpin asuntoihin on ollut myös erittäin hyvä kysyntä, päätimme jo käynnistää seuraavan kohteemme Pasurin ennakkomarkkinoinnin”, sanoo Skanskan myyntija markkinointijohtaja Marja Kuosma. Skanskan kehittämä kortteli sijoittuu meren rantaan aivan Itäväylän ja kauppakeskus REDIn palvelujen äärelle. Verkkosaaressa rakennetaan nyt erittäin paljon uusia asuntoja. Pasuri, Karppi ja korttelin kolmas yhtiö Seipi muodostavat kokonaisuuden, jonka ulkonäössä on vaihtelevuutta esimerkiksi eri sävyisten tiilijulkisivujen ja rakennusten erikorkuisten osien ansiosta. ”Kun asuntoja kehitetään meren rannalle, suojaisat sisäpihat ovat olennainen osa korttelin toimivuutta ja viihtyisyyttä”, sanoo projektipäällikkö Anu Åkerman Skanska Kodeista. Kolmen yhtiön yhteisellä sisäpihalla on mm. leikkipaikka ja yhteiskäyttöisiä viljelylaatikoita. Erikoisuutena kanavanäkymät Pasurin erikoisuutena ovat kanavanäkymät. ”Asuntojen lasiliukuovilla varustetut leveät ranskalaiset parvekkeet avautuvat Verkkosaaren kanavalle päin”, kertoo Åkerman. Kanavan rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Seitsenkerroksisessa Pasurissa on 48 kotia, joista osassa on myös lasitettu parveke sisäpihan puolella. Pasurin rakentaminen alkaa arviolta joulukuussa 2019, ja kohde valmistuu vuoden 2021 lopussa. Karpin asunnot puolestaan valmistuvat kesällä 2021. Ympäristötehokkuus huomioitu monin tavoin Pihakannen alla sijaitsevassa, korttelin yhteisessä pysäköintihallissa kolmasosa autopaikoista on varustettu sähköauton latauspisteellä ja lopuillekin on mahdollisuus lisätä latauspiste. Hallissa on myös yhteiskäyttöautolle varattuja paikkoja. Energialuokkaa A edustavat yhtiöt liitetään alueen aiemmassa vaiheessa toteutettuun jätteen putkikeräysjärjestelmään. Kaikkien kolmen yhtiön katolle tulevat aurinkopaneelit kattavat osan kiinteistösähköstä. Yhtiöille on suunnitteluvaiheessa simuloitu rakennusmateriaalien aiheuttamaa ilmastovaikutusta eli hiilijalanjälkeä. ”Myös rakennusten E-luku on meillä 75, mikä on yli 15 % parempi kuin nykyisten rakennusmääräysten asettama vaatimustaso 90”, kertoo Åkerman. E-luku viittaa rakennusten laskennalliseen ostoenergiankulutukseen, jossa otetaan huomioon käytetyn energialähteen aiheuttama ympäristökuormitus. Luvulla tarkoitetaan vuotuista energiankulutusta rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kohti. Taloyhtiöissä on yhtiöiden yhteiskäytössä olevia tiloja ja palveluita: Karpin ja Pasurin yhteinen saunaosasto kerhotiloineen sijaitsee Pasurin ylimmässä kerroksessa, pesula ja korttelitupa pihatasossa. Karppiin puolestaan sijoitetaan kaikkien kolmen yhtiön korttelin yhteinen kierrätyshuone ja asukkaiden arkea helpottava pakettiautomaatti, jollainen alkaakin olla monessa uudessa taloyhtiössä kantakaupungin alueella. Karpin ensimmäisessä kerroksessa on myös ravintolatila terassialueineen. Suomen suurin käsityöyrittäjien yhteistoimintaputiikki Soma Shop täyttää 2 vuotta ? Helsingin Forumin Kukontorilla toimiva käsityöyrittäjien putiikki Soma Shop on saavuttanut kahtena toimintavuotenaan suuren suosion ja koko ajan laajenevan kanta-asiakkaiden joukon. – Pidämme tätä erityisen isona saavutuksena, koska liiketilamme on hieman katveessa ja markkinointibudjettimme pyöreä nolla, sanoo putiikkia pyörittävän yhdistyksen Pro Kädentaitajat Ry:n puheenjohtaja Salla Seppälä. Putiikki on harvinainen kokonaisuus Helsingin keskustassa valikoimassa on vain Suomessa suunniteltuja, valmistettuja ja käsintehtyjä tuotteita. Kaupan valikoimassa on yli kolmenkymmenen kotimaisen tekijän tuotteita ja tilaa on annettu kaikenlaisille tuoteryhmille. – Emme ole designputiikki. Olemme suomalaisen käsityöläisyyden asialla ja haluamme tarjota mahdollisimman laajan kattauksen kotimaista osaamista. Tuotteiden kirjo on runsas eikä yhtenäistä visuaalista linjaa ole. Linjamme on linjattomuus ja se on myös yksi suosiomme salaisuuksista, Seppälä kertoo. Harvinaista on myös se, että Soma Shop ei ole yritys, vaan pyörii täysin yhdistyksen aktiivien voimin suurin osa putiikissa edustettuina olevista käsityöyrittäjistä tekee myös viikottaisia myyntivuoroja, eikä ulkopuolisia työntekijöitä tarvita. Se mahdollistaa liiketilan vuokraamisen keskustasta. – Kauppakeskuksen aukioloajoilla se on vaativa paletti, mutta jäsenyrittäjien yhteen hiileen puhaltamisesta kertoo se, että paria sairastapausta lukuunottamatta yhtään vuoroa ei ole jäänyt tekemättä. Työvuoroja tullaan tekemään aina Kuopiosta asti. Vahvuutemme on, että myyntitiskin takaa löytyy aina käsityöammattilainen, joka osaa kertoa tuotteista ja tekijöistä pintaa syvemmältä asiakas voi huomata keskustelevansa vaikkapa porilaisen käsityöyrittäjän kanssa, Salla Seppälä valottaa. Pro Kädentaitajat ry on perustettu huhtikuussa 2014 ja jäseniä on tällä hetkellä noin 120. Pääosa jäsenistä on yksinja pienyrittäjiä. Soma Shop pystytettiin alunperin jouluiseksi popup -kaupaksi Amos Andersonin taidemuseon tyhjilleen jääneeseen museokaupan tilaan marraskuussa 2017. Konseptille ja kotimaiselle tuotevalikoimalle oli kuitenkin kysyntää ja Soma shop jatkoi tilassa aina seuraavaan syksyyn. Tilan remontin tieltä Soma Shop muutti naapuriin, Kukontorille osaksi kauppakeskus Forumia. Kahdessa vuodessa Soma Shop on ehtinyt edustaa yli kuuttakymmentä kotimaista kädentaitajaa ja marraskuussa juhlitaan keskiviikosta lauantaihin 6.-9.11.2019 Soma Shopissa on tarjolla mm. synttärikahvit herkuilla ja runsaasti erilaisia alennuksia. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan kotimaisen käsityön koko kirjoon!
10 Viikot 46-47/2019 Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry STADIN TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT 2019 pe 22.11. klo 16–21• la 23.11. klo 12–19 su 24.11. klo 14–16 Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2019 pe 18.00 Kapinarunoilta la 12.00 Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys -paneeli • la 13.45 Vapiseva Eurooppa -paneeli la 13.45 Ilmastonmuutos muuttaa työelämän -paneeli la 13.45–19 Syksyn kirjasatoa su 14.00 Kulttuurin merkitys on mittaamaton -paneeli HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Neljä kerrostaloa Pasilan Postipuistoon Havainnekuva sisäpiha Postipuisto Havainnekuva katu Postipuisto ? NCC on sopinut Helsingin Asuntotuotannon (Att) kanssa neljän kerrostalon rakentamisesta Pohjois-Pasilan uudelle Postipuiston alueelle. Hankkeet muodostavat kaksi vierekkäistä korttelia ja niissä on yhteensä 371 asuntoa. Hankkeiden yhteisarvo on yli 77 M€. Pasilan pohjoisosassa Keskuspuiston ja Ilmalan ratapihan lähellä sijaitsevasta Postipuistosta rakennetaan arkkitehtuuriltaan kantakaupunkimaista kerrostaloaluetta, jossa on umpikortteleita avoimine yhtenäisine sisäpihoineen. 2030-luvulla Pohjois-Pasilan asukasluvun ennustetaan kasvavan yli 12 000 asukkaaseen ja työpaikkoja alue tarjoaa noin kahdelle tuhannelle. Alueen suunnittelun lähtökohtana on sen pitkä historia postitoiminnan keskuksena, mikä näkyy esimerkiksi katujen ja asuntojen nimissä. – Postipuiston alueesta tulee saavutettavuudeltaan loistava ja viihtyisä asuinalue. Alueelle rakennettavat talot tukevat hyvin Att:n tavoitetta tarjota laadukasta, kohtuuhintaista ja turvallista asumista helsinkiläisille. Asuntotuotannossa etsitään myös jatkuvasti keinoja energiatehokkuuden parantamiseen osana Hiilineutraali Helsinki 2035 – toimenpideohjelmaa, kertoo Att:n yksikön päällikkö Anne Pietilä. – On hienoa päästä rakentamaan keskeisellä sijainnilla olevaa uutta asuinaluetta. Hankkeet muodostavat kokonaisuuden, jossa pystymme hyödyntämään NCC:n suurten projektien osaamista ja kokemusta. Hyvä yhteistyö ja luottamus eri osapuolten välillä luovat pohjan onnistumiselle vaativammassakin hankekokonaisuudessa, sanoo NCC:n yksikön johtaja Tuomas Tonteri. Korttelien valmistelevat työt on jo käynnistetty ja rakentaminen tonteilla alkaa lokakuussa. Vierekkäiset korttelit koostuvat neljästä kerrostalosta, jotka valmistuvat vaiheittain vuoden 2022 aikana: As. Oy Kuriiri, hitas-asuntoja 82 kpl Haso Oy Postimies, asuntoja 81 kpl Heka Kustinpolku, asuntoja 111 kpl Haso Oy Postiljooni, asuntoja 97 kpl. Helsingissä hyvät oppimistulokset Mukana koko ikäluokka kaupungin kouluissa ? Helsingin kaupungin koulut osallistuivat valtakunnallisiin oppimistulosten arviointeihin viime syksynä. Tulosten perusteella helsinkiläiset lapset aloittavat peruskoulun hyvin taidoin ja valmiuksin ja 7.-luokkalaisten englannin osaaminen on hyvällä tasolla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi järjesti syksyllä 2018 kaksi oppimistulosten arviointia. Helsingin kaupunki osti arvioinnit koko ikäluokalle. Kaikki ensimmäisen luokan aloittaneet oppilaat osallistuivat arviointiin, jossa kartoitettiin matematiikan ja äidinkielen osaamista, kuten matemaattisen ajattelun ja mittaamisen taitoja sekä kielen ymmärtämistä ja tulkitsemista. Lisäksi kaikki kaupungin koulujen 7.-luokkalaiset osallistuivat A-kielenä opiskeltavan englannin osaamisen arviointiin, jossa mitattiin taitoja tuottaa ja tulkita tekstejä. Joka kolmas 1.-luokkalaisista pärjäsi arvioinnissa keskitasoa paremmin sekä kielellisissä että matemaattisissa taidoissa. ”Lapset aloittavat peruskoulun hyvin taidoin ja valmiuksin. Helsingin päiväkodeissa ja esiopetuksessa tehty laadukas varhaiskasvatustyö näkyy helsinkiläisten ekaluokkalaisten taidoissa”, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. 7.-luokkalaisten englannin arvioinnissa Helsingin kaupungin koulujen oppilaat suoriutuivat keskimäärin jonkin verran paremmin kuin valtakunnallisen otoksen oppilaat. Sekä tytöistä että pojista 82 % ylsi vähintään hyvän osaamisen tasoon taidoissa tulkita tekstejä. Taidoissa tuottaa tekstejä vähintään hyvän osaamisen tason saavutti 73 % tytöistä ja 67 % pojista. – Alakoulujemme hyvä kieltenopetus näkyy 7.-luokan oppilaiden englannin osaamisessa”, Liisa Pohjolainen iloitsee. ”Huomionarvoista oli myös, että 7.-luokkalaisemme käyttävät englannin kieltä vapaa-ajallaan enemmän kuin valtakunnallisen otoksen oppilaat”, Pohjolainen jatkaa. Arviointituloksia hyödynnetään Karvin arvioinnit toteutettiin valtakunnallisena otoksena. Kunnilla oli mahdollisuus laajentaa arvioinnit koskemaan otosta suurempaa joukkoa. Helsingissä kaupungin ylläpitämissä kouluissa koko ikäluokka osallistui arviointeihin. Näin saadaan arvokasta tietoa opetuksen ja oppimisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Helsingin kaupungin kouluista 1.-luokkalaisten lähtötason arviointiin osallistui yli 5 200 oppilasta ja 7.-luokan englannin arviointiin yli 2 900 oppilasta. Arvioinnissa olivat mukana myös tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä S2-oppilaat eli oppilaat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Arviointiin osallistuneista helsinkiläisistä ekaluokkalaisista S2-oppilaita oli 16 prosenttia ja 7.-luokkalaisista 20 prosenttia. 7.-luokkalaisten englannin arviointiin osallistuneet oppilaat ovat aloittaneet kielen opiskelun 3. luokalla. Syksystä 2018 alkaen Helsingissä ensimmäisen vieraan kielen oppiminen on aloitettu jo ensimmäisellä luokalla. Helsingissä noin 40 prosenttia 7.-luokkalaisista käy yksityisiä tai valtion kouluja, jotka eivät ole näissä tuloksissa mukana. Suuri osa näistä kouluista toimii alueellisena lähikouluna. Marraskuun ryhmä uusi päihdepoliittinen ryhmä ? Eduskuntaan perustettiin päihdepoliittinen ryhmä nimeltä Marraskuun ryhmä. Ryhmä toimii Marraskuun liikkeen hengessä päihdepolitiikkaan keskittyen. Ryhmän puheenjohtajana toimii vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula (vas) ja varapuheenjohtajana Mirka Soinikoski (vihr). – Eduskunnassa on paljon kerhoja ja ryhmiä, joten taloon on korkein aika saada myös työryhmä, joka keskittyy erityisesti päihdepolitiikkaan. Kyse on kuitenkin yhteiskunnallisesti erittäin tärkeästä teemasta, jonka saralla tapahtuu paljon, Kontula sanoo. Marraskuun liike perustettiin alun perin marraskuussa 1967 vähäosaisten auttamiseksi. Liikkeen tavoite oli kohentaa asunnottomien, päihdeongelmaisten, vankien ja mielenterveysongelmista kärsivien asemaa. Marraskuun liike onkin ollut monen vähemmistöjen oikeuksia ajaneen liikkeen esikuva. Marraskuun ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja keskittyy päihdepoliittiseen keskusteluun.
11 Viikot 46-47/2019
12 Viikot 46-47/2019 Risto Kolanen: Kaamosajan kulttuurikierros ? ? Kulttuuri L oikka-tanssielokuvafestivaali toi hyvin esille nykytanssin ja elokuvan yhteyttä festivaalillaan, joka löysi yleisönsä. Se päättyy, koska Helsingin kulttuurija vapaa-aikalautakunta (tai sen jaosto) lopetti tuen viime vuodenvaihteessa. Ja Taiteen edistämiskeskus samoin. Kiitos näistä vuosista, Loikka-festivaali ja sen tekijät. Jumala lasta siunatkoon Sture Jazz Bar, myös nimellä Ekman Jazz Club, on toiminut kaksi vuosikymmentä perinteisessä Vallilassa, Mäkelänkadun ja Sturenkadun kulmassa. Veteraanimuusikko Olle Ekman vetää ja on itse rummuissa. Yleensä on vakiosoittajia, mutta laulusolisti vaihtuu. Usein Sture Jazz kokeilee muun musiikin alueen laulajaa, joka esittää jazzia ja muuta musiikkia. Tila on pieni, joten tunnelma nousee, kun solisti ja soittajat ovat ihan liki ravintolan yleisöä. Settejä on runsaasti, kolme kappaletta eli kolmatta tuntia. Soittajina olivat Antti Puska koskettimissa ja Heikki ”Häkä” Virtanen bassossa. Lokakuun viimeisenä sunnuntaina, clubin vakioaika, vieraana oli monipuolinen ja taitava Veera Railio. Hän on tuttu monista konserteista ja musiikkiteatterista. Nainen laulaa, soittaa viulua ja toimi tarvittaessa myös kapellimestarina, tahdinlyöjänä orkesterin pojille. Kuulimme ”Let me tell you about a boy i know”, Sinatra-klassikon ”I got you under my skin”, Rauno Lehtisen iki-ihanan ”Toiset meistä”, jonka laulaja tulkitsi elämänmakuisella tunteella, jota se vaatii. Erityisen vahva oli gospel ”God bless the child”, koska Railio ei peitellyt siunattua tilaansa. Onnellinen raskaus toi ikään kuin uutta syvyyttä lauluun. Vastapainoksi kaikui ”Yhden nuotin samba”, Soul ”Hallelujah” tuli encorena. Laulajan englanti tulee kiitettävän aitona. Tanssia kasvun kauteen Galleria Katariinan studiolla yhdistyi oivasti kuvataide ja nykytanssi. Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun näyttely tutki taidepedagogiikan ja yhteisötaiteen rajapintaa. Toiminnallinen näyttely, jossa teokset elävät kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti, aktivoi yleisön osallistumaan, keskustelemaan ja kasvamaan kanssaan. Galleriaan rakennetussa puutarhassa nähtiin joukko yrttejä ja vihanneksia monessa eri kasvuvaiheessa. Lyhyen tanssiesityksen koreografian oli tehnyt Jenni Koistinen, joka on mukana ”Urbaani luonto Plug in!” -hankkeessa tanssin opettajana. Hanke toimii pohjoishelsinkiläisissä peruskouluissa puutarhaympäristössä toteutettavina useita oppiaineita yhdistelevinä oppimiskokonaisuuksia. Koreografian esitti ranskalainen tanssija Amandine Doat, joka on esiintynyt paljon Suomessa ja Koistisen produktioissa. Kaikki näyttelyssä käyneet saivat tehdä koreografiasta oman tulkintansa: ohjeet tulivat tilassa olevista kuulokkeista. Sukat pois ja multaan! Kallion lukio tanssii paperiaarretta Taitava ja aina vaikuttava tanssija-koreografi Mirva Mäkinen on opettanut pitkään Kallion lukion tanssin opiskelijoita. ”Kivisaksetpaperi”-tanssin esittävät 16 liikunnallista nuorta, jotka ovat selvästi innoissaan ja tosissaan ryhmätanssissa. Aluksi lattialla on vain isoja paperimöykkyjä. Sitten tanssijat tulevat ja sekoittavat ne levälleen. Välillä maataan tai liikutaan irrallisten lehtisivujen päällä. Lopussa paperia kootaan taas yhteen kasaksi. Muusikko Elsi Sloan luo persoonallisen äänimaiseman. Huomaan pohtivani mielessäni, milloin lastenleikistä nimensä saaneessa tanssissa esitetään kiveä, milloin saksia ja paperia. Mäkinen sanoo kirjoittaneensa ajatuksensa paperille, jotta ei unohtaisi niitä. – Paperikassini rapisee tuulessa. Aamulla lukemani sanomalehden muste on tarttunut sormiini ja tahrannut vaatteeni. Paperitaideteokset ovat pienistä osista tai suuremmista yhtenäisistä pinnoista rakentuvia muodoltaan veistosmaisia, kolmiulotteisia kappaleita. Paperiaarre. Oodi yksinäisyydelle Kellariteatteri, Klitsu, esitti melkein kuukauden Anni Kirvesniemen kirjoittamaa ja ohjaamaa persoonallista monologia ”Sinfonia”, jonka Ilmari Järvenpää esitti herkkävaistoisesti. Näyttämökuvassa menetys, kaipuu ja olemassaolon merkityksettömyys tiivistyvät yhteen ainoaan huoneeseen, jossa virtaavat muistot ja ajatukset laajenevat maailmankaikkeuden mittoihin. Lopussa huoneen jakava verho poistuu, ja taustalla on kaunis, mysteerinen kuva. Yksinäinen mies vaeltaa etualalle rajatussa huoneessa, yrittää luoda musiikkia, mutta nuotit vain lentävät lattialle. Mitään ei synny. Ahdistava hiljaisuus on valitseva tunnelma. Pöydän äärestä hän soittaa analogisella lankapuhelimella entiselle tyttöystävälle, jota yhä kaipaa, mutta jolta ei näytä saavan vastarakkautta. Tai sitten hän vain kuvittelee soitot… – Luulin että yksinäisyys on maailman kaunein asia, kunnes tapasin sinut, esite alkaa. Ohjaaja sanoo: – Marrasketeen livahtanut riitasointu muuttaa kuulijansa maailmaa peruuttamattomasti. Intensiteetti säilyi hyvin, kun saimme syventyä ajatuksiinsa unohtuneen ihmisen päänsisäiseen maailmaan ja kuvitelmiin. Maatuminen nuorten näkökulmasta Nuorten näyttelijöiden uusi liikkuva Levoteatteri esitti KokoTeatterissa ”Maasta”-näytelmän. Sen teema palaa 1860-luvulle, rautateiden syntyyn teollisuuden tarpeisiin, ihmisten vanhaan elantoon maalla nälkävuosien aikana ja senaattori, valtiofilosofi J.V. Snellmanin talousoppeihin ja päiväuniin. Ei siis ihan tavallista nuortenteatterin peruskauraa. Tavoite oli kertoa muutoksesta ajassa ja tilassa, kylvöstä, markasta. Maatumisista. Pellolta saatavan leivän lisäksi lavalla oli peliautomaatteja nykyajasta. Halutaan sanoa finanssikriisin jälkeisen maailman tilasta verrattuna routavuosiin. Mikael Karkkonen ohjasi Tuukka Pietarisen käsikirjoitukseen. Näyttämöllä olivat David Eskelinen, Emma-Mariella Kurkela, Nina Järvinen ja Teemu Nieminen. Tuottajana oli Heidi Bergström. Maasta syntyi yhteistyössä KokoTeatterin kanssa. Esitys oli Levoteatterin ja Maasta-työryhmän yhteistyöproduktio. Omat siivet törmäävät toimistomaailmaan ”Mun siivet ei mahdu kahvihuoneeseen” on Sivuhenkilöt -työryhmän uusi kantaesitys, jossa kohtaavat ilmassa roikkuvat raajat, kiusalliset tilanteet, luhistuvat toimistokalusteet ja rakkaus ihmiseen. Se kertoo tunteista sivuun jäämisestä ja siitä, miten sisälle haudatut asiat ryöpsähtävät esiin mitä sopimattomammassa tilanteessa. Esitys toteutettiin yhteistyössä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa, mutta se jäi sirkusesitykselle pitkäksi aikaa Cirkon, uuden sirkukKoreografi Tuomo Railo (vas.) ja näyttelijä-tanssija Kaisa Leppänen kertoivat vuosi siten Tammisaaren vankileiriä kuvaavan tanssin tekemisestä. Risto Kolanen haastattelee Stadin Työväenkirjallisuuspäivillä Sörkan työväenkirjastossa. Kuva: Raimo Granberg. Mona Huczkowski ja Sami Harjula ovat jämähtäneet taloon metsän keskellä vierastuotannossa Kuningatar kuolee Ylioppilasteatterissa. Kuva: Liisa Mustakallio. Ilmari Järvenpää esitti hienon Sinfonia-monologin Kellariteatterin punatiilien keskellä, vaikka tässä meren äärellä. Kuva: Liisa Mustakallio. Mirva Mäkisen koreografioima joukkotanssi “Kivisaksetpaperi” tulkittiin innolla Kallion lukion tanssiopiskelijoiden voimalla. Kuva: Iida Reina. Jalat multaan! Ranskalainen Amandine Doat tanssii Jenni Koistisen koreografiaan Urbaaniluonto Plug in! hankkeessa Galleria Katariinan Studiossa. Kuva: Hannele Nyman. Veera Railio tulkitsi musiikillisesti monipuolisia lauluja Sture Jazz Clubilla. Kuva: Kari Hakli.
13 Viikot 46-47/2019 Kirjamessut saavutti yleisöennätyksen H elsingin Kirjamessuilla vieraili neljän päivän aikana 24.–27.10. Messukeskuksessa lähes 92 000 kävijää. Joukko kasvoi viime vuodesta yli 7 %. Kirjamessut ja samaan aikaan järjestettävä Viini & Ruoka -tapahtuma on kävijämäärältään Messukeskuksen suurin tapahtumakokonaisuus. Kustantajat ovat tyytyväisiä tapahtumaan ja kertovat kirjamyynnin kasvaneen neljänneksellä viime vuodesta. – Kahden viime vuoden aikana olemme kehittäneet tapahtumaa kiinnostavaksi nuorille aikuisille ja lapsiperheille. Tapahtuma on uudistunut niin ohjelman, ilmeen kuin pohjaratkaisunsakin puolesta, kertoo ohjelmajohtaja Ronja Salmi. Uuden pohjaratkaisun myötä tapahtumassa ei ole ollut ahdasta, vaikka kävijämäärät ovat nousseet huomattavasti. Pääosastot nimettiin vuosi sitten uusiksi kantakaupungin ilmansuuntien mukaan. ”Koirapuisto” (Like) on kahdessa aikatasossa vyöryvä kertomus nykypäivän Helsingistä ja Ukrainan itsenäisyyden vuosista, hedelmöitysbisneksestä ja korruptiosta. Sofi Oksanen yhdistää Euroopan lähihistoriaa luotaavan realismin ja psykologisen trillerin. Teos nostaa kaunokirjallisuuteemme uuden teeman: liiketoiminnaksi valjastetun lapsitehtailun maailman. ”Antti Rinne – Koko tarina” (Into) on harvinainen kirjatapaus. Yhdestäkään Suomen pääministeristä ei ole julkaistu vastaavaa teosta hänen ollessaan vallassa. Miten hän opiskeli juristiksi niin ällistyttävän nopeasti? Entä millainen johtaja hän on? Kirjan ovat kirjoittaneet palkitut journalistit Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen, joiden edellinen kirja käsitteli Sauli Niinistöä. Se tehtiin ilman yhteistyötä päähenkilön kanssa, toisin kuin nyt. Kirjassa päästään seuraamaan Antti Rinteen nousua sairausvuoteelta eduskuntavaalitaisteluun ja sen voittajaksi keväällä 2019. Pääministeri on poikkeuksellisen avoin myös yksityiselämästään, ja hänen lähipiirinsä arvioi häntä kriittisestikin. Aineisto käsittää kymmeniä tunteja Antti Rinteen ja hänen läheistensä haastatteluja. Kuuntelin Hakaniemi -lavalla tutkijoita Anu Kantola ja Hanna Kuusela huomiota herättäneestä ”Huipputuloiset” -kirjastaan (Vastapaino), joka kertoo ylimmän talouseliitin ajattelutavasta. Itsestään numeroa pitämättömistä perijöistä, vanhojen omistajasukujen kasvateista. Räyhäävistä yrittäjistä, jotka toistavat samojen talousgurujen oppeja. Sekä ammattijohtajista, jotka ovat nousseet alhaalta ylös ja ovat sosiaalisesti taitavimpia. Karo Hämäläinen teki osuvia kysymyksiä ja sai tutkijat innostumaan valaiseviin vastauksiin. Huumoria unohtamatta. Kirjamessujen Tietokirjaraati valitsi Huipputuloiset jaetulle ykkössijalle. Se on yksi ehdokas Tieto-Finlandia -palkintoon, jonka Sixten Korkman valitsee. Kirjamessujen kolmatta kertaa jaetun Minna Canth -palkinnon sai vapaa kirjoittaja, taiteilija ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim. Hän on esikuvan tavoin rohkea yhteiskunnallinen kirjoittaja ja keskustelija, joka ottaa väsymättä kantaa naisten ja vähemmistöjen puolesta. Ensi vuonna Kirjamessut täyttää 20 vuotta. Teksti: Risto Kolanen Karo Hämäläinen haastatteli tutkijoita Anu Kantola (oik.) ja Hanna Kuusela huomiota herättäneestä ”Huipputuloiset” -kirjastaan, joka valittiin ehdolle Tieto-Finlandia palkintoon. Kuva: Riitta Salasto. Pääministeri Antti Rinnettä haastatteli sunnuntaina hänestä kirjan tehneet politiikan toimittajat Matti Mörttinen (vas.) ja Lauri Nurmi Hakaniemi-lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Kirjailija Sofi Oksanen signeerasi uutta Koirapuisto-kirjaansa Akateemisen kirjakaupan osastolla. Kuva: Raimo Granberg. sen keskuksen ohjelmaan. Kuvitteellisella työpaikalla myydään printtimukeja ja sisustustarroja. Niissä lukee: ”Live Laugh Love” tai ”Smile every day”. Mutta todellisuus toimistolla on toinen kuin mukien pinnoissa. Firman viiden työntekijän tunteet ja toiveet eivät pysy suorissa riveissä, vaan räpiköivät ulos kuin lintu vasten ikkunaa. Jatkuvasti syntyy kiusallisia tunteita. Esitys käyttää apunaan huikeaa ilma-akrobatiaa, oivaltavaa fyysistä teatteria, siipiä, painoa, naurua ja häpeää. En ole koskaan nähnyt esitystä, jossa kopiokoneella on näin iso osa. Alma Lehmuskallio ohjaa Eira Virekosken sijoiltaan nyrjähtäneen toimiston tarinana. Esiintyjät Anne-Mari Alaspää, Milla Järvinen, Henna Kaikula, Saku Mäkelä ja Eero Vesterinen ovat olleet myös kanssasuunnittelijoina. Ryhmä tunnistaa velkansa elokuvaohjaaja Fellinin maagiselle realismille. Syksy ei vielä henkäise Ursula Anttila-Halinen on runokollektiivi Runosvengin viides jäsen. Ryhmä käy esiintymässä mm. kirjastoissa, viime viikonloppuna koko ryhmä oli Rikhardin kirjastossa. Hän on julkaissut kaksi runokirjaa ”Lumiaurinko” 2017 ja ”Runorouvan riimit ja säkeet” 2018. Uusia runoja syntyy kaiken aikaa. Runossa kuvataan runon luomista: se on usein näkymättömän tavoittelua, savun ja varjojen keräilyä. Sanat jo malttamattomina palavat; runoilijan täytyy vain löytää ne: – kerään puiden varjoja / ja savua illan tuulen / syksy ei vielä henkäise / kuu muuta silmiin asumaan / kuulen sanojen palavan / ja miten märkä multa riutuu. Ihminen on ihmiselle eläin ”Kun kuningatar kuolee” oli mielenkiintoisimpia pientuotantoja Helsingissä. Se pohtii ihmisen ja eläimen, erilaisten pelkojen kokemusta. Nuoripari ajaa autolla metsätiellä hirven päälle ja hakee apua omituisen eristyneestä talosta, jonka asujista paljastuu vähitellen uusia piirteitä. Hirvi jää kuolemaan ulko-oven eteen verannalle, mikä estää ulospääsyn pelokkaille. Se on esityksen kuningatar. – Mitä tehdä kun tekee mieli repiä silmämunat irti, laittaa ne suuhun ja hitaasti painella ne kielellä kitalakea vasten murskaksi?, esitys kysyy väkivaltafantasioistamme. Viisi ihmistä on päätynyt taloon, josta yritetään tehdä lähtöä, mutta ei päästä verantaa pidemmälle. Kastellaan vain kasveja ja juodaan loputtomia santsikuppeja talossa, jossa kaivataan kauhua, koska tylsyys on vielä pahempaa. Nuoret tekijät halusivat Ylioppilasteatterin studiossa sanoa, että ”ihmisestä tulee eläin muiden ihmisten seurassa, vaikka se kuinka leikkisi ihmistä”. Sami Harjula, Mona Huczkowski, Pauliina Kietäväinen, Paula Markkanen ja Heikki Nousiainen ovat mainio viisikko seikkailee -joukko Kaisa Lundanin ohjauksessa ja esiintyvät luovasti yhteen. Marraskuun valoa työväenkirjastossa Stadin työväenkirjallisuuspäivät tuo taas ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” 22-24.11. Työväenliikkeen kirjastoon, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL:n toimistolle vastapäätä. Uusien kapinarunojen ilta on Jussi Särkelän jämerällä juonto-otteella perjantaina yli 20 runoilijan voimin. Paljon vanhoja tuttuja, mutta onneksi myös uusia. Työväentutkimuksen uusi vuosikirja julkistetaan. Koko lauantai-iltapäivän on kolme isoa, nykyajassa kiinni olevaa, keskusteluosiota Sörkan työväenkirjastossa sekä JHL:n auditoriossa ja pyöreässä salissa. ”Vasemmisto, kulttuuri ja kestävä kehitys” osion alustaa presidentti Tarja Halonen ja Risto Isomäki on paneelissa. ”Ilmastomuutos muuttaa työelämän” pohditaan Thomas Wallgrenin vetämässä paneelissa. ”Vapiseva Eurooppa” puhututtaa kolmannessa paneelissa Pentti Arajärven pohjustamana. Muistelmat ja tietokirjallisuus on aika vallitsevaa 2019. Erkki Tuomiojaa haastatellaan poliittisista päiväkirjoistaan 2001-2002. Elias Krohn ja Osmo Kuusi pohtivat tekevätkö robotit orjina työntekijät vapaiksi. Minna Lindgren kysyy: Ehtoolehtoon vai vihaiseksi leskeksi? Helsingin työväenteattereiden vaiheita 150 vuotta, esittelee Mikko-Olavi Seppälä. Sunnuntaina ”Kulttuurin merkitys on mittaamaton” -paneelin pohjustaa Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen ja siinä ovat monien taidealojen edustajat mukana. Tarkempi ohjelma löytyy linkistä www.tyovaenperinne.fi/ tky/stkp2019. Teksti: Risto Kolanen Ursula Anttila-Halinen on Runosvengi-ryhmän viides jäsen. Ryhmä kiertää yhteisissä runoesityksissä pääkaupunkiseudulla. Kuva: Jukka-Pekka Halinen. Anne-Mari Alaspää (alla) ja Henna Kaikula ovat osa Sivuhenkilöt -ryhmän huikeaa toimistosirkusta Cirkossa. Kuva: Mitro Härkönen. Teemu Nieminen (vas.), Emma-Mariella Kurkela, Nina Järvinen ovat naamareissa ja David Eskelinen maassa Levoteatteri Maasta -esityksessä, joka valetaa 1860-luvun nälkävuosien ja nykyajan väliä. Kuva: Heidi Bergström.
14 Viikot 46-47/2019 SOTEUTUS Liput 15 /12 € ennakkoon, 17/14 € ovelta . Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Käsikirjoitus Kultsan kirjoittajat – Ohjaus Jouni Puumalainen Esitykset ajalla 2.11. – 21.12.2019. musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 374 8645 Tule seniorien maksuttomiin digiopastuksiin! Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. Opastuksia alueellasi: Kallion kirjasto, Kalliolan setlementtitalo (Sturenkatu 11) sekä Opistotalo (Helsinginkatu 26). Kysy lisää! Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 374 8645 Tarjoukset voimassa ke-su 13.11.-17.11.2019 ellei toisin mainita. TERVETULOA VASTA AVATTUUN K-MARKET HAKANIEMEN HERKKUUN! K-Market Hakaniemen Herkku Siltasaarenkatu 16 00530 Helsinki k-market.fi Ollaanko Facebook-kavereita? K-Market Hakaniemen Herkku HAKANIEMEN HERKKU Palvelemme ark 6.30-22.00 la 8.00-22.00 su 10.00-21.00 MYYMÄLÄSSÄ LISÄÄ TARJOUKSIA! 50 KUPPI KUPPI KUUMAA! Take Away -kahvi 250ml (Kaffa Roastery) 1 00 PKT ERÄ! PIRKKA Suklaacookiet 150g (6,67€/kg, ei gluteenittomat) 1 99 KPL/ (1,99€/L) OATLY IKAFFE Kaurajuoma 1L 2 49 RASIA (4,98/KG) PIRKKA Tumma rypäle 500g Espanja/Brasilia PE 22.11. KLO 19 | MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKISSÄ HÄMEENTIE 68, 00550, HELSINKI | 045 120 1200 KATSO KOKO OHJELMISTO KAPSÄKIN NETTISIVUILTA: W W W. K A P S A K K I . F I SAMI SAARI&JAZZPOJAT PALVELEMME ma-pe 8–21, la 10–18, su 12–18. APTEEKKI 360 / YMPYRÄTALON APTEEKKI Siltasaarenkatu 18, Helsinki | p. 029 340 0680 www.ympyratalonapteekki.fi blogi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h HYVINVOINNIN KOKONAISVALTAISTA PALVELUA: • laboratoriopalvelut • jalkaterapia • ravintoterapia • ihoterapia • liiketerapia • etävastaanotto lääkärille A-Vita ® Hydra+ on ensimmäinen hyaluronihappoa sekä 4 eri vitamiinia sisältävä nenäsuihke. Lue lisää avitaplus.fi A-Vita ® Hydra+ nenäsuihke on Neuvoston direktiivin 93/42/ETY:n mukainen lääkinnällinen laite. (14,70) Tarjous voimassa 30.11. asti Rakasta sun nenää. Suojaa nenäsi talvelta 11,95
15 Viikot 46-47/2019 Kallion kävelyfestivaalin marraskuun ohjelma Kallion kirjastossa ääneenlukuhetki Akateemikko Juha Leiviskä lahjoitti Kokoelmansa arkkitehtuurimuseolle ? Akateemikko Juha Leiviskä lahjoitti kokoelmansa Arkkitehtuurimuseolle. Lahjoitustilaisuus pidettiin Arkkitehtuurimuseossa perjantaina 1.11. Juha Leiviskä (s. 1936) on kansainvälisesti tunnetuimpia ja palkituimpia (mm. Carlsberg-palkinto 1995 ja Antonio Feltrinelli -palkinto 2008) suomalaisia nykyarkkitehteja. Valmistuttuaan arkkitehdiksi 1963 hän työskenteli Bertel Saarnion toimistossa, jossa suunnitteli mm. kilpailuvoiton perusteella toteutetun Kouvolan kaupungintalon (1967). Juha Leiviskä perusti oman arkkitehtitoimistonsa 1967. Suomessa Leiviskä tunnetaan etenkin sakraalirakennuksistaan. Hän on suunnitellut mm. Oulun Puolivälinkankaan (1975), Vantaan Myyrmäen (1984) ja Kuopion Männistön (1992) kirkot. Näiden ohella Leiviskän päätöitä ovat Vallilan kirjaston, päiväkodin ja asuintalojen muodostama kokonaisuus, Saksan suurlähetystö Helsingin Kuusisaaressa sekä Betlehemin kulttuurikeskus. Arkkitehtuurimuseolle lahjoitettu kokoelma on kansallisesti merkittävä kokonaisuus ja kattaa koko Leiviskän arkkitehtiuran 1960-luvulta 2010-luvulle. Se on niin sanottu täydellinen kokoelma ja sisältää kaikkien arkkitehdin toteutettujen kohteiden piirustusaineiston lisäksi toteutumattomia suunnitelmia sekä poikkeuksellisen kattavan valikoiman kilpailuehdotuksia ja pienoismalleja. – Olemme erittäin iloisia siitä, että saimme Juha Leiviskän elämäntyön Arkkitehtuurimuseon kokoelmaan. Leiviskän kokoelma täydentää Arkkitehtuurimuseossa keskeisen, sodan jälkeen vaikuttaneen arkkitehtisukupolven kokoelman, kertoo arkistonhoitaja Petteri Kummala. ? Ääneenlukeminen ei ole vain hiljaa kuuntelemista, vaan se tarkoittaa myös ajatusten vaihtoa. Se on yhdessäolon kokemista. Kallion kirjastossa (Kupolisali 1.krs) järjestetään Pohjoismaisen kirjallisuusviikon kunniaksi ääneenlukuhetki torstaina 14.11. kello 13 -14. Ääneenlukijoina on kirjaston henkilökuntaa ja vapaaehtoinen lukulähettiläs. Ääneenlukutapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tarkoitus on lukea ääneen otteita Peppi Pitkätossusta (Astrid Lindgren), Sofien maailmasta (Josein Gaarder) ja Babetten pidoista (Karen Blixen), jotka ovat Pohjoismaisen kirjallisuusviikon tämän vuoden teemakirjoja. Monille on luettu ääneen lapsena ja monet ovat lukeneet ääneen lapsille. Ääneen lukemisen kuuntelu voi olla myös aikuiselle rauhoittava ja antoisa kokemus, kertoo Kallion kirjaston erikoiskirjastonhoitaja Silene Lehto. Lukulähettilästoiminnassa on kyse siitä, että vapaaehtoiset lukulähettiläät tukevat Helsingissä lukuharrastuksen säilymistä lukemalla ääneen ikääntyneille tai muille, jotka tarvitsevat apua lukemisessa. Lukeminen tapahtuu esimerkiksi palvelutaloissa tai ikääntyneiden kotona. Lukulähettilästoiminnassa ovat mukana Helsingin kaupunginkirjasto, SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiri, Helsingin Alzheimer-yhdistys sekä joukko palvelukeskuksia ja palvelutaloja ympäri Helsinkiä aluehallintoviraston tuella. Pohjoismaista kirjallisuusviikkoa vietetään 11.17.11. Kirjallisuusviikko tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille kutsun juhlimaan kirjallisuuden merkeissä. Vuoden teema on ”Juhlat Pohjolassa” ja tätä voi käyttää lähtökohtana kaikkeen kirjallisuusviikon aikana tapahtuvaan toimintaan. Kallion kirjastossa lapset voivat lukea ääneen myös lukukoiralle. Lukukoira innostaa ja auttaa lapsia lukemaan. Se ei arvostele eikä huomauttele virheistä, hitaudesta tai epäröinnistä. Hämeentien urakan esittelykierroksella 20.11.on myös suosittu kaivinkoneen ohjaamovisiitti ohjelmassa mukana. ? Ti. 19.11. Klo 16.00 Kallion Kävelyfestivaali: Saippuatehdas Hissitehdas Teatterikorkeakoulu: Entisestä saippuaja ruokarasvatehtaasta Teatterikorkeakouluksi. Tunnin kestävä kierros esittelee talon historiaa ja nykypäivää. Kokoontuminen neuvonnan edessä. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6. Ke. 20.11. Klo 15.00 -17.00 Uusi Hämeentie Kipinöi. Alli Tryggin puiston vieressä Hämeentien urakan esittelyä ja teltassa kuumaa juomaa tarjolla. Myös suosittu kaivinkoneen ohjaamovisiitti ohjelmassa mukana. Hämeentie 24. To. 21.11. Klo 15.00 18.00 Kalevalaisten Naisten Liiton avoimet ovet. Louhi toivottaa tervetulleeksi vierailulle Kalevalaisten naisten uudelle toimistolle Kallioon! Kestikartanon esineiden ja muinaispukujen esittelyä. Järjestää Kalevalaisten Naisten Liitto ry. Kalevalaisten Naisten Liitto, Neljäs linja 24, katutaso. Su. 24.11. Klo 15.00 Kallion kävelyfestivaali: Miehen tie ja muita Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa opasesitteen julkaisutilaisuus. Opas esittelee Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa sekä käväistään myös kyseisillä paikoilla kuvien muodossa. Opasta myynnissä tilaisuudessa hintaan 10 e. Oppaan on julkaissut Kallion Kulttuuriverkosto ja sen on toimittanut Juhani Styrman. Kalliolan setlementtitalo, auditorio,Sturenkatu 11. HUS aloittaa lapsettomuushoidot lahjasukusoluilla ? HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan lapsettomuushoidot laajenevat, kun hoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä alkavat. Hoitoja varten tarvitaan lahjasukusoluja vapaaehtoisilta luovuttajilta. Hedelmöityshoidot lahjasukusoluilla ovat nyt tarjolla julkisen terveydenhuollon varoin potilaille, joiden omat sukusolut puuttuvat tai ovat viallisia. Lähetteitä lahjasukusoluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin voi tehdä marraskuusta 2019 lähtien. Tays aloittaa hoidot samanaikaisesti, ja muut kolme yliopistosairaalaa käynnistävät toimintansa lähiaikoina. HUSin Sukusolupankki etsii luovuttajia Jotta lahjasukusoluilla tehtävät lapsettomuushoidot voidaan aloittaa, HUS etsii munasolujen ja siittiöiden luovuttajia. Lahjasukusoluja käytetään julkisella sektorilla HUSin toiminnassa. – Suomessa lähes viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjasukusoluilla. Hoitoja on tähän asti tehty lähes yksinomaan yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla. Hoitojen tarve on suuri ja luovuttajista on jatkuva pula. Mitä enemmän luovuttajia saamme, sitä nopeammin voimme potilaita auttaa”, HUSin Lisääntymislääketieteen yksikön lahjasoluprojektista vastaava erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila toteaa. – Toivomme, että saisimme suomalaiset liikkeelle myös sukusolujen luovuttajina. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan Suomen syntyvyys on voimakkaassa laskussa. Kun laajennamme julkisen terveydenhuollon palveluita lahjasukusoluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin, pääsemme auttamaan aivan uusia potilasryhmiä.” Lahjasukusoluilla voidaan auttaa potilaita, joiden omien sukusolujen tuotanto on vakavasti häiriintynyt. Toimivien sukusolujen puuttumisen taustalla voi olla esimerkiksi geneettinen poikkeavuus tai aiemmin annettu syöpähoito. Naisilla myös munasarjojen leikkaus endometrioosin tai kasvaimen takia saattaa johtaa munasarjatoiminnan hiipumiseen ennenaikaisesti. Lahjasukusoluja voidaan tarvita myös tilanteessa, jossa henkilö on vakavan perinnöllisen sairauden kantaja. Lisäksi naisparit ja yksin lasta toivovat naiset tarvitsevat luovutettuja siittiöitä tullakseen raskaaksi. Munasoluja voi luovuttaa perusterve 22–35-vuotias nainen. Siittiöiden luovuttajan tulisi olla perusterve 20–45-vuotias mies. Suomessa luovutetusta sukusolusta syntyneellä henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada selville luovuttajan henkilöllisyys. Tiedon saannin edellytyksenä on, että vanhemmat ovat kertoneet lapselle, miten hän on saanut alkunsa. Sukusoluluovuttajalla ei ole juridisia oikeuksia eikä velvoitteita liittyen syntyvään lapseen. HUSin Lisääntymislääketieteen yksikkö sijaitsee Tilkan Viuhkassa (Mannerheimintie 164a, Helsinki).
16 Viikot 46-47/2019 Kirja-arvostelu Venezuelan yö! ? Venezuela on suomalaisille etäinen Etelä-Amerikan valtio. Varttuneemmalle väelle tuttu 1950-luvun laulusta ”Venezuela”, jonka Juha Eirto aikoinaan unohtumattomasti lauloi. Laulun romanntinen tunnelmointi on kuitenkin kaukana Mikko Pyhälän erinomaisessa uudessa kirjassa ”Kun yö saapuu Venezuelaan” Taistelu oikeusvaltiosta ( Siltala 2019 ) , 320 s . Pyhälä, pitkän linjan diplomaatti ja eteläisen Amerikan vankka asiantuntija kertoo kirjassaan uskomatonta tarinaa Venezuelan valtion muuttumisesta maailman rikkaimpien valtioiden joukosta maailman köyhimpien valtioiden kastiin. Parissakymmenessä vuodessa, pitkälti valtion omien toimenpiteiden aiheuttamina . Demokratiasta viis ! Venezuelan valtion tuhon siemenet lähtevät suunnattomien rikkauksien älyttömästä tuhlaamisesta. Venezuela oli erittäin rikas öljyvaltio, joka tuotti ja vei öljyä eri puolille maailmaa. Vuonna 1999 tapahtui muutos. Presidentinvaaleissa maata johtamaan tuli everstiluutnantti Hugo Chavez, minkä jälkeen mikään ei ollut entisellään. Chaves pystyi tuhlaamaan maan suunnattomat omaisuudet, vaurauden. Maa velkaantui ! Kansalle luvattiin kaikkea hyvää, kouluja,terveydenhoitoa suuria rakennushankkeita aloitettiin, useat niistä jäivät kesken. Ennen vaaleja tuotettiin Kiinasta ihmisille kodinkoneita lahjaksi, vaalivoitto oli turvattu. Suurimittainen korruptio,lahjonta hallitsi maata. Mahdolliset poliittiset vastustajat suljettiin vankiloihin,karkotettiin maasta. Syntyi yhden miehen , Chavesin, demokratia oikeuslaitosta myöten. Pyhälä kuvaa erittäin seikkaperäisesti, henkilö henkilöltä eri organisaatioiden kohtaloita demokratian nitistämisessä. Erittäin tärkeä merkitys oli vapaiden tiedotusvälineiden alistaminen valtaapitäville tai niiden lakkauttaminen. Tuttu ilmiö tämän päivän Unkarista ja Puolasta . Kuuban vaikutus Fidel Castron Kuuba oli Venezuelan läheinen yhteistyökumppani 2000-luvun alussa. Kuuba sai öljyä ja vei Venezuelaan lääkäreitä,terveydenhoitoa ja sotilaitakin. Castro ymmärsi hyväksikäyttää Venezuelan Chavesia, taitavasti. Chaves oli populisti, jolle oli tärkeää julkinen pullistelu , johon sisältyivät suuret puheet ja katteettomat lupaukset . Öljyn lisäksi rahaa toivat kulta ja huumeet. Chavesin kuoleman jälkeen Venezuelan tilanne ei suinkaan parantunut, päinvastoin. Chavesin seuraajaksi tuli Nicolas Maduro,bussikuski, joka ajoi maansa kansalaiset täydelliseen köyhyyteen. Venezuelaa ja Maduroa käyttivät hyväkseen ”bisneksissä” Venäjän oligarkit , Kiina, myöhemmin Turkki . Kurjuus vain lisääntyi, Venezuelan väestö pakeni naapurimaihin, useita miljoonia. Mitä tehdä ? Pyhälä kertoo lukuisista eri yrityksistä eri organisaatioiden taholta saada Venezuelaa jotenkin demokraatttisen, järkiperäisen valtiotoiminnan piiriin. Tuloksetta. Nythän maassa on viime vaalien jälkeen kaksi presidenttiä ! Kumpi on laillinen? Valtavasti tietoa antava Pyhälän kirja ” Kun yö saapuu Venezuelaan ” koskettaa lopussa pikkusen myös Suomea ja meidän yhteistyötämme tämän ”iskelmävaltion” kanssa. Suomi ja erityisesti sen koulujärjestelmä on Venezuelassakin erittäin arvostettua. Hyvä juttu ja hyvä on Pyhälän kirjakin! Pekka Hurme Yrityksensä perustamispäivää tulevana viikonloppuna Messukeskus juhlii töiden merkeissä, Suomen suurimmassa tyylin, hyvän olon ja itsestä huolehtimisen tapahtumakokonaisuudessa I love me -messuilla. Ohjelmassa on myös muotinäytöksiä, tässä edeltäjien tyylinäyte 80-luvulta. Suomen Messut Osuuskunnan perustamiskokous 19.10.1919. Sata vuotta messuja Suomessa Ensimmäiset messut järjestettiin startup-hengessä kesällä 1920 Johanneksen kirkon kentällä. Messuvieraita tuli paikalle ympäri Suomea yli 120 000, melkein saman verran kuin koko Helsingissä oli tuohon aikaan asukkaita. Messukeskuksen tie on sen jälkeen kulkenut Töölön kisahallin eli entisen messuhallin kautta Pasilaan, Suomen suurimmaksi tapahtumataloksi. Nykyisin Messukeskus järjestää vuosittain keskimäärin 65 messutapahtumaa ja 1500 kokousta, kongressia, yritystapahtumaa ja juhlaa. Tapahtumiin osallistuu 1,2 miljoonaa vierasta. ? Messuja on järjestetty Suomessa jo sata vuotta. Sata vuotta siitä, kun alan suurin yritys Suomessa, Suomen Messut Osuuskunta perustettiin 19.10.1919. Nykyisin yritys tunnetaan nimellä Messukeskus Helsinki. Messukeskus edistää suomalaista elinkeinoelämää mahdollistamalla tuloksellisia kasvokkain kohtaamisia messuilla, kokouksissa, kongresseissa ja muissa tapahtumissa. Yrityksensä perustamispäivää tulevana viikonloppuna Messukeskus juhlii töiden merkeissä, Suomen suurimmassa tyylin, hyvän olon ja itsestä huolehtimisen tapahtumakokonaisuudessa I love me -messuilla. Ensimmäiset messut 1920 olivat valtava kansanjuhla Suomen Messut Osuuskunta perustettiin 19.10.1919, heti Suomen itsenäistyttyä. Ensimmäiset messut järjestettiin startup-hengessä kesällä 1920 Johanneksen kirkon kentällä. Messuista kasvoi valtava kansanjuhla ja aikansa suurin mediatapahtuma. Kalasatamaan haetaan taas tapahtumia tarjouskilpailulla Helsingin kaupunki / Pasi Orrensalo ? Yli 4 000 ihmisen kasvava ja kehittyvä kaupunginosa Kalasatama hakee nyt tarjouskilpailulla tapahtumia alueelleen. Kalasataman tapahtumat ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen pitkän rakentamisvaiheen aikana. Yli 4 000 ihmisen kasvava ja kehittyvä kaupunginosa Kalasatama hakee nyt tarjouskilpailulla tapahtumia alueelleen. Kalasataman tapahtumat ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen pitkän rakentamisvaiheen aikana. Hankkeen avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Nyt kuudetta kertaa järjestettävällä tarjouskilpailulla haetaan tapahtumia, esityksiä sekä kulttuurija taidehankkeita, jotka elävöittävät Kalasataman asuinaluetta, lisäävät alueen viihtyisyyttä ja edistävät yhteisöllisyyttä alueella. Helsingin keskustan kupeessa oleva Kalasatama valmistuu vuoteen 2040 mennessä, jolloin asukkaita on 25 000 ja työpaikkoja yli 10 000. Tarjouksen jättäjän tulee olla rekisteröitynyt yhteisö, esimerkiksi taiteen ammattilaisyhteisö, taidelaitos tai asukasyhdistys. Toiminta voi alkaa erillisen kirjallisen sopimuksen (tilauksen ja tilausvahvistuksen) allekirjoittamisen jälkeen alkukevään 2020 aikana ja sen tulee päättyä viimeistään 30.11.2020. Tarjouksen jättäjä vastaa itsenäisesti hankkeen toteutuksesta. Kaupunki voi tarvittaessa avustaa hankkeiden tiedotuksessa erikseen sovittavalla tavalla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 käytettävissä olevalla summalla, noin 40 000 euroa (Alv %), saataisiin Kalasatamaan useampia esityksiä, tapahtumia tai hankkeita. Hanke tulee toteuttaa Kalasataman alueella. ? AyurvedaDay 9.11.2019 ensimmäistä kertaa Suomessa, kun ayurvedan ammattilaiset yhdessä pitävät koko päivän mittaisen tapahtuman REDIssä, Vapaakaupungin olohuoneessa, 9.11.2019 klo 10-18. Tarjolla myös intialaista päähierontaa, art of living -hengitysharjoituksia, sointukylpy. Tulkaa haastattelemaan ja nuuhkimaan terveysaiheista päivää. Ilmainen ja ihan kaikille terveydestä kiinnosuneille, ja muuten vaan uteliaille ihmisille. ? ? Menovinkki
17 Viikot 46-47/2019 Kasvuhakuiset yksinyrittäjät haluaisivat työllistää ? Erityisesti kasvuhakuisimmat yksinyrittäjät odottavat henkilöstön määrän kasvavan, käy ilmi tuoreesta Yksinyrittäjäbarometrista. Yksinyrittäjien suhdanneodotukset tulevalle vuodelle ovat kuitenkin laskeneet. Yksinyrittäjien määrän kasvu on ollut yksi merkittävä muutos työmarkkinoilla 2000-luvulla. Yksinyrittäjiä on nyt 60 000 enemmän kuin vuosituhannen alussa, yli 180 000 (pl. alkutuotanto). Heitä on kaksi kolmasosaa Suomessa toimivista yrittäjistä. Siksi on tärkeä tietää, mitä tämä iso yrittäjäjoukko odottaa tulevalta. Yksinyrittäjät odottavat suhdanteita pessimistisemmin kuin työllistävät yrittäjät: Yksinyrittäjistä 23 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 14 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Työllistävistä pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 18 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. – On kuitenkin mielenkiintoista, että kasvuhakuisten yksinyrittäjien suhdanneodotukset ovat korkeammat kuin muiden kasvuhakuisten pk-yritysten, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo. Ensimmäistä kertaa julkistettu Yksinyrittäjäbarometri on koottu syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin yksinyrittäjävastauksista. Yksinyrittäjävastaajia oli 2212. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työja elinkeinoministeriö julkistavat Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Yrittäjiltä opas palkkaamiseen Jotta hallituksen työllisyystavoite toteutuu, tarvitaan lisää työllistäviä pk-yrityksiä. Yksinyrittäjäbarometrin mukaan yksinyrittäjien odotukset henkilökunnan määrästä ovat positiiviset. Erityisesti kasvuhakuisimmat yksinyrittäjät odottavat henkilöstön määrän kasvavan selvästi. Heidän odotuksensa henkilöstön määrän kasvusta on yli yhdeksän kertaa suurempi kuin muilla yksinyrittäjillä, paljastuu Yksinyrittäjäbarometrista. – Tämä osoittaa, että aktiivisesti kasvua hakevat yritykset luovat työpaikkoja muita yrityksiä enemmän, Kuismanen sanoo. Työpaikat ovat syntyneet viime vuosina pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 20012 017 pk-yrityksiin syntyi 135 000 työpaikkaa. – On tärkeä huomata, että aivan pienimpien yritysten työntekijämäärä on kuitenkin laskenut. Siellä olisi työpaikkapotentiaalia, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo. Kujalan mukaan ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yksi yrittäjän uran merkittävimmistä päätöksistä. On tärkeää, että rekrytoinnin taustaksi ja tueksi on olemassa tietoa. – Siksi Suomen Yrittäjät teki oppaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista varten, Kujala kertoo. Yrittäjien mukaan hallituksen kaavailema rekrytuki pienille yrityksille on hyvä askel. – Mutta pysyvä työpaikka ei synny siksi, että siihen saa tukea verovaroista, Mika Kuismanen huomauttaa. Suomen Yrittäjien tavoitteena on laajemmin se, että palkkaamisen riskiä pienennetään joustavoittamalla työlainsäädäntöä ja lisäämällä paikallista sopimista. Back to the Sixties Goes Sixties! ? 60-luku oli se ajankohta, jolloin nuoret alkoivat soittaa nuorille. Ensin tuli rautalanka, sitten melodiat ja lauluharmoniat: The Beatles, The Beach Boys, Mama’s ja Papa’s, Rolling Stones jne. 60-luvun musiikin aarrearkusta on mistä ammentaa. Tuohon vuosikymmeneen mahtui ”Summer of Love” Montereyssa 1967 ja Woodstock 1969 sekä 60-luvun musikaali Hair. Helsingissä perustettiin bändejä, mm The Strangers, The Esquires, The Sounds, The Scaffolds, Jim & The Beatmakers, The Roosters, The First,Topmost ja Oulussa Express. Näiden Suomen popmusiikin uranuurtajien yhteistyöstä syntyi yhdistys: Back to the Sixties edistämisyhdistys ry, BTS, joka on jo 28 vuoden ajan järjestänyt yleisötapahtumia, joissa tuon ajan musiikki soi omin voimin. BTS järjestää nyt jo kymmenettä kertaa Savoyssa kaksi kokoillan konserttia, BEAT GOES ON, joissa nämä alkuperäiset bändit ja muusikot esiintyvät. Sen lisäksi BTS tarjoaa yleisölle osion Golden Hits, jossa eri artistit tulkitsevat vuoden 1969 hittejä. Vierailevana artistina Ami Aspelund esittää Janis Joplinin biisejä. Vuonna 2010 alkanut konserttiteema ”on kulunut 50 vuotta siitä, kun 60-luku alkoi” päättyy nyt vuoden 1969 tarjonnan merkeissä. Perjantaina 15.11. esiintyvät seuraavat bändit: The Express, The Oldies, The Scaffolds, The Sixties Blondies & The Buddies, The Strangers ja The First Lauantaina 16.11. ovat vuorossa: Topmost, The Esquires ja Jussi Raittinen, The Roosters, Jim& The Beatmakers, The Sounds. Golden Hits molempina iltoina solisteinaan mm. Ami Aspelund, Eero Raittinen, Harri Saksala, Gugi Kokljuschkin, Junnu Sippola. Helsinkiin tulossa yhdeksät uudet kuntoportaat ? Kuntoportaita rakennetaan lähivuosina eri puolille Helsinkiä. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Helsingin kuntoporraslinjauksen ja kuntoporrasohjelman 3.9.2019. Linjauksessa määritellään Helsingin kuntoporraspalvelun järjestämisen ja laatutason lähtökohdat. Vuosille 2020– 2030 laaditussa ohjelmassa asetetaan suuntaviivat kuntoporrasverkoston kehittämiselle. Malminkartanonhuipun kuntoportaat. Kuva: Mikko Malmström. – Porrasjuoksusta on tullut yhä suositumpi harjoitusja liikuntamuoto. Asukaspalautteen perusteella kuntoportaille on suuri kysyntä, kertoo suunnitteluasiantuntija Mikko Malmström. Tällä hetkellä kuntoportaita on Helsingin alueella kolmessa paikassa: Malminkartanonhuipulla, Paloheinässä ja Herttoniemessä. Paloheinän kuntoportaat ovat hyvässä kunnossa. Malminkartanon ja Herttoniemen kuntoportaille tehdään perusparannus. Ohjelman mukaan Helsinkiin rakennetaan vuosina 2020–2030 yhdeksän uutta kuntoporraskohdetta: Alakivenpuisto, Alppikylänhuippu, Ilomäenpuisto, Lauttasaaren liikuntapuisto, Mäntymäki, Pihlajisto, Suutarila, Talinhuippu sekä Vuosaaressa Vanttikallio tai Vuosaarenhuippu. Vuosaaren osalta sijainnista päätetään, kun portaiden rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Kohteiden tulee olla hyvin saavutettavissa ja ulkoilureitistön läheisyydessä. Suomen suurimmat nuorisovaalit starttaavat 11.11. Nuorten vaaliteemoissa nousevat esiin mm. ilmastonmuutos ja turvallinen elinympäristö ? Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustojen ja Helsingin nuorisoneuvoston vaalien äänestys alkaa 11.11. Uudet nuorisovaltuutetut valitaan 1.1.2020 alkavalle kaksivuotiskaudelle. Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustojen ja Helsingin nuorisoneuvoston vaalien äänestys alkaa 11.11. Kuva: Maarit Hohteri Helsingissä ehdolle asettui kaikkiaan 72 nuorta, Espoossa 86 ja Vantaalla 49. Espoossa ja Helsingissä ehdokkaita on ennätysmäärä, mikä kertoo nuorten kasvavasta kiinnostuksesta vaikuttamistoimintaan. Vaaleissa on pääkaupunkiseudulla yhteensä yli 62 000 äänioikeutettua (Helsingissä n. 27 000, Espoossa n. 20 000 ja Vantaalla n. 15 000). Nuorten vaaliteemoissa korostuvat edellisten vuosien tapaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristöasiat, turvallinen ja suvaitseva elinja kouluympäristö sekä nuorten äänen tuominen mukaan päätöksentekoon. Myös julkinen liikenne ja kouluruoka ovat nuorisovaaleissa toistuvia teemoja. Uutena teemana esiin nousi mm. ilmaisten kuukautissuojien tarjoaminen tytöille, jonka muutama ehdokas Helsingissä oli nostanut esiin. Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustot ja Helsingin nuorisoneuvosto yhtenäistävät vaalikäytäntöjään kuluvan syksyn aikana. Vaalien äänestys alkaa kaikissa kaupungeissa samana päivänä ja tänä syksynä myös Helsinki siirtyy Espoon ja Vantaan tapaan kaksivuotiseen edustuskauteen. Vaalikäytäntöjen yhtenäistämisellä pyritään nuorisovaalien entistä laajempaan näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen. Lisäksi yhtenäisempi käytäntö palvelee niitä nuoria, jotka pääkaupunkiseudulla opiskelevat yli kuntarajojen. Nuorisovaltuustot ja -neuvostot ovat kuntalain edellyttämiä nuorten vaikuttamiselimiä. Ne ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten nuorten etuja. Nuorisovaalien äänestys alkaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla maanantaina 11.11. Tarkemmat tiedot äänestyksistä löytyvät seuraavasti: Helsinki Äänestys käynnissä 11.– 29.11.2019 Ehdokkaat: ruutivaalit. munstadi.fi/ehdokasgalleria/ Äänestyspaikat: ruutivaalit.munstadi.fi/nuorisoneuvoston-vaalit-aanestyspaikat/ Tulokset: julkistetaan RuutiGaalassa ja ruutivaalit.munstadi.fi-sivustolla 3.12. n. klo 21 Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustojen ja Helsingin nuorisoneuvoston vaalien äänestys alkaa 11.11. Kuva: Maarit Hohteri
18 Viikot 46-47/2019 ? ? Veli-Matti?Hynninen Ideakilpailuun Itä-Helsingin keskustasta 48 ehdotusta ? Uskonto läpäisee omalla tavallaan koko maailman ja kaiken olevaisen. Kristillinen kirkko on alusta lähtien ollut olemassa totuuden ja rakkauden palvelijana. Meidät papit on piispoja ja patriarkkoja myöten kutsuttu tähän suureen palvelutehtävään. Katolisen kirkon johtajan, paavin tunnukseen on kirjoitettu lause: Servus Servorum Dei, Jumalan palvelijoiden palvelija. Nykyisen paavi Franciscuksen lasketaan olevan järjestyksessä 226. paavi ja hänen johtamassaan katolisessa kirkossa tiedetään olevan yli miljardi jäsentä. Idän ortodoksissa kirkossa jäseniä on paljon vähemmän, parikolmesataa miljoonaa. Idän ja lännen kirkot jakautuivat vuonna 1054. Ei ihme, että paavia pidetään maailman vaikutusvaltaisimpana henkilönä. Valtion päämiehenä ja kirkon johtajana hän käyttää vaikutusvoimaansa maailmanlaajuisesti. Paavi Paavali VI:n kohtaaminen Pietarin kirkossa 15.10.1969 avasi minulle ja 15 hengen luterilaiselle teologiryhmällemme uuden näyn kirkkojen elämään. Siitä avautuivat myös uudet mahdollisuudet päästä seuraamaan kirkollisen elämän kehitystä tarkemmin. Puolalaisen paavi Johannes Paavali II:n kohtasin johtamillani Rooman matkoilla useasti. Kerran haastattelin hänen seuraajaansa kardinaali Benedictusta, joka pian sen jälkeen valittiin paaviksi. Tällä kertaa kohtasimme nykyisen paavin, Franciscuksen, jonka avara uudistusmielisyys on laajalti tunnettua. Monet ovat minulta kysyneet, mitä paavi sanoi sinulle? Paavi Franciscus pyysi meitä rukoilemaan puolestaan. Vastasin tähän paavilliseen pyyntöönsä yksinkertaisesti: ”I pray for you, love pope.” Paavi katsoi silmiini, tarttui kevyesti papin stolaani ja siunasi minut kosketuksellaan. Ei kiirettä. Hetki oli täynnä lupausta, rakkautta ja laupeutta. Franciscus on riisunut ylemmyyttä asettumalla lähelle kohtaamaansa ihmistä. Paavin persoona, suuri tehtävä ja kohdattava ihminen sulavat tuossa hetkessä yhteyden kokemiseksi. Hän ei halua esiintyä ylimpänä monarkkina vaan samanarvoisuuden ja rakkauden apostolina, laupeuden sanansaattajana. Kristuksen tulee kasvaa, mutta minun tulee vähetä. Paavin osoittama laupeuden ja rakkauden asenne vahvistaa läheisyyden, kohtaamisen ja palvelemisen tärkeyttä. Panin merkille hänen Viron vierailullaan, miten katujen varsille kokoontunut kansa innostuneesti osoitti hänelle suosiotaan. Pitkässä mustien autojen saattueessa ei kuitenkaan heti näkynyt paavia. Mutta sitten. Autosaattueen hännillä tuli vihdoin vaatimattomampi pikkuauto, jonka avoimesta Ikkunasta paavi vilkutti meille ystävällisesti. Lehtiotsikot paljastavat hänen toimintatapaansa. Jo paaviutensa alkuaikana hän tarjosi yllätyksen julistamalla ruotsalaisen sairaanhoitajan pyhimykseksi. Kiirastorstaina hän on ottanut tavaksi pestä turvapaikanhakijoiden tai nuorisovankien jalat. Hän on pyytänyt homoilta anteeksi. Kerran hän tarjosi pizzaa köyhille Äiti Teresan kunniaksi. Pieniä poikkeamia mutta paljon puhuvia. Hänen apostolisissa kehotuskirjeissään Evankeliumin ilo (Evangelii Gaudium) ja Rakkauden ilo (Amoris Laetitita) hän julistaa Jumalan armon ja laupeuden henkeä. Evankeliumin on oltava koko luodun todellisuuden, elämän uudistuksen alku ja innoitus. Evankeliumi on hyvä sanoma, kertojaansa suurempi ja rikkaampi. Ei pidä juuttua maailman pahuuden ihmettelyyn, ei pidä kirota pimeyttä vaan on sytytettävä kynttilä. On luotava uutta todellisuutta. Jeesuksen osoittama myötätunto on välitettävä syntisille ja heikoille. Jumalan nimi on laupeus. Veli-Matti Hynninen Paavi katsoi silmiin ? Ideakilpailuun Itä-Helsingin keskustasta saapui ensimmäisessä vaiheessa kaikkiaan 48 ehdotusta. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa tehtävänä oli esittää visio tulevaisuuden Itä-Helsingin keskustasta. – On hienoa, että Itä-Helsinki ja vaativa tehtävä Itäkeskuksen muutoksesta kiinnostivat näin laajasti. Kilpailijat ovat kehittäneet haastavalle paikalle kiinnostavia ja erilaisia visiota. Palkintolautakunnan tehtävänä on seuraavaksi löytää niiden joukosta ehdotukset, jotka parhaiten luovat edellytyksiä alueen kehittämiselle ja huomioivat sen vahvuudet, toteaa tuomariston puheenjohtaja, apulaispormestari Anni Sinnemäki. Palkintolautakunta valitsee kilpailun toiseen vaiheeseen 3-5 parhaaksi ja kehityskelpoisimmaksi arvioimaansa kilpailuehdotusta. Palkintolautakunta huomioi ratkaisussaan muun muassa yleisön kommentit ja eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä. Kilpailun toisessa vaiheessa vision pohjalta laaditaan konkreettisempia suunnitelmia, joilla osoitetaan vision toteuttamiskelpoisuus. Toisen vaiheen kilpailuehdotukset valmistuvat keväällä 2020 ja kilpailu ratkeaa arviolta syksyllä 2020. Helsingin kaupunki järjestää yleisen kansainvälisen kaksivaiheisen ideakilpailun Itäkeskuksen keskeisimpien alueiden sekä Puotilan metroaseman seudun suunnittelusta. Tavoitteena on tuoda uusia toimintoja joukkoliikenteen solmukohtana ja kaupallisten palvelujen keskittymänä tunnetulle alueelle ja muuttaa se läpikulkukeskuksesta kaupunkimaiseksi ja eläväksi Itä-Helsingin keskustaksi, jonka vahvuutena on alueen omaleimainen ja monikulttuurinen identiteetti. HUSin Siltasairaalan raptor -toiminnalla pelastetaan henkiä ? HUS käynnistää kriittisessä tilassa olevan potilaan hoitoon suunnitellun RAPTOR-toiminnan ensimmäisenä Euroopassa. Kolmen vuoden kuluttua valmistuvaan Siltasairaalaan rakennetaan RAPTOR-sali (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques, and Operative Repair), jossa hoidetaan voimakkaasta ja henkeä uhkaavasta verenvuodosta kärsiviä potilaita. Hankittava RAPTOR-laitteisto sisältää integroidun laitteistoja ohjelmistokokonaisuuden, jossa liukukiskoilla liikkuvaan tietokonetomografialaitteistoon on yhdistetty angiografialaitteisto sekä kallistettavissa oleva leikkauspöytä. RAPTOR-sali on optimaalinen toimintaympäristö henkeä uhkaavan verenvuodon hoitamiseen, sillä salin laitevarustelu tekee toimenpiteet mahdollisiksi potilasta siirtämättä. Näin säästetään elintärkeää aikaa. – Potilas tuodaan RAPTOR-saliin suoraan ambulanssista. Salissa suoritetaan päivystykselliset alkuvaiheen tutkimukset ja hoito, FAST-ultraäänitutkimus verenvuodon paikantamiseksi, tietokonetomografiakuvaus, hengenpelastavat verenvuodon tyrehdyttämiseksi tehtävät toimenpideradiologiset suonensisäiset toimenpiteet sekä tarvittaessa avoleikkaukset, kertoo toiminnan suunnittelua koordinoinut ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Brinck. – Uutta on, että tietokonetomografiaja angiografiatutkimusten välillä saadaan paikkatieto siirtymään automaattisesti ja tämä auttaa vuotavan suonen tarkassa paikantamisessa, kertoo radiologian ylilääkäri Mika Koivikko. Hoidon tavoitteena on pitää kriittisessä tilassa oleva potilas hengissä tyrehdyttämällä verenvuoto ja vakauttamalla elintoiminnot. Tämän jälkeen potilaan jatkohoito tapahtuu teho-osastolla. Uutta toimintamallia harjoitellaan kolme vuotta Toiminta RAPTOR-salissa perustuu ennalta määritettyyn ja harjoiteltuun malliin, jossa potilaan hoidosta vastaa 11 henkilöstä koostuva tiimi traumatologian, verisuonikirurgian, anestesiologian ja radiologian ammattilaisia. Alkuvaiheessa mukana on myös 3–4 ensihoidon edustajaa. Tiimin jäsenet suorittavat tutkimusja hoitotoimenpiteitä samanaikaisesti. Työskentelyä koordinoi traumajohtaja. – Koska RAPTOR-salia ja -toimintamallia ei ole ennestään Euroopassa, on henkilöstön huolellinen perehdyttäminen uuteen toimintaympäristöön ja -prosessiin välttämätöntä, Brinck sanoo. Tiimien perehdyttäminen ja toiminnan harjoittelu tapahtuvat Meilahden sairaala-alueelle rakennettavassa RAPTOR-mallitilassa esittelykäytössä olleen laitteiston avulla. Mallitila valmistuu alkuvuodesta 2020 ja se toimii jatkuvana koulutuspaikkana siitä eteenpäin. – Henkilöstön simulaatioharjoittelun avulla RAPTOR-salin tutkimusja hoitomenetelmät jalostetaan mahdollisimman sujuviksi, jotta kulloinkin työvuorossa oleva tiimi kykenee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, Brinck sanoo. Mallitilassa myös suunnitellaan ja varmennetaan varsinaiseen käyttöön tulevien laitteiden ja välineiden sijoittelu optimaaliseksi. Siltasairaalaan asennetaan uusi laitteisto, joka on mallitilan laitteiston mukainen. Ensimmäiset potilaat hoidetaan Siltasairaalassa vuonna 2023 RAPTOR-sali tulee sijaitsemaan Siltasairaalassa päivystysja leikkausalueiden vieressä, lähellä tehohoidon tiloja. HUSin arvioiden mukaan RAPTOR-salissa hoidetaan 130–150 potilasta vuosittain. Vammautumisen aiheuttamasta voimakkaasta verenvuodosta kärsivät potilaat ovat yleensä nuoria, keski-iältään hieman yli 40-vuotiaita. Sairaudesta aiheutunut vakava sisäinen verenvuoto taas koskettaa yleensä iäkkäämpiä potilaita. Siltasairaala on HUSin historian suurin rakennushanke. Se rakennetaan korvaamaan Töölön sairaala sekä osa Syöpätautien klinikasta. Rakennustyöt valmistuvat kesällä 2022 ja ensimmäiset potilaat otetaan vastaan vuoden 2023 alkupuolella. HUSissa allekirjoitettiin RAPTOR-laitteistokokonaisuuden hankintasopimus 5.11.2019 Tromp Medical Oy:n kanssa. Pirkkolan liikuntapuiston jäähallihanke ? Kaupunginhallitus hyväksyi Pirkkolan jäähallien uudisrakennuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 8 236 brm² ja enimmäishinta on 19 400 000 euroa. Lopullisen päätöksen hankkeesta tekee kaupunginvaltuuston. Uusi jäähalli rakennetaan kahden Pirkkolan liikuntapuistosta puretun jäähallin tilalle. Vanhat hallit asetettiin käyttökieltoon heikkojen sisäilmaolosuhteiden takia keväällä 2018. Uuden jäähallin rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2020.
19 Viikot 46-47/2019 Presidentti Tarja Halonen stadin Työväenkirjallisuuspäivillä Kapinarunoillassa esiintynyt muusikko Julia Delgado ja presidentti Tarja Halonen. Kuva: Työväenkirjaston ystävät ry Jussi Särkelä kutsuu runoilijoita estradille 9.11.2019. Kuva: Jimi Reittu Rvatahat vai henki -paneelissa Risto Kolasen juontamassa keskustelussa oli mukana Tuula Haavisto (vasemmalla), Mari Holopainen, Nasima Razmyar, Elina Saksala, Yrjö Hakanen ja Sami Muttilainen. Kuva: Tuija Siimes Seppo Aalto kertoo työväenkirjallisuuspäivillä Tieto-Finlandia -palkitusta teoksestaan Kapina tehtailla. Seppo Hentilä haastatteli. Kuva: Tuija Siimes ? Kuudennet Stadin työväenkirjallisuuspäivät Aatosta jaloa marraskuun valoa järjestetään 22.-24.11. Sörnäisissä. Tämän vuotinen teema on Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys. Järjestäjänä on Työväenkirjaston ystävät. Tapahtuma järjestetään Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL-opistolla Sörnäisten Rantatie 23. Eino Leino pohti kulttuuria jo vuonna 1912 runossaan ”Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri!” ja sen mittaamatonta arvoa. Presidentti Tarja Halonen pohtii omassa puheenvuorossaan lauantaina 23 päivänä marraskuuta kulttuuria kestävän kehityksen näkökulmasta. Stadin työväenkirjallisuuspäivät on kaikille ilmainen tapahtuma. Työväentutkimus ja kapinarunoilta Perjantaina 22.11. klo 16 julkistetaan Työväentutkimus -vuosikirja 2019 Työväenliikkeen kirjastossa. Klo 18 alkaa Kapinarunoilta, jossa 25 runoilijaa esittää kirjoittamansa runon Työväenliikkeen kirjaston salissa. Tapahtuman juontaa tietokirjailija Jussi Särkelä. Kirjallisuuden opettaja Miia Toivio sekä tutkija, FT Riikka Ylitalo arvoivat esitettävät runot. Kaikki halukkaat ovat voineet lähettää kirjoittamansa runon tai runot Työväenkirjaston ystävien järjestämään kapinarunokeräykseen. Tänä vuonna asiantuntijaraati valitsi yli sadasta runosta illan esiintyjät. Runoillan runoista toimitetaan myöhemmin Kapinaruno -sarjan viides osa. Liiton laulajat esittävät vanhoja ja tämän päivän työväenlauluja Kapinarunoillassa. Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys Lauantaina 23.11. järjestetään neljä paneelikeskustelua ja kirjailijahaastatteluissa esitellään syksyn kirjasatoa. Ensimmäisen paneeli alkaa klo 12 JHL:n auditoriossa ja sen teemana on Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys. Presidentti Tarja Halonen käyttää ensimmäisen puheenvuoron aiheesta. Paneelin muut keskustelijat ovat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä Itä-Suomen yliopistosta, kirjailija Risto Isomäki Helsingistä ja yliopistonlehtori Teppo Eskelinen Tampereen yliopistosta. Keskustelun vetäjinä toimivat tietoasiantuntija, YTM Iiris Karppinen ja EU-rahoituksen asiantuntija Riitta Salasto Työväenkirjaston ystävistä. Toinen paneeli ”Vapiseva Eurooppa mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta” alkaa JHL-opistolla klo 13.45. Paneelissa keskustelevat professori Pentti Arajärvi, joka esittää myös alkupuheenvuoron, professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta, vanhempi tutkija, VTT Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista, VTT, yliopistonlehtori Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista, väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Juontajana on YTM Aarni Tuominen Työväenkirjaston ystävistä. Lauantaina keskustellaan myös JHL-opistolla klo 13.45 teemasta Ilmastonmuutos muuttaa työelämän. Keskustelun juontaa professori Thomas Wallgren ja alkupuheenvuoron esittää VTT, tutkija Tero Toivanen Bios-tutkimusyksiköstä. Muina keskusteljoina ovat yliopistonlehtori, YTT Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta, SAK:n ilmastovastaava Pia Björkbacka ja europarlamentaarikko Silvia Modig. Kansan arkiston johtaja Marita Jalkanen johtaa keskustelua siitä, että mitä uutta paikallishistoria tuo kuvaan vuodesta 1918. Keskustelijoina ovat tohtorit Maija Hakanen ja Seppo Aalto sekä tutkija Raimo Parikka. Syksyn kirjasatoa Lauantaina esillä on kirjauutuuksia ja niiden tekijöitä mm. Erkki Liikanen, Elias Krohn, Minna Lindgren, Ville Blåfield, Jorma Hyvönen, Markku Liljeström, Vappu Taipale, Seppo Hentilä, Kaiho Nieminen ja Erkki Tuomioja. Ilkka Kärrylä ja Elina Hakoniemi esittelevät Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Työväestö ja demokratia -julkaisussa olevia artikkeleitaan, Marjaliisa Hentilä ja Mikko Kosunen esittelevät Demokratian muisti – Työväen Arkisto 110 vuotta kirjaa ja Mikko-Olavi Seppälällä on teemana Työväki elää näyttämöllä – Helsingin työväenteattereiden vaiheita 150 vuotta. Kulttuurin arvo on mittaamaton Kulttuurimatineassa Työväenliikkeen kirjastossa sunnuntaina 24.11. klo 1416 nautitaan iltapäiväkahvit ja keskustellaan kulttuurin mittaamattomasta merkityksestä. Keskustelun vetäjänä on toimittaja Risto Kolanen. Keskustelijoina ovat Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen, valokuvaaja Joonas Ahlava, basisti, Koko Jazz clubin johtaja Timo Hirvonen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio, kuvanveistäjä Elisa Lientola ja teatterikriitikko Kirsikka Moring. Musiikista vastaavat muusikot Jussi-Petteri Peräinen ja Essi Leppänen. Työväenkirjallisuuden minimessut ja Punanurkka kirpputori sekä Kipsa-kioski avoinna koko viikon vaihteen. Ohjelma tarkentuu ja se on luettavissa Työväenkirjaston ystävien verkkosivuilta www.tyovaenperinne.fi/tky2019 Linnanmäen loistelias kausi päättyi palkintosateeseen Linnanmäen Huvipuisto palkittiin mieleenpainuvimpana ? Linnanmäen huvikausi 2019 on päättynyt sunnuntaina 20.10. loisteliaasti. Valokarnevaalin säihkyvän ilotulituksen lisäksi Linnanmäki päätti huvikautensa myös varsinaisessa välkehtivässä palkintosateessa. Taiga valittiin arvostetun italialaisen verkkojulkaisu Parksmania.it:n toimesta yhdeksi Euroopan parhaista laitteista vuonna 2019. Linnanmäki palkittiin lokakuussa myös Finnish Travel Galassa vuoden 2019 mieleenpainuvimpana matkatai palvelukokemuksena! Linnanmäen huvikausi on juuri päättynyt loistavan Valokarnevaalin saattelemana. Huhtikuussa alkaneen huvikauden aikana Linnanmäellä vieraili ennätysmäärä kävijöitä, yli 1,2 miljoonaa huvittelijaa! Kesäkuussa avatun ratalaite Taigan siivillä kävi noin 400 000 huvittelijaa. Linnanmäen pitkäaikainen panostaminen asiakkaiden odotusten ylittävään hupimestarikonseptiin huomioitiin myös huvipuiston ulkopuolella. Lokakuussa Linnanmäki palkittiin Finnish Travel Galassa vuoden 2019 mieleenpainuvimpana matkatai palvelukokemuksena. Valitsijaorganisaatio vaikuttui Linnanmäen jatkuvasta uudistumisesta sekä erilaisia asiakasryhmiä puhuttelevista toiminnoistaan. Tämän lisäksi neljä kuukautta käytössä ollut Taiga-ratalaite palkittiin lokakuun 18. päivä jo kolmatta kertaa, tällä kertaa Italiassa erityisen arvostetun Parksmania.it -verkkojulkaisun Parksmania Awards 2019 -gaalassa yhtenä Euroopan parhaana laitteena vuonna 2019. Palkinto jaettiin 18. kertaa sen historiassa. – Olemme todella otettuja siitä, että olemme saaneet kansainvälistäkin tunnustusta juuri niistä asioista, joihin panostamme. Tärkeimpänä, teemme elämyksiä asiakkaitamme varten panostaen hupimestariemme työhuvinvointiin. Lisäksi iso ratalaite Taiga on ollut monivuotinen unelmamme, jonka menestyksestä olemme erittäin onnellisia. Emme voisi päättää huvikauttamme onnistuneimmissa tunnelmissa kuin näissä, Adlivankin iloitsee.
20 Viikot 46-47/2019 Risto Kolanen Marraskuun kuvataidetta ? ? Kuvataide V esi-teeman äärellä on peräti 35 taiteilijaa Espoo Art ry:n ryhmänäyttelyssä 22.11. asti. Sen avasi tv:stä tuttu Atlantin yli-ohjelman kapteeni, purjehdusmestari Kenneth Thelen. Katse tulee lähelle kohdettaan Anna Estarriolan näyttely Hideouts esittelee katsojalle ihmeellisen maailman, jossa omintakeinen ja rikas mahdollisuuksien kuvittelu yhdistyy tarkkaan ilmaisuun. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelykokonaisuudessa on esillä uusia teoksia, jotka taiteilijalle ominaiseen tapaan yhdistelevät lukuisia taiteen ilmaisumuotoja. Suomeen kotiutunut ja palkittu, alun perin katalonialainen, taiteilija yhdistää monipuolisesti liikkuvaa kuvaa, ääntä ja kuvanveistoa. Häntä kiehtovat, hämmentävät ja askarruttavat ihminen, liikkuva kuva sekä liikkuvat kehot ja objektit. Katse kulkee paikoin mikroskooppisen lähelle kohdettaan ja siirtyy seuraavaksi hyvinkin kauas, tähtitaivaalle. Naisten mielikuvitusta Lauttasaaressa Galleria Fogga on sitkeä näyttelytila, joka toimi Kruununhaassa yhteensä kuuden vuoden ajan Oulunkylän Pienellä Kulttuuritalolla ja näyttelytoiminta Puotilan kartanolla. Tammikuusta 2019 lähtien näyttelyitä oli Galleria Albert IX:ssa Punavuoressa. Fogga on avattu Lauttasaarentie 6 katutasolla hyvien bussiyhteyksien varrella. Galleristi Eeva-Liisa Kujala oli kovasti tyytyväinen. Älykäs mielikuvitus – näyttelyssä seitsemän taiteilijaa, kaikki naisia. Liisa Einovaara-Kuparinen tekee ihmiskasvoja, akryylimaalauksina tai lyijykynäpiirroksina. Anna-Leena Liljeström palasi avajaisissa vanhalle kotisaarelleen. Hänelle luonto ja eläimet ovat suurimmat innoituksen kohteet. Hän maalaa, mutta tekee myös veistoksia, satumaisia eläinhahmoja, joita oli ikkunalaudalla. Hän keskittyy nyt taiteeseen eläkkeellä. Päivä sai toisen sävyn Helsinki Contemporary, Bulevardi 10A, esittää tunnustetun ruotsalaistaiteilijan Astrid Sylwanin voimakkaista uusista maalauksista koostuvan näyttelyn ”Dagen fick en annan ton”. Nimi viittaa hauraaseen tunteeseen, jonka kiinni saaminen vertautuu maalaamiseen. Taiteilijalle maalaus on jatkuvaa läsnäoloa ja kaiken sen hylkäämistä, minkä olettaa tietävänsä. – Tahdon, että maalaukseni ovat hämmentävän kauniita ja vähän häiritseviä, rosoisia. Siis aivan kuten eletty elämä. Otsikkomaalaus virittää näyttelyn tunnelman. Se on vahva ja varma malliesimerkki värinja materiaalinkäytöstä. Näyttelyn teoksista jokainen on kuin sivu taiteilijan päiväkirjasta – sivut ovat keskenään erilaisia, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka kertoo Sylwanin elämästä ja työstä. Taiteilija käsittelee näyttelyssään elämän, kuoleman ja rakkauden teemoja. Kuparista uudella tavalla grafiikkaa Emma Peura on helsinkiläinen kuvataiteilija ja taidegraafikko, joka työskentelee taidegrafiikan, etenkin kuivaneulatekniikan, sekä liikkeen parissa. Hän tutkii kuparia. – Etsin uusia tapoja käyttää tätä materiaalia taiteessani perinteisen metalligrafiikan menetelmien lisäksi. Miten tehdä kupariin jälkiä? Miten tehdä kuparilla jälkiä? Mitä on jälki? Toisinaan teosteni valmistusprosessissa käytän performanssia, hän kertoo. Taideyliopiston toinen näyttelytila, Project Room, Lönnrotinkatu 35, esittelee Peuran uusimpia teoksia. Kuvan Keväässä hänellä oli jo teoksia, jotka olivat syntyneet matkoista Lokkaan tutkimalla taiteen keinoin altaan historiaa ja sen yhteiskunnallisia ja inhimillisiä vaikutuksia. Taidegrafiikan lisäksi hän tekee animaatioita ja julkista taidetta. Kuvitusta runoelmaan ja äänimaisemaan Galleria Kuvitus, Hämeentie 28, esittelee Aiju Salmén-Salmisen näyttelyn ”Luciferin parfyymi” ja samalla julkaistiin Heikki Romppaisen runokirja ja c-kasetti-teos. Kokonaisuus on monipuolinen, mutta kuvittaja halusi tehdä pienemmän ja analogisen panoksen juttua. – Paperille painetussa runokirjassa ja c-kasetissa on lähes jotakin ritualistista verrattuna –e-kirjan selaamiseen tai mp3-tiedoston kuunteluun. En halunnut kuvien kertovan liikaa, vaan jättävän tilaa ajatukselle, niin kuin tekstikin. Aiju Salminen on helsinkiläinen freelance-kuvittaja ja taidealojen moniottelija. Hän tekee myös sarkakuvakolumneja Ylelle ja toimii muusikkona useassa yhtyessä. Näyttely ja kirjan julkistus oli moniaistinen. Esillä on runoteoksen inspiroimaa geometrista, esoteerisuuden innoittamaa kuvataidetta ja siellä voi kuunnella Veli-Matti ”Läjä” Äijälän ja Markku ”Lene” Leinosen yhdessä kirjan tekijöiden kanssa toteuttamaa C-kasettia. Debytantin odottamattomia piirustuksia – Ennen kuin odottamaton saa saapua / on laskettava aseet. / On käveltävä ja hengitettävä. / On oltava yhtä avara kuin avaruus itse. / Ja sittenkin vielä pitää unohtaa itsensä. / Silloin voi odottamaton saapua. Tiina Numme maalaa ja piirtää työhuoneellaan Helsingissä meditatiivisia tutkielmia elämästä. Galleria Laterna Magican, Rauhankatu 7, piirustukset ovat ensimmäisiä valmiita teoksia ensimmäiseltä omalta työhuoneelta. Hän on opiskellut taidetta Avoimessa taidekoulussa Helsingissä ja muotoilua Turun Amk:ssa. Tämä näyttely on alku: – Aluksi piirsin miltei tyhjässä huoneessa, lattialla istuen. Huoneeseen ympärilleni on vähitellen rakentunut pieni universumini erilaisten keskeneräisten töiden ja kalusteiden yhdistelmänä. Piirustukset ovat silti syntyneet siinä lattialla istuen. Sieltä on ollut hyvä aloittaa. Pelkistettyjä hahmoja kysymysten äärellä 25-vuotias Emma Thomas syntyi Yhdysvalloissa, mutta asuu ja työskentelee nyt Helsingissä. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta (AMK) keväällä 2019. Hänestä tuntuu, että ”maailma loppuu”. – Tunnen voimakasta onnellisuutta ja musertavaa surua. Olen rikas, kaunis, muodikas, villin onnistunut ja kuuluisa. Minulla on 157 miljoonaa Instagram-seuraajaa, ja paparazzit seuraavat minua jatkuvasti. Galleria Kosminen, Pursimiehenkatu 13 esittelee nuoren taiteilijan teoksia, joissa mennään eri tekniikkaan ja tyylilajiin, mutta kehollisuuden tarttumapintoja löytyy sarjasta, jota on toteutettu tussilla, musteella, akvarellilla, guassilla ja monotypialla paperille. Alastomat tai lähes alastomat pelkistetyt hahmot kipuilevat elämän välähdyspisteissä. Kosminen on uusi taidegalleria, kirjakauppa ja kirjasto Punavuoressa. Murolaatikoilla järjestelmää päin Jani Leinonen on tunnetuimpia kuvataiteilijoitamme, myös kansainvälisesti. Jotkut hänen taidetempauksistaan ovat olleet suuren luokan spektaakkeleita, kapitalismin hengessä, vaikkakin sitä ankarasti vastustaen. Taiteilija on haastanut McDonaldsin toiminnasta ja sen eettisestä kestämättömyydestä. Hän operoi murolaatikon kulmassa, bränditeollisuuden omia aseita ja asenteita hyödyntäen. Galleria Liven, Tenholantie 10, näyttelyyn Leinonen on tuonut uudempaa ja vanhempaa tuotantoaan. Monet teoksista ovat juuri vastamainoksia, manipuloituja mainostekstejä ja -kuvia, joista tunnistamme tuotemerkit, mutta joudumme lukemaan sisältöä joita ylikansalliset yhtiöt todellakaan eivät meille tarjoaisi. Kritiikki on purevaa, vaikka hämäävästi kohteensa näköistä. Toinen erottuva sarja koostuu pornolehtien sivuilla esiintyneistä tytöistä. Teksti: Risto Kolanen Taiteilija Tiina Nummella on ensimmäinen näyttelynsä esillä Laterna Magicassa. Kuvassa hänen takanaan on teos Yötön yö. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija ja taidegraafikko Emma Peura ja Matkapäiväkirja -veistos Project Roomissa. Kuva: Raimo Granberg. Astrid Sylwanin Kejsarinnan-akryylimaalaus räiskyy marraskuun kaamoksessa. Taiteilija teoksensa edessä Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Hannele Salminen. Anna-Leena Liljeström esittelee sekatekniikkateoksiaan Hevonen ja muuri sekä Kilpajuoksu Galleria Foggan uudessa tilassa. Kuva: Eeva-Liisa Kujala. Katalonialaissyntyinen mediataiteilija Anna Estarriola on yhdistellyt mediaa, veistostaidetta ja erilaisia äänimaailmoja. Kuvassa hänen jalkojensa juuressa on teos Ongoing Galerie Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg. Monitaiteellinen Aiju Salminen esittelee runoteoksen inspiroimaa geometrista, esoteerisuuden innoittamaa kuvataidetta Galleria Kuvituksessa. Taustalla Geometrinen sarja, 2019. Kuva: Kata Kasala.
21 Viikot 46-47/2019 ? ? Sarpo GoExpo Winter tekee talvilajit tutuiksi lapsille GoExpo Winter tutustuttaa lapset lumilajeihin. Kuva: Heidi Koivunen, Messukeskus. ? GoExpo Winter esittelee koko joukon talvella harrastettavia koko perheen lajeja: luistelua, hiihtoa ja laskettelua. Lisäksi neuvotaan, miten kesäisiä ulkoilumuotoja, pyöräilyä, juoksua ja retkeilyä, voi turvallisesti ja mukavasti harrastaa myös talvella. GoExpo Winter järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 15.-17.11. Talvitapahtuma tuo talviset olosuhteet Messukeskukseen, jonne rakennetaan lumimäki ja jäädytetään luistelukenttä. Lumimäessä pääsee laskemaan tubing-renkaalla ja kokeilemaan laskettelua Rukan hiihtokoulussa. Jäällä nähdään muun muassa taitoluistelua, jääkiekkoa ja kaukalopalloa, ja kävijät pääsevät itse testaamaan taitojaan lainaluistimilla. Taitoluisteluliiton ja alan yritysten yhteisellä osastolla on lisäksi synteettinen jää, jossa voi myös kokeilla luistelua. GoExpo Winter haluaa innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan enemmän – myös talvella. Alaja yläkoululaiset sekä luokan mukana tulevat opettajat pääsevät maksutta osallistumaan koululaisten talviliikuntapäivään ja tutustumaan talvisiin harrastuksiin perjantaina 15.11.2019 klo 12 alkaen. Suomen Hiihtoliiton, Ampumahiihtoliiton ja jäsenseurojen Lasten Lumipäivät -kiertue starttaa GoExpo Winteristä. Lumipäivien tarkoituksena on innostaa lapsia liikkumaan ja löytämään uusia haasteita lumilajien parista. Lasten Lumipäivillä lapset voivat kokeilla mäkihyppyä ja hiihtoa turvallisesti ja innostavasti. Koko perhe liikkumaan Koululaiset ja lapsiperheet on huomioitu myös tapahtuman ohjelmassa. Aikuisille annetaan käytännön vinkkejä, miten lapsia voi innostaa liikkumaan lumella ja jäällä ja miten koko perhe voi lähteä turvallisesti koskemattomille lumille. Rinteiden ulkopuolella laskeminen on yleistynyt myös laskettelukeskuksissa, joten lumiturvallisuus on kaiken ikäisille ajankohtainen aihe. Lapsiperheitä innostetaan myös hiihtämään. Pieni lapsi tarvitsee retkelle esimerkiksi ahkion, mutta lapsen kasvaessa lenkille lähdetään lapsen tahtiin. Pitkätkin lenkit onnistuvat yhdessä, kunhan lapsi saa tarvittaessa vetoapua ja hauskoja taukoja. Lapset ovat luontaisia mäenlaskijoita, joten heille voi tarjota haasteita ja hauskuutta pienistä ja isommistakin mäistä. Hiihdonopettaja Tomi Savolainen antaa lapsiperheille tuhdin tietopaketin ladulle ja rinteeseen. Sunnuntaina perheitä viihdyttävät hiihtokeskusten maskotit sekä lastenorkesteri Siina & Taikaradio -Trio. Laulubussi matkustaa -konsertti kutsuu koko perheen bussiretkelle, jossa kaikki on mahdollista ja yleisö pääsee mukaan yhteiseen lauluun ja leikkiin. GoExpo Winter on aktiivisen talviharrastajan tapahtuma lumella, jäällä, luonnossa tai sisällä liikkuville. Tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 15.-17.11.2019. Samaan aikaan GoExpo Winterin kanssa järjestetään pelitapahtuma GameXpo. Liput Messukeskuksen verkkokaupasta tai ovelta. 28,4 kilometriä ? Kelpo suoritus ikäkululle kirjailijalle. Kävellä kolmen päivän aikana 28,4 kilometriä betonilattialla 92000 ihmisen joukossa, korviahuumaavan metelin keskellä. Kelpo suoritus, jos kyseessä olisi piirikunnallinen urheilutapahtuma. Ei ollut. Oli viikonloppu Helsingin Kirjamessuilla. Kilometrit karttuivat huomaamatta, mittamiehenä hääri puhelimeen ominaisuutena kuuluva sovellus. Urheilullisuutta tapahtumaan loivat ajankohtaan istuva sateinen, tuulinen sää ja kaikkien entisten ennätysten lyöminen. Kävijöitä, kirjoja, esiintyjiä, ohjelmia, näytteilleasettajia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Citius, altius, fortius. Niin aina. Huolimatta vastenmielisyydestäni ylenpalttista hälinää tai väenpaljoutta kohtaan kuljin tungoksessa hymynkare suupielissäni, seisahtelin kuuntelemaan ohjelmanumeroita, jäin jutustelemaan tuttujen kanssa. Kaiken kaikkiaan miellyttävä tapa viettää aikaansa kirjallisuuden, kirjojen ja kirjailijoiden parissa. 92000 muun kirjanystävän seurassa. Maailma elää, kehittyy ja voi paremmin niin kauan kuin tarinoita riittää. Toivoa on niin kauan kuin tarinoita on muodossa tai toisessa tarjolla. Olen valmis sietämään massatapahtumia ja kilpalaulantaa, jos niillä pidetään yllä tiedonhalua, lukutaitoa tai oivaltamisen iloa. Ensi vuonna luultavasti kävelen neljän päivän aikana yli 30 kilometriä yli 100000 kirjanystävän joukossa. Messutapahtumien väliaikoina suosin rauhallisempaa ja pienimuotoisempaa tutustumista kirjallisuuteen. Vietän mielelläni aikaani pienissä kirjakaupoissa, haistelen kirjojen ja painomusteen suloisia tuoksuja, rupattelen henkilökunnan kanssa niitä näitä. Mikäli sellaisen satun löytämään. Harmikseni kovin harvassa verkkokaupassa tai megakauppakeskusten superkirjakaupoissa sellainen on mahdollista. Eikä niistä löydä etsimälläkään niitä vähän pienempien kustantajien julkaisemia merkittäviä teoksia. Sitten kun jalkaparkani vähän vertyvät ja korvani lakkaavat humisemasta taidan suunnata askeleeni johonkin nykyhetkessä elävään vanhanajan kirjakauppaan. Luultavasti Myllykoskelle kirjakauppakissa Nappia tervehtimään. ? ? Kirja-arvostelu Suuri Pohjan sota: Suomalaisten teurastusta! ? Teemu Keskisarja tunnetaan värikkäänä historioitsija, aivan omaleimaisena suomen kielen käyttäjänä. Keskisarjan aihepiirit ja asioiden käsittelytapa ovat usein hyvin persoonallisia, ilkeitä,raakoja. Keskisarja haluaa täydentää ja valottaa uudella tavalla Suomen historian merkillisyyksiä. Hän tuo ne usein esiin tavallisten suomalaisten näkökulmasta, rahvaan kokemukset ja mieli tulevat esille. Kuninkaita ja muita valtaapitäviähän ovat historiakirjamme täynnä. Ruotsi – riistomaa! Keskisarjan uusin historiateos ”Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia” on valtavan raaka kuvaus suomalaisten sotimisesta Ruotsin ja Ruotsin armeijan hyväksi Suuressa Pohjan sodassa 1700 – 1721. Keskisarja ei nimitä Suomea Ruotsin siirtomaaksi vaan Riistomaaksi. Ruotsihan riisti Suomelta koko ajan paitsi elintarvikkeet myös suomalaiset miehet ja vähän naisiakin eri sotiin eri puolilla valtakuntaa. Talvisota ”Lumisota” Suuri Pohjan sota oli kokonaisuudessaan vuosia jatkunutta suurta suomalaisten tappamista! Keskisarja vertaa sodan silloisia tappioita meidän Talvija jatkosotamme tappioihin ja toteaa Suuren Pohjan sodan suomalaistappioiden, 60 000 kaatunutta, olleen suhteessa väkilukuumme huomattavasti tuhoisammat kuin Talvija jatkosodassa. Talvisotaa Keskisarjaa nimittää ”lumisodaksi”. Carolus Rautakallo Keskeinen hahmo Keskisarjan kirjassa on Ruotsin kuningas Kaarle XII, jota Keskisarja nimittää Carolukseksi. Hänen johdollaan Ruotsi kävi jatkuvasti sotia eri puolilla valtakuntaa ja rajojen yli saadan joka puolella useimmiten ”pahasti turpaan”. Kirja kuvaa erityisen hyvin Caroluksen välttämätöntä halua sotia Venäjää vastaan, vaikka eri neuvonantajat häntä siitä varoittivat. Carolukselle kävi kesäkuussa 1709 syvällä Venäjän Pultavassa samoin kuin myöhemmin Venäjän sotaretkellä Ranskan Napoleonille ja Saksan Hitlerille. Caroluksen armeijasta, tuhansista miehistä, suuri osa suomalaisia, ei jäänyt jäljelle oikein mitään. Carolus itse pakeni Turkkiin, ottomaanien elätiksi. Turkkilaiset janitsaarit sanoivat että tuo Ruotsin kuningas, joka tahtoo joutua perikatoon on Demirbash, rautakallo. Keskisarja täsmentää, ei paukapää eikä puupää vaan rautakallo! Julmuuksia Kirja on täynnä kuvauksia erilaisista sodan julmuuksista, ei ihan kevyttä luettavaa. ”Rangaistusspektaakkeli Turussa Uudenmaan tullin kohdalla 28. toukokuuta tarjosi väkijoukolle pelkoa ja vapistusta ja huippuviihdettä. Täytäntöön pantiin rådbråkning, rikoslain kovin kirjain Suomessa kautta aikain. Rådbråkning tarkoitti raajojen ja rintakehän ruhjomista kangella, moukarilla tai vaununpyörällä. Pyövelin tuli työskennellä hiljakseen, jotta kohde pysyi tajuissaan...”. ”Kemiön kirkkoherra, 37-vuotias Henrik Florinus… oli tehnyt kaksinkertaisen aviorikoksen, myrkyttänyt vaimonsa ja tilannut kruununvoudin palkkakirvesmurhan. Florinuksen rikostovereista ylioppilas ja renki selvisivät oikean käden ja kaulan katkaisulla, palvelijatar ja voutivainaan vaimo menettivät vain päänsä”. Kirja on täynnä erilaisia julmuuksia, yksi oma luku on omistettu hengenmiehille otsikolla ”Sikapapit”. Jopa venäläiset paheksuivat Suomen luterilaista meininkiä. Sotaretki Norjaan Ruotsin armeija, suomalaiset miehet, oli kärsinyt murskatappiot Rii`assa, Napuessa, Pultavalla, mutta se ei Carolukselle riittänyt. Piti hyökätä Norjaan, vallata Trondheimin kaupunki. Ja sieltä ehkä Englantiin, Skotlantiinkin sotkemaan asioita. Caroluksen uskottu sotapäällikkö Carl Custaf Armfelt kokosi pääosin suomalaisista joukot sotaretkelle Norjaan, kohti Trondheimiä. Yli vuorten ja tuntureiden. ”Sitä surkua ja valitusta, hätää ja huutoa, tuskaa ja vaikerrusta, jota siellä nähdä sai ei ulkopuolinen voi mielessään kuvitella, ja mahdotonta on kuvata kuinka surkea asia todella oli kaikissa yksityiskohdissaan”. Tämä Norjan sotaretki on karmeudessaan varmaan Suomen sotahistorian kaikkein karmein. Tammikuussa 1719 paluumatkalla sotilaat jäätyivät tuntereilla seisoviltaan pystyyn kiinni toisissaan. 3000 suomalaista miestä paleltui matkalla. ”Ruskean muumiomaisen paleltuman ainoa käypähoito oli irrotus elävästä kudoksesta. Sotakirurgia ei ollut puoskarointia vaan empiriasta kehittynyt tiede. Taistelun jälkeen koeihmisiä oli aina liikaakin eivätkä he kitisseet hoitovirheistä. Huippuvälskäri vastasi vankien vaihtokaupassa jopa kahta majuria. Parhaat välskärit osasivat sahata kantapään ja säästää jalkaterän, mutta nyt millintarkka näprääminen ei käynyt laatuun”. Tärkeä kirja Teemu Keskisarjan tyyli kirjoittaa historiaa on elämänja ihmistenläheinen. Tämä Suuren Pohjan sodan historiakirja on erinomaisen tärkeä lisä suomalaiseen historiankirjoitukseen. Sehän on viime vuosina sinänsä aivan oikein keskittynyt lähihistoriaamme, 1900-luvun moniin vielä puutteellisten selvitysten varaan nojaaviin, tarkoituksella kaunisteltujen historiakirjojen puutteiden oikaisuihin. Erittäin tärkeää työtä, mutta vanhempaan historiakirjoitukseen, kuningasten ja sankareiden ”valehistoriaan” Teemu Keskisarjan uusi teos Suuresta Pohjan sodasta on erittäin valaiseva, rehellinen,vähemmän sankarillinen kirja. Tarpeellinen. Pekka Hurme
22 Viikot 46-47/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% KALENTERIT 2020 SUURKUVATULOSTUS • julisteet, valokuvat, rakennuspiirustukset • A3, A2, A1, A0 • 50x70 cm, 70x100 cm • pohjustus (max 70x100) • laminointi (max 61x91) STADIN BASTUT KALENTERI 2020 Kalenteritiedot ja suomenkieliset nimipäivät vuodelle 2020 sekä valokuvia Helsingin yleisistä saunoista 1900-luvun alusta 1970-luvulle Helsingin kaupunginmuseo n kokoelmasta. – Hyvää uutta vuotta 2020 toivottaa Kallion Kuvahommat – TERVEISET KALLIOSTA KALENTERI 2020 Kalenteritiedot ja suomenkieliset nimipäivät vuodelle 2020 sekä valokuvia Helsingin Kalliosta 1950-luvulta 1970-luvulle Helsingin kaupunginmuseon kokoelmasta. – Hyvää uutta vuotta 2020 toivottaa Kallion Kuvahommat – Opistoteatterin Lysistrate tuo palan muinaista Kreikkaa Helsinginkadulle ? Helsingin työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate. Aristofaneen naisten viesti on ajaton: rakkaus voittaa sodan ja väkivallan. Työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.– 1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate. Näytelmän on ohjannut Harri Liuksiala. Mitä tehdä lisääntymisenergialla? Aristofaneen kekseliäät naiset laittavat patriarkaatin polvilleen valjastamalla halun suuremman hyvän palvelukseen. Naisille rauha on rakkautta ja arki pyhää. He kohoavat sukuvietin hallitsijoiksi suojellakseen elämää. Aristofaneen naisten antiikin ajan viesti on myös tätä päivää: rakkaus on suurempaa kuin hyväksikäyttö, valta ja hallinto. Rakkaus voittaa sodan ja väkivallan. – Lysistrate kertoo naisten voimasta, rakkaudesta ja elämänhalusta. Lysistrate kehottaa kanssasisariaan löytämään voimansa”, sanoo ohjaaja Harri Liuksiala. – Ohjaajana houkuttelen näyttelijöitä samaan. Ja kun voima löytyy näyttämöllä, sama kehotus kantautuu katsojalle.” Esitykset: Ma 18.11. klo 19, ennakko To 21.11. klo 19, ensi-ilta La 23.11. klo 14 Su 24.11. klo 14 Ke 27.11. klo 19 To 28.11. klo 19 La 30.11. klo 14 Su 1.12. klo 14 Esityspaikka: Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26 Vapaa pääsy. Ei ennakkovarauksia. Esityksen kesto noin 2 tuntia (sis. väliajan).
23 Viikot 46-47/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Asianajotoimistoja ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Sirpa Piira, sirpa.piira@karprint.fi puh. 09-413 97 360, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä ? ? Sekalaista Suoritan lemmikkieläinkuljetuksia. HKI, Espoo, Vantaa alueella. Ogelin kylätaksi p. 040 484 7711. Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Jouluextrassa julkaistaan Jouluextrassa julkaistaan joulutervehdyssivut! joulutervehdyssivut! Toivota asiakkaallesi tai ystävällesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. OTA YHTEYTTÄ Munkinseutu -lehti Riitta Juslin 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kallio Lehti Sirpa Piira 09 413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Rööperin Lehti Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi