• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Kalliolankansalaisopisto.fi Kausi alkanut - vielä ehdit mukaan. Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi www.kalliolankansalaisopisto.fi Viikot 2-3 - 2016 Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Korkein luottoluokitus 2015 LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! 47. vuosikerta - Nro 1 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Bliniviikot 4.1.-14.2. Kestäviä, edullisia viherkasveja Viipurin Kukka Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 | Avoinna: ark. 10-16, la-su 10-17 Pubi A-oikeuksilla Bar & restaurant www.madamekurvi.fi Avoinna: ma-pe 11-02, la 15-02, su 15-02 Lounas arkisin klo 11-15, A la carté sulkeutuu klo 21:30 AlpinFysioterapia.fi Tarjous uusille asiakkaille ensimmäinen hoitokerta -30% tammikuun ajan. Ajanvaraus Mikko 09-7535793, Henri 050-5221954, Hannu 040-5319851 | Vaasankatu 18 A Helsinki Ajanvaraus 09-753 57 93 Talven parhaat blinit tarjoillaan Alppilassa. Tervetuloa herkuttelemaan! Porvoonkatu 19, Alppila p. 020 7424 270 | www.weeruska.com Avoinna: ma-to 10.30-23.00, pe 10.30-24.00, la 12.00-24.00, su 14.00-23.00 Tule treenaamaan kanssamme ilmaiseksi klo 8-20 välillä! Alppilan Huone on... etkopaikka, jatkopaikka, levähdyspaikka, kokoontumispaikka. Se on olohuoneesi jatke Kuuskulmassa, Alppilan sydämessä. Tervetuloa! Porvoonkatu 19, 00510 Helsinki | Puh. 09 875 4455 Avoinna: Ma-Ti 11 ? 24 ? Ke-Pe 11 ? 02 ? La 14 ? 02 ? Su 14 ? 24
• KALLIO LEHTI 2 Nro 1 ? Viikot 2-3 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Korjaus-ompelimo Tex & konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-ompelukonemyynti & konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - ompelimo, tarvikemyynti & konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.votkin.fi Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Emännille p. 010 281 2600 ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille ? Virusten ja haittaohjelmien poisto Carita Drew: ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset Hornaan eksyneet ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY Kertomus itsetuhoisen kirjailijan myrskyisästä suhteesta ja matkasta ihmismieleen. KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Liput 12/10? Tervetuloa teatteriin! Forgotten Memo ? Lia Marika Tynnilä, kollaasivalokuvia 13.1. - 31.1.2016. Katso kotisivut. Galleria Saima Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! TIETOKONEHUOLTO ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto chef wotkin?s paLVeLutiskit www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! KATRI VALAN PUISTON VÄESTÖNSUOJA KÄENKUJA 6-8, SÖRNÄINEN. WWW.TEATTERIKULTSA.FI TULE, KOE JA IHASTU! Zabludowicz Collection Helsingin Taidehalliin Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 A-oikeudet IRTI RIIPPUVUUDESTA HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU Minnesota-mallista avohoitoa päihde,- läheis- ja ruoka-aineriippuvuuksiin. Ota yhteyttä. HUOM! Uusi osoitteemme on Tilkantori 4, Helsinki ??Taidehallissa nähdään keväällä Zabludowicz Collection -nykytaidekokoelman näyttely. Esillä on teoksia Pernajan Sarvisalon residenssissä vierailleilta taiteilijoilta. Helsingin Taidehallissa nähdään keväällä poimintoja Zabludowiczin nykytaidekokoelmasta. Mukana on teoksia yhdeksältä taiteilijalta, mm. Sam Fallsilta, Erin Shirreffiltä ja Antti Laitiselta. Kyseessä on ensimmäinen Zabludowicz Collectionin näyttely Suomessa. Monet taiteilijoista ovat olleet taiteilijaresidenssissä Pernajan Sarvisalossa, minne Zabludowiczit ovat vuodesta 2010 lähtien kutsuneet taiteilijoita nauttimaan suomalaisesta maisemasta ja kulttuurista. Ym- Sam Falls, Untitled (Boat House), 2015. Tilataideteos Sarvisalossa. Kuva: David Bebber. päri Sarvisaloa on sijoitettu lukuisia teoksia, joista merkittävä osa on saaren luontoon varta vasten suunniteltuja tilataideteoksia. Alue on kuitenkin avoinna yleisölle vain ennakkoon sovitusti kerran vuodessa, joten näyttely on harvinainen tilaisuus nähdä töitä kansain- välisesti arvostetusta taidekokoelmasta.  Vuonna 1994 perustetusta kokoelmassa on taidetta 1940-luvun lopulta nykypäivään. Noin 5000 teosta 500 taiteilijalta sisältävää kokoelma on tullut tunnetuksi siitä, että se keskittyy nousevien nykytaiteilijoiden teoksiin. Zabludowicz Collection tukee taiteilijoiden lisäksi taideorganisaatioita. Kokoelmalla on toimintaa myös Yhdysvalloissa ja Isossa Britanniassa, missä sijaitsee sen pääasiallinen näyttelytila. Zabludowiczit saivat kansainvälisen keräilijäpalkinnon Arco Madridissa 2014. Zabludowicz Collectionin näyttely nähdään Helsingin Taidehallissa 19.3.? 24.4.2016.
• Viikot 2-3 47. vuosikerta ? nro 1 Ajankohtaista Brahenkentän tekojää on jo avoinna Luistelukausi jatkuu maaliskuulle asti Kalasataman korttelitalo joulukuussa 2015. Kalasataman korttelitalon päiväkoti aloittaa ??Kalasatamaan rakennettavan uuden korttelitalon ensimmäinen osa on valmistunut. 120-paikkainen Päiväkoti Kalasatama aloittaa rakennuksessa toimintansa vuoden 2016 alusta. Ensi vuoden elokuussa uusissa tiloissa aloittavat peruskoulun ensimmäinen ja toinen luokka. Peruskoulun muut luokat sijoittuvat korttelitalon toiseen osaan, joka on määrä rakentaa vuosina 2019?2020. ? Tilat on suunniteltu yhdessä opetustoimen kanssa monimuotoisiksi ja muunneltaviksi. Lähtökohtana on se, että eri-ikäiset lapset voivat toimia monenlaisissa ryhmissä päiväkodin tiloissa. Lasten tilat on leikkimistä, liikkumista, tutkimista ja taiteilemista varten, kertoo varhaiskasvatusalueen päällikkö Ulla Lehtonen. Elokuussa 2016 kouluun myös siirtyy pienryhmiä Brahenpuiston koulusta, joka on tarkoitettu oppilaille, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Päiväkodin ja peruskoulun ohella Polariksenkatu 1:ssä sijaitseva korttelitalo toimii Kalasataman alueen asukkaiden harrastus- ja kokoontumispaikkana iltaisin ja viikonloppuisin. Iltakäyttö alkaa koulun aloittaessa toimintansa elokuussa 2016. Kalasataman korttelitalo havainnekuva. Merkittävä uudisrakennushanke Kalasataman korttelitalo näkyy keskeisesti uuden asuinalueen kaupunkikuvassa. Se on yksi Helsingin kaupungin lähivuosien merkittävimmistä uudisrakennushankkeista. Kesäkuussa 2014 alkaneen rakennushankkeen aikana kiinnitettiin erityistä huomiota kosteusongelmien ennaltaehkäisyyn. ? Rakennusvaiheessa rakenteisiin sijoitetuista kosteusantureista osa jää rakennukseen pysyvästi. Niiden avulla voidaan seurata rakenteiden kuntoa koko elinkaaren ajan ja puuttua ajoissa mahdollisiin syntyviin kosteusongelmiin, kertoo projektinjohtaja Sirpa Pylväs. Korttelitalon ensimmäisen vai- Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun ??Vuonna 2009 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Syksyllä koulunkäynnin aloittaa Helsingissä noin 5600 lasta. Opetusvirasto lähettää tällä viikolla tuleville ekaluokkalaisille Tervetuloa kouluun -oppaan, jossa on tietoa koulun aloittamisesta ja iltapäivätoiminnasta. Samassa kirjeessä lähetetään oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu. Omaan lähikouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 7.?27.1.2016 osoitteessa wilma.edu.hel.fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla keskiviikkona 27.1.2016 klo 8.00?10.00 ja 17.00?19.00. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla. Jos esimerkiksi lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii. Koulun aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy www.edu.hel.fi/tervetuloakouluun-sivuilta. Kannelmäessä, Käpylässä, Pihlajamäki-Pihlajistossa, Puistolassa ja Vuosaaressa lähikoulupaikka pitää vahvistaa Ns. laajennetuilla oppilaaksiottoalueilla eli Kannelmäen, Käpylän, Pihlajamäki-Pihlajiston, Puistolan ja Vuosaaren alueilla on useita peruskouluja. Kaupunki osoittaa lapsen lähikouluksi yhden alueen kouluista. Lähikoulupaikka pitää vahvistaa joko 7.?27.1.2016 osoitteessa wilma.edu.hel.fi tai käymällä koululla 27.1.2016. Huoltajat saavat Tervetuloa kouluun -oppaan mukana päätöksen lapsen lähikoulusta ja tarvittavan Wilma-tunnuksen ja salasanan. heen rakennuskustannukset olivat hieman yli 14 miljoonaa euroa ja vuosille 2019?2020 suunnitellun toisen vaiheen arvioidut kustannukset ovat 19,5 miljoonaa euroa. Pääurakoit- sijana hankkeessa on toiminut Rakennuskultti Oy. Korttelitalon on suunnittelut JKMM Arkkitehdit Oy, joka voitti rakennuksesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun. ??Helsinginkadulla sijaitsevan Brahenkentän tekojää on auennut asukkaiden iloksi. Kenraalikuvernööri Pietari Brahen mukaan nimetty urheilukenttä on rakennettu 1920-luvulla yleisurheilukentäksi. Kenttä on myöhemmin muutettu jalkapallokentäksi, ja juoksurata on poistettu. Kenttää käytetään kesäisin amerikkalaisen jalkapallojoukkueen Helsinki Wolverinesin kotikenttänä. Talvisin kotipelinsä Brahenkentällä pelaa HIFK:n jääpallojoukkue. Luistelukenttä on avoinna viikon jokaisena päivänä, ja jäätä hoidetaan päivittäin kello 15-16 välisenä aikana, jolloin kentälle ei pääse. Aikuisilta yksi luistelukerta maksaa vuoden alusta kolme euroa ja 50 senttiä, alennusryhmiltä tasan kaksi euroa. Lapsille luistelu maksaa puolitoista euroa. Kentälle on myynnissä myös kymmenen kerran sarjakortteja, kuukausikortteja, sekä kausikortteja. Kortit on hankittavissa Töölön kisahallista. Luistelukausi Brahenkentällä jatkuu maaliskuun puoleen väliin asti. Kentän yhteydessä palvelee kahvila, jossa on mahdollisuus myös luistinten teroitukseen. Pikaja retkiluistimilla luistelu on kielletty yleisöluisteluaikoina. Retkiluistelulle on varattu oma aika sunnuntaiaamuun. Kentällä on alueet erikseen ilman mailoja ja mailojen kanssa luisteleville. Lähibussilinja Hakaniemen ja Kalasataman välille ??HSL parantaa Kalasataman liikenneyhteyksiä maanantaina 11. tammikuuta, kun uusi bussilinja 26 (Hakaniemi?Kalasatama?Hakaniemi) aloittaa liikennöintinsä. Linja kulkee arkisin noin kello 5.30?22, ja sillä on ruuhkaaikoina 15 minuutin vuoroväli. Ruuhka-aikojen ulkopuolella bussit kulkevat 20 minuutin välein. Linjaa liikennöidään pienkalustolla. Käytössä on myös autoja, jotka toimivat vuodenvaihteessa lakkautetun Kutsuplus-palvelun käytössä. Lähtöpysäkki Hakaniemessä on Hakaniemen torikadun varressa sijaitseva pysäkki numero 2502. Siitä linja kulkee Sör- näisten rantatien kautta Kalasatamaan, jossa se käyttää päätepysäkkinään Junonkadun pysäkkiä (2560). Kalasatamasta linja jatkaa Hermannin rantatielle, josta se palaa Vanhaa Talvitietä pitkin takaisin Sörnäisten rantatielle ja Hakaniemeen.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 1 Helsinki-Tallinna tunnelihanke askeleen lähempänä S uomenlahden tunnelihanke on etenemässä ja asia koskee Helsingin kaupunkia ehkä kaikkein eniten. Suomi ja Viro anovat EU:lta yli miljoonan euron tukea selvittääkseen Helsinki-Tallinna välisen junatunnelin rakentamisen mahdollisuuksia. Tunnelin rakentaminen on muuttumassa yhä vakavammin otettavaksi hankkeeksi. Ensimmäistä kertaa hankkeesta sovittiin valtioiden kesken, kun Suomen ja Viron liikenneministerit allekirjoittivat muistion yhteistyöstä yhdessä Helsingin ja Tallinnan johdon kanssa. Sovittava asia oli, että Suomi ja Viro anovat EU:lta reilun miljoonan euron tuen selvittääkseen Suomenlahden alittavan junatunnelin edellytyksiä aiempaa perusteellisemmin. Toteutuessaan alituksen sanotaan olevan maailman pisin meren alittava yhteys. Aiemmin julkaistussa alustavas- sa tutkimuksessa todettiin, ettei junatunnelihanketta tulisi unohtaa taloudellisesti mahdottomana projektina. Sen mukaan hankkeen kannattavuus nojaa paljolti työmatkaliikenteen varassa. Autotunneli ei kannattaisi, vaan kyseeseen tulisi junatunneli, jossa matka Helsingin keskustasta Tallinnaan taittuisi alle 45 minuutissa. Rail Baltic on Baltian läpi kulkeva pikarata. Sen yksi asema tulisi lähelle juuri tätä Suomesta tulevaa tunnelia. Toteutuessaan Helsingin ja Tallinnan välisessä tunnelissa olisi sama kapea, länsieurooppalainen raideleveys kuin Rail Baltic -pikaradalla. Toteutuessaan hanke mullistaisi Helsingin Tallinnan välisen liikenteen. Se lähentäisi Helsinkiä ja Tallinnaa merkittävästi ja loisi jonkunlaisen löyhän kaksoiskaupungin. Monet markkinat ja hankkeet olisivat enemmän yhteisiä kuin tänään. -j.a. Hevoset vahvasti mukana Suomen 100-vuotisjuhlassa ??Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Valtioneuvoston kanslian ohjaama Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta. Hevosalan järjestöt osallistuvat itsenäisyyden juhlistamiseen yhteisellä Mahdollisuuksien hevonen -kokonaisuudella. Hevonen on ollut tärkeässä roolissa rakentamassa ja puolustamassa itsenäistä Suomea. Juhlavuonna halutaan innostaa ihmisiä erityisesti kertomaan hevosten, hevostalouden ja suomenhevosen merkityksestä maamme historiassa ja nykyhetkessä. Yhteiskunta muuttuu, mutta ihmisen ja hevosen välinen kumppanuus säilyy. ? On upeaa, että Mahdollisuuksien hevonen otettiin osaksi Suomi 100 -hanketta. Hevosella, erityises- ti suomenhevosella on ollut suuri merkitys maamme historiassa. Ne ovat palvelleet meitä työhevosina maa- ja metsätaloudessa sekä sotasankareina, ja nyt ne ovat oivia kumppaneitamme harrastuksessa ja urheilussa. On hienoa, että hevonen on saanut oman ja ansaitun paikkansa, kun juhlimme itsenäisen Suomen 100-vuotista historiaa, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall iloitsee. Valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelma on myöntänyt osarahoituksen hevosalan juhlavuoden koordinointiin. Helsingissä järjestettävä päätapahtuma CityHorse esittelee kaupunkilaisyleisölle hevosia eri käyttömuodoissa, kertoo suomenhevosen tarinaa ja esittelee hevostaloutta. Hevosteema levittäytyy vuoden 2017 aikana ympäri Suomen paikallisten tapahtumien kautta, ja tähän työhön kutsutaan mukaan koko hevosväki. Mahdollisuuksien hevonen innostaa ja kannustaa hevosalan yhdistyksiä, harrastajia ja ammattilaisia kertomaan hevosesta, tuomaan ne kylille, tapahtumiin ja ihmisten lähelle. Projektin koordinoinnista vastaa Hippolis. Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana Suomen Ratsastajainliitto, Hippolis ? Hevosalan Osaamiskeskus ry, Suomen Hippos ry, Suomenhevosliitto ry, Hevosopisto Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen Hevosurheilulehti Oy, Fintoto Oy ja Vermon ravirata Oy. Haave tunnelista Tallinnaan elää ??Näin otsikoi Metro-Lehti Maanantai 28 joulukuuta 2015 sivulla 4 Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihreät) kirjoituksen ohessa käy ilmi, että pelkkä toteuttamisselvitys maksaa 1,1 miljoonaa euroa ! Helsingin kokoomuslainen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Tallinnaa pitkään johtanut Edgar Savisaar ovat viimeiset seitsemän vuotta pitäneet haavetta hengissä. osoitteessa Töölönkatu 47 alkaa peruskorjaus. Ensimmäisessä vaiheessa Hiekkarannantien kentälle siirretään kaksi paviljonkia, joissa on tilaa kolmelle päiväkotiryhmälle sekä keittiölle ja yhteiselle ruokailu- ja oleskelutilalle. Paviljonkien piha-alue ja pysäköintialue erotetaan toisistaan aidalla. Paviljonkien julkisivut maisemoidaan viereisen metsikön väreihin sopiviksi. Bertha-Maria Hemmetin korjauksen valmistuttua paviljonkeja rakennetaan samalle tontille lisää. Minervaskolan muuttaa Hiekkarannantielle hieman aiemmin kuin oman koulun kor- jaus alkaa. Minervaskolanin jälkeen paviljonkeja käyttää vielä Taivallahden peruskoulu, jonka rakennukset peruskorjataan useassa vaiheessa 2020-luvun taitteessa. Paviljongit on sovitettu tontille niin, että viereisen puistometsikön vanhat männyt eivät kärsi rakennustöistä. Koulujen väistötiloille on pyritty löytämään mahdollisimman hyvä sijoituspaikka, sillä sekä Minervaskolanin että Taivallahden koulun oppilaat käyvät Taivallahden koulussa ruokailemassa ja aineopetusluokkien oppitunneilla. Lisäksi esiselvityksen perusteella tunneli kaikkine liikenneyhteyksineen maksaisi 9-13 miljardia euroa ! Kuten hyvin tiedämme, että nämä luvut herkästi nousevat, kun mitä tahansa hanketta aletaan toteuttaa ! Ihmetyttää kuitenkin kaikkein eniten se, että kaikkein vähävaraisimmilta halutaan leikata toimeentulotuesta, mutta sitten yllättäen löytyykin tällaiseen rahaa varsinkin, kun useas- ta sekä lehdistä, että internetistä ja muista tiedotusvälineistä on tullut tietoon kuinka paljon Englannin kanaalin ali kulkeva tunneli vuotaa ! Haluavatko nämä ?Herrat? hukuttaa tavallisen kansan jos he erehtyvät menemään kyseiseen junaan joka siellä kaavailtaisiin kulkemaan ? Lassi Tiittanen Hämeentien pyöräkaistat   ??Vasemmistoliitto kannattaa lämpimästi pyöräteitä Hämeentielle ? Kannatatte 14.1 miljoonan euron pyörätiet kilometrin matkalle ? Olisiko ollut muuta paljon tärkeämpää asiaa hoitaa kuntoon tuolla miljoonamäärällä? Hallitus leikkaa eläkeläisiltä 5 miljoonaa euroa ja siitä keskustellaan eduskunnassa suureen ääneen. Varsinkin vihreät ja vasemmistoliitto, mutta Helsingin valtuustossa viette mm. eläkeläisiltä pyörätien 14,1 miljoonan  verran. Noin sadan metrin päässä on jo valmiina leveät hyvät pyörätiet, Sörnäisten rantatiellä.  Hämeentiellä asuvat ihmiset ovat tyytyväisiä asukkaita tällä hetkellä olevaan tilanteeseen. Täältähän pääsee muuttamaan pois, eikä mene yhteisiä verorahoja. En ole nähnyt pariin viikkoon ensimmäistäkään pyöräilijää Hämeentiellä, keitä varten pyörätie rakennetaan? Asuintaloja ja liikkeitä on koko kilometrin matka, joka on nyt suunniteltu pyörätieksi. Henkilöautot kiertäisivät jatkossa Torkkelinmäen vierestä, pikkukatuja. Miten pelastuslaitos hoitaa liikennettään, kun Viideslinja tukitaan henkilöautojen liikenteellä ? Miten vanhat hitaat ihmiset ylittävät Hämeentien; pyörätie, bussikaista, ratikkakiskot, bussikaista ja pyörätie? Ratikat saavat minuutin lisää nopeutta tälle matkalle??? Pyöräilijät eivät väistä hitaita vanhuksia jotka ylittävät pyörätietä. Koska pyöräilijät eivät noudata nytkään liikennesääntöjä. Miten bussipysäkeillä päästään bussiin ja bussista pois, niin ettei alamäkeä laskeva ?kilpapyöräilijä? aja päälle? Onko tutkittu, paljonko pyöräilijöitä on liikkunut Hämeentiellä? Tuskin montakaan, miksi haaskaisitte 14,1 miljoonaa euroa yhden kilometrin matkaan. Mitä tapahtuu Sörnäisten rantatien pyöräteille, jotka jatkuvat pyöräteinä Herttoniemeen päin ja toiseen suuntaan keskustaan päin. Hämeentie puineen on aivan elävöitetty, liikenne ei meitä asukkaita haittaa. Päästöt eivät vähene pyörätíen rakentamisella, ne siirtyvät toisille kaduille Kallioon. Nyt voisi ottaa sen maalaisjärjen käyttöön ja miettiä onko varaa rakentaa, kun hyvät pyörätiet ovat jo valmiina.   Ritva Vilen Junalla matkustaa entistä useampi ? Kehärata kerännyt hyvin matkustajia ??Entistä useampi taittaa matkojaan junalla HSL-alueella. Marraskuussa 2015 junalla kuljettiin arkivuorokauden aikana noin 171 000 kertaa. Lukema kasvoi vuoden 2014 marraskuusta peräti 20 000:lla, eli noin 13,5 prosentilla. Matkustajamäärien kasvun taustalla on heinäkuussa avattu Kehärata, joka yhdisti toisiinsa Vantaankosken radan ja pääradan. Samalla avautui suora yhteys Vantaan suurimpien aluekeskusten Tikkurilan ja Myyrmäen välille. Myös esimerkiksi Helsingin Mal- Hiekkarannantie kuuden kentälle rakennetaan paviljonkipäiväkoti ja pysäköintipaikkoja ??Töölöön, entisen HJK:n kuplahallin paikalle osoitteeseen Hiekkarannantie 6 rakennetaan paviljonkipäiväkoti ja asukaspysäköintipaikkoja. Rakennustöiden valmistelu alkaa näkyä tontilla vuoden vaihteessa. Töölöön, entisen HJK:n kuplahallin paikalle osoitteeseen Hiekkarannantie 6 rakennetaan paviljonkipäiväkoti ja asukaspysäköintipaikkoja. Rakennustöiden valmistelu alkaa näkyä tontilla vuoden vaihteessa. Helmikuun alussa paviljonkiin muuttaa osa päiväkoti Bertha-Maria Hemmetin ryhmistä, sillä päiväkodin omassa rakennuksessa Nro 1 ? Viikot 2-3 Pysäköintijärjestelyt Töölössä Asukas- ja yrityspysäköintivyöhykettä F on päätetty laajentaa Etu-Töölöön Hietaniemen alueelle. Koska Nordenskiöldin aukion ja Mechelininkadun hyväksytyn 5.11.2013 liikennesuunnitelman myötä ilta- ja yö- ja viikonloppupysäköinti Mechelininkadulla poistuu Eteläisen Hesperiankadun ja Hietaniemenkadun välisellä osuudella, laajennus helpottaa Töölössä asuvien mahdollisuuksia pysäköintipaikan löytämiseen. milta pääsee nyt vaihdotta lentoasemalle. Kehäradan viittä uutta asemaa on käytetty matkustamiseen arkivuorokauden aikana noin 14 500 kertaa. Kaikki muut asemat paitsi Vehkala pääsivät yli 2 000 käyttökerran vuorokauden aikana. Lähijunamatkustajien määrä on kasvanut melkein kaikilla Kehäradan lenkin varrella olevilla asemilla. Kaikkein suurinta kasvu on Helsingin päärautatieaseman (n. 7 400) lisäksi ollut Tikkurilassa (n. 5 200), Myyrmäessä (n. 3 000), Hiekkaharjussa (n. 2 700), Malmilla (n. 2 400) ja Martinlaaksossa (n. 1 900). Aforismit nousevat jälleen raiteille ??HSL, HKL ja Suomen aforismiyhdistys tuovat tänäkin talvena mietelauseet kiskoille. Mietelauseita voi lukea metrojunien ja raitiovaunujen sähköisiltä näytöiltä maanantaista 4.1. alkaen. Myöhemmin tammikuussa mietelauseita tulee myös julisteina metroasemille. Tempaus järjestetään jo kahdeksannen kerran. Aforismit kulkevat raiteilla tammikuun lopulle asti. Suomen aforismiyhdistys keräsi mietelauseita avoimella kutsulla ja oivalluksiaan tarjosi 62 tekijää. Raati valitsi tänä vuonna aforismeja 25 kirjoittajalta, kultakin yhden. Mukana on mietelauseita sekä kokeneilta kirjoittajilta että uusilta lyhyen ilmaisun taitajilta. ? Tämän vuoden raidea- forismeihin valikoitui ytimekästä elämänfilosofisuutta - myönteistä ajateltavaa poimittaviksi, mutta myös aforismille tunnusomaista pientä piikillisyyttä. Mietelauseissa avataan ihmisenä olemista varsin ajankohtaisesti. Ajatelmien ilmaisuista on löydettävissä runollista syvyyttä ja pikanttia humoristisuuttakin, Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laihinen kertoo. ? Raideaforismit ovat jo vakiintunutta kaupunkikulttuuria. Ne lukee nopeasti matkan ohessa, mutta oivallus voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa ja siitä voi kuoriutua uusia ajatuksia. Aforismi voi parhaimmillaan tarjota kaupungissa liikkuvalle hetken ajatusikkunan, Laihinen sanoo.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 5 Kolumni Sotea ja säästöjä Vuonna 1906 valmistunut tallirakennus entisöidään asuinkäyttöön. Hevostalli asuinkäyttöön Punavuoressa Huonossa kunnossa oleva Ajurien talli kunnostetaan ??Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt, että kaupunginvaltuusto päättäisi Punavuoressa sijaitsevan tontin asemakaavan muutoksen puolesta. Asemakaavan muutos mahdollistaa osoitteessa Punavuorenkatu 16 sijaitsevan Ajurien tallin pihan entisen hevostallin muuttamisen asuinkäyttöön, sekä kadunvarsirakennuksen muuttamisen ensimmäisen kerroksen asuntojen kohdalla liiketiloiksi, mikäli niille on tarvetta. Kadunvarsirakennukseen saa sijoittaa liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen silloin, kun käynti tällaiseen huoneistoon on järjestetty kadulta. Lisäksi sisäpihan alle sallitaan rakennettavaksi 200 neliömetriä asuntoja palvelevia maanalaisia tiloja. Tontti on yksityisomistuksessa, ja asemakaavan muuttaminen aloitettiin tontin omistajan hakemuksesta. Tallirakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää uusien ikkuna-aukkojen avaamista muihin tontteihin rajoittuviin julkisivuihin, mistä sovitaan erikseen kyseessä olevien naapurien kanssa. Pysäköinti- ja liikennejärjestelyt säilyvät pääpiirteissään ennallaan. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että entinen hevostalli saataisiin peruskorjattua ja muutettua asuinkäyttöön sen historialliset arvot säilyttäen. 100-vuotiaita rakennuksia Alue, jota kaavamuutos käsittelee, on kerrostalovaltaista asumisen ja toimitilojen aluetta, joka on lisäksi kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1976, jonka mukaan rakennusta, tai sen osaa ei saa purkaa ja korjaaminen on suoritettava entistäen. Tontin kahteen nurkkaan, nykyisen piharakennuksen päätyjen paikalle, sallitaan kolmikerroksiset uudisrakennukset. Tontin molemmat rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1906. Kadunvarren nelikerroksinen jugend-tyyli- ??Millainen vuosi 2016 tulee olemaan? Yleisesti ottaen tulevaisuus on aika lailla lähimenneisyyden jatkoa. Sen mukaan ihmisten elämää ja julkisuutta hallitsevat ainakin kolme asiaa, sote, säästöt ja turvanpaikanhakijoiden kohtalo. Kaikissa näissä asioissa on vielä paljon pohdittavaa. Julkinen keskustelu voi lainehtia äärestä laitaan. Itse toivon, että keskustelussa olisi mukana paljon tosiasioita ja hyviä perusteluja. Kun maailmassa tapahtuu paljon yht aikaa ja asiat ovat monimutkaisia, toisiinsa kietoutuneita, silloin elämän hallinnan ja turvallisuuden kannalta tärkeintä on mahdollisimman hyvä, tosiasioihin perustuva ja ihmisten tiedontarpeet huomioon ottava puhe. Se auttaa elämässä eteenpäin. Kavahdan aina provosoivaa vihapuhetta tai toisia ihmisiä halveksivaa puhetta. Sellaiset ajatukset ja puheet mustuttavat eniten sanojansa mieltä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa tämä vuosi on merkittävin. Parin seuraavan kuukauden aikana maan hallitus tekee päätökset itsehallintoalueiden lukumääristä ja kuullaan selvitysmies Lauri Tarastin ehdotukset alueiden tehtäviksi. Näitä ehdotuksia odotan suurella mielenkiinnolla. Ehdotukset vaikuttavat suuresti millaisiksi kunnat tulevaisuudessa muotoutuvat. Millainen on Helsinki tulevaisuudessa tai kuinka paljon asukkailla on vaikutusvaltaa, todellista vaikutusvaltaa arkielämänsä tärkeissä asioissa. Sote-ja koko maa- kuntahallinnon uudistus on historiamme suurin sitten vuoden 1865, jolloin kirkkoseurakunnilta siirrettiin monia nimenomaan soteen liittyviä tehtäviä perustettaville kunnille. Kuntahallintomme on siis aika nuorta. Toinen merkittävä soteasia esitellään huhti-toukokuussa, jolloin maan hallitus antaa ehdotukset soten järjestämislaiksi. Tämän lain pohjalta tullaan sitten jatkossa rakentamaan varsinaiset palvelut ja niiden organisaatiot. Järjestämislaki on aivan ydintä. Toivottavasti lain valmisteluun on paneuduttu ministeriössä huolella, jotta se antaisi realistisen pohjan suunnitella ja toteuttaa sote-palveluja. Kaksi muutakin sote-lakia on valmisteilla, joilla on suurta merkitystä. Toinen koskee palvelujen käyttäjien valinnan vapautta ja toinen laki palvelujen rahoittamista. Tuleeko ylimääräinen sote-vero ja miten se vaikuttaa kunnan talouteen tai ihmisten verotaakkaan. Tästä asiasta pitäisi saada selk a vielä kevään aikana. Valinnan vapauden suurin kysymys koskee, miten ihmisten oikeutta valita palveluiden tuottaja tai palvelun antaja. Mielestäni valinnan vapauden kehittäminen on tärkeätä ja sitä jo tapahtuu myös julkisissa palveluissa. Mutta lisää tarvitaan. Mutta sote-uudistuksen valinnan vapaudessa on pitkälti kysymys siitä, miten paljon yksityissektorin isot kansainväliset terveysketjut pääsevät Suomen markkinoille. Tiedämme jo nyt, että nämä ketjut ovat hyvin varustautuneet kaap- Maija Anttila. paamaan ison osan soten julkisista palveluista. Suurimman markkinoinnin ja painostuksen kohteina tulevat olemaan isot kaupungit ja asutustaajamat. Tässäkin asiassa pitää kaikilla olla puhtaat jauhot pussissa, läpinäkyvät tiedot, eikä sinisilmäisyyttä. Muuten maan hallituksen politiikka näkyy ihmisten arkielämässä. Erilaiset palvelujen ja hyvinvoinnin leikkaukset jatkuvat, usein vielä kohdennettuina säästöinä heikommassa taloudellisessa asemassa olevien arkielämässä. Nyt tätä linjaa vastaan on nousemassa jonkinlaista kriittistä keskustelua myös asiantuntijoiden piirissä. Täytyy toivoa, että talouden valoa rupeaisi näkymään jossakin tunnelissa, vaikkei vielä Helsinki-Tallinnan tunnelissa! Kaikesta huolimatta olemme saaneet kunnon talven. On pakkasta, mutta lunta saisi tulla hiukan lisää. Helsingin jouluvalot ja Lux Hki olivat ja ovat aivan mielettömän hienot. Kiitos tästä kauneudesta, mikä antaa voimia. Tämä kauneus on maksanut vähemmän, kuin kaupunkilaisten tekemä jatkuva ilkivalta ja sen korjaaminen. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd Irtokuva Ajurien tallin toisessa kerroksessa oli 60 vuotta sitten pilttuut yli 50:lle hevoselle. nen kerrostalo on asuinkäytössä ja pihalla sijaitseva, kolmekerroksinen entinen hevostalli toimii nykyään varastona. Hevostalli on parhaillaan rakenteellisesti huonossa kunossa. Muut korttelin rakennukset ovat valmistuneet pääosin samoihin aikoihin tai ennen sotia, 1920- ja 1930-luvuilla. Sekä kaupunginmuseo, että museovirasto ovat todenneet että tallirakennukseen sisältyy merkittäviä kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja, ja että se tulisi suojella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, sekä kaavaluonnosta on esitelty yleisötilaisuudessa huhtikuussa vuonna 2012. Viranomaisten lausunnoissa ja kannanotoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. Käyttö loppui yli 50 vuotta sitten Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan osallistuneensa hankkeen käsittelyyn ja ohjaukseen vuosina 2010?2012, sekä seuraavansa jatkossa hanketta yhteistyössä Museoviraston kanssa. Kaupunginmuseon johtokunta kertoo tontin rakennuskannan muodosta- van kokonaisuuden, johon kuuluu Helsingissä toimineiden hevosajureiden rakennuttama kadunvarren asuinrakennus, sekä ajurien tarpeisiin suunniteltu kivi-puurakenteinen kolmikerroksinen tallirakennus pihan perällä. Asuinrakennuksen ja hevostallin on suunnitellut rakennusmestari Antti Ijäs. Ajurien tallin pohjakerroksessa ovat sijainneet vaunuvarastot, ja muut tallin käyttötilat, toisessa kerroksessa pilttuut 52:lle hevoselle, sekä tallin kolmannessa kerroksessa heinävarastot. Hevostallin käyttö loppui vuonna 1963, minkä jälkeen ajurien talli on ollut kylmää varastotilaa. Tallin keskushallin rakenteita on tuettu väliaikaisin puurakentein, jotka toteutettiin vuonna 1992 tapahtuneen länsipäädyn välipohjan sortuman jälkeen. Tallin purkuhakemuksen seurauksena Uudenmaan ympäristö- keskus määräsi kohteelle väliaikaisen toimenpidekiellon vuonna 2004. Museoviraston kanta asiaan tuolloin oli, että kohde on rakennussuojelukohde. Uuden viitesuunnitelman ja kaavamuutoksen mukaisesti tallin käyttötarkoitus muuttuu asuinkäyttöön. Kurvissa lumipyryä. Kalasatamassa. Mäkelänkatu. Kuvat: Toivo Koivisto
• KALLIO LEHTI 6 Nro 1 ? Viikot 2-3 Päivyri Nimipäivät: Viikko 2 Ma 11.1. Kari, Karri Ti 12.1. Toini Ke 13.1. Nuutti To 14.1. Sakari, Saku Pe 15.1. Solja La 16.1. Ilmari, Ilmo Su 17.1. Toni, Anton, Anttoni, Antto Kallio Hakasalmen huvilan tapahtumat tammikuussa Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16-19. To 14.1. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Helsingin työväenopisto kaupunkilaisten sivistäjänä. Johtava rehtori Taina Saarinen puhujavieraana. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Pop up -kuoro ja bändi kokoontuvat treenaamaan messun musiikkia klo 17 alkaen. Teejatkot. Pe 15.1. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot. La 16.1. klo 18 Kallion kirkon pääurut 20 vuotta -juhlakonsertti I. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, Tommi Niskala, Olli Pyylampi. Vapaa pääsy. Ohjelmassa mm. Franck, Widor ja Messiaen. Su 17.1. klo 10 Messu ja pastori Terhi Varjorannan eläkkeellelähtöjuhla. Varjoranta, Mattsson, Pentikäinen, Pyylampi, Niskala, avustaja Tuulikki Ilvonen, Kallion Kantaattikuoro ja Anima mea lauluryhmä. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. ??Kunkin kuukauden menovinkit tiedotetaan kootusti. Isoista tapahtumista lähetetään erillinen tiedote. la 16.1. klo 13 Rockstarojen rouheat treenikämppämuistot Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Rock alkoi raikua kellareista ja pannuhuoneista 1960?70-luvuilla, kun helsinkiläiset teinipojat perustivat innokkaasti bändejä. Tunkkaisuus, mukavuuksien puute ja naapurien valitukset eivät soittoa haitanneet, ja viihdyttiinpä treenikämpillä joskus muutenkin, juhlittiin ja vokoteltiin tyttöjä. Pitkän linjan rockmuusikot Jussi Raittinen, Kari Suni ja Ari Juutilainen kertovat värikkäitä tarinoita Helsingin treenikämpistä tapahtumassa, jossa yleisökin saa jakaa muistojaan. Lisätietoja antaa tutkija Aki Pohjankyrö ta sarjaansa, jossa seurataan rinnan jousikvarteton historiaa ja Helsingin kehitystä pääkaupungiksi. Nyt kuullaan kvartettimusiikin jättiläisen Ludwig van Beethovenin kvartetot op. 74 nro 10 ?Harppu? ja op. 132 nro 15 sekä Franz Schubertin kvartetto ?Quartettsatz?. Niiden lomassa kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen kertoo Helsingin musiikkielämästä 1800-luvun alkupuolella sekä salaneuvos Carl Johan Walleenista, musiikin ja taiteen ystävästä, joka rakennutti Hakasalmen huvilan. Lisätietoja antaa tuottaja Johanna Råman puh. 050 346 1070 tai johanna@kamusquartet.com.  su 24.1. klo 14 Ylpeys ja ennakkoluulo ? Bennetin siskosten salonkimusiikkia Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Viikko 3 Ma 18.1. Laura Ti 19.1. Heikki, Henrik, Henri, Henrikki Ke 20.1. Sebastian To 21.1. Aune, Oona, Netta, Auni Pe 22.1. Visa La 23.1. Enna, Enni, Eine, Eini Su 24.1. Senja Emmauksen ikkunagalleria ??Emmaus Helsinki järjestää 50. juhlavuotensa kunniaksi uuden IKKUNAGALLERIAN Mäkelänkadun kirpputorille. Jokaiselle kuukaudelle on oma näyttelynsä ja ensimmäisenä taiteilijana vuorossa on Juhani Vierimaa. Helmikuussa on Toivon ja Rauhan perhekotien vuoro. Maaliskuussa Leonora Fredriksson. Muita tulevia 2016 Ikkunagallerian taiteilijoita ovat mm. Paavo Halonen, Kari Cavén, Pentti Sammallahti, Anu Viljanen, Sari Bremer, Anu Tuominen. Uusista avajaisista ilmoitamme edellisen kuun loppupuolella. puh. 09 3106 4693 tai aki. pohjankyro@hel.fi. su 17.1. klo 14 Havanaisesta Habaneraan Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Helsingin Konservatorion pianistit Jussi Littunen, Loviisa Tuomisto, Kalle Peura ja Kumi Shimozaki sekä viulistit Pippa Sieppala ja Marie Stolt esittävät teoksia säveltäjiltä Camille SaintSaëns, J. S. Bach, Ludwig van Beethoven, Claude Debussy, Sergei Rahmaninov ja Pablo de Sarasate. Lisätietoja antaa Seija Askolin Seija.Askolin@konservatorio.fi la 23.1. klo 19 Salaneuvos Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Liput 20/10 e. Palkittu, omaperäisistä konserteista ja vahvoista tulkinnoista tunnettu Kamus-kvartetti jatkaa innostuneen vastaanoton saanut- Tervetuloa kirjoittajakurssille! ? Kallion kirjoittajakoulun Elämä tarinaksi -kurssi tiistaisin 19.1.-16.2., 5 kertaa, 140 ?. ? Asiaa kiinnostavasti -kurssi torstaisin 14.1.-11.2., 5 krt, 200 ?. Opettajana kirjailija Marketta Rentola. Tutustu ja ilmoittaudu: www.kallionkirjoittajakoulu.fi Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj.Liisa Siikanen. Klo 18 Kallion kirkon pääurut 20 vuotta -juhlakonsertti II. Kurt Lueders (Ranska), urut. Vapaa pääsy. Ohjelmassa mm. Lemmens, Rousseau ja Franck. Ti 19.1. Klo 16 Lähetysja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 20.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea. To 21.1. klo 13 Torstaina Iltapäivällä. Ministeri Elisabeth Rehn: Vihapuhetta - mitä ja miksi? Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. To 21.1. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen ? Jaakko Löytyn läpisävelletty messu. Saarnaa teol.kand. Aino Malmi, Huovinen, musiikissa Lauri Grünthal ja Juhani Seppä-Lassila. Teejatkot. Pe 22.1. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot. La 23.1. klo 17 Ehtookellot-messu. Musiikki Inna ja Juha Vintturi. Su 24.1. klo 10 Messu. Partti, Lindfors, Helin, Pyylampi, Niskala. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Ti 26.1. Klo 16 Lähetysja rukousryhmä. Tilaisuus Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Musiikki on vahvasti läsnä Jane Austenin kirjoissa, kuuluivathan soitto- ja laulutaito 1800-luvulla keski- ja yläluokkaisten naisten sivistykseen. Kirjailija soitti itsekin pianoa päivittäin, mutta hänen kauniiksi sanottua lauluääntään kuultiin harvoin muualla kuin perhepiirissä. Sopraano Laura Salovaara ja pianisti Heidi Kuusava esittävät lauluja ja pianomusiikkia, joita olisi voitu kuulla Austenin sankaritarten kotikonserteissa. Mukana on Händelin ja wieniläisklassikkojen lisäksi Margaret Cassonin sekä Thomas Arnen musiikkia. Lisätietoja antaa Laura Salovaara laura.salovaara@gmail.com su 31.1. klo 14 My favourite things Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. käsiohjelma 5 e. Seikkailukollektiivi soittaa svengaavia ja tunnelmallisia sovituksia 50-luvun ikivihreistä Ultra Brahan ja tangoklassikoista Nylon Beatiin. Soundissa on Harmony Sistersiä 2010-luvun otteella. Seikkailukollektiiviin kuuluvat laulajattaret Katri Korolainen ja Leena Pihlajamäki sekä pianistivelho Antti Ojala. Lisätietoja antaa Katri Korolainen katri.korolainen@ gmail.com. alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 27.1. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea joht. To 28.1. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Musiikin gravitaatio ja urkujen ihmeelliset värit.? Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki mati, to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. La 16.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 17 ?, lapset 5 ?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 17.1. klo 16 Messu. Latvus, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 18.1. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Klo 18-20 Salonkikuoron harjoitukset. Mukaan ovat tervetulleita myös uudet laulajat. Ohjelmistossa mm. Palestrinan Missa brevis. Yhteydenotot kanttori vivika.oksanen@evl.fi tai 0504620995. Ti 19.1. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2 ? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Pe 22.1. klo 10-12 Lasten perjantai La 23.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 17?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 24.1. klo 16 Messu. Toiviainen, Pyylampi. Kirkkokahvit. Ma 25.1. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 26.1. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 1014, lounas klo 11. Uuden vuoden iloksi paljon uutta Manuel Sanchezin johdolla: lounaat, burgerit, leivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 15.1. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 17.1. klo 11 Vironkielinen messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 22.1. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 24.1. klo 11 Vironkielinen messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Ke 27.1. klo 18.30 Vironkielinen iltahartaus. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 La 16.1. klo 14 Virsilaulu- tilaisuus, juontaa Jari Arjoranta, Kahvitarjoilu. Ma 18.1. Musiikkileikkikoulu. Klo 9.45 1-2 v., klo 10.30 1v. ja klo 11.15 alle 1v. Ohj. Iiris Tarnanen. H. 90 ?/kausi. Tied. ja ilm. Tytti Friberg, tytti.friberg@ evl.fi tai 09 2340 3621. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 20.1. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Neue Quartet. Sirja Puurtinen 1. violin, Johanna Metsälä 2. violin, Linda Palin viola, Anu Luukela cello. Kahvila aukeaa klo 18. Varhaisnuorten ja nuorten tila PaKo Siltasaarenkatu 28 Ma 18.1.-ke 20.1. klo 1416 Olotila K-9. Onko ulkona kylmä? Ei se mitään, PaKossa on lämmintä. Tule yksin tai yhdessä hengaamaan, tekemään läksyjä, kuuntelemaan musaa, pelailemaan ja välipalalle. Olotilaan ei tarvitse ilmoittautua. Ma 25.1.-ke 27.1. klo 1416 Olotila K-9. Onko ulkona kylmä? Ei se mitään, PaKossa on lämmintä. Tule yksin tai yhdessä hengaamaan, tekemään läksyjä, kuuntelemaan musaa, pelailemaan ja välipalalle. Olotilaan ei tarvitse ilmoittautua. Muut tapahtumat Ke 20.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 20.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ke 27.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 27.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit Kurssi-ilmoittautumiset helsinginseurakunnat.fi/ kallio, tied. ja ilm. kallio. srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Pyhän piirin askeleet ? kurssi, Srk.koti, Siltasaarenkatu 28 klo 17.30-18.30 to 14.1- 18.2. Ohj. Tiina Saraaho. H 45e. Arkiretriittiryhmä. Alppilan kirkko klo 18.30 -19.30 ke 10.2.,17.2.,24.2.,2.3.,9. 3.,16.3.,23.3.,30.3. ja 6.4. Tiedustelut ja ilmoittautuminen diakoni/ignatiaaninen retriitinohjaaja Nina Klemmt p. 050 3046823 Rukouslaulun jatkokurssi, Paastonajan laulut, Diakonissalaitoksen kirkko klo 17.30-20 ti 16.2.,23.2.,1.3. ja 8.3. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. H 52 e. Bible journalin ?kurssi, Srk.koti, Siltasaarenkatu 28 klo 18-20 ti 16.2.,23.2.,1.3. ja 18.3.Kurssilla kerätään itselle tärkeitä Raamatunlauseita vihkoon tai niistä voi tehdä kortteja. Tekstejä kuvitetaan värittämällä , piirtämällä, leikkaamalla ja liimaamalla väri- ja koristepapereita. Ohj. kirjailija Leena Hietamies. H.20 e. Elämäntarina ?kurssi, Teatteri Kallio Takahuone klo 13-14-30 to 4.2.,18.2.,3 .3.,17.3.,31.3.,14.4.,28.4. ja 12.5. Ryhmä on tarkoitettu eläkeiässä tai sen kynnyksellä oleville. Lisätietoja diakoni S Metiäinen, A Mäki-Kokkila. Ei osallistumismaksua.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 Joululahjaksi miljoona kiloa vaatteita ??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n asukkaat ovat lahjoittaneet Fida lähetystoreille tänä vuonna jo yli miljoonaa kiloa vaatteita, kenkiä, laukkuja ja muuta pientavaraa. Miljoonan kilon raja ylitettiin joulukuun alussa. Fida lähetystorien markkinointipäällikkö Helca Larinkoski kiittää lämpimästi asiakkaita lahjoituksista, jotka ovat mahdollistaneet lasten ja nuorten auttamisen maailman köyhimmissä maissa. ? Vaatteiden kierrätys Fidan kautta mahdollistaa kokonaisvaltaisen avun, kuten terveydenhuollon ja koulunkäyntimahdollisuuden, tarjoamisen lapsille ja nuorille. Esimerkiksi jo yhden paidan tai rihkamakorun hinnalla kaksi kehitysmaan lasta pääsee terveystarkastukseen. Larinkoski muistuttaa, että vaatteiden kierrättäminen on konkreettinen tapa säästää maailman vesija energiavaroja. Laskelmien mukaan esimerkiksi farkkujen valmistamiseen kuluu tuhansia litroja puhdasta vettä. ? On todella hieno asia, että ihmiset ovat nykyään tietoisempia omasta vastuustaan yhteisen ympäristömme hyväksi. Lahjoitustavaroita tuodaan sekä Fidan myymälöihin että vaatekeräyslaatikkoihin. Pääkaupunkiseudulla on 14 Fida lähetystoria ja noin 80 keräyspistettä. Vaatteiden, kenkien ja laukkujen lisäksi lahjoitusten joukossa on pientavaraa, leluja ja kirjoja. Aiemmin lahjoitusvaatteet käsiteltiin myymälöissä. Vuonna 2007 avattiin Roihupeltoon pääkaupunkiseudun myymälöitä palveleva lajittelukeskus, jossa on ergonomiset ja tehokkaat tilat lajitteluun. Lajitteluprosessissa erotellaan myyntiin sopivat vaatteet. Osa vaatteista menee tukkumyyntiin, ja kokonaan myyntikelvottomat vaatteet päätyvät joko tekstiilien uusiokäyttöön tai polttoon energian tuotantoon. Lahjoittamisen haasteena on tavaran vaihteleva laatu. Larinkoski antaa lahjoittajille helpon laatukriteerin: ? Kannattaa pohtia, olisiko itse valmis ostamaan kyseisen vaatteen tai tavaran kirpputorilta. ? Parhaiten voi olla avuksi lahjoittamalla ehjiä ja myyntikelpoisia vaatteita ja tavaroita. Myyntiin sopimattomien tuotteiden hävittämisestä syntyy kuluja, ja se on pois avustustyöstämme. Fida lähetystorit on Suomen suurin kirpputoriketju ja kierrätyksen uranuurtaja. Ensimmäinen myymälä avattiin Helsingin Sörnäisissä joulun alla 1979. Myymäläketju kasvoi nopeasti 1980-luvun alkuvuosina kauan ennen kuin kierrätyksestä, vintagesta ja retrosta tuli muotia. Fida lähetystorien tuotoilla on lähes 40 vuoden ajan tuettu kehitysmaiden lähimmäisiä, joten myymälät ovat tarjonneet edullisten löytöjen lisäksi myös käytännöllisen ja helpon tavan osallistua hyväntekeväisyyteen. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea on 29 Fida lähetystoria. Näistä pääkaupunkiseudulla sijaitsee 14 (Helsinki 7, Espoo 4, Vantaa 1, Kerava 1 ja Järvenpää 1). Useissa myymälöissä on ilmainen noutopalvelu. Kun ikuiseksi ajateltu parisuhde päättyy ??Vanhemmalla iällä eronnut joutuu kohtaamaan monia haasteita. Eläkeliiton Erosta eheäksi -toiminta ja Helsingin seurakunnan perheasiain neuvottelukeskus tarjoavat nyt ensimmäistä kertaa yhteistyössä ryhmämuotoista tukea erosta selviytymiseen yli 50-vuotiaille. Vanhemmilla ikäpolvilla on korkea kynnys erota. Takana on usein vuosikymmeniä kestänyt liitto, johon on alun perin sitouduttu loppuelämäksi. Kuitenkin Tilastokeskuksen mukaan avioliitosta eroaa Suomessa vuosittain keskimäärin 2800 yli 50-vuotiasta pariskuntaa. Luku on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Pelkästään Helsingissä eroaa vuosittain lähes 700 yli 50-vuotiasta naista ja miestä. Yksi heistä on Leena. ? Parisuhteemme kesti reilusti yli 30 vuotta. Liittomme oli puhtaasti rakkausavioliitto. Pettymys oli suuri, kun se päättyi, Leena toteaa. Useilla iäkkäänä eronneilla on kokemus siitä, että avioero on ollut pitkään harkinnassa. Monesti saattaa olla epäselvää, kumpi osapuoli on ollut lopullisen eropäätöksen tekijä. Leena taas jakaa monen iäkkäämpänä eronneen kokemuksen siitä, että ero tuli yllätyksenä. ? Eräänä päivänä posti toi avioerohakemuksen käräjäoikeudesta. Se oli täydellinen shokki. Suurin pettymys oli kuitenkin miehen jatkuva pettäminen, jota hän yritti salata viimeiseen saakka. Tuntui kummalliselta, että niin hyvä suhde voi päättyä noin kevyellä tavalla. Ikääntyessä elämä tuo muutoksia. Lapset aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa, on aika siirtyä eläkkeelle, taloudellinen tilanne muuttuu ja terveyskin saattaa pettää. Kun eteen tulee lisäksi avioero, ollaan jo hyvin haastavassa tilanteessa. Leenalle itse avioeron käytäntöihin liittyvät asiat toivat suuren haasteen. ? Eroon liittyviä vaikeita vuosia oli monta. Niiden aikana taloudellinen tilanteeni muuttui todella hankalaksi, puhumattakaan entisen mieheni kiristyksestä ja uhkailusta. Siinä vaiheessa tuntui, etten enää jaksa. Olin sitä mieltä, että minun elämälläni ei ole mitään merkitystä, kun ei ole lapsiakaan. ? Haastavinta eron jäl- 7 Puheenvuoro Avoimesti totuutta kohti ??Kylmästi puhaltaa. Ei vain pakkanen vaan nyt alkanut uusi vuosi on tuonut mukanaan tuonelan tuimat tuulet. Pakkanen tai helle, papin pitää rohkeasti kääriä hihat ja tarttua pikkulapioonsa. Kuolema on kutsumaton vieras joka ei kysy vaan vaatii, tätä kutsua on jokaisen seurattava. Pari vuosikymmentä sitten olimme professori Heikki Räisäsen kanssa opintomatkalla muinaisessa Egyptissä. Seikkailimme historiallisen Egyptin sokkeloissa, pyramidien, papyrusten, astrologioiden ja uskontojen runsaudessa. Syvennyimme Aabrahamin jälkeläisten, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin salaisuuksiin. Vierailimme koptikristittyjen pääpyhätössä ja kohtasimme Lähi-idän kristittyjen suurimman kirkon johtajan, paavi Shenouda II:n. Egyptissä Heikki opetti meille lauseen: ?Mitä läheisempää, sitä verisempää.? Toisiaan lähellä olevat ajatustavat harvoin voivat olla kilpailematta keskenään. Sukuriidat uskontojen tai ihmisten kesken voivat olla vaikeita, verisiäkin. Tämän opetuksen todistajaksi olen usein joutunut. Heikki Räisäsen kuolema tulee lähelle niitä joille Raamattu on rakas. Hän avasi tietä tinkimättömälle totuudellisuudelle. Hän vahvisti yliopiston, tieteen ja kirkon pyrkimystä etsiä totuutta avoimesti. Kirkko ei voi elää valheessa. Avoin kriittisyys ja totuudellisuus kulkevat käsi kädessä. Pe- lottavaa olisi julistautua yhden, ?oikean totuuden?, torveksi. Kirjassaan ?Mitä varhaiset kristityt uskoivat? hän pureutuu kristillisen uskon rajankäyntiin juutalaisuuden ja muiden uskojen kanssa. Varhaisten kristittyjen asenteet ja ajatukset ovat alusta lähtien olleet värikkäitä ja monimuotoisia. Erilaiset ryhmät kilpailivat keskenään. Ihmiset ammensivat voimaa traditioista ja oivalluksista. Alkukristillisyys oli värikästä, yllätyksellistä ja ristivetoista päämäärän hakemista. Se ammensi Raamatusta perustelut jopa toisilleen vastakkaisille näkemyksille. Opillinen monimuotoisuus on seurausta Raamattuun itsensä opillisesta monimuotoisuudesta. Tämä tarjoaa selityksen sille, että kristikunta on ortodoksikirkosta helluntailaisiin löytänyt alkukirkosta mallin ja esikuvan omalle opilleen ja elämälleen. Miten joku voisikaan sanoa edustavansa raamatullista näkemystä, yhtä ainoaa oikeaa raamatullista oppia, koska sellaista ei koskaan ole ollut. Seurakunta on vaeltava Jumalankansa. Matkalla sattuu kaikenlaista. Egyptin matkan jälkeen Heikki ja Leena olivat siunaamassa Helsinki-kotiamme, nykyistä työtilaani (presbyteeriota) Helsingin Kalliossa. Ja samoihin aikoihin kutsuin Heikki Räisäsen saarnaajaksi Loviisan kirkkoon. Se oli seurakunnalle ja kirkkoherralle keen oli se, että olin uskonut ikuiseen rakkauteen. Olimme eläneet yhdessä vuosikymmeniä, ja käyneet sinä aikana monia ongelmia läpi niistä selviten. Uskoin loppuun asti, että asiat saataisiin tälläkin kertaa järjestymään, Leena muistelee. Vaikka vanhempien ikäluokkien avioerot ovat lisääntyneet, niistä ei useinkaan puhuta julkisesti. Siksi vanhemmalla iällä eronneelle on huojentavaa saada tukea, ja kuulla, että on muitakin samassa tilanteessa olevia. Myös Leena sai paljon apua erilaisista tukimuodoista. ? Hain apua useilta tahoilta, ystäviltäni, diakonissalta, netistä löytämältäni terapeutilta, tukiryhmästä, Eläkeliiton erokurssilta ja sen muilta osallistujilta, Leena listaa. ? Ammattiapu ja ystävät olivat tärkeitä minulle. Näin että joku välittää hylätystä ja yksin olevasta. Saamani tuki auttoi kestämään kaiken sen uhkailun ja jatkuvan pelon, missä tuolloin elin. Tuolloin ymmärsin, että minun on pakko selviytyä oman itseni takia. Erosta selviytyminen vaatii ennen kaikkea huolenpitoa omasta itsestä ja omasta jaksamisestaan. Kun väsymys tai suru tuntuu kestämättömältä, on hyvä pyytää apua tuen etsimiseen esimerkiksi omalta lähipiiriltä. Eläkeliitto ja Helsingin seurakunnan perheasiain neuvottelukeskus järjestävät keväällä 2016 eroryhmän yli 50-vuotiaana eronneille. Eroryhmä tarjoaa luottamuksellisen keskustelumahdollisuuden muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Eroryhmällä on kaksi ohjaajaa, perheneuvoja ja Leena, joka toimii vertaisohjaajana. Leenan oma kokemus on osoittanut, että aika lievittää tuskaa ja pitää katkeruuden loitolla. Myös pettymystä oppii käsittelemään. Aikaa myöten Leenakin pystyi rakentamaan itsestään taas vahvan, ja menemään elämässä eteenpäin. ? Nyt kun olen päässyt yli omasta erostani, haluan antaa omia kokemuksia- Veli-Matti Hynninen unohtumaton hetki. Erkki Niinivaara-seurassa ja monilla muilla foorumeilla hän opasti teologeja ja epäilijöitä raamatullisiin salaisuuksiin. Hänen johtamansa tutkijayhteisö nimettiin huippututkimusta tekeväksi Suomen akatemian huippuyksiköksi. Kärsivällisesti hän opetti, koulutti ja kannusti meitä pappeja syventymään rakkaaseen ja pyhään Raamattuun. Fundamentalistiset äärikonservatiivit kävivät järein asein kriittisen raamattututkimuksen kimppuun. Voin vain arvailla mitä heidän säälimätön jyrkkyytensä ja kanteluvimmansa sovittelevassa Heikissä herätti. Luulen Heikin rukoilleen herjaajiensa puolesta. Minulle Heikki oli pappisveli joka uskalsi elää ja tutkia elämää. Ainakin minulle Heikki jää pysyvästi elämään. Olimme sopineet Heikin 74-vuotissyntymäpäiväksi (10.12.) lounashetken Vantaalla. Se jäi, sillä uuvuttava syöpä vei voimat ja meiltä viimeiset tuumailut. Vuoden viimeistä edellisenä päivänä hän lähti. Kynttilä palaa, elämä jatkuu. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ni muiden käyttöön. Nautin eniten ihmisten kanssa toimimisesta, ja heidän tyytyväisyytensä antaa minulle onnistumisen iloa, Leena kertoo. Eroryhmässä jaetaan eron synnyttämiä tunteita, annetaan ja saadaan vertaistukea, ja etsitään sopeutumiskeinoja eron jälkeiseen elämään. Leena kannustaa eron tuomien haasteiden kanssa painivaa tulemaan mukaan ryhmään. ? Kukaan ei ole yksin avioliiton rikkoutumisesta johtuvien ongelmien kanssa. Vaikka jokaisen ero ja siitä selviytyminen on erilaista, jokaisella on jotain annettavaa muille. Kannattaa rohkeasti tulla mukaan juttelemaan meidän muiden eron kokeneitten kanssa. Eroryhmässä kuulee muiden kokemuksia, ja erityisesti selviytymiskeinoja, jotka ovat tuoneet valoa ja hyvää mieltä omaan elämään. Vaikka on kolhittu ja petetty, niin silti elämä antaa jotain hyvää, Leena tietää.
• KALLIO LEHTI 8 Nro 1 ? Viikot 2-3 Hintansa arvoinen kuntosali Hakaniemessä! Nyt PT- Starttipaketti todella edullisesti! ? (kiinteytymiseen/lihasmassan Ruokavalio lisäämiseen) ? Kuntosaliohjelma ? Kuntosaliohjaus ? 2 kehonkoostumusmittausta ? 3 kuukauden kuntosalikortti Tarjous voimassa 30.1.2016 NYT VAIN (norm. 379?) 259? SOLANAN ALKUVUODEN MAHTAVAT SALITARJOUKSET 44 ? 195 ? Jäsenkortti ilman jäsenmaksua 4 vko:a 30 kerran salikortti 4 kuukauden salikortti 10 kerran Infrapunasauna (norm. 69?) (norm. 230?) (norm. 200?) (norm. 100?) 169 ? 79 ? Meiltä löytyy laaja laitevalikoima vativaankin käyttöön. Uudistetut upeat sauna- ja suihkutilat! Katso lisätietoja: www.solanafitness.com Solana Fitness Center Solana Fitness Center Kuntosali Hakaniementorilla Viherniemenkatu 9. Puh. 09 701 5944 Päivystys MA-PE 10-20.30, LA-SU 12-18 Magneettikortilla joka päivä 4:00-23:00 www. solanafitness.com
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 9 Juicea elävänä ? biisi kerrallaan Juice Leskisen tuotanto on tavattoman laaja ??Onneksi Juice-konserttiin voi valita biisejä monella metodilla. Näin teki Jalmari Jalonen ja Teatteri Kultsan väki: Elämässä pitää olla Juicea -konserteissa soitetaan yksi biisi per Juice-albumi. ? Biisejä tulee yli 20 levyltä. Valitut biisit paljastetaan vasta konsertissa, Kultsan ohjaaja Jalonen kertoo. Levy levyltä napattujen biisien konsertti kuullaan Hakaniemen KokoTeatterissa 13. helmikuuta ja 19. helmikuuta 2016. Jälkimmäinen on sattumalta Juicen syntymäpäivä, hän täyttäisi konserttipäivänä 66 vuotta. Juice-konserteissa musisoi Helsingin Juhlaveikot -bändi, jossa soittavat Esa Lindroos, Lasse Gabel, Pasi Kuivalainen, Mika Perälä ja Jarkko Niemi. Solisteina kuullaan Kuivalaista, Vesa Salmea, Kaisla Floodia ja Noora Nyyssöstä. Tuleva Juice-konsertti juontaa juurensa samaisel- la kokoonpanolla syksyllä 2014 toteutettuihin Teatteri Kultsan ensimmäisiin Juicekonsertteihin, joissa kuultiin Jalosen valitsemat 20 parasta Juicen biisiä. ? Meillä oli myös silloin kaksi konserttia ja ne myytiin nopeasti loppuun. Niiden konserttien jälkeen totesimme tuotantoryhmän kanssa haluavamme tehdä tätä lisää. Ja yleisöäkin tuntui kiinnostavan, Jalonen jatkaa. Viime vuoden Juice-konsertteja varten Jalonen teki mittavan työn: löytääkseen mielestään parhaat biisit hän kuunteli koko Juicetuotannon useaan kertaan. Valintaprosessissa oli mukana myös muiden esittämiä, mutta Juicen säveltämiä ja sanoittamia biisejä. Tulevissa konserteissa kuullaan kaikkiaan noin 25 biisiä. Puolet biiseistä oli mukana edellisissä Juice-konserteissa, loput konserttien biiseistä Jalonen valkkasi yhdessä muusi- koiden ja solistien kanssa. Luvassa on klassikoita ja yllättäviä löytöjä. ? Jos on tulossa konserttiin ja on Juice-fani, voi jo kotona valmiiksi miettiä, minkä biisin itse valitsisi kultakin levyltä ja ovatko meidän valintamme samat. Konsertin dramaturgia syntyy kronologisesti esitettävistä biiseistä ja biisejä alustavista Jalosen juonnoista, joissa hän kertoo Juicen elämäntarinaa ja biiseistä. Kyseessä on siis juonnettu konsertti. Biisejä on vuoden 1973 Juice Leskinen & Coitus Int -albumista vuoden 2004 Senaattori ja boheemi -albumiin, jonka Juice teki Mikko Alatalon kanssa. Jälkimmäinen jäi Juicen viimeiseksi studioalbumiksi, hän kuoli 24. marraskuuta vuonna 2006. ? Juicen alkuvuosien tuotanto oli mielestäni kiteytymää siihen asti tehdystä rockista ja sen tekemistä suomen kielellä, Jalonen sanoo. Uransa loppupuolella Juicen biiseissä oli Jalosen mielestä kuultavissa kypsän miehen pohdintaa ja myös taakse katsomista. ? Kypsänkin voi tietysti juicemaiseen tapaan ymmärtää tässä yhteydessä kahdella tavalla. Joko Jalosella on mielessä joku, jälleen uusi konsepti tai biisien valintametodi tulevaisuuden Juicekonsertteihin? ? Tulevaisuutta on tämän Kalasatamaan uusi peruskoulu 770 oppilaalle Kalasataman alueelle rakentuu vuosina 2010-2029 uusi asuinalue noin 22 000 asukkaalle. Arviolta 55 % asukkaista tulee asumaan metroradan eteläpuoleisella alueella. ??Ennusteiden mukaan tällä alueella tulee vuonna 2020 asumaan noin 300 peruskouluikäistä oppilasta, ja määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 683 oppilaaseen. Kalasatamaan rakennettava koulu on tämän alueen peruskoulu. Metroradan pohjoispuolen kouluina ovat Vallilan ala-aste vuosiluokilla 1-6 ja Aleksis Kiven peruskoulu vuosiluokilla 7-9. Investointiohjelmassa on varauduttu uuden koulurakennuksen rakentamiseen Kalasatamaan siten, että 1.8.2016 valmistuu ensimmäinen vaihe, jolloin tilaa on noin 180 oppilaalle ja vuonna 2020 toinen vaihe, jolloin tilaa on yhteensä noin 770 oppilaalle. Uuden koulun tiloissa voidaan aluksi järjestää opetus peruskoulun alimmille luokille ja toisen vaiheen jälkeen 1-9-luokkalaisille. Uuteen rakennukseen on suunniteltu myös päiväkoti, ja koulu tulee toimimaan kiinteässä yhteistyössä päiväkodin kanssa. Arvioidut rakennuskustannukset (sisältäen päiväkodin) ovat ensimmäisen vaiheen rakennuksessa 14,17 miljoonaa euroa. Opetusviraston käytössä on noin 68 % tilasta. Vuokrakustannuksiksi opetusvirastolle on ensimmäisestä vaiheesta arvioi- suhteen vaikea ennustaa. Konsertin voi koostaa Juicen tapauksessa monella eri teemalla. Yksi voisi olla esimerkiksi matka Suomeen -teema, sillä Juicella on paljon biisejä, joissa nousee esiin joku paikkakunta, Jalonen miettii. Elämässä pitää olla Juicea -konsertit KokoTeatterissa (Hämeentie 3) 13. ja 19. helmikuuta 2016 kello 19. Lisätiedot: www.teatterikultsa.fi. Liput: www. tiketti.fi. 6/2015 6,40 UUDET NTO ? UUT HOITO ? RAVI VINKIT ? NEUVOT ? ERIKOISHINTA tu 670 477 euroa vuodessa. Toisen vaiheen arvioidut rakennuskustannukset ovat 19,5 miljoonaa euroa ja arvioidut vuokrakustannukset 1,38 miljoonaa euroa / vuosi. Tällä hetkellä Kalasatamassa asuvien peruskouluikäisten lähikoulu on Aleksis Kiven peruskoulu (osoitteessa Porvoonkatu 2). Muita lähellä olevia kouluja ovat Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80) ja Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11-15). Näiden kolmen koulun kapasiteetit ja tulevien vuosien oppilasennusteet huomioiden alueella on vuonna 2016 noin 100 oppilaspaikkaa liian vähän. Vuonna 2020 oppilaspaikkavaje on noin 340 ja vuonna 2024 noin 730. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan vielä vuoden 2024 jälkeenkin jonkin verran. Ennen toisen vaiheen koulurakennuksen valmistumista ylemmät luokat käyvät lähikoulussa Aleksis Kiven peruskoulussa tai mahdollisesti tarvittavissa väistötiloissa. Koulumatka Kalasatamasta Aleksis Kiven peruskouluun on osalle yli kaksi tai kolme kilometriä, jolloin oppilaat ovat oikeutettuja koulumatkaetuuteen. Suoraa kulkuyhteyttä kouluun ei ole ja matkalla on vilkasliikenteisiä katuja ja rakennustyömaata. Aleksis Kiven peruskouluun tulee peruskorjaus vuosina 2017-2018, jolloin oppilaat siirtyvät väistötiloihin. Opetusvirasto on järjestänyt Kalasataman koulusta asukastilaisuuden 17.9.2015. Asukkaita on kuultu alueen peruskoulupalvelujen järjestämises- tä myös Kerrokantasi-palvelun kautta. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto tulee valtuuston päätöksen jälkeen päättämään perustettavan koulun nimestä ja oppilaaksiottoalueesta. Brahenpuiston koulu yhdistyy Opetuslautakunta on 26.10.2015 yksimielisesti esittänyt kaupunginhallitukselle, että Brahenpuiston koulu yhdistetään Kalasatamaan perustettavaan peruskouluun 1.8.2016 alkaen. Brahenpuiston koulu toimii tällä hetkellä samassa rakennuksessa Aleksis Kiven peruskoulun kanssa. Brahenpuiston koulu on 11?luokkainen erityiskoulu oppilaille, joilla on kielellinen erityisvaikeus (SLI, specific language impairment). Koulussa on 88 oppilasta. Koulun toiminnassa hyödynnetään kielellisesti rikasta oppimisympäristöä ja työtapoja, joista hyötyvät kaikki oppilaat. Aleksis Kiven peruskoulun ja Brahenpuiston koulun yhteisessä rakennuksessa alkaa perusparannus vuonna 2017. Opetuslautakunta on esityksessään todennut, että syksyllä 2016 käyttöön otettavassa opetussuunnitelmassa painotetaan nykyistä vahvemmin erityisja yleisopetuksen tiivistä yhteistoimintaa, nk. inklusiivisen koulun periaatteita. Kalasataman tulevassa peruskoulussa toteutetaan uudenlaista avointa ja joustavaa oppimisympäristöä, jossa kaikkia tiloja voidaan käyttää oppimiseen. Uudessa koulussa voi- daan nykyistä paremmin järjestää myös kielellisen erityisvaikeuden oppilaiden opetus. Brahenpuiston koulun yhdistyminen Kalasatamaan perustettavaan peruskouluun tuo laaja-alaista osaamista erilaisten oppilaiden opetukseen ja oppimisjärjestelyihin. Uusi koulu toimii kielellisen kehityksen osaamiskeskuksena koko kaupungin alueella ja koulussa säilyy SLI-luokkien yhtenäinen perusopetuksen oppimispolku. Brahenpuiston koulun siirtyminen Kalasatamaan ja osaksi yhtenäistä peruskoulua mahdollistaa oppilaiden paremman integroitumisen yleisopetuksen luokkiin. Kalasatamaan tulevassa peruskoulussa erityisen tuen oppilailla on mahdollisuus opiskella joustavasi erilaisissa ryhmissä ja toimia luontevasti omien edellytystensä mukaan osana kouluyhteisöä. Tämä mahdollistaa oppilaille nykyistä monipuolisemmat ystävyyssuhteet. Jos Brahenpuiston koulu jäisi itsenäisenä kouluna nykyisiin tiloihin, sen vuokrakustannukset nousisivat Aleksis Kiven peruskoulun peruskorjauksen jälkeen. Uuden koulurakennuksen arvioidut vuokrakustannukset ovat samalla tasolla kuin peruskorjatun koulurakennuksen. Yhdistymisen jälkeen Brahenpuiston koulun nykyisistä tiloista voidaan pääosin luopua. Opetusviraston arvion mukaan osa tiloista tarvittaneen alueen oppilasmäärän kasvuun. Brahenpuiston koulun oppilailla on Kalasatamassa nykyistä paremmat kul- kuyhteydet ja koulumatkoja voidaan tehdä enemmän julkisilla kulkuvälineillä, mikä vähentää taksin käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Uudelle koululle toimintakulttuuri Brahenpuiston koulun johtokunta on lausunnossaan kannattanut koulujen yhdistymistä ja siirtymistä uuden koulun tiloihin. Koulun henkilökunnan kuuleminen on pidetty 20.8.2015 ja asiaa on esitelty huoltajille vanhempainillassa 5.9.2015. Asukkailla on ollut mahdollisuus antaa palautetta opetusviraston palautekanavien sekä Kerrokantasipalvelun kautta. Kalasataman alueen peruskoulu aloittaa suhteellisen pienenä kooltaan ja kasvaa vähitellen, mikä mahdollistaa yhtenäisen toimintakulttuurin luomisen yhdessä koulun johdon, henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Brahenpuiston koulun yhdistyminen samanaikaisesti uuden koulun perustamisen kanssa mahdollistaa myös Brahenpuiston henkilöstön ja oppilaiden osallistumisen toimintakulttuurin luomiseen ja toiminnan suunnitteluun alusta asti. Uusi opetussuunnitelma ohjaa koulun opetusta ja kasvatusta. Digitaalisuus on koulun toiminnan arkipäivää ja sulautuu luontevaksi osaksi oppilaiden oppimista ja opiskelua. Alueen asukkaat kutsutaan mukaan suunnittelemaan koulun opetustarjontaa ja muuta toimintaa. 4,90 Sven Nordqvist lastenkirjojen Viiru-n kissa isä Nyt tiedetään: Kissa ei häpeä, protestoi eikä osaa kostaa Kodittomia : yhä enemmän Jo sadan kissan laumoja Rotuesittelyssä BRITTIKISSA koiran Kissa päihittääaisteilla huipputarkoilla tiin aan ko kset samop Sisaru it apuna rimä ja emon ? pe Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita www.kissafani.fi
• KALLIO LEHTI 10 Nro 1 ? Viikot 2-3 Vuodenvaihteen kuvataidetta ??Isot galleriat pitävät aina pyhien ajan vapaata näyttelytoiminnasta. Pienemmät galleriat toimivat vuodenvaihteen aikana, ja jopa monia avajaisia saattoi viettää. Tässä esittelen kolme näyttelyä Kallion ja Punavuoren alueelta. Niistä kaksi jatkaa tammikuulla. Kun vuosi loppuu, niin valtavirralle vaihtoehtoisten näyttelyjen teematkin ovat vähän karmivia. Mutta hyvin hartaita ja kauniita. Etiäisiä Kalleriassa ? Nostan maasta mannun eukot, pellosta peri-isännät, kaikki maasta miekkamiehet, hiekasta hevosurohot väekseni, voimakseni, tuekseni, turvakseni. Näin kuuluu motto joulunajan taidenäyttelystä Kaarlenkadun Kalleriassa.  Silja-Riikka Seppälän valokuva- ja filmimaalausnäyttely ?Etiäinen? on karmivan viehättävä. Taustalla töille ovat lapsuuden näkykokemukset, jotka saavat tulkinta-apua yliopiston folkloristikaan opinnoista. ? Etiäinen on suomalaisen  samanismin mukaan ihmisen kuvajainen, kaksoisolento tai aistittava vaikutelma, joka kulkee ihmisen edellä ja tekee tai on tekevinään edellä samoja asioita, jotka asianosainen myöhemmin itse tekee, 21-vuotias taitelija, bloggari ja maailmanmatkaaja kirjoittaa valokuvataidenäyttelyn esittelyssä. Seppälä päätti päästä lähemmäksi ?omaa etäistäni antamalla tälle muodon valokuvauksen kautta?. Hän työskentelee paljon vedenalaista ja analogista Silja-Riikka Seppälä Kalleriassa etiäistensä keskellä. Anna Kuokkanen löysi vastaanottokeskuksen ikkunasta äidin ja lapsen. Henna Ikäheimo kuvaa veden äärellä. Ehivaija -ryhmästä lauloivat (vas) Papu Pirtola, Pipa Paljakka, Eija Tuomela ja Saara Korhonen. Kuva: Raimo Granberg Joulukuun musiikkia, runoa ja sirkusta ??Yli kahden kuukauden ajan oli mahdollisuus nähdä Hurjaruuthin ?Talvisrkus matkalla?, jonka suomalaisen sirkuksen mestari Maksim Komaro on ohjannut. Yli kaksi tuntia olemme matkalla eri kulkuvälineillä ympäri maailmaa. Nyt emme saaneet kokea ihan yhtä hurjia esityksiä kuin viime vuonna, mutta paljon hellyttäviä hetkiä. Myös suvantokohtia oli jonkin verran. Vaikuttavimmat suoritukset näimme ilma- ja tasapainoakrobatiassa, esim. Milla Lahtisen toimesta.. Yli 20 vuotta toiminut Talvisirkus Kaapelin Pannuhallissa Salmisaaressa on yleisöstä päätellen lapsiperheiden paratiisi. Ulko-ovelle maistuvia juuri paistettuja korvapuusteja oli tarjolla ennen esitystä ja puoliajalla. Tupa oli usein täynnä, viikonloppuina kaksi esitystä päivässä. Sirkuslauluja Kultsalla Miellyttävä lauluilta oli joulun alla Teatteri Kultsan (väestösuoja)tilassa Käen- Milla Lahtinen häikäisi ilmaakrobatiallaan. Kuva: Riku Virtanen. kujalla. Aiemmin olen kuullut vappuaaton lauluja. Nyt meille esiintyi Paavo Pulkkisen johtama ?Sirkusta ja taivaanportteja? -ryhmä, ensin akustisesti eteisaulassa, sitten esitystilassa mikrofonien kanssa. Illan huippu oli Kaisla Floodin riipaisevan herkkä tulkinta Anssi Tikanmäen ja Juice Leskisen Balladista elokuvassa Klaani. Myös PMPP:n Joutsenet sointui kauniisti. Anna Hei laulaa ?tähtiin kirjoitettua? niin, että sateenkaarikin näkyy. Kuva: Tomas Amos Kouba Akrobaatit tasapainoilivat taitavasti. Kuva: Jouni Ihalainen
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 11 Taitelija järjestää galleriassa työpajoja, seminaareja ja musiikkiesityksiä koko näyttelyn ajan. Heidi Elisabeth Hänninen kuvainstallaationsa edessä Kuva: Raimo Granberg vaikuttava ihmisten haaveiden kuvaajana. Surullisten piknik koukuttaa Nainen makaa-teos Etiäinen-näyttelyssä (Kuva verkosta) kameraa käyttäen ja soveltaa tekniikkana usein filmimaalausta. Aiemmissa valokuvanäyttelyissään taiteilija on eläytynyt uniensa maailmaan ja mennyt lapsuudenmetsään ?shamaanin maskin? päällä. Seppälän töitä katsoessa tulee pyhä tai ainakin hyvin harras olo, kuin kirkossa. Kalleria on keväästä 2010 toiminut taidegalleria, joka tarjoaa vuokrattavaa näyttelytilaa Kalliossa Kaarlenkadulla. Tilan vuokraaja vastaa aina itse näyttelyn valvonnasta, joten siellä pääsee usein keskustelemaan taitelijan kanssa. Kallerian näyttelylinja on hyvin persoonallinen. Marraskuulla oli opiskelijoiden ?Intohimo? -näyttely myös hyvin Lopussa kuulimme ?Tyttö ja tanssivan karhun? vahvan tulkinnan esityksen ohjaajan Teija Kotka-Pulkkisen kanssa. Pulkkinen itse oli vahvimmillaan hirtehisissä lauluissa ?Minä olen sairas? ja ?Hautajaistango? tai Michael Wiehen ?Nuorallatanssijassa? Hectorin sanoihin. Jatta Laiho ja Aura Pasila esittivät ilkikurisesti Mariskan ?Suloisen myrkynkeittäjän?. Jouni Puumalainen yllätti tangolaulajana italiaksi. Sekä Linjankukka että Hopeinen kuu sujuivat. Paul Simonin ?Sound of Silencen? hän esitti puherunona. Koska olimme teatterissa, esiintyjät näyttelivät laulujen rooleja sekä mikin ääressä että taustalla.  Uusi lauluntekijä Oivassa Anna Hei loi valoa ja tunnelmaa 22.12. vuoden pimeimpään päivään PAND:n Sävy-klubilla Porthaninkadun ravintola Oivassa. Folklaulaja-lauluntekijä esittää itse kirjoittamiaan biisejä sekä suomeksi että englanniksi. Hän soitti keikalla muun muassa Tähtiin kirjoitettu, Menneen elämän muistot ja Olet koko universumini. Tähtiin kirjoitettu -laulussa kysytään: ? Entä jos me ollaan tunnettu jo aikojen alussa? / Kaikki elämät on eletty samassa sadussa. / Entä jos me ollaan samalta tähdeltä pudottu? / Meidän kohtalomme on kultalangoin yhteen punottu. Kauniisti laulava Anna Galleria Huudossa Uudenmaankatu 35:ssä on 17.1. asti esillä ?Surullisten Piknik?. Se on kuvanveistäjä Heidi Elisabeth Hännisen taiteellinen tutkielma, jota hän on työstänyt vuodesta 2008 lähtien. Se on saanut alkunsa Venäjältä, Murmanskilaiselta tunturihautausmaalta, jonka toisinto näyttely kokonaisinstallaatioineen on. Näyttelyn teoksissa taiteilija yhdistelee valokuvaa, video- ? Etiäinen on suomalaisen samanismin mukaan ihmisen kuvajainen, kaksoisolento tai aistittava vaikutelma. ta ja muita keveitä materiaaleja raskaaseen betoniin. Taitelija järjestää galleriassa työpajoja, seminaareja ja musiikkiesityksiä koko näyttelyn ajan. Keskusteluvieraina on tavattu paikallisia ?kuoleman asiantuntijoita? kuten pappeja, surututkija, runonlausuja, hautausurakoitsijoita ja shamaaneja. Sellainen on myös 12.1. tilassa. Näyttelykiertueen muodossa taiteilija kertoo kuolemasta yhdessä kaikkien näyttelyvieraidensa kanssa moniosaista tarinaa, joka muokkautuu aina kulloiseenkin kaupunkiin ja käytettävään galleriatilaan uutena ja erilaisena. Avajaisten ripustuksissa auttoivat nuoret miehet Koskelan vastaanottokeskuksesta. Hänninen vetää siellä työpajoja. Piknik kurottaa ?kuoleman jälkeiseen maailmaan? ja on ihmisen viimeiseen matkaan kohdistuva taiteellinen tutkimus. Surullisten Piknik on paikka, jossa voi olla luvan kanssa surullinen mutta voi siellä myös iloita muutoksesta ja uusista aluista, tekijä haluaa sanoa. Avajaisissa lauloi ?Ehivaija? -runolauluryhmä. Nimi tarkoittaa mordvan kielessä ?trallalaa?. Suomalaisugrilaisia äänteitä vaaliva kansanmusiikkiryhmä on pitänyt yhtä parikymmentä vuotta. ? Et älyä äitin mieltä, arvaa emon sydäntä, nelikko lauloi Kullervon äidin sanoilla. Samoja ihmisiä on ?Kalevalan äidit? lauluperformanssissa, joka kertoo Kalevalan tarinan nuorille äitien näkökulmasta. Laulujen säkeet on koottu Kalevalan eri versioista. Sävelet ovat vanhoja suomalaisia, karjalaisia, inkeriläisiä ja muiden suomalais-ugrilaisten kansojen kansansävelmiä. Uuden vuoden aattona näyttelypaikalla oli Kuolema-duo, Elliina Peltoniemi ja Mari Hermaja, jotka lauloivat Peltoniemen Hintriikan surumarssia ja muita lauluja samassa hengessä. Arjen löytöjä kotikulmilta Galleria Jaden yhteisöprojektina toteutettu valokuvanäyttely ?100 askelta, 7 kulmaa? on esillä vielä 31.1. asti Punavuorenkatu 4.ssä, Fredan torin kupeessa. Siellä toimii myös mainosmallitoimisto. Näyttelyä varten seitsemän kuvaajaa tarkastelee kotikulmiaan sekä pohtii kodin ja lähiympäristön merkitystä. Kun omaa lähiympäristöään seuraa pitkään ja tarkasti, siitä paljastuu uusia asioita. Valokuvaamiseen keskittymisen kautta ihmisen oleminen ajassa ja paikassa muuttuu. He löysivät arjen pieniä mysteerejä, rosoisuutta ja yllättävää kauneutta. Arkisesta ympäristöstä löytyi myös omasta elämästä poikkeavia todellisuuksia, joissa harvat meistä vierailevat. Tällaista toisten todellisuutta edustavat muun muassa nuorisokoti ja sen arki sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus ja sen seinien sisään kätkeytyvät tarinat. Työryhmä muodostui syksyllä 2011 Kameraseuran kurssilla, jonka aikana toteutettu näyttely oli esillä Kamera-galleriassa ja Docrates-sairaalassa vuonna 2012. Hedelmällisen yhteistyön innoittamana osa ryhmän jäsenistä jatkoi työskentelyä yhdessä. Tämä on ryhmän kolmas näyttely. Henna Ikäheimo tunsi oman kotikulmansa veden ääreltä. ? Kehityin lapsivedessä, elän vedestä ja lopuksi kenties huuhdon rantakiviä, hän kuvaa teoksiaan. Anna Kuokkanen löysi parinsadan metrin päästä kodistaan vastaanottokeskuksen, joka on monen ihmisen väliaikainen koti. ? Useimmat suomalaiset eivät ole käyneet vastaanottokeskuksessa, eivätkä muutenkaan tiedä paljoakaan turvapaikanhakijoiden arjesta, hän sanoo. Kuluerän ja numeroiden takaa Kuokkanen haluaa löytää ihmisen. Teksti: Risto Kolanen Toivon ammattikuvaajan nimeämistä, Raimo Granberg. Muut teoskuvia Hei on kotoisin Inarista ja esiintyy Tampereelta käsin. Hän etsii tällä hetkellä tuottajaa ja muuta musataustatiimiä, koska tahtoo päästä tekemään esikoislevyään ammattilaisten kanssa. Eilen kuoli totuus ? Melkein huomaamatta kuoli eilen totuus, Jussi Lehtonen lausui pohdiskelevasti Pablo Nerudan runon ?Oodi kellolle yössä? Pentti Saaritsan käännöksenä ja Mikko Perkolan väliin säveltämänä ja laulamana musiikkina. Hän oli yksi neljästä runonlausujasta ja kahdesta muusikosta, jotka tarjosivat antoisan itsenäisyyspäivän tunnin Temppeliaukion kirkossa. Suomen Lausujain Liitto piti vuosiesityksen ?Moniääninen Suomi?. Ensimmäinen juhla oli v. 1970. Lena Labart esitti ilkamoivasti otteita Eeva Kilven teoksesta Kuolinsiivous: ? Rivissä kuollaan / mutta ei ikäjärjestyksessä ja pohdiskellaan miksi. / opitaan sairauksien nimiä, / tervehditään oireita, / tuttuja jo kaikki: / Kun ehtisi siivota sitä ennen. (Huokaus.) / Kun jaksaisi./ Onkohan se edes mahdollista. Noora Dadu vaihtoi taitavasti äänensä hiljaisesta pontevaan julistukseen Eeva-Liisa Mannerin runossa ?Erä hauskuutta? vuodelta 1962. Iiro Kajas lausui juhlavasti Aleksis Kiven ?Suomenmaa? ja Eino Leinon Koko esiintyjäryhmä sirkustirehtööri Paavo Pulkkisen johdolla julistekuvassa. ?Legenda? ja ?Hymni tulelle?. Pääsimme kohottavaan itsenäisyystunnelmaan ?Moniäänisessä Suomessa?. Neljästä lausujasta kolme (Kajas 1983, Lehtonen 1998 ja Dadu 2006) on saanut Veikko Sinisalon vuoden nuori lausuja -palkinnon. Kirkossa oli yllättävän vähän väkeä. Teksti: Risto Kolanen Toivon ammattikuvaajan nimeämistä, Talvisirkuksessa ja Anna Hei-promokuva. Muut verkkokuvia Kaisla Flood laulaa kuin enkeli. Kuvassa muusikko Mika Perälän kanssa. Kuva Kultsan verkkosivulta.
• KALLIO LEHTI 12 Nro 1 ? Viikot 2-3 Helsingissä hiihdetään Taidetta rennosti hoitokodin asukkaille ja luistellaan ??Hiihtämisestä pääsee nauttimaan Kivikon hiihtohallissa sekä Paloheinän ulkoilualueella. Luistelijoiden käytössä on puolestaan 7 tekojäärataa ja kymmeniä luistelukenttiä. Ajankohtaista hiihto- että luistelutilannetta voi seurata sähköisestä latukartta- ja luistelukenttäpalvelusta. Hiihtoa sisällä ja ulkona Latujen tekeminen ja kunnossapito toteutetaan Helsingissä suunnitelmallisesti syksystä kevääseen. Hiihtokausi käynnistyi jo syyskuun loppupuolella Kivikon hiihtohallissa, joka on mahdollistanut hiihtämisen leutona ja vähälumisena alkutalvena. Hiihtohalli pidetäänkin avoinna niin kauan, kunnes kunnon talvi runsaine lumisateineen saapuu Helsinkiin ja latuja päästään tekemään ulos. Joulukuun viimeisellä viikolla kelin viilentyessä Paloheinän ulkoilualueella ryhdyttiin tykittämään lunta ja 1,0 kilometrin latu saatiin hiihtokuntoon jo 30.12. Seuraavaksi alueella on vuorossa 1,8 kilometrin ladun tekeminen. Tykkilumen avulla Paloheinään luodaan mahdollisimman laadukkaat ja kestävät latupohjat, jotta hiihtäminen on mahdollista myös sään lämmetessä kohti kevättä. Mikäli tammikuussakaan ei ole vielä luonnonlunta, pyritään tykkilumen avulla tekemään ainakin yksi latu Itä-Helsinkiin: vaihtoehtoina on muun muassa Laajasalo, Herttoniemi ja Mustavuori. Pitkäkestoisen pakkasjakson ja runsaan lumisateen jälkeen latuja ryhdytään tekemään ympäri kaupunkia 7 latukoneen voimin. Latutilanteen kehittymistä voi seurata latukarttapalvelusta www.mski.fi/helsinki, josta löytyvät latukohtaisesti seuraavat tiedot: milloin latu on viimeksi huollettu tai kunto todettu, ladun pituus ja valaistus sekä suositeltava hiihtotyyli. Luistelemaan tekojäille ja luistelukentille Luis- telukausi käynnistyi tekojääradoilla marras-joulukuun vaihteessa ja luonnonjääkenttien jäädyttämistoimenpiteet aloitettiin välittömästi säiden salliessa joulukuun lopussa. Helsingissä leutoinakin talvina pystytään varmistamaan luistelumahdollisuus ainakin seitsemässä paikassa, sillä tekojääratojen jäädyttäminen ei vaadi paukkupakkasia. Ensimmäisessä aallossa jäädytyskoneet käynnistettiin Brahessa ja Oulunkylässä, joiden jälkeen vuorossa olivat Rautatientorin Jääpuisto, Kontulan ja Käpylän tekojääradat sekä Lassilan ja Pukinmäen tekojääkaukalot. Luistelun riemusta voi nauttia kaikilla tekojäillä helmikuun loppuun asti; Brahessa, Oulunkylässä ja Rautatientorin Jääpuistossa luistelukausi jatkuu jopa maaliskuun puoliväliin saakka. Pakkasten saavuttua luonnonjääkenttiä ryhdyttiin jäädyttämään ympäri Helsinkiä. Ensimmäisessä vaiheessa kenttien pinta pitää saada jäätymään vettä läpäisemättömäksi, jonka jälkeen jään paksuutta pystytään kasvattamaan tasaisesti. Tällä hetkellä luistelukunnossa on jo 23 kenttää ja määrä kasvaa lähipäivinä, mikäli lämpötila ei nouse plussan puolelle. Lähiluistelukentän tilanteen voi katsoa luistelukenttäinfosta http://www.mski.fi/helsinki.mskate ???Joko voi aloittaa??, kyselee jo ensimmäinen innokas osallistuja Itä-Pasilan Hoitokoti Päiväkummun tiloissa. On joulukuinen talvipäivä. Huoneen keskellä on iso pöytä, jonka päällä on muovi, isoja valkoisia papereita, pieniä herkullisen värikkäitä maalikippoja, pensselit, isot vesiastiat ja vaahtomuovin palat. Taustalla soi rauhoittava musiikki. Taiteella ja rentoutuksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Riikka Riipinen ja Eveliina Rusi päättivät yhdistää taideterapeutin ja hierojan osaamisensa ja aloittaa jännittävän matkan. He kehittivät Rentotaide-tunnit. Eveliina oli työharjoittelussa suorittamassa kuntoutuksen tukemisen opintokokonaisuuttaan Hoitokoti Päiväkummussa, joka sijaitsee Itä-Pasilassa. Saman katon alla on neljä ryhmäkotia. Siellä asuu työikäisiä muistisairaita, monisairaita, fyysisesti tai psyykkisesti toimintarajoitteisia alle 65-vuotiaita ja yleisgeriatrisia asukkaita. Naiset päättivät, että Päiväkumpu saisi lahjan. Eveliina ja Riikka halusivat tuottaa hyvää mieltä hoitokodin asukkaille. Jokaiseen kerrokseen, neljään eri hoito- kotiin vietiin mainokset tulevasta Rentotaide-tunnista. Mainokset taiteili yksi asukkaista. Mukaan mahtuisi ison pöydän ääreen jokaisesta ryhmäkodista pari asukasta. ?Tervetuloa Rentotaide- tunnille. Nyt aloitamme pienellä alkuverryttelyllä. Nouskaapa kaikki seisomaan. Voitte pitää tuolista edessänne kiinni..? Musiikki ja liike yhdistyivät rennoilla heilautuksilla. Alas istuttaessa silmät laitettiin Ilmarisen uusien kiinteistöjen hiilijalanjälki lasketaan   ??Ilmarinen alkaa teettää laskelmat kaikkien uusien rakennuskohteidensa hiilijalanjäljestä. Käytäntö alkaa vuoden 2016 alusta. Hiilijalanjäljen määrittelyllä Ilmarinen pyrkii pienentämään oman toimintansa ilmastovaikutusta sekä ohjaamaan koko rakennusalaa kohti puhtaampia ratkaisuja. Ilmarisen rakennushankkeissa on jo vuosia kiinnitetty huomiota energiatehokkuuteen ja valittu mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. ? Meidän on kuitenkin entistä paremmin pystyttävä tiedostamaan rakennushankkeidemme hiilijalanjälki ja alettava pohtia, miten pienennämme kiinteistösijoitustoimintamme ilmastovaikutuksia. Hiilijalanjäljen laskeminen tekee asian konkreettiseksi ja toimii työkaluna, kun mietimme vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa entistä ilmastoystävällisempiä rakennushankkeita, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski. Hiilijalanjäljen laskenta sisällytetään kaikkiin Ilmarisen uudisrakentamisen urakkasopimuksiin, oli sitten kyse toimitiloista, asun- noista tai vaikkapa kauppakeskuksista. ? Arvio tehdään heti projektien alkuvaiheessa. Näin pystymme tarvittaessa etsimään vaihtoehtoisia toteutustapoja esimerkiksi runko- ja julkisivuratkaisuille, jotka muodostavat merkittävän osan rakennusten hiilijalanjäljestä. Lisäksi pystymme osoittamaan suunnittelijoille heidän ratkaisujensa vaikutuksia. Rajakosken mukaan on myös tärkeää huomioida rakentamiseen liittyvien kuljetusmatkojen minimointi heti projektien alkuvaiheessa. ?Koko rakennusala mukaan? Niina Rajakoski korostaa, että Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen koko rakennusalan olisi tärkeää lähteä mahdollisimman nopeasti yhdessä miettimään, miten rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan Suomessa pienentää. ? On aina parempi, että toimiala itse miettii ratkaisuja, kuin että odotamme viranomaismääräyksiä ja -normeja ohjaamaan toimintaamme. Olemme pääsemässä hyvään vauhtiin, mutta paljon työtä on vielä toki edessä. ? Koko rakennusala tarvitsee yhteisen vertailujärjestelmän, johon hankkeiden, valittujen materiaalien sekä rakennusteknisten ratkaisujen hiilijalanjäljen kokoa voi suhteuttaa, Rajakoski linjaa. Uusiutuvat energianlähteet käytössä Jo nyt Ilmarinen suosii hankkeissaan uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvia lämmitys- ja jäähdytysmuotoja. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää jatkossa myös aurinkoenergiaa rakennusten energiantuotantoon. ? Esimerkiksi maalämmössä ja maakylmässä takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet, joten ne ovat jo aidosti varteenotettavia vaihtoehtoja. Lisäksi aurinkopaneeleissa kehitys on ollut viime aikoina huikeaa, Rajakoski sanoo. Ilmarinen on Suomen kolmanneksi suurin kiinteistösijoittaja 3,1 miljardin euron kiinteistöomistuksellaan. Lähes 90 prosenttia kiinteistökohteista sijaitsee Suomessa. Helsinki-Vantaan uusi ennätys: 16 miljoonaa matkustajaa ??Tänä viikonloppuna Helsinki-Vantaalla saavutetaan uusi merkkipaalu, kun lentoaseman matkustajamäärä ylittää 16 miljoonan matkustajan rajan ensimmäistä kertaa kentän historiassa ? Kasvu on osoitus siitä, että Helsinki-Vantaan lukeutuu eurooppalaisten lentoasemien kärkikastiin. Aasian-lentojen määrässä mitattuna Suomen päälentokenttä on viidenneksi suurin lentoasema Euroopassa, iloitsee lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta. Positiivista kehitystä on Haapasaaren mukaan tiedossa myös ensi vuonna, jolloin Helsinki-Vantaalta lennetään 21 kaukokohteeseen. Japanin-reittien määrässä Helsinki-Vantaa kipuaa ensi kesänä jo Euroopan suurimmaksi lentokentäksi. ? Helsinki-Vantaalta lähtee yli sata viikoittaista kaukolentoa, joista 85 suuntautuu Aasiaan ja 15 Yhdysvaltoihin. Lentoreittiverkoston laajentuminen ja Helsinki-Vantaan asema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä tuo maahamme ulkomaalaisia matkailijoita. Haapasaari uskoo, että Suomeen suuntautuvassa matkailussa on merkittävää tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n hiljattain julkaiseman tilaston mukaan aasialaisten matkustus Suomeen on selkeässä kasvussa. Esimerkiksi kiinalaisten yöpymiset ovat kasvaneet yli 40 prosenttia. ? Olemme mukana tässä matkailualan kehityksessä ja tuemme omalta osaltamme toimialan imua kansainvälisillä markkinoilla. Ennusteiden mukaan Helsinki-Vantaan kautta kulkee vuonna 2020 jo 20 miljoonaa matkustajaa, Haapasaari sanoo. Edellisen kerran Helsin- ki-Vantaalla juhlittiin matkustajamäärien kasvua joulukuussa 2013, kun lentoasemalla ylitetiin 15. miljoonan matkustajan raja. Jiayang Zhuo matkusti tuolloin Amsterdamista Helsinki-Vantaan kautta Shanghaihin. Finavia on käynnistänyt 900 miljoonan euron kehitysohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa vuonna 2020
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 13 Vanhankaupunginlahden lintutorneille lintutaulut hetkeksi kiinni ja mietittiin minkä värinen päivä tänään on. Sitten on aika kastaa vaahtomuovin palat veteen ja sivellä paperi märäksi. Akvarellivärejä otetaan yksi kerrallaan käyttöön, kukin omalla rytmillään. Papereille alkaa muodostua vähitellen upeita muotoja ja uusia värejä maalien sekoittuessa keskenään. Eveliina ja Riikka haluavat Rentotaiteella edistää luovaa tekemistä. Maalaaminen ja liikunta rentouttavat ja auttavat olemaan läsnä hetkessä. Kehon oikean asennon löytäminen auttaa arjessa. Rentoutumisen maailma tarjoaa mahdollisuuden hengähtää hetkeksi. Naiset ovat kehitelleet konseptinsa viime vuoden aikana. Ensimmäiset kaksi tuntia on nyt Päiväkummussa pidetty. Uusia asiakkaita etsitään. Rentotaide sopii naisten mukaan kaikille, joita kiinnostaa arjesta irrottautuminen hyvinvoinnin tekemisen parissa. Käsillä tekemällä voi jopa unohtaa kipunsa hetkek- si. Käsillä tekemällä näkee myös heti lopputuloksen. Rentotaide-tunnilla eletään hetkessä. ?Minulle tulee mieleen joki ja kesämökki?, sanoo asukas ja kaikki katsovat hänen työtään. Työssä välkehtii laineilla auringonlaskun sävyjä. Jokaiselle nousevat varmasti mieleen tuoksut veden ääreltä, laineen liplatuksen ääni ja rauhallinen mökkielämän tunnelma. Rentotaide on tehnyt tehtävänsä. Jorma Uotisen Ennen viimeisiä ajatuksia -teos avaa Aurinkobaletin 35-vuotisjuhlavuoden  ??Jorma Uotisen turkulaiselle Aurinkobaletille syksyllä 2014 tekemän menestysteoksen Ennen viimeisiä ajatuksia uusintanäytökset avaavat ryhmän 35-vuotisjuhlavuoden. Teos esitetään Helsingissä Aleksanterin teatterissa 22. ja 23. tammikuuta, ja Turun Manillassa se nähdään neljästi 15., 16., 27. ja 29. tammikuuta. Uotinen on sukeltanut teoksessaan loputtomasti käytettyyn ja kulutettuun, ihmistä aina kiehtoneeseen rakkauden teemaan. Rakkauden yhtäaikainen mahdollisuus ja mahdottomuus, ihmisen ikuinen kaipuu toisen luo. Rakkaus, joka tulee ja menee, mutta joka ei koskaan tule tilaamalla. Jotta katsojan kokemusta ei rajattaisi liiaksi ennakkoon, haluaa koreografi ennemminkin jakaa omia ajatuksiaan luomisprosessista: ?Koreografina minua kiinnostaa se mitä ei voi ennalta tietää. Se, mikä vain tanssimalla saadaan näkyväksi. Tanssiminen on yksi yritys signeerata maailmankuva omakseen.? Uotinen tunnustaa myös, ettei hän tehdessään Ennen viimeisiä ajatuksia -teosta ole kaih- tanut kulunutta sentimentaalisuutta eikä myöskään tunteen tunnustamista. Innoituksena teokselle on ollut myös Erik Satien vuonna 1915 säveltämä pianoteos Avant-dernières pensées (Ennen viimeisiä ajatuksia). Teoksessa kuullaan myös muuta Satien musiikkia sekä lauluja muun muassa Jacques Breliltä ja Brian Wilsonilta. Koreografia ja visualisointi Jorma Uotinen | Valosuunnittelu Marko Kallela | Äänisuunnittelu Eero Auvinen | Pukusuunnittelu Minttu Vesala | Tanssi Eeva Bang, Mikko Kaikkonen, Päivi Kujansuu, Riku Lehtopolku (vier., Pori Dance Company), Mikko Makkonen ja Elina Raiskinmäki | Koreografin assistentti Riku Lehtopolku | Valokuvat Seilo Ristimäki | Kesto n. 1 h | Ensi-ilta 5.9.2014 Manilla, Turku Lehdistössä sanottua: ?Jorma Uotisen tanssiteos Aurinkobaletille on spektaakkeli pienessä mittakaavassa --- Pakahduttavia tunteita, ihmisten kohtaamisia, tunnemyrskyjä ja kohtalonomaisuutta.? Helsingin Sanomat / Jussi Tossavainen ?Rakkauden hiljaisia hetkiä --- Uotisen laaja-alainen kokemus koreografina ja tanssijana sekä työskentely niin suurten tanssitalojen kuin pienempienkin ryhmien kanssa näkyy siinä, miten hän kykenee muuttumaan ja muuntautumaan tanssintekijänä? Uotisen liikekielelle ominainen linjakkuus saa teoksessa rinnalleen rosoisuutta ja säröä, joka pitää fyysistä voimaa korostavan liikkeen jatkuvasti mielenkiintoisena.? Turun Sanomat / Kaisa Kurikka ESITYKSET 2016 Turku / Manilla: pe 15.1. | la 16.1. | ke 27.1. | pe 29.1. klo 19 Liput 24/22/14 ?, Aurinkobaletti, puh. (02) 284 0100, info@aurinkobaletti. fi, verkkoliput www.liput. aurinkobaletti.fi  Helsinki / Aleksanterin teatteri: pe 22.1. klo 19 | la 23.1. klo 14 Liput 30/26/16,50 ?, p. (09) 676 980 sekä Lippupalvelu. Lisätiedot www. aleksanterinteatteri.fi   ??Rakennusvirasto on hankkinut Vanhankaupunginlahden lintutorneihin taulut, joissa esitellään kustakin katselupaikasta tavallisimmin nähtäviä lintulajeja tarkoin piirroskuvin. ?Tämä on joululahjamme helsinkiläisille ulkoilijoille. Joulupyhien aikaan on nyt erityissyy suunnata juuri Vanhankaupunginlahdelle lintutaidenäyttelyyn?, sanoo projektipäällikkö Elina Nummi rakennusvirastosta. Tauluissa linnuista kerrotaan nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä tieteellinen nimi. Aloitteleville harrastajille on myös bongarien käyttämiä lintujen lempinimiä.  Vanhankaupunginlahti on arvokas lintuparatiisi kaupungin keskellä. Se on BirdLifen määrittelemä kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA), osa EU:n Natura-verkostoa ja suojeltu kansainvälisellä Ramsar -kosteikkojen- suojelusopimuksella. Alueella on havaittu lähes 300 lintulajia. Ruovikkoisen lahden ympärille on rakennettu yhteensä kymmenen paikkaa, joista voi tarkkailla lintuja: viisi tornia, lintupiilo, kolme katselulavaa ja yksi katselukoroke. Nyt näissä kohteissa on lintutaulut.  Taulujen lintulajit on valinnut luonto-opas Eero Haapanen ja piirroskuvat on tehnyt graafikko, taiteilija Jari Kostet. 6000 miljardin markkinat ilmastoratkaisuille ??Odotettua kunnianhimoisempi ilmastosopimus haastaa ja antaa mahdollisuuden Suomelle päästä edelläkävijöiden joukkoon tarjoamaan ratkaisuja maailman kestävän kehityksen tarpeisiin. Mahdollisuus esitellä vihreitä ja älykkäitä ratkaisuja tarjoutuu jo nyt: Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet maat kaipaavat ratkaisuja ilmastotoimiksi, joita arvioidaan ensimmäisen kerran vuonna 2018. Pariisin ilmastosopimuksen tiukka tavoite pitää maapallon lämpeneminen vain 1,5 asteessa sekä myös kehittyvien maiden sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen voivat avata ennennäkemättömät mahdollisuudet vihreiden älykkäiden ratkaisujen markkinoille. Sitran tuoreen markkina-analyysin mukaan hiilineutraalius luo 6 000 miljardin euron suuruiset markkinat älykkäille vihreille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä. Kansainvälisen Frost&Sullivan -konsulttiyhtiön kanssa tehty analyysi tarkastelee kuutta tärkeää sektoria: energiaa, vesi- ja jätehuoltoa, liikennettä, ra- kentamista, teollisuutta sekä biotaloutta. ?Nyt, odotettua kunnianhimoisemman ilmastosopimuksen toteuduttua, cleantech-ratkaisujen kysyntä kiihtyy nopeammin kuin mitä aiemmin arvioitiin. Nykyisestä reilusta 400 miljardista 6 000 miljardiin kasvava markkina voidaan saavuttaa jo vuonna 2030. Suomalaiset pääsevät mukaan luomalla ensin ratkaisuja kotimarkkinoille?, analysoi tilannetta johtava asiantuntija Tiina Kähö, joka vetää Sitrassa Hiilineutraali teollisuus -avainaluetta. ?Mahdollisuus päästä edelläkävijöiden eturintamaan on nyt käsillä: Jo vuonna 2018 tarkastellaan ensimmäisen kerran ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden ilmastotoimien riittävyyttä. Suomella on erinomainen mahdollisuus tuoda älykaupunkeihin erityisesti energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuja sekä liikenteen puhtaita ratkaisuja, kuten biopolttoaineita?, toteaa Mari Pantsar, joka johtaa Sitrassa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa. Näkymät ovat tuoreen ana- lyysin mukaan rohkaisevia: Suurin kasvupotentiaali on maailman älykaupunkeihin rakennettavassa infrastruktuurissa, jossa avautuu jo viiden vuoden päästä 1 500 miljardin euron vuotuiset markkinat. Voimakkainta on kasvu älyliikenteen ja liikkumisen sektoreilla: älykkäät liikennejärjestelmät ja itseohjautuvat ajoneuvot tarjoavat jopa 3 400 miljardin euron vuotuiset globaalit markkinat. Sitran toisen tuoreen selvityksen mukaan pelkästään energia- ja liikennesektorilla Suomen puhtaiden teknologioiden viennin arvo kasvaa vuoteen 2030 ollen noin viisi miljardia euroa vuodessa. Myös älykkäät jäte- ja vesijärjestelmät, materiaalit ja pakkaukset sekä tuotantojärjestelmät muodostavat yhdessä yli 670 miljardin euron vuosittaisen markkinan. Suomella on erinomainen mahdollisuus tuoda älykaupunkeihin erityisesti energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuja sekä liikenteen puhtaita ratkaisuja, kuten biopolttoaineita. Johtamisen jaosto hyväksyi pormestarimallin ??Helsingin kaupunginhallituksen johtamisen jaosto hyväksyi osaltaan ehdotuksen, jonka mukaan kaupunki siirtyy pormestarimalliin seuraavien kuntavaalien jälkeen. Jaosto teki ehdotukseen yksimielisesti joitakin lisäyksiä, jotka koskevat mm. pormestariohjelmaa ja lautakuntien jaostoja. Seuraavaksi asia menee kaupunginhallituksen käsittelyyn. Hyväksytyn esityksen mukaan kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin ja apulaispormestarit vaalikaudeksi kerrallaan. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit toi- mialalautakuntien puheenjohtajina ja kaupunginhallituksen jäseninä. Pormestari ja apulaispormestarit ovat esityksen mukaan päätoimisia luottamushenkilöitä. Ehdotukseen kuuluu myös siirtyminen toimialamalliin. Kaupungin nykyiset yli 30 virastoa ja liikelaitosta on tarkoitus koota palvelukokonaisuuksittain toimialoiksi, joita on keskushallinnon lisäksi korkeintaan neljä. Ehdotuksen mukaan ne voivat olla sosiaali- ja terveystoimi, opetus- ja varhaiskasvatustoimi, tekninen toimi sekä kulttuuri-, liikunta ja vapaa-aikatoimi. Seuraavaksi johtamisjär- jestelmän uudistus  siirtyy kaupunginhallitukselle, ja lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto suunnitelman mukaan kevätkaudella 2016.  Uuteen järjestelmään on määrä siirtyä kesällä 2017 eli seuraavien kuntavaalien jälkeen. Johtamisjärjestelmän uudistamisen perusajatuksia on valtuuston roolin vahvistaminen ja kuntavaalien tuloksen suorempi heijastuminen kaupungin johtamiseen  sekä  palvelujen asukaslähtöisyyden lisääminen.    
• KALLIO LEHTI 14 Nro 1 ? Viikot 2-3 Kalasataman Redin tonteista ensimmäiset kaupat ??Kalasataman keskuksen rakentaminen saa vauhtia 15. joulukuuta tehdyistä kiinteistökaupoista. Helsingin kaupunki ja REDIn kauppakeskus- ja pysäköintikiinteistöyhtiö allekirjoittivat 15.12.2015 sopimuskokonaisuuden, joka tuo kaupungille yli 40 miljoonaa euroa myyntituloja, ja jonka myötä SRV voi aloittaa REDI-kokonaisuuteen kuuluvan kauppakeskuksen rakentamisen. ?Rakennustyöt Suomen suurimmassa rakennushankkeessa eli REDIssä ovat edenneet jo pitkälle. Pysäköintilaitoksen louhintatyöt ovat jo loppusuoralla ja perustus- sekä runkotyöt on aloitettu. Ensimmäisen tornin porrashuone ja hissikuilut on toteutettu lähes 26 metrin korkeuteen asti. Kauppakeskuksen tilojen vuokraus etenee samaan aikaan suunnitellusti, ja myös ensimmäisten asuntojen ennakkomarkkinointi saada vauhdilla käyntiin heti ensi vuoden alussa?, hankekehitysjohtaja Timo Nieminen SRV:stä toteaa. REDIn rakentamisen ede- tessä Kalasatamaan nousee lopulta kuusi asuintornia, yksi toimistotorni ja yksi hotellitorni, jotka yltävät korkeimmillaan 132 metriin. Tornien juuressa, puistojen ja rantapromenadin ympäröimänä on kauppakeskus, joka avataan vuonna 2018. Koko REDI valmistuu vuoden 2023 aikana. Vuonna 2017 valmistuva kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskus on tärkeä osa metroaseman ympärille rakentuvaa aluetta. 150 miljoonan euron sopimuskokonaisuus Eilen allekirjoitettu sopimuskokonaisuus on kaupungin ja SRV:n jo aiemmin tekemien toteutus- ja esisopimusten mukainen. Nyt tehdyt hallinnanjakosopimukset, tonttien ja määräosien kauppa, käyttöoikeuksien luovutus sekä maanalaisia tiloja koskevat vuokrasopimukset mahdollistavat kauppakeskuksen rakentamisen. ? Kyseessä on Helsingin ellei koko Suomen histori- an monimutkaisin kiinteistösopimuskokonaisuus. Onkin hienoa nähdä, että pitkän valmistelun jälkeen REDIn rakentaminen pääsee nyt todenteolla vauhtiin. Hanke antaa virtaa koko Kalasataman ja myös Vallilan alueen rakentamiselle, kiinteistöviraston virastopäällikkö Jaakko Stauffer sanoo. Kokonaisuudessaan REDIn tontit ja rakennusoikeus tuovat kaupungille tuloja noin 150 miljoonaa euroa. Huomattavan kauppahinnan vuoksi kaupunki ja SRV ovat sopineet hankkeen toteuttamisesta siten, että SRV ostaa kauppakeskuksen ja tornitalojen tontit vaiheittain. Kalasataman asuin- ja työpaikka-alue tarjoaa 2030-luvun alkuun mennessä kodin noin 21 000 helsinkiläiselle. Alueelle muodostuu tiivis kaupunkimiljöö, jossa merellinen luonto on lähellä. REDIn lisäksi palveluita tarjoavat muun muassa läheiset Suvilahden ja Tukkutorin alueet. Kaupunkitoimisto löytyy kirjastosta! ??Kallion ja Vallilan kirjastot tarjoavat monipuolisia työskentely- ja kokoontumistiloja. Molemmissa kirjastoissa on mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn yksin tai eläväiseen yhdessä tekemiseen ryhmässä. Näitä tiloja voivat käyttää kaikki ? vaikkapa freelancerit, pienyrittäjät ja yhdistykset. Varaaminenkin onnistuu helposti Joustotoimisto ?verkkopalvelun kautta. Kallion ja Vallilan kirjastojen lukusalit ovat kokeneet muutoksen viimeisen vuoden aikana, kun kirjastojen työskentelytiloja on päivitetty vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. ? Ihmisten tavat työskennellä ovat muuttuneet, mutta entiset lukusalit muuntuvat yllättävän helposti kaupunkitoimistoiksi eli uuden tyyppisiksi työskentelytiloiksi, kertoo Kallion kirjaston johtaja Laura Norris. Tilojen akustiikkaa on parannettu ja lukusalimaiset pöydät on korvattu rennommilla kalusteilla. Samalla olemme pitäneet mielessä, että kokoontumistiloista on huutava pula. Kirjastot muuttuvat asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kallion ja Vallilan kirjastoista löytyvät nyt ryhmätyötilat 2-5 hengelle. Nämä tilat on tarkoitettu kokousten pitämiseen ja ryhmätyötyöskentelyyn kaikille, jotka tällaista tilaa tarvitsevat. Vallilan kirjaston kaupunkitoimistosta voi varata itselleen myös pöytäpaikan hiljaisesta tilasta. Näitä tiloja voi varata maksutta: joustotoimisto.fi. Varsinaisen kaupunkitoimiston lisäksi kirjastoista löytyy myös rauhallisia työskentelypaikkoja ilman varaamista. Kalliossa on hiljaisen työskentelyn tila 6 hengelle ja Vallilan kirjaston galleriassa on luku- ja työskentelypaikkoja. Kaupunkitoimiston lisäksi kirjastoissa on asiakastietokoneita ja kannettavia tietokoneita asiakaskäyttöön. Näitä voi varata HelMet.fi ?sivujen kautta. Kirjastosta löytyy myös skanneri ja kopiokone sekä tietysti tulostusmahdollisuus. Tulostaminen onnistuu itsepalveluna myös omalta koneelta. Kirjaston laitteiden käyttö on maksutonta, mutta tulosteet ja kopiot maksavat 40 senttiä/kpl. Tietokoneiden käytössä, tulostamisessa, skannaamisessa tai vaikkapa uuden älypuhelimen käytössä aut- taa kirjaston digitalkkari. Digitalkkari päivystää kirjastossa auttaen tietoteknisissä pulmatilanteissa, mutta talkkarille voi myös varata opastusajan. Kallion kirjaston digitalkkarin tavoitat puhelimesta 09 310 85130 ja Vallilan digitalkkaria voit kysellä tiskiltä tai kirjaston numerosta 09 310 85055. ? Digitalkkareina toimivat datanomiopiskelijat, jotka saavat kirjastossa monipuolista kokemusta asiakaspalvelusta, kertoo Harri Sahavirta Vallilan kirjastosta. Samalla voimme tarjota asiakkaillemme palvelua, johon eivät omat resurssit aina riittäisi. Kirjastot ovat uusineet työskentelytilojaan, mutta laajentavat palvelutarjontaansa myös toisella tavalla. Kirjaston tiloja voi nykyään vuokrata omaan käyttöön. ? Kalliossa meillä on rauhallinen Dekkarikirjasto, joka sopii hyvin kokousten tai tilaisuuksien pitämiseen sekä tapahtumien järjestämiseen, muistuttaa Laura Norris. Vallilassa puolestaan galleria on iltaisin vaikkapa yhdistysten käytettävissä. Tilojen vuokraamisesta on sovittava erikseen. Helsingin koulut ottamassa digiloikan ??Helsingissä edistetään koulujen ja oppilaitosten digitalisaatiota kehittämiskokeilujen kautta. ? Parhaillaan etsitään kokeiluun mukaan peruskouluja, lukioita ja Stadin ammattiopiston yksiköitä, jotka haluavat olla edelläkävijöitä ja ottaa etunenässä kokonaisvaltaisen digiloikan, kertoo opetusviraston digitalisaatio-ohjelmaa vetävä Pasi Silander. Digitalisaatio toteutetaan laajasti kouluja osallistava- na prosessina. Tavoitteena on tulevaisuuden hyvä oppiminen, jolle teknologia luo mahdollisuudet. - Kehitämme systeemisesti koulua kokonaisuutena. Tämä on suuri toimintakulttuurin muutos, sanoo Silander. Koulun on oltava valmis ottamaan digiloikka yhteisöllisesti, niin että koko henkilöstö on loikassa mukana. Digiloikassa on tärkeää myös kodin ja koulun välinen viestintä sekä huoltajien osallisuus. Kokeilukoulut tulevat saamaan resursseja digitalisaation edistämiseen. Johtamista ja toimintakulttuurin muutosta sekä koko henkilöstön osaamisen kehittämistä tuetaan. Kokeilukouluissa rakennetaan koko koulun kattava moderni ja toimiva tietoteknologinen ympäristö. Kokeilukoulut ja yksiköt valitaan vuoden 2016 alussa. Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto Kirjasto vähentää käteistä rahaa - Helpoimmin voi maksaa kortilla ??Käteisen rahan vastaanottaminen loppuu suurimmassa osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä 1.1.2016 alkaen. Kymmenessä kirjastossa eri puolella Helsinkiä voi maksaa jatkossakin käteisellä. Kirjastomaksut voi hoitaa helpoimmin yleisimmillä maksukorteilla tai verkkomaksuna HelMet.fi:ssä. Muutos vapauttaa kirjastotyöntekijöille enemmän työaikaa muuhun kirjastotyöhön. Kirjaston peruspalvelut ovat edelleenkin maksuttomia. Käteisestä luovutaan pienissä- ja keskisuurissa kirjastoissa 1.1.2016 alkaen. Näissä kymmenessä kirjastossa käteisellä voi maksaa jatkossakin: Itäkeskus, Kallio, Kirjasto 10, Malmi, Oulunkylä, Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu, Töölö (parhaillaan remontissa), Vuosaari ? Toimipisteet, joissa käteiskassat säilyvät edelleen, on valittu ensisijaisesti maksutapahtumien määrän perusteella. Olemme myös varmistaneet, että käteistä käsitteleviä kirjastoja löytyy eri puolilta kaupunkia, kertoo talouspäällikkö Ari Tirri Helsingin kaupunginkirjastosta. Kirjastoautoissa ja Sakarinmäen lastenkirjastossa ei edelleenkään ole maksumahdollisuutta. Kirjaston peruspalvelut, kuten lainaaminen, teosten varaaminen, lehtien luku sekä tietokoneiden käyttö, ovat edelleenkin maksuttomia. Työaikaa vapautuu kirjastotyöhön Käteismaksaminen on vähentymässä koko maassa samalla kun maksukorttien ja verkkomaksamisen käyttö lisääntyvät. ? Kirjaston talouden kannalta käteiskassojen vähentäminen tuo säästöjä ja vapauttaa kirjaston henkilöstön työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön, Ari Tirri kertoo. Kirjaston tekemän selvityksen mukaan käteisen vähentäminen vapauttaakin työaikaa kirjastotyöhön noin 400 työpäivää vuosittain. Käteisen käytön vähentäminen pienentää myös erilaisia riskejä. Kirjaston asiakkaille muistiin Kirjastomaksuja voi olla 30 euroa, ennen kuin lainausoikeus menee. Kun kirjastomaksuja on kertynyt, ne voi maksaa helpoimmin yleisimmillä maksukorteilla  kirjastossa tai verkkomaksuna HelMet.fi:ssä. Maksukorttimaksujen vastaanottaminen on kirjastolle edullisempaa ja turvallisempaa kuin maksujen vastaanottaminen käteisellä. Maksukortilla maksamisesta ei aiheudu kuluja maksajalle. Lähin käteismaksuja vastaanottava kirjasto löytyy helposti HelMet.fi:n palveluvalikosta Kirjastot ja palvelut -osiosta. Aikuisten myöhästymismaksu on 20 senttiä/laina/ päivä. Myöhästymismaksun enimmäismäärä on 6 euroa / laina. Varauksista ei peritä maksua. Sata lainaa, 50 varausta, 5 uusimiskertaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen asiakkaalla voi olla samanaikaisesti lainassa enintään sata lainaa. Hänellä voi olla samanaikaisesti myös 50 varausta. Lainat voi uusia viisi kertaa, jos niistä ei ole varauksia. E-kirjastosta tehdyt lainat palautuvat automaattisesti laina-ajan umpeuduttua eikä niistä voi kertyä myöhästymismaksuja. Konsertti alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyväksi ??Torstaina 14.1 koetaan Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa tunnelmallinen musiikkielämys kun laulaja-lauluntekijä Ville Leinonen ja folk-henkinen Viitasen Piia ?yhtye esiintyvät ?Tukeudu Kallioon? ?konsertissa. Diakonissalaitoksen ja Kallio-liikkeen järjestämän konsertin tuotot käytetään alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyväksi. ?Kallioon on aina tultu, läheltä ja kaukaa. Nyt kun maailman pauhu kaikuu näilläkin kaduilla, on hyvin luonnollista että me, joilla on siihen mahdollisuus, tuemme uusimpia tulijoita joukossamme? kertoo täysin vapaaehtoisvoimin järjestetyn konsertin innoituksesta Kallio-liikkeen aktiivi Niina Lyijynen. Helsingin Diakonissalaitoksen tukiasumisyksiköt alaikäisille turvapaikanha- kijoille Kalliossa ja Espoossa tarjoavat yli 120:lle sotaa ja traumaattisia kokemuksia Afganistanista, Irakista ja muista maista paenneelle 16-17 -vuotiaalle nuorelle vakaan elinympäristön, turvallisia aikuisia ja arjen rutiineja. ?Tukeudu Kallioon?-konsertin tuotot käytetään näiden nuorten harrastus- ja liikuntatoiminnan tukemiseen. ?Minulle on hyvin tärkeää olla mukana koko maailmaa koskettavassa työssä rakkauden puolesta. Ei sen suurempaa, ei pienempää? kertoo Ville Leinonen kysyttäessä miksi hän lähti konserttiin mukaan. Yhtyeensä kanssa konsertissa nähtävä Piia Viitanen on samoilla linjoilla: ?Meillä tavallisilla kansalaisilla on harvemmin valtaa maailmanlaajuisten kriisien ratkaisemiseen, mutta meil- le kaikille on annettu valta valita miten kohtaamme toisen ihmisen. Yksi pieni kohtaaminen voi muuttaa jonkun maailman, tai koko elämän suunnan. Se on aika mieletön ajatus!? Konsertti ei ole lajissaan ensimmäinen, vuonna 2012 Kallio-liike ja Diakonissalaitos järjestivät konsertin Global Clinicin eli ns. paperittomien klinikan hyväksi. Esiintyjinä olivat Tuomo ja Miss Saana ja klinikan hyväksi kerättiin n. 800?. ?Yhtä upean tunnelmallinen konsertti on luvassa tälläkin kertaa? lupaa Niina Lyijynen. Paikka: Helsingin Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2 Aika: torstai 14.1, ovet avataan klo 18:30, ohjelma alkaa klo 19:00
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 15 C.L. Engelin suunnittelema Kansalliskirjaston päärakennus avataan jälleen 1.3. ??Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvokkaan kirjastorakennuksen peruskorjaus Unioninkadulla on päättynyt ja kaikille avoin kirjasto avaa ovensa tiistaina 1.3.2016 klo 12. Peruskorjauksessa on parannettu kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittu talotekniikkaa. Korjaustyö on koskenut Carl Ludwig Engelin suunnittelemaa, vuonna 1845 käyttöön otettua päärakennusta, mutta myös vuonna 1906 valmistuneessa Rotunda-osassa on tehty toimenpiteitä. Korjaushankkeen aikana rakennuksen vesikatto ja keskikupolin pinnoitteet on uusittu ja Rotunda-osan julkisivu on saanut uuden entistä vaaleamman sävyn. Sisätiloissa selkeästi näky- viä muutoksia ovat mm. lukusalien alkuperäisten oviaukkojen ja puulattioiden palauttaminen, eteistilojen kattomaalausten rekonstruointi sekä kalusteiden uusiminen. Kellarikerrokseen on rakennettu uudet naulakkotilat. Urakoitsija luovutti Tuomiokirkon vieressä sijaitsevan kirjastorakennuksen sen omistajalle Helsingin yliopiston rahastoille lokakuun lopussa ja nyt rakennuksessa tehdään viimeistelytöitä. Kokoelmat ja palvelut siirretään uudistuneisiin tiloihin joulu-helmikuun aikana. Entistä toimivampi kirjasto Kirjastossa asiointi on nyt entistä sujuvampaa. Aineis- toja voi palauttaa ja lainata itsepalveluautomaateilla ja kevään myötä myös kirjaston verkkoasiointia parannetaan. Verkossa voi tehdä tilauksia, tiedusteluja ja varata henkilökohtaisen palveluajan. Uudistuneessa kirjastossa on erityisesti huomioitu tutkijat. Eteläsali on kalustettu tutkijoiden työtilaksi ja varattavia tutkijapaikkoja voi hakea tammikuusta alkaen. Kirjastossa on entistä laajemmin esillä lähdeaineistoja ja uutuuskirjallisuutta, ja avokokoelma on jaettu tieteenalakokonaisuuksiksi. Suojeltu arvorakennus Kansalliskirjaston rakennuksella on huomattava valtakunnallinen merkitys ja kaupunkikuvallinen arvo. Kirjastorakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Korjaushanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kiinteistö on Helsingin yliopiston rahastojen omistuksessa, ja rakennuttamisesta vastasi Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus. Kohteen pääsuunnittelijana toimi Pauno Narjus / LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana NCC Rakennus Oy. Korjaushankkeen budjetti oli noin 19 miljoonaa euroa (alv 0). Rakennuslehti valitsi Kansalliskirjaston korjaushankkeen Vuoden työmaaksi 2014. Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillislaitoksista. Se vastaa kansallisen julkaisuperintömme ja ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Kansalliskirjasto toimii myös koko kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää alansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Avajaiset 1.3.2016 klo 12 Kaikille avoin Kansalliskirjasto avaa Unioninkadun puoleiset ovensa yleisölle tiistaina 1.3.2016 klo 12. Avajaispäivää juhlistetaan erilaisin menoin. Avajaispäivän ja -viikon ohjel- maan voi tutustua lähempänä ajankohtaa kirjaston verkkosivuilla osoitteessa kansalliskirjasto.fi. Helmikuun loppuun saakka kirjasto palvelee asiakkaitaan osoitteessa Fabianinkatu 35. August ja hornaan eksyneet Strindberg taipuu moneksi Teatteri Kultsassa ??Teatteri Kultsassa saa 16.1.2016 ensi-iltansa August Strindbergin symbolistiseeen Tie Damaskokseen -näytelmään perustuva Hornaan eksyneet. Näytelmä kertoo masennuksen ja uupumuksen sekavissa tiloissa olevasta kirjailijasta, joka etsii vastausta kärsimyksilleen. Näytelmän ohjaa Carita Drew, joka on valmistunut teatteriohjauksen maisteriksi Lontoon East 15 Acting Schoolista. Drew on työskennellyt teatterin parissa niin Suomessa kuin Englannissakin. Ohjaaja Carita Drew, millaista oli teatterin opiskelu englannissa ja miksi kiin- nostuit ohjaamaan Teatteri Kultsalle juuri tämän näytelmän? ? Lontoo on yksi maailman teatterikeskuksista ja sieltä löytyvät alan parhaat tekijät. Opiskelun parhainta antia olivat vierailevat opettajat, joilta opimme erilaisia tekniikoita ja saimme tietoa siitä, millaista teat- Tiina Pietiläinen on Augustin rakastettu Inka. Kuva: Carita Drew. Hornaan eksyneet ?näytelmässä Augustia esittää Marko Wilskman. Kuva: Mikael Rekola. teribisnes oikeasti on. ? Minua ovat aina kiinnostaneet oudot ja filosofiset näytelmät joissa henkilöt taistelevat suurempien voimien kanssa. Kun luin Tie Damaskokseen -näytelmän sekä August Strindbergin päiväkirjan Inferno, huomasin että näytelmän päähenkilö oli kuin Strindberg itse hulluine ajatuksineen. Siksi nimesin Hornaan eksyneet-näytelmän päähenkilön Augustiksi. Halusin päästä tutkimaan tätä outoa ja sielullista tekstiä. Miten tällaisen vahvasti symbolistisen näytelmän tekeminen eroaa ?tavallisesta?? Ja miten paljon olet muokannut alkuperäistä tekstiä? Olemme käyttäneet alkuvaiheessa paljon aikaa näytelmän analysointiin. Näytelmän päähenkilö on niin sekaisin ja vailla päämäärää, että aina ei pysty tekemään tavallisia kohtausanalyyseja.Vaikka olenkin valinnut todella vaikean näytelmän harrastajille, he ovat suoriutuneet siitä erinomaisesti. Strindbergin alkuperäinen näytelmä on kolmiosainen ja tähän versioon ovat valikoituneet osat 1 ja 2. Strindbergin vanhahtavaa puhetyyliä olen nykyaikaistanut ja tehnyt paljon poistoja, mutta ajatukset ovat kuitenkin Strindbergin omia. En koskaan lähde siitä, että haluaisin sanoa jotain näytelmällä. Ohjaus on minulle tutkimusmatka ja tämän näytelmän kohdalla halusin tutkia henkiseen epätasapainoon joutuneen kirjailijan elämää. Tämä on mysteerinäytelmä, jolla en halua antaa vastauksia vaan herättää kummastusta. Näytelmässä Augustin rakastettua Inkaa esittää Tiina Pietiläinen. Mikä oli haastavinta tämänkaltaisen tekstin opettelemisessa ja sisäistämisessä? Tekstissä ei ole juurikaan ohjeita näyttelijälle, eikä siitä käy selväksi esimerkiksi ajan kuluminen. Nyt kokonaiskuvaa on saanut rakentaa pienistä palasista ja vinkeistä. Tämä jättää paljon tilaa tekijöille. Näytelmän teksti on myös omanlaistaan, eikä sellaista johon olen tottunut. Se, että tekstillä on yhtymäkohtia todellisuuteen, ei ole vaikuttanut minun tekemiseeni. Valittavissa on mielestäni paljon erilaisia vaihtoehtoja, miten tekstiä voi tulkita ja mihin suuntaan viedä. Minusta teksti näyttää ihmisen elämän hankaluuden. Se ei kaunistele ihmistä tai ihmisyyttä. Ajatukset voivat olla hyviä tai huonoja, mutta toiminta on se, mikä näkyy ja tulkitaan. Oliko Strindberg sinulle tuttu entuudestaan? Ei oikeastaan, minulla oli mielikuva kirjailijasta, joka vihaa naisia, joten olin jo etukäteen hieman varpaillani tekstiä lukiessani. Tiedän, että Strindbergillä oli mielenterveys- ja alkoholiongelmia ja hän oli naimissa kolme kertaa. Kuvaile roolihenkilöäsi Inkaa ja näytelmän teemoja Roolityö on vielä kesken, mutta Inka vaikuttaa iloiselta, huolettomalta ja luottavaiselta, mutta, kuten ihmiset yleensäkin, hän on monikerroksinen. Minusta Inkaa kohdellaan outona ja hulluna eikä hän ole ajalleen tyypillinen nainen, vaan vapaamielinen ja seikkailunhaluinen. Hahmoni ei käsittääkseni ole suoraan kukaan Strindbergin vaimoista. Minulla on sellainen olo, että tätä voisi ajatella tekstinä ihmissuhteista. Jokainen katsoo asioita omalta kantiltaan, ja voi olla vaikea tajuta, miksi toinen toimii niin kuin toimii. Näytelmä on tyyliltään hieman davidlynchmäinen eikä katsojalle ei tarjota valmiiksi pureskeltua kokonaisuutta vaan jokainen saa itse etsiä tarinan punaisen langan. Hornaan eksyneet Käsikirjoitus ja ohjaus: Carita Drew Ensi-ilta: la 16.1.2016 Muut esitykset: 19.1., 23.1., 25.1., 29.1, 30.1, 2.2., 4.2., 6.2., 11.,2., 12.2., 13.2. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Varaukset: www.teatterikultsa.fi. Jukka Hurjanen
• KALLIO LEHTI 16 Nro 1 ? Viikot 2-3 Heinäsen pakina Nyt jos koskaan Keravalle! J uhliessaan 25-vuotista olemassaoloaan Keravan Taidemuseo SINKKA tarjoaa mitä mielenkiintoisimman näyttelyn helmikuun loppuun saakka. Kultasepänkatu 2: ssa toimiva esteetön museo on rautatieasemalta parin kivenheiton matkan päässä ja parkkitilaa on ison pihan verran. Avoinna oloajat ovat: ti,to,pe 11-18, ke 12-19 ja la-su 11-17. muistuttavat etelä-amerikkalaisia kansataiteen toteemipatsaita. Loimaan shamaaniksi nimetylle ja sittemmin professorin arvon saaneelle Jaakolalle dramaattiset tarinat ja myrskyisät tunnelmat käsittämättömyyksineen toistuivat, mutta keskeisin teema hänen taiteessaan ja taisteluun innoittaja on luonnonsuojelu. Kun hänen Näyttelyn nimi on ?Näkijöitten sukua ? Alpo Jaakola ja Heikki W. Virolainen?. Sukulaisia eivät nämä hätkähdyttävät tekijät ja tietäjät ole, aikalaisia kylläkin. Molemmat ovat täysin omintakeisia ja alkuvoimaisia, sinnikkäitä totuuden etsijöitä, taidekoulunsa keskeyttäneitä, mutta Pro Finlandialla palkittuja. Kummallakin taiteilijalla oli tiiviit suhteet Keravaan. Kaikesta tästä saa informaatiota oivallisesti kootussa näyttelyssä. savipeltotonttinsa reunustoilta kunta oli kaadattanut koivikot, julisti hän kovaäänisesti : ?koko luonto itkee eikä anna anteeksi?. Pakinani kuvitukseksi sain Jaakolan myöhemmän elämänvaiheen puolison ja vahvan muusan nimeen maalaaman ?Marjan?. Yhdessä he uurastivat mm. Jaakolan patsaspuiston saattamiseksi Loimaan kunnan pysyväksi nähtävyydeksi. Maalaus kuvaa upean naisen hillitöntä voimaa, kannetaan jopa kallioita, mennään läpi harmaan kiven sanonnan mukaan. Maalaus on kooltaan 225 x 135 cm, valokuvan otti Pekka Elomaa/Keravan taidemuseo. sensa puhuttavat yhä. Siksipä Sinkkaan, Sinkkaan! Vankasta vapaaehtoisavustaan tunnettu Taidemuseon ystäväyhdistys valmisti juuri oivallisen oppaan ?Keravan taiderastit?, yksilöidyn reitin 30 merkittävälle julkiselle monumentille. Näistä mainittakoon Virolaisen kuusi metriä korkea maalattu lasikuituveistos ?Kaikki aseettomat rauhantekijät? Klondyketalon puistossa ja Jaakolan pronssinen ?Menneiden sukupolvien muistomerkki? asema- aukiolla. Merkittävä rasti on myös Erkki Kannoston näköisveistos Keravan kuuluisimmasta urheilijasta Volmari Iso-Hollosta vesiestettä ylittämässä. Kerronpa vielä saamastani joululahjasta, mainiosta hupaisasta kirjasta ?Punis?. Se on pieni ja nopeasti luettu stadinkielinen pelottava Grimmin veljesten satu Punahilkasta. Andrei Huhtalan teksti on ilmeisen oikeaoppista ja veikeä kuvitus Sanna Manderin. Kustantaja on Schildts & Söderström. Juonihan on kaikille tuttu, mutta paljastan herkulliset hahmot eli Punahilkka on Punis, isoäiti on Bulimutsi, metsästäjä on Jaagari ja susi on Sussari. Sen kyllä huomasin, että taidan olla itsekin jo sellainen bulimutsi, etten enää iisisti bonjaa koko ajan kehittyvää slangia. Mutta hyvä, kun meillä toimii yhdistys ja guruja tämänkin perinteen vaalimiseksi. Takakannella kehotetaan ?Bluggaa tää kniiga!? Aira Heinänen Näyttelyn nimen mukaiset taiteilijat valaisevat teoksillaan edelleen syntyjä syviä, salattuja, mutta olennaisesti ihmiskuntaan vaikuttavia ilmiöitä. Materiaalit ovat monet, tekniikat tekijöillä vapaavalintaiset. Heidän maagiset luomuk- Teosofiaan ja mytologiaan vihkiytynyt Virolainen (1936-2004) veisti puusta Kalevala-aiheisia kookkaita hahmoja, kuten Suomen kansan päähaltijan ja rauhan sanoman levittäjä Väinämöisen, Marjatan ja Ilman Immen. Taitavasti väritettyinä ne Jazzlegenda Teppo Hauta-aho konsertoi Teatteri Kalliossa ??Teatteri Kallion vuoden 2016 konserttien sarja alkaa 13.1. Teppo Hauta-Aho & Jukka Kääriäinen-duon konsertilla. Teppo Hauta-Aho on  Suomen tunnetuimpia kontrabasisteja ja noussut legendaariseen asemaan ympäri maailmaa soittajana ja säveltäjänä. HautaAhon  jo 1960-luvulla alkanut ura hakee vertaistaan aivan kansainväliselläkin tasolla. Hän oli viemässä suomalaista jazzia maailmankartalle vuonna 1971 yhdessä Pekka Pöyryn ja Paroni Paakkunaisen kanssa voittaessaan EBU:n jazzyhtyekilpailun Montreux?ssa. Hauta-aho on palkittu uransa aika myös useilla palkinnoilla. Teppo Hauta-aho on edelleen vahvasti mukana jazzmusiikin kehityksessä. Tästä osoituksena hänen ja nuoremman polven kitaristilahjakkuuden Jukka Kääriäisen kanssa muodostama uusi duo-kokoonpano jota kuullaan tammikuussa Teatteri Kalliossa. Keskiviikkona 20.1. Teatteri Kalliossa soi   klassinenmusiikki. Tällöin teatterin lavalla soittaa nuoren, monipuolisen muusikkolahjakkuuden,  Sirja Puurtisen luotsaama Neue Quartet. Puurtisen, 1.viulu,  lisäksi yhtyessä soittavat Johanna Metsälä 2. viulu, Linda Palin viulu, Anu Luukela sello. Muita Teatteria Kallion talven vieraita ovat muun muassa  3.2. Antti & Isotalo-duo, joka esittää ?ka- ruja kertomuksia pohjanmaan pimeästä puolesta puukkoineen ja junkkareineen?. Lauantaina  6.2. klo 15.00 soi Sydämeni sävel, se on Toivo Kärjen musiikille omistettu iltapäivä. Keskiviikkona 10.2. esiintyy, uusi nouseva jazztrio, Tommi Jalo Trio. The Bikini Brothers puolestaan esittää  ?reippaita bluegrassja rock & roll -lauluja atomiajalta?. 17.2. Teatteri Kallion osoite on Siltasaarenkatu 28. Tapahtumiin on vapaa pääsy.  Teatterin kahvio & kirjakauppa avautuu tuntia ennen ohjelmaa. Teatteri Kallion ohjelmista lisätietoja löytyy  kallionkulttuuriverkosto.fi/tapahtumia.   ??Tehostuva maankäyttö ja kiinteistöjen myynti yksityisille voivat uhata kartanoympäristöjen säilymistä, tuore väitöstutkimus osoittaa. Ranja Hautamäki tarkasteli ensimmäisessä Aaltoyliopistossa tehdyssä maisema-arkkitehtuurin väitöstutkimuksessa 27 helsinkiläiskartanon muutoksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Kaupungistuminen on jättänyt kartanoihin jälkensä, mutta samalla ne ovat painaneet leimansa kaupunkiympäristöön ja tulleet osaksi kaupunkilaisten arkea sekä virkistysalueita. Kartanot ovat säilyneet kaupungistumisen myötä eri tavoin. ? Tuomarinkylä-Haltialan säilymistä ovat tukeneet kaupunkisuunnittelun linjaukset Vantaanjokilaakson kehittämisestä vihervyöhykkeenä. Alue myös sijaitsee Teppo Hauta-Aho on  Suomen tunnetuimpia kontrabasisteja maailmalla (kuva: Jyrki Kallio). kaupunkirakenteen reunal- Kartanot vaikuttivat kaupunkirakenteeseen la ja suurimpien rakentamispaineiden ulkopuolella. Sen sijaan Yliskylän maiseman kohtalona on ollut ostoskeskuksen rakentaminen, ja Greijuksen kartano on jäänyt Vihdintien leventämisen alle, Hautamäki kertoo. Aktiivisuutta tarvitaan Kartanoympäristöjen säilyminen on vaatinut pitkäaikaista työtä. Kulttuuriympäristöselvitykset alkoivat 1970-luvulla, ja kartanomaisemien kaavallinen suojelu ja kunnostus ovat voimistuneet 1990-luvulta lähtien. Toisaalta uhkana on varsinkin 2000-luvun alusta ollut samoista alueista kilpaileva kaupunkirakentaminen. Yksi viimeaikaisista uhkista on kartanokiinteistöjen myynti kaupungilta yksityisille. Hautamäki näkee kartanoiden kulttuuriperinnön vaalimisen tärkeänä. Ar- vokkaimmat kokonaisuudet tulisi säilyttää jälkipolville ja historiallisia kartanomaisemia tulisi kehittää osana kaupunkia. Tähän tarvitaan eri suunnittelutasojen ja hallinnonalojen yhteistyötä. ? Helsingissä tehty työ kaavasuojelun ja kartanopuistojen kunnostuksen edistämiseksi antaa hyvän lähtökohdan myös jatkolle. Nyt tarvitaan kuitenkin keskustelua erityisesti kartanoympäristöjen maisemallisista arvoista ja niiden huomioimisesta tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Suojelun pitäisi olla aktiivista kehittämistä ja muutoksen ohjaamista. Kartanot ovat osa pääkaupunkiseudun historiaa ja helsinkiläistä maisemakulttuuria. ? Kartanoympäristöt ovat kaupunkisuunnittelun voimavara ja hieno mahdollisuus kaupunginosien identiteetin vahvistamiseen.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 17 HKL sopimukseen kaupunkipyöräpalvelusta ??HKL ja konsortio Moventia & Smoove SAS allekirjoittivat sopimuksen Helsingin uudesta kaupunkipyöräpalvelusta keskiviikkona 16.12. Sopimus tehtiin kymmeneksi vuodeksi ja sen arvo on 12 950 000 euroa. Moventia on espanjalainen perheomisteinen joukkoliikenneyritys, joka operoi busseja ja raitiovaunuja mm. Barcelonan alueella. Smooven kaupunkipyörät ovat käytössä esimerkiksi Ranskan Strasbourgissa ja Nizzassa. Yhteenliittymästä Smoove SAS toimittaa palvelun pyörät, pyöräasemat ja tekniset laitteet, ja Moventia tulee operoimaan pyöriä eli huolehtimaan mm. siitä, että asemien täyttöaste pysyy tasaisena ja pyörät ehjinä. Clear Channel Suomi Oy vastaa hankkeeseen liittyvästä mainostilamyynnistä Moventia & Smooven alihankkijana. Helsingin uusien kaupunkipyörien valmistus on jo alkanut. Alkuvuodesta julkaistaan pyöräasemien tarkat sijainnit ja pyöräasemien asennus aloitetaan keväällä. Keväällä julkaistaan myös pyörien ilme sekä väritys. Kaupunkipyörät otetaan käyttöön vapun jälkeen. Eteläisen Suomen Kelassa yli 2 miljoonaa asiakasta ??Kelan organisaatio uudistuu ensi vuoden alussa. Etelä-Suomessa aloittaa toiminnan uusi Eteläinen vakuutuspiiri ja uudet Pääkaupunkiseudun asiakaspalveluyksikkö ja eteläinen asiakaspalveluyksikkö. Yhteensä yksiköt ovat työpaikka 1500 kelalaiselle. Kelan uudessa organisaatiossa vakuutuspiirien määrä vähenee 24:stä 5:een. Uusi Eteläinen vakuutuspiiri muodostuu 1.1.2016 alkaen nykyisistä Helsingin, Espoon, Länsi-Uusimaan, Keski-Uusimaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Vantaa-Porvoon ja PäijätHämeen vakuutuspiireistä. Vakuutuspiiri huolehtii etuushakemusten käsittelystä alueella. Vakuutuspiirin rinnalla samalla alueella toimii Pääkaupunkiseudun asiakaspalveluyksikkö ja Eteläinen asiakaspalveluyksikkö, jotka vastaavat Kelan asiakaspalvelusta eri palvelukanavissa ja asiointitavoissa. Eteläisen vakuutuspiirin johtajaksi on nimitetty Antti Jussila. Jussila on johtanut aikaisemmin Helsingin vakuutuspiiriä. Eteläisen asiakaspalveluyksikön päälliköksi nimitettiin Arto Maja Lohjalta. Maja on työskennellyt Keski-Uudenmaan vakuutuspiirin johtajana. Pääkaupunkiseudun asiakaspalveluyksikön päälliköksi nimitettiin Matti Kujala Kotkasta. Hän on aiemmin johtanut Espoon vakuutuspiiriä. Lue Antti Jussilan, Arto Majan ja Matti Kujalan haastattelu Sosiaalivakuutuksen verkkolehdestä: Eteläiseen alueeseen kuuluu kielien kirjo Organisaatiouudistus ei vaikuta Kelan palvelupisteiden määrään. Kelalla on pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa 29 asiakaspalvelua antavaa toimistoa ja 20 yhteispalvelupistettä. Lisäksi Kampissa toimii Kelan ja Verohallinnon yhteinen In To Finland -palvelupiste, joka palvelee erityisesti ulkomailta Suomeen töihin tai opiskelemaan tulevia asiakkaita. Toimisto- ja yhteispalvelupisteiden rinnalla asiakkaille on tarjolla palvelua verkossa, puhelimessa ja ajanvarauksella. Lisäksi alueella toimii Kelan kansainvälisten asioiden keskus ja työkyvyttömyyseläkkeiden keskus. Hakemuksia käsittelee 4 ratkaisukeskusta, asiantuntijalääkärikeskus ja skannauskeskus. Vuosittain ratkaistaan noin 10 miljoonaa hakemusta ja etuuksia maksetaan arviolta 5 miljardia. Myös Kelan ja kuntien välinen yhteistyö jatkuu eri paikkakunnilla. Uudistuksen takia ei ole jouduttu irtisanomaan toimihenkilöitä eikä uudistus vaikuta työpaikkojen sijaintiin. Palvelu otetaan käyttöön alkuvaiheessa 50 pyöräaseman ja 500 pyörän laajuisena. Ensimmäisessä vaiheessa pyöräasemien verkosto ulottuu idässä Sörnäisiin, lännessä Ruoholahteen ja pohjoisessa Taka-Töölöön asti. Kaupunkipyörät tulevat osaksi matkaketjua ja rekisteröitymisen jälkeen pyörän saa käyttöön HSL:n matkakortilla. Matkakortin lisäksi pyörän voi ottaa käyttöön luottokortilla. Tavoitteena on, että vuonna 2017 olisi käytössä 1 500 pyörän ja 150 aseman kaupunkipyöräpalvelu. Sopimuksen allekirjoittivat HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski (vas.) ja hallintojohtaja Yrjö Judström, Moventian CEO Josep Maria Marti ja Director of Public Bike Division Jordi Cabanas sekä Smooven CEO Laurent Mercat. Kuvassa on myös Moventia & Smooven kaupunkipyörä. Helsingin kaupunkipyörien ulkonäkö ei tule olemaan kuvassa nähtävän kaltainen. Keskuskauppakamarin välittäjäkokeissa rikottiin ennätyksiä ??Vuoden 2015 viimeisessä kokeessa LKV-pätevyyden sai yhteensä 245 välittäjää ja LVV-pätevyyden yhteensä 39 välittäjää. Katso hyväksyttyjen nimet. Keskuskauppakamarin järjestämiin kiinteistönvälitysalan kokeisiin osallistui viime marraskuussa yhteensä 738 kokelasta. Kokeet järjestettiin samanaikaisesti kolmella eri paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. LKV eli laillistettu kiinteistönvälittäjä -kokeeseen osallistui yhteensä 678 kokelasta, joista 36 prosenttia eli 245 kokelasta läpäisi kokeen hyväksytysti. LVV- eli laillistetun vuokrahuoneiston välittäjän pätevyyden sai 39 kokelasta yhteensä 60 osallistujasta. Kokeen hyväksytysti suorittaneiden määrä on ennätyksellinen. Myös kokonaisosallistujamäärien osalta luvut ovat ennätyksiä. Ennätysmäärät eivät tulleet täysin yllätyksenä. Yhä useammat alalla toimivat välittäjät sekä alalle pyrkivät henkilöt haluavat suorittaa ammattipätevyyttä osoittavan välittäjäkokeen. ? Yhtenä merkittävänä syynä on vuoden 2016 alusta voimaan tuleva lainmuutos, joka edellyttää, että jokaisen välitysliikkeen välittäjistä vähintään puolella on oltava välittäjäkokeessa osoitettu ammatillinen pätevyys, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. ? Aiemmin on riittänyt, että vähintään yksi välittäjäliikkeessä toimivista välittäjistä on suorittanut kokeen, Turunen selventää. Lainmuutoksen tavoitteena on parantaa välityspalveluiden laatua ja lisätä asiakkaiden luottamusta välittäjiä ja välitystoimialaa kohtaan. ?Kokeen suorittaminen ei jatkossakaan ole ehdoton edellytys välitysalalla työskentelylle?, muistuttaa Turunen ja jatkaa: ?Lainmuutos johtaa kuitenkin siihen, että välitysliikkeissä tullaan arvostamaan entistä enemmän työntekijöitä, joilla välittäjäkoe on suoritettuna?.   Marraskuussa järjestetty koekierros oli viimeinen ennen uuden lain voimaantuloa. Kuten joka kierroksella, osa osallistujista ei hyvästä yrityksestä huolimatta onnistunut pääsemään läpi vaativana pidetystä kokeesta. Turunen lohduttaa kokeen reputtaneita: ?Uusia koekierroksia tullaan järjestämään jälleen keväällä ja syksyllä.? Välittäjäkokeita järjestetään kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Helsin- Antti Turunen. gissä LKV- eli kiinteistönvälittäjäkokeeseen osallistui 425 kokelasta ja LVV- eli vuokrahuoneiston välittäjä -kokeeseen 43 kokelasta. Tampereella LKV-kokeeseen osallistui 175 kokelasta ja LVV-kokeeseen 13. Oulussa LKV-kokelaita oli 78 ja LVV-kokelaita 4. Hyväksyttyjen nimet ovat nähtävissä Keskuskauppakamarin sivuilla  http:// kauppakamari.fi/koulutustutkinnot-kokeet/lkv-ja-lvvkoe/uudet-lkv-ja-lvv-kiinteistonvalittajat/. Seuraavat välittäjäkokeet järjestetään 23.4.2016. Kaupunkisuunnittelun vuosi oli tuloksellinen ??Helsingin kaupunkisuunnittelussa vuosi 2015 oli tuloksellinen. Helsingin tavoitteena on 5500 asunnon rakentaminen vuosittain. Vuonna 2015 valmistuneet asemakaavat mahdollistavat yli 6000 asunnon tuotannon. Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistui lopulliseen hyväksymismenettelyyn vuoden 2015 aikana 555 112 kerrosneliötä asuntokaavoja. Tavoite oli 500 000 kerrosneliötä, joten tavoite toteutui hyvin. Asuntokaavojen osalta kerrosalamäärä mahdollistaisi yli 6000 asunnon tuotannon. Kaavoista täydennysrakentamisen osuus oli 258 302 kerrosneliötä eli noin 46,5 prosenttia. Lisäksi hyväksyttiin joitakin tuhansia neliöitä asuntorakentamisen mahdollistavia poikkeamispäätöksiä. Vuoden 2015 aikana merkittäviä kaavoituskohteita oli eri puolilla kaupunkia. Satamilta vapautuneilla alueilla suuria asemakaavoja valmistui esimerkiksi Jätkäsaaren Atlantinkaarelle, Kalasatamaan Verkkosaaren eteläosaan sekä Kruunuvuorenrantaan Koirasaarten alueelle. Täydennysrakentaminen osalta suuria asemakaavoja valmistui esimerkiksi Roihuvuoren pohjoisrinteeseen sekä Kannelmäkeen Halsuantien ja Vetelintien alueelle. ? Asemakaavoituksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on ollut tärkeää se, että olemme tehneet aika paljon kehittämistyötä taustalla. Olemme sujuvoittaneet prosessejamme ja lisäksi olemme kiinnittäneet erityistä huomiota kaavojen toteuttamiskelpoisuuteen, kertoo virastopäällikkö Mikko Aho. ? Meillä on nyt ollut useampi vuosi hyvää kehitystä ja olemme kyenneet kaavoittamaan tavoitteen mukaisesti asuntokaavoja. Helsingissä on tällä hetkellä sillä tavoin hyvä tilanne, että kaavavarannon puolesta Helsingissä on hyvät edellytykset tavoitellulle asuntorakentamiselle, Aho toteaa. Yleiskaavan laadinta on edennyt aikataulussa Kaupungin pitkän aikajänteen kehityksen kannalta on erityisen tärkeää, että yleiskaavan valmistelu on edennyt aikataulun mukaisesti. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10. marraskuuta Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelema yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Yleiskaavalla vaikutetaan siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 865 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Kaavassa mahdollistetaan myös vähintään 170 000 uuden työpaikan sijoittuminen Helsinkiin. Tulevasta rakentamisesta noin kolmannes on täydennysrakentamista, joka sijoitetaan erityisesti raideliikenteen solmukohtiin. Kolmannes sijoittuu uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle ja kolmannes kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin. ? Ensi vuoden eräs tärkeistä tehtävistämme on yleiskaavan toteuttamisohjelman laadinta. Siinä kuvataan kaupunkikehityksen suuntavii- vat tulevaisuuteen. Toteuttamisohjelma on sitäkin kautta tärkeä, että meidän on pystyttävä arvioimaan erilaisten vaihtoehtojen taloudelliset edellytykset ja luomaan sitä kautta realistinen kehittämispolku tuleville vuosille, Aho pohtii. Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on parhaillaan nähtävillä. Siitä on mahdollista jättää muistutuksia ja lausuntoja 29.1.2016 saakka. Niiden jälkeen kaavaa vielä mahdollisesti tarkistetaan ja se tulee uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Kaupunginvaltuuston on määrä tehdä päätöksensä yleiskaavasta vuoden 2016 loppuun mennessä.
• KALLIO LEHTI 18 Palvelevat Lähi- ja Nro 1 ? Viikot 2-3 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Työsuorituksia Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. Hierontaa Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi Klassinen Hieronta! Osoite: 00500. Helsinki. Fleminginkatu 12 B, kauneussalonkki ? Aljona Fashion style? Ajanvaraus puh: 040 8496757. Tervetuloa! Terveys - Kauneus - Hyvinvointi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Kognitiivista psykoterapiaa KNOWLEDGE BUILDING Bulevardi 7. Puh. 0400 759 011 www.knowledgeb.fi Halutaan vuokrata Halutaan vuokrata työhuone/ varastotilaa noin 20-60 m2. Terveisin Kimmo, puh 050 541 3489, Leipomot Puh . 719 71 9 www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Työsuorituksia Vuokralle tarjotaan Autohallipaikka tarjotaan vuokralle, 4 linja 6 Helsinki. P. 0400-428937 Vuokrataan osa liiketilasta, Fleminginkatu 12 B, 00530. Tällähetkellä toimii vaatekauppana ja korjauspalveluna, mutta sopii kosmetologille, hierojalle, artistille taikka muuten toimistoa tarvitsevalle yritykselle taikka yksityishenkilölle. Vuokra perustuu tilan tarpeesta. Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13......................................... Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11..................................... S-market Alppikatu 25.................................................. Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................................ Alepa Eläintarhantie 12........................................... Cafe Piritta Fleminginkatu 11........................................... Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20........................................... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4....................................... Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6....................................... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14..................................... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier....................................... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................................ Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................................ Alepa Helsinginkatu 25............................................ Urheiluhallit Hämeentie 23................................................ LKV Moilanen Hämeentie 29................................................ Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................................ Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................................ Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................................ Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A.......................................... Aralis-keskus ..................................................................... (Arabia) Mäkelänkatu 49............................................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29............................................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................................ Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................................ Alepa Porthaninkatu 9............................................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5............................................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10...................................... S-market Siltasaarenkatu 11......................................... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18...................................... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 11................................................ Kalliolan ..................................................................... kansalaisopisto Sturenkatu 27................................................ Alepa Sturenkatu 29................................................ Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................................ Alepa Säästöpankinranta 6................................... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4................................................. Kallion Virastotalo Toinen linja.................................................... Kuntatalo Toinen linja 31............................................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2.............................................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13.......................................... Tilastokeskus Vaasankatu 8................................................. Kioski Kasi Vaasankatu 17............................................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29............................................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.............................................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................................ Hermanni Pub Viides linja 11................................................ Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................................ Viipurin kukka Viipurinkatu 19.............................................. R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi...................................... S-Market Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti KOTIHARJUN SAUNA Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Kirjanpito TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Sekalaisia Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ostetaan Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Ostetaan kuolinpesät käteisellä. Reilua, arvostettua sekä luotettavaa pesien tyhjennyspalvelua. Loppusiivous sopimuksen mukaan. Soita 041-7001987 Vanhoja valaisimia ja tuoleja. jussipp@gmail.com / 0400 879239 Ostetaan 1-2h, kunnolla ei merkitystä. Laillistettu Kiinteistövälittäjä LKV, Tarja Hedman, 040-560202, www.ukv.fi Kirjanpito ? Palkanlaskenta ? Tilinpäätökset ? Kausiveroilmoitukset ? Veroilmoitukset ja muut veroasiat ? Tilintarkastuksen valmistelu ? Yrityksen perustaminen ? Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. Käpylänkuja 1 ? 00610 HKI ? puh. 050 4394 835 ? www.accumi.fi Kotisiivoukset ja huoneistokorjaukset. Ammatinharjoittaja Esko Kurki puh. 0452711577/ esko.kurki@taloverkot.fi Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 Ostamme postimerkkejä, -kortteja, rahoja, etikett., kunniamerkk. ym. Arviointipalvelu. Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. P. 09-792 851. Ostetaan 40-60 luvun kalusteita. Erilaiset kaapit, senkit, lipastot yms. 044 9776701 Juoko läheisesi liikaa? Sekalaisia Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 Kirpputoreja FLEA lasten kirpputorilla hyvät lasten vaatteet Italiasta, paljon käytettyä Pet Shopejä ja Lego Duploja. Suonionkatu 4, Helsinki Pikapalvelu KALLION n jo 33 vuode s u m koke alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Lähi- ja erikoisliikkeet Remontit ja maalaukset vuosien kokemuksella www. umum.fi 0408462515 sekä 0456012453 Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. Muut ryhmät ja lisätietoja al-anon.fi Onko alkoholi ongelmasi? Pullon pauloista on lähes mahdotonta päästä omin voimin vapaaksi. Apua on kuitenkin tarjolla. AA-kokouksia Kalliossa osoitteessa Alppikatu 25 E, ovisummeri Sunnuntaisin klo 11 Tiistaisin klo 17.30 Keskiviikkoisin klo 18 Perjantaisin klo 18.30 Vuokrataan VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 ?? ?? ??? ?