2 Viikko 24/2019 • Nro 12 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki Kestoedukkaat voimassa 25.8.2019 asti ellei toisin mainita. De långvariga förmånerna gäller till 25.8.2019 om inget annat nämns. Suomalainen tomaatti Finska tomater 1 49 KG NAUGHTY BRGR Naudan hampurilaispihvi Hamburgerbiffar av nöt 2 kpl/st. 280 g, vain K-ruokakaupoista/ endast i K-mataffärerna 3 99 RS/ASK (14,25/kg) VALIO Naughty BRGR -juustoviipaleet Ostskivor 140 g 2 99 KPL/ST. (21,36/kg) NAUGHTY BRGR Chilihilloke, punasipulihilloke tai chutney Syltad chili, syltad rödlök eller chutney 200-230 g 2 95 PRK/BURK (12,83-14,75/kg) NAUGHTY BRGR Majoneesit tai kastike Majonnäser eller dressing 280-310 g 3 75 KPL/ST. (12,10-13,39/kg) Voimassa 2.5.2019 alkaen Gäller fr.o.m 2.5.2019 Voimassa 16.6. asti Gäller till 16.6 Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. PLOCKA IHOP DIN EGEN NAUGHTY BRGR LADDA NER DE BÄSTA BRGR-RECEPTEN K-RUOKA.FI ELLER PÅ APPEN K-RUOKA TAI K-RUOKA-SOVELL US NAUGHTY BRGR Cuba ja Burger -maustesuolat Cubaoch Burgerkryddsalt 30 g 1 99 PS/PÅSE (66,33/kg) VAASAN THE BRGR Naughty hampurilaissämpylä Hamburgerbröd 6 kpl/st. 540 g 3 59 PS/PÅSE (6,65/kg) UUTUUS/NYHET HARTWALL Polar Monkeys Naughty BRGR olut 5,4% Öl 5,4% 0,33 l pl/fl. sis. pantti/inkl. pant 0,10 2 89 PL/FL. (8,45/l) ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Touko-elokuun KESTOEDUKKAAT Långvarigt förmånliga maj-augusti Hämeentie 35a, 00500 Helsinki. 09 827 5595 Aukioloajat: Ma-to 11-22, pe-la 11-23 LOUNASTARJOUS! S ÖR NÄ I N E N SOITA JA TILAA 09 827 5595 PIZZA ERVICE LIMU 0,33L 2,50 0,5L 3,00 1,5L 4,50 Kaikki annokset arkisin klo 11-15 8,50€ + Juoma 0,33 + Kahvi juomat 2 norm. PIZZAA + 1,5L PEPSI Kuponkeja ei tarvitse leikata, tarjouksia ei voi yhdistää. Mainitse kupongista 4 norm. PIZZAA + 1,5L PEPSI Kuponkeja ei tarvitse leikata, tarjouksia ei voi yhdistää. Mainitse kupongista 1 PERHEPIZZA + 1,5L PEPSI Kuponkeja ei tarvitse leikata, tarjouksia ei voi yhdistää. Mainitse kupongista 2 norm. PIZZAA Kuponkeja ei tarvitse leikata, tarjouksia ei voi yhdistää. Mainitse kupongista 2 KEBAB ANNOSTA + 1,5L PEPSI Kuponkeja ei tarvitse leikata, tarjouksia ei voi yhdistää. Mainitse kupongista 2 PERHEPIZZAA + 1,5L PEPSI Kuponkeja ei tarvitse leikata, tarjouksia ei voi yhdistää. Mainitse kupongista 3 norm. PIZZAA + 1,5L PEPSI Kuponkeja ei tarvitse leikata, tarjouksia ei voi yhdistää. Mainitse kupongista 3 norm. PIZZAA Kuponkeja ei tarvitse leikata, tarjouksia ei voi yhdistää. Mainitse kupongista 18,50 34,50 17,50 17,50 18,50 29,50 25,50 23,50 Ilmainen kotiinkuljetus yli 15,50€ tilauksiin. Alle 15.50€ tilauksiin kuljetusmaksu + 3,00€. Toimitusaika 30-60min. Tilaukset viimeistään 30min. ennen sulkemisaikaa. S chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-Market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi tehtaanMyyMälä Avoinna: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Happy Hour joka päivä Kaikki Karhu tai Koff -kaljat 0.5l 09.00-10.00 3.00€ aamukalja 10.00-12.00 3.20€ 18.00-19.00 3.20€ 22.00-23.00 3.20€ (ei pe ja la) Aukioloajat: su-to 09-02 pe-la 09-05 Vaasankatu 18, 00550 Helsinki Puh: 044 285 0884 Tarjoilussa joka päivä: kahvia, suolatikkuja tai pullaa hyvät palkinnot! 20 hengen aurinkoinen terassi avoinna! Joka keskiviikko klo 19 Tietovisa Joka sunnuntai klo 15 BINGO Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
50. vuosikerta – nro 12 Viikko 24 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Ratikkalinjoille 7, 8 ja 9 uudet päätepysäkit ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Atlantinkatu ja Länsiterminaali -raitioradan rakentamisen ja ratasähkötöiden hankesuunnitelmat. Hankkeen toteuttamisen myötä raitiolinjasto laajenee Jätkäsaaressa ja linjat 7, 8 ja 9 saavat uudet päätepysäkit. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiorata Atlantinkadulle. Rakennettava osuus rajoittuu pohjoispäässä Länsisatamankatuun ja etelässä Tyynenmerenkatuun. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa toteutetaan kääntöympyrät Jätkäsaaren Bunkkerin lähistölle sekä Atlantinkadun varteen Tahitinkadun kohdalla. Ensimmäisen vaiheen maanrakennustyöt käynnistyvät alkukesästä 2019 ja liikennöinnin on suunniteltu alkavan Atlantinkadun osuudella vuosien 2012–2022 vaihteessa. Bunkkerin kääntöpaikka otetaan käyttöön vuonna 2022 ja Atlantinkadun kääntöpaikka vuonna 2023. Hankkeiden kokonaishinta, joka sisältää suunnittelun, rakennustyöt sekä lisäja muutostyöt, on yhteensä 9,82 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus jätti kokouksessaan 3.6.2019 pöydälle valtuustolle esitettävän Itäkeskuksen kauppakeskus Itiksen vanhimman osan asemakaavan muuttamisen, mutta hyväksyi Itäisen saariston asemakaavan, joka tullaan käsittelemaan kaupunginvaltuustossa 19.6.2019. Kallion perhekeskus avautui kesäkuun alussa Kallion perhekeskuksen palveluja: • Äitiysja lastenneuvolapalvelut • Lapsiperheiden kotipalvelu • Puheterapia • Fysioja toimintaterapia • Suun terveyttä edistävät palvelut • Perheneuvolapalvelut • Lapsiperheiden sosiaaliohjaus • Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi ja tuki • Lastensuojelu • Vammaispalvelut • Keskitetyt ruotsinkieliset palvelut ? Kallion perhekeskus avasi ovensa asiakkaille tiistaina 4.6. Perhekeskus tarjoaa lapsiperheille saman katon alta laajan valikoiman palveluja perinteisistä neuvolapalveluista aina erityispalveluihin kuten puheterapiaan, lapsiperheiden sosiaaliohjaukseen, psykologija vammaispalveluihin. Keskukseen keskitetään ensimmäistä kertaa ruotsinkielisiä perhepalveluja. Kallion perhekeskus on järjestyksessään kolmas perhekeskus Helsingissä. Keskuksessa tulee työskentelemään noin 250 sote-alan ammattilaista helsinkiläisten lapsiperheiden parhaaksi. Kolme neuvolaa muuttaa Kallioon muuttavat Vallilan ja Herttoniemen neuvolat. Samoin väistötiloissa ollut Kallion neuvola palaa vanhaan tuttuun paikkaan. Kallion perhekeskus on rakennettu entisen Kallion terveysaseman ja neuvolan tiloihin osoitteeseen Toinen linja 4 C. Toivotamme muuttavien neuvoloiden asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi Kallion perhekeskukseen. Jos kuitenkin toiveena on asioida jossain muussa neuvolassamme, se on mahdollista. Lisätietoja saa neuvolan henkilökunnalta. Perhekeskus löytyy helposti Kallion perhekeskus sijaitsee keskeisellä paikalla, meille on helppo tulla julkisilla liikennevälineillä. Hermannin rantatie toukokuussa 2019. Kuva: Mikko Uro Hermannin rantatielle oma kaista bussija tavaraliikenteelle? ? Hermannin rantatielle on laadittu asemakaavaehdotus ja liikennesuunnitelma, jotka mahdollistavat Kalasataman ja Pasilan välisen raitiotien rakentamisen Hermannin rantatielle. Suunnitelmat tulevat kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn tiistaina 28. toukokuuta. Suunnitelmissa esitetään raitiotielle omaa kaistaa Hermannin rantatien keskiosaan. Raitiotietä reunustaisivat viherkaistat, joille istutettaisiin puita. Varikkoyhteyttä varten kiskot on suunniteltu myös Haukilahdenkadulle. Suunnitelmat pohjautuvat Kalasataman raitiotien yleissuunnitelmaan. Moottoriajoneuvoille suunnitelmassa esitetään molempiin suuntiin pääosin kahta kaistaa. Uloimmat kaistat varattaisiin busseille ja tavaraliikenteelle Verkkosaarenkadun ja Hämeentien liittymän ramppien välillä. Erillisillä kaistoilla halutaan turvata joukkoliikenteen ja tavarakuljetusten sujuvuus. Bussiliikenne Hermannin rantatiellä lisääntyy tuntuvasti tulevaisuudessa, kun useiden nykyisin Rautatientorille ajavien linjojen päätepysäkki siirtyy Kalasatamaan. Bussija tavaraliikenteen kaistan arvioidaan nopeuttavan bussien kulkua pahimpaan ruuhka-aikaan jopa noin kaksikymmentä minuuttia. Henkilöautoliikenteen matka-ajat kasvaisivat Hermannin rantatiellä ruuhka-aikoina noin 1–4 minuuttia. Arviot on tehty vuodelle 2025 ennustetuilla liikennemäärillä. Sivu 9 Otso Kivekäs jatkaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ? Valtuutettu Otso Kivekäs (Vihr.) jatkaa tehtävässään Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa valtuutettu Harry Bogomoloff (Kok.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin valtuutettu Paavo Arhinmäki (Vas.). Kaupunginhallitukseen valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi pormestarikunnan edustajien Jan Vapaavuoren (Kok.), Pia Pakarisen (Kok.), Anni Sinnemäen (Vihr.), Nasima Razmyarin (SDP) ja Sanna Vesikansan (Vihr.) lisäksi Kokoomuksen valtuutetut Daniel Sazonov, Wille Rydman ja Terhi Koulumies, Vihreiden Kaisa Hernberg ja Ozan Yanar, SDP:n Tomi Sevander, Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo ja Anna Vuorjoki sekä Perussuomalaisten Mika Raatikainen ja RKP:n Marcus Rantala. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii edelleen pormestari Jan Vapaavuori, ensimmäisenä varapuheenjohtajana apulaispormestari Anni Sinnemäki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tomi Sevander (SDP). Ympäristöraportti kertoo kaupungin monipuolisesta ympäristötyöstä Kaupunginvaltuusto keskusteli kaupungin ympäristötyöstä ja kaupunkistrategian ympäristötavoitteiden toteutumisesta käsitellessään vuosittain julkaistavaa Helsingin kaupungin ympäristöraporttia. – Helsinki on hyvällä tiellä, sillä ilmastopäästöjä on saatu vähennettyä 27 prosenttia vuodesta 1990, ja asukaskohtaisia päästöjä jopa 45 prosenttia. Helsingin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020, 60 prosenttia vuoteen 2030 ja olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta mahdollisia toteuttaa, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupungin ympäristökulut olivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa. Suurimmat kuluerät aiheutuivat ilmastonsuojelusta (33 prosenttia), alueiden puhtaanapidosta ja jätehuollosta (23 prosenttia) sekä ilmastoja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämisestä (18 prosenttia). Ympäristöinvestointeihin käytettiin 135 miljoonaa euroa, mikä on 21,5 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Ympäristöraportti on kaupunkikonsernin yhteinen raportti, jossa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Se on myös kaupungin ympäristöpolitiikan seurantaraportti, joka arvioi kaupunkistrategian asettamien tavoitteiden toteutumista. 72-sivuinen raportti kuvaa kaupungin toimintaa ja tuloksia muun muassa ilmastonsuojelussa, liikenteen ratkaisuissa, ilmansuojelussa ja vesiensuojelussa. Ympäristöraportin käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi, joka edellyttää, että kaupunki selvittää miten lumen kaatoa mereen voidaan välttää jo ensi talvena. Valtuusto hyväksyi myös Atte Kalevan toivomusponnen, että kaupunki kiinnittäisi erityistä huomiota niittyverkoston ja niittyjen ylläpitämien monimuotoisten biotooppien suojeluun. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha juhlii ? Kumpulan kasvitieteellisen puutarha avautui yleisölle kesäkuussa 2009, mutta onko kymmenen vuotta lyhyt vai pitkä aikaa puutarhassa? Vuosikymmenessä alati kehittyvä ulkoilmalaboratorio ja uhanalaisten lajien turvakeidas on laajentunut uusilla osioilla ja Kumpulassa kasvillisuus kukoistaa entistä upeammin. Tule mukaan juhlimaan 11.–15.6.2019. – Kumpula edustaa kasvitieteellisten puutarhojen piirissä uutta ajattelua. Istutukset on järjestetty maantieteellisesti, eikä kasvien sukulaisuussuhteiden mukaan. Tutkimuksen kannalta merkittävintä on, että maantieteellisten osastojen kaikki kasvikannat on kerätty luonnosta ja keruupaikat tunnetaan tarkasti. Kasvit edustavat siis luonnonpopulaatioita, mikä mahdollistaa niiden käytön esimerkiksi evoluutiohistorian tutkimuksessa, kertoo puutarhan avaamisprojektia vetänyt, nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana toimiva Leif Schulman. Sivu 14
4 Viikko 24/2019 • Nro 12 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 12/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Elinvoimaa ja kansainvälisyyttä H elsingin kaupunki on ensimmäistä kertaa selvittänyt laajalla verkkokyselyllä asukkaiden näkemyksiä kaupunkiin suuntautuvasta matkailusta. Vastaajista miltei 70 prosenttia näkee matkailun vaikutukset pelkästään myönteisiksi. Asukkaiden mielestä matkailuun pitää myös panostaa, sillä noin 70 prosentin mielestä Helsingin tulee aktiivisesti tavoitella matkailun kasvua. Markkinatutkimusyritys Kantar Oy toteutti kyselyn ja vastaajia oli yhteensä noin 1 100. Helsingin matkailun kehittymisen suurin yksittäinen onnistumisen edellytys on paikalliskokemus. Että matkailijoille palvelut toimivat, he tuntevat itsensä tervetulleeksi ja voivat ottaa osaa aitoon, paikalliseen kulttuuriin. Se, että helsinkiläiset näkevät matkailun näin myönteisenä mahdollistaa kaupungille matkailun kestävän kehittämisen myös jatkossa. Kun Helsinki on paras mahdollinen koti helsinkiläisille, on se myös paras mahdollinen kohde matkailijoille, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Vastauksissa korostui myös kaupungin brändi ja sen tärkeyden ymmärtäminen. Asukkaat kokevat, että heillä on merkittävä vaikutus siihen, millaisen kuvan Helsingissä vierailevat muodostavat kaupungista. Kyselyn mukaan yli 80 prosenttia helsinkiläisistä ajattelee, että heidän tulee olla ystävällisiä matkailijoita kohtaan. Matkailun nähdään tuovan elinvoimaisuutta ja kansainvälistä tunnelmaa. Hienosti korostui myös se, että useat ihailevat kotikaupunkiaan itsekin kuin matkailijan silmin”, erikoistutkija Pekka Mustonen kaupunginkanslian elinkeino-osastolta kertoo. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, millä sanoilla he kuvailisivat Helsinkiä. Useimmin toistuneet sanat olivat kaunis, merellinen, monipuolinen, turvallinen, puhdas ja toimiva. Viidesosa vastanneista kertoi matkailun joskus aiheuttaneen kielteisiä vaikutuksia elinympäristöönsä ja neljäsosa koki matkailun vaikuttaneen joihinkin paikkoihin haitallisesti. Näihin kohteisiin listattiin ruuhkaisuuden vuoksi Senaatintori, Kauppatori, Temppeliaukion kirkon alue, Länsisatama, Jätkäsaari ja Suomenlinna, joista viimeinen nähtiin kuitenkin samalla kaupungin vetovoimaisimpana nähtävyyskohteena. HSL tutkii laajalla mielipidemittauksella vyöhykeuudistuksessa onnistumista ? Kuukausi sitten tapahtunut Helsingin seudun liikenteen vyöhykkeiden käyttöönotto sujui hyvin. HSL seuraa nyt tarkkaan uudistuksen vaikutuksia ja vastaanottoa. Asiakkaiden mielipiteitä uudistuksen käyttöönoton ja viestinnän onnistumisessa luodataan laajalla, liki 900 000 vastaanottajalle lähetettävällä kyselyllä. Asiakaskyselyn saavat sähköpostitse HSL:n asiakasrekisterissä olevat henkilöt. Kyselyn laajuuden vuoksi lähetysajankohta ajoittuu useammalle päivälle touko-kesäkuun vaihteeseen. Vastausaikaa kyselyyn on aina 9. kesäkuuta saakka. HSL kerää palautetta vyöhykeuudistuksesta normaalin palautekanavan kautta sekä vyöhykeuudistukseen kohdennetuilla kyselyillä, joita lähetetään asiakkaiden lisäksi muun muassa liikennöitsijöille sekä HSL:n omistajakuntien päättäjille. Tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva vyöhykeuudistuksen vaikutuksista asiakkaiden arkeen ja matkustamiseen. ? ? Sarpo Mansikoita ja mustikoita ? Mieleeni on lähtemättömästi syöpynyt muuan hetki lapsuudestani. Se oppitunti, jonka aikana kansakoulunopettajatar kertoi meille pikkukoululaisille, että ”oma maa mansikka, muu maa mustikka”. Sen kummemmin sanonnan merkitystä tai syntytaustaa valaisematta. Silloin maailmani nyrjähti, tunsin olevani jollakin tapaa viallinen. Olin auttamaton luopio, isänmaanpetturi, mikä lie kansanvihollinen. Vain koska pikkupojansuussani mustikka maistui mansikkaa makoisammalta. Sananparren ”etymologian” selvitin itselleni sitten myöhemmin. Eikä tieto tässäkään tapauksessa luonut tuskaa. Päinvastoin, harhainen käsitykseni liukeni taivaan tuuliin. Samankaltainen kansanvihollisen olo pureutui minuun katsellessani televisiosta turuilla ja toreilla, Havis Amandan harteilla, ties missä riekkuvaa väkijoukkoa. Joukko kirkui ja mölisi miten hyviä me suomalaiset olemme. Maailman parhaita. Me? Käsittääkseni kukaan riehujista ei kuulunut siihen jääkiekkomaajoukkueeseen, joka vastikään oli voittanut maailmanmestaruuden. Toria roskasi ja Havis Amandaa kolhi aivan eri porukka. Me? Ainakaan minulla henkilökohtaisesti ei ole osaa ei arpaa joukkueen menestykseen. Jos ei ansiokseni lasketa sitä, etten kirjoittanut etukäteen pakinaa kaikkien aikojen surkeimmista pelaajista. Annan enemmän kuin mielelläni kaiken kunnian niille nuorille miehille, jotka siellä kaukalossa voitokkaasti temmelsivät. En niinkään meille sivusta seuraajille. Minä, joka edelleen pidän mustikasta mansikkaa enemmän, olen kai sitten isänmaanpetturi mielipiteineni. Rohkenen silti pitää kansakunnan tilaa aikalailla ohuena. Jos, edelleen ketään väheksymättä, merkittävimmäksi itsetunnon nostattajaksi nousee jääkiekko. Muutamissa maissa tunnettu urheilulaji. Jos kirkkovuoden, kellojen paukuttelun määrästä päätellen, kirkkain hetki on voittoisan joukkueen taivaista lentokentälle laskeutuminen. Olen valmis kääntämään takkini heti, kun näen miten köyhyys kukistetaan, ympäristön tuhoaminen lopetetaan tai kesäkelit suosivat kaikkia urheilusankareita palvomalla. Rauhaa! ? ? Maarnela Valehtelun tuloslaskelma ? ”Valehtelija on henkilö, joka kertoo kuulijoilleen asioita jo tietäen, että niitä ei tulla toteuttamaan.” Yleisin syy on saada hankittua haluamiaan etuisuuksia itselleen tai edustamalleen ryhmälle. Valehtelijoina toimivat ihmiset, joiden psyyke sen kestää. Viime kevään kunnallisvaaleissa kaikki puolueet harjoittelivat valehtelemista pienemmissä asioissa: ikäihmisille luvattiin päin naamaa vapaa matkakortti 24/7. Kaikki rekisteröidyt puolueet. Ja päin naamaa. Ja kaikille 75-vuotta täyttäneille. Nyt Eduskuntavaaleissa voitiinkin panna vähän paremmaksi: samoille hölmöille luvattiin Wappusatanen. 75 vuotta sitten oli käynnissä Neuvostoliiton suurhyökkäys. Suomalaisten asemat pommitettiin käytännössä hajalle. Osa sotilaista jäi kuitenkin henkiin. Ja osa heistä on hengissä vieläkin. Sotansa Suomi hävisi – ja maksoi rahallaan sotakorvauksensa. Tänä päivänä on käynnissä Helsingin hallituksen siunaamana paikallisten lähihoitajien pommittaminen hajalle liian suurella työtaakalla. Harveneva joukko lähihoitajia on repeämässä kuin menneen sodan nuoret miehet ikään yrittäessään pysyä asemapaikoillaan täyttäessään velvollisuuttaan omaa yhteisöään kohtaan; kuka paikkaamalla avannepotilaan vuotavaa haavaa, kuka lohduttamassa muistinsa menettäneen ihmisen hätäännystä sairaalalaskuistaan tai diabetekseen sairastuneen veteraanin huippuihin noussutta verensokeria. Ilman taukoja, ilman ruokatunteja, ikään kuin tietäen, että jos he nyt väsyvät ja väistävät, niin ketään ei ole enää seisomassa siinä kuolevan ja kuoleman välissä. Osa näistä vuoteissaan riutuvista ihmisistä oli juuri niitä samoja, jotka oma terveys panttinaan taistelivat sen edestä, joka heillekin nyt kuuluisi. Hoito ja huolenpito. Hoitajasotansa veteraanit ovat jo hävinneet ja maksavat nyt hengellään tämän päivän sotavelkaa. 4000 ikäihmisen ylimääräinen poismeno vuodessa (sisältää kuumuuteen menehtyneet) säästää valtion budjettiin 144 miljoonaa euroa vuodessa. Sen voi käyttää sitten ilmastotalkoisiin tai muuhun kehitysapuun. Ei tarvitse niin paljoa kansallisomaisuuttakaan myydä. Moni on kysynyt minulta, että millä ymmärryksellä minä voisin tämän asiantilan heille selittää. Tutkimuksissa on todettu, että kansakunta, joka voi hyväksyä lähimmäisensä kodin ryöstämisen ja valloituksen voi hyväksyä mitä muuta tahansa. Sillä minä sen selitän. Veteraanikello 9370. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Harvinainen kotkaseteli esillä Kansallismuseossa ? Kotkavaakunalla varustettuja kolmen markan seteleitä vuodelta 1866 on säilynyt kolme. Maaliskuun lopulla Oulun setelihuutokaupasta Suomen kansallismuseon rahakammion kokoelmiin hankittu seteli on esillä Kansallismuseossa maanantaihin 24.6. asti. Yhden ja kolmen markan seteleiden painaminen aloitettiin Suomen saatua vuonna 1860 oman rahayksikön. Seteleitä oli tarkoitus käyttää nopeana väliaikaisratkaisuna, kunnes metallisten vaihtorahojen valmistus saatiin käyntiin. Seteleissä oli valtiollisena tunnuksena kotkavaakuna, joka vanhan perinteen mukaisesti painettiin aluksi vaalealle pohjalle värittömänä koholeimana. Setelin kuluessa se kuitenkin vähitellen muuttui näkymättömäksi. Vuonna 1866 väritön koholeima korvattiin keisarin julistuksella mustalla painetulla kaksoiskotkalla. Vanhan mallisten seteleiden liikkeeseenlasku lopetettiin ja pankin hallussa oleviin seteleihin lisättiin musta valtakunnanvaakuna. Tämän takia vuodelta 1866 on säilynyt vain muutamia kolmen markan seteleitä, joissa on valkoinen kotka. – Seteli on rahahistoriallisesti mielenkiintoinen kotkavaakunan vuoksi, ja sen hankinta täydentää hienosti kokoelmaa ensimmäisten omien rahojen osalta, intendentti Frida Ehrnsten kertoo. Suomen kansallismuseon rahakammion 230 000 esineen kokoelman painopiste on Suomessa valmistetuissa ja käytetyissä tai muulla tavoin Suomeen liittyvissä esineissä, mutta siihen kuuluu myös vertailevaa aineistoa sekä erillisiä, myös ulkomaista esineistöä sisältäviä kokoelmia. Rahakammio vastaa rahalöytöihin liittyvistä viranomaistehtävistä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Valkoinen kotka -seteli vuodelta 1866 on esillä Kansallismuseon 2. kerroksessa 24.6.2019 saakka.
5 Nro 12 • Viikko 24/2019 ? ? Heinänen Nuoret tienaavat villikasvien keruulla Uudellamaalla ? Nuoret ovat kevään aikana keränneet villikasveja eri puolilla Uuttamaata ravintoloiden jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Villikasvit ovat ekologista lähiruokaa ja niiden sesonki on nyt parhaimmillaan. 4H-järjestö tarjoaa nuorille maksuttomia villikasvikoulutuksia, joissa nuoret oppivat tunnistamaan villikasveja ja keräämään niitä luontoa ja jokamiehenoikeuksia kunnioittaen. 4H-nuoret keräämässä villikasveja ravintoloille. Nuoret myyvät keräämänsä kasvit Uudenmaan alueen ravintoloille. Hankkeen tarkoituksena on kehittää villikasvien keruuseen ja toimitukseen liittyvää liiketoimintaa ja innostaa nuoria perustamaan oma luonnontuotealan 4H-yritys. Villikasvit kiinnostavat ravintoloita Ravintolat ovat innostuneet käyttämään villikasveja, koska ne tarjoavat asiakkaille uudenlaisia makukokemuksia ja vastaavat erinomaisesti vallitseviin ruokatrendeihin. 4H-nuorten keräämiä villikasveja ovat ostaneet esimerkiksi opiskelijaravintola Unicafe sekä helsinkiläinen sesonkien raaka-aineita suosiva ravintola Juuri. Unicafelle villikasveja keräsivät ympäristötieteiden opiskelijat, joilla oli mahdollisuus nauttia keräämiään villikasveja lounaaksi opiskelijaravintolassa. – Lähiruoka on aina ollut meillä lähellä sydäntä ja villiyrtithän ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Oli upea juttu, että 4H-järjestö otti meihin yhteyttä ja mahdollisti uusien ruokakokemusten tarjoamisen asiakkaillemme. UniCafe Viikunassa Viikissä järjestetty villiyrittipäivä sai asiakkailta todella hyvän vastaanoton. Teemapäivän ruoat, kuten nokkoskeitto, nokkospizza ja koivunlehti-vadelmakiisseli, keräsivät runsaasti kiitosta, kertoo Paula Korhonen, Unicafen operatiivinen päällikkö. Juuren keittiömestari Jukka Nykäsen mukaan villikasvien käyttäminen on osa suomalaista ruokaperinnettä. Nykänen kertoo villikasvien olevan Juurelle raaka-aineita muiden joukossa, ei yksittäisiä kuriositeetteja. Nykäsen mielestä on hienoa, että tietoutta villikasveista siirrettään nuorille, koska niin saadaan tuotettua jatkumoa villikasvien käytön periteille. Ravintolat voivat hyödyntää villikasvien tilaukseen Forest Foody -palvelua, eli luonnontuotteiden digitaalista markkinapaikkaa. Kestävää yrittäjyyttä Nuoret ovat innostuneet villikasvien keruusta ansaintamahdollisuuksien lisäksi ympäristösyistä. – Villikasvien vesija hiilijalanjälki on lähes nolla teollisesti tuotettuun ruokaan verrattuna. Villikasvien keruu on ympäristötietoiselle nuorelle oiva tapa tienata omaa rahaa ja kokeilla yrittäjyyttä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Siiri Mäkelä. Maksuttomien villikasvikurssien lisäksi 4H-järjestö tukee nuorta oman luonnontuotealan yrityksen perustamisessa ja asiakkaiden löytämisessä. Nimikko-suvikortti ? K u v a t a i t e i lijoiden uudet kuvat ovat kuin vastasyntyneet vasikat päästessään kirmailemaan nuorelle nurmelle ja tutustumaan lähiympäristöönsä. Parasta kautta on lämmin kevät ja kypsyvä kesä sekä näyttöpaikka taiteelle otollinen ympäristö. Naivistit Iittalassa säätiö Lasimäellä ennättikin jo toukokuussa tarjota kesänäyttelyssään ”Uskalla iloita” 50 taidemaalarin, graafikon ja veistäjän satoja teoksia päivittäin klo 10-19 elokuun 25. päivään saakka. Lähes 100-vuotias nostalginen kaksikerroksinen kansakoulu sopii puitteiltaan tarkoitukseen hyvin. Tekijät ovat eri puolilta maata ja yksi perinteinen ruotsalaistunut ylivieskalainen Marit Södergran Eskilstunasta. Naivismi on värikästä ja kertovaa, aiheiltaan rajatonta, usein vallatonta, joten on luonnollista että naivistisia postikortteja on paljon painettu. Naivistinäyttelyn yksi kohokohta on ollut järjestää jo neljännesvuosisadan Suvikortinpäivä viereisellä Urheiluhallilla keräilijäyhdistys Apollon toimesta. Päivän juhlavin tapahtuma on nimikkotaiteilijan valinta. Tänä vuonna arvonimen sai espoolainen Kaarina Alsta, jonka ”Kukkakuljetus” –kortti julkaistaan ohessa. Alsta on nimityksensä ansainnut monen vuoden näytöillään ja positiivisuudellaan. Hän syntyi 1944 Heinolassa, kouluttautui Taideteollisessa Korkeakoulukeskuksessa 1972-75. Yksityisja yhteisnäyttelyitä hänellä on ollut runsaasti, myös ulkomailla , mm. Puolassa, Virossa ja Brasiliassa, Huomattavimpana saavutuksenaan Kaarina pitää 2100 saamaansa nimitystä Taidekeskus Retretin Lasten Retretin taiteilijaksi. Suuresti hän arvostaa Oulun Taidemuseon julkistamaa postikorttia maalaamastaan Oulun kuuluisan ”Toripolliisin” muotokuvasta. Usein Alstan sympaattisissa eläintulkinnoissa ovat aiheina mm. pingviinit, seeprat ja satuolennot. Yhteiskunnaliset sanomat lasten ja luonnon, pakolaisten ja eläinten kohtelun puolesta saavat hänet kuvantekoon. Digitaalisesti lisääntyvä viestintä on vähentänyt onnitteluja tervehdyskorttien lähettämistä, mutta edelleen aihekorttien keräily on vilkasta. Erityisesti ollaan kiinnostuneita vanhoista ja muuten harvinaisista korteista. Tiettyjen postikorttitaiteilijoiden, kuten Martta Wendelinin, Rudolf Koivun, Omppu Omenamäen ja Virpi Pekkalan korttien keräilijät ovat runsaat ja aktiivisesti järjestäytyneet. L u o v u t e t u n alueen paikalliskortit ovat kysyttyjä ja ”julkkisten” saamat ja lähettämät korkeasti arvostettuja. Keräilijät ovat monin tavoin ryhmittyneet tähän kulttuuritallennukseen. Aiheen voi valita onnistuneimmin itseään kiinnostavasta teemasta Esimerkkinä kerron ystäväni Tytti Salmisen lopetettuaan naispesäpalloilijoiden valmennuksen innostuneen keräämään pesäpallo-aiheisia postikortteja! Tuttavapiirissäni on myös kolme suuteluaiheisia korteista kiinnostunutta. 1900-luvun alussa se olikin hyvin suosittu salaperäisenä koettu aihe. Keräilijät ovat koonneet korteistaan arvokkaita tietokirjoja, kuten psykiatrian erikoislääkäri Heikki Piha sairaalakorteillaan. Tutustuin kyseiseen painavaan 370-sovuiseen tosi antoisaan Maahengen 2017 painattamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin Taidetoimikunnan toimittamaan Pihan korttikokoelmakirjaan ”Terveisiä sairaalasta – postikortit kertovat pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta” .Työryhmässä keräilijän lisäksi olivat Sanna Ihatsu, Riittta Lehtonen ja Seppo Seitssalo. Suosittelen, sillä postikorttikuvat ovat aivan huippuluokkaa, vuosikymmenien keräilyn tuotetta, ja seikkaperäiset tekstit vähintään samaa tasoa. Samalla kehotan katsastamaan omia ja suvun korttijäämistöjä. Ties mitä niistä löytyy? Aira Heinänen Lähdöt 11:30 joka lauantai 1.6.–31.8. Kauppatori, Kolera-allas | laituri 4, JT-Line 15 € meno-paluu (15:00) | 10 € yksi suunta Liput laivasta & www.holvi.com/shop/didrichsen/ Kuusilahdenkuja 1 | 00340 Helsinki www.didrichsenmuseum.fi | 010 2193970 1.9. asti ti-su 11-18 Kim Sim on sso n marita liulia mysterium Risteillen museoon! YLeisöopastukset la ja su klo 13, ke klo 17 Guidning på svenska sö kl. 12 ? ? Runopalsta Apolloperhonen Kesäiseen kuljen sateeseen, kallion kylkeen suojaisaan. Sitä kesää muistelen, sain sulta päivän sen. Päivän ikimuistoisen suloisen kaunis perhonen. Haaveeni uni usvainen, kulkee rataa perhojen. On paljon unta unelmaa, jota ei voi saavuttaa. Unelmissain kaiken san, perhon kauniin nähdä sain. Täällä vain mä sua muistelen, tyttöni hento sinisilmäinen. Tuomenkukka valkoinen, kuin apolloperhonen. Katson kauas kaihoten, vain sinut syliin sulkisin. Kesäiseen kuljen sateeseen, kallion kylkeen suojaisaan. Sitä kesää muistelen, sain sulta päivän sen. Päivän ikimuistoisen, suloisen kaunis perhonen. Toivo Levanko, lyyrikko
6 Viikko 24/2019 • Nro 12 Nimipäivät: Viikko 24 Ke 12.6. Esko To 13.6. Raili, Raila Pe 14.6. Pihla, Kielo La 15.6. Moona, Viena Su 16.6. Päivi, Päivikki Viikko 3 Ma 17.6. Urho Ti 18.6. Tapio Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Päivyri ? ? Veli-Matti?Hynninen Kirkon valkopesula ? Miksi Euroopan oikeistopopulistit hakevat tukea Venäjältä? Miten sytyttää suomalaiset EU-vaaleihin? Miksi kirkko kumartelee ja kompastelee populismin hunajakupilla? Monilla sektoreilla tehdään juuri nyt tärkeitä ratkaisuja. Olin ajatellut keskittyä Jyväskylän kirkkopäivien punnitsemiseen. Turha toivo. Mitä siihen voisi lisätä, jos Helsingin emerituspiispa hyväntuulisesti naureskelee Björn Wahlroosin seurassa Suomen köyhille? Tai mitä sanoa Helsingin nykyiselle piispalle, joka monista vastalauseista huolimatta huumorin ja sananvapauden varjolla säestää rasistista retoriikkaa käyttävän puolueen johtajan Jussi Halla-ahon hallelujaa? Piispa Laajasalon, koomikko Nordmanin ja puoluejohtaja Halla-ahon oli tarkoitus keskustella huumorista sekä sanojen vapaudesta ja vastuusta. Mutta mitä jäi käteen? Valikoivia arvauksia? Löysiä fraaseja? Laajasalolta irtosi kyllä notkeaa sietokykyä maahanmuuttovastaisuudelle, mutta eipäs irronnut yhtään kriittistä kysymystä maahanmuuttajia syrjivälle puoluejohtajalle. Halla-aho korjasi hyräillen kirkon tarjoaman äänipotin ja jatkoi tyytyväisenä siunattua EU-vaalikampanjaansa. Kirkko, jolta puuttuu kyky arvioida omaa tilaansa, juuttuu paikoilleen. Ketä voi syyttää silloin, jos kirkon johdon tilannetaju ei yllä ymmärtämään elämän olemusta? Halla-aho ei peittele kykyään agitaattorina, eikä kätke viihtymistään populismin paalupaikoilla. Äänestimme Laajasalon piispaksi toivossa muutoksesta, jota ei tullut. Samalla tavalla Laajasalo näyttää pitävän iltapäivälehtien huomiota todistuksena onnistumisesta, jota ei tullut. Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso on Itävallan tiedeakatemian kirjeenvaihtajana seurannut suomalaista keskustelukulttuuria. Hän kritisoi Teemu Laajasalon tapaa nostaa kansanvillitsijä saarnakorokkeelle oikeistopopulismin ajajana. Sen päämääränä on Euroopan yhtenäisyyden hajottaminen. Itävallassa näyteltiin eurovaalien alla oikeistopopulismin olemusta paljastava kohahduttava näytelmä. Vapauspuolueen FPÖ:n johtaja, varaliittokansleri HC Strache asteli parlamenttiryhmänsä johtajan Johann Gudenuksen kanssa testosteronin ja alkoholin maustamaan hunaja-ansaan. Videoainesto todistaa miten häikäilemättömästi oikeistopopulistit hakevat tukea Venäjältä. Paljastus sai Strachen nopeasti eroamaan. Koko hallituskriisi sai alkunsa tästä Strachen korruptiosta. Olisiko kirkkopäivilläkin ollut aihetta nostaa populismin ihailun sijasta katse korruption ja vihapuheen syiden erittelyyn ja eliminoimiseen. Nämä terveiset kuuluisi saattaa myös hallitusneuvottelijoiden tietoon. Oikeusministeriö, opetusja kulttuuriministeriö sekä sisäministeriö ovat perustaneet emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen johtaman työryhmän, joka odottaa seuraavalta hallitukselta linjauksia vihapuheen kitkemiseksi. Vihapuhe on niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitustason linjauksia. Vihapuhe on uhrin lisäksi tuhoisaa koko demokraattiselle yhteiskunnalle, oikeusvaltiolle ja sananvapaudelle. Ohittiko Jyväskylän kirkkopäivien ohjelmavalinta ja keskustelutapa aikamme suuret haasteet? Tämä vaatii kysymään miten hajanaista on työ disinformaation ja valeuutisten torjumiseksi. Laajempi syyteoikeus voisi parantaa vihapuheen uhrien oikeusturvaa. Kansallisessa lainsäädännössä ei ole määritelty ”vihapuhe”-nimistä rikosta. Myös kouluille ja nuorten kanssa toimiville viranomaisille tulisi saada ohjeistus miten netissä rehoittavaan vihapuheeseen puututaan. Vihapuhe on osunut myös kirkon omiin työntekijöihin. Kirkon vastuu eettisen puhetavan esimerkillisenä viljelijänä on suuri. Veli-Matti Hynninen ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, lasu klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 12.6 klo 18. Pauliina Lindfors. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Iltamessu to 13.6 klo 18. Mari Mattsson, Olli Pyylampi. Iltamessu pe 14.6 klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Pyhän Kolminaisuuden päivän messu su 16.6. klo 10. Jaana Partti. Iltamessu ma 17.6 klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 18.6. Pauliina Lindfors. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Eläkeläisten kesäkahvila ke 12.6. klo 13.00–14.30 Kallion kirkon kappelissa. Urkukesän päivämusiikki to klo 12. Kallion kirkko.13.6. Anne Hätönen ja Dag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy. Leirinuotiolla to 13.6. klo 19 Café Sonck. Max Zernger, saksofoni, Joonas Haavisto, piano. Liput: 20 e. Urkukesän konsertti ma 17.6. klo 19. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Myyttejä ja romantiikkaa ti 18.6. klo 19 Café Sonck. Viulisti Abel Puustinen ja pianisti Dmitrii Kalashnikov esittävät Juhannusviikolla tunnelmallisen ja vivahteikkaan ohjelman Beethovenista Richard Straussiin. Liput 20 e. Syväin kezäin soitto –kansanmusiikkia suomeksi ja karjalaksi la 22.6. klo 16. Kallion kirkko. Kristiina Olanto ja Lekkujad-trio. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. God Love Pride –valokuvanäyttely 24.–30.6. klo 9–18. Kallion kirkon kappelisalissa, valokuvaaja Ilar Gunilla Persson. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Vironkielinen messu su 16.6. klo 11. Kaido Soom, Dagmar Õunap. Kiinankielinen messu su 16.6. klo 13. Paulos Huang. Kansanlaulumessu su 16.6. klo 16. Virsien tilalla lauletaan tuttuja kansanlauluja Anna-Mari Kaskisen sanoin. Jaana Partti, Vivika Oksanen, Dagmar Õunap, Hedi Viisma, kantele. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe 14.6. klo 10–12. Maalauspaja. Kesäkahvila ti 18.6. klo 15–18 Alppilan kirkko. Lapsille leikkitila kahvilan yhteydessä klo 14. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Miesten saunaretki Kalliolan kesäkodille 27.6. klo 17-21. Lisätiedot ja ilmoittautumiset visa.viljamaa@ evl.fi. Elämäni värit –maalauskurssit. Mustasaaressa maalataan tänäkin kesänä elämän värejä. Tule etsimään omaa luovuuttasi värien kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Ohjaajana taideterapeutti, taidemaalari Tuija Varjoranta. Kurssipäivät: ti 30.7. ke 31.7., la 3.8su 4.8., ti 6.8.ke 7.8., to 8.8 pe 9.8., la 10.8.su 11.8. Kurssilla käytetään nestemäisiä ekologisia akvarellivärejä ja märkämaalaustekniikkaa. Mitään ns. taiteellisia taitoja et tarvitse. Sinun ei tarvitse osata maalata tai piirtää. Kaikki taidetarvikkeet sisältyvät hintaan. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet. Paikka: Mustasaaren toimintakeskus. Hinta: 63 e/ kurssi. Kurssi on kaksipäiväinen. Ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi. Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 19.– 22.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille, Kallion seurakunnan alueella asuville. Leirillä ollaan kahdenhengen huoneissa, ellei terveyssyyt sitä estä. Leirin hinta on 100 e. Huomioithan, että leirikeskus ei ole esteetön. Ilmoittautumiset 2.5.–15.7. mennessä Kallion kirkkoherranvirastoon p. 2340 3600. Hakuajan päätyttyä lähetämme leirikirjeen mukaan päässeille. Lisätietoja: pastori Marja Kotakorpi p. 050 594 2374. Diakonissalaitoksen Säätiö ja RinnekotiSäätiö suunnittelevat yhdistymistä ? Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö ja Rinnekoti-Säätiö suunnittelevat yhdistymistä. Rinnekoti on nykyään Diakonissalaitoksen tytärsäätiö. Yhdistymisen myötä Diakonissalaitoksesta ja Rinnekodista tulee entistä vahvempi ja vaikuttavampi arvopohjainen yhteiskunnallinen toimija. Yhdistymisen odotetaan tulevan voimaan 1.1.2020. – Säätiöiden yhdistymisen myötä varmistamme, että meillä on tulevaisuudessakin hyvät edellytykset jatkaa arvopohjaista toimintaamme, jonka tuotto menee yhteiskunnallisesti merkittävään tarkoitukseen, Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström sanoo. Yhdistyminen tarjoaa synergiaa ja monia hyötyjä sekä säätiöiden asiakkaille että henkilöstölle. Näkyviä ja konkreettisia etuja ovat monipuolinen ja laajempi palvelutarjonta, vahvempi osaaminen ja resurssit palveluiden kehittämiseen asiakkaille sekä monipuolisemmat kehittymismahdollisuudet ja urapolut henkilöstölle. – Muuttuvassa sotekentässä tarvitaan tulevaisuudessa vahvaa ja vaikuttavaa kolmannen sektorin palveluntuottajaa, työnantajaa ja yhteistyökumppania. Yhdessä voimme entistä paremmin tuottaa laadukkaita ja kattavia palveluita erityisryhmien tarpeisiin, Holmström sanoo. Säätiöillä on pitkä yhteinen historia ja arvopohja, joten yhdistyminen on luonteva askel. Rinnekodin toiminta alkoi osana Helsingin Diakonissalaitoksen toimintaa vuonna 1927, kun kaksi pientä kehitysvammaista poikaa, Mauri ja Martti, otettiin Diakonissalaitoksen sisarten hoidettavaksi. Yhdistymisen jälkeen Rinnekoti jatkaa toimintaansa yhtenä Diakonissalaitoksen liiketoiminta-alueena. Rinnekodilla säilyvät nykyinen nimi ja brändi, jonka alla sen toiminta jatkuu, kehittyy ja laajenee.
7 Nro 12 • Viikko 24/2019 Liisankadun SF:n halleilla tehtailtiin kotimaisia elokuvia T.J. Särkkä ja kuvaussihteeri Leena Valkeala Hilja, maitotyttö -elokuvan kuvauksissa. Hiljasta suunniteltiin värielokuvaa, mutta lopulta panostettiin ”pohjoismaiseen erotiikkaan” (KAVI). Kaivopuiston kaunis Regina (1941) oli 1850-luvun Helsinkiin sijoittuva pukudraama, pääosissa SF:n tähdet Regina Linnanheimo ja Tauno Palo. Ohjauksesta vastasi itse maisteri Särkkä (KAVI). Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuuden elokuvat päättyivät ikonimaiseen SF:n mutterilogoon (KAVI). ? Kotimaisen elokuvan kulta-aikana on pidetty 1930-luvulta 1950-luvulle ulottuvaa ajanjaksoa. Silloin elokuvia tehtailtiin valtavia määriä ja kansa täytti teatterisalit. Tässä huumassa syntyi maisteri T. J. Särkän johtama tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus, eli kotoisemmin SF. Nyt Suomen omasta ”elokuvatehtaasta” on ilmestynyt tietokirja ”Unelmatehdas Liisankadulla”, joka tarjoaa kiintoisan sukelluksen Suomen elokuvahistoriaan. Runsaasti kuvitettu kirjoituskokoelma Suomen tuotteliaimmasta elokuvayhtiöstä SF:stä on huolella toimitettu teos, joka rakentuu noin 20:n kirjoittajan lähes kolmestakymmenestä artikkelista. Särkän luotsaama SF, ”mutterilogostaan” tunnettu yhtiö, kohosi aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun yhtiö hankki omistukseensa jatkosodassa vaurioituneet tennishallit Liisankatu 14:n sisäpihalta Helsingin Kruununhaassa. Näihin avariin hallein rakentui maisterin visio suomalaisesta ”unelmatehtaasta”, joka sai jopa kutsumanimen Liisankadun Hollywood. Energinen T. J. Särkkä oli täysiverinen elokuvamoguli, hän tuotti 237 pitkää elokuvaa vuosina 1934–1963. Teollisuusmaisesta tuotannosta antaa hyvän kuvan tuotannon monipuolisuus, joukkoon mahtui Tuntematon sotilas (1955) kuin ”rillumareimeinkiä Puupäineen”. Unelmatehdas Liisankadulla -teos rakentuu viidestä osasta. Ensimmäisessä osassa Outi Hupaniittu ja Markku Koski kertovat kuinka kaikki alkoi. SF syntyi Suomi-Filmin kriisistä ja sen myötä perustettiin vuonna 1933 Suomien Filmiteollisuus, joka oli mukaelma ruotsalaisesta Svensk Filmindustri-yhtiöstä. Uuden yhtiön ensimmäinen elokuva ”Meidän poikamme ilmassa me maassa” valmistui vuonna 1934. Elokuva kuvattiin Helsingin Kaasulaitoksen purkamista odottavassa hiilivarastossa nykyisen pääpostitalon tienoilla. SF nousi lopullisesti siivilleen seuraavana vuonna ensi-iltansa saaneen ”Syntipukin” myötä, josta muodostui valtaisa menestys. Kun kaivattu hittielokuva oli saatu, SF:n talous ei enää ollut ongelmissa. SF:n syntymiselle ajoitus oli myös hyvä: se lähti liikkeelle juuri silloin kun suomalaisten elokuvissa käynnit läksivät kasvuun ja se tuki nimenomaan kotimaista tuotantoa. SF:n ongelmana olivat alkeelliset studio olosuhteet. Tilanteen korjasi lopulta Liisankadun hallit, heti sodan loputtua. Vaikuttavan suuret SF-studiohallit olivatkin sitten valmistuessaan Pohjoismaiden suurimmat elokuvastudiot. Uudet hallit antoivat paljon uusia mahdollisuuksia. Halleihin pystytettiin lavastamaan muun muassa laajoja katunäkymiä. Myös studiot mahdollistivat useamman elokuvan työstämistä samaan aikaan. SF-halleja hyödynnettiin myös ikonimaisessa Tunetmaton sotilas -elokuvassa, jonka ulkotiloja lavastettiin halleille. Suurin osa elokuvan interiööreistä kuvattiin niin ikään Liisankadulla. Tuotantoyhtiön ja SF:n hallien loppu tuli 1963. Suomen Filmiteollisuus nimesi kolme syytä toiminnan päättymiseen. Niitä olivat televisoiden räjähdysmäinen leviäminen, merkittävä tekijä oli myös kolme vuotta kestänyt näyttelijälakko, myöskin elokuviin kohdistunut verotus koetteli alaa. Kirja kertoo yhtiön lopun seikkaperäisemmin kuin aikaisemmat aihetta käsitelleet kirjoitukset. Unelmatehdas Liisankadulla -kirjan muissa jaksoissa käsitellään laajemmin SF:n toimintaa. Näiden osien kautta avautuu laajempi ikkuna koko suomalaisen elokuvan studiokauden historiaan. Muun muassa Jari Sedegren kirjoittaa omassa artikkelissaan kiinnostavasti sotavuosien elokuvien sotapropagandasta ja sensuurista. Taidehistorioitsija Heikki Kalha puolestaan kurkistaa elokuvien homoerotiikan sävyihin varsin hilpeässä tekstissään ”Hinttareita, onko heitä”. Kirja on myös erinomainen matkaopas Helsingin lähiturismiin. Juha Seitajärven kirjoittama osuus ”Helsinkiläiset kartanomiljööt SF-elokuvissa” muistuttaa siitä, kuinka kartanot olivat yhtäoleellinen osa elokuvia kuin henkilöhahmot. Lähes poikkeuksetta nuo kartanomiljööt ovat edelleen olemassa ja teos houkuttaa nyt retkille näihin kotimaisen kultakauden elokuvien romantiikkaa hehkuviin maisemiin. Unelmatehdas Liisankadulla -tietokirjasta on siis moneksi. Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi ja Outi Hupaniittu (toim.): Unelmatehdas Liisankadulla. Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina. SKS. 360 s. Samuli Paronen -palkinto Torsti Lehtiselle ? Samuli Parosen -palkinto jaetaan kolmen vuoden välein Parosen syntymäpäivänä 23.5. Palkinto myönnetään ansioista aforistiikan saralla ja sen saajasta päättää yhdistyksen hallitus. Palkintoavaimen on takonut seppämestari Upi Anttila. Avain annetaan tänä vuonna Torsti Lehtiselle. Torsti Lehtinen on suutarin poika, kuten Samuli Paronenkin oli. Lehtinen on ollut kiinnostunut nuoresta saakka niin aforistiikasta kuin filosofiasta. Jo neljän vanhana hänellä oli niin sanottu kanta-asiakkuus Kallion kirjastoon, jonka kirjavalikoimasta hän löysi myös aforismit ollessaan nuori mies. Tänä päivänä hänen työhuoneensa ikkunasta näkyvät Karhupuisto ja Kallion kirjasto. Karhupuistossa hän on aikanaan leikkinyt hiekkalaatikolla ja aforistikko toteaakin leikillisesti ettei mies tämän lähemmäksi kehtaa palata äitinsä kohtua. Torsti Lehtisen aforismit syntyvät öisin. Hän pitää kävelemisestä ja kävelyretket merenrannalla innoittavat kirjoittamaan uusia aforismeja. Myös sateen jälkeinen märkä asfaltti, johon katuvalot kuvastuvat, inspiroi kirjoittajaa. Yhtenä tärkeänä työkaluna Lehtinen pitää lukupäiväkirjaa, joka tukee hänen kirjoittamistyötään. Tällä hetkellä Torsti Lehtinen kirjoittaa uutta valittujen aforismien kokoelmaa. Itse asiassa hän oli kirjoittamassa kokoelmaansa, kun ilmotus Samuli Parosen -palkinnosta tuli. Lehtinen on hyvin onnellinen palkinnosta. Se on hänelle mieluisa. Torsti Lehtinen on monipuolinen sanataituri. Hän on julkaissut esseevalikoimia, näytelmiä, filosofisia tutkielmia, runokokoelmia, romaaneja ja aforismikokoelmia. Lisäksi hän on tehnyt käännöksiä ruotsista, tanskasta ja englannista. – En ole julkaissut yhtään kirjaa, jossa ei olisi muutamaa toivoakseni kelvollista aforismia, naurahtaa palkinnon vastaanottanut Torsti Lehtinen ja miettii, että jokaisesta kirjasta oli se sitten romaani tai runokokoelma tulisi löytyä aforismiksi tiivistyviä lauseita. Silloin kirjoittaminen on kiteytynyt ajatuksen kera. Torsti Lehtinen on monipuolinen sanankäyttäjä. Hänen tiiviiden lauseidensa takaa näkyy eletty elämä, jossa ajatuksia ei ole hukattu vaan ne on kirjoitettu merkityksellisiksi. Lehtisen aforistiikasta huokuukin ajattelun syvyys, joka leikittelee kielellä ja myös siten avaa lukijalle erilaisia näkökulmia. Hän on selkeä sanainen mutta antaa lukijalleen haastavaa ajattelemisen aihetta varmoin ottein monipuolisista aihevalikoimista lähtien. Torsti Lehtisen aforismikokoelmat Nuorallatanssija 1987 Kuolemattomat sielut 1989 Mahdolliset maailmat: aforismeja 2005 Heitin kiven järveen. Kavahdin tekoni peruuttamattomuutta. Torsti Lehtinen, Nuorallatanssija. Nykyisin kolmen vuoden välein jaettavan Samuli Paronen -palkintoavaimen ovat aiemmin saaneet Helena Anhava, Mirkka Rekola, Paavo Haavikko, Markku Envall, Arto Seppälä, Hilja Mörsäri ja Pekka Kejonen.
8 Viikko 24/2019 • Nro 12 Risto Kolanen Kesäkuun kuvataide ? ? Kuvataide Kuvataiteilija Noora Nio-Juss ja Happy together –työnsä ARTag Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Noora Nouku teostensa Monkey in Me (ylempi) ja Common Mouth vieressä Galleria Kookoksessa. Kuva: Matti Hyyrynen. Kuvataiteilija Lidia Joki ja American dream –teoksensa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Sami Parkkisen ajatuksia herättävä valokuvanäyttelyn humoristiset ja ahdistavat kuvat kertovat limbosta, jossa elämme. Taiteilija taustallaan Leisure Chair No 1. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Milla Toivanen ja Kiillotettu M -teoksensa Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Graafiseksi suunnittelijaksi valmistunut nuori taiteilija Miretta Männistö ja Verhoton –teoksensa Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. ? Tyylikäs, tasonsa aina pitävä Galleria Kajaste joutuu perumaan kesänäyttelynsä Bulevardin kiinteistössä tapahtuneen vesivahingon ja sen korjaustöiden vuoksi. Edellisessä numerossa esitelty italialainen valokuvataiteilija oli toistaiseksi viimeinen. Galleria jäi 9.6. sapattivapaalle Helsingissä. Atleettisuuden korkea veisu Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee juhannukseen asti Lidia Joen Atletic –öljyvärimaalauksia. Figuratiiviset maalaukset edustavat miehuutta, nuoruutta ja aistillisuutta. Atleettiset ihmiskehot ovat hänelle arjessakin tuttuja. – Vietän paljon aikaani kuntosaliharjoitusten parissa, joten atleettinen vartalo on minulle luonnollista maalata Joki sijoittui toiseksi Salmelan vuoden nuori taiteilija kilpailussa 2013. Viileähkön lämmin ja vaalean pastellin sävyinen väriasteikko luo hienostuneen eteerisiksi maalaukset. Realistisesti maalatut komeat ihmisvartalot nostavat helposti viitteitä renessanssin ja romantiikan tyylisuunnille. – Ihmisfiguurit puhuvat minulle rauhaa ja hyvää oloa olemuksellaan, joka peilaa omaa sielunmaisemaani. Limbo on välitila Sami Parkkisen huumorin ja melankolian sävyttämissä valokuvissa piilee pieniä oivaltavia vihjeitä suuriin kysymyksiin. Yhteisen hyvän tekeminen pitäisi olla meille ihmisille luontaista, mutta mitä vaatii henkilökohtainen vallankumous? Kuinka päästä pois limbosta? Teos ”Leisure Chair No 1” muistuttaa Le Corbusierin tyylikästä huonekalua. Mutta jotain outoa siinä on. Niin onkin, sillä kyse on hamsterien juoksupyörästä. Olemmeko oranpyörässä kulutustottumuksiemme kanssa, emmekä osaa hypätä siitä pois? Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee, miten valokuvaajan tutkii ihmismielen värittämiä käsityksiä onnellisuudesta. Limbo on välitila. Se on epävarmuutta eri vaihtoehtojen edessä, se on neuvottomuuden tunne tai ahdistus tulevaisuudestamme. Vaativien tehtävien lista on Parkkisella pitkä: – Meidän täytyy huolehtia planeetastamme paremmin, lopettaa sodat, poistaa nälänhätä, vähentää hiilijalanjälkeämme ja ennen kaikkea rakastaa toisiamme enemmän. Syksyllä 2020 Kansallismuseo esittää laajassa päänäyttelyssään Sami Parkkisen teoksia sarjasta Father and Son vuosilta 20122020. Hahmot kuin näyttämöllä Milla Toivanen maalaa apinoita, hoviväkeä, kuninkaallisia, tyttöjä ja pyhimyksiä. – Mikä niitä yhdistää? Jännite, voisi olla yksi vastaus. Teosten jännite syntyy hallitun, pakotetun ulkokuoren ja sisälle kätketyn olemuksen ristiriidasta. Hahmot ovat kapseloitua tunnetta täynnä, Kirsikka Saari sanoo esittelyssä. Inspiraation lähde on ollut jo kauan Velázquezin ”Hovinaiset” (1656), josta hän ammentaa monissa teoksissaan. Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, näyttelyssä taiteilija sijoittaa hahmonsa kuin näyttämölle. Ympäristöä ei tarvita, sillä se mikä tekijää kiinnostaa, on itse hahmossa. Näennäisesti liikkumattomissa hahmoissa tapahtuu paljon. Monilla hahmoista on raskaat asut ja jähmettyneet asennot. On jotenkin sattuvaa, että juuri näiden teosten yhteyteen sijoittui ”Double bill” – tanssiesitys. Vapaa liike rosoisesta sulavaan ”Välitön” on helsinkiläisen nuoren taitelijan Miretta Männistön debyyttinäyttely. Hän valmistui viime vuonna graafiseksi muotoilijaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Kouvolasta, josta lähtien hän suuntautuu kuvataiteeseen. Taide ja luova tekeminen ovat aina olleet jossain muodossa mukana hänen elämässään. Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esitteli Männistön debyyttiä kesäkuulla aika lyhyen aikaa. 29 akryylivärimaalaustyötä olivat esillä sekä yläettä alakerrassa. Teosten nimet ovat rennon kevyitä, ”Intuitio”, ”Cherry”, ”Belleville” ja ”Deep Blue”. Debytantin työskentelytapa abstraktin maalaustaiteen luojana on kokeellista ja monipuolista. Teoksille on ominaista vapaa liike ja erilaiset pinnat rosoisesta sulavaan. Enemmän on enemmän Noora Nouku valmistui vuosi sitten Vapaasta Taidekoulusta. – Näin taidemaalariksi valmistumisen jälkeen haluan kokeilla erilaisia tapoja kertoa kuvallisesti tarinaa, enkä jumittua yhteen ilmaisun muotoon. Hänen mukaansa aluksi värillä ja muodoilla on sääntö. – Sitten tulee pakollinen väärä siirto ja muotoutuu uusi sääntö. Lopuksi se on shakkimatti taululle ja taiteilija on ymmällään. Kysyin häneltä, ovatko kuvat nyt iloisempia? Vastaus kuului kyllä, mutta sieltä myös jälkiä entisestä! Teokset ja taiteellinen työskentely on Noukun mukaan vuoropuhelussa katsojan ja tekijän välissä. – Kokeilen erilaisia tulkintoja ja löydän uusia tapoja työstää värejä. Yritän sietää keskeneräisyyttä ja vastakkaisten tyylien yhtäaikaisuutta työskentelyssäni, muuten mikään ei koskaan etenisi. – Taide on minulle jatkuva prosessi, polku matkalla äärettömyyteen, jossa enemmän on enemmän! Swati Sharma on nuori intialainen kuvataiteilija, joka on valmistunut kahdestakin yliopistosta, mm. taidehistorian ja visuaalisen taiteen alalta. Hän on paljon ohjannut opiskelijoita maalauksessa ja designissa. Maaliskuussa 2018 hän maalasi työpajassa Turkissa ja osallistui ryhmänäyttelyyn. Helsingin työväenopiston valokuvauksen pitkäaikainen opettaja Hannu-Pekka Wettenhovi osallistuu Kookoksen yhteisnäyttelyyn valokuvatulosteillaan ”Vihreä heijastus” ja ”Vesiheijastus Tukholmasta”. Maalatessa herkkä sattumille ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee Totemic17 –ryhmän The Happiness Index-näyttelyn. Se on New Yorkissa toimiva taiteilijoiden yhteistyöprojekti, joka keskittyy puupiirroksiin. Yhteistyöhön on osallistunut monia taiteilijoita Yhdysvalloista ja muualta maailmasta. Perustaja on Jeff White, joka on itse kuvataiteilija ja puupiirtäjä. Hän on myös töissä MoMA:ssa. Vuosi sitten hän vieraili Virroilla kuvataiteilija Tuukka Peltosen luona. Idea kollektiivin näyttelystä Suomessa syntyi. Helsinkiläinen kuvataiteilija Noora Nio-Juss osallistuu toisena suomalaisena. – Maalatessani haluan olla herkkä sattumille, yllätyksille, annan prosessin viedä ja otan riskejä. En pyri esteettisyyteen ja kauniisiin kuviin, vaan enemmän yritän tiivistää sen tunteen, mikä alun perin inspiroi minua maalaukseen, hän on sanonut. Teoksia on aiemmin nähnyt ARTagissa, Huudossa, Forum Boxissa, Project Roomissa sekä paljon Virossa, jossa hän aloitti taideopinnot maalauksessa, joita on jatkanut Taideyliopistossa. Maasta sinä olet tullut Urho Kähkösen maalauksissa valo on aina keskiössä, fokuksena; ei väistyvänä, vaan pimeyttä halkovana voimana. Teoksissaan hän kuvaa valoa elämän ehtona ja on luonut maalaussarjan, joka kertoo muistoista, katoavaisuudesta ja tunteista. Galleria A2:n, Kasarmikatu 28 A 2, näyttelyssä on maalausten lisäksi esillä lyöntimetalli kankaalle, kierrätysmateriaaleista valmistettuja kollaaseja ja installaatioita. Luonnon kiertokulkua kuvaa osuvasti teos ”Maasta sinä olet tullut”, jäniksen papanoista tehty jänisveistos. Teoksissa hetkellinen ja katoava muuttuu uudeksi. Kähkönen elää ja työskentele Kuhmossa. Valo on elämän ehto. Se loistaa niin Paratiisissa kuin Himossakin. Hän on pitänyt lukuisia kutsuja yksityisnäyttelyitä ja saanut tunnustusta usealta taholta taiteen ja ympäristön eteen tekemästään työstä. Teksti: Risto Kolanen
9 Nro 12 • Viikko 24/2019 KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ VEHNÄ TER RI ER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektiivissä tulkinnanvaraisuuksia Kes än HEV OStapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa 3/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA Muotoilija Heikki Orvolan UNIIKIT PRODEERAUKSET Kultakauden radikaali Totinen humoristi Vanhan tuolin verhoilu on ekoteko Janakkalan tietokonemuseo Klassismi nosti älyn kunniaan Panssarivaunut Suomeen 100 vuotta sitten Yksilöllisiä kelloja – halvin 60 000 euroa ELLEN THESLEFF IIU SUSIRAJA TYYLISUUNNAT KARI VOUTILAINEN Hermannin rantatie toukokuussa 2019. Kuva: Mikko Uro Hermannin rantatielle oma kaista bussija tavaraliikenteelle? ? Jatkoa sivulta 3 ? Kadun ruuhkaisimman osuuden välityskykyä parannettaisiin lisäämällä kolmas kaista pohjoisen suunnan ajoradalle Kyläsaarenkadun ja Hämeentien liittymän välille. Näin henkilöautojen käytössä oleva kaistamäärä säilyisi tällä osuudella ennallaan bussija tavaraliikenteen kaistoista huolimatta. Kaikkiin risteyksiin tulisi lisäksi ryhmittymiskaistat vasemmalle kääntyville. – Kadun pohjoispään lisäkaista ei yksinään riitä poistamaan iltapäivän ruuhkia, sillä liikenteen pullonkaula on Kustaa Vaasan tien liittymässä. Liittymän parantamista tutkitaan keskustan ja Malmin välisen raitiotien suunnittelun yhteydessä, kertoo liikenneinsinööri Riikka Österlund Helsingin kaupungilta. Jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parannettaisiin rakentamalla kadun molemmille reunoille jalkakäytävät ja yksisuuntaiset pyörätiet, jotka eroteltaisiin toisistaan tasoerolla. Hermannin rantatien asemakaavalla muutetaan Sörnäistentunnelin aiempaa asemakaavaa. Uudessa asemakaavassa on tehty muutoksia tunnelin pohjoispäähän, erityisesti tunnelin suuaukkoihin Hermannin rantatiellä. Asemakaavasta päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto. Liikennesuunnitelman pohjalta laaditaan katusuunnitelmat, joista päättää kaupunkiympäristölautakunta. Hermannin rantatien muutostyöt tehdään Kalasataman raitiotien rakentamisen yhteydessä. Raitiotien rakentamisen tavoiteaikataulu on 2021–2024. Kalasataman raitiotie Reitti: Nihti–Kalasataman keskus–Vallilanlaakso–Pasilan asema Reitin pituus on noin 6 km, uutta rataa rakennetaan noin 4,5 km Matka-aika Nihdistä Pasilan asemalle on noin 15 minuuttia Keskeisimmät vaihtoyhteydet: Laajasalon pikaraitiotie Nihdissä, Kalasataman metroasema, Pasilan juna-asema Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleissuunnitelman kesäkuussa 2018. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Radan edellyttämä asemakaava on hyväksytty Vallilanlaakson osalta kaupunginvaltuustossa 10.4.2019, mutta kaava ei ole vielä voimassa. Kalasataman osa-alueiden osalta asemakaavat ovat voimassa Nihdin asemakaavaa lukuun ottamatta. Radan tarkempi suunnittelu on käynnistymässä ja tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2021 ja liikennöinti vuonna 2024 Sörnäistentunneli Yhdistää Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien Tarkoitettu henkilöja kuorma-autoille Tunnelin pituus on noin 1,5 km Varmistaa keskustan ja Lahdenväylän suunnan välisen autoliikenteen sujuvuuden Kalasataman kohdalla Vähentää läpiajoliikennettä, melua ja päästöjä Kalasataman katuverkossa Tunnelin edellyttämä asemakaava on voimassa, kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 29.8.2018 Päätöstä rakentamisesta ei ole tehty Michael Monroe istuttaa puita Hirvensalossa.. Michael Monroe asettaa kyltin istuttamilleen puille. Energialähettiläs Michael Monroe tempaisi ilmastonmuutosta vastaan Energialähettiläs Michael Monroe istuttaa puita. Energialähettiläs Michael Monroe Turun Hirvensalossa ? Rocktähti Michael Monroe istutti tänään kuusenja koivuntaimia Turun Hirvensalossa sijaitsevalla metsitystyömaalla kannustaakseen suomalaisia ilmastonmuutoksen vastaisiin tekoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista on muuttanut kulutustai käyttäytymistottumuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Energiayhtiö Loisteen energialähettiläs Michael Monroe istutti tänään kuusenja koivuntaimia Turun Hirvensalossa sijaitsevalle metsitystyömaalle. Puut merkittiin alumiinisella laatalla, josta selviää sekä istuttaja että istutuspäivä. Näin turkulaiset voivat käydä seuraamassa puiden kasvua ja uuden metsän syntyä. Loisteen ilmastokampanjassa mukana oleva Monroe haluaa kannustaa ja auttaa suomalaisia tekemään ilmaston kannalta kestäviä valintoja. Ympäristöasiat ovat olleet lähellä hänen sydäntään jo 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin Hanoi Rocks -tähti kävi pitkiä keskusteluja maapallon tilasta ja tulevaisuudesta muusikko Little Stevenin kanssa. – Ympäristön lämpenemiseen täytyy kiinnittää huomiota, ja me kaikki voimme omilla teoillamme vaikuttaa asiaan. Työni puolesta joudun matkustamaan paljon lentokoneella, joten otan ilmaston huomioon muilla tavoin: olen luopunut lihansyönnistä, en omista autoa ja liikun junalla tai polkupyörällä. Kodissani suosin energiansäästölamppuja ja lajittelen roskani, Michael Monroe kertoo. Michael Monroe ei ole valintojensa kanssa yksin, sillä Loisteen alkuvuonna teettämän tutkimuksen* mukaan 71 prosenttia suomalaisista on muuttanut kulutustai käyttäytymistottumuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: 41 prosenttia on vähentänyt punaisen lihan syömistä, 32 prosenttia oman auton käyttöä, 25 prosenttia lentomatkustamista ja 1 prosentti hankkinut sähköauton. Eniten vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta suomalaiset sälyttävät suurille valtioille (74 %), mutta jo toisena itselleen eli tavallisille ihmisille (72 %). Hirvensaloon 1,5 hehtaaria uutta metsää Yhteensä Turun kaupunki istuttaa Hirvensalon Ylikylään noin 1,5 hehtaaria uutta metsää vanhalle peltomaalle. Michael Monroen istuttamat puut saavat seurakseen noin 3 000 kuusen ja rauduskoivun paakkutainta. Lisäksi alueelle istutetaan muutamia kymmeniä tervaleppiä ja lehtikuusia. Istutettavat taimet kasvavat harvennusmittoihin noin 30 vuodessa. Kasvava metsä lisää hiilinieluja ja toimii osana vapaa-ajan virkistysmetsiä. Nykyisin Suomen vuotuisista fossiilisen energiantuotannon aiheuttamista hiilipäästöistä noin puolet sitoutuu puustoon, metsämaahan ja puutuotteisiin. Yksi kilogramma puuta tarvitsee kasvaakseen noin 1,55 kiloa ilman hiilidioksidia, ja noin puolet puuaineksesta onkin hiiltä. Yhden suomalaisen hiilijalanjäljen (10 400 kg/CO2e/ hlö/vuosi) varastoimiseen tarvitaan noin 10 kuutiometriä puuta. Helli, elä ja harrasta! TILAA JA NAUTI! www.karprint.fi
10 Viikko 24/2019 • Nro 12 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Kesäkuun kulttuurikierros Jacintha Damström (vas.) on ilmeikäs Pallo vai palikan monissa taitelijarooleissa. Simeoni Juoperi sai esittää järjestystä häiriköiviä sattumahahmoja. Kuva: Hurjaruuth. Onerva Helne verhojen takana taustallaan perhekaitafilmikuvia Nolla Collectiven Lähde/Headwaters – esityksessä YT:n studiossa. Kuva: Deniz Kaya. Iina Taijonlahden soolo Dumplings seuraa kansalaisen elämää yhteiskunnassa, jossa kuluttaminen, kontrolli, sensuuri ja propaganda ovat vallitsevia arvoja. Kuva: Vesa-Pekka Grönfors. Suomalainen fadolaulaja Kirsi Poutanen ja pianisti-säveltäjä Esa Helasvuo jatkoivat Acktéklubin kevätsarjassa laulujen vahvoja tulkintoja. Kuva: Raimo Granberg. Nina Tapio Louhena ja Reeta Westman Pohjan tyttärenä laulavat vahvasti Kalevalan musikaalissa Kapsäkissä. Kuva: Peter Saari. ? Kulttuuri saa uuden hallituksen ohjelmassa Kansallisteatterin peruskorjauksen, Svenska Teaternin aseman vahvistamisen ”kansallisena päänäyttönä” ja taideapurahojen korotuksen. Uuden Eteläsatamaan kaavaillun arkkitehtuurija designmuseon kohtalo jää auki. Taide syntyy järjestyksestä ja kaaoksesta Hurjaruuthin ”Ruutia! – Kansainvälinen tanssifestivaali lapsille ja nuorille” tarjosi kantaesityksenä Hanna Rytin ohjaaman ”Pallo vai palikka?”. Se on hyvin sympaattinen koko perheen esitys, joka leikittelee hallinnan ja kaaoksen välisellä ristiriidalla. Esitys sekoittaa iloisesti abstraktin taiteen historiaa, sanatonta teatteria ja katutanssia. Se kysyy, voisiko aikuinenkin antautua lapsen tavoin tarkkailemaan maailmaa (ja taidetta) avoimena, ilman hallinnantarvetta. Esitys on kunnianhimoinen; se ei aliarvioi lasten mielikuvitusta. Jälkikeskustelussa lapsilta tuli vaikka minkälaisia ehdotuksia ja palautetta tuoreesta tanssiesityksestä. Abstraktin taiteen pioneerit suhtautuivat työhönainoa lapsi lähes 40-vuotiaana, sitten avioero. Miehen työttömyys ja pako Amerikkaan. Elatusapuriita ja lopulta yksinhuoltajaäidin joutuminen työttömäksi mainosalalla pienestä toimistosta. Installaatiossa luetaan jopa kirjeitä, joita Kerttu kirjoitti kuululle ennustajalle Aino Kassiselle. Järkevä nainen käytti kaikki keinot. Nolla Collectiven näyttämöteos havainnoi aikaa sekä sukupolvien välistä muistia ja perintöä. Mitä ihmisestä jää jälkeen? Tilallinen teos asettaa esille lapsenlapsen yhteyden isoäitiinsä, jota ei koskaan tavannut. Ensimmäisen ja kolmannen sukupolven kohtaaminen teoksen maailmassa välittää henkilökohtaisen tarinan – isoäiti Kertusta jääneen jäljen ja vuosikymmenten takaisen kaiun. Tanssi onnistuu galleriassa Tanssi ja performanssi on tullut onnistuneesti kuvataidegallerioihin, mikä kertoo taiteen jäykkien raja-aitojen murtumisesta. Olen nähnyt sellaisia esim. Kajasteella, Topeliuksella ja nyt Forum Boxissa Ruoholahdenrannassa. Kesän alussa oli vuorossa nuorten tekijöiden ”Double bill: Instant Delay & Dumplings”, kahden erilaisen sooloteoksen ilta, jonka keskiössä on subjektiivinen kokemus, läheltä ja kaukaa. Aino Ojasen ”Instant Delay” tutkii trauman aiheuttamaa viiveen kokemusta; tyhjyyden ja pysähtyneisyyden tunnetta, joka samalla tarjosi tilan parantaville oivalluksille uuteen suuntaan. Se on visuaalinen matkakertomus mielestä ja kehosta tuulen ja veden kannattelemassa välitilassa. Ojanen oli jotenkin tarkoituksellisen hämmentynyt liikkeissään, kuten teema vaatikin. Minuun kolahti enemmän Iina Taijonlahden soolo Dumplings, joka seuraa kansalaisen elämää yhteiskunnassa, jossa kuluttaminen, kontrolli, sensuuri ja propaganda ovat vallitsevia arvoja. Se pohjaa tanssijan omiin kokemuksiin asumisesta Kiinassa ja vierailusta Pohjois-Koreaan, josta kuultiin myös äänitettyä materiaalia. Tanssi alkoi ison plastiikkimuovin sisältä; tanssija rajasi katsojien kengänkärkiä tarkasti nauhoilla kontrolliaihetta alleviivaten. Taijonlahti esiintyi muutenkin hyvin päättäväisesti lattialla. Double bill on tanssijoiden ja Esitystaiteen seuran yhteistuotantoa, joka toivottavasti saa jatkoa. Kuulin kuin helizi fado... Suomalainen fadolaulaja Kirsi Poutanen ja pianisti-säveltäjä Esa Helasvuo jatkoivat Aino Ackté-kamarifestivaalin sarjassa sieluhelisevää sävelmatkaansa uusin musiikillisin kuosein tutumpaa ja perinteisempää ohjelmistoa unohtamatta. Kokonaisuudessa helisevät Portugalin fadojen lisäksi uniikit uudet laulut, joissa portugalin, suomen – ja karjalankieli sekoittuvat lumovoimaiseksi arkaaiseksi kudelmaksi. Poutanen tunnetaan paitsi laulajana, myös runoilijana ja näyttelijänä. Hän julkaisi suomenkielisen fadoäänitteen ”Amália Tributen” 2013, joka oli Suomen Etno-Emma 2014 ehdokkaana sekä Prémio do Amália – palkintoehdokkaana Portugalissa. Helasvuo on tehnyt monipuolisen uran teatteri-, elokuvaja jazzmusiikin saralla. Hän on työskennellyt nimenomaan monien näyttelijä-laulajien kanssa. Helasvuo on säveltänyt konsertissa kuullut suomenja karjalankieliset fadolaulut. Osa uusista lauluista perustuu Poutasen teksteihin. Acktén Kesäsarjassa on juhannuksen alla 19.6. ”Jos kuulisit jonkun huokaavan” yhdistelmä sopraanoa, selloa ja tanssia. ”Oli juhla ja juhannusilta” houkuttelee 20.6. kaupunkiin jääviä tunnelmallisella laulumusiikilla. Kalevalan taitava viihdeversio sykkii New Yorkissa aiemmin esitetty ja suurta suosiota saanut ”Kalevala the Musical” esitettiin Musiikkiteatteri Kapsäkissä, kuten kotimaan ensiesityskin. Musiikkifantasia kertoo suomalaisille niin rakkaan kansalliseepoksen Kalevalan tarinaa kieltämättä Broadwayn viihteellisin keinoin, on kultaa ja kimallusta, mutta ehkä myös cowboy -henkeä. Naisilla oli juhlaleninkejä, miehillä lenkkareita ja reikäfarkkuja. sä hyvin vakavasti. Teesit, joille heidän taiteensa pohjautui, olivat ehdottomia ja sulkivat ulos sattuman ja virheen. Pallo vai palikka? -esityksessä purkan näköinen pinkki olio puuttuu taiteilijoiden työhön sitä muuttaen, eikä kaikki olekaan ihan niin vakavamielistä. Toisaalta on taitelijoita, kuten Jackson Pollock, jotka luovat eri tavalla kuin olemme tottuneet. Hänkin on esikuvana teoksessa. Jacintha Damström on hurmaavan ilmeikäs ja muuntautumiskykyinen monessa eri taitelijoiden rooleissa. Viimeksi näin poikkihuilua soittavan esitystaiteilijan Suomenlinnan ”Päättömässä kauhukabareessa”. Keskustelin Jacinthan kanssa sen jälkeen, kun lasten kiitokset ja kysymykset oli kuultu. Hän aloitti rytmisessä voimistelussa ja sirkuksessa, mutta koki jatkuvia loukkaantumisia. Toipilasajan lajiksi kehittyi jo nuorena musiikki, joka täydentää hänen valikoimaansa hyvin. Simeoni Juoperi on notkea sirkustaiteilija, joka sai esittää järjestystä häiriköiviä sattumahahmoja. Hänellä on breikkitanssitaustaa. Mitä ihmisestä jää jälkeen? Visuaalisesti ja äänellisesti hieno on Onerva Helnen kokoama ”Lähde / Headwaters” – filmi ja installaatio isoäitinsä Kerttu Helnen kaitafilmeistä 1950-luvun lopulta ja1960-luvun matkoilta, kalastuksesta, joulunvietosta aina 1970-luvulle Lauttasaaren Pajalahdentie pihapiiriin, jossa hänen äitinsä Tuula Helne vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Helne on koostanut filmeistä installaation Ylioppilasteatteriin lakanoiden ja screenien väliin. Filmi on isoäidiltä, äänitystä ja rooleja on tehty jälkikäteen. Kaitafilmaaminen oli vielä 1950-luvulla harvinaisempaa; tekijän äiti muistaa, että oma äiti oli ainoa, joka kuvasi koko ajan. Onerva peri tämän kaitafilmimateriaalin ja sen sisältämän perheen tiedon. Nuoren avioliiton ensionni,
11 Nro 12 • Viikko 24/2019 Kallio kukki kaduilla, klubeilla ja konserteissa Veera Milja on uusi raikas runontekijä, joka myös lausuu omat runonsa elävästi Kallio kukkii viikon runotapahtumassa Kalliolan Cafe Damascuksessa. Kuva: Outi-Illuusia Parviainen. Soullaulaja Emilia Sisco vastasi Kallio kukkii – festivaalin parhaimmasta musiikkiannista kulttuurikeskus Caisassa. Kuva: Raimo Granberg. Kallio kukkii päättyy aina iloiseen marssiin ja piknikjuhlaan Dallapé-puistossa ja Harjun talolla. Ilo näkyy sambaryhmästä, jota ei valitettavasti ole nimetty kyltillä. Kuva: Raimo Granberg. ? Runoa autonkorjauslinjan pudokkaille. ”Open mic tapahtuma” Kalliolan setlementtitalon kansainvälisessä Cafe Damaskuksessa kokosi runon lausumisen ja kuuntelemisen ystäviä. Sinne sai tulla jakamaan runoja, lauluja, tarinoita, itkuja ja nauruja. Lavalla olivat mm. Helsingin työväenopiston Kirjoita & esitä -kurssin opiskelijat, runoilija Anja Erämaja ja yllätysvieraita. Erämajan esikoisromaani ”Imuri” ilmestyi huhtikuun lopulla; edellinen teos, runokokoelma ”Ehkä liioittelen vähän” ilmestyi vuonna 2016 ja voitti Tanssiva karhu -palkinnon. Iltapäivän ihan huippua oli Veera Milja, joka esitti juuri hienolla ”Valmistumisrunollaan” takarivin huppariluusereille, joiden äidit sammuvat illalla kotitalon etupihan lemmikkipenkkiin, isät eivät pysty siihenkään; heille, joilta jää stipendit ja hymypoikapatsaat saamatta ja joiden hiuksia kukaan ei pidä kun ne aamuyöllä polvistuu asemalaiturille ja oksentaa Milja säväyttää jo avauksellaan: – tää menee autonkorjauslinjan dropouteille / elämänkoululaisille, ehdot saaneille ja luokilleen jääneille / niille joille ei oo omistettu kalenterista yhtäkään päivää / ja tää menee niille jotka valmistuu mut eivät valkolakkiin / joille Se on perustettu vuonna 2004 juurimusiikin ystävien toimesta. Musiikillinen materiaali nojaa vahvasti afroamerikkalaiseen roots-perinteeseen, mutta laulukielenä on pääosin suomi. Bändin huuliharpunsoittaja Pasi Puolakka jäi mieleen. Kova veto lämppäribändiltä. Laulaja Jari Tikka oli ihan hiessä jo ennen puoltaväliä. Spiikit sujuivat peruslauseilla ”Suuret kiitokset” ja ”Mennään eteenpäin”. Mitäpä muuta tarvitaan… Kallio Kukkii –tapahtumansateenvarjon alle oli koottu taas noin 200 kulttuuritapahtumaa. Se täytti 25 vuotta. Kaupunkipiknik keräsi Dallapén puistoon musaa, työpajoja, katuparaatin, kirppiksen, ruokakojuja. Avaramielinen hyvän mielen festari sopii kaikenikäisille ja kaikenlaisille Kallion kukkasille ja siellä muutoin vain viihtyville. Harjun nuorisotalon takapihan vieressä oli esiintymislava useille bändeille ja solisteille. Katuparaati lähti Sörnäisten metroaukiolta sambakoulu Império do Papagaion johdolla. Paraati tuo aina iloisen mielen ja värin kevään vaihtumisesta lämpimään kesään. Toisin kuin Sambakarnevaaleilla, nimikylttejä ei valitettavasti ole ryhmille tunnistamista varten. kukaan ei tee historialehden vuositilausta, tuo lupaavan pulleaa kirjekuorta… Kannattaa laittaa nimi mieleen. Runoriehun muista esiintyjistä mieleen jäi Tiina Tikkasen äitiaiheinen hieno runo, Tuula Kauhasen hauskuuttelu ikääntyvän naisen näkökulmasta sekä Kallion runoklubi Toverin Kari Kanto. Caisa goes rytmimusiikki. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa on löytänyt uutta yleisöä uudessa toimipaikassa Kaikukuja 4:ssä, entisellä Elannon leipätehtaalla. Emilia Sisco & Helge Tallqvist Band on helsinkiläiskokoonpano, jossa yhdistyy nuori ennakkoluulottomuus ja raikkaus sekä kokemuksen mukana tuoma osaaminen ja vakuuttavuus. Viime vuoden alussa se julkaisi debyyttialbuminsa ”You Ain’t Heard”, joka on saanut kehuja myös ulkomailla. Ohjelmisto muodostuu bluesista, R&B:stä sekä ripauksesta soulia. Sisco on nuori blues/ R&B/soul-laulajatar, joka pisti silmään ja korvaan samalla paikalla kevään Aretha Franklin –tribuutissa. Naisella on vahvan sielukas soundi yhdistettynä valovoimaiseen lavaesiintymiseen. Tallqvist on pitkän linjan munnarimuusikko, jonka huuliharppukokoelma oli laajassa käytössä lavalla. Helge otti sieltä aina uuden matkalaukusta. Hänen ja Emilian yhteissointi kuulosti hyvältä. Konstantin Kovalev on lyönyt itsensä läpi roots-musiikin alueella. Kitaristin lavaesiintyminen on vakuuttavan karismaattista. Häntä kiusattiin vähän ruotsinkielellä. Bassossa on Tom Nyman ja rummuissa Juha Litmanen. Rytmija tanssimusiikkia parhaimmillaan. Joten setin lopulla innostuimme tanssimaan ja taputtamaan hyvälle bändille. Kotimainen rouhea bluesrockyhtye Sydänyön rytmi toimii lämmittelijänä. Elämän käsikirjan opettaminen voi olla välillä näin hauskaa Pikku Huopalahden yhteisöteatterissa. Klovnit Miia Salo (oik.), Anna-Maija Holm ja Marja Riitta Saarenpää. Kuva: Markus Mäkelä/ PHYT. Olavi Anttila (vas.), Erno Koskenmäki, Maarit Heininen, Timo Blomfeldt, Mariina Kortesmäki ja Selena Hietikko julistavat orjien vapautusta Amerikassa Tapanilan työväennäyttämön Setä Tuomon tuvassa. Kuva: Annie Ajalin. Mutsi on bestis konsertteja oli kaksi, Oodin Maijasalissa ja Tuomiokirkossa. Tässä laulaja Kisu Tuomiokirkon alttarilla. Kuva: Marjut Klinga. Kuulimme monipuolista musiikkia ja laulua: poppia, folkia ja maailmanmusiikkia. Sävellyksistä vastaa suomalaislähtöinen, New Yorkissa asuva säveltäjä-näyttelijä Johanna Telander, joka esitti itse Ainoa. Käsikirjoituksen on tehnyt Dep Kirkland. Kokonaisuus oli hyvin sujuva ja toimiva omassa, populaarissa Kalevalan tulkinnassaan ja jatkaa Broadwaylle ja varmaan myös muualle Suomeen. Kysyin Telanderilta, milloin ”esitys tulee valmiiksi”. Hän vastasi nauraen, että musikaalit kestävät 5-7 vuotta valmistua. Louhen roolin lauloi kauniisti Nina Tapio ja Pohjolan neitoa väkevästi Reeta Westman. Miesroolit Väinämöinen, Jussu Pöyhönen, Ilmarinen, Heikki Mäkäräinen ja Lemminkäinen, Petrus Kähkönen loistivat myös lavalla, Kähkönen myös lavamimiikallaan. Ulkomaalainen vierailija Kelly Delaveris lauloi Lemminkäisen äitinä kohtalokkaasti Tuomelan joella. Säestyksestä vastasivat Marko Hilpo, piano ja Barbara Hilpo, alttoviulu sekä Tuukka Raitala ja Kähkönen, percussion. Elämän käsikirjaa oppii PikkuHuopalahdessa Mekaanikon käsikirja, sienestäjän käsikirja, osakesäästäjän käsikirja, sisustajan käsikirja, koiranomistajan käsikirja, kotinikkarin käsikirja… Mutta mistä löytyy käsikirja, josta voisi lukea miten elämä eletään?, Pikku-Huopalahden Yhteisöteatteri (PHYT) kysyy aiheellisesti.? Voiko todella olla niin, että meidät on tuupattu maailmaan elämään yksi ainutkertainen elämämme ilman opasta siitä, kuinka se tehdään, ohjaaja-kirjoittaja Pekka Mattila ihmettelee. Onneksi on PHYT ja Elämän käsikirja! Saimme nauttia klovnien isännöimästä tragikoomisesta näytelmästä, joka havainnollisti perhesuhteiden ohuutta perinnönajon yhteydessä. Ahneus pääsee lavalla valtaan. Onneksi klovnien hauska joukkue on joka välissä sotkemassa juonellista tarinankerronta. Emme saa ottaa itseämme niin vakavasti! Aiheet voivat olla vakavia, mutta emme saa olla ryppyotsaisia. Teos, joka muutti maailman Harvoin näkee, että harrastajanäyttämö tarttuu aiheeltaan niin vaativaan ja useita eri roolihenkilöitä vaativaan esitykseen kuin mitä ”Setä Tuomon tupa” on. Harriet Beecher-Stowen klassikkoteos taipui Tapanilan Työväen Näyttämön 110-vuotisjuhlaesitykseksi hyvin. Saimme kokea Tapanilan työväentalon juhlasalissa raikkaan riemukasta satiiria ja hiuksia nostattavia käänteitä. Setä Tuomon tupa on teos, joka muutti maailmaa. Se vaikutti ratkaisevasti sekä USA:n mustien orjien vapauttamiseen että Pohjoisja Etelävaltioiden välisen nk. orjasodan puhkeamiseen ja tätä kautta sä peräti kaksi kertaa, mikä lienee vastaus kirkkoepäileville. Ensin se oli Oodin Maijasalissa ja sitten Tuomiokirkossa. Kaksi tapahtumaa näkyi jälkimmäisen yleisömäärässä. Laulupainotteinen tilaisuus onnistui lyhyenäkin. Pastori Yrjö Ikonen on itse musiikkimiehiä ja esiintyi kitaran säestyksellä. Olli Anikari tulkitsi herkästi tavattoman kauniin ”Balladi Signe Branderista” -laulunsa. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa urakoi juonnoissa, soololaulussa ja kimppalaulujen vetäjänä. Kaikkein tunteellisimman vaikutelman omaan penkkiriviini teki pitkän linjan iskelmälaulaja, aluksi rockari, Kisu Jernström, josta on äsken ilmestynyt myös kirja. Kisu herkistyi ”Hän”-laulussa niin paljon, että nieli kyyneleitä. Se ja ”Kun kaiken antaa” tuntuivat todella koko sydämestä laulettuna. Hän pyyteli vähän anteeksi tunteellisuuttaan: – Ei kai pitäisi eläytyä niin paljon. Ei siinä ole mitään pahaa. Kiitos Kisu. Teksti: Risto Kolanen orjuuden lakkauttamiseen koko maailmassa. Toisaalta radikaalit mustat aktivistit pilkkasivat 1900-luvulla ”setätuomojen” maltillista näkemystä. Trumpin nykyaikaan teos ja tulkinta sopii hyvin. Ari Wahlstenin ohjauksessa näyttämöllä on esillä elämän koko kirjo: julmuudesta riemuun, murheista rohkeuteen, pelkuruudesta toivoon. Vapautensa puolesta kamppailevat mustat ja heidän pelottomat valkoihoiset auttajat seikkailivat orjavoutien ja ihmiskauppiaiden läpi, päästen turvaan vainoojiltaan Pohjoisvaltioihin, missä orjuutta ei tunnettu. Mutsi on bestis loi tunnetta Tuomiokirkossa Stadin Slangin hittituote ”Mutsi on bestis” pidettiin äitienpäivän yhteydes
12 Viikko 24/2019 • Nro 12 -festivaalilla oli merkkivuosi ? Kallion oma monitaidefestivaali Kallio Kukkii vietti toukokuussa 25-vuotta synttäreitä. Festivaali on Helsingin vanhin yhtämittaisesti järjestetty kaupunkifestivaali. Juhlavuoden Kallio Kukkii -festivaaleilla on lähes 150 tapahtumaa, mm. katutaidetta, musiikkia, teatteria, elokuvia, tanssia, luentoja, opastettuja kävelykierroksia, näyttelyjä, työpajoja sekä tuhti annos lastenkulttuuria. Tänä keväänä Kallio Kukkii nostaa esiin Alppiharjun kaupunginosan. Festivaalin aikana avataan Alppiharjun katutaidepolku. Alueen sähkökaappeihin ilmestyy Alppiharjun historiasta kertovia maalauksia. Kallio Kukkii -festivaalia organisoi Kallion Kulttuuriverkosto. Alppiharjussa avautui Alppilan historiaa esittelevä kuvataidepolku. Kuvassa ihastellaan Viiden minuutin pysäkin historiasta kertovaa kuvaa. Kuva: Noora Ojala. Kukkii -viikolla kuultiin myös lavarunoutta. KKV:n ja työväenopiston järjestämässä ”Runoriehu” -tapahtumassa esiintyi Työväenopiston runokurssin opiskelijoita. Lavalla Leena Sainio. Kuva: Juhani Styrman. Kallio Kukkii -paraati oli jälleen kerran festivaalin näyttävin tapahtuma. Kuva: Sini Suomi. Kallio Kukkii skeittitapahtuma Siltasaarenkadulla. Kuva: Priit Laineste. Kallio Kukkii avajaisissa Kalliolassa Jori Otsa & Mah’Orkka esitti legendaarisen virolaisen Georg Otsin tuotannon unohtumattomimpia lauluja venäläisillä perinnesoittimilla. Kuva: Juhani Styrman.
13 Nro 12 • Viikko 24/2019 Kallio Kukkii-klubi on festivaalin perinteisiä tapahtumia. Tänä vuonna klubi järjestettiin kulttuurikeskus Caisassa. Pääesiintyjä oli Emilia Sisco ja Helge Tallqvist band. Kuva: Juhani Styrman. Lastenbalettiesitys Brahen leikkipuistossa. Kuva: Sini Suomi. Kallio Kukkii -festivaalin kukkaklubi yhdisti kukkia ja elokuvan elokuvateatteri Rivierassa. Kuva: Sini Suomi. Marjo Leinonen & Viranomaiset olivat yksi Piknikin pääesiintyjistä. Kuva: Juhani Styrman. Kallio Kukkii 25-vuotta päättyi riehakkaaseen Mara Ballsin keikkaan. Kuva: Juhani Styrman. Performanc-ryhmä Lukki hämmästytti ja ilahdutti katuetuesityksillä. Kuva: Juhani Styrman. Kallio Kukkii piknikillä hyvä sää innosti tanssimaan. Kuva: Juhani Styrman. Hämeentien remontti järjesti myös festivaaleille ohjelmaa. Kaivinkoneen ohjaamo kiinnosti myös lapsia. Kuva: Juhani Styrman.
14 Viikko 24/2019 • Nro 12 Kumpulan kasvitieteellinen puutarha juhlii menestyneet. Suomen oloissa selvisivät vain säleikkövilliviini, tuoksuvatukka ja aitaorapihlaja. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha jatkaa Pietari Kalmin jalanjäljillä, mutta nyttemmin tieteellisen tutkimuksen avulla pystytään ennustamaan, mitkä kasvit selviävät toisella puolella maapalloa ja mitkä eivät. Tuoreempien kasvinkeruumatkojen ja siemenvaihdon tulokset ovatkin paljon parempia kuin Kalmin aikana. Kotimaassamme pärjääviä, muualta kotoisin olevia lajeja tunnetaan satoja. Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kuuden hehtaarin alue jakautuu maantieteelliseen osioon ja kulttuurikasvien kokoelmaan, jotka muodostavat yhdessä puutarhan ytimen, tieteellisen kasvikokoelman. Puutarhan maantieteellinen osio esittelee kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon lajistoa Suomesta Japaniin. Maantieteelliset osastot etenevät viuhkamaisesti lammelta kallioille, mistä syystä niissä kaikissa voidaan kasvattaa sekä vesija rantakasveja että metsäja ketolajeja ja tutkia lajien selviytymistä Suomen ilmasto-oloissa. Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomelle tyypillisiä suokasveja. Kartanoalueen pitkä historia näkyy edelleen puutarhassa. Päärakennuksen ympärille levittäytyvän kartanopuutarhan koristekasvit ovat suurelta osin tyypillisiä 1800-luvun kartanomiljöön lajeja, ja rohdoskasvimaan mallina on käytetty Suomen ensimmäistä tieteellistä yrttitarhaa. Puutarhan hyötykasvimaa on näyttävimmillään syyskesällä. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä. ? Jatkoa sivulta 3 ? Kumpulan kartanon historia alkaa jo 1400-luvun lopulta. Aikojen saatossa kartanon omistajat ovat vaihtuneet. Helsingin yliopistolle alue siirtyi vuonna 1977, ja vuonna 1987 sinne perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Vuosia kestäneiden rakennusja istutustöiden jälkeen Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avattiin yleisölle vuonna 2009, aivan Kumpulan yliopistokampuksen kupeeseen. Juhlaviikolla 11.–15.6. puutarhassa on yleisöopastuksia päivittäin tiistaista lauantaihin klo 12, 14 ja 17. Oppaan johdolla pääsee kasvimatkalle Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kasvimaantieteelliseen osioon ja voi tutustua kasveihin Keski-Euroopasta aina Kaukoitään asti. Matkamuistoksi saa käytännön vinkkejä kestävään puutarhan hoitoon. Suomenkieliset yleisöopastukset sisältyvät pääsymaksun hintaan. Lunastathan puutarhan pääsylipun kahvilasta ennen opastuksen alkua. Opastukset alkavat kahvilan edustalta. Opastusten yhteydessä on jaossa Kumpulan kartanon kupeessa kasvavan komean tammen taimia 200 ensimmäiselle vierailijalle (yksi taimi/vieras). Juhlaviikolla Luomuksen meteoriitti-, mineraalija fossiilikokoelmat ovat avoinna yleisölle keskiviikkona ja pe–su klo 13–18. Kumpulan historiallisessa kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja sekä Ahvenanmaan fossiileja. Juhlaviikon ohjelma sisältyy puutarhan pääsymaksun hintaan. Helsinki-päivänä ke 12.6. puutarhaan on vapaa pääsy. Tervetuloa! Kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat jo 1700-luvulla Pietari Kalm, jonka mukaan Kumpulan kampuksella kulkeva tiekin on nimetty, opiskeli 1740-luvulla kasvitieteilijä Carl von Linnén oppilaana. Kalm jätti opintonsa kuitenkin kesken ja ryhtyi löytöretkeilijäksi. Tultuaan nimitetyksi Turun Akatemian talousopin professoriksi ja kasvitieteellisen puutarhan esimieheksi hän teki kasvinkeruumatkan Pohjois-Amerikkaan vuosina 1748–1751. Kalmin tuomat sadat kasvit eivät kuitenkaan kaksisesti Kansallisteatterin peruskorjaus osaksi hallitusohjelmaa Hanke käynnistetään keväällä 2020 ? K a n s a l l i s t e a t t e r i n 1930-1950-luvuilla rakennetun, niin sanotun uuden puolen peruskorjauksen rahoitus on kirjattu tänään julkaistuun hallitusohjelmaan. Kansallisteatterin tavoitteena on, että peruskorjaus alkaisi keväällä 2020. Teatterintekemistä jatketaan Pienen näyttämön ja Willensaunan osalta väistötiloissa aina vuoteen 2023, jolloin uusitut tilat on tarkoitus ottaa käyttöön. Peruskorjauksen aikana teatteri toimii normaalisti Suuren näyttämön ja Omapohjan osalta. – Olemme iloisia, että kipeästi kaipaamamme peruskorjaushanke saadaan käyntiin”, Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho toteaa. ”Suomen ensimmäinen moderni teatteritila saa tarvitsemansa peruskorjauksen. Haluamme, että teatterin tilat palvelevat parhaimmalla mahdollisella tavalla yleisöä, teatterintekijöitä ja kaupunkilaisia”, Myllyaho kuvailee. Teatterin pitkää historiaa kunnioittavan peruskorjausja parannushankkeen tarkoituksena on kunnostaa Kansallisteatteri tavalla, joka paitsi mahdollistaa uusia teatterintekemisen muotoja, myös kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokohteen arkkitehtuuria. Suunnitelman ytimessä on kestävä rakentaminen. Kansallisteatteri kertoo hankkeen vaiheista lisää projektin edetessä. Kansallisteatterin vuonna 1902 avattu vanha puoli kunnostettiin 2000-luvun alussa. Teatterin uusi puoli, Pienen näyttämön ja Willensaunan sekä Suuren ja Pienen näyttämön väliosan käsittävät, 1930-1950-luvuilla valmistuneet osat piti kunnostaa pian tämän jälkeen, mutta hanke ei tällöin toteutunut. Opetusja kulttuuriministeriö myönsi Kansallisteatterille määrärahan uuden puolen hankesuunnitteluun ja kuntotutkimuksiin vuosille 2018-2019. Kansallisteatteri teki laajamittaisen korjausja tilankäyttötarpeiden selvitysja suunnittelutyön, joihin pohjautuva hankesuunnitteluraportti valmistui keväällä 2019. Keskustakirjasto Oodin puujulkisivun maalaus alkoi Oodin puujulkisivun maalaus alkaa 4 kesäkuuta. Kuva: Tuomas Uusheimo ? YIT aloittaa Helsingin keskustakirjasto Oodin puujulkisivun maalauksen tiistaina 4.6.2019. Julkisivu maalataan vesiohenteisella erikoiskuullotteella. Julkisivupinnan väri ei muutu työn tuloksena. Oodin ulkoverhoilun materiaali on kotimaista kuusipuuta. Puujulkisivun maalaus on osa etukäteen suunniteltua huolto-ohjelmaa, jonka mukaisesti rakennukselle tehdään huoltotöitä. Sääolosuhteiden vuoksi osa julkisivun pintakäsittelyn viimeistelytöistä siirtyi syksyltä 2018 kesään 2019. Oodin julkisivun oletettu huoltomaalausväli on noin 4 vuotta. Huoltomaalaustöiden arvioitu kesto on noin 2–3 kuukautta sääolosuhteista riippuen. Maalattava kohta Oodin piha-alueelta rajataan pois käytöstä aidoin ja myös 1. kerroksen terassin toiminta joudutaan maalauksen edetessä keskeyttämään hetkeksi. Maalaustyö ei vaikuta Kansalaisparvekkeen käyttöön tai rakennuksen sisällä tapahtuvaan toimintaan. HKL kunnostaa ja rakentaa uusia raitiotieratoja kesällä ? HKL kunnostaa raitiotieratoja ja rakentaa uutta rataa laajenevan raitiolinjaston tarpeisiin tulevana kesänä ja syksynä. Ratatöiden yhteydessä asennetaan muutamalle vaihdealueelle uudet syväuraiset vaihteet, joilla pyritään vähentämään kiskomelua. Kesän ratatyöurakat ovat peruskunnostustöitä: ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Pitkälläsillalla Siltasaarenkadulla ja Pasilansillalla. Laajenevan raitiolinjaston tarpeisiin HKL rakentaa uusia raitiotiekiskoja Jätkäsaareen Atlantinkadulle sekä Telakkakadulle Bulevardilta Eiranrantaan. Telakkakadun raitiotiekiskojen rakentaminen on Hernesaaren raitiotien ensimmäinen vaihe; koko rataosuuden rakentaminen jatkuu kesään 2021 asti. Ratatöitä tehdään kesällä kaikkiaan 14 työmaalla. Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa HSL. Raitiolinjat 2 ja 7 siirtyvät Pasilan aseman joukkoliikenneterminaalin rakennustöiden vuoksi poikkeusreiteille 3.6.2019. Poikkeusreiteistä lisätietoa HSL:n liikennetiedotteessa. Uudet vaihteet vähentävät kiskomelua Ratatöiden yhteydessä HKL asentaa raitioteiden vaihdealueille muutamia uusia syväuraisia vaihteita. Vaihteet asennetaan Mannerheimintien ja Kaivokadun risteykseen, Katajanokalle Kruunuvuorenkadun ja Linnankadun risteykseen ja Telakkakadulle linjan 1 päätepysäkille. HKL on jo aiempina kesinä asentanut uudentyyppisiä syväuraisia vaihteita, ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Syväuraisilla vaihteilla pyritään vähentämään kiskomelua ja tärinää, jotka syntyvät raitiovaunun ylittäessä vaihdealueen. Uusien vaihteiden myötä on mahdollista myös nostaa raitiovaunujen nopeuksia: syväuraiset vaihteet mahdollistavat vaihdealueen ylityksen nykyistä suuremmalla nopeudella. Jatkossa syväuraisten vaihteiden määrä lisääntyy, sillä HKL asentaa ratatöiden yhteydessä syväuraiset vaihteet aina, kun se on vaihteen geometrian puolesta mahdollista. Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta. Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta. HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunuja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin.
15 Nro 12 • Viikko 24/2019 Unelmia radanvarresta Upea dekkari Berliinistä ? Mitä tehdä kun elämällä ei ole oikein mitään tarkoitusta ? Ei saa otetta siitä mitä elämäksi kutsutaan. Jotenkin kituuttaa päivästä toiseen . Tätä elämänkuvaa valottaa ansiokkaasti Markku Rönkön seitsemäs romaani Ilmalinna ( Like 2019 ). Rönkön romaani on monisäikeinen kertomus kahden nuoren, parikymppisten Sannin ja Fogelin kohtaamisesta Helsingin ulkopuolella, radanvarren paikkakunnalla, lähiökapakassa. Junat, asemat ja rautatiet ovat olennainen osa kirjan elämää. Työttömyys, t y ö l l i s y y s , pikkulapsen hoito limittyvät nuoren parin yhdessäoloon. Rönkkö kuvaa erittäin l ä m p i m ä s t i nuoria ihmisiä, kirjavaa elämänpiiriä, jossa köyhyys on alituiseen läsnä, mutta köyhyydellä ei kirjassa surkutella . Toivoa on, köyhyys on vain väliaikaista, sittenkin. Postimies Fogelin tyyppi on kirjan mielenkiintoisin hahmo. Hahmo, joita on radanvarsi pullollaan, joka kaljapubissa. Mies on postissa nälkäpalkalla, mutta omasta ja vähän kaverienkin mielestä Fogelissa olisi ainesta parempaankin. ”Ihan fiksu jätkä, mitä sä siellä postissa roikut ”, on kaverien moitteen sävy. Mitään todellista muutosta ei kuitenkaan saada aikaiseksi. Unelmista, haaveista, kuvitelmista koostuu Rönkön kirjan henkilögalleria. Mistä töitä viisikymppiselle! Kirjan toinen vahva hahmotus on viisikymppinen graafikko Sonja. Ansioitunut, palkittu alan ammattilainen, joka saa kenkää mainostoimiston uudelleen organisoinnissa. Rönkkö kuvaa erinomaisesti työelämän raakuutta, vanhat ansiot ja osaamiset eivät merkitse mitään. Kortistoon, graafikko,taiteilija, viisikymmentävuotias nainen. Ei kysyntää työmarkkinoilla. Mitä tehdä ? Rönkön maalaama kuva on hyvin todentuntuinen. Siksikin ”Ilmalinna” kannattaa lukea. ? Berliini oli 1920-luvun alussa merkillinen suurkaupunki. Saksan hävittyä I maailmansodan, sodan seuraukset olivat näkyvissä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Köyhyyttä oli paljon, rikkautta harvoilla, rikollisuus kukoisti, demokratia yritti ottaa horjuvia askeleita. Mitä erilaisimmat huvitukset, kierot, sairaatkin nousivat pintaan . Berliini oli omalaatuinen Euroopan silloisen huvielämän kiihkeä keskus. Tähän Berliinin sykkeeseen meidät johdattaa erinomaisen kuvaavasti, mukaantempaavasti Virpi Hämeen-Anttilan uusi jännitysromaani ” Tiergartenin teurastaja ” ( Otava 2018 ). Kirja on Hämeen-Anttilan viides romaani, jossa seikkailee Karl Axel Björk. Björkhän on valtion virkamies, joka ”harrastuksenaan” auttaa poliisia ratkomaan erilaisia kiperiä useinmiten murhatapauksia. Saksalaisuutta Hämeen-Anttilan virkamies Björk ei viihdy ministeriössään esimiehensä ministeri Ritavuoren poliittisen murhan jälkeen. Ilmapiiri on synkän oikeistolainen. Björk saa sukulaismiehensä kautta työtarjouksen Berliiniin selvittämään sukulaismiehensä firman epäselviä talousasioita. Mutta Björk tietysti sotkeutuu Berliinin poliisin työskentelyyn sen yrittäessä ratkoa raakoja pikkulasten surmatapauksia. Björk tapaa mitä merkill i simpiä saksalaisia tyyppejä: liikemiehiä, poliiseja, prostituoituja, naisystäviä. Romaani maalaa lukijalle erinomaisen viehättävän ja toisaalta raadollisen kamalan kuvan Berliinin elämästä, ihmisten elämänmenosta tuona hulluna aikana. Hämeen-Anttilan kuvaus Berliinistä eri katuineen, kadunkulmineen, oluttupineen on erityisen herkullista . Kuin tulevaa 1930-lukua ennakoiden juutalaisten osuus nousee myös merkittävästi esille . Merkkejä tulevasta on jo näkyvissä . Löytyykö murhaaja? Kirja huipentuu loppuaan kohti , 300 sivua, lasten murhaajan etsimiseen. Björk nousee paikallisen poliisin rinnalle , ehkä hivenen epäuskottavasti. Saksalainen poliisilaitoksen byrokratia ei ehkä todellisuudessa salli suomalaisen virkamiesturistin päästä aivan niin sisälle kohujutun rikostutkintaa kuin Hämeen-Anttilan ”Tiergartenin teurastajassa ”. Kokonaisuutena oivallinen Berliinin rikoskuvaus vie lukijan sulavasti tähän erittäin viehättävään kaupunkiin. Pekka Hurme Kirja-arvostelu Poika katselee allasta. Kuva: Antti Rastivo. Mäkelänrinteen uintikeskus täytti 20 vuotta – laajennus suunnitelmissa ? Mäkelänrinteen Uintikeskus avasi ovensa toukokuussa 1999. Perusedellytyksiä uintikeskuksen toteuttamiselle oli neljä: Hallia suunniteltaessa vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioitiin 400 000. Ennuste ei osunut ihan kohdalleen, sillä kävijöiden määrä on yli kaksikertaistunut. Vuonna 2018 kävijöitä oli 850 000, joka koostui uimareista, vesijuoksijoista, palloilijoista, kuntosalilla kävijöistä ja ryhmäliikunta-asiakkaista. Uintikeskuksessa on viisi 50 metrin ja seitsemän 25 metrin allasta (jotka voidaan muuntaa 10 x 50 m altaiksi kisoja varten), hyppytorni, monitoimiallas poreineen ja hierovine suihkuineen, opetusallas ja lasten kahluuallas. Uimahallin lisäksi uintikeskuksesta löytyy palloiluhalli, kuntosali, ryhmäliikuntasali sekä allastasanteen hot-alue ryhmäliikuntaa varten, monitoimiräkki ja mondoalue, jolla on miellyttävää sekä turvallista tehdä hyppyjä, pomppuja, juoksuvetoja ja loikkaharjoituksia. Lisäksi hallissa on solarium, saunaja kokoustilat sekä kahvila Uppopulla. Vuonna 2000 Mäkelänrinteessä järjestettiin Suomen ensimmäiset EM-kilpailut, joihin osallistui lähes tuhat uimaria, uimahyppääjää ja taitouimaria. Tämän jälkeen Uintikeskus on toiminut lukuisten kansallisten ja kansainvälisten arvokisojen näyttämönä. Hallin suunnitteli arkkitehti Marjatta Hara-Pietilä, joka oli itse ansiokas kilpauimari: Euroopan ennätys 800 metrillä vuonna 1969 ja 12 Suomen mestaruutta. Hän suunnitteli Uintikeskuksen ja sen hyvin tutuksi tulleen hyppytornin rakkaudesta uintiin. Hyppytornin takana sijaitsee julkisuudessa usein näkyvä Karoliina Kupiaksen tekemä mosaiikkitaideteos Putous, joka koostuu 500 000 mosaiikkilaatasta. Uintikeskuksen suosio on ylittänyt kaikki sille asetetut tavoitteet ja liikuntatilojen laajentamiselle on tarvetta. Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian uusi Urhea-halli ja kampusalue rakentuu uintikeskuksen välittömään läheisyyteen, ja toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuu liikunnan ja huippu-urheilun keskittymä, jollainen on puuttunut pääkaupunkiseudulta. Yhteistyö Mäkelänrinteen lukion kanssa on ollut tiivistä ja Urhea-hallin myötä kokonaisuus tarjoaa ainutlaatuiset harjoittelumahdollisuudet tulevaisuuden huipuille. Uintikeskuksen laajentamiseksi on jo laitettu vireille kaavoitushakemus. Suunnitelmissa on laajentaa uintikeskusta siten, että hyppytornin taakse ja nykyisten terapia-altaiden viereen tulisi kuusi 50 metrin rataa, jotka olisivat kuitenkin muunneltavissa hydraulisella nostopohjalla monimuotoiseen vesiliikuntaan vauvasta vaariin -periaatteella. Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy on Helsingin kaupungin tytäryhtiö, jonka muina osakkaina ovat Suomen Uimaliitto ja Urheiluopistosäätiö. Lapinlahden sairaalarakennuksille uutta käyttöä ideakilpailulla Lapinlahden sairaalan päärakennus syksyllä 2018. Kuva: Janne Punju. ? Lapinlahden sairaalan rakennuksille haetaan mahdollista uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta ideakilpailulla, johon saapui määräaikaan mennessä neljä ehdotusta. Kilpailuehdotusten palautusaika päättyi 31.5.2019 kello 12. Kilpailu on kaksivaiheinen. Kesän aikana arviointiryhmä valitsee ehdotusten joukosta toiseen vaiheeseen kolme työtä. Myynnin lisäksi kilpailuun otetaan mukaan myös vuokraukseen perustuvat ehdotukset. – Arviointiryhmä aloittaa työskentelynsä ennen juhannusta, ja pyrimme päättämään toiseen vaiheeseen menevistä töistä syyskesällä. Käymme kaikki ehdotukset läpi ja arvioimme ne kilpailuohjelmassa määriteltyjen kriteerien avulla. Lopullisen päätöksen voittajasta tekee kaupunginvaltuusto. Toivon, että arviointiryhmä käy monipuolista ja vilkasta keskustelua parhaasta ratkaisusta, kertoo arviointiryhmää vetävä toimialajohtaja Mikko Aho. Kilpailun toinen vaihe käynnistyy arviolta syyskuussa 2019. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus antaa palautetta toisessa vaiheessa mukana oleville kilpailijoille kerrokantasi-palvelussa, kun jatkoon valitut työt ovat selvillä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto päättää voittajasta vuonna 2020. Tämän jälkeen alkaa mahdollisesti tarvittava asemakaavan muutos voittajaehdotuksen pohjalta. Kiinteistöjen korjausja rakennustyöt käynnistyisivät arviolta vuonna 2021. Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala. Sekä C. L. Engelin suunnittelema päärakennus että ympäröivä puisto ovat suojeltuja. Puisto jää kaupungin omistukseen ja se säilytetään kaikille avoimena alueena. Kaupunki on vuokrannut Lapinlahden sairaalan vuonna 2015 väliaikaisesti Osuuskunta Lapinlahden tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuralle, joka on Lapinlahteen Lähteen taustaorganisaatio. Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo ja Lapinlahden Lähde jatkavat toimintaa sairaalan tiloissa kaupungin vuokralaisina, kunnes uusi omistaja on selvillä.
16 Viikko 24/2019 • Nro 12 Amos Rexin kävijämenestys jatkui Amos Rexille erikoispalkinto Vuoden 2019 museogaalassa Studio Drift, Drifter. Kuva: Stella Ojala / Amos Rex ? Suursuosion ensimmäisenä vuonnaan saavuttaneelle Amos Rexille myönnettiin museoalan erikoispalkinto. Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea jakoi Vuoden 2019 museopalkinnot eilen 16.5. Museopalkintogaalassa Tampereella. Erikoispalkinto on tunnustus, jonka raati voi halutessaan myöntää merkittävästä teosta museoalalla tai pitkäjänteisestä vaikuttamisesta museoalan kehittämiseksi. Amos Rex oli myös yksi kolmesta Vuoden museo 2019 -palkinnon finalistista. Finalistipaikan ansaitsi rohkealla ja ainutlaatuisella seinättömän museon konseptillaan Lönnströmin taidemuseo Raumalta. Vuoden museo 2019 -tittelin voitti Satakunnan museo. Amos Rexin myötä Lasipalatsi entisöitiin vanhaan loistoonsa. Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelemassa kokonaisuudessa funkkishelmi täydentyi kumpuilevalla tapahtuma-aukiolla ja maanalaisilla 2200 neliön muuntautumiskykyisillä moderneilla näyttelytiloilla. ? Amos Rexin ensimmäisessä kevätnäyttelyssä vilisi kävijöitä. Museon teamLab: Massless -avajaisnäyttelyn valtavan suosion jälkeen vuorossa oli belgialainen surrealisti René Magritte, jonka tuotannon rinnalla nähtiin Amsterdamissa työskentelevän taiteilijakollektiivin Studio Driftin teoksia. Näyttelyt nähtiin ensimmäistä kertaa Suomessa, ja ne vetivät puoleensa kolmen kuukauden aikana 145 000 kävijää. Studio Drift -näyttelyn vetonaulana toiminut Drifter, ilmassa leijaileva utopistinen betonimonoliitti, lumosi kävijät. Näyttelyssä myös törmättiin suomalaisiin arjen esineisiin. Uusimpaan teokseensa ja tutkimusprojektiinsa, Materialismiin, Studio Drift oli lisännyt uusia töitä, jotka perustuivat Nokian puhelimeen, Fiskarsin saksiin, Savoy-vaasiin sekä Suomessa yleisesti käytettyyn muovipussiin. René Magritten (1898– 1967) unenomainen taide ilahdutti suomalaista yleisöä. Näyttely sisälsi teoksia belgialaisen taiteilijan mosaiikkimaiselta uralta aina surrealismin alkutaipaleelta ”sikailukauteen” asti. Bio Rex esitti näyttelyn rinnalla Louis Feuilladen mykkäsarjafilmin Fantômasin. Ars Fennica 2019 aukeaa 19. kesäkuuta Amos Rex sulkeutuu näyttelyn rakentamisen ajaksi ja avautuu jälleen 19. kesäkuuta, jolloin museon valtaa pohjoismainen nykytaide. Ensimmäinen kesänäyttely, Ars Fennica 2019, keskittyy Suomen arvostetuimman taidepalkinnon Ars Fennican vuoden 2019 ehdokkaiden töihin. Ehdokkaat ovat Petri Ala-Maunus (Suomi), Miriam Backström (Ruotsi), Ragnar Kjartansson (Islanti), Aurora Reinhard (Suomi) sekä Egill Sæbjörnsson (Islanti). Studio Drift Studio Driftin perustivat vuonna 2007 Lonneke Gordijn (s. 1980) ja Ralph Nauta (s. 1978). Heidän tuotantonsa koostuu valoinstallaatioista ja interaktiivisista veistoksista, jotka käsittelevät ihmisen, tekniikan ja luonnon välisiä yhteyksiä. Studio Driftin teoksia on useissa julkisissa taidekokoelmissa kuten Rijksmuseum, Stedelijk Museum (NL), Victoria and Albert Museum (UK), Atlanta High Museum, San Francisco MOMA (USA), sekä lukuisissa yksityiskokoelmissa. www.studiodrift.com / Instagram: @studio.drift / Facebook: studiodrift Magritte: Elämänviiva Näyttely toteutettiin yhteistyössä sveitsiläisen Luganon taidemuseon kanssa. Näyttelyn kuraattoreina ovat toimineet belgialaiset surrealismin asiantuntijat, Charleroin valokuvamuseon johtaja Xavier Canonne sekä taidehistorioitsija Julie Waseige. ? Helsingin Kalliosta ponnistava Harjun konserni lanseeraa vihdoin maku edellä kehitetyn Döner Harjun kasvistuoteperheen. Pääasiassa vegaaniset tuotteet tulevat myyntiin sekä ravintoloihin että kuluttajille. Intohimo hyvään ruokaan, tinkimätön reseptiikka ja rohkea ja runsas maustaminen luovat perustan tuoteperheelle, johon kuuluu neljä erilaista makkaraa, herkkutattileike sekä kebablastuja. Döner Harjun perustajilla Reima Mäenpäällä ja Jari Lönnbergillä on takanaan pitkä ura kokkeina ja keittiömestareina Helsingin fine dining -ravintoloissa. Harjun makkaratehtaan he perustivat vuonna 2012. Runsaasti ja innovatiivisesti maustetut tuotteet alkoivat niittää mainetta nopeasti, ja jo tuolloin moni kyseli vastaavanlaisten rohkeasti maustettujen kasvismakkaroiden perään. Vuonna 2013 yrittäjät avasivat Döner Harju -ravintolan, jossa tarjolla oli Suomen ensimmäinen vartaasta leikattava kasviskebab. Ensimmäisenä vuonna kasvisruoan osuus myynnistä oli noin 10 % ja tänä vuonna jo noin kolmannes. Kasvisruoan kysynnän jatkuva kasvu motivoi kehittämään myös uusia tuotteita. Kasvipohjaisten ruokien kehitteleminen on haaste kokeneillekin kokeille. Erityisellä mielenkiinnolla on uppouduttu kasvismakkaroiden ja -leikkeleiden rakenteeseen. ”Olemme tehneet testejä Döner Harjun keittiössä sellaisella hartaudella, että keittiömestarimmekin ehti jo tuskastua kiihtyneeseen touhottamiseemme. Nyt maku ja rakenne ovat jo niin kohdillaan, että silmittömän hienosäätämisen voi lopettaa. Tämä on ollut kova ammatillinen haaste, koskaan aikaisemmin ei reseptiikka ole vaatinut näin paljon kokeiluja ja pohjatyötä”, Lönnberg intoilee. Nykypäivänä on tarpeetonta erotella sen enempää ravintola-asiakkaita kuin kotikokkejakaan kasvistai lihansyöjiksi. Eettisiset, ekologiset tai terveydellisiset valinnat ovat läsnä ihmsten ruokailussa kaiken aikaa, mutta hyvä, kiinnostava ja kunnianhimoinen maku on kuitenkin tuotteiden pääasia. Kun ruoka ilmentää makua, rakennetta ja intohimoa tekemiseen, ei ateriaa tarvitse ajatella negaation kautta, sen sisältääkö se lihaa vai ei. Jos ihmiskunta on kyennyt matkaamaan avaruuteen, sen täytyy pystyä tekemään myös maistuvaa kasvisruokaa. Lopullisesti palaset loksahtivat kohdalleen yhdellä Mäenpään ja Lönnbergin lukuisista matkoista Berliiniin ja Istanbuliin, joiden aikana he ovat pyrkineet kehittämään osaamistaan. Yhdellä näistä retkistä syntyi kontakti maailman suurimpaan dönertehtaaseen Puolassa, jonka työntekijöiden kanssa viskiä siemaillessa kävi oikeastaan täysin vahingossa ilmi, että tehtaalta löytyy halua, taitoa ja intoa valmistaa myös kasvismakkaroita. Tehtaalla on nyt rampattu koko alkuvuosi ja yhteistyö on kantanut hedelmää. Esimerkiksi juuri kasvismakkarat voidaan nyt savustaa aidolla leppäja tammisavulla, mikä syventää tuotteiden makua ja antaa niille upean värin ja tuoksun. Döner Harjun Vege -tuoteperhe on tarkoitettu jokaiselle maukkaasta ruoasta kiinnostuneelle kotikokille. Tuotteita on saatavilla maanlaajuisesti SOK:n kaupoista (Inari on pohjoisin!) ja toistaiseksi valituissa pääkaupunkiseudun K-kaupoissa. Tarjoamme tuotteita myös omissa ravintoloissamme. Haluamme luoda makuja ilman kompromisseja ja tuoda oivallisen makuiset kasvispohjaiset tuotteet kaikkien saataville. Kun prosessi käynnistyi, makkaralla ja kakkaralla ei juuri ollut eroa. Nyt on. Döner Harjun Vege makkarat Makkaramme ovat rohkeasti maustettuja ja ne savustetaan aidolla leppäsavulla tunnin ajan: tämä antaa makkaroille upean maun ja tuoksun. Valikoimissa on lämpimän mausteinen Chilimakkara, aromaattinen Salvia-inkiväärimakkara, perinteinen Sinappi-bratwurst ja hienon savuinen Hot Dog. Kaikki makkaramme ovat vegaanisia! – Döner Harjun Chilimakkara (vegaaninen, g*) valmistuksessa ei käytetty gluteenia mutta saattaa sisältää jäämiä) – Döner Harjun Bratwurst (vegaaninen, g)”valmistuksessa ei käytetty gluteenia mutta saattaa sisältää jäämiä) – Döner Harjun Salvia-inkiväärimakkara (vegaaninen) – Döner Harjun Savuinen Hot Dog (vegaaninen) Döner Harjun Vege Döner Tätä vegekebabia olemme myyneet Döner Harjussa vuodesta 2013 asti ja viiden vuoden aikana vege-döner annoksia on myyty yli 200 000 kappaletta! Suomen ensimmäinen suoraan vartaasta leikattu vegedöner on vihdoin saatavilla kaupoista. Aito ja alkuperäinen. Vegaaninen. Döner Harjun Vege pihvit ja leikkeet Tällä hetkellä valikoimissa on Döner Harjun vegaaninen Herkkutattileike. Pian tuomme valikoimiin myös hampurilaispihvin ja nuggetin. Vegaaninen. Döner Harjun perustajat Reima Mäenpää ja Jari Lönnberg. Jos ihmiskunta pystyy hankkiutumaan kuuhun, sen täytyy pystyä tekemään myös hyvää kasvisruokaa
17 Nro 12 • Viikko 24/2019 Lapset valtasivat Nordean pääkonttorin – arjen raha-asiat tulivat tutuiksi ? Nordean pääkonttorilla järjestettiin perjantaina 24.5. lähes 200 oppilaalle ja heidän opettajilleen Oman talouden eväät -koulupäivä. Päivän tarkoituksena oli antaa koululaisille inspiraatiota ja oppeja oman talouden hallintaan, jotta kaikilla olisi mahdollisuus pärjätä omista lähtökohdista riippumatta. Lasten työpajoja oli ohjaamassa 40 Nordean vapaaehtoista työntekijää. Vallilassa Nordean pääkonttorilla kuhisee heti aamusta. Tällä kertaa kyse ei ole kuitenkaan palavereihin kiirehtivistä työntekijöistä, vaan suuresta joukosta koululaisia. Vantaan Lehtikuusen koulun ja Vierumäen koulun 2., 3. ja 4.-luokkalaiset ovat saapuneet viettämään hieman normaalista poikkeavaa kouluaamua – Oman talouden eväät -koulupäivä on alkamassa. Lasten ja nuorten taloustaidot ovat puhututtaneet julkisuudessa jo pitkään. Viime aikoina taloustaitoja on vaadittu koulujen oppiaineeksi jopa kansalaisaloitteella. Myös eri talousvaikuttajat ovat peräänkuuluttaneet toimia hallitukselta asti taloustaitojen parantamiseksi. Lapset ainakin vaikuttavat olevan aiheesta innoissaan ainakin mitä tästä lähes 200 päisestä lapsilaumasta Nordean pääkonttorilla voi perjantaina havaita. Iloinen puheensorina käy vilkkaana ja lapset pyörivät penkeillään paikoin jopa malttamattomasti. Nordean Head of Group Finance Juha Vuopio ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela aloittavat ohjelman toivottamalla kaikki tervetulleeksi päivään. He kertovat, että päivän aikana tullaan pelien ja leikkien avulla käymään läpi, mitä eri asiat yhteiskunnassamme maksavat, mitä rahalla ylipäänsä saa ja miten sitä voi käyttää järkevästi. – Vaikka rahalla ostettavat asiat ovat eriarvoisia, niin ihmisinä olemme kaikki samanarvoisia, Juha Vuopio muistuttaa. Tätäkin kuulemma päästään pohtimaan työpajoissa lisää. Työpajat ovat nyt valmiina alkamaan ja lapset suuntaavat pienryhmissä aloituspaikoilleen. Työpajoja on neljä erilaista. Eläminen perheessä -työpaja saa lapset heti puheliaiksi. Lapset saavat pohtia muun muassa, mitä eri asumismuotoja on olemassa ja mitä ne voisivat kustantaa. Vuokra-asunto ja omistusasunto tuntuivat olevan monelle tuttuja käsitteitä. Paljastuu, että asuminen – se että saa katon päänsä päälle – maksaa keskimäärin n. 1000 euroa kuukaudessa – onko se paljon vai vähän? ”Tosi kallista toi kotijuttu”, pohtii yksi työpajaan osallistuvista lapsista. Entäpä välipala? Leipä, hedelmä ja mehu – paljonko rahaa pitää laittaa likoon? Tätä pohditaan Kauppapajassa. ”Ehkä alle 10 euroa”, kuuluu yksi arvaus. Aika lähelle taitaa mennä. Eniten innostusta tuntuu herättävän kysymys: Mitä maksaa Linnanmäen yhden päivän ranneke? ”Ei mitään, kun vanhemmat maksaa!” huudahtaa eräs osallistuja. Onneksi tämä taisi olla pientä pilailua osallistujalta. Kuitenkin, kun oikea vastaus paljastettiin, tuntui se lapsista melko kalliilta. Selvisi myös, että yksi lastenlippu elokuviin maksaa suunnilleen saman verran kuin yksi ainoa laitelippu Linnanmäelle. Lapsilta kysyttiin, menisivätkö he mieluummin elokuviin vai yhden kerran yhteen Linnanmäen laitteeseen. Tässä äänet tuntuivat jakautuvan aika tasan. Arvojen ja eettisyyden simulaatioharjoitus sai lapset liikkeelle. Jokaiselle ryhmän lapselle annettiin harjoituksen ajaksi oma ”roolihahmo”, jonka mukaan heidän tuli eläytyä keskusteluun. Jollain saattoi olla esimerkiksi useita harrastuksia ja perheellä aina varaa uuteen puhelimeen vanhan kadotessa tai hajotessa. Jollain taas ei oikein ollut mitään ylimääräistä. Simulaation tavoitteena oli osoittaa, että vaikka perheitä on erilaisia, kaikilla on sama ihmisarvo ja kaikkia tulee kohdella hyvin taustoista huolimatta. – Miten voisit saada toisen kokemaan itsensä joukkoon kuuluvaksi?”. Erilaiset elämäntilanteet saivat lapset mietteliäiksi. Samalla kun Nordean vapaaehtoiset ohjasivat lasten työpajoja, koululaisten opettajille järjestettiin Talous ja Nuoret TAT -järjestön toimesta koulutusta siitä, miten taloustaitojen opettelua voi jatkaa koulussa päivän jälkeen. – Tästä heräsi vaikka mitä ideoita taloustaidon integroimisesta jokapäiväiseen kouluelämään, kertoi Jenni Sipola, yksi Vierumäen koulun opettajista. Mitä kuuluu 1960ja 70-lukujen lähiöille? Lähiöistä on puhuttu ongelmallisina alueina melkein niiden rakentamisesta lähtien, mutta onko lähiöt leimattu syyttömästi syntypukiksi laajempiin yhteiskunnan ongelmiin? ? Mats Stjernberg tarkastelee Helsingin yliopiston maantieteen väitöskirjassaan 1960ja 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden kehitystä ja toteaa niiden olleen 1990 lamaan saakka keskivertoalueita, mutta sitten lama heijastui niissä muista alueita voimakkaammin. Asuntosuunnittelu ei ratkaise työmarkkinoiden ongelmia Monet asiat, joista puhutaan lähiöongelmina, ovat tosiasiassa laajempien yhteiskunnan ongelmien heijastumista lähiöalueiden todellisuuteen. – Esimerkiksi 90-luvun laman jälkeen työttömyys näyttää jääneen monissa lähiöissä pysyvästi korkealle tasolle, sanoo Mats Stjernberg. Hänen mukaansa tällaiset laajemman rakenteelliset ongelmat ovat sellaisia, joihin on vaikea vaikuttaa paikallisesti ja ne eivät esimerkiksi ole yksittäisen kunnan tai kaupungin hallittavissa. Esimerkiksi asuntosuunnittelulla ei voida ratkaista sitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. Nykyinen pysyvän työttömyyden aika ei ilmeisesti ole ohimenevä rakennemuutos ja se näkyy selvästi lähiöissä. Mitä lähiöiden ongelmille voisi tehdä? 1990-luvun laman jälkeen lähiöissä väestön tuloja koulutustaso ovat laskeneet suhteessa muihin alueisiin. Toinen merkittävä muutos näkyy väestön ikärakenteessa. Uusille lähiöalueille muutti runsaasti lapsiperheitä, mutta asuinalueiden elinkaaren myötä lähiöiden väestörakenne on sittemmin muuttunut ja väestö on ikääntynyt. Tutkimustulosten mukaan kyseisten asuinalueiden vetovoima on heikentynyt merkittävästi 1990-luvun alun jälkeen. Perinteisten teollisuuspaikkakuntien lähiöissä rakenteelliset muutokset työmarkkinoilla ja väestön ikääntyminen näkyvät selvimmin. Vaikka useimmat suomalaiset lähiöt ovat selvästi taantuneet, on myös lähiöitä, joiden sosioekonominen asema on hyvä. Väitöskirjan mukaan lähiöistä ei siis voi puhua yhdenmukaisina asuinalueina, sillä niiden kehityspolut voivat olla hyvin erilaiset. Vaikka lähiöiden negatiivinen maine saattaa usein olla liioiteltu, Stjernbergin tutkimustulokset vahvistavat sen, että lähiöistä kannetaan julkisuudessa huolta syystä. Lähiöt vaikuttavatkin kuuluvan kaupunkija asuntopolitiikan keskeisimpiin haasteisiin tulevina vuosina. Jos lähiöiden tilanne nähdään eriarvoisuuden kautta, silloin tulisi kantaa huolta niistä, jotka ovat huonossa asemassa. Silloin kannattaisi esimerkiksi panostaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä nuorten palveluihin. – Jos halutaan, että olemassa olevat alueet pysyvät vetovoimaisina, kannattaa rakentaa niin, ettei asuntokanta ole liian monotonista, sanoo Stjernberg. Esimerkiksi Helsingissä harjoitettu vuokraja omistusasuntojen sekoittamispolitiikka on todennäköisesti hidastanut huono-osaisuuden keskittymistä tietyille alueille, vaikka se ei ole estänyt kaupungin segregoitumista. Ja jos halutaan, että alueilla on monimuotoista väestöä, on myös olennaista, että palvelut säilyvät niissä. Täydennysrakentaminen ja erilaiset uudistamishankkeet voivat olla keinoja, joilla voidaan monipuolistaa asuntokanta ja säilyttämään paikallisia palveluita. Maailman uhanalaisimpiin lukeutuvan kalan kanta kasvoi SEA LIFEssa ? SEA LIFEn vuonna 2018 alkanut pandakillien (Cyprinodon bobmilleri) suojeluhanke tuottaa tulosta. Pandakillin ainoa tunnettu luonnonkanta elää pienessä, rikkipitoisessa Baño de San Ignacio -nimisessä lähteessä Nuevo Leónin osavaltiossa Meksikossa, jossa lajin tulevaisuus on vaakalaudalla. Kuluneen vuoden aikana SEA LIFE on keskittynyt pandakilleille suotuisan lisääntymisympäristön luomiseen ja projektin edetessä voidaan todeta, että ponnistelut suojeluhankkeen hyväksi ovat tuottaneet tulosta. Akvaariossa elävien yksilöiden määrä on viisinkertaistunut ja SEA LIFEn eläintenhoitotiimi valmistautuu kolmannen pandakillisukupolven syntymään. 22.5.2019 suojeluhankkeeseen ja sen edistymiseen kävi tutustumassa myös Meksikon Suomen suurlähettiläs, herra Ernesto Céspedes. Meksikon Suomen suurlähettiläs, herra Ernesto Céspedes vieraili SEA LIFE Helsingissä keskiviikkona 22.5. ja tutustui suojeluhankkeen edistymiseen intendentti Markus Dernjatinin johdolla. Suojeluhanketta ja sen edistymistä herra Céspedes kommentoi seuraavasti: – Meksiko on yksi maailman biologisesti monimuotoisimmista maista ja pitää arvossa kansainvälisten tutkijoiden kiinnostusta yhteistyöhön meksikolaisten alkuperäislajien suojelemiseksi. Pandakilli on uhanalainen laji, jonka luontainen elinympäristö on erittäin rajoittunut, joten SEA LIFEn asiantuntijoiden kiinnostus lajin suojelemiseen on enemmän kuin tervetullutta. Vierailunsa yhteydessä Meksikon suurlähettiläs kiitti SEA LIFEa ja esitti toiveensa tulevasta yhteistyöstä meksikolaisten tiedeasiantuntijoiden kanssa tämän ja muiden lajien hyväksi. SEA LIFE jatkaa suojeluhanketta ja toivoo projektin herättävän kiinnostusta muissakin tahoissa. – Alustavasti olemme neuvotelleet Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen (Zoological Society of London) akvaarion kanssa yhden pandakillipopulaation siirtämisestä heidän tiloihin loppuvuodesta 2019. Mitä useampaan paikkaan laji saadaan sijoitettua, sen paremmin se on turvassa, jos luontoonpalautustoimia tulevaisuudessa tarvitaan. Tämän lisäksi pyrimme edistämään luonnonkannan arviointia sekä esiintymisalueen tarkempaa tutkimusta, jotta mahdollisiin uhkiin voitaisiin varautua paremmin, toteaa intendentti Markus Dernjatin.
18 Viikko 24/2019 • Nro 12 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Orion tuote-esittely perjantaina 14.6. klo 10-16 Voimassa 30.6. asti -25 % SUNPRO Aurinkotuotteet 8 50 norm 10,90 Aqualan L 200g 6 50 norm 8,39 Sebamed 300ml pesunesteet Tuffen Herkku Hakaniemen Halli Toufik Amrane 050 460 2355 Leipäja leivonnaismyymälä myy leivoksia, kakkuja ja suolaisia piirakoita sekä juureen itseleivottuja leipiä. Erityisen suosittuja tuotteita ovat luomuruisleipä, beduiinileipä ja kaali-, feta-, savulohisekä naudan ulkopaistista tehdyt piirakat. Ei lisäaineita. Itsetekemät hillot, erinomaiset reseptit sekä vuosikymmenten ammattitaito takaavat parhaan makunautinnon. Avoinna: ti-pe/ti-fre/Tue-Fri 10-18 La/lör/Sat 9-16 Leipä on juureutunut vähintään 24 h, säilyy erinomaisesti ilman lisäaineita. PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 kesälauantait kiinni KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% DIGIKUVAT PAPERILLE 0,29 e/kpl (10x15 cm kiiltävä tai satiini ilman reunuksia, 1–49 kpl 50–99 kpl á 0,24 e 100– kpl á 0,19 e) Tarjoamme ensiluokkaista isännöintipalvelua Pääkaupunkiseudun alueella Laajennamme toimintaamme ja etsimme uusia taloyhtiöitä asiakkaiksemme Kysy lisää! Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki Toimitusjohtaja Janne Kukkonen puh. 045 2311 074 | www.kruununisannointi.fi Kirja-arvostelu Sininen kirja TUL:stä ? Suomen Työväen Urheiluliitto, TUL, täyttää 100 vuotta. Järjestövanhus, joka voi kuten 100-vuotiaat. Komea menneisyys, jota kelpaa muistella. Kaverien, ystävien rivit harvenevat joka päivä. Nuorisoa tulee mukaan kysyen mikä ihmeen TUL ? Satavuotiaan TUL:n historiaa, merkitystä valaisee juhlakirja. Poliittisen historian professori Seppo Hentilä ryhtyi TUL:n pitkäaikaisimman puheenjohtajan Matti Ahteen yllyttämänä kirjoittamaan jo neljättä kirjaansa TUL:stä. Uusi kirja ( TUL 1919-2019, SKS, 405 s) ei ole suoranainen jatko Hentilän aikaisemmalle kolmiosaiselle Suomen työläisurheilun historia-teossarjalle. Kun oululainen Ahde ”kehottaa” oululaista Hentilää ryhtymään toimeen, ei Hentilä kehtaa kieltäytyäkään. Kiire on kirjan teossa ilmeisesti ollut kova, lopputuloksesta päätellen. Hentilän alussa itselleen esittämä kysymys ”Miksi tämä kirja on tehty ?” on aiheellinen. 100 vuotta urheilupolitiikkaa Professori Hentilän aiemmissa TUL-historioissa on Suomen urheiluelämän järjestöpoliittisia vaiheita tarkasteltu laajasti. Uudessa juhlakirjassa ei tekijä ole voinut välttyä uudestaan koskettelemasta aiemmin kirjoittamaansa, sisällöllinen ongelma. Uuden näkökulman tuo TUL:n historiaan 1978 alkanut puheenjohtaja Matti Ahteen kausi, joka jatkui puheenjohtajana pitkälle 1990-luvulle. Hentilä on saanut kirjaa tehdessään käyttöönsä Ahteen muistiinpanot ja päiväkirjamerkinnät, mikä näkyy kirjan sisällössä, asioiden painotuksissa, järjestöpolitiikan kiemuroissa. Ahteen näkemykset juhlakirjassa ovat aivan keskeisiä, sillä TUL:n asioiden päätöksenteossa puheenjohtaja Ahde ei antanut turhan järjestödemokratian häiritä. Kirjassa jää turhan vähälle päätöksenteossa Ahteen kanssa keskeinen ja ainoa toinen todellinen vaikuttaja, TUL:n pääsihteeri,kansandemokraatti Ossi Sjöman. Sjömanhan ei myöskään antanut turhaa päätösvaltaa muille. Kirja vilisee sivukaupalla erilaisten henkilöiden nimiä, työntekijöitä, luottamushenkilöitä, mutta TUL:n todellisessa päätöksenteossa voimakaksikko Ahde-Sjöman hoiti asiat. Koominen on kirjan kuvaus eläköityneen Sjömanin haukkuessa Ahdetta,parasta kaveriaan, kun kaikki oli sujunut vuosia yhteistyössä ”kuin veljet keskenään”. Sjöman kritisoi Ahdetta työläisurheilun eheytyksen ”omimisesta” itselleen. Sjöman tiesi,että TUL:n ja SVUL:n johto oli jo 1970-luvun puolivälissä päättänyt TUK:n,”käenpojan” toiminnan puristamisesta SVUL:n ja TUL:n väliin! Näinhän sitten tapahtui, TUK lopetettiin. Tätä eheytyksen ”alkusoittoa” ei Hentilä kerro, ei ehkä tiedäkään. Muut kirjan henkilöt,työntekijät,luottamushenkilöt ovat järjestöissä aina tarpeellisia uurastajia,nyökyttelijöitä, eri kokousten rekvisiittaa. TUL lopetti urheilun Kirjan mielenkiintoisin anti on kuvaus uuden urheilujärjestön SLU:n, Suomen Liikunnan ja Urheilun synnyttämisestä 1990-luvun alussa. Tässä vaiheessa TUL omasta tahdostaan, Ahde -Sjöman, lopetti erinomaisella tasolla olleen oman kilpaurheilun,oman koulutustoiminnan,oman valmennustoiminnan. TUL keskittyi naisten,nuorten,vanhusten kuntoliikuntatoimintaan. Tässä muutoksessa jäsenistö ei enää pysynyt mukana. Kun keskusjärjestö TUL kuihtui, työläisurheilu 2000-luvulle tultaessa himmeni hyvin nopeasti veteraaneja lukuunottamatta. 2000-luvun työläisurheiluaatteen julkisuudessa näkyvin kasvatti on Elina ”Ellu” Lepomäki ( Pakilan Visa ). Kirjan väri, kokoomuksen sininen on hyvin oivallettu! Virheitä täynnä Kirjan tekijä professori emeritus Seppo Hentilä on poliittinen historioitsija, ei urheilun tuntija, mikä selittänee tämän juhlateoksen suuren määrän asiavirheitä ja puutteita, nimenomaan urheilussa. TUL:n paras naisurheilija 1962 ja 1963 oli Kuhien uimari Mirja Salonen, ei Turun Pyrkivän keilaaja kuten Hentilä esittää! TUL-ikoni Ossi Karttusen seura punaisessa risaisessa paidassa oli Tainionkosken Kisa, merkki juoksupaidan rinnassa. Hentilän esittämä paikallinen Tähti (TUK/SVUL) oli kisalaisten suurin inhokki. Kuin HTU kuhalaisille Helsingissä! Jalkapallomies Kari Uotilan seura on Olarin Tarmo, ei Teräs kuten Hentilällä. TUL:llä on yksi suunnistuksen maailmanmestari, Marita Ruoho, Leppävaaran Sisu. Hentilä on ”alentanut” Marita Ruohon hopeamitalivoittajaksi! Harmi! Eräs kirjassa koko ajan eri kohdissa toistuva paha virhe on se,että yhteistoiminta TUL:n ja SVUL:n välillä oli kokonaan poikki vuodet 1959-62, kirjoittaa Hentilä. Jos näin olisi ollut, eivät vuoden 1959 maamme parhaiden urheilijoiden äänestyksessä kolme parasta olisi voineet olla TUL-taustan urheilijoita, Juhani Järvinen, Toivo Salonen, Olli Mäki. Järvinen maailmanmestari pikaluistelussa, Mäki Euroopan mestari nyrkkeilyssä. Yhteistoiminta meni poikki vuoden 1960 alusta! Vuoden parhaiden valinnasta Hentilä kirjoittaa Jani Sievisen olleen ainoa TUL:n urheilija, joka on parhaaksi valittu. Juhani Järvinen oli paras 1959, Pekka Martinin puheenjohtajakaudella, painija Eero Tapio oli Suomen paras 1967, TUL:n puheenjohtajana silloin Olavi Saarinen. Tapion valintavuonna Suomen kolmonen oli telinevoimistelun Euroopan mestari Lasse Laine,TUL, Tampereen Sisu. TUL:n urheiluopisto Kisakeskukseen ei onneksi kävellä Pohjankurun asemalta, kuten Hentilä kirjoittaa vaan Kuovilan asemalta. Tämän Kuovilan asemakävelyn Hentilä olisi voinut kysyä rouva Ahteelta! Hentilä kirjoittaa, että 1920ja 1930-luvuilla TUL ja SVUL eivät olleet missään asiassa yhteistoiminnassa. Hentilä unohtaa erittäin tärkeän yhteistyöelimen, vuonna 1927 perustetun Stadion-säätiön, jossa TUL:n ja SVUL:n edustajat sulassa sovussa kehittivät ja myös toteuttivat Helsingin Stadionin, sittemmin Olympiastadion. Vaikka yhteistoiminta TUL:n ja SVUL:n välillä oli poikki 1960-62, Stadion-säätiössä se ei ollut silloinkaan poikki! Ei ole nytkään, SVUL ja TUL säätiössä edelleen Eero Heinäluoman isällisessä huomassa. Mestareita puuttuu Kun urheilussa laittaa kirjaan eri aikojen mestareita, on kiusallista jos nimilistasta jää joku puuttumaan ja saman saavutuksen tehnyt on kirjassa. TUL:n huippulajista nyrkkeilystä on esillä Tarmo Uusivirta. Sitten Hentilä kirjoittaa :” seuraavaa nyrkkeilyn arvokisamitalia saatiin odottaa lähes kymmenen vuotta. – Sen saavutti Kai Helenius, EM-pronssia 1989. ” Mitäköhän tästä miettivät saman aikakauden nyrkkeilijät Oulun Kalevi Kosunen, Rovaniemen Vesa Wiik, Kajaanin Jarmo Eskelinen ,Lahden Esa Hukkanen, Turun Mikko Mantere, Lahden Jani Rauhala, jotka kaikki iskivät myös EM-pronssia. Eskelinen vieläpä kolme kertaa kolmessa eri sarjassa! Gunnar Bärlundin,Gee-Been Hentilä mainitsee, ammattilaisena vuonna 1934, Gee-Bee oli paita päällä vielä silloin,Euroopan mestari. TUL:n tänä päivänä ainoa todella merkittävä tapahtuma,Gee-Bee -turnaus olisi ansainnut kirjassa paljon suuremman huomion. Tampereen Tammer-turnausta ei järjestä Nyrkkeilyliitto, vaan TVS. Koripallossa hieno voitto TUL:lle Hentilä mainitsee aivan oikein nyrkkeilyn liitto-ottelut Nyrkkeilyliittoa vastaan. Sitävastoin hieno koripallon liitto-ottelu 1980-luvun alussa on ”unohtunut” pois. Lauri Vekkilän luotsaama TUL:n joukkue voitti Kari Liimon ohjaileman Suomen Koripalloliiton joukkueen, aika selvästi. Ottelu pelattiin ilman ulkomaalaistaustaisia pelaajia. Koripallossa Puna-Salamien perustamisvuosi on väärin, Tuomioja tietää. 1980-luku, Ahteen aikakausi oli TUL:n menestyksen aikaa, paitsi olympiakisoissa. Kuudet olympiakisat, 40 TUL:n urheilijaa, kahdet tynkäolympiakisat, TUL:n menestys Sipilän kaksi painimitalia, ei muuta. Järjestön kaikkien aikojen heikoin. Hentilän TUL-juhlakirjan rinnalle on nostettava pari vuotta sitten ilmestynyt TUL:n Suur-Helsingin piirin historia, Mikko Mäkisen opinnäytetyö. Laadukas teos, joka on varmaankin etukäteen yliopistollisella tasolla tarkistettu. Sääli sanoa, opiskelijan kirja on tarkistettu, professorin kirjaa ei, ainakaan kovin tarkasti. Hentilän juhlakirjaa parantaa paljon laadukas ilmiasu, hyvät valokuvat ja taitto. Kustantaja, isänmaallinen vanha yhteisö Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS on tämänkin kirjan, kuten Unto Hämäläisen erinomaisen Ohranan talossa, painattanut epäisänmaallisesti ulkomailla Riikassa. Suomalaista kirjapainotyötä vaalii onneksi Otava. Pekka Hurme
19 Nro 12 • Viikko 24/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 973 32 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! VÄRI ON ELÄMÄ -maalauskurssi taideterapian keinoin Kumppanuustalo Hannassa Alppilassa la 15.6 ja su 16.6 klo 12-17 Tällä ELÄMÄNI VÄRIT kurssilla etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Mitään taiteellisia ennakkotaitoja ei tarvita. Ohj. taidemaalari, taideterapeutti Tuija Varjoranta www.tuijavarjoranta.fi Hinta 129 e sis alvin 24% ja kaikki maalaustarvikkeet sekä kahvin/teen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset tuijavarjoranta@gmail.com tai puh. 040 4136575 (jätä tarvittaessa tekstari, niin Tuija soittaa takaisin)
20 Viikko 24/2019 • Nro 12 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi Helpoin asunnonvaihto ikinä! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 MIKA KUMPULAINEN Asuntomyyjä 045 2721 588 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 VILLE LEHTELÄ Asuntomyyjä 045 351 6885