• Oletko myymässä asuntoasi? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Kursseja joka makuun, kaikille avoin opisto! Opetus alkaa 16.1. ? ilmoittaudu ja tule mukaan. jari.nieminen@isannointiverkko.fi www.kalliolankansalaisopisto.fi Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 2-3 - 2017 Pyydä välitystarjous. 48. vuosikerta - Nro 1 KALLION NAISVOIMISTELIJAT RY:N TOIMINTA ALKAA 9.1.2017 TANSSIT: Itämainen vatsatanssi, Afrikkalainen tanssi, UUTUUS RUMBITA/SALSA, UUTUUS LAVIS, 95/135?/kevät Avoinna: Ark 09-20.30, La 11-20.30, Su 12-19 Ark. 9.00-11.00 AIKUISTEN JUMPAT 80/95?/kevät: PILATES ? perusteet, keskitaso ja jatko, Kuntojumppa/Ryhmäliikunta, CALLANETICS-kiinteytys, ASAHI ?terveysliikunta! La 11.00-13.00 LASTEN JUMPAT 45?/70?/kevät: Satujumppa (4-5v.), Jumppakerho (6-8v.) ja Kid-Mix (9-14v.) ANYTIME-KORTTI 250?/kevät. Jäsenmaksu aikuisille 10?/kausi 2x spaghetti bolognese - jauheliha, tomaattikastike TAI 12 ? ? - sieni, oliivi, zucchini, tomaattikastike ? 2x spaghetti vegetariana Tied. ja ilm: 2.1.-19.1. Jaana Virtanen ma-to klo 13-14 p. 09-632 584, Seuran puhelin p. 050 ? 376 7001 ma ja ke klo 18-20 Tarjous voimassa tällä kupongilla ma-la klo 15-18 Netti-ilmoittautuminen, aikataulut ja lisätiedot www.kallionnaisvoimistelijat.com Vertaa romukullan hintoja! TerveTuloa InTIalaIseen Kultapitoisuus 750/18K 21.23 22.30 ?/g 585/14K 15,93 17.20 ?/g Hinnat20.05.2015 4.1.2017 Hinnat Isom matk hyvit in ku etää ltae n het rät i! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi uusITTu ruokalIsTa! Aukioloajat: Kulje tusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me Suomessa jo yli 19 vuotta! Osoite ja puhelin : .fi Ka Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi
• KALLIO LEHTI 2 Voisimme kertoa palvelupaketistamme, luotettavuudestamme, ammattitaidostamme ja ostajaverkostostamme. Oikeasti haluat kuulla saavasi parhaan hinnan järkevällä aikataululla ja ilman kommervenkkejä! Jos osuimme oikeaan niin valitse joku meistä Viikot 2-3 HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi TULE, KOE JA IHASTU! Jonna Salminen Kiinteistönvälittäjä 050 420 0106 Olli Mynttinen Sari Markkanen 050 420 0114 050 420 0104 Kiinteistönvälittäjä Myyntipäällikkö chef wotkin?s palvelutiskit Porthaninkatu 10, 00530 Helsinki Puh. 010 585 5860 | kallio@habita.fi Avoinna joka päivä klo 9-02 t eude -oik Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 A prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 140? EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää Kallio?Lehti GLOBAL GRAPH OY tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi UUSIA TUULIA AUTOKOULUSSA! Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu 10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia. Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU Autokoul u Hakaniem i ? aito sta dilainen pienyrity s jo 25 vuotta ! HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
• Viikot 2-3 48. vuosikerta ? nro 1 Tänään Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa Verkkosaaren höyrysaha paloi vuonna 1928 (HKM). Entisen Pannukakun saaren teollisuus on väistymässä rakenteilla olevan Merihaan tieltä. Taustalla näkyy Wärtisilän teollisuusaluetta. Kuva 1970-luvun alkuvuosilta. (HKM). Sörnäisiin avautui teollisuuden perintö -reitti ??Kallion Kulttuuriverkosto on julkaissut kävelyopas-sarjassa opasvihkosen, joka johdattelee kävelyretkelle itäisen kantakaupungin teollisuuden histo- riaan. Nyt julkaistu Sörnäisten teollisuuden perintö ?reitti on osa Kulttuuriverkoston Kallion kävelyfestivaalia, jossa kävelykierrosten lisäksi julkaistaan omatoimikävelyoppaita. Teollisuusreitti on sarjan 15 omatoimikävelyesite. Sörnäisten rannoille kohosi 1800-luvun loppupuolella yksi Helsingin merkittävimmistä teollisuusalueista. Teollisuuslaitosten ketju ulottui lopulta Pitkänsillan kupeesta aina Vanhankaupunginlahdelle saakka, omaksi alueeksi muodostui Vallilan teollisuusalue. Sörnäisissä oli teollisuutta jo 1700-luvulla Sörnäisten järvestä laskeneen joen varrella. ??Vuonna 2010 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Syksyllä koulunkäynnin aloittaa Helsingissä noin 6000 lasta. Opetusvirasto lähettää tällä viikolla tuleville ekaluokkalaisille Tervetuloa kouluun -oppaan, jossa on tietoa koulun aloittamisesta ja iltapäivätoiminnasta. Samassa kirjeessä lähetetään oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu. Omaan lähikouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 9.?25.1.2017 osoitteessa wilma.edu.hel. fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla keskiviikkona 25.1.2017 klo 8?10 ja 17?19. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla. Jos esimerkiksi lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii. Koulun aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy www.edu.hel.fi/ tervetuloakouluun -sivuilta Sivu 17 Sivu 7 Helsinki uusii 750 tontin maanvuokrasopimukset Brahenpuiston peruskorjaus alkaa ??Alppiharjussa sijaitsevan Brahenpuiston ja leikkipuisto Brahen pihan peruskorjaus alkaa alkuvuonna 2017. Työt jatkuvat syksyyn 2017. Puistoa rajaavat lehmusrivit säilytetään ja oleskelunurmikkoa lisätään. Puiston ympärille rakennetaan uusi aita. Puiston sisäänkäynnit uusitaan väljemmiksi ja Läntisen Brahenkadun yhteys siirretään niin, että uusi yhteys johtaa keskelle puistoa leikkipuistorakennuksen eteen. Itäiselle sisäänkäynnille rakennetaan portaat ja lastenvau- nuluiska. Puiston länsipuolelle muodostetaan selkeitä yhtenäisiä kumpuilevia nurmipintoja, jotka sopivat oleskeluun ja auringonottoon sekä talvisin pulkkailuun. Kummut suojaavat aluetta myös skeittimelulta. Puistoon rakennetaan tekonurmipintainen pelikenttä, joka on talvisin jäädytettävissä. Puiston lounaiskulmaan toteutetaan erityisesti pikkulapsille suunniteltu skeittipiste. Alueella kasvavat kookkaat poppelit ja kirsikat poistetaan. Muutamat hyväkuntoiset pikkupuut säilyte- tään. Nykyinen ränsistynyt pensaskasvillisuus aitoineen poistetaan kauttaaltaan. Puistoon istutetaan runsaasti uutta puustoa viihtyisyyden lisäämiseksi ja paahteisuuden vähentämiseksi. Puiston peruskorjauksen toteuttaa Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara. Työt alkavat tammi?maaliskuussa 2017. Työn alkamisajankohtaan vaikuttaa alkuvuoden sää. Jos lunta sataa paljon tai on kovia pakkasia, jotka saavat maan paksuun routaan, siirtyy töiden alkaminen pidemmälle kevääseen. ??Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan jälleen suuren määrän asuntotonttien vuokrasopimuksia. Vuosina 2020?2021 eri puolilla kaupunkia päättyy noin 750 määräaikaista maanvuokrasopimusta, joista valtaosa on omakotitalotonttien sopimuksia. Päättyviä sopimuksia on eniten Käpylän, Kumpulan, Koskelan ja Toukolan alueilla. Lisäksi sopimuksia uusitaan muun muassa Hermannissa, Vallilassa, Oulunkylässä, Haagassa, Munkkiniemessä, Kaarelassa, Herttoniemessä ja Vartiokylässä. Sopimukset on tarkoitus uusia noin 50 vuodeksi. Helsingin kiinteistövirasto lähettää vuokralaisille joulu- ja tammikuun aikana ennakkotietoja sopimusten uusimisprosessin alkamisesta. Lähemmäs nykyarvoa 2020-luvun alussa päättyvien tontinvuokrasopimusten uusiminen valmistellaan kiinteistövirastossa kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Uudet vuokrat perustuvat muun muassa tontin rakennusoikeuden määrään ja arvoon. Vuosikymmenten takaisia sopimuksia uusittaessa vuokrat yleensä nousevat merkittävästi. Nyt uusittavat maanvuokrasopimukset on tehty 1950-, 1960ja 1970-luvuilla sekä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin kiinteistöjen arvot olivat huomattavasti nykyistä matalampia. Silloisista sopimusehdoista ja kiinteistöjen arvonnoususta johtuen monen tontin vuokra on jäänyt alhaiseksi verrattuna kiinteistöjen nykyisiin arvoihin ja vuokriin, joita kaupunki perii myöhempinä vuosikymmeninä vuokratuista tonteista. Uusien vuokrasopimusten valmistelussa pyritään kaupungin tontinvuokralaisten tasavertaiseen kohteluun ja kohtuullisuuteen. Sopimuksia uusittaessa tontin uusi vuokra on tyypillisesti noin viidenneksenalhaisempi kuin vastaavan uudisrakennustontin vuokra. 10 vuoden siirtymäaika Kiinteistövirasto aikoo esittää, että vuokrankorotuksia lievennetään kymmenen vuoden siirtymäajalla, kuten tehtiin vuosina 2010 ja 2015 uusittujen sopimusten kohdalla. Tällöin uudesta maanvuokrasta perittäisiin sopimuksen ensimmäisenä voimaantulovuotena 50 prosenttia, ja vuokraa korotettaisiin vuosittain viiden prosenttiyksikön lisäyksin siten, että uusi maanvuokra tulisi täysimääräisenä voimaan vasta kymmenen vuoden kuluttua uuden maanvuokrasopimuksen vuokra-ajan alkamisesta. Sivu 7
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 1 Helsingin väki kasvoi lähes 20 000 asukkaalla V äestönkasvu Helsingissä ja lähiseudulla oli vuonna 2016 nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18 500?19 000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien, eli vuodesta 2000, seudun väestömäärä on kasvanut 250  000 hengellä. Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12  500?13  000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Viikot 2-3 Syntyneiden enemmyys kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla. Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen tarve on erityisen suuri, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Vieraskielisen väestön kasvun jakauma on muuttunut viime vuosina: vironkielisten kasvu supistui puoleen vuodesta 2013 vuoteen 2015. Sen sijaan taustaltaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta lähtöisin olevien osuudet ovat kasvaneet. Vammautuminen lisää kekseliäisyyttä ??Oikean käteni halvaantuminen (10.10.2016) on kekseliäisyyttä, sillä kirjoituskäteni on juuri oikea käsi! Silloin piti keksiä miten osaan pienimmätkin asiat tehdä vasemmalla kädellä! Esimerkiksi laitan kaikkiin ruoka-aineisiin jotka teen astian, jossa laitan ne jääkaappiin tai pakastimeen nimen ja päivämäärän milloin se on laitettu, niin oikean käteni halvaantumisen takia jouduin tarkoin miettimään miten saan teippikoneesta teipin ja kirjoittamani paperilappusen (onneksi osaan myös vasemmalla kädellä auttavasti kirjoittaa). Ensin nykäisen teippiä jonkin matkan ja laitan paperilappusen teipin liimapuolelle ja sitten vasta katkaisen sen. Tuli paljon muutakin joita asioita opin, mutta mielessäni kävi eräs Mika joka 2000-2001 oli Kampin Palvelutalossa minulla apuna, kun olin pääasiassa tiskaamossa, niin meillä oli suikat päässä, mutta ne eivät tahtoneet pysyä tiukasti päässä ja eräänä aamuna Mika tuli näyttäen kuinka hän oli asian ratkaissut eli hän oli laittanut hakaneulan joka Ota kantaa ? kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Poskihammasta purren Tee uuden vuoden lupaus - ryhdy tukihenkilöksi ??Poskihampaani äityi jomottamaan. Koko lailla pahasti. Ja vielä uuden aamunkoiton, markkinavoimien vapauttamisen, kynnyksellä. Hammas vaati pikaista hoitoa. Mutta voi tätä elämää! Olin vailla mahdollisuuksia järjestää Eu-alueen kattavaa kilpailutusta. Käteni olivat sidotut. Ei, minun oli tyydyttävä vanhaan järjestelmään. Ei sanaakaan valinnanvapaudesta. Oli pakko valita muutamasta sadasta yksityislääkäristä joku, tai turvauduttava julkiseen palveluun. No, pirautin julkisen hammashoidon päivystykseen. Kovin vanhakantaista ja tehotonta. Puheluun vastattiin oitis, erittäin kohtelias miesääni kyseli vaivani laadusta, varasi minulle ajan ja neuvoi vielä tien vastaanotolle. Ei jälkeäkään kaupallisuudesta, joka olisi jo silkalla erinomaisuudellaan lieven- ??Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto järjestää tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille infotilaisuuden torstaina 12.1.2017 klo 17.00 - 18.30, Hakaniemessä, Säästöpankinranta 2 a/5. krs. Vuodenvaihde on monelle lupausten ja muutosten aikaa. Haluamme kertoa mahdollisuudesta lupaukseen, joka ilahduttaa itsesi lisäksi myös tukihenkilöä tarvitsevaa lasta tai nuorta. Lupautumalla turvalliseksi aikuiseksi voit olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Ryhtymällä tukihenkilöksi saat kulkea lapsen rinnalla ja tuottaa iloa hänen arkeensa sekä tarjota hänelle samalla turvallisen aikuisen läsnäoloa. Tukihenkilöt tapaavat tuettaviaan noin kahdesti kuukaudessa. Sinun ei tarvitse osata mitään erityistä - riittää että olet oma itsesi. Toimintaan voivat lähteä mukaan avarakatseiset ai- Olli Sarpo tänyt kipuani. Entäs sitten vastaanotolla, Vallilan Terveysasemalla? Ei yhtiöiden valomainoksia, ei taustamusiikkia tai erikoistarjouksia. Pelkkä ystävällinen kohtelu. Ja toimenpidehuoneessa minut vastaanotti kaksi viehättävää, ammattitaitoista naisihmistä. Sen sijaan, että olisin itse saanut valita, mihin toimenpiteisiin ryhdytään nämä ammattilaiset tutkivat leukaperäni ja kertoivat poistavansa poskihampaani. En saanut valita edes poistettavaa hammasta itse. Uuden aamunkoiton jälkeisessä ajassa veroparatiisisaarelta johdettu yhtiö olisi tehokas. Minulle tarjottaisiin yrityksen etukorttia ja siihen leimoja käyntini merkiksi. Saisin samaan, edulliseen hintaan poistatettua muutkin hampaani (poistata kaikki, maksa yksi). Kantaasiakkaana minulle tarjottaisiin hiustenleikkuuta ja manikyyriä huimalla alennuksella hampaanpoiston yhteydessä. Muistoksi käynnistä saisin yhtiön logolla varustetun lippalakin. Ehkä jo seuraavalla kerralla? Nyt sain tyytyä asialliseen hoitoon, keventävään rupatteluun ja hyviin jälkihoito-ohjeisiin. Miten ankeata, miten tehotonta! Kukaan ei tuputtanut yhtiön prosyyreja, ei kaupitellut etelänmatkoja, ei puhelinliittymiä. Ei. Jos vielä sairastun ennen uutta aamunkoittoa, sinnittelen, kärsin ja odotan että saan vapaasti valita ainakin kahdesta markkinoita hallitsevasta jättiyhtiöstä itselleni sopivamman. kuiset, joilla on tasapainoinen elämäntilanne ja oma elämänhallinta kunnossa. Toimintaan mukaan haluaville järjestetään soveltuvuushaastattelu. Sosiaalialan ammattilaiset valmentavat vapaaehtoiset ja ovat heidän tukenaan. Kaikki tuettavat lapset ja nuoret asuvat Helsingissä. Helsingin kaupunki on järjestänyt tukihenkilötoimintaa vuosikymmenien ajan. Tukihenkilötoiminta on tärkeää ja arvostettua vapaaehtoistoimintaa, joka on toivottua lastensuojelun lapsille ja nuorille. Lastensuojelun tukihenkilöitä on yli 230 Helsingissä. Lähtisitkö sinäkin mukaan tähän vaikuttavaan toimintaan? Omaa tukihenkilöä odottaa tällä hetkellä 49 lasta ja nuorta. Suurin tarve on miestukihenkilöille. Tilaisuuteen tulevia pyydetään ilmoittautumaan keskiviikkoon 11.1.2017 mennessä sähköpostilla lstukihenkilotoiminta@hel.fi esti suikan kehikkoa liikkumasta! Mikalla oli jokin vamma, mutta joitain asioita hän ratkaisi, niin pätevästi, etten voinut olla ihailematta häntä. Toivon etteivät toisetkaan väheksyisi vammautuneita, sillä heidän on pakko ajatella asioita paljon tarkemmin sen minulle tuo lyhytaikainen (noin 1 kuukausi) oikean käden halvaantumien osoitti! Lassi Tiittanen Runopalsta Vuotemme jatkuu näin Tummat pilvet tammikuun uhoten sateita ennustaa. Tummat yöt kun väistyy aurinko aamut avartaa. Minäkin olen kuin kissa, aamusta iltaan pistoksissa! Sieluni kannelta soittaa, tuskaa tuo mukanaan. Päivät nää taakse jää, siihen joutuu tyytymään. Nuoruus kauas katoaa, muistot mieltä lämmittää. Vuotemme jatkuu näin, ollos onni oikeinpäin. Jokainen tietää sen, uskoa pitää huomiseen! Mikä onkaan matkanpää, en jää sitä miettimään. Myrskyt meitä riepottaa kun saavumme satamaan. Helmiä emme voi antaa arkipäivään jokaiseen. Tulis aamu aurinkoinen, tuokoon mielen iloisen. Sielu kannelta soittaa, vedet tahraa puhdistaa. Näin aika mennyt on, ei runokaan ole loputon. Aina on niin mieluisaa Uutta Vuotta toivottaa!! Toivo Levanko ps. Valehtelemista en kokonaan lopeta enkä petä vieraita naisia. En myöskään sammuta savuketta kun ei ole sitä sytyttänytkään. T-H Luhnikas Puheenvuoro Vimmaista vilkuilua 2017 Veli-Matti Hynninen ??Aika kääntää lehteä. Toivo ja epätoivo kamppailevat kohta 2017, kumpi voittaa? Yhdestä en tingi, aion äänestää toivon puolesta. Äänestän ja toimin rauhan puolesta. On turha syyttää maailman pahuutta tai suomalaisten melankolisuutta, jol- la ei pelkoa voiteta eikä maailmaa paranneta. Apeudelle ja synkkämielisyydelle ei pidä altistua, siitä seuraa vain surkeaa surumielisyyttä. Unkarilainen Lászlo F. Földényi kirjoitti merkkiteoksen melankoliasta (Melancholy - Melankólia) jossa hän sanoo kyllä ymmärtävänsä ihmisten pelkoa ja surumielisyyttä pahuuden valloittamassa maailmassa. Hän ihmettelee sitä mihin renessanssin jälkeisestä melankoliasta katosi optimistisempi ja inspiroituneempi puoli? Apeus ei sinänsä ole tuhoisaa, mutta sille antautuminen on vaarallista. Siitä tulee pelottavaa siksi, että melankolikot harvoin piit- taavat toisista. Toisten mielipiteillä ei ole arvoa. Melankoliasta kasvaa hiljainen protesti ?jäljellä? olevaa maailmaa kohtaan. Modernin melankolian tuntee Földényin mielestä toimettomuudesta ja passiivisuudesta. Kertooko maailmalla kasvava populismi tästä passiivisesta osattomuudesta ja toivottomuudesta? Juha Hurme kutsuu aikaamme ?Kuuraisen Ärjämöisen ajaksi,? josta ajattelu ja toivo on kaukana. Yhdysvaltain uusi presidentti paljastuu ainakin puheissaan Ärjämöisen kannattajaksi ajamalla liittoutumattomuutta, vastustamalla vapaakauppaa ja ihastelemalla autoritatiivista johta- juutta, etenkin jos käskyttäjät ovat venäläisiä.  Foldényi luotaa melankolian teemaa läpi historian ja havaitsee, että sillä on aina sotaisat jäljet, koska se on poikkeuksetta rajojen politiikkaa (a politics of limits). Melankolikolla on kyky nähdä monen asian ?läpi?; paitsi itsensä. Siitäkö johtuu että ?moderni rakkaus on yksin jätettyjen ihmisten rakkautta?? Uusi vuosi tuo uudet turvapaikanhakijat ja kunnanvaltuutetut. Helsinkiläiset saavat ensimmäiset pormestarinsa, Lahti MM-hiihtonsa ja syöpäpotilaat lupauksen geenihoitojen parantavasta voimasta.  Minun uudenvuodentoiveitani on kaksi: ilmaisun vapaus ja ajatuksen voima. Tähän sarjaan kuuluu erottamattomasti tavallisen arkipäivän anti: aamu-uinti, sauna, lounashetki ystävän kanssa, leikki tai kirkkohetki pojanpoikien kanssa, pyhä polku, seurat, pyhät kirjoitukset ja viikkomessu Kallion kirkossa,seurat, lukurauha ja Tallinnan laiva.  Yhdyn T?etsénian sotaa tutkineen Julkie Wilhelmsenin oivallukseen, ettei tulevaisuus, eikä maailma näyttäydy meille faktoina vaan tulkintojen läpi suodatettuna. Lisään vielä, että tarkimmin tulevaisuus näyttäytyy sellaisena minkälaiseksi sen itse luomme.  Uskon sanan voimaan, sillä jokaisella lauseellamme on merkitys. Jokaisella eletyllä hetkellä in hipaisu ikuisuuteen.  Minulle tärkeää on muistuttaa itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuonna sitä työtä mitä tehtiin ennen vuotta 1917. Vuosisatojen ajan luotiin tavat ja kieli, tahto kansalliselle selviytymiselle, vapaudelle ja rauhalle.  Suomalainen melankolia on perusolemukseltaan dynaamista iloisuutta, rajat ylittävää inspiraatiota, vimmaista vilkuilua kohti avaruutta.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 5 Kolumni Vastuun vuosi Keskuskadun muutos kävelykaduksi valmistui vuonna 2014. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko Nuorisotyön avulla vähän liikkuvia nuoria innostumaan liikunnasta ??Juuri julkaistun UKK-ins­ ti­ tuutin ja Jyväskylän yliopiston tekemän Liitu-tutkimuksen mukaan lähes kaksi viidestä yhdeksäsluokkalaisista liikkuu liian vähän, ja passiivisimpien kohdalla tilanne on vieläkin huonompi. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari haastaa nuoret suunnittelemaan ja löytämään itse sen, mikä heitä liikuttaa. Jyväskylän yliopiston tutkijan, dosentti Arja Sääkslahden mielestä pitäisi etsiä yläkoululaisille uusia liikkumisen keinoja ja paikkoja. Liikuntaan painottuva Boosti-hanke vastaa näihin haasteisiin, ja toiminnassa mukana olleista nuorista jopa yhdek- sällä kymmenestä liikunta on lisääntynyt. Boostin näkökulma on vahvasti nuorisotyöllinen, minkä avulla vähän liikkuvat nuoret on saatu liikkeelle. Nuoret on Boostissa otettu myös mukaan suunnittelemaan toimintaa. Boosti-toimintaa suunnataan erityisesti niille 12?18-vuotiaille nuorille ja nuorten ryhmille, jotka liikkuvat vähän ja tarvitsevat siihen erityistä tukea. ? Kun vähän liikkuvia nuoria saadaan liikkeelle, tehdään samalla edullista ja inhimillistä syrjäytymistä ehkäisevää työtä, Boostin projektisuunnittelija Niklas Hjort sanoo. Mukaan Boosti-toimintaan nuoret ovat tulleet monista eri syistä. Nuorilla on ollut mm. sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita ja pelkoja, yksinäisyyden tunteita, mielenterveydellisiä ongelmia tai muita sairauksia, haasteita painon hallinnassa tai motoriikassa, kiusaamisongelmia ja haasteita koulussa. Boostin tarkoituksena on auttaa nuoria löytämään kavereita, rohkeutta sosiaalisissa tilanteissa ja tekemistä vapaa-ajalle sekä tukea fyysisen kunnon kohottamisessa ja terveellisempien elämäntapojen löytymisessä. Nuoret ovat kertoneet saaneensa Boostin kaut- ta erityisesti ystäviä, lisäenergiaa ja liikunnan iloa. Suurimmalla osalla nuorista liikkuminen on lisääntynyt Boostin innoittamana. Osa käy enemmän ulkona kävelyllä, jotkut salilla ja toiset ovat löytäneet uusia liikuntapaikkoja ja -harrastuksia. ? Uskon, että nuoret saadaan liikkumaan, kun he itse voivat vaikuttaa siihen mitä tehdään ja saavat liikkumiseen riittävästi tukea ja kannustusta. Boostissa merkityksellisiä ovat myös sosiaalisten taitojen opetteleminen ja kaverisuhteet ? yksin on vaikea lähteä liikkeelle, Niklas Hjort kiteyttää. Sanni Virran ja Enne Purovaaran koskettava ja draamallisia aineksia sisältävä konsertti (18.1.) käsittelee toiseuden, outouden ja ulkopuolisuuden kokemista (Kuva: Emil-Pietari Purovaara). Draamallinen Toisintoja ?konsertti avaa Teatteri Kallion talvikauden ??Teatteri Kallion talvikauden avaa keskiviikkona 18.1. Toisintoja, joka on hyvin koskettava ja henkilökohtainen, draamallisia aineksia sisältävä konsertti, se käsittelee toiseuden, outouden ja ulkopuolisuuden kokemista. Pop- ja kansanmusiikin ilmaisukeinoja hyödyntävässä teoksessa lainakappaleet vuorottelevat esiintyjien omien sävellysten ja sanoitusten kanssa. Musiikkia rytmittävät päiväkirjamaiset tekstit. Esityksessä kuullaan vanhoja kansanrunoja, virsiä ja popkappaleita sovitettuna konserttikanteleelle, kontrabassolle sekä laululle. Teoksen lähtökohtana ovat esiintyji- en omat kokemukset, tunteet ja vähemmistöidentiteetit. Kysymys on yhtä aikaa yleisinhimillinen ja riipaisevan henkilökohtainen: mitä on olla juuri minä? Konsertin esiintyjät ovat Sanni Virta, laulu, konserttikannel ja Enne Purovaara, kontrabasso, laulu. Seuraavana keskiviikkona 25.1. Teatteri Kalliossa esiintyy yksi kotimaisen huuliharppumusiikin merkittävimmistä taitajista - Janne Ojajärvi. Helmikuun avaa 1.2. puolestaan jazzlegenda Kalle Kaartisen kvartetti. Klarinetisti ja saksofonisti Kalle Kaartinen (syntynyt 1930) tunnetaan erityisesti mainosmusiikin tekijänä, muun muassa ?Ajatar on Forumis- sa? ja ?Raid tappaa talossa ja puutarhassa? klassikkomainosten musiikki on Kaartisen. Kaartinen sai Suomen jazzlegenda-palkinnon vuonna 2003. Konsertti järjestetään yhteistyössä Virtapiiri ?yhdistyksen kanssa. Torstai ?ohjelmat alkavat 19.1. Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja luento ?sarjan jaksolla ?Luolat?. Luolien kiehtovasta ja salaperäisestä maailmasta tulee kertomaan Suomen luolaseura. Iltojen ohjelmat alkavat klo 19. Teatteri Kallion kahvio & kirjakauppa on avoinna alkaen klo 18. Teatteri Kallion osoite on Siltasaarenkatu 28. Tapahtumiin on vapaa pääsy. ??Hyvää alkanutta vuotta kaikille Kallio lehden lukijoille. Olemme aloittamassa todellista vastuun vuotta. Omassa kotikunnassamme tapahtuu monia uudistuksia ja vastuiden uusjakoja. Valtakunnassa, lähinnä eduskunnassa päätetään kansalaisten elämän ja arjen kannalta ehkä tärkeimmistä linjauksista, sote palvelujen uudistuksesta. Maailmanpoliittisesti USAn uuden presidentin valtaan tulo ja hänen linjauksensa sekä Euroopan että koko maailman asioihin, tulevat vaikuttamaan moniin asioihin. Rakennetaanko maailmassa rauhaa vai uusia vastakkainasetteluja? Ja millaista epävarmuutta se toisi ihmisten arkielämään? Meillä alkuvuotta tulevat sävyttämään huhtikuun alun kuntavaalit. Niistä tulee mielenkiintoiset, paitsi eri kuntien näkökulmasta myös valtakunnallisesti. Vaikuttaako kuntavaalitulos esimerkiksi maan hallitukseen ja sen politiikkaan? Entä millaisia vallan uusjakoja helsinkiläiset haluavat? Haluavatko kaupunkilaiset nykyistä enemmän valtaa vihreille vai luottavatko he isoissa muutoksissa pitkän, vakaan poliittisen linjan vahvuuteen? Tämä on iso kysymys. Toinen iso kysymys koskee kaupungin uuden johtamisjärjestelmän voimaan tuloa. Helsinki siirtyy nykyistä selkeämmin poliittisen johtajuuden aikakauteen. Viranhaltija-kaupunginjohtajista tulee pormestari ja apulaispormestareita. Millaisia poliittisia johtajia näihin tehtäviin tullaan valitsemaan, siitä päättää uusi valtuusto. Helsinkiläisillä on vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa välillisesti tähän asiaan. Kaikista tärkeintä on kuitenkin, että johtajiksi valikoituvat yhteistyökykyiset, rohkeat ja tulevaisuutta rakentavat poliitikot. Helsinkiläiset ansaitsevat tällaisia johtajia. Uuden johtamisjärjestelmän sisäänajossa luodaan mallit myös poliittisen yhteistyön ja kansalaisdemokratian vahvistamiselle. Uudistuksen tavoitteena on ollut koko ajan, että kumpaakin tavoitetta voidaan vahvistaa ja etsiä uudenlaisia tapoja johtaa isoa kaupunkia. Kuinka hyvin siinä onnistutaan, riippuu pitkälti uusista päättäjistä. Siksi en voi kyllin korostaa sitä, että vaaleilla on merkitystä. Kansalaisten antama valtakirja vaikuttaa. Sen olemme nähneet esim. Britannian Brexit vaalissa tai USAn presidentinvaaleissa, puhumattakaan tulevista eri maiden tärkeistä vaaleista. Oman sote-lautakuntani työ jatkuu vielä kevätkauden. Se tulee olemaan työntäyteinen. Aluksi lautakunta valmistelee kantoja valtakunnallisen sote uudistuksen valinnan vapausehdotuksiin. Tämä työ on äärimmäisen tärkeä, koska se vaikuttaa vuosiksi eteenpäin. Huonot ratkaisut eduskunnassa tulevat kansalaisille kalliiksi sekä taloudellisesti että terveydellisesti. Helsingissä olemme tottuneet kohtuullisen hyvään palvelutasoon, myös terveyskeskuskäynti on nykyisin maksuton. Jatkossa tämä ei ole mahdollista, vaan suuri vaara on juuri päinvastoin. Maan hallitus ja eduskunta voivat säätää maksutason kaikkia tulevia maakuntia velvoittavaksi, mikä käytännössä todennäköisesti tulee tarkoittamaan maksujen suurtakin nousua. Sote lautakunta on jo alusta lähtien ottanut tavoitteeksi uudistaa ja kehittää Helsingin sote-palveluja niin, että ne ovat hyviä ja tehokkaita ja kestävät kaiken vertailun tulevassa sote maailmassa. Uudistustyö vaatii aikaa ja se kangerteleekin alussa, mutta lopussa pitäisi kiitoksen seisoa. Parhaillaan ajetaan sisään kolmessa eri paikassa uutta palvelumallia, missä palveluntarvitsijalle nimetään oma vastuuhenkilö, joka hoitaa hänen asioitaan. Tämän tavoitteena on rakentaa uudenlaista luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta. Uudet palvelumallit tulevat sitten vähitellen saatujen kokemusten myötä käyttöön kaikilla sote-asemilla. Tästä asiasta lisää jatkossa. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd www.maijaanttila.net Helsingin väki kasvoi lähes 20 000 asukkaalla ??Väestönkasvu Helsingissä ja lähiseudulla oli vuonna 2016 nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18  500?19  000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien, eli vuodesta 2000, seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12 500?13 000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Syntyneiden enemmyys kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla. Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on erityisen suuri, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Viikon mietelause: Sepä suurena suruna, Apioina mielialoina: Hepo huono, akka tiine, Itse mies vähäväkinen. Kanteletar Nimipäivät: Viikko 2 Ma 9.1. Veikko, Veli, Veikka, Veijo Ti 10.1. Nyyrikki Ke 11.1. Kari, Karri To 12.1. Toini Pe 13.1. Nuutti La 14.1. Saku, Sakari, Sasu Su 15.1. Solja Jääpuistossa tapahtuu taa ja leikkejä! La-su klo 13-14 Koko perheen Yhteistä aikaa -leikit Jääpuistossa. Leikkejä jäällä ja Paula-lehmä! La-su klo 14-17 Grillailua jään laidalla! Jääpuistossa grillataan säävarauksella makkaraa, soijamakkaraa sekä vaahtokarkkeja, ja kahvilasta lämmintä juotavaa kyytipojaksi.  Helsingin piispa Irja Askola eläkkeelle ??Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle kuluvana vuonna. Askola on ollut Helsingin hiippakunnan piispana vuodesta 2010 lähtien ja hän on Suomen ensimmäinen naispiispa. Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12?13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Viikko 3 Ma 16.1. Ilmari, Ilmo Ti 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni Ke 18.1. Rukouspäivä. Laura To 19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki Pe 20.1. Sebastian La 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni Su 22.1. Visa ??9.1. alkaen taas normaalit aukioloajat (Arkisin 1421, viikonloppuisin 10-21)  JÄÄPUISTON VIIKKOOHJELMA Ma-pe klo 17-18 Paulalehmän luistelukoulu lapsille. Luistelun alkeita perheen pienimmille ilmaiseksi! To klo 18-18:30 Lasten puuhahetki Jääpuiston kahvilassa: askartelua, leivon- Kallio Askola täyttää 65 vuotta, ja hän on ilmoittanut ensimmäisen eläkepäivän olevan 1. marraskuuta 2017. Piispa valitaan piispanvaalilla Helsingin hiippakunnassa. Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma?pe klo 16?19 Ke 11.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Viljamaa, Anima mea, joht. Johanna. To 12.1. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Suomalaisten arvot ajan ristiaallokoissa. Prof. Klaus Helkama. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Pyylampi. Pe 13.1. klo 16?18 Raamatunlukua ja Klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Klo 20 Kompletorio. Rukoushetken toimittaa Leevi Nora. Su 15.1.klo 10 Messu. Huovinen, Partti, Van Santen, Pyylampi, Oksanen, avustaja Anna Edelmann. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ti 17.1. klo 16 Kukkoeteisen kutojat. Tervetuloa kutomaan mukavassa seurassa. Klo 16 Lähetys- ja Jerusalempiiri Hurmerinta. Klo 18 Iltamessu, Männistö, Viljamaa Ke 18.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä. Anima mea joht. Johanna. To 19.1. klo 13 Torstaina Tukeudu Kallioon - varainkeruukonsertti ??Jo kolmannessa Tukeudu Kallioon -konsertissa 19.1. kello 19 Diakonissalaitoksen kirkossa on jälleen luvassa korvia ja sielua hivelevää musiikkia ja lämmintä tunnelmaa paremman maailman puolesta. Vapaaehtoisvoimin järjestetyn konsertin tuotot menevät paperittomien hyväksi tehtävään työhön Helsingin Diakonissalaitoksella. Konsertin musiikkielämyksen tarjoilevat huippuartistit Matti Johannes Koivu ja Laura Moisio. Folk­ja beatsävyjä musiikissaan luotaava laulajalauluntekijä Matti Johannes Koivu on julkaissut jo viisi soololevyä. Intensiivisen taidokkaista livekeikoista tunnettu Koivu muistetaan myös Ultramariini­yhtyeen riveistä. Kriitiikkojen ylistämän ja yleisön hurmanneen Laura Moision musiikki on samalla pientä että suurta. Fol- iltapäivällä: Mitä rippituoli tekee luterilaisessa kirkossa? Pastori Antti Kruus toimittaja Sirkku Nyströmin haastateltavana. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Huovinen, Pyylampi. Pe 20.1. klo 18 Iltamessu, La 21.1. klo 17 Tuomasmessun ehtookellot, Messu alkaa hiljentymisellä ja musiikin kuuntelulla ja päättyy klo 18 ehtookellojen soittoon. pastori Pirjo Kantala, kuoro, Juha ja Inna Vintturi. Su 22.1. klo 10 Messu, Lindfors, Hurmerinta, Metiäinen, Oksanen, avustaja Valio Vuori. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon kappelissa. Alle 4v. vanhempien seurassa. Ma 23.1. klo 18 Iltamessu, Partti Ti 24.1. klo 16 Lähetys ? ja Jerusalempiiri, Hurmerinta. Kahvitarjoilu. Klo 16 Kukkoeteisen kutojat. Tervetuloa kutomaan mukavassa seurassa. Klo 18 Iltamessu, Männistö. Ke 25.1. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä. Anima mea joht. Hili. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to & pe klo 10?15 ja ke klo 12? 15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Pe 13.1. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan lasten perjantai: Temppurata. klo 17 Glow-nuoret aikuiset. Alppilan kirkon kappelisalissa kaksi kertaa kuussa afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi iltapala. Tervetuloa piipahtamaan, tutustumaan ja rentoutumaan. Tuovi Raitio La 14.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com tai p. 050  363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Su 15.1.klo 11 Vironkielinen messu. klo 13 Kiinankielinen messu klo 16 Messu. Lindfors, Kaisa Valve, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 16.1. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Salonkikuoro maanantaisin klo 18-20 Alppilan kappelisalissa. Ti 17.1. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Tervetuloa mukaan! Ei ennakkoilmoittautumista. Klo 18 Kangaspuukerho. Tule kutomaan räsymatto, shaali tai liina. To 19.1. klo 11 Avoin neulontapiiri. Tule neulo- kia, bluesia ja suomi-iskelmääkin sekoittaen Moisio luo aineksista oman, ainutlaatuisen ja koskettavan musiikkimaailman. ?Mielestäni tämä konsertti on juuri oman ja Kallio­liikkeen näköistä toimintaa, pientä ja paikallista, mutta maailmoja syleilevää?, kertoo myös kahta aikaisempaa Tukeudu Kallioon -konserttia järjestämässä ollut Kallio­ liikkeen aktiivi Niina Lyijynen ja jatkaa: ?Olen ylpeä voidessani olla tukemassa Diakonissalaitoksen ihmiskasvoista työtä sen eteen, että Kalliossa on paikka kaikille. Yhtään ei haittaa se, että samalla pääsee nauttimaan timanttisen kovasta musasta ja tarjoamaan Viikot 2-3 maan ja juttelemaan Alppilan kirkon ala-aulaan. Omat langat ja puikot mukaan. Klo 12 Pieni hartaushetki. Lindfors.klo 17 Glowilta nuoret aikuiset, Tuovi Raitio. La 21.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com tai p. 050  363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Su 22.1.klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus, Huang. Klo 16 Messu. Lindfors, Oksanen. avustaja Liisa Saarikoski. Kirkkokahvit. Ma 23.1. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloine porukka ikäihmisille Alppilan kirkon kahvila avoinna ti?pe klo 10?15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 13.1. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 15.1. klo 11 Vironkielinen messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Jumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti, Siltasaarenk. 28 La 14.1. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Juontaa Jari Arjoranta, säestää Jari Koivistoinen. Ma 16.1. Muskarit: klo 9.30?10.15 1-vuotiaat, klo 10.15?11 2-vuotiaat, klo 11.15?12 7?12 kk ja klo 12-12.45 0?6 kk. Hinta 90?/ kausi. Tied. Tytti Friberg p. 050 380 3252. Ti 17.1. Laulua lapset jaloissa. Tule mukaan laulamaan uuteen, lauluhaluisten aikuisten ryhmään, jossa lapset saavat pyöriä mukana. Laulamme sekä kevyttä että gospelia. Laulattajana laulunopettaja, popjazzpedagogi Niina Sallinen. Maksuton, ei ennakkoilm. To 19.1. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 To 12.1. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos. Ke 18.1. klo 19 Toisintoja: Sanni Virta & Enne Purovaara. Toisintoja on kahden nuoren muusikon draamallisia aineksia sisältävä konsertti, joka käsittelee toiseuden, outouden ja ulkopuolisuuden kokemista. Pop- ja kansanmusiikin ilmaisukeinoja hyödyntävässä teoksessa lainakappaleet vuorottelevat esiintyjien omien sävellysten ja sanoitusten kanssa. Musiikkia rytmittävät päiväkirjamaiset tekstit. Esityksessä kuullaan vanhoja kansanrunoja, virsiä ja pop kappaleita sovitettuna konserttikanteleelle, kontrabassolle sekä laululle. Teoksen lähtökohtana ovat esiintyjien omat kokemukset, tunteet ja vähem- saman mahdollisuuden myös muille kaupunkilaisille.? Konserttisarjan ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 2012 nimellä Kallio Block Party goes Kirkko, jolloin maailmaa paremmaksi lauloivat Tuomo ja Miss Saana. Tuolloin konsertin tuotot ohjattiin paperittomien kanssa toimivalle vapaaehtoisten ter- mistöidentiteetit. Kysymys on yhtä aikaa yleisinhimillinen ja riipaisevan henkilökohtainen: mitä on olla juuri minä? Kahvila avoinna klo 18 alkaen. To 19.1. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Muut tapahtumat Ke 11.1.ja 18.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 11.1. ja 18.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ke 25.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 25.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ke 25.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 25.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa Messun esilauluryhmä Anima mean kaikille avoimet harjoitukset Kallion kirkossa keskiviikkoisin klo 17 ja lisäksi joka toinen maanantai alkaen 9.1. klo 18.3020. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Ikonimaalauskurssi - Pyhä Fransiskus Assisialainen, Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, ke 11.1.?22.3. klo 10?14. Muutama paikka vasta-alkajille joilla aiheena Jumalan äidin kasvot Osallistujat hankkivat tarvikkeet itse. Ohj. Helena Hirvonen. H. 130?. Rukouslaulun perus- ja jatkokurssi, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2, ti klo 17.30?20, 17.1.? 7.2., jatkokurssi - Paastonajan laulut, ti 14.2.?14.3. Ohj. MuT H-L Vuori. H. 52?/kurssi. Kuorolaulukoulu Raakkujat, Siltasaarenkatu 28, ti 31.1.?16.5. klo 17?19.45. Kaikki ovat tervetulleita. Ohj. Eeva-Liisa Malmgren. H. 35?. Keskiaikaisten birgittalaislaulujen -kurssi, Seurakuntakoti, pe 3.2., 17.2, 3.3., 24.3. klo 17.30?20.Ohj. H-L Vuori. H 52?. Arkiretriitti ? Hetki hiljaisuutta osaksi arkea, Seurakuntakoti, to 2.2., 9.2., 16.2., 23.2., 2.3., 9.3., 16.3. ja 23.3. klo 14?16. Retriittiin sisältyy päivittäinen puolen tunnin rukousmietiskely kotona raamatun tekstien äärellä. Viikoittaisessa tapaamisessa jaetaan rukousmietiskelyssä nousseita ajatuksia ja tunteita. Ryhmän koko max 8 henkilöä. Ohj. Sinikka Metiäinen. Maksuton. Sururyhmä joka toinen ti 31.1.?28.3.2017 klo 18? 19.30 os. Suonionkatu 7 B. Mukana ovat pappi Riitta Männistö ja diakoni Anne Mäki-Kokkila. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 2340 3600.- veydenalan ammattilaisten ylläpitämälle Global Health Clinicille. Vuonna 2016 konsertilla kerättiin varoja alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävään työhön ja esiintyjinä säkenöivät Ville Leinonen ja Viitasen Piia. TUKEUDU KALLIOON - varainkeruukonsertti 19.1.2017 klo 19:00 Diakonissalaitoksen kirkko (Alppikatu 2, 00530 Helsinki) Käsiohjelma 20 ? Ennakkomyynti RUPLA KALLIO, Helsinginkatu 16, RUPLA PUNAVUORI, Iso Roobertinkatu 32 Käsiohjelman ostamalla varmistat sisäänpääsyn, kaikki tuotto lyhentämättömänä Diakonissalaitoksen toimintaan paperittomien hyväksi.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 7 Krista Kosonen kannustaa Nuoren Näyttämön pariin ??N u o ri Näyttämö -hankkeen 201618 kummina toimiva näyttelijä Krista Kosonen näkee nuorena aloitetun teatteriharrastuksen monin tavoin merkityksellisenä. ? Teatteriharrastus herkistää ihmisen empatiakykyä, kun hän samastuu muiden kohtaloihin. Teatteri kehittää nuorten yhteistyötaitoja, ja ryhmässä työskenteleminen on jo itsessään Krista Kosonen. Kuva: Mitro Härkönen. valtavan an- toisaa. Teatterin kautta nuoret voivat saada myös kehollisuutta vahvistavia kokemuksia. Teatteri on taidetta, jonka kautta nuoret pääsevät ilmaisemaan itseään ja kokemaan maailman merkityksellisenä. Nuori Näyttämö yhdistää nuorten teatteriryhmät työskentelemään alan ammattilaisten ja näytelmäkirjailijoiden kanssa. Työväen Näyttämöiden Liiton järjestämässä hankkeessa ammattikirjailijat kirjoittavat 13-19-vuotiaille nuorille suunnatut, uudet näytelmät. Nuorten teatteriryhmät valmistavat näytelmistä omat tulkintansa seitsemään ammattiteatteriin. Yhteistyö huipentuu ammattiteattereissa vietettäviin paikallisfestivaaleihin. Näiltä festivaaleilta valitaan esityksiä suurelle, valtakunnalliselle päätösfestivaalille Tampereen Teatterikesään 5.-6.8.2018. Tuottaja Inke Rosilon mukaan hankkeeseen ovat tervetulleita kaikenlaiset nuorten ryhmät. Osallistujat voivat olla itsenäisiä, jo pitkään toimineita ryhmiä tai vaikkapa koulun sisälle syntyviä uusia kokoonpanoja. Näillä kaikilla on omat ohjaajansa, ja työskentelyä mentoroivat ammattiteattereista valitut teatterin ammattilaiset. ? Nuori Näyttämö tarjoaa nuorille parhaat mahdolliset resurssit. Uskomme, että kokemus elinvoimaisesta teatterin tekemisestä vaikuttaa nuoren sosiaalisiin taitoihin sekä tulevaisuuden ratkaisuihin, sanoo tuottaja Inke Rosilo. Nuori Näyttämö -hankkeen uudet tekstit kirjoittavat Gunilla Hemming, Pipsa Lonka ja Veikko Nuutinen. He kuuluvat maan eturivin näytelmäkirjailijoihin. Heidän tekstinsä käsittelevät monitahoisesti nuorten maa- ilmaa ja ovat taiteellisesti haastavia aiheina kuolevaisuus, vanhemmuus ja markkinatalous. Neljäs näytelmä on Rasmus Lindbergin Ruotsin vastaavalle hankkeelle 2014 kirjoittama teksti, joka käsittelee nuoren mahdollisuutta vastustaa isoa normiyhteisöä. Mukana olevat seitsemän ammattiteatteria edustavat sekä maantieteellisesti ja toiminnallisesti koko Suomea. Pääkaupunkiseudun kaksi suurta toimijaa, Helsingin Kaupunginteatteri ja Suomen Kansallisteatteri, yhdistävät ensimmäistä kertaa historiassaan voimansa yhteisen paikallisfestivaalin järjestelyissä keväällä 2018. Maakuntateattereista Mikkelin ja Varkauden Teatterit järjestävät yhteisen paikallisfestivaalin. Pohjoisista teattereista osallistuu Kemin kaupunginteatteri, ja itäisin on Kotkan kaupunginteatteri. Pirkanmaan nuoret teke- vät yhteistyötä Tampereen Työväen Teatterin kanssa, joka on suuren päätösfestivaalin tapahtumapaikka. ? Itse iloitsen Nuori Näyttämö -hankkeessa erityisesti siitä, että se saa teattereihin nuoria tekijöitä ja katsojia mahdollisimman korkeatasoisten tekstien ja uusien taiteellisten avausten pariin, toteaa Työväen Näyttämöiden liiton toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen. Nuori Näyttämö -hanke järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosina 2013-15. Siihen osallistui 27 teatteriryhmää, 450 nuorta, ja esitysten yleisömäärä oli yli 10 000 katsojaa. Hanketta tukevat Suomen Kulttuurirahasto ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Kansan Sivistysrahasto. Hakuaika nuorten ryhmille on maaliskuussa 2017 osoitteessa www.nuorinayttamo.info. Kalliossa syntynyt Esko ?Eemeli? Toivonen oli suomalaisen komiikan pioneereja ??Vuonna 1920, juhannuksen jälkeen, tarkalleen ottaen kesäkuun 28 päivä, syntyi Toinen linja 13:sta työläisperheeseen poikavauva, joka sai kasteessa nimen Esko Olavi Toivonen. Vuosikymmeniä myöhemmin hänet tunnettiin Eemelinä, vakavakasvoisena koomikkona, jonka nimen yhteydessä sanonnat ?Oho? ja ?Molskista? tulivat myöskin tutuiksi. Esko Toivosen laulajaviihdyttäjän ura alkoi sotaaikana rintamalla erilaisissa viihdytystilaisuuksissa. Tarinan mukaan taitelijanimi syntyi Toivosen ja Reino ?Repe? Helismaan vuoropuhelusta, jossa Helismaa ensin kysyi: ?Kukas sinä olet?? Toivonen vastasi: ?Tällai- nen Uuno vain.? Helismaa totesi Toivosen olevan paremminkin Eemeli. Esko Toivonen hankki ensimmäisen kitaransa 14-vuotiaana. Rahat kitaraan hän ansaitsi ensimmäisestä työstään Yleisradion juoksupoikana. Kitaran soiton alkeet hän sai legendaariselta orkesterimuusikko Viljo Immoselta. Toivosen tie viihde alalle kulki viilaajasta, kauppamatkustajan kautta kellosepäksi, jonka työn ohessa hänestä kehkeytyi näyttelijä, koomikko ja viihdyttäjä. Eemelin läpimurto julkisuuteen tapahtui 1950-luvun puolivälissä Helismaan nähtyä Eemelin esiintymässä omintakeisella tyylillään. Parivaljakko lähti kesällä 1956 yhteiselle kiertueelle, josta alkoi kymmenvuotinen yhteinen taival. Toivosen tie kävi Helismaan kautta Tesvision hupailuihin sekä Helismaan yhteyksien kautta elokuviin ja levystudioille. Eemelin ensimmäinen elokuvarooli oli keväällä 1959 musiikkikavalkadissa Suuri sävelparaati. Sen jälkeen Toivonen nähtiin vielä yhdeksässä elokuvassa. Viimeinen oli vuonna 1980 valmistunut Tup-akka-lakko. Lisäksi Toivonen teki kaikkiaan hieman yli 80 levytystä, ja hänen levytysuransa ulottui vuodesta 1959 aina vuoteen 1981 saakka. Elokuvissa ja koomikkona Toivosen tavaramerkki- Helsinki uusii 750 tontin maanvuokrasopimukset ??Ensimmäisessä yhteydenottokirjeessä vuokralaisille kerrotaan muun muassa uuden maanvuokran arvioitu laskennallinen vaikutus asumiskustannuksiin. Tarkennetut arviot tonttikohtaisista vuokrista valmistuvat vuoden 2017 loppupuolella. Ensi vuodenaikana selvitetään myös, soveltuuko osa tonteista täydennysrakentamiseen. Uusien vuokrasopimusten ehdot pyritään laatimaan siten, että kiinteistöjen yleinen arvonkehitys heijastuu jatkossa paremmin maanvuokriin. Näin suurilta vuokranvaihteluilta vältytään sopimusten jälleen päättyessä. Lopullisen päätöksen uusittavien sopimuksien vuokraushinnoista ja siirtymäkaudesta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto. Asia etenee valtuuston käsiteltäväksi arviolta keväällä 2018. Vuokralaisille varataan hyvissä ajoin ennen yksittäisten sopimusten uusimista mahdollisuus kommentoida uusia sopimusehtoja. Taustatietoa tontinvuokrista: ?? Helsingin kaupunki on viime vuosina uusinut suuria määriä asuntotonttien määräaikaisia vuokrasopimuksia. Vuonna 2010 päättyneitä sopimuksia uusittiin noin 100 kappaletta ja vuonna 2015 päättyneitä noin 170 kappaletta. Suurin osa tuolloin uusituista sopimuksista koski kerrostalotontteja. ?? Vuokratonteilla asuminen on yleistä, sillä Helsingin kaupunki omistaa yli 60 prosenttia kaikista Helsingin maa-alueista. Kaupungin vuokratonteilla asuu arviolta noin kolmasosa helsinkiläisistä. ?? Helsingin kaupunki perii asuntotonteilta vuosivuokraa, joka on neljä prosenttia tontin laskennallisesta arvosta. Tapa on Suomen kunnissa tyypillinen.Laskennallinen arvo perustuu kaupunginosan asuntotonttien rakennusoikeuden arvoon ja tontin rakennusoikeuden määrään. ?? Tontinvuokratuloilla on merkittävä rooli kaupungin tuottamien palveluiden rahoittamisessa. Vuonna 2016 kaupunki sai 5 400 asuntotontistaan maanvuokratuloja noin 120 miljoonaa euroa eli noin yhdenveroprosentin verran. nä olivat vakavuus ja ehdoton ilmeettömyys, minkä takia Eemeli sai jopa ?Suomen Buster Keatonin? nimityksen. Esko Toivoselle myönnettiin vuonna 1984 valtion taiteilijaeläke, yhtenä ensimmäisistä viihdetaiteilijoista Suomessa. Esko ?Eemeli? Toivonen kuoli marraskuussa 1987. Torstaina 26.1. klo 19:00 Oho, sanoi Eemeli ?ilta. Jokke Toivonen kertoo isästään näyttelijä, koomikko ja viihdyttäjä Esko ?Eemeli? Toivosesta. Järjestää: Kallion Kulttuuriverkosto ja Virtapiiri. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Kivikasvoinen Eemeli harjoitti koomikon tointa ilmeenkään värähtämättä. Siviilissä ?Suomen Buster Keaton? toimitti kellosepän tehtäviä. KKV ja Virtapiiri muistavat Kalliossa syntynyttä viihdetaiteen pioneeria Teatteri Kallion kulttuuri-illassa 26.1. Sörnäisiin avautui teollisuuden perintö -reitti ??Esitevihkonen pitää sisällään esittelyt noin 50.stä Kallion kulmilla toimineesta teollisuuslaitoksista. Kohteet on merkitty esitteen karttoihin, joista muodostuu kolme reittiä entisille teollisuusalueille. Sörnäisten teollisuuden perintö ?reitin ensimmäinen osa ?Leipää ja konepajoja? kulkee Siltasaaresta entiseen Sörnäisten satamaan. ?Verta ja hiilihappoa? ?reitti suuntautuu Hermannin ja Sörnäisten niemen värikkääseen ja jopa veriseen historiaan. Vallilan teollisuuden historiasta kertova reitti on puolestaan nimetty ?Pillereitä, silkkiä ja hetekoita? ?reitiksi. Esitteen reittikartasto hivelee silmää. Karttoina on käytetty Tauno Torpon 1960-luvulla piirtämiä Helsingin matkailukuvakarttoja. Kauniisti piirretyissä kartoissa on kuvattu 1960-luvulla toimineet itäisen kantakaupungin teollisuusalueet ja niiden merkit- Suomen Hiilihappotehdas toimi vuosina 1898-1990 Hermannissa. (Kuva: Urmas Hilapielin kokoelmat). tävimmät teollisuuslaitokset. Myös Sörnäisten alueen rataverkosto, joka palveli teollisuusalueita näkyy kartoista hyvin. Teollisuus alkoi kadota Sörnäisten perinteikkäistä kortteleista 1990-luvun laman ja uudenlaisen kaupunkirakentamisajattelun myötä. Osa teollisuuskortteleiden rakennuskannasta on nyt purettu. Jäljelle on jäänyt lähinnä rakennustaiteellisesti ja kulttuu- rihistoriallisesti arvokkaaksi katsotut rakennukset. Ne on muutettu muun muassa virastojen, toimistojen ja oppilaitosten tiloiksi. Teollisuutta löytyy enää lähinnä Vallilan alueelta. Suvilahden ja Hermannin teollisuusalueiden painopiste on nyt puolestaan kulttuuritoiminnassa. Esitettä on myynnissä, hintaan 5 euroa, joulukuussa Taideliike Kamiter Arsissa, Helsinginkatu 6.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 2-3 HKL hankkii 20 uutta MÄKIKUPLA Artic-vaunua ja 29 pikaratikkaa Transtechilta a s l u 2 1 0 3 1 0 1 2 . k A- oi a: ar Ravintola keud e in n o v A Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! t Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! ??Helsinkiin tilataan 20 uutta Artic-raitiovaunua keskustan raitiolinjoille ja 29 kahteen suuntaan liikennöivää pikaraitiovaunua Raide-Jokeri-linjan tarpeisiin. HKL ja Transtech Oy, osa Skoda Transportation Groupia, allekirjoittivat Artic-vaunuhankintaa koskevan sopimuksen ja pikaraitiovaunuja koskevan aiesopimuksen joulukuussa. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. ? Kokemuksemme Articvaunuista ovat olleet hyvin positiivisia, ja arvostamme Transtechin asiakaslähtöistä toimintaa ? palautteemme ja kehitysehdotuksemme on otettu hyvin huomioon. Vaunuista on suunniteltu Helsingin haasteellisissakin olosuhteissa käytettävyydeltään hyviä ja sa- manaikaisesti käyttökustannuksiltaan edullisia, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Vaunuhankinnoissa hyödynnetään Transtech Oy:n kanssa vuonna 2011 solmitun hankintasopimuksen optioita. HKL:n kokemukset ja matkustajapalaute Artic-vaunuista ovat olleet myönteisiä. Vaunut soveltuvat hyvin raitiotieverkon vaatimuksiin ja pohjoisiin ilmastollisiin olosuhteisiin. ? Olemme iloisia, että HKL:llä on myönteisiä kokemuksia Artic-raitiovaunuista. Myös matkustajat pitävät vaunuista, erityisesti niiden matkustusmukavuudesta ja muotoilusta, sanoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre. Uusien Artic-vaunujen hankinta sisältää 20 kap- paletta matalalattiaisia 27,4 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on enintään 57,3 miljoonaa euroa. Artic-raitiovaunuja on tällä hetkellä liikenteessä 14 kappaletta ja niitä on nykyisen sopimuksen perusteella tulossa yhteensä 40 kappaletta. Yhteensä päästään siis lisähankinnan jälkeen 60 vaunuun. Vaunumalli on todettu teknisesti onnistuneeksi eikä sen testi- ja matkustajakäytössä ole havaittu ongelmia. Uudet, nyt hankittavat raitiovaunut ovat samanlaisia Artic-perussarjan vaunujen kanssa, mikä tulee helpottamaan raitiovaunujen käyttöä ja kunnossapitoa. Uusien raitiovaunujen tarve ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella p. 010 281 2600 Soita emännille www.lakeudenpito.fi Puheenvuoro Hakaniemen risti ??Seisoin 1300 ihmisen joukossa Veikko Hurstin itsenäisyyspäivän ruokajonossa hallavalla Hakaniemen torilla. 1300 ihmistä ja nolla poliisia. Niin vaarattomia me olimme. Me peruskantakuonakansalaiset. Hurstin jälkeen tori täyttyikin sitten poliiseista. Heidän lomassaan näkyi muutama nuorempi jämäkkäilmeinen nuorimies. Vanhempi polvi muistaa vielä ajan, jolloin kansallissosialistit ja kansainväliset sosialistit olivat kuin Kain ja Abel ennen uhrilahjojaan. Kun Hitler ja Stalin jakoivat Eurooppaa, niin veljessopu oli ylimmillään. Nyt kaikki on toisin. Hakaniemen torikin sai oman ristinsä. Hakaniementori on perinteisesti ollut kansainvälisten sosialistien tannerta. Niinpä joku hätäinen oli nyt jo mennyt ehdottamaan kaupunginvaltuuston jäsenille, että torin nimi muutettaisiin. Syynä on se, että sana ?haka? on houkutellut paikalle toisen sortin sosialisteja, joiden lipussa on juuri tuon sanan omaava risti. No tästä huolestuivat sitten puolestaan kruunuhakalaiset, koska silloin samanarvoisuuden nimissä myös heidän kaupunginosan nimi pitäisi muuttaa. Hakaneulaahan kutsutaankin jo onneksi lukkoneulaksi. Muutama soraääni torilla tosin kuului. Että miksi poliisi pistää vankilaan nuoria terveitä miehiä. Olisi ennemmin vienyt vaikka puolet meistä peruskuonakasakansalaisista. Vankilassa olisimme varmasti saaneet parempaa ja enemmän. Kuka olisi ehti- nyt hampaansa paikkauttaa tai lääkärillä käydä ilman jonoja. Riippumatta hihamerkistä, niin kaikkea olisi riittänyt kaikille. Onhan vankilalaitoksemme nykyään EU-komission erityissuojelun kohteena. Pahinta tässä on kuitenkin se, että lapsille ei voi enää sanoa, että olitpa sinä haka siinä tai siinä pelissä. Se kun voidaan tulkita äärimieliseksi ajatteluksi. Kieli muuttuu ja me sen mukana. Onneksi keväällä on taas vaalit, joissa kansa voi vaihtaa kaikkein luovimmat sanasepot. Positiivista on myös se, että mustista jouluista päästiin viimeinkin eroon. Ne kun ovat nykyään lumettomia. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Helsingin kaupunginmuseossa kaikkien aikojen kävijäennätys ??Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa kävi vuonna 2016 yhteensä 401 181 museovierasta eli lähes kaksinkertaisesti aiempaan ennätykseen nähden. Suurimman kävijämäärän, 315 334, keräsi toukokuussa Senaatintorin kulmalla avautunut uusi Helsingin kaupunginmuseo. Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa ? Helsingin kaupunginmuseossa, Hakasalmen huvilassa, Työväenasuntomuseossa ja Ratikkamuseossa ? päästiin vuonna 2016 kaikkien aikojen kävijäennätykseen. Suurimman kävijämäärän keräsi toukokuussa Senaatintorin kulmalla avautunut uusi Helsingin kaupunginmuseo. Se saavutti ensimmäisen vuoden kävijätavoitteensa neljässä kuukaudessa ja keräsi vuoden loppuun mennessä peräti 315 334 kävijää. Tällä hetkellä kaupunginmuseossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa, virtuaalielämys Aikakoneessa sekä Haju-aistikokemuksessa, joka on saanut jatkoaikaa 9.4.2017 asti. Hakasalmen huvilan Musiikkia! Kaupungin soivat muistot -näyttelyssä vieraili vuoden aikana 44 889 kävijää. Näyttelyssä on esillä musiikkimuistoja matkagramofonista korvalappustereoihin ja Musiikki-Fazerin muovipussista Hurriganes-paitaan. Näyttelyssä voi myös testata musiikkimakunsa, jännittää kansakoulun laulukokeessa ja opetella menuettia tai diskotanssia. Näyttely on auki 26.2.2017 asti. Linnanmäen kainalossa sijaitsevan Työväenasuntomuseon kävijämäärä oli 5 071. Museo on auki keväästä syksyyn. Töölössä kulttuuritehdas Korjaamolla toimiva Ratikkamuseo puolestaan keräsi 35 887museovierasta. Kaikkien Helsingin kaupunginmuseoon kuuluvien museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä vuodelta 2016 oli 401 181. Vuosina 2008? 2015 kävijämäärä on vaihdellut 130  000:n ja reilun 200  000:n  välillä. Nyt siis onnistuttiin lähes tuplaamaan aiemman ennätysvuoden 2010 kävijämäärä. Kaikkiin Helsingin kaupunginmuseon museoihin on aina vapaa pääsy. Havainnekuva Raide-Jokerin pikaraitiovaunusta. Vaunun väristä ei ole vielä tehty päätöstä. Kuva: ©IDIS Design Oy. MTK 100 -juhlavuosi alkaa valotaideteoksella ??Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK avaa satavuotisjuhlavuotensa kahdella media- ja installaatiotaiteilija Teemu Lehmusruusun tilausteoksella. Valotaideteos ?Maa jalkojemme alla? esitettiin Lux Helsingissä 5.?9.1. Julkisten rakennusten ulkoseinille heijastettava videotaideteos ?5.5? kiertää ympäri Suomea kevättalven ajan. Järjestö viettää juhlavuottaan lukuisissa eri tapahtumissa kertomalla kasvutarinoita maaseudun yrittäjistä taiteen, sivistyksen, historian sekä tulevaisuudennäkymien kautta. Juhlavuoden avaa Lux Helsingissä Ritarihuoneen edustalla esitettävä ?Maa jalkojemme alla? -valotaideteos, joka tarkastelee kuvataiteen ja runon keinoin sitä, mistä kaikki alkaa: pitkien geologisten prosessien muokkaamasta maasta. ? Teos yhdistelee kuva-arkistomateriaalia, valoinstallointia sekä runoilija Pauliinan Haasjoen Planeetta-kokoelman tekstejä luodakseen tilan, jossa itsestään selvänä ja staattisena pidetty maankamaramme, sen jäljellä oleva monimuotoisuus ja ihmeellisyys, saa hetken itselleen. Ihminen ja maa koostuvat samoista materiaalisuuksista ? voimme tieteellisinkin perustein kokea olevamme osa sitä, installaatio- ja mediataitelija Teemu Lehmusruusu toteaa. Lehmusruusu toteuttaa myös 5.5-videotaideteoksen, joka lähtee Helsingistä 11 kaupungin ulkoprojisointikiertueelle ja luo näkyvyyttä MTK 100 -juhlavuoden alueelliselle toiminnalle. Videotaideteos esitettiin Helsingissä 3.1 alkaen Maalaistentalon aulassa, Simonkatu 6. Tämän jälkeen teosta esitetään ulkoprojisoituna seuraavissa kaupungeissa: Hämeenlinna 9.-15.1., Tampere 16.-22.1., Seinäjoki 23.29.1, Pori 30.1.-5.2., Turku 6.-12.2., Kouvola 13.-19.2., Mikkeli 20.-26.2., Jyväskylä 27.2.-5.3., Kuopio 6.-12.3., Joensuu 13.-19.3. ja Oulu 20.-26.3. Videotaideteos tutkii visuaalisesti nykypäivän maa- ja metsätalousyrittäjien työnkuvaa. Julkisella videotaideteoksella tuodaan maaseudun näkymiä kaupunkeihin ja suomalaisten pohdittavaksi. Teosta esitetään kaupunkien keskustoissa julkisella seinällä vuorokauden pimeään aikaan. ? Viimevuotiset kuvausmatkat eri puolille Suomen maaseutua olivat minulle ?sosiaalis-kulttuurisia tutkimusretkiä?. Sain osallistua muutamien maa- ja metsätalousyrittäjien arkeen sekä kuulla heidän tulevaisuuden visioistaan ja nykypäivän haasteistaan. Muutospaine on kova. Uusien sivutu- lojen etsiminen, investointiriskien punnitseminen ja yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin tulevien eettisten näkökantojen arviointi tuntuvat olevan jatkuvasti yrittäjien mielissä, Lehmusruusu kertoo. ? Teoksilla haluamme virittäytyä pohtimaan ihmisen, luonnon ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen välisiä suhteita sekä maaseudun elinkeinojen muutospaineita. Taiteen ja kulttuurin kautta haluamme myös juhlistaa ammattiylpeyttä maaseutujen elinkeinoista, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila kertoo. MTK 100 vuotta kasvua MTK ja valtaosa sen jäsenliitoista ja yhdistyksistä viettävät 100-vuotisjuhliaan vuonna 2017. Juhlavuoden tunnuslause on 100 vuotta kasvua ja teemana ammattiylpeys. Vuoden aikana MTK haluaa kertoa suomalaisille maaseudun elinkeinojen historiasta, nykypäivän vastuullisuudesta ja tulevaisuudesta ammattiylpeyttä esille tuovien kasvutarinoiden avulla. Vuotta juhlistetaan erilaisten tapahtumien, taiteen ja kulttuurin keinoin, osallistavalla tavalla yhdessä tehden.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 9 Suomi 100 -juhlavuosi alkoi HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Transtech Oy:n hallituksen puheenjohtaja Zdenêk Majer allekirjoitustilaisuudessa 21.12.2016. Raide-Jokerille kaksisuuntavaunuja Samassa yhteydessä solmittiin Transtech Oy:n kanssa aiesopimus RaideJokerin kaluston hankinnasta. 29 vaunun kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävän pikaraitiolinjan rakentaminen on juuri lähdössä käyntiin. Suomen ensimmäisen pikaraitiotien tarpeisiin tilataan kahteen suuntaan ajettavia, 34 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunut ovat liikennöinnin ja kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman hyvin yhteensopivia nykyisen raitiotieverkon ja Artic-vaunujen ensimmäisen hankintaerän kanssa. ? Raitiovaunun elinkaari on noin 40 vuotta. Seudun liikennejärjestelmä on tällä aikajänteellä kehittymässä vahvasti raidepainotteisempaan suuntaan. Nykyinen raitioverkko ja uudet pikaraitiotiet ovat tämän mukaisesti laajenemassa yhdeksi kokonaisuudeksi. On tärkeää, että hankittavat vaunut ovat hyvin soveltuvia sekä nykyisen raitioverkon haasteellisiin ominaisuuksiin että suunniteltaville uusille pikaraitioteille, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Raide-Jokerin Artic-vaunu poikkeaa nykyisistä HKL:n raitiovaunuista mm. kahteen suuntaan ajettavuutensa ja pituutensa osalta. Lisäksi Raide-Jokerin prototyyppivaunussa kokeillaan keskimmäisen vaunuosan niiausjärjestelmää, joka mahdollistaisi vielä entistäkin paremman esteettömän kulun vaunuun. Saatavien kokemusten myötä päätetään niiausominaisuuden käytöstä tulevaisuudessa. Vaunujen hankinta-aikataulu on suunniteltu niin, että HKL tilaa aluksi yhden prototyyppivaunun, jolla liikennöidään Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Prototyyppivaunun avulla saadaan käyttökokemuksia, jotka hyödynnetään sarjatuotantovaunun ratkaisuja viimeisteltäessä. Prototyyp- Helsinki edistää viherkattojen rakentamista ??Helsinki rakentaa viherkattoja uusiin kouluihin ja päiväkoteihin ja omaan asuntotuotantoonsa, kun viherkatto on kokonaisarvioinnin perusteella hyvä ratkaisu. Kaupunginhallitus hyväksyi viherkattolinjauksen noudatetavaksi ohjeellisesti kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa. Viherkatoissa uloin rakenne on elävä kasvimateriaali ja sen kasvualusta.  Viherkattojen yksi etu on sade- ja sulamisvesien hallinta. Viherkatot sitovat ja haihduttavat vettä eivätkä päästä sitä suoraan kaduille ja sadevesijärjestelmään. Sillä on merkitystä erityisesti runsaiden sateiden aikaan. Viherkatot voivat myös tasata lämpötilaeroja ja ne virkistävät kaupukikuvaa. Osaltaan viherkatot ovat varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Kaupungin tavoitteena on edistää viherkattojen yleistymistä koerakentamisen, asemakaavoituksen ja tontinluvo- tuksen avulla. Suomessa on tähän mennessä rakennettu hyvin vähän viherkattoja, mikä osaltaan johtuu niiden tavallista kattoa suuremmista kustannuksista. Muualla Euroopassa, esimerkiksi monissa Saksan kaupungeissa, Pariisissa, Kööpenhaminassa ja useissa Yhdysvaltain kaupungeissa viherkattoja on rakennettu runsaasti. Valtuusoaloitteesta liikkeelle lähtenyttä Helsingin viherkattolinjausta on valmisteltu useita vuosia. Kaupunginhallitus jätti pöydälle tarkempaa tutustumista varten joukon tärkeitä asioita. Niitä ovat Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu, kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta, henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman periaatteet, Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun tulokset ja ryhmärakennuttamishankkeita koskeva selvitys. pivaunu tulisi HKL:n käyttöön kesällä 2019. ??Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on alkanut. Helsingissä vuosi käynnistyi ennennäkemättömällä uudenvuoden kaupunkifestivaalilla. Ensimmäisen arvion mukaan Suomi 100 -avajaisiin osallistui koko päivän aikana yhteensä yli 130 000 ihmistä. Vuoden vaihtuessa tapahtuma-alueella Kansalaistorilla ja Töölönlahdella oli noin 100 000 ihmistä. Tämän hetken tietojen mukaan tapahtuma on sujunut rauhallisesti. ?Tapahtuman valmistelu oli suuri ponnistus, sitä oli rakentamassa yli tuhannen ihmisen joukko ja ohjelmassa oli mukana yli 300 esiintyjää ? lämmin kiitos kaikille! Avajaisten tunnelma kuvasti sitä valtavaa innostusta, jolla suomalaiset ovat lähteneet mukaan juhlavuoteen. Olemme avanneet Suomen suuren vuoden sen teeman mukaisesti yhdessä ja edessä on varmasti lukemattomia ikimuistoisia hetkiä?, Suomi 100 -avajaisten päätuottaja Ossi Luoto iloitsi hetki avajaisten päättymisen jälkeen. Avajaistapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomi 100, Helsingin kaupunki ja Yle sekä laaja joukko Töölönlahden alueen toimijoita. Suomi 100 -aiheisia uudenvuoden tapahtumia järjestettiin useilla muilla paikkakunnilla Suomessa ja myös ulkomailla. ?Helsingille oli suuri kunnia saada toteuttaa itsenäisyyden juhlavuoden avajaiset yhdessä Suomi 100:n kanssa. Kiitän kaikkia upean juhlatunnelman ja vuosisadan bileiden luomiseen osallistuneita. Vuosi jatkuu nyt huikealla ohjelmatarjonnalla ja huipentuu itsenäisyyspäivään myös Helsingissä. Matkailumielessä on hienoa nähdä, että juhlavuotemme on jo nyt huomattu myös kansainvälisesti?, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi. Kellon ympäri kestäneessä kaupunkitapahtumassa oli tarjolla koko perheelle sopivaa ohjelmaa, upeita elämyksiä sekä vauhdikasta festaritunnelmaa. Juhlavuoden avajaissanat lausui pääministeri Juha Sipilä ja keskiyöllä Töölönlahdelta ilmoille lennätetty ilotulitus kruunasi illan. Kaikkien aikojen katutanssien vuoksi Mannerheimintie suljettiin liikenteeltä Kiasman ja Kansallisoopperan väliltä kello 20-02. ?Tähän mennessä kertyneiden tietojen mukaan tapahtuma on sujunut väkimäärään nähden erinomaisesti, eikä mitään suurempia ongelmia ole toistaiseksi ilmennyt. Ilotulitteiden käyttökieltoa noudatettiin hienosti tapahtuma-alueella ja ihmiset olivat varautuneet nauttimaan yhteisestä ilotulituksesta. Toivotaan, että myös kaikkien kotimatka sujuu rauhallisesti?, Helsingin poliisin yleisjohtaja, ylikomisario Jussi-Pekka Lämsä sanoi pian puolenyön jälkeen. Yle välitti tapahtuman kaikkiin koteihin ja myös ulkomaille suorassa lähetyksessä Radio Suomessa, TV1:ssä sekä Yle Areenassa. Areenan kautta avajaisia katsottiin laajalti ympäri maailmaa, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Docpoint-festivaalin elokuvissa kahtia jakautunut maa ja kirjava ihmismieli   ??  Ohjelmistossa on 156 lyhyttä ja pitkää elokuvaa. Kotimainen sarja on suomalaisten ensi-iltaelokuvien juhlaa. DocPoint-festivaalin avajaiselokuvana nähdään Elina Hirvosen uunituore Kiehumispiste. Se on tarina 2010-luvun Suomesta: mielenosoituksista, maahanmuutosta ja mikrokosmoksista, joissa mielipiteitä muodostetaan. Muita odotettuja kotimaisia maailmanensi-iltoja ovat John Websterin henkilökohtainen ilmastonmuutoselokuva Tulevilla rannoilla, suomalaista metsäsuhdetta kuvaava Anu Kuivalaisen Sielunmetsä sekä avioeroista kertova Mia Halmeen Joka toinen pari. Koko ohjelmistossa esiin nousevia teemoja ovat media, seksuaalisuus, urbaani Afrikka, autismin kirjo ja avaruusmatkailu. Fred Peabodyn All Governments Lie: Truth, Deception and the Spirit of I.F. Stone käsittelee Suomessakin ajankohtaista aihetta, vallan ja median suhdetta. Oscar-veikkauksissa mainittu Life, Animated (Roger Ross Williams) kertoo huikean tarinan autismin kirjolla olevasta pojasta, joka saa yhteyden muihin ihmisiin ja maailmaan Disneyanimaatioiden avulla. Paul S. Refsdalin Dugma ? The Button puolestaan tarjoaa uskomattoman mahdollisuuden tutustua Al Qaedan itsemurhapommittajiin. Näytösten yhteydessä on myös mahdollisuus osallistua keskustelutilaisuuksiin ja tavata kansainvälisiä elokuvantekijävieraita. DocPointissa pääsee myös kokemaan elokuvallisia erikoiselämyksiä. Alek Keshishianin kulttielokuva In Bed with Madonna (1991) nähdään sing-alongnäytöksenä, eli laulaminen sallittu. Claude Lanzmannin järisyttävä suurteos, liki kymmentuntinen holokaustikuvaus Shoah (1985) esitetään neljässä osassa. VOXPoint ? kinofoninen konsertti vie tänä vuonna Juri Gagarinin reitille avaruuteen islantilaisen Úlfur Eldjárnin, Samuli Kosmisen sekä Härö-kollektiivin säestämänä.   ?Niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin dokumenttielokuvien taso on tänä vuonna erittäin korkea. Dokumenttielokuvan suosion räjähdysmainen kasvu viime vuosina mahdollistaa todellisten elokuvahelmien tuomisen valkokankaalle. Elokuvien aiheissa on vahvasti nähtävissä ihmisen halu ja kyky vaikuttaa maailmaan?, sanoo DocPointin taiteellinen johtaja Iris Olsson. Kotimaisen sarjan valinneeseen raatiin kuuluivat kansanedustaja Timo Harakka, muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta, taiteilija Tellervo Kalleinen, elokuvaohjaaja Ulrika Bengts sekä Miltton Groupin Senior Partner Jussi Kekkonen. Puheenjohtajana toimi Iris Olsson. DocPointin kotimaisen esityssarjan elokuvat: Black Hole Mama Heidi Piiroinen, 2017 Jakomäentie 6 oli ensimmäinen 1960-luvulla rakennettu Helsingin kaupungin vuokratalo, joka purettiin. Asukkaat joutuivat jättämään kotinsa ja ystävänsä. Black Hole Mama on kertomus siitä, miten ihmiset tulevat toimeen muutoksen kanssa. Mikään ei katoa, mutta kaikki muuttuu. Grey Violet ? Odd One Out Reetta Aalto, 2016 Grey Violet osallistuu Voina-ryhmän performanssiin Moskovassa, mikä ei jää huomaamatta edes Vladimir Putinilta. Kun taideaktivistin olot Venäjällä käyvät tukaliksi, hän päättää hakea turvapaikkaa Suomesta. Joka toinen pari Mia Halme, 2016 Elämässä on hetkiä, joina ymmärrämme olevamme käännekohdassa. Joka toinen pari esittelee kolme eronnutta pariskuntaa, joiden osapuolet muistavat eron hetken eri tavoin. Ero koskettaa lähes jokaista suomalaista tavalla tai toisella, sillä läntisessä Euroopassa lähes joka toinen avioliitto päättyy eroon.   Kesäni sudenkorentona Elli Toivoniemi, 2016 25-vuotias Miikka Friman on kuvannut sudenkorentoja kuusivuotiaasta lähtien. Kotivideoilla korennoista puhutaan joulupukille, niitä leikitään siskon kanssa ja opettaja joutuu käskemään jättää ötökät kotiin. Miikan taival etenee kotipihalta kohti suurempaa maailmaa. Sitä seuratessa katsojalle hahmottuu koko luonnon kiertokulku uskomattomassa kauneudessaan.   Kiehumispiste Elina Hirvonen, 2017 Joka perjantai Oula ja Tapio saunovat ja keskustelevat Kotiharjun saunassa. Oula on fasismin historiaan perehtynyt tutkija, kun taas Tapio on pakolaisia ja vihervasemmistolaista politiikkaa vastustava yrittäjä. Kaksikko on eri mieltä lähes kaikesta. Siitä he ovat kuitenkin yhtä mieltä, että keskusteluyhteyden säilyttäminen on tärkeää kahtiajaon repimässä Suomessa.   Puhtaus ja vaara Elina Talvensaari, 2016 Miksi seksityö kantaa edelleen voimakasta stigmaa? Dokumentissa viisi suomalaista seksityöläistä kertoo työstään. Joskus se on tylsää, joskus hauskaa, joskus kiinnostavaa ja joskus raskasta, mutta itsemääräämisoikeus säilyy. Pelko on aina läsnä, mutta se ei kohdistu asiakkaisiin tai edes poliisiin, vaan tavallisiin ihmisiin, jotka ovat valmiita tuomitsemaan.   Pyhä Markku Lehmuskallio, 2016   Arvostettu pitkän uran tehnyt dokumentaristi Markku Lehmuskallio käsittelee elokuvassaan pyhyyden käsitettä viidestä eri näkökulmasta. Millä tavoilla ihminen, maa, valta, temppeli ja äiti voivat olla pyhiä?   Salainen metsäni Niina Brandt, 2016 20-vuotias Lauri on autismin kirjolla. Hänelle ainoa keino ilmaista itseään ja kommunikoida ympäröivän maailman kanssa on kirjoittaa henkilökohtaisen tulkkinsa avustuksella. Elämän haasteiden keskellä filosofinen pohdiskelija unelmoi rakkaudesta ja pelkää joutuvansa elämään kaipuun kanssa koko elämänsä. Kirjoitustensa kautta hän pystyy kuitenkin ilmaisemaan maailmassa näkemäänsä kauneutta, jota jokainen ei huomaa.   Sielunmetsä Anu Kuivalainen, 2016 Metsä on elävä organismi, henkinen pakopaikka ja inspiraation lähde. Yhdet tekevät taidetta puiden katveessa, toiset metsästävät ja joku järjestää teknobileitä metsän keskellä. Sielunmetsä on kurkistus metsää rakastavan suomalaisen kansan elämään.   Tulevilla rannoilla John Webster, 2017 Millaisen perinnön jätämme ihmisille, jotka tulevat meidän jälkeemme? Voiko yksi ihminen vaikuttaa koko maailmaan? Näitä kysymyksiä pohtii ohjaaja John Webster testamentissaan lapsenlapsenlapselleen Doritille. Webster kietoo menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden dokumentiksi siitä, miten jokainen meistä voi vaikuttaa.   16. DocPoint ? Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään 23.?29.1.2017.
• KALLIO LEHTI 10 Kulttuuri Katja Luhtala (vas), Merikukka Kiviharju ja Heini Lehväslaiho ovat Sävy-klubin kantaesiintyjiä. Kuva: Raimo Granberg Uuden vuoden kulttuurikierros ??Kallio Kipinöi ?festivaali täytti syksyllä 20 vuotta. Tuttuun tapaan kulttuuriviikko tarjosi, perinteisen ohjelmiston lisäksi uutta: Pop Up ?museohanke, nykysirkusfestivaali Cirko, Lähiradion avoimet mikit ? ohjelman, elokuvateatteri Rivieran -avajaiset. ? Uudet ohjelmakonseptit uudistavat festivaalia ja se on onnistunut ratkaisu, tuoden muun muassa uutta yleisöpohjaa tälle perinteikkäälle kaupunkifestivaalille, siitä kertoo myös se, että festivaalin kokonaisyleisömäärä oli tänä syksynä noin 15 000 kävijää, tuottaja Juhani Styrman arvioi lehdelle. Kallio Kipinöi ?konsertissa täpötäysi sali jaksoi odottaa illan päättänyttä Rauni Pekkalaa. Jo 1960-luvulla iskelmälaulajattaren uran aloittanut Pekkala on siirtynyt viimevuosina laulamaan enemmissä määrin jazzia. Teatteri Kallion konsertin ohjelmisto koostui lähinnä jazzevergreeneistä. Illan aloitti Markanjazz, joka päivittää 1960-luvun iskelmäkauden lauluja tähän päivään. Rauni Pekkala ja Ilkka Hanski bassossa. Toinen säestäjä oli Seppo Sarén, piano. Kuva: Juhani Styrman Joulurauhaa Kalliossa Kallion joulurauhanjulistus tehtiin toisen kerran Karhupuistossa kirjasuomeksi ja slangiksi avoimena facebook-tapahtumana. Aiemmin joulurauhaa on julistettu kirkon portailla. Tapahtuman pääjärjestäjä-juontaja Johanna Sauramäki, Saura-palveluista ja Kallion kulttuuriverkostosta, kertoi järjestelyjen taustasta, tukijoista ja luki joulurauhanjulistuksen. Kirjailija Torsti Lehtinen tulkitsi omakohtaisen joulurauhajulistuksen slangiksi. Lasse Liemola esitteli hänet ?Sörkan Sokrateeksi?, mutta kirjailija korjasi olevansa ?Kurvin Kierkegaard?... Jukka-Pekka Vuorikoski luki runon kuten vuotta aiemminkin. Yhdessä lauloimme ?Niin Gimis on Stadi?, VeliMatti Kunnarin ja Liemolan johdolla. Runoja lausuivat Viikot 2-3 kus, mutta sesonki venytettiin marraskuun alusta loppiaiseen.  Kyllä Talvisirkus sopii myös meille muuten lapsenmielisille. Maksim Komarovin ja muiden ohjaamat huisin jännät ilma-akrobatiat aikuisille ovat pehmentyneet lapsille suunnatuksi hauskaksi pilailuksi ja temppuiluksi, tänä vuonna Hurjaruuthin perustajan Arja Petterssonin ohjauksessa. Miehet olivat pääosin ulkomailta, naisesiintyjät suomalaisia. Pidin itse ilma-akrobatiasta ja jongleerauksesta. ?Muisti? on yhtenäisempi esitys kuin viimevuotinen ?Matka?, jonka kuvaeksotiikka ei ehkä tavoittanut nuorimpia katsojia. Hurjaruuth on rakennuttanut isoon Pannuhalliin toimivat ja varmaan kalliit kattoripustimet. Onneksi se voi jatkaa paikalla, kun Tanssin talo syntyy viereen ja Pannuhallikin tulee mukaan laajempaan käyttöön. Talvisirkuksen parasta väliaikatarjoilua ovat suussa sulavat, tuoreet korvapuustit, joiden tuoksua ei voi ohittaa, vaikka saa verensokerin elämään. Tanssin riemua Johanna Sauramäki avaa Joulurauhan julistuksen Karhupuistossa. Kuva: Mikko Reijola Jukka-Pekka Vuorikoski ja Mira Mink. Joulurauhanjulistuksen kuuli Lähiradion taajuudella ? ja siitä tehtiin jopa video. Sävy-klubin ihanat naiset Ravintola Oivassa oli Sävy-klubi ihan joulun alla. Katja Luhtala esitti aluksi kauniilla amerikanenglannillaan puhelaulua maailmantilasta, kaksi synkempää ja kaksi iloisempaa. Mieleen jäi erityisesti tähän maailmanaikaan sopiva ?I was an Emigrant too?. Hän hoitaa laulut läppärin taustamusiikin kanssa. Kuulasääninen Tuija Rantalainen veti hienon viiden oman laulunsa sarjan: ?Kyllä arki on ihanaa?, ?Mitä toivoisin sinulle??, ?Harjutorin joulusauna?, uusimman radiohittinsä ?Jouluhimmeli? ja iki-ihana ?Jouluaaton aamu kolmosratikassa?. Tuijan laulut ovat kauniin ihmisläheisiä. Illan huippu oli Merikukka Kiviharjun pitkä setti kahden vieraan kera. Hän aloitti sodanvastaisella ?No More Games? ja rasismia käsittelevällä ?End of Silence?. Sitten tuli vähän chansonia, ?Täysin tyhjää?. Komealta kuulostivat jazz-blues-tulkinnat á la Duke Ellington kitaristi Yrjänä Sauroksen kanssa: Mood Indigo, Caravan ja Black Coffee. Ihan lopuksi pääsimme joulun sanomaan, kun Heini Lehväslaiho tuli toiseksi ääneksi kolmeen lauluun: ?Soi laulu enkelten?, tavattoman kaunis 1300-luvun virsi ?Tuo armon valkokyyhky? ja ?Jouluyö, juhlayö? laahaavan hitaana tulkintana. Neruda-koira pyrki finaaliin mukaan. Sävy-klubi on Pandin, taiteilijat rauhan puolesta, järjestämä joka kuukauden viimeisenä tiistaina. Omiin silmiini on osunut vain jouluspesiaalit, vuosi sitten ja nyt. Kinetic Orchestra valmistaa vuosittain uuden kantateoksen, joka saa ensi-iltansa loppuvuodesta. Edellisvuosien kantateokset jatkavat ryhmän kiertueohjelmistossa. Ryhmä keikkailee vuosittain sekä Suomessa että ulkomailla. ?ANIMALS?, jonka koreografiasta vastaa ryhmän johtaja Jarkko Mandelin ja työryhmä, sai ensi-iltansa runsas kuukausi sitten Ruotsissa, oli esillä Stoassa kolmena iltana joulun alla ja lähtee tänä vuonna kiertueelle. Animals pyrkii vapautumaan ihmismielen ylivallasta, tutkien aistien, vaiston ja primitiivisten reaktioiden ilmentymistä liikkeessä. Jatkuva kamppailu, vertaistaan vailla olevat fyysiset ominaisuudet, lauman tuoma turva ja toisaalta yksin metsästämisen jännitys. Voiko ihminen päästä lähemmäksi sisäistä eläintään?, tekijät kysyvät. Teosta ei suositella perheen pienimmille. TamaraRasmussenOpisto piti joulunäytöksen Aleksanterin teatterissa. Ilta kesti alun kolmatta tuntia väliaikoineen. Parikymmentä numeroa tarjottiin runsaalle yleisölle, jossa oli paljon vanhempia, sukulaisia ja muita kannustajia 3-82-vuotiaille esiintyjille. Koimme iloa onnistumisista lavalla. Seniorinaisten Tuija Rantalainen on sielukas laulaja-lauluntekijä. Kuva: Raimo Granberg Ilma-akrobatia oli parasta Talvisirkuksessa. Kuvassa huikea parinvaihtoheitto Kaapelin Pannuhallissa. Kuva: Joona Pettersson/Hurjaruuth ?sateenvarjotanssi? nuorten miesten kanssa oli hauska. Aktivistit on näyttämötaiteiden ammattilaisiksi tähtäävien koulutusryhmä, jossa pääpaino on liikkeessä ja tanssissa. Säikeet on 7-11-vuotiaden ryhmä. Ultrat on aloittanut ryhmänä v. 2012 ja he ovat nyt 11-15-vuotiaita. Nykytanssi, klassinen baletti, Street, Show ovat tämänhetkiset lajit ja treenikertoja on 5-6/ viikossa. ? Ultrat ovat vaiheittain siirtymässä laajan oppimäärän syventäviin opintoihin. Esiintymistilaisuuksia järjestetään runsaasti myös ?omien ympyröiden? ulkopuolelle. Katselmus- ja kilpailumatkoja sekä yhteistyötä muiden taideoppilaitosten ja peruskoulujen kanssa kuuluu vuosittaiseen ohjelmaan, Vivianne Budsko-Lommi kertoo lehdelle. Talvisirkus, lasten vetonaula ?Kurvin Kierkegaard?, Torsti Lehtinen luki julistuksen slangiksi. Kuva: Mikko Reijola Lasten, heidän perheidensä ja omaisten paratiisi vuoden lopulla ja etenkin sen vaihtuessa on Hurjaruuthin jo yli 20-vuotinen menestyskonsepti: Talvisirkus. Aluksi se oli Joulusir- Tanssiopiston Ultrien kaunis esitys sykähdytti Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 Laulun loistoa Temppeliaukiolla ??Valtavan hienon uuden vuoden konserttikokemuksen saimme isolla joukolla Temppeliaukion kirkossa illansuussa. Päivi ja Paavo Lipposen rahasto tukee kuvataiteiden ja musiikin nuoria opiskelijoita. Kansan sivistysrahaston puitteissa toimiva Lipposten rahasto toi konsertin isommalle yleisölle maksuttomana Temppeliaukion kauniiseen ja valoisaan kirkkoon Töölön seurakunnan kanssa ja Tradekan tuella.  Sana oli levinnyt. Tupa aivan täysi. Kaikki eivät aluksi mahtuneet istumaan, vaikka sivupenkit melkein esiintyjien takana otettiin käyttöön. Osa yleisöstä näytti olevan uuden vuoden turisteja Venäjältä ja Kaukoidästä. Nuorina solistitähtinä kuulimme opintojensa lopussa olevat, jo Lappeenrannan kilpaluissa pärjänneet sopraano Johanna Isokoski ja tenori Kristi- an Lindroos. Heitä säesti flyygelillä Tuomas Juutilainen, jolle tuli täysi ilta soittoa yhteen menoon. Alkuun oli valittu itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansallisia säveltäjiä: Sibelius, Kuula ja Merikanto. Lopussa kuulimme suosikkitärppejä Mozartin tutuista oopperoista. Johanna Isokoski sai yleisön haltioihin ensi kerran jo Toivo Kuulan ?Karjapihassa?, sitten Zerlinan osassa Don Giovannin duetossa. Myös hengellinen ?Excultate, Jublate? vetosi. Kristian Lindroosin tumma ääni nousi voimaansa Sibeliuksen ?Laulu ristilukista?, Kuulan ?Syystunnelmassa? ja erityisesti Oskari Merikannon ?Merellä?. Hänen pitäisi vielä kehittää lavakoreografiaa; on muitakin tapoja seistä kuin pitää yhdellä tai kahdella kädellä flyygelistä kiinni.  Myös duetoissa nainen oli vere- Paula Koivuniemi lauloi aluksi ?Aikuisen naisen?. Kuva: Raimo Granberg Pertti Kurikan jäähyväiset Täytyihän se kokea. Tapanin tanssi ?iltana oli punkrock-konsertti Mikonkadun 15 vuotta vanhassa ?On the Rocks? -musiikkibaarissa. Ovella oli pitkä jono, josta kaikki eivät päässeet sisälle. Pertti Kurikan Nimipäivät heitti viimeisen keikkansa vieraineen. Olimme tuvan täydessä hikisessä alabaarissa. Ensin Seksiriippuvaiset soitti. Sitten Problems? veti hyvän keikan. Tumppi Varonen lauloi vahvasti mm. ?Lanka palaa?, ?Tiina on punkkari?, ?Katupoikien laulu? ja encorena ?Tahdon rakastella sinua?, terveisinä Ari Taskiselta. PKN aloitti hieman myöhässä illan suosion takia. Nimipäivät päätti elonsa Pertti Kurikan oikeana syntymäpäivänä. Päivänsankari jää eläkkeelle 60-vuotiaan. En tiedä, mitä nuoremmat pojat tekevät, kun basistille ei enää voi vinoilla...huumorin varjolla. Kuulimme ?Aina mun pitää?, ?Päättäjä on pettäjä?, ?Puhevika?, ?Pertti käyttää kondomia?. Keikkaa voi katsoa Mouka?firman dokumentista, jota kuvattiin väenpaljoudessa. PKN lopettaa tyylillä, vuonna 2009 kehitysvammatuen vapaa- 11 Muusikot ja Päivi ja Paavo Lipponen järjestävän KSRrahaston edustajina tyytyväisinä tulokseen. Kuva: Raimo Granberg vämpi kuin mies, jonka olisi löydettävä se sänkykamarikatse. Toimitusjohtaja Päivi Lipponen kertoi, että KSR:n rahasto laajentaa toimintaansa kotimaista kansainväliseksi. Sekä kuvataidetta että musiikkia on kesäkuulla esillä Berliinissä. Korealainen tanssi karkottaa pahaa Kun unohtui hankkia uuden vuoden tinat, pitää luottaa korealaiseen vanhaan kansanviisauteen: perinteinen Salpuri tanssi karkottaa pahat pilvet uuden vuoden tieltä! WHS teki kulttuuriteon tuomalla 12 hengen korealai- sen tanssi-ryhmän Teatteri Unioniin vuodenvaihdetta varten. WHS:n johtaja, sirkustaitelija Ville Valon korealainen yhteistyökumppani Sungsoo Ahn toi oppilaitaan Korean taideyliopistosta, K-Arts Dance Company. Heidän taustansa on baletissa, katutanssissa ja kaikesta siltä väliltä. Katsoja kokee sekä perinteistä tanssia että nykytulkintoja vanhoista. Nämä eivät ole rahvaan, kansan tansseja, vaan yläluokkaisia hovitansseja aiheen hyvin tunteva Valo korosti vaatteiden vaihdon välillä spiikeissään. Laulaja Robin hurmasi nuoret ja vanhat. Kuva: Raimo Granberg ehtoistoiminnasta alkaneen soittouransa. Maunula-talo aukeaa Maunula sai monitoimitalonsa. Avoimissa ovissa 22.12. oli mukava, iloinen tunnelma. Viralliset avajaiset ovat tammi-helmikuun taitteessa. Monitoimitaloidea tuli palveluien alueellistamisen mukana kaupunkiin. Ensin Stoa 1984, sitten Kanneltalo, Malmitalo jne. Donnerin kulttuurisuunnitelmassa 1990-luvulle oli myös monitoimitalo kaakkoon, Herttoniemi ja pohjoiseen, Maunula. Mutta ne jäivät laman alle. Pertti Kurikan Nimipäivät Kaapelin Crossover-festarilla soittamassa omilleen, keharikuulijakunnalle. Kuva: Ismo Helen Johanna Isokoski ja tenori Kristian Lindroos. Heitä säesti flyygelillä Tuomas Juutilainen Kuva: Raimo Granberg Uuden vuosisadan juhla Uuden vuoden vietto alkoi Kansalaistorilta tai Töölönlahdelta ja jatkui osalla Musiikkitalolla Helsingin Barokkiorkesterin Uuden vuoden konsertissa, jonka johtajavieraana oli tutusti Dmitry Sinkovsky, alttoviulun virtuoosi, kapellimestari ja kontratenori-laulaja. Ulos ei ollut kiire, koska ulko-ovesta avautuu Kansalaistori, jossa ehti kuulla Palefacea, Paula Koivuniemeä, Robinia, Olavi Uusivirtaa ym, tanssia, sirkusta ja tietenkin upean ilotulituksen. Jussi Pajunen paljasti uuden keskustakirjaston nimeksi ?Oodin?, joka on herättänyt jälkikeskustelua. Aiheesta oli yleisökilpailu ja päätöksen teki raati. Yli 100 000 ihmistä näki Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alun paikanpäällä, vielä enemmän television äärellä. Kun Jenni Vartiainen laulaa eläkeläiskuoron tuella ?Mä en haluu kuolla tämä yönä?, tuntemukset olivat aika huikeita. ton tiloihin. Vanha lopetti tasan kuukausi sitten. Uusi oli jo ahkerassa käytössä. Apulaiskirjastotoimen johtaja Saara Ihamäki näytti ylpeältä uustilojen keskellä. Kirjastoon ei ole ?eteistä?; ulko-ovi vie suoraan ostoskeskukseen, kassat näkyvät hyvin. Asiakkaiden pitää varoa, etteivät kirja- ja pullonpalautukset mene sekaisin, kommentti kuului. Maunula-talon valmisteluissa on muusta Helsingistä edukseen poikkeavalla tavalla otettu asukkaiden mielipiteet, osallistuva budjetointi, asukasedustajat talon neuvottelukunnassa mukana päättämässä yhteisestä ohjelmasta talon käyttäjille. Johdin puhetta työvä- päällä samassa kerroksessa. enopiston johtokunnassa Kai se oli lukkarinrak2005-06, kun vs. rehtori kautta, että menin ensin Teksti: Risto Kolanen Kaarina Vattula esitteli joh- katsomaan työviksen tilat, tokunnalle hankesuunnitel- 3 kerroksessa. Alakerrassa maa. Välivaiheessa 2010-lu- on Maunulan uuden kirjasvulla työväenopisto mietti jopa luopumista kolmen hallintokunnan projektista, jolloin kirjaston ja nuorisotoimen jatko(kin) olisi vaarantunut. Rahat onneksi löytyivät. Opiston laululintu Satu Luomajoki tulkitsi kauniita joululauluja sarjatulena tutun pianistin Vesa Lintulan säestämänä. Se tapahtui keskimmäisen kerroksen aulatilassa, jossa oli vapaaehtoisten mehutarjoilua pipareiden kera. Nuori- Kansallispukuinen Suomi-neito kuljettaa soihtua narulla. Kuva: Raimo sotilassa oli jo täysi Granberg peli- ja leikkirieha
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 2-3 Kuvataide Outi Ikkalan näyttelyssä, puoliso Seppo Kärkkäinen istuu Kompositio-työn äärellä Galleria 68:n avajaisissa vieraiden kanssa Kuva: Raimo Granberg Uuden vuoden kuvataidetta ??Kallion, Sörkan, Punavuoren, Etelärannan ja Kruununhaan galleriat esittävät monipuolisen kattauksen vuodenvaihteessa. Osa gallerioista oli kiinni, mutta myös esitteli uusia tekijöitä. Konstruktivistin retrospektiivinen näyttely Outi Ikkala (1935? 2011) kuuluu suomalaisen konstruktivistisen taiteen joidenkin mielestä nyt unohdettuihin klassikkoihin. Hän valmistui v. 1959 Suomen Taideakatemian koulusta ensimmäisen täysin abstraktin maalauksen esittäjänä lopputyönään. Ikkala oli Vapaassa Taidekoulussa sekä Sam Vannin että Unto Pusan oppilas. Hän löi itsensä läpi Nuorten näyttelyssä v. 1964 Taidehallissa. Galleria 68, Hämeentie 68, tuo näytteille ennen kaikkea Outi Ikkalan 1970-luvun tuotantoa, jota voidaan pitää hänen huippukautenaan. Varhaisin työ on vuodelta 1969, myöhäisin 1989. Ikkala oli oman tiensä kulkija, joka vierasti sukupolvensa poliittista julistusta ja etsi aina uutta. Hän otti kantaa ?puhtaan taiteen? puolesta, mikä johdatti paitsioon taidekentällä. Kineettisyys ja värien syvyystutkielmat ja tilalliset rakennelmat hallatsivat maalauksia. Maalaukset kuin kollaaseja ?Nykypäivän Utopia? näyttely esittelee Ruplassa, Helsinginkatu 16, kuvataiteilija Fabu Piresin kuusi viimeisintä työtä, jotka ovat maalattu sekatekniikalla kankaalle. Tämä utopia on vaihe, jota taiteilija parhaillaan kokee elämässään. ? Maalausten kasvot kuvastavat hahmoja, jotka ovat uppoutuneina nyky- Kuvataiteilija Fabu Pires ja työnsä Ajna (mixed media on canvas, 2016) Galleria Ruplassa.. Kuva: Raimo Granberg ajan maailmassa, joka on täynnä nopeasti liukenevaa informaatiota, hän perustelee. Maalaukset pohjautuvat puolalaisen sosiologin Zygmunt Baumanin nestemäisen maailman teoriaan. Sen mukaan oli aika, jolloin käsitteet olivat vankkoja. ? Ideat, ideologiat, suhteet ja ajatusten virrat palaavat todellisuuteen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. 1920-luvulta lähtien on nähty saavutukset teknologian saralla, kuin myös poliittiset yhteenotot, sodat, maailman nousu ja lasku. Nykyaika toi mukanaan nestemäisen virtauksen, välittämättä esteistä ja jaoista, muotojen hyväksymisen, tilojen valtaamisen, varmuuksien, uskomuksien ja käytäntöjen hälvenemisen, taiteilija jatkaa. Vaikka työt ovat maalauksia, Fabu on tuonut niihin paljon kollaasin elementtejä. Hän näkee elementtejä eri kerroksissa ja tarkoituksena on, että jokaisen luomuksen kerros kelluu tässä nestemäisessä tilassa. Katja Laakso-Leppänen työnsä Liljat (pastelli, 2012) vieressä. Kuvassa näkyy vasemmalla ylhäällä Rakkauden kukka (öljyväri kankaalle, 2015) ja oikealla Tulppaaneita tulvillaan (öljy kankaalle, 2015). Kuva: Raimo Granberg Päivi Häkkinen (vas), laulaja Linda ja Hiljaisuus ?puupiirrosteos (2016) Kuva: Raimo Granberg Keijut tanssivat hämärässä Yleensä taidenäyttelyyn mennään vartavasten. Sorbuksessa, Vaasankatu 15, ?Keijujen ikkunainstallaatio? ? teoksen saattoi nähdä vuoden lopussa, jos liikkui Vaasankadulla hämärän aikoihin. Kolme keijua, Aika, Lähde ja Äly, tuovat yhteisvoimin Vaasankadulle tuulta, valoa, aikaa ja lorinan pirinää, porinan plörinää, sirinän tärinää eli värinää. Keijut viettävät talvensa vierailemalla eri ulottuvuuksissa omien mieltymystensä mukaisesti. He myös seuraavat päivittäisiä värähtelyjä ja joskus laskettelevat tai surffaavat sateenkaarilla. Keijujen näkökulmasta joulu ja uusivuosi ovat hienoja ja merkityksellisiä hetkiä tietyissä fraktaaleissa. Legendan mukaan Keijuilla oli muinoin juhla-aikaan malvat loppu. Keijut päättivät lähteä Keijulaaksosta malvojen hakuun. Peikkojen Laakson uumenista Keijut löysivät suuren malvatarhan, josta kaikki poimivat taskunsa täyteen. He veivät tuoreet malvat Keijulaaksoon ja siitä syntyi juhla, jonka mekin tunnemme nimellä joulu. Nimi joulu onkin annettu paluuretkellä Keijulaaksoon ulottuvuuksien välistä siirtyneen Joulukeijun mukaan!, esittely tiivistää. Keijut-trion muodostavat Lähde, Aika ja Äly, jotka tunnetaan myös nimillä Roope Eronen, Tero Niskanen ja Antti Tolvi. Sorbukseen tuleva teos on kokeelliseen musiikkin ja visuaaliseen ilotteluun keskittyneen trion ensiesiintyminen installaatiomuodossa. Luonto ja ihmismieli Katja Laakso-Leppänen esittelee Jade Galleryssa, Punavuorenkatu 4, öljy- Valokuvaaja Antero Takala ja Flamenco edessä Laterna Magicassa. Kuva: Hannele Salminen ja pastelliväritöitään viime vuosilta. Teemana on ?Luonnon ja mielen maisema?. Luonto on ollut hänelle innoituksen antaja ? niin ilon kuin surun hetkinä. Luontoa kuvaamalla taiteilija välittää omia tuntemuksiaan kanssaihmisille. Luonti ja ihmisen mieli yhdistyvät maalauksissa. Erikoisen kunnioitettavaksi Ulvilassa asuvan Laakso-Leppäsen taitelijauran tekee se, että hän on CP-vammainen syntymässä koetun hapenpuutteen seurauksena. Sirkeä nainen opiskeli ylioppilaaksi, kävi Porin Taidekoulun ja on saanut tehdä parikymmentä vuotta taidetta. Alun perin oikeakätinen ihminen maalaa vasemmalla kädellä, koska oikea toimii vain apukätenä. Näyttelyjä on runsaasti ollut Satakunnassa, mutta myös K-Galleriassa Vantaalla Jaden lisäksi. Kynnys ry:n tiloissa Helsingissä on hänen työnsä. Unelmani on elää taiteella, saada nimeä ja myydä tauluja. Haluan olla mahdollisimman hyvä äiti 14-vuotiaalle tytölleni arkielämässä, hän vastaa kysymykseeni tavoitteistaan tulevaisuudessa. Helvetin syyllinen Edelllisen ikätoeveri Päi- vi Häkkinen tuo ?Helvetin syyllinen? näyttelyssään veistoksia ja tilateoksia, jotka todistavat traagisia ja koomisia tarinoita syyllisyydestä, häpeästä, rakkaudesta ja vihasta. Taiteilija yhdistää taidehistoriaa absurdiin maailmankuvaansa ja omaan elämäänsä. Tarkoitus on esitellä ihmisluonteen kaksijakoisuutta, hyvä ja paha, valkoinen ja musta. Galleria Sculptorin, Eteläraranta 12, tammikuun veistohahmot kommunikoivat keskenään näyttelyasetelmassa kahdessa huoneessa, ovat enemmän tai vähemmän suhteissa toisiinsa, rakastavat ja raivoavat, leikkivät tyhmää, uhmaavat kuin lapset ja ovat kuin eivät olisikaan. ? Kuka? ? En minä, mutta pojat. Toisen huoneen tilateos on nimeltään ?Honey I`m Home? (Olen kotona, kulta). Ensimmäisen huoneen teosten nimi on ?Dummy? (Tyhmyri). Päivi Häkkinen valmistui kuvataiteen maisteriksi kuvanveiston osastolta Kuvataideakatemiasta vuonna 2002 hän on osallistunut useisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Teoksia on Helsingin kaupungin taidemuseon ja Wäinö Aaltosen museon kokoelmissa sekä yksityisissä taidekokoelmissa. Maija Saksman ja Tellervo Viitaniemi lauloivat ja soittivat avajaisissa. Lisäksi Linda-niminen laulaja tulkitsi hienosti Suzanne vega 1980-luvun lopun folkballadin. Kuvan monitoimimies Valokuvaaja Antero Takalan Flamenco-teos voitti Barcelonasa kansainvälisen palkinnon ja vedos kuuluu Barcelonan Taidemuseon kokoelmiin. Hänen näyttelystä ?Maisemasta mielenmaisemaan - Elämäni ka- meran takana? joulukuulla Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, on myös tehty samanniminen kirja. ? En ole kovin sosiaalinen ihminen, pikemminkin eräänlainen erakkorapu. Työskentelen etupäässä yksin, jolloin pystyn parhaiten keskittymään valokuvaukseen. Minulla ei ole autoa, ei edes ajokorttia. Liikun julkisilla kulkuneuvoilla, kävellen, hiihtäen, mopolla tai veneeallä, Takala sanoo Valokuvataiteen museon verkkosivulla. Kuvausprojektit ovat pitkäkestoisia, viidestä vuodesta kymmeneen. Takala käyttää paljon materiaalia, 10 000 ? 20 000 ruutua kinofilmiä projektia kohden. ? Yksin työskentely mahdollistaa kuitenkin minulle maksimaalisen keskittymisen kuvaukseen. Normaali kuvausjakso Lapin kuvauksissa oli 12-14 vuorokautta. Muualla Suomessa pari - kolme vuorokautta on tehokas kuvausjakso säästä riippuen. Kesäyön kuvauksissa viikko on pisin ajanjakso, jonka jaksaa parin tunnin yöunilla toteuttaa. Takala aloitti vuonna 1960 Yleisradiossa kameramiehenä ja jäi eläkkeelle Ylen pääkuvaajan tehtävästä vuonna 2002.Takalan valokuvat ovat klassisia mustavalkoisia valokuvia. Hän kuvaa filmille ja tekee kuvista hopeagelatiinivedokset, jotka digitoidaan. Digitoiduista kuvista tulostetaan näyttelyihin mustesuihkuvedokset. Takala kuvasi Suomen ensimmäisiä videotaideteoksia, mm. Bo Carpelanin ?Pihasta?, Kruununhaan alueella. Luonnonherkkyyttä Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esitteli vuoden loppuun kahta naistaitelijaa. Päivi Lempinen esitteli grafiikkaa ja öljymaalauksia. Taidegraafikko Johanna Koistinen työskentelee paljon metalligrafiikan parissa, mutta on hyödyntää myös litografiaa. ? Koistisen teoksissa luonto näyttelee usein merkittävintä osaa, varsinkin kasviaiheet, mutta rakkaiksi yleisölle ovat käyneet myös Koistisen kuvaamat herkät ja hauraat linnunpesät. Helsingissä taiteen parissa asuva Koistinen viettääkin kesänsä Kuopion Kärängän puutarhassaan, josta hän ammentaa ideoitaan, kriitikko-kuraattori Otso Kantokorpi esittelee. Ihminen on töissä muakna, mutta hauraana, tuskin näkyvänä, usein kuin muistona läsnäolosta. ? Ihmistä edustaa usein käsi, joka uurteineen ja kuvioineen rinnastuu lehtiruotien jo ikään kuin määritelmällisesti graafiseen ilmeeseen. Taiteilija on taidemaalarija graafikko Unto Koistisen (1917-1994) tytär ? oli nuorena suomalaisissa avantgardistisissa performanssiryhmissä Jack Helen Brut (1983-85) ja Helmut Pantzer (1985-87). Teksti: Risto Kolanen
• Megapart y KALLIO LEHTI Viikot 2-3 KAIKKI ALUEET AVOINNA! 7 1 0 2 . 1 . 28 a n i a t Lauan lo 16-21 k Liput 38? 6-11v. ja eläkeläiset 34 ? tiketti.fi tai Vihti Skin hissilippuluukulta. Sisältää rinnelipun. 13 Ohjelmassa mm. ? Saara Aalto ? Lakko & Herbalisti ? Hovimuusikko Ilkka ? Vaateshow ? Välinetestausta ? Lumiluistelunäytös ? Vaijeriliukunäytös ? Ajonäytöksiä ? Ilotulitus ? Juontajana Jaakko Saariluoma Hiihtokoulu, kurssit ja yksityistunnit! Lumetettu Ensilumenlatu avoinna! Kaksi modernia taikamattohissiä! www.vihtiski.fi Kaupunginteatteri juhlavuoteen uudella johdolla? Helsingin Kaupunginteatterin johtajana aloittaa Kari Arffman 1. tammikuuta 2017. Arffman seuraa tehtävässään Suomen suurinta teatteria menestyksekkäästi vuodesta 1998 johtanutta, eläkkeelle jäävää Asko Sarkolaa. Marina Meinander. ??Myös HKT:n ruotsinkielisen näyttämön Lilla Teaternin uusi taiteellinen johtaja Marina Meinander aloittaa tehtävässään tammikuussa. Kari Arffman luotsaa teatterin juhlavuoteen, jonka aikana teatteri juhlistaa 50-vuotta täyttävää, täysin peruskorjattua teatteritaloaan ja Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä Lasse Mårtensonin suurmusikaalilla Myrskyluodon Maija. Helsingin Kaupunginteatterin kesällä 2015 alkanut peruskorjaus valmistuu keväällä ja yleisölle talo avataan elokuussa 2017. ?Tässä ollaan uuden äärellä monestakin näkökulmasta. On kaksi uutta johtajaa, upea, vastaremontoitu talo. Lähdemme tekemään uutta yhteistyössä ja keskustellen teatterin valtavan ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa?, Arffman kertoo. Ruotsinkielisen näyttämön, Lilla Teaternin taiteellisen johtajuuden lisäksi Marina Meinander osallistuu myös HKT:n yleiseen ohjelmistosuunnitteluun. Johtajasopimus on määräaikainen ja jatkuu 31. heinäkuuta 2020 saakka. ?Helsingin Kaupunginteatterin vahvuus on paitsi sen henkilökunnassa, siinä että teatterilla on monta eri näyttämöä, joilla on jokaisella oma profiilinsa. Se tarjoaa meille mahdollisuuden rakentaa laajaa ohjelmistoa eri kohde- Kari Arffman. ryhmille. ? Päämääräni Lilla Teaternissa on vaalia Vivica Bandlerin luomaa perinnettä: Lillan on iloisen rohkea teatteri, jonne on helppo tulla yhä uudelleen ja uudelleen, Meinander sanoo. Kari Arffman on 48-vuotias ja valmistunut teatteritaiteen maisteriksi 1997. Hän on toiminut Kotkan ja Jyväskylän kaupunginteattereiden johtajana yhteensä lähes 10 vuoden ajan. Hän on näytellyt tai ohjannut mm. Helsingin Kaupunginteatterissa, Tampereen Teatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, Jy- väskylän kaupunginteatterissa, Kotkan Kaupunginteatterissa ja Pyynikin kesäteatterissa. Ennen johtajuuskauttaan Kari Arffman työskenteli Helsingin Kaupunginteatterissa syksyllä 2016 ensiiltansa saaneen Shrek-musikaalin ohjaajana ja näyttelijänä. Teatteritaiteen maisteri Marina Meinander (s. 1967) on dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Useiden freelancetöiden ohessa hän on työskennellyt 13 vuotta kiinnitettynä dramaturgina Svenska Teaternissa ja kolme vuotta Yle Draamalla Kotikatu-tv-sarjan vastaavana tuottajana. Tämän jälkeen hän on toiminut mm. Ylen pitkien tv-sarjojen, kuten Syke ja Kynsin hampain, lukijana ja kehittäjänä. Meinanderin yhdessä Kirsi Porkan kanssa ohjaamaa näytelmää Mirakelmetoden esitetään parhaillaan Lilla Teaternissa. Meinander on tehnyt 18 ohjausta sekä näyttämölle että radioon, kirjoittanut 15 näytelmää ja työskennellyt dramaturgina, kääntäjänä ja tuottajana.
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 2-3 Kirja-arvostelu Saksalaiset Suomessa 1918: Pyyteetön auttaja vai ahne imperialisti? Uudesta keskustakirjastosta tulee Oodi - niminen ??Keskustakirjasto sai nimen - se on ?Oodi?. Helsingin kaupunginkirjasto järjesti Töölönlahdelle rakennettavasta uudesta kirjastosta lokakuussa avoimen nimikilpailun. Kilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 2 600 ehdotusta, näistä 1 600 oli eri nimiä. Raati valitsi niiden joukosta voittajaksi eh-dotuksen ?Oodi?. Meddelandet på svenska finns bifogat. Voittajanimen valitsi tuomaristo, joka kokoontui kaksi kertaa. Tuomariston puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Viljanen toteaa, että nimeä valittaessa huolehdittiin, että se vastaa moniin vaatimuksiin. ? Nimen tulee olla helposti muistettava, lyhyt, suuhun sopiva sekä taivutettava. Sen tulee olla myös helposti perusteltavissa kansainväliselle yleisölle ja toimia monilla eri kielillä. Nimeen tulee voida sisällyttää Suomi 100 ?symboliikkaa ja on etu, jos se on sanana kaunis. Koska kyseessä on kirjaston nimi, sillä tulee olla kytkös kirjallisuuteen ja sitä kautta kirjastoon. Kuitenkaan ei haluttu koko Suomea, kirjallisuutta ja kulttuuria koskettavaa kirjastoa nimetä vain yhdelle henkilölle, vai- kka hyviä perusteita esimerkiksi eri kirjailijoille omistetuista nimistä esitettiinkin. Näillä perusteilla kirjaston nimeksi valikoitui sana ?Oodi?, Viljanen perustelee valintaa. Tuomaristo oli päätöksestä yksimielinen. Oodinimiehdotuksen lähetti Mirja Lounameri. Hänet huomioidaan kutsulla talon avajaisiin joulukuussa 2018. Ajaton nimi Kielitoimiston sanakirjan mukaan oodi on ?haltioituneen sävyinen lyyrinen runo?, jonka ei tarvitse olla mittaan kirjoitettu. Sanalla on pitkä historia: jo muinaisessa Egyptissä ja antiikin Kreikassa oodi oli ylistyslaulu, milloin syntymäpäiväsankarille, milloin kuninkaalle. - Nimi katsoo taaksepäin, on silti nykykieltä ja kuvastaa hyvin vuonna 2018 Töölönlahdella avattavan kirjaston luonnetta ja tehtävää. Oodi tulee olemaan ihmisten ja lukemisen talo, demokratian ja sivistyksen paikka ja lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille, Viljanen korostaa. Nimen katsotaan viestivän myös suomalaisen kirjastolaitoksen ja arkkitehtuurin korkeasta tasosta. Nimellä on kaksi virallista kirjoitusasua: 1. Helsingin keskustakirjasto Oodi ? Helsingfors centrumbibliotek Oodi ? Helsinki Central Library Oodi 2. Kirjasto Oodi, Helsinki - Biblioteket Oodi, Helsingfors ? Library Oodi, Helsinki Tuomariston kokoonpano: Ritva Viljanen, pj., apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, Helsinki Claes Andersson, kirjailija Riina Katajavuori kirjailija, Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Titta Lilja, opiskelija, Ruuti-ydinryhmän jäsen Pirjo Lipasti, keskustakirjaston johtava suunnittelija, Helsingin kaupunginkirjasto Arto Sivonen, suunnittelija, markkinointitoimisto Måndag Hannu Sulin, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Sari Lehikoinen, siht., viestintäpäällikkö, Helsingin kaupunginkirjasto. ??Suomeen saapui huhtikuussa 1918 lähes 13 000 saksalaista sotilasta ?vapauttamaan? punaisen Suomen valkoisille. Neljässä viikossa saksalaiset valtasivat punaisten hallussa olleen Etelä-Suomen ja jo huhtikuussa 1918 Helsingissä oli saksalaisjoukkojen voitonparaati. Toukokuussa juhli Helsingissä Mannerheimin valkoinen armeija. Verinen sisällissota oli päättynyt, vankileirikurjuus alkanut. I Maailmansota riehui Euroopassa täyttä häkää , itsenäiseksi tahtova ja pyristelevä Suomi siinä seassa. Suomi haki apua ja sai sitä Saksalta. Miksi saksalaiset tulivat Suomea ?vapauttamaan?, 13 000 miestä, 4000 hevosta, 85 lehmää ? . He eivät olleet pikakäynnillä, he jäivät Suomeen jouluun 1918 saakka. Mitä he täällä tekivät, rauhanomaisissa, kylläkin sekavissa oloissa, sankareina. Seurapiirirouvien ihailujen kohteena. Tätä erittäin vähän tutkittua ja selvitettyä ajanjaksoa valaisee erinomaisesti Marja-Liisa ja Seppo Hentilän kirja ?Saksalainen Suomi 1918 ? (Siltala ). ?Jääkärit maanpettureita ? Suomen saksalaissuuntauksella oli paljon merkittäviä kannattajia, joista kirja nostaa esiin erityisesti P.E. Svinhufvudin ja J.K.Paasikiven. Kolmas mahtimies, valkoisen armeijan johtaja Mannerheim ei ollut ollenkaan innostunut saksalaisista eikä myöskään Saksasta tulleista suomalaisista jääkäreistä, joita Mannerheim piti maanpet- Helsinki kutsuu asukkaat ja yritykset pohtimaan kävelykeskustan laajentamista ??Helsinki selvittää, miten kävelykeskustaa voitaisiin laajentaa. Tavoitteena on turvata keskustan kaupallinen menestys, luoda paremmat puitteet tapahtumille ja vilkkaalle kaupunkielämälle sekä parantaa jalankulun turvallisuutta ja sujuvuutta. Helsingin kävelykeskustaa on kehitetty määrätietoisesti yli kaksi vuosikymmentä. Keskuskadun kävelykadun valmistuttua on edellisen suunnittelukierroksen toimenpiteet toteutettu. ? Nyt on aika miettiä, miten Helsingin kävelykeskustaa kehitetään tästä eteenpäin. Millaista kaupunkia haluamme rakentaa ja mihin suuntaan kaupunkia kehittää? toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Alkuvuoden aikana keskustellaan erilaisista toteutustavoista ja niiden eduista ja haitoista. Keskusteluun voi osallistua 22. tammikuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/hearing/kavelykeskusta. Lisäksi kävelykeskustan kehittämistä mietitään yritysten ja asukkaiden yhdistysten kanssa sidosryhmätyöpajoissa. Jalankulkijamäärät kasvussa Kävelykeskustan kehittämisen lähtökohdat on linjattu kaupungin strategiaohjelmassa: keskusta halutaan pitää maan johtavana kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä. Painetta kävelykeskustan kehittämiselle tuo myös jalankulkijamäärien kasvu. Keskustan jalkakäytävät ovat paikoin ahtaita jo nykyiselle jalankulkijamäärälle ja keskustan tulevan muutokset, esimerkiksi keskustakirjasto ja Laajasalon raitiotien päätepysäkin tulo Kaivokadulle, lisäävät ja muuttavat jalankulkijavirtoja. Kävelykeskustoista tehtyjen tutkimusten mukaan kävelyalueiden laajentaminen tuo lisää kävelijöitä, mikä kasvattaa kauppojen asiakasmäärää ja liikevaihtoa. ? Suunnitteluprosessin aikana selvitetään, millaisia vaikutuksia kävelykeskustan laajentamisella olisi keskustan yrityksille ja liikenteelle, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Kävelykeskustaa voidaan toteuttaa rakentamalla kä- velykatuja, leveitä jalkakäytäviä, aukioita ja kävelypainotteisia joukkoliikennekatuja sekä lasikatteisia korttelipihoja. Ideana on luoda yhtenäistä jalankulkuverkostoa ja parantaa myös yhteyksiä ydinkeskustasta rannoille ja ympäröiville asunto- ja puistoalueille. Muutokset mahdollisia monella katuosuudella Kävelykeskustan kehittämiseksi on hahmoteltu ratkaisumalleja, joiden lähtökohtana on järjestää lisää tilaa jalankulkijoille siellä, missä tarve tai jalankulun kasvupotentiaali on suurinta. Merkittävimmät muutokset koskisivat Mannerheimintietä, Kaivokatua sekä Pohjoisesplanadia ja Eteläesplanadia. Lisätilaa kävelijöille järjestettäisiin autokaistoja vähentämällä tai muuttamalla katuosuuksia kokonaan kävelykaduiksi. Muutoksia on hahmoteltu lisäksi muun muassa Postikadulle, Fabianinkadulle, Unioninkadulle, Eerikinkadulle ja Kalevankadulle. Alustavien mallinnusten mukaan osa toimenpiteis- tä heikentäisi autoliikenteen sujuvuutta ja keskustan läpiajettavuutta. ? Erilaiset ratkaisut pidentäisivät vertailuvuonna 2025 kokonaismatkaaikaa iltaruuhkassa noin 3?10 prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa muutoksia ei ole tehty, liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoo. Kevään aikana tehtävien selvitysten sekä työpajoista ja verkkokeskustelusta saatavan palautteen pohjalta valmistellaan yleiset periaatteet kävelykeskustan kehittämiselle. Periaatesuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa, minkä jälkeen se tulee nähtäville lausuntoja ja mielipiteitä varten. Lopullisesti periaatesuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto. Periaatesuunnitelma on pohjana yksityiskohtaisemmalle jatkosuunnittelulle. Kävelykeskustan laajentaminen tapahtuisi vaiheittain arviolta 10?15 vuoden aikana, ja jokaisesta toteutushankkeesta päätetään erikseen. tureina. Olivathan jääkärit menneet salaa sodan aikana vihollisarmeijan, Saksan riveihin Mannerheimin edustaessa Saksaa vastaan sodassa olevaa Venäjän armeijaa. Mannerheim värväsi samaan aikaan suomalaisia suuriruhtinaskunnan miehiä Venäjän armeijaan ja onnistuikin siinä. Heti tullessaan Vaasaan jääkärit, 1300 miestä, yrittävät vaihtaa Mannerheimin pois valkoisen armeijan ylipäällikön tehtävistä ja melkein onnistuivat ! ?Ryssäupseeri ? ei meitä komentele, uhosivat jääkärit. Erittäin mielenkiintoinen kuvaus Hentilöiden kirjassa. Sotilasoppia Saksasta Saksalaisten juhlapuheissa korostettu syy jäädä Suomeen pitkäksi aikaa oli kouluttaa Suomelle oma armeija, mitä vuoden 1918 aikana tapahtuikin. Paitsi miehiä saksalaiset opettivat suomalaisille myös hevostenhoitoa. Saksalaisilla oli omat hevostenhoitajat mukana ja he ihmettelivät kun suomalaisilla hevosilla oli vain kaksi nimeä ?Saatana? tai ?Perkele?. Saksalaisia säälitti hevosten huono kohtelu. Saksan alusmaa Suomi! Saksalaisten perimmäinen tarkoitus oli saattaa Suomi kaikin tavoin saksalaiseen ohjaukseen, koko valtiokoneisto. Samalla Suomesta tuli muodostaa Saksan alusmaa, joka olisi sotilaallisesti Saksan apuna perimmäisessä tarkoituksessa, Pietarin valloituksessa. Venäjällehän oli tullut Leninin johtama bolseviikkihallitus, joka tunnusti ensimmäisenä valtiona Suomen itsenäisyyden 31.12 1917, mutta joka piti silti saada kumottua suomalaistenkin, eritoten Mannerheimin mielestä. Hentilöiden kirja kuvaa erinomaisesti sitä monimutkaista, vaihtelevaa kansainvälistä tilannetta, joka vuonna 1918 vallitsi I Maailmansodan kuluessa ja sen päättyessä. Suomi ensin pelastui Saksan avulla ja sitten sen avulta Saksan lopulta hävitessä I Maailmansodan. Kuningas Saksasta! Saksalaissuuntauksen eräs konkreettinen ilmen- tymä oli Suomen Kuninkaan saaminen Saksasta. Saksalainen kuningas olisi vahvistanut valtioliittoamme, Svinhufvud oli johtajistamme innokkain kuningasmielinen, Paasikivi myös. Suomalaisten toivomuslistalla oli suosikkina keisari Wilhelmin pojista nuorin Oskar. Mecklenburgin herttua Adolf Friedrich oli myös vankka ehdokas Suomeen, hän oli hankkinut oppia tehtävään Saksan afrikkalaisessa siirtomaassa Togossa! Voimakkaimmin kuningashankkeita vastusti maalaisliiton voimahahmo Santeri Alkio, joka kauhisteli ajatusta, että ?Suomi lahjoitettaisiin siirtotilana Hohenzollerien hallitsijahuoneelle ?. Kirjassa on erittäin herkullinen kuvaus kuningashankkeen vaiheista, pörssissä nousi lopulta korkeimmalle Hessenin prinssi Friedrich Karl, joka oli keisarin lanko ja suostui lähtemään Suomeen. Suomen Eduskunta valitsi jo hänet kuninkaaksi, vaikka Saksan tappio jo häämöttti I maailmansodassa. Ehdokas oli kuitenkin ilmeisen laiska Suomen kielen opinnoissa eikä kannattanut suursaksalaista valloituspolitiikkaa eikä ollut innostunut Suur-Suomi ? hankkeistakaan. Tallinnaa lähemmäksi Suomea ei ?tuleva kuningas? koskaan päässyt . Läheisyys Saksaan säilyi Vaikka Saksa hävisi I Maailmansodan, kuningasta ei tullut, Saksakin muuttui tasavallaksi, suomalaisten saksalaisystävällisyys, saksalaissuuntaus säilyi vahvana 1920- ja 1930 ? luvuilla. Saksan vuoden 1918 armeijan Suomen ?käyntiä? muistettiin säännöllisesti monin juhlallisuuksin. Helsingin seurapiirirouvat olivat erityisen aktiivisia jo vuoden 1918 aikana ja sen jälkeenkin. Kokonaisuutena Hentilöiden kirja ?Saksalainen Suomi 1918 ? avaa aivan uuden, piilossa pidetyn ajanjakson Suomen historiaa. Erittäin tärkeä kirja Suomen itsenäisyyden 100-vuotista historiaa tarkasteltaessa . Onnellakin Suomi on itsenäisenä maailman myrskyissä seilannut. Pekka Hurme Minna Canth ? kirjailija ja radikaali ??Teatteriohjaaja Kaisa Korhonen on Käpylän kirjaston vieraana maanantaina 16.1. kello 18 -19.30. Illan aikana keskustellaan hänen  ohjaamastaan näytelmästä Canth ja  Canthista taiteilijana sekä yhteiskunnallisena vaikut- tajana. Marja-Leena Mikkola haastattelee ohjaajaa. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto, vapaa pääsy. Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 15 Helsinkiläisissä asuntokunnissa keskimäärin 33,8 asuinneliötä henkilöä kohden ??Helsingissä oli vuoden 2015 lopussa noin 350 000 asuntoa. Helsinkiläisasuntojen yleisin huoneistotyyppi on kaksio, joita on 36 prosenttia kaikista asunnoista. Yksiöitä ja kolmioita on suunnilleen yhtä paljon eli hieman alle neljännes kaikista asunnoista kumpiakin. Vähintään neljän huoneen asunnot muodostavat puolestaan 18 prosenttia asuntokannasta. Suhteellisesti eniten pieniä asuntoja on Keskisessä suurpiirissä, jossa yksiöitä ja kaksioita on yhteenlaskettuna neljä viidestä kaikista asunnoista. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen uudesta tilastojulkaisusta. Vuokra-asuminen omistusasumista yleisempää Helsingin asuntokanta on kerrostalovaltaista, sillä 86 prosenttia asunnoista sijaitsee asuinkerrostaloissa. Kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus on korkein Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä ja alhaisin Östersundomin ja Pohjoisen suurpiirin alueilla. Vuokra-asuminen on Helsingissä hieman omistusasumista yleisempää ja keskittynyt pieniin, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntoihin. 42 prosenttia Helsingin asunnoista on omistusasuntoja ja 46 prosenttia vuokra-asuntoja. Yksinasuvia asuntokuntia yli 150 000 Helsingissä asui vuoden 2015 lopussa noin 321 000 asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntia oli näistä hieman alle puolet eli noin 154 000. Yksin asuvia helsinkiläisiä on siis enemmän kuin Jyväskylässä asukkaita. Kolmen hengen ja sitä suurempien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli viidennes. Helsinkiläisillä asuntokunnilla on käytössään keskimäärin 33,8 asuinneliötä henkilöä kohden. Määrä on jonkin verran alhaisempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Asumisväljyys ei ole kasvanut Helsingissä vuoden 2007 jälkeen. Noin 11 prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista on ahtaasti asuvia, eli asuntokuntia, joihin kuuluu asukkaita enemmän kuin käytettävissä on asuinhuoneita. Helsinkiläisasunnon keskikoko oli vuonna 2015 63,3 neliötä. Vieraskielisten asuntokunnat suurempia ja ahtaammin asuvia Vieraskieliset asuntokunnat ovat keskimäärin kotimaankielisiä asuntokuntia suurempia ja he asuvat useammin ahtaasti. Vieraskieliset asuvat muita useammin vuokra-asunnoissa ja heidän henkeä kohti laskettu asumisväljyys on kotimaankielisiä pienempi: 24,9 neliötä per henkilö vuonna 2014. Yli 65-vuotiaiden määrä ja osuus kaikista Helsingin asuntokunnista on kasvussa. Ikääntyneet asuvat harvemmin ahtaasti ja ovat useammin yhden hengen asuntokuntia kaikkiin Helsingin asuntokuntiin verrattuna. Asuminen alueittain Helsingissä 2015 -julkaisussa on koottu yhteen keskeisiä tilastotietoja kaupungin asuntokannasta, asuntokunnista, asumistasosta sekä asumisen hinta- ja vuokratasosta. Kau- punkitason ohella muuttujia tarkasteltiin tilastoalueittain sekä suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Suomen Stadin asunnot palvelee myös Hekan vuokra-asunnon vaihtajia ??Asunnonvaihtojen asukasvalinta siirtyy vuodenvaihteessa Helsingin kaupungin asunnot Oy:ltä eli Hekalta Stadin asunnoille. Samaan aikaan kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä otetaan käyttöön tulorajat. Hekan vuokra-asunnosta toiseen vaihtoa hakevien asukkaiden tulee jättää vuoden 2017 alusta lähtien hakemuksensa Stadin asun- not -palvelun kautta. Hakemuksen voi jättää osoitteessa www.stadinasunnot.fi. Hakemus on voimassa kolme kuukautta kerrallaan. Vuokra-asuntoasioissa palvelee myös Stadin asuntojen asiakaspalvelupiste osoitteessa Itämerenkatu 3. Vaihtoasuntoa ja -kumppania voi myös etsiä omatoimisesti asunnonvaihtopörssistä osoittees- sa www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi. Tulorajat käyttöön vuoden alussa Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asuntojen välityksessä otetaan tammikuun 1. päivä käyttöön tulorajat, jotka koskevat sekä asuntoihin valittavia uusia asukkaita että asunnonvaihtajia. Helsingin tuomiokirkon pääurut remonttiin ??Helsingin tuomiokirkon pääurut remontoidaan. Remontin aikana urut puhdistetaan, viritetään, niiden äänitys korjataan ja julkisivukankaat vaihdetaan. Remontti alkaa 9. tammikuuta ja kestää 10 viikon ajan. Työn loppuvaiheessa kirkko on suljettuna. Remontointityö tehdään arkipäivisin ma?pe klo 7.30?18.00 ja näin ollen remontti vaikuttaa joiltakin osin myös toimintaan kirkossa. Ensimmäinen työvaihe alkaa 9.1. ja päättyy 3.2.2017. Tämän neljän viikon ajan Tuomiokirkko on auki normaalisti joka päivä klo 9-18. Osa säännöllisestä viikkotoiminnasta muuttuu, sillä keskiviikkoisen urkuvartin korvaa päivärukous ja torstaisin pidettävä viikkomessu vietetään kryptassa. Pappi tavattavissa -päivystys on tuttuun tapaan Tuomiokirkon morsiushuoneessa. Remontin toisessa vaiheessa 6.2.?17.3.2017 Tuo- miokirkko on arkipäivisin suljettu. Näiden kuuden viikon ajan Tuomiokirkon krypta on avoinna arkisin ma-pe klo 10?16. Kirkossa pidettävä säännöllinen viikkotoiminta siirtyy kryptaan, sillä kaikki päivärukoukset maanantaista keskiviikkoon ja perjantaina sekä torstaisin pidettävä viikkomessu pidetään kryptassa. Päivittäinen pappi tavattavissa -päivystys on remontin toisen vaiheen aikana Tapulissa. Lauantaisin ja sunnuntaisin Tuomiokirkon toiminta on normaalia. Remontin aikana pääurkujen tilalla käytetään kirkon alttariparvella olevia kuoriurkuja. Urkuihin tehdään laajempia remontteja 10-20 vuoden välein olosuhteista riippuen. Edellisen kerran Tuomiokirkon urut remontoitiin 1998, ja myös silloin työn suoritti Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Nyt tehtävän remontin jälkeen urut otetaan uudelleen käyttöön Helsin- Asumisväljyys Helsingin asuinalueilla 31.12.2015. Tulorajoissa otetaan huomioon ruokakunnan koko. Yksinasuvan tuloraja ennen veroja on 3  000 euroa ja kahden aikuisen talouden 5 100 euroa. Lapsiperheissä tuloraja nousee 600?650 eurolla lasta kohden. Tuloina huomioidaan ansioja pääomatulot. Tulot tarkastetaan asuntoa tarjottaessa. Tulorajojen käyttöönotto Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa perustuu valtioneuvoston päätökseen. gin tuomiokirkon messussa 19.3.2017. Samalla iloitaan ja kiitetään vuonna 2017 pyöreät 50 vuotta täyttävistä uruista. muihin suurimpiin kaupunkeihin. Julkaisussa on selvitetty yksityiskohtaisemmin myös Helsingin vier- askielisten asuntokuntien, nuorten sekä yli 65-vuotiaiden asuntokuntien asumista. Leif Söderlund Sata vuotta täyttyy ??Oman ja meille niin rakkaan maamme, Tsudimanian kansantasavallan, juhlavuosi on alkanut. Olemme saavuttaneet sadan itsenäisyysvuoden iän. Hieno juttu, todella! Rauhaa rakastavat tsuudit, kaukaiset esi-isämme vaelsivat aikoinaan tänne hyiseen ja tyhjään Pohjolaan. Se oli heidän ainoa virheensä, pahantekonsa, suorastaan anteeksiantamaton erehdyksensä, josta monet meitä edeltäneet sukupolvet ovat saaneet kärsiä. Aivan samoin kuin siitä, että meidän naapuriksemme eksyi sittemmin sekä sveegejä että moskoviittejä. Mutta miksi tsuudit tulivat tänne pohjoiseen? Syy on veljesheimon kateudessa: magiaarit käänsivät tienviitan pohjoiseen ja lukutaidottomat tsuudit lähtivät viitan osoittamaan suuntaan; ei ollut silloin edes kiertokoulua! Päädyttiin tänne tyhjään autioon mutta metsäiseen maahan pettuleipää pureskelemaan, käytiin taloksi kuitenkin. Ei edes herran henki liikkunut talonpojan päällä, mutta sisukkaasti pärjättiin ja on pärjätty jo parituhatta vuotta, tätä maata on asuttu ja asutettu tiedättehän siihen ?jänis pakkasella?-tyyliin?siis huh hellettä sano jänis pakkasella ja optimismia riitti yllin kyllin kuten sillä nyt jo edesmenneellä pohjalaisrovastilla, joka 93-vuotiaana teetti uuden puvun kaksilla housuilla. Ja nyt sitten juhlitaan sataa itsenäisyyden vuotta ja hyvinvoinnin vuotta. Ja sata vuotta täyttäneiden määrä vain lisääntyy: satakymmenen vuotiaita lienee kaksi ja yli satavuotiaita tsuudeja yli kahdeksansataa! Onnea vaan kaikille ja leipää ja sirkushuveja tänä armon vuonna 2017 ! ? Hänen Ylhäisyytensä Päivänsäde ? Niinistö voisi kutsua kaikki satavuotiaat Linnan juhliin! Puistojen palaneista roskiksista jopa 120 tuhannen euron kulut kaupungille ??Helsingissä paloi uudenvuoden vieton yhteydessä parisenkymmentä syväsäiliötä eli suurta maanalaista roska-astiaa. Lisäksi paloi kaksi älyroskista. Roskispaloista kaupungille koituneet vahingot voivat nousta 80 000 ? 120 000 euroon. Syväsäiliöiden sisälieriöt ovat muovia ja lasikuitua, joten ne sulavat käyttökelvottomiksi altistuessaan tulelle. Älyroskiksen kallis elektroniikka tuhoutuu palossa. Älyroskiksia on ollut Helsingissä koekäytössä. Roskikseen mahtuu aurinkoenergialla toimivan puristimen ansiosta jopa seitsenkertainen määrä roskaa tavalliseen astiaan verrattuna. Tyhjennysväli voidaan pitää harvana, mikä vähentää veronmaksajien osuutta jätteisiin. Älyastiakokeilun jatkamista tai laajentamista voidaan joutua harkitsemaan uudelleen, kun kal- lis elektroniikka poltetaan. Vauriot ja korjauskustannukset tarkentuvat helmikuun loppupuolella. Kustannukset voivat nousta lähes 120 000 euroon, mikäli säiliöt pitää vaihtaa kokonaan uusiin. Viime uutenavuotena roskiksille aiheutuneiden vahinkojen suuruus oli noin 100 000 euroa. Talvisista säistä johtuen syväsäiliöitä ei ehkä pystytä kunnostamaan ennen roudan sulamista. Vauri- oituneiden astioiden suuaukot tullaan peittämään. Asukkaita pyydetään käyttämään muita alueen roska-astioita. Vaurioituneista roska-astioista tehdään rikosilmoitus ilkivallan epäilyn osalta. Kaikki palava tai kuuma jäte, niin talvella kuin kesällä, tulee sammuttaa kunnolla ja jättää roska-astioiden viereen palamattomille pinnoille.
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 2-3 Heinäsen kolumni Malja uudelle vuodelle!? Kulkenut 1915. Yksityiskokoelma. Sandra Lindblomin artikkelin kuvitusta Harri Kalhan toimittamasta teoksesta Kummat kuvat (SKS 2016) Malja uudelle vuodelle ??Tämä vuosi pakottaa meidät väkisinkin arvioimaan, miten tähän on päästy eli selviydytty itsenäisenä Suomena peräti sata vuotta! Saavutus sinänsä. Osallistukaamme tarjolla oleviin lukemattomiin ?pippaloihin? ? niitä on laidasta laitaan. Juhlavuoden helsinkiläinen aloitus oli tosi räiskyvä. Itse aloitin vuoden toteuttamalla pitkäaikaista suunnitelmaa järjestää kerrankin oman ja perhekuntani valokuvat mielekkääseen järjestykseen. Siinä sukuni vaatimaton historia avautui kuvien kautta ja aiempien vuosien ystävät palautuivat herkistävinä mieleen. Vanhoissa 20-luvun albumeissa oli lukuisia vainajien kuvia arkuissa ja surijoita hautakummuilla. Ja vauvat vietiin oikeaan valokuvaamoon ja asetettiin lampaantaljalle alastomana poseeraamaan. Hääkuvissa oltiin totisina, mies istui nojatuolissa ja nutturapäinen nuorikko seisoi kuuliaisen näköisenä vierellä. Muistin omankin kokemukseni Fleminginkadun valokuvaamosta, kun Liesimaa koetti saada minut hymyilemään :? Eikös se olekin nuori rouva niin, että naiset pääsevät ja miehet joutuvat naimisiin?? Ei mokoma vitsailu naurattanut? Järjestämisurakasta selvittyäni kehotan lukijaa tekemään uudenvuoden päätöksen seurata esimerkkiäni ja eritoten merkitsemään kuvien taakse valokuvattujen henkilötiedot ja tapahtuman ajan ja paikan! Se on tärkeää jälkipolvillekin. Sellaiset kuvat, joita ei tunnista, lienee syytä poistaa tai jos tietää tahon, jota kuva-aihe koskettaa, lahjoittaa sinne, esim. museoiden kokoelmiin. sessa toimii nyt Kuvaselaamo. Siellä sopii selailla kaupungin valokuvakokoelmaa, johon on talletettu helsinki-aiheisia kuvia lähes miljoona! On myös luettavissa kaupungin historiaa käsitteleviä teoksia. Nyt siis Selaamoon, joka on avoinna museon aukioloaikoina! Selaamon käytöstä on tehtävä varaus puhelimitse 09-310 36497 etukäteen ti ja to 10-15 sekä ke klo 10-18. Myrén suosittelee myös katsomaan kuva-aineistoja museon Finna-nettisivulta. Tutustuin vastailmestyneeseen SKS:n julkaisemaan kirjaan ?Kummat kuvat ? Näkökulmia valokuvan kulttuureihin? (Tietolipassarja 251). Dosentti Harri Kalhan toimittamassa teoksessa on yhdeksän artikkelia, joista kolme on hänen itsensä kirjoittamia ja kuusi aiheensa asiantuntijan kirjoittamia tutkimuksia mainiosti kuvitettuina. Kalha ilmoitttaa puolustavansa katoamassa olevaa kuvien lukemistaitoa. Se vaatii malttia ja pysähtymistä kuvasta avautuvien yksityiskohtien äärelle ? paikoin myös tunnelmoimaan eikä vain analysoimaan kuvien käsitteellistä antia. Kirjassa esitellään lähinnä 1900-luvun vaihteen aiheiltaan kummalliset valokuvat ja kuvapostikortit. Niihin kuuluvat mm. ?post mortem? eli kuolleista otetut kuvat viimeisten jäähyväisten todisteina. Ne olivat entisaikaista luontevaa suremisprosessia. Taiteen uudet ismit innostuttivat tekemään surrealistisia, uskomattomia, eroottis-romanttisia ja hupaisia kummajaiskortteja. Koko kirjan täydeltä saamme kiintoisaa tulkintaa, tietoa silloisista ?särmikkäistä fantasioista?. Tämä päivähän on toisenlainen laitteineen ja tuotteineen, kun selfiet ovat helposti napsittavia kännykkäkameroilla. Pakinan kuva on Saksassa vuonna 1915 julkaistu ja kulkenut uudenvuoden toivotus. Viehko neitonen ratsastaa repäisevästi sialla läpi paperiseinän kuohu- Yhteinen historiamme on kiintoisaa. Kuvat kertovat tuhansia tarinoita omilta juuriltamme. Muuan mummo kertoi minulle löytäneensä museon kuva-arkistosta ne sodanaikaiset halkopinot Hakaniementorin Viherniemenkadun puoleiselta laidalta, joiden välissä häntä suudeltiin ensimmäisen kerran! viinilaseineen. Kuva herättää monenlaisia mielikuvia. Vuoden vaihtuessa luin Helsingin Kaupunginmuseon ?Museon lehteä? ja ilahduin tutkija Tuomas Myrénin tarinasta, miten museossa on kuvapalvelut uudistettu. Aleksanterinkatu 16 pohjakerrok- Päätteeksi ilosanoma: 100-vuotias Suomi kuuluu maailman kymmenen terveimmän maan joukkoon! Meidän naisten keskimääräinen elinajanodotteemme on 84 ja miesten 78,5 vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Aira Heinänen ? Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta Rohkeutta välittää ??Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on Suomen vanhimpia, yhtäjaksoisesti toimineita yhteisöjä.  Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 kulkutautisairaalaksi ja paikaksi, jossa nuorista naisista koulutettiin diakonissoja hätääkärsivien auttajiksi. 150 vuoden ajan HDL on ollut luomassa uusia ratkaisuja niillä yhteiskunnan alueilla, joilla ihmisarvo on uhattuna. Helsingin Diakonissalaitos perustettiin aikana, jolloin Suomea kurittivat katovuodet, nälkä ja kulkutaudit. 1800-luvun lopulla kohdatuissa haasteissa on paljon yhtäläisyyksiä tähän päivään. Syrjäytymisestä, yksinäisyydestä, asunnottomuudesta ja päihteistä on muodostunut suurimpia, edelleen ratkaisemattomia haasteita hyvinvointiyhteiskunnassamme. Tämän päivän hyvinvoinnin varjoalueita aiheuttavat myös globaalit ilmiöt, jotka tuovat maallemme uudenlaisia ongelmia ratkaistavaksi. Ajankohtaisia haasteita juuri nyt ovat muun muassa liikkuvaan väestöön, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisuuteen liittyvät Helsingin Diakonissalaitoksen kortteli. Laitos on toiminut alueella vuodesta 1897 alkaen, jolloin etualalla sijaitseva päärakennus valmistui. Se koostui alunperin kirkosta, sisarkodista ja sairaalasta. Sairaalan tiloissa on nykyisin kolme hoivakotia ja sisarkoti on toimistotiloina. Kansalaistoiminta on keskienen osa diakonissalaitoksen toimintaa. Matalankynnyksen D-asmea KTA Alppikadulla tarjoaa mahdollisuuden osallistua monipuolisesti kulttuuritoimintaan, esimerkiksi soittamalla bändeissä. Helsingin Diakonissalaitos tekee työtä siellä, missä hätä on suurin. Vuonna 2014 käynnistyi Romaniassa, Valea Seacan kylässä, Helsingin Diakonialaitoksen ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kummikylähanke (2014?2017). Sen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa romani- ja eiromaninaisten ja -tyttöjen keskuudessa vahvistamalla heidän mahdollisuuksiaan tulla yhteisönsä täysivaltaisiksi jäseniksi. Heidän äänensä halutaan kuuluvaksi ja tarpeensa näkyviksi. kysymykset. Näiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ei onnistu yksin. Ratkaisuja on haettava yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Siksi HDL viettää juhlavuottaan Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-tee- man hengessä. ? Kulunut vuosi on osoittanut meille, että nyt jos koskaan tarvitsemme kykyä kantaa vastuuta toisista ihmisistä ja rohkeutta puolustaa luovuttamatonta ihmisarvoa. Juhlivalla Suomella on varaa kantaa vastuuta kaikkein heikoimmista. Myös he ansaitsevat mahdollisuuden osallistua, ottaa omat voimavarat käyttöönsä ja kokea olevansa yhteisömme arvokkaita jäseniä, toimitusjohtaja Olli Holmström sanoo. Helsingin Diakonissalai-
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 17 Nuoret haluavat vakautta ? turvattomuus puhuttaa ??Nuoret tiedostavat, että omalla toiminnalla on vaikutusta sekä hyvinvointiin että tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuudelta halutaan vakautta, ja haaveisiin kuuluvat opintomahdollisuudet, työ ja vakaa toimeentulo. Turvattomuus puhuttaa ja päihtyneet aikuiset koetaan pelottavina. Nuoret toivovatkin tiukempaa kontrollia turvattomuuteen puuttumiseen: lisää valvontaa ja kireämpää alkoholipolitiikkaa. Kaikilla nuorilla ei ole va- raa viettää vapaa-aikaa haluamallaan tavalla, ja esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen hinnat voivat johtaa nuorten jäämiseen lähiöihin ja nuorille suunnatun toiminnan tavoittamattomiin. Muun muassa näitä asioita nousi esiin, kun nuorten kanssa keskusteltiin hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Asiat on esitetty helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin kokemuksia selvittäneestä tuoreessa raportissa. Uudessa julkaisussa tuo- Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa Kauppapalvelusta ??Elokuussa 2017 toimintansa aloittavaan Jätkäsaaren peruskouluun ilmoittautumisesta saa tietoa koulun kotisivuilta. Ns. laajennetuilla oppilaaksiottoalueilla eli Käpylän ja Puistolan alueilla on useita peruskouluja. Kaupunki osoittaa lapsen lähikouluksi yhden alueen kouluista. Lähikoulupaikka pitää vahvistaa joko 9.? 25.1.2017 osoitteessa wilma.edu.hel.fi tai käymällä koululla 25.1.2017. Huoltajat saavat Tervetuloa kouluun -oppaan mukana päätöksen lapsen lähikoulusta ja tarvittavan Wilma-tunnuksen ja salasanan. Lähikoulutiedustelut, jos oppivelvollisuusilmoitusta ei ole tullut postitse puh. 09 310 86241 ja 09 310 29771 (suomenkieliset koulut) puh. 09 310 86224 ja 09 310 86221 (ruotsinkieliset koulut) puh. 09 310 83012 (Käpylän laajennettu oppilaak- siottoalue) puh. 09 310 71764 (Puistolan laajennetut oppilaaksiottoalueet) Opetusviraston neuvonta- ja palvelupiste - apua kaikissa kouluun ilmoittautumiseen liittyvissä asioissa puh. 09 310 86400, s-posti neuvonta. opetusvirasto(at)hel.fi, avoinna arkisin klo 9?12 ja 13?15. retta tietoa helsinkiläisnuorten kokemuksista, mahdollisuuksista ja hyvinvoinnista ?Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet?raportissa esitetään nuorten ryhmiltä koottuja kokemuksia hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista Helsingissä. Tiedot on koottu vuoden 2016 aikana käydyistä keskusteluista, joihin osallistui 48 nuorten ryhmää ja yhteensä 891 nuorta. Keskusteluissa on käytetty apuna nuorten ryhmille tarkoitettua työkirjaa. Raportin ovat laatineet yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskus ja nuorisoasiainkeskus. ei voi enää tilata tupakkatuotteita ??Vuoden 2017 alusta kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaat eivät voi enää tilata kauppapalvelusta tupakkaa tai muita tupakkatuotteita. Tupakan tilaaminen kauppapalvelussa ei ole enää mahdollista, koska tupakkatuotteiden etämyyntiä koskeva laki on muut- tunut vuoden alusta. Jatkossa asiakkaiden tulisi itse hankkia tarvitsemasi tupakkatuotteet. He voivat keskustella aiheesta kotihoidon tai palveluasumisen työntekijän kanssa. Asiakkaita autetaan mielellään myös vähentämään tupakointia tai lopettamaan kokonaan. Helsingin Diakonissalaitos perustettiin 1867 kulkutautisairaalaksi ja paikaksi, jossa nuoria naisia koulutettiin diakonissoiksi, hätääkärsivien auttajiksi. Sairaala oli aluksi tarkoitettu ainoastaan naisille. Diakonissalaitoksen sairaalatoiminta loppui 2000-luvun alussa. Sitä jatkaa Diacorin päiväkirurginen sairaala. Kolme sisarta, joista kaksi diakonissaa ja yksi koesisar, istuvat diakonissalaitoksen edustalla 1930-luvulla. Diakonissalaitos oli sisäoppilaitos, jossa asuttiin ja opiskeltiin tavoitteena diakonissan vihkimys. Myös vihkimyksen jälkeen diakonissat olivat sisarkodin yhteisöä. Koulutuksen antaaksi muodostettiin Helsingin Diakonissalaitoksen sairaanhoitajakoulu 1932. Se toimi pitkään nimellä Helsingin Diakoniaopisto 1969-2016. Vuoden 2017 alusta opisto muodosti yhdessä Lahden Diakonian instituutin ja Oulun Diakoniaopiston kanssa Suomen Diakoniaopiston. vetulleeksi mukaan tuomaan valoa pimeyteen, H o l m ström kutsuu. toksen juhlaJuhlavuosi käynnistyy Lyhty- Everstinna Aurora Karamzin teki vuoden juhlalla 5.1. aloitteen Helsingin Diakonis- ohjelma: klo 16. Täl- salaitoksen perustamisesta löin Alppi- 1867. Muotokuvan 90-vuotiaasta Lyhtykadun kort- Karamzinista maalasi taiteilija juhla 5.1. telin sisäpi- Dagny Furuhjelm 1898. klo 16 halle sytyteHelsintään kynttigin Dialälyhtyjä, vähintään yhtä konissalaitos, Alppikatu monta kuin laitoksella on 2, Helsinki ikää. Lyhtyjä on maalattu Ohjelmassa myös musiikyhdessä asiakkaiden, asuk- kia ja kuppi kuumaa kaiden ja henkilökunnan Avoin yleisötilaisuus kanssa.  Historiateoksen julkista? Toivotamme kaikki ter- minen 10.3. klo 9 Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, Helsinki Huono-osaisuudesta juontuvien Auroran päivänä julkisongelmien ratkaiseminen ovat tetaan FT Jyrki Paaskosolleet diakonissalaitoksen työn ken kirjoittama historiateos, ytimessä sen toiminnan alusta joka kuvaa Helsingin Diaalkaen. Sana diakonia on konissalaitoksen 150-vuokreikkaa ja tarkoittaa palvelua. tista taivalta.  Se on kirkon seurakuntien järMediatilaisuus jestämää sosiaalista palvelu- ja SuomiAreena Porissa 10.avustustyötä. 14.7. Helsingin Diakonissalaitos on tehnyt työtä pakolaisten kanssa pitkään. Maahanmuuttajien koulutus ja kotouttamista tukeva projektitoiminta alkoivat jo 20 vuotta sitten. Kokonaisvaltaisten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen sekä yhteisöllisen osaamisen avulla olemme saaneet aikaan vaikuttavia tuloksia monien erityisryhmien parissa. Helsingin Diakonissalaitos on mukana SuomiAreenalla sekä keskustelutilaisuuksissa että kansalaistorilla. Avoin yleisötilaisuus Korttelijuhla 24.8. klo 11-18 Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, Helsinki Kaikille avoin korttelijuh- la, jossa juhlivat yhdessä niin HDL:n henkilöstö, asiakkaat, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit ja kaupunkilaiset. Avoin yleisötilaisuus Juhlajumalanpalvelus 17.12. klo 10 Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, Helsinki Avoin yleisötilaisuus
• KALLIO LEHTI 18 Ansio-kurssilta potkua kesätyönhakuun ??Vuoden ensimmäiset Ansio-kurssit starttaavat tammikuussa. Ohjaamossa teoriaan tutustutaan sunnuntaina 15.1.2017 klo 12?17 ja torstaina 16.2.2017 klo 16.30?19.30. Kahdentoista tunnin harjoittelu järjestetään Hok-Elannon toimipaikoissa 21.1.-15.2.2017. Kontulan toimintakeskus Luupissa teoriajaksot järjestetään sunnuntaina 29.1. klo 12?16 ja tiistaina 7.3. klo 17?21. Ilmoittautumiset ja lisätiedot myös Espoon kurssista löytyvät osoitteesta www.duunisauma.munstadi.fi/ansio Ansio-kurssilta saa tietoa työelämästä. Kurssin aikana annetaan vinkkejä, miten hakea kesätöitä ja kuinka kertoa itsestä työnantajalle. Teoriatapaamisissa kirjoitetaan ansioluettelo, harjoitellaan työhaastattelutilannetta, kerrotaan nuoren työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä mietitään hyvän asiakaspalvelijan ominaisuuksia. Kurssille voi hakea, jos on täyttänyt 31.5.2017 mennessä 15 vuotta, mutta on alle 18-vuotias. Kurssiin sisältyy kaksi työelämän teoriakertaa sekä 12 tuntia harjoittelua kuukauden aikana. Harjoittelupaikat ovat HOK-Elannon ja yhteistyötahojen toimipaikoissa. Kurssin päätteeksi nuori saa Ansio-todistuksen, josta on hyötyä työnhaussa. Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 suus, kertoo yksikönjohtaja Ville Alatyppö. Pääväylien aurausta nopeuttavat uudet siipiaurat, joilla pidetään auki muun muassa Itäväylää. ? Aikaisemmin tarvitsimme viisi autoa pääväylille, mutta nyt sama homma hoituu kahdella autolla. Se tarkoittaa, että olemme voineet irrottaa näistä töistä kolme autoa muiden katujen hoitoon, sanoo vastaava työnjohtaja Harri Lillqvist. Myös pyöräilyreittien talvihoitoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Harjauksen ja suolauksen yhdistelmää käytetään muutamalla keskustaan vievällä pyöräreitillä. Rakennusvirasto kerää palautetta talvihoidon keskeisimpien pyöräilyreittien hoidosta tänä talvena. Tee uuden vuoden lupaus ? ryhdy tukihenkilöksi ??Vuoden vaihde on monelle lupausten ja muutosten aikaa. Lupautumalla turvalliseksi aikuiseksi tukihenkilöä tarvitsevalle lapselle tai nuorelle voit olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Ryhtymällä tukihenkilöksi saat kulkea lapsen rinnalla ja tuottaa iloa hänen arkeensa sekä tarjota hänelle samalla turvallisen aikuisen läsnäoloa. Tukihenkilöt tapaavat tuettaviaan noin kahdesti kuukaudessa. Sinun ei tarvitse osata mitään erityistä ? riittää että olet oma itsesi. Toimintaan voivat lähteä mukaan avarakatseiset aikuiset, joilla on tasapainoinen elämäntilanne ja oma elämänhallinta kunnossa. Toimintaan mukaan haluaville järjestetään sovel- tuvuushaastattelu. Sosiaalialan ammattilaiset valmentavat vapaaehtoiset ja ovat heidän tukenaan. Kaikki tuettavat lapset ja nuoret asuvat Helsingissä. Tukihenkilötoiminta on tärkeää ja arvostettua vapaaehtoistoimintaa. Lähtisitkö sinäkin mukaan tähän vaikuttavaan toimintaan? Omaa tukihenkilöä odottaa tällä hetkellä 49 lasta ja nuorta. Suurin tarve on miestukihenkilöille. Tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille järjestetään infotilaisuus torstaina 12.1.2017 klo 17?18.30 Hakaniemessä, Säästöpankinranta 2 a, 5. krs. Tilaisuuteen tulevia pyydetään ilmoittautumaan keskiviikkoon 11.1.2017 mennessä sähköpostilla lstukihenkilotoiminta@hel.fi. Kallio-lehti Pysy ajan tasalla Leipomoita Palveluja Pikapalvelu KALLION PESULA jo yli 35 vuoden kokemus alalta! KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com JEWELRY - WATCH STORE Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla Talvihoitoa kehitetään vuosittain ??Kaupungin rakentamispalvelu Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle. Kovien lumisateiden aikaan työt kuitenkin priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta pääväylien ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy. ? Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuvat pääkatujen avoinna pito ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvalli- Viikot 2-3 Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Autolasipalvelut önen k k y n e i s a l o Aut e Ser vic s s la G o t u A palvelua arasta aupungin p Pääk Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Kauneus ja hyvinvointi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 Vuokralle tarjotaan VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Puh. 719 719 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat KARPRINT OY: 09-413 97 300 www.kkvaltonen.fi PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi 1-6m2 alk 25 ? Ystävällistä & nopeaa palvelua KUSTANTAJA: Karprint Oy KALLIO / ITÄ-PASILA Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! PAINOS: 41 150 kpl Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy jo 21.12. Ole mukana! JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 ? + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 19 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13.............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11........... S-market Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11............. Alepa Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta Fleminginkatu 11................ Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4............ Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11................. Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18................. Alepa Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit Hämeentie 23..................... LKV Moilanen Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54..................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5..................... Alepa Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10........... S-market Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27..................... Alepa Sturenkatu 29..................... Vallilan Kodit Sturenkatu 40..................... Alepa Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo Toinen linja......................... Kuntatalo Toinen linja 31.................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13............... Tilastokeskus Vaasankatu 8...................... Kioski Kasi Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29.................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10................. Hermanni Pub Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka Viipurinkatu 19................... R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 2-3 Elämä on muutakin kuin asuntoasioita. Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja ja joukko suomalaisia huippumuusikoita suuntasivat studioon, ja siellä syntyi musiikkia. Olisiko Timo Metsolan kannattanut pysyä lestissään ja keskittyä asuntoasioihin? Se selviää vain kuuntelemalla. Kuuntele Spotify-palvelusta tai osta levy! www.cdon.com Levystä otettu painos on jo ylittänyt kaupallisessa jakelussa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin. Mukana mm. Sanin uusi koskettava joululaulu ?Lapsuuden joulu?. Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa laulussa ?Mut elämä jatkuu?. Vuokraturvan Timo Metsola laulaa ?Vanhat valokuvat? ja ?Pakoon itseltään?. in etu an nn osan u t v kä ar Oy se ulu us n o im o k k t . tu jä va n ur ma ttä lous rat aim väli Ta k h o a Vu par uokr ä ett ut v an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI