• Oletko myymässä asuntoasi! Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Kauppa käy. Tarjoa myyntiin! Varatuomari Laillistettu Kesäkuun aikana tehdyistä kauppaan johtaneista kiinteistönvälittäjä toimeksiannoista 300? Sokoksen lahjakortti (LKV) LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV 2473282-0 Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Viikko 24 - 2015 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 46. vuosikerta - Nro 12 Katso mainoksemme takasivulta AVOINNA SU-TI 03 asti KE-LA 04 asti MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI VUOKRATAAN AUTOHALLIPAIKKA PESUMAHDOLLISUUDELLA KALLIOSSA WALLININKUJA 5:SSÄ. VUOKRA 175,- KUUKAUDESSA. TIEDUSTELUT/NÄYTÖT P. 0400 - 424 192 Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ympyrätalon apteekissa tapahtumapäivä lauantaina 13.6. klo 10-14 Vertaa romukullan hintoja! Kultapitoisuus 750/18K 22.30 ?/g 585/14K 17.20 ?/g Hinnat 20.05.2015 Isom matk hyvit in ku etää ltae n het rät i! Selätin® -esittelijä paikalla - tule tutustumaan Selätin® liikuntatuotteeseen. Lisäksi teemme ilmaiseksi verenpaineen mittauksia ja ihon kosteusmittauksia. Tarjoamme myös kahvia ja pullaa. Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Suomessa jo yli 19 vuotta!
  • KALLIO LEHTI 2 FLEMINGIN APTEEKKI Helsinginkatu 17 00500 Helsinki Puh. 09 - 774 5620 Palvelemme ma - pe 8.30 - 20.00 la 9.00 - 15.00 KESÄN TARJOUKSET PARTURI-KAMPAAMO RAMONA ja VAASANKADUN PARTURI yhdistyivät 1.6.2015 alkaen Toiminta jatkuu ennallaan ja uusituissa tiloissa teitä palvelevat MARITA ja EMILIA. TARJOUS 2200 Osta Rela Tabs Strawberry 60 tabl. Nro 12 ? Viikko 24 Parturi-Kampaamo Ramonaan ensisijaisesti ajanvarauksella ja Parturi puolelle arkisin ma-pe ilman ajanvarausta klo 9-17 60 tabl. SAAT kaupanpäälle ihanan kesäkassin!* RELAA JA VOI HYVIN KESÄLLÄ! *Kampanja voimassa niin kauan kuin kesäkasseja riittää. Hellävarainen puhdistusvaahto kasvoille 7 ? Toivotamme tervetulleeksi kaikki entiset ja uudet asiakkaat! Kesäiholle Aqalan-L perusvoide 200 g 8 ? PARTURI-KAMPAAMO Sebamed aurinkosuojat ?20% PUH: 09-7014487  Maksuvälineenä käyvät käteisen lisäksi Debit-, Master-ja Visa- ja Visa Electron kortit. ! PARTURI-KAMPAAMO VAASANKATU 27, 00510 HELSINKI ! A T T U U aukioloaika: ma-pe 10-17, la 10-14 Permanentti/ tukikäsittelyn yhteydessä saat Tällä mainoksella SÄVY Lue netissä ? KALLION KLIPOTEEKKI Nyt avoinna myös kesälauantaisin! www.lehtiluukku.fi veloituksetta Voimassa 30.6.2015 asti. Kesäauringon iloksi. ! NETTIAJANVARAUS 24h/vrk Ikkunanpesut! Lakeuden Emännät siivoaa koteja, tupia ja torppia satojen vuosien kokemuksella. Kesäkuussa lauantaisin ilman ajanvarausta ! www.klipoteekki.com Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Puh. 753 7171 Seuraa meitä! Soita Alajärven Emännälle M. Bucht sä Helsingis ta jo vuodes 1917 p. 010 281 2600
  • Viikko 24 46. vuosikerta ? nro 12 Ajankohtaista Pasilan  konepajan teollisuusalue uuteen käyttöön  Stadi täynnä mahtavia kundeja ja friiduja ??Stadin Slangi ry on 20-vuotias kotiseutuyhdistys jonka synnyinsijat sijoittuvat Kallion, Sörkan, Herulin ja Valkan kulmille. Näillä kulmilla on vuosien varrella budjannut monia tosi tärkeitäkin heppuja ja osa niistä on saanut tämän slangijengin korkeimman kunnian. Jo yhdeksäntoista kertaa on valittu sekä Stadin kundi että friidu useiden kymmenien ehdokkaiden joukosta. Valinta on demokraattista kuten reilu jätkä meininkiin kuuluukin. Porukka saa tehdä ehdotuksia ja hallitus päättää. Ensimmäiset kundi ja friidu tittelit menivät aikanaan entisille kaupungin johtohenkilöille eli Eva-Riitta Siitoselle ja Kari Rahkamolle. Heidän ansioitaan Stadin hyväksi ei varmaan edes tarvitse miettiä. Kuten ei var- maan myöskään Alpo Ruuthin, Ylermi Rungon, Jukka Riikosen tai vaikkapa Jussi Raittisen merkityksiä Stadille tarvitse selitellä. Ja myös Tarja Halosen stadilaisuus oikeutti varmasti Friidu tittelin kantajaksi. Joukossa on varmaan sellaisiakin tyyppejä joiden nimi ei suoraan kerro miksi hänestä on tehty Stadin kundi tai friidu mutta tavalla tai toisella stadilaisuus tai slangin vaaliminen on heille kaikille ollut olennaista. Kunkin vuoden hallitus on itse määritellyt millä perusteilla valinnat tehdään eikä päätöksestä voi valittaa. Jännä onkin nähdä kenet tänä vuonna nimitetään tämän yhdistyksen juhlavuoden Kundiksi ja Friiduksi. Nimitys julkistetaan Espan lavalla Stadin omana juhlapäivänä 12.6 klo 12.00. Laura Räty takaisin apulaiskaupunginjohtajaksi ??Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty palasi virkavapaaltaan maanantaina 1.6.2015. Vs. apulaiskaupunginjohtajana kahdeksan kuukautta toiminut Pia Panhelainen (ent. Sutinen) palaa perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäälliköksi sosiaali- ja terveysvirastoon. Räty toteaa, että ?On todella mukavaa olla takaisin tässä työssä. Kaupungilla on osaava ammattilaisten joukko ja paljon suuria hankkeita menossa. Valtakunnalliselle sote-uudistukselle on nyt hallitusohjelmassa asetettu hyvät askelmerkit. Nyt odotamme lainsäädäntöä ja sitten pääsemme täällä käytännön toteutukseen. Suuret muutokset haastavat meitä jatkuvasti parempaan myös muualla kuin sote-uudistuksessa. Varhaiskasvatukseen ja ikäihmisten palveluihin kohdistuu tulevaisuudessa suuria haasteita kun pienenevillä resursseilla on pystyttävä entistä laadukkaimpiin palveluihin. Tämä Helsingin kaupungin osaava joukkue todella pystyy jatkuvaan uudistumiseen ja voimme näyttää suuntaa myös valtakunnallisesti.? Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty nimitettiin sosiaali- ja terveysministeriksi kesäkuussa 2014 ja hän oli virkavapaalla apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä 31.5.2015 saakka. Ennen virkavapaata Räty työskenteli apulaiskaupunginjohtajana elokuusta 2011 alkaen. Tule messiin fiilistelemään slangilaista aamupäivää 10.00 alkaen. Ohjelmassa mm. Jätkäsaaren sakilaiset yhtye, trubaduuri Stadin Friidut 2009 Maarit Niiniluoto, -10 Outi Pakkanen, -11 Minna Haapkylä ja -05 Raija Tervomaa Kappelissa. Tatu Mustonen ja Slangikuoro. Marjut Klinga ??Pasilan konepajan vanhan teollisuusalueen kadut ovat suunnittelussa. Nyt on mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin, jotka koskevat Konepajanraittia, Konepajanpasaasia, Bruno Granholmin kujaa, Bruno Granholmin aukiota sekä Konepajankujaa. Luonnokset ovat nähtävillä 4.6.?15.6.2015 rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) sekä verkkosivulla.? Vanha teollisuusalue muutetaan asumis- ja toimitilakäyttöön. ? Konepajanraitti on alueen läpi kulkeva jalankulku- ja pyörätie, johon alueen muut kadut ja katuaukio liittyvät. ? Katusuunnitelmat perustuvat kaupunkisuunnitteluviraston laatimaan asemakaavaan. ? Katusuunnitelmat valmistuvat syksyllä 2015. Kadut rak e n n e taan alueen tonttien rakennustöiden aikataulussa. Katos! Teatterifestivaali keskellä Kalliota Uudenlainen teatterifestivaali Katos! järjestetään 10.?12.6. Kalliossa ??Kolmepäiväinen festivaali kokoaa yhteen kirjavan joukon harrastajateatterikokoonpanoja. Ohjelma juhlii teatterin monimuotoisuutta: lavalla nähdään muun muassa monologeja, yhteisöllistä devisingia, fyysistä teatteria ja livemusiikkinäytelmiä. Festivaali monipuolistaa ja uudistaa suomalaista kesäteatteriperinnettä ja tuo sen Kallioon, Helsingin kaupunkikulttuurin sydämeen. Katos!-esiintyjiä yhdistää kodittomuus. Helsingissä toimii monia ilmaisuvoimaisia ryhmiä, jotka tekevät taiteellisesti kunnianhimoista teatteria ilman omia tiloja. Festivaali tarjoaa estradin tälle kaupungin eläväiselle ja monikasvoiselle teatterintekijäjoukolle. Festivaali kannattaa esitysten kierrätystä, koska monet esitykset katoavat liian nopeasti yleisöltä. Katos!-festivaalilla nähdään myös uutta ja ainutkertaista, kun lavalle nousee yhden esityksen hetkellinen kokoonpano, ja tekijöitä, jotka tuovat ensimmäisen oman esityksensä festivaalilavalle. Festivaalin tapahtumatilaksi on valikoitunut teltta ? kulkemisen, suojan ja kokoontumisen symboli ? joka toimii turvallisena ja muunneltavana katoksena monenmoisiin esiintymispaikkoihin tottuneille kulkuteattereille ja yleisölle. Tapahtuman toteuttaa Oranssin Koiran teatteri yhteistyössä muiden kodittomien teatteriryhmien kanssa. Festarin verkostolle toteuttamista mahdollistaa Harjun nuorisotalo, jonka tontilla ja teknisellä tuella tapahtuma järjestetään. Tapahtuma on kaikille avoin, ja se tarjoaa tilan esiintyjien ja yleisön ennakkoluulottomille kohtaamisille. Ohjelma ja muuta lisätietoa löytyy festivaalin Facebook-tapahtumasivulta. Katos! Kallion kesäteatterifestivaali 10.?12.6. Harjun nuorisotalon piha, Aleksis Kiven katu 1?3. ?
  • KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 12 Hinta merkitsee vähemmän kuluttajalle ruokakaupassa S uomalaisten kuluttajien ostovoiman heikentyminen ja vaikea taloustilanne ovat haastaneet kaupan alaa hintakeskusteluun. Suomalaisen työn liiton tutkimusten mukaan hinta on kuitenkin vain joka neljännelle suomalaiselle tärkein kriteeri elintarvikeostoksilla. Yhtä lailla tärkeitä ovat ruuan alkuperä, maukkaus ja terveellisyys. Villkkaan hintakeskustelun keskellä on hyvä muistaa, että suomalaisille ruokakaupassa ratkaisee kokonaisuus. Kuluttajille kokonaisuus muodostuu hinnan lisäksi muun muassa ruuan alkuperästä, hyvästä mausta ja terveellisyydestä. Pelkkään hintaan keskittyminen saattaa yksinkertaistaa liikaa kuluttajien aitoja toiveita, toteaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Monille kuluttajille suomalaisuus on elintarvikkeissa laadun tae ja vahva valintaperuste. Suomalaisista yli 70 prosenttia kertookin valitsevansa aina tai useimmiten kotimaisen elintarvikkeen, kun suomalainen vaihtoehto on saatavilla. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tietämään, mistä ruoka tulee ja minkälaiset vaikutukset paikallisten tuotteiden ostamisella on. Kiinnostus tuotteiden alkuperää kohtaan on kasvanut viime vuosina ja erityisesti suomalaisuus on elintarvikkeissa kovassa nosteessa. Elintarvikeyritykset voisivat vieläkin vahvemmin kertoa esimerkiksi työllistävistä vaikutuksista, joita heidän tuotteillaan on. Ruokakaupan tärkeimpiä valintakritereejä kysyttäessä noin 25 prosenttia suomalaisista nostaa hinnan tärkeimmäksi kriteeriksi. Samalla tavoin noin neljännes kuluttajista korostaa tuotteen suomalaista alkuperää tärkeimpänä ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä. Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan samalla tavoin tärkeitä valintakriteerejä ovat ruuan hyvä maku ja terveellisyys. Mikäli jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuukaudessa enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, syntyisi Suomeen vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa. Tämän vuoksi kotimaisen ruuan ostaminen on myös työllisyyskysymys.- j.a. Myös vesikatto ja keskikupolin pinnoitteet on uusittu. Sisätiloissa konkreettisesti näkyviä muutoksia tulevat olemaan mm. lukusalien alkuperäisten oviaukkojen, puulattioiden ja eteistilojen kattomaalausten palauttaminen sekä kalusteiden uusiminen. Kellarikerrokseen rakennetaan syksyn aikana uudet naulakkotilat.?? Uudistunut kirjastorakennus avataan 1.2.2016??Korjaushanke valmistuu loppusyksystä 2015, minkä jälkeen kokoelmat ja palvelut siirretään uudistuneisiin tiloihin. Kirjasto aukeaa yleisölle 1.2.2016. Siihen saakka kirjasto palvelee asiakkaitaan osoitteessa Fabia- Muistoja ja mietteitä 45v ajalta Helsingistä ??Tulin junan tuomana maalaistyttönä Helsinkiin 15- vuotiaana, edessä suuret haaveet ja toiveet. Sain työpaikan heti, silloin maalta tulleet ns. vietiin käsistä. Luulisin siksi, että me olimme tottuneet kovaan työhön lapsesta asti. Kun vielä tyytyi alivuokralaisasuntoon, kaikki oli hyvin. Silloin ei ollut näin kovaa työttömyyttä eikä juurikaan maahanmuuttajia. Tässä vaiheessa joku voisi kysyä, että miksi lähes lapsi laitettiin kodista pois. Minulla oli turvallinen koti, kyse ei ollut siitä, tulin siskoni häihin ja siitä syntyi ajatus halusta jäädä tänne. En halunnut palata siihen, mitä siellä odotti, johonkin suureen taloon miniäksi. Olin saanut maalaistyötä tehdä tarpeeksi. Eihän se elämä täälläkään ollut helppoa, rahaa oli vähän mutta nuorena tyytyi siihen. Asuin aluksi Kalliossa, jossa oli hyvä puoli se, että kaikkialle oli lyhyt matka, usein kävelin töihin keskustaan. Myöhemmin elämä vei muualle ja muutoksia elämässäni tapahtui. Satuinpa tässä jokin aika sitten erään yhdistyksen kokoukseen, joka pidettiin Kalliossa, jossa edelleen tulen käymään, kokoustilat ovat siellä toisella linjalla. Käteeni osui Kallio-Lehti, jossa oli paljon hyvää luettavaa, varsinkin mielipideosastossa oli varsin mielen- kiintoinen juttu maahanmuutosta, jonka oli kirjoittanut Paavo Haapalainen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, se on totuus. Politiikot ajavat vain omia etujaan, maahanmuuttajat saavat valtavasti sopeutumisrahaa, aina autoja myöten. Lapsilla ovat aina uudet vaatteet, polkupyörät ym. Vanhemmat ovat kotona, mistä sellainen elintaso? Jotain mättää ja pahasti, me suomalaiset varsinkin köyhät sekä vähällä eläkkeellä olevat laitetaan kärsimään, otetaan siitä vähästäkin viimeiset rippeet. Kaikki ei ole hyväosaisia vaikka vuosikymmeniä ovat töitä tehneet. Tähän kohtaan joku voi sanoa, että oma vika mihin olette tuhlanneet ne vuosikymmenien tulot. Jos asuu vuokralla esim. yksinäisen on mahdotonta säästää omaa asuntoa, vuokrat ovat niin kalliit. Tarkoitan tavallista työntekijää, jonka palkkataso on ollut pieni. Kaikki työ on arvokasta, muuten eivät pyörät pyörisi. Niin miksi ette jääneet sinne maalle? Ei siellä ollut työtä ja Helsinki tarvitsi työvoimaa. Me sodan jälkeen syntyneet olemme rakentaneet hyvinvointivaltiota. Missä se näkyy, leipäjonoissa? Kaikki eivät edes jaksa tai pysty sairauksien takia jonottamaan. ? Kaikki eivät ole synty- neet kultalusikka suussa. Niin näitten vuosikymmenien aikana on minulle ehtinyt paljon tapahtua. Menin naimisiin 18 vuotiaana ja sain kaksi lasta. Opiskelin ammatin, josta nyt olen sairauseläkkeellä. Paljon olen kokenut, joita se nuori tyttö ei arvannut. Ei elämä kohtele meitä kaikkia hyvin, on ollut paljon surua. Toki myös ilojakin. ? Maailma on muuttunut näitten vuosien aikana, tuli kännykät, joissa on jopa tietokoneet, sähköpostit ym. Enpä olisi uskonut 70-luvulla, mitenkähän maailma muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana, sitä me emme ole näkemässä. Voi vain kuvitella! On Helsinki myös muuttunut, tuli metro, uusia lähiöitä on tullut paljon. Asuin Espoossa pitkän aikajakson. Nyt kun olen siellä käynyt on siellä paljon rakennettu: on tullut Kehä-kakkonen ja paljon uutta. Ne seudut ovat ihan vieraita jossa asuin perheeni kanssa. Nyt on ikään kuin ympyrä sulkeutunut, asun aivan vieressä missä asuin nuorena mieheni ja lasteni kanssa. Näitä aikoja muistellen ja tätä maailman menoa ihmetellen. Pirjo Weckman Kirjastolaki turvaamaan tasa-arvoiset kirjastopalvelut koko maahan Kansalliskirjaston korjaus aikataulussa Senaatintorilla ??Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvokkaan kirjastorakennuksen peruskorjaus Unioninkadulla etenee aikataulussa. Peruskorjauksessa parannetaan kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusitaan talotekniikkaa. Korjaustyö koskee varsinaisesti Carl Ludwig Engelin suunnittelemaa, vuonna 1845 käyttöön otettua päärakennusta, mutta myös vuonna 1906 valmistuneessa Rotunda-osassa tehdään toimenpiteitä.?? Tarkkasilmäiset ohikulkijat ovat varmasti huomanneet Rotundan julkisivun uuden entistä vaaleamman sävyn. Nro 12 ? Viikko 24 ninkatu 35.??Kansalliskirjaston rakennuksella on huomattava valtakunnallinen merkitys ja kaupunkikuvallinen arvo. Kirjastorakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Korjaushanketta tehdään tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja muiden asiantuntijoiden kanssa.??Kiinteistö on Helsingin yliopiston rahastojen omistuksessa, ja rakennuttamisesta vastaa Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus. Kohteen pääsuunnittelija on Pauno Narjus/ LPR-arkkitehdit Oy, ja projektinjohtourakoitsijana toimii NCC Rakennus Oy. Hankkeen kustannusarvio on 19 miljoonaa euroa (alv 0). ?? Suomen kirjastoseura on jättänyt opetus- ja kulttuuriministerille kannanoton, jossa edellytetään, että kirjastolain valmistelua jatketaan.    Kirjastoseuran kannanotossa todetaan, että Suomessa tarvitaan edelleen erillinen kirjastolaki turvaamaan laadultaan tasaarvoiset kirjastopalvelut koko maahan. Suomi oli Euroopan ensimmäisiä maita, joka sai oman kirjastolain, jo vuonna 1928. Lainsäädäntö on taannut Suomen kirjastolaitoksen  kehittymisen yhdeksi maailman parhaimmista. Kunnilla?velvollisuus Kirjastoseuran mukaan laissa on edelleen säädettävä, että kunnan tehtävänä on kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Myös lain kohta asiakkaita varten olevasta uusiutuvasta kirjastoaineistosta ja -välineistöstä sekä kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöstä on turvattava edelleen. Osaaminen on  turvattava Kokemukset kentältä osoittavat, että pätevyysmääritykset ovat tarpeen myös uutta kirjastolakia säädettäessä.  Korkeakoulutettu ja ammattikoulutettu henkilökunta ovat modernin valtion kirjastolaitok- sen välttämättömyys ja demokratian kulmakivi. Palvelujen maksuttomuus  Suomen kirjastoseura edellyttää, että kirjastolaissa säilytetään myös ns. maksuttomuuspykälä, jolla säädetään, että kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta.   Kirjastoseuran kannanotto opetus- ja kulttuuriministerille: http://suomenkirjastoseura.fi/toiminta/kannanotot/ Suomen kirjastoseura Pikku-Emilin suuri sydän Sammuu silmä auringon, Emil kylään tullut on. Emil kunnon poika on, kiltti vähän vallaton. Sateen kylmät kyyneleet koskettaa mun sydäntäin. Muistan pienen Emilin soidessa sadepisarain. Sammui silmä auringon, illasta yö tullut on. Emil unten maille saa, hän näkee unta ihanaa. Vaikka Emil pieni on, ajatus ei ole koditon. Toiveet kauaksi kantaa, kotimaata pitää rakentaa. Vaikka Emil pieni on, hän sai suuren sydämen, silmät täyttyi kyyneliin. TV:tä illalla katseltiin, pikku-Emil näin lausahtaa. ? Ministerin pitää ahertaa, että lapset ruokaa saa. Tuulentie purttani vie, kohta saavun satamaan. Muistan pikku-Emilin, hän jää työtä jatkamaan. Hän voi paljon antaa, kekoon kortensa kantaa. Toivo Levanko
  • KALLIO LEHTI Viikko 24 ? Nro 12 5 KOLUMNI Jännitys on lauennut Kamiter-Arsin näyttelyt uudistuvat ??Helsinginkadun taideliike Kamiter Arsissa aloittaa taidetori Freimari. Se on eräänlainen taitelijakollektiivi, jonka jäsenten töistä koostuva taidenäyttely avaa taideliikkeen seinäja pöytätilat kesäkuussa. Taidetorin taiteilijoita ovat muun muassa Juha Siirto, Asko Keränen, Miss Saana (Saana Koskinen), Svetlana Brezitskaya. Tällä hetkellä tallissa on kaikkiaan 16 artistia. ? Tämä kesän yli kestävä näyttely on kokeilu. Jos Kansallismuseon kesäpiha   ??Perinnekasvien näytemaalla suomalaista vanhaa kantaa olevia kasveja Perinnekasvimaa toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskus LUKEn kanssa. Kansalaisten oma kasvimaa Kaupunkiviljelijöille tarjolla omia kasvatuslaatikoita.   Diakonissalaitos on istuttanut kehäkukkia Mannerheimintien puoleiselle muurin edustalle. Kesäpihalla tapahtuu 13.6.-23.8.2015 Lastennäytelmä Sipsukka seikkailee kotona. Teatteria koko perheelle ke-su Kansallismuseon linnanpihalla. ?HIT Helsinki International Theatre. Liput Tiketti.     pe 12.6.2015 klo 11-14 Helsinki-päivä. Pop up -työpajassa taiteillaan origami-kukkia.  to 20.8.2015 klo 16-22 Taiteiden yö. Taiteiden yön elonkorjuujuhlat, monipuolista ohjelmaa.   taidetori saa hyvän vastaanoton niin yleisön kuin taiteilijoidenkin taholta, niin siitä on tarkoitus tulla ympärivuotinen. Myöhemmin galleriaa varten etsitään lisätilaa, kertoo Tiina Tainio, taidetorin perustaja ja Kamiter-Ars ?taideliikkeen omistaja. Tulevaisuudessa Freimari tavoitteena on toimia itsenäisenä galleriana, jonka selkärankana kuitenkin toimii edelleenkin Kamiter-Arsin muu taideliike toiminta, kuten kehystämö. Uuden gallerian tavoite on tuoda taidetta lähelle ihmisiä niin, että taiteesta kiinnostuneilla olisi mahdollisimman alhainen kynnys astua sisään. ? Ostopakkoa ei ole eikä pukukoodia.  Kaikki ovat tervetulleita haltioitumaan taiteesta, senhän todettu  pidentävän jopa ikää. Sitä paitsi taiteilijoille on todella tärkeätä saada palautetta teoksistaan, koskettavatko katsojaa vai jäävätkö etäisiksi, summaa Tiina Tainio uuden gallerian ideaa. ? Nimi kuvaa yhtälailla merellistä Helsinkiä, reimari,  kuin Kallion kaupunginosaakin, Flemari, Hesari, Yllättäen löytyy myös mielleyhtymä kehystäjään; framer, framemaker. Tämän osuvan nimen keksi muuten taidetallin perustamiskokoukseen piipahtanut herrasmies kadulta, myhäilee Kamiter-Arsin energinen emäntä. Yli 30 vuotias KamiteraArs on yksi Kallion vanhimmista taide- ja kehysliikkeistä. Pari vuotta sitten liikkeen omistajaksi tuli Tiina Tainio. Viimeiset 10 vuotta liike on toiminut nykyisessä osoitteessaan Helsinginkadulla. Taide- ja Kehysliike Kamiter- Ars Oy, Helsinginkatu 6. Liike avoinna : ?Tiistai ?perjantai klo  10-17, sekä lauantaina klo  10-14.  Heinäkuussa avoinna ti-pe klo 10-17. Taidetori Freimariin voi tutustua liikkeen  aukioloaikoina. ??Kirjoitin viime Kallio lehdessä odottamisen sietämättömyydestä. Sillä tarkoitin uuden hallituksen ohjelman ja ministerivalintojen julkistamista. Nyt kaikki on uutisoitu ja ensimmäiset puheet hallitusohjelmasta pidetty eduskunnassa. Sen perusteella voi odottaa mielenkiintoisia vuosia. Puheet ja elämöinti eduskunnan istuntosalissa oli sen verran kovaa ja värikästä, että kyllä nyt tyyli muuttuu. Lisäksi jo nyt on kerrottu uuden työ- ja oikeusministerin räväköistä lausunnoista ja niiden perumisista. Miten muuten kaksi näin erilaista ministeriötä on niputettu samalle ministerille!? Tätä varmasti moni muukin ihmettelee. En voi mitenkään kuvitella miten tällainen yhdistäminen voisi toimia. Muuten pääministeri Sipilän johdolla synnytetty hallitus ohjelmineen oli rivakkaa puuhaa. Siinä näkyi yritysjohtajan otteet. Saa nähdä, miten sitten jatkossa tällainen johtamisote pätee, kun oppositio ja kansa pääsevät jyvälle, millaisia leikkauksia hallitusohjelma tarkoittaa ihmisten arkielämään. Ulkopuoliset talousasiantuntijat ovat jo analysoineet ohjelman leikkausten vaikutuksia ja todenneet, että eniten ne iskevät lapsiperheisiin, eläkeläisiin ja työttömiin. Päivähoidon ja koulutuksen leikkaukset ovat tuntuvia. Jossakin lehdessä arvioitiin, että suomalaiseen yhteiskuntaan ollaan pikkuhiljaa synnyttämässä köyhien vanhojen ihmisten luokka. Tälle kehitykselle pitää laittaa stoppi! Suurella kiinnostuksella luin, millaista sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamismallia uusi hallitus kaavailee. Julkisuudessa esitetty maakuntamalli näyttää olevan uudistuksen läh- Olli Sarpo Armas aika joutuu taas ??Herään koleaan, kylmään ja sateiseen aamuun. Ansaittu vapaapäivä. Silti mieleni raskas. Nouseeko ajatuksiini kaoottisia kuvia maailman tilasta, hyvinvointivaltion rappiosta tai kirjallisuuden asemasta? No ei. Olenko huolissani oikeusministerin kuolemanrangaistuspuheista? No en. Minua hermostuttaa se, että aina, siis aina, vapaapäivinä sade ja kylmyys pilaavat suunnitelmani. Entäs sitten kun läpimärkänä ja kylmissäni odottelen punaisen valon vaihtumista? Aina valo on punainen, siis aina, kun olisi kiirus päästä sisätiloihin sateen alta. Kiukuttelen ja syydän kiroukseni asioille, joille en mitään voi. Sataa minusta huolimatta ja valot vaihtuvat minua ajattelematta. Eittämättä lapsellista ja typerää puuhaa. Mutta, mutta. Suon itsellenikin oikeuden paljastaa lehtien palstoilla ja nolostumatta omat kyseenalaiset piirteeni. Jos oikeusministeri saa vaatia kuolemanrangaistusta uu- delleen käyttöön tai eduskunnan puhemies toivottaa neekerit takaisin Afrikkaan. Osaan sitä minäkin itseni perusteellisesti nolata. Minulle tilanne kääntyy tappiolliseksi, jos ministerit ja puhemiehet olivatkin tosissaan ja minä yritin olla ironinen itseäni kohtaan. Arviointikykyni on ennekin pettänyt. Siinä tapauksessa olen menettänyt kasvoni ja nämä muut kasvattaneet uskottavuuttaan. Oli kuinka oli. En kanna murhetta isänmaan tulevaisuudesta. Yl.? ja alamäkiä on ollut ennenkin ja on tulossa vastakin. Kyllä maailmaan puhetta mahtuu ja oman aikansa ministereitä ja puhemiehiä. Uusia sukupolvia on kasvamassa. Uusia ja ehkä nykyisiä valistuneempia. Eikä julkeita paljastuksiani kukaan enää huomenna muista. Eihän? Sateen manaamisesta huolimatta aurinko paistaa, kesä tekee tuloaan voimalla. En ole huolissani tulevasta. Anja puhuu paljon ja lakkaamatta, Veikon huumori on terävää ja satii- rista, Emil on kiinnostunut Kalevalasta, Onni tanssii menestyksekkäästi ja pärjää koulussa. Lapsenlapsiani kaikki neljä, tulevaisuuden rakentajia. Paappaa fiksumpia. Armas aika joutuu taas. Olli Sarpo tökohta. Lisäksi edellisen eduskunnan hyväksymiä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämislinjauksia ns. horisontaalista ja vertikaalista sote- integraatiota viedään eteenpäin. Näillä eväillä voidaan elää, vaikka suurin asia eli rahoituksen uudelleen järjestely on vielä aivan auki. Se tulee vaikuttamaan paljon koko uudistustyössä. Tämä asia pitäisi selvittää mahdollisimman pian, jotta kunnat voisivat nähdä kokonaisuuden ja suunnitella omat hallintonsa. Helsingissäkin sote-uudistus tarkoittaisi lähes puolikkaan budjetin ja henkilökunnan siirtymistä uuteen sote-organisaatioon. Se ei ole mikään pikku juttu kaupungin toiminnassa. Viime eduskuntavaalit olivat merkittävät. Kansalaiset äänestivät selkeän porvarillisen vaihtoehdon valtaan. Mielestäni se oli monella tavalla hyvä ja raikastava juttu. Demokratiaan kuuluu, että vallanpitäjiä voidaan vaihtaa ja tarjota selkeitä erilaisia vaihtoehtoja, jotta kansalaisten tahtotila toteutuu. Suomessa on totuttu vuosikymmenien ajan ns. koalitiohallituksiin, missä sekä oikeisto- että vasemmistoryhmät ovat olleet yhteisessä hallituksessa. Viimeinen kuuden puolueen hallitus oli kokoonpanoltaan historian monipuolisin. Se osoitti, et- Maija Anttila. tei näin kattava ja ideologisesti kirjava kokoonpano toimi. Nyt valta on selkeästi paalutettu perusporvareille, kuten julkisuudessa hallituskokoonpanoa nimitetään. Nyt jäämme odottamaan vallan vaikutuksia. Hallitusneuvotteluja seuratessa on melkein unohtunut kolean kevään voivottelu, eikä kesästäkään ole vielä tietoa. Osa muuttolinnuistakin on jäänyt odottamaan säiden lämpenemistä. Nyt jo kaivataan lämpimiä iltoja ja aurinkoisia ja tuulettomia päiviä. Säiden koleudesta huolimatta salaatti- ja vihannesviljelykset ovat itäneet ja kasvattaneet varttaan harson alla. Vielä en uskalla antaa niille täyttä raikkaan ilman vapautta. Perunatkin lepäävät jo maan povessa. Tänä keväänä varhaisperuna Timon sijasta mullan alla kasvua odottavat Anna Bellat. Kesän suuri herkku ovat uudet perunat, voinokare ja silli. Syksyllä odotan runsasta luumusatoa, jos vain pölytys onnistui, koska kukinta oli tosi upea. Maija Anttila, sd kaupunginvaltuutettu www.maijaanttila.net Kesän liikuntakursseilla on vapaita paikkoja ??Helsingin liikuntaviraston kesä- ja heinäkuun lasten ja nuorten liikuntakursseille mahtuu vielä mukaan. Ala-asteikäisillä on tarjolla uimakouluja sekä EasySport-liikuntaleirejä, -melontaa, -yleisurheilua sekä -tennistä. Yläkouluikäisiä liikuttaa puolestaan FunActionin kesäpelailut, lajikokeilut ja seikkailuliikunta. NYT-liikunnasta löytyy monipuolisesti liikuntamahdollisuuksia 17?29-vuotiaille helsinkiläisille. EasySport?Uimastadionin EasySport-viikolle 1.?5.6. klo 10.30?13.30 voi osallistua päiväkohtaisella 1,90 euron maksulla ja ilman ennakkoilmoittautumista. Tarjolla on monipuolisia lajikokeiluja ja urheilullista hauskanpitoa alakouluikäisille lapsille yhdessä urheiluseurojen kanssa. Pirkkolan liikuntapuistossa ja Myllypuron Liikuntamyllyssä järjestetään liikuntaleirejä, joihin ilmoittaudutaan kaupungin sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta asiointi.hel.fi. Töölön kisahallissa ja Latokartanon liikuntahallissa on puolestaan maksuttomia liikuntaleirejä, joihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. EasySportin kesästä löytyy myös mm. melontaa, purjehdusta ja rantalentopalloa. Koko tarjonta löytyy osoitteesta www.hel.fi/ easysport. FunAction?13?17-vuotiaille nuorille on tarjolla kesäkuussakin monipuolista ja maksutonta harrasteliikuntaa, FunActionia. FunActionin kesätoiminta starttaa heti maanantaina 1.6.2015. FunAction-kesäpelailuissa on tarjolla muun muassa pallopelejä rennossa meiningissä ja musiikin tahdissa Kannelmäen liikuntapuistossa ja Aurinkolahden uimarannalla.?Seikkailuliikuntatunneilla puolestaan melotaan ja kalliokiipeillään. Lajikokeiluissa viiletetään seikkailuradalla, viskotaan frisbeegolfia ja SUP-melotaan. Seikkailuliikuntatunneille ja lajikokeiluihin ilmoittaudutaan etukäteen.?Lisäksi Annantalolla on tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 16.00?20.00 FunAction-toimintaa. ?Kurkkaa FunActionin kesäkuun toiminta ja ilmoittautumisohjeet kokonaisuudessaan osoitteesta www.funactionnuorille.fi. NYT-liikunta?Kesällä NYT-liikunta jatkaa kattavalla tarjonnalla. 17?29-vuotiaille on tarjolla liikuntaa 28:ssa eri lajissa, ja tänä kesänä ensimmäistä kertaa NYT-toimintaa on myös heinäkuussa. Kesän liikuntalajeja ovat muun muassa SUP-melonta, jousiammunta, golf ja amerikkalainen jalkapallo. NYT:n kesän liikuntalajit painottuvat muutenkin ulkosalle. Kaikki NYT:n liikuntatunnit ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. NYTliikunnan maksuton kesätoiminta alkaa maanantaina 1.6.2015 ja kestää 31.7. asti.?Katso NYT-liikunnan kesän toiminta kokonaisuudessaan osoitteesta www. nytliikunta.fi.
  • KALLIO LEHTI 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 24 Ma 8.6. Salomon, Salomo Ti 9.6. Ensio Ke 10.6. Seppo To 11.6. Immi, Impi Pe 12.6. Esko La 13.6. Raili, Raila Su 14.6. Pihla, Kielo Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Joka kuudes Itäkeskuksen peruskoulun 9-luokkalainen saa kesäkuussa mahdollisuuden kokea, millaista on työskennellä kauppakeskuksen palveluksessa. Laajamittaisen kesätyötempauksen taustalla on Itiksen pyrkimys tukea ja kehittää aktiivisesti kauppakeskuksen kehysalueita. Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous (torstaisin korvautuu Urkukesän päivämusiikilla), klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen (torstaisin viikkomessu). La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 11.6. klo 12 Urkukesän päivämusiikki, Dag-Ul- rik Almqvist. Vapaa pääsy. Klo 18 Viikkomessu. Huovinen, Oksanen. Su 14.6. klo 10 Konfirmaatiomessu. Partti, Varjoranta, Huovinen, van Santen, Niskala, Pyylampi. Kirkkokahvit. Ma 15.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Tommi Niskala. Böhm, Franck, Liszt, Sibelius Vapaa pääsy, ohjelma 7 ?. Ke 17.6. klo 13-14.30 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea -kuoro joht. Hilkka-Liisa Vuori. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-to klo 10-16, pe klo 10-14. Punt- Nro 12 ? Viikko 24 tisali auki ma-pe klo 10-15. Su 14.6. klo 16 Messu. Latvus, Minna Mannert, Pyylampi, lukija Reima Manninen. Kirkkokahvit. Alppilan kirkon kahvila ma-to klo 10-16, pe klo 1014, lounas klo 11-14. Kahvila tukee KUA:a. Pyhät tulet ma-ke klo 14.15-16. Alppilan kirkon kulmalla tarjolla grillistä vihanneksia ja makkaraa. Paikalla työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Pyhä teksti ja rukous ti & ke klo 14-14.10. Rakastan sinua -valokuvanäyttely 30.5.-13.6. Vapaaehtoisia musiikkiavustajia kaivataan kesäjumalanpalveluksiin Alppilaan. Yhteydenotot kanttori vivika.oksanen@evl.fi Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 12.6. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 14.6. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen jumalan- palvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Teatteri Kallio Siltasaarenk. 28 To 11.6. klo 19 Teatteri Kallion kesäkauden päätös: Erik Hokkanen ja Lumisudet. Legendaarisista livekeikoistaan tunnettu ja Texasin tornadoksikin kutsuttu viuluvelho bändeineen nousee Teatteri Kallion lavalle osana Euroopan kiertuettaan. Liput konserttiin 10 euroa. Kahvila avoinna klo 18 alk. Muut tapahtumat Diakonialeiri 17.-21.8. Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule nauttimaan luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta! Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. Hinta 120 ?. Ilmoittautumiset 15.7. mennessä virastoon p. 2340 3600. Mukana pastori Marja Kotakorpi ja diakoniatyöntekijät Nina Klemmt ja Riitta Riihelä. Kauppakeskus Itis aloitti poikkeuksellisen laajan kesätyöohjelman ??Kesäkuun ensimmäisellä viikolla 3.6. alkaen kauppakeskus Itisen palveluksessa aloitti peräti yhdeksän 9-luokkalaista nuorta. Kesätyöpaikkojen määrä on huomattava, sillä Itiksen toimisto työllistää kokoaikaisesti alle 20 henkilöä. Laajamittaisen kesätyötempauksen taustalla on Itiksen pyrkimys tukea ja kehittää aktiivisesti kauppakeskuksen kehysalueita. Haastava työmarkkinatilanne on heijastunut tänä vuonna nuorten kesätyön saantiin erityisen voimakkaasti. Joka kuudes Itäkeskuksen peruskoulun 9-luokkalainen saa kuitenkin kesäkuussa mahdollisuuden kokea, millaista on työskennellä Pohjoismaiden suurimman kauppakeskuksen palveluksessa. ? Koulumme 9-luokan oppilaista suurin osa on hankkinut aktiivisesti kesätöitä kesäsetelin turvin, mutta sekä kesätyö- että TET-harjoittelupaikat tuntuvat tänä vuonna olleen todella kiven alla. Itiksen kesätyötarjous sai nuorten keskuudessa erittäin innostuneen vastaanoton ja kolmasosa ysiluokkalaisistam- me haki paikkaa, Itäkeskuksen peruskoulun opinto-ohjaaja Anu ArponenAaltonen kertoo. Kaikki kesätyöpaikkaa hakeneet nuoret haastateltiin Itiksen henkilökunnan toimesta. Hyvistä hakijoista mukaan valikoitui rohkeita, aktiivisia ja kielitaitoisia nuoria. Monelle kyseessä on ensimmäinen kesätyöpaikka ja jännittävä askel kohti aikuisuutta. ? Nuorten kanssa on ollut puhetta työelämän pelisäännöistä, myös konkreettiset asiat, kuten verokortti ja pankkitilin avaaminen ovat mietityttäneet monia. Myös itse haastattelutilanne kauppakeskus Itiksen toimistolla oli nuorille ainutlaatuinen ja hyödyllinen kohtaaminen tulevaisuutta ajatellen,vaikka kaikki halukkaat eivät päässeetkään tällä kertaa kesätöihin, Arponen-Aaltonen toteaa. Itis haluaa kohdata nuoria positiivisuuden kautta Itis on yhdessä Itä-Helsingin alueen muiden toimijoiden kanssa sitoutunut lasten ja nuorten hy- vinvoinnin edistämiseen. Konkreettisena esimerkkinä tästä on kesätyöohjelma, jolla halutaan osallistua alueen nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen tukemiseen. Kauppakeskus Itiksen palkkaamat nuoret ovat saaneet Helsingin kaupungin kesäsetelin, mutta saavat tämän lisäksi kesäpestistään palkkaa suoraan Itikseltä sekä päivittäisen lounasedun. Kesätyön saaneet yhdeksän oppilasta työllistyvät kahden viikon ajaksi markkinointija asiakaspalvelutehtäviin. ? Nuoret viettävät entistä enemmän aikaa kauppakeskuksissa. Haluamme kohdata nuoria positiivisuuden kautta ja osallistaa heitä. He ovat myös asiakkaita ja potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Nuorten työllistyminen, Itiksen kiinnostavuus työpaikkana ja laajempi roolimme lähiympäristön yhteiskunnallisena toimijana ovat meille tärkeitä arvoja, Itiksen kauppakeskustoimintaa hallinnoivan Wereldhave Finlandin toimitusjohtaja Jaakko Ristola sanoo. Kesätyön saaneet yhdeksän oppilasta työllistyvät kahden viikon ajaksi markkinointi- ja asiakaspalvelutehtäviin. Kauppakeskuksessa kesätyöntekijät tunnistaa virallisesta työpaidasta. Kesätyöpaikka kauppakeskuksen leivissä on jokaiselle nuorelle ensimmäinen kesätyö. Itähelsinkiläiset Pat, Aurora, Moundir, ja Teemu odottavat kokemustaan Itiksen promoottoreina innostuneina, mutta myös asiaankuuluvalla jännityksellä. Ensimmäinen kesätyöpaikka kauppakeskuksessa - mitä nuoret ajattelevat? ??Kesätyöpaikka kauppakeskuksen leivissä on jokaiselle Itiksessä 3. kesäkuuta aloittavalle nuorelle ensimmäinen kesätyö. Itähelsinkiläiset Pat, Aurora, Moundir ja Teemu odottavat kokemustaan Itiksen promoottoreina innostuneina, mutta myös asiaankuuluvalla jännityksellä. ? Ihmisten kohtaaminen on kivaa, mutta myös haastavaa. Aina ei tiedä, miten ihmiset suhtautuvat, kun heihin yrittää saada kontaktia, Pat tuumii. ? Se on kuitenkin hyvää kokemusta tulevaisuuden varalle, että pääsee käyttämään sosiaalisia taitojaan, Aurora jatkaa. Kauppakeskus Itis haastatteli kaikki parisenkymmentä hakijaa kesätyötä varten. Nuoret arvostivat haastattelukokemuksen lisäksi sitä, että kaikille halukkaille oli tarjottu mahdollisuus näyttää kykynsä potentiaaliselle työnantajalle tositilanteessa. ? Reilu meininki, Teemu tiivistää. Suurin osa nuorista oli katsellut kesäpestejä netistä, mutta ainoastaan Moundir oli hakenut myös muita paikkoja kaupoista. Nuoret kokivat kaupanalan hyvänä vaihtoehtona kesätyöpaikaksi peruskoulun viimeistä luokkaa käyville. Oman käyttörahan tienaamisen lisäksi nuoret olivat iloisia myös lounasseteliedusta, moni arvioi, ettei lounasetua voi kesätyössä pitää itsestäänselvyytenä. Myös tienesteille oli miettitty jo käyttöä. ? Säästöön menee ja kesälomareissuihin. Muut Itiksen nuoriin kohdistuvat hankkeet ja projektit: 1. Nuorten Palvelut Ry:n Nuorten reviireillä -projekti. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-arvoa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ymmärrystä. 2. Kouluyhteistyö Itiksen peruskoulun kanssa, mm. joka kevät ja syksy TETpaikat viidelle koululaiselle. Lisäksi tänä vuonna kaikille peruskoulun 9-luokkalaisille tehtiin haastatteluharjoitus, jonka tavoitteena oli antaa nuorille tilaisuus harjoitella vieraan aikuisen kohtaamista ja omista vahvuuksista kertoimista tulevia todellisia työ- ja opis- kelupaikkojen haastatteluja silmällä pitäen. Peruskoululaisille annetaan myös stipendejä, joiden valintakriteereinä aitous, suvaitsevaisuus ja ystävällisyys. 3. NYT!-työelämäntapahtuma toteutettiin yhteistyössä Helsingin Yrittäjien, Kulosaaren Yhteiskoulun ja Helsingin Kielilukion kanssa. Tapahtumassa opiskelijoilla mm. oli mahdollisuus käydä tutustumassa kauppakeskuksesta mukaan lähteneisiin yrityksiin, ja kysyä niiden edustajilta työelämästä ja työnhausta. Tapahtuma järjestetään ensi vuonna uudestaan. 4. Itiksen vipit -yhteistyöfoorumi onItäkeskuksen alueen yhteistyöfoorumi, jota vetää Klaari Helsinki. Itiksen ja Securitaksen lisäksi ryhmään kuuluvat muun muassa Stoa, Kipinä, seurakunta, koulu, kirjasto, lastensuojelu, alueen leikkipuistoja ja poliisi. Tavoite on jakaa tietoa ja kokemuksia, joilla tähdätään alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. 5. Aseman Lapset -yhteistyö.
  • KALLIO LEHTI KOLUMNI Viikko 24 ? Nro 12 7 Kallion kova jätkä ??Olen syntynyt ja asunut Kalliossa lähes koko ikäni. Olen 15 vuotta sitten muuttanut Länsi-Herttoniemeen, jonne monet, varsinkin lapsiperheet, muuttivat Kalliosta, Alppilasta, Sörkasta ja Vallilasta. Haluttiin pois asfalttiviidakosta, avarampiin tiloihin, lähemmäksi luontoa. Kun menin naimisiin kultamitalistisuunnistajamieheni kanssa naimisiin, teimme suunnistuskartan Viikin luonnonsuojelualueesta. Silloin huomasin, kuinka upean ulkoilu- ja Natura-alueen laidalla Länsi-Herttoniemi sijaitsi. Päätin joskus muuttaa alueelle. Sitä ennen hölkkäsin. Jo Keskuspuistossa juostessani keräsin roskia ja ihmettelin puiston jatkuvaa nakertamista. Liityin jopa Keskuspuiston puolesta ry:hyn puiston säilyttämisen puolesta. Kirjoitin Hesariin jutun Keskuspuiston tilasta, ja jopa itse Ingvar Melin, joka oli kansanedustaja ja Helsingin Suunnistajien jäsen, lähetti minulle Pariisista vesileimatun kiitoskortin kirjoituksestani. Sain aviomiehenikin kirjoittamaan artikkelin Keskuspuiston roskaamisesta ja nakertamisesta Suunnistaja-lehteen. Eron jälkeen sain toiveeni toteutumaan ja jätin raskain sydämin Kallion taakseni. Ystäväni lähes kivittivät minut ?maanpetturina?, koska olin vaikuttamassa moniin Kalliota koskeviin asioihin, mm. neljän puiston pelastamiseen. Sitä paitsi oli hankalaa juosta Josafatinkadulta ja Alppikadulta Keskuspuistoon monien vilkkaasti liikennöityjen katujen yli. Nyt Nordenskiöldin kadun yli on rakennettu silta Keskuspuistossa liikkuvien iloksi, mutta toisaalta kaikki sillat ja autohallit lisäävät yksityisautojen käyttöä ja ajonopeutta ruuhkaisessa Helsingissä. Eroon liittyvässä osituksessa miehelleni häälahjaksi ostamani meksikonpunainen Opel Kadett jäi minulle, vaikka mieheni olisi tarvinnut kipeästi autoa suunnistuskilpailumatkoillensa. Minä olin hakenut leipääni opettajana pohjoiseen menevän rautatien varrella sijaitsevista kaupungeista, juoksemalla aamuisin rautatientorille ja palaamalla raskaasti kävellen kahden muovikassin kanssa takaisin kävellen Alppikadulle. Mieheni kuljetti salkkuaan omalle historian opettajan virkapaikalleen Vantaalle. Eron jälkeen sain viran Vuosaaresta, jonne kuljin aluksi oppilaita täynnä olevalla bussilla tai metron valmistuttua junalla. Sitten päätin kuljettaa olkalaukkuani, salkkuani ja reppuani autollani. Mikä helpotus se olikaan minulle, joka olin kansalaisaktivisti, ja aina koulun jälkeen minulla oli tapaamisia eri virkamiesten luona eri puolella Helsingin keskustaa. Mutta haluan vihdoinkin päästä kolumnini varsinaiseen aiheeseen: Pitkäänsiltaan. Se on ollut ratkaiseva silta koko elämässäni. Olen toki hölkännyt Kalliosta ja Herttoniemestäkin sillan yli monta kertaa myöhemmin elämässäni, mutta lapsuudessani ja nuoruudes- sani silta oli vaikuttava ja jopa pelottava kulkureitti Hakaniemestä Kruunuhakaan. Tiesin isovanhempieni kertomusten perusteella, että jo sisällissodan aikana ammutut luodinreiät on museoitu ja jokaisen helsinkiläisen sillan ylittäjän ja peräprutkulla sen alta lähisaariin matkaavien nähtävissä. Minulle sillan ylittäminen merkitsi uhkaa, ahdistusta ja henkiseen taisteluun valmistautumista. Olin päässyt Kallion Yhteiskoulusta hyvin paperein ylioppilaaksi ja ilmoittauduin Helsingin Yliopistoon suomen kielen ja kirjallisuuden, englannin ja draamakirjallisuuden opiskelijaksi, joita pääsin opiskelemaan suoraan, ilman pääsykokeita. Ylittäessäni siltaa Pengerkadulta joko kävellen tai ratikalla käärin symbolisesti hihani ylöspäin kuin taisteluun valmistautuneena, vedin henkeä ja puhalsin sen ulos vasta yliopiston sisälle päästyäni. Työläisperheen ja -suvun ensimmäiselle ylioppilaalle siirtyminen rikkaiden eliittialueelle Kruunuhakaan ja sieltä snobististen opiskelijoiden ja aristokraattisilta vaikuttavien professorien maailmaan, Engelin suunnittelemalle upealle yliopistoalueelle, otti lujille työläisperheen kakaralle. En pystynyt aluksi menemään edes syömään vanhan yliopistorakennuksen ruokalaan, en edes yliopiston lisärakennuksen Porthanian ruokalaan, sillä minua vaivasi paitsi kahvikuppineuroosi, myös syvä alemmuudentunne. Tuntui, että kaikki muut tuijottivat minua sillä silmällä, että en kuulunut heidän joukkoonsa. Mutta kun kävin uskollisesti pakollisilla alkuluennoilla ja tutustuin muihin opiskelijakavereihini, joista osa oli tullut myös työläiskodeista tai maaseudulta, ymmärsin, että pelkoni oli turhanaikaista. Ja varsinkin, kun aloin tenteissä menestyä, jopa ryhmäni parhain arvosanoin ja aloin vilkaista komeita ikäisiäni miesopiskelijoita, joita toisen maailmansodan jälkeen oli meidän massiivisessa naisopiskelijajoukossa vain kourallinen, aloin tuntea aivan uudenlaista itsetuntoa. Sekä mies- että naisprofessorit kiinnittivät tietysti kaiken huomionsa Suomen tulevaisuuden toivoihin, nuoriin miehiin, mutta naisopiskelijoiden korvien väli vaikutti enemmän jalkojen väli. Ja ainakin minulle korvien välinen tila toi ansaitsemansa huomion ja kunnian. Odotin hetkeä, jolloin raskaiden ja nukuttavien luentojen jälkeen pääsisin taas Pitkällesillalle ja sieltä kävelemään työväenkaupunginosaani ja turvalliseen kotiini Pengerkadulle. Valmistuttuani suomen kielen, draamakirjallisuuden ja englannin opettajaksi, myöhemmin myös maahanmuuttajaopettajaksi ja tapeltuani yliopistossa poliittisia ristiriitoja herättävästä gradustani oikeistolaisten professorieni kanssa, pottuuttuani sen aliarviointiin ja lähetettyäni sen kiertämään Suomen eri yliopistoihin, sain tarpeekseni Helsingin yliopista ja päätin lähteä auskultoimaan Joensuun korkeakuulun Joensuussa syntyneen ja englantia opiskelleen tyttökaverini pyyn- nöstä. Sitä ennen eläkkeelle siirtymässä oleva suvereeni venäjän klassiseen kirjallisuuteen perehtynyt ja suosittu opettajani pyysi tekemään gradustani esitelmäsarjan yleisradioon ja toiseksi huonoin arvosanoin hyväksytyksi tulleesta tekeleestäni huolimatta seuraavana syksynä alkavaan lisensiaattiseminaariin. Kieltäydyin perusteluineni ja imarreltuna kunniasta. Graduni aihe oli liiaan lähellä suomalaisten umpeutumattomia haavoja: Suomen vuosien 1930-44 sotien dramatiikasta. Oulun tunnettu vasemmistolainen kirjallisuuden professori sanoi minua rohkeaksi tytöksi, koska olin siteerannut graduani varten sekä suomalaisten että neuvostoliittolaisten tutkijoiden lähteitä ja lisännyt vertailun vuoksi graduuni myös Suomen sisällissotaan liittyvien näytelmien tulkintoja ja lähteitä. Suurin sensaatio oli se, että uskalsin siteerata jopa Tiedonanta-lehteä, joka vuonna 1974 julkaisi monia poleemisia artikkeleita paitsi talvimyös jatkosodasta. Koska valmistuin aikana, jolloin Helsingin virat oli juuri täytetty, jouduin tekemään töitä maaseudulla ja pohjoisradan varrella olevissa kaupungeissa ja Helsingin naapurikaupungeissa, sain lopulta viran Vuosaaresta. Vasta sen jälkeen olin valmis kulkemaan ylpeänä Pitkänsillan yli ja tuntemaan olevani minä, kommunistisukuni ensimmäinen maisteri. Ritva Hartzell kirjailija kansalaisaktivisti Cafe Pirittaan toiset Tribute Band Festarit ??Café Piritta on viihtyisä merenrantaravintola Helsingin ytimessä kulttuurihistoriallisessa Tokoinrannassa. Sen suurella terassilla voit nauttia konsertista ja virvokkeista sekä maukkaasta ruoasta.  Cafe Piritta`s Tribute Band Fest II järjestetään nyt toisen kerran 13. kesäkuuta , Festivaalit pidetään Cafe Pirittan terassia vastapäätä olevalla nurmikentällä noin kymmenen metrin päässä Eläintarhanlahdesta. Tilaisuus on ilmainen. Festivaaleilla soittavat suomalaiset yhtyeet kunnioittavat esiintymisellään Beatles, Jim Hendrix ja Eagles yhtyeitä esittämällä heidän musiikkiaan. Jiri Nikkinen TrioYhtye on vihkiytynyt The Beatles/muun 60`s-musiikin esittämiseen sydänjuuriaan myöten. ?Soitamme kappaleet oikeista sävellajeista, oikealla asenteella, oikeilla instrumenteilla, oikein sovituksin ja oikeissa beatle-puvuissa?. Jiri Nikkinen Trio   vie sinut aikamatkalle ?The Magical Mystery Tour? kultaiselle 60-luvulle, Hampuriin, Liverpooliin, rakkauden kesään-67, Lontoon Savile Rowille ja Abbey Roadille. EASYEASY on aito 70`s bändi, joka on tekemässä vahvaa comebackia lä- hes neljänkymmenen vuoden jälkeen. Easy tunnettiin myös Musakatit nimellä, joka vaihtui Suosikkilehden  yleisöäänestyksen myötä Easyksi. Bändi soitti pääasiallisesti cover-biisejä, joista Eaglesin tuotanto oli keskeisintä.  Ennen pitkää taukoa Easy ehti tehdä yli 300 keikkaa ympäri Suomea. Vuoden 2015   Easy on hieman uusinut kokoonpanoaan, kolmen alkuperäisjäsenen lisäksi bändiin on otettu vahvistukseksi  kaksi nuoremman polven edus- tajaa Teemu Aitoaho ja Erno Laitinen, jotka molemmat kuuluvat maamme eturivin country rock kitaristeihin.  Room Full Of HendrixLegendaarisen kitarataituri Jimi Hendrixin musiikkia tulkitsee Juho Pitkäsen (Mr.Hendrix) Room Full Of Hendrixin johdolla. Juho Pitkänen on ollut mukan mm. Hurriganesissa ja Leningrad Cowboysseissa sekä esiintynyt suositussa Club 27- musikaalissa. Ohjelma klo 14.00 Beatles Tribute, Jiri Nikkinen Trio klo 16.00 Eagles Tribute, Easy klo 17.45 Jimi Hendrix Tribute  Cafe Piritta, Eläintarhantie 12 (Helsingin Kaupunginteatteria vastapäätä)
  • KALLIO LEHTI 8 e l a Helsingin Forumiin avataan ensimmäinen K-rauta Express Tule tekemään löytöjä! Vaihtuva mallisto! Kesä- ja heinäkuun ajan Pöytäkoneiden keskusyksiöistä ja näytöistä -20% Global Graph Oy KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma / ke 9-17, ti / to / pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi H AMPAIDEN TARK ASTU S & HAMMAS K IVEN POISTO 50 ? VALKAISU VASTAANOTOLLA & KOTIVALKAISULUSIKAT KAUPAN PÄÄLLE 199 ? Providental Kalevankatu 4 A, 3. krs, 00100 Helsinki 09 ? 6227 0770 providental@providental.fi www.providental.fi Otamme vastaan uusia potilaita ??K-rauta-ketju avaa ensimmäisen K-rauta Express ?myymälänsä Helsingin Kauppakeskus Forumiin elokuussa. Uusi konsepti sijoittuu kaupunkien keskustoihin ja kauppakeskuksiin luvaten entistä helpompaa ja nopeampaa asiointia ? ?jotta kaupassa olisi kiva käydä?. Uudella konseptilla Krauta tavoittelee kaupungissa asuvia asiakkaita ja tuo rautakauppapalvelut lähelle myös niille, jotka eivät käytä autoa. K-rauta Expressin tuote- ja palveluvalikoimalla esimerkiksi kerrostalohuoneiston remontin voi käydä suunnittelemassa ja tilaamassa yhdellä käynnillä. Erityispainotus on kodin sisustamisen ja somistamisen tuotteissa, maaleissa ja työkaluissa. ? Haluamme palvella sisustuksesta ja kodin laittamisesta kiinnostuneita kaupunkilaisia uudentyyppisellä konseptilla. Konsepti ei ole suurempi K-rauta minikoossa vaan tarjoamme uudenlaisella lähestymistavalla inspiroivan myymälän hyvien kulkuyhteyksien varrelta, K-rauta-ketjun ketjujohtaja Virpi Viinikainen sanoo. Konseptia kokeillaan ensin 1-3 pääkaupunkiseudulle sijoittuvalla myymälällä, joiden kokemusten perusteella päätetään jatkosta. K-rauta Express ?myymälät ovat K-rauta-kauppiaiden vetämiä ja toimivat varsinaisten K-rautojen sivupisteinä. Ensimmäisenä avattavan Helsingin Mannerheimintielle Forumiin sijoittuvan K-rauta Express Forum Helsingin kauppiaiksi tulevat K-rauta Oulunkylän kauppiaat Minna ja Jussi Perälä. Meksikolaishenkinen Ahorita tuo katuruoan kautta maan ??Katuruokaguru Richard McCormickin ja Royal Ravintoloiden ideoiman Ahorita-ketjun lippulaivaravintola avautuu Helsingin Kluuvi-keskukseen juhannusviikolla. Royal Ravintoloiden operoima meksikolaishenkinen Ahorita laajenee avauksen jälkeen 4-6 ravintolan vuosivauhdilla. Kluuvin jälkeen seuraavat Ahoritat avautuvat kesällä Vantaan Jumboon ja syksyllä Raision Myllyyn. Suomen ruoka- ja ravintolakulttuurin rohkeimpiin tekijöihin kuuluva Richard McCormick uskoo, että uutta nousukauttaan elävän meksikolaiskeittiön suosio tulee kestämään pitkään. 80-luvun valmistacoaterioista on suuri harppaus moderniin meksikolaisruokaan, jossa raaka-aineet ovat tuoreita ja raikkaita makuja on terveel- Mielikuvitus - Rudolf Koivu 125 ??Rudolf Koivun satukuvitukset kasvavat juhlavuoden kunniaksi Pukstaavin näyttelyssä korkeiksi metsiksi, peilityyniksi vesiksi ja ihmeelliseksi palatsiksi­ - kokonaiseksi sadun valtakunnaksi. Näin laajoja, Rudolf Koivun satukuvituksiin keskittyviä näyttelyitä on harvoin esillä. MieliKUVITUS - Rudolf Koivu 125 -näyttelyssä Pukstaavissa 5.6.201510.1.2016 on yli 100 rakastetuinta Koivun originaalikuvitusta Amerin kulttuurisäätiöltä, Kansallisarkistosta ja Otavan arkistosta. Löydät tutut kuvat niin Adalmiinan helmestä kuin Raul Roineen ja H.C. Andersenin saduistakin. Kuvataiteilija Alexander Reichsteinin luomassa kokonaisuudessa kuvitukset leviävät näyttelytilaan installaatioiksi, joissa voi leikkiä ja seikkailla. Näyttely on Retretin alkuperäistuotantoa. Rudolf Koivu (1890-1946) on suomalaisen satukuvituksen tunnetuimpia nimiä. Hän on kuvittanut oppikirjoja, aapisia ja monenlaisia muita julkaisuja, mutta herkimmillään hänen kättensä jälki on juuri satukuvituksissa. Koivu on tehnyt niin paljon satukuvituksia, että voi puhua hänen omasta satumaailmastaan. Kokonaiset sukupolvet muistavat Koivun vuorenpeikot, Nro 12 ? Viikko 24 lisen ruokavalion varmistamiseksi laaja valikoima. Valtaosa Ahoritan annoksista pohjautuu pehmeään maissitortillaan, jota varten ravintolaketjulle hankittiin Meksikosta aito tortillakone. Asiakkaan valitsema annos valmistetaan hänen silmiensä edessä, joten ruoantilauksesta voi myös saada inspiraatiota kotikeittiöön. ?Tiedän, että suomalaiset osaavat arvostaa tuoreita ja raikkaita raaka-aineita ja Ahoritan tarjonnalla on tilausta myös kehäteiden ulkopuolella. Syvään maustettu ruoka sopii hyvin suomalaiseen suuhun ja se tuo raikasta vaihtelua arvostamaani suomalaiseen kotiruokaan. Kun ravintolaan mennään, on kiva syödä jotain ihan erilaista?, tietää Richard McCormick ja perustelee meksikolaistyyppistä linjaa myös omilla kotitottumuksillaan: ?Isäni on kotoisin Kaliforniasta ja nämä ovat makuja, joiden parissa vartuin. Olen enemmän kuin innoissani siitä, että rakastamaani katuruokakokemusta on Ahoritan kautta mahdollisuus levittää yhä useampien helposti saataville. Hyvä ruoka on kuin halaus ? kaikki tarvitsevat molempia.? Ahorita tuo meksikolaishenkisen katuruoan sinne, mistä asiakkaat sen helpos- ti ja vaivattomasti löytävät. Suomessakin aletaan esimerkiksi kauppakeskuksilta odottaa pikaruoan oheen myös laadukkaamman ravintolatason ruokailumahdollisuuksia. Tällaista ravintolaketjua mukana kehittämässä ollut Helsingin kaupungin entinen ruokastrategi ja Streat Helsinki -tapahtuman isä Ville Relander kokee, että Ahoritan kohdalla voidaan olla erityisen ylpeitä raaka-aineesta ja annosten valmistuksesta, joissa tehokkuuden sijaan on panostettu laatuun. ?Hyvä katuruoka on Suomessa aiemmin keskittynyt lähinnä tapahtumiin ja ruokarekkoihin, mikä on pitänyt sen verrattain pienen piirin ulottuvilla. Ahorita muuttaa käytäntöä. Siinä yhdistyvät intohimoisella fiiliksellä valmistettu ruoka, tarjoilun nopeus ja syömisen helppous ilman, että pitää erikseen selvittää missä hyvää ruokaa milloinkin liikkuu?, kertoo Royal Ravintoloiden Ville Relander ja lisää, että moderni meksikolaistyyppinen keittiö on yleisesti kovassa nousussa: ?Maailman uudella TOP50listalla olevat meksikolaisravintolat, Helsingin uudet tacoravintolat ja nyt aukeava Ahorita ovat kaukana siitä texmex-mätöstä, joka usein virheellisesti mielle- tään meksikolaiseksi ruoaksi. Asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia hyvästä olosta, minkä kevyempi ja silti hyvänmakuinen ruoka synnyttää.? Ahoritan suomalaiselta kuulostava nimi on Meksikon espanjaa ja kuvastaa ravintolan rentoa ajatusmaailmaa: ?Ahorita on nyt tai vähän myöhemmin - ihan miten itse kullekin parhaalta tuntuu. Meillä se tarkoittaa sitä, että voit syödä heti tai ottaa herkut mukaasi?, selittää Ahoritan toimitusjohtaja Rolf Wirta. Royal Ravintoloiden operoima meksikolaistyyppinen Ahorita on erikoistunut paikan päällä, asiakkaan silmien edessä valmistettuihin aitoihin pehmeisiin tacoihin ja salaatteihin. Täytteinä on valinnan mukaan pitkään haudutettuja pehmeitä kastikkeita, kasviksia ja halutessa lihaa, kanaa tai kalaa. Meksikolaistyyppiset taco-annokset nautitaan oikeaoppisesti käsin ja ne ovat gluteenittomia sekä myös vegaaniruokavaliota noudattaville sopivia. Ahorita Kluuvi (Aleksanterinkatu 9, 00100 Helsinki) avautuu juhannusviikolla 72-paikkainen ravintola on avoinna viikon jokaisena päivänä. Metroon tarvitaan tiheämpi vuoroväli 2020-luvulla prinsessat, lohikäärmeet ja vedenneidot. Kuvat palauttavat monen mieleen iltasatuhetkiä ja lapsuuden leikkejä. Toisaalta Rudolf Koivussa on myös ajatonta lumovoimaa, joka tempaa yhä uudet lapset ja lapsenmie- liset mukaansa satumaisille matkoille. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Marttilankatu 12, Sastamala. www.pukstaavi.fi ??Metron matkustajamäärät kasvavat ensi vuosikymmenellä aiempaa ennakoitua nopeammin, kertoo Helsingin seudun liikenteen (HSL), Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ja Länsimetro Oy:n tekemä selvitys HSL on suunnitteluohjeessaan määritellyt metron kuormitukselle ylärajat, ja selvityksen perusteella ne saavutetaan jo 2020-luvun alkupuolella. Länsimetron Kivenlahden-linjalla Tapiolan molemmin puolin maksimikuormitus saavutetaan ennusteen mukaan vuonna 2022 ja Kalasataman ympäristössä vuonna 2024. Ennusteet perustuvat Länsimetron avautumisen 2016 jälkeiselle liikennöintimallille: metrolinjojen yhteisellä osuudella (Tapiola-Itäkeskus) on ruuhka-aikaan kahden ja puolen minuutin vuoroväli, junat kulkevat kahden yksikön mittaisina ja puolet junista käyttää pääteasemanaan Tapiolaa. Metroliikenne mitoitetaan vuorokauden ruuhkahuipun mukaan. Nykyisin metrossa on eniten matkustajia arkiaamuisin Kulosaaren ja Kalasataman asemien välillä Helsingin keskustaa kohti matkustettaessa. Länsimetron myötä vastaavaa kuormitusta ennustetaan myös Espoon arkiaamuihin nopeammin kuin edellisessä, vuonna 2012 julkaistussa selvityksessä. Syitä aiempia ennusteita voimakkaammalle matkustajamäärien kasvulle on useita. Uusi lippu- ja taksajärjestelmä halventaa tulevaisuudessa matkoja esimerkiksi Matinkylästä ja Tapiolasta Helsinkiin. Lisäksi Etelä-Espoon maankäyttösuunnitelmat voivat kasvattaa matkustajamääriä. Yksi ratkaisu riittävän kapasiteetin turvaamiseksi on tihentää metron vuoroväliä 2020-luvun alkuvuosina niin, että se on molemmilla linjoilla neljä minuuttia ja linjojen yhteisellä osuudella (Tapiola-Itäkeskus) kaksi minuuttia. Lännessä vaihtoehtona olisi myös toisen linjan kääntöpaikan siirtäminen Tapiolasta Finnooseen tai Kivenlahteen, jolloin lyhyempi vuoroväli jatkuisi pidemmälle länteen, mutta ratkaisu olisi kallis. Kalasataman ympäristössä kuormituksen rajat ylittyvät nykyisen ennusteen mukaan vuonna 2024, mutta jos Kruunuvuorenselän ylittävä raitiotie valmistuu ennen sitä, vuonna 2016 käyttöön otettava liikennöintitiheys riittäisi arviolta noin vuoteen 2030 asti.
  • KALLIO LEHTI Viikko 24 ? Nro 12 9 Konepajan Bruno, uusi kirpputori ja tapahtumatila Vallilaan ??Arkkitehti Bruno Granholmin 1800-luvun lopussa piirtämä VR:n Pasilan konepaja oli aikoinaan Helsingin kolmanneksi suurin työnantaja. Työläisiä oli parhaimmillaan noin 2500. Alue on uinunut rauhassa vuosikymmeniä, mutta ei uinu enää. Konepajan Brunon perustajat, valokuvaajat Ilkka Hietala ja Jakke Nikkarinen ovat olleet alueella töissä yli 15 vuotta ja halusivat avata upean teollisuusmiljöön koko kaupungille. VR:n Pasilan konepajalta loppui varsinainen konepajatoiminta 1990-luvun puolivälissä. 2000-luvun alussa alueella aloitti toimintansa joitakin kymmeniä pienyrityksiä. Koska alueelle ei saatu pitempiaikaisia vuokrasopimuksia, suuri osa yrittäjistä on hakeutunut muihin tiloihin ja konepaja on saanut rappeutua rauhassa. Noin vuosi sitten Ilkka Hietala ja Jakke Nikkarinen seurasivat erään yrityksen poismuuttoa ja miettivät, Konepajan Brunossa on noin 1200 neliötä kirppistilaa. Kuva Jakke Nikkarinen. että alue pitäisi avata kaikille.  Syntyi idea kirpputorista jonka nimi tuli luontevasti alueen arkkitehdiltä. Lupien hakuprosessi kesti noin vuoden. Rakennuslupa saatiin toukokuun puolessa välissä jolloin myös remontti alkoi. Konepajan Brunosta tulee Helsingin suurin säännöllinen perinteinen sisäkirppis, pöytäpaikkoja on 175, paikan vuokra on 35,00/päivä, sisältää pöydän ja rekin. Bruno on avoinna aluksi lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11.00-16.00. Myös kahvila on suunnitteilla. Konepajan Brunoa voi vuokrata myös muihin tilaisuuksiin kuten konsertit ja muut kulttuuritapahtumat, seminaarit, messut, yritysjuhlat etc. Konepajan Brunon perustajien mielestä tärkeintä kuitenkin on, että pitkään uinuneesta, huikean kauniista konepaja-alueesta tulee koko kaupungin uusi olohuone. Kesän rakennustyöt Pasilassa Uutta Pasilaa rakennetaan kesän aikana näkyvästi ??Rakennustöillä on vaikutuksia alueen liikenteeseen  Teollisuuskatu Eläintarhan ja Itä-Pasilan jalankulkureitit muuttuvat tilapäisesti, kun Teollisuuskatua jatketaan Konepajan alueelta kohti Keski-Pasilaa pitkin entistä satamaradan ratakuilua. Teollisuuskatu liitetään Keski-Pasilaan rakennettavaan uuteen Veturitiehen ja kadut avataan liikenteelle syksyllä 2019. Itä-Pasilan ja Konepajaalueen välisen Sähköttäjänsillan purkaminen alkaa koulujen kevätlukukauden 2015 päätyttyä, ja uusi silta valmistuu vuoden 2016 aikana. Tänä aikana siltaa ei voi käyttää kulkuväylänä. Teollisuuskadulta Ratapihantielle noustessa ajoneuvoliikenne tiivistyy kaksikaistaiseksi. Vastakkaiseen ajosuuntaan säilyy yksi ajokaista, joka siirtyy pohjoisemmaksi. Risteyksen lii- kennejärjestely kestää syksyyn 2015 asti. Uusi Pasilansilta Uuden Pasilansillan rakennustyöt jatkuvat elokuun loppuun 2015 saakka. Kesällä aloitetaan myös vanhan sillan korjaustyöt. Joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyjen aikana kävelyja pyöräily-yhteys säilyy Pasilansillalla. Pasilankatu ja Veturitie Pasilan kadulla tehdään muutostöitä, joilla valmistellaan Tripla-keskuksen rakentamisen aloitusta. Pasilankatu levennetään 2+2 ?kaistaiseksi ja myös Radiokadun liikenneympyrä muutetaan kaksikaistaiseksi syksyyn 2019 saakka. Työn aikana kevyen liikenteen reitteihin voi tulla muutoksia. Liikenteen sujumiseksi Pasilankadulla tehdään liittymä- ja kaistajärjestelyjä ja raitiotiekiskot siirre- tään Pasilankadun keskelle. Pasilankadun pohjoispään muutostöiden takia liikennevalot Veturitien ja Pasilankadun risteyksessä ovat pois käytöstä heinäkuun loppuun saakka. Valo-ohjauksen puuttuminen aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista varsinkin aamuisin ja iltapäivisin. Ruuhkien välttämiseksi on suositeltavaa käyttää vaihtoehtoisia reittejä tai varaamaan siirtymisiin enemmän aikaa. Pasilankadun eteläpää (välillä Palkkatilanportti? Veturitie) on suljettu liikenteeltä 1.?21.6. ratatöiden vuoksi ja liikenne on tuon ajan ohjattu Veturitielle. Bussilinjat 58, 58B, 504, 505 ja 506 ajavat poikkeusreittejä 1. kesäkuuta alkaen juhannusviikon loppuun asti. Bussit ajavat Itä-Pasilan ja Nordenskiöldinkadun välisen osuuden Savonkadun kautta. Lisäksi bussit 58 ja 58B kulkevat Aleksis Kiven kadun sijasta reittiä Teollisuuskatu? Jämsänkatu?Ratamestarinkatu?Asemapäällikönkatu?Ratapihantie. Tripla-keskuksen rakentamisen mahdollistamiseksi nykyisen Veturitien liikenne ohjataan väliaikaisesti Pasilankadulle. Veturitie katkaistaan etelässä Pasilankadun liittymän kohdalla ja pohjoisessa Radiokadun liittymän kohdalla. Veturitie poistuu käytöstä juhannuksen jälkeen ja liikenne siirretään Pasilankadulle siihen saakkka, että uusi Veturitie valmistuu syksyllä 2019. Länsi-Pasilan asukkaille ja yrityksille jaetaan lisätietoa Veturitien katkaisuun liittyvistä Pasilankadun ja Länsi-Pasilan liikenne- ja liittymäjärjestelyistä erillisellä tiedotteella. ?Raitiolinjat 7A ja 7B poikkeusreiteillä 1.6.?30.8. Pasilankadun ratatöiden vuoksi raitiolinjat 7A ja 7B ajavat poikkeusreittejä 1.6.? 30.8. Ajamatta jäävää reittiosuutta korvaa bussi 7X. Esterinportin ratikkapysäkit Länsi- Pasilassa ovat poissa käytöstä. Pasilansillalla ja Länsi-Pasilassa ei ole raitioliikennettä. 7A: Pasilan asema ? Sörnäinen ? Hakaniemi ? Senaatintori ? Lasipalatsi ? Meilahti (Kuusitien kääntöpaikka)?7B: Meilahti ? Lasipalatsi ? Senaatintori ? Hakaniemi ? Sörnäinen ? Pasilan asema Raitiovaunuja korvaa bussi 7X, joka ajaa Länsi-Pasilan lenkin vain yhteen suuntaan Pasilankatu ? Kyllikinportti ? Pasilanraitio ? Pasilankatu ? Pasilansilta ja edelleen reitille Ratapihantie ? Savonkatu ? Nordenskiöldinkatu ? Mannerheimintie. Bussin 7X:n päätepysäkki Länsi-Pasilassa on Maistraatintorin py- MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto - osakkeet: Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki edullisempi.fi säkki 0606 ja keskustassa Postikadun pysäkki 2038. Rakennustöiden valmistuttua raitiovaunut liikennöivät Pasilankadulla omalla korotetulla kaistallaan, joka takaa raitiovaunujen esteettömän ja häiriöttömän liikennöinnin. Nykyisen Pasilan sillan viereen rakennetaan uusi silta, johon sijoitetaan toinen raitiotiekaistoista. Uusi kaista valmistuu 30.8.2015.?Maanrakennustyöt Pasilan aseman ympäristössä Keski-Pasilan keskuksen Triplan maanalaisen pysäköintilaitoksen maanrakennustyöt ovat käynnis- sä. Kaivannon rakentaminen aloitetaan rakentamalla ensin sen ympärille patoseinärakenne. Patoseinä muodostuu teräsputkipaaluista, jotka ulotetaan peruskallioon saakka, noin 20 metrin syvyyteen nykyisen ratapihan tasosta. Paalutuskone 40 metrin mastoineen näkyy aseman ympäristössä koko kesän ajan. Työt jatkuvat syyskuun loppuun asti. Niillä ei ole vaikutuksia rata- tai henkilöliikenteeseen. Töitä tehdään klo 7?22 välisenä aikana ja niistä aiheutuu jonkin verran meluhaittaa.
  • KALLIO LEHTI 10 Nro 12 ? Viikko 24 AUTOKOULU HAKANIEMI PALVELEE SINUA KOKO KESÄN! Katso kurssin aloitukset www.autokouluhakaniemi.fi Kesällä tien päällä ? niin kuin sinäkin! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi  ­ ??  
  •  ????? ? ?? ?  ?  
  •  ­ ??? ??? ? ? ? ? ?
  •  ? ?  ?????
  • ????
  • £ ????  ? ­­ ? ? ? ? ? ? ? ?  ? ??? ?? ??? ? ???? ?? ? ? ? ? ?  ? ? ? ? ? ?  ?? ? ? ? 
  • ?   ????¡ ?      ­?? ?? ? ? ?? ????
  • ? ?? ?? ? ????? ? ?? ?? ? ?????? ? ?? ?? ? ????? ? ?
  • ?? ? ?  ? ?? ? ? ?  
  •  ­   ? ­ ??   ? ? ? ? ­ ? ? ?? ??? ???  ­ £ ??? ???? ?? ? ?