• Oletko myymässä asuntoasi? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 060 6025 Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen jari.nieminen@isannointiverkko.fi Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! Pyydä välitystarjous. Tarjoa myyntiin! SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 14-15 - 2017 ASIAKKAANI ETSII uutta kotia, 39- 60 m2 remontoitava sopii hyvin. Soita ja tarjoa, ostaja maksaa palkkion. 48. vuosikerta - Nro 7 Pelastetaan lähiluonto ja lähidemokratia! Yksinäisten ja yh-äitien puolustajat: 265 Sirkku Ingervo 236 Zahra Abdulla KM erityisopettaja, opo kaupunginvaltuutettu kiinteistölautakunnan jäsen kätilö, AMK kaupunginvaltuutettu nuorisolautakunnan jäsen RAHAA RAHAA RAHAA Ruusulankatu 14, 00250 Helsinki Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Heli Uusisuo p. 040 139 3590 heli.uusisuo@kartanomaa.fi www.kartanomaa.fi Hki Asunto & Rakennus t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 TOUKOLA, OKT 1.krs: keittiö, oloh, et, 2.krs: 2 mh, var, kellari: sauna, pesutilat (kesken), var, tekn. tila, varastoh. ikk. As.pa 120/kok.pa 180 m². Ainutlaatuista tunnelmaa, jota voit virittää oman maun mukaiseksi. Kellariin saa tehtyä uudet saunatilat, josta mallisuunnitelma on olemassa. Kaukolämpö. Pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu. Tontti 655 m². Mh. 365.000 ?. Kustaa Vaasan tie 31. 7195865 VALLILA, KT, 3 h, k, s, p 83,5 m² Uutta vastaava vapaa kolmio Puu-Vallilan kupeessa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lasitettu tilava parveke on kuin yksi lisähuone ja oma sauna tuo arkeen pientä luksusta. Parvekeelta näkymät rauhalliselle sisäpihalle tunnelmallisiin puutaloihin. F. Mh. 179.495,66 ?. Vh. 425.000 ?. Teollisuuskatu 3. 7118151 LÄNSI-PASILA, KT, 3 h, k, kp, khh, lasitettu terassi, asuntopiha 72,5 m² Omalla tontilla Keskuspuiston vieressä. Hyväpohjainen heti vapaa koti. Asunolla on katettu/lasitettu terassi ja asuntopiha, siellä voi nauttia kesällä grillailusta ja kasvattaa vaikkapa yrttejä. Hyvät kulkuyhteydet. Hissillä autohalliin, tilava AH paikka myydään ensisijaiseti asunnon ostajalle 18.500 ?. A. Mh. 415.000 ?. Kuuluttajankatu 4. 7173906 VIIKINMÄKI, KT, 2 h, k, rt, s, p 59 m² ALPPILA, liiketila Uusi laadukas Hitas-kaksio Viikinmäessä. Aurinkoinen kulmahuoneisto jossa lasitettu parveke avarin näkymin ja oma ikkunallinen sauna. Pääset muuttamaan heti. 1 krs, hissi. A. Mh. 188.236,34 ?. Vh. 272.301 ?. Harjannetie 17. 7157148 1 h, wc, 90 m2.Liiketila kehittyvän Pasilan kupeessa! Tilan suuret ikkunat ovat katutasossa ja mahdollistavan monipuolisen liiketoiminnan harjoittamisen, yhtiö ei kuitenkaan myönnä lupaa rasvakaivolle. Tila on alun perin ollut kaksi erillistä liikehuoneistoa jotka yhdistämällä on saatu nykyinen kokonaisuus. D. Mh. 54.472,70 ?. Vh. 149.000 ?. Sipoonkatu 2. 7180171 NYT ON HYVÄ AIKA MYYDÄ ASUNTO. NIKLAS ALÉN Myyntineuvottelija, LLB puh. 040 631 8231 gsm 020 780 3706 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 ANTTI MÄKINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 Arabianrannasta tai Vanhankaupunginkoskelta 2?3 h asuntoa. Myyjälle ei kuluja, ostajaasiakkaamme maksaa välityspalkkion! PU MARJA CANTH Myyntipäällikkö, LKV, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 ASIAKKAAMME ETSII IP FAL Valitse ammattitaitoinen tiimi palvelukseesi. Soita jo tänään! RIITTA FALENIUS-HALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 68,5 m² Kiva koti korkealla 7 krs. Pasilan tulevan TRIPLA-keskuksen läheltä. Yhtiöllä saunat ylhäällä 13. kerroksessa. Hyvät yhteydet; raitiovaunut- ja bussit sekä lähi-ja kaukojunat Pasilan asemalta. Hyvät ulkoilumahdollisuuset; Käpylän urheilukentät ja Mäkelänrinteen uintikeskus vieressä. D. Mh. 258.605,11 ?. Vh. 264.000 ?. Jarrumiehenkatu 2. 7177933 LEF ITÄ-PASILA, KT, 3 h, k, kp, p U 76,5 m² Vapaa läpitalon asunto; ikkunat kolmeen suuntaan; Josafatin puistoon, sisäpihalle sekä puiston puolelle katua. Uutta vastaava As Oy Artesaani on monimuotoinen asuintalokokonaisuus. Yhtiöllä oma sisäpiha jossa leikkipaikka. Autohallipaikat ovat osakkeina ? usein myynnissä/vuokrattavana. D. Mh. 460.000 ?. Helsinginkatu 34. 7153475 LIP P KALLIO, KT, 3 h, k, p, s LEF FA Arabianrannan aitiopaikalla uusi koti. Vanhankaupungin luonnonsuojelualue kävelymatkan päässä. Upeassa keittiössä integroidut kodinkoneet ja kivitasot. Kaksi parveketta, joista toinen saunaosastolta. A 2007. Mh. 423.584,64 ?. Vh. 678.000 ?. Kaanaankatu 9. 7032970 LEFFALIPPU ARABIANRANTA, KT, 4 h, kt, s 109 m² PU ALIP LEFF Teemme ilmaisen arvion asunnostasi. Toimeksiannon yhteydessä saatte kaksi Finnkinon leffalippua. LEFFA LIPPU KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 PEKKA SIMOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 JUKKA SOININEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 KULLA KIVI Liideri, KiAT puh. 020 780 3218 gsm 040 506 9231 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• KALLIO LEHTI 2 HAMMASPROTEESIT Kauniita pääsiäiskukkia edullisesti! ?HYMYSSÄ SUIN? JO 40-VUOTTA Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suu- ja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. EHT Ossi 050-5533 OssiVallemaa Vallemaa 10v.050 SOITA JA VARAA AIKA Viherkasveja alk. 10? 010 2715 100 Viipurin Kukka HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Putkiremontin jälkeen ihana putiikki palvelee taas! Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: tai Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HOITOA RIIPPUVUUKSIIN Viikot 14-15 Pääsiäisen aukioloajat www.wotkins.fi TEKSTIILILIIKE SELMA PALMU www.avominne.fi Avoinna ti-to 8-14 ? Neljäs Linja 20 ? P. 09-753 9914 chef wotkin?s palvelutiskit lihatukku veijo votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-Market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanMyyMälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.wotkins.fi www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Uusi olutravintola aukeaa 24.3. Pääsiäisaskartelua koko perheelle! Tule koko perheen voimin tekemään perinteisiä virpomisvitsoja Tervetuloa! 8.4.2017 klo 13-16 Kallion ala-asteelle, Neljäs linja 11-15. Tarjolla kahvia, mehua ja pääsiäismakeisia. Tapahtuma on maksuton. Pääskylänrinne 3, 00500 Helsinki Järjestää: HOPE worldwide Suomi ry TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Ravintola MÄKIKUPLA rk. 11-02 la-su 13-02 A-oike a : a n ud e in t Avo Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Jos saat virtaa asiakaspalvelusta ja olet yrittäjähenkinen, tule Ärrälle kauppiaaksi. R-kioskilla on helppo aloittaa kauppiaana, etkä tarvitse suurta alkupääomaa. HAEMME NYT KAUPPIAITA KANTAKAUPUNKIIN: ALPPILA, Porvoonkatu 21, HARJU, Hämeentie 29, KALLIO, Helsinginkatu 2, KALLIO URHEILUTALO, Helsinginkatu 25 ja VALLILA, Mäkelänkatu 32 Kiinnostuitko? Tule R-kioskin konttorille (Koivuvaarankuja 2, Vantaa) infotilaisuuteen ke 19.4 klo 17.30?19 kuulemaan lisää ja keskustelemaan. Tilaisuuteen voi myös osallistua webinaarina.   Ilmoittautuminen ja lisätietoja: rekrytointi@r-kioski.fi tai 020 554 4098. www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön GLOBAL GRAPH OY Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! -KAUPPIAAKSI Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 LuusTon TeRveys ja osTeopoRoosi -iLTa Keskiviikkona 26.4. klo 17?20 Ravintola Lasirannan auditorio, Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki Tapahtuma sisältää ajankohtaisia luentoja luuston terveydestä sekä tietoa luuntiheysmittauksesta. Illan aikana mahdollisuus maksuttomaan ultraäänellä tehtävään luun lujuuden mittaukseen. Tervetuloa tutustumaan osteoporoosiklinikan palveluihin ja henkilökuntaan. Luennon sisältö sopii kaikille luuston terveydestä kiinnostuneille. Kahvitarjoilu. Järjestäjä: Mehiläinen Ympyrätalon Osteoporoosiklinikka yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Luustoyhdistys Ry mehilainen.fi
• Kalliolan setlementti Kalliolan kansalaisopisto Vielä yli 100 kurssia ja tilaisuutta tälle keväälle, löydä omasi! 48. vuosikerta ? nro 7 Viikot 14-15 www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puh. 010 279 5080 ma-to 10?16 Ajankohtaista Suvilahden tiilinen kaasukello kunnostetaan kulttuuritilaksi Helsinki kerrostalo näkymä kadulta Keskon päätoimitalolle rakennuslupa Kalasatamaan Kalasatamaan nousevalle Keskon päätoimitalon aloitusosalle myönnettiin rakennuslupa. ??Kalasataman metroaseman ja tornitalojen naapurustoon rakennetaan Keskon käyttöön kuusikerroksinen toimistoraken- nus. Kohteen materiaaleiltaan juureva arkkitehtuuri sai myönteistä palautetta kaupunkikuvaneuvottelukunnalta. Kalasatamaan nousevan Kkampuksen tontti rajautuu Hermannin rantatiehen, Työpajankatuun ja Kalasatamankatuun. Kohde luvitetaan kahdessa osassa. Rakennuksen pääsisäänkäynti on Työpajankadun puolella. Rakennuksesta löytyy toimistotilan lisäksi mm. tapahtumakeskus, tuotteiden näyttelytilat, kokouskeskus sekä henkilöstön terveysasema. Toimitalon julkisivuja jäsentävät betoni, lasi ja kolmiulotteista vaikutelmaa luovat vinot pinnat, jotka ovat vaaleaa, ylisaumattua tiiltä. Julkisivussa oleva vekki an- taa tilaa sisäänkäynnille. Punaruskea corten-teräs on valittu kattokerroksen julkisivumateriaaliksi. Toimitalon sisäpiha katetaan. Kaupunkikuvaneuvottelukunta pitää kohteen suunnitelmaa hienona, ja mm. massoittelua kehutaan veistokselliseksi. Kohteen pääsuunnittelija on arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä JKMM Arkkitehdit Oy:stä ??Suvilahden tiilinen kaasukello eli yli satavuotias kaasusäiliö kunnostetaan osaksi Suvilahden kulttuuri- ja tapahtumakeskusta. Peruskorjauksen hinta on 18,2 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kunnostussuunnitelman yksimielisesti. Kunnostuksen on määrä valmistua ensi vuonna. Sen jälkeen kaasukelloon toteutetaan kulttuuritilat vuosina 2018-2020. Kaksi kaasukelloa kuuluvat Suvilahden historiallisesti ja arkkitehtonisesti tärkeään teollisuuskokonaisuuteen, joka koostuu vanhan sähkö- ja kaasulaitoksen rakennuksista. Tiilinen kaasukello poistettiin käytöstä 80-luvulla ja teräksinen kaasukello 90-luvulla. Valtuusto hyväksyi sosiaali- ja terveysviraston laitoshuoltopalvelujen siirron liikkeenluovutuksena HUSille. Muutos koskee yli 600 työntekijää. He siirtyvät vanhoina työntekijöinä HUSin palvelukseen. K-kampus. Tarja Halonen Helsingin yliopiston hallitukseen ??Helsingin yliopiston kollegio vahvisti kokouksessaan 28.3. yliopiston hallituksen uudet ulkopuoliset jäsenet kaudelle 1.1.2018?31.12.2021. Ulkopuoliset jäsenet ovat Tarja Halonen, Ilona Herlin, Tommi Laitio, Jussi Pajunen, Ilona Riipinen sekä Teija Tiilikainen. Yliopistokollegio päätti joulukuussa 2016 jatkaa nelivuotisia hallituksen toimikausia. Yliopiston seuraavan hallituksen toimikausi on 1.1.2018?31.12.2021 ja hallituksen jäsenten lukumäärä on 13, joista kuusi on yliopiston ulkopuolisia jäseniä. Sivu 13 Helsingin Kaupunginteatteri, Peppi Pitkätossu. Kuvassa Anna-Riikka Rajanen Kuva © Mirka Kleemola Kaupunginteatteri palaa kotiin ja avaa ovensa Tarja Halonen. ??Helsingin Kaupunginteatteri aloittaa syyskauden komeasti vastaremontoidussa, 50 vuotta täyttävässä teatteritalossa. Syksyn ensi-iltoja ovat Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija, yleisön pyynnöstä ohjelmistoon palaava Peppi Pitkätossu ja Juha Vakkurin lähihistoriaa luotaava Mannerheim ja saksalainen suudelma suurella näyttämöllä. Pienellä näyttämöllä ovat luvassa Maria Jotunin Kultainen vasikka ja näyttämöilottelu Hansu ja Pirre ? Mieleni minun tekevi. Farssikomedia Palkkamurhaajan painajainen avaa kauden Arena-näyttämöllä ja viiden teatterin yhteistyönä syntyvä Arvoituksellisia muunnelmia studio Pasilassa. Sivu 7
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7 Viikot 14-15 Ota kantaa ? kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsinki kuudenneksi houkuttelevin eurooppalainen Rakentamisen sijasta rantaa pitäisi suurkaupunki Yleisönosasto H elsinki on sijoittunut kuudenneksi eurooppalaisten suurkaupunkien sarjassa Financial Timesin tulevaisuuden kaupunkeja vertailevassa tutkimuksessa. Global Cities of the Future -tutkimuksessa mitataan kaupunkien ja seutujen kilpailukykyä ulkomaisista investoinneista. Tutkimus julkaistaan joka toinen vuosi. Helsinki sai myös erityismaininnan pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta. Kaupunkien houkuttelevuutta arvioitiin kymmenien kriteerien perusteella. Näitä olivat muun muassa ulkomaisten investointien määrä, bruttokansantuote, koulutustaso, työvoiman osuus väestöstä, palkkataso, verkkoyhteyksien nopeudet ja yrityksen perustamisen helppous. Parhaaksi kohteeksi ulkomaisille sijoituksille tutkimuksessa arvioitiin Euroopan maista Lontoo, toiseksi tuli Pariisi. Kaikkien maailman kaupunkien sarjassa voiton vei Singapore. Yleisönosasto Ikäihminen ja Helsingin kuntavaalit 2017 ??Ikäihminen, oletko huomannut, ettei Vihreillä ole minkäänlaista ohjelmaa, meidän ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta. Vihreät tarjoavat vain lihalta maistuvaa heinää syötäväksemme ja muuhun hoivaan miljoonia maksavia pyöräteitä. Meille siis tarjotaan maksusta heiniä, jos joku muistaa toimittaa niitä meille.  Vihreät kun halusivat kilpailuttaa kaupungin oman ruoka-ja siivouspalvelun Palmian, niin näillä mennään. Saamme siis maksamamme heinän, jos joku muistaa sen tuoda meille. Muistisairaat , saavat viettää mm. viikonloput yksin ja syömättöminä, näin ovat Vihreät Kokoomuksen kanssa päättäneet. Mutta, saammehan me ikäihmiset kohta pyöräillä, puoli miljardia maksavilla Kruunusilloilla. Kun ajetaan vielä vastatuuleen me- ren yläpuolella, niin saamme kivan tehosteen siihen polkemiseen. Tämä ainoa liikunta ikäihmisille , jota Vihreät tarjoavat talvella, se tarkoittaa nastarenkaitten hankintaa polkupyörään. Päästään baanoille ajamaan, jos pysytään siinä hurjassa vauhdissa. Onneksi riittää näihin tarpeisiin miljoonia, ikäihmisten hyvinvointiin niitä ei enää riitäkään. Haluammeko todella näitä asioita ikäihmisinä?? Jos me ikäihmiset haluamme, jotain palveluja, niin Vihreitä ei kannata äänestää . He ajavat vaan nuorten, opiskelijoiden asioita. Kysykää vihreiltä, paljonko on suunniteltu ikäihmisille ja paljonko on suunniteltu pyöräteihin, kruunusiltoihin, bulevardien suunnitteluun, opiskelijoille, ympäristönsuojeluun, lapsiperheille. Ja kysykää, miten Helsingin vähävaraiset ikäihmiset voivat, saavatko joka päiväisen ruoan, lääkkeensä ja tarvitsemansa hoivan. Vihreiden kiinnostus riittää viisi kilometriä yliopiston ulkopuolelle. Kysy, jos näet heidän ehdokkaansa haluaisiko hän, Vihreä ehdokas, ikäihmisenä istua/maata kotonansa, ei pääse ulos. Joku käy kiireesti aamulla nostamassa sinut WC-pöntölle, antaen samalla lääkkeet, jos on pystynyt ne ostamaan. Laittaa sinulle aamupalan pöydälle ja sen jälkeen lähtee pois. Illalla samat tapahtumat käänteisessä järjestyksessä. Tätä on tänään Helsingin ikäihmisten arki, Vihreiden ja Kokoomuksen päätöksinä. Pelottavaa vanheta Helsingissä. Nimim. Ikäihminen Kalliosta Vanhukset ovat Suomelle suuri voimavara ??Nykyvanhukset, joita ovat 40-luvulla ja aiemmin syntyneet. He ovat kantaneet raskaan taakan sotaveteraaneina, sotaorpoina, sotalapsina ja ns.suurina ikäluokkina. He tietävät, mitä työnteko on, ilman tukia, ei edes opintotukea, vain satunnaisten pätkätöiden ansioilla. Silloin oli talkoohenkeä, jonka avulla rintamiestalot rakennettiin ja naapuriapua annettiin. Eikä kenelläkään ollut vapaaajanongelmia, sillä lapsetkin olivat kykyjensä mukaan, askareissa mukana. Lapsena parasta viihdettä oli kuunnella mummolassa sitä, millaista oli ennen vanhaan ja siinä ohessa saimme oppia elämän perusasioita. Nyt on surullista kuunnella, että vanhukset olisivat ikäänkuin taakka tälle yhteiskunnalle. Tämä on aivan väärä käsitys. Olen aivan varma siitä, että jokainen vanhus, joka työnteollaan ja säästämisellään on nostanut tämän maan hyvinvointivaltioiden joukkoon ei ole jättänyt työntekoa, jos terveys sen sallii. He jälleen tekevät ilmaista työtä hoitaen kotiaan, puolisoaan, lapsenlapsiaan. Lisäksi he tekevät valtavasti vapaaehtoistyötä erilaisissa yhteisössä ja yhdistyksissä. Ja mikä tärkeintä, he ovat monien palveluiden käyttäjiä ja siten myös työpaikkojen luojia ja ylläpitäjiä. Monet tuhannet, jopa kymmenettuhannet työpaikat katoaisivat pian, jos vanhukset eivät niitä käyttäisi. Nykyisten terveyden -ja hyvinvointipalvelujen kysyntä vähenisi ja lisäksi teattereissa, musiikkitaloissa, museoissa, matkatoimistoissa, ravintoloissa, kahviloissa, seurakunnissa ja monissa harrastuspiireissä olisi paljon tyhjää tilaa ilman vanhuksia. Arvostan valtavasti vanhuksia ja kaikkea sitä, mitä he ovat tehneet ja tekevät. Vuosikausia vanhusten ja lasten yhteisöllisyyden hyväksi vapaaehtoistyötä tehneenä pyydän, antakaamme heille paras hoito ja hoiva, silloin kun he sitä tarvitsevat. Anneli Louneva Länsi-Pasila kohentaa kaupunkilaisten iloksi ??Kuten useimmat tietävät kunnat päättävät useista eri asioista. Kumppanuustalot ovat eräät sellaiset paikat joista Helsingin kaupunki haluaa hyötyä ! Kyseisen kaupungin tämän hetkinen johto kuvittelee, ettei Kumppanuustaloista ole mitään hyötyä, mutta paitsi, että ne pitävät asukkaiden ammattitaitoa yllä, niin niissä hyväksytään kaikenlaiset ihmiset ovat he sitten suomalaisia tai maahanmuuttajia, jotka haluavat samalla tavoin kehittää ammattitaitoaan ja pitää edellistä ammattitaitoa yllä lisäksi maahanmuuttajat voivat tietokoneiden ja kyseisten kävijöiden kanssa keskustellessaan oppia paremmin Suomen kielen ! On myös selvä, että kun ihmisiä laitetaan työttömiksi, niin on sangen aiheellista antaa heille paikka jossa he voivat käydä, ettei heistä tulisi epäsosiaalisia yksilöitä ! 16.03(.2017) Tapasin hyvin vakavasti näkövammaisen henkilön joka kertoi, että Hämeentieltä aiotaan poistaa äänimerkit, jotka opastavat näkövammaisia huomaamaan milloin liikennevalot vaihtuvat ! Tämä on yksi törkeimpiä esimerkkejä kuinka Helsingin kaupungin johto kohtelee niitä jotka ovat TODELLA VAIKEASSA ASEMASSA ! TÄTÄ EI TULE HYVÄKSYÄ ! Turvapaikan hakijat eivät saa ohittaa Suomessa asuntojonoissa olevia asunnottomia, mutta heille on annettava asuntola-mahdollisuus ja on turha väittää, ettei asuntoloista voi käymään töissä, sillä minä itse asuin vuonna 1986 eristeettömässä autossa vielä 14 CAsteen pakkasessa ja kävin Mauri Räty Oy:n rakennuksella Helsingin Torpparinmäessä töissä, kun minulle sitä ennen puhelimitse luvattiin työpaikka kirvesmiehenä, asunto ja 70 markkaa tunnissa palkkaa ! Epäilin tätä jo silloin, mutta maalaan tauluja sekä teen luonnokset ja olin käynyt Kokkikurssilla Forssassa vuonna 1985 josta minut ohjattiin Helsinkiä ennestään tuntevana Stansvikin kesäkotiin työharjoitteluun, mutta nämä luonnokset paloivat perikuntamme mökin tulipalossa samana vuonna ja lähdin työn ohessa tekemään uusia luonnoksia, joista myöhemmin maalasin taulut. Palatakseni turvapaikan hakijoihin, niin varsinkin syyrialaiset, irakilaiset ja muutkin kuumemmilta alueilta olevat ihmiset eivät ole tottuneet Suomen kylmyyteen, joten olisi epäinhimillistä laittaa heidät kokemaan saman, kuin minä itse sain kokea Helsinkiin tullessani, sillä he ovat kokeneet sodan kauhut ja Suomi on toisen (2.) Maailmansodan hävittyään sopinut ottavansa maahan sodan kauhut kokeneet ihmiset. Turvapaikan hakijat omalla käytöksellään osoittavat miten pystyvät elämään maassa joka on heille turvapaikan antanut, että ansaitsevatko asunnon. Vuonna 2016 Viikot 1819 Kallio-Lehden Yleisönosastolla Leif Söderlund teki avoimen kysymyksen kaupunginjohtaja Anni Sinnemäelle mm. norjalaisen suurliikemiehen ajatuksesta rakentaa hotelli Hakaniemen rantaan ! Valitettavasti Vihreät saivat jo tahtonsa läpi , että Laajasaloon tehdään raitiotielinja ja kevyen liikenteen väylä jota todennäköisesti, vain pyöräilijät käyttäisivät ! Minä itse jaksoin Stansvikin kesäkodissa ollessani kävellä sieltä Helsingin keskustaan koska halusin samalla oppia kyseisen reitin ja matkalla oli monta mielenkiintoista kohdetta luonnosteltavaksi. Myös mereen roskien heittäminen saattaa lisääntyä ja siksi en pidä tämän linjan rakentamisesta ! Minun mielestäni Leif Söderlund on tässä asiassa oikeassa, että rakentamisen sijasta rantaa pitäisi kohentaa kaupunkilaisten iloksi ! Päiväkoti-kasvatusta pitää antaa kaikille lapsille vähintään minimimäärä, että lapset sopeutuvat yhteiskuntaan eikä tule ajatella, että jotkut on työttömiä, sillä työttömillä on useinkin suurempi kiire, kuin työssä käyvillä, jotka pääsevät valmiiseen työpaikkaan ! Itse hain aikoinaan kahdestakymmenestä (20) työpaikasta yhden (1) päivän aikana töitä saamatta yhdestäkään ja vielä seuraavana päivänä neljästätoista (14) työpaikasta yhden (1) päivän aikana töitä saamatta edelleen yhdestäkään, joten on turha väittää, että työttömät makaavat laakereillaan ! Myös koululaisilta ei pidä vaatia sellaisia taitoja joita ei lainsäätäjät pysty rahoittamaan ! Minun nähdäkseni kirjoittaminen käsin on ehdottomasti edelleenkin tarpeen, sillä mitä ihmiset tekevät silloin jos sähkö loppuu maailmasta ? ! Tämä on täysin mahdollista, kun aina on ajattelemattomia ihmisiä jotka aloittavat sodat, mutta eivät pysty niitä lopettamaan ! Korkeat kerrostalot imevät täällä Suomessa aivan liikaa energiaa ja siksi olisi aiheellista rakentaa asunnot mieluummin maan alle, jolloin maa osittain antaisi lämpö-energiaa eikä metsiin varsinkaan Helsingin keskuspuistoon tarvitsisi rakentaa, sillä kuten sademetsät , niin myös Suomessa havu- ja lehtimetsät yhteyttävät hiilidioksidista ja typestä happea jota me kaikki tarvitsemme ! Helsingin keskuspuisto on myös tarpeellinen runsaan autokannan takia, sillä puusto imee myös hään (häkä) pois ! Ennenaikaiselle eläkkeelle lähtijöille voisi ilmoittaa etukäteen, että tämä eläke pysyy KOKO ELÄMÄN SAMANKOKOISENA EIKÄ NOUSE, VAIKKA SAAVUTTAISI OIKEAN ELÄKEIÄN ! Tästä asiasta ei tosin pääte- tä kunnallisesti, mutta kunta voi vaatia valtiolta, että valtio korottaa ennenaikaiselle eläkkeelle lähtijöiden eläkkeitä sille tasolle joka heidän eläkkeensä kuuluu olla koska valtiokin pyytää eläkeläisiltä VEROJA ! Toinen mahdollisuus valtiolta on poistaa varsinkin pieneläkeläisten verotus ! Olin Kallion ja Alppilan Vaihtoehto EU:lle liikkeen yhteyshenkilö koska meitä oli vain kolme (3) pastori Mika Ebeling, naisopettaja, jonka nimeä en enää muista ja minä joka tituleerasin itseäni silloin sekatyömieheksi ja vaikka sekatyömiehellä on paljon enempi töitä, kun monet oppineemmat uskovatkaan, niin päätin kuitenkin viedä eteenpäin sanomaa, että on muitakin vaihtoehtoja, kuin EU ! Joten mikäli saamme vielä irtauduttua EU:sta, niin silloin myöskin eurosta ja muista haitallisista asioista pääsemme IRTI ! Jo vuonna 2004 yritettiin terveyspalveluja yksityistää vuonna 2005 tuli veritulppa oikeaan jalkaani ja käsittääkseni sairasauto (ambulanssi) oli yksityisen yrityksen, kun soitin itse apua, niin sain kahdeksan (8) tuntia odottaa lähes Helsingin keskustassa ennen, kuin sairasauto tuli ! Että tällaista tämä yksityistäminen on ! 1996 Liityin ToTu (Toimeentulotuen leikkausta vastustavaan) ryhmään, jossa yhteistyössä saatiin aikaan se, ettei toimeentulotukea leikattu 20 %:a, vaan se jäi 7 %:in ! Joka sekin on liikaa, sillä moni toimeentulotukea saava ostaa ruokansa ja muut hyödykkeet kaupoista, jolloin Suomen talous edes jotenkin vielä toimii ! ToTu-ryhmä olisi halunnut toimeentulotuen pysyvän ennallaan, mutta kuten tiedämme rikkaat haluavat leikkiä osakkeillaan ! Taitavat olla leikkiiässä ikuisesti ? Nato keksi tekosyyn 2003 Irakiin hyökkäämiseen, että Irak valmistaisi kemiallisia aseita ! Kuitenkin tämä osoittautui USA:n presidentti George W. Bushin ja Ison Britannian pääministeri Tony Blairin väitteeksi ilman mitään todellisuusperää ! Kuinkahan monta sotaa Nato onkaan käynyt ja aiheuttanut turhaa verenvuodatusta, nälkää ja muuta kaaosta ? ! Me suomalaiset saisimme ydinpommit ensimmäisenä niskaamme mikäli Natoon liityttäisiin ! Rikkaat lähtisivät karkuun, kuin pupujussit, vaikka olisivatko he oikeasti missään turvassa, kun on noita mannerten välisiä ohjuksiakin ? Lassi Tiittanen Sturenkatu 5
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15 5 Kadut pöllyävät urakalla ? kastelu tarpeen ??Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousivat eilen korkeiksi useilla ilmanlaadun mittausasemilla Helsingissä ja lähiseudulla. Pölypitoisuudet kohoavat todennäköisesti uudestaan, sillä sään ennustetaan jatkuvan aurinkoisena, kuivana ja tuulisena. Terveydelle haitallista katupölyä torjutaan kastelemalla katuja. Viime päivinä katupölypitoisuudet ovat kohonneet laajalti pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mittausten mukaan. Ilmatieteen laitos ennustaa katupölyn heikentävän ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla todennäköisesti torstaihin saakka. Loppuviikosta sateet saattavat tilapäisesti helpottaa tilannetta, mutta ne voivat myös jäädä vähäisiksi. Kalsiumkloridiliuoksella Pölypitoisuuksien alentamiseksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus antoi tiistaina 28.3.2017 toimenpidepyynnön kaupungin katuja hoitaville urakoitsijoille katupintojen kastelemiseksi laimealla kalsiumkloridiliuoksella. Kartalle on merkitty kasteltavat kadut www.hel.fi/static/ymk/ilmansuojelu/kastelupyyntokartta.pdf. Kalsiumkloridia käytetään, koska se pitää pölyn kosteana pitkään ja siten sitoo pölyä. Viime vuosina kalsiumkloridia onkin hyö- dynnetty joka kevät pölyntorjuntaan. Lisäksi ainetta voidaan käyttää pienellä pakkasella. Pesemään jalkakäytäviä Ympäristökeskus kehottaa kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöitä poistamaan jalkakäytäviltä hiekoitushiekat, mutta ottamaan kuitenkin huomioon mahdollisen liukkaudentorjuntatarpeen. Hiekoitushiekka on lakaistava ja poistettava kosteana. Lehtipuhaltimien käyttö on kielletty hiekan poistossa, koska se nostattaa runsaasti pölyä ilmaan. Kaupungin suorittama katujen jokavuotinen kevätsiivous jatkuu katujen kastelun rinnalla. Siivous käsit- Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupungin aineistopankki tää hiekoitushiekan poiston ja katujen pesun. Helsingin kaupungin rakennusvirasto parantaa tiedonkulkua ja asiakaspalveluaan julkaisemalla verkkosivujen lisäksi tekstiviesteillä tietoa katujen puhdistusaikatauluista. Kevään katujen puhdistusaikataulut ja tekstiviestipalvelun ohjeet ovat osoit- teessa www.puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki/kartta. Katupöly vaikuttaa terveyteen Katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille ovat lapset, astmaatikot sekä sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät. Terveillekin henkilöille katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Pölylle altistumista voi vähentää välttämällä ulkoilua vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla. Diakoniapuiston yleisilmettä kohennettiin ??Diakoniapuiston puistometsää siistittiin viime viikolla rakennusviraston ja Diakonissalaitoksen yhteistyöllä. Tarkoitus oli poistaa huonokuntoisia puita, vesakkoa sekä pensaikkoa. Näin jäljelle jäävät puut ja muut kasvit saavat elintilaa menestyäkseen, yleisilme tulee siistimmäksi ja näkyvyys paranee. Tämä mm. lisää turvallisuutta alueella ja vähentää roskaantumista. Diakoniapuisto sijaitsee Helsinginkadun, Kolmannen linjan ja Alppikadun välisellä alueella. Helsinginkadun, Kolmannen linjan ja Alppikadun välisellä alueella sijaitsee pieni puisto, joka kantaa nimeä Diakoniapuisto. Puistosta on iso osa puistometsää, jossa kasvaa luonnonkasvillisuutta, lehtipuustoa, ja pensaita. Puistometsät ovat tärkeitä virkistyskeitaita ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä kaupungissa. Ne elävöittävät kaupunkikuvaa, sitovat ilman epäpuhtauksia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Puistometsät tarvitsevat hoitoa kestääk- seen kaupunkiympäristössä elinvoimaisina. Idea alueen siistimisestä tuli Diakonissalaitoksen ympäristötyöryhmältä. He lähestyivät rakennusvirastoa ja kertoivat haluavansa tehdä jotain lähialueensa hyväksi. He ehdottivat kohteeksi naapurustossaan olevaa puistometsää, jotta siitä saataisiin edustavampi sekä turvallisempi. Alueella on hyvin paljon liikennettä varsinkin kesäisin, koska sen kautta kuljetaan Linnanmäelle. Tulevat talkoot ovat osa Dia- Stadin Tähti Vuoden 2016 Totopelipaikaksi ??Veikkaus on huomioinut ansioituneita myyntipaikkoja ja pelimyyjiä vuosien ajan. Palkinnot jaetaan perinteisellä Veikkausristeilyllä, jonne kutsutaan palkittavien lisäksi yli tuhat pelimyynnin ammattilaista. Tänä vuonna Veikkaus palkitsi pelimyyjiä ja myyntipaikkoja 12 eri katego- riassa. Stadin Tähden saama Vuoden 2016 Totopelipaikka-palkinto tuli aktiivisesta porukkapelimyynnistä sekä pikapelimyynnistä. Myynti on ollut hyvää jo pidemmän aikaa ja Toto-peleillä on paljon pelaajia Stadin Tähdessä. Stadin Tähti on pystynyt pitämään asiak- kaansa nettipelien hurjasta suosionnoususta huolimatta, mikä huomioitiin palkinnon myöntämisperusteissa. Totopelien pelaaminen on Stadin Tähdessä luonut uudenlaista yhteisöllisyyttä ja kaveriporukoita. -STT, Veikkaus Yleisönosasto Länsimetro lisää myös yömetron saavutettavuutta ??Helsingin joukkoliikenteen käyttäjillä oli vuonna 2014 hieno mahdollisuus käyttää metroa myös yöaikaan. Erittäin monien matkustajien riemuksi metro kulki perjantaisin ja lauantaisin noin puoli kahteen asti. Kuitenkin syksyllä 2014 HSL:n hallitus päätti lopettaa pidennetyn viikonloppuliikennöinnin. Perusteluissa viitattiin kustannusten kalleuteen ja Helsingin kantakaupungin sisällä tapahtuvien matkojen suureen osuuteen. Samalla HSL:n hallitus kuitenkin päätti, että selvitetään ?onko metron yöliikenteessä päällekkäisyyttä bussilinjojen kanssa?. Juuri tätä olivat esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus edellyttäneet omissa yömetroa koskevissa lausunnoissaan. Kunnollista selvitystä ei koskaan tehty, vaikka yömetrokokeilun yhteispeli bussiliikenteen kanssa olisi voitu toteuttaa paljon tehokkaammin. Kun juuri metron käyttäjät ovat vuodesta toiseen tyytyväisimpiä joukkoliikenteen matkustajia, on kummallista, että HSL ei aktiivisesti etsi tapoja lisätä sen käyttöä. Lisäksi länsimetron alkava liikennöinti tulee muuttamaan Helsingin ja Es- poon välistä bussiliikennettä sekä metron saavutettavuutta merkittävästi. Tämä antaa oleellisen lisäsyyn tutkia tilanne uudelleen. Yömetro palvelisi niin vapaa-ajan matkustajia kuin työssäkäyviä kaupunkilaisia. Metron myöhäisvuorojen tarve myös arkisin on todennäköisesti kasvanut, sillä esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on lisännyt myöhäisiltaan asti työskentelevien määrää. Yömetron palauttamisen mahdollisuus onkin nyt selvitettävä pikaisesti. Laura Nordström Antti Möller Diakoniapuistosta iso osa on puistometsää, jossa kasvaa luonnonkasvillisuutta (Kuva: Juhani Styrman). konissalaitoksen ympäristötyötä, jonka tarkoitus on vahvistaa sekä ympäristön että heidän asukkaiden ja asiakkaiden tunnetta siitä, että he ovat oman alueensa täysivaltaisia jäseniä. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja aktiivinen vuo- rovaikutus alueen muiden toimijoiden kanssa lisäävät asuinalueen turvallisuutta. Puheenvuoro Sukupuolineutraalista eläinsuojelusta ??Stand-up-koomikon urani kärsittyä mahalaskun viime kirjoitukseni jälkeen, päätin kokeilla uran aloittamista seksuaalineuvojana. Suomihan on maailman viimeisimpiä suojasatamia niille ihmisille, jotka haluavat harrastaa sitä itseään - siis piip piip piip - eläinten kanssa. Hakaniementorilla heräsi vilkas keskustelu, että voisiko siinä olla minkälaisia vaaroja, että voisiko esim. sika tulla raskaaksi ihmiselle. Tietäväinen kertoi, että ei se onnistu kahden eri lajin välillä. No mitäs ne nämä sikanaudat sitten ovat, kysyi siihen eräs. Niitähän saa tuolta joka kaupan hyllyltä. Asia on huolestumisen arvoinen jo Suomen kansainvälisen maineenkin takia. Lainsäädäntömme laahaa selvästi jäljessä. Paikalla ollut eläintensuojelija myönsi, että asia on kalvanut heitäkin jo pitkään - erittäin huolestunut hän oli varsinkin pienistä ja heikoista. Ajatelkaapa vaikka hirvikärpästä - on siinä ollut kärpäsellä kestämis- tä. Ja vaikka koira onkin isompi, niin kyllä se koirallekin kärsimystä aiheuttaa. Ilmankos ne hirvikoirat ovatkin niin äksyjä hirvien perään - perännevätkö elatusmaksuja. Siksi meidän poliitikkojen harrastama lainsäädäntötyö on tärkeää. Lain tehtävä on nimenonaan suojella heikompia. Nyt kun meillä on jo sulkupuolineutraaliavioliittolaki ja odotettavissa oleva lukumääräneutraaliavioliittolaki kolkuttelee ovella - niin todellisena vaarana on seuraavaksi lajineutraaliavioliittolaki. Pelko on todellinen. Jos veroparatiisit saadaan kuriin, niin voi käydä niin, että joku elämäänsä riemastunut miehenpuoli ottaa ja menee naimisiin hyttysen kanssa. Panee koko omaisuutensa sitten hyttysen nimiin ja jatkaa rällästelyään. Siinä sitten ulosottomies juoksee pitkin Lappia hyttysten perässä tuntomerkkejä tarkastellen. Ja jos maahanmuuttajalla on mukanaan malariahyttynen, niin pitääkö se hyttynen- kin - siis mahdollinen aviokumppani - päästää maahan. Tokihan se hyttynenkin voidaan aina parantaa - varsinkin kun eutanasialaki on nyt kovassa vastatuulessa. Kahvilanpitäjä alkoi jo hyssytellä meitä, että kohta on poliisi paikalla katsomassa, että mitä hän kahvina teille oikein juottaa. Se aiheutti naurunremakan. Poliisilla ei ole asiaan paljoakaan nokankoputtamista - joutuvat vielä selittämään mistä ne kaikki poiisikoirat ovat siinneet. Lopulta sekaannus kuitenkin selvisi - kaikki saatiin pantua savolaisten piikkiin. Vai mistä ne kalakukot nyt olivatkaan. Ari Maarnela kokemuskouluttaja emaarnela@gmail.com
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Nimipäivät: Tiellä tuulen Viikko 14 Ma 3.4. Veeti, Sampo Ti 4.4. Ukko Ke 5.4. Ira, Irina, Irene, Iro To 6.4. Ville, Vili, Jami Pe 7.4. Allan, Ahvo La 8.4. Suoma, Suometar Su 9.4. Elias, Eelis, Eeli ??Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma? pe klo 16?19 Kivimessu to 6.4. klo 18 Huovinen, Niskala Raamatunlukua pe 7.4. klo 16 ja klo 18 Iltamessu Veli-Matti Hynnisen johdolla. Palmusunnuntain messu su 9.4. klo 10. Laajasalo, Mattsson, Pentikäinen, Pyylampi, Niskala, Hiljaa Ensembe, Rosenberg. Kirkkokahvit. Ahtisaarna ja Hiljaisen viikon messu ma 10.4. klo 18. Partti, Pyylampi. Ahtisaarna ja Lähdemessu ti 11.4. klo 18. Viljamaa. Ahtisaarna ja Keskiaikaisen rukouslaulun messu ke 12.4. klo 18. Hurmerinta, Anima mea -lauluryhmä, joht. Korhonen. Avoimet harjoitukset klo 17. Kiirastorstain päivämessu to 13.4. klo 13. Laajasalo, Männistö, Pyylampi. Pentikäinen. Ilmainen kirkkokyyti: Jos et pääse yksin kirkkoon, invataksi hakee sovitusti kotoa ja vie takaisin. Kirkossa saat apua tarvittaessa. Tilaa ma 10.4. klo 13 mennessä p. 09 2340 3600. Kiirastorstain messu to 13.4. klo 18. Laajasalo, Hurmerinta, Viljamaa, Jääranta, Ilvonen. Päätteeksi kirkko puetaan mustiin, kirkonkellot vaikenevat. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 14.4. klo 10. Hurmerinta, Oksanen, Niskala, Peter Sörensen. In manus tuas ? Sinun käsiisi, Herra pe 14.4 klo 18. Mattsson, Viljamaa, Anima mea-lauluryhmä. Anima mean avoimet harjoitukset ma 10.4. klo 18.30 ja pe 14.4. klo 16. Tervetuloa mukaan! Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23. Mattsson, Männistö, Rosenborg. Mukana Tommi Niskalan johtama messubändi ja kuoro. Messun jälkeen pääsiäisyön juhla-ateria Kappelisalissa. Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Partti, Hurmerinta, Helin, Oksanen, Niskala, Kallion Kantaattikuoro, Edelmann. Kirkkokah- vit. Klo 10 Pyhäkoulu. Alle 4v. vanhempien seurassa. 2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 10. Viljamaa, Mattsson, Oksanen, Myllyoja, viulu. Kirkkokahvit. Sanan ja rukouksen -ilta ma 17.4. klo 17. Seppo Juntunen Iltamessu ti 18.4. klo 18. Viljamaa. Rukouslaulumessu ke 19.4. klo 18. Männistö, Anima mea -lauluryhmä. Lauluryhmän avoimet harjoitukset klo 17. joht. Vuori. Kivimessu to 20.4. klo 18. Mattsson, Niskala. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. OREMUS: HYMS ?kamarikuoron konsertti Kallion kirkossa pe 7.4. klo 19. joht. Kati Pirttimaa. Vapaa pääsy. Ohj. 10e. Säde Bartling: Missa brevis. Kantaesitys Kallion kirkossa ti 11.4. klo 19. Kallion Kantaattikuoro, Sonuskuoro, Irina Niskala, urut, Jari Valo, viulu, Martta Valkeus, sello, johtaa Tommi Niskala. Missa Brevis on valmistunut Kallion Kantaattikuoron ja Bartlingin oman kuoron, kouvolalaisen Sonuksen yhteistilauksena. Vapaa pääsy, Kasvottomat sielut -pääsiäisnäytelmä. Esitykset Kallion kirkossa ma 10.4., ke 12.4. ja la 15.4 klo 17 ja 19. Miten omat valintamme vaikuttavat elämämme suuntaan? Kuka määrittää meitä? Käsikirjoitus Ari-Pekka Miettinen ja Mari Mattsson, ohjaus Mari Mattsson, rooleissa Ari-Pekka Miettinen, Tiia Hauhio, Jenni Hallikainen ja Anna Orlova. Vapaa pääsy. Hiljaisen viikon iltasoitto. Urkumusiikkia Kallion kirkossa klo 20. Ma 10.4. Anne Hätönen, ke 12.4. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog ja la 15.4. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Torstaina iltapäivällä. Kulttuuri, uskonto, ihmiset ja päivänpolttavat aiheet kohtaavat Kallion kirkossa. To 6.4. Hiljaisen Viikot 14-15 Viikko 15 Ma 10.4. Tero Ti 11.4. Minea, Verna Ke 12.4. Julia, Julius, Janna To 13.4. Tellervo Pe 14.4. Pitkäperjantai La 15.4. Linda, Tuomi Su 16.4. Pääsiäispäivä. Patrik, Jalo lauantain krusifiksi. Pastori Ilkka Sariola on toiselta ammatiltaan kuvataiteilija. Hän kertoo maalaamastaan krusifiksista, joka on sijoitettu Kallion kirkkosaliin. To 20.4. klo 13 vieraana dosentti Eeva Kallio.?Mitä viisaus on ja miksi se on nyt tärkeä?? Laulu on Loppumaton. Kolmen kuoron konsertti Kallion kirkossa pe 21.4. klo 19.30 Helsingin Laulu, Kilven kuoro, Kamarikuoro SonorEnsemble, joht. Hanna Remes. Ohj. 10e. Jokaisesta myydystä ohjelmasta menee 3e YV-keräykselle. Raamattua argeologisten löytöjen valossa ti 18.4. klo 19 Nooan Arkki. Mika Ebeling. Ti 25.4. klo 19. Käärinliinanarvoitus, Hurmerinta. Ti 2.5. klo 19. Jerusalem ? pyhä kaupunki. Matti Viitanen. Lisätietoja raamattuluennosta Kallion kirkon pappi E-L Hurmerinta p. 09 2340 3624. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Avoin muskari Seurakuntakodilla ma klo 9 1?2-v. ryhmä, klo 10.15 sisarusryhmät. Perhekerho to klo 10 Esikoisvauvakerho klo 12. Friberg p. 09 2340 3621 Laulua lapset jaloissa ti klo 12. Avoin lauluryhmä lauluhaluisille. popjazzpedagogi Niina Sallisen johdolla. Lapset kuunteluoppilaina. Maksuton. Lähetys- ja Rukouspiiri tiistaisin klo 16 Kukkoeteisen kutojat klo 16.15. Kallion kirkolla. Eläkeläisten piirit Kappelisalissa ke klo 13. Merihakapiiri ke klo 13. Haapaniemenkatu 7-9. Varikkoryhmä työnhakijoille to klo 9?12 Teatteri Kalliossa. Tarjolla vertaistukea ja voimavaroja elämään. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Cafe Sonck. Kallion kirkon kivijalan kahvilassa tarjolla lounasta ja kahvia. Avoinna ma?pe klo 10?17. Katso myös kahvilan konsertit: acktefestival.fi. Lintulan lapset. Ekumeeninen taidemyynti- näyttely ja tapahtumasarja Lintulan luostarin hyväksi. To 6.4. klo 19. Keskustelu ?Taide ja hengellisyys? Hannu-Pekka Björkman, Elina Merenmies, Risto Nordell ja Timo Torikka. To 20.4. klo 19 ?Taiteen pyhyys ja vapaus?. Torsti Lehtinen haastattelee Marjatta Tapiolaa. ALPPILAN KIRKKO Virvon varvon-kirkko - Iltamessu kaiken ikäisille to 6.4. klo18. Voit tuoda mukanasi illan aiheeseen liittyvän oman työn tai maalata sen kirkolla ennen messua. Karu, Lindfors, Valve. 60-vuotisjuhlamessu su 9.4 klo 13. Palmusunnuntain messussa mukana piispa Irja Askola, liturgina kirkon toiminnanjohtaja Petri Patronen ja saarna kirkkoherra Teemu Laajasalo. Musiikista vastaavat kanttori Vivika Oksanen yhdessä Dagmar Õunapin sekä Salonkikuoron kanssa. Messua toimittamassa myös Lindfors, Van Santen, Klemmt, Huang, Rankinen sekä Leena Niinivaara, Juhani Salonen ja vapaaehtoisten joukko. Alppilan kirkon vapaaehtoisista kertova valokuvanäyttelyn avajaiset kirkkokahvilla. Kiirastorstain messu to 13.4 klo 19. Lindfors, Oksanen, Liisa Saarikoski. Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus pe 14.4. klo 15. Pääsiäisyön messu la 15.4 klo 22. Mukana Kaupungin Naiset Petra Lampisen johdolla. Messun jälkeen klo 23 nautitaan juhlava vegeateria dj Bunuelin tahtiin. 1. pääsiäispäivän messu su 16.4 klo 16. Lindfors, Oksanen, Rauno Suckman ja Liisa Saarikoski. 2. Pääsiäispäivän Sateenkaarimessu ma 17.4 klo 17. Jaakko Hyttinen, Viljamaa, Partti. Kahvitarjoilu. KANSAINVÄLINEN TYÖ Vironkielinen konfirmaatiomessu su 16.4. klo 11. Paenurm, Ôunap Unkarinkielinen pääsiäismessu su 16.4. klo 13. Tamás Magyar Kiinankielinen raamattupiiri pe klo 18. Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13. ALPPILAN KIRKKO Linnut lentää etelään kauas maahan lämpimään. Tänne jäädä saan maahan kylmän kalpeaan. Minne vie linnuntie, minne siivet lennättää? Lintu lentää etelään, en sitä nähdä saa. Milloin nousta saan, Pilvihin ylös katsomaan? Lennän teitä tuulen, kuulen vain huminaa. Annoit paljon enemmän, saimme muiston lämpimän. Ei päivää iltaakaan unhoon jäädä saa. Minne vie linnuntie, minne siivet lennättää? Lintu lensi etelään kauas maahan lämpimään. Lennämme teitä tuulen, tulemme sinut noutamaan. Rakas lintu läheinen, palaisit taas takaisin. Pitkäaikaisen ystävän Pentti Siikjärven muistolle. Toivo Levanko lyyrikko 60-VUOTTA JUHLAVIIKKO 3.4?9.4. Iltaruokaa eurolla -yhteisöruokailu to 6.4. klo 17? 19.Mitä tänään syötäisiin? Tietenkin kasvissoppaa, jota on tarjolla yhden euron hintaan kirkolla. Tule yksin, perheen tai ystävien kanssa. Lapsilla mahdollisuus vapaamuotoisiin leikkeihin ja peleihin. Klo 18 Virvon varvon -iltamessu kaikenikäisille. Messussa mukana muusikko Kaisa Valve, lastenohjaaja Tuulikki Karu ja pappi Pauliina Lindfors. LapsiArkki ? omaa aikaa vanhemmalle la 8.4. klo 10?13. Järjestämme lauantaisin 8.4., 6.5. ja 10.6. lastenhoitoa yhden vanhemman perheille idealla omaa aikaa aikuiselle ja mukavaa toimintaa lapsille. Päivän päätteeksi tarjoamme koko perheelle maksuttoman brunssilounaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut mari.mattsson@evl.fi tai p. 050 380 3285. Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri la 8.4 klo 15. Riemukasta menoa Satu Sopasen ja Tuttiorkesterin kanssa. Iloisia lauluja, joihin koko perhe voi yhtyä. Vapaa pääsy. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Senioreiden sähly ma klo 9. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. ma parittomilla viikoilla klo 16.30. Klemmt. Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäih- misiä. Niinivaara. Tiistaiolohuone ja ruokailu ti klo 9 Venyttelyjumppa klo 10-11, Diakonialounas 2 e klo 11.30-12.30. Avoin muskari klo 10 ja 10.30 ja Perhekerho klo 13 asti. Voimasanoja Raamatusta -ryhmä ti klo 17. Klemmt. Kangaspuukerho ti klo 18. Lindfors. Avoin neulontapiiri to 16.3. klo 11. Omat langat ja puikot mukaan. Päätteeksi hartaushetki. Lindfors. Lasten perjantai pe 21.4. klo 10?12. Satutuokio. Alppilan kirkon kahvila avoinna ti?pe klo 7?19, la klo 8?15. Kotilounasta ti? pe klo 11?14, brunssi la klo 11 ja 13. KURSSITOIMINTA Ilmoittautuminen kallio. srk@evl.fi tai kallionseurakunta@evl.fi tai p. 09 2340 3611 Keskiaikaisen rukouslaulun -jatkokurssi ti 18.4.? 16.5. klo 17.30?20.Diakonialaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Hinta 61e. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Aikuisten leiri Kellokoskella 12.?14.5. Kuin rippileiri silloin nuorena. Tunnelmallista yhdessäoloa ja tekemistä; makkaran paistoa, lauluja nuotiolla, iltahartauksia, leikkejä, sketsejä jne. Hinta 50 e sis. kuljetus, majoitus, ohjelman ja ruuat. Leiri päättyy sunnuntaina klo 10.30 Äitienpäivän kakkukahveihin. Mukana Klemmt ja van Santen p. 09 2340 3665 Runopalsta Aika ei pääty tähän Kiiruhtain aika kulkee kulkuaan ja päivät seuraa toisiaan. Kasvotusten oomme kahden, loistaa pieni tähtönen. Aika ei pääty täähn, lauloi lintu pienoinen. Tunnen uuden sävelen sävelsillan yhteisen. Kiiruhtain aika kulkee kulkuaan, lähden retkeen seuraavaan. Saamme säteitä auringon, yön tummat varjot jaan. Aika ei pääty tähän, lauloi lintu pienoinen. Tunnen uuden sävelen sävelsillan yhteisen. Kiiruhtaen aika kulkee kulkuaan ja ystävät kaipaa toisiaan. Enemmänkin pyytää voisin, en pois mitään antaisi. Aika ei pääty tähän, päättyy päivä hiipuen, kuihtuu kukka kaunehin. Aika ei pääty tähän, lauloi lintu pienoinen. Tunnen uuden sävelen, sävelsillan yhteisen. Toivo Levanko lyyrikko
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15 7 Jaana Hallamaa ehdolle Helsingin piispanvaaliin Taiteilijatapaamisessa Kristian Smeds ??Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa (s.1958), on toinen ehdokas Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 24.3.2017. Jaana Hallamaa vihittiin papiksi vuonna 1993. Hänen työuransa on käsittänyt useita yliopistotehtäviä. Teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professorina Hallamaa on toiminut vuodesta 2002. Hallamaa on myös kirkolliskokousedustaja. Ehdokasasettelu alkoi 15.3. ja päättyy 15.5.2017 ??Teatterimuseon huhtikuun taiteilijatapaamisen vieraana lauantaina 8.4. on teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija Kristian Smeds, joka muistetaan mm. Suomen Kansallisteatterin Tuntemattomasta sotilaasta (2007), kansainvälisestä Mental Finland -esityksestä (2009) sekä monista muista keskustelua herättäneistä ohjaustöistä. Näytelty rakkaus -näyttelyn teemojen takia kiinnostavia ovat myös Smedsin T?ehov-ohjaukset. Kristian Smedsiä haastattelee museonjohtaja Raija-Liisa Seilo. Kristian Smeds taiteilijatapaamisessa lauantaina 8.4. klo 13?14.30. Taiteilijatapaamiseen pääsee näyttelylipulla tai Museokortilla. Teatterimuseo Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. klo 16. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys. Vaalit käydään 16.8. Helsingin piispanvaalissa äänioikeutettuja on lähes 1800. Äänioikeutetuista puolet on Helsingin hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, toisen puolen muodostavat maallikkoäänestäjät. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Helsingin hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maal- likkoedustajat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot ovat valinneet loput äänioikeutetut suhteessa seurakuntien jäsenmääriin. Helsingin piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään rovastikunnittain 16.8. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä, toinen äänestyskierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1.9. Kaupunginteatteri palaa kotiin ja avaa ovensa ??Lilla Teaternin uutuudet ovat revyy-genreä uudistava Det ordnar sig, Sapiens! ja taikashow Robert Jägerhorn ? På riktigt?. Remontoidun teatteritalon avajaisjuhlia vietetään Myrskyluodon Maijan merkeissä 24. elokuuta. Lasse Mårtensonin säveltämä suurmusikaali juhlistaa paitsi 50-vuotiasta teatteritaloa myös Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä sekä 110 vuotta täyttävää Kaupunginteatteria. Anni Blomqvistin romaanisarjan pohjalta Seppo Parkkisen dramatisoiman, Maija Vilkkumaan sanoittaman ja Kari Rentolan ohjaaman musikaalin pääparina nähdään Laura Alajääski ja Aaro Wichmann. Teatterin peruskorjausta edeltävän kevään 2015 hitti, koko perheen suursuosikki Peppi Pitkätossu palaa yleisön pyynnöstä suurelle näyttämölle 13. syyskuuta alkaen. Pepin roolissa vuorottelevat tuttuun tapaan Anna-Riikka Rajanen ja Maija Koivisto. Juha Vakkurin intensiivinen historiallinen näytelmä Mannerheim ja saksalainen suudelma avaa uusia näkökulmia Suomen historian todellisiin vaaran vuosiin ja maan pysyviin riippuvuussuhteisiin kahdesta suurvallasta. Samalla näytelmä piirtää tuoreen ja inhimillisen kokovartalokuvan Suomen ensimmäisestä suurmiehestä, Carl Gustaf Emil Mannerheimista, joka pelasti maansa kahdesti. Suurella näyttämöllä 25. lokakuuta ensi-iltansa saavan, tiivistunnelmaisen näytelmän ohjaa Kari Heiskanen. Mannerheimin roolissa nähdään Helsingin Kaupunginteatterin pitkäaikainen teatterinjohtaja, vuoden alusta eläkkeelle siirtynyt näyttelijä Asko Sarkola. Muissa rooleissa nähdään Helena Haaranen, Kirsi Karlenius, Kari Mattila, Unto Nuora, Matti Olavi Ranin, Tommi Rantamäki, Matti Rasila, Eero Saarinen, Pertti Sveholm, Antti Timonen ja Kaisa Torkkel. Moraalin ja kukkaron asiat ovat aiheena Maria Jotunin ajattomassa komediaklassikossa Kultainen vasikka, joka saa ensi-iltansa Heidi Räsäsen ohjaamana pienellä näyttämöllä 31. elokuuta. Näytelmä kertoo ensimmäisen maailmansodan epävakaiden olojen ja puutteen keskellä keinottelemaan ryhtyvistä ihmisistä, jotka unelma nopeasta rikastumisesta ja sen tuomasta turvasta sokaisee. Niukkuudessa elävän valokuvaaja Ahlroosin perheen kahdesta tyttärestä Lahja on vielä naimaton ja Eedit elää avioliitossa rehellisen liikemiehen Jaakon kanssa, mutta alkaa äitinsä tavoin haaveilla rikkauksista ja leveämmästä elämästä. Kumpi vie voiton, raha vai rakkaus? Rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Heidi Herala, Sanna-June Hyde, Petrus Kähkönen, Tuukka Leppänen, Vappu Nalbantoglu, Helmi-Leena Nummela, Jari Pehkonen, Ursula Salo ja Aino Seppo. 1980-luvun suosikkisarja Fakta hommasta ja sittemmin keikkapaikoilta ympäri Suomea tutut Loimaan likat, komedian reipasotteiset rotunaiset Hansu ja Pirre, nähdään ensi syksynä myös teatterin lavalla. Kansalliseeppinen näyttämöteos Hansu ja Pirre ? Mieleni minun tekevi kantaesitetään 21. syyskuuta pienellä näyttämöllä. Tapahtumapaikkana on tietysti Loimaa ja lähtökohtana entiselle ruumishuoneelle perustettavan uuden taidemuseon perustamisjuhla. Teos käy Hansun (Riitta Havukainen) ja Pirren (Eija Vilpas) omien kokemusten ja kipupisteiden kautta läpi arkisia asioita, maailman syntyä, rakkautta, luontoa ja kosmosta. Arena-näyttämön kauden avaa Mika Eirtovaaran ohjaama Palkkamurhaajan painajainen 6. syyskuuta. Ranskalaisen Francis Veberin huippuunsa viritetty farssikomedia kertoo kahdesta miehestä, jotka majoittuvat vierekkäisiin hotellihuoneisiin. Toinen on ammattitappaja ja toinen itsetuhoinen, vaimonsa hylkäämä valokuvaaja. Murha-ammattilaisen työntekoa häiritsee paitsi naapurihuoneen itsemurhaa hautova asukas myös kirjava joukko hotellin henkilökuntaa, lääkäriä, ex-vaimoa ja poliisia, jotka kiihdyttävät tapahtumia kohti äärimmäisen viihdyttävän farssin hillittömiä loppuhuipennuksia. Rooleissa nähdään mm. Iikka Forss, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Antti Peltola ja Sanna Saarijärvi. Kahden miehen kohtaamisesta on kyse myös studio Pasilassa 30. elokuuta ensi-iltansa saavassa EricEmmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia -näytelmässä. Hämeenlinnan Teatterin, Kuopion kaupunginteatterin, Logomo-teatterin ja Riihimäen Teatterin kanssa yhteistyössä toteutettavan näytelmän ohjaa Sakari Kirjavainen, ja sen rooleissa nähdään Kaupunginteatterin näyttämölle palaavat Heikki Kinnunen ja Ilkka Heiskanen. Vastahakoinen Nobel-kirjailija kohtaa sinnikkään toimittajan ja menneisyyden salaisuudet alkavat paljastua yllättävällä tavalla. Itsetietoinen nobelisti ja pelokas toimittaja ovat päältä katsoen epätasa-arvoinen pari, mutta illan edetessä käy ilmi, että molemmat ovat rakastaneet samaa naista. Miesten käsitykset valheesta, totuudesta, rakkaudesta ja kuolemasta törmäävät, ja salaperäinen nainen yhdistää ja erottaa heidät. Lilla Teaternin syksyyn on luvassa revyytä ja taikuutta. Marina Meinanderin ja Kirsi Porkan kirjoittama ja ohjaama revyygenreä uudistava Det ordnar sig, Sapiens! saa ensiiltansa 14. syyskuuta. Säveltäjänä on Sofia Finnilä ja laulutekstit kirjoittaa Henrik Huldén. Rooleissa nähdään Sanna Majuri, Pia Runnakko, Sampo Sarkola, Christoffer Strandberg, Joachim Wigelius ja Linda Zilliacus. Kansainvälisestikin arvostettu huipputaikuri Robert Jägerhorn palaa Lillaniin upouudella esityksellä Robert Jägerhorn ? på riktigt? , joka saa ensi-iltansa 5. lokakuuta Lilla Teaternissa. Virtuoosimaista taikuutta, tarinallisuutta ja tilannekomiikkaa yhdistävän esityksen ohjaa Markus Zink. HKT:n syyskauden ohjelmistossa jatkavat studio Pasilassa ikisuosikki Kiviä taskussa, perinteikäs stand up -klubi Club act!one ja Arena-näyttämöltä Pasilaan siirtyvä Kari Hotakaisen Martti Suosalolle kirjoittama Palvelija. Lilla Teaternin ohjelmistossa jatkavat parisuhdekomedia Mieletön metodi ja Jeanette Björkqvistin Mammas flicka. Jaana Hallamaa. Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.11., jolloin nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle. Aiemmin ehdolle piispanvaaliin on asetettu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Esa-Pekka Salosen sellokonserton Suomen ensiesitys ??Suomen kansallisoopperassa otetaan varaslähtö Helsingin juhlaviikoille, kun Esa-Pekka Salosen tuore sellokonsertto saa Suomen ensiesityksensä säveltäjän itsensä johtamana perjantaina 11. elokuuta. Oopperan ennakkokonsertin jälkeen Juhlaviikkoja vietetään 17.8.?3.9. Maaliskuun alussa kantaesityksensä sellisti Yo Yo Man tulkitsemana Chicagossa saanut kiitetty konsertto on Chicagon sinfoniaorkesterin, New Yorkin filharmonikkojen, Lontoon Barbican Centren ja Hampurin Elbphilharmonien yhteinen tilausteos. Juhlaviikoilla myös live-elektroniikkaa hyödyntävän konserton solistina nähdään saksalaisranskalainen nouseva sellistitähti Nicolas Alstaedt. Illan aikana kuullaan lisäksi Maurice Ravelin alun perin pianolle sävelletty ?Le tombeau de Couperin?, jossa kuuluvat ensimmäisen maailmansodan kaiut sekä orkesteriversio Igor Stravinskyn ?Perséphonesta?. Kreikkalaisesta mytologiasta ammentavan teoksen solistina nähdään brittitenori Andrew Staples ja kertojana ranskalaisnäyttelijä Pauline Cheviller. Suomen kansallisoopperan orkesteria täydentävät Oopperan kuoro sekä lapsikuoro. Konsertti Suomen kansallisoopperassa pe 11.8. klo 19. Pääsiäisaamuna Tuomiokirkossa kuullaan iloisten tuntien säveliä ??Tuomiokirkon pääsiäisaamun kantaattimessussa sunnuntaina 16.4. soi ilo ja vapaus. Messussa kuullaan Praetoriuksen ja Buxtehuden säveltämää luterilaista kirkkomusiikkia. Kantaattimessu on osa reformaation merkkivuoden kantaattisarjaa, jossa kuullaan jumalanpalveluksien yhteydessä eri aiheisiin liittyviä musiikkiteoksia. Messussa kuultava pääsiäisajan soolokantaatti O fröhliche Stunden Bux WV 84 (Oi iloiset tunnit) pukee pääsiäisen ylösnousemusilon raikkaisiin säveliin. Kantaatin teksti on Johann Ristin vahva, pääsiäisaiheinen säkeistömuotoon tehty runo. Kantaatti on läpisävelletty eli jokainen säkeistö on erilainen. Sopraanolle ja soitinyhty- eelle sävelletyssä kantaatissa soi hersyvällä tavalla pääsiäisen ilo ja vapaus. Säveltäjä Dietrich Buxtehudea (1637-1707) pidetään 1600-luvun pohjoissaksalaisen urkusäveltäjien huippuna. Nuoren Johann Sebastian Bachin kerrotaan kävelleen 300 kilometriä kuullakseen hänen musiikkiaan. Kantaattimessussa kuultavan Michael Praetoriuksen (1572-1621) musiikkia esitetään nykyään vähän, vaikka se on kuulijalle helposti lähestyttävää. Säveltäjän mielestä musiikin tuli ennen kaikkea välittää tekstin sisältämiä ajatuksia ja tunteita, juuri musiikki oli parasta valmistautumista Jumalan valtakuntaan, jossa kaikki pyhät yhdessä enkelten ja luomakunnan kanssa rie- Kansallismuseon ?Esihistoria? -perusnäyttely avautuu ??Kansallismuseon odotettu ?Esihistoria?-perusnäyttely avautuu yleisölle lauantaina 1.4.2017. Näyttelyn moderni toteutus ja oivaltava teknologia tekevät näyttelystä kaikenikäisten suosikkikohteen. Tämä näyttely täytyy kokea. ?Esihistoria?-näyttelyn avautuminen käynnistää samalla Kansallismuseon perusnäyttelyjen uudistusten sarjan. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi huipentuu joulukuussa avautuvaan ?Itsenäisyyden aikaan?. Ruotsin ja Venäjän ajan näyttelyiden uudistaminen alkaa 2018. ? Rakennamme yhä kiinnostavampaa ja ajankohtaisempaa Kansallismuseota. Perusnäyttelyt muodostavat museokokemuksen kivijalan, jota rikastamme vaihtuvin näyttelyin ja erilaisin tapahtumin. Uudet perusnäyttelymme ovat niin sisällöllisesti kuin toteutukseltaan moderneja, jopa rohkeita puheenvuoroja. Yhdessä monipuolisen ohjelman ja palveluiden kanssa ne elävät ajan ja näkökulmien innoittamina. kuvaa ylijohtaja Elina Anttila. ?Esihistoria?-näyttelyn ovat käsikirjoittaneet professori Vesa-Pekka Herva ja dosentti Antti Lahelma. Sen toteutuksesta vastaavat arkkitehtitoimisto Tuomas Siitonen Oy ja tuotantoyhtiö Fantomatico Oy. muitsevat Jumalan läsnäolossa. Praetoriuksen nimikirjaimet MPC tarkoittivat myös mihi patria caelum: taivas on isänmaani. Tuomiokirkon pääsiäisaamun messussa 16.4. klo 10 kirkkotilaa on musiikilla täyttämässä Viva Vox -kuoron lisäksi solistiryhmä sekä soitinyhtye Musici Cathedralis, jossa on tällä kertaa mukana mm. sinkki ja renessanssipasuuna. Reformaation merkkivuoden aikana Tuomiokirkkoseurakunnan messuissa kuullaan luterilaisia barokin ajan kantaatteja ja muuta varhaista luterilaista kirkkomusiikkia.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 14-15 Heinäsen kolumni Pitäisi muistaa ja muistella ??Tuntuu pahalta lukea ennusteita vähäisestä innostuksesta kunnallisvaaliäänestämiseen. Meikäläiselle se on aina pyhäpäivä, jolloin pukeudutaan ykkösiin äänestyspaikalle mentäessä. Harmi, jos juuri nuoriso ei piittaa saavutetusta oikeudesta. destä: punkalaitumelaisen graafikko Raimo Huittisen ?Muistat sie? ?piirroksen, jonka hän teki Tampereen ensi- ja turvakoti ?toiminnan tukemiseksi. Siinä eläkeläispari kertoilee nuorelle polvelle entisistä ajoista, kukaties oman suvun historiasta. Tunnelma on hauras ja harras. tai muiden ikäihmisten jalkain juureen kuulemaan ja heiltä kyselemään muistoja menneestä. Nyt ei ole enää keneltä kysyisi? Kaikki ne, jotka saattaisivat muistaa millaisia vaiheita he olivat kokeneet sekä millaisissa oloissa olin lapsena elänyt, ovat poissa. Valitsin pakinani kuvaksi aurinkoisen kortin sukupolvien välisestä yhtey- Itse olen pahoittanut mieleni, kun en aikoinani asettunut sukuni vanhempien Oletetuilta kiireiltäni en ehtinyt enkä osannut kysyä menneitä. Toisaalta taannoin ei ollut tapanakaan julkisesti jutella, saati muistella kansalaissodan asetelmia eivätkä monet sotiemme veteraanitkaan heittäytyneet juoksuhautoihin. Tuntui siltä, että sotamuistot pidettiin omina. Oli monia syitä vaieta. Nyt, kun on kulunut yli 70 vuotta noistakin ajoista, on hanat aukaistu ja paljastetaan koettua julmuutta mm. vankileireistä ja kovia kohtaloita. Muistelmia kirjoitetaan ja tutkijat pääsevät salattuihin arkistoihin. Suvanto ?yhdistyksen, jonka aikoinaan perustimme nimellä Vanhusten turvakotiyhdistys, työ jatkuu toimintoina turvallisen vanhuuden puolesta. Jälleen on esillä aikuisen lapsen ikääntyneeseen vanhempaansa kohdistama taloudellinen hyväksikäyttö. Nel- jännesvuosisata sitten slangitaitoiset käyttivät sisäpiirissä nimitystä ?mutsin nyysijät?. Varsinkin alkoholisoituneet aikamiespojat olivat heissä enemmistönä, pankkitoimihenkilöt tunnistivat ilmiön eläkkeennostopäivinä. Kohtuuton käytös jatkuu: Suvannon toimintakertomuksen mukaan maksuttomalle suvanto-linjalle neuvoja pyytäviä puheluja tuli 33 eri paikkakunnalta. eniten Helsingistä. Yhteydenottajista enemmistö oli naisia, yleisimmin 7580- vuotiaita. Enemmistö soitti omassa asiassaan, useimmin aiheina olivat suhteet lapsiin tai lapsenlapsiin. Askarruttavia seikkoja olivat lähinnä taloudelliset tilanteet ja läheisten sairaudet. 14 % soitoista koski taloudellista hyväksikäyttöä ja 12 % henkistä väkivaltaa. Jokainen prosentti on liikaa. Yhtälailla kuin pedofilia eli lapsiin kohdistettu seksuaalinen hyväksikäyttö on tämä omien vanhempien kaltoinkohtelu sietämätöntä ja halveksuttavaa, käsittämätöntä karmeudessaan. Mistä apua? Yhteistyö sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä vertaistukijoiden kanssa on kenties ratkaisun avain. Nimenomaan puheeksiotto näissä arkaluontoisissa lähisuhdeongelmissa lienee sittenkin tärkeintä. Korostettakoon sitäkin, että kaltoinkohdellut ikäihmiset ovat usein lisäksi yksinäisiä. Ikääntyvistä ihmisistä vilisee vitsejä ja sketsejä. Mielessä sopii pitää, että itse kukin, jos päiviä riittää, vanhenee. Kaikki vanhukset eivät ole Lenitoja eikä Airoja eivätkä Ylpön Arvoja. Tosiasia on se, että olemme persoonallisuuksia viehättävyyksinemme ja ällöttävine ominaisuuksinemme. Yksilöitä. Kenkut piirteet vahvistuvat voimavarojen vähetessä. Päätteeksi kerron vanhan ranskalaisen tarun julmasta pojasta, joka surmattuaan vanhan äitinsä pakeni juosten paikalta äidin sydän kourassaan. Hän kuitenkin kaatui ja sydän vierähti maahan. Sieltä se huudahti hätääntyneenä: ?et suinkaan, rakas poikani, satuttanut itseäsi?? Aira Heinänen UUSIA TUULIA AUTOKOULUSSA! Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu 10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia. Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU Autokoul u Hakaniem i ? aito sta dilainen pienyrity s jo 25 vuotta ! HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15 Palvelukeskus Helsinki kutsuu syömään yhdessä Luojan ja ihmisen työntelyä ??Suomi 100 -juhlavuosi näkyy Palvelukeskus Helsingin ruokalistoilla asukas- ja potilasruokailussa, kouluissa ja päiväkodeissa. Juhlavuoden tapahtumia ja yhdessä syömisen tarinoita voi seurata Parasta yhdessä 100 -verkkosivulla. Juhlavuoden aikana yhdessä syömiseen aktivoidaan Palvelukeskuksen jokaista asiakasta ja kaupunkilaisia useaan otteeseen. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, on kaikki kutsuttu mukaan! Ruokateema näkyy juhlavuonna tavallista laajemmassa muodossa potilasruokailussa, kouluissa ja päiväkodeissa, joihin Palvelukeskus Helsinki tuottaa ruokapalveluja. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi luonteva teemavalinta on Suomi ja Suomen maut. Rikas ruokakulttuurimme taipuu maateemaan siinä missä aiemmat eksoottisemmatkin makumatkat. Parasta yhdessä 100 -sivustolla voi seurata Palvelukeskus Helsingin juhlavuoden tapahtumia. Sivuilla esitellään muun muassa koulu- ja päiväkotiruokailun suosikkeja sekä mielenkiintoista taustatietoa esimerkiksi kansallisruokafinaliseihin liittyen. 100 toivetta -sivulla kuka tahansa voi esittää toiveitaan liittyen yhdessä syömiseen. JO VUODESTA 1978 ? Asiakaspalvelusta asiakaslähtöisyyteen? Jos hän hetkeksi pysähtyis kuulemaan, mitä Jumala itsestään sanoo, hän näkisi itsensä pieneksi, vaikka suuria sanoja sanoo. Tarjoamme isännöintipalveluja myös Kallion alueella. Missä silloin olit sä ihminen, kun Jumala sanana oli, ja sanansa voimasta eislle, koko maailman kaikkeus tuli? Pyydä tarjous: Hän taivaitten taivaat tehnyt on, ja mahtavat joukkonsa sinne. Tähdet, jokaisen tuntien nimeltään, pani tarkoin radoille kiertämään. Sopusointu ja järjestys kaikessa oli kun maan haltuunsa ihminen sai. Ahneudella, väkivallalla, sodalla, pian tärvelty oli kaikki. Luojan säädökset muuttaen, maa asukkaittensa alla saastui. Avaruuden nyt ihminen valloittaa. Rahat raketteihin sinne singotaan. Miljoonat maassa nälkään kuolee. Sota-aseilla loput tuhotaan. Ihminen, sekä maan että taivaan omistaa tahtoo. Aino Elina Sirviö Esitelmäsarja osa Helsingin Diakonissalaitoksen 150-vuotisjuhlaa Sotatanner ja sairastupa ??Helsingin Diakonissalaitoksen tänä vuonna vietettävän 150-vuotisjuhlan teemana on Rohkeutta välittää. Sitä oli jo ensimmäisillä diakonissoilla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kutsumus vei ensimmäisiä diakonissoja melkein maailman ääriin, sillä hätää oli kaikkialla! Osa Helsingin Diakonissalaitoksen 150-vuotisjuhlaohjelmaa on laitoksen museon Diamuksen vapaaehtoisten esitelmäsarja Rohkeita naisia. Sarjassa ker- KATAJANOKAN ISÄNNÖINTI Pieni ihminen, osaansa tyydy ei, hän suureksi tulla tahtoo. Hän Jumalaa tunnusta, ei, ei, ei! Itse Jumala, olla hän tahtoo. Ei tyhjäksi luonut hän maailmaa. Luonnon moninaisuus sen todistaa. Hän muodon ja taidon kaikille antoi nimet kaikille, ihmisen tehtäväksi, antoi. rotaan tiistaisin 4.4.-2.5. näistä rohkeista sisarista, diakonissoista. Heitä lähti muun muassa Lappiin lähetystyöhön, Turkin sotaan, Suomussalmen nälkämaille, saariston laitamille, Tammisaaren punavankileirille, Palestiinaan tai yksityisyrittäjiksi. Sotatanner ja sairastupa 11.4. Sisaret Augusta Lagerbohm ja Charlotta Wetterstén Virkistyskoti ja nälkämaa 18.4. Sisaret Edit Sjösten ja Annie Viktorsson Petsamo, punavankileiri ja saariston Äiti Teresa 25.4. Sisar Elin Wegelius ja rouva Constance Montogomery Lapset tarvitsevat kodin! 2.5. Sisaret Ester Juvelius ja Naemi von Bonsdorff Lähetystyöhön lähelle ja kauas Paikka: Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2. Päärakennus, Aurorasali. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. 9 09 6962 480 jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi Työväenliikkeen kirjastosta työsuojelurahaston kumppani ??Työväenliikkeen kirjasto toimii Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraporttien ja tutkimusjulkaisujen lainaavana päätekirjastona. Työsuojelurahasto ja Työväenliikkeen kirjasto ovat tehneet asiasta yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Työväenliikkeen kirjasto luetteloi Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraportit kirjaston Helka-tietokantaan. Loppuraportit löytyvät pääsääntöisesti myös digitaalisena Helda-tietokannasta, jonne rahaston rahoittamille digitaalisille loppuraporteille perustetaan oma kokoelma. Työväenliikkeen kirjasto sitoutuu säilyttämään Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraportteja kirjaston kokoelmissa 20 vuoden ajan vuoden 2016 julkaisuista alkaen. Helsingissä Sörnäisten rantatie 25:ssä sijaitsevassa Työväenliikkeen kirjastossa voi käydä tutustumassa ja lainaamassa Työsuojelurahaston rahoittamia loppuraportteja. HELSINGINKUJA 6 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Helsinginkuja 6 osoitteeseen suunnitellaan täydennysrakentamista. Suunnitelmassa kadun varteen sijoittuu 6-kerroksinen asuinkerrostalo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä 10.4.?5.5.2017 seuraavissa paikoissa: ? info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 ? www.hel.fi/suunnitelmat ? Kallion kirjastossa, Viides Linja 11 Asukastilaisuus pidetään 19.4.2017 klo 18?20 Aleksis Kiven peruskoulun ruokalassa osoitteessa Porvoonkatu 2. Mielipiteet Viimeistään 5.5.2017. Lisätietoja arkkitehti Perttu Pulkka, p. 310 37465 Museovirasto avusti yhdistysten perinneprojekteja 55 000 eurolla ??Museovirasto on myöntänyt 18 yhdistykselle yhteensä 55 000 euroa avustusta suomalaisen kulttuuriperinteen tallentamiseen, tutkimiseen ja esille saattamiseen. Keskimääräinen myönnetty avustussumma oli 3 055 euroa. Avustusta myönnettiin mm. erilaisten paikallishistoriakirjojen tekemiseen ja julkaisemiseen. Perinneavustusta myön- nettiin kansalaisjärjestöille ja muille oikeustoimikelpoisille yhteisöille. Avustusta myönnettiin perinneaineistojen keruuseen tallentamiseen ja tutkimiseen, paikallis- ja kotiseutuarkistojen tai muiden pienten arkistojen järjestämiseen sekä aineistojen esille saattamiseen. Hakemuksia saapui yhteensä 61 kappaletta ja haettu summa oli yhteensä 331 818 euroa. den valtaistuimella. Taustalla häämöttävä lukupulpetti viittaa hänen oppinaisuuteensa. Marian päähän taiteilija on usein asettanutjalokivin koristellun kruunun muistuttamaa Marian puhtaudesta, viisaudesta, kauneudesta, voimasta, kirkkaudesta, ilosta ja suloisuudesta. Marian ilmestykset ovat synnyttäneet pyhiinvaellusintoa ihmeiden tapahtumapaikoille Italian ja Itävallan lisäksi Ranskaa, Portugaliin ja Irlantiin. Itäsuomalaiset vaellukset pyhillä poluilla Enonkoskelle ovat oma lukunsa. Tuska on Marian alinomainen seuralainen. Se täytti Marian ja hänen perheensä elämän alusta lähtien. Maria on lempeä, rukoileva lohduttajamme elämän tappioissa. Jo vanha Simeon ennusti, että Marian sy- dämen läpi oli miekka lyövä. Anna-Maija Raittila liitti virteensä kärsivän Marian: ?Maria Herran äiti, jäi yksin pimeyteen.? Kynttilät, kukat, ikonit, virret ja koko madonnakultti kuvastavat kuvataiteen ja musiikin keinoin, miten tuskan miekka tunki, myös äidin sydämeen. Kristus on uusi Adam ja Maria uusi Eeva. Riikinkukkokin vahvistettiin Marian symboliksi muistuttamaan elämän väreistä ja värähtelyistä. Ei ole mikään julkinen salaisuus, että Neitsyt Marian sädekehän tähdet ovat siirtyneet Euroopan unionin lippuun, jonka sininen väri on peräisin Marian viitasta. Puheenvuoro Rakastetuin ja ihailluin nainen Veli-Matti Hynninen ??Marian ilmestyspäivä nostaa mieleeni unohtumattoman hetken ikuisessa Roomassa. Olin toimittanut Rooman Saksalaisessa kirkossa Suomen itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen (6.12.). Samalla osallistuin roomalaisille tärkeään Maria-juhlaan (8.12.) . Aamulla varhain suunnistin Espanjalaisportaiden vieressä sijaitsevalla Colonna dell Immaculata-auki- olle, jonne 1854 pystytetyn korkean Maria-pylvään eteen tuli juuri sillä hetkellä nosturiauto tuomaan kukkaseppelettä Marian kaulaan ripustettavaksi.. Vähän myöhemmin paikalle lipui paavin turva-auto, Johannes Paavali II piti puheen ja kansa tungeksi laskiessaan hartaasti kukkia pylvään jalustalle rakkaalle Äiti-Marialleen. Hänen perisynnittömän sikiämisensä päivä (immaculata conceptio) on roomalaisille juhlaja vapaapäivä. Annoin suoran radioraportin Suomeen tuosta huippuhetkestä. Juhlahetki kosketti myös luterilaista pappia. Luterilainen reformaatio tunnustaa Marian ikuisen neitsyyden, mutta ei ole yhtynyt kirkon mariologiseen oppiin tahrattomasta sikiämisestä ja taivaaseen otta- misesta (assumptio). Mutta luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan uskomme, että Maria yhä rukoilee kirkkonsa ja meidän puolestamme. Maria ei ole vain katolisten tai ortodoksien Pyhä Äiti, vaan hän kuuluu erotuksetta kaikille kristityille. Maria on osa pelastushistoriaa, hän kuuluu evankeliumiin. Myös meillä Suomessa Marialla on omat juhlapäivänsä. Joulukuun kahdeksannesta seuraa, että tasan yhdeksän kuukauden kuluttua syyskuun kahdeksantena on Marian syntymäpäivä. Marialla on niin runsaasti juhlimisen aiheita ja ansioita, että olen vuosikymmenien mittaan saanut saarnoissani nostaa hänestä joka vuosi aivan uusia puolia esiin. Niin nytkin. Marian päivänä saarnaan Van- taan Hämeenkylän kiinnostavassa ?kuvakirkossa?. Sen neljätoista pysähdyspaikkaa kertovat havainnollisesti pääsiäisen ylivertaisesta salaisuudesta. Taidemaalari Silja Rantanen ja kuvanveistäjä Martti Aiha ovat teoksillaan luoneet kokonaisuuden, joka ohjaa ajatuksen juhlien juhlaan, pääsiäiseen. Maria rinnastetaan Laulujen laulun morsiameen ja hänelle annettiin nimitykset Norsunluinen torni, Libanonin torni ja Daavidin torni. Hämmentääkö, kun Jumalan äiti rinnastetaan torniin tai vanhurskauden ja pelastuksen peiliin? Heijastaviin pintoihin katsomalla ihminen voi saada elinvoimaa ja sielun kauneutta. Kirkkotaiteessa Maria usein istuu kulta-punaisen sädekehänsä alla Viisau- Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
• KALLIO LEHTI 10 Viikot 14-15 Helsingissä eniten kisaavat Kokoomus ja Vihreät Turvallinen valinta valtuustoon Helsinkiläiset ensin kaupungin peruspalveluissa Ennusteiden mukaan jommasta kummasta tulee suurin Helsingin kuntavaaleissa ??Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9. huhtikuuta. Vaaleissa valitaan kuntiin neljäksi vuodeksi valtuuston jäsenet ja varajäsenet. Koko maassa valtuutettuja valitaan yhteensä 8 999. Valtuustojen toimikausi alkaa 1. kesäkuuta 2017. Helsingissä valitaan yhteensä 85 jäsentä kaupunginvaltuustoon. Kokoomus on ollut Helsingissä suurin myös kuluneella valtuustokaudella, sillä on yhteensä 22 valtuutettua. Seuraavana ovat Vihreät 19 paikaa, Demarit 15 paikkaa, Vasemmistoliitto 11, Perussuomalaiset 5, RKP 5, Keskusta kolme, Kristillisdemokraatit kaksi ja SKP yksi valtuustopai- 861 Pertti Villo ? Asuintalojen turvallisuus ? Asumisen hinta kohtuullisemmaksi ? Näpit irti Malmin lentokentästä ? Sinulla on oikeus hyvään hoivaan ja turvalliseen vanhuuteen ? Valikoivaa maahanmuuttoa ? Alueen terveyspalvelut resussoitava siten, että palvelu pelaa ?Suomessa pidetään parempaa huolta ulkomaalaisista kuin omista vanhuksista? Suomen Linja ry. TERVE HELSINKI 599 PAAVO VÄYRYNEN Pertti Villo on maksanut tämän mainoksen turvallisuuskoordinaattori varavaltuutettu asuntolautakunnanvarapuheenjohtaja 533 Kristiina Kunnas Kalliossa asuvan pojan äiti, ihanan inhimillinen Kriske, kaupunginvaltuustoon! kka. Rene Hursi ja Nina Huru ovat molemmat muodostaneet oman valtuustoryhmän. Vaalipäivänä 9. huhtikuuta saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa. Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20. Ennakkoäänten laskenta aloitetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa 9. huhtikuuta aikaisintaan kello 12. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan alkaen kello 20, jolloin ennakkoäänten alustava laskenta on pääosin valmis. Vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana. Tarkastuslaskennan valmistuttua kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen keskiviikkona 12. huhtikuuta viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa. Valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksestaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle viimeistään 12. kesäkuuta 2017. Kukin ehdokas voi halutessaan tehdä myös vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalimenoistaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Vaali-iltana 9.4. klo 20 alkaen kerrotaan alustavan laskennan edistymisen mukaisesti tulokset kunnissa, vaalipiireissä ja koko maassa sekä valittujen ehdokkaiden nimet kussakin kunnassa. Ehdokaskohtaiset tulokset julkaistaan alustavan ääntenlaskennan valmistuttua äänestysalueella. Kunnan ehdokkaiden äänimäärät julkaistaan, kun kunnan kaikki äänestysalueet ovat saaneet alustavan laskennan valmiiksi. Vahvistetut tulokset päivitetään vaalisivuille tarkastuslaskennan valmistuttua 12. huhtikuuta. Vaalipuheita Eläinten oikeuksien puolustaminen on noloa ??2010-luvun Suomessa joutuu edelleen perustelemaan kiinnostusta eläinten oikeuksia kohtaan. Aihetta pidetään lapsellisena ja tunteellisena hömpötyksenä. Taustalla vaikuttavat ainakin Suomen maatalousvaltainen historia ja radikaaleimman eläinaktivistitoiminnan aiheuttama painolasti. Ekologisuuden korostaminen ei koskaan aiemmin ole ollut yhtä trendikästä kuin nyt. Vielä pari vuosikymmentä sitten ympäristöasioita pidettiin lähinnä pienen piirin harrastuksena. On vain ajan kysymys, milloin sama kehitys näkyy eläinten oikeuksissa. Lokakuussa 2015 otim- me askeleen sitä kehitystä kohti, kun ihmisiä järkyttäneet teurastamovideot tulivat julki ja aiheuttivat maanlaajuisen kohun. Niiden seurauksena Suomessa alkoi ennennäkemätön kasvisruokabuumi. Tutkimusten mukaan ihminen kokee empatiaa vahvemmin, jos empatian kohde muistuttaa häntä itseään. Ei liene ihme, että eläinten oikeuksia ei yhteiskunnassa koeta tärkeiksi. Kun ihmisillä on ollut vaikeuksia hyväksyä toisenlainen ihonväri, miten voisimme kokea empatiaa täysin eri lajia kohtaan? Eläinsuojelulakimme on tällä hetkellä yli 20 vuotta vanha, vaikka tutkimustieto eläinten tunteista ja älykkyydestä on mennyt valtavia harppauksia eteenpäin sen jälkeen. Viimeisimmän tiedon mukaan eläinsuojelulain uudistus lykkääntyy vuoteen 2019. Hollannissa eläinoikeuspuolue yli kaksinkertaisti paikkamääränsä taannoisissa parlamenttivaaleissa. Keski-Euroopassa eläinten oikeuksiin suhtaudutaan vakavasti otettavana politiikkana, kun taas meillä eläinten asiaa ajava saa herkästi leiman luonnosta vieraantuneena haihattelijana. Suomessa olisi aika tehdä asennemuutos ja ottaa käyttöön tutkimustieto, jota on yllin kyllin saatavilla. Leena Koivula VTM, Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliehdokas Meeri Savolainen FM Kirja-arvostelu Vahva kirja vahvasta kolmikosta! ??Yhdysvaltain Donald Trump, Venäjän Vladimir Putin ja Saksan Angela Merkel muodostavat maailmanpolitiikassa ehdottoman kärkitrion. Heidän politiikastaan ja henkilöstään voidaan olla montaa mieltä, ja ollaankin, mutta heidän vaikutusvaltaansa koko maailman asioihin, myös meidän Suomeen, ei kukaan voi kiistää. Mutta millaisia nämä nykymaailman valtiaat oikein ovat? Mihin he toimissaan pyrkivät? Tähän kolmikkoon meidät yrittää ansiokkaasti perehdyttää toinen vahva kolmikko, maailmanpolitiikan ja diplomatian ehdottomat asiantuntijat Jaakko Iloniemi, Rene Nyberg ja Petri Hakkarainen uudessa yhteisessä kirjassaan ?Trump, Putin,Merkel ja Suomi? (Otava 2017 ). Mikä mies on Trump? Jaakko Iloniemi kirjoittaa Trumpista, Nyberg Putinista ja Hakkarainen Merkelistä. Tekijät ovat toki yhteis- työssäkin olleet, erinomaiset esseet ovat kuitenkin aina yhden tekijän lopullisesti kirjoittamia, henkilökohtaisia, mielenkiintoisia näkemyksiä. Iloniemellä on ollut kaikkein vaikein kohde, Trumpistahan ei kukaan osaa vielä sanoa ja kirjoittaa varmasti oikein mitään varmaa. Trumpin taustat ja valituksi tulemisen syyt Iloniemi selvittää kyllä hyvin, mutta vasta ajan kanssa selviää mikä mies Trump oikein Yhdysvaltain presidenttinä on. Vahva Putin Itänaapurimme Venäjän johtaja Putin on ollut vallassa jo pitkään. Rene Nyberg kuvailee Putinia asiantuntevasti, kylmän viileästi ja kylmän viileäksi johtajaksi. Nyberg peilaa Putinin toimia Venäjän vanhaan historiaan hakien sieltä perusteita, selityksiä Putinin voimapolitiikalle, joka taas on aina heijaste USA:n voimapolitiikan siirroista. Aiheuttaako Trump tässä politiikassa muutoksia, jää nähtäväksi. Merkel- Euroopan pelastaja Saksan itäisellä puolella, DDR:ssä, kasvanut Angela Merkel , liittokansleri, on selvästi vahva eurooppalaisuuden , EU:n, rakentaja. Vahva Eurooppa, jota Saksa johtaa, on ollut Merkelin tavoite ja hän on siinä onnistunut, useimmiten. Kirjan paras osa on Petri Hakkaraisen essee Angela Merkelistä, erinomaisen laadukas, monipuolinen kuvaus tästä kylmän harkitsevasta valtiojohtajasta, joka uskaltaa ottaa riskejä, uskaltaa sanoa asioista suoraan. Kirjassa kuvataan hyvin Merkelin nuivaa suhtautumista Trumpin valintaan. Samoin välit Putiniin kuvataan asiallisen viileiksi, lämpöä ei ole edes keskusteluissa, vaikka Merkel osaa venäjää ja Putin Saksaa. Merkelhän vieraili jo nuorena FDJ-tyttönä palkintomatkalla Neuvostoliitossa ja Putin taas työskenteli KGB-hommissa DDR:n Dresdenissä ! Maailmanpolitiikan tilanteet muuttuvat nopeasti ja tällä hetkellä maailma elää hyvin levotonta aikaa. Euroopan Unioni on suurissa vaikeuksissa, yhtenäisyyttä on hyvin vähän, päinvastoin kansallismieliset liikkeet elämöivät eri puolilla Eurooppaa ja muuallakin. Suurten maiden johtajilla, meille tutuilla tv-naamoilla, on suuri vastuu edes jonkinlaisen rauhan säilymisestä. Siksi on hyvä edes vähän tuntea maailman johtajia henkilöinä, vaikkapa erinomaisen kirjan ?Trump, Putin, Merkel? avittamana. Pekka Hurme
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15 11 Vaalipuheita Tulevaisuus on tekoja toimintalinjoissa ja valmistaudutaan maan hallituksen sote-palvelujen hallintouudistukseen, missä yli puolet kaupungin toimivallasta ja budjetista siirtyy Uudenmaan maakunnalle. Muutokset ovat suuria eivätkä ole hetkessä valmiita. Siksi niiden korjaamiseen ja vaikutusten arviointiin tarvitaan pitkää kokemusta. Mielestäni sillä kokemuksella, minkä olen saanut vaativia luottamustehtäviä hoitaessani parinkymmenen vuoden aikana, olisi tulevina vuosina käyttöä. Seuraavina vuosina olen ajatellut paneutua erityisesti kolmeen tärkeään asiaan. Haluan, että sosiaalija terveyspalveluihin pääsee jonottamatta. Hoidon pitää olla laadukasta ja ihmisten kohtelu arvokasta. HUS erikoissairaanhoidon sairaalana on säilytettävä kokonaisena. Asuntopula on Helsingissä todellisuutta. Tarvitsemme lisää koteja monenlaisille ihmisille, nuorille ja työssäkäyville, mutta myös ikääntyville uudenlaisia ratkaisuja. He tarvitsevat palveluasuntoja, ryhmäkoteja. Vanha haaveeni Muistikylästä toteutuu Koskelan sairaalan alueelle. Maksuton joukkoliikenne on eläkeläiskeskustelujen ydintä. Seudullinen yhtiö HSL teki päätöksen tarjota yli 70v. puoleen hintaan lippua ruuhka-aikojen ulkopuolella. Monien eläkeläisten mielestä päätös ei osu kohdalleen. Liikkuminen on niin tärkeä toimintakyvyn ja vireyden kannalta, että lipun pitäisi olla aina käytettävissä. Olen samaa mieltä. HSL päätös oli pieni, mutta riittämätön avaus. Olen asettanut tavoitteeksi saada kaikille yli 70v. joko maksuttoman tai puoleen hintaan lipun ilman aikarajoituksia. Jos muut HSL kunnat eivät suostu siihen, Helsingin tulisi kustantaa se omille eläkeläisilleen. Näiden asioiden ohella monet isot asiat jatkuvat ja niitä pitää pohtia ja keskustella ihmisten kanssa. Poliitikkona olen päätöksenteossa yrittänyt aina katsoa asioita kaikkien helsinkiläisten kannalta. Mutta kieltämättä omat kotikulmat ja Kallio on sydäntä lähinnä. Siksi esimerkiksi Hakaniemen hallin huolellinen peruskorjaus on tehtävä ja torialuetta kunnostettava. Uskon myös, että ratikalla Korkeasaareen ja Kruunuvuorenrantaan ja takaisin tuo Hakaniemeen uutta eloa. Hakaniemi on monella tavalla Helsingin yksi parhaimmista paikoista elää ja asua. Rakastan tätä seutua. Anttila kaupunginvaltuutettu 369 Maija Anttila Helsinki si voittoa. Kun nykyinen valtuusto aloitti, oli vuoden 2012 tilinpäätöksen ylijäämä 138 miljoonaa, sitten 194 miljoonaa vuonna 2013, 379 miljoonaa vuonna 2014, 282 miljoonaa vuonna 2015 ja viime vuonna siis jo 465 miljoonaa euroa. Näiden lukujen päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot. Kaupungin ylijäämien ja rahavarojen paisuminen on poliittinen valinta. Se on tulos valtuustokauden alussa kaikkien eduskuntapuolueiden sopimista menokatosta, tuottavuustavoitteesta ja investointikatosta. Nyt vaalien alla onkin syytä kysyä valtuustoon pyrkiviltä eh- dokkailta, ovatko he valmiita ohjaamaan ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen ja helsinkiläisten hyvinvointiin. Itse olen esittänyt kaupunginvaltuustossa joka vuosi, että osa ylijäämistä pitää ohjata peruspalveluihin, työllisyyteen, kohtuuhintaiseen asumiseen ja ympäristöinvestointeihin. Esimerkiksi päiväkotien, koulujen, vanhuspalvelujen, kirjastojen ja työllistämisen määrärahoihin tarvitaan tuntuva tasokorotus. Samalla on puolustettava helsinkiläisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Sipilän hallituksen ajamaa sote-palvelujen leikaa- misen, yhtiöittämisen ja yksityistämisen linjaa ei pidä hyväksyä. Lähellä järjestettävät palvelut pitää myös päättää lähellä ja tuottaa pääosin kuntien omana toimintana. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu SKP:n ja Helsinkilistojen ehdokas 1006 www.yrjohakanen.fi Vallilaan avautuva Chalupa Lab on korttelikuppila ja koekeittiö tajilta kerätyn palautteen perusteella onnistuneimmat kokeilut viedään Chaluparavintoloiden käyttöön ympäri Suomen. ? Annostemme herkullisuus ja terveellisyys perustuu tuoreisiin raaka-aineisiin ja oikeaan tarjoiluun. Testaamme muun muassa raaka-aineita, koostumuksia, valmistustapoja ja tarjoilulämpötiloja sekä uusia annosehdotuksia, kertoo Iman Gharagozlu, toinen Chalupa Food Macheten ja Chalupa LAB:in perustajista. ? Meitä auttaa kaikenlai- nen palaute: Mikä oli hyvää, mikä olisi voinut olla parempaa, miten palvelukokemus toimi. Aiomme myös palkita hyödyllisimpiä palautteita esimerkiksi somen kautta. Kesällä Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksessä sijaitsevaan ravintolaan aukeaa myös terassi, jossa tarjoillaan mm. meksikolaista erikoisuutta, oluesta ja tomaattimehusta sekoitettavia Michelada-drinkkejä. Iman ja Chalupan toinen perustaja Amin Gharagozlu näkevät Chalupa LABin paikallisena kortteliravinto- - jonottamatta hoitoon - palveluasuntoja ja ryhmäkoteja - yli 70v. HSL lippu ilman aikarajoitusta Politiikassa yhteistyökyky on tärkeintä. Tulevaisuus on tekoja. Äänestä! www.maijaanttila.net maija.anttila@kolumbus.fi Kaupunginvaltuutettu uudelleen valtuustoon Helsingille jättivoitot, miksi palveluja leikataan? ??Vallilan Mäkelänkadulle 24.3. avautunut, meksikolaista street foodia tarjoileva Chalupa LAB ei ole vain ravintola, vaan myös terassi, korttelikuppila ja koekeittiö, jossa testaillaan jatkuvasti parhaita raaka-aineita ja tarjoilutapoja. Chalupa LABin valikoimaan kuuluu Chalupa-ravintoloille tuttuun tapaan autenttiseen tyyliin tarjoiltua meksikolaista ruokaa, kuten burritoja, tortilloja, tacoja ja quesadilloja. Poikkeuksellista on se, että LABissa annokset ovat jatkuvassa muutoksessa. Kulut- Maija Maija Anttila, sdp 369 Vaalipuheita ??Helsingin vuoden 2016 tilinpäätös on ennätyksellisen ylijäämäinen. Kaupungille kertyi voittoa 465 miljoonaa euroa ja kaupungin omistamat yhtiöt mukaan lukien voittoa tuli 598 miljoonaa euroa. Rahavaroja on 1 260 miljoonaa. Velka on vähentynyt ja lainasaatavia on noin 600 miljoonaa enemmän kuin velkaa. Vaikka ylimääräistä rahaa on enemmän kuin koskaan, hyväksyi valtuusto eduskuntapuolueiden äänin budjetin, jossa palveluihin on kolme prosenttia vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Kaupunki on tehnyt vuoden 2002 jälkeen joka vuo- Helsinkiläiset tarvitsevat luotettavan päättäjän lana, johon voi tulla drinkille, piipahtaa pienelle purtavalle tai kunnon aterialle. Tahtotilana on myös olla mukana Vallilan alueen aktivoinnissa ja kehittämisessä. ? Ruokaan liittyvän palautteen lisäksi otamme vastaan ideoita alueeseen liittyvistä hankkeista ja projekteista sekä siitä, miten Chalupa LAB voisi olla niissä mukana. Vallila on omaleimainen kaupunginosa. Haluamme olla osa paikallista yhteisöä. 600 Harri LindeLL TV-tuottaja, yrittäjä, pormestariehdokas KD (sit.) ? Helsinki turvallisemmaksi ? Parempaa huolenpitoa lapsille ja vanhuksille ? Kerjäläisongelmaa estettävä laajenemasta ? Ei suurmoskeijalle ? Sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava ? Opintopaikkoja on lisättävä ? Koti- ja omaishoidontukea on korotettava ? Toimivampaa joukkoliikennettä ? Vähävaraisten oloja on helpotettava Ilmoituksen maksoi: C hyronHego Finland Oy ??Helsingissä, maan pääkaupungissa päätöksenteko on erityisen mielenkiintoista ja merkittävää. Monet asiat ja päätökset koskettavat samalla koko Suomea. Helsinki on monella tavalla ikkuna tai käyntikortti suomalaisuudesta. Helsingin turistivirrat ja ulkomaalaisten osuus on aivan eri luokkaa, kuin muualla Suomessa. Se näkyy myös päätöksissä. Helsinki tekee tätä kaikkea noin viidellä miljardilla eurolla vuodessa. Mielestäni meidän kaikkien, myös muualla asuvien pitäisi jotenkin rakastaa omaa pääkaupunkiamme ja tehdä sen puolesta hyviä tekoja. Näin ei kuitenkaan aina tunnu olevan, vaikka yli puolet helsinkiläisistä on muualta muuttaneita, vain osa kaupunkilaisista on toisen tai useamman polven stadilaisia. Jonkinlainen vastakkain asettelu näkyy aina silloin tällöin valtuustokeskusteluissa, mutta ei niinkään päätöksissä. Parhaillaan käynnissä olevissa kuntavaaleissa olen ehdolla jatkoon. Kaupungissa tehdään historiallisia uudistuksia, siirrytään ns. pormestarimalliseen johtamiseen, mikä merkitsee poliittisten päättäjien entistä vahvempaa ohjausta www.harrilindell.ehdolla.fi Markku Nevalainen Tekniikan tohtori, yrittäjä JÄRKEÄ KUNNALLISPOLITIIKKAAN Helsinkiin kohtuuhintaisia asuntoja! Työttömien aktivointi positiivisin keinoin! Yrittämisen tukeminen!
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 14-15 Kulttuuri Risto Kolanen Tanssija/koreografi Carolina Morales on virtuoottisen lumoava esiintyjä. Kuva: Jorma Airola Keskikevään kulttuurikierros ??? Jokainen päivä on aprillipäivä, toimittajakirjeenvaihtaja Tuomas Murajakin varoittaa uudessa faktantarkistuksen käsikirjassaan ?Faktat tiskiin!?. Se hälventää väärän informaatio sumuverhoa ja kertoo Faktabaarin tarinan. Murajakin väittää, että on vaarallista puhua, että eläisimme nyt totuuden jälkeistä aikaa. Löysä puhe ?faktanjälkeisestä ajasta? antaa vain siimaa valheille ja ryhtyy toteuttamaan itseään, hän sanoi pirteästi toimiva epävirallisen keskusteluryhmän ?Kulttuuriklubia ei huijata!? -illassa Manhattanin Dandy-salissa Erottajan kupeessa. Sali on suureellinen ilmaus aina suosion takia tupatäydestä ylänurkkahuoneesta, jossa tunnelma tiivistyy. Nouseva burleskikabareeta Suomalainen burleskitähti Armi Von Vep ja Suomen ainoa kabareeyhtye Café de Abejas esiintyvät huhtikuulla Savoy-teatterissa. Yhdistelmä on elävää musiikkia, burleskia, performanssia, tarinankerrontaa ja taikuutta solmiva kabaree-esitys, joka lähestyy runoutta, rakkautta ja rappiota lempeän mustan huumorin kautta. Armi Von Vep ja Café de Abejas ovat esiintyneet yhdessä vuodesta 2013, ja heidän ensimmäinen yhteinen iltansa Savoy-teatterin lavalla, ?Kammerkabarett?, sai myönteiset arviot. Kulttuurikiertäjä ja -kuvaaja saivat esimakua mainion, taitavan ryhmän esityksestä Kallion TenhoRestobaarissa kaksi viikkoa aiemmin. Settilistan kappaleet ?One Man?s Sweetheart?, ?Strawberry Gin? ja ?Captain and the Widow? kertovat tyylisanomasta, jota kuultiin monella kielellä. Yhtyeeseen kuuluvat Laura Reunanen, laulu, J.W. Ralli, kitara, Saara Viika, sello ja Ilari Launonen, perkussiot. Tenhos- sa oli myös vieraileva mies laulussa. Armi Von Vep on suomalainen burleski- ja esitystaiteilija, jonka voimakas, energinen ilmaisu on noteerattu myös ulkomailla. Vuosi sitten kansainvälisen burleskidebyyttinsä tehnyt esiintyjä on kutsuttu Saksaan Berlin Burlesque Weekin suureen päätöstapahtumaan toukokuussa 2017. Hän työskentelee esiintyjän lisäksi myös taidemallina ja kätilönä! Musiikissa elää filmnoir, Weimar-ajan kabaree ja chansonin haavoittuva tarinankerronta. Yhtye on julkaissut kaksi levyä, ?Mascot Moth? (2013) ja ?Is This Casablanca?? (2015). Savoyn lavalla kuullaan myös uutta materiaalia yhtyeen tulevalta albumilta, joka julkaistaan loppuvuodesta 2017. Flamencoa monilla aisteilla Sampo Soikoon! ? illassa yleisön täysin hurmanneella tavalla Granadan flamenco-tähtikaartiin kuuluvat tanssija/koreografi Carolina Morales ja kitaristi/säveltäjä David Heredia toivat lavalle uuden espanjalais-suomalaisen kokoonpanonsa Flamenco Nordicon. Yhdessä suomalaisten muusikoiden kanssa he luovat perinteistä ja uutta ? flamencoa ja jazzia, vapaata ja kurinalaista ? musiikkia ja tanssia. Alma Rajala tanssii hyytävästi luurankopään kanssa Räähkän luvussa. Kuva: Jussi Virkkumaa Taiteilijapariskunta varttui Andaluciassa ja maistoi flamencon äidinmaidossaan mustalaiskortteleissa. Kitaristi Davidin viehtymys pohjoismaiseen, kuulaaseen jazz-sointiin, sai heidät lopulta helmikuussa 2016 tulemaan kuukaudeksi Suomeen, jossa syntyi ajatus sovittaa pohjoismaiset sävyt espanjalaisen flamencon sävelkieleen. Ryhmä ja sen musiikki syntyi vierailun aikana. Flamenco Nordico on kiehtova ja moniaistillinen kollaasi espanjalaista tulisieluisen flamencon herkkyyttä ja virtuoottisuutta, suomalaista kansanperinnettä ja mielenmaisemaa sekä pohjoismaista improvisoidun musiikin estetiikkaa. Suomalaisina muusikkoina ryhmään kuuluvat Mirella Pendolin-Katz, laulu, Kalle Katz, piano ja Pekka Saarikorpi, lyömäsoittimet ja body percussion. Loppujamit olivat vauhdikkaat. Kyllä, Kalle Katz on muusikkosukua, isän serkkuja olivat Herbert ja Ville Katz. Tero Pajunen lämmitti illan kuulaalla äänellään ja omilla lauluillaan. ?Universum? kosketti. Sampo soikoon! hakee uutta yleisöä nukketeatterin äärelle, ja onnistuu siinä hyvin. Nukketeatterikauhua Suvilahdessa Länsimaisen tanssin ja arabialaisen musiikin kaunista vuoropuhelua Ali&Alpo ?esityksessä. Kuva: Tanja Ahola Tuomas Muraja alustaa, kriitikot Jukka Mallinen, Ville Hänninen ja Seppo Niiranen oikealla kuuntelevat. Kuva: Hannele Salminen ? Kun on ristimätön ja papin siunaamaton ihminen, se ottaa vanhemman itsensä ruummiin pääluun, etupuolen vaan. Menee pyhäaamuna ennen aurinkon nousua metsään ja sen tulen läpi tulee alasti ja sen ruummiin pääluun painaa kasvoisa aivan kiini ja asettaa silmän reijät silmäisä kohtaan? Kannatti kokea Suvilahdessa hyytävää ?nukkekauhumystikaalia? alan erikoisimman verkostoryhmän, turkulaisen Aura of Puppets esittämänä. Minifestivaali oli Cirkon Maneesissa. Klo 22 aikaan yön syrjässä alkoi ?Räähkän luku?. Pekka Käppi soittaa shamanistista kansanperinnemusiikkia, jouhikolla ja metalliesineillä. Välillä hän polttaa lastuja tulessa, mikä luo sumuista tunnelmaa. Jonkinlaisen ison kaivonkannen päällä esineet liikkuvat. Sitten Heidi Maarasen luoma hyisen kalmainen (luuranko)nukkemorsian nostaa päätään, tanssii tai taistelee välillä Alma Rajalan intensiivisesti esittämän naisen kanssa. Lopussa Käppi asettelee kaulaansa hirttosilmukkaa. Emme näe ratkaisua, kun valot sammuvat. En suosittele esitystä lapsille; tämä Nadja Räikän ohjaama esitys on nukketeatteria ja äänitaidetta aikuisille, roisia rituaalia ja elektronista loitsintaa. ? Visuaalinen ja lähes sanaton esitys kiertyy kahden pakanallisen välineen, nuken ja jouhikon, ympärille. Niukoista elementeistä syntyy tiivis taikapiiri, joka ammentaa vanhojen uskomusten kouriintuntuvuudesta, tekijät sanovat. Aura of Puppets on uuden nukketeatterin verkosto, yhteenliittymä ja sateenvarjo. Siihen kuuluu 44 jäsentä, jotka toimivat ammattilaisina nukketeatteritaiteen moninaisissa tehtävissä. Arabia kohtaa Suomen Visuaalisesti ja musiikillisesti tavattoman kaunis, eleginen on Ali & Alpo -tanssiesitys ud-luuttusoittimen säestykseen. Näin sen iltapäivällä melko täydessä Caisan juhlasalin katsomossa. Pitkän linjan tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski tutustui Ninni Poijärven opastama Suomeen syksyllä 2015 tulleen pakolaisen irakilaisen Ali Alawadiin, joka esiintyi jo hänen taitelijajuhlassaan toukokuulla 2016. He ryhtyivät kehittämään länsimaisen ja arabialaisen musiikin, laulujen ja tanssin vuoropuhelua. Sävelet ovat surumielisiä, kotikaihoisia. Aaltokoski tanssii paljon ylävartalollaan, kuin viritettynä. Lopussa on hieno jalkatyösarja. Koska muusikko karkotettiin paperittomana Suomesta esitys tapahtuu elävänä tanssina; soitto kuuluu musiikkina ja heijastetaan välillä 3D-ulottuvuudella kuvana. Yhteistyö on niin tahdistettua, että loppukumarruksetkin menivät yhteen. Lämmintunnelmaisen yleisökeskustelun lopuksi kiitin Caisan hallinnoijan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puolesta taiteilijoita todella ajankohtaisesta esityksestä. Pakolaisuus, paperiton siirtolaisuus yleistyy Eurooppaan ja Euroopassa. Irakilaiselta muusikolta esiintyminen kiellettiin , koska soitto sinänsä on muka vaarallista. Taiteilija on turvassa Euroopassa, mutta ei voi ilman papereita työllistyä missään, Alpo kertoo. He ovat yhteistyössä paljon, ja lähettävät videoita. Tanssielokuva loikkaa eteenpäin Loikka10Pre ?pienfestivaali pidettiin tiiviinä lauantai-iltana WHS-ryhmän Teatteri Unionissa Pitkänsillan kupeessa, vanhassa perinteisessä nonstop-leffapaikassa, joka on kunnostettu visuaaliselle teatterille, elokuville, musiikille ja sirkukselle. Tanssielokuviin keskittyvä Loikka-festivaali on virkistänyt helsinkiläistä elokuvatarjontaa keväisin. Se on keskittynyt useampipäiväisenä Orionin, Andorran ja Dubrovnikin teattereihin Kampissa. Ensi vuonna on 10. festivaali. Tänä vuonna oli yhden päivän ja illan esityksiin ja keskusteluihin paneutunut ennakko-otto ensi vuoteen. Ilmeisesti säästösyistä. Ehdin nähdä monta mainiota tanssielokuvaa, joiden pituus on sopivan iskevä. Huumoria oli tarjolla Ann-Maria JoakimsdottirHutrin ohjaama ?Through the Storage in Five Easy Pieces?, joka kertoo siitä, millainen jännitysnäytelmä supermarketissa käynti viimeisen aukiolovartin aikana voi olla viiden hengen lapsiperheelle. Thomas Freundlichin ja Valtteri Raekallion ?Gold Storage? käytti myös huumoria mainiosti. Raekallio on jäämeren kalastaja, joka löytää jäätyneen miehen veden alta, Eero Vesterinen. Teltan lämmössä jäämies sulaa, ja alkaa Jenny-Elina von Bagh, Andrius Katinas ja lapset tanssivat perheen arkikauhunhetkissä supermarketin läpi. Kuva: Paula Kesäläinen
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15 13 Hurraa! ? Lastenteatterin juhlaa Lupsakalla savolaisella lääkärillä on keskisormi veikeästi Tommi Erosen eturauhasessa kiinni. Kuva: Marko Mäkinen vauhdikkaat miestenbileet suomalais-venäläiseen juomatapaan. Johanna Nuutinen on aina tavattoman esteettinen ja visuaalinen ?Me...? -leffassa, joka taisi olla japanilaista tekoa. WHS-ilta ennakoi ainoan tanssielokuvafestivaalimme tulevaa juhlavuotta ja nosti Suomi 100 -hengessä alan osaamista valokeilaan. Kotimaisen tanssielokuvan laadun ja määrän kasvu viime vuosina on Loikan taiteellisen johtajan Kati Kallion mielestä osoitus siitä, että sen työ alan edistäjänä on ollut tärkeää. Arvioon on helppo yhtyä. Ihminen on aivan auki Katso ihmistä! Olkaa ihmisiksi. Ihminen on ihmiselle susi. Mietin erilaisia sanontoja puhekielessämme ja kulttuurissamme, kun vietin antoisan kaksi tuntia Teatteri Jurkan huoneessa Vironkadulla. Tommi Eronen on huoneessa ?Mensch?, erityisen jalo luonne, kuten juutalaisessa kulttuuriperinnössä ylistetään. Suomalaisten uuden aallon elokuvien kovanaama tai päähenkilön sidekick, joka esittää yhtä pääosaa aika pönöttävässä ?Presidentissä? TV 1:llä, on täysin auki ja hauras huoneteatterissa katsojien keskellä. ?Ihminen!? ? monologi käy läpi taitelijan tai esityksen päähenkilön puhumattoman isäsuhteen, ex-vaimosuhteen ja suhteen lapsiin. Varsinkin saunakohtaus vanhimman pojan kans- Sanna Silvennoinen kieputtamassa itseään verhokankaalla Elina Lajusen Pikku prinssin luo. Kuva: Joona Pettersson lisyyttä, koska tällainen katsojapalaute tulee välittömästi vasten kasvoja. On vain purtava hammasta ja jatkettava esitystä. Se palkitsee. Teksti: Risto Kolanen Alun akvaariotanssi on komea AnnaBerthaCecilia -esityksessä Annatalolla. Kuva: Krepsko sa on vaikuttava. Näyttelijän silmät kostuivat, niin varmaan monet silmät katsomossa. Kun keski-ikäinen näyttelijä kirjoittaa itselleen monologin kahdeksi tunniksi, epäonnistumisen uhka voi olla lähellä. Tuleeko näytelmästä liian sisäsiittoinen? Kosto lähimmäiselle. Ilari Johansson ohjauksessa Erosen teksti ja tulkinta pysyvät hienosti kasassa. Ohjaaja sanoo Jurkan verkkosivulla, jotenkin näin: Ollaan aura edellä avoimuuteen. Ollaan myös niin Kuopiota. Kalakukko, Kimmo Timonen, Martti Ahtisaari, Puijo, Paavo Lipponen kuuluvat kuvaan ja puheenparteen. Jurkalla on vahva kevät, usean esityksen kera. Kati Outinen teki edellisen herkän muistisairausnäytelmän, joka jatkui helmikuulle. Erosen edellinen monologi Jurkassa oli ?Isä?, sen kokemuksen ympärillä, jota Jouni Bäckström on mainio parrakas vauva, Emmi Hatjasalo on mukana arjen seikkailussa. Kuva: Tero Vihavainen hän nytkin käsittelee. Visuaalinen Pikku prinssi Hurjaruuthin pitkän linjan tekijä ja johtaja Arja Pettersson ohjasi keväälle 2014 hyvin kauniin, visuaalisen ja pohdiskelevan tulkinnan ranskalaisen kirjailijan Antoine de SaintExupéryn satuklassikosta ?Pikku prinssi?. Erityisen kiitoksen ansaitsi Joona Pettersson värikkäästä videolavastuksesta ja Kirsi Manninen lumoavasta pukusuunnittelusta. Loistava, jännittävä ja humoristinenkin menestysteos on uusittu monta kertaa Kaapelin tanssiteatterilavalla. Esiintyjistä huipputason saavuttaa Sanna Silvennoinen kieputtamassa itseään verhokankaalla ja köydellä. Kirjailijan satutarinan Ruusu-osuus oli erityisen vaikuttava. Hänet näkee usein sirkusesityksissä Suvilahden Cirkossa. Oskari Turpeinen on aina luotettavan toimelias lentäjä. Elina Lajunen itse Pikku prinssinä kantaa tunnelmaa eteenpäin, mutta hieman totisesti, mikä lienee myös tietoinen valinta. Siirtymät yhdeltä tähdeltä toiselle katkeilevat toisinaan. Muutamalle lapselle käärmeet ja ketut ym. ovat liian pelottavia, vaikka lapset ovat yli ikäsuositusrajan kolme vuotta. Kun lentäjän kone alkoi pörrätä, yksi lapsi karkasi vierestäni aika alussa riviltä vanhemmat perässä. Lastenteatterin tekijältä vaaditaan paljon kärsiväl- ??Pimeähkössä Annantalon salissa on aivan hiirenhiljaista, vaikka menossa on lastenteatteri. Yleensä lapset nauravat, kommentoivat, joskus pelkäävät sitä, mitä näyttämöllä tapahtuu. Istun siellä Herttoniemenrannan ala-astelaisten ja heidän opettajiensa kanssa. Tsekkiläis-suomalaisen Krepsko-ryhmän ?AnnaBerthaCecilia? on mainio ja monipuolinen lastenteatteriesitys, joka hyödyntää perinteistä (käsi)nukkeateatteria, miimiä ja esineteatteria sanattomasti, taustamusiikkia hyödyntäen. Aakkosten järjestys käydään opettavaisesti läpi. Linnea Happonen ja Jiri Zeman tekevät hyvää yhteistyötä. Alun akvaariotanssi on komea. Erityisen taitava on mielikuvitusrikas lavasteiden vaihto, joka sujuu rytmikkäästi. Lapset jaksavat seurata hiljaista kaunista esitystä rauhallisesti. Toista oli äänekäs meno ?Into, Parrakas vauva? -satumusikaalissa, joka villitsi skidit hurmokseen samassa paikassa. Jouni Bäckström on vauva, Emmi Hatjasalo toisessa roolissa. Heidän arkensa muuttuu seikkailuksi ruoholahtelaisen päiväkoti Troolarin lapsille. Esitys sai lastenteatterin vuoden ITU2016 palkinnon. Kanneltalolla meni ?Herttakuninkaat?, joka on hyvin opettavainen lastenteatteria sirkuksen, jongleerauksen suuntaan vievä juttu. Lapset tykkäsivät ja kommentoivat kovasti. Minusta tuntui, että informatiivinen puhe upposi enemmän aikuisiin kuin lapsiin ?Nykytanssin suuntauksia? esitellessään. Satu Tuomiston ?VauvaVau? on tavattoman viehättävä ja rauhallinen äidin tai isän ja vauvan yhteinen kokemus Annantalon pehmustetussa huoneessa. Hurraa! -festivaalin esitykset kiersivät Helsingin ja naapurikuntien kulttuuri- ja aluetaloissa. Uutena oli mukana Mad House Suvilahdessa. Tarja Halonen Helsingin yliopiston hallitukseen ??Nyt valittujen kuuden ulkopuolisen jäsenen lisäksi syksyllä 2017 yliopiston henkilökunta valitsee vaaleilla kolme professoriedustajaa ja muu henkilökunta kaksi edustajaa hallitukseen. Näistä toinen on opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ja toinen tukihenkilöstöstä. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee kaksi opiskelijaedustajaa. Vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussa hallitus järjestäytyy ja valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ulkopuolisten jäsenten keskuudesta. Helsingin yliopiston hallituksen ulkoiset jäsenet 2018-2021 Tarja Halonen (s. 1943) Tarja Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012. Sitä ennen hän toimi kansanedustajana 1979-2000 ja tuona aikana ulkoasiainministerinä, oikeusministerinä, pohjoismaisena yhteistyöministerinä sekä ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä. Presidenttikautensa aikana ja sen jälkeen hän on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä Suomessa ja kansainvälisesti muun muassa Maailmanpankissa, Euroopan neuvostossa, YK:ssä ja UNESCO:ssa. Halonen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1968. Ilona Herlin (s. 1965) Ilona Herlin on Cargotec Oy:n omistaja yhdessä veljiensä Ilkka Herlinin ja Niklas Herlinin kanssa. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa ja toimii akateemisella uralla. Ilona Herlin työskentelee Helsingin yliopistossa suomen kielen laitoksen tutkijana ja dosenttina. Hänen väitöskirjansa koski alistuskonjunktioita, ja hän on julkaissut 2010-luvulla mm. tutkimuksen ?alkaa tekemään? -rakenteesta. Tommi Laitio (s. 1977) Tommi Laitio on Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja lokakuusta 2012 lähtien. Laitio on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta 2005 pääaineenaan yleinen valtio-oppi. Opiskeluaikanaan hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana vuonna 2002 sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana vuonna 2003. Ennen valintaa Helsingin nuorisotoimenjohtajaksi Laitio on työskennellyt muun muassa tutkijana ajatushautomo Demos Helsingissä sekä toimittajana Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä.Vuodesta 2005 vuoteen 2008 hän työskenteli European Cultural Foundationin palveluksessa Amsterdamissa. Ilona Riipinen (s. 1982) Ilona Riipinen on apulaisprofessori ja yksikön johtaja Tukholman yliopiston sovellettujen ympäristötieteiden laitoksella sekä fysiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Riipinen on ilmakehätutkija ja hän on toiminut post-doc tutkijana Helsingin yliopistossa 2009-2010 ja Carnegie Mellon Universityssä Yhdysvalloissa 2009-2011. Riipinen on väitellyt tohtoriksi vuonna 2008. Jussi Pajunen (s.1954) Ylipormestari Jussi Paju- nen on vuodesta 2005 toiminut Helsingin kaupunginjohtajana. Hän on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1997-2005 sekä kaupunginhallituksen jäsen 1999-2003, jolloin hän toimi 2003-2005 kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Pajunen on tehnyt liikeelämässä uraansa erityisesti Edvard Pajunen Oy:ssä, jossa hänen viimeisin tehtävänsä oli toimia hallituksen puheenjohtajana. Hän on toiminut monissa luottamustehtävissä kunnallisten lautakuntien ja työryhmien lisäksi muun muassa Helsingin yliopistossa, Olympiakomiteassa ja Keskuskauppakamarissa. Koulutukseltaan Pajunen on kauppatieteiden maisteri ja MBA. Teija Tiilikainen (s. 1964) Teija Tiilikainen on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja ja Ulkopolitiikkalehden vastaava päätoimittaja. Hän aloitti nykyisessä tehtävässään tammikuussa 2010. Tiilikainen väitteli valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1997 Åbo Akademissa. Hän oli EU:n perustuslakikonventin jäsen vuonna 2003. Vuonna 2007 hänet nimitettiin ulkoministeri Ilkka Kanervan poliittiseksi valtiosihteeriksi, ja hän jatkoi tehtävässä jonkin aikaa Alexander Stubbin aikana. Kokoomuksen siirrettyä kiintiöönsä kuuluvan valtiosihteerin vakanssin vuoden 2009 alussa sisäasiainministeriöön Tiilikainen palasi entiseen tehtäväänsä Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtajaksi.
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 14-15 Pitkäperjantaista pääsiäiseen Kärsimystarina päättyy ylösnousemukseen Helsingin yliopiston tuotot ja kulut 2015-2016 Helsingin yliopisto onnistui taloutensa sopeuttamisessa ??Yliopiston kokonaisrahoitus väheni lähes 60 miljoonaa euroa vuonna 2016. Talous saatiin kuitenkin tasapainoon laajan muutosohjelman avulla. Vuotta varjostivat yt-neuvottelut, jotka johtivat irtisanomisiin. Yliopisto uudisti voimakkaasti rakenteitaan ja koulutusohjelmiaan. Helsingin yliopiston talous heikkeni merkittävästi vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui valtion perusrahoituksen ja muiden rahoitusten vähenemisestä sekä yliopistoindeksin poistumisesta. Lisäksi Helsingin yliopisto menetti yli 30 miljoonan euron apteekkikompensaation ja -veron, mikä kaksinkertaisti leikkaukset. Yhteensä yliopiston kokonaisrahoitus laski lähes 60 miljoonaa euroa. Yliopisto käynnisti syksyllä 2015 laajan muutosohjelman taloutensa sopeuttamiseksi. Osana muutosohjelmaa käydyt yhteistoimintaneuvottelut johtivat 372 työntekijän irtisanomiseen. Yliopiston tavoitteena on vähentää käytössä olevia tilojaan. Vuonna 2016 tilat vähenivät 3 000 htm2. Tilavähennyksillä haetaan merkittäviä säästöjä tulevina vuosina. Yliopisto organisoi hallinnolliset palvelunsa uudeksi palveluorganisaatioksi ja yhtiöitti koulutus- ja kehittämispalvelut HY+-yhtiöön. Tila- ja kiinteistökeskuksen yhtiöittämistä valmisteltiin vuonna 2016 ja päätös yhtiöittämisestä tehtiin kuluvan vuoden tammikuussa. jäämä oli neljä miljoonaa euroa. Arvopapereiden myynneistä ja osingoista kertyi kahdeksan miljoonaa euroa, joten yliopiston toiminnan ylijäämä oli yhteensä neljä miljoonaa euroa. Ylijäämä vastaa noin yhtä prosenttia kokonaiskuluista ja sillä voisi rahoittaa yliopiston toiminnan kahden päivän ajan. Yliopiston toiminnallinen tulos miinuksella Helsingin yliopiston henkilöstökulut olivat 411 miljoonaa euroa vuonna 2016. Henkilöstökulut vähenivät 30 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2016 yliopistossa tehtiin edelliseen vuoteen verrattuna 571 henkilötyövuotta vähemmän. Opetusja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet laskivat 2,5 prosenttia ja muun henkilöstön henkilötyövuodet 13,5 prosenttia. Aiemmin käynnistettyä Vuonna 2016 Helsingin yliopiston kokonaistuotot olivat 692 miljoonaa euroa (2015: 750 milj. e), josta 412 miljoonaa euroa oli valtion perusrahoitusta. Kokonaiskulut olivat 687 miljoonaa euroa (2015: 704 milj. e). Henkilöstökulujen osuus oli 60 prosenttia ja tilakulujen osuus 14 prosenttia. Yliopiston toiminnan ali- Henkilöstökulut laskivat 30 miljoonaa euroa koulutusuudistusta jatkettiin. Vuoden aikana uudistettiin kandidaatin ja maisterin tutkinto-ohjelmat: syksyllä 2017 käynnistyy 32 laaja-alaista kandiohjelmaa ja 60 maisteriohjelmaa. Vuonna 2014 perustetut 32 tohtoriohjelmaa jatkavat toimintaansa. Vuoden 2016 aikana yliopisto tarkasteli myös tiedekunta- ja koulutusrakenteitaan. Tiedekunnat muuttuvat laitoksettomiksi 1.1.2018 alkaen. Pitkäjänteisyys palkitaan ??Jeesuksen kärsimystarina saa pääsiäisenä päätöksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen myötä. Pitkäperjantai ja pääsiäinen muodostivat alun perin yhden juhlan, mutta 300-luvulta lähtien pitkäperjantaita on vietetty erillisenä juhlapäivänä. Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä. Pitkäperjantai ajoittuu pääsiäistä edeltävälle perjantaille. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä. Pitkäperjantai on kirkkovuoden ainoa surujuhla. Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia. Jeesus ristiinnaulitaan ja hän kuolee. Jeesuksen kärsimystie päättyy. Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin. Hän rakensi sovinnon Jumalan ja ihmisten välille ja avasi tien ikuiseen elämään. Jeesuksen ristinkuolema kutsuu myös meitä rakentamaan rauhaa ja sovintoa toistemme kanssa. Kirkossa ei ole pitkäperjantaina ehtoollista, vaan vietetään sanajumalanpalvelus. Kellot ja urut vaikenevat. Alttari on vähäeleinen ja liturginen väri on musta. Riisutulla alttarilla on ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kynttilät on sammutettu ja usein kokonaan poissa. Kukkia ei käytetä lukuun ottamatta viittä punaista ruusua, jotka sym- boloivat Jeesuksen viittä haavaa. Useissa kirkoissa on myös klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus. Tänä vuonna pitkäperjantai on 14.4. Lutherin kynästä Luther kirjoittaa pitkäperjantaista tekstissä, jossa hän viittaa Vanhan testamentin lukukappaleeseen. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. (Jes. 53:5) ?Nämä sanat on lausuttu painokkaasti, että omatuntomme pysyisi varmana ja vakuuttuneena eikä kuormittaisi itseään millään synnin kuvalla. Jumalan armelias tahto on, että arka omatuntosi ei kauhistuisi eikä antaisi kiduttaa itseään. Jumalahan tahtoo sinulle samaa hyvää kuin Herramme Kristus. Eihän hän halua tappaa sinua syntiesi tähden, jotka Kristus on jo ottanut kantaakseen. Rakas omatunto, voit luottaa siihen, että Herra ja Isä taivaasta, sinun Jumalasi, on yhtä ystävällinen, armollinen ja hyväsydäminen sinua kohtaan kuin hänen Poikansa Kristus vapauttaa sinut kaikista synneistä.? (Lainaus teoksesta: Martti Luther. Yksi armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa. Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 226-227). Rehtori Jukka Kola on tyytyväinen, että pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ tuotti edelleen hyvän tuloksen sekä akateemisesti että taloudellisesti. ? Onnistumisten takana on erittäin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä erinomaiset opiskelijat, rehtori Kola sanoo. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Terveystalon ja Diacorin yhdistymisen ??Terveystalo ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr sopivat marraskuun 2016 lopussa Diacor terveyspalvelut Oy:n yhdistymisestä Terveystaloon. Yhdistyminen on saanut 23.3.2017 Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän. Yhdistymisen myötä Helsingin Diakonissalaitoksesta tulee Terveystalon merkittävä omistaja ja yrityksen suomalainen omistusosuus vahvistuu. Yhdistyvä kokonaisuus on toimipaikka- ja osaajaverkostoltaan Suomen suurin yksityinen valtakunnallisesti toimiva terveyspalveluyritys, joka tarjoaa asiakkaille laadukkaat ja monipuoliset terveyspalvelut ja henkilöstölle kehittyvän työpaikan. Terveystalon valtakunnallinen toimipaikkaverkosto laajenee merkittävästi erityisesti pää- kaupunkiseudulla ja vahvistuu Turun alueella. ? Nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston myönteisen päätöksen jälkeen pääsemme aloittamaan yhdistymisen suunnittelun käytännössä. Yrityksinä jaamme samat arvot, ja meillä molemmilla on huippuosaava terveydenhuollon henkilöstö. Kun tuomme yhteen molempien yritysten vahvuudet mm. digitaalisissa palveluissa sekä pitkäjänteisen työn hoidon laadun ja asiakaskokemuksen kehittämisessä, voimme parantaa hoidon saavutettavuutta, läpinäkyvyyttä ja potilaan mahdollisuuksia osallistua omaan hoitoonsa, sanoo Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen. Yhdistymisessä Helsingin Diakonissalaitoksesta tulee Terveystalon merkittävä omistaja. Helsingin Diakonissalaitos tulee harjoit- tamaan aktiivista omistajapolitiikkaa Terveystalon hallituksen jäsenenä. ? Olemme erittäin iloisia Kilpailu- ja kuluttajaviraston myönteisestä päätöksestä. Diacor on ollut Helsingin Diakonissalaitokselle merkittävä sijoitus ja sen tuotolla on rahoitettu säätiön diakoniatyötä, kuten esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, ikäihmisten, asunnottomien tai maahanmuuttajien palveluita. Terveystalo-omistuksellamme on tulevaisuudessa vähintään yhtä tärkeä rooli säätiön toiminnan varmistamisessa. Lisäksi hallitustyöskentelyn kautta saamme olla aktiivisesti mukana kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa ja Terveystalon toimintaa edelleen, Helsingin Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström sanoo. Vaiheittain kevään aikana Asiakaspalvelu ja vastaanotot lääkäriasemilla ja sairaaloissa jatkuvat entiseen tapaan. Diacorin palveluksessa olevat noin 700 työsuhteista henkilöä siirtyvät kaupan myötä Terveystalolle ns. vanhoina työntekijöinä ja samalla myös ammatinharjoittajien sopimukset siirtyvät Terveystalolle. Diacorin asiakkaille uusi kokonaisuus tarjoaa mm. hammaslääkäripalvelut, Terveystalo Kampin 24/7-päivystyksen ja lisää ympärivuorokauden avoinna olevia asiointipalveluita, kuten puhelin- ja verkkoajanvarauksen sekä Yhteys lääkäriin -chat-palvelun. Yhdistymisessä Helsingin Diakonissalaitos merkitsee Terveystalon osakkeita, ja samassa yhteydessä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö myyvät omistamansa Diacor terveyspalvelut Oy:n osakkeet Terveystalolle. Kilpailu- ja kuluttajaviranomainen julkaisi tiedotteen kaupan hyväksymisestä verkkosivuillaan 23.3. Diacorin kokonaismyynti vuonna 2015 oli noin 129,2 miljoonaa euroa. Diacorin palveluksessa on noin 700 henkilöä ja yhtiön lääkäriasemilla sekä sairaalassa toimii noin 800 ammatinharjoittajaa. Yhtiöllä on pääkaupunkiseudulla 13 lääkäriasemaa ja sairaala sekä lääkäriasema Turussa. Terveystalolla on valtakunnallinen yli 170 toimipaikan verkosto. Yhtiön terveyspalvelujen kokonaismyynti vuonna 2015 oli 505,6 miljoonaa euroa. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 7 000 terveydenhuollon ammattilaista. Terveydenhuollon palvelutuotannon kokonaiskustannukset Suomessa vuonna 2014 olivat noin 16 miljardia euroa, josta alle neljännes eli noin 3 miljardia euroa tuotettiin yksityisten yritysten toimesta. Terveystalon pääomistaja on pohjoismaalainen pääomasijoitusyhtiö EQT. Terveystalon suoria omistajia ovat lisäksi työeläkevakuutusyhtiö Varma sekä Terveystalon johto ja muita yhtiön avainhenkilöitä. EQT VI:n rahastosijoitusten kautta Terveystalon omistajia ovat lukuisat suomalaiset institutionaaliset sijoittajat, kuten Sampo, Varma, Ilmarinen, Keva ja Valtion eläkerahasto.
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15 Helsingin K-Supermarketeja palkittiin ??K-Supermarket-ketju palkitsi pääkaupunkiseudun parhaaksi K-Supermarketiksi vuonna 2016 Töölössä sijaitsevan K-Supermarket Kasarmin. Käpylässä toimiva K-Supermarket Mustapekka palkittiin parhaasta asiakastyytyväisyydestä ja Jakomäen ja Torpparinmäen K-Supermarketit markkinointiteoistaan. Pääkaupunkiseudun parhaan K-Supermarketin valinnassa raati painotti kaupan asiakastyytyväisyyttä, myynnin ja asiakasmäärän kehitystä sekä herkullisen ja ruokaisan ostosympäristön luomista asiakkaille. ?K-Supermarket Kasarmin kauppiaspari Pasi ja Anne Saarinen ovat kumpikin kauppiaita isolla K:lla ja suurella sydämellä. Huippu kauppakunto on kunnia-asia, josta pidetään aina kiinni. Kauppiasparilla oli alusta alkaen selkeä näkemys, millainen uuden kau- pan tulee olla ja tällaisen he myös rakensivat. Onnistumisen osoittaa asiakkaiden antamat arviot asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Onnistumisen mittarina voidaan pitää myös erinomaista menestymistä Hedelmät ja Vihannekset kilpailussa, jossa kauppa palkittiin Suomen parhaana LuomuHeVi-kauppana?, palkintoraati perustelee. K-Supermarket Mustapekassa asiakastyytyväisyys ohjaa vahvasti kaupan ja kauppiaan toimintaa Kauppa onkin saanut tunnustuksen parhaasta asiakastyytyväisyydestä jo useaan kertaan. Jakomäessä K-Supermarket Jakomäen kauppias Tomi Utti laittaa itseään vahvasti peliin ja on erilaistunut omannäköisen some-tekemisen ja erilaistavan Pasi ja Anne Saarinen. mainonnan kautta. Kauppias on onnistunut luomaan vahvan siteen asiakkaisiin ja on jakislaisten kauppa ja kauppias. Markkinoinnin menestymisestä on hieno osoitus K-ruoka awardsin voitto asiakkaiden äänestämänä Suomen parhaaksi K-ruokakauppaksi. Torpparinmäessä K-Supermarket Torpparinmäen kauppiasveljekset Teemu ja Ilari Tikkala tekevät rohkeita ratkaisuja ja ovat siirtäneet mainontaansa vahvasti Facebook-mainontaan onnistunein tuloksin. Vuoden 2016 parhaaksi K-Supermarketiksi valittiin Lohjalla toimiva K-Supermarket Lempola. K-Supermarket 2017 voittajakauppiaiden yhteiskuva. Olli Sarpo Teurastamon Kellohallissa pääsiäismarkkinat Ennen ja nyt palmusunnuntaina ??Teurastamon pääsiäismarkkinat järjestetään nyt toista kertaa! Kellohalli täyttyy keväisestä tunnelmasta sekä pääsiäiseen sopivista ruoka-, sisustus sekä muotoilutuotteista palmusunnuntaina 9.4. klo 1117. Osana markkinoita järjestetään Flavour Studiossa artesaanisuklaan myyntitapahtuma Suklaarasia, jossa suomalaiset huippusuklaanvalmistajat myyvät tuotteitaan saman katon alla. Mukaan valitut parikymmentä myyjää tarjoavat laadukkaan kattauksen koruja, paperituotteita, kukkia sekä siemeniä, kodin sisustustuotteita sekä tietysti pääsiäisen herkkuja. Teurastamon pihalla on myynnissä ruokatuotteita paikan päällä syötäväksi tai pääsiäispöytään vietäväksi. Jädelinon jäätelövalikoimista löydät perusvalikoiman lisäksi pääsiäisen erikoismaut. Jädelino on avoinna koko tapahtuman ajan. Helsingin kahvipaahtimon kahvia sekä Osmian saippuoita voit ostaa Kellohallista. Viime vuonna pääsiäismarkkinat keräsivät Kellohallin täyteen iloista väkeä. Tänä vuonna markkinoilla on mukana parikymmentä myyjää ja pienyrittäjää myymässä tuotteitaan. Mähösen kalsareista on iloa keväälläkin, samoin kuin Ex- cuse My BonBonin kurvikkaille naisille suunnatuista laadukkaista ja naisellisista vaatteista. Helsinkipelejä tulee markkinoille myymään Jesper von Hertzen. Nähdään kellon alla -pelistä voit oppia jotain uuttakin pääkaupungistamme. Pääsiäismunat voit kääriä vaikka furosikikääröön, joita on myymässä Käärö. Tarjolla on lisäksi printtituotteita, koruja, asiastioita, Théhuoneen teetä ja tietysti Kuorttisen luomukananmunia. Kellohallin puitteet tarjoavat ainutlaatuisen tunnelman. Ostoksien lomassa voi nauttia pientä syötävää ja juotavaa, jota tarjoavat ravintola Kellohallin lisäksi myös pihalla olevat ruokayrittäjät. ??Ennen kaikki oli paremmin? Silkkaa huhupuhetta ja itsepetosta yhdelle, toisen mielestä kiistämätön tosiasia. Yksi yhtä, toinen toista siis. Ja yhtä väärässä ja oikeassa kumpainenkin osapuoli. Meitä ihmisiä on niin monen sorttisia ja muisti kaikilla niin valikoiva. Täyspäiselle ikääntyvälle ihmiselle muistojen kultaaminen on vallan sopivaa. Eipä haittaa, vaikka onkin kosolti toteennäytettyjä asioita, jotka tänään ovat paremmalla tolalla kuin eilen. Kesät eivät olleet ennen aurinkoisempia, ruoka on nykyisin ravitsevampaa, keskiolutta löytyy lähikaupasta, enää ei tienvarsipajukoita ruiskutella vesakkomyrkyin. Nykyhetken puolesta puhuvia tosiseikkoja riittää ja riittää. Täyspäisen ja ikääntyvän ei kannata silti huolestua. ?Kaikenmaailman dosentit? ja muut ihmismieleen vihkiytyneet ovat asioita tutkineet. Ikääntyminen lisää väistämättä ihmisen muistivääristymää. Ja vääristymä tekee arjesta parempaa. Kultaiset, epätodellisetkin, muistot pitävät hyvää terveyttä yllä ja lisäävät hyvinvointia. Näin on tutkittu. Heikoilla jäillä aletaan olla siinä vaiheessa kun sinne eilispäivään halutaan palata takaisin. Ajatuksia sen suuntaisesta innosta on aistittavissa. Jossakin päin lupaillaan savupiipputeollisuuden paluuta, jonkun mielestä torpparilaitos olisi syytä ottaa uudelleen käyttöön. Onpa niitäkin, joiden mielestä kunnon diktatuuri se vasta on poikaa. Sellaisia uumoiluja ei voi panna harmittoman muistivääristymän piikkiin. Tulevaisuuteen ei kykene astelemaan eilispäivän saappaissa. Näköalattomuus ei pidä yllä hyvää terveyttä tai lisää hyvinvointia. Ikääntymiselleen ei kukaan mahda mitään, mutta täyspäisyytensä eteen kannattaa tehdä töitä. Onhan se niin somaa tasapainoilua. Yrittää ymmärtää uusien, elämistä helpottavien vekottimien käyttöohjeita ja samalla muistella ennenvanhaisia, niin helteisiä, kesäpäiviä. Lempeydellä. Ennen kaikki oli kuitenkin paremmin. Mutta kun näkee ja kuulee näitä heikoilla jäillä luistelijoita, nousee eittämättä mieleen ajatus. Jos onkin niin, että ennen tulevaisuus oli parempi. 15 Kirja-arvostelu Diplomatiaa viidakon kätköissä ??Mitä tekee diplomaatti? Nostaa coctail -lasiaan, hymyilee sinne tänne ihmisille, joita inhoaa ja puhuu jonkun aikaa puuta heinää rientääkseen sitten seuraavaan ?kokkari-tilaisuuteen? näyttäytymään ja tärkeilemään! Täysin toisenlaisen kuvan ,ehkä oikeamman, diplomaatin työstä antaa suurlähettiläs Mikko Pyhälän erinomaisen valaiseva teos ?Valtaa ja vastarintaa? (Siltala 2016). Pyhälä toimi Suomen ulkoministeriön palveluksessa vuodet 19722013. Näistä ajoista Pyhälä on koonnut eräitä uransa merkkipaaluja, erityisajanjaksoja, joita hän elävästi ja tarkasti kuvailee palauttaen lukijan mieleen monia tuttuja ja tuntemattomia historian vaiheita eri puolilla maapalloa. Pyhälän kirja on erinomaisen omakohtainen kokemuksien kirjo, henkilöitä vilisee ympäri maailmaa, henkilöhakemistossa on yli 1000 nimeä, pienemmistä hahmoista suurten valtioiden johtajiin. Vietnamista se alkoi Mikko Pyhälän kirja alkaa Vietnamin sodasta, kuinkas muuten. Tuo sotahan oli ensimmäinen ?TV-sota? 1960- ja 1970-luvuilla,toi sodan suomalaisiinkin koteihin. Sotaa ja USA:ta vastaan marssittiin kaikkialla maailmassa, Suomessakin. Nuori virkailijakin sai osansa suomalaispoliisin pampusta! Pyhälä kertoo kirjassaan Vietnamin lisäksi Intiasta ja sen naapurista Sri Lankasta, jossa tamilien tappaminen oli kansanmurhan veroinen toimi. Sri Lankan valtiomalliin haettiin apua Suomen ja Ahvenanmaan erityisestä sopuisasta yhteiselosta! Tappamiseen Pyhälä ?perehtyi? myös Portugalin alusmaan Guinea-Bissaun ja Kap Verden itsenäistymispyrkimyksissä Afrikassa. Ilman vaikeuksia ei tämäkään kolkka itsenäistynyt. Tiibet ja Dalai Lama oli ja on edelleen kansainvälisen politiiikan hankala asia. Kirjassa kuvataan hyvin hauskastikin, kuinka Tiibetin johtajaa Dalai Lamaa eivät suomalaispoliitikot Kiina-pelossaan uskaltaneet tavata kuin salaa puolihämärien kiertoteiden kautta. Naiset ja lapset Kansainvälissä ristiriidoissa, sisällissodissa erityisesti, väkivallan ja terrorin uhrei- na ovat kaikkein heikoimmat, naiset, lapset, vanhukset. Pyhälä kuvaa erityisen hyvin sitä monimutkaista poliittista sotkua, jonka keskellä Afganistan on ollut jo vuosikausia. Pakistan ja USA ovat voimakkaasti vaikuttaneet maan oloihin, vahvaa Taleban-liikettä unohtamatta. Naisten asema näissä myllerryksissä on ollut alati vaihteleva pukeutumissäännöistä ja ulkonaliikkumisluvista lähtien. Praha 1968 Pyhälä näki läheltä Tshekkoslovakian yrityksen luoda ?ihmiskasvoista sosialismia? vuonna 1968. 1970-luvulla Pyhälä Prahassa joutui ?taiteilemaan? uuden Moskova-mielisen hallinnon kanssa kuten myös itse tshekit ja slovakit. Pyhälä marssittaa eteemme valtavan joukon tshekkoslovakilaisia kulttuurielämän edustajia kertoen miten heidän kävi ?Moskovan puristuksessa?. Satapäisestä henkilögalleriasta puuttuu kuitenkin se suomalaisille ylivoimaisesti kaikkein tärkein ja tunnetuin tshekkoslovakilainen pariskunta: Emil Zatopek ja Dana Zatopkova. Helsingin Olympiakisojen 1952 kultamitalivoittajat! Heillekään ei käynyt hyvin vuoden 1968 jälkeen! Kirjan lopussa Mikko Pyhälä palaa toimintaansa nuorena virkamiehenä ETYK-kokouksen valmistelijana Helsingissä 1975. Ihan kommelluksitta siitäkään ei selvitty. Kokonaisuutena Mikko Pyhälän kirja virkamiesvuosista ulkoministeriön palveluksessa on positiivisen virkistävä omakohtainen kuvaus kansainvälisen diplomatian arjesta, jossa Guinea-Bissaun viidakossa coctail-kutsujen ja kristallikruunujen kimmellys on tosi kaukana. Pekka Hurme Pekka Kauranen jatkaa Helsingin Musiikkitalon johdossa ??Pekka Kauranen on sopinut yhden vuoden jatkosopimuksesta palveluosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon Oy:n hallituksen kanssa. Sopimus on voimassa 31. maaliskuuta 2018 asti ja siihen sisältyy optio vuoden jatkosopimuksesta. ? On hienoa saada jatkaa talon toiminnan kehittämistä yhdessä sitoutuneen henkilökunnan ja hyvien yhteistyökumppanien kanssa, Pekka Kauranen sanoo. Helsingin Musiikkitalo Oy teki vuonna 2016 historiansa ensimmäisen positiivisen tuloksen. ?On odotettavissa, että positiivinen tuloskunto jatkuu. Tänä vuonna toiminnan keskipisteessä ovat erityisesti asiakaskokemuksen parantaminen entisestään sekä mediaseinän tuomat mahdollisuudet talon tapahtumien markkinoinnissa?, Pekka Kauranen jatkaa.
• KALLIO LEHTI 16 Kuvataide Risto Kolanen: Keskikevään kuvataide Viikot 14-15 Kuvataiteilija ja lääkäri Jorma Wartiovaara kera työnsä Mme Etnan kutsuvat kunnaat (akvarelli ja tussi) Galleria Mondossa. Kuva: Raimo Granberg ??Punavuoren, Kruununhaan ja Töölön alueen galleriat avautuvat keväälle. Uusina tiloina esitellään galleriat Maria Kruununhaassa Mondo Töölössä. Rööperin Taidesalonki palaa sarjaan ennen kuin sen vuokrasopimus Iso Roballa päättyy. Pään päällä paljon Osuuskuntamuotoinen Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21, esittelee 16.4. asti ?Pään päällä? akryyli- ja öljy kankaalle ?töitä ryhmänäyttelyssä. Teema on ymmärretty monipuolisesti.; teokset kertovat asioista, jotka askarruttavat meitä, ovat pään päällä konkreettisesti. Mitä tapahtuu? Mikä herättää huolta, ihmetystä tai iloa? Erja Kärkkäisen öljy kankaalle ?teos ?Paimen? on rauhoittavan tunnelman hyvin tavoittava. Hanne Vartiainen on kovasti ajankohtainen Artikan studion ?Vaihtoehtoisia tosiasioita? ?sarjassaan. Takaseinällä on huvittavan pilaileva ?Tru(th)mp? öljy kankaalle?teos, jossa Amerikan presidentillä ei ole kasvoja! Kuvataiteilija Maarit Blomroos-Heininen on harrastanut luonnonhiusmateriaaliam jo vuodesta 2009. Hänen tuoreet teoksensa ?Oikosulku? ja ?Kadotettu?? ovat molemmat installaatioita, esinekoosteita, joissa on käsitelty luonnonhiuksia ongelmajätteinä. Ilmastomuutos on kovasti taiteilijan pään päällä. Nina Hackmanilla on valokuvakollaaseja pitkältä aikaväliltä. Suomalainen mytologia innoittaa Silja-Riikka Seppälä on 22-vuotias suomalainen Wienissä asuva valokuvataiteilija. Rööperin Taidesalonki, Iso Robertinkatu 29 A2, esittelee hänen kuudennen yksityisnäyttelynsä ?Itse?. Taiteilija herättää suomenuskon ja suomalaisen mytologian hahmoja henkiin unenomaisen symboliikan avulla. meidät on luotu olemaan täällä toinen toisiamme varten, hän haluaa kertoo hyvin mystillisillä ja tunnelmallisilla kuvillaan. Kuvataiteilija Maarit Blomroos-Heininen vieressään Ilmastonmuutos ?teos (installaatio, käsitelty luonnonhiusmateriaali, 2017) Artikassa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Pasi-Pekka Pajamäki ja valokuva Connected (Silisec-taulu, 2016) Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg ? Valokuvissani yhdistän tieteellisiä opintojani taiteeseen ammentamalla psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, ontologiasta sekä teosofiasta. Minua kiinnostaa ihmismielen haavoittuvuuden ja psyykeen monimuotoisuuden lisäksi luonnon ja ihmisen välinen suhde. Varsinkin suomalaisessa mytologiassa luonto on ollut suuri osa ihmisen arkea ja siten myös ihmismieltä. Luonto heijastaa hänen mielestään ihmisen syvimpää olemusta pyyteettömyydellään. Ihminen ohjautuu siellä eniten itsensä mukaan, vailla ärsykkeitä ja ohjausta. Siksi luonto on hyvä peili ihmismielestämme. ? Jokaisen elämä on haavoittuvaista ja hyvin pienistä asioista kiinni, mutta kääntääksemme vastoinkäymisemme voitoksemme Alussa oli Pimeys Galleria Mariassa, Mariankatu 14, Kruununhaassa on esillä kuvataiteilija Ulla Kajavan maalauksia ?Sirpaleita auringosta? Pitkän linjan taidekoulutuksen saanut Alfa-Art taidekoulusta 2012 valmistunut Kajava korostaa: ? Alussa oli Pimeys. Mutta sen takana oli Valo, Aurinko. Ja Aurinko katsoi maata, syntyi muotoja, uusia värejä. Kaikissa muodoissa on miljoonia eri värejä. Ja Aurinko panee ne hehkumaan. Myös pimeydessä on valoa ja väriä, sen tajuamme alitajunnassamme, silmän rajoittamatta. Kaikki aistit avoinna taiteilija kokee näkyvän todellisuuden tunnelmat, värit, tuoksut sekä äänet, ihmiset ja eläimet, maisemat sekä esineet ja valot. Teokset ovat hyvin värikylläitä, runsaita. Kajava on innostunut mulperipaperista. ? Käytän sitä revittynä akryylin, tussin tai vesivärin kanssa. Toisinaan yhdistän töihini ruokokynällä ja tussilla vedettyjä viivoja. Maalaan näennäisen ei-esittäviä töitä. Toivon, että katsoja pysähtyy ja löytää oman mielikuvituksensa kautta niistä itseään kiehtovia asioita. Galleria Maria on toiminut Kruununhaassa 18 vuotta. Galleristi Marja Haavisto haluaa tarjota kävijälle elämyksiä ja antoisia hetkiä: ? Toivon, että jätät kiireen gallerian kynnykselle ja annat taiteen vaikuttaa sieluusi. Kosketus yhdistää Taiteilija Ulla Kajava ja hänen tussilla mulperipaperille tekemänsä työ Aurinko katsoi maata Mariassa. Kuva: Raimo Granberg Galleria Mondo, Museokatu 25, Töölön ytimessä esittelee kaksi tohtoria, jotka siviilityönsä ohella tai jälkeen ovat virittyneet taiteeseen. Yhteisnäyttelyn nimi on ?Kosketus?. Anja Hillevi Oasmaa on aina piirtänyt ja maalannut, hän oppi kirjoittamaankin piirtämisen kautta. Akvarelli on hänen tekniikkansa. Näyttelyyn Oasmaa tuo tarinoita, taidetta, joka on syntynyt vaikeuksista, ihmisten välisistä kosketuksista ja kosketuksista luontoon. Lähes 80-vuotias Jorma Wartiovaara on tehnyt työuransa lääkärinä ja Helsingin yliopistossa solubiologian ja vertailevan anatomian opettajana sekä Biotekniikan instituutin tutkimusjohtajana. Miksi maalaan niin kuin maalaan? ? tunnustuksessaan hän kertoo, että visuaalinen lähestymistapa, kuva ja kuvantaminen ovat aina olleet keskeises- Kuvataiteilija Maija Santala vierellään teos kuin maapallo (Pyöreä sininen, öljy levylle, 2017) Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg. sä osassa ammattia. ? Kuvan syntyprosessi haastaa tekijän. Ajan myötä tutkiva silmä harjaantuu, kohteen luonne hahmottuu paremmin, oleellinen nousee nopeammin esiin. Viivan dynamiikka, pintojen suhde, tummuusasteet, värien kontrastit ja vuorovaikutus, ne kaikki luovat kokonaisuuden, joka alkaa elää omaa elämäänsä, tiedemies määrittelee taidettaan, joka on paljon akvarellia ja tussia. Wartiovaara arvioi, että on töissäään usein päätynyt monitulkintaisen aiheen tai rakenteeltaan muuntuvaan ratkaisuun. ? Seurauksena on, että eri elementit ja motiivit eivät heti hahmotu. Työ voi aueta hitaasti ja erilaisena eri vilkaisuilla. Luontoon kätkeytyvä kauneus Pasi-Pekka Pajamäki on itseoppinut valokuvataiteilija Tampereelta, jonka taidevalokuvia on esillä 9.4. asti Galleria Kajasteessa, Albertinkatu 25. Hänen SUBCONSCIOUSLY -näyttelynsä valokuvateoksista voi löytää mielleyhtymiä maalaustaiteeseen, etenkin muotokuvamaalaukseen. Yleisemmällä tasolla hänen teoksensa nostavat arvostavasti esille suomalaiseen luontoon kätkeytyneen estetiikan. Näyttelyn teokset ovat Suomen kesässä otettuja luontokuvia. Taiteilijaa ovat inspiroineet järvien rannat, silokalliot, tuulen ja veden jättämät jäljet, sekä itsessään pelkkä vesi, hiekka, valot ja varjot. Pajamäki kertoo töiden synnystä: ? Kuvaustilannetta rikastuttaa veden rauhoittava ääni. Se inspiroi mieltä. Samalla koen rohkaisevasti, että ihminen on osa luontoa, kaikki on yhtä. Siten on luonnollista myös kokea erilaisia tunteita. Ne hiovat ja muovaavat meitä veden ja tuulen lailla tietoisiksi itsestämme ja toisistamme. Konservaattorin taide Taidesalonki, Bulevardi 3 B 4 krs, esittelee 12.4. asti Vanhan taidemuseon vanahan taiteen konservaattorina yli 30 vuotta toimineen Maija Santalan maalauksia. Hän tuli esille Nuorten taidenäyttelyssä 1970?luvulla, mutta ajautui yliopisto-opintojensa myötä ?sattumalta? Ateneumin Konservointilaitokselle harjoiottelijaksi. Alalle ei ollut Suomessa vielä koulutusta. Valtion taidemuseon konservointilaitos on jakautunut kolmeen museoon: Ateneumiin, Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseoon. Värien vuorovaikutus ja merkitys on Santalan maalausten keskeinen kiinnostuksen kohde. ? Maalaukset syntyvät intuitiivisen työskentelyn tuloksena. Tavoitteena on väriteho, joka antaa katsojalle kokemuksen. Käsittelen joitakin väri-ideoita sarjamaisesti. Samoja teemoja varioidaan sekä pienissä että isokokoisissa maalauksissa, hän kuvaa tarkoitukiaan. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15 17 Jukka Puotila ja Jukka-Pekka Palo Kuolema Venetsiassa ??Thomas Mannin nerokas novelliklassikko lukeutuu 1900-luvun merkkiteoksiin, ja nähdään nyt ensi kertaa Kansallisteatterissa. Lumoavan kaunista musiikkia esittää näyttämöllä sellisti Artturi Aalto. Ensi-ilta on Pienellä näyttämöllä 5. huhtikuuta. Maineensa huipulla oleva kirjailija Gustav von Aschenbach lähtee etsimään kadonnutta inspiraatiota tarunhohtoisesta Venetsiasta. Siellä hän odottamatta rakastuu samassa hotel- lissa asuvan puolalaisperheen kuvankauniiseen teinipoikaan. Intohimojensa, pelkojensa ja totuudenkaipuunsa kiihkeästi ajamana vanheneva mies seuraa ja jumaloi etäältä ihastustaan Venetsian sokkeloisilla kujilla ja lämpöä hehkuvilla hiekkarannoilla. Koko ajan ankarammin paahtavan auringon alla hän kohtaa kauneutta ja rumuutta, ylhäistä ja alhaista, valheita ja totuuksia. Pian hän alkaa aavistaa astuneensa vieraalle ja vaaralliselle tielle, joka viettelee häntä kohti jotakin tuntematonta, salattua ja lopullista. 1900-luvun keskeisimpiin kirjailijoihin lukeutuvan, Nobel-palkitun Thomas Mannin (1875?1955) monitulkintainen teos kertoo taiteen ja elämän yhteensovittamisen vaikeudesta, kielletystä rakkaudesta, porvarillisen kunnollisuuden ja individualistisen vastuuttomuuden välisestä ikuisesta ristiriidasta, luovuudesta ja rappiosta sekä niin usein itsellemmekin Kuuban monet kasvot, Kamiter Arsin huhtikuun näyttely Kuolema Venetsiassa. Kuva: Tuomo Manninen. Kamiter Arsissa on esillä huhtikuun ajan Alf Lybäckin valokuvia Kuubasta. Näyttely on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10-17 välisenä aikana, sekä lauantaina klo 10-14. Kehystämö- ja taideliike Kamiter Ars, Helsinginkatu 6. On the Rocks avasi uuden ravintolan ??Legendaarinen keikkapaikka ja musiikkibaari On the Rocks avasi uuden ravintolan Porvoonkadun ja Fleminginkadun kulmaan. Uusi musiikkibaari ja bistro On the Rocks Kallio avattiin osoitteeseen Porvoonkatu 1 tammikuun lopulla. Musiikin ystävien olohuoneeksi itseään kutsuva On the Rocks Kallio on avoinna arkisin puoli yhdestätoista yömyöhään kello kahteen sekä viikonloppuisin kahdestatoista kahteen. Ravintolassa on sata asiakaspaikkaa, ja kesäisin pihalle aukeaa viihtyisä terassi. On the Rocks Kalliossa tarjoillaan lounasta maanantaista perjantaihin klo 10.30-14.30. Eurooppalaistyyliseen lounasbuffettiin kuuluu keiton lisäksi neljä lämmintä pääruokavaihtoehtoa sekä runsas salaattipöytä. Buffetin lisäksi lounaan aikana on mahdollista nauttia myös viikoittain vaihtuvia á la carte -annoksia pöytiin tarjoiltuna. Mikäli nälkä yllättääkin illalla tai viikonloppuisin, on silloin tarjolla rentoa pubiruo- kaa. Juomatuotteiden valikoima on laaja ja hintataso maltillinen. Baarissa on myös hanapaikka kausittain vaihtuvalle erikoisoluelle. Keskustan Rocksin tavoin myös Kalliossa on tapahtumia laidasta laitaan: Joka toinen tiistai Rocks Kalliossa järjestetään kotoisat korttelijamit Kallion tyylin ja keskiviikoisin Stand up ?sirkuksen open mic illoissa komiikan ammattilaiset ja harrastajat kertovat uusia juttuja. Torstaisin on populaarikulttuuriin keskittyvä kevyt ja hauska visailu Popkorneri ja viikonloppuisin talon dj-t soittavat levymusiikkia aina sulkemisaikaan asti. Sunnuntaisin lavalla soi akustinen livemusiikki. Ravintolan suosimien musiikkigenrejen laaja skaala kattaa populaarimusiikin historian ja nykyisyyden popista rokkiin, soulista funkkiin ja hevistä punkiin. Musiikkiohjelman lisäksi On the Rocks Kallio tarjoaa baaripelejä sekä rentoa hengailua. Ravintolassa on myös ilmainen biljardi asiakkaille. tuntemattomaksi jäävästä alueesta sisällämme. Sen hienostuneiden, täydellisyyteen asti viimeisteltyjen lauseiden alta avautuu hengästyttävä näköala koko vuosituhantisen sivilisaation elämän ja kuoleman kysymyksiin. Jukka Puotila juhlistaa 35-vuotistaiteilijauraansa Kuolema Venetsiassa -esityksellä syyskaudella 2017. Koko kansan rakastama Puotila kuuluu Kansallisteatterin vakituiseen näyttelijäkaartiin. Keväällä 2017 hän näyttelee esityksessä Canth Kansallisteatterin perustaja Kaarlo Bergbomia. Hänet on nähty huippumenestyksekkään Kuningas kuolee -esityksen pääroolissa ja muiden muassa esityksissä Maaseudun tulevaisuus ja Neljäs tie. Puotilan joka ilta uudistuva yhdenmiehenshow on jatkanut Kansallisteatterin ohjelmistossa jo seitsemän vuotta täysille katsomoille. Puotila tunnetaan myös lukuisista elokuva- ja televisiorooleistaan. Jukka-Pekka Palo on kuulunut Kansallisteatterin vakituiseen ensembleen vuodesta 1991. Tällä hetkellä hän näyttelee Juha Jokelan Sumu-esityksessä ja pääroolia huippusuositussa Molièren Luulosairaassa. Palon aiempiin lukuisiin kiitettyihin töihin lukeutuvat mm. Mr. Vertigo, Kun kyyhkyset katosivat sekä Pohjalla. Hänet tunnetaan myös loistavana laulajana. Michael Baran on työskennellyt Kansallisteatterissa dramaturgina, näytelmäkirjailijana ja ohjaajana vuodesta 1992. Näytelmien lisäksi hän on kirjoittanut oopperalibrettoja, tvja elokuvakäsikirjoituksia, kuunnelmia, laulunsanoja ja radiofonian sekä sovittanut ja suomentanut kymmeniä näytelmiä. Ohjaajana hän on työskennellyt useissa produktiossa teatterin, oopperan ja musiikkiteatterin parissa. Kansallisteatterissa hänen viime vuosien töitään ovat olleet kiitetyt Aamu 2015, Persona 2014 ja Aie 2012. Muusikko Artturi Aalto opiskelee sellonsoittoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän soitti syksyllä 2016 Radion Sinfoniaorkesterin solistina Nuorten solistien konsertissa Hannu Linnun johdolla. Vuonna 2015 hän sai Janne-solistikykykilpailussa neljän muusikon kesken jaetun Nuori kulttuuri -säätiön palkinnon. Artturi Aallolle on myönnetty Pro Musica -apuraha vuonna 2014. Ensi-ilta Pienellä näyttämöllä 5. huhtikuuta Kesäsetelin saavat myös Helsingin ulkopuolella koulua käyvät helsinkiläiset 9.-luokkalaiset ??Helsingin kaupungin Kesäsetelin ehtoja on tarkistettu. Nyt myös kaikki helsinkiläiset 9.-luokkalaiset, jotka eivät käy helsinkiläistä koulua, voivat saada Kesäsetelin. Kesäsetelin voi hakea Ohjaamo Helsingistä Kampista (Fredrikinkatu 48, auki ma klo 12?17, ti?pe klo 10?17). Hakiessaan Kesäsetelin nuoren tulee ottaa Ohjaamoon mukaan todistus henkilöllisyydestä (esim. passi, henkilö- tai Kela-kortti) sekä koululta saatu todistus siitä, että nuori on 9.-luokkalainen, jonka kotikunta on Helsinki. Kaikille helsinkiläistä koulua käyville 9.-luokkalaisille on jaettu Kesäseteli koulussa helmikuun alussa. Kesäseteli jaettiin tänä vuonna yhteensä 71 kouluun 5130 nuorelle. Kesäsetelin tarkoituksena on helpottaa nuorten työllistymistä palauttamalla työnantajalle palkkaku- luista 300 euroa. Viime kesänä Kesäseteli jaettiin yhteensä 5167 nuorelle. Setelin avulla 1295 ysiluokkalaista eli 25 % ikäluokasta sai kesätöitä. Kesäseteli mahdollisti nuorille yli 800 uutta työpaikkaa. Liki 60 % työnantajista ilmoitti, että ei olisi palkannut nuorta ilman Kesäseteliä. Osa työnantajista palkkasi Kesäsetelin avul- la useamman nuoren. Kesäseteli myös motivoi monet työnantajat palkkaamaan juuri nuoren kesätyöntekijän. Kesäseteli on Helsingin yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke. Kesäseteli syntyi nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmän aloitteesta. Ruudin ydinry- hmä teki kannanoton Helsingin kaupungin talousarvioehdotukseen vuonna 2015. Helsingin kaupunki ja yrittäjät vastasivat nuorten aloitteeseen mahdollistamalla kesätyökokemuksen, ja nyt toivottavasti jo kolmatta vuotta hanke todistaa kaupungin ja yrittäjien sitoutumisen nuorten työllistämiseen.
• 18 KALLIO LEHTI Viikot 14-15 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15 Autolasipalvelut önen k k y n e i s a l Auto vice Ser AutoGlaspsarasta palvelua gin Pääkaupun Tuulilasiongelmia? Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Palveluja Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki 19 Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit (09) 374 5741 040 506 4641 Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Pikapalvelu KALLION PESULA Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI jo yli 35 vuoden kokemus alalta! KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) Agricolankatu 13.............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11........... S-market Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11............. Alepa Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18................. Alepa Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit Hämeentie 23..................... LKV Moilanen Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54..................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5..................... Alepa Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10........... S-market Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27..................... Alepa Sturenkatu 40..................... Alepa Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo Toinen linja......................... Kuntatalo Toinen linja 31.................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13............... Tilastokeskus Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29.................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Vuokralle tarjotaan VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille Kotisiivoukset ja muuttosiivoukset Ammatinharjoittaja Esko Kurki puh. 0452711577 1-6m2 alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com esko.kurki@mailsuomi.com Kirpputori JOTA SECOND Hand 7 days/ week until 14.5.2017 saakka Vintage vaatteet(clothes), levyt(vinyl), Kengät (shoes), lelut (toys) Vuokrapöydät 20-39e/vk, ma-pe 9:00-19:00 mon-fri la, su 10:00-17:00 sun,sat Vaasankatu 18 +358417485357 ? jota.fi Puh. 719 719 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Ostetaan KULTAA käteisellä kirppis BRUNO A.kivenkatu 17 myös kotikäynnit gemmologi j.koski puh.0443445448. Kauneus ja hyvinvointi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 19.4. Ole mukana! ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 ? + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 14-15 TerveTuloa InTIalaIseen Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Kanta-asiakastarjous! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta Bepanthen Eye www.ravintolasaba.fi 40 pipettiä 21,60 (25,39) Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Osoite ja puhelin : Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me Tarjous voimassa 30.4.2017 asti. uusITTu ruokalIsTa! .fi Ka Ärtyneitä silmiä suojaava silmätippa, sopii myös piilolinssien käyttäjille. Kallion U LUBAARI I E H R ! tuoreistkaia! n a a m a t is a m Tule eista tehtyjä ruo 1 -23, su 12-2 raaka-ain 3, pe 14-23, la 12 ma-to 15-2 Keittiö avoinna Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Läntinen Brahenkatu 4A, 00510 Helsinki +358 9 8251451 LOUNASBUFFET Lämmin ruoka Voileipä Keitto Salaattipöytä Limu/Mehu Kahvi/Tee 9,50? Paikan päällä tai nouto Eri ruoka joka lounaspäivä MA - PE : 10:30 - 15:00