• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Kevään lyhytkursseja, tule mukaan! Eeva-Liisa Moilanen ? Jooga ? Ikebana ? Suomi ? Asahi ? Pilates ? Aamujumppa ? Venyttely ja kehonhuolto www.kalliolankansalaisopisto.fi Keskiviikko 6.4. - 2016 Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 47. vuosikerta - Nro 7 SU 1.5.2016 KULTTUURITALOLLA WA P P U B R U Musiikista vastaa NSSI Tule nauttimaan RAUTALANGASTA ja ROCK?N ROLL BUFFETISTA! NE KNUCKLEBO ! R A OSC WAPPUBRUNSSI 29 ?/hlö ? klo 12-15 Katso menu osoitteesta kulttuuritalo.fi PÖYTÄVARAUKSET kitchen@kulttuuritalo.fi p. 044 756 7886 kulttuuritalokitchen.fi PELLE MILJOONA OY KULTTUURITALOLLA 20.5. klo 20 Pelle Miljoona United klo 21:30 Valkyrians klo 23 Pelle Miljoona OY Liput Lippupalvelusta ja Tiketistä Lisätiedot: kulttuuritalo.fi Hanne Perola nyt meillä! Tykkää meistä Facebookissa Facebook/kaupunkilehdet Liput: 20,- + palvelumaksut (ovelta 25,-) Seisova permanto, K18 Uudet tuulet, uusi numero ? sama iloinen ja ammattitaitoinen palvelu! 045 207 1441 Kiinteistömaailma Helsinki Herttoniemi-Viikki Asuntoherttua Oy, Megahertsi, Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki, puh. 09 759 7470 Viikinportti 2, 00790 Helsinki, puh. 044 744 7100 NYT ON KYSYNTÄÄ Tällä hetkellä kysyntää on erityisesti perheasunnoista. Huoneistokeskuksen Yhteismyynnillä palkkaat useita välittäjiä, jolloin saamme sinulle parhaan mahdollisen hinnan. Tilaa ilmainen arvio asunnostasi! RIITTA FALENIUSHALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 MARJA CANTH Myyntipäällikkö, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 EMMI LAAKSONEN Myyntineuvottelija, KiAT puh. 020 780 3455 gsm 040 517 3164 ANTTI MÄKINEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 ALAN AMMATTILAISET KÄYTÖSSÄSI. Soita jo tänään. PEKKA SIMOLA Myyntineuvottelija puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 JUKKA SOININEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 MERJA WÄLKKILÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3938 gsm 050 568 8413 HEIDI HIRVENSALO Myyntisihteeri, LKV puh. 020 780 3550 gsm 040 710 4024 KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17?19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• KALLIO LEHTI 2 Keskiviikko 6.4. Kauniita kevätkukkia sekä viherkasveja Pubi A-oikeuksilla Bar & restaurant Viipurin Kukka www.madamekurvi.fi Avoinna: ma-pe 11-02, la 15-02, su 15-02 Lounas arkisin klo 11-15, A la carté sulkeutuu klo 21:30 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 AUTOPAIKKOJA Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! 2 KPL VAPAANA LÄMPIMÄSSÄ AUTOHALLISSA Wallininkuja 5:ssä, Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Emännille Pesumahdollisuus, vuokra 175?/kk p. 010 281 2600 Tiedustelut/näytöt p.0400 - 424 192 Kuvia www.tila1.fi chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.votkin.fi Puretaanko Helsingin jäähalli Gardenin tieltä? Hankkeella kaksi aluevarausta ??Helsinki Garden -hanke painii edelleen vaihtoehtojen kanssa. Helsingin kaupunginhallitus varasi hankkeelle viime toukokuussa kaksi aluetta, joiden mahdollisuutta toimia Helsinki Gardenina lähdettiin tutkimaan. Helsinki Gardenista on tulossa moderni tapahtuma-areena, joka tulee tekemään Helsingin kaupungin kanssa paljon yhteistyötä. Helsinki Gardenin suunnitellaan palvelevan taiteista ja urheilusta kiinnostuneita ihmisiä Helsingin Töölössä ympäri vuoden. Paikallinen kulttuuritarjonta monipuolistuisi ja kasvaisi Gardenin myötä. Hankkeen rahoitus hoidetaan suomalaisten kiinteistosijoitusinstituutioiden kautta. Hankkeen suunnittelu alkoi jo vuonna 2008. Molempien tonttien suunnitteluvaraus on voimassa kesäkuuhun saakka. Helsinki Garden valmistuisi noin kahdessa vuodessa kaavojen hyväk- symisen jälkeen. Hankkeen rakennustyöt synnyttäisivät 700 työpaikkaa. Säilyykö jäähalli vai puistoalue? Helsingin IFK on kaavaillut monitoimiareenaa Töölönlahden kupeeseen, mutta kaupunki on pistänyt kapuloita rattaisiin. Toistaiseksi hankkeelle on varattu alueet Nordenskiöldinkadun varrelta, sekä Mäntymäestä. ? Kaupunkisuunnitteluvirasto on koko ajan arvioinut ja valvonut hanketta. Helsinki Gardenissa on paljon rakennettavaa. Jos hanke rakennetaan Nordenskiöldinkadulle, tarkoittaa se sitä, että Helsingin Jäähalli täytyy purkaa pois. Jos rakentaminen sijoittuu Mäntymäen alueelle, tarkoittaa se sitä, että puistokukkula pitää poistaa, ja myös osa puistoa kaavoitettaisiin rakennuksille. Kummassakin Mäntymäenkentältä pohjoiseen katsottaessa, tulee näkymä kenties olemaan tämä, jos Helsinki Garden sijoittuu Mäntymäen alueelle. taminen sekä Nordenskiöldinkadulle, että Mäntymäen alueelle ei myöskään ole poissuljettu mahdollisuus. tapauksessa tulemme menettämään jotain, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Martin Bunders kertoo. Helsinki Gardenin hajaut- Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa maaliskuun kahdeksantena päivänä on eräs aiheista Helsinki Garden. Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa lausunnon Helsingin kaupunginhallitukselle, Perinpohjaiset selvitykset joka ottaa asian myöhemmin käsittelyynsä. Molemmista varatuista alueista on tehty selvitykset, miten Helsinki Garden tulisi vaikuttamaan. ? Selvityksissä on arvioitu esimerkiksi se, miten hanke vaikuttaisi kummankin alueen kohdalla liikenteeseen, asumiseen ja kaupunkikuvaan. Hanke tulee olemaan aikaavievä. Kun rakennuksille saadaan valittua tontti, järjestetään kenties vielä suunnittelukilpailu, Bun- ders pohtii. Mäntymäen alueelle Helsinki Garden sopisi paremmin siksi, ettei se aiheuta haittaa muiden kohteiden saatavuudelle, tai toiminnalle. Myös palveluiden määrä alueella on suppeaa, joten hanke toisi alueelle lisää kaupankäyntiä. Nordenskiöldinkadun vahvoja puolia ovat kulkuyhteyksien parantuminen, sekä omaleimaisen imagon luominen. HSL -alue kärkikaksikossa Nordenskiöldinkadun Helsinki Garden loisi Helsinkiin urbaanin näkymän. ??HSL-alue sijoittui vuoden 2015 kansainvälisessä BEST-joukkoliikennetutkimuksessa (Benchmarking in European Service of Public Transport) toiseksi Geneven jälkeen. HSL-alueen asukkaista 81 prosenttia oli tyytyväisiä joukkoliikenteeseensä. Kyselyyn osallistui yhteensä 1 900 vastaajaa kaikista HSL:n jäsenkunnista. Pidemmällä aikavälillä katsottuna HSL-alue on parantanut eniten niissä tekijöissä, joissa tyytyväisyys on ollut alimmalla tasolla. Tyytyväisyys häiriötilanteista viestintään, henkilökunnan tiedonantokykyyn ja joukkoliiken- nevälineiden siisteyteen on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tyytyväisyyden kasvu on linjassa tehtyjen toimenpiteiden kanssa. Liikennehäiriöihin varautumista ja reagointia on tehostettu, henkilökunnan asiakaspalvelutaitoja on kehitetty kuljettajakoulutuksilla ja laadunvalvontatyöhön on panostettu. ? Tulokset osoittavat, että HSL on seurannut asiakasja asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksia ja ryhtynyt toimenpiteisiin tyytyväisyyden parantamiseksi. HSL:n, liikennöitsijöiden ja muiden sidosryhmien yhteistyö on tuottanut tulosta, HSL:n Operatiiviset tut- kimukset -ryhmän päällikkö Antti Vuorela sanoo. Tutkimuksessa parhaiten menestyneessä Genevessä 86 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. Tyytyväisyys kohosi vuodesta 2014 huimat 11 prosenttiyksikköä. HSL-alue pärjäsi muihin kaupunkeihin verrattuna monilla mittareilla keskiarvoa paremmin. HSL:n vahvuuksia olivat erityisesti joukkoliikenneuskollisuus (HSL 79 %, BEST 65 %), rahalle saatu vastine (HSL 54 %, BEST 40 %) ja kokonaistyytyväisyys (HSL 81 %, BEST 70 %).
• Keskiviikko 6.4. 47. vuosikerta ? nro 7 Työllisyydenhoidon kustannukset ovat jyrkässä kasvussa Ajankohtaista Kaupungin vuoden 2015 tulos romahti edellisvuoteen verrattuna ??? Vuosi 2015 oli Helsingin kaupungin taloudessa myönteisempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Kaupungin toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti, mutta vero- ja valtionosuustulot kasvoivat ennakoitua enemmän. Vaikka investoinnit alittivat selvästi investointiraamin jo toisena vuotena peräkkäin, oli asuntorakentaminen ennätysvilkasta, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksestä. ? Kaupungin tulorahoituksen taso aleni selvästi aikaisemmista vuosista, koska Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n liikevoitot eivät enää vuonna 2015 sisälly kaupungin vuosikatteeseen. Yhtiöiden liikevoitot sisältyvät edelleen kaupunkikonsernin tulokseen. Helen Oy:n vaikutus konsernin tulokseen on kuitenkin edellisvuosia alempi johtuen sähkömarkkinatilanteesta ja yhtiön joutuessa maksamaan tuloksestaan veroa. Vuonna 2015 strategiatavoitteen mukaiset toimintakulut kasvoivat 2,9 prosenttia, kun tavoitteen mukainen kulujen kasvu olisi ollut 0,9 prosenttia. Strategiatavoitetta korkeampi kulujen kasvu oli toiminnoissa, joihin kaupunki ei voi lyhyellä aikavälillä omin toimenpitein tehokkaasti vaikuttaa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta erikoissairaanhoidossa (HUS) 37 miljoonaa euroa (7,0 prosenttia), työmarkkinatuen kuntaosuudessa 24 miljoonaa euroa (74 prosenttia) ja vastaanottokeskustoiminnoissa 7 miljoonaa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen. Lämpöpumpuilla tuotantoennätys  ??Hakaniemen kauppahalli jatkaa toimintaansa remontin aikana Helsingin kiinteistövirastoJulkaistu 21.03.2016 13:01 Hakaniemen kauppahalli korjataan alkuperäiseen loistoonsa ensi vuonna alkavassa peruskorjauksessa. Hallimyynti ei kuitenkaan keskeydy, vaan toiminta jatkuu väliaikaisissa tiloissa hallin läheisyydessä. Vuonna 1914 valmistuneen Hakaniemen kauppahallin sisätilat kunnostetaan peruskorjauksessa alkuperäiseen asuunsa. Korjauksen ja laajennuksen myötä rakennukseen saadaan myös ajanmukaiset ilmanvaihtoja sähköjärjestelmät sekä toimivat sosiaali- ja varastotilat. Peruskorjauksen on määrä alkaa vuoden 2017 alussa ja valmistua syksyllä 2018. Kaupunki haluaa turvata hallimyynnin jatkumisen ja rakennuttaa halliyrittäjille korjausten ajaksi väliaikaiset tilat. Alustavien selvitysten jälkeen kiinteistövirasto on vertaillut tarkemmin neljää parhaimmaksi arvioitua vaihtoehtoa, ja ehdottaa kiinteistölautakunnalle, että hallimyynnin väliaikaiseksi paikaksi valitaan entinen HOK-Elannon tavaratalo Siltasaarenkadulla. Kiinteistölautakunta käsittelee ehdotusta kokouksessaan 23.3.2016. ??Sörnäisissä sijaitsevassa Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa tuotettiin ennätysmäärä, 422 000 MWh, Helsingin alueen kaukolämmöstä viime vuonna. Hyötyenergiaa saatiin talteen 13 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. ??Määrä vastaa 7 % Helsingin alueen koko kaukolämmöstä. Se riittäisi noin 23 000 keskimääräisen omakotitalon lämmittämiseen (kiinteistö ja lämmin käyttövesi). Laitoksen lämmöntuotanto riittää kesäisin kattamaan valtaosan Helsingin kantakaupungin lämmöntarpeesta. Kesäisin kaukolämpöä käytetään kiinteistöjen käyttöveden lämmittämiseen. Lämpimän kesän aikana vastaavan energiamäärän tuottamiseen tarvittaisiin 22 hehtaaria aurinkokeräimiä. Maan alla, Katri Valan puiston alapuolella lämpöä ja jäähdytystä tuottaa viisi suurta lämpöpumppua. Ne hyödyntävät puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa sekä auringon lämpöenergiaa, jota tuodaan jäähdytysverkon kautta kiinteistöistä. Tehokkaimmillaan lämpöpumput tuottavat samanaikaisesti sekä jäähdytystä että lämmitystä. Vuonna 2006 käyttöönotetun lämpö- ja jäähdytyslaitoksen tuotanto on vuosittain kasvanut kaukojäähdytyksen kysynnän kasvaessa.  euroa (48 prosenttia). Kaupungin investoinnit ilman liikelaitoksia sekä eräitä kirjanpidollisia eriä olivat 388 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 391 miljoonaa euroa vuonna 2014. Kokonaisuudessaan tilinpäätöksen investointimenot olivat 571 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investointeja oli 105 miljoonaa euroa ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoimintakauppaan sekä apporttiluovutuksiin liittyviä kirjanpidollisia kirjauksia 79 miljoonaa euroa. Tulevaisuutta valmistellaan Kaupungin vuoden 2015 toimintaa leimasivat sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistukseen varautuminen sekä kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen valmistelu. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi voimakkaasti Suomessa vuonna 2015, jolloin maahan saapui 32 476 turvapaikanhakijaa. Arvioiden mukaan heistä noin 2 300 oleskeluluvan saanutta päätyisi Helsinkiin vuonna 2016. Helsinki on varautunut kotoutumispalveluiden kysynnän kasvuun muun muassa uusilla toimintamuodoilla ja erillismäärärahalla. Sivu 8 Helsingin työväen vappu 2016   ?? Poliittisen vasemmiston ja ammatillisen työväenliikkeen yhteistä vappujuhlaa vietetään 1.5.2016 ensimmäistä kertaa Kansalaistorilla, Musiikkitalon ja Kiasman kupeessa. Tällä kertaa vappukulkue lähtee Hakaniemen torilta ja kulkee Pitkänsillan yli keskustaan ja sieltä Kansalaistorille. Tervetuloa Kansalaistorille piknikille, kuuntelemaan musiikkia, seuraamaan vappuohjelmaa ja osoittamaan solidaarisuutta työntekijöille niin Suomessa kuin koko maailmassa.  Juhlapuhujina toimivat SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Musiikista vastaavat mm. Vuokko Hovatta ja Sinikka Sokka. Ohjelma sivulla 8 Hakaniemen kauppahalli jatkaa toimintaansa remontin aikana Elannon talossa tilaa kaikille yrittäjille Entisen HOK-Elannon talon valtteja ovat tilojen laajuus, tun- nettuus kauppapaikkana ja väliaikaiskäytön ekologisuus. Talon toinen kerros on kunnostettavissa kokonaan hallikaupalle, ja siellä on tilaa kaikille hallin nykyisille yrittäjille. Tilojen rakentaminen voi alkaa tänä kesänä, jolloin ne saadaan käyttövalmiiksi joulukuussa. Entisen tavaratalon toisessa kerroksessa on riittävästi tilaa 170 myymäläpaikalle tukitiloineen. Tilankäyttöä on suunniteltu alustavasti niin, että kahvila- ja ravintola-asiakkaille tarjoutuvat hyvät näkymät Hakaniementorille. Alakerrassa jatkaa toimintaansa päivittäistavarakauppa. Selvitetyistä vaihtoehdoista HOK-Elannon talo on edullisin. Remontti- ja vuokrakustannukset ovat 2,3 miljoonaa euroa eli noin 13  500 euroa per myyntipaikka. Rakennuksen omistaa Antilooppi Management Oy, joka on tarjonnut tiloja vuokralle. Lasipavijonki esillä vaihtoehtona Väistötilojen suunnittelun aikana syksyllä 2015 halliyrittäjät ehdottivat tilaratkaisuksi lasipintaista paviljonkirakennusta, joka sijoitettaisiin Hakaniementorille, ja joka olisi myöhemmin siirrettävissä jatkokäyttöön toisaalle. Kaupungin hallimyynnistä vastaava Tukkutori on teettänyt yrittäjien toiveiden pohjalta viitteellisen arkkitehtisuunnitelman, ja Hakaniemen Ykköskauppiaat ovat toimittaneet kiinteistölautakunnalle viime viikolla vetoomuksen, jossa todettiin halliyrittäjien kannattavan lasipaviljonkia. Myös teknisen palvelun lautakunta antoi marraskuussa 2015 lausunnon, jossa se puolsi lasihallin kaltaista ratkaisua. Tilakeskuksen kustannusselvityksen mukaan esitetynlaisen, muita vaihtoehtoja laajemman ja laadukkaamman tilan kokonaiskustannukset olisivat kuitenkin huomattavan korkeat, noin kuusi miljoonaa euroa. Hintaan vaikuttavat muun muassa suunnittelu- ja työmaanjohtokulut, lattiatyöt sekä kylmä-, varasto- ja sosiaalitilojen tarpeet, joita ei oltu kauttaaltaan huomioitu ensimmäisessä kustannuslaskelmassa. Tukkutori ja kiinteistövirasto tekevät vielä jatkoselvityksiä siitä, mihin hintaan lasihalli olisi rakennettavissa, jos se olisi samankokoinen ja laatutasoltaan samanlainen kuin pienemmäksi suunniteltu tekstiilihallivaihtoehto. Tekstiilipäällysteisestä hallista kaksi versiota Muina väistötilaratkaisuina selvitettiin hallivaihtoehtoja, joissa seinät ovat paroc-elementtejä ja katto lämpöeristettyä pvc-tekstiiliä. Hakaniementorille sijoitettavaan kangaspäällysteiseen halliin sopisi 144 myymäläpaikkaa, eli sinne mahtuisivat nykyisestä hallista vakituiset kauppiaat. Torikauppa voisi jatkua väliai- kaisen hallin vierustalla. Toisena versiona tutkittiin samantyyppistä mutta kaksiosaista hallia, joka sijoittuisi toripuistikkoon Hakaniementorin laidalle. Hallissa olisi 131 myymäläpaikkaa eli sinne mahtuisivat nykyiset kauppiaat vain supistetulla toiminnalla. Kaksiosaisen tilan haasteeksi todettiin myös suhteellisen monimutkainen pohjaratkaisu. Kangashallien kustannukset olisivat noin 3,4 - 3,7 miljoonaa euroa. Väistötilojen tarkempi suunnittelu ja rakentaminen alkavat kiinteistölautakunnan hyväksyttyä hankesuunnitelman. Väistötilojen lisäksi kaupunki investoi Hakaniemen kauppahallin peruskorjaukseen ja laajennukseen noin 12,5 miljoonaa euroa. Yhteyshenkilöt Kiinteistöviraston tilakeskusIrmeli Grundström, hankepäällikköPuh. 050 559 2071irmeli.grundstrom@hel.fi  Helsingin tukkutoriTommi Tapana, teknisen yksikön päällikköPuh. 040 745 5212tommi.tapana@ hel.fi Kiinteistövirasto kehittää, vuokraa ja myy Helsingin kaupungin omistamia maa-alueita ja rakennuksia. Talojen ja tonttien lisäksi kiinteistövirasto vastaa vuokra-asuntojen välityksestä, Helsingin kartastotehtävistä ja geoteknisestä suunnittelusta. Viraston toimintaa ohjaavat kiinteistö- ja asuntolautakunta.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7 Keskiviikko 6.4. Yleisönosasto Järjestöt vaativat yleiskaavaehdotuksen palauttamista Talousrikoksia ilmi ennätys- uudelleen valmisteltavaksi määrä viime vuonna V iranomaisten tietoon tuli ennätysmäärä talousrikoksia vuonna 2015. Törkeiden velallisen epärehellisyystapausten ja verorikosten määrä on kasvanut vuosien 2012 ja 2015 välillä. Verotarkastusten ja harmaan talouden tarkastusten määrä on noussut.? Verohallinnon rikosilmoitustilastoissa törkeiden velallisen epärehellisyystapausten määrä on kasvanut yli 22 prosenttia vuosien 2012 ja 2015 välillä. Sama kehitys nähdään törkeissä veropetoksissa. Myös törkeiden veropetosten suhteellinen osuus on korkea. Vuonna 2015 verohallinto teki rikosilmoituksen 543 veropetoksesta, joista yli 82 prosenttia koski törkeitä veropetoksia.?Rikosilmoitukset johtavat useimmiten tuomioon: vuonna 2015 rikostuomioistuimissa päätettiin 300 juttua, joissa vastaajakohtaisia tuomioita määrättiin 272 kappaletta ja syyte hylättiin 29 kertaa.? Poliisi kirjasi vuonna 2015 ennätykselliset 1 842 uutta talousrikosilmoitusta, joka on suurin määrä viimeiseen kymmeneen vuoteen. Törkeitä velallisen epärehellisyyksiä koskevia ilmoituksia kirjattiin 310 kappaletta. Niiden määrä on noussut kolmessa vuodessa 52,7 prosenttia. Törkeiden veropetosten määrä on noussut samalla aikavälillä 33,8 prosenttia. ?Tullin tietoon tuli yhteensä 856 veropetosta. Tullin tietoon tulleiden eri törkeysasteisten veropetosten määrä on kasvanut 61,8 prosenttia kolmessa vuodessa.?Vuosina 2014 ja 2015 verohallinnossa tehtiin yli 4 500 verotarkastusta, kun aiempina vuosina tarkastuksia oli yli tuhat kappaletta vähemmän. Lukumäärien kasvua selittävät muun muassa painotus riskiperusteiseen tarkastustapaan ja reaaliaikaiseen toiminnan tarkastuksiin.?Myös harmaan talouden tarkastuksia tehtiin vuonna 2015 huomattavasti enemmän (1  041 kappaletta) kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2015 havaittiin selvästi enemmän peiteltyä osinkoa kuin edellisinä vuosina.? Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat anniskeluluvanhaltijoiden taloudellisia edellytyksiä, minkä tarkoituksena on ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja vähentää sellaisten toimijoiden määrää, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ja luotettavuutta jatkaa toimintaa. Luvanhaltijat maksoivat vuonna 2015 noin 2 miljoonaa euroa verovelkoja sen jälkeen, kun aluehallintovirastot olivat pyytäneet niiltä selvitystä veloista osana luotettavuuden arviointia. -j.a. Maauimaloiden kausi- ja sarjakorttien ennakkomyynti starttaa tiistaina ??Helsingin legendaaristen maauimaloiden, Uimastadionin ja Kumpulan maauimalan, kausi- ja sarjakorttien ennakkomyynti alkaa tiistaina 29.3. Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahalleissa sekä Latokartanon liikuntahallissa, Töölön kisahallissa ja Myllypuron Liikuntamyllyssä. Liikuntaviraston hinnastouudistuksen myötä maauimaloiden kausi- ja sarjakorttien hinnat ovat laskeneet. Uimastadion avautuu äitienpäivän kunniaksi maanantaina 8.5. Stadikkaa on valmisteltu kesäkauteen, sillä uima-altaiden laattoja on laajalti korjattu ja erityisesti lastenaltaan laatoitusta on paranneltu. Uimastadionin lemmikit, kanahaukat Helmi ja Heikki, ovat jälleen pesimäpuuhissa, joten tänäkin kesänä saamme toivottavasti nauttia kanahaukkaperheen seurasta. Kumpulan maauimala avautuu Kumpula-päivänä lauantaina 28.5. Tulevaa uintikautta varten Kumpulassa on siistitty metsäaluetta ja hyppyaltaan pohja on maalattu.??Maauimaloiden sisäänpääsyhinnat:? Aikuiset?- kertamaksu 4 e - 10 krt tai 1 kk-kortti 32 e - kausikortti 96 e Muut kertamaksu 2,50 e?- 10 krt tai 1 kk-kortti 20 e - kausikortti 60 e??Lapset - kertamaksu 2 e - 10 krt tai 1 kk-kortti 16 e - kausikortti 48 e ??Helsingin Tieteidentalolle kokoontuneet järjestöjen edustajat esittävät yleiskaavasta yhteisenä kannanottonaan seuraavaa: Helsingin yleiskaavaehdotus on esitetyssä muodossaan toteuttamiskelvoton. Ehdotus on uusittava perusteellisesti. Helsinki on paitsi pääkaupunki, myös asukkaidensa kotiseutu, jonka kehittämisessä ei voi yksisilmäisesti kävellä heidän ylitseen. Viheralueille rakentaminen tulee minimoida. Yhdistysten ja yhteisöjen lausunnoissaan esittämät keskeiset näkemykset tulee ottaa huomioon. Olennaiset luontokohteet on esitettävä kaavan oikeusvaikutteisella pääkartalla. Yleiskaavaehdotuksessa uhrataan aivan liian paljon Helsingin merellisiä ja mantereisia luonto- ja virkistysarvoja, vaikka tämä ei ole kaavan kasvutavoitteiden kannalta tarpeellista. Esimerkiksi Tukholmassa on päädytty siihen, että 150 000 asunnon rakentaminen edellyttää vain muutaman promillen vähennystä viheralueisiin. Järjestöjen asiantuntemuksella laatimia ja hyvin perusteltuja muutosesityksiä ei ole otettu nykyisessä kaavassa huomioon. Siksi vaadimme yleiskaavaehdotuksen pa- lauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Helsingissä 17.3.2016 Eteläiset kaupunginosat ry Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry Herttoniemi-seura ry Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin Keskuspuistoryhmä Lauttasaari-Seura ry Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry Pro Tuomarinkylä Puistola-Seura ry Puotila-Seura ry Stadin Rantaryhmä Stansvikin kyläyhdistys ry Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry Suomen Perhostutkijain Seura ry Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry Vartiosaari Seura ry Vuosaari-Seura ry Pääministerin haastattelu ??Sain Kotimaa-Lehden näytelehden 17.03(.2016) jossa oli pääministeri Juha Sipilän haastattelu ?Suomi saadaan nousuun? otsikolla. Minua alkoi ensi-alkuun ihmetyttämään, että eikö pääministeri Juha Sipilä osaa puhua kunnolla Suomea, kun hän käytti ilmaisua cleantech-osaamisen ja toisessa kohdassa data, joille on selkeä suomalainen vastine cleantech on puhdastekniikka ja data on tieto! Lisäksi sivuviivasin useita kohtia, kuten 1. Tällä hetkellä Suomi on kuitenkin velaksi elävä, sisäisesti jakautunut, työttömyyden ja muiden ongelmien piinaama kansakunta. Sipilä ihmetteleekin sitä, miksi mahdollisuuksien maa edelleen arkailee ottaa tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan. 2. Sipilän mukaan työntekijöiden edustusta pitäisi lisätä yritysten hallituksissa. Silloin kyettäisiin yhdessä tekemään kulloisenkin tilanteen vaatimia päätöksiä. 3. Suomi sai nauttia paristakymmenestä yhtämittaisesta talouskasvun vuodesta. Sipilän mielestä suomalaiset talouselämän ja yhteiskunnalliset rakenteet onkin mitoitettu tilanteeseen, jossa uutta jaettavaa syntyy koko ajan. 4. Meidän kansakuntana olla koko ajan ?timmissä? kunnossa ja huolehtia niistä, jotka eivät itse pysty itsestään huolehtimaan. 5. Sipilä pohdiskelee sitä, miksi esimerkiksi työnantajien ja työntekijöiden suhteet eivät ole Suomessa parhaassa mahdollisessa kun- nossa. Jatkuvan parantamisen periaate saisi olla selkeämmin yhteisesti mielessä. 6. Työtäni pääministerinä motivoi Suomen kuntoon saaminen seuraaville sukupolville. Kun tällainen vastuu on annettu ja mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen en voi katsoa itseäni peilistä jos en tee kaikkea mitä se vaatii. 7. Haastattelussa uskonnonopetuksesta kysyttäessä hän on sitä mieltä, että nykyinen muoto oman uskonnon opetuksesta on toimiva. 8. Haastaisin kirkkoa enemmän keskusteluun. Sen pitää olla erityisesti pienemmän puolella ja köyhän asialla. Haastaisin kirkkoa enemmän tähän suuntaan ja näyttämään myös itse esimerkkiä. 9. Kun ministerit alensivat palkkojaan seitsemän prosenttia, niin kirkon vastaus tähän on mielestäni aika tyly. 10. Olin hiljattain sunnuntaina kirkossa Sipoossa. Siellä oli kaksi perhettä Iranista ja selvästikin kotoutuminen oli tapahtumassa myös seurakuntayhteden kautta. Olen itse ollut työttömänä vuodesta 2002 asti, vaikka silloin olin komennustöissä ympäri Suomen, niin minulle ei ole haluttu antaa töitä vasemman jalkani vammautumisen takia, vaikka parhaimmillani hain yhden vuorokauden aikana 20 eri paikasta töitä en saanut yhdestäkään ja vielä seuraavana vuorokauden aikana 14 eri paikasta töitä en saanut yhdestäkään! Haluaisin kertoa, että olen eri mieltä pääministeri Juha Sipilän kanssa siitä, kun hän kohdissa: 4 ja 8 puhuu köyhien puolella olemisesta, niin saan tällä hetkellä Kelan työttömyyskorvausta ja juuri sieltä leikattiin peruspäivärahasta 0.12?/1 vrk onko tämä köyhien puolella olemista, kun kaiken aikaa kuitenkin hinnat nousevat pääministeri Juha Sipilä? Lisäksi pääministeri Juha Sipilä väittää kohdissa 2. ja 5. työntekijöiden edustuksen puutetta, mutta olen ollut itse työntekijöiden yhteyshenkilö Laitilan Vakka-Tuotteessa ja siellä ei puhuttu luottamusmiehestä mitään ja muutenkin LänsiSuomessa on edelleenkin paljon tällaisia työpaikkoja! Kohta 9. pääministeri Juha Sipilä kehuu kuinka ministerit vähensivät palkkojaan 7 %, mutta hehän saavat palkkio-palkkaa josta ei tarvitse maksaa senttiäkään veroja, niin mikäs siinä on vähentää? Uskonnosta sanoisin sen, että pääministeri Juha Sipilä ei liene koskaan käynyt Helsingin Alppilan kirkossa, kun hän väittää, ettei kirkko ota huomioon kaikenlaisia ihmisiä? Ja mistä pääministeri Juha Sipilä tietää mitä yksittäiset ihmiset tekevät, sillä tiedän ainakin itsestäni ja monesta muustakin, että mieluummin annan tavaroita niille jotka niitä tarvitsee, kun heittäisin kaatopaikalle! Lassi Tiittanen Mäkelänrinteen uimakeskus remonttiin puoleksi vuodeksi ??Mäkelänrinteen uimakeskus Mäkelänkadulla on kiinni puolisen vuotta. Halli avataan peruskorjauksen jälkeen noin puolen vuoden kuluttua ensi lokakuussa. Hallissa pyritään järjestämään remontin aikana vesiliikuntakursseja ja erilaisia tapahtumia. Koululaisten ja uimaseurojen uintivuorot pyritään järjestämään normaalisti, samoin ryhmäliikunnan ilta- ja viikonlopputunnit. Kuntosali, palloiluhalli, solarium ja hieronta ovat käytössä peruskorjauksen ajan. Remontissa pukuhuonetiloja suurennetaan ja niihin rakennetaan pukukaappeja, suihku- ja saniteettitiloja lisätään ja saunoja suurennetaan. Halliin rakennetaan uusi kylmäallas.
• KALLIO LEHTI Keskiviikko 6.4. Sibelius-Akatemia parhaalla sijalla ??Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on sijoittunut seitsemänneksi tuoreella ranking-listalla, jolla vertailtiin maailman esittävien taiteiden koulutusta tarjoavia yliopistoja. SibeliusAkatemian sijoitus kymmenen parhaan joukossa oli suomalaisten yliopistojen ainoa. Listauksen teki yliopistoja maailmanlaajuisesti vuosittain arvioiva QS, jonka ranking kuuluu maailman arvostetuimpiin. ? Olemme ylläpitäneet korkeaa laatua ja samalla monimuotoisuutta. Olemme olleet ajan hermolla ja tuoneet klassisen musiikin pitkän perinteen rinnalle jazzia, musiikkiteknologiaa ja kansanmusiikkia. Toimintamme ytimessä on opiskelijalähtöinen ajattelu: opiskelijoille annetaan tilaa ja aikaa löytää oma luova identiteettinsä. Maailmalla tämä on vielä uutta. Meillä on myös erittäin sitoutunut opettajakunta, lahjakkaat opiskelijat sekä erinomainen fyysinen oppimisympäristö. Taideyliopiston kehitys on mahdollistanut uusia professuureja sekä henkilökohtaisen opetuksen määrän lisäämisen, listaa Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen menestyksen syitä. Esittävien taiteiden alakohtainen QS World University Rankings by Subject -vertailu tehtiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sadan yliopiston listan ensimmäisen sijan sai yhdysvaltalainen Juilliard School New Yorkissa. Toiselle sijalle sijoittui itävaltalainen Universität für Musik und darstellende Kunst Wien. Akateemisen maineen osalta Sibelius-Akatemia sijoittui kolmanneksi heti Juilliardin ja Wienin jälkeen. ? Menestyksen taustalla on pitkäjänteinen ja määrä- tietoinen työskentely erinomaisen laadun puolesta. Olemme ylpeitä SibeliusAkatemian upeasta sijoituksesta. Haluan kiittää koko Sibelius-Akatemian henkilökuntaa sekä dekaani Tuomas Auvista loistavasta työstä, iloitsee rehtori Jari Perkiömäki. Kaikkiaan sijoituksia keräsi yhdeksän suomalaisyliopistoa. QS-ranking perustuu asiantuntijahaastatteluihin, tutkimusjulkaisuihin ja siteerauksiin. Yhteensä listausta varten arvioitiin kansainvälisesti 4 226 yliopistoa. Näistä listoille pääsi 2 691 korkeakoulua, joista oppiainekohtaisille top 50 -listoille ylsi 347. Listaukset kattavat 200 parasta yliopistoa eri tieteenaloilta. ? Kiitos kuuluu koko Sibelius-Akatemian yhteisölle, joka tekee uskomattoman hienoa työtä, toteaa Tuomas Auvinen. 5 Mäkelänkadulta Suomen tarkinta tietoa kaupunki-ilmasta ??Helsinkiin Mäkelänkadulle on perustettu uusi ilmanlaadun mittausasema. Mittausasemalla selvitetään liikenteen päästöjen vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen tarkemmin kuin missään muualla pääkaupunkiseudulla tai Suomen kaupungeissa. ? Uudella supermittausasemalla mitataan laajasti eri ilmansaasteita ja niiden ominaisuuksia. Helsingin seudun ympäristöpalvelut valitsi supermittausaseman paikaksi Mäkelänkadun, koska liikenne aiheuttaa siellä erityisen korkeita saastepitoisuuksia, kuvailee ilmansuojeluasiantun- tijaJarkko Niemi HSY:ltä. Ilmanlaatu on Mäkelänkadulla heikkoa, koska liikennemäärät ovat suuret, liikenne ruuhkaista ja pakokaasut laimenevat huonosti katua reunustavien kerrostalojen vuoksi.  Aseman erikoismittauksilla selvitetään autojen kiristyvien päästönormien ja uudistuvan ajoneuvokannan vaikutusta päästöihin ja ilmanlaatuun. Mittauksilla selvitetään myös katupölyn torjuntakeinojen tehoa ja vaikutusta ilmanlaatuun. Lisäksi seurataan pitoisuuksia, jotka aiheutuvat muista päästölähteistä sekä kulkeutuvat kauem- paa pääkaupunkiseudulta että Euroopasta. Mäkelänkadun mittausasemalta saatuja tietoja voidaan hyödyntää myös arvioitaessa bulevardimaisten kaupunkialueiden ilmanlaatua ja sen kehittymistä tulevina vuosina. HSY:n omien mittausten lisäksi Mäkelänkadulla tehdään erityismittauksia yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tällä hetkellä Mäkelänkadun tutkimusyhteistyössä ovat jo mukana Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon. Pieniä hetkiä tarvitaan Oomme saarella satujen, kuulen lauluja lintujen. Kauan tiesin aavistin, Sinä tulisit jostakin. Ootin elämääni parempaa, mikä tietäin tasoittaa. Elämä on niin antoisaa, pieniä hetkiä tarvitaan! Emme riitele ollenkaan, vaan taitoamme testataan. Kiitollinen olla saan, huono päivä taakse jää. Tukekaamme aina toisiamme, siitä sitä voimaa saamme! Elämä on niin antoisaa, pieniä hetkiä tarvitaan! Muistan sen vieläkin kuin päivän elisen. Olit rinteessä kukkulan luona tuomen valkoisen. Sua kesäkeijuksi luulin, tulithan kevein askelin. Vahvuuden toit elämään, olethan muusa mukavin. Muistan sen vieläkin kuin päivän elisen. Sä tulit sieltä jostakin, tulit luoksein hymyillen. Sulle maljan kohotan, olethan muusa mukavin. Toivo Levanko lyyrikko KATSO KURSSIEMME ALKAMISAJAT www.autokouluhakaniemi.fi Uutta! Kuorma-autokurssi Professori Mikael Fogelholm. Kuva: HY/Linda Tammisto Mikael Fogelholmille J.V. Snellman -palkinto ??Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille. Palkinto jaettiin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 23. maaliskuuta. Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinto ojennettiin ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille. Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Mikael Fogelholm on selväsanainen ja laaja-alainen ravitsemusalan asiantuntija, joka tulkitsee tutkimustuloksia ymmärrettävästi. Hän jaksaa väsymättä puolustaa tieteellisen tiedon merkitystä ajoittain kiivaaksikin muut- tuvassa ruokakeskustelussa, jossa liikkuu paljon myös ei-tieteellisiä näkemyksiä. Miksi ihmisen ravitsemus on niin kuuma aihe? ? Se johtuu pääasiassa siitä, että saatamme tehdä päivittäin enemmän kuin sata syömiseen liittyvää valintaa. Suurimmalle osalle meistä ne ovat pääosin automaattisia. Jos ajattelu kuitenkin äityy mustavalkoiseksi, kuten esimerkiksi, että gluteeni on pahasta, kaikki muu on hyvästä, syöminen saattaa vallata ajatukset kokonaan. Lisäksi netti on tarjonnut mahdollisuuden lähes kaikille päästä tutustumaan tieteellisiin julkaisuihin. Ravitsemus vaikuttaa helpolta tieteeltä, sillä tutkijat käyttävät sanoja kuten hiilihydraatti, rasva, vitamiini, maito ja liha. Kui- tenkin yksittäisen tutkimuksen laadun ymmärtäminen ja tutkimuksen suhteuttaminen kaikkiin edellisiin tutkimuksiin on vaikeaa, Fogelholm toteaa pitämässään puheessa. Monipuolisen ja ajantasaisen tieteellisen osaamisen rinnalla Fogelholmin vahvuuksia ovat hyvät viestintätaidot, rohkeus ja uteliaisuus. Hän osaa kertoa tieteestä sujuvasti eri välineissä, kuten mielipidekirjoituksissa, oppikirjoissa ja sosiaalisessa mediassa. Hän on auliisti median käytettävissä sekä auttaa ja kannustaa myös muita tieteentekijöitä saamaan äänensä kuuluviin. Mikael Fogelholm myös opettaa tieteen popularisointia ja tiedeviestintää. J. V. Snellman -palkinnon suuruus on 6 000 euroa. englannin kielellä. LUKIOLAISILLE B-kurssi Kallion lukiolla alkaa 7.4. klo 16.15 luokka 35 Moottoripyöräkurssi A tai A2 englannin kielellä alkaa 29.4. klo 15. Kysy lisää! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
• KALLIO LEHTI 6 Keskiviikko 6.4. Päivyri Viikon mietelause: Puu / oksistunut / valo. Bo Carpelan (1926-2011) Nimipäivät: Viikko 14 Ma 4.4. Ukko Ti 5.4. Ira,Irina, Irene, Iro Ke 6.4. Ville, Vili, Jami, Viljami, Vilho, Villhelm To 7.4. Allan, Ahvo Pe 8.4. Suoma, Suometar La 9.4. Elias, Eelis, Eeli, Eljas Su 10.4. Tero Viikko 15 Ma 11.4. Minea, Verna Ti 12.4. Julia, Julius, janna, Juuli, Janni Ke 13.4. Tellervo To 14.4. Taito Pe 15.4. Linda, Tuomi La 16.4. Patrik, Jalo Su 17.4. Otto Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella jarkko.soini@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Jarkko Soinille numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Nuorten ylläpitämä? kahvila Kinaporissa ??Nuorten työhönohjauksen nuoret avasivat kahvilan Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa. Nuorten- ja vanhustenpalvelujen yhteistyönä avattu Kahvila Aleksis täytti Kinaporin asiakkaiden toiveen, kun kahvilatoiminta käynnistyi tauon jälkeen. Kinaporilla oli tarve kehittä toimintaa ja tilaa tarjottiin Nuorten työhönohjaukselle kahden vuoden kokeiluun. Jo muutaman viikon perusteella toivomme, että malli vakiintuu. Vuosaaressa samalla konseptilla toimiva nuorten työhönohjauksen Kahvila Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 7.4. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Miten usko elämän varrella muuttuu? Vieraana arkkipiispa Kari Mäkinen, Päivi Istala haastattelee. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Teija Salmi, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen ? tule mukaan! Teejatkot. Klo 19.30 Ripariribiisi-ilta. Tule laulamaan tuttuja ja nostalgisia Nuoren seurakunnan Veisukirjan lauluja bändin ja kuoron kera. Mattsson, Niskala. Pe 8.4. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Su 10.4. klo 10 Messu. Laajasalo, Partti, Pentikäinen, Oksanen, Niskala, avustaja Seidi Jääranta. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Ma 11.4. klo 18 Iltakirkko. Saarna teologiharjoittelija Teija Salmi. Ti 12.4. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Yläkamari. Klo 16.15-18 Kukkoeteisen kutojat kirkon sivueteisessä. Tule kutomaan kaulaliinoja Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen asukkaille. Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Opiskelijamessu, Laura Mäntylä. Teejatkot. Klo 19 SibeliusAkatemian tutkintokonsertti, Irina Vavilova, urut. Vapaa pääsy. Ke 13.4. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea joht. Klo 20 Konsertti: Jussi Syren&Groundbreakers. Bluegrass-gospelmusiikkia akustisesti. Vapaa pääsy. To 14.4. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: ?Suomella ei mene huonosti?. Professori emeritus Esko Valtaoja. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Huovinen, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen ? tule mukaan! Pe 15.4. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen ja kanttori Matti Turunen. Teejatkot. La 16.4. klo 17 Tuomasmessun Ehtookellot. Messu alkaa hiljentymisellä ja päättyy ehtookelloihin. Su 17.4. klo 10 Messu. Mattsson, Männistö, Helin, Teija Salmi, Pyylampi. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Hurmerinta ja vierailevia rukoilijoita. Musiikki Seppo J. Järvinen ja Kaisa Valve. Villa Ullas juhli vuodenvaihteessa 20-vuotista taivaltaan. Sukupolvet kohtaavat nyt myös Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa. Sosiaalija terveysviraston Nuorten työhönohjauksen kahvilat tarjoavat asiakasnuorille mahdollisuuden työkokeiluun, jossa saa kokemusta muun muassa asia- ??Ekonomi Antti Palomäkaspalvelusta. Nuori saa pe- ki on nimitetty Keskon rehdytyksen ja valmennusta yhdistettävän Pääkaupuntyötehtäviin. Aiempaa työ- kiseudun ja Etelä-Suomen kokemusta tai koulutusta ei alueen aluejohtajaksi. Uutarvita. Riittää, että haluaa teen yhdistettävään alueeoppia uutta ja on kiinnos- seen kuuluvat pääkaupuntunut työskentelemään kah- kiseudun kaupunkien lisäksi Uudenmaan maakunta, vilan toimintaympäristössä.?     Päijät-Häme, Kanta-Häme Ti 19.4. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Yläkamari. Klo 13.15 Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti, Maria Tuokko, urut. Klo 16.1518 Kukkoeteisen kutojat kirkon sivueteisessä. Tule kutomaan kaulaliinoja Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen asukkaille. Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Opiskelijamessu, Henri Järvinen. Teejatkot. Klo 18.30 Raamattuluento. Pastori Matti Viitanen: Torinon käärinliinat. Mukana Hurmerinta. Järj. Kallion seurakunta ja SEKL. Vihreä Sali, sisäänkäynti Kallion kirkon paloaseman puoleisesta sivuovesta summerilla. Ke 20.4. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Anima mea joht. To 21.4. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Pyhyyden kokemukset arjessa ? tutkimuksen terveisiä. Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen. Saarna Jarmo Kokkonen, Mattsson. Yht. työssä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Teejatkot. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki ma-ti, to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Pe 8.4. klo 10-12 Lasten perjantai: Savipaja kaikenikäisille. La 9.4. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 10.4. klo 16 Messu. Laajasalo, Oksanen, sekakuoro Vox Urbana. Kirkkokahvit. Ma 11.4. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 12.4. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 17 Iltateet -keskustelusarja: Muototiiliä ja monitoimitiloja. Oscar Ortiz-Nieminen kertoo Alppilan kirkon arkkitehtuurista ja historiasta. Pe 15.4. klo 10-12 Lasten perjantai: Laulutuokio. Menossa mukana Anu Rask. La 16.4. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 17.4. klo 16 Messu. Viljamaa, Pyylampi. Kirkkokahvit. Ma 18.4. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 19.4. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 17 Iltateet -keskustelusarja: Siveettömyys rehottaa monissa muodoissa. Katri Korolainen esittelee Sörnäisten seurakuntien sosiaalista kontrollia vuosina 1906-1917. Alppilan kirkon kahvila ti klo 1018, ke-to klo 10-16, pe klo 10-14, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 8.4. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 10.4. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 15.4. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 17.4. klo 11 Vironkielinen messu. Salmelainen, piispa Tiit Salumäe. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 14.4. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. La 16.4. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Jari Arjoranta. To 21.4. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 13.4. klo 19 Jonne Taavitsainen Threedom. Levynjulkaisu -kiertue. Kahvila aukeaa klo 18. To 14.4. klo 18?20 Yrittäjien/Itsensä työllistäjien kulttuuri-kahvila. Esiintymässä laulaja-lauluntekijä Katja Luhtala. Elävää musiikkia, verkostoitumista ja keskustelua yrittäjyyden rajapinnassa. Järj. Pienyrittäjän tuki ja Kallion srk. Su 17.4. klo 18 Shaibalaiba - Story Café. Tule kuulemaan tarinoita ja tule kertomaan oma tarinasi. Kahvila auki koko illan. Ke 20.4. klo 18 #Pitsa!(Pienet Ihmiset Tekevät Suuria Asioita) -näytelmä. Muut tapahtumat Ke 13.4. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 13.4. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ke 20.4. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 20.4. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Matka Krakovaan 22.-25.9.2016. Ohjelmassa mm. kävelykierros vanhassa kaupungissa, Chopin-konsertti, Wieliczkan suolakaivos, Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri sekä Miepolomicen linna. Matkan hinta n. 965 ? /hlö/2 hh. Matkanjohtajina Jukka Soisalon-Soininen ja seurakunnasta Riitta Männistö. Vastuullinen matkanjärjestäjä OK-Matkat. Lisätietoja 09 2340 3633 ja varaukset 09 2510 2050. Kesko yhdistää pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen alueet sekä Kymenlaakso. Antti Palomäellä on pitkä ja monipuolinen kokemus eri johtotehtävistä Keskokonsernissa. ? Etelä-Suomen alue on Suomen kasvualuetta. Vahva väestönkehitys edellyttää alueella myös kaupallisten palveluiden lisäämistä ja kehittämistä kasvun tarpeita vastaavaksi, Palomäki sanoo. Keskon aluejohtajat edustavat alueillaan K-ryhmää ja vastaavat alueellisista toiminnoista. Tärkein tehtävä on alueellisten kauppapaikkahankkeiden suunnittelu ja läpivienti. Aluejohtaja vastaa myös alueen sidosryhmäyhteistyöstä. Keskon Etelä-Suomen aluejohtajana aiemmin toiminut johtaja Timo Heikkilä on siirtynyt Kesko-konsernin hankinnan ja logistiikan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi.
• KALLIO LEHTI Keskiviikko 6.4. Pekka Hurme Helsingin pelastuslaitos tehosti onnettomuuksien ehkäisyä Murheilua jalkapallosta ??Jalkapallokausi pyörähtää käyntiin Suomessa, jälleen, sillä palloa on Suomessa sarjamuotoisesti potkittu reilusti yli sata vuotta. Jalkapallo on Suomessa paitsi vanha pallopeli myös Suomen eniten harrastettu urheilu. Maailmanlaajuinen hieno peli, jota me suomalaiset emme sitkeästä yrittämisestä huolimatta tai siitä johtuen ole koskaan oppineet pelaamaan. Ruotsalaiset ovat aina osanneet jalkapalloa, tanskalaiset samoin, Norjakin on ollut kansainvälisellä huipulla. Nyt piskuinen Islanti meni lohkonsa voittajana karsinnoista Ranskan EMkisoihin, joihin Suomenkin piti päästä, kun oli ?helppo? karsintalohko. Se , että Suomi ei nytkään päässyt, ei ole mitään uutta. Suomi ei ole koskaan päässyt jalkapallossa mihinkään, nimenomaan Suomen maajoukkue. Nykyisin lempinimellä ?Huuhkajat? tunnettu. Suomen jalkapallomaajoukkueen yli satavuotista yritystä ja saavutusten surkeutta kuvaa ilkeän hauskasti Antti Eerolan helppolukuinen ?Punapaidoista huuhkajiksi ? Suomen jalkapallomaajoukkueen historia ? (Siltala 2015). Kirjassa käydään lävitse Suomen miesten jalkapallon Amaaottelut ensimmäisestä vuoden 1911 Eläintarhan kentällä Ruotsia vastaan pelatusta maaottelusta lähtien. Tuossa ensimmäisessä maaottelussa Suomi johti alussa jo 2-0, mutta miten ollakaan Ruotsi tuli tasoihin ja voitti lopulta 2-5. Tämä tilanneasetelmahan on toistunut Suomen maa- otteluissa sitten moneen, moneen kertaan. Miten ollakaan, vastustaja, kuka tahansa, on viime minuuteilla kääntänyt ottelun Suomen tappioksi tai ? varma? voitto on muuttunut katkeraksi tasapeliksi. Jos ei vastustajan ansiosta, niin sitten tehdään oma maali, kuten ikimuistoisessa Unkari-pelissä Olympiastadionilla sateisena lokakuun iltana 1997. Sympaattista surkeutta Antti Eerolan kirjassa esitellään paitsi otteluita ja ottelutuloksia, myös eri aikojen parhaita suomalaispelaajia ihan mukavalla tavalla, sympaattisesti. Sympaattinen on koko kirjan ote Suomen jalkapallomaajoukkuetta kohtaan, vaikka maajoukkueemme parhaat kansainväliset saavutukset tulevatkin yli 100 vuoden takaa, Tukholman olympiakisoista 1912. Silloin Suomen jalkapallomaajoukkue punaisissa paidoissaan voitti ensin Italian ja sitten Ve- näjän. Sen jälkeen Suomi ei ole koskaan voittanut Italiaa, hävinnyt 10 kertaa, kerran pelannut tasan viimeisten sadan vuoden aikana. Venäjän kanssa Suomi on Tukholman jälkeen pelannut neljä maaottelua ja hävinnyt ne kaikki ja siinä välissä oli 15 maaottelua Neuvostoliittoa vastaan, ei yhtään voittoa, viisi tasapeliä,kymmenen tappiota ! Kirjan tilasto-osasta ilmenee mm. että tunnettu jalkapallomaa Thaimaa on voittanut Suomen kolme kertaa, Suomi tämän lomamaan yhden kerran. Bangkokissakin tuli Suomelle turpaan 5-1 ! Ruotsihan on ollut Suomelle kaikissa pallopeleissä se ihmeellinen ?hannu hanhi?, joka jotenkin kääntää ottelut voitokseen. Yhteisen jalkapallohistorian, joka siis alkoi 1911, tilastonumeroita ei selitä millään onnella : Suomi on kohdannut Ruotsin maajoukkueen yli sadan vuoden aikana 87 kertaa, Ruotsi on voittanut 67 ottelua, Suomi yhdeksän, tasapelejä 11. Pahin lukema Helsingin Olympiastadionilta vuodelta 1954, lopputulos 1-10. Vielä 2011 tuli Tukholmassa turpaan 5-0. Antti Eerolan kirja Suomen jalkapallomaajoukkueen historia vahvistaa käsitystä siitä, että jalkapallo Suomessa maajoukkuetasolla ei ole urheilua vaan murheilua. Mutta onneksi yritystä aina vaan riittää, ja harrastusta. Pekka Hurme Kirkko soikoon -konsertteissa yli 8000 kävijää ??Kirkko soikoon 20 vuotta. Tuomiokirkon juhlakonsertissa esiintyivät Erica Back, Jaakko Kortekangas, Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri sekä Key Ensemble, kapellimestarina Teemu Honkanen. Kuva: Hessu Heikurinen Kirkko soikoon -konsertteissa yli 8000 kävijää Kirkko HelsingissäJulkaistu 24.03.2016 11:24 Tänä keväänä 20. juhlavuottaan viettäneen Kirkko soikoon -festivaali keräsi yli 8 000 kävijää konsertteihin ja muihin tilaisuuksiin. Kävijämäärä on kutakuinkin sama kuin aikaisempina vuosina. Säveltäjä Eero Hämeenniemen teos Lux et Tenebrae oli Kirkko soikoon -festivaalin juhlakonsertin tilausteos.  Tuomiokirkossa lähes 400 kuulijalle esitetty teos  kuullaan Radio Yle 1:ssä pääsiäislauantaina 26.3. kello 19.03.  Hämeenniemen teoksen lisäksi konserttiohjelmassa oli J.S. Bachin Brandenburgilaiset konsertot nro 4 ja 5 sekä Franz Biberin sonaatteja. Esiintyjinä olivat  mezzosopraano Erica Back, baritoni Jaakko Kortekangas, Key Ensemble ja Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri, johtajana Teemu Honkanen. Kirkko soikoon 20 vuotta -juhlakonsertti toteutettiin yhteistyössä Taideyliopiston kanssa. Konsertti tarjosi musiikin lisäksi kaikkia aisteja hivelevän valotaideteoksen, jonka oli  suunnitellut Otso Vartiainen opinnäytetyönään. Kuvataideopiskelijoiden Valo ja pimeys -näyttely Tuomiokirkon kryptassa kuului myös festivaalin ohjelmaan. Musiikkitalossa, Helsingin kaupunginorkesterin kahdessa konsertissa, lähes kolme tuhatta klassisen musiikin ystävää kuuli Alexander Raskatovin Bysanttimessun ja Franz Lisztin Dante-sinfonian. Orkesteria ja Latvian valtionkuoroa johti monilla Kirkko soikoon -festivaaleilla vieraillut Andres Mustonen. Raskatovin vuonna 2013 Istanbulissa kantaesitetty teos  kuultiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa. Petrus församlingin kanttori Peter Hillin sävellyskonsertti Kallion kirkossa tallennettiin ja se lähetetään Radio Vegassa kiirastorstaina 24.3. kello 22.15. J.S. Bachin intensiivinen pääsiäiskertomus Johannespassio keräsi Kirkko Soikoon -festivaalin päätöskonserttiin Johanneksen kirkkoon 700 hengen yleisön. Helsingin barokkiorkesteria johti Aapo Häkkinen. Festivaalin suosituimmiksi konserteiksi muodostuivat myös kaikki isommat virsikonsertit. Tulevana adventtina käyttöön otettavan virsikirjan lisävihko on in- 7 noittanut muusikot  tulkitsemaan kiinnostavasti kirkollista virsiperinnettä. Uusia virsiä  esitettiin  Sirkku Rintamäen jatkotutkintokonsertissa Villivirsiä sekä Tapiola Big Bandin ja Gospel Helsingin kahdessa tilaisuudessa. Kapellimestari Esko Heikkisen säveltämä Big band -messu, keräsi Temppeliaukion kirkkoon nelisen sataa kuulijaa. Juuri ennen pääsiäistä järjestetty festivaali tarjosi lähes 50 konserttia Helsingin kirkoissa sekä kaksi konserttia Musiikkitalossa. Suurin osa konserteista oli yleisölle ilmaisia. Tapahtuman pääjärjestäjä on Helsingin seurakuntayhtymä. www.kirkkosoikoon. fi?Facebook.com/kirkkosoikoon?Twitter.com/kirkkosoikoon Yhteyshenkilöt Erja Piipponentiedottaja, Kirkko Helsingissä+358 50 565 2450erja.piipponen@ evl.fi Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, sirpa.patronen@ evl.fi, p. 09 2340 2609www. kirkkohelsingissä.fi Liitteet Kirkko soikoon 20 vuotta. Tuomiokirkon juhlakonsertissa esiintyivät Erica Back, Jaakko Kortekangas, SibeliusAkatemian barokkiorkesteri sekä Key Ensemble, kapellimestarina Teemu Honkanen. Kuva: Hessu Heikurinen. ??Helsingin kaupungin pelastuslaitos on siirtynyt viime vuosina perinteisistä palotarkastuksista toimintatapaan, jossa asiakkaat saavat aikaisempaa aktiivisemman roolin omien turvallisuusriskien tunnistamisessa, onnettomuuksien ehkäisyssä ja niihin varautumisessa. Samalla onnettomuuksien ehkäisyn menetelmiä on monipuolistettu ja toimenpiteiden määrää lisätty suuntaamalla toimintaan henkilöstövoimavaroja toiminnan muilta alueilta. Viime vuonna onnettomuuksien ehkäisylle asetetut tavoitteet ylitettiin selvästi. Helsingin pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisy perustuu pääasiassa asiakkaiden omavalvonnan ja viranomaistarkastusten yhdistämiseen yhteiseksi toiminnaksi, onnettomuustilanteiden dokumen- tointiin, turvallisuusviestintään ja -koulutukseen, pelastustoiminnan toimintaedellytysten tarkastamiseen, asiantuntija- ja konsultaatiopalveluun, kemikaalivalvontaan, nuohoustoiminnan valvontaan sekä palo- ja onnettomuustutkintaan. Lisäksi vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittymistä tuetaan panostamalla toiminnan tutkimukseen. Vuonna 2015 pelastuslaitos suoritti kaikkiaan 2 533 palotarkastusta. Asuinkiinteistöjen omavalvontaa toteutettiin 1 129 kerros- ja rivitalossa, yhteensä 546 taloyhtiössä. Turvallisuusviestintää ja -koulutusta annettiin 31 434 henkilölle. Asiakirjavalvontaa suoritettiin 2 356 tapauksessa, kemikaalivalvontaa 190 tapauksessa sekä asiantuntijapalveluita 1  542 tapauksessa. Onnettomuuksi- en ehkäisyyn liittyviä valvonnallisia ja viestinnällisiä suoritteita tehtiin yhteensä 9 743 kappaletta. Onnettomuuksien ehkäisytyölle asetetut määrälliset tavoitteet ylitettiin vuoden 2014 tasosta 14 %:lla ja vuodelle 2015 asetetusta tavoitteesta 22 %:lla. Onnettomuustilanteiden kehitys ja niiden hallinnan vaikuttavuus muodostuvat monien eri tekijöiden ja toimijoiden yhteisvaikutuksesta. Näin ollen muutaman vuoden tarkastelujaksolla ei voida suurella varmuudella osoittaa eri tekijöiden vaikutuksia. Kuitenkin rakennuspalojen ehkäisyssä, joihin onnettomuuksien ehkäisyn toimenpiteet erityisesti kohdistuvat, voidaan havaita laskeva trendi viimeisen viiden vuoden ajalta. Polttoainekustannusten lasku toi HSL:n ylijäämäisen tuloksen ??Vuonna 2015 joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi jonkin verran ennakoitua enemmän ja joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Helsingin seudun liikenteen kokonaismatkustajamäärät vuonna 2015 kasvoivat edellisvuodesta 1,5 prosenttia 358,6 miljoonaan matkaan. HSL:n ennuste vuoden 2015 matkustajamäärän kasvuksi oli yksi prosenttia. Tuntuvinta kasvu oli junaliikenteessä (+8,9 %) Kehäradan käyttöönoton myötä. Raitioliikenteen matkustajamäärät puolestaan laskivat hieman (-0,5 %) mm. kävelyn ja pyöräilyn kasvun sekä kiskotöiden aiheuttamien muutosten vuoksi. Metroliikenteessä edellisvuoden notkahdus taittui ja matkustajamäärät kasvoivat 1,2 prosenttia. Bussiliikenteessä ei tapahtunut merkittäviä matkustajamäärämuutoksia. ? HSL on hyötynyt raakaöljyn hinnan laskusta. Sen sijaan Kehäradasta ja Länsimetrosta aiheutuva infrakustannusten nousu lisää painetta lippujen hintojen korotuksille. Mittavat panostukset joukkoliikenneinfran kehittämiseen ovat välttämättömiä, koska Helsingin seudun väestönkasvu jatkuu yli yhden prosentin vuosivauhdilla, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. ?Kehäradan menestys ensimmäisen puolen vuoden ajalta on myönteinen signaali. Matkojen keskittäminen raideliikenteeseen lisää joukkoliikenteen kysyntää. Raitioliikenteen matkustajamäärän pieneneminen kertoo kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääntymisestä kantakaupungissa, mikä on HSL:n näkökulmasta suotuisaa kehitystä kestäviä kulkutapoja?, Rihtniemi sanoo. Tälle vuodelle ja lähivuosiksi HSL ennustaa joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvuksi yhtä prosenttia. Lähivuosien ennusteet täsmentyvät talous- ja toimintasuunnitelmassa, jonka hallitus hyväksyy vuosille 2017-2019 ensi syksynä. HSL:n ennätyslukemissa oleva asiakastyytyväisyys nousi edelleen. Asiakkaista 89 prosenttia kertoi olevansa tyytyväisiä Helsingin seudun joukkoliikenteen palveluihin(2013: 87,5 %, 2014: 88 % tyytyväisiä). HSL selvittää asiakastyytyväisyyttä tutkimuksella, johon osallistuu noin 50 000 matkustajaa eri liikennevälineistä. HSL:n asiakastyytyväisyys on kansainvälisestikin vertailtuna erittäin korkealla tasolla. Matkustajamäärässä edellisvuotta parempi kehitys HSL teki vuonna 2015 vahvan tuloksen. Tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen oli 21,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 9,9 miljoonan euron alijäämään. HSL:n lipputulot kasvoivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia 307,0 miljoonaan euroon. Talousarvion lipunmyyntiennuste perustui yhden prosentin matkustajamäärän nousuun, kun toteutunut matkustamäärien kasvu oli 1,5 prosenttia. Lippujen hintoja nostettiin vuoden 2015 alussa keskimäärin 3,8 prosenttia. HSL:n kaikki toimintatulot kasvoivat vuonna 2015 1,3 prosenttia 622,9 miljoonaan euroon. Toimintatuloista 49,3 prosenttia oli lipputuloja ja 48,0 prosenttia kuntaosuuksia. Muut toimintatulot, yhteensä 16,9 miljoonaa euroa, koostuivat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. HSL:n toimintamenot vuonna 2015 olivat 593,2 miljoonaa euroa, jotka jäivät 3,5 prosenttia alle talousarvion. Menoista suurin yksittäinen erä on joukkoliikenteen hankintakustannukset, jotka muodostivat 470,6 miljoonaa euroa eli 79,3 prosenttia HSL:n toimintamenoista. Kustannussäästöt syntyivät erityisesti poltto- ja voiteluaineiden hintatason laskusta.
• KALLIO LEHTI 8 Helsingin työväen vappuohjelma Hakaniemen tori ? Klo 10.00 Vappukulkue järjestäytyy Hakaniemen torilla Hyvinkäänkylän puhallinorkesterin tahdissa ? Klo 11.00 Kulkue kaupungin halki Kansalaistorille Kulkueeseen ovat tervetulleita kaikki, jotka jakavat vasemmiston ja työväenliikkeen arvot tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Kulkueen järjestäjät edellyttävät kulkueeseen osallistuvilta, että muita kulkueeseen osallistuvia kunnioitetaan eikä esim. kulkueessa kannettavissa banderolleissa tai plakaateissa käytetä asiatonta kieltä. Mahdollisen oman ryhmän tai ns. blokin tunnukset voivat olla esillä. Vappuun sopivat esim. karnevaaliasut ovat tervetulleita, mutta koko kasvot peittävät naamiot tai kommandopipot eivät ole sallittuja. Kansalaistori (musiikkitalon vieressä) ? Klo 10.00 Lapsille pomppulinna ja Halisko-liikuntarata. Myynti- ja esittelypisteitä. ? Klo 11.00 Lapsille ja aikuisille esiintyy Kengurumeininki. ? Klo 11.30 Vappukulkue saapuu Kansalaistorille. Hyvinkäänkylän puhallinorkesteri esiintyy. ? Klo 12.00 Kansanjuhla Juhlan avaus ja juonto, näyttelijä Vilma Melasniemi. Voimisteluesitys Puhe, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Musiikkia, trubaduuri, oopperalaulaja Henry Kinnula Puhe, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen Musiikkia, Sauli Malinen ja Liiton laulajat Yhteislauluna Kansainvälinen ? Klo 13.15 Vuokko Hovatta & Sinikka Sokka & yhtye HTY - Paasitornin juhlasali (Paasivuorenkatu 5) ? Klo 15.00 Työväenlauluja yhdessä, vetäjinä Sauli Malinen ja Liiton laulajat. Helsingin työväen ja vasemmiston vappujuhla järjestetään tänä vuonna jo 23. kerran SAK:n Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestön, TUL:n Suur-Helsingin piirin, Helsingin Sosialidemokraattien ja Helsingin Vasemmistoliiton yhteisvoimin. Järjestelyissä ovat mukana myös Helsingin Demarinuoret ja Etelä-Suomen Vasemmistonuoret. Keskiviikko 6.4. Työllisyydenhoidon kustannukset ovat jyrkässä kasvussa Kaupungin vuoden 2015 tulos romahti edellisvuoteen verrattuna Jatkoa sivulta 3 ??Vuonna 2015 asuntorakentaminen oli erittäin vilkasta ja erityisesti aloitettujen rakennushankkeiden määrä oli ennätyksellisen suuri. Asuntorakennushankkeita käynnistyi lähes 2 500 enemmän kuin vuotta aiemmin, vuoden 2014 aloitusmäärä vastatessa melko tarkasti 2000-luvun keskiarvoa. Rakentaminen oli vilkasta erityisesti Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan projektialueilla sekä Lauttasaaressa. Suurimmat esirakentamiskohteet sijaitsivat Kalasatamassa, 13,9 miljoonaa euroa, Länsisatamassa, 9,0 miljoonaa euroa ja Pasilassa, 7,2 miljoonaa euroa. Kalasataman alueen kunnallistekniikan rakentaminen eteni mm. Sörnäistenniemessä, Kalasataman keskuksessa ja Sompasaaressa. Keski-Pasilan keskuksen katurakentaminen keskittyi uuden Pasilan sillan,Teollisuuskadun ja Veturitien rakentamiseen. Kaupungin tilikauden tulos oli 18,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vertailukelpoinen tulos oli 188,5 miljoonaa euroa. Kaupungin vuoden 2015 kirjanpidollisen tuloksen muodostumiseen vaikuttivat osaltaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan kauppaan liittyvät kirjanpidolliset kirjaukset. Vuosikate oli 265 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Vuosikate kattoi poistot 69-prosenttisesti. Vuosikate oli 114 miljoonaa euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin. Verotulot toteutuivat 54 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja verotuloa kertyi 3,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kunnallisveroa kertyi 2 480,8 miljoonaa euroa (kasvua 1,9 prosenttia), kun veroprosentti oli 18,5. Yhteisöveron tuotto oli 372,5 miljoonaa euroa eli kasvua oli 20,2 prosenttia. Kiinteistöveroa kertyi 214,3 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta oli 7,6 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia.  Helsingin saamat valtionosuudet olivat 273,2 miljoonaa euroa.   Lainaa oli 2 518 euroa asukasta kohden, kun edel- Tuloslaskelma 1 000 euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot 01.01.?31.12.2015 1 041 561 114 807 -4 302 828 -3 146 460 3 067 915 273 172 104 859 -34 371 265 115 -385 695 139 182 18 601 10 232 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ (-) lisenä vuonna määrä oli 2 540 euroa. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 1,582 miljardia euroa. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 70 päivää ja tilanne mahdollisti kaupungin lainanoton ajoittamisen vuoden 2016 puolelle. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin oma- 28 834 varaisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Taseen loppusumma on 13,601 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 45 miljoonaa euroa. Kaupungin taseen eroissa vuoden 2015 lopussa ver- Bryggeri Helsinki panee oluensa nyt omalla biokaasulla ??Vuoden olutravintolaksikin valittu panimoravintola Bryggeri Helsinki on aloittanut yhteistyön Gasumin kanssa. Aiemmin maakaasua oluttuotannossaan hyödyntänyt Bryggeri Helsinki on siirtynyt käyttämään kokonaan kotimaista biokaasua. Bryggeri Helsingin käyttämä biokaasu syntyy suurimmaksi osaksi panimotoiminnan sivuvirrasta, jolloin oluen tuottamisesta syntyvä jäte päästään hyödyntämään tuotannossa uudelleen. Bryggeri Helsinki pyrkii toiminnassaan ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi panimoravintolan raaka-aineissa panostetaan kotimaisuuteen ja lähiruoan suosimiseen. Kotimainen biokaasu lisää yhtälöön vielä uusiutuvan energian. ? Biokaasuun siirtyminen on Bryggeri Helsingille selkeä ratkaisu jätteestä syntyvään ongelmaan. Saimme ensimmäisen biokaasumerkillä varustetun oluemme, 4,5 % IPA:n markkinoille pääsiäisen jälkeen. Biokaasua toki hyödynnetään muidenkin oluidemme valmistuksessa ja keittiömme puolella kaasuliesissä. Lisäksi ympärivuotisella terassillamme nautitaan tarvittaessa biokaasun tuottamasta lämmöstä terassilämmittimien avulla, Bryggeri Helsingin toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen sanoo. Bryggeri Helsinki tuottaa vuosittain noin 100 000 litraa olutta, ja tuotannon si- Bryggeri Helsinki. Bryggeri Helsinki panee oluensa nyt omalla biokaasulla. vuvirtana mäskiä noin viisikymmentä tonnia vuodessa. Aiemmin pääasiassa eläinten rehuksi päätynyt mäski lähetetään nyt Lassila & Tikanojan toimesta Labion biokaasulaitokselle Lahteen, josta tuotettu biokaasu palaa takaisin Bryggeri Helsingin käyttöön. Liki kaikki panimon tarvitsemasta vuosittaisesta 130 MWh:n kaasumäärästä syntyy Bryggeri Helsingin omasta jätevirrasta. Kyseessä on siis niin sanottu suljettu kierto ja hyvä esimerkki kiertotaloudesta. ? Bryggeri Helsingin oluiden fanina olen erittäin tyytyväinen siihen, että yritys on alkanut hyödyntämään Gasumin tarjoamaa biokaasua. Myös se, että yrityksen biokaasu syntyy omasta jätevirrasta, on hyvä esimerkki sellaisista kestävän kehityksen ratkaisuista, jotka ovat tulleet yrityksille mahdollisiksi vasta viime aikoina, Gasumin myyntipäällikkö Timo Jokila sanoo. Gasumin biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu kotimainen biopolttoaine, jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta sekä tästä kesästä eteenpäin myös Riihimäen uudesta biokaasulaitoksesta. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmön- ja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi. Biokaasumerkki takaa kuluttajille, että tuote on valmistettu kotimaisella biokaasulla. Merkin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla kuluttajille valta vaikuttaa tuotteen valmistuskaareen. Sen käyttöoikeus myönnetään biokaasulla valmistetuille tuotteille ja tuoteryhmille tai palveluille, joiden tuottamisessa on hyödynnetty biokaasua. Tuotteen valmistajan hankkiman biokaasun määrän on vastattava tuotteen tai tuoteryhmän valmistuksessa käytetyn kaasun määrää. 01.01.?31.12.2014 1 761 709 124 786 -4 665 124 -2 778 629 2 951 931 250 648 80 345 -23 632 480 663 -408 147 1 172 048 1 244 564 388 637 1 633 201 rattuna vuoden 2014 loppuun näkyy kauttaaltaan 31.12.2014 tehdyt Helsingin Energia -liikelaitoksen, Palmia-liikelaitoksen ja Satama-liikelaitoksen yhtiöittämiset. Edellisten tilikausien ylijäämä kasvoi yhtiöittämisten kirjanpidollisten kirjausten seurauksena 1,397 miljardia euroa. Helsinki New -muotiviikko kokoaa alan toimijat ??Helsingissä järjestetään toukokuussa uusi muotialan tapahtumakokonaisuus Helsinki New ? Fashion Showcase. Kokonaisuuteen kuuluu muodin ammattilais- ja yleisötapahtumia kuten näytöksiä, myyntitapahtumia, näyttelyitä ja seminaari. ? Meillä on paljon suunnittelijoita ja brändejä, jotka ansaitsevat kansainvälistä huomiota. Ala vaatii erilaisten liiketoimintamallien kehittämistä ja kansainvälisten verkostojen rakentamista. Mielestämme aika on nyt kypsä isommalle tapahtumakokonaisuudelle, sanoo viikon perustajiin kuuluvava Miia Koski Pre Helsinki -hankkeesta. Helsinki New isännöi toukokuussa kansainvälistä toimittaja ja sisäänostajien joukkoa. Viikon aikana Helsingissä vierailevat muun muassa Vogue Italia, ELLE Korea, Interview, Le Monde, Die Zeit, Dazed&Confused sekä sisäänostajia Japanista, Lontoosta ja  New Yorkista. Lisäksi Helsinkiin saapuu suunnittelijoita ja alan muita toimijoita. Suomalaisen muodin uutta aaltoa pidetään kansainvälisesti kiinnostavana erityisesti taiteellisen osaamisen ja hyvän laadun vuoksi. Helsinki New -tapahtumakokonaisuus julkistetaan huhtikuussa tapahtumaviikon verkkosivuilla. Helsingin kaupunki on Helsinki New -hankkeen yhteistyökumppani.
• KALLIO LEHTI Keskiviikko 6.4. Koskelan vastaanottokeskus lakkautetaan Maahanmuuttoviraston mukaan toukokuun loppuun mennessä ??Maahanmuuttoviraston 29.3. tiedote kertoo, että tänä vuonna lakkautetaan 33 vastaanottokeskusta, joiden määrää sovitetaan ajankohtaisen tarpeen mukaan. Yksi lakkautettavista on Helsingin kaupungin tilapäinen vastaanottokeskus Koskelassa. Tiedotteen mukaan turvapaikan hakijoita on saapunut tänä vuonna maltillisesti.      Helsingin kaupunki ryhtyy valmistelemaan Koskelan vastaanottokeskuksen sulkemista yhdessä henkilöstön kanssa hyviä yhteis- toiminnan periaatteita noudattaen. Helsingin periaatteisiin mm. kuuluu, että se ei irtisano vakituista henkilöstöään.   Helsingissä suljetaan myös SPR:n ylläpitämät Sturenkadun ja Vuorannan vastaanottokeskukset. Tavaravienti kasvoi 6 prosenttia satamissa ??Helsingin satamien tavaravienti kasvoi viime vuonna 6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Tuonnin määrä oli 3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tavaraliikennettä oli viime vuoden aikana yhteen- sä 11 miljoona tonnia, joka jakautui melko tasaisesti tuonnin ja viennin kesken. Viennin määrä kääntyi nousuun jo vuonna 2013 ja tuonnin viime vuonna. Loka?joulukuussa Helsingin satamien tavaraliiken- nettä oli 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Vientiä oli 7 prosenttia ja tuontia 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä. Kaukolämpötyöt haittaavat Sörnäisten rantatiellä ja Kaikukadulla   ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Sörnäisten rantatiellä Kaikukadun risteyksen kohdalla 21.3.- 6.5.2016 klo 20 -06. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslait- teiden ja liikenteenohjaajien avulla. Moottoriajoneuvot: Klo 20.00-06.00 ajokaistoja yhdistetään. Päivisin kaikki kaistat liikenteen käytössä. Polkupyörät: ohjataan liikenteenohjauslaitteiden avulla työmaan ohi. Jalankulkijat: ohjataan liikenteenohjauslaitteiden avulla työmaan ohi. Joukkoliikenne: normaalisti. 9 Ravintola MÄKIKUPLA : a rk a n n i Avo . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Asuntokaupat kääntymässä nousuun Trendikäs Kallio on haluttu alue ??Viime vuodet ovat olleet haastavia asuntomarkkinoilla. Viime vuosi oli edellistä hieman vilkkaampi, ja suunta on kohti parempaa. Alkaneelle vuodelle ennustetaan jopa viiden prosentin kasvua vanhojen asuntojen kauppamääriin vuoteen 2015 verrattuna. Myös rakentaminen kääntyy tänä vuonna kasvuun neljän vuoden alamäen jälkeen. ? Tammikuu oli poikkeuksellisen vaikea, mutta sen jälkeen Aurinko on pilkahdellut asuntokauppojen maailmassa. Ihmisiä liikkuu asuntonäytöillä nyt paljon, ja uudisrakentaminen on tullut takaisin, Huoneistokeskuksen Kallion toimiston myyntijohtaja Riitta Falenius-Hallama iloitsee. Kallion toimipiste on ollut nyt vuoden päivät uusissa tiloissaan. ? Halusimme kompaktimmat tilat, sekä päästä täysin Kallion keskustan sydämeen. Toimistollamme käy kyllä paljon ihmisiä, nyt kun tämä on paremmalla sijainnilla, Falenius-Hallama kertoo. Kallio kutsuu Muuttoliike kohti pääkaupunkiseutua ei ole pysähtynyt. Asuntokaupoissa yksi tärkeimmistä tekijöistä on aina asunnon sijainti. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevat kunnat KHuoneistokeskuksen Kallion toimisto on ollut vasta vuoden uusissa toimitiloissaan. ne painavat vaakakupissa. Erityisesti nyt pitää pysyä erittäin valppaina asuntokauppojen kanssa, sillä taloyhtiöiden kevätkokoukset ovat käsillä. Kiinteistovälittäjien tiedot pitää olla jatkuvasti ajan tasalla, Falenius-Hallama toteaa. Riitta Falenius-Hallama on toiminut Huoneistokeskuksen kiinteistövälittäjänä jo 28 vuotta. hiljenevät hiljenemistään. ? Kyllä se mietityttää, mitä vanhoille kiinteistöille haja-asutusalueilla tapahtuu. Kallion alue on nyt haluttua seutua. Kalliossa on elämän syke, liikenne toimii ja nuoret suosivat tätä aluetta. Nuoret perheet ovat huomanneet, ettei iso piha teekään autuaaksi, ja tyytyvät pienempiin neliöihin. Myös Kalasatama on parhaillaan vetovoimainen alue. Meri on Kalasataman alueella suu- ri tekijä. Uudisrakennukset vetävät puoleensa ihmisiä ihan laidasta laitaan. Perheiden lisäksi myös ne, joiden taloudellinen tilanne on vakaa ja lainat maksettu haluavat uudistaloihin, Falenius-Hallama juttelee. Asuntoja ostavat ovat usein erittäin tietoisia siitä, mitä haluavat. ? Kuluttajat ovat nykyään erittäin kriittisiä. Kauppoja tehtäessä asunnon lisäksi myös kiinteistön suunnitelmat ja taloyhtiön tilan- Asunnon vaihtaminen on helpompaa Parhaillaan halutuimmat kohteet pääkaupunkiseudulla ovat kerrostalokolmiot. Sijoittajan unelmakohde on linjasaneerattu kiinteistö, joka on mahdollista myydä itse tehdyn remontin jälkeen. Lamasta huolimatta tarve asunnon vaihtamiseen ei ole loppunut. ? Joskus puhuttiin, että muutto tapahtuu seitsemän vuoden välein. Se ei pidä paikkaansa enää, sillä muutot tapahtuvat nykyään paljon useammin. Ihmisten ajatusmaailmat ovat muuttuneet siihen, että nykyään on helpompi vaihtaa asun- toa. Se on kyllä pakko sanoa, että kun teet asuntokauppoja, niin kannattaa käyttää ammattilaista jo suunnitteluun, FaleniusHallama vinkkaa. Nainen itse on ollut kiinteistövälitysalalla jo 28 vuotta. ? Aloitin välittämisen Espoon ja Kirkkonummen alueella, sitten siirryin kantakaupunkiin, sitten tulin tänne Kallioon, sitten olin taas hetken Espoon suunnalla ja nyt olen täällä. Olen siis käynyt kaiken läpi laidasta laitaan, FaleniusHallama nauraa. Unelma-ammatti Kiinteistövälittäjän työ on haastavaa, ja aikaa vievää. Asiakkaat ja tilanteet saattavat toisinaan käydä vaikeiksi. ? Raskainta tässä työssä ovat ne tilanteet, joita perheiden sisällä on. Joskus kiinteistövälittäjänä joutuu keskelle perheen huonoa taloustilannetta, sairautta, tai jopa kuolemantapausta. Välillä pitää toimia sosiaalityöntekijänä, mutta silti parasta tässä työssä ovat ehdottomasti asiakkaat. Pääsen auttamaan ihmisiä heidän ainutkertaisen omaisuutensa kanssa. Tässä työssä pitää olla kiinnostunut asiakkaista, ei neliöistä, Falenius-Hallama hymyilee. Kiinteistövälitysala on aina kiinnostanut naista, ja unelma-ammatti on käynyt toteen. ? Huoneistokeskuksella on ensimmäisen luokan koulutukset, ja koko ajan on pakko olla ajan hermolla. Ihmiset tekevät työstäni monimuotoisen, ja nöyränä pitää pysyä. Kiinteistövälittäjän pitää olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Vaikka kokeneena kiinteistövälittäjänä mukamas tietää paljon, niin silti ei tiedä tarpeeksi, nainen nauraa.
• KALLIO LEHTI 10 ILMESTYSKIRJA TÄNÄÄN Pastori ja psykologi Kalervo Aromäki tarkastelee Ilmestyskirjan sanomaa aikamme valossa. Ti 5.4. klo 18 Elämän synty -video Ti 12.4. klo 18 Hyvän ja pahan välinen taistelu Ti 19.4. klo 18 Unohdettu päivä Ti 26.4. klo 18 Häviäjästä voittajaksi Ti 3.5. klo 18 Taistelu mielestä Ti 10.5. klo 18 Kristuksen paluu ? ratkaisu kärsimykseen ADRA Finland, HAPPY HAND Second Hand Shop, Helsinginkatu 19, 00500 Helsinki   TERVETULOA! IRTI RIIPPUVUUDESTA HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU Minnesota-mallista avohoitoa päihde,- läheis- ja ruoka-aineriippuvuuksiin. Ota yhteyttä. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet saatavilla myös äänikirjana: TULE, KOE JA IHASTU! Keskiviikko 6.4. Risto Kolanen Pääsiäisajan kulttuurikierros ???Kun maailma sai tarpeekseen tavarasta...? Circus Helsingin nuoret esittivät pääsiäisenä Suvilahden Voimalan Kattilahallissa suositun ?Tomusta? -esityksen. Sirkusnumeroista, tanssista ja teatterista koostuva esitys on vahvasti kulutuskriittinen tarina maailmanlopun jälkeisestä maailmassa hahmoineen ja enkeleineen. Vaikka sanoma on vakava, lapset viihtyivät hauskan ja taitavan kertomuksen parissa. Saga Kolehmaisen ohjaamassa esityksessä lavastus ja puvut ovat parasta antia. Vertikaaliköydellä tehtiin vaikuttavimmat numerot. Lava oli täytetty krääsällä. Esitys alkoi kahviosta, jossa esiintyjät olivat häkissä. Elämää kokeneita lauluja ? Tänne saakka on tultu Pääkallolipun alla ja vasta sun luona löysin sataman / Mä oon maistanut kaipuun suolaa ja merten hopeaa / Mä oon vetänyt kaikkee krääsää, no hidasta nopeaa, Tiina Weckstöm avaaa Arto Mellerin runolaulua Anna-Mari Kähärän säveleen Teatteri Jurkan illassa ?Tähän on tultu?. Näyttelijä yhdisti voimansa painisti-säveltäjä Jussi Tuurnan kanssa. Tuloksena on elämää kokeneiden runoilijoiden tekstejä ulkomailta ja Suomesta karheina laulutulkintoina. Melleriä eniten, mutta myös Aulikki Oksasta, Pirkko Saisiota ja Arvo Tur- tiaista. Kaikkein persoonallisin on Weckstömin versio Jacques Brelin klassikkoon; jo Liisa Ryömän suomentamat sanat puhuttelevat: ?Ala vetää vaan?. Dylan uutena ja vanhana Bar Kapsäkiksi nimensä muuttanut Allotria-ravintola Hämeentiellä on järjestänyt Bob Dylan-iltoja kerran kuukaudessa samalla kokoonpanolla: Maria Hänninen laulu, kitara, viulu, Jukka Gustafsson, laulu ja koskettimet, Jan Noponen rummut, Pekka Nylund soolokitara ja Tero Siitonen bassokitara ja stemmalaulut. Joukko on kokenutta ja ansioitunutta monella musiikin saralla. Viidestä muusikosta neljä on usein ollut Stadin Juhlaorkesterissa. Kuulimme lankalauantaina jännittävän sekoituksen Dylan-klassikoita, mutta myös harvemmin kuultuja tuttavuuksia. Maria Hänninen vastasi herkemmistä Dylanin lauluista, kuten ?Trying to Get to Heaven?, ?One More Cup of Coffee? ja ?Mr Tambourine Man?. Wigwam-muusikko Jukka Gustafsson yllätti nuoremman yleisön karhean intensiivisillä tulkinnoillaan klassikoista ?Senor? ?Knockin´ on the Heaven´s Door? ja ?Like a Rolling Stone?. Kapsäkin kevääseen koottu muusikkoryhmä löysi todella hyvin uusia kulmia amerikkalaisen lauluntekijän rockballadeihin. Seuraavat illat ovat perjantai- Maria Hänninen laulaa, soittaa kitaraa ja viulua Kuva: Katja Karjalainen na 8.4. ja lauantaina 7.5., aina klo 21. Muskettisoturit valtaavat Suvilahden Klockrike-teatteri muuttui liikkuvaksi paimentolaiseksi talven aikana. Sen ?3 Musketeers ? East of Vienna? sai juuri ensi-iltansa ja on nähtävillä 11 kertaa Suvilahden Mad Housessa. Athos, Portos ja Aramis kohtaavat nykypäivän Wienissä. Heillä on missio, joka johtaa seikkailuihin ?Wienistä itään? Euroopan itärajoilla. ? Nomadielämä on tuntunut erittäin mukavalta! Alkuvuosi meni niin nopeasti Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 A-oikeudet Tiina Weckströmin ja Jussi Tuurnan Jurkka-ilta sai suosiota. Kuva: Saku Kaukiainen Muskettisoturien harjoitusten parissa, että muutosta on tuskin ehtinyt huomata. Harjoitus- ja esiintymistiloja on tarjolla tarpeeksi, samoin sopivia yhteistyötahoja löytyy monenlaisiin erilaisiin projekteihin, Eeva Bergroth kertoo lehdelle ja jatkaa: ? Suvilahden alue soveltuu mainiosti kulttuurikäyttöön, ja tämän kaltaisille tiloille ja toimijoille on paljon tarvetta Helsingin kulttuurikentällä. Maailman monet kasvot Ruplassa Kallion Rupla-kahvilla on samalla Vintage-myymälä ja tapahtumapaikka. Se lahjoitti tilansa pääsiäisen lopuksi Haaga-Helian matkailualan opiskelijoiden käyttöön. Osana opintojaa he järjestivät virkeä pop up -näyttelyn, johon kutsuivat tuntemiaan nuoria kuvataitelijoita ja valokuvaajia mukaan teemalla ?Maailman monet kasvot?. Emilia Kannosto on visuaalinen taitelija ja kuvittaja, jonka tyyliin kuuluvat runsaat yksityiskohdat ja tilanteet. Häntä kiinnostavat ihmisten tunnetilat. Emilia tekee työnsä käsin ja skannaa ne sitten koneelle. Pidin paljon hänen työstään ?Wake me up!? (=Herätä minut). Sanni Sirén haluaa nähdä ihmiset muuna kuin tilastoina ja politiikkana. Hän tekee leikkimielisiä akvarellitöitä, esimerkiksi ihmisistä bussipysäkillä. ? Vaikka naapurisi rukoilisi eri tavalla kuin sinä, hänen arkipäiväiset ongelmansa ovat aivan samoja kuin sinunkin. Kirkkojen kauneus ja kauheus PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI Teemme myös kotikäyntejä! EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN k Tarvittaessa 3k a ka ai su ak m a korotont 010 2715 100 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Musketöörit Carl Alm, Noora Dadu ja Matti Raita kiertävät toukokuussa Latviassa ja Virossa. Kuva: Dan Henriksson Pääsiäisajan mielenkiintoisin teema oli Tiina Vainion Pro Fide -näyttely TMgalleriassa Erottajanmäellä. Taitelija pohtii politiikan ja uskonnon liittoa ja niiden sekoittamista tarkoitushakuisesti sekä uskontojen ytimien samankaltaisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta.  ? Aihe on erittäin ajankohtainen tälläkin hetkellä eri uskonnollisten suuntausten asettuessa toisiaan vastaan ja aiheuttaen mm. kasvavia pakolaisvirtoja.
• KALLIO LEHTI Keskiviikko 6.4. 11 Viisi muusikkoa esittää Dylania uudella tavalla. Kuva: Katja Karjalainen Sanni Sirén tekee humoristia akvarelleja ihmisten arkipäivästä. Bussipysäkkinäkymä puhuttelee. Kuva: Jenni-Mari Viljanen Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen ovat esittäneet Näyttelijätärtä kolmatta vuotta. Kuva: Tommi Kantanen Valomatkassa kävellään taivaalla Kuva: Ainu Palmu Emilia Kannosto työskentelee kuvataitelijana. Wake me up! Kannustaa heräämään Taitelijakuva: Jenni-Mari Viljanen Salla Hakanpää etsii valoa Kuva: Ainu Palmu simmäinen kotimainen kantaesitys. Teoksen konsepti ja kuva-animaatiot ovat valosuunnittelija Ainu Palmun käsialaa. Ikärajasuositus oli yli 6-vuotiaille. Omassa rivissäni istui nuorempia tai sen ikäisiä, joista osalla mielenkiinto harhaili muualla, vaikka esitys on visuaalisesti todella kaunis. Lapsitekopalkinto musiikin kera Mimmit on todella energinen ja monipuolinen sisarpari. Kuva: Teppo Suontakanen Taitelija Tiina Vainio Hagia-Sofia -työnsä äärellä kertoo purjekankaan koosta. Kuva: Jukka Juhola Taitelija oli paikalla ja esitteli suurikokoisia akryyli- ja tuhkamaalauksiaan, jotka on toteutettu kuluneille valkoisille purjeille. Niissä eteemme aukeaa kirkkojen, synagogien ja moskeijoiden sisätilat purjekankaan kohotessa ylös monen metrin korkeuteen ja valuessa alhaalla osittain lattialle kasaan. Olimme ikään kuin maalausten sisällä. Tabletin kokoisella näytöllä oli punasävyinen videoteos, jonka aiheena on tuhottuja pyhiä rakennuksia, kirkkoja viime vuosilta ja vuosikymmeniltä. Mukana on tuhottuja rakennuksia mm. Ukrainasta, Bosniasta, Kroatiasta, Moskovasta ja Norjasta. Viivapiirustus muuntuu videon aikana maalauksenomaiseksi valööripiirustukseksi. Vanhin tuhottu pyhättö oli Gdanskin synagooga v. 1939 hyökkäyksessä, tuorein Aleppon pyhättö v. 2013 Syyrian sisällissodassa. Työläisädistä näyttämödiivaksi Ihailtu näyttelijätär Ritva Oksanen on kiertänyt taiteilijajuhlanäytelmänsä kanssa jo kohta kolme vuotta. Hän päästää katsojan kurkistamaan näyttelijäntyön kulisseihin. ?Näyttelijätär? pureutuu muistiin ja kertaa esiin roolitöitä 50 vuoden ajalta. Helsinkiläisten kulttuuritalojen täydet katsomot saivat kokea katkelmia ?Elämänmenon? Eilaan sodanjälkeisestä työläisnaisesta miessuhteineen ?Pesärikon? Lainaan ja lopulta Suuriin Diivoihin, kuten Marlene Dietrich. Ironisia spiikkejä ja kauniita lauluja. Lopuksi hiljennyimme Niskavuoren äärellä. Neljän pienen tytön äiti aloitti Radioteatterissa ja ihaili Brigitte Bardot´n tukkamuotia. Hän löi läpi laulajana Syksyn Sävelen vaikuttavalla esityksellä ?Tuli mies?, jonka myös kuulla lavalla. Oksasen repertuaari on valtavan monipuolinen: Katkeroitunut eteläpohjalainen. Ylpeä hämäläinen. Elämään pettyvä karjalainen. Valomatka uudistaa nykysirkuksen Huippuosaava Salla Hakanpää tekee sirkukselle saman kuin Susanna Lei- Palkinto kannustaa työhön lasten parhaaksi, Tuomas Kurttila sanoo. Kuva: Teppo Suontakanen nonen aiemmin tanssille. Tähän asti Hakanpää on keskittynyt vertikaaliköyden taituruuteen aikuiselle yleisölle. Nyt hän laajentaa ?Valomatkassa? ilmaisuaan varjoteatteriin kokeellisilla kuva-animaatioilla ja ottaa kohteekseen lapsiyleisön.. Lapsille kerrotaan kaupungista, jonka varjot al- kavat kasvaa, kunnes niistä tuli aivan liian suuria. Tyttö nimeltä Sisko saa eräänä aamuna kaupungin hämäryydestä tarpeekseen ja lähtee etsimään valoa. Esitys paljastaa valon ja varjon salaisuudet tavalla, jota ei ole juuri nähty. Valomatka on Bravo! -festivaalin kautta aikojen en- Nuorten Kotkien vuoden 2015 Lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle. Palkinnon luovutti Nuorten Kotkien puheenjohtaja Päivi Lipponen Pasilan pääkirjastossa. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka. Lapset eivät itse ole mukana päätöksenteossa. Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä. Kiitospuheessaan Kurttila viittasi palkintona olleeseen simpukkaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä. ? Lapsiystävällinen yhteiskunta on mahdollinen, mutta huoleni eriarvoistumisesta on suuri. Kestävä yhteiskunta perustuu huolenpitoon jokaisesta lapsesta. Palkinnonluovutustilaisuudessa esiintyi kahden sisaruksen muodostama lastenyhtye Mimmit. Osallistujat pääsivät Mimmien matkassa tapaamaan eläimiä eri puolilta maailmaa. Näimme hienot pandalasit ja Peppi-tanssin. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 12 Keskiviikko 6.4. Helsingin seudun kesätyö- Tilapioneerit -kurssi avaa markkinoilla kysyntä Marian sairaalan alueen jatkuu vahvana ??Tulevana kesänä pääkaupunkiseudun yrityksistä lähes 70 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä yhtä paljon kuin viime vuonna, ja joka viides yritys viimevuotista enemmän. Yrityksissä uskotaan kysynnän jatkuvan vahvana tulevinakin vuosina. Helsingin seudun kauppakamarin kyselyssä jopa 80 prosenttia yrityksistä kertoo, että talouden epävarmat näkymät vaikuttavat vain vähän tai eivät lainkaan kesätyöntekijöiden rekrytointitarpeisiin. ? Myönteistä on sekin, että joka viides yritys uskoo tarvitsevansa nykyistä enemmän kesätyöntekijöitä seuraavan viiden vuoden aikana, Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen kertoo. Kesätyöntekijän osaaminen ja asenne ratkaisevat, ei kansalaisuus Kyselyyn vastasi 365 Helsingin seudun kauppaka- marin jäsen- ja asiakasyrityksen päättäjää ja HRasiantuntijaa Uudenmaan alueella. Kauppakamarin kyselyssä selvitettiin myös yritysten näkemyksiä Uudenmaan vieraskielisen väestön määrän kasvun vaikutuksista kesätyömarkkinoihin. Kesätyöntekijöidenkin rekrytoinnissa yksi keskeinen taito on soveltuva kielitaito, jolla voidaan palvella asiakkaita ja toimia työyhteisön jäsenenä. ? Vastausten perusviesti on, että kesätyöntekijän kansalaisuudella ei ole merkitystä. Pääasia, että hakijalla on tehtävään vaadittava osaaminen, taidot ja asenne kohdillaan, Lahtinen toteaa. Eniten yritykset haluavat palkata kesätyötekijöitä, joilla on ammatillinen koulutus (70 %). Korkeakouluopiskelijoiden osuus on 53 %, lukiolaisia etsii 35 % ja peruskoululaisille on tarjolla töitä joka kuudennessa yrityksessä. Rekrytointipäätöksiä tehdään eniten maaliskuussa, mutta vielä ehtii hakea kesätöitä, sillä noin puolet paikoista on täyttämättä. Kustannukset ja ajanpuute rajoittavat palkkaamista Alueen yrityksistä kuudesosa aikoo vähentää kesätyöntekijöiden palkkaamista. Viime vuoteen verrattuna yritykset korostavat rekrytointia rajoittavina tekijöinä aiempaa enemmän palkkauskustannuksia (30 %) sekä ajanpuutetta rekrytointiin ja perehdyttämiseen (27 %). Kesätyöntekijöiden päärekrytointikanavat ovat siirtyneet digitaalisiin palveluihin, jonne yritys laittaa ilmoituksen tai hakija ottaa suoraan yhteyttä internetin, sosiaalisen median tai sähköpostin kautta. Suhteet auttavat paikan löytämisessä, sillä henkilöstön verkostoja hyödyntää yli puolet yrityksistä, ja joka kolmas tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Työja elinkeinotoimiston apua tarvitsee vain 7 prosenttia yrityksistä. HSL:n uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä käyttöön 2016 ??Helsingin seudun joukkoliikenteen uuden lippuja informaatiojärjestelmän käyttöönotto on alkanut. Uusi myyntijärjestelmä otettiin käyttöön palvelupisteissä maaliskuun lopussa. Matkakortinlukijat ja lippuautomaatit uudistuvat kevään ja kesän aikana, ja uusi informaatiojärjestelmä otetaan käyttöön syksyllä. Uudistus tuo merkittävää helpotusta matkustajien arkeen: ajantasaista matkustajainformaatiota sekä helppokäyttöiset laitteet. Koekäyttö alkaa huhtikuun alussa Uudet laitteet esittäytyvät matkustajille huhtikuun alussa, kun koekäyttö Åbergin Linjan busseissa alkaa. Koekäyttö laajenee huhtikuun aikana Espoon linjoille 16, 16 A ja 16 B sekä seutulinjoille 105 ja 565. Huhtikuussa uusia laitteita koekäytetään myös muutamassa raitiovaunussa ja junassa. Koekäytön aikana järjestelmän toimivuutta testataan ja siihen tehdään vielä korjauksia ja tarvittavia muutoksia ennen laajamittaisten asennusten aloittamista toukokuussa. Busseihin asennetaan uusien matkakortinlukijoiden lisäksi kuljettajan laitteet, seuraavan pysäkin näytöt sekä myöhemmin tänä vuonna turvanappi. Laitteisto asennetaan yhteensä 1 500 HSL-alueen bussiin, raitiovaunuun ja junaan. Asennukset kestävät vuoden 2016 loppuun saakka. ? Jatkossa matkustajat saavat reaaliaikaista tietoa liikennevälineiden kulusta ennen matkaa ja matkan aikana. Tietoa on tarjolla pysäkki-, asema- ja terminaalinäytöillä sekä syksyllä 2016 käyttöön otettavassa uu- dessa Reittioppaassa. Koko HSL-liikenne saadaan reaaliaikaisen kulkutiedon piiriin, Suvi Rihtniemi summaa uudistuksen hyötyjä. Matkustajat saavat tiedon seuraavasta pysäkistä kuulutuksien ja busseihin asennettavien näyttöjen kautta. Myöhemmin niissä voidaan esittää myös tietoa poikkeusreiteistä sekä muita matkustajatiedotteita. Lisäksi bussien ja varikoiden välille tulee viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa hätäviestit ja ajanta- saisen tiedon välittämisen kuljettajille. Uuden järjestelmän ansiosta joukkoliikenteen luotettavuus ja sujuvuus paranevat, kun koko HSL:n bussi- ja raitiovaunuliikenne siirtyy liikennevaloetuuksien piiriin. Uudistus mahdollistaa myös kauan toivotun nettimyynnin eli arvon ja kauden lataamisen matkakortille verkossa. Nettimyynti voidaan aloittaa kaikkien laitteiden uusimisen ja korttien vaihdon jälkeen vuonna 2017. ??Opiskelijat suunnittelevat tilapäiskäyttöä toimintansa lopettaneeseen sairaalaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kaupunkitapahtumaan on vapaa pääsy lauantaina 7.5.2016. Juuri käynnistymässä oleva Tilapioneerit-projektikurssi kokoaa 30 opiskelijaa Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta monitieteiseksi työryhmäksi ideoimaan tulevaisuuden käyttöjä vastikään vapautuneeseen sairaalarakennukseen Kampissa. Sairaalassa tutkitaan ja kokeillaan kuukauden ajan kulttuurin ja tilapäiskäyttöjen hyödyntämistä alueiden kehittämisessä. - Tilapäiskäytöt antavat kaupunkielämälle ja kulttuurille uusia mahdollisuuksia historiallisesti arvok- kaassa sairaalamiljöössä, sanoo kurssia johtava kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio Helsingin yliopistosta. Opiskelijat kehittelevät tilojen mahdollisia käyttöjä tulevaisuudessa asukkaiden, kaupungin edustajien ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Ideoissa hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä ja alueella kerättävää tutkimustietoa. Kurssilla etsitään ideoita, joita kokeillaan kurssin järjestämässä kaupunkitapahtumassa 7.5.2016. Tilapäiskäytön muodoista kurssilla ovat esillä muun muassa kaupunkiaktivismi, hallinnon uudet roolit ja start-upit kaupunkikehityksen vauhdittajina. Case-esimerkit vaihtelevat The Quest -kaupunkiseikkailusta tilapäiskäyttöjen koealueeseen Tampereen Hiedanrannassa. Kurssi järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja elinkeino-osaston kanssa. Virastojen lisäksi mukana on laaja monialainen joukko kaupunkikulttuurin asiantuntijoita, tutkijoita, suunnittelijoita, yrityksiä ja kansalaistoimijoita. Tilapäiskäyttöjä pilotoiva ja aluekehittämistä tutkiva kurssi järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Vuonna 2014 Jätkäsaaren L3-makasiinissa järjestetty Piilopuisto-kaupunkitapahtuma keräsi noin 1000 kävijää. Olli Sarpo Perinteenjalostusta ??Palmusunnuntain tapahtumat eivät tulleet paapalle yllätyksenä. Minua oli varoitettu etukäteen. Siitäkin huolimatta rituaali oli perinteinen ja sujui lystikkäästi. Lapsenlapsille perinteen taustoilla tai merkityksillä ei ollut väliä. Pienimuotoinenkin karnevaali on aina paikallaan. Vanhoiksi mummoiksi sonnustautuneet kakarat (so.lapsenlapset) kahvipannuineen ja pajunoksineen kävivät toivottelemassa paapalle hyvää eloa ja pitkää ikää. Olin kuin olinkin muistanut hankkia asiaankuuluvat palkkiot (kiitos vävypojan ennakkovaroituksen). Mulle vitsat, pikkumummuille suklaamunat. Somaa, mutta niin ristiriitaista. Eivät tienneet kakarat siitä mitään. Karjankiroajathan siinä siunasivat talonväkeä. Oli itäiset ja läntiset perinteet suloisessa sekamelskassa. Mämmit ja pashat samassa kupissa. En valistanut virpojia asiain tilasta. Hyvä että säilyvät ja sekoittuvat, perinteet. Ainakin silloin, kun jäljelle jäävät hyvän mielen tuottaminen ja antamisen ilo. Koristellut pajunoksat ja suklaamunat. Määrätietoisessa jalostuksessa voikin itää toivonsiemen. Monenkin asian suhteen, enkä tarkoita nyt rodunjalostusta. Sitä on huonolla menestyksellä jo viljelty. Tarkoitan perinteiden jalostusta, määrätietoisesti. Joulupukitkin kiertelivät joskus talosta taloon pelottavissa asuissaan viinaryyppyjä ja makupaloja kärttämässä. Ja lahjoja ynnä iloa lapsille nykyisin jakelevat. Jos ilkeistä trulleista tuleekin siunausta jakavia virpojia ja pahoista pukeista kilttejä lahjantuojia, voi nykyisistäkin kaduilla partioivista pelottelijoista kasvaa hyväntekijöitä. Olisi se somaa, jos jo lä- hitulevaisuudessa kaduilla ja kujilla kiertelisi meluavia ryhmiä mustissa huppareissaan ja jengitunnuksissaan jakamassa ruokaa nälkäisille, opettamassa suomenkieltä maahanmuuttajille, laulamassa lapsille tai auttelemassa vanhuksia. Olisi se somaa. Aivan niin kuin muinaiset karjankiroajat siunaamassa talonväkeä. Ja saisivat palkkiokseen hyvän mielen ja suklaamunia. Perinteenjalostuksessa se toivonsiemen itää. Kirjaesittely Sloboa Stadissa - stadin slangin etymologiaa Tuhti tietoteos kertoo kiinnostavasti stadin slangisanojen alkuperää ja historiaa ??Mul kanissa on palsa ja aborkat mä möin, laulettiin Stadissa 1900-luvun alussa. Kanin tuntevat kaikki, mutta aborkat ei ole yhtä tuttu sana. Mutta mistä ne ovat peräisin? Entä safka, lafka, mesta ja voda? Kanttulivei voi käydä kenelle tahansa, prenikan voi jokainen saada rintaansa ja takin voi jättää narikkaan. Sloboa Stadissa kertoo kaikkien näiden sekä yli 500 muun Stadin slangin venäläisperäisen sanan tarinan. Entä monille tuttu tsuikka, suikka: onko se peräisin sotilasslangista? Ei, kertoo kirja, sillä Mannerheim johti paraatia toukokuussa 1918 karvat?uikka päässä. Osa sanoista, kuten t?ubu, t?aikkari ja t?iringa, on jo kadonnut kielestä. Mutta natsku elää vielä pihoilla ja nuoret soittavat yhä skraittaa. Tsaarinvallan aikana venäläisyys näkyi ja kuului Helsingissä. Maroosiryssät mainostivat äänekkäästi jäätelöä. Sotilaat olivat tuttu näky kaupungilla ja issikat, ja vossikat odottivat dro?kineen asiakkaita pirssissä. Helsingissä kohtasi silloin kaksi eri kulttuuria. Ruotsin aikaan juotiin hollantilaisten Etelä-Kiinasta tuomaa teetä. Venäläisten saavuttua se vaihtui pohjoiskiinalaiseksi t?aijuksi ja t?aikaksi. Kaikkiaan teoksessa on noin 860 hakusanaa. Mu- kana on myös muista kielistä tulleita sanoja, kuten makasiini. Aina ei voi olla varma, onko jokin sana lainattu idästä vai lännestä. Monet sanat ovat kulkeutuneet Suomeen kahtaalta. Matkan varrella monen sanan merkitys on ehtinyt muuttua. Remontti-sanakin on tarkoittanut alun perin ranskassa uusien hevosten ostamista ratsuväelle. Sana-artikkelit kertovat monikielisestä ja -kulttuurisesta Helsingistä. Koska suuri osa Helsingin puhekielen ja slangin venäläisperäisistä sanoista on kulkeutunut Stadiin muualta Suomesta, kirja avaa uuden näkökulman koko venäläiseen Suomeen. Heikki Paunonen (s. 1946 Helsingissä) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori. Hän on tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja slangia. Hän on myös vuosikymmenien ajan tallentanut eriikäisten stadilaisten slangia. Hän julkaisi vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa lähes 1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsen- naaks Stadii, bonjaaks slangii, josta he saivat Tieto-Finlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ?Slangiprofessori? Paunonen on kirjoittanut myös Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen (2010). Hän on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen. Yhdistys valitsi hänet Stadin Kundiksi vuonna 2013.
• KALLIO LEHTI Keskiviikko 6.4. 13 Oopperassa ja Baletissa suurten tarinoiden vuosi 2016?2017 Kansainvälisten huippuohjaajien musiikkiteatteria ja aikamme kysytyimpien koreografien uusia teoksia: Suomen kansallisooppera ja -baletti tarjoaa ensi kaudella monipuolisen ohjelmiston. Tulossa on päänäyttämön viisi oopperaensi-iltaa, kolme balettiensiiltaa ja näyttävä, aivan uudenlainen CircOpera. ??Kevään 2017 ohjelmistossa juhlitaan suomalaista osaamista itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Kansallisbaletti aloittaa Suomi 100 -juhlan komeasti vierailulla Kööpenhaminaan. Koko ohjelmisto on julkistettu verkkosivulla oopperabaletti.fi. Ooppera ja sirkus ? kaksi suurta taidemuotoa kohtaavat, kun koko Oopperatalo muuttuu sirkukseksi 16.9. Aivan uudenlainen CircOpera yhdistää sirkusnumeroita elävään oopperamusiikkiin. Mukana on akrobaattien ja oopperalaulajien lisäksi myös Kansallisbaletin tanssijoita. Syksyn ensimmäinen oopperauutuus on Richard Straussin Elektra 2.9. Nyt jo edesmenneen Patrice Chéreaun ylistetty ohjaus on nähty viimeksi New Yorkin Metropolitanissa. Esitykset johtaa Esa-Pekka Salonen, ja päärooleissa esiintyvät mm. huippusolistit Evelyn Herlitzius ja Waltraud Meier, joita Chéreau itse ehti ohjata Aix-enProvencen festivaalin ensiiltaan 2013. Kaksi päivää ensi-illan jälkeen Kansallisooppera vie Elektran konserttiversion Tukholman The Baltic Sea -festivaalille. Tukholmassa Elektran nimiroolin laulaa Herlitziuksen tilalla Nina Stemme.   Uudessa versiossa Richard Wagnerin Lentävä hollantilainen (18.11.) sijoittuu raikkaasti kansainvälisen taidekaupan maailmaan. Ohjaaja on Lontoon Royal Operan johtaja Kasper Holten, joka ohjasi Kansallisoopperalle kehutun teoksen Die tote Stadt vuonna 2010. Lentävässä hollantilaisessa vierailevat mm. Camilla Nylund, Johan Reuter ja Olafur Sigurdarson. Kevätkauden uutuusooppera 27.1. on Dmitri ?ostakovit?in Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth. Ole Anders Tandbergin huomiota herättäneessä ohjauksessa tapahtumat sijoittuvat nyt syrjäiseen kalastajakylään. 17.3. nähdään odotettu uusi tulkinta T?aikovskin Jevgeni Oneginista Marco Arturo Marellin hienostuneen kaihoisana ohjauksena.   Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi huhtikuussa on vuorossa Kaija Saariahon uusin oopperateos, eleettömiin japanilaisiin näytelmiin perustuva Only the Sound Remains, jonka Hollannin kansallisooppera kantaesitti maaliskuun puolivälissä. Ohjaaja on Saariahon luottokumppani Peter Sellars ja esitykset johtaa André de Ridder, kuten Amsterdamissakin. Ensi-iltojen lisäksi ohjelmistossa on neljä aiempaa tuotantoa, jotka ovat kaikki todellisia klassikoita: Figaron häät, Carmen, Sevillan parturi ja operetti Lepakko. Runsaasti ? suomalaista Suomen itsenäisyyden juhlavuoden avauksena Kansallisbaletti vierailee Kööpenhaminassa. Suosikkibaletti Lumikuningatar esitetään Tanskan kuninkaallisessa baletissa neljästi 27.?29.1. Vierailuun liittyy erityistä lämpöä, sillä Lumikuningatar perustuu tanskalaisille tutun H. C. Andersenin tarinaan ja koreografi, Kansallisbaletin tanskalainen johtaja Kenneth Greve on Kuninkaallisen baletin entinen tanssija. Syyskauden avaa Natália Horeznán kantaesitysteos Romeo ja Julia 26.8. Tämä eurooppalaisen tanssiteatterin kuuma nimi on tarttunut rohkeasti Shakespearen tuttuun tarinaan, jolle hän antaa uuden muodon. Horezná luo tanssiteoksen Prokofjevin koskettavaan ja tuttuun Romeon ja Julian musiikkiin. 7.10. nähdään aivan uusi balettiteos, Jorma Elon Liisa Ihmemaassa. Merkittävää kansainvälistä uraa tekevä suomalainen Elo luo nyt ensimmäistä kertaa Kansallisbaletille koko illan kantaesitysteoksen. Baletin tarina pohjautuu Lewis Carrollin tunnettuihin kirjoihin ja puhuttelee kerroksellisuudessaan kaiken ikäisiä. Suositusikäraja on 6-vuotiaasta ylöspäin. Teoksen satumaisen kauniit lavasteet ja puvut on suunnitellut kansainvälisesti palkittu Robert Perdziola. Kööpenhaminan-vierailun lisäksi Kansallisbaletin Suomi 100 -ohjelmaa keväällä 2017 on uutuusilta Voima, neljän suomalaisen koreo- grafin teokset suomalaiseen musiikkiin. Susanna Leinosen teoksessa Breaking the Fury kuullaan Kasperi Laineen sinfoniaorkesterille säveltämää musiikkia. Virpi Pahkinen luo iltaan kantaesitysteoksen Einojuhani Rautavaaran musiikkiin Cantus arcticus orkesterille ja joutsenille. Toisena kantaesityksenä nähdään Jyrki Karttusen koreografia Sibeliuksen Valse tristeen. Kansallisbaletin ohjelmistoon palaa Voimaillassa Jorma Uotisen Jord. Itsenäisyyden juhlavuonna nähdään myös Marjo Kuuselan Seitsemän veljestä, Tero Saarisen Kullervo sekä Alminsalissa Anandah Konosen Muumipeikko ja pyrstötähti. Kansallisbaletti esittää kaudella 2016?2017 Lumikuningatarta myös kotinäyttämöllä. Niin ikään ohjelmistoon palaavat ikisuosikit Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ja Joutsenlampi. Konsertteja?lähikaupungeissa Yksi kauden kohokohdista on Jukka-Pekka Sarasteen johtama Missa solemnis, joka esitetään 4.11. Lahden Sibeliustalossa ja pyhäinpäivänä 5.11. Helsingin Johanneksen kirkossa. Kansallisooppera vierailee Espoon Urkuyö ja Aaria -festivaalilla 4.8. ja Vantaan Tikkurilassa, jossa Oopperan orkesteri, kuoro ja solistit esiintyvät Klassikot torilla -ilmaiskonsertissa 13.8. Nuoret muusikonalut pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksista konsertoivat Kansallisoopperan orkesterin rinnalla, kun Mestarien messissä -projekti saa jatkoa päänäyttämöllä 19.5. Jazzpianisti Iiro Rantala isännöi marraskuusta alkaen omaa konserttisarjaansa Alminsalissa. Ensimmäisessä konsertissa törmäytetään Rantalan sanoin ?kaksi turkulaista titaania?, bassojärkäle Matti Salminen ja poptähti Robin. Tuleva kausi 2016?2017 sisältää entiseen tapaan runsaasti tarjontaa kaiken ikäisille vauvasta ikäihmisiin ? useat tapahtumista ovat maksuttomia. Suositut taidetuokiot monen ikäisille lapsille, koululaisprojektit ympäri Suomen, senioreiden teetanssit, hoitolaitosvierailut jne. saavat jatkoa. Ajankohtaiset tiedot esityksistä ja projekteista löytyvät aina verkkopalvelusta oopperabaletti.fi. Myös maksuttomat suoratoistot Yleisradion ja HSTV:n kanssa sekä Oopperan ja Baletin omalla Stage24-kanavalla jatkuvat. Pääkaupunkiseudulla on jo aloitettu katujen puhdistaminen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Erja Lehto. Poista talven hiekat kosteina ??Kevät lähestyy ja kaduille kertynyt katupöly paljastuu lumen alta. Nyt on hyvä aika siivota hiekat omalta pihalta ja jalkakäytäviltä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun mittausten mukaan katupölykausi on alkanut. Hiukkaspitoisuudet kohoavat ajoittain, kun sää on aurinkoinen ja kadut kuivia. Hiekoitussepelin ja hiekan voi poistaa kaduilta ja pihoilta ilman turhaa pölyämistä. On tärkeää poistaa hiekat kosteina. Lopuksi pinnat voi ruiskuttaa puhtaaksi vedellä. Siivoukseen ei saa käyttää lehtipuhaltimia, sillä ne nostavat pölyn voimakkaasti ilmaan. ?Sateet ja kosteus hillitsevät ilman pölyisyyttä. Pölyäminen voimistuu, kun au- ringonpaiste kuivattaa tienpinnat?, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi sanoo. Pääkaupunkiseudulla kaupungit ovat jo aloittaneet katujen puhdistamisen. Tienreunoja kostutetaan laimealla suolaliuoksella pölyämisen vähentämiseksi. Hiekoitushiekka uudelleen käyttöön tai Sortti-asemalle HSY pyytää, ettei hiekkaa tai sepeliä laitettaisi kiinteistöjen sekajäteastioihin. Se tekee jäteastiasta erittäin painavan käsivoimin siirrettäväksi ja voi aiheuttaa jäteauton kuljettajalle työturvallisuusriskin. Sekajäteastiasta hiekka ja sepeli päätyvät Vantaan Energian jätevoimalaan, jossa ne palamattomina aineina eivät hyödytä voimalan sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kerää hiekka tai sepeli talteen ja käytä se uudelleen, jos mahdollista. Vie pienet määrät peräkärryllä HSY:n Sortti-asemille. Vie suuret määrät siirtolavalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tai muuhun käsittelyyn. Siirtolavoja tarjoavat useat yksityiset yritykset. Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta: vuoden jokaisena tuntina www.hsy.fi/ilmanlaatu arkiaamuisin Twitterissä @hsy_ilmanlaatu Teatteri Kallion huhtikuun ohjelmaa ??6.4. klo 19.00 Jazz-vokaaliyhtye Signe Karin Mäkiranta / Josefiina Vannesluoma / Selma Savolainen / Riikka Keränen. 13.4. klo 19.00 O. Saastamoisen Kvartetti on rumpali Okko Saastamoisen luotsaama yhtye, jonka musiikki on ?Okon päässä matkan varrella muovautunut näkemys jazzmusiikista, jota yhtyeen muut jäsenet maustavat omilla persoonallisilla tyyleillään?. Yhtye on mukana Young Nordic Jazz Comets 2016 -kilpailussa. Jarno Tikka saksofoni, Toomas Keski-Säntti piano, Mikael Saastamoinen basso, Okko Saastamoinen rummut. 20.4. klo 19.00 #Pitsa!(Pienet Ihmiset Tekevät Suuria Asioita) ?näytelmä. Kertomus nykypäivän Suomesta. Keskeisiä teemoja ovat suomenkielen muuttuminen, työttömäksi joutuminen sekä sosiaalisen median vaikutus. Näytelmässä riittää vauhtia sekä sarkasmia. Käsikirjoitus & ohjaus: Anni Sillankorva. Liput 8 ja 4 euroa. Palkitun ja vuoden 2016 Teatris ?teatteritapahtumaan valitun näytelmän toiveuusinta! 27.4. klo 19.00 Adele Sauros Quartet Jazzia omaleimaisella rennolla otteella. Musiikissa yhdistyvät erilaiset tunnelmat herkistä balladeista agressiiviseen vapaaseen ilmaisuun. Se yhdistää tyylejä ennakkoluulottomasti. Adele Sauros: tenori- ja sopraanosaksofonit, Vili Itäpelto: piano, Kaisa Mäensivu: kontrabasso, Ville Luukkonen: rummut. 4.5. klo 19:00 Hands and Omens: Silva Kallionpää ? viulu, Nikita Naberukhin ? piano, Joonas Tuuri ? kontrabasso. Teatteri Kallion osoite on Siltasaarenkatu 28. Kahvila ja kirjakauppa avoinna alkaen klo 18. Tapahtumiin vapaa pääsy ellei toisin mainita. Valtuusto hylkäsi aloitteen Malmin lentokentästä ??Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi selvin luvuin kunnan asukkaan aloitteen, jossa ehdotettiin Malmin lentokenttäalueen säilyttämistä lentotoiminnassa. Aloitteen oli allekirjoittanut yli kaksi prosenttia Helsingin äänioikeutetuista, minkä takia se otettiin kuntalain edellyttämällä tavalla valtuuston käsiteltäväksi. Keskustelussa käytettiin 89 puheenvuoroa. Valtuutettu Björn Månsson ehdotti asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että muun muassa tutkittaisiin ns. hybridimalli, jossa säilytettäisiin toinen kiitorata ja osa alueesta otettaisiin asuntorakentamiseen. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänin 55 ? 29. Selvin luvuin hylättiin myös ehdotus neuvoa-an- tavan kansanäänestyksen järjestämisestä lentokentän kohtalosta. Malmin lentokenttäalueelle on määrä rakentaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Alueen kaavoitus on lähdössä liikkeelle. Valtio on päättänyt lopettaa lentotoiminnan Malmilla. Adele Sauros Quartet soittaa jazzia omaleimaisella rennolla otteella.
• KALLIO LEHTI 14 Keskiviikko 6.4. Avoimia työpaikkoja Tiemaksut hillitsevät ruuhkia ja edellistiivistävät yhdyskuntarakennetta selvästi vuotta enemmän ??Tiemaksut edistäisivät liikennejärjestelmän toimivuutta Helsingin seudulla: matka- ja kuljetusketjut olisivat sujuvampia ja ruuhkautuminen hallinnassa. Lisäksi joukkoliikenteen kilpailukyky paranisi ja liikennejärjestelmä kehittyisi kestävästi. Pitkän ajan kuluessa tiemaksut yhdessä muiden toimien kanssa myös tiivistäisivät ydinalueen, raidekäytävien ja Keski-Uudenmaan kuntien keskusten yhdyskuntarakennetta. Tiemaksujen avulla saataisiin myös vahvistettua Helsingin seudun liikennejärjestelmän rahoituspohjaa. Muun muassa nämä asiat kävivät ilmi HSL:n tekemässä ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksessä, joka valmistui maaliskuussa. HSL:n hallitus ei ottanut tiemaksuihin vielä kantaa vaan merkitsi selvityksen tiedoksi. Mahdollisesta maksujärjestelmän käyttöönotosta päätetään erikseen myöhemmin. Tiemaksuselvitys on jatkoselvitys viime vuonna hyväksytylle Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunni- telmalle HLJ 2015. Työssä selvitettiin ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknistoiminnallisia vaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä arvioitiin tiemaksujen vaikutuksia hallintoon ja lainsäädäntöön. Jos tiemaksut otetaan käyttöön, tiemaksut kohdistuvat selvityksen mukaan alle viidennekseen kaikista Helsingin seudun aamuruuhkan matkoista. Autoileva työmatkalainen maksaisi vuodessa tiemaksuja keskimäärin 340 tai 670 euroa riippuen siitä, kuinka korkeita tuottoja tiemaksuilla tavoitellaan. Maksut painottuvat työssäkäyviin ja erityisesti niihin käyttäjiin, jotka aiheuttavat ruuhkia. Jos tiemaksuja ei oteta käyttöön, tiet ruuhkautuvat ja tienkäyttäjät joutuvat käyttämään enemmän aikaa ruuhkissa. Tiemaksut tiivistävät yhdyskuntarakennetta, minkä vuoksi kestävillä liikennemuodoilla saavutettavat alueet vahvistuvat. Helsingin kantakaupungissa city-logistiikan toimintaedellytykset parantuvat, ja alue vahvistuu kaupan, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä. Iso osa Keski-Uudenmaan kuntien palvelukeskittymistä vahvistuu, ja pääradan keskukset vahvistuvat myös työpaikkakeskittyminä. Tiemaksuselvityksen mukaan haasteeksi nousee kehäteiden välinen vyöhyke, erityisesti raidekäytävien ulkopuolella, jonka suhteellinen houkuttelevuus kaupan ja toimistovaltaisten toimialojen näkökulmasta heikentyy. Osalle seudun väestöstä ja yrityksistä tiemaksut merkitsevät liikkumisen kustannusten kasvua ja osalla liikkumisvalintojen muutosta. Näihin haasteisiin pitää etsiä ratkaisuja jatkotarkasteluissa. ? Tiemaksuista kannattaa käydä perinpohjaista keskustelua. ? Tiemaksumallia tulisi jatkotyöstää niin, että järjestelmällä saadaan aikaan parhaat mahdolliset vaikutukset, sanoo selvitystyötä vetänyt HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen. Helsingin seudun arvioidaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä voimak- kaasti. Vuonna 2050 seudulla ennustetaan asuvan 2 miljoonaa ihmistä ja täällä on yli miljoonan ihmisen työpaikka. ? Liikennejärjestelmän toimivuus on keskeinen seudun kilpailukyvyn tekijä. Sen heikentymistä seudun asukasmäärän kasvaessa ei tule vaarantaa. Tiemaksujen käyttöönotto olisi merkittävä uudistus liikennejärjestelmän keinovalikoimassa ja rahoituksessa, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Tiemaksujen mahdollinen käyttöönotto tai kokeilu vaativat sen mahdollistavaa lainsäädäntöä. Tiemaksujen tuotot pitää palauttaa seudulle, ja tiemaksuilla kerättyjen rahojen pitää tulla täydentämään seudun liikennejärjestelmän kehittämistä, investointeja ja joukkoliikenteen palvelutason parantamista. Tiemaksuilla kerätyt rahat eivät saa vähentää valtion ja kuntien rahoitusta seudulle. ??Helsingin seudun työja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun 2015 lopussa avoinna yhteensä 9 168 työpaikkaa. Määrä oli lähes neljänneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tästä huolimatta seudulla oli vuoden lopussa keskimäärin yli 9 työtöntä työnhakijaa yhtä avointa paikkaa kohden. Aihetta on tarkasteltu Helsingin seudun suuntien (HSS) uusimmassa numerossa. Lisäksi HSS:ssa tarkasteltiin mm. Helsingin seudun tuotantomäärän kehitystä, toimitilojen käyttöastetta ja toimeentulotuen saajien määrän kehitystä. Helsingin seudun tuotannon määrä oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin prosentin suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta kehitys toimialoittain jatkui kaksijakoisena. Tuotannon kasvu oli Helsingin seudulla vahvempaa kuin koko maassa viime vuoden kaikkina neljänneksinä. Pääkaupunkiseudun toimitiloista suurin vajaakäyttöaste oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä toimistotiloilla, joista 13 pro- senttia oli vailla käyttöä. Samaan aikaan myös aiemmin vakaasti nousseet Helsingin ydinkeskustan toimistovuokrat ovat juuttuneet paikoilleen. Toimeentulotukea saa pääkaupunkiseudulla lähes 70 000 henkilöä. Toimeentulotuen saajia oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla loka-joulukuussa 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoossa kasvu oli vuonna 2015 selvästi muita kaupunkeja nopeampaa, mutta tukea saa edelleen pienempi osa kaupungin väestöstä kuin Helsingissä tai Vantaalla. Helsingin seudun suunnat (HSS) on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä ajankohtaiskatsaus Helsingin seudun kehitykseen. HSS:n tietoja päivitetään jatkuvasti myös palvelun omilla verkkosivuilla, jossa seudun kehitystä on kuvattu indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden ja väestön alueilta. kanssa ja Ruutia!-festivaalin esityksiä vierailee Vantaan Tanssin viikkojen ohjelmistossa. Ruutia!-festivaalin yleisöpohja on laajentunut merkittävästi vuosien aikana ja festivaali on vakiinnuttanut paikkansa pääkaupunkiseudun tanssitarjonnassa. RUUTIA! Kansainvälinen tanssifestivaali lapsille ja nuorille Kaapelitehtaalla 19.?23.4.2016 Lippujen hinnat 15/12 ?. Ryhmät arkiaamuisin 8 ? / hlö. Ruutia!-tanssifestivaali lapsille ja nuorille valtaa Kaapelitehtaan ??Tanssiteatteri Hurjaruuthin emännöimä kansainvälinen tanssifestivaali Ruutia! valtaa Kaapelitehtaan huhtikuussa. Festivaalilla nähdään korkeatasoisia lapsille ja nuorille suunnattuja esityksiä Italiasta, Espanjasta, Ruotsista ja Suomesta. Festivaali järjestetään Kaapelitehtaalla Hurjaruuthin ja Zodiakin näyttämöillä sekä Teatterimuseon tiloissa 19.? 23.4.2016. Ohjelmistossa nähdään aiemmin festivaalilla vierailleen ja kansainvälisesti palkitun italialaisryhmän uusin tanssiteos. Compagnia TPO:n interaktiivista videotekniikkaa ja nykytanssia yhdistävä esitys POP UP Garden on ylistys kaikille yllättävien paikkojen puutarhureille. Visuaalisuudellaan lumoavan esityksen myötä näyttämö muuntautuu vehreäksi puutarhaksi ja lapset pääsevät tanssi- joiden matkaan kasvamaan kukkien ja kasvien kanssa. Lisäksi festivaalilla nähdään kaksi teosta maineikkaalta ruotsalaiselta koreografilta Claire Parsonsilta, perheen pienimmille suunnattu tanssia ja lempeää sirkusta yhdistävä Marmeladi sekä yli 5-vuotiaille suunnattu tanssiteos Och Sen?, jossa katsojat temmataan mukaan leikkisään aarrejahtiin. Myös maailmalla kiertänyt espanjalainen matkalaukkuteatteri The Bag Lady Theatre tuo esityksensä Teatterimuseon näyttämölle ja Hurjaruuthin lavalla nähdään tuore kotimainen kantaesitys, koreografi Kimmo Alakunnaksen ja sirkustaiteilija Janna Haaviston lastenesitys Bisarri. Ruutia!-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Festivaali on 20 vuoden ajan tutustuttanut kotimaista tans- si- ja teatteriyleisöä laadukkaisiin kansainvälisiin esityksiin sekä uudenlaisiin tapoihin tehdä näyttämöteoksia lapsille ja nuorille. Festivaalituotanto tekee vuosittain yhteistyötä Vantaan kulttuuritoimen
• KALLIO LEHTI Keskiviikko 6.4. 15 Teatteriviikko valtaa työväenopiston Kalliossa! ??Helsingin työväenopiston teatteriviikko 2.?8.5.2016 kokoaa yhteen työväenopiston kirjoittajat, lausujat ja teatteriryhmät. Viikon aikana nähdään esityksiä improvisaatiosta pitkiin kokoillan näytelmiin sekä lausuntaa ja tekstiä monessa eri muodossa. Kaikille avoimella Kahvilalavalla tavataan mm. näyttelijä Eero Ritala ja näytelmäkirjailija Saara Turunen. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Helsingin työväenopiston teatteriopetuksen esittävät ryhmät ovat keskittäneet voimansa Teatteriviikolle Kallion Opistotalolle 2.? 8.5.2016. Kokoillan näytelmiä on luvassa mm. Teatteri Taipen upea Arkkienkeli Oulussa, Studionäyttämön futuristinen tragikomedia Hamlet ihmemaassa, Runoteatterin absurdia dadaa sisältävä Club Scabaré sekä Tunneteatterin, yhteistyössä Teatteri Taipe esittää: Arkkienkeli Oulussa Kuva: Jarkko Lehtiranta Studionäyttämö esittää: Hamlet ihmemaassa Kuva: Mikko Lappalainen Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa toteutettu, suloinen koko perheen Pikku Prinssi. Opistotalon ulkopuolellaKallion Korttelidraama esittää Kallio cALLINg vaellusnäytelmän Kallion kaduilla. Lava auki -klubi, stand up -ilta, taiteilijatapaamisia ja Kallion lukion KirjaKallio WORD!Teatteriviikon ajaksi opiston kahvio muuttuu Kahvilalavaksi. Lavalla on luvassa kohtauksia ja koosteita teatteriryhmien tule- vista esityksistä, itkuvirsiä, taiteilijavieraita, musiikkia, lausuntaa ja performanssia. Lava on auki myös yleisön esityksille. Ota runosi, monologisi, esityksesi, laulusi tai puheesi mukaan ja astu lavalle. Maanantaina teatteriviikon avajaisissa Kahvilala- valla kuullaan opiston kirjoittajien tekstejä ja Kallion ilmaisutaidonlukion KirjaKallio WORD! -esitys. Tiistaina taiteilijatapaamisessa nähdään näyttelijä Eero Ritala ja keskiviikkona näytelmäkirjailija Saara Turunen. Lisäksi keskiviikkona Kahvilalavalla on kaikille esiintyjille avoin stand up -ilta. Perjantaina Lava auki -klubilla nähdään kahdeksan tunnin ajan teatteria ja esitystaidetta. Esiintyjäksi mille tahansa päivälle voi ilmoittautua tyovisopekirjoittaminen@gmail.com tai paikan päällä juontajalle. Tietokirjaklubi jatkuu Kaisa- Ponnistuksen reilu futiskoulu kesäkuussa talossa huhtikuussa ??Tietokirjaklubi jatkuu Kaisa-talossa huhtikuussa Helsingin yliopistoJulkaistu 29.03.2016 11:01 Kaisa-talon Kirjaklubi, tietokirjallisuuden ystävien kohtaamispaikka Helsingin yliopiston kirjastossa jatkaa taas huhtikuisina maantainailtoina klo 17:00 alkaen. Kaisa-talon Kirjaklubin klubi-illat jatkuvat huhtikuussa 2016 aina maanantaisin klo 17?18 (18.151915)  Kaisa-talon 7. kerroksen luentosalissa (Fabianinkatu 30). Tapaamisissa keskustellaan asiantuntijoiden kanssa ajankohtaisista teemoista. Klubin esiintyjät ovat tunnettuja ja tunnustettuja tieteentekijöitä. Kirjasuositusten avulla aiheeseen voi paneutua syvällisemmin ennen tapahtumaa tai sen jälkeen. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille kirjoista ja tiedosta kiinnostuneille. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Klubin ohjelman on koonnut Helsingin yliopis- Kallion kävelyfestivaalin kesäkausi alkaa ??Kallion kävelyfestivaalin kesäkauden avaa Kana, Pannukakku ja Anders Torstensson ?kävely tiistaina 19.4. Opastettukierros tutkii Sörnäisten rantoja ja tutustuu 1600-luvun kaupunkisuunnitelmaan, joka ei kuitenkaan toteutunut. Kierros alkaa klo 18 Lintulahdenkuja 3:n kohdalta. Toukokuun kävely 17.5. ?Verta ja hiilihappoa? tutkii puolestaan Sörnäisten ja Hermannin alueen teollisuuden historiaa. Kävelyn lähtöpaikka tarkentuu myöhemmin. Kävelyille on vapaa pääsy, eikä niille ole säävarausta. Käsiohjelma maksaa 2 euroa. ton tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa. Ma 4.4.2016 klo 17-18  Päiväkirjat, muistelmat, kirjeenvaihto kirjallisuudessa. Miksi yksityisyydestä kerrotaan niin paljon? Vieraana professori Matti Klinge, haastattelijana professori Pirjo Hiidenmaa Ma 11.4.2016 klo 17-18   Valta ja media. Miltä valta näyttää nyky-Suomessa? Vieraana professori Anu Kantola, haastattelijana professori Pirjo Hiidenmaa Måndag den 11 april klockan 18:15-19.15 Varför ska vi läsa såväl kvinnliga som manliga författare? Få tillgång till båda halvorna av bildningsarvet, bli helbildade istället förhalvbildade? (på svenska) Gäst professor Ebba WittBrattström, intervjuas av professor Pirjo Kukkonen  Ma 18.4.2016 klo 17-18  Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito? Vai onko sekään tärkeää? Puhetta myös Veden matkasta. Vieraana professi Jouko Rikkinen,  haastattelijana professori Pirjo Hiidenmaa Ma 25.4.2016 klo 17-18 Vahvistammeko kasvatuksessa voimaa vai vaivaa? Keskittyykö suomalainen koulu ja osaamisen arviointi liiaksi ongelmiin ja heikkouksiin? Vieraana erityispedagogiikan dosentti Lotta UusitaloMalmivaara, haastattelijana dosentti Hannele Cantell Lisätiedot ja kirjalistat taustalukemiseksi:  http:// blogs.helsinki.fi/librarynews/kaisa-talon-kirjaklubi/ lisätietoja saa sähköpostilla osoitteesta info@helsinginponnistus.fi ja Ponnistuksen kotisivuilta www.helsinginponnistus.fi. Taito- ja taktiikkakoulut Peruskoulu Kuningaslajiin tutustuvat tulevana kesänä vuosina 2010-2008 syntyneet pojat ja tytöt. Koulu on nimetty Peruskouluksi ja sen opettajina toimivat Ponnistuksen omat, nuoret valmentajat. Koululaiset saavat opetuksen lisäksi kevyen lounaan, reilun pallon, t-paidan ja koulun lopuksi diplomin. Futisharrastusta voi koulun jälkeen jatkaa Ponnistuksen joukkueissa. Koulun hinta on 100 euroa ja Peruskoulun lisäksi järjestetään jo enemmän pelanneille Taitokoulu ja Taktiikkakoulu, joiden valmentajina toimivat huippuvalmentajat Pro Skills-jalkapallokoulusta. Omien pelaajien lisäksi kouluihin on varattu kiintiöt myös muista seuroista tuleville. Pekka Hurme Oneiron palkitsee kuin maratonjuoksu! Puolet?helsinkiläisistä ansaitsi yli?26900 euroa?toissa vuonna ??Helsinkiläisten mediaanitulo oli 26 900 euroa vuonna 2014. Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäisen tulonsaajan tuloja, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Kasvua mediaanitulossa oli edellisestä vuodesta prosentti. Helsingin mediaanitulo oli vuonna 2014 pääkaupunkiseudun kaupungeista alhaisin, sillä Vantaalla mediaanitulo oli 27  600 euroa, Espoossa 30 000 ja Kauniaisissa ??Helsingin Ponnistus järjestää jälleen perinteiseksi tulleen Reilun futiskoulun kesäkuussa. Paikka on oma kenttä Haapis Sörkan ja Kallion rajalla ja aika heti tyttöjen Stadi Cupin jälkeen viikko 24 maanantaista 13.6 torstaihin 16.6. 34 100 euroa.? Kun tarkastellaan tulojen keskiarvoa, niin helsinkiläisten tulot olivat vuonna 2014 keskimäärin 34 200 euroa. Miesten vuositulojen keskiarvo oli 39 500 ja naisten 29 600 euroa. Miesten keskitulo oli noussut edellisestä vuodesta puoli prosenttia ja naisten 1,3 prosenttia. Pääomatulojen osuus veronalaisista tuloista oli Helsingissä 9 prosenttia vuonna 2014, mikä oli prosenttiyksikön enemmän kuin edellisenä vuonna. ??Eräs tuttuni alkoi lukea kirjaa Oneiron, Finlandiapalkinnon voittajaa. Luettuaan kolme sivua, jätti sikseen. Toinen kaverini luki kolmekymmentä sivua, se riitti . Oneiron -kirjassa on 439 sivua, kirjan lukeminen on kestävyyslaji kuin maratonjuoksu, 42 195 metriä. Mutta Laura Lindstedtin teos palkitsee lukijansa siinä kuin maratonin taivaltaja saa tyydytyksensä maaliviivan ylitettyään. Laura Lindstedt (s. 1976 ) kuvaa Oneiron ( Teos 2015) teoksessaan elämän jälkeistä olotilaa, kuolemanjälkeistä välitilaa, johon seitsemän eri naista on eri syistä joutunut. Kirja ei kuitenkaan ole varsinainen fantasiaromaani, vaan hyvin elämänmakuinen, hämmentävän runsas kertomuskokoelma hyvin erilaisista elämänkohtaloista, joita naiset tilittävät kuolemanjälkeisessä olotilassaan. Naisten tarinoissa saavat toki mie- hetkin osansa , elämän sivuosat . Kuoleman jälkeen ymmärtää elämänsä vaiheet paremmin, tarkemmin. Oneironin henkilöt, seitsemän naista, tulevat hyvin erilaisista taustoista. Maimuna on senegalilainen, Polina tulee Moskovasta, Wlbgis Hollannista, Nina Ranskan Marseillesta , Rosa Imaculada tulee Brasiliasta, nuori tyttö Ulrike Itävallasta ja kirjan hienon loppujakson ?tähti? on New Yorkin juutalainen Slomith, jonka elämänkuvauksen kautta lukija perehtyy erinomaisen hyvin juutalaisuuteen eri muodoissaan. Kaikkien naishenkilöiden kuvauksissa, kertomuksissa , näkyy kirjan tekijän, Laura Lindstedtin , tarkkuus, perehtyneisyys , romaanihenkilöiden kulttuurien moninaisiin taustoihin, jopa äärimmäisyyksiin ja uuvuttavuuteen saakka. Kirjassaan Laura Lindstedt sekoittaa monia eri tyylila- jeja, on suorasanaista romaania, on runoja ,lehtileikkeitä , luentomateriaalia. Lukijalle on makuasia, pitääkö tämäntyyppisestä kirjallisen ilmaisun sekoittamisesta. Oneironissa se ei häiritse, sillä Lindstedtin kieli, kirjan tärkein ominaisuus, on erinomaisen vivahteikasta , hämmentävää , runsasta. Ja runsas on koko kirjakin, ehkä liiankin runsas. Kuin maratonjuoksu. Mutta ehdottomasti palkitseva . Kunhan pääsee maaliin saakka! Pekka Hurme
• KALLIO LEHTI 16 Keskiviikko 6.4. Heinäsen kolumni Vampyyreitä ja äitipuolia K evät on koittanut, ikkunoiden likaisuus tosin paljastuu ja huoli SOTE-ratkaisusta askarruttaa, Kaikki muuten hyvin, Helsinki on kaunis. Pakinoin kahdesta hiljattaisesta teatterielämyksestä, joista kuvat kertovat: Kaupunginteatterin ?Vampyyrien tanssin? kreivi von Kroloh Mikko Vihman esittämänä (kuva Mirka Kleemola) ja Kansallisteatterin Omapohjan ?Pahan äitipuolen? hahmot ex-vaimo Pirjo Lonka ja nykyvaimo Sari Puumalainen (kuva Tuomo Manninen). Kirsi Pokka ja Marina Meinander kirjoittivat ja ohjasivat kokemusten koosteesta Paha äitipuoli ?näytelmän. Sanoisin sitä keskustelun käynnistäjäksi, ikään kuin alustajaksi ja katsojan asenteiden testaajaksi. Äitipuoli ?sanaa ei kuule käytettävän yhtä usein kuin aiemmin. Nyt eletään vaihtuvaisten uusperheiden aikaa. Muinoin äitipuolet olivat leskiksi jääneiden isien uusia vaimoja, joita tarvittiin hoitamaan puoliorvoiksi jääneitä lapsia. Saduissa heitä tavattiin ikimuistoisina ?pahiksina?. Uusperhe on uudempaa sanastoa ja siihen mielletään kuuluvan minun lapseni, sinun lapsesi ja usein myös meidän lapsemme sekä erilaisia mummoja ja vaareja, anoppeja ja appeja ym. naimisen myötä tulleita uussukulaisia. Näytelmässä valaistaan harvinaisen realistisesti ja raikkaasti arkisia tilanteita. Väärinkäsitykset, ennakkoluulot, kateus ja rakkauden kaipuu kuplii. Ei ole helppoa kenelläkään. Tarinat saattavat olla monille katsojille riipaisevan omakohtaisia, joillekin taasen terveellistä tietoa tuollaisenkin elämän vaikeuksista. Hyvä olisi asettua perhesuhdeongelmallisten asemaan ennen kuin heihin lyödään kummeksuvia leimoja. Tuli mieleen, miten juuri avioerolapset saattavat menetettyään perusperheensä tuntea turvattomuutta keikkuessaan kahden uusperheen välissä. Pohdin myös isovanhempien vaikeita tilanteita katkenneissa perheyhteyksissä. He joutuvat kilpailemaan lastensa ja lastenlastensa suosiosta sekä eristetyksi kanssakäymisestä. Tällaiset viisaat ja puolueettomat näytelmät ovat tervetulleita tajuntamme avaajia varsinkin, kun huumorilla on tekstissä iso osuus. Jospa ei käytettäisikään äitipuoli ?sanaa; se on vanhanaikainen kielteinen yleistys. Jos yleensä olet joku-?puoli?, se osoittaa sinulta jotakin pahasti puuttuvan, kuten raaja Jopi-Jalkapuolelta ja näkö silmäpuolelta. Toisen lavanautinnon tarjosi Linnanmäen 60-vuotias Peacock ?teatteri Vampyyri ? musikaalikomediallaan. Se on hurja happening nykyteknisin tempuin. Tekstin kirjoitti Michael Kunze, musiikin loi Jim Steinman, esityksen ja koreografian ohjasi Markku Nenonen. Vampyyritarina on julma, se on sairaalloisen pelottava puremisintoisen himon ilmentäjä. Näytelmää katsoessa tajuaa kuitenkin kaiken olevan fantasiaa, hupsua mielikuvituksen tuotetta. Näytelmä perustuu Roman Polanskin Warner Brosille tuottamaan elokuvaan ?The Fearles Vampire Killersiin?. Tällaiset produktiot merkitsevät teatterille tilaisuutta monenlaisten ideoiden kehittämiseen, henkilökunnan työllistämiseen ja katsojille mahdollisuutta valita huikeita erilaisia elämyksiä. Peacockissa nautittiin syksyllä vauhdikas Billy Eliot ? musikaali, nyt nautitaan 27.4. saakka vampyyrista ja elokuun lopussa lavaa tömisyttävät koko perheen Shrek-musikaalin taiturit. Kevään ohjelmassa on perinteiset UITnäytännöt. Linnanmäen perinteiset riemut puhkeavat 66. kerran huhtikuun 23. päivänä kukkaan ja kolinaan koko kansan viihdyttäjinä. Laitteet jauhavat lastensuoje- lulle varoja ja kävijöille elämyksiä. Tänä keväänä tulee kuluneeksi 65 vuotta siitä, kun meidän luokkamme pääsi ylioppilaaksi Kallion Yhteiskoulusta. Elossa meitä on parisenkymmentä. Muistamme, miten sveitsiläistyylisessä ravintola Alppilassa Alphyddanissa (rak. 1870) skoolasimme sinunkaupat luokanvalvojan kanssa toukokuun 31. päivänä 1951. Olimme viimeiset perinteen vaalijat, sillä syksyllä arvokas ravintola paloi poroksi. Nyt menemme samoille sijoille eli Linnanmäelle juhlalounaalle. Nostalgiaa lisää sekin, että vielä elää yksi opettajamme, voimistelunopettaja Onerva Kivelä. Hän on itseoikeutettu luokkakokousvieraamme. Linnanmäen johto puolestaan tarjoaa meille kunniakierroksen 65-vuotiaalla Vuoristoradalla! Aira Heinänen Ei mikään pikku juttu Valtimonteatterissa ??Valtimonteatterin seuraava ensi-ilta on Anja Erämajan käsikirjoittama ja Minna Koskelan ohjaama Ei mikään pikku juttu. Näytelmän kantaesitys on 31.3.2016. Näytelmä kertoo keskiikäisestä naisesta ja hänen elämästään. Se on lämminhenkinen ajan kuvaus elämästä tilanteessa, jossa viisikymppisiä pitäisi jo juhlia, vaikka elämä tuntuu olevan vasta alussa. Nainen, poika, ystävätär ja robottiimuri kuoleman pelon ja rakkauden kaipuun syöve- reissä. Vai olisiko sittenkin kyse rakkauden pelosta ja kuoleman kaipuusta? Ei mikään pikku juttu. Näytelmän on kirjoittanut proosarunoilija Anja Erämaja. Hänen uusin runoteoksensa Ehkä liioittelen vähän on julkaistu maaliskuussa. Samaan aikaan runoteoksen kanssa hän kirjoitti samoista teemoista nyt kantaesityksensä saavan esikoisnäytelmän. Näytelmästä löytää samoja sävyjä ja säkeitä kuin tuoreesta runoteoksesta. Näytelmän ohjaa näytte- Demis Russo ja Nainen: Pyry Äikää ja Niina Hosiasluoma. Kuva: Helena Knutas. lijä/ohjaaja ja näytelmäkirjailija Minna Koskela. Suurelle yleisölle hän on tuttu mm. Kumman kaa -tv-sarjasta, jota hän käsikirjoitti Heli Sutelan kanssa ja jossa hän itse myös näytteli toisen pääosan. Minna Koskelan viimeisin työ on Teatteri Jurkassa  esityksessä ollut  ja kiitetty Das Ria, Diivan kuolema -näytelmä, jonka hän käsikirjoitti ja ohjasi. Ei mikään pikku juttu -näytelmässä nähdään lavalla kolme upeaa näyttelijää: Komedienne vailla vertaa Niina Hosiasluoma, Tupa ryskyi, parret paukkui, Suomen kansan rivot runot -runokokoelman kokoamiseen osallistunut ja esityksellä ympäri maata kiertävä lahjakas Pinja Hahtola sekä uunituore näyttelijä, hurmaava Pyry Äikää. Näytelmän musiikin on säveltänyt muusikko Petra Lampinen, joka on säveltänyt Anja Erämajan runoja aiemminkin sekä Erämajan itsensä esitettäväksi, että Kaupungin Naiset -kuorol- Niina Hosiasluoma ja Pyry Äikää. Kuva: Milla Martikainen. le. Petra Lampinen on myös suunnitellut näytelmän valo - ja äänimaailman. Kantaesitys/ensi-ilta to 31.3.2016 klo 19.00. Muut esitykset 3.4. klo 15.00, 5.4., 8.4., 9.4, 10.4. klo 19.00, 16.4. klo 19.00, 17.4. klo 15.00, 26.4., 29.4. klo 19.0, 30.4. klo 15.00, Imurikauppias ja robotti-imuri, Pyry Äikää ja Pinja Hahtola. Kuva: Helena Knutas. 10.5., 12.5., 13.5., 14.5. klo 19.00 ja 15.5. klo 15.00. Liput 16,50 ? ? 22 ? (edullisemmin Tiketistä). Lipunmyynti: www.tiketti.fi Valtimonteatteri on Helsingin Harjun osakaupunginosassa toimiva kantaesityksiin keskittyvä ryhmämuotoinen ammattiteatteri, joka tarjoaa katsojilleen taiteellisesti kunnianhimoisia  pienproduktioita. Valtimonteatteri järjestää omia Bar Laskimo klubi-iltoja ja muita tapahtumia sekä toimii vierailunäyttämönä ja kohtaamispaikkana erilaisille taideryhmille. Valtimonteatterin oma tunnelmallinen ja intiimi Bar Laskimo on avoinna aina esitysiltoina klo 18.00  ? 22.00 Ei mikään pikku juttu -esitysten yhteydessä on myynnissä Anja Erämajan uusinta runoteosta Ehkä liioittelen vähän. 
• KALLIO LEHTI Keskiviikko 6.4. Tästä puhutaan Puheenvuoro Haluatko kaavapäättäjäksi? ??Kesä tulee ja ihmiset suuntaavat maille ja mannuille. Kaupungin asfalttilähiöistä on mukavaa mennä vaikka meren ääreen tai vaihtoehtoisesti hankkia kesämajan, viljelyspalstan tai siirtolapuutarhamökin. Kalliolaisen näkökulmasta lähin siirtolapuutarhamökki sijaitsee Vallilassa. Siirtolapuutarhamökki sisältää pienen pihan, jossa voi kasvattaa monipuolisesti haluamiaan puutarhatuotteita. Kaikkiaan Helsingissä on yhdeksän siirtolapuutarha-aluetta, ja viljelyspalstoja on kymmenittäin. Viljelyspalstoilla on sama periaate, jolloin vuokralainen voi kasvattaa erilaisia viljelyskasveja. Kesämajoissa tilanne on kahdenlainen, koska osassa niistä voidaan viljellä kotitarpeeseen, mutta joissakin kohteissa olosuhteet ovat rajalliset omien tuotteiden kasvattamiselle. Kesämajat sijaitsevat lähinnä pienissä saarissa, joiden kallioinen pinta rajaa mahdollisuuden puutarhanhoidolle, jolloin kesäasukkaiden pääasiallisesti virkistyskäyttö rajoittuu muihin aktiviteetteihin, kuten mm. kalastukseen. Kymmenien vuosien ajan nämä kesävirkistyskohteet ovat palvelleet vastavuoroista kaupunkilähiöelämää. Markkinatalouden lainalaisuudet ovat iskeneet kyntensä osiin näistä alueista. ?Kaksi varmasti väärää vastausta? eli poistettavaa heikointa lenkkiä näyttävät olevan kunnallispäättäjien käsityksen mukaan Vartiosaari ja Espoon vesillä sijaitseva Varsasaari, Helsingin omistama maaalue. Kunnallispolitiikan pääpelurit niin Helsingissä kuin Espoossa ?kilauttivat kaverilleen? ja alkoivat pelata upporikasta ja rutiköyhää! Harmi kun eivät ymmärtäneet ?kysyä yleisöltä?, sillä monet seikat puoltavat asemakaavoituksen hoitamista hiukan ihmisystävällisemmin ja luonnon monimuotoisuutta huomioiden. Poliittiset kiemurat yhdistettynä johtavien gryndereihin ovat johtaneet valitettavaan tilanteeseen, jossa kulttuurihistorialliset arvot, yhteisölliset perinteet ja luonnonsuojelun perusperiaatteet ovat pahasti törmäyskurssilla pääoman lainalaisuuksien kanssa. Delaware intiaanit myivät Manhattanin, New Yorkin keskeisen saaren, muutamalla kymmenellä dollarilla hollantilaiselle merimiehelle, joka toimi alankomaalaisen siirtokunnan toimeksiannosta. Suuressa maailmassa toimitaan vahvimman oikeudella! Minkä isot edellä sen pienet perässä, sillä markkinatalous ei ole juuri muuttunut nykyisinkään pohjolan perukoilla. Helsingin ja Espoon kaavoituspäätökset seuraavat johdonmukaisesti omaksuttua linjaa, joista mallia saatiin niin Turussa kuin Tampereella muutamia vuosikymmeniä sitten, kun korruptoituneet poliitikot ja virkamiehet pistivät hynttyyt yhteen. Turun tauti ja Noppa ? juttu tuntuvat tarttuneen kuntapäättäjiin kuin täi tervassa! Turussa keinoteltiin 1960- ja 1970-luvuilla kulttuurihistoriallisten kiinteistöjen kaavapolitiikalla, johon osallistuneet toimijat olivat enemmän tai vähemmän korruptoituneita. Noppa-juttu liittyi rakennusyhtiön ja virkamiesten taloudellisiin kiemuroihin, jossa molemmat osapuolet hyötyivät taloudellisesti. Maan tapa tai ei, niin kaavoitustoiminta oli niin sidoksissa puoluepolitiikkaan, ettei tilaisuutta jätetty käyttämättä hyväksi puoluetaustasta välittämättä. Vartiosaaren osalta olisi kannattanut tutustua paremmin harvinaisen rantaruttojuuren esiintymiseen. Esiintymä on ainutlaatuinen ja merkittävä koko Suomessa. Luonnon moniarvoisuuden ja ihmisten lisääntyneen virkistyskäytön puolesta puhuvat tekijät tulisi ottaa huomioon. Nähtäväksi jää Vartiosaaren lopullinen kohtalo! Varsasaari on tyypillinen kesämajasaari. Kivinokan kovistelun jälkeen ?heikoimpana lenkkinä? nähtiin Varsasaari. Osayleiskaavaehdotuksen tarkoituksena oli vaivihkaa ujuttaa kaavaehdotus prosessiin ja toivoa ettei se saisi jyrkkää vastustusta tai yleinen mielipide, ?kysyä yleisöltä?, kääntyisi hankkeelle suotuisaksi. Mitä yhteistä on Helsingin ja Espoon kaavoituslautakuntien puheenjohtajilla ja kaupunginjohtajilla? No tietenkin se, että he ?kilauttavat kaverilleen? ainakin mikäli ottaa poliittisen taustan huomioon. Virkistyskäytössä olevien ?kahden varmasti väärän saaren? kohtalo ei osoita huippupisteitä kunnallispolitiikan toimijoiden osalta. Olisi toivonut asemakaavoituksen hoitamista hiukan ihmisystävällisemmin. Huomioon olisi täytynyt ottaa kulttuurihistorialliset arvot, sukupolvelta toiselle jatkunut virkistyskäytön yhteisöllisyys ja monipuolisten virkistysalueiden säilyttäminen ja kehittäminen. Helsingin väkilukuennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä olisi väestö yli 750 000 ihmistä, jolloin virkistysalueista olisi hyötyä kaikille helsinkiläisille. Helsingissä ei ole vielä tajuttu Manhattanin mallin mukaisesti, että jos et pysty rakentamaan horisontaalisesti eli yhä laajemmille alueille, niin ainoa suunta on joko ylöspäin tai alaspäin eli vertikaalisti. Helsingin asunnoista suuri osa on rakennettu ajalla, jolloin käyttöiät kohteissa vaativat peruskorjauksen mm. putkistojen ja mahdollisesti hissien osalta nykyisin. Miksi emme uudissaneerauksen aikana korota 3-6 kerroksisia taloja kerroksen tai useamman verran. Useinkin rakenteet ovat ylimitoitetusti vahvistettuja perustuksia, joita ei edes tarvitsisi vahvistaa laajennuksen yhteydessä. Tällä tavalla toteutettuna rakennuskustannukset olisivat paljon edullisempia kuin uudiskohteissa. Esteettisesti parinkaan kerroksen korottaminen ei pilaa maisemaa tai muuta arkkitehtuurista kokonaisuutta. Eikö lopulta olisi viisainta säilyttää virkistysalueet muuttamatta niiden käyttötarkoitusta? Tällöin turvaisimme tulevaisuuden pääkaupunkilaisille monipuolisen luonnon, kauniit puhtaat merenrannat ja rikkaan ekosysteemin. Pentti Helin Suomen Reformiyhdistys ry Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui ??Perustulokokeilua selvittävä tutkimusryhmä on tehnyt ensimmäiset ehdotuksensa malleista, joilla perustuloa voidaan kokeilla käytännössä. Tutkimusryhmä luovutti esiselvityksensä 30. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle. Raportti kerää yhteen olemassa olevaa tietoa erilaisista perustulomalleista ja niihin liittyneistä kokeiluista ja tuloksista. Lisäksi siinä arvioidaan erilaisten perustulomallien vaikutuksia. Valtioneuvosto tekee esiselvityksen pohjalta päätöksen etenemistavoista, kokeilun toteuttamiseen tarvittavan kokeilulain valmistelusta, kokeiltavasta mallista tai 17 malleista ja koeasetelmasta. Näitä linjauksia tutkimusryhmä täsmentää ja kehittää loppuraporttiinsa. Loppuraportin on oltava valmis 15. marraskuuta 2016. Perustulokokeilu on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja yksi sen kärkihankkeista. Hanke on käynnistetty vuoden 2016 kestävällä selvityshankkeella perustulon toteuttamisesta. Varsinainen perustulokokeilu toteutettaisiin vuosina 2017?2018 ja hankkeen tulokset arvioitaisiin vuonna 2019. Perustulokokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelä- män muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Esiselvityksessä pohditaan puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Puhdas perustulo voisi korvata suuren osan tämän hetkisestä syyperusteisesta sosiaaliturvasta. Tästä johtuen etuuden tulisi olla huomattavan suuri. Malli olisi kuitenkin varsin kallis. Yhtä pääsiäistä helatorstaihin asti ??Islantilainen Nobel-kirjailija Halldór Laxnes kertoo kirjassaan Lapsuuden maisema miten iäkäs pappi valmistautuu siunaamaan merestä löytyneen tuntemattoman vainajan. Pappi kutsui hautausmaalla tapaamansa pikkupojan seuraamaan hautaamista. Yhdessä he lauloivat islantilaisille tutun virren ?Puhtaana niityn kukka?, joka on suomalaisessa virsikirjassa numero 616. Poikakin osasi tutun virren ulkoa.  Virren kirjoitti Hallgrimur Péturson kuolleen tyttärensä muistoksi. Tätä virttä kerrotaan lauletun kolmensadan vuoden ajan miltei kaikissa islantilaisissa hautajaisissa.  Olen usein ehdottanut tätä kukka-virttä hautajaisvirreksi. Siinä ihmisen elämää verrataan kukan tarinaan: ?...hetkessä se sammuu ja vaipuu varsi sen. Näin kukoistaa ja kuihtuu täällä myös ihminen.? Kukat kertovat pääsiäisen ihmeestä, kuoleman kukistumisesta, elämän salaisuudesta. Kukat ilmaisevat myös luonteenpiirteitä. Nykyeurooppamme kukka voisi olla daalia, joka viestii petollisuudesta kuten voikukka keimailusta tai sininen orvokki ja kehäkukka uskollisuudesta.   Saksalaiset kutsuvat narsissia pääsiäiskelloksi (Osterglocke). Narsississa on jotakin ylvästä ja ylevää. Se viittaa juhlien juhlaan pääsiäiseen (festum festorum). Kirjailija Joel Lehtonen tunnistaa kauppaneuvos Könölinin hulppean asunnon siitä, että siellä tuoksui vasikanpaisti ja narsissit. Kreikan mytologian Narkissos muistetaan itseihailustaan ja omahyväisyydestään. Siitä nimi narsisti itserakkaalle ihmiselle.  Ikuista voittopalkintoa kuvaavat palmunoksat ja ruusut muistetaan myös legendasta, jossa kuolemaan tuomitsija pyysi pilkallisesti kuolemaantuomitulta: ?Lähetä sitten taivaallisesta paratiisistasi minulle korillinen hedelmiä ja ruusuja.? Ja niin kävi. Hänen kuolinhetkellään ilmestyi nuori purppuraviittaan puettu tähtihiuksinen mies (Kristus) ojentamaan tuomarille korillisen omenoita ja ruusuja. Ruusu on aina arvostetuin kukka ?kukkien kuningatar?.  Mustan Euroopan taistelussa kukkien sijasta nousevat väkisinkin mieleen epätavallisemmat tunnukset. Suomessakin tunnettu kidutus- ja ruoskimispylväs voisi olla terrorismin ja sumeilemattoman väkivallan muistuttaja. Pelonsekainen elämä on muuttunut sattumanvaraiseksi; kuka sattuu olemaan räjähtävässä metrovaunussa tai lentokentällä. Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä arpaa. Arpakuutiot ovat sattumanvaraisuuden tunnuksia.  Naulat ja keihäät kuuluvat myös kristilliseen symboliikkaan Jeesuksen ristinkuoleman viiltävien yksityiskohtien muistuttajina. Jo vanhanajan katakombimaalaukissa tavataan kuvia orjantappurakruunusta, jolla kärsivä Ristinmiehemme kruunattiin.  Malja on Getsemanen taisteluun merkki: ?Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni.? Mutta ehtoollismalja (kalkki) avaa toisen Veli-Matti Hynninen näkökulman. Se muistuttaa lupauksen täyttymyksestä: pyhässä sakramentissa Kristus itse on todellisesti läsnä.  Sotilaat pilkkasivat Jeesusta nostamalla ruokokepin hänen käteensä ?kuninkaan valtikaksi?. Ja löivät häntä päähän. Piinavälineisiin kuuluu myös purppuranpunainen viittaa johon hänet puettiin.  Jeesuksen kärsimyshistoriassa on tuttua ainesta jonka joudumme tänä pääsäisenä kohtaamaan Brysselin kauhuissa ja Euroopan järkytyksissä. Kärsimyksen ja kuoleman salaisuutta ei voi ymmärtää eikä hyväksyä, perimmältään se on aina selittämätöntä ja määrittelemätöntä. Ellei risti tänään, niin huomenna, ellei huomenna, tulee risti myöhemmin.  Pääsiäinen ei petä, eikä elämä valehtele. Kristus nousee kuolleista, pahuuden henget tuhoutuvat ja elämä hallitsee. Pääsäinen jatkuu helatorstaihin ja helluntaihin asti.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info    Ruokatrendit näkyvät mutta terveysvalistus ohjaa yhä rasvankulutusta ??Ruokatrendit näkyvät mutta terveysvalistus ohjaa yhä rasvankulutusta Helsingin yliopistoJulkaistu 30.03.2016 10:58 Uudet tuotteet, ravitsemussuositukset ja ruokatrendit näkyvät suomalaisten rasvavalinnoissa. Tuore tutkimus osoittaa, että kertomus suomalaisen terveysvalistuksen onnistumisesta pitää monelta osin paikkansa. Merkittävä osa suomalaisista on vaihtanut eläinrasvat, kuten voin, kasvirasvalevitteisiin ja kasviöljyihin. Suomalaiset ovat innostuneet uusista rasvainnovaatioista kuten voikasviöljylevitteistä (mm. Voimariinista) 1980-luvun alussa ja kevytlevitteistä 1980-luvun lopulta alkaen. Ne ovat aikanaan edustaneet kevyttä ja terveellistä suhteessa aikaisempiin tuotteisiin. Kolesterolia alentavien kasvistanolituotteiden suosio ei sen sijaan ole koskaan noussut kovin suureksi. Kehityskulkujen lähempi tarkastelu paljastaa kuinka uusien tuotteiden lisäksi terveysvalistuksen pain- otukset ja tulkinnat sekä ruokatrendit näkyvät suomalaisten rasvamieltymyksissä nopeastikin, eivätkä kaikki muutokset ole olleet ravitsemussuositusten mukaisia. ? 2000-luvun alkuun asti sellaisten suomalaisten määrä lisääntyi, jotka eivät käyttäneet mitään rasvaa leivän päällä, kertoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Piia Jallinoja. ? Tämä kertoo siitä, että osa kuluttajista on tulkinnut ravitsemussuositukset niin, että mitä vähemmän kaikkia rasvoja sen parempi. Osa jopa kammoaa rasvaa. Samasta ilmiöstä kertoo kevytlevitteiden suosion kasvu vuoteen 2009 asti. Kevytlevitteiden suosion taustalla lienee myös 2000-luvulla kasvanut huoli lihavuuden lisääntymisestä. Vähähiilihydraattinen ruokavalio muutti tottumuksia Vuoden 2009 jälkeen vähähiilihydraattisten ruokavalioiden suosio ja tiedotusvälineiden rasvakiistat näkyvät suomalaisten rasvavalinnoissa: kevytlevitteiden suosio laski ja voikasviöljylevitteiden ja voin käyttö lisääntyi. Vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin liitetään usein luonnolliseksi ja terveelliseksi mielletyn voin suosiminen ja margariinien ja kevytlevitteiden karttaminen. ? Karppaukseen liittyvää eläinrasvojen käytön lisääntymistä jatkui kuitenkin vain kolme vuotta, Jallinoja summaa. ? Tämän jälkeen kevytlevitteiden ja voi-kasviöljylevitteiden suosio tasaantui vuoden 2012 tasolle. Tiedot selviävät Suomen Akatemian rahoittamasta, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta: Jallinoja P, Kahma N, Helakorpi S, Niva M & Jauho M (2015). Dietary fat choices in Finland. Longterm trends and short-term changes, 1978?2014. Research on Finnish Society, 8, 73-77.
• KALLIO LEHTI 18 Palvelevat Lähi- ja Keskiviikko 6.4. Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Ostetaan Pu h . 719 71 9 Ostan 80-luvun videovuokraamojen vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh 050-3067835 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Halutaan vuokrata/ ostaa autotalli tai autopaikka Hakaniemi/Siltasaari alueelta. Yhteydenotot Rakmaster Oy/0505505933 Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Työsuorituksia Pikapalvelu ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Ostetaan autoja. p. 0400-408 098 Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI KALLION Kauneus ja hyvinvointi n jo 33 vuode s u m e k o k alalta! Tervetuloa! VUOKRATAAN PESULA VARASTOTILAA koti/yrityksille KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) alk 25 ? Työsuorituksia ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13.........................Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.....................S-market Alppikatu 25..................................Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................Alepa Elimäenkatu 26.............................Kalliolan .....................................................kansalaisopisto Eläintarhantie 12...........................Cafe Piritta Fleminginkatu 11...........................Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20...........................Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4.......................Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6.......................Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.....................Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier.......................Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................Alepa Helsinginkatu 25............................Urheiluhallit Hämeentie 23................................LKV Moilanen Hämeentie 29................................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A..........................Aralis-keskus .....................................................(Arabia) Mäkelänkatu 49.............................Mäkelänr.Uintikeskus Mäkelänkatu 29.............................Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................Alepa Porthaninkatu 9.............................Saiturin Pörssi Päijänteentie 5...............................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10......................S-market Siltasaarenkatu 11.........................Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18......................Ympyrätalo,ala-aula Sturenkatu 27................................Alepa Sturenkatu 29................................Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................Alepa Säästöpankinranta 6...................Ravintola Juttutupa Toinen linja 4.................................Kallion Virastotalo Toinen linja....................................Kuntatalo Toinen linja 31...............................ELOKOLO Torkkelinkatu 2..............................Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13..........................Tilastokeskus Vaasankatu 8.................................Kioski Kasi Vaasankatu 17...............................Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29...............................R-Kioski Vanha Talvitie 8..............................Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................Hermanni Pub Viides linja 11................................Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................Viipurin kukka Viipurinkatu 19..............................R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi......................S-Market Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 16 20 1/ K r jat vaAV ss ja ää? R nna n ys rkITeO oki rikassaT e lk tHäO ru -Af iroSE ys t Se elä i V O avy i Et faHn EkVishstämm ysi aI öä u y n sIsLLöiysttinam dinoal rra a i KV Lur iss iraua ke ss ? t K atet h in ode O ? K R nak vu M ? ai M älle KA ä ri SI jäi p inve ulle U S m Kiz IT tra n jat sä rju eli is Ha pisk sutö o es m ta un ta m kuut mk M eid än IN lämvuri sa ra ns ka sa a nx an is a ss sfi ss ussass sa ee i K b n s on onin- nä? ? ju iva ok d ? la nt yd y ä est in ! n Ääsöpöissa k A NIELI N ?V ERSP ? T ET D SE la U AI rssil TU N U S a s U VO rim uvuu anTO ? HE kto k sIN a EU T VO 50 6, A R I KO 16 2/ ,40 6 TA IN SH OI IK ER 90 5, CK Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi 500 55,,9 16 20 0 2/ 6,6 CO TATA ININ SHSH OI I IKIKO ERER ROT U E S I T T E LY SS Ä R u ot i es itt hm si ut ys sä a n ia er sa el r is ak s p kis ät a ev ilt vi iho t d e ia p Suoir ´sk oy ia a nm oir ell lla Ca illak ud ree v ku te ra oi s ök lu i yt mu apu a ö o L R sa st i a ar om ow Ilm Ro Fl e lli o c er rd Bo Sekalaisia Tervetuloa klassiseen hierontaan. Ajanvaraus sähköpostin kautta: followme@hotmail.fi Vuokrataan Vuokrataan siisti yksiö Alppilasta. 28 m2 700eur/kk + 2kk takuut. 045-6509405 o: vo e e Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Juoko läheisesi liikaa? LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. Muut ryhmät ja lisätietoja al-anon.fi Onko alkoholi ongelmasi? Pullon pauloista on lähes mahdotonta päästä omin voimin vapaaksi. Apua on kuitenkin tarjolla. AA-kokouksia Kalliossa osoitteessa Alppikatu 25 E, ovisummeri Sunnuntaisin klo 11 Tiistaisin klo 17.30 Keskiviikkoisin klo 18 Perjantaisin klo 18.30 KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? +alv ILMOITUSTEN JÄTTÖ: va ita alio Kaikki aineisto viimeistään lehden a i t e er ssiv seamoipilmestymistä le a edeltävänä torstaina. s p t s Su tan Yhräaukuanhalli ira koi uim ko eu LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Keskiviikko 6.4. 19 Venäläinen taide kiinnostaa ? Jo yli 20 000 vieraillut Sinebrychoffin ja Didrichsenin näyttelyissä. Tulossa 7.5. museoiden välinen risteily ??Sinebrychoffin ja Didrichsenin taidemuseoiden venäläistä taidetta esittelevissä näyttelyissä on vieraillut ensimmäisten viikkojen aikana jo yli 20  000 kävijää. Näyttelyiden suosio on ylittänyt kaikki odotukset. ? Naapurimaan taide tuntuu kiinnostavan yleisöä. Etenkin Neuvostoliiton ajoilta monilla on paljon henkilökohtaisia kokemuksia ja muistoja, toteaa Didrichsenin taidemuseon intendentti Maria Didrichsen. Didrichsenin näyttely Olipa kerran neuvostotaide esittää valikoiman harvinaisia Venäjältä lainattuja neuvostoajan maalauksia. Teokset ovat peräisin moskovalaisen yksityiskeräilijän, Mihail Arefjevin kokoelmasta. Taiteen lainaaminen Venäjältä ei ole haasteetonta, joten kyseessä on hyvin erityislaatuinen tilaisuus nähdä tämän kaltaisia neuvostoajan teoksia Suomessa. Myös vanhemmalle venäläiselle taiteelle on ol- Vladimir Mjagkov: Kutojattaret, 1975. lut tilausta. ? Yleisö on löytänyt meidän näyttelymme ja monet kävijöistä muistavatkin niitä yli 20 vuotta sitten näkemiään venäläisen taiteen näyttelyjä, joita tuolloin järjestettiin useita, sanoo Sinebrychoffin museonjohtaja Kirsi Eskelinen. ? Tällaiselle monipuoliselle venäläisen 1850-luvun taiteen näyttelylle oli selvästikin suuri tarve. Venäläiset mestarit - Aivazovskista Repiniin Sinebrychoffilla esittelee 1800-luvun venäläistä maalaustaidetta romanttisista näkymistä aina yhteiskuntakriittisyyden värittämään realismiin. Teoksia on esillä noin kolmeltakymmeneltä taiteilijalta suomalaisista taidekokoelmista, mukana myös ensimmäistä kertaa julkisesti esiteltäviä teoksia yksityisistä kokoelmista. Venäläiset mestarit -näyttely jatkuu Sinebrychoffilla 8.5. asti, neuvostotaidetta pääsee ihmettelemään Didrichsenillä viikon pidempään, 15.5. asti. Vesibussilla Mihail Zautrennikov: Ankkafarmilla, 1965. 1800-luvun tunnelmista neuvostotaiteen äärelle Lauantaina 7.5. museot järjestävät yhteisen tapahtumapäivän, jolloin näyttelystä toiseen matkustetaan vesibussilla. Merimatka Hietalahdesta Kuusisaareen kestää noin tunnin. Risteilyn lisäksi ohjelmassa on opastuksia, musiikkia sekä mahdollisuus nauttia venäläishenkistä lounasta. Aika:  Lauantai 7.5.2016 klo 10 - 15.30 Paikka: Sinebrychoffin ja Didrichsenin taidemuseot Ohjelma: 10.00-11.15 Venäläiset mestarit-opastukset Sinebrychoffin taidemuseossa, oppaina Leena Hannula ja Reetta Kuojärvi-Närhi 11.30-12.30 Vesibussi Merisaraste Hietalahdesta Kuusisaareen. Kasakkamusiikkia laivassa. 12.30-13.00 Omakustanteinen lounas Didrichsenillä 13.00-14.00 Olipa kerran neuvostotaide-opastus Didrichsenillä 14.30-15.30 Vesibussi Kuusisaaresta Hietalahteen Liput: 35? tai museokortilla 15 ? HAE OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA KOTIINKANNETTUNA! Ekoelo Luonnonm ukaisesti l Ekologisest i l Puhtaasti Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti l Aidosti l 2/2016 6,90 Kotoillen 5,90 Ekokosm hoidot luoentologeilta nonaineilla Hävikkiruu gourmet-a asta nnoksia Aloita sä hehku- jaästö halogeen lampuistaiViidennes s ja lanjäljestäu somalaisen hiili Tilaan ynty y ruuas ta ja Taide 40,00 Kissafani AAntiikki u to Ase ja Erän 67,00 Luontaisterveys vBodytreeni oi jakaa 40,00 Meidän Koira mEkoelo 47,00 Senioriterveys uiden Hevosmaailma 49,00 Sielunpeili ka ns Isännöitsijä 67,00 Talomestari Kiinteistösjaa Alpakan vil la  on kuu si  lampaanvkiler taa lämpimämplaa  ää ? EKOKOSMETOLOGIT käyttävät hoidoissaan pääsiassa luonnonkosmetiikkaa. ? LUONNONMUKAISILLA kalkkimaaleilla on helppo loihtia kodin esineille uusi elämä. Uusimmassa numerossa mm. 45,00 63,00 40,00 55,00 63,00 33,00 Syö silmä terveiksi! si Seniori TERVEYS ? RYPSIÖLJYN rasvahappo- koostumus on erinomainen, siinä on eniten kertatyydytty- mätöntä rasvaa, joka ei härskiinny helposti. Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari ? KAURAN kuitu beetaglukaani on suorastaan ihmeaine. Etunimi 2/2016 6,70 5,90 Testament kannatta ti tehdä ajoaiss a ? MUSTIKKA on tunnustettu supermarja. 1. luokan postimerkki Yht?äkk en asentohuimin aus pelästyttää Pihtiputa elää elämaänn mummo parasta aikasä a UNOHTAMIS tärkeä osa su EN TAITO rutyötä REFLUKSITA UT voi rajoittaaI elämää paljo nkin Musiikki pitää mielen nuorekehon ja kkaana Riskiryhmä soittaa ro ckia! Lemmikki lis terveyttä ää ja hyvinvointia ? KERÄKAALISTA saa hyvin folaattia, josta suomalaisilla on puutetta. Voimassa 29.2. saakka. Oma m ahomansikkaa a! ? KASUX3 Puhelin Postitoimipaikka ? HELPPO ja palkitseva tapa lisätä ruokavalioonsa elävää ravintoa on idättää viljoja, siemeniä ja papuja itse. ? PARAS bioenergia saadaan pellolta eikä metsästä, sanoo laukaalainen biokaasupioneeri Erkki Kalmari. Lähiosoite Postinumero ? UUDESSA tutkimuksessa vertaillaan raakamaidon ja prosessoidun maidon vaikutuksia koehenkilöihin. ? FROM waste to taste -hankkeen huippukokit tekevät hävikkiruuasta herkkuja. Lehden tilaaja Sukunimi Uusimmassa numerossa mm. Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KASUX3
• KALLIO LEHTI 20 TerveTuloa InTIalaIseen Keskiviikko 6.4. Meidän Koti (09) 340 62 340 OY LKV Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi Mikäli olet aikeissa myydä tai vuokrata asuntosi, ota yhteys ammattilaiseen. Uusi ruoan tilauspalvelu avattu! Olemme paikallinen, ammattitaitoinen ja tehokas välittäjä, pitkällä kokemuksella. Voit nyt tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta. www.ravInTolasaba.fI Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-02 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 040-5258738 ?? ?  ?   ? ???