• ?AUTOHALLIPAIKKA KALLIO WALLININKUJA 5. PESUMAHDOLLISUUS VUOKRA 175,-/KK ?½ AUTOHALLI 260 M2 2. LINJA, LATTIAKAIVOT, WC, TOIMISTO, PESUMAHDOLLISUUS 2100,-/KK TIEDUSTELUT/NÄYTÖT P. 0400 - 424 192 Viikot 14-15 - 2015 Oho. Oletko myymässä asuntoasi! VUOKRATAAN LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Mikä ammattilainen! Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Kauppa käy. Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Arja Oreschnikoff Varatuomari Tarjoa myyntiin! Laillistettu kiinteistönvälittäjä Huhtikuun aikana tehdyistä kauppaan johtaneista toimeksiannoista 300? Sokoksen lahjakortti (LKV) LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 46. vuosikerta - Nro 7 - ihan kotikulmillasi! Vielä lähes 90 lyhytkurssia ja tapahtumaa tälle keväälle. Tutustu ja löydä omasi! ? Kielten lyhytkursseja: espanja, ranska, italia, kreikka, portugali, venäjä ? Liikuntaa: aamujumppa, venyttely, tenava- ja vauvajumppa, kehonhuolto, kuntonyrkkeily, kuntosali, pilates, asahi, taijiquan, jooga, vesiliikunta ?Tanssia: afro, baletti, itämainen, latino ? Muuta mielenkiintoista: mindfulness aloittelijoille, ilmaiset tutustumiskerrat: asahi, mindfulness, keramiikka, löydä äänesi. Kurssitiedot ja ilmoittautuminen: www.kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, p. 010 279 5080 ma-to klo 10 ? 16 Kiinteistömaailma Vallila on nyt Aitio Business Park Vallilan Kiinteistömaailma on muuttanut Aitio Business Parkiin Ruskeasuolle. Toimimme jatkossakin Itäisen kantakaupungin vahvana asiantuntijana. Olemme tehneet alueella menestyksekästä asuntokauppaa jo vuodesta 2002. Soita 010 622 3920 ja pyydä maksuton asuntoarvio! UUTTA! PALVELUMME SISÄLTÄÄ: - LAADUKKAAN KOHTEEN VIDEOESITTELYN - AMMATTIVALOKUVAAJAN KOHDEKUVAT Kiinteistömaailma Aitio Business Park, Mannerheimintie 113, 00280 Helsinki Puh. 010 622 3920, aitio@kiinteistomaailma.fi, www.kiinteistomaailma.fi
• KALLIO LEHTI 2 FLEMINGIN APTEEKKI Helsinginkatu 17 00500 Helsinki Puh. 09 - 774 5620 Palvelemme ma - pe 8.30 - 20.00 la 9.00 - 15.00 HUHTIKUUN TARJOUKSET Biotiini Strong ? Hair &Nail Magnex Sitraatti Vadelmanmakuinen magnesiumjuoma 20 pussia 9 Ravintolisä hiusten ja kynsien hyvinvointiin 60 tabl 13 ? Triple Dry Antiperspiranttirollonit estämään voimakasta hikoilua. 50 ml 8 90? ? -30 % Maitohappobakteeri ratiopharm Nieltävät maitohappobakteerikapselit 100 kaps. Nro 7 ? Viikot 14-15 1/2015 6,40 UDET TO ? UUTU HOITO ? RAVIN VINKIT ? NEUVOT ? Tärkeät leikkaukset: Kastraatio ja sterilisaatio Kissaihmiset älykkäämpiä kuin koiraihmiset? Kissatalon asukas löytää kodin A TAITEILIJAN MUUS Ä: JA PARAS YSTÄV e Madamoisella Mimm RAGDOLL jälleen suosituin rotu Vihreäsilmäinen venäjänsininen MUTKATON PERUSKISSA Ä UUSIKSI sta Maalaiskisuak si rivitalokiss NINNIN ELÄM Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 17 % -20 chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-18, la 7-15 ? 09-774 33 477 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki www.votkin.fi ? Runsaasti kauniita kevätkukkia edullisesti 5-10 ? Viipurin Kukka Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14 PALVELUITA JA UUSIUTUVAA ENERGIAA - EI LE IKKAUKS IA Anna Vuorjoki #45 kaupunginvaltuutettu, koulupsykologi Mai Kivelä #32 Vasemmistonuorten pääsihteeri, MA Veronika Honkasalo #29 Dan Koivulaakso #33 kaupunginvaltuutettu, sopimustoimitsija, VTM Petra Malin #36 sosiaalityöntekijä, VTM, sosionomi (AMK), varavaltuutettu Mia Haglund #28 kansanedustajan avustaja, VTK Ehdokkaiden tukiryhmien maksama ilmoitus kaupunginvaltuutettu, VTT, tutkija
• Viikot 14-15 46. vuosikerta ? nro 7 ÂAjankohtaista Tuska 2015 ? Kulttibändejä Roppakaupalla ??Helsingin Suvilahdessa 26.-28.6. juhlittava Tuska on onnistunut kiinnittämään ohjelmistoonsa mediaa viime päivinä puhuttaneen kulttibändikatraan Strong Scene Productionsin riveistä. Tuskan lavalle nousevat tahoillaan uraauurtaneet Mortus (MEX), Crepuscular (MEX), Eternal Dusk (UK), Grey (GER), Yvaeh (MY), Blast (SWE/FIN), Mystic Triangle (US) ja Metal (UK). Kaikki edellä mainitut yhtyeet esiintyvät Tuskassa sunnuntaina 28.6. Oikeudet kaikkiin ohjelman- ja aikataulunmuutoksiin pidätetään. Itäisen kantakaupungin kevyen liikenteen liikkumismahdollisuudet paranevat merkittävästi. Rautatieasemalla polkypyöriä riittää, kun junaan on hypätty ja pyörä jäänyt odottamaan paluuta. Yksisuuntaiset pyöräilytiet Sturenkadulle Sturenkadulle ja Aleksis Kiven kadulle suunnitellaan nykyistä sujuvampia ja turvallisempia pyöräily-yhteyksiä Hämeentien välillä. Yksisuuntaiset pyöräkaistat parantavat pyöräilijöiden turvallisuutta risteyksissä. Myös autoliikenteen kaista- ja risteysjärjestelyihin on suunnitteilla muutoksia. Aleksis Kiven kadulle esitetään joukkoliikennekaistaa Fleminginkadulta Sturenkadulle. Sturenkadun autoliikenteen sujuvoittamiseksi yhteys Kirstinkadulta Sturenkadulle suljettaisiin ja kääntyminen keskustan suuntaan johtavalta ajokaistalta Satamaradankadulle kiellettäisiin. Helsingin tuottavuus nousi ja menojen kasvu hidastui Helsingissä ennätysmäärä kongresseja vuonna 2014 ??Kaupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,6 prosenttia. ?Suunta on oikea. Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassa linjannut, että velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena, vähennettynä vuotuisella yhden prosentin tuottavuuden parantamistavoitteella sekä rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla?, Jussi Pajunen jatkaa. Sivu 11 ??Helsingissä järjestettiin viime vuonna kansainvälisiä kongresseja enemmän kuin koskaan ennen. Kongressit toivat viime vuonna kaupunkiin yli 40 000 vierasta ja noin 75 miljoonan euron matkailutulot. Helsingissä järjestettiin lähes puolet koko Suomen kongresseista. Pro Congress -palkinnon sai tänä vuonna Helsingin ehdokas, koe-eläinalan asiantuntija FT Tarja Kohila. Helsingissä järjestettiin viime vuonna 310 kansainvälistä järjestökongressia, joihin osallistui yli 40 000 kongressivierasta. Valtaosa kongresseista oli matematiikan ja luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja his- torian, taloustieteiden, johtamisen ja viestinnän sekä lääketieteen aloilta. ? Helsingin suosio kansainvälisenä kongressikaupunkina on kasvanut jatkuvasti, ennätyksellisiä kongressivuosia on ollut nyt kolmena vuotena peräkkäin, kongressipäällikkö Ines Antti-Poika Helsinki Convention & Events Bureausta kertoo. Helsinki pääsi maaliskuussa myös kansainvälisen Smart Meetings -kongressi- ja kokousalan aikakausjulkaisun kymmenen kongressikaupunkikohteen listalle muun muassa Barcelonan ja Shanghain seuraan. On myös odotettavissa, että Helsingin sijoitus kansainvälisesti suo- Pyöräteiden rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2017. HSL:n laatiman raitioliikenteen linjastosuunnitelman mukaan raitioliikenne Sturenkadulla päättyy vuonna 2017. Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun liikennesuunnitelmien luonnoksia voi kommentoida 8. huhtikuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/sturenkatu. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää suunnitelmista kevään aikana. ??Helsinginkujalle nousee jopa kahdeksankerroksinen talo, jos taloyhtiö Helsinginkatu 17 saa tahtonsa läpi. Taloyhtiö suunnittelee uutta taloa omistamalleen tyhjälle tontille Helsinginkujan varrelle. Talon rakentaminen vaatisi tontilla olevan luonnontilaisen kallio-alueen räjäyttämistä. Kahdeksankerroksisen uudisrakennuksen räystäskorkeus nousisi samaan koreuteen kuin ympäröivät talot. Tähän saakka rakentamaton alue on toiminut valokuiluna korttelin sisäpihan puolen asuntoihin ja sisäpihalle. Asukasaktivisti SirkkaLiisa Lahtinen kertoo, että rakennus valmistuessaan pimentäisi myös naapuritalon asuntoja. ? Uudisrakennus tulisi heikentämään melkoisesti asukasviihtyvyyttä. toteaa Lahtinen. Taloyhtiö päättää kuluvan vuoden aikana ryhtyykö se hankkeeseen. Vaihtoehtoja on kaksi: joko kallion tilalle nousee kerrostalo tai kalliot säilytetään. ??Sturenkadulle on tarkoitus tehdä yksisuuntaiset pyörätiet Helsinginkadun ja Mäkelänkadun välille. Osuudelle esitetään ns. kolmitasopyörätietä, jossa autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väylät ovat kaikki eri tasossa. Tasoero erottelee eri kulkumuodot tehokkaasti toisistaan, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Aleksis Kiven kadulla pyöräily siirrettäisiin kadun keskellä olevalta puukujanteelta ajoradan tasoon yksisuuntaisille pyöräkaistoille Sturenkadun ja Tilinpäätös vuodelta 2014 Sturenkadun, Nilsiänkadun ja Roineentien risteykseen tulisi liikennevalot, ja valo-ohjaamattomat suojatiet poistettaisiin Teollisuuskadun ja Mäkelänkadun väliltä. Pysäköintipaikkojen määrä säilyy Sturenkadulla ennallaan, mutta Aleksis Kiven kadulta poistuu seitsemän paikkaa joukkoliikennekaistan kohdalta. Sturenkadun pyörätiet ovat osa kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkkoa, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi toukokuussa 2012. Helsinginkujalle tulossa kerrostalo? situimpien kongressikaupunkien listalla nousee tänä vuonna viime vuoden 20. sijasta. Myös kuluvasta kongressivuodesta on tulossa erittäin vilkas. Kesän kongresseista suurimpia ovat ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous heinäkuussa Finlandia-talossa (700 osallistujaa), Kansainvälisen Rehtoreiden Liiton kongressi elokuussa Finlandia-talossa (1500 osallistujaa) ja Helsingin yliopiston järjestämä luonnontieteen opetuksen tutkimuksen konferenssi Messukeskuksessa (1200 osallistujaa) elo-syyskuun vaihteessa. Helsingin ehdokkaalle Vuosittain Finland Conventi- on Bureaun jakama Pro Congress -palkinto myönnettiin tänä vuonna Helsingin ehdokkaalle FT Tarja Kohilalle. Kohila on erittäin arvostettu koe-eläinalan asiantuntija niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänet tunnetaan erityisesti ansioistaan koeeläintoiminnan kehittämisessä ja alan eettisten ohjeiden laatimisessa. Tutkimustyönsä ja julkaisunsa Tarja Kohila on tehnyt toksikologian alalta ja tutkinut mm. alkoholin sekä raskasmetallien, alumiinin ja lyijyn hermostotoksisuutta. Palkinto myönnettiin pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä kansainvälisten kongressien hankkimiseksi Suomeen.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 7 Helsingin taloudenpito hallitummaksi K aupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat viime vuonna 0,6 prosenttia. Valtuusto on linjannut, että velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena, vähennettynä vuotuisella yhden prosentin tuottavuuden parantamistavoitteella sekä rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Vuosikate oli 480,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate kattoi poistot 117-prosenttisesti. Vuosikate ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli 212,3 miljoonaa euroa ja kattoi poistoista 75 prosenttia. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset tuloslaskelmassa eivät vaikuttaneet vuosikatteeseen. Verotuloja kertyi 2 951 miljoonaa euroa, 45,6 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2 435,1 miljoonaa euroa, kun veroprosentti oli 18,5. Kunnallisveroa kertyi 7,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveron tuotto nousi 41,2 miljoonaa euroa eli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 206,7 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 11,4 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia. Valtionosuudet olivat 250,6 miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 25 miljoonalla eurolla. Maksuvalmius oli vuoden lopussa 44 päivää. Se tarkoittaa, että kaupunki pystyy maksamaan laskut, palkat ja muut kulut 44 päivän ajan, vaikka kaupungin kassaan ei tulisi rahaa. Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 86,6 miljoonalla eurolla. Lainaa oli 2 540 euroa asukasta kohden, edellisenä vuonna luku oli 2 446 euroa. Lainakanta oli vuoden 2014 lopussa hieman alle 1,6 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Yleisönosasto Maahanmuuton kustannuksista oltu varsin vaiteliaita ??Suomen maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista on oltu varsin vaiteliaita ja jos esität kysymyksisä taloudellisesta luvuista, niin saat vastaukseksi, ?olet maahanmuuttokriittinen ja ilmiselvästi omaat rasistisen elämänkatsomuksen?! Siis kipeistä ja vaikeista asioista pitää olla hiljaa, tosiasiat ja perusteet on lakaistava perinteisen maton alle. Tämä kylläkin kertoo näin käyttäytyvien ihmisten omasta ruusunpunaisesta maailmasta, jossa keisarilla on vaatteet, vaikka todellisuudessa keisari onkin alasti. Norjan tilastokeskuksen mukaan (2012) länsimaalainen maahanmuuttaja tuottaa n. 100 000 euroa elämänsä aikana, kun taas itäeurooppalaisen kulut ovat n. 100 000 euroa ja muualta tulevissa n. 500 000 euroa koko elämän ajalta. Tietysti nämä eivät ole suoraan vertailukelpoisia Suomeen, mutta antavat vahvan suunnan mitä todelliset talousluvut voisivat olla. On hyvin ymmärrettävää jos vaikkapa Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on tuhat ihmistä ja tämän päälle monet turvapaikkahakijat, niin tässä yhä taantuvassa taloustilanteessa mis- Nro 7 ? Viikot 14-15 sä Suomi on vielä pitkään, niin ani harva näistä henkilöistä saa ja tulee saamaan vakituisen tuottavan työpaikan. Jos ihmiselle ei anneta juurikaan toivoa ja unelmia sekä työtä joiden kautta näitä arvoja voidaan toteuttaa, niin olemme luomassa hyvinkin ristiriitaista ihmisryhmää, joka tuntee ainoaksi velvollisuudeksi toimia kielteisesti elämää ja sen kutsumista vastaan. Paavo Haapalainen Pääsiäisaamuna Ristillä sinut, Jeesus, viimeksi näin. Entisenlaisena, ystäväin vierellä kulki, Haudalle kiirehdin, liljoja sylissäin. kalaa yhdessä söivät. Arvet näkyvät oli. Kasvosi lempeät, runnellut nähdä tahdon. Paratiisiin Hän ryövärin vei, joka puoleensa käätyi. ?Ei Jeesus haudassa ole!? Jeesus tuonelaan meni, ja oli viesti enkelin siellä. kaikki pimeyden vallat mursi. Ei elämää, kuolema, kahlita voi, hänet joka jo nähnyt on tiellä! Kuoleman ruhtinaalla hän avaimet otti ja kaikki tuomelan vangit, hän vapaiksi otti. Jumalan käskystä, Jeesus uutena, hausta nousi. Pääsiäisaamun sanoma, suurempi muita. Niin samanlainen, niin erilainen, Pääsiäisaamun kirkkaus, sieluumme loista. hän välillä oli. Ylösnousseen uskossa, kuoleman pelko on poissa. Tuulen lailla näkymättömänä, Aino Elina Sirviö hän hetkessä liikkui. Kotihoidon palveluseteli on askel kohti valinnanvapautta ??Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää palvelusetelin käytön laajentamista helsinkiläisten kannalta merkittävänä askeleena kohti asiakaslähtöisiä palveluita. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään yksimielisesti laajentaa palvelusetelin käyttöä kotihoidon palveluihin. Kaikki kaupungin poliittiset ryhmät olivat yksimielisesti sosiaalija terveysviraston esityksen takana. ?On hienoa, että kaikki kaupungin poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet palvelusetelin käytön laajentamiseen. Palveluseteli lisää merkittävästi helsinkiläisten valinnanvapautta palveluissa ja monipuolistaa palveluiden tuotantotapo- ja?, kiteyttää Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö. Seteli otetaan käyttöön Helsingin kotihoidon palveluissa ensi syyskuussa. Se koskee aluksi noin 2000 yksityisissä palvelutaloissa sijaitsevaa asuntoa, joiden asukkaista noin 440 on ollut kunnallisen kotihoidon asiakkaina. Myöhemmin setelin käyttöä on tarkoitus laajentaa. Palveluseteli lisää asiakkaiden valinnan vapautta ja mahdollistaa monipuolisemman palvelujen tuotannon. Palvelusetelin käyttöönotto avaa monia mahdollisuuksia myös alan yrityksille. Helsingissä on tällä hetkellä keskimäärin yli 8100 kotihoidon asiakasta kuukausittain. Kokoomuksen valtuusto- ryhmä pitää tärkeänä, että palveluseteli lisää vaihtoehtoja, joilla mahdollistetaan yksilöllinen palvelujen toteuttaminen asiakkaan kotona. Palveluseteli on tulosidonnainen eikä sen käyttöönotto aseta pieni- ja suurituloisia helsinkiläisiä eriarvoiseen asemaan. ?Kokoomuksen linja on valinnanvapauden toteutuminen sotepalveluissa. Ihmisten tulee saada itse päättää, kuka palvelun tuottaa. Palvelusetelin laajentuminen on askel eteenpäin tällä tiellä? valtuustoryhmän puheenjohtaja Männistä näkee. Sini Jokinen Poliittinen sihteeri Töölönlahden puiston rakentaminen tehty puistosuunnitelman mukaan ??Julkisuudessa on epäilty ovatko Töölönlahden puistorakentamisen yhteydessä tehdyt puunkaadot ja vesakon poisto puistosuunnitelman mukaisia. Suunnitelmasta vastaavan rakennusviraston mukaan Töölönlahdella on toimittu suunnitelman mukaisesti Perustelut kuullut ja paikalla käynyt yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen on viraston kanssa samaa mieltä. ? Perustelut kuultuani voin todeta, että lautakunnan hyväksymään suunnitelmaa on noudatettu, sanoo Jarmo Nieminen. Puustoa ja vesakkoa on poistettu seuraavista syistä: ? Tulevien puistorakenteiden alta (esim. laituri, hiekkaranta, hulevesiputken purkualue). ? Käytävärakenteiden uusimisen takia. ? Pilaantuneiden maiden poiston takia. Suunnitelmassa säilytettäväksi merkitty ja nyt hävitetyksi väitetty lehtipuumetsä on yhä tallella: alueelta on poistettu harmaaleppävesakkkoa, jotta isommat puut (lähinnä koivuja) saavat paremmat kasvuolot ja näkymä puistosta lahdelle avautuu. ?.. Kotiseutuni oi...? ??Lämmin kiitos nettikansaa suosivasta monipuolisesta lehdestänne. ? Muutin Salosta 50 v. sitten Helsinkiin, josta ajasta 40 v olen asunut Kalliossa. Kallio on ehdottomasti paras paikka asua (lieveilmiöistä huolimatta). ? Talotoimikunnat työskentelevät aktiivisesti ja ovat saaneet pahimmissakin taloissa häiriöt lähes minimiin. ? ns. piritori, tuntuu lähes kodilta. Olisi outoa asioida suositussa S-Marketissa, ellei joku matkan varrella pyytäisi euroa. ? Hesarin viinakauppaan pääsee mainiosti puikkelehtimaan Hurstin jonottajien lomitse, jossa jonossa itsekkin käyn. (Viinakaupassa en käy). ? Kalliossa asuu paljon taiteilijoita ja muusikoita. Talojuhlissa he ilahduttavat asukkaita. ?Kaamosaikana? odotan toukokuuta jolloin puistomaisilta pihoilta alkaa kuulua lintujen livertelyä. ? Kallio on paras. Tämä tarina on tosi, kuten Rautavaarakin aikoinaan totesi. K.V. Tulevaan puistoon istutetaan 40 suurikokoista lehtipuuta sekä merkittävä määrä muuta kasvillisuutta, kuten 650 tyrnipensasta. Puiston arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis keväällä 2016. Jarmo Ahonen Projektinjohtaja Silja Hyvärinen Osastopäällikkö Kevät on kyllä mainiota aikaa ??En tiedä mikä siinä on, mutta tämä poika tuntee keväisin aina erityistä poreilua rintakehässä. Kuulee taas lintujen viserrystä, kadut täyttyvät ihmisistä ja tuoksut huumaavat. Kaipa se todellakin on niin että auringolla on ihmeitä tekevä vaikutus. Joko se, tai sitten tämä ilo johtuu siitä että maistoin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni pitsaa. Kevät jo keikkuen saapuu Kevät jo keikkuen saapuu, pääsiäisen tuo mukanaan. Kun talvenselkä taittui, päivät valoisiin vaihtui. Kevätmieli saa toivomaan, aurinko antais valoaan. Aika rientää vuodet nää jättää jäljen mennessään. Näimme hetken ohi kiitävän, me teimme retken hämärään. Aurinkoinen kun pimenee, lintujen laulut vaikenee. Uusi sateenkaari usvainen piirtää kaaren kaukaisen. Me ootamme aikaa parempaa, jolloin faktat myönnetään. Eläkeläiset ovat huolissaan, heidät pohjalle painetaan. Aina sorretaan ja lypsetään, eikä poliitikot huomaakaan. voiko turvallista ollakaan, olo kuin oravalla oksallaan. Poliitikolle risut antaisin ja palkan ansiosidonnaisen. Kevät jo keikkuen saapuu, pääsiäisen tuo mukanaan. Vieläkö ilomme irtoaa, jaksammeko vielä äänestää?! Kansanedustajat valitaan, uudet kukot käy munimaan. Toivo Levanko Bo Hager
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15? Nro 7 Yleisönosasto Valtuutettujen enemmistö haluaa lähikirjastoille lisää rahaa ??Helsingin kaupunginvaltuusto jäsenten enemmistö esittää kaupunginkirjaston määrärahojen lisäämistä, jotta keskustakirjaston vuokrakulut ja muut menot eivät johda lähikirjastojen tai niiden resurssien vähentämiseen. Aloitteessa esitetään, että kaupunginkirjaston talousarvion raamiin lisätään ensi vuodesta alkaen 1 miljoona euroa ja keskustakirjaston valmistuttua, vuodesta 2018 alkaen vielä toinen miljoona euroa lisää. Aloitteen on allekirjoittanut 48 valtuutettua kaikista valtuustoryhmistä kristillisiä lukuun ottamatta. Kun valtuusto päätti uuden keskustakirjaston hankesuunnitelmasta, se edellytti, että samalla turvataan lähikirjastoverkko ja lähikirjastojen riittävät resurssit. Tämä edellyttää kaupunginkirjaston henkilöstön ja määrärahojen lisäämistä. Pienemmässä mitassa lisärahoitusta edellyttää myös 2016 valmistuva Maunulan uusi kirjasto. Kirjastoissa on kyse ennen muuta ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Olipa kyse perinteisestä kirjasta, lehdestä ja äänilevystä tai uusista digitaalisista informaatioteknologioista, tarvitaan monipuolista aineistovalikoimaan, Tumma laulu Soi tunteeni tumma laulu. Ollut elämäni ankara koulu. Siitä laulun tein teille. Kohta vaivun turhanteille. Siinä laulussa on neljä sanaa: Elon tuskissa niin katkeraa. hyviä tiloja sekä kirjastoja informaatioalan ammattitaitoisia työntekijöitä. Keskustakirjaston valmistuessa tarvitaan lisää erityisesti henkilöstöä, mutta myös aineisto-, laite- ja kalustohankintoja. Keskustakirjaston valmistuessa kaupunginkirjaston vuokrakulut kasvavat merkittävästi. Tämä lisäys tulee ottaa huomioon niin, että kaupunginkirjaston saa vuokrakuluihin vastaavan lisäyksen niin, että yhtään lähikirjastoa ei lopeteta. (Kirjasto 10 ja Lasipalatsin tilat siirtyvät suunnitelman mukaisesti keskustakirjastoon.) Kokoamassani aloitteessa esitetään, että kaupunginkirjaston talousarvion raamiin ja taloussuunnitelmaan 2016-2018 kullekin vuodelle lisätään yksi miljoona euroa ja vuodelle 2018 lisäksi yksi miljoona euroa. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinki-listat Me korjaamme sen: Elvytetään pääkaupunkiseutu rakentamalla ??Helsingin Vasemmisto kannattaa julkisen rakennusyhtiön perustamista. Julkinen rakennusyhtiö poistaisi suurten rakennusliikkeiden ylivallan markkinoilla ja takaisi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon. Oma rakennusyhtiö toisi pitkäjänteisyyttä Helsingin kehittämiseen ja hyvin johdettuna julkinen rakennusurakoitsija toimisi myös erinomaisena mittatikkuna määrittämään rakentamisen todellista hintaa ja laadukkaan rakentamisen vaatimia aikatauluja. Taloudellisen taantuman aikana rakentaminen ja korjaaminen on halvempaa ja sillä on myös valtakunnallisestikin elvyttävä vaikutus. Helsingin Vasemmiston mielestä kestävää ja kohtuuhintaista rakentamista toteuttamaan tarvitaan julkinen rakennusyhtiö. Rakennusliikkeet väittävät asuntojen korkeiden hintojen johtuvan yksityiskohtaisista kaavoista ja rakennusnormeista, kuten esteettömyysmääräyksistä. Todellisuudessa syynä on kuitenkin valtava kysyntä, ei niinkään korkeat rakennuskustannukset. Nykyisessä markkinatilanteessa yksipuolinenkin asuntotuotanto menee kaupaksi kalliiseen hintaan. Julkisella rakennusliikkeellä olisi mahdollisuus tuottaa vuokramarkkinoille myös erityyppisiä asuntoja eri elämänvaiheisiin: esimerkiksi suurperheille, yksinasuville tai yhteisölliseen asumiseen soveltuvia, kohtuuhintaisia asuntoja. Helsingin Vasemmiston mielestä vapaarahoitteisen asuntotuotannon hintataso on karannut keski- ja pienituloisten kaupunkilaisten ulottuvilta ja asuntojen hintojen kohoaminen uhkaa jo koko metropolialueen kehitystä. 5 KOLUMNI Mitä hallitusta pukkaa? ??Kuukauden kuluttua olemme viisaampia tai ainakin tietoisempia siitä, miten ja kenen johdolla maamme aiotaan nostaa uudelleen kukoistukseen. Tehtävä ei liene helppo puolueitten edustajien puheista päätellen. Näihin synkkyyspuheisiin on kai nyt uskottava. Vaikka toisaalta tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa asuu yksi maailman onnellisimmista kansoista. Hiukan vaikuttaa ristiriitaiselta vaalikeskusteluja kuunnellessa. Kuka huijaa vai huijaako kukaan? Kirjoitin noin viikko sitten kolumnin kevään jännitysnäytelmästä eli eduskuntavaaleista 2015. Kirjoitin jutun heti MTV3 ensimmäisen puheenjohtajatentin jälkeen. Jutussa totesin, miten vaalit tulevat olemaan intohimoja ja jännitystä tulvillaan. Ensimmäiset torventöräytykset on jo kuultu. Keskeiset roolit on jaettu kansalaisille. Äänestäjät ratkaisevat näytelmän jatkon ja maamme tulevaisuuden. MTV3 puheenjohtajatentti oli varsinainen älämölö. Ajattelin, miten voi olla mahdollista, että meillä on tällainen itseriittoisten äijien joukko johtamassa maatamme. Aikana, jolloin tarvittaisiin paljon yhteistyötä ja luottamusta, jotta selviämme edessä olevista vaikeista talous- ja rakenneuudistuksista. Tämänkin joukon on kansa valinnut. Vielä tenttiä katsellessani ajattelin, että jos nämä puheenjohtajatapaamiset jatkuvat samalla mallilla, vaalitulos on yllätys. Ihmiset kyllästyvät keskeisten päättäjien keskinäisiin kukkoiluihin ja jäävät kotiin. EVVK - Ei voisi vähempää kiinnostaa ? nousee huippuunsa. Kirjoitin, että nyt tarvittaisiin keskusteluihin myös muita kasvoja, kuin puheenjohtajia. Silloin voisimme saada keskusteluihin syvyyttä ja asioiden hallintaa. Kansalaiset odottavat valitsemiltaan päättäjiltä selkeitä ajatuksia tulevaisuudesta. Miten kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta voidaan jatkossa rakentaa vaikeissakin oloissa. Riitely ja toistensa syyttely on niin puuduttavaa, niin puuduttavaa. Ja aivan kuin Yle olisi kuullut toiveeni jo kuukausia sitten, huomaan, että nyt televisiossa, radiossa ja lehdistössäkin on erilaisia, uusia tapoja valottaa puolueitten politiikkaa ja vaaliteemoja. Peukutan tätä uutta ajattelua ja toteutusta. Tätä kirjoittaessa kuuntelen televisiosta sdpn:n puheenjohtajan Antti Rinteen haastattelua, koska tänään on äänien aalloilla ollut sdp:n päivä. Jatkossa kaikki muutkin eduskuntapuolueet pääsevät esittäytymään omana päivänään. Hyvä idea! Hyvää on myös Ylen tarjoama mahdollisuus ? kullekin ehdokkaalle oma neljän minuutin haastattelu ja video Vaaligalleriaan kaikkien nähtäväksi ja kuunneltavaksi. Ensimmäistä kertaa tällainen kansalaisia palveleva ehdokkaille ilmainen palvelu. Muistan, kun v. 2012 kuntavaaleja varten teetätin omalla kustannuksella vaalivideon, mikä maksoi useita satasia. Ylen teko tuo tasa-ar- Maija Anttila. voisuutta kaikkien ehdokkaiden kesken videonäkyvyydessä. Huomasin myös, että puoluepäivän ohjelmassa oli hyödynnetty näitä Vaaligalleria haastatteluja. Hyvä juttu. Mutta kaiken tämän hyvän uudistuksen keskellä en voi ymmärtää toimittajien tapaa haastatella puolueen edustajia. Miksi toimittajat eivät anna vastaajalle edes minuutin tai parin aikaa vastata esitettyihin, melkein aina, todella laajoihin ja monimutkaisiin kysymyksiin. Jos et heti kymmenessä sekunnissa vastaa laajasti ja perusteellisesti ? mahdotonta ? toimittaja sekaantuu vastaukseen uusilla kysymyksillä, puhuu päälle ja muutenkin käyttäytyy ?kuin yleinen syyttäjä?. Emme kai me kansalaiset odota tällaista tapaa? Tuntuu, kuin toimittajien tavoitteena olisi saada haastateltava ?kiinni? jostakin väärästä tai nolata hänet kaikkien silmissä. Ei hyvä. Uskon, että moni meistä haluaisi saada todellisia vastauksia ja uuttakin tietoa puolueen edustajilta, jotta olisi helpompaa valita viisaita ja kokeneita edustajia Arkadianmäelle. Siihen toivon median antavan tilaisuuksia. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sdp www.maijaanttila.net Hanna Mithiku puheenjohtaja Yleisöpalsta jatkuu sivulle 7 Harhaanjohtaja Digitaalinen Harhaanjohtaja ??Ei taida kyseessä olla apokalyptinen salaliitto, joka tähtäisi ihmiskunnan tuhoamiseen. Älkää peljätkö. Ennemminkin puhutaan arkipäiväisemmistä, pohjimmiltaan tervehenkisistä ominaisuuksista. Laiskuutta ja mukavuudenhalua viisas insinööri ruokkii suoltaessaan markkinoille yhä uusia älysovelluksia. Vilpittömin mielin ja pontimenaan tehokkuus, ajan säästö ja vapaus. Viisas insinööri ei hellitä ennen kuin jokainen kulkee laukut ja taskut pullollaan laitteita. Laitteet mittaavat, puntaroivat ja ohjailevat käyttäjiään niin kätevästi. Niin kätevästi, ettei kenenkään enää koskaan tarvitse vaivautua ajattelemaan tai tuntemaan. Sellaisen vaivalloisen ja vanhanaikaisen näpertelyn voi heittää sikseen. Digitaalinen älylaite osaa kaiken niin paljon paremmin ja tehokkaammin. Eläminen on yksinkertaista, ongelmatonta ja aikaa säästyy loputtomiin. Vilpittömin mielin viisas insinööri tarjoilee täydellistä vapautta kaikille. Unelman täyttymys on, kun ei enää aamuisin tarvitse raottaa olohuoneen verhoa nähdäkseen missä ollaan tai millainen on keli ulkona. Riittää kun tökkii kosketusnäyttöä, joka kertoo kaiken tarpeellisen. Ei tarvitse tietää onko elossa vai jo vainaa. Sovellus kyllä näyttää lyökö sydän. Ja kuinka kauan vielä lyö. Jos vielä on tarpeen liikkua ulkosalla, turhanaikaisen ympärilleen vilkuilun ja vanhakantaisen jutustelun lajitovereiden kansaa voi lopettaa. Älylaite ohjaa, älylaite hoitaa. Mutta entäs sitten, kun aivan kaikki on digitalisoi- Fortum rakentaa Suomen suurimman kaukolämpöakun Espoon Suomenojalle. Fortum rakentaa Suomen suurimman kaukolämpöakun tu ja kaikilla kansalaisilla on kaikki mahdolliset sovellukset? Uupunut, mutta edelleen viisas insinööri uhkaa jäädä tarpeettomaksi ja joutua muiden tarpeettomien joukkoon. Silloin kaikista viisaista insinööreistä viisain innovoi digitaalisen Harhaanjohtajan. Digitaalinen Harhaanjohtaja on sovellus, joka suo ihmiselle ilon olla eksyksissä ja hämillään, tuntea pelkoa ja iloa. Ja kaikki tämä älylaitteen kosketusnäyttöä tökkimällä. Älkää peljätkö, älylaite meidät pelastaa. Olli Sarpo ??Fortum rakentaa kaukolämpöakun Espooseen Suomenojan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokselle. Lämpöakku parantaa sekä voimalaitoksen energiatehokkuutta että kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille. Lämpöakun ansiosta Suomenojalla voidaan tuottaa lämpöä entistä tasaisemmin, mikä parantaa energiantuotannon tehokkuutta. Lämpöä voidaan varastoida esimerkiksi yöllä, jolloin lämpimän käyttöveden tarve on asiakkailla pienempi. Akkuun varastoitua lämpöä voidaan puolestaan hyödyntää pakkasaamuina, kun kulutus on suurempi. Lämpöakku parantaa entisestään myös kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille, sillä akussa olevaa vettä voidaan hyödyntää mahdollisten putkistovuotojen yhteydessä. Lämpöakkuna toimii noin 20 000 kuution vesisäiliö, johon voidaan varastoida noin 800 MWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä. Lämpöakku rakennetaan Suomenojan voimalaitoksen alueelle luontevaksi osaksi nykyistä voimalaitosympä- ristöä. Lämpöakku koostuu noin 43 metriä korkeasta ja 26 metriä leveästä vesisäiliöstä ja matalasta pumppaamorakennuksesta. Rakennustyöt alkavat touko-kesäkuun vaihteessa, ja lämpöakku otetaan käyttöön joulukuussa 2015. Yksi Fortumin strategian kulmakivistä on vahva sähkön ja lämmön yhteistuotannon osaaminen. Lämpöakku ja muut uudet ratkaisut monipuolistavat kaukolämmön tuotantoa ja pitävät kaukolämmön kilpailukykyisenä asiakkaille.
• KALLIO LEHTI 6 Nro 7 ? Viikot 14-15 Päivyri Nimipäivät: Viikko 14 Ma 30.3. Usko Ti 31.3. Irma, Irmeli Ke 1.4. Peppi, Raita, Pulmu To 2.4. Pellervo Pe 3.4. Pitkäperjantai. Veeti La 4.4. Ukko Su 5.4. Pääsiäispäivä. Ira, Irina Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. ??Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, pe 3.4. suljettu, ke klo 12-17, ma 6.4. suljettu p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. ??Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 2.4. klo 13 Kiirastorstain messu. Männistö, Partti, Mäki-Kokkila, Riihelä, Niskala. Klo 18 Kiirastorstain ehtoollinen. Laajasalo, Hurmerinta, Pyylampi. Pe 3.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. Varjoranta, Viljamaa, Oksanen, Salonkikuoro. Klo 18 Ristin tien rukoushetki. Varjoranta, Viljamaa, Anima mea, Vox Silentii, Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. La 4.4. klo 21 Hiljaisen viikon iltasoitto. Johannes Brahmsin urkukoraalit. Olli Pyylampi, urut. Klo 23 Pääsiäisyön messu. Partti, Männistö, Pyylampi, avustajat Jouko Berghäll ja Juhani Vierimaa, te- Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella jarkko.soini@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Jarkko Soinille numeroon 09-413 97 359. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. nori Jussi Salonen. Yöpala Kappelisalissa. Su 5.4. Pääsiäispäivän messu. Hurmerinta, Varjoranta, van Santen, Pyylampi, Niskala, Kallion Kantaattikuoro, avustaja Risto Rantakari. Kirkkokahvit. Ma 6.4. klo 10 2. pääsiäispäivän messu. Kotakorpi, Partti, Niskala, messuavustaja Tuulikki Ilvonen. Kirkkokahvit. Ti 7.4. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Klo 16.30 Lähetys- ja rukouspiiri, yläkamari. Ke 8.4. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Lindfors. Anima mea -kuoro johtajanaan Johanna Korhonen. Klo 20 Johnny Kniga esittää: Syntiset virret -yhteislaulutilaisuus. Jaakko Heinimäki laulattaa ja tarinoi, Mikko Helenius säestää. Vapaa pääsy, kolehti. Tilaisuudessa on mahdollisuus ostaa Syntinen virsikirja ystävähintaan. To 9.4. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Suurten ikäluokkien tarinat. Sosiologi ja tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 17 Kristillinen mietiskely Yläkamarissa. Klo 18 Kivimessu. Partti, Pyylampi. Avoimet kuoro- ja bändiharjoitukset klo 17 alkaen. Pe 10.4. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Viikko 15 Ma 6.4. 2. pääsiäispäivä Ti 7.4. Allan, Ahvo Ke 8.4. Suoma, Suometar To 9.4. Michael Agricolan päivä Pe 10.4. Tero La 11.4. Minea, Verna Su 12.4. Julia, Julius, Janna Viikon mietelause: Voima hallitsee maailmaa eikä mielipide, mutta voimaa käyttää mielipide. Blaise Pascal (1623-62) Piispan tervehdys Tervetuloa, Pääsiäinen! Juhla, jossa periaatteistaan lipsuneet ja valkoisiin valheisiinsa kompastuneet saavat sijansa Raamatussa.   Tervetuloa, Pääsiäinen! Juhla, jossa ahdistuksensa onkaloihin eksyneet tai pelkoihinsa lukittuneet ovat yhteisellä matkalla mukana.   Tervetuloa, Pääsiäinen! Juhla, jossa kipukynnyksellään sinnittelevät tunnistavat lohdutuksen ja muistavat lupauksen.   Tervetuloa, Pääsiäinen! Juhla, jossa myös ilonsa oivaltaneet tanssivat kepein askelein.   Totta toki tänäkin pääsiäisenä  kivuliaat kuormamme, kiistelyt ja kuolemakin. Niitä suurempia kuitenkin armo. Se avaa lukkoja, vapauttaa, auttaa kestämään keskeneräisyyttämme.   Armo tarjoaa häikäisevän näkymän: elämässä, kuolemassa ja elämässä kuoleman jälkeen me ripustaudumme Pääsiäiseen.   Tervetuloa, Pääsiäinen! Juhla, joka toivottaa meidät tervetulleiksi, meidät kaikenlaiset ihmiset, Hynnisen johdolla. La 11.4. klo 17 Ehtookellot -messu. Musiikki Inna ja Juha Vintturi. Klo 18 JAUHCZET & PREISET ? vokaaliyhtye Incanton konsertti. Mm. Mendelssohn, Schütz. Joht. Jukka Jokitalo. Liput 15/10e. Schütz ? Mendelssohn. Joht. Jukka Jokitalo. Su 12.4. klo 10 Messu. Männistö, Kotakorpi, Riihelä, Pyylampi, Oksanen. Kirkkokahvit. Ti 14.4. klo 18 Opiskelijamessu. Ke 15.4. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö. Anima mea -kuoro joht. Hilkka-Liisa Vuori. ??Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10-15, ke klo 12-15. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10-15 ja ke 12-15 To 2.4. Kiirastorstain ehtoollinen. Kotakorpi, Latvus, Oksanen, sopraano Leena Saarinen, avustajat Eeva-Liisa Haimelin, Reima Manninen ja Leena Niinivaara. Pe 3.4. Klo 15 G. B. Pergolesin Stabat Mater dramatisoituna ? InstantKarma. Hiljentymisestä kumpuava, musiikin ja 1200-luvulta olevan hengellisen tekstin (hymnin) kirvoittama teatraalinen esitys klassisen laulamisen, musiikin sekä koreografisen ilmaisun keinoin. Niina Viktoria Tamminiemi (sopraano), Laura Pietiläinen, (sopraano), Reetta Sariola (mezzosopraano), Kumi Komori (piano), Eero Savela (trumpetti). Vapaa pääsy. La 4.4. klo 23 Pääsiäisyön messu. Latvus, Viljamaa, Niskala. Avustajat Leena Niinivaara ja Pertti Mantere. Yöpala. Su 5.4. klo 16 Pääsiäispäivän messu. Viljamaa, Latvus, Pyylampi, Sanna Vuorinen, trumpetti. Lukija Reima Manninen. Kirkkokahvit. Ma 6.4. klo 16 Iloiset pääsiäisvirret Kappelisalissa. Tuo mukaan nyyttikesteihin hiukan hedelmiä tai pala juustoa. Latvus, Niskala. Klo 17 Sateenkaarimessu. Saarna Leena Lampinen. Ke 8.4. klo 17.30-18.30 Rupatteluhölkkä. Klo 18.30-19.30 Juoksutreeni. Ryhmät lähtevät Alppilan kirkon edestä. Outi Hänninen. La 11.4. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@ gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 12.4. klo 16 Messu. Lindfors, Kotakorpi, Oksanen. Kirkkokahvit. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Ma 13.4. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä. Ti 14.4. Tiistaiolohuone: klo 10-11 jumppa, klo 11.30-12.30 ruokailu, klo 13-15 Revi&tunaroi. Perhekerho klo 10-12, Muskarit klo 10 ja 10.30. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 10-14 lounas klo 11-14 (ei ti), 6,50e, lapset 5e. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla meidän kaikenlaisissa kohtaloissamme. Pääsiäinen on meidän juhlamme!   Irja Askola Helsingin hiippakunnan piispa   Ps. Pääsiäiskertomuksen draamaa voi lukea Raamatusta, esim. Johanneksen evankeliumin luvusta 18 alkaen. Pe 3.4. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 5.4. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Messu & lasten pyhäkoulu. Huang. ??Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 9.4. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. ??Teatteri Kallio Siltasaarenk. 28 Ke 8.4. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Anna Fält. Laulaja-lauluntekijä keskittyy työssään paljon äänen mahdollisuuksiin ja erilaisiin laulu - ja äänenkäyttötapoihin, intohimoinaan tarinankerronta ja ihmisääni, tradition säilyttäminen sekä uuden luominen. Kahvila avoinna klo 18 alk. Ke 15.4. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Celenkan levynjulkaisukonsertti. Trion musiikki on peräisin Suomesta ja lähialueilta; ohjelmistossa mm. vanhoja romanilauluja ja karjalaisia tanssilauluja omannäköisiksi sovitettuina. Yhtyeen omissa sävellyksissä ja sanoituksissa kuuluu sekä oma perinne että maailmanmusiikin vaikutteet. Emmi Kujanpää, laulu & kantele, Eero Grundström, harmoni & laulu, Jarkko Niemelä, trumpetti & laulu. ??Muut tapahtumat Ti 7.4. klo 8.30 Musiikkihetki. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Mari Luoto, urut. Ke 8.4. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk.7-9. Klo 18 Raamattupiiri Helsin- gin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ti 14.4. klo 8.30 Aamumessu. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Matti Mäkeläinen, Janne Peltokorpi. Ke 15.4. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk.7-9. Klo 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit ja ryhmät ja retriitit Kurssi-ilmoittautumiset ensisijaisesti os. helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied.kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. Myös osamaksu käy. Rukouslaulun jatkokurssi, Kelttilaulut ti 7.4.,14.4.,21.4.,28.4. ja 5.5., Diakonissalaitoksen kirkko klo 17.30-20. H 56 e. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina -retriitti 24.-26.4.. Heponiemessä Karjalohjalla. .Lepoa ja lempeitä lauluja Heponiemen keväässä. Valmistamme rukoushelmet ja laulamme laulut helmiin. Sinun ei tarvitse osata laulaa. Ohj. äänipedagogi, MuT Hili Vuori ja past. Terhi Varjoranta. Hinta 210 e. sis. ohjauksen, täysihoidon 1 hh ja tarvikkeet. Smartumin kulttuuriseteleillä voi maksaa täysihoidon hinnasta 50 e.
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15? Nro 7 Uudistunut Via Crucis valtaa Helsingin kadut ??Via Crucis -pääsiäisvaellus esitetään 20. kerran pitkäperjantaina 3. huhtikuuta Helsingin ydinkeskustassa. Esitys alkaa kello 21.30 Kaisaniemen puistossa. Kärsimystien reitti kulkee Suomen pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa esitys päättyy ristiinnaulitsemiseen. Käsikirjoittaja Veli-Pekka Hännisen uusi tulkinta ristin tiestä ?Sivustakatsojan pääsiäinen? käsittelee nimensä mukaisesti sivustakatsomista, ihmisen kyvyttömyyttä kohdata kärsimystä. Teoksen ohjaaja Ville Saukkonen on tuonut esityksen nykypäivään. Jeesuksen roolissa nähdään suomalais-kenialaistaustainen näyttelijä Matti Leino. Mukana on useita nimekkäitä taiteilijoita ja teatteriammattilaisia kuten Satu Silvo, Kristiina Halkola, Jorma Uotinen, Juha-Pekka Mikkola, Oskari Katajisto ja Sami Saikkonen. Heikki Sarmanto on säveltänyt teokseen uuden version Hoosiannasta, josta kuullaan kaksi eri tulkintaa: Essi Wuorelan sekä Helsingin filharmonisen kuoron. ? Hännisen moderni teksti puhutteli minua oitis. Tällaista käsikirjoitusta en ole ennen nähnyt, mukana on jopa huumoria, kehuu oopperaohjaajana tunnetuksi tullut Ville Saukkonen. ? Kahdessa kohtauksessa, ylipappien kokouksessa ja Jeesuksen käynnissä Herodeksen luona, olen tietoisesti tuonut esitykseen hieman huumoria, kertoo käsikirjoittaja Veli-Pekka Hänninen. ? Irvailun kohteena ei ole Jeesus, vaan valtaa käyttävien ihmisten turhantärkeys ja inhimillisyyden hukuttaminen byrokratiaan. Huumori ei ole itseisarvo, vaan se tappaa turhan pö- nötyksen ja raivaa tietä todellisille tunteille. Jeesuksen roolissa nähtävä näyttelijä Matti Leino kertoo osastaan: ? Tämä on ainutkertainen kokemus, johon mukaan lähtemistä ei tarvinnut miettiä kuin aikataulujen osalta. Koen Jeesuksen roolin hyvin haastavana ja mielenkiintoisena. Esiintyjien puvustus on toteutettu yhteistyössä Fida Internationalin kanssa. Rooleissa Jeesus: Matti Leino Maria: Kristiina Halkola Pilatus: Satu Silvo Herodes: Jorma Uotinen Kaifas: Sami Saikkonen Pappi 1: Anssi Hirvonen Pappi 2: Heikki Siukola Apostolit Juudas: Oskari Katajisto Pietari: Juha-Pekka Mikkola Andreas: Pekka Leivo Matteus: Jari Tuunanen Jaakob: Juha Suihko Johannes: Johanna Lystilä Filippus: Kaisa Näreranta Jaakob Alfeuksen poika: Bo Ekman Bartolomeus: Heikki Määttä Tuomas: Jorma Karlstedt Simon: Markku Haapaniemi Taddeus: Mika Syvänen Musiikki: Heikki Sarmanto Ohjaus: Ville Saukkonen Käsikirjoitus: Veli-Pekka Hänninen Ohjaajan assistentti: Charlotta Sévon Äänisuunnittelu: Saku Tamminen Valosuunnittelu: Matti Jykylä Pukusuunnittelu: Tyra Therman Lavastus: Aili Ojalo ja Paula Koivunen Maskeeraus: Jani Kylmälä Tuottaja: Milla Tommila Tuotantoassistentti: Maj Jäntti Opetusviraston uusi johtaja ??Helsingin opetusviraston uudeksi johtajaksi on valittu filosofian maisteri Liisa Pohjolainen. Valinnasta päätti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 25.3.2015. Liisa Pohjolaisella on monipuolinen työkokemus opetusalan johtamis- ja kehittämistehtävistä. Pohjolainen on toiminut opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän on ollut Helsingin palvelualojen oppilaitoksen vs. rehtorina ja apulaisrehtorina, Suomalais-venäläisen koulun rehtorina, Lahden Tiirismaan lukion rehtorina sekä projektipäällikkönä Opetushallituksessa. Pohjolainen aloittaa virassa huhtikuun alussa, kun nykyinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila jää eläkkeelle. Opetusvirasto järjestää kaupungin esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sekä ruotsinkielistä päivähoitoa. Opetustoimen johtajan kuukausipalkka on 9 874,60 euroa. Kaikkiaan virkaan tuli 54 hakemusta. 7 Liisa Pohjolainen Helsingin opetustoimen johtajaksi ??Helsingin opetusviraston uudeksi johtajaksi on valittu filosofian maisteri Liisa Pohjolainen. Valinnasta päätti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 25.3.2015. Liisa Pohjolaisella on monipuolinen työkokemus opetusalan johtamis- ja kehittämistehtävistä. Pohjolainen on toiminut opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän on ollut Helsingin palvelualojen oppilaitoksen vs. rehtorina ja apulaisrehtorina, Suomalais-venäläisen koulun rehtorina, Lahden Tiirismaan lukion rehtorina sekä projektipäällikkönä Opetushallituksessa. Pohjolainen aloittaa virassa huhtikuun alussa, kun nykyinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila jää eläkkeelle. Opetusvirasto järjestää kaupungin esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sekä ruotsinkielistä päivähoitoa. Opetustoimen johtajan kuukausipalkka on 9 874,60 euroa. Kaikkiaan virkaan tuli 54 hakemusta. Liisa Pohjolainen Liittovaltiota kohti Yleisönosasto Porthaninkadulla ratkotaan sosiaaliongelmia ??Olen hiukan ihmeissäni, että aiemmin yksityinen asia on siirtynyt kadulle, kaikkien kuulolle. Muutama päivä sitten seurusteleva pariskunta selvitteli välejään kolmen korttelin matkan, toinen ?maukui? ja toinen haistatti. Lapsikin saa huutaa rauhassa, ehkä se on keuhkojen vahvistamista ja tahdon nujertamista. Tänään puhuttiin asumistuesta. Tartuin ajatuksissani tähän asiaan, koska meillä Helsingissä on asuntopula ja kallista asumista. Asumistukihan (pääasiassa vuokralaisten) menee asunnon omistajalle. Netissä on laskuri, jonka perusteella voi valita vaihtoehtoisia vuokra-asuntoja, se kertoo asumistuen määrän. Kuinka paljon tämä vaikuttaa asunnon valinnassa? Jos tätä Kelan tietoa ei saisi netistä, vaan joutuisi menemään Kelan ?luukulle?, niin ohjautuisiko asunnonvalinta nykyistä enemmän oman maksukyvyn mukaan? Onkohan tätä tutkittu? Eija Saha Kallio Barokkimusiikki soi Kurvin väestönsuojassa ???Väliaikaisuus menee yhteen myös sen kanssa, että tämänhetkinen tila ei ole priimakunnossa. Me ei haluta liian fiiniä tilaa, jottei tarvitse liikaa varoa.? (Milla Martikainen) Kansainvälinen Vendredi saint -työryhmä tuo 1700-luvun kamarimusiikin merkkiteokset Katri Valan väestönsuojaan. Pitkäperjantain konsertissa kuullaan instrumentaaliteoksia François Couperinilta, Marc-Antoine Charpentierilta ja JeanMarie Leclairilta. Vastapainona pääsiäisen raskaalle passiotarjonnalle työryhmä haluaa elähdyttää keveällä ja laadukkaalla yhtyemusiikilla Sörnäisten uumenissa. Säveltäjät ovat jättäneet teosten lopullisen soitinnuk- sen esittäjän valtaan. Tätä hyödyntäen työryhmä luo kiinnostavia vuoropuheluja ja yhteissointeja instrumenttien välille. Kunkin muusikon persoonallisuus kuuluu kokonaisuudessa ja lopputulos uhmaa kamarimusiikin konventioita. Sointi poikkeaa taatusti Suomessa vallit- sevasta barokkimusiikin homofoniasta. Vendredi saint Vapaan taiteen tilassa (Vilhovuorenkuja 15?16) perjantaina 3.4. kello 14?15, vapaa pääsy. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Sibelius-Akatemian Vanhan musiikin linjan kanssa. ??Euroopan Unioni on menossa kovaa vauhtia liittovaltioksi. nyt johtoporras, Juncker ym ja myös Sauli Niinistö haluavat EU:lle oman armeijan. Se toteutuu noin kymmenessä vuodessa, vaikka nyt epäilläänkin. EU:lla on nyt oma parlamentti, komissio puheenjohtajineen ja komissaareineen. On oma ulkoministeri. Ja on oma raha, euro, itsenäisen valtion tunnusmerkki! - Tosin siinä siivellä on kolme vapaamatkustajaa: Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi. Nämä on saatava kuriin. Euroopan Hiili- ja Teräsunionin perustamisesta kului muutama vuosikymmen ja niin syntyi nykyinen EU. Nyt ollaan menossa kohti liittovaltiota. Saattaa kulua 50 vuotta, mutta Euroopan Yhdysvallat on silloin olemassa ja yhtenä osavaltiona on Suomi. Leif Söderlund Vaginamonologeja huhtikuussa Kalliossa ??Ryhmä värikkäitä naisia järjestää jo toista vuotta Eve Enslerin, The Vagina Monologues, näytelmään pohjautuvan Vaginamonologeja lukuillan taidegalleria-kahvila Ruplassa 10.4. Vaginamonologeja kertoo naiseudesta ja sen kokemisesta. Esitys on osa kansainvälistä V-Day -liikettä, jonka tavoitteena on ehkäistä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä ympäri maailmaa. Lahjoitamme tapahtuman lipputuotot lyhentämättöminä Helsingin Tyttöjen Talon toiminnan tukemiseen. - Vaginamonologeja-esityksellä haluamme juhlis- taa naiseutta ja puhua rohkeasti vaikeistakin asioista. Meille esiintyjille Vaginamonologien jakaminen yleisön ja toistemme kanssa on hulvatonta, liikuttavaa ja ennen kaikkea voimaannuttavaa, esityksen ohjaaja Maarit Hara kertoo. Vaginamonologeja taidegalleria-kahvila Ruplas- sa perjantaina 10.4. k l o 19:00 Osoite: Helsinginkatu 16, Helsinki Liput: Oman valinnan mukaan 5?, 10? tai enem- män Liput varauksella sähköpostitse liput.vaginamono- logeja@gmail.com, tai ennakkoon Ruplasta
• KALLIO LEHTI 8 Nro 7 ? Viikot 14-15 Hakaniemen halli palvelee Tervetuloa ostoksille! Katso www.hakaniemenkauppahalli.fi Avoinna: ma-pe 8-18, la 8-16 H AK kotimaista kalaa ammattikalastajilta vuodesta 1941 AN IEM EN KAUP PAHA A P. 09-714 140 REITIN KA LA Tuoretta IS LL S P. 09-714 140 Hallissa 2 kerrosta M. Kuronen 100v. kaupan käyntiä Nyt perinteiset laamapaidat myös mustana. ? ? ? ? ? Diabetessukat Laadukkaat unisukat Baskerit Henkselit, vyöt Kangasnenäliinat II krs ? puh. (09) 701 3658 Ekologisen kulttuurin suurtapahtuma Kaapelitehtaalla 25.-26.4. ??Vuodesta 2008 lähtien järjestetty Kierrätystehdastapahtuma valtaa jälleen Kaapelitehtaan huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Suomen suurimmassa ekologiseen kulttuuriin keskittyvässä tapa htumassa on mukana yli 70 näytteilleasettajaa, 400 neliön ilmaistori sekä lukuisia käsityöpajoja. Viime vuosina tapahtuma on kerännyt reilusti yli 10 000 kierrätyksestä kiinnostunutta kävijää ja vakiinnuttanut paikkansa kaupunkilaisten parissa. Tapahtumassa on myynnissä tuhansia tuotteita, joissa yhdistyy ekologisuus, suomalainen design, käsityötaito, kestävä kehitys ja käytännöllisyys. Työpajoissa voi esimerkiksi tehdä itselleen aurinkolaturin, tuunata t-paitoja tai laittaa fillarin kevätkuntoon. Mukana on myös paljon muuta pyöräilyyn liittyvää ohjelmaa sekä useita ruokamyyjiä. Kierrätystehdas-tapahtumasta sanottua: ?Kiitos kun järjestätte. Hoidatte ja inspiroitte yhtei sölliseen meininkiin!? ?Mukavaa kun sain ilmaiseksi oppia vaihtamaan ketjut omaan fillariini ja tyttäreni sai tehdä itselleen tarroja.? ?Paljon erilaisia ideoita saman katon alla. En tiennytkään että kierrätysmateriaaleista voi saada aikaan näin hienoja ja käytännöllisiä tuotteita!? Tapahtum an järjestää Kierrätystehdas ry, jonka tarkoituksena on tuottaa kierrätykseen, ekologisuuteen ja kestävään elämäntapaan liittyviä tapahtumia, sekä jakaa informaatiota näistä teemoista. Kierrätystehtaan vuoden 2015 yhteistyökumppaneina ovat Ilmastoinfo, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, Basso ja Pro Kädentaitajat ry. Kierrätystehdas 25.26.4.2015, Avoinna la-su klo 10-17 Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 , 00180 Helsinki Vapaa pääsy! Yhtä Juhlaa Hakaniemen Hallin 2.krs Paras korttikauppa! ? paperikauppatavaraa ym. ? Kopiopalvelu giftalaoy@gmail.com KUUSELAN JUUSTOPUOTI Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. Hakaniemen hallin pikasuutari - avainpalvelu Meillä Suutarimestarin taljatukku www.taitavat.fi 09 - 701 3565 0400 428 325 Palvelut: - Jalkinekorjaus - Avainpalvelu - Teroituspalvelu Lenkkarin nauhat, maksa 1, ota 9 pr (eri värejä) yht. 5? NYT HALLIN PIKASUUTARILTA VIHDOIN MUSTAPERÄISIÄ AVAIMIA * itkevää mustaleimaa * vastakirnuttua irtovoita TAAS SAATAVILLA! VUOHEN LEIPÄJUUSTOA Hakaniemen halli 1. krs. puh. 714 563 www.kuuselanjuustopuoti.net Kuuselan juustopuoti Facebookissa Kevään night visions -festivaali Helsingissä 15.-19.4. Suurempana kuin koskaan ??Elokuvakevään huipentavan tapahtuman ohjelmistossa 30 pitkää elokuvaa, avajaisissa Peter Franzénin The Gunman. Night Visions -festivaali huipentaa valtakunnan elokuvatapahtumakevään komeasti huhtikuun puolivälissä Helsingissä. Ohjelmistossa nähdään 15.19.4.2015 enemmän elokuvia kuin yhdelläkään aiemmalla kevään Night Visions -festivaalilla. Myös teattereita on käytössä useampia kuin koskaan ennen: näytökset järjestetään Andorrassa, Dubrovnikissa, Bio Rexissä ja Maximissa. Mikäli Maximin tulevaisuuteen liittyvät kauhukuvat toteutuvat, kevään Night Visions saattaa myös olla viimeinen Helsingin parhaassa elokuvateatterissa järjestettävä festivaali. Tapahtuman avajaiselokuvana nähdään Takenohjaaja Pierre Morelin toimintatrilleri The Gunman, jossa Peter Franzén tekee uransa toistaiseksi näkyvimmän kansainvälisen roolin. Franzén saapuu myös festivaalin kunniavieraaksi. Muuta ohjelmistoa määrittää globaali avarakatseisuus. Lajityyppirajoja ylittävät mm. kohuohjaaja Larry Clarkin Rooman festivaalilla palkittu Marfa Girl, ranskalaisen Quentin Dupieux?n Yhdysvalloissa tekemä surrealistinen komedia Reality ja brittikriitikoiden pilviin ylistä- mä eroottinen draama The Duke of Burgundy, jossa tämän hetken kiinnostavimpiin eurooppalaisohjaajiin lukeutuva Peter Strickland näyttää närhen munat 50 Shades of Gray -ilmiölle. Mannereurooppalaisen sielunmaiseman pimeämpää puolta luotaavat saksalaisantologia German Angst ja itävaltalainen Goodnight Mommy, jonka on tuottanut festivaalien arthouse-suosikki Ulrich Seidl. Uudesta-Seelannista tuleva Housebound lukeutuu vuoden kauhukomediatapauksiin; Gerard Johnstonen hulvaton esikoisohjaus pääsi Hobitti-ohjaaja Pe- ter Jacksonin suojeluksessa oitis Hollywoodin uusintafilmatisointipyöritykseen. Dokumenttivalikoiman kirkkaimmat helmet keskittyvät musiikkiin. Scott Crawfordin uunituore Salad Days pureutuu Washingtonin ikoniseen punk-kulttuuriin. Ryan Wisen osittain Suomessa kuvattu I Am Thor kertoo kulttiyhtye Thorin nokkamiehen Jon Mikl Thorin tarinan ja saattaa hyvinkin kohota vuoden 2015 Anvil-ilmiöksi. Kokonaisuuden kruunaavat räikeissä aasialaisväreissä kylpevät ohjaaja Sion Sonon japanilaisgangsterit elokuvassa Tokyo Tribe ja hongkongilaisen Tsui Harkin huima pulp-toimintaseikkailu The Taking of Tiger Mountain, jonka upea 3D-kuvaus sieppaa vatsanpohjasta. Festivaalin lopullinen ohjelmisto julkistetaan maanantaina 30.3.2015. Lippujen ennakomyynti käynnistyy keskiviikkona 1.4.2015 klo 12.00 festivaalin nettikaupassa www.nightvisions.info ja Maximin näytösten osalta Finnkinon nettikaupassa www.finnkino.fi sekä Finnkinon teattereissa. Night Visions Back to Basics 2015 -festivaali Helsingissä 15.-19.4.2015. Japanin kiinnostavimpien ohjaajien joukkoon lukeutuvan Sion Sonon uutuus TOKYO TRIBE (Japani 2014) sijoittuu Tokion alamaailmaan.
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15? Nro 7 9 Kansallisoopperan täyttöaste Pappien Pesulassa jalat puhtaiksi ja mieli virkeäksi nousi entisestään vuonna 2014 ??Kirkon tiedotuskeskus avaa pääsiäistä edeltävällä eli hiljaisella viikolla Pappien Pesulan Helsingin keskustan Torikortteliin (Unioninkatu 25). Pappien pesulassa pääkaupunkiseudun papit pesevät kansalaisten jalkoja. Jalkojen pesu tarjoaa ohikulkijoille pysähdyspaikan, rentoutushetken ja samalla virittää pääsiäisen tunnelmaan. Tapahtuman esikuvana on tilanne, jossa Jeesus pesi kiirastorstaina opetuslastensa jalat ennen yhteistä ateriaa, ehtoollista. ?Jalkojen pesu on vanha tapa, jossa toisaalta on kyse nöyrästä palveluasenteesta, toisaalta turhasta taakasta luopumisesta. Pappien Pesulassa pölyt pestään pois ja samalla voi unohtaa mahdollisesti kengässä hiertäneet kivet?, kuvailee Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö *Kimmo Saares*, yksi jalkojenpesijöistä. Kosketus ja vesi Kimmo Saareksen mukaan papit ovat usein tottuneet lähestymään ihmisiä valmiilla vastauksilla, saarnalla tai julistuksella. Nyt he joutuvat laittamaan itsensä likoon ihan uudella tavalla. ?Idea Pappien Pesulaan syntyi, kun pohdittiin miten kertoa kiireisille, mahdollisesti kirkosta vieraantuneille ihmisille pääsiäisen ihmeestä. Mietimme myös lasten suhdetta pääsiäiseen ja keinoja, joilla heitä on seurakunnissa kohdattu. Huomasimme palaavamme hyvin varhaiseen ja arvokkaaseen kristilliseen traditioon?, Saares kertoo. ?Jalkojen pesussa tärkeää on juuri se, että se ei täysin aukene selityksiin. Läsnä on kosketus ja vesi, aavistuksena pääsiäisen suu- reesta mysteeristä.? Pappien Pesula toimii Senaatintorin laidalla pop up -tiloissa yhteistyössä Bassomedian kanssa. Pesula on auki koko viikon maanantaista lauantaihin. Esimerkiksi pitkäperjantain iltana on mahdollista nauttia jalkojen pesusta Via Crucis -tapahtuman aikaan. Pappien Pesulan aukioloajat: maanantai 30.3. ? torstai 2.4. klo 11.00?18.00 pitkäperjantaina 3.4. klo 18.00?22.00 lauantaina 4.4. klo 10.00? 14.00. Myös Espoossa kauppakeskus Lippulaivassa papit pesevät jalkoja kiirastorstaina 2.4. klo 13-15. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi Albert Järvisen perikunta voitti oikeusjutun Universalia vastaan ??Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen perikunta voitti markkinaoikeudessa riidan Hurriganes-yhtyeen kahden ensimmäisen albumin internet-oikeuksista. Markkinaoikeus antoi asiassa tuomion keskiviikkona 18. maaliskuuta 2015. Riidassa oli kyse siitä, että Universal saattoi yhtyeen musiikkia yleisön saataville esimerkiksi internetin Spotify-palvelussa, vaikka siitä ei ollut sovittu artistin tai hänen perillistensä kanssa. Perikunnan pyynnöistä huolimatta yhtiö ei suostunut lopettamaan käyttöä tai antamaan selvitystä siitä, mihin sopimusehtoihin se perusti nettikäytön. Perikunta kävi oikeutta Muusikkojen liiton oikeusavun turvin. Markkinaoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Universal Music Finlandilla olisi sopimusperusteisesti tai edes hiljaisen hyväksynnän perusteella oikeus saattaa albumien musiikki yleisön saataville internetin musiikkipalveluissa. Universal velvoitettiin poistamaan albumien kappaleet palveluista 50 000 euron uhkasakon uhalla. Universal oli maksanut digitaalisista palveluista rojaltia, jonka suuruuden se oli yksipuolisesti päättänyt. Perikunnan ei kuitenkaan katsottu maksun vastaanottamisella hyväksyneen musiikin nettikäyttöä - etenkään, kun asiasta oli reklamoitu yhtiölle kohtuullisessa ajassa. Markkinaoikeus vahvisti tuomiossaan tekijänoikeusluovutuksiin sovellettavan ns. suppean tulkinnan periaatteen olemassaolon. 1970-luvun sopimus saattoi koskea vain fyysisiä äänitteitä ja silloin tunnettuja hyödyntämismuotoja sekä tuolloin laissa olleita oikeuksia. Yhtiölle ei tuomiossa katsottu siirtyneen myöhemmin tekijänoikeuslakiin lisättyjä oikeuksia, kuten oikeus tallenteiden välittämiseen internetissä. Lakiin lisätyt taiteilijan oikeuksien laajennukset koituvat taiteilijan, eivät levyyhtiön hyväksi. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen on tyytyväinen päätökseen. ?Käsitykseni mukaan suuri ellei suurin osa vanhemmasta internetin musiikkipalveluissa tarjolla olevasta ääniterepertuaarista koko maailmassa on puutteellisesti lisensoitu artistien puolelta. Tämä merkitsee sitä, että joukkoon mahtuu paljon luvatonta käyttöä.? Vänttinen lisää, etteivät levy-yhtiöt voi vain olettaa, että 1960-80-lukujen levytyssopimukset sallisivat nettikäytön. ?Vasta 1990-luvun lopulta alkaen sopimuksissa alettiin nähdä sähköiseen jakeluun liittyviä määräyksiä. Vielä tänäkin päivänä vastaan tulee sopimuksia, joissa ei puhuta mitään tällaisista käyttömuodoista.? Myös Kansainvälisen muusikkojen liiton (FIM) pääsihteeri Benoît Machuel pitää päätöstä tervetulleena. ?Päätöksessä tehdään selväksi, etteivät suuret levy-yhtiöt voi yksipuolisesti tulkita kohtuuttomia sopimuksiaan niin, että niistä tulee vieläkin kohtuuttomampia musiikin esittäjille. On tullut aika luoda uusia liiketoimintamalleja ja uutta lainsäädäntöä, jotta musiikin esittäjille saataisiin kohtuullinen osuus verkon musiikkisovellusten tuotosta?, Machuel kommentoi. ??Yleisö täytti Kansallisoopperan esitykset 84-prosenttisesti vuonna 2014. Kaikkiaan kävijöitä oli vuoden aikana noin 257 100. Yleisöä laajensivat myös Ylen kanssa alkanut yhteistyö sekä suoratoistetut tapahtumat: digitaalisen läsnäolon kautta tavoitettiin noin 131 000 katsojaa ja kuulijaa. Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus hyväksyi vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokouksessaan 19. maaliskuuta. Toimintakertomus ja tilinpäätös tulevat Kansallisoopperan säätiön hallintoneuvoston vahvistettaviksi 20. huhtikuuta. 468 esityksestä lähes puolet oli maksuttomia Vuonna 2014 Kansallisoopperan ohjelmistossa oli 23 ooppera- ja balettituotantoa, joista 11 oli uusia tuotantoja. 468 esityksellä oli yhteensä noin 241 600 katsojaa. Kaikkiaan Kansallisoopperan tilaisuuksissa oli noin 257 100 kävijää. Maksullisia esityksiä oli yhteensä 245, joista 153 päänäyttämöllä. Maksullisten esitysten määrä oli hiukan edellisvuotta pienempi, mutta esitykset onnistuttiin täyttämään aiempaa tehokkaammin. 84 % täyttöaste tarkoittaa päänäyttämöllä yli 1 100 katsojaa joka esityksessä. Ostettujen lippujen arvonlisäveroton keskihinta oli 46 euroa. Maksuttomia esityksiä oli ennätykselliset 223 eli 48 % kaikista esityksistä. Maksuttomien esitysten katsojia oli 21 % kaikkien esitysten katsojista. Suurimpina yksittäisinä ryhminä näistä esityksistä erottuvat Vauvojen taidetuokiot (67 kpl) ja Lasten taidetuokiot (54 kpl). Maksuttomiin esityksiin lukeutuivat myös mm. kenraaliharjoitukset, koululais- ja opiskelijaryhmille suunnatut avoimet pääharjoitukset, Oopperan teetanssit, Musiikkia lämpiössä -konsertit, Baletin kesäkiertue sekä esiintymiset hoivalaitoksissa. Esityksiä oli vuoden aikana kaikkiaan 27 paikkakunnalla. Nämä 75 vierailuesitystä tavoittivat yhteensä noin 34 800 katsojaa. Yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Merkittävä askel oli vuoden 2014 alussa voimaan tullut nelivuotinen tallennesopimus taiteellisten ryhmien kanssa. Sopimuksen ansiosta esityksiä voidaan saattaa entistä laajemman yleisön ulottuville koko maassa. Syksyllä 2014 Ylen kans- sa solmittu kolmen ja puolen vuoden mittainen yhteistyösopimus sisältää yhden radio- ja yhden televisiotaltioinnin vuosittain. Yhteistyö alkoi Boris Godunov -oopperan radioinnilla, joka tavoitti noin 120 000 kuulijaa. Lumikuningatar-baletti taltioitiin mm. Finnkinon elokuvateatterien keväällä 2015 välittämiä esityksiä varten. Myös suoratoistotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kokeiltiin: e-concerthouse-portaali välitti syksyllä verkossa kolme konserttia, jotka ovat maksutta katsottavissa maailmanlaajuisesti. Suoratoistetut konsertit tavoittivat yli 11 000 katsojaa. Tapahtumia järjestettiin vuoden aikana myös yhteistyössä eri festivaalien ja taideorganisaatioiden kanssa. Näiden kumppaneiden joukossa olivat muun muassa Tero Saarinen Company, Oulu Sinfonia, Lapin kamariorkesteri, Yle, Helsingin juhlaviikot, Urkuyö ja aaria sekä lukuisat koulut ja oppilaitokset. Myös yhteistyö kansainvälisten ooppera- ja balettiseurueiden kanssa oli aktiivista. Kansallisoopperassa nähtiin vuonna 2014 Hampurista ja Zürichistä vuokratut produktiot, ja Kansallisoopperan omia tuotantoja nähtiin Kööpenhaminassa, Los Angelesissa ja Tokiossa. Yleisötyö palveli vaikeasti saavutettavia ryhmiä Maantieteellisesti etäälle sijoittuvien yleisöjen lisäksi vuonna 2014 palveltiin muitakin vaikeasti saavutettavia yleisöryhmiä. Yleisötyöprojekteja ja erityisryhmille suunnattuja esityksiä oli 16 paikkakunnalla. Elämyksellisiä tapahtumia tarjottiin muun muassa vauvaperheille, päiväkoti-ikäisille, senioreille, vanhuksille ja pitkäaikaissairaille sekä viittomakielisille. Koulujen kanssa toteutettiin useita työpajoja ja projekteja. Koululaisooppera Hölmöläisiä esittivät eri puolilla maata yhteensä 22 koulun 5.?6.-luokkalaiset ammattitaiteilijoiden rinnalla. Alakoululaisia innostettiin baletin pariin Balettienergiaa pojille! -hankkeessa ja tanssimaan omilla ehdoillaan So You Think You Can Muuv? -tanssityöpajoissa. 12?16-vuotiaiden musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa jatkoi toimintaansa, ja myös Kuule, minä sävellän! -yhteistyöhanke jatkui kahdella koululaisten sävellyskonsertilla. Toimintaan kuului myös opettajien täydennyskoulutusta sekä työpajoja hoivalaitosten ja hoiva-alan am- mattilaisille. Tulos turvaa toiminnan jatkuvuutta Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä pääkaupunkiseudun kunnat ovat jo aiemmin ilmoittaneet jäädyttävänsä avustuksensa vuosiksi 2014?2017 tasolle, joka on 1 % vuoden 2012 rahoitusta pienempi. Joulukuussa 2014 allekirjoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uusi aiesopimus toiminnan turvaamiseksi vuosina 2015?2019. Se takaa rahoituksen säilymisen vuoden 2014 tasolla edellyttäen, että eduskunta osoittaa vuosittain ministeriön käyttöön tarvittavat määrärahat. Taloudellisesti kiristyviin olosuhteisiin sopeutumista jatkettiin määrätietoisesti vuoden 2014 aikana. Esitysten vähentämisen lisäksi toimintaa on tehostettu, kansainvälistä yhteistyötä lisätty, henkilöstön kokoa pienennetty ja talouskuri sekä rekrytointipolitiikka pidetty tiukkana. Mahdollisimman hyviä näytäntötuottoja tavoitellaan jatkossakin pitämällä ohjelmisto monipuolisena ja korkeatasoisena. Säästötoimien ansiosta tilikauden 2014 ylijäämäksi muodostui 2,1 milj. euroa. Osasyinä ylijäämään oli paitsi omien tuottojen kasvu myös eduskunnan päätös työeläkeindeksin korotuksen alentamisesta, joka pienensi Säätiön lisäeläkekustannuksia. Ylijäämä vahvistaa säätiön omaa pääomaa ja auttaa selviytymään lähivuosien taloudellisesti haastavissa olosuhteissa. Kansallisoopperan omat tulot vuonna 2014 olivat 11,2 milj. euroa, joista lipputuloja 8,2 milj. euroa. Toiminnan kokonaiskulut 53,9 milj. euroa. Valtaosa toiminnan kuluista koostui henkilöstömenoista (43,1 milj. euroa). Vuoden aikana Säätiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 532 kuukausipalkkaista työntekijää. Lisäksi Kansallisoopperassa työskenteli kaikkiaan 948 tunti- ja suoritepalkkaista työntekijää, joista noin 84 % vierailijoina taiteellisissa tehtävissä. Kokonaiskuluihin sisältyy myös Kansallisoopperan rahoitettavaksi jäänyt osuus Balettioppilaitoksen toiminnasta (0,3 milj. euroa). Suomen Kansallisoopperan säätiön hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös ovat luettavissa Kansallisoopperan verkkosivuilla. Vuosikertomus ilmestyy painettuna huhtikuun lopussa hallintoneuvoston kokouksen jälkeen. Kallion kirjaston kielikahvila ??Kallion kielikahvila ylittää kielimuurit ja yhdistää uuden ja vanhan Kallion! Torstaisin kirjaston Kupolisalissa kokoontuu iloinen ja vaihteleva joukko ihmisiä kahvikupposen äärellä. Kallion kirjasto on liittynyt kielikahviloita järjestävien kirjastojen joukkoon maaliskuun alussa. Kallion kielikahvila on vapaamuotoinen keskus- teluryhmä, jossa harjoitellaan suomen kielen puhumista. Se on sosiaalinen ja leppoisa tapa harjoitella kieltä yhdessä. Kielikahvilassa on mahdollista päästä harjoittelemaan puhekieltä ja lisäksi ihmiset kohtaavat eri taustoista tulevia ja saavat tilaisuuden verkostoitua ja solmia ystävyyssuhteita. Kallion kirjaston kielikahvila joka torstai Kupolisalis- sa klo 17-18, ei ilmoittautumista, vapaa pääsy ja kahvitarjoilu! Kotisivu: http:// www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kallion_omat/Kallion_ kielikahvila(62345)
• KALLIO LEHTI 10 Löytöjä lähellä! Uusi itsepalvelukirppis Kolmas linja 28 Tervetuloa avajaisiin 1.4. klo 12, kahvitarjoilu Nro 7 ? Viikot 14-15 Tilaisuus! LIIKETILA Nummelan keskustasta 122m2+38m2 Avoinna: ti-pe klo 12-20, la-su klo 11-18 Kysy avajaistarjouksia ja varaa oma pöytäsi nyt heti! zirppari@gmail.com GSM 044 987 4448 www.facebook.com/zirppari P. 0400818187 / Sami Kiiski Oikotie kohde: 9004928 Tule mukaan laulamaan Puh. 719 719 Lauluyhtye Aikamiehet vahvistaa rivejään. Jos sinulla on voimakas halua olla mukana Suomen johtavassa lauluyhtyeessä, ota yhteyttä. Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI www.aikamiehet.fi Eduskuntavaalit su 19.4. MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Ennakkoäänestys 12-14.4. Kallio-lehti ilmestyy 15.4. Vielä ehdit saada ilmoituksesi lehteen. Soita ja varaa paikkasi: Kallio-lehti 09-413 97 340/Teija Yläranta teija.ylaranta@karprint.fi 09-413 97 332/Jarkko Soini jarkko.soini@karprint.fi Vertaa välityspalkkioita ! Asunto - osakkeet: - ihan kotikulmillasi! www.kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, p. 010 279 5080 ma-to klo 10 ? 16 Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki edullisempi.fi Vuoden parhaat vaikutusarvioinnit palkittiin YVA-päivillä ??Hyvä YVA ?palkinto Helen Oy:lle Helsinkiin, Hyvä SOVA Etelä-Karjalaan ja Hyvä YVA ? kunniamaininta Kemira Chemicals Oy:n Sastamalan YVAlle Yva ry palkitsee vuosittain ansiokkaita vaikutusarviointeja. Tänä vuonna palkinnot jaettiin YVA-päivässä Helsingissä 19.3.2015. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on estää ja vähentää hankkeista, suunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia haitallisia ympäristö- vaikutuksia. Hyvä YVA ?palkinto Hyvä YVA ?palkinto myönnettiin Helen Oy:lle YVA-menettelystä Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen. YVA:ssa arvioitiin kahta päävaihtoehtoa: uuden monipolttoainevoimalan rakentamista Vuosaareen tai biopolttoaineen rinnakkaispolttoa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. YVA-menettelyssä oli vuorovaikutukseen ja sidosryhmätoimintaan panostettu poikkeuksel- lisen hyvin. Tavoitteena on ollut luoda toimintatavat, joiden avulla vuorovaikutusta voidaan jatkaa YVAn päättymisen jälkeenkin läpi hankkeen koko elinkaaren. Vuorovaikutus on suunniteltu erityi- sen huolellisesti. Sidosryhmätyössä on käytetty monipuolisesti eri mene- telmiä ja menestyksellisesti tavoitettu laaja joukko osallistujia. Ympäristövaikutukset on arvioitu perusteellisesti. Laaja ja monipuolinen aineisto on koottu YVA-selostukseksi, joka on varsin massiivinen, mutta kuitenkin havainnollinen ja raken- teeltaan selkeä. Selostuksen rakenteessa Yva ry pitää erityisen onnistuneena kunkin vai- kutusten osa-aluetta koskevan luvun alkuun sijoitettuja koosteruutuja, jotka tiivistävät luvun asian ja helpottavat laajan aineiston silmäilevää lukemista. Arviointimenettelyssä on panostettu myös merkittävyyden arviointiin. Hyvä SOVA ?palkinto Hyvä SOVA -palkinnon sai tänä vuonna Etelä-Karjalan liitto kauppaa, matkailua, elinkei- noja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnista. 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Yva ry kiittää erityisesti sitä, että arvi- oinnin yhteydessä on arvioitu vaikutukset kaavaratkaisuittain sekä tehty merkintä- kohtainen vaikutusten arviointi kullekin kaavamerkinnälle erikseen. Yva ry pitää hyvänä, että vaiku- tusten arvioinnin menetelmät ja tulokset on koottu omaan erilliseen raporttiinsa. Kaava- merkintöjen ja -määräysten vaikutusten arviointi on esitetty havainnollisesti taulukkomuo- dossa erillisellä liitteellä. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty selkeää vaikutuslistaa joh- donmukaisesti läpi koko arvioinnin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja huomioimista suunnittelussa on käsitelty vaikutusten arvioinnin yhtey- dessä perusteellisesti. Vaikutusten arvioinnin erillisraportin laatua on parantanut sen tarkistuttaminen ulkopuoli- sella tarkastajalla, joka esitti kehitysehdotuksia ja ideoita raportin selkeyttämiseksi. Kunniamaininta (Hyvä YVA) Varsinaisen Hyvä YVA ? palkinnon lisäksi Yva ry myöntää kunniamaininnan Kemira Che- micals Oy:lle YVA-menettelystä Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan.
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15? Nro 7 11 Helsingin tuottavuus nousi ja menojen kasvu hidastui Jatkoa sivulta 3 ??Tilikauden tulokseen sisältyy Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämisistä aiheutuva 1 056 miljoonan euron suuruinen kirjanpidollinen myyntivoitto, joka kirjautuu tuloslaskelmassa satunnaisiin tuottoihin ja lisää vuoden 2014 tilikauden tulosta myyntivoiton määrällä. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset mukaan lukien vuoden 2014 tilikauden tulos oli 1 244,6 miljoonaa euroa ja ylijäämä 1 633,2 miljoonaa euroa. Palmia-liikelaitoksen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivousja turvapalvelutoiminto­jen yhtiöittämisessä tasearvojen katsottiin vastaavan käypiä arvoja, joten kirjanpidollista myyntivoittoa ei syntynyt. Yhtiöittämiset toteutettiin niin, että liikelaitosten omaisuus siirrettiin perustettuihin yhtiöihin apporttiluovutuksella yhtiöiden osakkeita vastaan ja osin liiketoimintakaupalla niin, että kauppasumma jäi pitkäaikaiseksi lainaksi yhtiölle. Yhtiöittämisjärjestelyissä omaisuuserät siirrettiin yhtiöille käyvistä arvoista. Yhtiöittämiset eivät vaikuttaneet merkittävästi kaupungin rahoitukselliseen asemaan 2014. Helsingin kaupungin investointien tulora­ hoitusprosentti vuonna 2014 oli 18 prosenttia (investointimenot 2 720,9 miljoonaa euroasisältäen osakkeiden yhteenlasketut 2 172,3 miljoonan euron merkintähinnat). Yhtiöittämisen kirjanpidolliset vaikutukset eliminoiden vertailukelpoinen investointien tulorahoitusosuus oli 87 prosenttia (investointimenot 548,5 miljoonaa euroa). Vuosikate oli 480,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate kattoi poistot 117-prosenttisesti. Vuosikate ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli 212,3 miljoonaa euroa ja kattoi poistoista 75 prosenttia.Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulora- RIIVATTU MUSIIKKINÄYTELMÄ TOISEN TOTUUS ON TOISEN VALHE. k ä s i k i r j o i t u s j a o h j aus : ARI-MATTI HEDMAN sävellys : JUKKA NYKÄNEN OSKARI KATAJISTO, REETTA RISTIMÄKI, TUIJA RANTALAINEN, ARI-MATTI HEDMAN e s i i n t y j ät : ENSI-ILTA 22.4. / 25.4. / 28.4. / 29.4. / 5.5. / 6.5. KLO 19 LIPUT Kapsäkistä 28 ?/24 ?, lippu.fi 30,50 ?/26,50 ? 12.4. klo 14 Leivoskahvikonsertti: VIIHDYTYSJOUKOT Sota-ajan suosituimmat iskusävelmät. Reetta, Päivi ja Jere Ristimäki sekä Marko Puro LIPUT: 25 ?, lippu.fi 27,50 ? Jussi Pajunen hoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset tuloslaskelmassa eivät vaikuttaneet vuosikatteeseen. Verotulot Verotuloja kertyi 2 951 miljoonaa euroa, 45,6 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2 435,1 miljoonaa euroa, kun veroprosentti oli 18,5. Kunnallisveroa kertyi 7,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveron tuotto nousi 41,2 miljoonaa euroa eli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 206,7 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta oli 11,4 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia. Helsingin saamat valtionosuudet olivat 250,6 miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 25 miljoonalla eurolla. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 44 päivää. Se tarkoittaa, että kaupunki pystyy maksamaan laskut, palkat ja muut kulut 44 päivän ajan, vaikka kaupungin kassaan ei tulisi rahaa. Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 86,6 miljoonalla eurolla. Lainaa oli 2 540 euroa asukasta kohden, edellisenä vuonna luku oli 2 446 euroa. Lainakanta oli vuoden 2014 lopussa hieman alle 1,6 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Taseen loppusumma oli 13 556,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 1 300 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa kerrytti tilikauden ylijäämiin kirjautunut yhtiöittämisistä saatu myyntivoitto. hän on toimittanut teoksen ?Muistolaatta-bongarin opas, kävelyretkiä Helsingin historiaan?. Opaskirjaan päätyi lopulta 320 muistolaattaa ja pääpaino on kantakaupungin muistolaatoissa. Laatat on Helsinginkatu 12: Bluesmies Eddie Bodyn (1914-1994) koti oli täällä. 16.4. klo 19 MONNA KAMU & KAJ CHYDENIUS Chydeniuksen sävellyksiä: niitä rakastettuja, kaihoisia, surullisia ja hulvattomia. LIPUT: 24/20 ?, lippu.fi 26,50/22,50 ? VARAAJAN ETU -4 ?! Varaa nyt lip pu Akroba musiikkinä attiytel erikoishinta mään ja saat lipun an 24 ? (n Tarjous on o voimassa 1 rm. 28 ?). 7.4.2015 a sti. Varaukset K ap 09 260 09 säkin lipunmyynnistä : 07 / lipu Mainitse va t@kapsakki.fi ratessasi: ENNAKKO TA Max 2 lipp R JO U S ua/hlö. monen maun musiikkiteatteri Hämeentie 68, 00550 Helsinki ? 09 260 0907 ? www.kapsakki.fi Aikataulu Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 23.3.2015, allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen 17.6.2015. Opaskirja vie kierrokselle muistolaattojen maailmaan ??Helsingissä on satoja muistolaattoja, kukaan ei tiedä kuitenkaan täsmälleen paljonko niitä on. Tietokirjailija ja toimittaja Pauli Jokinen on etsinyt Helsingin muistolaattoja. Jalkautuneen tutkimustyön pohjalta 13.4. / 14.4. / 15.4. klo 19 FABULOUS BÄCKSTRÖM BROTHERS Hulvaton musiikkikomedia laulajaveljeksistä. LIPUT: 28/24 ?, lippu.fi 30,50/26,50 ? ENNAKKO koottu kaupunginosittain ja niistä koostuu neljätoista reittiä, joille laatat ovat numeroitu. Omana lukunaan on joukko mielenkiintoisia laattoja kantakaupungin ulkopuolelta. Jokinen on myös ansiokkaasti taustoittanut jokaisen kirjassa esittelyn laatan historian, joka tekee näin oppaasta myös napakan ja helppolukuisen tietokirjan Helsingin historiasta. Jokinen on rajannut kirjassa esiteltävät laatat kohteisiin, joita pääsevät katsomaan kaikki. Sisätila-laattoja esitellään muutamia jotka löytyvät julkisista tiloista. Jokinen toteaa kirjassa, että muistolaatat voidaan jakaa neljään ryhmään; merkkihenkilöt, historiallinen tapahtuma, taloyhtiön historia ja sekalaiset ?joista voi Dallanpénpuisto nimettiin Dallanpé-orkesterin mukaan. Monet legendaarisen yhtyeen jäsenistä asuivat Kalliossa ja Vallilassa. Kallion reitillä on 17 kohdetta. Laatat Franzenia-talon seinässä Torkkelinmäellä muistuttavat talon historiasta. löytyä mitä vaan?. Ahkerimmin muistolaattoja on ruuvattu Helsingin vanhimmille alueille Kruununhakaan ja Esplanadin ympäristöön. Yksittäisistä henkilöistä eniten laattoja on saanut kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Jokaista hänen asuinpaikkaansa Helsingissä muistetaan laatalla, ja suurin osa niistä on Kruununhaassa. Sieltä löytyy myös laatta erikoisuus, Komisario Palmun-laatta, joka on ainoa fiktiiviselle henkilölle omistettu muistolaatta Helsingissä. Kaivopuiston ja Eiran laatoissa pääpaino on suurmiehissä. Laivurinkadulta löytyy kuitenkin yksi hyväntekijänainen, Emma Mäkinen. Hänen perustamaa turvakotia muistetaan laatalla. Vuonna 1894 perustettu koti oli ensimmäinen prostituoiduille tarkoitettu turvakoti Suomessa. Hauskimmat ja erikoisimmat laatat on kiinnitetty kuitenkin kantakaupungin ulkopuolelle. Pikkukosken uimarannan lähellä on kuusi, jonka rungossa on laatta, jossa kerrotaan, että ?50 vuotta sitten kuuseen kiipesi oulunkyläläinen Jacob Söderman tähystämään Suomea uhkaavia vaaroja?. Sittemmin Söderman teki elämäntyönsä Euroopan oikeusasiamiehenä. Pihlajistossa laatta puolestaan muistaa Suomen markan menetystä. Yksi Helsingin hellyttävimmistä muistolaatoista sijaitsee Pohjois-Haagassa. ?Nakkiemo? laatta on omistettu vuosina 19571975 kaupunginosassa nakkikioskia pitäneelle Airi Kolarille. Pauli Jokinen: Muistolaatta-bongarin opas - Kävelyretkiä Helsingin historiaan (Minerva) Juhani Styrman
• KALLIO LEHTI 12 Nro 7 ? Viikot 14-15 Divari Kaleva Fleminginkatu 20, 00510 HELSINKI Puh. 09-6856720 Ark. 11-19, la 10-16 info@divarikaleva.com www.divarikaleva.com Vinyylien, kirjojen ja leffojen erikoisliike Myös klassiset vinyylit, sarjakuvat, nettimyynti. Hintammehan ovat edulliset, tule käymään ja tutustumaan ja vaikka juomaan kahvit! Runsas valikoima! www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! Heikki Talvitie Suurlähettiläs Puheenjohtaja TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: Marjatta Rasi Erkki Tuomioja Tom Packalen ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset Paula Lehtomäki le meil Tule kuin n KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät et n Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 e m ! i os m r e h Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY Havis Amandan nuorkauppakamari haastaa yrityksiä NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Paavo Arhinmäki Pekka Haavisto Björn Månsson Jouko Jääskeläinen Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Kehäradan avaaminen lähestyy Kohtuut-a hintaista! asumis ??Maanantaina 23.3. pyörähti Kehäradan odotuksen viimeiset sata päivää. Maanantaina käynnistyy HSL:n kehäratalaskuri Päärautatieaseman Eliel-hallissa. Laskuri näyttää jäljellä olevaa aikaa Kehäradan aloitukseen. Laskuri löytyy pääsisäänkäyntiä vastakkaiselta seinältä. ? Kehärata tulee asiakkaiden kannalta tarpeeseen. Helsinki on ollut pitkään yksi harvoista pääkaupungeista, joista ei ole raideyhteyttä lentokentälle. Samalla kehärata on merkittävä kaupunkirata Vantaalla asuville ja työskenteleville, ryhmäpäällikkö Arttu Kuukankorpi HSL:stä sanoo. 100 päivän kunniaksi HSL jakaa kehäratailmapalloja klo 15-18 Rautatientorilla, Tikkurilan terminaalissa ja Lentoasemalla. Kehäradasta ja Vantaan linjastouudistuksesta löytyy tietoa osoitteesta hsl. fi/kehärata Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu g i d o oli tänä talvena melko hyvä M a i Silv 38 nº ta: tani asiois Lue ajamis modig.fi www.silvia odig om/silviam facebook.c Sairaanhoitaja, valtiot.maisteri, perheenäiti Toiminut kansanedustajana, Helsingin valtuutettuna, sosiaali- ja terveysministerinä sekä opetusministerinä - Ensi- ja Turvakotien liiton pj 136 Ilmoituksen maksoi Tuula Haatainen Osaamista, näkemystä, kokemusta, sydämellä tuulahaatainen.fi SDP Hki ??Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli joulu?helmikuussa suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Harvinaisen leuto talvi ei poikennut ilmanlaadullisesti merkittävästi edellisvuodesta. Heikointa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisissä katukuiluissa sekä isojen väylien varsilla. Osa HSY:n ilmanlaadun mittausasemista on siirrettäviä, ja niiden paikka vaihtuu vuosittain. Vuoden 2015 alussa siirrettävät asemat aloittivat mittaukset Töölöntullin katukuilussa osoitteessa Mannerheimintie 55, Hämeenlinnanväylän varrella Kaivokselassa, Lintuvaaran pientaloalueella sekä Vantaan Energian jätevoimalan lähialueella Vantaalla. Mäkelänkadun katukuilussa mittaukset alkoivat helmikuun alussa. Mittausasemat, joissa mitataan liikenneympäristöjen ilmanlaatua, on sijoitettu ilmanlaadullisesti ongelmallisiin kohteisiin. Katupölyä ilmassa entistä aikaisemmin Ilmanlaatu luokitellaan viiteen eri luokkaan, joita ovat hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Ilmanlaatu oli tänä talvena liikenneympäristöissä olevilla siirrettävillä asemilla huono enimmillään viisi prosenttia ajasta, kun se oli pysyvillä ilmanlaadun mittausasemien alueilla huono korkeintaan prosentin ajasta. Myös välttäviä ilmanlaadun tunteja mitattiin siirrettävillä mittausasemilla muita asemia runsaammin. Jätevoimalan lähialueella ilmanlaatu oli alkuvuodesta lähes koko ajan hyvä tai tyydyttävä. Leudon talven ja aikaisen kevään takia katupölyä on ollut ilmassa harvinaisen aikaisin. Katupölykausi alkoi tänä vuonna jo helmikuussa. ? Katupölyä on ollut erityisen paljon ilmassa viime päivinä. Näin haastavaa katupölykautta ei ole ollut vuosiin, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. HSY vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla. Kun pitoisuudet nousevat korkeiksi, kaupungit kastelevat pääkatuja suolaliuoksella pölyn sitomiseksi. Myös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämillä pääväylillä tehdään pölynsidontaa HSY:n kastelupyyntöjen perusteella. ??Havis Amandan nuorkauppakamari ilahduttaa Lastenklinikan potilaita ja haastaa yritykset mukaan. Helsinkiläinen Havis Amandan nuorkauppakamari toteuttaa jälleen tänä keväänä jo perinteeksi muodostuneen hyvän mielen pääsiäisprojektin Lastenklinikalla 29. maaliskuuta. Nuorkauppakamarilaiset ilahduttavat klinikan potilaita pääsiäisnoidiksi ja -pupuiksi pukeutuneina ja vievät heille pieniä lahjoja. ? Lahjoituksina olemme saaneet mm. makeisia ja pehmoleluja. On hienoa, että yritykset ovat tänäkin vuonna lähteneet mukaan hyvän mielen projektiimme?, kamarin projektipäällikkö Miia Lindell kertoo. Kamarin puheenjohtaja Tuulia Hovi toteaa, että lastenklinikan virpominen on Amandoille rakkaaksi perinteeksi muodostunut tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta ruohonjuuritasolla. ?Haastan kaikki yritykset mukaan projektiimme. Lahjoituksia lastenklinikan pienille potilaille otetaan edelleen vastaan. ? Haluamme tällä pienellä teolla olla mukana toivottamassa klinikan potilaille ja heidän perheilleen hyvää pääsiäistä, päättää Kristina Lönnberg lelukauppa Tingelingistä. Nuorkauppakamarit vaikuttavat yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten aikuisten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Havis Amandan nuorkauppakamari on Suomen ja Euroopan ainoa täysin naisjäsenistä koostuva nuorkauppakamari. Kamarissa on tällä hetkellä noin 90 jäsentä. Kamari on osa Suomen nuorkauppakamarit ?järjestöä sekä kansainvälistä kehittymis- ja johtamiskoulutusjärjestöä (Junior Chamber International).
• Viikot 14-15? Nro 7 KALLIO LEHTI Monikulttuurisen musikaaliyhteisön luoma Afrobeat from the Heart -musikaali tulee uudistuneena, nähtävillä toistaiseksi viimeistä kertaa Suomessa! 13
• KALLIO LEHTI 14 Peittoja keskosille Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Tommi Raitio Varaa yritys/kotikäynti jo tänään ? 040 56 44 433 ? Tällä kupongilla 3x30min 50?, 3x45min 100? tai -10% hinnaston mukaisesta hieronnasta Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10? Tarjous voimassa 15.4.2015 asti (koskee myös ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia myöhemmille kuukausille) Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo Nro 7 ? Viikot 14-15 ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Hyväntekeminen tuo hyvää koko yhteisöön ??Apollon Yhteiskoulu on tehnyt koko koulun yhteisenä tempauksena peittoja Lastenklinikan keskosia lämmittämään. Tempaus sai alkunsa ajatuksesta tehdä yhdessä hyväntekeväisyyttä ja laittaa hyvä kiertämään. Idea oli tehdä jotain sellaista, johon kaikki voivat osallistua juuri omankokoisella panoksellaan ja jonka avun oppilaat voivat itse viedä perille. Keskosten peitot tehtiin isonäidinneliöistä virkkaamalla. Täten jokaisen tekemä yksittäinen neliö riitti osaksi yhtä peittoa ja kynnys osallistua yhteiseen tekemiseen oli pieni. Villaisten virkkausten taustaksi ommeltiin 7-luokan tekstiilityön tunneilla puuvillaflanellia. Virkkausprojekti aloitettiin syksyllä 2014 koululla järjestettyjen Vanhempainmessujen yhteydessä. Apollon avoimet ovet toivat virkkausprojektin lähemmäs myös oppilaiden ja opiskelijoiden vanhempia, jotka pääsivät täten osallistumaan peittojen virkkaukseen. Tämän jälkeen oppilaat jatkoivat virkkausta teks- tiilityöntunneilla ja koulun henkilökunta virkkasi peittoja omalla ajallaan ja välitunneilla opettajien huoneessa. Apollon Yhteiskoulussa haluamme korostaa koulu- ja opiskeuhuoltotyön dialogia, kuvaamme usein työtämme hyvinvointityönä, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on tärkeä roolinsa. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat osa koulun henkeä. Osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemus tukee käsitystämme omaa ja yhteistä hyvinvointia vahvistavasta yhteisöstä, jossa ymmärretään ihmissuhteiden merkitys pienten arkipäivästen ilon hetkien havaitsemisessa. Punainen lanka hyväntekeväisyysprosessissa oli ajatus siitä, että jokainen voi tehdä hyvää myös ilman taloudellista panosta ja että hyvän tekeminen lisää sekä kokemuksiemme että tutkimustenkin mukaan hyvinvointia, onnellisuutta ja terveyttä. Yhdessä kuljetulla matkalla jaoimme kokemuksen omasta merkityksellisyydestä, yhteisöllisestä osallisuuden tunteesta ja 7 -luokan oppilas Josefina Miguel auttaa Apollon avoimien ovien osallistujia virkkaamaan. Kuva: Hanna Azevedo. yhteisen tavoitteen eteen työskentelystä, joka tulee jälleen näkyväksi ja saa uden merkityksen jonkun pienen ihmisen ja elämänalun ihmeessä. Prosessin aikana meillä kaikilla, Apollon nuorilla ja aikuisilla oli mahdollisuus, konkreettisen tekemisen -peittojen virkkaamisen kautta, myös kokea ja nähdä maailmaa monitasoisesti. Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi 7 -luokan oppilaat kokoavat isoäidinneliöistä peittoja Apollon avoimissa ovissa. Samalla avoimien ovien osallistuvat vanhemmat ja muu koulun väli opettelee virkkaamaan isoäidinneliötä. Kuva: Hanna Azevedo Oma ja yhteinen kokemus linkittyi eri tavoin itse kunkin elämäntarinaan ja yhteiseen tarinavarastoon. Peittojen valmistusprosessi oli kuin lämmin, iloa antava halaus, jonka kerran koettuaan haluaa kokea uudestaan. Lupaamme, että Hyvän tekeminen Apollossa jatkuu tulevinakin vuosina. Josefina Miguel 7B haastattelu: Millaista oli tehdä peittoja keskosille, mitä tunteita se herätti? ? Oli tosi ihanaa, että sai tehdä pienille lapsille jotain, varsinkin sellaisille, jotka ovat syntyneet normaalia aikaisemmin. Oli mukavaa, kun sai opetella virkkaamaan. Ainakin muutamat muutkin oppilaat innostuivat projektista tosi paljon ja virkkasivat hurjasti. Miten peittojen tekeminen vaikutti koko ryhmään tai koko kouluun? Kaikille oli varmasti tosi iloista osallistua virkkaukseen ja kaikki olivat innoissaan virkkamassa Apollon avoimissa ovissa. Millaista oli ommella puuvillaflanellia virkattuihin peittoihin? Kankaiden ompelussa ja valinnassa oli haastavaa se, kun piti miettiä mistäköhän väristä vauvat ja niiden vanhemmat tykkää. Pitkäperjantai: Jumalan Karitsa ??Pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimystie päättyy. Jeesuksen vastustajat ja vainoajat ovat saavuttaneet päämääränsä. Jeesus ei enää aiheuttaisi paheksuntaa ja hämmennystä. Hänet oli vangittu ja tuomittu kuolemaan. Nyt hän kärsi rangaistusta ristillä, kahden ryövärin vierellä. Ristin luona oli ihmisiä, jotka pilkaten ja ilakoiden seurasivat Jeesuksen kuo- linkamppailua. Siellä oli myös ihmisiä, jotka olivat kulkeneet Jeesuksen seurassa. He eivät ymmärtäneet, miksi kaiken piti päättyä näin. Ristillä ihminen Jeesus Kristus eli pimeimmän hetkensä. Hän, joka oli auttanut muita, oli nyt inhimillisen avun ulottumattomissa. Hän joka oli lahjoittanut uuden mahdollisuuden, oli vailla toivoa ja voimaa. Hän, joka oli julistanut: Isä ja minä olemme yhtä, huusi nyt kovalla äänellä. Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut! Koko luomakunta eli mukana Jumalan Pojan kärsimyksessä. Pimeys laskeutui koko maan ylle. Kuoleman hetkellä maa vavahteli ja kalliot halkeilivat. Haudat aukesivat. Järkytys valtasi ne jotka läheltä olivat seuranneet Jeesuksen kamppailua ja kuolemaa: Tämä oli todella Jumalan Poika! sanoivat sadanpäällikkö ja Jeesusta vartioineet miehet. Kukaan ei voinut aavistaa, että se, mikä inhimillisesti katsoen oli tappio, oli Jumalan maailmassa alkusoitto lopulliselle voitolle synnistä ja kuolemasta. Tänä vuonna pitkäperjantai on 3.4. Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristinkuolemaa. Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin. Hän rakensi sovinnon Jumalan ja ihmisten välille ja avasi tien ikuiseen elämään. Jeesuksen ristinkuolema kutsuu myös meitä rakentamaan rauhaa ja sovintoa.
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15? Nro 7 15 Lemon Grass Thai Cuisine Avoinna: Arkisin lounas 11-15 Myös Take Away Uudet kotisivut avattu! Kolmas Linja 12 ? 09-8763 279 Ma-Pe La Su 11-20 12-20 12-20 Katso laaja ruokalistamme www.ravintolasaba.fi E TULE, KO ! U JA IHAST PIZZAT INTIALAINEN KALARUOAT JÄLKIRUOAT Hämeentie 7, Helsinki p. 09 - 7733 998 avoinna: su-to 11-01, pe-la 11-05 Myös kotiinkuljetus! A-oikeudet Avoinna ma-la 9-02, su 9-01 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 Afrobeat from the Heart-musikaali Afrobeat from the Heart -musikaali ??Henkilösarja Afrobeat from the Heart tuo esiin monikulttuurisella työryhmällä luodun ja kasvatuksellisen musikaalin esiintyjiä.  Musikaali esitetään Tampereella ja Helsingissä maalis-huhtikuussa, toistai- seksi viimeistä kertaa Suomessa. Musikaali pohjautuu nigerialaisen muusikon, ihmisoikeusaktivistin ja afrobeatin kuninkaan Fela Kutin elämään. Fela Kutin elämäntyöllä on suuri merki- tys edelleen Afrikassa sekä maailmanlaajuisesti. Lippuja musikaaliin löytyy täältä:  www.lippupalvelu.fi/artist/afrobeat-fromthe-heart-lippuja/954455 www.facebook.com/afrobeatfromtheheart  Lisätietoa musikaalista Facebookista: https://www.facebook.com/afrobeatfromtheheart Helsingin tapahtuma Ivana! Aki! ?Maahanmuutosta ei ole varmasti seurannut millekään maalle mitään pahaa, joten rajat auki vaan. Kulttuurien välistä yhteistyötä pitäisi olla enemmän, sillä Suomi on täynnä maahanmuuttajia, jotka on täysin eristetty yhteiskunnasta. Musiikki ja tanssi ovat kansainvälisiä kieliä, joten kommunikointi eri kulttuurien välillä on niiden kautta helppoa. Muutenhan suomalainen kulttuuri on läpeensä sisäänpäin kääntynyt ja suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä paljon kehitettävää? Aki Haarala on helsinkiläinen kitaristi, tuottaja ja säveltäjä, joka on työskennellyt musiikin ammattilaisena kaksikymmentä vuotta. Hän on opiskellut ammatin USA:ssa ja Englannissa ja tullut takaisin Suomeen vuonna 2001. Mustan rytmimusiikin on valinnut yksinkertaisesti siksi, että pitää siitä. Ny- kyään hän on Afrofunkbändin vastuuhenkilö, mutta tuli alun perin tunnetuksi yhtenä suomalaisen soulin uutta aaltoa edustavan Quintessence-yhtyeen perustajajäsenistä. Haarala työskentelee sekä kotimaisten että kansainvälisten eturivin artistien ja yhtyeiden, tällä hetkellä muun muassa Palefacen, Räjähtävän nyrkin, Ismaile Sane Octetin ja Lightboxerin kanssa. Lisäksi hän opettaa kitaransoittoa eri oppilaitoksissa ja pitää kitaransoiton workshopeja. Nykyään musiikki merkitsee hänelle tietysti ennen kaikkea elantoa, mutta Fela Kutin musiikkia on hänen mielestään todella kiva soittaa ja tämä musikaali on ainut tilaisuus päästä sitä soittamaan. Fela Kutia ei juuri radiosoitossa kuule, joten tämän produktion hän näkee yleissivistävänä. ?En haluaisi tanssia työkseni, koska sitten sitä olisi pakko tehdä. Nyt se on minulle intohimo.? Ivana Vojnovic tuli Suomeen ex-jugoslaviasta Belgradista, kun hän oli vasta kaksivuotias. Silti hän ei tunne olevansa oikein suomalainen, eikä sen puoleen serbialainen tai bosnialainenkaan. Hänen kaikki sukulaisensa ovat hajaantuneet ympäri maailmaa jamummolakin on lentomatkan päässä. Kotona heillä puhutaan serbokroatiaa. Hän on seitsemäntoistavuotias ja suorittaa tällä hetkellä kaksoistutkintoa, eli käy sekä kielilukiota että opiskelee puvustamista Stadin ammattiopistossa. Sen lisäksi hän on harrastanut tanssimista laidasta laitaan ? kokeillut suomalaista kansantanssia, discotanssia ja streetdancea. Viimeisin löytö on homomiesten parissa syntynyt naisellinen vogue. Tällainen yhteistyö on hänen mielestään tosi hyvä, koska afrikkalainen kulttuuri tuo väriä maailmaan. Hän tykkää tutustua eri maista tuleviin ihmisiin, sillä sitä kautta heitä oppii ymmärtämään. Suomessa jotkin asiat ovat hänen mielestään hyvin - esimerkiksi lääkäriltä saa apua, kun sitä tarvitsee. Toisaalta suomalaiset eivät juuri tervehdi naapureitaan tai juttele kenellekään vaikka metrossa. ?Tykkään siitä, kun vaikka metrossa eteen tulee joku vieraasta kulttuurista oleva ja alkaa höpöttää. Vaikka se tietäisi minulle vaikeuksia, niin tykkään siitä silti.? Facebookissa:  https:// www.facebook.com/ events/879151362106434/ Tampereen tapahtuma Facebookissa:  https:// www.facebook.com/ events/768588593236538/ Kuvaaja: Joni Sarkki Haastattelija: Riikka Takala KOMEDIA PAINONHALLINNASTA klo 19 Esitykset: 8.4. / 9.4. / 11.4. / 15.4. / 17.4. Liput 15 ? /12 ? 22.4. / 23.4. / 25.4. / 29.4. / 6.5. / 7.5. / 9.5. Käenkuja 6-8 Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Emily! ?Laulaminen on minun juttuni ja se antaa minulle voimaa. Musikaalia varten opettelin roolityöskentelyä, koska siinä tarvittiin sitä, mutta laulamista aion jatkaa musikaalin jälkeenkin? Emily Coretta Aderinwale syntyi ja kasvoi Suomessa, mutta hänen isänsä oli nigerialainen. Muita tummempi ihonväri johtaa joskus siihen, että hänelle puhutaan englantia. Hän työskentelee tätä nykyä lastenhoitajana päiväkodissa. Afrobeat from the Heart -musikaalista hän sai kuulla tuttavansa kautta ja pestautui musikaaliin laulajaksi ja näyttelijäksi heti alkuaikoina. Hän kävi ala-asteella musiikkiluokkaa ja on sen jälkeenkin laulanut kavereiden häissä ja toiminut taustalaulajana reggae-bändissä. Hänen mielestään on tosi hyvä sekoittaa kulttuureja ja taustoja, sillä sitä kautta oppii. Hän tuli itse tähän projektiin osaksi oppimaan isän puolen juuristaan ja afrikkalaisista tavoista. ?On minulla kyllä muutenkin afrikkalaisia ystäviä, joiden kautta ne tulevat tutuksi.? hän sanoo. Emilyn mielestä suomalainen yhteiskunta on melko suppea ja kansa sisäänpäin kääntynyt, eikä suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan juuri ole. Viime aikoina tässä suhteessa on tosin menty parempaan suuntaan, mutta vieläkin ulkomaalaisen on esimerkiksi paljon vaikeampaa saada töitä.
• KALLIO LEHTI 16 Nro 7 ? Viikot 14-15 Lääkekorvauksiin 45 euron alkuomavastuu Vanhankaupunginlahti pirtuajan viinapankki ??Vuoden 2016 alusta alkaen lääkärin määräämistä, Kelan korvaamista lääkkeistä saa sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun. Alkuomavastuu on 45 euroa kalenterivuodessa. Alkuomavastuu kertyy reseptillä ostetuista korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista. Alkuomavastuu ei koske lapsia ja nuoria. Sitä aletaan soveltaa vasta sen vuoden alusta, jolloin henkilö täyttää 19 vuotta. Lääkkeen hinnasta riippuen alkuomavastuu voi täyttyä jo vuoden ensimmäisessä lääkeostossa tai saman kalenterivuoden aikana useammissa lääkeostoissa. Alkuomavastuu kerryttää lääkkeiden vuotuista omavastuuosuutta, ns. lääkekattoa. ???Hämeentiellä Vallilassa oli Aamutähden kahvila. Erik löysi Juvoset sieltä. Hän meni suoraan heidän pöytäänsä ja löi vanhemman veljen päähän viinipullon. Nuorempaa veljeä hän otti pillistä ja löi nyrkillä. Nuorempi veli alkoi jo melkein puhua ja tunnustaa, mutta vanhempi veli virkosi ja esti puheet. Poliisit tulivat paikalle ja kaikki kolme joutuivat kamarille ?. Näin elävästi kuvailee Vallilan elämää 1930-luvun alussa Eero Haapanen juuri ilmestyneessä erinomaisessa kirjassa ?Sörkan rysäkeisarit?. SKS:n kustantama kirja kuvaa erittäin herkullisesti, todenmukaisesti helsinkiläisen kalastajasuvun, Karlssonien, elämää 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Karlssonit olivat menestyneitä ammattikalastajia ja myös uhkarohkeita pirtun salakuljettajia kieltolain aikana 1919-1932, mutta viinaa he toivat Vanhankaupunginlahdelle vielä 1950-luvulla. Viron viinat olivat vain vaihtuneet puolalaiseen ?Varsovan lauluun?. Janoisiahan Suomessa on aina riittänyt. Lääkkeiden peruskorvauksen taso nousee Alkuomavastuun yhteydessä lääkkeiden peruskorvaus nousee vuoden 2016 alussa nykyisestä 35 %:sta 40 %:iin. Erityiskorvausprosentit säilyvät ennallaan. Myöskään lääkekattoon ei ole tulossa muutoksia. Peruskorvausprosentin nosto lieventää alkuomavastuun vaikutuksia erityisesti niillä asiakkailla, jotka nykyisin maksavat itse paljon peruskorvattavista lääkkeistään. Erityiskorvausta lääkärinlausunnon laatimispäivämäärästä alkaen Tiettyjen vaikeiden, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen. Oikeutta erityiskorvaukseen haetaan toimittamalla Kelaan lääkärin kirjoittama B-lausunto. Vuoden 2016 alusta lähtien erityiskorvaus voidaan tietyin edellytyksin maksaa takautuvasti lääkärinlausunnon allekirjoituspäivämää- rän jälkeen tehdyistä lääkeostoista, vaikka lääkärinlausunto tulisi Kelaan vasta myöhemmin. Alkuomavastuu edellyttää reaaliaikaista tiedonsiirtoa Alkuomavastuun käyttöönottoa valmisteltaessa Kela on yhdessä apteekkien kanssa kehittänyt lääkkeiden suorakorvausmenettelyä. Kela saa nyt apteekeista tiedot asiakkaan lääkeostoista heti oston tapahduttua. Uusi välitysmenettely mahdollistaa myös sen, että tieto vuotuisen omavastuuosuuden eli lääkekaton ylittymisestä päivittyy nopeammin asiakkaan tietoihin. Asiakas voi seurata lääkekaton täyttymistä Kelan asiointipalvelusta. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lääkekatto on tänä vuonna 612,62 euroa. Sen täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokerralta. Vuoden 2016 alusta lähtien Kela saa apteekeista tiedon myös asiakkaan maksamasta alkuomavastuusta heti oston tapahduttua. Apteekki tietää myös, minkä verran alkuomavastuuta täytyy vielä maksaa. Tieto on täysin reaaliaikainen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka asiakas kävisi eri apteekeissa samana päivänä, Kelasta välittyvä alkuomavastuutieto on asiakkaan viimeisimmän käynnin mukainen. Alkuomavastuun vaikutukset vaihtelevat Alkuomavastuun ja peruskorvauksen 5 prosenttiyksikön noston vuoksi potilaan maksettavaksi jäävän osuuden on arvioitu nousevan keskimäärin 8 euroa vuodessa. Kustannusvaikutukset riippuvat potilaalle määrättyjen lääkkeiden kustannuksista ja korvausprosenteista. Noin 12 prosentilla lääkkeiden käyttäjistä oma maksuosuus nousee enemmän kuin 20 euroa ja yhdellä prosentilla pienenee yli 20 euroa vuodessa. Enimmillään vuodessa maksettava oma osuus nousee alkuomavastuun verran. Korvattavia lääkkeitä käyttävistä aikuisista noin neljäsosa jää ilman korvauksia, koska heidän lääkkeidensä vuotuiset kustannukset ovat alle 45 euroa. Niillä, joilla kustannukset ovat tätä korkeammat, itse maksettavan osuuden muutokseen vaikuttavat peruskorvattavien lääkkeiden kustannukset. Raja-arvo on 360 euroa. Jos peruskorvattavien lääkkeiden vuotuiset kustannukset ovat ennen korvauksen vähentämistä tätä pienemmät, lääkkeen käyttäjän itse maksettava osuus nousee nykyiseen verrattuna. Jos ne taas ovat tätä suuremmat, itse maksettava osuus pienenee. Henkilöillä, joilla on ainoastaan erityiskorvattuja lääkkeitä, itse maksettavan osuuden nousu on enintään alkuomavastuun verran vuodessa. Uudistus ei vaikuta niillä henkilöillä, joilla lääkekatto ylittyy. Myös alkuomavastuu kerryttää lääkekattoa. Uudistus ei myöskään nosta alle 18-vuotiaiden itse maksettavia kustannuksia, koska alkuomavastuu ei koske heitä. Niillä alle 18-vuotiailla, joilla on käytössään peruskorvattavia lääkkeitä, itse maksettava osuus pienenee korvausprosentin noston vuoksi. Vuonna 2014 lääkekorvauksia maksettiin 3,8 miljoonalle henkilölle yhteensä 1 860 milj. euron lääkekustannuksista. Tästä summasta korvattiin 1 306 milj. euroa. Vuodesta 2013 lääkekorvaukset nousivat 2,6 prosenttia. Ennakkoarvioiden mukaan alkuomavastuun käyttöönotto ja peruskorvausprosentin nosto säästävät lääkekorvausmenoja noin 32 milj. euroa. Kuvassa vas.: Jussi Vehkasalo, Aura Pasila, Nestori Välitalo. Kuva Timo Seppälä. Ilmainen ämpäri Kultsasta! ??Teatteri Kultsassa parhaillaan pyörivän LÄSKIT! näytelmän keskiviikon 25.3. esityksessä jaetaan kaikille katsojille ilmainen ÄMPÄRI. Tässä kestävässä tuotteessa on RUISKUMAALATTUNA teksti LÄSKI, joten terävällä veitsellä raaputtamalla läskiämpäristä saa kätevästi laskiämpärin. Näitä himoittuja monikäyttöesineitä on tarjolla vain 40 ensimmäiselle, mutta mikä parasta, nyt ei tarvitse JONOTTAA ULKONA, vaan varauksen voi tehdä kätevästi etukäteen netissä. Eikä tässä vielä kaikki: yhteen ämpäreistä on sijoitettu V-I-I-D-E-N E-UR-O-N lahjakortti Kultsan kahvioon! Ohjaaja Jalmari Jalonen kertoo haluavansa olla osana rikasta suomalaista ämpärijonotusperinnettä, joka tiettävästi sai alkunsa Hyvinkään Anttilan vuoden 1983 ämpäritarjouskampanjasta, joka aiheutti kaaoksen. Näytelmän nettisivujen mukaan LÄSKEJÄ ei kannata mennä katsomaan, jos on vartaloonsa 100 prosenttisen tyytyväinen, ei ole koskaan laihduttanut eikä omaa mitään mielipidettä dieettien toimivuudesta. Kuusiluoto ja Kokkoluoto Aamutähden, Morgonstjärnan, Hämeentie 78 ikkunoista ei ihan näkynyt Vanhankaupunginlahdelle, mutta tänä päivänä Hermannista aukeaa näkymä merenlahdelle. Pohjoisimmassa päässä iso Lammassaari on umpeutunut melkein kiinni mantereeseen, mutta sen eteläpuolella sijaitsee Kuusiluota ja siitä Arabianrantaanpäin piskuinen Kokkoluoto. Kuusiluoto ja Kokkoluoto ovat Haapasen kirjan ?päähenkilöt?, näillä saarilla eleilivät Karlssonin laa- jan suvun kirjavat henkilöt. Rysäkalastus oli pääelinkeino, kalastuksella saattoi rikastuakin, saaliit vietiin tuoreina Kauppatorille. Rikastumisen myötä kalastajat saattoivat hankkia talon myös maista toiseksi asuinpaikakseen. Karlssonin talon paikka Toukolasssa on vielä löydettävissä Kumpulanmäen metsiköstä Kustaa Vaasan tien ja yliopistokampuksen välistä. Kalastus oli hyvä elinkeino, mutta kieltolaki muutti kaiken. Murhia, tappoja, ryöstöjä Kieltolain aika on saanut aika usein elokuvissa ja kirjallisuudessa romanttista ?poliisi-rosvot? kamppailun hohdetta, kaukana todellisuudesta. Eero Haapanen on tehnyt ainutlaatuisen suurtyön tutkimalla poliisien ja oikeuslaitosten pöytäkirjoja rikoksista Vallilassa, Hermannissa, Toukolassa, Vanhassakaupungissa, Kalliossakin. Pöytäkirjoja, joissa osallisina ovat eri aikoina olleet Karlssonien suvun edustajat , kavereineen , ja vihamiehineen. Erityisesti kieltolain aika pirtun salakuljetuksineen työllisti paitsi salakuljettajia myös viranomaisia. Pirtumiehet, joku nainenkin mukana, eivät suinkaan olleet mitään yhtenäistä, kivaa toverijoukkoa, vaan usein verisissä vihoissa keskenään. Kilpailevan joukon jäseniä murhatiin, tapettiin, kadotettiin, kilpailevia salakuljettajia myös ilmiannettiin. Edellä kerrottu Aamutähden tapaus johtui Erik Karlssonin veljen Torvaldin katoamisesta keväällä 1932. Torvald oli ollut pirtumatkalla Eestiluodossa ja kadonnut. Juvosen veljeksiä epäiltiin, mutta näyttöä ei löytynyt. Siksi Erik ?kovisteli? veljeksiä. Katoaminen, mahdollinen murha , jäi ikuisiksi ajoiksi selvittämättä, Torvald julistettiin virallisesti kuolleeksi 2002. Kieltolain aikana rikosten määrä oli Suomessa huipussaan, ei vähiten rannikkoseudun kalastajien keskuudessa. Niinpä kirjassa kerrotaan, että kansanäänestyksessä kieltolain kumoamisesta 1931, lain kumoamista kannattivat lämpimästi rannikkokalastajien vaimot! He joutuivat kokemaan kieltolain rikollisen puolen, jossa olivat usein mukana heidän puolisonsa ja lapsensa. Kirjoittaja epäilee, että Kuusiluodon kalastaja- Karlssonit eivät kannattaneet kieltolain kumoamista ! Kuin dekkari Haapasen kirjaa ?Sörkan rysäkeisarit? lukee kuin hyvää jännityskirjaa, dekkaria. Ero dekkariin on kuitenkin Haapasen kirjan eduksi se,että kertomukset perustuvat tosiasioihin, valtavaan työhön oikeuden pöytäkirjojen, poliisin arkistojen tutkimiseen. Kirja on erinomaisen mielenkiintoista Hermannin, Vallilan, Vanhankaupungin, Toukolan, Kallion, Sörnäisten,Arabian lähihistoriaa. Semmoista historiaa, jota ei ole aiemmin kirjoitettu, historiaa, joka on ollut liian ?juhlavaa? ns. virallisiin teoksiin. Kun nyt kävelen Hermannissa ja katson ylhäältä Vanhankaupunginlahtea, silmiini osuvat Kokkoluoto ja Kuusiluoto. Luettuani ?Sörkan rysäkeisarit? kirjan katson luotoja ihan eri silmällä. On siellä vietetty melkoista elämää ... Pekka Hurme Gramex tilitti 18,5 miljoonaa euroa musiikille ??Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti viime vuonna yhteensä 18,5 miljoonaa euroa musiikille. Korvauksista meni kotimaiselle musiikille 10,37 miljoonaa euroa ja ulkomaiselle 8,13 miljoonaa euroa. Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, musiikkikappaleittensa käyttömäärien mukaisesti. Taiteilijoiden keskikorvaus oli 767 euroa vuodessa ja tuottajien 5 129 euroa vuodessa. 263 taiteilijaa sai yli 5000 euroa vuodessa ja näistä sai yli 10 000 euroa vuodessa. 23 tuottajaa sai yli 50 000 euroa vuodessa. Tilitetty summa koostuu pääosin edellisvuonna 2013 kotimaasta kerätyistä korvauksista. Lisäksi tilitettiin aiempina vuosina, pääosin ulkomailta kotiutuneita korvauksia. Tämän lisäksi tuottajille tilitettiin tallennuskorvauksia aiemmilta vuosilta, jonka vuoksi tuottajat saivat korvauksia aiempaa enemmän. Taiteilijat saivat 2014 yhteensä 7,95 miljoonaa ja äänitteiden tuottajat 10,55 miljoonaa euroa korvauksia. Suuri osa ulkomaisen musiikin tuottajakorvauksis- ta maksetaan kansainvälisten levy-yhtiöiden Suomessa toimiville tytäryhtiöille tai lisenssin haltijoille. Korvaukset kertyvät musiikin käytöstä Gramex-korvauksia kerätään äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia sekä osa korvauksina äänitteiden tallentamisesta. Lisäksi Gramex kerää korvauksia ja myöntää lupia musiikkivideoiden käyttöön. Nyt jaettu summa koostui pääosin vuonna 2013 kertyneistä korvauksista. Vuonna 2013 korvauksia kertyi 8,5 miljoonaa euroa äänitemusiikin käytöstä taustatai tanssimusiikkina muun muassa kaupoissa, ravintoloissa ja kuntosaleissa (julkinen esittäminen). Radioja televisioyhtiöiltä kertyi esityskorvauksia 7,3 miljoonaa, internet-verkkokäytöstä ja tallentamisesta yhteensä 3 miljoonaa ja ulkomailta 0,3 miljoonaa. Tämän lisäksi kertyi vajaa miljoona euroa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja. Taiteilijat ja tuottajat saa- vat korvauksensa yksilöllisesti, musiikkikappaleittensa käyttömäärien mukaisesti. Koska äänitteellä esiintyy useita taiteilijoita, mutta sillä on yleensä yksi tuottaja, tuottajan keskikorvaus on suurempi. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen. Sitä ennen kappaleiden soittomäärät on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Suuri osa esityskorvauksista jaetaan radiosoittojen suhteessa. Lisäksi korvausten jakoon vaikuttaa taustamusiikkioperaattoreilta saatu tieto siitä, mitä kaupoissa, asiakaspalvelutiloissa ja ravintoloissa käytettiin. Tekijänoikeusjärjestö Gramex edustaa yli 50 000 kotimaista taiteilijaa ja tuottajaa, sekä suurta määrää ulkomaisia. Gramex on panostanut viime vuosina erityisesti laillisen musiikin käytön helpottamiseen. Tästä on esimerkkinä, että Gramexilla on yksi Euroopan ensimmäisistä musiikin julkisten käyttöoikeuksien verkkokaupoistawww. gramex.fi.
• Viikot 14-15? Nro 7 KALLIO LEHTI 17
• KALLIO LEHTI 18 Nro 7 ? Viikot 14-15 Kirjasto 10 täyttää 10 vuotta ??1.4.2015 tulee kuluneeksi 10 vuotta Kirjasto 10:n avaamisesta. Kirjasto 10 juhlii syntymäpäiviään koko viikon 30.3. - 4.4. Kirjasto siirtyy lopulta vuonna 2018 valmistuvaan keskustakirjastoon. Kirjasto 10 on alusta lähtien ollut tekemisen paikka studioineen ja esiintymistiloineen. - Noin 80 % Kirjasto 10:n tapahtumista on nykyään asiakkaiden järjestämiä. Kirjasto 10 on myös paikka, jossa jatkuvasti testataan ja kehitetään uusia työtapoja ja kirjastopalveluita. Se on myös Helsingin käytetyin kirjasto, sanoo osastonjohtaja Kari Lämsä Kirjasto 10:stä. Kymmenen vuotta sitten Kirjasto 10:ssä yhdistyivät kaksi kirjastoa. - Silloinen Lasipalatsissa toiminut tietotekniikkakirjasto Kirjakaapeli sekä Pasilan musiikkiasema yhdistyivät. Tarkoituksena oli synnyttää jotakin enemmän kuin kahden kirjaston yhdistelmä ja näin sitten kävikin. Kirjasto 10:n tulevaisuus kajastaa vuonna 2018 valmistuvassa keskustakirjastossa. - Kirjasto 10 ja Kaupunkiverstas ovat jo nyt keskustakirjaston olemassa olevia osia, jotka siirtyvät keskustakirjastoon. Tänä syksynä Kaupunkiverstas muuttaa Lasipalatsista Kirjasto 10:n tiloihin ja alamme kehittämään palveluita tulevan keskustakirjaston tarpeisiin, Kari Lämsä kertoo. Kirjasto juhlii koko viikon Juhlaviikolla Kirjasto 10 täyttyy ohjelmasta. Kirjastossa pidetään sarjakuvavinkkausta, Kymppiklubi ja Lasten lauantain. Tiistaina ja keskiviikkona kirjastossa on käytössä Kaupunkiverstaan laitteita, kuten piirtopöytä ja vinyylileikkuri. Valamon kurssitarjonta laajenee ??Heinävedellä sijaitsevan Valamon opiston kurssitarjonta laajenee ja monipuolistuu. Perinteisten kurssien ohella tarjolla on monia uusia kiinnostavia kursseja, kuten Laulukurssi laulutaidottomille sekä Luonnonyrtit hyötykäyttöön. Tulevana kesänä Valamossa järjestetään kolmisenkymmentä erilaista lyhytkurssia. Tarjonnasta löytyy esimerkiksi musiikkiin, kirjoittamiseen ja kuvataiteeseen liittyviä kursseja. Laulukurssi laulutaidottomille on yksi kesän uutuus. ?Se on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat aina vähätelleet laulutaitoansa. Laulaminen ei kuitenkaan ole muita taitoja kummempi, sillä hyvällä ohjauksella ja harjoittelulla jokainen oppii.? kertoo opiston rehtori Kimmo Kallinen. Toinen toivottu ja odotettu uutuuskurssi on Luonnonyrtit hyötykäyttöön, joka toteutuu kesäkuun puolivälissä. Nämä uutuudet ja opiston muu kesäkauden tarjonta esitellään juuri ilmestyneessä kurssiesitteessä. Myös ihmisen elämään, itsetuntemukseen ja parisuhtee- seen liittyvät kurssit kuuluvat myös opiston kesäohjelmaan. Näille Valamon luostariympäristö tarjoaa oivalliset puitteet. Kädentaitojen kursseilla puolestaan on mahdollisuus oppia kokonaan uusia taitoja tai kehittää entisiä. Esimerkiksi Valamon jalometallipajassa on mahdollisuus valmistaa eri materiaaleista koruja ja sormuksia tai tutustua taidevalun perusteisiin ja lyijylasitöihin. ? Kuvataiteessa opistomme on onnistunut saamaan opettajakseen yhden aikamme merkittävimmistä venäläisistä nykytaiteilijoista, Irina Zatulovskayan. Tällaista on harvoin tarjolla näillä leveyksillä?, Kallinen toteaa. ?Lisäksi meillä on tekstiilien kultakirjonnassa ja ikonimaalauksessa maailmanluokan mestariopettajajia, mistä olemme erityisen ylpeitä. Heinävedellä Valamon luostarin yhteydessä toimiva opisto täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Opisto tarjoaa vuosittain lähes 150 kurssia. Toimintansa alkuvaiheessa opisto järjesti useamman kuukauden mittaisia ortodoksiseen uskoon, ikonimaalaukseen ja luonnonmukaiseen viljelyyn liittyviä kursseja kansanopistojen perinteiseen tapaan. ?Nykyisin kurssit ovat lyhytkursseja ja niitä on ympäri vuoden. Ikonimaalauskurssit ovat edelleen suosittuja, samoin kiinnostavat kädentaitokurssit, esimerkiksi kultakirjonta- tai taideja kellonvalukurssit, joita järjestetään vain harvoissa paikoissa? kertoo Kimmo Kallinen. Askelia hiljaisuuteen Luostariin liittyy hiljaisuus ja rauhoittuminen, ja myös kurssitarjonnassa on perinteisesti ollut retriittejä. ?Erilaisiin hiljentymiseen, hiljaisuuteen ja kuunteluun liittyviin matkailupaketteihinkin tuntuu olevan entistä enemmän kysyntää. Kiireisen arjen keskellä kaivataan hetken pysähtymistä,? toteaa Valamon luostarin myynti- ja markkinointipäällikkö Jaana Nykänen. ? Opiston kurssitarjontaan on lisätty uutena kurssina ?Askelia hiljaisuuteen, joka kolmen päivän ohjatulla jaksolla tarjoaa mahdollisuutta herkistää aistejaan kuuntelun ja keskustelujen kautta?. Valamon munkkiluostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. Heinävedellä jo 75 vuotta sijainnut luostari ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden. Nykypäivän ihmiselle luostarin levollinen ilmapiiri ja ympäröivä luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden rauhoittumiseen kaukana kaikesta kiireestä. Valamon munkkiluostarin veljestö elää hengellistä yhteisöelämää, joka pohjautuu ortodoksisen kirkon askeesin perintöön. Vanhan perinteen mukaan luostarin tulee elättää itse itsensä. Nykyisin Valamon pääelinkeino on matkailu: luostarissa käy vuosittain kymmeniä tuhansia vieraita, ja kaikki matkailusta saadut tuotot käytetään suoraan luostarin ylläpitoon ja kehittämiseen.
• KALLIO LEHTI Viikot 14-15? Nro 7 19 Puheenvuoro Opiskeluterveydenhuolto sai ohjeet: Miten toimia, kun opiskelijan terveys ei riitä alalle? Mediaseksikkyydelläkö ??Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen eli SORA-lainsäädännön mukaan terveydenhuollon tehtävä on arvioida opiskelijan terveys ja toimintakyky, jos opiskelija ei sovellu alalle, kun hänen opiskeluoikeutensa perutaan tai palautetaan tai kun hänet on tarve lähettää huumausainetestaukseen. Uuden oppaan tavoitteena on yhtenäistää terveydenhuollon käytännöt. SORA koskee niitä opiskelijoita, joiden opiskeluihin ja myöhemmin ammattiin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Huumausaine- testaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita kaikilla koulutusasteilla. Opas antaa terveydenhuollon henkilöstölle ohjeet toimia lain määrittelemissä ongelmatilanteissa säädösten mukaisesti niin, että opiskelijoiden oikeusturva ja tietosuoja säilyvät. Opas sisältää malleja lainsäädännön edellyttämistä todistuksista ja lomakkeita terveydenhuollon ja oppilaitosten välistä tiedonkulkua helpottamaan. Opas ei ota kantaa siihen, miten yksittäiset sairaudet vaikuttavat opiskelijan soveltuvuuteen. Jokaisen hakijan ja opiskelijan kohdalla on käytettävä yksilöllistä harkintaa. Moniammatillinen varhainen tuki on opiskelijan etu Pari vuotta sitten voimaan tulleen SORA-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. Lainsäädäntö antaa oppilaitoksille mahdollisuuksia puuttua niin hakuvaiheessa kuin opintojen aikanakin tilanteisiin, joissa opiskelija ei terveytensä puolesta sovellu niin sanottuun SORAtutkintoon liittyvälle alalle. On opiskelijan edun mukaista, että terveydellisiin ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain. Jos käy ilmi, ettei opiskelija sovellukaan valitsemaansa ammattiin, hänet tulee ohjata sopivalle alalle. Näin hänellä ei mene aikaa, energiaa ja kustannuksia hukkaan. Sen sijaan hän valmistuu kohtuullisessa ajassa työelämään sellaiselle alalle, jossa hän voi terveytensä puolesta toimia. Muun muassa terveydenhuollon ja koulun edustajien on autettava opiskelijaa etsimällä hänelle sopivia ratkaisuja, jotta hän ei jää yksin ja syrjäydy. Sora-ohjeista järjestetään koulutustilaisuus 9.6.2015 opiskeluterveydenhuollon henkilöstölle. HSY.n keräysautokierros alkaa huhtikuussa ??Helsingin seudun ympäristöpalvelujen keräysautot starttaavat tiistaina 7.4. Keräämme autoihin maksutta kodin vaarallisia jätteitä sekä metalliromua ja sähkölaitteita. Keräysautot kiertävät pääkaupunkiseudulla aina kesäkuun alkuun asti: Helsingissä 7.4.? 19.5., Espoossa ja Kauniaisissa 7.4.?27.5., Vantaalla 28.4.?27.5. ja Kirkkonummella 28.5. ja ?1.6. Asukkaat voivat tuoda autoihin maksutta kodin vaarallisia jätteitä, joita ovat muun muassa energiansäästölamput, loisteputket, maalit, liuottimet, torjunta-aineet ja siivouskemikaalit. Otamme keräysautoissa vastaan myös kotitalouksien sähkölaiteromua, kuten käytöstä poistettuja kylmälaitteita, sähköhelloja, pesukoneita, puhelimia ja leivänpaahtimia. Autolle voi tuoda korkeintaan kolme kappaletta samaa laitetyyppiä. Metallinkeräysautoon voi tuoda kotitalouksien yksittäisiä metalliesineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi polkupyörät, puulämmitteiset kiukaat sekä metalliastiat ja -purkit. Toivomme asukkaiden vievän suuret metallierät HSY:n Sortti-asemille, joissa metallin vastaanotto on myös maksutonta. Keräysautojen pysähdyspaikat kartalla Autot pysähtyvät lähes 300 paikassa eri puolilla pääkaupunkiseutua, joten romua ei tarvitse kul- jetella pitkiä matkoja. Tarkat aikataulut ja pysähtymispaikat ovat nähtävissä HSY:n verkkosivuilla www. hsy.fi/keraysautot. Lähimmän pysähdyspaikan voi etsiä kartalta tai kaupunginosahaulla. Keräysautojen pysähdyspaikkoja voi myös tiedustella soittamalla HSY:n asiakaspalveluun, puh. 09 1561 2110. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30? 15.30. HSY:n Sortti-asemat vastaanottavat romua ja jätettä ympäri vuoden Romua ja jätettä voi tuoda ympäri vuoden Sorttiasemille. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä voi viedä maksutta Sortti-asemien lisäksi pääasiassa huoltoasemien pihoilla sijaitseviin vaarallis- ten jätteiden kontteihin. Siniset vaarallisten jätteiden kontit tunnistaa punaisesta Kodin vaaralliset jätteet -kyltistä. Kontit ovat avoinna huoltamon aukioloaikoina. Kierrätyskeskuksen käyttökelpoisen tavaran keräysautokierros syksyllä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestää syksyllä käyttökelpoisen tavaran keräysautokierroksen. Keräysauto pysähtyy samoilla paikoilla kuin HSY:n nyt keväällä kiertävät keräysautot. Kierrätyskeskus järjestää näin laajan keräysautokierroksen ensimmäistä kertaa. Lisätietoja kierroksesta löytyy Kierrätyskeskuksen verkkosivuilta, www.kierratyskeskus.fi/keraysauto. Helsingin maankäyttösuunnitelma ja strategia ??Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK hyväksyi omalta osaltaan Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050:n (MASU 2050) sekä Helsingin seudun asuntostrategian 2025 ja päätti lähettää suunnitelmat kuntiin hyväksyttäviksi. ? Helsingin seudulla on maankäytön ja liikenteen sektorilla kaksi haastetta yli muiden: riittämätön vastuu yhteisestä asuntopolitiikasta ja yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. Nyt niihin on ensimmäistä kertaa pyritty yhdessä vastaamaan linkittämällä kunnolla yhteen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua, toteaa Helsingin seudun yhteistyökokouksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki. ?Suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, jolla turvataan seudun kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Kaikkien alueen kuntien on linjausten mukaan sitouduttava hyvin saavutettavien alueiden maankäytön tehostamiseen ja asuntostrategian toteuttamiseen. Tämä vaa- tii onnistuakseen uskallusta tehdä valintoja myös seudullisesta näkökulmasta. ? Suunnitelmista tehtyjen vaikutusten arviointien mukaan seudulla olisi kiinnitettävä huomiota hyvin saavutettavien alueiden maankäytön tehostamiseen. Keskeisenä näkemyksenä maankäyttösuunnitelmassa ja asuntostrategiassa on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla asuisi kaksi miljoonaa ihmistä. Tämä on mahdollista, jos kaikissa seudun kunnissa toteutuu tasainen yhden prosentin vuosittainen väestönkasvu ja koko seudun kasvu jatkuisi nykyisellä tasolla. Seudun työpaikkojen määräksi vuoteen 2050 mennessä arvioidaan 1,05 miljoonaa työpaikkaa. Kunnat ovat osallistuneet maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian valmisteluihin erittäin aktiivisesti ja myös asukkaat ovat saaneet kommentoida suunnitelmia jo valmisteluvaiheessa. Suunnitelmien luonnoksista saatiin 28 lausuntoa ja 33 kannanottoa mm. Helsingin Seudun Ympäristö- palvelut -kuntayhtymältä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Liikennevirastolta, ympäristöministeriöltä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä maakuntaliitoilta. Muutoksia kokoonpanossa Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyökokous kokoontui tiistaina 24.3.2015 ja valitsi vuosille 2015-2016 puheenjohtajaksi Tatu Rauhamäen (Helsinki), 1. varapuheenjohtajaksi Anna Helinin (Mäntsälä) ja 2. varapuheenjohtajaksi Tiina Elon (Espoo). Helsingin seudun yhteistyökokous on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä KUUMA-kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo. Seutuyhteistyön tavoittee- na on Helsingin seudun kilpailukyvyn turvaaminen ja sen konkreettisina kohteina ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut. Yhteistyön sisällöstä sovitaan vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa. Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan 1.10.2005. Eduskuntaan ??Suomea on riivannut jo vuosikausia piiloapartheid. Vähän niin kuin piilotyöttömyys. Jotain mikä on oikeasti olemassa, mutta joka on vain piilotettu. Apartheidista kirjoittaminenhan on rasistista - paitsi silloin kuin käsitellään jotain, mikä tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella - kuten vaikkapa Ruotsissa tai Etelä-Afrikassa. Siksi on ymmärrettävää, että siitä puhuminen lankeaa luonnostaan niille puolueille, jotka ovat siitä jo valmiiksi ryvetetyt. Apartheidihan tarkoittaa sitä, että vähemmistö sorsii enemmistöä. Vaikkapa kun seitsemän prosenttia sairaista käyttää 90 prosenttia terveydenhuoltomme yhteisistä rahoista, niin kyseessä on selvä apartheid. Siinä siis vähemmistö ratsastaa enemmistön työpanoksen harteilla. Mutta se ei ole mediaseksikästä. Ei ole mediaseksikästä puhua sairaista tai vanhuksista, vaikka asiaa kuinka yrittäisi elävöittää. Suomalaisten vanhusten muodostama aikapommi on maassamme paljon laajemmalle vaikuttava ilmiö kuin satunnainen paratiisikaunottarien perään itsensä räjäyttävä nuori mies omine pommivöineen konsanaan. Tapahtuu se sitten Bagdadissa tai Helsingissä. Jälkimmäisessä tuhoutuu ehkä torillinen ihmisiä ja torin infrastruktuuri - lihaa on paljon ja valmiiksi jo palasinakin kuin Hakaniemen hallin lihatiskillä ikään. Mutta vanhuspommi vie koko kansakuntamme kaaokseen. ?Vara on viisautta eikä vaaran enne?, totesi tulevakin poliitikko, kun eutanasialakeja ehdotteli. Muutamat poliitikot älysivät juuri viime tingassa olla enää mitään suurempia lupailemattakaan - rehellisyydessään hatunnostoinen asia sinällään. Apartheidin rintamalla olemme kuitenkin saaneet nyt uuden ja tosi mediaseksikkään ilmiön ravistelemaan Suomi Neidon hameenhelman rippeitä. Juuri niitä riekaleita, joiden alle ja suojaan niin moni oman maansa kaltoin kohtelema miespolo pyrkii nyt rikastuttaakseen globalisuuden etiikan ilosanomalla pohjoisen synkkää kansaa. Upouuden parisuhdeneutraaliavioliittolain myötä on ilmennyt, että heteroparit eivät nimittäin voi solmia laillistettua parisuhdetta heidän on pakko mennä naimisiin. Laillistetun parisuhteen kun voivat solmia vain samaa sukupuolta olevat. Ari Maarnela Nopeampi lukija saattaisi kysyä, että mitä ihmeen merkitystä sillä nyt on. Suomi Laiva on kansakuntana ajamassa kohden jäävuorta ja ihmiset kantavat huolta kansituolien kangaskuosista. Mutta. Se mediaseksikkyys. Laillistetussa parisuhteessa kun on kaikki avioliiton edut mutta ei yhtään haittoja. Saa mennä katsomaan kumppaniaan sairaalaan lähiomaisena, saa adoptoida, antaa ajokorttiopetusta - ja vaikka hypätä vieraissa, koskapa Raamatullinen aviorikos koskee vain avioliittolaisia. Jos sen sijaan on avioliitossa ja jos kumppani sattuu kuolla kupsahtamaan, niin siinähän pitää maksaa perintöveroa. Sitä eivät parisuhdelaiset joudu tekemään. Eikä kaikilla kansalaisilla ole suinkaan varaa muuttaa muille maille säästyäkseen perintäveron vitsauksilta. Toinen tärkeä vaaliteemani - jos vain olisin ehtinyt mukaan - olisi tämä sukupuolineutraali nimilaki. Ei olisi enää miesten ja naisten nimiä. Tuota pikaa vaihtaisin nimeni Mariaksi ja marssisin uimahallin pukuhuoneisiin naisten ovien kautta. Vartijalle vilauttaisin vain henkilökorttiani ja sanoisin olevani nainen. Ja jos muut naiset ajaisivat minut ulos, niin voisin aina syyttää heitä vaikka rasismista. Sehän oli siis sitä, missä enemmistö sorsii vähemmistöä. Vaali-ideani ei ole ollenkaan hullumpi. Voisin nauttia naisannokseni jo täällä maanpäällä ja vieläpä melko väkivallattomasti. Ja jos naiset vain ovat suvaitsevaisia, kuten olen tilastoista lukenut, niin viheltäisin siinä sitten vielä vaimoni mukaan - se on Musti nimeltään. Samoja Luojan luomia eläimiähän sitä tässä ollaan. Ari ?Maria? Maarnela www.kallio. perussuomalaiset.fi Kampin metroasemalla korjataan liukuporrasta ??Kampin metroasemalla kauppakeskuksen päädyssä on yksi liukuporras toistaiseksi poissa käytöstä. Liukuportaan korjaustyö vie viikkoja, sillä portaisiin tarvittavien varaosien toimitusaika on pitkä liukuportaan koneistotyypin harvinaisuuden vuoksi. Kampin metroasemalla kauppakeskuksen päädyssä olevan kolmen liukuportaan ryhmän keskimmäinen liukuporras on toistaiseksi poissa käytöstä. Kauppakeskuksen päädyn kaksi muuta liukuporrasta on normaalissa käytössä. Liukuportaan korjaustyö vie viikkoja, sillä portaisiin tarvittavien varaosien toimitusaika on pitkä liukuportaan koneistotyypin harvinaisuuden vuoksi. Liukuportaiden tavallisimpia varaosia pidetään varastossa lyhyen korjausajan takaamiseksi.
• KALLIO LEHTI 20 Nro 7 ? Viikot 14-15 Talvipuutarhan pääsiäinen ??Helsingin kaupungin Talvipuutarhan pääsiäiskoristelu on valmiina katseltavaksi. Talvipuutarhan aukioloajat pääsiäisen aikaan: ti 31.3.2015 klo 9.00? 15.00 ke?to 1.?2.4.2015 klo 12.00?15.00 Pitkäperjantaina 3.4. avoinna klo 12.00?16.00, la?ma 4?6.4. klo 12.00? 18.00. Ohjelma: Modernin esitystaiteen ryhmä Instant Karma: G.B. Pergolesin Stabat Mater-esitys kiirastorstaina 2.4.2015 klo 13.00, kesto noin 45 min. Vapaa pääsy. Nukketeatteri Sytkyt esiintyy lankalauantaina 4.4.2015 sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä 5.4 ja 6.4. klo 13.00 ja 15.00. Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 ja perille pääsee parhaiten raitiovaunulla 8. Vapaa pääsy. Taikoja ja tarinoita Micke Bjorklof & Blue Strip on Vuoden yhtye ??Suomalainen bluesrockin monitaituri Micke Bjorklof & Blue Strip palkittiin Vuoden yhtyeenä lauantaina 21.3. Helsingissä järjestetyssä FBA-palkintogaalassa. Lisäksi yhtye julkaisee tällä viikolla kuudennen studioalbuminsa ?Ain?t Bad Yet?, jonka on tuottanut kymmenkertainen Grammy-voittaja John Porter. Micke Bjorklof & Blue Strip valittiin Vuoden yhtyeeksi Helsigin Virgin Oil Co. -ravintolassa järjestetyssä Finnish Blues Awards -gaalassa, jossa palkittiin kotimaisen bluesin ansioituneita tekijöitä. ?Kun alan kotimaisilla markkinoilla on pöhinää, niin sitä enemmän genre alkaa kiinnostaa myös ulkomaisia toimijoita?, toteaa blues-artisti Erja Lyytinen. Micke Bjorklof & Blue Strip onkin viime aikoina ollut paljon esillä paitsi Suomessa myös kansainvälisillä markkinoilla. Aiemmin tässä kuussa yhtye edusti Suomea International Blues Challenge -tapahtumassa Brysselissä. Lisäk- si yhtyeen kappale House for the Blues valittiin 18 000 laulun joukosta mukaan semifinaaliin USA:n Nashvillessä järjestettävässä International Songwriting Competition -kisassa. Kappale on yhtyeen edelliseltä levyltä After The Flood, joka julkaistiin kaikkiaan 25 eri maassa ja joka ylsi muun muassa UK:n IBBAlistan sijalle 11. Yhtyeen uusi levy Ain?t Bad Yet näkee päivänvalon 27.3.2015. Levyn tuottaja, kymmenkertainen Grammyvoittaja John Porter on aiemmin tehnyt yhteistyötä muun muassa B.B. Kingin, Santanan ja Ozzy Osbournen kanssa. Albumi äänitettiin Rockfield Studiosilla Walesissa, jossa muun muassa Queenin Bohemian Rhapsody on äänitetty. ?Hyvillä biiseillä, vahvalla solistilla ja maailmanluokan kitaristilla siunattu bändi pyrkii systemaattisesti ulos kliseistä. Lisäksi heitetään sekaan vielä artistin oma, persoonallinen mauste. Juuri näin Micke Björklöf sinisen saran kyntäjineen toi- mii - he vievät suomalaista bluesrockia eteenpäin olemalla yksi kiinnostavimmista ja kansainvälisimmistä bändeistämme.? kiteytttä Bluesministeri Esa Kuloniemi. Myös Porter ylistää yhtyettä kansainvälisessä musiikkimaailmassa ?taitaviksi ja omistautuneiksi? muusikoiksi. Yhtye itse on tekemäänsä kansainväliseen yhteistyöhön tyytyväinen. ?Työskentely Porterin kanssa oli erittäin hedelmällistä. Mielestäni meillä on käsissä yhtyeen ehdottomasti paras albumikokonaisuus tähän mennessä - nyt vaan musa soimaan, katto auki ja kovaa ajoa kesää kohti!? Björklöf summaa. Micke Bjorklof & Blue Strip on suomalainen bluesrock-yhtye, joka on viihdyttänyt yleisöään menevillä amerikansoundeilla jo yli 20 vuoden ajan. Satojen klubikeikkojen ohella yhtye on esiintynyt vuosien mittaan festivaaleilla sekä Suomessa että ulkomailla. Levyn jakelu: Playground Music Vuoden yhtye Micke Bjorklof & Blue Strip julkaisee kymmenkertaisen Grammy-voittajan tuottaman albuminsa tämän viikon perjantaina. Kuva: Sam Dawson Olen pääsiäispakinoissani käyttänyt kuvituksena pupuja ja tipuja, noitia ja munia, narsisseja ja pajunkissoja. Väritys on aina heleä ja auringonkeltainen nimenomaan niissä pääsiäiskorteissa, joita varsinkin aiemmin lukuisasti lähetettiin. Nyt ovat kännykät ja netit keventäneet posteljoonien kantamuksia. Suosittelen kuitenkin perinteisten pääsiäistervehdysten lähettämistä varsinkin niille yksinäisille ystäville, joita tulisi edes kortilla muistaa. Tampereelle Vapriikin museokeskittymään siirtyneessä Postimuseossa on 19.4. saakka riemukas korttien näyttely ?Pääsiäinen ? kevään airut?. Jospa vaikka kohdalle sattuisi! Valitsin kuvitukseksi lahtelaisen Kikka Nyrénin Kisuliinin, joka on maalauksena tulevassa Naivistit Iittalassa- kesänäyttelyssä (23.5.-23.8.15) esillä. Taiteilija toteaa kissojen olevan viehättäviä ja itsenäisiä olentoja. ?Maalauksissani niillä on monta tehtävää, ne tuuraavat ihmisiä iloineen ja suruineen. Yleensä ne ovat tilanteen herroja. Maalausteni eläimet ottavat katsekontaktia ihmisiin, viesti riippuu vastaanottajasta.? Lähetekirjeensä Kikka Nyrén päättää vakavaan viestiin: ?Kesyt eläimet ovat riippuvaisia ihmisen hyväntahtoisuudesta ja se vastuu meidän pitäisi muistaa?. Arvelen kissankin kuuluvan maaliskuuhun ja pääsiäiseen, jos ei muuten niin Kyöpelinvuorelle kiitävän noidan luudan päällä keikistellen ja miksei myös pajunkissaversiona. Pajuthan edustavat meillä raamatun maiden palmunlehviä, joilla toivotettiin Kristus tervetulleeksi Jerusalemiin. Eri uskontokunnilla ja kulttuureissa on omat tapansa ylistää kevään saapumista. Alkuperäiskansoilla oli toivorikkaita uhrauksia ja taikoja, jotta tuleva sato olisi runsas ja karja pysyisi terveenä. Juutalaisten pääsiäinen eli passah käsitti 8-päiväisen rituaalin, jossa ylistetään Jahvea Israelin kansan vapautumisesta Egyptin orjuudesta. Ortodokseille pääsiäinen on juhlien juhla. Riemuhuuto on ?Kristus nousi kuolleista ja totisesti nousi?. Kirkolliset seremoniat ovat pitkät ja tapahtumarikkaat. Munia maalattiin ja ?listittiin?. Roomalaiskatolisten päätapahtuma on lauantain ja sunnuntain välisen yön paavin pääsiäismessu ?kaupungille ja maanpiirille? Pietarinkirkon aukiolla. Mahtava tapahtuma lähetetään nykyvälineillä kaikkialle. Paavi lausuu 65 kielellä siunaavan tervehdyksensä. Luterilaisuus poisti paljon koristeellisuutta ja sijaan tuli ankaruutta ja synnintuntoisuutta, monia kieltoja siitä mitä sai ja nimenomaan mitä ei saanut tehdä piinaviikolla. Pitkäperjantai oli synkein päivä. Muistan nuoruudestani, miten kaikki viihde oli kiellettyä ja paikat suljettuja, joten pitkähän se päivä oli! Helsingin historia kertoo, että jo 1800-luvulla ?pääsiäisaamuna käytii Alppilas kallioilta kattomas, kun aurinko leikkii. Se tanssi ilosta, koska Vapahtaja oli noussut kuolleista?. Yli 30 vuoden ajan pitkänä perjantaina järjestetty Via Crucis eli Ristin tie ? tapahtuma Kaisaniemen puistosta Säätytalon kautta Tuomiokirkon portaille. Huipentuma on, kun kärsimystien Jeesusta esittävä näyttelijä riippuu ristillä. Lankalauantaina sopii käppäillä Seurasaareen sytyttämään perinteiset pääsiäiskokot pahojen henkien karkottamiseksi. Tapa oli yleisintä Pohjanmaalla, jossa myös lapset piiskattiin pitkänäperjantaina Jeesuksen kärsimysten vuoksi! Kansatieteilijät ovat merkinneet muistiin 1936 Porista : Jos pääsiäisaamuna ylösnoustua ensimmäiseksi näkee kissan, jää vanhaksi piiaksi. Jos taasen näkee linnun, pääsee naimisiin sinä vuonna. Virpomiset tapahtuvat jo palmusunnuntaina. Tavan meille toivat karjalaiset. Pajunkissoja ja paperikoristeisia vitsoja heilutellen pikkunoidat pyytävät ovillamme palkkaa virpomisistaan. Aluksi riittivät karkit. Kun viimeksi sanoin, ettei minulla ole oikeasti mitään annettavaa, ei kolikoitakaan ja tarjosin piparkakkua, vastasi nykyviisas pikkutyttö: ?Kyllä meille setelitkin käyvät!? SKS:n virpomistallennus Kurkijoelta 1930-luvulta: ?Isännälle ikä pitkä, emännälle perä levii. Tyttärelle punast posket ja pojalle kaunis morsei?. Virvotaanpa nyt kaikille LEVOLLISTA PÄÄSIÄISTÄ! Aira Heinänen