• Koukussa kalastukseen. NUMERO 3/10 LUETT AVAA SYYS- ILMAI STA LKAVALLNKELILLÄ KA O A A Taimenjoella Finnmarkissa Haukiperhosiimat vertailussa Kalastajan psyyke TÄSMÄKALASTUSTA KAJAKILLA
• FordKuga 4WD Titanium 2.0TDCi 140 hv PowerShift autoveroton hinta alk. 29.380 + arvioitu autovero CO2-päästöllä 179 g/km 10.022,15 . Hintaan lisätään toim.kulut 600 . Vapaa autoetu alk. 770 , käyttöetu alk. 605 . FordKuga 4WD -malliston CO2-päästöt 159-244 g/km. EU-yhdistetty kulutus 6,0­10,3 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Ford Kuga 4WD Titanium - Huippuvarustelu vakiona 2 Kalastuslehti 2/10 | kalamies.com
• FordKuga 4WD Titanium tarjoaa vertaansa vailla olevan ajoelämyksen ja huippuvarustelun vakiona. Titaniumissa vakiona kaksoisautomaattinen ilmastointi, osanahkaiset istuimet, 17" kevytmetallivanteet, vakionopeudensäädin, Ford Power -käynnistyspainike ja paljon muuta. Tule kokemaan 2.0TDCi hiukkassuodattimella varustetun dieselmoottorin vääntö yhdistettynä ajo-olosuhteet analysoivaan Haldex-nelivetojärjestelmään. www.ford.fi Uutta: 2.0TDCi 140 hv ja 163 hv dieselmoottorit ja uusi Ford PowerShift -automaattivaihteisto. Hinta alkaen 39.402,15 (+toim.kulut) FordKuga 4WD Titanium Feel the difference kalamies.com | Kalastuslehti 2/10 3
• Syksyn parhaat tärpit! PATRIOT VIEHELAUKKU S-bag, valmistettu kestävästä 900D polyesteristä ja päällystetty pvc:llä, mukana 2 kpl L-koon rasioita, pehmustettu säädettävä olkahihna. Näppärä laukku heittokalastajalle tai vetomiehelle, kun tarvitsee ottaa vain ottipelit mukaan ja jättää turhat ylimääräiset kotiin. Norm. 12,95 säästä 15 % 15% Fladen TARVIKEPAKKI 11 9 7 12 00 BOMBER VAAPUT situin Suomen suo tin! ohikkouis ru Rapala MINNOW SPOON Norm. 5,99 säästä 16 % Kaksitasoinen, sisältää kalastustarvikkeita Norm. 11,95 95 00 16 Norm. 6,99/kpl 00l p 3k 10 7 9 2 3 Norm. 3,99/kpl 00l p 2k Rapala VIBRAX LIPAT Apaja MUTTERI KATISKA Rapala HAUKI/KUHAVAAPUT Helppo kasata ja säilyttää, syvä nielu ja 1,5 m pitkä johdinaita, halkaisija 1 m. Norm.13,95 säästä 13 % 12 Norm. 6,99/kpl 00l p 2k 00l 2 kp Abu Atom ja Toby UISTIMET Norm. 5,59/kpl 00l p 2k VENEHAAVI säästä 20 % Norm. 9,99 JIGISETTI 3 Norm. 3,99 90 säästä 37 % Mepps LIPPAUISTIMET aglia, aglia decoree ja aglia comet decoree Norm. 2,49/kpl PATRIOT DIGITAALIVAAKA Näyttö 35 kg saakka, 10 g tarkkuudella, pienikokoinen, hyvä kalakoukku ja tukeva sisään menevä kahva. Norm. 11,95 1000 Jakki RUOHOLUSIKKA tai LUSIKKA 20 g 50 kseen Syysjigau A! ALVALL H 5 kpl D.A.M. VAAPUT Norm. 4,99 säästä 16 % 9 95 10 00l p 4k säästä 20 % 99 4 TOKMANNI Hämeenkyrö, Ilmajoki, Imatra, Joensuu, Kangasala, Kankaanpää, Kitee, Kokemäki, Kylmäkoski, Lempäälä Ideapark, Lieksa, Mänttä, Mäntyharju, Nurmes, Oulu Jukola, Oulu Kaijo, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Pori, Raahe, Savonlinna, Sysmä, Varkaus, Äänekoski TARJOUSTALO Espoo Suomenoja, Forssa, Hyrylä, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kaarina, Klaukkala, Lieto, Masku, Kalastuslehti 2/10 | kalamies.com Parainen, Riihimäki, Salo, Somero, Turenki, Turku Länsikeskus, Tuulos, Uusikaupunki, Vantaa (Petikko, Porttipuisto, Tammisto)
• Näiden lisäksi myymälöissämme runsaasti kalastustarvikkeita harrastajille ja ammattilaisille. Tervetuloa tutustumaan! PATRIOT Silver Arrow SÄHKÖPERÄMOOTTORI Maailmankuulut Rovex-avokelasetit Suomessa vain meiltä! ROVEX Hurricane SP240 VAPA Vapa-aihio korkealaatuista hiilikuituseosta, vaparenkaat alumiinioksidia ja kelakiinnike hypalonia, korkkikahva, viehesuositus max 25 g. Valmistettu korkealuokkaisista komponenteista, luotettava ja ympäristöystävällinen, viisi vaihdetta eteen/kolme taakse, teleskooppiohjausvarsi kumikahvalla, monisäätöinen peräpeilikiinnitys, kolmilapainen potkuri, 12 V käyttöjännite, erittäin pieni 70-90Ah virrankulutus, suositeltava akku: 70-90 Ah vapaa-ajan akku. Norm. 115,00 ROVEX Duren 3000 KELA Kolme rosterikuulalaakeria, alumiinipuola, metallinen taittuva kampi, soveltuu myös merikalastukseen, kaikki osat suolaveden kestäviä, siimatilavuus 180 m / 0,25, välitys 5,2 :1. Norm. 49,90 Nyt 34,93 ROVEX Hurricane SP210 VAPA Vapa-aihio korkealaatuista hiilikuituseosta, vaparenkaat alumiinioksidia ja kelakiinnike hypalonia, korkkikahva,viehesuositus max 20 g. 99 00 18 VAPATELINE pikakiinnityksellä Norm.9,99 00 säästä 13 % 2 kpl ROVEX Varona EB2000 KELA -30% Norm. 32,90 Viisi kuulalaakeria, alumiinipuola, taittuva kampi, siimatilavuus 200 m / 0,25, välitys 5,2 :1. Abu GT325 HYRRÄKELA Norm. 39,90 Nyt 27,93 Tukeva rakenne, laadukas mekaniikka ja edullinen hinta tekevät GT325:stä vahvan tulokkaan vaativaan merikalastukseen. Tasainen siimanpuolaus, luotettava star drag-jarru ja hyvä siimakapasiteetti varmistavat uisteluretkien onnistumisen. Alumiinipuola, yhdestä kappaleesta valmistettu hiilikuiturunko, kelan jalka, päädyt ja siimanohjain ruostumatonta terästä. Norm. 39,95 Patriot Ambitex pro TELESKOOPPIVAPA 210 cm säästä 21 % 25 95 Kätevä televapa esim. retkeilijälle, veneilijälle tai motoristille. Lyhyen kuljetuspituutensa ansiosta vapoja on kätevä kuljettaa ja säilyttää pienissäkin tiloissa. Innovatiivisen rakenteensa ansiosta vapojen liitoskohdat ovat kestävämmät kuin perinteisissä televavoissa. 29 säästä 25 % 95 Daiwa Sweepfi re 2500B AVOKELA Yksinkertainen on kaunista! Tässä kelassa ei ole mitään turhaa, sopii aloittelevalle ensikelaksi tai vaativammalle harrastajalle varakelaksi. Ominaisuudet: digigear, alumiinipuola, kuulalaakeri ruostumatonta terästä, Infinite Anti-reverse, Twist Buster, siimatilavuus 130 m/0,30 mm. Norm. 24,95 210 cm Norm. 29,95 Nyt 23,95 240 cm Norm. 32,95 Nyt 26,36 255 cm Norm. 34,95 Nyt 27,96 Nyt loput Patriot Coretick VETOUISTELUVAVAT Huipputason -20% uisteluvavat ammattilaisille! säästä 40 % Vahva ja tunnokas E-Glass aihio, kestävät EVA -foam tukevat kahvat, ruostumattomasta teräksestä valmistetut 2-jalkaiset vaparenkaat, alumiininen kelakiinnike ja tyviristi. 14 95 ista Seuraav arvikkeita t kalastus myyvistä istämme myymälö 5 ROBINHOOD Porvoo Gammelby, Hamina, Heinola, Hollola, Karhula, Kotka, Kouvola, Kouvola Inkeroinen, Kuusankoski, Lahti, Lappeenranta, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Porvoo MAXI-MAKASIINI Iisalmi, Kiuruvesi, Kuhmo, Kuopio, Lapinlahti, Sotkamo, Suomussalmi MAXI-KODINTUKKU Kajaani, Kuopio SÄÄSTÖPÖRSSI Hanko Extra, Karjaa Extra kalamies.com | Kalastuslehti 2/10 Tarkemmat yhteystiedot www.tokmanni.fi. Tarjoukset voimassa syyskuun.
• Kuva: Janne Koivisto S. 10 S. 20 S. 28 S. 36 S. 40 S. 42 S. 50 S. 52 S. 56 S. 60 KALAA KOVALLA KELILLÄ KAJAKKIKALASTUS LUO UUSIA UUSIA ULOTTUVUUKSIA TAIMENJOKI VIDDALLA KALLONKUTISTUSTA KALAVESILLÄ TORNION-MUONIONJOEN LOHIKESÄ 2010 TÄKYRAKSIUISTELUN PERUSTEET OSA 3 HOPEARUUTANA NYKÄLÄNKOSKI PERHOSIIMAA VAI PYYKKINARUA VORNANEN s. 8 _ Pääkirjoitus s. 34 _ Abon aarrearkku s. 48 _ Pörjen parila s. 62 _ Mikeyn perhokellari s. 64 _ Uutuudet 2010 kalaan kovalla kelillä PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg S.10 JULKAISIJA Krook Media Oy TOIMITUS Nahkahousuntie 5 00210 HELSINKI puh. (09) 7268 0180 fax: (09) 7268 0181 www.krookmedia.fi Ari Paataja Jerker Krook Jacob Roos ULKOASU Mikko Kempas AVUSTAJAT Janne Koivisto Tuomas Salusjärvi Joonas Salusjärvi 6 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com Janne Sullström Marko Sarrola Jouni Heimonen Jani Nieminen Hasse Härkönen Janne Holopainen Ossi Öhman Teemu Koski Hannes Kallioinen Mikey Sarelin Kari Lossi Jouni Salmi Pasi Taponen Anssi Lehtinen Jens Bursell Juha Ojaharju Timo Raimovaara KANNEN KUVA Jaska Hakala PAINOPAIKKA Reusner ILMOITUSMYYNTI Jerker krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi SEURAAVA NUMERO Ilmestyy toukokuussa PAINOS 30.000 kpl Jacob Roos puh. 040-553 2898 jacob.roos@krookmedia.fi TILAAJAPALVELU IO Kustantajapalvelut OY Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi
• TRETORN AKITA ON metsästysaapas Outlast® vuorella. Saappaat ovat laadukasta materiaalia ja mukavat jalassa. Pehmeää, lämpöä eristävää, puhallettua luonnonkumia. Välipohja joustavaa polyuretaania. Tukeva, kuvioitu ulkopohja soveltuu hyvin Pohjolan maastoihin. Outlast lämmönsäätely- mekanismi varastoi ja vapauttaa jalan lämpöä. Varren ulkosivulla kiilaupotus, joilla varren ympärystä voi säätää. Irrotettava, muotoonprässätty sisäpohja. Varren korkeus 37 cm koossa 42. Tarjous 89 (Suos. 139 ) Tretorn Finland Oy · Kutojantie 7, 02630 ESPOO Puh. 020 198 5333 · www.tretorn.com Espoo: Partioaitta Sello ja Tapiola · Forssa: Forssan Ase & Retkeily · Helsinki: Stockmann, Partioaitta Itäkeskus ja Yrjönkatu, Varuste.net Hämeenlinna: Pro Fish, Partioaitta · Iisalmi: Erätuli · Ilomantsi: Karin Rauta · Juuka: Kesport · Jyväskylä: Partioaitta, Pro Fish Jämsä: Pajalan Kenkä, AV-ase ja erä · Karstula: O.E. Kantanen · Kemi: City Sport · Kittilä: Kaamos Sport · Kuopio: Maken Pyydys Lahti: J.Kärkkäinen · Lempäälä: Partioaitta · Mikkeli: Tukkimies, Kala-Kalle · Oulu: J.Kärkkäinen, Kalakaveri, Partioaitta Pieksämäki: Kenkäexpertti · Raisio: Partiovaruste Riihimäki: Eräkontti Rovaniemi: City Sport · Tammisaari: Wild Shoe Tampere: Partioaitta · Turku: Partiovaruste Vaasa: Kurre Erä ja Kalastus, Mysports · Vantaa: Partioaitta Jumbo · Ylivieska: J.Kärkkäinen 7 kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 Muut: www.varuste.net, www.scandinavianoutdoorstore.com, www.ulkoilukauppa.com
• Lokakuinen harmaa mietotuulinen päivä on kuin luotu kalastukseen. Kuva Janne Koivisto. onneksi on syksy s yksyn tulo on monelle myrkkyä pimeine iltoineen, sateineen ja tuulineen. Meille kalastajille syksy on parasta pyyntiaikaa eri kalalajien aktivoituessa loppukesän lämmöstä, jota meillä tänä vuonna riitti yli oman tarpeen. Uskomattoman hellekesän jälkeen on todella miellyttävää kun kelit viilenevät ja väki vesillä vähenee. Lämpö on ihan kivaa, mutta se tuntuu sumentavan ihmisten aivot monessakin mielessä. Lämpimän heinäkuun johdosta hukkuneita oli 53, jossa on lisäystä 31 verrattuna viime heinäkuuhun. Täysin tarpeettomia lukuja ja ikävä kyllä hellekesällä ja hukkuneiden määrällä tuntuu olevan selvä yhteys. Hellekesä on myös hyvä veneilykesä, mutta kun väkimäärä vesillä kasvaa, kasvaa samalla myös hölmöilyjen määrä. Alkukesästä kohuttiin JJ Lehdon veneonnettomuudesta, joka tapahtui yöaikaan suositulla mökki- ja kalastusalueella. Onneksi ketään sivullista ei kuollut tai loukkaantunut. Heinäkuussa sitten ihmeteltiin nopeiden ja isojen veneiden nopeuksia ja piittaamattomuutta toisista vesilläliikkujista. Tuntuu siltä, että veneilykulttuuri on pikkuhiljaa muuttunut herrasmiestouhusta öykkäröinniksi ainakin moottoriveneiden suhteen. Näytetään me kalastuksen harrastajat tässä esimerkkiä hyvällä veneilykäytöksellä. Syksyn kalastussesonki on varsin pitkä ja keleiltään usein haastava. Siksi onkin hyvä nyt elokuun aikana huoltaa välineet kuntoon ja nauttia sitten täysipainoisesti kun vesille pääsee. Toivon myös, että mahdollisimman moni vanhempi ottaa jälkikasvun syyskalastussesongin aikana, sillä silloin mahdollisuus Sen Suuren saamiseen on huomattavasti kesähellettä parempi. Eli reippaasti vaan koko perheen voimin kalaan sen ostoskeskuksessa hengailun sijaan! Raikasta syksyä, antti Zetterberg 8 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 9
• Syksy tuo tullessaan viilenevät säät ja sitä myöten myös kovan tuulen mahdollisuus kasvaa. Suuremmilla järvillä ja etenkin merialueella kovaan tuuleen on aina syytä suhtautua kunnioituksella. Kova tuuli ei kuitenkaan estä kalaan lähtöä, mikäli toimii oikein ja kalusto on vesistöön sopiva. Kelin koventuessa kalapaikat tyhjenevät veneistä ja kalojenkin paikat muuttuvat, joten periaatteessahan silloin avautuvat mahdollisuudet saada parempaa saalista. Teksti ja kuvat anTTi ZeTTeRBeRG äyn seuraavassa läpi millä kalustolla, miten ja missä kannattaa veneellä kalastaa silloin kun tuulimittari vinkuu. Käytän esimerkkinä meritaimenen kalastusta, mutta yhtä hyvin juttu sopii hauenkin kalastukseen toki kalapaikkoja muunnellen. Ja kyse on nimenomaan heittokalastuksesta. Tehdään heti kättelyssä yksi asia selväksi: kova keli ei ole mitenkään erityisen toivottavaa kalastuksessa. Totta kai sitä lähtee paljon mieluummin vesille mukavalla kelillä, mutta perheelliselle ja normaalissa päivätyössä käyvälle se ei aina ole mahdollista etenkään syksyisin kun pimeä tulee jo aikaisin. Kun on viikon kärvistellyt toimistolla säätiedotuksia kyttäillen syöden nihkeää viineriä ja kaatanut kurkkuunsa kitkerää kahvia, niin polte vesille on hirmuinen. Pakko saada raikasta ilmaa! Monella (myös minulla) on kotiväen kanssa sovittu yksi täysi kalapäivä viikossa, joka useimmiten pitää käyttää joko lauantaina tai sunnuntaina. Tietenkin viikolla on optimikeliä ja vanhaa maininkia. Sitten perjantaina illalla alkaa puhaltaa niin että lahkeet lepattaa. Aamulla rauhattomana sängyssä sitten piehtaroidaan keliä miettien ennen kuin netin tiedot kertovat puhuria olevan 15 m/s SW ja jatkuen viikonlopun yli. Ei auta, kalaan on lähdettävä. k kalusto sään mukaan Kun tuulta on 15 metriä ja yli, niin silloin ei vesille ole asiaa esimerkiksi soutuveneellä tai 10 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com Tuulta oli 13 metriä lännestä kun teimme lehteen 2007 keväällä tuote-esittelyä. Kuva Antti Zetterberg.
• kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 11
• Joskus köydet pettävät laiturissa tai kone hajoaa h-hetkellä. Tulos on tämän näköinen. Trutlandet, Sipoo, syksy 2009. Kuva Antti Zetterberg. matalalaitaisella/pienitehoisella moottoriveneellä. Tuulen ja aallokon yhteisvaikutus on niin raju, että tuloksena on kaatuminen tai ajautuminen täysin väärään suuntaan. Omat kokemukseni ovat osoittaneet, että veneellä tulisi olla pituutta vähintään viisi metriä ja konetehoa ainakin 40 ­ 50 hv, toki henkilömäärästä riippuen. Liian iso vene ei ole tarpeeksi ketterä eikä sillä voi mennä tarpeeksi lähelle kalapaikkoja. Itse pidän käytännössä sopivana veneen kokona myrskyyn noin 5,5 ­ 7 metriä ja järkevänä konetehona 70 ­ 150 hv tuossa venekokoluokassa. Toki esimerkiksi Buster L & 50 hv paketti on kovassa kelissä vielä jotenkuten toimiva paketti (eritoten uudemmat mallit joissa on korotettu keula), mutta silti parempi vaihtoehto olisi X tai XL. Yli kuusimetrinen vene on siinä mielessä hyvä, että sitä pystyy ajamaan usein aallonharjan päällä, sillä aaltojen väli on usein alle kuusi metriä. Alitehoisella koneella ei pysty ajamaan isoa aaltoa ylämäkeen, vaan takaa tuleva aalto ottaa kiinni ja tulee perästä sisään. Kun maininki on kasvanut tarpeeksi suureksi ja tuuli on kova, ne muodostuvat välillä kaksiosaisiksi, jolloin lakipisteen saavutettuaan ikään kuin murtuvat huipustaan. Tässä vaaditaan koneessa tehoa ja kipparilta kanttia, sillä aallonharjan ylittäminen oikealla hetkellä ja nopeudella vaatii kokemusta. Tuulta 15 metriä tai yli lounaasta. Nyt ei mennä houkuttelevaan lounaislahteen vaan suunnataan länsikärjen takana olevaan poteroon tai isomman saaren suojaisimmalle etelärannalle mieluiten pikkuniemekkeen taakse. tunne vene jolla lähdet ja lastaa se oikein Vene ja sen käytös pitää tuntea hyvin ennen myrskyyn kalaan lähtemistä. Ei ole oikein, että lainataan sitä kaverin 250 hv koneella varustettua Anyteciä kun ei tiedetä miten se aallot ottaa, miten se rekaa tai mikä on koneen optimitrimmaus eri- 12 Tu u li Kalastuslehti 3/10 15 m /s | kalamies.com
• THE JERKKIVAPA SAATAVANA LOKAKUUN ALUSTA Kovaa vasta-aaltoon ajettaessa pärske et ovat näyttäviä, mutta ajotapa vaatii veneeltä ja kipparilta kestävyyttä. Kuva Antti Zetterberg Välineitä, jotka korvaavat suuret puheet. laisiin aaltoihin. Tuntemattomalla isolla veneellä on ihan yhtä lailla ongelmissa kuin pienellä ja tutulla. Myrskyssä tilanteet muuttuvat nopeasti ja reagointiin on vähemmän aikaa. Silloin ei ole oikea hetki ruveta opettelemaan veneen käytöstä. Myrskykalaan onkin parasta lähteä riittävän tukevalla tutulla veneellä ja varmasti osaavalla miehistöllä. Yksin lähtemistä en suosittele. Laiturissa ennen lähtöä kannattaa pakata tavarat huolellisesti ja tarkastaa vielä kaikkien kiinnitysten, kuten vapatelineiden tai valomaston paikallaan pysyvyys. Kelissä korjaaminen ei onnistu tai on erittäin haastavaa. Uistimia ei kannata kiinnittää valmiiksi, vaan ne kiinnitetään vasta kalapaikalle saavuttua. Kotiväelle kerrotaan mihin ollaan menossa ja milloin on arvioitu takaisintuloaika. Kännykkä laitetaan varmasti vedenpitävään paikkaan. Kaikkein tärkein tekijä veneen turvallisuudelle myrskyssä on oikea painopiste. Vene pitää lastata niin, että painavat tavarat, kuten kalastuslaukut, sijoitetaan mahdollisimman alas ja kevyet, kuten vavat, ylös. Lastauksessa tulee pitää mielessä myös veneen pitkittäinen painopiste. Paras paikka painavimmille tavaroille on lähellä veneen uppoumakeskipistettä. Vettä ei veneen pohjalla myrskyyn lähdettäessä tulisi olla yhtään. Vesi liikkuu ja vähäinenkin vesimäärä tekee veneestä entistä epävakaamman. Muistetaan siis tyhjentää pilssi ennen lähtöä. Sanomattakin on selvää, että päällä on mieluiten pelastuspuku ja/tai paukkuliivit eikä alkoholilla ole osuutta asiaan. Sitten onkin aika käynnistää kone ja suunnata ulos satamasta. MYYMÄLÄSSÄ TAPAHTUU 23.9.2010 - E.V.TRUTAN MALLISTONÄYTTELY TEKIJÄN OPASTUKSELLA! - ELORANNAN TUOREIMMAT UUTUUDET - ABUN KELATOHTORI PAIKALLA - PALJON TARJOUKSIA LUE LISÄÄ WWW.WOBBLERI.FI Pursimiehenkatu 9, 00150 Helsinki Puh. (09) 665 001 wobbleri@kolumbus.fi www.wobbleri.fi p.s. Bogagrippejä taas saatavilla
• Puhuri 15 metriä lännestä ja vesi nousussa. Saaren länsija eteläreunat ohitetaan ja ajetaan itäreunan kärkeen (heitetään tyynestä kuohuun) tai itäreunan suojaamaan irtokivikkoon. ISOISSA AALLOISSA AJAMINEN KALAPAIKOILLE Kovassa aallokossa ajaminen on taito, jota syyskalastaja tarvitsee vääjäämättä jossakin vaiheessa. Myrsky voi yllättää esimerkiksi kotiintulomatkalla. Aallokossakin voi ajaa suhteellisen mukavasti ja turvallisesti kunhan sovittaa nopeutensa ja ajosuuntansa olosuhteiden mukaan. VASTA-AALTOON AJAMINEN Suuressakin aallokossa vasta-aaltoon ajaminen on yleensä melko turvallista, kunhan koneessa on tarpeeksi tehoa ja kaasun käyttö on harkittua. Suuressa aallokossa ajamisen idea on, että ylös aaltoon ajettaessa annetaan lisää kaasua ja himmataan juuri ennen kuin ollaan aallon päällä, jotta aallon päältä ei tulla alas seuraavaan "kanjoniin" alamäkeä liian kovalla vauhdilla. Aallon pohjalla kaasua taas lisätään. Jos vasta-aallokko tuntuu epämukavalta tai raskaalta, aaltoihin voi ajaa myös vinottain. Matka pitenee, mutta nopeus kasvaa ja ajaminen on mukavampaa. MYÖTÄAALTOON AJAMINEN Myötäaallokossa on hyvä pitää huolta siitä, että veneen nopeus ei ole sama kuin aaltojen nopeus, muuten ohjattavuus kärsii. Hitaasti myötäaallokkoon ajettaessa aalto kääntää veneen helposti poikittain ja poikittain isoon aaltoon joutuminen on usein kohtalokasta. Kaasun käyttö on saman tyyppistä kuin vastaaallokossakin. Myötäaallokossa korostuu ohjailun merkitys ja korjausliikkeitä saa jatkuvasti tehdä. Varo kuitenkin tekemästä liian suuria tai nopeita liikkeitä, jottei veneen vakavuus vaarannu. VÄLTÄ SIVUAALLOKKOA Sivuaallokossa ajamista kannattaa välttää kovalla kelillä, sillä veneen vakavuus on sivusuunnassa kaikkein huonoin. Mitä pyöreämpi pohja tai syvempi V on, sitä epävakaampi vene on sivuttain. Paras tapa selvitä sivuaallokosta on muuttaa suuntaa niin, että aallokon suunta on joko perän tai keulan puolelta. Koskaan kuitenkaan ei ajeta täysillä, vaan aina on oltava hieman varaa lisätä kaasua tilanteen vaatiessa. TRIMMIT APUNA VAKAUTTAMISESSA Kovassa aallokossa ajettaessa ilman trimmilevyjä toimitaan niin, että kone trimmataan hieman normaalia alemmas, jotta keula ei nouse holtittoman korkealle ja potkurilla on aina pitoa. Tuuli 15 m/s 14 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com Tuuli 15 m/s Kun tuultaon 15 metriä etelästä ja peruspaikat ulompien saarten eteläreunalla eivät toimi, niin kannattaa suunnata pohjoisreunoihin ja kärkien tyynen puolelle.
• kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 15
• 23.11.2009. Aamu alkoi kammottavassa 14 m/s länsimoukarissa, mutta päättyi onnellisesti tyyneen iltaruskoon 1,86-kiloisen taimenen kruunatessa päivän. Saamamiehenä Santtu Poutanen ja kameran takana Antti Zetterberg. Trimmilevyjä käytettäessä toimitaan taas päinvastoin eli nostetaan konetta hieman ylös, jolloin keula nousee. Älä kuitenkaan nosta niin ylös, että potkurin pito heikkenee. Keulan nosto korvataan painamalla se trimmilevyillä takaisin normaaliin aallokon vaatimaan pitkän vesilinjan asentoon. Tämä hieman hidastaa, mutta tekee veneestä mahdollisimman vakaan ajettavan. Kova kaakkoistuuli on harvinainen, mutta mahdollinen. Rikkonainen saariryhmä kivineen tarjoaa monta hyvää paikkaa mm. pohjoispuolella sekä saarten välissä. Kannattaa myös heittää luoteiskulma, sillä vesi kiertyy usein sinne kaakon puolen tuulilla. kalojen paikat vaihtuvat kovalla tuulella Kun sitten on onnellisesti saavuttu kalapaikoille (tässä tapauksessa meritaimenpaikoille), on kalastustaktiikka mietittävä uudelleen. Normaalilla kelillä toimivat paikat eivät tuskin anna nyt mitään, sillä kaikki kivimatalat ovat vaahdosta valkoisena ja aallot nousevat matalikolle pelottavan korkuisina. Näistä paikoista kannattaa pysyä kaukana, sillä kun aallon imuun joutuu, on matka kiville nopea. Taimenkaan ei viihdy noissa paikoissa, sillä siellä on käytännössä mahdoton saalistaa. Kovasta tuulesta johtuen venettä on myös mahdotonta pitää paikallaan, joten ainakin kippari voi unohtaa kalastamisen mikäli jäädään tuulen puolelle. Taimen hakeutuu paikkoihin, joissa vesi liikkuu, mutta pystyy kuitenkin pitämään itsensä paikoillaan ja kyttäämään sopivaa saaliskalaa. Esimerkiksi kivikkoiset matalat lahdet ja nie- u Tu li 15 m /s 16 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• HD Digitaalinen kaikuluotainteknologia huomaa yksittäiset kalat ja erottaa syöttikalat isommista lajeista erinomaisella tarkkuudella. Sisäänrakennettu HD Digitaalinen kaikuluotain. Sisäänrakennettu GPS antenni. Sisäänrakennettu Navionics Kartta* Sisäänrakennettu kaapelien läpivienti. Pikajalka. Moottorivalvonta, NMEA2000. Nopea irrottaa, erittäin kirkas näyttö, laaja katselukulma ja valmiit pikavalikot eri kalatusvesistöjä varten. -SARJAN Kalakaikuluotaimet ... jäät koukkuun! 5" (127mm) LCD Näyttö A50D PARAS PÄIVÄN SAALIS 6,4" (163mm) LCD Näyttö A70D 6,4" (144mm) LCD Näyttö A57D *Lisäominaisuuksia Navioncs Gold tai Platinum kartoilla. Vahva kalastuskaveri täyteen pakattu uusilla ominaisuuksilla. Lisätietoja uudesta A-Sarjasta ja muista Raymarine tuotteista ja palveluista antaa: kalamies.com Tel: (+358) 19 33201, Fax: (+358) 19 3320 300 e-mail: myynti@navsystems.fi, www.raymarine.eu | Kalastuslehti 3/10 17
• Kevätmyrsky yllätti vuonna 2008. Rannassa olisi voinut surffata ja tällä kertaa jäimme rantaan, sillä keväällä myrsky kylmentää veden pahasti. muistilista kovan kelin kalastukseen 1. Tunne veneesi ja lastaa se oikein, muista myös tyhjentää se vedestä. 2. Älä lähde liian pienellä tai alitehoisella veneellä. 3. Opettele ajamaan niin myötä, -vasta kuin sivuaaltoonkin suotuisissa olosuhteissa ennen kovaan keliin lähtöä. 4. Ennakoi sään muutokset ja muista, että taitava merenkävijä kääntyy rantaan ennemmin kuin uhmaa merta. 5. Kalat ovat myrskyllä ihan eri paikoissa kuin ns. normaalikelillä. 11.11.2008 meritaimenkalassa oli tuulta 17 m/s etelästä. Meno oli sen mukaista siirtymissä. Kuva Antti Zetterberg. menkärkien tyynen puolet ovat hyviä kalapaikkoja myrskyllä. Mikäli löydät paikan, jossa on kahden saaren välinen salmi, jonne myrsky ei yletä, niin kalat ovat todennäköisesti siellä. Tyynellä kelillä kalat levittäytyvät laajemmalle alueelle ja voivat olla hankalammin löydettävissä, joten myrsky ikään kuin pakkaa kaloja pienemmälle alueelle. Sinne minne ei veneellä uskalla mennä ei tuskin tule kalakaan. Ja vaikka tulisikin, niin riski on liian suuri lähteä kivikkoihin kolistelemaan. Tyynemmissä kohdissa voi käyttää ankkuria, mutta älä missään nimessä ankkuroidu aallokon lähelle. Aallot nostavat ja laskevat venettä, jolloin aalto murtuu helposti sisään eivätkä knaapit tai köydet välttämättä kestä moista pitkään. myrsky vaikuttaa vedenkorkeuteen Kova tuuli pakkaa vettä vesistön eri puolille, jolloin toisella puolella vesi laskee ja toisella nousee. Tämä onkin hyvä pitää mielessä kalapaikoille suunnattaessa, sillä ennen myrskyä pinnalla näkyvät kivet ovatkin pinnan alla ja muodostavat potentiaalisen kalapaikan, mutta myös vaaran. Olen oheisissa kuvissa hahmotellut muutaman esimerkin erilaisista paikoista eri sääolosuhteissa. Havainnot ovat omiani, joten mitään lopullista totuutta ne eivät tarjoa, tuskin sellaista edes onkaan. Jokainen voi sitten soveltaa omilla kotivesillään omia kokemuksiaan ja näitä vinkkejä. Turvallista kalastussyksyä. 18 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Okuman ylivoimaa! Testivoittaja kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 19
• Suurhaukijahtia kajakilla matalissa lahdissa. Kajakin alla on vettä noin 40 cm, kuten myös kohdassa, mistä hauki iski. Kuva Lauri Pihl. KAJAKKIKALASTUS ULOTTU Kalastuslehti 3/10 20 | kalamies.com
• VUUKSIA Kalastus-lehdessä on käsitelty kajakkikalastusta jo vuodesta 2006 kun olli rita kertoi hurjista seikkailuistaan Floridan vesillä. Viime vuonna Janne Koivisto toi asiaan suomalaista näkökulmaa ja nyt Teemu Koski vie hommaa vielä pidemmälle tuoden mukaan eri kalastusmuotoja. Teksti ja kuvat Teemu KosKi LUO UUSIA kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 21
• Oma kajakki iskuvalmiudessa. Vakiok alustoa kalastuskajakissa ovat vapate lineet ja ankkuri, usein myös kaikuluotain. Näiden lisäksi asensin omaan kajakkiini myös polkimilla ohjailtavan sähkömoottorin Kuva Jaakko Varjok orpi. kalastuskajakki Kalastusta kajakista miettiessä esiin nousee kaksi asiaa; kalastusalustan vakaus ja säilytystilat kalastuksessa tarpeellisille tavaroille. Niinpä huomio keskittyy lähinnä päällä istuttaviin Sit On Top (SOT) kajakkeihin, joissa nimen mukaisesti kalastaja istuu kajakin päälle muotoillulla istuimella rungon sisällä istumisen sijaan. SOT:t ovat retkikajakkeja leveämpiä ja niihin on muotoiltu säilytystiloja vieherasioille sekä muille tarvikkeille. Leveyden ja pohjan muotoilun ansiosta SOT:ia on suorastaan vaikea saada kaatumaan, ainakaan yrittämättä. Leveyden lisääminen valitettavasti lisää myös rungon vastusta, mistä seuraa vauhdin hidastuminen. Eri valmistajat ovat päätyneet erilaisiin kompromisseihin, mitä kannattaa pohtia kalastuskajakkia hankkiessa; kokeneelle melojalle kapeaa ja nopeaa ja kokemattomalle tai vaikeisiin olosuhteisiin leveää ja vakaata. kalastuskajakin varusteet Melan lisäksi kalastusmalleihin kuuluu yleensä vakiovarustuksena pari runkoon upotettuja vapaputkea ja säilytystilojen muotoilussa on pyritty huomioimaan vieherasioiden ja kaikuluotaimen sijoittelu. Kaikuluotain on yksi kalastuskajakin vakiovarusteista. Veneeseen nähden kissamaisen ketterä kajakki tuo tutuistakin paikoista esiin uusia pohjanmuotoja ja toisaalta luotain kompensoi kajakissa istujan matalaa silmäkorkeutta. Yleensä luotaimen paikka on keskikonsolissa kalastajan polvien välissä ja anturi kiinnitetään silikoniliimalla kajakin keskivaiheille, rungon sisäpuolelle. Muiden lisävarusteiden määrästä ja niiden sijoittamisesta päättää kalastaja. Tärkeää on varustaa kajakki omien mittojensa ja mieltymystensä mukaan ja vapatelineiden ja kiinnityslenkkien sijoittelua kannattaa miettiä tarkasti. Hutiin porattua reikää ei tekemättömäksi saa ja niiden tiivistäminen on hankalaa. Vakiona olevat upotetut vapaputket ovat yleensä sijoitettu istui- 22 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Kalastuskajakin perusvarusteisiin kuuluvat mela, vapatelineet, ankkuri ja kaikuluotain. Sähkömoottori vapauttaa kädet kajakin ohjailusta kalastuksen aikana. Kuva Teemu Koski. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 23
• " anKKuri on KaJaKKiKalaSTaJalle KorVaamaTon apuVäline. KaJaKin aJelehTimiSominaiSuudeT oVaT lieVäSTi SanoTTuna heiKohKoT Ja VarSinKin Tuulella KaJaKin aJelehTimiSSuunTaa on hanKala ennuSTaa. Kevään suosikiksi nousi Kineticin Monster Fly, joka oli kovaa valuuttaa kaislikon reunoihin vajotellessa. Kuva Teemu Koski. men takapuolelle. Moni haluaa myös etupuolelleen yhden vapatelineen, johon käytössä oleva vapa on helppo laittaa. Itse sijoitin tämän telineen vapakäden puoleiselle laidalle riittävän kauas, ettei vapa ole tiellä meloessa. Samaten kaikki työkalut, kuten pihdit ja kidanavaajat kannattaa sitoa narun päähän ja tätä varten tarvitaan kiinnityslenkkejä. Oma ratkaisu oli kiinnittää työkalut hakasilla keskikonsolin päälle kiinnittämääni narulenkkiin. Ankkuri on kajakkikalastajalle korvaamaton apuväline. Kajakin ajelehtimisominaisuudet ovat lievästi sanottuna heikohkot ja varsinkin tuulella kajakin ajelehtimissuuntaa on hankala ennustaa. Helpommalla selviää, kun hankkii kevyen ankkurin ja virittää sen kahdella narulla siten, että varsinaisen ankkurinarun kiinnityspistettä kajakin kyljellä voi säätää toisella narulla. Säätönaru kannattaa laittaa kulkemaan kajakin perässä olevan rissan kautta, jolloin kiinnityspisteen säätö on helppoa ja nopeaa. istuin tärkeässä roolissa Koska kajakissa istutaan paikallaan pitkiä aikoja, kannattaa istuimeen kiinnittää huomiota. Parhaimmillaan huono istuin aiheuttaa ainoastaan takapuolen armotonta puutumista, mutta seurauksena voi myös olla pahasti jumittunut alaselkä. Sopivaa istuinta pohtiessa kannattaa kysyä kauppiaan neuvoa, harvalta muulta löytyy yhtä laajaa kokemusta erilaisista istuimista. Lisävarusteita pohtiessa kannattaa huomiota kiinnittää myös aluksen liikuteltavuuteen. Yleensä kajakki kulkee auton katolla ja lisävarusteet hankaloittavat kuljetusta sekä lisäävät työtä päivän alussa, kun on kiire vesille ja päivän päättyessä mielen ollessa jo puolimatkassa kotiin. oma kajakki Oma motiivi kalastuskajakin hankkimiseen oli löytää kevyt ja liikuteltava kalastusalusta hauen heittokalastukseen suojaisissa merenlahdissa ja järvillä. Kun pääsin kokeilemaan leveitä SOT-kajakkeja, oli selvää että etsimäni vesikulkuneuvo oli löytynyt. Laajin valikoima kalastuskäyttöön tarkoitettuja kajakkeja löytyy Bear & waterilta Sipoosta. Liikkeen valikoimista omaksi kajakiksi valikoitui Teksportin Xplore 330 angler -malli. Lyhyt ja leveä kajakki painohaitarin alapäästä vaikutti omaan käyttöön sopivimmalta ja kun värikin oli vielä ympäristön mukainen, päätyi kajakki uuteen kotiin. Xplore 330 angler on 331 cm pitkä ja 75 cm leveä kajakki ,joka painaa 24 kg. Kantavuutta laitteella on 140 kg. Kajakin pituus ja paino ­ sekä myös kantavuus ­ ovat valikoiman alapäästä. Ajattelin tämän riittä- vän, koska kalastuskohteeni ovat melko suojaisia alueita joissa korkeaa aallokkoa harvoin pääsee syntymään. Tämä oletus pitikin hyvin paikkansa, eikä varsinainen kalastus juuri tuottanut ongelmia. Sen sijaan siirtymät tämän kokoisella kajakilla ja raskaalla kuormalla ovat haukikeleillä hiukan epämukavia. Jo kymmenen metrin haukituuli tekee liikkumisen välisaariston sisäselkien vaikutuspiirissä hankalaksi. Vaikka suoranaista kaatumis- tai uppoamisvaaraa ei normikeleillä keleillä ole, on eteneminen hidasta ja raskasta ja vettä tulee syliin tämän tästä. Jotta kajakin tarjoamia liikkumismahdollisuuksia voisi täysin hyödyntää, kannattaa merialueella kalastavan valita alustakseen pidempi malli. Lyhyen ja kevyen kajakin etuina taas on, sekä maalla että vesillä, ketteryys ja helpompi liikuteltavuus. Kajakki nousee auton katolle ilman ongelmia yksinkin ja kulkee matkan autolta rantaan ilman isompia irvistyksiä. kalastus kajakista Kajakkikalastuksen ominaispiirteitä on kiireettömyys, monipuolisuus ja luonnonläheisyys. Omimmillaan kajakki on suojaisilla vesialueilla, kuten merenlahtien ja pienten järvien kartoittamisessa. Kajakin vahvuus on sen liikuteltavuus, sen saa veteen mistä vaan ja tarvittaessa laitetta jopa kantaa pieniä matkoja. Rentous, kiireettömyys ja hiljaisuus yhdistettynä tarkkaan kalastukseen ovat muuttaneet omaa suhtautumista harrastukseen: saaliskeskeisen suorittamisen sijasta kajakkikalastuksessa korostuu löytöretkeily ja pienimuotoinen tarkka kalastus. Ja joskus yritys palkitaan myös hyvällä saaliilla. matka taittuu Kajakkikalastajan toiminta-alue kalapäivän aikana riippuu täysin kalastajan kunnosta. Itse en ole kummoinenkaan atleetti ja tehokas toimintasäde kalapäivälleni lienee noin 5 ­ 10 kilometriä. Kun siirtymät kalapaikalta toiselle ovat muutamia satoja metrejä kerrallaan, sitä ei aina edes huomaa urheilevansa. Saarien ja lahtien sokkelossa matkaa kuitenkin kertyy nopeasti ja lihasvoimin liikkuessa on hyvä huomioida myös paluumatka; pitkä siivu hämärissä ja väsyneenä on välillä melkoista märehtimistä. Toisaalta oma elopaino on pudonnut liki kymmenen kiloa jäiden lähdöstä, kiitos siitä aktiivisen kajakkikalastuksen. Kun osa jäljelle jääneestä massasta tuntuu vielä siirtyneen vyötäröltä hartioihin, on tilanne kerrassaan siedettävä. 24 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Kajakilla kalastaja pääsee lähelle luontoa ja siirtymien aikana saa helposti päivittäisen annoksen aerobista harjoittelua. Kuva Jaakko Varjokorpi. hauen heittokalastusta Oma ykköskohde on kajakistakin hauki. Sähkömoottorin avulla kajakki soveltuu mainiosti heittokalastukseen lahtialueilla tai muuten suojaisilla vesillä. Hieman kohteita valitsemalla kajakilla voi tehokkaasti kalastaa kokonaisia lahtialueita tai muuten sokkeloisia paikkoja, joissa kalastettavaa on runsaasti. Samoin kajakki sopii hyvin pienimuotoisiin täsmäiskuihin ja kalapaikkojen tarkkaan koluamiseen. Tuulessa jarruttelu onnistuu hyvin ja tarkka kaislankolojen ja kivikoiden ronkkiminen on mahdollista. Kajakkikalastus on parhaimmillaan sekä veneen että kelluntarenkaan parhaiden puolien yhdistämistä. Kalojen etsiminen on kelluntarengasta nopeampaa ja paikan tarkka kalastus on helpompaa kajakista kuin veneestä. sopivimmat välineet kajakkikalastukseen Omaa heittokalustoani kajakki on muokannut hiukan kevyemmäksi. Kajakista uiton elävöittäminen lähtee lähinnä ranteesta ja kyynärpäästä, joten parhaimpia kajakkivapoja ovat kevyet ja kärkitoimiset vavat. Koska kalastus tapahtuu istualtaan, on lyhyt takakahva myös eduksi. Jerkkivapana toimii 6,6-jalkainen BfT Piglet ja raskaampien uistinten heittelyyn käytössä on molemmista päistä lyhentynyt/lyhennetty alun perin kasijalkainen vulcan X. Heittoperhot, lipat ja kevyet vaaput lentävät 7 ­ jalkaisella vulcan XX:llä. Vapa ei siis saa olla liian pitkä. heittäminen Heittäminen kajakista onnistuu vaivatta. Raskaan jerkin tai suspin saa helposti kiskaistua jonnekin horisontin tuolle puolen, mutta kalastuksen kannalta tehokkainta on viedä kajakki lähelle kalapaikkaa ja kalastaa kohde lyhyillä ja tarkoilla heitoilla. Tämän takia kalastus on mielekkäintä melko matalassa tai paikassa, jossa kalojen tarkka sijainti muuten tiedetään. Jerkkikalastus kajakista onnistuu jotenkuten. Jerkkejä joutuu uittamaan vapauiton ja erilaisten sivulle ja ylöspäin suuntautuvien nykäysten yhdistelmällä ja tuntuman säilyttäminen on varsinkin tuulessa välillä hankalaa. Jerkkikalastuksen tehot parantuvat huomattavasti ankkuroitumalla, mikä on kajakilla veneeseen nähden todella helppoa ja nopeaa. Oma jerkkivalikoima on kajakin myötä muuttunut suosimaan herkkäuintisia ja kelauitolla helposti toimivia malleja. Suspit, jotka ovat aina sijoittuneet hyvin omaan käyttöketjuuni, ovat myös saaneet lisää nostetta kajakin myötä. Lyhyillä heitoilla kaislanreunaan vajotetut suspit ovat keränneet paljon tapahtumia ja pieni uintivastus auttaa ylläpitämään hyvää uittotuntumaa. Kevään huippupeliksi nousi kineticin Monster Fly, jossa kaninkarvaisen perhon pää- Kutonen hyppää lähellä. Kuva lauri Pihl. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 25
• " KaJaKKiKalaSTuS äärioloSuhTeiSSa on ääriurheilua Ja yKSi TärKeimmiSTä VaruSTeiSTa on TerVe JärKi. Vertikaalijigaus onnistuu kajakista näppärästi (kuva Lauri Pihl). kuha ja ahven Jigaaminen kajakista onnistuu hyvällä kelillä ja matalissa paikoissa. Hauskempaa kuitenkin on vertikaalijigaaminen kaikuluotaimen ja sähkömoottorin avulla. Kalat eivät matalassakaan säiky kajakkia ja jigin ja sitä seuraavien kalojen seuraaminen luotaimen näytöltä on jännittävää. Kajakki on myös venettä ketterämpi liikuteltava joten ottikivien ja reunojen seurailu on helppoa. sananen muista varusteista Vaikkei kajakissa istutakaan vedessä, roiskeilta ei silti voi välttyä. Yksi kunnon pyrstönheilautus riittää kastelemaan kalamiehen sylin ja meloessakin roiskeita päätyy kajakin sisäpuolelle. Kesälämpimillä tämä ei haittaa, mutta kylmällä kelillä vedenpitävä varustus on pakollinen. Itselläni kylmän kelin varusteina ovat kahluuhousut ja ranteensuista kiristettävä kalvotakki. Loppukeväästä ja alkusyksystä märkäpuvun housut ja tossut ovat hyvä ratkaisu. Käsiä suojaamaan neopreeniset käsineet ovat hyödylliset ja kaikki, mikä ei saisi kastua, kannattaa pakata kuivapusseihin. Syyskylmillä tietysti kuiva välipuku tai pelastautumispuku ovat hyödyllisiä. Kajakkikalastus ääriolosuhteissa on ääriurheilua ja yksi tärkeimmistä varusteista on terve järki. Omaa suorituskykyä ei pidä lähteä kokeilemaan marraskuun myrskyyn, ei ainakaan yksin eikä heti ensimmäisellä kerralla. Huomiota kannattaa kiinnittää myös muihin vesilläliikkujiin. Vesillä liikkuu monenmoista kapteenia ja kajakilla jää aina kakkoseksi veneen kanssa kisailtaessa. Huomiovärinen lippalakki tai mela tekee melojasta helpommin havaittavan ja on suojavaruste siinä missä pelastusliivitkin. summa summarum Kaiken kaikkiaan kajakki on loistava vesikulkuneuvo uteliaalle ja kokeilunhaluiselle kalamiehelle. Kajakin myötä kalastajalle aukeaa rajaton määrä kalavesiä ja kalastus on hauskaa ja tehokasta. Kajakki tarjoaa viihdykettä myös talvi-iltoihin; erilaisia tarvikkeiden säilytystä ja kalastusta helpottavia virityksiä miettiessä kuluu tovi jos toinenkin. Kalastusta helpottamaan asensin omaan kajakkiini sähkömoottorin, jonka esittelen seuraavassa Kalastus-lehden numerossa keväällä. hän on lisätty heittämistä helpottava iso muovisilmä. Tämän ansiosta perho myös uppoaa melko nopeasti. Tehokkaaksi osoittautui tekniikka, jossa viehe heitetään ruovikon reunaan ja vajotellaan pohjaan. Kala iski usein hiukan ennen kuin viehe saavutti pohjan ja tällä tekniikalla pääsin muutaman kerran rökittämään jopa kelluntarenkaalla liikkunutta kokenutta perhomiestä renkaan omimmalla käyttöalueella eli pienten paikkojen tarkassa kalastuksessa. Kevään suosikiksi nousi Kineticin Monster Fly, joka oli kovaa valuuttaa kaislikon reunoihin vajotellessa. Kajakkikalastuksen myötä myös käyttörasioista jo lähes poistuneet vaaput kuten Zalt ja Savagearin Four Playt ovat saaneet lisää peliaikaa. Tarkasti tarjoiltuna etenkin nelinpelit poimivat monta haukea jotka olivat jo onnistuneet vastustamaan kiusausta iskeä jerkkiin. Välinehulluuteen hiukan hurahtaneelle kalamiehelle säilytystilojen ahtaus tosin aiheuttaa ongelmia; Kajakkiin ei kerta kaikkiaan mahdu kolmeakymmentä kiloa uistimia. Mukana kulkevien uistinten määrä on itselläni rajoittunut neljää rasiaan, joista kolmea säilytän kajakin takaosan lokerossa ja yhtä rasiaa, ns. ykkösketjua, pidän käden ulottuvilla etuosassa. Näilläkin on tultu toimeen, vaikka mukaan päätyvien uistinten valitseminen on välillä ollut suorastaan sydäntäraastavaa. KALASTUSTARVIKE.NET 26 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com KALASTUSTARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE
• T kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 27
• Taimenjok otteita mikeyn päiväkirjasta Teksti ja kuvat miKey saRelin 28 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• ki Viddalla Suvannoissa pintap erhokalastus tuotti tulosta. 11.12.2009 Puhuin Ekin kanssa puhelimessa. Päätimme että tulevan kesän pohjoisen reissu suuntautuu Norjaan, Finnmarksviddalle. Suuntaamme joko jonkin joen latvavesille harjusjahtiin tai vaihtoehtoisesti ylänköjärville rautuja kiusaamaan. Tällä kertaa jää patikointi väliin sillä päätimme käyttää lentokoneen, helikopterin tai mönkijän apua päästäksemme perille saakka. Haluamme nimittäin ottaa kelluntarenkaat mukaan erämaahan ja se eliminoi vaellusvaihtoehdon. Vaellusreissut ovat mielestäni todella hienoja, mutta rinkkaan mahtuu valitettavan rajallinen määrä tavaraa. 15.03.2010 Tilasin netin kautta parit maastokartat ja löysinkin lupaavan kohteen, alangon joka oli pelkkää suota, pajukkoa ja suvantoa, mutta harjuksen kannalta herkullisen näköinen alue osoittautuikin melko varmojen kuulopuheiden mukaan tyhjäksi harjuksista joten päätimme jättää sen väliin vaikka siikaa ja taimenta olisi kyllä ollut tarjolla. 16.04.2010 Reissun odottelu ja siihen liittyvät valmistelut tuntuvat välillä yhtä hienoilta kuin itse reissutapahtuma. Jostain syystä pidän nimittäin todella paljon suunnitelmien hiomisesta, karttojen selailusta ja muista reissuvalmisteluista. Varsinkin kun reissun kohde ja ajankohta on nyt vihdoinkin lyöty lukkoon ja majoitus sekä lennotkin olisi varattuna! Matkaamme Finnmarksviddan ylänköalueelle vesitasolla, kohdekalaksi valikoitui rautu. Kalastus tulee tapahtumaan ylänköjärvillä ja parin pikkujoen latvoilla. Toisen joen latvavesistössä pitäisi olla myös harjusta tarjolla, mikä on tietysti hieno bonus pinttyneelle harjusfanille. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 29
• Taimenjoki Viddalla Muddler Minnow oli tämän hopea-aarteen mieleen. pienellä kuulapäisellä streamerilla nätin 48 cm pituisen, karvan verran alta kiloisen taimenen, josta valmistimme leiriin palattuamme sashimia. 22.07.2010 Sataa ja on koleaa. Tuuleekin. Eki ei tullut tänään teltasta ulos, lipitti itsekseen miestä vahvempaa ja luki kirjaa. Yksin ylitin joen helpohkosta kahlaamosta ja lompsin muutaman kilometrin verran alavirran suuntaan. Saatuani tarpeekseni tylsähköstä, matalasta koskesta, joka ei tuntunut ikinä loppuvan, seurasin jokeen laskevaa puroa pienehkölle järvelle. Kiersin järven ilman kalakontakteja kunnes yhtäkkiä rantavedestä irtosi iso, tumma hahmo joka lipui majesteettisesti syvempiin vesiin. Reilun metrin mittainen hauki. Istuuduin sumusateessa mättäälle, poltin piipullisen ja tähystelin tuikkeja joita ei näkynyt. Sen jälkeen palasin joelle ja kahlasin takaisin leirin puolelle. Vesi oli noussut noin kolmenkymmenen sentin verran sateen takia ja joen ylittäminen samasta kohdasta josta olin jo aikaisemmin tullut yli ongelmitta oli nyt kovan, hitaan ja hikisen työn takana. 23.07.2010 Sadekuuroja ja kovaa tuulta. Joen pinta jatkaa nousemistaan vaikeuttaen kalastusta. Päätimme kävellä 10 kilometrin päässä sijaitseville järville harjuksen toivossa. Menomatka taittui ripeästi ja iltapäivästä olimmekin jo perillä. Tuulikin osoitti tyyntymisen merkkejä, joten istuimme järven rantaan väijymään tuikkeja. Pintakäyntien puuttuessa kalastimme järveä umpimähkään illan jo kääntyessä yöksi, ilman tapahtumia. Hieman pettyneinä valitsimme paluureitin ja lähdimme kohti leiriä. Matkan varrella oli ylänkösuo, jota emme jaksaneet lähteä kiertämään vaan jyräsimme siitä suoraan läpi. Muutaman kilometrin suotaipa- leen jälkeen palasimme hikisinä ja uupuneina leiriin. Uni tulee tänään helposti. 24.07.2010 Aurinko ajoi kalamiehet kasvihuoneiksi muuttuneista teltoistaan ulos jo aamupäivästä. Aamiaisen ja aamupesun jälkeen suuntasimme ylävirran suvannolle kalaan. Vesi on vielä korkealla, mutta onneksi jo laskussa. Virta kuitenkin pauhaa mahtavana ja miltei pelottavana. Keskellä kovinta koskea porotokka ylitti jokea. Alempana, pahimpien kuohujen alla makasi kuollut poroemo, veri katkenneista sarvista valuen. Virta oli saanut siitä otteen ja heittänyt onnettoman kuohujen ja putousten läpi kuin rukkasen. Raahasimme ruhon pois vedestä ja totesimme ettei tunturijoki sääliä tunne. Matkalla suvannolle löysin mukavan akanvirran erään putouksen alta ja päätin kokeilla streamerin avulla löytyisikö siitä kalaa. Parin taimenenpoikasen käytyä ensin maistamassa Muddler Minnowia sitä vietiinkin jo hieman kovakouraisemmin. Vastapeluriksi osoittautui 51cm taimen joka muutaman nätin hypyn jälkeen antautui haaviin ja papille. Suvannolle ehdittyämme söimme retkimuonat ja tarkkailimme joen pintaa. Pikkuhiljaa pintakäyntejä alkoikin siellä täällä näkymään. Tarjosin pintaperhon hieman tuikin yläpuolelle ja seuraavassa hetkessä siiman päässä olikin jo kala. Yllättävän pitkän, usean minuutin pituisen väsytyksen jälkeen pääsin haavitsemaan 43 cm taimenen. Tämän jälkeen pintakäynnit hiipuivat ja päätimme palata leiriin. Poroemon matka päättyi kivise en koskeen. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 31
• Taimenjoki Viddalla Ruma mutta toimivaksi todettu tunturisauna. 25.07.2010 Aurinkoisessa ja lämpimässä kelissä siirryimme heti herättyämme ylävirran suvantojen suuntaan. Kalastelin suvantoon laskevien purojen suita tuloksena pari hieman alle 40-senttistä pikkunättiä ja tasan 50 cm mittainen taimen, Ekin napatessa 43 cm ja vajaa 40 cm pituiset kaunokaiset. Tämän jälkeen suvanto hiljeni ja meidän olikin aika palata leirille, jonne saavuimme pikkutunneilla. 26.-27.07.2010 Hellepäivä, aivan liian kuumaa, jotta olisimme viitsineet kalastaa. Rakensimme saunan käyttäen rakennusmateriaalina kiviä ja maastosta löytämiämme hylättyjä kevytpeitteitä. Saunoimme, uimme, joimme parit oluet ja nautimme elämisestä ja olemisesta. Illalla pakkasimme hieman muonaa sekä yhden teltoista reppuihin ja suuntasimme noin kahdeksan kilometrin päässä sijaitseville ylänköjärville rautujen toivossa. Tähystelimme eräällä järvellä tuikkeja pitkälle yöhön ja seuraavana päivänä katsastimme vielä pari järveä rautujen toivossa. Ei niin mitään. Illalla vetäydyimme takaisin jokileiriimme ja päätimme että tämän reissun tutkimusmatkailut olivat nyt sitten tässä. 28.07.2010 Kävelimme noin 10 kilometrin matkan ylävirtaan ohittaen todella pitkän ja mitäänsanomattoman kosken, kunnes saavuimme vihdoin maukkaan oloisen koskenniskan ja siitä ylöspäin jatkuvan pitkän ja syvältä vaikuttavan suvannon ääreen. Eki meni tutkimaan suvantoa minun jäädessäni kalastamaan iltahämärässä niskaa. Kala pintoi harvakseltaan ja pian sainkin todella hyvän tuntuisen kalan siiman päähän. Taimen veti siimaa ulos puolalta tasaiseen tahtiin kunnes se pääsi matalaan koskeen jossa se meni kiven taakse piiloon. Lisäsin kalalle painetta ja sainkin sen liikkeelle, mutta siinä vaiheessa se jo irtosi ja meni matkojaan. 0,18 mm peruke oli nirhautunut kiviä vasten poikki. Uusin perukkeen kärjen kalojen jatkaessa pintakäyntejään. Kahlasin varovasti takaisin niskalle ja muutaman heiton jälkeen sainkin perhon ajelehtimaan pinnassa oikein josta palkittiin oitis. Taimen ei ollut ihan juuri menettämäni kalan kokoinen mutta nätti kuitenkin. Se veti heti alkuun heittosiimat ja pohjasiimojakin puolalta pyrkiessään koskeen, josta onnistuin kuitenkin tällä kertaa pitämään kalan poissa. Voimakkaassa imussa vahva ja menohaluinen taimen oli tilanteen päällä ja minun osakseni jäi lähinnä sen menohalujen jarrutteleminen. Noin vartin väsytyksen jälkeen peruutin askel askeleelta niskalta rantaan jossa lopulta sain haavittua 50 cm mittaisen, hieman kellertävän ja todella hyvässä lihassa olevan taimenen. Eki oli seurannut väsytyksen loppuvaiheita ja koska niskalla vielä tuntui olevan syövää kalaa kehotinkin häntä kokeilemaan vuo- 32 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Paikoin joki koostui toinen toistaan jylhemmistä putouksista. rostaan onneaan. Noin kymmenen minuutin kuluttua Eki hihkaisikin niskalta sanat "Nyt on hyvä!" ja vielä 15 minuutin vierähdettyä makasi todella hieno reissun kruunu, 62 cm pituinen taimen rantaruohikossa. Aamuauringon kutitellessa tuntureiden lakia palasimme tyytyväisinä mutta lopen uupuneina leiriin. 29-30.07.2010 Tyytyväisinä yön kalastukseen päätimme pitää saunapäivän jonka rauhoitimme täysin kalastukselta. 30.7. kalastelimme mukavissa olosuhteissa suvantoja, mutta kalastus oli vaikeaa. Eki karkuutti yhden ehkä noin 45 cm taimenen pinturista, itse en päässyt koko päivän aikana 40 cm rajaa rikkomaan. 31.07.2010 Tänään oli reissun viimeinen kalastuspäivä. Päätimme käydä tutkimassa leirin lähistöllä sijaitsevan könkään alle muodostuvan "poolin", jonka ronkkimisesta olimme puhuneet koko reissun ajan saamatta sitä kuitenkaan aikaiseksi. Poolin rannat muodostuivat jyrkistä ja korkeista kallioista, joten oikeastaan ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi sen kalastamiseen muodostui kelluntarenkaalla alavirran suunnasta lähestyminen. Pooli osoittautui syväksi. Todella syväksi. Kelluvalla siimalla ei ollut mitään jakoa päästä pohjaan käsiksi, joten tyytyminen oli ronkkimaan poolin reunoja, jotka olivat pullollaan pikkutaimenta. Koska perhomme tuntuivat välttelevän mittakaloja, laskin kosken renkaalla alas leiripaikallemme ja totesin että kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten myös tämäkin reissu. Oli tullut aika purkaa leiri ja kiittää Taimenjokea vieraanvaraisuudesta. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 33
• suojaa veneesi ja moottorisi varkailta Vieraskynä: Antti Zetterberg suojaa veneesi ja moottorisi varkailta Syksyn pimeät illat ja maihin nostetut veneet ovat varkaille unelma-aikaa veneiden ja moottorien varastamiseen. Mikäli sinulla on vähänkään uudempi moottori ja säilytät venettäsi ulkona, niin suosittelen lukemaan seuraavan tarkoin. Viime vuonna Suomessa varastettiin 1472 perämoottoria ja noin 300 venettä. Vakuutusyhtiöt joutuvat maksamaan useita miljoonia euroja korvauksia ja mielipahasta tai tunnearvosta ei korvauksia tunneta. Valitettavasti perämoottorivarkaudet ovat kasvamaan päin ja toiminta on muuttunut entistä ammattimaisemmaksi. Perämoottorit kulkeutuvat pääosin Baltian maihin ammattivarkaiden organisoimana. Rikoskohteet tiedustellaan etukäteen ja erikseen värvätyt keikkamiehet suorittavat rikoksen. Moottoreiden maastaviennin hoitavat taas toiset toimijat. mitä tavallinen kalaveneen omistaja voi tehdä? Totta kai veneen vakuutusten tulee olla kunnossa jo ihan vesilläkin sattuvan onnettomuuden varalta. Lisäksi suosittelen hankkimaan vakuutusyhtiöiden hyväksymän (VAT) lukon sekä veneeseen että moottoriin. VAT-lukko poistaa omavastuun rikoksen sattuessa. (lisätietoa www.venevahinko.fi) Pienemmät moottorit, joita ei ole pultattu kiinni perälautaan, voidaan hyvin kantaa käytön jälkeen pois. Sen sijaan kiinni pultattujen koneiden kanssa voidaan käyttää moottorilukkoa, joista putkilukko on pitävämpi vaihtoehto. Sitä käytettäessä kiinnitysruuvit jäävät putken sisään ja tarvitaan huomattavasti järeämpiä työkaluja, jotta pääsee moottoriin käsiksi. Mikäli lukitset koko veneen kiinni trailerin kera, niin muista käyttää trailerissa vähintään kitalukkoa. Nykyisin on saatavilla myös rengaslukkoja, jotka estävät tehokkaasti pois hinaamisen. Mikäli taas lukitset trailerin ketjulla, käytä karkaistua teräsketjua, jonka vahvuus on vähintään 10 ­ 13 mm. Käynnistyksenestojärjestelmä uudemmissa moottoreissa aiheuttaa myös varkaille hankaluuksia. Muista myös ottaa kuva veneestäsi ja moottorista sekä kirjaa ylös valmistenumero, tyyppi ja valmistusvuosi. Potkuri kannattaa myös irrottaa, sillä varsinkin kalliit teräspotkurit ovat haluttua tavaraa. Nykyisin moottoriin pystytään myös kiinnittämään vain UV-valossa näkyvä tunniste, jolloin moottorin omistajuus voidaan helposti selvittää sen löytyessä tai sitä eteenpäin kaupatessa. Tämä tapa ei ole vielä kovin paljoa yleistynyt, mutta veikkaan sen yleistymistä tulevaisuudessa. veneen sijoitus Kannattaa myös sijoittaa vene paikkaan, jossa moottorin pois ottaminen tulee mahdollisimman hankalaksi. Eli ei viedä sitä hiljaiselle ja syrjäiselle alueelle, jossa hämäräoperointi on helppoa. Ei ole tavatonta, että moottori irrotetaan rälläkällä yön pimeydessä ja lastataan odottavaan autoon. valvonta ehkäisee rikoksia Myös valvontaa tehostamalla voidaan ennalta estää rikoksia ja lisätä konnien kiinnijäämisriskiä. Venesatamissa talvisäilytyksen aikana kiertävä vartija on signaali varkaille, että tänne ei kannata tulla. Jokaisen veneenomistajan on hyvä käydä mahdollisimman usein paikalla syksyn ja talven aikana varmistumassa veneen ja moottorin kunnosta. Samalla voi tarkistaa myös naapureiden veneet. Lujitemuovisen veneen perälaudasta moottori on helppo irrottaa jopa moottorisahalla. Venemessuilla vuonna 2009 esiteltiin Yamahan 40 hv moottoria, jossa oli käynnistyksenestojärjestelmä. Nämä järjestelmät yleistyvät pikkuhiljaa. 34 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Taulukko: Varastettujen moottoreiden kirjo on valtava. Lähde www.venevahinko.fi Talviteloille nostetusta Finnsportista on potkuri poistettu asianmukaisesti. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 35
• tyynessa. toivon heittoja Illan viimeisia epä Psyyke oli kovilla kun keväällä 2010 yritettiin saada meritaimenet iskemään. Ei näkynyt taimenia, ainoastaan kolmipiikkejä. Kuva Sami Pitkänen. 36 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• KallonKutistusta Kalavesille Jokainen päivä vesillä on omanlaisensa. Välillä onnistumisia tulee kuin itsestään ja toisinaan kaloja saa etsiä kiviä kääntelemällä. Tärppiin ja lopulta kalan saamiseen vaikuttaa äärettömän moni ulkoinen tekijä, kuten sää tai veden sameus, joille kalastaja ei mahda mitään. Kaiken ollessa kohdillaan, voi kuitenkin vielä yksi osa-alue pettää ­ kalastajan psyyke. Sen vaikutukset saatetaan tiedostaa jossain määrin, mutta henkisen puolen todellista merkitystä ei kuitenkaan käytännössä haluta nostaa pöydälle. Teksti ja kuvat Hannes Kallioinen O lisipa yksinkertaista, jos kalastaja olisi pelkkä mekaaninen robotti, joka vain heittäisi vieheen mahdollisimman kauas ja kelaisi sen sisään miettimättä sen kummempia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pääkopan sisällä piilevä psyykkinen taito näyttelee muiden taitojen ohella arvaamattoman suurta roolia niin onnistuneiden kuin mönkään menneidenkin reissujen kohdalla. Ikävimmillään vahinko voi tapahtua jo ennen kalareissua. SOitellen SOtaan Moni kalareissu on saatettu käydä läpi jo edeltävänä iltana kalakaverin kanssa puhelimessa. Yhdessä tuumin on päätetty, että huomisesta on tultava hyvä päivä, sillä sääennusteet suorastaan lempivät vesialuetta, jonne vene on suuntaamassa. "Ihme on, jos huomenna ei tarvita kameraa ja vaakaa"-tyylinen lausahdus kuulostaa pelottavan tutulta. Reissulle ennakkoon asetetut odotukset esimerkiksi sään tai kuulopuheiden perusteella luovat usein tarpeetonta suorituspainetta, joka valitettavasti kääntyy kalastajan tappioksi useimmissa tapauksissa. Totuus lyökin kahta kovemmin näpeille, kun edeltävänä iltana povattu huippureissu onkin kääntymässä kauden pohjanoteeraukseksi. Niillä kerroilla, kun vesille on lähdetty nöyrin mielin ­ ilman sen kummempia rehvasteluja ­ on myös lopputulos saattanut yllättää positiivisesti. Kenttäpuhelin Kuumana Vesillä ollessa on kiva tietää miten hyvin kavereiden veneisiin on noussut kalaa samana päivänä. Samalla on tietysti mukavaa mainita, jos omalle kohdalle on sattunut joku vähän raamikkaampi kala. Vesillä tapahtuvassa yhteydenpidossa piilee kuitenkin se vaara, että oma suoritus häiriintyy, kun kuulee että pari muuta venettä on saanut kalaa kuin kuokalla, mutta itsellä on takana vain yksi varovainen tärppi. Pahimmassa tapauksessa yksi puhelinsoitto voi siis pilata koko loppupäivän, kun kalastaja ei enää pysty sulkemaan ajatuksia pois muiden saamista kaloista. Jos siis huomaat puristavasi vavan kahvaa, niin kannattaa miettiä kahdesti, että mikä on lopulta merkityksellistä kalassa oltaessa. aina ei mene tärpit taSan Empiiristen kokemusten mukaan samassa veneessä voi syntyä päivän aikana huikaisevan suuria eroja, vaikka keulassa ja ratin takana vapojansa heiluttaisivat yhtä kokeneet kaverukset. Mistä sitten tällainen 6-0 -tyylinen lopputulos voi saada alkunsa? Aktiivisella tasolla olevan kalastajan viehearsenaali alkaa olemaan usein sitä luokkaa, että jonkinlainen lääke pitäisi löytyä pahimpaankin nöyryytystilanteeseen. Onpa toisaalta tarinoita myös reissuista, kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 37
• Pitkän kaavan evästauko antaa voimia illan jäljellä oleville tunneille. Aamun sarastuksesta noussut parempi kala antaa hyvät eväät loppupäivälle. joilla venekaveri on päihitetty samanlaisella vieheellä aivan suvereenisti. Tällaisissa tilanteissa onkin syytä pohtia vakavasti, että muodostuiko se ratkaiseva ero henkisestä ylivoimasta tai vastaavasti uskon puutteesta? Huono keskittyminen välittyy aina kaloille asti aneemisen uiton tai huolimattomien heittojen merkeissä. Tavallaan huvittavaa tässä on se, että ainakin itse huomaan milloin keskittyminen on herpaantunut tai yleinen uskon puute on ottanut vallan, mutta asialle viitsii harvoin tehdä mitään pieneen hetkeen. Hyvä esimerkki psyykkeen koettelemisesta on jokin aavistuksen verran kehnomman näköinen kalapaikka, jonne kippari on ohjastanut veneen keulamiehen huopaamisesta huolimatta. Lienee helppo arvata kumpi saa todennäköisemmin kalat kyseiseltä paikalta. Hyvällä tuurilla pari onnistumista saattaa siivittää toisen kalastajan sellaiseen hurmioon, että kuilu tapahtumien määrässä saattaa kasvaa kiusallisen suureksi. Toisaalta sanonta "yksi iso pelastaa päivän" pitää paikkaansa siinä mielessä, että kelkka saattaa kääntyä varjossa olleelle kalastajalle yksittäisen onnistumisen myötä. päätä seinään Välillä tie näyttää nousevan pahasti pystyyn kesken päivän, jollei se ole ollut sitä jo kalaan lähdettäessä. Monelle on varmasti tuttu sellainen tunne, joka sanoo, että nyt ei ehkä ole paras hetki olla vesillä. Tälläisen tunteen hii- 38 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Upeassa kelissä lepää sielu vaikka saalista ei kuuluisikaan. Kuva Antti Zetterberg. Autoglym Marine Laadukasta veneenhoitoa piessä mieleen kannattaa harkita vakavasti mitä haluaa tehdä loppupäivän. Harva tohtii lyödä vavat nippuun ja käyttää loppupäivän johonkin hyödyllisempään kuin mielen pahoittamiseen vesillä. Kuitenkin, jos sää antaa vinkkejä siitä, että se voisi tuoda vielä muutoksen kalan ottiin, niin siinä tapauksessa kannattaa pitää ylimitoitettu evästauko ja jatkaa kalastamista raikkain mielin. Toinen arvokas tapa hyödyntää huonompi päivä on erilaisten radikaalien kokeilujen tekeminen. Voi sitä riemua, kun huomaa vavan taipuvan luokille kesken kokeilun, jossa on yhdistetty evästauko, siirtymä ja syvänteen vetouistelua. Merkittävä syy uusien kokeilujen heikkoon menestykseen lieneekin varmasti se, että niitä tehdään yleensä epätoivon partaalla. Hyvällä otilla tehty kokeilu indikoisi paremmin sen toimivuutta verrattuna tavalliseen tahkoamiseen. keskity Kuten jo edellä mainittiinkin, niin vieheen uittaminen vaatii liki katkeamatonta keskittymistä. "Nollat taulussa" saatuja vahinkokalojakin voi saada aina toisinaan, mutta usein hyvä skarppaus palkitaan. Jos kalastajia kaksi tai enemmän, niin keskittymisen pahin kilpailija lienee puhdas paskan jauhanta. Pahimmillaan rupattelun seurauksena erinomainen hetki tai paikka hyödynnetään korkeintaan kolmasosan tehoilla verrattuna normaaliin suoritukseen. Hälytyskellojen on soitava viimeistään siinä vaiheessa, kun ei muista siiman päässä sillä hetkellä olevaa viehettä, tai kun havahtuu siihen, että kalastaa pintakulkuisella vieheellä useamman metrin syvyisessä vedessä. Hyväksi havaittu, mutta hieman totiselta kuulostava lääke rupattelun katkaisemiseen on sääntö, jolla turha puhe lakkaa veneessä kunnes joku saa kalan. Aina ei voi huonosta keskittymisestäkään syyttää sosiaalisia seikkoja, vaan myös käytettävät välineet ovat suuressa roolissa. Kelasta kuuluva pienen pieni rohina tai kylmällä kelillä temppuileva takasalpa ­ esimerkkeinä mainittakoon ­ voivat saada päivän mittaan ihmeitä aikaan kalastajan horjuvassa psyykkeessä. Panosta siis välineiden toimivuuteen, mikäli äskeinen kuulosti tutulta. henGähtäminen helpottaa Jos ilmassa leijuu tunne, että kalaa voisi saada nyt jostain, mutta suunnitelmaa asian hoitamiseksi ei ole, niin silloin kannattaa pitää pieni tuumaustauko. Kartan ja eväiden kanssa vietetty varttitunti maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti - varsinkin jos toisena vaihtoehtona on päätön ajelu paikasta toiseen. Kun suunnitelma on saatu aikaan, kannattaa sitä noudattaa pitempään kuin kolmen heiton ajan. Usko omaan toimintaan on aina ratkaisevassa roolissa. Ei vahvalla uskolla saa sentään kaloja uimahallista, mutta esimerkiksi parin tunnin mittainen ankkurisessio lahden edustalla vaatii kovaa päätä, mutta toisinaan myös palkitsee. Tiivistäen voisi sanoa, että terävimmillään pitäisi olla juuri silloin, kun sitä vähiten haluaisi olla. Kun olosuhteet on kohdillaan, niin kalastajallakin on taipumus antaa kaikkensa kalojen saamiseksi. Rentoutta ja tarkkaa uittoa syksyyn! Lisää tuotteita veneen hoitoon ja lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa: www.autoglym.fi Valtuutettu maahantuoja tuotteet · laitteet · palvelut · koulutus 36220 Kangasala, puh. 0424 Kalastuslehti 3/10 kalamies.com | 66 331 39
• TORNION-MUONIONJOEN LOHIKESÄ 2010 Itämeren lohikesä 2010 kirvoitti paljon otsikoita ja kirpeää keskustelua, sillä Tornionjoen Kattilakoskella sijaitsevien Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen lohiluotainten läpi arvioitiin nousseen noin 16 000 lohen kokoista, yli 60 cm pituista kalaa elokuuhun mennessä. Tämä on lähes 55 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009, joka ei ollut erityisen hyvä vuosi verrattuna legendaarisiin vuosiin 1996-1997. Kesän 2010 paras sesonki ajoittui melko myöhään viikolle 26, jolloin Kattilakosken luotainten läpi ui parhaana vuorokautena noin 900 yksilöä. Teksti ja kuva SANTTU POUTANEN MIKÄ AIHEUTTI KADON? Yli miljoonan lohismoltin tuotantoon kykenevälle, Euroopan pisimmälle valjastamattomalle lohijoelle nykyinen määrä on kaltaistani elämyskalastajaa huolestuttava. Keskustelin aiheesta tutkija Atso Romakkaniemen kanssa, joka on seurannut Itämeren lohen elämää tieteelliseltä pohjalta jo useita vuosia selvittääkseni lohen tilaa. Hän on pannut merkille, että erityisesti ensimmäisen merivuoden lohia eli kosseja nousi vähän. Tutkijan mukaan viime talven kylmyys ja smolttien heikko eloonjäämisprosentti saattavat olla osasyynä kossien pieneen määrään. Lohikannoissa esiintyy luontaista kannanvaihtelua, mutta se ei täysin selitä vuoden 2010 lohikatoa. Virallisia saalistilastoja joesta pyydetyistä lohista ei ole vielä ole saatavilla mutta Romakkaniemen mukaan jokikalastus verottaa nousijoista 15-30 prosenttia paikasta ja vuodesta riippuen. Kotimaista ammattikalastusta ei myöskään pidä syyttää lohen ylikalastuksesta. Suomen ammattikalastajaliiton tilaston mukaan merellä pyydetyt saalismäärät tippuivat yli 60 prosenttia. Missä vika sitten on? Yleisesti tiedetään, että lohen ajosiimakalastus on lähes kymmenkertaistunut viimeisen kahden vuoden aikana eteläisellä Itämerellä, jonka pääaltaalla lohi syönnöstää. Pyyntimuoto ei valikoi kalan kokoa, joka olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta kanta kasvaisi riittävän suureksi. On arvioitu, että pelkästään Puolan vuotuiset kalastusmäärät ovat yli 100 000 yksilöä, joka " ITÄMEREN LOHEN LUONTAISET VAIKEUDET OVAT PERÄISIN JO 1980-LUVULTA, JOLLOIN PLANKTONJA ELÄINRAVINNON MÄÄRÄ LÄHTI LASKUUN. KALASTUSPAINE ON KASVANUT NOISTA VUOSISTA JA KALASTUSPOLITIIKKA ON SIIRTYNYT EUROOPAN UNIONILLE. ylittää reippaasti maan kiintiön. Itämeren lohen luontaiset vaikeudet ovat peräisin jo 1980-luvulta, jolloin plankton- ja eläinravinnon määrä lähti laskuun. Kalastuspaine on kasvanut noista vuosista ja kalastuspolitiikka on siirtynyt Euroopan Unionille. Korjaavat toimenpiteet vaativat kaikkien ryhmien yhteistoimintaa. Lohen tulevaisuuden kannalta olisi toivottavaa, että poliitikkojen, vapaa-ajankalastajien ja ammattikalastajien edustajat löytäisivät toisensa. Lohi on yhteinen luonnonvara, jota pitäisi arvostaa ja vaalia yhteisrintamassa. Kevään lehdessä kerron kuinka minulle kävi kesällä 2010. 40 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• www.burana.fi Nyt saat 30 tabletin Burana-pakkauksen myös kätevässä purkissa. Burana 400 mg tunnetaan tehokkaana kipu- ja särkylääkkeenä. Se alentaa myös kuumetta ja poistaa tulehdusta. Useimmille Burana sopii, mutta jos saat allergisia reaktioita muista särkylääkkeistä, sinulla on vatsahaava, munuais- tai maksasairaus tai olet raskaana, neuvottele käytöstä lääkärin kanssa. Burana 400 mg ei tule käyttää alle 20 kg painaville lapsille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Vaikuttava aine: ibuprofeeni. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. Apteekista. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 41
• Anchovy Special antoi takilasta tuplatärpistä komeat lohet. TäkyraksiuisTelun perusTeeT osa 3 - opastus raksihupun valintaan Teksti ja kuvat Timo RaimovaaRa 42 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• TäkyraksiuisTelun perusTeeT osa 3 VK-raKsi ­ helppoKäyttöinen ja monipuolinen työKalu Kotimainen VK-raksi on hyvä valinta esimerkiksi aloittelevalle raksikalastajalle, koska se on hyvin helppokäyttöinen. VK ei ole niin tarkka virityksen suhteen sekä kestää todella hyvin lujempaakin vetonopeutta. Olen kokeillut huppua jopa 4-5 km/h vetonopeuksissa. Hupusta löytyy valmiiksi erittäin kattava valikoima erilaisia viritysreikiä, joista hupun saa uimaan eri tyyleillä joten konkarikin löytää mieleisensä säädöt. VK-raksissa hupun saa helposti uimaan tynnyrimäistä pyörähdystä, perinteistä putkiuintia tai sitten voidaan käyttää hupun etuosan nopean vedon reikiä. Poikkeuksena muista raksivalmistajista VK:n saa pyörimään kumpaankin suuntaan. Lisäksi kiitän erityisesti syöttikalan kiinnitysreikiä, joiden avulla homma on helppoa ja kalan saa tukevasti kiinni. Itse olen porannut vielä yhden niskavetoreiän, josta useimmiten huppua käytän. VK onkin jääkiekkotermein sanottuna "all-round pelaaja", koska se sopii hyvin eri olosuhteisiin, kuten aallokkoon tai syviin vesiin, jolloin virtaukset sotkevat helposti uintia. VK:ta löytyy kahdessa eri kokoluokassa, joten pikkutäyn suosijoille sekä merilohenuistelijoille löytyy omat mallinsa. Värikartta on todella kattava. Huppuihin voi tutustua osoitteessa www.vk-products.fi salsa ­ yKsinKertaisesti hyVä peli Salsa on myös muotoilultaan hieman massasta poikkeava, mutta tämän johdosta sen uinti on hyvin miellyttävää ja säätömahdollisuuksia löytyy. Salsasta pitää heti alkuun mainita, että jo ensimmäisistä käyttökerroista kävi hyvin nopeasti ilmi kuinka helppokäyttöinen huppu on kyseessä. Salsa antaa säätäjälleen sopivasti anteeksi ja hiuksia ei tarvitse halkoa sopivan uinnin säätämiseksi. Vaikka ensi silmäyksellä Salsa saattaa vaikuttaa pienehköltä, niin hupun muoto on suunniteltu siten että sinne on helppo virittää isompikin syötti ja kun vielä hammastikun kiinnitysreiät ovat tarpeeksi takana niin avot. Anchovy Specialin erikoisuus on sen uintilista, jota ei löydy muista hupuista. Anchovy Minnow ja pikkusalakka ovat loistava yhdistelmä. " Täkyraksibuumi räjähTi suomessa aikanaan nimenomaan anchovy specialin johdosTa, joka oli ensimmäinen suuressa miTTakaavassa valmisTeTTu raksihuppu. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 43
• töihin ja huppu ei saa olla turhan herkkä. Salsaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa www. salsa-fishing.com Hidasta tynnyriä uinut Salsa antoi komean ja pirteästi taistelleen järvilohen. Salsan uintia kuvaa parhaiten sana "laiskuus", joka täkyraksien maailmassa on positiivinen asia. Salsaan on helppo virittää hitaan rauhallinen pyörähtely. Itse pyrin saamaan aikaan syöttikalan katkonaisen uinnin, joka onnistuu Salsaan mukavan helposti. Värikartta on laaja ja etenkin viime vuosina mallistoihin on tullut mielenkiintoisia uutuuksia. Nopeuden suhteen Salsa ei ole tarkka ja sitäkin on mahdollista uittaa monissa eri olosuhteissa. Olen myös huomannut Salsan pitävän uintinsa hyvin esimerkiksi virtausten suhteen ja siksi olemme suosineet huppua takilavedossa. Etenkin suurilla järvillä liikuttaessa ovat virtaukset eri syvyyksissä huomattavia, jolloin täytyy olla luottoa raksihupun sää- anchoVy special ­ täKyraKsien "KäsialaViehe" Täkyraksibuumi räjähti Suomessa aikanaan nimenomaan Anchovy Specialin johdosta, joka oli ensimmäinen suuressa mittakaavassa valmistettu raksihuppu. Anchovy Special on kanadalaisvalmisteinen ja tuotekehitystä tehdään Amerikan mantereen suurilla järvillä, josta löytyvät huippuluokan kalavedet. Anchovy Special (AS) eroaa muista raksihupuista moneltakin osalta, mutta keskeisin ero löytyy uintilistasta, jota ei muista täkyrakseista löydy. Uintilistan ansiosta siihen on mahdollista saada todella hienoja uinteja, mutta helppoa se ei ole. AS on suunniteltu perinteiseen raksikalastukseen, jonka filosofiaan kuuluu hyvin hidas uisteluvauhti ja muutenkin rauhallisuus. Onneksi kotimaiset valmistajat ovat rikkoneet tätä myyttiä ja tuoneet vaihtoehtoisia toimintamalleja. AS ei ole aloittelevalle raksiuistelijalle paras valinta, koska huppua täytyy hienosäätää joskus hyvinkin paljon ja se on suhteellisen herkkä nopeusvaihteluille. Voidaan sanoa, että jos olet säätänyt huippu-uinnin, niin sen toimivuusalue on monesti +0,2-0,4 km/h. Siinä missä kotimaiset raksihuput kestävät suurta nopeudenvaihtelua, alkaa AS menet-
• TäkyraksiuisTelun perusTeeT osa 3 " monien akTiiviuisTelijoiden ja allekirjoiTTaneen mielesTä eTenkin isommaT lohikalaT kiinnosTuvaT usein suhTeellisen rauhallisesTi sekä epäsäännÖllisesTi uiTeTusTa syÖTTikalasTa. tää monesti parasta antiaan. Mutta taitavissa käsissä ja kokemuksen kautta kyseiseen huppuun on mahdollista säätää ehkä parhaat mahdolliset uinnit ja oppia tuntemaan millaisella tyylillä se kalastaa. Jos yhden ominaisuuden voisi siirtää Anchovy Specialista muihin rakseihin, on se paljon puhuttu "katko-uinti". Monien aktiiviuistelijoiden ja allekirjoittaneen mielestä etenkin isommat lohikalat kiinnostuvat usein suhteellisen rauhallisesti sekä epäsäännöllisesti uitetusta syöttikalasta. Liian monesti rakseja viritetään uimaan liian monotonisesti, jolloin niistä katoaa epäsäännöllisyys. Enkä tarkoita tällä, että jokaista täkyraksia pitäisi viritTuunattu VK. UUTUUS Storm Hot´n Tot Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark., www.normark. Storm ThunderCrank UUTUUS UUTUUS Storm Swimming Worm Storm ProShad Storm Pro Grub + Pro jigipää
• TäkyraksiuisTelun perusTeeT osa 3 Kotimaiset VK-raksit ovat hyvä valinta kaikkiin olosuhteisiin. Salsaan on helppo säätää sopivan letkeä uinti. liin kuten muihinkin raksihuppuihin on saatavilla erittäin laaja värikirjo, sekä markkinoilta löytyy paljon erikoisvärejä. Erikoisvärjättyihin Anchovy Specialeihin voit tutustua osoitteessa www.tr-products.com tää 15 minuuttia, mutta selvä fokus virittämiselle pitäisi olla. Itse olen sitä mieltä, että raksikalastus ei ole sen luonteista että syötit vain veteen ja kahvikuppi käteen. Pienet asiat erottavat monesti ne saamamiehet, vaikka siiman päässä olisi mikä tahansa raksihuppu. Suosittelen tekemään AS:iin vielä yhdet hammastikun kiinnitysreiät etenkin isommalle syötille. Tämä onnistuu helposti porakoneella. Tehdastekoisilla säädöillä tulee vaikeuksia yli 13 cm mittaisten syöttien kanssa, koska liian kärjestä kiinnitetyllä syötillä on mahdollista irrota uistelun aikana. Anchovy Specia- anchoVy Krippled ­ erinomainen pienemmälle syötille Monille ehkä vähemmän tunnettu raksihuppu on Anchovy Krippled, jonka juuret juontavat myös Pohjois- Amerikkaan. Huppu on pienehkö ja soveltuu hyvin pienemmälle syötille. Monet etenkin Ruotsin suurilla järvillä käyvät ovat hankkineet pakkiinsa kyseisiä huppuja, koska pienet syötit ovat olleet elinehto reissun onnistumiselle. Ei ole montaa vuotta, kun erään tamperelaisvenekunnan takilassa uitettuun Anchovy Kripplediin haksahti 12 kg+ painoinen järvilohi länsinaapurin puolella. Anchovy Krippled on uinniltaan suhteellisen perinteinen ja kallistuu tähän vanhaan koulukuntaan, jota ei parane vetää turhan lujaa. Kyseisen raksin toimivuusalue vastaa suhteellisen hyvin Anchovy Specialia, joka tarkoittaa karkeasti luokkaa 2,5-3,5 km/h. Parhaimmillaan pienemmän syötin kanssa ja kovin suurta syöttiä huppuun ei saakaan viritettyä. Krippledin värimaailma on ehkä yksin- kertaisempi, mutta monet esimerkiksi ruskean sävyt ovat juuri sellaisia mitä monista raksihupuista ei löydä. Sopivissa sääolosuhteissa juuri hillityt ja mattapintaiset värisävyt antavat mahtavia saaliita. Jos vesistöstäsi löytyy pienempää syöttikalaa tai muuten pidät puuhata pikkutäkyjen kanssa, niin suosittelen hankkimaan muutaman Anchovy Krippledin pakkiisi. Kyseiseen huppuun voit tutustua maahantuojan sivuilla www.tampereenkalastusvaline.fi tai ottamalla heihin yhteyttä. Voit itse hienosäätää raKsihuppuasi Vaikka kaikki edellä mainitut raksihuput ovat huippulaadukkaita ja testattuja tuotteita, ei tämä tarkoita ettetkö itse pystyisi hienosäätämään niitä vieläkin paremmiksi. Lähestulkoon kaikista rakseista puuttuvat niin sanotut niskavetoreiät, jotka porataan täkyraksin päälle. Lisäksi viime vuosina on erityisesti lisääntynyt täkyraksien omatoiminen maalaus ja monesti olen itsekin bongaillut foorumeilta fantastisesti maalattuja raksihuppuja. Kaikkia raksihuppuja on saatavilla kirkkaana, kromina sekä Glow-versiona, joista käsistään taitavat voivat jalostaa itselleen ottipelejä. 46 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Anchovy Krippled sopii hyvin pikkutäyn uittamiseen. Kaikki raksit ovat käyneet läpi tuunauskoulun. Hyviä aihioita on tarjolla käsistään taitaville maalareille. haKeudu ammattilaisen oppeihin Omasta mielestäni raksikalastus ja lohensoutu ovat niitä kalastusmuotoja, joissa on syytä hakeutua ensimmäisillä kerroilla joko ammattilaisoppaan tai kokeneen ammattilaisen kyytiin oppimaan perusasiat. Kovin usein kuulee, että nimenomaan raksikalastusinto on hiipunut siihen, kun ei ole oikein koskaan päästy sisään kyseiseen kalastusmuotoon. Opas tai kokenut raksikalastaja osaa helposti näyttää uistelureissun aikana, miten asiat pitää tehdä ja kuinka käyttää erilaisia raksihuppuja. Esimerkiksi Mika Kärkkäinen ja Pasi Kokkonen toimivat Saimaan alueella ja heidän toimintaansa voit tutustua osoitteessa http://www.fishingsaimaa.blogspot.com/ sekä www.pkkalamatkat.com. Mikäli raksikalastuksen salat kiinnostavat Pirkanmaan tai Päijät-Hämeen alueella allekirjoittaneeseen voit ottaa yhteyttä osoitteessa www.tr-products.com Syyskuussa alkavat raksikalastajan kulta-ajat. Kireitä siimoja ja katkonaisia uinteja. KevääKsi tuore ilme veneellesi uudistamalla Kansia ja sisätiloja. valmistamme teakstyle kannet kotimaisesta , kulutusta kestävästä korkeapainelaminaatista. tarjoamme talvisäilytys- veneräätälipalvelun saman katon alla. Käytössämme tilavat, turvalliset ja lämpimät tilat. Mesitek Oy GSM: 044-565 6649 www.mesitek.fi
• MAITTAVIA AHVENIA KOTISAVUSTAMOSTA Ahvenen syyskalastuskausi on juuri nyt parhaimmillaan. Kyrmyniskat lipuvat hiljalleen kohti talvehtimisalueitaan, joiden salmiin, penkkoihin ja matalikoille ne ahtautuvat tankkaamaan pieniä parvikaloja mahaansa rankan talviajan varalle. Lihavat ja rasvaiset syysahvenet ovat herkullisimmillaan yksinkertaisesti valmistettuina ja nautittuina. Savustuslaatikosta jäähtymään ja tarjolle laitetut höyryävän kuumat savuahvenet ovat pikaruokaa, josta kaikki pitävät. Kuvat Jaana veTiKKo ksi avovesikauden ehdottomista kohokohdista on pyyntituoreiden ahventen savustaminen ja niillä herkutteleminen kun ne ovat savustamisen jälkeen vielä lämpimiä ja mehukkaita. Moni on kysellyt savustamiani ahvenia syödessään, kuinka on mahdollista valmistaa ahvenesta niin herkullista, että niitä ahmii monta peräkkäin eikä millään malttaisi lopettaa. Maittavien savuahventen salaisuus on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen eli täytyy tietää, mitä tekee. Yksinkertaisesti sanottuna kaiken pohjana on ahventen oikea alkukäsittely, suolaaminen sekä tietysti ­ niiden savustaminen. Kalojen savustamisesta puhuttaessa tarkoitetaan yleisesti lämminsavustusta. Tämä tarkoittaa menetelmää, jossa kaloja savustetaan samassa umpinaisessa tilassa lämmönja savunlähteen kanssa eli esimerkiksi savustusuunissa tai -laatikossa. Periaatteessa jokainen palamaton umpinainen ja suljettava astia, jota voidaan kuumentaa riittävästi, soveltuu lämminsavustukseen. Siksi esimerkiksi kookkaista kattiloista tai jopa käytöstä poistetuista metallisista helloista ja pesukoneista voi askarrella toimivan ja persoonallisen savustimen. Myös kannelliset grillit (esimerkiksi pallogrillit) soveltuvat hyvin savustukseen. Lämminsavustuksessa kalan valmistuslämpö on tavallisimmin 60­80 ºC ja valmistusprosessin aikana lämpö kypsentää kalan. Jo noin 40 ºC:een lämpötilassa kalan lihan valkuaisaineet alkavat kypsyä, mutta läpikotaisin kypsyäkseen etenkin ison kalan selkälihaksen lämpötilan tulisi nousta ainakin hetkellisesti 70 ºC:een. Yli 100 ºC:een lämpö kuivattaa nopeasti savustettavan kalan, joten näin korkeaa lämpöä tulisi välttää. Koska jokaisella savulaatikolla ja lämmönlähteenä toimivalla tulisijalla on omat erityisominaisuutensa kalan savustettavuuden suhteen, kullekin laitteistolle löytyy ahkerasti kokeile- y malla erikokoisille ahvenille ja muille lajeille optimaalisin lämpötila sekä savustusaika. Tärkeintä on, että savustettavat ahvenet ovat ehdottoman tuoreita. Siksi kannattaa savustaa ensisijaisesti vain elävinä tainnutettuja ja sen jälkeen verestettyjä ahvenia, jotka saavat suolautua tasaisesti kaikessa rauhassa. Verestyksen jälkeen ahvenista poistetaan kidukset ja sisälmykset, mutta ei päätä, sillä savustettujen ahventen poskilihat ovat kaikkein paras, vaikkakin pienin herkkupala koko kalassa. Kokemuksen mukaan käytännöllisin savustettavan ahvenen koko on 150­300 g eli juuri passelinkokoiset jigiahvenet ovat mitä parasta savustuskalaa. Toki myös pienempiä ahvenia voi savustaa, mutta ne kuivuvat savustuksen aikana niin helposti, että niitä täytyy tarkkailla jatkuvasti. Toisaalta yli puolikiloisen ahvenen suhteellisen ohut kylkilihas saattaa ylikypsyä ja kuivua ennen kuin sen selkälihakset ovat kypsät. Tätä ilmiötä voidaan onneksi lieventää umpiperkaamalla eli vetämällä savustettavista ahvenista pään alle kidusten kummallekin puolelle leikattujen viiltojen avulla tehdyn aukon kautta kidukset sekä sisälmykset ulos, jolloin ahventen mahapuoli säilyy ehjänä ja kalat pysyvät mehukkaampina savustuksen aikana. Kuten monessa muussa taiteenlajissa, myös savustettavien ahventen suolaamisessa on useita eri koulukuntia. Jotkut suosivat kalojen suolaamista ennen savustusta hieromalla niiden pintaan karkeaa merisuolaa tai upottamalla ne suolaliuokseen. Jotkut taas tekevät nämä suolaustoimenpiteet vasta savustuksen jälkeen. Jotta ahvenet olisivat heti savustamisen jälkeen syöntivalmiita, suosin niiden suolaamista hyvissä ajoin ennen savustamista. Yksinkertaisin menetelmä on kaataa perattujen ahventen sisälle merisuolaa ja hieroa sitä tasaisesti niiden ruumiinonteloon. Ahvenet ladotaan selkäpuoli alaspäin korkeareunaiseen astiaan ja niiden päälle ripotellaan vielä tasainen ohut suolakerros. Vaihtoehtoisesti peratut ahvenet voidaan latoa suolautumaan suoraan muovipussiin, joka suljetaan ja kaloja ravistellaan pussissa, jotta suola levittäytyy tasaisesti niiden päälle. Noin varttikilon painoiset ahventen suolautuvat sopivasti viileässä paikassa 3-4 tunnissa. Tämän jälkeen irtonainen suola huuhdotaan pois ahventen päältä vedellä ja ne asetellaan kuivahtamaan noin 10 minuutiksi savustimen ritilälle ennen savustamista, koska savu tarttuu kalan kuivaan pintaan paremmin kuin märkään. Liuossuolauksessa perattuja ahvenia pidetään noin 10 % suolaliuoksessa (100 g suolaa liuotetaan 1 litraan vettä) ennen savustusta 3-4 tuntia tai välittömästi savustuksen jälkeen suolaamattomat ahvenet upotetaan muutaman sekunnin ajaksi suolaliuokseen, jolloin liuos imeytyy kaloihin. Mikäli aika ei anna periksi odottaa ahventen suolautumista, niiden selkälihakseen voi tehdä ruumiinontelon puolelta selkärangan vierestä kylkiruotojen, mutta ei koko kalan läpi ulottuvan viillon, johon ripotellaan suolaa. Näin ahvenet suolautuvat itsekseen sisältä päin savustuksen aikana. Kalojen lämminsavustuksessa savunmuodostajana käytetään tavallisimmin lehtipuuta, joka ei sisällä havupuiden tapaan pihkaa ja anna kaloihin karvasta makua. Havupuista katajan ohuiden oksankärkien neulaset soveltuvat kuitenkin varovasti käytettyinä hyvin savustukseen. Ne antavat hienon aromin savustettavalle kalalle. Liiallinen katajanoksien lisääminen aiheuttaa kaloihin kitkerän sivumaun. Leppä on suosituin savustuspuulaji. Sen hakkeeksi silputtuja oksia tai runkoa voidaan käyttää savustuksessa joko tuoreena tai kuivattuna. Leppää saa myös kaupasta nykyisin edullisesti valmiiksi rouhittuina kuivina 48 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• lastuina, joten ei ole syytä runnella rantalepikkoa savustuspuun vuoksi. Lastujen sekaan voi halutessaan lisätä pari palaa sokeria, jonka värjäävät kalojen pinnan kauniin ruskeaksi. Hyvin toimivassa savustusuunissa tai ­ laatikossa kalat värjäytyvät kauniisti myös ilman sokeria. Savustettavien ahventen aukaistuihin mahaonteloihin voi myös laittaa katajanoksia, jolloin kalat pysyvät mukavan pyöreänmuotoisina ja ne saavat paitsi hienoa katajan aromia myös savun makua sisäänsä. Savustuslaatikon pohjalle ladotaan katajanoksat sekä niiden päälle ohut ja tasainen kerros savustuspurua tai leppälastuja. Savustuspurujen päällä on suositeltavinta käyttää rasvapeltiä, joka kerää talteen mahdollisen ahvenista valuvan ja laatikon pohjalla kärytessään kitkerää makua kaloihin antavan rasvan. Kaupallisen savustuslaatikon koosta ja varustustasosta riippuen laatikon sisälle mahtuu tavallisesti 1-2 ritilää kaloineen, jotka peitetään kannella ja savulaatikko asetetaan tulisijan päälle joko ritilän päälle tai reunakivien varaan noin 30 cm korkeudelle palavista puista. Jos ahventen pinta ei ole ehtinyt kuivua suolauksen jälkeen, kuivaaminen voidaan tehdä pitämällä savustuslaatikon kantta raollaan kunnes purut alkavat tuottaa runsaasti savua ja sulkea sitten vasta kokonaan. Noin varttikilon painoisia ahvenia savustetaan 30­40 minuuttia lämmön voimakkuudesta riippuen maltillisella tulella (käytä pieniä puutikkuja, joilla on helppoa säätää tulen voimakkuutta). Tuulisissa olosuhteissa leiskuvat rikkonaiset tulisijan liekit lämmittävät heikosti savulaatikkoa ja ahventen kypsymisaika pitenee samanaikaisesti. Lopputulos on sitä parempi, mitä hitaammin ja mitä miedommalla lämmöllä kalat savustuvat. Liekit eivät saa jatkuvasti ulottua savulaatikon kannen yli tai kalat kuivuvat helposti "korpuiksi". Lämmönlähteenä voidaan vaihtoehtoisesti käyttää myös kaasuliekkiä tai sähkölieden levyä. Myös pienempiä ahvenia voi savustaa, mutta niiden savustusaika on vastaavasti lyhyempi. Kypsät ahvenet ovat väriltään kauniin ruskeita ja niiden selkäevät irtoavat helposti vetämällä. Jos evät eivät irtoa kokeillessa, kaloja savustetaan vielä noin 5 minuutin ajan ja kokeillaan uudelleen. Savustuksen jälkeen savulaatikko nostetaan pois tulelta ja ahventen annetaan tuulettua sekä vetäytyä laatikon kannen ollessa hieman raollaan niin kauan, kun laatikosta nousee savua. Näin varmistetaan samalla se, että kytevät purut eivät leimahda liekkeihin happea saatuaan. Kun savuahvenet ovat jäähtyneet käsin kosketeltavan lämpimiksi, ne ladotaan ritilöiltä tarjoiluvadille ja nautitaan "sormiruokana" hiilihappopitoisen lähdeveden, valkoviinin, kotikaljan tai aina raikkaan oluen kyydittämänä. Herkuttelusta mahdollisesti jäljelle jääneet savuahvenet kannattaa perata ruodottomiksi ja rakentaa niistä ruoditusta lihasta, patongista, vihanneksista sekä kastikkeesta maittavia eväsleipiä vaikkapa kalaretkelle. Savustelemisiin, Pörje Savuahvenpatongit 4 hengelle 2 patonkia 1 ruukku lehtisalaattia 4 tomaattia 500 g ruodotonta savuahventa runsaasti remouladekastiketta Leikkaa patongit ensin keskeltä poikki ja sitten puolikkaat pitkittäin halki. Lado patongin alapuolikkaille salaatinlehtiä. Lisää salaatin päälle runsaasti kastiketta ja upota kastikkeeseen savukalaa. Peitä kala ohuilla tomaattiviipaleilla ja aseta patongin yläpuolisko viipaleiden päälle. Kääri patonginpuolikkaat tiiviisti voipaperi- tai foliopalaan, ettei kastike pääse valumaan paketista ulos. Nauti patongit retkieväänä kaveriesi kanssa. Vihannes- eli remouladekastike Ainekset: 1 purkki (350 g) majoneesia 1 dl kurkkusalaattia 1 rkl löysää hunajaa 1 pussi (300 g) herne-maissi-paprika pakastesekoitusta 1 porkkana 2 salottisipulia tai 1 pieni sipuli 1 puristetun sitruunan mehu 1 tl sitruunapippuria 1 dl hienonnettua tillimurskaa Kaada majoneesi kulhoon. Purista sitruunan mehu ja lisää se sekä kurkkusalaatti ja hunaja majoneesin sekaan. Sekoita, kunnes mehu on imeytynyt majoneesiin. Sekoita ainekset keskenään. Lisää majoneesiin hyvin hienolla terällä raastettu porkkana sekä veitsellä mahdollisimman hienoksi paloiteltu sipuli ja etukäteen huoneenlämmössä sulatettu herne-maissi-paprikasekoitus. Sekoita kevyesti ja lisää lopuksi sitruunapippuri ja tillimurska. Kastikkeen tulee olla paksua, ettei se valu helposti ulos patongin välistä. Viinisuositus: Savuahvenleiville sopii argentiinalainen La Consulta Oak Aged Chardonnay valkoviini (Alko 7,99 ), jonka runsaan hedelmäinen, mutta sopivasti hapokas maku tasapainottaa majoneesipohjaisen kastikkeen rasvaisuutta. Osittainen tammitynnyrikypsytys pyöristää viinin makua ja sovittelee sen mukavasti savustetun ahvenen kumppaniksi. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 49
• hoPeAruutAnA on uhkana alkuperäisille kalalajeille hopearuutana määritettiin Suomesta ensimmäisen kerran vuonna 2005, kun rKTl:n tutkijat saivat lajin ongella helsingin Vanhankaupunginlahdelta. Samannäköisiä kaloja oli tosin saatu alueelta jo pari vuotta aiemmin, mutta niitä oli pidetty tavallisina ruutanoina. hopearuutana on kuitenkin kaikkea muuta kuin tavallinen särkikala; se on itseään tehokkaasti kloonaava.ja likaisissa, rehevissä vesissä viihtyvä menestyjä. Teksti ja kuvat JuHa oJaHaRJu, Jussi T. Pennanen Ja lauRi uRHo eidän jokaisen tulee pitää huoli, ettemme omalla toiminnallamme vahingossakaan edistä tämän haitallisen vieraslajin leviämistä. Siirtäminen sisämaahan, edes pihalampiin on ehdottomasti kielletty, ettei laji pääse leviämään vaikka satunnaisten onkijoiden löytäessä paikan. Hopearuutana muistuttaa ruutanaa ja karppiakin muotonsa puolesta. Erona ruutanaan sillä on hopeanhohtoiset kyljet, selvä lovi pyrstössä, vaalea kehä silmän värikalvossa, lähes vatsaeviin asti ulottuvat rintaevät, musta tai tumman harmaa ruumiinontelon kalvo sekä pidemmät ja lukuisammat (40­50) kiduskaarien siivilähampaat. Ruutanalla siivilähampaita on 23­34. Kiduskaaren etureunalla olevat vaaleat siivilähampaat saa näkyviin, kun kääntää kiduskannen nurin ja eteenpäin silmän päälle. Molemmilla lajeilla on suuret ja karkeatekoiset suomut. Kylkiviivan kohdalla suomuluku on lähes sama, tosin ruutanalla on usein pari suomua enemmän eli yleensä 32­34, hopearuutanalla 29­32. Useamman kilon painoiseksi kasvava hopearuutana tarjoaa toki haastetta lajin pyytämisestä kiinnostuneille ja siihen erikoistuneille kalamiehille. Vanhankaupunginlahdelta on saatu jopa kolmekiloinen hopearuutana. Laji on meillä levittäytynyt toistaiseksi m Kotkan ja Turun välisiin rannikkovesiin. Eniten sitä on saatu matalista rehevöityneistä lahdista. Sitä on ilmestynyt myös muutamaan lampeen Helsingissä ja Salossa. Hopearuutanalla on useimpien vieraslajien tapaan joukko ei-toivottuja ominaisuuksia, joista voi vielä koitua pahoja ongelmia. Hope- aruutanan yleistymisestä ja leviämisestä aiheutuvia uhkia ovat: 1. ruutanan syrjäyttäminen ja lajien perimän sekoittuminen Hopearuutana on vähintään yhtä sitkeähenkinen, mutta nopeakasvuisempi ja tehokkaampi lisääntyjä kuin ruutana. Niinpä se pystyy Ruutana on haastava onkikala, jonka saaminen tuo hymyn huulille. Kuva: Juha Ojaharju 50 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• KAL3_10_kkSundEN_210x140_c.indd 1 19.8.2010 15.27 yleistymään ruutanan kustannuksella. Hopearuutananaaraat kutevat ruutanakoiraiden kanssa; yleensä tuloksena on kuitenkin vain kopioita hopearuutanoista. Näiden lajien sekoittuminen on kuitenkin mahdollista ja sitä on tapahtunutkin muualla Euroopassa. Hopearuutanasta tavataan kromosomistoiltaan erilaisia muotoja. Hopearuutanan kanssa lähes identtinen kultakala on mm. Brittein saarilla sekoittunut alkuperäiseen ruutanaan, jonka säilyttämiseksi on laadittu jo suojelusuunnitelmia. Suomestakin on valitettavasti havaittu viitteitä hopearuutanan ja ruutanan risteymistä. Ruutanan perimän lisäksi vaaravyöhykkeessä ovat eräät muutkin särkikalat. Risteytymistä tavallisempaa on, että kutuun osallistuvat muun lajin koiraat tuhlaavat maitinsa hopearuutanoiden kanssa, joten sitä ei välttämättä riitä oman lajin mädin hedelmöittämiseen. 2. kalavesien arvon heikkeneminen ja halutumpien kalojen ravinnon väheneminen. Monessa Keski- ja Itä-Euroopan maassa on hopearuutanasta muutamassa vuosikymmenessä tullut monen vesistön määrällisesti runsain kalalaji. Se on nopeakasvuinen ja tehokas ravinnonkäyttäjä. Muiden kalojen poikasille ja nuorille kaloille ei välttämättä riitä tarpeeksi ravintoa. Lämpimissä ja huonoissa olosuhteissa hopearuutana selviytyy monia muita kaloja paremmin ja muodostaa tiheitä kantoja. Ainakaan toistaiseksi sille ei ole juuri käyttöä ihmisravintona lähialueillamme. älä levitä hopearuutanaa! Ruutana on perinteisesti ollut suosittu istutuslaji, ja sitkeähenkisenä kalana sitä on ollut helppo kuljettaa uusiin vesiin. Sitä käytetään myös paljon syöttinä petokalojen täkykalastuksessa. Hopearuutanan muodostamien uhkien takia rannikolla kalastavien on syytä pidättäytyä kaikenlaisesta ruutanoiden tai niiden näköisten kalojen kuljettamisesta sisävesiin. Merialueella hopearuutanan leviämistä ei voitane estää. Sen sijaan voimme kaikki osaltamme vaikuttaa siihen, että se ei pääsisi leviämään sisävesiimme. Varoittavana esimerkkinä on jokirapukantojen paikallinen tuhoutuminen kun vesiin on tuotu rapuruttoa kantavia täplärapuja. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 51
• Aamuyön ottihetki taimenia ja mielenrauhaa nykälänkoskilta Nykyajan jatkuva kiire on tarttunut myös vapaa-ajan viettoon. Kalavesilläkin tuppaa usein olemaan kiire ja niinpä homma meneekin helposti liian tavoitehakuiseksi. Hyville koskikohteille riittää tulijoita pilvin pimein ainakin parhaina ajankohtina. Kalaan pitäisi päästä mieluiten arkipäivänä tai jonakin muuna hetkenä, jolloin kalastuspaine on edes vähän pienempi. Rentouttava harrastus työn vastapainona alkaakin jo mennä stressin puolelle... Teksti ja kuvat aRi laine 52 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Naiskosken asukki. elämysmatkailua Itse löysin kateissa olleen kalastamisen riemun ja kiireettömyyden Haukivuoresta, Nykälänkoskilta. Ensimmäisen visiittini koskille tein vuonna 2001, jonkun kalakaverini houkuttelemana. Muistan hyvin fiilikset, jotka jäivät mieleeni tuolta reissulta. Istuin Naiskosken niskalla olevalla laavulla taimenta savustamassa, odottelen nokipannukahvin kiehumista. Laskevan auringon säteet pyyhkivät joen pintaa, vesiperhosten parveillessa runsaina mattoina koskenniskan yläpuolella. Katseellani paikallistin niskalla pintovia taimenia, jotka napsivat vesiperhosia iltapalakseen. Savukalan tuoksu leijailee sieraimiini ja kahvikin alkaa tikunnokassa kiehua. Naiskoski kuohui unettavan rauhallisena, mieleni täytti rauha ja hyvänolontunne. kalapaikat, koski koskelta Nykälänkosket on Haukivuoren Nykälässä sijaitseva monimuotoinen, luonnonkaunis koskikalastuskohde. Kalastusalue koostuu viidestä koskiosuudesta, joista yksi on veneestä kalastettava, neljä muuta taas rannalta kalastettavia alueita. Rauhallisesti virtaava Vireensahi sijaitsee niistä ylimpänä. Vuolle kivikkoineen tarjoaa taimenelle rauhallisen ympäristön. Paikka on ainoastaan veneellä saavutettavissa. Varovainen kalamies voi pintaperholla pettää komean, ruokailevan taimenen. Pintaperhoista "Nalle Puh" lienee täällä käytetyin vaihtoehto. Seuraava kohde alaspäin jokea edetessä on Mieskoski, jonka niska onkin varsinainen pinturikalastajan herkuttelupaikka. Varmimmin taimenen tavoittaa virran reunoilta, kivien piirtämistä peileistä. "Nalle Puh" ja "Skater" toi- mivat täälläkin. Lämpimän veden aikaan kalat taas majailevat kosken kuohuissa tai kovassa virrassa maantiesillan alla. Mieskosken niskalta haarautuu myös itäinen sivuhaara, joka toimii taimenten "lastenkamarina". Onnistuneen kalastuksen edellytyksenä on kosken varovainen lähestyminen, sillä taimen havaitsee helposti varomattoman liikkumisen. Seuraava koskikalastajaa kiinnostava paikka on mielestäni koko alueen helmi, Naiskoski. Kosken niskalle on rakennettu komea laavu, jossa on mukava tulistella ja nauttia eväistään kalastustauolla. Tilaa on niin paljon, että laavulla voi vaikkapa nukkua pienet nokkaunet kesäyön kalastuksen lomassa. Niskalla on syvempää vettä sekä houkuttelevia kivenmurikoita, joiden takana isommat taimenet pitävät asentopaikkaansa. Niskan alapuolelle on rakennettu kävelysilta, jonka pilareiden katveesta voi asentokalan helposti paikallistaa. Samoin täälläkin on varovainen lähestymistapa tarpeen, muussa tapauksissa taimenista näkee yleensä vain pakovanan. Sillan alapuolelta löytyy itse koskiosuus, jonka keskellä on pitkä kiviriutta. Taimenet viihtyvät virran reunamilla, ajeeseen joutuneita hyönteisiä napsien. Kosken keskiosa on matalahko ja kivikkoinen. Päävirta jakautuu kahteen uomaan, jotka vedenalainen kiviriutta jakaa. Kosken alaosa taas syvenee nopeasti, päättyen suvantoon. Ottipaikkoina niska, sillan ympäristö, virranreunat ja kivien takapuolet. Kolmas koskiosuus alaspäin edetessä on Leppäkoski. Paikka on hyvin pienimuotoinen ja helposti häiriintyvä, joten kalastus kannattaa ehdottomasti aloittaa alavirran puolelta. Näin toimien taimenet ovat helpommin yllätettävissä, koska ovat virrassa yleensä pää ylävir- " iTSe löySin KaTeiSSa olleen KalaSTamiSen riemun Ja KiireeTTömyyden hauKiVuoreSTa, nyKälänKoSKilTa. enSimmäiSen ViSiiTTini KoSKille Tein Vuonna 2001, JonKun KalaKaVerini houKuTTelemana. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 53
• Pete naiskoskella. " KosKen nisKa-alue tarjoilee taimenelle oivallisen ruoKapöydän. Kirjasto. Nokipannukahvit. taan päin. Parhaat ottipaikat ovat niskalla ja kivien ympärillä sekä virran montuissa. Viimeinen kohde on Myllykoski, voimakkaasti virtaava rännimäinen uoma. Kosken niska-alue tarjoilee taimenelle oivallisen ruokapöydän. Kahlaamisen kanssa kannattaa olla varovainen, sillä paikalla on myös syvempiä monttuja. Itse koskipyrähdys on melko lyhyt, mutta sitäkin kiivaampi. Lämpöisellä kesävedellä taimenet oleskelevat kosken montuissa, hapekkaammassa vedessä. Myös kosken alta löytyy useita herkullisen näköisiä paikkoja; kivien takaosia ja monttuja, joissa kalat varmasti viihtyvät. Peten vinkkejä Kosken vakiokävijöihin kuuluu Pukarisen Petri, taitava koskikalastaja Muuramesta. Ohessa vinkkejä aloitteleville perhokalastajille, jotka mielivät taimenen makuun: · · Perhorasia: Täytyy löytyä eri värisiä -ja kokoisia streamereita, pupia, nymfejä, pintureita ja leacheja. Uteliaisuus: Kysele muilta ja kuuntele. Viime hetken ottivinkit saat Koskentilan isännältä,Markku Suoniolta. Jokivarressa kokeneemmat kalamiehet opastavat kohteliasta kysyjää. Kiire: Älä tuo sitä joenvarteen, vaan jätä matkalla lähimpään jäteastiaan. Kiire kun vähentää dramaattisesti saalista! Heittotaito: Kannattaa hankkia alkutuntuma jo ennen joelle tuloa harjoittelemalla joko nurmikolla tai kurssilla. Nykälänjoki on kapea ja matala, joten veden turha "piiskaaminen" ei paranna saalisvarmuutta. Tarkat ja "hiljaiset" heitot tuottavat kalan suuremmalla todennäköisyydellä. Kohteliaisuus: Pitäisi kuulua jokaisen kalastusta harrastavan ihmisen perusluonteeseen, kalastustavasta riippumatta. Älä varaa samaa paikkaa koko päiväksi, vaan anna muidenkin yrittää. Nukkumatti: Menettää Nykälän antoisimman ajan kalastukseen ja luonnon heräämiseen. Aikainen perho taimenen nappaa! · · Palveluista Alueelta löytyvät monipuoliset palvelut kalastajalle. Majoituskapasiteettia löytyy peräti 38:n vuodepaikan verran pihapiiriin kunnostetuissa aittarakennuksissa. Huoneista löytyy mm. jääkaappi, sekä varusteiden kuivauskaappi. Hyvä saunakin löytyy rannan tuntumasta takkatupineen. Kalastajan viihtyvyyttä parantamaan on rakennettu myös erillinen · · 54 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• Naiskosken niskalla. Geran taimen. Peten kirjava. taukotupa, josta löytyvät wc:t ja suihkutilat sekä myös kokkailu- ja ruokailutilat. Itse päärakennus toimii myös kokous-ja tilausravintolana, kätkien sisäänsä myös laajan kalastuskirjaston saalispäiväkirjoineen. YHteYstieDOt Nykälänkosket/Koskentila, Porsaskoskentie 2275, 77220 Neuvola, Haukivuori Isäntä: Markku Suonio 040-5385166 E-mail: info@koskentila.com Kalapäiväkirja: www.koskentila.com (perholla tilillään iso joukko taimenia nykälästä) · Lanka: vaalean harmaa · Koukku: pitkävartinen streamer-koukku (koko 6) · Pyrstö: tummanvihreä grizzly minimarabou · Kierre: ovaali kuitu · Runko: kani dubbing, kermanvärinen · Siipi: keltainen bucktail, keltainen marabou, vaaleanvihreä marabou, sivuille muutama siikanen punaista marabouta, sateenkaari flashabou ja päällimmäiseksi tummanvihreä marabou · Pää: keltainen peurankarva ja kultainen conehead (koko M) "Peten kiRjava" kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 55
• PerhosiimAA VAi PyyKKinAruA? - haukisiiman valinnan vaikeudesta Viime vuosina markkinoille on puskenut melkoinen liuta varta vasten hauen perhokalastajille kehiteltyjä perhosiimoja. lähes jokaisella tallilla tuntuu olevan "pike" -niminen siima jonka luvataan olevan se paras vaihtoehto hauen tavoitteluun perholla. Varsinaisten haukisiimojen lisäksi markkinoilta löytyy liuta siimoja jotka ominaisuuksiltaan soveltuvat enemmän tai vähemmin hyvin hauenkalastukseen. Valinnanvaraa siis piisaa. Soitimme siimojen maahantuojille pyytäen heiltä siimoja jotka heidän mielestään voisivat soveltua haukihommiin Suomen olosuhteissa. Tämän artikkelin tarkoitus on siimojen erojen esiin tuomisen lisäksi hieman selvittää miten erityyppiset vavat vaikuttavat siimanvalintaan. lopuksi aikomuksenamme on tarkastella miten erilaiset siima- sekä vapayhdistelmät soveltuvat eri heittäjille henkilökohtaisten mieltymysten sanelemana. Kuvat ja teksti miKey saRelin & Teemu KosKi yseessä ei ole siimatesti sillä mielestämme ei olisi kenenkään edun mukaista jakaa siimoille tähtiä ja siten asettaa niitä paremmuusjärjestykseen. Toki osa siimoista tuntui sopivan haukihommiin toisia paremmin, mutta myös vapa- ja heittäjäkohtaiset erot sekä mieltymykset menivät usein täysin ristiin. Subjektiivisen paremmuusjärjestyksen sijasta yritämme tuoda esiin siimojen eroja erityyppisillä vavoilla kahden omilla tyyleillä heittävän henkilön kokemina. Ennen kuin siirrymme pohtimaan siimojen käyttäytymistä heitossa sekä niitä koskevia henkilökohtaisia näkemyksiämme lienee muutama yleissana haukisiiman anatomiasta kuitenkin paikallaan. k luetellut ominaisuudet täyttävä siima näyttää käytännössä? Haukisiima muistuttaa profiililtaan usein ampumapääsiimoja koostuen etukartiosta, paino-osasta eli klumpista ja takakartiosta. Ampumapääsiimoista suuri osa haukisiimoista eroaa vain siten, että haukisiimojen juoksusiima on jo tehtaalla kiinnitetty kiinteästi takakartioon kun ampumapääsiimoissa osat liitetään itse. Haukisiiman etukartio on lyhyt mahdollistaen isokokoisenkin perhon kääntämisen heiton lopussa. Paino-osa haukisiimassa on tyypillisesti lyhyt ja raskas, mikä mahdollistaa isojen perhojen pitämisen ilmassa sekä niiden heittämisen tuulessa. Paino-osaa seuraa takakartio ja sen jälkeen tulee pitkä juoksusiimaosuus. Kalastustilanteessa paino-osa heitetään vavankärjen ulkopuolelle minkä jälkeen juoksusiimaa "ammutaan" ulos klumpin vetämänä. Ominaisuuksiltaan moni nykyaikainen haukisiima siis muistuttaa ampumapääsiimaa sillä erolla, että haukisiimoissa osat ovat yhtä puuta. Siiman uppoamisnopeus Hauen perhokalastusta voi harrastaa erilaisissa paikkatyypeissä ja erilaisilla tekniikoilla. Välillä hauet oleilevat syvemmässä vedessä jolloin perho täytyy saada sinne missä kalakin on. Toisinaan hauet löytyvät matalasta, hädin tuskin polvensyvyisestä vedestä, jolloin ongelmana on perhon uittaminen niin ettei se ole alati pohjakasvustossa kiinni. Teoriassa voi ajatella pärjäävänsä yhdellä, hitaasti uppoavalla siimalla kaikissa tilanteissa, käyttämällä kelluvaa perhoa matalassa haukisiiman anatomiaa Haukea kalastetaan usein meriolosuhteissa, parhaan sesongin ajoittuessa aikaan jolloin keli on joko kylmä, sateinen ja/tai tuulinen. Hauenkalastuksessa käytetyt perhot ovat isoja, painavia ja tyypillisesti suuren ilmavastuksen omaavia. Hyvän haukisiiman pitää siis lentää tuuleen, sen tulee pystyä lennättämään ja kääntämään isot perhot nätisti tai edes jotenkuten ja se saisi myös mielellään pysyä notkeana ja mahdollisimman sotkeutumattomana kylmässä, jopa pakkaskeleillä. Toivottuihin ominaisuuksiin voidaan vielä lisätä että siima tulisi saada kalastusetäisyydelle mahdollisimman vähin valeheitoin. Heittoja hauenkalastajalle tulee päivässä monta ja jokainen "turha" heitto pitää siimaa pois vedestä eli kalojen luota ja väsyttää heittokättä. Miltä sitten yllä- 56 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• siimoja oiottiin useampaan otteeseen niiden ominaisuuksien selvittämiseksi. vedessä ja nopeasti uppoavaksi painotettua perhoa syvässä vedessä. Käytännössä kuitenkin elävästi uiva, syvyytensä säilyttävä perho antaa usein parhaiten kalaa ja nopeasti kelluvaan tai uppoavaan perhoon on vaikea saada näitä ominaisuuksia. Käytännössä perho siis viedään oikeaan syvyyteen siiman avulla jolloin tarvitaan vähintään kaksi erityyppistä siimaa, kelluva tai hitaasti uppoava siima mataliin vesiin ja nopeammin uppoava siima syvempään veteen. Kelluntarengaskalastus hitaana ja venekalastus nopeampiliikkeisenä korostavat kalastuksellisia eroja ja kelluvien sekä uppoavien siimojen tarvetta. Kelluntarenkaalla kalastetaan usein matalassa vedessä liikkeen ollessa hidasta, jolloin uppoava siima on alta aikayksikön pohjassa kiinni. Toisaalta veneellä kalastetaan usein rekaten hieman syvemmässä vedessä. Veneen rekausliike saa helposti perhosiiman laahaamaan veneen perässä, jolloin se ei tahdo upota. Näin ollen tarvitaan uppoamisnopeutta siimaan jotta se saataisiin pinnan alle. Uppoavien siimojen uppoamisnopeus vaihtelee hitaasti uppoavasta tai leijuvasta intermediatesta eli "interistä" ja sink-1 siimasta aina todella nopeasti uppoaviin siimoihin uppoamisnopeutta kuvaavan numeron kasva- Haukisiimoja joka lähtöön. essa. Käytännössä sink-4 siimaa nopeammin uppoavan siiman käyttö ei ole haukihommissa tarpeen muulloin kuin erikoistilanteissa. vertailtavat siimat Vastaanotimme yhteensä 23 kappaletta ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia siimoja luokissa 9-10, jotka ovat yleisimmät hauenkalastuksessa käytetyt luokat. Karkeasti jaettuna käyttöömme tuli uppoavia, inter (intermediate) sekä kelluvia siimoja neljältä eri valmistajalta (Guideline, Rio, Scientific Anglers ja Vision). Osa siimoista oli täysin uppoavia, intereitä tai kelluvia kun taas osa oli uppoavia tai intereitä vain kärkiosaltaan. Kaikki maahantuojien lähettämät siimat olivat täysipitkiä WF kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 57
• Siimat venytettynä mittauksia varten. " Siiman ominaiSuudeT VaihTeliVaT palJon riippuen KarTioinniSTa Ja SiiTä miTen piTKä niiden paino-oSa oli. (Weight Forward) -siimoja. Kuten ylempänä on jo todettu, ominaisuuksiltaan suurin osa siimoista kuitenkin muistutti ampumapääsiimaa johon oli kiinteästi yhdistetty juoksusiima. Siimojen suurimmat rakenteelliset erot tulivat esille niiden kartioinneissa ja painoosien pituuseroissa. Siiman ominaisuudet vaihtelivat paljon riippuen kartioinnista ja siitä miten pitkä niiden paino-osa oli. Osa siimoista oli maltillisesti kartioituja eli pikkuhiljaa kärkeen ohenevia ja sen seurauksena ne olivat myös rauhallisempia heitossa, kun toisten siimojen kartio oli hyvin jyrkkä. Joissakin siimoissa jyrkkä kartiointi yhdistyi lyhyeen paino-osaan. Tällaiset siimat, joissa jyrkkä ja lyhyt kartio on yhdistetty raskaaseen ja lyhyeen klumppiin vaativat tarkkaa heiton ajoitusta eivätkä tuntuneet kestävän overhangia kovinkaan hyvin, eli siimaa on vaikea pitää sen paino-osaa enempää vavan ulkopuolella ilman että heitto kaatuu. Toisaalta nämä siimat olivat nopearytmisinä todellisia heittokoneita jotka käänsivät perhon ongelmitta heiton lopussa. Lyhyellä etukartiolla haetaan yleensä parempia perhojen kääntämisominaisuuksia varsinkin perhojen ollessa isoja ja raskaita. Pitkällä, hennolla etukartiolla varustetusta siimasta ei löydy tarpeeksi voimaa kääntämään peruketta ja isoa perhoa suoraksi, vaan perho lässähtää helposti perukkeen päälle heiton päätteeksi. Tämä asia pyritään korjaamaan jyrkällä etukartioinnilla, joka puolestaan johtaa siihen että presentaatio kärsii eikä heitto aina tunnu kovin pehmeältä. Toisaalta perukkeen suoristuminen siten että perho saadaan tippumaan juuri sinne minne se halutaan, on hauenkalastuksessa tärkeämpää kuin pehmeä presentaatio ja sitä kautta perhon "huomaamaton" laskeutuminen vedenpintaan. 58 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• siimat viuhuu kesäyössä. heitetyistä siimoista Testatuista 23 siimasta kumpikin valitsi omaan makuunsa parhaiten sopivat siimat käyttötestiin. Taulukosta käy ilmi valmistajan ilmoittamat tiedot, siimojen mitatut kokonaispituudet, uppoamisnopeudet ja paino-osien pituudet. Paino-osan eli klumpin pituuden tietäminen auttaa itselleen sopivan siiman valitsemisessa. Seuraavassa lehdessä perehdymme käyttötestiin valikoituneihin siimoihin ja niiden ominaisuuksiin. heitetyistä siimoista VALMISTAJA SIIMA AFTMA UPPOAMISNOPEUS PITUUS ILMOITETTU, M 27 27,4 PITUUS MITATTU, M 31,4 31,7 31,1 27,4 27 27,4 28,7 28,8 28,5 36,6 36,2 36,2 29,9 30,3 30,1 30,1 27 30,5 30 30 30 27,6 29,7 9,1 30,1 30 31 33 12,6 27,3 31,2 31,1 KLUMPIN PITUUS, M Guideline Guideline Guideline Guideline Guideline Guideline Rio Rio Rio Rio Rio Rio Rio Scientific Anglers Scientific Anglers Scientific Anglers Scientific Anglers Scientific Anglers Scientific Anglers Vision Vision Vision Vision Coastal Coastal Pike DC Pike DC Pike DC Pike DC Outbound Outbound Outbound Outbound Short Belly Outbound Short Belly Scandinavian Pike Scandinavian Pike Mastery Series Pike/Muskie Sharkskin Magnum Taper Mastery Series Streamer Express Mastery Series Streamer Express Clear Tip Streamer Express Sharkskin Mastery Series Wet Tip Express Big Mama Big Mama Vibe 85 Vibe 85 9 9 9 9 10 10 9 9 9 9 9 10 10 10 10 9-10 9-10 9-10 9-10 10 10 8-9 9-10 WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF WF Slow Intermediate Fast Intermediate Floating Intermediate/sinking 3 Floating Intermediate/sinking 3 Floating Sinking 1 (2,5cm/s) Floating/intermediate Floating Intermediate Floating Floating/Sinking 2 Floating Floating Intermediate/Sinking 6 Intermediate (5,6 cm/s) Fast sinking Rapid Sinking Floating Intermediate/Sinking 2 Floating Floating 10,8 10,8 9 10,8 10,9 10,8 11,5 11,2 11,2 9,1 9,2 8,8 8,8 11 13 30 13 9,4 7,9 32,6 12,8 9 9 kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 59
• miKa Vornanen valoa tunnelin päässä alamiesten, tuttujenkin, kanssa jutellessa törmää usein tilanteeseen, jossa kuultu kommentti, tai väittämä saa veren lähes kiehahtamaan. Jääkö asiasta väittelemään, vai jatkaako elämäänsä olkiaan kohauttaen on sitten jokaisen oma asia. Silti usein käy niin, että asia jää pyörimään mielen sopukoihin. Mitä enemmän on sosiaalinen, sitä useammin omia tapojaan ja käsityksiään joutuu puntaroimaan ja jopa muuttamaan. Itseäni ihmetyttävät usein joidenkin ihmisten omituiset tavat tai käsitykset toimia luonnossa ja vesillä, joista typerimmältä tuntuu edelleenkin aivan turha ja järjetön tappaminen. Onko tosiaan menty siihen, että vain eläimillä jotka ovat herkkua ja saalistettavissa, on oikeus elää? Laiturille paskonut lokki tai kallista lohivaappua purrut hauki joutavat tekonsa vuoksi tulla tapetuksi? Listaa voisi jatkaa loputtomiin ilman että loppua olisi näköpiirissä. Tottahan se on, että näin tapahtuu ja on aina tapahtunut. Muiden virheistä voisi silti oppia, eikä kaikkien pidä tehdä samoja virheitä kuin vaikkapa minä olen aikoinani tehnyt. Vaikea on silti ymmärtää, miksi asialla pitää kehua retostella, saati kuvitella, että asiassa olisi jotain "miehekästä". Pari viimeistä vuotta ovat saaneet aikaan mietintää kalastuksen mielekkyydestä myös sosiaalisessa mielessä. Totuus on, että tieto lisää tuskaa. Lunta on tullut tupaan vähän joka luukusta milloin muiden, milloin itseni toimesta. Ei ole ihme, että jotkut kalamie- k " pari ViimeiSTä VuoTTa oVaT SaaneeT aiKaan mieTinTää KalaSTuKSen mieleKKyydeSTä myöS SoSiaaliSeSSa mieleSSä. ToTuuS on, eTTä TieTo liSää TuSKaa. lunTa on TulluT Tupaan Vähän JoKa luuKuSTa milloin muiden, milloin iTSeni ToimeSTa. het pienentävät piirejään ja katoavat suuremmista yhteisöistä. "Pää pensaaseen" ei vain ole kaikille oikea tapa olla jotain mieltä itselle tärkeästä asiasta. Antiikin sotapäälliköiden taktiikka, "Pysy vihollisen lähellä ja ystävänä, näin voit aistia ja tietää vastustajan ajatukset.", voisi olla hyvä syy olla sosiaalinen, vaikka takahampaiden amalgaamit olisivatkin välillä koetuksella. Näin toimien voi ehkä paremmin vaikuttaa jonkun ajatuksiin sekä käyttäytymiseen kuin kävelemällä vain tiehensä? Näitä miettiessä tuli viime syksy, kevät ja kesä. Ilokseni huomaan tunnelin päästä näkyvän valoa ja vahvasti näyttää siltä, ettei se ole vastaan tuleva juna. Syksyn eräs kalareissu teki selväksi, että saalismäärästä ja -koosta en taida enää parantaa. Tapahtuneen myötä on kalastuksesta tullut pitkästä aikaa mukavan rauhallinen ja seesteinen nautinto. Tuskin tiikeri raidoistaan pääsee, enkä minä HC-kalastuksen (Hard Core) tuomista lieveilmiöistä, mutta on ollut ilo ja nautinto, jopa vapauttava tunne huomata, että peltiuistimellakin saa vielä kalaa, suuriakin ja vielä hyvin! Kuluvan kesän aikana vierestä nähdyt onnistumiset ja ilon hetket, vaikkapa vain pienen hauen tai kuhan tuomana ovat muistuttaneet mukavasti siitä, mistä kalastuksesta alun perin on ollut kysymys. Sokerina pohjalla on kuitenkin tapaus lohijoelta. Eräs kalamiehenä arvostamani "hauenvihaaja" lohestaja kertoi saaneensa lohenuistelun sivutuotteena valtavan hauen. On vaikea ilmaista niitä ajatuksia ja tuntemuksia, kun odottelin taas kerran sitä kohtaa missä luupäältä yleensä vedetään kurkku auki ja nakataan lepikkoon. Jälkeenpäin hymyilin itselleni tyytyväisyyttä myhäillen, että olin "viitsinyt" kuunnella etukäteen ikäväksi tuomitun tarinan loppuun asti. Hauki oli nimittäin ollut jo niin suuri, ettei sitä hänen sanojensa mukaan "voinut vain huvikseen tappaa", vaan hetken hämmästelyn ja ihmettelyn jälkeen hän otti ja vapautti vanhuksen takaisin elinympäristöönsä! En usko, mutta haluan kuitenkin kuvitella, että asiallisesti tehty ja mieleen ujutettu vaihtoehto lahtaamiselle on ehkä sittenkin tuottanut tulosta? Ilman tärppiäkään lähdin joelta, mutta uskokaa pois, hymyissä suin. 60 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• KALAMIES.COM KAIKKI KALASTUKSESTA Heittokalastus Vetouistelu Perhokalastus Hauen jerkkikalastus Lohensoutu... Foorumi Chat Kalamies-TV Kalastuslehti Reissuraportit Tuotteet Uutiset Linkit Kuvagalleria... ja paljon muuta.
• MIKEYN PERHOKELLARI Mikeyn perhokellari daddy lonG leGs eli vaaksiainen hyönteisiä jäljittelevistä pintaperhoista puhuttaessa tarkoitetaan usein pienehköjä perhoja jotka jäljittelevät pieniä hyönteisiä kuten erilaisia korentoja, vesiperhosia ja pieniä kaksisiipisiä. monen monet pintaperhot jäljittelevät edellä mainittujen kokoisia hyönteisiä ja juuri näihin perhoihin yleensä törmääkin kun käy ronkkimassa kalakavereiden pintaperhorasioita. sidos ja kuvat miKey saRelin 1. sojenkin hyönteisten jäljitelmiä kuitenkin voi ja kannattaa kokeilla. Vaikka isojen hyönteisten massaesiintymiset ovat harvinaisempia kuin esimerkiksi päiväkorentojen tai vesiperhosten massakuoriutumiset tai parveilut, tuntuu kala opportunistina syövän myös joukosta hieman poikkeavia makupaloja. Perhon isohko profiili ei välttämättä ole huono asia kalansaaliin suhteen vaan usein se tuntuisi jopa olevan etu. Kalalle isompi ötökkä merkitsee enemmän vatsantäytettä. Daddy Long Legs on vaaksiaista jäljittelevä perho joka kokemusteni mukaan on makupala johon kalat iskevät ahneesti mikäli kalamiehen tai -naisen kantti kestää sitä niille tarjoilla. Varsinkin pohjoisen taimenet tuntuvat pitävän vaaksiaisjäljitelmästä. Tällä kertaa sidon Daddy Long Legsin pintaperhoksi mutta siitä voi kuulapään tai lyijylangan avulla eli painotusta lisäämällä sitoa myös uppoperhon. Daddy Long Legsia uitetaan vapaasti virran mukana tai paikallaan, välillä hitaasti nykien seisovassa vedessä, sillä perho jäljittelee veteen joutunutta, kuolevaa tai kuollutta vaaksiaista. Tämän artikkelin perho on jatkoperäinen muunnos, johon olen käyttänyt kellarista löytyneitä materiaaleja ja jota olen kehitellyt omaan käyttööni ja omalle silmälleni sopivaksi. Daddy Long Legs on melkoisen työläs perho sitoa johtuen fasaaninpyrstön siikasista koostuvien jalkojen nivelten solmimisesta, mutta mikään erityisen vaikea sidottava se ei ole. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan mikäli hermot kestävät näpertämistä. i resepti koukku Sidontalanka Jatkoperä Jalat Siivet häkilä #12 pintaperhokoukku, esimerkiksi Tiemco TMC 100 Harmaa 8/0 Luonnonvärinen peurankarva Fasaanin pyrstösulan siikasia (6kpl) Grizzlyväritteisen kukon häkilähöyhenten kärjet Grizzlyväritteinen kukko kuvat 1-4. jatkoperän valmistus. Kiinnitetään ompeluneula sidontapenkkiin. Asetellaan pieni nippu peurankarvaa neulalle, pyöritetään pari-kolme löysää kierrosta lankaa nipun ympärille ja kiristetään lanka pikkuhiljaa jolloin karvat asettuvat tasaisesti neulan ympärille. Leikataan karvojen tyvet pois ja käännetään karvanipun kärjet neulan yli. Tuodaan lanka taaksepäin tehden samalla jatkoperälle nivelet. Kun perä on sopivan mittainen, sidotaan muutama tiukka kierros ja pyöritetään taas lanka lähtöpisteeseeen, jossa tehdään muutama kireä kierros ja lopetussolmu. Katkaistaan lanka, varmistetaan sidos tipalla pikaliimaa ja napataan jatkoperä pois neulanvarrelta. 4. 62 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com 3.
• MIKEYN PERHOKELLARI 5. 6. 7. kuvat 5-6. jatkoperän kiinnittäminen ja rungon sitominen. Jatkoperä kiinnitetään pohjustetun koukun rungolle siten että peurankarvojen irtonaiset kärkiosat asettuvat tasaisesti koukun rungon ympärille. Peurankarvojen kiinnittäminen aloitetaan takaapäin, koukun mutkan kohdalta ja niiden kiinnittämiseen käytetään noin 2/3 koukun varresta, jolloin perän jatke muodostaa samalla perhon rungon. Tarkoituksena on kiinnittää jatkoperä koukkuun siten, ettei perän ja rungon väliin synny saumaa. kuva 7. jalat. Nyppästään fasaanin pyrstösulasta kuusi siikasta ja sidotaan jokaiseen siikaseen kaksi niveltä. Tämä on ainakin minun mielestäni hidasta ja välillä hermoja raastavaa työtä mutta lopputulos ajaa minut kuitenkin tekemään jalkoihin nivelet. Kun kaikkien jalkojen nivelet on sidottu, jalat kiinnitetään rungon eteen ja sidotaan osoittamaan taaksepäin, jolloin perho saadaan näyttämään veteen kuolleelta, virran tai tuulen viemältä vaaksiaiselta. kuvat 8-9. häkilä. Seuraavaksi sidotaan perholle grizzlynvärinen tuuheahko runkohäkilä jalkojen päälle ja osittain myös niiden eteen. kuvat 10-12. siivet ja pää. Lopuksi perholle sidotaan häkilän eteen ylöspäin ja hieman takaviistoon osoittavat siivet häkilähöyhenten kärjistä. Siivet voivat olla perhon rungon mittaiset tai hieman sitä pidemmät. Usein jalat ja siivet näkee sidottuna häkilän taakse mutta mielestäni perho muistuttaa paremmin jäljittelykohdettaan kun jalat sidotaan osittain häkilän sisään ja siivet sen eteen. Tehdään perholle pieni pää sidontalangasta ja lopuksi päätössolmu. Mikäli haluaa, voi päähän lisätä hieman lakkaa luonnollisemman ulkonäön ja paremman kestävyyden saavuttamiseksi. 9. 8. 10. 11. 12. kalamies.com | Kalastuslehti 3/10 63
• UUTUUDET 2010 tiedustelut OPM www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | ELORANTA www.eloranta.fi, 017-2883044 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | GROSARI www.grosari.fi | TAMPEREEN KALASTUSVÄLINE, 03-2239417, www.tampereenkalastusvaline.fi aFW titanium ­perukkeet Titaaniperuke ei mene koskaan mykkyrään vaan pysyy aina suorana. Lukko on crosslock-tyyppinen ja leikarit terästä. Pituus 30 cm joko 14,23 tai 34 kg:n vetolujuuksilla. Hinnat alkaen 8 euroa. Edustaja Apajamatkat. northland strinGer -peräkoukut Peräkoukkuja käytetään jigipyrstöjen tai syöttikalan kanssa parantamaan tarttumista. Peruke on 0,30 mm ja koukkuna on punainen no. 8 "verikoukku". Hinta 4,60 euroa/3 koukkua. Edustaja Apajamatkat. pehmokala Kaikkien lasten mieleen olevat pehmokalat Wobblerista. Meiltä löytyvät ahven, hauki, kuha, taimen, lohi ja kampela. Hinta 9-29 euroa koosta riippuen. rooster tail lite ­lippa Klassiset Rooster Tail ja Vibric Rooster Tail saavat seuraa uudesta Rooster Tail Lite ­lipasta. Lipan lehti on päällystetty ultraviolettivaloa heijastavalla aineella ja kalat pystyvät näkemään sen ihmisistä poiketen. Lippa on saatavilla joko 7,1 tai 10,8 grammaisena ja se maksaa 6 euroa. Edustaja Fairpoint. 64 Kalastuslehti 3/10 | kalamies.com
• KALASTUS-LEHTI 1/11 ILMESTYY TOUKOKUUSSA ILMAINEN LEHTI, OTA MUKA AN! Koukussa kalastukseen. NUMERO 2/10 Suomi on lampikalastuksen aarreaitta Kelluntarenkaat käyttökokeessa Modernin onkijan työkalut Sillä välin kalastustarpeistasi huolehtii KALAMIES.COM www.kalamie s.com HAUEN PERHOKALASTUKSEN PERUSTEET 2/10 Vision KALAST
• "Tässä vuoden 2010 huippuuutuuksia, olkaa hyvät." "Tässä vuoden huippu"Tässä vuoden 20102010 huippuuutuuksia, hyvät." uutuuksia, olkaa olkaa hyvät." Kuusamon ottavat uutuudet SYKSYLLÄ ottavat uutuudet Kuusamon TÄRPPÄÄ! samon ottavat uutuudet NYT KAUPOISSA! NYT KAUPOISSA! NYT KAUPOISSA! Varmat vieheet kaupoista Räsänen 50/11 Helmi BL/R/Ye-S Paavo-lippa 7g C Paavo Korpuan legendaarinen lippauistin Räsänen osaa kalastaa ympäri vuoden! Pievuosikymmenien takaa. Loistava lohikalaviehe, nemmillä malleilla yhytät kirjolohen talvella Räsänen 50/11 jäiden lähdettyä. Kesällä Paavo-lippa 7g C myös ahvenelle.Yleisön pyynRäsänen 50/11 Helmi BL/R/Ye-S Paavo-lippa 7g C joka maistuu ja taimenen heti Helmi BL/R/Ye-S Paavo taas saatavilla. nöstä Korpuan legendaarinen lippauistin narrataan vuoden! Pie-haukia. Todellinen Paavo Korpuan legendaarinen lippauistin Räsänen osaa kalastaaRäsänen osaa kalastaa ympäri vuoden! Pieympäri isoja ahvenia ja vuosikymmenien takaa. Loistava lohikalaviehe, nemmillä malleilla yhytät kirjolohen talvella moniottelija siis! vuosikymmenien takaa. Loistava lohikalaviehe, nemmillä malleilla yhytät kirjolohen talvella joka maistuu myös ahvenelle.Yleisön pyynja taimenen heti jäiden ja taimenen heti jäiden lähdettyä. Kesällä lähdettyä. Kesällä joka maistuu myös ahvenelle. Yleisön pyynnöstä taas narrataan isoja ahvenia ja haukia. Todellinen nöstä taas saatavilla.saatavilla. narrataan isoja ahvenia ja haukia. Todellinen moniottelija siis! moniottelija siis! Lätkä 70/14 BL/Li-S Professor 3 Onega 60/13 R/Ye-S Kalaa jo 40 vuoden kokemuksella. Lätkä Klassikko-Proffa lisättynä elävästi välkehtivä ja on lohen ja kuhan mieleen.Voit käyttää sitä omaperäinen muotoilu. Uistin soveltuu erinomaiLätkä 70/14 Professor 3 Onega voitkin kalastaa Lätkä Professor 3 Onega sesti käsialauittoon, ja 60/13 R/Ye-S sillä myös 70/14 BL/Li-SBL/Li-S 60/13 R/Ye-S kesällä monin eri kalastustavoin ja talvella pilkkinä. 40kokemuksella. Klassikko-Proffa Erikoisuutena ovaalin muotoinen 40 Kalaa jo Kolme uutta väriä. Lätkä lisättynä elävästi välkehtivä ja jo jerkkaus-tyylillä. Kalaa vuoden vuoden kokemuksella. Lätkä Klassikko-Proffa lisättynä elävästi välkehtivä ja omaperäinen muotoilu. Uistin soveltuu erinomaireikä uistimen etuosassa - uistimen on kuhan ja kuhan mieleen.Voit käyttää omaperäinen muotoilu. Uistin soveltuu erinomai- uintiliike lohen jaon lohen mieleen. Voit käyttää sitä sitä kesällä kalastustavoin ja talvella vaihtelee. kalastaa sillä myös kesällä sesti käsialauittoon, ja sesti käsialauittoon, ja voitkin kalastaa sillä myös monin eri monin eri kalastustavoin ja talvella voitkin pilkkinä. Kolme uutta jerkkaus-tyylillä. Erikoisuutena ovaalin muotoinen Kolme uutta väriä. väriä. pilkkinä. jerkkaus-tyylillä. Erikoisuutena ovaalin muotoinen reikä uistimen lisävarusteet kalapakkiin reikä uistimen etuosassa - uistimen etuosassa - uistimen uintiliike Oivalliset uintiliike vaihtelee. vaihtelee. nro 3 40kg Oivalliset lisävarusteet kalapakkiin Oivalliset lisävarusteet kalapakkiin nro 2 40kg nro 0 40kg nro 3 nro 2-perukkeet RST 40kg nro 0 40kg 40kg nro 2 40kg nro 3 40kg nro 8 nro 6 nro 8 35kg nro 6 45kg nro 8 35kg 35kg nro 5 58kg nro 6 45kg 45kg RST -Tournamentlukkoleikari nro 0 40kg nro 5 nro 5 58kg 58kg Huippukestävät RST -tarvikkeet Vaativan ja aktiivisen kalamiehen pientarvikkeita ovat ehdottomasti Kuusamon RST-tarvikkeet. LeiRST -perukkeet -Tournamentlukkoleikari RST -perukkeet RST ournamentlukkoleikari -T RST kareissa ja lukoissa vetolujuus on ennenkuulumattoman luja. Useita kymmeniä kiloja kestävät leikarit, KALAMIEHEN OPAS 2010 tournamentleikarit ja perukkeet edustavat maailman kärkeä. Huippukestävät RST -tarvikkeet Huippukestävät RST -tarvikkeet Vaativan ja aktiivisen kalamiehen ovat ehdottomasti Kuusamon RST Vaativan ja aktiivisen kalamiehen pientarvikkeita pientarvikkeita ovat ehdottomasti Kuusamon RST-tarvikkeet. Lei-tarvikkeet. Leikareissa ja lukoissa vetolujuus on ennenkuulumattoman kymmeniä kiloja kiloja kestävät leikarit, kareissa ja lukoissa vetolujuus on ennenkuulumattoman luja. Useita luja. Useita kymmeniäkestävät leikarit, KALAMIEHEN OPAS 2010 tournamentleikarit ja perukkeet edustavat maailman kärkeä. tournamentleikarit ja perukkeet edustavat maailman kärkeä. Kuusamon tuot ekuvasto ja Kuusamon tuot ekuvasto ja Kalamiehen Opas 2010 ilmestynyt kauppoihin! Kuusamo_O pas_149x211_2010_V2. indd 1 16.2.2010 10:44:42 amiehen Opas 2010 Kalamiehen Opas 2010 estynyt kauppoihin! ilmestynyt kauppoihin! Kuusamo_O pas_149x211_2010_V2. indd 1 16.2.2010 10:44:42 Kuusamon Uistin Oy Kemijärventie 44-46 93600 Kuusamo Kuusamon Uistin Oy Kuusamon Uistin Oy Kemijärventie 44-46 Kemijärventie 44-46 93600 Kuusamo 93600 Kuusamo K U U S A M O N KO KO M A L L I S T O O S O I T T E E S S A W W W. K U U S A M O N U I S T I N . F I K O M MON KTO MAL I ST E OSOI O K U U S AA L L I S O K O O S OL IT T O E S S AT T E E S W . K U U S K U U O A MU IN U I S N I.N . I I W W S A W W W. A M S N O S T I T F F
• Laatu-uutuuksia syksyyn UUTUUS SHIMANO CATANA CX 180 MHJ -jigivapa Kalastuskausi jatkuu ja paranee! SYYSHINTAAN Shimano Catana CX 180MHJ -jigivavapa on kehitetty erityisesti suomalaiseen jigikalastukseen. · HPC-tekniikalla valmistettu XT30/40 + Geofiber-aihio, · Shimano HardLite -vaparenkaat · Luonnonkorkkikahva · Pituus: 180 cm · Viehepainosuositus: 10...40 g 49,90 VALKOINEN VÄRI SYYSHINTAAN 19,90 svh. 27 TESTIVOITTAJA POWER PRO 135 M -monikuitusiimat · Huippuluokan Spectra-monikuitusiima. · Puola 135 m. · Paksuudet: 0,10 mm/5 kg ...0,32 mm/24 kg · Värit: vihreä, keltainen ja valkoinen. U E R Ä! R A JO ITE T T SYYSHINTAAN 279 UUTUUSKOOT 50/51 Shimano Curado E -hyrräkelat · välitys: 6,4:1, puolausnopeus: 63,5 cm/r · paino: 196 g · saatavana myös koot: 200/201, 300/301 · Powerpro-siimatilavuus: 0,15mm/9kg - 96m · kaikki koot oikea- ja vasenkätisinä VI ILEÄ ÄN TA AN ! N JAH IN SY YS KA M PA UUTUUSKOKO 1000 Shimano Rarenium Ci4 on 25% kevyempi ! · Pronssikoneisto · Kylmätaottu alumiininen ARC-puola · MaintenancePort-voiteluaukko · 6 kpl S-ARB + 1 kpl RollerBearing-laakereita · Saatavana myös koot 2500 ja 4000 IVOITTAJA AINEN TEST KAKSINKERT la ja Fiske Feber) (Fiske För Al ! Kaikkia tuotteita rajoitettu erä, kysy kauppiaaltasi ja pidä kiirettä ! Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark., www.normark.