• Koukussa kalastukseen Nro 2/14 » Suomenlahden meritaimenella menee paremmin » Karpinonginta sopii mökkikalastajalle » Klassikkolusikka kestää ja kehittyy » Miksi kevät 2014 oli hauenkalastajan juhlaa? » Kalastajakin osaa pukeutua muodikkaasti ji esten la i m n i a nää v ei ole e s u t s la Ka ITÄ-SUOMI ON JIGIKALASTAJAN AARREAITTA
  • FOR
  • Nyt nappaa ? PARHAAT HINTAEDUT! Future Sport AUTOMAATTI-/ PAUKKULIIVI Fladen PELASTUSLIIVIT Oranssin väriset pelastusliivit ISO12402-standardilla Norm. 25,95 Hyväksytty malli DIN EN ISO 12402-3 metallisoljilla. Norm. 69,95 2300 5900 Fladen VENEILYLIIVIT 50N-veneilyliivit vetoketjulla ja vyöllä. Liiveissä ISO12402-standardi. Uudet värit. Norm. 19,95 1700 Shimano Sienna fd 2500 HASPELIKELA Etujarru, 3 + 1 kuulalaakeria, takuu 3 vuotta! Norm. 39,95 3500 Daiwa Jupiter VETOVAPA 210 cm Hyundai SÄHKÖPERÄMOOTTORI Kestosuosikki! Todella jämäkkä perusvapa uisteluun. Takuu 24 kk. Norm. 15,95 Taloudellinen, luontoa säästävä, hiljainen perämoottori. Viisi vaihdetta eteenpäin, kolme vaihdetta taaksepäin. Teleskooppikaasukahva, akun kapasiteettimittari led-näytöllä. Työntövoima 46 LBS. Takuu 12 kk. Norm. 169,00 14 00 Abu Garcia Easy Catch AVOKELASETTI Avokelasetti 7? vavalla. Vavassa korkkikahva. Sisältää kelan, vavan ja siiman. Viehesuositus 10?30 g. Takuu 12 kk. Norm. 35,95 32 00 Blind JigbaitX JIGIVAPA Erä-lehden testivoittaja 10/2013! 178,5 cm pitkä ja painosuositus 9?20 g Takuu 36 kk. Norm. 44,95 135 00 39 00 ABU GARCIA START 66 AVOKELASETTI Sisältää kelan, vavan ja siiman Norm. 24,95 2000 TOKMANNI Alajärvi, Hämeenkyrö, Hämeenlinna (Tiiriö), Ilomantsi, Imatra, Joensuu, Joutsa, Juuka, Jyväskylä (Seppälänkangas), Kaarina (Piispanristi), Kangasala (Lentola), Kankaanpää, Kauhava, Kitee, Kokemäki, Kokkola, Kuusamo, Kylmäkoski, Lempäälä (Ideapark), Lieksa, Masku, Parainen, Mikkeli, Mänttä, Mäntyharju, Nokia (Vihola), Nurmes, Oulu (Jukola), Outokumpu, Pori, Raahe, Seinäjoki, Suonenjoki, Sysmä, Tampere (Lielahti), Turku (Länsikeskus), Turenki, Tuulos, Tornio, Uusikaupunki, Varkaus, Äänekoski TARJOUSTALO Espoo (Olari), Forssa, Hyvinkää, Järvenpää, Karjaa, Kerava, Klaukkala, Riihimäki, Tuusula (Hyrylä), Vantaa (Petikko, Porttipuisto, Tammisto)
  • Jakki RUOHOLUSIKAT LIPPALAJITELMA 6 kpl Norm. 3,99 Norm. 3,99 295 350 Salmo Hornet 4 cm tai Salmo Teno 6 cm VAAPUT VAAPPUJA 7 kpl rasiassa Norm. 6,59 Norm. 6,99 595 650 Norm. 3,99/kpl 1000 1000 3 kpl Tobie tai Wantom HEITTOPELLIT Norm. 2,99/kpl 5 kpl Rapala hauki/kuha LAJITELMAVAAPUT Norm. 7,99/kpl Norm. 2,99/kpl 1000 4 kpl 200 m rullassa. Paksuudet 0,25?0,45 mm Norm. 4,99 395 Nordic TUPLALEIKARIPERUKKEET 3 kpl/ps 14, 17 tai 20 cm Norm. 2,99/ps 500 2 ps Spiderwire EZ Braid KUITUSIIMA Jakki LIPAT 7, 10 tai 14 g Norm. 3,59/kpl 900 3 kpl 999 DALTON VAAPUT 12 cm Fladen Warbird VAAPUT Abu Tormentor 12 cm VAAPUT Shimano Blue Wing SIIMAT 1500 2 kpl Erinomainen kuhalle! Norm. 4,59/kpl 1100 3 kpl Mitchell VAPATELINE Veneen laitaan kiinnitettävä teline! Norm. 5,99/kpl 1000 2 kpl Rapala Angry Birds RUOHIKKOUISTIN 650 Wake Fishing VIEHELAUKKU Sisältää neljä isoa vieherasiaa! Norm. 34,95 2995 Tarjoukset voimassa 2.6.?15.6.2014 tai niin kauan kuin tavaraa riittää tarjousaikana. ROBINHOOD Gammelby, Hamina, Heinola, Hollola, Karhula, Kotka, Kouvola (Inkeroinen, Kuusankoski), Lahti (Karisma, Laune) Lappeenranta, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Porvoo MAXI-MAKASIINI Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Kuhmo, Kuopio, Sotkamo, Suomussalmi MAXI-KODINTUKKU Kajaani, Kuopio SÄÄSTÖPÖRSSI: Hanko Extra Tarkemmat yhteystiedot www.toknet.fi/myymalat e lisäksi issämm lastustarvikkeita lö ä m y y M ka ille! ti muita runsaas lle ja ammattilais ji harrasta aan! m a tutustu lo u t e v r Te
  • JAKKI PINTAKUHA Todellinen ?the kuhavaappu? erityisesti kuhan iltauisteluun. Sukeltaa noin metriin ja pintaan ruokailemaan tullut kuha ei voi vastustaa makuhermoja hiveleviä värejä ja tappavan tehokasta uintia. Ownerin huipputerävät koukut tartuttavat myös ahvenet sekä ahneet hauet erinomaisella tartuntaprosentilla. Samat huippuvärit kuin muissa Kuha-Jakeissa. hinnat alk. 7.50? JAKKI PINTAKUHA ! S U UUTU ? 10 cm ? 12 g HOOKED by JAKKI-SAALIIT SUUREMMIKSI! Pro Quality Better Price!
  • KUHA JAKKI Nyt myös Pikku Kuha ja Iso Kuha! Markkinoiden pyytävin syvännevaappu saa rinnalleen hauellekin maistuvan 8 cm:n isoveljen sekä 6 cm pikkuveljen. hinnat alk. 7.50? HOOKED by Isokuha toimii loistavasti myös hauen vetouistelussa! JAKKI-SAALIIT SUUREMMIKSI! Pro Quality Better Price! KUHA JAKKI ! S U U T U U ? 6 cm, 11 g ? 7 cm, 17 g ? 8 cm, 25 g
  • Kalastus 2/14 Sisällys JULKAISIJA Krook Media Oy Nahkahousuntie 5 00210 HELSINKI puh. (09) 7268 0180 fax: (09) 7268 0181 www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Ari Paataja Janne Koivisto Niko Satto Suomenlahden meritaimenkannat ovat tänä keväänä olleet paremmat kuin miesmuistiin. Päätoimittajan kaunis rasvaevällinen meritaimen vapautettiin asianmukaisten fiilistelyiden jälkeen. Kuva Sami Pitkänen. 10 12 20 24 30 34 40 42 46 50 58 62 66 70 74 80 84 88 90 94 98 102 104 118 120 8 Pääkirjoitus Jigikalastajan Itä-Suomi ? Peter Lahti Naiskalastajat tulevat ? Antti Zetterberg & Mika Vornanen Hauenkalastajien superkevät ? Mikey Sarelin Karpinonginta sopii myös mökkiläisille ? Kimmo Mujunen Klassikkolusikka kestää ja kehittyy ? Niko Satto Mikrovieheet tulevat ? Niko Satto Saaliit nousuun avoimella asenteella ? Antti Zetterberg Suomalainen lohijoen valvojana Norjassa ? Pasi Taponen Tämän päivän Täytyy-vieheet ja Ostajan opas ? Niko Satto & Antti Zetterberg Suomenlahden meritaimenelle kuuluu hyvää ? Aki Janatuinen Kalamies ei enää näytä spurgulta ? Jani Helminen Uistimia kannattaa säilyttää hyvin ? Antti Zetterberg Pörjen Parila Särkikalojen käsittely ? Sakke Yrjölä Vene-esittely Lund 1625 Fury XL Tiller ? Teemu Koski Esittelyssä Hobie Pro Angler 12 ? Janne Koivisto Buster Rent ? Mikey Sarelin Abon Aarrearkku Maan Mainiot Kalamiehet | Roope Silvennoinen ? Ari Laine Rapalan tuotekehitys asettaa riman korkealle ? Niko Satto Suomen Haukiseuran palsta Uutuudet & uutiset Mika Vornanen Mikeyn Perhokellari Kalastuslehti 2/14 | kalamies.com AVUSTAJAT Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Marko Sarrola Jouni Heimonen Jani Nieminen Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Hasse Härkönen Ossi Öhman Teemu Koski Hannes Kallioinen Kari Lossi Pasi Taponen Anssi Lehtinen Jens Bursell Juha Ojaharju Timo Raimovaara Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Antti & Mikko Salo Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen KANNESSA Mari Elal Kuva Antti Zetterberg ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy syyskuussa 2014 PAINOS 35.000 kpl TILAAJAPALVELU IO Kustantajapalvelut OY Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi
  • DUCK FIN: THE SNACK THAT PERCH CANNOT RESIST DAIWA DUCK FIN: Vuoden 2013 Ahvenjigi. The best soft lure for perch. ERÄ 14 / 2013. UV Chartreuse Wakasagi UV Pearl Burning Perch Spotted Mullet Gudgeon Roach Kibinago kalamies.com Duck Fin saatavilla 9cm| Kalastuslehti ja 13cm. 2/14 I daiwa.fi 9
  • Kalastus 2/14 Pääkirjoitus Lehden ensimmäistä numeroa on säilynyt muutama yksilö. Tämä kaivettiin nopeaa ?lehtipönöä? varten toimistomme arkistosta. Kuva Sami Välikangas. Kymmenen vuotta kalajuttuja K uten jo viime lehdessä kerroin, on Riihimäen Erämessuilla ei voisi olla tulevienkin sukupolvien lempiharrastus ? riippumatta meille aivan erityinen merkitys. Sieltä tarinamme alkoi 10 siitä mikä sovellus tai tietotekninen kommunikoinnin muoto on kul- vuotta sitten ja jatkuu tänä vuonna entistä isommalla sydä- loinkin kuuminta hottia. mellä. 5000 lehteä on silti edelleen ilmaiseksi tarjolla. Vuosikymmentä voidaan pitää merkittävänä ajanlaskun käsitteenä. Monesti puhutaan tietyn vuosikymmenen muodista, nuorisosta Pitäkäämme siis toisistamme ja kalakannoistamme ihan oikeasti huolta. Nyt ja vastedes. Hyvää kesää! tai musiikista. Kalastuskin on muuttunut paljon, jos sitä vertaa vuoteen 2004. Median muutos on ollut viime vuosina hengästyttävän nopeaa. Pitää olla joka paikassa suuna päänä, päivittää Facebookissa kuumimmat kuulumiset, pitää yllä Twitter-tiliä ja hehkuttaa asioita Instagramissa. For what? Ihminen lajina ei kuitenkaan syvimmiltään ole muut- Antti Zetterberg tunut mihinkään. Perustarpeemme ovat edelleen samat ja saamme antti.zetterberg@krookmedia.fi mielihyvää vahvoista elämyksistä. Rakastamme kauniita maisemia, tulen katselu kiehtoo vauvasta vaariin, kalan tärppi sykähdyttää aina ja hyvän ystävän läsnä oleva seura on parasta sielunhoitoa. Vessassa pitää edelleen käydä. Älypuhelimen ruudulla lepattava tuli tai chatissa nähty ystävä ei anna samaa syvällistä tunnetta. Moni huomaa itsessään kesäisin muinaisen saalistusvietin, jonka lievittämiseen kalastus on mitä mainioin harrastus. Kalastuksessa syntyy niin mahtavia henkisiä elämyksiä, etten näe mitään syytä, miksi se 10 Kalastuslehti 2/14 | kalamies.com
  • kalamies.com | Kalastuslehti 2/14 11
  • Saimaan saadaan ammattioppaiden avustuksella Keväällä alueelta ruohosuojatut vieheet ovat omimmillaan vuosittain valtavan kokoisia kalastusopas Mika pusikkokalastuksessa. Kuva kuhia. JaakkoKuvassa Varjokorpi. Kärkkäinen jokaisen jigaajan unelmakalan kanssa. 12 Kalastuslehti 2/14 | kalamies.com
  • Teksti PETER LAHTI Kuvat MIKA KÄRKKÄINEN & PETER LAHTI Jigikalastajan ITÄ-SUOMI Mitä kaikkea kaunis Itä-Suomi voikaan tarjota kalastajille? Kirkkaita ja kalaisia reittivesistöjä, joiden varrella perhokalastajat viihtyvät. Suuria järvialueita, missä petokalat ovat etenkin vetouistelijoiden suosiossa vuosi toisensa jälkeen. Oman kokemukseni mukaan myös vesistöjen pohjasta kannattaa saalistaa ? jigillä. K alastettuani lähes 20 vesistössä itäisessä Suomessa en vielä ole venettäni laskenut järveen, jossa jigini olisivat saaneet rauhassa uiskennella. Aiempina vuosina olen lähes laskenut päiviä milloin pääsen kalastelemaan Pohjois-Norjaan. Nyt heinäkuun osoitteeksi on kuitenkin vaihtunut kalaisa Itä-Suomi. ENSIMMÄISET KOKEMUKSET Huhut Itä-Suomen jigikalastuksen tehokkuudesta saapuivat korviini kavereiden kokemusten kautta. Silloin kun tarina pitää sisällään seuraavat asiat; jonkinlainen soutuvene, ei luotainta tai plotteria, ei aiempaa kokemusta kyseisestä vesistöstä, jonkinlainen keltainen jigi, en muista jigipään painoa, taisi siinä vanhassa kelassa olla joku kuitusiima jne., alkavat omat kelloni soida. Oma jigikalastukseni alkaa kieltämättä lähennellä enemmän tiedettä kuin varsinaista kalastusta. Kaikki kalastukseeni liittyvät komponentit ovat pitkän harkinnan kautta saaneet paikkansa veneessäni. Ei tulisi mieleenikään lähteä edes yrittämään kalastusta vaikkapa kelalla, jossa saattaa olla ?jonkinlainen? kuitusiima puhumattakaan luotaimen käytön oleellisuudesta. Silti tuttuni ja tutun tuttuni saivat siimansa päähän toistuvasti varsinaisia ahventen esi-isiä sekä lähes pelottavan näköisiä suurkuhia hyvinkin puutteellisin menetelmin verrattaessa nykyajan suomiin mahdollisuuksiin. Tuonne on päästävä, ajattelin. Lopulta aikaa Itä-Suomen kiertämiseen ilmaantui ja kuten pelkäsinkin, kalastaja jäi itse koukkuun, Itä-Suomen koukkuun. ERILAISIA VESISTÖJÄ KYYVESI Eräs ensimmäisistä itäisen Suomen järvistä, jossa vierailin oli Kyyvesi. Hyvinkin kalaisine vesineen ja monentyyppisine pohjamuotoineen se on kuin tehty jigikalastajalle. Alkukesän kalastus kyseisellä järvellä poikkesi hyvinkin paljon olettamastani kivikkokalastuksesta. Matalahkon kalastusalueen kuumimmat kalapaikat kalamies.com | Kalastuslehti 2/14 13
  • Itä-Suomessa kuhat saadaan komeiden järvenselkien tuntumasta. eivät tuohon kesäkuun viileään aikaan löytyneetkään minkäänlaisilta vedenalaisilta matalikoilta tai pakoilta, vaan venekuntamme etsikin aktiivisesti kaikenlaisia syvänteitä. Etenkin rannan läheisyydessä olevat pienehkötkin montut keräsivät kuhia ja haukia tiiviisiin yhdyskuntiin. Kalapaikan laadukkuutta paransi vielä saarten ja mantereen muodostama sokkelomainen profiili. Mikäli pienehkö monttu sijaitsi tällaisen suojaisan vesistön sokkeloissa, pohjan pintaan tarjottua jigiä taatusti pureskeltiin välittömästi. KESÄLLÄ YÖKALASTUS ON TEHOKKAINTA Kyyveden päiväkalastuksen tarjonta muodostui lopulta pieneköistä kuhista hauista ja ahvenista. Muutamaa vauraampaa tärppiä lukuun ottamatta emme suurkaloja päässeet mittailemaan. Suositeltuani alueen yökalastusta kesän valoisaan aikaan kalakaverini pääsivät kuitenkin jatkossa suurempiakin Kyyveden isäntiä väsyttelemään. Kuten niin monessa muussakin Suomen vesistössä, suurkalojen nappaamiseen tarvitaan lähes aina otolliset hetket. Usein parhaat hetket koittavat valoisan kesäyön tummimpina hetkinä. KUOPION SEUTU Kuopion alueen reittivedet sekä suuremmat yksittäiset järvialueet ovat ehkäpä miellyttävimpiä jigikalastuspaikkoja, joihin Suomessa voi vieheensä pudottaa. Monipuoliset ja laajat kalastusalueet tarjoavat jigaajille lukemattomia mahdollisuuksia. Suuremmalla veneellä ja moottorilla varustettu jigivene miehistöineen voi halutessaan kalastella niin virtaavia jokia, salmia kuin itse selkävesiäkin. Alueen kalakannat ovat hyvässä, monipuolisessa kunnossa. Myös seisovien pyydysten määrä on ainakin vierailemillani alueilla ollut hyvinkin kohtuullisella tasolla. On myös todettava, että omien kaikuluotausmittausteni biomassamäärät ovat olleet hyvinkin suuria. Monipuolinen ja monen ikäluokan muodostama kalasto tarjoaa virkistyskalastajalle parhaat mahdollisuudet varsinaisten suurkalojen koukuttamiseen. KALLAVESI JA HAASTAVA POHJA Kuopion alueen helmeksi voidaan kalastuksen osalta kutsua Kallavettä. Suuri Kuopion keskustan kyljessä oleva vesistö on myös oivallinen jigijärvi. Järven tavoitelluin jigikala on kuha, mutta myös suurahventeen pyyntiin on hyvät mahdollisuudet. Kuten monilla muillakin itäisen Suomen järvillä myös Kallavedellä on jo vuosien ajan uitettu tukkeja vesiteitse. Uponneet tukit tarjoavat kaloille hyviä suojapaikkoja, mutta ovat myös ajoittain painajaismaisia jigikaluston verottajia. Vedenalaiseen tukkiin kiinnittynyt jigi on lähes mahdoton irrotettava. Tämän vuoksi alueille suuntaavan jigaajan olisikin syytä varautua kalustotappioon hivenen eri asenteella verrattaessa kalastusta vaikkapa Etelä-Suomen järvialueisiin. Helpoin tapa välttää ylimääräisiä viehelukkojen solmimisia on kaikuluotainlaitteen päivittäminen. Ainakin käyttämieni Lowrancen Elite sekä Itä-Suomi on suurten järvien ja lukemattomien muiden pienvesistöjen labyrintti, jossa jigikalastusta harrastetaan toistaiseksi vähän. © Karttakeskus. HDS-luotaimista uponneiden tukkien kuvat välittyvät laitteiden näytöille niin tarkasti, että tällaiset alueet voi halutessaan jättää kalastamatta. 14 Kalastuslehti 2/14 | kalamies.com
  • Jigikalastajan ITÄ-SUOMI Suurimmat kuhamme elävät järvissä ja erityisesti Itä-Suomen järvet ovat jigikalastajien aarreaitta. Kirjoittajan onnenhetki vuosien takaa eräältä järveltämme. KALASTUS Kallaveden jigikalastus sujui ensimmäisten etsimiseen käytettyjen tuntien jälkeen mallikkaasti. Vaikka saimmekin kaloja hyvin nopeasti veneen laskemisen jälkeen, minut valtasi tunne, että tässä ollaan vasta kala-apajien lähettyvillä. Varsinaisten kala-alueiden löytymisen jälkeen vavat taipuivat säännöllisesti. Päiväsaikaan summittaiseen ajankohtaan valitun kalaretken kruunasivat viiden metrin savipenkoilta koukutetut kahden kilon jigikuhat sekä kilon painoinen ahven. Seuraavina päivinä petokalat olivat siirtyneet kohti syvempiä penkanreunoja, joita veneessäni aiempana päivänä opissa olleet jigikalastuksen opiskelijat olivat tuloksekkaasti jallittaneet. JOENSUU, LAPPEENRANTA JA VARKAUS Itä-Suomen kalaisista vesistöistä puhuttaessa on tässä yhteydessä mainittava ainakin Joensuun, Lappeenrannan ja Varkauden kaupunkien kyljessä sijaitsevat järvi- ja jokialueet. Omat kokemukseni kyseisten järvien kalastuksesta rajoittuvat ainoastaan yhteen pintaraapaisuun vesistöä kohti, mutta tulokset ovat olleet lupaavia. Voi ainoastaan kuvitella mitä systemaattisella viikon kestävällä jigikalastussessiolla saataisiin tuloksellisesti aikaiseksi. Itse uskon, että jokaiselta näiltä alueilta jigittäjä voi rastittaa plotteriinsa paikan, missä mitä tahansa rasiasta valittua jigiä pureskeltaisiin niin rajusti, että oli vaihdettava paikkaa. KALASTUSTEKNIIKAT ITÄ-SUOMEN JIGIJÄRVILLE Useita vuosia kestäneen kalastusopastyöni aikana olen opastanut tuhansia jigaajia oman kalastusharrastuksensa alkuun. Vaikka olen vieraillut säännöllisesti erilaisissa messutapahtumissa kertomassa kalastusmuodon perusteita, olen havainnut, että jotkin kalastuksen tekniseen osaamiseen liittyvät seikat eivät pureudu aloittavan kalastajan mieleen muutoin kuin käytännön kalastamisen kautta. Olen myös saanut kuulla mitä ihmeellisimpiä jigien väriin ja muotoon liittyviä ennakkoluuloja, joiden oikomi- kalamies.com | Kalastuslehti 2/14 15
  • Jigikalastajan ITÄ-SUOMI seen ei oma järkenikään aina tunnu riittävän. Ensimmäisen jigillä saadun kalan jälkeen syttyvät valot päälle monen jigikalastajan kammarissa. Kunpa keksisin keinon, Komea Kallaveden jolla saisinkin vaikkapa Itä-Suomessa asuvan kalastajan keskikesän kuha pyydettynä Peter Lahti uskovan enemmän jigien tehokkuuteen samalla kun muu- shad 13 cm -jigillä. Kuva tamat perusasiat ensin maltilla opeteltaisiin. Samuli Taponen. MITEN SAALISTA JIGILLÄ SAADAAN? 3g 5g 7g 10g 12g 15g 17g 20g 25g 30g Heti perustaitojen oppimisen jälkeen seuraavaksi tärkeimmät seikat ovat kala-alueen löytäminen, vallitseva kalan 1-2m oleskelusyvyys sekä käytettävät vieheet. Nämä kaikki yhdessä muodostavat varsinaisen kalastustekniikan, jota 2-3m noudattamalla kuhatärppejä on lupa odotella. 2-4m Ensimmäinen ja ehkäpä tärkein osa mitä tahansa 3-5m kalastusta harjoitettaessa on kala-alueen löytäminen. Mikäli tuntuu siltä, että varsinaista osaamista kala-alu- 4-6m een etsimiseen ei ole entuudestaan, on liikkeelle lähdet- 5-7m tävä aivan nollapisteestä ja rajattava tekeminen vuodenajan mukaan. 6-8m 7-10m KEVÄT Keväisin kalat ovat lämpöhakuisia, joten on etsittävä sel- Syvyys 8-11m kävesiä lämpimämpi vesi. Useimmiten matalahkot lahti9-12m Paino vedet ovat kokeilemisen arvoisia. Niissä syvä vesi ei pääse liiaksi virtaamaan sisään ja sekoittamaan alueen vesimassaa. Pienemmillä järvillä tällaisia alueita on vähemmän etsittävissä, joten usein kannattaa kalastella vaikkapa Vallitseva kalan oleskelusyvyys sekä käytettävät vieheet näyttelevät jigikalastuksessa pääosaa. Keväällä kalastetaan matalasta, kesällä hieman syvemmästä ja syyskaudella todella syvästä. Taulukko kertoo kuinka syvältä eripainoisilla jigipäillä on mahdollista kalastaa. Ohje on suuntaa-antava, sillä virtaukset, tuuliolot ja veden lämpötila vaikuttavat uistimen syvyyteen. 16 Kalastuslehti 2/14 | kalamies.com tuulen puoleisia rantoja mikäli aurinko paistaa ja lämmin
  • kalamies.com | Kalastuslehti 2/14 17
  • Jigikalastajan ITÄ-SUOMI Itä-Suomessa jigipaikan osuessa kohdalleen ahventen koko saattaa olla aika karkeaa. Kuvassa tasan kilon painava Kallaveden ahven. Ei ihan ahvenkukkokokoa! pintavesi virtaa kohti lupaavan näköisiä kivikkorantoja. Suurikokoisen kuhan vapauttaminen  kuvaamisen ja mittaamisen jälkeen on merkki siitä, että kalastaja ajattelee myös petokalojen tulevaisuutta. Yhteistä kummallekin kalastukselle on hyvinkin matalan veden kalastaminen. Jopa alle puolimetrisestä vedestä aivan rantakivien tuntumasta on mahdollista saada kaloja. KESÄ Siirryttäessä kohti keskikesää petokalat kulkeutuvat kohti selkävesien matalikkoja. Usein kelpo kalapaikat löytyvät kivikkoisilta kareilta parin, kolmen metrin syvyydestä. Alueella saattaa olla jopa pintakiviäkin, mutta liian usein kalastajat näkevät tarpeelliseksi ainoastaan kiven vierustan kalastamisen jättäen samalla varsinaiset ydinkalastusalueet kokonaan kalastamatta. Heinäkuun päättyessä elokuun ensimmäisten pimeämpien öiden jälkeen jigeillä kalastavat kalamiehet suuntaavat kohti syvempiä vesiä. Monesti kalat pysyvät hyvinkin lähellä keskikesän kivikkokareja siirtyen ainoastaan kohti vedenalaisia syvemmällä olevia kumpuja. Tyypillinen elokuun puolivälin kalapaikka on syvää Itä-Suomen tulevaisuudennäkymät jigaajille Merialueet ja Länsi-Suomen jigiapajat nähneenä voin todeta jigikalastuk- vettä ympäröivä matalikko, jonka kärki on vaikkapa seitsemän metrin syvyydessä. Ympärillä oleva syvä vesi saattaa kuvainnollisesti olla esimerkiksi kahdenkymmenen metrin vesimassaa. sen suurimman potentiaalin asustavan itäisessä Suomessa. Tuhansien järvien luomat mahdollisuudet sekä vähäinen kalastuspaine takaavat sen, SYKSY että jokainen jigausta harrastava löytää halutessaan oman mansikkapaik- Syyskuun puolelle päädyttäessä kalat suuntaavat vielä syvem- kansa. Pienempiin mansikoihin tottuneet poimijat ovat taatusti ihmeis- mille kummuille. Lopulta petokalat saattavat oleskella hyvinkin sään Itä-Suomen apajien kanssa. Joskus odotusarvot saattavat olla liian syvällä, jopa reilusti yli 20 metrin syvyydessä, mutta ajoittain ne kovat, mutta itään suuntaava tulee mitä todennäköisemmin matkansa kuitenkin nousevat jyrkkien rinteiden reunamille saalistaen kuo- kanssa onnistumaan. retta ja muikkua. Nämä ovatkin loppukauden huippuhetkiä jigikalastajille. 18 Kalastuslehti 2/14 | kalamies.com
  • Jigikalastajan ITÄ-SUOMI JIGIKALASTAJAN VIEHEET JA NIIDEN UITTAMINEN SISÄVESILLÄ Kuinkahan monta kertaa olen ollut tilanteessa, jossa olen nähnyt miten keltaisella vieheellä saadaan hurjia kuhasaaliita? Silloin kun keltaiseen puree, suomalainen perusjigaaja kulkee etuovesta sisään kuhataakkoineen. Entäs sitten, kun kuha pureekin pinkinväriseen silikoninpalaseen? Ei ole juurikaan etuoven kulkijoita, vaan kireäotsaisia takaoven hiippareita, jotka kotonakin vielä murjottavat kalojen ottihalujen puutetta. Jigeillä kalastavan elämäntapaharrastajan värivalikoima on rajaton kokonaisuus. Ainoastaan perusasiat voidaan todeta värien kausittaisen toimivuuden osalta. Vielä nykypäivinäkin ajoittain astun ansaan ja unohdan kokeilla jotain toimivaa värikokonaisuutta. Joskus olen soittanut kaverilleni lähes toiselle puolelle Suomea päivitellen heikkoa syöntiä. Vinkkejä saatuani olen sitten väritellyt tusseilla jigejä uusiin väreihin ja yllättäen kalaa onkin alkanut kertyä. JIGIN KOOSTA Jigien värikokonaisuuksien lisäksi ottihalukkuuteen vaikuttaa joskus jopa ratkaisevasti vieheen koko. Ajoittain, etenkin keväällä, lämpimien päivien koittaessa suuriprofiilinen jigi on huomattavasti pyytävämpi verrattaessa pieniin, alle kymmensenttisiin pyrstöihin. Tämä korostuu kuhan kalastuksessa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeastikin päinvastaiseksi mikäli veden lämpötila on korkeampi kuin ilman lämpötila. Silloin on syytä kokeilla hyvinkin pieniä vieheitä jopa suurillekin kaloille, myös hauille. JIGIPYRSTÖN TUUNAUS Eräs merkittävä tekijä ottihalukkuuden lisäämiseksi on jigipyrstön tuunaus. Monessa kalajigissä on valmiina hivenen ylisuuri lapiomainen pyrstöosa. Tätä häntäosaa voi helposti muotoilla saksilla siten, että vieheen uinti pienenee. Paras keino on saksia pyrstöstä ovaalin muotoisia pienehköjä palasia pois, jolloin uinti vakaantuu etenkin kylmään veteen sopivaksi. JIGIPAINOT Itä-Suomessa matkatessani huomasin myös tiettyä välinpitämättömyyttä jigipainon osalta. Monet kalastivat samalla painolla, vaikka syvyys saattoi vaihtua monenkin metrin osalta. Kuten aktiivijigaajat tietävät, jigipään painoa tulisi vaihtaa joskus jopa puolen metrin syvyysvaihtelun takia. Mikäli jigipää on liian painava suhteutettuna vallitsevaan syvyyteen on viehe yleensä liian nopeauintinen miellyttääkseen kaloja. Usein kalat myös katkovat vieheiden pyrstöjä iskiessään ohi liian nopeasti kohti pohjaa sukeltavan vieheen saavuttaakseen. Liian kevyellä vieheellä kalastettaessa tuntuma vieheeseen häviää ja kalojen tartutus on hankalaa. Virtaavassa vedessä liian kevyt viehe ei välttämättä saavuta ?kalastavuussyvyyttään? lainkaan, vaan ainoastaan kulkeutuu virran voimasta rantakiville. kalamies.com | Kalastuslehti 2/14 19
  • Perhokalastus on aistikas laji ja naisen herkkä käsi sopii lajiin hienosti. Kuva Ville Lukka. AKTIIVISET NAISKALASTAJAT TULEVAT Naisia näkee yhä useammin vavan varressa Kalastus on harrastuksena ollut pitkään naiskalastajista. Näyttävä, osaava, fiksu ja miesvoittoinen. Kaljanjuonti, hurtit jutut sanavalmis. Juuri sellainen henkilö, joita laji ja yleinen äijämeininki on osaltaan taan- tarvitsee tänä päivänä karistaakseen juntti- seen ovat lähteneet isovanhempien laitu- imagon lopullisesti. rilta, mato-ongella ahvenia saaliiksi odot- nut urospuolisten henkilöiden suosion, mutta nyt rintamaa ovat rikkomassa aktiiviset ja osaavat naiset. Varmistaakseni Marin osaamisen, kutsuin taen. Halusin aina mukaan kalaan, kaikkialle. Ei haitannut, vaikka muut kalastivat ja pieni voisin samalla haastatella häntä. Mika Vorna- tyttö sai haavimiehen paikan?, Mari kertoo. keikan Loviisan seudun haukiparatiisiin. Kerrohan, Mari, milloin aloitit kalastuksen 29.3.2014 ?Ensimmäiset kosketukset kalastuk- hänet kalaan osaavan oppaan kanssa, jotta nen oli enemmän kuin hyvillään tarjotessaan KALASTUSRISTEILY, SILJA LINEN BALTIC PRINCESS ja mikä sai sinut aloittamaan sen? Hän sanoo, että vesi ja sen sisältämä elämä on kiehtonut aina ja hän säästi 13-vuotiaana viikkorahat ensimmäiseen virveliin. Diskossa järjestetään leikkimielinen perhon ? ja uistimenheittokilpailu. Osanottajina on toinen toistaan karskimman näköisiä miehiä uskottavat kalastusmerkkien t-paidat yllään. Estradille astelee tumma pitkäsäärinen nainen ja pyytää saada osallistua. Miesten silmät kirkastuvat ja kymmenet silmäparit katselevat sulavaa perhonheittoa. Perho tippuu tarkimmin maaliin ja MC:nä toimiva Mika ?Haukikoira? Vornanen ei voi muuta kuin todeta naisen voittaneen kilpailun. Äijät kaatavat tuoppia kurkkuun pettymyksen ja hämmennyksen peittämiseksi, mutta taputtavat reilusti paremmalleen. Mitä on tapahtunut? Nainen oli 26-vuotias Mari Elal Lohjalta ja hän tyyppiesimerkki uuden sukupolven 20 Kalastuslehti 2/14 | kalamies.com Kalastusristeilyllä tuli voitto kotiin karskien äijien nenän edestä. Kuva Jaakko Varjokorpi.