M oni lienee katsonut National Geographicin kanavalta eri maista kertovia ”Ylhäältä päin” -sarjoja, todennäköisesti ainakin Suomi-jakson. Olen itse sarjan suuri fani ja lintuperspektiivistä on mukava tehdä erilaisia havaintoja erilaisista maisemista. Nykyisenä drone-aikana jokainen voi päästä näkemään oman elinympäristönsä ylhäältä käsin. Drone vain ilmaan ja kamera tallentamaan joko videota tai yksittäisiä kuvia. Meillä Suomessa kalavedet eivät usein ole kovin kirkkaita. Toki on tiettyjä poikkeuksia kuten Lapin puhdasvetiset tunturijärvet tai ulkosaariston uloimmat luodot. Useimmiten vedet ovat kuitenkin joko humuksen, leväkukinnan tai jokien tuoman lietteen värjäämiä ja näkösyvyys on ei ole kovin häävi. Itselleni tutuin kalastusalue, Suomenlahti, on perinteisesti ollut altis jokien tuomalle värjääntymiselle. Savimaalla olevilla pelloilla on liian vähän suojavyöhykkeitä, ja sateen tai sulamisvesien myötä joet tuovat valtavat määrät sekä ravinteita että samentavaa hienojakoista lietettä. Viime alkusyksynä ja tänä keväänä tein Suomenlahdella piristävän ilmiön: näkösyvyyttä oli lähes tuplasti enemmän kuin tavallisesti ja kalapaikatkin näyttivät täysin uusilta. Ilmeisesti kesän sinileväkukinnat olivat käyttäneet kaikki ravinteet tehokkaasti ja syksyllä vedet pysyivät kirkkaina. Talvi oli puolestaan niin leuto, että sulamisvesien mukana tullutta lietettä ei mereen päätynyt niin paljon kuin normaalisti koska lunta ei etelässä juuri ollut. Kirkkaassa vedessä veneily, kalastaminen ja uiminen ovat varmasti jokaiselle suuri ilon aihe. Toivottavasti saamme nauttia mahdollisimman kirkkaasta Suomenlahdesta ja muista vesistöistämme myös tällä kaudella. Pidetään yhdessä vesistämme huolta. Raikasta avovesikautta! Kalavedet ylhäältä päin Pääkirjoitus Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi Janne Koiviston drone taltioi ta?ma?n na?kyma?n elokuisella Suomenlahdella Porvoon edustalla. Na?ko?syvyys on useita metreja?. 6 Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi
8 Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi 6 Pääkirjoitus 10 Ärhäkkä toutain on Pirkanmaan maakuntakala – Mikko Rehtilä 16 Vinkkejä Lapin alkukauden kalastukseen – Matias Aho 22 Irrota koukku oikein – Juha Ojaharju 28 Jigikalastuksen rigaustekniikat – Jani Mäkeläinen 36 Mikä laukaisee kalan iskun? – Steffen Schultz 42 Ahvenanmaan venerampit ja lupapolitiikka – Tomi Valkamaa 48 Jokihelmisimpukka eli raakku – Jouni Salonen 52 Maan Mainiot Kalamiehet | Mika Mäkelä – Antti Zetterberg 54 Ilmoitusvelvollisuus saaliista – Jani Helminen 58 Oikean siiman valinta – Johan Ekman & Antti Zetterberg 64 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 66 Patologit – Aki Janatuinen 68 Kalastus-lehti esittelee: Hydra SkyPoint -keulasähkömoottori – Antti Zetterberg 72 Kalastus-lehti esittelee: Humminbird Xplore & Mega Live 2 – Antti Zetterberg & Kimmo Mänttäri 76 Vene-esittely: Buster XXL 2025 – Antti Zetterberg 82 Vene-esittely: UMS 585 Fishing – Viljami Huhtala 88 Tekniikka 90 Uutta & kokeiltua 120 Juha Happosen kalastusniksit JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 B 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUS Janne Koivisto Mikey Sarelin AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Anna-Maija Ahokas Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Mikko Rehtilä Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Tomi Valkamaa Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Viljami Huhtala ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Printall SEURAAVA NUMERO Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2025 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Atex Software Oy Puh. 03-4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com SISÄLLYS 1/2025 s. 68 "Alkukesän reissusta Lappiin ei kannata tehdä mitään ongelmaa tai etenkään jättää sitä tekemättä. On mahdollista, että törmää odottamattomiin haasteisiin veden korkeuden, poikki olevien teiden tai erilaisten verenimijöiden toimesta " Vinkkejä Lapin alkukauden kalastukseen, sivu 16
Muutin viime vuoden kesällä Pirkanmaalle, jonka myötä pääsin tutustumaan itselleni uuteen ja mielenkiintoiseen kalalajiin eli toutaimeen, jota myös turbosärjeksi kutsutaan. Vierailin lukuisia kertoja kesällä eri koskilla tutustumassa lajiin. M ielenkiintoiseksi toutaimen kalastuksen tekee kalastuksen haastavuus, mikä tahansa viehe tai kalastustekniikka ei todellakaan toimi ja toiseksi kala on kova taistelija siiman päässä. Lajin viehätystä lisäävät myös toutaimien näyttävät pintakäynnit, kun ne läiskivät ja riehuvat pikkukalaparvien kimpussa. Pinnasta saalistavat toutaimet löytääkin helposti seuraamalla veden loisketta ja eräänlaista maiskuttavaa ääntä, joka syntyy kun kalojen leukojen välissä oleva ilma purkautuu ulos. Ehdin viime kesänä saada kymmenkunta toutainta, suurimman ollessa 3,5 kg paikkeilla. Päätin hankkia lisää tietoa toutaimen kalastuksesta ja haastatella muutamaa paikallista kokenutta kalastajaa ja jakaa heidän vinkkinsä myös kaikille Kalastus-lehden lukijoille. Tuomas Salon enna?tystoutain on 6,7 kg Haastattelin Tuomas Saloa, joka on kalastanut Pirkanmaalla toutainta kymmenkunta vuotta menestyksekkäästi. Hänen suurin toutaimensa iski elokuussa Rapalan X-Rap-vaappuun ja raivoisan väsytystaistelun jälkeen kala mitattiin 79 cm pituiseksi ja 6,7 kg painoiseksi. Huiman kalan mitoilla ei olla enää kaukana Suomen ennätyksestä, joka on tällä hetkellä 8,3 kiloa ja saatu Vanajanselältä, mutta tosin verkolla. Teksti MIKKO REHTILÄ Kuvat TUOMAS SALO, JOSI WINTER, MIKKO REHTILÄ & VILJAMI HUHTALA Kuvitus SAKKE YRJÖLÄ Pirkanmaan a?rha?kka? maakuntakala TOUTAIN Tuomas Salon enna?tystoutain on haavissakin hulppea na?ky. 10 Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi
TOUTAIN Tuomas Salon enna?tyskala painoi la?hes 7 kiloa ja oli 79 senttia? pitka?. Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi 11
paikkeilla. Sen jälkeen osa kaloista jää virtavesiin pyörimään ja syömään pikkukaloja ja osa laskeutuu takaisin järviin. Kesäkuun alku on edelleen todella hyvää kalastusaikaa, mutta usein heinäkuussa helteiden aikaan kalastus hieman vaikeutuu, kunnes elokuussa pimenevien iltojen myötä taas paranee. Tuomaksen mukaan elokuu onkin toinen huippukuukausi. ”Sain ennätyskalanikin elokuussa”, hän lisää. Tuomaksen suosikkiuistimia ovat erilaiset vaaput, kuten Rapalan X-Rap, Nils Mastersin Spearhead sekä erilaiset bladet, chatterbaitit ja alkukaudesta lusikat. Parhaana ottikelinä Tuomas pitää aurinkoista keliä ja pientä tuulta. Kalaa voi saada mihin aikaan tahansa, mutta joskus todella aikainen aamu on ollut paras ja toisinaan alkuilta. Syyskuussa vesien viilentyessä toutaimien pinta-aktiivisuus alkaa vähentyä ja kalat alkavat siirtyä järviin. Kalastus vaikeutuu huomattavasti kelien viilentyessä ja syyskuun lopulla alkaa kausi olla ohi. Toki kaloja voi saada järvestäkin ja kävin itse marraskuussa katselemassa järviä livellä ja huomasin, kuinka neljän toutaimen parvi oli pikkukalaparven kimpussa. Toutaimet syöksyivät vuorotellen parveen ja välillä läsäyttivätkin vielä pinnassa pyrstöllään pikkukaloja tainnuksiin. Kalat olivat kuitenkin esimerkiksi kuhaan verrattuna niin nopealiikkeisiä, että jigin heittäminen oikealle reitille osoittautui todella vaikeaksi. Popperin harhauttama toutain. Tuomas Salon toutainrosteri koostuu erilaisista vaapuista, bladeista ja chatterbaiteista. Yli viiden kilon toutain on Suomessa jo suurkala. Muista ka?sitella? isoa yksilo?a? erityisen huolellisesti. Kuva Viljami Huhtala. Toutaimen kalastuksen vuosirytmi Kysyin Tuomakselta, miten toutaimen kalastajan vuosikello suunnilleen menee ja hänen mukaansa parhaat ajat osuvat huhtikuun ja elokuun lopun väliselle ajalle. ”Isot saapuvat ensin huhtikuussa kudulle. Keväällä toimivia uistimia ovat isot lusikat, kuten Möresilda ja Räsäsen seiska. Tärkeää on, että lusikka on laajapotkuinen. Heti alkukaudesta kala ei vielä viihdy kovassa virrassa, vaan hakeutuu enemmän akanvirtoihin ja virtojen reuna-alueille. Väreistä toimivat parhaiten fluoresoivat kuten Firetiger, oranssi, ambulanssi ja kirkkaalla kelillä musta-kupari etenkin lusikkana”, Tuomas vinkkaa. Toukokuussa toutaimet ovat kudulla, kun vesi on noin kahdeksan asteen 12 Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi
Josi Winter ja perhotoutain. Täsmäämällä jigillä kuitenkin on toutaimia saatu, mutta mikään helppo laji ei ilmeisesti taida olla kyseessä, tämän harjoittelua pitää jatkaa tänä kesänä. Uistinkalastuksessa sopivat välineet toutaimen kalastukseen ovat nopeavälitteinen haspelikela noin 2000–3000-kokoluokassa sekä 8–9-jalkainen vapa, jonka painosuositus on 10–35 grammaa. Siimana noin 0,14–0,16 mm kuitusiima ja sen jatkeeksi 0,35 mm fluorocarbon-tapsi. Toutainta perholla Seuraavaksi haastattelin 15 vuotta toutainta perholla kalastanutta Josi Winteriä saadakseni perhokalastuksen kulmasta näkemystä lajiin. Josi kertoi, että hän kalastaa pääasiassa perholla rannalta ja käyttää joko 6# yhdenkäden perhovapaa tai sitten 7# 11” switch-vapaa, joka on hyvä pusikkoisilla rannoilla kalastettaessa. Perhoissa hän suosii erilaisia 4–12 cm streamereitä ja niissä pääasiassa luonnonvärejä. Siimoina hän käyttää kelluvia siimoja ja erilaiset ampumapäät ovat hyviä hankalissa paikoissa isoja perhoja heitettäessä. Toisinaan, kun kala ei ole pinnassa, niin hän kaivaa käyttöön kärkiuppoavan siiman sinkki 3 -kärjellä. Streamereissä toimivat erilaiset perinteiset sidokset, tinselit ja toisinaan myös raskaasti painotetut streamerit. Kirkkaalla kelillä toutaimen saa hänen mukaansa nappaamaan pääasiassa pinnan tuntumasta, mutta sateella perhossa saa olla painoa ja se tulee saada kulkemaan pohjan tuntumassa. Parhaina ottiaikoina Josi pitää aamua ja iltaa. Keskipäivästä iltapäivä neljään on hänen mukaansa yleensä kovin hankalaa saada kala ottamaan. Kalastustekniikat Uistimella kalastettaessa kalastustekniikka on varsin yksinkertainen. Toutain saalistaa aktiivisesti nopeasti liikkuvia Jotkut kutsuvat toutainta ko?yha?n miehen tarponiksi ja va?itteessa? on hieman pera?a?kin. Kalojen ulkomuodossakin on pienta? samankaltaisuutta. Kuva Kalastus-lehden arkisto. Popperin harhauttama toutain. "Toutain saalistaa aktiivisesti nopeasti liikkuvia pikkukaloja, joten uistintakin kelataan mahdollisimman nopeasti heti kun se on osunut veteen" Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi 13
Toutain (Leuciscus aspius) Toutain on Pirkanmaan maakuntakala. Se on isoksi kasvava, isosuinen särkikala, jonka leuat ovat jykevät ja alaleuan kärjessä on kyhmy, joka sopii yläleuan loveen. Täysikasvuisen kalan pituus on 45–60 cm ja paino 1–4 kiloa, enintään reilut 8 kg. Ravintonaan se käyttää lähinnä kaloja ja kutee toukokuussa. Toutainta esiintyy Suomessa luonnonvaraisena Kokemäenjoen läpivirtausvesissä Kulovedessä, Rautavedessä ja Liekovedessä. Sitä on istutettu mm. Pyhäjärveen. Lisäksi kalaa tavataan Kokemäen-, Vantaan-, Porvoonja Kymijoen vesistöalueilla. Tinselia? kannattaa laittaa pintaan puolipilvisella? ja aurinkoisella kelilla?. Raskasta perhoa toutaimelle, kun kala ei ka?y pinnassa. Painosilma?perho toimii myo?s. pikkukaloja, joten uistintakin kelataan mahdollisimman nopeasti heti kun se on osunut veteen. Pysäytyksiä ei tehdä. On tärkeintä, että vedessä on liikettä ja lätinää, joka muistuttaa pakenevaa pikkukalaa. Toutain aistii liikkeen nopeasti kylkiviivallaan ja säntää paikalle. Perhokalastuksessa kalastustekniikkana toimii sivuvirtaan heitto ja jos kala on pohjassa, niin silloin jopa larvastustyylinen kalastus streamereillä. Muista särkikaloista poiketen toutaimen suu on kova, joten kalan tartuttaminen nopeasti terävillä koukuilla on olennaista ennen kuin se alkaa riehumaan. Raivokkaasti hyppivä kala nimittäin irrottaa itsensä helposti, mikäli siimassa on liian vähän painetta. Erilaiset streamerit ovat toutaimelle sopivia perhoja. Kuva Kalastus-lehden arkisto. 14 Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi
Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi 15
16 Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi Teksti MATIAS AHO Kuvat MATIAS AHO, SAMI ALAISO, ANTTI MÖTTÖNEN, ALEKSI RANTANEN & MIKA VIITANEN Isot joet, kuten Kemijoki, kera?a?va?t sulamisvesia? laajalta alueelta, joten siella? pahin tulva saattaa osua juuri kesa?kuulle. Kuva Mika Viitanen.
Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi 17 Suomi on pitkä maa. Kulahtanut, mutta osuva sanonta. Sen paikkaansa pitävyyden voi todeta joka kevät lentämällä Helsingistä Ivaloon tai päinvastoin. Kun Etelä-Suomessa ruvetaan viimeistään maaliskuussa etsimään ensimmäistä sulaa ramppia, niin pohjoisessa ei joka vuosi vielä edes toukokuussa päästä veneilykautta avaamaan. E telässä vapun aikaan t-paita päällä grillatessa ymmärrettävästi harvalla tulee mieleen, ettei pohjoisessa ole vielä edes jäät lähteneet. Osa tiedostaa tämän, mutta kun työnantaja on suuressa viisaudessaan laittanut kesäloman ihan alkukesään niin silloin on kalaan päästävä. Vaikkei määränpäässä välttämättä ihan vielä termisen kesän määritelmät täyty. Kesäkuu ei monelle kuulosta enää alkukaudelta, mutta pohjoisessa se sitä on. Käyn tässä artikkelissa läpi tärkeimmät asiat miten alkukauden reissusta saadaan hieno ja mahdollisesti jopa kalaisa kokemus sen sijaan, että päädyttäisiin juhannusviikolla teltassa lumisadetta pidellessä miettimään lajin mielekkyyttä. Tämäkin on tullut koettua. Mita? alkukaudesta tulee huomioida? Tärkein asia, mitä tulee huomioida, on se, että ovatko jäät lähteneet ja tulvat laskeneet. Pääsääntöisesti etenkin virtavedet ovat auenneet kesäkuulle tultaessa, mutta mitä ylemmäs mennään niin riski siihen, että joudutaan operoimaan tulvavesien seassa, on olemassa. Tulvat ja niiden suuruus riippuvat siitä, kuinka paljon on ollut lunta ja kuinka nopeasti se sulaa. On myös vesistöjä, jotka ovat erityisen herkkiä tulville. Tämä voi johtua siitä, että kyseessä on pitkä joki, johon laskee paljon pienempiä jokia ja puroja. VINKKEJÄ LAPIN alkukauden kalastukseen Pienemmissa? virroissa saa katettua enemma?n vetta? kuin isoissa eiva?tka? tulvat muodostu niin helposti ongelmaksi.
18 Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi Esimerkiksi suuret virrat Kemija Tornionjoki ovat sellaisia, joiden latvat lähtevät Lapin lumisimmilta alueilta. Vaikka alempana jokisuussa olisi jo täysi kesä, niin tulvahuippu saattaa olla vasta edessä, koska latvoilla viimeiset lumet ovat vasta sulamassa. Kyseisillä joilla on itseasiassa yleensä kaksi tulvahuippua, joista jälkimmäinen laskee poikkeuksetta vasta kesäkuussa. Pienemmät ja lyhyemmät joet eivät kerää tulvavesiä niin suurelta alueelta ja siksi tulvat pysyvät maltillisempina. Alkukaudesta pienemmille joille Alkukauden reissut kannattaa suunnitella niin, että valitsee kalapaikoiksi pienempiä jokia. Jopa niin pieniä, ettei niihin heinä-elokuussa enää kannata mennä, kun vesi on lämmennyt liiaksi tai laskenut liian matalalle. Aina kannattaa myös miettiä varasuunnitelma. Joskus käy niin, että Harjuksen kalastus on alkukaudesta "helpoimmillaan", jos kalastuksesta voi ikina? niin sanoa. Tulvien tai kovien sateiden ja?lkeen tiet voivat na?ytta?a? ta?lta? myo?s muualla kuin Lapissa. Kuva Va?yla?virasto. Tornionjoen tulvaa vuoden 2023 toukokuulta. Kuva Jouni Porsanger, Lehtikuva. Harjukset siirtyva?t kauden edetessa? enemma?n virtaaviin paikkoihin.
Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi 19 taustatöistä huolimatta päädytään joelle, missä vesi huilaa reilusti metsän puolella, eikä rannalta ole mitään mahdollisuutta kalastaa tehokkaasti. Silloin on hyvä olla varapaikka, tai jopa kaksi. Jokin kiinnostava paikka järkevän matkan päässä. Mielellään eri vesistö, jolloin on suurempi mahdollisuus siihen, että toisessa paikassa olosuhteet ovat erilaiset. Tällaisia pieniä jokia on ympäri Lappia eikä niissä törmää juuri koskaan muihin kalastajiin. Toinen tulviin liittyvä asia, mitä tuskin tulee mietittyä, ennen kuin se tulee vastaan, on teiden kunto. Tiedän kaksi aluetta, joissa olen alkukaudella monesti kalastellut ja missä on ihan normaalia, että tulva vie mukanaan ojarumpuja tai pätkän tietä. Näitä aletaan kyllä heti korjailemaan, kun tulva laskee. Tosin siinä vaiheessa, kun takana on 1000 kilometriä ahtaassa autossa, ja ajatuksissa siintää jokiranta ja kaunis kesäyö, ei paljon lohduta tieto siitä, että tie korjataan mahdollisesti jo tulevan kahden viikon aikana. Mikäli reissu kohdistuu tunturiylänköjen järville niin turvallisinta on lähteä reissuun vasta juhannuksen jälkeen. Kesäkuun alussa on todella paljon talvesta ja keväästä kiinni mikä tilanne on, mutta lähtökohtaisesti ei kannata ottaa riskiä, että kauan odotettu lomaviikko menee kirjaimellisesti jäitä sulatellessa. Viimeinen alkukauden vitsaus on ra?kka? Räkällä tarkoitetaan kalastajaa purevien hyönteisten joukkoesiintymistä, joka alkaa yleensä kesäkuun puolivälissä ja alkaa tasaantua heinäkuun puoliväliin mennessä. Jos on tottunut käymään Pienet virtavedet ja suvannot ovat oivallisia alkukauden harjuksen kalastuskohteita Lapissa. Kesa?kuussa yo?to?n yo? on kirkkaimmillaan. "Mikäli sattuu, ettei kala syö odotetulla tavalla, niin yöttömässä yössä leirinuotiolla saatat huomata, ettei sekään oikeastaan ole niin vakavaa"
Harjukset ovat yleensa? isompia alkukaudesta kun isommat yksilo?t tulevat kudulta. 20 Kalastus-lehti 1/25 | Kalastuslehti.fi Lapin reissut heinä-elokuun vaihteessa, niin hyönteisten määrä alkukaudesta saattaa yllättää. Mutta juuri siksi alkukaudesta kannattaa lähteä Lappiin kalaan. Kun tulvat alkavat laskea ja hyönteisarmeijat kuoriutua, niin myös kalat aktivoituvat. Täydellinen ajoitus on aina tuurissaan, mutta jos osut kesän ensimmäisinä lämpiminä päivinä suvantoon, jossa harjukset ruokailevat, se on jotain sellaista mikä jokaisen kalastajan pitäisi kokea. Alkukesän reissut kannattaa kohdistaa harjukseen. Laji kutee keväällä ja heti kudun jälkeen on mahdollisuus todella suuriin yksilöihin. Toisaalta kudun jälkeinen tankkaus tekee myös kalan saannista helpompaa, jolloin aloittelevan kalastajankin on helpompi saada hienoja kokemuksia saaliin muodossa. Millaisista paikoista harjukset lo?ytyva?t alkukaudesta korkealla vedella?? Kuten jo mainitsin, kannattaa alkukauden kalastus keskittää pienemmille joille. Niissä tulva ei vaikuta niin paljon ja vesi lämpenee nopeammin. Pienemmät joet ovat myös äärimmäisen hauskoja kalastaa. Saat pitkälti koko joen haltuun niin perholla kuin virvelilläkin, ja parhaassa tapauksessa näet kalat, joita suvannossa ui. Nämä pienet joet valitettavasti muuttuvat monesti kesän mittaan liian lämpimiksi ja mataliksi. Kalat passivoituvat ja mahdollisuuksien mukaan siirtyvät viileämpään veteen järvialtaisiin tai koskiin. Alkukaudesta kun vesi on kylmää ovat harjukset pitkälti suvannoissa tai miedosti virtaavassa vedessä. Vesien lämmetessä ne siirtyvät voimakkaammin virtaaviin paikkoihin, mutta suurimmat yksilöt viihtyvät kesälläkin miedossa virrassa, kunhan vesi ei vain lämpene liiaksi. Alkukesästä harjus syö paljon pinnasta kuoriutuvia hyönteisiä, jolloin se tulee myös monesti paljastaneeksi itsensä. Uuden suvannon äärelle saapuessa kannattaakin istua hetkeksi alas rannalle katselemaan näkyykö pintakäyntejä ja ”lukemaan” jokea. Näkyykö vedenalaisia kiviä tai muuta mikä aiheuttaa peilejä tai akanvirtoja mitkä kalastajan tulee huomioida. Kirjoittajan na?kemys Alkukesän reissusta Lappiin ei kannata tehdä mitään ongelmaa tai etenkään jättää sitä tekemättä. On mahdollista, että törmää odottamattomiin haasteisiin veden korkeuden, poikki olevien teiden tai erilaisten verenimijöiden toimesta. On myös mahdollista, että teet elämäsi kalareissun. Vaikka käsittelin tässä artikkelissa ainoastaan harjuksen kalastusta niin myös taimenet, raudut, siiat ja paikoitellen lohetkin ovat mahdollisia saaliskaloja. Mikäli sattuu, ettei kala syö odotetulla tavalla, niin yöttömässä yössä leirinuotiolla saatat huomata, ettei sekään oikeastaan ole niin vakavaa. Kalastukseen kuuluu olennaisena osana se, että joskus kalaa tulee ja joskus ei. Tärkeintä on nauttia siitä, että on päässyt reissuun. Se saattaa olla hieman haastavaa, jos lumisade osuu juhannusviikolla päälle. Tämä tapahtui itsellenikin noin 10 vuotta sitten Pohjois-Ruotsissa, sitä harmitellessa en tiennyt vielä, että seuraavana päivänä saan harjuksen kalastuksen ohessa elämäni ensimmäisen lohen. Sen jälkeen edellisen illan lumisadekaan ei enää harmittanut. Kirjoittaja asuu ja kalastaa suurimman osan ajastaan Lapissa. Alkukaudesta on mahdollisuus saada myo?s taimenia, vaikka ne voivatkin olla talven ja?ljilta? viela? laihanpuoleisia.