Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 i minkään m a a n kansalainen s. 13 Kirpparikierroksella s. 10-11 Interaktiivinen elokuva? s. 16 Opiskelijat ovat tutkitusti tyytyväisiä s. 5 K A N N E N KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI Jyväskylän Ylioppilaslehti Tyytyväisiä, mutta miksi? p ä ä k i r j O l t U S / Seminaarit ja Anna-Maija Tuuliainen °P int °P äivä kirjat kuormittavat, tenttikirjoista ja opinto-ohjauksesta on puutetta, opetuksen taso vaihtelee liikaa ja gradu ahdistaa. Silti lähes sata prosenttia Jyväskylän yliopiston opiskelijoista on tyytyväisiä opintoihinsa, kertoo psykologian tohtori Eeva Kallion tuore tutkimus. Kallio arvelee tyytyväisyyden johtuvan kaikenlaisesta "oheismukavasta", jota opiskelijaelämään liittyy. Tutkijalta taisivat nyt mennä puurot ja vellit sekaisin. Eihän tämä oheismukava ole opiskelua. Jos on tyytyväinen elämäänsä yleensä, ei se välttämättä tarkoita, että olisi tyytyväinen myös opintoihinsa. Opiskelujen ulkopuoliseen elämään liittyy sitä paitsi paljon muutakin kuin oheismukavaa. Alituinen rahapula, osa-aikaiöiden paiskiminen ja epävarmuus tulevaisuudesta lienevät ennemminkin oheishankalaa. Opintotuki ei todellakaan riitä elämiseen, ja se katkaistaan kokonaan, jos opintoviikkoja ei kerry riittävästi esimerkiksi työssäkäynnin takia. Työssä taas on monien pakko käydä, koska... opintotuki ei riitä elämiseen! vmifiS/flilm Toimitus Keskussoiroolantie 2 • 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkori@cc.jyu.fi Fox (014)2603928 Päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen (014)2603359 4 5 8 1 4 9 7 2 anirtu@ccjyu.fi toimittajat Miira Rauhamäki 5 5 6 7 9 5 9 mirauham@cc.jyu.fi Ftetrus Koskimies 5 5 3 7 8246 pkoskimi@holmail.com Taloudenhoitaja jo toimistosihteeri fbub Rouhionen (014)607226 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 8 euroa, eijäsenilte 45 euroo. AVUSTAJAP/ Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 IlmoifuiJ Myynti tmi Martti Mikkonen P l 4) 272 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppilas le l i t i e n v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Rrunnyrkki Oy, (02) 2331 222 Ilmo Hu ksenvolmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 9r0fiikk0.njtanen@c0.inet.fi P a i n o p a i k k a Ifihtisepat Oy, Pieksämäki P15) 723 4212. Fbinos 8 ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja Hedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. • • K U L T T I : Ilmestymispäivät syksyllä 2002 ilmestyy deadline 18.9. 11.9. 2.10. 25.9. 16.10. 9.10. 30.10. 23.10. 13.11. 6.11. 27.11. 20.11. 11.12. 4.12. Järjestöilmoitusten d e a d l i n e p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroo / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonaan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. TIISTAINA 3.9. KLO 14.00 TOIMITUKSESSA Vanhempiemme ikäpolvelle yliopistokoulutus takasi käytännössä automaattisesti vakituisen ja hyväpalkkaisen työpaikan. Uudella vuosituhannella korkeakoulututkinto ei ole tae yhtään mistään. Ihmetyttää siis, että niin moni tuntuu olevan opintoihinsa tyytyväinen. Ehkä nuorilla opiskelijoilla on vielä jäljellä toiveikkuutta ja uskoa tulevaisuuteen, kun työelämän todellisuus ei ole ehtinyt näyttää julmia kasvojaan. Poikien tyttöjä rennompi asenne opiskeluun saattaa johtua siitäkin, että miesten asema työelämässä on huomattavasti parempi kuin naisten. Hesarin jutun mukaan (HS 1.9.2002) kaikkein korkeimmin koulutetuillekin naisille tarjotaan häpeämättä sihteerin hommia tai pätkätöitä, kun taas miesten työllistämisestä vakituisesti pidetään huolta. Jään odottamaan tutkimusta, joka selvittäisi tämän ristiriidan. Tervetuloa Kännykkäjengiin! Kaikvieraasta päästä/ Jukka Vuorio k ä n nykkäpuhelut voi tiivistää seuraavaan kaavaan: ensin nähdään, että X soittaa, ja puhelimeen vastataan "Terve X". Sitten kummatkin kysyvät, missä toinen on. Sen jälkeen loisella tai molemmilla yhteys hieman pätkii, joten joitakin kysymyksiä ja vastauksia joudutaan toistamaan useaan otteeseen. Lopuksi toiselta tai molemmilta uhkaa loppua akku, ja juuri ennen kuin saadaan sovittua missä tavattaisiin, toiselta myös tosiaan virta puhelimen pattereista loppuu. Olen juuri ostanut ensimmäisen kännykkäni. Haluaisin kutsua sitä matkapuhelimeksi, mutta koska kaikki ystäväni sanovat laitetta kännykäksi, minäkin teen niin. Aikaisemmin pelkäsin kännyköitä, sillä ajattelin niiden vainoavan ihmistä kaikkialle minne hän meneekin, ja lisäksi odotin puhelinlaskujen (kuten kokemuksieni mukaan kaikkien muiden laskujeni tapaan) riistäytyvän joka kuukausi hallinnasta. Kun kännyköitä vuosia sitten alkoi ilmestyä lähes kaikkien tuttavieni käsiin ja käsilaukkuihin, väheksyin noita laitteita. Pidin niitä vain sosiaalisesti kyvyttömien ihmisten leluina. Lopulta oli kuitenkin aika tarkistaa käsitystäni, sillä eiväthän kaikki ystäväni voineet olla sosiaalisesti kyvyttömiä. Tai jos olivatkin, eikö se kertonut jotakin karmaisevaa myös minusta? Eräänä elokuisena aamupäivänä yllätin ystäväni, ja kieltämättä itsenikin, ja kävelin steriiliin ja niukasti kalustettuun teknologiakauppaan hankkimaan kyseistä kommunikointivälinettä. Kauppamies oli asiallinen, trendikäs ja hillityn innokas. Pyysin häneltä tietyn merkkistä puhelinta sekä tiettyä liittymää ehdottamaani yhteisalennukseen. "Kytkykauppa on kyllä laitonta", hän sanoi kuin ohimennen, ja myi sitten puhelimen ja liittymän juuri siihen hintaan, mihin olin pakettia ehdottanutkin. Kun lähetin kavereilleni innoissani tekstiviestejä tiedoksi siitä, että olen minäkin moisen kommunikaatiovälineen hankkinut, vastauksissa muun muassa toivotettiin "tervetulleeksi Kännykkäjengiin". Kännykkäjengiin! Sehän kuulostaa melkein joltakin supersankarijoukkiolta, ajattelin. Ehkä jonakin päivänä kännykkääni saapuu tekstiviesti Kännykkäjengin komentokeskuksesta, ja saan ohjeet saapua johonkin salaiseen neuvonpitoon. Kännykkä on, vastoin odotuksiani, hienoja tarpeellinen laite. Kännyköihin saa tosin hankittua kaikkea mahdollista täysin tarpeetonta, mutta toisaalta, minä en halua olla se, joka kenoo muille ihmisille mikä on tarpeellista ja mikä ei.
4. SYYSKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA M i t ä ? Kuka? Ja m i s s ä ? TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES JOKAISELLE TULEE varmasti vastaan ongelmatilanteita, joihin ei löydy millään vastauksia. Tästä seuraa usein uusi ongelma: keneltä voi kysyä apua, ja kuka tietää ja kuka auttaa? Näitä tilanteita varten Jyväskylän ylioppilastalossa työskentelee eri sektoreiden sihteereitä. Mutta keitä nämä sihteerit oikein ovat? Kansainvälisten asioiden sihteeri Noora Lahtinen aloitti tänä lukukautena uuden työnsä. 29-vuotias Noora muutti Helsingistä Jyväskylään vähän ennen työnsä alkamista. "Välillä on avartavaa muuttaa pois pääkaupunkiseudulta ja huomata, että on elämää muuallakin" kertoo Noora. Työtä riittää, sillä Nooran vastuualueena on pääasiassa ulkomaalaisten opiskelijoiden asioiden hoitaminen ja heidän ongelmiensa ratkominen. Tämän lisäksi Noora järjestää vapaa-ajan ohjelmaa ja toimintaa ulkomaalaisille erilaisten projektien avulla. Projekteihin kuuluu muun muassa Buddy-projekti. jonka tarkoituksena on saada suomalaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat toimimaan yhdessä. "Tarkoitus on lisätä kulttuurien välistä vuorovaikutusta." KORTEPOHJAN vapaa-aikasihteeri Hanna Hirvonen aloitti työnsä niin ikään tällä lukukaudella. 26-vuotias Hanna muutti Jyväskylään vuonna -97 aloittaessaan musiikkitieteiden opiskelun Jyväskylän yliopistossa. Va-sihteerin toimipiste sijaitsee Lillukan tiloissa Kortepohjassa, ja työ rajoittuukin lähinnä Kortepohjan ylioppilaskylän toiminnan organisoimiseen. Hanna on mukana järjestämässä kaikenlaista vapaa ajan toimintaa Kortepohjan asukkaille. "Suosittuja ovat olleet esimerkiksi bändi-illat. Runon ja viinin ilta ja Elämä on peliä -tapahtuma." Nyt Hanna keskittyy lähinnä uusien kurssien ja projektien aloittamiseen. YLIOPPILASTALOSSA työskentelevä 27-vuotias Jiri Sironen aloitti tällä kaudella vakituisena kulttuurija projektisihteerin virassa. Sitä ennen hän ehti olla viime keväänä muutaman kuukauden kulttuurisihteerin sijaisena. Paljasjalkaisen jyväskyläläisen Jirin pus Kinon toiminnan aloittaminen kesätauon jälkeen ja järjestysmieskurssi." Ilokivessä tulee olemaan säännöllisesti kaikenlaista ohjelmaa koko lukuvuoden ajan. ALUNPERIN LAHDEN seudulta kotoisin oleva Tuomas Viskari aloitti työnsä sosiaalipoliittisena sihteerinä kesäkuun alussa. 24-vuotias Tuomas Sosiaalipoliittinen sihteeri hoilaa opiskelijoiden terveydenhuoltoon, toimeentuloon ja asumiseen liittyviä asioita. Sen lisäksi työhön kuuluu kaikenlaisten tapahtumien organisoimista, kuten ensiapukurssin ja erilaisten keskustelutilaisuuksien järjestämistä. Antii Vesala, 23, aloitti jo toisen kautensa korkeakoulupoliittisena sihteerinä. Antti muutti Jyväskylään vuonllokiven työmyyrät alhaalta vasemmalta vastapäivään: Hanna Hirvonen, Mirja Ritvonen, Jiri Sironen, Noora Lahtinen, Matti Mäkinen, Tuomas Viskari, Antti Vesala. pääaineena on valtio oppi, ja Jiri on mukana kulttuuripolitiikan maisteriohjelmassa. Kulttuurija projektisihteerin virkaan kuuluu kaikenlaisten kulttuuriasioiden työstäminen ja organisoiminen. "Tiedossa ja suunnitteilla on muun muassa uusien bileet Ilokivessä, Kammuutti Jyväskylään aloittaessaan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Huomatessaan sosiaalipolitiikan sihteerin paikan oleva auki, päätti Tuomas hakea sitä hyvällä menestykellä. "Tärkein homma on olla neuvojana ja ohjaajana sosiaalipoliittisissa asioissa", Tuomas kertoo. na -93 aloittaessaan lukion. Yliopistossa Antti lukee pääaineenaan yleistä historiaa ja sivuaineinaan valtio-oppia, filosofiaa ja latinaa. Tulevaisuus on kuitenkin Antille vielä hiukan avoin. "Tämä on ihan hyvä hengähdystauko, sillä ei minulla ole vielä tietoa siitä mikä minusta tulee isona", Antti toteaa. Korkeakoulupoliittiseneli koposihteerin tehtäviin kuuluu kaikenlaisten opintoasioihin liittyvien oikeusturva-asioiden ratkaiseminen ja muu neuvonta. "Asiakaspalvelua tämä on. Ovi on aina avoinna, kun olen paikalla." TUTTUJA NAAMOJA löytyy myös keskustoimistosta. Pääsihteerinä jatkaa Matti Mäkinen, 32. Pääsihteeri, eli käytännössä JYYn pomo, vastaa ylioppilaskunnan toiminnasta. Liikunnan ja teatterin kautta vuonna -91 JYYn toimintaan mukaan tullut Matti on paljon tekemisissä lavallisten opiskelijoiden kanssa. "Täällä pyritään ratkaisemaan kaikkien opiskelijoiden ongelmat, tai ainakin ohjaamaan opiskelija oikealle auttajalle. Sen lisäksi vastaamme toimistoja tiedotussihteerin kanssa internetin välityksellä tulleeseen palautteeseen ja kysymyksiin." Toimistosihteeri Mirja Ritvonen saapui taloon vuonna -68, joten kyseessä on todellinen konkari. "Tässä on kerinnyt vaihtua monet työkaverit, ja aina uusien mukana on tullut myös uudet tuulet." Toimistosihteeri auttaa usein opiskelijoita käytännön asioissa ja vastailee kysymykseen kuin kysymykseen. KESKUSTOIMISTOSTA löytyy vielä 29-vuotias tiedotusja järjestösihteeri Sanna Ryynänen. Gradua valmisteleva Sanna aloitti työnsä tämän vuoden alussa ja jatkaa ainakin tämän vuoden loppuun saakka. "Olen tällainen viestiniämonitoimityyppi. Kirjoittelen välillä Jylkkäriin pieniä juttuja, huolehdin Jyytisistä eli yliopiston tiedotteesta ja olen mukana tekemässä erilaisia julisteita ja käsiohjelmia." Sanna kenoilce. • Yö-talon laajennus etenee aikataulussa TEKSTI JA KUVA: ANNA-MAIJA TUULIAINEN KEVÄÄLLÄ ALKANUT ylioppilastalon laajennusurakka etenee aikataulussa. Ilokiven viereen ja taakse nousevan, Ilmari Lahdelman suunnitteleman, laajennusosan ensimmäiset kerrokset on jo valettu. Ylioppilaskunnan kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäisen mukaan urakan valmistumiselle on annettu niinkin tarkasti suunniteltu määräaika kuin maanantai 2. kesäkuuta kello 10.00. "Siihen asti rakentaminen vaikuttaa riviopiskelijan elämään häiritsevästi". Kääriäinen kiteyttää rakennustyömaan näkymisen kampusalueella alkavana lukuvuonna. Käytännön ongelmia opiskelijoille ja henkilökunnalle aiheutuu siitä, että Ilokiven varsin reilut pysäköintitilat ovat nyt kokonaan pois pelistä. "Pysäköintiä ei Ilokiven lähistöllä ole nyt missään, ja tilanne jatkuu samanlaisena kevääseen saakka", toteaa Kääriäinen, jonka mukaan korvaavia pysäköintipaikkoja on tulossa Pitkäkadun päähän. Yo-talon laajennuksen alle suunniteltujen maanalaisten parkkipaikkojen rakentaminen on Kääriäisen mukaan vielä epävarmaa; varmaa on vain se, että pysäköintitilat tulevat johonkin. Itse laajennusosaan tulee lähinnä yliopistolle vuokrattavia tiloja. Kääriäisen mukaan rakennukseen suunnitellaan myös "ehkä paria liiketilaa, jotka tarjoavat opiskelijapalveluja". Ylioppilaskunta saa rakennukseen joitain toimistotiloja ja ainejärjestöt sekä muut JYYn piirissä toimivat järjestöt saunalla varustetun kokoontumistilan. •
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 9 / 2 2 •kahvipöytävisailu-j 61 OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mikä oli Elias Lönnrotin isän ammatti? 2. Mitkä olivat Duran Duran -yhtyeen alkuperäiskokoonpanon Taylor-sukunimisten jäsenten etunimet? 3. Missä on maailman suurin geysir? 4. Minkä Alfred Hitchcock elokuvan pääosassa nähdään Melanie Griffithin äiti? 5. Milloin ja mihin kaupunkiin hankittiin Suomen ensimmäinen linja auto? 6. Mitä Siperia tarkoittaa suomeksi? 7. Minkä yrityksen Ole Kirk Christiansen perusti vuonna 1916? 8. Mitkä Euroopan maat pysyivät kokonaan toisen maailmansodan ulkopuolella? 9. Mikä on maailman yleisin etunimi? 10. Kauanko Robinson Crusoe vietti haaksirikossa saarellaan? Miksi ruotsalaispoliisin takissa lukee "Roxette"? •„oo!icy„ ea^ni eiirasniod -siei!iue|6u9 e>|S0>| :sriN08 eiioriAKOi •petuuiegn^ 6 lieBnijod el !S)|8AS '3J!3 isjony p, •uo6ai L BBUJ BAn>|>|ntg g 906l.euuonA IBAjOJiie unropnj. lOJonA -n>||njj lasiiiouuees 'unnurid -ne>|U39|nn 9061 euuonA '5 (uojpoH iddji) jnuun t» esso}stndS!nesuB>i uau -01SM0|9A eSS!0||BASÄpi|A £ ut|or el J3Boy 'Äpuv Z urän 13S)inVlSVA tarjolla tänään—i tarjolla tänään on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitleeseenjylkkari-lanaan@ee.iyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: pe 6.9. Kotipelto, la 7.9. Absoluuttinen nollapiste, ke 11.9. CMX, to 12.9. Glueäjcr (Nor).pe 13.9. Hip-Hop-ilta: Rockin Da North, la 14.9. SubUrban Tribe, Velcra, Purity. Bar 68: pe 6.9. Maryland, la 7.9. Sera, pe 13.9. Hole In The Head, la 14.9. Valerian. Ilokivi: pe 6.9. Shamaani-klubi, liput 2c. La 7.9. Au-right, liput 3e, DJ:t Anonymous, Tuukka Ruotsalo, Soulfood, kReal, Gimmix (alakerta). La 7.9. Setan "GayLcsBiTransDisco bileet", liput 4/6e (yläkerta). La 14.9. MA Numminen & Pedro Hietanen, liput 5e. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Andante jestivo ke 4.9. klo 19 Jyväskylän teatteritalo. Andante Jactory to 5.9. klo 16.30 Säynätsalo, Schauman Wood Oy, Ruokala. Uuden luominen ke 11.9. klo 19 Jyväskylän teatteritalo. Romantiikan aikaan ke 18.9. klo 19 Taulumäcn kirkko. NÄYTTELYT Taidemuseo: Holvi: 8.9. 29.9. Vuosikymmenten kuvat. Osuuspankkiryhmä 100-vuotta, OKO:n taidesääiiön kokoelma. Suoja: 13.9. 27.10. Teemu Mäki. Keski-Suomen museo: 15.5. 15.9. Aatteet marssilla, näyttely lippujen vaiheista. Kansallispukukeskus: 6.6. 15.9. Vienalaispttkuja, koonnut Terttu Lammassaari. Suomen Käsityön museo: 12.7. 15.9. Illusion 2002, lavastamisen, puvustamisen, valoja äänisuunnittelun erikoisnäyttely, 21.8. 22.9. Korimestari Vilho Raatikainen 80 vuotta -näyttely. Alvar Aalto -museo: 6.8. 15.9. Viron funkis, Funktionalistista arkkitehtuuria 1920-1930. Galleria Harmonia: 8.8. 8.9. Works, Jarmo Kurki. 11.9. 29.9. Kalsarit / Underpants, Steven Tynan (UK). Galleria Becker: 31.8. 18.9. Piirroksia, Markku Laamanen. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suun näyttämö: Taru sormusten herrasta, la 7.9. ja la 14.9. klo 13. Maan päällä paikka yksi on, la 7.9. ja la 14.9. klo 19. Pieni näyttämö: Juhani Ahon Rautatie, la 7.9. ja la 14.9. klo 14. Tango Nuevo, to 12.9. (ennakko), pe 13.9. (ensi-ilta). Mie alan tekemhän syntiä, ti 17.9. klo 19. Maanpuolustusmessut 2002 -messin Jyväskylän Paviljongissa 6.9 8.9. Keskiviikkona 11.9. kello 18 ja kello 19.15 Karl Valentinin mykkäja äänielokuvia Kampus Kinossa Ilokivessä. Liput 4e/esttyssarja, 12c/4 sarjaa. Lauantaina 14.9 kello 15 Septemberfest kamarimusiikkikonsertti Nikolainsalissa, Asemakatu 4. Leyymessut sunnuntaina 15.9. Ilokivessä klo 11. Liput 2,5e. ukiista nousee käsi MIKKELILÄISEN kuvataiteilija ja kuvanveistäjä Markku Laamasen taidetta on esillä Galleria Beckerissä 31.8.-18.9. Piirroksia-näyttely koostuu Laamasen vuosina 1998-2002 piirtämistä pastellitöistä. "Näyttelyllä ei ole varsinaista teemaa, sillä piirroksia on piirretty muiden töiden ohessa useamman vuoden ajan", Laamanen kenoo. Vuonna 1996 Kankaanpään taidekoulusta valmistunut Laamanen on pitänyt yksityisnäyttelynä muun muassa Mikkelissä, Kuopiossa ja Helsingissä. Nyt kuvat ovat ensimmäistä kertaa esillä Jyväskylässä. Mukanaan Laamanen toi yhteensä 15 työtään, joista hän pisu näyttelyn pystyyn. PETRUS KOSKIMIES Morkku Loomonen, Piirroksia Gollerio Becker Seminaarinkotu 28 Avoinno li-pe: 12-17, lo: 12-15 news in english •jyy Kv-vahokunta kokoontuu 18.9. klo 16 halliiuskabineiissa. Kehy-ryhmän kokous hallituskabinetissa 19.9. klo 17. Sunnuntaina 15.9. klo 14-16 Kortepohjan koulun urheilukentällä polkupyöriä kipeästi kaipaavat ulkomaiset vaihto-opiskelijat (ja muutkin) sekä fillareistaan eroon haluavat voivat kohdata ja sopia kaupasta. Tervetuloa! Lisätietoja antaa Kortepohjan vapaa-aikasihteeri Hanna Hirvonen (kvat@cc.jyu.fi). KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunnan syyskuun ensimmäinen kokous maanantaina 16.9. klo 16 Ilokiven ruokalan takaosassa. Tervetuloa! E Uusien asukkaiden info-ilta yo-kylässä ravintola Rentukassa 11.9. klo 19. Konepohjan vapaa-aikatoimikunnan (KVAT) seuraava kokous li 10.9. klo 19 Lillukassa. Suunnittelemme syksyn ohjelmaa uudet ideat seka ideoijat ovat lämpimästi tervetulleita! OPINTOJA TIEDEVAUOKUNTA Seuraava kokous ylioppilastalolla 17.9. klo 16. Kaikki yliopistoasioisla kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja: koposihtecri Antti Vesala (jyy-koposihieen@cc.jyu.fi) Sosiaalivaliokunnan kokous torstaina 12.9. klo 15.30 Ilokiven takaosassa. Käsitellään tulevaa toimintaa sekä ajankohtaisia asioita sopoja tasa-arvorintamalla. Kokous on kaikille avoin. Tervetuloa! Lisätietoja: sosiaalisihteei Tuomas Viskari, puh. 260 3357, s-posti: jyy-soposihteeri@cc.jyu.fi. HALUATKO KANSAINVÄLISIÄ KAVEREITA? Vieraista kulttuureista kiinnostuneet voivat nyt laajentaa ystäväpiiriään tutustumalla Jyväskylän yliopiston ulkomaisiin vaihto opiskelijoihin. Ylioppilaskunnan kansainvälisen toiminnan valiokunta käynnisti viime vuonna Buddy-projekun, jonka tarkoituksena on tutustuttaa suomalaisia ja ulkomaisia opiskelijoita toisiinsa. Kyseessä ei ole tutorointi, vaan pyrkimyksenä on muodostaa "ystäväryhmiä", joissa uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden on helpompaa tutustua Suomeen ja suomalaiseen opiskelijaelämään. Jos haluat olla yksi näistä suomalaisystävistä, ilmoittaudu Liisa Laitiselle (lianlait@cc.jyu.fi) 6.9. mennessä. Voit myös ilmoittautua netissä Jyväskylän Erasmus Student Networkin sivuilla osoitteessa hupyAvww.jyu.fi/jyy/esn. Buddy-projetin ensimmäinen tapaaminen pidetään Ilokiven yläkerrassa tiistaina 10.9. klo 18. Torstaina 12.9. jaetaan Buddy-ryhmät S rakennuksen vanhassa juhlasalissa (S203) ja aloitetaan kaupunkisuunnistus, jonka jälkeen iltaa jatketaan Tabascossa. ICELANDIC DRAMA Nordic quality films are prospering in Finland. In Jyväskylä, this is laken care of by Nordic Glory Festival, a film association established in 1997. In September, the autumn of Nordic films is opened by Honour of the House, a family drama based on the novel of lcelandic Nobel-prized author, Halldör Laxness. The film, which tells about two Sisters and their tensions and is directed by Laxness' daughter, is located in the early 1900s. Laxness was born a hundred years ago and, therefore, the event including the film and its introduction lours around Finland. On 13 September, it will be in Jyväskylä. Honour of the House (1999) Jyväskylä Public Ufarary, Minnonsoli, 13 September Duration 1 h 50 min. English subtitles. STUDENTS SATISFIED WITH THEIR STUDIES The rcsults of a study conducted by Eeva Kallio, a docior of psychology, showed that as much as 92 per ceni of the students are happy with their Studies. The satisfying aspects of studying were, among oihers, the contents and arrangemeni of teaching, amount of work and the clear general view of Studies. Furthermore, the consistency of study progress and study guides were found to be satisfactory. The students were unhappy with, for example, the poor comparahilily of credits and overlapping of studics. The most burdening parts of studying were the pro gradu thesis, presentations, literary revievvs, leaming diaries and seminars. About 60 per cent of the sample thought that there is noi enough of student counselling. WHAT? WHO? AND WHERE? Everyone has problems to which it is hard to find any answers. For these kinds of siiuations there are the secretaries in the Student Union building. The Secretary for international affairs, Noora Lahtinen, started her work this year. Her main responsibilities include taking care of the international students' matters and problems. In addition, she arranges free-time activities for them wiih various projects. Hanna Hirvonen, recreational Secretary in Koitepohja, also started her job this autumn. She mainly organizes activities in the Kortepohja student village. Jiri Sironen is the Secretary for cultural affairs and he works with ali kinds of cultural matters. Tuomas Viskari started to work as the Secretary for social affairs last June and mainly takes care of matters regarding the students' health care, livelihood and housing. Antti Vesala, the Secretary for acadcmic affairs, settles legal issues and; gives counselling regarding studying. Matti Mäkinen continues as the Secretary general. The office Secretary, Mirja; Ritvonen, helps students in practical matters and answers to ali kinds of questions. Finally, there is die pr officer Sanna Ryynänen who takes care of Jyytiset, works on various posiers and: programs and writes to Jylkkäri. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 Q •rfi#--• Opiskelijat OPINTOIHINSA aisia TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI JYVÄSKYLÄLÄISET yliopisto-opiskelijat ovat tyytyväisiä. Psykologian tohtori Eeva Kallion viime syksynä tekemän tutkimuksen mukaan jopa 92 prosenttia opiskelijoista on tyytyväisiä opintoihinsa. Koulutuksen tutkimuslaitos selvitti JYYn aloitteesta yliopisto-opintojen kuormittavuutta toisen ja neljännen vuoden opiskelijoilta. Vastaajat olivat kaikista Jyväskylän yliopiston seitsemästä tiedekunnasta. "NAISIA HUOLI VALMISTUMISESTA PAINOI MIEHIÄ ENEMMÄN." vasta. Myös opintojen etenemisen johdonmukaisuuteen ja opinto-oppaisiin oltiin tyytyväisiä. Opettajien koettiin olevan "ajan tasalla". Naisia huoli valmistumisesta painoi enemmän kuin miehiä. Miehet tuntuivat tutkimuksen mukaan hallitsevan opiskeltavat tietomäärät paremmin ja olevan itsenäisempiä opintojensa suunnittelussa. Myös uudet oppimisympäristöt ja neuvottelut opettajien kanssa stressasivat miehiä vähemmän. Miehet paljastuivat yksinään viihtyviksi he pitivät naisia enemmän yksintyöskentelystä. Kallion mukaan samankaltaisia sukupuolieroja poikien vahvemmasta tunteesta oppimistaan kohtaan on saatu alemmillakin kouluasteilla. Väite yliopiston koulumaisuudesta ei tutkittavien mielestä pitänyt paikkaansa. Tyytyväisyyttä koettiin asioiden tuoreesta esittelystä opetuksessa, opetussisällöistä ja -järjestelyistä, työmäärästä ja opinnoista muodostuvasta selkeästä kokonaiskuEEVA KALLIO ESITTELI "Opintojen tukaluus ja onni yliopisto-opintojen kuormittavuus" -tutkimustaan opinto-ohjaajille järjestetyssä seminaarissa viime keskiviikkona. Yleistyytyväisyyden takaa paljastui useita asioita, joihin opiskelijat olivat tyytymättömiä. Tämä herätti joidenkin seminaariin osallistuneiden kesken ihmettelyä kuinka siis 92 prosenttia kertoi olevansa tyytyväisiä? "Näin laaja tyytyväisyys kertoo, että opiskelijoilla on aikaa myös opiskelijaelämälle. Opintojen oheismukava tekee paljon yleistyytyväisyydelle", erikoistutkija Kallio muistutti. TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ NÄIDEN keskimäärin 24-vuotiaiden opiskelijoiden keskuudessa aiheuttivat opintoviikkojen huono vertailtavuus ja opintojen päällekkäisyys. Tenttikirjojen puute ja opetuksen tason liiallinen vaihtelu koettiin myös ongelmiksi. Opettajat koetuin usein enemmän tutkimuskuin opetussuuntautuneiksi. Opintojen suoritusmuodoissa pitäisi tutkittujen mielestä olla lisää erilaisuutta ja joustavuutta. Kuormittavimpina opiskelumuotoina pidettiin pro gradua, esitelmiä, kirjallisuuskatsauksia, opintopäiväkirjoja ja seminaariin osallistumista. "Suurin osa näistä opetusmuodoista sisältää keskittyneen ajattelun painotusta, mikä on yliopistoopiskelun ydinaluetta. Mielestäni tämä on mielenkiintoinen tulos." "MITÄ SITTEN VOITAISIIN tehdä tämäntyyppiselle opetukselle, että se olisi vähemmän kuormittavaa? Vai onko niin, että tämä kuormitus onkin positiivista, eteenpäin potkivaa kuormitusta?" Kallio jätti leijumaan ilmaan. Vähemmän kuormittavina työskentelymuotoina opiskelijat pitivät käytännönläheistä oppimista. Kallion mielestä entistä enemmän huomiota tulisi kiinnittää motivoivien työskentelytapojen kehittämiseen. Haastatelluista 426 opiskelijasta lähes puolet käy osa-aikatöissä. Tämä selittää osaltaan, miksi tutkittavat käyttivät opiskeluun aikaa vain keskimäärin 20 tuntia viikossa. TUTKITUISTA NOIN 60 prosenttia oli sitä mieltä, että opinto-ohjausta ei ollut riittävästi. Seminaarissa myös luennoineen, Opetuksen laadun kehittämishankkeen (OPLAA!) päävetäjän Jari Rantamäen mukaan opinto-ohjaus on painottunut opintojen alku-ja loppuvaiheeseen. "Gradusyndrooma (=gradupelko) saattaa johtua siitä, että opintojen keskivaiheilla opinto-ohjausta ei ole riittävästi", Rantamäki selitti. • Opinto-ohjelmaa ei saa enää kirjana JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON lukuvuoden opetusohjelmaa ei enää julkaista perinteisessä muodossa sinikantisena opaskirjana. Syksyllä ilmoittautumisen yhteydessä uusille opiskelijoille ilmaiseksi ja vanhoille maksua vastaan jaettu opas siirtyy tänä syksynä historiaan mitä todennäköisimmin pysyvästi. "Käytännöstä tulee hyvin todennäköisesti pysyvä, ja siihen päädyttiin aiemman palautteen pohjalta. On todettu, että opas on yhtä tyhjän kanssa", toteaa yliopiston opintohalliniopäällikkö Tuula Maijanen. LUKUVUODEN opetusohjelma on pitänyt toimittaa oppaan tekijöille lukuvuotta edeltävään juhannukseen mennessä, jolloin opetusohjelmat ja -tilat eivät läheskään kaikilla laitoksilla ole vielä selvillä. Maijasen mukaan oppaan paikkansapiiävimmät tiedot ovatkin yleensä olleet laitosten yhteystiedot. Opinto-ohjelma elää ja muuttuu vuoden mittaan niin paljon, ettei paperille painetusta oppaasta ole ollut vastaavaa hyötyä. Ja kun oppaan painatus ei Maijasen mukaan ole aivan halpaa lystiä, siitä päätettiin luopua. Vanhat opiskelijat siis laatikoot opiskeluaikataulunsa vastedes netin ja laitosten ilmoitustaulujen avulla. FUKSIOPPAAN "oppaidenkäyttöohjeessa" mainittu sininen kirja on nimen omaan tämä opus. Uudet opiskelijat saavat Maijasen mukaan kuitenkin omalta tutoriltaan tai pääainelaitoksensa kansliasta paperille painetun opetusohjelman. Sen avulla pääsee alkuun opintojen suunnittelussa, kunnes saa käyttäjätunnuksen yliopiston tietokoneille ja kunnes oppii, missä ne laitosten ilmoitustaulut sijaitsevatkaan. ANNA-MAIJA TUUIIAINEN VAALI KUULUTUS Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali vuonna 2002 toimitetaan marraskuun 5.-6. päivänä ja ennakkoäänestys 30.-31.10.2002 seuraavasti: Ennakkoäänestys: paikka Kirjasto päivämääiä kellonaika anniemi Ylistönrinne 30.10 31.10 30.10 31.10 30.10 31.10 10.00-18.00 10.00-18.00 10.00-18.00 10.00-18.00 11.00-17.00 12.00-20.00 Varsinaiset vaalipäivät: Kirjasto Mattilanniemi Agora Tourula Ylioppilastalo Kirjasto Mattilanniemi Agora Ulpukka yo-talo 0.00-18.00 0.00-18.00 0.00-16.00 0.00-16.00 0.00-16.00 10.00-18.00 10.00-18.00 0.00-16.00 12.00-20.00 10.00-16.00 Kaikki äänestyspisteet pyritään pitämään auki näiden aikarajojen puitteissa, kuitenkin siten, että mikäli äänestyspisteenö toimiva yliopiston toimipaikka sulkeutuu jostain poikkeuksellisesta syystä aiemmin, sulkeutuu myös vaalipiste. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnä olevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnä olevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon täksi lukukaudeksi viimeistään tiistaina 15.10.2002, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät eivät ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoituksien sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoituksien, joita on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta, on oltava jätettynä keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 15.10.2002 klo 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistossa, osoite: Ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2,40600 JYVÄSKYLÄ. Vaaliosiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri, jolta saa myös lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (puh. 260 3354 tai 050 586 6089, e-mail jyypaasihteeri@cc.jyu.fi) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA, KESKUSVAALILAUTAKUNTA
• • • Jyväskylin Ylioppilaslehti 3/2002 KUUTOSSIVUNKUVA Sarjasta "Jyväskylä koiran silmin" hengentuote Periaate ja käytäntö eli tosiasioita aloittaville On taas se aika vuodesta, kun uusille opiskelijoille kehutaan yliopiston erinomaisuutta ja yliopisto-opiskelun tarjoamia mahdollisuuksia. Tässä muutamia avainsanoja ja niiden todellisuuksia verrattuna viralliseen totuuteen. Kysyminen. "Paras tapa saada tietoa on kysyä." Niinhän sitä luulisi. Sinulle kerrotaan, että saa kysyä vapaasti. Kun kysyt, saat vastaukseksi hyvin suurella todennäköisyydellä jomman kumman tai molemmat seuraavista lausahduksista: "Eikös tämä ole ihan selvä asia?" tai "Sehän on siinä kirjassa." On kuitenkin olemassa joku, jolta kannattaa kysyä. Nimittäin hän, joka tietää mitä talossa oikeasti tapahtuu, ei ole professori tai laitoksen johtaja vaan toimistosihteeri. Tenttipäivät. Periaatteessa opiskelija saa tehdä terniinsä vapaasti yleisinä tenttipäivinä. Käytännössä esimerkiksi journalistiikan laitoksella voi appron kursseja tenttiä vain kuukauden ensimmäisenä tenttipäivänä. Opiskeluaika. Vielä pari vuotta sitten ihmettelin, kun eräs opiskelija kertoi olevansa talossa neljättä vuotta ja oli ilmoittautumassa vasta aineopintojen kursseille. Enää en ihmettele; ihmettelen, mitä silloin ihmettelin. Valmistuminen ja uranäkymät. Jos tuskailet, että opintosi eivät lopu ikinä, niin ei hätää! Jos olet humanististen ja/tai yhteiskuntatieteellisten aineiden opiskelija, et todennäköisesti saa kesätöitä ja käytät opintotukikuukausiasi kesäisinkin. Eli opintotukesi loppuu ennen kuin kuudes opintovuotesi ehtii alkaa. Jos vanhemmillasi ei ole Jari Sarasvuon tuloja tai et saa jatkoopintotukea (kyllä, sellainenkin on olemassa, et vain ole kuullut siitä(kään) vielä), et valmistu ja päädyt yläasteen opettajan sijaiseksi tai kulttuurikriitikoksi, jolle kritiikin kohteet vastalahjaksi kertovat, että et ole koskaan saanut/tule koskaan saamaan miestä/naista. Sana "ammatti" on yliopistoopiskelijalle tuntematon sana. Chydenius-instituutti. Chydenius-instituutti on tupakkaporukoiden urbaanilegenda: paikka, jossa kaikki puuttuvat tenttikirjasi ovat. Jos kirja on loppu mistä tahansa muusta yliopiston kirjastosta ja varauksiakin on sata, niin se löytyy kyllä "Chydenius-instituutista". Tiettävästi ainakin yksi lehtori on sanonut käyneensä luennoimassa Chydenius-instituutissa, mutta opiskelutovereideni keskuudessa on esitetty epäilyksiä, että "luennoin Chydenius-istituutissa" tarkoittaa itse asiassa "olen hermolomalla". Sähköposti. Sähköposti on tapa kommunikoida samassa rakennuksessa olevan lehtorin/professorin/kenen tahansa kanssa. Salasana muuten tulisi vaihtaa ohjeiden mukaan n. kerran kuukaudessa. Itse en ole vaihtanut viiden opiskeluvuoden aikana kertaakaan. Tärkein puhelinnumero. Ei, se ei ole sinua etsivän head hunterin tai tulevan työnantajasi numero. Koska et saa tenttikirjoja, opintotukesi on jatkuvasti katkolla ja hoidat ihmissuhteesi sähköpostilla, tärkein puhelinnumerosi on YTHS:n (Mikä YTHS? Katso kirjasta!) mielenterveyspalveluiden numero (260 1990). EEVA LEINONEN uutisia : . : . > , , . • • RISTO LÄHTEENMÄKI SYL-PÄÄSIHTEERIKSI Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallitus valitsi uudeksi pääsihteeriksi 1.9. alkaneelle kolmivuotiskaudelle 31vuotiaan fil.yo. Risto Lähteenmäen Kuopiosta. Lähteenmäki on pitkän linjan ylioppilaskuntatoimija, joka on toiminut mm. pääsihteerinä Kuopion yliopiston ylioppilaskunnassa. Edellinen pääsihleen Susanna Dromberg simyi syyskuun alussa Ruotsalaisen kansanpuolueen Helsingin piirin vt. piiriasiamieheksi. KESÄTYÖT JA OPINTOTUKI Kesätöitä tehneiden opiskelijoiden kannattaa nyt tarkistaa, miten kesätyötulot vaikuttavat opintotukeen. Syksyn tukikuukausia voi perua, jos opintotuen tuloraja ylittyy kesätulojen takia. Kela tiedottaa. Jos opiskelija nostaa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, hänen vuositulonsa voivat olla enintään 9 090 euroa. Opiskelija voi ansaita summan milloin tahansa kalenterivuoden aikana. Opiskelijan tulee itse huolehtia tulojensa seuraamisesta. Jos tuloraja ylittyy kesällä ansaittujen rahojen vuoksi, opiskelija voi joko perua syksyn tukikuukausia tai palauttaa vapaaehtoisesti jo maksettuja opintorahoja ja asumislisiä. Tänä vuonna nostettujen opintotukien vapaaehtoiset palautukset on maksettava viimeistään ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kela maksoi kesäkuussa opintotukea 37 000 opiskelijalle. Heinäkuussa tukea sai arviolta 30 000 opiskelijaa. Tuen saajien määrä on pysynyt suunnilleen samana pari viime vuotta. Kesätukea saavista yli puolet oli yliopistoopiskelijoita, mutta myös ammattikorkeakouluissa opiskelevien kesäopiskelu on yleistynyt. Kesäkuusta lähtien Kela on tarkistanut opintolainan valtiontakauksen hakijoiden luottotiedot. Kaikkiaan noin 3 500 opiskelijan arvioidaan tänä vuonna jäävän ilman valtiontakausta vakavan maksuhäiriön takia. Määrä on vajaa kolme prosenttia kaikista lainatakauksen hakijoista. Opiskelijoiden maksuhäiriöiden tarkistamisella ja lainan noston osittamisella pyritään alentamaan valtiolle opintolainoista aiheutuvia takausvastuumenoja. Muutokset sisältyvät vuoden alussa voimaan tulleeseen opintotukilain uudistukseen. PALONEN SAI TUNNUSTUSTA Akatemiaprofessori Kari Palosen johtama tutkimusverkosto "The Politics and History of European Democratisation" on saanut European Science Foundation (ESF) -järjestöltä 100 000 euron määrärahan kansainvälisten konferenssien järjestämiseen vuosina 2003 2005. Tuki on merkittävä tunnustus Palosen pitkäjänteiselle työlle politiikan teorian tutkimuksen parissa. Palosen lisäksi tutkimusverkoston toimintaa koordinoivaan komiteaan kuuluu yhdeksän politiikan ja sen lähitieteiden tutkijaa muista Euroopan yliopistoista. Suunnitteilla on viisi konferenssia, joista järjestyksessä toinen, poliittista retoriikkaa käsittelevä, järjestetään Jyväskylässä toukokuussa 2004. ESF tukee korkeatasoista eurooppalaista tutkimusta. Järjestöön kuuluu 70 jäsenjärjestöä eri puolilta Eurooppaa, Suomesta mm. Suomen Akatemia. HEIMO NUPPONEN PROFESSORIKSI Liikuntakasvatuksen dosentti Heimo Nupponen on valittu liikuntapedagogiikan professoriksi ajalle 1.8.200231.12.2006 liikunta-ja terveystieteiden tiedekuntaan. Määräaikainen professuuri liittyy liikunnan aineenopettajankoulutuksen laajentamishankkeeseen. Heimo Nupponen suoritti liikuntatieteiden maisterin tutkinnon 1972 ja väitteli tohtoriksi 1997 Jyväskylän yliopistossa. Nupponen on toiminut tutkijana mm. Liikunnan ja Kansanterveyden Edistämissäätiössä sekä Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella. Viimeksi Nupponen on toiminut UKES-tutkimuskeskuksen Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikön johtajana. Nupposella on myös liikunnanopettajan pätevyys ja monipuolinen työkokemus liikunnanopettajana eri kouluasteilla sekä liikunnan didaktiikan lehtorina. YLIOPISTOON UUSI HALLITUS Jyväskylän yliopistoon on valittu uusi hallitus, joka aloitti kolmivuotisen työskentelynsä elokuun alussa rehtori Aino Sallisen johdolla. Uuden hallituksen tärkein tehtävä on ryhtyä toimeenpanemaan yliopiston uudistettua strategiaa, joka ulottuu vuoteen 2015. Strategian vaativimpia kohtia ovat Sallisen mukaan korkeatasoisen tutkimuksen edistäminen, kansainvälistymisen syventäminen ja ulkopuolisen rahoituksen ja kiinteistömenojen hallintajärjestelmien kehittäminen. Hallitukseen kuuluvat rehtorin lisäksi kunkin tiedekunnan dekaani eli johtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Dekaaneista uusina aloittavat Helena Rasku-Puttonen, Maarit Valo, Lea Pulkkinen ja Lauri Laakso, joka nousi dekaaniksi varadekaanin paikalta. Entisistä dekaaneista Matti Manninen, Jaakko Pehkonen |a Timo Tiihonen valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle. Hallitus arvioi ja kehittää yliopiston toimintaa, hyväksyy yliopiston laajakantoiset suunnitelmat ja päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Se huolehtii opetuksen ja tutkimuksen tasosta ja sen kehittämisestä. Se myös hyväksyy yliopiston johtosäännöt, päättää yliopiston organisaatiosta, nimittää henkilöt ylimpiin virkoihin, määrää johtokuntien jäsenet sekä päättää opiskelema.! n otettavien opiskelijoiden määrästä.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 O varjQpöakkBi Kyllä tämä tästä Niin vain nämä päivät vierähtävät, ja pian olen ollut jo pari viikkoa töissä uudessa työssä ja työympäristössä. Tosin eihän tämä toimittajan työ nyt niin vierasta ok, mutta ero pienen maalaiskunnan paikallislehdellä ja Jylkkärillä on kuitenkin melkoinen. Varsinkin uusija täysin outo työympäristö vaikeutti sopeutumista. Ensimmäiset päivät menivätkin lähinnä haahuillessa ympäriinsä ja miettiessä syntyjä (ja syntejä...) syviä. Nyt onkin jo hiukan helpompi hengittää. "Ei perhana. Kyllä tämä tästä", ajattelin toisena työpäivänä, kun pesin hampaitani aamulla ennen töihin lähtemistä. Peilistä näkyivät eksyneet ja hiukan pelokkaat kasvot. Edellisen päivän tietotulva oli ylittänyt rajani jo moneen kertaan, ja kaikki tuntui olevan yhtä massaa. Koko päivän olin kierrellyt eri ihmisten perässä eri taloissa. Siinä samassa olin esitellyt itseni monta kertaa ja kuullut jo liian monta nimeä muistaakseni ne kaikki. Tuohan on ihan ymmärrettävää. Eikä kukaan odottanutkaan minun osaavan kaikkea heti. Kaiken sekavuuden keskellä joudun toteamaan, etteivät asiat ole sen paremmin järjestyksessä kotonakaan. Asun nimittäin väliaikaisessa asunnossa pahvilaatikoiden lomassa. Seuranani on vain radio, televisio ja play station. Ja tietenkin monikäyttöinen patja, eli sänky, eli ruokapöytä, eli sohva, eli työpöytä, eli... Tähän ongelmaan on kylläkin tiedossa ratkaisu ihan lähipäivinä, mutta siihen asti joudun kömyämään keskellä ei-mitään. Mutta mitä tässä oikein valittamaan. Eihän minulla nyt mikään hätä ole. Jyväskylä on minulle jo entuudestaan tuttu kaupunki, sillä opiskelin viime vuoden täällä, ja täällä asuu paljon kavereitani. Joten en ole yksin oudossa kaupungissa. Tutut paikat ja tutut naamat helpottavat oloa tarvittaessa huomattavasti. Kaikki tulee helpottumaan ajallaan, jos vain uskaltaa ottaa haasteet vastaan. "Ei perhana. Kyllä tämä tästä", ajattelin tänään lähtiessäni töihin, ja peilistä näkyi jo pieni hymykin. PETRUS KOSKIMIES TOIMINTA-AVUSTUKSET OVAT TAAS HAUSSA Kulttuuritoimikunnan avustukset on tarkoitettu yliopiston piirissä tapahtuvan kulttuuritoiminnan tukemiseen. Avustusta voivat hakea yliopiston opiskelijat ja henkilökunta, niin ryhmät kuin yksityishenkilötkin, sekä uudet että vanhat hankkeet. Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää ryhmän tai yksityishenkilön yhteystiedot, hanketta ja sen taustaa koskeva kuvaus, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä selvitys haettavan avustuksen suuruudesta ja käyttötarkoituksesta. Lisäksi hakemuksesta tulee käydä ilmi, miten toiminta/hanke liittyy yliopistoomme. Hakemukset tulee lähettää 30.9.2002 mennessä osoitteeseen: Yliopiston kulttuuritoimikunta, sihteeri Asta Ruodemäki, viestinta, PL 35,40014 Jyväskylän yliopisto tai sähköpostiosoitteeseen asta.ruodemaki@adm.jyu.fi. Hakemuksen voi tehdä myös verkossa kulttuuritoimikunnan internet-sivuil wwwjyu.fi/lmltwuritouTiikutUa. AVAJAISVIIKKO on täynnä menoa YLIOPISTON JA uuden lukukauden alkamisen kunniaksi on järjestetty monenlaista ohjelmaa ja tapahtumia pitkin avajaisviikkoa. Varsinkin uusia opiskelijoita perehdytetään Jyväskylän yliopiston ja ylioppilaskunnan saloihin. Parin ensimmäisen päivän aikana esille pääsevät niin eri järjestöt kuin esiintyjätkin. Parin viime vuoden tapaan JYYn harrastajajärjestöt, osakunnat ja ylioppilaskuntapolitiikan ryhmät esittäytyvät uusille opiskelijoille tiistaina 3.9. järjestömessuilla, jotka pidetään päärakennuksen aulassa. Messuilla opiskelijat voivat kerätä tietoa ja infoa erilaisten järjestöjen toiminnasta ja sitä kautta löytää itseään kiinnostavia toimintaryhmiä. TARKOITUKSENA ON, että opiskelijat saisivat tietoa siitä, mitä tapahtumia kyseessä olevalla sektorilla on tiedossa, mitä niissä tehdään, miten voi lulla mukaan ja missä asioissa voi kääntyä sektorisihteerien puoleen. Saman päivän aamuna on myös JYYn esittäytyminen uusille opiskelijoille päärakennuksen juhlasalissa. Tilaisuudessa jokaisen sektorin edustaja käy esittelemässä itsensä ja kertomassa sektorinsa toiminnasta. Tilaisuuden jälkeen uusille opiskelijoille jaetaan opiskelijakortit, fuksioppaat ja kalenterit. Myöhemmin näitä voi kysyä JYYn keskustoimistosta ylioppilastalolta. Uusien opiskelijoiden vastaanotto pidetään yliopiston päärakennuksessa 3.9. kello 18. Vastaanotolla nautitaan tervctulomaljoista ja Seminaarimäen mieslaulajien esityksestä. TÄSTÄ SIIRRYTÄÄN Lounaispuiston ulkoilmatapahtumaan, joka alkaa kello 19. Kaikille avoimessa Rytmiä, tulta ja komiikkaa -tapahtumassa esiintyvät muun muassa retrovaikutteista acid jazzia soittava Little Ks, jyväskyläläinen popyhtye Dynamo, tuliperformanssia esittävä Liekki ryhmä sekä illan juontaja, stand up -koomikko Antti-Jussi Alarmo. Tapahtuma päättyy noin kello 22. Yliopiston avajaisviikko tarjoaa rytmiä, tulta ja komiikkaa. Keskiviikkona 4.9. pidetään yliopiston avajaiset. Avajaisten ohjelma alkaa kello 12 avajaishartaudella vanhassa juhlasalissa, josta siirrytään yliopision uuteen juhlasaliin, jossa alkaa varsinainen avajaistilaisuus kello 13.15. Avajaistilaisuus alkaa yliopiston rehtorin Aino Sallisen puheella, jonka jälkeen ohjelma jatkuu puheiden ja erilaisten esitysten merkeissä. Tilaisuus päättyy juhlakulkueen siirtyessä juhlasalista vanhaan juhlasaliin Marja Ikosen johtaman yliopision sinfoniaorkesterin jousisoittajien säestäessä. Avajaispäivänä järjestetään myös ilmaisia kampusopasluksia kello 14.30 ja 16.30. Opastukset lähtevät päärakennuksen edestä. Taavettilan riihessä on samana päivänä avoimet ovet kello 12-16 välisenä aikana. Seminaarimäen rinteessä oleva riihi on Jyväskylän kaupunkialueen vanhin rakennus. Ilokivessä järjestetään 18.9. uusille opiskelijoille hileet, jotka alkavat kello 21. Aamuun saakka kestävät bileet järjestetään Ilokiven alakerrassa olevassa monitoimitilassa. PETRUS KOSKIMIES / / L i t m a n e n " tuli taloon SE EI OLLUT ihan tavallinen tarina. Joskus kevään katveessa se tapahtui: Jylkkärin päätoimittaja eksyi baariin ja päätyi siellä jutustelemaan mielestään tutunnäköisen nuorenmiehen kanssa. "Sä näytät ihan Jari Litmaselta", päätoimittajamme repäisi. Siitä se alkoi. Juttukumppanit esittelivät itsensä "Litmanen" paljasti oikeasti olevansa viestintää kristillisessä opistossa pänttäävä Petrus Koskimies. EIKÄ PÄÄTOIMITTAJAMME noin vain "Litmasesta" sitten eroon päässytkään. Tuon illan jälkeen toimittajallemme alkoi suihkia tekstiviestejä, joissa mies tarjosi itseään uudeksi sivariksi Jylkkäriin. Hakupapereita sivaritoimittajan pestiin ei tullut kahta enempää. Petruksen hakemus oli näistä toinen se pätevämpi. Toisella hakijalla kun ei ollut lainkaan kokemusta viestinnän alalta. Elokuun lopulla Petrus tuulahti sisään toimituksen ovista ja aloitti puurtamisensa Jylkkärin toimittajana. JOTAIN ROCKTOIMITTAJAN tai muusikon väliltä, sitä Peräseinäjoelta kotoisin oleva Petrus kuulemma haluaa tehdä työkseen. Mutia sitäkin varmempi haave hänellä on: "Haluan olla isona isä. Olen miettinyt jo kaiken valmiiksi: unelmaperheessäni on vaimo, kaksi lasta ja koira. Mutta en missään nimessä halua perhettä nyt heti", hän naurahtaa. Mikä se on, mikä isyydessä näinkin nuorta miestä kiehtoo? "Ehkä siinä vain näkee elämää toisella tavalla. Niin ja sen, miten pitkä elämänkaari ihmisillä on ja miten ihminen kehittyy luonnollisesti." Hyväntuulinen, parikymppinen toimittaja luonnehtii itseään harmaaksi ihmiseksi. Mutta harmaa ei hänelle tarkoita mitään kotihiirtä hissukkaa: "Kun ottaa mustavalkokuvan, niin oikeastaan sen värisävyt ovat harmaat", hän pohtii. EI TÄMÄ kaveri ihan hissukka olekaan, ainakaan kun hän pääsee mikrofonin varteen: "Harrastan pääasiassa ja pelkästään musiikkia. Olen lauleskellut kolmisen vuotta bändeissä, ja sen lisäksi soitan kitaraa." Petruksella on vireillä kaksi metallibändiä, tosin ei hänen mielestään vielä nimeämisen arvoisia. "Mutta kyllä niistä jotain kumpuaa", hän jatkaa. Bändien tyyli on metallikalsketta eli "raakaa ja brutaalia" musiikkia. Samanlaista, jota TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI mies pääasiassa kuunteleekin. "Mutta löytyy mun hyllystä myös esimerkiksi Kentiä ja Tehosekoitinta." Petrus Koskimies aloitti Jylkkärin sivarifoimittajana elokuussa.
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 E UT iyr TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI SI ja HERKULES uuttivat kommuuniin Fuksillamme Anssi Keskisellä (oikealla) on mielenkiintoisia kavereita. Tämän majattoman nimi on Persoonallinen Herkules. "EIHÄN MUN tante mitään päiväkirjaa pitää?" Anssi varmistaa, ennen kuin lupautuu Jylkkärin Fuksi-palstan uudeksi kasvoksi. Ei tarvitse, joten Anssi Keskinen, 19, suostuu. Täten hänen ensimmäistä yliopistovuottaan tullaan seuraamaan Jylkkärin sivuilla koko käynnistyneen lukuvuoden ajan. Ensimmäiset treffit sovitaan samalle illalle, koska mies saapuu tuolloin sopivasti Jyväskylään muuttokuormansa kanssa. Kello lyö 21, mutta Anssia ei näy. Vajaan lunnin myöhässä opiskelijanuorukainen lopulta kurvaa paikalle ja pyytelee tuhannesti anteeksi: auton kanssa oli ongelmia. Anssin jalkojen ohi vilahtaa pieni pellavapää pikkuveli Miro. Veli jää hoitoon Anssin kavereiden kommuuniin, jotta isä ja poika saavat rauhassa purkaa muuttokuorman. Apuun rientää myös tuleva kämppis Heini Kivivuori. PAKETTIAUTO STARTTAA pimeällä kadulla ja hurruuttaa kohti Mannilassa sijaitsevaa omakotitaloa. Anssi, Heini ja näiden ystävä Paula Kallio saivat talon yläkerran vuokralle. A s u n t o m a k s a a vain 180 euroa per lärvi. Anssi on ensimmäinen muuttokuorman tuoja tähän kolme huonetta, keittiön, parvekkeen ja lukuisat määrät komeroita kattavaan asuntoon. "Kattokaa tätä tavaramäärää", Anssi itse tuumaa avatessaan pakettiauton sivuovet. KATSOMISTA RIITTÄÄ, sillä paku on kattoa myöten täynnä jos vaikka mitä tietokonepöydästä, parisohvasta, mikroaaltouunista, tuulettimesta ja hyllyistä painaviin kirjalaatikoihin. "Mää oon ysiluokalta saakka varustautunut siihen, että muutan omilleni asumaan. Oon sitten pyytänyt aina lahjoiksi kaikkea hyödyllistä." Hyödyllisyyden painon saa toimittajakin tuntea, sillä pakkohan sellaisen kuorman edessä on tarjota lihasvoimiaan käyttöön. "NÄÄ KÄSIPAINOT on kyllä loistava juttu kantaa: painavat enemmän kuin sotajäännökset", Anssi naljaisee kantaessaan kymmenen kilon puntteja sun muuta roipetta sisälle. Sohvan kanssa rappusia ylös taiteillessa virtaa sanojen sijasta pelkkä hiki. On muuten painavin sohva, mihin tämä toimittaja on törmännyt. HEINI-KÄMPPIS kipittää portaat ylös Anssin eteen räikeäsävyiseen jumppapukuun maalattu miehen torso käsivarsillaan. "Anssi, onks jotain, jota mun pitäis tietää?" Heini kysäisee. "Siitä en luovu", Anssi sanoo. "Se tulee sit kyllä sun huoneeseen. Tää on ehkä rumin kapistus, minkä oon ikinä nähny", Heini kuittaa hymynhäivähdyksen kanssa. Torsolla on nimikin: Persoonallinen Herkules. Se paljastuu taiteilijasukulaiselta saaduksi ylioppilaslakaksi. LASTIN LOJUESSA lopulta päällekkäin, lomittain ja limittäin Anssin huoneessa on aikaa urkkia enemmän fuksimme taustoja. Miehen naamalta ainakin hehkuu tyytyväisyys. On ilmeisesti kivaa muuttaa kommuuniin: "Joo, kun ei oikein kiinnosta ylioppilaskylän meininki. Sisko asui siellä ja tuntui, ettei se olisi sopinut mulle." "SE TULEE SIT KYLLÄ SUN HUONEESEEN. TÄÄ ON EHKÄ RUMIN KAPISTUS, MINKÄ OON IKINÄ NÄHNY." Anssi kertoo olevansa kotoisin Jalasjärveltä, Seinäjoen läheltä Etelä-Pohjanmaalta. "Lapuanliikkeen synnyinpaikalle on 60 kilometriä. Toisaalta Nuijasodan taistelut, joista olen ylpeä, käytiin myös lähellä, Ilmajoella." Kuten kielestä ehkä saattaa arvata, on Anssin pääaine historia. "Se on ala-asteelta asti ollut mukavin aine. Sellainen yksinkertainen ja helppo." JYVÄSKYLÄ ON Anssille entuudestaan tuttu kaupunki niin siskon kuin muidenkin kavereiden kautta. Siksi tänne oli helppo tulla opiskelemaan. Tosin paikkakunnan valinnalle löytyy muukin syy kuin kaverit: "No yks Salla asuu Savossa. Aiemmin matka sen luokse kesti seitsemän tuntia, nyt se kestää enää kolme ja puoli", fuksimme toteaa kainosti. Jonkun aikaa pariskunta on hankalaa välimatkaa kestänytkin, sillä suhde taidelukiossa abiturienttivuotta suorittavan Sallan kanssa on kestänyt jo reilut kolme vuotta. Tulee kestämään edelleenkin, fuksimme söpöstä hymystä päätellen. • Aikuisten kotiintuloajat VAALIEN ALLA monet poliitikot huolestuvat "lasien ja nuorten hyvinvoinnista" unohtamatta "lapsiperheiden asemaa". Tämä on alan yksi vastenmielisimpiä pönöttämisen muotoja. Aina yhtä tertsakasti ihmiset tähän syöttiin tarttuvat ja alkavat kauhistella nuorison häiriökäyttäytymistä. VIIME AIKOINA on yleistynyt aivan helvetillinen lasten ja nuorten holhousasenne. Hölmöimpiä ikinä kuulemiani ehdotuksia oli kaupunginvaltuutettu Sakari Knuuttilan (sd) esitys lasten kotiintuloajoista. KNUUTT11AN ESITYKSESSÄ on pöhköä se, että tolkulliset vanhemmat pitävät huolta siitä, että kakarat tulevat ajoissa kotiin ja menevät nukkumaan riittävän ajoissa. Ne, joti<a eivät pidä huolta kakaroistaan, eivät pidä niistä huolta, vaikka lapsille säädettäisiin ulkonaliikkumiskielto iltaseitsemästä aamuun kello kuuteen. Hankalammat kakarat taas oppivat kiertämään tällaisia säädöksiä tai eivät vain noudata niitä. Knuuttilan ehdotus on tyhjää puhetta. TOINEN SUURI hössötys on viime vuosina käyty lasten yksinäisistä iltapäivistä. Varmaan on ihan aiheellista järjestää epuille ja topuille ohjelmaa iltapäiväksi, jos vanhemmat eivät ole kotona vastaanottamassa. ETVÄT KAIKKI kuitenkaan tarvitse iltapäiväksi mitään. Milloin syntyy niitä lukutoukkia, jotka tulevat yliopistoihin, jos iltapäivällä ei ole hetkeäkään vapaata? Kyllä kakarat tarvitsevat yksinäisyyttäkin. TOISET TYKKÄÄVÄT olla enemmän yksin kuin toiset. Siksi vierastan myös ajatusta kokopäiväkoulusta. Nykyajan lapsilla näyttää olevan illat täynnä harrastuksia: milloin ne ehtivät hengähtämään, jos aina täytyy painaa pitkää päivää? SUURINTA HÖSELLYSTÄ Jyväskylässä nuorisoasioissa on harrastanut kaupunginvaltuutettu Ilari Kotimäki (kesk), jolla ehti olla oma Nuorten ääni -niminen valtuustoryhmäkin. En ole huomannut Kotimäen touhotuksessa mitään tolkkua, mutta minulle on vakuutettu, että hänen nuorisotyössään on myös ansioita. En esimerkiksi ymmärrä, miksi nuorisolla pitää teettää linnunpönttöjä ja viedä niitä sitten pitkin Eurooppaa? Itse ripustaisin ne puuhun. (Itse asiassa viime keväänä yhden laitoinkin.) EN OLE MYÖSKÄÄN niin rohkea kuin kenraali Adolf Ehrnrooth, joka yhdessä linnan haastattelussa väitti, että "95 prosenttia Suomen nuorisosta Vauhkonen on terveitä nuoria miehiä". Veikkaisin, että suunnilleen puolet on kuitenkin tyttöjä. NUORISON HOLHOAMISEEN saa kivasti tolkulliset mittasuhteet, kun laittaa sanan "nuori" tilalle sanan "aikuinen". Esimerkiksi: Aikuisten häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt huolestuttavissa määrin. Pitäisikö aikuiselle määrätä kotiintuloajat? Jatka itse. JOUNI VAUHKONEN
ir ¥ Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/20021 f kolumni JOHANNESBURG JA MAAILMAN PELASTAMINEN Tämän lehden mennessä painoon Johannesburgissa on väännetty kättä kestävästä kehityksestä netjä päivää. Valitettavasti pessimistiset enteilyt neuvottelujen nihkeydestä näyttävät pitävän paikkansa. Teollisuusmaat kieltäytyvät avaamasta markkinoitaan kehitysmaiden tuotteille, ja kehitysmaat haluavat välttämättä tehdä samat vir-, heet kuin länsimaat tekivät teollistuessaan. Kestävä kehitys on käsitteenä kärsinyt melkoisen inflaation. Tukholman ja Rion kokouksissa lanseerattu fraasi kumisee tyhjyyttään, koska se ei ole vielä saanut konkreettista sisältöä. Kestävän kehityksen huippukokouksissa sovitaan suurista periaatteista ja linjauksista, mutia ilman lakisääteisiä velvollisuuksia. Vapaaehtoiset parannukset, joita esimerkiksi Yhdysvallat ajaa nyt Johannesburgissa, eivät toimi. Asia on empiirisesti testattu ilmastopolitiikassa. Luonnonvarojen säästäväinen käyttö, köyhyyden puolittaminen ja muut valtavat tavoitteet tarvitsevat tuekseen oikeudellisia sitoumuksia, koska talouselämän sana painaa päätöksenteon vaa'assa aina enemmän kuin vapaaehtoiset rajoitukset. On olemassa yli 500 kansainvälistä ja alueellista ympäristösopimusta, mutta ilman lainvoimaa ne ovat usein voimattomia. Juuri ennen YK:n mammuttikokousta Johannesburgissa kokoontui myös yli satapäinen joukko tuomareita ja lakimiehiä ympäri maailmaa. Tuomarit päättivät yksissä tuumin alkaa tehostaa ympäristöpykälien noudattamista. Päätös on enemmän kuin tervetullut: se voi vähitellen tuoda sopimuksille uskottavuutta ja auttaa rakentamaan vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Paikallisista hankkeista saadut kokemukset ovat usein vakuuttavampia kuin globaalit korulauseet. Johannesburgissa on esillä kumppanuushankkeita, joiden tarkoitus on saada ruohonjuuritason toimijat yhteistyöhön. Kun yritykset, järjestöt, hallinto, tutkijat ja paikalliset ihmiset saadaan yhteistyöhön, projekteilla on paljon paremmat mahdollisuudet onnistua. Todellinen kestävä kehitys koostuu pienistä mutta konkreettisista teoista; ei koko maailmaa voi pelastaa kerralla. Johannesburgin kokous on harvinainen tilaisuus muuttaa asioiden kulkua niin, että kaikkien olisi hiukan parempi elää tällä planeetalla. Toivottavasti tilaisuutta ei jätetä käyttämättä. JUSSI LAITINEN r MATKA MIELESSÄ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 Y T H S JYVÄSKYLÄ Ajankohtaista hammashuollosta Eka vuoden opiskelija, kouluaikana olet tottunut säännöllisesti toistuviin hammastarkastuksiin kotikuntasi terveyskeskuksessa. Opiskeluaikana suusi ja hampaidesi terveydestä huolehtii YTHS. Sinulla on mahdollisuus hakeutua maksuttomaan hammaslääkärin tutkimukseen lukuvuoden aikana. Jos olet vastikään käynyt muualla hammashoidossa, voit jättää tämän vuoden tarkastuksen väliin ja tulla toisena opiskeluvuotenasi. Myöhempinä opiskeluvuosina hakeudut tutkimuksiin oma-aloitteisesti saamasi suosituksen mukaan. Mikäli Sinulle tulee äkillinen hampaiden tai suun alueen vaiva, hakeudu akuuttivastaanotollemme. Ajanvarausnumeromme on 2601980. Ajanvarauksen voit tehdä joko soittamalla ajanvaraukseemme tai käymällä paikan päällä. Käyntiosoitteemme: Pitkäkatu 1A, 2. krs Katso myös kotisivultamme: www.yths.fi SltkeA Valmet 666 on suunniteltu Suonien pelloille Synkronoitu valh* teleto nopeuttaa kyntotoliakln Valmet 666 parjaa myoe marsua pellolla. silla sllnfl on auuret pyörät sopiva painon Jakautuminen, korkea maavara la joustava tasauapyorflaion lukko. Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/1965 (27.3.1965) hämeenaho PH02 VAlOAKANSAUERY.BtnJA SUOMEN PARAS AKATEMIA Oppitunti I : "KAIKKI TAPITTAVA OPPI* Tarvittavat välineet: Kvn^paperi.neroiK, kuvataidekoulu tus ria.TrJNÄMMATEEN TEISTÄ KAIKiSTA SvUftlA SAHOAWVATAlTE|H JOITA/ NYT MINAf/grKfl V M / N KEHTOA SAIMAKl/MrJ AlAtf KÄNTÖ^Ä,fcwTuJAOSTA .SIIfcTvM ISTÄ ... Ml^l,TCKV5YirE.VASTAU5 ON : KÖJKAMlUÄ VOIN '• . MU1TA HUTTAiJ&TeTtör. SElHOnSTOtlEBimE. ISnAMMÖT tCAhirfStVAT TAITEEN I MINÄ; oi&i M-VTCf» T A I T E / K M . . . k A l f f l SÄÄMÖTTÄVTYV RIKKOA... --^(Mm/NMIrOÄSIIS •SAEJAWVA«5A V-X.PITÄÄ... TAPAHTUA Mirfl TAttArViA JllS.feAieiTOEVAT' MESTAE/f... TASA' AINOAOPPI.MlfATAKVlRETTlj -TEHKÄÄ (MITÄ TAHANSA! HuRiAAOÄLKCÄ.Ei^V/llrv 7 El KE51Ä KIITOA, t£| VrEl.SEPAN tfAVm «Vt ENSl KERRAIUHINÄ JATAIPE, SARJAKUVA JA l*WÄ * .
JB Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 MisfcrtM YlMMilasleht) 3/2882 I B f Tämä lullana arkki ilahduttaa asiakkaita Kierrätystalo Kontin lastenosastolla. Sänky, kirjahylly, ruokapöytä, astiat, lampunvarjostimet... aargh! Omaan kotiin muuttaminen käy opiskelijakukkaron päälle, jos edessä on kodin irtaimiston hankinta. Eikä opintotuki tunnetusti tahdo venyä kuin makaroniin. Jos tyynyn alta löytyy edes pieni läjä euroja, voi ratkaisu olla lähellä: kirpputorit. Jatkuvassa kulutusyhteiskuntamme härdellissä kirppari tarjoaa ekologisemman vaihtoehdon tavaroiden hankinnalle. Tosin Jyväskylässä kirppiksiä ei aivan läheltä kaupungin keskustasta tahdo löytyä. Vaikka koti ei kaipaisikaan lisää jalkalamppuja, voi kirpputoreilla viettää myös aikaa, kenties kavereiden kera, yllättäviä löytöjä tehden. Löytöjä, jotka kätkevät sisimpäänsä mitä erilaisimpia muistoja. Senttinsä voi kirppareiden kautta laittaa hyvään tarkoitukseen muutenkin kuin vihertävässä mielessä: suuressa osassa kirppiksiä tuotot käytetään hyväntekeväisyyteen, esimerkiksi kehitysapuun tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimittaja päätti poikaystävänsä kanssa hypätä pyörien selkään ja viettää päivän tsekkaamalla kaupungin kirpputorit. Päivä oli helteisen kaunis ja vain yksi asia puuttui eväät. Tunteja reissuun nimittäin kului reilut kuusi, vaikka parissa paikassa jäi käymättä. Fida Lähetystön Linja-autoaseman läheltä, Sammonkadulta, löytyi ensimmäinen fillareiden lepuutuspaikka. Lähetystorilla sisäänastujan toivotti tervetulleeksi lähellä ovensuuta nököttävä Singer, sellainen söpö lihasvoimalla toimiva versio. Värikkäiden sohvien, astioiden ja 20 sentin kirjojen takaa paljastui vaateosasto, josta lantiolleni eksyi punainen sydänessu. Lelulaatikoiden kätköistä löytyi useampi pehmolelu 30 sentin hintaan varmasti tervetullut tuliainen omille koiraystäville. Hyllystä löytyneen esitteen mukaan Lähetystön tekee Suomen helluntaiseurakuntien kehitysyhteistyötä. Myyntituotoilla rahoitetaan kehitysmaissa esimerkiksi t e r v e y d e n h o i t o a , puhtaan veden saantia, orpoja päiväkoteja ja ammattikoulutusta. Tiskin takana touhusi Juha Rinkinen, sydänessuittakin varsin lämpimän oloinen liikkeenharjoittaja. Hän kertoi vetäneensä Fidaa eli entistä LKA Lähetystönä seitsemisen vuotta. "Mikäs sen parempaa kuin saada palkkaa hyvän työn tekemisestä. Olin tässä ensin jonkun aikaa vapaaehtoisena, kunnes pääsin palkkalistoille. Ehkä tästä on tullut elämäntapa", mies naurahti. Myytävät tavarat saadaan kuten kaikilla muillakin hyväntekeväisyyskirppareilla lahjoituksina niin yksityisiltä ihmisiltä kuin yrityksiltäkin. Kuun vaihteen eli muuttojen aikaan lahjoituksia sataa eniten. Usein epäillään, että hyväntekeväisyysjärjestöjen tuotoista suurin osa menee itse organisaation pyörittämiseen, mutta Rinkinen kiisti Fida Lähetystorin kohdalta väitteen: "Hallinnointikulumme ovat kymmenen prosenttia tuotosta. Meillä on yli 40 liikettä Suomessa ja avustusten määrä on vuodessa yli 30 miljoonaa, valtion tuen kanssa." Valtion tuen? "Valtio maksaa tukea siihen päälle, mitä me tuotamme", mies tarkensi ja osoitti kaavion Auta kanssamme -lehdestä. Sen mukaan Lähetyksen kehitysavun projektit saavat valtion avustusta jopa 80 prosenttia kokonaismenoistaan, eli esimerkiksi yksityisen ihmisen antamaan 20 euron avustukseen valtio antaa vielä 80 euroa päälle. "Jos ostaa jotain tarpeellista itselMennäänkö Kirpputorille? TEKSTI JA KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI leen, niin se on ehkä helpoin tapa avustaa", Rinkinen muistutti ajatellen köyhiä, lahjoituksiin kykenemättömiä opiskelijoita. Putiikki Tämä yksi kaupungin kolmesta SPRn kirppiksestä löytyi melkein Lähetystönä vastapäätä Sammonkadulta. Se on pienehkö vaatekauppa, jonka vaatteet tosin ovat käytettyjä. Tuotteiden esillepanoon on kiinnitetty huomiota aivan kuten muissakin vaatekaupoissa. "Moni asiakas kääntyy ovelta pois ajatellen, että ai, täällä onkin uutta tavaraa", liikkeen myyjä Teija Salminen pohti. "Ideana on, että tänne otetaan vähän parempaa tavaraa. Jakkupukuja ei voi lähettää ulkomaille katastrofivaatteina, apu lähetetään ennemmin rahana", myyjä Kirsti Matikainen jatkoi. Puseroita tarkkaillut asiakas, Laukaassa asuva Manta Pulkkinen, kertoi kiertävänsä kirppareilla viikoittain. "Ei tahdo muutoin löytää vaatteita tämänkin kokoiselle ihmiselle, erikoisliikkeissä ne maksaisivat niin paljon", hän tuumasi. Pelastusarmeijan Kirpputori Kalervonkadun puolelta, eli muutamia satoja metrejä edellisistä paikoista, löytyi tämä kaksikerroksinen liike. Yläkerta oli pullollaan kudetta, joista yksi vihreä oloasu päätyi parin euron hinnalla toimittajan reppuun. Ostosta maksaessani joku miehenpuoli vihjaili haluaan tulla kuvatuksi. Pitihän se muutama sananen noin innokkaan kaksijalkaisen kanssa vaihtaa. Hän esitteli itsensä: "Ari Lemettinen, ikä 49, kengänkoko 43, silmät harittavat", ja kertoi tekevänsä kuskinhommia kirpparilla pari kertaa viikossa. "Kävin täällä varmaan niin usein, että sillä ne minua pyysivät", hyväntuulinen mies leiskautti leppoisasti tuolilla löhöten. Kaikki miehen vaatteet ja kassi osoittautuivat kirpputorilta ostetuksi, joten innokkaaksi ostomieheksi häntä voineekin sanoa. "Varsinkin sähkötyökaluja löytyy kirpputorilta, hyvällä tuurilla myös vanhoja nahkarotseja. Mitä sitä kaupasta kalliilla ostamaan, kun halvemmallakin saa", Lemettinen tuumi. Teki mieleni kysäistä, mihinkä liikkeen myyntituotot käytetään. Myyjä Raili Vainio ei osannut vastata kuin: "Pelastusarmeijan tilille ne menevät. Parempi kuin varmistat johtajalta. Me olemme vain töissä täällä." Alakerrasta löytyi huonekaluja ja pienempää kovaa tavaraa. Poikaystävä siinä heti ryhtyi väkeltämään käsiään solmuun telttakeppien kanssa, toimittaja itse pysähtyi ihastelemaan ja ostamaan keltakukallisen tyynyn. Olisi jo tehnyt mieli lähteä, mutta nyt poikaystävä olikin uponnut Lottdvan lautasen arvoitukseen. Sen takakannen teksti ainakin vaikutti lupaavalta: "Todella ajankohtainen jännityskirja, jonka pojat varmaan ahmivat yhdellä kertaa kannesta kanteen." Niin tämä 50-luvun teipattu scifiopus sitten päätyi reppuumme, hintanaan 20 senttiä. Outoja nuo poikaystävät toisinaan. Seppälän A-S Kirpputorinani Seppälään on matkaa polkupyörän selässä. Ahjokadulta löytynyt Kirpputorihalli toimii vuokraamalla myyntipaikkoja. Hintaa vuokralle tulee 1027 euroa sekä 5,9 prosenttia tilityssummasta. Vanhempi mies vei kassalle maksettavaksi köyden, loinen setä keltaiset kengännauhat, kolmas mies osti paidan. Seppälässä riitti vilskettä, vaikka myyjä Sven Rönnqvistin mukaan loppukesästä on hiljaisempaa: "Kesävaatteita ei osteta enää, talvivaatteitakaan ei vielä. Meillä on onneksi tätä kovaa tavaraa, jonka lakia ostajia kuitenkin on." Tiskin viereen porhalsi jutustelemaan innokas kirpputorien kiertelyä ja vakituinen kimppapöydän pitäjä Kirsi SamiloiI "Se on kun on joku koko kahdeksan niin se on sitten eri miehille ja naisille ja lapsille, vaikea se on ostaa. Sitten niitä vaatteita jää nurkkiin, eikä uutta tavaraa viitsi kierrätykseen viedä. Rullaluistimia ja urheiluvälineitä täältä varsinkin saa. Opiskelijatkin voisivat keskenään myyntipöydän ottaa", hän opasti vuolaan sanatulvan kanssa ja jatkoi: "Onhan siinä oma työnsä. Kannattaa sopia, että vuoron perään joku käy katsomassa, että pöytä on järjestyksessä. Epämääräinen kasa ei houkuttele ketään." Samiloflin päällä olivat tietysti secondhand-shortsit ja paita. Kirpputorireissuillaan hän on nähnyt mitä oudoimpia myyntituotteita koiranvaljakosta ja puukanootista ratakiskon pätkään. Tältäkin myyntiareenalta löytyi jos jonkinmoista vempainta. Oli koirantalutinta, Suomen lippuja, työhanskaa ja pensseliä, käyttämättömiä tavaroita. Tangosta löytyi omaan kassiin hipinkirjavaa paitaa ja reppua, sekä perheen piskipirpanoille kuminen maissi jyystettäväksi. Seppälän hyvä puoli oli, että sieltä löytyi myös halvan oloisia ruokakauppoja vatsan kumintaa lopettamaan. Sapuska tosin ei ollut kierrätettyä. Seppälän Kirpputorimarket No huh huh, mikä matka oli polkea Laukaantielle. Mutta jopa on marketilla kokoa! Sisäänkäynnissä oli tarjolla ostoskärryjä ja -koreja ja kassoilla liukuhihnat. Market toimii vuokraamalla myyntipaikkoja 29 euron viikkohintaan sekä perimällä 5,9 prosenttia tilityssummista. Myyntituotteet vaihtelivat laidasta laitaan, joskaan seksivideoita tai -lehtiä ei tyrkylle saa tuoda. "Rima on laskenut tänä päivänä, kaikenlaiset ihmiset käyvät kirpputoreilla. Enemmän kuitenkin ehkä naiset kuin miehet. Se on samalla sellaista sosiaalista kanssakäymistä", kertoo myyjä Tuula Piirainen. Värikkäitä vaatteita pälyilemästä löytyi fysiikan opiskelija Anu Toivonen, innokas kirppareiden käyttäjä: "Iskän kyydillä tulin tänne lappamaan aikaa. Yritän käydä usein kirpputoreilla, mutta keskustassa niitä ei oikein ole. Saarijärvellä, josta olen kotoisin, niitä on keskustassakin." Fysiikan opiskelija Anu Toivonen on löytänyt kirpparilta muun muassa Alf-käsinuken. Toivonen kertoi ideologian eli kierrätystavaroiden ekologisuuden olevan päällimmäinen syy kirppari-innostukselleen. "Kiva on lähteä vain katselemaankin, vaikka ei mitään tarvitsisikaan. Se on yhteinen harrastuksemme parin kaverin kanssa." "Yksi helmilöytö oli Hyvinkään kirpputorilla ostamani Alf-käsinukke. Se on mulla kotona hyllyssä", Toivonen heläytti. SPR:n Monitori ja Kontti Monitori on ihanteellisen lähellä opiskelijoita Keskussairaalantien varrella, liikunnan rakennusta vastapäätä. Sekin toimii pöytävuokrilla, joiden hinta viikkoa kohti on 15 euroa SPR:n jäsenille ja 18 euroa muille. Tilat ovat melko pienet, joten huonekaluja ei ole myynnissä. Monen sorttista vaatetta sitäkin enemmän. Joskin "mielenkiintoisin" näkemäni esine oli tällä kerralla puoliksi poltettu, Cokis-pullon muotoinen kynttilä. Että kaikkea sitä ihmiset yrittävätkin myydä... Kierrätystavaratalo Kontti puolestaan on kahdeksan kilometrin pyöräilymatkan päässä Kirrissa, Kirrinkujalla. Pitkästä matkasta johtuen emme selvinneetkään sinne saman päivän aikana vaan vasta seuraavana, jolloin olo oli jo kuitti kaikesta ostoksilla käynnistä. Kontissa on ulaa erikseen miesten-, naistenja lastenosastoille, pientavaroille ja huonekaluille. Kaikki tavarat on siististi lajiteltuja vaatteet höyrytetty Konttipäällikkö Raija Koikkalaisen mukaan SPR:n kirpputorituotoista 25 prosenttia menee katastrofirahastoon, 25 konttiketjun perustamiskustannuksiin ja 50 prosenttia jää SPR:n toimintaan käytettäväksi liikkeen oman piirin eli Länsi-Suomen alueelle. Työntekijöistä suuri osa on yhdistelmätuilla työllistettyjä. EkoCenter Tämä Katulähetyksen pyörittämä paikka jäi meiltä löytämättä. Myöhemmin selvisi, että se sijaitsee Seppälässä Kankitiellä. Puhelimitse tavoitetun myyjä Martti Pakarisen mukaan tämä kierrätyspaikka hyödyntää myös myyntiin kelpaamattomat vaatteet: niistä valmistetaan konepyyhkeitä, ompelumassaa, imeytysmattoja ja huonekaluhuopia. EkoCenter työllistää työttömiä ja Pakarisen mukaan kaikki tulot käytetään lyhentämättöminä hyväntekeväisyyteen, syrjäytymisen ehkäisytyöhön. Sepänaukio, Oikokatu ja Jyväskylän Messut Mainio ostospaikka hyvän sään aikaan viikonloppuisin on kaupungin ylläpitämä Sepänaukion kirpputori. Kuka tahansa voi myydä siellä käytettyjä ei uusia tai toisilta ostettuja tavaroitaan maksutta, joten auringon hekumoidessa myyjiä riittää. Yksi perhekunta saa viedä myyntitilaa korkeintaan kolme neliömetriä, eikä paikkoja saa varata. Myyntipaikka on siivottava itse ja huolehdittava roskansa pois. Elintarvikemyynnistä täytyy tehdä ilmoitus Ympäristövirastolle, ja kojun edessä kyltissä täytyy mainita myyjän nimi ja yhteystiedot. Aukiolle levitettyjä ohjeita eivät myyjät tunnu tarpeeksi kunnioittavan. Tonttiosaston tontti-insinööri Marjo Kolehmaisen mukaan kirpputori on tämän vuoksi jälleen pattitilanteessa: lopettaako se vai keksiäkö uusia keinoja. Myyjät levittäytyvät päällystetyltä alueelta kielletylle nurmikentän puolelle, eivät siivoa roskiaan, ja auloja parkkeerataan miten sattuu. Oikokadun kävelytiellä, Mäki-Matin perhepuiston kohdalla, saa myös myydä käytettyjä tavaroita. Joitakin myyjiä siellä näkeekin sään niin salliessa. Jyväskylän Messut järjesti vielä viime talvena lauantaikirppareita. Tänä talvena messukirppareita saatetaan halliremontin vuoksi nähdä vasta ennen joulua, jos silloinkaan. • +
ES Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 L O U N A S £ 1 1 1 6 |f* [ Myös vegaanivaihtochio joka naiva, Ruokalalla on i ikcus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MIA* 1 4,40 cJAI KO-OIMSKhLIJA 5,60 e J 'Bill TI 3.9. TO 5.9. MA 9.9. TI 10.9. KE 11.9. PE 13.9. Kasvispyttipannu Purjo-perunavuoka 1 Kalkkunapihvi Sei, yrtu-porkkanakastike Riisiakäristys Paella Porkkanasosekeitto Perunaohukaiset, porkkanaPaistettu lohi, tanarkastike muhennos Kanaa mango-hunajakastikMakaronilaatikko keessa Nakkistroganoff Ratatouille Kalamurekepihvi Burgundin lihapala Punajuuripihvit, vihannesremoulade Kinkkupitsa Tonnikalakastike, spaghetti KE 4.9. PE 6.9. TO 12.9. MA 16.9. Kasvispihvit, tomaatti-timjamiFeta-pinaattipiirakka kastike Kalakeitto Lohikiusaus Curry-porsaspata Lihapyörykät OQ e Q O l O l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Kasvislasagne Lihakeitto Broiler-juustokebakot Aurajuusto-perunakiusaus Keitetyt nakit, penanasose Jauhelihakastike Keskity filosofiaan tai keittoon Droit: Kuori omena päässäsi. 101 arjen filosofista harjoitusta. (Tammi) Terävinkin henki tylsistyy muutaman lautasellisen painosta." 18,00 E Descartes: Teokset II. Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Kirjeitä 1640-1641. (Gaudeamus) Raatimme oli kesäloman jälkeen uupunut ja päätti virkistyä syksyyn tällä pienehköllä mietiskelyllä. 27,00 E Kautto & Steffansson: Veljekset liemessä eli Jarin ja Tuuren kokkauskirja. (Atena) Pojat tällingissa, ja Sirkka sirittää... 25,00 E KURSSIKIRJAT TIEDEKIRJAT ATK-KIRJAT TOIMISTOTARVIKKEET YLI0PIST0TU0TTEET HAALARIMERKIT Opiskelijan akateeminen kirjakauppa m K a m p U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovat/y JUHLAT tiedossa??? Toteutamme elämyksiä niin pieniin fqiin suuriin/Qnjn/itatitaisuuk^siin meiltä tai teittä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelusi ja palvelujemme pariin. TERVETULOA 2103 m Syyskuu 2002. PeB.9. la 7.3. Pe 13.3. la 14.3. Su 15.3. Ke 18.3. Pe 23.3. la 21.3. Shamaani-klubi, 2C Leit Sacgedra ö flmnria Au-Right, 3e. [Alakerta] DJ:t Anonpous [lifesaver, Hki), Tuikki Ruotsaio, Soullood, kReal, Eimmix Setan GaylesBiTransDisco -bileet", 4/6e. (Yläkerta) Bllllet festival ClUb, 2e. indie UsImones MA Numminen & Pedro Hietanen, Se. 25 vuotta yhteistyötä Levy-messut, klo 1MB, 2,5e. JYY:n uusien opiskelijoiden bileet, 21-04. HUONEISTOklUbi, 2e. Olohuoneessa viihdyttää' mm. Sister Flo Rikos -klubi: Jyväs-elektro IV, 5e. Live: Dr. Robotnik, Mesak +DJ:t Bcom, PadPassion yn. • > ' V ^ F 1 Rauhaa!!!, fie. Tulenkantajat + DJ:t Siimix, kReal, lieska Setan "Uusien bileet", 4/Be. la 28.3. www.cc.jyu.fi/ilokivi CANOE FESTIVAL JYVÄSJÄRVI MATTILANNIEMI 14. 9. 2002 In this year already second time will be organised the Canoe Festival tn Jyväskylä, on the lake Jyväsjärvi, at Mattilanniemi, at this time with the cooperation of the Polytechnic and the University of Jyväskylä. The whole-day playful outdoor activity was designed to have fun. The Canoe Festival is the perfect choice for those who want to be in team, and more playful, the Lake Challenge is for the individual "tough guys". You even can take pan in botii of the events. Though there will be Winner announced in ali disciplines the participation is much more imponant. lf you dort want to get ured just come along and suppon your friends. Last year the enjoyment was high. The organisers are inviting ali of you Fihns and foreigner students, first years students and older, degree and visiting students to take pan and have fun! This is a great opportunity to exhaust, to rclax, to get to know new fellows, to have a day with the old ones, experience a bit of Finnish nature. In die evening there will be a banquet shaking out the tiredness of your legs and arms. Everybody will win! Certainly good memories for everyone, but some of you new friends, some even prize. You can frnd detailed information about the disciplines, rules, fees, and programmes on our homepage (http7Avww.jyu.fi/kanootti). Moreover you find the entry form there and have to enrol through on-line. Welcome to the Festival! www.sonaatti.fi
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/200? E • 1 • uolinen TEKSTI JA KUVA: TIINA PIILOLA ALBANIALAINEN Alberto Rakipi, 19, on asunut kaksi vuotta Brysselissä laittomana siirtolaisena. Virallisesti häntä ei ole olemassa, eikä hän asu missään. Hänen toiveensa on päästä mahdollisimman pian palaamaan takaisin kotiseudulleen. Brysselin hienostoalueella Avenue Franklin Rooseveltin varrella on vieri vieressä suurlähetystöä ja kansainvälisiä virastoa: Embajada del Uruguay. Ambasciata repubblica di San Marino... Pihoilla on mustia Rovereita ja kullanvärisiä Audeja. Talo numero 66 näyttää autiolta. Yhdessä ikkunassa on pahvi, ja kukkapenkit rehottavat rikkaruohoja. Oveen on liimattu mustalla teipillä asukkaiden nimiä kuten Abdelraim El Kariini Abdelatif Habti, Mohammed Fechtali, Aissa Fellak. Yläpuolella lukee "sans-abri", asunnottomat. Entisestä Somalian suurlähetystöstä on tehty Belgiassa paperittomina majailevien siirtolaisten asuntola. ALBERTINO ON yksi näistä paperittomista. Hän on virallisesti Kreikan kansalainen, mutta pitää itseään albanialaisena. Hän on kotoisin Chamariasta, Albanian itäiseltä alueelta, jonka Kreikka miehitti toisessa maailmansodassa ja joka siitä lähtien on ollut osa Kreikkaa. Nuoresta iästään huolimatta Albertino on kulkenut pid<ään kovaa tietä. "Jouduin pakenemaan tänne Belgiaan kaksi ja puoli vuotta sitten. Perheemme kuului poliittiseen järjestöön, joka vaatii chamarialaisten albanialaisen identiteetiin tunnustamista." selle Ristille, mutta toistaiseksi tuloksetta." ALBERTINON MUKAAN Kreikan hallitus on vuodesta 1945 saakka vainonnut chamarialaisia ja ajanut nämä pois kodeistaan. "He ovat ottaneet haltuunsa kotimme ja omaisuutemme seka säätäneet vastikään lain, jonka mukaan Kreikka voi myydä chamarialaisten omaisuuden elleivät he vaadi sitä takaisin seuraavan seitsemän vuoden aikana", Albertino kertoo. "Ja tietysti he tekevät nyt kaikkensa estääkseen paluumme." Albertino on edelleen mukana poliittisessa Chamaria-järjestössä, joka kerää parhaillaan nimikirjoituksia Kreikkaan suunnattua kannetta varten. Kanne aiotaan viedä Strasbourgin ja Haagin kansainvälisiin tuomioistuimiin. "Olemme lähettäneet kirjeitä maailman johtajille Javier Solanaa ja Jacques Chiracia myöten. En ymmärrä, miten meidän chamarialaisten ihmisoikeuksia räikeästi rikkova Kreikka voi ylipäätään olla EU:n jäsen." Alber"ENON1 MURHATTIIN, isäni ravintola poltettiin, enkä ole kuullut isästäni mitään kolmeen vuoteen. Olen tehnyt hänestä etsintäpyynnön PunaiVIRALLISESTI HANTA El OLE OLEMASSA, EIKÄ HÄN ASU MISSÄÄN. tino ei ole s a a n u t Belgiassa poliittisen pakolaisen statusta. Kun hän tuli maahan pari vuotta sitten, hänellä ei ollut esittää todisteita vainosta. "Turvapaikkahakemukseni hylättiin. Nukuin ulkona, joskus viikonloppuisin työskentelin markkinoilla ja sain muutaman euron palkkaa. Lopulta totesin, etten voi loputtomiin elää siltojen alla, ja minun oli pakko tehdä uusi turvapaikkahakemus väärällä nimellä." VIRANOMAISET SAIVAT huijausyrityksen selville, ja alaikäinen turvapaikanhakija lähetettiin yhteen Belgian pahamaineisista paperittomille siirtolaisille tarkoitetuista suljetuista keskuksista. Albertinon ääni tummuu, kun pyydän häntä kertomaan parista kuukaudesta Liegen pakolaiskeskuksessa. "Suljettu keskus on käytännössä vankila. Se on ei-kenenkään maata, missä vartijat ovat kaikkivaltiaita." Albertino kertoo esimerkin eräästä uudenvuodenyöstä: "Keskuksessa asuva nuori pariskunta toivoi voivansa viettää juhlayön yhdessä. He olivat menneet kotimaassaan naimisiin pari kuukautta aikaisemmin, mutta joutuneet heti Belgiaan tultuaan suljettuun keskukseen, missä heidät erotettiin toisistaan." "Nuori mies murtui täysin, kun kuuli, ettei saa tavata vaimoaan edes uudenvuodenyönä. Suutuin hänen puolestaan ja vaadin vartijoilta perusteluja. He suuttuivat, ja rangaistukseksi minut riisuttiin alasti ja suljettiin yöksi kylmään haisevaan selliin." ALBERTINO USKOO vakaasti voivansa palata joku päivä Chamariaan, ja hän on päättänyt sitä ennen tehdä Belgiasta käsin kotiseutunsa hyväksi kaiken mahdollisen -ja vähän muutakin: "Järjestötyön lisäksi osallistun pakolaisten kanssa työskentelevän kansalaisjärjestön kursseille, teen vapaaehtoistyötä täällä asunnottomien majatalossa sekä vastaan puhelimeen kadonneita lapsia jäljittävässä Child Focuksessa. Lisäksi olen juuri lopettelemassa ensimmäistä runokirjaani." Chamaria-järjestö on saanut jo kamppailuaan puoltavia vastauksia. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tunnustanut chamarialaisten pakolaisuuden. He vastaavat kansainvälisen pakolaissopimuksen määritelmää, jonka muAlbertino Rakipi Ei-albanialainen, ei-belgialainen ja virallisessa kotimaassaan Kreikassa vainottu. kaan pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden tai tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen perusteella. "Kreikan hallitus puolestaan väittää, että olemme terroristeja, mikä ei ole totta. Olemme käyttäneet kaikkia mahdollisia rauhanomaisia keinoja kertoaksemme, mitä Kreikka on meille tehnyt. Haluaisimme vain palata rauhassa kotiimme ilman rajamuutoksia tai muuta. Emme vaadi Albanian kansalaisuutta, voimme olla Kreikan kansalaisia, kunhan saisimme elää Kreikassa tasavertaisina muiden kansalaisten kanssa", Albertino sanoo. • Kirjoittaja lapasi Albertinon ollessaan Brysselissä vaihto-opiskelijana keväällä 2002. Tuotteliaasta työvoimasta UHKAKSI VIERASTA ON oudoksuttu aina. Pakolaisiin suhtautumisessa Euroopassa talouden etu on kuitenkin mennyt primitiivisten pelkojen edelle. "Länsimaisissa yhteiskunnissa on sallittu kansalaisten vapaa liikkuminen maasta toiseen. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että heidän on sallittava siirtolaisuus, jotta talous voisi kasvaa mahdollisimman tehokkaasti", sanoo belgialainen pakolaiskysymyksiin erikoistunut toimittaja-opettaja Abel Cartier. TOISEN maailmansodan jälkeen monet Euroopan maat tarvitsivat kipeästi työvoimaa, joten ulkomaalaiset toivotetuin 1940-ja 50-luvuilla melkoisen avoimesti tervetulleiksi. Sodan läpikäyneet maat tarvitsivat paljon työvoimaa kaivoksille, rakennuksille, siivoamaan, rakentamaan ja kunnostamaan teitä ja rautateitä. MYÖS EUROOPAN geostrateginen tilanne sodan jälkeen näytteli osaansa maiden pakolaispolitiikassa. Länsimaat ottivat avoimesti demokraattiseen syliinsä Neuvostoliitosta ja fasistisista Etelä Euroopan maista tulevia turvapaikanhakijoita. "Nyt Neuvostoliitto on hajonnut. Espanjasta, Kreikasta ja Portugalista on tullut demokraattisia valtioita, ja osa EteläAmerikan maista ainakin näyttelee demokratiaa. Sama juttu Aasiassa ja Afrikassa, missä hidas ja kivulias demokratisoitumisprosessi on käynnissä. Selkeä vihollinen, jota vastaan ihmiset tarvitsisivat länsimaiden suojelua, on hävinnyt." 1970-LUVUN öljykriisi sai Länsi-Euroopan maat varpailleen. Alettiin puhua energian säästöstä, mikä oli ollut tähän asti lähes tuntematon käsite. 'Teollisuudessa huomattiin ensimmäisen kerran, että taloudellinen kasvu ei ehkä olisikaan jatkuvaa." "Perinteinen teollisuustyö oli alkanut huveta, nyt vauhti vain kiihtyy ja samalla teollisuusväestön keskinäinen solidaarisuus on kuollut", arvelee YK:n pakolaiskomissiossa työskennellyt Cartier. SODANJÄLKEISTEN vuosikymmenten myötä ajatus jonkinlaisesta eurooppalaisesta ylemmyydestä tai kehittyneisyydestä on alkanut särkyä. "Näihin vuosiin saakkahan eurooppalaisuus on rakentunut tällaiselle ajatukselle, että me viemme kehityksemme kaikkien kansojen pariin. Muutoksen myötä poliitikkojemme puheeseen on tullut uudenlainen sävy on alettu puhua turvallisuudesta." "Yksi suuri uhka turvallisuudellemme ovat monen mielestä ulkomaalaiset. Nyt he uhkaavat talouttamme: työpaikkojamme, sosiaaliturvaamme ja jopa katujemme turvallisuutta", Abel Carlier summaa pakolaisiin kohdistuvia pelkoja. TIINA PIILOLA
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 TEE KIMPPATILAUS, SAAT OMAN KIRJASI KAUPAN PÄÄLLE! Kun tilaukseen kuuluu vähintään 20 samaa kirjaa, saat kaupan päälle saman kirjan itsellesi! Lue ohjeet netistä, www.akateeminen.com, ja pistä tilaus tulemaan. TSEKKAA SAMALLA MAAN MONIPUOLISIMMAT PALVELUT OPISKELIJALLE: • uskomattoman hyviä kirjatarjouksia • pysyvästi edulliset hinnat • monipuoliset kirjavalikoimat kaikilta aloilta • varmat ja nopeat toimitukset • lehtitilauksista opiskelija-alennukset • etuja oppilaskunnalle Kysy lisää myös puhelimitse tai sähköpostitse: Antti Sallinen, pub. (09)121 4408 sähköpostiopiskelijat@akateeminen. corn AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA HELSINKI * ITÄKESKUS • TAPIOLA • TAMPERE • TURKU ' •> PE 06.09. KOTIPELTO u p u r e . ' 5 i s l * LA 07.09. ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE UPUT vt isi » KE 11.09. CMX LIPUT I M I ' M * T012.09. GLUECIFER(NOR) UPOT 8/5 Isl * PE 13.09. HIP HOP ILTA: ROCKIN DA NORTH UPUT7S-ISI-* LA 14.09. SUB -ÖRBAN TRIBE, VELCRA, PURITY UPUI 9.7 • {S| * + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + *fW Tulossa: 19.9. RadlopuheHmal t Tequila Jazz. 20.-21.9. Klckslart 2002 Fesllval. 24.9. Don Huonot. 27.9. Ismo Alanko. 28.9. Peir Gunl K wK + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + W * ^ aiionramuma L \nmmmDtm mmi HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOHTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO u www.cec.jyu.fi/kesayo/avoin.html KESÄYLIOPISTON SYYSLUKUKAUDELLA ALKAVA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Opetus ja tentit järjestetään Jyväskylässä, opetus pidetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Helsingin yliopiston oppiaineet: * Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot 15 ov, Mm. 4.10. mennessä. * Yleisen teologian perusopinnot 15 ov, ilm. 6.9. mennessä * Yleisen teologian aineopinnot 20 ov, ilm. 27.9. mennessä * Riistaeläintieteen perusteet 2 ov, ilm. 15.11. mennessä * Johdatus oikeustieteeseen -kirjallisuustentti * Ympäristöoikeus 4 ov, ilm. viimeistään 8.11. Joensuun yliopiston oppiaineet: * Maantieteen approbatur 15 ov, ilm. 13.9. mennessä * Maantieteen cum laude approbatur, osia, ilm. viimeistään 7.10. * Työja organisaatiopsykologia perusopinnot 15 ov Kuopion yliopiston oppiaineet: * Hoitotieteen cum laude approbatur 15 ov, ilm. 13.9. mennessä * Liikuntalääketiede approbatur 15 ov, ilm. 9.9. mennessä ' Liikuntalääketiede cum laude approbatur, osia, ilm. 13.9. menn. " Terveyshallintotiede approbatur 15 ov, ilm. 13.9. mennessä * Terveyshallintotiede cum laude approbatur 20 ov, ilm. 13.9.menn. Lapin yliopiston oppiaineet: * Suomen oikeusjärjestelmä 2 ov, ilm. 9.9. mennessä ' Kauppaoikeus 5 ov, ilm. 23.9. mennessä * Oikeusteorian perusteet 2 ov, ilm. 4.11. mennessä * Kriminologia 3 tai 5 ov, ilm. 8.11. mennessä Oulun yliopiston oppiaineet: * Informaatiotutkimuksen perusopinnot 16 ov, ilm. 13.9. menn. Tampereen yliopiston oppiaineet: " Hallintotieteen perusopinnot 15 ov, ilm. 13.9. mennessä * Hallintotieteen aineopinnot, osia 14 ov, ilm. 16.9. mennessä * Ympäristöpolitiikan perusopinnot 15 ov, ilm. viimeistään 20.9. * Yritysjuridiikan perusopinnot, osia, ilm. 13.9. mennessä * Perintö-, lahjaja varainsiirtoverotus 2 ov, ilm. 13.9. mennessä Teatterikorkeakoulun erillisopintojaksot: * Alexander-tekniikka 1 ov, jatkokurssi, ilm. 23.9. mennessä * Tietoisuutta liikkeen kautta Feldenkrais-menetelmän kurssi 1 ov, ilm. 16.9. Lisätietoja: Jyväskylän kesäyliopisto, PL 35,40014 Jyväskylän yliopisto puh. (014) 260 3723,260 3725, raija.oja@cec.jyu.fi faksi (014) 260 3621 JY.n päätoimiset, ensimmäistä tutkintoa suorittavat saavat kurssimaksuista alennukseni
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2082 E Hural Studies V E R K O S T O Loihhaa landeMe! Monitieteiset maaseutuopinnot Rural Studies on Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistojen muodostama verkosto, jossa opiskelija voi syventyä monitieteiseen maaseutuopetukseen ja -tutkimukseen oman alansa lähtökohdista. Ohjelmassa voi suorittaa aineja syventävien opintojen tasoisia opintojaksoja. Ohjelmaan sisältyy maaseutuaiheisten pro gradu -tutkielmien ohjausjärjestelmä, gradupolku. Opiskelija valmistuu siitä yliopistosta, jossa on kirjoilla. Opetus toteutetaan lähi-ja etäopetuksena sekä intensiivikursseina. Opetus alkaa yhteisellä viikon kestävällä intensiiviopintojaksolla marraskuussa. Viimeinen hakupäivä on 11.10.2002. Hakulomakkeita voi tiedustella koordinaatioyksiköstä tai sen voi tulostaa www-sivuiltamme. Lisätietoja koordinaatioyksiköstä: Eeva Uusitalo, eeva.uusitalo@helsinki.fi, (015) 202 3312 tai Päivi Pylkkänen, paivi.pylkkanen@helsinki.fi, (015)202 3363 E S R O 3 l O S •? b t e Welcome Benvenuti CO FELLOVVSHIP BIBLE STUDY IN ENGLISH ACTIVITIES J o i n v / i t h u s ! Juha Kauppinen tel.014-282 052.0400-776 950 juhago@hotmail.com > Failte vA-i^i-^Ur». Bienvenidos rt < rt a ES rt ff o • a s a rt H O H cd rt 2 Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeeraukset • collegepuserot • Tpaidat • hupparit • oloasut • hatut TARRA PAITA OY V a a s a n k a t u 10. P. 2 1 5 3 8 4 JjU YTHS:n | Jyväskylän terveyden ho itoasema Pitkäkatu 1 A, 40600 Jyväskylä Avoinna Sairaanhoito ma-ke klo 8-16, to 9-16 ja pe 8-15 Hammashuolto ma-pe klo 8-16 Mielenterveyspalvelut ma-pe klo 8-15 Ajanvarausja neuvontanumerot Ajanvaraukset puhelinnumero Yleisja erikoislääkärit klo 9-15 260 1970 Hammaslääkärit 260 1980 Mielenterveyspalvelut 260 1990 Fysioterapia 260 1973 Puhelinneuvonta Terveydenhoitaja ma-ke ja pe 8-9 ja ma-pe 14-15 260 1971 Hammashoito 8-16 260 1998 Fysioterapia 11.45-12.15 260 1973 J>7>1s"h*l11ilTi -7Hl * HV.irr-r H 51 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOPAINO | c o p y ® siiofi) '•' P A L V E L U P I S T E " Kopiot 5 MII Kopiot samalla kortilla yi Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) 3 Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus) a JYVÄSKYLÄN KAUPUNGN TEATTERI JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN työväenopisto VIELÄ EHDIT ILMOITTAUTUA: # 3.9. työväenopistolla 16.00-19.00, sen jälkeen ma-to 12.00-19.00. " Esitteen saat opistolta, kirjastoista tai kirjakaupoista. Opetus alkaa 9.9. V a p a u d e n k a t u 39-41 40100 Jyväskylä www.jyvaskyla.fi/tyovaenopisto I K > SUURI NÄYTTÄMÖ Uamo Linna-Seppo Parkkinen Mchael Cooney TAALLA POHJANTÄHDEN AILA PUHTAANA KATEEN l w « i Ohjaus Kaisa Korhonen W « Pum gatttanataca ENSIHTA 28.9.2Q02 EnISHLTA 30.11.2002 Ohjelmistossa jatkavat: Ilmari Turja SÄRKELÄ IITF Tpfcien-Savota-EöeJmanp l/aris-Tähti MAAN PAALLA TARU SORMUSTEN HERRASTA PAIKKA YKSI DN PIENI NÄYTTÄMÖ Henrik Ibsen Ohjetnuitossa jatkavat. NUKKEKOTI Juha Hurme JUHAN AHON Ohjaus Hannele Ruotsalo RAUTATIE ENSHITA 27.11.2002 OLLAKKO »AI EKO OLLA Martti PuUkkj tmpro'eatter.8 TANGO NUEVO mu»*kies*tys ohjaus Anne Saastamrtneti ENSH.TA 13.9. Lippumyymälä näytäntökautena ma-ia klo 12-19, puh. 014-624 200 Ryhmämyyntl marfckinoHtti ma-pe klo 9-16, puh. 1 4 8 2 4 2 2
E J Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 Vaikuttavaa TEKSTI:TOMMI PYLKKÖ. PIIRROS: ANTTI VESALA ELOKUUN LOPULLA järjestettyjen Espoo Cinen -elokuvajuhlien yhteyteen oli liitetty uusinta tekniikkaa hyväkseen käyttävä esitys. Interaktiivisen elokuvan esittelynäytöksenä mainostettu puolitoistatuntinen oli saanut Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalin miltei täyteen. Yleisö tuntui nauttivan näytöksen ilmapiiristä, johon ei vaikuttanut vähiten juontajien jatkuva energisyys. Monisatapäisen yleisön osuutta esityksessä mitattiin äänimittarilla, joten volyymiä riitti katsomossa viimeiseen elokuvaan saakka. Interaktiivinen elokuva ei ole kuitenkaan niin modernia kuin ensi kuulemalta voisi luulla. Kansantajuisemmin ilmaistuna vuorovaikutteisella elokuvalla riittää esikuvia monessa eri taiteenlajissa. Jyväskylän yliopistossa ja Taideteollisen Korkeakoulun Media Labissa opiskellut Tomi Knuutila valotti varsin ansiokkaassa väliluennossaan interaktiivisen elokuvan perinteitä ja perusteita. Hän oli myös eräs näytöksen kokoajista Teijo Pellisen ja Petri Kolan ohella. KNUUTILA KERTOI aluksi, että vuorovaikutteisen elokuvan vanhimmat sukulaissielut löytyvät teatteriesityksien ja -happeningien puolella. Elokuvateattei iesityksissä on menneinä vuosikymmeninä kokeiltu näytöstapaa, jossa yleisö tai koneenkäyttäjä valitsee kelojen esittämisjärjestyksen. Jälkimmäinen valintatapa saattaa joskus tosin johtaa valitettaviin kömmähdyksiin, kuten tapahtui Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaaleilla neljä vuotta sitten. Korealaisen Blue Moonin (Lan Vue) näytöksissä koneenkäyttäjä sai aivan itse valita, missä järjestyksessä esittäisi elokuvan viisi filmikelaa. Kummassakin näytöksessä koneenkäyttäjä esitti kelat aivan samassa järjestyksessä, vaikka Blue Moon esitettiin sentään Kiasmassa! Tomi Knuutilan mielestä ensimmäinen interaktiivinen elokuva on Kino Automat, joka sai ensiesityksensä vuoden 1967 Montrealin maailmannäyttelyssä, Tsekkoslovakian paviljongissa. Yleisö pystyi vaikuttamaan elokuvan käänteisiin kyllä ja ei -äänestysten kautta. Kyllä ja ei -vaihtoehdot ovat yksinkertaisuudessaan monen vuorovaikutteisen elokuvan perustana vielä nykyäänkin. Kino Automat ei ole suinkaan pelkkä kuriositeetti vuorovaikutteisen elokuvan historiassa, vaan elokuvan juonirakennetta todella mietittiin ja kehitettiin ilmestymisaikaansa verraten varsin ansiokkaasti. HAARAUTUVIEN polkujen puutarha -romaania on yleisesti pidetty hypertekstin esikuvana. Kirjallisuuden tutkijoiden ja mainostoimistojen copyjen kulttikirjana voisi olla Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia, jossa yksi ainoa tapahtuma kerrattaan lukemattomilla eri tyyleillä. Queneaun toinen varsin mielenkiintoinen teos on puolestaan yksi vuorovaikutteisen elokuvan esi-isistä. Vuonna 1961 julkaistussa teoksessa on satatuhatta miljoonaa runoa, ja se on nykyisin löydettävissä myös internetistä (http://x42.com/active/quencau. html). Tietokonepelien puolelta Knuutila näytti pätkiä pelistä Night Trap, joka on tehty vuonna 1992, multa julkaistu vasta-1996. Peli oli ensimmäisiä Full Monon Video -pelejä. Esteettisesti mielenkiintoisinta oli yritys kääntää tietokonepeli videon kielelle. Kaksinaismoralistisessa Amerikassa muutama pelin kohtaus herätti sensuroijien huutokuoron, mutta eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen peli olisi pitänyt kieltää sen komiuden takia, Knuutila totesi ja aivan syystä. Espoon näytöksessä esitetyt vuorovaikutteiset elokuvat olivat hyvin cnlaajuisia. Esimerkeistä kuitenkin hahmottui se, että monesti näissä elokuvissa idea on lopullista toteutusta tärkeämpi. Hyvä idea kestää rosoisemmankin ulkoasun. Kännykkäruudulta katsottavia minielokuvia Espoossa ei tällä kertaa esitetty. VUOROVAIKUTTEINEN elokuva menestyy tuskin vieläkään kaupallisesti, mutta levitysmuodoissa on todella valinnan varaa. Jokaista interaktiivista elokuvaa ci tarvitse esittää elokuvateattereissa tai polttaa dvdJle, mikä ei olisi taloudellisesti mahdollistakaan, vaan teos voidaan siirtää suoraan verkkoon tai lähettää kokeilumielessä digi-tv:n kautta. On myös mielenkiintoista nähdä, miten interaktiivisuutta tulevaisuudessa mitataan. Mittareinahan voi olla perinteisen äänestyksen tai huutamisen sijasta paljon mielenkiintoisempia ja teknisesti kehittyneempiä keinoja. Tärkeimmäksi elämykseksi Espoon näytöksestä kohosi sosiaalinen elämys. Sen perusteella voisi arvella, että vuorovaikutteinen elokuva kosiskelee osittain erilaista kohdeyleisöä kuin perinteinen elokuva. Toisaalta perinteiset elokuvantekijät osaavat olla joskus erittäin taitavia ja kokeilunhaluisia. Espanjalaisen Julio Medemin Punainen orava, Tierra ja kohta teattereihin saapuva uutuus Lucia ja seksi (Lucia y el sexo) tuntuvat vuorovaikutteisilta, koska tarina tuntuu muuttuvan ja täydentyvän koko ajan kunnes taas kääntyy päälaelleen. Elokuvantekijöitä on aina kiehtonut leikki ajalla, ja luon leikin voi mahdollistaa myös erittäin taidokkaalla perinteisellä elokuvalla. Toivottavasti kummallekin elokuvataiteelle sekä perinteiselle että vuorovaikutteiselle riittää tulevaisuudessa taipeeksi yleisöä.* Puhelun hinta lankapuhelimesta keskimäärin 0,14 euroa, matkapuhelimesta 1,17 euroa. Saat muutosta kirjallisen vahvistuksen. Myös verkossa: www.vaestorekisterikeskus.fi, www.maistraatti.fi, www.posti.fi
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 Q Islantilaista ihmissuhdedraamaa valkokankaalla POHJOISMAINEN laatuelokuva jatkaa tulemistaan. Vielä viisi vuotia sitten islantilainen elokuva Suomessa oli mahdoton yhtälö. Muutama läpimunoelokuva avasi kuitenkin silmät lähinaapureiden osaamiselle. Jyväskylässä asiasta huolehtii vuonna 1997 perustettu elokuvayhdistys Nordic Glory Festival. Syyskuussa pohjoismaisen elokuvan syksyn avaa Honour o] the House. Perhedraama on tehty islantilaisen Nohel-kirjailijan Halldör Laxnessin novellin pohjalla. Myös muista Laxnessin teoksista on tehiy elokuvia. 1900-luvun alkuun sijoittuva Honour of the house kertoo kahdesta sisaruksesta ja heidän välisistä jännitteistään. Kertomus polveilee Islannin ja Tanskan välillä. Elokuvan on ohjannut Laxnessin tytär Gudny Halldörsdouir. laxnessin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuolla. Elokuva ja siihen liittyvä alustus järjestetään juhlavuoden kunniaksi ympäri Suomea kiertävänä tapahtumana. Jyväskylään kienuc pysähtyy 13.9. Jyväskyläläinen Nordic Glory Festival on parhaiten tunnettu jokavuotisesta pohjoismaisia elokuvia esittelevästä Arktisen Upeeta -tapahtumasta, joka järjestetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. TÄNÄ VUONNA MUKANA on suomalaisille naispuolisille elokuvantekijöille suunnaitu kilpailu. Nordic Glory Festival haluaa nostaa naisia esille elokuvantekijöinä, sillä naiset saavat miehiä harvemmin mahdollisuuksia näyttää taitojaan ohjaajina. "Haluttiin nostaa naisten lyöt esille ja tasoiltaa tilanneita", toieaa Markus Latvala Nordic Glory Festivalista. Kilpailutöissä tekijöinä on seka alan ami nai n laisia eitä opiskelijoita. Latvalan mukaan hyviä laadukkaita pohjoismaisia elokuvia on helppo löytää. Pohjoismaissa osataan tuottaa sekä dokumenttia, fiktiota, täyspitkää että lyhytelokuvaa. JESSICA RISTIMÄKI Honour of the House (1999) Koupunginkirjoston Minnonsolisso 13.9. Kesto l h 50 min, Englonninielinen tekstitys. Finnejä ja nuoruuden tuskaa Charles Bukowski: Siinä sivussa. WSOY 1991. Ilmestyi ensimmäisen kerran 1982. TÄMÄN KAUNOKIRJALLISEN teoksen ensi-ilmestymisestä tulee kuluneeksi tänä vuonna tasan kaksikymmentä vuotta. Yhtä hyvin kirja olisi voitu kuitenkin kirjoittaa vaikka tänä vuonna, sillä tarinan päähenkilön seikkailut sijoittuvat yli kuudenkymmenen vuoden taakse, aikaan juuri ennen toista maailmansotaa. Amerikkalainen alempi keskiluokka vihaa saksalaisia, japanilaisia, irlantilaisia, italialaisia, alkoholisteja, juutalaisia, neekereitä, yläja alaluokkaa sekä toisiaan. Perheissä valtaa ylläpitävät miehet, joiden pedagogiikkana lasten kasvatuksessa on sekä henkinen että fyysinen väkivalta. Nuori Henry Chinaski. kirjailijan alier ego, kasvaa teini-ikään ja köhii nuona aikuisuutta usein selkäänsä saaden, tytöistä unelmoiden, finnejään häveten sekä alkoholia maistellen. Odoteltavissa on tragikoomisia yhteenottoja järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa. Kouluaan aloitteleva Henry on aina toisten lasten epäsuosiossa, eikä elämää koulussa helpota laisinkaan se, ettei Henry suostu käyttämään koulun yleisiä vessoja. Niinpä hän kuljeskelee päivät pitkät oppilaitoksen käytäviä pidätellen pissaa ja kakkaa. Eikä pidättely ole helppoa, sillä tavallisiin koulupäiviin kuuluvat tappelut, jotka eivät ole mitään oikeita tappeluita, sillä niissä isompi poika hakkaa aina pienemmän pojan verille. Koska Henry on pieni poika, hänellä on kaksinverroin syytä vältellä tappeluita, sillä yksikin isku saisi hänet paskomaan housuihinsa, ja siinä taas olisi syy odottaa lisää selkäsaunoja. EPÄSUOSITTUJA PELOKAS Henry Chinaski osoittautuu kuitenkin päteväksi yhdellä alalla, luovassa kirjoittamisessa. Hän sepittää mielikuvituksekkaita ja lentäviä tarinoita aiheesta kuin aiheesta, eikä se jää huomaamatta hänen opettajiltaankaan. Finnejä nuoren miehen vartalossa on oppivelvollisuuden loppuvaiheilla niin runsaasti, että koulusta pyydetään Henryn vanhempia ottamaan poika kotiopetukseen. Kun finneistä on lopulta päästy tuskallisten ja moninaisten vaikeiden vaiheiden kautta eroon, piinaa nuoreksi aikuiseksi ehtinyttä Chinaskia kiihkeä rakkaus alkoholiin. PARIKYMPPINEN HENRY omaa tuskastuttavan huonot sosiaaliset taidot, ja humalapäissään mies joutuu aina vain uusin hankaluuksiin ja jo surullisia piirteitä saaviin seikkailuihin. Yhä edelleen Henry kuitenkin rakastaa kirjoittamista ja kirjallisuutta, mutta ei saa juurikaan mitään sillä saralla aikaiseksi, koska käyttää päivänsä itsensä päihdyttämiseen. Tuoppien ja pullojen takana hän toisella hetkellä haaveilee vielä joskus kirjoittavansa kirjan, mutta toisella hetkellä suhtautuu siihen ja kaikkeen muuhunkin epäluuloisen pessimistisesti. Kirja antaa lukijalleen perspektiiviä ja lukunautintoa, eli juuri sitä mitä romaanin kuuluukin. JUKKA VUORIO pianissimo JYT KERHOILEE TORSTAISIN Jyväskylän Ylioppilasteatterin kerho aloittaa toimintansa torstaina 12.9. klo 19-21. Kerhoilu jatkuu torstaisin syksyn ajan aina marraskuun lopulle. Paikka on vielä varmistamatta, joten tarkempaa tietoa kannattaa etsiä JYTin ilmoitustaululta llokivestä. Kerhon tarkoituksena on koota uudet ja vanhat jytliläiset viikottain yhteen vapaamuotoisen teatteriharrastuksen merkeissä. Tarkoituksena on tehdä pohjatyötä laajaan teatteri-ilmaisuun ja pitää hauskaa teatterin puitteissa. Tarjolla mm. improilua, äänenkäyttöä jne. ja HYVÄÄ seuraa, JYT lupaa. Loppuvuoden 2002 jäsenmaksu on viisi euroa ja se sisältää vakuutuksen tapaturmien varalle. ' GRAAFIKOT ESILLÄ Jyrki Markkanen on voittanut grafiikkapalkinnon Lilla Europa 2002 -näyttelyssä Ruotsissa. Näyttely on kansainvälinen biennaali, joka on erikoistunut esittelemään pienikokoista maalaustaidetta ja taidegrafiikkaa. Toisen kerran järjestetyssä suurkatselmuksessa nähdään runsaat 380 teosta 142 taiteilijalla, jotka tulevat 37 Euroopan maasta. Palkinto luovutettiin näyttelyn avajaisissa Örebrossa 31. elokuuta. Taideja käyttögrafiikan tekijänä mainetta niittänyt Jyrki Markkanen työskentelee Jyväskylän grafiikkapajalla. Syyskuun 15. avattava Kaliningradin 7. grafiikkabiennaali esittelee Itämeren maiden ajankohtaista grafiikkaa. Laajaan näyttelyyn osallistuu lähes 90 taiteilijaa yhdeksästä maasta. Suomea biennaalissa edustavat muun muassa jyväskyläläiset Jyrki Markkanen, Kirsi Neuvonen ja Ulla Virta. Näyttelyn palkintojuryyn on lisäksi kutsuttu Jyväskylän taidemuseon intendentti Jukka Partanen. MUSICA-KUOROON OTETAAN UUSIA LAULAJIA Musica-kuoro jäljestää koelaulut uusille laulajille tiistaina 10.9. ja keskiviikkona 11.9. klo 18 Musica-rakennuksessa (.huone M210). Lisätietoja koelaulusta antaa Pekka Kostiainen, puh. 0500-292 761 tai sähköposti: pkostiai@cc.jyu.li. Musica-kuoro on Jyväskylän yliopistossa toimiva 25-30 laulajan tasokas kamarikuoro. Kuoro perusteltiin musiikkitieteen laitoksen yhteyteen 1977 ja sitä on johtanut sen perustamisesta lähtien säveltäjä Pekka Kostiainen. Monipuolista musiikkia esittävän kuoron uusin, Kostiaisen musiikista koostuva levytys Mull' on heila ihana valittiin vuoden 2000 kuorolevyksi. TYÖVÄENOPISTON KURSSEILLE MAHTUU VIELÄ Työväenopiston kursseille on vielä paljon vapaita opiskelupaikkoja. Työväenopistolla voi ilmoittautua kaikille kursseille, mikäli vapaita paikkoja on, ti 3.9. klo 16.0019.00 ja sen jälkeen ma-to klo 12.00 19.00. Säynätsalossa voi ilmoittautua Säynätsalon kursseille Vanhassa Pesulassa ti 3.9. klo 17.00-20.00, sen jälkeen työväenopistolla ma-to klo 12.00 19.00. Muuramessa voi ilmoittautua Muuramen kursseille sivistysosastossa 3.9. alkaen virka-aikana. Viikonloppukursseille voi ilmoittautua työväenopistolla pitkin syksyä, viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua. Kurssimaksut maksetaan käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä. Opetus työväenopistossa alkaa maanantaina 9.9. Jyväskylän kaupungin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Vapaudenkatu 39-41. Tiedustelu! jo neuvonfo: Jyvoskylö jo Söynötsolo mo-pe 9.00-16.00, 4.9. olkaen mo-to 12.00 19.00, pe 9.00-16.00, p. 626 595. Muurame virka-oikona p. 659 738. http://www.jyvoskylo.fi/tyovoenopisto
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2002 n i S " " ^ Uusi opiskelija, o n ne JVUHSKVLR UUDEN RflLLON KHUPUNKI ' ' V * • • • = Jyväskylä-neuvonta puh. (014)624 900 Vapaudenkatu 53 jklneuvonta@jkl.fi www. jyvä s kylä. fi Aamusta aamuun 24 h! RESTAURANTBAR Puistokatu 2 Puh. (014) 621 222 0fy JYVÄSKESKUS Asemakatu 9 Puh. (014) 630 585 SHELL-VETURI 24h Hannikaisenkatu 24 Puh. (014) 630 540 Kauppakatu 26 Puh. (014) 630 582 *tU° HK&fl6* s **UA Kauppakatu 30, puh.(014)3382 740 KIRKKOPUISTO Kauppakatu 19 Puh. (014) 614 688 flCOFFEE Kauppakatu 30 A» ^Ctki(iAAhihll PUPU ^ 2 7«**äuwtetoS* H T¥WPHNWI JUSSIA JYVÄSHOVJ RUOKARAVINTOLA BONUSTA n i g h t R L E K R N D R R HOVIN BAARI 5 K 5 ^ HOTGL SOKOS ® HOTGL AIGXANDRA ALGX Hannikaisenkatu 35, Puh. (014) 651 211 PUB MEILTÄTSAAT BONUSTA SOKOS ^ HOTGL JYVÄSHOVI Kauppakatu 35, Puh. (014) 630 211 Aamusta aamuun 24 h!
Palvelemme ma-pe 9-19 la 9-17 Palvelemme ma-pe 10-19 la 10-15 JYVÄSKYLÄ Hae opintolainaa. Osuuspankista saat sen 1.8. 31.12.2002 edullisella 0,8 % korkomarginaalilla*, joka ei nouse kesken laina-ajan. Jos olet omistajajäsen,saat lisäksi I.000 Platinabonusta. Tule meille, tulet toimeen. Nyt ja tulevaisuudessa. www.osuuspankki.fi/aft *Korkomarginaali pysyy samalla 0,8 %:n tasolla koko laina-ajan. Kokonaiskorko Op-Prime tai Euribor + marginaali. Lainaa voit hakea helposti myös Internet-pankkipalvelun kautta. KESKISUOMEN OSUUSPANKKI 100 vuotta tulevaisuudessa Susanna Huovinen kansanedustaja (sd.) Taksvärkki ry:n puheenjohtaja Suomella on varaa antaa murunen omasta hyvinvoinnistaan maailman köyhimmille. Lue Taksvärkki-viikon kirjoitukseni: www.co.jyu.fi/susanna Nyt on sellaiset näkymät, että kannattaa hakea edullista opintolainaa Hae Nordea ftmkin opintolainaa ja laajenna ruokavaliotasi. Kysy kilpailukykyistä hintatarjoustamme. Täytä hakemus Solossa tai käy konttorissamme. Lisätietoa Solosta tai Nordea Asiakaspalvelusta 2 3 (pvm) m a p e klo 8-21. Nordea** Jyväskylä Kauppakatu 18 Puh. (014)3361211 EDISTÄ OMAA JA LÄHEISTESI TURVALLISUUTTA ! KÄY PUNAISEN RISTIN ENSIAPUKURSSI. SYKSYN 2002 ENSIAPUKURSSIT JYVÄSKYLÄSSÄ ENSIAPU-1 PERUSKURSSI, 16 OPPITUNTIA/ 55 € 11.09-19.09.2002 klo 17.30-20.45 (ke-to-illat) 30.09-09.10.2002 klo 17.30-20.45 (ma-ke-illai) 10.10-11.10.2002 klo 8.30-16.00 (to-pe) 16.10-24.10.2002 klo 17.30-20.45 (ke-to-illat) 04.11-14.11.2002 klo 17.30-20.45 (ma-to-illat) 28.11-29.11.2002 klo 8.30-16.00 (to-pe) ENSIAPU 2 JATKOKURSSI, 16 OPPITUNTIA/ 55 € Jatkokurssi peruskurssin käyneille. 18.11-19.11.2002 klo 8.30-16.00 (ma-ti) 20.11-28.11.2002 klo 17.30-20.45 (ke-to-illat) ENSIAVUN YLEIS-KERTAUSKURSSI, 8 OPPITUNTIA/ 31€ Kolmessa vuodessa vanhenevan Ea-todistuksesi pidät voimassa kertauskurssilla. 14.10.2002 klo 8.30-16.00(ma) 02.12.2002 klo 8.30-16.00(ma) HÄTÄENSIAPUKURSSL 4 OPPITUNTIA/15 € 28.10.2002 klo 12-15.30 (ma) KURSSIT JÄRJESTETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ OK-OPINTOKESKUKSEN KANSSA. TYÖPAIKOILLE JA RYHMILLE JÄRJESTÄMME TILAUSTYÖNÄ ENSIAPUKURSSEJA. + TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: SPR:N LÄNSI-SUOMEN PIIRI p. 014-611411 Suomen Punainen Risti Länsi-Suomen piiri Muistilista ^< . monipuolisesta palvelusta • Ffelkupyörien korjausta < Laajavuorentie 2 Jyväskylä puhelin 6 2 6 872 • Kilvet, nimineulat, opasteet • Laajavuorentie 2 Jyväskylä puhelin 625 619 • Autojen huollot ' Laajavuorentie 2 Jyväskylä puhelin 624 979 • Kierrätyskeskus EkoCenter ' Itä-Päijänteentie 55 Jyväskylä puhelin 625 4 8 6 TV-, stereoja videokierrätys • Voionmaankatu 28 Jyväskylä puhelin 5 576 6216 • Verhoomo/Kutomo • Vaajakoskenne 9 Jyväskylä puhelin 625 618 Graafiset mediapalvelut • Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 6 2 6 877 ' Gradujen sidonta, liikelahjat Vaajakoskenne 9 Jyväskylä puhelin 625 621 • 1 Puusepäntuotteiden valmistus Onkapannu 8 Jyväskylä puhelin 625 3 4 5 Metallituotteiden valmistus Kirkkokatu 11 Tikkakoski puhelin 624 993 Rakennusalanpalvelut Tällilantie 6 Jyväskylä puhelin 624 980 • Ompelimo Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 625 620 ' Pesulapalvelut Halssilan Pesula Pulmusenne 2 Jyväskylä puhelin 625 384 1 Taulunkehystys Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 625 6 1 6 I TEKEVÄ Vaajakoskentie 9, 40320 Jyväskylä puhelin (014)624 984 faksi (014)624 987 w w w . t e k B v a . n e t