• -h f
• * + • 4 U Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2001 Alkupotku fuksielomaan Sivu 5. retkellä, ' iaukeama, f iuhaltaa uita. Sivut 16-17. Koekeittiössä käryää. Sivu 2 1 . KANNEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti Yhteisöhölmöilyä p ä ä k i r j o i t u s / Leh f enteo ^; n , , . , . mielestäni kaikJuha Kauppinen kein vaikeima . h e i t t ä y t y m i n e n , muihin luottaminen. Se, että antaa ihmisten tehdä rauhassa työtään, vaikka itsellä olisi niin paljon järjettömän hienoja visioita että itkettää. Muillakin on visioita. Useimmat niistä ovat sitä paitsi parempia kuin omani. Tiimityöstä on ollut puhetta. Pitkään. Mitä se on? Se on juuri tätä: muillakin on visioita. Samalla kun yliopisto-opiskelijoiden valmistumisaikoja halutaan lyhentää, yksittäisestä opiskelijasta leivotaan suorittajaa. Suorittaja tuhlaa mahdollisimman vähän yhteiskunnan rahoja opintotuen muodossa ja muuttuu mahdollisimman nopeasti muurahaiseksi, keon rakentajaksi. Unohdetaan tärkeä seikka: millä eväin yliopistosta valmistuva muurahainen rakentaa kekoa? Vastaus on yhteisöllisyys. Kyky tiimityöhön. Kyky havaita, että muillakin on visioita. Juuri tämä yhteisöllisyys on se, mitä yliopisto opettaa kävijälleen, ja mitä yliopistosta valmistuneelta odotetaan. Ei työhönottajaan keskimäärin tee vaikutusta h ö n ö , joka kertoo käyneensä yliopiston kahdessa ja puolessa vuodessa. Miksei? Tee tieteellinen eksperimentti: paina pääsi kiinni kirjaan ja nosta se sieltä kahden ja puolen vuoden kuluttua. Vastaa sen jälkeen kysymykseen: mitä olen oppinut elämästä ja yhteisön toiminnasta? Niin juuri. Raahaudupa sen sijaan toistuvasti Sohwille ainejärjestösi kokoukseen ja varaa itsellesi pesti pulkkavastaavana. Osallistu h ö m p p ä ä n . Tee sitä, mitä tiukkapipot kauhistelevat ja mille he nauravat. Ole hölmö. Jorma Ollilakin on joskus ollut hölmö. Samoin John Vikström. Tai no, jälkimmäisestä en ole aivan varma, mutta kuitenkin. Tokihan opiskelukin (=tiedon kerääminen) kannattaa, koska hölmöilyn lisäksi myös j o k u n e n fakta saattaa olla avuksi elämäsi myöhemmissä vaiheissa. Onkin löydettävä keskitie. Keskitie tiedon ja sosiaalisen hömpän välillä. Ja ennen kaikkea muistettava: muillakin on visiota. Vaikka minä olisin kuinka tiukkapipoinen tai kuinka hölmö hyvänsä, en voi m u o dostaa yhteisöä. Yhteisö en ole minä, vaan minä ja muut. Heippa unelmat! vieraasta päästä/ #AW.|>Tj.lf|yiJmrl Toimitus Jyväskylän ylioppitaSab Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jyHtkori@cc.jyu.fi Fox 1014)2603928 Päätoimittaja Juha Kauppinen (014)2603359, 040584 0414 juha@sl.jyu.fi Toimittajat Annakaisa Vääräniemi 4 5 3 8 1904 annvoai@sl.iyu.ii Tuomas Tirkkonen (13.9. asti) 050524 5128 tuotirk@sl.jyu.fi Taloudenhoitaja j a toimistosihteeri rbulo Rouhiainen (014)60 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.rn jäsen. K U I T T I JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri moksaa 50 markkao. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti Imi Martti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n llmoHusrnyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 l l m o i t u k s e n v a l m i s t a j a Gotiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikka.rulonen@co.triet.fi P a i n o p a i k k a tehtisepäl Oy, Pieksämäki (015)7234212. fttnos 51 ISSN 0356-7362 I l m e s t y m i s p ä i v ä t syksyllä 2001 ilmestyy deadline 19.9. 13.9. 3.10. 27.9. 17.10. 11.10. 31.10. 25.10. 14.11. 8.11. 28.11. 22.11. 12.12. 5.12. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 6.00 mk/pmm takasivu 7.00 mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) V ä r i h i n n a t yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 4.9. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. Tervetuloa, uuJukka Vuorio £*£ jyväskyläläiset. Ne, jotka lukivat Jylkkäriä jo menneenä lukuvuonna, saattavat muistaa miten kevään viimeisessä numerossa kerroin kuinka tänä kesänä kaikki tulisi olemaan toisin ja miien tällä kertaa lukisin pääsykoekirjat ja tunkisin itseni mukaan akateemiseen maailmaan. Mikään ci kuitenkaan mennyt toisin. Päinvastoin, kaikki meni jotakuinkin kuten aina ennenkin, enkä saanut kirjoja luettua. Epäonnistuin loistavasti (sillä eikö surkeasti epäonnistuminen itseasiassa tarkoita epäonnistumisen epäonnistumista, eli onnistumista) sekä journalistiikan eitä puheviestinnän pääsykokeissa, vaikka olenkin kirjoittanut arviolta 100 julkaistua lehtiartikkelia ja käyn pitämässä luentojakin sivareiden koulutuskeskuksella. Ja vaikka opettelin lähes ulkoa, mitä mieltä professori Valo on siitä, mikä puheviestinnässä on tärkeää. Minusta ei siis ole kesän aikana tullut toimittajaksi opiskelevaa henkilöä. Sen sijaan minusta on tullut siivooja. Nyt minä tiedän miten lattiat pestään, miten vanha vaha poistetaan, uusi vaha levitetään tilalle, ja minä tiedän jopa mitkä valvontakamerat kuvaavat missäkin siivouskohteessa mitäkin kohtaa, ja jopa senkin, mikä kameroista on nauhoittava ja mikä ei, mutta minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä Fiskestä ja Kuneliukscsta sanotaan tuleville journalistiikan opiskelijoille. Mutta ei siinä kaikki. Tähän liittyy myös tuskallista symboliikkaa. Arvatkaapa vain missä minä käyn siivoamassa? Oikein. Yliopistolla. Ystäväni sanovat, että aloitukseni tässä artikkelissa on hauska. Toivon, että myös Jylkkärissä ajatellaan niin, koska lehden avustajat saavat artikkeleistaan rahaa (vaikka juttu päätyisikin Puolikuun Partituuriksi). Ja rahaa tarvitsen tietysti edellä mainitusta syystä: minusta on tullut siivooja. Siivoojat eivät ansaitse kovinkaan hyvin, koska heillä ei ole akateemista koulutusta. Huomaatteko jälleen symboliikan? Minä en. Ehkä se johtuu siitä, ettei minulla ole akateemista koulutusta. Toisaalta, jos olisin yliopisto-opiskelija, tarvitsisin silloinkin rahaa, sillä sekä sekä siivoojan, että opiskelijan on ostettava ruokaa ja maksettava vuokransa ja velkansa. Kaikki ihmiset tarvitsevat kai rahaa, paitsi ne onnelliset alkuasukkaat joissakin kaukaisissa maissa, jotka eivät ikinä ole kuulleetkaan yliopistoista tai siivoojista. Ensi kerralla minä pyrin alkuasukkaaksi. Ensi vuonna tähän aikaan en enää avusta Jylkkäriä, sillä todelliset alkuasukkaat eivät osaa kirjoittaa eivätkä lukea.
• Pyykkien pöllimistä ehkäisevää informaatiota aletaan jakaa näinä päivinä ylioppilaskylän pyykkitupiin. Kuva on lavastettu siinä esiintyvä henkilö ei ole pyykkivaras. PYYKKI FRI IKKI puhutti ylioppilaskylää TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄSSÄ asuvia ihmisiä on pitemmän aikaa askarruttanut pesutuvissa liikkuva pyykkivaras. Erityisesti rosvolle ovat kelvanneet naisten alusvaatteet. Useiden, pitkältä ajalta peräisin olevien havaintojen mukaan pyykkituvissa ja niiden lähistöllä on säännöllisesti nähty lukusJutexoasa. wsk<t<a.VJ!&, Va>Va. «x asu kylässä. On ilmeisen perusteltua epäillä, että nämä asiat liittyvät toisiinsa. Sama mies on toisinaan nähty kyttäämässä pyykkitupia muuallakin, tiettävästi ainakin sairaanhoito-oppilaitoksen asuntolassa. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet kyseisen miehen toimiin. 'Tällä kertaa asia on selvitetty. Poliisi on toiminut aktiivisesti asiassa ja pyrkii varmistamaan, ettei tällainen enää toistu", toteaa ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Piia Järvenpää-Kansikas Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaidenottolautakunta puolestaan on päättänyt levittää kylän pyykkitupiin ilmoituksia, joissa asukkaita kehotetaan tarkkaavaisuuteen asiaankuulumattomien norkoilijoiden suhteen sekä varotoimiin varkaiden varalta. Jos pyykkiä varastetaan tai ilkivaltaa havaitaan, pyydetään asukkaita ilmoittamaan asiasta isännöitsijälle tai poliisille. 6&&S KXUvH &SUVAS V e t t » tehneensä oudosta kulkijasta havaintoja jo useamman vuoden ajalta. Muutoin melko tavallisesti pukeutuvalta ja käyttäytyvältä vaikuttavan miehen lii— kuskelut herättivät havaitsijan huomion. "Kiinnitin huomiota siihen, että mies kävi pyykkituvissa monta kertaa päivässä ja ihmettelin myös, miksi hän lähti aina kylästä poispäin, eikä mennyt asuntoihin." Tämän perusteella havaitsija saattoi todeta, ettei kulkija ollut kylän asukkaita. Säännöllistä aikataulua tämä kuitenkin noudatti: kulkija kävi tuvissa aamupäivisin ja iltapäivällä. Hänellä on ollut tapana istuskella penkillä pyykkitupien lähistöllä; jonkun lähestyessä hän poistui kiireesti paikalta. Kyläläisissä herättämäänsä huomiota hän on haastateltujen mukaan koettanut myös hämätä tekeytymällä lenkkeilijäksi tai teeskentelemällä puhuvansa matkapuhelimeen. MUUAN NAISPUOLINEN kyläläinen kertoo törmänneensä pyykkituvissa luuhaajaan eräässä kylän taloista heinäkuun lopulla. Nainen oli kuullut varoituksia kyseisestä kuljeskelijasta, ja tunnisti siten pyykkituvan lähellä istuskelevan miehen, jonka näki nousevan ja menevän tupaan. Kertoja seurasi miekkosta perästä ja näki tämän pesukoneiden luona. Mies ei ilahtunut havaituksi tulemisestaan: reaktiona oli vihainen tiuskinta tyyliin: "Luulisi olevan parempaakin tekemistä kuin kytätä toisia". "Vastasin että kyllä hänen touhunsa tiedetään, jolloin mies lähti vihaisesti puhisten ja muniaan kourien pois paikalta", nainen kertoo. Kolmas haastateltu kyläläinen päätti kavereineen ryhtyä toimiin kuljeskelijan tekojen dokumentoimiseksi. "Muutaman tutun kanssa lähdimme kerran seuraamaan häntä. Otimme ylös kellonajat, jolloin hän liikuskeli kylässä ja kävi pyykkituvissa. Vaikka emme Täira\re\ Vainen v\crtst\ -nitään, dto&& hänellä silti ole asiaa pyykkitupiin." Tiedot vietiin eteenpäin isännöitsijälle, joka edelleen ilmoitti asiasta poliisille. Virkavallan puututtua kuljeskelijan puuhiin ei häntä enää viime aikoina ole kylässä nähty ALUSVAATTEITA ROHMUAVA, psyykkisesti ilmeisen ongelmainen, isokokoinen mies on ollut omiaan herättämään pelkoa etenkin naispuolisten kyläläisten keskuudessa. Likapyykinkin varastaminen on joka tapauksessa laitonta, eikä ulkopuolisilla kylän järjestyssääntöjen mukaan ole pyykkitupiin menemistä. Vaatteitaan menettäneiden lisäksi voi pyykkivarkauksista koitua haittaa muillekin kyläläisille. Joskus pyykkiä tiedetään viedyn pesutuvista siten, että koneista on katkaistu virta kesken pesuohjelman, kun pyykkääjä itse ei ole paikalla. Yftcrranan paäKie jatmxva^nsfiäKgtansut saattavat vaurioittaa koneita; korjauskulut lankeavat lopulta asukkaille, ellei aiheuttajaa itseään saada niitä korvaamaan. Varkauksien ja asiattoman pyykkituvissa liikuskelun ehkäisemisessä on siis kyse ylioppilaskylän asukkaiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä ei hysterian lietsonnasta. "Tarvitaan asukkaiden yhteisvastuullisuutta omasta asuinympäristöstään, niin ilkivallan estämiseksi kuin muutenkin", sosiaalisihteeri Järvenpää-Kansikas korostaa. • Kortepohjan pyykkivarkauksista kirjoitettiin myös Jylkkörissä 5/2001.
• a Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2001 .kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mikä on seideli? 2. Paljonko energiaa on 100 millilitrassa Pepsi Max -virvoitusjuomaa? 3. Minkälaista tutkimusta harjoittaa kirologi? 4. Mitkä ovat Esa Pakarisen viralliset etunimet? 5. Mikä Suomen jalkapalloliigan joukkueista on kuluvalla kaudella tehnyt vähiten maaleja kulmapotkujen jälkitilanteista? ALLIKKO 6. Kenen suunnittelema on eduskuntatalo? 7. Montako yhdysvaltalaista kulta-, platinatai multiplatinalevyä Elvis Presleyllä on? 8. Mikä oli ensimmäinen elokuva, jossa oli stereoääni? 9. Mikä maailman kaupungeista saavutti ensimmäisenä miljoonan asukkaan rajan? 10. Kuka on säveltänyt Itävallan kansallishymnin ? Mikä on optimisti? euieioiunse uoB||oh)S!sea:snNOa \Kio\rn snapeuiv BuefJiiOAA "01 •j>|8£SteuuonA'eujooy -g •rjKUEUUOnA eiseiuej uAousirj HBM '8 '(?|:d3 9L Bf gaiöujs L5 'eaunqie f9) WL U!U9i!SST"9 •{ess3uu8ur6't)uee)|eieou -ie |3 'einasoiiry UBSBEA "S seiesg s^iaaj"f Eisnuiiiiiniise» g tm 9'o) n s'2 z o>|)|Ed|0)tin|OOsri. 13SJHMSVA tarjolla tänään I nrinlla tänään o n J y | k k ä r i n osasto, jolla kerrotaan vinkkejä l d i | U U d i d l i d d i l J y V a S k y I ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyltplyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitleeseenjylkkari-tanaan@cc.jyu.fi NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo 25.10. saakka: Design for Architecture. Galleria Becker 19.9. saakka: Kati Immonen. Puutarhamaalauksia. Galleria Harmonia/Grafiikkakeskus 28.10. saakka: Lumo 2001. Kansainvälinen valokuvatriennaali. Keski-Suomen museo 28.10. saakka: Lumo 2001. Intohimo Passion. Suomen Käsityön museo 6.9.18.11.: Garde-robe. Maarit Mustosen tekstiiliveistoksia. 6.9.-18.11. Shikki to tekki -japanilaisia lakkaja valutöitä. Taidemuseo Suoja: 8.9.-2.12.: Lumo 2001. IntohimoPassion. Kv. valokuvatriennaali. TEATTERIT Huoneteatteri Kumi-Tarzan. La 15.9. klo 19 (ensi-ilta). Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Säädyllinen murhenäytelmä la klo 8.9. klo 14, pe 14.9. klo 19, la 15.9. klo 19. Suuri näyttämö: West Side Story pe 7.9. klo 19, la 8.9. klo klo 19, pe 14.9. klo 19, la 15.9. klo 14. P0P/R0CK/JA2Z/KLUBIT Domino Pe 14.9.: Vire-klubi. Elliot Ness, Erkko (Niitty, Jkl). Klo 21-03, liput 20 mk. Lisäinfo: www.niitty.org. Lulakko Pe 7.9. Metalliperjantai: Entwine, Silentium. 30/20 mk. La 8.9. Manboy + support. 30/20 mk. Pe 14.9 ja la 15.9. Kickstart. 90 mk/2 pv. Lisäinfo: www.mediakettu.jiop.fi/jelmu. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia ke 5.9. Koskettimilla. Joht. Markus Lehtinen. Laura Mikkola, piano. Teatteritalo klo 19. Liput 90/70/40 mk (15,14/11,77/6,73 eur.) Ke 5.9. Rikos-Klubi: Dr Robotnik live + DJs. 20 mk/K18 Ke 12.9. Uusien Ilta: Korento + Karumaa. 20 mk/K18 Pe 14.9. HUONEISTOklubin tupaantuliaiset. Janne Laurila, Petri Kautto, Muuntamo. Kyntiilänhämyä ja merkillisiä melodioita. Klo 2103.15 mk/K 18. RENTUKKA Ke 5.9. Uusien bileet. Klo 20-03. Liput 10 mk (ennen klo 21)/15 mk (klo 21-). Ti 11.9. Stammtisch-ilta. Järj. kv-valiokunta. j y y KV-VALIOKUNTA Valiokunnan kokous ma 10.9. klo 18 Yo-talolla. Suunnilcllaan syksyn toimintaa. Kaikki uudet ja vanhat tervetuloa! Ti 11.9. Stammtisch-ilta suomalaisille ja ulkomaalaisille opiskelijoille Rentukassa n. klo 21 alk. Luvassa mukavaa yhdessäoloa ja pientä ohjelmaa. Ti 18.9. Buddy-projekti alkaa klo 18 Minna Canthin patsaalta Kirkkopuistossa. Vielä ehdit mukaan kansainvälisten ystäväryhmien jäseneksi. Ilmoittaudu Saara Kokkoselle. saakokk@sl.jyu.fi. 050 355 3468. Ke 19.9. Globaalin ruokatalouden iha Yo-talon yläkerrassa klo 17 alk. "Miten indonesialainen kansalaisyhteiskunta on vasiannut uusliberalistiseen talouspolitiikkaan." Puhujana Mansour Fakih. To 20.9. KEHYcli kehitysyhteistyöryhmä kokoontuu Yo-talolla (lialliluskabinetti) klo 19 alkaen KOPOVAUOKUNTA Opintoja tiedcvaliokunta kokouslelce kesän jälkeisissä tunnelmissa ti 11.9 klo 18.00 Yo-talolla Asialistalla on mm. postikonin suunnittelua ja monenkarvaista löpinää yliopistoasioista. Kokouksen jälkeen voidaan lähteä epävirallisille opintoja ticdeolusille. mikäli keskusieluiden jatkaminen kiinnostaa Lisätietoja: koposihteeri Antti Vesala (jyykoposihteen@ccjyu.fi). Tervetuloa! Kullluunvaliokunnan kokous ti 18.9. klo 16.00 Ilokiven (ruokalan) takaosassa. Käsiteltävinä asioina mm. syksyn balcttiteissu, Kampus-kinon ohjelmistoon tutustuminen ja lipunmyyntivuorojen jako sekä tulevan talven ideoimia. LI I KU NTAVALIOKUNTA Liikuntavaliokunnan syksyn ensimmäinen kokous on Ilokiven hallltuskabinetissa ke 12 9 klo 18.00. Kokouksessa keskustellaan mm. syksyn värikkäistä tapahtumista. Lämmin tervetulotoivotus sekä uusille että vanhoille opiskelijoille! Terv. pj & sihteeri. 1ASA-ARV0VALI0KUNTA Tasa-arvovaliokunnan syksyn ensimmäinen kokous pidetään ke 19.9 klo 16 Yo-talon hallituskabinelissa yhdessä sopo-valiokunnan kanssa Kahvin ja pullan kera. Sihteeriehdokkaat silloin mukaan! Lisätietoja: valiokunnan pj. Jari Salka, satkul@kanelii.com, 044-2714503 hyvä olo Viikonloput ovat miltei parasta aikaa opiskelijaelämässä. Silloin ei yleensä tarvitse raahautua luennoille, vaan voi nukkua hieman pitempään ja hemmotella itseään muillakin keinoin. Suomen Ateenassa näitä keinoja riittää, mutta jos erityisen hyvä olo on vielä etsinnässä, kannattaa ensi viikonloppuna suunnata Hippokselle. Siellä järjestetään nyt Jyväskylän ensimmäinen Hyvän olon viikonloppu. "Elämyksiä, vuorovaikutusta ja virikkeitä", luvataan lljjvän olon viikonloppu -tapahtuman esitteessä. Tapahtumajärjestäjän Timo Lievemaan mukaan tapahtuman tavoitteena on tarjota hyvää oloa monipuolisesti pääpainopisteen ollessa liikunnassa ja terveydessä. Miksikään urheilutapahtumaksi ei hän halua viikonloppuaan leimata. "Yhteistyökumppaneiden kanssa pohdimme, että Jyväskylässä on paljon tietotaitoa saatavilla liikunnan puitteissa. Kaupunkihan on tunnettu kulttuuritapahtumistaan, mutta ihmisille pitää madaltaa myös kynnys liikkumisharrastuksiin ja tuoda esille alan osaamista", Lievemaa arvioi. Lievemaa löytää Hyvän olon viikonlopusta monia opiskelijaystävällisen tapahtuman piirteitä. Hän mainitsee muun muassa viikonlopun monet luennot ja näytteilleasettajat. Vaikka jälkimmäisten joukossa onkin kosmetiikkaedustajia ja ravintoloitsijoita, pitää Lievemaa tapahtumaa asiapitoisena pienen viihdemäärän kera. Kaljatelttoja ei tähän koko perheen tapahtumaan pystytetä. "Opiskelijaelämässä tulevat helposti tutuksi ravintolat ja elokuvat. Hyvän olon viikonloppu antaa kävijälle mahdollisesti toisenlaisia virikkeitä. Uuden opiskelijan on helpompi sopeutua uuteen elämäntilanteeseen, jos hän löytää mieluisen harrastusmahdollisuuden kaupungista. Emme esimerkiksi halua esitellä lääketiedettä pelkästään länsimaisesta näkökulmasta, vaan mukana on myös luentoja luontaishoidoista." •" Samassa tapahtumassa järjestetään lyöhyvinvoiniiseminaari, jossa keskitytään myös ihmisen mentaalipuoleen. Timo Lievemaa toteaa, että ihmiset hakevat nykyään harrastuksistaan elämyksiä. Sillä tavoin liikkuminen vaikuttaa myös psyykkeeseen ja jaksamiseen. Viikonlopun aikana erilaisia liikuntamuotoja Hippoksella esitellään myös lajinäytöksin. ANNAKAISA VAÄRÄNIEMI Hyvän olon viikonloppu Hippoksella 7.-9. syyskuuta. Vapao pääsy. www.lieveilmioproductions.fi/ hyvanolonviikonloppu.htm news in english FOR OFFER: GOOD FEELING VVeekends are almost the best time for students. One has no need to go to the lcctures, there is time to sleep a bit longcr and pampcr oneself. In Jyväskylä, knovvn also ;as the Atliens of Finland, there are many ways to pamper yourself but next weekend offers cven more ideas. The weekend of Good Feeling will be held for the first time at Hippos. According to the ar•ranger Timo Lievemaa the aim of the happening is to offer good feeling emphasiztng sports activity and health. There will be leciures and exhibitions about meidicine science, leisure activitics and the liitte. Weekend of Good Feeling at Hippos 7.-9. September. Free Entrance. ;hHp://www.lieveilmioprodudions.fi/hyvanolonviikon'loppu.htm CARNEVAL TO START THE AUTUMN The official opening day is the lifth of September but there is also a newtype culture oriented carneval at campus on 4.-6. of September. The programme indudes music, dance and juggling with Tire Some of the performances will be at the parade grounds next to Oppio building, some at the amphitheatre or in main building. The original idea for carneval came from the University Principal, Aino Sallinen, who represented the idea to Student Union in the beginning of the summer. "We want to show the skills and know-how of University In addition wc have also few groups outside the university to enliven the programme", says Marjo Kokkonen, the Secretary for Cultural Affairs. The Carneval Programme: Tuesday4.9. In Main Building Musica Choir At Amphitheatre: 1 lam University Thealre, Ipm Liekki: circus ads Parade grounds: 3pm Dance Iheatre G a m p , Sprain group, 4pm Järvisen lentokone: Finnish rock-pop VVednesday 5.9. At Amphitheatre: lOam Art dance ossociaHon, 12om Art donce assoiciotion, 3pm Art dance ossociotion Pbrade grounds: 12am Letting doves (ree, 2pm Liekki, 3pm Pakkouksen pojat (band), 4pm Dance theotre Cramp, Sprain group Thursday 6.9. Liekki group performing here and there EVirade grounds: 1 pm Ammondt, 2pm Sinfis (Universiry Symphony Orchestra) in small groups, 3pm Maohinkainen French and English dances from the 16th and 17th centuries, 5.30-6pm Puhkupillit, 8pm Korento, Liekki lightshovv internet: http://www.jyu.fi/ovaioisetAamevaali.hfml CONTROLLED PYROMANIA Minor burmvounds or bumed liair have not deterred Antti Nerg and Esko Korpinen from their hoi and fiery hobby. Both members of three man Liekki (Flame) group are self-learned but seasoned practioners with chains and stick of fire. "There are under ten groups such as ounv in Finland, and juggling with fire is such a new thing that it inierests people", say 18 years old Nerg. Performances are controlled and practised over and over again, but the group carrics a extinquishing blanket with them for safety. You can see the Liek-: ki group performing at the opening carneval of university, at campus on 4.-6. of September.
• Liikuntapedagogiikan fuksille Kirsi Hyväriselle Jyväskylän yliopisto oli ainoa vaihtoehto opiskelupaikkakuntalistalla. Jnä«tfIaiTfawl«skhti 9/2081 H TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN saapuvat kaupunkiin YLIOPISTOSSA OPINTONSA aloittavia uusia opiskelijoita, fukseja, saapuu tänäkin vuonna Jyväskylään suuri joukko. Uusien tulokkaiden sisäänottokiintiö on vajaat 1 800 opiskelijaa. Lisäksi urakoinnin aloittaa parisataa muuntokoulutettavaa sekä parisataa ulkomaalaista opiskelijaa. Jylkkäri keskusteli kolmen eri aloja edustavan fuksin kanssa. JARI-PEKKA RENKO saapuu Jyväskylään Kauhavalta. 20-vuotias Renko on tulossa opiskelemaan tietotekniikkaa informaatioteknologiseen tiedekuntaan. Edeltävistä elämänvaiheista merkittävä on varusmiespalvelus, jonka Renko suoritti kirjoitettuaan keväällä 2000 ylioppilaaksi. Toisin kuin monille muille fukseille, kaupunki ei ole Rengolle entuudestaan tuntematon. "Isoveljeni perheineen asuu Jyväskylässä, joten olen käynyt täällä paljon, ja paikka on aika tuttu", hän toteaa. Tuttu kaupunki ja kiinnostus tietotekniikkaa kohtaan saivat Rengon päätymään Jyväskylän yliopistoon, vaikka mahdollisuutena olisi ollut myös Tampereen teknillinen korkeakoulu. Pääsykokeissa ei Rengon tarvinnut hikoilla: hän pääsi yliopistoon suoraan ylioppilastodistuksen pisteiden perusteella. Eräs Rengon ystävistä on myös tulossa opiskelemaan samaa alaa; muutoin ei Renko vielä tulevia opiskelutovereitaan tunne. Etukäteen hän ei muutenkaan juuri suostu alkavaa fuksivuottaan koskevilla odotuksilla jossittelemaan: aika näyttää. "LIIKUNTATIETEELLINEN ON vain Jyväskylässä, joten oli vähän pakko tulla tänne", naurahtaa Kirsi Hyvärinen, liikuntapedagogiikan fuksi. Opiskelupaikkakuntana Jyväskylä on 20-vuotiaallc Hyväriselle muutenkin luonteva, sillä hän on kotoisin Laukaasta. Täkäläisessä ammattikorkeassa olisi ollut myös paikka fysioterapeuttiopintoihin. mutta liikuntaja terveystieteiden tiedekunta houkutti enemmän. Paikka Jyväskylän yliopistoon aukeni Hyväriselle nyt toisella yrittämällä. Pääsykokeisiin täytyi satsata kunnolla; preppauskursseillakin tuli käytyä pariin otteeseen. "Rahaahan siinä paloi, mutta se kannatti, kun nyt pääsin", Hyvärinen huomauttaa. Lukion jälkeinen vuosi on hänellä kulunut ensin töissä, sitten tammikuun alusta Tampereella urheiluopistossa. Samasta opistosta pääsi pari muutakin tyttöä Jyväskylän liikuntatieteelliseen. Kavereita Hyvärisellä tässä kaupungissa on muutenkin, muun muassa jalkapalloharrastuksen ajoilta muutaman vuoden takaa. Yliopistouransa aloittava liikunnanopiskelija suhtautuu tulevaan realistisesti. "Paljon tulee esiin uusia asioita, joita on opittava. Hauskaa opiskelijaelämää täytyy myös viettää ei opiskelujen kustannuksella, mutta täytyyhän välillä rentoutuakin." Putkitutkinto ei siis Hyväristä houkuta, sillä "pelkkää pänttäämistä ei pää kestäisi." Lukujen ohella hän aikoo hakeutua myös töihin. Niin ikään suunnitteilla on reissu Saksaan kaveria tapaamaan. LIISA KAASALAINEN, hänkin 20, tulee Jyväskylään Loimaalla, Varsinais-Suomesta, opiskelemaan puheviestintää. Tätä ennen Kaasalainen vietti vuoden Lahden kansanopistossa viestinnän linjalla. "Kun menin kansanopistoon, en vielä ollut perillä siitä, mikä olisi minulle oikea ala ja mitä ainetta haluaisin lukea. Opistossa minulle sitten syntyi käsitys, että yliopisto voisi olla minun paikkani. Näin en ollut ajatellut aiemmin", kuvailee Kaasalainen. Lahdessa Kaasalainen suoritti muun muassa puheviestinnän approbaturin ja saattoi näin osallistua sen suorittaneille tarkoitettuun erikoishakuun, jonka kautta pääsi Jyväskylän yliopistoon. Kaasalainen suunnitteli joka tapauksessa muuttavansa Jyväskylään opiskelemaan, jollei yliopiston varsinaisena opiskelijana, niin avoimen yliopiston kautta. Vaihtoehtona tosin olivat myös fonetiikan opinnot Helsingissä. Samassa pääsykokeessa oli suurin osa Lahden kansanopiston kurssikavereista. "Se oli sellaista yhteistä jännittämistä", Kaasalainen kuvailee. "Pääsykokeissa oli vain haastattelu, ei siis mitään tenttaamisia siitä, mitä tiedän jostain teoriasta. Se oli jännittävää, koska en oikein tiennyt, mitä minusta haastattelussa haettiin." Jyväskylä on jossain määrin tuttu kaupunki Kaasalaiselle, sillä hänen isosiskonsa opiskelee täällä. Kämppäkin on tiedossa siskon alivuokralaisena. "Odotukset ovat korkealla, mutta en oikein pysty määrittelemään, mitä odottaa", lausuu Kaasalainen hivenen arvoituksellisesti "Sen tiedän, että muutos tulee olemaan suuri, kun en kuitenkaan tiedä paljoa yliopisto-opiskelusta. Täytyy tietysti toivoa, että opinnot lähtevät hyvin liikkeelle." Opiskelut Kaasalainen joka tapauksessa aikoo pitää pääprojektinaan tulevana vuonna. Lukujen lähdettyä rullaamaan voi huomiota kiinnittää muihinkin asioihin, kuten liikunnallisiin harrastuksiin tarpeellisia nekin, jaksamisen kannalta.» Kirsi Hyvärisen luksisyksyn kulkua seuratoon Jylkkärin ensi numerossa aikovassa juttusarjassa.
• [ ] Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2001 KUTOSSIVUNKUVA > z i < m > " M i n u a kauhistuttaa, että Israelin linjana on nujertaa, nöyryyttää, alistaa ja köyhdyttää palestiinalaiset. Mitä muuta siitä voi syntyä kuin loputonta vihaa." (Ulkoministeri Erkki Tuomioja Suomen Kuvalehdessä 24. elokuuta 2001) PU0L1KUUNPARTITUURI Tästä s TAHDOT ELÄÄ KESKELLÄ AITOJEN ETKÄ AITO OLE ITSEKÄÄN JA AIDAT JOTKA SINÄ PYSTYTIT KUINKA NIISTÄ OHI KIERRETÄÄN KIERTYY IHMINEN ITSEKSEEN VALOPÄISEEN PIMEYTEEN PERÄSTÄ LOPUN, POHJIMMILTA KASVAVAT VARJOT, SAAPUU ILTA JOTA ISTUT TUOMITTUNA JA VALO PÄÄSSÄ TUNNELIN SE O N JUNA TIETENKIN KAUNIIT KULUTTAJANUORET KADULLA TOISIAAN TUIJOTTAA SILMISSÄ SIINTÄVÄT VUORET NIIDEN TAKANA ONNEN MAA TÄTÄ HULLUUTTA HAJALLE LYÖDÄ VOI El LEKALLA SAATI KISKOEN KESKIOLUTTA VÄLKETTÄ VAILLA O N VALTAVIRTA SELVITÄ El SAATA SIVUPOLUTTA uutisia RAVITSEMUSHANKE SAI LAATUPALKINNON Jyväskylän Terveyskeskussairaalan ravitsemushoidon hanke on saanut kaupungin sosiaalija terveyspalvelukeskuksen tämänvuotisen laatupalkinnon. Potilaiden ravitsemustilaa ja ruokailua koskevaa kehittämistyötä on tehty terveyskeskussairaalassa vuodesta 1996 lähtien. Lähtökohtana ovat olleet potilaiden toiveet ja uusin tutkimustieto iäkkäiden sairaalapotilaiden ravitsemuksesta ja sen merkityksestä kuntoutumisessa. Nyt kolmatta kenaa jaettu laatupalkinto on s uuruudcltaan 7 000 markkaa, ja sitä tavoitteli k aikkiaan 14 hakijaa. Lisäksi palkintoraati jakoi kolme kunniamainintaa. Kunniamaininnat saivat perheneuvola päivystyksen ja nopeutetun vastaanottokäytännön kehittämisprojektistaan, Pupuhuhdan toimintakeskus suomi toisena kielenä -opetuksestaan ja niin ikään Terveyskeskussairaala ihonhoidon scurantahankkeestaan. PÄÄRAKENNUS REMONTTIIN Jyväskylän yliopiston päärakennusta peruskorjataan. Urakan tuomista uudistuksista merkittävin on hissi, joka helpottaa liikuntarajoitteisten pääsyä juhlasaliin. Rakennuksen toiminnot on siirretty remontin ajaksi muualle: humanistisen tiedekunnan, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuslaitoksen kansliat sekä Rehtori-instituutti A-rakennukseen, muut OKL:n toiminnot muihin pisteisiin eri puolilla kaupunkia. Yleisten tenttien pitopaikasta löytää tietoa Liikunnan aulasta. Päärakennuksen remontti kestää noin vuoden ja se toteutetaan vaiheittain. Elokuun lopulla aloitettiin ulkotyöt, joihin kuuluu lähinnä rakennuksen salaojituksen uusimisia. Sisätyöt hissin lisäksi muun muassa ATK-pisteiden lisääminen sekä erilaiset LVI-työt aloitetaan tämän kuun puolivälissä. Juhlasalin osalta työ on valmis tammikuussa, muut osat elokuussa 2002. Rakennuksen ulkoasua korjaustöillä ei muuteta. Töitä tekemässä on useita eri urakoitsijoita; kaikkiaan remontin kustannusarvio on 27 miljoonaa markkaa. KOLME UUTTA PROFESSORIA JY:OON Jyväskylän yliopiston hallitus nimitti elokuun lopulla tekemällään päätöksellä virkoihin kolme uutta professoria, jotka ovat aloittaneet tehtävissään syyskuun alusta. Englantilaisen filologian professorin virassa aloittaa FT Arja Piirainen-Marsh. Niin Oulun, Brunein kuin Jyväskylänkin yliopistoissa työskennellyt PiirainenMarsh tunnetaan erityisesti keskusteluja diskurssianalyysin keinoja hyödyntävistä tutkimuksistaan. Taloushistorian professoriksi puolestaan nimitettiin FT Ilkka Nummela. En opetusja tutkimusviroissa Jyväskylän yliopistossa toiminut Nummela on suomalaisen taloushistorian laaja-alainen tuntija. Kolmas virkaanastuja on epäorgaanisen kemian professorina syyskuun alusta aloittanut FT Reijo Sillanpää. Katalyytteja ja metallikomplekseja tutkinut Sillanpää on aiemmin työskennellyt yliopistoissa Turussa ja Cardiffissa. YLIOPISTOYHDISTYKSESTÄ SÄÄTIÖ Vuodesta 1918 saakka toimineen Jyväskylän Yliopistoyhdistyksen toimintaa on siinynyt jatkamaan Jyväskylän yliopistosäätiö. Yliopistoyhdistys lakkautettiin 21. elokuuta, ja sen omaisuus lahjoitettiin viime vuonna perustetulle yliopistosäätiölle. Säätiön säännöt ja tehtävät pysyvät samoina kuin yhdistykselläkin; tarkoituksena on edelleen yliopiston taloudellinen tukeminen voimavarojen mukaan. Jyväskylän Yliopistosäätiö suuntaa tukea etenkin yliopiston tieteellisen kärjen tukemiseen ja kansainvälistymiseen. Lähinnä kiinteistösijoituksilla omaisuuttaan kartuttanut säätiö on muun muassa äskettäin jakanut miljoona markkaa tutkijatohtoreiden kansainväliseen vaihtotoimintaan. Säätiön asioita hoitaa 24-jäseninen valtuuskunta, jota johtaa kaupunginjohtaja Pekka Kettunen. Fuksien ohjaukseen on tulossa edistystä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on kehittänyt tälle syksylle uusia tapoja tarjota apua ja neuvoja opintonsa yliopistossa aloittaville. JYY on tuottanut uusille opiskelijoille fuksioppaan. Lisäksi JY^ palvelee yliopiston kirjaston aulassa olevan infopisteen kautta tämän viikon ajan. "Fuksiopas on ylioppilaskunnan koostama opas, joka on tehty fukseille avuksi alkuun pääsemisessä. Oppaassa käsitellään aiheita, jotka aktivoivat kaikenlaiseen tekemiseen myös opiskelun ohella", selvittää julkaisun toimittaja Jutta Laino Opintoihin, opiskelijan asemaan ja JYYn piirissä tapahtuvaan toimintaan liittyvien tietojen ohella fuksiopas informoi lukijaansa myös mahdollisuuksista, joita Jyväskylässä vapaa-ajan viettämiseen on: kulttuuria, urheilua, ostoksia, ravitsemusliikkeitä. Opas jaetaan uusille opiskelijoille tutorien kautta. JYYssä aiotaan tehdä fuksioppaasta jokasyksyinen julkaisu, jota kehitetään lukijoilta saadun palautteen perusteella. Yliopiston pääkirjastolla puolestaan on koko avajaisviikon (3.-7.9.) ajan toiminnassa infopiste. JYYn henkilökuntaa on paikalla päiväsaikaan ja infomateriaalia on jaossa muulloinkin kirjaston aukioloaikana. "Yliopiston kirjasto on hyvä paikka JYYn infopisteelle. Ensimmäisellä viikolla, ennen tutustumiskierroksia, moni ei vielä tunne ylioppilastaloa, jonne tulla kysymään neuvoa sihteereiltä", huomauttaa myös infopisteestä vastaava Laino. "Tarkoituksena on tarjota apua ongelmiin ja vastauksia kysymyksiin. Kyselemään saa tulla reippasti." TUOMAS TIRKKONEN JYYn infopiste yliopiston pääkirjaston oulosso 3.-7.9. klo 10-16 (molerioolio soatovillo muulloinkin kirjaston aukioloaikoina), Ylioppilaskunta verkossa: www.co.jyu.li/~jyy iMJiKjju.isiuJ^ v»|_i-... . _ t l l > A u Ä A D / l ^['Mj<, "4iMifcVbljUJ»! l u O l l b c >j.i/.v -IfltCBft&J i . j l i i i J ^ c i i j j l . V J J i J i l ' . j ' j J ( J V l S i
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2001 Korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala, toimistosihteeri Mirja Ritvonen, pääsihteeri Matti Mäkinen, sosiaalisihteeri Piia Järvenpää-Kansikas, kansainvälisten asioiden sihteeri Janna Koivisto ja kulttuurisihteeri Marjo Kokkonen työskenteJYYn tiedotussihteeri Tiina levät ylioppilastalolla. Teijonsalo. Sihteeri pelastaa A I A A | | TEKSTI: JUHA KAUPPINEN opiskelijan Lopeta se jääräpäinen uraputkeen huhuilu, ja pidä mielesi virkeänä. Tässä sinua auttavat JYYn sektorisihteerit. Siis ketkä? 24-VUOTIAS JANNA KOIVISTO on vastikään toimessaan aloittanut ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden sihteeri. Pääaineenaan sosiologiaa ja sivuaineinaan psykologiaa sekä kulttuuriantropologiaa opiskellut Janna on aiemmin ollut aktiivisesti mukana kv-valiokunnan toiminnassa. Hän on järjestänyt muun muassa vaihto-opiskelijoiden ja suomalaisopiskelijoiden ystävystymistä helpottavaa Buddy-projektia. Suhteet valiokuntaan pysyvät vastaisuudessakin tiiviinä, sillä jokainen JYYn sihteeri (lukuunottamatta tiedotussihteeriä) toimii myös oman sektorinsa valiokunnassa sihteerinä ja esittelijänä. "Tuntuu siltä kuin saisin harrastuksestani palkkaa", Janna pohtii. 'Työ vastaa kaikkea sitä, mitä haluan tehdä. Saan työskennellä mukavien ihmisten kanssa, luoda ja suunnitella vapaasti. Työ vaihtoopiskelijoiden ja kehitysyhteistyön parissa on kiinnostavaa", hän jatkaa. Kehitysyhteistyö on yksi niistä osaalueista, joita Janna aikoo nostaa enemmän esille JYY-vuotensa aikana. 'Tavoitteenani on myös pitää toiminta sellaisena, että ihmiset voivat helposti osallistua. Se tietenkin vaatii minulta enemmän valmistelua." Jannan mukaan helpoin tapa aloittaa kv-toiminta on vaikkapa osallistua Buddy-projektiin tai tulla mukaan tiistaisin järjestettäviin Stammtisch-iltoihin ravintola Rentukkaan. Myös valiokunnan sähköpostilistalle (kv-lista@ majordomo.jyu.fi) voi liittyä kuka tahansa kansainvälisistä asioista kiinnostunut. "PÄÄASIASSA työaikani kuluu opiskelijoiden asumiseen, toimeentuloon ja terveyteen liittyvien ongelmien ratkomiseen", kuvailee JYYn 24-vuotias sosiaalisihteeri Piia Järvenpää-Kansikas. Piia on kasvatustieteen maisteri ja terveystieteen kandidaatti (pääaineena terveyskasvatus). Lisäksi hän on opiskellut kaksi vuotta psykiatrista sairaanhoitoa. Piia aloitti työnsä sopo-sihteerinä 9. heinäkuuta. "Tyypillisesti olen tekemisissä riviopiskelijan kanssa sillä tavalla, että hän soittaa minulle pyytääkseen apua jossain ongelmassa. Työni on kaikkea muuta kuin tylsää ja ennalta-arvattavaa, koska saan olla tekemisissä hyvin erilaisten ihmisten kanssa", hän kertoo. Opiskelijoiden henkilökohtaisten ongelmien ratkomisen lisäksi Piialla on kiinnostusta ja osaamista terveydenedistämisasioihin ja esimerkiksi YTHS.n toimivuuden kehittämiseen. Näissä asioissa on avuksi aiempi kokemus erilaisissa terveydenedistämisprojekteissa. 22-vuotias yleisen historian opiskelija Antti Vesala on JYYn tuore korkeakoulupoliittinen sihteeri. Hän on tuttu naama JYYn edustajistosta, jossa takana on yksi vuosi varajäsenenä ja puolikas kausi varsinaisena jäsenenä. Antti on myös opintoja tiedevaliokunnan entinen puheenjohtaja, joten tuore virka koposihteerinä on luontevaa jatketta aiemmalle kokemukselle. "Olen aina tykännyt nalkuttaa, ja tässä työssä jos missä sitä pääsee tekemään", Antti letkauttaa. Siistimmin sanottuna: Tehtävänäni on toimia joko ojennettuna käsivartena tai nyrkkinä yliopiston opiskelijoiden ja yliopisto-organisaation välillä. Käytännössä huolehdin opiskelijoiden oikeusturvasta opintoihin liittyvien asioiden kanssa." Tässä auttaa Antin asenne, jota hän kuvailee sanoin "Tappavalla vimmalla loppuun asti". Antin mukaan kopo-sektona vaivaa sisäsyntyisestä tietynlainen mediaseksittömyys. Uusia toimijoita tullaan houkuttelemaan mukaan projektimaisella toiminnalla. Tällöin ihmisten ei tarvitse sitoutua talkoisiin liian pitkäksi aikaa. Juuri tällä hetkellä korkeakoulupoliittisen sihteerin päivät kuluvat muun muassa opetuksen laadunarviointihankkeen (OPLAA) parissa. Syksymmällä käynnistyvällä etana-projektilla puolestaan pyritään lyhentämään tentaattorien toisinaan ylipitkiksi venyttämiä tenttien tarkastusaikoja lähettämällä myöhästelijälle etanan kuvalla varustettu kortti. 27-VUOT1AS FOLKLORISTIIKAN PÄÄAINEOPISKELIJA Leena Kuukasjärvi oli omien sanojensa mukaan hyvin yllättynyt kuullessaan tulleensa valituksi Kortepohjan vapaa-aikasihteeriksi. Hän aloitti toimessaan 20. elokuuta. "En ole ollut mikään KVAT-aktiivi (Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta). Sen sijaan olen ollut aktiivisesti mukana tasa-arvovaliokunnan, kahden ainejärjestön (NASTA ja DIAARIO) sekä Jyväskylän SETA:n toiminnassa". Leena luettelee. Ylioppilaskylän asukkailta hän toivoo erityisesti palautetta ja uusia ideoita. "Jos joku kokee osaavansa jonkun asian hyvin ja haluaa opettaa sitä muille, niin me voimme järjestää aiheesta kurssin. Esimerkiksi näytelmä-kurssille ollaan nyt etsimässä vetäjää." Syksyn erikoisuuksista Leena mainitsee muun muassa erikoisten urheilulajien liikuntapäivän, jonka aikana on tarkoitus tutustua tavallisempien lajien ohella esimerkiksi pottapalloon ja saappaanheittoon. Leenan suunnitelmiin kuuluu myös yhteistyö muiden valiokuntien kanssa: "Esimerkiksi liikuntavaliokunnan järjestämänä liikuntapäivänä ohjelmaa voisi olla myös yo-kylässä." Ylioppilastalolla ja yleisemmin opiskelijoiden keskuudessa kulttuuriasioista vastaa 1. kesäkuuta alkaen kulttuurisihteerinä toiminut Marjo Kokkonen. 29. Marjo on aiemmin työskennellyt muun muassa Jyväskylän kaupungin kulttuuripisteissä, Alvar Aalto-museossa, kulttuuritoimen keskuksessa sekä Uudenmaan taidetoimikunnassa. Hän on myös opettanut taidehistoriaa, joka on yksi hänen kolmesta pääaineestaan. "Halusin kokemusta järjestötyöstä. Tässä työssä työnkuva on itsenäinen, saa kehittää toimintaa melko vapaasti." Syksyn projekteista maininnan ansaitsevat uusien opiskelijoiden tutustuttaminen kaupungin kulttuuriin ja yliopiston avajaiskamevaalit (katso sivu 17). Marjon mukaan molempien hankkeiden järjestämisessä hänelle on ollut runsaasti hyötyä aiemmasta kokemuksestaan Jyväskylän kulttuurin parissa. "Haluan tuoda enemmän esille korkeakulttuuria, jotta ihmiset saavat mahdollisuuden valita. Yo-kunnan kuorotoiminta on muun muassa käynnistymässä. Toisaalta tarkoituksena on myös säännöllistää Ilokiven bänditoimintaa ja ennen kaikkea siitä tiedottamista. Tämä projektihan käynnistyi jo minun edeltäjäni aikana viime talvena." "Kaiken kaikkiaan tavoitteena on saada alulle sellaisia projekteja, jotka voisivat jatkua vielä senkin jälkeen, kun itse siirryn sivuun. Eli jatkuvuutta lisää." VIIME LUKUVUODESTA asti JYYssä työskennelleitä sihteereitä ovat pääsihteeri Matti Mäkinen ja tiedotussihteeri Tiina Teijonsalo. Pääsihteeri toimii koko ylioppilaskunnan sihteerikatraan esimiehenä, tiedotussihteerin vastuulla puolestaan ovat JYYn tiedotusasiat, muun muassa kerran viikossa ilmestyvän uutistiivistelmän, Jyytisten, toimittaminen. Sihteerien lisäksi Ylioppilastalolla haahuilee Jyväskylän Ylioppilaslehden kolmihenkinen toimitus, johon kuuluvat toimittaja Annakaisa Vääräniemi, päätoimittaja Juha Kauppinen sekä 13. syyskuuta asti siviilipalvelusmies Tuomas Tirkkonen. 15.9. siviilipalvelukseen astuu Lassi Toivanen. Jylkkärin toimitusta saa vaivata kun siltä tuntuu vaikkapa juttuideoiden merkeissä. • eiih! TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N N A N KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA S O S I A A L I SIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Kesäkoululaiset Taas on kesä mennyt ja helteiden mukana kesäkoululaiset omille mailleen. Perinteiseen tapaan kaikki Kortepohjan tyhjät soluasunnot täyttyivät viimeistä sijaa myöten. Asuntojen vakiasukkaiden harmiksi osa koululaisista ci oikein sopeutunut soluasumisen solidaariseen kimppahenkeen. Tyhjensipä joku kämppiksensä jääkaappiakin sitä mukaa kun kiltti ja vieraanvarainen kämppis sen muisti täyttää. Myös vakiasukkaiden muun omaisuuden omistussuhde tuntui muuttuvan joillekin hieman epäselväksi yhteiselon jatkuessa. Muutamat vierailijat osoittivat kiitollisuutensa vieraanvaraisuudesta pakkaamalla kotiinlähtiessään mukaansa asunnosta löytyneet viinapullot, jollekulle olivat kelvanneet jopa veitset ja haarukat. Erityisesti vakituiset asukkaat ovat ärsyyntyneet siitä, että he eivät tienneet kuinka kauan yhteiselo kesäkoululaisten kanssa tulisi jatkumaan. Kesäkoululaisia oli tänäkin vuonna tulossa enemmän kuin oli tyhjiä paikkoja soluissa. Oman riemastuksensa aiheutti myös miesasukkaiden sijoittaminen naispaikoille. Asunnoille aiheutuneet vahingot korjaa Kortepohja, mutta yksityisille asukkaille ei kesäkoululla heru korvauksia esimerkiksi syödyistä ruuista. Ensi kesänä tiedottamista pyritään parantamaan esim. asuntoihin jaettavilla tiedotteilla. Vakiasukkaille kerrotaan, kuinka kauan vierailijat viipyvät asunnossa ja annetaan mahdollisuus varautua evakuoimaan omaisuutensa parempaan turvaan, jos ei itse asu asunnossa saamaan aikaan kuin kesäkoululaiset. Kesäkoululaiset siis tulevat ensi kesänäkin hyttysten mukana... PIIA JÄRVENPÄÄ-KANSIKAS, JYYn sosiaalisihteeri
• • • • • • • • ^ • • • • H I Microsoft" [Office T&^!S3fEiEsn!Km?^Wai^MnmmSsait Microsoft £>fficefip STUPBA/T UÖBAJCB &Q W>~ koululaisille, opiskelijoille Ja opettajille. Katso lähin Jälleenmyyjäsi: miCroSoftfi/partnerS Tarjous i/omassa l.iÖ.ZOOl asti. Microsoft-fi / officesp i
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 9/20U-1 Ylioppilaan Aakkoset TEKSTI: JUSSI LAITINEN KUVITUS: MERVI HEIKKILÄ Tämä on Jylkkärin lahja Sinulle, hyvä fuksi. Tästä listasta löydät olennaisimmat opiskeluun ja yliopistomaailmaan liittyvät asiat toivon mukaan tutussa järjestyksessä. LeiKkaa irti, laita talteen, aakkosista voi olla arvaamatonta hyötyä juuri aloittamallasi akateemisella uralla... A Approbatur. Realistinen tavoite ensimmäiselle vuodelle. Ainakin jos otetaan huomioon Kauppakadun approbatur. B Boheemielämä. Ei synonyymi, vaan hyvä vaihtoehto opiskelijaelämälle. C -rakennus eli päärakennus. Sen isossa juhlasalissa käydään .opiskeluaikana kerran (kuuntelemassa tervetuliaispuheet) tai kahdesti (kuuntelemassa tervetuliaispuheet ja promootiossa). D Darwinismi. Edelleen kova sana, ja kaikissa tiedekunnissa. Vahvimmat pärjäävät kilpailussa ja niin edelleen. Lajien syntyä luetaan etenkin liikuntatieteellisessä. E Eksistentialismi. Aina muodikas filosofia yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, varsinkin siihen liittyvä olemassaolon ahdistus. Eräs hoitokeino, vaikka vain väliaikainen, on pääaineen vaihtaminen. F Filosofia. Kaikkien tieteiden äiti, ja varteenotettava sivuaine. Termi on kärsinyt inflaation yliopistolla: kaikkihan olemme filosofian ylioppilaita ja meistä tulee filosofian maistereita, vaikka emme olisi lukeneet riviäkään itse asiasta. G Gradu. Voisiko joku kenoa meille mikä se on? H Huijaaminen. Jalo taito opiskellessa, ja olennainen osa tieteellistä kirjoittamista. Huomaat sen viimeistään kun ymppäät graduusi ylimääräisiä viitteitä ja verifioit hypoteesiasi äärimmäisyyksiin asti. Introverttiys ja individualismi. Molemmat ovat menestymisen edellytyksiä yliopistomaailmassa. Joukossahan tyhmyys tiivistyy. J Jyväskylä. Kotipaikkasi tästä ajasta ikuisuuteen. Small taik paikallisten kanssa sujuu, kun ylistät Aallon arkkitehtuuria tai kerrot kuuluvasi Keskustapuolueeseen. K KELA Kuka Elättää Lukevan Askeetin? L Liikuntatieteellinen. \&nha kunnon doping-sponsori. Mitä muutakaan huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa voidaan tehdä? M Mattilanniemi. Yhteiskuntatieteilijöiden hautomo, vaikka tarkoittaakin useimmille lähinnä ATK-keskusta ja hyvää ruokalaa. N ^ ^ Oppiminen. Naiivius. Sitä tarvitaan, jos akateeminen kyynisyys yllättää. Oppiminen. Älä ota sitä vakavasti. P Poliittisuus. Ehdottomasti out yliopistoväen keskuudessa. Li kaa maineen ja vaarantaa tulevaisuuden. Osallistumisella tarkoitetaan täällä tenttiin menemistä. Q Quo vadis? R Rakastuminen. Piristää opiskelijan elämää mutta hidastaa opintojen edistymistä. Paitsi jos toinen osapuoli sattuu olemaan professorisi. S Skitsofrenia. Tervetuloa kerhoon. Mielenterveysongelmat ovat järkyttävän yleisiä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, ja hoitoresursseista on tietenkin puutetta. Ennalta ehkäisevää hoitoa suositellaan (ks. kohta O) T Tutor. Hänen puoleensa voit kääntyä kaikissa ongelmatilanteissa (allekirjoittaneen tutor tosin kenoi ryhtyneensä hommaan koska kukaan muu ei suostunut). Ulkopuolinen rahoitus. Eettisesti epäilyttävä, mutta varsinkin muodikkaille tieteenaloille elintärkeä tulonlähde. V Vakiopaine. Nimestään huolimatta hyvä paikka rentoutua rankan tentin tai viikonlopun -jälkeen. W The Wall. Asia, jonka osaksi me kaikki opiskelijat päädymme koulutuksen myötä... kuin pienet tiiliskivet... ' Xena. > Yllätysvierailija tylsillä luennoilla. Y Ylistönrinne. Mystinen avaruusasemaa muistuttava rakennelma, jossa luonnontieteilijät tuhlaavat verorahoja. ' Zen. Sitä kannattaa soveltaa tieteeseen, i jos haluaa pysyä ikuisena opiskelijana. Ä Pakkoruotsi. Siitä ei pääse koskaan eroon, ei edes yliopistossa. Eikä ainakaan ilman veristä kapinaa!!) A Älykkyys. Ei välttämättä auta yliopistossa (katso kohta H). O O-mappi Oikea paikka puoleenväliin jääneille opinnäytetöille sekä turhia pelkoja lietsoville lehtijutuille.
• • • • • Jeesus, viina, hulluus r F itr nr piiMii.i iiuiluvi.UiOpiskelijalounaalla maha kylläiseksi M TEKSTI JA KUVAT: /> ANNAKAISA VAARANIEMI Lounaan hinta jättää joidenkin mielet kiukkuiseksi Hallituksen budjettineuvoitteluissa yksi kädenväännön paikka oli opiskelijoiden ateriatuen kehittäminen. Ateriatuen riittävyys jakaa myös opiskelijoiden mielipiteet. selle, mutta hänen mielestään myöskin opiskelijalounaan hinta-laatusuhde on mitä loistavin. Hän ei kaipaa uutta hinnoittelupolitiikkaa opiskelijaruoka-asiassa. "Se olisi jo liian halpaa ruokaa, jos vaikka markkakin otettaisiin pois opiskelijalounaan hinnasta", tuumaa Mäkelä. Myös Pauliina Innon mukaan opiskelijalounaan hinta ei ole lainkaan paha. Hän kertoo käyvänsä päivittäin syömässä opiskelijaystävälliseen hintaan. Ylioppilaskunnan omistama llokivi on Innon suosikkiravintola. OPETUSMINISTERIÖ OLI esittänyt vuoden 2002 valtion talousarvioon noin yhden markan korotusta ateriatukeen. Korotusehdotus pieneni budjettiriihessä kuitenkin puoleen. Opiskelijalounas halpenee siis 50 pennillä ensi vuonna, jos esitys menee läpi eduskunnassa. Viimeksi tämän vuoden alussa lounaan hintaa korotettiin markalla. Antti Sioiii 11 mielestä samaan aikaan pitäisi myös opiskelijoiden toimeentulotukea nostaa; pienetkin hinnanmuutokset tuntuvat opiskelijoiden kukkarossa. Stolt toivoo, että ateriatukea nyt todella nostettaisiin. Stolt sanoo käyvänsä syömässä opiskelijaravintolassa noin kerran tai pari viikossa kesällä harvemmin, mutta luentojen aikaan hieman useammin. Muuten hän suosii kotona kokkaamista. Myös Sanna Rikala suosii samaa lounaslinjaa. "Ehkä kävisin useammin syömässä opiskelijaruokalassa, jos aterian hinta olisi halvempi. Semmoinen kymmenen markkaa aterialta olisi sopiva hinta lounaalle opiskelijan taloudessa", Sanna Rikala heittää. JONI MÄKELÄ sen sijaan toteaa ruokailevansa joka päivä opiskelijaruokalassa. Kodin läheinen sijaintipaikka tuo hänet syömään kampukOPISKELIJALOUNAAN HINNALLA, 12-15 markalla, ei monikaan opiskelija kykene loihtimaan yhtä monipuolista ateriaa kotona kuin mitä samalla rahalla saa opiskelijaravintolassa, jossa lämpimän ruoan kera saa myös salaatin ja usein myös ruokajuoman sekä leivän. Sanna Nieminen sanoo olevansa typertynyt siitä, että opiskelijalounaan hintaa yritetään saada markkaa tai paria halvemmaksi. Nieminen toteaa, että jos syömään lähdetään, niin silloin myös syödään hyvin. Lounas kuuluu opiskelijankin perustarpeisiin. "Opiskelijaruokalasta saa hyvää ja kunnon ruokaa. Käyn noin pari kertaa viikossa siellä syömässä. Monesti menen ihan puhtaasta laiskuudesta, kun aina ei jaksa tehdä kalapuikkotai muita mössöjä kotona." Ainoa Niemisen kritiikki opiskelijalounasta koskien liittyy ruoan määrään. "Olen huomannut, että saan aina vähemmän ruokaa kuin muut, koska olen nainen ja pienikokoinen. Miehet saavat enemmän ruokaa, ja se on epäreilua." Henkilökohtaisella tasolla asia ei Niemistä kuitenkaan haittaa, enemmänkin yleisesti ottaen.» Joni Mäkelä. Sanna Rikala ja Antti Stolt. Pauliina Inno. I H J m $ W i n Ylioppilaslehti 9/2001 TT JUKKA KOMPPA asettaa arvostelijalle mahdottoman tehtävän. Hänen uusi lanansa Minä olen kertoo ylenpalttisella avoimuudella Kompan mielisairaudesta, jolle on annettu nimeksi "skitsoaffektiivinen häiriö, masennusoireinen muoto". KUN KOMPPA sanoo olevansa erittäin kiitoksenkipcä ihminen ja samalla paljastaa kaiken sairaudestaan, niin arvostelijalle jää vain huonoja vaihtoehtoja: joko kehua kirjaa, jolloin hän helposti näyttäytyy armottoman rehelliselle kirjailijalle epärehellisenä mielistelijänä, tai arvostella kriittisesti, jolloin hän pääsee osallistumaan taudin oireiden jatkokehittelyyn. Aina löytyy minunkaltaisia hulluja, jotka yrittävät stepata tällaisilla nuorilla. MEILLE TUTTAVILLE, jotka mainitaan omilla rumillaan (ei tosin minua) ja joita Keskisuomalaisen entisellä kulttuuritoimittajalla riittää, Jukka Kompan kirja antaa tilaisuuden tirkistellä hänen elämäänsä. Tämän jälkeen mikään on tuskin latteampaa kuin kysymys "mitä sinulle Jukka nykyään kuuluu", kun mies seisoo alastomana kirjansa sivuilla ja puhuu Jeesuksesta. SAMA ITSENSÄPALJASTUS jättää hieman kiusaantunen olon. Mitä ihmettä minä teen näin yksityiskohtaisilla tiedoilla toisen elämästä? On tosin myönnettävä, että kirjoittajan ankara ja vakava rehellisyys itseään kohtaan luo kirjaan imun, joka pakottaa lukemaan kirjan yhdellä istumalla. MINÄ EN OLE ihan varma, vetääkö sama imu tuttavien ulkopuolella, mutta katsoiaanhan telkkaristakin kaikenlaisia tunnustuksia. Ehkäpä tällaiset teokset tekevät kirjallisuudelle samaa kuin ns. todellisuus-tv dokumentille. MINÄ OLEN muistuttaa vahvasti jyväskyläläistä ralliviikonloppua. Siinä on paljon ihmisiä, viinaa, hölmöilyä, omaa ja toisten typeryyttä, humalassa autolla ajelua, kapakkailtoja, kauniita naisia ja uskonnollista herätystä. Niiden avulla saa melkoisen sotkun aikaiseksi. Kompan kirja kerää roskat ja kompostoi ne kirjallisuudeksi. TAHTOMATTAAN Komppa tulee paljastaneeksi myös keskisuomalaisuuden taudinkuvan. Kompan opiskelukaveri Esa sanoo: "Me olemme kaiken keskipisteessä. Suomi on itäisen ja läntisen maailman välissä. Jyväskylä on keskellä Suomea, Jyväskylän keskus on yliopisto, kirjasto on yliopiston keskus, kahvion on kirjaston keskus, tämä meidän pöytämme on kahvion keskipisteessä." Vauhkonen TÄTÄ POLIITTISTA "skitsoaffektiivista häiriötä" kutsutaan provinsialismiksi. Sellaisen harhan vallassa elävä luulee olevansa kaiken keskipisteessä, mutta muut näkevät henkilön koomisena syrjäkyläläisenä. EPÄILEMÄTTÄ KOMPPA on kirjoittanut parhaan kirjansa. Kirjallisuuden jumalan julma tuli polttaa jo, muita mistä löytyisi liekin jalostava kepeys? JOUNI VAUHKONEN ^/aijopääkkäfi Ry P p y i lyö : Moni ikäiseni ystävättäreni on jo tehnyt ikävän i i havainnon: naamassa on ryppyjä. Tämä ilmiö : on usein perua bilettämisillalta, jolloin silmät; ovat juuri sopivasti harottaneet naisten vessan : kirkkaan peilin luona. Itse en ole vielä kokenut moista, vaan jotain paljon pahempaa. Kosmei ; tologikaupan myyjä antoi vastikään ilmaisia j : ryppyvoide-näytteitä. Ne ovat tehokas suoja : i ihon vanhentumista vastaan j o 23-vuotiaallej kin. Rita Srömmerkin on jo sanonut, että hän tykkää vanhenemisesta ja siitä, että iho ryppyyntyy. Minäkin olin ajatellut, että vasta tuosj sa kymmenen-kahdenkymmenen vuoden i j päästä rypyt ovat ajankohtainen asia, kuten : myös jakkupuvut ja käsilaukut. Ikäryppyilyä tuntuu kuitenkin olevan myös se, että nuorta ; naista ei oteta vakavasti töissä ellei hän ole pu: keutunut jakkupukuun ja korkokantakenkiin. i Hiustenkin pitäisi olla mielellään nutturalla. EiI hän paksupohjatennareita ja kiiltäviä trikoopai: | toja pue ylleen kuin korkeintaan kymmenen: vuotiaat, jos enää hekään. Nuortenlchdissä j kun myös mainostetaan "näin meikkaat itsesi aikuisemman näköiseksi". Koko vartalon peittävät kaavut ovat kai mie; lessä niillä opettajilla, jotka ovat keksineet kouluunsa niin sanotun pukeutumiskoodin. Siis i täällä Suomessa. 90-luvun alussa samanlaiseen sääntöön törmäsin kyllä ollessani Kaliforniassa vaihto-oppilaana, mutta siellä sääntöjä tehtiin ijengisotien lopettamiseksi. Punainen huivi kaulassa tai mustat leveälahkeiset farkut olivat merkki tiettyyn jengiin kuulumisesta. Vastapuoli ahdisteli kaikkia, jotka olivat sattuneet pukemaan kyseisen koodivaattecn päällensä. Myös pelkissä bikineissä kouluun tuleminen ei : ollut sallittua. Tätä vaatetustapaa näki kuiten: kin aina välillä, kun lämpötila nousi yli 30 as: teen. Ymmärtäähän sen, että hikisen yläosan i peittävä narunkaistale ei anna rauhaa vastaki kaiselle sukupuolelle, mutta tuskin tästä on ky; se tuoreessa kotimaan koulu-uutisessa. Eihän Suomessa syksyn tullen edes tarkene pienissä bikinin yläosissa. Jos koululainen on ; : pukeutunut navan paljastavaan paitaan, niin se ei vielä tarkoita, että hänen koko ylävartalonsa I olisi paljastava. Entä mikä vika on lököfarkuis: i sa? Jenkkikoulussani kyllä kiellettiin hetkeksi I nekin, sillä joku oppilas oli kompastunut ; : omissa jaloissa oleviin housuihinsa. Eihän ne ; lököfarkut kaikkein juhlavin vaatekappale ole, i i mutia ehtiihän niitä tummia suoria housuja pi: i tää sitten vanhempanakin. Tai viimeistään sit-; ten kun panuri rupeaa ehdottelemaan ennaltaj • ehkäisevää hoitoainetta ohimokaljuutta vastaan ; j a sehän aika tulee viimeistään parinkymmej i nen ikävuoden tienoilla. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI
• • TT TT Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2001 Q ?w!! MUN JUTTU -PALSTALLA TUTUSTUTAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AI N EJARJ ESTOAKTIIVIE N AJATUKSIIN. TALLA KERTAA ULLA KOUKKARI, ETNOLOGIAN, FOLKLORISTIIKAN JA KULTTUURIANTROPOLOGIAN OPISKELIJOIDEN AINEJÄRJESTÖ NEFAN PUHEENJOHTAJA, KERTOO ELÄMÄNTYYLIISTÄÄN: HÄN El OLE KOSKAAN JUONUT ALKOHOLIA. murfjuttu: RAITTIUS TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VAARANIEMI KUN 22-VUOTIAALTA kulttuuriantropologianopiskelijalta Ulla Koukkarilta kysyy, miksi hän ei koskaan juo alkoholia, on seurauksena vastakysymys: "Miksi alkoholia pitäisi juoda? Raittius on minulle luonnollinen elämäntapa, ei mikään valinta. Valinta sen sijaan on se, jos ryhtyy juomaan tai vaikka polttamaan tupakkaa", Ulla tuumaa. Kysymykseen on vaikea vastata; Ulla korostaa sanaa elämäntapa. Absolutismi-termistä hän ei tykkää. "Se (raittius) ei siis liity mihinkään ismiin tai aatteeseen. En ole streittari tai en ole juomatta uskonnollisista syistä. Eivätkä vanhempanikaan ole mitään juoppoja." Ulla. Hänen seurassaan monet ystävät ovat tottuneet lähtemään baariin selvinpäinkin. Kahvikupposenkin ääressä voi tavata. "Vaikeita tilanteita tuottaa välillä muun muassa se, että kun juttelen baarissa jonkun kanssa, niin otan tietenkin totena kaikki kuulemani. Joskus myöhemmin toinen kuitenkin saattaa kuitata sanomansa humalan piikkiin, että sori, olin silloin niin humalassa, en tarkoittanut sitä niin." Ulla Koukkarin elämäntapa, raittius, ei näy hänestä päälle päin; hän elää tasapainoista nuoren naisen opiskelijaelämää. KAVERIT OVAT Ullan mielestä sisäistäneet hänen tottumuksensa hyvin, mutta ravintolassa hän saa usein kuulla saman kysymyksen: "mikssäetjuo?" Ulla viihtyy yöelämässä selvinpäin. Hänestä baarit ovat rentouttavia ja sosiaalisia kavereiden tapaamispaikkoja, joskin hän lykkää tanssiakin paljon. Etnologian, folkloristiikan ja kulttuuriantropologian opiskelijoiden ainejärjestö Nefan puheenjohtajana Ulla myös järjestää ja kay opiskelijabileissä. Hän ei vierasta humaltuneiden ihmisten seuraa, mutta ihan räkäkännimenoa hän ei tykkää katsoa. "En tiedä miltä humala tuntuu, mutta ulospäin se ainakin näyttää niin pahalta, että alkoholi ci ole koskaan kiinnostanut minua", mainitsee MIHINKÄÄN MORALISOINTIIN Ulla ei enää rupea, vaikka hän myöntääkin sitä harjoittaneensa joskus teinivuosinaan. Hassua kyllä, vanhemmat oli vaikea saada uskomaan omaan elämäntapaansa, koska hän kuitenkin liikkui iltaisin myöhään ulkona tosin ilman kymppi"EN TIEDÄ MILTÄ HUMALA T U N T U U , MUTTA ULOSPÄIN SE A I N A K I N NÄYTTÄÄ N I I N PAHALTA, ETTÄ ALKOHOLI El OLE KOSKAAN KIINNOSTANUT." säkkiä tai perjantaipulloa. " M o n e s t i opiskelijoilla on paineita siitä, että milloin juo, tänään vai huomenna vai ehkä k u m p a n a k i n päivänä. Sitä ongelmaa minulla ei ole. Myöskin baarissa menee vähemmän rahaa", mainitsee Ulla raittiuden hyvistä puolista. Raittiudesta on tullut Ullan persoonallisuuden yksi tärkeä piirre. Hän uskoo sen auttavan tasapainoisempaan ja terveellisempään elämään. "Ystävät ovat sanoneet, että jos sinun joskus tekee mieli juoda, niin älä tee sitä meidän nähiemme'. Jos niin sattuu, tuntuu että en olisi enää se sama Ulla. Raittius on osa minua." • herra X toiseen The best of Herra X Mitä halvempaa alkoholia on tarjolla, sitä enemmän sitä on, juotava, koska silloin säästää aina vain enemmän. Tämä on eräs parhaimmista tavoista lisätä EU:n yhdentymiskehitystä. (11/2000) On virhcelistä puhua kansanparantajista. Tosiasiassa kyseiset henkilöt parantavat vain yksittäisiä potilaita, eivät kokonaisia kansoja. Asian välitön korjaaminen vaikuttaisi positiivisesti lääketieteellisen keskustelun yleiseen tasoon. (15/2000) X Nokian tulisi seuraavaksi yrittää lipeäkalan kytkemistä verkkoon, koska näin kalan substanssi lisääntyisi pörssisijoittajien silmissä. (1672000) Lehdissä mainostetaan liimaa, jonka väitetään liimaavan kaiken kolmessa sekunnissa. Mikäli yksikään noista liimatuubeista avataan, maapallo on tuhon oma. Eikö YK:ssa löydy asian tiimoilta vaadittavaa jämeryyttä? Ei löydy. (4/2001) puhekuplat £ N O N (\AÖV<-IU,Ä P U T O S I N VE.M&6S-TÄ J A V A A P U N S A A R E S S A H O N K A P U U S T A . . . E E V A T A D » N H U V I L A N PUUTARHASSA pUP-l K Ä Ä R M E JA SERKUT AMPUIVAT 1L*AAp i S T O O U W , A . . . VÄLIAIKATIETOJA Suomen Kuvalehti 21.6.2001 "Kuitenkin mä olen sitä mieltä, että rahapula ei ole opiskelijan suurin ongelma. Suurin on juuri se, että opiskelija on integroitu suoritussysteemiin. Ei ole aikaa muuhun. Ei laiskotteluun, kattoon syljeskclyyn, kansantaloudellisesti tuottamattomaan toimintaan..." JYY:N OPINTOJA SOSIAALISIHTEERI (V.-83) AIRA RAUDASOJA-SALONEN JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/1983 (16.2.1983) hämeenaho NIRGENDWOHIN PHD! ,.)A TAALLA KAIKKI niKA SigXtt*. KAIHDA EkJ tKWt-TAiWT VMAIAtttol.
• + Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/20Q1 TEKSTI JA KUVAT: J U H A K A U P P I N E N vaihtopenkki P A L S T A L L A E S I T E L L Ä Ä N V A I H T O E H T O I S I A URHEILUJA LIIKKUMISMUOTOJA. Sadan kilometrin päässä Jyväskylästä, Längelmäen Toiviaisissa, sijaitsee mystinen vihreä lampi. Jylkkäri tutustui ammen syvempään olemukseen ja |ututti samalla kahta Jyväskylän yliopistossa opiskelevaa sukeltajaa. MjfidftHfejMgigH B Perintöä pinnan alla SUKELLUSTA VOI HARRASTAA monista syistä: urheilun kannalla tai vaikka kulltuuriharrasiuksen vuoksi. Vesistöjen pinnan alle kätkeytyy nimittäin historiaa vuosisatojen ajalta. Uponneiden laivojen hylkyjä löytyy Suomen vesiltä niin merellä kuin järvisiäkin. Merialueilla on eriikäisiä laivahylkyjä yhteensä toistatuhatta; sisävesiltäkin tiedetään yli sata vanhaa hylkyä. Viime aikoina julkisuudessa kuuluisaksi tullut esimerkki on Vrouw Maria. Arvokasta lastia Pietariin kuljettamassa ollui hollantilaisalus upposi 1771 Nauvon saaristossa. Hylky löydettiin 1999, josta lähtien sila on kesäisin tutkittu. Vrouvv Marian lasiin omistussuhteita setvimään aseteltiin selvitysmies. Hänen kaniansa on, eitä lasti kuuluu Museovirastolle. YKSITYISISSÄ INTRESSEISSÄKIN piniojen alle toki tähyillään: kulttuuriaarteet herättävät kiinnostusta kaupalliseen hyödyntämiseen niin maan päällä kuin vetten syvyyksissäkin. Erityisen suojatonta on kansainvälisillä vesillä sijaitseva kulttuuriperintö. Pelisäännöt ovai epämääräisiä: YK:n kasvatus-, liedeja kulttuurijärjestö UNESCOin suositus arkeologisen kaivaustoiminnan periaaiteisia ottaa huomioon vedenalaiset kohteel, muita UNESCOin suositusta voidaan soveltaa vain valtioiden aluevesillä, ei kansainvälisillä vesillä. Merillä tapahtuvaa toimimaa taas säätelee paljolti YK:n merioikeusylcissopimus, jolla muun muassa määritellään periaatteita merien luonnonvarojen hyödyntämiselle sekä meriympäristön luikimuksen edistämiselle. Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemisesta se ei kuitenkaan oh|eita anna. UNESCO onkin vuosikausia valmistellut kansainvälisiä sopimusta vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Edelleen työn alla oleva sopimusluonnos määrittelee periaatteet, joita kaiken vedenalaiseen kulttuuriperintöön kohdistuvan loiminnan on noudateltava. Näihin kuuluvat muun muassa ilmoitusvelvollisuus löydöistä ja rannikkovaltioiden oikeudet säädellä kulttuuriperintöön vaikuttavaa toimintaa talousvyöhykkeellään. Sopimus velvoittaisi jäsenmaansa myös järjestämään dokumentointija kaivausmenetelmien opetusta ja yleensäkin edistämään ihmisten mahdollisuuksia osallistua vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimiseen. TIETOA AIHEESTA on saatavana kätevästi ainakin internetistä. Haaksirikkojen ja hylkyjen kotimainen tietopankki on hylyt.net -sivusto, jonne on keräily tietoja Suomen rannikkoja sisävesillä löydetyistä laivojen hylyistä: historiafakiaa, kuvia, paikannustietoja. Harrastajien ylläpitämän sivuston tarkoituksena on koota yhteen tietoja, jotta kaikki hylkysukeliamisesia ja merihistoriasta kiinnostuneet voivat niitä hyödyntää. Sivusto toimii myös päivitettynä versiona alan kotimaisesta perusteoksesta Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä (1996), jonka ovat toimittaneet Päivi Vaheri, Jari Hyvärinen ja Jukka Saari. Keski-Suomen vesistöisiä hylyi.net luntee vain yhden tapauksen: Säynätsalon edustalla Päijänteen aaltoihin pari vuolla sinen vajonneen asuntoproomun. TUOMAS TIRKKONEN www.hylyt.nel (hylyt.net) www.nbo.fi (Museoviraston sivut) "KYLLÄHÄN SE ON ollut sellainen haave ihan pikkupojasta lähtien, eitä joskus pääsisi sukeltamaan. Jacques Coustcaun ohjelmat esimerkiksi oli todella vaikuiiavia lapsena. Jotenkin se vaan kesti niin kauan, ennen kuin sai aikaiseksi mennä kurssille." Näin kenoo Raimo Saunanen, 27vuotias Jyväskylän yliopiston biologian opiskelija sukellusharrastuksensa taustoista. Raimon opiskelukaveri Tuomas Lukkari oli myös haaveillut kauan sukeltamisesta ennen kuin sopiva tilaisuus koitti. "Olin esimerkiksi jo armeijassa ajatellut, että sukclluskurssille olisi päästävä. Kävin kuitenkin intin laivastossa, mutia sattui niin, eitä olimme juuri sopivasti lähdössä merelle samaan aikaan kun kurssi alkoi, cli se jäi sielläkin käymällä. Tilaisuus koiiti lopulta kolmisen vuolta sitten Jyväskylässä, jossa yliopiston kaulia pääsi sukelluksen peruskurssille suhteellisen edulliseen hintaan." Edullinen on tässä yhteydessä yhtä kuin 1400 markkaa. Paikallisen sukellusseuran, Jyväskylän Delfiinien, järjestämän vastaavan kurssin virallinen hinta on tätä nykyä 2100 markkaa. Lisäksi aloittava sukeltaja joutuu väistämättä tekemään joitain välinehankintoja kurssin aikana. Vaikka sukellusharrastuksen aloittaminen onkin suhteellisen kallista, itse harrastaminen on melko edullista. Ainakin mikäli tyytyy pulikoimaan kotimaan vesissä. "Meidän vakiokohteita on muutamat kirkkaat lammet täällä Keski-Suomessa. Lisäksi sukellamme Hupelissa Vaajakoskella ja Kinkomaalla. Tarkoitus on joskus vielä päästä Punaiselle merelle, muna toistaiseksi sukeltaminen tuntuu hienolta ihan missä tahansa", Raimoja Tuomas kertovat. TALVIAISTEN VIHREÄLLÄ lammella jonne nyt olemme matkalla Tuomas ja Raimo ovai käyneet kolme kertaa aikaisemmin. Silti ilmassa on selvästi jännitystä, kun käännymme viimeisestä risteyksestä ja suuntaamme kapeata hiekkatietä ja männikköisiä harjuja piukin kohti vihreätä lampea. Suomen järvien vedet ovat yleensä niin sameita, että jo seitsemässä metrissä on aivan pimeätä. Talviaisten vihreässä lammessa syvin kohta on yksitoista metriä, ja sielläkin kuulemma näkee oivasti ilman lamppua. En malta odottaa perille asti, vaan yritän vaivihkaa tiedustella, kuinka vihreä lampi todellisuudessa on. Vastaus on lakoninen: "Eiköhän sä sen huomaa sinen." Päätän kyynisesti olla yllättymällä, ellei siihen oikeasti ole aiheua. Kun kaarramme lopulla matalan harjun päälle ja lampi näkyy vasemmalla, en kuitenkaan voi muuta kuin todeta: "Onpas harvinaisen vihreä lampi!" LAMMEN VÄRI asettuu skaalalla jonnekin smaragdin sihreän ja uimahallin veden vihreän välille. Maallikko ei voi välttyä pohtimasta kysymystä: miksi lampi on niin vihreä? Tuomaksella ja Raimolla ei ole ilmiölle mitään virallista selitystä. On siis käännyttävä asiantuntijan puoleen. Yliassistentti Kalevi Salosella Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteen laitokselta on melko varma selitys asiaan: "Todennäköisin syy turkoosinvihreään väriin on yksinkertaisesti veden puhtaus." Ilmiö on kuulemma tavallinen esimerkiksi valtamerissä. Salonen on törmännyt heleän vihreältä näyttävään järviveteen myös Tanganjika-järvellä, Tansaniassa. TALVTAISISSA on tuulisia ja sateista. Tämä ei tunnu haittaavan kahta sukeltajaa, jotka vetävät ylleen paksuja kerrastoja, villapaitoja ja kuivapukuja. Sukeltaminen on kuulemma sellainen elämys, ettei sellaisia koe maan päällä. "Se on niinkun täysin kokonaan toisenlainen maailma. Se hiljaisuus on ensinnäkin aivan uskomaton tuolla pohjalla. Ainoat äänet, mitä kuuluu on oman ja kaverin hengitykset", Tuomas kertoilee. "Myös siitä painottomuuden tunteesta saa hienot fiilikset. Vähän kuin kelluisi jossain avaruudessa", hän jatkaa. "Kolmas asia on täydellinen luottamus, joka sukeltaessa vallitsee kaverin kanssa", Tuomas lopettaa. "Itse asiassa yksin ei edes saa sukeltaa, aina pitää olla vähintään kaveri ylhäällä veden päällä köyden kanssa varmistamassa", Raimo tarkentaa. Pareittain sukeltavilla on ainakin sameissa vesissä sukeltaessaan aina välissään muutaman metrin mittainen parinaru. Tämän ohuen köyden ansiosta sukeltajat eivät eksy toisistaan syvyyksissä. Raimo kertoo eräällä talvisella sukelluskurssilla (kurssi ei ollut Jyväskylässä) sattuneesta vaaratilanteesta. Kaksi henkilöä oli ollut kurssin yhteydessä tehtävällä harjoitussukelluksella, kun toisen sukeltajan paineenaleniaja oli jääiynyt toimintakyvyttömäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmaletkun päässä oleva suukappale alkaa työntää ilmaa täydellä paineella suuhun ja hengittäminen muuttuu hyvin vaikeaksi. Sukeltaja oli joutunut paniikkiin, repäissyt parinarun irti ja singahtanut kahdestakolmestakymmenesiä metrisiä suoraan pintaan. Liian nopeasta pintaannoususia on seurauksena sukeltajaniauii veressä olevat typpikuplat laajenevat eivätkä ehdi imeytyä vereen. Jos sukeltajantaudin kynsiin joutunutta sukeltajaa ei välittömästi saateta hoitoon, seurauksena on pahimmassa tapauksessa hengenlähtö. Tarinan sukeltaja kiidätettiin nopeasti painekammioon ja hän selvisi juuri ja juuri hengissä. Tilanteessa syvyyksiin itsekseen jäänyt sukeltaja säilytti maininsa kaverin tempoilusta huolimatta ja tuli rauhallisesti pintaan määrätyissä syvyyksissä tehtyjen paincentasauspysähdysten jälkeen. Kertomus tiivistää hyvin sen, kuinka tärkeätä on, että sukellusparilla on täydellinen keskinäinen luottamus. "Pariin j a laitteisiin on yksinkertaisesti voitava luottaa täydellisesti", Raimo toteaa. Hänen mukaansa se on myös ehdottomasti yksi sukelluksen hienoista puolista. "Sukellus on joukkuepeliä, ei mikään yksilöharrastus", Tuomas vahvistaa. Seison vihreän lammen rannalla ja katselen kuinka Tuomas ja Raimo kelluvat vedessä sukelluslaitteineen. Viimeinen merkki on pystyssä oleva peukalo, sitten hahmot katoavat hiljalleen liplattelevan vedenpinnan alle. Itselläni on "oikeisiin" sukeltajiin verrattuna surkuhupaisat välineet: uimalasit, rantasandaalii ja snorkkeli. Onneksi olen saanut Raimolta lainaksi märkäpuvun yläosan, joka mahdollistaa kellumisen. Ei sentään tarvitse koko ajan potkia pysyäkseen pinnalla. Sujahdan veteen ja lähden poikimaan itseäni hiljalleen eteenpäin rantaviivaa myötäillen, kuitenkin muutaman metrin päässä rannasta. Vedessä aukeava näkymä on tainnuttavan hieno: on kuin uiskentelisi vedenalaisessa metsässä. Rannalla vuosikymmenien saatossa lampeen kaatuneet puut muodostavat kasoja, joiden seassa pujahtelee siellä täällä ahvenia. Vilkaisen syvyyksiin päin. Vastaan tuijottaa hiljainen, massiivinen vihreys. Muistelen lappajahai-elokuvia, joissa hai syöksyy yllättäen näkyviin kuin tyhjästä. Muistelen jotain nuortenkirjaa, jossa pojai löytävät vedestä ruumiin. Puistattaa. SUKELLUKSEN JÄLKEEN Tuomas ja Raimo ovat huomattavan vapautuneita; keskiitymisrypyt ovat hävinneet otsalta ja reissun antimia kelataan haltioituneena. Tällä kertaa sukellus ylettyi vain kahdeksaan metriin. "Ei se sukelluksen syvyys sellaisenaan mitenkään oleellinen juttu ole", Tuomas kertoo. "Periaatteessa kaikki elämän merkit vähenee mitä vähemmän on valoa." Sekä Tuomas että Raimo ovat syvimmillään käyneet kolmessakymmenessäkuudessa metrissä, mutta hienoimmat sukellusmuisiot liittyvät silti kaikkeen muuhun kuin ennätysten lyömiseen. Ainakin syvyysennätyksisteluista. Siellä me ollaan päästy katsomaan esimerkiksi sodanajan lentokoneen hylkyä ja uponnutta sairaalaalusta", Tuomas kertoo. "Suomen oloissa taas proomut on ehkä sieltä parhaasta päästä. Ja kaivokset". Raimo mainitsee hienoimmista hetkisiä. Tuomas jatkaa vielä kotimaan kohteista: "Kyllähän tämäntapaiset kirkasvetiset lammet ovat hienoja. Samoin jotkut sukellukset tuolla Perämeren pohjukassa on olleet vaikuttavia. Siellä vesi saattaa olla todella kirkasta; kahdessatoista metrissäkin näkee vielä ilman lamppua. Ja kyllähän nuo kaivoksetkin on ilian kivoja." Suuri osa uutiskynnyksen ylittäneistä sukellusiapaturmisia on tapahtunut juuri sokkeloisissa, hylätyissä kaivoksissa, joihin valunut kristallinkirkas pohjavesi on lehnyi niistä sukeltajan paratiiseja ja pahimmassa tapauksessa kuolemanloukkoja. Tuomas ja Raimo huomauttavat kuitenkin kuin yhdestä suusta, että kuolemiin johtavat sukellusonnettomuudel johluvai lähes poikkeuksetta huolimattomuudesta ja turvallisuusnäkökohtien laiminlyönnistä. "Sukelluksessa, jos missä, turvamääräykset eivät ole lurhia. Kaikella on tarkka merkityksensä. Jos sääntöjä Raimo Saunanen tutkii vedenalaista seinämää. tä puhutaan vähätellen. Miehet haluavat selvästi antaa vaikutelman, että tosi sukeltaja ei ole mikään suorittaja vaan nautiskelija. Hienoimmista heddstä puhuttaessa molemmat ottavat heti puheeksi Norjan, jonne Jyväskylän Delfiinit järjestävät säännöllisesti sukellusreukueita. "Narvikissa käytiin yhdet toisen maailmansodan kovimmista merilaisnoudattaa, ei tämä sinänsä mitään vaarallista touhua ole", Raimo kuittaa sukellusharrastukseen liittyvät vaaratekijät. • Jyväskylän Delfiinit järjestävät sukelluksen peruskursseja hintoon 2100mk. Seuraava kurssi aikoa syyskuussa 2001, lisätietoja Jyväskylän Delfiinien kotisivuilta: www.jkl-delfiinit.fi
• 1 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2001 L O U A S I 1 1 1 6 Kivi kiinni helatorstaina 24.5.2001.» Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä leipäpöytään. • Myös vcgaanivaihtoeluojoka päivä. MA 10.9. Kuorrutettu kasvismureke Paistettu kala, purjokastike Kinkkukiusaus Tl 11.9. Purjo-perunasosckeitto Broileripastapaistos Täytetyt jauhclihaohukaisei KE 12.9. Kesäkurpitsa vuoka Silakkapihvit Curryporsaspata TO 13.9. Sienirisotto Jauhelihapihvi, tomaauikasiike Texmex-kanapata PE 14.9. Punajuuripihvit, vihannesrcmouladc Kalakeitto Maksaa kermakastikkeessa Nakkipannu MA 17.9. Porkkanaohukaisct Kirjolohimurekepihvit Jauhelihalasagne oy o g o i o llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Tl 18.9. Kukkakaali-sienipaistos Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 19.9. Kasviskastike, spaghetti Savukalakastike, spaghetti Uunimakkara, juustopemnat Jauhelihakeitto TO 20.9. Pinaattikeitto Kalkkunakastikc Kaamoskiusaus PE 21.9. Perunakuorukat, keitetyt kasviksei Lohikeitto Tulinen lihapata fATATATATflfflfATATATlBHHni TIETEEN TEITÄ TUKEVASTI SYKSYYN! Agamben: Keinot vailla päämäärää (Tutkijaliitto) Aitoa poliittisuutta haetaan perinteisen (mitä se sitten lienee?) politiikan kentän ulkopuolelta. Tuloksena loistokkaita reunamerkintöjä. Torsti: Vapaan assosiaation paluu (Yliopistopaino) Kuten arvata saattaa, psykoanalyysiin kallistutaan. Mikä ettei! Käsillä oleva teos sisältää tekijän kirjoituksia kahdenkymmenen vuoden ajalta. Kampus Kirjan raatilainen tuntee syyllisyyttä siitä, ettei ole lukenut kirjaa vielä kokonaan. Erkkilä & Eerola: Hallitsetko sinä pelejä vai pelit sinua (Suomen Musiikkiterapiayhdistys) M/is esitys ongelmapelaajille suunnatusta monimenetelmäisestä kuntoutusprojektista. Jos tunnet pakottavaa halua ostaa tämä kirja, ei kannata vielä huolestua. Nyyssönen: Kruunu Unkarin tuhatvuotinen arvoitus (Atena) Tiesitkö, että sulttaani Sotiman naureskeli unkarilaisille ja heidän kruunuylpeydelleen aivan avoimesti siinä vuoden 1529 paikkeilla? En minäkään, ennen tätä! 120,198.125,131,Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLA.STA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokaja kahvilapalvelumme löytyvät läheltä sinua, tarkempaa tietoa niistä löydät internetistä, www.sonaatti.fi Toivomme sinulta palautetta toiminnastamme internetin kautta (www.sonaatti.fi,Palaute) tai suoraan toimipisteeseen. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? 'Toteutamme elämyksiä niin pieniin kuin suuriinkin juhCatifaisuuksiinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 juhlat@sonaatti.fi wwwsonaatti.fi (Tilaus) Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelujesi ja palvelujemme pariin. TERVETULOA TERVETULOA Jyväskylän Ylioppilaslehti etsii jakajaa Haluatko pienellä vaivalla taskurahaa opintojesi rahoittamiseen? Jyväskylän Ylioppilaslehti etsii pinkkajakelijaa toimittamaan painosta tulevat lehtiniput Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseviin jakelutelineisiin. Jylkkäri ilmestyy kahden viikon välein, ja jakamiseen kuluu kerrallaan aikaa muutamia tunteja. Mikäli jakajan työ kiinnostaa, ota yhteyttä Jylkkärin toimitukseen: Päätoimittaja Juha Kauppinen, 014-260 3359. Tasa-arvovaliokuntaan etsitään sihteeriä Sihteeriltä vaaditaan kiinnostusta losooivoosioihin, laajemmin kuin ainoastaan sukupuolten väliseen toso-oivoon Muutoin liittoa hyvä kirjoitustaito sekö hyvät sosioolisja kokoustekniset taidot. Tasa-amvaliokunnan sihteerin loimi ei ole palkallinen viiko, vaan tosiaankin edellyttää henkilö kohtaisia intressejä asioa (ilmiö nimeltä tosa-arvo) koh taan. Syys -jo kevätkaudelta maksetaan pienehkö palkkio. Toso-arvovoliokunnan syksyn ensimmäinen kokous pi delaan 19.9 klo 1 6 Yo-tolon hollituskabinetisso yhdessä so po-voliokunnon kanssa. Sihteeriehdokkoot silloin mukaan! Sihteerin toimesta kiinnostuneet voivat ottoa yhteyttä puheenjohtoja Jori Soikoon, sotkul@konetti.com, 0+1-2714503. Uudet opiskelijat 2001 Jyväskylän kaupungin kulttuuriin tutustuminen l.Koupunkikiettos 10.9.2001 Kaupungin opas, bussi lähtö 15.00 Kaupungintalon edestä, os. Vapaudenkatu 32 2. Museokiettos 113.9.2001 Alvat Aalto-museo 16.15 Keski-Suomen museo 17.00 Kokoontuminen Ilokiven edessä 15.45 3. Museokiettos II 20.9.2001 Jyväskylän taidemuseo 16.15 Suomen käsih/ön museo 17.00 Kokoontuminen Ilokiven edessä 15.45 4. Kaupunginteatteri 28.9.2001 Musikaali West Side Story 19.00, liput 75,Liput varattava kulttuurisihteeriltä viimeistään 14.9. Kaupunginteatteri os. Vapaudenkatu 36 Ilmoittautumiset etukäteen lutoreiden välityksellä toi yo-talo —kierroksilla Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kulttuurisihteeri Maijo Kokkonen p. 260 3356,040 721 3685 e-moil: iyy-kulrtuurisihteeii@cc.jyu.fi t o r « j * ^ _ Tieteiden |a teknologian historian valtakunnallinen verkosto Tieteiden ja teknologian historian opintokokonaisuus perustuu Oulun yliopiston aateja oppihistorian opintoihin. Perusja jatko-opiskelijoiden yleissivistävä sivuaine 15-20 opintoviikkoa tai yksittäisiä kohtia omiin opintoihin. Välineitä tieteen, teknologian ja yhteiskunnan suhteiden analysointiin. Verkosto. Yhteyshenkilöt. Opintokokonaisuus. Kurssit. Sähköpostilista. Ilmoittautuminen. www.torus.oulu.fi yhteyshenkilö Anita Honkala 040-7697670 s-posti: Anita.Honkala@oulu.fi www.sonaatti.fi Y T H S JYVÄSKYLÄ Ajankohtaista hammashuollosta Eka vuoden opiskelija, kouluaikana olet tottunut säännöllisesti toistuviin hammastarkastuksiin kotikuntasi terveyskeskuksessa. Opiskeluaikana suusi ja hampaidesi terveydestä huolehtii YTHS. Sinulla on mahdollisuus hakeutua maksuttomaan hammaslääkärin tutkimukseen lukuvuoden aikana. Jos olet vastikään käynyt muualla hammashoidossa, voit jättää tämän vuoden tarkastuksen väliin ja tulla toisena opiskeluvuotenasi. Myöhempinä opiskeluvuosina hakeudut tutkimuksiin oma-aloitteisesti saamasi suosituksen mukaan. Mikäli Sinulle tulee äkillinen hampaiden tai suun alueen vaiva, hakeudu akuuttivastaanotollemme. Ajanvarausnumeromme on 260 1980 . Ajanvarauksen voit tehdä joko soittamalla ajanvaraukseemme tai käymällä paikan päällä. Käyntiosoitteemme: Pitkäkatu 1A, 2. krs Katso myös kotisivultamme: www.yths.fi
• Asiakasomistajaviiiiit S-Etukortilla kaikista Keskimaan ravintoloisia • • Fortant Dc France Caliernet Sa (punaviini) • Sauvignon Blanc (valkoviini) • Maiqucs de Monistrol Rcscrya(kuohuviini) Q n o y , / p i o Bonus k e r t y y t a l o u tesi ostoista Keskim a a l t a j a S r y h m ä n t o i m i p a i k o i s t a s e k ä y h t e i s t y ö k u m p p a n e i l t a m m e : Yli 3000 3,0% Yli 2500 2,5% Yli 2000 2,0% Yli 1000 1,5% Yli 300 1,0% Paljonko Sinä tienaisit Bonusta? E s i m e r k k i : k a h d e n h e n g e n t a l o u s Elintarvikkeet 1400 m k / k k Vaatteet ja jalkineet 4 9 m k / k k Kodinja vapaa-ajantarvikkeet 2 8 m k / k k Puhtaus ja hygienia 130 m k / k k Ravintolat ja kahvilat 2 m k / k k Polttoaineostot 7 m k / k k Sähkölaskun energiaosuus 140 m k / k k Yhteensä 3 3 4 m k / k k J o s t a B o n u s t a 3 % 1 m k / k k B o n u s t a j o p a 1 2 m k v u o d e s s a ! UITY NYT SAAT YLLATYSEDUN! ASIAKASOMISTAJANA SAAT ENEMMÄN ETUJA Vihreä S-Etukortti on avain asiakasomistajan etuihin: Bonusta eli puhdasta rahaa takaisin ostoistasi S-ryhmän toimipaikoista • Asiakasomistajahintaisia tuoteja palveluetuja • S-Tili Bonusostojen maksuun • S-Etuluotto Bonusostojen rahoitusmuodoksi • Korkoa osuusmaksullesi ja S Tilisi saldolle • Yhteishyvä -lehti • Mahdollisuus ylijäämän palautukseen Ostot m k / k k Bonus-% Liity nyt saat yllätysedun! S-Etukortin saat liittymällä Keskimaan asiakasomistajaksi missä tahansa Keskimaan toimipaikassa. Maksa 5 mk:n osuusmaksu liittymishetkellä. Voit aloittaa myös maksamalla 2 mk:n osasijoituksen ja keräämällä puuttuvan osan 3 mk vuoden kuluessa bonusrahoillasi. 5 mk:n osuusmaksu on sijoitus, joka kasvaa korkoa. Vuodelta 2 korko oli 8 % eli 40 mk. Kysy meiltä lisääl B KESKIMAA PCj@BffO(D)@ sunnuntaista tiistaihin gttamme m a www.h.a.p. t i www.h.a.p. k e free a t last t o club s e r u m p e dance f a c t o r y la dance f a c t o r y su www.h.a.p. m a la 2000 0400 su 2300 0400 kauppakatu 26 • H KE S.9. KISS FM Keskiyön opiskelijabileet KE 12.9. Hoitsujcn opiskeluiden aloittajais bileet. Jasto ry Tl 18.9. Erasmus Students Net Work opiskelijoiden kokoontumisbileet KE 19.9. Rantatyttäflnaali kiertue PE 21.9. Nylon Beat TO 27.9. Tabascon l-vuotisbilect TO 4.10. jnK/JOK bileet KE 10.10. Focus fuksiaiset TO 11.10. Kauppakadun Annin Virallinen Bileravintola KE 17.10. KISS FM Keskiyön opiskelijabileet KE 7.11. KISS FM Keskiyön opiskelijabileet KE 14.11. Net Work FOREPIAY -bilekiertue TO 29.11. Mamba Tl 0412. JAMK0:n pikkujoulut KE 12.12. JAST0:n pikkujoulut KE 19.12. KISS FM Kekiyön opiskelijabileet MA 31.12. Uudenvuodenaaton bileet: AIKA (ent Aikakone) BändHrtömä-t •porjanta.it: naisille vapaa pääsy, miehet xo,ennen Telo 23.00, sen jälkeen 2 5 , Lauantaina liput 3 , AVOITfMA TI L A a a . oU.oo Keskimaan ravintolat Jyväskylän keskustan s y k k e e s s ä R a v i n t o l a t : Birra ja Bella, El Toro, Franseska, Fransmanni, Rosso Kirkkopuisto ja Jyväskeskus, Tabasco, Memphis, Night Alexandra, Olutkellari Baijer, Paviljonki Ravintolat, Pupujussi, Amarillo ja FreeTime, Tanssiravintola Jyväshovi, Rosso Express Kauppakatu ja Prisma Seppälä Jyväskylä. Kahvilat: Presso Sokos, Cafe Emmy, Cafe Prisma, Coffee House, Shell Veturi. H e s b u r g e r : Jyväskylä: Kauppakatu, Prisma Seppälä, ABC Keljonkangas.
• ö Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2001 t HALLITTUA TEKSTI JA KUVAT: ANNAKAISA VAARANIEMI Antti Nergin valttitemppuja tulijongleerauksessa on devil's stickin pyörittäminen. Tulenlieskat pimeässä puistossa herättävät läheisissä kerrostaloissa asuvienkin huomion. Antti Nergin ja Esko Korpisen harjoitellessa tuliperformanssejaan parvekkeille tulleetjhmiset saavat ilmaisen v a l o s h o w n ? " * p ^ ^ ^ ' * * * * , l * Jos temppuja uskaltaa mennä seuraamaan hieman lähemmäs, voi haistaa lamppuöljyn ja kuulla tuliketjujen huminaa sekä tuntea niiden lämmön syksyisessä illassa. Esko Korpinen ja Antti Nerg ikään kuin testaavat toistensa selkärangan peruuttamalla vastatusten tuliketjuilla temppuillen. EDES HIUSTEN KÄRÄHTÄMINEN ja pienet palovammat eivät ole saaneet Antti Nergiä ja Esko Korpista luopumaan harrastuksestaan. Nergin mukaan pienet kolhut vain kannustavat jatkamaan tätä vaaralliselta näyttävää lajia. "Onhan muissakin harrastuksissa omat vaaralliset puolensa. Tulella jongleeraaminen on kuitenkin extreemimpää kuin esimerkiksi koripallon pelaaminen", puoltaa myös Korpinen. Tulessa kiehtoo Korpisen mukaan myös elementin mystinen puoli. Elementtiä on vaikea hallita; sen ovat huomanneet ihmiset kautta aikojen. Ihminen jaksaa kuitenkin yrittää aina vaan kumota maan painovoimaa. "Tuleen täytyy suhtautua tietyllä kunnioituksella, ja tuleen täytyy olla myös yhteys", molemmat miehet tuumaavat. KORPINEN JA NERG ovat tottuneet temppuilemaan muun muassa tuliketjuilla ja -kepeillä. Pari vuotta sitten toisensa löytäneet hemmot ovat yhdessä kehitelleet niin temppuja kuin niiden välineitäkin. Mitään kursseja he eivät ole käyneet. Tulella temppuilemisen historia tuntuu kuitenkin olevan luettu tarkkaan. Kolmannen jäsenen kera nämä tulella jongleeraajat kutsuvat itseään Liekki-ryhmäksi. Yhteisiä ireenejä on kesäaikaan ollut lähes joka päivä. Nyt syksyn tullen yhdessä harjoittelua vaikeuttaa taas muu arkinen aherrus. 'Tämä on sosiaalinen harrastus. Yksinkin voi harjoitella, mutta yhdessä tämä on triplaten hauskempaa", toteaa Nerg. Jongleeraukseen ei Liekki-hemmojen mukaan ikinä kyllästy. Korpinen selittää, että sirkustaiteessa ei ole rajotteita, vaan vähälläkin mielikuvituksella siinä keksii aina jotain uutta Hän myöntää, että lajista on tullut hänelle vakava harrastus, jossa haluaa kehittyä Suomen parhaaksi. "Meidän ei ole tarvinnut tyrkyttää itseämme mihinkään. Tulijongleeraus on sen verran uusi asia Suomessa, että se kiinnostaa ihmisiä. Kaltaisiamme ryhmiä on maassa alle kymmenkunta", 18-vuotias Nerg arvioi. TULI ON SE tärkein juttu liekkilaisten joukossa. Korpinen tuumaa, että muuten jongleeraus on leviämässä Jyväskylässäkin yhä useimpien harrastukseksi. "Usein joudumme kuitenkin kuivahaijoittelemaan, sillä öljy on kallista. Esimerkiksi normaalissa tilanteessa öljyä menee noin kolme litraa yhteen harjoituskertaan, mutta jos joku alkaisi sponsoroimaan toimintaamme, niin sitä menisi paljon enemmän". Korppinen tuumailee. Myös erilaisiin kemiallisiin aineisiin menee rahaa, sillä liekkeihin tarvitaan väriäkin. Välillä liekkiläiset korvaavat tuliperformanssinsa valoshov/lla. Näin he toimivat viimeksi kesäisissä Kosmos-reiveissä. Nergin mielestä Suomen kesässä tulella temppujen harjoitteleminen on vaikeaa, sillä yölläkin on liian valoisaa. Alkusyksy on heistä parasta aikaa harrastukselle. Pieni sade tai tuulikaan ei haittaa esiintymistä. -I
• JnfrMäi YBoffflasMrti a/MH ffl ? 1 Esko Korpinen jopa tuntee lamppuöljyn "rasvaisen maun" puhaltaessaan muutaman metrin pituisia tulenlieskoja. LIEKKILÄISET ovat saaneet ;o kyllästymiseen asti kuulla ikivanhaa "pojat, liesittähän että tulella ei saa leikkiä" -fraasia. Näytöksissä humalaiset saattavat tulla huutelemaan vaarallisen lähelle tempp lilijoita. Antti Nerg mainitsee, että varotoimenpiteitä varten he kuljettavat aina mukanaan sammutuspeitettä. Performanssit ovat myös hallittuja, moneen kertaan harjoiteltuja. "Fyysisiä rajotteita lajin harrastamiselle ei ole, mutta keskittymisja koordinaatiokyky täytyy olla hyvä. Mistään uhkarohkeudesta tässä ei ole kysymys, vaikka haastellisuutta lajissa riittääkin", Nerg vakuuttaa. Urheilemisena lajiaan liekkiläiset eivät pidä, vaikka se vaauikiin kovaa kuntoa. Nerg puhuu myös itsensä ylittämisestä ja lajin terapeuttisesta voimasta. Ympäristö unohtuu, kun tulta pääsee pyörittämään esimerkiksi tikun nokassa. Uusia temppuja he opettavat toisilleen, mutta ulkopuolisille ei opeteta edes vanhoja temppuja. Esimerkiksi lamppuöljy on ilman tultakin vaarallinen aine. "Kun tulta pyörittää, niin siinä menee melkein transsiin. Mukana on myös eräänlaista tulen palvontaa. Tuliliekit suojaavat muulta ympäristöltä ja ne jäävät usein pyörimään silmiin pitkäksi aikaa vielä performanssin jälkeenkin", kertoilee Korpinen, joka näkee välillä unissaankin tulenlieskoja. • Liekki-ryhmä esiintyy yliopiston ovajaiskamevooleissa kampuksella 4.-6. syyskuuta. Tarkempi aikataulu ohessa. Karnevaalit syksyn kättelyksi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON lukuvuosi käynnistyy tällä viikolla. Tämän lehden ilmestymispäivänä, 5. syyskuuta, vietetään virallista avajaispäivää, mutta muutakin ohjelmaa on viikolla luvassa. Osana tapahtumia on nimittäin uutukainen kulttuuripitoinen ohjelmakokonaisuus, avajaiskamc vaalit, kampuksella 4.-6. syyskuuta. Karnevaalien ohjelma Seminaarinmäellä käsittää niin musiikkia, tanssia kuin tulennielentää. Esiintymässä on muun muassa Yliopiston sinfoniaorkesteri eli Sinfis, puhallinorkesteri Puhkupillil, suomipoppia ja -rokkia soittava Järvisen lentokone, 1500-ja 1600-lukujen englantilaisia ja ranskalaisia tansseja esittelevä Maahinkainen ry, tanssiryhmä Nyrjähdys sekä tuliperformansseja esittävä Liekki-ryhmä. Osa esityksistä on paraatiaukiolla Oppion vieressä, osa amfiteatterissa ja osa päärakennuksessa. KARNEVAALIEN ALKUPERÄISEN idean takana on rehtori Aino Sallinen, joka alkukesästä esitti ylioppilaskunnalle toivomuksen karnevaalien järjestämisestä. "Pääperiaate on, että haluamme näyttää yliopiston osaamista. Nyt kun opiskelijoita on liikkeellä, on toimijoilla tarjolla väylä esitellä toimintaansa ja samalla saada uusia ihmisiä siihen mukaan. Piristeenä ohjelmassa on lisäksi muutamia ulkopuolisia ryhmiä", selvittää ylioppilaskunnan kulttuurisihteeri Marjo Kokkonen. "Kuten karnevaaleissa yleensä, on tarkoituksena saada ohikulkijoita mukaan seuraamaan tapahtumia. Toivomme siis aurinkoista säätä, koska sateen sattuessa tapahtumat joudutaan siirtämään sisätiloihin." Jyväskylässä avajaiskarnevaalit ovat laatuaan ensimmäiset; Helsingissä vastaavanlainen, eri paikoissa esitettävästä ohjelmasta koostuva kolmipäiväinen yliopistovuoden avaustapahtuma jo on. Toivon, että karnevaalit jatkuvat tulevinakin vuosina. Nyt liikkeelle lähdettiin nollalinjasta: keväällä asiasta ei vielä tiedetty, ennen kuin opiskelijat olivat jo lomilla, joten esiintyjien tavoittaminen oli vaikeaa. Nyt on kuitenkin luotu runko tulevia vuosia varten. Ensi syksyn karnevaaleista tiedotetaan jo keväällä, jolloin myös kerätään ennakkoilmoittautumisia esiintyjiltä", Kokkonen lausuu. Kortensa kekoon kantaa myös Jyväskylän kaupunki, joka lahjoittaa karnevaalien ajaksi esiintymislavan tapahtumien käyttöön. TUOMAS TIRKKONEN Avojaiskomevoalien ohjelma: 114.9. Päärakennuksen sisätiloissa Musica-kuoro Amfiteatteri 11.00 JYT: teotteria, 13.00 Liekki: sirkustemppuja, 14.00 JYT: teatteno Paroatioukio 15.00 Tonssiteotteri Kramppi, Nyrjähdys-ryhmä, 16.00 Järvisen lentokone: Suomi-rock-poppia Ke 5.9. Amfiteatteri lO.OOTaidetonssiyhdistys, 12.00 Taidetanssiyhdistys, 15.00 Taidetonssiyhdistys Paraatiaukio 12.00 Kyyhkysien lentoon päästäminen, 14.00 liekki, 15.00 Pokkauksen pojat (alustavasti), 16.00 Tanssiteatteri Kramppi, Nyrjähdys-ryhmä To 6.9. Liekki siellä täällä päivän oikona Paroatioukio 13.00Ammondl, 14.00 Sinfis, 15.00 Moahinkoinen ry: Ranskalaisia ja englantilaisia tansseja 1500-1600-1., 17.30-18.00 Puhkupillit (alustavasti), 20.00 (tai tilanteen muk.) Korento, Liekki valoesitys (alustavasti) verkossa: http://www.jyu.fi/avojoisetAamevaali.html
• I Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 9 / 2 1 . pianissimo _ LUMO 2001 KUVAA INTOHIMOA Järjestyksessään viides kansainvälinen valokuvataiteen Lumotriennaali järjestetään jälleen tänä syksynä Jyväskylässä. Luovaan taidevalokuvaan painottuvan näyttelyn teemana on tällä kertaa intohimo. Valokuvia on esillä taidemuseon Suojassa, Galleria Harmoniassa sekä Keski-Suomen museolla. Näyttelyn järjestävät Jyväskylän taidemuseo ja Luovan valokuvauksen keskus Lumossa on mukana kahdeksan valokuvaajaa, jotka edustavat nykyvalokuvaustaiteen erilaisia suuntauksia. Heistä tunnetuin on australialainen Tracey Moffatt, jonka kuvasarja Laudanum huokuu valtaa ja pimeää eroottisuutta. Australian alkuperäiskansaan kuuluva taiteilija Christian Bumbarra Thompson on Lumossa mukana Gundang Ngaya Burbala (Saavun yöaikaan) -valokuvasarjallaan. Nuorin osallistuja taas on liettualainen, 20-vuotias Edita Voverytc. Lisäksi Lumo 2001:ssä mukana ovat liettualaiset Antanas Sutkus ja Romualdas Pozerskis, italialainen Alessandro Bavari, suomalainen Jari Silomäki sekä norjalainen Marit Felstad Lumo 2 1 : Intohimo Pbssion 7.9.2.12. Intohimoo pohtivo seminoori pe 7.9. klo 12-17 Keski-Suomen museon ouditoriossa (Alvor Allon kotu 7). Jörj. Luovon volokuvauksen keskus, Jyväskylän yliopisto jo Jyväskylän taidemuseo. Vopoo pääsy. Verkossa: www.jkl.fi/taidemuseo/lumo/2001. Lisää Lumosta seuraavossa Jylkkärissä. MIKKOLA AVAA SINFONIAN SYKSYN Jyväskylä Sinfonian syyskausi alkaa 5. syyskuuta konsertilla, jossa solistina esiintyy pianotaiteilija Laura Mikkola. Markus Lehtisen johtamassa konsertissa hän tulkitsee Fredcric Chopinin ensimmäisen pianokonserton. Konsertin muu ohjelmista koostuu unkarilaista ja suomalaista kansanmusiikkiperintöä hyödyntävästä musiikista. Luvassa on Zoltan Kodalyn, Bela Bartokin ja Väinö Raition tuotantoa. Laura Mikkola on opiskellut musiikkia niin Sibelius-akatemiassa kuin Yhdysvalloissakin, ja saavuttanut huomattavan määrän kilpailumenestyksiä. Hän on muun muassa voittanut Maj Lind -pianokilpailun vuonna 1992 ja Pretoria-pianokilpailun Etelä-Afrikassa vuonna 1994 sekä saavuttanut toisen sijan Kuningatar Elisabeth -kilpailussa Belgiassa 1995. Mikkola on esiintynyt useimpien Suomen sinfoniaorkestereiden solistina, mutta konsertoinut eniten ulkomailla. • Jyväskylä Sinfonia: Koskettimilla, louro Mikkola, piano. Teatteritalo ke 5.9. klo 19. Liput 90/70/40 mk. Oriveden Terävä aukkasi jälleen voittoon MIKA TERÄVÄ teki lähes sensaaiiomaisesti historiaa voittamalla Jylkkärin jatkokenomus-kirjoituskilpailun toistamiseen peräkkäin. Kilpailu julistettiin avatuksi Jylkkärin numerossa 8/2001. Terävä kuittaa voitostaan palkinnoksi 1000 markkaa. Terävän vauhdikas, nuoruusmuistoja purkava veijarikertomus Kohti kadoietlua ohitti neljä kilpailijaansa pääosin kypsällä ja rennolla kerronnalla sekä etenkin mukaansatempaavuudella. Tarinan kiemurtelua voi seurata Jylkkärin sivuilla, lähinnä mainosten välissä, lehden numeroissa 9/2001-8/2002. Tuomaristo kirjailija Pirjo Hassinen. JYYn kulttuurisihteeri Marjo Kokkonen ja Jylkkärin päätoimittaja Juha Kauppinen piti valintaa helppona, vaikka toteaakin, että kilpailun taso oli yleisesti ottaen heikohko. Osanottajia toki oli tänä vuonna kaksi enemmän kuin viime vuonna. Kilpailuun osallistuneet tekstit saavat tuomaristolta erityisesti pyyhkeitä kerronnan sujuvuuden ailahtelusta. Huolimattomuudesta ja kenties lievästä panostamisen puutteesta puolestaan kertoo se, että kertomusten loput olivat kaikissa kirjoituksissa vaisumpia kuin alun perusteella saattoi odottaa. VOITTAJA Mika Terävä kuvailee tunnelmiaan näin: 'Viime vuonna olin kenties ulkoisesti riemukkaampi, mutta nyt olen kuitenkin jollain lailla tyytyväisempi." "En missään nimessä lähtenyt kisaan Mika Terävä vie nyt Jylkkärin lukijatkin Kohti kadotettua voittoisalla veijaritarinallaan. „^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ m , r __ sillä mielellä, että tottakai voitan, kun voitin viimekin vuonna. Päinvastoin, en ollut kirjoituksen jättöhetkellä vielä lainkaan varma siitä, minkätasoinen kirTEKSTI JA KUVA: JUHA KAUPPINEN joiuikseni on." Terävän mukaan hänellä jäi niin sanottu poytälaatikkoaika vähiin kirjoitusta tehdessä; hän ei siis ehtinyt antaa kirjoituksen olla välillä rauhassa tarttuakseen siihen myöhemmin uudelleen tuoreella mielellä. "Tämä on tietysti aivan oma vikani, eikä kilpailun järjestäjien", Terävä toteaa. YLEISESTI OTTAEN Mika Terävä pitää kirjoituskilpailuja merkityksellisinä kirjoittajille. "Merkitys on vähän sama, kuin deadlinella jossain tehtävässä. Silloin tulee ainakin tehtyä jotain; kenties jotain sellaista, jota ei ehkä muuten tulisi koskaan kirjoitettua." Viimeisen vuoden aikana Terävä ei ole, Jylkkärin kilpailun ohella, osallistunut muihin varsinaisiin kirjoituskilpailuihin. Sen sijaan voitto tärähti Heinolassa järjestetyn opettajien kulttuurikisan draamasarjasta, johon hän osallistui yhdessä Sami Siltalan kanssa. Terävä aikoo tulevaisuudessakin panostaa nimenomaan teattenpuolelle. Toki proosakin kiinnostaa, ja aion sitäkin varmasti tulevaisuudessa tehdä. Teatterissa kiehtoo kuitenkin se, että se on pitkälti ryhmätyötä. Proosan kirjoittamista varten pitäisi oppia lisää sellaista yksinäistä puurtamista", tuore voutaja kuvailee. • BHHflHHliiHHHBH Jatkokertomus 'Kohti kadotettua' käynnistyy tämän lehden sivulta 2 1 . Kirjallisia tapauksia Shin-ichi Hoshi: Avaruuden terveisiä. Suomentanut Tuula Moilanen, sahrda 2001.284 sivua, 140 mk. Keijo Virtanen: Leimuava hiljaisuus, sharda 2001.206 sivua, 175 mk. Tuula Moilanen: Haru ichiban. sharda 2001. 346 sivua, 175 mk. Tuntemistani kustantamoista omapäisin, palokkalainen sharda (niin, se kirjoitetaan pienellä), tekee mitä tahtoo ja milloin tahtoo. Kustannusalan yksi suurista totuuksista on, ettei kesää vasten kannata juurikaan julkaista uutuuksia, koska kesällä suomalaiset ostavat grillihiiliä, olutta ja muuta sellaisia kesän vieton kannalta välttämätöntä tavaraa. Kirjoja ostellaan, jos ostellaan, taas syksymmällä. Tästä täysin tietoisena sharda julkaisi kevään loppumetreillä, kesän kynnyksellä ja kypsän kesän keskellä maininnan arvoisia teoksia. Kaikki tietenkin sellaisia, ettei yksikään iso kustantamo olisi niitä uskaltanut ohjelmaansa ottaa, omanlaisiaan kun ovat. Kevään viimeisinä päivinä putkahti painosta ulos asianharrastajain kauan odottama Shin-ichi Hoshin (19261997) novellikokoelma Avaruuden terveisiä (Uchu no aihatsu). Se sisältää kolmekymmentäkuusi Tuula Moilasen suomentamaa lyhytnovellia, joissa Hoshi ironisoi länsimaisen läpeensä kaupallistuneen yhteiskunnan mielettömyyksiä tai käsittelee muuten vain peri-inhimillisiä luonteenpiirteitä ahneudesta turhamaisuuteen. Japanissa Hoshia pidetään kulttuuri-ikonina ja sikäläisen sci-fin suurmiehenä, mutta länsimaiset puhdasoppisimmat luokittelijat sijoittavat miehen tuotannon ennemminkin fantasian puolelle. Niin tai näin, nämä avaruuslastut ovat piristävää luettavaa. Hoshi ei turhia maalaile. Tarinoiden kieli on yksinkertaista, jopa karua. Novellit kantavat silti mukanaan piirteitä kirjoittajansa kulttuurista vaikka kielellistä tunnelmointia ei olekaan, ilmaisee Hoshi asiat japanilaisittain (?) etäältä. Esimerkiksi: pääsääntöisesti tarinoiden henkilöiden kasvoille tulee ilahtunut/pahastunut/säikähtänyt/tms. ilme. He eivät siis ilahdu, pahastu tai säikähdä. Tai: nuorukainen pysäyttää hetkeksi askeleensa sen sijaan että hän pysähtyisi. Etäisyyttä lisää paikkojen ja henkilöiden nimettömyys joutsenia tehtaileva markkinayhieiskunnan tunteva mieskin tunnetaan nimellä herra L . Hoshin tyylilajikseen valitsema tylytys voi alkaa puuduttaa muutaman tarinan jälkeen, mutia lukemisen hauskuus on säilytettävissä sillä, että laskee teoksen välillä lepäämään. Jostain merkillisestä syystä nimiösivulla on julkaisuvuodeksi ilmoitettu vuosi 2000. Liekö kyseessä sisäpiirin juttu, vai onko teos tosiaan maannut varastossa kevääseen 2001 saakka? Kesäkuun kylminä alkupäivinä oli julkaisuvuorossa shardan tähänastisista kirjoista ehdottomasti paras. Keijo Virtasen proosaruno Leimuava hiljaisuus on jo Katovuotta-teoksesta tuttua Virtasta. Kieli on kaunista ja harkittua, latautunutta; estetiikka ei ole itsetarkoituksellista kielellä leikkimistä, vaan se syntyy kielen ja maailman yhteen punoutumisesta. Leimuavassa hiljaisuudessa Virtanen on virittänyt tyylinsä huikeimmilleen. Hän hengittää kirjoittamista ja maailmaa, kirjoittaa hengittämistä ja maailmaa ja tekee sen niin taiten etten ainakaan minä tiedä moista suomalaisessa kirjallisuudessa aiemmin tehdyn. Etäisesti ensimmäinen lukukokemus toi mieleeni ranskalaisen Jean Rouardin tavan kirjoittaa, varsinkin hänen kolme vuotta sitten ilmestyneen teoksensa Lahjojanne varten (Pour vos cadeaux, suom. 2000), mutta tarkemmassa vertailussa löysin yhtäläisyyttä vain tunnelmasta, joka on paikoin hengästyttävä. Saattaa olla, että lyhyisiin päälauseisiin ja yksinkertaisiin tunnelmamaalailuihin tottuneet lukijat nukahtavat jo alkuunsa, sillä Virtasen teksti vaatii älyllistä (-kin) paneutumista. Mutta jos suostuu tekstille, jos antaa ajatukselle lilaa, saa palkinnokseen moninkertaisen oivaltamisen ilon Kerrankin takakansiteksti pitää sen, mitä lupaa: Kirja ei lukemalla lopu. Kun laskin Haru ichibanin, shardan kesän kolmannen kirjan, käsistäni, kiinnittyi huomioni sen kanteen, joka muodostaa vastakohdan teoksen tarinoiden hengelle; vihreä kansi, joka ensi näkemältä vaikutti vain viileältä, näytti lukemisen jälkeen suorastaan kalsealta Haru ichibain kirjoittaja on taidegraafikko Tuula Moilanen, nainen, jota on kiittäminen Hoshin avaruuslastujen suomentamisesta. Hän muutti Japaniin kymmenisen vuotta sitten halutessaan perehtyä sikäläiseen puupiirrostekniikkaan. Kuvien lisäksi hän on tehnyt muutamia kirjoja. Moilanen on muokannut lyhyet tekstipätkät omien päiväkirjamerkintöjensä pohjalta, mutta sitä seikkaa ei tarvitse säikähtää. Tämä taiteilijapäiväkirja on loki pohdiskeleva, mutta sävyltään valoisa ja lämmin. Taideangstien poteminen ei kuulu Moilasen tyylivalikkoon. kuten eivät myöskään shokkiefektit. Ennen kuin aloitin lukemisen, mietin, kuinka kukaan jaksaisi olla kiinnostunut toisen ihmisen päiväkirjasta noin monen sadan sivun verran. Lukiessa kävi selväksi, että sivumäärä on ihan kohdallaan taidegraafikon arkisen työn sivusta seuraaminen on maallikolle kiintoisaa. Mielenkiintoa lisää se, että tämä nimenomainen taidegraafikko elää arkeaan vieraassa kulttuurissa ja tekee hyvinkin tarkkoja ja oivaltavia huomioita kulttuurien ja ihmisten eroista ja samuuksista. Eikä tämänlaatuista kirjaa tarvitsekaan lukea yhtäjaksoisesti kerralla keskittyen, lueskelu on sallittua ja suotavaakin. Kun kerran tulin maininneeksi Haru ichibanin kannesta, niin totean nyt samalla että Avaruuden terveisten kansi on juuri kyseisiin lastuihin sopiva, ja Leimuavan hiljaisuuden kansi hehkuu samaa valoa kuin itse tarinakin. RIITTA KOIKKALAINEN
• S PUUTARHAN kaksi luontoa TEKSTI JA KUVA: TUOMAS TIRKKONEN Kati Immosen teos Pensselinpuhdistusperhoset pohtii luonnon saastumista ja uutta puhdistumista. LUONTOA KESYINÄ KIILTOKUVINA ja uhkaavina syvyyksinä muun muassa tällaisia tunnelmia välittyy Kati Immosen näyttelyssä Puutarhamaalauksia, joka on paraikaa esillä Galleria Beckerissä. Näyttelyn teokset ovat vesiväri-ja lemperatöitä, jotka heijastelevat taiteilijan näkemystä ihmisen luontosuhteesta. Immonen itse luonnehtii maalauksiaan "luontokuviksi luonnos'ta vieraantuneille". Sitä kesympää puolta luonnosta kuvaa esimerkiksi vesivärimaalausten sarja Olipa kerran neljä vuodenaikaa koristeellisine kukka-aiheineen. "Ehkä se on sitä luonnon tarkkailua, johon itse pystyn parhaiten: katselemaan ikkunasta ja raplaamaan kiiltokuvia", naurahtaa Immonen. Toisaalta luonto on jotakin uhkaavaa ja outoa, mitä ilmentävät tummanvihreän sävyjä hyödyntävät temperatyöt. Esimerkiksi teoksessa Tyttöjä uima-allas nähdään uimasille halajavan pikkutytön näkökulma veteen: toisaalta vesi houkuttaa, toisaalta pinnan alla näkyy vaanivan outoja, hämähäkkimaisiä möykkyjä. MAALAUKSET HERÄTTÄVÄT kysymyksen kantaaottavuudesta. Tähän työt taiteilijan mukaan viittaavatkin, mutta yksioikoista tulistamista hän kaihtaa "Lähtökohtana näille töille on toki ollut huoli ympäristön tuhoutumisesta ja luontosuhteen katkeamisesta, mutta mitään manifestia en halua esittää. Se ei ole kovin kiinnostava lähtökohta. Otan mieluummin kantaa ikään kuin mutkan kautta", Immonen toteaa. 'Työni ovat tavallaan heijastuksia. En ole jaksanut välittää siitä, tajuavatko ihmiset ne vai eivät. Töissä on kuitenkin selkeä lähtökohta: minun luontosuhteeni." MYÖS VESIVÄRIAKVARELLIEN sarja Pensselinpuhdistusperhoset viittaavat omalla tavallaan ympäristötuhojen seurauksiin: saasteet saavat perhosten siivet mustumaan. Immosen perhosjonoissa taas perhoset vaalenevat alaspäin mentäessä. "Ehkä tämä on minun yritykseni puhdistaa perhoset puhtaammiksi kuin ne ovatkaan", pohtii taiteilija. Puutarhamaalauksia-näyttely on 30-vuotiaan Immosen ensimmäinen Jyväskylässä pitämä. Paikkakunta valikoitui luontevasti, sillä nyt jo kauan Turussa vaikuttanut Immonen on kotoisin Jyväskylästä. Aiemmin Immonen on pitänyt kolme omaa näyttelyä ja osallistunut useisiin ryhmäja yhteisnäyttelyihin. Tämänkertaisen näyttelyn työt ovat viimeaikaisia tuotantoa . kaikki tämän vuoden ajalta. • Kati Immonen: Puutarhamaolauksio. Näyttely Galleria Beckerissä (Seminaorinkatu 28) 19.9. saakko. Mutkissa täytyy kääntyä tai joutuu rannalle Joki. Ensi-ilta 14.9. Ohjaus ja käsikirjoitus Jarmo Lampela. Vaikka Joki-elokuvan tapahtumapaikkaa ei olekaan nimetty sen kummemmin tarinankulussa, huomaa elokuvasta heti että sen ulkoiset puitteet ovat Äänekoskella. Muuten tapahtumapaikalla ei ole väliä. Joki kertoo kuuden eri ihmisryhmän elämästä jossakin suomalaisessa pikkukaupungissa. Tosin tarina voisi olla jostain suuresta metropolistakin. Joessa tapahtuu paljon, vaikka tapahtumat ajoittuvat vain yhteen lauantaiaamupäivän tuntiin. Jokaisessa kuudessa episodissa on oma huippukohtansa. Ne eivät kuitenkaan ole irrallisia tarinoita, vaan leikkaavat ja sivuavat toisiaan. Pääjuonena on nuoren yksinhuoltajaäidin, Annin (Sanna Hietala), hukuttauiumisyritys. Tapauksen huomaa ensimmäisenä kaksi koululaispoikaa, jotka myös pönkittävät Keski-Suomen roolia elokuvakartalla. Jannea esittävä Jyri Ojansivu on jyväskyläläinen, ja Kimmon roolissa näyttelevä Antti Ikkala tulee Saarijärveltä. Ikkala onnistuu hyvin elokuvan järkyttävimmissäkin kohtauksissa. Tällä nuorella koululaisella taitaa olla luonnon lahjoja kameran edessä taiteilemiseen. Kollega Ojaasivu on jo näyttäytynyt aikaisemmin muun muassa Sairaan kaunis maailma -elokuvassa, joka on Joen käsikirjoittajan ja ohjaajan Jarmo Lampelan aikaisempi taidonnäyte. Niin ikään Sairaan kauniista maailmasta tuttu Pihla Penttinen näyttelee jälleen Lampelan elokuvassa. Penttisen roolihahmo Virve työskentelee keskustan pizzeriassa, jossa eletään kuumia hetkiä samaan aikaan kun Anni ja Kimmo taistelevat elämästä ja kuolemasta kylmässä vedessä. Virven työkaveri Leena (Liisa Vuori) on täynnä rakkautta ja haluaa välittää osan siitä Virvelle ja pomolleen (Ilkka Koivula) Lietsomalla näitä yhteen. Leenan räväkkä toiminta ärsyttää, vaikka hän taitaa olla oikeassa työkavereidensa suhteen. Toimintaelokuvaa Joesta ei saa, Juha Kukkosen tuhlaajapoikarooli antaa esimakua siitä, mitä on elää hiukset pesemättömänä muutaman viikon ajan. vaikka siinä kuvataan monen ihmisen tapahtumia. Opiskelijapojat ovat haastaneet toisensa benji-hyppyihin. Tehdasmies lipo (Heikki Rantanen) yllättää vaimonsa pettämisestä. Tuhlaajapoika Esa (Juha Kukkonen) tulee suoraan keikkaputkesta repäistynä rahapulassa ja krapulassa isänsä syntymäpäiville, josta itse juhlakalu on häipynyt "lottoa viemään". Joen tarinat ovat synkkiä, mutta ne tuntuvat todellisilla ja lämpimiltä. Kohtalot kietoutuvat toisiinsa erilaisten valintojen jälkeen. Tarina tuntuu kuiskaavan, että joen uomassa on monia mutkia, joihin täytyy kääntyä ellei halua rannalle. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Kukistaisiko pakkoseksi AIDS:n? NANDO HERÄÄ kännykän pirinään Maxixen kylässä Mosambikissa keskellä yötä. Unenpöpperöisenä hän ymmärtää heikosti luurin toisessa päässä niiskuttavaa siskoaan, mutta tajuaa kuitenkin olennaisimman: siskon poika on kuollut. Yhdeksäntoista vuoden iässä. Eteläafrikkalaisessa sairaalassa. "Joku sairaus se oli. En tiedä mikä. Lääkäritkään eivät tienneet tai eivät kertoneet. Voi olla, että perhe tietää, muttei kerro", 27-vuotias Nando pohtii. Ei mitenkään tavatonta. Nuori vainaja, jonka muistoa suojellakseen kukaan ei uskalla sanoa häpeällisen taudin nimeä ääneen. AIDS koskettaa Afrikassa yhä useampaa. Mosambikissa HLVä kantaa 16 prosenttia väestöstä, ja uuden tartunnan saa 700 ihmistä päivässä. Odotettavissa oleva elinikä laskee 36 vuoteen toisissa osissa maata sen pelätään vajoavan jopa alle kolmenkympin. Ilman AIDS:ia mosambikilaisten arvioitaisiin elävän keskimäärin noin 50 vuotia. Ja onhan tämä pirullinen epidemia jo kansantaloudellinen menetyskin: sen arvioidaan vievän 15 prosenttia työikäisestä väestöstä. Maxixen naapurikaupungissa Inhambancssa museon vartija ja työmies juttelevat kovaan ääneen. Työmies pilkkaa vartijaa heikosta menestyksestä naismarkkinoilla. Vartija kuittaa takaisin, että hänen naisensa sentään ovat olleet kaikki neitsyitä. Koskemattomat naiset ovat kova sana etenkin Mosambikin maaseudulla. "Kun on niitä tauteja ja muita nykyään", pohtii työmies vakavana, mutta hetken päästä rehentelee. "En mä kyllä mihinkään AIDS:iin usko. Se on koko homma valtion propagandaa prostituution vähentämiseksi. Että mä en mitään kondomeja kyllä ala käyttää." Eikä se varmasti olisi ensimmäinen kerta, kun valtio olisi kansaansa huijannut. Tuloerot tässä maailman seitsemmänneksi köyhimmässä maassa puhuvat karua kieltä korruptiosta. Joku vetää välistä ja kovaa. Joten ei ihmekkään, ettei kansa usko kaikkea kuulemaansa. Toisaalta mitä tuon vihreään t-paitaan ja risaisiin farkkuihin pukeutuneen rehvakkaan työmiehen voi olettaakaan tietävän? Tietotulva ei ole vielä yltänyt Mosambikiin, jossa harvempi kuin joka toinen osaa lukea. Ja missä sitä oppisikaan, kun kouluja ei ole tai sitten niissä käytetty kieli on oppilaille vieras. Mutta Kenian presidentti se vasta viisas onkin. Hänpäs keksikin lääkkeen AIDS:iin. Tuon kiusallisen epidemian kukistaminenhan onnistuu, kun kielletään kenialaisilta seksi kahdeksi vuodeksi! Jos vihreäpaitaiselta työmiehellä ei voi odottaa tieto-taitoa, niin jotakin voisi silti odottaa presidentiltä. Eivätkä Mosambikinkaan pääministerin lausunnot tilannetta auta. "AIDS on jokaisen oma vika. Miksi valtion tulisi maksaa toisten vastuuntunnottomuudesta?" Maan puolitoista miljoonaa HfV-posiiiivisia kuunteli lausuntoa varmasti iloisena. Vaikka taudin kanssa voi elää yli kymmenenkin vuotta rinnakkain, HTV-positiivisen leima on Mosambikissa viimeinen naula elävän ihmisen arkkuun. Tiedon puutteen ja ennakkoluulojen vuoksi perhe hylkää HTV-poiilaan usein. Sairaan poskelle ei moiskauteta kulttuuriin kuuluvaan poskisuudelmaa ja ruokaakaan ei syödä samassa huoneessa. Siinä eivät pääministerin lausunnot auta. Monet uskovat, ettei AIDS:ia voiteta ennen kuin jokainen perhe on menettänyt taudille jonkun. Keksisiköhän Kenian presidentti nyt pakottaa ihmiset seksiin? MERITUULI AHOLA, MOSAMBIK I | • J i < ( . i . u i . ! ) > . . ItTUUlUhJUlSt "y'*y M 'A^D&J "A. u J'\J U « W k M j J J C J ,»*-> <-«»• ' JtillU&*4W ft^ **<J.li'.*-*l *
• + M u i s t i l i s t a ^ < monipuolisesta palvelusta • rVjlkupyörien korjausta Laajavuoreniie 2 Jyväskylä puhelin 6 2 6 872 I * Kilvet, nimineulat, opasteet Laajavuorentie 2 Jyväskylä ! puhelin 6 2 5 6 1 9 I * Autojen huollot Laajavuorentie 2 Jyväskylä • puhelin 624 979 1 Gradujen sidonta, liikelahjat Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 6 2 5 621 ' Puusepäntuotteiden valmistus Onkapannu 8 Jyväskylä puhelin 6 2 5 3 4 5 Metallituotteiden valmistus Kirkkokatu 11 Tikkakoski puhelin 624 993 1 Kierrätyskeskus EkoCenter • Rakennusalanpalvelut Itä-Päijänteentie 55 Jyväskylä Tällilantie 6 Jyväskylä puhelin 6 2 5 4 8 6 puhelin 624 980 I. I r l l l ' "Täulunkehystys Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 6 2 5 616 Verhoomo/Kutomo Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 625 618 Graafiset mediapalvelut Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 626 877 ' Ompelimo Vaajakoskentie 9 Jyväskylä puhelin 6 2 5 6 2 ' Pesulapalvelut Halssilan Pesula Pulmusentie 2 Jyväskylä puhelin 6 2 5 384 TEKEVÄ Vaajakoskentie 9. 40320 Jyväskylä puhelin ( 1 4 ) 6 2 4 9 8 4 faksi ( 1 4 ) 6 2 4 9 8 7 w r w w . t B k e v a . n e t : E D I S T Ä O M A A J A L A H E I S T E S I T U R V A L L I S U U T T A ! KÄY P U N A I S E N R I S T I N E N S I A P U K U R S S I . SYKSYN 2001 E N S I A P U K U R S S I T J Y V Ä S K Y L Ä S S Ä ENSIAPU-1 PERUSKURSSI, 16 OPPITUNTIA/300 MK K L O 8.30-16.00 (MA-TI) 01.10-02.10 03.10-11.10 24.10-01.11 07.11-15.11 03.12-11.12 10.12-11.12 K L O 17.00-20.15 (KE-TO-ILLAT) K L O 17.00-20.15 (KE-TO-ILLAT) K L O 17.00-20.15 (KE-TO-ILLAT) K L O 17.00-20.15 (MA-TI-ILLAT) K L O 8.30-16.00 (MA-TI) ENSIAPU 2 JATKOKURSSI, 16 OPPITUNTIA/300MK Jatkokurssi peruskurssin käyneille. 21.11-29.11 KLO 17.00-20.15 (KE-TO-ILLAT) 03.12-04.12 KLO 8.30-16.00 (MA-TI) ENSIAVUN YLEIS-KERTAUSKURSSI, 8 OPPITUNTI A/l 80MK Kolmessa vuodessa vanhenevan Ea-todisiuksesi pidät voimassa kertauskurssilla. 08.10 KLO 8.30-16 (MA) • 23.11 KLO 8.30-16 (PE) HÄTÄENSIAPUKURSSI, 4 OPPITUNTIA/80MK 16.10 KLO 17-20.15 (TT) 12.11 KLO 8.30-12 (MA) 19.11 KLO 12.00-16.00 (MA) ERILLISJAKSOJA ENSIAVUSTA TOIMINTA KOLARIPAIKALLA 17.09 KLO 17-20.15 (MA) 01.10 KLO 17-20.15 (MA) HAAVAT, RUHJEET, MURTUMAT 20.11 KLO 17-20.15 (TI) KURSSIT JÄRJESTETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ OK-OPINTOKESKUKSEN KANSSA. TYÖPAIKOILLE JA RYHMILLE JÄRJESTÄMME TILAUSTYÖNÄ ENSIAPUKURSSEJA. + TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: SPR:N LÄNSI-SUOMEN PIIRI p. 014-611411 Suomen Punainen Risti Länsi-Suomen piiri Yksi opintolaina, kiitos. „ j . H a e ja nosta opintolaina m u k a v a s t i Sololla Internetissä. Saat p ä ä t ö k s e n I o p i n t o l a i n a s t a v i i m e i s t ä ä n s e u r a a v a n a p a n k k i p ä i v ä n ä . L a i n a s o p i m u k s e n allekirjoitat Solo1 t u n n u k s i l l a , w w w . m e r i t a . f i ^ M e r i t a CLUB Domino R Y B | HIPHOP | JAZZ | FUNK | SOUL HOUSE ITECHHO | TRAMCE | ELECTRO YLIOPISTONKATU 36 OPISKELIJANÄKÖKOHDAT OTETAAN HYVIN H U O M I O O N ! edulliset hinnat/laatutuotteet • hyvä ostos YTHS: ILMAINEN NÄÖNTARKASTUS we speak also svvedishl O P T I K K O L I I K E I L O I N E N S l L M Ä A S E M A K A T U 1 1 , 40100 JYVÄSKYLÄ A V O I N N A A R K 9 1 7 3 D P J O M 4 4 9 7 S I O C U A I L : p o k a p e t e @ y a h o o . c o m c o p y « s h o p I A A P I N K A T U I 5 , . I O U I 2 6 Q I I AO H A N N I r . M I M A A ( A U L A ) . I Q I 4 I 2 6 Q 1 D Z Q Ota Sammon edullinen eOpintolaina. Hoida nyt kuntoon yksi opiskeluvuosiesi tärkeistä asioista. Avaa www.sampo.fi/ opintolaina ja hae eOpintolainaa. Tai tule palvelupisteisiimme. Tervetuloa! t i e t o / a y . % CO : « 1 T3 JZ!X 5 o ' ro o rt o > * 2 Q Tervetuloa opiskelemaan. l!Tl •% . omaksi iloksi korvaat sopimuksesta opinnot ^ (mm. historia, yhteiskunta, kielet ja tekstiilityö) • parannat työelämän taitojasi • suoritat perusja keskitason yleisiä kielitutkintoja O p e t u s alkaa 10.9. Noin 500 opistolta, kirjastoista j a p e r u s k o u l u t u s v a p a a t ! Kanslia avoinna l u k u k a u s i e n a i k a n a m a t o 12.15-19.00, p e j a loma-aikoina 9.00-16.00 1 Puhelin 626 597, v a h t i m e s t a r i 626 595 Kaikkea opiskeluun Tällä kupongilla saat Kodin Ykkösestä / • ^ ^ opiskelijam \ /"V I alennuksen I \ J / f \ kertaostoksesta ^ ^ / / yj 31.10.2001 asti. Etu koskee myös tarjoustuotteita (ei kuitenkaan Plussa-tarjouksia eikä elintarvikkeita). Ei lisäalennuksia. ®iy> Leikkaatäslä Palauta tämä kuponki täytettynä Kodin Ykköseen 31.10. mennessä, niin osallistut kannettavan HP OmniBook XE3 -tietokoneen arvontaan (arvo n. 13.000 mk) Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti kirjeitse. Osallistuminen ei edellytä ostamista. Nimi Osoite Postitoimipaikka Puh. Oppilaitos Palokka, Jyväskylä, Sammontie 1 Puh. 01053 48400 Avoinna ma-pc 10-21. la 9 1 8 . + +
• ALEKSANTERI INSTITUUTTI Valtakunnallinen Venäjän j a Itä-Euroopan tutkimuksen tutkijakoulu julistaa haettaviksi kymmenen opetusministeriön rahoillamaa tutkijakoulupaikkaa 1.1.20(12 alkaen enintään neljiksi vuodeksi (palkkaus vastaa palkkaluokkaa A 18 ilman ikälisii) Tutkijakoulussa keskeisellä sijalla on tutkia Venäjää ja Itä-Eurooppaa tarkastelemalla niiden integroitumista eurooppalaisiin poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin ja ' prosesseihin. Näitä kysymyksiä voidaan tarkastella yhteiskuntatieteiden (sisältäen talous-ja oikeustieteen lisäksi historiatieteiden sekä kielen-ja kulttuurin tutkimuksen lähtökohdista. Tutkijakoulun painopiste on sosialismin romahduksen jälkeisessä ajassa, mutta tutkijakoulussa voidaan tutkia myös järjestelmän murtumisen aikaa tai pidempiä historiallisia tapahtumasarjoja. jotka tarjoavat vertailukohtia nykyiseen kehitykseen. Tutkijakoulu on monitieteinen tutkijayhteisö, jossa toimiminen edellyttää valmiutta oman tieteenalan rajat ylittävään lähestymistapaan ja tieteenalojen väliseen keskusteluun. Tutkijakoulussa suoritetaan väitöskirjatyön ohella jatko-opintoja noin 20 opintoviikon verran. Tutkijakoulu on valtakunnallinen Aleksanteri-instituutin koordinoima tutkijakoulutusohjelma. Siihen voivat hakea kaikkien Suomen yliopistojen jatko-opiskelijat. Tutkijakoulutettavat suorittavat tohtorintutkinnon omaan tiedekuntaansa ja yliopistoonsa ja ovat samalla osa Aleksanteri-instituutin tutkijayhteisöä. Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston alainen erillislaitos, jolla on valtakunnallinen Venäjän ja Itä-Euroopan opetuksen ja tutkimuksen koordinaatiotehtävä. Tutkijakoulun johtoryhmälle osoitetut hakemukset lähetetään neljänä kappaleena 19.10.2001 mennessä osoitteella Aleksanteri-instituutti. PL 4.00014 Helsingin yliopisto. Hakemukseen liitetään lyhyen perustelun lisäksi ansioluettelo (CV), tutkimussuunnitelma ja ohjaajan lausunto, selvitys tutkittavan alueen kielen taidosta, kopiot tutkintotodistuksesta ja pro gradu tutkielman lausunnosta sekä opintorekisteriote. Hakemusten perusteella osa hakijoista kutsutaan marraskuussa Helsingissä järjesteltäväin haastatteluun. Lisätietoja tutkijakoulusta ja hausta antavat Johtaja Markku Kivinen (4.9. alkaen) puh 09-191 22787 Markku.Kivinen@hclstnki.fi Kehittämispäällikkö Leo Granberg puh 09-191 24376 Leo.Cranbcrg@helsinki.fi Lisätietoja Aleksanteri-instituutista ja nykyisestä tutkijakoulusta myös osoitteessa http://www.hclsinki.fi.'alcksanteri. ; Koe uusi elämys. okeile 5 paria piilolaseja. Meiltä saat koekäyttöösi viisi paria SofLens One Day -kertakäyttöpiilolaseja urheiluun, matkalle, juhliin tai vaihtelun vuoksi. NYT MYÖS VOIMAKKUUDET -9.00 ASTI! SofLens Kertakäyttöpiilolasit NÄK^SET. KY SILMÄJA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH/FAX. (014)616 020 TOIMISTO-t m TARVIKKEET 1 3 % Kopiot itsepalveluna: joustavasti ja nopeasti toimivat koneet auttava ja ammattitaitoinen henkilökunta G Kauppakatu 3. 40100 Jyväskylä Puh. 675 133. Fax 675 343 valos, kopio@valos.inet.fi ITSEPALVELU<JC KOPIOT A4-koko *wp/SiVU (norni. 29p/sivu) Hyvät palvelut: gradujen sidonta ja kultaus värija mustavalkotulostus väri-ja mustavalkokopiot julisteet, posterit, flyerit > t >' PALSTAN T A R K O I T U K S E N A ON R O H K A I S T A O P I S K E L I J O I T A E T S I M Ä Ä N V A I H T O E H T O J A MAKSALAATIKOLLE JA K O T I V I I N I L L E . S I L L O I N TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. opintoviikon edestä A N T O I SA OPISKELIJAELÄMÄ ei ole rahasta kiinni, vaan hyvästä ruoasta. Tämäkään ei rasita tiliä, kun käyttää kahta edullista ruoka-ainesta: soijarouhetta (20mk/pussi) ja makaronia (2-3mk/pussi). Seuraavasta ohjeesta tulee soija(-aurajuusto) makaronilaatikkoa aivan törkeän iso setti, jota yksi ihminen syö viikon. Hintaa koko systeemille kertyy 10 mk ilman aurajuustoa ja 25 markkaa aurajuuston kanssa., Mää: taa puolittaa jos oma jääkaappi ja massu täyttyy liiaksi. Ruoka säilyy jääkaapissa alle viikon. Tässä vaiheessa lukemista kannattaa ottaa esiin kattila, puolen litran astia, lasta, noin desilitran kokoinen törppö ja ainakin 3 litran vetoinen vuoka. EDELLÄMAINITUN SETIN tekemiseen tarvitaan n. 2 desilitraa, eli vajaa kahvimotillinen soijarouhetta (Sipuli on varsin maistuva lisäys soijarouheen sekaan. Älä pilko liian pieniksi palasiksi. Kuori sipuli ennen paloittelua, sillä kuori pistää yskittämään syödessä). Tämä pitää turvottaa vähintään puoli tuntia vedessä pussin ohjeiden mukaan. Sekoita soijarouhe ja vesi astiassa. Siinä odotellessasi voit keittää makaronit ja tehdä munamaidon. Perusohje turvottamiseen on yksi desi rouhetta ja kaksi desiä vettä. Tällöin rouhe turpoaa kolminkertaiseksi. Tämän takia kuivana aamiaismurojen kanssa vedetty rouhe voi aiheuttaa pahoja vatsavaivoja. Soijarouheet voi turvottaa vaikkapa yön yli, jolloin veden sekaan voi sekoittaa mausteita. Tällöin BarinstoMl ,Kilinwa>an ka*. kemuksien mukaan sinällään mauton soijarouhe vie maun myös mausteista, mutta pari kaveria sen kuulemma osaa minä en. Marinoimisesta ci siis kannata ottaa stressiä, sillä maustamisen voi hoitaa myöhemminkin. Maustamisessa kannattaa suosia erinäisiä pippurija yrttisekoituksia, sillä suola on pahasta ja nostaa muun muassa verenpainetta. SEURAAVAKSI KEITETÄÄN pussi alennusmakaronia pussin ohjeiden mukaan. Jos rahkeet riittävät, keitinveteen kannattaa murustaa kasvisliemikuutio makua tuomaan. Keittoaikaa ei kannata ylittää, etteivät makaronit muutu kumiksi. Turvonneet soijarouheet ja keitetyt makaronit sekoitetaan vuoassa, jolloin raa'in työ on jo tehty. Päälle heitetään munamaito. Tämä muodostuu litrasta kevytmaitoa (n.4mk) ja kolmesta kananmunasta (l-3mk). Kananmunat sekoitetaan maitoon hätäisesti huuhdotussa kattilassa. Riko keltuaiset. Maustaminen on tässä vaiheessa olennainen osa ruokailunautintoa. Grillimausteita ja pippurisekoituksia kannattaa heittää noin 5-10 hampurilaisravintolan maustepussin verran. Sekoitus valellaan vuokaan soijarouheen ja makaronin päälle Koko homman kruunaa aterian hinnan moninkertaistava aurajuusto. Sen voi jättää poiskin, mutta homejuusto luo ruoalle hifimmän maun. Aurajuustomurusia (15mk/valmiiksi murusteltu pussi) sirotellaan muun setin päälle. MAKARONIA KEITELLESSÄ kannattaa laittaa uuni kuumenemaan 225 asteeseen keskimmäiselle tasolle. Vuoka laitetaan kuumenneeseen uuniin noin tunniksi. Valmiin laatikon tuntee siitä, että kallistaessa maito ei tule keskeltä päälle hyytyneen muna. maiHnn päälV Jäähtymisen jälkeen ruoka on valmista nautittavaksi. Juomaksi käyvät mainiosti vesi, rasvaton maito tai halvin punaviini. VAIHTOEHDOT EIVÄT ole vähissä. Tämän setin yhteyteen voi vapaasti sekoittaa esimerkiksi pakastevihanneksia. Soijarouheen lilalla voi käyttää jauhelihaa, mutta soijarouhe on halvempaa. Puolen kilon pussista riittää pitkäksi aikaa. Soijarouheiden marinoinnissa voi osan vedestä korvata myöhemmin juotavalla punaviinillä tai jopa keskioluella. Nyrkkisääntö ruoanlaitossa on, että jos siinä on kolmesta neljään eri väriä, herkku on ruokaopillisesti hyvä. Siispä luovuutta keittiöön ja herkuttelemaan. • Mika Terävä: KOHTI KADOTETTUA (osal) OH epäilemättä virhe aikanaan tutustua Silvennoiseen. Mutta minkäs teit. meidän kotikaupunki oli sen verran vähäväkinen. eitä kavereiden laatukrileereisiä pili rankasti tinkiä ellei sitten halunnut varttua aikuiseksi Ilman ikätovereiden seuraa. Okei. ihan oma syyni oli. että keväällä nostalgiapuuskassani olin halunnut lähettää parille nuoruusajan kaverille kutsun häihimme. Toinen naisia kavereista oli Ropponen, poikavuosieni uskollisin ja lihavin ystäväni, johon en ollut pahemmin vaivautunut pitämään yhicyitä sei» |äll<cen kun olin synnyinkaupungistani muullanul pois. Ja toinen kaveri oli siis Silvennoinen. En minä tosissani uskonut, ellä heistä kumpikaan kutsusia innostuisi, olihan viimeiscsiä kohtaamisestamme jo vuosia. Erehdyin pahasti, ja osaksi siitä syystä taoin nyt puutuneilla raajoillani ikivanhan Taunuksen takakontin kantta sisältä päin. Aloin tosissani pelätä, että sisään virtaava pakokaasu täyttäisi keuhkoni, ja kohta saisin katsella filminauhaa etupäässä lylsähkosia, multa loppuaikoina suuntaa löytäneestä elämästäni. 9 f * ! YTHS.rt Tflflflf J y v ä s k y l ä n t e r v e y d e n h o i t o a s e m a Pitkäkatu 1 A, 40600 Jyväskylä Avoinna Sairaanhoito ma-ke klo 8-16, to 9-16 ja pe 8-15 Hammashuolto ma-pe klo 8-16 Mielenterveyspalvelut ma-pe klo 8-15 Ajanvarausja neuvontanumerot Ajanvaraukset puhelinnumero Yleisja erikoislääkärit 260 1970 Hammaslääkärit 260 1980 Mielenterveyspalvelut 260 1990 Fysioterapia 260 1973 Puhelinneuvonta Terveydenhoitaja ma-ke ja pe 8-9 ja ma-pe 14-15 260 1971 Hammashoito 8-16 260 1998 Fysioterapia 11.30-12.00 260 1973
• Handelsbankenopiskelijan pankki Yleispankkina tarjoamme kaikki mahdolliset pankkipalvelut! • Eurooppa Agressiivinen -opiskelijarahastoomme kuukausisäästäminen ilman merkintäpalkkiota, mukaan pääset jo 100 markalla. Lisätietoja saat konttoristamme. • Ilmainen internetpuhelu. • Käyttelytilillä korkomme on 1,75 % (Handelsbanken Prime 3 %) kuukauden alimmalle saldolle laskettuna. • Sijoitustilillä korkomme on 3,5 % (Handelsbanken Prime 1,25 %) päivittäiselle saldolle laskettuna. Tilissä ei ole talletusrajoituksia, nostot kaksi kertaa vuodessa kuluitta. *) Handelsbanken prime korko on tällä hetkellä 4,75 %, mutta laskee 15.9.2001 4,50 %:iin.! Ota yhteyttä konttoriimme 1 Handelsbanken Kauppakatu 27 40100 Jyväskylä Puhelin: 010 444 5300 www.handelsbanken.fi f Handelsbanken säs? JVUHSKVLÄ UUDEN H R L L N KAUPUNKI Sanat "tiede" j a "taide" ovat peräisin Jyväskylästä. Ole sinäkin! Jyväskylä-neuvonta: puh. 624 900, jklneuvonta@jkl.fi www.jyvaskyla.fi [JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERIN SYKSY 1 SUURI NÄYTTÄMÖ 911(11 Ilmari Turja . . . . Tulossa myös S Ä R K E L Ä I T E vhteistvoproduktioita U ™ « » * » ' L " » * » * ^ teatterikoululaisten Koko kansan huvinäytelmä ssa! Ohjaus Hannele Rubtnstein ENSI-ILTA 22.9.2001 Tuula-Uitu Varis m . . . • t o t t a mm maan paalia paikka yksi on ^ ^ Vahvojen naisten draama OhjaiS Maani Pyökän ENSI -ILTA 1 12.2001 Ohjelmistossa jatka musikaali 0/ .//.WESTSIDESTORY j a seitsemän kääpiötä satu fenvnct FRANKIE l JA JOHNNY PIENI NÄYTTÄMÖ 9 Itku alkoi nousta vatsanpohjasta kuliti kurkkua ja paniikki antoi uskomattomat voimat hatasanomani morsetukseen Varhain aamulla olin vielä ollut maailman onnellisin mies. Eveliina makasi paaliani hikisenä, minä vielä hänen sisassään. Hilun tiheä hengitys kutitti korvaani, kuin lämmin tuuli joka ci vielä ole päättänyt mistä suunnasta puhaltaisi. Vasen käteni oli takertunut syvälle hänen paksuun tummaan hiuspehkoonsa. Ajattelin, että jos äskeisestä rakastelusta sikiäisi lapsi, siitä tulisi voimakas ja hellä. Sitten kohtalo lainasi Silvennoisen etusormea ja painoi ovikelloamme. Ääni oli hätäinen ja vaativa. Ellu nousi päälläni hitaasti ja tunsin kuinka pienet ihmiskandidaaiit valuivat vatsalleni. Pomppasin pystyyn ja kiskoin (arkut jalkaani. Hlu pukeutui kylpytakkiin ja riensi vessaan. Näin ratkaisuin se, kumpi menisi ovea avaamaan. Silvennoinen oli muuttunut sitten viime näkemän tosin vain ulkoisesti, kuten myöhemmin sain huomata. Tummansininen puku. vaaleat luonnonkiharat hiukset lyhyeksi leikattuina Ja geelillä rennosli pystyyn nostettuina, ranteessa hopeanharmaa jonkin verran kullan väriä hohtava kello, kasvoilla hymy, josta ei tiedä onko se aito vai harjoiteltu. Eli lyhyemmin sanottuna karikatyyri nuoresta nousukkaasta, joka on päättänyt rikastua nopeasti jollain ajan hermoon osuvalla alatta ja joka yrittää olemuksessaan epätoivoisesti yhdistää tyylikkyyttä. vaatimattomuutta ja pätcmiseniarveita. Jalfeuu seuraavassa numerossa. Helvi Hämäläinen SÄÄDYLLINEN MURHENÄYTELMÄ Joukko teatterin omia näyttelijöitä esittää improvisaatioteatteria LIPPUMYYMÄLÄ Puh. (014) 624 200 ryhmämyynti 624 202 SILMÄLÄÄKÄRIASEMA UUSI OSOITE ffTJEfflppg] SOKOS II KERROS itTnT' K Ä V E L Y K A T U P . 2 1 4 4 4 4 J Kulttiravintola lähellä opiskelijaa jo vuodesta -68 TAPAS tunnetaan tapastuottejta ^ myös vitriinistä^ Aidot H o t W i n g s s # e ja tuliset kastikl Tankkaa Soi reilu etu opiskelijakortilla! Päivän Pasta Bolognese klo 15-22 vain 15 mk (25.00 mk) (©UDMO Vaasankatu 21 p. 615 564, sohwi.fi TARJAN TANSSIKOULU SYKSYLLÄ 2001 TIISTAISIN: * Perustanssit *Bugg * Hidas valssi * Lavajive * Samba * Kuviohumppa * Cha-cha-cha & Rumba * 6-Jive alk. alk. alk. alk. 11.9. 18.9. 9.10. 6.10. alk. 23.10. alk. 6.11. alk. 13.11. alk. 27.11. * Polkka & Masurkka alk. 4.12. TORSTAISIN: »Perustanssit alk. 1.11. * Lavajiven jatko alk. 1.11. *Bugg 'dk.15.11. LIEVESTUOREELLA: 19.-21.10. Perustanssit, Lavajive, Bugg Tied. ja ilm.: K-S KSL:n puh. (014) 614 600 Opiskelija ^v^v>* Tule meille asiakkaaksi ja jäseneksi. Teemme sinulle hyvän palvelutarjouksen: *• opintolaina ilman toimitusmaksua *• ilmaiset maksukortit • maksuton nettipankki alle 2 6 vuotiaille POP J Y V Ä S K Y L Ä Ilois V ä i n ö n k a t u 3 4 , t o r i n kulmassa. Tervetuloa! k^j^iyelua!
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2001 £ ] • Savela A v o i n n a : A r k . 9 2 , L a 9 1 8 LÄNSIVÄYLÄ HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN W 7 <T PARTURI * Knpern Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla 1 % AVOINNA: r ' Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO L1 www.cec.jyu.fi/kesayo/avoin.html UUDET JA VANHAT OPISKELIJAT Jyväskylän kesäyliopiston kautta on mahdollista opiskella seuraavia muiden yliopistojen perusja aineopintoja sekä erillisopintojaksoja. Opetus ja tentit järjestetään Jyväskylässä. Opetus on pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Helsingin yliopiston (HY) oppiaineet; * Oikeushistoria 3oyJla»^«ft9rrriennessä * OikeustalojistJedeS ov, ilm. 17.12. menn. K u l u j u e ^ y m p ä r i s t ö 3 ov, ilm. 14.9. menn. aeläintieteen perusteet 2 ov, ilm. 9 . 1 1 . * Uskontotieteen perusopinnot 20 ov, ilm. 17.9.menn. * Yleisen teologian perusopinnot 15 ov, ilm. 7.9. menn. * Yleisen teologian aineopinnot 20 ov, ilm. 7.9. menn. Joensuun yliopiston (JoY) oppiaineet: " Maantieteen perusopinnot 15 ov, ilm. 5.9. menn. p*"N4«antieteen aineopinnot 20 ov, ilm. 5.9. m e n n . * Työ^Torganisaatiopsykologian approbatur 15 ov, m o m u , ilm. 13.9. menn. Kuopion yliopiston (KuY) oppiaineet: * Liikuntalääketieteen approbatur 15 ov, ilm. 14.9. menn. * Liikuntalääketieteen c u m laude opinnot, osia 16 ov, ilm. 14.9. menn. * Hoitotieteen approbatur 15 ov, m o m u , ilm. 5.9. menn. * Hoitotieteen aineopinnot 2 ov, ilm. 5.9. menn. * Sosiaalipedagogiikan approbatur 15 ov, ilm. 5.9. menn. * Terveyshallintotiede approbatur 15 ov, ilm. 17.9. menn. * Terveyshallintotiede aineopinnot 25 ov, ilm. 28.9. menn Lapin yliopisto (Ly) oppiaineet: * Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus 4 ov " Rikosoikeus 6 ov, ilm. 19.10. menn. * Kriminologia 3 tai 5 ov, ilm. 5 . 1 1 . menn. ' Finanssioikeus 5 ov, ilm. 21.9. menn. " Kulutusverotus 4 ov * Työoikeus ja paikallinen sopiminen 3 ov Oulun yliopiston (OY) oppiaineet: * Informaatiotutkimus perusopinnot 16 ov, ilm. 7.9. menn. ' Johdatus tähtitieteeseen I 2 ov, ilm. 7.9. menn. Tampereen yliopiston (TaY) oppiaineet: * Hallintotieteen perusopinnot 15 ov, ilm. 21.9. menn. * Hallintotieteen aineopintoja osia, 14 ov, ilm. 17.12. menn. " Vero-oikeuden perusopinnot, osia 8 ov " Matkailualan perusopinnot 15 ov, momu, ilm. 5.9. menn. * Informaatiotutkimuksen aineopinnot, osia Teatterikorkeakoulun (TeaK) erillisopintojaksot: * Alexander-tekniikka peruskurssi 1 ov * Alexander-tekniikka jatkokurssi 1 ov, ilm. 7.9. menn. * Continuum luonnollinen liike 1 ov , ilm. 5.10. menn. * Continuum viidakkojumppa 1 ov, ilm. 5.9. menn. * 1900-luvun kokeellinen teatteri 1 ov, ilm. 19.10. menn. * Elokuva-analyysi 1 ov * Pilates-tekniikka 1 ov " Naamionäyttelemisen perusteet 1 ov * Roolihenkilön rakentaminen 2 ov " Puhe ja esiintymistaito 1 ov * Kontakti-impro 1 ov " Liikej a ääni-improvisaatio 1 ov * Miimi ja pantomiimi 1 ov Turun yliopiston (TY) oppiaineet: * Julkisuus, avoimuus ja tietosuoja 4 ov Vaasan yliopiston (VY) oppiaineet * Markkinointijuridiikan perusopinnot 15 ov, ilm. 5.9. menn. Esitetilaukset: Jyväskylän kesäyliopisto, PL 35, 40351 JKL, puh. (014) 260 3723, s-posti: raija.oja@cec.jyu.fi UUSIEN BILEET esiintyjät korento karu maa O P U T W,Y©-TALOKIERK©K§ELTA OVELTA 2©,KL© 21.3© ALKAEN f ÄIUESTAÄ IVY Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tp a i d a t • h u p p a r i t • o l o a s u t • h a t u t TARRA PAITA OY V a a s a n k a t u 10. P. 2 1 5 3 8 4 Opiskele avoimessa yliopistossa Jyväskylän yliopiston oppiaineita! Tarjolla noin 60 eri oppiainetta, jotka käyvät myös sivuaineiksi. Monissa aineissa opiskelu on joustavaa. Tutustu esim. seuraaviin uutuuksiin: UUTUUS! isen vaikuttamisen • Museologian perusopinnot • Asukasosallistumisen ja paikall haasteet UUTUUS! • Moninaistuva maailma UUTUUS! • Kolmas sektori UUTUUS! • Draamakasvatuksen perusopinnot, haku opintoihin päättyy 11.9. Seuraavat opinnot ovat maksuttomia Jyväskylän yliopiston opiskelijoille: • Euroopan integraatio 15 ov • Matematiikka 15 ov • Yrityksen taloustiede 15 ov • Kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot (130 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä, pääaineena oltava jokin koulussa opetettava aine, ilmoittautuminen alk. 17.9. klo 8.00 os. Matarankatu 4) • kysy myös maksuttomista toisen vieraan kielen alkeisja jatkokursseista Nouda Ohjelma ja ilmoittautumislomakkeita avoimen yliopiston opiskelijapalveluista (os. Matarankatu 4), | Matarankatu 6:n aulasta, Jyväskylän työvoimatoimistosta ] i ja kaupunginkirjastosta tai yliopiston opiskelijapalveluista. i Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto PL 35, 40351 JKL, puh. (014) 260 3697 www.avoin.jyu.fi, avoneuvo@avoin jyu.fi Jyväskylän yliopisto a v o i n Palvelemme pitkään! Arkisin Lauantaisin Sunnuntaisin klo 9-21 klo 9-18 klo 12-18 järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon kymmenen ke 12.9. mennessä! Syksy saapuu ja Jopan toiminta alkaa aktivoitua kesän jal|ilta. Meikkaa siis kalenteriin ti 11.9. klo 19, löllöin vietämme uusien iltaa. Lähtö tapahtuu partiotoimistolta (Yliopistonkatu 46). Tervetuloa uudet ja vanhat iopalaiset! Syyskokouksessa ma 17.9. klo 18 suunnittelemme syksyn ohjelmaa partiotoimistolla. Eka retki 28. 30.9. Lisätietoja pi. Katjalta (kat|a@st.|yu.li/040-764 0635). Jyväskylän science fiction -seura Jyväskylän science liction -seura 42 järjestää lauantaina 22.9. bussimatkan Ait oi Star Wars -näyttelyyn Helsinkiin. Hintaa maikalle tulee 100-200 mk osanottajien maarasta riippuen Näyttelyn lipun hinta ei sisälly arvioon. Lahio lauantaiaamuna, paluu myOhäan yolla. Tarkemmat tiedot kerrotaan osanottajille sähköpostitse hyvissä ajoin Ilmoittautumiset ja kyselyt sähköpostitse osoitteeseen markonen@sci.li perjantaihin 14.9. mennessä. Jyväskylän ylioppilasteatterin perinteinen Uusien kurssi kaikille toiminnasta kiinnostuneille järjestetään li 18.9. klo 1620 Ilokiven alakerrassa. Kurssimaksu 20 mk, jolla saa samalla JYT n jäsenyyden loppuvuodeksi."Neiti Julie" -näytelmän valintakoe to 13.9. klo 13 alkaen Ilokiven alakerrassa Väljät vaatteet paalle' Esitykseen tarvitaan myös puvustajia, aämja valoihmisiä jne. Ensi-llla marraskuun alussa. Seuraava kokous ke 12.9. klo 19 Vakiopaineen alakerrassa (Kauppakatu 6). Olette kaikki tervetulleita 1 JYT:n yhteystiedot jyl-post!a(S>cc.jyu.li, puh.050 5821421/Hanna Hei' Muistattehan seuraavat happeningit syyskuussa: Ke 5 9. saunailta Honsun saunalla. Bileet alkavat 18.00. Virallinen kokous Soimilla 18.00. Samalla jäsenistön kokous, jossa valitaan uusi varapj. 21.-23.9. mOkkiseminaari Hangasjarven kämpällä seka ke 26.9. uusien luksiaisei. V o i o n m a a n k a t u 7, J y v ä s k y l ä , p u h e l i n 1 4 2 1 1 1 5 3 Järjestöja valiokuntaliedotteet myös verkossa: www jyu.fi/jylkkari/uusin/jarjestot.htm www.jyu.li/jylkkari/uusin/valiokunta.titm ©Marko Kunnari VAAKASUORAAN: 6. Pehkon perään vanhat panssarivaunut saaltavat saada näihin aikoihin haulikasteen. (11) 9. Jokiveneellä liikkuja sai avun tästä. (7) 10. Hyppii, liikkuu, aerobikkaa. (5) 1 1 . Tavarat muualla tuotan, Haminan kautta imporloin. (13) 13. Selitit, odotat barometrin tuloksia. (13) 16. Trendikäs Kaija Länsi-Uudellamaalla. (5) 17. Tuodako vai eikö tuoda? Siinäpä takaperoinen hedelmäkysymys. (7) 19. Italiassa nähty Veronateesi: museoissa niitä piilee. (11) PYSTYSUORAAN: 1. Ei kuluma, mutta niin maassakin kuin katraassakin. (6) 2. Ei ole vaikea tunnistaa mööpelijättiä. (4) 3. Helsinki-maratonilla oli uskomaton taso, vaikka huvista joutui pulittamaankin. (13) 4. Viides ankka sijailsi rinnuksissa. (8) 5. "Euroviisutuomari on aina oikeassa", totesi Suomen menestyksekkäin edustaja. (6) 7. Valtaisa m alussa, sitten vasta samamitlaisuus. (9) 8. Etsi Ettoo esimerkiksi Spectrumista. (9) 12. Eipä saanut Into Onas mitään aikaiseksi. (8) 14. Säilytyspaikka, jossa myös kengänkiilloke roinan seassa. (6) 15. Julkimot median, etsimen ystävät, Keaton ja Lane. (6) 18. Oli ajoponnisteluissa Grönholmin puolella. (4) W"0'8t I39UJS30AJV '61 laueiagi ope>|OAV7L aifflicrm 00)JU| 9L uojojsuvzi jopaiioiseiaei soaioian g jjuuonjUEtjeeinj' L I eijjaujosi •/ !l!!dOt UOIJBKM g uieAnes 6 jiondni] e lB>|jose)j)jni g ns>jeuio)ioueso £ eail l B|nwn laSMflViSVA
• w w w . d n a f i n l a n d . f i T e r v e t u l o a A s c o m p i n m y y m ä l ä ä n ! T u t u s t u uudenlaiseen m o b i i l i o p e r a a t t o r i i n ja hanki m e i l t ä monipuolinen ja edullinen d n a l i i t t y m ä . M y y m ä l ä s t ä m m e s a a t myös N o k i a m a t k a p u h e l i m e t , t i e t o k o n e e t o h e i s l a i t t e i n e e n t a a t u l l a Ascompin a m m a t t i t a i d o l l a . T a r j o u s ! HP B410 Brio 1150,Intel Celeron 800 MHz suoritin. 64 Mt SDRAM keskusmuisti, 20 Gt kiintolevy, integroitu 8 Mt:n näytönohjain ja 17" näyttö. 48xCD. 16 bit ääni. kaiuttimet ja 56 Kbps modeemi. Käyttöjärjestelmänä Win98. Ms VVorks 2000 monitoimiohjelma sisältää taulukkolaskenta-, tekstinkäsittelyja tietokantaohjelmat. Takuu 1 vuosi On-Site. Luotettava työkalu hyötykäyttöön. Tuotetta rajoitetusti. l A p l / a s . Ei jälleenmyyjille. Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. I dna Lähipiiri -palvelun kytkentä o,3 1 . 1 2 . 2 1 saakka. N O K I A Värinähälytys. WAP-selain. SMS-chat, Animoidut näytönsäästäjät, Ääniohjaus, Vaihdettavat värikuoret Puhelimia rajoitetusti. 1 kpl/asiakas. Ei jälleenmyyjille. Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Kuvan puhelimen väri on lisävaruste Hinnat dna L i i t t y m ä : Avausmaksu 49 mk. kk-maksu 59 mkAk puheluhinta toisiin dna-liittymiin ja kotimaan lankaverkkoon 0,70 mk/min. muihin matkapuhelinverkkoihin ma-pe 07-17 1.29 mk/min, ma-pe 17-07 ja pe 17-ma 07 0,99 mk/min. Tekstiviestit dna-liittymiin 0.49 mkApl. muihin matkapuhelinverkkoihin 0.70 mkApI Hinnat dna Perusliittymä: Avausmaksu 49 mk, kk-maksu 19 mkAk. puheluhinta toisiin dna-liittymiin ja kotimaan lankaverkkoon 0,79 mk/min. muihin matkapuhelinverkkoihin ma-pe 07-17 1.59 mk/min. ma-pe 17-07 ja pe 17-ma 07 0.99 mk/min. Tekstiviestit dna-liittymiin 0.49 mkApl. muihin matkapuhelinverkkoihin 0,70 mk/kpl d n a l i i t t y m ä t v a a t i v a t kaksitaajuuspuhelimen. M a h d o l l i s u u s v i e s t i ä p a r e m m i n Puh ( 1 4 ] 2 1 2 9 8 A s c o m p Jyväskylä K a u p p a k a t u 3 9 Palvelemme m a p e 9 18, la 1 17 Ystävyyttä ei rahassa mitata. Siksi voit soittaa parhaille kavereillesi puoli-ilmaiseksi. dna Lähipiiri on palvelu, joka tarjoaa edullisen yhteydenpidon e t u k ä t e e n v a l i t t u u n max. 10 puhelinnumeroon N u m e r o t voivat olla lankat a i dnaliittymiä. Palvelu sopii mainiosti myös p i e n y r i t y s t e n k ä y t t ö ö n K y t k e t vain dna Lähipiiriin yrityksesi t ä r k e i m m ä t y h t e i s t y ö kumppanit. Lähipiirissä mikä t a h a n s a arkinen y h t e y d e n p i t o t u l e e tavanomaista huokeammaksi E t u koskee puheluita ja t e k s t i v i e s t e j ä uudenlainen nioblllloparoateo" www.aivatonta: Ja alle 26-vuotiaille maksutonta! Totta! Alle 26-vuotiaat saavat nyt Osuuspankin verkkopalvelut maksutta. Tule ja tee verkkopalvelusopimus Osuuspankissa. Rahaa ympäri maailmaa? Kyllä. Kultakortti Maksukortti taskussa V I S A a u t o m a a t e i s t a . (18-25 -vuotiaille kortti on maksuton). Muistathan, että Osuuspankista kannattaa kysyä opintolainaa. Lue lisää kotisivuiltamme www.osuuspankki.fi KESKJ-SUOMEN OSUUSPANKKI keskisuomalaisten oma pankki