Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/1998

jyväskylän lio e n u m e r o 9 3 . 9 . 1 9 9 8 eksotiikkanumero r /X Autoilua sivut 4 j a 11 jrfcqfrt» . jyrtakyliui fani t m Yo-lakit roviolle, ja nyrkki pystyyn! keskiaukeama I UHNM 1'jtlu.il V4ltllU*l< Kehitysyhteistyö auttaa norsujakin sivut 7 10
»AAirra I ' 9 | > 9 8 Liisan matka uudistuvaan yliopistoon • Opetusministeriö on heti syksyn alussa ehtinyt visioimaan, kuinka yliopisto-opiskelusta voisi saada nopeampaa ja tehokkaampaa. Yksi keino nopeuttaa opintoja olisi rajata maisterintutkinnon opinto-oikeus 55 kuukauteen. Kesät mukaan luettuna maisteriksi tulisi ehtiä 4,5 vuodessa. Tehokkuuden lisäämiseksi ministeriö kaavailee tutkintojen opinto-oikeuden käsittämään vain oman tutkintovaatimusten sisältämiä aineita. Tämä karsisi ns. ylimääräistä sivistystä antavat opinnot pois. Tutkintojen jämäköittämisehdotuksiin sisältyy ajatus, jonka mukaan jokaisen opiskelijan tulisi hyväksyttää vuosittainen opetussuunnitelmansa laitoksella. Opintotuen saamisen minimirajaa ehdotetaan nostettavaksi 20 opintoviikosta 30 opintoviikkoon lukuvuodessa. Nykyään opintotukea saa vain 55 kuukaudeksi yhtä tutkintoa varten. Uudistusten taustalla saattaa olla perusteltu ajatus siitä, että opetusta tehostamalla saataisiin vähennettyä opiskeluaikaa ja karsittua kustannuksia niin, että opiskelun sisältö ei muuttuisi. Käytännössä ajatus vaikuttaa mahdottomalta, kun kuvitellaan esimerkiksi syksyllä yhteiskuntatieteellisessä opintojaan aloittavaa Liisaa, joka noudattaa edellistä mallia. Liisan pääaine on sosiologia, mutta hän ei ole aivan varma, onko se sittenkään oikea valinta, koska taidekasvatus sekä musiikkitiede kiinnostavat myös. Ensimmäisen vuoden syksyllä Liisa huomaa, että yliopistossa on lukuisia kiinnostavia vaihto-opiskeluohjelmia, joiden kautta pääsisi vuodeksi vaikka Berliiniin. Hän lilaa esitteet vaihto-ohjelmista. Liisa on yläasteelta saakka ollut huolissaan ympäristön saastumisesta ja haluaisi vaikuttaa asioihin. Hän kuulee, että ylioppilaskunnan grönionit ovat kiinnostuneet samoista kysymyksistä ja Liisa päättää liittyä mukaan. Suunnitelmiin tulee kuitenkin jarruja, kun Liisa avaa kalenterinsa sekä opinto-oppaan ja alkaa järjestellä kurssien aikatauluja. Neljä puoli vuotta kertyy pian täyteen. Siinä ajassa on mahdoton lähteä ulkomaille vaihtoon, joten sen Liisa päättää unohtaa. Opintotukimarkkoja laskiessaan Liisa huomaa, että koko tuki menee vuokraan ja puhelinlaskuun. "Jos päälle ottaisi lainan, niin saisi myös ruokaa ja säästämällä uuden talvitakin", tuumii Liisa. Lainan korot ja takaisin maksu kuitenkin hirvittävät Liisaa, Isä on luvannut avustaa ensimmäisenä vuotena, mutta periaatteesta Liisa ei voi enää elää vanhempien lompakon turvin. Hän päättää hakeutua huoltoaseman kassalle iha-ja yötöihin, koska niissä tienaa mukavasti. Liisa laatii kalenterin uusiksi. Hän aikoo suoriutua maisteriksi pääaineenaan sosiologia ja valita sivuaineensa tutkintoa tukeviksi. Taidekasvatus ja musiikki saavat jäädä. Hän päättää hyväksyttää paperin mahdollisimman nopeasti laitoksella, jolta tehokas opiskelu voi alkaa. Muutaman opiskelukuukauden jälkeen Liisa huomaa, että luennot, tentit ja työ täyttävät päivät. Hänelle ei jää aikaa ylioppilaskunnan ympäristövaliokunnan kokouksiin. Keväällä Liisalla on kuitenkin syytä hymyyn, sillä hän sai kuin saikin kasaan reilusti yli 30 opintoviikkoa ensimmäisenä vuotena. Liisa tekee kalenteriin suunnitelman seuraavaa vuotta varten. Opintoopasta selatessaan hän huomaa, että ei pysty millään saamaan toisen vuoden opintojaan kasaan vaaditussa ajassa. Pääaineen ja sivuaineiden luennot menevät päällekkäin, samoin ainakin kolme luentotenttiä. Tiedekunnan yleiset tenttipäivät eivät riitä opintojen suorittamiseen. Liisa olisi valmis käymään luennoilla perjantaisin, maanantaisin ja jopa viikonloppuisin, mutta silloin hänen laitoksellaan ei ole lainkaan opetusta. Liisa alkaa miettiä opintojen siirtämistä avoimeen yliopistoon, joka maksaa, mutta jossa ei ole rajoituksia tulkintojen suorittamiselle, eikä sisällöille. Opintojen ohessa saisi lehdä löitä, ja aikaa jäisi harrastuksille. Opiskeluaika pitenisi, mutia Liisahan on vasta 20-vuoiias. Toisena opiskeluvuonna Liisa marssii avoimen yliopiston kansliaan. ULLA LIPSANEN Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. |oka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kannen kuva: Ulla Lipsanen Apinalaatikon kuva: Tommi Anttonen Ilmoitukset • i Mikkonen. 15028 0400 642 533 ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy p 02 2331 222 Taloudenhoitaja ia toimistosihteeri' •, Paula Rouhiainen p. 014-607 226 timoituksenvaimistaja: Grafiikka Rutanen p. 216315. 050 596 2444 Toimitus: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2. 40600 Jyväskylä a l a a t i k k o 'ji&0&. ! 'ji&0&. flHp^VHHIIIIl 'ji&0&. ' \ t ' 'ji&0&. • j . i(jeha« • j . i(jeha« atukKi.jyu.fi Petri HeikkiRBft rje#e#®silrou,si.r} ätoimittaja: i Lipsanen. 03 359. S S ; » » 6 7 , ipsafSrcjyuJs.Juha Mäkinen. 'toimitus, puli. 603 360; jyväskylän n u m e r o 9 . 3 . 8 . 1 8 9 8 3 8 . v u o s i k e r t a Ylioppilaskunnan ja -lehden tax: 014-603 928 Sähköposti: Lipsa@cc.Jyu.fi. Verkkolehti: www.jyu.fi/jyy/jylkkari. Ilmoitushinnat: lekstissä 5.50 mk/pmm, takasivu 6.00 mk/pmm. määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9,00 ink/prnnx k etusivu myydään ainoastaan kokonaan tinnat: lisäväri 4S0 mk, neliväri 1350 n * . jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, foten hintoihin ei lisätä veroa jYY:n jäsenille koliin kanneltuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212. Osoitteenmuutokset keskustoimistoon. p. 014 -603 355. ISSN 0356-7362. s e u r a a v a J y l k k ä r i i l m e s t y y 1 7 . s y y s k u v a a d e a d l i n e 1 . s y y s k u u t a e r i 1 6 . s y y s k u u t a k l o 1 3 Nurinaa -, Kohti kehitysavutonta maailmaa Osan tämän Jylkkärin sivuista vie SYL:n kehitysyhteistyöliiie, joka julkaistaan — muodossa lai loisessa — samanaikaisesii kaikissa Suomen ylioppilaslehdissä. Sen jutuista välittyy toisaalta optimistinen usko kehymaksujen auttamismahdollisuuksiin, toisaalta huoli keräystuottojen raa'asta laskusta viime vuosina. Huoli on aiheellista, kenties myös usko. Mutta vaikka jokainen Jyväskylän, Suomen ja vauraan maailman opiskelija maksaisi auliisti vaikka kaksinkertaisenkin määrän pyydetystä avustuksesta, olisi se yhä vain sairaanhoitoa tai pahimmillaan saattohoitoa — ei tilanteen korjausta. En sano, että kehitysyhteistyömaksujen tai kehitysavun maksaminen olisi turhaa. Päinvastoin se on erittäin suositeltavaa, sillä kerättävillä rahoilla on merkitystä. Niillä saadaan välitöntä apua ja helpotetaan monen yksilön elämää hyvinkin konkreettisesti. Ihannetilanne olisi kuitenkin se, ettei kenenkään hyvä elämä olisi riippuvainen siitä, kuinka anteliaalla tuulella me parempiosaiset satumme olemaan. Sinne päinkään ei päästä, ellei maailmantalouden rakenteita muuteta radikaalisti. Niin kauan kuin kansainvälistä kauppaa käydään rikkaiden valtioiden ehdoilla köyhiä riistäen, niin kauan kuin ihmisoikeudet myydään vapaakaupan hinnalla, niin kauan kuin taloudellinen, poliittinen, sotilaallinen ja kulttuurinen ylivalta keskittyvät Yhdysvaltain johtamalle globaalin markkinatalouden mustekalalle, niin kauan on kaikki kehitysapu pelkkää tekohengitystä ja osallaan ylläpitämässä status quota. Muutoksen on tultava. Mieluiten rauhanomaisesti ja väkivallattomasti, mutta mikäli muutokset antavat odottaa itseään, on siirryttävä astetta kovempiin otteisiin. Rakenteellisen väkivallan poistaminen voi vaatia suoraa väkivaltaa. Kansannousut ovat seuraus ja sorto niiden syy. Tyytymättömyyden kanavoituessa katkeraksi vihaksi ei pidä syyttää väkivaltaan ajettuja vaan niitä, jotka heidät ovat siihen ajaneet. Jokainen tehköön mitä tehtävissä on. Jyväskyläläisen opiskelijan kohdalla se voi tarkoittaa kehymaksujen maksamista, mutta myös paljon muuta. Jokaisesta käyttämästään markasta olisi syytä miettiä, mitä sillä tukee. Ylikansallinen yritys ei ole ainoastaan firma, se edustaa aina myös joitakin arvoja. Tiedostakaa tekojenne vaikutukset, ne pienimmätkin. I U H A M Ä K I N E N
9 9 8 UUTISET Toive: Puolet lyhyempi asuntojono 55 tukikuukaudesta menee viisi asunnon etsimiseen Tommi Anttonen Uusien opiskelijoiden asuntotilanne on parantunut vain hiukan Jyväskylän viimevuotisesta kaaoksesta. Tällä hetkellä Kortepohjan asunnoissa asustaa noin 250 uutta, onnellista opiskelijaa. Jonossa on ainakin yhtä monta uutta, ei-niin-onnellista opiskelijaa. Ylioppilaskunnan asunnonvälittäjä Matti Mäkinen olisi tyytyväinen puolta lyhyempään jonoon: "Täysin jonoton tilanne taas aiheuttaisi sen, että keväällä asuntoja olisi jo tyhjillään, ja se nostaisi opiskelija-asuntojen vuokria". Vain Turussa tarpeeksi opiskelija-asuntoja Jyväskylää pahempi tilanne on tällä hetkellä ainakin Tampereella ja Helsingissä. Ainoastaan Turussa opiskelija-asuntoja on tarpeeksi. Jyväskylän tilanne ei ole varsinaisesti pahentunut muutamaan vuoteen, muttei parantunutkaan. Hätämajoitukseen on jälleen tulossa kymmeniä opiskelijoita, varauduttu on jopa sataan. Mutta kaikilla on jonkinlainen oma katto pään päällä marraskuussa, uskoo Matti Mäkinen. Syyllisiä jokasyksyiseen asuntopulaan ovat opetusministeriön suunnittelevat virkamiehet, tietää Mäkinen, muttei muista nimiä. naassa tehdään koulutusSinä, asunnoton lukijamme, olethan muistanut soittaa ylioppilaskunnan asunnonvälitykseen: puh. 603362 politiikkaa ottamatta huomioon sosiaalipolitiikkaa. Opiskelijalta vaaditaan valmistumista viidessä vuodessa, mutta siitä menee jo puoli vuotta asunnon etsimiseen. Asunnot eivät ole lisääntyneet, multa yliopistoon oietaan sisään koko ajan enemmän hakijoita." "Uhkatekijänä on myös yliopiston ristiin menevät tavoitteet. Toisaalla halutaan parantaa opiskelijoiden asuntotilannetta, kun samalla pahennetaan sitä kasvattamalla vaihto-ohjelmia. Niiden kasvattaminen on hieno tavoite, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan mihin heidät sijoitetaan", heittää Mäkinen. Tänä vuonna ulkomaalaisia vaihtoopiskelijoita tulee Jyväskylään jo sata. Neljännes Kortepohjan uusien paikoista menee heille. Vaihto-opiskelijoiden määrä on kasvussa, ja siitä seuraa ongelmia, pelkää Matti Mäkinen. "Heille ei löydy helposti asuntoja vapailla markkinoilta. Valitettavasti ihmiset ovat sen verran epäluuloisia." Tulevaisuudessa yliopistot voivat erottua toisistaan sillä, että ne takaavat opiskelemaan tulevalle asunnon. Jyväskylässä lilanne näyttää hyvältä, jos kaupunki pysyy asuntosuunnitelmassaan (asunto 600 900:lle vuosittain) ja jos KOAS saa rahoitusta Ainolan suunnitelmilleen. Siinä on kaksi jossia, mutta Matti Mäkinen on toiveikas: "Jyväskylässä on hyvä ilmapiiri. Asialle halutaan tehdä jotakin. Ylioppilaskunnan asunnonvälitystäkin lukevat kaupunki, ammattikorkea, KOAS ja yliopisto." JUHA H A L I N E N "Markkinat imevät sisällöt" Tutkinnot jäävät putkiksi Korkeakouluopiskelua ajetaan yhä tiukemmin pikaisiksi suorituksiksi. Opetusministeriön asettamassa työryhmässä on esitetty, että ylempi korkeakoulututkinto pitäisi saada kasaan 55 kuukaudessa. Jos aika ei riitä, voisi tiedekunta myöntää opiskelijalle perusteluja vastaan lisäaikaa. Työryhmässä on ehdoiettu, että opiskelijat saisivat lukea vain aineita, jotka liittyvät heidän omaan tutkintovaatimukseensa. Jos esimerkisi ekonomiaa opiskeleva haluaisi suorittaa taidekasvatuksen opintoja, hänen tulisi hakeutua avoimeen korkeakouluun tai täydennyskoulutuskeskukseen, joissa opiskelu on maksullista. Myös rimaa opintotuen saamiseksi aiotaan nostaa 20 opintoviikosta 30 opintoviikkoon vuodessa. Opetusministeriön kaavailujen mukaan myös eri aineiden opintoviikoista tulisi tehdä yhteismitallisia, jolloin niitä voitaisiin helpommin vertailla keskenään. Opintotukea saa nykyään 55 kuukaudeksi ylempää korkeakoulututkintoa varten. Jos tuossa ajassa ei ole ehtinyi kasata tutkintoa, on vaihtoehtona töiden tekeminen lai elo lainan turvin. Opetusniimsti-noss.i halutaankin varmistaa, että valtion takaaman lisälainan otto on mahdollista sun jälkeen, kun opintotukikuukaudei ovat loppuneet. Opetusministeriö kaavailee muutosta myös opiskelijoiden henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin, joika pitäisi työryhmän mukaan hyväksyttää laitoksella. JYY tyytymätön Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta suhtautuu edellä mainittuihin visioihin jyrkän kielteisesti, koska muutokset lisäisivät kontrollia ja kuria, mutta eivät edistäisi laaja-alaisen sivistyksen ylläpitämistä. JYY:n hallituksen yhtenäisen mielipiteen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon rajaaminen 55 kuukauteen olisi pakkotoimi, joka kumoaa ajatuksen akatemisesta vapaudesta. JYY kiistää myös ajatuksen opinto-oikeuden rajaamisesta oman tutkinnon vaatimuksia vastaavaksi, koska se estäisi opiskelijoita saamasta laaja-alaista ja sivistävää opetusta, johon yliopiston nimenomaan pitäisi opiskelijoita kannustaa. JYY:ssä ei uskota, että eri tieteenalojen opintoviikkoja voitaisiin saada yhteismitallisiksi, koska oppiaineiden rakenteet ja i ovat kovin erilaisia. SYLin korkeakoulupoliittinen sihteeri Pekka Linna on mukana opetusministetyöryhmassä ja pitää ehdotuksia tässä vaiheessa vielä raakileina, joita hiotaan työryhmän tulevissa kokouksissa. Linnan mukaan opinto-oikeuden rajaaminen 55 kuukauteen lisäisi huomattavasti yliopiston keskeyttäjien määrää, "Tällä hetkellä ajatus on mieletön, mutta mikäli opintoja kehitetään niin, että mahdollisuus laaja-alaisuuteen ja tehokkaaseen omaan tahiiin opiskeluun syntyy, ei tilanne välttämättä ole läysi katastrofi", väittää Linna. "Halu lisätä kurinomaisuuden vaikutelmaa on itsessään jossain määrin ymmärrettävää. Maksuttoman koulutuksen kimppuun hyökkäillään eri suunnista, koska valtiontaloudessa haetaan edelleen leikkauskohteita", Linna heittää. Hänen mielestään ajatus tutkintorakenteen ulkopuolisten opintojen maksullistamisesta on kuitenkin epäoikeudenmukainen. Yritykset vaativat yhä koulutetumpaa työvoimaa, jolloin tehokkaasti suoriutuvat etenevät pisimmälle. Koska inaisterintutkinto on maksuton, vedetään siellä tiettyjä sisältöjä pois ja viedään ne täydennyskoulutuskeskusten puolelle. Samalla täydennyskoulutuskeskus paisuu ja dynamiikka on valtava. Näyttää siltä, eitä markkinat imevät koulutuspalveluissa sisällöl .uria. ULLA LIPSANEN Taas vaalitellaan Eduskuntavaalit pidetään ensi keväänä ja presidentinvaalit vasta kahden vuoden päästä. Mutta ei hätää. Omaa ääntään pääsee antamaan jo tämän vuoden marraskuussa, kun Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa valitaan uusi 41jäseninen edustajisto. Jyväskylän ylioppilaskunnassa vaalitellaan joka syksy. Suurimmassa osassa muita ylioppilaskuntia edustajisto valitaan vain joka toinen vuosi. Enemmistö ylioppilaskunnista pitääkin lomaa vaalien järjestämisestä juuri tänä syksynä. Tämä ei suinkaan vähennä Jyväskylän tämänvuotisten edustajistovaalien arvoa, vaan vaalit toimitetaan vaalijärjestyksen tarkkojen pykälien mukaan niin kuin ennenkin. JYY:n edusiajistovaalit järjestetään keskiviikkona ja torstaina marraskuun 11. ja 12. päivä. Jos ajankohdat eivät sovi, on olemassa ennakkoäänestys, joka järjestetään maanantaina ja tiistaina marraskuun 2. ja 3. päivä. Vaalipaikkoina toimivat Mattilanniemen ja kirjaston aulat, ylioppilastalon eteinen sekä kahvila Ulpukka. Tarkemmat äänestysajat ja -paikat selviävät tulevista Jylkkäreistä sekä vaalijulisteista. Vaalien tulokset paljastetaan vaalivalvojaisissa, jotka pidetään viimeisen varsinaisen äänestypäivän iltana 12. marraskuuta. Vaaleihin voi asettua ehdolle kuka tahansa Jyväskylän ylioppilaskunnan jäsen, joka ei ole JYY:n palkkalistoilla. Tällä hetkellä edustajistossa vaikuttaa 13 eri ryhmää, joten jokaiselle löytynee omansa. Yksinäiset sudetkin hyväksytään, joten ehdokkaaksi voi asettua myös ilman ryhmää. Varo nyt jo hyvä ihminen ystävääsi. Vaikka varsinainen vaalimainonta alkaa vasta lokakuun 19. päivä, jokainen tarjottu kahvi ja puolestasi kirjastoon palautettu kirja voi olla muutakin kuin viaton yritys olla sinulle avuksi. KESKUSVAALILAUTAKUNNAN TIEDOTUSRYHMÄ
4 UUTISET -94)98 Katubileet ralleja vastaan Jyväskylässä vallattiin katu lakaisin ihmisille ralliviikonloppuna. Noin puolentuhatta nuorta keikutti lanteitaan ja nautti yhteisolosta Yliopistonkadulla lauantaipäivänä 22. elokuuta. Samalla he osoittivat mieltään rallien järjettömyyttä vastaan. Poliisi vaimensi menoa ainoastaan vahtaamalla musiikin voimakkuutta. Street Party -aamuna sääherra sylki vettä, joten bailut jouduttiin aloittamaan Keljonkadun sillan alla. Auringon pilkistettyä esiin joukko siirtyi kulkueena näkyvämmälle paikalle, Yliopistonkadulle, turhaa autoilua vastustavien banderollien ja "ihmisille lilaa autot ilman pilaa" -huutojen kera. Paikkaan, joka juuri edellisenä iltana oli pyhitetty ralliautojen kisailulle. Kadulla hytkyttiin maineikkaiden tiskijukkien virittämän teknon ja hip hopin nuoteilla, lurinoitiin kavereiden kesken ja ihasteltiin tulennielijöiden ja breikkaajien esityksiä. Joikui paikallaolijoista olivat tulleet vain bileilemään, toiset myös ilmaisemaan mieltään hauskaa pitämällä. "Aivoton autoilu on se, mitä me kritisoidaan. Sitä, eitä ajellaan keskustan kauppojen ääreltä Keijon automarkettiin tai Cygnaeuksenkadulta Minimaniin. Voisi myös sanoa, että osoitamme mieltä julkisten liikennevälineiden puolesta", kertoi HannaLeena Keskinen, yksi tilaisuuden järjestäneistä yksityishenkilöistä. "Me halutaan näyttää, minkälaisia kadut voisivat olla ilman autoja. Ennenhän ne olivat sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja, joissa kulutettiin aikaa ja kohdattiin ihmisiä", jatkoi toinen järjestäjä, Jiri Sironen. Hänen mielestään rallien aikaan Markus Nuutinen Nyt kaikki yhdessä poliisisedän perässä: "Ihmisille lilaa, autot ilman pilaa' autojen herruus korostuu eriiyisesti, kun kävelykadullakin pörrätään kilpa-autoilla. Jalankulkija saa joko ihastella bensankärya tai vältellä keskustan putiikkeja ja treffauspaikkoja. Poliisikin jammaili Poliisi kertoo käyneensä ennakkoon keskusteluja tilaisuuden järjestäjien kanssa, jotka olivat informoineet poliisia tapahtumasta, mutta jättäneet paikan ilmoittamatta. "Pyrimme toimimaan vähimmän haitan periaatteella, eli emme puutu tähän, ellei se häiritse jotakuta tai aiheuta jollekin taholle merkittävää taloudellista vahinkoa", kommentoi ylikonstaapeli Tuomo Viitaniemi. Bileet sujuivat rauhallisesti, ja poliisi tyytyi vain ohjaamaan liikenteen kiertoteille ja vahtimaan musiikin volyymiiasoa. Nähtiinpä päivän aikana yksi poliisikin pistämässä jalalla koreasti. Idea Street Partyihin on pursunnut Isosta-Britanniasta, jossa ensimmäiset katubileet tanssittiin jo 90-luvun Kohti uudistuvaa yliopistoa? Yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 26. elokuuta uuden hallintojohtosäännön. Valmistelu ei ole ollut kivuton tapahtuma. Hallintojohtosäännön piti tulla voimaan jo elokuun alussa, muita puutteellisen valmistelun takia prosessi on viivästynyt. "Yritimme hallituksessa jo hyvissä ajoin ehdottaa, eitä muodostettaisiin työryhmä valmistelemaan johtosääntöä, kuten muissakin yliopistoissa on tehty. Tämä ei tullut meidän yliopistossamme kuuloonkaan", kommentoi JYY:n koulutuspolitiikasta vastaava Tommi Himberg. Hallituksen iltakouluissa ja yliopiston tiedekuntien ja laitosten lausunnoissa oltiin monista keskeisistä kysymyksistä samaa mieltä, mikä ei kuitenkaan välittynyt itse johtosääntöön. Mitä hallintojohtosääntö oikeastaan tarkoittaa ja mitä merkitystä kyseisellä johtosäännöllä oikein on tavallisen opiskelijan kannalta ? Informaatioteknologian tiedekunta perustetaan Hallintojohtosääntö käsittää yliopi" lon toimintaa ohjaavat keskeiset säännökset ja koko organisaation rakenteen. Tällä hetkellä ehkä näkyvin asia opiskelijan kannalta on se, eitä yliopistoon tulee uusi informaatioteknologian tiedekunta. Tiedekunta alkaa virallisesti toimia syyskuun alussa. Uusi tiedekunta muodostuu tietojenkäsittelytieteiden laitoksesta ja tietotekniikan laitoksesta. Tietojenkäsittelytieteiden laitokseen kuuluvat tietojärjestelmätieteet, ohjelmistotuotanto, ryhmätyöteknologiat sekä digitaalinen media. Tietotekniikan laitos koostuu puolestaan tietojenkäsittelyteoriasta ja ohjelmistotekniikasta, tietoliikenteestä sekä tieteellisestä laskennasta. Tiedekunnan perustaminen on ollut pitkä prosessi, joka ei ole syntynyt kivuttomasti. Itse asiassa uuden tiedekunnan perustamista jouduttiin lykkäämään yliopiston hallituksen kesäkuisessa kokouksessa, jolloin myös osa hallintojohtosääntöä jäi pöydälle. Uudistus on ollut erityisen vaikea siksi, että matematiikan laitos lakautuu kahtia: tietotekniikan laiios siirtyy uuteen tiedekuntaan ja muu osa matematiikan laitoksesta jää matemaattis-luonnontieieelliseen tiedekuntaan. Uusi tiedekunta on myös suppeampi kuin sen alunperin piii olla. Esimerkiksi tietojenkäsittelyteoria, jota kaavailtiin alun perin informaatioteknologian tiedekuntaan, jää matematiikan laitokselle. Laitosneuvostoja karsitaan Liikuntaja terveystieteiden sekä kasvatustieteiden tiedekunnista lakkautetaan toistaiseksi kaikki laitosneuvostot. Laitosien asiat käsitellään ns. laitoskokouksissa, joissa on opiskelijaedustus. Laitoskokous on hallinnollisesti huono ratkaisu, sillä sen säädöspohja on heikko. Tämän vuoksi hallituksen opiskelijajäsenet halusivat säilyttää laitosneuvostot, kunnes saataisiin tietoa liikunnalla tällä hetkellä olevasta kokeilusta, jossa laitosneuvostot on korvattu laitoskokouksilla. Opiskelijajäsenet hävisivät kuitenkin äänestyksen, joten nähtäväksi jää, kuinka demokraattisiksi kyseisien tiedekuntien laitokset nyt kehittyvät. Hallituksessa tehtiin myös hyviä päätöksiä, eli tiedekuntaneuvostoihin tulee yksi opiskelijapaikka lisää. Apulaisprofessorien virkanimitys lakkautetaan, jolloin apulaisprofessorit muuttuvat professoreiksi. Hallintojohtosäännön antama opetus on kuitenkin selvä: valmisteluprosessia tulee kehittää demokraattisemmaksi ja tehokkaammaksi. Korkeakoulupoliittinen sihteeri EEVA WILLBERG Aja pieni ajo Välittömästi Street Partyn jälkeen käynnistyi Kirkkopuistossa Maan ystävien järjestämä sympaatiisempi ja ympäristöystävällisempi versio rallista, Jyväskylän pienajot. Hyhmäisestä säästä huolimatta oli tätä kansainvälisen luokan neppikisaa kerääntynyt katsomaan useampi tusina ihmislasta. Todellakin lasta, sillä useimmat paikallaolijat edustivat teiniväestön ns. vaihtoehtoisia alaryhmitiymiä, ja ikähaitari painottui jonnekin myöhäisperuskoulu-vaiheeseen. alussa. Suomen kanalla mielenilmaustansseja järjestettiin nyt viidettä kertaa. Ensimmäiset Street Partyt olivat viime kesänä Helsingissä, jonka jälkeen niitä on nähty myös Tampereella ja Turussa. Turun juhla viime toukokuussa oli osa globaalia Mrect Partya: samana päivänä kekkeröitiin 20 maassa, 32 eri kaupungissa. MIIRA RAUHAMÄKI Lisää aiheesta: www.dlc.fi/~mekanisl/sp Niin. Suurajojen mallin mukaisesti olivat myös pienajojen järjestäjät hankkineet tapahtumalle sponsoreita. Tukijat vain olivat jossain määrin eri sarjaa kuin öljy-yhtiön pärtsäilyissä; ajokkien kylkiä koristivat Maailmankaupan, Luomupuodin ja Vakiopaineen mainokset. Neppailussa ei myöskään eräiden osanottajien lievää voimakkaampi humalatila aiheuiianut onneksi sen suurempia vaaratilanteita. Kolmen jännttyksentäyteisen kierroksen jälkeen voittajaksi selviytyi Otso Kivekäs. Eräiden katsojien epäilyt Luomupuodin auton virittelystä eivät johtaneet toimenpiteisiin, ja kisat päätettiin riehakkaissa tunnelmissa pienajaja Kivekkään suorittaessa voitokkaan voltin ajoratana käytettyyn hiekkakasaan. JUHA MÄKINEN Mikroihin vain käyttäjätunnuksella Tulostusmaksuilla peloteltiin jo viime vuonna, mutta visio vaatikin enemmän käytännön lyötä kuin odotettiin. Nyi atk-keskuksen ja kirjaston koneille pääsee vain henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella. Noin 120 mikroon, jotka tunnistaa opiskelijamikroverkko-tarrasta, pääsee samalla käyttäjätunnuksella kuin unix-koneisiin (mm. sähköpostiin) on päässyt tähän asti. Tunnus täytyy kuitenkin aktivoida atk-keskuksen palvelupisteessä tai kirjaston neuvonnan atk-päivystyksessä (2. krs) ennen kuin sitä voi käyttää. Eri laitosten mikrot eivät kuulu opiskelijamikroverkkoon. Tulostaminen opiskelijamikroverkosta muuttuu maksulliseksi 15.9. alkaen. Jokainen käyttäjä saa 50 sivun aloituskiintiön, jonka jälkeen tulostaminen ei ole mahdollista ilman lisäkiintiön ostamista. Tulosteiden hinta on 50 penniä arkilta. Tulostusasioita voi hoitaa atk-keskuksen palvelupisteessä ja kirjaston Kirjavitriinissä (1. krs).
9©98ISET 1 O © © © ILOKIVI • i Käy kurkkaamassa palvelijoitasi ylioppilastalolla, kartan numerointi ilmaisee vain yhden mahdollisen vierailujärjestyksen. muutkin järjestykset ovat mahdollisia. Käytä mieli: kuvistustasi! © Sihteeristö palveluksessanne Mirja. Paitsi että Jyväskylän yliopiston opiskelijat ovat muutenkin erinomaista väkeä, kunnostautuvat he myös työllisyysongelman lievittäjinä. 499 markan jäsenmaksun eräs käyttökohde on nimittäin moninaisten sihteerien palkkaaminen JYY:n ja jyyläisten avuksi ja iloksi. Suurin osa sihteeristöstä pitää majaansa yo-talolla, heti uikoovelta vasemmalle lähtevän käytävän varrella. Ensimmäisen oven takaa O löytyvä hymy kuuluu kulttuurija projektisihteeri Pauliina Savolaiselle. Musiikkitiedettä ja cultural management -opintoja pakertanut Pauliina ei ole aiemmin toiminut aktiivisesti JYY:ssä, muttei koe sitä ongelmaksi. "Kehitän sitten omat systeemini, kun en tunne entisiä." Virkanimikekin kielii Pauliinan työn kaksijakoisuudesta: projektisihteeri hoitaa ylioppilaskunnan sisäisiä asioita, mutta kulttuurisihteerinä hän on kaikkien käytettävissä. Jos mielessäsi on tilojen tai laitteiden vuokraus, opiskelijahintaiset liput Finnkinon elokuviin, elokuvatoiveet Campus Kinolle tai ideat kulttuuritarjonnan suhteen, ota yhteyttä Pauliinaan. "Tavoitteena on tarjota jokaiselle jotakin, eikä kulttuurin tuottamiseen tarvita aina rahaa ollenkaan. Täältä löytyy paljon osaavia ihmisiä ja talkoohenkeä." Seuraavassa huoneessa © työskentelee heikkojen ja vähäosaisten lannistumaton esitaistelija, sosiaalisihteeri Simo Pöyhönen. Miehellä on takanaan kaksi vuotta valtio-opin opiskelua sekä istumista edustajistossa, hallituksessa ja sosiaalivaliokunnassa. Sosiaalisihteeri lupaa neuvoa opiskelijaa asumiseen, toimeentuloon ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Ja jollei Simo pysty itse auttamaan, osaapa ainakin neuvoa eteenpäin. "Aina vaan tänne, jos ahdistaa", kehottaa Simo, mutta tuskailee samalla, että joskus soposihteerikin kaipaisi oman soposihteerinsä. Opiskelijoiden oikeudet ovat alati uhattuina, ja niitä puolustamassa JYY:llä on korkeakoulupoliittinen sihteeri ©. Eeva Willberg otti postin vastaan tämän vuoden alusta. Sitä ennen hän oli ehtinyt olla nuorisotyöntekijänä pääkaupunkiseudulla ja opiskella erityispedagogiikkaa Jyväskylässä. Konkreettisia huolenaiheita tällä hetkellä aiheuttavat mm. kiistat tulostusmaksuista, laitosneuvostojen lakkauttaminen kahdesta tiedekunnasta ja ainaiset tulosvastuuvaatimukset. joilla painostetaan opiskelijoita valmistumaan "putkessa" "Opiskelijat voivat aina ottaa minuun yhteyttä, jos ovat kokeneet vääryyttä. Jollei asioihin näytä tulevan korjausta, ne voidaan kyllä viedä eteenpäin korkeammalle tasolle." Vielä Eevan huoneenkin ohi uskaltautuvat saattavat löytää käytävän perukoilta päätoimittaja Ulla Lipsasen luotsaaman Jylkkärin toimituksen O. JYY:n siviilipalvelusihmisena jatkaa vielä viikon verran Juha Halinen, ja jalanjäljissään aloittelee Juha Mäkinen. Uutena toimittajana mukaan tulee niin ikään Jylkkärissä taannoin sivaroinut Petri Heikkinen Talon toisessa päässä ylioppilaskunnan keskustoimistossa majaansa pitävät toista virkakauttaan istuva pääsihteeri Kasperi Launis © sekä yli 30 vuoden kokemuksella työtään paiskiva toimistosihteeri Mirja Ritvonen @ Riviopiskelijalle he saattavat jäädä tuntemattomiksi taustavaikuttajiksi, mutta vaikutusta heidän työllään kyllä on. Keskustoimisto on paperinpyörittelyn keskipiste ja usein myös sen lähtöpiste. Täältä asiat lähtevät liikkeelle, ja tästä ne kulkevat läpi matkallaan tänne. Pauliina (vas.)ja Donkkareillen juliste (oik.) T I 6 T I I A S l A l l O r . i l K A N I I i ; Susanna majailee Kortepohjassa. Kortepohjassa Lillukassa päivystää arkisin kello 17-19 Susanna Monihan ©. "Mutta kyllä minä olen muulloinkin vapaa-aikasihteeri — ja täällä kylässä oikeastaan myös kulttuuri-, liikuntaja kv-sihteeri ja mikä milloinkin." Suomen kieltä opiskeleva Susanna ja vapaa-aikatoimikunta KVAT pyrkivät tarjoamaan ylioppilaskylän asukkaille virikkeitä. Luvassa on ainakin vahabatiikkikurssi, siivoustalkoot, elokuvia, sählyä—ja lisäehdotukset ovat tietenkin mitä tervetulleimpia. Kansainvälisten asioiden sihteeri Mira Leppänen toimii syyskuun ajan yliopiston hallintorakennuksessa ja auttaa ulkomaalaisia opiskelijoita selviämään ensimmäisistä viikoistaan Jyväskylässä. 3.—9. syyskuuta on orientaatioviikko, jonka tapahtumiin Mira kutsuu mukaan myös kaikkia suomalaisia. Myöhemmin Mira siirtyy yo-talolle © ja jatkaa "ulkkareiden" ja suomalaisten tutustuttamista toisiinsa. Suomalaiseen kulttuuriin vaihdokkaita pyritään integroimaan mm. retkillä Pyhä-Häkin kansallispuistoon ja Muuramen saunamuseoon. Sauna myös lämmitetään. Opiskelija, henkilöitä palkkansa! vaivaa yllämainittuja — Sinä maksat heidän TEKSTI JA K U V A T : JUHA M Ä K I N E N TOIMITUKSEN KUVA: T O M M I A N T T O N E N tai Eevalle, Eevakin auttaa. Lehtimiehiä vai apinoita? Toimintaa ylioppilaskylään: Susanna.
VIIHDEKESK &> ^0 ;KAgTA MENOA vuonA!» rtTapani Kansa yhf. Eija Kantola yht. LA 12.9. A R J A KORISEVA & M A R K K U KETOLA LA 19.9. FINLANDERS Tulossa mm. SINKKU TANSSIKURSSIT I O P I S K E L I J A Ens.mm. tanssitunti -60% __ _ • H I H M | Loppuilta -40% lipun hinnasta! • * " " • • * • " " • • Bussikuli. seuraa ilm. AOIKEUDET , Keski-Suomen Viihdekcikus Oy P.(014) 3762873.0500 647 723 " L A A 1500 M ' , Soarijörvenlie 40 Tanjiiilloino378 1523 »anjsisoli 900 M * Pl 34,40271 Palokko fox 3782 874 MUSIKÄÄLIM Keskiaikaista romantiikkaa tihkuva jmmelot vie meidät loisteliaaseen Kiiningas Arturin hij/iin. Turnajaisiin. toukokuun eroottiseen karkeloon.Yitarien miekkojen kalisteluun, sekä taikojen ja juonittelujen maailmaan... ENSI-ILTA la 12.9. klo 19 Opiskelijaliput vain 80 j (120,norm.) m JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI Lippumyymälä näytäntökaudella ti-laklo 12-19 puh. (014) 624 200 SPR M O N I T O R I avaa uudet tilat YLIOPISTON VIERESSÄ os. Keskussairaalanne 1, keskiviikkona 9.9. klo 10 Uutta KURSSIKIRJATORI • tuo vanhat kurssikirjasi torille myymme ne puolestasi • ei paikkavuokraa SPR:lle 20%:n myyntipalkkio VAIN MYYDYISTÄ KIRJOISTA Tule tekemään löytöjä myös vaatteista, astioista ym. Tiedustelut 7.9. alkaen puh. 216 200 I f(0Afa + monitori Suomen Punainen Risti lankapuhelin on kova j u t t u ja maksaa vain J ) Q ffinX Puhelinliittymässä ei ole erillistä liittymismaksua. Perusmaksu 49,00 mk/kk Huomaa, että paikallispuheluista maksat vain 48,8 p/puh+5 p/min! F1NNET-YHTIÖT Yliopistonkatu 28, Jyväskylä avoinna ma 9-18 ti-pe 9-17 puh. 0800-94109 http://www.ksp.fi HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PAHTURf mi Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9 1 8 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu TULIN L E V O T T O M A K S I . P Ä Ä T I N LÄHTEÄ. S IA [ravel on ulkomailla ja myös kotimaassamme suurta arvon antoa nauttiva matkatoimisto, ^ Mg josta nuoret ja opiskelijat voivat ostaa tavattoman edullisia lentopilettejä kaikkialle maailmassa. 7j~Kfi^ O p i s k e l i j a p i l e t i t F i n n a i r i n k o t i m a a n l e n t o l i n j o i l l e h a n k i t t e n y t v a i v a t t o m i m m i n k a u t t a m m e , sillä F i n n a i r o n siirtänyt o p i s k e l i j a p i l e t t i e n m y y n n i n j ä l l e e n m y y j i l l e e n . T ä s s ä h i n t a e s i m e r k k e j ä : 9mAinkiöuui , . . 3 T 5 , Uu/iku,~ Jo&iAuu 7&wwuemi &amp&t&... 3 6 5 , Tfyaani 9£efainkL.... 5 3 5 , ^ | ^ ^ ^ Finnairin kotimaan opiskelijalippujen hinnat urat voimassa toistaiseksi \a sisältävät yhdensuuntaisen motitan: hintaan lisillään vero. ^^^^Ar^mmSmm^mrmMm^ * tenopaluulipun hinta on kaksinkertainen. Kotiuunin opiskelijalippuja voivat ostaa opiskelijat aina iii vuoden ikään asti. kansainvälinen ^ ^ ^ ^ ISIC '-kortti vaaditaan. (ISK hurtin voitte hankkia konttoristamme.) Matkustuspäivillä ei rajoitusta ja paluupäivää voi muuttaa. M y y n t i k o n t t o r i s t a m m e v o i v a t G O 2 5 tai I S I C k o r t i n haltijat o s t a a m y ö s k a i k k i l e n t o p i l e t i t u l k o m a i l l e . J Y V Ä S K Y L Ä Väinönkatu 3, p. 334 0500 * • • • • . . . . . . • • • . » • • • » i i i i i i i n i i i H I I I I I I I I I
9 O g 8 E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö S I V U T V v . SYL:n kehitysyhteistyö on • riippuvainen opiskelij öiden * % antamasta tuesta Kuva maailmasta — ja avun merkityksestä "Onko totta, eitä teidän yliopistossanne ihmisiä kohdellaan criarvoisesti ihonvärin perusteella? Jos on niin, kuinka te kehtaatte? Minulle, pohjoismaista tulevalle Iätä on vaikea ymmärtää. Olen onnellinen, eitä me olemme tukeneet mustia heidän taistelussaan rotusortoa vastaan ja haluamme jatkaa sitä. Me haluamme teidän tietävän, eitä muu maailma ihmeiellen katsoo ja odottaa muutosta". sanoin RAY:n yliopiston rehtorille tavatessamme vierailessani Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa heinäkuussa 1997. RAY oli ollut perinteisesti valkoisten yliopisto. Etelä-Afrikan tuore perustuslaki takasi kuitenkin myös mustille opiskeluoikeuden tässä maineekkaassa ja tasokkaassa yliopistossa. Mustat opiskelijat olivat kertoneet ijieille yliopistossa edelleen toteutettavasta rotusorrosta. Mustilla ei ollut äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta, he eivät saaneet yliopiston asuntoja ja luennoilla puhuttiin heille vierasta afrikaansin kieltä. Uudistuksia vaativia mielenosoituksia olfhajoiieuu väkivaltaisesti ja vararehtori oli uhannut revolverilla mustien lähettämää delegaatiota. Minulle oli sanottu, että köyhän Afrikan näkeminen muuttaa minua. Kuitenkin vasta oman "valkoisen rotuni" mielivallan näkeminen tuntui jättävän pysyvän jäljen. SYL oli jo vuosia tukenut ANOn ja mustien opiskelijoiden järjestön SASCO:n kautta apartheidin vastaisia taistelua. Täytyy sanoa, että tuona hetkenä olin siitä ylpeä. Kuva meistä — haluammeko enää auttaa? SYL:n kehitysyhteistyö rahoitetaan opiskelijoiden vapaaehtoisella keräysmaksulla, jota kerätään jäsenmaksun yhteydessä, ja ulkoasiainministeriön tuella. Opiskelijoiden lahjoittama raha muodostaa SYLin hankkeiden paco CO CD co f f l • -"* O) CM 00 CO 1992 1993 1994 1995 1996 1997 co o CO CO o hO CO LO rO CO Opiskelijoiden vapaaehtoisen keräysmaksun luoton kehitys 1990-luvulla kollisen omavastuuosuuden, jonka osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on noin 20 prosenttia. Vapaaehtoisen keräyksen luotto on romahtanut 90-luvulla. Syiksi on arveltu kehitysyhteistyöhön kohdistuvan yleisen kiinnostuksen vähenemistä tai jopa eräänlaista väsymystä loppumattomaan autettavien määrään. SYL:n ylin päättävä elin, liittokokous, on kuitenkin vuosi vuoden perään nähnyt tarpeellisena, että SYL tekee kehistysyhteistyötä. SYLin kehitysyhteistyöltä odotetaan ensi kädessä laatua. Hankkeiden on oltava niin lv 7 S s f hyviä, että opiskelijan on helppo niitä tukea. Toisaalta liittokokous toivoo SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden lisäävän suomalaisien opiskelijoiden kiinnostusta ja tietoisuutta Euroopan ulkopuolisen maailman ongelmiMa erityisesti kolmannen maailman kysymyksistä. SYL:n kehitysyhteistyö on riippuvainen opiskelijoiden antamasta taloudellisesta tuesta. Keräysmaksun tuoton romahtaminen tulee kuitenkin ennen pitkää johtamaan siihen, ettei SYL:n kehitysyhteistyötä voida jatkaa. Maksamalla tai jättämällä maksamatta otat suoraan kantaa SYLin kehitysyhteistyön jatkumiseen. SYL omalta puoleltaan yrittää tehdä parhaansa, jotta tuen antaminen olisi mahdollisimman helppoa. Odotamme ja toivomme palautetta työstämme. SYLn kansainvälisten asioiden sihteeri ANTTI PENTIKÄINEN Mango pursuilee reilua mieltä Markus Nuutinen Pölöjä, huolinukkeja, keihäitä, suitsukkeita, teetä, kestokäyttöisiä kuukautissuojia; Maailmankauppa Mangon hyllyiltä päätyy helposti kauppakassin pohjalle toinen toistaan hipimpiä mieliteko-ostoksia. Mutta näiden herätekauppojen takia ei omatunto voi kolkuttaa, sillä pennit päätyvät tukemaan reilua maailmankauppaa. "Kahvia menee paljon, niin ja huolinukkeja. Niille kerrotaan huolet ja sitten ne laitetaan tyynyn alle", naurahtaa Saga Laakso. Hän on toiminut Mangon myyjänä |o kaksi ja puoli vuotta. Useampaan kertaan hän on kuullut kavereiltaan kommentin "sun koti näyttää ihan maailmankaupalta". Mieliteko-ostokset ovat hänelle tuttu juttu, mutta tuotteen alkuperä on se tärkein pointti. Mangoon virtaa kaikenkirjavaa tuotetta Välija Etelä-Amerikasta, Aasiasta |a Afrikasta. Periaatteena ei ole antaa kehitysapua, vaan auttaa ihmisiä auttamaan itse itseään. Kunnon isosta maksetaan kunnon palkkaa. Maailmankauppoja on Suomessa 30-40 paikkakunnalla. Tarkkaa lukua on vaikea hahmottaa, sillä kauppoja syntyy ja kuolee tiheään, eikä kaikilla ole omia toimitiloja. Maailmankauppaa pyörittävä kehitysmaayhdistys sai alkusysäyksensä vuonna 1987 ja pari vuotta tämän jälkeen perustettiin Kuukioski. Kehitysmaakaupaksi kioski muuttui Kilpisenkadulla 1990-luvun alussa, josta se muutti Kauppakatu viiteen noin vuosi sitten. Samoihin aikoihin kehitysmaakauppa -termi muutettiin halventavan sävynsä vuoksi maailmankaupaksi. Saga pahoitteleekin, ettei entistä kehitysmaakauppa -nimeä koskaan patentoitu, sillä nyt sitä ovat alkaneet käyttää putiikit, joilla ei ole mitään tekemistä reilun maailmankaupan kanssa. Tiukat kriteerit takaavat reilun kaupan Kaikkien maailmankauppojen takana seisovat omat kehitysmaayhdistyksensä, jotka noudattavat tiukkoja Maailman Maailmankauppojen liiton sekä Network of European VVorldshops -kattojärjestön kriteerejä. Tuottajien kohdalla ne koskevat työolosuhteita, palkkausta ja ympäristönäkökohtia. Maahantuojien pitää toimittaa tuotteet mahdollisimman vähäisten välikäsien kautta. Kauppoja pyörittävien kehitysmaayhdistysten on oltava demokraattisia ja voittoa tavoittelemattomia. "Viimekertaisessa Network of European \Vorldshops -kattojärjestön kokouksessa keskusteltiin siitä, kuinka valvonta on mennyt liiankin tiukaksi. Tuottajien luokse saattaa joka päivä tulla valvojia kysymään, että miten teidän metallinkierrätyksenne on järjestetty", toteaa Johanna Pirinen, joka on seisonut Mangon kassakoneen takana uutterasti parin viime vuoden aikana. Mangon kassalippaaseen kilahtelee ropoja lähinnä vakioasiakkaiden pussukoista, mutta yleensä satunnaisten Reilua kaupankäyntiä maailmankaupassa. piipahtajien suupielistä saa kuulla toteamuksia kalliista hinnoista. "Muutamia kertoja olen saanut kuulla legendaarisen lausahduksen, että Tiimarisia tämän saisi paljon halvemmalla", sanailee Saga. Reilun maailmankaupan tuotteista 70 prosenttia on kehitysmaatavaraa, muilla kauppatavaroilla tuetaan kestävää kehitystä ja solidaarisuusajattelua kaikkea elävää kohtaan. Hyllyiltä löytyy eko-pesuaineita. kestokäyttöön tarkoitettuja tamponeja sekä vegaaneille sopivia hammastahnoja. Mangon takahuoneen kaaoksen keskellä kokoustavat niin Maan ystävät kuin Amnestykin. Kehitysmaayhdistyksen toiminnasta kaupan pyörittäminen haukkaa aimo osan, mutta mahtuu siihen muutakin. Viime keväänä yhdistyksen toimesta pyörähti Jyväskylässä guatemalalainen teatteriryhmä ja kävelykadulla järjestettiin Mahdollisuuksien tori tapahtuma. Nyt on suunnitteilla esitelmäkiertue kouluihin. Jyväskylän kehitysmaayhdistvkseen kuuluu päälle 30 henkeä, multa vapaaehtoisiin kaupanpyönuäjiin kaivataan jälleen täydennystä. "Vaatimuksena on vain kiinnostus reiluun kaupankäyntiin ja iloinen mieli", tähdentää Saga ja virittelee yhtä myyntiartikkelia, kieltään näyttävää kangaskäärmettä, kaulansa ympärille. MIIRA RAUHAMÄKI
8 AURINGOSSA K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö S I V U T Opiskelijat tukevat Green Beltiä Liike uskoo puun voimaan 9 « 9 8 VVangari Maathaita (50) voisi kutsua Kenian teräsnaiseksi, ainakin, jos hän olisi syrjäyttänyt maan presidentin Daniel arap Moin viime tammikuisissa presidentinvaaleissa. Maathai lähti presidenttikilpaan mukaan viime hetkillä pienellä budjetilla, joten vaalivoittoon ci ollut todellista mahdollisuutta. Lopulla istuva presidentti korruptoi vaalivoiton itselleen. Maathai on tullut kansainvälisesti tunnetuksi aktiivisena ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun puolustajana sekä maata hallitsevan KANUpuolueen kritisoijana. Hän on johtanut 20 vuotia Keniassa toimivaa Green Belt-liikettä, jonka päätehtävä on istuttaa puita eroosion tuhoamille alueille. Puiden istutuksessa on mukana yli 100 000 kenialaista naista 26:ssa Kenian maakunnassa. Green Belt-projekti on saanut tukea YK:lta sekä useilta pienemmiltä länsimaisilta avustusjärjestöiltä. Yksi Green Bellin tukijoista on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), joka on kerännyt liikkeelle varoja viime vuonna lähes 5 000 markkaa. JYY kerää rahaa Green Beltille yliopistoon ilmoittautumisen yhteydessä sekä erilaisten tempausten avulla. Yhdellä suomalaisen lahjoittamalla markalla voidaan Keniassa istuttaa seitsemän puuta. Maathai pitää tiiviisti yhteyttä suomalaisiin rahoittajiinsa. Hän on tavannut suomalaisia yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat vierailleet Keniassa Green Belt-alueella. Maathai on tulossa vastavierailulle maahamme syyskuussa. Kasvitutkija huomasi ympäristötuhon Green Belt-liike syntyi Maathain ajatuksissa hänen opiskellessaan biologiaa ja kasvilääketiedettä yliopistossa 60luvun lopulla. Ennen Green Belt-liikkeen alkua hän työskenteli 15 vuolta kehittäen kasvilääketiedettä. Operoimaan kasvilääkkeiden parissa hän alkoi ymmärtää, kuinka paljon maassa oli ympäristöongelmia. Kenian luonnonmetsistä on menetetty jo yli 90 prosenttia. "Kerätessäni kasvinäytteitä huomasin, että luonto oli uhattuna. Tajusin, että aavikoituminen oli alkanut, koska polttopuita oli yhä vaikeampi löytää. Nähtyäni luonnon tilan, minulla oli monta hyvää syytä aloittaa Green Belt-liike", Maathai kertoo. Myöhemmin Maathaista tuli Kenian kansallisen naisjärjestön jäsen. Järjestön kokouksissa hän kuunteli maaseudun naisten ajatuksia. Naiset pyysivät järjestön apua. "Kun kuuntelin heitä, varmistuin, eitä pääasiallinen ongelma Keniassa oli ympäristön tuhoutuminen. Naiset.kcrtoivat, että heillä ei ole polttopuita, eikä tarpeeksi ruokaa. Heidän lapsensa kärsivät aliravitsemuksesta ja sairauksista, jotka johtuivat nälästä ja veden puutteesta." "Mitä vähemmälle luonnon arvot jätettiin, sitä enemmän syntyi ongelmia. Niitä ei kuitenkaan voitu ratkaista yhdessä yössä. Ajattelin lopulta, että puiden istutus olisi hyvä tapa aloittaa. Halusin nimenomaan naiset toimimaan Green Beltissa. sillä he tekevät muutenkin peltotyöt maaseudulla. Miehiä olisi ollut vaikea saada mukaan." Kukaan ei rakasta puuta Maathain mukaan Green Belt on menestynyt alueilla, joiden väestö on paikallaan pysyviä viljelijöitä. Huonoja tuloksia on saatu seuduilla, joiden väestö on paimentolaisia, sekä karjankasvatusalueilla, joilla eläimet syövät istutetut puuntaimet. "Yksi suurimmista saavutuksistamme on ollut 20 vuotta sitten aloitettu kampanja alueella, jonka väestö aluksi ajatteli, että tavalliset ihmiset eivät voi istuttaa puita. Nyt kaikki ovat nähneet, että kouluttamattomatkin ihmiset todella pystyvät istuttamaan Marjukka Nissi Wangari Maathai on Green Bellin äiti. puita", Maathai sanoo. Green Beltin nimissä on Keniaan istutettu yli 20 miljoonaa tainta. Istutus on pääasiassa vapaaehtoistyötä, jota hoitavat työttömät naiset. Pientä palkkiota maksetaan erityisneuvojille, jotka vastaavat siementen keruusta, taimien kasvatuksesta ja viljelijöiden Kenian naiset taistelevat joukolla eroosiota vastaan. ohjauksesta. "Naiset eivät istuta puita siksi, että he rakastavat ympäristöä ja tahtovat olla luonnonsuojelijoita, vaan siksi, että he huomaavat puiden olevan heille itselleen elinehto", väittää Maathai. Ripaus humanismia Liikkeen johtaja näkee Green Beltin paljon suurempana kuin vain puunistutusprojektina. Hänelle se on naisten yhteistyön lisäämistä, maatalousneuvontaa sekä tiedon levittämistä. Liikettä voi pitää myös rauhan edistäjänä. Green Beltin yhtenä tavoitteena on madaltaa Kenian jyrkkiä heimorajoja niin, että naapuriheimot oppisivat työskentelemään yhdessä. "Täällä vierekkäin asuvat heimot saattavat puhua eri kieltä, eivätkä ne ymmärrä toisiaan muuta kuin tulkin välityksellä. Puunistutus ei tunne heimorajoja, ja liikkeen sisällä toimivien ihmisten on ollut pakko kommunikoida keskenään." Maathain mukaan Green Beltin päämääränä on levittäytyä Kenian rajojen ulkopuolelle: Ugandaan, Malawiin ja Zimbabvveen. Liike on saanut YK:lta varoja mm. siementen ostoon. Liikkeen toimintaa ja levittäytymistä ovat rahoittaneet Helsingin Ylioppilaskunnan lisäksi Hollanti ja Itävalta. Green Beltin vuosibudjetti on Maathain mukaan noin kaksi miljoonaa Suomen markkaa. Maathain mielestä Green Beltin toimintaa on jarruttanut se, että maatalouden koulutettuja asiantuntijoita on vaikea saada työskentelemään kylien alkeellisissa olosuhteissa. Liike on kuitenkin saanut mukaansa joukon ammattilaisia, joilla on usko siihen, että ympäristönsuojelu on hyvä juttu. Rahan vuoksi liikkeeseen ei jäädä. Istutus on politiikkaa Keniassa on kritisoitu Maathain lähtemistä mukaan politiikkaan. Hänen mielestään ympäristöongelmat ovat kuitenkin aina myös poliittisia ongelmia, joista lopulta maan korkein johto päättää. Viime kädessä presidentti Daniel arap Moi voi päättää, hakataanko jotain puuta vai eikö hakata. Maathai on kamppaillut Green Beltin puolesta maata johtavaa KANUpuoluetta vastaan. Hän ei usko tällä hetkellä omaan uraansa poliitikkona, koska hänellä ei ole tarpeeksi rahaa. Raha oli yksi kompastuskivi myös hänen presidentinvaalikampanjassaan. Toisaalta Maathai uskoo, että hän olisi ajatustensa ansiosta ollut paras mahdollinen presidentti maalle. "Lopulta politiikassa voi vaikuttaa vain olemalla itse mukana. Poliitikkoja vastaan on helpompi hyökätä, kun itse on poliitikko", Maathai vakuuttaa. Hänen mielestään ehdokkuus vaaleissa ei ollut turha, sillä sen avulla opposition ääni ja Green Beltin ääni saatiin kuuluville. Tällä hetkellä Maathai näkee Green Beltin aseman parantuneen liikkeen alkuvuosista^ "Kun KANU-puolueen sisällään huomattu, että Green Belt menestyy ja saa kansainvälistä arvostusta, sen on annettu toimia vapaammin. Rahallista tukea se ei hallitukselta saa." Maathai haluaa pitää Green Bellin puoluepoliittisesti sitoutumattomana kansanliikkeenä, joka puolustaa ympäristöarvoja ja ihmisoikeuksia. Hän aikoo myös tehdä Green Bellistä liikkeen, joka pyörii omillaan eikä tarvitse kehitysyhieisiyömarkkoja. Maathai valmistelee liikkeelle organisaatiota, joka vastaa sen hallinnosta. Yksi tapa kerätä rahaa on järjestää safareja ulkomaisille turisteille. Maathailia on olemassa valmis esite Green Beltsafareista. "Viiden vuoden aikana haluan Green Beltin sellaiseen tilaan, että voin itse väistyä syrjään. Tällä hetkellä liikkeessä pelätään, että toiminta loppuu, jos lähden. Ennen lähtöäni haluan varmistaa, että niin ei käy." ULLA LIPSANEN Miten voin auttaa? Jyväskyiäläisopiskelijoilia on ilmoittautumismaksun yhteydessä mahdollisuus ahtaa rahallista tukea kahteen kehitysyhteistyöprojektiin: SYL:n 35 markan kehymaksulla tuetaan mayanitorten opiskelua Guatemalassa, ja JYY:n 30 markan kehymaksu auttaa kenialaista Green Belt -liikettä. Jyyläiset ovat olleet selvästi innokkaampia maksamaan JYY:n kuin SYL:n kehitysyhteistyömaksuja. SYL-keräykset ovat viimeisen parin vuoden aikana luottaneet Jyväskylässä 2000—2500 markkaa vuodessa, mutta JYYrn kehy-mak-•; suja on kertynyt lähes 5000 markan vuosi tahtia. Lisäksi jyyläiset voivat avustaa ylioppilaskunnan sukukansaprojektia. 29 markan maksuista saata. valla potilla kustannetaan marinkielinen lastenkirja, jota levitetään ' marin kansan kouluihin ja kirjastoihin. Lähiseutuaan voi avustaa anomatta. 31 markkaa rahaa ylioppilaskylän peruskorjaukseen.
9 « 9 8 Ihmisoikeuksia vaativa opiskelija tapettiin Yhä useampi Green Belt-liikkeen ulkomainen avustaja on vetänyt markkansa pois ainakin osittain Kenian poliittisen tilanteen vuoksi. Liike kamppailee Keniassa voidakseen selvitä omillaan. Sen edustajat ovat oppositiossa ja joutuvat puolustamaan oikeuksiaan maan hallitsevaa KANUpuoluetta vastaan. Kenian hallitukselta ei liikene varoja puiden istutukseen . Green Belt puolustaa maassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia, eli arvoja, joista ei Nairobin kadulla sovi ääneen puhua. Valtion rahoittaman yliopiston opiskelijat ovat julkisesti vastustaneet KANU-puolueen ja presidentti Daniel arap Moin politiikkaa tuhoisin seurauksin. Viime keväänä eräs paikallisen ylioppilaskunnan jäsen piti julkisen puheen, jossa hän puolusti ihmisoikeuksia. Puheen jälkeen häntä alettiin seurata ja noin viikkoa myöhemmin hänen asunnossaan räjähti yöllä pommi, jonka iskuun puhuja menehtyi. Tapahtuman jälkeen opiskelijat osoittivat kadulla mieltään. Vuonna 1975 ensi kertaa valtaan nousseen presidentti Moin kuva on jokaisen yrityksen seinällä. Maaseudulla on Moin kouluja ja Moin sairaaloita. Ennen viime tammikuisia vaaleja Moi kampanjoi jakamalla seteleitä köyhimmille kyläläisille, jotka lupasivat antaa äänensä hänelle. Suurin osa kenialaisista yrityksistä on intialaisten kauppiaiden omistuksessa. Ennen vaalikampanjaansa Moi kokosi rikkaimmat intialaiskauppiaat hotellin kabinettiin, jossa hän vaali heitä lukemaan vaalikampanjaansa. Moi vaati yrittäjiä antamaan useita miljoonia Suomen markkoja kampanjaa varten. Yrittäjät maksoivat kiltisti, koska muuten heidät olisi Moin uhkauksien mukaan karkotettu maasta. Presidenttinä ollessaan Moi vierailee säännöllisesti sairaaloissa, kouluissa ja maaseudulla. Paikallinen televisiokanava välittää vierailuista kuvia, joiden avulla kansalle kerrotaan, kuinka maan isä välittää karitsoistaan. Moin imagonrakennus puree silti enää harvoihin kansalaisiin. Kadulla häntä vihataan, vaikka siitä ei puhuta. Jotain Moin omasta epävarmuudesta kertoo se, että presidentti liikkuu kaupungilla vain viiden auton saattueessa. Kaikissa autoissa on mustat ikkunat, jotta tarkka-ampujat eivät näe, missä presidentti istuu. Moin poika ajaa rallia, mutta hän pelkää oman turvallisuutensa puolesta niin paljon, että ei uskalla osallistua kilpailuihin. Kenialaiset odottavat, että Moi valitsisi maalle varapresidentin, jota ei ole vielä valittu, koska maan eri heimot kiistelevät paikasta. Erään kenialaisen yliopisto-opiskelijan mukaan maahan on vaarana tulla sisällissota, jos Moi jostain syystä joutuu pois vallasta ennen varapresidentin valintaa. Valintaa vaikeuttaa se, että Kenian heimot tappelevat poliittisten johtajien paikasta, eikä varapresidentin valinnasta päättävä Moi ole ratkaissut. minkä heimon mies kannattaisi valita. ULLA LIPSANEN Yhä useampi mayanuori opiskelee yliopistossa Vielä 1980-luvun alussa ani harva mayanuori uskalsi haaveilla yliopistourasta Guatemalassa. Yli 30-vuotisen sisällissodan ruhjomassa maassa korkeakoulutus oli taloudellisesti mahdollista vain valkoisille ladinoille; eli espanjalaisten jälkeläisille. 'Köyhän valtaväestön oikeus koulutukseen oli unohdettu tyystin. Kun mayat alkoivat hakeutua maaseudulta pääkaupunkiin opiskelemaan, syrjintä jatkui. "Muut pitivät minua outona, koska käytin yliopistossakin perinnepukua ja puhuin espanjaa kuin vierasta kieltä", hymyilee Romelia Cal Cahuec, 23, joka opiskelee nykyisin yrityshallintoa KeskiGuatemalassa, Cobanissa. lntiaaniväestön aseman parantamiseksi ryhmä mayanuoria perusti yli viisi vuotta sitten San Carlosin yliopistossa maan ensimmäisen mayaopiskelijoiden yhdistyksen AMEU:n (Asociaciön Maya de Estudiantes Universitarios). Aktiivinen AMEU:n väki ideoi yhdistykselle stipendiohjelman, jonka tavoitteena on kouluttaa eri alojen asiantuntijoita mayayhteisöihin ja lisätä kulttuurin tuntemusta sekä vahvistaa mayaidentiteettiä opiskelijoiden keskuudessa. "Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen hyvin eriarvoisessa yhteiskunnassa on hidas prosessi. Mayaväestön mahdollisuudet opiskella ovat kuitenkin lisääntyneet etenkin pari vuotta sitten alkaneen rauhanprosessin aikana", lisää Romelia, joka toimii nykyisin AMEU:n hallituksen sihteerinä. Guatemalan yliopisto-opiskelijoista on alkuperältään mayoja arviolta 5-10 prosenttia. Maaseudulla ja paikallistasolla mayat toimivat paikoin omien hallintopennteidensä mukaisesti, sen sijaan valtakunnallisessa päätöksenteossa mayoja ei vielä juuri näe. Kehymaksu on stipendin alku! SYL aloitti AMEU:n stipendiohjelman tukemisen vuonna 1994. Tuolloin SYL oli tehnyt aiempien stipendiohjelmien tuloksista selkeän johtopäätöksen: oli perusteltua siirtyä tukemaan etelän opiskelijoiden kouluttautumista heidän omassa maassaan. SYL:n Guatemalan hanke käynnistyi pienin panoksin. Ensimmäisena vuonna tuettiin 10 stipendiaattia. Nykyisin noin 40 eri puolilla maata opiskelevaa mayanuoria kattaa kuukausittain noin puolet opintoja elinkustannuksistaan AMEU:n myötämän stipendin turvin. Näistä 30 on koulutusluottoa, vain 10 stipendiaattia nauttii lahjamuotoisesta tuesta. Tavoitteena on, että opiskelija maksaa lainansa takaisin valmistuttuaan. Näin SYL:n tuesta voisi pitkällä tähtäimellä rakentua omavaraisesti pyörivä opintolaina-ohjelma. Neljässä vuodessa stipendiaateista viisi on valmistunut kandidaattitasoa vastaavaan tutkintoon, joka on maan yleisin yliopistotason perustutkinto Suurin osa AMEU:n luottoa nauttivista mayoista on opintojensa puolivälissä tai aloittamassa lopputyötään. Suosituimmat opintoalat ovat oikeustiede ja lääketiede. Tuoreen selvityksen mukaan yli puolet Guatemalan yliopisto-opiskelijoista tekee työtä opintojen ohessa. Valtiolla ei ole tarjota opintotukea, vaan opiskelijan on maksettava koulutuksensa ja elinkustannuksensa itse. Stipendejä riittää harvemmille. Lääkäriksi opiskeleva, Maria Perez Mendoza, 26, tekee paraikaa lopputyötään mayanaisten kohtusyöpään sairastumisen syistä. Hän haki ja pääsi stipendiohjelmaan kaksi vuotta sitten. "Koulutusluotto kattaa asumisen sekä osan ruuasta. En pystyisi opiskelemaan, ellen saisi myös vanhemmiltani tukea, sillä opiskelu on kokopäivätoimista. Työntekoon ei jää aikaa, jos aikoo todella valmistua lääkäriksi". pohtii mam-kielinen Maria. joka haluaisi tulevaisuudessa tehdä työtä jossakin Huehuetenangon maya-yhteisössä. Tätä nykyä Guatemalan yliopisto-opiskelijoista alkuperältään mayoja on arviolta 5-10 prosenttia. Omavaraisuus haasteena Osa suomalaisten opiskelijoiden kehymarkoista suuntautuu Guatemalaan, joka elää herkkää ja tulenarkaa sodanjälkeistä aikaa. Demokratian vahvistumiseksi alueella tarvitaan yhä paljon paikallista tahtoa ja toimintaa sekä myös ulkopuolista tukea. Varsinaisiin sodan syihin, kuten kiperiin maanomistuskysymyksiin, on puututtu hitaasti. Alkuperäiskansojen oikeuksia poljetaan edelleen. Muun muassa näistä syistä tuki mayojen kouluttautumiseen on vahvasti perusteltua. SYL:n yhteistyökumppani AMEU on muutamassa vuodessa vakiinnuttanut asemansa maya-opiskelijoiden nousevana etujärjestönä. Se ei tässä vaiheessa pyri valtakunnalliseksi massaorganisaatioksi, vaan haluaa vaikuttaa mayojen koulutukselliseen asemaan mm. tutkimustyön ja eri mayajärjestöjen yhteistyön kautta. Stipendiohjelman osalta AMELhn tulisi ennen kaikkea kiinnittää huomiota siihen, miten ylläpitää ja lisätä stipendiaattien yhteyksiä mayajuuriin eli omiin yhteisöihinsä, jonne heidän odotetaan valmistuttuaan palaavan työhön. Myös itse järjestö kaipaa edelleen vahvistusta, sillä käytännön työstä vastaa nykyisin muutama palkollinen ja pan aktivistia pääkaupungin toimistossa. SYL:n ja AMEU:n yhteistyöstä ei ole vielä rakentunut keskinäistä kumppanuutta. Järjestöjen välinen yhteydenpito on toiminut epämääräisesti eikä vastuunjaosta ole aina sovittu selkeästi. AMEU raportoi stipendiohjelman tuloksista ylimalkaisesti. Toisaalta myöskään SYL.n vastaavilla ei tunnu riittävän aikaa laadukkaaseen yhteistyöhön. Miten ja missä tahdissa stipendiohjelmasta voisi tulla kokonaan omavarainen siinä yksi AMEU:n ja SYL:n lähitulevaisuuden haasteista. M I I A N U I K K A Kirjoittaja oli päävastuussa AMEU -projektin evaluaatiosta Guatemalassa maalis-huhtikuussa 1998. Lisätietoa espanjankielentaitoisille AMEU:n omilta kotisivuilta http://www.ameu.org.gt/.
AURINGOSSA 9 9 8 Kutsuuko Kenia? K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö S I V U T Houkutteleeko Honduras? Antti Pentikäinen Kansainvälistyvä opiskelija suuntaa nyt kehitysmaihin Maailmalle mielivälle on nykyään lukuisia vaihtoehtoja vaihto-ohjelmista työharjoitteluun. Suurin kiinnostus kohdistuu edelleenkin EUmaihin, mutta kehitysmaita ei kannata unohtaa kansainvälistä kokemusta etsiessä. Tarjolla on opiskelijoille ja vastavalmistuneille vapaaehtoisohjelmia ja harjoittelua kansainvälisissä järjestöissä. Jo työkokemusta hankkineet voivat hakeutua YK:n tai EU:n tarjoamien kanavien kautta hieman vaativimpiin tehtäviin. Kehitysmaista kokemusta haluavien ei kannata unohtaa myöskään kansalaisjärjestöjä. CIMO:n kautta harjoittelijaksi 5?CIM0 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen, ClMO:n. kautta lähtee harjoitteluun eri puolille maailmaa vuosittain noin TUHAT opiskelijaa. Harjoittelu on tarkoitettu 18 30-vuotiaille korkeakouluissa tai opistoasteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville tai niistä vasta valmistuneille nuorille. Mahdollisuuksia on opiskelijoiden kesätyöpaikoista valmistuneiden 6 1 8 kuukauden työharjoitteluun. Suurin osa harjoittelupaikoista on Euroopassa, mutta mahdollisuuksia löytyy kauempaakin. Eniten vaihtoehtoja Euroopan ulkopuolelle tarjoaa tekninen ala ja erityisesti vaihto-ohjelma 1ASTE, jonka noin kahdestasadasta vuosittaisesta harjoittelupaikasta kymmenkunta on kehitysmaissa. Euroopan ulkopuolisia paikkoja löytyy myös hotellija ravintola-alan ja kaupallisen alan opiskelijoille. Harjoittelupaikkoja tarjoavat myös YK ja sen alaiset järjestöt sekä Maailmanpankkiryhmään kuuluvat rahoituslaitokset. CIMO:n harjoitteluun haetaan tavallisesti jo edellisen syksyn kuluessa. Lisätietoja työvoimatoimistoista, numerosta 09-77 47 76 77 ja ClMO:n kotisivuilta http://www.cimo.fi/hvaihto/ kvharj.html. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla, esimerkiksi Suomen edustustoissa kehitysmaissa. Paikka on hankittava itse. Lisää tietoja kannattaa kysellä oman korkeakoulun harjoitteluvastaavalta. Ovet auki YK:hon Apulaisasiantuntijat ovat nimestään huolimatta vaativia asiantuntijatehtäviä. Hakijoilta edellytetään alle 32 vuoden ikää, tehtävän kannalta asianmukaista työkokemusta 1 2 vuotta valmistumisen jälkeen ja erinomaista kielitaitoa. Paikat ovat kaksivuotisia ja yleensä aukaisevat ovet myöhemmälle YK-uralle. Paikkoja on viime vuosina ollut noin 20 vuodessa. Suomi on rahoittanut apulaisasiantuntijoita lähinnä YK:n kehitysohjelmaan UNDP:hen, Unicefiin, UNFPAan, UNHCRään, WFP:hen ja YK:n erityisjärjestöihin FAOon, ILOon ja WHO:hon. Paikkoja on maaja aluetoimistoissa sekä jonkin verran myös päämajoissa. United Notions Volun+eers Apulaisasiantuntijapaikat ilmoitetaan Helsingin Sanomissa ja HBL:ssä, Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston, KYO:n, Avoimet Tehtävät-julkaisussa (saa tilata maksulta KYO:sta) sekä KYO.n kotisivuilla (http://www.vn.fi/um/ kyo/kyo.himl). Avoimet Tehtävät-julkaisusta löytyy avointen paikkojen lisäksi eri kansainvälisten järjestöjen ja kehityspankkien yhteystietoja. YK:n vapaaehtoisohjelma Vuonna 1970 perustettu United Nations Volunteers järjestö (UNV) rekrytoi halukkaita vapaaehtoisohjelmaansa kehitysmaissa. Viime vuonna erilaisissa kehitysyhteistyötehtävissä toimi noin 3 600 vapaaehtoista. Suomi rahoittaa vuosittain noin 12 paikkaa. UNV:n tarjoamat tehtävät ovat varsin monipuolisia. Yleisimmin Suomen rahoittamat tehtävät liittyvät Suomen kehitysyhteistyölle tärkeille aloille kuten köyhyyden poistamiseen ja naisten ja lasten aseman parantamiseen. Työrupeama kestää kaksi vuolta. Vapaaehtoiset eivät saa palkkaa, vaan asemapaikan vaatimuksiin sopeutetun kulukorvauksen. Hakijalta edellytetään suoritettua ammattitutkintoa tai ylempää korkeakoulututkintoa ja vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta. UNV toivoo hakemuksia kaikenikäisiltä nuorista eläkeläisiin (alaikäraja 21 vuotta). Erityisesti naisia kannustetaan hakemaan paikkoja. Suomen rahoittamista paikoista ilmoitetaan lehdissä ja KYO:n internetsivuilla. YK:n rahoittamiin tehtäviin voi hakea jatkuvasti. Haku tapahtuu ilmoittaumalla UNV:n rosteriin, ilmoittautumiskaavakkeet KYO:n rekrytointiyksiköstä, puh. 9 1 3 4164 61. Komissiosta kehitysmaihin EU:lla on YK:n apulaisasiantuntijoiden tehtäviä vastaavia työpaikkoja nuorille asiantuntijoille kehitysmaaedustustoissa, joissa he hoitavat kehitysyhteistyöhankkeita kahden vuoden ajan. Vaatimuksina alle 30 vuoden ikä, ylempi korkeakoulututkinto, kahden vuoden työkokemus valmistumisen jälkeen ja hyvä kielitaito. Suomi on rahoittanut nelisen asiantuntijapaikkaa kahden vuoden välein. Paikoista ilmoitetaan lehdissä ja KYO:n internetsivuilla. KEPA & kumppanuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) on suomalaisten kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö. Kepalla on omaa kenttätoimintaa, jonka tarkoituksena on luoda suhteita Etelän kansalaisjärjestöihin ja kansanliikkeisiin, ja jonka avulla Kepa toimii tiedon ja yhteyksien välittäjänä KEHITYSMAAVAIHTO Suomeen päin. Kepa toimii Mosambikissa, Sambiassa, Tansaniassa, Nicaraguassa, Guatemalassa, Brasiliassa, Intiassa, Thaimaassa ja Indonesiassa. Paikkoja ei ole avoinna usein, kiinnostuneiden kannattaa lukea avoimet työpaikat Helsingin Sanomista tai kysellä suoraan Kepasta. Ei kannata unohtaa myöskään Kepan noin 180 jäsenjärjestöä, joilla on omia hankkeita yli 60 maassa. Kepan ja sen jäsenjärjestöjen toiminnasta tietoa Kepan internetsivuilta: http://www.kepa.fi. Vaihtariksi katulasten pariin Suomen Nuorik l i . / . •.•»«. soyhteistyö Allianssi, Kansainvälinen Kristillinen Nuorisovaihto 1CYE, Kepa, Kansainvälinen Vapaaehtoistyö KVT ja Tinku-yhdistys pyörittävät neljättä vuotta yhdessä Nuorten Kehitysmaavaihto-ohjelmaa. Ohjelman kautta suuntaa vuosittain kehitysmaihin lähes sata nuorta. Nuorten Kehitysmaavaihto-ohjelma on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille vapaaehtoistyöstä kehitysmaissa kiinnostuneille. Vapaaehtoiset työskentelevät paikallisten kansalaisjärjestöjen yleishyödyllisissä projekteissa, esimerkiksi ympäristönsuojelun, vammaisten tai katulasten parissa. Työ voi kestää kahdesta kuukaudesta vuoteen hakijan ja vastaanottajan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ohjelman puitteissa voi lähteä Intiaan, Nepaliin, Malesiaan, Filippiineille ja Thaimaahan, Boliviaan, Ecuadoriin ja Peruun sekä Sambiaan ja Tansaniaan. Lähtijät maksavat 800 markan osallistumismaksun. Myös kaikki muut kulut on katettava itse. Palkkaa työstä ei saa. Vaihto-ohjelman hakuaika on syksyllä ja keväällä. Seuraava haku päättyy 15. syyskuutal998. Lisätietoa ohjelmasta Kepan kotisivuilta (http://www.kepa.fi), sähköpostitse vamos@kepa.fi tai puhelimitse 09 612 39 85. + Suomen Punainen Risti SPR.n toimintaan voi osallistua muutenkin kuin verta luovuttamalla. SPR:llä on kansainvälinen henkilöreservi, johon kuuluvia eri alojen ammattilaisia käytetään kansainvälisissä avustustehtävissä. Reserviin pääsee suorittamalla SPR:n peruskurssin. Kurssille valitaan kerran vuodessa noin 30 henkilöä, joiden tulee täyttää perusvaatimukset: ikä 25 55 vuotta, 3 5 vuotta työkokemusta valmistumisen jälkeen ja sujuva englannin taito. SPR lähettää vuosittain maailmalle noin sata työntekijää sekä katastrofiettä kehitysyhteistyöohjelmiin. Komennukset kestävät tehtävän mukaan kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen, mutta lyhyempiäkin evaluointitehtäviä on. Lisätietoja SPR:n toiminnasta ja halulomakkeita peruskurssille numerosta 09 12 931 (henkilöavun suunnittelija) ja netistä: http://www.redcross.fi. ICYE:n rauhanlähettiläät K a n s a i n v ä l i n e n Kristillinen Nuorisovaihto eli ICYE on toiminut Suomessa jo vuodesta 1958. ICYE:n toiminnan lähtökohtana on kansainvälisyys ja rauhankasvatus. Tunnustuksena toiminnastaan ICYE on saanut YK:n Rauhanlähettilään arvonimen. ICYE:n vapaaehtoisohjelma on tarkoitettu 18 30-vuotiaille. Vapaaehtoistyöpaikat vaihtelevat kohdemaan sekä lähtijän oman taustan ja kielitaidon mukaan. Tarjolla on mm. sosiaalityötä lasten, vammaisien lai katulasten parissa, opettamista ja maataloustyötä. Ohjelmaan kuuluu I 4 viikon valmennusleiri vuoden alussa sekä puolivuotisja loppuleiri. Malkustelukuukausi päättää vaihtovuoden. Suomen ICYE.n kautta ovet avautuvat mm. Intiaan, Taiwaniin, Ghanaan, Keniaan, Nigeriaan, Sierra Leoneen, Boliviaan, Brasiliaan, Costa Ricaan, Hondurasiin, Kolumbiaan ja Meksikoon. Osallistumismaksu, 21 000 markkaa, saattaa aluksi kuulostaa hintavalta. Tällä summalla katetaan kuitenkin vuoden vakuutukset, täysi ylöspito, ohjelmat ja valmennusleiri. Koska vaihtoon osallistuu myös kehitysmaita, varakkaimmat maat rahoittavat köyhimpien maiden osallistumista. ICYE:stä lisää puh. 09 694 96 38 ui sähköpostitse icyefin@katto.kaapeli.fi. Työleirillä kulttuurit tutuksi Kehitysmaihin tutustumisen voi aloittaa turvallisesti 2 3 viikon kansainvälisellä työleirillä. Työleirejä järjestää Kansainvälinen Vapaaehtoistyö kattojärjestönsä Service Civil Internationalin kanssa. Työ leireillä on yleishyödyllistä ja useimmiten ruumiillista eikä vaadi ammatillista pätevyyttä. Leirejä järjestetään sekä-kesäettä talvikuukausina. Monissa maissa on mahdollisuus osallistua useammalle kuin yhdelle leirille tai jäädä pidemmäksi aikaa vapaaehtoistöihin. Seuraava haku päättyy syyskuun puolivälissä ja kevään haku helmikuun lopussa. Osallistujan on oltava yli 21-vuotias, kielitaitoinen ja hänellä on oltava työleirikokemusta kotimaasta. Leirinvälitysmaksu 700 mk. Lisätietoja KVT:stä puhelimitse 09 144 408 tai sähköpostitse kvtscifi@katto. kaapeli .fi. SARI KOIVUNIEMI Kirjoittaja toimi SYL. n fev-sihteerind vuosina 1994 96 ja on SYLn feehitysyhteistyöasiam neuvottelukunnan jäsen.
9 © 9 8 HUOMIOITA 11 Opiskeli] aeloa Otteita opiskelijoiden päiväkirjoista Opiskelijaeloa -sarjassa ilmestyneet jutut: Vammainen opiskelija, lyhyt oppimäärä (8/97); Perheellinen opiskelija joustaa joka suuntaan (11/97); Humanistina nykyajassa (14/97); Elämäntavaksi ekologisuus. Meidän jäifeeemme vedenpaisumus? (1/98); Jatko-opiskelijan eloa: Kahvia, kalpaa ja hypertekstiä (6/98). Sarja jatkuu. VCe\^w . J j S . S . C ^ fo** "Tulin juuri pääsykokeista. Kestivät kolme päivää. Luulen, että kirjoihin perustuva osuus meni ihan hyvin. Huomasin osaavani pääsykoekirjat melkein ulkoa. Mutta tuosta haastatteluosuudesta en ole ihan varma. Olisiko pitänyt olla enemmän äänessä? Vai hiljaisempi? Sovelluskokeissa oli niitä samoja testejä, joita valmennuskurssilla käytiin läpi. Nyt täytyy sitten vain odottaa tuomiota. En edes uskalla ajatella, mitä teen jos en pääse sisään. Olisi pitänyt tehdä niin kuin muutkin, ja hakea useammalle alalle ja useampaan paikkaan." Nainen, pääsi haluamalleen alalle, valmistunut. Mcxrryv/kuK^jK i 6 ^ "Voi helvetin helvetti. He-Ie-ve-tin he-le-vet-ti. Että tällaista moskaa täytyy lukea. Paljon on taas hyvää puuta kaadettu ihan turhan takia. Minkä takia ne laittavat tällaisia tenttivaatimuksiin. Parempi olisi luetuttaa vaikka 30 sivua klassikkoa kuin tällaisia 300 sivun himphamppuja." Mies, 2. vsk, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. r 5 ^ — J W « K / ^ "Kevät jaksettava, huoli kesästä. Selviänkö?" Mies, 4.vsk, humanisti. J W t s J C G» fe^^/txc /"3JC "Minä menin kramppiin. Istuin siinä koneen ääressä enkä saanut sormiani tottelemaan. En voinut kuitenkaan lähteä siitä. Sinä kerroit viime kesänä että sinulle oli käynyt vähän samalla tavalla. En minä silloin tajunnut, mistä sinä puhuit. Täyty)' sanoa, että en olisi uskonut että ihminen voi olla talla tavalla paketissa, kokonaisuudessaan, sekä fyysisesti että ajatuksiltaan. Ja kaikki yhden opinnäytteen vuoksi." Nainen, yhteiskuntapolitiikka, ystävälle kirjoitettu kirje, jota ei koskaan lähetetty vaan on liitetty päiväkirjaan. Valmistui kesällä 1996. £ 4 4 ^ /j9 S "Sain juuri testin tulokset. On niin kuin arvelinkin, odotan lasta. Ei kaduta, vaikka valmistuminen ei ole lähelläkään. Elämässä on muutakin kuin akateeminen loppututkinto, ja ehkä minä ehdin tehdä kandin tutkinnon ennen äitiysloman alkua." Nainen 5. vsk. Lapsi syntyi toukokuussa 1996. Tällä hetkellä perhe voi hyvin. Elimme, elämme, eläkäämme! "Jos päivä voi mennä harakoille niin päivä on mennyt. Ja kerrankin syy oli jossain muualla kuin itsessäni. Olisi pitänyt aamulla puolen tunnin odotuksen jälkeen ottaa ja lähteä. Olisin saattanut saada jopa jotain tehtyä. Olen niin kiukkuinen ettei nukkumaan käymisestä tule mitään. Taidankin aloittaa nyt niitten juttujen kirjoittamisen. Sopisikohan päätoimittajalle että käyttäisin noita päiväkirjoja opiskelijaelon viimeisessä jutussa? Täytyy kuitenkin kysyä ensin lupa niitten kirjoittajilRIITTA KOIKKALAINEN -. Keski-Suomen viestintäpolitiikan koko kuva Suurajojen ja Radio Jyväskylän sopimus, jonka seurauksena MM-rallin radiointi siirtyi kolmeksi vuodeksi yksinoikeudella Radio Jyväskylälle, on porun aihe ennen kaikkea asiasta osattomaksi jääneessä Radio Keski-Suomessa. Kuuleman mukaan Yleisradion paikallisessa toimituksessa ollaan oltu ylen kyrpiintyneitä ja henki on ollut, että "ei sitten perkule kerrota mitään koko pippaloista". Jos minä olisin Ylen paikallinen pomo, olisin jättänyt itkemisen vähemmälle ja ohjannut Suurajoihin satsatuksi suunnitellut rahkeet johonkin muuhun. Se olisi periaatteellisellakin tasolla perusteltua, sillä ei kai Yleisradion tärkein tehtävä ole kilpailla verissä päin ja hampaat irveessä paikallisradiosektorin kanssa, ei kai ainakaan lähettäen täysin päällekkäistä ohjelmaa? Itse kukin (myös yleläiset) voi vilkaista esimerkiksi www-osoitetta http://www.yle.fi/yleista/yletehta.htm. Sen otsikko on "YLE:n tehtävät" ja ainakin minun on vaikea tulkita ko. tekstiä siten, että saisin edellä esittämääni kysymykseen vastauksen: "KYLLÄ ON!" Tai edes: "Juu-juu..." Esittämäni perusidean pohjalta voitaisiin Tourujoen tuollapuolen miettiä esimerkiksi sitä, onko Radio Keski-Suomen tarpeen selostaa Jypin liigaottelut, kun asian jo hoitaa joku toinen. Ehkäpä niilläkin lupamaksurahoilla voitaisiin saada entistä useampi keskisuomalalainen tyytyväiseksi. Enkä myöskään osaa nähdä asiaa niin, että se olisi joltakulta pois, jos Radio Jyväskylä saa aikaan sopimuksia, joiden ansiosta sillä meneekin hyvin. Ei ainakaan meiltä kansalaisilta, radionkuuntelijoilta, muiden muassa Yleisradion toiminnan rahoittajilta. Muutamia termejä: kokonaiskuva, monipuolisuus, moniarvoisuus. Hoksaatteko? PETRI HEIKKINEN Kirjoittajalla ei ole mitään rallia eikä muutakaan urheilua vastaan. Päinvastoin. kone Laajakangasta suuremmat 51 I elokuvat UH! Elokuvakeskus Fabulaatio tarjoaa teille ylisanat maailman latteimmista multa laajakangasta suuremmista elokuvista! Karkkikaupan kautta kassalle ja rullaportaita alas maailmanlopun lieskoihin! X-F1LES TAISTELU TUULEVAISUDESTA aukaisee helvetin portit. Posiva Oy:n agentit jahtaavat ilmassa leijuvia ydinvoiman vastustajia. Loppukohtaus epäonnistuneessa tuulivoimapuistossa palauttaa mieliin Tuulen viemääklassikon kohtauksen, jossa etelän joukot palaavat hävinneinä mutta lyötyiTAPPAVA ASE 14 kuvaa somalinuorten elämää Helsingissä. Elokuvan rahoitusongelmien takia väkivaltaongelmaksi rakennetaan linkkarilla nyrhäisy, mutta siitä riittääkin juttua koko sadekesäksi. JÄÄHYVÄISET TYTÖILLE sijoittuu aikaan ennen Viagran keksimistä. Keski-ikäinen pedofiili etsii itseään ja lääkettä vaivaansa, ettei joutuisi luopumaan rakkaasta harrastuksestaan. ENKELTEN ESIKAUPUNKI palauttaa mieleen Hollywoodin olemassaolon tarkoituksen: eurooppalaisten elokuvien huonontaminen. Kolme Posiva Oy:n agenttia pelastaa ydinvoimainsinöörejä Kuhmosta ja Äänekoskelta. TAIKAMIEKAN NIELIJÄ, suomeksi puhuttu animaamnen elokuva lukutaidottomille, tuputtaa epähistoriallisia mielikuvia kuningas Arthurin pyöreän pöydän ritareista. Posiva Oy:n agentit nielevät peruskalliosta vedetyn taikamiekan, sijoittavat ydinjätteen kilometrin syvyyteen ja vartioivat sitä 300 000 vuotta. GOING TO KANSA'S CITY tuo Suomeen amerikkalaisen vaihto-oppilaan. Letkeään amerikkalaiseen autoiluun tottunut nuorukainen sijoitetaan Tapani Kansan perheeseen. Hänet pakotetaan Jyväskylän Suurajoihin ja katselemaan televisiosta kaikki tanssiohjelmat. Tästä pääsemmekin aasinsillan kautta seuraavaan elokuvaamme: MY SON THE LUNAT1C loihtii esiin Jyväskylän kaupungin suunnitteluinsinöörin kiehtovan ajatusmaailman: "Rakentaisikohan vielä yhden moottoritien Jyväsjärven päälle vai tekisikö Laajavuoreen rallipuistokylpylä-moottoriurheilukeskus-automarketin?" HARMAAGEDDON visualisoi loistokkaasti Ilmestyskirjan viimeisen taistelun Magiddon vuorella. Jumalan puolesta verenpisaroitaan vuodattavat Posiva Oy:n agentit lyövät ilmassa leijuvat ydinvoiman vastustajat ja Saatanan apurit. JOUNI VAUHKONEN
Kun torilla auto poltettiin ja muita tarinoita Jyväskylän 60-luvusta Muistelmakirjassaan Kun Vanha vallattiin Johan von Bonsdorff arvioi 60-luvun loppupuolen radikalismia Suomessa: Lepsua ja vähän vaisua, kuuluu yleistuomio, "Mutta poikkeuksen tekee Jyväskylä." Keski-Suomen Liiton tutkimusjohtaja Mikko Kankainen allekirjoittaa väitteen. "Kyllä me koimme, että Jyväskylässä olemme kehityksen kärjessä. Me ajoimme tärkeitä asioita kuten yliopiston hallintouudistusta ja saimme niitä vietyä eteenpäin. Isommissa kaupungeissa radikaalit pitivät paljon meteliä itsestään, mutta me saimme jotain todella aikaan." Kankainen opiskeli Jyväskylässä vuosina 1962—1970 ja toimi näkyvästi ylioppilaskunnassa. Jylkkärin päätoimittajana hän käväisi vuonna 1965 puolen vuoden verran, mutta erosi palkkakiistojen takia. 60-luvun lopulla Kankainen ehti olla vielä JYY:n hallituksen puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas. "Kyllä siinä 60-luvun liikehdinnässä yksi sukupolvi etsi itseään ja yhteyksiään maailmaan. Yliopistoa pyrittiin avaamaan muuhun yhteiskuntaan, ja samalla ajeltiin opiskelijoiden etuja. Liikettä muovasivat yhteydet muihin samanhenkisiin Suomessa ja maailmalla. Muutosta haluavat alkoivat silloin löytää toisiaan." Opiskelijaympyröissä radikalismi kanavoitui paljolti järjestötoimintaan. JYY oli aktiivisimpia ylioppilaskuntia SYLissä. "HYY:n ja TAMY:n kanssa vedettiin yhteisiä linjoja — turkulaiset tuntuivat taantumuksellisemmilta". Kankainen muistelee, ja lisää vielä että "OLLia käytiin myös pölläyttämässä". "Dutschken tilalle joku ellei ammuta" ikylan radikaali ilmapiiri näkyi vahvana keväästä 1966 lähtien vuosittain järjestetyissä Ylioppilasforumeissa. Kolmanteen forumiin (teemanaan ideologia) huhtikuussa 1968 oli tulossa puhumaan saksalainen opiskelijajohtaja Rudi Dutschke. Jyväskylän-reissu jäi kuitenkin tekemättä, sillä vain kaksi viikkoa aikaisemmin Dutschkeen ammuttiin ne kuuluisat kolme luotia. Forumin ohjelmaan kirjattiin tällöin teksti: "Dutschken tilalle joku ellei ammuta ensin". ^ ^ ^ Uudet tuulet löysivät tiensä myös Jylkkärin sivuille. Lehdessä oli laajoja kirjoituksia muun muassa Vietnamin sodasta, mustien asemasta Yhdysvalloissa, ydinasevarustelusta, hippismisM, radikalismista, sosialismista ja maailman kuohunnasta. Nuori Kalevi Kivistö laati syksyllä 1968 perusteellisen selvityksen Tsekkoslovakian miehityksen tapahtumista ja niiden taustoista. Saman vuoden kolmannen numeron kannesta välittyy ansiokas aikalaiskuva. "Aikamme sankareita" -otsikon alle on sijoitettu Alvar Aalto, Che Guevara ja M.A. Numminen. Yo-lakit roviolle Vappuna 1968 oli Jyväskylän torilla ylioppilaskunnan järjestämä suuri mielenosoitus, jossa tehtiin liikennepoliittinen kannanotto polttamalla henkilöauto. Samaan tuleen viskasi neljä henkilöä ylioppilaslakkinsa, koska se oli porvarillinen luokkasymboli. "Siitä oli kyllä ilmoitettu hyvissä ajoin palokunnalle ja poliisille, ja autokin oli ylioppilaskunnan romuttamoita ostama", muistuttaa opintotukikeskuksen johtaja Seppo Naumanen, "mutta se oli kyllä mielenilmaus siitä, mitä Suomessakin voi tapahtua." Suuressa maailmassa autot paloivat jo ilman viranomaisilta anottua lupaa, ja Ranskan toukokuun opiskelijakapinat olivat juuri alkamassa. Naumanen aloitti opinnot Jyväskylässä vuonna 1964, ja erilaisia luottamustoimia hänelle kertyi opiskeluvuosina pitkä liuta. Helmikuussa 1968 Naumanen nimitettiin JYY:n pääsihteeriksi, ja puolitoista vuotta myöhemmin hän kohosi SYL:n pääsihteeriksi. Miltä näytti Jyväskylä Euroopan hulluna vuotena 1968? "Suomen mittakaavassa Jyväskylää saattoi pitää radikaalina. Opiskelijoiden edustus yliopiston hallinnossa toteutui täällä vuonna 1968, ensimmäisenä Suomessa, ja näissä vaatimuksissa Jyväskylä oli edelläkävijä. Ja meillä oli yhteyksiä muun muassa Berliinin Freie l/mversitetiin." "60-luvun radikalismi suuntautui perinteisiä auktoriteettejä ja luutuneita arvoja vastaan. Muutoshakuisuus oli vasemmistolaista, muttei vielä puoluepoliittista kuten 70luvulla. Olihan se myös kaunista idealismia: rakennettiin parempaa maailmaa ilman että kenelläkään olisi ollut tarkempaa käsitystä millaista siitä tehdään", arvioi NaumaSurumielinen loogikko v a i kristillinen mystikko? Loppuvuodesta 1969 Jylkkärin sivuilla luonnehdittiin tuoretta ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaa näin: "Pekka Mäkelä on ajattelija, mystikko, loogikko ja radikaali." Nykyinen Atena Kustannuksen toimitusjohtaja muistaa toisenkin 60-luvulla esitetyn määritelmän itsestään: "Ystäväni totesi minun edustavan kristillis-surumielisyyttä". Vuonna 1965 Jyväskylän yliopistoon kirjoittautunut Mäkelä vaikutti 60-luvun lopulla muun muassa osakunnassaan, edustajistossa ja Kristillisessä Ylioppilasliitossa. Viimeksimainittu alkoi sekin noihin aikoihin voimakkaasti radikalisoitua. Jyväskylän kristillisten opiskelijoiden yhdistyksestä Mäkelä jopa potkittiin pois. Mäkelä ei pidä Jyväskylän radikaalimainetta yksin täkäläisten ansiona. Tärkeä tekijä oli tuolloin hyvinkin edistyksellinen Jyväskylän Kesä, jonka rohkeat yhteiskunnalliset ja kulttuuripoliittiset aiheet kokosivat kaupunkiin runsaasti nuoria kulttuuriradikaaleja. Mäkelä edusti JYY:tä Kesän hallituksessa ja toimi kristinusko-marxismi -toimikunnassa. "Kun Etelä-Afrikan suurlähettiläs vieraili Jyväskylässä, meillä oli kaupungintalon edessä mielenosoitus. Laulettiin We Shall Overcomea siellä." Maantieteellisesti etäiset tapahtumat, kuten Vietnamin sota tai Latinalaisen Amerikan vapautusliikkeet, koettiin muutenkin läheisiksi. Seppo Naumanen muistaa, että kehitysavun keräystuotot olivat tuolloin hyvin merkittäviä. "Opiskelijat olivat itse asiassa käynnistämässä koko Suomen kehitysapujärjestelmää." Minne katosi kapinahenki? Mistä sitten johtuu, ettei nykyään esiinny vastaavanlaista opiskelijaliikehdintää kuin 30 vuotta sitten, vaikka aihetta luulisi olevan? 60-lukulaiset tulkitsevat. Kankainen: "Nyt ei ole sellaista rakenteellista murrosta kuin 60-luvulla, jolloin suurin osa opiskelijoista tuli maalta kaupunkiin. Eikä silloin ollut niin paljon korkeasti koulutettua väkeä, joten meillä ei ollut juuri huolta työpaikan saannin suhteen. Nyt opiskelijoilla on enemmän arkisia huolenaiheita." Naumanen: "60-lukulaiset olivat ensimmäinen sukupolvi, jolla oli ylipäänsä mahdollisuus tällaiseen. Vallassa oli sodankäynyt sukupolvi, ja Suomi oli henkisesti jäänyt sotaa edeltävään aikaan. Murrokselle oli yhteiskunnallinen tilaus, jollaista ei nyt ehkä ole." Mäkelä: "En usko että vastaava voisi toistua, mutta toisen jyväskyläläisen 60-lukulaisen Aapo Riihimäen termistöä lainatakseni: eksploosion sijasta saattaisi edessä olla laajasti omaksuttu imploosio, juuriinsa suuntautuminen, pohdiskeleva elämänasenne, asketismi... Sekin voisi olla omanlaisensa yhteiskunnallinen murrosliike." Naumanen: "60-luvulla oli helppo saada julkisuutta asioille. Nyt tarvitaan paljon kovempia keinoja, mistä eläinaktivistien iskut ovat osoituksena. Toisaalta maan ilmapiiri on nykyään niin paljon vapaampi. 60-luvulle on käynyt kuten liberalismille Suomessa: kun vaaditut uudistukset on saavutettu, liike käy tarpeettomaksi." Kankainen: "Monen asian suhteen iskettiin silloin päätä seinään, tietäen hyvin että vaatimukset olivat yläkantissa. Ne oli meidän visioita, mutta nyt ihmiset näkee ettei se kannata. Ja lopulta väkivaltaja turvallisuuskoneistoja on kehitetty niin, ettei voimakas liikehdintä ole enää välttämättä lainkaan mahdollista." JUHA MÄKINEN KUVA: TOMMI ANTTONEN '
ffi& 93003010 I V I li SI li n f. KILROY tkket. For gaung peopLe under 26 and students under 33 KILROY-Upulla lennät myös kotimaassa M/m. Helsinki-Tampere 185,Heisinki-Lappeenranta.... 205,Helsinki-JyvaskyUL 225,Helsinki-Maarianhamina 285,Helsinki-Kuopio 295,Helsinki-Joensuu 295,Helsinki-Vaasa 295,Helsinki-Oulu 375,Hetsinki-Kemi 395,Helsinki-Kuusamo 405,Helsinki-Rovaniemi 415,Helsinki-lvalo 465,OuLu-Turku. 405,Oulu-Jyväskylä. 475,Oulu-Joensuu 505,Tampere-Oulu 465,Turku-JyväskyUL 265,Turku-Rovaniemi 455,KILROY-kotimaanlippu on voimassa nuorille alle 26v ja opiskelijoille alle 35v. Hintoihin ei sisälly kotimaan matkustajamaksua, arvonlisäveroa, toimistokuluja eikä G025tai ISIC-korttia. Check the KILROY site on www.kilroytravels.com Helsinki Kaivokatu 10 D 09-680 7811/myynti 09-680 7812/ryhmät Turku Eerikinkatu 2 02-273 7500 Tampere Tuomiokirkonkatu 36 03-223 0995 Oulu Pakkahuoneenkatu 8 08-534 5900 KILROY-lipun lyömättömät edut niin kotimaan kuin ulkomaan lennoissa: lippu on voimassa 12 kk voit varata lipun milloin haluat ja matkustaa milloin haluat, luonnollisesti paikkatilanteen huomioiden voit tehdä KILROY-lippuun muutoksia lentopäivien ja -reitin suhteen lisämaksua vastaan voit rakentaa yhdensuuntaisista lennoista haluamasi reitin Muualta Suomesta 9800-990 80 KiiRoy travels L O U A S •2 1 1 1 6 Ma 7.9. Kukkakaalikeilto Kinkkukiusaus Paisteltu kalaleike, yrttikastike Ti 8.9. Kasvispihvit (omatekoiset) Chili con came Keitetyt nakit, muusi Pippurihärkä Ke 9.9. Bortsch-keitto Merenmakuinen lasagne Broilerleike, curry-ananaskastike To 10.9. Purjoperunavuoka Silakkapihvit, kermaviilikastike Palapaisti tai karjalanpaisti Pe 11.9. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Makkaraherkku Pizza Ma 14.9. Sieni-perunakiusaus Lindströminpihvi Juustoinen kirjolohikastike JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ti 15.9. Porkkanaohukaisei Liha-makaronilaatikko Nakkikastike Metsästäjänleike Ke 16.9. Kesäkurpitsa-herkku Lihakeitto Kalamurekepihvit, kurkkukastike Punajuuri-jauhelihakastike To 17.9. Kasvislasagne Kanaa paprikakastikkeessa Kaslerpaisii Pe 18.9. Purjo-perunasosekeitto Jauhemaksapihvit Kalagraiiini Poronkäristys ,n TERVETULOA NIIN UUDET KUIN VANHATKIN ASIAKKAAT NAUTTIMAAN SONAATIN PALVELUISTA Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintolat Lozzi Keskussairaalantie 2, P-rak. puh. 603 910 lozzi@sonaatti.fi www.sonaatti.fi/lozzi Wilhelmiina Mattilanniemi, A-rak. puh. 603 911 wilhelmiina@sonaatti.fi www.sonaatti.fi/wilhelmiina yiistö Survontie 9, YFL-rak. puh. 603 866 ylisto@sonaatti.fi www.sonaatti.fi/ylisto Kahvilat Liikunta Keskussairaalantie 4, L-rak. puh. 603 902 Päärakennus Seminaarinkatu 15, C-rak. puh. 603 901 Cafe Libri Seminaarinkatu 15, B-rak. puh. 603 903 Kvarkki Survontie 9, YK-rak. puh. 603 887 Musica Seminaarinkatu 15, M-rak puh. 603 904 Novelli, kaupungin kirjasto Vapaudenkatu 39-41 puh. 624 438 Löydät ruokalistamme nykyisin myös internetistä. Tervetuloa! SONAATTI OY Opiskelijam OQ % ftmG n ° r m hintaisista tuotteista ^ ^ ^ ^ ^ 1 -teholasit (sis. kehykset+linssit+työ.) Q% o p t i k k o 540, KEUONKESKUS, PRISMA Silmätysten p^m*)***™ näytät hyvältä ma-pe 10-19, lal0-15
9©98 Elokuvaohj elmis ton monipuolisuutta suojeltava Fantasia esitti tsekkiläisen elokuvan — reilu vuosi sitten O n olemassa joukko elokuvia, joille ei ole mitään käyttökelpoista yhteistä nimitystä, mutta joita yhdistää se, ettei niiden tekemisessä ole käytetty suurien Hollyvvood-studioiden rahoja. Jos tuosta joukosta vähennetään vielä suuret kotimaiset tuotannot, jää jäljelle joukko harvakseltaan jyväskyläläisillä valkokankailla nähtäviä elokuvia. Näistä elokuvista puhutaan nimillä, kuten taide-elokuva, laatuelokuva, art house -elokuva, eurooppalainen elokuva, kolmannen maailman elokuva, indie-elokuva ja riippumaton amerikkalainen elokuva. Kyse ei ole siitä, etteikö niille olisi kysyntää, vaan siitä, että Hollyvvoodille on enemmän kysyntää. Siksi Fantasian saleissa pyörii kotimaisia komedioita ja Hollyvvood-elokuvaa ja samasta syystä Jyväskylän Bio City pyörittää Fantasian ohjelmistosta tippuvia menestyselokuvia 25 markalla. Elokuva tarvitsisikin nyt oman natura-ohjelmansa, jolla suojeltaisiin tarjonnan monimuotoisuus myös Jyväskylässä. Fantasian teatteripäällikkö Mika Nieminen muistelee, että heillä viimeksi pyörinyt ei-hollywoodilainen ja ei-suomalainen elokuva olisi ollut tsekkiläinen Kolja. Aikaa on tosin vierähtänyt vuosi. Hän omistaisi mielellään yhden salin tämänkaltaiselle elokuvalle, jos vain saleja olisi enemmän kuin nykyiset kuusi. Vuosi sitten Bio Cityn tullessa kaupunkiin monet odottivat elokuvatarjonnan monipuolistuvan, mutta pikku hiljaa linjaksi näyttävät muotoutuneen samat elokuvat kuin Fantasiassa, mutta halvemmalla. Bio Cityn isä Freddy Kannas puolustautuu: "Finnkinon menestyselokuvien näyttäminen vain täydentää tarjontaa. Kesällä koulujen ollessa kiinni ei kannata näyttää taide-elokuvia, koska opiskelijat niitä lähinnä katsovat. Syksyllä tulee taas enemmän, muun muassa Shall vne dancer". Taloudellisesti elokuvalla menee Jyväskylässä loistavasti. Vaikka olemme Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, elokuvakaupunkina (kävijämäärissä mitattuna) tulemme jo neljäntenä Helsingin, Tampereen ja Turun jälkeen. Suomalainen käy elokuvissa keskimäärin kerran vuodessa, mutta jyväskyläläinen 4-5 kertaa. Fantasia kerää kuuteen saliinsa vuodessa 260 000 300 000 kävijää. Bio Cityn ensimmäinen vuosi meni yli Freddy Kamrasin odotusten. Yhdessä salissa kävi 26 500 katsojaa. Menestyksen toivoisi näkyvän myös ohjelmiston monipuolistumisena. Laatuelokuvien esittämisellä ei ehkä tehdä uusia kävijäennätyksiä, mutta imagoon sillä on tervehdyttävä vaikutus ja sillä saa uusia naamoja teattereihin. Syksyksi Freddy Kamras lupaa enemmän ei-kaupallista elokuvaa ja halvempia hintoja: syyskuun alusta lähtien Jyväskylänkin Bio Citystä saa opiskelijan kukkarolle sopivia 150 markan hintaisia viiden elokuvan lippuvihkoja. Fantasian Mika Nieminen ounastelee, että syksyllä voi olla pienimuotoisena takavuosien cinemateekin kaltaista toimintaa. Cinemateekissahan esitettiin viikonlopun iltapäivinä muun muassa eurooppalaista elokuvaa kohtuuhintaan. Varmaksi Nieminen sen sijaan voi luvata sen, että seuraavat elokuvat täyttävät katsomoja syksyllä myös Jyväskylässä: Pelastakaa sotamies Ryan, Godzilla, Truman Show ja Zorro. JUHA H A L I N E N Tommi Anttonen Jyväskyläläinen laatuelokuvien ystävä joutuu turvautumaan videoihin, jos omistaa sellaiset. Kuinka rockia tulkitaan J u h a M ä k i n e n Seppo Bruun, Jukka Lindfors, Santtu Luoto ja Markku Salo: Jee jee jee — suomalaisen rockin historia. WSOY 1998. V uoden 1996 komeimpiin kulttuuritekoihin kuului Radiomafian 52-osainen ja -tuntinen sarja Suomi-rockin historiasta. Jee jee jee. Sen toimittanut nelikko on koostanut materiaalistaan myös kirjallisen version. Kyseessä on kunnianhimoinen historiankirjoitus paitsi suomalaisesta rockista, myös maan kulttuurista laajassa merkityksessä. Kirja on niin tuhti pakkaus (yli 500 sivua), että sen oletusarvoinen lukutapa lienee selailu. Tällöin erityisen huomion kohteeksi nousee teoksen ulkoasu. Taitto on ammattitaitoista ja hallitun täyteläistä, etten sanoisi jopa täyttä. Erilliset levyesseet on usein onnistuttu sijoittamaan hyvinkin eri paikkaan kuin missä kyseisestä bändistä puhutaan. Runsas ja ansiokas kuvitus on suurta plussaa. Tekstin höysteeksi laadituista listoista enin osa on tekonäppärää mukahauskuuttelua. Sen sijaan levyesseet ovat kaikessa yliteoreettisessa älyllisyydessäänkin erinomaista tekstiä ja käyvät Jee jee jee -kirjasta piirtyy tätä kuvaa tarkempi näkemys suomalaisen rockin vaiheista. mainiona esimerkkinä siitä, kuinka pitkälle rockia voikaan tulkita. Kirjoittajat pitävät yllä laadukkaan musiikkijournalismin perinteitä. Kirjan runkoteksti on informatiivista, analyyttistä ja lisäksi vielä huumorintajuista. Rock näyttäytyy siinä muunakin kuin pelkkänä hauskanpitona. Rock on taidetta, se on sosiologinen ilmiö, se merkitsee jotain. Teksti on subjektiivista. Siinä esitetään tulkintoja ja mielipiteitä siinä määrin, että lukija alkaa miettiä, onko esipuheessa mainittua periaatetta "olemme kirjoittaneet siitä, mikä meistä on ollut kiehtovaa ja huvittavaa" sovellettu liiaksi. Toisaalta: jos jollekulle sen mielellään anteeksi antaa, niin juuri näille herroille. Bruunilla ja kumppaneilla on selkeä näkemys aihees"Kun normaalien soittajien suhde seksiin oli yleensä käytännöllinen, Impaled Nazarene kiisteli norjalaisten satanistien kanssa esimerkiksi siitä, onko anaaliyhdyntä ainoa hyväksyttävä parittelumuoto, norjalaisten mukaan kun normaalimenetelmä oli 'elämän puolustamista' ja siksi tuomittavaa." — Jee jee jee taan. Suomi-rockin 40-vuotinen historia on heillä hyvin hallinnassa. Nykyhetkeä lähestyttäessä ote herpaantuu hieman. Se, että 90-luvun merkityksellisimpänä ilmiönä nähdään konepop, herättää ainakin tässä arvostelijassa isoa ihmetystä. Myös taipumus nähdä lähes kaikki nykyinen toisintona jostain kirjoittajien nuoruuden ilmiöstä ärsyttää. Kenties vuosina 1946, 1954 ja 1964 syntynyt tekijäjoukko olisi kaivannut jatkokseen jonkun 70luvulla syntyneen rock-historioitsijan, jolla olisi tuoreempaan musiikkiin henkilökohtaisempi suhde. Jos Jylkkärissä tammikuussa arvostelemani Jake Nymanin rokkiopus tulikin — ja aiheesta — tuomittua tarpeettomaksi, niin tätä kirjaa ei liikaa voi suitsuttaa. Rock-entusiasteille se on lähes pakkohankinta, ja muillekin se tarjonnee mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia huomioita. Vuoden 1998 komeimpiin kulttuuritekoihin kuuluu Jee jee jee -kirja. JUHA M Ä K I N E N
KULTTUURI -9©98 Voiko 7 miljoonaa suomalaista olla väärässä? Uuno Turhapuro -elokuvien ja kriitikoiden suhde on aina ollut samanlainen. Ohjaaja Ere Kokkonen ei ainakaan muista yhtään positiivista kritiikkiä koko 25 vuoden ajalta. Siksi kai uunoissa haukutaan kriitikoita tai ainakin Elokuvasäätiön väkeä. Niin uusimmassakin uunossa: Johtaja Uuno Turhapuro — Pisnismies. M eidän kriitikoiden ammattitautihan on tunnetusti huono itsetunto. Francois Truffaut taisi huomauttaa, että elokuvakriitikon sana painaa lehdessä päätoimittajan vaimon (!) jälkeen eniten. Millä oikeudella kriitikko voi haukkua elokuvan, josta päätoimittajan vaimo oli tykännyt? Elokuvakriitikoiden kollektiivinen huono itsetunto johtuu tietysti siitä, ettei vasta satavuotiasta elokuvaa arvosteta yhtä paljon kuin vanhempia laiteita: kirjallisuutta, kuvataiteita tai teatteria. Niin kauan kuin on ollut elokuvakriitikoita, heidän varsinainen tehtävänsä on ollut todistaa, että elokuva on taidetta eli korkeakulttuuria. Tarpeetonta kai sanoakaan, että joka ikinen uuno on puukko kriitikon selässä. Jos kaikki tekisivät elokuvansa kuin Spede Pasanen tai Ere Kokkonen, ei kriitikoita tarvittaisi. Se herättää vastareaktion; omaa leipää on puolustettava. Uunon tekijät ovat häpeämättömiä: he paskat välittävät mistään elokuvataiteesta. Ei hienoja kuvakulmia, ei 8-minuuttista avausotosta, ei arkirealismia. Siitä kriitikko keksii, että "Uunon ohjasi — tai pikemminkin jätti ohjaamatta — Ere Kokkonen". Mutta uunothan on ohjattu samalla rautaisella ammattitaidolla, millä Godard ohjasi tai millä Speden spelit ohjataan. Uunot pitäisi jättää arvostelematta Toinen asia mikä uunojen tekijöissä raivostuttaa on, että he tunnustavat tekevänsä sitä, mistä kansa tykkää. Törkeätä. Elokuvanhan pitäisi olla (kärsivän) taiteilijan itseilmaisua, tai edes ikkuna todellisuuteen. Hitchcockkin tunnusti tekevänsä sitä mistä yleisö tykkää, mutta hänellä oli häpyä, joten hän satsasi elokuviensa muotoon. Siksi hänet on jo armahdettu. Paras ratkaisu uunojen (ja uunonkaltaisten elokuvien) ja kriitikoiden vihanpitoon olisi, että ne jätettäisiin arvostelematta. Eihän kirjallisuuskritiikkokaan iske näppejään jokaiseen Harlekiiniin, ja häpeä alansa puolesta. Elokuvakriitikoiden kriteerit ovat syntyneet taide-elokuvaa silmällä pitäen. joten ne eivät sovi kaikkiin elokuviin. Miksi turhaan tuottaa mielipahaa tekijöille (Vesa-Matti Loiri väittää jo päässeen yli siitä, mutta Ere Kokkosta silmin nähden harmittaa), kansalle ja kriitikoille. Omituisinta uunoissa on se, että ne näyttävät olevan niin huonoja etteivät kelpaa edes ns. huonon elokuvan ystäville. Ei ole Turhapuro-nettisivuja tai -fan clubeja, enkä ole kuullut, että ihmiset kerääntyisivät turhapuroiksi pukeutuneina katsomaan uunoja läpi yön. Yleensä mikä tahansa näin huono (perinteisin kriteerein) ja taantumuksellinen kerää kulttisuosiota, mutta uunot eivät houkuttele seuraamaan. Ai niin, unohdin ne seitsemän miljoonaa suomalaista. Uuno on sian jälkeläinen Ennen uutta uunoa uunoja on käynyt katsomassa teatterissa yli 7 miljoonaa ihmistä. Mikä siinä törkyturvassa oikein viehättää? Vesa-Matti Loirin mielestä Uuno on suomalainen mies. "Siinä on minua, Ereä, Spedeä ja tilkka Simoa". Pyynnöstä Loiri ja Ere Kokkonen keksivät Uunolle attribuutteja: rela, kapinallinen, individualisti, anarkisti ja vähemmistön edustaja. Ere Kokkonen väittää, että 70-luvulla hipit jonottivat katsomaan Uunoa. Samaten punkkarit vuosia myöhemmin. Toki Uuno voidaan nähdä kulutusja urakeskeisen yhteiskunnan kriitikkona, joka vastustaa kaikkia valistusajalta periytyviä ihanteita. Tai myyttisenä vastarannan kiiskenä, kuten Lalli, Kuikka-Koponen tai Antti Rokka ennen häntä. Tai sikana, kuten tutkija Jukka Sihvonen: "Uuno sohvineen on kaupungistuneen kulttuurin symbolinen muistuma ajasta, jolloin porsaita pidettiin pirtissä syömässä taloustähteei." Oikeastihan Uunoja pitäisi luikita Vanhan törkvturvan silmissä kiiltää nainen. hirviöelokuvina. Uunon kammottava ulkoinen muoto johtuu siitä, että hän on miehisten halujen personifikaatio. Jostain Heinolan maalaiskunnan suosta on noussut hirvittävä peto terrorisoimaan pääkaupunkiseutua. Hänen ulkomuotoonsa on ruumiillistunut viinan, ruuan, naisten ja laiskuuden himo Kun uunoja lähestyy näin luterilais-freudilaisittain, niin ne eivät naurata yhtään. JUHA H A L I N E N Mieti Uunoa: Johtaja Uuno Turhapuro Pisnismies. Ohjaus ja käsikirjoitus: Ere Kokkonen. Pääosassa mm. VesaMatti Loiri. Esitetään fantasiassa. Uuno Turhapuro juhlakirja. 25 vuodessa jääkaapinvarjosta kansakunnan kaapin päälle. Toimittanut Tuomas Harjamäki. Ere Kokkonen Oy 1998. 90 sivua. UT — Tutkimusretkiä Uunolandiaan. Toimittanut Jukka Sihvonen. Kirjastopalvelu Oy 1991. 126 siMaanalaisia ja magiaa Neil Gaiman: Nevenvhere maanalainen Lontoo, suomentanut Mika Kivimäki. Otava 1998, 315 s. Alkuteos: Neverv/here 1996. I eil Gaiman on tullut tunnetuksi Sandman-sarjakuvien käsikirjoittajana. Hän on myös tehnyt Terry Pratchettin kanssa hilpeän maailmanloppuromaanin, Hyvid enteitä. Uusi teos, Neverwhere maanalainen Lontoo, on nykyaikaan sijoittuva fantasiaromaani, josta on tehty tv-sarja ja josta ollaan tekemässä myös kokoillan elokuvaa. Kun päähenkilö puuttuu kaduilla ja katujen alla elävien olentojen toimiin, hän tippuu keskiluokkaisesta elämästään. Entinen, tuttu maailma ei enää tunnista häntä: hän on ärsytyskynnyksen alapuolella. Uusi, maanalainen maailma on vieras ja vaarallinen paikka, jossa magia. mystiikka ja taistelut ovat arkipäivää. Maailmoiden eräänä rajapintana toimii Lontoon maanalainen asemineen ja reitteineen. Totuttuun tapaansa Gaiman sekoittaa vanhoja tarinoita, urbaanilegendoja ja mielikuvitustaan omalaatuiseksi yhdistelmäksi. Vuosisatoja vanhat ammattitappajat etsivät ovia avaavaa ja reittejä löytävää tyttöä. Palkkasoturi on voittanut New Yorkin viemäreissä asuvien albiinoalligaattoreiden kuninkaan ja etsii Lontoon Petoa, myyttistä villikarjua. Enkeli on vangittu luolastoiden pohjalle ja kaipaa vapauttajaa. Markiisin arvonimeä käyttävä kieroilija käyttää vaihtokaupoissaan Merlinin oppiisän, Blaisen, kehittämää maagista sävelmää ja kiinalaista miniatyyrifiguuria. Maan alla on olentoja, jotka tahtovat vain elää rauhassa, ja olentoja, jotka tappavat joko huvikseen tai siksi, että tappaminen on niiden luonto. Jo henkilöhahmojensa ansiosta teosta voi povata tulevaksi fantasiaklassikoksi. Vaikka tarina kulkeekin vauhdikkaasti eteenpäin, nousevat välillä letkeys ja kuvakieli pääasiaksi. Teos muistuttaa kulttuuriperinteen runsaassa käytössä Sandman-teoksia, mutta tämä romaani ei kuitenkaan yllä samaan surrealistiseen painajaistunnelmaan kuin gootti-nukkumatin seikkailut. RIKU Y L Ö N E N Mikko Kallio Gaimanin suosio yllätti Kesän Oli erinomaisen hienoa nähdä pukuun pukeutuneen vanhemman herrasmiehen aikansa tutkivan kovakantista sarjakuvaa, selvästi harkitsevan opuksen ostamista ja lopulta pulittavan siitä pitkälle toista sataa markkaa Jyväskylän kesässä. Neil Gaiman on onnistunut yksin nostamaan sarjakuvien asemaa vakavasti otettavaksi kirjallisuudeksi paljon pidemmin harppauksin kuin kukaan muu pitkään aikaan. Ei suinkaan vähiten siksi, eitä hän voitti .perinteisenkirjallisuuspalkinnon. World fanuisyn vuonna 1991 Sandman-sarjakuvan A Mid&ummer Night'.-; Dieam käsikirjoituksellaan. "Ruma pytti", Gaiman tuumasi palkinnosta Jyväskylän kesässä. Gaiman osottautui yllättävän rennoksi kaveriksi ottaen huomioon, että ihmiset ylistivät häntä jumalaksi odottaessaan mieheltä omistuskirjoitusta kirjan kanteen. Gaiman luki yleisölle.muutamia tuoreita novellejaan. Erityisen herkullinen oli pikku tarina rouva Whittackerista, joka löysi Graalin maljan käytettyjen tavaroiden myymälästä 30 pennyllä ja pisti sen sitten takan reunalle, koska se näytti nätiltä. Omanlaatuisessa fantasiassa pidättäytyvä Gaiman uskoi science fictionin menettävän merkitystään. "Kun leivänpaahdin nykyisin imuroi pornoa internetistä. niin sci-fi -kirjojen tulevaisuus on jo tässä ja nyt." Teesinsä tueksi Gaiman kertoi kuinka Disneylandissa vastikään suljettiin Toroorrow land ja avattiin maa, jossa on nostalginen 60-luvun tulevaisuus. Gaimanin mukaan on tarve keksiä uudelleen sci-fi tai siirtyä lakaisin fantasiaan. Gaiman tosin pidättäytyi mainostamsta uusinta suomennostaan Nevemhereä ja kehotti polttamaan vanhemman Hyvid enteitä -teoksen. Neil Gaiman lukee Jyväskylän Kesässä novellia Graalin maljan myö
9f|98 «JlTTUUill 17 Junttilasta trendipelleksi? The Body: Add only vvater (Poko Rekords) Juhajunttu tunnetaan toistaiseksi parhaiten edesmennen Horsepowerin solistina. Siinä missä Horsepovver oli juntahtavaa hardrockia, vääntää uusi kokoonpanonsa huomattavasti ajankohtaisempaa materiaalia. Progefunkmetallirock tasapainoilee valtavirran ja marginaalin välillä, ja onnistuu siinä himpskutin hyvin. Onhan progeilu turhan usein liian itsetarkoituksellista ollakseen enää kiinnostavaa ja Red Hoi Chili Pepper / Failh No More -vaikutteet varsin ilmeisiä, mutta moni voisi ottaa The Bodylta oppia ainakin mitä tyylitajuun tulee. Junttu on maailman vokalisti ja kykenee tarvittaessa melkoiseen pullisteluun, mutta toisin kuin maamme liian monet veeiikalliot hän tietää, että rokkibändi on ryhmätyö. Samaa henkeä on myös Lauri Hannun kitarassa: Kokonaisuus ratkaisee ja tekninen virheettömyys on toissijaista. JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEOSSA on juuri avattu Helena Sederholmin näyttely "Nainen, jolla on sisällään sateenvarjo". Taiteilija Sederholm on tuttu 1 .aidekasvattikseri laitokselta. Tiedot . teen mukaan kyseessä öii'esteettinen'" tutkielma, eräästä sauaskertoiauksesu Samaisessa museossa jatkaa Tyhjä — Empty -näyttely, joka sisältää paljon nokkelaa tyhjyyden pohdiskelityhjaa ulaa keskusfelse harson läpi; ja jos harso, poistetaan, ne yhtyvät yhdeksi tyhjäksi tilaksi")! raittta myös kaunista ja oivaltavaa muotoilua. Näyttelyt Tyhjä? — Empty? seka Nainen, jolla on sisällään sateenvarjo 20.9. asti jyväskylän taidemuseossa osoitteessa KiP pisenkatu8. KUN ERÄS VA kitehtitoimisto sai .ensimmäisen tilaustyönsä, päättivät sen omistajat juhlistaa tapausta sopivin elkein: He palkkasivat suostuvaisen lakeijan kulkemaan etlel-.-. lään keskellä kaupunkia tuhkakuppi kädessään. Nain herra Aalto yhtiökumppaneilleen saattoivat nauttia sikareistaan horjumatta tyylistään. Aallon nimimuseon ohella kannattaa pistäytyä Keski-iuumen museossa.:ja. käsityomuseossa. Edellisen näyttely kertoo Aallon jyväskyläläisistä juurista ? ia kosketuskohdista, jälkimmäisessä esitellään käsityön osuutta Aallon tuotannossa. Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon katu 7. Heti siinä vieressä Keski-Suomen museon näyttely Alvar Aallon jyväskylä 13.9. asti. Suomen käsityön museon näyttely Väreistä mittaa Karkkiautomaatti: Suudelmilla (Havvall Sounds) Tässäpä vaihtoehto, jos tuntuu että Pistepirkot ovat "myyneet" tai "kaupallistaneet" itsensä. Suudelmilla on suurta naivismin juhlaa. Lapsenomaista, muttei lapsellista. Janskun johtama joukko on kokenut muutoksia edellislevystä, mutta olennainen on säilynyt eli iskelmän ja rockin hilpeä ristisiitos saa synkemmänkin päivän paistamaan. Liian harva tämän hyllyynsä hankkii, tarpeeksi moni ei koskaan. Penniless: Joe (West Side Fabrication) Nakkilan suuret pojat lyhensivät bändin nimeä (Penniless People of Bulgaria), mutta meno on entistä eetvartimpaa. Jälkigrungensa on räväkkää, ei maailman omaperäisintä, mutta kiistattoman tasapainoista ja ajatuksella tuotettua. Vaikka Joe on vakuuttava teos, se silti jättää tunteen, että Penniless on vasta löytänyt syvimmän olemuksensa ja Mestariteos on vielä levyttämistä vailla. Ehkä ensi kerralla. PETRI HEIKKINEN sifyö — Aalto 27.9. asti, Seminaahnkatu 32, " AALTOA vanhempi on jyväskylän satamassa hiljakseen hajoava Lahtis-laiva. Vuonna 1865 rakennetun siipiratasaluksen ruosteinen runko on innosta^ nuf Ulla Lautamajaa pystyttämään näyttelyn, jonka teemoja ovat aika, muistot ja kyky vanheta kypsästi. Kan^aaitas.Mydä jliastelentassa «se laivaakin, ^nnen kuin jyväskylän Uusi aalto siivoaa senkin pois yritysystävällistä imagoaan pilaamasta. Näyttely Alkaja Lahtis-laiva Galleria Pinacothecassa yliopiston M-rafeennufaessa Seminaarinmäellä 18.9. asti Lahtis lepäilee Kuokkalan sillan kupeessa jyväskylän satamassa. Jiri Tervo: Taksirengin rakkaus. WS0i 1998. 234 s. Jari Järvelä: «6 luuta. WSOY 1998. 198 s. Murhamiehiä i Bodari rakastuu. Ekonomi tappaa vaimonsa, koska kuulee jutun, että vaimo on jo murhattu. Baarissa tapaava parivaljakko pöllii äidin eläkerahai hummaukseen. Uudessa novellikokoelmassaan Jari Tervo liikkuu tutuissa maisemissa. Hän kuvaajalleen ihmisiä, jotka ajautuvat itsensä pimeälle puolelle, usein ilman omaa tarkoitustaan, kohtalon kumijalan kyydissä. Kuten odottaa sopii. Taksirengin rakkaus kiitää hurjaa kyytiä sattumuksesta toiseen, ja sattuma on julma isäntämies. Tervon maailmassa ei kannata rakastua, sillä siitä seuraa väistämättä rangaistus. Jos aviomies ei hengitä niskaan, nainen häipyy rahojen kanssa. Novellit ovat mustanpuhuvan hauskoja, ja Tervo rakentaa jännitysnovelleihinsa todellakin jännitysiä. Tarinat yllättävät kerran jos toisenkin. Kieli kulkee röyhkeästi, pöyhkeästi ja vitsikkäästi. "Nainen on iskunkestävä vain jos mies pukeuiuu huolimattomasti. Iskunkesiävä on sanaleikki." Silti jokin novelleissa ärsyttää. Taksirengin rakkaudessa palaset loksahtavat liian hyvin kohdalleen. Jos novellin alussa vittuillaan jollekin, voi olla varma, että lopussa sama mies napauttaa nuijallaan kovemman tuomion. Kun kirja on lopussa, huomaa, että sattuma ei ollutkaan isäntä vaan renki. ...ja dementikkoja Päinvastoin kuin Tervo, Jari Järvelä on siirtynyt kahden novellikokoelman jälkeen romaanimuotoon. 66 luuta kertoo hipahtavasta Tsaarista, joka aloittaa työt vanhusten palvelutalossa ilman minkäänlaista kokemusta, kun gradu satujen puhuvista eläimistä ei etene. Palvelutalossa Tsaari tutustuu 50-vuotiaaseen taksikuskiin. Törmään, jonka jalat on amputoitu. Heidän välilleen kehittyy ystävyys, kun kumpikin tajuaa, ettei kuulu maisemaan. Vaikka romaani keskittyy Tsaariin ja Törmään, taustalla on palvelutalossa elävien dementikkojen elämä. Aihe voisi olla lässyttävä, mutta Järvelä kuvaa ihmisiään niin ironisesti, että 66 luuta oikeasti koskettaa. Laitoselämä huipentuu miltei irvokkaaseen kohtaukseen, jossa sarasvuomainen saarnaaja kiljuu vanhuksille: "ole itseäs terveesti täynnä (...) pullistu itseesi". Erityisesti Törmä on mielenkiintoinen henkilö, koska hänestä saa kunnolla otetta. Muut henkilöi sen sijaan jäävät hiukan hahmottomiksi. Kuten Tervo, osaa Järveläkin odottamatiomat käänteet. Tsaarin ja Törmän ystävyys kehittyy aivan odottamattomaan suuntaan. Autuasta loppua ystävyydelle ei ole luvassa. Jari Järvelä näyttää, että yllättäminen onnistuu ilman murhaakin. V I L L E R A U V O L A Sarjakuvastin 4, Otava. S arjakuvantekijöiden koulutusprojekti Sarjakuvastin huipentuu komeasti neljänteen albumiin. Siinä tutut piirtäjät Rojusta Hans Nisseniin ottavat väreistä mittaa. Albumin sisältö sinänsä ei juuri yllätä onhan tekijöiltä jo oikeus odottaa tiettyä laatua. Käsikirjoitukset toimivat, useimmiten. Visuaalisesti teos on nautinto. Värinkäyttö on tyylikästä tai riehakasta tekijästä riippuen. Albumin aloittaa Kati Koväcs, jonka maailma on aina vähän rappeutunut, mutta salaperäinen. Hänen tarinoissaan nuori tyttö usein tirkistee aikuisien maailmaa, vielä osattomana sen kummallisuuksista. Miehisten houkutusten takaa paljastuu usein yllätyksiä, mutta onneksi Koväcsin tytöt ja naiset pärjäävät. Niin tässäkin naapurin televisionkorjaajasedästä kertovassa pedofiilitarinassa. Minä-kertoja tekee jutusta omakohtaisen tuntuisen, tarina pysyy silti liukasti raameissaan. Värit eivät vie tehoa Koväcksin kehutulta viivalta, ja kokonaisuus on harmoninen. Pentti Otsamo taas ottaa lukijansa toisella tavalla. Novelli nuorenparin paluusta lomamatkalta on eleetön ja arkinen, mutta pinnan alla väreilee traagisuus. Värien paljous ei kilpaile komean, vahvan viivan kanssa, sillä Otsamo on huolinut palettiinsa vain muutaman sävyn onneksi. Keltainen väri tekee Petri Tolppasen poikatarinasta vähän aneemisen, vertailukohtana Katja Tukiaisen rehevä punainen tyttötarinassa. Ja kun poikia kiinnostaa sotaleikit, tyttöjä jo sukupuolten väliset kummalliset suhteet. Molempien maailma voi olla yhtä julma, mutta siihen voi suhtautua kuolemanvakavasti niin kuin Tolppanen tai pilke silmäkulmassa, kuten Tukiainen. Rohkeilla väreillään, reippaalla otteellaan ja selittelemättömyydellään Tukiainen kuulukin albumin kärkikastiin. Sydämen pohjasta Anu Lavonen on valinnut karuun piirrostyyliinsä sopivat voimakkaat värit. Tarinakin toimii, muita ärsyttää vanhaa leministia. Turhautunut kotirouva kyllä löytää keinot etsiä onneaan siirtymällä sylistä toiseen. Onko naisen onni nyi ihan mahdoton asia ilman miehiä? Kata Koskivaara löytää asiaan ratkaisun Sydämmmen pohjasta -tarinassaan. Surkuhupaisa, yksinkertainen Penelope-tarina puhelua odottavasta naisesta päättyy yllättävästi. Rento, lähellä Pari.suhdearkea Anu Lavosen mukaan. realismia oleva piirrosiyyli tekee sarjakuvasta selkeän: maailma on helposti jaettavissa. Rojun kertojaminä sekoilee Euroopassa ja pettyy miehiin. Totuus ei kuitenkaan ole yksinkertainen, jos mitään totuutta onkaan. Rento piirrosjälki ja mielenkiintoinen värinkäyttö antavat paljon anteeksi, tarinan rönsyilykään ei juuri haittaa. Porukan radikaalein piirtäjä taitaa olla Jenny Eräsaari riittauusitalomaisella äitiydenkuvauksellaan. Arkiseen aiheeseen on löydetty näkökulma joka, jos ei niin tuore enää olekaan, kuitenkin vähän mietityttää. Ja äitimamman naama on mainion näköinen. Hans Nissen ja J-P Valkeapää vaativat lukijaltaan paljon. Nissenin tarina näytelmäkirjailijan kohtalosta kyllä palkitsee keskittyvän lukijan, ja visuaalinen ilme on huikean tyylikäs. JP Valkeapää taas ei kosketa edes älyllisellä tasolla. Visuaalisesti sarjakuvan herkkyys muodostaa mukavan ristiriidan raadolliselle aiheelle. Maiti Hagelbergin raapekartongilla jatkuvat kosmiset seikkailut, tällä kenaa hyökkäävät supermallit. Värejä sarja ei kuitenkaan kaipaisi. Mutta jos Hagelbergin absurdeista tarinoista pitää, pitää varmaan tästäkin. Tarinan "lopun" voi tulkita kahdella tavalla: joko Hagelberg aikoo tosissaan jatkaa sitä, tai sitten se on ironinen kommentti nykytodellisuuteen. Toisenlaisen kuvan mallien makeasta elämästä makein värein antaa (minulle uusi tuttavuus) Kirsi Tuuliniemi. Tarina ei kuitenkaan kerro mitään uutta eikä juuri kosketa. Glaudian ja kumppanien elämä on raadollista, so what. Sami Toivosen lyhyessä sarjassa elämä on pientä ja ahistaa. Näitähän on luettu. Onneksi eksistentiaalisesta kriisistä päästään nopeasti ohi. Vaikka suussa maistuu paska, kukkii kahvimukissa sentään kesä. Yksinkertainen piirrosjälki ja harkittu väritys toimivat tehokkaasti. MERVI HEIKKILÄ
Uusi look O PTI KULMASTA! OPISKELIJA-ALENNUS • 1 5*fo Jyväskeskus, II krs. puh. 310 0033 ma-pe 10-18, la 10-14 silmälasit silmälääkärit piilolasit näkötarkastukset SAASTAA ^mr /: . . menoissa mutta s haluat • • • • • • • duista, joihin muut eivät pysty! Kokeile Keskimaan omistajuutta puoli vuotta ILMAISEKSI! Saat Bonusta kaikista ostoistasi S-ryhmän toimipaikoissa kautta maan. Saat etuja ravintoloista, tuotteista ja palveluista. Saat omistajapostia ja Yhteishyvä -lehden kerran kuussa. TOIMI HETI JA TÄYTÄ KOKEILIJAOMISTAJALOMAKE TOIMIPAIKASSAMME SYYSKUUN AIKANA! Saat kokeilijan S-Etukortin etuineen heti käyttöösi! kysy lisää toimipaikoistamme lal soita (014) 630 526 " SOKOS HOTELS f Wt5M4Mr ^ P R I S M A Sqle uun 24 hl Keskimaan ravintolat Jyväskylän keskustan sykkeessä. Puistokatu 2 Puh. (014) 621 222 Yliopistonkatu 34 h. (014)612 194 ROSSO JYVÄSKESKUS Asemakatu 9 Puh. (014) 630 585 Kauppakatu 26 Puh. (014)630 582 K I R K K O P U I S T O SHELL-VETURI 24h kauppakatu 19 Hannikaisenkatu 24 P u h < 1 4 ) 6 1 4 6 8 8 Puh. (014)630 540 *& n i g h t *.OÖKAR.AyiVTölA H L E H H N D R S O K O S ® HOTEL S O K O S ® HOTEL r ALEXANDRA ALEX Hannikaisenkatu 35 • Puh. (014) 651 211 JYVÄSHOVI £L T8M< H O V I N BAARI SOKOS ® HOTEL JYVÄSHOVI auppakatu 35 • Puh. (014) 630 2
Mahtava tarjous, mitä tarvitset Intel 300 MMX +Win98Fin + väritulostin +56Kt faxmodeemi ja intemet-yhteys II eieron 300 1 I Pentium II300 1 1 ; • . • • • rom iänil 5890,Intel 440LX "•i 6790,BKtfi < / * * ? Optiot laitteistoihin: HP DL 1090.. HF>i, I0C+ [•n fll CD-R 2/8 . SD-koru SOFTWARE EXPLDSIDN OY KESKUSTIEN JA GUMMERUKSEN KADUN KULMASSA WWW.S0FTEXPL.COM PUH. (Q141448 0400, FAX, 1014) 448 0444 MYYMÄLÄ AVOINNA: ARKISIN 10-17, LA SULJETTU JjelgJspneet opiskelijaystävälliseen hintaan! r iy myymälässämme tarkistamassa päivän hinnat! L^klitUltlllill Ja aile 26-vuotiaille maksutonta! Totta! Alle 26-vuotiaat saavat nyt Kultaraha-lnternet-palvelut maksatta. Tule Ja tee päätepalvelusopimus Osuuspankissa. • Rahaa ympäri maailmaa? Kyllä. Silvermatic-kortti taskussa VISA-automaateista. LUE LISAA KOTISIVUILTAMME http://www. osuuspankki, fi/ KESKISUOMEN OSUUSPANKKI • J > liman rahahuolia lukuihin keskittyminen sujuu paremmin. Leonian opintolainalla opiskelet ja elät edullisesti: Ensimmäiset viisi vuotta opintolainasi korko on tavallistakin alempi. Panosta opiskeluun. • Poikkea konttorissamme tai pankkipalveluja tarjoavassa postissa. • Soita p u h e l i n p a n k k i i n 0200 2580, ark. klo 7-21, la klo 9-14 (ppm). • Lisätietoja saat myös Internetistä, www.leonia.fi. A LEONIA U U S I P A N K K I fORUAf PALVELEMME ark. 9-19 ' * * .'? » , v\ X * » * JYVÄSKYLÄ Us PALVELEMME ark. 10-18 la 10-15 «12331
OPISKELIJA!!! Kaikista Norm.hintaisista tuotteista V i o l e t t i O y f ^ S B wr MICRO i l S CENTER HlMXotifek (tiAt lopu/a MokottyakM Tietokoneet Oheislaitteet Myynti Huolto oioitteem: http://www.microcenter.net voionmaankalu 6 40700 Jyväskylä Puh. 014-611000 Fox. 014-611486 Mietitkö sivuaineita? Suunnitteletko yliopisto-opintoja? Jyväskylän Avoimessa yliopistossa voit suorittaa yliopisto-opintoja taustakoulutuksesta tai iästä riippumatta. Yliopiston varsinaisena opiskelijana voit sisällyttää opinnot sivuaineisiisi. Voit myös opiskella työn tai muun opiskelun ohessa joustavasti, sillä opetus järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin. Tilaa Ohjelmamme vuodelle 1998-1999 palvelunumerosta 0600-1-1601. ja tutustu laajaan tarjontaamme Puhelun hinta on 9,95 mk / min. + ppm. Saat oppaan suoraan kotiisi. Voit myös noutaa Ohjelman yliopiston opiskelijapalveluista tai kirjastosta. Lisätietoja: Opintoneuvonnasta: puh.(014) 603 666, 603 665 (neuvonta lukiolaisille) http://www.cec.jyu.fi/avoin email: avoneuvo@cone.jyu.fi tWA5KVlAN Y l K J m i U A V O I N YLIOPISTO KERUUTUOTEASIANTUNTIJA Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskesku järjestää keruutuoteasiantuntijakoulutuksen, joka v a l m e n t a a n ä y t t ö k o k e i n h y v ä k s y t t ä v ä ä n , Opetushallituksen vahvistamaan keruutuotetarkastajan erikoisammattitutkintoon. Koulutus on suunnattu henkilöille, joilla jo on vankka harrastuksen tai koulutuksen kautta hankittu sienija kasvituntemus, ja jotka työssään tai työnsaannissaan voivat hyödyntää keruutuotealan tuntemusta. Keruutuotetarkastaja on alansa ylin asiantuntija. Koulutuksessa perehdytään mm. sienten ja kasvien lajintuntemukseen, h y ö t y k ä y t t ö m a h d o l l i s u u k s i i n , o p a s t u s ja neuvontatoimintaan ja myrkytyksiin. Koulutuksen laajuus on n. 20 ov monimuoto-opetusta; lähiopetus pääasiallisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Koulutus alkaa 16.9. ja se ajoittuu noin vuoden ajalle. Hakuaika päättyy 11.9. Koulutus maksaa 650 mk ja näyttökokeet 200 mk. Lisätietoja: Vesa Girs, (014) 607 669, vesagirs@hotmail.com Hakemukset ja koulutusesite: Kaija Asplund, (014) 602 643, asplundOcone.jyu.f TlYDEMYSIOILVTVSKESKVS J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O PL 3§ 40351 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 602 643 Fax(014)602 528 Hyvin varusteltu! Tilaa hatll Kotimainen laatutuote! Riittoisa! Uskomaton Imukyky! Ilmainen sisäänpääsy! Tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä! Ammattilaisten suosittelema! vähäsuolainen! Hellä käsille! Kompakti! Kliinisesti testattu! Edullinen! Miellyttävä tuoksu! Helppokäyttöinen! ^ V ^ T n K n r n ^ f y r ^ f i c Käy aina kun voit! EM tassi vie» kaikki... \ JYVASKESKUS, 40100 JYVÄSKYLÄ ic^TTT P U H ° 1 4 4 4 99 340 FAX 014 44 99 341 /MUSIIKKI ...... ..S »M 1 • £• c-mail : shop@aironmusiikki.fi www.aironmusiiKKi.ti PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI KMA\ NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 Yliopiston juhlasali la 26.9. klo 20 Liput: 30,järj. Jyväskylän helluntaija vapaaseurakunnan opiskelijat CAMPUS EXTRAT • ISO KEKKI ma-be klo 16-19 • PIZZA 3:lla täytteellä Vaasank. 21 p. 615 564 kX ** KARAOKE-IUAT KESKIVIIKKONA SINKKUBILEET JOKA KUUKAUDEN ENSIMMÄINEN KESKIVIIKKO IIOKIVI ROKKAA TORSTAISIN •"Haluaisitko lisäansioita ?":• Voisitko tehdä keikkatyötä? OTA PIKAPESU! Asiakasyrityksemme pit^ADCQTI tarvitsevat eri alojen' r f f l Ä r C ö / / tilapäistyöntekijöitä lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Pikaisesti välittää keikkatöitä. Kiinnostuitko? Kysy lisää: 609 709 X/Työvoimatoimisto Markku Reiko Jyväskylän työvoimatoimisto KUKKUU! CD:t Torikeskuksesta OPISKELIJAKORTILLA 10 m k ALENNUS NORM. HINTAISISTA LEVYISTÄ alk. EI ALEJA TARJOUSTUOTTEISTA ioa FAZER MUSIC www.mediakettu.jiop.Ii/fazermusic • Torikeskus • P. 620 921 Avoinna ark. 9.30-18. La 9.30-15 w . n y|nREKASTAMEAj04 . . HUOM! S I N K K ! ! • • • LUE TÄMÄ LUE TÄMÄ ...LUE TÄMÄ Tl 15.9.1998 S i n k k u j e n t u t u s t u m i n e n t a n s s i k u l t t u u r i i n t a n s s i k u r s s i j a t a n s s i t V i i h d e k e s k u k s e s s a j a k a i k k i i l m a i s t a !!!!! Suomalainen paritanssikulctuuri elää uutta tulemista, tanssikurssit ovat suosittuja nimenomaan nuorten keskuudessa. Yleisin kysymys on: tarvitseeko olla kurssipartneria "omasta takaa" Vastaus o n : E l T A R V I T S E ! Järjestämme nyt monien pyynnöstä sinkkujen tutustumisillan Viihdekeskukseen. Palokkaan. * * * TIISTAINA 15.9.1998 klo 19.00 ALKAEN * * * OHJELMA: Klo 19.00Viihdekeskuksen esittely ja mielenkiintoisia puheenvuoroja: mm. tunnettu tanssilava-artisti, tanssikärpäsen puremia henkilöitä, tanssinopettaja... Lyhyt tanssinopetus (osallistujien toivomuksesta esim. valssi tai foxi). Klo 21.00Mahdollisuus osallistua Viihdekeskuksen yleisiin 01.30 tansseihin: Esiintyy Annika & Amor! Ilmoittautumiset: Puh. 3782873 tai 0500 647 723 * * * * * R O H K E A S T I M U K A A N * * * * * ATK-HAKASTA . AMD K6 233MHz (max. 300MHz) • 32MB SDRAM (max. 256MB) . 2.1GB kiintolevy (UllraDMA/33) • 2D/3D näyttökiihdylin 2MB RAM • ARC 15" Value näyttö (1024x768/85Hz) • 24-nopeus CD-ROM -asema . 16-bit. 3D-Äänet . 60W kaiuttimet • 2xRS 232-, LPT-ja USB-liitannät • Ohjelmistot; Windows 98 -käyttöjärjestelmä. Euro Word Lite -sanakirjaja Complons 98 -tictosanakirjaohjclmisto ATK-ALAN AMMATTILAINEN Sepänkatu 14 A 40720 Jyväskylä p. (014)611750 f. (014)3343 456 ATK-HAKA email: atk.haka@kolumbus.fi
»SE8 NYT ALKAVAT TAAS TYÖELÄMÄN PERUSOPINNOT (15 ov) Tule opiskelemaan käytännönläheisellä ja hauskalla tavalla työelämän taitoja, kartoittamaan osaamistasi sekä vahvuuksiasi ja saamaan tietoa tämän päivän ja tulevaisuuden työstä ja työpaikoista. Samalla tulet suorittaneeksi 15 opintoviikon laajuisen approbatur-kokonaisuuden. Työelämän perusopinnot koostuvat pakollisista ja valinnaisista kursseista sekä 3 kk:n mittaisesta työharjoittelusta. Syyslukukaudella 1998 toteutettavat opintokokonaisuudet ovat: * Teemaillat (1 ov) * Työnhaun dokumentit (1 ov) " Kirjallisuuskeskustelut (2 ov) * Työelämään osaajana -ryhmät (1 ov) * Verkkokirjoittajan kurssi (1 ov) * NLP:n perusteet (0,5 ov) * Mind Map (0,5 ov) * Tiimityöskentelyprosessi (5 ov) sekä * Työelämän portfolio (1 ov) Kevätlukukaudella 1999 toteutettavat opintokokonaisuudet ovat: * ATK-opinnot (1 ov) * Työelämäviestintä (2 ov) * Työyhteisötaidot (1 ov) * Työelämän tapakulttuurit (1 ov) * Projektisuunnittelu ja -työskentely (1 ov) Kursseille ja approbaturin suorittajaksi voit ilmoittautua Työelämäpalveluun hallintorakennuksen 1 krs. Ilmoittautumisesi on sitova. Lisätietoja: Anna-Mari Rovamo p. 601 084 ja Sanna-Maija Vuotila / " A I IDA P« 6 1 089/Työelämäpalvelu sekä Anww«turan rakentaminen asiantuntijalle Iiris Verkasalo p. 603 656/Aura Pappa betalar. On tietysti mukavaa, että vanhemmat tukevat opintojasi muutenkin kuin henkisesti. Aina se ei kuitenkaan riitä. Silloin kannattaa ottaa yhteys meihin. Opintolaina ratkaisee. PS Osallistu kilpailuun konttorissamme tai netissä, www.merita.fi 30.11.1998 mennessä, niin olet mukana kannettavan tietokoneen arvonnassa. Merita MeritaNordbanken JYVAS-APTEEKKI KYLLÖN TERVEYSASEMA Keskussairaalanne 20, 40620 Jyväskylä puh. 211 240, fax. 211 620 PALVELEMME ™»-pe 8.30-20.00 la 8.30-16.00 su 10.00-18.00 VOIONMAANKADUN APTEEKKI Voionmaankatu 30, 40700 Jyväskylä puh. 211 305 ma-pe 9.00-17.00 NÖRTIT! www.liisakoo.fi P I I L O L A S I P A K E T T I Silmälääkärin tarkastus Piilolasit Yht. alk. 650; I I V Ä I N Ö N K A T U 9 P. 2 1 4 444 JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO-OPETUS LUKUVUONNA 1998-99 Kesäyliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta muiden kuin Jyväskylän yliopiston oppiaineissa. Opetus ja tentit järjestetään Jyväskylässä. Opetus tapahtuu pääosin iltaisin ja viikonloppuisin. ,J Y: n päätoimiset opiskelijat saavat alennuksen kurssimaksuista! Perusja aineopinnot: Fysiologia, ns. terapiavaihtoehto 15 ov (KuY), ilm. 11.9. mennessä Hallintotieteen perusopinnot 15 ov (TaY), ilm. 8.1. mennessä Kehitysmaatiedon opintokokonaisuus I 15 ov (JoY), ilm. 2.10. mennessä Liikuntalääketiede approbatur 15 ov (KuY), ilm. 11.9. Liikuntalääketiede cum laude approbatur 25 ov (KuY), alk. 10.9. Matkailualan opintokokonaisuus 15 ov (TaY), momu, alk. 19.9. Ravitsemustiede approbatur 15 ov(KuY), alk.11.9. Sosiaalipsykologian perusopinnot 15 ov (KuY), ilm. 17.9. mennessä Terveydenhuollon hallinto approbatur 15 ov (KuY), ilm. 15.9. mennessä Talousoikeuden perusopinnot/Tilintarkastusjuridiikan perusopinnot 15 ov (VY), ilm. 11.9. Työ-ja organisaatiopsykologian approbatur 15 ov (JoY), ilm. 9.10. mennessä Yleisen teologian perusopinnot 15 ov (HY), alk. 10.9. Perusja aineopintojaksot: Eurooppaoikeus 4 ov (HY), ilm. 15.1. mennessä Informaatioja tietotekniikkaoikeus 3 ov (VY), kevät 1999 Hallintotieteen aineopinnot: Julkiset tietojärjestelmät 2 ov (TaY), alk. 29.1. Julkisuus, avoimuus ja tietosuoja 3 ov (TY), ilm. 16.10. mennessä Johdatus telelääketieteeseen 3 ov, (OY), kevät 1999 Johdatus oikeustieteeseen-kurssi ja / tai alkukuulustelu, alk. 11.9. Kansainvälinen oikeus 4 ov (LY), kevät 1999 Kestävä kasvintuotanto 2 ov (HY), ilm. 18.12. menessä Kriminologia 3-5 ov (LY), ilm. 25.9. mennessä Matkailun oikeuskysymyksiä 2 ov (LY), ilm. 9.10. mennessä Naisoikeus 2-5 ov (LY), ilm. 6.11. mennessä Oikeuslääketiede ja oikeuspsykiatria 3 ov (LY), kevät 1999 Terveydenhuollon hallinto cum laude opinnot (KuY): Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä 3 ov; Terveyspolitiikka 3 ov Ympäristöoikeus 4 ov (HY), ilm. 22.9. mennessä Yksityisoikeuden perusopinnot (TaY): Yritys talouselämän perusyksikkönä 1 ov; Työoikeus 2 ov, ilm. 18.9. menessä; Yhtiöoikeus 2 ov, alk. 29.1. Vero-oikeuden perusopinnot (TaY): Perintö-, lahjaja varainsiirtoverotus 3 ov, ilm. 18.9.; Vero-oikeuden järjestelmä ja verotusmenettely 2 ov, alk. 5.2.; Välillinen verotus 3 ov, alk. 19.3. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Jyväskylän kesäyliopisto, PL 35 (Matarankatu 6), 40351 Jyväskylä puh. (014) 603 723, 603 725, fax (014) 603 621 Schneider Mikrotietokone PII 266/32MB/4.3 GB CD-ROM 24x, äänikortti, kaiuttimet, näp. hiiri 15" näyttö Windows 95 SF 7.290,lufogate Ky Gummeruksenkatu 9, P l 445,40101 Jyväskylä (& 014-214 517 fax. 014-214 418 OPISKELIJAN KOPIO-JA PAINOPALVELUT KOPIOT, VAKKDPIOT AlNE]AKJhSlÖ|LN LEHDET JA JULKAISUT. GRADUUN PAINATUS IA SIDONTA SGMNAARINKATU 15, RAKENNUS T PUH. O H 6 1 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O paino CYGN AEUKSENXA-OI3, 40100 J t t PUH. 014-601 141 FAX 014-601 191 T E R V E Y T T Ä & H Y V I N V O I N T I A TIEDÄTKÖ, ETTÄ MEILTÄ SAAT SYL: n KORTILLA 10% ALENNUKSEN KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA ITSEHOITOTUOTTEISTA. Edullisten hintojen lisäksi myös aukioloaikamme on erittäin opiskelijaystävällinen. Mikäli et opiskelukiireiltäsi vielä ole ehtinyt liittyä apteekkimme kanta-asiakkaaksi, tee se nyt. Liittymällä kanta-asiakkaaksemme ja keskittämällä ostoksesi Yliopiston apteekkiin saat etuja, joita ei mitata pelkästään rahassa. TULE KYSYMAAM LISAA APTEEKKIMME KANTA-ASIAKKUUDESSA! Kauppakatu 39 avoinna joka päivä 8-23 Puistokatu 4 avoinna ma-pe 8-19 YLIOPISTOIN APTEEKKI
• 9 9 8 Valiokunnat KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuurireissut, alakulttuuri, rock ym. konsertit, teemabileet, kurssit, kuvataide, tanssi, elokuva, kirpputor i t Campus Kino, Kampuksen kaiku. Mukana on monenlaisia ihmisiä. Tule kokeilemaan rajojamme ja ideoimaan uusia tapahtumia. Uudet ja vanhat jäsenet tervetulleita! Ensimmäinen kokous ti 15.9. kello 18 yotalolla, kahvia ja pullaa. Syksyn tulevia tapahtumia: 30.9. uusien opiskelijoiden bileet, 4.10. Kirpputori Ilokivessä. Varaa myyntipöytä. 6.10. Campus Kino aloittaa toimintansa. Seuraa ilmoittelua! Lisätietoja kulttuurisihteeri Pauliina Savolaiselta puh. 60 3356. PS. Kampuksen kaiku on ylioppilaskunnan tuottama radio-ohjelma, joka tulee ulos kerran viikossa Radio Jyväskylän taajuuksilta 97,7 Mhz. Radio-ohjelmaa tekee vapaaehtoisista koottu ryhmä, joka on kaikille avoin. Ryhmään pääsee kaikki halukkaat mukaan ja uusia tekijöitä tarvitaan! Syksyn ensimmäinen kokoontuminen ma 14.9 kello 18 Sohwilla. Tule mukaan radioryhmään! lisätietoja kulttuurisihteeriltä puh 60 3356 e-mail: jyy-kulttuurisinteeri@cc.jyu.fi tai Pilvi Isotalukselta e-mail:piisotal@silmu.cc.jyu.fi. LllKUMTAVALIOKUHTA LVKn syksyn ensimmäinen kokous pidetään ti 8.9. kello 18 ylioppilastalolla. Asioina mm. syksyn toimintakalenterin suunnittelua ja OLVIjuoksu (1. 10.). Tervetuloa! Lisät, pj Jaanalta, email: janykane@jyu.fi OPINTOJA TIEDEVAUOKUHTA Tervetuloa uudet ja vanhat opintoja tiedevaliokunnan kokoukseen maanantaina 21.9. kello 17 Ylioppilastalolle. Opintoja tiedevaliokunta on sinulle, joka olet kiinnostunut hallinnosta/ opintoasioista ja haluat kuulla parhaat juorut SOSIAALIVALIOKUNTA Sosiaalivaliokunnan syyskausi alkaa kokkouksella 10.9. kello 17 ylioppilastalolla. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat, mukana ainaskin syksyn toimintaa ja ajankohtaisia sopojuttuja, unohtamatta ravintoa eli KAHVIA ja PULLAA!joten be there! Tokihan voitte käydä moikkaamassa simosiilisihteerikköä jo ennen sitä yo-talolla. Lisäinfon tarpeiset ottakee yhteyttä soposihteeriin 603357 tahikka jyy soposihteeri@cc.jyu.fi. Peejii Anna ja sihteeri Simo. ALKIOLAINEN OSAKUNTA Tervetuloa syksy, sekä uudet ja vanhat osakuntalaiset, toiminta käynnistyy jälleen. Mikäli vanha opistolainen et vielä ole meililistalla, liity ihmeessä osoitteessa kalajo@cc.jyu.fi. Listalla saat tietoa syksyn ohjelmasta ym. Lisätietoja voit myös soittaa Minnalta 0405236222. Nähdään! COMIX Yhteisöviestinnän ainejärjestö Comix järjestää yhdessä Electricity-clubin kanssa "Thank You Depeche Mode" -diskon Ilokivessä, 12.9, kello 21.30. Bileet on tribuutti 9.9. Helsingissä keikkailevalle bändille Depeche Mode. Luvassa tietysti Depecheä, poppia, altemativea. 80luvun uusromantiikkaa ja synthpoppia. Tsekkaa www;stä listen.to/ electricity. Tiedustelut: enrpena@ jyu.fi. comix@jyu.fi. DEMARIOPISKELUAT Demanopiskelijoiden syyskauden avaus Sohwin kabinetissa 22.9. kello 18. Keskustellaan syksyn toiminnasta. Paikalla myös liiton puheenjohtaja. Tervetuloa mukaan kaikki vanhat ja uudet! Lisätietoja pj. Jutta Urpilaiselta puh. 040-5859 485. email: jpurpila@st.jyu.fi. JYT Jyväskylän ylioppilasteatteri tarjoaa sinulle mahdollisuuden tutustua teatterin ihmeelliseen maailmaan. Syksyn suunnitelmat ovat osittain vielä mietteen alla, mutta luvassa on valokurssi, kurssi uusille näyttelijöille ja runokurssi ja tai runoteatteri projekti. Seuraamalla tätä palstaa tai Lozzin ilmoitustaulua ja osallistumalla kokouksiimme saat aina tuoretta tietoa. Seuraava kokous on 14,9. kello 18 Ilokivessä. Voit myös liittyä jäseneksi ja / tai sähköpostilistalemme. Näytäntökausi alkaa 3.10. Silloin saa Mary Shelleyn "Frankenstein" ensi-iltansa. Näytöksiä on pitkin lokakuuta. Tarina on retki ihmiSupersuositut OptskelijaystävälUset jainrvat)»» Tiistaista Lauantaihin A v o i n n a 2 2 3 Olvi a X o t a t 0.33 Talon siideri m f\ Talon lonJte.ro I !#••• 5.jne. o n i N o T o r i k e s k u s sen hyvyyteen pahuuteen ja vastuuseen; rakkauteen ja vihaan ja on kauhusta kaukana. Paikka: Ilokiven monitoimitila. Aika: 19.33 Tervetuloa! JYVASKYLÄH EV.LUI. OPISKELIJALAHETYS Opiskelijailtamme käynnistyvät alkurepäisyllä 10.9., joka on tutustumisitta sekä vanhoille että uusille, 17.9. on aiheena Israel Raamatun valossa, josta puhuu Veikko Turunen, Opiskelijaillat pidetään toimistollamme, Vapaudenkatu 24B (sisäänkäynti Cygnaeuksenkadulta), torstaisin kello 18.30. Raamattupiiri maanantaisin kello 19 samassa paikassa. Lisätiet työntekijältä Lauri Seppäseltä, p. 215132, email: lajose@co.jyu.fi tai pj:lta Eero Holmlundilta, p. 607876, email: eeholmlu® silmu.cc.jyu.fi. JYVÄSKYLÄN MAAN YSTÄVÄT Jyväskylän Maan ystävät JYMY kokoontuu parittomien viikkojen torstaisin Maailmankauppa Mangolla (Kauppakatu 5) kello 18. Seuraavat kokoukset siis 10.9, 24.9. ja 8.10. Kaikki kiinnostuneet tulkaa mukaan. Lisätietoja: sp: jymy@cc.jyu.fi, www.jyu.fi/-akisika/jymy.html JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT ANARKISTIT Syksy alkaa anarkian merkeissä. Kokoukset keskiviikkoisin Vakiopaineen yläkerrassa kello 19. Tulevaa ohjelmistoa: Vallankumous ja kaaospäivät 10.-1 1. 10. Luokkasotaseminaarin ilmottautumiset Pentille tai Missille. Uudet aktiivit tervetulleita. Lisätietoja: anarkistit@cc.jyu.fi, www. jyu.fi/~pirjupp/oa KANSAN RAAMATTUSEURA Tervetuloa syys ja kaikki uudet kasvot KRS:n opiskelijailtoihin! Yhtälailla tervetulleita ovat tutut naamat syksyn ensimmäiseen iltaan 8.9. kello 19. jolloin aiheena on Yhteiselle matkalle. 15.9. kello 18.30 kokoonnumme yliopiston vanhassa juhlasalissa, S-rakennus 212, Campus Crusade-illassa yhteisen ylistyksen.opetuksen ja rukouspalvelun merkeissä. Lisätietoja Seminaarinkatu 19, puh. 610331.Päivystys ma-pe kello 12-14. OIKEUTTA FIÄIMILLE RY. Oikeutta Eläimille Jyväskylä kokoontuu kuukauden parillisten viikkojen torstaisin kello 18 Maailmankauppa Mangon takahuoneessa. Uudet eläintenystävät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Tuleva toimintakausi kuluu mm. kasvissyönnin edistämiskampanjan ja eläinkoeasioitten parissa. PINK CLUB Jyväskylän Seta Pink Club ry. on seksuaalija sukupuolivähemmistöjen etuja virkistysjärjestö. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Yliopistonkatu 26, 2. krs. Toimintaa t o i mistolla: Kahvi-ilta torstaisin kello 19, sunnuntairyhmä joka viikko 1618. S/M-ryhmä kokoontuu kuukauden I. ja 3. tiistai kello 19, ja nuortenryhmä I. lauantai kello 15. Shakki-ilta maanantaisin kello 19-. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin kello 1921, p. 014-3100 660 muulloin vastaa info-nauha. Bileet pidetään Ylioppilastalolla (Keskussairaalant 2) kello 21-03. Syksyn bilepäivät ovat 19.9., 17.10., 31.10. ja 21.1 I. Liput 20/30. PUHKUPILLIT Kesä oli ja meni, mutta onneksi Puhkupillit jäivät! Kiitos kaikille kesän menoihin osallistuneille! Uudet ja vanhat soittajat ovat jälleen tervetulleita osallistumaan toimintaamme. Harjoitukset ovat vanhaan malliin Normaalikoulun yläasteen juhlasalissa torstaisin kello 18-20. Juuri sinua kaivataan siellä, jos olet puhalTervetuloa opiskelemaan, elämään ja osallistumaan kanssamme c O o s ,o Oi •ö ijYVÄSKYLÄ voimien kokoaja Jyväskylän kaupunki Vapaudenkatu 32 40100 Jyväskylä puh. (014)624 211 faxsi(014)620 945 internet http://www.jkl.fi email Jkl@jkl.fi linmusiikin ystävä ja osaat soitella jotain torvea/pilliä/rumpuja. Lisätietoja saa Tiiu Tuomiselta 60l759(työ) tai 050-5220477 sekä Janne Ikoselta 645784 tai 0405753475. Netistä löydymme osoitteesta www.jyu.fi/puhkut. TUHATKUNTA/ KOKOOMUSOPISKLLMAI Kokoomusopiskelijoiden ensimmäinen syksyn tapaaminen on Sohvin kabinetissa tiistaina 8. syyskuuta kello 18 alkaen. Luvassa infoa syksyn tapahtumista ja toiminnasta. Tiedossa tosiasiaa. Tervetuloa mukaan! Illanvietto uusille järjestetään tiistaina 15. syyskuuta kello 19 alkaen. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Tule mukaan osallistu, koe, vaikuta! Lisätietoja: pj Perttu Poikonen, sonicjam® cc.jyu.fi, puh, 050-5123 302. Sekä Reetta Peltomaa repeltom@stjyu.fi, puh. 040-5011 298. TYÖELÄMÄ Ilmoittautuminen Työelämän perusopintoihin on alkanut Lisätietoja kursseista ja ilmoittautuminen Työelämäpalveluun hallintorakennuksen (T) I krs. Toivotamme kaikille hyvää alkanutta lukuvuotta! YNNÄ Huomio kaikki fuksit ja fuksinmieliset! Ynnä tarjoaa tänäkin vuonna HAALARIT 0400 saa oao I www.popmakasllnl.tcl.tl parhaat lääkkeet syysmasennuksen ja talviväsymyksen ennaltaehkäisyyn. Syyskauden avajaisissa I0.9. potkaistaan syksyn bileputki kerralla täyteen vauhtiin. Fuksit toivotetaan tervetulleiksi Vuorilammen saunaillassa torstaina 3.9, ja opetetaan kaupungin tavoille fuksiaisissa 29.9. Kierros Jyväskylän turuilla ja toreilla on tunnetusti armotonta, mutta takuuvarman hauskaa menoa. Syksyn ohjelmasta löytyy lisäksi excuilua sekä monia muita opiskelijan henkistä ja fyysistä tasapainoa kehittäviä tapahtumia. Ynnä verkossa: www.math. jyu.fi/ynna. Pysy kuulolla. tavataan Ynnän toiminnassa. MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA K a u p p a k a t u 3 : e e n ! K O P I O T A L O G Kauppakatu 3, Puh. Sf 4 173 V avoinna ma-pa 9.00.17JO J I / *t H G E N G H I S K H A N C H I N E S E R E S T A U R A N T E E I I [U. I I 1 1 I i i 1 i KAUPPAKATU 14, JYVÄSKYLÄ Tel (014) 618 298 Bmimmrnmisi&i&sssMMasM&isiammmmAm OPISKELIJA-ANNOKSET • sisältää runsaasti salaattia, p*4 riisiä ia perunaa fe s . &N» 1 1 1 1 1 1 I 1 1
+ 9 « 9 8 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali toimitetaan keskiviikkona marraskuun II. päivänä ja torstaina marraskuun 12. päivänä 1998 seuraavasti: Keskiviikkona 11.11. Mattilanniemi 09.00—17.00 Kirjasto 08.00—20.00 Ylioppilastalo 09.00—17-00 kkoäänestys toimitetaan maanantain Maanantaina 2.11. Mattilanniemi 09.00—17,00 Kirjasto 08.00—20.00 Torstaina 12.11. Mattilanniemi Kirjasto Ylioppilastalo aukka Tiistaina 3.11. Mattilanniemi Kirjasto 09.00—17.00 08.00—20.00 09.00—12.00 12.00—20.00 skuun 3. päivänä 1998 seuraavasti: 09.00—17.00 08.00—20.00 12.00—20.00 Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, ika on kirjoittautunut yliopistoon täksi lukukaudeksi viimeistään tiistaina 13.10.1998, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset viranja toimenhaltijat eivät ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoitukset sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoitukset, joita on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta, on jätettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 13-10.1998 klo 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon, osoite: Ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ, Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri, jolta saa myös lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (puhelin 60 3354, e-mail kalaunis@cc.jyu.fi). Jyväskylässä 28.8.1998 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta Kasperi Launis, sihteeri JYY:n Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaali toimitetaan torstaina 12.11. 1998 kello 12—20 yiioppilaskylan B-talossa sijaitsevassa kioski-kahvio Ulpukassa. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina 3.11. 1998 kello 12—20 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä yiioppilaskylan vakinaisilla Asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 2.11. ja 11,11. ja vaalikelpoisia ovat kaikki yiioppilaskylan vakinaiset asukkaat, jotka on merkitty talonkirjoihin 1310.1998 kello 10 mennessä, Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja saa ylioppilaskunnan toimistosta ja ne on palautettava Kortepohjan yiioppilaskylan Osoitettuna yiioppilaskylan toimistoon:osoitteella Taitoniekanue 9, viimeistään 13.10,1998 kello 10 mennessä. (asiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet ja puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään 15.10.1998 kello 10 mennessä, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ja vaalimainonta saa alkaa. Ystävämme, hallituksen jäsen Liisa Johanna Alaojan muistolle Johanna (Johnu) syntyi 16. elokuuta 1974 ja kuoli traagisessa auto-onnettomuudessa 21. heinäkuuta vain vähän alle 24 vuoden ikäisenä. Onnettomuus tapahtui Espanjassa Barcelonan pohjoispuolella lähellä Ranskan rajaa varhain aamulla kello 7.17. Samalla päättyi myös hänen saksalaisen ystävänsä Sebastian Kurin elämä ja yhteinen nuori rakkaustarina. Johanna syntyi ja eli lyhyen elämänsä onnellisten tähtien alla. Pieni enkeli oli kovasti toivottu ja odotettu lapsi. Hänestä tuli sekä esikoinen että kuopus. Johanna oli vanhempiensa silmäterä ja tulevaisuuden toivo. Johanna oli taiteellisesti erittäin lahjakas. Hän aloitti musiikinharrastuksen jo 4-vuotiaana. Pianonsoitto jaksoi kiinnostaa vuodesta toiseen, ja hän jatkoikin opiskeluaan aina musiikkiopiston loppuun saakka. Johanna oli kuin syntynyt maailmankansalaiseksi. Lahjakas nuori nainen olisi edennyt millä tahansa alalla, mutta lukuisten mahdollisuuksien joukosta hän valitsi saksan kielen, jota lukiossa oli kuitenkin opiskellut vain lyhyenä. Heti ylioppilaaksi päästyään hän lähti vajaaksi vuodeksi Itävaltaan au pairiksi, minkä jälkeen saksan kieli sujuikin loistavasti. Johanna tuli Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan pääaineenaan saksa syksyllä -94. Johanna osallistui aktiivisesti oman ainejärjestönsä toimintaan mm. toimimalla sen puheenjohtajana ja ansiokkaana edustajana kielten opiskelijoiden Euroviisuissa. Kahden yliopistovuoden jälkeen hän lähti vuodeksi vaihto-oppilaaksi VVyrzburgin yliopistoon. Tämän vaihto-oppilasvuoden lopussa kesäkuussa -97 hän sitten yllättäen tutustui ja ihastui miellyttävään saksalaiseen nuorukaiseen Sebastianiin. Viime syksynä Johanna valittiin ylioppilaskunnan hallitukseen vastaamaan ylioppilaskylästä ja kansainvälisistä asioista. Johannan omat tiedot ja kokemukset auttoivat monia Suomeen tulevia ulkomaalaisia opiskelijoita, samoin kuin helpottivat täältä muualle lähtevien suomalaisnuonen asemaa. Johanna esitteli itsensä ylioppilaskunnassa kolmella adjektiivilla näin: kansainvälinen, lupsakka ja lappilainen. Opinnoilta jäävä aika kului viime talvena kokonaan ylioppilastalolla. Johannan motto oli: "Kaikki haasteet otetaan vastaan!", ja sen hän myös elämässään todeksi osoitti. Johannan nimipäivän aamuna päättyi silmänräpäyksessä kahden onnellisen, tulevaisuuden odotuksia pursuavan nuoren elämä. Auto ajautui ikuisesti tuntemattomaksi jäävästä syystä vastaantulevalle kaistalle suoraan kuorma-auton eteen. Molemmat nuoret saivat surmansa heti. Järkemme ei riitä ymmänämään tapahtunutta. Mikä tarkoitus voi olla sellainen, että kaksi onnellista nuorta täynnä tulevaisuudenuskoa ja toivoa menettävät henkensä näin varhain, silmänräpäyksessä? Johannaa jää kaipaamaan suuri sukulaisten ja ystävien joukko. Meillä ei ole kuitenkaan aavistustakaan siitä kuinka suuri on Johannan vanhempien Liisan ja Pekan suru. Johannaa jäivät kaipaamaan hänen hallitustoverinsa, ystävänsä ja opiskelutoverinsa, yliopiston kv-yksikön henkilökunta sekä ylioppilaskunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden suuri joukko. Kummipojilleen Jannelle, Janille ja Niilolle Johanna oli Ofanna, joka jää suojelusenkelinä pitämään heitä kädestä ja johdattaa heitä läpi elämän liukkauden polkujen. J O H A N N A N SERKKU. PÄIVI A L A O J A A R K K O JA J Y Y : N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, PETRI VÄHÄKANGAS Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää Johanna Alaojan muistotilaisuuden Ylioppilastalolla 17.9. kello 19 alkaen. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat kunnioittaa kanssamme Johannan muistoa. Kahvitarjoilu. Degree in 55 mo A working party, set up by the Mimstry of Education, suggests that the higher university degree, the Master's degree, should be taken in 55 months. If necessary, the faculty cöuld gtve more time (or sufficient reasons. According to the proposal students shöuld be allowed to read only those subjects vvhuh belong to their own degree requtreraents. For example, if you have Econömics as your major and you wanted to study Art Education as a minor, you would have to go to the Open Uni»rstty or the Continuing Education Centre, in tich you had to pay for your Studies. Further, the vvorking party requires thai iti order to be entttled to the student grant the minimum number of credits per academic year should be 30 insiead of the present 20, and that the credit system should be standardized. The ministry of Education also suggests that the student's persona! curriculum should be approved by ihe department. The Student Union of the University of Jyväskylä is strongly opposed to the visions mentioncd above. The unanimous opinion of JYY is that these changes vvould only lead to the increase of control and disctplinc at the cost of io.sing academic freedom and \vide education. Street Party against the Rally Around five hundred young people took pari in a Street party at the centre of Jyväskylä on Saturday, August 22nd. Some panicipants were just having fun together, for others the party \vas also a demonstration against the rally which was organized that weekendThe demonstrators criticized unnecessary pnvate motoring and, at the same time, plcad-for publtc transponation. The purpose of the party was to remind us that the Street used to be a place \vhere you could spefld time and rneet people. At the University of Jyväskylä a new Student Parliament will be elected every autumn. Any mernber of the Student Union may enter as a candidate for the Parliament of 41 members. This year the eleciion vvill be organized on \Wndesday i l t h November. and Thursday 12ih November. Advance voting vvill be organized on Monday 2nd November, and Tuesday 3rd November, The polling sta,tioas vvill be Incated in Mattilanniemi, University Main Library, the Student House and Cafe Ulpukka,
+ 1 /^Oletko huomannut? Suomen / suurin kirjakauppa on avattu. Se on sinun luonasi! / / / / Shoppaile internetissä ja voit / valita kirjasi 1 599 389 nimikkeen ^ ^ / joukosta. Saattilauksesi seitsemässä^ . / päivässä. Edullisesti. Yksinkertaisesti. / ERITTÄIN Fiksusti. \ Ifä^TyTv * tuloa kirjakauppaan: Wbt^r, / m ^^m^ lit ^ iA/WW.DOKUS.COm 5 tmfm*^~ LJ> <j5 ^ ^jyJHIi m HB h • : " • . ' • ' • • • • " ' n \ I M I i • s