2 Sisällys Doctor Ammondt keeps on rockin' Meille yliopistoyhteisön jäsenille hän on ollut lähinnä kirjallisuuden dosentti, mutta kaikille muille hän on jo pitempään näyttäytynyt salaperäisenä Doctor Ammondtina. Ei siis ihme, että uusimmalla latinankielisellä levyllään hän paljastaa kaiken. No, ainakin melkein. Ja hänen sanomansa? "Stultus amor sui ardorem interiore extinguiet". No niinpä tietysti. Sivu 5 Vappu on vain kerran vuodessa E Toukokuun ensimmäinen päivä — puhumattakaan siitä huhtikuun viimeisestä — tuo mieliimme monenlaisia ajatuksia, intohimoja, makuja ja värejä. Miten makaa Suomi vuoden 1997 keväällä? Uutta ja vanhaa, punaista ja mustaa, työllistettyä ja työtöntä, ja mitä vielä? Me purimme vapun osiin ja analysoimme tuon sekalaisen kasan pulloja. muttereita ja punalippuja. Sivut 8-9 Elämä on näyttämö! Ad* Astra, Pahnanpohjimmaiset ja ne kaikki muut... Kevät on teatteriensi-iltojen luvattua aikaa, joten lehtemme ahkerat avustajat päättivät katsoa ne kaikki. Ja mitä jäikään käteen? Pääkirjoitus 24.4.1997 Ruoka-avusta älytön äläkkä Opiskelijoille jaetusta EU:n ruoka-avusta on synlynyl melkoinen soppa. Keskisuomalainen uutisoi, kuinka muut avustusjärjestöt ovat närkästyneitä ylioppilaskunnan ruoanjakoperusteisla. Niiden mielestä ruokaa ei saisi jakaa kaikille, vaan ainoastaan "oikeasti" köyhille. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti ravitsee vain sellaisia. joilla on näyttöä vähävaraisuudesta sekä nuhteettomuudesta. Leipää ei anneta ainakaan niille, jotka ovat juoneet rahansa. Edellisestä herää kysymys, niillä diakonit ja muut auttajat mittaavat, mihin leivän hakija on rahansa käyttänyt. Pitääkö taskuista löytyä valintatalon kuitit, verotiedot sekä todisteet maallisesta omaisuudesta? Tuskinpa kukaan avun tarvitsija pystyy moiset todisteet kokoamaan. Varallisuusperusteita vaativat avustusjärjestöt luokittelevat autettavat köyhiin ja kunnollisiin, joille apua jaetaan sekä köyhiin ja ei-kunnollisiin. jotka eivät saa apua. S Y L on tässä mielessä viisaampi, sillä kun apua kerran tarjotaan, sitä myös jaetaan kaikille riippumalta siitä, kuka istui lauantai-iltana baarissa, kuka ei istunut. Helsingin Sanomat kirjoittaa, kuinka opiskelijat ovat kulinaristeja, trenditietoisia snobeja, joille tarjotaan opiskelijaruokalassa pitaleipää. kun vielä 50-luvulla sai syödäkseen vain luusoppaa. Reilulla kymmenellä markalla saatava pitaleipä on onneksi turvaamassa opiskelijalle yhden lämpimän aterian päivässä. Jos 1500 markan kuukausittainen opintotuki vielä riittää kulinarismiin kotona sekä trendikkäiden tavaroiden ostoon, täytyy myöntää, että opiskelijalla on joko rikas isä tai taikurin lahjoja. Koko ruoka-avun ympärillä pörrännyt polemiikki vaikuttaa hupaisalta. EU on mittareillaan todennut, että suomalaiset opiskelijat elävät köyhästi ja tarvitsevat apua. Suomessa sitten mietitään, että saako kauraryynejä jakaa, vai ei. Tärkeämpi kysymys on edelleen se, kuinka kauan jokaisella yliopisto-opiskelijalla yleensä on vara opiskella, kun minimiin leikatuista tuista edelleen leikataan. Emme räjäyttele pommeja Sivu 12 Lehtemme 5/97 ilmestyneessä jutussa kirjoitimme anarkismista. Jari Sironen väittää tämän numeromme yleisönosastossa. että puhuimme läpiä päähämme. Sironen tulkitsee, että Jylkkärin päätoimittajan mielestä anarkismi on sitä. että jokainen saa tehdä mitä huvittaa, eli esimerkiksi ryöstää ja tapella. Tulkinta tekstistäni on mennyt pieleen. Lainasin pääkirjoituksessa filosofi Bakuninia. joka väittää, että halu hävitykseen on luova halu. Bakuni n tuskin moisella tarkoitti pommin räjäyttämistä vaikkapa Jyviiskeskuksessa. Sinänsä ajatus luovasta hävityksestä on mielenkiintoinen. Esimerkiksi uuden paremman valtajärjestelmän rakentaminen voi vaatia entisen purkamista perustuksiaan Kannen kuva: Riitta Piltonen myöten sekä uusien ajatusmallien ja ideologioiden löytymistä. Tuhoaminen on tällöin ajatuksissa tapahtuvaa ja uudistuksille lilaa antavaa, eikä jotain fyysisesti tuhoavaa. Sironen väilli myös. että pidän eläinsuojelua pinnallisena. Näinkään en väittänyt, vaan totesin Matti Pulkkisen sanoin, eitä Suomessa näkyvimpiä toimijoita ovat eläintensuojelijal. Pidän eläintensuojelua merkittävänä ja asian ajamista tarpeellisena. Väitän kuitenkin, eitä on olemassa paljon muita asioita, joihin vaikkapa anarkismi voisi vaikuttaa, esimerkiksi Sirosen mainitseva! hierarkkiset valtajärjestelmät ja ihmisiä alistavat instituutiot. ULLA LIPSANKN Aikamme kuvia Miljoona, miljoona, miljoona mustaa pilkkua ei voi olla väärässä. Oli kyseessä sitten missin näköinen intiaanipäällikön tytär I6IHIluvitlta. kellonsoittaja Notre Damesta tai eräs tietty koirarotu livenä — ei enää piirreltynä, se on tylsää — niin tärkeämpää kuin itse kokemus elokuvateatterissa on kuhina vähittäiskauppojen ovilla. Me vaatetamme lapset Hilkkuihin ja siinä samassa hankimme kaikki muutkin saman kuosin jolulannaiset penaaleista ihanan pehmeisiin lakanoihin. Puolen vuoden kuluttua me emme enää muista koko pilkkuja, niistä on tullut vanhanaikaisia. Mutta mitä me silloin teemme sille oikealle pilkkukoiralle. jonka hankkimista pienokaiaisemme niin kovasti vaati, ja joka sekin on tullut vanhanaikaiseksi, tuo typerä piski? • • npa • • hjyväsJkyiäii. BöppQäjäl ynpp tahti DdiD V I I S I T O I S T A V U O T T A S I T T E N ( n o : 10/82) J y v ä s k y l ä n Ylioppilaslehden pääkirjoitus alkoi henkevästi: Ihmiset! Yliopistonuorison vaiteliaisuutta on ihmetelty viime aikoina siellä täällä. Ihmettelyn taustalla häämöttää kaksi syytä: opiskelijoiden poliittisen vaikenemisen on toivottu olevan lopullista. tai: opiskelijoita itseään pelottaa positiivisen hiljaisuuden ytimessä piilevä lieto. S a m a n lehden yleisönosastossa n i m i m e r k k i B-8I7 pysytteli e n e m m ä n k ä y t ä n n ö n tasolla: Sinä, joka varastit lauantaina 24.4.82 klo 18.20-18.40 Korlepohjasta A-talon saunasta löysän vaaleansinisen narimckkopuutarhtirihaalarin. sinisen koilegevillatakin. vaaleankeltasini-lilan valkokauluksellisen t-paidan. alusvaatieeni ja meikkipussin sisältöineen! (Jätit sentään vanhat sandaalit, pyyhkeen jonka alle vaatteeni laitoin, ja vyön unohdit kiireessä). Et voinut olla huomaamatta, että odotan lasta ja siksi tarvitsen nämä vaatekappaleet, sinä sen sijaan mahtuisit kapeampaankin haalariin, varsinkin kun vyö jäi. Ole nyt sen verran ihminen. että palaut kaiken pikimmiten, en tähän aikaan keväästä pysty enää uusia ostamaan.
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE 1 % Nattk Ö-ÖJUi f « O o n foftfoan/nyymöfca i Nahka, Ykkönen ta Vasarakatu9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 915 puh. 271142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 7 24.4.1997 37. vsk PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 Arvovaltakiista nälkäavun jakamisesta Ruoanjako opiskelijoille herätti pahennusta Suonien Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) ruöka-apukampanjan vastaanotto osoitti jälleen kerran, että tuhansien hölmöjen maasta ei ainakaan kateus lopu kesken. Jyväskylässä oman ylioppilaskuntamme toteuttamaa ruoanjakolempausla alettiin tuoreeltaan kritisoida voimakkaasti. Muut Jyväskylässä ruoka-apua jakavat organisaatiot moittivat SYL:n maanlaajuista tempausta vastuuttomuudesta ja liölläkätisyydestä. Alle tuhannella markalla kuukaudessa kituuttavat keskiverto-opiskelijat eivät Jyväskylän kaupungin, kaupunkiseurakunnan ja SPR:n pyörittämän ruokapankin edustajien mukaan ole mitään todellisia ruoka-avun tarvitsijoita. Myös jakoperusteita arvosteltiin: ylioppilaskunnan ruokapaketin .saivat kaikki hakijat kuittausta vastaan. kun taas kilpailevassa ruokapankissa nälkäavusluksen saa vasta nöyryyttävän tuloselvityksen jälkeen. "Ihmiset olivat selvästi pohtineet etukäteen, haluavatko he avustuksen ja mitä he siitä tarvitsevat. Monet valitsivat tarjolla olevasta ruoasta vain sen. mitä he kokivat tarvitsevansa oikeasti". kommentoi Jyväskylän Y l i opiston Ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Matti Mäkinen ruoanjakopäivän kokemuksia. "Tästä käytiin voimakas periaatteellinen keskustelu etukäteen. SYL:n piirissä pohdittiin pitkään, onEi moraalista ongelmaa "Me ainakin katsomme kuuluvamme opiskelijaryhmään, jolle jää käyttövaroja alle tuhat maikkaa kuussa", totesivat Ilokiveen ensimmäisten joukossa ruoka-avustuksia noutamaan tulleet Marika ja Tuija. Tytöt myönsivät miettineensä etukäteen ruokajonoon lähtemistä, multa isommalla porukalla toteutettu invaasio ei tuntunut niin hankalalta kuin omin päin tulo. "Jos joku kehtaa käydä sosiaaliluukulla maksattamassa autopaikkansa vuokran, niin sitten meilläkin on kyllä pokkaa käyttää hyväksemme ruoka-apua", tuumasivat Marika ja Tuija. Tytöt olivat pohtineet nälkäapukysymystä enemmänkin. He ihmettelivät lähinnä vain sitä. miten EU-maista juuri Suomessa on hyödynnetty mahdollisuus jakaa ilmaista ruokaa opiskelijoille. "Meillä on sentään jonkinlainen opintotukijärjestelmä. Keski-EurooMikko Kallio Hävetkää, te syntiset: kolua Suomessa pitää nälänturvekin pystyä todistamaan kirjallisesti kolmena kappaleena kunnian ja omantunnon kaulia. Seuraavana loogisena kehitysvaiheena lienee nälän, köyhyyden ja heikkouden kriminalisointi. ko ruoka-apuun todellista tarvetta vai ei". Mäkinen muistuttaa. Koska SYL sai Euroopan Unionilla ruoka-apuun varoja, ne pääteltiin hyödyntää niin, että osalliseksi pääsisi mahdollisimman moni. Ensisijaisesti opiskelijoille tarkoitetusta avusta hyötyivät näin ollen muutkin hädänalaiset. Mäkisen mukaan tämä oli pelkästään positiivista. "Monelle tämä oli varmasti ensimmäinen konkreettinen hyöty koko EU:sta. Me myös testasimme samalla itseämme: jos ketään ei olisi tullut hakemaan ruokaa, ei kai avustamiseen olisi mitään tarvetta ollutkaan," Malli Mäkinen pohtii. Toinen jako tulossa Huhtikuun 16. päivänä toteutettu ruoanjako onnistui Mäkisen mukaan loistavasti. Melkein kolme ja puoli tonnia makaroneja, näkkileipää, vehnäjauhoja. kaurahiutaleita ja lihasäilykkeitä jaeltiin lopulta kolmessa tunnissa. Avustuspaikkana toimineen Ilokiven alakerran ovien taakse kertyi j o aamukymmeneltä melkein sata ihmistä. Suurin osa asiakkaista oli odotetusti opiskelijoita. "Viidestäsadasla hakijasta noin viidennes oli muita kuin opiskelijoita. Varsinkin vanhemmilta ihmisiltä saimme paljon kiitosta. Yksikin eläkeläinen totesi, ettei hän ole aikaisemmin kokenut saaneensa yhteiskunnalta konkreettisesti yhtään mitään". Mäkinen toteaa. Opiskelijoiden palaute ruoka-avusta oli myönteisiä. Hieman ihmetystä heräili Mäkisen mukaan ruoan määrä ja laatu. Lihasäilykkeitä nykyopiskelijai tuntuivat hieman vierastavan, multa vehnäjauhotkin kelpasivat päinvastaisista ennakko-odotuksista poiketen hyvin. Tyytyväisel asiakkaat kertoivat hyödyntävänsä ruokaaineet maksimaalisesti "juuri sellaisten ruokien laittoon kuin opiskelija on perinteisesti tottunut". Uusavuttomuudesta ja ylenkatseista ei meikkejä näkynyt. "Jaamme saman verran ruokaa torstaina 24. päivä huhtikuuta Kortepohjassa. Tarkoitus oli järjeslää vielä kolmaskin tempaus, multa epäilen. eitä siihen ci jaeltavaa enää jää". Matti Mäkinen ennustaa. JUKKA YI.I-LASSII.A Ruoka-apua: kuka saaja kuka ei? Kuka saa jakaa ja kuka ei? passa opiskelijat joutuvat asumaankin vanhempiensa nurkissa". Itse ruokatavarat olivat Marikan ja Tuijan mielestä hyödyllisiä. "Hyvin säilyviä, kestävät pitkään. edullisia tuotteita ja riittävät mahdollisimman monelle". JUKKA YI.I-LASSII.A Kampus rauhoitetaan autoilta ensi kesänä Vihreän kampusalueen rakentaminen alkaa vihdoin ensi kesänä. Jo pari vuolla yliopistolaisia puhuttanut kampuksen muuttaminen ympäristöystävälliseksi tapahtuu aluksi häätämällä auloja pois kampuksella ja muokkaamalla vanhojen rakennusten seutua viheristutuksilla. "Tämä on kchittelyasia. jonka tähtäimenä on vihreä keidas kampusalueella. Nykyisin rakennusten nurkille keskittynyt pysäköinti pyritään siirtämään uimahallin läheiselle parkkipaikalle. Ensi syksynä auloja vielä liikkuu kampuksella, mutia pyrkimys on ekologisesti ainutlaatuiseen kampusalueeseen. sanoo Valtion kiinteistölaitoksen yli-insinööri Jouko Keränen. "Tavoitteena on. etlä luonnonkaunis Seminaarinmäki putsataan peltilehmistä. Pikkuisesta kävelystä ei ole mitään haittaa. Nyt tuntuu, että j o pari sataa metriä tuottaa tuskaa monelle." Kokonaan autoista ei pääsiä eroon, sillä linja-autot ja muut vieraskuljetukset voivat jatkossakin ajaa päärakennuksen viereen. Lisäksi rehtorin virka-auto saa oman parkkiruutunsa hallintorakennuksen juureen. Muita kampuksen autoilijoita houkutellaan liikkeelle jalkaisin tai pyörällä. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kampuksen halki alkaa ensi kesänä. Uusi väylä johtaa Yliopistonkadulla päärakennuksen eteen. Käytännössä reittiä pitkin voi jatkaa aina Mattilanniemeen ja Ylislönrinleelle saakka. Myös Ylislönrinleen ulkoasua uudistetaan tänä kesänä. Kevyen liikenteen väylään liittyvät muutokset ovat j o näkyvissä Oppiorakennuksen viereisellä juhla-aukiolla. Kesällä muidenkin vanhojen kampusrakennuslcn seutua muokataan vihreämmäksi. Asfaltti poistetaan muun muassa Alhenaeumja Hisloriea-rakennusten ympärillä. Tilalle istutetaan nurmikkoa, pensaita ja kukkia. Parkkipaikat säilyvät Musiean ja yliopiston kirjaston takana sekä Villa Ranan vieressä. Keräsen mukaan aulojen poistaminen kampuksella edellyttää lisää parkkiruutuja uimahallin lähelle. Uuden parkkialueen rakentaminen on Jyväskylän kaupungin vastuulla. Toistaiseksi kaupunki ei ole vain osoittanut suurta mielenkiintoa parkkiruutujen aikaansaamiseksi. RISTO L ö r
Kortepohjan remontit alkaneet Kortepohjan ylioppilaskylässä uusilaan tänä kesänä Cja E -talojen lllkoelemeniii. C-lalon asukkaiden täytyi 16. huhtikuuta mennessä löytää itselleen katto pään päälle ja Etalon on oltava tyhjillään 28. huhtikuuta mennessä. Taloista lähtee ulkoseinä pois. joten vaihtoehtoa muutolle ei ole. Asunnon meneminen remonttiin kesken kevään tiukimman opiskelukuukauden on tietysti monelle hankala asia. S a r i K o r h o n e n Kortepohjan asu kastoi mistosta myöntääkin. että kommentteja huonosta ajankohdasta on kuulunut. Korhonen painottaa kuitenkin, että kaikki C-talon asukkaat, jotka ovat halunneet remontin ajaksi asunnon kylästä. on kyetty majoittamaan. E-lalon miesasukkaista pieni j o u k k o voi jäädä ilman asuntoa, koska yhtään "poikasolua" ei tällä hetkellä ole vapaana. naisille tilaa kyläsiä sen sijaan löytyy. Aiempina kesinä on elementit uusittu kolmesta muusta tornitalosta, ja nyt alkaa viimeisten korjaus. Peruskorjaukselle ei ole vaihtoehtoa. sillä aikoinaan vääränlaisesta materiaalista valmistetut ulkoelementil alkaisivat kohta aivan aidosti lippua ihmisien niskaan. Vi. isännöitsijä Vesa J ä r v i n e n korostaa, että remontin aloittamisajankohta on tarkkaan harkittu. "Tärkeintä on, eitä kaikki on valmista syyskuun alussa, jotta kykenemme majoittamaan uudet opiskelijat. ja aikataulu on jo tällä aloittamisajankohdalla hyvin tiukka", toteaa Järvinen. Remontin aloittamista ei siis olisi voitu lykätä yhtään myöhemmäksi. Asunnottomaksi kukaan ei remontin lähden joudu. KOAS:n, kylän sisäisen väli vuokrauksen ja vapaiden markkinoiden kaulia asunnon ovat löytänee! monet niistä, jotka sila suoraan kylän kautta eivät ole saaneet. Asukkaat irtisanottiin teknisesti jo syksyllä asunnoistaan. jolla nämä osaisivat itse j o hyvissä ajoin varautua remonttiin. Irtisanominen on tekninen, koska nykyiset asukkaat pääsevät halutessaan remontoitaviin yksiöihinsä takaisin syksyllä. "Kaikki voitavamme olemme tehneei. ja näyttää sillä, etiä suuria ongelmaa peruskorjauksesta asukkaille ei aiheudu", huokaa Järvinen huojentuneen oloisesti katsellessaan C-talon seinän purun edistymistä. M A T T I M Ä K I N K N Renovations in Kortepohja T h e ouiside vvalls of the houses C and E in the Kortepohja Sitident Viiiage vvill be renovated this summer. Sludents living in the house C have to ftnd new accommodation by the I6th April and the house E lias to be e m p t y by the 28th Aprii. T h e tiine of the renovations is problematic. Sari Korhonen frorn the Housing Office of Kortepohja admits that they have beard critical commems on bad timing. Hovvever, she emphasizes that they have managed to accommodate ali the icnants of the house C, and pnly a small minority of roales from the house E may remain rooficss, T h e three otber tower blocks have teen renovated during Ihe carlier sumnters. and Ihese are the last two. The house manager Vesa Järvinen insists that Ihc reoovalion couki not te delayed anymore beejiuse the vvalls are about to decay. He reminds that Ihe most importanl Sting is tltat everyibing is ready in September wften new siudenis anive. Green campus Next summer the campus area is starting to change into a greeu oasis ? T h e p u r p o s e is to remove cars and parking places and to replace asphak with grass, b u s t e s and flowers. T h e result would te an ecologically uniijue campus. Peoplc would be moving on foot or by bicyclc. They will also start to built a eycle path through the campus next summer. And in future ihere wili te more parking space near Ihe publie swimming pool. rewInB-race on Tourujoki Once again the kings of the river Tomujoki w ill be crowned in Totirui soutu rowing-race. Ali stadein clubs are freetö paiticipate in ihe race, vvhieh will begin on the 29ih April at 16.30. The traditional and vvild event ends up with a party in the restaurant Raatikellari. Yau can ent e r f o r t h e race on Wednesday 23rd April at 11.45-14.00 in Ilokivi. Therc are four persons in the team. and the firsl eight teams will be admitted. N E W S B V L A U R I H E I K K I V I R T A N E N Pyörätuoli rajoittaa akateemista vapautta Ulla Lipsanen Pyörätuoli rajoittaa opiskelua Jyväskylän yliopistossa. Kampuksella on edelleen laitoksia, joihin luolin kanssa ei pääse sisään. Pyörätuoliopiskelijan onkin valittava opinto-oppaastaan sellaisia aineita, joiden luennoille pääsee sisään. Pyörätuolia käyttävä Tiina H o k k a n e n O j a on opiskellut yliopistossa kahdeksan vuotia. Osa opiskeluista on lykkääntynyt yksinkertaisesti siksi. etlä luentosaliin ei pääse. "Maiti lanniemessä pääsee kulkemaan hyvin, mutia humanististen laitosten kohdalla tilanne on toinen. Ainoastaan Poistakaa polkupyörät, nuo huilin koirtil: ci riitä. että Tiina Hokkanen-Oja joulun suunnittelerakennuksiin, joissa maan opintonsa sen mukaan, millin hän pyörätuolillaan pääsee. Mahdolliset kulkureitit taas on hissi, voi nousta ovat usein mm. polkupyöräilijöiden tukkimia. luolin kanssa. Esimerkiksi S-rakennus on minulle mahkulkijoita. Esimerkiksi Ilokiven eleen "Nykyään alan olla j o niin röyhdoton paikka", kommenioi I lokkaajavat opiskelijat jättävät pyöriään keä, eitä ajan pyörätuoli/juskailejälenen-Oja. keskelle pyörätuolilla liikkuvalle larlyn polkupyörän päällä, mikä voi lieHän istuu JYY:n hallituksessa ja koitettua liuskaa. Sama o n g e l m a on tysii olla kohtalokasia pyörälle". toivoo voivansa helpottaa pyöräluolilla liikkuvien oloja yliopistolla. Pyörätuolilla liikkuvia opiskelijoita on yliopistolla hänen mukaansa hieman alle kymmenen. Pyörätuolilla liikkuvien varsinainen riesa yliopistolla ovat polkupyöräilijä!, j o t k a pysäköivät pyöränsä havaittu Malli lanniemessä. Hokkanen-Oja järjesti pyöräilijöille kampanjan huhtikuun alussa. Hän jakoi jokaiselle pyörällä Ilokiveen saapuneelle lapun muistutukseksi siitä. eitä pyörän pysäköijän on hyvä ottaa muulkin kulkijat huomioon. Hän ei kuitenkaan uskonut kampanjan laitosien eleen ajattelematta muita luovan suurempaa tulosia. Hokkanen-Oja heinää. Hänen mielestään puheet akateemisesta vapaudesta ovai puhetta, jotka on tarkoitettu toisille. toisille taas ei. Ainakin pyöräluolilla liikkuvan vapaus on rajallinen. U I . I . A L I P S A N E N Jyyläisiä poliittisten opiskelijajärjestöjen johtoon Opiskelijoiden poliittiset ryhmittymät ovat vastikään uusineet ilmettään. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä on vastaisuudessa vihreiden ja sosiaalidemokraattien opiskelijajärjestöjen puheenjohtajina. Vihreiden ja vihertävien opiskelijoiden valtakunnallisen kattojärjestön Vihreän opiskelijaverkon puheenjohtajaksi on valittu JYY:n sosiaalisihteeri M a t t i M ä k i n e n . Sosiaalidemokraattiset opiskelijat ry valitsi liittokokouksessaan puheenjohtajakseen yhteiskuntapolitiikan opiskelija Kaisu Heikkilän. Talkooväkeä Äänekoskelle Ensimmäisiä keriaa järjestettävä Äänekosken Taiteiden yö hakee esiintyjiä ja talkooväkeä. 16.-17.5. järjestettävään tapahtumaan voi hakeutua mukaan ilmoittautumalla 25. huhtikuuta mennessä Äänekosken kulttuuritoimistoon, puh. 5297 305. Mukaan toivotaan kaikenlaisia kullluurinharraslajia myös Jyväskyläsiä. Jylkkäri pahoittelee Jyväskylän Ylioppilaslehden edellisen numeron (6/97) värit olival sekoilluneel täysin. Lehden keskiaukeama ja kannel eiväi täyttäneet sitä laatutasoa, jota haluamme lukijoillemme tarjota. Vika johtui painotalomme huolimattomuudesta. Pyrimme jatkossa omalta osallamme vaikuttamaan, ettei lehdessämme esiinny vastaavia virheitä. Saksan ja ranskan alkeiskurssit palaavat Jo ensi kesänä yliopiston kielikeskus järjestää myös Saksanja Ranskan kielten intensiivialkeiskursseja. Kurssit ovat tarkoitettu erityisesti niille opiskelijoille, joiden opintovaatimukset edellyttävät loisen vieraan kielen suorittamista. Käytäntö jatkuu myös ensi lukuvuonna. Vaihtoehtoisesti opiskelijoilla on edelleen mahdollisuus osallisina myös Työväenopiston kielten alkeiskursseille. Näissä tapauksissa yliopisto tullee korvaamaan opiskelijoille kurssimaksut, jos kyseinen kurssi on edellytyksenä tutkinnon suorittamiseen.
Jyväskylän laoppi Stultus amor sui ardorem mteriore extinguiet. Yliopiston Elvis laulaa kuolemattomalla kielellä. • • ; Kirjallisuuden dosentti Jukka Ammondt saapuu estetiikan luennolle teinityttöjen eteen päällään punainen bleiseri ja lausuu: "Taiteessa on hyvä olla kevyesti ulkopuolella". V uonna 1995 Jukka Ammondt oli USA:n lehdistössä eniten julkisuutta saanut suomalainen. Tuolloin oli ilmestynyt hänen ensimmäinen Elvistä latinaksilevy The Legend Lives Forever in Unin. joka sisälsi Elvis Presleyn melodisia sävellyksiä. Samana vuonna Ammondt oli USA:n keikkakiertueella ja esiintyi Elviksen syntymän 60-vuotispäivillä Memphisissä Tennesseessä. Hänen toinen levynsä, Elviksen rokkikappaleita latinaksi sisältävä CD Rocking in Unin julkistettiin mahtipontisesti huippukokouksen yhteydessä Helsingin Hesperia-hotellin yökerhossa muutama viikko sitten. Uutistoimisto Reuters sattui sopivasti paikalle ja ikuisti tohtorimme maailmalle. BBC ja lukuisat muut ulkomaiset viestimet ovat Ammondtin kimpussa päivittäin. Luentojen väliin hän hädin tuskin ehtii varata riittävästi haastatteluminuutteja. Kaukaisimmat haastattelut ovat tulleet EteläAfrikasta saakka. Ammondtin laulajanura ponnahti nousuun, kun paavi sai käsiinsä tammikuussa 1994 suomalaisia tangoja latinaksi sisältävän levyn. Hän innostui kuolleeksi julistetun kielen henkiinnostamisesta niin, että myönsi Ammondtille sekä kappaleet kääntäneelle latinan dosentti Teivas Oksalalle mitalin latinankielen vaalimisesta. "Paavi kehotti meitä jatkamaan. Hän iloitsi erityisesti levyn sanoituksista, joihin liittyi kaipuuta tilaan, jossa voi kokea uskonnollista syvyyttä". kommentoi Ammondt. Elvis on vapaus Elvis-ilmiö liittyi 50-luvun vapautuneisuuden aikaan, jolloin Ammondt vietti nuoruuttaan Euran Kauttualla. soitteli rokkibändeissä ja kapinoi. "Elvis käsitteenä on rakkaus olla oma itsensä". kommentoi Ammondt ja myöntää, että Elviksen kautta hän on uskaltanut olla enemmän sitä, mitä on. Suomalaiseen kulttuuriin ei vain tahdo mahtua keski-ikäisen tohtorismiehen imago rokkitähtenä. joka poseeraa levynsä kannessa pelkkä lakana puoliksi ympärillään. "Uuden levyn kansikuvan estetiikasta voisimme puhua pitkään. Luotin kuvaustilanteessa kuvaajana olleen naisen vaistoon. Kannessa ilmentyy kuvaajan mukaan kreikkalainen kuvanveistotaide. Itse kuva on otettu Kalajoen hiekkarannalla. Ennen muuta siinä on anarkiaa ja huumoria", täsmentää Ammondt. "Uskon, että 60-luvulla touhuihini olisi suhtauduttu suurilla aplodeilla. Nyky-yhteiskunnassa törmää helposti konservatiivisiin ja paikalleen jähmettyneisiin mielipiteisiin", hän jatkaa. Kirjallisuuden laitoksella tosin Ammondtilmiöön on totuttu. Ammondt on kokenut, että maassamme keskiluokkainen omahyväisyys sammuttaa sisäisen palon. Teivas Oksala ilmaisee ajatuksen latinaksi sanoin: "Stultus amor sui ardorem interiore extinguiet". Teksti: Ulla Lipsanen Levyarvio: Jukka Yli-Lassila Kuva: Riitta Piltonen Laulaen luennoimaan Yhdysvalloissa ja Euroopassa Ammondtin on ollut helpompi esiintyä kuin Suomessa, koska yleisö siellä osaa rennosti myötäelää ja iloita. Hänen keikkamatkansa ovat ulottuneet myös Argentiinaan, jossa hän on tulkinnut tangoja latinaksi. Tangolevy oli Ammondtin ja Oksalan ensimmäinen yhteinen latinankielinen levytys. Ammondt on myös tutkinut tangoja ja luennoinut niistä. "Laulujen avulla pääsen luennoimaan maailmalle. Muutoin kutsuja yliopistoihin saattaisi olla vaikea saada." Suomessa laulava tohtori keikkailee harvemmin, mutta Jväskylän kesän päälöskonserlissa hän on lupautunut lavalle. Linda Lampenius sai matkalipun Kaliforniaan. mutta Jukka Ammondt on edelleen Suomessa. "Ei minulle taida tulla Lampeniuksen veroista sopimusta. Lindalla on omista lähtökohdistaan löytyvät vahvuudet mediassa." Ammondtin ja Teivas Oksalan yhteistyö jatkuu. Tällä kertaa latinaksi kääntyvät Beatlesien kappaleet. Oksalan mukaan Yesterday on käännetty ja lisää on luvassa. "Latinaksi voi kääntää mitä vaan. eikä kieli ole missään nimessä kuollut", kommentoi Oksala. Parivaljakko suuntaa kohti Lennonin & McCartneyn jalanjälkiä ja kerää PR:ää medioissa Jyväskylälle sekä koko Suomelle. Doctor Ammondt: Rocking In Lätin (Stop Records) Arvoisan tohtorimme ikuisen kielen popularisointiprojekti on edennyt kolmanteen vaiheeseensa. Tuloksena on lyhyt ja ytimekäs cd, kestoltaan vain parikymmentä minuuttia. Yhdeksän kappaletta on kieltämättä sopiva määrä, sillä nämä klassistakin klassisemmat rock-biisit eivät edes latinaksi laulettuina jaksa kiinnostaa kovin paljon. Mutta rockaako se? Does it kickyour ass, mani Tiedä häntä. Ainakin levy kuulostaa rennommalta kuin osasin odottaa. Ja onneksi Ammondtin taustalla soittaa ihan oikea bändi, eikä mikään puksuttava kotisyntetisaattori. Itse trubaduurillamme ei todellakaan ole mitään rock 'n' roll -ääntä. Ammondt laulaa iloisesti ja pehmeästi, mutta vailla sen kummempia variaatioita ja sävyjä. Biisien latinointi ja sovitukset ovat kuohineet rockin potkun ja tehneet siitä lähinnä iskelmää. Ehkä juuri tästä syystä levyn nimi kirjoitetaan rocking eikä rockin', kuten genren perinteet velvoittaisivat. En tiedä kuinka suuri vienti Doctor Ammondtilla on tanssilavojen solistina, mutta mielenkiinto lieneekin suurempaa käsitteellisellä tasolla. Latinaksi laulavan yliopistomiehen tempaukset ovat hauska ja erikoinen puheenaihe, mutta itse musiikin kuunteleminen sittenkin vain toisarvoinen seikka. Joku sanoi, että Doctor Ammondtimme on eräänlainen ajattelevan miehen ja naisen Linda Lampenius. Joka tapauksessa tällaisia ei mahdu kerrallaan kuin yksi Jyväskylään, Suomeen ja maailmaan. m l ... . ' ! . j I.! i i
Leila & naiseuden oikopoluilla E ivät naiset voi kirjoittua tuollaista juttua, se on vannaan miesten tekemää. Eivät naiset voi puhua ja ajatella noin". "Vei aikaa, ennen kuin ihmiset tajusivat ohjelman ironian", kuvailevat Radiomafian Leila ja Annukka -kuunnelmasarjan tekijänaiset mielipiteitä, joita ohjelma aluksi sai osakseen. Toisiaan sättivä, turhamainen. epälooginen naisduoei tosiaankaan vastaa mielikuvaa 90-luvun uudenlaisesta sukupuolettomasta tehonaisesta. hänestä, joka ei ole enää pekkaa pahempi armeijassakaan. Leila ja Annukka panevat uusiksi suomalaista radiokuunnelmaa. Heidän nopeasti ja nasevasti etenevä dialoginsa on virkistävää vaihtelua kotimaiselle radioteatterille, joka usein on niin taiteellisen ahdistavaa synkislelyä. Kurt^I^SK -"~"^a>. luotsaillen kuunnelmalaide Mm \ saa kyytiä Leilan ja Annukan turhuuden markkinoilla: "..kai sun pitäs asentaa noihin suksisauvoihin taustapeilit, ett sii voisit koko ajan seurata miten sun trimmattu perä heiluu." Pseudonyymit tekijät mmW **** Leila ja Annukka -sarjan käsikirjoittajina ja näyttelijöinä olevat naiset haluavat pitäytyi roolinimissään, Leila Makkosena ja Annukka Ahlqvistilta. "Haluamme, että Leila ja Annukka pysyvät fiktiivisinä. On turhaa sekoitlaa meidän elämäämme ja uimiamme, koska niillä ei ole mitään merkitystä itse ohjelmassa. On hauskempaa. että Leila ja Annukka ovat ikään kuin olemassa". sanoo Makkosen Leila. Kummallakaan naisista ei ole aikaisempaa kokemusta näyttelemisestä tai esiintymisestä. lukuunottamatta pakollista koulunäyttelemistä: luontaisia lahjakkuuksia siis. Käsikirjoituksesta Leilala on aikaisempaa kokemusta: "Olen tehnyt YLE:lle pakinalyyppisiä juttuja, joissa Leilan roolihahmo oli j o olemassa. Leilan ja Annukan idea lähti siitä, että kahden naisen tekemisistä voisi saada aikaan kiinnostavampaa materiaalia jos ohjelman lähtökohtana olisi miehen ja naisen perinteinen parisuhde. Suomen Patsy ja Edina? Leila ja Annukka vertauluu helposti Todella upeela -sarjan (jonka käsikirjoittajana on myös nainen. J e n n i f e r S a u n d e r s alias Hdina Monsoon) supersekoilijakaksikkoon Patsy yn ja Edinaan. "Leila ja Annukka kuitenkin ovat ihan lavallisia ihmisiä, eivät mitään jetset-mimmejä, niin kuin Patsy ja Edina". täsmentää Annukka. Aivan. briltitypykät huoju vai piikkikoroissaan samppanjaja kokaiinihuuruissa ja shoppaileval maailman metropolien Muotihuoneissa. Todella upeela -sarjan sisäl on luokkaa rankempaa ja ronskimpaa kuin mihin Leila ja Annukka ovat tähän asli rohjenneet. Tekijöiden mukaan myös suomalaisen viihteen ilmapiiri on vapautunut ja nykyään uskalletaan j o laskea leikkiä vakavilla kin teemoilla kuten esimerkiksi sukupuoliasioilla. Sataprosenttisesti naisellisia Pankit ja erityisesti Merita-pankki ovat olleet toistuvasti Leilan ja Annukan herjan kohteina. "Pankeistahan saisi aikaan loputtomasti sketsejä", sanova! tekijät, joita ihan jurppii pankkien nykyinen asiakaspalvelun taso ja rahan kerääminen kaikin mahdollisin keinoin. Niinpä Annukka. Meritap a pankin asiakaspalvelupäällikkö, hoilaa lehtäf \ viään työpaikallaan (milloin nyt sattuu oleI \ maan siellä) lievästi sanottuna leväperäiI sesti. | L g p / Tekijät nauravat Leilan ja Annukan fS>' kaulia omalle naiseudelleen: huvittaville nais e l lisille Y a j a t u k sille ja suk u p u o l e n s a h ö l m ö y k s i l l e . Leila ja Annukka kuitenkin selviävä! erinomaisesti naisellisilla ominaisuuksillaan ilman, eitä heidän täytyisi antaa periksi feminiinisyydeslään. "Tarkoituksemme on uskaltaa olla naisia, vaikka esimerkiksi työelämässä helposti suositaan naisia, joka pelaa miehisen maailman ehdoilla ja säännöillä, 'I ly vii jätkä' -nainen pärjää aina", tuumii Annukka. "Leila Makkonen on feministi silloin, kun feministisyys palvelee hänen etujaan. Leila ja Annukka tulevat loimeen omillaan. He oval oman elämänsä sankareita. eivätkä aio pukeutua housupukuun, jotta pärjäisivät miesten maailmassa", lisää Leila, ikuinen opportunisti, ANTTI KAI.IAI.AIMN Leilan ja Annukan edesottamuksia voi kuunnella Radiomafiassa maanantaisin kello 14.00 ja uusintana lauantaisin kello 17.00. kone n A1KUISTKN häiriökäyttäytyminen saa yhä uusia muotoja. Aikuiset sotivat, tappavat. raiskaavat ja kukkoileva! muutenkin, mutia nyt aikuiset oval ryhtynee) rähjäämään todella. Onko aikuisien kasvatuksessa kenties jotain vikaa? A I K U I S E T T U H R I V A T kaupunkeja rankaisemalla. Kilometrikaupalla ne rakentavat tylsää harmaata betoniseinää paikoille, joissa ihmiset liikkuva) ja joiden pitäisi olla viihtyisiä. Joskus oikein ihmelyllää. miten aikuiset jaksavat tehdä kaiken tämän ilkivallan. Mistä se syntyy tämä aikuisten viha kaikkea hauskaa kohtaan? Osaatko Mirja Pyykkö vastasta? Aikuisel töhrivät kaupungin räikeillä julisteilla, joissa yllytetään osKaupungin töhrijät kuriin lamaan tarpeettomia esineitä. Mistä löytyy se rohkea, joka lopullakin uskaltaa sanoa elia aikuisien tekeleet ovat täyttä roskaa. Ovatko nykyajan aikuisel tyhmempiä kuin aiemmat sukupolvet? A I K U I S E T P O L T T A V A T jokaisena päivänä tuhansia litroja bensiiniä Jyväskylän keskustassa ja levittävät myrkyllisiä kaasuja keskellä kaupunkia. Kaikki lämä ilman mitään rangaistuksia. Pitäisikö aikuisten rangaistuksia sitten koventaa? Ehkä ei sentään. Moni aikuinen on oikea Rilva Santavuori, Seija Sarili ja Loka-Laitinen itselleen, eikä sellainen ankara elämä ole hauskaa. Aikuisia pitää ymmärtää ja auttaa. Mutia mitä tahansa ei pidä sietää! Aikuiselle on näytettävä rajat. Muuten ne hyppivä! silmille. A I K U I S E T V A L I T T A V A T mitättömistä asioista. Heti kun aikuisien rakentamaan rumaan betoniseinään ilmestyy lag tai oikea graffiti oval aikuiset huutamassa paikalle poliisia, vartiointiliikettä ja Raija Peiliä. Ehkä aikuiset eivät osaa ajatella, mistä on kyse. Pitäisikö aikuiselle järjestää koulutusta? E R I T Y I S E S T I A I K U I S I A ärsyttävät nuorten ihmisien äänet viikonloppuisin. Nuorel vain haluaisivat pitää hauskaa ja juoda muutaman pullon keskiolutta. Ilkeät aikuisel oval tehneet sen kuitenkin laittomaksi -samalla kun ilse istuvat sisällä ravintolassa lämpimässä juomassa samaa litkua. Ovatko nykyajan aikuisel turmeltuneet täysin? Aikuisille pilää rakentaa lisää harrastustiloja! El T I E T Y S T I pidä yleistää. Eivät kaikki aikuiset näin tee. Joukossa on kunnollistakin sakkia, joilla on ihan hyviä harrastuksia. Ehkä aikuisten kanssa voisi järjestää keskusieluiilaisuuden ja kysyä, niiksi he menettelevät näin typerästi. JOUNI VAUHKONEN ;.:.:,': ;^.:'-'•:':-••':•:, : •;• S I N U S T A K O Tourujoen kingi? T o m u joen kuninkaalliset kruunataan jälleen kerran. Kuninkuus ratkaistaan 29.4. kello 16.30 alkavassa Tourusoutukilpailussa. ' Tourusoutu on kaikille ainejärjestöille . g vapaa kilpailu, johon osallistuu kahdekI j j san ensimmäiseksi ilmoittautunutta nelI "S jänhengen joukkuetta. Ilmoittautuminen I | tapahtuu keskiviikkona 23.4. kello 11.45p 14.00 välisenä aikana Ilokivessä. PerinI •* . *jj tcikkään. mutta hulvattoman tapahtuman I J5 jälkimaininkcihin pääsee Raatikellarilla | ^ järjestettävissä Toumsoutukarkcloissa. • "S U R H E I I . U N O M A I S T A j o u k k o t o i m i n 1 w •g, taa voi käydä kokemassa myös Heisin, § uissä. jossa järjestetään perinteinen Aka• • . leeminen \Vartti. Tämä maamme suurin | 'S opiskelijaliikunlaiapahtuma vallan SeI 8j naaiiniorin keskiviikkona 7. toukokuuta. ' -5 Meno lienee perinteisen... no, karnevaali:» 2J maista. C P U H K U P I L L I T levynjulkistamiskeikal£ la Yliopiston juhlasalissa 29. huhtikuuta kello 19. Armotonta, armotonta menoa...
7 Speksiä, huumoria ja rock'n'rollia Tamperelaiset ja tekniikan ylioppilaat ovat tässä maassa olleet perinteisesti huumorinkukan vaalijoita. Teekkareiden teatteriharrastus on toistaiseksi ollut vallan tuntematon käsite Länsi-Suomen läänin itänurkassa. Teckkarispeksi kiertue saapui tänä keväänä ensi kertaa naurattamaan myös Jyväskyläläisiä. Speksi on suppean määritelmän mukaan yleensä teekkareiden humoristinen musiikkinäytelmä, jolle on ominaista vuorovaikutteisuus yleisön kanssa. Interaktiivisuus ei Iässä yhteydessä tarkoita pelkästään bcrtoltbrechtmäistä yleisön puhuttelua. Spekseissä yleisöllä on miltei rajattomat mahdollisuudet vaikuttaa näytelmän kulkuun. Yleisö voi ja pitääkin täysin rinnoin antaa ohjeita ja kommentteja suoraan esiintyjille kesken show'n. Voi vain kuvitella kuinka ,. Avaruusreki Yllätyksen raavas miehistö raavame orkestereineen. Faust *:n menit euaut yltyy speksuyhmän päästessä remuamaan paljon esiintyjien pilää lehda toila . , , ,, kyetäkseen improvisoimaan yleisön villeimpiä toiveita. Yleisimmin käytetty kehoile kuuluu omstart. joka kielii speksien ruotsalaisista juurista. Omslartilla yleisö haluaa nähdä edellisen kohtauksen uudestaan. Musiikkikin on varsin merkittävässä nootissa spekseissä. Biisii kuljettavat tarinaa eteenpäin ja tarjoavat mahdollisuuksia hauskoihin sanaleikkeihin. ' T u n t e e l l a , naura räkäisemmin. pistä Faust hanttiin ja soita basisti soolo", olivat muutamia yleisön mietteitä tuoreimman teekkarispeksin tuoksinnassa. Faust toiseen eli Perkeleen viimeiset katsaukset on kahdeksas "uuden ajan" speksi. Speksi kerloi avaruusalus Yllätyksen förstin edesottamuksista. Aikaisemmin speksit Mikko Kallio olivat osana satunnaisesti järjestettyjä teekkaritempauksia. Ensimmäinen speksi esitettiin j o vuonna 1933. Teekkarispeksi yhdistyksellä on alati kasvava organisaatio. Faust 2 :n takana on 76 spcksaajaa. joista kolmella ei ole minkäänlaista teekkaritausiaa. Ohjaaja on ainut palkattu ammattilainen. "Faustilla on nauratettu jo noin 3(MM) ihmistä", yksi tämän vuoden speksin tuottajista Laura Turkki selvittää ylpeänä. "Oulussa 6(H) lippua myytiin loppuun lunnissa." Tänä vuonna ryhmä kiersi yhdellätoista paikkakunnalla mukaan lukien TukI huiman ja ensi vuonna olisi tarkoitus laajentaa vielä Eestiin. Uudesta performanssista Turkki ei toistaiseksi suostu paljastamaan mitään. Kannattaa kuitenkin silmätä liukasti iniernet-sivua www.tky.hul.fi/~speksi. jottei vaan missaisi ensi vuoden leekkarikulltuuri tapahtumaa. M I K K O k u u n J yväskylän yliopiston ja kaupungin kiinnostus opiskelija-asumiseen jatkuu. Viimevuotiseen lapaan tekeillä on selvitys opiskelijoiden asuntotilanteesta. Allekirjoittaneen työstämän, yliopiston ja kaupungin organisoiman selvityksen tarkoituksena on kartoittaa asumiseen liittyviä ongelmia, muutoksia j a jakaa tarvittava informaatio päättäjille. Kaikkiaan I500:sta opiskelijoille lähetetystä" kyselylomakkeesta palautui määräaikaan mennessä 550 kappaleita. Outoa tai ei. toivelistalla puuttuu kestosuosikki "laadukas ja edullinen keskusiayksiö". Vaan mitä toivottiinkaan? "Ylioppilaskunta voisi tarkistaa vuokratasoaan. Halvemmat vuokrat ovat tärkeämpi asia kuin verkkoyhteys joka talossa tai kaapeli-TV joka talossa." (Mies -75) "Lämmityksessä ei saisi säästää. Ei ole kiva sairastella siksi, eitä asunnossa vetää." (Nainen -72) "Ylioppilaskunnalle: Pyörien varastointitiloissa parantamisen varaa. Miten olisi satsaus uusiin paljoihin, ellei tarvitsisi maata homeisella patjalla (allergiaoireita)." (Nainen -77) " K O A S : Olisiko mahdollista laittaa samaan kämppään samantyyppisiä opiskelijoita, esim. ikä. opintojen vaihe, näin kämppisten odotukset asuntoa kohtaan vastaisivat enemmän toisiaan. Tai enemmän yhden hengen asuntoja. Eikö neljän hengen solui ole j o aika cpähaluttuja asuuuskohteita?" (Mies -74) "KOAS: rakennusmateriaalien valintaan enemmän huomiota. Vastuun selkeyttämistä: mitä tekee KOAS. mitä Kuokkalan huolto esim. biojäteastioita sai soitella molempiin paikkoihin j a useammat ihmiset." (Nainen -71) H A R R I N I U K K A N K N muistoissamme Rock-kiehuntaa Don Huonojen näkökulmasta (yllä). Grumps tykittää omaa seulaan (alla). Tenu: sinä Jyroek-kansa. Pronssinen pokaali tervehtii S oittakaa Paranoidi" jaksoi joku valopää huutaa kyllästymiseen saakka bändille kuin bändille Jyrock-illana IS. huhtikuuta. Mutta ei soitettu Paranoidia. Jyrock ei Tuutannut, eikä sortunut halpoihin jäljitelmiin. Se onnistui olemaan omaleimainen itsensä. Aivan kuin silloin ennen. Don Huonojen loistava j a tiivistunnelmainen keikka keskiyön jälkeen oli sittenkin vain yksi nappiin onnistunut asia Iässä metelin, meiningin, äänien ja hajujen keitoksessa. Kaikki bändit tuntuivat nauttivan lunnelmasta ihan oikeasti, ja yleisö sai rahoilleen hyvän vastineen. Remontoitu llokivi loimi Jyrock-areenana ensimmäistä kertaa j a selvisi tehtävästään ainakin riittävän hyvin. Yläkerta ei ole maailman paras keikkapaikka katsovan j a kuuntelevan yleisön kannalta. mutia eipä luo pahemmin tuntunut häiritsevän. Jatkossa voi toki miettiä, miten esiintyvät orkesterit näkyisivät vähän paremmin. Jyväskylässä on ilmiselvästi tilaus keväiselle rock-tapahtumalle. Jyroekin voima on pienimuotoisuudessa, jota maustetaan sopivasti nimekkäämmillä akteilla. Jatko ei kuitenkaan ole itsestään selvä: lisää tekijöitä, intoa ja taloudellista tukea tarvitaan loputtomasti. Mutta pää on auki. Me kiitämme, ihan oikeasti. J U K K A Y I . I L A S S I I . A , T E K S T I M A R K O H Ä M Ä L Ä I N E N , K U V A T
Jyväskylän Ylioppilaslehti Wl O K mmi Vappu! On koittanut elämän kevät! Inhimillisen kasvun aika, rakkauden suunnaton alkuräjähdys. Pimeän vuodenajan lopullinen murtuminen, taitekohta elämän ja kuo,= smmmL. leman, valon ja varjon välillä. Oi nuoruus! Vuodesta toiseen se saapuu ratsastaen valkoisella hevosella juuri vappuna, Jyväskylän Harjua pitkin. Ihmeissään tämä ohjastaja katselee Harjulta alas kierähtäviä haalaripukuisia lapsiaan, noita sympaattisia pikku hahmoja, joiden vaatteista ei enää pysty kertomaan, ovatko he akateemista sukujuurta vai eivät. (Vappu)iubia alkaa klo 11 JTY:n JoiftokuntaKajastuksen.musiikkrnumeroin. Avaussanat esittää JAF.n varapuhj. Pekka Nykänen ViihdeohieFmasta huolehtii näyttelyä Emo Puumalainen,& k u m p p J ^ W g ovat kansanedustaja Kalevi Kivistö faSAKm III puheenjohtaja Pekka Oivio. Juhla jpäättyy Jyväskylän työväenkuorojen esityksiin ja yhteisti laulettavaan Kansainväliseen. Jyväskylän Ammatillisen paikallisjärjestön ilmoitus 27.4.74 Kaikki pienet harjun lapset ovat nykyään yhtä suurta, haalarinkirjavaa perhettä. Eurovuonna 1997 he kaikki toki humaltuvat demokraattisesti ja perinteisin menetelmin, mutta tekevät sen mannermaisen sivistyneesti puolikuivan valkoviinin, siiderin ja ties minkä muun voimalla, siiderin, jonka etikettiä voi tänä keväänä koristaa kumiasuisen viulistin kuva. Mutta kaiken tuon nautinnon vaikutus on toki sama kuin isoveljillämme ja -siskoillamme, isillämme, äideillämme. isovanhemmillamme ja heillä kaikilla muilla ennen meitä. " nohiassa sijaitsevan ravitsemusliiF Sitä pelkkää, baraRenat Yskosyllätys luomaseteht k e ^ a v ^ e s t l S T ) n Ä f a v i n t o laskutetaan uudestaan. "Vappuna ylioppilaat kerääntyvät viheriöitsevälle nurmelle istumaan ja puhumaan mukavia". Kuvateksti Jylkkärissä 27.4.76 Vappuna on vain yksi päämäärä ja sen saavuttamiseksi tarvittava ranteen liike on yhtä tärkeä kuin itse lopputuloskin. Juomisen laatu on korvannut määrän, mutta vain osittain. Täytämme kapakat, puistot, lavat, pensaikot, ja talvilämmitetyt kävelykadut, lakitamme patsaat ja kärsimme lopulta krapulaa, onneksi, ettei todellisuus vain unohtuisi. Ja tietenkin seurassamme on myös Aate, jota ' sitäkin tiettävästi yhä vappuna juhlitaan. Aatteen tulipunaiset kannattajat vaan ovat käyneet vähiin, ja kaikki muut puolueet ja poliittiset ryhmittymät ovat omineet heidän juhlansa. • Mutta mitä järkeä on keskustapuolueen vappujuhlassa? Tai kokoomuksen? Tai vihreiden? Entä nuorsuomalaisten? Voiko mikään kuulostaa tylsemmältä kuin kaikkien ihmisten vappu? Mihin sankarillinen yritysjohtaja tai nykyajan sankari numero yksi, pienyrittäjä, vappua tarvitsee? Itse työväestöä ei enää ole, tai ainakin vain harva myöntää kuuluvansa tuohon ryhmään. Outoa, sillä tämän niin sanotun työväestön asemassa ei suinkaan ole mitään hävettävää: heidän ansionsa ovat jo pitkään olleet suuremmat kuin y l i o p i s t o rentun kesk i m ä ä r i n . Siis hänen, jota virallisessa tulovertailussa kutsutaan akateemiseksi palkansaajaksi, ja kahta saman katon alla asuvaa vastaavaa tapausta perheeksi, jonka tilastojen mukaan pitäisi ansaita vuodessa yli kolmesataatuhatta markkaa. Olen monesti kysynyt akateemiselta itseltäni, missä, oi missä, tällaisia ihmisiä on? Toisaalta, työväestöllähän siis onkin syytä juhlaan. Heillä menee hyvin, jos heillä on töitä. Jos taas ei ole, he mutisevat häveliäästi ruoka-apujonossa ja valittavat, estä heidät on petetty, että valtion pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaloita, padota jokia ja parturoida metsät paljaiksi. Ja lopettaa inhottava pakolaisneekerien paapominen. Mutta nykysuomessa on turha yrittää varata yksinoikeutta petettynä olemiseen, te viisikymppiset lomautetut duunarit. Syrjäytyneet ajatuksenne ovat kollektiivisesti vaikuttavan sairauden tulosta, johon ei ole syytä, seurauksia tai lääkettä, eikä siihen kukaan pysty eikä halua hoitoa kehittää. Ei edes Hän, joka taput taa empaattisesti päälakeanne loputtomilla maakuntamatkoillaan. Mutta se ei nyt kiinnosta meitä. Niin kauan kuin jääkiekkokarpaasimme, pitkähiuksinen viikinkimme Hollyvvoodista ja viulistimme siideripullon kyljestä tuottavat meille iltapäivälehdellistä iloa, surumme, epätoivomme ja akuutti kuolemanpelkomme ovat vielä hetken jossain kaukana poissa. Siihen saakka me emme halua tietää mistään muusta kuin kehitysmaiden brutaaleista soVappu on työväen ja opiskelijoiden juhla. Maaseudulla vappua ei kovin suurena merkkipäivänä tunneta — J U I 1 U U I M l l l I I l a l \ . S l IVUI i v v i i u u u u ••w^»w taan siemenperunat kellarista. Toivot tavasti juhlien välistä kuilua ei tar distävat. Päätoimittaja Harri Saukkomaa Jylkkärin pääkirjoituksessa 26.4.77 autuus G Mariin omenavuni siaaliset olot. asuntokurjuus,, I S ON i l l ?>tUl mat opiskelijat huomaamaan, että vain työväenluokan rinnalla suurpääomaa ja poliittista taantumusta vastaan käytävän taistelun vieminen voitolliseen loppuun voi tuoda lievityksen kaikkien kärsivien oloihin... Myös osallistuminen työläisten vappujuhliin on merkittävä osoitus opiskelijoiden kuulumisesta työväenluokan riveihin... Tuolloin valkolakki ei ole enarvoisuuden symboli, vaan osoittaa. -**« — ; „ u i i . . i t mriplln marssivat yhteisessä rintamassa työläisten rinnalla tavoitteenaan sosialistinen yhteiskunta." Punainen viiva uhoaa Jylkkärissä 28.4.73 Mainos Jylkkärissä^SAJ^ dista. kevytpornosta ja kiiltäväpintaisten lehtien iljettävistä julkkiksista. Ja nythän on vappu! Elämän, valon, ilon ja ennen kaikkea nuoruuden juhla. Nuoruuden, joka on kohotettu yhdeksi vuosikymmenen tärkeimmistä mantroista. Ole nuori! Niin kauan, kuin työpaikkaasi eivät vie yhä uusien nuorten armeijat. Ja Sinä olet nuori niin kauan, kuin pääset imemään nuoruutta firmasi lahjoittamalla lipulla Olympiastadionin mammuttikonserttiin, oikeiden nuorten pariin. Joka tapauksessa, ikuisen kevään alkuräjähdys on käsillä. Taas kerran, meille kaikille onnellisille ihmisille. Jukka Yli-Lassila, teksti Mikko Kallio, arkistotyöt Riitta Piltonen & Yliopiston museo, kuvat Jyväskylän ylioppilaslehti ei ilmesty vappulauantaina. Sen asemasta ilmestyy VALPURI, jonka voi tilata lehdessämme toisaalla olevalla tilauslipukkeella. VALPURIN hinta on vain 1 mk. Tilauksen tulee olla toimituksessa viimeistään keskiviikkona 28.4. Ennakkotietojen mukaan VALPURISTA tulee ennennäkemättömän vappumainen. Pikku-uutinen Jylkkärissä 24.4.65
11 GRADUJEN ym. opinnäytetöiden SIDONTAA ja nimien KUUMAPAINANTAA J Y V Ä S K Y L Ä N T Y Ö K E S K U S Vaajakoskentie 9 p . 625 621 UUSI APTEEKKI S o k o s t a vastapäätä ja MINIAPTEEKKI Hoviraitilla a n t a v a t kaikille opiskelijoille ostoista 10 %:N ALENNUKSEN J y v ä s k y l ä n tutkijanaiset jakavat 1000 markan stipendin yliopiston opiskelijalle, jonka pro gradu -tutkielma kuuluu naistutkimuksen alaan. Hakemukset toimitettava 15.5. mennessä yhdistyksen puheenjohtaja G. KnubbManniselle yliopiston kielikeskukseen. Lisätietoja p. 014-603774. OPISKELIJAN KOPIO-JA PAINOPALVELUT KOPIOT, VÄRKOPIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SEMLN' AARINK/lTU 1 5 , RAKENNUS T PUH. 014-601 140 • # JYVÄSKYLÄN , Y L I O P I S T O T paino CYCNAEUKSENKATU 3,40100 JKL PUH. 014-601 141 FAX 014-601 191 J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N T A H A K E E ASUNNONVÄLITTÄJÄÄ ajalle 4 ; 8 . : i 7 . 1 . 1997 A s u n n o n v ä l i t t ä j ä n t e h t ä v ä n ä o n t o i m i a s o s i a a l i s i h t e e r i n a p u n a p ä ä a s i a s s a v u o k r a a s u n t o j e n v ä l i t t ä m i s e s s ä o p i s k e l i j o i l l e v a p a i l t a v u o k r a m a r k k i n o i l t a j a h ä t ä m a j o i t u k s e n j ä r j e s t ä m i s e s s ä u u s i l l e o p i s k e l i j o i l l e . A s u n n o n v ä l i t t ä j ä n t e h t ä v i i n k u u l u u m y ö s u l k o m a a l a i s t e n o p i s k e l i j o i d e n v a s t a a n o t o n k o o r d i n o i n t i j a o r g a n i s o i n t i y h d e s s ä sosiaalisihteerin k a n s s a . T e h t ä v ä s t ä m a k s e t a a n s o p i m u k s e n m u k a i n e n p a l k k a , j o k a o n n o i n 1 2 m a r k k a a . H a k i j a l t a e d e l l y t e t ä ä n o p i s k e l i j o i d e n a s u n t o a s i o i d e n j a y l i o p p i l a s k u n n a n t u n t e m u s t a , h y v ä ä k i e l i t a i t o a , y h t e i s t y ö k y k y ä j a aktiivista otetta. H a k e m u k s e t a s i a n m u k a i s i n e l i i t t e i n e e n o n t o i m i t e t t a v a J Y Y : n k e s k u s t o i m i s t o o n 1 2 . 5 . m e n n e s s ä o s o i t e t t u n a p ä ä s i h t e e r i l l e , o s . K e s k u s s a i r a a l a n t i e 2 , 4 6 J K L . Lisätietoja a n t a a sosiaalisihteeri M ä k i n e n p. 6 3 3 5 7 j a p ä ä s i h t e e r i Launis p. 6 3 3 5 4 . JYVAS-APTEEKKI KYLLÖN TERVEYSASEMA puh. 211 240, fax. 211 620 P A L V E L E M M E M A P E 8 . 3 2 . L A 8 . 3 1 6 . V O I O N M A A N K A D U N APTEEKKI V o i o n m a a n k a t u 3 , 4 7 J y v ä s k y l ä p u h . 211 3 5 M A P E 9 . 1 7 . kopiooffset , VALOOTE ky T a p i o n k a t u 4 valokopiot, painotuotteet, värikopiotj a kalvot, Gradujen kopiointi ja kannet edullisesti 6SH mi Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä puh 217 491 internet: http://www.co.jyu.fi/ finlandweb/valoote N y t o n e d u l l i n e n a i k a h a n k k i a • L U O K K A P A I D A T k a u t t a m m e • c o l i e g e p u s e r o t • T p a i d a t • h u p p a r i t • o l o a s u t k o t i m a i s t a k o r k e a l u o k k a i s t a TARRA PAITA OY V a a s a n k a t u 1 . P. 2 1 5 3 8 4 OPISKELIJATARJOUS KAIKKI KEHYKSET (ostaessasi myös linssi AURINKOLASIT VAHVUUKSILLA Uudet aurinkolasimallit ovat saapuneet o p t i k k o Silmätysten näytät hyvältä KEUONKESKUS, PRISMA puh. ( 1 4 ) 2 4 4 2 2 6 dSr JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS I N S T I T U U T T I Chydenius-Instituutti etsii luokanopettajaopiskelijoilleen A S U N T O J A kesäksi Jyväskylästä. Puh. (06) 8294 232, fax (06) 8294 202 e-mail irma.unkuri@chydenius.fi Optiblia Jyväskeskus, II krs. Puh. 3 1 3 3 MEILLÄ VOIT NYT MAKSAA RADIO JYVÄSKYLÄN OP-SETELEILLÄ LISAETUSI -15% NYT MY0S SILMÄLÄÄKÄRI KIMMO RIIHELÄISEN VASTAANOTTO MAANANTAISIN SINUSTAKO^ Nuorisoia vapaa-ajan ohjaaja ^ [perustutkinto .kouluaste 80ov r \ L Suuntautumisopinnot * liikunnanohjaus * kansainvälisyys * kulttuuri J* T entoiallo— painotteinen toaste.1200 SElSt \ L * syrjäytymisen ehkäisy * seikkailuliikunta & kasvatus Tilaa esite ia hakupaperit! HAKUAIKA PÄÄTTYY 551997 PERÄPOHJOLAN OPISTO Q 95410 KIVIRANTA (Tornio) puh. (016) 482 143 fax (016) 482 575 internet http://www.ppopisto.fi e-mail ppotoimisto@crossroads.fi S E P P Ä L Ä N ^ A P T E E K K I PRISMASSA PALVELEMME M a P e 1 2 La 9 1 8 A h j o k a t u 7 Puh. 675 711 TERVETULOA! ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA H U H T A S U O N A P T E E K K I N e v a k a t u l , p u h . 2 8 2 1 3 1 . PALVELEMME m a p e 9 1 7 . 3 LAUANTAISIN suljettu Jl/Srf0fiff/£f(/NOF/rS/NC£/9) T ? AVOINNA JOKA PAIVA 21 04 SU TO VAPAA PÄÄSY PE LA LIPUT 20,( s i s ä l t ä ä n a r i k a n ) HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOATEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % L a Suljettu JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 1 kk. • Opiskelijakortilla ai.-15%. V Ä I N Ö N K A T U 9 , P. 2 1 4 4 4 4
Muutettava on muutettu Ilpo Vuorela Gregor Samson (Jani Johansson) selkään ei ole Ad* Astran versiossa lykätty siipiä, mutia säälittävä sittiäinen hän silti on. Franz Kafka: Muodonmuutos. Ad* Astra -teatteri. Dramat. Steven Berkoff. Suom. Aira Buffa, ohjaus Janne Lahtia, tuottaja Tiina Hakala, rooleissa Jani Johansson, Tiina Valpio, Esa Perse, Anneli Tuura ja Petteri Kivimäki. "Kun Gregor Samsa eräänä aamuna heräsi levottomista unista, huomasi hän muuttuneensa vuoteessa suunnattomaksi syöpäläiseksi." Yksikään novelli ei ole imaissut minua mukaansa yhtä tehokkaasti kuin Franz Kafkan Muodonmuutos. Ketä ei voi olla kiinnostamatta. mitä luon tyrmäävän ensimmäisen lauseen jälkeen tapahtuu. Ad Astra on rohkeasti lähtenyt esittämään tätä Kafkan äärettömän monisyistä tekstiä. Jyväskylän Ylioppilasteatterin kuvioista tuttu Janne Lahtia on mielestäni kyennyt löytämään Kafkalle ominaisen painostavan ilmapiirin. Kafkan rasittavan tarkkoja huomioita yhteiskunnan ja yksilön suhteesta on hyödynnetty myös Ad Astran versiossa. Pelkistettynä tarina kertoo Gregor Samsan muuttumisesta ja ympäristön sopeutumisesta muutokseen. Gregor raataa töitä niska vääränä perheensä eteen saamatta juuri lainkaan kiitosta. Lopulta Gregor murtuu totaalisesti ja lopettaa työnsä. Näytelmässä pyritään selvittämään sekä Gregorin omaa sisäistä muutosta että hänen perheensä suhtautumista uuteen käänteeseen. Keltainen maailma verkosta käsin Jani Johansson tulkitsee varsin oivasti Gregor-paran sielunmaisemaa näyttämön kattoon ripustetusta verkostaan. Katsoja ei voi olla tuntematta sunnatonta sympatiaa Gregorin toiveisiin pitää perhe yhdessä muutoksesta huolimatta. Johansson kertoo roolinsa olevan myös fyysesti varsin raskas. Esa Perse (sic) Gregorin isänä kieltäytyy täysin hyväksymästä käynnissä olevaa muutosta, joka repii perhettä eri suuntiin. Gregorin sisko (Tiina Valpio) taasen pyrkii sovittelemaan perheen välejä koko tarmollaan. Näiden kahden terhakkaasti tulkittujen ääripäiden välissä tasapainoilee Anneli Tuura Gregorin äitinä. Tuuran rooli jää pakostakin hiukan ohueksi. Petteri Kivimäki käy kääntymässä esiraadilla kahdessakin roolissa keventäen tunnelmaa. Kaikissa rooleissa tiivistyy jokin ihmisluonne pelkistettynä. Kafkan surrealistista maailmaa on visualisoitu etenkin puhuttelevalla värien käytöllä. Painostavan mustan lisäksi ainoa väri näytelmässä on kelmeän keltainen, jonka sävyjä vaihdellaan erivärisillä kohdevalaisimilla aina tilanteen mukaan. Janne Lahtia selittää valintaansa monellakin tapaa. "Keltainen on perinteisesti hulluuden väri. Se on myös vaaran väri, mutta toisaalta keltainen on myös aurinkoinen ja positiivinen väri." Laitia kertoo kuitenkin pyrkineensä keventämään Kafkan ahdistavuutta hiukan muun muassa korostamalla tekstin mustaa huumoria. Muodonmuutos ei kuitenkaan missään nimessä ole komedia. M I K K O K A I . I . I O Esitykset Ad*Astrassa, Koskenharjuntie 8: pe 25.5. klo 20.00, su 27.4. klo 16.00, la 3.5. klo 16.00 ja su klo 16.00. Filosofiaa leikkien Eugene lonesco: Maan ja taivaan välillä. Ohjaus: Helena Oikarinen-Jabai. Kampusteatterin esitys Nisulan draamapedagogiikan laitoksen studiossa. Eugene Ionescon teksti on saanut arvoisensa tulkinnan. Helena Oikarincn-Jabain Kampusteatterille ohjaama esitys henkii lapsenomaista uteliaisuutta. halua tutustua maailman eri kokemistasoihin ja oivaltavaa keksimisen hauskuutta. Ohjaaja on leikkisän nerokkaasti luonut näyttämölle todellisuuden, jossa aika ja paikka eriytyvät ja sulautuvat ja taas eriytyvät jatkuvassa prosessissa muokaten olemassaolon, sanomisen ja tekemisen eri tiloja. Leikin, tanssin, valojen, äänen ja musiikin avulla luodaan mahdollisuuksia toteuttaa omia. erityisiä maailmoja, samanaikaisia ja kaikki yhtä oikeita ja todellisia. Näyttelijäntyö on esityksessä kauttaaltaan yhtenäistä ja toisten roolityötä luonnollisesti tukevaa. Sari Tikkanen perheen lapsena hehkuu ilmeikästä leikkimieltä ja herkkää läsnäoloa. Hän on välitön ja silmin nähden nauttii roolistaan.välillä vakavana pohtien ja toisinaan suorastaan räjähtävän valmiina toimimaan. Mika Terävä on monikasvoinen isä. joka hallituin ilmein ja elein luo vivahteikkaan ja uskottavan hahmon. Hänen työskentelynsä viestii hyväntahtoista uhmakkuutta sekä ajatuksen ja teon taitavaa yhteensulauttamista. Mervi Maatela perheen äitinä on tarkasti rooliaan toteuttava ja ympäristöään hienovireisesti tarkkaileva. Hänen hyväntuulinen jämäkkyytensä saa koko näyttämön kukoistamaan. Pia Huttunen äänija musiikkimestarina sekä tarinan kuorona tukee napakasti ja kekseliäin yksityiskohdin esityksen leikinomaista ilmapiiriä. Liisa Jääskeläinen valomaailman luojana luo esitykseen omalaatuisen. avaruudellisen loisteensa. Maan ja taivaan välillä on monitasoinen. samalla kertaa hauska, pohtiva ja jännittävä sekä ennen kaikkea ajatuksia herättävä. Sitä seuratessaan huomaa, ettei lapsen ja aikuisen tapa kokea ja jäsentää maailmaa ole välttämättä niin kaukana loisistaan kuin liian usein on tapana kuvitella. Kaikenlaisten sana-, ajatus ja toimintaleikkien merkitystä todellisuutemme muokkaajina ei tulisi aliarvioida. Meidän ei pitäisi niin helposti unohtaa, että maailma on juuri sellainen. minkälaiseksi me sen kuvittelemme ja teemme. J A N N E L A H T I A Ihmissuhteita ja -raunioita On aika soittaa Schubertia. Jyväskylän Huoneteatterilla. Ohj. Anne Saastamoinen, kirj. Ariel Dorfman. These Men. ohj. Anne Saastamoinen, kirj. Mayo Simon. Viettelijä, ohj. Mikael Kloppila ja Maaria Järvenpää, kirj. Hannu VVaarala. Jyväskyläläistä leatterikuluitajaa hemmotellaan kevään tullen toden teolla. Ensi-iltoja pukkaa viikoittain ja valinnassa on varaa. Kiirettä pitää katsojalla, mikäli aikoo tutustua edes tarjonnan puolikkaaseen, mutta kiirusta on ollut tekijöilläkin, sillä Anne Saastamoisen ohjaamia esityksiä pyörii tällä hetkellä kaksin kappalein. Huoneteatterin On aika soitiaa Schubertia on vahvasti psykologinen draama, joka sijoittuu diktatuurin jälkeiseen yhteiskuntaan. Teksti kuvaa älykkäästi, kuinka sotatila koskettaa jokaista kansalaista, eivätkä mitkään rauhansopimukset poista hirveyksiä niitä kokeneen pääkopasta. Schubert on vaikea, iso pala purtavaksi. Se on intensiivinen teos. hyvin näyielty. dramaturgisesti viimeisen päälle hiottu, mutta ei se silti oikein rullaa. Ilmeisesti sisältö on liian raskas. jotta tekijäryhmä saisi nostettua taakan suorille käsille. Komeaa katsottavaa ja herättää ajatuksia, mutta on sittenkin jollain tapaa etäinen ja kolkko, jättää vähän ulkopuoliseksi. Aivan toisenlaisen draivin Saastamoinen on saanut aikaan Minna Aron ja Hanna Liinojan herkullisesti naisittamassa These Menissä, joka kuvaa aiheista ikuisinta eli ihmissuhteiden loputonta koukeroisuutta. Siinä kaksi erilaista sielua kohtaavat olosuhteiden pakottamina ja soppa on valmis. Jos On aika soittaa Shubertia katsoi vierailijan silmin, on These Menin luona kuin kotonaan. Tapahtuvat voisivat pohjimmiltaan olla kenen tahansa elämästä. Kyllähän te tiedätte: kun kahden ihmisen välille alkaa kehittyä kiintymyksen tunteita, on vaikeuksia ja sydäntuskaa odotettavissa ennemmin tai myöhemmin. Jouni Salolle on merkitty krediitit "miehisestä näkökulmasta" ja ehkä se on ollut tarpeen, sillä Mayo Simonin tekstin katsantokanta on sen verran rempseän naissukuinen. että tyttöjen kesken tehtynä olisi aisoissa ollut pysyttelemistä. Oli miten oli. nyt lopputulosta siemailee mielellään, onpa housuissa minkä tahansa sortin vehkeet. Ihmissuhteita käsittelee myös Kierkegaardin Lapset -ryhmän Viettelijä. joka pohjautuu filosofi S0ren Kierkegaardin Viettelijän päiväkirjaan. Kierkekaardin ajatuksissa on läsnä kärsimys ja ahdistus, ja Hannu VVaarala on saanut muokattua niistä monologin, joka istuu loistavasti Timo-Lauri Hyytiäisen raihnaisen Johannes Viettelijä -hahmon suuhun. Hyyliäinen kertoo analyyttisesti. kuinka hän häikäilettömän laskelmoiden vietteli Cordelian (Suvi Tuhkunen). multa silti saa sympatiat puolelleen, vähän sääliäkin. Viettelijä on syvämietteinen ja hallittu kokonaisuus. Eri osatekijät on saatu tasapainoon ja esityksen ainoa pahempi vika on sen lyhyys — aihe ja teksti olisivat antaneet sanottavaa enemmänkin kuin kolmen vartin ajaksi. Nyt tarina jää ikään kuin kesken ja pinnalliseksi, pelkästään raapaisee vaikka voisi kouraista oikein kunnolla. P E T R I H E I K K I N E N
13 Sairaan kaunis maailma: Mian (1'ihlu Penttinen) elämä on kuvaa, ...lu. Kato ...ti, yritystä Sairaan kaunis maailma. Ohjaus ja käsikirjoitus J a r m o Lampela, kuvaus Harri Räty, leikkaus Kimmo Taavila; pääosissa Joonas Bragge, Arttu Kapulainen, Pihla Penttinen. Esitetään Fantasiassa. Sairaan kauniin maailman Ippe (.Joonas B r a g g e ) j a Papu ( A r t t u K a p u l a i n c n ) . noin 15-VUOtiaat, oval Helsingin huumebisneksen alimmalla askelmalla. pikkuperunoiha. Velat omalle diilerille tulcval maksuun. mulla rahaa ei löydy tarpeeksi. Mia ( P i h l a P e n t t i n e n ) tulee parahiksi Köpikseslä buukkaamaan Ipelle. j a kolmikko yrittää hoilaa velat pois tekemällä diilerilleen Tukholman-keikan. Persoonalliset sävelletyt ja välistävedot oval taas vähällä romahduttaa koko homman. Tässä uuden aallon tragikomediassa ei siis vedetä kaksin käsin kossua ja ahdistuta elämiin edessä — edistystähän se. suomalaisessa elokuvassa. Räväkkii visuaalisen ilmaisun kyky näyttää painottuvan ohjaaja-käsikirjoittaja J a r m o L a m p e l a n tuotannossa (yritysesittelyjä, musiikkivideoita. lyhytfilmejä). Myös ohjaajan ensimmäisen pitkän elokuvan. Sairaan kauniin maailman valuina on, ettei se ikävystytä silmiä. Filtterikikkailu sekä monet kameralla j a ediioinlipöydälla toteutetut tekniset pärinä) eiväl vaikuta edes teennäisiltä, koska koko elokuvan tyyli rakentuu niistä. Valitettavasti filmin ansiot jäävätkin lähinnä visuaaliselle puolelle. Käsikirjoitus on jotakuinkin väkinäinen. ja j o s dialogin saisi leikattua pois. kokonaisuus paranisi huomattavasti. Ikuisuusongelma:'jos käsistä ei ole olemassa, lulos on Hearlmixin kaltaista purppaa. Ja j o s käsis on tehty. tekstin tuoreutta ja luontevuutta indeksoi esimerkiksi "vittu" joka kolmantena sanana. Siis viilu, mikäs siinä. multa kun filmin prcssimalcriaalissa väitetään, eitä filmin nuoret pitävät hauskaa keskenään ja nauttivat elämästä. Enpä ole kuuliin livenä yhtä kaukana hauskasta leijuvaa verbaliikkaa. Elokuva nuorista nuorille? Pikemminkin varhaiskeski-ikäislen keskiikäisille tarjoama näkemys niin sanomisia nuorista. 90-luvun Täällä lullaan, elämä! Ehkä, ainakin toteutuksen heikkouksien osalta. Suomen Trainspoltinx? Ei varsinkaan. Ohjaaja Lampela pyrkii ehkä kohti Trainspolling-vaikulelmaa repliikillään, että Sairaan kaunis maailma ei saarnaa. vaan katsojan annetaan tehdä johtopäätöksensä roolihahmojen elämästä ihan itse. Siinä kun Trainspotting ironisen eläännytyksen kautta toteutti juuri luon. Lampelan filmissä näytetään pingviininkuvan vieressä metrin korkuiset kirjaimet "walch your head" ja sen jälkeen LSD:stä seonneen hemmon liikkumaton hahmo. Ei tyrkätä katsojan "omia johtopäätöksiä" niinku mihinkään suimlaan. eikä saarnata, vai? Tässä on kuitenkin j o elävää, oikeansuuntaista yritystä kunnon elokuvaksi. Ehkä suomalaisetkin oppivat joskus nämä hommat, vaikkei sukunimi alkaisikaan Kiila. ANNA ARSNIVA Zen Cafe: Romuna (Evidence) Zen Cafen triopohjainen rock on hyvin miehistä, suomalaista ja pintaa syvällisempää, vähän samankaltaista kuin Juliet Jonesin Sydämellä. On helppo kuvitella, että yhtyeen urakehitys tulee olemaan pitkälle yhtenevä JJS:n historian kanssa eli pojat joutuvat kulkemaan pitkän tien saavuttaakseen vakaan aseman, mutta lopullinen saldo osoittaa, että arvostusta on kertynyt enemmän kuin listamenestystä. Hyviä ja tarttuvia biisejä kyllä riittää, mutta voiko Suomen ykköshittinä koskaan olla möllöttää sävelmä nimeltä Antaa vituttaa"? Romuna-levyä kuunteleekin mieluusti kotioloissa, koska se on liian maanläheistä kuluakseen radiossa — paitsi Sella, mutta sen voi ohjelmoida ohi. PETRI HEIKKINEN Maanalaisessa on tylsää Kir 967: Jyväskylän metro-opas. Omakustanne, 1997.124 s. Paikallisen harrastajakirjoittajaryhmä kir 967:n toinen antologia vie lukijansa maan alle. Jyväskylän kuvitteellisen metron maailmaan. Teemaa jalostetaan niin novelleissa kuin runoissakin, ja samaan pakettiin on mukautettu myös julkaisun välikommentit. otsikointi ja laittoratkaisut. Kyseessä on siis eräänlainen käsitteellinen kokonaistaideteos. Yhtenäisyys on kirjan paras j a samalla pahin puoli. Jyväskylän metro-opas pysyy sisällöllisesti kasassa ja suurin osa teksteistä loksahtaa toki aiheeseen suhteellisen luontevasti. Ongelmiakin loki on. ja varsinkin runojen kanssa. Kirjassa julkaissut säkeet ovat enimmäkseen hengettömiä pikkitnäppäriä luurankoja. joissa ei lopullakaan sanota oikein mitään todellisia. Sama ongelma vaivaa muitakin tekstejä: rakenteet oval kunnossa ja kieli on enimmäkseen harkittua ja huoliteltua, mutia mitään aineksia aitoon koskettavuuteen ei löydy. Se voi tosin olla tarkoituskin, multa j o s Metro-opas on tarkoitettu joksikin postmoderniksi pilaksi, se ei naurata ja huvittaakin vain lievästi. Kir 967:n sinänsä pätevät jäsenel sortuvat tämän Iästä liian kunnianhimoisen kirjoittajan perisyntiin, eli oman sorminäppäryyden todisteluun. Muutaman kymmenen ueltin sivun jäi keen koko metroidea alkaa tuntua teennäiseltä ja niin hullulla kuin se saattaa kuulostaakin — kirjallisen kuivakalla. PaikallishUumoria ja sisäpiirin vitsejä viljellään sitä paitsi aivan liikaa, joten ei kannata ihmetellä, jos tälliä ei kiinnosta muita kuin kirjoittajien jyväskyläläisiä kavereita. Todelliseen innostavuuteen on vielä malkaa. JUKKA YI.I-LASSII.A Vad glider in? Raija Partanen & Riitta Uusitalo: Jääkiekkoa... perheenemännille ja muille vasta-alkajille (lyhyt oppimäärä) Atena Kustannus Oy, 1997. sesli. On myös mahdollisia, että ne jonka keskiössä taistellaan mustan yksinkertaisesti kuluivat puhki. Joka pyöreän liukuvan esineen herruudesEn ole täysin säästynyt jääkiekolta. Lapsena pelailimme sila sisarusteni ja tuttavaperheiden lasien kanssa — koneilla. Kortit olivat englanninkielisiä. Jossain vaiheessa peliä kuului huutaa eläimellisesti "aising". Sillä sai vanhemmatkin reagoimaan Kortit hävisivät sittemmin mystitapauksessa tämä esipullaniössösukupolviloiminla. räsymatolla istuen pelattava jääkiekko. on asiantuntijoiden mukaan selvästi vinouttanut suhdettani kylmässä luisteltavaan jääkiekkoon. Aikuisena lähdin kerran. tietysti ankarasti pakotettuna, katsomaan jännittävää läikäliigapeliä Tampereen jäähalliin. Kaverini herättivät minut julmistuneina Ottelun loputtua viluisesta ja kovasta muoviunesla. Kotimatkan oioin niskaani ja yritin olla kuulematta seuralaisten! solvauksia. Ystäviini eivät selvästikään tienneet lapsuuteni lämpimästä lälkäsuhleesta. Myöhemmin Jyväskylässä olen törmännyt ihmisiin, joille esimerkiksi sanat laituri suihkuun passitus, niini tai lännet luovatkin uimaanmenoalustan. pesulle komentelun. papereiden yhteenliittämisen tai hevostarvikkeen sijasta mieleen meluisan viileähkön lilan, la. Kunnioilankin suuresti täällä tapaamiani lätkäasianlunlijoita. I. Torslai-illaisin äärimmäisen kunnioitettava perheenemäntäystäväni silittää männäviikolla kertyneen pyykin kuunnellen hurmioituneena jääkiekT^<jpiMincn|Sr i t i l ä n n e : K a k ö i p a h a p ä f ö t ä h e p p u a + c * s * e n 6 » kimpui-sss, Kfitaofkoseloslusla radiosta. Hänelle ei katinala silloin soittaa. Seuraavana päivällä kysyn häneltä, miten peli sujui. Vastauksena voi olla vaikka: "Hyvin. Sain jatkoajalla silitettyä kesäverhotkin." Minä opiskelen sililysvuorollani klassisen musiikin aarteita. Minullekaan ei kannattaisi silloin soittaa, sillä en kuule puhelinta huutavien stereoiden lakia. 2. Naapurin naisväki tarkenee jäähallilla täkäläisen lätkäjoukkueen kotiottelut. Ollekin jälkeen he syynäävät vielä Urheiluruudusta maalit hidastettuina. He keskustelevat kotopuolessa asiantuntevasti pelin kulusta ja pelaajista tutlaval_, liseen sävyyn enimmillä. Jos joskus yritän osallistua keskusteluun, nolaan heti itseni. Uutkaiseekohan TV:n urheiluselostajien aggressiivinen puhetyyli minussa tietynlaisen älyllisen taantumisen'! 3. Ystävättäreni ei lähde muihin kulttuuririentoihin oman kylän joukkueen pelipäivinä — kausikoritinsa takia. Olen yrittänyt opetella muistamaan malsipäivärytmin. jollen houkuttelisi frendiäni turhaan kanssani esim. teatteriin. Tällöin on myös hyvä vältellä ruuhkaista Hipposta. En kyennyt kulttuurisesti tahi persoonallisesti aiemmin ymmärtämään. eitä esimerkiksi perheenemäntä tai koulutyttö voi hurahtaa jääkiekkoon. kunnes lapasin muutaman jyppifanin. (jyppi = se. minkä puolesta huudelaan.) Henkilökohtaisen puutteeni suurin syy on ollul tämän osakulllttu iin terminologian ja sääntöjen tuntemattomuus; siis kulttuurinen oppimattomuus. Onneksi nyi on saatavissa sopiva kansankielinen jääkiekkooppikirja. lyhyt oppimäärä, jota voi lukea esteettisin mielin. Raija P a r t a n e n ja Riitta Uusitalo tekivät teon. jOSta tehopisteet heille. Jos vielä joskus joutuisin jääkiekko-otteluun. tunnistaisitte minut helposti katsomosta, sillä todennäköisesti olisin ainoa, joka pelin kuluessa (arkistaa kuuluttajan termejä alan lyhyestä oppimäärästä. M I N N A L A U K K A N E N l'S. jääkiekon M M-kilpailut 26.4.14.5.1997.
14 JYVÄSKYLÄN SETA PINK CLUB RY. Pink Club on Jyvässeudulla asuvien seksuaalija sukupuolivähemmislöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Sosiaalinen toimintamme sisältää mm. bileitä, keskusteluryhmiä ja avointen ovien kahvi-iltoja. Puhelinpäivystys tarjoaa tietoa ja luottamuksellista keskusteluapua seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla: Kahvi-ilta to kello 19. Keskustelupiiri su kello 16. Trans-ryhmä 13.5. kello 19 (menee kesätauolle). Puhelinpäivystys ke kello 19-21 (Muulloin inlonauha). Nuorten ryhmä joka kuukauden ensimmäinen la alk. kello 15 BILEET: YO-lalossa (Keskussairaalanne 2) kello 21-03, päivät: 10.5., 7.6., 5.7., 26.7., 23.8., 20.9., 18.10. ja 15.11. Liput 20/30 mk. Osoite: Jyväskylän SETA Pink Club ry, Yliopistonkatu 26, (PL 410). 40100 JKL, P 3100660, Email: pinkclub@seta.fi. WWW: www.jyu.li/-juhlolv/pink/. TUIKKU Tuikku lukee ja kuuntelee. Kaveriapua opiskelijalla opiskelijalle. Päivystämme keskiviikkoisin ja perjantaisin 19-22, puh. 612 603 (paikallispuhelun hinnalla). Poikkeuksena vappuaatto 30.4. Silloin ei päivystystä. NUORSUOMALAISET Tule turhia jahkaamatta sinä uusi tai vanha nusu, Sohwille 5.5. kelIo19.00 vaihtamaan kevälkuulumisel ja suunnittelemaan syksyn strategiaa. Lisät. Lauralla puh. 607939 tai nuorsuom@cc.jyu.li. JYT Anna-Mari Laulumaan näyttelijäkurssi onkin toukokuussa li 20.5 ja ke 21.5 kello 14.-19 samat hinnat 50,jäsenille ja ei-jäsenille 100,jäsenillä on etuoikeus osallistua kursille. Ilmoittautumiset Tiinalle puh.252 445 Yläkaupungin yöprojekteja on kaksi ja niistä tietää Janne puh.050-517 0306 yksi juttu tehdään puhkupillejen kanssa ja loinen juttu on kuunnelma, molempiin tarvitaan porukkaa. Seuraava kokous on 7.5. kello 17.50 yo talolla. AMNESTY Tervetuloa ihmisoikeuskysymysten äärelle Amnestyyn. Kokoonnumme tiistaina 29.4. kirjoittamaan vetoomuksia ihmisoikeusloukkauksien uhrien puolesta. Tapaaminen alkaa klo 18 Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa (Kyllikinkatu 1) Koeputkikokoustilassa. KYMENLAAKSON OSAKUNTA Kaikki osakuntahuoneislolle maanantaina 28.4. klo 19 Käytössäm^ ° * • A e s 7Ö T^ ° * • A e s Tme on myös vihdoin ja viimein postituslista eli voitie lähettää sähköpostia jäsenille osoitteella kosa@cc.jyu.fi. Jos haluat liittyä postituslistalle niin mailaa osoitteella kosa-reguest@jyu.fi niin lisään sinutkin listalle. Muutama juoksija uupuu vielä wartlijoukkueesta... kiinnostuneet mallatkaa tai tulkaa kokoukseen maanantaina. OPKO Opiskelijailla Vanhassa pappilassa, Vapaudenk. 26, torstaina 24.4. klo 18.30, Seija Taskinen puhuu aiheesta "Miten kristitty kehittyy". Saunailta Kortepohjan kirkolla la 26.4. alk. klo 19.1.5. Vappukahvila toimistolla, Vapaudenk. 24B, klo 13-16. Tarjolla kahvia, simaa, munkkeja ym. Klo 14 tietoisku järjestön toiminnasta. Opiskelijalähetyksen kirkkopyhä Kortepohjan kirkolla su 4.5. klo 18, lii, Juha Tiusanen, saarna Lauri Seppänen. STIMULUS Stimulus juhlii 25.4 35-vuotista laivaltaan psykologian opiskelijoiden ainejärjestönä. Coctail-tilaisuus alkaa klo 19 yliopiston vanhassa juhlasalissa S212, ja noin kello 22 jälkeen siirrytään Ilokiveen jatkoille. Luvassa musiikkia, ruokaa, juomaa, ohjelmaa ja seurustelua. Liput 60mk/hll lai 100mk/2 hllä. Ilmoittautuminen Katja Vähäkankaalle puh. 617 014. COMIX Kaikki Tarton matkalle lähtevät, alkakaahan latautua jo henkisesti. Survival -reissumme alkaa siis toukokuun neljännen ja viidennen päivän välisenä yönä ja päättyy 7.5. Upean päätöksen matkallemme antaisi Akateeminen Wartti eli toivottavasti meistä jää mahdollisimman moni ainakin seuraamaan tapahtumaa. Ja kaikki comixlaisethan muistavat sitten ilmestyä Tourujoen rantaan tiistaina 29.4. kello 16.30, jolloin ratkeaa tämänvuotinen Tourusoulumestaruus. DUMPPI Kevään lähestyessä lähestyvät myös projektin päättäjäisbileel. Heuriger-bileet ovat 24.4 kello 18 alkaen Kirin saunalla. Siis luvassa ainakin saunomista ja viinin juontia. Dumpin vapunvietto on vielä ?tilanteessa, multa seuraa ilmoittelua, niin et jää mistään paitsi. Sählyvuofot torstaisin klo 20 21 Cygnaeus-lukiolla jatkuvat vielä jonkin aikaa. Dumpin www-sivut on vapautettu ja niitä voi katsella osoitteessa www.cs.jyu.fi/~dumppi. Päivystys jatkuu toimistolla keskiviikkoisin klo 11.45-12.15. YLIOPISTON SINFONIAORKESTERI Sinliksen loppurutistus ennen kevätkonserttia alkaa. Viikonlopputreenit 26. ja 27.4. klo 9-16, paikkana M103. Maanantaina 5.5. harjoitukset alkaen klo 17 päära• kennuksen salissa C1 (omat telineet). Yhteystiedot: Hanna Perkkiö, puh.611326/pehata@lukki tai Kirsti Hämäläinen, puh. 601336/0405086604/kkhamala@tukki TOSINE Kukanpäivää vietetään ke 7.5. Päivällä perinteinen pesäpallo-ottelu Henkilökunta vastaan Opiskelijat. Illalla juhlitaan Kirjailijalalolla kello 17 alkaen. Tiedossa mm. neppauskisa, jos sopiva hiekkalaatikko löytyy. KAMERASEURA RY Värivedostuskurssi tulossa. Kurssi pidetään la-su 24.-25.5. ja vetäjänä loimii valokuvataiteilija Rune Snellman. Ilmoittautukaa mieluiten sähköpostitse sihteerille (mataho® cc.jyu.fi) pikimmiten. Kurssi pidetään Luovan valokuvauksen keskuksen tiloissa, hintaa kertyy ehkä jokunen kymppi per seuralainen, ei paljoa. Kuvatkaa hienot värineganne nyt, ja vedostakaa kurssilla niisiä pari kolme hienoa isohkoa vedosta. Muistakaahan myös Kuvakirma 97 lotomaraton, joka järjestetään 17.-18.5. eli edeltävänä viikkiksenä. 24 tuntia, 24 aihetla, 24 kuvan värifilmi vuorokausi valokuvausta. Kannattaa kokeilla, se on elämys. Lisätietoja pj. Tomi (tomknuu@ cc.jyu.fi p. 645 723) ja sihl. Markku (mataho@cc.jyu.fi p. 040 5447019). Markku honkala * Helokantie 1a 19, 40640 jkl ' 040 5447019" YNNÄ Perinteinen VVappupiknikki Harjulle 31.4. klo 15 Paikka on sama kuin viime vuonna eli Norssin ja Yliopistonkadun kulmassa siis siellä mistä pahin mökä kuuluu. Tarjolla pientä purtavaa sekä kuohuvaa juomaa. Kaikki jäsenet joukolla mukaan. Intoa tulevista tapahtumisia löydät www.math.jyu.fi/ynna/ ja email kulkee osoitteesta ynna@ malh.jyu.fi RADIKAALI Radikaalin radikaali wappu alkaa 29.4.13 Pesismatsilla liikuntaa vastaan ja jatkuu kello 18.00 saunalla järjestöjen talolla. Aattona klo 13.00 treffit Neron (tiedon) portailla. www.jyu.fi/-kemistil JOK Kiitos kaikille Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) 60-vuolisjuhliin osallistuneille. Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten seuraava tapaaminen on to 24.4. klo 19 Sohvilla. Lisätietoja: Pj. Jari Haapiainen p. 0400-215473, jaolha® tukki.jyu.fi ja siht. Mervi Niskanen p. 608574, miniskan@itu.jyu.fi. Tietoja toiminnastamme myös www. cs.jyu.fi/-ajm/jokki.html. JARU Jarulaisen dead-line 28.4. klo 12 Juttuja voi toimittaa J. Hytöselle (hyjomi@tukki). Ammunlavuoro edelleen poliisitalolla tiistaisin klo. 19.00 alkaen. Cooperja kävelytesti 5.5. klo 18.00, todennäköisesti kampuksen kentällä. (Lisätietoja: arijunt@silmu) Pyrimme myös osallistumaan Tourusouluihin 29.4. 16.30 alkaen, lisää infoa myöhemmin ilmoituslauluilla ja sähköpostitse. FOKUS RY Perinteitä kunnioittava hallitun hillitön 'tentti ohi"-picnic harjulla lähestyy ajasta ja paikasta myöhemmin...Lisäksi kaikenlaiset ratkiriemukkaat. mukaansatempaavat ja muuten vaan kivat Fogue-ideat ovat enemmän kuin tervetulleita. TUHATKUNTA Perjantaina 25.4. Helsingissä porvariopiskelijoiden puuhapäivät, ohjelmassa myös JYTK:n oma vierailu oikeusministeriöön. Lauantaina 26.4. Kansyn juhlat jalkavat Helsingin vierailua. Lähdetään yhdessä viettämään mukavaa viikonloppua. Lisätietoja: p.j. Nina Pesonen, email: nspesone@itu.cc.jyu.fi ja puh.271423 tai e-mail:tuhatkunta@cc.jyu.fi OIKEUTTA ELÄIMILLE Torstaina 24.4. on kansainvälinen koe-eläinten päivä. Jaamme lennäkkejä eläinkokeista klo 17 Kauppakadun ja Asemakadun risteyksessä. Lauantaina 3.5. järjestämme yhdessä Maan Ystävien, Ympäristövaliokunnan ja Vision kanssa Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa (Kyllikinkatu 1) seminaarin "Eettinen ruoka*. Tilaisuus alkaa klo 10 ja päättyy 14:30. Aiheina kasvissyönti, luomutuotanto, ylikansalliset yhtiöt ja reilu maailmankauppa. Puhumassa mm. Joni Purmonen. Luvassa myös keskustelua aiheista. Myytävänä vegaaniruokaa sekä vaihtoehtojulkaisuja. Kokoonnumme yhä joka tiistai kello 18 Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa. PUHKUPILUT Treenit to 24.4. klo 18. Su 27.4 treenit kello 13 Sammonkatu 6 ja kello 15 lähtö Muurameen, soi kello 16. Levynjulkistamiskonserlti 29.4. paikalle kello 17=treenit. Konsertti kello 19 ja ruokailu Sohwilla kello 21.30. Koululaiskonserlli 30.4 kello 11-12. Pörssin keikka 1.5. ja Jazz barin terassi klo 14. Hääkeikka 3.5. Lisäl. Tiiu Tuominen 601759, 612317 tai 0505220477 sekä Risto Pohjonen 603045 lai 040-5889767. www. jyu.fi/puhkut JYRINÄ Jyrinän sääntömääräinen vuosikokous on 29.4. kello 17 Sohvvilla. Jyrinäläisel aloittavat ensi kauden valmistelut jo ennen vappua ja valitsevat uuden energisen hallituksen suunnittelemaan uusia kujeita. Kaikki laskettelusta, laulailusla ja lelemarkista, mutia ennen kaikkea after-ski:stä kiinnostuneet ovat tervetulleita kokoukseen. Lisäl. Janne Vaurasalo (javauras@tukki). KUMMAN LUJA 24.4 klo 19 KuLun videoilta D-talon videohuoneessa. Vappuna harjulle aurinkoa ottamaan tai viimeistään kuudelta nähdään Minna Canthin palsaan lakituksessa. Kybävuolismökkiviikonloppu 23 25.5, uudet ja vanhat KuLulaiset ovat tervetulleita mukaan rientoihin, lisätietoja tarkemmasta ohjelmasta ja ilmoittautumisia Anskulle (p. 60 7860, annpuo@lukki). Viimeinen edariporukoiden tapaaminen on toukokuun alussa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anskulle. Lisätietoja yleisesti KuLun toiminnasta antaa pj Jussi (juanka@tukki) lai Eve (eekaro@math). TYELÄMÄPALVELU Työelämäpalvelu tarjoaa opiskelijoille ja valmistuneille työnhaun ja urasuunnittelun neuvontaa ja koulutusta. Lisäksi välitämme työpaikkoja työnhakijatielokannan ja sähköpostilistamme kautta. Jyväskylän yliopiston Työelämäpalvelu, hallintorakennus 2.krs., p. 601 084, email: lep@admiral.jyu.fi KKS RY. suunniltelusauna Kortepohjan B-talossa ma 5.5. klo 19. Löyly maksetaan, multa omat eväät. Kuulantyönlökurssimme tulee, vapise Halvari! Kasvukausikinkeriä vietetään jÄRJESTÖiLMOITUKSET tuiee olla toimituksessa dead fine -torstaita edeltävänä päivänä efi KESKIVIIKKONA. Paras apa on laittaa ne SÄHÖPOSTILLA osoitteeseen LIPSA@CC.jYU.FI. i Jos ette käytä sähköpostia, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. Meille käyvät MacVVrite versiot sekä VVP-versiot niin, että kaikki muut WP;t paitsi 6.0 ja 6.1 sopivat. Paperilappuja' emme enää ota vastaan!!!! Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Toimitus muokkaa liian pitkät ilmoitukset armotta! Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat huomioidaan. la 24.5. ennen Yläkaupungin yötä. Ohjelmaideat Saijalle. Jäsenmaksurästit pois omanatunnolta ja kympit Saijalle ja sassiin. Tietoa sanoky@cc.jyu.li ja kalaunis@cc.jyu.fi Aurinkoa! KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKELIJAT Kevään edetessä toimintammme ei hyydy, vaan kutsu Sanan Kulmaan kajahtaa edelleen joka tiistai klo 19. Opiskelijailtojen aiheita ovat lähitulevaisuudessa: 29.4. Koli kuntoon, 6.5. Vieläkö Jumala parantaa? ja 13.5. Täyttä elämää. Näiden jälkeen vietämme kevätjuhlaa ja siitä eteenpäin siirrymme kesäajan toimintaan. Rukouspiiri kokoontuu edelleen sunnuntaisin klo 15 Sanan Kulmassa. Rukousmessu Kortepohjan kirkossa järjestetään la 26.4. sekä 10.5 klo 18. Niitä ennen on kirkossa sielunhoitoja esirukouskoulutusta kello 15-17. Sanan Kulman osoile Seminaarinkatu 19, p. 610 331. Päivystys ma-lo 12-15. PUOLUE Puolueella elokuvailta 23.4. elokuvateatteri Fantasiassa. 29.4. Kaikki mukaan kannustamaan Tourusoutu-joukkuetta ja jatkoille Raaltikseen. Vappupäivänä 1.5. puoluelaisilla picnic kello 14 Harjulla Norssin puolueiseissa päässä, mukaan omat eväät ja janojuomat. Lakitetaan Minna porukalla. Kevätkauden päättäjäiset 6.5. Lillukassa 19 eteenpäin. Seuraa sähkäriä ja ilmaria mahdollisia muutoksia varten. Seuraava kokous 5.5. klo 18 yokirjastossa. MAGNA CARTA Englannin laitoksen draamaryhmä esittää: Arsenic and old lace. Näytännöt Ilokivessä: ma 5.5. klo 19 ti 6.5. klo 19 ke 7,5. klo 19 Lippuja saa ovelta. Lipui 10/15. Welcome!!! Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja: Ulla Lipsanen p. 014 603 359, 050555 3413 Toimitus: Mikko Kallio ja Jukka Yli-Lassila p . 1 4 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen p.014-215 026, 0400-642 533. fax 014-3721 363 Ylioppilaslehden valtaktmnalllnat ilmoitusmyynti! Pirunnyrkki Oy, p. 02-2331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014-607 226 Toimina ja ilmoitukset: Jyväskyliin ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 9 2 8 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, 16 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät osoitteeseen LIPSA@CC.JYU.F1 Äiti lähetä kiireellistä postia sähköpostin kaatui, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa deadline-päivänä. Ilmoitushinnat: tekstissä 5.00 mk/piiiin, takasivu 5.50 mk/pinm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pimn, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan koko. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Tilaus/limun: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa JYYai jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 30 markkaa. Painopaikka:: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Postisiirtotili 80012-695758 Osoitteenmuutokset keskustoimistoon. p . 1 4 603 355 ISSN 0356-7362
15 OPINTO-JA T1EDEVAUOKUNTA • Valiokunta kokoontuu kevään viimeisen kerran tiistaina 13.5 klo 16 alkaen Kampuksen kentän laitamilla. Säävaraus otettava huomioon. Eli jos taivaalta tulee lunta, vettä tai rakeita, ollaan ylioppilastalolla! Lisätietoja: lähtevä kopo-sihteerikkö, Janne Saarinen p. 60 3358 e-mail: jasaarin@cc.jyu.fi LIIKUNTA VALIOKUNTA • Liikuntavaliokunta on saanut uuden puheenjohtajan. Anna Uusitalo hoitaa hommia 10.4. alkaen. Onnea ja menestystä Annalle! Minä kiitän tästä keväästä ja painun rapakon taakse hakemaan uusia elämyksiä liikunnasta ja liikuttamisesta. Terveisin, Eva Eiroma, ex-pj. Annaan saa yhteyttä sähköpostitse: uusita@cc.jyu.fi SOSIAALIVALIOKUNTA • Sopoihmiset kokoustavat seuraavan kerran 12.5. klo 17, sosiaalialan oppilaitoksen saunalla, jonka jälkeen kevään lopettajaissaunailta. Jos haluat tietää ruoka-avusta yms. soittele sihteeri-Matille 603357, matama@jyu.fi JYY:n ja valtio-opin vieraana Javvaharlal Nehru University (Intia, New Delhi) PROFESSORI RAM PAL KAUSHIK (valtio-oppi) luennoi ti 29.4, klo 12-14, MaB102 aiheesta "INTRA-REGIONAL ISSUES IN SOUTHAND SOUTH-EAST ASIA" TERVETULOA KUUNTELEMAAN! JB4INO VÄRIJA VALOPAINOTYÖT MERKIT-KUVAT-TEKSTIT KANKAALLE PAINETTUNA ESIM. T-PAIDAT, LIPPIKSET, COLLEGET LÖYDÄT MEILTÄ. Väinönkatu 7 Avoinna ark. 9 • 18. lauanl. 10 14 Puh (014) 621 669 K A M P U K S E N KAIKU 97,7 MZh tiistaisin klo 18 AVOINTA YLIOPISTO-OPETUSTA! KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ ALKAVA OPETUS: JYVÄSKYLÄN AVOIN YLIOPISTO Lisätiedot puh. 014-602 636 * Erityispedagogiikka (15 ov) alk. 13.5. * Kasvatustiede (15 ov) alk. 15.5. •Psykologia (15 ov) alk. 5.5. Kirjoituskoulutus (15 ov) hakuaika päättyy 30.4.-opetus alkaa syksyllä JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO Lisätiedot puh. 014-603 723 • Esittelijäkurssi (2 ov, LY) alk. 16.5. ' Elinkeinoverotuksen perusteet (3 ov, TaY) alk. 25.4. • Oikeusteorian perusteet (2 ov, LY) 9.-13.6. • Oikeusfilosofia (2 ov, LY) 25. 27.6. • Terveydenhuollon juridiikka ( 2 ov, OY) 22. 23.8. fYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 'AVOIN YLIOPISTO Sr J Y V Ä S K Y L Ä N KESÄYLIOPISTO AVOINTA! -opas on ilmestynyt Tutustu avoimen yliopiston kcsäyliopislonja lukuvuoden 1997-1998 oppiainetarjontaan. Tilaa esite puh. 0600-11222 (muista mainita "tuotenro I", puhelun hinta 9.75+ppm) tai hae esite maksutta toimistoistamme Tourulasta (os. Matarank. 6. 4 krs). Kauppatorin OPTIIKKA Väinönkatu 36 40100 JVÄSKYLÄ Puh. 014-621 488 Täydellinen Opiskelijan tietokonepaketti IBM Aptiva malli 447 Canon BJC 240 tulostin Pakettihintaan "kaikki mitä 1 1 QQA tarvitset" H 7 7 U , Infogate K y Gummenjksenkaiu 9 PL 445,40101 Jyväskylä (g) 014-214517 fax.014-214418 Kannettavat 8950,C o m p a q A R M A N D A 1 1 3 P120 M1080/16 10,4"CSTN Pl 20MHz. 10,4'ColorSTN. 800x600 (256 väriä), ulk. 1024x768. IMB VideoDRAM. 1080MB. 16MB RAM (32MB). Akun kesto 3h, Miiat: 22.6 x30.2x5.6 cm. Paino: 2.75 kg. 2Type II PCMCIA tai I Type III. 3.5"levykeasema. optinen 19 mm ohjainpallo. Sld-akku. Kallistettava näppäimistö. K-hihna. Pieni ja kevyt virtalaite. Win95 (SF. S.UK), online k-ohjecl. I v. takuu. Liitännät: Cornja serialportli. video, hiiri/näppis. Icdpnnccli. Ark 830-17.00, la 10-14 Kevään viimeinen Jyväskylän Ylioppilaslehti ilmestyy 15.5. Aineiston deadline 7.5. Avustajapalaveri Sormilla Ice 23.4. klo 20.00. Tervetuloa kysymään ja kommentoimaan! * X >< X cd rd gJ O O. J> 'EL äkeitä kun • • • • viemärit vetävät
16 lukija Alkoholia keskieurooppalaiseen tapaan Aina puhutaan ja jaksetaan kauhistella suomalaisten humalahakuista alkoholinkäyttöä. Tämä tuli taas kerran todettua Jylkkäriä 4/97 lukiessa. "Mikä länsieurooppalainen alkoholikullluuri?". voisi ihmetellä täällä Euroopan sydämessä. Selvittyäni jälleen yhdestä opiskelijajuhlien kukkasesta, en voi olla vertaamatta belgialaisten opiskelijoiden juhlintaa suomalaiseen vastaavaan. Eivätkä belgialaiset tässä vertailussa suomalaisista jälkeen jää. Belgiassa tosin juhlatkin määräytyväi katolisten pyhimysten mukaan. Saint Torea juhlittiin 18.-20. maaliskuuta antaumuksella. Ennen uloslähtöä ympäri Eurooppaa tulleet ystävät varoittelivat kokemuksen kasvattamina liian siististä pukeutumisesta. Syksyllä juhlittu Saint Nicholas oli opettanut heitä valitsemaan vaatekaapin surkeimmat vetimet. Perinteisen yöelämäkortlelin erotti jo kaukaa metelistä ja vellovasta ihmismassasta. Normaalinakin viikonloppuna näitä kujia kansoittaa belgialainen nuoriso samaan tapaan kuin suomalaiset nuoret Kauppakatua perjantai-iltaisin Jyväskylässä. Nuoria istuskelee olutpullot kourassa pitkin katukiveyksiä, toiset nojailevat pahoinvointisina seinuksiin. Saint Toren aikaan törkyinen vesi lillui kenkien alla kun joukko humalaisia, huutavia opiskelijoita kuljetti mukanaan. Normaalin jalkoihin katsomisen lisäksi silmiä olisi tarvittu myös seuraamaan vellovan ihmisjoukon suuntaa sekä varomaan ikkunoista viskautuvia juomia. Belgialaisen opiskelijan juhlavarusteisiin kuuluu alunperin valkoinen takki, johon on raapustettu iskulauseita sekä tunnistamattomia terveisiä kanssajuhlijoilta. Tämä tosin ei suojele jalkoja yhtä tehokkaasti kuin suomalainen opiskelijahaalari. Takki on harvalla alkuperäistä väriään nähnyt aikoihin, ja näyttää lähinnä siltä kuin se päällä olisi ryömitty katuojassa viikon päivät. Lisäksi opiskelijan kaulasta ja lippalakista roikkuu telaketjua muistuttavia rautaisia ripustimia, joista tulee mieleen masokistin päiväuni. Juhliminen alkaa puoliltapäivin, joillakin tosin jo aamusta. Iltaan mennessä "tarpeellinen" humalatila on useimmiten saavutettu, joskus pahoinvointiin asti. Juhlat jatkuvat niin kauan kuin kunto kestää, eikä ravintoloiden aukioloajoista ainakaan ole bileiden keskeyttäjiksi. Aikaiset kotiinlähtijät painavat päänsä tyynyyn kolmen tietämillä aamuyöstä. sitkeimmät jaksavat kuuteen, seitsemään asti baarien jytkeen tahdissa. Aamuyöstä baarikorttclicn lila muistuttaa valtaisaa kaaosta, kun nuoriso nojailee seiniin, huojuu edestakaisin, oksentelee ja kuseksii nurkkiin. Eurooppalaista kohtuudellakäyttöäkö? Kansainvälisessä Erasmus-piirissä alkoholinkäyttö onkin usein enemmän henkilökysymys kuin kansallisuudesta riippuvaista. Onkin ehkä turhaa jakaa eurooppalaiset stereotyyppisesti kahteen alkoholikulttuuriin. omaan pohjoiseemme ja sivistyneeseen keskija eteläeurooppalaiseen. Yhtä hyvin löytyy suomalaisia kohtuukäyttäjiä kuin espanjalaisia humalahakuisia juopottelijoita. Eurooppa yhdistyy myös nuorten alkoholinkäytössä. M A R I TALPILA Belgia Anarkismi ei ole sitä että saa mitä huvittaa Jylkkärissä 5/97 puhuttiin anarkismista. Sari Möttönen oli tutustunut neljään jyväskyläläiseen anarkistiin ja Ulla Lipsanen kirjoitti aiheesta pääkirjoituksessaan. Melkein aina kun anarkismia käsitellään tiedotusvälineissä, törmää samoihin (tahallisiin?) väärinkäsityksiin ja kliseisiin. Valtalehdissä tämä toimii ehkä status quon palauttamisena, mutta ylioppilaslehden tapauksessa kyseessä lienevät toimittajien omat mielipiteet tai ajattelemattomuudet. Niinpä päätoimittaja Lipsanen (ja toisessa yhteydessä myös Möttönen) ei epäile asiaa sen larkemmin miettimättä julistaa anarkismin päämääräksi tilaa, jossa "jokaisella on vapaus tehdä mitä huvittaa". Ryöstää ja räjäytellä pommeja tai julistaa itsensä universumin kuninkaaksi? Anarkismin vapausvaatimuksien ehtona on tietenkin: niin kauan kuin ei vahingoita tai estä toisia käyttämästä vapauttaan. Pyrkiessään ylivaltasuhteiden ja alistamisen poistamiseen (tai vähintäänkin minimoimiseen) anarkismi on päinvastainen Lipsasen "mitä nyt sattuu milloinkin huvittamaan" -ajatukselle jo pelkästään yksilön eettistä vastuuta korostaessaan. Anarkismi syntyy yksilöllisenä kieltäytymisenä hyväksyä ja edistää ylivaltaa. Kaikki mitä Helsingin Sanomissa lukee, ei välttämättä pidä paikkaansa. Niinpä Anarkistiliiton Jyväskylän osasto on kaukana aktiivisimmasta. ja järjestön luonteesta johtuen sen toiminta ei ole välttämättä kovin näkyvää "uhoa". Se on ennemminkin keskustelutilaisuuksien ja seminaarien järjestämistä; lehtien, pamflettien ja kirjojen julkaisemista ynnä muuta "propagandatoimintaa". Näkyvämmin anarkistit toimivat erilaisissa (suoran ja vähemmän suoran toiminnan) kansalaisjärjestöissä ja -liikkeissä. Yksi tällainen, joskaan ei anarkismille mitenkään erityinen on eläinoikeustoiminta, jonka yhtä pientä osaa, turkistarhauksen vastustamista Lipsanen kuisuu "pinnalliseksi ilmiöksi", jolla ei kai myöskään ole "edes ajatusta siitä missä ollaan ja minne mennään*'Käsityksessä eläinoikeusliikkeen (kuten muunkin "uuden aallon" kansalaisaktivismin) pinnallisuudesta voi hyvinkin olla kyse (scnsaalio)joumalismin taittovirheestä. Esimerkiksi Salla Tuomivaara kirjoittaa Nuorisotutkimus -lehdessä (3/96) eläinoikeusliikkeestä massamedian piirtämän kuvan takana ja tuntemistaan loimijoista, joista yksikään ei ole "vain ja ainoastaan eläinoikeusaktivisii", vaan osa laajempaa liikettä. jonka "ajatusmaailma kattaa laaja kirjon elämää ja asioita". Aiheeseen liittyen suosittelisin katsastamaan myös Imagen numeron 2/97. Lopuksi en malta olla kommentoimatta Sari Möttösen ajatusta anarkistien ihmiskuvan naiviudesta. kun he "uskovat 'hyvään' ihmiseen". Päinvastaisena ajatuskokeena voisi ajatella, että joku haluaisi herruusjärjestelmien purkamisia juuri sen lakia, että ihminen on hänen käsityksensä mukaan paha. Kun hierarkiat olisi purettu mahdollisimman pitkälle ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet sen mukaisia, alistamiseen ja ylivaltaan perustuvat vääryydet eivät olisi institutionalisoituneita ja näin nykyisessä mittakaavassa mahdollisia. J I R I S I R O N E N HAE OFFICE-PAKETTI OPISKELIJA KORTILLA DATA INFOSTA Microsoft Office SF CD tai UK CD Standard Hyväksi havaittu tehokkaaksi testattu! Office sisältää kaikki sovellukset, joita tarvitset jokapäiväisessä työskentelyssä: Word tekstinkäsittelyyn, Excel taulukkolaskentaan, PowerPoint esitysten tekoon ja Schelude+ ajankäyttösi hallintaan. Sisältää teknologiatakuun eli Office 97:n päivitys veloituksetta. 695 mk Tieto-Unit Oy Vapaudenkatu 38 40100 JYVÄSKYLÄ TIEDON PAIKKA Puh. (014)621 250 Fax (014)621253 Yritysmyynti: Puh. (014) 674 088