• K*t mm&M
• 2 Sisällys Kesäopintotukiviidakossa Nyt on aika miettiä, kannattaako kesällä mennä töihin vai ottaa opintotukea. Entä miten käy asumistuen? Ja tuleeko mätkyjä, jos tekee niin tai näin. Sivu 4. Mitä opiskelijan kalenteri kertoo? Yksi on kalenterinarkomaani ja toinen luottaa muistiinsa. Minkälainen oli viikko 16 opiskelijoiden kalenterissa? Sivu 5. Vammaisia eristetään liikaa "On harhakuva, että Suomi olisi jonkinlainen vammaisten paratiisi. Vammaiset eristetään vieläkin liikaa muista ihmisistä. Heitä on liian vähän tavallisissa kouluissa ja työmarkkinoilla", sanoo Kalle Könkkölä. Sivu 8. Kuka tahansa voi olla blondi Yleisten mielikuvien mukaan blondaus häivyttää persoonallisuutta ja älyä. Blondattu henkilö nähdään halpana ja tyhmänä, näytteille aseteltuna, seksuaalisena viettiolentona. Sivut 8-9. Paranoiaa Los Angelesissa Strange Days -elokuvassa on verta, takaa-ajoa, seksiä, teknoa, erikoistehosteita, nimekkäitä näyttelijöitä ja onnellinen loppu. Sivu 13. Kannen ja sisällysluettelon kuvat Riitta Chan. Pääkirjoitus 2.5.1996 Tuskaiset työttömyysturvaleikkaukset nieltiin vain vaivoin Uusista työttömyysturvan leikkauksista näyttää julkisuudessa hyötyneen eniten Suomen hallitus. Hallitusta kiitellään siitä, että se suoriutui kunnialla raskaista päätöksistä. Olisihan hallitus hajonnut, jos leikkauksia ei olisi hyväksytty. SDP taipui lopulta pääministerin tahtoon. Vihreätkin nielivät säästöpaketin "pitkin hampain". Mitä eroa on sillä, hyväksyykö jonkin asian reippain mielin vai katkerasti nieleskellen? Eikö lopputulos kuitenkin ole sama? Vasemmistoliitto ei edes saanut asiasta päätöstä aikaan, vaan jätti sen pöydälle ja kuitenkin puheenjohtaja Claes Andersson sanoi, ettei anna mitään neuvottelulupausla, sillä hallitus on jo periaatepäätöksensä tehnyt. Eniten leikkauksista kärsivät nuoret, joiden pääsyä lyöttömyysturvan piiriin vaikeutetaan sillä, että ansiopäivärahaa saa. kun on ollut työttömyyskassan jäsenenä 10 kuukautta. Samoin uudelle päivärahajaksolle pääsee vasta 10 kuukauden työssäolon jälkeen. Monet nuoret ovat jo nyt epätyypillisissä työsuhteissa eli tekevät määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä. Työttömyysturvan kiristäminen vaikuttaa juuri näihin työsuhteisiin. Leikkaukset eivät myöskään rohkaise tekemään lyhyitä, muutaman kuukauden mittaisia työsopimuksia. On vaikea ymmärtää, miten työttömien aseman huonontaminen lisää työllisyyttä. Jos ihmisiä heitetään yhä nopeammin pois ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä, kuinka se hyödyttää valtiota ja edistää työllisyyttä? Eduskunnasta viime vaalien jälkeen pudonnut kokoomuksen kansanedustaja Pirjo-Riitta Antvuori, nykyään itsekin työtön, ihmettelee Anna-lehden haastattelussa (16/96) poliitikkojen lapaa käsitellä työttömyyttä, joka on hänen mukaansa kansallinen häpeä. Poliitikot näperteleväl yksittäisten asioiden kimpussa, eivätkä näe kokonaisuutta. Ehkäpä hallituksen ministereidenkin pitäisi olla jonkin aikaa peruspäivärahalla. kuten Antvuori, niin silmät saattaisivat aueta tajuamaan ongelman ydintä. TUIJA T A I P A L E Anttonen aa <^s> cä-v@. @NS tg^g) gv@ &] Y\\^ <Ate l o i SUOMI ei voif d |A->-a n c <g*xg> <&^® ' ®S® @^> J5» € ^ W O H l i © / © u o r n ' e / ® U « t i ! ^ g '
• KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Narika-caus t***cff?n t&htutMimyyrn&ä Nahkat Ykkönen ty/ Vasamkatu 9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. N r o 7 2.5.1996 36. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Kaikki terveyspalvelut saman katon alle YTHS syksyllä uusiin tiloihin Riitta Chan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n Jyväskylän terveydenhoitoasema muuttaa ensi syksynä Pitkäkatu 1:teen. Kaupungilta vuokrattu ja saneerattava kiinteistö kokoaa kaikki YTHS:n palvelut samaan rakennukseen yliopiston tuntumaan ja samalla saadaan paljon kaivattua lisätilaa. Talouspäällikkö Tuula Alinen on tyytyväinen, että kaikki toiminnot saadaan saman katon alle. YTHS:n sairaanhoitoja hammashoitopalvelui ovat tähän asti toimineet keskussairaalanne 2:ssa ja mielenterveyspalvelut Hämeenkatu 3:ssa. Entiset tilat ovat käyneet myös ahtaiksi. Toistakymmentä vuotia käynnissä ollut prosessi uusien tilojen saamiseksi on aina kariutunut johonkin. Alinen luettelee hyviä puolia, joita vanhaan rakennukseen saneerattuihin tiloihin liittyy: saadaan yksi lääkärin vastaanottohuone lisää sekä uutuutena toimenpidehuone, jota vopidaan käyttää mm. pienkirurgiaan. Myös terveydenhoitajan vastaanottohuoneita saadaan kaksi lisää. "Hyvät odotustilat edelleen puuttuvat". Alinen pahoittelee. Muutto syyskuussa Rakennus sijaitsee yliopiston vieressä Pitkäkadun alkupäässä liikunnan rakennuksen ja uimahallin läheisyydessä. Kyseessä on entinen kaupunYTHS muuttaa syksyllä tenniskentän viereen Pitkäkatu hteen. gin vanhainkoti, joka on viimeksi ollut tilapäisesti terveyskeskuksen vuodeosastona. Talo on kolmikerroksinen kivitalo, jonka ullakkokerros on otettu hyötykäyttöön. Rakennuksden pohjakerrokseen tulee hallintotilat sekä laboratorio-, sairaanhoito-ja fysioterapiatilat. I. Kerros on varattu sairaanhoidolle. 2. kerros hammashuollolle ja 3.kerros mielenterveydelle. Lisäksi rakennukseen tulee arkistoja varastotilaa sekä sosiaalitilat. Tuleva opiskelijaterveydenhuolto edellyttää saneerattavassa talossa melko laajoja huonetilamuutoksia . sähkötöitä j a joitakin LVI-töilä. Lisäksi pohjakerroksen ilmastointi ja viemäröinti rakennetaan uudelleen. Hyötyala saneeratussa rakennuksessa tulee olemaan l 129 neliömetriä. Lisätilaa saadaan 152 neliötä entiseen verrattuna. Rakennuksen sisätilojen purkutyöt ovat parhaillaan meneillään. Sopimuksen mukaan saneeraus on valmis elokuun loppuun mennessä. Uusien lilojen kalustamiseen ja varustamiseen on varattu tämän vuoden budjetissa 3 2 markkaa. Terveydenhoitoasema muuttaa liloihin syyskuun alussa, jolloin terveydenhuolto saattaa olla muuiaman päivän suljettuna. K I M M O PULKKINKN Hyödynmaa pääsihteeriksi Tampereelle Ex JYY-aktiivi Aki Hyödynmaa on valittu Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan TAMYn pääsihteeriksi. Hyödynmaa voitti pääsihteerikilvan tiukan äänestyksen jälkeen. Ensimmäisellä kierroksella olivat mukana T A M Y n nykyinen pääsihteeri Jaana Korppi (8 ääniä). T A M Y n edustajiston puheenjohtaja Mika Eerola (14 ääntä) ja Aki Hyödynmaa (16 ääntä). Toisella kieroksella Hyödynmaa peittosi Eerolan eräluvuin 20-17, yksi äänesti tyhjää. Pääsihteerin virkaan oli kahdeksan hakijaa. "Täyiyy luiustua TAMYn toimintakulttuuriin, koska minulla on pohjana toiminta JYYssä ja T A M Y on aika erilainen", kerioi Hyödynmaa tuoreeltaan suunnitelmistaan TAMYssa. Hyödynmaan kaksivuotinen kausi T A M Y n pääsihteerinä alkaa kesäkuun 1. päivä. Aki Hyödynmaa oli JYYn hallituksen jäsen vuonna 1992 ja hallituksen puheenjohla vuonna 1993. Lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti JYYn toimimaan mm. eri valiokunnissa. Hän on koulutukseltaan HUK. Huurre demariopiskelijoiden pääsihteeriksi JYYn enlinen pääsihteeri, valtiolieteen maisteri Petteri Huurre on valittu Sosialidemokraattiset Opiskelijat ry:n pääsihteeriksi. Maaliskuussa alkanut toimintakausi kestää vuoden. Riitta Chan Naaga paras ainejärjestölehti Ville Rauvola on päätoimittajana ainejärjestiilehiikilpailitn voittaneessa kirjallisuuslehti Naagassa, Kirjallisuudenopiskelijoiden kirjallisuuslehti Naaga voitli JYYn kulluiurivaliokunnan järjestämän ainejärjeslölehtikilpailun. Taidehistorian ja taidekasvatuksen opiskelijoiden lehti Eklektika tuli toiseksi ja kolmanneksi sijoittui viime vuoden voittaja, musiikkitieteen opiskelijoiden Korvanero. Kilpailuun osallistui yhteensä 11 ainejärjestölehteä. Naagan päätoimittaja Ville Rauvola sanoo, että lehden yksi tärkeä idea on julkaista kirjallisuudenopiskelijoiden omia lekslejä. kaunokirjallisia ja artikkeleita. "Naaga on näyte siitä, että pienimuotoisestakin voidaan tehdä kunnianhimoista kirjallisuuslehteä. Ajatuksena on, ettei Parnasso ole ainoa kirjallisuuslehti, jossa nuoret kirjoittajat saavat tekstejään esille", sanoo Rauvola. Naagan sivuilla on vieraillut myös j o julkaisseita nuoria runoilijoita. muun muassa Juhani Ahvenjärvi ja Jusa Peltoniemi. Ville Rauvolan tavoitteena onkin, että Naaga olisi enemmän kuin pelkkä ainejärjestön julkaisema kirjallisuuslehti. Että lehteä lukisivat muutkin kirjallisuudesta kiinnostuneet. "Nyt Naaga leviää lähinnä ystävien välityksellä muihin kaupunkeihin." Naaga ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja sen painos on sata kappaleita. Ville Rauvola on ollut lehden päätoimittajana kaksi vuotta, multa aikoo luultavasti luopua tehtävästä keväällä. "Olen tyytyväinen lehteen. Se on vakiinnuttanut asemansa sellaisena kuin minun tavoitteeni on ollutkin. Uuden päätoimittajan on mielestäni hyvä jatkaa tästä", sanoo Ville Rauvola. Ai mistäkö nimi Naaga on peräisin? Rauvola kertoo tarinan, kuinka hänen tyttöystävänsä näki sanan unessa. Kukaan ei tiennyt mitä sana naaga tarkoittaa, joten se voitti nimikilpailun sillä perusteella, että sanalle voidaan luoda oma merkitys. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi. että naaga on sanskriittia ja tarkoittaa käiii mettä, jolla on puolestaan idässä paljon merkityksiä. TUIJA TAIPAI.K
• Jyväskylän Ylioppilaslehti news in b r i e f A new health centre The health centre of the students' health care foundation YTHS will be moving into new premises next autumn. The new health centre will be located near Liikunta and the public swimming pool the new address is Pitkäkatu 1. The house is now being renovated and the job will be done by the end of the August. The new centre has a few advantages: there will be more rooms and ali the services will beunderthesameroof. Hovvtosurvive the summer? Students may spend the summer in three ways: studying, working or lazing about. Here follows a few facts you need to know if you want to survive the summer. At the University of Jyväskylä two credits per summer month are required for the student grant. And you have to always apply at least for two successive months. Therefore, you cannot get the grant, for example, only for July. If your department does not have examination days in August, you may still get the grant for August by completing courses worth four credits by the middle of September. When you apply for the grant, you have to remember that ali the summer months belong to the autumn semester. A student may have an average monthly income of 1800 marks not to decrease the grant. However, you cannot make over 7000 marks in one month if you get the student grant for the same month. Income from capital and different stipends are also considered to be the studenfs income. Do not forget that if you are granted too much, they will always demand every penny aften/vards. Those who have started their academic Studies after the autumn 1992 can get the student grant only for 55 months. This means that it is worth considering whether to waste your precious grant in summer, especially if the department has not paid attention to the summer courses. Those who are receiving the general housing allowance must receive it also in summer even if they had a summer job. And the studenfs summer income may decrease the amount of the allowance in the future. But if you get the housing allowance included in the student grant, you can cancel it if you are working in the summer. If you move away from Jyväskylä and give up your apartment, remember that getting a new one in the autumn may be quite difficult. If you are not able to complete courses in summer and you do not have a summer job, you may also apply for financial support from the government. For students this means usually 1540 marks in a month. Miten opiskelija elää kesän? Kesä lähestyy ja valinta kesäopiskelun, loman tai töihin menon välillä on edessä. Toimeentulon kannalta tilanne ei ole ongelmaton ja yksiselitteinen. Opiskelijalle voi todellisuudessa jäädä työtuloista käteen kohtuuttoman vähän, hän voi kuluttaa opintotukikuukausia alasta riippuen aivan hukkaan kesän vähäisen opintotarjonnan vuoksi yms. Opiskelijankin on kesällä kuitenkin elettävä ja silloin kannattaa huomioida ainakin seuraavaa. Opintotuki Kesälle saa Jyväskylässä opintotukea yliopiston opiskelija, joka suorittaa vähintään 2 opintoviikkoa tukikuukautta kohden. Opintotukea on haettava vähintään kahdelle kuukaudelle yhtäjaksoisesti, eli esimerkiksi pelkästään heinäkuulle tukea ei saa. Jos jollain laitoksella ei elokuussa pysty tekemään opintoja, voi elokuulle saada tukea suorittamalla vähintään 4 opintoviikkoa syyskuun puoliväliin mennessä. Kesäkuukaudet lasketaan opintotuen piirissä syyslukukauteen, mikä on tärkeää silloin, kun mietitään tulojen vaikutusta opintotuen määrään. Keskimääräinen kuukausitulo saa opintotukikuukausina olla 1800 markkaa kuukaudessa ja se saadaan jakamalla lukukauden opintotukikuukausina saadut ansiot opintotukikuukausien määrällä. Yhden kuukauden aikana ei saa kuitenkaan hankkia yli 7000 markkaa, jos nostaa samassa kuussa tukea. Niiden kuukausien tulot, milloin ei opintotukea ole nostanut, eivät vaikuta opintotuen suuruuteen. Opiskelijan on syytä muistaa, että myös pääomatulot huomioidaan opintotuen tulorajoja valvottaessa, mutta niiden keskimääräinen suuruus saadaan jakamalla ne 12:11a. Lisäksi apurahat katsotaan tuloiksi. Tuloja hankkiessa kannattaa harkita. milloin tukea kannattaa nostaa. sillä liikaa myönnetty tuen osuus peritään myöhemmin takaisin. Jos haluaa perua jonkin kuun tuen, on se tehtävä edellisen kuun puolella. Jos päättää nostaa tuloista huolimatta tukea, on syytä ilmoittaa tulojen määrä opintotukiviranomaisille, jotta tukea myönnettäisiin oikea määrä. Syksyn 1992 jälkeen opiskelemaan tulleet kuluttavat kesällä 55 tukikuukauttaan. joten on järkevää miettiä käyttääkö harvoja tukikuukausiaan kesällä, jos opetustarjonta ja tenttimahdollisuudet ovat huonoja. Ennen syksyä 1992 opintotukea jo nostaneet saavat tukea 7 vuotOPINTORAHAA SAAVIEN PALKKATULON PEDÄTYSPROSENTnTAULUKKO Vähennyksistä on otettu huomioon opintorahavähennys, tulonhankkinusvähetuiys, ansiotulovähennys, työntekijän työeläkenaksu ja työttömyysvakuutusmaksu sekä perusvähennys Äyritunnus sisältää kunnallis-ja kirkollisveron sekä sairausvakuu usmaksun äyrihinnat. ÄYRITUNNUS 19,90 OPINTORAHA MK/VUOSI 3000 4000 6000 8000 Palkkatulon pidätysprosentti* Palkkatulo/v mk 2.000 4.000 6.000 8.000 10.000 12.000 14.000 16.000 18.000 20.000 24.000 28.000 32.000 36.000 40.000 44 000 48.000 52.000 56.000 60.000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 0.0 O 0.0 0. 0.0 0.0 0.0 4.5. 7.0. 8.5 10.0 . 11.0. 12.5 . 14.0. 15.0. 17.0. 17.5. 18.0 . 19.0 . 19.5. 20.0, 20.5 . .. 0. ...0. ... 1. ...4. ...7, ...8. . 10 .11. . 12. . 14. . 16. . 18. . 18 . 18. . 19. .20. .20. .21. O .0 1 .5 4 ,0 7 5 8 .0 5 O o o o 5 .0 O .0 .0 .0 .0 1 5 4 .0 6 5 8 11 13. 5 16. 5 19. 5 20. 21. 5 21. 22 . 20 20 21 21. 22. 22. 22. 23. 0. .0 0. .0 .0 .0 ~1 5 6 5 10 .5 13 .5 15. 5 17 .5 19 O 21 .5 22. S 21. O 22. 5 23. 23. 23. 5 24. 5 24 .0 O .0 .0 2 .5 8 5 12 5 15 O 17 .0 19 .0 20 5 22 23 23 5 23 5 24 24 24 5 24. 25 5 26, ,0 .0 O .0 4 .5 11 5 15 .5 18. 5 20. 5 21. 23 5 24 5 25 5 25 5 25 5 25 25 25 5 25 5 26 26 27 7 5 16 5 20 5 22 .0 24. O 25, 5 26. 26. .0 27. 28, .5 27, 26. ,0 27 ,5 27. .5 26. .5 26. .0 27. 5 28. 28. .0 18 .5 25 .0 27. .0 28 ,5 29 .0 30 ,0 30. 30 5 30 5 30. O 30. 29 5 28 28 28. 5 28 5 28. 28. 29. 29. .0 52.5 .0 42.5 5 39.0 .5 37.0 .5 36.0 35.5 35.0 5 34.5 5 34.5 5 34.0 31.5 O 310 5 30.5 5 30.0 5 29.5 29.5 29.5 5 30.0 30.5 5 31.0 •Sisältää opintorahan vero-osuuden, koska opintoraliasta ei suoriteta ennakonpidätystä. ta. muita heidän kannattaa harkita milloin kesätukea käyttävät. He voivat saada nimittäin tukea vielä seitsemännen vuotien kesälle, mikäli eivät ole edellisenä kesänä koko kesälle tukea nostaneet. Yhden opintovuoden aikana voidaan tukea kuitenkin myöntää vain 12 kuukaudelle, joten jokainen kuudentena opiskelukesänä käytetty tukikuukausi syö siis käytännössä seitsemännen opintotukivuoden kesätukikuukausia. Asumistuet kesällä Yleistä asumistukea ei kesätöiden ajaksi voi katkaista, ja opiskelijalla aiempien satunnaistenkin tulojen perusteella arvioidaan vuositarkastuksen yhteydessä seuraavan tukikauden tuloja, joten kesätöillä voi olla merkitystä yleisen asumistuen suuruuteen ratkaisevasti. Opintotuen asumislisää voi saada kesälle, vaikkei opintorahaa nostaisikaan, mutta kaksi opintoviikkoa asumislisäkuukautta kohdenkin on vähintään suoritettava. Asumislisässä on myös samat tulorajat kuin opintorahassa, mutta asumislisänkin voi aina halutessaan peruuttaa kuukausilta, joilla tulot olisivat lukukauden keskimääräisiä tuloja ajatellen liian suuret. Jos on kesällä poissa Jyväskylästä ja harkitsee asunnosta luopumista, niin kannattaa muistaa, että syksyllä asunnon saanti Jyväskylässä voi olla kiven alla ainakin kannattaa alkaa metsästää sitä jo hyvissä ajoin elokuussa. Toimeentulotuki Opiskelijoiden voi olla hyvin vaikeaa saada toimeentulotukea, mutta kaikkia kansalaisia pitäisi jo perustuslain mukaan kohdella tasavertaisesti lain edessä. Jos kesällä ei pysty opiskelemaan ja sen pystyy todistamaan eikä saa töitä, niin on periaatteessa oikeutettu toimeentulotukeen oleskelupaikkakunnallaan. Toimeentulon minimi Jyväskylässä on 2031 markkaa, joten tulottomalle opiskelijallekaan ei saisi myöntää vain 1540 markkaa vain sillä perusteella, että tuleehan sillä summalla talvellakin toimeen. Näin on kuitenkin menetelty ja toimeentulotukea myönnetty muutenkin opiskelijalle hyvin kitsaasti, joten ongelmatapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriin. Verotus Opintotuesta ei suoriteta ennakonpidätystä, joten nostetun opintotuen määrä vaikuttaa työtulojen ohella veroprosentin suuruuteen. Veroprosentin muodostumista selvittää ohessa oleva taulukko, joka perustuu Espoon veroäyriin, joka on alempi kuin Jyväskylän. Jos taulukkoa katsellessasi huomaat veroprosenttisi olevan nykyisessä verokortissasi aivan keturallaan, niin laske jo kotona valmiiksi, monelle kuukaudelle opintotukea aiot vuoden aikana nostaa, paljonko kaikkiaan tulet vuoden aikana hankkimaan, ja paljonko olet nykyisellä verokortillasi jo tuloja hankkinut. Marssi sitten verotoimistoon näiden tietojesi kanssa, niin saat oikean ennakonpidätysprosentin. Mätkyjä ei kannata hankkia, sillä niitä ei esimerkiksi sossu maksa, niihin ei myönnetä lykkäystä verotoimiston puolelta ja niistä peritään nykyisin myös korkoa. Jyväskylän verotoimistossa palvellaan kaikkien kuntien opiskelijaasiakkaita ja muutoksen voi hakea myös puhelimitse numeroista 330 0350, 330 0351 ja 330 0355. Mitä jää käteen Sitä sietääkin jo sitten pohtia, milloin kannattaa opiskella kesällä, milloin mennä töihin. Hankituista tuloista saattaa käytännössä tukien pienenemisen ja veroprosentin nousun vuoksi jäädä käteen yllättävän vähän. Toisaalta useilla aloilla valmistuminen 55 tukikuukauden puitteissa tekee ilman kesäkuukausiakin tiukkaa. Järjestelmä ei ole yksiselitteinen. Perustelemaan tuskin kukaan nykyistä opiskelijan toimeentulotukijärjestelmää pystyy, mutta ongelmissa voi esimerkiksi yo-kunnan sosiaalisihteeri olla avuksi. Kannattaa toimia oikein, ettei Iltasanomat pääse taas kirjoittamaan hyvin tuettujen opiskelijoiden huijanneen miljoonia valtiolta sehän on tosi helppoa, kuten tämäkin juttu osoittaa. M A T T I M Ä K I N E N JYYn sosiaalisihteeri
• Jyväskylän Ylioppilaslehti Miltä yksi o p i n t o v i i k k o näyttää o p i s k e l i j a n k a l e n t e r i s s a ? Kalenterinarkomaani katsoo aikatauluun, kiireetön suunnistaa muistinsa mukaan Aika on rahaa, väittää vanha sananlasku. Höpö höpö. Opiskelijan kukkaro ei paljoa pullistele, vaikka opiskelijan arki täyttyykin kaikenlaisista opintokiireistä ja muista menoista. Toisten opiskelijoiden kalenterit vilisevät niin paljon merkintöjä, että laiskemmat tentissä kävijät ihan punastuvat niiden rinnalla. Toiset opiskelijat tuntuvat luottavan muistiinsa ja jättävät kalenteriinsa merkinnät vain väkinäisimmistä menoista niin, että tyhjän paikan kammosta kärsivä saisi kohtauksen tyhjien kalenteriaukeamien ääressä. Mitä opiskelijan kalenterista oikeastaan löytyi opintoviikolla 16? Opiskelijapoliitikko rientää kokouksissa Suomen kielen opiskelija Saija Kyllönen on vaihtanut perinteisen yliopistokalenterin kunnalliskalenteriin. Hän luonnehtii oman kalenterinsa sisältöä 'liian täydeksi'. Jyy-akiivisti Kyllönen osallisiini opiskelijapolitiikan tekemiseen niin. että kalenteri näyttää täyttyvän erilaisista kokouksista ja matkustamisesta. Kalenteri kertoo, että Kyllösen kohdalla viikko 16 alkaa maanantaina soitolla hammasklinikaJle kello yhdeksän. Sen jälkeen hän työskenteli ryhmätyön parissa. Maanantai-illana Kyllönen ajoi koliinsa Kärsämäelle osallistuakseen kunnanvaltuuston kokoukseen kello 19. r"T"\* istaina opiskelija Kyllönen Ä. Xajoi lakaisin Jyväskylään kello kahdeksan aamulla. Kello 11 alkoivat Tourulassa puheviestinnän oppitunnit. Iltapäivällä Kyllönen meni ylioppilastalolle syömään ja jatkoi luon jälkeen ryhmätyötä. Keskiviikkona Kyllönen jatkoi aamulla ryhmätyötä, jonka parissa vierähti koko päivä. Keskiviikkoiltaa hän vietti Viiniä ja runoja -bileissä Rentukassa. Torstaiaamun menoja Kyllönen ei muistakaan, mutta iltapäivällä hän osallistui kello 14 Palloliiton kokoukseen ja kello 16 Edustajiston kokoukseen T ^ rjantaina Kyllönen ajoi J T ^ K ä r s ä m ä e l l e aamulla ja iltapäivällä hän kirjoitti ryhmätyötä. Lauantaina ohjelmassa oli hautajaiset kello I I ja matkustaminen takaisin Jyväskylään. Sunnuntai kului jälleen ryhmätyön merkeissä. "Se oli tavallinen viikko, ehkä lavallista enemmän matkustamista. En selviäisi ilman kalenteria. Ilmeisesti elämä olisi helpompaa ilman sitä. mutta kalenteriin tulee riippuvuussuhde. Minulle kalenteri on kuitenkin enemmän sihteeri kuin almanakka". kertoo Kyllönen ja rientää seuraavaan menoon. Suomen kielen opiskelijan, jyy-aklivisli Soija Kyllösen kalenteri kertoo kokouksista ja matkustamisesta. Liikuntatieteilijä urheilee, urheilee... Liikunnanopettajaksi ensimmäistä vuottaan opiskeleva H a n n a 1'ullola istuu kahvilla kalenterikuvaansa sopivasti verkkarit päällä. Liikuntatieteilijän kalenteri täyttyy nimensä mukaan pääasiassa urheilusta ja siihen liittyvistä opinnoista. Kalenteri kertoo Pullolan opintoviikon käynnistyvän maanantaina kello 14 viestinnän perusteet -luennolla. Kello 16 hänen olisi pitänyt osallistua liikuntakulttuurin historian luennolle, mutta tuon ajan Pullola vietti uintiharjoituksissa. Tiistaiaamun herätysjuhlaksi kalenteri mainostaa liikeoppia kello kahdeksan. Pullolan päivä käynnistyi kuitenkin telinevoimistelulla kello K). Tiistai jatkuu voimistelulla kello 11 ja uinnilla kello 14. Keskiviikkoaamun liikeopin Pullola missasi ja aloitti päivän kalenterin mukaan kello 12 viestinnän perusteet -luennolla. Kuntosalin vuoro oli kello 14, Keskiviikon iltamenoja ei löydy kalenterista. vaikka Pullolan ilta vierähti Dominossa. H P i rstaiaamup piristykseksi X V J k a l e n t e r i ilmoittaa englannin kurssista kello kahdeksan, jonka jälkeen Pullola keskittyi viestinnän tehtävään ystävänsä kanssa. Perjantaina kalenterissa ei lue mitään ja Pullolan päivä sujui juoksemisen ja lukemisen merkeissä. Lauantain ja sunnuntain ohjelma on vapaa, joten liikuntatieteilijä suuntaa pyöräilemisen ja juoksemisen pariin. Huh huh. "Kalenteri on minulle olennainen työkalu. Yleensä se on aika täysi eikä kerkeä paljon tenttiin lukemaan". kenoo Pullola. Aikataulu ei riitä kaikille opinnoille Biologian ensimmäisen vuoden opiskelija Henri Nordlund on tehnyt kalenteristaan pienen tilaihmeen. OpinFysilkan opiskelija Petri Helander työskentelee ilman liettyä aikataulua. Hiinen kalenlehaan komistaa autius. Tiistain kalenteripäivä helpottaa hieman. Nordlund aloittaa päivän kello 8 kemian labralla. Iltapäivän ratoksi kalenteri tarjoaa kaksi oppituntia solubiologiaa. Keskiviikkona kemian labra avaa päivän kello I 1-14. josta Nordlundin jatkaa tilastotieteen luennolle kello 14-16. Illan kruunaa molekyylibiologian oppitunnit kello 16-19. r T ^ r » rsiaipäivänä kalenteri helX. v ^ p o l l a a : kemian labra kello 8-11. Perjantain ohjelmasta löytyy vielä tilastotieteen tentti kello 12 ja molekyylibiologiaa kello 16-19. Viikonloppu menee hieman lukiessa ja opiskelijaelämän parissa. Mattilanniemen VVilhelmiinan aulassa istuskelee rauhallisen oloinen opiskelija P e t r i Helander. Kolmatta vuotta fysiikkaa opiskeleva Helander avaa kalenterinsa lähes ylpein otiein. Siinä se on. Kalenteriviikko 16 anv mottaa tyhjyyttä, mutta Helander paljastaa tehneensä tuolla viikolla opiptokursseihin liittyviä töitä. Hän luonnehtii opintotöitään 'fysikaalisten Imiöiden mittauksiksi'. Hän sanoo olevansa kiireetön, koska opinnot eivät vaadi mitään tiettyä aikataulua. "En tee töitäni kalenterin mukaani. Minulle riittää, että katson kalentei a kerran viikossa. Toimin muistin varassa ja aika menee ilman kalenterinkin". puolustautuu Helander kalent rinarkonianiaa vastaan. Mattilanniemen käytävillä vilahtaa opiskelijoita salkku kädessä: hei lila on kuitenkin niin kiire, etteivät he jouda kertomaan aikataulustaan. T E K S T I : R I S T O L Ö F K U V A T : R I I T T A C H A N Biologian opiskelijan Henri Nordlundin aikataulusta löytyy mistä valita. Kalenteri tarjoaa reippaasti päällekkäisiä opintoja. toja riittäisi jakaa toisellekin opiskelijalle. Nordlundin mukaan hänen kalenteristaan löytyy 'sikana kaikkea päällekkäin". Hän pitää kalenteriohjelmaansa kuitenkin sopivana: siitä voi valita vapaasti, mille luennolle haluaa itse mennä. Nordlundin opintoviikko käynnistyy maanantaina kello 8.30 kemian demoilla, josta päivä jatkuu suoraan kemian labraan kello 10-13. Tilastotieteen luento odottaa Nordlundia kello 14-16. jonka jälkeen kalenterista löytyy kolmenlaista ohjelmaa päällekkäin: tilastotieteen demot, solubiologiaa ja molekyylibiologiaa kello 16-19.
• Kirjaston J os aikoo päästä heti aamulla työskentelemään yliopiston pääkirjaston tietokoneille. ei saa olla ainakaan aamuuninen vaan mieluummin vikkelä jaloistaan. riittävän röyhkeä sekä kylmäverinen taktikko. Aina sekään ei riitä. sillä joskus kilpailussa menestyminen edellyttää myös onnettaren suosioon pääsemistä. Niin kuin keskiviikkona 24. huhtikuuta. Tavalliseen tapaan olivat ensimmäiset. kauempana kaupungista asuvien opiskelijoiden kellot sinäkin aamuna herättäneet jo kuuden jälkeen. Muutenkin kaikki sujui normaalisti, kummallekin lähtöpaikalle (kirjaston pää-ja sivusisäänkäynnitt alkoi ilmestyä ihmisiä heti puoli kahdeksan tienoilla. Kun lähtölaukaukseen oli hieman yli kymmenen minuuttia alkoi jännitys kohota selvästi. Nyt osanottajia oli ilmaantunut paikalle niin runsaasti, etteivät kaikki halukkaat pääsisi parhaimille ja halutuimmille työpisteille kukaan ei lausunut sitä ääneen, mutta" kaikki ymmärsivät tilanteen: tänäänkin jotkut joutuisivat pettymään ja odottamaan mahdollisesti vapautuvia koneita. Kohtalo puuttuu peliin Kello 7.55 kilpailijat odottivat malttamattomina ovien aukeamista, verryttelivät huomaamattomasti lihaksiaan sekä kertasivat vielä hiljaa mielessään taktiikkaa ja reittivalintoja. Mutta samalla tapahtuikin jotain odottamatonta, sillä Klo 7:48: Lähtöjärjestys alkaa muotoutua... i i .. JANHAN PELAA JO KUUDENSISSA TAI YHDEKSÄNSISSÄ MM-KISOISSAAN." Minkähänlaisiin veritekoihin sitä suomalaismies ajautuisikaan Jussina, ellei huhti-toukokuun vaihteessa saisi purkaa aggressioitaan jääkiekon MM-kisalähetysten äärellä. Toki Leijonillekin on saanut kiroilla (Arto Ruotanen. me muistamme vielä Moskovan 1986). mutta parasta tv-kisoissa ovat ehdottomasti selostajat ja heidän ruotimisensa ne kun eivät ymmärrä koko lajista yhtään mitään, niin kuin eivät mistään muistakaan lajeista. Aijai, silmä ja korvat tarkkana me taas odotamme ottelun huippuhetkiä. selostajaparan takelteluja tai peräti asiavirheitä, jotta pääsemme lausumaan salamannopeita korjauksiamme ja solvauksiamme. Maallikoitten, asiaan vihkiytymättömien kuulen siellä ääneen ihmettelevän, että minkälaista nautintoa voi ihminen tuollaisesta saada, ja minä yritän vastata: "Suunnattoman suurta!" Toinen Aijai: Kanada Cup 1991 Juha Jokisen seurassa, sitäkään emme voi unohtaa. Nythän se penteleen PTV otti ja meni häviämään tarjouskilpailun televisiointi-oikeuksista ja monta kertaa on tullut ikävä Anssia, kun joutuu mikroskoopilla etsimään huomautettavaa sen pirun Mertarannan työstä. YLE! Antakaa meille edes hiukan enemmän aina yhtä luotettavan tökeröä Bubi Walleniusta. Viime keväänä oli hiukan aurinkoisempaa, kun saimme Kummeli-Keskisen kisastudiot, mutta se on kehittynyt. Kertaan vielä: "Wastuuta Walleniukselle!" Ja vielä tämän kevään kuuma vihje lajitovereilleni (henkilökohtaisesti toimivaksi testattu): Unohtakaa televisio, seuratkaa pelit radiosta. Kuvan katsominen ei vie huomiota liian kauaksi tärkeimmästä, ja lisäksi paikallisradioille selostavasta J-P Jalosta saa irti melkein yhtä paljon hupia kuin itse Anssista. P E T R I H E I K K I N E N n Porvari el nuku vieläkään huonosti. Ka^J Gnydenius Helsingin Sanomien NYT-viikkoliitteessä 26.4. ... Klo 7.55: Tänä aamuna onni suosi sivuoven valinneita. eräs kirjaston kahvion työntekijä tuli ulos sivusisäänkäynnistä. Siellä odotelleet eivät kaihtaneet tarttua tilaisuuteen ja livahtivat samalla ovenavauksella etuajassa sisään. Ja pääovella kiroiltiin. He saivat seurata tuota ensimmäistä lähtöä sivullisina, eikä nopea ryntäys sivustalle enää pelastanut tilannetta. sillä ovi ehti jälleen naksahtaa lukkoon. Pettynyt joukkio kiiruhti takaisin pääportille. Ne olivat pitkiä minuutteja, mutta tasan kello kahdeksan ovet vihdoin aukenivat. Tilanne oli kuitenkin menetetty, sillä enää muutama PC oli vapaana varaslähdön jäljiltä. Niinpä tämän '"virallisen" lähdön ilmapiiri oli lannistunut ja hieman epätoivoinenkin. Yritys oli väkinäistä. eikä normaaleina kaikille tasapuolisina aamuina nähtävää hurmoshenkisyyttä päässyt syntymään. Viidakon laki oli lannistanut pullamössösukupolven. Mitä nyt? Kaksi minuuttia yli kahdeksan kaikki PC-koneet olivat käytössä, mutta mitä ihmettä tapahtuikaan kello 8.12: Sivuovesta saapui kaikessa rauhassa. Mitä kuuluu MarjaLeenaa? vihellellen, hymyilevä mieshenkilö. Hän oli se sama. joka muiden rynnätessä sisälle jäi nauttimaan kirpeän kevätaamun, kiireettömyyden ja amerikkalaistyyppisen filtterisavukkeen lyömättömästä yhdistelmästä. Hän tervehti iloisesti vahtimestaria, kapusi portaita toiseen kerrokseen, avasi salkkunsa ja asettui töihin. Hänellä oli peräti valinnan varaa, sillä ketään muita Macintoshkäyttäjiä ei vieläkään ollut näkyvissä. T E K S T I : P E T R I H E I K K I N E N K U V A T : R I I T T A C H A N Robin Hood ja työläisten juhla VAPUSSA tiivistyy hetkellinen työstä vapautumisen riemu. Hetkellisen ilon teeskentelyn jälkeen jaksaa puurtaa aina juhannukseen, pakollisen hauskanpidon toiseen hulluuteen saakka. NÄIDEN KAHDEN työhulluuden kääntöpuolen ilmentymän jälkeen tulee krapula. Jos laskee mukaan työllisyyskoulutettavat. tukityöllistetyt ja työttömyyseläkeläiset, niin Suomessa on työttömiä noin 650 000 -700 000. Useimmilla on perheenjäseniä ja sukulaisia, joten työttömyys koskettaa noin paria miljoonaa suomalaista. LUULISI, että pari miljoonaa äänestäjää kiinnostaisi puolueita. Paavo Lipposen hallitus kuitenkin askartelee juuri näiden ihmisten etujen kimpussa. Paavo Haavikon eräässä kuunnelmassa pohditaan pitkään sitä perustuslain pykälää, että "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle". Pykälää voi tulkita myös kirjaimellisesti siten, että "kuuluminen" viittaa pikemminkin korvien suuntaan kuin omistusoikeuteen. Valtiovallan omistavat nykyisin markkinavoimat, jotka vaeltavat Aleksanterinkatua töihinsä. Niiden käsityksen mukaisesti "julkista sektoria" on pienennettävä. Käsitys "julkisesta sektorista" on omituinen: ikään kuin mitä moninaisimmat instituutiot kuten kunnat, sairaalat, yliopistot, kansaneläkelaitos ym. olisivat joku viipale todellisuudesta. Työttömien mielenosoitukset pitäisi järjestääkin Aleksanterinkadulla eikä Eduskuntatalolla tai Senaatintorilla. IDEOLOGIA valtion pahuudesta tuli huonoon aikaan. Kun tuotanto ei enää tarvitse kaikkia ihmisiä, päättäjät ovat saaneet poliittisen version hullun lehmän taudista: he luulevat että köyhät eivät tarvitse rahaa. Juuri nyt pitäisi tehdä päinvastoin kuin mitä Mauno Koivisto sanoo: nostaa veroja, tunkea rahaa köyhien taskuihin ja katsoa mitä tapahtuu. Nyt ei tarvita Moosesta vaan Robin Hoodia. Oppositiosta ei ainakaan löydy apua. Vapun alla Esko Aho julisti tavoitteekseen "työn Suomen". Siinäpä uusi Nottinghamin sheriffi! ON PÖYRISTYTTÄVÄÄ vaatia rakennemuutosta. Sillä tarkoitetaan vain sosiaaliturvan heikennyksiä ja verojen alentamista. Massatyöttömyys osoittaa juuri, että "rakenteet" eli toimintatavat ovat muuttuneet. Teollisuus ja palveluiden tuotanto eivät tarvitse kaikkia ja edessä avautuisi leppoisa runsaan vapaan ajan valtakunta työhelvetin sijasta. OLEN PESSIMISTI. Uuden Seelannin tiestä tulee meidänkin Via Dolorosamme. J O U N I V A U H K O N E N
• 7 Jukka Viitasaarella sävellyskonsertti Esiintyjiä Puhkupilleistä Let's Eppeliniin Kuortaneen torvisoittokunnassa musiikillisen uransa 25 vuotta sitten aloittanut Jukka Viitasaari pitää 15. toukokuuta sävellyskonsertin A-salilla ja Jazz Barissa. A-salilla soi puhallinmusiikki ja sen jälkeen iltamyöhällä Jazz Barissa kajahtaa rankempaa musiikkia. Viitasaari tunnetaan Let s Eppelin -yhtyeen kitaristina ja tuotteliaana puhallinmusiikin säveltäjänä. Keltinmäessä luokanopettajana työskentelevä Jukka Viitasaari muutti 15 vuotta sitten Pohjanmaan lakeuksilta Jyväskylään, ja on sille tielle jäänyt. Useimmat tuntevat hänet Jyväskylän Jimmy Pagenaja lllu Bändin kantavana voimana, mutta samalla hän on ollut tärkeä lenkki yliopiston puhallinorkesterin Puhkupillien nostamisessa suomalaisen puhallinmusiikin eliittiin. Viitasaaren monipuolisuus juontuu kansakouluaikoihin. jolloin hän liittyi torvisoittokuntaan sisuunnuttuaan opettajan loteamuksesta musiikin tunnilla. että "isä on totinen torvensoittaja ja poika ei osaa mitään". Rivisoittajana Puhkupilleissä vuonna 1984 aloittanut Viitasaari on ehtinyt olla taiteellisena johtajanakin. mutta on nyt siirtynyt orkesterin pääsäveltäjäksi ja henkiseksi johtajaksi. "Mäntysen Viitasaaren linja on ainutlaatuista suomalaisessa puhallinmusiikissa", kertoo Viitasaari hivenen ylpeyttä äänessään. Hänen teoksiaan oval julkaisseet useat kustantamot, ja ne ovat levinneet Pohjois-Amerikkaan asti. jossa niitä esittää Amerikan Poijat -seitsikko. Viitasaari haaveileekin yhteisestä levytysprojektista heidän kanssa. "Ilman yliopistoa Puhkupillit ei olisi päässyt nykyiseen asemaansa", kiittelee Viitasaari yliopiston tukea. Monille'akateemisille Puhkupillit on ollut luonteva tapa pitää yhteyttä yliopistoon opiskelujen jälkeen. Mutta Puhkupillit ei ole ollut Viitasaarelle mikään pelkkä rentouttava harrastus. Veljensä Markun kanssa hän on vaatinut muilla yhtä paljon kuin itseltäänkin vihaten "huinaalua". Viitasaari on Jyväskylässä säveltänyt vuodesta 1984 lähtien akateemiselle lllu Bändille ja vuodesta'1987 Puhkupilleille. Sävellämfnen ei ole ollut hänelle vaikeaa, ja koska marssimaailma on ollut vierasta, ovat hänen puhallinorkesteriteokset olleet tavanomaisesta poikkeavia. Viitasaaren säveltämismetodit oval kummallisia. Moni sävellys on saanut alkunsa kävellessä tai juostessa, tai juuri ennen nukahtamista. Häämarssiksi veljen häihin sävelletty Marssifanfaari n:o 2 syntyi Yliopistonkatua pitkin kävellen. Musiikki tärkeintä Asioiden tärkeysjärjestys on ollut Viitasaarelle selvillä j o pitkään. "Ensin musiikki ja sitten muut", hän määrittelee. Parhaimmillaan toista sataa keikkaa vuodessa työn ohessa vaatii melkoista asennetta. Let's Eppelin perustettiin keväällä 1990 yhtä keikkaa varten, jota Jylkkäri mainosti osuvasti: "70-luvun nuoret imitoimassa idoleitaan." Tämä Viitasaaren ja radiotoimittaja Jorma Hietamäen projekti riistäytyi kuitenkin käsistä, eikä loppua näy. Kuluneena talvena bändi on viettänyt paljon aikaa studiossa levynteossa ja keskittynyt oman materiaalin hiomiseen. Levyllä esiintyy myös kansanedustaja Veltto Virtanen, jonka puheosuus nauhoitettiin eduskuntatalossa! Viitasaari kertoo nauttivansa Virtasen musiikin soittamisesta, koska siinä on tunnetiloilla suuri merkitys ja koska Virtasen musiikille on tunnusomaista hypnoottisuus. Sävellyskonsertista toivuttuaan Jukka Viitasaari aikoo entistä enemmän keskittyä nuorisopuhallinmusiikin säveltämiseen ja Let's Eppeliniin. Baritonitorvikaan ei vielä jouda nurkkaan pölyttymään, toivottavasti. T E K S T I : S A M I P E K K A Y L I K O S K I K U V A : T I M O K U H A Monitaituri Jukka Viitasaari on sekä Let s Eppelinin kitaristi että tuottelias puhallinmusiikin säveltäjä. Venäläistä rulettia Jyväskylässä l u k i j a K iitän Harri Juntusia hänen rulettijutustaan (6/96) ja huolenpidostaan joka kohdistuu venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin opetukseen Jyväskylän yliopistossa. Meillä on paljon tietoa Venäjästä ja sen kulttuurista. Uusia tutkimusja opetusmenetelmiä kehitetään. Jyväskylässä aletaan ensi syksynä toteuttaa uutta russologian opinto-ohjelmaa, jossa Venäj ä t i e t ä m y k s e m m e on muokattu nykyajan vaatimusten tasolle. Eli Iloniemenkin vaatimuksia vastaavaksi. Toki tietoa ja tarvetta on muuallakin kuin Suomessa, e m m e k ä suinkaan aio hylkiä kansainvälisiä kontakteja, senkään uhalla, että jotkut muutkin keksisivät ryhtyä asiantuntijoiksi. Jyväskylässä järjestetään kansainvälinen Back to Russia -seminaari kesäkuussa, joka jatkuu myös Pietarissa. J untusen juttuun oli päässyt omituinen virhe. Siinä sanotaan, että Jyväskylän yliopiston venäjän kielen laitos on aikeissa irtisanoa kummankin natiiviopettajansa. Aikeet eivät ole laitoksen, jossa syntyperäisten tarpeellisuus kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin opetuksessa ymmärretään varsin hyvin. Kyse on valtion ja yliopiston säästökeinoista. Vierailevat opettajamme ovat määräaikaisissa toimissa, mikä on johtanut siihen, että näin on voitu taata nykymenetelmiin perustuva opetuksen t a s o j a elävät kontaktit siihen kielija kulttuurimaailmaan. jota opetamme ja tutkimme. Säästäjille määräaikaiset toimet ovat säästökohteita, vapaata riistaa. Venäjän kielen laitos ei siis ole aikeissa luopua syntyperäisistä opettajistaan, vaan luopujat löytyvät muualta. Toimettomiksi emme ole heittäytyneet. Kun "arvovaltaisten tahojen" retoriikka ei takaa opetuksen ja tutkimuksen resursseja. niin rahaa on löydettävä muualta. Ei kuitenkaan opiskelijoidemme kukkarosta. Venäjä-tietoa tarvitsevat voivat siitä maksaa. Me voimme myydä korkeatasoista tuotetta ja kehittää opetusta. Näin toimimme russologia-hankkeessa. Se tarjoaa mahdollisuuksia laitosten ja tiedekuntien rajat ylittävälle yhteistyölle. Eli vuosikymmenten aikainen haave kieltä osaavasta ja venäläistä kulttuuria tuntevasta asiantuntijasta näyttää vihdoinkin toteutuvan. Laitoksemme ei ole koskaan antanut alkeisopetusta. Paikkaamme tosin jokavuotisella täydennyskurssilla kouluopetuksen jättämiä aukkoja. Olen sitä mieltä, että venäjän alkeisopetusta tulisi saada myös yliopistossa esimerkiksi kielikeskuksessa. joka on sekin joutunut leikkausten kohteeksi. Osa ongelmista on korkeakoulujen ulkopuolella, nimittäin peruskoulussa, jossa venäjän opiskelu on vuosi vuodelta vähentynyt. "Arvovaltaisten tahojen" sana ei ole painanut tässäkään asiassa, vaikka rahaakin olisi löytynyt. Kieltä ei ole valittu eli kurjistuminen on aloitettu vapaaehtoisesti. K ansainvälisen huippuosaamisen pohja on tietysti intensiivisessä, nykyaikaisin menetelmin tapahtuvassa kielen ja kulttuurin opiskelussa, emmekä aio hyväksyä syntyperäisten opettajien irtisanomisia venäjän kielen laitoksella. Emme j ä ä kuitenkaan kädet ristissä odottamaan, että jostakin tulee rahaa, vaan otamme sitä siellä, missä sitä on tarjolla. Kehittäen. tutkien, opettaen, tuotteistaen. markkinoiden. Viimeiset sanai ovat tietysti kauhistuttavia filologin ja humanistin suussa, mutta pahempaa olisi j o s suostuisimme näkemään tieteen ja kulttuurin tulevaisuuden riippuvaisena köyhäinavusta tai katteettomista lupauksista. Vaikka kuka tietää, ehkä oman kulttuurimme perusta onkin niissä. Jos näin on, niin meillä on todella oppimista venäläisiltä. E R K K I P E U R A N E N peuranen @ campus.jyu.fi venäjän kieli ja kirjallisuus Iloisessa talossa ei paljon naureta • Kreetta Onkeli: Iloinen talo. WSOY 1996.148 s. T o m p e r i n perheen elämä ei mene putkeen Iloisessa talossa. Tai menee se — ryyppyputkeen. Pienen Ruutin isä kuolee. Äiti alkaa pörrätä Luhangan baarissa ja Jyväskylän Altavastaajassa. Ruut ja sisar Birge joutuvat risteilemään sijaiskodin, mummon sekä ränsistyneen kotitalon välillä, jossa ei ole edes sisävessaa. Kreetta Onkelin esikoinen kuvaa viitisentoista vuotta Ruutin elämää, jossa roolit menevät sekaisin. Ruut joutuu leikkimään huoltajaa, kun äiti ei siihen pysty. Ruut selviää kyllä ja kirjoittaa ylioppilaaksikin, mutta ainoa keino selviytyä näyttää olevan turtumus. "Aioin hankkia haudalle kiven. Mutta unohdin sen." Onkeli pitää kielensä tarkasti kurissa ja tykyttävän lyhyet lauseet leikkaavat fragmentteja. Toteava kieli rakentaa niin ahdistavan maailman, etten heti haluaisi palata sinne. Onkeli ei kuitenkaan tuomitse vaan pistää ark i r j a t vot uuteen järjestykseen. Iloisen talon maailmassa pieni lämpö on valtaisaa. "Kerran halusin barbin jonka sai vain Tammijärven talouskaupasta. Tulimme äidin kanssa kouluautossa Joutsasta ja äiti käski Histamiinia pysäyttämään auton siksi aikaa kun se haki minulle sen barbin." Iloisen talon liian hallittu teksti jättää jotkut henkilöt keskeneräisiksi. Ehkä kyse on siitä, että ihmiset ovat lukinneet kaiken piiloon. Välillä Kreetta Onkeli onnistuu kuitenkin tavoittamaan oikean elämän vakavuuden ja heti pinnan alla kuplivan huvittavuuden. "Joulun alla Keijo Matti kuolee. Pieni mökki puretaan ja Keij o Matin tekokäsi löytyy matkahuollon naulakosta." Iloinen talo on valmiin tuntuinen kirja, mutta ahdistusta on kuvattu ennenkin. Jokin viimeinen repäisy, roso Iloisesta lalosta puuttuu. Silli se kannattaa lukea ainakin jos kärsii liiallisesta kevätelämänilosta. V I L L E R A U V O L A
• 8 Kalle Könkkölän mukaan vammaisuus ei ole lääketieteellinen asia, vaan ihmisoikeusasia. Kalle Könkkölä ja Elämän oppitunnit Kalle Könkköfästä puhuttaessa on turha luetella hänen luottamustehtäviään, oppiarvojaan ja ammattinimikkeitään. Könkkölällä on niitä aivan liian paljon, tila ei riitä. Ja mikä tärkeämpää, hän ei titteleistä piittaa. Oleellisempaa ovat teot ja eletty elämä. Kalle Könkkölän 46 elinvuoteen mahtuu paljon vammaiselämää ja vielä enemmän pelkkää elämää. Ja HYVÄÄ elämää. Kalle Könkkölä ei suoslu nimeämään, mikä yksittäinen asia vammaisilla on äärettömän hyvin tai huonosti Suomessa vuonna 1996. Hän korostaa, että Suomi ei ole äärimmäisyyksien maa. "Kokonaisuutena tämä ei ole huono maa. Mutta on harhakuva, että Suomi olisi jonkinlainen vammaisten paratiisi. Vammaiset eristetään vieläkin liikaa muista ihmisistä. Heitä on liian vähän tavallisissa kouluissa ja työmarkkinoilla", Könkkölä sanoo. Kalle Könkkölä on asunut lähes koko elämänsä pääkaupunkiseudulla, mutta koulunkäyntinsä hän aloitti Äänekoskella Keskisuomessa 1950-luvun puolivälissä. "Onneksi", toteaa Könkkölä istuessaan Jyväskylän yliopiston kirjaston kahvilassa. Kyseessä ei ole kohteliaisuus periferian asukkaille. Äänekoskella pikku-Kalle pantiin tavalliseen kouluun. "Sitä tuskin olisi tapahtunut Helsingissä noihin aikoihin. Äänekoskella oli hyvin tervejärkisiä opettajia. Mitä suurempi paikkakunta, sen vähemmän tervejärkisiä opettajia. Maaseudulla vammaiset pääsevät helpommin tavalliseen kouluun". Könkkölä selvittää ja antaa ymmärtää, että niin asian kuuluu ollakin. Mitä lääketiede ei tiedä Kalle Könkkölä ei alistu avuttoman vaivaisen rooliin. Fyysistä apua hän tarvitsee lähes jatkuvasti, mutta sääliä ei tippaakaan. Kuoliaaksi ymmärtävät tädit ja sedät kuvottavat häntä. Hän ei myöskään suostu kaikkitietävän lääketieteen koe-eläimeksi. "Tottakai minun elämäni on lääketieteen ansiosta helpompaa, en minä sitä sinänsä vastusta. Onhan se minutkin pitänyt hengissä. Mutta itse vammaisuus ei ole lääketieteellinen asia, vaan ihmisoikeusasia", Könkkölä selvittää. Könkkölä korostaa, että lääketieteen peruslähtökohta on väärä: miksi pyritään siihen, että vammaiset pitäisi väkisin "parantaa" ja vammaisten syntyminen estää? "Rahaa syydetään tutkimukseen aivan tarpeeksi. Sen sijaan pitäisi pohtia, miten itse vammaisten ihmisten elämää voitaisiin parantaa ja helpottaa." Entä lääkärikunnan suhtautuminen? "On kymmenen vuotta siitä, kun ensimmäinen lääkäri tajusi, että tukehtumisen tunne voi olla minusta epämiellyttävä", Könkkölä naurahtaa ja viittaa kuoleman jatkuvaan läsnäoloon elämässään. Hengityskone on ollut seurana 25 vuotta. Asenteellista? Alusiaessaan täydennyskoulutuskeskuksen seminaarissa Kalle Könkkölä korosti useaan otteeseen, kuinka tärkeää vammaisten on osallistua kaikkeen mitä yhteiskunnassa tapahtuu. "Mitä enemmän vammaisia arkipäiväisessä elämänmenossa näkyy ja toimii sitä parempi kaikille", hän painotti. "Tämä muutos tulee hitaammin kuin toivon, mutta se tulee väistämättä." Vanhat asenteet voivat olla yllättävän sitkeässä. Meillä kaikilla on parantamisen varaa. Alustuksensa jälkeen Kalle Könkkölä lähti Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikalle esittelemään uutta kirjaansa. Hän tarjosi haastattelijalle kyytiä invataksissa. "Saat samalla vähän tuntumaa invataksilla liikkumiseen", hän yllytti. Hyväksyin tarjouksen ja lisäsin, että olen ollut monesti invataksin kyydissä. "Olen ollut vammaisten ohjaajana kursseilla". sanoin. Könkkölä virnisti minulle takaisin. "Ai, mihin sinä niitä olet ohjannut", hän kysyi. Takeltelin jotain vastaukseksi, kunnes tajusin repliikkini järjettömyyden. Omaan nilkkaan osui. Myönnetään. Takaisin koulun penkille. Siis elämänkoulun. TEKSTI JA KUVA: JUKKA YLI-LASSILA Juurikasvua odotellessa: kuka tahansa voi olla M uinaisessa Egypti'--•'• käytettiin vaalennusaineita kasvojen j ; lion valkaisuun. Vaalea väri kalliina ja vaikeaa» saatavana hankintana merkitsi yläluokkaisuutta ia jumalallisuutta. Valkeus oli vertaus kantajana puhtaudesta ja moitteettomuudesta. Tosin an»os lyijyä iholla osoitti kantajansa erikoislaadun muutenkin, sillä lyijymyrkytys tappoi valkeita kaunottaria (miehiä ei valkaistu tuolloin) ennenaikaisesti. Valkoisuus korreloi legendoitumista: väri vei hengen ja teki nuorista kaunokaisista koironnan kohteita. Vitinuorina mystisesti kuolleille tehtiin jopa ylistyslauluja. Nykyisin kenenkään blondiksi aikovan ei tarvitse tehdä kohtuuttomia uhrauksia ollakseen vaaleampi, jos kyse on pelkästään hiusten vaaleudesta. Kampaaja loihtii helposti valkoisen hiuspehkon. Myös peruukkhalikoimat pullottavat hyviä valkoisuuksia ja teatterin pellemaskilla saa tilapäisesti tarvittavan maitoiset kasvot, jos uskaltaa olla maitonaama, T oista on silloin, jos kandidaatti on päättänyt. ettei kevyt ii n ja enää riitä: Michael Jackson -tyyppinen "laikkujen kautta voittoon ja valkoiseksi hinnalla millä hyvänsä'' maksaa monta markkaa ja saattaa vaikuttaa lääketieteellisesi i ja eettisestikin arveluttavalta. Pakonomainen valkoisuusmania frhpfiKöT valkoisuuden yliarvostusta. mikä taas ei ole ainakaan väriopilla perusteltu, sillä useimpien'värioppien mukaan valkoinen ei ole edes väri! Niin sanotut kompuuttei ivärianalyytikot voivat muuttaa kampaajan tuolilla istuvan asiakkaan hiusten väriä virtuaalisesti tietokoneen yhdellä mapillisella, jos kandidaatin rohkeus ei riitä kemialliseen muuttumiseen Tämä heikkohermoisten blondausmenetelmä lienee yhä suositumpaa tulevaisuudessa siisteytensä ja nopeutensa takia. Visuaalisesti ajatellen ja erityisesti naistenlehtien kirjoitusten mukaan blondaaminen tuo nenän ja silmät paremmin esille. Jos joskus näette loistavan nenän valkaistussa päässä, tiedätte, että kyseisen nenän omistaja on lukenut tarkkaan lehtensä. Joku on perustellut vaalennustaan sillä, että hän tällä teolla aiheuttaa keskimääräisestä hiuslenvärisUt poikkeavan vaalean pisteen katukuvassa eli herättää uudella ta\ alla huomiota. J a totta on. eitä shokeeraava \alkoisiras huomataan aina. paitsi M o s k o v a s s a . kosk:i siellä liian .'tuoni on blondi. Efekti perustuu näemmä ilmiön harvinaisuuteen. Y leisten mielikuvien mukaan blondaus myös häivyttää persoonallisuutta ja älyä. Blondatttt henkilö nähdään joidenkin mielikuvien mukaan halpana ja tyhmänä näytteille aseteltuna, seksuaalisena viettiolentona. Ajatellaan nyt vaikka hlrmdatHKi Matti Nskästä, niin teoria romuttuu. ainakin seksin osalta. Kysyä kriittisesti: jospa blondi onkin erityisen rohkea ja voimakas, silla hän asettuu uhmakkaas kotoisesti kestämään biondimielikovaa koh!.!.!\ at älyepäilyksei ja ennakkoluulot ' Missrhcrtkifft'Carmen MJfkTnen perusteli muutostaan brunetteksi sillä, että hänen puheitaan oiettaisiin enemmän vakavasti värinvaihdon jälkeen. Tämä uskomusarvo lienee yleinen; blondivitsitkin sen todistavat. Neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan Otsikon ajatus on peräisin 1900-luvun suomalaisesta aapisesta ja kertoo kansamme väriarvostuksista omaa kieltään. On syytä ottaa vakavasti yhteiskunnassamme vellova "vaalea vai tumma" missikeskustelu. Näissä mielipiteenvaihdoissa on tullut esille sellaista, jota ei voi enää liittää alussa käsiteltyyn vapaaehtoiseen iloiseen valkoisuuteen. Jos valkoisuudesta tulee pakko, tarkoittaa se sitä. ettei enää suvaita muula väriä. Liian moni kansalaisistamme on ehtinyt ilmoittaa tunnustavansa vain valkoisia väriä eli loukata iloista värillisyyttä. Ja sehän ei taas käy ainakaan jalon ja eettisesti kunnollisen blondin pirtaan sitten millään! M I N N A L A U K K A N E N K U V A T : R I I T T A C H A N (kirnusta K un aloitin aikoinaan suorittamaan naisopintoja tunsin, että tieteellä oli ensi kertaa minulle jotakin henkilökohtaista sanottavaa ja juuri minun elämääni koskettavaa. Tällaisen uuden näkökulman avautuminen innosti minut kirjoittamaan hyvin henkilökohtaisen gradun, jossa tarkastelin omaa raskausja synnytyskokemustani kulttuurisesti määritellyn inhimillisen reproduktion kentällä. Keskeisellä sijalla naistutkimuksessa onkin kulttuurisesti määritellyn kirjoittaminen auki henkilökohtaisen kautta. Oivallus, joka aikoinaan kenties pelasti minut keskenjääneiden opintojen uhalta. Naistutkimusta on opiskeltu Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1989 lähtien. Syksyllä 1995 alkanut naistutkimuksen cum laude -opintokokonaisuus luotiin siksi, että opiskelijat kyselivät mahdollisuutta suorittaa naistutkimuksen opintoja pitemmälle. Miksikäs ei. todettiin ja nyt noin viitisentoista opiskelijaa on aloittanut naistutkimuksen cumun. kertoo YL Marja Kaskisaari. Naistopintojen vastuulaitoksena toimii yhteiskuntatieteiden ja filosotian laitoksen yhteiskuntapolitiikan yksikkö. Approbatur opintokokonaisuus koostuu 15 opintoviikosta ja cum laude opintokokonaisuus 21-23 opintoviikosta. Näiden lisäksi on mahdollista suorittaa 5 opintoviikon laajuinen jatko-opintopaketti. Postmoderni ruumis aterioi Naisopinto-oppaan sivulla lehmä ja tyttö näyttävät toisilleen kieltä sähköistetyn aidan eri puolilta. Naistutkimuksessa tutkitaan muutakin kuin kieltä. Cum laudeen kuuluvassa seminaarissa seminaaritöiden aiheet liikkuvat naiskirjoituksesta alkoholija seksiriippuvuuksiin, musiikkivideoista irlantilaiseen feminismiin. Aiheiden valinta on omista mielenkiinnon kohteista kiinni. Monet cum lauden tekijöistä ovat gradun tai jatko-opintojen suorittajia. Otsikolla Kun äiti meitä hyvin ruokki on pureuduttu syömisen kulttuurihistoriaan; miten äidit ovat meitä ruokkineet ja mitä rituaaleja syömiseen liittyy. Naiset välittävät sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä ruoan kautta ja ongelmat perheessä usein kiteytyvät ruokaan ja ruoan tekemiseen, sanoo Marja Kaskisaari. Mistä muistuukin mieleeni siirtymiseni kasvissyöjäksi 17-vuotiaana; kuinka paljon siinä oli mukana kapinaa ruoan kautta välittyviä arvoja ja normeja kohtaan. Kenties kyse ei ollutkaan vain siitä, ettei eläimen tarvitse kuolla, jotta tulisin kylläiseksi vaan myös omasta itsenäistymisprosessistani. Sillä, että lihamureke ei enää kelvannutkaan ilmaisin omaa itsemääräämisoikeuttani; kukaan ei pakota minua pistämään sisälleni kuolleen eläimen lihaa. Sisätilani on minun! Teema, jota opiskelijat pyytävät jatkuvasti on Kaskisaaren mukaan muistelutyö. Otsikolla Naisten tilat ja tavarat onkin muisteltu yliassistentti Leena Eräsaaren mukaan elämää jäsentävien tärkeiden esineiden ja tilojen merkityksellisyyttä. Ryhmän jäsenet esittelevät muille ryhmäläisille itselleen tärkeitä tiloja (koti, työpaikka) sekä mukanaan kantamia tärkeitä tavaroita. Postmoderni näyttäytyy teemana opiskelijoiden töissä etenkin kirjallisuusaiheissa liittyen keskusteluun jälkistrukturalismista. Ruumiillisuus kytkeytyy usein myös keskusteluun postmodernista. Mies-, naisvai sukupuolinäkökulma "Mitä enemmän feministisiin teorioihin nojautuvaa miestutkimusta tehdään sitä enemmän se pystyy keskustelemaan naistutkimuksen kanssa", on Marja Kaskisaaren näkökulma naisja miestutkimuksen suhteeseen. Vaikka miestutkimus on saanut vaikutteita naistutkimuksesta, miestutkimus ei halua tunnustaa juuriaan. Sen sijaan, että miestutkijat viittaisivat feministiseen keskusteluun, viitataan mieluummin muualle, esimerkiksi kulttuurintutkimukseen. Ihan hyvin voitaisiin kuitenkin jo puhua sukupuolijärjestelmien tutkimuksesta eikä erikseen miesja naistutkimuksesta. Miestutkimuskin reflektoi omien kokemusten kautta kulttuurista mallia mieheydestä. TEKSTI: M E R J A NIEMELÄ li
• 10 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KIITOKSET S y d ä m e l l i s e t k i i t o k s e t k a l k i l l e y l i o p p i l a s k u n t a a m u i s t a n e i l l e s e n v u o s l j u h l a p ä i v ä n ä 2 7 . m a a l i s k u u t a . A N T T I N U M M I P U H E E N J O H T A J A k i r j a K A M P U S K I R J A N U U T U U K S I A J O K I N E N E E V A : V Ä S Y N Y T Ä m M i t ä o n lopulta ä i t e y s ? M i l l a i n e n o n h y v ä äiti? V o i k o h y v ä äiti o l l a v ä s y n y t ? H E I N Ä M A A S A R A : E L E , T Y Y L I J A S U K U P U O L I N a i s e u s j a m i e h e y s o v a t t a p o j a olla o l e m a s s a j a s i t e n n e m y ö s o v a t alati m u u t t u v i a e l ä m ä n r a k e n t e i t a . K O I V U N E N A N U & L I U E S R T Ö M M A R I E N N E : A V A I N S A N A T 1 a s k e l t a f e m i n i s t i s e e n t u t k i m u k s e e n . A s k e l l u s t a n a i s t u t k i m u k s e n k ä s i t e m e t s i k ö s s ä . K u i n k a t e o r i a t h y ö d y n t ä v ä t k ä s i t t e i s t ö ä j a m i t e n k ä s i t t e e t o h j a a v a t a j a t t e l u a ? OPISKELIJAN O M A KIRJAKAUPPA Uusi TAPA VIIHTYÄ Jyväskylä on saanut aivan uudenlaisen kohtaamisj a ajanviettopaikan. Tutustu ja ota omaksesi. L E O N A R D O B i s t r o • C a f e Hannikaisenkatu 27-29, 40100 Jyväskylä puh. (941) 217198 fox (941) 621) 769 PERINTEISESTI PRO GRADUT E D U L L I S E S T I N O P E A S T I * NSITOMO Rihto Ky A l a s i n k a t u 1-3, 4 3 2 J Y V Ä S K Y L Ä , P. ( 9 4 1 ) 6 7 6 3 5 « > * H Y V A N T E K E V Ä I S Y Y S K O N S E R m tiistaina 7.5. klo 19.00 Yliopiston päärakennus lipui 68.-14n. • ennakko: K u m p u K i r j a J» Airon musiikki •k Eija Koriseva •k Katri-Helena j a Teppo Koski * Pentatones * Albert Jatsi solisteina Taina Reponen j a A r i m o Johanson * Juha Malmivaara säestäjinä Aleksandr Bagdasarov + Bosnialaislasten kansantanssiryhmä * Puhknpillit Järjestäjät: Jyväskylän Lyseon tukia ja Jyväskylän Yliopiston ylioppilaskunta fonsemta orat tukeneet: Jyväskylä'* Yliopisto. Suomalainen kirjakauppa jo Keskisuomalainen. Konsertin suojelijana Elisabeth Rehu. LOBOTOMIA UflNSflNNflVnfiMÖ AREE ^ esittää ^ LAUANTAINA 6.5. klo 22.22 m 1X5 E & T h e WOLVES • LÄSKIBASSO & hoikkia poikia H ELLQiJoppeSalo& HOUSEGROUPT y h j l p ä ? ... ^^^m^s^m • DuoHELMlKyy **Z?*lluA Vtertll. l A l L L KOLMASTOISTA KUU ^ O t i ! * * p. 615 564 KESKIVIIKKONA 15.5. inijiTröMTVi\iLism\ LOPFlTXJlOMAJAlStT! TAOJMSP/lttEJÄtö/CO/UAN/ L O Z Z I Menu 6.-10.5.-96 Maanante/narNakkistroqanoffa. Pippurimakrillia ja juustoperunavuokaa, Kasvisrisottoa Tiistaina: Havaijin leike ja uuniperunoita, Pustan pihvi ja perunasosetta. Kanarisottoa, Pinaattikeittoa ja sämpylä Keskiviikkona; Jauhelihapizza, Kinkkusalaattia, Lohiperunalaatikkoa, Kasvisminestronekeittoa ja karjalanpiirakka Torstaina: Lihakasvispataa ja riisiä, Broilerpihvi ja appelsiinikastiketta, Höyrytettyjä kasviksia ja Bearnais-kastiketta, Paistettua siikaa ja tilliperunoita Perjantaina: Kalasnack'ia ja ranskanperunoita, Jauhelihakeittoa, Kasvistaco Menu 13.-17.5.-96 Maanantaina: Makaroonilaatikkoa, Seita pinaattikastikkeessa, Kuorrutettua kesäkurpitsaa, Wieninleike Tiistaina: Spagettia ja jauhelihakastiketta, Maksapihvi ja paistettua sipulia. Paistettua kirjolohta ja tar-tarkastiketta. Tomaatti-sipulipiirakkaa Keskiviikkona: Pannupihvi ja perunasosetta, Kalakeittoa, Kasvisrisottoa Torstaina: HELATORSTAI Perjantaina: Hampurilainen ja ranskanperunoita, Kalasalaattia, Chili con carne ja riisiä, Tomaattikeittoa ja sämpylä W I L H E L M H N A Menu 6.-10.5.-96 Maanantaina: Savuporokreppejä. Porsaansuikalepataa, Janssonin kiusausta, Kuorrutettuja tomaatteja Tiistaina: Kieviläinen broilerleike ja kermaperunaa, Valkosipulista uunimakkaraa ja perunasosetta, Katkarapukeittoa ja sämpylä. Kesäkurpitsa paistosta Keskiviikkona: Kirjolohiruukku, Lasagnettea, Jauhemaksapihvejä ja ruohosipulikastiketta, Juusto-kasviskeittoa Torstaina: Choronleike, Tonnikalacanneloneja, Nakkikeitttoa, Kiinalaista kasviswukkia ja riisiä Perjantaina: Texasin pihvi ja pekonipapuja, Kanaviilokkia ja riisiä, Tomaattikeittoa ja patonkia Menu 13.-17.5.-% Maanantaina: Täytettyjä herkkusieniä, Kreikkalaisia jauhelihapuikkkoja ja jogurttikastiketta, Savukalasalaattia, Porkkana-kirvelikeittoa Tiistaina: Parilatassu, ranskalaisia ja valkosipulimajoneesia, Olutmakkaraa ja perunasosetta, Kala-vihanneskeittoa, Unkarilaista kasvispataa Keskiviikkona: Paistettuja ahvenfileitä ja hollandaisekastiketta, Lindströmin pihvejä ja sipulikastiketta, Oliivi-tomaattipannupizzaa Torstaina: HELATORSTAI Perjantaina: Leikkelelautanen, Seitikyljys ja tartarkastiketta, Aurajuustokeittoa ja paahtoleipä YLISTC Menu 6.-10.5.-96 Maanantaina: Härkäruukku, Silakkapihvejä ja tillikastiketta, Paistettua kasvisriisiä Tiistaina: Ananasleike ja Ticinon perunat, Kanaa rakuunakastikkeessa, Kukkakaalikiusausta Keskiviikkona: Paistettuja muikkuja ja munakastiketta, Olutprinssejä ja perunasosetta, Puutarhurin kasviskeittoa Torstaina: Chili con carne, Lohikeittoa, Kasvispastavuokaa Perjantaina: Pustanleike ja valkosipuliriisiä, Merellistä paellaa, Tuorekurkkukeittoa ja perunarieskaa Menu 13.-17.5.-96 Maanantaina: Hauki-katkarapupataa, Kaalikääryleitä, Sipuli-tomaattivuokaa Tiistaina: Wieninleike ja perunasosetta, Spagetti Carbonara, Porkkanaohukaisia ja juustokastiketta Keskiviikkona: Lammascurrya ja sahramiriisiä, Jauhemaksapihvejä, Kasvisraastekeittoa Torstaina: HELATORSTAI Perjantaina: Metsästäjänleike ja lohkoperunoita, Tonnikala-äyriäisrisottoa, Turkkilaista kasvispataa •DA Menu 6.-10.5.-96 Maanantaina: Valkosipulihärkää, Meetvurstipastasalaattia. Kermaista kala-ayriäiskeittoa, Kasvispunajuuripihvejä ja kastiketta Tiistaina: Porsaanleike, Tomaattisilakoita ja perunasosetta, Kanaviilokkia, Juusto-paprikakeittoa Keskiviikkona: Jauhelihatäytepihvi, Maksapekonikastiketta, Kreikkalaista salaattia, Lihakeittoa Torstaina: Broilerinrintafileeleike, Italian pataa, Kasvishemekeittoa ja ohukaisia ja hilloa Perjantaina: Sveitsin leike, Kreikkalaisia jauhelihapuikkoja ja kastiketta, Kasviskiusausta Menu 13.-17.5.-96 Maanantaina: Porsaanleike, Kalastajan kaalikääryleitä ja kastiketta, Nakkikeittoa, Porkkanaohukaisia ja hillo Tiistaina: Poronkäristystä, Kuorrutettua kalaa, Kasvispataa Keskiviikkona: Broileria kieviläisittäin ja pähkinäriisiä 32,-, Jauheliha-perunavuokaa, Raejuustosalaattia Torstaina: HELATORSTAI Perjantaina: Kermaista broilerpataa, Uhapyöryköitä ja kastiketta, Purjo-perunasosekeittoa LOUNAS 1 11-16 M a 6.5. Kasvisriisikcilto Hedelmäinen possupata Juustoinen kirjolohikastike Ke 8.5. Pe 10.5. Kesäkurpitsavuoka Kasvislaatikko Jauhelihapihvi, sipulikastike Kaalilaatikko Broilerinpastakastikc Makkarapannu •Porsaanleike Choron *Wieninleikc Ma 13.5. Mineslronekcilto Juustoporsaat Kalapuikot, pinaattikastike *Rosepippurileike Ke 15.5. Perunaohukaisct, porkkanamuhennos Makaronilaatikko Makkarakastike 'Broilerleike 117.5. Purjoperunavuoka Smetanasilakat Nakkikastikc 'Lasagne To9J. O I O O 1 O T i l 4 5 Kasvispihvit j^if! 1 mw ^ ^ ^ Y\\mm\\W \\\^^um\BfW Kasviskiusaus Kinkkukiusaus ^ g ^ B 1 ^ B • » ^ Porsaanleike, sinappikastike Chiliconcame ' 1 . . • ' • • » . 1 '""-"-' E * i Kanaviillokki, riisi •PaisUohi, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA | tartar kastike Pe 17.5. Parsakaali-porkkanapata Pyttipannu Spaghetti tonnikalakastike »Metsästäjänkänlcike
• 11 Edustajisto valitsi opiskelijajäseniä JYYn edustajisto valitsi 18. huhtikuuta kokouksessaan Jyväskylän yliopiston elimiin opiskelijajäseniä. Täydennyskoulutuskeskuksen johtokuntaan valittiin loppukaudeksi Petri Vähäkangas. Tom Nevanpää valittiin matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston varajäseneksi. Yliopiston kirjaston johtokuntaan valittiin kolmivuotiskaudeksi Riitta Koikkalainen ja varajäseneksi kulloinenkin korkeakoulupoliittinen sihteeri sekä Petri Vähäkangas ja varalle Tom Nevanpää. Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtokuntaan alkavaksi kolmivuotiskaudeksi nimettiin Juha Luomala ja hänen varalleen Marika Mäkelä. Yliopiston museon johtokuntaan nimettiin kolmivuotiskaudeksi Annastiina Puolakka ja varalle Minna Lehtonen. Yliopiston hallitukseen opiskelijajäseniksi ajalle 1.8.199631.7.1999 edustajisto valitsi JYYn hallituksen esityksen mukaisesti Leena Mäkeläisen. Vesa Riipisen ja Mari Varosen sekä varajäseniksi Kimmo Hyppösen. Riitta Syrenin ja toukokuussa valittavan korkeakoulupoliittisen sihteerin. Matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon valittiin Tom Nevanpää. Jussi Simolin. Leena Mäkeläinen ja Janne Ihalainen sekä varajäseniksi Eeva-Kaisa Rouhiainen. Ilkka Rekikoski. Miira Riipinen ja Harri Eronen. Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon valittiin Pirka Aunola. Tommi Himberg. Pirjo Ikäheimonen ja Soili Oikkonen sekä varajäseniksi Anna Huttunen. Tanja Kekäläinen. Piia Kaskinen ja Jari Haapiainen. Liikuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon valittiin Henri Latonen. Auli Pelkonen ja Kirsi Uusitalo sekä varalle Raimo Björkberg, Tero Tiensuu ja Anniina Oinonen. Kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon valittiin Leena Virtanen. Jutta Urpilainen ja Vesa Kuhanen sekä varalle Sari Minkkinen. Anu Paananen ja Kaisa Häkkinen. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon valittiin Anu Ahonen. Hanna Leinola. Pasi Pohjola ja Pauliina Seppälä sekä varalle Minna Haverinen, Sirpa Rissanen. Harri Juntunen ja Elina Vammavaara. Opintotukilautakuntaan valittiin Saija Kyllönen, varalle Mari Talpila. Annastiina Puolakka, varalle Satu Mattila sekä kulloinenkin JYYn sosiaalisihteeri ja hänen varalleen Ville Elonheimo. Filosofi Thomas VVallgrenin Helsinkiläisten opiskelijoiden ympäristöjärjestö Dodo on kutsunut tilaisuutensa puhujaksi filosofi ja Suomen Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Thomas VVallgrenin. Vanhan yläkerran sali on täpötäysi, eivätkä kaikki edes mahdu sisään. Täsmällisesti, rennosti VVallgren heittää ensimmäiset lauseensa ja tyyli on kuin timantteja tiputtelisi: asiallista ja antaumuksellista, tiukkaa ja terävää. Lennokasta mieltä on kiehtovan vaikea seurata. Wallgren aloittaa modernin historiasta. "Eh. täällähän on enemmistö naisia... mutta niinhän se on. että länsimainen valkoinen mies johtaa maailmaa". Thomas ilmoittaa. Tällainen mies on VVallgrenin mukaan tottunut käyttämään kaikkea hyväkseen ja yksipuolisesti tehnyt ympäristöstä itselleen omaisuuden, johon kuuluvat niin luonto kuin naisetkin tunnusmerkkeinä valta ja kulttuurinen vastuuttomuus. VVallgren ei hae esimerkkiään kaukaa. hänestä oli itsestään tulla iso valkoinen mies. Paperit maatalousmetsätieteelliseen olivat jo vetämässä ja turvattu ammatti maan mullasta versoamassa. Sitten nousi epäluulo ja Wallgren lähti opiskelemaan filosofiaa. "Kyse on tieteen harjoittamisesta. Mulla on lutkijaystävä, joka asuu Intian slummeissa. Se haluaa elää niiden kanssa, joita se uskoo tieteellään auttavansa, mutta ainoat, keitä se auttaa, on vallanpitäjät." Wallgrenin mielestä tiede kietoutuu aina valtaan. Yhteisöllisen metsätalouden käsite, jonka nimissä trooppisia sademetsiä hakataan jatkuvasti, on taloustieteen luoma harhakuva materiaalisesta hyvinvoinnista haaveileville asukkaille. Kansainvälisen politiikan kerroksissa on jo pitkään pohdittu kehitysmaille maksettavista tuoterojalteista. mutta homma on aina tyssännyt markkinoiden rahanhimoon. W,allgrenin mukaan 1700-luvun puolivälistä tämän vuosisadan puoliväliin asti kulttuuriset ihanteet vapaudesta ja ihmisen kaikkivoipaisuudesta suhteessa luontoon pönkittivät teollistuvan maailmanosan itsetuntoa. Kaksisataa vuotta kestänyt älyllinen muoti käsitti ihmisen (miehen) luomakunnan kruununa, itsensä toteutuksen. veljeyden, materiaalisen kasvun. halun tyydytyksen ja tuotannon luoman vaurauden oleellisimpana tavoitteena. VVallgrenin esimerkin konkretisoima tiede valjastettiin näille ihanteille palvelemaan valkoisen miehen valtaa. Kolonialismi verhottiin teille kanssa-periaatteeseen riistämään köyhien maiden luontoa ja maan rikkauksia. Ympäristökriisi pysäytti Tämän vuosisadan puolessa välissä tuli sitten globaali ympäristöongelma. " Kasvun rajat rikkoutuivat ja julkisuudesta kantautuneet tiedot aavikoitumisista. nälänhädistä, otsonikadosta. ilmaston lämpenemisestä. merien kohoamisesta ja lukemattomista faktoja pursuavista raporteista herättivät primitiivisen halun kysyä mitäs nyt? Mitä mulleja mun lapsille tapahtuu", kysyy VVallgren. Pointti modernien ihanteiden ja pelonsekaisten kysymysten välillä onkin VVallgrenin mielestä juuri tässä! Aikooko tämän päivän ihminen pitää kiinni kaksisataavuotisesta vaurausihanteestaan siitäkin huolimatta, että huoli tulevaisuudesta on täysin ristiriitainen hänen elintapojensa kanssa? Kyse on myös tasa-arvosta. luopumisesta. rajojen kohottamisesta ja vallan jakamisesta. Tasavertainen elämä kun ei kestä vveberiläistä kapitalismin henkeä. No niin. Filosofi VVallgren on puhunut ja on kysymysten aika. Eräs tyttö kysyy, miten VVallgren on jaksanut taistella ympäristöjuttunsa kanssa kohta kaksikymmentä vuotta. Eikö seinässä ole jo reikä ja pää verillä ainakin sisältä päin? Joo. Thomas myhäilee. Myöntää. että vaikeuksia on ollut, mutta homma on kantanut itseään koko ajan eteen päin. Asia on tärkeä, mutta niin ovat myös ne ihmiset, jotka VVallgren on vuosien mittaan saanut lähelleen asian kautta. Kokemukset ovat kultaa ja aatteellinen toiminta puhdasta henkistä onnea. Thomas VVallgren psyykkaa samantien yleisöään, niinkuin on psyykannut myös itseään heikkoina hetkinä: "Kaikkea ei ole koskaan menetetty." E s s i K Ä H K Ö N E N Thomas V/allgren veti salin täyteen kuulijoita. k i r j a t Takaisin luontoon tai ainakin sinne päin • Jussi Kotkavirta (toim.): Luonnon luonto. Filosofisia kirjoituksia luonnon käsitteestä ja kokemisesta. SoPhi. Yhteiskuntatieteiden, valtio-opin ja filosofian julkaisuja 2. Luonto on kieltämättä yksi keskeisimmistä kulttuurimme (!) käsitteistä. Kokonaiset yliopistot ja tässäkin yliopistossa kokonainen tiedekunta on suunnannut moninaiset vempaimensa eri suuntiin, kohti luontoa. Ihmistietieteissä vetoaminen asioiden luontoon vakuuttaa yhä vähemmän. Siitä huolimatta Jussi Kotkavirta ja kumppanit ovat uskaltautuneet palata pohtimaan luontoa ja sen monimerkityksisyyttä. Luonnon luonto keskittyy klassikoiden luontokäsityksiin: Aristoteles, Tuomas Akvinolainen, Kant, Hegel ja Heidegger. Kirja vilisee myös muiden filosofian klassikoiden nimiä. Juuri klassikoiden tutkimuksessa luonnolla on vielä tehtävää. Keskeinen lukustrategia voi olla: miten tämä tyyppi ymmärsi luonnon? Sitä kautta avautuu koko filosofian historia luontokäsitysten historiana. Luonto ei ole myöskään kadottanut päivänpoliittista tehoaan. Silti homoavioliittoja vastustavien uskovaisten luonnottomuuden argumentti tai luonnonsuojelijoiden argumentti luonnosta itseisarvona puhuvat tyystin eri luonnosta. Koska luonto ei ole yksi ja sama, niin monet kiivaat poliittiset kamppailut käydäänkin eri luontokäsitysten välillä. Mutta kun luonto sen keinotekoisuuden, poliittisuuden ja moninaisuuden kautta näyttää niin perusteettomalta, onko se enää kiinnostava argumentti? Tekee mieli tarjota tilalle jotain paljon perusteettomampaa, esimerkiksi kontingenssia. (Arkikielessä tuskin päästään vielä muutamaan vuosituhanteen esimerkiksi sellaisiin sanontoihin kuin se on kontingenssi, joka vetää tikanpojan puuhun.) Tämän kirjan soisi kuitenkin kuluvan luonnontieteilijöiden ja myös luontoaktivistien että heidän vastustajiensa käsissä. Kirjan artikkeleiden joukkoon olisi erinomaisesti käynyt Jean Baudrillardin artikkeli Turmiollinen ekologia, joka ilmestyi suomennettuna Parnassossa 2/1994. Sophin julkaisusarjan toinen teos perustuu keväällä 1994 filosofian laitoksen järjestämän luontokollokvion esitelmiin. J O U N I V A U H K O N E N
• 12 Jyväskylän Ylioppilaslehti k i r j a t Elämä ei pysy Holopaisen matkassa • Mika Terho: Holopainen. Pienoisromaani. Pikku-idis 1996. 96 s. Kai Holopainen on mielenterveyshoitaja. aloilleleva kirjailija ja alkoholisti. Lisäksi Holopainen on aikamoinen sähläri. jolla menee kaikki vinoon ja viereen. "Kai ei ole varsinaisesti aamun mies. Eikä kyllä päivän tai illankaan." Holopainen yrittää sinnitellä elämän syrjässä kiinni. mutta elämä ei pysy Holopaisen matkassa. H olopaisessa T e r h o pohtii terveen ja hullun häilyvää rajaa. Kai Holopainen törmää yhteiskuntaan, jossa potilaat vaikuttavat "normaaleimmilla" kuin hän itse. "Kolmantena työpäivänä Kai huomasi olevansa ainut hoitaja osastolla. Hän ihmetteli asiaa hetken, mutta se selvisi kanslian oveen lyödystä pahvista, jossa luki: Olemme lakossa. Emme palaa ennen kuin se hullu lähtee." Holopainen on sympaattinen renttu, mutta Terho ei ylistä bukowskilaista elämää. Mika Terho muistuttaa siitä, että liian pitkälle viety komedia muuttuu traagiseksi. Ja loisin päin. "Hänen kirjansa julkaistaan. Kai ei vielä tiedä, että julkaisemisen jälkeen kirja vedetään pois markkinoilta ja painos luho. taan." T erhon kielellinen lahjakkuus on teoksen paras puoli ja samalla sen kompastuskivi. Terhon sanat kulkevat mielettömästi. pysäyttämättömästi. Terho polkee kieltään kuin polkupyörää kevään ensimmäisenä päivänä. Hän nauttii vauhdista multa unohtaa välillä, että tarinan pitäisi mahtua tarakalle. Jos Terho pysähtyisi välillä ottamaan j u o nesta kiinni, niin mielenkiintoiset henkilötkin saisivat syvyyttä. Nyt Terhon neljäs kirja jää surumieliseksi veijaritarinaksi. Hauska yksityiskohta on kirjan typografia. Muutamalle sivulle teksti on painettu kaksinkertaisena. jolloin kirjaimet eivät tarkennu kunnolla. Typografia synnyttää saman kaksoisvaikutelman kuin sisällön skitsofreniakin. En tiedä, mitä isot kustantajat ajattelevat Terhon tekstistä. Terhon teokset eivät ole loppuun asti hiottuja, multa teksti on niin raikkaan erilaisia, että hän tarvitsee sijan sanoilleen. Terhon ja monen muun takia onkin sääli. että Pikku-idis lopetti toimintansa kuuden vuoden jälkeen. Pikku-idis mainosti itseään Pulbisheruoodin Robin Hoodina, ja sitä Pikku-idis olikin. Jari Tammen kustantamo ei monien pienkustantajien tapaan erikoistunut. vaan se julkaisi laajasti vaihtoehtoisia kirjoja. Tunnetuimpia ovat Bretl Easlon Eilisin Amerikan psyko ja Suuri kirosanakirja. Mutta Pikku-idis julkaisi myös erilaista kotimaista kirjallisuutta. Esimerkiksi viime syksynä ilmestyi Ritva Ruotsalaisen esikoinen Pandora. P ieniä kustantajia tarvitaan. ettei kirjallisuudesta tule liian yksipuolista. Kuitenkin syy Pikku-idiksen toiminnan loppumiseen on meidän lukijoiden. Emme osta pienten kustantajien kirjoja, vaikka esimerkiksi Pikku-idis yritti tuoda viime vuonna markkinoille edullista ideaa. Mika Terhon runokokoelma Kokovartalopesu oli painettu runovihoksi, joka maksoi vain kolmisenkymppiä. Me valitamme kirjojen kalleutta. mutta samalla ajattelemme. että todellinen kirja on kovakantinen. Jos haluamme kirjojen hinnan halpenevan, on myös vaihtoehdot otettava huomioon. Myönnän toki sen, että kirja on esineenä kaunis. Mutta myös Terhon runovihko oli tyylikkäästi tehty, ja halvalla. Nyt täytyy vain toivoa, ettei Robin Hood haavoittunut kuolettavasta ja Jari Tammi jalkaa jossakin muodossa tuoreiden vaihtoehtojen esittelemistä. V I I . I . K R A U V O L A • Liisa Akimof: Valopää (Kaktus) Valopää kuulostaa kiusallisen kylmältä äänitteeltä, varsinkin kun Alkavan pimeän vuodenajan kotiliedenlämpöinen rutistus on hyvässä muistissa. Singlebiisiksi jostain syystä valittu Valtatie on pahin esimerkki tuosta kylmästä postimyyntisyntikkasoun.dista. joka saattaa tietysti olla tarkkaan puntaroitu ja tietoinen valinta (Lissu ei ymmärtääkseni ole aivan tyhmä ihminen), mutta tällä kertaa mahdollinen ironia ei välity. Akimofin aiempien soolojen rinnalla Valopää vaikuttaa välityöltä ja hiukan sekalaiselta lauluvalikoimalta. On myönnettävä, että levyä leimaavat kotikutoiset koskettimet soivat parhaimmillaan lähes yhtä tehokkaasti kuin Pistepirkoilla (Poltan kynttilöitä), mutta samalla on pakko sanoa myös, että Akimof on yhä parhaimmillaan pienissä, akustisissa laulelin i s s a (Nukkumatti). Ehkä enn a k k o odotukset olivat jälleen kerran liian korkealla, mutta tuntuu kuin Akimof laulaisikin kireämmin kuin ennen, eivätkä tekstitkään... P E T R I H E I K K I N E N • Circle: Zopalki (Bad Vugum) Circle-uutuus kannattaa hankkia, mutta jos teet niin, muista olla kärsivällinen. On vaikeaa saada tuntumaa äänilevyyn, jossa ei juuri lauleta, jonka päällisin puolin monotoniset sävellykset ovat useimmiten täysin käsittämättömästi nimettyjä ja kestoltaan keskimäärin kuudetta minuuttia pitkiä. Mutta ahkeruus palkitaan, sillä pinnan alta löytyy ehkäpä yksi tämän vuoden kovimmista kotimaisista esityksistä. Ei, tämä ei ole kovin monikäyttöinen milloin tahansa -hyödyke, mutta odottakaapa aamuyöhön, sammuttakaa valot ja syventykää Zopalkiin (suosittelen kuulokekuuntelua), niin a ja vot. Vaikka kitarat kirskuvat ja rummut mäiskäävät, on levyn tunnelma jylhän levollinen. Ennemmin minä otan terapeutikseni Circlen kuin espanjalaisen munkkikuoron. P K T R I H E I K K I N E N Pansies yhdistelee 60-lukiia. bosscmovaa ja briitipoppia. • The Pansies: Fancy the Pancies (Poko) Pansies yhdistelee toisella albumillaan pätevästi kuuskytlukua, boss novaa ja huoletonta brittipoppia.; gi Kososen tuottama levy on tasaisen vahvaa työtä alusta loppuun saakka, ja suomalaisista orkestereista Pansies onkin ehdottomasti tämän tyylilajin huippua, eikä joudu : Kefaiiyeniii edes kansainvälisessä,-, sarjassa näitä kappaleita voisi helposti kuvitella kuulevansa vaikkapa Lemonheadsin levyllä. Vaikka toisaalta ei oikein jaksaisi tällaisesta musiikista kovin innostua ja vaikka esikuvat kuuluvat välillä liiankin selkeästi läpi (Swimmingin pieteetillä toteutetun Beatles-lopetuksen on pakko olla tarkoituksellinen vitsi!), jokin tässä levyssä kuitenkin jaksaa viehättää. Ehkä se on leppoisa yleisilmapiiri. ehkä sopivasti karheat soundit tai ehkä tapa. jolla lauluosuudet jaetaan hellyttävästi kailottavan Mia Keurulaisen ja tyystin munattoman Sam Shinglerln kesken. P E T R I H E I K K I N E N • Sick Things International: Oddjob (Poko) Jääkiekkomaajoukkue on hätää kärsimässä jopa norjalaisia vastaan, mutta onhan meillä Sick Things International ja sen toinen albumi Oddjob. Levyn tyylitajuvapaat kannet eivät todellakaan luvanneet paljon, mutta paketin tärkein eli musiikillinen sisältö on silkkaa timangia. STI-viisikon ei tarvitse tällaisen suorituksen jälkeen selitellä lehdistötilaisuuksissa tämä nippu ei sumputa siniviivalla vaan käy kiivaasti päälle ja poistuu kentältä voittajana. Voidaan toki perustellusti väittää, että bändi haisee pahasti köyhä miehen Pixiesiltä ja ettei Jacco ole aikamme merkittävimpiä sanoittajamestareita, mutta kyllä häneltä räyhäkkäitä kitarariffejä ja tehokkaita melodioita syntyy. Ja minusta Nuke on juuri nyt paras kappale, mitä voin kuvitella. Ja Visit on toiseksi paras. P E T R I H E I K K I N E N • Merry-Go-Round (Siukolan) Jyväskylässä 1992 perustettu MerryGo-Round -yhtye (Anita Seppä, kitara ja laulu, Niina Koskinen, basso ja laulu, Jussi Siukola, kitara ja laulu) on purkittanut viiden biisin poppiscd:n. Kestäviä pop-lauluja, yhtye lupailee esitteessään. Sävellyksissä on kieltämättä itua. Yeah Yeah Here We Come -biisissä lainaillaan oivasti Beatlesia niin sanoissa kuin sävelissäkin. laulu voisi olla Beatlesia imitoivan Ruttlesin tekemä. Rattlesanake -kappaleessa soi rautalankakitarat ja Anita Sepän laulama balladimainen Daydreams on kaunis. Mukavia popbiisejä, akustista kitaraa ja kauniita melodioita. Toteutus ehkä hieman demomainen, kaipaisi hivenen tukevampaa rytmipuolta. Toiminee parhaiten pienimuotoisissa klubitilaisuuksissa. K I M M O P U L K K I N E N
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13 e l o k u v a Paranoia on realismia Losissa 1999 • Strange Days ohj. Kathryn Bigelovv, käsik. James Cameron, Jay Cocks, pääosissa Ralph Fiennes, Angela Bassett. Juliette Lewis, Tom Sizemore. Esitetään Fantasiassa. Näen sieluni silmin Strange Daysin tuottajat rastiruuiuunlomakkeineen. Verta ja kiihkeitä lakaa-ajoja on. Seksiä, pervoilua löytyy. Teknopälpätystä ja erikoisefektejä j u h . Nimekkäät näyttelijät ja ohjaaja, onnellinen loppu on. Eiköhän se siitä. J a m e s C a m e r o n i n kirjoittama tarina lupaa ja antaa. Ex-poliisi. nykyään nuhjuinen alakulttuuriyrittäjä Lenny Nero (Ralph Fiennes) hankkii ja myy klipsejä. subjektiivisia kokemuksia sisältäviä mini-CDeitä. Lätty koneeseen, piuhat päähän, simmu kiinni ja kaikki aistisi vastaanottavat ostamasi tapahtumaketjun. Rentoutumista, muistoja, huumetta. sijaiskokemuksia voimakkaampaa kuin penkkiurheilu, kirjat. musiikki ja elokuvat meikäläisille. Kätevämpää kuin oman elämän hankkiminen, ja turvallisempaa. Lennylle nimettöminä toimitetuista snuffklipseisiä (oikeita hengenlähtöjä) alkaa murhia, korruptiota, salaliittoja ja tulenarkoja rotukysymyksiä tulviva pelmuutus, jossa pikalobotomia pysäyttää siinä kuin luotikin. Alitajunnan Magic Manin taika taittuu ja palat menevät pahasti sekaisin. Bigelowin jännitteissä on kuitenkin klappia. Alussa filmi imaisee mukaansa täysillä, tarina alkaa yllättävästä kulmasta ja vauhdilla. Mutta tunnin kuluttua on j o helppo hyydähtää. Pian sen jälkeen jokainen on arvannut päärosmon; tunti eteenpäin ja esitellään perusklisee pahis-kämmää-jäämälläselostamaan. Vielä muutamasta lopputvististä rohkaistuneena katsoja odottaa epätavallista päätäntöä turhaan. Sen sijaan roolihahmojen täyteläisyys ja erottuvuus ei jätä paljoakaan toivomisen varaa. Lennyn apuna Tuhman ja tyhmän rooleihin juuttunut Juliette Lewis tekee parluian.su (myös) Strange Daysissä. murhien selvittelyssä toimii Angela Bassettin esittämä vanha ystävä, rankka turvallisuustyöläinen Mace. Sekä Fiennesin että Bassettin esitys on enemmän kuin katsomiskelpoinen. Schindlerin listan ja Quiz Shown jälkeen Fiennes laajentaa vaivattomasti niljaiseksi, onnettomaksi hyypäksi, j o k a hankkii vaikeuksia laittomalla bisneksellään. Bassettin muskeleita ihmeteltiin vielä Tinassa, mutta tässä ne tulevat tosi tarpeeseen (viite: Linda Hamilton, Itn Ripley). Suorituksessa yhdistyy eroottisuus sekä henkinen ja fyysinen voima harvinaisella tavalla. Luulin vielä Naturat Born Killersin aikaan, että Juliette Lewis näyttelee. Tosiasiassa siinä nähtiin hänen ilmaisuskaalansa a l k u j a loppupiste. Lennyn entisen tyttöystävän rooli Strange Daysissä ei näytä Lewisista mitään uutta. Toimii, mutta silti ihmettelen hänen palkkaamistaan toiseen naispääosaan. Strange Days pysyy kasassa kaksija puolituntisen kestonsa ajan, vaikka järjellä ajatellen tarina on aivan liian Kiinalaista Campus Kinossa Chen Kaige: JÄÄHYVÄISET JALKAVAIMOLLE Hong Kong / Kiina 1993 Jäähyväiset jalkavaimolle on yksi harvoista kiinalaisista elokuvista, jotka ovat lännessä saaneet paljon katsojia sekä huomiota osakseen. Vuonna I993 se jakoi pääpalkinnon Cannesin elokuvajuhlilla Jane Campionin Pianon kanssa. Elokuva on kertomus rakkaudesta. petoksesta, kuolemasta: Pekingin Oopperasta. Päähenkilöinä on kaksi oopperan miesnäyttelijää. Duan Xiaolou ( Z h a n g Fcngyi) esittää miesrooleja. Cheng Dieyi (Leslie Cheung) naisrooleja. Seurue esittää oopperaa Jäähyväiset jalkavaimolle. mikä läpi elokuvan kuvastaa miesten välistä suhdetta. Duan Xiaolou rakastuu Juxianiin. prostituoituun (Gong Li). Cheng Dieyi tuntee itsensä petetyksi ja on suhteesta mustasukkainen. Hän pitää suhdetta moraalittomana ja vaipuu oopiumiuneen. Miesten välinen suhteen selvittely käydään lopulta läpi oopperan viimeisessä, traagisessa esityksessä Elokuva OD läpileikkaus ihmisitä 1920-luvulta toisen maailmansodan, japanilaisten miehityksen ja kommunistien valtaannousun kaulia kulttuurivallankumoukseen ja sen jälkeiseen aikaan. Kaige punoo tarinan historiaan esittäen samalla visuaalisesti ja äänellisesti mahtavan oopperan epähistoriallisena multa konkreettisena illuusiona muuttuumattomasla laiteesta. Rakastumalla Juxianiin Duan Xiaolou pettää ei vain Cheng Dieyin. vaan myös miesten yhteisen intohimon. taiteen. Elokuva esitetään 7.5. klo 20.00. Se kestää noin kolme tuntia. haaroittunut Paketiinne: Lennyn jumittunut rakkauselämä, rotukysymykset tiivistävä murha, muutama muu murha, petturuus, köyhyys, yhteiskunnan hajoamistila, vuosituhannen vaihteen juhlinta, ihmisten hyväksikäyttö, teknologinen kaupankäynti, yleinen rikollisuus, scifi. action, love story ja trilleri. Tokaisut kuten "järjestellään Titanicin kansituoleja" ja "paranoia on todellisuutta herkemmällä asteikolla" sitovat ajatuksellisesti haarakkeita toisiinsa. Kaiken taustalla paukkuu kansainvälinen. rähjäinen ja voimakas soundtrack, joka tukee shown cyberpunkahtavaa ja raakaa ilmapiiriä. Vaan miksi elokuvalehlaassa uskalletaan niin harvoin kuunnella tarinaa itseään ja suoda sille luonteva loppunsa? Eikö (koe)yleisö todellakaan kärsi pakkohappyendeistä? David Fincher taitaa pitää hallussaan rikkomatonta HW-ennätystä kahdella sävysävyynlopetuksella: Aliens 3 j a Se7en. ANNA ARSNIVA Kevään merkki: Koff. Oikealla 1819.
• 14 4"^ A T Ö V JYT Ylioppilasteatterin viimeinen kokous tänä keväänä pidetään Savelassa perjantaina 10. toukokuuta kello 18. Loppupinnistyksenä odottaa vielä Yläkaupungin yö, sitten pääsee relaamaan. Toivottavasti laittavat auringon taivaalle kesäksi. Nähdään syssymmällä! NEFA NEFA-jkl ry osallistuu yläkaupungin yöhön kyhäämällä telltasaunan Villa Ranan eteen parkkipaikalle. Kaikki ovat tervetulleita!! Tehkää juttuja Untamoomme! Niilä kaipaillaan. Ostakaa Vappunäpyä ja Kansan Päivälchteä, sameita ajatuksia suoraan aivojen pimeiltä vyöhykkeiltä. Ottakaa osaa, käykää kokouksissa. Nefa on Teitä varten. Ncfa on Ratkaisu. Ainon päivän vietto siirtyy ehkä seuraavaan lauantaihin. Ideoita kaivataan, nefa-jkl@cc. TOSINE Kevään teatterimatka on peruttu vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Yritetään ensi vuonna uudestaan. Kukanpäiväjuhla on 7.5. Kirjailijatalolla. RADIKAALI Kaikille kesän aloitus-juhlasta lukutaitoisina selviytyneille Radikaali toivottaa tervettä loppukevättä ja antoisaa kesää. Muistutukseksi, että taas on aika merkitä kalenteriin ISO ruksi kohdalle 13.7., jolloin kesäkokoontuminen Tuomiojärven leirintäalueella. Be there or be square. PS.Jos haluat tietää mitä tapahtuu, liity Radikaalin postituslistalle osoitteessa: vaajuh@cc. YNNÄ Myöhästyneet kiitokset 30vuotisjuhliin ja approon osallistuneille. Kiitokset myös kevään muihin bileisiin osallistumisesta. Ynnän viimeinen kokous ennen kesälomaa pidetään 7.5. klo 17 Sohwissa. Kokouksen asiat löytyvätilmoitustauluilta. Kesälläkin Ynnä yrittää järjestää toimintaa eli yritetään viime kesän malliin järjestää kesätapaamincn .jonka ajankohdasta tulee selvyyttä myöhemmin. Syksyllä tavataan uudella innolla. SARJAKUVASEURA ISKEE JÄLLEEN! Etsimme sarjakuvataiteilijoiden ja pilapiirtäjien tuotoksia seuraavaa LEHTISARVIAISTA varten. Kaikki sarjakuvaseuran toiminnasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä. P. 241 561 tai 608 427. PUHKUPILLIT Kuhmon ja 15.5 ohjelmistoa harjoitellaan 2. ja 9.5 harjoituksissa. Sarajevo tukikonsertti 7.5. Cl paikalle 18.30, soi 19-19.20. Viitasaaren sävellyskonsertti 15.5 klo 19 A-sali, paikalle 18.30. Raine Ampuja kouluttaa 16.5 12-17. Lähtö Kuhmoon 17.5 klo ?, paluu su noin klo 22. Harjoitukset 23.5. Harri Mäntynen johtaa Lieksan kantaesityksen su 26.5. Lisätietoja tait.joht. Tiiu Tuominen, p.612317 ja pj Sami Kontola, p.950/5171821. VASO Kiitokset kaikille Keijon yöhön ja vappumarssille osallistuneille. Oikeutta ei maailmassa saa, ellei sitä vaadi. Internet-koulutus jatkuu Mattilanniemessä 20.5, kouluttajana edelleen A. Välimäki. Yhteistyötä on myös suunnitteilla. Näistä asioista ja muusta hyödyllisestä ja hauskasta saat tietää osoitteesta vaso@jyu.fi. OSAKUNNAT Tiedossa kaikille ja kaikenlaisille enemmän tai vähemmän toiminnassa mukana olleille osakuntalaisillc iloista bileilyä ja yhdessäoloa Kirjailijatalolla 15.5. klo 18. Luvassa mm. osakuntien välinen petanque-kisa, makkaranpaistoa ja toistemme tuijottelua tutstumiscn merkeissä. OPM voi luoda tunnelmaa... Tervetuloa! Toivoopi, Jyväskylän osakunnat. E T E L Ä P O H J A L A I N E N OSAKUNTA Meillä on nyt sitten hienoja upea kerhohuone Kortepohjassa. Tuparcista kuulemma varmaan myöhemmin... 15.5. yhteiset osakuntabileet Kirjailijatalolla. Kesätapaamincn on tietenkin kesällä ja paikkana on Ilmajoki, jossa esitellään museota ja iltaa vietetään Alajokisaunalla makkaran ja OPM:n kera. Seurusteluja muutkin kaverit mukaan. Kesätapaamisen tarkempia infoja varten toimitclkaahan kesäosoitteitanne ja -puhelinnumeroita pj. Elinalle, elylioja ©tukki, p. 949-565 248. JEESUKSEN SEILAAJAT Seilaavat kesätauolle omille merilleen. Toimintamme ei silti hiivu maailman ulapoille, vaan ensimmäiset kesäpurjchdusseurat ovat Provinssirockissa. Teltat ja juomat mukaan! Jäsenet soitelkoot keskenään ja sopikoot tarkemmin. Jeesuksen Seilaajat tulee palkitsemaan tutkimusryhmänsä vielä useilla festarcilla kiitoksena yhdistyksen tieteellisen puolen esiin nostamisesta merien syvyyksistä. Kun hätä onsuurin on pelastusvenekin lähellä. Kroolataan kun tavataan! Plums! KUMMAN LUJA Kevään huipennus 3.-5.5. Leppälahden vanhalla koululla. Paikalla kaikki huvitukset: pesis, sähly, petankki, sauna + jäissä uiminen, makkaranpaisto ym. suomalansallisct harrasteet ja tietty myös kisastudio. Eväsmaksu 50 mk, sisältää osuuden rosvopaistista. Hesan excu 9.-10.5. Lähtö aamutuimaan junalla. Perillä aamianen, eduskuntakierros klo 13, Ateneum, taas safkaa ja hubaa Lintsillä sekä vakavaa valmistautumista VVarttiin, jossa joukkueemme kirmaa sukkulaviestissä. Mukaan kannustamaan mahtuu! Warttibileissä bailaamme Kynällä, 30mk. Lisätietoja: Jouni, p. 60 7114, jmli@jytko tai Annastiina HUOM! p. 60 8545. annpuo@tukki. JARU Kävelytesli/cooper 13.5. klo 19 kampuksen kentällä, Lozzia vastapäätä. Jarulaisen juttujen deadline 13.5. Tekstit paperilla, levykkeellä tai sähköpostitse J.Hytöselle p. 60 8414 tai hyjomi@kanto. J Y T K Kokoustctaan Amarillossa 2.5 klo 18 lähtien. Helsingissä 9.5. Akateeminen \Vartti ja Ideologia-seminaari. 10.5 vieraillaan puolustusministeriössä. Ilmoittautumiset mahdollisimman pikaisesti Anu Kopralle. Samana päivänä Helsingissä on myös Porvariopiskelijoidcn puuhapäivät. Tervetuloa mukaan toimintaan! Lisätietoja: Anu Kopra, amkopra@itu ja p. 9400-614774. PUOLUE Puolueen Kevätkauden kaatajaiset eli päättäjäisbileet järjestetään Vammaisncuvostotalolla 7.5. klo 20-23. Tervetuloa! Puolue kokoustaa hotelli Albassa 8.5. klo 19. Kaikki mukaan! Helsingissä 9.5 Akateeminen Wartti. Lisätietoja: Nina Pesonen, nspesone@itu, p. 271423. JOK WWW-koululus on 6.5. (todennäköisesti Mattilannicmcssä). Yhteispoliittinen saunailta kokoomuksen ja demareiden kanssa on 8.5. Lisätietoja paikasta pj:ltä! Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten puoluckokousevästys ja kevään päätösbileet 15.5. Sarin ja Arin luona (Patotie 2 A 31). Tervetuloa kaikki uudetkin toimintaamme mukaan! Lisätietoja: Pj. Harri Kankaala, p. 607829, hajuka(gjtukki ja siht. Mervi Niskanen, p. 608574, miniskan@itu. Tietoja myös http://www.cs.jyu.fi/~ajm/jokki.html . Ottakaa yhteyttä ja seuratkaa nettiä ja ilmoitustauluja! PÖRSSI Toiminta alkaa hiipua näin vapun jälkeen. Pörssi kiittää kaikkia erittäin kevätsemmassa mukana olleita! Teitte jälleen kinkereistä onnistuneen! Hyvää kesää niille, jotka jättävät Mattilanniemen lähipäiviKUPL Kolminaisuuden Postulaatti osallistuu Akateemiseen VVarttiin 9.5. Helsingissä ja joukkueen pcruutuspaikoille voi vielä ilmoittautua. Mökkiseminaari on 24.-26.5. Toivakassa ampuman ii htomcstaruuskisoineen (Matti Mäkinen on nyt jo kirjoittanut historiikkia kolme sivua). KuPI palkitsi vappuna vuoden Kolminaisuuden Postulaatin kunniakansalaisena JYYn pääsihteeri Kasperi Launiksen. KuPI:n kesäohjelmasta lisää seuraavassa lehdessä. Lisätietoja Elinalta pielka@tukki. tai 608 427. JÄRJESTÖILMOITUKSET tulee olla toimituksessa dead line -torstaita edeltävänä päivänä eli KESKIVIIKKONA. Paras tapa on laittaa ne sähköpostilla osoitteeseen jylkkari@jylk.jyu.fi. jos ette käytä SÄHKÖPOSTIA, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. Meille käyvät MacVVrite versiot sekä WP-versiot niin, että kaikki muut WP:t paitsi 6.0 ja 6.1 sopivat. Paperilappuja emme enää ota vastaan!!!! Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Toimitus lyhentää liian pitkät ilmoitukset armotta! HOYA LINSSIVIIKOT! Nyt on aika vaihtaa linssit kevyempiin, ohuempiin ja kestävämpiin HOYA-HARD-laatulinsseihin. 390,S» ( HOYJt CHOYK Meillä voit maksaa OP-SETELEILLÄ (lisäetu -15%) (3>ptikulma Jyvaskeskus. II krs MA-PE 10-18. LA 10-14. P. 3100033 LAATU KANNATTAA AINA! *Sv w JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS I N S T I T U U T T I Chydenius-Instituutti etsii luokanopettaja-opiskelijoilleen A S U N T O J A kesäksi Jyväskylästä. puh. 968-8294244, fax 968-8294202, e-mail oili.uusitalo@chydenius.fi Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos u Psykoterapia klinikka Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toimii psykoterapiaklinikka. Psykoterapiaklinikan palvelut on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat apua henkilökohtaisissa vaikeuksissa tai perhe-elämäan ja parisuhteeseen liittyvissä ongelmissa. Voit ottaa yhteyttä ja neuvotella, tarvitsetko apua ja minkälainen apu sinulle sopisi. Terapia on maksullista seuraavasti: yksilöterapia 200 mk/käynti, perheja pariterapia 350 mk/käynti. Toiminnasta vastaavat koulutetut psykoterapeutit: Professori, LKT Jukka Aaltonen. apulaisprofessori, PsT Antero Toskala. PsT Jarl Wahlström, PsL Juha Holma ia YTK Aarno Laitila sekä laillistetut psykologit PsM Juha Happonen PsM Petri Mäntynen Ajanvaraus klo 8-16 puh: 941-602 877 lai 950-5614 558 Säännöllisen yksilösekä parija perheterapiavastaanottotoiminnan lisäksi psykoterapiaklinikka tarjoaa myös ryhmämuotoisia hoitoja. Syksyllä 1996 alkaa kaksi ryhmää, joiden vetäjänä toimii apulaisprofessori Antero Toskala. Toisessa ryhmässä käsitellään sosiaaliseen jännittämiseen liittyviä ongelmia ja toisessa paniikkihäiriötä. Ensimmäinen ryhmä kokoontuu maanantaisin 16.9. alkaen klo 16.15-17.45 ja toinen tiistaisin 17.9. alkaen klo 16.15-17.45. Ryhmämuotoisen terapian kesto on kymmenen istuntoa ja osallistumismaksu koko ajalta on yhteensä 250:-. Yhteydet ja tiedustelut numerosta 950-5614 558. ' Yliopistoyhteisölle! 1750,• Fujitsu VM4Win -laserkirjoitin • TDK CD-R74 -kirjoitettava CD-levy • Hitachi 4x -CD-asema • Topline 14400 -korttimodeemi • Weil 28800 -korttimodeemi • Weil 28800 -ulk. modeemi • Internet-opas Opiskelijoiden oma tietokonekauppa! Kampus 50,330,490,990,1190,50,'<3 Data Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä puh. (941) 218835 fax 6U143
• 15 KV-VALIOKUNTA INTERNATIONAL SUB-COMMITTEE Seuraava kokous 14.5. klo 18. ISAJ:n liloissa M-rakcnnukscssa. Tule aniamaan palautella tästä vuodcsla ja ideoimaan seuraavan syksyn toimintaa sekä päättämään kv-avustuksista. Nyyltäril tuo siis jotain murkinaa. The next mccling vvill bc held on May, 14 ai 6 p.m. in M-building (Ihc ISAJ room). Lisälieloja/for more information: Laura, laulaama@silmu, p. 642826, Bogi, bogslra@silmu, p. 608567. Seuraava kokous 13.5klo 17.45 Kukanpäivänbileittcn yhteydessä Vuorilammella. Bileisiin mukaan kaikki valiokuntalaisct. Ohjelmassa ainakin valiokuntien väliset petankkikisat?. Lisätietoja ajankohtaisista p. 603 358. .VÄITÖKSET klo 20 Lipui: 25 i k / leffa iSTLn kortilla 20 nki A-OIKEIDET SOSIAALIVALIOKUNTA Seuraava kokous todennäköisesti viikolla 2 1 . Tällä hetkellä valiokunnan asialistalla mm. Sarajevo-konsertti 7.5. työllisyystyöryhmä Flooran päivän perinteiset bileet promootio Lisätietoja antaa sosiaalisihteeri Matti Mäkinen, p. 603357. ja valiokunnan sähköpostilistalle pääsee ilmoittamalla pj Mari Talpilallc, majota@lukki. V I E L Ä E H D I T V I D E O T Y K I L L Ä W I E N I I N ! Jtt3<sbm OWSSÄ pe 3.5. Semifinaali I 16.30 19.30 Semifinaali II 20.30 23.30 la 4.5. Pronssiottelu 20.30 23.30 su 5.5. Finaali 15.3018.30 M M 9 6 loppuhulinat 19.00 20.00 Iso valkokangas ja kaksi televisiota. A-oikeudet. Edulliset hinnat! ILOKtVI NYT AURINKOLASIT VAHVUUKSILLA ALK. 450 mk % % KAUPPATORIN OPTIIKKA « Ä Ä L Väinönkatu 36 Ä ° <b\ 4 ] Jyväskylä SSC*> % Puh. 941 -621 48 8 Sr J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O aYdenivskaulutiiskeskus ERITYISOPETUKSEN TÄYDENNYSKOULUTUSOHJELMA (20 ov) 1996-1999. Jyväskylä I lähikoulutusjakso 1.-2.8.1996 Erityisopettajat, erityisluokanopettajat, erityislastentarhanopettajat, luokanja aineenopettajat, joilla on erityisoppilas luokassaan. Ohjelmalla tuetaan opettajan oman työn pitkäjänteistä kehittämistä henkilökohtaisiin ja oman työyhteisön tarpeisiin perustuvan henkilökohtaisen opetussuunnitelman avulla. Se tarjoaa mahdollisuuden saada apua itsensä ja työnsä kehittämiselle sekä tietojen ja taitojen ajantasaistamiselle. Hinta 600 mk/opintoviikko. Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Oiva Ikonen, puh. (941)603628. GSM 9400 843741. fax (941) 603621 ja koulutussihteeri Ritva Nyyssönen. (941) 603 728. lax (941) 603621. Ilmoittautuminen: 31.5.1996 mennessä koulutussihteeri Ritva Nyyssönen, (941) 603 728, fax (941) 603621. ERITYISOPETUKSEN KESÄPÄIVÄT 29.-31.7.1996, Jyväskylä Erityisopettajat, erityiskasvatuksen tehtävissä toimivat. Matkalla mieleen! Sisältää erisisältöisiä sektioita mm. seikkailupedagogiikkaa, NLP, hahmotaidemenetelmä. märkämaalaus. luova kirjoittaminen, primitiivitanssi. eurytmiä, ääni ja minä, jne. Hinta 1 000 mk. 2 pv 700, kysy ryhmähintoja. Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Oiva Ikonen, puh. (941)603628. GSM 9400 843741. fax (941) 603621 ja koulutussihteeri Ritva Nyyssönen. (941) 603 728. fax (941) 603621. Ilmoittautuminen: 31.5.1996 mennessä koulutussihteeri Ritva Nyyssönen, (941) 603 728. (ax (941) 603621. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätaimiuaja:Tuiia Taipale p . 941 6 3 359 Toimittaja: K i m m o Pulkkinen 603 360 Ilmoitukset toiminimi Martti Mikkonen p . 9 4 l -215011 (työ), 3721 363 (koti), 9 4 9 6 4 2 533 (auto) YUnppilaslehtien txiltahmnalUncn itmoiinsmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 921 2331 l l l Taloudenhoitaja ja toimhtosikueri: Paula Rouhiainen p. 941 607 226 Tormititt ja ilmmudtset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 941 603 928 Ilmestyy yliopiston lukukauden aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuoocssa Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella J Y I . K K A R I . jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYUCKARI@JY1K.JYUR Alä lähetä kiireellisiä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain k e r r a n kahdessa tiikossa dead-line -pähvmä. /(rnoinis/imnrtt(cksttssä 5.00mk/pmm, takasivu 5.50 ink/pnun, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm. etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan koko. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin c i lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisenä! Oy. Pieksämäki p. 958-723 4212 Tikin'hm IKI r koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili T A 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari pilvipoutaa XXIII U U T I S S A N O M A T PIPARIKEISARIN NOUSU JA TUHO PCTfci HeiKKHj£M fr JOuMi kroPo/veAj KYLlAH4U OM HAAIUMAMKUULU PIPARIT£HT^l UUA VLieffiMlAlSeiJ SHRTOLAlSP6R.H££»J 4J0PU5 JflB» 0MW fcfclO LEIPOI kCAPlTALlSTKeM tM/ELMAfOSA MA4M VllM6lk}6U RuPPoMATO*) Pl « O L E IPAV4L* ISTAJ A S i t f O i t x i i s n t t ö j I 4 6 U M V T Y I M R JOoK-SlSti JCM5T4 & VOI W6tfÄ\TY.S
• 16 Kampus Macintosh Keski-Suomen ainoalta valtuutetulta Apple-oppilaitosjälleenmyyjältä! JData Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä puh. (941) 218835 fax 611143 Performa630 aik.5990,• 5 M t , 500 Mt, CD-asema • näyttö, näppis, hiiri, ClarisWorks ,:^;| • modeemit, CD-rom -asemat • kirjoittimet, skannerit, pelit • atk-kirjallisuus • konttoritarvikkeet H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTEPOHJAN PARTURI" Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme AJATONTA KOTIMAISTA MUOTIA PITKIÄ JUHLAPUKUJA (myös tilauksesta) V U O K K O arola Kauppok. 16, Jyväskylä puh. 941-611 8 4 5 Palvelemme: m a , pe 9 1 8 , t i l o 9 1 7 ja la 9 1 4 JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA O y • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 P I I L O L A S I K L I N I K A L T A : • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 3 kk. • Opiskelijakortilla al.-15%. IVÄINÖNKATU 9, P. 214 444 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI n Heini Tola ONERVA uusi kotimainen näytelmä Eino Leinon rakast e t u s t a ja Leevi M a detojan p u o l i s o s t a L O n e r v a s t a k a h d e n tulen välissä. Madetojasta hän etsii turvaa ja rauhaa, Leino sytyttää hänessä taiteilijan ja naisen. Esitykset tänä keväänä 8.5., 9.5., 18.5. ja 23.5. Opiskelijaliput 45,HUOM! Musikaali SHE L0VES ME ja uusi kotimainen draama KAAPIO poistuvat ohjelmistosta t o u k o k u u n l o p u s s a . K Ä Ä P I Ö N e s i t y k s i ä v i e l ä 7 . 5 . , 1 7 . 5 . j a 22.5. Musikaali S H E LOVES ME esityksiä v i e l ä 1 5 . 5 . j a 2 5 . 5 . Varaa lippusi heti. LEIKKAA TÄMÄ ILMOITUS JA TUO SE LIPPUMYYMÄLÄÄN SAAT 10 MK ALENNUSTA OPISKELIJALIPUSTA. Opiskelijakortti mukaan. Etu voimassa 25.5.1996 saakka. Jyväskylän kaupunginteatteri Esitysaikataulut lippumyymälästä Vapaudenkatu 36, avoinna ti-la 12-19 puh. 624 200 L \ E 2: • JYVÄSKYLÄN I APTEEKKI 3 Perustettu 1K2K Opiskelija opiskelija opiskelija TERVETULOA SINUA LÄHINNÄ OLEVAAN JYVÄSKYLÄN VANHIMPAAN APTEEKKIIN. ESITTÄMÄLLÄ SYL:N KORTIN SAAT 10 % :N ALENNUKSEN (muista paitsi tarjoustuotteista, eläinlääkkeistä ja erityiskorvattavista reseptilääkkeistä). ( AVOINNA Ma-pe9-18 La 10-15^) PARKKITILAA OVEN EDESSÄ KAUPPAKATU 13 OPISKELIJAN OMA APTEEKKI ALENNUS SYLN KORTILLA ^YLIOPISTON APTEEKKI Kauppakatu 39 ma-pe 8-20 la 9-16 päivystys joka viides viikko ma-su 8-23 Puistokatu 4 ma-pe 9-19 la 9-14 : ii m m menes Tarjoamme huipputuotteita suoraan valmistajan j a maahantuojan varastosta ALE OPISKELIJAKORTILLA • • K E S K I S U O M E N MUSIIKKIKAUPAN K E S K U S MUSIIKKI-HELLAS Väinönkatu 36, puh. 211 552. (Toria vastapäätä). Avoinna ark. 9.30-17, la 9.30-14. HELLAS-PIANON TEHTAAN OMA MYYMÄLÄ § L a k i a s i a i n p a l v e l u t § M a r t t i Jantunen Varatuomari, kauppatiet.yo 1 Vuokra-, työym. sopimukset • Avio-, perheja perintöoikeus 1 Velka-asioiden juridiikka • Muut lakiasiat 1 Luotettavasti • Ammattitaidolla • Kokemuksella • Joustavasti, myös iltaisin ja viikonloppuisin • • Opiskelijoille maksuton alkuneuvonta • •B (941) 245 583 • (940) 5011 762 Kannaksenkatu 49 • 40600 Jyväskylä LOYDAT JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDEN SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen kirjakauppa AnNla Ukiukka Rentukka Päärakennus MottnnnMM Ylistönrinne Kirjasto linjaautoLozzinauia liikunto Tourula Freau Muska HaBtforakennus YTHS Jyväskeskus Teku Kai laitos lerveydenhato• • • • • i i i i • ! i O p p t K J n O S Ammatillinen opettojakorkeakooki £r J Y V Ä S K Y L Ä N KESÄYLIOPISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPISKELIJA! Kesäyliopisto tarjoaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen AURA-projektin kanssa akateemisille työttömille tavoitteellista ja monimuotoista kielikoulutusta englannin ja saksan kielissä. Lähiopetusta on molemmissa kielissä 80 tuntia ja lisäksi etäopiskelutehtävät. Tavoitteena on suorittaa koulutuksen päätteeksi yleinen kielitutkinto. Varsinainen koulutus on osanottajille maksutonta (yleiseen kielitutkinnossa 400-500 mk tutkintomaksu). Kesäyliopistossa voit opiskella seuraavia avoimen yliopiston oppiaineita opiskelijahinnoilla: Sosiaalipsykologian perusopinnot 15 ov (TaY), alk. 10.6., 800 mk Eurooppaoikeuden perusteet 16 t (HY) 6.-8.6., 100 mk Syyslukukaudella alkavia: Audiovisuaalisen kulttuurin perusopinnot 15 ov (TaY), 1000 mk Eurooppa-opinnot 15 ov (TY), 1000 mk Hoitotiede / 15 ov (TaY), 1000 mk Kulttuurihistorian perusopinnot 15ov(TY), 1000 mk Kunta ja ympäristö/Yhdyskuntatekniikka 15 ov (TaY), 1400 mk Teatteritaide 20 ov, osia (TeaKAkk), 100 mk/opintojakso Tähtitiede 15 ov, osia (OY), 100-200 mk/opintojakso Vero-oikeuden perusteet 2 ov (TaY), 100 mk Yksityisoikeus 16 ov, osia (TaY), 100 mk/opintojakso Yleisen teologian perusopinnot 15 ov 0^Y). 900 mk Ainekohtaiset esitteet: Jyväskylän kesäyliopisto, PL 35. 40351 Jyväskylä, puh. (941) 603 722/ kielikurssit, 603 723/avoin yliopisto-opetus.