Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/1992

Xa_ IYVÄSKYLAN YLIOPPILASLEHTI N^7 3 O . 19 9 2 3 2 . V ( U O Kesäopetusta edellisvuosia enemmän. sivu 3 Jyväskylä heräsi yöksi kukoistamaan. Taiteiden yö keräsi kansaa yli odotusten. sivu 5 Meidän sukupolvi maksaa viisikymppisten viulut. sivut 6 & 7 Marimekon syvin olemus. sivu 8 **?**>
Alä ota k e s ä l a i n a a ! Kesätyöttömyyden ahdistamille opiskelijoille järjestetään opetusta huomattavasti enemmän kuin edellisinä kesinä. Valitettavasti rahaa ei kesäkuukausinakaan sada taivaasta. Kesällä opintolainat muuttuvat markkinakorkoisiksi. Soittokierros jyväskyläläispankkeihin osoitti, etteivät keskuspankit vieläkään ole antaneet ohjeita kesäopintolainan korkoprosenteista. Markkinakorkoisen lainan varaan ei moni onneksi tulevaisuuttaan rakenna. Helsingissä maaliskuun lopulla tehdyn mielipidetiedustelun mukaan 93 prosenttia opiskelijoista ei aikonut ottaa lainaa ensi kesäksi. Vaikka otos olikin melko suppea, on tulos suuntaa-antava. Usko markkinavoimiin tuskin on parissa kuukaudessa vahvistunut. On jotenkin paradoksaalista, että kesäopetukseen panostetaan nyt, kun opiskelijoilla on kaikkein vähiten kiire valmistua; useimpien valmistuneiden määräpaikkahan on työttömyyskortisto. Vuodessa alle 25-vuotiaiden työttömyys on kaksinkertaistunut, mutta akateeminen työttömyys on kolminkertaistunut. Silti valmistuminen kannattaa:työttömänä ei ainakaan ole pakko ottaa velkaa Marko Pulkkinen Uraputkesta taivuttelemalla kaar Maaherran virat on tehty Suomessa määräaikaisiksi. Läänin johdon halutaan näin säilyvän vetreissä käsissä. Toisin on yliopistossa: professoria ei saa virasta pois kuin eläke tai kuolema. Professorina voi periaatteessa toimia aikoja sitten kelkasta pudonnut jäärä, jonka kiinnostus tieteen uusiin tuuliin on lopahtanut. Valitettavan usein näin on käytännössäkin. Tamperelainen professori Pertti Hemänus on Suomen kuvalehdessä (16/92) kehittänyt urakiertoa joka mahdollistaisi sen, että virasta voisi jäädä pois muutenkin kuin saappaat jalassa. Näin ehdottaa Hemänus: "Nuori tohtori tai lisensiaatti tai poikkeustapauksessa jopa kykynsä jo vakuuttavasti osoittanut kandidaatti voitaisiin nimittää pysyvään assistentin virkaan, jollaisia siis tulisi perustaa. Tehtävistä sovittaisiin tapaus tapaukselta, mutta pääpaino olisi tutkimuksen puolella. Assistentti olisi koko uransa ajan vapaa hakemaan ns. ylempiä tehtäviä eli yliassistentin, apulaisprofessorin ja professorin virkoja, joita tulisi taas olla tarjolla myös määräaikaisina, esimerkiksi viisivuotisina. Niin ikään assistentti saattaisi hypätä pääasiassa opetuksen puolelle eli hakea yliopistolta lehtorin virkoja, joita niitäkin tulisi olla myös määräaikaisina. Näin saataisiin yliopistoura luontevasti kaarevaksi. Kun tätä nykyä ministeriön kansliapäällikkö siirretään uransa loppuvuosiksi vaikkapa projektitehtäviin, tätä pidetään lievänä skandaalina. Mitään skandaalinkäryä ei sen sijaan tarvitsisi olla siinä, että tutkija oltuaan viisi tai kymmenen vuotta professorina palaisi yliassistentiksi tai vaikkapa "tavalliseksi" assistentiksi. Palkkaus määräytyisi kulloisenkin tehtävän mukaan, ehkä kuitenkin jotenkin modifioituna. Kuvailemassani vaihtoehdossa yhdistyisivät pysyvien ja määräaikaisnimitysten edut. Ehkäpä siinä olisi myös noiden kumpienkin haittoja, mutta sitä minun on vaikeampi nähdä." Niin minuQJgn. m Löydät Jylkkärin seuraavista pisteistä: Akateeminen kirjakauppa Anttila Ulpukka Rentukka Päärakennus Mattilanniemi Ylistönrinne Kirjasto Lozzin aula Liikunta Tourula Freda Musica Hallintorakennus Ylioppilastalo YTHS Osoitteenmuutokset voi tehdä joko keskustoimistoon (ylioppilastalon alakerta, p. 612 509) tai toimitukseen (p. 617 288). Samoihin numeroihin kannattaa ottaa yhteyttä, jos jakelussa on jotain ongelmia. Keväänviimeinen lehti ilmestyy torstaina 14.5. Lehteen tuleva aineisto on jätettävä lehteen viimeistään viikkoa ennen ilmestymispäivää. Edustajiston k o k o u s tiistaina 5.-J. k l o 16.30 Yotalolla. Käsitellään m m . Yo-talon peruskorjausta ja tilankäyttöä. Alustavia l u o n n ö s p o h j a p i i r u s t u k s i a nähtävillä. J o s olet k i i n n o s t u n u t mitä korjattu talo sisältää, tule paikalle! Marko Pulkkinen JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Marko Pulkkinen p.6Y7 288 Toimittaja (ulkoasu) Mika Remes p.617 288 Ilmoitukset Kari Johansson p.617 288 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p.607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 17 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/pmm, takasivu 4.70 mk/pmm, värilisä 600 mk/netto Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino Ky Sivunvalmistus: Outline Tekstit Oy Tilaushinnat: koko vuosi 15 O markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Pankit: Keski-Suomen SP SYP Jyväskylä Kauppakatu 3 Nisulan OP Postisiirtotili TA 74517-4 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810
3 KESÄOPETUSTA EDELLISVUOSIA ENEMMÄN Opiskelijoiden huonosta kesätyötilanteesta johtuen yliopisto järjestää tulevana kesänä aiempaa huomattavasti enemmän opetusta. Opetusta järjestetään kaikissa tiedekunnissa ja lähes kaikilla laitoksilla. Rehtori on myöntänyt määräysvallassaan olevista varoista 5 markkaa kesäopetuksen järjestämiseen. Myös yliopiston kielikeskus järjestää kesällä tavanomaista enemmän opetusta. Kesäopetuksesta on ilmestynyt opas, jota on saatavilla opintotoimistosta. Opiskelu kesällä maksaa 1 5 markkaa. Kurssikohtaisia maksuja ei ole, vaan tällä summalla saa opiskella niin monella kurssilla kuin sielu sietää. Maksu johtuu käytännön järjestelyistä: yliopiston tuntiopetusmäärärahat ovat huvenneet jo talvella ja ylimääräinen opetus ostetaan ostopalveluna kesäyliopistolta. Mielenkiinto gradustipendejä (ä 10 mk, 3 kpl) kohtaan on ollut kova. Stipendien hakuaika loppui viime perjantaina. Myös kirjasto on kesällä pidentänyt aukioloaikojaan edellisvuosiin verrattuna. Pääkirjasto on kesä-elokuussa auki maanalaista torstaihin kello 9-1 8, perjantaina ovet ovat avoimet 9 1 6 , viikonloppuna huilataan. Erilliskirjastot ovat 1.6.-17.7. auki 9:stä 15:een. Poikkeuksen tekee Liikunnan kirjasto, joka aukeaa tuntia muita myöhemmin. Erilliskirjastot pidetään kiinni 17.7.-31.8. Nuorten tutkijoiden heikkoa rahoitustilannetta lievittämään yliopisto jakaa jatkoopiskelijoille ylimääräisiä tutkimusassistentin paikkoja. Lisensiaattitai väitöskirjatyötään tekeville tarkoitetttuja assistentin tilapäisiä tehtäviä on jaossa 12 kappaletta. Ylimääräiset assistentin paikat on tarkoitettu erityisesti joko starttirahaksi lisuriaan aloitteleville tai väitöskirjaansa lopetteleville tutkijoille. Tilapäiset tehtävät kestävät elokuun alusta joulukuun loppuun. KESÄKOULU TOISTAMISEEN Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta järjestää kesällä järjestyksessään toisen kansainvälisen kesäkoulun. Kesäkoulu järjestetään elokuussa ja se käsittelee tänä vuonna ympäristöbiologiaa ja -kemiaa. Kurssi on ilmainen ja majoitus järjestetään tiedekunnan puolesta. Kesällä 1991 ensimmäistä kertaa järjestetty kesäkoulu keskittyi kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan, tänä vuonna on biotieteiden vuoro. Kalataudeista ja immunogologiasta järjestetään kaksi kurssi, ympäristökemiasta niinikään kaksi kurssia ja maaperäekologiasta kolme kurssia. Viime vuonna kesäkouluun osallistui 193 opiskelijaa 23:sta maasta. Tänä vuonna kurssille odotetaan hieman yli sataa osanottajaa, mikä olisi opetuksen ja majoituksen järjestämisen kannalta ihanteellinen määrä. Osallistumisintoa muista Pohjoismaista on hieman karsinut se, että Ruotsissa järjestetään myös elokuussa samantapainen kesäkurssi. Kesäkoulun budjetista 2 / 3 katetaan yliopiston ulkopuolisena rahoituksena. Marko Pulkkinen MY0 MOKATTUN JA SILLA SELVÄ Lukijoittemme lukuisista pyynnöistä huolimatta rakas sarjamme "Myö mokattiin miehet kertovat" saa jälleen jatkoa. Viime numerossa ollutta kansikuvatekstiä ei uskonut Erkkikään: kuvassa Suomen lippua kantanut Erkki oli nimittäin sukunimeltään Naukkarinen eikä Nuurkari, kuten erheellisesti väitimme. Pahoittelemme tapahtunutta. Erheellinen tieto ei lehtemme saamien tietojen mukaan ole aiheuttanut merkittäviä muutoksia pörssikursseissa tai kuntien saamissa valtionavuissa. SINUA TARVITAAN, PÄIVYSTÄJÄKSI TUULENSUOJAAN Tämä ilmoitus on tarkoitettu juuri sinulle, joka haluat viettää joitakin maanantai ja perjantai iltoja Tuulensuojassa. Tuulensuojahan on yo-kunnan tukipiste opiskelijoille, jonne voit soittaa tai tulla käymään aukiolo aikanamme. Kaipaammme joukkoomme uusia ja innokkaita päivystäjiä, jotka toisivat uutta verta joukkooomme. Yksin sinun ei kuitenkaan tarvitse päivystää, sillä päivystämme aina pareittain. Järjestämmme kaikille ilmoittautuneille koulutuksen tämän kevään tai ensi syksyn aikana. Jos olet halukas liittymään seuraamme niin tartuppa luurin ja ilmoittaudu heti yo-kunnan sosiaalisihteerille p. 6 1 7 6 3 t a i j o h a n n a l l e p 6 7 113. TAKKI TUTISI JYROCKISSA Niin siinä vain kävi, että perinteinen JYROCK-festivaalikin sai tuntea laman hirmuisen voiman. Lippujen myynnissä jäätiin selvästi alle tavoitteiden. Paikalla olleet juhlavieraat hämmästelivät varsinkin perjantai-iltana ylenpalttista väljyyttä tanssipermannoilla. Lauantaina päästiin jo tuttuun juhla-ahtauteen. Jyrockin projektisihteeri Jari Peurajärven mukaan taloudellista tappiota tuli enemmän mitä osattiin etukäteen pelätä. -Mikään katastrofi tämän vuoden Jyrock ei missään nimessä ollut. Perjantain lippuja myytiin vajaa 300 ja lauantaina menekki oli noin 400 lippua. Koko Jyrockin menot tänä vuonna olivat 62 000 markkaa. Budjettia oli selvästi karsittu viime vuotisesta. Peurajärvi ei pode huonoa omaatuntoa tapahtuneesta. Juhlavieraat olivat tyytyväisiä kekkereihin ja bändit täyttivät ennakko-odotukset. -Laman ohella Jyrockin ongelmana on ollut tänä vuonna se, ettei suomalaisessa rockissa ole tapahtunut mitään mielenkiintoista. Perinteisen rockin aktiivinen harrastajajoukko on niin suppea, ettei pelkästään heidän varaan voi jatkossa turvata, Peurajärvi pohtii. Jyrockin perusideana on ollut esitellä uutta kotimaista rockia. Tämän vuoden kokemukset vahvistavat käsitystä siitä, että yleisömenestyksen turvaamiseksi pitää olla mukana Kova Kotimainen Nimi. -Jyrockin perusideaa on edelleen toimiva, mutta toimintatapoja voisi muuttaa. Festivaali on järjestetty kahdeksan vuotta samalla kaavalla. Kulttuurtivaliokunnan on syytä ensi syksynä pohtia, miten Jyrockia tullaan kehittämään, Peurajärvi toteaa. Maritta Kuula, Jyrock Jarmuschin uusin Campus-Kinoon Jim Jarmuschin tuorein elokuva Night on Earth (1991) saa Jyväskylän ensi-iltansa 8. toukokuuta Campus-Kinossa. Tämä viidestä episodista koostuva elokuva sijoittuu viiteen suurkaupunkiin ja kussakin kaupungissa yhteen taksiin. Suharit ja asiakkaat tekevät yhteistä matkaa Los Angelesissa, N e w Yorkissa, Pariisissa, Roomassa ja Helsingissä, jota vain Jarmuschin kieroutunut mielikuvitus voi pitää metropolina. Näyttelijöinä nähdään mm. Gena Rowlands, VVinona Ryder, Armin Mueller-Stahl, Down by Law'sta tuttu Roberto Benigni sekä humalassa arveltavat Matti Pellonpää, Kari Väänänen, Sakari Kuosmanen ja Tomi Salmela. Kahta heistä kutsutaan Akiksi ja M i kaksi ties miksi, ja Helsinki näyttäytyy niin eksoottisen rumana kuin se vain vierasmaalaisen mielikuvituksessa ja suomalaisen todellisuudessa voi olla. Ennen maanpäällistä yötä Campus-Kinossa esitetään Enkelin kosketuksella ihastusta herättäneen Jane Campionin elokuvaa Sweetie ( 1 9 8 9 ) . Campionin esikoispitkä on eriskummallinen perhe-elokuva sisarusten viharakkaus suhteesta ja perheen psykopatologiasta. Pyörii 1 .7. toukokuuta. VVomen M a k e Movies sarja jatkuu 2 . 5 . klo 16 Su Friedrichin elokuvilla Damned If You Don't ja Sink O r Swim. Klo 1 8 ovat vuorossa Cecilia Barriganin videotaiteellinen Meeting of Two Queens, baseballeroottinen dokumentti A Spy in the House That Ruth, amerikanjapanilaisista kertova History, Memory ja palestiinalaisen M o n a Hatoumin video Measures of Distances. Tiistaina 5.5. klo 1 7 . 3 esitetään kiinalaisen Trinh Minh-hanin persoonalliseksi kehuttu Shoot for the Contents. Elokuvakerho Liana päättää kautensa Pier Paolo Pasolinin "elämän trilogian" päätösosalla Tuhat ja yksi yötä ( 1 9 7 4 ) . Pasolini pokkaa arabialaiselle ja itämaiselle kulttuurille ja kuvaa ohessa kansanomais-eroottista utopiaansa, jossa seksuaalisuus on aina köyhien vastaus sortoon. Päivä on 4 . toukokuuta ja kello 19.30. Juha Virkki VAPPU MARSSILLA VAI KAMPUKSELLA? Vappupäivänä voit rankaista itseäsi ja jalotella Aren aukiolta yliopiston päärakennuksen eteen. Pitkä marssi alkaa kello 1 1.30. Perillä kampuksella pitäisi valitettavasti olla jo puolilta päivin, jolloin alkaa Pörssin vapputempaus. Ohjelmassa on mm. ainejärjestöjen kolmiottelu ja Vuoden pörssiläisen valinta. Aattoiltana pystynee vielä nostamaan osakkeitaan. Vappupäivä "huipentuu" kello 15.00 alkavaan ainejärjestöjen Tourusoutuun, joka lasetellaan viestintätieteiden laitoksen edessä. Kyseessä on yliopiston historian ensimmäinen Tourusoutu, mutta tapahtuman järjestävä puheviestinnän ainejärjestö Parku lupailee, että tästä alkaa perinne. LÄTKÄN MM-KISAT LAUTASELLA ILOKIVEEN Jääkiekon MM-kisat näkyvät Ilokivessä. Ylioppilastalon katolle on raijattu lautasantenni, joka välittää Eurosportin televisioimat kisat kahteen ravintolasta löytyvään isoon vastaanottimeen. Suomen Yleisradiohan ei kisoja televi= sioi kalliiksi nousseiden tv-oikeuksien vuoksi. Otteluihin kannattaa tulla ajoissa. Suomellahan on tänä vuonna jopa jonkinlaisia menestymisen mahdollisuuksia, kun "Ruotsin kaataja" Ville Siren on älynnyt kieltäytyä edustustehtävistä. Ilokivestä on tuttuun tapaan saatavilla kaikkien lätkäkisojen virallista juomaa, joka ei ole maito. Peliohjelma löytyy päivän lehdistä. SATAKUNNAN KARHUT KOOTAAN SAMAAN PESAAN Satakunnan (molemmat) yliopistossa ja korkeakoulussa opiskelevat opiskelijat on kortistoitu Ällikarhujen klubi -nimellä kulkevaan tiedostoon. Tiedoston tarkoituksena on palvella elinkeinoelämää mm. tutkielmien ja tilapäistyövoiman merkeissä. Ällikarhut saavat klubikortit, jolla saa alennuksia tietyistä yrityksistä Satakunnassa. Jotcaiselle klubilaiselle lähetetään säännöllisesti klubipostia. Näin nuoret saavat tietoa maakuntansa asioista ja tapahtumista. Tiedostoa pitää Porin Työtori. Tiedostossa on noin 4 nuorta.
EN TIEDÄ, MUTTA VASTUSTAN! •YHDEKSÄN KYMMENESTÄ EDUSTAJISTON JÄSENESTÄ HALUAA MONITOIMITILAN JATKOSSAKIN YLIOPPILASTALOLLE. •KAKSI KOLMASOSAA EDUSTAJISTOSTA TOIVOO JYY:N PAKKOJASENYYDEN SÄILYTTÄMISTÄ. •JYY:N YRITYSTOIMINNAN TUNTEMUS ON HEIKKOA EDUSTAJISTOSSA. •SUOMI TULEE LIITTYMÄÄN EY:ÖÖN, MIKÄLI EDUSTAJISTO ASIAN SAA PÄÄTTÄÄ. NÄMÄ JA MONTA MUUTA SEIKKAA KÄYVÄT ILMI JYLKKARIN TEKEMÄSTÄ EDUSTAJISTOGALLUPISTA. Jyväskylän Ylioppilaslehti on kartoittanut JYY:n edustajiston mielipiteitä JYY:n toiminnan keskeisissä asioissa. Edustajiston jäsenet saivat vastatakseen kymmeneen eri kysymykseen, joista useimpiin oli annettu jyrkät k y l l ä / e i vaihtoehdot. Vastauksilla haluttiin saada selville edustajiston jäsenten perimmäinen suhtautuminen laajoihin asioihin. Samalla pyrittiin selvittämään, mihin JYY:n toiminnassa ollaan tyytyväisiä, mitä voidaan kehittää ja mistä voidaan luopua. Edustajistolta kysyttiin seuraavia asioita: 1. Mitä pidät mielestäsi tärkeimpinä JYY:n toiminnoista? 2. Olisiko yritystoimi yhtiöitettävä? 3 . Paljonko JYY:n jäsenmaksu (YTHS mukaan lukien) voi enimmillään maksaa? 4 . Tarvitaanko tulevassa ylioppilastalossa nykyisen monitoimisalin kaltaista tilaa? 5. Pystytkö mielestäsi vaikuttamaan edustajiston päätöksiin? 6 . Pitäisikö jostain JYY:n palveluista luopua. Jos pitää, niin mistä? 7. Pitäisikö ylioppilaskunnan pakkojäsenyys poistaa? 8. Oletko tyytyväinen ylioppilaskunnan tiedotustoimintaan? 9. Kannatatko Suomen liittymistä EY:öön? 10. Oletko tyytyväinen JYY:n yritystoiminnan palveluihin? Kyselyyn vastasi kaikkiaan 3 edustajiston jäsentä 40:stä, joten vastausprosentiksi saatiin kohtuullinen 75%. Eri edustajistoryhmittymistä huonoin vastausprosentti oli Tuhafkunnalla. Ryhmän neljästä edustajasta vain yksi vaivautui vastaamaan gallupiin. Humanistiliiton ja Defenssin jäsenistä kaikki jäsenet vastasivat kyselyyn. Kysely paljasti ainakin sen, että kunkin ryhmän sisältä löytyi niin monta mieltä kuin on mielenhaltijaakin. Samoin hajonta ryhmien sisällä oli melkoista. Sisäistä yksimielisyyttä ei tuntunut löytyvän juuri yhteenkään kysymykseen. Toinen tulos oli edustajiston heikko tuntemus JYY:n varsinaisen toiminnan ja yritystoiminnan eri osaalueista. Osalle vastaajista tuotti ongelmia suhtautua raakoihin kyllä/ei vaihtoehtoihin. NÄIN VASTATTIIN Seuraavassa on koottu vastausten yhteenvedot kustakin kysymyksestä. 1. Edustajiston jäsenistö arvosti eniten JYY:n varsinaisesta toiminnasta opintoja tiedevaliokunnan sekä sosiaalivaliokunnan työtä. Eniten ykköstiloja nappasi opintoja tiedevaliokunta, jonka rankkasi tärkeimmäksi peräti kolmasosa vastaajista. Kakkostilojen mestaruuden otti omakseen sosiaalivaliokunta. Kolmostiloja myönnettiin eniten Ylioppilaslehdelle. Merkittävää on todeta asunnonvälityksen arvostettu asema (neljä ykkössijaa, neljä kakkossijaa ja kaksi kolmossijaa). Yleensäkin ottaen sosiaalinen toiminta koettiin JYY:n tärkeimmäksi osa-alueeksi. Yllättävää oli kulttuurivaliokunnan heikko sijoitus; 30:stä vastauksesta kulttuurille koitui vain kolme listamerkintää. Väheksyttyihin kuuluivat myös liikuntavaliokunta sekä Campus-Kino, jotka eivät kuuluneet yhdenkään vastaajan kategorioinnissa kolmen kärkeen. 2. Kysymys yritystoimen yhtiöittämisestä koitui visaiseksi. Vastaukset jakautuivat tasan 9-9. Loppu kolmasosa ei suostunutt antamaan lainkaan kyllä/ei vastausta. Ryhmistä selvimmin yhtiöittämistä vastaan oli Grönioni, puolesta taas Pörssi. Kumman Luja puolestaan päätti liki yksimielisellä päätöksellä olla tietämättä kantaansa asiaan. 3. Tulevaisuuden jäsenmaksuhaitari on nykyedustajistolle venyvä käsite. 5 markkaa oli ehdoton kattosumma 1 3:Ile vastaajalle. Korotus 5 6 markan välille kelpasi vaihtoehdoksi EDUSTAJISTON SUHTAUTUMINEN SUOMEN PÄÄTÖKSEEN HAKEA MUKAAN EUROOPAN YHTEISÖÖN: 2/3 PUOLESTA * 1/3 VASTAAN EDUSTAJISTON SUHTAUTUMINEN MONITOIMITILAN TARPEELLISUUTEEN TULEVASSA YLIOPPILASTALOSSA: 9/10 PITÄÄ TARPEELLISENA 1/10 EI PIDÄ TARPEELLISENA yhdeksälle edustajalle. Kovimman tarjouksen iski tiskiin Pörssin Kasperi Launis; yläraja 1200 mk. 4 . Kysymys tulevan ylioppilastalon monitoimitilasta keräsi kaikkein yhfenäisimmän rintaman. Peräti 2 6 vastaajaa eli 87% halusi jatkossakin turvata monitoimitilan pysymisen. Monitoimitilaa pitivät tarpeettomina Pekka Ojala (Pörssi), Kasperi Launis (Pörssi), Kari Laitinen (Tuhatkunta, "ei missään nimessä") sekä Jarkko Louhimaa (Grönioni, "en itse tarvitse"). 5. 76% vastaajista pystyi mielestään vaikuttamaan riittävästi edustajiston päätöksiin. Huonoin käsitys oli Defenssin ehdokkailla, jotka kaikki kallistuivat eivaihtoehdon puolelle. Ottaen huomioon sen, että Defenssin ehdokkaat ovat kaikki naisia, voidaan olettaa, että parlamentarismi JYY:ssä toimii normaaliin suomalaiseen tapaan -naiset ovat mukana, miehet käyttävät valtaa. 6. Kolmasosa edustajistosta ei halua nykyisellään luopua mistään JYY:n palveluista. Kolmasosa puolestaan ei halunnut/kyennyt ottamaan kantaa koko kysymykseen. Kuusi vastaaja halusi luopua Campus-Kinosta. Osa tosin asetti ehdoksi sen, että kaupungin muu elokuvatarjonta paranee. Todellista Isoa Leikkuria JYY:n palveluihin esitti keskustaopiskelijoiden Mikko Snellman, joka halusi luopua niin Campus-Kinosta, kulttuurisihteeristä, Ylioppilaslehdestä kuin yritysfoirfl§njohtajastakin (viimeksi mainittu 1 toive hetimiten toteutuikin...). Grönionin Pasi Sorjonen puolestaan vaati toimintojen muutamista ja kehittämistä. "Tällaisenaan miltei kaikesta voisi luopua", Sorjonen toteaa. 7. JYY:n pakkojäsenyyden halusi säilyttää 19 vastaajaa eli 6 3 %. Poiston kannalle asettui 1 1 vastaajaa. Ryhmittymistä voimakkaimmin pakkojäsenyyden kannalla ovat Kumman Luja ja Defenssi. Vapaaehtoistamisen kannattajia eniten löytyi Pörssistä ja Grönionista. M m . edustajiston nykyinen puheenjohtaja Ahti Ruoppila vastustaa JYY:n pakkojäsenyyttä. 8. Kaksi kolmasosaa edustajistosta oli tyytymätöntä JYY:n nykyiseen tiedottamiseen (huomautettakoon, että kysymys tarkoitti kaikkea JYY:n tiedotustoimintaan, ei pelkästään lehteä). Tyytymättömämpiä oltiin Pörssissä sekä Kumman Lujassa. Tiedotustoimintaa kritisoitiin seuraavin argumentein: "Lehden tasossa olisi valtavasti kehittämistä. Ei mielestäni palvele riviopiskelijaa kovin hyvin" Jari Huikari; KuLu. "Tiedotustoiminta olisi varmaan parempi, jos Jylkkäri tulisi kotiin" Riitta Alatalo, KuLu. "Monista jutuista tiedotetaan vasta viime hetkellä" Minna Mäkinen, HuLi. 9. Jokerikysymyksenä gallupissa tiedusteltiin mielipidettä Suomen liittymisestä EY:öön. Mikäli edustajisto asian saisi päättää, EY:öön mentäisiin äänin 15-9. Neljä vastaajaa ihmetteli kysymyksen olemassaoloa tässä yhteydessä. Hajonta edustajistoryhmittäin oli melkoista. Suhteellisesti eniten vastustusta ilmeni Grönionissa ja etenkin Defenssissä, jonka kaikki jäsenet vastustivat Suomen Euroopan omaan etujärjestöön liittymistä. 10. JYY:n yritystoimintaan oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä. Kritisoitavaa ilmeni perin niukasti. Vastauksista paistoi läpi edustajiston heikko tietämys JYY:n yritystoiminnan eri toiminnoista. Monen paperissa vastausta ei osattu antaa, ellei ollut omakohtaisia kokemuksia tukenaan. Kampus Kirjaan oltiin yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä (76% vastaajista). Valikoimaa, sijaintia ja hintatasoa kiiteltiin. Soraääniä jakoivat ainoastaan Tuhatkunnan Kari Laitinen ("roskakirjavarasto") sekä HuLin Sami Kallioinen ("vähän tarjottavaa historioitsijalle"). Grönionin Ahti Ruoppila kaipasi Kampus Kirjaan bussilippuja myyntiin. Kampus-Data ilahdutti olemassaolollaan 7 %:ia edustajistoa. Palvelua ja hintatasoa kehuttiin. Pahaa sana ei ollut kenelläkään esittää JYY:n kultamunaa kohtaan. Ulpukka sai tyytyväisyyden hyväksynnän puolelta e d u s t a j i s t o Eniten Ulpukan kohdalla Sadisti korkeaksi koettu hintatd§@, ( o t a vastaan erityisesti KortepöR-" jan kyläpuolue KuLu protestoi. Pension Kampus osoittautui kummajaiseksi edustajistolle. Sen olemassaolosta ovat kertoneet lähinnä miinus-merkkiset maininnat tuloslaskennassa. Kolmasosa vastusti majoituspalvelun olemassaoloa, viidesosa kannatti. Eniten edustajistoa ärsytti Pensionaatin huono tulos ja olematon mainonta. 43% vastaajista ei halunut sanoat Pensionaatista mitään. Yritystoiminnan toinen murheenkryyni llokivi sai palveluistaan suopean vastaanoton. 6 % piti nykyisiä palveluja hyvinä. Erityisesti lounaspalvelu miellytti. Parantamisen varaa nähtiin miljöössä ja musiikkitarjonnan monipuolistamisessa. Mikäli edustajistoon on uskomista, Ilokiven liikeidea on hyvä. Ainoa ongelma on yleisön puute. Mika Remes VAARA VAANII KAMPUKSELLA Ilokiven metsikkö ei ole turvallinen paikka naispuoliselle henkilölle yöaikaan. Talven aikana on ainakin kahdesti satunnainen ohikulkija hätistänyt raiskausta yrittäneen pakoon. Viimeisin raiskausyhtys tapahtui pääsiäisen aikaan. Vanhempi rikoskomisario Kristiina Päiviä kertoo Jyväskylän poliisin tietoon tulleen yhden Kampusalueella sattuneen raiskausyrityksen talven ajalta. Tuolloin miesroikale oli hyökännyt ohikulkijan kimppuun ja puukolla uhaten yrittänyt raiskausta. Uhrin pelasti ohikulkijan saapuminen paikalle. Pälviän mukaan Ilokiven metsikön tekee erityisen otolliseksi raiskaajille alueen huono valaistus ja ravintolan läheisyys. Ylikomisario Pälviän mukaan Jyväskylässä ei ole mitään tiettyjä paikkoja, joissa raiskaajat viihtyvät. Hämärät, syrjäiset reitit ovat aina riskialttiita. Kampus-alueen valaistus ei kuulu yliopistolle vaan siitä huolehtii Keski-Suomen piirirakennustoimisto. Ilokiven metsikkö on ollut koko talven erittäin huonosti valaistu. Alueella on lamppuja mutta ne ovat olleet säännöllisesti rikki. Pääsiäisen pyhinä olivat valot poissa koko Alvarin aukean alueelta. Lamppujen kunnon valvonnasta puolestaan huolehtii vartiointiliike, jonka tehtäviin kuuluu vikojen raportointi. Ilmeisesti vartioliikkeen väki ei pelkää tulevansa raiskatuksi alueella liikkuessaan, koska vioista §i ole raportoitu. Piiriföifflistosta on luvattu hoitaa valaistus &§IQ n mukaiseen kuntoon. Odotamme toimintaa... Mika Remes RAISKAAJAT KURIIN! Naisten olisi hyvä hiukan varoa pimeitä, yksinäisiä pikkuteitä ja käyttää valaistuja pääteitä, joissa liikkuu muitakin ihmisiä. Jos kuitenkin olet esim. myöhään töissä niin voit vaikka varustautua pienellä spraymaalisuihkeella,joka on heti käsillä. Toinen hyvä konsti on pitää esim. avaimia niin että niillä voi lyödä ahdistelijaa kasvoihin. Hyökkäystilaanteessa ei saa myöskään unohtaa huutamisen taitoa ja kaikkea yllättävää saa harrastaa. I Muistuttaisin myös muita, että jokaisella meillä on auttamisvelvollisuus. Päivi Saarimäki
teksti: Marko Pulkkinen kuvat: Mika Remes POIKKI TAITEIDEN YON YLÄKAUPUNGIN YÖSTÄ TULI KERRALLA MENESTYS. YLEISÖMÄÄRÄ YLITTI ROHKEIMMATKIN ODOTUKSET: ESIMERKIKSI KOTITEOLLISUUSMUSEOSSA KÄVI YÖN AIKANA YL11800 IHMISTÄ, KUN MUSEOON YLEENSÄ KUUKAUDESSA TUTUSTUU NOIN TUHAT HENKEÄ. KINKEREIDEN AINOA MIINUS TULEEKIN SIITÄ, ETTÄMONIN PAIKOIN TAITEENYSTÄVIÄ OLISI TULLUT PAIKALLE ENEMMÄN KUIN MITÄ ESIINTYMISPAIKKOIHIN MAHTUI. TÄMÄ El KUITENKAAN HÄIRINNYT SITÄ HYVÄÄ TUNNELMAA, MIKÄ KOKO JUHLIEN AJAN KAMPUKSELLA LEIJUi. Illan ja yön mittaan yleisö liikkui tapahtuman luonteen mukaisesti paikasta toiseen. Suuren urakan Yön järjestelyvastaavana kantanut Soili Puranen pelkäsi alunperin, että ohjelmaa olisi liikaa eikä kaikkiin tilaisuuksiin löytyisi yleisöä. -Oli mukavaa, että ihmiset jotka eivät mahtuneet johonkin paikkaan, jaksoivat etsiä jotain muuta ohjelmaa. Esimerkiksi Päärakennuksen ohjelmisto oli suunniteltu niin, että kaikille ohjelmille oli eri yleisönsä. Yleisön liikkuvuudesta kertoo jotain sekin, että Ilokivessä kävi illan aikana arviolta tuhat ihmistä. Ravintola oli iltakymmenestä aamuneljään asti täynnä. Myös ylioppilastalon yläkerta täyttyi mukavasti ja Yövieraiden Leoa ja Liinaa oli katsomassa salintäyteinen yleisö. EKA KERTA YÖSSÄ Yläkaupungin Yön yleisöstä osa vieraili ensimmäistä kertaa jyväskyläläisessä museossa tai galleriassa. Alvar Aalto museossa ehti koko päivän aikana vierailla vajaat 900 ihmistä, kun yleensä museossa kuukaudessa vierailee keskimäärin parisen tuhatta kävijää. Yleisöä riitti aina yömyöhään asti mm. Kampus-kirjaan. Jupinaa järjestelyjen osalta oli vähän. Soile Purasen mielestä oli mukavaa nähdä ihmiset hymyilevinä ja hyvän tuulisina. -Sohwilla jotkut itävaltalaiset olivat olleet ihan ihmeissään: onpa tämä kumma maa tämä Suomi. Siellä he joivat pilsneriä aamuyöllä ja kyselivät, onko Suomessa aina tällaista?, Soili Puranen kertoo. Poliisin mukaan Yläkaupungin Yön viikonloppu oli järjestyksenpidoltaan siedettävämmästä päästä. Kulttuuritapahtuma ei aiheuttanut mitään erityistä hämminkiä, ja tavallista pitemmät, paikoin läpi yön jatkuneet ravintoloiden aukiolot tasasivat ruuhkia koko yön jatkuneeksi vilinäksi. Yläkaupungin Yö osoitti, että tapahtumalle on selvä sosiaalinen tilaus: esiintyjät lähtivät mielellään mukaan talkoopohjalta ja yleisö otti Yön kerralla omakseen. Samalla nähtiin, kuinka paljon erilaisia esiintyjiä Jyväskylästä löytyy, olivathan lähes kaikki ryhmät esiintymässä kotikaupungissaan. JATKOA ENSI VUONNA Yläkaupungin Yö saa jatkoa ensi vuoden keväällä. Järjestäjät ounastelevat, että ensi vuonna tapahtuman yhteyteen voisi liittää myös yöuinnin tapaista ruumiinkulttuuria. Joka tapauksessa tilaisuus halutaan pitää maksuttomana. Jyväskylässä yön yli jatkuvaan taidetapahtumaan voi piipahtaa jo ensi syksynä, kun läänin taidetoimikunta järjestää Taidesirkustittelillä kulkevan tapahtuman. Elokuun 21.-23. järjestettävä tapahtuma pidetään Puistokoulun kentälle pystytettävässä sirkusteltassa. Tilaisuudessa pyritään sirkusmaisuuteen: ohjelmanumerot ovat lyhyitä ja tilaisuuden vetää tirehtööri. Lauantain ja sunnuntain välinen yö on tarkoitus taiteilla hamaan aamuun asti. Taidesirkuksesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä Keski-Suomen lääninhallitukseen/ Mikko Kähkönen (298 433).
6 Laman maksumiehet VIIME VUOSIEN RYHDITÖN TALOUSPOLITIIKKA JA SAAMATTOMUUS ON MAKSANUT PITKÄN PENNIN JOKAISELLE SUOMALAISELLE. TALOUDEN TERVEHDYTTÄMISEKSI VALTIO TARVITSEE LISÄÄ RAHAA JA HALUAA KARSIA MENOJAAN. KANSAA HUUDETAAN YHTEISIIN TALKOISIIN, MUTTA JOTENKIN TUNTUU, ETTÄ USEIMMAT VIIME AIKOJEN SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ OSUVAT KAIKISTA KIPEIMMIN MEIHIN NUORIIN. TÄSSÄ JUTUSSA TARKASTELLAAN * ^ N RASITTEITA SUKUPOLVIEN VÄLISEN T V * * » " * * » . NÄKÖKULMASTA. JOS JUTUSSA E S I T F r v , v||TTEET TUNTUVAT SINUSTA VÄÄRILTÄ, KUULUT ILMEISESTI VANHEMPAAN SUKUPOLVEEN: VELATTOMIIN VIISIKYMPPISIIN. A N T T I A . E I N I Ö P erusta talouden syöksylas: kuHe Juotiin 80-luvun puolivälissä, jolloin luotonannon määrä karkasi Suomen Pankin käsistä. Asuntojen hinnat nousivat taivaisiin ostovoiman lisääntyessä. Suomen Pankin johtaja Rolf Kullberg varoitteli jatkamasta kulutusjuhlaa, mutta SP e l tehnyt mitään konk: reettista kulutuksen hillitsemiseksi, kunnes vaihtotaseen vajeen yllättävän suuri repeämä ajoi Suomen Pankin paoäJtfejfeakeoon: keväällä -89 markka revalvoitiin viidellä prosentilla ja pankkien kassavarantovelvoitetta nostettiin. Teon seurauksena asuntokauppa pysähtyi ja hinnat kääntyivät laskuun. Monen perheen järkevältä taloussunnitelmalta putosi pohja pois, kun asunnot eivät menneet kaupaksi ja korkotaso alkoi nousta. Kaikki sama oli tapahtunut muutamaa vuotta aiemmin Norjassa, ja hieman myöhemmin USArssa, Japanissa ja Englannissa. Vahingoista ei kuitenkaan osattu ottaa oppU. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen kansantalous on pysynyt pystyssä Neuvostoliiton kaupan ja metsäteollisuuden avulla. Idänkaupan menestyksekkääseen käymiseen riitti kestävä maksa ja metsäteollisuutta kiusanneet suhdannevaihtelut parannettiin devalvaatiolla. Nyt kun devalvaatio on hankalasti toteutettava vaihtoehto markan ecu-kytkennän vuoksi ja Neuvostoliittoa ei enää ole, ovat viisikymppiset talouden ohjaajat sormi suussa. Suomi voi pahoin, mutta hölmöilyjä ei pysty enää maksattamaan muilla kansantalouksilla. Maksajat on siis löydettävä omasta maasta. Ikävä kyllä tämän tervehdyttämislaskun saavat maksaa ne, jotka eivät ole päässeet luomaan varallisuuttaan laukkaavan inflaation ja negatiivisen reaalikoron aikana 70-luvulla. Suomi Säästää -ohjelman tärkeimmät osat ovat nimittäin pankeille suunnattu tukipaketti, johon osana liittyy peruskoron nosto prosenttiyksiköllä, raippavero eli kahden prosenttiyksikön veronkorotus, pääomaverotuksen uudistus sekä kunnallisella tasolla tukien leikkaukset ja maksujen korotukset. Valtion talouden kohentamiseksi valitut keinot rasittavat usein eniten noin kolmekymppisiä, asuntovelkaisia nuoria perheitä. PERUSKORKO + 1 % "Pankkien tukipaketti toteutettiin reaalikorkoa nostamalla. Se olisi voitu toteuttaa myös reaalikorkoa laskemalla, jolloin vaikutus olisi ollut pankkien kannalta sama, mutta kotitalouksien korkorasitus ei olisi noussut", kertoo Yrjö Jahnssonin säätiössä tutkimusjohtajana toimiva valtiotieteen lisensiaatti Jaakko Kiander. "Vaikka korkoa olisi laskettu pankit olisivat saaneet samat rahat, sillä nettokorkokate peruskorkotalletuksista ja -lainoista olisi kasvanut. Nyt tukipaketti toteutettiin niin, että talletuskorot pysyivät ennallaan ja lainan korkoja nostettiin. Teko oli efektiivinen tulonsiirto velkaisilta nuorilta vanhoille tallettajille", ihmettelee Kiander. Ratkaisua tehtäessä Suomen pankki ilmeisesti pelkäsi, että peruskoron alentaminen olisi vienyt rahat korkeakorkoisille verollisille tileille. Väite tuntuu kuitenkin epäuskottavalta, koska suurin osa peruskorkotileilla olevista rahoista on käyttelytileillä, joilta niitä on vaikea siirtää pois tai eläkeläisillä, jotka eivät osaa verollisia tilejä käyttää. Peruskoron nosto prosentilla tuo hyötyä pankeille noin 1,5 miljardia markkaa. Tulonmenetys kotitalouksille on noin 200 miljoonaa markkaa. Suurin osa peruskorkoon sidotuista lainoista on 25-40 vuotiailla asuntovelkaisilla. Kalliilla otetuilla lainoilla on ostettu Suomen historian kalleimpia asuntoja. Asuntojen hinnoista on tosin haihtunut jo neljännes ilmaan arvonlaskuna, mutta lainan määrä muistuttaa yhä muutaman vuoden takaisista ajoista. Prosentti lisää 400 000 asuntovelkaan on 4000 markkaa vuodessa. Summan ansaitsemiseksi on ylitöitä tehtävä jo 10 000 markan edestä. Eli akateemisen loppututkinnon suorittaneen nuoren alkukuukausiansion verran. 7 Siinä vaiheessa kun viisikymppiset maksoivat asuntojaan talouspolitiikan tavoitteena oli täystyöllisyys, johon liittyi korkea inflaatio. Korkea inflaatio painoi reaalikoron alas. "50ja 60-luvulla reaalikorko oli hyvin pieni, noin kolme prosenttia ja 70-luvulla reaalikorko oli negatiivinen. Tällä hetkellä reaalikorko on parhaimmillaan ollut yli 10 prosenttia. Korkea reaalikorko tarkoittaa sitä, että velanottajilla on velasta todellisia kustannuksia ja tallettajat saavat hyödyn. 70-luvulla negatiivisen reaalikoron aikana velka muuttui varallisuudeksi", sanoo Kiander. Korkeaa inflaatiota ei toki voida pitää talouspolitiikan tavoitteena, mutta kohtuuttomalta tuntuu, että matalan inflaation ja korkeiden korkojen aikana ollaan lisäksi kuristamassa asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta. "Asuminen on nuorimman väestönosan suurin menoerä. Tällä hetkellä asuntolainojen korkovähennys on itse asiassa jo reaalisesti supistunut olemattomiin siitä, mitä se oli 70-luvun puolivälissä. Korkovähennyksen määrää ei ole juuri kasvatettu 25 000 markasta sen jälkeen. Tuolloin vähennys riitti lähes millaisen tahansa asunnon ostamiseen. Tällä hetkellä se ei kata edes yksiön korkokuluja. Korkeampia korkoja ei siis pyritä kompensoimaan nuorelle ikäluokalle sitäkään kautta", pohtii Kiander. MAAJUSSIA El JATETA Pankkien tukipakettiin liittyy mvö^ opintolainan korkojen nosto. \'igJ[4 kolme-neljä vuotta sitte^ «opintolainojen korko nousi vaJi f f l f e t u m i s e n jälkeen noin k a h d e k s a a prosenttiin. Muutamassa se on kuitenkin hivutettu 12 prosenttiin. Nuorille suunnattuja asuntosäästöpalkkio-lainoja pankit ovat olleet hyvin nihkeitä myöntämään jo pidemmän ajan. Melkein ainoa vanhempien ihmisten ryhmä, jolla on peruskorkosidonnaisia korkotukilainoja ovat maanviljelijät. Viljelijäväen keski-ikä on noin 50 vuotta. Heidän asioistaan hallitus on pitänyt huolta. Maataloustulolaki korvaa maanvijelijöille kaikki kustannusten nousut täysimääräisesti. Jos maatalouden korkorasitus nousee, vastaavasti kasvatetaan maataloustukea. Äskettäin lisättiin kaikessa hiljaisuudessa maantalouden suhdannelamoja 650 miljoonaa markkaa. Yrityksille herui vain 200 miljoonaa, ja sekin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Työväen Taloudellisen Tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan maanviljelyksen tukeminen aiheuttaa kuluttajille kaikkiaan noin yhdeksän miljardin markan tappiot. Valtion veromenetykset ovat samaa luokkaa. Nuoret saavat tietysti osaksi syyttää omaa passiivisuuttaan siitä, että heitä lyödään laimin kaikessa. Jos nuoret olisivat järjestäytyneet yhtä hyvin kuin maanviljelijät olisivat opiskelija-asuntolat Vantaan Koivukylän asemesta Kaivopuistossa. PÄÄOMA Nuoret saavat nenilleen myös pääomatulojen verouudistuksessa, jonka tarkoituksena lienee herättää urvahtanut osakesäästäminen uuteen nousuun. Ajatus on sinänsä kunnioitettava, mutta samaan pakettiin liittyy pyrkimys luopua VELATTOMAT VIISIKYMPPISET VARMISTAVAT SELUSTAANSA JA MAKSATTAVAT MEILLÄ KEHNON TALOUDENPITONSA. asuntolainojen korkovähennyksestä. "Tällä hetkellä korkotuloista menee veroa 15 prosenttia. Lisäpalkkatuloista maksat jopa 50 prosenttia veroa aika pienilläkin tuloilla. Jos palkkatyöllä ansaitset vuodessa 300 000, käteen jää 150 000. Korkotuloja voisi ansaita samalla veromäärällä miljoonan", luettelee Veronmaksajain Keskusliiton tutkija Heikki Hiilamo. "Tähän asti eroa palkansaajien tappioksi on tasoitettu lainakorkojen vähennysoikeudella, joka kuitenkin on poistumassa pääomatulojen verouudistuksen mukana. Lopputuloksena uudistuksessa on se, että pääomatulojen verotus nousee 25-30 prosenttiin, mutta korkokuluja voi vähentää a i n o a s t a ^ pääomatuloista. Jos sinulla ei l ojg pääomatuloja, voit näillä T$fay min vähentää ainoastaan 10 Qj# m a r k k a a veroistasi. Paäornfäffiifojen verouudistus tehdään ••$1*5 vanhempien talletuksia omistavien sukupolvien eduksi", sanoo Hiilamo. PUMPULIRAIPPAA Velattomat viisikymppiset selviävät vähimmillä kolhuilla myös kuntien kiristäessä kukkaronnyörejään. Kunnat leikkaavat lasten kotihoidon tukea ja korottavat reilusti päivähoitomaksuja. Lähes ainoa viisikymppisiä koskeva rasite on ollut raippavero: kahden prosenttiyksikön veroäyrin korotus, joka koski tasaisesti koko kansaa. "Toisaalta siinäkin vaikutus kohdistuu suurempana niihin, joilla on pienimmät tulot. Lisäksi tuloverotuksen keventäminen on kansainvälinen trendi ja Suomessakin valtiovarainministeri Iiro Viinanen on luvannut keventää marginaaliveroastetta, joka totetuessaan kompensoisi raippaveron vaikutukset suurituloisille", sanoo Kiander. ELÄKEPOMMI PALAA Valtio kaavailee julkisen sektorin eläketurvan heikentämistä. Ikäraja nousisi 63:sta 65 ikävuoteen ja eläkkeen määrää laskettaisiin 66%:sta 60 %:iin palkasta. "Huononnukset tulisivat ilmeisesti koskemaan vain niitä, jotka ovat tällä hetkellä alle 50 vuotiaita. Suunnitelma haiskahtaa siltä, että viisikymppiset haluavat turvata omat eläkkeensä ja nuoremmat ikäluokat joutuvat tyytymään huonompaan eläketurvaan. Meidän ikäpolvemme tulee maksamaan moninkertaisia eläkevakuutusmaksuja nykyiseen verrattuna", ennustaa Jaakko Kiander. "Hieman huvittavaa on myös se, että samaan aikaan kun eläketurvaa pyritään leikkaamaan, huolehtii eduskunta siitä, että kansanedustajat saavat kahdeksan vuoden työskentelyn jälkeen täyden eläkkeen iästä riippumatta." Vähintään yhtä huvittavaa on myös se, että esimerkiksi Kalle Isokallion kaltainen syrjäytetty toimitusjohtaja voi jäädä 42-vuotiaana varhaiseläkkeelle. Simo Vuorilehto ja kumppanit saarnaavat, että työtä on tehtävä pitkään, mutta samaan aikaan ostavat pikku-Kallelle miljoonan vuosieläkkeen. PALJONKO LAMA MAKSAA? Demari-lehdessä SAK:n ekonomisti Helena Pentti laskee 200 000 markkaa ansaitsevan kaksilapsisen perheen kohdalla raippaveron, maksujen korotusten ja verovähennysten pienentämisen aiheuttavan 9000 markan vuotuisen tulon vähennykseen. Vastaava akavalainen ekonomipariskunta tienaa noin 300 000 markkaa, jolloin vuotuinen osuus laman maksusta olisi saman kaavan mukaan 15 000 markkaa. Kauppislaisen ei kannata epäillä SAK:n ekonomistin laskelmia, sillä sukupolvien välisessä kilvassa perinteiset puoluesidonnaiset tulonjakoliturgiat lakkaavat olemasta. Viisikymppiset pelaavat omaan pussiin polittiseen väriin katsomatta. RATKAISU? Suomessa ei ole oikein koskaan osattu tehdä pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Se on ollut pikemmminkin suhdanteita kiihdyttävää eikä tasoittavaa, niin kuin oppikirjojen mukaan tulisi olla. Tällä hetkellä Ahon hallitus ilmoittaa siirtävänsä julkisen sektorin menojen leikkauksia kahdella vuodella, koska se ei nyt ole mahdollista. Eikä ole mahdollista varmasti mahdollista kahdenkaan vuoden päästä. Hallitus on ajautunut umpikujaan ja yrittää voittaa aikaa. Tekojen sijasta hallitus ja virkamiehet käyttävät aikansa toisien syyttelyyn. Meille jokaiselle nämä hetket ovat kalliita. Valtion paisuvan velkataakan hoitaminen maksaa koko ajan enemmän. Tutkimusjohtaja Jaakko Kianderin mielestä nykyiseen lamaan olisi olemassa ratkaisu, jota on käytetty jo kerran aiemmin: 30-luvun lamakaudella. Silloin markka laskettiin vapaasti kelluvaksi valuutaksi, jonka koron valtion keskuspankki voi itse määrätä. Tällä hetkellä vapaasti kelluva valuutta on USA:ssa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Korkotaso näissä maissa on noin puolet Suomen korkotasosta. Jos markka laskettaisiin kellumaan vapaasti, Suomen Pankki voisi Kianderin mielestä vallan mainiosti laskea korkonsa 5-7 prosenttiin. Kianderin mielestä menetelmää voisi soveltaa muutaman vuoden ajan, vaikka lopulta sitoutuisimmekin EY:n rahaunioniin. "EY:n ongelma on se, että korkopolitiikka on sidoksissa vahvimpaan talouteen eli Saksaan. Kun Saksa on nyt nostanut koron ylös talouden ylikuumentumista pelätessään ja reunavaltioden korkoihin lasketaan päälle muutaman prosentin maariski, ei korkopolitiikka EYmallissa näytä Suomen kannalta hyvältä. Mitkä sitten olisivat vapaan kellumisen riskit' "Lähinnä se, että valuutalla alettaisiin keinotella. Seurauksena voisi olla markan aliarvostaminen. Vientiteollisuudelle se olisi hyvä asia, mutta ikävämpi viisikymppisille tallettajille, joiden korkotulot tippuisivat ja ostovoima ulkomaanmatkoilla laskisi", sanoo Kiander. Artikkeli on julkaistu Contactorissa 4/92
Se.Varma: otimainen. ;»" Marimemyo on osa institutionalisoitunutta Maisuutta, kuten Alvar Aalto, Jean Sibelius, sauna tai menestyneet urheilijat. Marimekko on kasvanut mielikuvissa miltei pyhäksi ja tm i olennoksi, jonka Pohjolan,emännän on annettava l l l l l mmm Marimekon uusi johtaja on mediatähti. Kirsti Paaldtaserfgilptetaan puhaltavan Henkeä, mihin t ja suuri monialayritys eivät pysselta odotetaan Marimekolle jälnjaa: ylväyttä ja tyylikkyyttä, mitä keskieurojs^gpalaiset kotirouvatkaan eivät enää hanki^va^^^oustakeikseen. Suomen juhlavuoMarimekko nousuun? Kufcjpsi ei olisi törmännyt marimekkoon, tahtoipa sitä tää t i Maija Isolan ananakset kukkivat joki viidi-nne-n kansakoulun luokkahuoneissa, pövtalnnoi||i||iameissa |a verhoissa, joita pidettiin kuusj vitDtta ikkunassa ennen kuin ne Liitettiin I , i Marimekko toimi yleissanana: \ ? iiummolla oh isoja kuviollisia puuvillahiekkoja, jjgiHkutsuttiin marimekoiksi, olivatpa ne "oikeasti" saita tahansa. • M Lmrasiakuvioiden lisäksi Marimekko tunnettiin Vuokko Nurmesniemen [okapoikapaidoista,'"jotka samettipukuun yhdistettynä muodostivat arkkitehtien "virkapuvun" 1970-luvulla ja joidsJÖ v inskaalaa esimerkiksi kestoesnnti&M |inen esitteli Levyraadissa 1980-lum tasaraitaisista trikoopaicloista. jotka Annikki Piha Rolling Stone.su kuunnellen suunnitteli farmareiden, yleisemminkin suosituksi tulleideri...|Yöhousujen pirteäksi kaveriksi. "On Marimekko muuttunut, mutta nyt taas jo| | mielestä vähän palattu siihen selkeyteen.. väBlla se oli enemmän semmosta massatuotantölrplt et niinku poikennu, ei ollu niin selkeetä.. uskon, että nousee vielä". Oliko Marimekon kriisissä kyse siitä, että se menetti omaleimaisuutensa, vai pysyikö se entisenlaisena uudistumatta kylliksi? Oliko marimekko liian itsestäänselvä valinta tyylistään epävarmoille? Liian varman päälle pelaaminen ei pure tyylitietoisiin uudistajiin vaan vain vanha juttu vailla tyylipelin riskiä ja jännitystä. Kuka valitsee valitsee marimekon? Monen vanhan käyttäjän mielestä se on menettänyt statusleimansa ja oman tyylinsä ja nuoremmille Marimekolla ei välttämättä ole ollutkaan erityistä statusasemaa, vaan se on vain yksi tuote monien muiden joukossa. Asiaan tutustuneet yhteiskuntapolitiikan opiskelijat olettivat, että Marimekon suosion lasku on kiinteästi yhteydessä sen aseman muuttumiseen bourdieulaisessa makujen hierarkiassa. Eli vuosikymmenten kuluessa marimekko olisi muuttunut elististisestä älymystön mausta ensin uuden keskiluokan hyvän kulttuuritahdon osoittajaksi ja sitten kenentahansa mauksi, jolloin makua hallitsevan yläluokan on ollut kehiteltävä jotain muuta erottautuakseen "rahvaasta". Kuitenkaan marimekosta ei ole hintansa vuoksi tullut työväenluokan välttämättömyystuotetta. Marimekko onkin pikemminkin yksittäisten ihmisten omaa tyyliä ilmaiseva valinta eikä luokkamaun ilmaisin. Onko edes luokkia mitä ilmaista? Miltei mikä tahansa on nykyään enemmänkin yksittäisten ihmisten itse valitsema elämäntapa, joka useinkin tarkoittaa tapaa kuluttaa, olipa kyse vaatteista, urheilusta tai hampurilaislounasta. Marimekosta toki pyrittiin alun alkaenkin tekemään elämäntapaa, elämäntapaa uudistavalle ja kokeilunhaluiselle älymystölle: fantasiaa, uutuutta, nuoruutta ja erottautumista. Armi Ratialle Marimekko ei ollut vain vaatteita tai kankaita vaan elämäntyyli. "Mietin, et oliko Marimekko jo silloin vähän semmoinen elitistinen alkuvaiheessaan, mut kyl se oli. Mut sit vast myöhemmin siitä tuli, ett ihan kaikki käytti ihan joka paikas, mut et siin alkuvaihees se ei semmoinen uniformu viel ollu, mut meidän jengi käytti." Marimekko Oy perustettiin vuonna 1951. Alku oli vaatimaton: kankaan ostoon oli anottava lupa kansanhuoltoministeriöltä. Marimekkokuosit kuitenkin herättivät hämmennystä alusta alkaen ja toivat samalla väriläiskiä arjen harmauteen. Vuosikymmenen lopulla Tukholmassa pidetty näyttely ja Yhdysvaltain tulevan presidentin puolison poseeraus kansainvälisissä lehdissä seitsemässä mariasussaan toivat kansainvälistä huomiota. Marimekko oli uskomaton yhdistelmä kaikkea vanhaa suomalaisuutta, uusia taiteellisia virtauksia, japanilaisia suunnittelijoita, tai kuten Armi Ratia totesi: "Männistön muorin Venlan ja Vuohenkalman Annan kinttupolun projisoimista tämän muuttuvan maailman valtateille, koteihin ja koko elämänympäristöön". Entä jos Marimekkoa ei olisi?
L * P I KATS< ^ T E E OLEVANA OZSSAUv / NSV A > > \ \ \ ****** 5 £ V , S O R R O N J ^ V PASKAN SAAMESSAAN ^IITAME ON JOUTUNEET^ KOKEMAAN^ " / ;<£a S | T X MWTT«K» YLPEÄKSI J A j j ^ V » H * * * ^ » ' VARN"TWEEST. K A I K K I . \ U •«.» » V -e KANTAAN Pl/l/KKOO •: W>* e * .. .... PAIKOILLA EIHAW \ V SIELLÄ £ ö f 5 N V'A M1TAAN A-t,^fj OM NAX SAATANAV, f» HÄRVELIT PÄXSSX. SITTEN SfTA PITAN Ml/v T TAA Lp P • , , -• . KAUPUNKIIN. v f j m TAALLA 0A , KATUVALOJA JA MUITAKIN NEEKEREITÄ". 1 '^ *»« fe^£ «v>-» .«LI ^ JOTKA SELVtAVAT SllTA HENGISSÄ* e , l * V " Ä * EtXX, VAAtf HALAJAVAT HUKurr^r, V °t < € ^ r ,. tAAJESTEETT\SeE^ V t / e T ^ * ^ • TOISESSA KFD* . * * 1 7 * , .'• TOISESSA KE*»* **&, Av TT =51 OiiSJ\V\"4£NM^UT v g \\<y-££)///i 1 1 1
10 K E S K U S KÄNNISSÄ KÄHMIVÄT Yo-kunnan kahmijat katsovat peiliin ja näkevät siellä jäsenistön. Yliopiston arviointikyselyyn vastasi nelisensataa opiskelijaa, näistä pari ja puoli sataa arvioi samalla ylioppilaskuntaa vastaamalla kysymykseen 7: "Miten ylioppilaskunta ja ainejärjestösi palvelevat sinua? Mitä toimintoja ja palveluja pitäisi muuttaa tai kehittää? Vastaukset eivät olleet yleislinjaltaan niin tyrmääviä kuin olisi ehkä voinut odottaa: moitteita antoi joka neljäs, näistä osa melko kiivaastikin ("Lakkauttaa pitäisi koko paska", "Poliitikkopellet", "Pelkkiä sisäpiirin ryyppäjäisiä koko toiminta"). Kiittäviä oli kuitenkin saman verran ja kolmannes oli "rakentavaa kritiikkiä". Hiukan alle joka kuudes ei osannut sanoa. Kiitoksia Yo-liikunnan ja YTHS:n palveluita kiiteltiin runsaasti samoin kuin asunnonvälitystä ja Kortepohjan olemassaoloa. Viimesyksyiset mielenosoitukset ja kokoukset opintotukiuudistusta vastustettaessa ja peitsen taitto yliopiston hallinnon kanssa tämän lehden keskustelupalstoilla olivat muuttaneet monen kuvaa myönteisemmäksi. Campus-Kinoa, Ilokiven klubi-iltoja ja Kampus-Kirjaa kiiteltiin. Ongelmia Yleisesti suurimpana ongelmana pidettiin sitä, ettei tietoa tule. Kun ei oikein tiedä, mitä ja millaisT E L U A . . . ta missäkin tehdään, tulee melkein väistämättä sellainen olo, että sisäpiiri siellä kähmii. Moni tosin totesi, että "omasta aktiivisuudestahan se pitkälti on kiinni.." mutta moni myös jatkoi että "ei sitä viitsi lähteä tunkeutumaan johonkin porukkaan, joka ei tunnu tahtovan lisäseuraa". Kaipuita JYY:ltä kaivattiin "hatarampia piirejä"; ettei tarvitse olla ihan ytimessä tietääkseen jotakin, ettei tarvitse joka viikko olla valiokunnassa tai työryhmässä ollakseen jonkun verran mukana. Monissa vastauksissa haikailtiin yo-kunnan järjestämiä retkiä, pelituokioita ja hyvin välitettyä tietoa niistä. Jotain sellaista toimintaa, jossa voi käydä mukana joskus, kun niin haluaa. Toisaalta JYY:tä kiiteltiin etujärjestötoiminnasta ja toivottiin lisäponnistuksia juuri tämäntyyppisessä työssä. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yliopistossa ja sosiaalisen aseman parantaminen olivat alueita, joilla nähtiin olevan vielä paljon tekemistä. Nykytilanne Lohduttoman monessa paperissa oli ihmetelty, mikä JYY on tai mitä ne palvelut mahtaisivat olla. Lyhyesti seuraavassa pyrin selvittämään, mitä ja miksi JYY tekee. Yo-kunnassa sosiaalisihteeri (puh. 617 063) ja tämän kanssa sosiaalivaliokunta pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin niin että opiskelijan perustarpeet otetaan huomioon (eikä niitä unohdeta esimerkiksi opintotuesta puhuttaessa). Siltä osin kuin muut TULE TUTUSTUMAAN TULE PIZZALLE TULE OLUELLE * PIZZA-ALENNUS 15% * PIZZA-ALENNUS 15% OPISKELIJAKORTILLA OPISKELIJAKORTILLA * HAPPY HOURS MA-TO * LAAJA VIINIVALIKOIMA LASEITTAEM . U T B A V I K T O L A KESKELLÄ KYLÄÄ! Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. NSITOMO % ) Rihto Ky ALASINKATU 1—: 40320 JYVÄSKYLÄ, P.(941) 676 350 m*£8%«mk m oat'. <M»£Ä**** INTERRAIL alle 26 v yli 26 v. yli 26 v. 30 pv 30 py. 15 pv. 1380:2015:1380; Helin Matkatoimisto ky Hei i's Travel Väinönkatu 32, puh. 211 222 eivät näistä tarpeista huolehdi, on JYY pyrkinyt tarjoamaan tarvittavan: Kortepohjan YO-kylä, KOAS:n perustaminen, asunnonvälitys ja jälleenvuokraus, opiskeluruokailun käynnistäminen, terveydenhoito (YTHS), vippikassa, mielenterveystyö (Tuulensuoja). Korkeakoulupoliittinen sihteeri (puh. 617 297) ja opintoja tiedevaliokunta pyrkivät seuraamaan opiskelijaa koskevaa päätöksentekoa. Kaikessa ei tarvitse yo-kunnan enää rakkina räksyttää oven ulkopuolella: pitkälti JYY:n toiminnan tuloksena on JY:n opiskelijoilla edustus yliopiston hallinnossa. Valiokunta ja sihteeri yrittävät varustaa valitut edustajat tarpeellisella tiedolla. Ministeriön puolella ei kuitenkaan opiskelijoita liiemmin ole. Yokunta seuraa asioiden valmistelua ja etenemistä ja sanoo oman sanansa joka väliin. Muutakin pitää kuin vain syödä, nukkua ja vaikuttaa. JYY:n yritykset (Ulpukka, Ilokivi, KampusKirja, Kampus-Data, Pension-Kampus) tarjoavat mahdollisimman edullisesti ATK-tarvikkeita, kirjoja, opiskelutarvikkeita. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden virkistäytymiseen, levähtämiseen tai tuttavuuksien solmimiseen. JYY:n kulttuurivaliokunta ja kulttuurisihteeri (puh. 216 173) järjestävät henkistä antia: sitä mitä ei muualla näe, eikä muualta saa. Teatteria, elokuvia (Campus-Kino), näyttelyitä, tanssia, konsertteja. Yliopisto ja sen takana ministeriö asettaa yhä kasvavia paineita laitoksille: jo loppui lorvailu ja pohtiminen. Eli opiskelijoiden toivotaan suorittavan ja suoriutuvan nopeasti ulos. "Omaehtoinen ja kriittinen ajattelu","henkinen täysi-ikäistyminen" ovat kauniita sanoja, joita voi löytää julkilausumista, mutta joille ei aina tunnu löytyvän kasvualustaa. Yo-kunnan oma talo, lehti, radio-ohjelma, valiokunnat, tapahtumat pyrkivät tarjoamaan sen tilan missä vääriä kysymyksiä voi syntyä ja esittää. "Ei mikään tieteenala pese likapyykkiään julkisesti", sanoi muuan viisas. Missä siis voi kulkea ristiin rastiin, tieteestä elämään, lihaksista liittovaltioon? Sellaista keskustelua on kuitenkin käytävä, jos aikoo pystyä ottamaan kantaa maailmaan tai paikkaansa siinä. "Arvot eivät kasva tosiasioista", sanoi toinen. Näiden keskustelujen tuloksena kasvaa ideoita ja yo-kunta antaa mahdollisuuden toteuttaaniitä: julkaisusarjaan julkaisu, videokameralla omaehtoinen ilmaisu tai vaikka seminaarin järjestäminen. Naisryhmän ja ympäristövaliokunnan toimintakin on saanut alkunsa jostain muualta kuin tenttikirjan välistä. Puoliseurallisia tapahtumia, joissa voi vaikka jonkun tavata, järjestävät muiden muassa liikuntavaliokunta ja kulttuurivaliokunta. Esimerkkinä mainittakoon ensi kesänä taas kerran järjestettävä kuljetus Sodankylän elokuvajuhlille. Parannusyrityksiä On kai melko turha järjestää palveluita tai tapahtumia, jollei kukaan saa niistä tietoa. Jylkkärin kautta on tähän mennessä yritetty jotain tiedottaa, mutta tätäkin kanavaa on käytetty ilmeisen laiskasti. Pohdintojen jälkeen päädyttiin seuraavaan: ruokaloiden ja kahviloiden yhteyteen yritetää/i neuvotella ilmoitustaulut, joilla voisi välittää' tietoa hallituksen ja edustajiston toiminnasta, valiokuntien ja muiden kokouksista ja hankkeista. Tämän lisäksi hallitus ryhtyy laittamaan omat terveisensä kuutisen kertaa vuodessa lähetettäviin ainejärjestökirjeisiin. Jylkkärille pyritään myös antamaan paremmin tietoa edustajiston päätöttäväksi tulevista luottamuspaikoista eri elimissä ym. Näin ehkä voitaisiin jonkun verran purkaa sitä sisäsiittoisuutta, johon papereissa viittailtiin. Pekka Linna JYY:n hallituksen tiedotusvastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi: KORKEAKOULUPOLIITTISEN SIHTEERIN VIRAN ajalle 17.8.-15.12.1992 ja 15.1.30.4.1993 Korkeakoulupoliittisen sihteerin tehtävänä o n organisoida ja ideoida JYY:n k o r k e a k o u l u poliittista toimintaa sen eri osa-alueilla: yliopiston hallinto, korkeakouluja tiedepolitiikka, tutkintojen kehittäminen, opiskelijoiden oikeusturva, yhteydet ainejärjestöihin sekä toimim i n e n opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä. Palkkaus valtion virkaehtosopimuksen m u k a i n e n pl A 9 (6056-7734 m k ) . Hakijalta edellytetään korkeakoulupoliittisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. KULTTUURISIHTEERIN VIRAN ajalle 17.8.-15.12.1992 ja 15.1.2.4.1993 Kulttuurisihteerin t e h t ä v ä n ä o n o r g a n i s o i d a ja i d e o i d a JYY:n kultmuritoimintaa s e n eri osa-alueilla: m m . kulttuuripolitiikka, konsertit, elokuvat (Campus-Kino), näyttelyt, tapahtumat ja radiotoiminta sekä toimiminen kuittuurivahokunnan sihteerinä. Palkkaus valtion virkaehtosopimuksen m u k a i n e n pl A 9 (6056-7734 m k ) . Hakijalta edellytetään kulttuuritoiminnan sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. SOSIAALISIHTEERIN VIRAN ajalle 17.8.-15.12.1992 ja 15.1.30.4.1993 Sosiaalisihteerin tehtävänä o n organisoida ja ideoida JYY.n opintososiaalista toimintaa sen eri osa-alueilla: opintoja toimeentulotuki, opiskelija-asuminen ja asunnonvälitys, terveyd e n h o i t o sekä toimiminen sosiaalivaliokunnan sihteerinä. Palkkaus valtion virkaehtosopimuksen m u k a i n e n pl A 9 (6056-7734 m k ) . Hakijalta edellytetään opintososiaalisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. LISÄTIETOJA SIHTEERIEN VIROISTA ANTAVAT HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JANNE OLLIKAINEN JA PÄÄSIHTEERI VESA JÄRVINEN P. 6 7 2 2 1 . KAIKKIEN SIHTEERIN VIRKOJEN HAKEMUKSET ASIAN OMAISINE LIITTEINEEN ON TOIMITETTAVA JYY:N KESKUSTOIMISTOON 1 8 . 5 . 1 9 9 2 KLO 1 5 . MENNESSÄ OSOITETTUNA JYY:N HALLITUKSELLE, OS. KESKUSSAIRAALANTIE 2, 4 6 JKL. Jyväskylässä 21.4.1992 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YUOPPILASKUNTA 5
1 11 YLIOPPILASTALO, 1.5.-7.5. Campion: SVYEETiE 8.5.-15.5. Jarmusdi: NIGHT ON EARTH Liput 25 mk VIIKKOESITYKSET ALKAVAT KLO 1 Ä * » VVOMEN MAKE Momg •naiselokuvasarja:etokuvia$gäe%ita, dokumentteja liput 15/esitys 2.5. klo 16.00 Su Friedrich; damned il m& • sink or swim klo 18.00 Cecilia Barri, meeting ofjgfo qyfeens a spy in the?ftpuäl?iJhat ruth Mona HaloVfn | | : measures atxlistämes 5.5. klo 17.30 Trinh Minnani %> shout for tfie pontesis Elokuyakerho Liana ö C»mpuj-Kino«ia maan*nt«i«in klo 19.30 KanÄkortti 50 mk. kertaliput 15/20 mk 4.5. ma „ _ Pasolini: TUHAT JA YKSI YOTA Tiina Arppe: PYHÄT JÄÄNNÖKSET Ranskalaiset yhteiskuntaja kulttuuriteoreetikot Mauss, Bataille ja Baudrillard pyhyyden ongelman kimpussa. Hmtaft5 mk Julia Kristeva: MLUKALUSIA ITSELLEMME Toiseuden ja vierauden teemasta filosofisesti, psykologisesti ja hi llis-sosiologisesti. Hinta 138 mk Peter Burger: THEC F AVANTGARDE Tule ja näe maaumaa avantgardisistisin k i r j a n u l k o a s u . H i n t a 95 m k Lotte Eisner: FRITZ LANG L a n g i n t u o t a n t o e l o k u v a e l o k u v a l t a . YM 4 s i v u a L a n g i a . H i n t a 8 3 m k HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN Isännäntie 1, 40740 Jyväskylä (941) 252 415 Avoinna: Ma-Pe 9.00—18.00 Kokeilemme lauantain aukioloa, sopimuksen mukaan la 8.00— Elämä vastatuulessa ??? SOITA TUULENSUOJAAN Älä j ä ä yksin miettimään o p i s k e l i j a n t u k i p i s t e päivystää MA j a PE klo 19-22 puh 636720 j a 636721 Kauppakatu 11 Kevään viimeisen Jylkkärin deadline on 7.5. Emme ota vastaan aineistoa puhelimitse. A h t i K a r j a l a i n e n B o o z i n g S o c i e t y Kaikki väkevästä alkoholista ja ulkopolitiikasta kiinnostuneet, tervetuloa AKBS:n perustavaan kokoukseen 1.5. klo 15 Ilokiveen. Luennoitsijana Ari Heikkinen, joka alustaa aiheesta "Alkoholi ja kansalaistottelemattoHerännäisopiskelijat Kevään viimeiset seurat torstaina 7.5. klo 19 Reetta Laaksolla, Sinitie 3A3. Tervetuloa Tervetuloa mukaan! Hyvää kesää kaikille, syksyllä on uudet kuviot! JOK Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset ovat kokouksessa piiritoimistolla Cygnaeuksenkatu 12A ke 6.5. klo 18.00. Tulossa tiederiihi korkeakoulupolitiikasta 18.19.5. Helsingissä. Lisää infoa tulevista tapahtumista Saijalta 618 318 tai Sadulta 615 176. JOPA Partsakuviot selviävät ilmoitustauluilta. Älä kulje onnesi ohi! Viimeistään toukokuussa sattuu ja tapahtuu: teekkaripartiolaisten järjestämä viikonloppu on täynnä toimintaa tunnelivaelluksesta minigolfiin. Siis 23.24.5. Stadiin ja joukolla! Hinta n. 70 mk + matkat ja ilmoittautuminen miel. 8.5. mennessä Katjalle, puh. 213 084. Vain pakki puuttuu... Jyrinä KYMMENEN VUOTTA JYRINÄÄ! Jyrinäläiset eli Jyväskylän yliopiston rinneäpärät juhlistivat kymmenvuotista lasketteluaan huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sää ei suosinut laskettelua, joten jyrinäläiset juhlivat ykkösasuissaan ravintola Albassa. Kymmenen vuoden kuluessa jyrinäläiset ovat vierailleet useita kertoja Himoksen, Tahkon ja Kolin rinteillä Ensimmäinen kansainvälinen lasketteluretki tehtiin vuonna 1983 Ruotsin Äreen. Sen jälkeen on monena vuotena koluttu Alppeja: Vai d'Isere, Zell am See, St Anton ja monet muut ovat tuttuja jyrinäIäisille. Matkat on tehty busseilla joten hinnat ovat olleet opiskelijaystävällisiä. Jyrinä on muutakin kuin pelkkää laskettelua. Jyrinä järjestää lasketteluväline-esittelyjä, kunEl JASKA EIKÄ MAKSA JAKSA MITÄ VAAN ! TIOCTAN-S Rasittuneen maksasi tueksi Käyttötarkoitus: Raskau denaikainen ja sädehoidon aiheuttama pahoin vointi, lääkeym. aineiden ja alkoholin kroonisen liikakäytön aiheuttamat myrkytykset sekä vanhuusiän ravitsemushäiriöt '• LEIRAS KALENTERITIEDOT KOHDALLEEN! VALIOKUNNAT JA JÄRJESTÖT Lähettäkää yhteystietonne ja lyhyt kuvaus toiminnastanne 8.5. mennessä osoitteeseen JYY:n kalenteriprojekti TNT 9 S 604 40740 JYVÄSKYLÄ toilusaunaja lauluiltoja teatterimatkoja unohtamatta. Jyrinä on ollut järjestämässä OLL:n hiihdon SMja PM-kisoja Laajavuoressa vuonna 1982. Jäseniä Jyrinässä on noin 80. Ensi vuonna odotamme runsaasti uusia jäseniä. Jyrinä on nimenomaan harrastelijaseura, jonka jäsenet ovat laskettelutaidoiltaan laidasta laitaa. Lisätietoja saat Karilta, puh. 281 459. K u l t t u r i v a l i o k u n t a Kulttuurivaliokunta järjestää m a t k a n S o d a n k y l ä n e l o k u vajuhlille 10.-14.6. Ilmainen bussikuljetus. Läht ö Yo-talolta p e 12.6. k l o 15.00. Sitovat ilmottautumiset kulttuurisihteeri Latvalalle ( p u h : 216 173) 15.5. mennessä. K u l t t u u r i v a l i o k u n n a n k e v ä ä n viimeinen k o k o u s keskiviikkona 13.5. klo 15.00 Kirjailijatalolla K u k a n p ä i vän hulinoiden yhteydessä. Kumman Luja Perinteinen kevätretki suuntautuu tänä vuonna uuteen paikkaan: kaupungin majalle TakaKeljo-Roninmäki suunnalla. Mökki on käytössämme viikonlopun perjantaista 8.5. sunnuntaihin 10.5. Paikalla on monenlaista toimintaa (luontopolku, urheilua yms.) ja yöpymismahdollisuus. Autokyyti jälleen tarpeen, joten kulkuneuvolliset ihmiset ilmoitelkaa itsestänne viim. torstaina, niin yritämme organisoida kaikille halukkaille kuljetuksen. KuLU tarjoaa eväitä, mutta varatkaa myös omia juomia & syömiä. Täältä älköön kukaan jääkö pois -onhan kevätretki perinteisesti ollut eräänlainen kevään toiminnan pikkujoulu. Muutakin toimintaa on loppukeväälle suunnitteilla runsaasti, mutta päivämäärät eivät ole vielä kaikilta osin tiedossa. Retkellä saatte tietoja muistakin riennoista. Tiedossa varmoina on Akateeminen Wartti Helsingissä 7.5. sekä pesäpallopuulaaki toukokuun alussa. Suunnitelmissa lisäksi hupitriathlon, petankki-ilta ja Nintendo-yö. Infoa pj Makuita (607134) urheiluvastaava Makeita (607007) ja tiedottaja Soilelta (607004). Näkemisiin. Tosine Perinteinen Kukanpäivän juhla 7.5. klo 15 alkaen Korpelan tilalla. Tervetuloa! Samana päivänä klo 12.00 pesäpallo-ottelu laitoksen henkilökunta vastaan opiskelijat Hippoksen kentällä (säävaraus). Tule pelaamaan tai ainakin kannustamaan!!! V a l i o k u n t i e n yhteiset Kukan päivän karkelot ke. 13.5. klo 15 alkaen Kirjailijatalolla (Seminaarinkatu 26B). ke 6.5. ANNA HANSKI Mutta entä jos Hanski ei halua antaa' Tiedossa vaihtoehtoinen ilta Ilokivessä. to 7.5. Q.STONE Q Jtone havittelee maagista "Rockin EkiSetä" =titteliä: yhtye on säestänyt kohta kaikkia muita paitsi Bob Dylania. pe 8.5. ÄRWÄKE & TARHARYHMÄ Änväke raikasi viime vuonna taajaan radiossa muutamilla pikkuJUteillään. Tarharyhmä on puolestaan uusi tulokas suomalaisten tyttöbändien harvaan joukkoon. to 14.5. JALLAJALLA Poro on tyypillinen Suomen Lapissa viihtyvä eläin. Kyseistä eläintä ohjastetaan termillä "Jalla Jalla". Lainaus on Eero Leppäsen piakkoin ilmestyvästä esikoisteoksesta "Minä, poroja kusetus". p e 15.5. K I N G S T O N E WALL Vuoden kohutulokas saapuu vihdoin keskuuteemme osoittamaan, onko ennakkokehuissa ollut mitään perää. to 21.5. S U U R l J i H E T T n Ä Ä T Torvet sen tekevät! k e 27.5. C R A Z Y C A V A N ' N ' T H E R H Y T H M R O C K E R S Vuosikymmenet vaihtuvat mutta Crazy Cavan ei. Elävä legenda (ainakin Keravalla) keskuudessamme. to 28.5. N Y P Y K Ä T Juice oli 20 vuotta aikaansa edellä. Heinolassa alkoi jyrätä vasta vuonna 1991
Tekninen suunnittelu Tekstinkäsittely Interaktiivinen oppimateriaali Olli Lehtoranta TTKK Rekisterit AIESEC-HUT TKK Työkalu Objetn Ki.jaiin 'ijyii g Mocintoiti HD ^ ^ S ^ L g L ^ a °"" 2 "j B t f f ^ i ^ {jjKSffi^Sl »«WMN P l a y e r J • ~ « | H I D O I OSCG : | 1 B B i "••"• ™ Q f l Oi sccaa~! • * • • ""'"" r " " " ™ ""** K J sijaani . a _; Kaisa Sibelius Turun yliopisto Ismo Ripatti Kuopion yliopisto Vastaus jokaisen omiin haasteisiin! Laskentatoimi Salomo Rautvuo HKKK Sijoituspeli flövaVtveft %.oW mT ivatta * * * * * * * &*& Seminaarityöt Tilastotiede 9...1!...d . J L U ^ . » . . r L .t».JB..]jL » . :j.,:.".., ,n ..DJ. .-?..i= ...: . S S E l B ^ i • 3 . ^ sena a a a -*" • 3 . ^ • S S 4 ^ • 7 1 / " " £ HHM£ ftM« »•« H S ™ * " «***»« « H M M Virpi Nerg Vaasan yliopisto Vieraat kielet Oskar Helling Svenska handelshögskolan Jouni Kerman HKKK Siv Lindfors Helsingin yliopisto Työpöytä Apple Macintosh Apple Macintosh on edelläkävijä, joka on toiminut suunnannäyttäjänä jo vuosikausia. Erilaisista käyttötarpeista riippumatta, voimme sanoa, että Macintosh-tietokoneet on suunniteltu juuri Sinua varten ne ovat niin uskomattoman monipuolisia! Kaikille on oma mallinsa; aloittelijoille, tottuneille käyttäjille tai vaikka ammattilaisille. Käyttötarpeitten kasvaessa on Macintosh-tietokoneen laajentaminenkin helppoa ja edullista. Myös Macintosh-tietokoneisiin saatavat tuhannet sovellukset on suunniteltu huolella. Monipuolisista ja helppokäyttöisistä vaihtoehdoista löydät helposti Sinulle parhaiten sopivan sovelluksen. Valtuutettu oppilaitosjälleenmyyjä Macintosh-tietokoneitten ylivoimaisuus ei lopu vielä siihenkään. Ne ovat tehokkaita, hauskoja ja helppokäyttöisiä. Lisäksi tulee vielä yhteensopivuus. SuperDriven ansiosta voit käsitellä ja siirtää myös PC-tiedostoja. Ajattele, mitä mahdollisuuksia tämäkin tuo tullessaan! Äänenja elävän kuvan hallintaominaisuudet ovat tietojenkäsittelyn tulevaisuutta. Macintosh tarjoaa nämä ominaisuudet jo tänään! Laitteisiin, sovelluksiin ja uusiin ominaisuuksiin voit tutustua oppilaitosjälleenmyyjäsi luona. Jos haluat todella vakuuttua Macintosh-tietokoneitten ylivoimaisuudesta, saat oppilaitosj älleenmyyj ältäsi Macintosh-tietokoneen vaikka kotiisi, ilmaiseen koekäyttöön vuorokaudeksi. Muista kuitenkin, että siitä luopuminen ei ole helppoa! Kampus Data Kauppakatu 2,40101 Jyväskylä Puh. (941) 218835, fax. (941) 611143