Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2025

6 / 25
jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 03 Palkittu Tieteessä tapahtuu -lehti käsittelee tiedettä ja tutkimusta pintaa syvemmältä. LUE VERKKOLEHTI MAKSUTTA www.tieteessatapahtuu.fi
jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Hyyn kiinteistökatastrofi voisi tapahtua missä tahansa 07 Avaus: Juha Kauppinen 08 Wokeltajat yrittävät kieltää vegepihvit 09 Improryhmä täytti vuosia 10 Mitä tapahtui edustajistovaaleissa? 12 Uudet sähköpostiosoitteet, Jyväskylän yliopisto OLL:n jäseneksi, Matlu 60v 13 Lähtö: Ladabois KOOSTUMUS 6/25 KESKITY 14 Petettyjen lupausten vuosi 20 Juha Kauppisen kolmas sukellus 24 Jyy murskasi pienen tytön 27 Luennoitsijalla oli liian kova krapula 32 Labubu bois? OUTRO 38 Näyttelyarvio 39 Jumalauta lisää arvioita 40 Sarjis 41 Visa 42 Kolumni: Opiskelijoiden moitteettomat mahdollisuudet urheiluun 43 Kolumni: Vauvat luennolla on punk 44 Pakina: Olen pieni ja tyhmä suomalainen, enkä ymmärrä maani kulttuurikeskustelua Essee: Etäopiskelun arvokysymyksistä 46 Paska kotiseutu: Nivala Soitimme: viestintäjohtaja 47 Kasvo: Taiderikostutkija Tartu airooni, nyt mennään! Lisää sivulta 24 alkaen.
jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 05 KE 26.11. EMMA & MATILDA PE 28.11. BLACK DEVILS feat. Ile Kallio & Janne Louhivuori (Hurriganes Show) LA 29.11. LAURI HAAV (alkuilta) LA 29.11. LAURI HAAV (loppuilta) TO 4.12. SAOR (SCO) , VERMILIA PE 5.12. KASEVA LA 6.12. Jytää ja iskelmää w/ DJ ARTTU SEPPÄNEN + live: LIISA AKIMOF KE 10.12. DALINDÉO, VIIVE TO 11.12. TURMION KÄTILÖT, KING SATAN PE 12.12. TURMION KÄTILÖT, KING SATAN LA 13.12. SAMULI PUTRO PE 9.1. WÖYH!, KOLJOSEN TIEKIISTA LA 10.1. HEAVY METAL PERSE, FM2000 TO 15.1. TAROT, ARION PE 16.1. JXO, LIKANEN ETELÄ LA 17.1. Tänäänkin menee hyvin: KIVESVETO GO GO, PUHELINSEKSI, FLIPPIPUISTO, GOD GIVEN ASS PE 23.1. OMNIUM GATHERUM, RABBIT CULT LA 24.1. STONED STATUES, BALANCE BREACH PE 30.1. Kickstart 2026: AAVIKKO, MODEM, SWEATMASTER, HOPEASIIVET, ÄITI LA 31.1. Kickstart 2026: LASTEN HAUTAUSMAA, ABDUKTIO, VILMA JÄÄ, SEKSIHULLUT, SUSANNA LEPPÄNEN PE 13. 2. Kadotus Metal Meeting 2026: AMORAL, HIDEOUS DIVINITY (IT) , CRYPTIC HATRED LA 14. 2. Kadotus Metal Meeting 2026: THE HAUNTED (SE) , MARIANAS REST, OMNIVORTEX TO 19.2. LEAVINGS-ORKESTERI SOLISTINAAN TIMO RAUTIAINEN PE 20.2. GRAVEYARD (SE) LA 21.2. SWALLOW THE SUN, KAUNIS KUOLEMATON LA 28.2. ARES TO 5.3. ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE PE 6.3. SPIRITUAL FRONT (IT) , T.JARVA & THE DARK PLACE, ROB COFFINSHAKER (SE) LA 7.3. LÄHIÖBOTOX, NYRKKITAPPELU PE 13.3. MOKOMA Kuoleman Laulukunnaat 20v. LA 14.3. MOKOMA Kuoleman Laulukunnaat 20v. TO 19.3. ISMO ALANKO TO 26.3. JORE & ZPOPPA, DAVI PE 27.3. MAUSTETYTÖT TO 2.4. ISAC ELLIOT (alkuilta) TO 2.4. ISAC ELLIOT (loppuilta) PE 3.4. URSUS FACTORY KE 8.4. ARPPA TI 14.4. KUUMAA KE 15.4. KUUMAA TO 16.4. KUUMAA PE 17.4. KUUMAA LA 18.4. KUUMAA LA 25.4. VESTA TO 30.4. DIABLO PE 1.5. ANTTI AUTIO LA 2.5. STEVE’N’SEAGULLS PE 22.5. APULANTA LA 23.5. APULANTA LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! JONIVELI, AINA TEE TYÖTÄ JOLLA ON ARVOITUS -LEVYJULKKARIT SAA KILJUA RINNERADIO MÖTHERHEAD PLAYS MOTÖRHEAD (LEMMY 80V.!) DEATH HAWKS SUN FUTURE MOON 10V. PE 28.11. LA 13.12. LA 17.1. LA 20.12. LA 24.1. HALVEMPI HINTA JELMU RY:N JÄSENILLE ENNAKKOLIPUT JELMU.NET & LIPPU.FI MUSTA KYNNYS . HANNIKAISENKATU 18 . JYVÄSKYLÄ WWW.MUSTAKYNNYS.COM
jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Hyyn kiinteistökatastrofi voisi tapahtua missä tahansa Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi työtä läheltä seuranneena olen huomannut, että etenkin talousasioissa päätösvaltaa on myös valmistelijoilla. Jyväskylässä Jyyn ja sen liiketoimintayksikkö Soihdun talouteen liittyvät esitykset hyväksytään sen kummempia miettimättä. Pelkästään mututuntumaan perustuen väitän, että tilanne on sama muuallakin. Mikäli edustajisto olisi tekemässä turhan rohkeita talouspäätöksiä, tulee palkattujen ammattilaisten toimia myös asiantuntijoina, jotka kertovat mielipiteensä. Ylvan henkilökunta oli aina silloisesta toimitusjohtajasta Antti Kerppolasta lähtien täysillä mukana Hyyn kiinteistöbisneskiimassa. Tästä syystä pidän melkoisena paskapuheena sitä, että esimerkiksi Kerppola on jälkikäteen korostanut Ylvan toteuttaneen vain omistajan tahtoa (HS.fi 10.5.2024). Maito on jo maassa, mutta jälkipuinnissa kritiikkiä tulisi kohdistaa enemmän myös liiketoimintapuolen johtoon. VAIKKA MONI nyt irvailee Hyylle, ja osin aivan syystä, niin ei ole epäilystäkään, etteikö vastaavanlainen tapahtumasarja voisi toteutua missä tahansa muussakin ylioppilaskunnassa. Kaikissa ylioppilaskunnissa on lähihistorian ajan ollut käytössä kaksivuotinen edustajistokausi. Vaihtuvuus on suurta ja hiljalleen koulutuspolkunsa läpi käyvät ylioppilaskunta-aktiivit unohtuvat ajan rattaisiin. Vallankahvaan myös pääsee todella helposti. Esimerkiksi Jyyn edustajistovaaleissa 130 ehdokkaasta varsinaisten ja varaedustajapaikkojen ulkopuolelle jäi vain 18 ehdokasta. Koska poissaolot ovat yleisiä, on lähes varmaa, että aivan jokainen varaedustajakin pääsee kahden vuoden aikana halutessaan osallistumaan päätöksentekoon. Ilkeämielinen saattaisi sanoa, että ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat demokratian hippokisat. Pieni äänestysprosentti mahdollistaa sen, että suuretkin poliittiset heilahdukset ovat kausien välillä mahdollisia. Luotto ihmisten muistiin on heikko. Jo kahden vuoden kuluttua on mahdollisuus siihen, että joku opiskelija lähtee kalastelemaan ääniä sillä, että jäsenmaksu pitäisi saada nollaan euroon tekemällä tuottoisaa liiketoimintaa. Silloin huoneessa soisi olevan myös aikuisia paikalla. ? S yksyn suurimmasta uutisesta opiskelijapolitiikassa ei tarvitse järjestää väittelyä. Vaikka toki lokaja marraskuun aikana jokaisessa Suomen ylioppilaskunnassa järjestetyt edustajistovaalit ovat myös merkittäviä tapahtumia. Kaiken huomion kaappasi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) edustajiston päätös myydä Helsingin keskustassa sijaitseva kiinteistökokonaisuutensa työeläkevakuutusyhtiö Kevalle. Pahasti velalliseksi ajautunut Hyy joutui suostumaan kauppaan pankkien painostamana. Kaupassa Kevan omistukseen siirtyvät Vanha ylioppilastalo, Kaivotalo, Citytalo sekä Grand Hansa -kokonaisuuteen kuuluvat Kaivokatu 12, Hansatalo ja Uusi ylioppilastalo. Erityisesti ylioppilastalojen menettäminen vaikuttaa herättäneen harmitusta niin nykyisissä opiskelijoissa kuin alumneissa. Helsingin Sanomien (HS 13.11.2025) mukaan kauppahinta on 188 miljoonaa euroa. Summa on merkittävästi pienempi kuin Hyyn kiinteistöjä hallinnoiva Ylva arvioi vuoden 2024 tilinpäätöksessään. Siinä keskustakiinteistöjen arvo arvioitu 288,4 miljoonaan euroon. Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa sentään jäi Hyyn omistukseen. Voivat helsinkiläisopiskelijat järjestää siellä vaikka sitsit tai vuosijuhlat. Eikä jäsenmaksuakaan tarvinne korottaa 85 eurosta. Se on toki huomattavasti enemmän kuin nolla euroa, joihin vihkoon menneillä kiinteistöbisneksillä pyrittiin. YLIOPPILASLEHDEN ANSIOKKAASSA selvityksessä (Ylioppilaslehti 2/2025) käydään perusteellisesti läpi kuinka vajaa kymmenen vuotta sitten tehdyt kiinteistökaupat ajoivat Hyyn nykyiseen tilanteeseen. Edustajistovaalien alla kaikki ylioppilaskunnat tykkäävät toitottaa, että yhteisön suurin vallankäyttäjä on sen edustajisto. Siksi Hyyn eri kausien edustajistot ja hallitukset ovat saaneet aivan syystäkin kritiikkiä osakseen. Jäsenmaksuttomuuden tavoittelu riskillä kostautui rajusti ja hinnan maksavat nykyiset ja tulevat opiskelijat. Ylioppilaskunnan yksi tehtävä on kasvattaa jäseniään yhteiskuntaan, jossa poliittisten päättäjien rooliin kuuluu myös epämukavan palautteen vastaanottaminen. Tästä huolimatta kritiikki tuntuu myös osin kohtuuttomalta. Yhden kauden Jyyn edustajistossa istuneena ja viime vuodet edustajiston KE 26.11. EMMA & MATILDA PE 28.11. BLACK DEVILS feat. Ile Kallio & Janne Louhivuori (Hurriganes Show) LA 29.11. LAURI HAAV (alkuilta) LA 29.11. LAURI HAAV (loppuilta) TO 4.12. SAOR (SCO) , VERMILIA PE 5.12. KASEVA LA 6.12. Jytää ja iskelmää w/ DJ ARTTU SEPPÄNEN + live: LIISA AKIMOF KE 10.12. DALINDÉO, VIIVE TO 11.12. TURMION KÄTILÖT, KING SATAN PE 12.12. TURMION KÄTILÖT, KING SATAN LA 13.12. SAMULI PUTRO PE 9.1. WÖYH!, KOLJOSEN TIEKIISTA LA 10.1. HEAVY METAL PERSE, FM2000 TO 15.1. TAROT, ARION PE 16.1. JXO, LIKANEN ETELÄ LA 17.1. Tänäänkin menee hyvin: KIVESVETO GO GO, PUHELINSEKSI, FLIPPIPUISTO, GOD GIVEN ASS PE 23.1. OMNIUM GATHERUM, RABBIT CULT LA 24.1. STONED STATUES, BALANCE BREACH PE 30.1. Kickstart 2026: AAVIKKO, MODEM, SWEATMASTER, HOPEASIIVET, ÄITI LA 31.1. Kickstart 2026: LASTEN HAUTAUSMAA, ABDUKTIO, VILMA JÄÄ, SEKSIHULLUT, SUSANNA LEPPÄNEN PE 13. 2. Kadotus Metal Meeting 2026: AMORAL, HIDEOUS DIVINITY (IT) , CRYPTIC HATRED LA 14. 2. Kadotus Metal Meeting 2026: THE HAUNTED (SE) , MARIANAS REST, OMNIVORTEX TO 19.2. LEAVINGS-ORKESTERI SOLISTINAAN TIMO RAUTIAINEN PE 20.2. GRAVEYARD (SE) LA 21.2. SWALLOW THE SUN, KAUNIS KUOLEMATON LA 28.2. ARES TO 5.3. ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE PE 6.3. SPIRITUAL FRONT (IT) , T.JARVA & THE DARK PLACE, ROB COFFINSHAKER (SE) LA 7.3. LÄHIÖBOTOX, NYRKKITAPPELU PE 13.3. MOKOMA Kuoleman Laulukunnaat 20v. LA 14.3. MOKOMA Kuoleman Laulukunnaat 20v. TO 19.3. ISMO ALANKO TO 26.3. JORE & ZPOPPA, DAVI PE 27.3. MAUSTETYTÖT TO 2.4. ISAC ELLIOT (alkuilta) TO 2.4. ISAC ELLIOT (loppuilta) PE 3.4. URSUS FACTORY KE 8.4. ARPPA TI 14.4. KUUMAA KE 15.4. KUUMAA TO 16.4. KUUMAA PE 17.4. KUUMAA LA 18.4. KUUMAA LA 25.4. VESTA TO 30.4. DIABLO PE 1.5. ANTTI AUTIO LA 2.5. STEVE’N’SEAGULLS PE 22.5. APULANTA LA 23.5. APULANTA LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! JONIVELI, AINA TEE TYÖTÄ JOLLA ON ARVOITUS -LEVYJULKKARIT SAA KILJUA RINNERADIO MÖTHERHEAD PLAYS MOTÖRHEAD (LEMMY 80V.!) DEATH HAWKS SUN FUTURE MOON 10V. PE 28.11. LA 13.12. LA 17.1. LA 20.12. LA 24.1. HALVEMPI HINTA JELMU RY:N JÄSENILLE ENNAKKOLIPUT JELMU.NET & LIPPU.FI MUSTA KYNNYS . HANNIKAISENKATU 18 . JYVÄSKYLÄ WWW.MUSTAKYNNYS.COM
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Aliisa Järvinen 044 901 8470, aliisa.jarvinen@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Nico Rissanen, Mikko Kuparinen, Valentin Vänskä, Katariina Järvinen, Janet Hämäläinen, Erika Hyvönen, Niklas Pelkonen, Ville Mäki Camilla Uçan, Emilia Rantanen, Roope Pekkinen, Aatos Ojansuu, Tatu Vornanen, Otto Rissanen, Jere Ohtamaa, Tatu Helle ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi KANSI Sofia Kyllönen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. LEVIKKI 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl TULEVAT LEHDET 1/26: 2.2. 2/26: 16.3. 3/26: 20.4. AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 6/2025 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (5/25). Lehden sivulla 9 kerrottiin virheellisesti, että Jyyn edustajisto valitsisi myös ylioppilaskunnan työntekijät. Todellisuudessa edustajisto päättää suoraan ainoastaan toiminnanjohtajan, toimitusjohtajan ja Jylkkärin päätoimittajan valinnasta. Lehden sivulla 26 puhuttiin virheellisesti Linkki ry:stä. Kyseessä on Linkki Jyväskylä ry. Lehden sivulla 27 väitettiin virheellisesti, että Jyväskylän yliopiston nuorin ainejärjestö olisi teekkarikilta Algo ry. Algoakin nuorempia ovat vuonna 2024 perustetut Interventio ry ja Nano ry. HAUSKAA FAKTAA ELOKUVISTA • Viggo Mortensen mursi varpaansa potkaistessaan Uruk-Hain kypärää Taru sormusten herrasta -elokuvien kuvauksissa. • Vuoden 2017 Tuntematon sotilas -elokuvassa näyttelijät ovat Mannerheimin syntymäpäivä -kohtauksessa oikeasti humalassa. • Tom Cruice tekee itse omat stunttinsa. • Roman Polanski on pedofiili. • Harvey Weinstein ei ole pedofiili vaan ihan tavallinen hirviöraiskaaja. • Leonardo DiCaprio ei oikeasti ole kehitysvammainen, vaan hän näyttelee kehitysvammaista elokuvassa Gilbert Grape. • Yhdysvaltain 43. ja 45. presidentti Donald J. Trump esiintyy elokuvassa Yksin kotona 2. Teksti: Henri Häkkine n Kuva: Mikko Kuparin en
06 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 6/2025 A V A US Tänä vuonna julkaistu Kertomus maasta on biologi ja toimittaja Juha Kauppisen luontotrilogian kolmas. Jyväskylän yliopiston alumni kertoo Jylkkärin haastattelussa, miksi hän ei ehkä enää koskaan kirjoita samanlaista kirjaa. Juttu sivulta 20 eteenpäin. Teksti: Henri Häkkine n Kuva: Mikko Kuparin en
9 EU:n päättäjät ovat puuttumassa elintarvikkeista käytettävään kieleen. Päätös on herättänyt vastustusta, mutta ainakaan Jyväskylän kampusravintoloissa ei jäätäisi toimettomiksi. E uroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 8. lokakuuta päätöksen, joka kieltää kasvisruokien lihaan viittaavat nimet. Jatkossa siis kasvipohjaisia elintarvikkeita ei saisi kutsua esimerkiksi kasvispihveiksi tai vegehampurilaisiksi. Asetus ei ole astunut vielä voimaan, vaan se vaatii jäsenmaiden hyväksynnän. Miten päätös vaikuttaa esimerkiksi yliopiston kampusravintoloiden ruokalistoihin, jos asetus astuu voimaan Suomessa? ”Ruokalajien nimistä vastaava valikoimaja tuotekehitystiimi lähtisi tässä tapauksessa miettimään uusia nimiä. Meille on tärkeää, että ruokalajit on nimetty asiakkaille selkeästi”, kertoo ravintolatoimen päällikkö Sirpa Ovaskainen Compass Groupilta sähköpostitse. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjaston ravintola Taide kuuluu brittiläiselle Compass Groupille. Yhtiön ravintoloiden ruokalistat tekee valikoimaja tuotekehitystiimi, jossa on mukana keittiömestareita Compass Group korkeakouluravintoloista ympäri Suomea. Taiteen ruokalistaa ei siis luoda alusta alkaen Jyväskylässä, vaan vaihtoehdot tulevat yhtiöltä. ”Jokainen ravintola valitsee saatavilla olevasta valikoimasta omaan toimintaansa ja asiakaskuntaansa sopivat vaihtoehdot. Nimiä muokataan tarvittaessa asiakkaiden sekä oman henkilökuntamme palautteiden mukaan”, Ovaskainen toteaa. Semman ravintoloita on vain Jyväskylässä, joten päätökset tapahtuvat paikallisemmin. Lähestymistapa mahdolliseen muutokseen eroaa Compass Groupin suunnitelmista, joka tosin omistaa myös Semmasta 45 prosenttia. Semman muut omistajat ovat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 40 prosentin osuudella ja Jyväskylän yliopisto 15 prosentin omistusosuudella. ”Odottaisin kotimaisten kielten keskuksen linjausta tai elintarviketeollisuuden ratkaisuja, että tuleeko sieltä jotain äkkiä hyväksyttyä linjausta. Leikkimielisesti voidaan toki järjestää vaikka opiskelijoille kysely ja pyytää heitä nimeämään, sekin voisi olla yksi ratkaisu”, Semma Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Sallinen pohtii. Sallinen viittaa Ylen uutiseen (yle.fi 8 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 MITÄ NYT 9.10.2025), jossa kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltaja piti hankalana, että kansainvälisellä lainsäädännöllä puututtaisiin kielenkäyttöön. Kielenhuoltaja Henri Satokangas huomautti myös, että laki vaikuttaisi lähinnä elintarviketeollisuuteen. Semman kampusravintoloiden listat suunnitellaan neljästä kuuteen viikon sykleissä. ”Jokaisen toimipisteen ravintolapäällikkö tekee ruokalistat aina, ja katsoo että ne täyttävät Kelan määräykset. Meillä on reseptiikka-ohjelma, jonka kautta nimet tulevat, mutta ravintolapäälliköt pystyvät niitä halutessaan muokkaamaan”, Sallinen kertoo. Nimet saattavat siis olla Semman ravintolapäälliköiden keksimiä, vanhaa perua, yhteistyön kautta tulleita tai johonkin tilanteeseen suunniteltuja. Esimerkiksi Ilokiven kasvispihvin nimen alkuperää työntekijät eivät enää edes muista. Osa nimistä taas on otettu ilmastoruoka.fi-sivustolta, kun Semma on tehnyt heidän kanssaan yhteistyötä. ”Joskus jonkun ainejärjestön tai vaikka Liikunnan Riemun kanssa on tehty yhteistyötä. Kerran esimerkiksi paikallisderbyn hengessä oli leikkisästi nimetty yksi ruoka”, Sallinen kertoo. Ovaskaisen mukaan kasvisja vegaaniruuan suosio on kasvava trendi. Compass Groupilla päivän lounaista 25—30 prosenttia on kasvislounaita. Erityisesti suosiota on kasvattanut Taiteella Wicked Rabbit -kasvislounas. Wicket Rabbit on kasvisruokakonsepti, jonka pääruoat ovat pääsääntöisesti lakto-ovovegetaarisia, tai sitten kokonaan vegaanisia. Semmalla yritystasolla lounaista noin 30 prosenttia on kasvislounaita. Luku kuitenkin vaihtelee eri ravintoloiden välillä. Esimerkiksi kasvispainotteisella Unolla kasvilounaiden määrä on 60—70 prosenttia kaikista lounaista. Luku vaihtelee päivittäin. Sallisen mukaan kasvislounaiden suosio on kasvanut selkeästi. ”Kyllä se on yleensä ainakin yksi prosenttiyksikkö vuodessa, mitä se kasvisruoan menekki kasvaa”, Sallinen toteaa. ? TEKSTI JA KUVA: ALIISA JÄRVINEN Näin kampusravintolat ratkaisisivat vegehampurilaisten kieltämisen EU:n jäsenmaat äänestävät ensi vuonna lain sisällöstä. Vielä ei ole varmaa, koskisiko päätös sekä elintarvikkeita että ravintoloita.
9 Jyväskylän ylioppilasteatterista kummunnut improryhmä täytti 20 vuotta. 8 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 MITÄ NYT kuuluu olennaisesti myös yhteisjohtajuus, monitaiteisuus ja kokeellisuus. ”Me ollaan Ässissä aina lähestytty improa kokeellisesti, ollaan melko vähän käytetty valmiita esitysmalleja ja haluttu itse luoda omia rakenteita. Se on ollut kiva ja orgaaninen tapa tehdä esityksiä”, kiteyttää ässäjäsen Mesimaaria Lammi. ? J yväskyläläinen improvisaatioryhmä Ässiä Hatusta on ehtinyt 20 vuoden ikään, ja sen juhlavuoden päätapahtuma Impromaraton järjestettiin marraskuun alussa Villa Ranassa Seminaarinmäellä. Monitaiteinen impro-ohjelma käynnistyi pyhäinpäivän aamulla, ja päättyi 27 improtuntia myöhemmin seuraavan päivän iltapäivässä. Tapahtumaan saattoi ostaa lipun yksittäisistä tunneista aina kaikki festaritunnit sisältäneeseen maratonpassiin. ”Ei kannattanut nukkua kuin puolitoista tuntia, niin sai mahdollisimman paljon improa!” ässäjäsen Ville Arvio kommentoi omaa festarikokemustaan. Kahden tunnin primetime-vierailullakin festareista sai varsin eloisan kuvan. Lämmin ja hilpeä tunnelma alkoi jo lämpiön lippupisteeltä: hymy oli herkässä, organisointi kotikutoista mutta harjaantunutta, ihmisiä kohdeltiin rennosti ja rempseästi. Ilo ja välittömyys jatkui esityssalissa, jossa eri improryhmien esiintyjät tuntuivat muodostavan jonkinlaisen kollektiivisen transsikentän, riippumatta siitä mikä ryhmä oli lavalla ja mitkä katsomossa. Suomen arvostetuimman improvisaatioteatterin Stella Polariksen noustessa triollaan lavalle kello 20, katsomo oli täynnä ja odotettuun vieraaseensa latautunut. ”Koin että koko festari oli lämmin avara syli, johon me kaikki saimme sukeltaa”, kuvailee ässäjäsen Lotta Routakorpi. Impromaratooni kiinnittyy olennaisesti myös Ässien 20 vuoden taipaleeseen, tämänvuotisen version ollessa tapahtuman viides järjestämiskerta. Ensimmäinen impromaraton pidettiin improteatteri Joo!:n kanssa jo vuonna 2006 Juomatehtaalla Yläkaupungin Yössä, heti Ässiä Hatusta -improryhmän perustamista seuraavana vuonna, ja silloin improttiin peräti 30 tuntia. Tapahtuman kesto on vaihdellut, mutta moni muotoasia on pysynyt samana: lavalle halutaan monitaiteista improa, uusi esitys käynnistyy joka tasatunti, ja järjestäjät nukkuvat vähän. Kerran esimerkiksi paikallisderbyn hengessä oli leikkisästi nimetty yksi ruoka”, Sallinen kertoo. Ovaskaisen mukaan kasvisja vegaaniruuan suosio on kasvava trendi. Compass Groupilla päivän lounaista 25—30 prosenttia on kasvislounaita. Erityisesti suosiota on kasvattanut Taiteella Wicked Rabbit -kasvislounas. Wicket Rabbit on kasvisruokakonsepti, jonka pääruoat ovat pääsääntöisesti lakto-ovovegetaarisia, tai sitten kokonaan vegaanisia. Semmalla yritystasolla lounaista noin 30 prosenttia on kasvislounaita. Luku kuitenkin vaihtelee eri ravintoloiden välillä. Esimerkiksi kasvispainotteisella Unolla kasvilounaiden määrä on 60—70 prosenttia kaikista lounaista. Luku vaihtelee päivittäin. Sallisen mukaan kasvislounaiden suosio on kasvanut selkeästi. ”Kyllä se on yleensä ainakin yksi prosenttiyksikkö vuodessa, mitä se kasvisruoan menekki kasvaa”, Sallinen toteaa. ? Ässiä Hatusta juhlisti pyöreitä Impromaratonilla TEKSTI: NICO RISSANEN KUVA: ÄSSIÄ HATUSTA EU:n jäsenmaat äänestävät ensi vuonna lain sisällöstä. Vielä ei ole varmaa, koskisiko päätös sekä elintarvikkeita että ravintoloita. ”Koin että koko festari oli lämmin avara syli, johon me kaikki saimme sukeltaa.” ”Impromaratonin idean isä on Tomi Välimaa. Tarjottiin Guinnessin ennätysten kirjaan (pisimpänä improvisoituna esityksenä), mutta ei varmaan sinne päätynyt”, muistelee alusta asti toiminnassa mukana ollut Routakorpi. Tomi Välimaa oli myös se henkilö, joka kutsui 20 vuotta sitten Ässien perustamiskokouksen koolle Kortepohjaan. Opiskelija-asuntoon ahtautui 21 innokasta Jyväskylän ylioppilasteatterin (Jyt) jäsentä, jotka olivat kiinnostuneet sähköpostiin tulleesta improvisaatioryhmän perustamisideasta. Alkusysäys oli tullut vuosien 2004–2005 Jytin teatterikerhosta, jossa Välimaa oli alkoi ohjata improvisaatiotekniikoita. Pian kahden sanonnan yhdistelmästä nimensä saanut Ässiä Hatusta -improvisaatioryhmä perustettiin Jytin alle, ja itsehallinnollinen symbioosi on jatkunut näihin päiviin saakka. Impromaratoonin lisäksi Ässät on juhlavuonna esiintynyt ainakin myös Yläkaupungin Yössä, Jyväskylän kirkossa, Kuhmoisissa festareilla, Helsingissä Pitkän impron festareilla sekä Herttakuja-esityskaudella. Lisäksi ryhmä on tänä vuonna viettänyt ahkerasti aikaa perinteisellä ”ässämökillään” Konnevedellä. Mökkeilyn ja kaiken muun rinnalla ässyyteen Impromaratonin loppuhuipennuksessa esiintyjät lepäsivät hetken kalanruodossa.
11 Toiveet äänestysprosentin noususta jäivät toteutumatta, mutta valtakunnan jumbosijalta Jyyssä sentään vältyttiin. V uoden 2025 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) edustajistovaalien tulokset julkaistiin torstaina 6. marraskuuta. Vaalien suurimmaksi yllätykseksi on tyrkyllä kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: PD:n romahdus tai vihreiden huima tulos. Jo ehdokasasettelusta saattoi päätellä, että vaalit eivät tulisi olemaan helpot perinteisesti tasaisesti suorittaneelle PD:lle. Kukaan kuitenkaan tuskin arvasi, että vuosina 2013–2021 viidet vaalit putkeen voittanut vaaliliitto romahtaisi viiteen edustajaan. 12 prosenttia äänistä saaneen PD:n kannatus romahti yli puoleen vuoden 2023 vaaleista. Jyyn vihreillä sen sijaan riittää syytä juhlaan. Viime vaaleissa kokonaan edustajistosta pudonneiden vihreiden paluuta edustajistoon saattoi etukäteen veikata moni, mutta kuuteen edustajapaikkaan oikeuttanut 15,4 prosentin ääniosuus on erittäin hyvä tulos. Vihreiden tulosta tarkastellessa silmiin pistää erityisen hyvin menestyneet kärkiehdokkaat. Edustajistovaalien kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta löytyvät kaikki 10 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 MITÄ NYT vihreiden listalta: Meeri Arvola 112 äänellä, Saga Yli-Hannuksela Poutanen 100 äänellä ja Ralf Lehtipuu 85 äänellä. EDUSTAJISTON SUURIMPANA ryhmänä jatkaa myös seuraavalla kaudella Jyviva, joka tosin menetti kannatustaan 4,7 prosenttiyksikköä. Edustajistopaikkoja Jyviva sai 11, mikä on kolme paikkaa vähemmän kuin viime vaaleissa. Kolmas paikkoja menettänyt vaaliliitto on Jyväskylän keskustaopiskelijat, joka menetti toisen kahdesta paikastaan. Keskustan kannalta valopilkkuna voi pitää edustajistopaikkansa säilyttäneen Jarno Saukon komeaa 77 äänen saalista, mikä on vaalien viidenneksi eniten. Vaalien voittajiksi voidaan vihreiden rinnalle nostaa myös Alvarin Unioni, joka nousi Järjestöjen ääni -vaalirenkaan suurimmaksi ryhmäksi kahdeksalla edustajistopaikalla, mikä on yksi enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Yhden lisäpaikan saivat myös Luonnontieteilijät ja Opiskelevat kokoomuslaiset. Demariopiskelijat säilyttivät kaksi paikkaansa. Merkittävä muutos aiempaan oli sekin, että Alvarin unionin, PD:n ja Luotin muodostama Järjestöjen ääni -vaalirengas jäi aiemmista vaaleista poiketen vähemmistöasemaan. Järjestöjen ääni sai 39-paikkaiseksi kutistuneesta edustajistosta yhteensä 17 paikkaa, kun se viime vaaleissa saavutti yksinkertaisen enemmistön. Vihreät ei tällä kertaa ollut mukana Kampuksen punavihreät -vaalirenkaassa. Tästä huolimatta on huomionarvoista, että vasemmistoryhmät ja vihreät eivät jääneet kauas yksinkertaisesta enemmistöstä. Jyviva, vihreät ja demariopiskelijat saivat yhteensä 19 edustajaa. Pettymys oli myös äänestysprosentti, joka laski 19,79 prosenttiin. Vuonna 2023 Jyyn edustajistovaaleissa äänesti 20,48 prosenttia äänioikeutetuista. Kaiken kaikkiaan ääniä annettiin hieman enemmän kuin viime vaaleissa, mutta samaan aikaan myös Jyyn jäsenmäärä on kasvanut. Tulos on muihin ylioppilaskuntiin verrattuna huono, mutta aivan pahnan pohjimmaiseksi Jyväskylässä ei sentään valahdettu. Åbo Akademis Studentkårin vaaleissa äänestysprosentti valahti tänä vuonna 18,56 TEKSTI JA GRAFIIKKA: HENRI HÄKKINEN KUVAT: ALIISA JÄRVINEN Edustajistovaalit 2025: Vihreät räjähti ja PD romahti Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto, 11 paikkaa (-3) Alvarin unioni, 8 paikkaa (+1) Jyyn vihreät opiskelijat, 6 paikkaa (+6) PD, 5 paikkaa (-7) Luonnontieteilijät, 4 paikkaa (+1) Opiskelevat kokoomuslaiset, 2 paikkaa (+1) Jyyn demariopiskelijat, 2 paikkaa (+-0) Jyväskylän keskustaopiskelijat, 1 paikka (-1)
11 23 ,7 PROSENTTIA. Sen verran keskimäärin annettiin ääniä eri ylioppilaskuntien vaaleissa syksyllä 2025. Korkein äänestysprosentti oli Tyyllä (Turun yliopiston ylioppilaskunta), joka sai haalittua kasaan peräti 30,6 prosentin äänestäjämäärän. Heikoimmin puolestaan suoriutui TAIYO (Taideyliopiston ylioppilaskunta), jonka ääntään käyttäneiden määrä jäi 18,74 prosenttiin. Myös Åbo Akademis Studentkårin vaaleissa (18,56 prosenttia) äänestettiin laistkasti. Vaalit on järjestetty tänä syksynä kahdessatoista ylioppilaskunnassa, ja kaikissa vaaleissa äänestysprosentti on kääntynyt laskuun. Suurimman sukelluksen on tehnyt Lyy (Lapin yliopiston ylioppilaskunta), jossa äänestysprosentti laski jopa 14 prosenttiyksikköä. Huomattavaa alamäkeä on myös muun muassa Tyyllä (6,72 prosenttia) ja Oulussa OYY:llä (9,2 prosenttia). Valtakunnallisenkin uutiskynnyksen kiinteistökauppojensa vuoksi useamman kerran tänä syksynä ylittäneen Hyyn äänestysprosentti oli 30,03. Jyyn vaaleissa äänestysprosentti oli nyt 19,79 prosenttia, eli kolmanneksi huonoin. Kaksi vuotta sitten vaaleissa vastaava luku oli 20,48 prosenttia. Edustajistovaalien äänestysprosentti herätti Jyväskylässä etukäteen kiinnostusta viime vaalien pettymyksen vuoksi. Valtakunnallisesti suhteutettuna äänestysprosentti laski kuitenkin huomattavan vähän. Huomionarvoista on sekin, että äänestäneiden määrä nousi, koska Jyväskylän yliopiston opiskelijamäärä on kahdessa vuodessa noussut. Tyhjiä ääniä annettiin Jyväskylässä tänä vuonna 11, eli ääniharavaa ei protestiäänillä saatu. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 MITÄ NYT Merkittävä muutos aiempaan oli sekin, että Alvarin unionin, PD:n ja Luotin muodostama Järjestöjen ääni -vaalirengas jäi aiemmista vaaleista poiketen vähemmistöasemaan. Järjestöjen ääni sai 39-paikkaiseksi kutistuneesta edustajistosta yhteensä 17 paikkaa, kun se viime vaaleissa saavutti yksinkertaisen enemmistön. Vihreät ei tällä kertaa ollut mukana Kampuksen punavihreät -vaalirenkaassa. Tästä huolimatta on huomionarvoista, että vasemmistoryhmät ja vihreät eivät jääneet kauas yksinkertaisesta enemmistöstä. Jyviva, vihreät ja demariopiskelijat saivat yhteensä 19 edustajaa. Pettymys oli myös äänestysprosentti, joka laski 19,79 prosenttiin. Vuonna 2023 Jyyn edustajistovaaleissa äänesti 20,48 prosenttia äänioikeutetuista. Kaiken kaikkiaan ääniä annettiin hieman enemmän kuin viime vaaleissa, mutta samaan aikaan myös Jyyn jäsenmäärä on kasvanut. Tulos on muihin ylioppilaskuntiin verrattuna huono, mutta aivan pahnan pohjimmaiseksi Jyväskylässä ei sentään valahdettu. Åbo Akademis Studentkårin vaaleissa äänestysprosentti valahti tänä vuonna 18,56 Jyyn vihreiden pöydässä riitti syytä riemuun tulosten ratkettua. Vaali-illan etenemistä seurattiin Jyyn vaalistudiossa. Tuloksen ratkettua Akseli Haanpää (vas.) liittyi Henri Häkkisen, Santeri Palomäen ja Jonatan Niskasen seuraan analysoimaan tulosta. prosenttiin ja Taideyliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa 18,74 prosenttiin. EDUSTAJISTOVAALIEN TULOSILTAA seuraamaan oli ainakin etukäteisilmoittautumisien mukaan saapunut Ilokivi Venuelle peräti noin 50 opiskelijaa. Jylkkäri kiersi vaalien ratkettua tiedustelemassa eri ryhmien tunnelmia. Niitä saatiin kaikista muista vaaliliitoista paitsi keskustasta ja kokoomuksesta, vaikka näköhavaintojen mukaan heitäkin oli alkuillasta paikalla. Vaali-illan tunnelmista voit lukea lisää verkossa osoitteessa jylkkari.fi ? Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto, 11 paikkaa (-3) Alvarin unioni, 8 paikkaa (+1) Jyyn vihreät opiskelijat, 6 paikkaa (+6) PD, 5 paikkaa (-7) Luonnontieteilijät, 4 paikkaa (+1) Opiskelevat kokoomuslaiset, 2 paikkaa (+1) Jyyn demariopiskelijat, 2 paikkaa (+-0) Jyväskylän keskustaopiskelijat, 1 paikka (-1) 27,7 KANNATUSPROSENTIT (%) 5,6 9,0 12,0 15,4 19,0 5,1 4,3 1,4 (muut) Kasvanut paikkamäärä antoi Luonnontieteilijöiden Mikael Myllymäelle (vas.), Valtteri Hiltuselle ja Atte Heikkiselle syytä hymyyn.
LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 Näitkö tai kuvasitko kampuksella jotakin hämmentävää ja kertomisen arvoista. Ota yhteyttä Jylkkäriin henri.hakkinen@jylkkari.fi tai +358 45 137 1957 Sähköpostilistoille uudet osoitteet TEKSTI: ALIISA JÄRVINEN J yväskylän yliopisto aloitti sähköpostilistojensa siivouksen loppuvuodesta 2024. Nyt lähes vuotta myöhemmin listoja poistetaan tai niitä siirretään uudelle alustalle. Miksi sähköpostien siivoamiseen meni näin kauan? ”Mailman-sähköpostilistapalvelun alasajosta on puhuttu jo pidemmän aikaa, mutta varsinainen toteutus ei ole aiemmin edennyt kriittisempien ja kiireellisempien projektien vuoksi. Työ on pitkittynyt myös siksi, että olemme tehneet taustatyötä parhaan korvaavan palvelun löytämiseksi. Jyväskylän yliopisto OLL:n jäseneksi TEKSTI: ALIISA JÄRVINEN J yväskylän yliopisto liittyy opiskelijoiden liikuntaliiton korkeakoulujäseneksi. Varsinainen liittyminen astuu voimaan ensimmäinen marraskuuta. Korkeakoulujen OLL jäsenyys tuli mahdolliseksi sääntömuutosten myötä vuonna 2024. Varsinaisiksi jäseniksi ovat liittyneet vuoden 2025 aikana Laurea-ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. ”Jäsenyys vahvistaa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja liikunnan yhteisöllistä merkitystä osana opintoja. Lisäksi tämä mahdollistaa opiskelijoidemme osallistumisen kansainvälisiin arvokilpailuihin”, toteaa yliopiston henkilöstöjohtaja Katja Sorri. OLL on valtakunnallinen korkeakoululiikunnan kattojärjestö, joka auttaa korkeakouluja liikkumiskulttuurin ja liikuntapalveluiden kehittämisessä, vaikuttaa päättäjiin ja tukee opiskelijaurheilua. OLL järjestää myös opiskelijoiden SM-kisoja. Liiton rahoitus muodostuu opetusja kulttuuriministeriön (OKM) jakamasta liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustuksesta, OKM:n myöntämistä hankeavustuksista, jäsenmaksuista ja järjestettyjen tapahtumien osallistumismaksuista. Vuosittainen jäsenmaksu korkeakouluille on 20 senttiä jokaista läsnä olevaa tutkinto-opiskelijaa kohden. Jyväskylän yliopistossa opiskelijoita on 14 900, joten jäsenmaksu on noin kolmetuhatta euroa. Jyy on myös OLL:n jäsen, joten kaikki OLL:n jäsenedut ovat myös Jyyn jäsenten käytettävissä. ? Matlu täytti 60 vuotta TEKSTI JA KUVA: HENRI HÄKKINEN T änä vuonna 60 vuotta täyttävä Jyväskylän yliopiston Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta juhlisti saavuttamaansa ikäpyykkiä 6. marraskuutta. Päivän aluksi Agoran Martti Ahtisaari -salissa järjestetyssä päiväjuhlassa äänessä olivat rehtori Jari Ojala, kaupunginvaltuutettu Jouni Flyktman, professori Johanna Mappes, Jyyn hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo, emeritusprofessori Olli Martio, kemisti Kaija Pasanen, emeritusprofessori Rauno Julin sekä dekaani Mikko Mönkkönen. Kutsuvieraille järjestettyä iltajuhlaa vietettiin Laajavuoressa. Nykyisellään vuonna 1965 perustettu Matlu on Jyväskylän yliopiston suurin tiedekunta noin 2500 opiskelijalla. Työntekijöitä tiedekunnassa on noin 500. Tiedekunta koostuu neljästä laitoksesta ,jotka ovat bioja ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos, kemian laitos ja matematiikan ja tilastotieteen laitos. ? Aluksi suunnittelimme siirtymistä modernimpaan Mailman-versioon, mutta testivaiheessa parhaaksi vaihtoehdoksi todettiin Microsoft 365 -ryhmiin perustuva palvelu”, digipalveluiden IT-asiantuntija Mika Mattila kertoo sähköpostitse. Yliopiston mukaan listoja uudistetaan, koska niiden hallintaa halutaan yhtenäistää. Samalla karsitaan sähköpostilistoja, jotka eivät suoranaisesti liity yliopiston toimintaan. Uuden Mailman-alustan käyttöönoton kerrotaan olevan helpompaa, kuin vanhan version siistiminen. Uuden version myötä myös tietoturva kohenee. Käytännössä muutos johtaa siihen, että kaikki bounces@lists.jyu.fi -päätteiset sähköpostiosoitteet poistuvat käytöstä. Osoitteita on käytetty erityisesti ainejärjestöjen viestintään. Jos listan säilyttämisestä ei ole ilmoitettu erikseen, lista poistetaan automaattisesti. ”On mahdollista, että joitain aktiivisia sähköpostilistoja poistuu muutoksen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että uudessa palvelussa olevien sähköpostilistojen tulee olla jollain tapaa sidoksissa Jyväskylän yliopiston toimintaan ja listojen omistajina tulee olla vähintään kaksi Jyväskylän yliopiston Microsoft 365 -sähköpostin omaavaa henkilöä. Muutoksesta on pyritty tiedottamaan listojen ylläpitäjiä, jotta nämä voivat varautua hyvissä ajoin. Valitettavasti vanhassa Mailman-sähköpostilistapalvelussa on paljon sähköpostilistoja, joiden omistajilla ei ole toimivaa sähköpostiosoitetta ja heitä ei saa tavoitettua. Lähes poikkeuksetta tällaiset listat eivät ole olleet aktiivisia listoja.” ? Palauteloota ? Matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan vuosijuhlien päiväjuhla järjestettiin Agoralla.
LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 LÄ HT Ö ”Meidän piti tehdä yksi EP” Kun Miki Hankomäki, Veikko Heikkilä ja Janne Pajunen perustivat bändin, suunnitelma oli yksinkertainen. He tekisivät yhden EP:n ja jos ensimmäisen kahden viikon aikana kukaan ei ottaisi yhteyttä, Mouhous lopettaisi. Nyt kymmenen vuotta täyttävä bändi on julkaissut kolmannen albuminsa ja luonut itselleen uuden identiteetin, mutta mitä oikeastaan tarkoittaa "Ladabois"? Lue juttu alkaen sivulta 32. ? T E K S T I J A K U V A : A L I I S A J Ä R V I N E N LADABOIS LADABOIS ole ilmoitettu erikseen, lista poistetaan automaattisesti. ”On mahdollista, että joitain aktiivisia sähköpostilistoja poistuu muutoksen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että uudessa palvelussa olevien sähköpostilistojen tulee olla jollain tapaa sidoksissa Jyväskylän yliopiston toimintaan ja listojen omistajina tulee olla vähintään kaksi Jyväskylän yliopiston Microsoft 365 -sähköpostin omaavaa henkilöä. Muutoksesta on pyritty tiedottamaan listojen ylläpitäjiä, jotta nämä voivat varautua hyvissä ajoin. Valitettavasti vanhassa Mailman-sähköpostilistapalvelussa on paljon sähköpostilistoja, joiden omistajilla ei ole toimivaa sähköpostiosoitetta ja heitä ei saa tavoitettua. Lähes poikkeuksetta tällaiset listat eivät ole olleet aktiivisia listoja.” ? Palauteloota ?
14 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 15 HIILIJALANJÄLJET Rikottu jen Rikottu jen lupaust en lupaust en vuosi vuosi
T ämän piti olla maaginen vuosi. Tai niin useat tahot lupasivat asettaessaan tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2025 mennessä. Monet näistä tavoitteista on asetettu vuosia sitten, eikä tuolloin täysin hahmotettu mitä tavoitteisiin pääseminen konkreettisesti vaatisi. Nyt tulevaisuus on täällä ja suuret puheet olisi aika lunastaa. Vaikeaa ei ole ainoastaan hiilineutraaliuden saavuttaminen, vaan jo sen määrittelemiseen liittyy muutamia haasteita. Yksinkertaistettuna hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että hiilidioksidipäästöjä ilmakehään syntyy vain sen verran, kuin hiiltä voidaan sitoa hiilinieluihin. Eri yritysten ja muiden yhteisöjen välillä on kuitenkin vaihtelevia käsityksiä siitä, mitä kaikkea päästöihin tulisi laskea mukaan. Suurin osa vuosia sitten asetetuista tavoitteista koskee vain välittömiä omia päästöjä. Esimerkiksi kauppojen myymien tuotteiden hiilijalanjälkiä ei tällöin olla laskettu mukaan. Yritysten ja yhteisöjen toiminnasta syntyy väistämättä päästöjä, vaikka ne pyrittäisiin minimoimaan. Hiilineutraaliuteen pääseminen tarvitsee siis päästöjen vastapainoksi vaikkapa hiilinieluja, joita valtioilla ja kunnilla useimmiten on. Yrityksillä, järjestöillä, virastoilla ja oppilaitoksilla hiilinieluja taas ei yleensä ole. Vaihtoehdoksi jää tällöin lähinnä hiilimarkkinat ja kompensaatiot. S uomen yliopistoista kovimpia ilmastotavoitteita ovat asettaneet Turun ja Itä-Suomen yliopistot, jotka pyrkivät hiilineutraaleiksi vuoteen 2025 mennessä. Kunnianhimoisin on LUT-yliopisto, joka lupasi olla hiilinegatiivinen jo vuonna 2024. Vaasan, Helsingin, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen tavoitevuodeksi on määritelty 2030. Samalla linjalla ovat Aalto-yliopisto ja Tampereen korkeakouluyhteisö. Itä-Suomen yliopisto on jo ilmoittanut, ettei se tule pääsemään alun perin asetettuun tavoitteeseen. Päästöjä on vähennetty viidessä vuodessa noin neljännes. Konkreettisesti yliopisto on esimerkiksi luopunut kiinteistöjen lämmityksessä turpeesta ja henkilökunnalle on asetettu laitoksen sisäinen ”lentovero”, jolla pyritään ohjaamaan kestävämpään liikkumiseen. ”Tavoitteen alussa ajateltiin, että käytetään päästökompensaatioita. Nyt johdon tasolta on linjattu, että niitä ei käytetä, koska ne eivät ole luotettavia. Tavoitteeseen pääsemistä vaikeuttaa se, että päästöjä syntyy hankinnoista, kuten IT-laitteista sekä tutkimusja opetusvälineistä, mihin on vaikeaa vaikuttaa. Lisäksi opiskelijoiden ja henkilökunnan määrä yliopistolla on kasvanut”, kiteyttää Itä-Suomen yliopiston kestävän kehityksen asiantuntija Maiju Eskelinen. 14 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 15 HIILIJALANJÄLJET Moni kaupunki, yliopisto, yritys ja organisaatio lupasi olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Kuinka todellisuudessa kävi? Teksti ja kuvitus: Aliisa Järvinen
Turun yliopiston tavoitteet todettiin jo viime vuonna epärealistisiksi, oppilaitoksen päästöt ovat kasvaneet koronavuosien jälkeen. Turun kaupunki tavoittelee edelleen hiilineutraaliutta 800-juhlavuotenaan, eli vuonna 2029. Myös Lappeenrannan—Lahden LUT-yliopisto on laittanut alkuperäiset tavoitteet uusiksi, ja tällä hetkellä tavoitellaan nettonollaa vuonna 2050. Ilmastopäästöjä on vähennetty muun muassa jätehuollon tehostamisella, sähköä ja vettä säästävällä tekniikalla ja tilankäytön optimoinnilla. ”Päästöjen todellinen vähentäminen on se, mihin pyrimme jatkossakin. Lutin kannalta on oleellista keskittyä niihin päästöihin, joihin yliopisto voi itse vaikuttaa”, LUT-yliopiston ympäristöpäällikkö Hanna-Leena Ottelin kertoo sähköpostitse. Jyväskylän yliopistolla on hiilineutraaliuden tavoitevuoteen vielä viisi vuotta aikaa. Alkuperäisen selvityksen mukaan hiilineutraalius olisi ollut mahdollista 17 HIILIJALANJÄLJET 16 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 ”Ollaan ajateltu, että yritykset voivat hoitaa tämän ilman mitään sääntelyä laskentojen suhteen. Se on villi kenttä, ja siinä asiassa ollaan epäonnistuttu.” NI NA EL OM AA
Suomessa tietynlainen yhtenäisyys. Moni yritys kipuilee laskelmien kanssa ja joutuu muuttamaan menetelmiä jatkuvasti uusien kertoimien löytyessä. Se aiheuttaa epävarmuutta, eikä asioista välttämättä uskalleta viestiä. ”Ollaan ajateltu, että yritykset voivat hoitaa tämän ilman mitään sääntelyä laskentojen suhteen. Se on villi kenttä, ja siinä asiassa ollaan epäonnistuttu”, El Geneidy toteaa. Yhteisen linjan muodostaminen olisi mahdollista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on valtion ylläpitämä hiilijalanjälkitietokanta. Sieltä löytyvät kertoimet, joita yritykset voivat käyttää oman hiilijalanjälkensä laskemiseen. Suomessa vastaava on käytössä vain rakennussektorilla. M iksi tästä vuodesta ei tullutkaan maaginen, vaan rikottujen lupausten vuosi? Ilmastotavoitteiden kariutumista ei voi selittää pelkästään heikolla suunnittelulla, sillä vuosikymmenen taitteessa tehtyjen lupausten jälkeen moni asia on muuttunut. Ilmastolupausten trendivuosina 2019 ja 2020 useat tahot olettivat, että päästöjä tullaan kompensoimaan. Ajatuksena oli, että hiilidioksidipäästöjä kuitataan ostamalla vaikkapa metsänistutusta. Pari vuotta myöhemmin ilmastokompensaatiot kuitenkin kyseenalaistettiin laajalti, ja suuri osa niistä paljastui viherpesuksi. Monet tahot peruivat suunnitellut kompensaatiot kokonaan. EU pyrkii vaikuttamaan termien käyttöön viherpesudirektiivillä, joka tulee jäsenmaissa voimaan viimeistään vuonna 2026. Sen mukaan hiilineutraalius-väittämää ei saa enää käyttää, jos se perustuu kompensaatioihin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ilmastolupaukset ovat vääristyneet helposti mainonnassa. Yhden tuotteen markkinoiminen hiilineutraalina ei kerro yrityksen päästöistä todellisuudessa mitään. Monet hiilineutraaliutta koskevat standardit on kehitetty vasta hiilineutraaliuslupausten määrittelemisen jälkeen. Enää ei riitä vain omien suorien päästöjen huomioiminen, vaan vaikutuksia luontoon tarkastellaan laajemmalla skaalalla. ”Tuohon aikaan hiilineutraaliudella tarkoitettiin montaa eri asiaa. Monen kohdalla lupaukset koskivat vain omia suoria päästöjä, ja koko arvoketju jäi täysin huomioimatta. Tällöin huomioidut päästöt saattoivat koskea vain prosenttia yrityksen kaikista päästöistä”, muistelee The Activist Agencyn aktivisti ja yrittäjä Niklas Kaskeala. saavuttaa jo 2025, tänä vuonna nollaan ei olla kuitenkaan päästy. Vuoden 2020 joulukuussa myös Jyy linjasi pyrkivänsä hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 mennessä. Marraskuussa 2023 tavoite siirrettiin vuoteen 2030 (Jylkkäri 1/2024). M onet yritykset ja kauppaketjut ovat myös asettaneet ilmastotavoitteita. S-ryhmä on kertonut olevansa hiilinegatiivinen vuoden 2025 loppuun mennessä, ja lupaus myös pitää. Tavoite koskee vain S-ryhmän omaa toimintaa, kuten kauppojen kiinteistöjen päästöjä. Yritys on vähentänyt päästöjään tältä osin vuodesta 2015 yhdeksänkymmentä prosenttia, ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan. Päästövähennyksiä on tehty muun muassa uusimalla kylmälaitteita. Yrityksen myymät tuotteet kuuluvat nettonolla-tavoitteeseen, eli koko arvoketjua koskevaan päästötavoitteeseen. Maaliksi nettonollalle S-ryhmä on asettanut vuoden 2050. ”Meidän on tärkeää asettaa tavoitteita ja toimia niiden mukaisesti. Kun toimimme itse ja näytämme esimerkkiä, meillä on mahdollisuus myös pyytää tavarantoimittajiltamme toimia ilmaston hyväksi”, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo. Kesko ilmoitti vuosikymmenen alussa, että ”ilmastotyö jatkuu koronasta huolimatta” ja päästöt oli määrä saada minimiin 2025. Sittemmin vastuullisuusstrategiaa on päivitetty ja uudesta deadlinesta tuli 2034. Koko arvoketjua koskeva tavoite on sama kuin S-ryhmällä, nettonolla vuonna 2050. Tokmannin mukaan yhtiö on saavuttanut vuoden 2025 hiilineutraaliustavoitteen osittain. Käytännössä alkuperäisiin tavoitteisiin ei siis päästy, mutta jäljelle jääviä päästöjä on mahdollista kompensoida. Konsernin uudet tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet lähetetään hyväksyttäväksi tämän vuoden aikana. S uomessa hiilijalanjäljen laskeminen on monelta osin yritysten ja organisaatioiden omalla vastuulla, eikä mittaamiseen ole asetettu tarkkoja sääntelyitä. Eri laskentamenetelmiä on monia, eivätkä kaikki tulokset ole täysin vertailukelpoisia. ”Isot linjat ovat tietyllä tapaa aika selvät. Jos katsotaan tietyn kategorian, esimerkiksi saman ruokatuotteen päästöjä, niin eri menetelmillä saadaan useimmiten samantyyppisiä tuloksia”, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Sami El Geneidy kertoo. Hiilijalanjäljen laskemisesta puuttuu 17 HIILIJALANJÄLJET 16 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 MA IJ U ES KE LI NE N SA MI EL GE NE ID Y NI NA EL OM AA
Kesko avaa tilanteen muuttumista seuraavasti: ”Tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden lisäksi asetimme omasta toiminnasta syntyville päästöille hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2020. Toimintaympäristö ja odotukset yrityksiä kohtaan ovat muuttuneet, ja yritysten odotetaan nykyisin asettavan tieteeseen perustuvat tavoitteet omalle toiminnalleen ja koko arvoketjulleen.” H iljattain aiempia ilmastotavoitteita on alettu muotoilla uudelleen. Kuten jo aiemmin mainitut S-ryhmä ja Kesko, hiilineutraaliuden sijaan monet yritykset puhuvat nyt nettonollasta. Nettonolla koskee koko arvoketjua, ja siihen lasketaan kaikki ilmastopäästöt. Suosittu nettonollan saavuttamisen tavoitevuosi on 2050, tähän on siis vielä pitkä matka. Toisaalta nettonollassa huomioidaan nyt ne asiat, jotka hiilineutraaliustavoitteiden aikana jäivät laskuista pois. ”On hyvä huomata myös, että hiilineutraalius-väittämä on oikeastaan kuollut pois. Keinot hiilineutraaliuden saavuttamiseen ovat olleet epäuskottavia, ja nyt asiaan puututaan kansallisella tasolla”, Kaskeala sanoo. Hiilijalanjäljen ohella jotkut yritykset ja organisaatiot laskevat myös luontojalanjälkeään. Luontojalanjälki mittaa laajemmin sitä, miten erilaiset toimet ovat haitaksi luonnolle. Luontojalanjäljen laskemisen yksi vaihe on hiilijalanjäljen laskeminen, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttaman luontohaitan lisäksi mittaamisessa huomioidaan muun muassa maankäytön ja saasteiden aiheuttama luontohaitta. Yliopistot ovat siirtyneet pitkälti hiilineutraaliustavoitteista kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin ympäristön tilan parantamisessa. Hiilijalanjälkeä lasketaan edelleen, mutta tavoitteena ei ole vuoden 2019 käsitys hiilineutraaliudesta. ”Tämä on sama asia paketoituna uudelleen. Jatkamme edelleen samoja asioita kuin olemme tähän asti tehneet. Emme puhu kuitenkaan hiilineutraaliudesta, sillä emme halua osallistua viherpesuun tai antaa väärää kuvaa”, Eskelinen täsmentää. Viime vuosikymmenen taitteessa tehtyjä lupauksia sanoitetaan nyt siis uudelleen. Koko Suomen hiilineutraaliustavoitteeksi on edelleen asetettu vuosi 2035. Vastuullisuudesta ja ilmastotavoitteista puhuttaessa on tärkeää ottaa huomioon kontekstit. Yliopiston vastuullisuus ei toteudu samalla tavalla kuin öljy-yhtiön vastuullisuus. ”On myös tiettyjä toimialoja, jotka eivät voi saavuttaa näitä tavoitteita. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuottajat ovat tällaisia. Jos halutaan saavuttaa globaali nettonolla, tiettyjen toimialojen täytyy kuolla pois”, Kaskeala toteaa. S uurten trendilupausten kaatumisesta huolimatta ilmastotöissä on monella saraa menty eteenpäin. Tavoitteiden asettamisella on merkitystä, sillä ne viestivät eri toimijoiden halusta vaikuttaa asioihin ja johtavat lopulta myös konkreettisiin tekoihin. Organisaatioiden hiilineutraaliustavoitteet ovat osa vastuullisuusviestintää, 19 HIILIJALANJÄLJET 18 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 AR I KU IS MI N
joka on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Vastuullisuusviestintä on organisaatioiden tapa kertoa, miten ne ottavat huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen vaikutuksen omassa toiminnassaan. Tällainen viestintä kohdistuu sidosryhmille, eli työntekijöille, asiakkaille, poliittisille päättäjille ja laajalti yhteiskuntaan. ”Lupaukset on tapa viestiä siitä, että organisaatiot haluavat vuorovaikuttaa yhteiskunnan kanssa ja ne kuuntelevat sidosryhmiään. Tavoitteista puhuminen tekee asioista osan yrityksen strategiaa, eli kyse ei ole vain markkinoinnista”, Jyväskylän yliopiston viestinnän apulaisprofessori Ari Kuismin toteaa. Vastuullisuusviestinnän tutkijat käyttävät hiilineutraaliustavoitteista puhuttaessa termiä pyrkimyspuhe. Sillä tarkoitetaan tulevaisuuteen suuntaavaa tavoitepuhetta. Kuismin kertoo pyrkimyspuheen olevan pahimmillaan ympäripyöreitä lauseita, mutta parhaimmillaan se on uusia avauksia, jotka sysäävät liikkeelle konkreettisia muutoksia. ”Ilmastotavoitteilla on olennainen merkitys organisaation maineeseen. Esimerkiksi kaupunkien hiilineutraaliuslupaukset houkuttelevat vihreitä investointeja. Maineen kannalta on tärkeää, että lupausten ohella kerrotaan, mitä ne käytännössä tarkoittavat”, Kuismin huomauttaa. Kun organisaatiot asettavat omia ilmastotavoitteitaan, ne myötäilevät samalla laajempia kansallisia tavoitteita. Esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteilla suomalaiset organisaatiot tekevät oman osansa Suomen hiilineutraaliustavoitteen eteen. Esimerkkiä otetaan myös muista maista, muun muassa Apple on luvannut olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. ”Tarvitaan yhä kunnianhimoisempia tavoitteita, koska silloin myös konkretian taso nousee. Vaikka kävisi niin että lupauksiin ei päästä, todennäköisesti tapahtuu hyviä asioita”, Kuismin sanoo. ? 19 HIILIJALANJÄLJET 18 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 ”Jos halutaan saavuttaa globaali nettonolla, tiettyjen toimialojen täytyy kuolla pois.”
Teksti: Henri Häkkinen Kuvat: Mikko Kuparinen 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 6/25 Kolmas sukellus Biologi ja toimittaja Juha Kauppinen on kirjoittanut kolme tietokirjaa luonnosta ja ihmisestä. Nyt hän kertoo, miksi Kertomus Maasta on ehkä viimeinen. KAUPPINEN