Korkeakoulusta kortistoon Akateemiseen työttömyyteen halutaan lääke. Uutiset 2 Jyväskyläläiset löysivät turvan Belgiasta. Sivut 8–10 Jyrkkä ei siviilipalvelukselle Kaupunkisuunnittelijoiden director’s cut. Sivut 16–17 Katto kävelykadun päälle 1. HUHTIKUUTA – 19. HUHTIKUUTA 49. VUOSIKERTA NUMERO 6/2009 KAUPUNKINUMERO Mallimaailma kasvatti nopeasti aikuiseksi KASVOT 23 JYROCK-LIITE 11–14
1.4.09 UUTISET 2 Työ kiertää akateemis Aino sai uuden mitalin Kaupunki on palkinnut Jyväskylän yliopiston rehtorin Aino Sallisen Jyväskylä-mitalilla. Tunnustusta perusteltiin sillä, että Sallisen rehtorikautena yliopistosta on tullut Suomen toiseksi suosituin, sinne on perustettu lukuisia tutkimuskeskuksia ja maisterija tohtorimäärät ovat kaksinkertaistuneet. Yliopiston pitkäaikaisin rehtori on myös toiminut lukuisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä tehden Jyväskylän nimeä tunnetuksi. Järjestysluvultaan 21. Jyväskylä-mitali myönnettiin rehtorille kaupungin 172-vuotissyntymäpäivien vastaanotolla. Korkeakoulutettujen työttömien määrä Jyväskylässä on jatkuvassa nousussa, vaikka yleinen työllisyystilanne on parantunut koko 2000-luvun ajan. JYVÄSKYLÄSSÄ YLEMMÄN korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on lähes tuplaantunut vuosituhannen alusta. Samaan aikaan muu työttömyys on laskenut roimasti. Jyväskylän seudun akateemiset ovat poikkeus myös koko Suomen lukuihin verrattuna. Koko maassa yliopistosta valmistuneiden työllisyystilanne alkoi vähitellen parantua 2004 vuodesta lähtien. ”Keski-Suomi on aina ollut haastava moneen muuhun alueeseen verrattuna. Ison yliopiston ja alueelle muuton takia työmarkkinoilla on ylitarjontaa. Vaikka työttömyys on ollut laskussa jo jonkin aikaa, on edistys ollut Keski-Suomessa selvästi hitaampaa. Akateemisen työllisyystilanteen vaikeutumiseen tulee varautua entisestään”, toteaa Tapio Anttonen Jyväskylän yliopiston uraja rekrytointipalveluista. Akateemisten työllisyystilanne Jyväskylässä heikkeni tasaisesti koko nousukauden ajan, eikä suunnan voi odottaa muuttuvan lähiaikoina. Tällä hetkellä tilastoissa ei näy vielä esimerkiksi irtisanomiset Nokian ja Metson toimipisteistä. ”Yritykset rekrytoivat taantuman aikana selkeästi vähemmän. Harjoittelupaikkoja on myös tarjolla aiempaa vähemmän. Tilastoissa luvut eivät vielä näy, mutta piirteet ovat huolestuttavia. Maistereiden lisäksi sama näkyy valtakunnallisesti tohtoritasolla. Työttömien tohtoreiden määrä on ollut vuodesta 2002 lähtien kasvussa”, Anttonen toteaa. ANTTOSEN MUKAAN osa valmistumisen kynnyksellä olevista opiskelijoista jatkaa opintojaan, koska työllistyminen näyttää epävarmalta. Tutkintoa jatketaan esimerkiksi ylimääräisillä sivuaineilla tai ulkomailla suoritetulla työharjoittelulla. ”Opiskelijastatuksesta pidetään kiinni ja halutaan ottaa kaikki irti tutkinnosta. Opiskelijana esimerkiksi avoimen yliopiston opintoja voi tehdä puoleen hintaan, joten sitä kannattaa käyttää hyödyksi”, Anttonen vihjaa. Työttömyystilastoissa ei näy maistereita, jotka tekevät töitä, joka ei vastaa heidän koulutustaan. Kannattaako maisterin ottaa mikä tahansa pesti vastaan vai etsiä mieluummin oman alan töitä? ”Niin sanotuissa hanttihommissa on kaksi tärkeää plussaa. Ensinnäkin, lähes joka työstä oppii jotain, mistä on hyötyä jatkossa. Toiseksi, sillä estetään syrjäytymiskierre”, Anttonen toteaa. ”Uraseurantakyselyiden perusteella 80–90 prosenttia maistereista löytää viiden vuoden sisällä valmistumisestaan koulutusta vastaavaa työtä, mutta se ei hirveästi ilahduta työtä vailla olevaa tuoretta maisteria.” KORKEAKOULUSTA valmistuvien työllistymisvaikeudet Keski-Suomessa on yleisesti tiedostettu. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat osa KeskiSuomen liiton kanssa suunnittelemaa viisivuotista kehittämisohjelmaa, jonka avulla opetussisältöjä ja työmarkkinoiden tarpeita pyritään saamaan paremmin toisiaan vastaaviksi. Anttonen vahvistaa, että useilla Jyväskylän yliopistossa opiskeltavilla aloilla on ongelmana, ettei koulutus vastaa työelämän tarpeita. ”Jos yliopisto saa palautetta työnantajapuolelta, miksi kieltäytyä siitä? Sehän on vain positiivista. Palautetta voitaisiin hyödyntää koulutuksen suunnittelussa enemmän.” Kehitysohjelmaa suunnitellut Keski-Suomen liiton koulutuksen kehittämispäällikkö Elise Tarvainen painottaa rekrytointipalvelujen uusimista ja työnantajien sekä korkeakoulujen yhteistyön lisäämistä. Hän kokee myös uuden yliopistolain ”äärimmäisen positiivisena” asiana. ”Mielestäni yliopistolakia kohtaan esitetty kritiikki on silti oikeutettua. Totta kai eettiset kysymykset yrityksiltä yliopistolle tulevaan rahoitukseen liittyen pitää ratkaista”, Tarvainen kertoo. Tarvainen ei näe akateemisten työllisyystilannetta toivottomana, mutta myöntää, että lukujen valossa tilanne ei näytä hyvältä. ”Uskon, että työllisyystilanne paranee, kun matalasuhdanne kääntyy nousuun. Pitäisi lopettaa puhe akateeTAANTUMAN vaikutukset näkyvät työllisyystilannetta selvemmin harjoittelupaikkojen vähentymisenä. Lomautusten ja irtisanomisten aikana yritykset jättävät kesätyöt ja harjoittelupaikat täyttämättä. Erityisen hankalaa harjoittelupaikkojen löytäminen on generalistisilla, eli yleiseen osaamiseen perustuvilla aloilla. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla opiskeleville harjoittelu olisi työllistymisen kannalta olennaisen tärkeää, mutta rahoittajaa on usein vaikea löytää. ”Usein tulee sellaisia tilanteita, että opiskelija kertoo löytäneensä oman alan harjoittelupaikan, mutta sille ei ole tarpeeksi rahoitusta. Työnantaja saattaa maksaa puolet harjoitteluajan palkasta, mutta toiselle puoliskolle ei ole maksajaa", kertoo Tapio Anttonen uraja rekrytointipalveluista. Työnantajat odottavat usein yliopiston kustantavan koko harjoittelun. Akateemisten työllisyys on heikentynyt koko 2000-luvun. Tilastoissa ei näy vielä esimerkiksi irtisanomiset Nokian ja Metson toimipisteissä. Harjoittelupaikat kiv
3 TOSI-TV-OHJELMA Big Brotherin kilpailijoiden heikohko yleissivistys oli viime syksynä yleisen päivittelyn aihe. Ensi syksyn kilpailijoiden poiminta on nyt käynnissä, ja tällä kertaa karsintapaikkojen listalla on yksi yliopisto ja viisi ammattikorkeakoulua. Tuottaja Mikko Räisänen, halutaanko kilpailuun nyt siis sivistyneempiä osanottajia? ”Ei, kyllä tässä on nyt kyse vain siitä, mihin paikkaan päästiin. Aikaisemmin karsintoja on tehty ravintoloissa, mutta nyt satuimme saamaan tiloja ammattikorkeakouluilta.” Jyväskylässä hakukiertue pysähtyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampuksella. Miksi yliopisto ei kelvannut karsintapaikaksi? ”Kun karsintoja suunniteltiin, tuotantoryhmä oli yhteydessä lukuisiin eri paikkoihin ja sitten katsottiin, kenen kanssa aikataulut sopivat yhteen – karsinnat tehdään kuitenkin tiiviillä aikataululla. Listassa on kyllä muistaakseni yksi yliopistokin.” Vieläkö jo useamman kauden pyörineeseen ohjelmaan on tunkua? ”On kyllä. Toistaiseksi tarjokkaita on ollut suurin piirtein saman verran kuin viime vuonnakin eli viidestäkymmenestä sataan halukasta. Yhteensä kisaan haastatellaan noin tuhat hakijaa.” Aiotaanko ohjelmaa muokata jotenkin aikaisempiin kausiin verrattuna? ”No, sen verran voin kertoa, että kaikki muuttuu. Slogankin on tänä vuonna ‘Talossa on kaikki toisin’.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Etsiikö BB korkeakouluista ?ksumpia kilpailijoita J UHA K ORHONEN sia Valkolakki kärysi Minnan kutreilla Seminaarinmäellä ja Kirkkopuistossa kärysivät yliopiston 75vuotisjuhlien aikaan rintaliivit, ylioppilaslakki ja Tuntemattomaksi opiskelijaksi nimetty nukke, kun Huolestuneet valkolakit -niminen ryhmä osoitti mieltään korkeakoulujen tehokkuusajattelua vastaan. Minna Canthin patsaan päässä poltettu valkolakki ei ryhmän mukaan jää viimeiseksi. ”Aiomme jatkaa tempauksia niin kauan, kun valkolakeilla on syytä olla huolestuneita.” Uusi aktivistiryhmä haluaa pysytellä erossa yliopistolakia vastustavasta Yhteinen yliopisto -verkostosta ja säilyä tunnistamattomana. ”Näin tulenaroista asioista emme puhu kasvot paljaana”, ryhmä kommentoi sähköpostitse. Yliopiston turvallisuuspäällikön Olli-Pekka Laakson mukaan nuotiot eivät aiheuttaneet vaaraa ympäristölle. ”Tälläisiä lapsellisia tulitikkuleikkejä en silti ymmärrä tai hyväksy varsinkaan yliopisto-opiskelijoiden tekeminä, vaikka kriittinen ajattelu onkin hyvästä.” Harakanpesän sijaan tehdään tiivis talo Yo-kylän uusiin asuntoihin asennetaan myös muutamia ”salamittareita” energiatehokkuuden tarkkailua varten. KORTEPOHJAN purettujen Fja Gtalojen tilalle nousevat uudet opiskelija-asunnot kirivät hieman uudistuvia säännöksiä energiatehokkaammiksi. Vuoden 2010 alussa tiukentuvat rakennusmääräykset vaativat muun muassa tiukentamaan niin sanottua ilmanvaihtolukua neljästä kahteen. Ylioppilaskylän uusissa taloissa lukua, joka kertoo raoista ja lävistä ulos virtaavan ilman määrästä, rukattiin vielä hiukan alaspäin, 1,8:aan. ”Ei tehdä harakanpesää, vaan tiivis hyvä talo”, kiteytti ylioppilaskunnan kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen edustajistolle pidetyssä iltakoulussa. SYKSYLLÄ 2010 valmistuvien talojen energiatehokkuus on puhuttanut edustajistoa viime syksystä lähtien. Muun muassa Grönionin ryhmässä toivottiin tuolloin, että edaattorit pääsisivät vaikuttamaan talojen ympäristöratkaisuihin. Pääosin energiaratkaisut on kuitenkin tehty rakennustoimikunnassa. Projektin suunnittelussa mukana ollut rakennuskonsultti Pasi Korhonen Inmeco oy:stä muistuttaa, että ympäristöystävällisyys syntyy pääosin asujien omasta aloitteesta – sähköä ja vettä säästäen sekä jätteet lajitellen. Korhosen mukaan muutamiin uusista asunnoista asennetaan salaa erilliset vesimittarit, jotta opiskelijoiden sähkönja vedenkulutustottumuksista saadaan aikaisempaa paremmin tietoa. Lisäksi esimerkiksi suihkukahvat on valittu niin, että ne sekoittavat veden joukkoon enemmän ilmaa ja kuluttavat siten vähemmän vettä. Kahteen pyykkitupaan tulevat kuivausrummut valittiin nekin ympäristöä ajatellen. ”Koekaniiniksi ei kuitenkaan lähdetty”, Korhonen korostaa opiskelijaasumisen toista arvoa: kalliiksi kämppien ei haluttu tulevan. YHTEENSÄ UUSIEN 146 asunnon rakentamiskustannuksiksi arvioidaan tulevan noin 11 miljoonaa euroa, joista 10,5 miljoonaa euroa ylioppilaskunta kattaa lainarahalla. Lainan ottamisesta edustajisto päätti torstaina tämän Jylkkärin jo ollessa painossa. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Taloustieteilijämies on yo-kylän tyytyväisin Hieman yli 71 prosenttia ylioppilaskylän asukkaista kertoo viihtyvänsä Kortepohjassa. Asuntoonsa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli 54 prosenttia vastanneista. Purnattavaa löytyi muun muassa nousseista vuokrista, vetävistä ikkunoista ja heikosta äänierityksestä, jota koettelevat metelöivien naapureiden lisäksi rakennustyömaan äänet. Naiset olivat asuntoihinsa hieman tyytymättömämpiä kuin miehet, joista hieman useampi kertoi myös viihtyvänsä ylioppilaskylässä hyvin tai erittäin hyvin. Opiskelualaa katsottaessa parhaiten kylässä viihtyivät taloustietelijät. Asukastyytyväisyystutkimukseen vastasi 615 ylioppilaskylän asukasta. Johto sivuutti ylioppilaskunnan vaatimukset vaaleista ja tasakolmikannasta aikataulua ajatellen ”mahdottomina”. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON hallitus on nimennyt itsensä varajäsenineen 34-henkiseksi kollegioksi, joka yliopistolain muutoksen jälkeen valitsisi yliopistolle hallituksen. Näin ollen välikauden kollegiossa on vain kahdeksan opiskelijaedustajaa, vaikka ylioppilaskunnan toiveissa olikin tasata ryhmien voimasuhteet. JYYn hallituksen puheenjohtajan Soile Korisevan mukaan tasavertainen kolmikanta sai tukea myös henkilökunnan edustajilta. Hallitukselle ehdotettiin myös, että välikauden kollegion jäsenet olisi valittu vaalein, kuten jatkossakin oli tarkoitus. Tämän ehdotuksen yliopiston johto kuitenkin torppasi ”mahdottomana toteuttaa näin tiukalla aikataululla”. ”Olemme erittäin pettyneitä tähän päätökseen, sillä toivoimme, että kollegio olisi voinut heijastaa aidosti yliopistoyhteisöä”, Koriseva pahoittelee. UUSI YLIOPISTOLAKI on saanut niskaansa paljon kritiikkiä hallitusten kokoonpanon vuoksi: niihin on haluttu enemmistö yliopistoyhteisön ulkopuolisia jäseniä, esimerkiksi elinkeinoelämän ja kulttuurin vaikuttajia. Siitä, kuka hallituksessa istuu, päättää yliopistokollegio, jonka kokoonpanosta kukin yliopisto säätää enimmäiskokoa lukuun ottamatta miten tahtoo. Jyväskylässä kollegiossa välikaudenkin jälkeen suunniteltu olevan 16 professoria, 10 muun henkilökunnan jäsentä ja 8 opiskelijaa. YLIOPISTOLAKI ON nyt eduskunnassa valiokuntien käsittelyssä. Sekä Professorija Tieteentekijöiden liitto että JYY seitsemän muun ylioppilaskunnan ohella ovat vaatineet muun muassa, että yliopistojen hallitusten valtaa tulisi laissa kaventaa suunnitellusta. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Yliopiston hallitus nimesi itsensä kollegioksi Olemme erittäin pettyneitä tähän päätökseen, sillä toivoimme, että kollegio olisi voinut heijastaa aidosti yliopistoyhteisöä.” Soile Koriseva ” misesta työttömyydestä ja nähdä alueella olevat resurssit. Nyt valmistuneilla on erinomainen osaaminen, mutta se pitää saada työmarkkinoiden käyttöön.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? ”Esimerkiksi ulkoministeriö ei maksa harjoittelijoille mitään. Se on yliopistoille iso riesa ja rinnastettavissa orjatyöhön”, Anttonen toteaa. Yliopiston uraja rekrytointipalvelun kautta välitettyjen harjoittelupaikkojen määrä laski viime vuonna kymmenyksen. Tänä vuonna pudotuksesta on odotettavissa vielä jyrkempi. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Koekaniiniksi rakennusprojektissa ei kuitenkaan lähdetty.” Pasi Korhonen ” ven alla
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Riku Suonio (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 52 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. NÄKÖKULMIA Kaupunki haluaa kirkon kulttuuritilaksi Jyväskylän kaupunginhallitus haluaa kaupunginkirkon kulttuuritilaksi. Kaupunkirakenneja ympäristölautakunnalta on pyydetty lausunto suunnitelmasta pakkolunastaa Kirkkopuiston tontti rakennuksineen kulttuurikeskukseksi. ”Nykyisille toiminnoille voidaan osoittaa huomattavasti tarkoituksenmukaisempia tiloja”, lupaa hallituksen puheenjohtaja Veijo Veijo-Koskinen (sd.) Kirkossa harrastetaan nyt jumalanpalvontaa, mutta alan harrastajat ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä, ja trendi povaa jyrkkenevää hiipumista. ”Pitää kysyä, onko meillä varaa pitää kaupungin ydinkeskustassa tiloja näin matalalla käyttöasteella. Suunnitelma tukee toteutuessaan oivallisesti kaupunkivision kulttuuriakselia”, perustelee VeijoKoskinen. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info OSAKKEET (sijoittaminen). Voitoista ei voi olla varma, mutta tarjolla on takuulla tarpeeksi jännitystä kurssien heilahdellessa. PALOKAN PELIMANNITALO (sali). Koska pelimannin tuoksu peittoaa jääkiekkoilijan hien Synergia-areenalla. MYÖTÄTUNTORASKAUS (empatia). ”Ihan myötätunnosta voin syödä kolmen edestä.” 4 T aistolaiset, joiden hengessä kirjoitettuja Ultra Bran kappaleita allekirjoittanutkin on veisannut hartaasti opiskeluaikansa, saavat paraikaa selkäänsä edestä ja takaa. Aika on nyt kypsä roimia suomettumiseen syyllistyneitä toimittajia, poliitikkoja ja kulttuuriväkeä totalitaristisen hirmuvaltion myötäilemisestä – silmälasimuotikin kun henkii 1970-luvun loppua. Vaikka osa kritiikistä lienee täysin ansaittua, kaltaiseni pari–kolmekymppinen on sen edessä hieman hämmentynyt. Pikku Kakkosen satutäti Sinikka Sokkako olikin verenhimoinen Neuvostoliiton väkivaltakoneiston ylistäjä? Kaj Chydeniuksen kauneimmat rakkauslaulutko sittenkin pitäisi tuomita miehen kommunistisympatioiden takia? Pitäisikö Erkki Tuomiojan pyytää anteeksi menneisyyttään ylioppilasliikkeessä? J okainen ikäluokka mokaa jollakin tavalla ja isosti. Kansalaissodan sukupolvi kääntyi toisiaan vastaan verisin seurauksin, toisessa maailmansodassa liittouduttiin natsi-Saksan kanssa ja 1970-luku oltiin rähmällään itänaapurin suuntaan. Siitä, olivatko noina aikoina tehdyt päätökset kammottavia laskuvirheitä vai välttämätön hinta tuleville sukupolvien hyvinvoinnille, on hankala tehdä matemaattisen tarkkaa arviota. Historia on arvaamaton, koska sen tunnetusti kirjoittavat ne, joiden sillä hetkellä uskomme olleen alun perin oikeassa. S iksi ikäpolveni läksy nyt vellovasta 70lukulaisten kalsaripyykistä pitäisi olla se, ettemme mekään voi luulla tulevamme hyväuskoisuudestamme autuaaksi. Kenties rikomme hyvää ja kaunista vastaan toimimalla riittämättömästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai ehkä siedämme saada läksytyksen siitä, kuinka vähän välitimme yhteisistä asioista. Todennäköisesti syyllistymme johonkin vielä kamalampaan. Asiaan kuuluu, että saatamme tietää vasta, kun on liian myöhäistä. Syytä olisi toki silti arvailla, vaikka sanomista tullee joka tapauksessa. L öylytystämme ennen pyydän mielelläni anteeksi omia Ultra Bra -tulkintojani. Ne, jos mitkä, olivat hyvän maun vastaisia. pääkirjoitus 1. huhtikuuta 2009 Laulu tulipunaisesta mokasta Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Jokainen ikäluokka mokaa jollakin tavalla ja isosti.” ” Pasi Ilmari Jääskeläinen ATEISTIT RÄJÄYTTIVÄT uutispommin: Jumalaa ei luultavasti olekaan olemassa! Kaameaa. Siitähän seuraa, että elämästä ehkä on sittenkin nautittava ennen kuolemaa. Teoria elämää seuraavasta olemattomuudesta kun vie hohdon itsensä kiduttamisesta ja elämän elämättä jättämisestä. Kaavailivat brittityylisiä bussimainoksia Jumalan olemattomuudesta. Kampanja saatetaan kieltää. Mitä siitä tulisikaan, jos ihmiset lakkaisivat vilkuilemasta taivaalle yrittäen arvailla, mitä tuntematon jumala haluaa heidän tekevän. Alkaisivat pian ajatella omilla aivoilla. Profeetat joutuisivat kortistoon ja lama syvenisi. Kuka tekee hyviä tekojakaan muuten kuin mielistelläkseen jumalaansa stipendin toivossa? Ei syyksi sentään pelkkä ihmisrakkaus riitä. Sitä paitsi aukottomin kehäpäätelmin on todistettu, että jumala ensinnäkin on olemassa ja lisäksi kuulemma ehkä mahdollisesti ja siten aivan absoluuttisen varmasti toivoo seuraajiensa käyvän sellaisten lajitovereiden kimppuun, jotka eivät toimi, kuten teologinen puolueohjelma määrää. IHMISTEN ”uskonnollisia tunteita” halutaan suojella loukkaantumiselta oikein YK:n tasolla. Suomi onkin valikoivan sananvapauden kärkimaita. Ihmisillä nyt ei ole niin suurta väliä. Oma vikansa, jos sattuvat olemaan niitä, joita jumala tiettävästi vihaa, tai jos eivät suostu kumartamaan jumalankuvia. Kun posliininherkät uskonnolliset tunteet ovat vaarassa, demokratia, taiteet, sananvapaus ja ihmisoikeudet laitetaan kaappiin kuin tuhman lapsen lelu. Hyi kirjailijaa. Hyi piirtäjää. Pitäisi kai perustaa Demokratian, Ihmisoikeuksien ja Sananvapauden Kirkko, jotta voisi vaatia humanististen tunteiden kunnioittamista. Emme tiedä, onko jumala olemassa. Jos on, ja jos hän lisäksi on hyvä, armollinen ja sen kunnioituksen arvoinen, jota hänelle vaaditaan, hän ei erityisemmin pidä fundamentalisteista. Rakastava jumala olisi itse sekulaari humanisti. Humanismiin kiteytyvät kaikki ne kauniit asiat, joita eri uskontokunnat ovat saaneet opetuksiinsa kerätyksi. (Niistä on lista YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa.) Jokaisesta uskonnosta löytyvät rumat, itsekkäät ja julmat piirteet taas ovat kaikkea sitä, mitä vastaan humanistit taistelevat – ihan ilman lupausta kuolemanjälkeisestä palkkiosta. Kohu-uutinen: Jumalaa ei ehkä ole
Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Tyytyväiset kyläläiset SAIN KÄSIINI juuri valmistuneen Kortepohjan ylioppilaskylän asukastyytyväisyyskyselyn. Edellisen kyselyn tapaan tulokset ovat niin hyviä, että kukaan ei niitä usko, vaikka nähdä saisivat. Keskimääräinen ylioppilaskylän asukas kun on melkoisen tyytyväinen ja pitää asuinpaikkaansa varsin hyvänä. Ylioppilaskylä on siis hyvä paikka asua! UUSIMMAN KYSELYN mukaan tyytyväisyys ylioppilaskylään on jopa parantunut parin vuoden aikana, mikä on kannustava tieto näin kyläaktiivin kannalta – onhan kylässä tehty pitkäjänteistä työtä asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi. Kuitenkin 20 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että kysely on täysin turha, sillä mikään ei kuitenkaan muutu. Tämä on huolestuttavaa ja kertoo siitä, että jossain on epäonnistuttu. Asioiden parantaminen tuntuu olevan vain niin kovin vaikeaa ja kyläläisten haluja on välillä vaikea ymmärtää. Selkeät ongelmakohdat ovat vielä helppoja, ja jokainen voi yhtyä esimerkiksi siihen, että piha-alueet ovat välillä melko ankeita. Niitä pyritäänkin parantamaan koko ajan. Sen sijaan monet muut asiat eivät ole niin helppoja. Esimerkiksi asukastoimiston aukioloaikoja vähennettiin viime vuonna käytön vähyyden vuoksi. Pelkäsimme, millaista palautetta saamme, mutta kyselyn mukaan tyytyväisyys aukioloaikaihin on kasvanut! Ihan tällaista vaikutusta emme kyllä odottaneet. YKSI YLIOPPILASKYLÄN suurista valteista on vilkas vapaa-ajantoiminta, mutta valitettavasti yllättävän harva käyttää vapaa-aikatoimikunnan järjestämiä palveluita hyväkseen. Vapaa-aikatoiminta parhaimmillaan tuo uusia kavereita ja tarpeellisen vastapainon raskaalle opiskelulle, joten sitä pidetään hyvin tärkeänä osana ylioppilaskylän palveluita. Siksi onkin hiukan surullista lukea, että yli 60 prosenttia asukkaista ei ole osallistunut KVATin tapahtuumiin ja 10 prosenttia ei edes tiedä, mikä KVAT on. SUURIMMAT ONGELMAT asukaskyselyn pohjalta näyttäisivät kuitenkin olevan tiedotuksessa. Monesta vastauksesta huomasi, että hiukan paremmalla tiedottamisella asiat olisivat paljon paremmin, ja tätä aiommekin parantaa tulevaisuudessa. Tarkoituksena on myös pitää infotilaisuus asukastyytyväisyyskyselystä ja sen tuomista toimenpiteistä heti, kun vastaukset on analysoitu tarkemmin. Näihin kyläkahveihin toivotaankin suurta osanottoa, sillä siellä on mahdollista kuulla ja kommentoida tulevia toimenpiteitä. Tehkäämme siis yhdessä ylioppilaskylästä vielä hiukan viihtyisämpi paikka asua. Ville Qvist Ki r j oi tt a j a o n J YYn hal l itukse n jäs e n . Mika Kinnunen , 26, liikuntapedagogiikka: ”Paha kysymys! En ainakaan terveydenhuollosta. Täällä en käytä julkista liikennettä, mutta en haluaisi siitäkään tinkiä.” Aune Makkonen , 80, eläkeläinen: ”Ei ainakaan terveyspalveluista. Olen kovasti sitä vastaan, että terveyskeskuksia lakkautettaisiin. Kirkkopuiston parkkihallin rakentamista voisi ainakin lykätä.” Sandra Liimatta , 23, romaaninen ?lologia: ”Terveyspalvelut ja koulutoimi ovat semmoisia, mistä ehdottomasti ei ainakaan pidä säästää. Ehkä säästöjä voisi sitten saada veroja nostamalla, vaikka se ei kaikkia miellytä.” Mistä kunnallisista palveluista olisit valmis tinkimään? ”Pena” , 45: ”Urheilupuolelta voisi vähentää rahaa, varsinkin huippuurheilulta. Koulutus, julkinen liikenne ja terveydenhoito pitäisi jättää ennalleen.” Olin toivonut olevani kaurismäkeläinen kommunisti, mutta minusta tuli yliopistossa sietämätön dandy. Mikä on tietysti ihan sama asia." Nimimerkki Ruzaccho (Ylioppilaslehti 5/2009) ” Kortepohjan ylioppilaskylän yhdeksästä jäsenestä vain neljä valitaan vuosittain yleisillä vaaleilla. Loput viisi jäsentä valitsee JYYn edustajisto. Asukasneuvoston viiden jäsenen valinta oli asialistalla joulukuun edustajiston kokouksessa. Ehdotin, että edustajisto valitsisi vaaleja kunnioittaen asukasneuvostoon viisi yleisissä vaaleissa suurimman vertausluvun saanutta, mutta valitsematta jäänyttä ehdokasta heidän puoluekannastaan riippumatta. Näin edustajisto olisi osoittanut kunnioituksensa ylioppilaskylän asukkaiden mielipiteitä kohtaan. Demariopiskelijat, Maltillinen äärivasemmisto, Grönioni ja Poikkitietelijät ilmaisivat tukensa toimintatavalle. Sen sijaan kokoomukselle ja keskustalle järjestely ei käynyt. Edustajisto olisi voinut nousta kotiinpäinvetämisen ja kähmyilyn yläpuolelle. Kokoomus ja keskusta kuitenkin junttasivat omat edustajansa asukasneuvostoon – jättäen näin enemmän ääniä yleisissä vaaleissa saaneet ehdokkaat valitsematta. Epädemokraattista toimintaa perusteltiin sillä, että sääntöjen puitteissa voi toimia näinkin. JYYn keskusta ja kokoomus ovat nyt paljastaneet demokratiakäsityksensä. Nähtäväksi jää, kertovatko ne syksyn edustajistovaaleissa äänestäjille suoraan, kuinka niiden mielestä on paras valita asukasneuvoston jäsenet. Epäilen. Jukka Torikka JYYn Demariopiskelijat Macchiavellismi elää ylioppilaskunnassa A key strategic goal in reforming the Finnish higher education system is the attempt to partially commercialise education by imposing charges upon students entering the Finnish system from outside the EEA area. The link between this attempt and other issues of developmental cooperation should be obvious. Put crudely, policies promoting compulsory charges for higher education amounts to structural exclusion that hinders studying in Finland for the great majority of non-EEA students. It is therefore peculiar that during the week devoted to developmental matters at JYY, the Student Union's Subcommittee for Development Cooperation (SDC) was incapable of articulating the interrelations between the attempts to commercialise education for non-EEA students and developmental issues. Tellingly, the issue was passed over in silence. This silence is suspect since any credible developmental authority – take OECD, KEPA (the Finnish Service Centre for Development Cooperation) or UN for instance – would state univocally that investment in education amounts universally to a key developmental strategy. At the same time, educational cooperation with the developing countries is one of the most effective means of ?ghting social and economic inequality, underdevelopment and corruption globally. The policies excluding non-EEA countries from free of charge higher education, however, seem to contradict such long-term goals. To give an example, one of OECD's arguments for the need to reform the Finnish higher education system is that it is elitistic and must be made less socioeconomically exclusive. In contrast, imposing study-charges runs the risk that in non-EEA countries investment in international higher education eventually becomes affordable only to the top socio-economic stratum. Finns need to assess the alleged pro?tability of the commercialisation itself. For if Finnish higher education becomes chargeable, why would foreign students not choose to study in European free of charge universities instead? In addition, might Finnish society not risk losing in terms of its cultural diversity if the internationality of higher education here is hindered? If JYY values effective and longterm developmental cooperation, then large scale demands to abolish non-EEA students' charges for higher education would be suitable. The proposed commercialisation must be faced with a critical scrutiny. Obviously, SDC ought to partake actively. If JYY, and SDC in particular, wish to present themselves as credible developmental agents, re-evaluating their apparent lack of policy concerning the commercialisation of nonEEA students' education is urgent. Until then, SDC's silence begs the question whether involvement with actual developmental matters is their cup of (fair trade) tea at all. The Common University Network (Yhteinen yliopisto -verkosto) Commercial Education – a Fair Deal?
6 Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Mää ja Jyvääskylä ”MÄÄ OON KOTOSIN Jyvääskylästä. Suomen Ateenasta, innovatiivisesta Uuen Aallon kaupungista. Tää on kuulemma kasvava ja ihmisystävällinen opiiskelijapaikkakunta – millä kaikilla jäätävillä ilmauksilla tätä nyt ulkopuoliselle mainostetaankaan. Sivistyssanoja ja turhia lupauksia, niistä tää kaupunki on tehty. Mennää vaikka hallintotasolle. Niillä on nii mielettömän suuria suunnitelmia, mut 20 vuotta Jiikooällää on opettanu, et ainaski suurimmaks osaks nää suunnitelmat on tuhoon tuomittuja. Jos ne toteutetaan, loppu on aina surkuhupaisa. Esimerkkinä voin kertoo yhen tapauksen mun lukioajoilta. Me oltiin kaks ekaa vuotta Cygnaeus-lukiossa ku tonnikalapurkissa. Musatunnilla ku piti laulaa, nii luokassa ei riittäny happee kaikille. Tää me kestettiin sen takia, et abivuodelle piti valmistua uus ja upee Cynkkari. Vaan kuinkas kävi. Valtuusto päätti, et rakeennetaanki siihen tilalle kerrostalo ja pistetää oppilaat hengittelee entistäki ohuempaa ilmaa vielä pienempiin tiloihin. Poissa ikimuistone Cynkkarin henki, mut jes, saatiin me se kahviautomaatti. Parasta tässä on, et se vanha lukiorakennus purettii pois jo reippaasti yli vuos sitte, mut emmää vieläkää nää sen paikalla merkkiäkää kerrostalosta. Lisäks linkkilippu maksaa täällä sen verran, et halvempaa on käyttää taksii. Jos pyöräilet, joku ajaa autolla sun päälle tai vähiintäänki puhkoo tärykalvot huutamalla, ettet sää siinä saa ajaa. Täällä Stockan Herkun korvaa Mestarin Herkku. Yöelämä on tosi jees, jos oot hevari. Ja sit tää murre. Se on vähän ku tän paikan loistokkuus – sitä ei oikein oo. Jenna Vehviläinen Kirjoittaja pelkää, että syntyy pahan karman vuoksi Jyväskylään myös seuraavassa elämässä. Naiset ovat miehiä skeptisempiä Jyväskylän yliopiston tulevaisuuden suhteen. JYLKKÄRI SELVITTI tällä kertaa, jaksavatko ravintola Ylä-Ruthin asiakkaat pohtia pöntöllä yliopiston taloushallintoa. No, eivät juurikaan jaksa. Vessan seinään kiinnitetty kysymys kuului: ”Uskotko Jyväskylän yliopiston pärjäävän yliopistojen rahoituskilpailussa?” Rasteja kertyi ruutuhin ennätyksellisen vähän, yhteensä 43. Miestenvessan vastaajista 10 uskoi Jyväskylän yliopiston pärjäävän. Kolme oli sitä mieltä, että ei onnistu. Naiset eivät ajatelleet yhtä positiivisesti. Heistä 5 vastasi uskovansa pärjäämiseen ja 25 vastasi, että ei pärjää. VAIKKA KYSYMYKSESSÄ tarkoitettiin nimenomaan sitä, saako Jyväskylän yliopisto hankittua yrityksiltä tarpeeksi valtion ulkopuolista rahoitusta turvatakseen näin yliopiston kilpailukyvyn, suurin osa kommenteista liippasi asian vierestä. Moni myös otti kantaa koko yliopistoinstituution tarpeellisuuteen. ”Olen onnellinen duunari ja vihaan yli-oppineita.” (nainen) ”Emme kannata yliopistoja.” (nainen) ”Menkää töihin ni saatte rahaa.” (nainen) OLIPA MONI silti aivan oikeasti pohtinut kysyttyä asiaakin. ”Onko olemassa pyyteetöntä rahoittajaa. Humanismi ei ole riittävä motiivi kyseenalaisille rahoittajille... Oma lehmä olis ojassa...” (mies) ”Toisaalta Jyväskylän yliopistossa on osaamista, jota ei muista yliopistoista löydy, mutta toisaalta yliopistossa opiskellaan paljon sellaisia aiheita, joita ei pysty määrittelemään/joiden tuotoksia ei pysty määrittelemään taloudellisen hyödyn käsitteen avulla.” (nainen) ”Eiköhän ne talouteen painottavat jyrää!!! :(” (nainen) ”(Pärjää) jos Neittaanmäen tusinatohtorit saadaan karsittua.” (mies) ”Ei pärjää ennen kuin viedään humanistit C-rakennuksen taakse.” (”C-rakennuksen takana on aina tilaa”) (mies) ”Talous ja teknillinen valitettavasti jyrää. Humanistit eivät tuo samanlaista taloudellista hyötyä ja Jkl:ssä humanisteja piisaa!” Nimin. Humanisti (tuleva työtön) (nainen) ”Hei come on people... Yliopistossa opiskelevathan ovat niitä fiksuja, ja eikös fiksut aina keksi keinon saada rahaa jostain? Jotkut alat pärjää, toiset ei. Sääli esim. politiikan huippututkimusta, kuka haluaa rahoittaa ”tuottamatonta” kriittistä alaa? Jyu-talks (nainen) ”Rahaa järkevämpiin kohteisiin, kiitos” (nainen) ”Voittaako järki koskaan?” (mies) RAHOITUKSEEN LIITTYVÄ kysymys vessassa herätti jostain syystä enemmän ihmettelyä kuin mikään aikaisemmista vessaraadeista. Jokunen vastaajista oli sitä mieltä, että asiaa ei kuuluisi miettiä tarpeita tehdessään. ”Niin, et oottehan ihan iteki sitä mieltä, et homma ratkastaan paskahuussissa..” (nainen) ”Onko oikee paikka tutkimukselle?” (nainen) Niinpä niin: raha on pyhää. Jonna Rusanen VESSARAATI G Jylkkäri teippaa kevään ajan viikottain yhteen kaupungin julkiseen vessakoppiin gallup-kyselyn. Jos kyseessä ei ole unisex-vessa, kiinnitämme sekä naisten että miesten puolelle omat plakaatit. Mielipiteensä voi kertoa rasti ruutuun -periaatteella ja kirjoittaa viereen näkemyksensä asiasta. Raadin tuomio kerrotaan aina seuraavassa Jylkkärissä. Yliopistorahoitus ei sytyttänyt Hei come on people... Yliopistossa opiskelevathan ovat niitä ?ksuja, ja eikös ?ksut aina keksi keinon saada rahaa jostain?” Nainen ” R IKU S UONIO Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.? HEI TOIVO! Mielestäni en ole täysi tumpelo tietokoneiden kanssa, mutta silti tulee välillä eteen tilanteita, jolloin sormi meinaa mennä suuhun. Mikä avuksi? Hiiri Suussa PARAHIN HIIRI SUUSSA! Jyväskylän yliopiston tietohallintokeskus on koonnut opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön ohjeet, joista voit hakea apua tietokoneen käyttöön tai ohjelmistoihin liittyviin pulmiin. Ohjeistoa päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. THK:n ohjeet sijaitsevat osoitteessa www.jyu.?/thk/thk-ohjeet. Ohjeista löytyy apua muun muassa toimisto-ohjelmistoihin, tulostamiseen, kirjaston tietokantojen etäkäyttöön, Optimaan, Webmailiin, langattoman verkon käyttöön ja jopa reistailevan alapalkin korjaamiseen. Toivottavasti löydät ohjeista apua, kun hiiri meinaa seuraavan kerran mennä suuhun. Terveisin, Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI Skumppaa kaikille! JYYn kulttuurisihteeri Juho Kaitajärvi valmistelee Bruno Maximuksen maalauksen julkistamisjuhlia ylioppilastalo Ilokiven alakerrassa. Maaliskuun lopussa pidetyllä juhlavuosiviikolla 75-vuotiasta ylioppilaskuntaan juhlittiin yli kymmenessä eri tapahtumassa musalounaasta silliaamiaiseen. IR TO K U V A
Mikä yhdistää Alaskan, ilon ja latinankielisen terminologian? Vastaus on lähempänä kuin arvaatkaan. OLET VARMASTI istunut vieraan kielen kokeessa pähkäilemässä, mitä joku sana mahtaa tarkoittaa. Yrität muistella, mihin asiayhteyksiin se on liittynyt. Maistelet sanaa kielelläsi ja mietit, kuinka lausuisit sen. Pohdit, millaisia tunteita ja mielikuvia se sinussa herättää. Jyväskylä on sanana meille kaikille jokapäiväinen ja itsestään selvä. Se sulautuu huomaamatta puheeseen, sujahtaa muiden sanojen lomaan luontevasti, eikä sitä tule pohtineeksi sen enempää. Mutta miltä ”Jyväskylä” oikeastaan kuulostaa, tuntuu tai maistuu? Entä miten kirjoittaa se, jos ei osaa sanaakaan suomea? ”Jyväskylä kuulostaa joltain luonnolliselta. Sana on pehmeä ja mukava, eikä siinä ole teräviä tai voimakkaita äänteitä”, puolalainen Basia Werszko pohdiskelee samalla, kun veikkaa kirjoitusasuksi ”ivascula”. ”Se voisi olla latinankielinen nimi jollekin kukalle tai puulle, koska se kuulostaa joltain elävältä osalta luontoa.” Positiivinen vaikutelma saa tukea myös norjalaiselta Ida Marie Grimstadilta, kun hän maalailee Jyväskylän mahdollisesti tarkoittavan onnellisuutta, iloa tai rakkautta. ”Sanan on pakko olla jotain iloista ja mukavaa, koska siitä tulee hyvä tunne!” Grimstad perustelee, ja paperilla kaupunki saa uudeksi ilmeekseen ”jüvaskula”. Julia Pschera Saksasta on myös vakuuttunut ”huuvaskulaar”:n positiivisesta sävystä ja heittää käännösehdotuksiksi vapaapäivää tai lomaa huolimatta siitä, että ensivaikutelmaltaan sana kuulemma tuo mieleen Alaskan. ”En oikein tiedä miksi. Mahdollisesti siksi, koska sanoissa kuulostaa olevan paljon samoja kirjaimia. Ja toisaalta, jos kyse on suomesta, niin väistämättä mieleen tulevat pakkanen, lumi ja kylmyys.” SUOMEN KIELI herättää muutenkin ajatuksia haastateltavien keskuudessa. Yleisin kuvaus kuuluu ”outo, mutta hyvällä tavalla”. Puolalainen Marek Pajàk intoutuu erittelemään mielikuviaan pidemmällekin: ”Kaikki suomalaiset sanat kuulostavat jännittäviltä, mutta kuitenkin samalla mahtavilta. Suomea kuunnellessa ei koskaan tiedä, milloin sana alkaa ja milloin päättyy. Se saa suomen kuulostamaan todella melodiselta minun mielestäni.” Mutta minkälaista melodiaa Pajàkin mielestä sitten pitää sisällään Jyväskylä, vai pitäisikö kirjoittaa ”julaskula”? ”Vaikka suomi yleensä kuulostaa laulavalta, niin tässä sanassa on kuitenkin metallinen tunne; ikään kuin kova kaiku. Tästä huolimatta kuitenkin tuli ensi kuulemalta mieleen, että se tarkoittaa ’minä rakastan sinua’. ULKOMAALAINEN saa Jyväskylästä siis yleisimmin positiivisen ensivaikutelman, mutta mitä sanottavaa mahtaisikaan asiaan olla tamperelaisella, joka on Jyväskylästä nähnyt ainoastaan Matkakeskuksen? ”Jyväskylää ajatellessa mieleen tulevat teknologia, teollisuus, innovaatiot ja nuoruus. Jos taas yrittää miettiä pelkkää sanaa, niin ensimmäisenä ajattelee viljan jauhamista jauhoiksi. Siitä päästäänkin sitten koskiin, vesivoimaan ja teknologiaan”, kuvailee Tampereen yliopistossa opiskeleva Leea Rautanen ja ehdottaa, että mielikuviin perustuen kaupungin pitäisi muuttaa nimensä Teollisuuden voimaksi. Entä mikä olikaan oikea merkitys? Alkuperästä ei liene täyttä varmuutta, mutta on arveltu, että ’jyväs’ juontaa juurensa sanasta, joka kuvasi auringon kilotusta vedenpinnalla. Toisena huomiona todettakoon, että kannattaa tavata kotikaupunkinsa nimi ulkomaalaisille ystäville, jos toivoo postikorttien ja kirjeiden löytävän perille. Riikka Valtonen Huuvaskulaar vai Ivascula? Vapaus, jännitys ja intohimo MIELTÄNI ASKARRUTTAA yhä viime marraskuun uutinen poplaulaja Britney Spearsista. Hän valitti jännityksen ja intohimon puuttumista kontrolloidusta arjestaan. ”There's no excitement, there's no passion, there's no nothing”, olivat Spearsin tarkat, puhekieliset sanat, jotka ovat hallinneet ajatuksiani koko pitkän ja synkän taantumatalven. Spears pitää siis jännitystä ja intohimoa elämän välttämättöminä peruselementteinä, joille ei ole korvikkeita. Supertähti luonnehti olemassaoloaan myös loputtomaksi vankeudeksi ilman vapauden tunnetta. ”I never wanted to become one of those prisoner people. I always wanted to feel free.” SPEARS ON ihmiselämän ydinkysymysten äärellä. Meidänkin tulisi pohtia, onko elämämme kuorrutteen alla täytettä, tai – tulkitaksemme kakkumetaforaa toisin – onko täytettä kuorrutettu millään. Jännitys ja intohimohan voidaan ymmärtää joko pinnaksi tai sisällöksi, kunhan muistetaan, että vain ne erottavat elämän elottomuudesta, olemattomuudesta ja pelkästä aineenvaihdunnasta. On myös pääteltävä, että kyse on korkeamman tason tunteista. Tunteethan jaetaan aistimuksiin, emootioihin ja vaikutelmiin. Sekä emootiot että vaikutelmat ovat tulkintoja aistimuksista, mutta vaikutelmat ovat tulkinnanvaraisempia tunteita, sillä ne voivat seurata mistä tahansa aistimuksista – ja oikeastaan myös emootioista. Jännitys ja intohimo ovat Spearsille emootioita (jännityksen voi aistiakin, niskassa, mutta se ei kuulu tähän): ne tuntuvat itseltään eivätkä miltä sattuu. Silti voimme erehtyä luulemaan vaikkapa seksuaalista vetovoimaa rakkaudeksi. VAPAUS PUOLESTAAN on vaikutelma, josta ranskalaiset ?loso?t Sartresta Derridaan ovat esittäneet villejä tulkintoja. Sartrelle vapaus oli vastenmielistä, ja Derridan mukaan ihminen voi tuntea olonsa vapaaksi jopa vankilassa. Niin haluaa Spearskin tuntea, samoin kuin yliopiston henkilökunta työaikaseurannassa tai opiskelija maisteriohjelmassa. Vapaus pitää vain osata nähdä ja ottaa omakseen. ENTÄ JÄNNITYS ja intohimo? Olisiko Spears voinut erehtyä? Hän argumentoi, että ilman niitä ei ole mitään (”no nothing”), mutta jotainhan on, joten silloin on myös jännitystä ja intohimoa. Taidammekin olla niistä kahdesta, Spears, pääsemättömissä. Aki Räsänen K i rj o it ta ja on j yv äs kyläl äi ne n kir j a llisu us ih m in en . Ida Marie Grimstad Basia Werszko ja Marek Pajàk Saksalaiselle Julia Pscheralle tulee sanasta Jyväskylä ensimmäiseksi mieleen Alaska. Leea Rautanen R IIK K A V A LT O N E N
Vuoden alussa Belgiaan saapui aseistakieltäytyjä, joka haki turvapaikkaa mielipidevankeuden perusteella. Hän on toinen suomalainen – ja jyväskyläläinen samalla asialla. Teksti ja kuvat: Jutta Mattsson
T uukka Masalinin huone turvapaikkakeskuksessa Belgiassa Hornun kaupungissa näyttää tavallisen karulta solukämpältä. Skeittilauta nojaa seinään ja ilmoitustaululle on kiinnitetty siivousvuorolista. Asukkaiden ainoa velvollisuus on siivota vessat ja käytävät. Lisäksi heille on muutama perussääntö. ”Ei tupakointia, huumeita, alkoholia, lemmikkejä tai ylimääräisiä ihmisiä. Vieraista ihmisistä pitää ilmoittaa virkailijoille. Jokaista sääntöä rikotaan varmaan päivittäin”, lentokoneasentajaksi opiskellut laukaalainen toteaa. Toimittajan vierailusta hän ei vaivautunut ilmoittamaan. Masalin on viettänyt keskuksessa kuukauden. Asua siellä saa ilmaiseksi. Asukkaat saavat joka viikko 60 euroa ja joka kuukausi puhelinkortin ja junalipun. Masalinin mukaan sillä pärjää hyvin. Aika kuluu muiden asukkaiden kanssa hengatessa. ”Viime viikot ovat olleet tylsiä, sillä algerialainen kaverini häädettiin pois sääntöjen rikkomisen takia. Hänen kanssaan olin lähinnä soitellut djembeä, joka on afrikkalainen rumpu. Jonkin verran olen matkustanut Belgiassa.” A sepalveluksesta kieltäytynyt 21-vuotias Masalin pakeni 181 päivän vankeustuomiotaan Belgiaan tammikuussa. Ennen turvapaikkakeskukseen saapumistaan hän eli viikon verran Brysselin kaduilla. Yöt hän vietti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa, joka toimi myös kodittomien asuntolana. ”Se oli aika kauhea paikka. Se oli joku vanha tehdas, jossa oli parisataa ihmistä joka päivä. Onneksi yläkerrassa oli turvapaikanhakijoille tarkoitettu tila, jossa nukuttiin kerrossängyissä. Sieltä piti poistua aamuyhdeksältä ja se aukesi taas alkuillasta.” Masalinia kohdeltiin vastaanottokeskuksessa hämmentyneesti, mutta asiallisesti. ”Kun näytin Suomen passiani, kymmenen virkailijaa tuli huutamaan ja ihmettelemään.” Belgiassa ei ole totuttu Euroopan unionin kansalaisiin, jotka hakevat maasta turvapaikkaa, vaikka Belgia on ainoa maa EU:ssa, jossa se on mahdollista. M asalin ei ole ensimmäinen suomalainen turvapaikanhakija Belgiassa. Vuonna 2001 Jussi Hermaja teki saman ratkaisun. Jyväskylän yliopistossa historiaa opiskellut Hermaja päätti tehdä aseistakieltäytymisestään mahdollisimman julkisen tapauksen. Saatuaan vankeustuomion hän haki Belgiasta turvapaikkaa. Hakemukseen vastattiin kieltävästi. Hermajan tuomio vanheni yli kaksi vuotta sitten, mutta hän ei suunnittele paluuta Suomeen. ”Pidän tulevaisuuden avoimena, mutta yksityisyrittäjän on hankala lähteä noin vain muualle. Nyt pyöritän kasvisravintolaa Gentissä.” Hermaja on auttanut Masalinia turvapaikkahaun byrokratiassa. Hän on muun muassa hankkinut Masalinille asianajajan. ”Kuulin Tuukasta Aseistakieltäytyjäliiton kautta. Hän ei ottanut itse minuun yhteyttä. Jätkä on tainnut lähteä matkaan ex-tempore”, Hermaja miettii. M asalin myöntää, että päätös turvapaikan hakemisesta kehkeytyi vain pari kuukautTuukka Masalin osti ensimmäisinä päivinään Belgiassa itselleen ranskan kielen fraasikirjan. Belgian ranskankielisellä alueella ei puhuta yhtä ahkerasti englantia kuin ?aaminkielisellä alueella. Hornun turvapaikkakeskuksessa asuu Masalinin lisäksi väkeä lähinnä Algeriasta ja muualta Pohjois-Afrikasta. Kun näytin Suomen passiani, kymmenen virkailijaa tuli huutamaan ja ihmettelemään.” Tuukka Masalin ”
ta ennen lähtöä. Eikä ideakaan ollut alun perin hänen omansa. ”Ajatus turvapaikan hakemisesta tuli Aseistakieltäytyjäliiton kautta. Olisin muutenkin lähtenyt ulkomaille viideksi vuodeksi, mutta maa olisi ollut toinen. Ykkösvaihtoehtona oli Irlanti. Laitoin asiastani mailia AKL:ään ja sieltä ehdotettiin Belgiaan lähtöä. Turvapaikan hakemisen kautta tätä asiaa sai julkisuuteen ja painostusta päättäjien suuntaan.” Masalinin mukaan hän olisi voinut mennä siviilipalvelukseen, jos sen olisi voinut suorittaa ulkomailla, esimerkiksi jossain kehitysapujärjestössä. ”Siviilipalvelus on pelkkä korvike, jossa on paljon ongelmia. Jos Suomessa halutaan pitää armeija, niin sen pitäisi perustua täysin vapaaehtoisuuteen. Jos saisin päättää, niin armeijaa tuskin olisi. En näe mitään syytä, miksi maalla pitää olla armeija”, Masalin luettelee tottuneesti perusteitaan. M yös Hermaja lakkauttaisi armeijan vähittäin. Hän ei kuitenkaan suosittele kaikkia aseistakieltäytyjiä hakemaan turvapaikkaa Belgiasta tai lähtemään ulkomaille. ”Kehottaisin kieltäytymään aseista tasa-arvon ja ihmisoikeuksien nimissä ja menemään vankilaan.” Nyt vankilassa istuu vuosittain joitain kymmeniä totaalikieltäytyjiä. Hermajan mukaan määrä ei ole riittävän suuri, jotta se söisi vankipaikkaresursseja. ”Jos kymmenen prosenttia siviilipalveluksen suorittajista valitsisi vankilan, se alkaisi vaikuttaa jo tuomitsemispäätöksiin. Sitä kautta eduskunnan olisi pakko lopettaa vangitseminen mielipiteen vuoksi”, Hermaja laskee. Hermajan mielipiteet eivät ole yltäneet Masalinin korviin. ”Tiesin aina, etten ole menossa vankilaan. En halunnut viedä keneltäkään vankilapaikkaa, sillä minähän en ole mitään periaatteessa tehnyt konkreettista” Masalin kertoo. Hänen mukaansa Suomen elämästä oli helppo lähteä. Jyväskylässä hän teki töitä työvoimatoimiston kautta autokorjaamolla. ”Perhe ja ystävät suhtautuivat lähtööni yllättävän hyvin. Mutsi on lukenut joitain blogeja, joissa päätökseni on haukuttu. Onhan se helppo sanoa netissä anonyymisti keskustelupalstoilla. Kukaan ei ole tullut sanomaan päin naamaa mitään negatiivista.” Nyt Masalinilla on edessä viisi vuotta Suomen rajojen ulkopuolella, jotta hän vapautuu asepalveluksesta. Sillä ei ole väliä, saako hän turvapaikan vai ei. ”Mikään ei ole kaduttanut. Olen oppinut paljon, muun muassa turvapaikan hakemisesta. Omatkin asenteet turvapaikanhakijoista ovat muuttuneet. Belgia on hieno maa. Ainakin tähän mennessä.” H aastattelun jälkeen Masalin on saanut kielteisen päätöksen hakemukselleen ja hän on joutunut lähtemään turvapaikkakeskuksesta. Hän on saanut asunnon Brysselistä ja töitäkin riittää. ”Asianajajani hoitaa valitusprosessin, jossa kestää jonkun aikaa. Nyt elän päivä kerrallaan ja katson mitä tuleman pitää. Ja kai sitä pitää tuparitkin järjestää.” Jos kymmenen prosenttia siviilipalveluksen suorittajista valitsisi vankilan, se alkaisi vaikuttaa jo tuomitsemispäätöksiin. Sitä kautta eduskunnan olisi pakko lopettaa vangitseminen mielipiteen vuoksi.” Jussi Hermaja Jussi Hermaja on nykyään itseoppinut kokki. Hän pyörittää kasvisravintolaa nimeltä Komkommertijd (kurkkuaika). Siviilipalvelus on pelkkä korvike, jossa on paljon ongelmia. Jos Suomessa halutaan pitää armeija, niin sen pitäisi perustua täysin vapaaehtoisuuteen. En näe mitään syytä, miksi maalla pitää olla armeija.” Tuukka Masalin ” ”
DOLPHIN (RUS), CHEESE PEOPLE (RUS), TWIGGY FROSTBITE (SWE), MESSER CHUPS (RUS), AAVIKKO, REGINA, THE VALKYRIANS, JOENSUU1685, KAP KAP, ANSSI8000 & MARIA STEREO, PLAIN RIDE, THE WRECKING QUEENS, CATS ON FIRE, THE NANCY WHA, ZEBRA AND SNAKE, ÄÄNIJÄNNITE, POSTELJOONA & PAHA NUUTTI, JAAKKO & JAY, DINOSAURUXIA, MUUAN MIES, KIM CURLY SOLO, MONOSEN KAIKU, WILLE R & NAKS, NS.DJ:T
NS.DJ:T PE–LA!
E=ENNAKKOLIPUT JELMU.NET:istä. HALVEMPI HINTA VAIN JELMU RY:N JÄSENILLE. JÄSENEKSI VOIT LIITTYÄ PAIKAN PÄÄLLÄ TAI JELMU.NET:issä. 02.04.2009 ISMO ALANKO TEHOLLA [Liput 15/14 K18 E] 03.04.2009 MAJ KARMA, FOTO [Liput 12/10 S E] 04.04.2009 NOPSAJALKA & SOUND EXPLOSION BAND [Liput 8/7 S E] 08.-11.04.2009 MIDNORDIC EXTREME 2009: FM2000, GHOST BRIGADE, MANUFACTURER'S PRIDE, SUBSTANCES, SARA, THE DUKE, BBC NUKES, ROTTEN SOUND, AFGRUND (SWE), 22 (NOR), MONOLITHIC (NOR), SWALLOW THE SUN, CALLISTO, SOULFALLEN, KAKSONEN [Liput 1pv: 8/5, 4pv: 22/18 S E] 15.04.2009 FIREBOX METAL FEST Club Vol 1. The ETERNAL (AUS), DARK THE SUNS [Liput 6/0, molemmat päivät: 10/0S E] 16.04.2009 FIREBOX METAL FEST Club Vol 2. EVOKEN (US), SPIRITUS MORTIS [Liput 6/0, molemmat päivät: 10/0S E] 17.04.2009 ASA & JÄTKÄT [Liput 10/9 S E] 18.04.2009 PMMP [Liput 15/14 S E] 25.04.2009 MOKOMA, PITBULL TERRORIST [Liput 12/10 S E] www.jel mu.net/ midnord ic Olemme nähneet paljon vaivaa sen eteen, että asiakkaamme voisivat nähdä mahdollisimman vähän vaivaa. Siinä on mielestämme palvelun ja palvelemisen ydin. Jos haluat hoitaa pankkija vakuutusasiasi helposti yhdessä paikassa, käy osoitteessa op.fi/nuoret katsomassa, mitä etuja tarjoamme 18-25 -vuotiaille asiakkaillemme.
15 A DOZEN OR SO students from all around the world gather about the table exchanging latest news. The Subcommittee for International Affairs, also known as SIA, is the only organ in JYY where the chairperson and most of the active participants are foreign students. The meeting is well organised but relaxed, and an honest concern in the topics of discussion is notable. The chair of Subcommittee Thomas Sama emphasises that the SIA wishes to be an open forum for the foreign students to come together and bring up issues of their interest. One such suggestion was made a couple of years ago, when then the chair Angelina Korsunova got an idea of organising a competition that would bring attention to the quality of lectures held in English. This March the rector gave out the prize for the Teacher of the Year in Intercultural Environment for the third time. The award went to professor Michael Coleman, who works at the Department of English. The SIA meeting is happy to note a yearly increase in the number of votes from students – altogether 154 votes were casted. THE SIA SEEMS to live up to its aims at being an open forum: topics in discussion vary from Internationalisation Strategy for Institutes of Higher Education in Finland to an informative event of social security and health care issues for foreign students, and the Finnish language club Suomi-kerho that has begun to meet in Kortepohja. An Hungarian student Sandor Klapcsik presents a petition against the Kortepohja landline cut down. Discussion of what all the foreign students might miss out in general information continues even after the meeting. The Subcommittee takes seriously the problems that the international students encounter but instead of dwelling on them believes in making a change. The SIA is a bunch with a positive attitude and a real belief in multiculturalism in the university and in JYY. Oh yes – and Finns are welcome, too. Piia-Maria Vidgren Sarja päättyy. In the international corner of JYY VALIOJOUKOT JYLKKÄRI IN ENGLISH JYU Talks challenged students to do no less than save the world. ”WHAT DO YOU want to do when you growp up?” This was one of the key questions of the JYU Talks event opening ceremony on March 23rd. Rest assured, faculty members, celebrities, businessmen and professors from near and afar had some suggestions. ”I have an appeal to the students: You are young and intelligent. The world is in a bad shape, and there’s nothing better you can do than to save it”, stated keynote speaker and singer/songwriter for the band Eppu Normaali, Martti Syrjä. Syrjä was present to talk about his recent involvement in the TV programme Operaatio Maa, where he along with Erja Häkkinen went to Madagaskar to help set up wind mills for the village of Ivovo. Operaatio Maa’s idea of solving global problems on a local level ties in with the principles of Global Venture Lab (GVL), one of the organisers of JYU Talks. ”We’re trying to ?gure out with experts how, where and who would go and develop this project ?nancially. The product would be technology that would ?ght global warming and poverty, but would also be ?nancially pro?table. Everyone knows that carried water doesn’t stay in the well”, Syrjä cites. ONE OTHER KEY issue for the evening was ”problems worth solving”. However, the founders of GVL, professors Ikhlaq Sidhu, Dhrubes Biswas and Marko Seppä, saw these problems not as mere problems, but as possibilites for building better companies. ”Big problems are big opportunities. If there are no problems, no one’s going to want you to solve them”, said professor Sidhu from UC Berkeley. ”What is capital? Most people think of capital as money. But what kind of capital do you need to build big companies. Something completely different: Knowledge, competence, capability. You have to challenge yourself to think of yourself as capital”, continued JYU professor Marko Seppä. Indeed, according to Jane Porter, one of the project managers with GVL in Finland, students have the potential to play a huge role in changing companies towards more sustainable methods of doing business. ”Everyone doesn’t like business. And it’s true, business has caused a lot of the problems in the world today, but it can also solve a lot of those problems. So get involved and change it. Don’t just leave it to the people who only think pro?t.” THAT IS, the message of the evenening seemed to be: Students don’t only have the ability to change business, but also to change the world. ”Students are like antioxidants, like enzymes: They create new things. And they are always ready to go”, says professor Dhrubes Biswas from IIT Kharagpur. ”Students are in a very special time in their lives. They are not incumbured by rules or constraints as you might be later in life. Students are able to be idealistic, the have the capability to break barriers”, adds Sidhu. High hopes for the young minds, but can also be quite intimidating. However, as Jane Porter concluded at the end of the evening: ”What do wou want to do when you ’grow up’? You don’t need to know yet. But you need to think.” Katariina Kalmari ”Big problems are big opportunities” GLOBAL VENTURE Lab, or GVL, which was behind the JYU Talks event, is something of a pickle to explain. It’s not a business, but it works in the business world. It functions in several universities around the world, but it’s not owned by any. It’s not a single project, but rather a project of projects. ”It’s a method, really, a way of doing things”, says Jane Porter, one of the project managers with GVL in Finland. Indeed, GVL incorporates learning, research and business in order to encourage entrepreneurship and solving needed problems. ”We try to give students skills and hands-on experience that they need in the business world, and make research more practical and relevant for businesses. As a whole, it all works two ways; we bring knowledge and skills out of the university, and bring innovation and business competence into the university”, Porter explains. However, business is not the only objective of the GVL. ”We use different projects to get to a bigger goal: growth venturing for problems worth solving”, Porter states. But what problems then are worth solving? ”A lot of it has to do with sustainability. How do we reach a level where we don’t consume so many natural resources? Businesses play a huge role in it. We encourage students to take part in companies that want to grow, but companies that are, for instance, involved with green energy or helping the poor”, Porter explains. GVL took off in the United States in UC Berkeley in November of 2008 with an electric car summit. Early this year it was followed by entrepreneurship programmes in IIT Kharagpur, India. Now, it seems, it’s Finland’s turn. Katariina Kalmari Sustainability through business Martti Syrjä ?nds students to have a lot of potential for changing the world. K ATARIINA K ALMARI
Jyväskylä ei saanut uutta nähtävyyttä maailmankuulun minimalistin kerrostalosta. Kunnianhimoiseen kaupunkisuunnitteluun kuuluvat kuitenkin myös pöytälaatikkoon hautautuvat haaveet. LINJA-AUTOASEMAN muutto uuteen Matkakeskukseen vapautti ydinkeskustasta suuren tontin täydelliseltä paikalta, torin ja harjun välistä. Alueelle päätettiin rakentaa asuinkerrostaloja. Näkyvälle paikalle haluttiin huipputason arkkitehtuuria, mutta kuitenkin sellaisia asuntoja, joihin jyväskyläläisillä olisi varaa. Alueen suunnittelijaksi kiinnitettiin syksyllä 2001 sveitsiläinen Peter Zumthor, joka on usein rankattu maailman viiden parhaan nykyarkkitehdin joukkoon. Zumthor tunsi Jyväskylän jo entuudestaan käytyään luennoimassa Alvar Aalto -symposiumissa, ja hän oli jo etukäteen ilmaissut kiinnostuksensa päästä suunnittelemaan jotakin kaupunkiin. Taloille hankittiin rakennuttajat, jotka maksoivat osansa suunnittelukustannuksista. Tontin suunnittelu eteni kaavoitusvaiheeseen asti, ja lehdissä esiteltiin näyttäviä luonnoksia torin laidan uudesta helmestä. Lopulta hanke kaatui. Syyksi kerrottiin rakentajien ja suunnittelijan välinen luottamuspula sekä kustannuslaskelmien epäselvyys. Rakennuttajat pelkäsivät, että asunnoista tulisi liian kalliita. ”Talojen hinnaksi saatiin jo 3 000 euroa neliöltä, joka oli hyvin lähellä tavoitetta. Rakennuttajat teettivät kuitenkin vielä toisen laskelman, jossa neliöhinnaksi tuli 4 000 euroa”, kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen kertoo. Halinen ihmettelee yhä, kuinka kaksi maan parhaista kustannuslaskijoista sai niin ison eron laskuihinsa. ”Kyse on siitä, mitä laskijat painottavat. Kustannuslaskennalla rakennuttajat pystyvät ohjailemaan hankkeita haluttuun suuntaan. Mitä muuta tästä voi päätellä?” LINJA-AUTOASEMAN tontille ei kuitenkaan käynyt aivan köpelösti. Syksyllä 2004 suunnitelmia alkoivat viedä eteenpäin Kirsti Sivén ja Asko Takala, joita sentään pidetään Suomen parhaisiin lukeutuvina asuntojen suunnittelijoina. ”Ei siitä huono tullut. Ehkä tämä on esimerkki siitä, että pitää tavoitella huippua, että saadaan hyvä”, Halinen vakuuttelee. Zumthorin kerrostalojen tapaus on Halisen mielestä esimerkki rakennuttajien käyttämästä vallasta, ja toisaalta rohkeuden puutteesta suomalaisessa rakentamisessa. ”Päätöksiä tehdään liikaa luottaen kustannusarvioihin, ne pitäisi asettaa kriittisempään valoon. Lisäksi pitäisi olla myös kärkihankkeita, joissa mietittäisiin muitakin arvoja kuin rahaa.” Hän ymmärtää, että rakennus?rmat pelkäävät ottavansa liian ison riskin, yritysmaailmassa kun ei miinusmerkkistä tulosta sallita. Suomesta puuttuu kuitenkin hankkeita, jotka veisivät nykyrakentamista eteenpäin. ”Osa yhtiöiden voitoista pitäisi osoittaa rakentamisen kehittämiseen. Valtion ja kuntien pitäisi olla tässä toki myös mukana.” MUTTA MIKSI TORIN laitaan olisi pitänyt saada maailmankuulua arkkitehtuuria? Halinen puhuu tunnisterakennuksesta. ”Suomalaiset kaupungit ovat liian samanlaisia. Monien kaupunkien nimet eivät tuo mieleen oikein mitään.” Zumthorin kerrostalot olisivat omalta osaltaan tuoneet omaleimaisuutta Jyväskylään. ”Nyt meillä on Aallon kohteita, joita ihmiset käyvät katsomassa. Tämä olisi kuulunut niiden joukkoon.” Jyväskylään tehtiin vuonna 2002 arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Siinä luki pitkään ”tavoitteena saada Jyväskylään maailman paras arkkitehtuuri. Kaupunginvaltuusto muutti lauseen kuitenkin muotoon ”maailman parasta arkkitehtuuria”. ”Minun mielestäni siihen olisi pitänyt laittaa, että paras arkkitehtuuri. Tavoite on ehkä mahdoton, mutta niin sen pitäisi ollakin, meillähän on jo täällä maailman parasta arkkitehtuuria. Ei se ole enää mikään tavoite”, Halinen intoilee. Hyvän kaupunkisuunnittelun avulla voidaan hänen mukaansa saada aikaan vetovoimaa ja sitä kautta hyvinvointia kaupunkiin. ”Minua kritisoidaan joskus siitä, että asetan mahdottomia tavoitteita. Jos minä en sitä tee, niin kuka sitten? Koetan omalta osaltani huolehtia siitä, että kaupunki menestyy.” Rohkeuden puute jäh Kauppakadusta saatiin lopulta kävelykatu vuonna 1990, mutta pidemmällekin olisi voitu mennä. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa eri tahot visioivat kävelykadun kattamis kauppakeskukset yhdistävää maanalaista tunnelia. Toistaiseksi saamme kuitenkin tyytyä katulämmitykseen. R IKU S UONIO
mettää rakentamista KAUPUNKISUUNNITTELUN arkipäivää on, että suunnitelmia tulee ja menee. Usein jälkeen jää vain havainnekuvia Halisen läppärin kovalevylle. ”Pitää olla myös toteutumattomia kohteita. Sehän vasta olisikin huolestuttavaa, jos tehtäisiin vain sellaista, mikä varmasti toteutuu.” Silloin tällöin kaikki menee kuitenkin nappiin, ja lopputuloksena on kaunista ja persoonallista ympäristöä. Halinen on tyytyväinen uuteen Matkakeskukseen ja Ylistönrinteen kampusalueeseen. Seuraava onnistuminen on tulossa Ylistön ja Mattilanniemen väliin, Korkeakoskenlahden päähän Technopoliksen rakennuksista. ”Toivottavasti projekti lähtee nyt liikkeelle taloustilanteesta huolimatta. Se aloittaa uuden kauden yliopiston rakentamisessa, joten on tärkeää, että se tehdään tarpeeksi näyttävästi.” Tatu Onkalo MONI ON EHKÄ toivonut Harjun räjäyttämistä keskustasta Kortepohjaan taivaltaessaan. Harjun tasausta onkin ehdoteltu jo 1940-luvulta asti. Saadulla maa-aineksella olisi voitu vaikka täyttää Jyväsjärvestä vielä lisää tilaa. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty Harjun läpi kulkevaa katua tai kauppatunnelia, jollaista visioitiin vielä 60-luvun lopulla. Tunneli olisi johtanut Kortesuonkadun päähän. Kadun varren omakotitalot olisi ajan tyyliin saneerattu, ja keskusta olisi laajentunut Mäkimattiin. ALVAR AALTO suunnitteli Jyväskylään hallintokorttelin, mutta suunnitelmasta toteutettiin vain osa. Kaupungintalon taakse piti tulla iso virastotalo, ja korttelin keskelle näyttävä valtuustotorni. Korttelin loppuun rakentamista ei ole kuitenkaan vieläkään täysin haudattu, joten Aallon haamu kummittelee Jyväskylässä vielä pitkään. KULTTUURISALIN ympärillä käydystä tappelusta voidaan ehkä kirjoittaa ooppera salin avajaisiin, jos sellaiset joskus nähdään. Toistaiseksi on vain päätetty, mihin musiikkija taidekeskusta ei rakenneta, eli Valtiontalon viereiselle tyhjälle kulmatontille. Uusia paikkoja on esitetty Lutakosta. Mielenkiintoista on, että aikoinaan Kirkkopuiston laidalle suunnitellun musiikkija taidekeskuksen arvioitu hinta, sisältäen Valtiontalon remontin, oli noin 125 miljoonaa markkaa. Saman verran maksaisi nyt halvin tähän mennessä esitetty uusi vaihtoehto, jossa rakennettaisiin pelkkä sali Lutakkoon Paviljongin yhteyteen. 1980-LUVULLA keskustaan rakennettiin kilpaa kauppakeskuksia. Melkein joka korttelin sisäpiha haluttiin täyttää lasikuvuilla ja liukuportailla. Yksi mielenkiintoinen suunnitelma oli niin sanottu Kymppikortteli, jossa sijaitsee muun muassa Sokos ja Nikolainkulman vanha puutalo. Osuuskauppa Keskimaa tilasi vuonna 1990 havainnekuvia, jossa korttelin sisällä oli jalankulkureittejä ja viheralueita – kauppoja toki unohtamatta. Kukin voi käydä itse katsomassa, mitä suunnitelmista jäi jäljelle. sta. Lasia pään päälle suunniteltiin vaihtelivissa mittakaavoissa Väinönkadun molemmin puolin sekä Kompassin risteyksen päälle. Myöhemmin on myös ehdotettu Kompassille eri Olisiko tässä tulevaisuuden pientalo Jyväskylän maisemissa? Vuonna 2001 Jyväskylässä järjestettiin osa nuorille arkkitehdeille suunnattua Europan-kilpailua, ja tuloksena oli tällaisia futuristisia ekotaloja Äijälänrannan maisemiin Viherlandian viereen. Kapean jalustan päällä on kolmikerroksinen asuinosa sekä piharakennus saunoineen, väliin jää pieni piha. Ilkka Halinen toivoisi, että ainakin yksi talo saataisiin rakennettua näytille, jotta potentiaaliset ostajat voisivat käydä itse näkemässä, että näinkin omituisen näköisessä talossa voi asua. Visioita vuosien varrelta
18 Jamkin mediaviikko siirtyi syksylle Huhtikuussa pidettäväksi tarkoitettu, Jyväskylän ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden järjestämä Lumiére40100-mediaviikko siirtyy lokakuulle. Siirron syynä ovat yhteistyökumppaneiden toiveet sekä liian kiireiseksi muodostunut aikataulu. KULTTUURI J UHA K ORHONEN Yliopiston kirjasto on paljon muutakin kuin vain kolme maanpäällistä kerrosta. Varastokerroksista maan alta löytyy yli miljoona nidettä, mutta nyt tilat ovat käymässä vähiin. JOSTAIN NE KIRJAT aina vain ilmestyvät hyllyihin. Siinä ei ole mitään kummallista. Opiskelijat hyödyntävät ahkerasti Jyväskylän yliopiston kirjastoa, mutta harva tulee miettineeksi sen toimivuutta. Varastotilaukset rullaavat sujuvasti, mutta mistä ne kirjat tulevat? Kirjaston kolme maanpäällistä kerrosta ovat vain näkyvin osa rakennusta. Opiskelijoiden alapuolelta löytyy vielä kaksi kokonaista kerrosta, joissa säilytetään valtaosaa kirjaston noin kahdesta miljoonasta niteestä. Hieman vanhuuttaan natisevalla hissillä pohjakerrokseen laskeutuminen herättää kysymyksiä. Sisäinen Indiana Jones rauhoittuu turhankin nopeasti. Pohjakerroksesta ei löydy elokuvamaisen hämyisiä lukunurkkia, joita reunustavat paksut pölykerrokset. Alin varastokerros näyttää pitkälti samanlaiselta kuin maan päällä olevat kerrokset, mitä nyt varastokerroksessa katto on matalammalla ja valtaosa hyllyistä liikkuu kiskojen päällä. KIRJASTON KOKOELMISTA vastaava toimistopäällikkö Pirkko AudejevOjanen myöntää kirjaston käyvän jatkuvaa kamppailua tilan puutetta vastaan. Kaksikerroksinen varasto imaisee parista miljoonasta niteestä AudejevOjasen arvion mukaan yli puolet, mutta tällä hetkellä vapaata tilaa varastostakaan ei löydy paria hassua hyllymetriä enempää. ”Tila on lopussa. Meillä on siellä täällä hyllyissä pieniä tyhjiä koloja. Niiden yhdistäminen isommaksi tyhjäksi tilaksi on kuitenkin hirveän työlästä ja myös kallista. Lisäksi siitä saatava tilahyöty ei olisi kovin suuri”, Audejev-Ojanen pohtii ongelmaa. Kirjasto on lieventänyt tilaongelmaa varastojen varastoilla, joita kaupungisCarlos esiintyi jouluaattona Santana. Maa maa Pirkko Audejev-Ojanen viihtyy kirjaston alimmissa kerroksissa sekä työnsä että omien projektiensa parissa.
19 Ti 7.4. kello 19 Errol Morris: Standard Operating Procedure (USA 2008) Abu Ghraibin vankilassa tapahtunutta kidutusta kuvanneet valokuvat saivat legendaarisen dokumenttiohjaajan Errol Morrisin tarttumaan Irakin sotaan ja Yhdysvaltain hiljaa hyväksymään vankien kidutukseen. Nimen elokuvalle antoi armeijan välinpitämätön suhtautuminen, minkä Morris on ovelasti kaivanut esiin haastatteluissa. Tapa on Morrisille tuttu – miehen vuonna 1988 ohjaama Thin Blue Line vapautti syyttömän miehen kuolemantuomiosta samanlaisten haastattelujen avulla. Samaan aikaan kritiikkiä on herättänyt myös se, että ohjaajaMorris maksoi osalle uusimman elokuvansa haastatelluista. New York Timesin haastattelussa Morris sanoi maksaneensa haastatelluille vain, koska nämä eivät olisi muutoin suostuneet elokuvaan mukaan. Ilman palkkioita koko elokuva olisi jäänyt tekemättä. Kohudokumentissa nähdään paljon myös alkuperäisten kidutustilanteiden lavastuksia, eikä sitä siksi suositella alle 15-vuotiaille katsojille. kampus kino Päätösklubiksi tarkoitetut juhlat järjestetään kuitenkin Première-nimikkeellä Ilokivessa 4. huhtikuuta, nyt siis electroon painottuvana ennakkoklubina. Projektiryhmä lupaa silti, että myös syksyllä on luvassa klubi-ilta. ”Koko tapahtuman konsepti pysyy samana, vaikka aikataulu muuttuukin”, kertoo projektipäällikkö Jaakko Karhu. analaisessa ailmassa ta löytyy yhteensä neljä kappaletta. "Tosin nyt etävarastotkin alkavat olla jo täynnä, joten sieltäkään ei saada paljoa apuja." Kirjastossa on jo varauduttu siihen, että tilojen puutteen takia varastosta joudutaan poistamaan kokonaan osa aineistoista. Ensimmäisenä karsimassa ollaan ulkomaista kirjallisuutta ja pienpainotteita. Audejev-Ojanen myöntää, että kurssikirjojen ja muiden opiskelijatarpeiden takia kirjasto ei pysty enää ylläpitämään ja laajentamaan kokoelmia puhtaasti museaalisesta näkökulmasta. KIRJASTON henkilökuntaan kuuluu noin 70 työntekijää. Työkierron takia jatkuvasti pelkästään varastossa työskenteleviä ei ole. Tekemistä kuitenkin riittää. Audejev-Ojasen arvion mukaan parhaimpina kuukausina kirjasto vastaanottaa lähes 4 000 varastotilausta. Vanhemmat teokset viedään Jykdok-järjestelmään sitä mukaa, kun niitä kysytään. Jykdok ei kuitenkaan löydä kaikkea, ja kaikkia teoksia ei varastosta saa ilman erillistä käsittelyä. ”Missale Aboensen alkuperäinen versio on minun 40-vuotisen työurani aikana annettu kerran tutkijalle käyttöön”, Audejev-Ojanen kertoo vuonna 1488 ilmestyneestä Turun messukirjasta ja täydentää heti perään, että näköisversion saa tutkittavaksi toki helpommin. Tunnin kiertelyn jälkeen kliiniseltä vaikuttavat varastot alkavat muuttua mielenkiintoisemmiksi. Audejev-Ojanen avaa tuplalukolla varustetun arkistoholvin, ja pimeässä nenän täyttää tukeva vanhojen kirjojen haju. Arkistoholvin paksun punaisen oven takaa löytyy parinkymmenen neliömetrin verran Ruotsin suurvallan aikaisia teoksia eli ennen vuotta 1809 ilmestyneitä opuksia. Holvin perimmäisestä nurkasta löytyy vielä kaksi erikseen lukittua peltikaappia. Audejev-Ojanen esittelee ylpeänä toisen kaapin sisältöä, josta löytyy Missale Aboensen ja muiden vanhimpien kirjojen lisäksi yllättäen myös yksi Pablo Picasson työ. Entä mitä löytyy viereisestä lukitusta kaapista? ”Sanomme sitä myrkkykaapiksi. Siellä on salaiseksi luokiteltua materiaalia, joten siitä en voi kertoa sen enempää”, toimistopäällikkö kertoo ja hymyilee salaperäisesti. Tuomas Kaarkoski Kirjaston vanhimmat teokset ovat yli 500 vuotta vanhoja. Kirjaston vanhimmat teokset ovat hyvin suojattuina arkistoholvin kätköissä. Näitäkin pergamentteja opiskelijat voivat saada luettavaksi, jos perustelu on tarpeeksi hyvä. Juha Ruusuvuori: Stallari WSOY Muodikkaaksi nousseet 1970-lukulaisten synneillä leiviksi lyövät tarinat saavat vaihteeksi ?ktion vaatteet Juha Ruusuvuoren veijaritarinassa DDR-kätyreistä. Helsingin ja Tampereen yliopistopiireissä, eli silloin poliittisissa piireissä, liikkuvassa tarinassa on keksityksi tosin aika paljon tuttuja nimiä, eikä niitä käsitellä hellästi piikitellen. Se sopii, sillä myös tarinan keskiössä pyörivällä ”Listalla” on kaikkien tuntema tosipohjainen vastine. Kolmella eri tasolla liikkuva romaani ei ole juonellisesti vahvimpia, mutta se onnistuu aiheuttamaan (syyllisyyden) puistatuksia stallariajan jälkeenkin syntyneessä Kaj Chydeniusja laululiike-diggarissa. Tuttujen paikkojen bongailu on sekin viihdyttävää. Sen sijaan keskiikäisiksi pulskistuneet ylioppilaspoliitikot ovat romaanissa juuri niin yksiulotteisia kuin heidän vinoillaan olevan. Kalapuikkoviiksimiehillä luulisi olevan kuitenkin myös muita ominaisuuksia kuin leikkisä humalatila, ylimielisyys ja halu kahmia valtaa. Toivoa sopii, ainakin. Marja Honkonen ”Isiemme syntien uusin päivitys” Joose Keskitalo: Tule minun luokseni, kulta Helmi-levyt Valtakunnan teeskentelemättömin lauluntekijä Joose Keskitalo jatkaa uusimmalla levyllään onnistunutta outouttaan. Sävellykset ovat arkoja, yksinkertaisia ja viattomia kuin pussissa kasvanut rippikoululainen. Sanoittajana Keskitalo sen sijaan on kuin Kalervo Palsan maalaukset tai mielenterveytensä menettänyt lestadiolaissaarnamies: kiivasuskoinen, perverssi ja valmiina paloittelemaan petturit ja pakanat mustaan muovisäkkiin. Keskitaloa verrataan osuvasti usein muun muassa Tapio Rautavaaraan tai Hiski Salomaahan, mutta pohjimmiltaan tämä riiustelee suomalaisen kansanlauluperinteen laulukirjoista ja Kalevalasta sensuroidun suorasukaisen rujon ja rivon menneisyyden kanssa. Samaan aikaan levyllä on myös synkeitä sävyjä New Orleansin jazz-hautajaisista aina perusrockiin. Tule minun luokseni, kulta on levy, joka paranee aidosti joka kuuntelulla. Ahdistuskertoimensa vuoksi toistoa tosin suosittelee lähinnä päivän valoisana aikana. Marja Honkonen ”Rujoja runoja herkässä kuoressa.” Katja Boxberg, Taneli Heikka: Lumedemokratia WSOY Katja Boxberg ja Taneli Heikka kippaavat lapiokaupalla loskaa suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien niskaan. Kritiikin kohteena on erityisesti vasemmistosiipi presidentti Tarja Halosta myöten, mutta osansa saavat myös kirjoittajien mielestä tuhoisaa aluepolitiikkaa ajava keskusta ja pelkästään suuryritysten pussiin pelaava kokoomus. Kirjoittajien mielestä hyvinvointivaltio on myytti ja Suomi taantunut takapajula. Kansanperinteeksi muodostuneesta salailusta ja suomettumisesta johtuvan konsensuksen takia maastamme puuttuu oppositio, kriittinen media, älymystö ynnä muut länsimaisen demokratian edellytykset. Lumedemokratiaa ei voi ylistää objektiivisuudesta. Boxbergin ja Heikan poimimat esimerkit ja henkilöt on valittu taitavasti tukemaan heidän mielipiteitään. Kirjoittajat tuovat kuitenkin tarkoitusperänsä rehellisesti esille ja nostavat useita ajatuksia herättäviä kysymyksiä lähihistoriasta. Yllättävän moni valtiotasolla tehty kyseenalainen päätös tai lausunto vaikuttaa osuvan saman porukan piikkiin. Juha Korhonen ”Vastalause hyvinvointi-Suomelle” A A
Syntymäpäivät, muistotilaisuudet yms. juhlat Jyväskylän yliopistossa toimii kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Ohjelma antaa tieteelliset perustiedot kansalaisyhteiskunnasta, sen moninaisista organisaatioista ja kansalaistoiminnan käytännöistä. Ohjelma on tarkoitettu kandidaatintutkinnon tai vastaavan oppimäärän suorittaneille (180 op) ja siitä valmistuu pääaineesta riippuen joko yhteiskuntatieteiden tai liikuntatieteiden maisteriksi. Ohjelma antaa jatkokoulutuskelpoisuuden. Maisteriohjelmaan valitaan noin 20 opiskelijaa valtakunnallisen erillishaun kautta. Haku päättyy 30.4.2009. Lisätiedot: www.jyu.?/ytk/laitokset/y?/oppiaineet/kans koordinaattori Tiina-Riitta Lappi p. (014) 260 3726 HAKU KANSALAISYHTEISKUNNAN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOHJELMAAN ON KÄYNNISSÄ www.jyu.? Maisteriksi viestintätieteiden alalta Haku viestintätieteiden laitoksen maisteriopintoihin (120 op) on käynnissä. Pääainevaihtoehdot ovat journalistiikka, puheviestintä ja yhteisöviestintä. Journalistiikan maisteriopinnoissa keskitytään toimitustyöhön sekä joukkoviestinnän ja journalismin tutkimukseen. Puheviestinnän maisteriopinnoissa syvennetään tietoutta vuorovaikutuksesta sekä erikoistutaan viestintäkoulutuksen, työyhteisöjen kehittämisen tai viestintäteknologian kysymyksiin. Yhteisöviestinnän maisteriopinnoissa painottuvat yritysten, julkisorganisaatioiden ja yhteisöjen viestintä, viestinnän strateginen suunnittelu ja asiantuntijuus sekä alan tutkimus. Maisteriopintoihin voi hakea soveltuvan alan alemman korkeakoulututkinnon (180 op) perusteella. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Lisätiedot: humanistisen tiedekunnan verkkosivut www.jyu.?/hum/opiskelijavalinta/maisterikoulutus sekä viestintätieteiden laitoksen verkkosivut www.jyu.?/hum/viesti. www.jyu.? Jylkkärin löytää myös Naamakirjasta: I Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkäri, lähes täynnä asiaa.
RUOTSI ON innoissaan prinsessa Viktorian kihlausilmoituksesta. Valtion johtohahmojen seuraamiselle saatiin uutta innostavaa potkua. Suomessa kohu Sauli Niinistön (kok.) avioitumisesta on kuitenkin laskenut, joten maamme valtionhallinnon tarjoama viihde kaipaa pikaisesti uutta säpinää! Totuushan on, ettei yhteiskunnallisia asioita jaksa seurata, ellei niihin liity joitain… viihteellistä. Eikö? ”Vaikka valtionhallinnolliset asiat ovatkin vakavia, voi niistä silti löytää jotain huvittavaa”, pohtii valtio-opin opiskelija ja Puolue ry:n sihteeri Eetu Heiska. ”Jopa eduskunnan kyselytunti voi hauskuuttaa, jos seuraa, mitä muut kansanedustajat tekevät, kun yksi puhuu”, Heiska vitsailee. OLISIKO KYSELYTUNNIN lisäksi muita vinkkejä arkien ratoksi? ”Uutisvuoto on kyllä ehdoton ykkönen. Vaikkei Saanila olekaan Tabermanin veroinen, Tervo on taattua tavaraa”, Heiska vihjaisee. ”Uutisvuoto tv-ohjelmanahan on todella hauska! Vaikkei joku seuraisikaan uutisia tai politiikkaa, niin naurut saa silti”, vakuuttaa myös valtio-opin opiskelija ja Puolueen varapuheenjohtaja Kimmo Parhiala. ”Jenkkityyppiset West Wingit on hieman liian vakavia aiheelle, josta saa tarpeeksi vakavuutta jo luennoilla”, hän jatkaa. HEISKAN MIELESTÄ hauskuus ei sinänsä ole tv-politiikan A ja O, mutta ajankohtaisten asioiden käsittely pilke silmäkulmassa on viihdyttävää. ”Nykyään Presidentin kanslia on valtakunnan parasta poliittista satiiria. Jotkut väittävät liian pisteliääksi, mutta poliittisen satiirin kuuluukin herättää huomiota. Ei pehmoilu ketään kiinnosta, eikä se silloin täytä tarkoitustaan. Itsevaltiaat toi poliittisen satiirin lähelle ’tavallista ihmistä’, mutta oli kuitenkin liian pehmeää.” Parhiala ja Heiska ovat samaa mieltä siitä, että esimerkiksi Itsevaltiaissa ”hyvää oli puoluepolitiikan esittäminen huvittavalla ja arkipäiväisellä tavalla”. Eli siis lapsetkin voivat seurata näiden sarjojen avulla eläkeuudistuksen etenemistä? ”Itse katsoin Iltalypsyä ja Itsevaltiaita jo ihan penskana”, Heiska toteaa. Karin Metsäpelto Sarjassa kysytään, mitä mieltä opiskelijat ovat oman alansa tv-ohjelmista. 21 Jyrock sai kaupungilta tonnin Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunta on myöntänyt yhteensä 163 970 euron edestä avustuksia kulttuuritoimintaan yhteensä 78 hakijalle. Rahaa tihkui myös ylioppilaskunnalle, sillä Jyrock nappasi tuhannen euron verran kohdeavustusta festareiden järjestämiseen. Myös Jyväskylän ylioppilasteatteri, yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit, Musica-kuoro ja Ruamjai-kuoro saivat kaupungin tukea. Kansalaistoiminnalle kulttuurilautakunta myönnettiin 33 900 euroa, joista osansa saivat muun muassa Jyväskylän Seta, Jyväskylän YK-yhdistys ja Kortepohjan asukkaat ry. LAATIKON PAULOISSA Valtiopolitiikkako vakavaa? Jopa eduskunnan kyselytunti voi hauskuuttaa, jos seuraa mitä muut kansanedustajat tekevät, kun yksi puhuu.” Timo Matsinen ” Janos Valmunen: Bussipysäkillä (Selecta 1990/2008) HUONON MUSIIKIN tunnetuimpia klassikkoja lienee turkulainen laulaja-lauluntekijä Janos Valmunen. Valmunen tuli tunnetuksi 1990-luvun alussa, kun hänen Bussipysäkillä-singlestään tuli hitti Radio Cityn tehosoiton ansiosta. Tehosoiton takana oli Lapinlahden Lintujen kitaristin Puka Oinosen ja Radio Cityn musiikkipäällikön Axa Sorjasen koe, jossa huonoksi tiedettyä kappaletta alettiin soittaa säännöllisesti ja kokeiltiin, tuleeko siitä hitti. Ja tulihan siitä. Bussipysäkillä-singleä myytiin niin paljon, että se loppui Helsingin levykaupoista. Kysynnän ollessa kovimmillaan turkulainen levy-yhtiö lähetti taksilla lisää Valmusen levyjä Helsinkiin. Pian singlen jälkeen seurasi esikoisalbumi Bussipysäkillä, jonka ilmestyessä Valmunen oli vasta 20-vuotias. KAIKKI ENSIALBUMIN kappaleet ovat Valmusen käsialaa. Sovittajana toimi tasokas kitaristi Ilpo Murtojärvi, ja levyllä soitti muitakin turkulaisia ammattimuusikoita. Soittoosuuksissa ei olekaan mitään vikaa. Valmusen albumin kuuntelun jälkeen olo on kuitenkin hämmentynyt. Sävellykset ja sovitukset ovat yllättävän hyviä, mutta tekstit ontuvat paikoin pahasti. Heikkojen kielikuvien lisäksi ne eivät välillä sovi melodioihin lainkaan, minkä takia Valmunen joutuu venyttämään vokaaleita ja kiihdyttämään toisissa paikoissa liian pitkien sanojen takia. Tähän kun yhdistää dramaattisen lauluäänen, lopputulos on todella sekava. USEIN KUULEE toivottavan, että yhtyeiden ja artistien pitäisi kypsytellä musiikkiaan ennen ensimmäistä levytystä pikaisen studioon ryntäämisen sijaan. Janos Valmusen esikoislevyllä tämän kuulee poikkeuksellisen selvästi, sillä kyseessä oli nuori ja lahjakas lauluntekijä, joka olisi tarvinnut ammattilaisten opastusta sanoituksissa ja laulamisessa. Kun näin ei tapahtunut, Valmusen tuotanto päätyi camphuumorisuosikiksi. JANOS VALMUNEN julkaisi muutaman singlen 1990-luvun lopussa. Hän kuoli moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 1999. Ainoaksi jäänyt Bussipysäkillä-albumi julkaistiin uudelleen CD:nä viime vuonna. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Dramatiikkaa Turusta Kauhu seitsemännen Iiriksen aiheena Jyväskylän medianomiopiskelijat järjestävät seitsemännen kerran Iiris-elokuvafestivaalin 17.–19.4. IT-Dynamossa. Lauantain kauhukinossa esitetään neljä elokuvaa, muun muassa suomalainen Sauna. Sunnuntain lastenkinossa näytetään neljä koko perheelle suunnattua elokuvaa. Nyrkit heiluvat ylioppilasteatterissa Jyväskylän ylioppilasteatteri esittää kevään toisena näytelmänään Eeva Haverisen kirjoittaman ja ohjaamaan näytelmän Boxing. Nyrkkeilykehän ympärille kietoutuva kolmiodraama kertoo siitä, kuinka hallitusta väkivallasta tulee vähitellen hallitsematonta. Antisankarista tulee sankari vain hyvän syyn turvin. Näytelmän rooleissa nähdään Sauli Yksjärvi, Jonas Saari ja Kirsti Koivisto. Boxing saa ensi-iltansa 6. huhtikuuta ja sitä esitetään Ilokiven alakerran monitoimitilassa kuun lopulle saakka. Näytelmä ei sovi alle 15-vuotiaille katsojille.
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko:Pe 3.4. Maj Karma + Foto. La 4.4. Nopsajalka & Sound Explosion Band. Su 5.4. Big Boom 2009 Bändikilpailun ?naali. Ke–su 8.–11.4. Midnordic Extreme 2009: Ke 8.4. Day 1: FM2000+Ghost Brigade+Manufacturer's Pride + Substances. To 9.4. Day 2: Sara + 22 + Monolithic + The Duke. Pe 10.4. Day 3: Rotten Sound + Afgrund + BBC Nukes. La 11.4. Day 4: Swallow The Sun + Callisto + Soulfallen + Kaksonen. Ke–to 15.–16.4. Firebox Metal Fest Club: Ke 15.4. Vol 1: The Eternal + Dark The Suns. To 16.4. Vol 2: Evoken + Spiritus Mortis. Pe 17.4. Asa & Jätkät. La 18.4. PMMP. Poppari: Ke 1.4. Teatteri Eurooppa Neljä: Kabaree Älyvapaa. To 2.4. Pekka Pylkkänen´s Tube Factory (Jazzliitto). Pe 3.4. Iron Maiden -ilta. La 4.4. Maria Lund Ajansävel. La 4.4. 57 North. Ti 7.4. Radio Jyväskylä Stand up klubi. Ke 8.4. H.A.R.P. To 9.4. FunKlub: Spanky, Wanky & The Funksearchers. Pe–la 10.–11.4. L.A Heat. Ke 15.4. Stringpurée Band. To 16.4. AO Jazz Orchestra. Pe 17.4. Antti Kleemola. La 18.4. Keski-Suomen päivän konsertti: Ilmavoimien Big Band. La 18.4. Blues Live. Ilokivi: Pe 3.4. Remedy. La 4.4. Lumiere40100 Presents: Premiere. Ke 8.4. Rokrock. Pe 10.4. Hear Radio päivä 5. La 11.4. NS. Klubi: Michael Black Electro. La 11.4. Babylon by Bass (Jamaica Night). Pe–la 17.–18.4. Jyrock. Vakiopaine: Pe 3.4. Ville Leinonen Juhlakonsertti. La 4.4. Aleks Zubkerman. To 9.4. Äkräs feat. Werneri Pohjola. La 11.4. Rai Rai. To 16.4. Woog Riots. Pe 17.4. Iiris -klubi. La 18.4. Mäkkeläs Trash Lounge. Red Neck: Pe 3.4. Pelle Miljoona Unabomber + Heartbreak Stereo. To 9.4. Kiirastorstaita Hervannasta: Lemmenpyssyt + Dolly's Diamond Bra. Pe 10.4. London Jyväskylä calling: Idle Wolf. Su 12.4. Club Luna Negra: Dead by You -trio Pe 17.4. Ben Granfelt Band. Pub Katse:Ke 1.4. Velvet Six. Pe 3.4. White Flame. La 4.4. Gotham O.D. Ti 7.4. Treenikämppä: Electric Void Summoner. To 9.4. Machinae Supremacy + Celesty. Pe 10.4. The Myth of Autumn. La 11.4. Entwine. Ti 14.4. Treenikämppä: Piru Kange. Pe 17.4. Trespassenger. La 18.4. Melankolics. Jyväshovi: Ke–to 1.–2.4. Timo Tervo & Slager. Pe 3.4. Kolmen kerroksen kuorosota: Marion Rung. La 4.4. Swingers Company. Ti 7.4. Syke tanssiorkesteri. Ke 8.4. Kapristanssiorkesteri. To 9.4. Umberto Marcato & Miso Misic. Pe 10.4. Laura Voutilainen. La 11.4. Nasma Team. Ti 14.4. Maarit Peltoniemi & Federal. Ke–to 15.–16.4. Hannu Auvinen Group. Pe 17.4. Eini & Boogie. La 18.4. Danny Show. Paviljonki: La 4.4. Suuri Gaalakonsertti: Con Te Partiro. Su 5.4. Muumi satunäytelmä. Pe 17.4. Muodin Suuri Gaala. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Galleria: Pienet keittiöt. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Lentämisen ihme: Jussi Heikkilä ja Jyrki Siukonen. Alagalleria: 9.4. alkaen Etelän katseita – Miradas del Sur, Bartolomé Roca. Galleria Harmonia: 19.3. Belgrade Encounters 12.4. asti. Keski-Suomen Museo: Jälleenrakennuskauden ikonit + Mekaanillisia arvoituksia: Matti Linkolan pulmaleluja + Lentämisen ihme: Ilmasta nähty Jyväskylä, Karhumäen veljesten ilmakuvia. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus:Lentämisen ihme: ITE Lennossa. Galleria: Nithikul Nimkulrat. Näytönpaikka-ikkuna: Riitta Saarelainen (JAO/tekstiili). Kujalla: Kerttu ja Rolf Ikkelän kansallispukuiset nuket Keski-Suomen luontomuseo: Lentämisen ihme: Ihmeellisiä lentäjiä. TEATTERIT Huoneteatteri:Rikhard III: Pe 3.4. La 4.4. Su 5.4. Pe 17.4. La 18.4. Su 19.4. Kansannäyttämö: Ad*Astra: Paniikki: Ke 1.4. To 2.4. Pe 3.4. La 4.4. Su 5.4. To 16.4. Pe 17.4. Su 19.4. Naiskuoro Harput: Passion Pieni munasarja: Ke 8.4. (ensi-ilta) Ti 14.4. La 18.4 Vakiopaine teatteri:Vastavoima: Terapia Silta: Pe 10.4. (ensi-ilta) Ti 14.4. Jyväskylän Ylioppilasteatteri:Boxing: Ma 6.4. (ensi-ilta) To 9.4. Ti 14.4. Ma 20.4. To 23.4. Su 26.4. Ma 27.4. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 7.4. Standard Operating Procedure. Kansallinen av-arkisto, IT-Dynamo: Ke 1.4. Damage. Ke 8.4. Tunnustus. Ke 15.4. Yön sudet. Iiris Film Festival IT-Dynamon auditoriossa pe–su 17.–19.4. järjestöt MA 30.3. Kasvisjuustokeitto Päivän kala Possuwokki TI 31.3. Pinaattiohukaiset Savukalakastike, spagetti Riistapyörykät KE 1.4. Kesäkurpitsaherkku Broilerkastike Porsaanleike, sinappikastike TO 2.4. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 3.4. Falafelpyöryköitä Kalamurekepihvi Tulinen lihapata MA 6.4. Kasvispapupata Yrttikala Jauhelihakeitto Kinkkukiusaus TI 7.4. Kasvisgratiini Broilerleike Riistakäristys KE 8.4. Feta-pinaattipiirakka Lohikeitto Lammaspata TO 9.4. Parskaali-pinaattipihvit Nakkipannu Paella PE 10.4. Pitkäperjantai – Ilokivi suljettu MENOT 1.4.–19.4. 22 JYVÄSKYLÄN EVANKELISET OPISKELIJAT Mikä olet miehiäsi? Onko sinussa naista tulla Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5) lauantaisin kohtaamaan maailmankaikkeuden Valtiasta? Tulossa: 4.4. Raamatun mieskuva – Jukka Niemelä. Pääsiäisenä ei ole iltaa. Olet tervetullut myös messuun Lutherin kirkolle 5.4. klo 12! EXTRA: ehtoollishetki kiirastorstaina 9.4. klo 18, Petri Harju. Lisäinfoa raamistelusta ja muusta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.? tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ KVAT Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta etsii kuvataidekerhon ohjaajaa syyskuusta 2009 alkaen. KVATin kuvataidekerho on Kortepohjan ylioppilaskylässä toimivista harrastuskerhoista vanhin. Kerho kokoontuu kerran viikossa kahden tunnin ajan yo-kylän D-talon kerhohuoneella. Kerhon ohjaajalta toivotaan harrastuneisuutta kuvataiteiden alalla sekä innokkuutta ryhmänohjaajana toimimiseen. Aikaisempaa alan työkokemusta ei edellytetä. Ohjaamistyöstä maksetaan pieni palkkio kerran lukukaudessa. Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen ja mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan kyläsihteerille ma 6.4. mennessä joko sähköisesti osoitteeseen kylasihteeri@jyy.? tai postitse osoitteeseen Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta / Kyläsihteeri Mari Lähteenmäki JYYn asukasja talouspalvelut Vehkakuja 2 B 40740 Jyväskylä. Lisätietoja: kylasihteeri@jyy.? tai (014) 60 7213. MA 13.4. Pääsiäispäivä Ilokivi suljettu TI 14.4. Purjo-perunavuoka Currykala Jauhelihapyörykät KE 15.4. Pinaattikeitto Uunimakkara Hawaijin porsaspata TO 16.4. Punajuuri-aurajuustokiusaus Yrttikalkkunakastike Täytetyt jauhelihaohukaiset PE 16.4. Ilokivi suljettu Jyrockin valmistelujen vuoksi
”MINULLA EI OLLUT mitään pienestä pitäen -unelmaa olla malli. Kaikki mun koulukuvatkin olivat olleet aivan hirveitä, silmät kierossa tai jotain. Muoti ei juuri kiinnostanut, mutta pukeutumiseen kiinnitin paljon huomiota. Teininä oli tärkeä olla osa jotain ryhmää tai alakulttuuria. En olisi ikinä uskonut, että pääsen Paparazzin mallitoimistoon. Olin 16-vuotias, kun lähetin muutamia kuvia itsestäni sähköpostilla ja sain kutsun tulla käymään. Ajattelin, että he kutsuvat kaikkia kohteliaisuudesta. Siellä mulle sanottiin, että tuu niin pian kuin pääset sun vanhempien kanssa allekirjoittamaan sopimus. Aluksi vanhemmat sanoivat, että yhtään koulupäivää ei saa olla pois mallitöiden takia. Kun duunia alkoi tuleen, kyllä ne vähän joustivat siitä. Kävin lukion Jyväskylässä, ja lähdin jo lukulomalla Milanoon. Heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähdin Pariisiin, ja tulin omiin ylioppilasjuhliin Suomeen. Sitten lähdin New Yorkiin, ja sieltä Pariisiin. Elokuussa palasin Suomeen ja muutin poikaystävän kanssa Helsinkiin. SUOMESSA malliduuni on mukavaa ja ihmisiin voi luottaa, mutta maailmalla kilpailu on kovaa. Jostain duuneista tarjotaan naurettavan pieniä summia, mutta jos en tee sitä, tuolla on 5 000 venäläistä ja brasilialaista, jotka ottaa sen mielellään vastaan. Pitäisi olla tosi, tosi laiha, eikä mulla riitä siihen oikein mielenkiinto. Tykkään ruoasta, ja ainoa tapa pysyä riittävän laihana on olla syömättä. Tää on vain mun teoria, mutta syy siihen, miksi mallien pitää olla laihoja, on siinä, että aika moni muotimaailman päättäjistä on homomiehiä. Ne haluaa nähdä lavalla pikkupoikamaisia ylväitä malleja. Ei niitä kiinnosta naiselliset naiset. Mä oon oppinut alalla kaiken kantapään kautta, varsinkin raha-asiat. Oon varma, että mua on huijattu paljon. Esimerkiksi mun ensimmäinen toimisto Pariisissa meni konkurssiin, ja mulla jäi rahat sinne. Ottaa vieläkin päähän. Mutta en ole ainut, jolta on jäänyt rahoja saamatta tai jota on huijattu. Sen oon maailmalla oppinut, että aina pitää olla tarkkana ja pyytää sopimukset itselle nähtäväksi. TÄSSÄ TYÖSSÄ on kasvanut aika aikaisin aikuiseksi. En tiedä, onko se hyvä vai huono asia. Mallin työ on loistava mahdollisuus reissata, ja jos käy tuuri, voi tehdä vähän rahaa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että tätä ei voi tehdä ikuisesti. Nyt olen tehnyt töitä vähemmän. Voisin lähtee vaikka heti ulkomaille, mulla on hyvät toimistot esimerkiksi Saksassa, Espanjassa ja Lontoossa, mutta olen ollut tosi stressaantunut matkustamisesta. En usko, että lähden enää reissausrumbaan. Olen 21-vuotias, joten mun on ihan turha tässä vaiheessa haaveilla huippumalliurasta. Jos oon onnekas ja pysyn kunnossa, voin kuitenkin tehdä töitä 25-vuotiaaksi, ehkä vanhemmaksikin. Olen yrittänyt tehdä vähän viestinnän opintoja Helsingin avoimessa yliopistossa ja haaveilen saavani joskus jatkettua Jyväskylän yliopistossa kemian opintoja, jotka aloitin syksyllä 2007. Silloin oli aivan ihanaa olla ympäristössä, jossa mun ikäisen pitäisi olla. Oli opiskelukavereita, päivärutiinit ja piti ajatella. Mallin duuni on sosiaalisesti tosi haastavaa, mutta joskus tuntuu, että eikö mun oikeasti tarvi tehdä mitään aivoilla. Usein ihmiset vaan sanoo, että mee sinne, tee sitä, tee näin, puhu noin, näytä tolta. Muotitai vaatetusala on realistinen vaihtoehto tulevaksi työksi. Duunin kautta olen saanut suhteita, tietoa ja kokemusta, miten asiat toimii. Myös kirjoittaminen kiinnostaa, ois kiva tehdä jotain lehteä. Kemialle hain lääkeja kosmetiikkateollisuuden töitä ajatellen. Mä en ole silti ikinä kokenut sitä, että kun olen malli, olisin vaikka liian hyvä lakaiseen lattioita. MULLA ON HIRVEÄ ikävä Jyväskylään, haluaisin käydä siellä useammin. Siellä on perhe, parhaat kaverit ja vaikka se on aika pieni paikka, siellä on aina tekemistä. On aika huolestuttavaa, minkälaista nuoriso täällä Helsingissä on. Ei tietenkään kaikki, mutta kun katsoo Kampissakin teinejä, oon onnellinen, että mun pikkusisko ei asu täällä. Kyllä mä haluan perustaa perheen jossain vaiheessa elämää, ja silloin todennäköisesti lähden takaisin Jyväskylään.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Malli kaipaa opiskelijaelämää Julia Välimäki ei pitänyt itseään kuusi vuotta sitten yhtään mallin näköisenä. Sen jälkeen hän on tehnyt töitä muun muassa Euroopan muotiviikoilla, Louis Vuittonin yksityisnäytöksessä New Yorkissa ja esiintynyt Italian muotilehti Voguen kannessa. Nyt 21-vuotiaana Välimäki kaipaa Jyväskylään ja miettii uusia työvaihtoehtoja. R IKU S UONIO 23. SIVUN KASVOT
Jylkkäri ilmestyy vuonna 2009 kaikkiaan 15 kertaa. Numeroista kaksi on Jyväskylän seudulle jaeltavia kaupunkinumeroita, joiden painos on noin 52 000 kappaletta ja kolme 8 000 kappaleen painoksen abinumeroita. Jylkkärin normaalipainos on 7 000 kappaletta. Ilmestymisaikataulu: Numero Deadline Ilmest. 7 ke 8.4. ma 20.4. 8 ke 22.4. ma 4.5. kesätauko 9 ke 26.8. ma 7.9. 10 ke 10.9. ma 21.9. 11 (kaup.) ke 24.9. ma 7.10. 12 ke 14.10. ma 26.10. 13 (abi) ke 28.10. ma 9.11. 14 ke 11.11. ma 23.11. 15 ke 25.11. ma 7.12. Kooltaan Jylkkäri on vuoden alusta lähtien niin sanottu leikattu tabloid, mikä tarkoittaa, että lehdestä ovat jääneet pois valkoiset reunukset. Myös leikatun tabloidin palstamillit myy Heli Uusi-Uitto / RC Kustannus Oy e-mail: heli.uusi-uitto@rckustannus.fi puh: 044 5000 460 www.jylkkari.fi Pää kolmantena häntänä oven välissä. Jylkkäri KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 180–245€/kk/asukas