• X<\ Jyväskylän Ylioppilaslehti 10. HUHTIKUUTA 2002 • 4 2 . UUOSlKERTA m
• O Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2002 a d i o f esti v a a l i s. 7 s ti suoneen s.10-11 Jumalaa palvelemassa s.13 Puhdasta elamaa s. 15 Hölmöläisten touhua pääkirjoitus/ N y k yAnna-Maija Tuuliainen muotoi ' n e n opintotuki on saavuttanut kypsän kymmenen vuoden iän. Opintotukea "nauttivat" opiskelijat alkavat myös olla melkoisen kypsiä tukeen ja siihen vuosien varrella tehtyihin uudistuksiin. Kun itse aloitin opintoni vuonna miekka ja kilpi, opiskelijoiden tuloseuranta oli uudenpuoleinen asia. Vuoden, kaksi minua ennen opintonsa aloittaneet muistelivat haikeina, miten rahaa sai tienata minkä ennätti ja samalla nostaa täyttä opintotukea. Muuan tultavani nosti kerralla koko vuoden opintolainan ja osti sillä auton. Minäkin päätin rahoittaa opintojani käymällä töissä. Opintotukisysteemiä opetellessa paloi eräskin tuhatlappunen takaisin perittyjä tukikuukausia maksellessa. Sittemmin olen viisastunut. Sittemmin myös rahahanoja on tasaiseen tahtiin kiristetty. Ensin opintotukea leikattiin 30 markalla (1570 markasta 1540 markkaan). Joitain vuosia myöh e m m i n opintotuesta alettiin periä kymmenen prosenttia veroa. Jos hakemalla haetaan jotain positiivista, opintotuen asumislisää korotettiin viime vuonna mutta ovelasti jätettiin nostamatta lisän maksimimäärää: 1020 markkaa kuukaudessa. Sääliksi käy pääkaupunkiseudulla asuvia opiskelijoita... Jokunen tovi on vierähtänyt kuunnellessa suurten ikäluokkien edustajien saarnoja siitä, miten aikanaan oli pakko ottaa lainaa jos opiskella mieli, ja muutenkin oli niin paljon tiukempaa silloin. Ehkä näin mutta silloin saattoi myös olla jokseenkin varma, että'yliopistoopintojen palkkana oli vakituinen työ ja hyvä liksa. Nykyään ei ole mitenkään epätavallista valmistua kortistoon tai viettää pätkäelämää pätkätöissä vuosikausia. Vakituisesta työpaikasta saa toki nähdä unia jos haluaa, mutta uniksi ne jäävätkin. Vaikka opintotukea on siis kymmenessä vuodessa vähitellen pienennetty, elinkustannukset eivät ole laskeneet mihinkään, vaan normaaliin tapaansa nousseet. Näennäisesti samalla rahamäärällä saa siis koko ajan vähemmän. Työssäkäynti opintojen ohessa on yhä välttämäitömämpää. Työskentely ei tokikaan ole suotavaa, koska se haittaa opiskelua, sanoo muun muassa viisas kultiuuriministeriiiäremme. Opiskelija saa siis opintotukea koko ajan vähemmän, ja tuki ruttaa yha huonommin elämiseen. Hölmöläisten logiikalla onkin täysin oikeutettua samaan aikaan vaatia opiskelijoita valmistumaan n o p e a m m i n ja opiskelemaan tehokkaammin. $>/&M KANNEN KUVA: LASSI TOIVANEN Jyväskylän Ylioppilaslehti Toimitus Keskussoiroolantie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@ccjyu.fi Fox (014)2603928 Päätoimitta |a Anno-Moija luuloinen (014)2603359 4 5 8 1 4 9 7 2 onirtu@cc.jyu.fi Toimitlujot Johonna Salmela 044 5414405 iomosalm@cciyu.fi Lassi Tbfvanen 4 5 9 2 7 1 lotoivan@cciyu.fi T a l o u d e n h o i t a j a j a toimistosihteeri Raula Rouhionen (014)60 7226 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkari moksoo 8 euroa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. Minull elma Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 limoitu ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikko.rutaner@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 8 ISSN 0356-7362 . . Ilmestymispäivät keväällä 2002 ilmestyy 24.4. 8.5. d e a d l i n e 17.4. 30.4. Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa/pmm takasivu 1,20 euroo/pmm määräpaikkalisä 0.12 euroo/pmm etusivu /pmm (etusivu myyooön oinoostoan kokonoon) v ä r i l i s ä 0/4 e u r o a / p m m Jylkkari ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Eeva Leinonen AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA9.4 . KLO 14.00 TOIMITUKSESSA vieraasta päästä/ MinuIla on unelma. Minulla on unelma maailmasta, jossa voi istua puoli minuuttia kahvilassa kuulematta kuinka viereisessä pöydässä puhutaan seksistä, seksuaalisuudesta, mies/naiskuvasta tai miesten ja naisten oletetuista tai todellisista eroista. Olen alkanut kokea sen seksuaaliseksi häirinnäksi. Olen varma, että tulee päivä jona istun Ilokivessä tunkemassa juuri munkkipossua naamariini, kun edessäni istuva henkilö avaa suunsa: "Mites sää nyt koet tän kahvinjuonnin niinku naisena? Onks toi munkkipossu nyt niinkujoku manifesti tai jotain, niinku osoitus, et sää et välitä tästä yhteiskunnan kieroutuneesta naisihanteesta?" Ei pidä käsittää väärin. On hyvä, että epäkohdista puhutaan. Multa elämä alkaa näyttää hieman omituisella, kun maailma pyörii auringon sijasta parin hassun elimen ympärillä. Sitä alkaa kaivata normaalia neuroosiionia elämää ilman kummallisia seksuaalisia metaiodellisuutia. On jokseenkin ahdistavaa olla tietoinen itsestään kaiken aikaa. Ennen puhuttiin kuolemasta, mutta ei seksistä. Nyt on päinvastoin. Kun seksuaaliterrorisLeiksi muuttuneet ystävät hokevat "mies luulee saavansa seksiä kun sanot sille päivää" -tasoisia lauseita, niin suomalaisien loikkarien joukkotuho Neuvostoliitossa alkaa vaikutiaa kovin mielenkiintoisella keskustelun aiheelta. Minulla on unelma. Minulla on unelma autiosta saaresta, jolle lähetetään kaikki liian innokkaasti sukupuolisia ja sukupuoliasioista kohkaavat ihmisei puhumaan toisensa pyörryksiin. Tässäpä tuotantoyhtiöille ohjelmaidea. Kaikista vaahtosuisimmat voisivat päästä selviytymiskilpailuun siitä, kuka jaksaa toistaa eniten kliseitä seksistä, seksuaalisuudesta, miehisiä ja naisista. Viimeisenä hypervenuloiva voittaa miljoona dollaria.
• Keinotekoiset tentit ESTÄVÄT OPPIMISTA LÄHES MAHDOTON TEHTÄVÄ kätkeytyy joihinkin ruskeisiin kirjekuoriin. Minna oli lukenut sivuaineensa perusopintojen lopputenttiin seitsemän kirjaa. Kokenut opiskelija tiesi osaavansa alueen hyvin. Tenttikuoressa oli kuitenkin yllätys. Tentaattori kysyi kirjojen sivuilta yksittäisiä henkilöitä, näiden ammattitehtäviä tietyssä organisaatiossa ja tarkkoja vuosilukuja. Koska ilöuii ja vuosilukuja vilisi aineistosa, uusintatentistä tuli seitsemän kirjan nippelitiedon muistitesu. ASKO KARJALAISELLE Minnan tentti on malliesimerkki huonosta tentistä. Karjalainen väitteli teniin teoriasta viime syksynä. Hän on Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön johtaja Hyvä tentti on hyvä ongelmatilanne. Se vastaa rakenteeltaan todellisen elämän ongelmatilanteita. Perinteinen ulkomuistitentti referoi vain koulutuksen sisällä. Hyvä tentti valmentaa toimimaan tentin ulkopuolella. Karjalainen tiivistää. On vanhanaikaista tenttiajattelua, jos seitsemästä kirjasta nostetaan esiin yksityiskohtia. Tavoitteena on tällöin tehdä vaikea kysymys, jolla on heikko vastaavuus mihinkään. Jos opiskelija kokee joutuneensa huonoon tenttiin, mitään muuta keinoa vaikuttaa ei ole kuin antaa tentaattorille palautetta. YLIOPISTOSSA SAA TEHDÄ millaisia tenttejä haluaa. Tavat ja uskomukset pitävät kiinni vanhassa. Opettajalla on vapaat kädet myös uudistumiseen. Kun tentin lähtökohtana on ongelmatilanne, sen sisältöjä toimintarakenne huomioidaan kysymysten laadinnassa ja tentin kontekstissa. Tentin sosiaalinen konteksti, rakenne ja säännöt suunnitellaan tietoisesti. Jos niitä ei suunnitella, tentti on keinotekoinen ja huono. Mitä enemmän yliopistossa on keinotekoisia tenttejä, sitä vähemmän opiskelijat pystyvät ratkomaan todellisen elämän ongelmatilanteita. Heillä on vähemmän valmiuksia työelämään, Karjalainen varoittaa. LASSI TOIVANEN KYSYMYKSET VAIKUTTAVAT opiskelijan työskentelyyn. Kun opiskelija lukee kirjoja ulkomuistitenttiin, hänen täytyy painaa mieleensä epäoleellisia yksityiskohtia. Tämä vie tilaa laajojen kokonaisuuksien oppimiselta, ja lopulta kirjoista ei opita juuri mitään. Karjalainen korostaa, että työelämässä kukaan ei nykyään pidä tärkeitä yksityiskohtia ulkomuistissa. Tärkeät asiat voidaan tarkistaa kinoista, sillä ihmisen muistiin ei ole aina luottamista. Hyvään tenttiin valmistautuessa ja vastatessa ei tarvitse tehdä mitään turhaa. MYÖS PERINTEISTÄ kirjatenttiä voisi muunnella paremmaksi. Jos mukana saa pitää aineistoa, kysymyksistä voi tehdä laajempia, hankalampia ja paremmin todellisuutta vastaavia. Kirjoja voi suorittaa myös kirjadialogina, eli opiskelija tekee kotiesseen kirjojen pohjalta ja sen jälkeen aiheesta vielä keskustellaan tentaattorin kanssa. TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAIDOT eivät kehity perinteisissä tenteissä. Tentit ovat yksilösuorituksia. Tämäkin vaikuttaa opiskelijan tapaan työskennellä, Karjalainen huomauttaa. Maisterin tutkintoon mennessä opiskelija on osallistunut jopa viiteensataan tenttitilaisuuteen. Jos kaikki tenttiajat laskettaisiin yhteen, summa olisi lähes vuosi opiskelusta. Tiimitai parisuoritukset valmentaisivat opiskelijoita paremmin työelämässä tarvittaviin yhteistyövalmiuksiin. Avoin yliopisto on ollut näissä valtakunnallinen edelläkävijä, mutta muualla ryhmäsuoritukset ovat verraten harvinaisia. AVOIMEN YLIOPISTON psykologian opinnoissa käytetään ns. open book -tenttejä. Tenttikirja saa olla tentissä mukana. Yliopisionopettaja Hilkka Munter kertoo, että opiskelijat ovat kiitelleet uutta tenttitapaa, jossa kysymykset ovat laajoja ja soveltavia. Tenttiin valmistautumisesta ja myös siihen vastaamisesta on tullut mielekästä. Opiskelijat kehuvat, että lukiessa saa keskittyä ymmärtämiseen. Ei tarvitse miettiä lärppejä. Joillekin omilla aivoilla pohtiminen on ollut aluksi jopa pelottavaa. Kirjatietojen toistamiseen on totuttu niin vahvasti. MYÖS RYHMÄSUORITUKSISTA on hyviä kokemuksia. Niitä Jyväskylän avoimessa yliopistossa käytetään ainakin psykologian, perheopintojen sekä kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopinnoissa. Keskustelun kautta ryhmä jakaa asiantuntijuuttaan. Erilaiset näkökulmat rikastavat kokonaisuutta, yliopistonopettaja Johanna Mykkänen kuvailee. Varsinaista suorituskertaa edeltää jo yksi tai useampi alustava kokoontuminen, jotta keskustelu on laadukasta. Vapaamatkustus ei onnistu. Jos joku ei ole tehnyt pohjatöitä eikä osallistu keskusteluun, hän joutuu täydentämään suoritustaan kirjallisella työllä, Hilkka Munter huomauttaa. LAINAUS Asko Karjalaisen ja Tiina Kemppaisen kirjasta: "Jos kulttuuriamme tuntematon järkiolento avaisi tenttisalin oven, miten hän tulkitsisi tilanteen? Hän näkisi paperinsa ylle kyyristyneiden hahmojen työskentelevän siellä yhdessä, mutta kuitenkin täysin loisistaan piittaamatta. Heidän edessään, heitä vastatusten on yksinäinen hahmo, joka vain tarkkailee ja valvoo muita salissa olijoita. Onko kyseessä vankila? Ovatko nuo kyyristyneet istujat kärsimässä rangaistusta? Ilmassa leijuu ahdistus. Kukaan salissa istuvista ei haluaisi siellä olla. Kaikki näyttävät tulevan sinne kuitenkin vapaaehtoisesti. .. olisiko kyseessä uskonnollinen tapahtuma... ovatko kyyristyjät yhteydessä jumalaansa? Ohjaako tuo yksinäinen heidän rukoustaan?" LEENA PIKKUMÄKI Aiheesto lisöö: Asko Korjaloinen: Tentin leorio. Oulu 2002. Asko Korjaloinen jo Tiina Kemppainen: Vaihtoehtoisia tenttiköytäntöjö. Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen. Oulu 1994.
• • Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2002 r kahvipöytävisailu-i OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1 Mistä sanoista tulee lyhenne HTML? 2. Mistä kaupungista lähetettiin Suomen ensimmäinen radiolähetys? 3. Montako mitalia Juha Mieto hiihti olympiakisoissa? 4. Mikä nisäkäs ei osaa hypätä? 5. Mikä on Tina Turnerin alkuperäinen nimi? ALLIKKO 6. Kuinka monta jäsentä oli Kolumbuksen ensimmäisen löytöretken kolmen laivan miehistöissä yhteensä? 7 Mikä on graani? 8 Minä vuonna Suomessa oli viimeksi vähemmistöhallitus? 9. Mitkä ovat katolisen kirkon seitsemän kuolemansyntiä? 10. Montako virttä oli ensimmäisessä suomalaisessa virsikirjassa vuodelta 1583? Mitä Mike Tyson tuumasi Vincent van Goghille? ..iuoni epgAso)|!0!v„:snN08 t o t o t snojneu el snnui -ojinnjqoH 'snauye 'snn>)S!B| 'BUJA 'snaje^ 'sAadu 6 7Z6t'9'9l -9Z6t"6'62snniieu,||| uasniiaM \WVi-LL$l 8 eijiuiouied Ä^iÄpi essasiuiasituund usjuifsi) e[ uaiAiiioier' z 88 9 koonna ae|Aj euuv' g •nsjON' fr eissuojd !s>|B>i el eead -OM \sm *eiin>( |S)|Ä :ISHA £ enaajaduiei • z •aöenöuei droueiu (xanadÄH l 13S)KMSVA tarjolla tänään tarjolla tänään on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseenjylkkari-tanaan@cc.jyu.fi Kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Maan päällä paikka yksi on pe 12.4. klo 19. Särkelä itie la 13.4. klo 14. Kotiopettajattaren tarina la 13.4. klo 19. Taru Sormusten Herrasta pe 19.4. klo 18 (ennakko), la 20.4. klo 18 (ensi-ilta). Pieni näyttämö: jään ja tulen lauluja pe 12.4. klo 19. Olympiotyttö la 13.4. klo 14 ja 19, to 18.4. klo 19, pe 19.4. klo 19, la 20.4. klo 14. Juhani Ahon Rautatie la 20.4., ti 23.4. klo 19. Yövieraat. Volter Kilpi su 21.4. klo 14. Huoneteatteri: Hölmöläiset ke 10.4. (ensi-ilta). to 11.4., ke 17.4. klo 18.30. la 20.4. klo 17, ke 24.4. klo 10 ja 13. Casanova ja Eroksen mekaniikka pe 12.4., la 13.4. klo 19, su 14.4., su 21.4. klo 15. JYT: Kissatarha ke 10.4., ti 16.4., klo 19 Ilokivessä. Tiedustelut ja lippuvaraukset: 050-380 8900. Pahnanpohjimmaiset: Runoryhmä Aikanne Urhot: Konfabulaatioita to 11.4., la 13.4., la 20.4 klo 19. Baari Vakiopaine. Ad*astra: Iso R uhrista selviytyjäksi ke 17.4. (ensi-ilta), ma 22.4., ti 23.4., ke 24.4. klo 20, Tanssisali Lutakko. Jyväskylän Työväcnteatteri:Kesdpäivd toi 1.4., ti 16.4., ke 17.4..10 18.4.,pe 19.4.. ke 24.4. klol9.Ullakkoieatten,Vehkakaiu 1. NÄYTTELYT Taidemuseo: Holvi: 18.1. Kaupunkielämää kaupunkiaiheita Suomen Taidegraafikoiden kokoelmasta. 12.4. 2.6. 265 kpl Sihtolan kokoelman Jyväskylään lahjoitetut teokset Suoja: 1.3. 17.4.VOLTTJ. Taiteen ja urheilun kohtaamisia. Keski-Suomen museo: Manu Forsblom 23.3.-5.5. Retrospektiivinen näyttely. Matkaikoneja 23.3.-5.5. Ikoneja Risto Vilhusen kokoelmasta. Alvar Aalto -museo: 1.11. 2001 19.5. 2002 Kultakelloja Mehiläispesä Alvar ja Aino Aallon valaisimia. Suomen Käsityön museo: 18.4.-30.6. Eurooppalaista huopaa taidetta, käsityötä ja muotoilua Galleria Becker: 6.3. 24.4. Päivi Meriläinen. Galleria Harmonia: 11.4. 12.5. l.K. Inha ja K. Ennola, Maisema ja aika Yliopiston museot: Galleria Pinacotheca: 7.3.-31.5. Virpi Lehto, maalauksia. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Ke 10.4. klo 19 Suolahtisali (Levytys 10. 14.4.) Einojuhani Rautavaara: Aleksis Kivi. Suomalainen konservatorio: 11.414.4Jyväskylän kitarakilpailu, Kamarimusiikkisali ja Jyväskylän kaupunginkirkko. 20.4. 21.4. Nykytanssivvorkshop. 22.4 Tanssiopisto Saran 20 vuotisjuhlanäytös.Jyväskylän kaupunginteatteri klo 19. 24.4 Stadia Big Bändin konsertti, Suomalainen konservatorio, Siltasali klo 19. Muut: Pekka Kostiaisen sävellyskonsertti sunnuntaina 14.4. klo 19.00 yliopiston Musica-rakennuksessa M103. Esiintyjänä Jyväskylän Musica-kuoro, johtaa Pekka Kostiainen. Ohjelma 7 / 4 euroa ovelta. POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Bar 68: pel9.4. The Young Mummies. La 20.4. Mary Slim (Swe) Ilokivi:Ammävimma! Naisrockia armottomalla asenteella ali night long! Haarakiila ja Utaretulehdus, eli feminististä rockia punkasenteella ja maatalouspoliittista punkrockia. llokivi 17.4. klo 21-. Liput 3 e. Pe-la 12. 13.4. JYROCK -festivaali, mm. The Flaming Sideburns, Circle, Kapteeni A-ni, D] Annie, And The Lefthanded, The Micragirls. Lisätiedot: www.cc.jyu.fi/jyrock. Pe 19.4. Au Right -klubi, dj't: Tuukka Ruotsalo, Soulfood, Gimmix, Kreal. Liput 2 e. La 20.4. Setan bileet. Ke 24.4. Seisomapaikka -klubi, liput 4 e. Klubit: Niitty: Dj Träva Vire-spesiaalissa la 20.4. Lisätietoja Niityn kotisivuilta www.niitty.org sekä Trävan kotisivuilta www.djtrava.com Jyväskylän Yliopiston kameraseura järjestää lisäkurssit valokuvauksen -ja pimiötyön perusteista. Pimiökurssi II 27 ja 28.4 ja Valokuvauskurssi II 18-19.5. Kurssien lähtötaso on nolla. Järjestelmäkamera mukaan. Kurssin hinta on 9 e (jäsenet 8 e) ja pimiökutssin 17 e (jäsenet 13 e). Lisätietoa kurssista sekä ilmdEUumHiigcaJieeB www.cc.jyu.fi/yhd/kameraseura. Kameraseuran kevätnäyttely on esillä 15-21-4 Agoran aulassa ja 22-28.4 Yliopiston kirjastolla. PlayStation2 -konsolipeliturnaus Jyväskylän yliopiston opiskelijoille 8.-11.4.2002. Lisätietoja netissä: http://www.dumppi.fi/ps2. Opiskelijoille tarkoitettu musiikkiierapiaryhmä aloittaa istunnot keväällä 2002. Ryhmään valitaan 6 opiskelijaa, joilla on halu ja kyky osallistua kerran viikossa kokoontuvaan ryhmään. Työtavat ja toteutus noudattavat musiikkiterapian yleisiä käytäntöjä.Lisätietoja:heli.kallio-lampinen@pp.inet.fi. puh: 040-767 4169. (Parhaiten ke ja to 12.30 -> ) Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus. Casanova muistelee Huoneteatterilla "VIIME AIKOINA käsikirjoitukseni ovat perustuneet pitkälti romaaneihin ja klassikoihin, kuten Strinbergiin ja Defoeen", kertoo Casanova ja Eroksen mekaniikka-näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Hannu Waarata. Näytelmä on saanut kimmokkeen Casanovan kaksiosaisesta teoksesta Casanovan muistelmat. Siinä on myös viitteitä Sandor Märain romaaniin Casanovan ainoa rakkaus ja Fellinin Casanova-elokuvaan sekä muuhun Casanova kirjallisuuteen. VVAARALA KERTOO haluavansa kommentoida ja modernisoida asioita klassikoiden kautta. "Ne toimivat ikään kuin peilinä. Niin sanotuissa oikeissa näytelmissä tulee noudattaa erilaisia ehtoja. Romaaneja dramatisoidessa voi tehdä näytelmiä eri näkökulmista". Casanova ja Eroksen mekaniikka sai ensi-iltansa 23. maaliskuuta. Esittäjälleen mittatilaustyönä kirjoitetussa nimiroolissa nähdään Kari Otollinen ja tämän äitiä näyttelee Minna Tuomanen Ailamari Vehviläinen esittää Franceskaa. Näytelmässä vanha Casanova muistelee menneisyyttään, ja kohtaukset tulevat laman alitajunnasta. Näytelmää on luonnehdittu traagis-ironis-eroottiseksi absurdiksi komediaksi. "Tämä on itseään kommentoiva esitys, jonka piti alunperin olla monologi. Siinä on paljon viittauksia elokuvaan ja kirjallisuuteen ja teksti on postmoderniin tapaan leikittelyä", VVaarala toteaa. "NÄYTELMÄSSÄ CASANOVA on traaginen ja paikoin klovnimainenkin hahmo. Inhimillisyyttä murheellisen klovnin hahmossa", kertovat Waarala ja Otollinen. Näytelmän työryhmän mukaan esimerkiksi lavastukseen, josta vastaa Vesa Turpeinen ja osin taiteilija Olga, on kiinnitetty erityishuomiota. "Se on todella kaunis", toteaa Huoneteatterin puheenjohtaja Raili Kivelä. NÄYTELMÄ SOPII Kivelän mukaan niille, jotka eivät halua säilyttää maailmaansa pienenä, sievänä ja ehjänä mutta jotka ovat myös kyllästyneet väkivaltaan ja ruokottomuuteen. "Näytelmä kiinnostanee myös niitä, jotka haluavat testata kulttuuritietouttaan", sanoo Kivelä. LASSI T O I V A N E N Huoneieatterin näytelmä Cosonova ja Eroksen mekaniikka pe 12.4. jo lo 13.4.klo 19.00, su 14.4. jo su 21.4. klo 15.00, to 25.4. ja pe 26.4. klo 19.00. iyy KVAT järjestää: ne Petäjäjärvi ja Riikka Koponen sekä Hanna Suonpää. Viinejä moRunon ja viinin ilta Rentukassa ke neen makuun. Viinien nauttimiseen 24.4.2002 klo 20.00 alkaen. johdattaa Antti Vesala. Pääesiintyjänä Anni Sumari. Muita Salaattibuffet 3 euroa. Liput 1 euro esiintyjiä: Antti Eronen, Jarmo + narikka. Tervetuloa! Lindholm, Korieforte, Lyrisijät, Annews in english DRUG NEEDLES FOUND AT CAMPUS Some drug needies were found recently from the University Campus. According to Arja Lehtonen, the nurse specialised in narcotic work at Student Healih Service of Jyväskylä, the exact amouni of needies is not known. She emphasizes that ali findings of this kind should be immediatelyreported to proper officials. Lehtonen also works in Visiitii (a healih informaiion station) where drug addicts can change used needies to clean ones. Based on her work there, she says that the use of narcotics among the university students is confined mainly to parties and weekends. "I know thai there's a lot of ecstasy and wced around but not so much that people generally think. In the long run it's impossible to combine requirements of the university and long-term drug use", she estimaies. "lf anyone has a problem or feeling ihat they would like to taik about drugs, it's wonhwhile to contact me bravely." SPRING CONCERT OF MUSICA CHOIR The Musica choir will try to drive away the cold Winter in iheir spring concert. The series of songs that the choir will perform, composed by Pekka Kostiainen, feature, for example, a song called "Pakkasen luku" that brings out the typical Kalevalian feaiures used by him. The Musica choir is known for its clear and coherent singing and comprehensive interpretation of music and lyrics. The Musico choir, conduded by Pekko Kostiainen, Sundoy April 4 oi 7pm in Musica M103 (at Compus). Programme 7 / 4 euros. ARTIFICIAL EXAMS HINDER LEARNING Sometimes the exam envelopes hide a mission impossible inside. Take Minna for example, who had read seven books for her exam and knew thai she had good knowledge about the subject in question. Unfortunately for Minna, the lecturer asked her detailed information about persons, dieir placement in organisation and even exaci dates. The seven book exam tumed out to be a memory game of tiny pieces of informaiion. Leciurers have free hands to do any kind of exams they want, but habits and beliefs are difiicult to be changed. Even if the examiners want to stick to traditional book exams, they could be changed a bit by allowing students to bring notes to ihe exam. Then, the questions could be about wider topics and more difficult For example, the so called open book method is used in the Open University. Students may bring the exam books with them and the questions are more extensive and adjustable. Group discussions are another option. With effeciive ground work they prcsent an able choice to improve leam work skills and prepare students for the real situations in work life. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
• Jyväskylän Ylioppilaslehti B/2002 Q 68-vuotias JYY on ikinuori Vuosijuhlat sujuivat hilpeissä merkeissä JYYN VUOSIJUHLISSA lauantaina 23.3. Agorassa ja Ilokivessä eivät saavutetut 68 vuotta todellakaan tahtia hidastaneet. Jos ikävuodet jossain näkyivät, niin ehkä juomalaulujen epävireisyydessä. Loppuyön jatkoilla hallituskabinetissa karaoke sujuikin jo nautittujen snapsien herkistämänä sitten jouhevammin. JUHLAMIELTÄ laulujen ohessa syvensi yliopiston pitkäaikaisen hallintojohtajan Juho Hukkisen juhlapuhe, jossa hän korosti, että meillä kaikilla on vastuu huolehtia itsemme ja toistemme jaksamisesta ja viihtymisestä opiskelijayhteisössämme. Yhden päivän lehtiotsikoita läpikäymällä Hukkinen kuvaili nyky-yhteiskunnan vakavia ongelmia. Niiden kautta hän osoitti, että henkiseen hyvinvointiin tulee puuttua konkreettisin toimin, niitä ei pidä vain pohtia ja päivitellä. PERINTEISEN PUHEEN naiselle piti JYYn viime vuoden hallituksestakin tuttu Kirii Mattila. Hän opasti miehiä siinä, kuinka naista tulisi oppia kohtelemaan, jotta sellaisen itselleen saisi. Opastamisen tulkinta jäi kuitenkin kunkin kuulijan itsensä vastuulle, kun Mattila puheensa lopuksi myönsi olevansa sinkku. Perinteiseen akateemiseen tapaan miehet polvistuen lauloivat daamilleen serenadin Mattilan puheen päätteeksi. Mattila johti laulua edestä, kun ei sitä daamia (vielä ennen puhettaan) omannut. JUOMALAULUT jakautuivat pöytäkohtaisesti. Siinä missä porvarishenkinen pöytä uhosi "tänään otetaan helevetin paljon viinaa...", tyytyi esimerkiksi JYYn iäkkäämpien virkamiesten muodostama pöytä kumoamaan snapsinsa ytimekkäämmin toteamalla tamperelaisittani vain "NY". Urhoollisesti jokainen pöytä kuitenkin kantoi osuutensa kekoon musisoinnin saralla. JUHLAILLALLISTEN puheiden, juomalaulujen ja maukkaan aterian vastapainona oli tanssin täyttämä loppuilta Ilokivessä. Toinen toistaan epätahtisemmat jammaillut saivat parkettien partaveitsetkin tanssilattialle, ja alkuillan juhlava tunnelma keveni aina vain hilpeämmäksi juhlinnaksi. Todistettavasti tanssitaitoisiakin pareja lavalla kuitenkin siis nähtiin. KUN AGORASSA oltiin vielä jakautuneena pöytäkunnittain, niin Ilokivessä kaikilla oli sitten mahdollisuus tutustua vapaammin toisiinsa. Loppuyön korvia koetelleet karaoketulkinnat ja seuraavaan iltaan asti jaksaneet juhlijat ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Vaikkei kenenkään housuja todistettavasti tänä vuonna löydetty hallituskabinetista, niin yhden naisen kengät kuitenkin pääsihteerin huoneeseen olivat kulkeutuneet. Ja löytyipä pari rikkoutunutta konjakkilasiakin... MATTI MÄKINEN Jyväskylän yliopiston kulttuuritoimikunta |ulistaa haettavasi Toi m intä-avustukset vuodelle 2002 Kulttuuritoimikunnan tämän vuoden talousarvioon on varattu 10 083 euroa yliopistoyhteisön kulttuuritoiminnan tukemiseen. Avustukset jaetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen hakukierros on huhtikuussa ja toinen syksyllä 2002. Kulttuuritoimikunnan avustukset on tarkoitettu yliopiston piirissä tapahtuvan kulttuuritoiminnan tukemiseen. Avustusta voivat hakea yliopiston opiskelijat ja henkilökunta, niin ryhmät kuin yksityishenkilötkin, uudet ja vanhat hankkeet. Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää ryhmän tai yksityishenkilön yhteystiedot, hanketta ja sen taustaa koskeva kuvaus, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä selvitys haettavan avustuksen suuruudesta ja käyttötarkoituksesta. Lisäksi hakemuksesta tulee käydä ilmi, miten toiminta/hanke liittyy yliopistoomme. Hakemukset tulee lähettää 30.4.2002 mennessä osoitteeseen: Yliopiston kulttuuritoimikunta, kulttuurisihteeri Asta Ruodemäki, viestintä, PL 35,40351 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja: kulttuuritoimikunnan intemet-sivuilta www.jyu.fi/kulttuuritoimikunta tai kulttuurisihteeri Asta Ruodemäeltä, puh. 014-260 1016, astaruo@admiral.jyu.fi Mika Terävä: KOHTI KADOTETTUA U.s., XIV Vasiusielen ehdollisia piikaan ja monisanaisesti, muna lopulla lupaan yritlää. Vellu suosluu oiiis ehdotukseen. Sila ennen hän tarjoaa hinausapua, jolla saamme Taunuksen navetan viereen latautumaan. Itse ohjaan Taunusta pienellä soralicllä, jonka leveys ci tahdo humalaisille kasilleni riittää. Sanallakaan Vellu ei kysele, mitä on tapahiunut, vannottaa vain etten saa vielä moneen tuntiin lähieä autolla yleiselle tielle ajamaan. Vielä ennen lähtöään hän vannottaa äitiään pysymään sisällä ja olemaan koskemalta tulitikkuihin. Vellun lempeä käytös ci edelleenkään oikein vakuuta minua. Istumme tuppisuina Vellun Pajerossa parin minuutin ajan ja katselemme ohikiitäviä maisemia. Sitlen Vellu menee suoraan asiaan. Mä en liedä miksi sä olet lullut meille lal mitä seuraavaksi on tapahtumassa, mutta sä ei ilmaantunut meidän pihaan sattumalla, d SIMASSA KIKKAILLAAN VAPPUAATTONA MITÄ YHTEISTÄ on JYYllä, viidellätoista ainejärjestöllä ja Kikalla? Ainakin se, että kaikki ovat mukana järjestyksessään toisissa SIMA-bileissä vappuaattona. Tänä vuonna juhlapaikkoina ovat Club Tabasco ja Aalto-sali. Viime vappuna juhlittiin Ilokivessä, mutta aattoillan suosio oli niin suuri, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet sisälle. "Tabascoon päädyttiin, koska tänä vuonna haluttiin saada enemmän ihmisiä mukaan. Viime vuonna bileet myytiin lähes loppuun jo etukäteen, ja tunnelma tiivistyi ajoittain vähän liikaakin. Perusidea toimi kuitenkin hyvin ja siksi SIMA järjestetään myös tänä vuonna", kertoo bileitä suunnitteleva Toni Peltonen ainejärjestö Lööpistä. ILLAN MONIPUOLINEN musiikkitarjonta ulottuu elektrosta r'n'b:hen ja takatukkadiskosta iskelmään. SIMA ILssa esiintyvät konservatorion opiskelijoista koostuva Stomp, turkulainen elektromies FuTourist, joka soittaa keikan lisäksi yöllä dj-setin, sekä jo mainittu Kikka. Kikan bändi soittaa myös alkuillasta Finnhitsejä. Juhlissa soittaa lisäksi kolme muuta dj:tä. "Illaksi on kaavailtu myös jonglöörija tulishowta sekä muuta performanssia", Peltonen kertoo. VAPPUAATON JUHLIIN odotetaan suurinpiirtein tuhatta henkeä. Haalarimerkki toimii bileiden ennakkolippuna, merkkejä on rajoitettu määrä. Ovelta voi ostaa vielä aattona lipun, mutta merkkejä ei silloin enää jaella. SIMA II on käytännössä avoin kaikille, vaikkakin järjestäjät uskovat osallistujista valtaosan olevan yliopisto-opiskelijoita. "Tietenkin kun ainejärjestöt ja ylioppilaskunta ovat tämän takana, bileitä on lähinnä suunniteltu opiskelijoita ajatellen, mutta se ei ole tarkoitettu muut poissulkevaksi tekijäksi. Väen koostumusta määrää tietenkin Kikka se, että ennakkolippuja myydään vain yliopiston alueella", sanoo Toni Peltonen. KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ vastaa pääasiassa SIMA-ryhmä, johon kuuluu edustajia kaikista mukanaolevista ainejärjestöstä. "Ei tässä ylioppilaskuntaa lukuunottamatta ole mitään virallista organisaatiota takana. Olemme halunneet pitää homman epäbyrokraattisena. Viime vuoden tapaan laitoimme tietoa ainejärjestöjen sähköpostilistalle, ja kaikki kiinnostuneet pääsivät mukaan. Siis SIMA on hyvin vapaamuotoinen ja kaikille avoin järjestelmä. TÄMÄN VUODEN SIMA-bileiden järjestämisen pohjakassan ovat muodostaneet viime vuodelta saadut tulot. Peltonen sanoo, ettei juhlia järjestetä tänäkään vuonna voitonmaksimointimielessä, vaan tärkeintä on pitää hyvät vappubileet. Ylijäämä juhlista menee ensi vuoden SIMAn järjestämiseen. "Onhan tässä aika paljon duunia, mutta meillä on hyvä järjestelyporukka, jonka kesken vastuuta ja tehtäviä voi jakaa järkevästi. Ehdottomasti tärkeintä on hyvä tunnelma ja hauska meininki. Yritimme välttää kaikkea liian virallista. Jos bileiden järjestäminen on hauskaa, se antaa voimia", kehuu Peltonen toimivaa tiimityötä ja jatkaa: "Parasta tässä koko hommassa on se, että tämä toteutetaan yhteistyöllä. Tämä on helpompaa, kun on saatu voimat yhdistettyä. Eri ainejärjestötyyppien ei tarvitse pömpälöidä tuolla Harjulla ja keskustassa vappuna yksinään, kun ne voivat pitää hauskaa samassakin paikassa." VAPPUMEININKI TULLEE näkymään Tabascossa lähinnä yleisön vappukunnossa, mutta järjestäjät ovat myös yrittäneet kiinnittää huomiota tänä vuonna koristeluun. "Aalto-salissa, jossa artistit esiintyvät, koristukset hoidetaan ihan valoilla. Baarin puolelle tulee helvetisti ilmapalloja. Ainoa periaate meillä oli se, että serpentiiniä ei laiteta metriäkään minnekään. Ihmisten kauloilla ne on kai pakko hyväksyä." LASSI TOIVANEN JYYn jo 15 ainejärjestön yhteinen vappuaaton iltajuhla SIMA II Club Toboscossa ja Aalto-solissa ti 30.4. klo 20— Esiintyjinä mm. Stomp, Fu-Tourist jo Kikko. Liput: ennokkoon 9 e, ovelto 10 e. Ennakkomyynti ke-to 17.—18,4. ja 2 4 . —25.4. klo 11.30—13.30 Mattilanniemi A, llokivi, Kirjasto. eiih! TALLA PALSTALLA J Y V Ä S K Y L Ä N YLIOPISTON Y L I O P P I L A S K U N N A N K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N S I H T E E R I JA S O S I A A L I S I H T E E R I TUOVAT ESILLE JA P U I V A T E P Ä K O H T I A , J O I T A TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Opintotuen kiemurat PALAUTA LIIKA OPINTOTUKESI AJOISSA viimeiset hetket laskea vuoden 2001 tulot ja opintotuet! Näin toitotetun koko maaliskuun niin lehdissä kuin sähköpostilistoillakin. Vuoden 2001 opintotukien viimeinen vapaaehtoinen palautuspäivä oli 31.3.2002. Jos et palauttanut lukea ajoissa, liikaa maksettu tuki peritään takaisin 15%:n korotuksella. Jos liikaa maksetut tuet peritään myöhemmin tulovalvonnassa, et saa takaisinperittyjä tukikuukausia uudelleen käytettäviksi. Toivottavasti siis palautit ylimääräiset opintotuet, niin säästät sekä rahaa että tukikuukausia. Keskimääräinen takaisin-perittävä määrä oli 5650 mk vuodelta 2000. Näin kaikki tunnolliset opiskelijat menettelivät, mutta toivottavasti et palauttanut liian montaa tukikuukautta. Esimerkki: opiskelija x halusi varmasti välttyä takaisinperinnältä ja palautti yhden tukikuukauden liikaa. Missään KELA:n oppaassa ei kerrota, että jos palautat vapaaehtoisesti tukikuukausia liikaa, ei niitä sinulle rahana palauteta vaan "saat tukikuukaudet uudelleen käyttöösi". Tämä ei luonnollisesti henkilö x:ää suuresti lämmitä, sillä hän valmistuu ennen kuin tukikuukaudet loppuvat. Tässä kohtaa ei siis toimi sama logiikka kuin verojen kanssa, eli jos maksat liikaa veroja ne sinulle rahana palautetaan. Asian puuttumista oppaista KELA perustelee tilanpuuttella. Toinen mahdollisuus opiskelijalle menettää jo maksettuja tukia on asumislisä. Asumislisä myönnetään opiskelijalle vuokran maksamista varten ja jos vuokran toistuvasti maksaakin isipappa, saattaa seurauksena olla asumilisän takaisinperintä pidemmältäkin ajalta. Tunnettuahan on, että opiskelijat vanhemmiltaan avustuksia saavat, mutta kannattaa siis pyytää rahat käteen tai omalle tilille, josta vuokra sitten omalla nimellä maksetaan. PIIA JÄRVENPÄÄ-KANSIKAS JYYn soposihteeri
• • Jfffäikylän Ylioppilaslehti 6/2002 KUUTOSSIVUNKUVA Hei hei, talvil GI3 : edari ja hallitus TORSTAINA 4. HUHTIKUUTA pidetyssä edustajiston kokouksessa 4/2002 käsiteltiin muun muassa runsaasti nimityksiä laitosja tiedekuntaneuvostoihin sekä erillislaitosten johtokuntiin. TOMMI HIMBERG KERTOI yliopiston hallituksen kuulumisia. Ylistönrinteelle päätettiin rakentaa Nanoscience-rakennus. joka saadaan käyttöön vuonna 2004 tai viimeistään vuonna 2005. Humanistisen tiedekunnan laitosrakennetta uudistetaan. Paljon keskustelua herättänyt kielten laitosten yhdistäminen toteutetaan. Kirjallisuus siirtyy Taikun alaisuuteen, jonka nimi muuttuu Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokseksi. Musiikkitieteen laitoksen uusi nimi on musiikin laitos. Historia ja etnologia tulevat muodostamaan oman laitoksensa. "PIENTEN LAITOSTEN yhdistämispäätös tehtiin uusien mahdollisuuksien toivossa, vaikka se ei takaakaan mitään. Yhdistäminen myös parantaa laitosten näkyvyyttä. Yliopiston hallitus halusi turvata pienten laitosten toiminnan jatkumisen. Nykyisellä rahoitusmallilla rahoitus olisi vähentynyt ja johtanut lakkautuksiin", Himberg totesi. OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON puheenjohtaja Henri Latonen kertoi OLLn toiminnasta ja sen painopisteistä sekä linjauksista jatkossa. Lisätietoa edaattoreille jaeltiin Opiskelijaliikunnan strategia ja talous -liitteen välityksellä. Kielikeskuksen johtokuntaan valittiin Timo Rönkkömäki ja Mirja Airos sekä varajäseniksi Merja Berg ja Juha Koskinen. Kirjaston johtokuntaan nimettiin Signe Jauhiainen ja varajäseneksi Pasi Nykänen. OPINTOTUKILAUTAKUNNAN opiskelijajäsenet jatkavat nykyisessä koostumuksessaan. Värsinaisjäseniä ovat Tuomas Viskari (varalla Timo Rönkkömäki), Simo Pöyhönen (Juha-Matti Leminen) sekä sosiaalisihteeri Piiajärvenpää-Kansikas (Tiina Jauhiainen). Keskusvaalilautakuntaan valittiin seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Simo Pöyhönen (varajäsen Katja Mielonen), Nina Arola (Juha Viinikkala), Tomi Aberg (Taru Haapala), Päivi Sivonen (J-P Erkkola) sekä Nico Holmberg (Jaana Kinnari). YLIOPISTON HALLITUKSEN opiskelijaedustajat ovat Tiina Oksanen (varalla Marko Vapa), Timo Koponen (Jaana Kinnari), Marika Lindholm (Teemu Jaatinen) ja Else Turtiainen (koposihteeri Antti Vesala). LASSI TOIVANEN uutisia OPINTOTUKI TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA Opintotuki nykyisellään on opiskelijan perustoimeentulon turvana riittämätön. Vuonna 1992 tehtiin opintotukijärjestelmässä uudistus; opintorahaa korotettiin, opintolainoista tuli markkinaehtoisia ja opintotukiaikaa lyhennettiin. Vuonna 1995 opintorahaa leikattiin 30 markalla. Opintotukea ei siis ole korotettu kymmeneen vuoteen, mutta elinkustannukset ovat tänä aikana nousseet noin 15 %. Tutkimuksissa on osoitettu, että 30 % opiskelijoista elää tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella, ja lähes puolet opiskelijoista käy ympärivuotisesti töissä tullakseen toimeen. Opintolainaa ei syystä haluta nostaa; työllistyminen ei edes akateemisilla aloilla ole enää itsestäänselvyys ja markkinakorkoinen pankkilaina koetaan riskinä, ei mahdollisuutena. Välittömänä toimenpiteenä JYY vaatii kannanotossaan opintorahan korottamista kustannuskehitystä vastaavalle tasolle. Opintoraha tulee myös sitoa soveltuvimpaan elinkustannuksia mittaavaan indeksiin. Niin kauan kun opiskelijalle ei turvata riittäviä resursseja tehdä päätyötään, eli opiskella, on kohtuutonta ja turhaa odottaa vaadittujen tulostavoitteiden täyttymistä. Myös asumislisää tulee kehittää niin, että myös opiskelijoilla on oikeus asua ja elää ympäri vuoden. Asumislisän vuokrakattoa tulee myös tarkistaa siten, että se vastaa paikkakuntakohtaista kustannuskehitystä asuntomarkkinoilla. Tule juhlimaan kymmenvuotiasta opintotukea Kävelykadulle tiistaina 16.4. klo 13.00 lähtien! JYYn ja JAMKOn järjestämässä tapahtumassa on luvassa pientä tarjoilua, hulvatonta ohjelmaa sekä tietenkin ilmapalloja. TUTKIJOILLE UUDET EETTISET OHJEET Tutkimuseettinen neuvottelukunta julkisti 3. huhtikuuta uudistetut tutkimuseettiset ohjeet otsakkeella Hyvä tieteellinen käytäntöjä sen loukkaxtsten käsMeleminen. Neuvottelukunta on julkaissut tutkimuseettiset ohjeet jo vuosina 1994 ja 1998. Nyt uudistetut ohjeet noudattavat pääpiirteiltään aiempia, mutta painotus on aiempaa enemmän hyvän tieteellisen käytännön määrittelyssä ja sen loukkausten ennaltaehkäisyssä. Ohje luonnehtii hyvää tieteellistä käytäntöä eri tieteille yhteisestä näkökulmasta ja kehottaa mm. rehellisyyteen, huolellisuuteen, avoimuuteen ja muiden ruddjoiden työn kunnioittamiseen. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu myös suunnitelmallisuus sekä itse työn toteuttamisessa että sen järjestämisessä tutkijaryhmän jäsenten kesken, rahoituslähteiden ilmoittaminen sekä hyvän hallintokäytännön ja henkilöstöja taloushallinnon ylläpitäminen. Hyvän tieteellisen käytännön vahvistamiseksi on tärkeää, että tutkimusetiikan opetus on yliopistoissa ja muissa tieteellistä tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa kestävällä pohjalla. Ohjeiden lähtökohtana on, että hyvän tieteellisen käytännön edistäminen sekä sen loukkausten ja tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvien vilppiepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta Suomessa harjoittaville organisaatioille. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu ensisijaisesti tutkijoille itselleen, mutta myös työnohjaajille ja tuUdmusyksiköiden johdolle. Tuddmuseettinen neuvottelukunta keskittyy toiminnassaan tutkimuseettisen keskustelun virittämiseen, tiedotustoimintaan ja suositusten laatimiseen keskustelun pohjalta. KESATUKEA PÄÄTOIMISILLE OPISKELIJOILLE Opintotukilautakunta on vahvistanut kesän 2002 opintojen päätoimisuusvaatimukset. Kesäkuukausille voidaan myöntää opintotukea, jos opiskelija harjoittaa tutkintoon kuuluvia opintoja päätoimisesti. Päätoimisina opintoina pidetään vähintään 18 päivän opiskelua (kurssi, esseen kirjoittaminen, gradun valmistelu, harjoittelu jne.) tai keskimäärin vähintään 2,5 opintoviikon suoritusta tukikuukautta kohden. Mikäli opiskelija suorittaa elokuussa päätoimisia opintoja vähintään 18 päivän ajan tai vähintään 2,5 ov:n suorituksen 15.9.2002 mennessä, opintotuki voidaan myöntää elokuulle 2002. Sille kuukaudelle, jolloin opintoja ei lainkaan harjoiteta, opintotukea ci myönnetä. Opintotukilautakunta huomauttaa: 1. Kesäopintojen päätoimisuusvaatimus 2,5 ov/tukikuukausi koskee myös ensimmäisen vuoden opiskelijoita. 2. Kesäja heinäkuu kuuluvat lukuvuoteen 2001-02, mutta elokuu lukuvuoteen 2002-03. 3. Mikäli hakee kesäksi opintotukea gradun tekoa varten, hakemukseen on liitettävä gradun ohjaajan lausunto työn vaiheesta. Lausunto voi olla vapaamuotoinen. 4. Opintotukilautakunta on muuttanut arkistoinukäytäntöä. Aina, kun opiskelija hakee asumislisää, hakemukseen on liitettävä kuitti maksetusta vuokrasta. Mikäli asumislisä on aiemmin myönnetty määräajaksi, jatkohakemukseen tulee liittää kaikki asumista koskevat selvitykset, jotka hakemuslomakkeessa mainitaan. Tämä käytäntö on voimassa ympäri vuoden. KANSALAISADDRESSILLA ELÄINSUOJELURIKOKSIA VASTAAN Joukko lavallisia kansalaisia on lähtenyt I addressia, jolla toivotaan jämäkkyyttä eläinsuojelurikosten kohteluun maamme oikeuslaitoksessa. Allekirjoittajat toivovat, että eläinsuojelurikoksista nostettaisiin syyte nykyistä herkemmin ja että rangaistukset rikoksista kovenisivat. Myös eläintcnpitokieltqja pitäisi valvoa nykyistä tiukemmin. Addressin taustalla on toisaalta turhautuminen eläinsuojelurikosten käsittelyyn suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja toisaalta Lievestuoreella viime syksynä tapahtunut raaka koirankidutus. Nimenkerääjät korostavat olevansa tuikitavallisia suomalaisia ja kysymykseen kettutytöistä he toteavat, ettei addressilla vastusteta mitään laillista elinkeinoa, vaan siliä halutaan ainoastaan kiinnittää huomiota nykyisen eläinsuojelulain soveltamiseen oikeusistuimissa. Addrcssi aiotaan luovuttaa syksyllä eduskunnalle. Addressin taustavoimat toteavat, että vaikka eduskunta ei sinällään vaikuta rikosten tuomioihin, se on luonteva paikka kansalaiskeskustelun käynnistämiselle ja allekirjoittajien äänen toivotaan kuuluvan sitä kautta myös oikeuslaitoksen suuntaan. Nimilistoja on toimitettu tähän mennessä mm. eläinlääkäriasemille ja eläinkauppoihin, pienemmillä paikkakunnilla myös muihin liikeyrityksiin. Nimiä on kerätty järjestäjien luvalla koiraja kissanäyttelyissä sekä arkisemmin työpaikoilla ja kouluissa. listoilla on jo yli 10 000 nimeä. Jyväskylässä addressin voi allekirjoittaa lemmikkielämtarvikeliikkeissä, yliopistolla Mattilanniemessä (Yrtnän toimisto) sekä Agorassa. Lisätietoja addrsssista internetistä; http:/Ävwwvilkatti.net/adressija sähköpostitse adressi@vilkatti.net
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2002 | A h a a e l ä m y k s i ä AUDITORIOSSA VEERA JÄASKEbftlNEN Vaivannäkö ei mennyt hukkaan. Anitta Kolehmaisella oli hymy herkässä hyvin sujuneiden Radiofestivaalien jälkeen. tossa. Myöhemmin myös Pohjois-Suomen aikakauslehti Kaltio julkaisi esseestä toimitetun version. Lisäksi Kolehmaisen vanhemmista ollaan parhaillaan tekemässä tv-dokumentua YLE:n TV-l:n Tosi tarina -sarjaan. "Vanhustenhoidon tilanne on aivan kauhea. Vanhukset kärsivät kun väkeä vähennetään. Tein tämän äidin ja isän takia", Kolehmainen sanoo. Tänä vuonna Kolehmainen oli järjestämässä myös itse tapahtumaa ja oli kolmeen päivään tyytyväinen. "Olen tykännyt kovasti näistä keskusteluista. On ollut suuri etu olla täällä. En minä kaikkea niele mitä sanotaan, mutta otan kuitenkin oppia", Kolehmainen virnistää. OPISKELIJASARJAAN osallistui tänä vuonna vähän reilut 40 työtä. Pekka Ruohorannan mukaan sarjan taso on koko ajan nousemassa. "Paras tunne mikä tuolla penkissä istuessa tulee on, että voi luottaa dokumentin tekijän kertovan minulle nyt jotain dokumentin kielellä. Asioita ei sanota suoraan tai saarnaamalla." SUOMALAISELLA radiodokumentilla ja featurella menee Ruohorannan mielestä muutenkin hyvin. Ohjelmien taso on hyvä, ja Suomeen on tullut myös kansainvälisesti arvostettuja palkintoja. Vaikka radion ohjelmistosta suurin osa koostuukin uutisista ja musiikista, tämän valtavirran alla dokumentti pitää asemastaan kiinni. "Suurin osa alan opiskelijoista haluaa radion suurelle puolelle, eli esimerkiksi juontajiksi tai ajankohtaisohjelmiin. Aina löytyy kuitenkin myös niitä, jotka haluavat tehdä näitä hiljaisia juttuja." MARJA-TERTTU PULLIAINEN VEERA JÄÄSKELÄINEN Morjo-Terttu Pulliainen voitti festivaaleilta opiskelijoiden dokumentti/feotyre-sarjan pääpolkinnon, ia Veera Jääskeläinen sai Yleisradion erikoispalkinnon. A, meikkaavia miehiä, Ixninin aivoja ja masennusta. Kolmansilla Tornion Radiofesti vaaleilla 21.-23.3. annettiin nuorille dokumenttien ja kuunnelmien tekijöille mahdollisuus tulla kuulluiksi ja saada konkareiden palautetta toistaan. Tällä kertaa opiskelijasarjojen lisäksi festivaaleilla järjestettiin myös ammattilaisten kuunnelmaja dokumenttisarjat. "Radiodokumentin tekijöitä on koko maassa hyvin vähän, ja tekemismahdollisuuksiakin on rajoitetusti. Sama tilanne on muissakin maissa", toteaa radiodokumentaristista tv-ohjaajaksi siirtynyt Pekka Ruohoranta. 1 Iän oli opiskelijoiden dokumentti/fcature-sarjan tuomariston jäsen. TORNION Radiofestivaalien merkitys dokumenteille onkin Ruohorannan mielestä huomattava. Tärkeintä hänestä on, että alan opiskelijat ja ammattilaiset pääsevät keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan. "Jokaisesta joka on täällä kuuntelemassa, keskustelemassa ja saamassa ahaa-elämyksiä tulee sellainen tunne, että kunpa tuokin jaksaisi jatkaa dokumenttien parissa." "OLI KAUHEAA kuunnella omaa lyötä", karunkilainen Anitta Kolehmainen päivittelee. Tuomariston mielestä Piri piilottaa veitset ja vyöt -nimisen dokumentin kuunteleminen olikin sitten kaikkea muuta kuin kauhea kokemus. Kolehmainen nimittäin pokkasi työllään opiskelijoiden dokumentti/feature -sarjan Radio Provinssin erikoispalkinnon. Palkinnon saantiin vaikutti myös hänen kuunnelmatyönsä. VOITTOISA DOKUMENTTI syntyi Länsi-Lapin ammatti-instituutin kuvataideja viestintälinjalla kurssityönä. Dokumentissaan Kolehmainen vei kuulijat vanhainkotiin sairaiden vanhempiensa vuoteiden äärelle. Itse tarinan Kolehmainen on kertonut jo kertaalleen kirjoittajakoulutuksen esseetehtävässä Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopisKurssikirjat vaivattomasti Akateemisen Kirjakaupan nettisivuilta osoitteessa www.akateeminen.com Pari edullista esimerkkiä: Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes TUTKI |A KIRJOITA 6. uudistettu painos. Tammi 37,50 € Neil A. Campbell, Jane B. Reece, Lawrence Mitchell BIOLOCY (INCL. CD-ROM) 5th edition Benjamin/Cummings 67,00 € AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA AKADEMISKA BOKHANDELN
• • • • • Jwwi8fcylän Ylioppilaslehti B/2002 f r m TT varjopääkkilri HYVIEN IHMISTEN KYLÄ Milloin viimeksi sait jossain hyvää palvelua? Enkä tarkoita nyt sitä väkinäistä hymyä, jonka tiskin takana seisova myyjä sinulle heittää survoessaan ostoksiasi muovipussiin keskustellen samalla ystävänsä kanssa viikonlopun suunnitelmista. Tarkoitan sellaista palvelua, joka vetää suupielesi korviin saakka, saa sinut hykertelemään tyytyväisyydestä ja tekee sinusta hetkessä kyseisen kohteen taukoamattoman mainostykin. Sellaiset ihmiset, jotka ovat todella omistautuneet asiakaspalvelulle, saavat kaikkein sateisimman ja harmaimmankin päivän näyttämään yhtäkkiä valoisalta. Sellaisiin ihmisiin ei törmää kovin usein. Jos olisin ilkeä ihminen, kirjoittaisin tähän pitkän listan niistä kohteista, jotka ovat saaneet minun niskakarvani nousemaan pystyyn. Olen kuitenkin huomannut, että kielteinen palaute löytää aina tiensä perille, kun taas myönteinen hukkuu katuojaan. Tällä kertaa minulla on valta muuttaa tuota käytäntöä. Ja sitä valtaa minä aion myös käyttää. Ensimmäisen iloisen yllätyksen koin heti syksyllä, kun opintojen korvaavuuksia hakiessani eksyin kopioimaan todistuksiani yliopiston hallintorakennuksessa sijaitsevaan Copy Shopiin. Tuskin ehdin saada nenääni oven sisäpuolelle, kun iloinen ääni jo toivotti minut tervetulleeksi. Alkujärkytyksestä toivuttuani uskalsin avata omankin suuni ja vastata tervehdykseen. Nykyisin kiikutan kopioitavani vain ja ainoastaan kampukselle. Siitä ilosta, että joku aidosti hymyilee minulle, olen valmis fillaroimaaan halki kaupungin vaikka räntäsateessa. Toinen tapaus sattui muutamia viikkoja sitten. Kuljin kotimatkani varrella sijaitsevan Jyväskylän veripalvelun ohi j a palasin sitten takaisin. Ekakertalaista hieman arvelutti, mutta rohkeasti astuin ovesta sisään verisuonet innosta värisien. Ja sitten se olikin jo menoa. Tuskin ehdin koipiani patjalle oikaista, kun minulta jo kyseltiin, että miltä tuntuu, haluaisinko mehua, ja että olenhan nyt varmasti ihan kunnossa. Tunsin oloni hirvittävän tärkeäksi. Omalta kohdaltani haluan kiittää edellä mainittuja tahoja. Hyviä asiakaspalvelijoita on toki varmasti muuallakin. Hyvä palvelu saa kuitenkin harvoin huomiota, ja siksi nämä päiviemme piristäjät eivät paistattele parrasvaloissa. Kun seuraavan kerran koet tulleesi kohdelluksi erittäin hyvin, niin kiitä siitä. Se ei ole lainkaan niin vaikeaa kuin voisi luulla. JOHANNA SALMELA KESKUSTAN KEVÄTHANGILLE TEKSTI JA KUVA: JUHA-PEKKA HONKANEN vaihtopenkki P A L S T A L L A ESITELLÄÄN VAIHTOEHTOISIA URHEILU-JA LIIKKUMISMUOTOJA. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIALUE kätkee varsin uskottavia mäenlaskupaikkoja. Harju on perinteinen pulkkamäki, mutta sopivalla asenteella sinne kannattaa suunnata järeämmälläkin varustuksella. Meidän tapauksessamme lumilautojen kanssa. Kolmen metnn pudotukset Harjun portailta, auton alle liukuminen ja lumen alle piiloutuvat kivet täytyy ottaa vakavasti. Testireissun laskijat ja toimitus eivät vastaa mahdollisista onnettomuuksista ja mahdollisten kieltojen rikkomisista. Kierretyt paikat sopivat taitonsa tietävälle satunnaiselle laskijallekin. KIERROKSEMME TEHTIIN pääsiäisen alla, jolloin kanervikot jo pölisivät paikoitellen. Eihän pienillä kummuilla kikkailu tietenkään vastaa kunnon mäkeen lähtemistä, mutta kun aurinko paistoi ja jätimme Tuomas Mannisen kanssa vaatimukset yli kymmenen metrin korkeuserosta kotiin, laskureissu oli kevään mieleenpainuvin. HARJU I larju on ainoa oikeasti järkevä paikka lähteä kurvailemaan. Paikalla oli jopa muitakin laskijoita. Mäki-Matin puoleinen rinne on tarpeeksi pitkä tai vähemmän lyhyt ja hyvät sessarit ovat taattuja. Norssin kulmalta löytyi pieniä pudotuksia. Laskeminen menee sielläkin pääosin kiipeämiseksi, joten hiki tulee pintaan pian. Neron portaat ovat harjun parasta antia pieneen temppuiluun. Rappusten viereisen muurin päälle pääsee laskemaan portaiden yläpäästä, jolloin sivuun muodostuu vedettäviä droppeja. Portaiden yläpäässä seinämissä on noin kahden metrin mittainen aukko, jonka yli pääsee kohtuullisilla vauhdeilla. Jälkimmäinen muuri on kuitenkin lyhyt ja kapea. Myös maahan on jokunen metri matkaa. Paikkaa kannattaa käydä katsomassa sillä silmällä. Itse ehdin pysähtymään ennen tilan loppumista. AINOLANRANTA Kuokkalan sillan oikealla puolella Jyväsjärven rantaan laskee mutkitteleva pyörätie. Sen keskeltä menee lasten suosima pulkkamäki, jossa ehtii kääntymään laudallakin. Mäen ja pyörätien kohdatessa muodostuu kulmauksia, joista ehtii hyppimään pienesti. Tuomas ehti saamaan parit napakat olliet lapsiperheiden ihmetellessä rattaineen vierellä. Jos lunta olisi ollut enemmän, kulmaukseen olisi kannattanut kasata lisää heittoa sillä mäki riittää pieAinolanrannassa lautailija löytää itsensä lasten pulkkamäestä. neksi alastuloksi. Rinteen molemmin puolin menee kaiteita, joiden vetämiseen kannattaa olla enemmän kokemusta reilien parista. SEMINAARINMÄKI Yliopiston päärakennuksen viereinen mäki oh laskupäivän hauskin osuus. Vaikka lunta oli vain nimeksi, opiskelijoiden ja urbaanien jänisten keskellä oli varsin rennot mäenlaskut. Mäessä on puita tiheään, joten hyppyreitä on huono rakennella. Kivien ja kantojen yli oli kuitenkin hauska pudotella. Seminaarinmäen eri kolkkiin ei todellakaan kannata lähteä veren maku suussa laskemaan. Paikka on nimenomaan lapsellista hauskanpitoa vanen mitä keskustassa laskemisella kannattaakin lähteä hakemaan. • Laulaen tulee POLIITTINEN LAULULIIKE näyttäisi olevan nousussa. Näin tulkitsee Hesarin viikkoliitteen juttu, toimittajana Reetta Räty OLEN AINA viehättynyt kovasti siitä tarmosta, jolla vihaiset nuoret miehet (harvemmin naiset) purkavat raivoaan erilaisina musiikkiliikkeinä. Jääkärimarssin "viha voittamaton" tai Pelle Miljoonan "raivoon, niin kauan mä raivoon" herättävät minussa samanlaisen tuntemuksen: joku pitää, tai on ainakin pitänyt, tiettyjä asioita merkityksellisinä. TYÖVÄENLIIKKEEN MARSSIEN pontevat tahdit tempaisevat mukaansa bileiden hämärinä hetkinä kovimman kokoomuslaisenkin. Tästä komiikasta voimme lähteä hakemaan musiikin poliittista merkitystä. Se ei suinkaan löydy "vahvasta poliittisesta mesitsistä". VIRON LAULULIIKKEEN juuria löytyy täältä Jyväskylästä. Sen merkitystä kommunisteja vastaan syntyneessä vallankumouksessa ei voi kiistää. Tiukasti säädellyssä epäpoliittisessa maailmassa pelkkä ihmisten kokoontuminen yhteen sai vahvan poliittisen merkityksen, joka kumosi koko regiimin. SAMAA YHTEISYYTTÄ luovat "militarismia", "kapitalismia", "Piia-Noora Kauppia" tai "Suvi-Anne Siimestä" arvostelevat kappaleet, mutta poliittinen lilanne ns. vapaassa maailmassa on hiukan toinen. Koko kuvio menee seuraavasti: Minulla ja kavereillani on mukavaa keskenämme. Meistä tuntuu, että meitä ei ymmärretä, eikä meitä ymmärretäkään. Asiat tapahtuvat maailmassa aivan loisella lavalla kuin minä haluaisin. Miksi ihmiset eivät toimi niin kuin kaverini ja minä? Sepäs minua vituttaa. Teen biisin. SOSIOLOGIT LATISTAVAT "vieraantuneisuuden" termillä sitä poliittista konfliktia, joka syntyy kun massakulutukseen ja -tuotantoon perustuvat toimintatavat törmäävät ihmisten luontaiseen sosiaalisuuteen liittyviin tarpeisiin. Suurkaupunki toimii sosiaalisesti muutaman kymmenen henkilön tuttavapiireinä, mutta sen tuotanto ja kulutus taas pyörivät monimutJxaisten tuhansia ihmisiä käsittävien byrokratioiden kautta. TÄMÄ SAMA asetelma tuottaa jatkuvasti "läheisyyttäs kaipaan" -musiikkia. Se luo markkinat sosiaaliselle läheisyydelle, jota hyödyntävät niin vihaiset nuoret miehet kuin kaupallista voittoa tavoittelevat nokkelat nuoret miehedcin. Musiikin keinoin tähän tarpeeseen ei voi kuitenkaan vastata, mikä tuottaa aina uudelleen "aitoja" liikkeitä (punk/rap kuuluu maan alle) ja "aitoja" pop/elokuva/tv-sarjahahmoja (Arja Koriseva, Aake Kalliala). Mikään ei myy niin hyvin kuin "kaveripiirin Vauhkonen tuntu", mutta pitkällä tähtäimellä se "vieraantuu" ulkoiseksi tuotteeksi. ITSE EN VIITSI kuunnella juuri mitään musiikkia. Minusta rajumpaa kuin armoton meno on hiljaisuuden politiikka: se, että yrittää ihan itse miettiä kaikessa tässä hälyssä, että mitä pitäisi tehdä ja miten. Se on vaikeaa. JOUNI VAUHKONEN
• ¥ TT Jyväskylin Ylioppilaslehti 6/2002 f Sallittua tirkistelyä TEKSTI: KAISA PASTILA, KUVA: KAISA PASTILA JA JUKKA T U O H I N O Ever present in everylhing I have done since februaiy inour year two thuusandand-zero-plus-another-zero. Vpdated ojten sometimes and less at other limes. Sometimes reflects deep and sometimes just portrays a Iisi oj boring everyday events. h is whai il is and even though earlia thoughts and scribblings (and wbat not) might be more or less anbairassmg now I ivill leave it intact I should probably v/amyou that it contains ojfensive language and such and thai it portrays me in ali my supposedglory. Cyniäsms and stupidity in larger doses vvithin. Beivare, beware... ALUKSI NETTIPÄIVÄKIRJALLA oli norjalaiselle Espen Lindsethille, 23, selkeä merkitys: "Olin itsetuhoinen", hän muistelee. Lindseth tunsi jääneensä yksin pienelle paikkakunnalle Oslon lähistöllä, kun kaikki olivat muuttaneet pois, ja se masensi. Sivut täyttyivät teiniangstikirjoituksista, niin kuin nuori mies niitä nyt kuvailee. Jopa niin, että sivujen isäntä huolestui ja järjesti psykologin ottamaan yhteyttä Lindsethiin. "En periaatteessa usko psykologeihin, mutta tärkeintä kai oli, että tajusin, että joku välittää", Lindseth sanoo. .MAAN AIKAAN sivulle alkoi Ilmestyä viestejä ihmisiltä, jotka olivat lukeneet päiväkirjaa. "Se oli valtava shokki. Siinä hetkessä kai vasta tajusin, että joku todellakin luki päiväkirjaa. Yhtäkkiä täysin tuntemattomat ihmiset kommentoivat minun henkilökohtaista elämääni, ja se kieltämättä tuntui oudolta." Saipa päähenkilö toisenlaisiakin huomionosoituksia: kerran hänen valitettuaan päiväkirjassaan makeannälkäänsä Espen Lindseth kirjoittaa elämäänsä nettiin kaikkien vapaasti tirkistettäväksi. posti toi kotiin suklaalähetyksen. Nykyään mies on jo sinut julkisuutensa kanssa. Sen sijaan, että hän pitäisi monologia, yhä usemmin hän osoittaa tekstinsä näkymättömälle yleisölleen, "meille", silti sensuroimatta mitään pois. Sillä jokaisella meistä on lupa tirkistellä hänen yksityiselämäänsä. ONKO KYSE samasta asiasta kuin tosi-tv-tyyppisissä ohjelmissa? "Varmaankin, vaikka tosi-tv-ohjelmat ovat epäaitoja", Lindseth huomauttaa sarkastisesti. Ja tämä taas on totta. Niin totta, että lukija tuntee tunnontuskia. Aivan kuin olisi hiipinyt ystävänsä huoneeseen, etsinyt käsiinsä hänen päiväkirjansa ja sydän pamppaillen selaisi esiin viimeistä merkintää. "Monet ovat tulleet sanomaan, että heistä tuntuu, että he häiritsevät minun yksityisyyttäni lukiessaan päiväkirjaa. Monesti menen kyllä niin yksityiskohtiin, että se saattaa tuntua siltä." Multa mies edessäni sanoo, että se on "täysin ok". Hän pitää tauon, ja samanaikaisesti voi huomata, että hän käy ankaraa sisäistä taistelua. "Okei, myönnetään. Silloin joskus se tuntuu kiusalliselta, jos näen, kun joku juuri sillä hetkellä lukee päiväkirjaa." Hän selvästikin on rehellinen. Hän on kieltänyt itseään poistamasta tai editoimasta vanhoja merkintöjä. Hän haluaa olla aito. Kaikki on näkyvillä, netissä. REHELLINEN KENEN silmissä? "Itseni, luulisin. Jos sivut säilyvät, itselleen on vaikeampi uskotella, että tilanne olisi ollut toisenlainen kaksi vuolta siten. Jokainen käy läpi erilaisia vaiheita, mutta kun kaikki on dokumentoitu, oman elämän jäljillä on helpompi pysyä." Avoimuus on keskeistä Lindsethin filosofiassa. "Nykyään minun on helpompi olla avoin omien ajatusteni kanssa. Pystyn myös olemaan rehellisempi "in the real life', niin kuin sanotaan", mies toteaa jo tavaramerkiksi muodostuneen itseironian valaistessa hänen kasvojaan. TIRKISTELYYN ON tapana jäädä koukkuun. Sen on Lindsethin lukijakuntakin huomannut. "Kesällä 2001 olin lomamatkalla enkä kirjoittanut päiväkirjaa muutamaan viikkoon. Ihmiset huolestuivat toden teolla." Lomaltapalaajaa oli odottamassa ryöppy viestejä tyyliin: Onko kaikki hyvin? Oletko sairaalassa? "Se oli aika pelottavaa", Lindseth myöntää ja taas hymy karehtii hänen kasvoillaan. Hän selvästikin on otettu. ALUN KAOTIIKASTA Lindsethin kirjoitustyyli on muuttunut sofistikoituneemmaksi. "Minua on verrattu Erlend Loehen. Itse asiassa monet ovat sanoneet siitä." Toden totta, Lindseth on kuin Supernaiivin lihaksi tullut päähenkilö selostaessaan päivittäisiä Pepsinhakureissujaan paikallisessa K-marketissa tai käydessään läpi ihastuksiaan. Onpa joku fani yrittänyt jo julkaistakin päiväkirjat. "En todellakaan tiedä, miksi ihmiset vaivautuvat lukemaan niitä", Lindseth Tarinan jatko on niin ikään kuin Supemaiivisia. Päiväkirjan avulla kasaamansa verkoston turvin Lindseth päättää lähteä matkalle. On toukokuu 2000, Hän matkustaa Ruotsiin ja asettuu asumaan Norrköpingiin kahdeksi vuodeksi. Tammikuussa 2002 hän matkustaa Suomeen. Tämä haastattelu on yksi "niistä absurdeista tilanteista, joihin päähenkilö ajautuu vain matkustettuaan laivalla Tukholmasta Helsinkiin." Murch tv/elflh: tuesday [12:30AM}: the making ofacelebhty l was intervieived today. At some point when 1 had almostjust been waking upbya cheerful Zayah, Kaisa came in and asked me i/she could intervieiv me. / wts very conjused aboul the whole thing. why on earth would anyone want to intervieiv me?.' I can't even play the piano! 1 . Hrmm, vnell... anyway... It tums out that she vianted to intervieiv me about my online diaty, and l agreed to let myself be inlervievved. She set a time and everything (very projessionall), and we were to do the intervieiv at 9PM.... Jyväskylässä "tähti" majoittuu niin ikään erään päiväkirjafaninsa luokse. Kaupungin elämää hän ehtii tarkkailla yhteensä 32 päivän ajan, kunnes... March I5th: VII be leaving/yvdsfcyid to~ day...Jeels strangc... l'd very much like to have had time to listen to S's bands demo and to see them play live at Vaniopaine, but I suppose I can't manage to be everyivhere and see everylhing. • Kursivoidut otteet Espen Lindsethin pöivokirjosto osoitteessa: http:// www.deothangel.net/inzonity puhekuplat hämeenaho "Kun on Mäntässä syntynyt ja Vammalassa kasvanut niin ei voi olla muuta kuin sckoboltsi." PEKKA MYLLYKOSKI (FREUD, MARX, ENGELS & JUNG) JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1 4 / 1 9 8 6 ( 1 1 . 1 1 . 1 9 8 6 ) ggggggjSjjjsE
• KQ Jyväskylää Ylioppilaslehti G/2002 Jyväskylän VliappilasteM S/2002 Q ] VISIITTI VAIHTAA LIKAISET NEULAT PUHTAISIIN JYVÄSKYLÄN terveysneuvontapiste Visiitti täyttää ensi kuussa kaksi vuotta. Siellä huumeidenkäyttäjät voivat vaihtaa likaiset neulat ja ruiskut uusiin, saada rokotuksia, kondomeja ja laboratoriolähetteitä sekä tietoa taudeista. YTHSm terveydenhoitaja ja Visiitin työntekijä Arja Lehtosen mukaan tärkeä osa Visiitissä tehtävästä työstä on myös keskustelulla. "Juttelemme kahviotilassa siitä, mitä näille ihmisille kuuluu. Keskustelun kautta tuomme arkitodellisuutta heidän elämäänsä. Kerromme, mitä muualla yhteiskunnassa tapahtuu, mitä 'tavalliset' ihmiset tekevät. Tätä kautta huumeidenkäyttäjä saattaa esimerkiksi muistaa, miltä tuntui viettää joulua mummolassa ja häneltä voi kysyä, kumman kaltaista elämää hän todella haluaa elää." VISIITIN päällimmäisenä toimintaideana on saada ehkäistyä tautien leviäminen. Välineiden vaihiaja saa yhdet puhtaat yksiä likaisia vastaan, maksimin ollessa 40. Tyhjin käsin tullut saa yhdet puhtaat välineet mukaansa. Työntekijät eivät ole yhteydessä virkavaltaan, ja paikassa asioidaan nimimerkillä. PAIKAN YHTEYSTIETOJA ei haluta mainostaa "tuijottelun" välttämiseksi. Apteekkien, terveydenhoitoasemien sekä viidakkorummun kautta paikan sijainnin selvittäminen ei sitä tarvitsevalle ole Lehtosen mielestä ollut ongelma. Vastaavia paikkoja löytyy ainakin Helsingistä, Turusta, Oulusta, Tampereelta ja joistain pienemmistä kaupungeistakin. TAVALLISIMPIA VISIITIN asioijia ovat Lehtosen arvion mukaan noin 25-30-vuotiaat aikuiset, mutta joitain alle 20-vuotiaitakin varmasti löytyy "Aika monen kohdalla on niin, ettei huumeidenkäyttöä voi päältäpäin nähdä. Käyttäjä voi olla periaatteessa kuka tahansa, riippumatta yhteiskuntaluokasta." Lehtonen haluaa muistuttaa, ettei suinkaan kaikilla aineisiin koukkuun jääneillä ole tauteja ja että huumeiden käytön taustalta löytyvät yleensä muut elämänongelmat. Hänen puheestaan kuultaa aito huoli ja lämpö Visiitin asiakkaita kohtaan. "Ajattelen sitä, miten minä haluaisin itseäni kohdeltavan vastaavassa tilanteessa. Kun vielä miettii, että huumeidenkäyttäjä on aina esimerkiksi jonkun lapsi tai sisar, niin ei tarvitse enää ajatella, kuinka näihin ihmisiin itse suhtautuu." MIIRA RAUHAMÄKI Kampukselta löytyi huumeneuloja YLIOPISTON kampusalueelta on hiljattain löydetty kasa huumeneuloja ja -ruiskuja. YTHS:n huumetyöhön erikoistuneen sairaanhoitajan Arja Lehtosen mukaan tapaus tuli ilmi työsuojelutoimikunnan yhteydenoton kautta. Kuinka suuri löytö kyseessä oli, ei Lehtosen mukaan ole selvillä. Hän toitottaa, että huumeneuloihin törmätessä tulisi asiasta aina raportoida eteenpäin, jotta löydökset poistettaisiin huolella. Lehtonen ei usko, että neulat olisivat joutuneet kampukselle yliopisto-opiskelijoiden käsistä opiskelijat ovat hänen mielestään sen verran fiksuja. Lehtonen työskentelee YTHS:n ohella myös terveysneuvontapiste Visiitissä, jossa huumeidenkäyttäjät voivat vaihtaa likaiset välineet puhtaisiin. Tämän näppituntuman mukaan yliopisto-opiskelijoiden huumeidenkäyttö rajoittuu hänen mielestään pääasiassa juhlintaan ja viikonloppuihin. 'Tiedän, että ekstaasia ja ruohoa liikkuu paljon, mutta ei niin paljon kuin kuvitellaan. Enemmänkin kysymys on pienistä piireistä. Oletan, että huumeriippuvaisia on todella vähän yliopistoopiskelijoiden keskuudessa. Pidemmän päälle on mahdotonta yhdistää yliopiston vaatimukset ja pidempiaikainen huumeiden käyttö", hän arvelee. Lehtosen työssä YTHS:llä ei opiskelijoiden huumeidenkäyttö näy. Opiskelijat eivät näistä asioista terveydenhoitajille puhu. "Jos jollain on ongelma tai tunne, että haluaisi puhua huumeista, niin minuun kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä." MIIRA RAUHAMÄKI HUUMERIKOLLISUUS KASVANUT JYVÄSKYLÄSSÄ VUONNA 2000 tehdyn valtakunnallisen opiskelijaterveystutkimuksen mukaan lähes neljäsosa miehistä ja 17% naisista oli kokeillut jotain huumetta. Huumeeksi tutkimuksessa luokiteltiin myös huumaantumistarkoituksessa käytetyt lääkkeet sekä lääkkeiden ja alkoholin yhdistelmä. Tavallisinta oli kannabiksen käyttöjä kokeilu. Pohjoismaisessa vertailussa erittäin vaarallisten huumausaineiden käytön suhteellinen kasvu on ollut nopeinta Suomessa. Nuorten siirtyminen suoraan koviin huumeisiin on synnyttänyt uudenlaisia riskejä. HIV ja tartuntataudit lisääntyvät ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa. Yhä nuoremmat hakeutuvat hoitoon huumeiden vuoksi. Yhtenä syynä huumeiden käytön lisääntymiseen nähdään elämyshakuisuus, joka johtuu lisääntyneestä vapaudesta valita omat elämäntapansa. Sama vapaus näkyy myös lisääntyneenä epävarmuutena ja ahdistuksena. Asenteet miedoiksi luokiteltuja huumeita kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi. Huumeiden saatavuus on myös helpottunut. Poliisin mukaan kannabiksen käyttöä ei enää mielletä rikokseksi tai terveydelle haitalliseksi. JYVÄSKYLÄSSÄ HUUMEIDEN käyttäminen ja myyminen on muodostunut yhä avoimemmaksi. Arvio säännöllisistä käyttäjistä liikkuu 500-1000 käyttäjän välillä, kokeilijoista ja satunnaiskäyttäjistä ei voi esittää arvioita kaupungin tasolla. Amfetamiinin käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Myös opiaatit sekä buprenorfiini ovat saaneet vahvan jalansijan Jyväskylässä. Huumausainerikokset ovat lisääntyneet Jyväskylässä rajusti viime vuosina. Vuodesta -97 vuoteen -99 poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset miltei kaksinkertaistuivat. Viime vuonna yhdestä Jyväskylän keskustan apteekista myytiin vuonna 406 huumeruiskupakkausta joka kuukausi. Jyväskylän seudulla kiireellisimpiä huumetyön kehityskohteita ovat työn suunnitelmallisuuden lisääminen, yhteistyöverkostojen luominen, resurssien lisääminen peruspalveluiden huumetyöhön sekä huumetyön osaamisen lisääminen. TILASTOLLISESTI yliopisto-opiskelijat käyttävät vähemmän huumeita kuin esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Yliopistossa opiskelijat ovat sen ikäisiä, että kokeilut ovat yleensä jo ohi ja koukussa olevat eivät yleensä selviydy täysipäiväisestä opiskelusta. Kolmannen sektorin huumetoimijoilla on se näkemys, että yliopistoopiskelijat suhtautuvat turhan liberaalisti huumeisiin, erityisesti kannabikseen. Ylioppilaskuntien ajatellaan usein kannattavan jopa kannabiksen laillistamista. Tähän luuloon JYYn hallitus haluaa vastata huumeidenvastaisella toiminnalla. JOHANNA SALMELA Ylioppilaskunnan huumeseminaari JYVÄSKYLÄN ylioppilaskunta järjestää torstaina 25.4. huumeseminaarin. Seminaarissa keskitytään Jyväskylän huumetilanteeseen, kasvavaan huumerikollisuuteen sekä opiskelijoiden huumeidenkäyttöön. Tilaisuuteen on tarkoitus saada alustaja kaupungilla kertomaan Jyväskylän huumehoidon tilasta. Lisäksi seminaariin pyritään saamaan poliisin edustaja sekä kolmannen sektorin toimija, kertoo Jyväskylän ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Piiajärvenpää-Kansikas. Seminaarin tarkoitus on toimia eräänlaisen yleisenä keskustelutilaisuutena. Jyväskylän ylioppilaskunnan hallitus haluaa huumeseminaarin kautta tuoda julki omaa huumevastaista kantaansa. Ylioppilaskunta järjestää lisäksi syksyllä varainkeruutilaisuuden, jonka tuotto ohjataan huumeidenvastaiseen työhön.» Jyväskylän ylioppilaskunnan huumeseminaari järjestetään Lyhdyssä 25.4. klo 13-16. Tilaisuuteen on vapoo pääsy. Kuvassa isoimmasta pienimpään verenottoneula, rokotusneula ja allergian siedätyshoitoon käytettävä neula. Tätä viimeiseksi mainittua eli pienintä mallia käytetään myös huumeneulana. AMFETAMIINI Amfetamiinit leviävät keskushermostoon ja kiihdyttävät elimistön toimintoja. Väsymys ja näläntunne katoavat. Verenpaine on koholla, yleensä myös pulssi kiihtyy. Silmäterät ovat selvästi laajentuneet, vaikutelma on hikinen, kiihtynyt, sanavalmis ja itsetietoinen. Suun limakalvot kuivuvat ja virtsaaminen on vaikeaa. Amfetamiiniyliannoksen voi saada erityisesti suonensisäisesti annosteltaessa, jolloin seuraa rytmihäiriöitä, aistiharhoja, sekavuutta, kouristuksia, lämpöhalvaus, verenpainekriisiäaivoverenvuotoriskcineen sekä kuolema muun muassa sydänpysähdyksen ja lämpöhalvauksen takia. Jatkuva käyttö aiheuttaa keskushermoston vaurioita, jotka ilmenevät pakkoliikkeinä, kulmikkaana, äänmmillään tanssitautimaisena kävelynä ja aggressiivisuutena. Käyttäjillä esiintyy myös jakomielisiä piirteitä, masentuneisuutta, epätoivoa, laihtumista ja unettomuutta. Amfetamiinin suonensisäiseen käyttöön liittyy likaisten ruiskujen vuoksi infektioita ja tulehduksia sekä verenmyrkytyksiä. Maksatulehduksista C-hepatiitli on yleinen, B-hepatiittiakin esiintyy Lisäksi on HrV-tartuntariski. EKSTAASI Ekstaasin vaikutusta on kuvattu yhdistelmäksi hallusinogeenista (eli aistiharha-) vaikutusta sekä amfetamiinille ominaista tarmon ja hyvän olon tunnetta. Ekstaasi on vaarallinen huumausaine, jonka käyttöön saattaa liittyä epämiellyttäviä ja vakavia sivuvaikutuksia kuten tuskatiloja, vainoharhaisuutta ja sekavuutta. Viime vuosina Euroopassa on raportoitu myös useista ekstaasin käyttöön liittyneistä kuolemantapauksista. Ekstaasin pitkäaikaiskäytön on todettu aiheuttavan tuhoa hermoissa. Vauriot ilmenevät mielialahäiriöiden ja häiriöherkkyyden lisääntymisenä sekä Parkinsonin taudin kaltaisina motorisina häiriöinä. Pitkäaikaisen käytön on todettu aiheuttaneen muistin heikkenemistä ja tylsistymistä. Koska ekstaasin käytöstä usein seuraa masennus, ovat jotkut käyttäjät tottuneet yhdistämään ekstaasin ja mielialalääkkeiden käytön. Eräiden tällaisten lääkkeiden ja ekstaasin yhdistelmä on kuitenkin osoittautunut tappavaksi. KANNABIS Kannabis vaikuttaa lamauttavasti keskushermostoon. Usein käyttäjä kokee mielihyvää, mutta jotkut ahdistuvat ja kokevat vaikutuksen epämiellyttäväksi. Iltkäaikainen kannabiksen käyttö heikentää oppimiskykyä ja keskittymiskykyä sekä aiheuttaa muutoksia ajattelukyvyssä. Mielleyhtymät muuttuvat epäjohdonmukaisiksi, tilannearviokyky heikkenee ja käyttäjillä esiintyy häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa. Tunteiden ja mielihyvän kokeminen vähenee. Pitkään kroonisesti kannabista käyttäneillä on havaittu muutoksia aivojen toiminnassa. Krooninen kannabiksen poltto aiheuttaa samankaltaisia somaattisia vaikutuksia hengitysteissä kuin tupakointi. Keuhkosyövän riskin lisäksi kurkunpään, nielun ja suun alueiden syöpien riskit lisääntyvät. Pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä naisille saattaa seurauksena olla kuukautiskierron häiriöitä ja libidon heikkenemistä. On viitteitä, että kannabiksen raskaudenaikainen käyttö vahingoittaa sikiötä. • Tiedot osoitteesta www.kokototuus.com Sisältö on Kansanteiveysloitoksen huumetutkimusyksikön jo Myrkytyskeskuksen taricastoma. +
• KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2002 L O U N A S O 3 1 1 • 1 6 I 1 *' [ Myös veeaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,40 e JATKO-OPISKELIJA 3,60 e J S B ! MA 8.4. TO 11 4. Tl 16.4. TO 18.4. MA 22.4. TO 25.4. Yntipihvit, parsakastike Kasvishcmckeitto, pannan Porkkanasosekeitto Kasvisjuustokeitto Kuorrutettu kasvismureke Kasvissosekeitto Kinkkupizza Hernekeitto, pannan Kirjolohimurckepihvi Gratinoidut tonnikalakääröl Täytetyt jauhelihaohukaiset Paistettu kala, purjokastikc Texmex-kanapata Broiler-juustokebakot Lohipyörykät Chili con came Lihapyörykät Kalkkunakastike Broilerkiusaus Tl 9.4. KE 17.4. PE 19.4. Tl 23.4. PE 26.4. Ratatouille PE 12.4. Kesäkurpitsaherkku Kasviswokki Kesäkurpitsa vuoka Perunakuorukat, keitetyt kasKeitetyt nakit, perunasose Kasvispyttipannu Broilerpata Kalagratiini Silakkapihvit, kermavulikastike vikset Punajuuri-jauhelihakastike Jauhemaksapihvit Porsaanleike, sinappikastike Kinkkukastike, spaghetti Curry-porsaspata Nakkipannu Kalakeitto Tonnikalakastike, spaghetti Maksaa kermakastikkeessa KE 10.4. MA 15.4. ilöl O i O KE 24.4. Kasvisjuustokastike, spaghetti Purjopc runavuoka Kasviskiusaus ilöl r \^w\ Savukalakastike, spaghetti * Perämiehen silakkaherkku Juustoinen kirjolohikastike ilöl L I Jauhelihapihvi, tomaattikastike Kaslerpaisti Lindströminpihvi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Taidetta, kriisejä ja tuskaa Gorin: Astor Piazzoila. A Memoir (Amadeus Press, 2001) 'Tää on hieno", toteaa eräs raatimme jäsen. 27,00 E Luoto: Heidegger ja taiteen arvoitus (Tutkijaliitto, 2002) No nyt tuli tällainen, ja raadilla on vielä Oleminen ja aikakin kesken... 24,00 E Pekonen: Marian maa. Lasse Heikkilän elämä 1925-1961 (SKS, 2002) "Olet alkuvesi, olen alkukallio..." 28,00 E Raunio: Liittovaltiot. Federalismin teoria ja arki (Gaudeamus, 2002) Lue tämä ja tuumi, oletko puolesta vai vastaan. 26,00 E Kivikuru (toim.): Laman julkisivut. Media, kansa ja eliitit 1990-luvun talouskriisissä (Paimenia-kustannus, 2002) Ja keskustelu jatkuu... 30,00 E Opiskelijan K a j r r n u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa t t t f t f l C _ 3 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Lähesty meitä risuilla ja ruusuilla toiminnastamme internetin kautta (www.sonaatti.fi, Palaute). Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? 'Toteutamme elämyksiä niin pieniin kuin suuriinkin juhlati(aisuuksiinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai (Tilaus) \ Toivotamme Sinut tervetulleeksi palvelujemme pariin. TERVETULOA TERVETULOA www.sonaatti.fi KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLASSA O N HAETTAVANA VAPAA-AIKASIHTEERIN TOIMI ajalle 21.8.2002 31.5.2003 Työhön kuuluu järjestää yo-kylässä asuville monipuolisia vapaa-ajan aktiviteetteja ja hoitaa kansainvälisen vaihto-opiskelijavaihdon opiskelijoille ns. Survival kit -pakettien luovutukset ja vastaanotot sekä ko. materiaalin huolto. Hakijalta edellytetään JYYn jäsenyyttä, ylioppilaskylän asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä järjestö-, tiedotus-ja harrastustoimintaan. Työn hoito vaatii sujuvaa englannin kielen taitoa. Työaika on 30 tuntia viikossa. Palkkaa tehtävästä maksetaan 1036,14 euroa/kk. Asukasneuvosio voi täyttää toimen myös muuksi kuin edellä ilmoitetuksi ajaksi. Valitun edellytetään perehtyvän kevään 2002 aikana 3 päivän ajan nykyisen va-sihteerin opastuksella tulevaan tehtäväänAsukasneuvostolle osoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä yo kylän toimistoon VIIMEISTÄÄN TORSTAINA 18.4.2002 KELLO 15.00. Tointa koskeviin tiedusteluihin vastaa va-sihteen Leena Kuukasjärvi, puh. 60 7213 (arkisin klo 17-19) tai isännöitsijä Osmo Kääriäinen, puh. 60 7207 tai 050 526 5434. Hakemuskuoreen merkintä "Va-sihteeri". Toimeksi saaneena Osmo Kääriäinen, Kortcpohjan yo-kylän isännöitsijä
• JOTJSMM jjaJMMg S/2802 IB Jumalanpalveluksen salaiset riitit Rauh etsimässä TEKSTI JA KUVA: PETRI LEPPÄNEN MONEN VUODEN tauon kuin ikuisuuden jälkeen olen taasen päätynyt kirkon penkille jokasunnuntaiseen jumalanpalvelukseen. En ole elämäni, sen lyhyen, aikana kertaakaan ollut jumalanpalveluksessa vapaaehtoisesti. Lukuun ei lasketa kuitenkaan ah niin rauhoittavia jouluaaton kynnyksellä laulettuja joululauluja Herran kodissa eikä kouluvuosina sekä armeijassa koettuja riittejä. KIRKOSTA ERONNEENA olen mielenkiinnosta päätynyt katsastelemaan, minkälaista väkeä kirkon puisille istuimille on kertynyt. Ennakko-odotuksia vastaten saliin on lisäkseni päätynyt ihmisiä sieltä vanhemmasta päästä. Näköpiiriini eksyy myös muutama lapsiperhe ja tietenkin jokasunnuntainen puheenpitäjä eli pappi. JOTTA EN häpäisisi itseäni ja kanssaolijoiia, olen jättänyt kiireisen kapulani, tuon matkapuhelimeni asuinpaikkaani. Olen myös pukeutunut asiallisesti, siististi ja kirkkoon sopivalla tavalla. Lakin otan päästäni pois. Muilla hengen rauhaa etsivillä ihmisillä on myös hillityt, tilanteeseen mukautuvat asusteet. Pappi on pukeutunut siihen kaikkien muistamaan tummaan kaapuun, tietenkin. HUOMAAN, ETTÄ on hyvin tärkeää pidättäytyä puhumisesta: erään lapsiperheen nuorimmainen ei vielä nuoresta iästään johtuen osaa hiljaa olla. Hänen äitinsä joutuu koko ajan hyssyttelemään poikaansa ja tämäkös korvaani ottaa. Muilta palveluksessa olevilta tulee paheksuneita, mutta onneksi ei niin murhaavia katseita. Eihän tänne olla tultu hakemaan kiukkua. Perhe kuitenkin ymmärtää yskän ja hiljentyy. Vakavana pitää myös olla, joten jätän huumorini kauas taakseni. PAPPI PUHUU kaikenlaista kaunista elämästä. Kyllähän te tiedätte mitä pappi saamaa, hyvät lukijat. En kuuntele häntä vaikka kuuntelen. Näin sunnuntaiaamuna, minulle ehkä kuitenkin liian aikaisin, en ole vielä oikealla taajuudella kuunnellakseni kenenkään puhetta, puhumattakaan tärkeän henkilön tärkeistä puheista. Annan papin sanojen, lauseiden ja virkkeiden tuntua korvissani pienenä surinana. Tarkoituksella annan puhujan monotonisen äänen viedä itseni lähelle transsia. Tunnen silmieni painuvan painovoiman ja väsymyksen sekä puheen painosta kiinni. Mielikuvitukseni päästän valloilleen, annan itseni ajautua tietoisuuden toiselle puolelle. Kirjoittaja etsi sisäistä rauhaa Taulumäen kirkosta. SÄPSÄHDÄN YHTÄKKIÄ kahinaan, joka kuuluu ympäriltäni. Mitä tapahtuu, kysyn melkeinpä ääneen. Muista kirkon vieraista huomaan, että on tullut aika rukoukselle. Muiden tavoin nousen ylös. Miten kaikki muut tietävät milloin on aika nousta seisomaan, mietin hiljaa mielessäni, Onko muilla jokin salaperäinen sidos toistensa mieliin, koska taitavat niin yhtenäisesti ja yhtäaikaa nousta kunnioittamaan Jumalaa, pohdin. Tulen tulokseen, että nousemattomuuteni ja tietämättömyyteni tällaisista käyt täytymiskoodeista johtuu pelkästään kokemuksen puutteesta. Miten henkilö, joka ei noin viiteen tai kuuteen vuoteen ole käynyt jumalanpalveluksessa, voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Näitä asioita mielessä käännellen menetän rukouksen sisällön ja ehkä sen antaman voiman. PÄÄTÄN SKARPATA hieman ja aloitan kanssaolijoiden matkimisen ja seuraan tarkkana papin puuhia. Jos en tarkkaile, en myöskään opi. Seuraavalla seisomiskerralla olen valmiimpi. Istuudun alas muiden tavoin. Ja, nyt helvetti soikoon, keskityn ja keskitynpä niin hyvin kuin taidan. Mutta en pystykään keskittymään, koska ajatukseni juoksevat vuolaasti. Minun kohdallani se on kyllä hyvä, että ajatukseni saavat edes joskus lentoa ja tuulen puuskahduksia siipiinsä. Seuraavaa hetkeä olen odottanut melkeinpä jumalanpalveluksen alusta asti: ehtoollista eli sakramenttia. Ehtoollinen on toinen evankelis-luterilaisen kirkon sakramenteista eli armonvälineistä kasteen ohella. Ehtoollinen on myös syntisten ateria, jolla tarjotaan syntien anteeksisaamista. KAIKESTA HUOLIMATTA en tunne itseäni syntiseksi, mutta kipitän muiden tavoin alttarille. Öylätti tulee jaeltavaksi ja otan sen muitta mutkitta. Pikarillinen viiniä antaa nielemälleni leivälle vauhtia. Mausta en mene takuuseen, mutta hyvä olo ainakin täyttää itseni. Pappi kertoo myös ehtoollisen aikana kauniita sanoja, mutta havainnoin liikaa omaa tekemistäni, joten en kuule häntä. EHTOOLLISEN JÄLKEEN kävelen ulkoilmaan rauhoittuneena. Mitään paljastavaa en kristillisistä riiteistä saanut selville, multa toisaalta nyt ymmärrän, että kirkossa käymiseen ei liity mitään salaperäistä. Salaperäisyyden puute on ehkä harmi, mutta tärkeintä on, että itselle lulee hyvä ja myös helpottunut olo. Ehkä jo viikon päästä löydän itseni kirkosta uudelleen. Vaikka Jumalaan ei uskoisi, kannattaa silti uteliaisuudesta käydä katsomassa ja kuuntelemassa mitä kirkossa tapahtuu sunnuntaisin. Ette tule pettymään: hiljaisuus ja rauhallinen tunnelma, joka kirkossa on, antavat uskoa huomiseen. Seesteisen olotilan saa bonuksena. • TV-maksuhallinto järjestää talla aluT e e T V i l m o i t u s p o s t i s s a , p u h e l i m i t s e ( 9 ) 6 1 3 1 6 1 t a i o s o i t t e e s s a t v m a k s u . f i K a u k o m a f k a t o i m i s t o k o t o n a s i ! T O U R N E E Hdm Matkat lUtTmml w w w . h e l i n m c J t k a f . f i e Vellun sanat arveluttavat minua. Mitä hän niiltä tarkoitti? Että minä olisin tahallani mennyt hänen ja hänen äitinsä kotirauhaa rikkomaan? Että minä jollain lailla pyrkisin vahingoittamaan häntä. Mielikuvia ja epäilyjä alkaa virrata päähäni. Hurjin niistä olettaa, että Vcllusta on kehkeytynyt rikollis liigan pomo mikä olisi ihan luonteva jatko kouluaikoja ajatellen ja nyt hän luulee minua urkkivaksi vasikaksi, jonka hän kohta teurastaa hiekkakuopan laidalla. Vcllu keskeyttää fantasiani kertomalla oman teoriansa. Mä luulen että Jeesus lähetti sut mun luokse. Kamera-Karppasen tavoin hänkin puhuu uskonasioista. Mikä näitä tämän kylän asukkeja vaivaa? Onko jokin maallikkosaarnaaja käynyt täällä seurakuntaa kaatamassa vai kutsuuko se puusepän poika oikeasti juuri näitä mustimpia lampaitaan luokseen ikuiseen kirkkauteen? jatkuu seuraavassa numerossa... JYVÄSKYLAN YLIOPISTOPAINO 11 m c o p y # s h o p • " P A L V E L U P I S T E B Kopiot samalla kortilla ympäri yliopistoa! Kopiot 5 siil d Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) 9 Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus) 10.04 MOTORCATS-SHOW 11.04 PLAYSTATION 2 MEGABILEET -dumppi 17.04. 70-luku -LIIKUNTA 1 19.04. FASE OFTHE YEAR SHOW 25.04. DISCO ZONE -partymakers 29.04. PRO VVAPPU -ynnä
• E Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2002 "Luoteja lensi kuin pyssyn suusta..." Live-musa palaa Kortepohjaan "TAVOITTEENAMME ON elävän musiikin tuominen Kortepohjaan, tällä hetkellä pääasiassa bändien tuominen Rentukkaan soittamaanMyös mutta tapahtumia järjestettäneen jos ja kun toiminta tästä lähtee pyörimään", kertoo lähtöajatuksestaan äskettäin perustetun El Remo -yhdistyksen puheenjohtaja Ari Juntunen. EL REINOON kuuluu talla hetkellä kolmisenkymmentä jäsentä, jotka ovat tulleet mukaan enimmäkseen kaveripiireistä. Yhdistyksen nimi on samalla porukan lempinimi Rentukalle. Nimi avautuu Juntusen mukaan parhaiten Sleepy Sleepers yhtyeen tuotantoa tunteville. El Reino-yhdistyksen keskeisin vaikutuspaikka on ravintola Rentukka Kortepohjassa, ja yhdistyksen perustamiskokous ajoittui viime vuoden joulukuuhun. Yhdistyksen tärkeimpiä elimiä hallituksen ohella on musiikkitoimikunta, joka huolehtii bändipolitiikasta. "TÄSSÄ ON SELLAINEN historia lakana, että me ehkä vuoden verran poikien kanssa Rentukassa ihmeteltiin, että jo on kumma, kun kukaan ci saa tuotua tänne elävää musiikkia. Ajateltiin sitten, että tuodaan itse", Juntunen kertoo El Reinon syntyhistoriasta. Juntusen mukaan reinolaiset ovat lähteneet liikkeelle tietoisen hitaasti. Toisinaan henldlöresurssipulaa aiheuttaa se, että jäsenistöstä suurin osa on opiskelijoita, joista useat käyvät lisäksi töissä. Myös talouspuoli vaikuttaa luonnollisesti toimintaan. YHDISTYKSELLÄ ON takana yksi keikkailla viime helmikuussa. ja seuraava on huhtikuun loppupuolella. Ensimmäisenä iltana esiintyi kaksi settiä heittänyt coverbändi Elm Street Blues, jonka soittajat kuuluvat myös itse yhdistykseen. Tulevana bändi-iltana 19. päivänä kuluvaa kuuta lauteille kipuaa positiivisia arvioita esimerkiksi Rumbassa ja Soundissa saanut ja kilpailumenestystäkin niittänyt Kuollut Etana. "ENSIMMÄISEN ILLAN menestys oli ihan hyvä. Totesimme, että nyt meillä on resursseja jatkaa tätä hommaa." Juntunen kertoo, että kesällä yhdistyksen toiminta ei tule olemaan erityisen aktiivista, sillä suuri osa opiskelijoista kaikkoaa kaupungista. Syksyksi on alustavasti kaavailtu ainakin iltaa, jossa esiintymään pääsisi useampi pieni, mahdollisesti paikallinen, kokoonpano. MUSIIKILLISISTA linjauksista kysyttäessä Juntunen kertoo, että painopiste on toistaiseksi rock-musiikissa. "Se johtuu pitkälti siitä, että kun olemme yhdistyksessä demokraattisesti tehneet päätöksiä, ei ole tullut liiemmälti ehdotuksia vaikkapa tangotai teknoilloista, vaikka mitään mahdollisuuksia ei ole vielä suljettu pois. Yritämme tietysti saada yleisöä mahdollisimman laajalta skaalalta, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita." "PITKÄÄN ON kummeksuttanut se, että miksi Kortepohjan noin pantuhatta opiskelijaa karkaavat usein keskustan baareihin, vaikka tässä olisi hyvä ravintola lähempänäkin. Haluamme tutustuttaa Rentukan uudemmillekin opiskelijoille", kertoo Juntunen. Puheenjohtaja Juntunen pitää Rentukan hyvänä puolena elävää musiikkia ajatellen muun muassa suurta, toimivaa tilaa. Myös olut on ravintolassa suhteellisen edullista. Puutteita ovat vakituisen esiintymislavan (joka saadaan käyttöön Rentukan viereisestä Lillukasta) sekä kiinteän äänentoistolaitteiston puuttuminen. "Nuo nyt ovat järjestelykysymyksiä. Kaiken kaikkiaan paikassa on potentiaalia." YHDISTYS PYRKII pikkuhiljaa vakiinnuttamaan toimintaansa sekä tekemään itseään tunnetuksi. Toistaiseksi tiedotukseen ja mainostamiseen satsataan lähinnä tapahtumien yhteydessä. Juntunen kertoo, että ensimmäisen livemusiikkiillan mainostus oli herättänyt huomiota ja palautettakin on saatu. Ulkomainosten lisäksi tapahtumatiedotusta on tehty erilaisilla sähköpostilistoilla. "Luonnollisesti tarkoitus olisi, että jatkossa ihmiset tietäisivät heti suurinpiirtein, mistä on kyse", Juntunen toteaa. Tulevaisuudessa El Reino aikoo mahdollisesti kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia muiden vastaavien yhdistysten kanssa. Juntunen sanoo kaikkien vaihtoehtojen olevan avoimia, ainoita rajoittavia tekijöitä ovat resurssit. JUNTUNEN TOIVOO, että suuri yleisö ylioppilaskylässä kiinnostuisi elävästä musiikista entistä enemmän. "Kaikki live-musiikista kiinnostuneet paikalle, sillä se on ainoa keino varmistaa toiminnan jatkuvuus ja uusien keikkojen järjestäminen", kiteyttää Juntunen. LASSI TOIVANEN Jos holuol mukaan toimintaan tai haluat tietää asiasta enemmän, ota yhteyttä Ah Juntuseen (ariiunt@cciyu.fi). Jos haluat esiintymään yhdistyksen tapahtumiin, lähetä sähköpostia osoitteeseen hamitu@cciyu.fi Perjantaina 19.4. ravintola Rentukassa esiintyy Kuollut Etono. Ovet aukeavat kello 20. Liput 2 e, olut halpaa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA JULISTAA HAETTAVAKSI SEURAAVAT VIRAT: ,* % Kulttuuri-ja projektisihteerin virka ajalle 1.7.2002-30.6.2003 Kulttuuri-ja projektisihteerin tehtävänä on mm organisoida ja ideoida JYYn kuluuuritoimmiaa sen eri osa-alueilla, ottaa osaa ylioppilaskunnan projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä loimia kultiuurivaliokunnan sihteerinä. Virka on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 10 (1 274 curoa/kk ilman ikälisiä) Hakijalle katsotaan eduksi kulttuuritoiminnan sekä ylioppilaskunnan tuntemus. Kansainvälisten asiain sihteerin virka ajalle 1.7.2002-30.6. 2003 Kansainvälisten asiain sihteerin tehtävänä on mm. kehittää ylioppilaskunnan kansainvälisiä toimintaa sekä organisoida ulkomaalaisien opiskelijoiden vastaanotto, lutoroinli ja asuntoasioiden järjestely sekä JYYn kehitysyhteistyöprojektien koordinointi Lisäksi hänen lulee toimia kansainvälisen toiminnan valiokunnan sihteerinä. Kv-sihteeri työskentelee osan aikaa yliopiston kansainvälisten asiain toimistossa. Virka on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on vainon virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 10 (1 274 euroa/kk ilman ikälisiä) Hakijalle katsotaan eduksi kansainvälisten asioiden ja ylioppilaskunnan tuntemus sekä hyvä kielitaito. Korkeakoulupoliittisen sihteerin virka ajalle 1.8.2002-31.7. 2003 Korkeakoulupoliittisen sihteerin tehtävänä on mm. organisoida ja kehittää JYYn koulutuspoliittisia toimintaa ja opastaa opiskelijoita sen eri osa alueilla seka loimia näihin Iiii— tyvissä edunvalvontaja palvelutehtävissä. Lisäksi hänen tulee loimia opintoja ticdcvaliokunnan sihteerinä. Virka on JYYn virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 10 (1 274 curoa/kk ilman ikälisiä). Hakijalle katsotaan eduksi koulutuspoliittisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tunteSosiaalisihteerin virka ajalle 1.7.2002 -30.6.2003 Sosiaalisihteerin tehtävänä on mm. kehittää JYYn sosiaali-, terveys-ja liikuntapoliittisia toimintaa sen eri osa-alueilla, organisoida näihin liittyviä palveluja edunvalvontatchläviä sekä toimia sosiaalivaliokunnan sihteerinä. Syksyllä sosiaalisihteerin työhön liittyy myös JYYn järjestämä asunnonvälitys. Virka on JYYn virkasäännön alainen Falkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 10 (1 274 curoa/kk ilman ikälisiä) Hakijalle katsotaan eduksi opintososiaalisten asioiden sekä terveysja liikuntatoiminnan ja ylioppilaskunnan tuntemus. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä) peijantaihin 19.4.2002 kk 14.30. mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle. Merkitse kuoreen hakemasi viran tai toimen nimi. Hakemuksia ei palauteta. Työhaastattelut pidetään 22.-25. 4., joien varaudu mahdolliseen haaslattelukutiuun jo ennakkoon. lisätietoja kaikkien virkojen suhteen antavat pääsihteeri Matti Mäkinen, puh. 050 586 6089 sekä hallituksen puheenjohtaja Pasi Nykänen, puh. 040 583 3819. Jyväskylässä 21.3.2002, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA on yli 10 000 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perustettu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehtcä, joka ilmestyy 16 kertaa vuodessa. Lehden painos on 8000 kappaletta (kaupunkinumcro 2-3 kertaa vuodessa n. 50 000 kappaletta). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden taittaja-toirnittajan/toimitiisharjoitteujan määräaikaisen toimen ajalle 19.4. 2002 12.5.2002 ja 28.8.2002 8.12.2002. Toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimitukselliset työt: juttujen ideointi, kirjoittaminen, valokuvaus, kuvankäsittelyjä lehden taittaminen. Hakijalle lasketaan eduksi kokemus itsenäisestä lehtityöstä ja taittamisesta sekä ylioppilasyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemus. Työ edellyttää joustavuutta ja sopeutumista vaihteleviin työaikoihin (laskennallinen työaika on 35 tuntia viikossa). Toimi on sopimuspalkkainen. Lehdessä käytettävien Quarkxpressja Photoshop-ohjelmien (Mac-versiot) tuntemus lasketaan eduksi. Lisätietoja antavat päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen, p. 014-260 3359 tai sähköposti anirtu@cc.jyu.fi, ja pääsihteeri Matti Mäkinen, p. 014-2603354. Vapaamuotoiset hakemukset asianmukaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään 15.4.2002 kello 12. Osoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "toimittaja". Hakemuksia ei palauteta. Työsopimukset laaditaan niin, että kesäkuukausina ja joulun aikaan loimittaja/toimitusharjoittelija ei ole töissä.
• JyväskylänYlioppilaslehti6/2002 Q Straigkt • • • • • < ON PUHDASTA ELAMAA VILLE ANGERVUORI Tuomas M ä k i n e n valitsi Sfraight Edgen elämäntavakseen kuusi vuotta sitten. STRAIGHT EDGEEN ei tunnu löytyvän yhtä selvää määritelmää. Jotkut itseään streittareiksi kutsuvista kieltäytyvät päihteiden lisäksi myös irtosuhteista, kahvista, teestä, kolajuomista ja herraties vaikka mistä, ja toiset taas rajaavat Edgen pelkästään päihteistä pidättäytymiseen. Eräs helposti erottuva erityispiirre streittareilla kuitenkin on: suuret mustat X:ät piirrettynä (tai tatuoituna!) kämmenselkiin. Toisaalta kaikki eivät niitäkään käytä, varsinkaan arkisessa elämässään, ja toisaalta käsiinsähän nyt kuka vaan voi piirrellä mitä tahansa. Etsitään kasiin siis joku joka tietää, mistä tässä oikein on kyse. TUOMAS MÄKINEN, tuttavallisemmin Tume, 22, on pitkän linjan streittari. Straight Edge on ollut yliopiston kirjastolla työskentelevän Tumen elämäntapa jo lähes kuusi vuotia. "Oltiin teininä dokaamassa ja aloin katselemaan sitä meininkiä, että eihän siinä kännisekoilussa ollut mitään järkeä. Jätin sitten alkoholin pois ja niin sanotusti puhdas elämä alkoi kiinnostaa. En kyllä vielä siinä vaiheessa kutsunut itseäni streittariksi", Tume kertoo. Mitä Tumen Straight Edge tarkoittaa ja mitä X:ät käsissä edustavat? 'Telkkarissa ja lehdissä näkee ihmisiä, jotka sanovat olevansa streittareita, mutta joilla ei ole mitään tietoa siitä mitä Straight Edge oikeastaan on. 15-vuotiaat teinitytöt syö nappuloita reiveissä ja sanoo silti olevansa streittareita, tai joku päättää olla juhannuksen juomatta ja on sitten pari päivää muka streittari", Tume ihmettelee ja kertoo kuuluvansa siihen streittareiden joukkoon, joka laskee straight-edellytykseksi vain päihteettömyyden. STREITTARIMME on seurustellut jo kahdeksan vuotta, joten hänen elämäänsä eivät myöskään irtosuhteet kuulu. "Kyllä maailmassa on tosi paljon tyyppejä, jotka sanoo itseään streittareiksi, muita vun puolessavälissä useampi sala streittaria, joista suurin osa on sittemmin jättänyt edgen, niin sanotusti "dropannut", vaikka ovatkin vielä hardcore-skenessä mukana. "Nyt näyttää siltä, että Straight Edge on taas tulossa vähän enemmän esille. Mä toivoisin, että Edge oikeesti mcrkitsis ihmisille jotakin. En mä ainakaan toivo, että siitä tulis mitään trendiä", Tume sanoo. LISÄKSI TUME painottaa haastattelussa muutamaan kertaan myös musiikkiskenen, hardcore-punkin, tärkeää osaa Edgessä. "Minor Threat toi Straight Edgen esiin, ja Youth of Todayn kautta tultiin Earth Crisisiin, joka yhdistää todella vahvasti myös veganismin Edgeen", Tume kertoo. Niin ikään itsekin vegaani Tume toimii vokalistina On a Solid Rockissa, moneen vuoteen ensimmäisessä suomalaisessa Straight Edge -bändissä, joka soittaa kuujoiden kanssa mä en haluaisi olla missään tekemisissä. Alkuaikoina Straight Edge tuntui olevan itselle sellainen missio, jota piti puolustaa ja pitää esillä, koska olihan se vähän sosiaalinen itsemurha kun lopetti päihteet, ja sitä joutui puolustamaan, mutta nykyään se on jo henkilökohtaisempi juttu. Olen itselleni aika ehdoton näissä asioissa, mutta en muita ihmisiä kohtaan. Kun itsellä on X.ät käsissä, niin kyllä se on edustamista ja esimerkin antamista niille, jotka sitä kaipaavat." MIKÄ ON TERVEELLISTÄ elämää? Riittääkö epäterveellisestä elämästä pidättäytyminen tekemään elämän terveelliseksi? Eipä tietenkään, se on normaalia ihmisen elämää. Terveellistä elämää elääkseen täytyy kieltäytymisen lisäksi myös varsinaisesti tehdä jotakin. Päihteistä pidättäytyvä vegaanikaan ei vielä siis itsessään kelpaa esikuvaksi, kun etsitään terveellistä elämää. Tume kelpaa: hän harrastaa skeittausta ja punttisalia. TUME ARVIOI varsinaisessa Straight Edge -skenessä olevan Suomessa mukana tällä hetkellä noin 40-50 ihmistä, mutta sanoo että piireissä pyöri 90-lu"Se on jokaisen oma asia, mitä omalle keholleen tekee, jos siitä ei ole harmia muille. En oo ikinä tykännyt muiden tuomitsemisesta." lemma melodista ja monip u o l i s t a h a r d c o r e a . Bändi esiintyi ensimmäistä kertaa maaliskuun loppupuoleUa Ilokivessä, ja lisää on luvassa t o u k o k u u n alussa Helsingissä. Sanoituksissa näkyy bändin suht a u t u m i n e n p ä i h t e i s i i n , vaikka termiä Straight Edge ei suoranaisesti käyteiäkään. NO, MITÄKÖHÄN mieltä Tume sitten on niistä, jotka kuppia tykkäävät kallistella? "Se on jokaisen oma asia, mitä omalle keholleen tekee, jos siitä ei ole harmia muille. En oo ikinä tykännyt muiden tuomitsemisesta. Toisaalta ne, jotka droppaa Edgen on maailman ärsyttävimpiä ihmisiä kännissä. Ja kyllähän se ärsyttää jos joku tuntematon humalainen tulee jotain lätisemään ja hönkimään tupakansavua kasvoille", Tume toteaa. "On niin paljon ihmisiä, jotka oikeesti haluais lopettaa juomisen, muttei vaan pysty. Ne tarvii jonkun konkreettisen jutun ja Straight Edge voi toimia hyvänä apuna." JUKKA VUORIO
• i a Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2002 ^ U UVYI KESÄASUNTOJA HELSINGISSA 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot 165-230 €/kk/asukas Tiedustelut puh. 09-3877 133, http://honeybee.helsinki.fi/latokart/ Latokartano-Säätiö, Talonpojantie 11, 00710 Helsinki Stand up -komiikkaa LEVYLLÄ The Best of Bill Hicks Philosophy. Rykodisc Inc. 2001. ONKO JÄRKEÄ KUUNNELLA stand up -komiikkaa levyltä? Ihme kyllä on, sillä vaikka amerikkalaisen Bill Hicksin (1961-94) visuaalista komiikan taitoa ei cd-formaatissa pystykään arvioimaan, saa miehen läppäkyvyistä tältä kokoelmalta riittävän kuvan. Tiedä sitten, montako kertaa puhelevyä jaksaa kuunnella. Mahtipontisen tittelin saanut lätty sisältää live-taltiointeja Hicksin ikävän lyhyeksi jääneeltä uralta. ENSIKUULEMALTA Hicks vaikuttaa ilkeältä rääväsuulta, ja kansilehdessä hehkutettu yhteiskuntakriitikon titteli maistuu kavereiden kehuilta. Huumori perustuu yhteiskunnan ja valtaapitävien arvojen kritisoimisen sijaan useimmiten tabujen rikkomiseen. Tässä muutamia esimerkkejä: "1 had a great time doing drugs. Sorry. ~ Now, where's my Commercial? Why don't 1 get a Commercial? Why is it ahvays the other guy who gets the Commercial?: 1 lost my job, then my house, then my wife, then my car, then my kids. Don't do drugs.' Weil, l'm definitively not doing them with you. Fuck!" HYVÄN MAUN vastaisen tuukttelun lisäksi Hicks kertoo toki mielipiteitä kotimaansa epäkohdista: asevarustelusta koulutuksen sijaan, häkkihoidosta narkomaaneille ja vallan keskittymisestä pienelle eliitille. Tässäpä yksi anekdootti, jonka toivoisi käyvän toteen tulevaisuudessakin: "..A great thingabout Bush being gone, it ends 12 [toivotaan neljä) years of fundamental Christians in the fucking White House. Thank you God." JYVÄSKYLÄLÄISET KOLLEGAT voisivat ottaa mallia Hicksin rohkeudesta puuttua arkoihin aiheisiin turvallisen spede-viihdyttämisen sijaan. Pelataanko että tulee turpiin? Vai että Supo kuuntelee? Mitä mieltä esimerkiksi Teemu Westerinen on homoparilaista? Ydinvoimasta? Huumeista? Onko kaltsu parempaa kuin dulla? Niille, joille Hicksin musta huumori on hiukan liikaa, suosittelen vaihtoehdoksi britti Eddie Izzardin stand-uptransvestiitti-shown videotaltiointia. ANTTI NISKANEN Tanssittavaa vallankumousmusiikkia Carlos Pueblo y LosTrodicionales: Soy del Puenla/o. Siboney 2002. GUARACHA, GUAJIRA ja son ovat kaikki afrokuubalaisia musiikkityylejä. Guaracha on sisartaan äitiään?habaneraa nopsempi ja sävyllään ehkä hieman heleämpi. Guajira on tunnelmaltaan selkeän surumielinen kitaralaulu, ja son on yksinkertainen rytmi ja musiikin muoto, josta rumban kerrotaan sittemmin kehittyneen. Kaikkia näitä lantion liikkeelle saavia kansanlaulun muotoja voi kuulla Siboneyn uudelleen julkaisemalla Carlos Pueblan ja Los Tradicionalesin levyllä Sqy del Pueblo/o. Alun perin levyn julkaisi Love Records vuonna 1976. CARLOS PUEBLA oli Kuuban ja koko latinalaisen Amerikan poliittisen laulun suuri nimi. Kansilehden informatiivisen esittelytekstin kirjoittaja Upo Saunio vertaa häntä Violetta Partaan ja Atahualpa Yupanquihin. Usein yhteiskunnallisesti kantaaottavat laulut ovat aikansa lapsia, jotka eivät elä itsensä yli, mutta nämä laulut ovat hengissä. Siinä, missä esimerkiksi Parra ja Yupanqui julistavat korkeata sanaa suurella paatoksella, Puebla toteaa tällä levyllä asioita yksinkertaisesti ja maanläheisesi!, liekö siinä elinvoiman salaisuus. MELKOISEN MONI kaksikymppinenkin on ihan varmasti kuullut tämän levyn lauluista ainakin kaksi: Grimancran ja El Ldbo Domesticadon (Kesytetty susi). Ei niissäkään pahemmin vikaa ole, mutta omaksi suosikikseni nousi levyn nimibiisi, son Soy del Puebla/o (Olen kansaa): yksinkertaisuudessaan soinnut kilkkavat ja asiat toistuvat kuin bluesbiisissä ikään, mutta mukana on aurinkoa, lämpöä, rentoutta ja maailmalle myötämielistä nautintoa. Vallankumousmusiikissa! RIITTA KOIKKALAINEN MATKAILUALAN VERKOSTO YLIOPISTO Helsingin kauppakorkeakoulu. Helsinginyliopisto, Joensuun yliopisto. Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto. Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopisto, Sibelius-Akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto. Teatterikorkeak<xilu, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, \&asan yliopisto ja Abo Akademi. Matkailualan verkostoyliopisto on näiden 17 yliopiston yhteinen opintokokonaisuus, joka yhdistää yliopistoissa olevan matkailun tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja osaamisen. HAKUAIKA UUSILLE OPISKELHOILLE 1.4.-3-5.2002 Edellytyksenä on vähintään yhden vu<xlen yliopisto-opinnot. Opiskelija voi sisällyttää opintokokonaisuuden tutkintcxiasa joko sivuaineopintoina (perusja aineopinnot) tai integroituina (syventävät opinnot) pääaineen arvosanaopintoihin. Tavoitteena on, että opiskelijat laatisivat oman pääaineen pro gradu -tutkielman matkailua käsittelevästä aiheesta. Näin lian valmistuu omasta yliopistostaan pääaineessaan matkailuun suuntautuneena maisterina. Opetus järjestetään intensiivija etäopetuksena. Opetus alkaa syyskuussa 2002. Uusia opiskelijoita valitaan 50. Haku tapahtuu hakulomakkeella. Lomakkeita ja opinto-oppaita saa yliopistojen opintotoimistoista tai Matkailualan verkostoyliopiston toimistosta, p. (015) 511 7692. Hakulomake löytyy myös kotisivulta httpy/www.tourismunlnetorg. Lisätietoja antaa koulutussihteeri Marja Skyttä, (015) 511 7685. Matkailualan verkostoyliopisto. Joensuun yliopisto PL 78, 57101 SAVONLINNA, fax (015) 511 7690 Kun kissasta tehdään lapaset iäilJ888HWSwBw^W "MINULTA PALOI vähän aikaa sitten navetta ja sen mukana meni karja ja elinkeino. Minä jo vähäsen mietin, että pitäisikö minun laittaa itseni narun jatkoksi. Mutta sitten paikalle saapui Risto Leppä ja tarjosi minulle tätä tilaisuutta ryhtyä kissatarhaajaksi. Minä en epäröinyt, koska minusta se kuulostaa hyvältä idealta ja koska haluan elää maalla ja elättää itseni omalla työlläni." Näin vastaa Tapio Hyrmä (Antti Niskanen) keskusteluohjelma Vanin toimittajalle (Tanja Pesonen) Jyväskylän Ylioppilasteatterin viime viikolla ensi-illansa kokeneessa Kissatarhanäytelmässä. Samalla hän tulee tiivistäneeksi koko Henrik Hemmingin käsikirjoittaman ja Antti Kirjavaisen ohjaaman mustan komedian lähtökohdan. TAPIO ON muuttanut maalle sukutilaansa hoitamaan vaimonsa Maijan (Tanja Hietaniemi) kanssa. Kertaheitolla kohtalo päättää heittää miehen suoraan sudenkuoppaan: hänen navettansa palaa kaikkine nautoineen, vakuutus ei korvaa sitä, ja vaimokin päättää karata kaupunkiin toisen miehen matkaan. Hirttosilmukka kourassaan Tapio raapustaa Maijalle viimeistä viestiä, kun ovesta pelmahtaa sisälle räävitön liikemies Risto Leppä (Tommi Anttila). Hetkessä tämä saa ylipuhuttua hyväuskoisen Tapion bisnesideansa pauloihin. "Sinä näet vielä, että minä pystyn hankkimaan uuden elannon ja silloin sinä tulet takaisin. Sinun vuoksesi, Maija, minä tarhaan vaikka kissoja", Tapio toteaa leuka pystyssä, ja pian entisen navetan kivijalan päälle kohoaa varjotalo kissoja varten. TURKIKSIA IHMISTEN rakastamista lemmikkieläimistä, mistä syntyi näinkin omintakeinen idea? "Keskustelin noin vuosi sitten erään henkilön kanssa siitä, että eihän kukaan ihminen voisi tarhata kissoja. Ajattelin, että ei, kuten tämä toinenkin henkilö. Silloin sain yht'äkkiä idean: tässähän olisikin hyvä juoni", Henrik Hemminki vastaa. Ideallaan hän haluaa nostaa esiin sen epäkohdan, kuinka kummallisesti ihmiset kohtele. vat eläimiä: ihmisen eläimelle asettama käyttötarkoitus määrää sen, kuinka samankin lajin eri yksilöitä kohdellaan. Esimerkiksi lemmikkikoiralle on laissa määrätty huomattavasti paremmat elinolot kuin samanlajiselle koe-eläimelle. NÄYTELMÄ EI SILTI sorru osoittelemaan syyttävästi turkistarhaajia, vaan Tapio kerää hänkin sympatioita. Eivätkä eläimet ole kuin yksi näytelmän teemoista, vaan mukaan mahtuvat myös kieroutuneet ihmissuhteet, maalaisuus-kaupunkilaisuus tematiikka ja iskevä mediakritiikki. Samaan aikaan kun Tapio tai Maija napsauttavat televisionsa päälle, alkaa lavan toisella laidalla pyöriä Saippuakauppiaatsarja, tv-uutiset tai keskusteluohjelma Vartti. Teatterin keinoin toteutettua televisioelämää tähdittävät Tanja Pesosen lisäksi Heidi Kämäräinen, Antti Stolt ja Matti Koistinen. JYT:N KISSATARHASSA on mukana koko joukko Ilokiven lavalla ennen näkemätöntä väkeä. Vain Matti Koistinen on aikaisemminkin esiintynyt ylioppilasteatterissa (Neiti Julie). Näyttelijäjoukkioon mahtuu mukaan niin vanhoja konkareita kuin uusia siipiä viritteleviäkin. Päänäyttelijöistä Antti Niskanen ja Tommi Anttila ovat tuttuja kasvoja jyväskyläläisille teatteriharrastajille muun muassa Pahnanpohjimmaisten, Kulissin ja Teatteri Poleemin riveistä, Tanja Hietaniemi puolestaan ei ole näytellyt "sitten lukioteatterin". ANTTI KIRJAVAISELLE näytelmä on esikoisohjaus. Henrik Hemmingille käsikirjoitus on toinen lajissaan hänen esikoiskäsikirjoituksensa Ikuisuusjuttu nähtiin Joensuun Ylioppilasteatterissa vuonna 2000. Tunnin ja 45 minuutin mittainen teatterikipale Kissatarha aikoo matkata Turun Ylioppilasteatterifestivaaleille 14. huhtikuuta. Jyväskylässä Kissatarhaan pääsee kurkistamaan näillä näkymin vain viidesti sen viimeinen esitys on 16. huhtikuuta. MIIRA RAUHAMÄKI
• Veri kuohuu SUOMEN ELOKUVA-arkiston Jyväskylän esityssarjan kevätkausi lähestyy päätöstään. Vielä ennen kesätaukoa Minnansalissa nähdään kolme elokuvaa, joilla kaikilla on vahva kirjallinen pohja: Johannes Linnankosken romaaniin perustuva ja Teuvo Tulion ohjaama maalaismelodraama Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) esitetään 10.4. Carlos Saura työsti Federico Garcia Lorcan näytelmästä flamencoelokuvan Veren häät (Espanja 1981), joka saa vuoronsa 17. huhtikuuta. Esityskauden päättää 24.4. Karel Reiszin työläiskuvaus Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun (Englanti 1960), jonka taustalla on Alan Silliioen samanniminen romaani. LAULU tulipunaisesta kukasta oli Teuvo Tulion ensimmäinen oma elokuvatuotanto, ja se esittelee kaikki Tulio-tuotteen tärkeimmät tunnusmerkit: tyylilajina on melodraama ja aistillinen rakkaus, synti ja sovitus ovat tuoneen keskeistä sisältöä, ja kärjistykset sekä moraaliset vastakkainasettelut ovat jatkuvasti läsnä. Lisäksi elokuva on komeaa katsottavaa, varsinkin koskenlaskuia rakkaubkohtauksisKOSKELAN OLAVI (Kaarlo Oksanen) on kotitalonsa piikojen lemmikki. Pihapiirin nuorukaisten leikille tulee kuitenkin loppu, kun Olavin äiti yllättää poikansa piika-Annikin (Mirjami Kuosmanen) aitasta todeten: "Sinussa on isäsi verta". Isä puolestaan heittää Olavin tielle, ja tämä päättää ryhtyä tukkijätkäksi. Samalla hänestä tulee savottojen Don Juan, jonka syliin kylien tytöt näyttävät aina auliisti kaatuvan. Mutia Moision talon ylpeä Kyllikki (Rakel Linnanheimo) vaatii Olavilta tavallisia suurempia urotekoja. MELODRAMAATTISIA aineksia sisältyy myös Carlos Sauran tanssielokuvaan Veren häät, muna siinä missä Tulio intoutuu aineistonsa dramaattisten piirteiden paisutteluun, Saura pelkistää ja karsii kunnes jäljelle jää vain tarinan kova ydin. Elokuva seuraa Antonio Gadesin tanssiseurueen pukuharjoitusia Lorcan tragediasta, joka rakkaustarinan kehyksissä käsittelee kunniaa, petosta ja kostoa. Johdantojaksossa lanssijat saapuvat harjoitussalille, pukeutuvat, maskeeraavat ja keskiuyväi alkavaan harjoitukseen. Itse harjoitus tapahtuu päivänvalossa karussa studiossa, ilman lavasteita ja ilman dialogia. Tällöin katse kiinnittyy pakostakin kaikkein olennaisimpaan, tanssijoihin ja liikkeeseen. Ja tämä liikkeen juhla huipentuu elokuvan lopun 1 ptmkkAaistelukohtäukscen \n tonio Gades vastasi elokuvan koreografiasta ja myös tanssii itse sen pääroolissa. "ÄLÄ ANNA paskiaisten jyrätä itseäsi", kuuluu nuoren notV A L O S ipfcakalu 3. 40100 Jyväskylä Puh 675 133 TULE KOPIOIMAAN ! KOPIOPÄIVÄT 8.-12.4.2002 Viikolla 15 Valoksella kopioidaan Jyväskylän halvimpaan hintaan ! Kaikki A4-kokoiset itsepalvelukopiot Vain 4,5 Snt/sivU (norm. 4.9snl/sivu) HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI inu Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % Talvilauantaisin sopimuksen mukaan AVOINNA: M a P e 9 1 8 La Suljettu tinghamilaisen tehdasduunarin tunnuslause Karel Reiszin tummanpuhuvassa työläistarinassa Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun. Nuoren vihaisen miehen elämässä on kaksi naista, paljon itsekkyyttä mutta vähän vaihtoehtoja, kun hän ajautuu suhteeseen naimisissa olevan naisen kanssa. Reiszin ohjaus kuuluu 1960-luvun alussa esiin nousseen mutta lyhyeksi jääneen englantilaisen uuden aallon elokuvan suuntauksen parhaimmistoon. Huumorin pilkahduksia viljelevä arkidraama herätti aikanaan huomiota suorasukaisella suhtautumisellaan niin auktoriteetteihin kuin seksiinkin. Se on säilyttänyt suuren osan tuoreudestaan, paljolti Albert Finneyn karhean pääosasuorituksen ansiosta. MARKUS LATVALA Laulu tulipunaisesta kukasta www.ta-asumisoikcus.fi lampcre@ta-asumisoikcus.fi ASUMISOIKEUS OY VAPAUTUVAT ASUMISOIKEUSASUNNOT Jyväskylä, Tervalankatu 2, Keijo. KT (v. 2000) 2-3 h+k+s, 38,0-70,5 m 2 asomaksu alk. vastike alk. 7.995,49 € 268,93 / € / kk + vesi * * * * * Ke 10.4.2002 klo 18-18.30 Tcrvalankadun kohteen 4. krs:ssa Tervetuloa! Tarjoamme huoneistoja myös vuokralle. Vuuokrat alk. 430.00 E / kk + vesi Vuokrahinnasto www. sivullamme. Tilaa esite ja hakulomake! Hämeenkatu 9 A, 6 krs, 33100 Tampere Puh. 03-2712 200 Fax. 03-2712 211 Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • h u p p a r i t • o l o a s u t • h a t u t TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2002 ES pianissimo IMPROVISAATIOTEATTERI JOO TÖKKÄÄ TIKULLA SILMÄÄN Jyväskyläläinen Improvisaatioteatteri Joo tarjoaa yleisölleen tänäkin keväänä improvisoituja kokoillan näytelmiä. Tämänkertaiset näytelmät kantavat nimeä Tikulla silmddn, ja ne eroavat Joon aikaisemmasta tuotannosta siten, että näyttelijät improvisoivat kunkin illan näytelmän osin valmiiksi rakennettujen roolihahmojen avulla. Mitään muuta ennalta suunniteltua Tikulla silmään -näytelmissä ei sitten olekaan, vaan jokainen esitys on ainutkertainen ensi-ilta, johon myös yleisö pääsee vaikuttamaan. Joon näyttelijäntyöstä vastaavat Antti-Juss'i Alarmo, Reetta Jokinen, Krista Koivula, Marko Kämäräinen, Tiina Laine. Janne Länsitie. Susanna Paavonen, Sami Siltala ja Mika Terävä. Ensimmäinen ensi-ilta on tiistaina 16.4. Muut esitykset ovat 1 7 . 4 , 1 8 . 4 . , 20.4., 27.4., 28.4. jo 29.4. Kaikki esitykset oikovat kello 19. Esilyspoikkona toimii Vanhan Juomotehtaan droomostudio (Vapaudenkatu 25). Lippujen hinnat 4/5 euroa. MUSICA-KUORO ESITTÄÄ PEKKA KOSTIAISEN LAULUSARJOJA Jyväskylän Musica-kuoro karkottaa pakkasen pois Pekka Kostiaisen Pakkasen luvun sekä muiden laulusarjojen avulla keväisessä konsertissaan. Ohjelmisto koostuu Kostiaisen säveltämistä laulusarjoista. Kalevalan teksteihin sävelletty Pakkasen luku esilaulajalle seka kuorolle luo esiin monia Kostiaisen kalevalais-kansallisen tyylin piirteitä. Kostiainen on usein rakentanut kuoroteoksensa eeppisiksi kokonaisuuksiksi. Tällaisia ovat mm. inkeriläisiin kansanrunoihin sävelletyt sekakuoroteokset Matin tarina (Maria Luukan lauluja) ja Sulhasen tulolaulut l ja II. Näiden teosten lisäksi konsertissa kuullaan Lauri Viidan runoihin sävelletty Satiirinen sarja. Konsertin ohjelmisto tullaan kevään aikana taltioimaan levylle, ja se jatkaa levy-yhtiö Alba Recordsin Kostiainen ccmducts Kostiainen -sarjaa. Sarjan edellinen levy, Musica-kuoron Mull' on heila ihana: Kostiainen condutts Kostiainen 3. saavutti hyvää kansallista menestystä: se valittiin vuoden 2000 kuorolevyksi. Valinnan teki Sulasol sekä Suomen Kuoronjohtajayhdistys. Tuoreessa muistissa oleva palkinto kannustaa kuoroa entistäkin laadukkaampiin suorituksiin niin konsertissa kuin tulevalla levylläkin. Musica-kuoro on perustettu vuonna 1977 Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen yhteyteen. Kuoroa on johtanut sen perustamisesta lahtien säveltäjä Pekka Kostiainen. Suurin osa kuoron 25-30 laulajasta on yliopiston opiskelijoita. Kuoron päämääränä on luoda konsertteihin tunnelma, jossa sekä yleisö että esiintyjät viihtyvät riippumatta siitä, millaista musiikkia esitetään. Pekko Kostiaisen sävellyskonsertti sunnuntaina 14.4. klo 19.00 yliopiston Musico-rokennuksessa M103. Esiintyjänä Jyväskylän Musica-kuoro, johtao Pekka Kostiainen, ohjelma 7/4 euroa ovelta. HEITÄ VOLTTI! Tervetuloa heittämään volttia, antamaan kyytiä taiteen ja urheilun turhan kauan eläneelle vastakkainasettelulle! VOLTTI näyttää, että taiteella ja urheilulla on paljon yhteistä. Kumpikin niistä herättää tunteita iloa, riemua ja pettymyksiä. Ne molemmat liikkuvat estetiikan, ruumiillisuuden ja suoritusten maailmassa. Ja ennen kaikkea: sekä taide että urheilu kuuluvat kaikille. VOLTTI. Toiteen jo urheilun kohtaamisia Jyväskylän taidemuseon Suojassa, Kilpisenkatu 8, 1.3.-17.4. Lisätietoja: http://www.jkl.li/taidemuseo/press voltti
• J H Jyväskylän Ylioppilaslehti B/2002 HENKISTÄ KASVUA TEKSTI JA KUVA: REETTA JOKINEN MIKÄ LINTU "poistaa pimeyttä ja tuo valoa" laulamalla kovaa ja korkealta? Sähkölintu herättää hämmennystä soittamalla rankkaa rokkia hengen asioista. "Ei mitään purkkamusiikkia", kuvailee laulaja Toni Tanska JyväskyläKotka-Helsinki-akselilla majailevan ja keikkailevan Sähkölinnun musiikillista linjaa. Jutustelen porukan kanssa hämyisen Vakiopaineen alakerrassa. Seitsenhenkinen joukkio nojailee toisiinsa pieneen sohvaan ahtautuneena ja kertoo lempeästi perheestään, Sähkölinnusta. Vanhaa kansanperinnettä, mytologiaa ja new agea tarinoissaan yhdistelevä bändi sai alkunsa 1996, kun hard rock ei enää ollut Se Juttu. Joukko miehiä halusi tehdä musiikkia, joka koskettaa ihmistä syvältä. Musiikin lähtökohtana toimii säveltäjä/kitaristi Harri-Pekka Savolaisen mukaan ideologia, ei tietty musiikillinen genre. Ideologian pukeminen sanoiksi aiheuttaa joskus ristiriitaisia käsityksiä. "Kun biiseissä puhutaan jumalasta, ihmiset luulee, että me ollaan joku gospel-bändi", nauraa basisti Janne Mönkkönen. SÄHKÖLINNUN BIISIT syntyvät bändin rumpalin Antti Häyhän tekstien pohjalta. Hänen sanoituksensa ovat omakohtaisia; ne puntaroivat elettyä elämää ja elämänkatsomusta, ja ne kenovat henkilökohtaisista ja henkisistä asioista. Häyhän teksteissä avautuvat "otokSähkölinnussa riittää virtaa. set henkisesti kehittyvän ihmisen taipaleelta". Myös hän on huomannut, että henkisyyden liittäminen rock-musiikin genreen ei ole helppoa. Rockbändi on tietynlainen media. Siihen yhdistettynä jumala on Häyhän mukaan "aika hämmentävä tyylikeino". Tekstien inspiraationa on ajoittain toiminut myös Kalevala, ja niistä välittyy vahva suhde luontoon. Häyhä korostaa biisien sanoitusten olevan kollektiivinen asia, vaikka ne syntyvätkin yhden miehen kynästä. Väkevän ja herkän tyylinsä pohjaksi bändi ammentaa musiikillisia vaikutteita rockista ja kansanmusiikista. Olennaisena vaikuttajana Savolainen mainitsee myös CMX:n ja viimeisimmän innostuksensa, tuvalaisen kurkkulaulun. Sähkölintu julkaisi vuonna 2000 ensimmäisen cd-ep:n Kaksi virtaa. Tänä keväänä bändi on keikkatauolla ja työstää uutta materiaalia huhtikuista studiosessiota varten. "Jos hyvin käy, saadaan julkaistua 34 uutta biisiä", Häyhä kenoo toiveikkaana ja sanoo bändin musiikillisen tyylin kehittyneen entistä "akustisempaan ja valoisampaan suuntaan". ILLAN EDETESSÄ tunnelma sohvalla tiivistyy ja keskustelu kulkeutuu kuin itsestään elämänkatsomuksellisiin teemoihin ja Sähkölinnun tarinoiden sanomaan. Ryhmä ei kaunistele vaatimattomuudella eikä liioin pelkää hörhöksi leimautumista. "Haluamme tehdä erilaista musiikkia. Emme sitä samaa, mitä tulee Kiss FM:ltä", bändin toinen vokalisti, Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Tanja Vai ha kertoo. Savolainen ei imartele musiikkibisnestä, kun hän kritisoi nykymusiikin viihteellisyyttä luottaen sisältörikkaan ja alkuvoimaisen vaihtoehdon vastaavan jo olemassa olevaan tilaukseen. Sisällön merkitysten ohella porukka nimeää musiikkinsa tärkeimmäksi tehtäväksi tunnelmien ja tunteiden välittämisen. Tekstien sanoma on puettu musiikin tunnelmiin, ja sanoman ydin kiteytyy Häyhän mukaan Virta-biisin dualismiin. "Ihmisessä on monena kaksinaisuus: kokemus jostain äärimmäisen kauniista ja siitä puolesta, joka on pimeämpi. Se on matka, joka vie syvälle ja korkealle. Isoja asioita", kommentoi Markku Jäppinen, bändin rummuissa ja laulajana viihtyvä visionääri. PORUKKA PUHUU yhteen ääneen ja olutlasit kilisevät. Sohva tyhjenee, ja ilta jatkuu muualla. Kävellessäni koriin huomaan olevani iloinen siitä, että löytyy ihmisiä jotka haluavat parantaa maailmaa tekemällä musiikkia toiveenaan, että "oltais enemmän sitä mitä puhtaasti ollaan". • keskustelua KIRJASTOSSA HILJAISUUS! On se nyt kumma, etteivät yliopisto-opiskelijat osaa käyttäytyä kirjastossa eli olla hiljaa. Tästä on vieläpä kirjoitettu jo aikaisemminkin tällä palstalla, mutta ei tahdo mennä viesti perille. Puhelimet soivat kirjastolla jatkuvasti. Eikä vastaaja lähde käytävälle puhumaan. Ehei. Täytyy alkaa suureen ääneen juttelemaan, eikä puhelun lopettamisella tunnu olevan kiirettä. Yleisin puhelimeen vastausmuoto on: "Tervehdys. Minä olen täällä kirjastolla lukemassa". Eikö siitä pitäisi itse kunkin jo käsittää, että kirjastolla on muitakin lukemassa, ja tämä juttelu varmasti häiritsee muiden lukemista. Toinen ilmiö on tuttujen kanssa kuulumisten vaihtaminen. Silloinkaan ei tietystikään voi mennä käytävään tai kahvilaan juttelemaan, vaan jäädään siihen paikoilleen taas suureen ääneen vaihtamaan kuulumisia viikonlopun bilekokemuksista, opintojen vaiheista yms. vierustovereista välittämättä. Vierustoverit ovat voineet parhaimmillaan käydä jutteluun hermostuttuaan välillä vessassa, lukemassa sähköpostin ja tupakallakin (kaikki nämä siis yhden ihmisen tekemiä, yhdellä ja samalla kerralla) ja vielä senkin jälkeen häiriköt ovat jatkaneet jutteluaan. Vaivaako ihmisiä yleinen kostomentaliteetti, "kun minun lukemistani on häiritty niin minäkin häiritsen kaikkia" vai missä on vika. Vinkkejä uusavuttomille puhelimenkäyttäjille ja puheliripulin vaivaamille. Jos todellakin on jotakin niin tärkeää asiaa ja on puhuttava puhelimeen, niin puhelimen voi laittaa piippaukselle (vai mitä aataminaikuisia puhelimia ihmisillä on, onko niissä vain on/off-nappi?). Piippauksen kyllä kuulee, jopa repusta asti, ja viimeistään silloin sen kuulee, kun laittaa puhelimen viereensä pöydälle. Puhelimen soidessa voi (lue pitää) a) kävellä nopeasti käytävään sitä kyllä ehtii, kokemuksen syvällä rintaäänellä. Tai voi b) vastata puhelimeen "hetkinen" ja kävellä sitten käytävään puhumaan. Kavereita tavattaessa, jos löytyy enemmänkin jutunaihetta kuin tervehtiminen, voi siis todellakin mennä käytävään tai kahvilaan. OPISKELIJA, JOKA TODELLAKIN HALUAA OPISKELLA YLLÄTYSKÖ? SÄHKÖHÄN TULEE TÖPSELISTÄ Jylkkärin Belgian-kirjeenvaihtaja Jussi Hermaja raportoi taannoin (Jylkkäri 6.3.2002) Belgian energiantuotannon suunnitelmista. Eittämättä maan hallitus on päättänyt, että ydinvoimaloiden käyttöikää ei nosteta yli 40 vuoden, muutoin kuin pakottavasta syystä. Klausuuli jättää suuren pelivaran tuleville hallituksille, ja aikajänne saattaa muuttua hyvinkin olennaisesti. Hermaja ei raportissaan ota huomioon Suomen ja Belgian eroja energian saatavuudessa. Belgia voi teoriassa luopua lähes täysin omasta sähköntuotannosta ja ostaa tarvitsemansa määrän puhdasta ydinsähköä Ranskasta, jonka atomivoimalat käyvät nykyisin vajaalla teholla. Sähkön hinta ei muuttuisi olennaisesti ja saatavuuskin on varmaa. Suomen tilanne on hieman toinen. Voimme kyllä tuoda halpaa sähköä tai maakaasua Venäjältä, mutta tällöin eettistä ongelmaa on vaikea sivuuttaa. Itänaapurin ydinvoimaloiden turvallisuus on mitä milloinkin, ja maakaasun sisältämä metaani on yli 20 kertaa vaarallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Venäjän viranomaiset ovat ilmoittaneet kaasuverkoston hävikiksi viisi prosenttia, mikä merkitsee jo suurempaa haittaa ilmakehälle kuin kivihiilen polttaminen. Mitkä taas ovat todelliset päästöt, onkin jo toinen tapaus. Jussi Hermaja unohtaa myös, että Suomessa ydinjätteen loppusijoitus on ratkaistu, toisin kuin Belgiassa tai Ranskassa. Sen sijaan hiilidioksidin loppusijoitusta muualle kuin keuhkoihin ei ole ratkaistu missään. Neuvostoliiton tiedemiehet ovat ilmeisesti ratkaisseet kaikki palamisyhtälöön liittyvät ongelmat pienhiukkasista hiilidioksidiin. Neuvostoliitossahan ei tunnetusti ollut ympäristöongelmia. Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet biopolttoaineen käytön merkittävää lisäämistä. Määrät ovat niin huimia, että nykyisellä puuston kasvulla laskettaessa Suomen viimeinen puu kaadetaan biomassaksi parin sadan vuoden kuluttua. Aavikoituminen on se hinta, minkä ympäristöjärjestöt ovat valmiita maksamaan vastustaessaan ydinvoimaa. Olisikin mielenkiintoista kuulla, miten Hermaja ratkaisisi ongelmat energiantuotannossa. Varovaisesti arvioituna 90 terawattitunnissa ei muutama tuulimylly ja valojen sammuttelu tunnu enempää kuin hyttynen Saharassa. Pahin vaihtoehto on, että teollisuus joudutaan ajamaan alas ja ulkomaille, eikä taloja voida enää lämmittää. Tuleekohan sitä sähköä jostain muualtakin kuin töpselistä. JAAKKO PIRTTIKOSKI +
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2002 fQ keskustelua JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDELLE Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 6.3.2002 julkaistiin Johanna Salmelan laatima artikkeli Tunnelma tiivistyy, joka käsitteli humanistiseen tiedekuntaan kaavailtua laitosrajojen muutosta. Vaikka anikkelissa mainitaan, että muutos on kohdannut ankaraa vastustusta (vankimpana vastustajana pohjoismaisten kielten laitos), artikkeli pohjautuu vain laitosyhdistamisen kannattajan, humanistisen tiedekunnan dekaanin Kari Sajavaaran sekä "ranskan kielen" opiskelijoiden aineyhdistyksen Asterixin puheenjohtajan Sini Saareksen haastatteluun. Koska artikkelissa myös esitetään todisteita esittämättä erittäin vakava syytös johtamaani Liitosta kohtaan, haluan tuoda esille seuraavaa. Haastateltu dekaani Sajavaara luettelee samoja argumentteja, joita laitosyhdistamisen kannattajat yleensä. Kaikkia näitä seikkoja on asiaan liittyvissä kokouksissa käsitelty yhä uudestaan ja uudestaan. Aivan uutta materiaalia toi kuitenkin artikkelin loppupuolen kappale, jonka siteeraan tässä kokonaisuudessaan: "Sajavaaran mukaan humanistisessa tiedekunnassa on laitoksia, joissa opiskelijat eivät aina uskalla tuoda mielipiteitään julki leimaantumisen pelossa. Kyselyjen mukaan näin on ainakin romaanisten ja klassisten kielten laitoksella toisin kuin isoissa |sic] laitoksissa, joissa yksittäinen opiskelija saa paremmin äänensä kuuluville, kun suhde opettajakuntaan ei ole niin suora". Dekaani Sajavaara on selvityspyyntööni vastannut kirjeessään^ 7.3.2002, että "minun haastattelussani ci ollut puheita mistään kyselystä eikä siinä myöskään viitattu mihinkään yksiti laitokseen". Joudun siis esittämään laitöstanrköskevan vakavan syytöksen johdosta selvityspyynnön Johanna Salmelalle. Milloin ja minkälaisella metodilla ko. kyselyt on tehty? Kuka ne on tehnyt? Kuinka moni romaanisten ja klassisten kielten laitoksen opiskelijoista vastasi ko. kyselyihin? Kuinka moni kuhunkin kyselyyn osallistuneista oli sitä mieltä, että "opiskelijat eivät aina uskalla tuoda mielipiteitään julki leimaantumisen pelossa"? Missä on kyselyissä tuotettu todistusaineisto? Miksi näin vakavassa asiassa ei ole otettu yhteyttä laitoksen johtajaan, jotta hän voisi tutustua ko. todistusaineistoon ja ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi? Olen vuosikausia lukenut mielenkiinnolla Jylkkäriä ja"ihaillut sen rohkeutta tarttua kriittisesti ajankohtaisiin aiheisiin. Miten on tulkittava laitosrajojen muutoshankkeen uutisointi tässä artikkelissa? O U T I MERISALO ROMAANISTEN JA KLASSISTEN KIELTEN LAITOKSEN JOHTAJA TOIMITUS VASTAA MERISALOLLE Esittämässänne selvityspyynnössä pyydätte lisää informaatiota Johanna Salmelan tekemistä kyselyistä, joiden perusteella juttu on kirjoitettu. Tekstissä käytetty sana "kysely" on tässä tapauksessa ymmärretty väärin, sillä jutussa kerrotui seikat ovat tulleet ilmi aiheen tiimoilta käydyissä keskusteluissa. Asia tuli alunperin ilmi Salmelan keskustellessa dekaani Sajavaaran kanssa Sajavaara mainitsi, että humanistisessa tiedekunnassa on pieniä laitoksia, joissa opiskelijan on vaikea saada ääntään kuuluviin mahdollisen leimaantumisen pelossa. Tämän jälkeen Salmela oli puhelimitse yhteydessä hallintopäällikkö Matti Myllykoskeen, joka laati yhteenvedon en laitosten asenteista yhdistämishanketta kohtaan. Salmelan mainitessa hänelle Sajavaaran toteamuksesta hallintopäällikkö kertoi suoraan, että romaanisten ja klassisten kielten laitoksella tilanne on tällainen. Salmela haastatteli juttuaan varten vielä ranskankielen ainejärjestön Asterixin puheenjohtajaa Sini Saaresta. Saares totesi, ettei ole itse suoranaisesti joutunut varomaan sanojaan, mutta ettei ihmettelisi, vaikka joidenkin opiskelijoiden kohdalla tilanne olisi tällainen. Lisäksi Saares kertoi, että opiskelijoiden mielipiteitä ei laitoksella välttämättä huomioida, vaikka ne ilmoille paasisivätkin. Näihin lausuntoihin nojaten Salmela piti aiheellisena mainita asiasta jutussaan. Hän ei katsonut tarpeelliseksi tuoda julki kaikkia niitä tahoja, joilta tietoa juttua kirjoittaessaan sai. Hän muotoili manitsemanne kohdan yhdessä päätoimittajan kanssa. ja tulimme siilien lopputulokseen, että tekstissä voitaisiin käyttää sanaa 'kysely'. Myönnämme, että sana on kuitenkin ehkä hieman harhaanjohtava. Pahoittelemme väärinkäsitystä. A N N A M A I J A T U U L I A I N E N , PÄÄTOIMITTAJA J O H A N N A SALMELA, TOIMITTAJA MERISALO VASTAA TOIMITUKSELLE Vastineeksi päätoimittaja Tuuliaisen ja toimittaja Salmelan vastaukseen totean vielä seuraavaa. Toimittaja Salmela syytti artikkelissaan romaanisten ja klassisten kielten laitosta siitä, eitä "opiskelijat eivät aina uskalla tuoda mielipiteitään julki leimaantumisen pelossa". Näin olisi asian laita "kyselyjen mukaan". Toimiuajien Tuuliainen ja Salmela mukaan se "kysely"-tietolähde, jonka, perusteella toimittaja Salmela romaanisten ja klassisten kielten laitosta Jyväskylän Ylioppilaslehden sivuilla tästä vakavasta asiasta syytti, on humanistisen tiedekunnan hallintopäällikkö Matu Myllykoski. Vastauksessa ei mainittu, mihin todistusaineistoon hallintopäällikön väite perustui, jotenoletan, että sitä ei toimittaja Salmelalle esitetty Toisella "kyselyn" tietolähteellä, Asterixin puheenjohtajalla, ei toimittajien ilmoituksen mukaan ollut henkilökohtaista kokemusta pelosta leimautua laitoksellamme mielipiteidensä ilmaisun vuoksi. Toimittajien sanalle "kyselyt" antama sisältö paljastuu siis yhden henkilön keskustelussa ilmeisesti ilman todisteita esittämäksi väitteeksi. Lehden toimittaja näyttää siis hyväksyneen väitteitä, joista ei ole olemassa konkreettisia todisteita, vain hallintopäällikkö Myllykosken näkemys, ja esittänyt sen "kyselyn tuloksena" eli tutkittuna totuutena lehdessä. Ihmettelen, että toimittaja Salmela ei alkuperäisessä anikkelissaan ollut nähnyt tarpeelliseksi tuoda julki niitä "tahoja", joilta tiedon sai, ja olen kiitollinen, että lähde on nyt julkistettu. Huomautus: termin "kysely" merkitykset selviävät vaikkapa teoksesta S. Hirsjärvi E Remes P Sajavaara, Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä 1997. s. 189-200. Hyödyksi ovat myös Julkisen sanan neuvoston kotisivut, erityisesti Journalistin ohjeet (http:/Avwwjsn.fi/jourohje.html). O U T I MERISALO ROMAANISTEN JA KLASSISTEN KIELTEN LAITOKSEN JOHTAJA Sana o n v a p a a käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja tomuta se Jylkkänn toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 meikkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussairaalojen40600Jyväskylä järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon seitsemän ti 16.4 mennessä! Akateeminen Siperia Seuta Akateeminen Siperia Seura julkistaa seuraavanlaisen kannanoton Kahvia ei juoda laseista, PERKELE! Siperialaiset kokouslaval seuraavan kerran 10.4. klo 19.00 yo-kylän grillikatoksella sekä A-lalon saunatiloissa, jolloin vietetään pikkujouluja ja grillikauden avajaisia. SIPERIA SUOMELLE! Demariopiskehjut Hilpeää huhtikuuta 1 Kevai etenee kovaa vauhtia kohti kesää, mulla demanopiskelijoilta ei vauhti lopu kesken. Tulevia tapahtumia oval mm. Nuonsoliiltolaiskoulu 13.14.4. seka eduskuntavierailu. Mukaan toimintaan kaivataan edelleen reippaita ja aktiivisia loimijoila. Lisätietoja voil kysellä pj Marianne Huttuselta, marhutt@cc.jyu.fi. Tervetuloa ensimmäistä tai sadatia kertaa 1 11.4. Koukussa keskustelua ruppuvuuksista/Juha Mullu. 18 4. Pitääkö Jumala oikeasti huoltaa/Marjaana Kotilainen. 25.4 Missä Suomi menee? -aikamme hengelliset ilmiöt tarkastelussa/Olavi Peltola Muuta Onko kivi kengässä? Opiskelijapaslon Heikki Lehtimäki on valmis henkilökohtaiseen keskusteluun (helkki@co.jyu.fi)Puh. 050-571 4564. Katso Iisaa www.jyu.W -avikain/opko. Sähköpostilistalle voil liittyä lähettämällä osoitteesi Janne Yliselle, jamayl@cc.jyu.fi Evankeliset opiskelijat Evankelisten opiskelijoiden teemaillat lauantaisin klo 19 Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5.13.4. Voiko uskossa pysyä' Raimo Lähteenmaa. 20.4. Johdossa Jumala, Esa Jaakkola. KRS n illat opiskelijoille ja nuorille aikuisille tiistaisin klo 19 Sanan Kulmalla (Seminaarinkatu 19). 9.4. Opetuslasten jengi, Pasi Lampinen, 16.4. Pyhä Henki ja opiskelijaseurakunta, Marko Remes. Torstaina 11.4. klo 19 Rassu Mantymaan ja Marzl Nymanin konsertti Lillukassajervetuloa 1 Katso myös www kansanraamatluseura.fi Tavataan 10.4. klo 17.30 kokouksen merkeissä. Asialistalla ovat mm verkostollumisasia, puoluekokousaloirteel jne. Paikkana on piiritoimisto. Terveisin p|. Johanna (joke@cc.jyu.li) PS. MUISTATHAN PAULA LEHTOMÄEN VIERAILUNI Paula alustaa ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesiä Maatalon kokoustilassa 9.4. klo 7.00 alkaen. Lisätietoja sihteerillä hekanane@cc.jyu.li lal p. 050-5547977 — . . Tule osallistumaan aktiiviseen uiV _ X koilmatoimintaan. Tiedossa mm. kamppäretkiä, uintia, vaelluksia ja paljon yhdessäoloa. Pariiotausta ei ole vaatimus. Tulossa mm. Kampuksen legenda Kampustelttailu 22.-23.4. Lisätietoja saal nettisivuilta: http.//www.cc.iy'u.fi/yhd/jopas/sekä Pl. Katjalta kauagDcc.jyu.il Nopanvatkaamisesla toivuttuaan voi pirteä pikku kosalainen sitten kääntää viattoman katseensa fyysisesti astetta vaativampaan harrasteeseen: keilapallot saavatkin tosi kyytiä keskiviikkona 10.4. Ja jos on jotain nokankoputtamista tai muuten vain jutututiaa, voi sähkislistan tsekata osoitteen www.lists.jyu.li/mailman/listinloAosa kautta. ry K Ti 9 4 klo 18 seurat Aapo Ruutuisella ja Laura Hangasmaalla, Viitaniementie 13 D 31. to 18.4. klo 19 musiikki-ilta ja veisuut Vanhassa Pappilassa.Vapaudenkatu 26. Opiskelijoiden Körltikuoro kokoontuu keskiviikkoisin Keskusseurakuntatalon Sacariumissa klo 19. Uudet laulajat ovat aina tervetulleita 1 lisätietoja: saara.korkalainen.kmu@jypoly.li Jyväskylän ylioppilasteatterin" seuraava kokous 9.4 klo 19 ilokiven hallituskabinelissa Yhteystiedot: jylpos!ia@cc.|yu li, puheenjohtaja Sanna Lahdenniemi 040-568 9526. Jyväskylän ev.lut Opiskelijalahetys Jyväskylän ev.lut. Opiskelljalahelyksen illat vanhassa pappilassa kaupunginkirjastoa vastapäätä torstaisin klo 18.30 Bailaa Sanen kanssa: Ke 10.4. Tabascossa Kerrankin Ihan Tavalliset bileet. jotka järjestää Baltian matka -ryhmä. Ke 17.4. Sane järjestää Raatikellarilla Olon päivän bileet Ola kaverisi mukaan ja ota sinäkin 1 Kevätkokous Honsun saunalla ke 10.4. klo 19. Ynnän jäsenet tervetuloa! Tarjolla myös kahvia ja pullaa. Bilerinlamalla on ke 17 4. vuorossa toogabileel Night Alexandrassa. Urheileva ynnälainen pelaa sählyä tiistaisin klo 17.15-18.45 U1 ssä Järjestöpalstan pelisäännöstä Jäijestöilmoituksci lähetetään osoitteeseen jylkkarijarjesiot@cc.jyu.fi 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikellään säälittä). 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeisiään lehden ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA (myöhästyneitä ei huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jvlkkari-jarjestot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skanhattavaksemme (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT. MENOT JA ILMOITUSASIAT. 5) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi (olemme huomanneet näiden asioiden menevän perille paremmin jankuttamalla...) VAAKASUORAAN: 7. Muoto-opissa se tuli iteratiivisesti vastaan alussa. (8) 8. Mosse työnnettiin nurin huoltamolla. (4) 9. Pietariko Seikot sekoitti immensutaabeleiksi? (13) 10. Esivirsi on hoilattu, nyt vain katetaan pöytä. (8) 13. Idästä tunkee esiin Viipurin pamauttaja Posse. (4) 14. Mihin asti pitää mennä löytääkseen lihakarjaa? (4) 15. Karakteeriko, Aalberg, liittyy rakennustoimintaan? (8) 16. Jos ei ole kummoinen Tiktak-teos, laita nauha suojaan. (13) 19. Onko nalkuttaja aina hankala? (4) 20. Kyseessä oleva asettaa asiat rinnakkain taltatessaan. (8) PYSTYSUORAAN: 1. Poraajalle saattaa olla tuki tarpeen. (4) 2. Koskimaa, Killerissä ko. musiikki toi mieleen kehitysmaiden ongelman. (13) 3. Värisävy leikkaa Leppästä aiheuttaen spurtin. (8) 4. Huonekalumateriaalin voi tuntea kovuudesta. (4! 5 . Teto, sisko veti hiihtäjää tällä perässään. (13) 6. Suomen euroviisuedustajasta 1977 todettiin: lead puns. (8) 1 1 . Kaikkien suulla ei hoilaamista aloiteta, vaan muun köörin on tätä kuuleminen. (8) 12. Raimo, suosiosi laski viime vaaleissa. (8) 17. Kun tukit käännettiin, löytyi alta orava. (4) 18. Töryt hävisivät, kun tila järjestettiin uudelleen. (4) C M E * O J ien ei eeuaAO» oz ntirzt f»IIW *6l IA|>|SE|| 21 oioiojiiiiasex -gi n|neijS3'it epioijBjnsi pun|adsv 9 m n !iauoo)|S!S9A '9 inu>|£l y,eai > ISIIAJ3S 01 ns|e>|uy £ 10S|oi(O)|!jnns '6 snujasiiAejjiv z ossg g nxjlli ai!"|n»3 7 :i3SXnVlSVA |
• Monialainen ja ammattitaitoinen aikuiskouluttaja \ Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Yrityskoulutukset Koulutusalamme: EU-ja projektiosaaminen Johtaminen ja yrittäjyys Kansainvälisyys Kielikoulutukset Kuljetusala Liiketalous-ja markkinointi Maahanmuuttajakoulutus Maarakennusala Matkailu-, hotelli ja ravintola-ala Metalliala Ohjaava koulutus Puhdistuspalveluala Perusopetuksen 10-luokka Puuala Ravitsemis-ja elintarvikeala Sosiaali-ja terveysala Sähköala Talonrakennusala Tekstiili-ja vaatetusala Tietotekniikka Viestintäala JYVÄSKYLÄN AIKUISKOULUTUS MNHAOMNMIBJUCMON na mrcvmaan vai •Ti TelelN numeronvaihtotekstiviestiä kaupan päälle NOKIA 3 3 1 • chat-toiminto • värinähälytys • uudet pelit • näytönsäästäjä 134 50 € (799,70 mk) 1 NOKIA 6 5 1 •paino vain 8 4 g •puheaika jopa 4 h 520 00 € (3091,75 mk) NOKIA 6 3 1 • nopea GPRS-yhteys • valmiusaika jopa 2 päivää • Bluetooth, HSCSD, W A P 1.2.1 449 00 € (2669,60 mk] AKKU 3 2 1 1 3 5 mAh 22 50 € [133.80 mk) AKKU 3 3 1 Lilon 1 mAh 26 50 € AKKU OCv 5 5 1 7 1 1 ^ Q Lilon 11100 mAh [157.53 mk] 26 50 € Hinnat dna Perusliittymä: Puhelut alkaen , 1 3 € (0.77 mk)/min., tekstiviestit alkaen , 8 € (0,48 mk)/kpl, kuukausimaksu 3 , 2 € (19,03 mk)/kk. Edellyttää kaksitaajuuspuhelinta. Huom! N y t dna GPRS -nettiyhteys kiinteään kuukausihintaan 16,65 €/kk (99 mk/kk) Kytkentä O € Tarjous voimassa 30.4.2002 saakka dna Perusliittymän kytkentä [etu 7.90 € / 4 6 . 9 7 mk) Tarjousaikana otettujen dna Perusliittymien kaikki kotimaanpuhelut ja tekstiviestit dna-liittymiin ajalla 1.-31.12.2002. Tarjous voimassa 6.4-10.5.2002 T a r v i k k e e t _ ^ ESIM. THAIMDS FREET • AVAIMEN< PERÄLATURIT ^ JAKOTELOT (29.70 mk) Jyväskylä: Forum Asemakatu 7, p. (014) 449 9720 Laukaa: Laukaantie 22-24, p. (014) 831 818 Äänekoski: Kauppakatu 15, p. 014 523 288 Jämsä: Koskentie 6, 42100 Jämsä Tarjoukset voimassa Jyväskylän, Äänekosken, Laukaan ja Jamsan liikkeissä. Puhelimia rajoitettu erä, ei jälleenmyyjille uudenlainen mobiilioperaattori