• NUHERO MIU» 30. HJUUSUIITU SISÄLTÖÄ Omin kuvin "Kirjoitin Minoltallelauseita, kuten 'Mitä tapahtuu päässäsi, tapahtuu kamerassasi,' Vähitellen minä aloin uskomaan sanoja itsekin. Lähdin tutkimaan valokuvausta", muistelee Arno Ratael Minkkinen uranvaihdostaan mainostoimittajasta valokuvaajaksi. KESKIAUKEAMA Rautalankakauppiaan kuolema "Kyllä se (älykkyys) on selkeästi yhdistävä tekijä. Kokouksissa voi tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Rajusti yksinkertaistettuna voisi sanoa, ettei siellä yleensä tarvitse rautalankaa apuna keskusteluissa." SIVU 8 Maija raaskii puhua Periteiraliitteessä muun muassa opetusministeri Maija Rask: "Mielestäni opintolainojen anteeksiantoa pitäisi ilman muuta kokeilla. Opintolaina-asiat eivät kuulu toimialaani, mutta olen keskustellut asiasta vastaavan ministerin Suvi Lindenin kanssa." Muistakaa nämä sanat seuraavien vaalien aikaan... SIVUT 15-18 00 00 m& M&N nwwMMwm Jyväskylän yliopiston y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joku ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertoo vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja Sedelehfien liitto Kultti iy.:n jäsen. Päätoimittaja Ilmoitusmyynti Pelri Heikkinen tmi Moitti Mikkonen (014)2603359,040 724 5103 (014) 272166,0400 642 533 peiheik@st.jyiili. fa (014) 272163 Toimittajat: Ylioppilaslehtien Annakaiso Vääioniemi valtakunnallinen ilmohUsmyynti (014)2603360.040 5381904 Pirunnyrkki Oy onnvaoi@st.jyii.fi (02)2331222. Somi Keto Ilmoituksenvalmislaja (014)2603360.050303 9217 Grafiikka kutonen somikeio@cc.iyu.fi (014)216315,050-5962444 Toimitus giafiiklinralonen@co.inel.li Jyväskylän yjioppiloslalo Ilmoitushinnat Keskossaiioolantie 2 tekstissä 6.00mk/pmm | 40600 Jyväskylä lokasivu 7.00mk/pmm Fox moaiörjoittofcö 0.65 mk/pmm (014)2603928 etusivu 9.00 inVpmm (etusivu myydään oinoostoon kokonaan) Sähköposti iytUoxi@ccjyu.fi Värihinnat yksi lisäväri 450 mk Verkkolehti neliväri 1350 mk «vmiyuh/ryyyiytkkon Jytkkön ei ole arvonlisäverollinefl, Taloudenhoitoja joten hintoihin ei ksälö veroa. \a toimistosihteeri Paula Rouhiainen Painopaikka (014)607226 Lehtisepät Oy, Pieksomaki (015)7234212 i IYY-n icnemlio koliin kannettuna Jylklöri moksoo 50 maittaa. ISSN 0356-7362 Osoitteenmuutokset JYYflkeskvsloirnislo, (014) 260 3355 KANNEN KUVA: SAMI KERO ILMESTYSKEVÄT 2 : IJLMISm 13.04. 04.05. DEADLINE 06.04. 27.04. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin 9" PÄÄKIRJOITUS 30. MAALISKUUTA 2000 Laeista Voisihan sitä tietenkin onnitella Kansaneläkelaitoksen opintotukiviranomaisia männäviikon massiivisesta propagandavoiiosta. Kela sai ujutettua valtakunnan tärkeimpiin uutismedioihin eli sekä Yleisradion tv-uutisten päälähetykseen (20.3.) että Helsingin Sanomiin (21.3.) näyttävän uutisen, jonka mukaan "opintotukien takaisinmaksajien määrä vähenee tuhansilla". Toisaalta nuo mainitut tuhannet ovat vuonna 1998 opinionsa aloittaneita tai valmistuneita, joilta ei alunperinkään olisi pitänyt periä takaisin yhtään mitään. Onhan meillä täysi oikeus ansaita rahaa sielun sietokyvyille saakka sekä ennen että jälkeen opintojen. Nyt "uutisoidun" tilanteen Kela muuten ennakoi jo alkuperäisessä tiedotteessaan, jossa takaisinperintäkirjeiden lähettämisestä kerrottiin. Nyt Kela sai siis tiedotusvälineet kertomaan tämän "ilouutisen". Hesari saatiin peräti kirjoittamaan lause, jossa kerrottiin Kelan "kohtuullistavan" takaisinperintää myös liikaa ansainneiden kohdalla. Hesarin kirjoitelman mukaan "kohtuullistaminen" tarkoittaa tällä kohtaa sitä, että Kela ei ole perimässä tulorajan ylittävältä ensimmäisestä 6000 markasta takaisin kuin puolet vaikka se vaatii valtiolle kaiken muun tulorajan ylittävän tulon ja vaikka opintotukilaki nimenomaan määrää ko. lievennyksen. Kuten Kelan virkamiehistön suojakilvessä lukee: "Hehän vain tottelevat käskyjä." Omaa harkintaa ei Kela ole tälläkään kertaa käyttänyt. On todellakin toivottavaa, että sana "kohtuullistaminen" on uutisen kirjoittajan oman pään tuotantoa eikä Kelan sinne sulauttamaa. Puulaakin oman aviisin. Kelan sanomien (2/2000), kirjoittelu on sekin tarmokasta. Heti pääkirjoituksessa Mikko Tuohi surkuttelee, kuinka takaisinperintämallia vastustavissa mielipiteissä "vallitsi sellainen henki, että opintotuki pitää saada, vaikka ansiotulot opiskeluvuoden aikana olisivat kuinka suuret tahansa". Anteeksi vain, mutta ei vallinnut. Henki joka vallitsi oli: takaisinperintäjärjestelmä on kohtuuton. Ei ole enää yhtään järkevää syytä vaivautua juupasteluun ja eipästelyyn siitä, onko Kela tiedottanut riittävän hyvin. Ei myöskään ole odotettavissa, että Kelasta löytyisi yhtä virkailijaa, joka käyttäisi Suomen lain turvaamaa sananvapauttaan ja uskaltaisi avoimesti myöntää takaisinperintämallin pöyristyttävyyden. Kela saa kyllä jatkossakin vain "tehdä juuri niin kuin laki määrää" kuten Mikko Tuohi kirjoittaa mutta kai voimme silti odottaa ja vaatia heiltä suomen kielen sisälukutaitoa ja edes yritystä ymmärtää mitä heille yritetään sanoa. Saati jotain tolkkua siihen, mitä tiedotusvälineille syöttävät. PETRI HEIKKINEN VIERAASTA PÄÄSTÄ Eräs suurista kirjallisista teoksistamme kertoo alkulehdillään tarinaa suosta, kuokasta ja Jussista. Pitkään tuota teosta onkin pidelty suomalaisen sisun vertauskuvana, mutta aika on jo pahasti ajanut sen ohitse. Seuraavin, varsin vähäisin, muutoksin kirjan alkukappaleista voitaisiin tehdä paremmin nyky-yhteiskuntaa puhuttelevia: "Alussa olivat suo, kääntöaura ja kännykkä. Suo oli iso, useamman kymmenen hehtaarin suuruinen ja salaojittamalla viime vuonna kuivattu. Pienemmälle olisivat nauraneet naapuritkin, saati EU-tukihakemuksia käsittelevät viranomaiset. Siellä täällä suon reunoilla seisoi suuria kantokasoja, jotka ojakaivinkone oli sinne kasannut salaojituksen yhteydessä. Kyllä siinä maatalousyrittäjä Jussin silmä lepäsi hänen katsellessaan raivattua, salaojitettua ja 141-tuen piirissä olevaa maataan. Kuluvan vuoden aikana tuki kuitenkin jälleen alenisi, koska Suomen hallituksen ja Euroopan unionin komission välisissä neuvotteluissa ei oltu päästy vieläkään sopimukseen kansallisen tuen jatkumisesta. Siksi suokin oli pitänyt kuivata, jotta tulonmenetys saataisiin kompensoitua edes osittaisella pinta-alatuen lisäyksellä. Kääntöaura puolestaan kiilteli uutuuttaan vuosimallia -98 olevan, kaksoispyörillä vanistetun traktorin perässä. Aurinko kimalteli auran vastapestyissä terissä, jotka ahnaina odottivat hetkeä, jolloin ne saisivat pureutua entisen suon pintaan repiäkseen sen auki ja nostaakseen esille sen hiekkaisen sekamaan, josta lyhyen satokauden aikana saataisiin oikealla lannoituksella muutama tonni vehnää hehtaarilta. Kääntöauraa eivät pysäyttäneet edes suuret kivet, vaan se repi ne vaivattomasti irti ja nosti pinnalle. Se oli nykyaikaisen tehomaatalouden symboli, armoton kone, joka tuotti tulosta tuulesta ja tuiskusta piittaamatta. Kännykkä Jussin taskussa oli suomalaisen huipputekniikan viimeisin saavutus hopeanvärisine, vaihdcttavine kuorineen, viidensadan numeron muisteineen ja kahdentuhannen tekstiviestin varastoineen. Sen kymmenistä soittoäänistä Jussi saattoi valita omansa niin navettaan kuin pellollekin ja tyylikäs kantokotelo piti kännykän mukana tiukoissakin tilanteissa. Kännykkä pirahti, Jussi tarkasti soittajan numeron ja vastasi hieman karjahten: "Moro". Juron miehen kasvoilta ei voinut nähdä oliko kyse siemenperunoista vai EU-tuista. Lopetettuaan puhelunsa Jussi sylkäisi kouraansa, avasi traktorin hytin oven, hyppäsi sisään ja jyräytti dieselmoottorin käytiin. Oli aika ryhtyä töihin." KIMMO ELO ^iwf*iti;(rirafiii»m^
• Somi Koro, Mervi Heikkilä Vanhaan aikaan yliopistojen rahoituksesta päätettin eduskunnassa budjettikeskustelujen yhteydessä. Kun rahat tulivat yliopistoille, ne tulivat korvamerkittyinä. Varat käytettiin ja ne piti käyttämän selkeästi määriteltyihin kohteisiin. Valtionhallinnossa tahdottiin kuitenkin elää ajassa mukana, ja tämä uudistusmieli kohdentui kaikille yhteiskuntaelämän alueille. Keskitetty suunnittelujärjestelmä alettiin kokea vanhanaikaiseksi ja jäykäksi, se päätettiin korvata joustavammalla ja dynaamisemmalla "tulosja palveluonentoituneella ohjauskuhtuurilla" (OPM:n työryhmien muistioita 1996:36). Yliopistojen ja korkeakoulujen kohdalla tämä on tarkoittanut vähittäistä siirtymistä tulosohjaukseen. Sen myötä päätäntävaltaa on siirtynyt ainakin jossain määrin yliopistoille itselleen. Salaseura Tulosohjauksen perusperiaate koulutuksen maailmassa on helppo ymmärtää: ne oppilaitokset, ja näiden sisällä ne alat, jotka tuottavat eniten ovat rahanjaossa paremmissa asemissa kuin vähemmän tuottavat. Opetusministeriön käyttämässä mallissa yliopistojen ja korkeakoulujen suhteen tuloksen mittarina on käytetty suoritettuja tutkintoja (60%) ja tutkimusta (40%). Tulossopimusneuvottclut ovat tulleet . normaalikäytännöksi vuodesta 1994 lähtien. Yliopistot neuvottelevat Opetusministeriön kanssa, yliopistojen tiePanos. Tuotos. Tulos. Mantra, jota hoettiin liikemaailmassa kahdeksankymmentäluvulla, on yhdeksänkymmentäluvulla vakiintunut arki-käytännöksi maamme koulutuspolitiikassakin. Yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaa on tulosohjattu vuodesta 1988 lähtien. Vuoden-kahden sisällä siirrytään tulosohjauksesta astetta vakavamman kuuloiseen tekemiseen, so. tulosvastuuseen. dekunnat ja laitokset oman yliopistonsa keskushallinnon kanssa. Neuvotteluissa luodaan toiminnan taloudelliset ja sitä myötä reaaliset raamit. Toki on mahdollista keskustella hallinnon kanssa asioista tämänkin jälkeen. Esimerkiksi kirjasto on joutunut useampaan otteeseen käymään keskusteluja varsinaisten toimintaja taloussuunnitelma -neuvottelujen ulkopuolella, kun kurssikirjojen hankintaan ensi yrittämällä saatu raha on loppunut kesken. Aivan vielä ei olla nähty sitä päivää, että yksittäiset tutkijat ja hallintovirkailijat kävisivät omat henkilökohtaiset tulosneuvottelunsa esimiestensä kanssa, mutta eiköhän tällainenkin päivä kohtsillään koita. Aiemmat epäviralliset turinatuokiot ja normaaliin kanssakäymiseen kuuluva keskusteleminen on sentään jo ehditty paikoin nimetä uudestaan, tulosohjausretoriikkaan virtaviivaisesti sopiva termi on esimies-alaiskeskustelu. Ensimmäistä kertaa osa yliopistojen määrärahoista jaettiin tuloksellisuuden perusteella vuonna 1988. Kokonaismenobudjetointiin yliopistot ovat siirtyneet vaiheittain vuodesta 1991 lähtien. Komealta kalskahtava talouden termi tarkoittaa sitä, että yliopisto saa tietyn kokonaissumman, jonka jaosta päätetätän yliopiston sisällä. Näihin päiviin saakka yliopiston sisäisestä rahanjaosta on viime kädessä päättänyt rehtori tts-neuvottelujen pohjalta. Uutta suunnitteilla olevassa tulosvastuunajan rahanjakomallissa nykyiseen käytäntöön verrattuna on se, että rahan jaon kriteerit tulevat olemaan julkisesti kaikkien osapuolten tiedossa. Tämä ainakin on tarkoitus. Nythän ainakin Jyväskylässä tts -neuvottelut käydään liukasti suljettujen ovien takana. Joutavaa polemiikkia? Jyväskylän yliopistossa on pyörinyt erilaisia ehdotuksia rahanjakomalliksi, mutta mitään niistä ei vielä ole otettu käyttöön. Uusinta yritystä vetää Isto Ruoppilan johtama työryhmä, jonka työskentely on salaista. Ehkä näin on haluttu välttää turha polemiikki asian ympärillä, mutta toisaalta ihmetyttää mitä vikaa avoimessa keskustelussa olisi. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa asiasta sanailtiin hyvin reippaaseen sävyyn julkisestikin, mutta lopputulemaan on siitä huolimatta päästy kohtuullisen sopuisissa merkeissä. Ja ehkä helsinkiläisten on ollut alusta lähtien helpompi sitoutua valittuun malliin juuri sen, vuoksi että keskustelua on käyty jo etukäteen. Helsingissä käytössä olevan mallin mukaan määrärahoja jaetaan yliopiston sisällä tiedekunnille siten, että 50% jaetaan perustutkintojen perusteella, 15% jatkotutkintojen ja 35% tutkimuksen perusteella. Perusja jatkotutkintojen osalta vaikuttavat paitsi tutkintotavoitteet (50%) niin myös suoritettujen tutkintojen määrä (50%). Tutkimuksen osuus määrittyy historiallisen pohjaluvun ja kansainvälisen tieteenala-arvioinnin perusteella määriteltyjen laatukertointen perusteella. "Ongelmana mallissa on lähinä se, että se asettaa tiedekunnat ja laitokset kilpailemaan toisiaan vastaan ja saa yksiköt koko ajan laskemaan, millä mallilla he saisivat eniten rahaa", pohtii Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Terhi Nokkala. "Puhdas laskennallinen malli saattaa johtaa ylilyönteihin: vaarana on se, että rakenteellisia ratkaisuja saatetaan tehdä rahan, ei tieteellisten eikä koulutuksellisten seikkojen vuoksi." Myös oman ylioppilaskuntamme koposihteeri Katja Mielonen näkee puhtaasti laskennallisen mallin ongelmallisena: "On ihan järkevää pyrkiä pois mutu tuntumajaosta, ja sekin on hyvä jos kaikki tietävät ne kriteerit millä raha jaetaan. Mutta toisaalta vähän huolestuttaa. Laskennallisen mallin tulisi olla riittävän hienovarainen ja joustava. Opetusministeriön oma malli on karkea, se ei sellaisenaan sovellu mihinkään yliopistoon. Siinä ei huomioida esimerkiksi erillislaitoksia: kirjastoa, Atk -keskusta tai kielikeskusta. Ne eivät itse tuota tutkintoja mutta ovat elintärkeitä peruspalveluja yliopistolla." Yksi uhkakuva on myös se, että sivuaineopintojen suorittaminen saattaa vaikeutua, mikäli kriteereissä tuijotetaan liikaa vain suoritettuja tutkintoja. Talloinhan mikä hyvänsä laitos tai yksikkö keskittää vähäiset resurssinsa järkevästi ja huolehtii vain omista opiskelijoistaan. Niinkin voi käydä, että varmuuden vuoksi sisäänottokiintiöitä kasvatetaan. Sillä aina on niitä, jotka jättävät opinnot kesken. Talloinhan pisteet jäävät saamatta. Tähän ei laskennallisessa maailmassa ole millään laholla varaa. Mikäli tavoite on 20 tutkintoa vuodessa, ja saadaan vain 12 tutkintoa, on ihan ok ottaa sisään 50 eniisen 25 sijaan, ainahan voi toivoa eitä niistä viidestäkymmenestä löytyy riittävästi opintonsa, läpi vieviä kunnon opiskelijoita. Entä kuinka laskennan maailma ottaa huomioon perustutkimuksen, jota sitäkin vielä jossain harrastettaneen? Miten käy ajatuksenvapauden, kriittisyyden ja innovatiivisuuden, haudataanko ne lopullisesti vai löytyykö näille uudesta mallista uutta ja raikasta tilaa? Sivistysyliopistoliikkeen raunioilta tilannetta seurataan mielenkiinnolla. RIITTA KOIKKALAINEN
• ». »MIIAT* 2M) .KAHVIPÖYTÄVISAILU OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1 . Mikä on maailman yleisin tauti? 2. Kenen poika oli Aleksanteri Suuri? 3. Kuka oli maailman ensimmäinen nainen avaruudessa? 4. Mitkä maat olivat mukana Keski-idän puolustusliitossa, Centossa, vuosina 1959-1979? 5. Milloin valmistettiin ensimmäiset onnistuneet piilolasit? ALLIKKO 6. Minä vuonna eduskunnassa pidettiin ensimmäinen kyselytunti? 7. Kuinka korkealla on Laajavuoren huippu? 8. Montako suomalaista kaatui Talvisodassa? 9. Kuka oli alkuperäinen "yhteiskunnan vihollinen numero yksi"? 10. Mistä Pikku Prinssi oli kotoisin? BONUS: Paljonko meressä kasvaa mansikoita? BlIOJiBilSriABS ESSBS -j3UJB|!iueujes:snN0B ' 2 I 9 8 P 1 8 1 -sv uo i.tum e>|uo| 'enaptiei ?U8'eo>|sn M s ISÄ?) uo "(H t-g6tEuuonA EuasjEiuiuisua uyuautoi eiSÄUUMU B]SOl M96U!||!Q uyor elemotuaisöueg -6 'ZSIEZ'8 •E||3|ondE|Ä UEUU!dU3J8W EIJ)9UJ LIZ L 9961 '9 798i.EuuonABSS!Si!SAS'9 UEJS^Ed El UEI| 'iH>|Jn± 'EiuuB)iig-os| •> E961 euuonAEf -|9S)|n|BIA W A 'EAOHsai -ai BAOJ!UlipE|A EUI)U3|BA E u:n soddjnj z Bunu 'uauiujnisniiA !I3 stiiöuAjegdosEu ajnov" L limeli Syriälän vispilä henkii kuohkeaa ammattiylpeyttä. Sami Kero Keskuskauppakamari on myöntänyt Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimihenkilöille kunniamerkkejä: Kirjanpitäjä Seija Astola on saanut kultaisen ansiomerkin 30 vuoden työrupeamastaan. 1 Iopcisen ansiomerkin saivat keittäjä-emäntä Irmeli Syrjälä ja taloustoimiston laskutuksessa työskentelevä Aili Salokas 25 vuoden palveluksesta sekä kiinteistöhuollon työnjohtaja Jorma Janhonen ja Rentukan ravintolapäällikkö Teuvo Ristonen 20 vuoden palveluksesta. Ilokiven emäntä Irmeli Syrjälä sai paikan keittäjänä ilokivestä vuonna -73. Hän oli juuri valmistunut kokin ammattikurssilta ja pääsi suoraan töihin, kun asiaa kysyi. Sekä ruoanlaitto että ruokailijamäärät ovat kasvaneet kaksikymmentäkertaiseksi 27 vuodessa. Tuolloin ruokailijoita oli 3040 päivässä, nyt 650-800. "Silloin ei ollut mitään laktoosiongelmia ja keliakioita. Teimme vain yhtä ruokaa", Syijalä kertoo. Osa-aikaeläkkeen" ohessa työskentelevä keittäjä-emäntä kehuu Ilokiveä työympäristönä. Keittiössä on aina ollut rempseä ilmapiiri. "Ennen ruokaa piti rahdata hissillä yläkertaan. Erään kerran tarjoilija pyysi meiltä alhaalta tunaria, viinan annosteluastiaa. Työkaveri oli hilpeällä tuulella ja sysäsi minut hissiin. Ylhäällä tarjoilijat katsoivat hyvin haaleasti", keittäjä kenoo. Jorma Janhonen on työskennellyt ylioppilaskunnalle pian neljännesvuosisadan. Hän haki aikoinaan laitosmiehen paikkaa, koska ylioppilaskunta oli hyvän työnantajan maineessa. "Opiskelijapoliitikot halusivat osoittaa esimerkkiä muulle yhteiskunnalle. Täällä oli hyvä palkkataso verrattuna muihin vastaaviin töihin, joten paikat olivat haluttuja. Minun kanssa samaan aikaan paikkaa haki 70-80 hakijaa", Janhonen muistelee. "Maine piti paikkansa kyllä minä olen viihtynyt täällä. Silloin ori tosin ollut vähän tukala olo, kun ylioppilaskylän toimintoja on yritetty yksityistää pariin otteeseen." Nykyään Janhosta työllistävät kylän tiedotus, puhelinvaihde, työnjohtoja asukastoimiston verkon ylläpito. Janhosen mukaan villit ajat ovat ylioppilaskyIässä takana päin; nykyään kylässä on järjestyshäiriöitä todella vähän. Ongelmat johtuivat tiiviistä yhteisasumisesta, josta luovuttiin 80-luvun alussa. "Riitoja tietysti syntyi, kun kaksi toisilleen alunperin ventovierasta laitettiin asumaan 20 neliön yksiöön. Pahimmilaan tuli kaverin tavarat seitsemännestä kerroksesta alas keskellä yötä." Rentukan isäntä Vuonna -72 Rentukan baarimikkona aloittanut Teuvo Ristonen haikailee takaisin työnsä alkuaikoja. "Täällä oli vähän erilaista. Ulkopuolista, vanhempaa väkeä kävi enemmän kuin nyt, ja kesäisin meillä oli strippareita. Porukkaa kävi joka päivä. Se oli kovaa politikoinnin aikaa. Hyvä jos eri puolueen kaverit pystyivät istumaan samassa pöydässä. Itsekin tietysti seurasin asioita nuorena miehenä. Se oli mielenkiintoista aikaa." Rentukan kulta-aika jatkui 80-luvulla. Ravintolapäällikön mukaan ihmiset soittelivat Äänekoskea myöten ja kysyivät onko jonoa. Ristonen kiistää legendan, jonka mukaan jono olisi yltänyt pisimillään ylioppilaskylän puomille. Hän vihjaa, että oikea ennätysjonon päätepiste sijaitsee linjaautopysäkillä. Ristosen äänestä paistaa hämmennys. Hän ei voi ymmärtää nykynuorten tapaa käydä juhlimassa vain kerran kuukaudessa. "Kai opiskelutahti on muuttunut liian tiiviiksi. Nyt tarvitaan megabileitä ennen kuin väkeä tulee enemmän", ravintolapäällikkö kummastelee. SAMI KERO 13S)inVlSVA Pictures from the Under world The Film Archives presentations will continue on March 29. with Labyrintti of Passion (Spain 1982) by Pedro Almodövar. The film steers clear of good taste and moderation by depicting the transvestites, drug addicts and psychopaths of Madrid of the early 80s. The following week will see Underground (Bosnia/Hungary/France/Germany 1995) by Emir Kusturica. lt shows the development of Yugoslavia from the second world war to the civil war. However. Underground is not a dry historical film. but rather a noisy black comedy Ali films vvill be shown on VVedncsdays at 18.00 in the City Main Library. Car-Free Day Thursday 6.4. vvill be a car-free day on nine campuses around Finland. The goal is to raise avvareness of the environmental problems in private motoring. One car-free day in itself does not help the pollution siiuation that much, but the idea is to affect peoples' attitudes tovvards private motoring. A national car-free day vvill take place in the autumn. Vegan Food at llokivi The llokivi menu vvill include a vegan choice on vveek 15 (10.-14.4.). The experiment is realised togcther vvith the Jyväskylä Centre of Adult Education. Another similar trial period vvill take place later and if it is possible to keep the costs on a reasonable lcvel the vegan choice vvill be added permanently to the menu, Also, a vegan e-mail list has been created. lt is open for ali and has discussion on vegetarianism and other related matters from ajyväskylä-based perspective. lt is possible to join the list by sending the subscribe jyu-vegan' request to majordomo@cc.jyu.fi. Additional information is available at: http:/Awvvv.jyu.fi/--juhtolv/jyu-vegan/ New University Rectorate Aino Sallinen vvill continue as the rector of Jyväskylä University. Together vvith Salme Näsi and Paula Määttä as vice-rectors they are the first ali female rectorate in Finland. One reason for this unusual situation vvas the vvithdravval of the former vice-rector Pekka Neittaanmäki from the vice rector election. This time the period of office vvill be five ycars in stead of the previous three years. The new vicerectors are expens of different fields than the previous ones: Näsi has a background in business admimstration and Määttä in education. NEWS BY TANELI TAKALA
• TIIVIIT JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUREBO HJUSI 3«. MAAUSKUUTK Z008 JYY pysyi budjetissa "Kevyt olo seuraavat yksitoista ja puoli kuukautta!" Eli Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto myönsi kokouksessaan tiistaina 21.3. vastuuvapauden hallitukselle ja taloudesta vastaaville toimihenkilöille. JYYn vuoden 1999 tilinpäätöksen loppusummaksi merkittiin 64 165 markkaa ylijäämää eli toiminta kokonaisuudessaan pysyi tuloja menoarvion raameissa. Varsinaisen toiminnan murheenkryyni oli ylioppilaslehti, jonka tulos jäi 50 000 markan verran alijäämäiseksi huolimatta arvioitua suuremmista mainostuloista. Jylkkärin ylitys selittyy osaltaan suurehkoilla laitehankinnoilla (mm. digitaalikamera, negatiiviskannen), jotka luonnollisesti tuottavat säästöjä tulevina vuosina. Varsinaisen toiminnan varainhankinta puolestaan toteutui jäsenmäärän kasvun ansiosta edellistä vuotta suurempana. Positiivista kertymää siirreuiinkin ylioppilastalon rakentamiseen sekä perustettiin vararahasto pahan päivän varalle siis mahdollisen jäsenmäärän laskun varalle. Myös vippikassan pääomaa sekä museoauto Susannan varoja lisättiin. JYYn liiketoiminnan yksiköt tekivät nekin viime vuonna pääosin positiivista saldoa. Ruokala llokivi tuotti yli 45 000 markkaa ja Kampus Data yli 250 000 mk. Ravintola Rentukallekin merkittiin lähes 13 markan tuotto. PETRI HEIKKINEN Apua Mosambikiin Ylioppilaskunta järjesti viikoilla 8 ja 9 keräyksen Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Keräyksen tuotot ohjattiin Mosambikin tulvien uhreille. Kokonaistuotto oli 3 672 mk. lipaskeräyksellä rahaa saatiin 2 172 mk ja ylioppilaskunnan hallitus myönsi apua Mosambikiin 1 500 mk. Kiitos keräykseen osallistuneille! Ne, jotka eivät vielä ehtineet osallistua Mosambik-keräykseen voivat lähettää apunsa tulvien uhreille SPR:n katastrofirahaston kautta (Leonia 800015-729653 tai Merita 158130-25477). Jotta apu ohjautuu perille tulee pankkisiirron viestiosaan kirjoittaa Mosambik. Unesco-professuuri Jyväskylään YK:n alainen kasvatus-, kulttuurija tiedejärjestö UNESCO on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle järjestön nimeä kantavan professuurin ensimmäisenä Suomessa. Professuurin opetus-ja tutkimusala on monikulttuurinen opetus, ja se sijoitetaan koulutuksen tuddmuslaitokseen. Virkaan valittava professori tulee työskentelemään sekä Balkanin alueella että Jyväskylässä. Tulevan professuurin toivotaan tuovan voimavaroja myös suomalaiseen opettajankoulutukseen sekä perusettä täydennyskoulutustasolla. Maamme opettajankoulutus tarvitsee huomattavaa tukea monikulttuurisen opetuksen alueella ulkomaalaista alkuperää olevan väestön suhteellinen ja määrällinen kasvu maassamme on kiihtymässä. Professori valitaan mahdollisimman pikaisesti, jotta hän pääsisi aloittamaan työnsä tänä vuonna. Vegaaniruokakokeilu Ilokivessä... Ilokiven ruokalassa on tarjolla vegaaniruokaa viikolla 15 (10.-14.4.2000). Kokeilu toteutetaan yhdessä Jyväskylän Aikuiskoulutuskeskuksen ravitsemusja talousalan yksikön kanssa, josta tulee kaksi opiskelijaa työharjoitteluun tekemään vegaaniruokaa yhdessä Ilokiven henkilökunnan kanssa. Nämä opiskelijat ovat koulutuksessaan perehtyneet asiaan ja suunnitelleet etukäteen valmistettavat ruoat. Toinen vastaavanlainen kokeiluviikko järjestetään mahdollisesti ensi syksynä. Jos vegaaniruoalla näyttää olevan kysyntää ja jos osoittautuu, että sitä voidaan valmistaa kohtuullisin kustannuksin, vegaanivaihtoehto voidaan lisätä pysyvästi Ilokiven päivittäiseen tarjontaan. ...ja tietoa listalla On perustettu kaikille avoin jyu-vegan -sähköpostilista, jossa keskustellaan ja tiedotetaan kasvissyönnistä sekä kaikesta siihen liittyvästä jyväskyläläisestä näkökulmasta katsoen. Listalle voi liittyä lähettämällä komennon "subscribe jyu-vegan" osoitteeseen majordomo@cc.jyu.fi. Lisätietoja: http.//www.jyu.fi/~juhtolv/jyu-vegan/ Hyvän opettajattaren muotokuva: Sami Kero "Identiteetiltäni en koe ensisijaisesti olevani yliopisto-opettaja. Varmaan sitäkin hiukkasen, mutta enemmän koen olevani kehittäjä ja aikuisten ihmisten oppimisedellytysten mahdollistaja", toteaa vuoden 2000 Hyvä Opettaja -palkinnon voittaja Satu Helin, gerontologian ja kansanterveyden yliassistentti. Ylioppilaskunnan vuosittain jakaman 20 000 markan arvoisen palkinnon myöntämiskriteereissä painotettiin tällä kertaa sellaista ohjausta ja neuvontaa, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kehittämistä. Valintatyöryhmän mukaan Helinin ohjaus lähtee opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista heti opintojen alusta lähtien ja tukee opiskelijan omia tavoitteita kokonaisvaltaisesti koko opiskeluajan. Helin tunnistaa itsensä lauseista, mutta yllättyi valinnastaan-joskin iloisesti. "Palkinto tuntuu aivan taivaalliselta. Jo se, että minua ehdotettiin palkinnon saajaksi, tuntui aivan ihanalta", Helin hymyilee ja korostaa kokevansa itsensä enemmän kehittäjäsi kuin pedagogiksi, "Kun ajattelee, kuinka paljon yliopistossa on pedagogi-tutkijoita niin varmasti oppimisteknisiltä ratkaisuiltaan ja kikoiltaan löytyisi hurjan paljon ansioituneempia ihmisiä." Helin todellakin ohjaa heti opintojen alkaessa. Jo valintakirjeen mukana lähetetään perustietoa esimerkiksi opinto-ohjelmista, tenttipäivistä ja kirjastoista. Näin opiskelijat pääsevät heti kiinni opintoihinsa. Yhdessä opiskelijan kanssa voidaan myös, hänen niin halutessaan, luoda yksilöllinen opintosuunnitelma, jonka teossa voidaan ottaa huomioon kaikki opintojen suorittamiseen vaikuttavat asiat: asuuko opiskelija Jyväskylässä, opiskeleeko täysipäiväisesti tai onko tilillä jo aiempia opintoja. Samalla voidaan jo miettiä tulevan tuddnnon rakennettakin, vaikka se tuossa vaiheessa saattaa tuntua kaukaiselta. "Tietysti voi opiskelija tätä itsekin tehdä, mutta varmaan tässäkin asiassa pätee se, että jälkiviisaus on parasta eli kun on jo jotakin opiskellut, niin sitten tietää oman kokemuksen perusteella parhaiten, miten olisi kannattanut opinnot suunnitella." Helin kertoo kuulleensa kommentteja, joiden mukaan itsenäiset yliopistoopiskelijat eivät tarvitse niin paljon ohjausta. On kysytty, miksi panostaa siihen niin paljon ajastaan. "Osa ei tarvitsekaan, mutta osa tarvitsee", vastaa Helin. "Ei minun aikani nyt ainakaan niin minuutilleen konilla ole, että täytyy olla varttia yli neljä täältä pois. Minusta on myös paljon kivempi, että asiat menevät hyvin ja hoituvat. Itselleni ainakin on tärkeätä työskennellä sellaisesssa yhteisössä, josta puhutaan hyvää ja että siellä asiat hoituvat ja opiskelija näkee, että siellä oikeasti yritetään tehdä asiat mahdollisimman hyvin." Helin näkee, että kansainvälistyminen lisää yksilöllisen opinto-ohjauksen tarpeita entisestään. "Laitoksellamme on muutama kansainvälinen opiskelija, joille on monesti yrityksen ja erehdyksen kautta tehty hyvin yksilölliset opinto-ohjelmat. Mitä sitten tuo se, kun opiskelijat kiertävät enenevässä määrin yliopistoja? Minusta näyttää siltä, että opiskelijat Euroopassa Otavat hyvin usein opinnoistaan jonkun osan tietystä yliopistosta ja sitten surffaavat seuraavaan. Se tuo minun nähdäkseni väistämättä lisää ohjauksen tarpeita." Opettaja ja tutkija Joskus yliopistolta kantautuu lauseita, joissa tutkijat pitävät opetusvelvollisuutta jonkinlaisena taakkana. Helin, joka muuten viime viikolla odotti "sydän kylmänä" lausuntoa oman väitöskirjansa esitarldstuksesta, sanoutuu irti moisista väitteistä. 'Tietysti jos on paljon opetusta, siinä on aina se, että miten sitten oma tutkimus etenee. Mutta minusta se on aina ollut ihana suola, mihin voi en minä tiedä voiko sanoa, että paeta sitä tutkimusta", hän nauraa. "Toisaalta taas, kun oma tutkimus etenee, on kiva kenoa siitä, mitä itse on saanut selville. Sitä kai tämä meidän yliopisto-opetus pitäisi nimenomaan ollakin eli että opetetaan sitä, mitä on tutkittu." Varsinaisessa opetustyössä Helin painottaa innostamista ja omaa innostuneisuutta opettamiensa asioiden suhteen. "Minulla on siinä mielessä kivat aineet opetettavana, että olen itse niistä hyvin innostunut. Kaikista aineistani tosin ei voi sanoa, että olisin joku ihan huippuspesialisti, esimerkiksi jokin 'ympäristökysymykset globaalisena terveyshaasteena'. Mutta on hienoa, että voi olla auttamassa opiskelijoita siten, että he innostuvat aidosti myös sellaisista asioista, jotka eivät ihan suorasti ole heidän pääaineisiinsa liittyviä." "Tieto, jota täällä päntätään opiskelijoiden päähän, vanhenee kauhean nopeasti. Jos jää talsi, että asia on mielenkiintoinen, kiinnostava, tärkeä ja että haluan jatkossakin seurata sitä itse, sen jälkeenkin kun lähden täältä yliopistosta pois, silloin on saavutettu jotakin hyvin arvokasta tässä itsensä kehittämisessä ja jatkuvassa tiedon uusintamisessa." PETRI HEIKKINEN
• DORIS HUHMAR .mmm mmmmmNUHERO KUUSI 30. MAAUSKUUTA Z0O0 "Yääk, ei koskaan enää aluepoliittisen ministerivaliokunnan yöistuntqja, ei ennen kuin helvetti jäätyy!" Pikajuna IC 49 ohitti Turengin seisakkeen lumi puskurista pöllyten, mutta propagandaja kansanvalistusministeri Jouko Nyhverön siansilmät eivät sitä erottaneet. Ministeri antoi ylen junan vessassa, jonka lavuaari oli tukkeutunut jo kolme litraa aiemmin. Katkeronpunaisessa piripinnassa kellui puoliksi sulaneita hanhenmaksapallcroita. Silkkikravatin kärki hämmensi soppaa. Istuin pöntöllä ja kallistelin korvaani. Nyhverö oli alaviistosta katsottuna ja Hugo Boss -puvussaan ihan lahna. Edellisenä yönä olin tehnyt saman havainnon naku-Nyhverösta, kun vaihdoin tiedottomalle hallitusherralle alusastiaa eli sorsaa motelli Fennian huoneessa nro 14. Näky oli karu ja lohduton kuin Äyräpään kirkonmäki 5.3.1940. "Saatana, intiaaneille lasihelmiä, tyypillistä tuuriani, voi äiti, kuinka iso maha voikaan olla tyhjänä ruma." Nyhverön sadatuksille ei ollut tulla loppua. Tarjosin tautiselle pöntön ja korvilleni rauhan ja siirryin odottamaan ravintolavaunuun. Ymmärsin yhdenyöntuttavaani, häntä vaivasi muukin kuin krapula. Helsingin yliopiston nekrofilian tutkimusja kehittämisyksikkö, lempinimeltään Suloruho, oli päätetty sijoittaa Ylihärmään. Samalla ministeri Nyhverö oli määrätty taivuttamaan lakeuden jäärä kansa päätökselle otolliseksi, ennen kuin media ehtisi tiedon julkistaa. Asia oli arka. Suloruhoa oli nimittäin viskelty ja viipaloitu julkisuudessa sinne tänne jo vuosia, mutta ottajia oli harvemmassa kuin ydinjätteellä. Lopullinen ratkaisu tapahtui Storyvillen korttiringissä. Musta Pekka jäi Nyhverölle, ja koska pääministeri muisti, että tämä oli kotikonnuiltaan 60-luvulla vaivaisenluun vuoksi karkotettu etninen härmäläinen, yksikön sijoituspaikka oli sillä selvä. Kaikki muut ministerit hurrasivat päätökselle, mutta Nyhverö mökötti, jupisi ja joi. Tuon tehtyään hän kaappasi kainaloonsa baaritiskiltä minut, alleen tolpalta taksin ja povestaan kouraansa Carillon. Sitten sukelsimme syntiin. "Joukossa tyhmyys tiivistyy, niin Lipponenkin aina irvistelee ja hommaa minulle näitä paskanakkeja. Voi piru tätä hanttiministerin elämää." ! Nyhverö itkeä pillitti ravintolavaunun nurkassa olkapäätäni vasten. Kukikkaaseen kretonkiini jäi keltainen räkärantu. "Jouko, älähän nyt. Olet miehistä parhaita ja pystymme kyllä yhdessä hoitamaan keikan kotiin. Luota minuun, tunnen pohjalaiset." Nyhverö tyyntyi lopulta. Saavuimme Seinäjoelle, jossa satoi räntää. Sohjoisella asemalaiturilla seisoi pienissä ryhmissä korttija tuulipukuista väkeä virsikirjat käsissään. Kun astuimme minis; terin kanssa junasta, eteemme ajoi parihevosten vetämä kulkusreki, jonka kuskinpukilla istui harteikas teryleeninuorukainen. Hänen puseronsa yläselässä luki LAL "Herranketku pomppaa fällyn alle, mutta vo: su könyää mun viärehen. Mä oon Uolevi vaan ja : Laihialta lainas ja mut on käsketty muiluttaa tei; rät suojeluskuntataloolle. Äläkääkä kysykö notta : miksikä mun seliäs seisoo pelekästään notta LAL ; Perkeles, tuloohan se H1A siellä peräs kuitenkin, • säästyy kirijaamia." Lähdimme harppomaan kalpeina rekimiestä | pakoon. Aseman nurkalla tiemme tukki tusinaI päinen joukko jussipaitoja. Miesjoukko kuhisi ja j äärueli kuin ketunpesä. Jossain välähti kultaham; mas, jossain teräs. "Moomma kuullu notta te etei Iän punikit ootta kauppaamas meille neekerikoulua, pitääkö jumalauta kutinsa, hä?" Taivas tummeni. Säpsähdin toimintaan: tempaisin ripuloivan i ministerin kainalooni ja raahasin hänet kohti j asemaravintolan turvaa. Ehdin huokaista helpoj tuksesta, ennen kuin pyörryin ravintolan tuuli; kaapin ovelle. Lasiovessa luki: "Orkesterina täj nään Nahkurin Orsi solistinaan Uuno Koskenkorva. Sekahaku". DORIS HUHMAR Sallinen jalkaa, Neittoanmäki poistuu kuvasta. Vararehtorius ei olisi riittänyt Neittaanmäelle Jyväskylän yliopisto naisrehtorivalian alle "Olen ylpeä, että Jyväskylän yliopisto on kaiken aikaa ollut ennakkoluuloton", kiittää Aino Sallinen, joka valittiin jatkamaan Jyväskylän yliopiston rehtorina. Vararehtoreikseen hän saa Salme Näsin ja Paula Määtän eli nyt saatiin kokonaan naisvaltainen rehtoraatti ensimmäisenä Suomessa. Varmasti maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen lopputuloksen myötävaikuttimena oli vararehtori Pekka Neittaanmäen vetäytyminen vararehtorivaalista heti vaalitilaisuuden alkajaisiksi. Etukäteisarvioissa tietotekniikan professori Neittaanmäen jatkoa ensimmäisenä vararehtorina pidettiin selviönä. Neittaanmäen vetäytymisilmoitus, joka hänen omien sanojensa mukaan perustui erimielisyyksiin yliopiston linjasta muun johdon kanssa ("muuhun johtoon" mitä ilmeisemmin kuuluu ainakin rehtori Sallinen), asetti vaalikollegion kiperään tilanteeseen. Joko Neittanmäki valittaisiin rehtoriksi tai hänet menetettäisiin kokonaan. Vaalissa Sallinen kuitenkin sai selkeän voiton äänin 80-31. Vararehtoreiden vaaleissa äänestysluvut olivat yhtä selkeät. Ensimmäisenä vararehtorina aloittaa elokuun 1. päivänä laskentatoimen professori Salme Näsi, joka peittosi kemian professorin Jouko Koppi-Tommolan 85-25. Toiseksi vararehtoriksi valittiin erityispedagogiikan professori Paula Määttä, joka sai 81 ääntä Korppi-Tommolan 29 vastaan. Sallinen, josta aikoinaan vuonna 1992 tuli Suomen ensimmäinen naisrehtori, uskoo uuden rehtoraatin monipuolisiin kykyihin. "Tässä on hieman toisenlaista eksperttiyttä kuin 1990-luvulla. Näsillä on vahva taloushallinnon kokemus, Määtällä taas kokemusta opetuksen alalta. Minulla taas on jo olemassa yhteiskuntasuhteet. Me täydennämme hyvin toisiamme", hän luonnehtii ja vararehtorinsa nyökyttelevät hyväksyvästi. "Yliopiston sisälläkin tarvitaan taloushallinnon tuntemusta", sanoo Näsi. "Itse koen juuri opetuksen omimpana alueena ja sen kautta tähän leikkiin lupauduinkin", toteaa Määttä ja korostaa nimenomaan perinteistä opettaja-opiskelija -yhteistyötä, 'Toivon dialogisen opetuskäytännön opettajan ja opiskelijan vuorovaikutuksen säilyvän myös virtuaaliyliopiston ja itseohjautuvan opiskelun aikakaudella." Lupaava uusi järjestelmä Tämänkertaisessa rehtorinvaalissa oli siis ensimmäistä kertaa käytössä julkinen ehdokasasettelu. Enää ei ollut mahdollista ajaa sammutetuin lyhdyin loppusuoralle asti. Sallinen pitää kokemusta lupaavana. "Suunta on hyvä. Olen aina ollut avoimuuden puolustaja. Uusi järjestelmä jäntevöitti kisaa, mutta tietyssä mielessä tämä oli vasta harjoittelua, aivan riittävään keskusteluun ei päästy. Ehkä substanssiteemoja saatiin paremmin esille, aiemmin niistä enemmän kuiskuteltiin", hän arvioi ja koko kolmikko haluaa erikseen ja yhdestä suusta kiittää opiskelijoiden aktiivisuutta keskustelun myötävaikuttajina. Opiskelijat järjestivät paitsi julkisen vaalipaneelin, myös haastattelivat kutakin ehdokasta ennen valintaa. Rehtoreiden toimikauden nostamista kolmesta viiteen vuoteen uusi rehtoraatti pitää hyvänä asiana, ennen kaikkea työn pitkäjänteisyyden ja suhdeverkoston luomisen puolesta. "Kolmivuotiskaudella ensimmäinen vuosi menee opetteluun, toisena pystyy jo vähän tekemäänkin ja kolmannella pitää jo vähän hiljentää tulevia vaaleja silmälläpitäen", Sallinen sanoo naurahtaen. Kannanotto perusarvojen puolesta Koko kolmikolla on vankka akateeminen kokemus opiskelijuudesta opetustyöhön ja tutkimustyöstä hallinnollisiin tehtäviin. He pitävätkin nyt tehtyjä valintoja osaltaan kannanottona yliopiston perustehtävien puolesta. Vallan kahvaan valikoitiin pitkänlinjan yliopistoihmisiä, vaikka yritysiaustainen ihminen ei nykyisin ole mikään harvinaisuus akateemisessa yhteisössä. "Yliopisto on muuttunut yritysmäisemmäksi, mutta pidän tätä jonkinlaisena arvomaailman kannanottona yliopiston oman tehtävän puolesta", Näsi sanoo. PETRI HEIKKINEN
• Työ, leiri ja vapaaehtoisuus -MMlm W8mMim NUMESD HIUS 30. MMUSXUirTA 2000 "Työ on usein rankkaa, mutta harvoinhan sitä saa tehdä ruumiillista työtä ainakaan niin hyvän asian eteen. Ja talvisen opiskeluharrastuksen päälle se tuntuu niin hyvältä", kuittaa Marika Perko Kansainvälisen vapaaehtoistyö ry:n (KVT) toiminnasta. "Se on järjestö, jonka toiminta on tällä hetkellä mielekästä. Siinä tapaa erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja pääsee matkustelemaan". Perko vielä tiivistää kiinnostuksen kohteestaan. KVT:n vapaaehtoistyö painottuu työleireihin. Tulevanakin kesänä työskennellään sadoilla leireillä kymmenissä maissa. Perko itse oli viime kesänä Oslon lähellä pienessä Solborgin kylässä eräässä kehitysvammaisten asuinyhteisössä. Siellä hommaa oli biodynaamisen viljelyn saralla. Palkkaa ei tullut ja itse oli maksettu matkatkin, mutta Perko suunnittelee uutta työsarkaa ensi kesäksi. Hän kuuluu KVT:n Jyväskylän paikallisryhmään, jonka edustajana hän toimii järjestön johtokunnassa. Työleirien ehtona on ei-kaupallisuus. Vapaaehtoisista työntekijöistä ei saa olla rahallista hyötyä; leiriläisiltä ei vaadita ammatillista kokemusta. Perko lisää, että vapaaehtoisten työmaana ei voi olla mikään yksityisen yrittäjän tai kaupallisen ylityksen alue. työtyhmät työskentelevät usein jonkun projektin tai yhteisön hyväksi muutamia viikkoja. Kotimaan leireille ohjaajaksi Työtehtävät painottuvat erilaisiin teemoihin, kuten ympäristöön, lapsiin tai rasisminvastaisuuteen. Marika Perkon edeltäjä johtokunnassa eli Emma Viljanen sanoo olleensa toissa kesänä etnofestareilla Kroatiassa. Viime kesänä Viljanen oli leirinvetäjänä Karjaalla. "Omassa kotimaassa voi olla vain leirinvetäjänä. Ensikertalainenkin voi toimia leirin vetäjänä. Hän on sellainen yhteishenkilö leiriläiset-leirin isäntäKVT:n toimisto -akselilla sekä luo yhteishenkeä", Viljanen selittää. Jo huhtikuussa on mahdollisuus kokeilla esimiestaitojaan kotimaan leireillä. Kohteina ovat laulujuhlat Kittilässä ja ympäristötyö Turussa. Suomessa järjestetään vuodessa noin 20 leiriä, jotka pääsääntöisesti ovat kesällä. Ei vain kehitysmaissa Emma Viljanen kertoo, että kvt:läistcn joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Iso ryhmä on vaihtoehtonuoret, jotka muutenkin yrittävät elintavoillaan vaikuttaa maailman rauhaan ja ekologisuuteen. Työleirit ovat yksi osa tätä elämäntapaa ja yritystä vaikuttaa poliittisesti. Vieraaseen kulttuuriin tutustuminen on myös usein vapaaehtoisten motiiviKonsainvälisesti norjalaisella bioviljelmällä. na työleirille mentäessä. Kaisa Tynninen puhuu ensi kesän työleireistä Sisiliassa tai Senegalissa tyypillinen sinnehaluan-matkustaa -kiilto katsessaan. Työleirejä järjestäviä yhdistyksiä on Suomessa monia muitakin, kuten Al" lianssi ja Maailmanvaihto. Niiden kohteet ovat usein kehitysmaissa. KVT:llä on leirejä myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Marika Perko on ensi kesäksi hankkinut itselleen työpaikan Botswanasta yksityistä kautta. Sielläkin työnteon vastineeksi saa henkensäpitimet, ei muuta. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI lisätietoja: KVT ry., 09-144408, www.kaapeli.fi/~kvtscifi Jyväskylän käräjäoikeus ennakoi valmisteilla olevaa sivarilakia Totaalikieltäytyjän tuomio lieventyi yllättäen Totaalikieltäytyjille on tähän asti rapsahtanut automaattisesti kuusi ja puoli kuukautta vankeutta, eli puolet siviilipalvelusajasta. Jyväskylän käräjäoikeus poikkesi käytännöstä ja tuomitsi totaalille viisi kuukautta linnaa, koska siviilipalvelusaika tullee lyhenemään lähitulevaisuudessa. Tuomio on ennakkotapaus. Käräjäoikeus voi erityistapauksissa tuomita totaalikieltäytyjälle laissa säädettyä lievemmän rangaistuksen, mutta näin ei ole tapahtunut kertaakaan aikaisemmin nykyisen siviilipalveluslain aikana. Totaalijutuista suurin osa käsitellään Loviisan käräjäoikeudessa, koska Lapinjärven siviilipalveluskeskus sijaitsee sen toimialueella. Jyväskyläläinen historian opiskelija Jussi Hermaja anoi ja sai siirron asuinkaupunkiinsa. Jyväskylän käräjäoikeus katsoi, että Hermajan tuomitseminen laissa säädeltyyn rangaistukseen olisi kohtuutonta, sillä siviilipalvelusaika on lyhentymässä. Työministeriön asettama selvitysmies, professori Jukka Kekkonen on suositellut siviilipalvelusajan lyhentämistä 10-11 kuukauteen. Syyttäjä Sirpa Hautakangas on ilmaissut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen ja tuomarin sanoin "vei jutun kiljuen hoviin". "Päätös oli poikkeava. Siinä mielessä katson, että on hyvä viedä asia korkeamman oikeusasteen päätettäväksi. Päätöksessä otettiin huomioon selvitysmiehen lausunto, joka ei ole vielä johtanut lainsäädäntötoimiin. Minun tietääkseni tällaista ei ole tapahtunut koskaan ennen", Hautakangas kommentoi. Pitkä matka Hermaja ei osaa sanoa varmasti, johtuiko tuomion alennus vain siviilipalvelusajan lyhentämishankkeesta. Hänen mukaansa päätökseen saattoi myös vaikuttaa "tumpelo" syyttäjä, ja jutun siirto totaaliasioissa kokemattomampaan Jyväskylän käräjäoikeuteen. Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri ja Hermajan avustaja Juha Keltti näkee päätöksen muutoksena, jonka olisi pitänyt tapahtua jo kauan sitten. Keltti toimii avustajana lähes kaikissa Suomen totaalikieltäymisjutuissa. 'Tämä olisi pitänyt tapahtua jo paljon aikaisemmin. En tiedä miksi alennus tapahtui juuri tässä tapauksessa, kun en ole opiskellut tuomaripsykologiaa. Tuomion alennus on erikoinen poikkeus, mutta erikoista on sekin, että tuomioistuimet voivat antaa tietystä 'rikoksesta' vain tietyn mittaisia rangaistuksia, todeta vain henkilön joko syylliseksi tai syyttömäksi. Todella kummallista. Vallan kolmijako-opin mukainen valta on riistetty tuomioistuimilta. Tämä oli terve liikahdus kohti tuomarin ymmärrystä roolistaan perusja ihmisoikeuksien valvojana", Keltti sauhuaa. Keltti ei käy arvailemaan kuinka todennäköistä on, että tuomio palautuu totuttuun 197 päivään hovioikeudessa. Mutta jos palautuu, Keltti ja Hermaja jatkavat taisteluaan. "Korkeimpaan oikeuteen? Kyllä, eikä se ole edes viimeinen vaihtoehto", Keltti uumoilee viitaten kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin . Onnea vaan "Tuntuu vähän kummalta, kun jotkut onnittelevat siitä, että jouduin viideksi kuukaudeksi linnaan. Minulla on kotona koira ja tyttöystävä, ja en saa ensimmäisen kahden kuukauden aikana päivääkään lomaa, koko tuomion aikanakin vain alle 10 päivää. Yleensä ihmiset kyllä ihmettelevät 'kuinka sä voit joutua linnaan, kun et edes ole tehnyt mitään'", 21-vuotias Hermaja kertoo. Hermaja tahtoo tuoda totaalipääiöksellään esille, että nykyinen siviilipalveluksen pituus on rangaistus aseiden, tappamisen ja armeijoiden vastaisesta vakaumuksesta. Puolustuksen mukaan Hermajan kohtelu on myös perustuslain ja ihmisoikeussopimuksien kieltämää syrjintää verrattuna jehovan todistajiin ja naisiin, joille asevelvollisuus on vapaaehtoinen. Puolustus toi esille myös Amnesty Internationalen kannanoton, joka mieltää siviilipalvelusajan ihmisoikeuksia loukkaavaksi. "Minusta tässä on mielenkiintoisinta se, että käräjäoikeus perusteli lyhennettyä tuomiota työministeriön raportilla, mutta kielsi, että mielipiteen vapautta olisi rikottu. Toisaalta Kekkosen raportti nojaa juuri ihmisoikeuksiin. Tästä ilmenee läpinäkyvästi, että totaalituomiossa on kysymys pelkästä politiikasta." Hermaja kummastelee valtion intoa laittaa parhaassa iässä olevia miehiä vankilaan. Käräjäoikeuden käsittely maksoi valtiolle seitsemän ihmisen päiväpalkat, ja avovankilatuomio verottaa valtion pussia 700 markkaa per istuttu päivä. "Valtiolle on näköjään todella tärkeää, että se saa pasifistit linnaan", Hermaja sivaltaa. Hän ihmettelee myös tuomion kovuutta, sillä yleensä ensikertalainen istuu vain puolet tuomiosta tai saa yhdyskuntapalvelusta. Hermaja istuu koko kakun, jos ei saa presidentiltä armahdusta. "En usko että Halonen myöntää armahduksia totaaleille, vaikka onkin entinen ihmisoikeusaktivisti. Hän on integroitunut valtajärjestelmään liian syvälle." Hermaja toivoo pääsevänsä Laukaan varavankilaan, ja hän aikoo käyttää lusimisajan lähinnä opiskeluun. SAMI KERO Tänä vuonna erikoishaku Taidekasvatuksen aineopetus avnimeo puolelle Taidekasvatuksen laitos syventää yhteistyötään avoimen yliopiston kanssa. Avoimen vastuulle siirtyy perusopetuksen lisäksi aineopetus, ja laitos hoitaa syventävät opinnoi ja jatkokoulutuksen. Järjestely ei ole ainutlaatuinen. Tiedekunnat pyrkivät kehittämään niukasti resurssoituja ripeaineita kohti maisterikoulutusta, koska yliopiston rahanjakomalli painottaa jatkokoulutusta. Humanistisen tiedekunnan tiedekuntasihteeri Matti Myllykoski ei näe mitään syytä epäillä, että järjestely vaikuttaisi koulutuksen tasoon. Taidekasvatus hoidetaan yhteistyössä avoimen kanssa niin kuin ennenkin. Nyt vain ehkä tehokkaammin kuin aikaisemmin", Myllykoski tulkitsee. Opetuksen virtaviivaistaminen liittyy taideja kulttuuriaineiden uudelleenorganisointiin Jyväskylän yliopistossa. Taidekasvatus tulee sulautumaan osaksi 1.8. aloittavaa taiteen-ja kulttuurintutkimuksen laitosta taidehistorian, museologian, kuvakoulutuksen ja nykykulttuurin tutkimusyksikön seuraksi. Osa taidekasvatuksen opiskelijoista pelkää, että opetuksen uusjako laskee koulutuksen tasoa. "Nimenomaan olisi tärkeää säilyttää perus-ja aineopintojen opintorakenteet uudessa laitoksessa. Kuinka muuten voidaan taata rehtorin lupaama Ttorkea profiili' taidekasvatuksen oppiaineille?", kysyy laitosjärjestelyvastaava Samuli Hytönen taidekasvattajien ainejärjestö Mesenaatista. Tämä 'uudelleenkoordinointi' on niin iso muutos, eitä ei laitosta tappelemana synny, jos taidekasvatus ja mahdollisesti myös museologia sekä kuvakouluius maisteroiteitaan. tiedekunta ei saisi rukata opintorakenteiden sisältöjä keskustelematta ensin hyvin syvällisesti uuden laitoksen eri tahojen kanssa. Toivoittavasti tässä ei harsita yliopiston uutta, hienoa taideja kulttuuriainepotitiikkaa heti alkuunsa", Hytönen kritisoi. Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen Anne Vehviläisen mielestä Hytönen dramatisoi asioita turhaan. Tietysti olisi mukavampaa, jos taidekasvatuksen aineopetus säilyisi. Mutta ei tiedekunta voi maisterikoulutusta painottavalle rahanjakomallille mitään tämä oli ainut järkevä vaihtoehto. Ja minä en näe mitään ongelmaa avoimeen sisällytetyissä opinnoissa. Ne kulkevat normaalisti tuuantovaatimusten mukaisesti", Vehviläinen kuittaa. Erikoishaku Taidekasvatusta voi taas hakea pääai. neeksi. Hakijoilla tulee olla vähintään 15 opintoviikon verran taidekasvatuksen tai jonkin taideaineen yliopistoopintoja taikka soveltuva taidealan . opistotai ammattitutkinto. Opiskelu' paikkoja on jaossa 15 kappletta. lisätietoja erikoihausta: http://www.jyu.fi/taidekasvatus Opintosthteefi Ossi Pääinilä 1014-2601204, paarnila@campus.jyu.fi) Professori Jarmo Valkola (014-2601484, jarvalk@cc.jyu.fi). SAMI KERO
• YLIN OPISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 38. HUUSKUUTA 2000 Juho Kauppinen Ei vain leivästä Humanistiset tieteet joutuvat aina toisinaan tulilinjalle "pehmeytensä" vuoksi. Taideai: neei ovat varmasti selkein esimerkki humanististen aineiden lepsuudesta. Kaikissa niissä voidaan toki hyödyntää tiukan laskennallisia metodeja, mutta valtaosa tutki' muksesta sijoittunee sinne tulkinnanvaraisemmalle alueelle: kirjailijan teoksesta etsitään intertekstuaalisuutta, maalausta hahmotetaan semioottisena merkkijärjestelmänä, musiikista hahmotetaan heijastumia säveltäjän identiteetistä... Juuri tulkinnallisuus on se vaikea pala nieltäväksi. Epäeksaktius nähdään helposti ja joskus aiheellisestikin epätieieellisyytenä. "Kovien tieteiden" edustajat saattavat olla sitä mieltä, ettei sellainen voi olla tiedettä, jossa tutkimuskohdetta ei voida mitata. Monet humanistit ovat aloistaan kyllä itsekin sitä mieltä, ettei niiden kohdalla pitäisi puhua tieteistä vaan tutkimuksesta, siis tehdä samanlainen erottelu kuin englannin kielessä sanojen "science" ja "studies" välillä. Taideaineet ja filosofia pääsevät maalitaulun keskipisteiksi myös silloin, kun halutaan leimata tietyt oppiaineet hyödyttömiksi. Niiden opiskelu auttaa vain marginaalisesti työllistämään, ja silloinkin kyse on yleensä julkisen sektonn työtehtävistä. Yritysmaailmaa eivät humanistihörhöt suuremmin kiinnosta. Tätä kautta humanismin kritiikkiin sisältyy usein ainakin implisiittinen vihjaus verovarojen väärinkäytöstä. Katsotaan, että taiteita saa kyllä jokainen tahollaan harrastaa, mutta kyseenalaistetaan julkisten varojen käyttö niihin. Mutta ehkäpä asiaan voitaisiin ottaa toisenlainen näkövinkkeli: kenties näiden pehmotieteiden olemassaoloa voitaisiin pitää ylellisyytenä, joihin meillä onneksemme on mahdollisuus. Se, että julkisin varoin voidaan ylläpitää sellaisia aineita kuin kirjallisuudentutkimus, etnologia tai filosofia, kertoo yhteiskuntamme tilan edes jonkinasteisesta hyvyydestä. On selvää, että ns. välittömämmin hyödylliset tieteenalat kytkeytyvät lähemmäksi ihmisten perustarpeita. Jos Suomessa olisi mahdollisuus ylläpitää vain yhtä yliopistollista tiedekuntaa, ei tuottaisi suuria tuskia dumpata jalot sivistysihanteet syrjään ja valita säilytettäväksi lääketieteellinen tiedekunta. Kirjallisuusanalyyseistä ei kiinnostu kukaan, jos lääkärit loppuvat. Lääketieteestä eteenpäin lähdettäessä kohtaamme mm. luonnontieteet, taloustieteet, oikeustieteen ja erilaiset tekniset alat, joista kaikista on välitöntä hyötyä yhteiskunnan rattaiden sujuvassa pyörittämisessä. Joku kasvatustiede edustaa jo halua perustavirnmanlaatuisen tiedon eteenpäinsiirtämiseen. Lopulta pinon päällimmäisenä tai pohjimmaisena, miten haluatte röhnöttävät kaikessa tulosvastuuttomuudessaan erilaiset yhteiskuntatieteelliset, humanistiset ja teologiset aineet, joiden parissa harjoitetaan epämääräisiä ja tuotteistamiskelvotonta maailmanseliitämistä. Näillä hörhötieteillä ei ole enää mitään tekemistä ihmisten perustarpeiden tyydyttämisen kanssa. Niiden parissa ei myöskään synny elinkeinoelämää kiinnostavia sovelluksia. Sen sijaan niillä on tärkeä roolinsa siinä projektissa, jota on totuttu sivistykseksi kutsumaan. Sivistys on ilmaista, mutta sen edistäminen maksaa. Hahmotettaessa yliopiston rahoituspohjaa tehdään päätöksiä siitä, miten paljon sivistykseen halutaan satsata. Ulkopuoliset rahoittajat tuskin innostuvat investoimaan esimerkiksi moraalifilosofiaan. JUHA MÄKINEN O len odottanut vuoroa mikroluokan koneelle kohta tunnin. Eräskin tyttö vaan surffailee netissä ja testaa itseään keskittyneesti erilaisilla älykkyystesteille. Miksi? Vuonna 1945 englantilainen opiskelija L.L. Ware ja australialainen lakimies Roland Berrill kohtasivat junassa päätyen keskustelemaan ihmisen älykkyydestä. VVaren haaveena oli jo pitkään ollut perustaa järjestö, joka edistäisi maailmanrauhaa ja tutkimusta rodullisista, sukupuolellisista tai sosiaalisista seikoista välittämättä. Juuri päättynyt toinen maailmansota oli osoittanut, että enemmän kuin vihamielisyyttä maailma tarvitsi älykkäitä ihmisiä ongelmia ratkomaan. Vuosi ensi kohtaamisen jälkeen herrat perustivat yhdistyksen nimeltä Mensa. Sana on latinaa ja tarkoittaa mieltä ja pöytää. Yhdistyksen jäsenet ovat edelleen tasavertaisia pöydän ympärillä. Lauma elitistejä vai vammaisyhdistys? Sana Mensa herättää herkästi ajatuksia elitisteistä, jotka luulevat olevansa parempia kuin muut. "Parempia" tai ei, yhdityksen jäseneksi pääsee vain henkilö joka on standardisoidun testin perusteella älykkäämpi kuin 98% väestöstä. Älykkyysosamääränä tämä tarkoittaa 148:a suurempia lukuja. Mutta mitä on älykkyys? Tai tarkemmin: mitä on se älykkyys, jota Mensan testit mittaavat? "Se on luonteeltaan matemaattisloogista. Kykyä hahmotella nopeasti uusia asioita", kertoo Mensan projekuvastaava Mauri Kujanpää. Paljon puhuttua sosiaalista älyä testit eivät mittaa. Kujanpään mukaan kahden älykkyysosamäärältään kaukana loisistaan olevan ihmisen välillä on kommunikaatiokuilu. "Ihmiset joutuvat keskustellessaan ikään kuin ponnistelemaan toisiaan kohti. Ponnistelussa tarvittavaa sosiaalista älyä voi olla yhtä lailla älykkäämmällä kuin 'tyhmemmälläkin'. Älykäs ihminen voi olla hyvinkin sulkeutunut" Kujanpää meni itse 90-luvun alussa testiin ainakin näennäisesti vakavasta syystä: hän koki jatkuvasti olevansa eri mieltä kuin muut. "Menin testiin katsomaan, josko sieltä löytyisi syy jatkuviin yhteisymmärrysongelmiini." Korkeaa älykkyyttä on joissain yhteyksissä raflaavasti verrattu jopa vammaisuuteen: hyvillä hoksoitimilla varustettu ihminen kulkee jatkuvasti muita askeleen edellä ja tuntee näin ollen itsensä ulkopuoliseksi. Yhdistävä tekijä Älykkyyden testaamisesta voi seurata ainakin kahdenlaisia ongelmia: alemmuuskomplekseja ja ylimielisyyttä. "Testiin tuleva ihminen on yleensä miettinyt asioita etukäteen. On hyvä miettiä myös mahdollisen alhaisen tuloksen seurauksia", Kujanpää kertoo. Myös netissä saatavilla olevissa testeissä varoitetaan tuloksen psykologisista vaikutuksista. Huono testitulos voi aiheuttaa masennusta mielenlaadultaan ailahtelevalle ihmiselle. Korkealla ÄO:lla leveily tai ylimielisyys ovat toisenlaisia ongelma: "Se on nähdäkseni mielenhallintakysymys. Voihan joku ruveta leijumaan asian tiimoilta. Omalla kohdallani olen kyllä ylpeä älykkyysosamäärästäni, mutta tuloksen olen kenonut vain ihan läheisimmille ihmisille pitkän tenttauksen päätteeksi. Se on vähän niin kuin poromiehen porot: lukumääristä ei juuri puhuta!" Eivät Mensalaiset silti täysin pidä kynttiläänsä vakan alla. "Kyllä se (älykkyys) on selkeästi yhdistävä tekijä. Kokouksissa voi tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Rajusti yksinkertaistettuna voisi sanoa, ettei siellä yleensä tarvitse rautalankaa apuna keskusteluissa." Ratkaisevat ärsykkeet Älykkyyden testaaminen saa monet ihmiset takajaloilleen. Ajatus superälykkäästä ihmisestä on jopa pelottava. Miksi älykkyyttä pitäisi testata? "Ihmisellä on luontainen halu tutkia itseään ja jossain määrin myös vertailla itseään muihin." Suvaitsevasti ajateltuna älykkyyden testaamista voi pitää rajatun ominaisuuden testaamisena siinä, missä Cooperin testiä, muistamiskyvyn testausta tai pituuden mittaustakin. Mensa onkin tekemässä kädenojennusta "tavallisen" kansan pariin. Käynnisteillä olevassa projektissa ohjataan opettajia huomaamaan oppilaiden korkean älykkyyden merkkejä. Eikö tällainen projekti voi johtaa lasten tarpeettomaan luokitteluun? "Mielestäni ei. Haluamme vain auttaa väärinkäsitysten välttämisessä. Energistä ja turhautunutta nuorta kohdellaan usein häirikkönä, vaikka sopivalla puuhastelulla energisyys saadaan helposti käännettyä positiiviseksi. Sopivat ärsykkeet sopivassa iässä voivat olla tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeitä." Älykkyysosamääristä puhuminen tulee kaiketi aina herättämään kuohuntaa tietyissä ihmisissä. Kuitenkin Suomessakin on 1300 henkilöä, jotka maksavat Mensan jäsenmaksua. Toiset statussyistä, loiset tavatakseen kaltaisiaan. Paheksujille voi aina antaa neuvon: jos ahdistaa, älä mene testiin. JUHA KAUPPINEN Mensa järjestää Jyväskylän kauppaoppilaitoksella älykkyystestin 27.4.2000 klo. 18.00. Testiä varten voit prepata itseäsi kirjalla "Menestyksen avain kaikkiin älykkyystesteihin".
• Eläkeläiset hemmottelevat itseään ennen lamllemenoo. Lassi Kinnunen pysyttelee syrjässä Halosen Petterin ja Martti Woriksen tehdessä lähempää tuttamutta. Anni Aho Eläkeläiset humpaavat UKK:n muistolle "Musiikillinen myllykirje n Tanakka komppi, haitari leveäksi ja urku auki. Ikivihreä tunnelmapala toisensa jälkeen vääntyy veikeäksi jytkeeksi Eläkeläisten mankelin telasta ei puutu vääntöä, saati kunnioitusta Suomen pitkäaikaisinta valtionpäämiestä kohtaan. Eläkeläisten helmikuun kolmantena alkanut keikkaputki kulkee Muistokienue-nimikkeen alla. "Kysymys on oikeastaan Urho Kekkosen muistokienueesta", rumpali Kristian Voutilainen toteaa. "Julisteissa lukee ainoastaan 'Muistokiertue' ilman UKK:n nimeä vain siksi, että meidän oma graafikkomme Pekka Jokinen ei tapansa mukaan taaskaan kuunnellut, mistä hommassa on kyse." "Autossa on sitäpaitsi huono sisäinen gsmverkosto", yhtyeen basisti Martti Vvaris lisää. Edesmenneen presidentti Kekkosen muiston kunnioittamiseen muistokienueen muodossa on monta syytä. UKK:n syntymästä tulee kuluvana vuonna täyteen pyöreät sata vuotta. Myös ajankohtaiset presidentinvaalit muistuttavat, ketä on muistettava. "Presidentti-sana on kokenut inflaation. Pyrimme laatimaan siitä syystä musiikillisen myllykirjeen", Vvaris toteaa. "Kaikkia ihmisiä sitäpaitsi yhdistää joku asia Urho Kekkoseen: esimerkiksi kaikki kaljuuntuvat joskus." Toinenkin edesmennyt poliitikko saa Eläkeläisiltä varauksettoman kunnioituksen. Veikko Vennamon aika tulee joskus, jos tulee. "Ahti Karjalainen olisi kanssa hyvä!" "Ja Mannerheim!" "Ja Hessenin prinssi!" "Ja Lasse Viren, joka osoita miten mies voi kaatua!" Nirvanalta pakit Humppaorkesteri Eläkeläiset on soittanut ainakin yhtä biisiä Kekkosen muistolle pitemmänkin aikaa. Muiden muassa Simon & Garfunkelin aikoinaan tulkitsema Mrs. Robinson taittuu Herra Kekkosena, jolle kerho ukkojen vetäisee vielä yhden humpan. Tekijänoikeuksista ei tämän versioinnin kohdalla olla päästy yksimielisyyteen. Kaikki eivät pidä omien kappaleidensa leimaamisesta Eläkeläisten bingolapulla. "Nirvanan pojilta tuli aikoinaan terveiset, että älkää soituko meidän biisejä missään muodossa", Lassi Kinnunen muistelee. "Sen sijaan Dave Lindholm ja Peer Guntin miehet sanoivat meille että soittakaa vaan!" Eksyneitä yleisössä "Harhautuneen löytää yleisömeren seasta helposti. Moni kysäisee, että milloinkas ne tanssit alkaa ja silloin yleensä joku kertoo, mistä on kyse." "Toisaalta on sääli, että varttuneemmat yleensä käännytetään klubien ovilta pois." Martti Vvaris muistaa (!) yhden Ämmänsaaren keikan, jolloin vanhempi pari antautui estoitta Eläkeläisten kaksijakoisen rytmin pauloihin. "Soitettiin Humppaan muna tulessa -biisiä. Kertosäkeen kohdalla herra alkoi kouria daamia persiestä. Se lämmitti." ANTTI AHO ihanuus ja kurjuus Kiista eläinlääketieteellisen tiedekunnan sijoituspaikasta päättyi lopulta Helsingin ja Viikin tiedeyhteisön voitoksi. Tällä kertaa hallitus ratkaisi asian kahden äänen erolla. Kolmella vuosikymmenellä esillä ollut eläinlääketieteellisen sijoituspaikka sai näin ollen lopullisen ratkaisun. Seuraavina kymmeninä vuosina tätä kysymystä ei enää nosteta pöydälle, eikä arvuutella että mihin päin Suomea maan ainoa eläinlääketieteellinen tiedekunta tulisi sijoittaa. Sen pysyvä paikka tulee olemaan tiedeyhteisöjen Viikissä. Kun päätös tiedekunnan sijoittamisesta Viikiin tuli, Kuopio koki myös toisen takaiskun: EU:n elintarvikevirasto, jos sellainen Suomeen saadaan, niin sen kotiutuspaikka on tietenkin Helsinki. Avainsanoja käydyssä keskustelussa olivat tiedepolitiikka, aluepolitiikka ja hajasijoitus. Kun tiedepolitiikasta väiteltiin, tärkeintä oli opetuksen ja tutkimuksen mahdollisimman suotuisa kehittyminen tulevaisuudessa. Helsinkiläisten mukaan tämä toteutui parhaiten Viikissä, kuopiolaisen näkemyksen mukaan yliopiston terveysja ympäristötieteet tarjosivat paremman kasvualustan. Myös opetusministeriö kääntyi tässä kohdin Kuopion puoleen. Aluepoliittisesti hallitusohjelmaan on kirjoitettu näkemys, että maata kehitetään tasapuolisesti. Tämän näkemyksen mukaan eläinlääketieteellinen tulisi sijoittaa Kuopioon. Helsinkiläiset vähät välittävät maakuntakeskuksiin suuntautuvasta aluepolitiikasta, paitsi silloin kun aluepolitiikka on yhtä kuin pääkaupunkiseutu. Kolmas teema oli hajasijoitus, joka pääkaupunkiseudun ihmisille on miltei kirosana. Kun hajasijoitetaan, silloin Helsingistä viedään jotain pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassa olevia instituutioita tai muita vastaavia laitoksia pakkosiirretään. Kun jotain hajasijoitetaan eli pakkosiirretään, samalla instituutioissa töissä olevia ihmisiä ja heidän perheitään pakotetaan muuttamaan pois kulttuurin ja palvelujen keskeltä jonnekin hämärään Kuopioon. Käydyssä kiistassa ihan oikeasti puhuttiin tiedeja aluepolitiikkaa, mutta lopulta päätös tehtiin poliittisen korrektisti niin, että ministerit äänestivät kotipaikkakuntansa mukaan Helsingin lukuun. Näin saatiin aikaan kotipaikkakuntasijoitus. Vuosien varrella on tehty erilaisia suunnitelmia valtion laitosten hajasijoiitamisesta. Moni näistä on jäänyt suunnitelmaksi, vain harva on toteutunut. 1970-luvulla käynnistettiin laajamittainen poliitunen prosessi, jonka tavoitteena oli hajasijoittaa valtion virastoja ja laitoksia maakuntiin. Kaikkiaan 29 laitosta tai virastoa piti siirtää maakuntakeskuksiin. Siirroista vain kaksi toteutui. Valtion opintotukikeskus siirrettiin omasta halustaan Jyväskylään ja Valtion siementarkasiuslaitos vietiin Mikkelin sijasta Jokioisiin. Suurisuuntainen hajasijoitus-operaatio kariutui tutunoloisiin syihin, kuten hajautettavien laitoksien henkilökunnan, valtamedian ja pääkaupunkiseudun päättäjien ankaraan vastarintaan, joka lopulta johti poliittisen tahdon murtumiseen. Tämän jälkeen hajasijoittamista on käyty pienemmässä mittakaavassa, silloin se on kohdistunut yliopiston toimintojen ja tiedekuntien uudelleensijoittamiseen, Näihin päiviin mennessä on nähty, että jo olemassa olevan ja paikalleen juuttuneen uudelleensijoittaminen on vaikeaa ellei mahdotonta, ja siitä ei selviä ilman julkista nujakointia. Kuitenkin tätä maata olisi kehitettävä tasapuolisesti. Keskustelun ryöpsähdellessä kuumimmillaan Savon Sanomien uutispäällikkö Seppo "Kono" Kononen lohkaisi kolumnissaan, että Helsingin pitäisi tehdä lista kaikesta joutavasta: "Listalle kerättäisiin kaikki virastot, laitokset ja yritykset, joista ei ole iloa kenellekään helsinkiläiselle ja joiden toiminta on sen kaltaista, ettei yhteiskunnan toiminta vaarannu, vaikka ne sijaitsevat ns. hevon kuusessa." Niinpä. Helsinkiläiset eivät ole vielä listaansa saaneet valmiiksi, mutta Savon maakuntajohtaja Antti Mykkänen on julkisuudessa esitellyt muun muassa Tilastokeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen sijoittamista Kuopioon. Esitys ei tunnetuista syistä ole saanut tuulta purjeisiinsa. Eläinlääketieteellisen siirtokeskustelu avasi laajemminkin puheita alueyliopistojen kehittämisestä. Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ja opetusministeri Maija Rask (sd.) ovat puhuneet julkisuudessa moneen kertaan Itä-Suomen korkeakoulujen kehittämisestä. Vahvistuksia on lupailtu Kuopion lisäksi myös Vaasaan ja Joensuuhun. Yksi tällainen vahvistus on julkisuudessa esillä ollut kauppatieteiden opetuksen vahvistaminen verkottumisen ja yhteistyön avulla. Eikä tämä varmasti tähän jää, jäämme odottamaan toiveikkaasti uusia avauksia hajasijoittamisesia, sen ihanuudesta ja kurjuudesta. PETRI HYNYNEN
• Briyliopisto antaa eväät Lontoon lähistöllä sijaitseva Buckinghamnshire Chilternsin yliopisto on yksi viidestä paikasta maailmassa, jossa musiikkibisnestä opiskellaan akateemisella tasolla. Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitos on parhaillaan käynnistämässä yhteistyötä kyseisen opinahjon kanssa music management-koulutusohjelman .puitteissa. Oppiaineen "isä" ja musiikkialan liiketoiminta-koulutuksen vetäjä Chris Kemp vieraili opastamassa miten festivaaleja ja klubeja pyöritetään suuressa maailmassa. "Internet ja mp3 tulevat mullistamaan levyteollisuuden ja musiikkimaailman tulevaisuudessa", joviaali brittiherra toteaa. "Isot, maailmanlaajuisiksi monopoleiksi kasvaneet levy-yhtiöt ja viihdejätit ovat kehityksestä kauhuissaan, mutta minusta se on hyvä asia. Monipuolisuus kasvaa ja periaatteessa kenellä tahansa musiikintekijällä on mahdollisuus laittaa musiikkiaan verkkoon ohi musiikkiteollisuuden tiukkojen portinvartijoiden." "Tietenkin on kysymys sinänsä, miten löytää hyvää ja mielenkiintoista musiikkia tarjonnan paljoudesta ja toisaalta, miten tekijät ja tuottajat saavat teoksistaan rahansa. Aina tulee myös löytymään ihmisiä, jotka haluavat hankkia musiikkinsa materiaalisessa muodossa, levynä, aivan kuten nykyään löytyy harrastajia ja esimerkiksi tiskijukkia, jotka ostavat musiikkinsa usein edelleen vinyylinä." Matkalla levymoguleiksi? Kemp on opastanut alalle seitsemän vuoden ajan. Hän pyörittää akateemisen päätyönsä ohella omaa promootiotoimistoa. Yhteistyölistalta löytyy nimiä Tina Turnerista Metallican sekä Nirvanan kautta Oasikseen ja pop/ rock-ympyröiden lisäksi klassisen musiikin ja teatterin piiristä. "Viime vuosikymmenen alkupuolella leipäännyin promootiotyöhön ja klubien pyöritykseen. Toisaalta halusin siirtää eteenpäin sen tiedon ja käytännön kokemuksen, jota olin alasta vuosien varrella saanut. Puhuin mukaan muutaman tuttavani ja aloimme suunnitella oppi-ainekokonaisuutta. Buckinghamnshire hyväksyi uuden pää-aineen ja tuntuu hyvältä, että olimme ensimmäisenä liikkeellä." "Opiskelijat pyörittävät omaa levy-yhtiötä, manageritoimistoa ja promootioyhtiötä ja tapaavat alan vaikuttajia luennoilla ja yliopiston musiikkimessuilla. Monet valitettavasti 'napataan' alalle jo kesken opiskelun." Musiikkia ei opeteta, vaan keskitytään bisnespuoleen, joka poikkeaa varsin paljonkin perinteisestä yritystaloudesta, vaikka samoja asioita osin opiskellaankin. Kemp kenoo useiden opiskelijoiden kuitenkin tekevän itse musiikkia laitoksen omissa studioissa. "Yhteistyön alkaminen Jyväskylän kanssa on todella hienoja, koska sopivia vaihtoyliopistoja on todella harvassa. Jyväskylässä opiskelijat myös opiskelevat itse musiikkitiedettä tai -kasvatusta ja eri instrumentteja, täältä tuntuu löytyvän vankkaa osaamista niin klassisesta, jazzista kuin rockinkin piiristä." Euroopassa potentiaalia Chris Kempin mukaan sekä Britannia että USA ovat musiikkimarkkina-alueina harvinaisen sisäänpäinlämpiäviä. Varsinkin englantilaiset ovat näihin päiviin asti säilyneet nurkkakuntalaisina patriootteina. "Euroopassa tehdään paljon uutta, hyvää musiikkia. On sääli, että muualta tuleviin yhtyeisiin suhtaudutaan ylenkatseisesti, mutta uskon, että asioihin on tulossa muutos esimerkiksi internetin ansiosta ja myös yksinkertaisesti siitä syystä, että angloamerikkalaisen kielialueen ulkopuolella tapahtuu niin paljon, ettei sitä enää voi olla noteeraamatta." Islantilaiset ja ruotsalaiset ovat jo maistaneet menestystä, mutta koska on Suomen vuoro? Kemp ei lähde povaamaan, mutta myöntää HlMin ja Bombfiink MCsin kaltaisten nimien tulChiis ei koiso hyvällä silmällä supertähtien egosenhisyyttä. leen Suomen vierailulla tutuksi. "Itse asiassa sain täältä Jyväskylästä mukaani paljon hyvää opiskelijoiden tekemää tai muuten vain paikallista musiikkia, jolla ainakin vaatimattomassa mittakaavassa olisi periaatteessa mahdollisuuksia. Taso on paikoitellen yllättävän kova, mutta niin on myös kynnys esimerkiksi Lontoossa. Musiikkilehdet ja media ovat avainasemassa, sillä jos ne eivät tuo bändiä tai anistia esille, se ei myöskään myy Toisaalta levy-yhtiöt, joiden määrä laskee fuusioiden myötä koko ajan, pelaavat yhä enemmän varman päälle ja ottavat yhä harvemmin minkäänlaisia riskejä." Voi niitä taiteilijoita Entäpä sitten ns. nisse-mannerheimaiset sisäpiiritarinat konsertoivien artistien huippusuurista egoista, diivaluista ja käytännön rock-henkisistä kommelluksista? Niitä luulisi satojen ja taas satojen listakomeettojen ja kiintotähtien parissa työskennelleellä Chris Kempillä riittävän. "Hyvät artistit antavat keikalla ns. kaikkensa, mutta samalla usein kuvittelevat olevansa muiden yläpuolella ja kaiken keskipiste. Päihteiden kanssa Sami Kero on myös ollut ongelmia. Tosin, jos persoonia ja keikkavalmistautumista ajattelee, mielenkiintoisimmat tapaukset löytyvät usein teatterin puolelta, jonka piirissä olen myös työskennellyt. Näyttelijät kun tuntuvat toisinaan psyykkaavan itseään roolisuorituksiin mitä kummallisimrnin keinoin." Pienen empimisen jälkeen Chris kertoo naureskellen anekdootteja 80-luvun punk-suumus UK Subsista, joinka laulusolisti sytytti vahingossa lämmittelybändin keulahahmon tuleen kesken keikan. Kemp mainitsee myös saman vuosikymmenen 50hikuilijan, Shakin' Stevensin, jonka ego paisui mittasuhteisiin, jossa kyseinen laulaja ei suostunut saapumaan keikalle ilman punaista mattoa ja vierellään kanneltuja taulun kehyksiä. "Duran Duran vaati ehdottomasti saada takahuoneeseensa Evianin vettä tai ei suostuisi poistumaan hotellistaan saati esiintymään. Kun kyseistä tuotetta ei löytynyt lähistöltä, päätimme täyttää baarista löytyneet edellä mainitulla etiketillä varustetut pullot kraanavedellä. Keikka onnistui mainiosti, mutta ainakin basisti tuntui jälkikäteen halukkaalta etsimään käsiinsä tilaisuuden promoottorin ja tekemään jotain ikävää." ESA KLEMOLA KÄ\v<\uift Oi -oaTKUVÄ, Uwe, OK4 M ? W ^ ves\rteu ,-r\ e oe KIANNOT a <?' p\ooM),fvv.«\\eN m » K$W9A $l\,M>VUSStT... t
• KIIEU1ISI • 30. UAUSHIimnM Suomalaisen elokuvan tason paraneminen heijastuu myös lyhytelokuvissa Kolme vuosikymmentä lyhytelokuvia Tampereella Tänä vuonna Tampereen lyhytelokuvafestivaalien (8.-12.3.2000) teemana oli Irlanti ja Etelä-Afrikka, jotka kumpikin sijaitsevat maantieteellisesti maanosansa äärilaidalla. Perinteisesti laadukas, hyviä tarinoita tarjoava irlantilainen elokuva on Suomessakin tunnettu, mutta Etelä-Afrikan elokuvatuotanto taitaa olla tuntematonia. Tampereen fesiareilla esitetyt useat etelä-afrikkalaiset filmit kertovat mustien väkivaltaisesta ja kovasta elämästä kuten esimerkiksi Michael Hammonin Hillbrovv kids, joka kertoo Johannesburgin katulapsien julmasta ja ankarasta todellisuudesta. Irlannista tuli mm. Luke, joka kertoo The Dublinersin edesmenneestä laulajasta Luke Kellystä. Realismia Suomalaiseen kilpailusarjaan osallistui yli neljäkymmentä lyhytelokuvaa ja ulkomaiseen kilpailusarjaan noin kahdeksenkymmentä leffaa yli kolmestakymmenestä maasta. Pääosa suomalaisista kilpailusarjaan osallistuneista teoksista ovat löytäneet aiheensa ihmissuhteista ja niiden ongelmista sekä historiasta, erityisesti sodasta. Kaiken kaikkiaan realismi näyttää olevan suosituin tyylilaji, kokeilevaa ja taiteellista lyhytelokuvaa oli vähemmän esillä. Kaikesta huolimatta suomalaisen lyhytelokuvan taso on noussut, eikä taustalla ole tilastollinen sattuma, vaan koulutus. Maahamme on perustettu monia ns. media,i, t-c,u!u]j, joista valmistuu elokuvan ammattilaisia yhä monipuolisemmalla osaamisalueella: ohjaajia, kuvaajia, tuottajia, valaisijoita, kuvaussihteereitä jne. Kotimaisen kilpailun tuomariston jäsen ja Aamulehden kriitikko Antti Selkokari totesi, että erityisesti näyttelijäohjaus ja käsikirjoituksien taso on parantunut. Tämä näkyi etenkin Maarit Lallin Kovissa miehissä, Klaus Härön NattMyktissä sekä Esa Hiin Apinajutussa. Seleckisin seurantadokumentti Latvialainen Ivars Seleckis kuvasi Latvian pääkaupungin Riikan laitamilla sijaitsevan Sk£rsielä-kaTästä voi nousta vain ylöspäin, R.E.M.! dun asukkaiden elämää ensimmäisen kerran vuonna 1988 Skersielä-katu -dokumentissaan. Tuolloin Latvia oli vielä osa Neuvostoliittoa, joskin itsenäistymisprosessi oli jo alkanut. Kymmenisen vuotta myöhemmin Seleckis palasi samalle paikalle kuvaamaan Jauni laiki Skersielä eli Uusi aika Stairsiela -kadulla -dokumentin. Kadulta löytyy Latvian ylipäänsä entisten itäblokin maiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen polarisaatio: äärimmäistä rikkautta ja äärimmäistä köyhyyttä. Neuvostoajan yhteiskunnallinen yhteisvastuu on vaihtunut raaempaan omavastuuseen. Ohjaaja onkin sanonut, että Sk6rsielä-katu on kuin Latvian kämmen, jossa voi nähdä koko kansakunnan elämänviivat ja kohtalon. Seleckisin dokumentti on viisas ja sen huumori on lämminhenkisiä ja humaania. Seleckis ei syyllistä ihmisiä, vaan kääntää pehmeän kritiikkinsä kohti yhteiskuntaa. Ohjaaja kykenee luomaan arkielämän tapahtumiin ja sattumuksiin dramatiikkaa ja jännitteitä, lisäksi hän käyttää sattuvasti vertauskuvia (mm. lintuja) synnyttämään laajempia merkityksiä. Neuvostoelokuvassa symbolien käytöllä on ollut pitkä perinne, mm. Sergei Eisenstein käytti paljon eläinkuvia metaforina esimerkiksi ihmisluonteesta tai symboleina vallasta. R.E.M. kriisissä Nick \\ ii kmanin This v/ay up kertoo R.E.M:in kriisiajasta vuonna 1998, kun bändin perustajajäsen, rumpali Bill Berry lyö kapulansa tiskiin. Samantien koko bändin konsepti tuntuu hajoavan, myös uuden levyn levytysprosessista tulee hankala ja tuskallinen. Dokumentti seuraa mm. yhtyeen levytystyöskentelyä studiossa, siirtymistä San Franciscosta bändin kotikaupunkiin Georgia Athensiin. Dokumentissa kuullaan paljon henkilökohtaisia mielipiteitä niin bändin jäseniltä kuin tuottajilta, äänittäjiltä ja tietysti painavat kommentit elokuvan hauskimmalta hahmolta Zack the talking cat -kissaltakin. This way up on hallitusti ohjattu, mutta jotenkin liian tasainen. Luomiskriisin syvimpiä syövereitä ei saavuteta, eikä tilanne ainakaan katsojasta näytä missään vaiheessa mitenkään dramaattiselta. Sitä vaivaa myös tietty konventionaalisuus; samanlaista on nähty ennenkin vastaavanlaisissa dokumenteissa. Wickhamin ohjaamassa Uptafee-taltioinnissa R.E.M. soittaa uuden levynsä lauluja uudessa kokoonpanossa. Musiikki on taltioitu livenä, mutta ilman yleisöä. Kriisissä syntynyt musiikki soi seesteisesti kameran kiertäessä soittajien ympärillä tummassa valaistuksessa, mikä luo jännittävän fiiliksen esitykseen. ANTTI KAIJALAINEN Yksilö tupakkayhtiön kiirastulessa The Insiders sisäpiirissä. Ohjaus: Michael Mann. Michael Mannin The Insiders sisäpiirissä on monella tapaa kiinnostava ja ajankohtainenkin elokuva, joka perustuu tositapahtumiin. Se kuvaa amerikkalaisen Brown & Willamson -tupakkayhtiöön kohdistunutta oikeustaistelua. Amerikassa tupakkayhtiö rajattomalla sekkivihollaan on yleensä aina voittaja. Ohjaaja Michael Mann on aikaisemmin tehnyt mm. sellaiset leffat kuin Psykopaatin jdljiild ja Viimeinen mohikaani, jotka kumpikin omassa genressään ovat hienoja töitä, klassisen elokuvamuodon gloriaa. Brown & Willamson -yhtiön sisäpiirin johtaja Jeffrey Wigand (Russel Crowe) saa äkisti potkut. Hänellä on arvokasta ja merkittävää tietoa tupakkatehtaan salaisuuksista, mutta hänellä on myös vaitiolosopimus yhtiön kanssa, mikä takaa hänelle tuntuvan erorahan ja sairausvakuutuksen.Yhiiön moraaliton toiminta ei jätä Wigandin omatuntoa rauhaan. Tupakkayhtiö lisää savukkeisiinsa mm. ammoniakkia ja kumariini-nimistä ainetta. Edellisen avulla nikotiini imeytyy nopeammin verenkiertoon ja sitä kautta keskushermostoon. Ydinkysymys onkin onko tupakka (nikotiini) huumausaine? Kumariini taas on makuaine, jolla on havaittu olevan karsinogeeninen ominaisuus, syöpään alustava vaikutus. Vaikeiden vaiheiden ja ratkaisujen jälkeen Wigand päättää tuoda asian julkiseksi suostumalla CBS:n "60 minutes" -ohjelman haastateltavaksi, paljolti "60 minutes" -ohjelman tuottajan Lowell Bergmanin (AI Pacino) päättävyyden ansiota. Myöhemmin Wigand nousee todistajan aitioon, mutta amerikkalaisen oikeuskäytännön kummallisuuksien takia koko oikeusprosessi kääntyy VVigandia vastaan. Kaiken lisäksi CBS ei tule esittämään kokonaisuudessaan NVigandin haastattelua "kolmannen osapuolen rikkomuksellisen sekaantumisen vuoksi", sillä tupakkayhtiön korvausvaateet tulisivat viemään uutisyhtiön konkurssiin. Mutta lahjomaton Bergman ja Wigand taistelevat viimeiseen asti. The Insiders on ennen kaikkea hyvien näyttelijäsuoritusten, hyvän käsikirjoituksen ja tarpeeksi tiiviin kerronnan saavutus. Lähikuvakerronnan ansiosta Wigandin ja Bergmanin sisäinen palo totuuden julkisaattamiseksi, ahdistus sekä vuorotteleva toivo ja epätoivo tulevat hyvin katsojalle nähtäviksi. The Insiders kuvaa mainiosti mm. tutkivaa journalismia, rahan mittaamatonta valtaa, yksilön epätoivoista taistelua lahjottuja korporaatteja vastaan, yksilöiden paineen sieto kykyä, totuuden suhteellisuutta, uutistoimistojen ja lehtien valtaa, henkilökuvamurhaa ja ylipäänsä amerikkalaista lievästi sanottuna omalaatuista todellisuutta. Tietysti tiukempi rajaaminen olisi tehnyt elokuvasta vieläkin tiiviimmän ja ennenkaikkea tarkemman. Musiikki on lajityypille hieman erikoista, mutta kiehtovaa painottaen samalla elokuvan ydintematiikkaa: totuuden täytyy olla luonteeltaan lähes sakraalista tullakseen itseisarvoiseen asemaan nykyajan länsimaisessa vääristyneessä ja rahan kaikkivaltaisessa maailmassa. ANTTI KAIJALAINEN Suomen elokuva-arkiston esitykset jatkuvat 29. maaliskuuta Pedro Almodövarin varhaistuotantoon kuuluvalla kitsch-punk-melodraamalla Intohimojen labyrintti (Espanja 1982). Seuraavalla viikolla, 5.4. esitysvuoroon tulee Emir Kusturican ohjaama, Jugoslavian lähihistoriaa kuvaava tragikomedia Underground (Bc«nia/Unkari/Ranska/Saksa 1995). Intohimojen labyrintti on Pedro Almodövarin roisi, hillittömän hauska halpismelodraama, joka peilaa Madridin alakulttuureja 1980-luvun alussa. Almodövar kuvaa kotikaupunkinsa räikeänä saippuaoopperamaailmana, jossa transvestiitit, punkkarit, huumehörhöt ja psykopaatit viettävät orgioitaan. Täällä toisensa kohtaavat nymfomaani rocktahti Sexilia (Cecilia Roth) ja Madridiin saapunut homo arabiprinssi Riza (Imanol Arias). Kaksikon tavoin suurta rakkautta etsivät myös Sexilia-fani Queti (Matta Fernandez) ja muslimiterroristi Sadec (Antonio Banderas), jolla on yliherkkä hajuaisti. Intohimojen labyrintti on ilahduttavasti hyvää makua ja kaikkea kohtuutta kaihtava elokuva. Siinä ei ole Almodövarin myöhemmälle tuotan le ominaista jäntevyyttä mutta sitäkin enemmän spontaania energiaa ja: seensa istuvaa räävitöntä huumoria. Emir Kusturican Underground kuvaa Jugoslavian kehitystä Toisesta maailmansodasta maan sisällissodan päiviin. Kyseessä ei kuitenkaan ole kuiva historiallinen elokuvaeepos vaan meluisa musta komedia, jossa nauru ja kyyneleet vuorottelevat ja komea mustalaismusiikki soi. Elokuvan päähenkilöt Marko ja Blacky ovat häikäilemättömiä huijareita, jotka valehtelevat, pettävät ja hyväksikäyttävät niin tuttuja kuin tuntemattomia. Ja tarpeen tullen myös toisiaan, sillä Marko huijaa Blackyn ja joukon ystäviään vuosikymmeniksi kellariin valmistamaan aseita, joiden myynnillä hän itse elää herroiksi. Kiitokseksi urotöistään näistä kokopäivälurjuksista tehdään kansallissankareita. Kusturican allegorisen elokuvan kolmas tärkeä henkilöhahmo on näyttelijä Natalija, jolla on myrskyisä suhde sekä koon että Blackyyn. MARKUS LAW Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin klo 18.00.
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUHEKD KUDSI 30. » U U S I M A 2000 Äiti (Tiina Tolonen) se jaksaa kuskata Torstia (Mikko Huttunen) vuosikymmenestä toiseen. suuren • I I I I I pojan paassa "Ei tarvitse lahteä liikkeelle suuresta Kaikki mitä näyttämöllä tapahtuu saa merkityksen. Parhaassa tapauksessa siellä ei ole mitään turhaa."Auli Mantila Jylkkäri 14/86. Mantila esitti pieniä rooleja 80-luvun lopussa Pikku Jättiläinen -nimisessä näytelmässä. Nyt molemmista on tullut suuria: Auli Mantila on tunnettu elokuvaohjaaja ja Pikku Jättiläinen on kiertänyt maata kuin ympyrää, päätyen taas esitettäväksi yliopiston kampukselle. Tällä kertaa tuosta Jyväskylän ylioppilasteatterin menneestä hitistä on oman versionsa soveltanut Jonna Mönkkönen yhdessä Kampusteatterin näyttelijöiden kanssa. Pikku Jättiläisen päähenkilö Torsti Tulio elää kyllä edelleen 80-luvun lopun pienessä kylässä, työttömänä nuorena. "Näytelmä kertoo pienistä ihmisistä, Torstin ensirakkaudesta, ensimmäisestä kaljasta. Onko elämä nykyään sen ihmeellisempää? Ihmisillä on edelleen samat ongelmat. Näytelmän pointti on kai se, että loppuen lopuksi elämän pienet asiat ovat niitä suurimpia", Mönkkönen pohtii. Torstin näkyvimpänä ongelmana on tulinen rakastuminen kioskityuöMaritaan. Rantavahtina kesäisin työskentelevä Torsti näkee Maritaa lähes päivittäin, rakastuu ja alkaa vakavasti suunnittelemaan elämää hänen kanssaan. Maritalle kaikki on vain pientä kesaromanssia, Torstia Mönkkösen ohjauksessa esittävän Mikko Huttusen mielestä on kuitenkin vaikea ymmärtää, että tämmöisiä ihmisiä saattaa vielä oikeasti olla. "Näytelmässähän on aina säilyvä tarina. Rakkaus on ikuinen teema", heittää Mönkkönen. Näytelmän menoon Mönkkönen on lisännyt tanssia, jolla kuvataan enimmäkseen näytelmän henkilöiden tunteita. Mukana on niin modernia tanssia kuin perinteisempää valssia. "Olen tanssinut itse 7-vuotiaasta saakka. Kun on vahva tanssitausta, tanssin lisääminen oli jotenkin luonnollista. Myös harrastajateatterissa olen ollut, mutta tämä on ensimmäinen ohjauskokemukseni." "Lähtökohta oli vapautunut. Ei ollut mitään traaition painolastia. Tekstistä näki, että se on kirjoitettu ohjatuksi Se toimi meiBejo luettuna" -Auli Mantila. Alunperin Pikkujättiläinen on tehty Jyväskylän ylioppilasteatterille. Käsikirjoittaja ohjaajana tuolloin oh Sirkku Peltola ja käynnissä oli vuosi 1986. Peltolallekin se oli ensimmäinen näytelmä. Pikkujättiläiselle on kolme jatkoosaa. Viimeisessä osassa. Puuttuvassa palassa, Torsti on 15 vuotta vanhempi mies, kuollut ja kuopattu, mutta hänen elämäänsä seurataan helvetissä, "Pikku Jättiläisestä tulee vuosittain kymmeniä ilmoituksia, kun teatte reissä ympäri Suomea halutaan esittää Sitä. Kai siinä jotain klassista on vieläkin, koska se niin kiinnostaa", Peltola tuumii. "Toisaalta se on tyylilajiltaan hirveän vapaa. Kaikki Torstin elämät on kirjoitettu komedioiksi. Roolihahmot ovat eläviä ja aihe on edelleen ajankohtainen." Jyväskylän kaupunginteatterissa pyörii tällä hetkellä Peltolan 15. näytelmä, Haikarapolska. Ohjauksia on syntynyt puolet enemmän menneessä 15 vuodessa. Parhaillaan Peltola valmistelee näytelmää Minna Canthin Anna-Liisasta Lahden kaupunginteatterille. Torstin tarinoille on luvassa mahdollisesti jatkoakin. "Kaiken kaikkiaan Pikku Jättiläisestä jäi hyvät muistot. Kaikki sen näyttelijät ovat edelleen alalla. Pitkä tie on kuljettu, mutta ehkä kirjoitan Torstista vielä lisääkin", selvittää Peltola. ANNAKAISAVÄÄRÄNIEMI Näytökset to 30.3 ja pe 31.3 klo 18.00 yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Tämän näytelmän jälkeen ei jaksa aloittaa uutta vähään aikaan, Risto Sarvilinna jo Anno-Mari Laulumaa huokaavat. Työvoi! Sami Kero Anna-Mari Laulumaa ja Risto Sarvilinna löysivät teatteriteon viisastenkiven. Sitä kutsutaan työksi. Outi Holckin alkuperäiskäsikirjoituksesta Huoneteatteriin dramatisoitu Masennustarina on monologinäytelmä, joka syntyi ohjaaja Sarvilinnan ja näyttelijä Laulumaan hiestä. "Me olemme puhuneet näytelmästä Riston kanssa 150 tuntia ei, 550. Mulla on sellainen olo, että Masennustarinasta tuli hyvä näytelmä, koska me olemme puineet tekstiä pohjamutia myöten. Prosessointi niin kauhea sana kuin onkin antaa näyttelijälle turvallisen olon. Ryhmätyö on tosi tärkeää, ettei tarvitse feikata lavalla". Laulumaa luotaa. "On paljon helpompi näytellä, kun on ensin ohjajan kanssa puhunut, mitä tunteita kohtaukset minussa herättävät. Minä tahdon aina ensin ajatella, kuinka minä toimisin roolihenkilön tilanteessa, miten Anna-Marille kävisi vastaavassa paikassa. Minun täytyy tietää omat tunteeni ennen kuin voin keskittyä näyttelemään." Ohjaaja on samaa mieltä: "Mun mielestä teksti pitää käydä läpi muutenkin kuin lukemalla. Se ei olisi mahdollista isommalla porukalla. Suuri osa Outin tekstistä tuntuu nyt täysin omalta, ei miltään William Shakespearelta tai Aleksis Kiveltä." Huorausta vältellen "En tahtonut, että näytelmä menee suuntaan 'hysteerinen akka huutaa lavalla'. Kuka sitä olisi katsonut? Kukaan ei halunnut 'Laulumaa idcee lavalla itseään' -näytelmää", monologista linjaa. Tekijöiden mukaan tositapahtumiin perustuva alkuperäisteksti oli osasyynä siihen, miksi he paneutuivat työhönsä normaalia intensiivisemmin. "Sovimme alussa pariin otteeseen, että seuravissa harjoituksissa molemmat ovat lukeneet koko tekstin. Mutta teksti oli osittain niin rankkaa, että en pystynyt lukemaan kuin enintään 50 sivua kerrallaan. Perkele kun ei vaan pystynyt! Harjoituksissa sitten nauroimme, kun kumpikaan ei ollut pystynyt pitämään lupaustaan", Sarvilinna muistelee. Osa näyttämöllä kuultavista vuorosanoista pohjautuu vain löyhästi alkuperäistekstiin. Ohjaaja ja näyttelijä käsikirjoittivat tekstiä lavalle kokeillen, improvisoiden. "Mietimme osaameko me oikeasti näyttää sellaista, jossa joku yrittää tappaa itsensä, ettei me vain huorata", ohjaaja kertoo. Ongelmia tuotti odotustenvastaisesti onnellinen kohtaus, jossa päähenkilö menee naimisiin. "Skitsosin Ristolle yksissä harjoitukReginaunelmia sissa tästä kohtauksesta. Tuntui että en mä tätä voi näytellä, kun en ole itse koskaan ollut aviossa". Laulumaa nauraa. Tekijöillä on kiire korostaa, että näytelmä ei ole masentava. Ohjaajan mukaan ensi-iltayleisö nauroi enemmän kuin itki. Tunnelma vaihteli haudanvakavuudesta remakkaan nauruun. "Hienoa kun näytelmä aiheutti yleisössä tunnekokemuksia. En tiedä voiko tätä terapiaksi sanoa, mutta toivottavasti näytös merkitsee katsojalle jonkinlaista puhdistautumista. Mä olen vielä sen verran vanhanaikainen, että pyrin siihen", Laulumaa niputtaa. SAMI KERO Outi Holck: Masennustarina. Ohjaus Risto Sarvilinna, roolissa Anna-Mari Laulumaa Masennustarina on totta. Päähenkilö Aulin tunteissa ja tarinassa ei ole sanaakaan liioittelua. Monologin teksti on rohkeaa ja aitoa. "Minussa asuu pieni tyttö joka pelkää pimeää" ei ole klisee todellisessa yön yksinäisyydessä, eikä se ole sitä Masennustarinassakaan. Sinänsä huvittavat reginaunelmat todella piinaavat oikeita, yksinäisiä ihmisiä. Katsojan on turha yrittää naureskella pois vaikkapa hysteeristä laihdutuspainetta ja sen irvokkaita ilmenemismuotoja. Näyttelijä Anna-Mari Laulumaata ei voi kyllin kehua. Lavalla tuntuu todella olevan useampia ihmisiä. Masennuksen vaiheet, helpotukset ja putoamiset kuvataan tarkasti ja sulavasti. Auli on vaikea eikä liian sympaattinen; uskottava ihminen. Sairauden hyväksyntää seuraava viha on niin totta, että katsoja piileskelee salin pimeydessä. Näytelmässä on myös tarinasta irrallisia välikaneetteja, joissa näyttelijä laukoo sisäpiirinviisejä ja kritisoi tarinan sisältöä. Onko tarkoitus etäännyttää ja antaa siten painoa vakaville sanoille? Vai emmekö me todellakaan kestä ahdistavaa tuntia ilman kevennyksiä? Tahallisen synkistelyn tuntua tai tahatonta koomisuutta Masennustarinan ei ainakaan tarvitsisi pelätä: musta huumori nousee suuresta realismista. Itse esityskin on täynnä julmanhauskoja hetkiä; mihin näitä väliherjoja tarvitaan? Joukkonaurun voima on mahtava. Ahdistus unohtuu kuin sitä ei olisi ikinä ollutkaan. Aito tarina himmenee stand-upin alle. Vielä pisteitä Laulumaalle: ihailtavan hyvin hän palauttaa katsomon ruotuun välihohotusten jälkeen, tunnelma toipuu vakavaksi hetlcessä. Lopullinen oivallus päähenkilön elämässä iskee ytimeen: parempi, terveempi elämä ei voi alkaa ikinä, sillä tämä on jo se elämä, syteen tai saveen. Masennustarina ei petä, ei tarjoa ihmeparannusta. Sähköshokkibaletti on riemua suoraan helvetistä. Toiset ne osaa. Mutta äärimmäiseksi lopuksi me vielä saamme kunnon naurut!?! Voi paska! PANU HÄMEENAHO
• • ».iMuramM Runar ja Kyllikki soveltua vapaosti suomalaista väkivaltahistotiaa. Annakaiso Vääräniemi Verta ja kyyneliä Jussi Kylätasku: Runar ja Kyllikki. Ohjaus M i ka Terävä. Jyväskylän ylioppilasteatterin ensi-ilta Ilokivessä 1 9 . 3 . , "tn ja Kyllikin alkuasetelma tuskin voisi enempää mieltä kiihottaa. Kylätaskun näytelmähän pohjautuu löyhästi myyttiseen ja selvittämättömään Kyllikki Saaren murhaan. Tuo alibien ja nkospostien kestoaihe viime vuosikymmeniltä on mitä otollisin juuri suomalaiselle näytelmälle. "Perustuu tositapahtumiin" ja vieläpä väkivaltaisiin sellaisiin, joten kieroutunut kansallinen mielenlaatumme käy jo lähtökohtaisesti kovilla kierroksilla, vaikka ainakaan nuoremmasta sukupolvesta vain harva on tosiasiallisesti hajulla noista tositapahtumista. No, eipä Kylätaskukaan ole kiinnostunut historiankirjoituksesta vaan käyttää verityötä vain pohjana, kun käy rakentamaan tutkielmaansa. Yhtäällä Runar ja Kyllikki on pinnallisen uskonnollisen ja tekopyhän pikkukylän sisäinen tragedia, jossa murhan tuoma kriisi puhkoo kuplat ja päästää salaisuuksien likaveden valloilleen. Toisaalla se on aputyömies Runar Karlssonin henkilökohtainen kärsimyskertomus, jossa hän parhaansa mukaan taistelee sopeutuakseen yhteisön normeihin. Herkälle Runarille ei suoda minkäänlaisia mahdollisuuksia omien elämänarvojensa toteuttamiseen ja ympäristön ristipaineissa hänen voimattomuutensa lopulla purkautuu väkivaltaisesti. Mutta Mika Terävän ohjaaman JYTin ansiot ovat muuallakin kuin herkullisen tekstin löytämisessä. Terävä rytmittää mallikkaasti tekstin hilpeiden ja vakavien, jopa ahdistavien jaksojen polveilun ja näyttelijät ovat kauttaaltaan roolituksiensa tasalla. Niin nimiroolien likka Mikkola riutuvana ja heikkona Runarina sekä Sari Tikkanen aavemaisena haavekuvana vaeltavana Kyllikki Laihona kuin koko kyläläisten kaarti ovat sekä tyyppeinä että roolitöiltään mainiosti kokonaisuuden asialla. Maininnan ansaitsee esimerkiksi Jarkko Kaunismäen rehevä suoritus Runarin repseänä isäpuolena, Härkä-Heikkinä, sillä ilman komediallisia ainesosiaan Runar ja Kyllikki saattaisi kaikessa ahdistavuudessaan olla liiankin raskasta sulateltavaa. Huomiotta ei saa jäädä myöskään Antti Viitamäen musiikki, joka sulautuu täysipainoiseksi osaksi näytelmän maailmaa sitä tukien ja vahvistaen. Kaiken suitsutuksen jälkeen lienee sallittua asianmukaisen lattea loppulasku: Kerrassaan hehheh terävää työtä. PETRI HEIKKINEN Kuumaa ja kylmää Huhtikuussa ensi-iltaan tulevat uudet Kanipusteatterin näytelmät käsittelevät molemmat perhesuhteita. Ensimmäisenä esitetään Jonas Gardellinjdätoirliul. Ohjaaja Liina Aaltonen kuvaa Jääkarhut-näytelmää pakastetuksi perhetarinaksi. Siinä vahvana teemana kun on äidin ja tytärten peitetyt tunteet, muun muassa perheen poikaa kohtaan. Toinen draamapedagogiikan opiskelijoiden työstämä näytelmä on Kissa kuumalla katolla. Tämä Tennessee VVilliamsin tarina koostuu myös yhden päivän tapahtumista. Keskeinen osa on kahden miehen välisellä suhteella. Ohjauksen ja sovituksen on tehnyt Panu Mäenpää. Kummassakin kampusteatterilaisten esityksessä on ohjaajiensa omia, nykyaikaan pohjautuvia elementtejä. Esitykset ovat OKL:n Draamastudiossa. Jääkarhut nähdään 1.4, 3.4. ja 4.4. klo 19. Kissa kuumalla katolla -ensi-ilta on 11.4. klo 19. Riinoja konditionaalissa Mikko Rimminen: Jännittävää olisi nähdä pihalla lintuja. Tammi 2 . Tammen esikoisrunoilija Mikko Rimminen kirjoittaa puutteesta. Usein Rimmisen runoissa pohditaan sitä mikä elämästä poissa ja samalla kuvitellaan sen läsnäolo. "Imisi itseensä vauhdin, valveen ja jännityksen, tuntisi sydämen kun se alkaisi läpättää, painaisi kasvonsa viileää ikkunaa vasten, antaisi maailman virrata." Ensilukemalla ei jää mieleen muuta kuin tämä konditionaalinen asenne. Kaikki tuntuu olevan enemmän tai vähemmän fiktiivistä ja ajatusleikkien tulosta. Paikoitellen Rimminen onnistuu luomaan monitasoista runoutta, jossa kuviteltu jos maailma ja ympäröivä todellisuus vuorottelevat virtuoosimaisesti, toisinaan elämyksen poissaolo vie elämyksen myös lukijalta. Rimmisen virkkeet poukkoilevat, vaihtavat suuntaa ja harvoin palaavat lähtöasetelmaan. Rimminen ei kuitenkaan lähde mukaan metaforan tai äänteiden tasolla toimiviin assosiaatioihin vaan antaa ajatuksen virrata kuvien ja tilanteiden kautta säilyttäen näin yhteyden konkretiaan. Parhaimmillaan Rimminen loihtii elävää proosarunoa, joka tuo mieleen 60lukulaiset esivanhemmat kuten Saarikosken. Anderssonin ja Forsströmin. Tällöin kokemus ja ajattelu soljuvat tekstivirrassa toisiaan tukien. "Minulla ei ollut aikaa kuolla. Yö levittäytyi viemäreistä kaduille. Nousin jokaiseen näkemääni bussiin. Kuljin ikkunoiden taakse perheiden valoon," Kuvissa ja tarinoissa on usein nuorekasta surrealismia. Tässä mielessä Rimminen on aikansa lapsi. Teemoja käsitellään etäännyttäen >samoin suorat tunteen purkaukset ovat älyllistettyjä. Joskus tuloksena on "oivalluksia tyyliin "käännyin kulmasta ja vaahteran tuli osui, leuka putosi, huuto näkyi". Joskus taas teksti tyhjenee varsinaisesta merkityksestä ja jää itsetarkoitukselliseksi. Kokemus (tai Elämys, jota Rimminen etsii) ei aina syvene niin että lukija pääsisi sen ytimeen. Toisaalta elämyksen haikailu ja tyhjyyden tarkkailu on totuudenmukainen kuva tämän päivän todellisuudesta, elämysyhteiskunnasta. Elämä tuntuu olevan toisaalla. Tyhjyys ei ole täyttä. "Halutaan elämys. On yö, nurkassa televisio kaataa kuollutta valoaan huoneeseen. Verho on raollaan, seinä tyhjä pihan loisella puolella. Olen katsonut seinää yhdeksän vuotia..." Tämänkaltaisissa katkelmissa Rimminen osoittautuu tarkkanäköiseksi tilanteen kuvaajaksi. Odottaa sopii vielä enemmän. MIKA NYKÄNEN Mitä tapahtuu todella Magnus Mills: Ei mitään uutta idän pikajunasta. WSOY 2000. Magnus Mills (s. 1954) on entinen sekatyöläinen, jonka kirjailijanura alkoi yli nelikymppisenä. Ensimmäinen romaani Aidantekijät (suom. 1999) kuvasi englantilaisia arkipäivän duunareita. Siinä näennäisen tapahtumattoman pinnan alla sykki totaalisen vieraannuttava Twin Peaks maailma. Aidantekijöissä kohdattiin väkivaltainen kuolema aivan yhtä ohimenevästi kuin South Parkissa, eikä millekään asialle oikein annettu loogista selitystä. Millsin toinen romaani Ei mitään uutta idän pikajunasta on sekin aika omituinen. Kyseessä on helppolukuinen tarina moottoripyöräilijästä, joka pysähtyy viikoksi lomailemaan syksyiseen englantilaiseen pikkukylään. Mitä sen jälkeen tapahtuu tai ei tapahdu on enimmäkseen kiinni lukijan omasta mielikuvituksesta. Kirjaa lukiessa huomaa joutuneensa täydellisesti Millsin kieroutuneen kerronnan koukkuun. Päähenkilön veneenmaalausurakkaa ja pubkierroksia seuratessa tietää koko ajan, että jokin on vialla ja pahasti, mutta ci oikein tiedä mikä. Kirjan lopussa taas ei oikein voi olla varma ratkesivatko kaikki matkan varrelle ripotellut arvoitukset vai eivät. Toisaalla sillä ei ole edes väliä. Magnus Mills on inhottava tyyppi. Hän naruttaa lukijaansa minkä kerkeää ja nauraa vielä viimeiset naurut jättäessään tämän hämmennyksen tilaan. Millsin kieroutunut tyyli saa varmasti vielä seuraajia. JUKKA YLI-IASSILA jylkkari-riennot@cc.jyu.fi NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo -16.4. Kasvukeskus I Jyväskylä hankkeita ja suunnitelmia. Galleria Harmonia -9.4. Maija Kumpu.-• lainen-Sokka —• puupiirroksia. 13.4.-7.5;-" Jaana Kautto, valokuvia. Galleria Pinau • cotheca -28.4. Tero Liljamo ia Mako Niemela maiauksia ia veistoksia. Taidemuseo 7.4.-28.5. Magnus Enckell. -23.4. Yrjö Saarinen. Keski-Suomen museo 16.4. Elina Luukasen teoksia Yrio Saarisen kumppanit Vaajakosken kirjastoopistosali -1.4 Keramiikkaa ia haflanger-kirjonlaa. 13.4.-29.4. Teksliilejä ja enkostekniikoita Yliopiston museot Kirjaston ex-libris -näyttelytila -31.5. Satujen maailmaa satukirjojen kansissa TEATTERIT Aalto-sali Laulava kivi koko perheen seikkailunjytelma. 31.3., 4.4., 8.4,9 4. ja 11.4. klo 18. Huoneteatteri Masennustarina 30.3., 31.3. ja 1.4 klo 19 Musia komedia 9.4. klo 15 Uian paksu perhoseksi 7.4. klo 19. Ilokivi katso alhaalta. Kampusteatteri (Nisulankatu 78) Jääkarhut 1 4., 3.4. Ja 4.4. klo 19. Kaupunginteatteri Ruhtinaan peili ennakko 14.4. Klo 18. Sydänääniä 1.4. klo 19,4.4 klo 19. 12.4. Klo 19. Fame 2.4. klo 14 ja 19. Haikarapolska 30.3. klo 19,6.4. Klo 19. Gabriel tule takaisin 31.3. klo 19. Moria ja hänen husaarinsa 31.3. klo 19,1.4. Klo 14,7.4. Klo 19,8.4. Klo 14. Täydelliset haSI 8.4. Klo 19 Jumalten hamara 1.4. Klo 19. Siltasali Eloa slagellel 7.4., 8.4. ja 9.4. klo 19. Ullakkoteatteri Hiiri K/ssatle Raami31.3 klo 19.1.4. klo 15. 2.4. klo 15, 7.4. klo 19,8.4. klo 15,9.4. klo 15. Vakiopaine AöAstra Gertrude Stein ensi-ilta 12.4. Klo 19 POP/ ROCK/ JAZZ lutakko 31.3. Apulanta, Järjestyshäiriö. 7.4. Lab. Psyche del BUH, Elliot. 14.4. Sentenced Ilokivi Jyrock 30.3.-2.4 Siltasali 6.4. klo 17 Rock/jazz-oppilaskonserlti 134 Klol7Rock/jazz-konserttili. KLASSINEN Kaupunginteatteri 5.4. Klo 19 Me sotilaat. Jyväskylä Sinfonia. Espoon musiikkiopisto. Kamarimusiikkisali 6.4 Klo 19.30 soolokonsertti. Larissa Lev, viulu. 13.4. Klo 19 tanssiva klarinetti. Mikko Kauppinen Kulttuuriravintola Ylä-Rutfi Laulava pianisti Leena Pyylampi. Siltasali 31.3. klo 17 Jousioppilaskonsertli. Taidemuseon Suoja 31.3. Klo 15. Hektinen hetkinen. Klarinetisti Mikko Kauppinen. Taulumäen kirkko 14.4. Klo 19 Puhallinorkeslerikonseilti Työväenopiston sali 9.4. klo 14 Runokahvit, Jyväskylän Sana-Sepol. Lutakko 8.4. Levymessul. Kirjailijatalo 20.3. Klo 18 Markku Ropponen, Jaana Janhlla ja Laura Lähteenmäki antavat tekstinäytteitä. Yliopisto. Liikunta (L303) 13.-14.4. Muikku! Museo ja valokuva seminaari. Historian laitos (H320) 6.4. Ja 13.4. klo 18 Sukupuoli menneisyydessä -luentosarja Harjukadun tilausajolaituri 18.3. Klo 12.14 ja 16 Totta ia tarua Jyväskylästä -kiertoajelut. rYfltO/l Jyrock 30.3.-2.4. Jyväskylän ylioppilasteatteri Runar ja Kyllikki 3.4,4.4.. 5.4.. 9.4. ja 13.4. klo 19. Naisten bileet 8.4. Kampus Kino 10.4. Idioolit, 11.4. Milune. 12.4. Viimeinen tunli. Esitykset klo 16 Gertrude Stein 1900-luvun alun Panisin kulttuunpiirien keskushahmo, itsensä neroksi tunnustava kirjailija, jonka salongissa kohtasivat Picasso, Marisse, Hemingway ja Joyce kapuaa Vakiopaineen teatterilavalle Wim Wellsin näytelmässä. Ad*Astra -teatterin Gertrude Stein ja seuralainen on Anne Saastamoisen ohjaama teos. joka tutkii naisen roolia tiedeja kulttuuriyhteisössä sekä Stcinin ja Alice B. Stoklasin suhdetta. Rooleissa Annukka Töyri ja Pauliina Siekkinen. Gertrude Stein ja seuralainen -ensiilta 12.4. klo 19. Irti soittimista Konservatorion Siltasalissa 7.-9 huhtikuuta klo 19 näyttämölle astuvat nuoret muusikot, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon niin muusikkoina, näyttelijöinä kuin tanssijoinakin!! Eloa stagelle -esityksessä samannimisen kurssin osallistujat käyttävät instrumentteja, ihmisääniä ja -kehoa osana tarinan kulkua. Kurssin tarkoituksena on ollut saada muusikko irrottautumaan soittimestaan ja sen suomasta turvasta ja kohtaamaan näin yleisön omana itsenään ja olemaan sinut itsensä kanssa. Juutit kankaalla Ylioppilaskunnan vastaperustettu elokuvakerho esittää huhtikuun 10.-12. päivinä Ilokiven monitoimitilassa tanskalaisen nykyelokuvan valtaisan kavalkaadin. Elokuvatapahtumassa on nähtävillä kaksi ns. dogma-elokuvaa: käsitteen lanseeraäjan Lars von Trierin Idiootit (1998) sekä Soren Kragh-Jacobsenin Mifune (1999). Tapahtuman kolmas elokuva on Martin Schmidtin ohjaama kauhuelokuva Viimeinen tunti (1995). Esitykset kello 18, liput 20/25 mk.
• -mmm »U!i>klU! ' KESKUSTELUA Kirjaston hankinnat Jyväskylän yliopiston kirjaston viime ajan hankinnat ovat kohdistuneet pääsääntöisesti uuteen teknologiaan Kirjasto on siis lähtenyt kuuliaisesti kulkemaan valitsemallaan tiellä, joka lyötiin luotiin lukkoon periaatepäätöksellä teknologiakirjastosta. Tällä unohdettiin kuitenkin kirjaston syvimmät tehtävät. Yliopiston kirjaston tulisi mielestämme ensisijaisesti keskittyä tarjoamaan riittävä määrä niin kurssikuin tutkimuskirjallisuutta. Viime vuosina kirjaston nämä hankinnat ovat olleet minimaalisia. mikä on aiheuttanut ongelmia sekä ensisijaisesti opiskelijoille että myös tutkijoille. Kirjojen kunto on samaan aikaan heikentynyt varsin oleellisesti. Tilanne on hidastanut monien opiskelijoiden opintoja. Muun muassa lukuisia taloustieteen kurssikirjoja on ollut tarjolla vain muutamille, kun kysyntää olisi huomattavasti enemmän. Kirjastolla on ollut kuitenkin varaa sijoittaa ylimääräistä rahaa litteiden näyttöjen, uusien tietokoneiden ja "tyylikkäiden pöytien" hankkimiseen . Kyseisten hankintojen tarpeellisuus mm. hakutieiokantojcn käytössä lai normaalissa kirjoitustyössä on vähintäänkin kyseenalaista. Kaikki tämä voitaisiin aivan yhtä hyvin tehdä "normaaleilla" välineillä. Litteiden näyttöjen tuoma hyöty on lähinnä kosmeettinen. Hankintoja järkeistämällä ja statusarvosta hieman tinkimällä voitaisiin varmasti kohdentaa kirjaston niukentuneet resurssit viisaammin ja kaikkia cn tieteenaloja paremmin edistävästi. Tärkeintähän luulisi olevan sisältö esteettisesti kauniiden ulkokuorien sijaan. Ehkäpä keskustelu voimavarojen suuntaamisesta olisi tässäkin asiassa paikallaan, ERKKI SEPPÄNEN,! yo ARTOALAJOUT5UÄRVI,fil.yo Tietämättömyyttä aloitteiden aiheuttamista jatkotoimenpiteistä MÄA:n edustajistoryhmän jäsenet Jussi Hermaja, Miira Rauhamäki ja Jiri Sironen ottivat edellisessä Ylioppilaslehdessä (5/2000) kamaa siihen, miten ylioppilaskunnan hallitus on vienyt eteenpäin heidän vegaaniruoka-aloilettaan. Heidän kirjoitukseensa sisältyi sen verran suuri epätarkkuus, että se on syytä oikaista. Kirjoittajat kirjoittavat, eitä aloite hyväksyttiin edustajistossa yksimielisesti. Edustajisto ei kuitenkaan hyväksy tai hylkää aloitteita, vaan sillä on kolme toimintamahdollisuutta jokaisen aloitteen kohdalla Edustajisto voi merkitä aloitteen tiedoksi, lähettää sen tiedoksi hallitukselle tai lähettää sen hallitukselle jatkotoimenpiteitä varten Vegaaniruoka-aloite päätettiin yksimielisesti lähettää hallitukselle jatkotoimenpiteitä varten, mikä on aivan eri asia kuin hyväksyä yksimielisesti. Mitä sitten tulee hallituksen toimenpiteisiin vegaaninjoka-aloittcen suhteen, niin asioita on nyt selvitelty perinpohjin ja kustannusarvioitakin tehty. Viikolla 15 nyt keväällä on kokeiluviikko Ilokivessä, jonka aikana käytännössä saadaan selville vegaaniruuan aiheuttamat kustannukset, työmäärä ja menekki. Sen lisäksi syksyllä järjestetään uusi vastaavantyyppinen kokeilujakso, jotta kokeilun amarrlai tulokset kcrtoisivatkin jotakin. MAÄ:n ja Grönionin tekemä aloite on siis johtamassa käytännön toimenpiteisiin ja sen johdosta on tehty perinpohjaista selvitystyötä, jonka aikana on myös kuultu itse vegaaneiiakm. Edustajiston tahto jatkotoimenpiteistä on siis kiitettävästi toteutunut. Edustajiston puheenjohtajana olen iloinen, että tämän vuoden edustajisto on ollut aktiivinen tekemään aloitteita. Hallitus on myös ripeästi tarttunut sille lähetettyihin aloitteisiin ja tehnyt työtä niiden parissa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että aloitteen lähettäminen hallitukselle jatkotoimenpiteitä varten ei välttämättä merkitse, että aloitteessa ehdotettu asia toteutuisi tai cuä se toteutuisi juuri ehdotetussa muodossa. Ja tärkeää on muistaa sekin, ettei edustajisto ilman mitään selvitystyötä hyväksy mitään aloitetta, vaan se-voi vain niin halutessaan laittaa hallituksen työhön aloitteen suhteen ja evästää lähetekeskustelussa hallitusta edustajistossa vallitsevasta tahdosta. MATTI MÄKINEN ylioppilaskunnan puheenjohtaja Ympäristöjohtamisesta, omasta elimistä ja utopiasta Simon Wahlroos (Jyväskylän ylioppilaslehti 5/2000) viittaa allekirjoittaneen kirjoittamaan yrityksen ympäristöjohtamista käsittelevään puheenvuoroon (Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2000) ja vertaa teemaa utopiaan. Walhroosin mukaan ympäristöfilosofiassa tulisi keskittyä yksilöön ja kuluttajaan sekä muutenkin ihmisläheisempään elämään kuin mitä robottiteollinen suuryrityskulttuurin ympäristöjohtaminen on. Yksilön päätökset liittyvät tämän arvoihin ja mielipiteisiin. Yksilön tulisi siis VVahlroosin mukaan konstruoida oma ympäristöjohtamisen filosofiansa ajatustensa ja kokemustensa perusteella ja päättää sitten miten "ympäristöjohtaa omaa elämäänsä". Mutta onko omaa ympäristöfilosofiaa helppo luoda? Voidaanhan jopa todeta, että meidän pitäisi pikemminkin suojella itseämme luonnolta (tai luonnoltamme) kuin suojella luonloa. Ihmiset ovat aikojen alusta asti joutuneet pelkäämään luontoa; myrskyjä, tulvia, kylmyyttä, kuumuutta, petoja, viruksia jne. Luonto meidät lopulta lappaa. Lisäksi Yrjö Haila ja Richard Levins ovat osuvasti muistuttaneet, että me emme voi lopullisesti tappaa luontoa. Seuraavan jääkauden jälkeen moderneista 'ympäristöongelmista' ei ole paljonkaan jälkeä. Varsin moraalisesti kyseenalaiselta saattaa tuntua myös se, että luonto ei itse ole läsnä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kun sen 'suojelusta' päätetään. Yhteiskunnallinen keskustelu on aina sosiaalinen konstruktio. Miia tämä arvojen sekamelska sitten jättää yksilölle hänen parantaessa maailmaa maitopurkkia kierrättäen, vihreätä vessapaperia ostaen ja kirpputorilla asioiden? Yksilön tai kuluttajan on erittäin vaikeata määrittää oma ympäristöfilosofiansa arkiaskareiden viedessä suurimman osan energiaa. Kännykän piristessä, sähköpostin täyttyessä ja internetin viihdyttäessä rinneriehasta toipuvaa "oman elämänsä johtajaa" tuniuu yksilön ympäristöjohtaminen utopialta. Yritysten sen sijaan on pakko huomioida ympäristökysymykseen liittyvät raakaaineet, energia, lainsäädäntöjä imago-paineet kustannusten muodossa Jos maamme 11 alueellista metsäteollisuuden integraattia. jotka perustuvat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, yhdistetään kaupunkien energiasysteemeihin, kuten Jyväskylän malli (Korhonen 2.3.) markkinoidaan maailmalle, voidaan ehkä provokaiiiviscsti puhua win-win tilanteesta ennemmin kuin kirpputorin kohdalla Yksilöt ja kuluttajat robotisoituvat vähintäänkin yhtä nopeasti kuin tietyn yrityksen työyhteisö, joka ainakin teoriassa kykenee vielä säilyttämään palasen orgaanista yhteisöllisyyttämme, laumaan kuulumisen tunnetta ja ehkä myös yhteistä vastuuta lai eettistä ajattelua. Ehkäpä ympäristökysymyksessä olisikin syytä vähentää rupattelua oman elämän utopiasta ja nähdä ympäristöasia osana normaalia yhteiskunnallista päätöksentekoa, yhteiskuntapolitiikkaa ja näin myös yrityksen johtamista. JOUNI KORHONEN HTM Väylän kalliit karikot Jyväskylän ylioppilaslehti (5/2000) nosti kissan karvoineen pöydälle tarkastellessaan yliopiston ja erityisesti yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suhtautumista väyläjärjestelmään. Vatjopääkkärin sanoma oli selkeä ja tosiasioita kunnioittava. Myös Anne Suomelan tapauskertomus raportoitiin asiatiedoiltaan oikein. Tiedekunnan ja allekirjoiitancen välinen dialogi olisi voinut jäädä vähemmälle uutisoinnille. Sen merkitys ei ole asian kannalta olennainen. Se ci ole vaarantanut jo 15 vuolta tiedekunnan ja avoimen yliopiston välillä jatkunutta ja edelleen jatkuvaa hyvää yhteistyötä. Dekaani Anita Kankaalle annan tunnustuksen jämäkästä asiaan puuttumisesta. Hän esti kärhämän etenemisen kaikkien osapuolten kannalta nyi tehtyä ratkaisua huonompaan vaihtoehtoon. Väyläjärjestelmä on osa korkeakoulujen toimintaa Sen toimivuus on tärkeä koulutuksellisen tasa-arvon, elinikäisen oppimisen. opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun, yliopiston asettamien tulostavoitteiden ja niiden kautta yliopiston talouden kannalta. Väylän toimivuus on ollut vuoteen 2000 saakka yksi avoimen yliopiston viidestä tuloskriteerista, kun opetusministeriö on jakanut avoimelle yliopistolle korvamerkittyä rahaa yliopistoille. Yliopistomme on toteuttanut asettamastaan väyläopiskelijatavoitieesta (150 opiskelijaa/vuosi) vain vajaan kolmanneksen. Tämä on merkinnyt kolmen viime vuoden aikana yhteensä noin 2 mmk.n menetystä Jyväskylän yliopistolle. Rahan ovat jakaneet muut yliopistot, joista Helsinki, Tampere ja Lappi ovat merkittävimmät saajat. Jyväskylän avoin yliopisto onkin toiminut niille ennomaisena "hovihankkijana". Vuodesta 2001 alkaen väylän toimivuus ei ole enää avoimen yliopiston rahoituksen perustana. Uudistus on oikea ja odotettu. sillä tuloskriteerin pitää kohdistua sinne, missä sen saavuttamisesta päätetäänkin. Jatkossa väyläopiskelijoiden suorittamat opintoviikot ja tuottamat tutkinnot siirtyvät osaksi tiedekuntien tulosta. Tämän muutoksen toivoisin tiedekunnissa selkeästi tiedostettavan. Yliopiston hallitus on tehnyt viisaan paatoksen väyläkriteent asettaessaan, kun se normin lopuksi toteaa: "Tiedekunta voi harkintansa mukaan käyttää tarvittaessa myös lievempiä valintaperusteita." Tämän virkkeen ovat ymmärtäen lukeneet kiitettävän monet tiedekuntien esittelijöistä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle annan rehdin tunnustuksen valveutuneisuudesta väyläasiassa. Esimerkiksi tieto siitä, elia väyläopiskelijat eivät vie koulutusohjelmaopiskelijoilta aloituspaikkoja, vaan he ainoastaan kompensoivat sitä hävikkiä. joka syntyy aloituspaikkavarannon ja suoritettujen tutkintojen välille, on hälventänyt takavuosien varauksellista suhtautumisesta väylään. Ehkä myös se, että yhä useammalla valintakokeen kautta yliopistoon siirtyvällä on omakohtainen kokemus opiskelusta avoimessa yliopistossa. Vuonna 1998 toivai Jyväskylän yliopistoon valitut opiskelijat mukanaan 9200 avoimessa yliopistossa suoritettua opintoviikkoa. Se on loppututkinnoiksi muutettuna 58 maistcrintutkintoa! Toivon, että puheet avoimen yliopistoopetuksen huonommasta tasosta verrattuna muun yliopiston opetuksen tasoon jäädytettäisiin ainakin siihen saakka, kun saadaan luotettavaa näyttöä tuon hypoteesin todentamiseen. Tasoa vähättelevät puheet ovat ensisijaisesti loukkaus niitä kymmeniä yliopistossa toimivia opettajia ja tentaattoreita kohtaan, jotka osaltaan vastaavat myös avoimen yliopiston toiminnasta. Odotan malttamattomana sen arvioinnin suorittamista, jonka yliopisto lupaa TTS:ssa vuosille 2001 2004 avoimessa yliopistossa toteuttaa, Koska väyläopiskelijat eivät ole tulevaisuudessa avoimen yliopiston vastuull loudelliscssa mielessä, seuraa avoin yliopisto väyläkysymystä jatkossa tauslalla. Toivon kuitenkin, että tiedekunnat omilla päätöksillään varmentavat Jyväskylän yliopistolle sen oikeudenmukaisen osuuden yhteiskunnan varoista, jotka sille väyläjärjestelmän osalta kuuluvat. Avoin yliopisto huolehtii edelleenkin toiminnallaan siitä, että sen 13 000 opiskelijassa on vuosittain riittävä määrä väylävaalimukset on väyläpaikkojen täyttäjiä. JUKKA KORO Dosentti, avoimen yliopiston johtaja Sensuuri iski naistenpäivänäyttelyyn Jyväskylän kaupungin pääkirjastolle pystytettiin 8.3. kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi naistutkimuksen ainejärjestön Nastan voimin "Mitä feminismi minulle merkitsee" -näyttely. Yhdellä näyttelysermeislä roikkui mittanauhan päässä alaston barbi, näyttelyn esittelyteksti sekä kaksitoista kuukausien mukaan nimettyä, vesivärein (ei punaisella) koristeltua pikkuhousunsuojaa. Eilen kirjastolla pistäytyessäni huomasin, että sermi oli käännetty seinään pain ja siihen oli kiinnitetty eilisen naistenpäivän tapahtumaa koskeva tiedote. Tiedustellessani vahtimestarilta syytä, sain kuulla että kirjaston tiedottaja oli katsonut työt sopimattomaksi. Joka Uta television tuainostauot täyttyvät mainoksista, joissa kaupataan ultraohuita ja entisiä ehompia terveyssiteitä. Lähestulkoon kaikki lisääntymisikäiset naiset vuotavat joka kuukausi verta muutaman päivän. Tuhannet nuoret naiset tässä maassa näännyttävät itseään terveytensä jopa henkensä uhalla nälkään mahtuakseen barbi-mitioihin. Naistenlehdet pursuavat juttuja, joissa naisia kehotetaan leikkelemään itseään tai täyttämään rintansa ja takalistonsa silikonilla, trimmaamaan, kähertämään, peittämään, maalaamaan ja muokkaamaan vartaloaan. Sekä pikkuhousunsuojat että barbi kuristavine mittanauhoineen kohdistivat kritiikkinsä siihen mainonnan ja markkinoiden viljelemään käsitykseen, että nainen ei saa kuulua, näkyä eikä haista Mutta näköjään nykyään on niin, eitä näistä asioista saa puhua vain mainostarkoituksessa. Päätös oli tässä tapauksessa ilmeisesti yhden ihmisen tekemä. Kaupunginkirjasto on kuitenkin julkinen tila ja Nastalle oli myönnetty oikeus käyttää sitä näyttelyn järjestämiseen. Nyt yhden ihmisen ahdasmielisyys riitti siihen, että yksi näyttelyn puhuttelevimmista töistä sensuroitiin asiasta mitenkään tekijöiden kanssa neuvottelematta. Tätäkö on sananvapaus? NAISTUTKIMUKSEN AINEJÄRJESTÖ NASTA nasta@majotdomo.jyu.fi < ^ Kuulijat lujilla jo vuodesta -87 whUK.il klo 18001B 30 977 MHr OPISKELUUN JA YHTEYDENPITOON Edullinen kotikone tai kannettava INTERNETliittvmiin tilaajalle Sonera Inet Pro Pack o,COMPAQ PRESARIO 7450 Tarjousdl AQfl hintaan f "T-7V 9 \J\JTVDS Canon BJC 3000 värimustesuihkutulostin £\f\ P nyt meiltä ZrZr^%~ Kysy myös muita merkkejä Infogate K y Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä © 014-214 517 fax. 014-214 418. Avoinna: ark. 8.30-17.00, la 10.00-14.00 Toshiba 2140 CDS 7 990,Modeemi sis. hintaan HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN _ PARTURI emi Isännäntie 1 40740"Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TER ME TUL OM AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme tai opiskelijakortilla 1 % Ma-Pe9-18 La Suljettu 9 Joudun veden alle ja vedän vettä henkeeni, yritän yskiä, muna aina vain lisää veuä tunkeutuu suuhuni. Suurimman hyökyaallon levittäydyttyä tasaisemmin saan vielä pääni pinnan yläpuolelle ja näen isäni lähestyvän lempeästi hymyillen. Hän toistelee rauhoittavasti: "ei mitään hätää" ja ojentaa kättään minulle. © V V ^ R K I N G D A Y . C O M Tarjolla työtä ja ulkomaanmatkoja. OLEMME MATTI LAN NIEMESSÄ 6.4. TULE JA KYSY LISÄÄ!
• + 4 il • 30. HMUSKOUTA JOOO Hyvä ihminen, huomioi muuttunut osoite. My most memorable experience Looking back at my life. I can surely say thai studying abroad in Finland is the best thing that has ever happened to me. Although 1 am only 18 years old, 1 feel confident in saying thai I will never experience anything that measures up to my stay in Finland Not only is Finland a Winter vvonderland; it is a place that 1 novv consider home. 1 have been in Finland for six months and 1 very much have enjoyed my stay. While studying in Finland I have come to noiice diat Finland offers a loi of opportunities for its students;for example. various sport classes. international programs, an excellent libraiy. and so on. The sport classes offered in the University of Jyväskylä are by far ihc best that 1 have ever seen. Therc are sport classes given for ali sorts of people: basketball, aerobics. volleyball and circuit training Finnish studcnts are very lucky diat diey have such a great sport department because my home university lacks these facilides. An example of the international programs offered at the university is ihe organizing of the vveekly quizzcs. Each week in the Rentukka foreign students give quizzes about their country. The most memorable quiz was the French quiz. They sent us on an outdoor hunt; the mission was to save the French students from their kidnappers. Each team had to locate clues around Konepohja \vhich would lead to the rcscuing of the French students. The snow and the cold vvcather made die game more mteresung. This is one reason why my nme in Finland will never be forgotten. At my home university the use of the library is restricted. but in Jyväskylä it is quite the opposite. Here 1 am able to use die library fadlities as much as 1 need. Computers are availabje-rri" aimosi every building. 1 am able to keep in touch with friends by email because of the abundance of Computers. Also die library assistants are very helpful to any student who may need assistance. Last semester ali of my friends consisted of international students, 1 had no Finnish friends. Since 1 did not know any Finnish people 1 started to create stereotypes about Finnish people. 1 thought that they were cold and very shy people. This semester 1 made a conscious effon in meeting Finnish people. 1 succeeded in meeting Finnish students and they have proven my stereotypes wrong. Finnish people are actually nice and friendly Some Finns are shy but not ali of them are shy. 1 novv realize that 1 should try to initiate conversauons wiih Finns instead of waiting for them to make the Brst move. In my encounters 1 have never met the so called typical Finn who likes to be secluded. Every Finnish person that 1 have met is humorous and outgoing Also 1 think that they are the best dancers in Jyväskylä when compared to international students. Studying in Finland has given me vvhat my home institution has failed to offer mc, an opportunity to fully take advantage of my university years. Not only am 1 leanung about a different culture and language. 1 am leaming more about myself. I have met people from ali walks of life in Finland, something thai I \vould have never experienced in Russia. As long as 1 live, 1 vvill never forget the people and die great times diat I have had in Finland TATIANA ZATISEVA The vvriter is an 18 year old psychology student from Russia. SAMYRA ALEXANDER The co-writer is a 21 year old psychology student from USA. HUOMIO: Järjestöpalstan sähköpostiosoite muuttuu! Tästä eteenpäin järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi muutos astuu siis voimaan välittömästi. Muutoin pelisäännöt pysyvät ennallaan: 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikellään säälittä). 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä KESKIVIIKKONA (myöhästyneitä ei huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannattavaksemme (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT, MENOT JA ILMOITUSASIAT huomioidaan. 5) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkkarijarjestot@cc.jyu.fi (olemme huomanneet näiden asioiden menevän perille paremmin jankuttamalla...) VAAKASUORAAN: LMaanantaiteos s i sältää henkkohtaisuuksia. (10) 8. Hampuusi nollasi muistinsa metanolipitoisella. (5) 9. Laiturin vieressä oleva kuudes sävel osoittautuu pianovirtuoosiksi. (7) 10. Sukulaismies se tähänkin käy. (4) 11Kustantamonlainen sijaitsee lähellä. (8) 12. Lantturääkkäys lienee vegetaristin ruokalistalla. (13) 15. Ture + Inari = Halosen heila. (8) 17. Emma seisoo päällään vesipaljussa. (4) 19. Riitta Uosukaisen palmikko löytyy kasinolta. (7) 20. Uutta huopapäähinettä sovitettiin väärin päin päähän. (5) 2 1 . Enni M. lisää myötätuntoa. (10) PYSTYSUORAAN: 2. Studiosessioissa New Yorkissa sääti namikoita TT Oksala. (7) 3. Karavelissa oli m u kana lähisukulainen. (4) 4. Piha. kuukausi ja aluton lumivyöry ilmaisevat alkoholipitoisen juoman. (13) © Marko Kunnari 5. Kapellimestari Ossin suorittama pahoinpitely? (7) 6. Ensimmäinen f o neemi pelkästään sijaitsee myös nuottiviivastossa. (5) 7. Ravintolassa suoritettu K-alkuisenakin. (10) 8. Katuradalla Sierraa käsi-Salo ajoi väärään suuntaan, tuli mutkaan ja otti sen lyhyempänä. (10) 13. Hortonomin voi p i dättää hamppuviljelmän takia. (7) 14. Kun Eetu maanantaina teki täyskäännöksen elämässään, niin hän vaihtoi viskin Twiningsiin. (7) 16. Salla selkää ui maauimalassa. (5) 18. Rikosobjektin talon seinät tuhrittiin maalilla. (4) uun BI U3UIUJHKSU senv'91 1I16H 02 89inwCV>[ Iliaina 61 fsuepiEt 8UIUIV L l au6B|6S!S '8 lAieleivsi n|3)(S|UUB» i snesnjiisiAse)) i \ UjBAV '9 U3U!39|!1 • 11 niaiunu g eissoi !U|!AB|HiSl!)j ' f eieiuBH e !|9A £ |0U|S 8 sAnuev Z ehnnjAryj a a s M n v i s v A Järjestöilmoitukset osoitteella j y l k k a r i j a r j e s t o t @ c c . j y u . f i J ä r j e s t ö i l m o i t u k s e t n r o o n s e i t s e m ä n ke 5.4. m e n n e s s ä ! ! Seuraava ei-poliittisen siiven kokous on 4.4. klo 21.00 Rentukan kabinetissa. Teemana on "Mitä v " " u a , sika puussa?!" Ohjelmassa rentoa meininkiä ja kaljoittelua. Siperia Suomelle! Poht-ASS:n kokous 13.4. klo 21.00 Rentukan kabinetissa. Ohjelmassa mm. Polit-ASS:n puheenjohtajan valinta. ASSn nettisivut löytyvät osoitteesta hltp//batman.jytol.li/--pekves/siperia. Sähköpostilista siperia@cclyu.fi Demoriopiskelijnt Saunailta ja kokous maanantaina 3.4. kello 17 alkaen. Paikkana Kortepohia ia B-talon sauna. Ohjelmassa mm. alustaja jostain ajankohtaisesta aiheesta seka aloitteiden sorvausta. Muistakaa myös 8.-9.4. Helsingissa Sos.dem opiskelijoiden Huhti-akatemia. Infoa saa: Timo Ronkkomaki puh: 0405793838 email. tironkko@st.jyu.li / ' ? > Rl Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys Teemaillat Vanhassa pappilassa. Vapaudenk. 26, torstaisin klo 18.3030.3. puhujatilanne auki, aiheena "Riittaako Kristus?" tai seurat. 6.4. "Hiljaisuus voimavarana". Meri Tlrroniemi. 13.4. "Jaakob Jumalan rakastama", Markku Sumiala. Saunailta Kortepohjan kirkolla la 1.4. klo 19. nyyttariperiaatteella. Raamattupiirit maanantal-iltaisin keskustassa. Kortepohjassa ja Kuokkalassa. Lisatiel: lauri.seppanen@opko.li, p. 215132. Dumpin kevätkokous pidetään keskiviikkona 29.3. Freetimessa, jonka jälkeen nautitaan uutuuselokuvasta Fantasia-teatterissa. Seuraava hallituksen kokous on jo 3.4. klo 18 Akvaariossa, kaikki innokkaal paikalle" Kevaan kulttuuritarjontaa edustaa Fame-musikaali, jota lähdetään dumpparivoirnin katsomaan 2.4. Perinteinen kevät-excu tehdään lana vuonna Helsinkiin, ajankohta on 6.4. Ja 10.4 on luvassa yritysesiltelypaivä, tolloin MaA:n aula täyttyy dumppareila rekrytoivista yrityksistä. Vauhdikasta kevättä 1 Fokus lariesläa ekskursion Tampereelle 12 4.2000!! Ohjelmassa on vierailu Haiharan nukkeja pukumuseoon, tutustumista yliopistoon ja opiskelijakollegoihimme seka illanviettoa SOS RV .n kerhohuoneella, josta halukkaat voivat lahtea katsastamaan paikalliset haani Lahto on keskiviikkona 12.4. klo 12 ja takaisin lähdetään Tampereen Hämeenkadulta klo 2 yöllä. Kulujen kattamiseksi kerätään ilmoittautuneilta vaivaiset 20 mk eli reissu on lähes ilmainen. Ilmoittautumisia on otettu vastaan 24.3.2000 asti. Tervetuloa mukaan 1 Jyväskylän evankeliset opiskelijat Jyväskylän evankeliset opiskelijat kokoontuvat Lutherin kirkolla launlaisin klo 18.00 (Kansakoulukatu 5). Tulehan tarkastamaan tilanne! 1.4. pidetään siikkari-jamit (ellkkas Seurat), puhumassa mm Vesa Pirttimaa. 8.4. Ville Auvinen puhuu aiheesta "Menolippu taivaaseen, kiitos" Lisaa toiminnastamme (mamikset, kuoro etc.) kyselet toivottavasti Anna-Leena Keskitalolta, kesanna@iypoly li tai p. 0400-010211 Jyväskyliin opiskelevat anarkistit Luokkaoikeus kokoontuu parillisina tiistaina klo 19 uusissa salaisissa kerhotiloissa MC Revolutionin tiloissa. Osoite maililla, el Supolle! Mail. anarkistit@cc.jyu.fi Net. www.jyu.li/ioa Kainuu-Osakunta Osakuntablleisiin on enää yksi yo aikaa...Eli huomenna perjantaina 31.3. kaikki joukolla Kirjailijatalolle, missä on kaikkien osakuntien yhteiset bileet. Talo on käytössämme klo 17-23. Ohjelmassa on kaikkea hubaa, mm. jokaisen osakunnan järjestämää ohjelmaa, loistavaa musiikkia ja ennen kaikkea loisiimme tutustumisia 1 Ole paikalla, kun mie ja sie, mää ja säa, myö ja lyö kohtaavat! Murteiden sekamelskaa ei voi välttää... Jos haluat lisätietoja Kainuu-osakunnasta, mallaa kainuu(5>majordomo.jyu li. Seuraava mahdollisuus aivosolujen kutkutteluun Global Discourse Ry n keskusteluseminaareissa tarjoutuu ke 5.4.2000 klo 18-20 ja paikkana kampuksen A10 JOPA kiiltää kaikkia Sekoilijoita Nyt tulossa kuntoilua eri muodossa, telttailua kampuksella ja maakuntauravaellus toukokuussa. Tutustu kolisivuihimme ja käy katsomassa valokuvia wvm.jyu.li/yhd/j0pas. Lisätietoja Samilta sasavone@st.jyu.fi Kansan Raamattuseuran apisk.ja nuoret aikuiset Kokoonnumme tiistaisin klo 19.00 Sanankulmalla, semmaarinkalu 19. Tirstai-iltamme aiheena 4.4 on Kiukkua, paukkua, puhdasta (Pekka Pesonen). Tiistaina 11.4 menemme joukolla klo 18.30 alkavaan Campus Crusade -iltaan, joka on yliopiston vanhassa juhlasalissa. Tiistaina 18.4 aiheena on Vapautuksen juhla ja 25.4 Kalle Vaismaa puhuu aiheesta Perusjuttu. Vappuna juhlimme yhdessä mutta siitä lisää seuraavassa numerossa. Jos olel kiinnostunut helamaan Iisaa toiminnastamme, ota yhteyttä Liisaan (liratia@sl.jyu.fi) tai Lauraan (lateinon@st.jyu.fi). Tervetuloa mukaan! JYT:n Runarin ja Kyllikin esityskausi on parhaassa vauhdissa. Tervetuloa Ilokiveen katsastamaan: KE 9.3. MA 3.4.TI 4.4, KE 5.4. SU 9.4. ja T013.4. Lippuja voi varata Lippupisteestä (014-) 624 901 Hinnat 40,/30,-. Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit Tiistaina 4.4. klo 1900 kiipeilyä Hutungissa. Autokuljetus pyritään järjestämään. Ilmoittautumiset ennakkoon Saku Liehulle, shliehu@sl.jyu.fi Tiistaina 11.4. klo 1900 hallituksen kokous JARUn kerhotilassa. Tailoniekantie 9 R alakerrassa. Kokous kaikille kiinnostuneille avoin. Keskiviikkona 19.4. Saunailta. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Lisaksi tarjolla kaksi lahjakorttia joista kukin oikeuttaa 2-4 henkilön risteilyyn Cinderellalla Helsingista jonnekin sunnunlai-torslai lähdöille 1 .-30.3.2000 Jos laivasto kiinnostaa ottakaa yhteyttä Saku Liehuun, shiiehu@st.jyu.fi Tietoja toiminnasta yleensä opsaxell@sl.jyu.fi Kymenlaakson osakunnan valkkania peli-ilta etsii vielä omaa paikkaansa, multa eiköhän se joskus huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla pidetä seuraa sähköpostiasi 1 Muistakaa vielä osakuntien yhteiset pippalot pe-illana 31.3. klo 17 kirjailijalalolla. Potentiaaliset uudet jäsenet ja vanhat homeparrat. rikastutiakaahan postilistaamme kosa@cc.jyu.fi Keskiviikkona 29.3 klo 18 Urpo Karjalainen alustaa aiheesta "Antisemilismisuhlautuminen vähemmistöihin ennen ja nyt" Vanhassa Pappilassa, Vapaudenkatu 26. Ohjelmassa keskustelua ja veisuuta. Kuoron harjoitusviikonloppu 7.-9.4 aikaisemmista suunnitelmista huolimalla Helsingissa eikä Jyväskylässä. Kuoro kokoontuu torslaisin klo 18.30 Keskus-srk-talon Sacariumissa. Uudetkin laulajat tervetulleita. Lisätietoa kuorosta Empulta (emkuhala@sl.jyu.fi, 0407508928). Muusta toiminnasta tietoja yhteyshenkilöiltä, Iina (iialho@st.jyu.fi, 014611298) |a Päivikki (pairiss@sl. jyu.fi). m Nastan videoilta on C5-salissa ti 11.4. klo 18-20. jolloin katsotaan Naisen kaari ja dokumenttisarjan Puntarissa lihavat ja laihat osa 3: Syömahäiriot. Dokumenttien jälkeen on tarkoitus |atkaa keskustelemalla aiheesta esim. kahvin, teen tai tuopin ääressä. Tervetuloa! Pink Clubin on seksuaalija sukupuolivahemmistöjen eluia virkistysjaosto. Toimistolla (Yliopistonkatu 26,2. krs.) teeillä torstaisin klo 19, naistenryhmä sunnuntaisin klo 16 alkaen, S/M-ryhma 1.4. ja 15.4. klo 17. Puhelinpäivystys ke klo 19 21 numerossa (014) 3100 660. Voit kysyä Iisaa ja keskustella luottamuksellisesti. Bileet:-) klo 21 03 lauantaisin 15.4 (klo 22 ) , 29.4. ja 13.5. Liput 30/20 mk. WWW: htlp:/Avww.jyu.li/yhd/pink/ Moi ia malkaan Unkarin reissua suunnitellaan |o kovasti. Ensi kokous to 30.3 16.00 Sohvilla. Raalikselia läikkäämme kevatpileei 12.4. Samana päivänä on vappulehden juttujen deadline eli pikkunappaial nyt liikkeelle! Kevättä kaikille 1 Tosineen sähköpostilistan osoite on nykyään tosine@ma|0'domo.jyu.li. Lähetapa siis osoilteeseen majordomo@cc.jyu.fi pyyntö subscribe tosine. Näin pysyt menossa mukana' TUHATKUNTA Tuhatkunta kokoontuu 4.4.2000 klo 18.00 Sohvilla. Sahlyvuoro edelleen tiistaisin Ulissa klo 17.45. Yhteydenotot Sähköposti luhalkunla@cc.jyu li. puh pj. Antti Kärki 040-5035186. Kielitieteen professori piti luentoa: "Englannin kielessä kaksoisnegaatio muodostaa myönteisen ilmaisun. joissakin kielissä, kuten venäjässä, myös kaksoisnegaatio on negaatio. Mutta missään kielessä kaksi myönteistä ilmaisua ci milloinkaan muodosta kieltoilmaisua." Ääni luentosalin perältä: "Joo. justiinsa." Valiokunnat Runo & Viini -tapahtuma Rentukassa to 6.4. Ohjelma alkaa klo 21.00. Illan pääesiintyjänä runoilija Jyrki Kiiskinen. Liput 10 mk, sis. ruokaa. Luvassa siis viinejä. runoja, musiikkia... Teatteri-ilmaisun kurssilla vielä pari paikkaa vapaana! Kurssi järjestetään 8.-9.4. (la klo 12-18 ja su 12-16). Kurssin ohjaavat Mika Terävä ia Jenni Bergius (JYT). Kurssi on maksuton. Ilmoittautumiset vapaa-aikasihteerille p. (60)7213/Elina tai kval@cc.jyu.li Tasa-arvovaliokunta Tasa-arvovahokunta osallistuu opiskelijoiden oikeusturvapäivan järjestämiseen. Seuraava suunnittelupalaveri pidetään YO-talon halliluskabinehssa ma 3.4. klo 14. 30.3-2.4 JYROCK llokivi. Lisätietoja: www.jyu.li/jyrock sekä kulttuurisihteeri, puh. 2603 356, jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.li 6.4. RUNO & VIINI -TAPAHTUMA Rentukka, alkaen kello 2 1 . Liput 10mk. Lisätietoja: kvat@cc.jyu.fi 10.-12.4. KAMPUS KINON TANSKALAISEN DOGMAELOKUVAN TAPAHTUMA Esitykset Ilokivessä klo 18. Lipui 20/25 mk. Lisätietoja: Juha Oravala, juoraval@st.jyu.fi 12.4. OPINTO-JA TIEDEVALIOKUNNAN KOKOUS Lisätietoja: koposihteeri Katja Mielonen, jyy-koposihteeri@cc.jyufi 17.4.KULTTUURIVALI0KUNNAN KOKOUS llokivi klo 18. Lisätietoja: kulttuurisihteeri Elina Niemelä, 2603356, jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi
• + JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI « T O N U M K O 50 PENNI* N:o 15 HUHTIKUUN 29 PNÄ 1967 Ylioppilaskunnan vapputompaui Vappujunalla Kortepohjaan Aiu-n rinii -!aonv>i |« D>ikoii*iti ylioppilaidan «luminen JyvätlyUivä • n •(.iimo vaikaaa. K p r t e p o h j a i U o n opnfc a Iijoilta vaialtu oiunlolak y l U vartan lontli. mul'» v a k i n a i n e n rakanlaminan o n haHartla odo~ tuki I t l • huolimatta Jalkuvati; tfilväilvnyt. Nyt odottaminen l o p p u u . Koko yi toppi laikun la Ja ke<kki muut e i t a i t e kunnoituneel |a h u o l e i l u neet lahievat vappu-aamuna Kortepohieen |a aloittavat rakennu ilyöt. r U y l ä n n ö u i lama morknioa »auraava l o i m e n p i l e i t i : Klo « Kokoonlum. Suur, kulkui klo «. M) klo «.55 klo 10 JO klo U M « n yltopliton eotuil-H» e l i Alvarin aukiolle. < eloitlaa meri i m kaupungin halki i l o i l l e n i l v a l Ien l e h d » W . Saapuminen l y v l i k y l l n reulelleeiemalle laM6ta>a*rtonl©ila varten. Juhlallinen vappujuna |a e d k o i j k u l j e t u k i e n lähettämin e n Humpan O M t y k i a l i e . Vappujuna Kortepohjaan lehfee 'altaalta I . Saavulaan perille Kortepohjaan. |onfca Jälkeen leuraa veihlelevea ohjelmaa, naulitaan nmaa , a muita vappuharkkuja, lauleleen yhdeaie Ja oioileleen muutenkin miellä a i u n l o kurjuudelta. •rkiityvif. Korlepohjan yliopp<laikylan rakenlammen alkaa. Ylioppi letkunne» eduilejet kaatavat kaitvoimtn e n limmeiien puun elueella. Poiminet puolueet pyilyllaval p a i kalle numkkooukulama ym. ym. k l o 11.00 Vapun paivametinaa y l l o p p l l e i t a l M i a , lOiia e m n i y y mm. kaupunginorkeiierin 20-mlahlna* r y h m l . Päämääri o n l e r k e l , muHa kuka nyt vappuna olin turhan tärkeä. t t v a l vermaili h a k i e n , Jo*ke l l l a l i u u d o i i a puhuvat i a einntyve'. M u kene KortepohJetM ovat nmv pofmeilarl Krvgmm, pro l a i t o t I Vilkuna, kaupunglnerkkitehll Kanlonan, puheenjohtaja Kankainen. Jyvät kylä n YUoppi l a i t a * Hart, »howwyhml Nikula 4 kumppanit. ylioppUaikunnan Humppa. Jokainen y h d e i i i Ja k y k y j o n i i mukaan erikiean. Juontajana M i i k o Kankainen Ja Leo Kamunen. Y r j Ö E n g o f i t r ö m Irti ylioppilastutkinnosta SILENTA auttoi lukuihin keskittymistä Hall liMtttkuynipi ItnrailllMcaU u i n t i i n n | i i i k c . i i j a n k<-*ktUymUta T u r t i n e n — • t i l a ä l L K N T A K u u l o B u o J e l n u n osoittautunut Keyttokelputeelui U h o n k i n U i r k o l t u k M e n y l i M % n i l t l b HOOslu aiiomaLalM«ta opi*kclui.*tit, ) o t k e vaMaidval S 1 L E N 1 A A kokci.tunun k ä y t t ö tlcdu»tcltiumnn>. I l m o l l t l k u u l o n s u o j a i : r n uutt.iiu.-ti. l u k u i h i n k i A k i i l y m l x t a ! S I L E N T A on *o»lai.lirn|iil»lM-lflti : . > . ' i C L . Ja M r l i i t i t o r l u n U Uiton i m i t n l . : i . . Kuulon SUOJaln Si-n • :ii!i'.i i'!:u •. !n. 130juUNiltivvlla 500—6000 1 U »tl 33 —40 «IB S I L E N T A n n »u.«n«ilutnpti v l f i i i j n r t l k k v l l . j o n k a n i n r k kln0o*ulH C*lai l'.'.i' •.. . i m n y k y a n u » I I 90 '', KooLak i :••::.— IlliU Wihnt»U(Jnlle a r v o k i o l a k a y i t o t i c t n u l l a t a r j o o m m i i-llleen o p i s k e l i j o i n * m a i n l o r n S I L E N T A K U O j a l l i t a r r l k o W i l n t u a n M m k ' k p ! loit)..'v h k l i t n l a 3 * — > . V a s t a v u o r o i • «-«ti '.••!• •ninnc ainoani H un, ett» | u i k k d u k M * n a olcvu porulimerk e i n V N i i u t c t t u U v d u i t e l u k o r t u p t t b u i M a v a t h y e t i v n h . Huora.: k y n i m i n e n paraala v a i l a a j e a k y a v n i y k e t a p B I O * aaa p a l k i n noksi . " U m i n . M 1 L E N T A N — palauumBoe n t n U l l a l n kraak u u * •a belile a u o j a l m r n oatohlnnan T i l i n i » olieUcllfl UUunkupODRlila T o i m I t u * pua t l ennakolla. R puiviin vapaa palautusoikeus' M><i» « l u r u a n tchliioltu — | t i l i K u n h ä l i n ä h ä i r i t s e e — o t a kuuleviin korviin S I L E N T A suojain QxeJ R x a l O y . T a l l e e r r t a k . I i>. U t h l o k l i l T i l a a n r j o . U n n . k o l l » Ja • p a l v i n . . • e a l t a p e U e l e a e l k a * 4 a l U . . . . . . k p l M1.ENTA -ke eleeeejelnie, O i a H » : N l e i l : . ml e I »• n lerv ey dei kanY U o p p i l a a l u t k l n n o n u r k o l t u a oli oppllaldi • l u n p e r i n o l l a loimuilta o p p i l a i n a l u . « e n t y m k v n l e l y i m o t l v o l v e l u k i o n O p p l k o u l u l a u t e n k e a k e l i i m p a n l raUtlOtutkiDtO. tolaani ta k " v " ~ • l»na*ie»ieali»irn#» p i a n oppileJ taaten u t k l n t o . N y k y t a e l l k f l • p a ta rk oi t ukoen rnu k m a n k l n p a a m f l o r a n ai ylioppi las t u t k i n t o oppi ko I I l u j e n o p * i Ja -nivni-trlmat ko I l M t a r k o i t u k clliaik l u n u i » t e e k s i k m i n l s e l l e Ja k o k e l t u l — V . I . K O m o l l v c y i l o p i n l a s t u t k l i i m U i n u t t a euuresll l u k e l u a . Y h a > n k o k e ratkaiM-vnksl työ» niksi o n kuHenkr l u t t a v a a . useia Joi Kortepohjan ylioppilaskylän rakentaminen alkaa ensi syksynä ilukiolle vellro I.JOO-pa.ikfl.M . Valtiohan o n verannu' luniolo-den rakenlam<a a n alkuun e l o — * y y i n a kunnelliitekn iikkaa. . Aiemekeavekyiymyktn myö» rahoitui alkaa oteilokiet ovat luhtau• e oielliiluvante yliop\Nla>«riiiM > VAPPUTANSSIT YLIOPPILASTALOSSA VALPURINYONA ALKAEN VAPPUAATTONA KXO 20—Z3.30 JA JATKUEN JYVASKY1ÄIU YLIOPPILASLEHTI HIMOITSEE ALATI VAROJASI. LAITA MAINOS LEHTEEN. MARTTI MYY. PUH. 0400 042 533. SILMÄLÄÄKÄRIASEMA VÄINÖNKATU 9 • Silmälääkäripalvelut • Piilolasit • Näkökenttätutkimukset • Silmänpohjakuvat P. 214 444 PULP PARAS OHJELMA (TV) KATSO! p 1 /SIVU IvvaSKTii» Tuon«ror*iBoa t^opyoshop P. ( O M I 2 6 D I 1 4 I M A A ( A U L A ) p. ia i -ii z 6 o i o z a M U I S T A T H A N , että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. T E R V E T U L O A Kauppakatu 3:een! C/VALOS K a u p p a k a t u 3. P u h . 614 I 7 3 \ ^ a v o i n n a m a p e 9.00.17.00 ^ / 9 Minä olen hieman peloissani ja nyyhkytän vain surkeana. Isäni kehottaa tarttumaan käteensä, multa minä en uskalla.Monen minuutin maanittelun jälkeen laitan silmät k i i n n i ja päätän uskaltaa. Hitaasti hivutan kättäni kohti isäni kättä, sormenpäiden hipaistessa toisiaan tunnen vilun väristyksiä, mutta on j o myöhäistä perääntyä. Isä saa otteen minusta ja alkaa vetämään lujaa, m i nä parahdan tuskasta ja kiskaisen lakaisin päin. Isän käsi repeytyy i n i ja jää minun käteeni. Veri suihkuaa päälleni ja isäni vain nauraa omituista hihityksen ja hohotuksen sekoitusta. Herään yltä päältä hiestä ja heinistä ja kuulen moottorin äänen. ...jatkuu setiraavsssa numerossa Get It Qn-Line You can now book top European destinations online. Book Now & Bite Into the Big Apple Competition. The first 100 to book a trip online (1.3-15.4) automatkailu enter the Big Apple competition, vvhere you can win 2 tickets to New York. Booking online before 15.4 also gives you 10% off insurance and study-cards (ISIC/G025). So if you want to go i. go online first. A " f/if KIIR0Y titket. for young peopte under 26 and studtnts undtr 33 only. Check www.kilroytravels.com for more. t ra vei s Perjantaisin alk. 21.00 S o h w i a k l u b i SOUL, FUNK, JAZZ, POP DJ:t SoulFood, Tuke, Ville UPCIDER klo 28-23 Lauantaisin aik. 21.00 1.4. Liv% Bändi liput 10.-/ opiskeUja kortilla ilmaise 8.4. Salsa DJ Vapaa pääsyMukana tanssinopettajat s o h w Vaasankatu 2 1 . D. 615 564. sohwi.fi UUSI TAPAS LISTA , ^ ^ M W IJAKORTIL KEBAT 2 1617 7 -21. niin paljon k JÖVAÖTAiPÖf DÄSTÄ }liha, pizza, riisi, rai skalaisetper nipuolinen salaattipö; :ä + 1 lasi ju< 30P at ia {meillä m y f s t u p a k k a o s a s t o ) Jyväskylän Avoin yliopisto Kirjoittajakoulutusta! Kirjoittajakoulutuksen perusopinnot (a) Monipuolista luovan kirjoittamisen koulutusta tavoitteelliselle kirjoittajalle j o vuodesta 1992. Kirjoittajakoulutus sopii myös sivuaineeksi. Hakuohjeet ja lisätietoja: Iiris Sahikallio, p. (014) 260 3709, Miisa Jääskeläinen, p. (014) 260 3658 tai http://www.cec.jyu.fi/avoin/kirkou http://www.cec.jyu.fi/avoin ivoneuvo@cone.jyu.fi JYVÄSKYLÄN U YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO Jyväskylän Avoin yliopisto Kesäohjelmamme o n ilmestynyt! Alla mainitut opinnot ovat Jyväskylän yliopiston varsinaisille Iv. 1999 2000 läsnäoleviksi ilmoittautuneille opiskelijoille ilmaisia. Seuraaviin oppiaineisiin ilmoittautuminen alkaa 17.4. klo 8.00, opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä: Draamapedagogiikan perusopinnot 15 ov (15 opiskelijaa, haku 5.5. mennesssä, kysy hakuohjeet) Erityispedagogiikan perusopinnot 15 ov (20 opiskelijaa) Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov (130 opiskelijaa) Yrittäjyyden perusteet 3 ov (40 opiskelijaa) Psykologian approbatur 15 ov (60 opiskelijaa) Filosofia: johdatus filosofiaan 1 ov (10 opiskelijaa) Tilastomenetelmien peruskurssi 3 ov (30 opiskelijaa) Tilastollinen Betojenkäsittelykurssi (SPSS) 2 ov (70 opiskelijaa) Näihin oppiaineisiin voit ilmoittautua heti, mukaan otetaan yliopiston opiskelijoita rajaton määrä: Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa (approbatur 3) 3 ov Symbolinen laskenta 1 ov Verkkotekniikan peruskurssi 2 ov Johdatus ohjelmointiin 3 ov Järjestämme kesällä myös kieli-ja viestintäopintoja, joiden hinta on 300 mk sekä yksittäisiä jaksoja eri aineista. Tietoja näistä löytyy kesäesitteestämme. Voit noutaa ohjelman avoimen yliopiston toimistosta: Matarankatu 6 (Ylen talo) tai yliopiston opiskelijapalveluista. Lisätietoja: puh. (014) 260 3697 http://www.cec.jyu.fi/avoin email: avoneuvo@cone.jyu.fi ÄN L JYVÄSKYLÄN U YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO -f"