jwäskvlän lenti n u m e r o 6 2 . 4 . 1 9 9 8 t y ö n u m e r o V Stewart Home nyrkki pystyssä sivu 13 -1
Vapaus katoaa Vaarantaako tulosvastuu yliopiston autonomian? Kysymystä pohtivat tässä numerossa Juha Siltala, likka Niiniluotoja Thomas Wallgren. Keskustelun perusteella kysymykseen voisi vastata: kyllä vaarantaa. Samalla kun laitosten kilpailu markoista kiihtyy, tulee tutkimusten rahoitus yhä enemmän yliopistojen ja korkeakoulujen ulkopuolelta. Yksi esimerkki tutkimuksen rahoittajista Jyväskylässä on Valmetin Rautpohjan tehdas, jossa tehdään vuosittain noin 40 tutkielmaa, joista lopullisen arvosanan antaa teknillinen korkeakoulu tai yliopisto. Valmetilla tehdyistä tutkimuksista suuri osa on yrityksen itsensä tilaamia tutkimuksia, joiden pääasialliset ohjaajat löytyvät Valmetin sisältä. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että Valmetin teettämät tutkimukset sisältävät ainakin osittain salassa pidettävää tietoa, jonka yritys on luvannut vain tutkielman tekijän käyttöön. Tutkielmien teettämisestä yritysten sisällä hyötyvät yritys, yliopisto sekä tutkielman tekijä. Yritykset voivat teettää opiskelijoilla halvalla tutkimuksia, joihin niiden omat resurssit eivät riitä. Samalla yritykset kouluttavat itselleen ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka voidaan myöhemmin rekrytoida taloon. Yliopisto puolestaan saa yrityksissä teetetyistä tutkimuksista kipeästi kaipaamiaan markkoja. Opiskelija taas saa lopputyöstään muutaman kuukauden palkan sekä jalan uuden, haastavan työpaikan oven väliin. Kun yliopisto tanssii yhä enemmän yritysten pillin mukaan, voi määritelmän autonomia unohtaa. Ilkka Niiniluoto puhuu yliopistosta henkisen kasvun ja uudistumisen paikkana. Sitä se on yhä vähemmän. Kun tulosvastuu on sitä, että tutkimuksia on suollettava nopeasti ja paljon, niin henkinen kasvu tukehtuu. Pyrkimykset ovat heittäneet häränpyllyä, kun julkisten yliopistojen tarkoitus on kilpailla, eikä palvella. "Minusta tuntuu, että ne, jolka eniten näitä tulosliturgioita toistavat, saavat itse vähiten aikaan luovaa innovaatiota", väittää Juha Siltala. Thomas VVallgrenin mielestä on huolestuttavaa, että tiedeyhteisössä ei ole reagoitu yliopiston henkisen vapauden kaventumisia vastaan. Onko tulosjohtamisesta syntynyt uusi mantra, jota kaikki hokevat? Toisaalta henkinen vapaus näyttää jossain määrin mahdottomalta, koska ilman rahaa on mahdoton loimia ja lopulta rahoittaja ratkaisee, säilyykö tiedeyhteisö. Jotenkin rahoittajan olisi ymmärrettävä vapauden merkitys. Tuskin yhdenkään yrityksen kannattaa rahoittaa tutkimusta, joka tehdään tutkijan ja yliopiston ehdoilla. Siksi julkisen rahoituksen osuus ei saisi kaventua. Ilkka Niiniluodon mielestä yliopistosta löytyy vielä vapauden saarekkeita, kuten opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Hän kysyykin, miten niiden olemassaolo voitaisiin turvata. ULLA LIPSANEN skylän Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kansikuva ja toimituksen henkilökuvat: Jaana Kautto Päätoimittaja: Ulla Lipsanen, 603 359, 050 526 0767, Lipsa@cc.jyu.fi. Toimitus: Antti Vuorio, 603 360, av57493@ula.fi ja Juha Halinen, 603 360, jupeha@tukki.jyu.fi. Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen, 014 215 026, 0400 642 533, täx 014 3721 363. Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 02 2331 222.Taloudenhoitaja ja toimisto sihteeri: Paula Rouhiainen p. 014 607 226. Ilmoituksenvalmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315. 050 596 2444. Toimitus ja ilmoitukset: j Jyväskylän ylioppilastalo. Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Ylioppilaskunnan fax: 014 603 928. Sähköpostia lähetät osoitteeseen Lipsa@cc.jyu.fi. Verkkolehti: www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm. takasivu 6.00 mk/pmm. määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan kokonaan. Värihinnat: yksi lisäväri 450 mk, neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ci lisätä veroa. | JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015 723 4212. Osoitteenmuutokset keskustoimistoon, p. 014 603 355. ISSN 0356-7362. Nurinaa Yksi kaikkien vai kaikki yhden puolesta? Nykypäivän maailmassa suuri on kaunista. Ja jos itse ei ole tarpeeksi suuri, voi aina etsiä loisia pieniä ja leikkiä yhdessä suurta. Talouden puolella esimerkiksi kelpaavat vaikkapa kotimainen Merita ja ruotsalainen Nordbanken. Meitä lähempänä on kuitenkin tämä paperi, jota Sinäkin juuri luet oma ylioppilaslehtemme. Ylioppilaskuntamme edustajisto nimittäin; hyväksyi vuonna 1997 häikäisevän nerokkaan aloitteen siitä, että nk. periferiaylioppilaskunnat (lue: Turku-Tampere-Helsinkikolmion ulkopuoliset yo-kunnat) voisivat perustaa yhteisen, valtakunnallisen ylioppilaslehden. Asiaa koskevassa muistiossa todettiin, että erityisenä hyötynä olisi vaikuttavuus — yksikään poliittinen päättäjä kun ei voisi jättää tällaisen lehden mielipiteitä huomioimatta. Eiväthän poliittiset päättäjämme ole tähän ennenkään pystyneet! Varsinainen älyn riemuvoitto oli kuitenkin ajatus siitä, että lehden toimitus sijoitettaisiin Helsinkiin. Eli: periferiassa perustetaan lehti, jonka toimitus siirretään pois periferiasta ajamaan periferian asiaa. Tällaisen "älyllisen akrobatian" takana on todellinen järjen periferia. Kun pelkkien kustannuslaskelmien ja tulosajattelun kautta maailmaa tuijottavat poliitikonalut pääsevät suunnittelupöydän ääreen, ovat tulokset kovin helposti ennustettavia. Laskukoneen ja mittanauhan kanssa mitataan palstatiloja ja lasketaan mahdollisia mainostuottoja. Se, että pohdintoihin otettaisiin mukaan lehteä työkseen tekeviä, olisi Suomessa ennen kuulumatonta. Ainoa asia, missä varsinaisia lehden tekijöitä voidaan tarvita, on se, kun heidän palkkioitaan, työehtojaan ja työpaikkojaan asetetaan giljotiinin alle. Seuraava idea on ilmeisesti se, että yo-kunnat alkavat puuhata valtakunnallista TV-kanavaa. Maikkari ja YLE saisivat varmasti kovan kilpailijan, kun viides televisiokanava syytäisi livenä kuvaa luennoilta ja opiskelijaruokalasta — puhumattakaan perjantai-iltojen suorista bile-lähetyksistä. Varmasti tämäkin olisi mahdollisia saada luottamaan voittoa — ainakin paperilla! Koska tulostalkoissa on vasta päästy kunnolla vauhtiin, jonkun kannattaisi ehdottaa periferiayliopistojen lakkauttamista kokonaan. Helsinkiin perustettaisiin valtavan iso, valtakunnallinen yliopisto, johon periferiayliopistot saisivat jokainen ikioman professuurin. Siinä sivussa ratkeaisi varmasti myös "yksi vai monta ylioppilaslehteä" ongelma. Muina etuina olisivat taloudellisesti edullinen suuri koko, periferiakiinteistöjen hoitokulujen poistuminen ja "Suomi=Helsinki"-ajattelun vahvistuminen. Annan tämän ajatuksen vapaasti periferian ideanikkareiden käyttöön. Olisi syytä vakavasti pohtia, onko kaiken tarkoitus tuottaa voittoa/säästöjä hinnalla millä hyvänsä. Ylioppilaskuntien perusajatus on omien jäsenten intressien ajaminen ja puolustaminen. Opiskelijoiden perusintressit ja -ongelmat ovat valtakunnalliset, multa paikallisuus tuo niihin aina oman lisänsä. Paikallisen ylioppilaslehden idea on nimenomaisesti tuoda esille opiskelijan oman yliopiston ja yo-kunnan asioita. Paikallisen lehden sivuilla on mahdollisuus kertoa asioita. joista ei valtakunnallisella tasolla edes viitsittäisi mainita. Olennaista on sen ymmärtäminen, että yhdistymistä voi tapahtua myös henkisellä tasolla, jolloin asian suuruus nousee tulostehtailun edelle. Mottona tulisikin mieluummin olla "kaikki (lehdet) yhden (opiskelija-aatteen) puolesta" kuin megalomaaninen "yksi kaikkien puolesta". K I M M O E L O
Tutkielma yritykselle ponnahduslauta työpaikkaan Jaana Kautto Oppilaitosten ja yritysten kiinteät suhteet poikivat opiskelijoille töitä ja tutkielmien aiheita. Esimerkiksi Valmetin Rautpohjan tehtaalle palkataan vuosittain noin 200 kesätyöntekijää, joista neljäsosa tulee yliopistoista ja korkeakouluista. Paperikoneita valmistavassa tehtaassa syntyy vuosittain Valmetin opastuksella reilut kymmenen diplomityötä ja gradua. "Opiskelijat ovat meille rekrytointikanavia. Teetämme heillä tiettyjä tutkimustöitä, jonka jälkeen on mahdollista saada myös työpaikka Valmetilta. Diplomitöiden tekijöistä valtaosa on jäänyt taloon valmistumisensa jälkeen", kertoo Valmetin rekrytointipäällikkö Juhani Häkkinen. Yliopistojen ja korkeakoulujen kannattaa teettää opiskelijoillaan tutkielmia yrityksille, koska laitokset saavat rahaa tutkimuksista. Häkkisen mukaan osasta Valmetilla tehdyistä diplomitöistä ja graduista maksetaan. Rahat menevät suoraan tukisäätiöille, jotka myöntävät anomuksesta stipendin opiskelijalle. Joissain laitoksissa tutkielman tekijä saa pientä korvausta työstään, osassa ei. "Täällä tehtyjä tutkielmia ohjataan pitkälti Valmetin ehdoilla. Olemme toki yhteydessä oppilaitoksiin ja annamme myös heille mahdollisuuden sanoa sanansa". Häkkinen jatkaa. Rekrylointipäällikkö Juhani Häkkinen ja työviihtyvyyttä parantava kasvi. Osa Valmetilla tehdyistä tutkielmista on niin salaisia, että tutkielman tekijä ei voi paljastaa edes työnsä nimeä. Häkkisen mukaan Valmetilla päätetään, onko työ aiheeltaan sellainen, että se sisältää tietoja, joita ei voi päästää julkisuuteen. Valmetin sisällä toimii myös Valmet-akatemia, joka kouluttaa tohtoreita. Koulutukseen voivat osallistua vain talon palkkalistoilla olevat työntekijät. Tällä hetkellä väitöskirjojaan valmistelee noin 20 valmetlaista. Väitöskirjan voi valmistaa yhteistyössä maamme eri yliopistojen kanssa. Salaista tutkimusta Paperitekniikan opiskelija Maarit Tukiainen tekee diplomityötään Valmetille. Hän opiskelee Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa. Tukiaisen mukaan teekkareiden keskuudessa tutkielman tekeminen suoraan firmoille on enemmän sääntö kuin poikkeus. "Saan diplomityöstäni yhteensä 40 000 markkaa. Työ palkitaan niin, että rahat menevät aluksi laitokselle, jonka jälkeen laitos maksaa opiskelijalle osan. En tiedä, paljonko laitokselle menevä summa on", myöntää Tukiainen. Hänen diplomityötään ohjataan pääasiassa Valmetilla. Työ on osa yrityksen laajempaa tutkimusta, joka liittyy paperimassan virtauksiin paperikoneen putkistoissa. Sen enempää Tukiainen ei tutkimuksestaan puhu. sillä hän on solminut salassapitosopimuksen Valmetin kanssa. "Veikkaan, että tutkielmani jälkeen mulla olisi mahdollisuudet jatkaa talossa." Eeva-Kaisa Rouhiainen tekee Valmetille käyttöliittymäohjelmointia. joka liittyy läheisesti hänen tulevan gradunsa aihepiiriin. Rouhiainen opiskelee Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksella. "Tulin Valmetille aluksi tekemään cum laude-työtäni, jonka jälkeen sain kesätöitä, ja nyt olen taas täällä." Myös hänen työtään ohjataan kiinteästi Valmetin sisällä. Rouhiainen saa työstään kuukausipalkkaa matematiikan laitokselta, jossa hän toimii tutkimusapulaisena. "Työni Valmetilla on juuri sitä, mitä haluan tehdä ja toivon voivani jalkaa firmassa. Onhan tämä hienoa, kun opinnot etenevät samalla, kun tekee töitä", Rouhiainen heittää. U L L A L I P S A N E N Palvelukseen halutaan humanisti Jaana Kautto Työpaikkailmoitus, johon ei kovin usein törmää sunnuntain Hesarin sivuilla. Työtä on tarjolla yltäkylläisyyteen saakka teknisten ja kaupallisten alojen taitajille. Mutta miten käy humanistien työmarkkinoilla? Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin vuosina 1995 ja 1996 valmistuneiden humanistien työllistymistä, havaittiin. että valmistuneista työtä teki peräti 70 prosenttia. Tulos yllätti myös humanistisen tiedekunnan opintosihteeri Ossi Päärnilän. "Meidän pelastus on opettajakoulutus. Kouluaineissa työllisyystilanne on kohtalainen ja musiikin opettajista on jatkuva pula. Sen sijaan taideaineet ovat vaikeita, kun lama on leikannut kulttuurialaa", pohtii Päärnilä. Humanistinen osaaminen tarvitsee rinnalleen nykypäivän trendejä, jotta sijaa työmarkkinoilta löytyisi. Päärnilän mukaan kielitaito ja tietotekniikka ovat tärkeitä valmiuksia, joita tarvitaan kaikilla aloilla tänä päivänä. Humanistit tekivät oman työmaansa Nykypäivän työmarkkinat eivät tarjoa enää eläkevirkoja kuten lihavina vuosina. Lamavuosien mainingeissa julkinen sektori on mielellään karsinut työpaikkoja juuri humanisteja työllistäneiltä aloilta. Esimerkiksi kulttuurisihteerien virkoja on lakkautettu tai liitetty muiden virkamiesten työkenttään. Virkojen vähenemisen myötä humanistit ovat joutuneet rakentamaan itsenäisesti työmaataan. Kaksi vuotta sitten puheviestinnän opiskelijat Teija Mykrä ja Katariina Väisänen ottivat työllistymisensä omiin käsiinsä ja perustivat viestintäkoulutusta tarjoavan yrityksen, Viestintäkoulutus Pedacom Oy:n. Opiskelun ohella he ovat tehneet koulutusta keikkatyönä ja valmistelevat parhaillaan opinnäytetöitään alaan liittyen. "Virkaduunin saaminen ei ole itsestään selvää ja sopivien sattumien summa johti yrittämiseen.", kertoo Mykrä. Väisänen halusi puolestaan itsenäisen ja vapaan työn. jonka yrittäminen mahdollistaa. Kun viestinnän koulutuksella oli vielä kysyntää, oman yrityksen perustaminen houkutti. Nykyisin oppilaitokset ja erilaiset työyhteisöt työllistävät Väisästä ja Mykrää. Akateeminen, usko itseesi! Mykrä ja Väisänen ovat kouluttaneet asiakaspalvelun ja esiintymistaidon ohella myös työnhaun taitoja ja työhönottohaastattelua. Yliopistosta Nykypäivän työmarkkinoilla humanisti joutuu yhä useammin rakentamaan oman työmaansa, valmistuvat opiskelijat ja akateemiset työttömät ovat heidän mukaansa aktiivisia ja optimistisia työn saamisen suhteen. "Akateemisilla on hyvä valmius hakea työtä, mutta korkeakoulutuksen arvoon ei uskota riittävästi. He eivät välttämättä tiedosta, kuinka paljon osaavat, tai toisaalta osaa soveltaa oman alansa tietämystä. Jokainen työnhakija tarvitsee peilejä, joihin voi peilata itseään ja omaa osaamistaan", kertovat Väisänen ja Mykrä. Kun Väisänen ja Mykrä olivat perustamassa yritystään, tarjolla ei ollut työn hakemiseen valmentavia kursseja. Nykyisin yliopiston työelämän palvelukeskus paikkaa näitä tarpeita. Laitoksilta humanistiyrittäjät kaipaavat kuitenkin entistä aktiivisempaa roolia. "Yliopistolla saa uraohjausta, jos sitä osaa hakea. Työnhaun taitojen opintokokonaisuus ja poikkitieteelliset projektit, kuten kulttuurimanagerikoulutus, ovat hienoja juttuja. Humanistiset laitokset voisivat kuitenkin ottaa enemmän vastuuta oman alan markkinoimisesta ja 'meluamisesta', jotta ala tulisi tutuksi. Nyt joutuu ensimmäisenä selittämään, mistä omalla alalla on kysymys", muistuttavat Väisänen ja Mykrä. R I S T O L Ö F Gradu pankkiin Jyväskylän yliopiston kirjasto on avannul netissä tutkiclmapankin. Pankin pm auela jo vuosi sitten, mutta tarvittava DocuvvebUetokania saaliin vasla viime joulukuussa. "Tuikielmapankki on vielä keskeneräinen Tarkoitus on saada Docuvveb-tielokanta käyttäjäystävällisemmäksi ja yleisvaikutelma paremmaksi kuukauden lai kahden sisällä", lupaa julkaisupäällikkö Vesa Niinikangas Docuvvcbillä ei voi tehdä tekstihakua. koska työt ovat netissä kuvina. Tällä ehkäistään myös se, ettei löitä voi tulostaa nelistä hyvälaatuisina ja larjota graduna jossakin toisessa yliopistossa. Tuikielmapankki on osa kirjaston normaalia palvelua. Ensin gradut laitelliin kansiin, sitten mikrofilmille, josta luovuttiin vuosi sitten, ja nyt ne kuvataan internetiin. Tällä hetkellä netissä on 150 Jyväskylän yliopistoon tehtyä tutkielmaa, joista kaksi on väitöskirjoja ja loput pro graduja. Toinen väitöskirjoista, Riikka Alasen englannin kielen laitokselle tekemä, teki historiaa ilmestymällä vain netissä eikä ollenkaan kansien välissä. "Tuikielmapankki vähentää ennen pitkää muun muassa kaukopalvelun tarvetta". uskoo Niinikangas. Tietysti tuikielmapankki luo mukanaan mahdollisuuden, eitä muutkin kum tarkastajat saattavat lukea gradusi ja sehän voi olla alku loistavalle tieteelliselle uralle. Käy tulkielmapankissa: http://docuweb. jyu[i/scripts/wcbmain.dll J U H A H A L I N E N Dodona Combo avaa kansalaiskeskustelun Jyväskylässä Dodona Combo järjestää avoimen keskustelun yliopiston päärakennuksen salissa Cl keskiviikkona 15. huhtikuuta kello 18 aiheesta Vastuu Valta Vaikuttaminen Paneelissa ovat mukana UPM-Kymmenen ympäristöjohtaja Hannu Nilsen, kansanedustaja Reijo Laitinen, Luonto-Liiton pääsihteeri Tuomas Rantanen sekä ympänslöloimiltaja Vesa Olkkonen. Puheenjohtajana toimii yhteiskuntapolitiikan professon Marja Järvelä Dodona Combo on suomalainen, eri kansalaisryhmiä yhdistävä keskustelufoorumi, jonka sisällöllisinä kiinnepisieina oval maailman lila, arvot ja yhteinen tulevaisuus. Tarkoituksena on jäsentää tiedotusvälineissä ja arkikonteksteissa käytävää, maailman tilaa koskevaa keskustelua ja parantaa sen laatua. Yksipuolinen ja stereotypioiden täyttämä argumentaatio pyritään korvaamaan rakentavalla vuoropuhelulla. Projekti on käynnistynyt jo aiemmin usealla paikkakunnalla, kuten Helsingissä ja Tampereella, yleisölilaisuuksien ja keskusteluryhmien muodossa. Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy Viihdepuolesta vastaa tanssija Helena Ratinen. Lisätietoja aiheesta antaa Minna Heikka e-mail hemima@stjyu.fi lai p. 0400-948 808
Elämä menee tutkinnon edelle Antti Vuorio Mitä akateeminen tutkinto ihmisille merkitsee? Pikainen gallup lähipiirissä: työn saannin helpottumista, korkeampaa palkkaa ja arvostusta. Tutkintoa pidetään pääomana samalla tavalla kuin omaisuutta ja sen katsotaan takaavan lietyn yhteiskunnallisen aseman, kuulumisen keskiluokkaan. Vaikka tutkinnon edustamalta alalta työllistyttäisiin huonosti, ei se usein vähennä paperin symboliarvoa yhtään. Vaikka yliopistoihin on nelinkertaisesti enemmän hakijoita kuin sisäänpääsijöitä, ei istumalihakset ruvella luettua paikkaa kuitenkaan kaikki hyödynnä. Jos meno ei miellytä, ja varsinkin jos tutkinnon käytännön hyöty ei tunnu palvelevan tavoitteita, ei tutkintoa moni halua suorittaa vain sen itseisarvon lakia. Tutkinnon olisi annettava muutakin kuin yhteiskunnallinen asema ja sivistystä. Viime aikoina on tullut uusia koulutusaloja ja opetusohjelmia, ja oppiarvot ja -todistukset ovat alkaneet merkitä eri asioita eri sukupolville ja sosiaaliryhmille. Lisäksi lama sotki luokka-ajattelua viskaamalla kortistoon myös suuren joukon akateemisesti koulutettuja. Harrastuspohjainen kouluttautuminen ja sosiaalisten liikkeiden synnyttämät vastakulttuurit ovat luoneet omia statusmerkityksiä, joissa ei tulkintoihin tuijotella. Sitä tukee myös nykyinen kulttuurin pirstaloituminen ja yksilöllisyyden korostus. Monet lopettajat tuntuvatkin uskovan moderneihin yhteiskunnallisen aseman status-periaatteisiin: ne eivät liity tutkintoihin vaan itsemääräämiseen ja elämäntavan hallintaan niin työssä kuin sen ulkopuolella. Toimittajamme Vuorio ei ole koskaan kaihtanut likaisia keinoja. Mikä on tämän kuvan ja artikkelin suhde? Vastaa ja voita. Filosofista kampaajaksi Kaisa Hämäläisen (22) huone pursuaa hiustenhoito-välineitä, trendilehtiä, asusteita ja mallien valokuvia. Nurkan kaapissa on massiivinen vaatteiden ja kenkien varasto. "Hain filosofiaan, koska menestyin siinä parhaiten lukuaineista. Kai myös ajattelin, että siellä pääsisi käsiksi tällaisiin suuriin pohdintoihin", Kaisa aloittaa hiljaa. Sisäänpääsyn jälkeen Kaisa kuitenkin haki vuoden kestävään yksityiseen kampaajakouluun, koska käsillä tekeminen ja kauneudenhoitoala oli aina ollut hänelle intohimo. "Ihmiset hämmästelivät hirveästi. Miksi haluaisin kampaajaksi, kun voisin olla yliopistollakin? Vielä kun olen valmistunut ja alkanut tehdä alan töitä, ihmiset silli kyselee vain, miten yliopisto-opinnot edistyy ja sanoo suoraan, että el kai sä nyt koko elämääsi aio kampaaja olla. Paineita opintojen loppuun suorittamiseen tulee monelta suunnalta." Koulun aikana Kaisa suoritteli yliopiston kursseja minkä ehti. Valmistumisen jälkeen freelance-iöitä on riittänyt kotiasiakkaista luotefirmoihin ja levynkansiin. Filosofian opinnot ovat loppuneet. "En viihdy siellä, koska aineella on käytännön elämän kanssa niin vähän tekemistä, eikä se juuri tarjoa töitä valmistumisen jälkeen. Se ei myöskään tuonut sitä opiskelijaelämää, mitä olisin kaivannut. Muut opiskelijat oli ihan kivoja, mutta voit kuvitella, miltä se näytti, kun tupsahdin niiden luonnonlasten keskelle punaisissa tekohiuksissa, kynsissä ja nahkahousuissa." "Töitä olisi tarjolla, mutta siinä kampaamossa pelkkä leikkaus maksaa 230 mk, ja koska nykyisellä nuorella asiakaskunnallani ei ole siihen varaa, pitäisi töiden haaliminen aloittaa tavallaan alusta. En toisaalta haluaisi jämähtää näihin free-hommiinkaan. Kampaajakaverin kanssa olemme ajatelleet, että jos perustaisimme firman vuoden, parin kuluttua. Joku tällainen toimisto, josta paitsi yritykset myös yksityiset henkilöt voisi tilata hius-, meikki-, kuvausja stylistipalveluita." Kirjallisuudesta nuoriso-ohjaajaksi Heta Sundberg (24) jätti kirjallisuuden opiskelun kahden vuoden jälkeen. "Se ei vain sopinut minulle, ei ollut tarpeeksi käytännöllistä. En pitänyt monien kirjallisuuden opiskelijoiden asenteesta, että kun oltiin akateemisessa opetuksessa, piti olla myös hirvittävän kriittinen ja että kriittisyys tarkoitti negatiivisuutta. Kirjallisuudessa on minusta kyse intohimoista, siinä pitäisi olla iloa. Kirjallisuuden opiskelijat tuntuvat kuitenkin usein ajattelevan, että eläytyvä lukeminen on jotenkin naiivia ja kritiikitöntä." Kun opinnot takkusivat, alkoivat muut asiat viedä yhä enemmän aikaa. Heta soitti puhallinorkesterissa, matkusteli ja toimi kansainvälisessä vapaaehtoistyöjärjestössä, KVT:ssä, lähinnä seminaareja ja leirejä järjestellen. Kysyttäessä lopullista jätlämisajankohtaa Heta hymyilee itseironisesti. "Proseminaaristahan siinä tuli kyse, heti kun olisi sitä ensimmäistä isompaa lyötä pitänyt alkaa tehdä." Hän ei silti koe, ettei olisi pärjännyt. Kyse ei ollut luovuttamisesta. Nyt Heta on Lohjalla nuorisoja vapaa-ajan ohjaajakoulutuksessa ja nauttii elämästään. "Tiedän mitä olen hakemassa. Meidän laitos on vahvoissa kontakti ulkomaailmaan, saan vaikuttaa tekemisiini ja pidän siitä, että saan jotain aikaiseksi." M A R I A M U S T R A N T A Kirjallisuus.' Marja Järvelä, Palkkatyö ja koulutustarve News in brief Keys to Wisdom Keys to Wisdom, a scmuiar held on 2 April, handles Information Society,. The goal is to merease and develop Information Society avvareness and to bringout.a more humane side, not forgetting critique. The seminar is direeted to ali university students. Ässociate professor of media education jelf Taylor, researcher Sam Inkinen, professor of computer sciences Kalle : Lyytinen and lecturer of Communication sciences Pertti Hurme wili participatc in the discussion, More inlormaitort is availabk at: hitp://www,cs., f a.fi/aiesccjy/keystowisdom/. öuvelle Vague Nouvelie Vague, a fiini event on ihc French New Vvave, vvill he held in Jyväskylä on 22. 24. April. In addirion to the four films there will be U-aures and theatre. The ftrst fiini vvill be L'annee demiere ä Marienbad (Last Year at Marienbad) by Alain Resnais (1,961.), preceded by Jarmo. Valko la's lecture on The Nouvelie Vague Film and Visuals. On Thursday Campus Theatre vvill perform Hiroshima mori arnöur based on a text by Marguerite Duras, The next film,. A bout de souffle (Bseafcbless), by Jean-l.ttc Godard, wil 1 be shown on the same evening. The film will be introduced by ilona Reiners and there will be French style servtce aftervvards On Friday there vvill be three lectures at Historica vvhich look at Nouvelle Vague frora different perspecttves. A more unknown ftlro,, Aseenseur pour 1'echafaud (Elevator ta the GallövvsVby Louis Maile will be shown in Bio City and the evening as wel! as the event vvill end with tnaybe the mosl ioved film of the New VVave; Les Quatre cents coups by : Francois Truffaut. Humanists W a n t e d There is more than enough work for peoplecompetent in the technical or Commercial field. But how about humanists? k is easy to paint grim images oi humamst employment, but pcrhaps the future is not as dark as ii seems. A study made m the University of Jyväskylä shows that as rrtucti as 70 percent of humanists graduated tn 1995 andM996 were working. The salvation is tcaehei uaining: there is deroand for subject tcachers Acade* mic people have a good readyness for job appMeauon, but the value of high, education is not believed in enough. They. do not necessariiy realise their full potemia! or are notable to apply their knowiedge oi their own fieid.lt is possible to gej career gutdance at the univetsitv, Pro Gradu Bank Jyväskylä University Libraiy has opetied a thesis bank on the net, It. was supposed to be opened a year eatrlier but the essential Docuvvcb database was not reeeived unt.il last December Doeuvveb cannot bc used to perforrii text searehes, because the documents are stored as images. There are 150 theses already on the net of which two are doctoral theses and the rest pro gradus. The address for the thesis bank is: http://docuweb.Jyu fi /"scriptsAvebmain.dll N E W S B Y TANEti T A K A L A Wolmar Wilhelm Ilmari Schildt 13.7.1925-9.3.1998 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta vaalii poismenneen kunniajäsenensä, agronomi Wilhelm Schildtin muistoa kunnioituksella. Schildtin panos ylioppilaskunnan kehitykselle muodostui erittäin merkittäväksi. Jyväskylän Kasvatusopillisen korkeakoulun saatua yliopiston statuksen 1960-luvun lopulla, alkoivat opiskelijamäärät kasvaa. Tämä puolestaan aiheutti Jyväskylässä ongelmallisen opiskelija-asuntopulan. Ylioppilaskunnan ryhdyttyä tutkimaan eri mahdollisuuksia asuntoongelman helpottamiseksi, astui kuvaan ratkaisijan osassa Wilhelm Schildt. Hän päätti lahjoittaa kaupungin maiden vierestä maata perustettavan Kortepohjan ylioppilaskylän tontiksi. Näin hankkeen toteutus pääsi alkuun vuonna 1967. Kuluneina kolmena vuosikymmenenä yhoppilaskylä on tarjonnut asunnon noin 2000 opiskelijalle vuosittain, mahdollistaen siten osaltaan yliopiston laajenemisen ja kehityksen. Wilhelm Schildtin päätös maan lahjoittamisesta voidaan nähdä jatkona siinä historian vuossa, missä Jyväskylän kulttuuria ja sen kehittymistä vaali jo hänen isoisänsä Wolmar Styrbjörn Schildt. W.S. SchildtKilpinen haaveili yliopiston saamisesta 1800-luvun puolivälissä muutaman sadan asukkaan kylään, Jyväskylään. Wilhelm Schildt vahvisti toimillaan tuota todeksi muuttunutta unelmaa yhä voimakkaampaan kehitykseen. Ylioppilaskunta on kiinnittänyt kylän B-rakennuksen seinään muistolaatan ja nimennyt yhden huoneiston edesmenneen kunniajäsenensä nimikkohuoneeksi vaaliakseen hänen muistoaan.
Jatko-opiskelijan eloa Kahvia, kalpaa ja hypertekstiä Riitta Koikkalainen OPISKELIJAELOA Sarjassa tutustutaan erityyppisten opiskelijoiden arkipäivään. Edessäni istuu mies. Hiukset ovat vaaleanruskeat ja lyhyet, muotoonleikkauksesta lienee kuitenkin pari kuukautta. Pituutta miehelle on kertynyt arvioni mukaan noin 180 senttiä, ruumiinrakenteeltaan hän on hoikka, kasvot ovat kapeat. Hymy on ystävällinen ja katsekontakti avoin. Puhe on sivistynyttä sekä muodossa että sisällössä, puheääni soi jossain baritonin tienoilla. Mies juo kahvinsa mustana. Yksi hänen elämänsä hauskuuksista on kanssakulkijoiden ahdisteleminen kalpa kädessä. Tämän vuoden tammikuun alussa miehen pitkäaikainen, täysissä hengen ja ruumiin voimissa valmistelema prosessi huipentui. Tuloksena oli Sefcsid, suhteita ja murha. Kuvaukseni kohde on kirjallisuuden jatko-opiskelija FL Raine Koskimaa. Kalpaa mies käyttelee Jyväskylän miekkailuseura Allez'n varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Seksiä, suhteita ja murha on Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisusarjassa ilmestynyt teos, jossa hän tutkii suomalaisten ja saksalaisten lukijoiden suhtautumista yhteen Rosa Liksomin novelleista. Se on kirjoitettu hänen lisensiaattityönsä pohjalta. Jatko-opinnoissaan Raine. Koskimaa ei hellitä radikaalilta linjaltaan: tällä hetkellä hän tutkii lukemisen ja kirjallisuuden tilaa kulttuurissa, joka digitalisoituu päivä päivältä enemmän ja enemmän. Tohtorinväitös on englanninkielinen cd-romille tehty hyperteksti, ja sen työnimi on Electronic Literature. "Sellaiset kysymykset kuten kuoleeko kirja tai loppuuko lukeminen kulttuurin digitalisoitumisen myötä, ovat vähän tyhmiä", sanoo Raine Koskimaa. "Lukemisen ja kirjallisuuden tapahtumisen paikat ja tavat muuttuvat, mutta eivät ne minnekään häviä." Yksi suuri muutos tulee Raine Koskimaan mukaan tapahtumaan julkaisutoiminnassa: "Internetissähän kuka hyvänsä voi julkaista, siellä ei ole portinvartijaa, joka päättäisi, mikä on kelvollista päästää lukijoiden silmiin ja mikä ei. Lukija joutuu itse kahlaamaan materiaalissa ja päättämään entistä enemmän mitä kannattaa lukea Ensin ajateltu, myöhemmin tehty. Seksiä, suhteita ja murha. Raine Kaskimaa silmät sirrillään todellisen ja virtuaalisen kirjallisuuden äärellä. ja mitä jättää lukematta." Miehen kiinnostus nykyistä tutkimusaihettaan kohtaan on virinnyt vähän sattumankin kautta: "Olin muutama vuosi sitten Liksom -tutkimuksen kokouksessa Berliinissä ja tulin seuranneeksi myös Softmoderni -tapahtumaa. USA:ssa viettämäni syksy ja siellä tapaamani ihmiset saivat minut sitten lopullisesti innostumaan elektronisesta kirjallisuudesta." Tohtoriopiskelijan ja perustutkinto-opiskelijan ero ei Raine Koskimaan mielestä ole suuren suuri. "Tietysti se, että ei ole luentoja eikä tenttejä on muutos maisterin opintoihin verrattuna. Ja jatko-opiskelijana on helpompi päästä matkoille. Perustutkintoaikainen köyhäily ei ole muuksi muuttunut", hymyilee Raine Koskimaa. Haastattelutuokion lopuksi pyydän Raine Koskimaata nimeämään muutamia seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet hänen opintoihinsa myönteisellä tavalla. "Jaa-a, perustutkintoa tehdessä kirjallisuuden laitoksella Risto Niemi-Pynttäri oli hyvä tyyppi. Nyt jatko-opintoja tehdessä Katarina Eskolan antama taustatuki on ollut arvokas asia. Hän on opettanut, kuinka tutkimusta tehdään ja kuinka akateemisessa maailmassa pärjätään. Kaikkineen täytyy kehua tätä työpaikkaa. Nykykulttuurin tutkimusyksikössä on hyvä, rakentava ja innostava ilmapiiri." R I I T T A K O I K K A L A I N E N Ingen dombom ei tyhmä vaan erilainen Mitä yhteisiä on Alvar Aallolla ja Hjallis Harkimolla, mutta ei kovinkaan monella yliopisto-opiskelijalla? Yhteinen piirre on lukihäiriö, joka on noin neljällä prosentilla Suomen korkeakouluopiskelijoista ja noin kymmenellä prosentilla koko väestöstä. Lukivaikeuksien kanssa kamppaileva on harvoin edennyt pitkälle koulutusväylissämme. Suureksi muuriksi opin tielle voivat muodostua jo ensimmäiset kouluvuodet; harva päätyy enää lukioon tai korkeakouluun. Karkea tosiasia on, että tällaisenaan toimiva koulutusjärjestelmämme rajaa yksioikoisesti lukihäiriöisten elämää heidän puolestaan. Hjalliksesta tuli mitä tuli, Alvar kehitti tilalle nerokkaan visuaalisen silmän. Lukihäiriöinen ei ole tyhmä vaan erilainen oppija. Oikeus oppimiseen -kampanja Parhaillaan käynnissä oleva opetusministeriön Oikeus oppimiseen kampanja jakaa uusinta tutkimustietoa dysleksiasta eli lukihäiriöstä ja peräänkuuluttaa luki-ihmisten oikeuksia lukuisine seminaareineen ympäri Suomen. Jyväskylän yliopistosta lukitutkimusta tekevät Niilo Mäki -instituutti, psykologian sekä suomen kielen laitos. Kampanjan maskotiksi on ryhtynyt jääkiekkomoguli Harkimo. Lukihäiriö ja yliopisto, via dolorosa? Lukihäiriössä on yleensä taustalla aivojen synnynnäinen toimintamalli, joka ilmenee esim. kielen kestojen merkitsemisen ja koodaamisen vaikeutena. "Lukihäiriö näkyy useimmissa tapauksissa sekä lukemisen hitautena ja kirjoittamisen työläytenä tai jommin kummin", kertoo psykologian laitoksen tutkija Seija Leinonen. "Lisäksi lukivaikeuksiin saattavat kuuluvat matemaattiset ongelmat, vaikeudet vieraissa kielissä sekä motorinen kömpelyys." Lukihäiriö on siis yksilöllinen ja moni-ilmeinen. Negatiiviset oppimiskokemukset eivät kannusta jatkamaan kouluttautumista pidemmälle. rajoittavat harrastusmahdolisuuksia sekä sosiaalista elämää, kun henkilö yrittää peitellä omia vaikeuksiaan. Yliopistotasolla lukihäiriö estää opintojen nopean eteenpäin viemisen. Graduseminaarissa istuminen on työlästä, sillä virheiden tunnistaminen omista saati sitten toisten teksteistä on vaikeaa. Leinosen mukaan yliopistotasolle edennyt lukivaikeuksinen opiskelija ei kuitenkaan välttämättä tule tiukkojen kriteerien mukaan diagnosoitua lukihäiriöiseksi. "Heillä lukihäiriö on yleensä lievä ja ilmenee esim. pelkkänä lukemisen hitautena, mutta oikeinkirjoitus sujuu kuitenkin." Vaikka luki-diagnoosia ei saisi, luki-opiskelija huomaa kuitenkin erilaisuutensa muihin opiskelijoihin verrattuna. "Ennen kaikkea se syö henkilön käsityksiä omasta työkapasiteetista ja ilmenee oman kyvykkyyden epäröintinä", painottaa Leinonen. Lukihäiriöinen ei välttämättä kuitenkaan vihaa lukemista. Leinosen 20-45 vuotiaiden aikuisten tutkimusotoksessa ilmeni mielenkiintoinen tutkimustulos. Vaikean luki-diagnoosin saaneista viisi prosenttia ilmoitti lukevansa paljon ja mielellään. Heidän lukutekniikkanaan on nopea lukeminen. jossa he tunnistavat sanan nopeasti ja lukevat yli kuusi kirjaa vuodessa. Kysymys on silkasta tasa-arvosta. Siinä missä liikuntarajoitteisille rakennetaan yliopistolla ramppeja kynnyksien yli liikkumista helpottamaan, pitäisi esim. lukihäiriöisten tenttimuotoihin kiinnittää huomiota. Suulliset tenltikuulustelut takaisin? A N N A H U T T U N E N Apua työelämään Jyväskylän yliopiston työelämäpalvelu auttaa opiskelijoita kun he etsivät tukea "oikeita" sivuaineita valitessaan, kaipaavat neuvontaa ja koulutusta työnhaun taidoissa tai yleensäkin etsivät paikkaansa yliopistossa ja työelämässä. Työelämäpalvelu tukee opiskelijoita ja valmistuneita kaikissa urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Urasuunnittelu pitää sisällään perin arkipäiväisiä, mutta tärkeitä kysymyksiä. kuten sivuaineiden valinta. harjoittelupaikan hankkiminen tai työhakemuksen teko. Työelämäpalvelulla on yhteistyössä täydennyskoulutuskeskuksen Auraprojektin kanssa Työelämän perusopinnot (15 ov), josta voi omien tarpeidensa mukaan suorittaa yhdestä kurssista koko approon. Kurssit kehittävät käytännön läheisesti valmiuksia, joita valmistunut maisteri tarvitsee työmarkkinoilla. Appron pakollisen osion suorittaneilla on myös mahdollisuus hakeutua vähintään 3 kk:n mittaiseen työharjoitteluun. Työelämäpalvelu ylläpitää rekrytointitietokantaa, johon koulutusta vastaavaa työtä etsivät voivat ilmoittautua toisesta tai kolmannesta opintovuodesta eteenpäin. Työelämäpalvelun sähköpostilistalla ilmoitetaan kaikenlaisista avoimista työpaikoista "hanttihommista" professorin virkoihin asti. Työelämäpalvelu järjestää opiskelijoiden vierailuja yrityksiin ja yritysten vierailuja yliopistolle. Samoin on järjestetty tilaisuuksia, joissa valmistuneet ja työelämään jo sijoittuneet ovat kertoneet oman alansa opiskelijoille työstään ja työllistymisestään. Kirjasto auki kesälauantaisin Yliopiston kirjastosta voi noutaa lemtilukemista ensi kesäkuussa ja elokuussa myös lauantaisin. Kesaaukioloajat ovat seuraavat: kesäkuussa ma-to 8-18, pc 8-16. la 10-H ja su (suljettu). Heinäkuussa ma-lo 8-18. pe 8-16, la-su (suljettu) ja elokuussa (22.8. saakka) ma-to 8-18, pc 8-16, la 10-14 ja sunnuntaisin suljettu.
Vääräuskoisten juomajuhla Pilvi Isotalus H aalarit, niiden sisään opiskelija ja opiskelijan sisälle viinaa siinä resepti onnistuneille opiskelijabileille. Onko ammattikorkeakoulun ja yliopiston bileillä eroa, vai bailataanko amk:n haalareissa samaan tahtiin kuin yliopiston? Tätä kysymystä pohdimme valtakunnallisilla ammattikorkeakoulupäivillä Network 2000 -tapahtumassa. Network keräsi lähes 6 000 opiskelijaa Jyväskylän Hipposhallin tuntumaan. Yliopisto-opiskelijoina olimme tässä joukossa todellisia harvinaisuuksia. Networkissä oli panostettu asiapuoleenkin sen pääasian eli bailaamisen lisäksi. Lauantaipäivänä Hipposhallin lavan valtasivat Veikka Gustafsson luennollaan sisäisen vuoren valloituksesta ja Ruben Stiller vierainaan Kata Kärkkäinen ja Sami Aaltonen. Stiller tivasi vierailtaan menestysreseptiä Networkin teeman menestyksen hengessä. Kala pohti Playboy-kuviensa merkitystä matkalla kuuluisuuteen. Stillerin kysyessä mielipidettä erotiikan ja pornon häilyvästä rajasta, Kata lokaisi vastaukseksi: "Lindan häpyhuulet". Sami puhui politiikasta ja todisti jälleen kerran, ettei se keskiverto-opiskelijaa kiinnosta. Jos ammattikorkeassa kaikki luennot ovat yhtä mielenkiintoisia, voisi yo-opiskelijakin harkita oppilaitoksen vaihtoa. AaltoAlvarin allasbileissä ei yoja amk-opiskelijan välillä ollut näkyvää eroa, koska haalarit jätettiin pukuhuoneen puolelle. Allasbileiden idea oli loistava: Ilman haalaria opiskelija ei ole pelkkää massaa vaan lähes alaston itsensä. Yliopisto-opiskelija kauhisteli amk:laisten huimapäisyyttä, sillä liukas lattia ja känninen pää eivät ole kovin turvallinen yhdistelmä. Hauskaa vesieläimillä tuntui kuitenkin olevan. Uimahalliin otettiin kerralla vain tuhat uimaria, joten parin tunnin jonotuksen aikana jokainen ehti tankata itsensä hyvään tai sitten huonompaan kuntoon. Se vanha tuttu bi le kaava Vaikka yliopiston haalari keräsi Networkissa monenlaisia katseita, arvioivat ammattikorkealaiset meidät yhtä ankariksi bailaajiksi kuin he itse. Muutenkaan opiskelijoiden välillä ei nähty eroa. Eräs ammattikorkealaisjuhlija ylisti yliopistolaisten ahkeruutta. "Yliopisto-opiskelijat pitävät itseään paljon parempina meihin verrattuna. Ammattikorkeaan pääsee jokainen tallaaja, joka osaa laskea vähän matematiikkaa, mutta yliopistoon täytyy yrittää enemmän. Mutta en minä pidä pahana, että meitä katsotaan pitkin nenänvartta. Saahan yliopistoon päässyt ollakin ylpeä asemastaan." Tässä vaiheessa me tietysti röyhistelimme rintaamme ylpeydestä soikeina. Joukkoon eksynyt yliopistojuhlija sanoi ääneen sen, mitä varmasti useimmat ajattelevat. "Bileet kuin bileet. Opiskelijabileissä on aina hauskaa. Joitakin ammattikorkealaisia tosin tuntuu haittaavan yliopistolaisten läsnäolo. Minulta on tultu kysymään, että mitä sinä täällä teet, kun et ole amk:ssa." Meille opiskelupaikastamme ei tultu pahemmin kommentoimaan. Bailandokansaan sulautuminen kävi yllättävän helposti, vaikka hurja rohkeutemme tulla vääräuskoisien juomajuhlaan herätti joissakin suurta hämmästystä. Ammattikorkeakoululaisen voisi olla vaikeampaa soluttautua yliopiston vastaavanlaiseen tapahtumaan. Tosin enää loppubileissä kukaan ei humalaltaan huomannut mitä oppilaitosta haalarin selässä mainostettiin. Loppubileet Hippoksella kestivät lauantai-illasta sunnuntaiaamupäivän puolelle. Sinne kerääntyi koko juhlaväki mielessä se tavallinen bilekaava. Tuttu klisee opiskelijarientojen pääasiasta tuli taas näytettyä toteen. Ammattikorkealainen tai ei viina maistui ja yhden illan ystävä löytyi jokaisen halukkaan kainaloon. Seurusteleva yliopisto-opiskelija ehti jo huolestua omasta hauskanpidostaan, kun viimeinenkin ystävä katosi omille teilleen. Onneksi nain suuresta tapahtumasta ei voi olla löytämättä tuttuja ja vanha lukioaikanen ystävä pelasti yo-opiskelijaparan liian aikaisella kotiin lähdöltä. Lauantaiyön viihdyttäjinä olivat The Souldiers ja Veeti & Kallio Homs. Vielä Veetin maskuliinisuuna yo-opiskelijakin pääsi todistamaan, mutta myöhäisemmän ohjelman edelle meni sosiaalisten taitojen verryttely ja nestetasapainon ylläpitäminen. Me lähdimme ennen aamunsarastusta kohti kotia Arctian pro-bailaajien aamuloiventavien sijasta. TumauskestävyyBailandokansa sai vesikasteen. dessä joudumme siis myöntämään häviömme amk:laisille duracclpupuillc. Tulipa taas nähtyä yhdet haalaribileet Networkin merkeissä. Haalaribileet ovat haalaribileet oli järjestäjänä sitten ammattikorkea tai yliopisto. Toisaalta myös se pieni ihminen siellä haalarin sisällä on samanlainen bilehirmu opiskeli sitten yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. K A I S A M A H L A N E N P I L V I I S O T A L U S Härkä 21.4.-21.5. On tainnut lulla pämpättyä viime aikoina turhankin ahkerasti, vai mitä? Nyt on katumusharjoitusten aika. Ole ystävällinen nokkimisjärjestyksessä itseäsi alempana oleville. Se kannattaa. Kaksoset 22.5.-21.6. Saat paljon positiivista palautetta tekemisistäsi. Kaikkea ei pidä kuitenkaan uskoa; monilla on pirut mielessään. Opiskelutai työtoverisi tekee sinulle pahat oharit ja janoat kostoa. Malta kuitenkin odottaa seuraavaan jaksoon. Rapu 22.6.-23.7. Elät elämäsi kevättä. Työja rakkaustarjouksia suorastaan satelee, eikä rahakaan ole ongelma. Sinulla on suorastaan valinnanvaraa. Alä siis tyydy ensimmäiseen vastaantulevaan, vaan pidä rima korkealla. Niin kauan kuin siihen on varaa. Leijona 24.7.-23.8. Tiedät kyllä vanhan opiskeluja/tai työtoverisi tunteet sinua kohtaan. Olet kieltänyt omat tunteesi häntä kohtaan ja etsinyt turhaan "sitä oikeaa" liian kaukaa. On korkea aika myöntää tosiasiat ja aloittaa kiihkeä, kuuma, kostea ja pitkä suhde hänen kanssaan. Neitsyt 24.8. 23.9. Sinuna en poistuisi tässä jaksossa neljän seinän sisältä. Erityisesti kannattaa välttää luentosaleja ja kirjastoja. Tämä ei tietenkään pidemmän päälle kannata, mutta varahan ei venettä kaada. Vaaka 24.9.-23.10. Osaat tunnetusti pitää hauskaa, mutta nyt kannattaa varoa haalaribileitä. Yön hurma kääntyy helposti kirveleväksi vierailuksi Kyllössä. Jos oikein himottaa, luota siis vanhoihin pokiin. Tämäkään ei tietysti pidemmän päälle kannata, mutta eihän vara kaada veneitä vieläkään. Skorpioni 24.10.-22.11. Rahaa ei taaskaan ole, eikä tule, mutta rakkautta, sitä piisaa! Erityisesti kannattaa pitää silmät auki ylioppilastalon kulmilla liikkuessa. Polkkatukkainen henkilö luo sinuun kaipaavia katseita....ja muistathan vanhan viisauden: ravut ovat parhaita rakastajia! Jousimies 23.11.-22.12. Tongipa lompakkosi ja puhelinmuistiosi tarkkaan. Saatat löytää mystisen puhelinnumeron, jonka omistajasta sinulla ei ole aavistustakaan. Soittaminen kannattaa. Olet jälleen yhden omituisen kokemuksen rikkaampi. Kauris 23.12.-20.1. Jaksossa on odotettavissa ennenkokemattoman paljon fyysis-psyykkisiä rasitteita. Liika riuhtomista pitää kuitenkin välttää, niin radalla, kuin "radallakin". Olet näet juuri nyt erityisen altis sydänlihasten revähtymisille. Vesimies 21.1.-19.2. Talvi on sujunut osaltasi surkeasti. Kevätauringon myötä alkaa elämä kirkastua. Mattilanniemen rannoilla käveleminen kannattaa. Koiranpaskaan astuminen on pieni hinta pusikon siimeksessä lymyilevästä elämäsi rakkaudesta. Kalat 20.2.-20.3 Olet selvästi kiinnostunut eräästä luennoitsijastasi. Myös hän on luonut sinuun kysyviä katseita mutta toisessa mielessä: opintosi laahaavat pahasti. Aika ei ole kuitenkaan suotuisa parannusliikkeille. Jatka siis vain entiseen malliin. Sohwilla nähdään! Oinas 21.3.-20.4. Kyllähän se pitäisi jo tuohon ikään mennessä olla oppinut, ettei alkoholi sinulle sovi. Erityisesti nyi kannattaa olla tarkkana wiinaksien kanssa läträtessä. Muuten tulee taas turhaa rähjättyä ja aamulla on morkkis. Se on siis selvä nenänvalkaisukuurin paikka!
Knoppitiedon kuningattaret puhuvat saksaa I lmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun Saksan, Englannin, Suomen ja Venäjän joukkueet kohtasivat Sturm und Drangin jäljestämän Trivial Pursuit -kisan finaalissa. Monimutkaisien ja aikaa vievien karsintaturnausten kautta olivat finaaliin isäntien lisäksi saaneet kutsun siis Magna Carla, Sane ja Sputnik-ainejärjestöt. Rannalle jäivät ruikuttamaan Ruotsi (Svenska Klubben) ja Ranska (Asterix). Myös yleisö oli löytänyt paikalle sankoin joukoin. Kasvonsa sotamaalauksin koristelleet fanit kannustivat äänekkäästi omiaan. Etukäteen pelättyä huliganismia ei onneksi esiintynyt edes pahamaisten englanninlukijoiden taholta, joten veren vuodatukselta tällä kertaa vältyttiin. Turnaus lähti käyntiin varovaisen tunnustelevasti. Kohtaamisen tärkeys näkyi kaikkien joukkueiden otteissa pelaamisen ollessa riskejä välttelevää ja rauhallista. Pian kuitenkin Suomen joukkue repäisi: valmentajiensa Jussi Kuutin ja Samu Laitisen luotsaamana Suomi kiskaisi muihin melkoisen pesäeron. Johtoasema aiheutti muissa kilpailijoissa selkeästi levottomuutta: mm. Englannin joukkue väitti noppien olevan käsitelty Suomea suosivasti. Turnauksen direktoraatille ei kuitenkaan jätetty asiasta ukaasia. Johtoasema aiheutti Suomelle hyvän olon ja peli silmin nähden kangistui, jolloin Saksa pääsi kirimään rinnalle. Lopulta ratkaisevassa "Kuka on ohjannut Tähtien Sota -trilogian" -kysymyksessä Saksan joukkue otti ns. aikalisän ja siirsi ratkaisun studiojoukkueelleen. Studiojoukkue osoitti tarpeellisuutensa ja kruunasi näin Saksan joukkueen hienon nousun. Trivial on elämäntapa! Saksan joukkueen voimakaksikko Eepu ja Satu taiston jälkeen väsyneitä, mutta onnellisia. "Alkukar sinnoista selvittyämme tiesimme, että pystymme voittoonkin", knoppitiedon kuningattaret totesivat. Trivial Pursuit -menestykseen tytöt pai£ nottavat olevan vain yksi tie: kova työn teko. "Nopan heittoa täytyy harjoitella kovasti. Myös avoin ja utelias mieli ovat välttämättömiä. Tämä onkin oikeastaan enemmän elämäntapa", Satuja Eepu kertovat. Jo varmalta näyttäneen voiton munineet Suomen joukkueen "tekijämiehet" Jussi ja Samu nojailivat kisan jälkeen voipuneina baaritiskiin. "Kyllähän se niin on, että hopea hävitään, mutta olemme tyytyväisiä tähänkin, yrittivät pojat uskotella." Nähtäväksi jää millainen tulevaisuus Trivial -kisailulla ylioppilaspiireissä on. Lähimpinä tavoitteina ennen lajin julistamista olympialajiksi lienee kisamenestyksestä lohkeavien opintoviikkosuoritusten läpiajaminen asioista päättävissä tahoissa. Ensi vuoden kisoihin soisi järjestäjien tosin ensimmäisenä työnään varaavan laajemman tilan. Vaikkapa Hjallistai edes Hokkas-hallin. T E K S T I JA KUVA P A U L LIPIÄINKN r i i i i i i i i i i ^Aino-täti raportoi K ulkiessaan eräänä arkisena aamuyönä ravintola Sohwin ohi, kohtasi Aino-täti huikean esityksen. Eräs valtioopin laitoksen tutkija tappeli kapakan edessä opiskelijansa kanssa. Vedenpitävien huhujen mukaan opiskelija oli tullut Sohwilla keskustelemaan tutkijan kanssa, kunnes keskustelun sävy oli muuttunut kiivaammaksi. Sanaharkkaan kyllästynyt tutkija heittäytyi portsariksi ja yritti häätää opiskelijan kapakasta. Temppu ei onnistunut ilman tutkijan itsensä lentämistä pihalle, jossa tappelu jatkui nyrkkien avulla. Vankkojen lähteiden mukaan valtio-opin laitos aikoo edelleen opetuksen huippuyksiköksi. Y lioppilaskunta täytti viime viikolla 64 vuotta. Juhlissa puhunut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ylitti puheessaan kutsuvieraiden sekä maksaneiden kuulijoiden ymmärryksen. Yliopiston rehtori ilahdutti puolestaan yleisöä juhlassa käyttämällä sanaa kansainvälisyys eri taivutusmuodoissaan ainoastaan kolme kertaa. O llessaan aamukahvilla yliopiston kirjastolla eräänä maanantaina, kohtasi Aino-täti merkillisen näyn: Kirjaston iloiset rouvat hymyilivät ja PCmikrojen maksuttomat tulostimet suolsivat esseitä kevätauringon lämmittäessä opiskelijaystäväliistä ilmapiiriä. A" 1 r\k, ino-täti suosittelee ammattikorkeaoulun opiskelijoille laatoittajan ammattia. Pari viikkoa sitten ammattikorkeakoululaiset osoittautuivat Jyväskylässä laatoituksen mestareiksi. Yhden viikonlopun aikana 6000 opiskelijaa laatoitti koko Kauppakadun, Vapaudenkadun, Hannikaisenkadun, Kirkkopuiston sekä suurimman osan keskustan läheisyydessä sijaitsevista muista kaduista. A ino-täti pelkää kahden hallituksen naispuolisen jäsenen paleltumista, koska jäsenet ovat hukanneet housunsa. Toinen hukkasi housunsa Kortepohjaan ravintola Rentukan vieressä sijaitsevan kerrostalon käytävälle. Hieman myöhemmin housut hukannut toinen jäsen oli niin ikään Kortepohjassa, yksiössä, jota Aino-täti ei voi paljastaa. Hallitusten jäsenten kadonneista housuista jotain muuta tietävää pyydetään ottamaan yhteyttä Aino-tätiin. V uosijuhlien jälkeisenä aamuna ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajan deodorantti petti. Dödön pettämiseen ei löydy järjellistä selitystä, sillä pyörähdettyään ylioppilaskunnan sihteerin toimistossa puolen päivän aikaan dödö tuoksui enemmän kuin vanha viina. Tilanne kääntyi jostain selittämättömästä syystä päinvastaiseksi puheenjohtajan saavuttua tapaamaan rehtoria, joka tyytyi muistuttamaan myöhään menneestä illasta, jonka ensimmäinen tanssi oli hänen. 1 I I I I I I I I I I UH! kone m Tu tkij alau takunta ajoi väärälle raiteelle? JYVÄSKYLÄN JUNATURMAN syy selvisi nopeasti. Tutkijalautakunta pisti äärimmäisen nopeasti toimeksi ja keksi uskottavan selityksen veturin liikkeille moottoritiellä. Pitäisi kai olla tyytyväinen. JOKIN MÄTTÄÄ koko onnettomuuden tutkinnassa pahasti. Minusta nimittäin vaikuttaa siltä, että tutkijalautakunta ajoi junaa aseman ykkösraiteelle kun sen olisi pitänyt hurauttaa kolmosraiteen vaihteesta moottoritielle. "INHIMILLINEN EREHDYS" voi syntyä tutkijalautakunnillekin. Uta=Sanomissa (18.3.) ilmestynyttä Erkki Hujasen juttua lukuunottamatta tiedotusvälineet uskoivat tutkijalautakuntaa kuin jumalan sanaa. MINUA EPÄILYTTÄÄ tutkijalautakunnan raportti yhden vaatimattoman seikan takia. Veturissa mukana ollut kokenut kuljettaja sanoi nimittäin aluksi tutkijoille, että junan jarrut eivät pitäneet. Samanlaisen epäilyn heittivät Helsingin Sanomissa (23.3.) eläkkeelläoleva veturinkuljettaja Yrjö Salo ja työturvallisuuden professori Jorma Saari (HS 24.3.). VASTAANSANOMATTOMIEN tosiseikkojen perusteella tutkijalautakunta kumosi kuljettajan näkemyksen. Entäpä jos nuo "tosiseikat" olivat niitä, jotka olisi pitänyt kumota ja sovittaa kuskin näkemyksiin eikä päinvastoin? Yritän nyt lehtijuttujen perusteella hahmotella onnettomuuden kuvan niin, että ajelen kolmosraidetta kohti. VETURINKULJETTAJA lähestyy Jyväskylää normaalisti ja aloittaa kevyen jarrutuksen tarkoituksena pysähtyä opasteiden mukaisesti kolmosraileelle. Junan vauhti ei hiljenekään kuten tavallisesti, sillä jarrut eivät pidä. Vauhti hiljenee hieman, mutta ei niin paljon kuin pitäisi. Kuljettaja ei hoksaa sitä. "Inhimillinen erehdys" tapahtuu siinä, että kuljettaja ei katso nopeusmittariin. Junan vauhtia on nimittäin erittäin vaikea arvioida katselemalla junasta ulos: vauhti tuntuu huomattavasti hitaammalla kuin se todellisuudessa onkaan. KUN VIIMEINEN kolmosraiteelle osoittava liikennevalo vilahtaa liian nopeasti ohi, kuljettaja vilkaisee lopulta nopeusmittaria ja huomaa kauhukseen vauhdiksi 130 kilometriä tunnissa. Hän jarruttaa, mutta jarrut eivät pidä ja vasta hätäjarru pudottaa vauhdin 110 kilometriin. "Tutkijaelin ei ole riittävästi kiinnittänyt huomiota erääseen myös todennäköiseen onnettomuuden syyhyn eli jarrukenkien hankauspinnan jäätymiseen. Kestää pitkään ennen kuin jarrukengän hankauspintaan kertynyt jää jarrutuksessa katoaa ja jarruteho täysin pääsee puremaan", Yrjö Salo kirjoitti HesarisMINUN TUTKIJALAUTAKUNTANI selvittäisi seuraavat kysymykset: Miksi jarrujen pitämättömyys ei näy mustan laatikon tiedoissa? Miksi kuljettaja ei katsonut nopeusmittariin? Tapahtuiko moottoritiellä jotain kiinnostavaa? Kuunteliko hän radiota? TOIVON TODELLA, että tutkijalautakunta on oikeassa ja veturinkuljettajat ja minun vaatimaton persoonani väärässä. Jos he ovat väärässä, samanlaisiin onnettomuuksiin ei varauduta ja joskus taas rysähtää. J O U N I V A U H K O N E N
: • K I M M O ELO: Valistuksen ajan tunnuslause oli: käytä rohkeasti järkeäsi. Onko olemassa vaaraa siitä, että tulosajattelun tuomat muutokset vaarantavat mahdollisuuden järjen käyttöön? J U H A SILTALA: Itseäni kiinnostaa tutkimuskohteena tavanomaisen ihmisen liikkumatila eri aikoina ja kytken tulosvastuuvouhotuksen siihen yhteyteen. Eli tarkasteluni kautta vastaus on enemmän erään tyyppinen kulttuuridiagnoosi. ELO: Mutta yliopisto on tärkeä osa kulttuuriamme. Liikkumatila kytkeytyy läheisesti myös autonomiaan, joka on yliopiston yksi "oikeuksista". Eli vaarantaako Siltalan mainitsema tulosvouhotus tämän autonomian ja sitä kautta kaventaa tätä liikkumatilaa yliopistoyhteisön sisällä. ILKKA N I I N I L U O T O : Oma lähtökohtani on hieman kaksijakoinen. Yliopisto tulisi nähdä henkisen uudistumisen paikkana, mutta samalla ollaan tekemisissä myös yliopiston hallinnon realiteettien kanssa. Olen omassa asemassani joutunut ottamaan vastaan myös tätä uutta rahoitusideologiaa eli laskennallisia malleja... ELO: ...jossa opetusministeriön suunnitelma on se, että vuonna 2004 rahoituspohja olisi 100-prosenttisesti tulosrahoitukseen perustuva... IN: ...jonka lisäksi on myös ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi tilaustutkimusta. Yhä enemmän laitosten johtajat alkavatkin muistuttaa toimitusjohtajia, joiden tehtävänä on hankkia rahaa laitoksilleen. JS: Tämä tietysti saattaa kuulostaa idealta, joka ei ole tästä maailmasta, mutta näkisin yliopiston tehtävänä myös arvorationaalisen, pitkien linjojen pohdinnan siitä, minne ollaan menossa. Huoli laitoksen määrärahoista tuottaa tavoiterationaalisen näkökulman, joka puolestaan ei ole neutraali, hyvä väline, jolla asioita kuin asioita voisi ajaa. Se itsessään rajaa pois joitakin liian suuria ja vaikeita asioita, joita ei voida kätevillä mainoslauseilla markkinoida. Siten tulosajattelu kyllä kaventaa liikkumatilaa. T H O M A S VVALLGREN Tulosvastuu on nyt vain yksi niistä haasteista, jotka kohdistuvat yliopistoon. Siitä on puhuttu eniten ja kelpaa hyvin oireeksi laajemmasta haasteyhteydestä, jonka kanssa ollaan tekemisissä. Tulosvastuuseen liittyy kuitenkin ongelmia, joista yksi liittyy tutkimuksen etiikkaan: pakko tuottaa nopeasti ja paljon, jolloin ongelmaksi saattaa muodostua tieteen laadun heikkeneminen. Laitokset laitetaan kilpailemaan keskenään... JS:... eli tietty hajoita-ja-hallitse-taktiikka on vallalla, jonka taustalla on suurimittainen tuottavuuden siirto ihmisten tarpeiden tyydyttämisestä kansainvälisten sijoittajien taskuun. Olemme eläneet 4-5 vuotta aivan ennätysmäistä nousukautta, jonka historiallinen erikoiFilosofit pöydän ääressä, hiljaa ja äänessä. Aiheet vaihtelivat valistuksesta globalisaatioon, kulttuuripolitiikasta moraaliseen saneeraukseen. Toimittajamme Kimmo Elo kutsui kahville maamme huomattavia ajattelijoita. Peripateettisen pylväskävelyn sijaan keskustelu sujui versoilevaan ranskalaiseen kuppi kuntatyyliin. Koolla olivat Helsingin yliopiston professori Ilkka Niiniluoto, apulaisprofessori Juha Siltala ja tutkija Thomas Wallgren. Mikä oli tuon keskustelun sanoma? Vapauden saarekkeita tulee vaalia suus on siinä, ettei se tunnu missään. Julkinen sektori ja kotimarkkinat kurjistuvat ja puhutaan säästöistä, vaikka maa on ennätysmäisen rikas. Kilpailuttamisen ja mittausten tuominen joka paikkaan on aiheuttanut sen, että ihmiset on peloteltu vaikenemaan. Julkiset laitokset laitetaan kilpailemaan toisiaan vastaan ja unohdetaan niiden palvelutehtävä. Ihmiset saadaan pysymään kurissa pelottelulla. Kukaan ei uskalla kyseenalaistaa sloganien sisällyksettömyyttä, koska hän silloin osoittautuisi "yhteistyökyvyttömäksi" ja painostettaisiin lähtemään. Markkinavoimien lepyttämiseksi suunnatun tulosliturgian hokeminen alkaa tuloskokouksissa muistuttaakin yhä enemmän totalitaarisen puolueorganisaation solukokousta. jossa aplodeerattiin ylhäältä annetuille päätöksille. ELO: Huolestuttavinta on mielestäni tässä se, että yliopisto valjastetaan palvelemaan talouselämän kiihtyviä syklejä ja pakotetaan toiPuuttuu kollektiivinen tahto suojella näitä vapauden vyöhykkeitä. mimaan näiden tahdissa. On julmaa ajatella, että kaikkien ihmisten toiminnan tärkein päämäärä olisi tuottavana pysyminen sisällöstä välittämättä. Omalle ideologialle uskoutuminen ei ole sallittua, vaan selviytyjän on vaihdettava ideologiansa, kun trendi muuttuu. IN: On hyvä, että lähdemme tästä yleisestä tilanteesta ja katsomme, mitä maailmassa ja yhteiskunnassa noin yleisesti on tapahtumassa. Juha on varmasti oikeassa siinä, että nykytilanteessa korostuvat kovan kilpailutalouden trendit aika epäterveellä tavalla Suomessakin tieteen edellytetään palvevan "kansallista innovaatiojärjestelmää", joka on taloustieteestä omaksuttu käsite. Toisaalta, kulttuunn ja sivistyksen edistäminen ja taloudelliset rakenteet voivat toimia yhdessä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita vapaalle tutkimustyölle annettavat apurahat, jotka mahdollistuvat säätiöiden tuottavien sijoitusten kautta. Toisena esimerkkinä voidaan mainita kustantajat. jotka suosittujen kirjailijoiden myyntimäärien tuloilla pystyvät julkaisemaan myös kapean alan korkealaatuisia erityisteoksia. T W : On tärkeätä nähdä, että tällaisia Ilkan mainitsemia vapaita vyöhykkeitä on olemassa. Ei ole toisaalta näköpiirissä, että nämä vyöhykkeet kokonaan menetettäisiin. Trendi on kuitenkin kahlitsevampaan suuntaan. Itselläni on ajatus siitä, mikä on yhteiskuntapoliittisen kovenemisen suhde tutkimuksen vapauteen: niin opiskelijoita kuin tutkijoitakin pidetään enemmän pelon vallassa kuin aikaisemmin. Keskiluokka, johon tutkijat ja opiskelijatkin kuuluvat, pelkää putoavansa syvemmälle kuin aikaisemmin. Puuttuu kollektiivinen tahto suojella näitä vapauden vyöhykkeitä. JS: Ilkan esittämissä esimerkeissä olivat talous ja jokin muu arvo tasapainossa. Oma kritiikkini kohdistuu siihen, että yksi yhteiskunnallinen alajärjestelmä, talous, on ihmisen tarpeisiin nähden indifferentti. Silti siitä johdetaan hyvän elämän ohjeet muillekin elämänalueille. Jotta talous tyydyttäisi ihmisen tarpeita, sille pitää poliittisesti asettaa paineita ja rajoja. Talous ei itsestään jaa tuottoaan kaikkien hyväksi optimaalisella tavalla, kuten uusliberaalit uskottelevat. Poliittisen paineen loppu on tehnyt tämän alajärjestelmän kielestä hallitsevan. Uudet ideat tulisi synnyttää tältä taloudelliselta paineelta rauhassa Yliopiston tehtävä olisi olla vapaa vyöhyke, jossa laatueroja voitaisiin tuottaa. ELO: Olen itse pohtinut tässä globalisaatiohuumassa sitä, pitääkö kaiken olla maailmantaloudellisesti tehokasta, jopa kansallisen ajattelunkin. Kuitenkin kulttuurin kehä on laajeva, joten jos meillä on oikeus tehdä hyvää, vapaata tutkimusta, se voisi säteillä ympäristöönsä omaa hyvinvointiaan. Eli kansallinen tutkimus pystyy varmasti perustelemaan oman tärkeytensä. JS: Tämä on meillä historiassa erityisen relevanttia, koska "päätuotteemme" on suomenkielinen monografia, joka kuluu kansan käsissä. Sittenkin meidän tulisi arvostaa yhteiskuntatieteilijää, joka kommunikoi oman yhteiskuntansa kanssa. T W : Suhde kansalliseen kulttuuriin vaihtelee eri tieteenaloilla. Esimerkiksi filosofiassa erityissuhdetta suomalaisuuteen ei ainakaan laajassa mitassa ole Suomessa ollut... ELO: ...mutta sitä kuitenkin voisi olla.... T W : ...ja kiinnostavaa on nimenomaan se, pitäisikö sitä olla. Itse oig dän kulttuurisen moninaisuuden menetystä fundamentaalisimpana menetyksenä tämän vuosisadan menetyksistä. Siksi olen itse erityisesti paikallisten ja kansallisten eroavuuksien ylläpitämisen ja erityispiirteiden kehittämisen ja vaalimisen kannattaja. Se on kulttuuripoliittinen yleisnäkemykseni, mutta tiedepoliittisesti en pidä siitä dogmina kiinni. Kulttuuripoliittisen yleisnäkemyksen pohjalta en kuitenkaan lähtisi vetämään rajuja tiedepoliittisia johtopäätöksiä. ELO: Pointtinani oli nimenomaisesti se, että myös kansallista tutkimusta tekeviä tulisi arvostaa, vaikka niillä ei olisi yleiseurooppalaista tai yleismaailmallista merkitystä.
_ j JS: Tieteen kriteerithän ovat joka tapauksessa kansainvälisiä. IN: Sillä on oma arvonsa, että tutkimusta tehdään kansallisilla kielillä ja omiin kulttuuriperinteisiin liittyvänä. Usein se on myös kansainvälisten virtausten välittämistä... ELO: ...eikä ole kyse mistään nurkkakuntaisuudesta. I N : Ei. Yleisempi pointti globalisaatiosta on se, että siinä on monia paradokseja. Toisaalta ollaan sitä mieltä, että globalisaatiotrendi tasapäistää ja tuhoaa paikallisia kulttuureja, kun taas toiset uskovat integraatiokehityksen antavan näille tilaa kukoistaa. Minua kuitenkin kiusaa erityisesti globalisaatioon ja yleiseen maailmantaloudelliseen järjestelmään sisäänrakennettu jatkuvan kasvun pakko, jota voi verrata jään päällä juoksemiseen: niin kauan kuin juokset, jää kantaa. Mutta jos pysähdyt, vajoat jään alle... ELO:... sama suuntaus näyttää läpilyövän yhteiskuntaamme yleisestikin. JS: Tämä on näkyvissä myös normaaleissa työsuhteissa, joissa työaika pitenee ja palkka pienenee. Täytyy siis juosta pysyäkseen edes paikallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassaolon taistelun heikkenemisen ja henkisen työn aivojen symbolisten leikkien sijasta raaka, kyynärpäillä käytävä taistelu on vallannut alaa. IN: Tässä tulee sellainen tunne, että kilpailua aina vaan kiristetään, jolloin helposti käy niin, että jokainen on opportunisti ja etsii omaa etuaan. Toinen vaihtoehto on se, että yrittää jäädä ulkopuolelle. mutta menehtyy, koska eloonjäännille ei ole edellytyksiä. Tieteessä tämä kulkee nimellä publish or perish julkaise tai kuole. ELO: Thomas puhui kulttuurien moninaisuudesta. Kuitenkin maailma vaikuttaa nykyään hyvin mustavalkoiselta. Yksilö voi valita vain kahdesta, olla joko jonkin puolesta tai jotakin vastaan. Mihin on hävinnyt se, että olisi oikeus turvallisuuden tunteen omaamiseen, oikeuteen elää välillä "jalat ilmassa"? Jokaisella tulisi kuitenkin olla oikeus välillä sanoa, ettei jaksa ja haluaa vetää henkeä. JS: Tätä vallitseva liiketaloudellinen koulukunta ei hyväksy, koska se kuvittelee, että kriisit ja putoamiset poistavat ihmisestä luovuuden ja uudistumisen esteet, Kuitenkin, leikkiäkseen merkityksillä, ihmisellä tulee olla turvalliset puitteet. Jos niitä uhataan, yksilö keskittyy vain omien persoonallisten rajojensa varjeluun eikä antaudu yhteistyöhön. Persoonan toimintakyvyn taustalla on luotettava moraalisen vastavuoroisuuden järjestelmä, jossa hyvät aikeet tulkitaan hyviksi. Jos tulee viesti, että kaikki mitä henkilö on tähän asti tehnyt. onkin aivan arvotonta ja henkilön vaaditaan osoittavan tarpeellisuutensa aivan uusilla kriteereillä, niin silloin tämä vastavuoroisuuden periaate romahtaa, Yksilö pyrkii vain noudattamaan sääntöjä henkii typistyneenä. Ja henkilö. jotargi tee virheitä, ei tee kyllä mitään muutakaan. T W Globalisaatiodiskurssin olennainen puoli on se, että jokainen poliittinen järjestelmä tarvitsee käsitteitä, joiden varassa voidaan oikeuttaa kurjistamista ja kärsimysten aiheuttamista. JS: "Kansallisesta kilpailukyvystä" puhutaan silloin, kun työntekijöiltä vaaditaan enemmän. "Globalisaatioon" viitataan silloin, kun kielletään vaatimasta taloudelta yhtään mitään. Jokaisella tulisi kuitenkin olla oikeus välillä sanoa, ettei jaksa ja haluaa vetää henkeä. T W : Kuitenkin juuri käsitys siitä, ettei ole vaihtoehtoja, on se käsitys, joka ei ole tästä maailmasta. Se, ettei ihmisellä ole vapautta tehdä valintoja, ei käsityksenä ole tästä maailmasta. IN: Jos pohditaan suuria vaihtoehtoja jatkuvalle kasvulle, toisesta ääripäästä löytyy varoittavia esimerkkejä pysähtyneisyyden tilasta. Tähänkään vaihtoehtoon me emme halua mennä. Siksi tulisikin realistisesti pohtia, mistä ne vapauden saarekkeet voisivat löytyä ja miten niiden olemassaoloa voitaisiin turvata. Ja tällä hetkellä niitä tuntuu löytyvän vielä myös yliopistosta, esimerkiksi opetuksen ja tutkimuksen vapaus. T W : Houkutteleva tie, joka voisi tuoda uusia ratkaisuja, on jokin muu kuin pysähtyneisyyden kielteinen esimerkkimaa Albania tai toisaalta pakollinen kiinnittyminen jatkuvaan kasvuun EU:n tai USA:n tyyliin. Ja tähän voidaan päästä vain, mikäli ihmiset alkavat haluta elämää, jossa ei olla niin riippuvaisia niistä tuotteista, joita globaali työnjako ylikansallisine yntyksineen on tehokkain tuottamaan. Niin kauan kun ihmiset haluavat tiettyjä tuotteita ja vielä halvalla hinnalla, niin kauan ei tule syntymään vaihtoehtoja Albanialle ja USAIIe. Tämä vaatii sitä, että liikehdintää syntyy niin yliopiston sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Eli vapaus tavoitteisiin sitoutumattomaan arvopohdintaan tulee säilyttää, ELO: Saksalainen sosiologi Bernhard Giesen on Saksojen yhdistymisen identiteetti-tarkastelussaan tulkinnut entisen DDR:n asukkaiden samaistuneen ensisijaisesti Saksan liittotasavallan VVirtschaftsvvunder-identiteettiin. Maailmanlaajuisesti tällainen samaistuminen VVirtschaftsvvunder-identiteettiin tuntuu ei niin kaukaa haetulta tulkinnalta, jossa keskeistä on nimenomaisesti oman M identiteetin rakentaminen taloudellisten arvojen varaan. JS: Mietin, minkä tyyppiset ihmiset enimmin hakevat identiteettinsä jostakin talouden mahtavuudesta ja ottavat sen toteemikseen. Eivätköhän nämä ihmiset ole juuri niitä, jotka on jo lapsena nujerrettu niin, että he eivät pysty arvostamaan omaa laatuaan. Sen vuoksi he hakevat suuruudesta ja aggressoriin samaistumisesta identiteettinsä. Parhaiten tämä näyttää pätevän niihin, jotka pelaavat mielellään valtapelejä. Wilhelm Reich totesi jo aikoinaan, että ne. jotka saavat ilonsa luovasta työstä, tuntevat vähiten tarvetta alistaa muita. Minusta tuntuu että ne, jotka kaikista eniten näitä tulosliturgioita toistavat, saavat itse vähiten aikaan luovaa innovaatiota. T W : Lähempänä tieteen tasoa vapauden ongelma syntyy kuitenkin yhteiskuntatasolla siitä, että tietyn tutkijan saama rahoitus mahdollistaa hänen vapautensa. Mutta samalla se suuntaa alan kehitystä tiettyyn suuntaan, koska raha ei ole neutraalia. Samalla rahoitus siirtyy aloille, jotka pystyvät tuottamaan yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä asioita... Markkinavoimien lepyttämiseksi suunnatun tulosliturgian hokeminen alkaa tuloskokouksissa muistuttaakin yhä enemmän totalitaarisen puolueorganisaation solukokousta ELO: ...jolloin valintaprosessi vain siirtyy aikaisemmaksi, eli yritys tai yhteisö suostuu rahoittamaan vain sellaista tutkimusta, joka tukee sen omia intressejä. Eli käytännössä valitaan vain ne, joka jo sopivat tutkimustavoitteidensa puolesta tiettyyn kaavaan. JS: Eli ihminen käsitetään sarjana algoritmeja, joka voidaan ohjelmoida uudelleen vaihtamalla käsitysten kognitiivista sisältöä. Eli verbaalisen sosiaalisen konstruktivismin keinoin ilmaistuna: määreitä vaihtamalla voidaan negatiiviset asiat vaihtaa positiivisiksi... T W : ...ja ihminen on yhteiskunnan tarpeisiin muokattavissa. Nykyisin markkinoitava työja koulutuspolitiikka on esimerkki tällaisesta. ELO: Mutta jos yhteiskunnan sisällä keskustelu tapahtuu vain symboleilla, eikä tiettyyn vapaaseen argumentaatioon ja kyseenalaistukseen ole oikeutta, niin silloin ajaudutaan nopeasti umpikujaan. Hyvä kansalainen tuntuu olevan se, joka keskustelee yleisesti hyväksytyillä symboleilla, muttei edes yritä päästä näiden symbolien "taakse". JS: Vaientaminen tapahtuu monin tavoin. Jos esimerkiksi sanoo ihmisen välillä kärsivän tai ihmisen olevan välillä joustamaton, saa vastaansa pseudoradikaalit intellektuellit, joiden mielestä ihmisen voimavarjoja tulisi ylistää. 90-luvun diskurssin peruslähtökohtina tuntuvatkin olevan olettamat aina vakiosta ihmisen toimintakyvystä ja ihmisestä rationaalisena valitsijana. Väitän vakavasti, että meillä on tabuja. Vahvan yksilön metaideologia ylittää monet ryhmärajat. I N : On selvää, että vaikutusmekanismit ovat hienovaraisia. Ohjaava vaikutus korostuu aloilla, joita ei voida tehdä ilman suuria ulkoisia resursseja. Aloilla, jotka eivät ole niin riippuvaisia ulkoisista resursseista, intellektuaalinen riippumattomuus on helpompi säilyttää. JS: Noin vuosi sitten muutamat konsultit kävivät keskustelua HS:n yleisenosastoilla ja kertoivat ajatuksen kammiossaan yksinään työskentelevästä tutkijasta aikansa eläneeksi. Weberiläisen byrokraattiajattelun kautta epäonnistuminen tulkitaan aina kontrollin puutteeksi tai osoitukseksi siitä, että joku ei alistu kontrolliin. Tutkijat tulisi tämän ajattelun mukaan ryhmitellä jonkin valvovan silmän alaisuuteen projektikokonaisuuksiksi... IN: ...tutkijakouluiksi... JS: ...ja niin edelleen. Tutkimuksen rahoituksessakin palataan "suuri on kaunista" -ajatteluun, joka on huolestuttavaa. T W : Huolestuttavaa on se, että tiedeyhteisössä ei ole reagoitu yhdessä yliopiston ja tiedeyhteisön henkisen vapauden kaventamista vastaan. Enemmän on ollut ehtojen hyväksymistä ja selviytymistä näiden ehtojen kanssa. JS: Aivan törkeitä esimerkkejä voidaan löytää myös siitä, kuinka eri laitosten henkilökunnat kinastelevat keskenään, kun toinen laitos ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Tämä juuri on sitä hajoita-ja-hallitsetaktiikkaa ja tulosjohtajien peliin mukaan menemistä. Yliopistomaailman tulisi ajoissa estää joukkoharhan syntymistä siitä, että kaikkien tulisi hokea tulossloganeita. Yliopistomaailmaan tulevilla on yleensä omakohtainen mielenkiinto ja ilmaisemisen halu ja sitä kautta korkea työmoraali, koska he tekevät töitään "omana hommanaan". Toimintastrategiana näkisin tärkeimmäksi sen, ettei näihin peleihin mentäisi mukaan. T W : Eli jos ongelmana on se. ettei kollektiivista tahtoa ole löytynyt... I N : ...koska vallalla on ollut kilpailutilanne, jossa jokainen pyrkii turvaamaan omia etujaan... T W : ...niin silloin tarvittaisiin pieni kapinajoukko, joka kapinoi näitä kontrollivälineitä vastaan. Pienen ydinjoukon kieltäytyminen näistä sielunhallintavälineistä ja samalla rakentavien ideoiden luonti henkisen autonomian palauttamiseksi voisi saada kontrollijärjestelmän romahtamaan. JS: Tässä kuitenkin törmätään herravihaan, joka Suomessa on perinteisesti suuntautunut paremmin oppineita kuin omistajia kohtaan. Työhän ei Suomessa saa olla hauskaa ja luovaa, eihän se silloin olisikaan työtä. Esimerkkinä voidaan mainita pari vuotta sitten käyty kampanja laiskoja professoreita vastaan. Kuitenkin useimmilla professoreilla vuorokauden tunnit eivät tahdo riittää, kun työtä on niin paljon. I N : Näkisin kuitenkin, että onnistuakseen tällaisen vastarinnan tulisi tapahtua mahdollisimman laajassa mittakaavassa. Laitosten kannalta kontrollijärjestelmään sopeutumisesta on kuitenkin tehty elinehto, mikä onkin paradoksaalista. Järjestelmän idea on siinä, että siitä irtautuvat tutkijat ja laitokset kärsivät, jonka jälkeen kärsii tiedekunta ja lopulta koko yliopisto. Koko systeemi rakentuu itse itseään tukevaksi. ELO: Juha ja Thomas kiteyttivät varsin onnistuneesti tämän keskustelun perusajatuksen, eli keskustelun aikaansaamisen. Meillä tulisi olla vaihtoehto sille, että me vain otamme ylhäältä jotakin vastaan ja toteamme: "ai näin tässä taas toimitaan." Yhteiskunta pendelöi vain kahden äänpään välillä, jossa väliasemia ei ole: joko 100-prosenttinen tulosrahoitus tai "professoriloiset". Jos yliopiston sisälläkin aletaan pohtia sitä, pitäisikö naapuritiedekunta saneerata pois, ollaan väärällä tiellä. Yhteisön autonomian puolustaminen ei voi onnistua, jos yhteisö riitelee omien jäsentensä kanssa. JS: Moraalinen ongelma on nimenomaan siinä, että tulosvouhotukseen mukaanmeno tuo vain väliaikaisen helpotuksen. Ajatus kulkee niin, että ellemme itse hoida näitä mittauksia, joku muu tekee sen meidän puolestamme meitä julmemmin. Mukaanmeno vaikuttaa siihen, miten me elämme ja tämä alkaa muuttaa rationaliteettejamme. Julkisuudessa pitäisi ymmärtää se, että me yliopistossa teemme paljon sellaista, joka on yleishyödyllistä. Meidän tulisi saada keskittyä enemmän siihen, mitä me osaamme ja vähemmän toiminnan puitteiden kouristuksenomaiseen ylläpitoon. Yhtenä uhkakuvana voidaan nähdä suistuminen nk. Judenrat-politiikkaan, jossa Varsovan gheton Judenrat itse valitsi ne, jotka lähetettiin Auschwitziin. ELO: Tiede ei ole vain näkyviä tuloksia. Huolestuttavinta julkisessa keskustelussa on kuitenkin se, että sellaiset sanat kuin laatu, luovuus ja oman kiinnostuksen tukeminen loistavat poissaolollaan. Jotenkin kieroutuneesti vain tulosvastuun kautta yritetään myös laatu saada turvattua. T W : Keskeiset tiedepoliittiset ongelmat ovat pitkälle samat kuin keskeiset yhteiskuntapoliittiset ongelmat. Olen tullut melko pessimistiseksi suhteessa tiedeyhteisön haluun yhdessä lähteä ratkomaan näitä ongelmia. Yliopiston vapauden paluun edellytys on laajempi yhteiskunnallinen liikehdintä vapauden palauttamiseksi. Emme me voi vapauttaa itse itseämme, vaan muiden tulee haluta antaa meille vapautemme takaisin. Me olemme riippuvaisia yhteiskunnasta. kun me vaalimme autonomiaamme, IN: En näe, että yliopiston kehitys voisi olla irrallaan muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Strategiana näkisin pikemminkin sen, että pyrkisimme siinä murroksessa, joka meillä on menossa, mahdollisimman pitkälle säilyttämään autonomiamme. Sivistysyliopisto voi kyllä olla tehokas omien arvojensa toteuttamisessa ja näin parhaiten palvella yhteiskuntaa. Hiostavan tulosvastuun ja -paineen alla jatkuvasti eläminen uuvuttaa ihmiset. Ratkaisu voi tulla siitä, että ihmiset todella uupuvat niin, että protestointi alkaa laajalla rintamalla. Kyynisesti voi kuitenkin ajatella, että uupuvat siirtyvät vain varhaiseläkkeelle ja tilalle tulee nuoria, jotka aikanaan uupuvat ja niin edelleen. Aika pirullinen mekanismi tämä kyllä on. JS: Epäinhimillisyyttä ja hyväksikäyttöä kannattaa aina kuitenkin kritisoida, vaikka nykymenolle ei näyttäisikään olevan realistista vaihtoehtoa. Pahin markkinahurahdus näyttää onneksi olevan ohi ja markkinakriittisyys alkaa nousta esille siellä täällä. Kun yhä useampi alkaa huomata, ettei itse olekaan tämän pelin voittaja, niin jotakin voi tapahtua — länsimainen keskiluokka kapinoi jo. Minulla on aavistus, että jotkin itsestäänselvyydet pian liikahtelevat — mutta miten. en osaa sanoa. ELO: Näkisin itse erittäin tärkeänä sen, että me kannustaisimme ihmisä keskustelemaan ja kyseenalaistamaan "annettuja totuuksia". Oma sanomani onkin juuri se, että me rohkeasti uskaltaisimme argumentoida niin yliopiston sisällä, sieltä ulospäin kuin yhteiskunnasta yliopistoonkin päin. Ehdoton edellytys on kuitenkin se, että sanojen takana myös seistään ja ollaan valmiita uhrautumaan. Yhteiskunnassamme on aivan riittävästi niitä ihmisiä, jotka kertovat muille, miten heidän tulee toimia, noudattamatta kuitenkaan itse omia ohjeitaan. Hyvät herrat, kiitoksia tästä keskustelusta. KESKUSTELUN IDEOINTI JA EDITOINTI: KIMMO ELO KUVAT: MIKKO KAUNISTO
Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • collegepuserot • Tpaidat • hupparit • oloasut • hatut TARRA PAITA OY V a a s a n k a t u 1 . P. 2 1 5 3 8 4 P I I L O L A S I P A K E T T I Silmälääkärin tarkastus Piilolasit Yhtalk. g 5 J SILMÄLÄÄKÄRI * ' i _ ' » oi V Ä I N Ö N K A T U 9 P . 2 1 4 4 4 4 / PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Kv A l a s i n k a t u 1-3, 4 3 2 J Y V Ä S K Y L Ä , P. ( 1 4 ) 6 7 6 3 5 fax 6 7 6 3 5 7 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOflTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas M a P e 9 1 8 k o r t t i m m e tai o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % L a S u l j e t t u huume särky närästys kipu ummetus Ihottuma Meillä on läähheet! t-fl fintö(?,kki Seppälän apteekki Ahjokatu 7. 40320 Jyväskylä puh. 3393300, fax 3393344 PitiSM* s t r r i U Palvelemme: Meillä on lääkkeet ~ ma-pe 1 1 1 , la • • 18 Jyy järjestää Ainejärjestölehtikilpailun Jo perinteeksi muodostunut ainejärjestölehtikilpailu antaa ainejärjestölehdille hulppean ulkoasun. Tämän vuoden palkinnon on lahjoittanut kopiotalo Valos. Palkintona parhaasta lehdestä voittanut ainejärjestö saa noin 300 kappaleen painoksen seuraavasta ainejärjestölehdestä ja lehti toteutetaan nelivärikannella digitaalipainotekniikalla. Ainejärjestölehtikilpailun raadin muodostaa kolme henkilöä: Ulla Lipsanen Jylkkäristä, Paul Lipiäinen Keskisuomalaisesta ja Pekka Ojala Kopiotalo Valoksesta. Osallistumisohjeet: Toimita 15.4. kello 16.00 mennessä kolme kappaletta kilpailuun osallistuvan ainejärjestölehtenne samaa numeroa ylioppilastalolle, kulttuurisihteeri Pirkka Aunolalle. Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Voittanut ainejärjestö palkitaan vapunaattona Minna Canthin lakituksen yhteydessä. Lisätietoja kilpailusta antaa kulttuurija projektisihteeri, L O U N A S i i i 1 6 L O U N A — ^m i i 1 6 Ma 6.4. Ke 8.4. Pe 10.4 Ma 13.4. Ti 14.4. To 16.4. Raastekeitto Porkkanaohukaiset Suljettu Suljettu Kasviskiusaus Punajuuripihvi, Riistakäristys Jauhelihapihvi Porsaan lei ke, vihannesremouladekastike Juustoinen Curry kala sinappikastike Nakkikeitto kirjolohikastike *Porsaanleike Choron Kanakastike Kalamurekepihvit, sitruunakastike | Ti 7.4. To 9.4. Ke 15.4. Maksaa kermakastikkeessa * Poronkäristys Purjoperunavuoka Kasvispihvit Perunaohukaiset, Jauhelihakeitto Kinkkukiusaus O Q o Q O l O porkkanamuhennos Pe 17.4. Broileripyörykät Chili con carne il JYVASKY 4 % l ^ am« '• Lihamakaronilaatikko Nakkikastike il JYVASKY O K R V B Makkarakastike Kukkakaalikeitto *Meisästäjänleike il JYVASKY LAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA *Broilerleike Jauhelihalasange Paistettua lohta LOZZI Keskussairaalanne 2 Puh. 603 910,603 909 Menu 6.4.-9.4.98 Maanantaina: Keitetyt nakit ja perunasosetta, kinkkupizzaa, sienikeittoa, ananasleike Tiistaina: Mantelikalaa, broilerin koipi ja vihannesriisiä, nuudeleita kasvisinkiväärikastikkeessa, karitsan paistia T Keskiviikkona: Lihamureketta, lammaspataa, p kreikkalaista kasvispataa, blinit Torstaina: Broileria appelsiinikermakastikkeessa, R jauhelihapyörykät ja minttukastiketta, kasviskroketit V Perjantaina: PITKÄPERJANTAI P Menu 13.4.-17.4.98 Maanantaina: PÄÄSIÄISPÄIVÄ Tiistaina: Kalapuikot ja tartar, jauhelihapizzaa, linssipataa Keskiviikkona: Jambalayaa, seicurrya, porkkanakiusausta, havvaijin pihvi(jauheliha) Torstaina: Makkaraperunavuokaa, porojuustokeittoa, punajuuripihvit ja kermaviilikastiketta, paistettua kalaa Perjantaina: Spaghettia eri kastikkeilla, uuniperunaa eri täytteillä Y L I S T Ö Survontie 9 Puh. 603 866 Menu 6.4.-9.4. -98 Maanantaina: Kana-currykastikkeessa, chilita cot, tomaatti-perunavuokaa Tiistaina: Lammaspyöryköitä, vatapa kalapata sieniohukaisia Keskiviikkona: Broiler-ananas-purjo-persikka pizza, pippuripossua, tattarijuurespalat Torstaina: J u u s t o m e s t a r i n k a l a a , jauheliha herkkusienikastiketta, pinaattikeittoa Perjantaina: PITKÄPERJANTAI Menu 14.4-17.4. -98 Maanantaina: PÄÄSIÄISPÄIVÄ Tiistai: Sitrus uunikalaa, kinkku-tomaattikastiketta. paistettua kasvisriisiä Keskiviikkona: Kana-aurajuustokastiketta, jauheliharisottoa, porkkana-perunasosekeittoa Torstaina: Kalaa katkarapu-tillikastikkeessa, jauhelihalasagnea, perunaraastepihvejä Perjantaina: Itämainen u u n i k y l j y s , broilerinmaksakastiketta, parsakaalipiirakkaa . L W I L H E L M I I N A Mattilanniemi Puh. 603 911 Menu 6.4.-9.4. -98 Maanantaina: Paistettua siikaa ja aurajuusto-kermaviilikastiketta, nakkistroganoffia, spaghetti carbonara, pinaattiohukaisia. Tiistaina: Tonnikala-simpukkapannupizzaa, jauheliha-makaroonilaatikkoa, juusto-meetvurstisalaattia, papu-kasviskeittoa. Keskiviikkona: Herkkusieniporsaanleike, paistettua seita ja yrttikermaviilikastiketta, ruis-juurespataa. Torstaina: Lammaspihvi, minttukastiketta ja valkosipuliperunaa, broileria hedelmäkastikkeessa ja maissiriisiä, tomaattipiirakkaa. Perjantai: PITKÄPERJANTAI Menu 14.4-18.4. -98 Maanantaina: PÄÄSIÄISPÄIVÄ Tiistaina: Fetajuusto ciapatta, lihapyöryköitä ja tomaattikastiketta, kasvispyttipannua. Keskiviikkona: Tulista punacurryhärkää ja basmatiriisiä, yrttikalaa ja perunasosetta, juurespihvejä ja tomaatti-kermaviilikastiketta. Torstaina: Sveitsinleike ja juustoperunaa, jauhelihakeittoa, kanariisivuokaa, parsakaalipiirakkaa. Perjantaina: Broileria ja osterivinokastiketta, tomaattista makkaravuokaa, intialaista linssipataa ja riisiä. Lauantai: Loimukirjolohta ja tartarkastiketta, meksikolainen jauhelihapihvi, porkkana-perunasosekeittoa ja paahdettuja leipäkuutioita. H Y V Ä Ä P Ä Ä S I Ä I S T Ä T O I V O O S O N A A T I N V Ä K I . M U I S T A T H A N , E T T Ä M U U T O K S E T R U O K A L I S T A L L A O V A T M A H D O L L I S I A !
K uikuilen baarin kaiteelta alas, mutta en osaa paikallistaa sopivia kasvoja. "Hyvännäköinen, sellainen Elvis" kuvaili M a t t i Perälä, Goodenoughin keulakuva ulkonäköään, Onneksi kuvaajani tuntee hänet etukäteen ja löydämme sen oikean naamakertoimen jyväskyläläiskuppilan asiakaskunnasta Mikä sitten tekee miehestä Elviksen, muukin kuin että tämäkin mies laulaa? "Feikki piinjstus" on vastaus kysymykseeni. Siitä se lähti, tämän elviksen ura. Mittaa pojalla oli pöydänjalan verran, eivätkä värikynät tahtoneet nyrkissä pysyä. Kouluun piti viedä piirros itsestä omassa toiveammatissa. Poika hipsi siskon huoneeseen ja sieltä se löytyi, paperilla köllivä Elviksen näköinen hemmo. Arkin alalaitaan omat nimikirjaimet ja työ oli valmis. Siskon I + I piirustustyylistä Matti kertoo elämänsä siirtyneen eteenpäin, se on nyt jotakuinkin 2+1 -muotoa. Mukulaiän lauluja kirjoitusinnostus on siirtynyt vakavammaksi elämän innoittajaksi. Mielen koukerot ja paha olo löytävät tiensä jyväskyläläisten bändien, Goodenoughin ja Pyhän Lehmän sanoituksiksi ja ääni tekstien kantimeksi. Bändeistä tunnetumpi eli Goodenough on raastanut rokkia nykyisellä kokoonpanollaan kolmisen vuotta ja taipaleelle on mahtunut muun muassa Rockin SM-kisojen toinen sija parin vuoden takaa "Ihan haista paskaa ja jonninjoutavaa" kommentoi mies itse saavutettua titteliä. Keikkoja ei ole sen enempää herunut tittelin siivittämänä kuin ilman sitä. Mutta onhan noita silti mukavasti ollut ainakin Jyväskylän sähköpylväikköihin päätyvät tiuhaan tahtiin Goodenoughin keikkailmoitukset. Levy nimeltä 42. ("se on se elämän tarkoitus, 42.") pläjähti markkinoille viime keväänä ja tuoreen studiotekeleen voi kaivaa matkaansa levykaupoista aivan lähitulevaisuudessa Matti Perälä myöntää bändien olevan pitkälti kaikki, mitä hän elämässään hääräilee. Mutkia elonkehään hän on kerännyt noin kuuden vuoden työrupeamasta vammaisten parissa. Hänen ihmisläheisyytensä näkyy nykyisessä valinnassa: mies on juuri aloittanut lähihoitajakoulutuksen. "Mä vaan tuun toimeen ihmisten kanssa", hän kertoo, mutta takaa löytyy muutakin. Kouluttautuminen on hänelle nyt lähinnä jotakin, jolla saada ajatukset muualle. Viiden vuoden avioliitto on kiitämässä jarruttomana kivikoille, ja sydäntä painaa ainakin tuhat kiloa Rakkaus se on, joka tämän miehen elämää pyörittää, mutta myöntää hän pitävänsä rahastakin. "Kun sitä on taskussa, se on saatava sieltä äkkiä pois. Olen sellainen tyhjätasku huithapeli", hän tilittää. Rahan takia ei hän Playgirlin kuvauksiin vääntäytyisi, ellei se tuntuisi itsestä hauskalta Ainakin kuvien pitäisi olla taiteellisia ja edustaa suofeikkielvis on kyyninen rokkari malaisuutta "Olen mä ylpeä suomalaisuudestani, ne on ne juuret. Oli ne sitten vaikka Ruotsissa." Jos rahaa olisi, niin unelmana hänellä olisi sellainen paikka, jota voisi kutsua kodiksi. Siellä ei näkyisi raha, vaan oma minuus. "Se ois sellanen rujon kaunis paikka porvarillisella mittakaavalla aika karsee." kyynikon lämmin sydän Matin elämänfilosofioista pääsemme lähelle lankakerän ydintä. "Kirkko nyt on sellasta haista paskaa, mutta uskon mä johonkin ylempään, johdatukseen ja sattumankauppaan. Mä uskon hyvän voittoon, vaikka ihmisen luonteessa se toinen puoli onkin vahvasti läsnä." Elämä on hänelle puolen valitsemista ja oman valintansa hän on jo tehnyt "Mä olen hyvä ihminen; mä tunnen. Mulla on sydän paikallaan ja mä tunnen, mitä mä teen." Kirkkopuistossa makaavaa huono-onnista Matti Perälä ei suinpäin syöksyisi auttamaan, ellei näkisi tämän olevan todella hädässä. Syyksi tähän hän tilittää ihmisten omat valinnat pitää itse huomata tehneensä väärä valinta ja kääntää peräsintä. "Jokainen tekee elämässään virheitä", hän selvittää omaa elämäänsä. Ennen avioliittoaan, silloisen pitkän suhteen aikana, hän haparoi kauan harhapoluilla. "Mä huorasin ihan hirveesti. Ensin tuntui pahalta, sitten siihen turtui. Ajatteli, että vitunko väliä." Kyseisen suhteen loputtua loppui koko silloinen elämäntyylikin ja Matista tuli yhden naisen mies. "Mutta kaikkeahan voi tapahtua. Kaikkihan on kiinni tunteesta." Matti ei sulje täysin silmiään maailman vääryyksiltä, mutta haluaa ennemmin kiinnittää huomiota maailman globaaleihin tuhoihin kuin naapurin Artun koiran kohtaloon. Hän tunnustaa kuitenkin olevansa kyynikko, eli vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja oma heikkous saa miehen useimmiten pidättäytymään pelastamisyrityksistä. "Mutta barrikadeille mua voi tulla hakemaan," hän heläyttää. "Heitätkö vielä yhden röökin", hän heittää hampaidensa välistä eikä kuvaaja osaa sanoa ei. Mutta hänen pullonsa on myös meidän pullomme. Sympaattinen nuorimies on istunut kiltisti jutustelemassa kanssani, vaikka kaverit poistuivat bileiden viettoon jo aikaa sitten.
uuden aallon pirskeet Hanna Marjanen J | yväskylässä järjestetään 22. 24.4, ranskalaiI sen uuden aallon elokuvatapahtuma, NouI velle Vague, Uutta aaltoa esitellään elokuvalesti varsinaisin täsmäasein eli esillä on kolme jo suuntauksen kouluesimerkiksi muuttunutta elokuvaa sekä yksi harvemmin nähty. Elokuvien lisäksi mukana on esitelmiä ja teatteria. Tapahtuman aloittaa keskiviikkona elokuva-arkiston Viime vuonna Marienbadissa (ohj. Alain Resnais, 1961). Resnais käsittelee labyrinttimaisessa elokuvassaan muistin ja muistamisen teemoja. Elokuvaa edeltää Jarmo Valkolan esitelmä Uuden aallon elokuva ja visuaalisuus. Torstaina muistin ja muistamisen teemat tulevat esiin ylioppilastalolla Kampusteatterin näytelmässä Hiroshima, rakastettuni. Marguerite Duras'n tekstiin perustuva syvällinen näytelmä tun" netaan myös Alain Resnais n elokuvana. Esikoisohjaaja Reetta Jokinen yhdistää näytelmäja elokuvakäsikirjoituksen intiimiksi kudelmaksi rakkaudesta, kuolemasta ja sodasta. Ranskalaisen naisen (Piritta Hakkari) ja japanilaisen miehen Jonne Rautio) rakkaustarinassa menneisyys ja nykyisyys kuristavat toisiaan askeettisessa valoin ja varjoin luodussa lavastuksessa. Duras'n näytelmää ovat esittäneet Suomessa vain Espoon ja Oulun kaupunginteatterit. Hiroshiman varsinainen ensi-ilta on jo kiirastorstaina. Nouvelle vague tapahtuma jatkuu samana iltana Jean-Luc Godardin Viimeiseen hengenvetoon -elokuvalla. Kulttielokuva tekee kunniaa amerikkalaisille b-luokan rikoselokuville ja sisältää kaiken olennaisen uuden aallon estetiikasta: hyppyleikkaukset l ulkokuvaukset, pieni budjetti (esimerkiksi kamera laitettiin liikkumaan pyörätuolin avulla) ja näyttelijät näyttelemässä näyttelemistä. Elokuvan alustaa Ilona Reiners ja elokuvan jälkeen on tarjoilua ranskalaiseen tyyliin. Perjantaina on Historicalla kolme luentoa, jotka silmäilevät uutta aaltoa eri suunnista. Sakari Toiviaisen aiheena on uuden aallon historiallinen murros, Mervi Pantti puhuu suomalaisesta uudesta aallosta ja ranskalaisen uuden aallon tutkija Michel M a r i e n suomeksi tulkattu luento käsittelee uuden aallon estetiikkaa Perjantai jatkuu Bio Cityssä harvemmin nähdyllä trillerillä Hissillä mestauslavalle (Louis Malle. 1957). jonka pääosassa on suuntauksen tähti Jeanne Moreau. Illan ja tapahtuman päättää uuden aallon ehkä rakastetuin elokuva: Francois T r u f f a u t n ohjaama 400 kepposta. Omaelämäkerrallisen nuorisorikollisen kuvan pääosan esittää Jean-Pierre Leaud. Halvalla tehty ja halvannäköinen elokuva on rosoinen, koskettava ja herkkä, muttei sentimentaalinen, ja siinä on ehkä elokuvahistorian onnistunein ja röyhkein loppukuva. Tapahtuman järjestää Jyväskylän yliopiston Cultural Management -opiskelijat ja lisätietoja saa Tuija Rasilta p. 60 3 106 ja sähköposti ratuka@dodo.jyu.fi JUHA HALINEN Jos se ei ole rakkaus, niin onko se pommi joka yhdistää naisen (Piritta Hakkari) ja miehen (Jonne Rautio) Hiroshimassa? Kampus-teatterin Hiroshima, rakastettuni produktion tyttönä taustalla Jenni Bergius. rakas rikos E lokuva-arkiston kevätkauden viimeiset esitykset tarjoavat eurooppalaisen art house tuotannon helmiä viime vuosikymmeniltä. Laadukkaiden rakkausja rikoselokuvien takeina ovat ohjaajat Rainer W e r n e r Fassbinder, JeanP i e r r e Melville, Alain Resnais ja James Ivory. Rainer Werner Fassbinderin varhaistuotantoon kuuluva Riistapolku (BRD 1972) osoittaa ohjaajan viehtymyksen amerikkalaisen rikoselokuvan ja melodraaman perinteeseen. Se on kertomus kaksikymppisen Franzin ja 14-vuotiaan Hännin i-akkaudesta. Samalla se kuvaa traumojen ja väkivallan ilmapiiriä, joka lymyilee vanhempien ylläpitämän perheonnelakulissien takana. Fassbinderin tyylitelty rikosja rakkausdraama nähdään 8.4. Myös ranskalaisen Jean-Pierre Melvillen elokuvista henkivät amerikkalaisen film noirin vaikutteet. Niiden pohjalta hänen kuitenkin onnistui luoda hyvin omaperäisiä eurooppalaisia rikoselokuvia, joissa petoksen ja kunnian tematiikka on aina keskeisesti esillä. Oivana näytteenä Melvillen gangsterimoraliteeteista käy hänen tuotantonsa huippuihin lukeutuva Toinen hengenveto (Ranska 1966), joka esitetään 15.4. Siinä ikääntyvä taparikollinen Gu Minda pakenee vankilasta ja osallistuu rahakuljetuksen ryöstöön odottaessaan pääsyä pois maasta. Alain Resnais kuuluu Jean Luc Godardin ja Francois T r u f f a u t ' n ohella Ranskan uuden aallon elokuvan voimanimiin, Alain RobbeGrillet puolestaan tunnetaan romaaniperinteen radikaalina uudistajana. Niinpä ei olekaan ihme. että Resnais'n ohjaama ja Robbe-Grillet'n käsikirjoittama Viime vuonna Marienbadissa (Ranska 1961) herätti aikanaan runsaasti huomiota sisält ö ja muotoratkaisuillaan. Unenomainen, elegantti elokuva hylkää juonen ja kronologian ja tarjoaa eräänlaisen arvoituksen, jolle ei kuitenkaan anneta ratkaisua. Miljöönä on upea barokkihotelli loputtomine käytävineen ja henkilöinä sen anonyymit vieraat. Hotellin asiakkaisiin kuuluva mies lähestyy erästä naista väittäen, että heillä on ollut rakkaussuhde "viime vuonna Marienbadissa, tai kenties Fredriksbadissa". Resnais'n ja GobbeGrillefn käsistä on syntynyt ulkoisesta todellisuudesta irtirepäisty, tunteisiin keskittyvä rakkauskertomus, jonka tunnelma on salakavalalla tavalla kiehtova Viime vuonna Marienbadissa liittyy 22.-24.4. Jyväskylässä järjestettävään Nouvelle Vague -tapahtumaan, joka esittelee ranskalaista uuden aallon elokuvaa Elokuva-arkiston kevätkauden päättää 29.4. esitettävä James Ivoryn ohjaus Neljä kohtaloa (Englanti/Ranska 1981). Elokuva sijoittuu 1920luvun lopun Pariisin ulkomaalaisyhteisöön ja kertoo kahden avioparin tarinan. Vankilaan teljetyn huijarin vaimo (Isabelle Adjani) törmää yläluokkaiseen englantilaispariskuntaan (Alan Bates ja Maggie Smith), joka etsii sopivaa uhria eroottisiin leikkeihinsä. Ahdingossa olevan naisen ja kylmän hedonistisen pariskunnan sm-sävyjä saavasta valtataistelusta syntyy tuttuun Ivory -tyyliin hillitty, hienostunut tapaja luonnetutkielma MARKUS LATVALA "Käyttekö täällä usein?", "Olenko rakastanut teitä ennenkin?", "Viime vuonna Marienbadissa, tai kenties Fredriksbadissa?", kysyy mies naiselta barokkihotellin käytävällä elokuva-arkiston Viime vuonna Marienbadissa 22.4.
Stewart H o m e juo kupin kahvia päivässä S t e w a r t H o m e oli Tampereen yliopiston englantilaisen filologian laitoksella pitämässäkuuden viikon kurssia omasta luotannestaSnviime vuoden lopulla. Sellaisten älykkäiden roskaromaanien kuten Käkimassaa, Pelko jo viha tai Uhoan voimaa kirjoittaja paljastui jiaaksi vegetaristiksi, joka ei polta tupakkaa ja jota tyttöystävä on määrännyt rajoittamaan kahvinjuonnin yhteen kuppiin päivässä. Home oli juuri saanut valmiiksi uuden romaaninsa ensimmäisen version, jonka tapahtumat sijoittuvat osittain Tampereelle. Hän muisteli hymyssä suin omia yhopisto-opiskeluitaan 1980-luvun alussa. joihin verrattuna hänen nykyiset yliopistokiinnityksensä tuntuvat ironisilta. Opiskelin filosofiaa lontoolaisessa yliopistossa ja minut heitettiin ulos kolmantena vuonna, mikä oli aika ärsyttävää, koska kolmas vuosi EnglannisTänui mies piti hymyssä suin luentosarjan kirjailijanurastaan. sa tarkoittaa, että olet jo valmistumassa. Menin opiskelemaan filosofiaa, koska filosofia on väittelyä, ja halusin oppia paremmaksi väittelijäksi. Ilmeisesti opin liiankin hyvin, koska luennoitsijat raivostuivat, kun kyseenalaistin heidän metodinsa ja he eivät pystyneet väittämään minulle vastaan. Sitten minut potkaistiin pellolle. Huvittavinta on, että olen myöhemmin käynyt luennoimassa samassa yliopistossa. Olin luennoimassa taideaineiden laitoksella ja käytin tietysti koko luentoni sen asian kertaamiseen, miten minut heitettiin ulos! (Naurua) Keitä ovat suosikkifilosofisi? Hegel tietysti. Hän saa minut nauramaan! Hengen fenomenologia on hyvä kirja. Kaikki vihaavat Hegeliä, mutta juuri siksi pidän hänestä. Minusta Marx käyttää kieltä vieläkin paremmin. En tarkoita Pääomaa vaan Louis Honabarten brumaimenot Suomi-popin tähtitaivas — suomalaisen populaarimusiikin kavalkadi tyrmää yliopiston juhlasalin 23.4.. Kahdeksan vuosikymmentä suomalaista populaarimusiikkia juontavat M.A. Numminen ja Aki Miettinen. Kaikki esiintyjät ovat yliopiston Musiikkitieteen laitoksetta Tilaisuus aikoa kello 19 iltasella. Liput 50/20 mk. Ennakko: Lippupalvelu. keys to wisdom — Yliopiston päärakennus C l . Keys to VVisdom -seminaari käsittelee Informaatioyhteiskuntaa. Sen tavoitteena on yksilön tietoyhteiskuntatietoisuuden lisääminen ja kehittäminen, sekä myös ihmisläheisen puolen esiintuominen, kriittistäkään otetta unohtamatta. Seminaari on tarkoitettu kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille yli tiedekuntarajojen. Näitj asioita pohtivat yhdessä kanssamme mediakas vatuksen apul. prof Jeff Taylor, tutkija Sam Inki nen sekä tietojenkäsittelytieteen prof Kalle Lyytinen. Paneelikeskusteluun: osallistuu lisäksi viestintätieteen lehton Pertti Hurme. Päivän ohjelma I 7:00-/ 1:15 Tilaisuuden avaus 11:15-12:00 prof. Kalle Lyytinen. Jyväskylän yliopisto " Tietotekniikka ja yhteiskunnallinen murros mitä tietoyhteiskunnan rakentaminen tarkoittaa" 12:00-12:45 tutkija Sam Inkinen, Vaasan yliopisto "Ihminen, uusmedia ja informaatioyhteiskunta kriittisiä havaintoja" 12:4543:30 apul. prof. Jeff Taylor, Lapin yliopisto " Audiovisual Culture At The Millennium" 13:30-14:30 Lounastauko 14:30-15:15 Pienryhmäkeskusteluja 15:15-15:30 Kahvitauko 15:30-16:30 PaneeBkeskustelu, yhteenveto http:l/www.cs.jyu.fHaiesecjy/keystowisdoml rekuun kahdeksattatoista. Nietzscheä en ole vaivautunut lukemaan, koska kaikki puhuvat hänestä. Schopenhauerilla on myös hyviä juttuja, vaikka hän käyttääkin kantilaista kieltä, ja Kant on yököttävä. Häntä ei pysty lukemaan. Ja Platon on hirvittävä. Koko se ajatus, että olisi jotain täydellisiä ideoita on kammottava! Yleensäkin arvostelen filosofeja heidän tyylinsä perusteella, koska olen proosakirjailija, Miltä sinusta tuntuu, kun töitäsi akatemisoidaan ja institutionalisoidaan? Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tutkijan Helena Sederholmin situationistitutkimuksen lopussa on asiaa töistäsi. Minusta se on hauskaa, koska se lisää uskottavuuttani ja voin aina vedota johonkin tutkimukseen väittelyissä ja sanoa että "katsokaa nyt, tässäkin sanotaan näin", varsinkin jos tutkimus on suomeksi. Käytän huumoria myös ei-fiktiivisissä teksteissäni, jotta voisin tahallani johtaa harhaan typeriä akateemikkoja, jotka eivät tajua mitään ja ymmärtäisivät kuitenkin kaiken väärin. Kerrotko jotain uudesta romaanistasi? Se kertoo alkoholistikirjailijasta. joka tulee Tampereelle pitämään luentoa kirjallisuudesta! Kirjailija on koko ajan niin kännissä, ettei mistään tule mitään. Tarinaan liittyy myös tyttöbändi, joka luulee itseään Nylon Beatiksi. Rakastan Nylon Beatia, se on todella campia... Toinen paikka kirjassa on Englanti, mutta ei Lontoo, kuten aiemmissa kirjoissani. Tarinan lopussa kirjailija nussii tyttöään. ja kristuksen henki valtaa hänet! Viidessä ensimmäisessä romaanissasi toistit ja plagioit itseäsi. Mikä idea siinä oli? Ajattelin, että se olisi hauskaa Aioin kirjoittaa kolmekymmentä samanlaista romaania, mutta kyllästyin siihen kun olin kirjoittanut viisi. Jo edellinen romaanini Come Before Christ and Murder Love oli erilainen, kuten tämä uusin. Suomen hallitus yritti lahjoa Homen Stewart Home on julistanut psykologisen sodan brittiläistä taideinstituutiota vastaan, jota hän pitää totalitaarisena ja englantilaista luokkayhteiskuntaa ylläpitävänä voimana. Hän on muun muassa juhlistanut Salman Rushdien kuolemantuomion viisivuotispäivää, jakanut väärennettyjä kutsuja Booker-palkintojenjakotilaisuuteen asunnottomille alkoholisteille ja osoittanut mieltä Stockhausenin konserttia vastaan. Homea onkin toistuvasti kutsuttu Englannin vihatuimmaksi mieheksi. Oletko saanut tappouhkauksia? Kyllä, mutta en välitä niistä. Jos joku aikoo tappaa minut, tuskin hän ensin soittaa minulle puhelimella! Sitäpaitsi koska tahansa joku hullu saattaa tulla kadulla posauttamaan pääsi pois, vaikkei koskaan olisi tuntenutkaan sinua. Mitä olet pitänyt Suomesta? Tietysti Lontoo ja New York ovat parempia, mutta Tampere on aivan hyvä paikka. En ole missään syönyt niin hyvää tummaa leipää kuin täällä. Ja porkkanalaatikko on hyvää, en tiedä saako sitä mistään muualta. Neljä vuotta sitten työskentelin eräälle englantilaiselle lehdelle, ja Suomen hallitus tarjosi minulle joidenkin muiden ulkomaalaisten toimittajien ohella ilmaista matkaa tänne. Meidät haluttiin raportoimaan maailmalle, kuinka hienosti Suomen luonto voi ja luonnonsuojelu täällä on järjestetty. Ilmaisen matkan lisäksi meille olisi tarjottu shoppailupäivä ja 3000 markan käyttöraha. Otitkp homman vastaan? En. Jos joku haluaa maksaa minulle siitä, että kerron, miten hyvin Suomen luonnonsuojelu toimii, silloin siinä täytyy olla jotain pahasti vialla En halua, että minua käytetään hyväksi. Eräs tuttuni teki samanlaisen matkan Libyaan. Häneltä otettiin lentokentällä passi pois ja hänet passitettiin tapaamaan Gaddafia! M A R K O PYHTILÄ kirjoittaja on tekemässä gradua Stewart Homen tuotannosta elämän karut oppitunnit Arthur Kopit: Isä, isä raukka. Kampus-teatterin ensi-ilta 27.3. Ohjaus Satu Ollila. I sä, isä raukka on pieni, mutta ankara tarina siitä, kuinka raaoiksi muodostuvat elämänilon tukahduttamisen seuraukset. Tapahtumat sijoittuvat Havannalaiseen hotelliin, jonne Leskirouva Ruusula (Hanna Kivimäki) saapuu mukanaan poikansa Joonas (Marko Kämäräinen) ja Herra Ruusula -vainaa. Rouva on sulkenut silmänsä elämän intohimoisilta puolilta ja saman hän on aiheuttamassa pojalleen, jolla ei ole edes lupaa astua ulos ulko-ovesta. Joonaksen ainoa kosketus ulkomaailmaan on seurata sen menoa kaukoputkella parvekkeelta käsin, ja äidiltään hän onkin jo oppinut, ettei siellä ole mitään nähtävää kunnes hän huomaa Ruususen (Katri Mikkola) ja heidän välilleen syntyy kehityskelvoton rakkaus. Sisäänpäin omiin totuuksiinsa kääntyneiden sekä riemuiten elävien ja rakkaudelle antautuvien ihmisten toivottomassa törmäyksessä olisi aineksia räväkkään ja riipaisevaan ilmaisuun, mutta valitettavasti sekä ohjaus että näyttelijätyö on enimmäkseen liian staattista, jotta tarvittavaa intensiteettiä syntyisi. Ryhmällä on kyllä ollut ideoita, esimerkiksi valoja äänimaailman suhteen, mutta jää tunne, että niiden toteutus on jäänyt puolitiehen. Hanna Kivimäki Rouva Ruusulana on kyllä nainen paikallaan, rooli pysyy hänen hallussaan tasaisen vahvana alusta loppuun, mutta hieman kierroksia lisäämällä hahmosta olisi voinut kasvaa vielä pirullisempi ja piikikkäämpi epätoivon apostoli. Katri Mikkolassa taas on pirtsakkaa lavasäteilyä, joka tekee Ruususesta aidon ja uskottavan ja suurelta osin hänen ansiotaan, että näytelmä kasvaa loppua kohti sitä mukaa kuin hänen hahmonsa tulee tarinassa keskeisemmäksi. PETRI HEIKKINKN
Valiokunnat UIKUNTAVALIOKUNTA Seuraava kokous ma 6.4. kello 17 yo-talolla hallituskabinetissa. Urheilutietokilpailu to 2.4. kello 20 Rentukassa. Laskuvarjohyppykurssi huhtikuussa, lisätietoja ja ilmoittautumiset Anna Uusitalo (asuusita@st.jyu.fi). Tulossa suunnistuskurssi vko:lla 17 ja meditaatiokurssi 28-29.4. Seuraa ilmoittelua asioiden tiimoilta. Hauskaa pääsiäistä kaikille. SOSIAALIVALIOKUNTA Sopovaliokunta kokoontuu seuraavan kerran keksiviikona 15.4. kello 17 yo-talolla. Sitä ennen torstaina 8.4. kokoontuu jo sopovaliokunnan tutor-ryhmä talolla kello 12 kaikki tervetuloa sinnekin. Lisätietoja soposihteeri Mäkinen 607126. Järjestöt EMILE RY Emilellä, liikunnalla ja terveyskasvattajilla on aprillipäivänä bileet eli 1.4 kaikki Vuorilammelle kello 17 eteenpäin. Liput ovat kympin.Lisätietoja tapahtumasta Emilen ilmoitustaululla. Emile kokoustaa taas tiistaina 7.4. kello 14. Tervetuloa isolla joukolla mukaan. Kaipaisimme ideoita ja ajatuksia sekä Emilen lehteen että Emilen kotisivuille, joten ihmeessä idearikkaat ihmiset yhteyttä Emilen hallituksen jäseniin. Kaikesta lisätietoja emile® majordomo.jyu.fi EVANKELISET OPISKELIJAT Opiskelijoiden teemaillat jatkuvat tultuun tapaan lauantai-iltaisin kello 18 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5). 4.4. Seurustelun teologiaa (Erkki Koskenniemi), 18.4. Onko Jumala todella sanonut? (Ville Auvinen) ja 25.4. Astia arvokasta käyttöä varten (Mauri Tervonen). Lisäksi toimintaamme kuuluvat opiskelijoiden kodeissa kokoontuvat raamattupiirit, joista saat tarkempaa tietoa teemailloissa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan joukkoomme! Lisätietoja opiskelijapastori Tom Säilältä, puh. (014) 618 846 tai 612 012, sähköposti tom.saila@co.jyu.fi. FOKUS Lontooseen lähtijöille tiedoksi, että matkan loppumaksu on maksettava 6.4. mennessä. Lisätietoja tulee sähköpostitse. JARU Saunailta 16.4. kello 18.30 Kortepohjassa, Atai B-talon tilaussaunassa (ilmoitetaan myöhemmin). Jäsenillä on mahdollisuus tiistaisin lentopalloiluun Lohikosken koululla kello. 19.30 alkaen. Perjantaisin voimme mennä ampumaan Kuokkalan graniittiin kello 18-20 pienoispistooleilla. Asiasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Arskaan <arijunt@silmu.ee.jyu.fi> Ammuntavuoromme edelleen poliisitalolla tiistaisin 19.00-21.00. Jäsenmaksulappuja löytyy ilmoitustauluilta, muista ilmoittaa käyttämäsi viitenumero sihteerille. Vuoden 1998 jäsenmaksu on 40 mk. Tietoa Jarun toiminnasta: <sapesu@cc.jyu.fi>, http://www.jyu.fi/jaru/ JYKY RY 6.4. Keskustelullinen videoilta Minnansalissa kello 18. Katsomme elokuvan Stalker. 20.4. kello 19 kahvila Ruustinnassa SPR:n työntekijä Kaija Rajahuhta kertoo Punaisen Ristin henkilöavusta ja kansainvälisestä toiminnasta. Lisätietoja: Anniina Häkkinen, p. 244169 JYT "Saatana saapuu Moskovaan" menee viimeisiä kertoja, joten varaa paikkasi lippupalvelusta. Runokurssille voit vielä ilmoittautua, jos olet nopea: Tarja Hujala 252 689. Kurssin vetäjä on Inkeri Kivimäki ja se pidetään 4.ja 5.4. Jäsenet maksavat kympin, ei-jäsenet maksavat kolmekymppiä. Ennakkotehtävä: opettele ulkoa jonkun laitteen käyttö-ohje, opettele runo tai monologi, jossa liikkuu suuria tunteita. Valitse joku klassikko esim. Shakespeare tai Dostojevski.Tulevista tapahtumista saat tietää kokouksessa ti 7.4. kello 18 yo-talolla. JYVÄSKYLÄN DEMARIOPISKELIJAT Kokoonnumme seuraavan kerran keskiviikkona 1.4. kello 18.30 alkaen ravintola Elissassa. Ajankohtaisina keskustelun aiheina mm. ammattikorkeaprojekti ja Sos.demnuorten liittokokous Jyväskylässä. Olitpa sitten meille muille uusi tai vanha tuttu, olet joka tapauksessa lämpimästi tervetullut paikalle! Lisätietoja demariopiskelijoiden toiminnasta: Janne Saarinen p. 050587 7374 tai 214 049 e-mail: jasaarin@cc.jyu.fi JYVÄSKYLÄN EV.LUT. OPISKELIJALÄHETYS Opiskelijaillat torstaisin kello 18.30 toimistollamme, Vapaudenk. 24B. 2.4. aiheena "Kärsimys ja kuolema Onko Jumala kaikkivaltias?", Markku Jokinen, 9.4. kiirastorstaina ei pidetä iltaa, 16.4, "Johannes rakkauden apostoli", Lauri Seppänen. Raamattupiiri maanantaisin kello 19 toimistolla, paitsi ei 2.pääsiäispäivänä 13.4. Lisätiet. Lauri Seppäseltä, p. 215132 tai email: lauri.seppanen@co. jyu.fi. anarkistit@cc.jyu.fi. Lefs fuckin' revolution. KAMPUSTEATTERI Arthur Kopit: ISÄ, ISÄ RAUKKA. ÄITI ON RIPUSTANUT SINUT KOMEROON JA MINÄ OLEN NIIN ALAKULOINEN. Torstaina 2.4. kello 19. Ohjaus: Satu Ollila. Liput: 30/20 Tiedustelut ja varaukset: p. 014 -61144 ja 0400 -395170 Nisulankatu 78. Isä, isä on absurdi tragifarssi ja tapahtumat sen mukaisia. Tervetuloa viettämään vajaa parituntinen näyttämöviihteen merkeissä. KUMMAN LUJA KuLu järjestää yhteistyössä Fokuksen kanssa bileet pääsiäisen kunniaksi Freetimessä ti 7.4. Tanssikengät kannattaa lankata jo valmiiksi. Leffailtaa vietämme D-talon videohuoneessa 23.4. alkaen kello 18, leffatarjonnasta tarkempaa infoa myöhemmin. Sählyähän meillä on ma 6.4. ja 20.4. monnarilla kello 16-17 sekä tietysti lauantainen vakiovuoromme Keskikadun koululla kello 15.30-16.30-ja sinä joka et aiemmin ole osallistunut toimintaamme vaikka mieli on tehnyt, tule ihmeessä tsekkaamaan toimintaamme tai kysele lisätietoja tiedottaja Marilta (mjheiska@itu) tai pj Hannalta (hakoskel@ilu). KYMENLAAKSON OSAKUNTA Osakuntien yhteinen saunailta Kirjailijatalolla 1.4. kello 18-24. omat saunajuomat mukaan. Tarkoitus on keräillä VVarttijoukkuetta ja juonia strategioita 4.5.4. sählyturnaukseen. Pelit lauantaina 4.4. kello 13 ja 15.30, sunnuntaina 5.4. kello 9.30. Sijoituspelit kello 13 alkaen, loppuottelu kello 18. Kaikki mukaan kannustamaan KOSA voittoon, pelipaikkahan oli UI. KÖRTTIOPISKELIJAT 7.4. kello 19 hiljentymisiä Taizelauluin yliopiston kappelissa. 19.4. kello 18 kirkkopyhä Kortepohjan kirkossa. Saarnaa opisk.siht. Anni Pesonen ja laulaa opiskelijoiden körttikuoro. 21.4. kello 19 seurat Anniina Häkkisellä, Viitaniementie 22 A 5. Opiskelijoiden körttikuoro kokoontuu torstaisin Musicalla (M015) kello 19. Tervetuloa! Lisätietoja: jchuhtam@itu.cc.jyu.fi, p. 614170 tai sakukkon@silmu.ee. jyu.fi, p. 216213. NUORSUOMALAISET "Kun kansakunnan nuoret ovat konservatiiveja, sen hautajaiskellot ovat jo soineet." Liberaali PROvappu Koponen-Heikkinen-huushollissa Kortepohjassa tiistaina 7. huhtikuuta startti viimeistään kello 14, illaksi kielen kantimet kirvoitettuina kevätsemmaan. Ota kontakti: nuorsuom@cc.jyu.fi, t. Eija Haapala 050-593 6428, eihaapal® st.jyu.fi. Peijakkaanmoisesta PROvappuilusta lisätietoja antanee myös emäntä Koponen: kirkopo@st.jyu.fi OIKEUTTA ELÄIMILLE Videoilta Vakiopaineessa 2.4. kello 19. Näytämme eläinoikeusaiheisia elokuvia (mm. "HirJden Crimes"). Tervetuloa! Kokoontumiset yhä parillisina viikkoina torstaisin kello 18 Maailmankauppa Mangon takahuoneessa. OULULAINEN OSAKUNTA Huomio kaikki jäsenet! Osakunta järjestää lauluillan keskiviikkona 29.4. Freetimessä (samaan tyyliin kuin Reidarissa). Laittakaa sana kiertämään, mainokset ovat tulossa. Osakunta toimii tästä lähtien nimellä Pohjois-pohjalainen osakunta, toiminnasta tiedotetaan entisellä listalla oululaiset@cc.jyu.fi.Listalle haluavat.mailatkaa kabe@silmu. PINK CLUB RY Pink Club on seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla (Yliopistonkatu 26,2. kerros, p. 310 0660). Kahvi-ilta to kello 19, sunnuntairyhmä kello 16. Transryhmä kello 19 bilepäivinä. Nuorten ryhmä kuukauden ensimmäisenä la kello 15. S/M-ryhmä kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena li kello 19. Puhelinpäivystys ke 1 9 2 1 . Bileet ravintola Monoserassa (Väinönkatu 9 C) 4.4. ja 25.4. 21 03. Liput 20/30 mk. WWW: http://www.jyu.fi/-tpkeskit/pink/ PUHKUPILLIT Kiitos kaikille yhdessä ja erikseen loistavasti menneestä konsertista. Hienon kokemuksen voimalla onkin hyvä jatkaa taas eteenpäin, ja toivottavasti kaikki käyvät edelleen ahkerasti harjoituksissa. Seuraava projekti on lastenkonsertti näkövammaisten koululla 3.4. perjantaina kello 8.45-10. Muistakaa hankkia roolivaatteet ja harjoitella seklioesittelybiisit kuntoon! Lisätietoja saa Tiiulta p. 050-5220477 tai p. 601759(työ) sekä Jannelta 0405753475 tai 645784. Puhkusivut löytyvät osoitteesta www.jyu.fi/ puhkut. PUOLUE Kollegatapaaminen Helsingissä 6.7.4. Budapestin excursion valmistelut loppusuoralla, matkalle lähtö siis 12.4. Kevätkauden viimeinen kokous on tiistaina 28.4. kello 18 Sohvvilla. SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA Savo-Karjalaisen Osakunnan perinteistä Ukonvakanjuhlaa vietetään tiistaina 21.4. Aika & paikka ilmoitetaan myöhemmin sähköpostissa ja ilmoitustauluilla. Kunhan säät sallivat, aloitetaan kyykkäily. Jos sie haluut nimesi SKO:n sähköpostilistalle (sko@tukki) tai lisäinfoa osakunnastamme, niin unohda pelkosi ja meilaile Anulle (amkukkon@itu). SYRINX Kaikki Fredarokista toipuneet kokoustamaan Sohwille torstaina 2.4 kello 19. E-mail: syrinx@cc.jyu.fi TOSINE Ovatkos kaikki tietoisia Tosineen järjestämästä pubibussikiertueesta. Eli ideana on vuokrata bussi ja matkata sillä ympäri taajamia ja visiteerata siellä vähemmän tunnettuja pubeja. Päivä on tiistai 7 huhtikuuta ja lähtö tapahtuu päärakennuksen edestä kello 18. Jos haluat tourneelle mukaan, niin käypäs laittamassa nimesi Tosineen huoneen seinällä olevaan nimilistaan. Matkasta on tulossa huippusuosittu, joten älä aikaile vaan toimi. TUHATKUNTA Kokoomusopiskelijat järjestävät viikolla 16 teemaillan, jossa jutustelua ja infoa sopo-asioista. Alustavasti on sovittu päivämääräksi ke 15.4. ja paikaksi Sohwin kabinettia. Seuraa ilmoittelua. Lisätietoja: pj. Perttu Poikonen p.050-5123302, email:sonicjam@jyu.fi ja Nina Pesonen p. 271 423, email: npesonen® cc.jyu.fi ja tuhatkunta@cc. jyu.fi YHTEISKRISTILLINEN RUKOUSPIIRI "Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä." (1 Kor.10:1) Tärkein meillä kaikilla kristityillä on yhteistä Kristus. Perjantaisin (ei pääsiäisviikolla) klo 18 meillä on mahdollisuus kokoontua Vanhaan Pappilaan tämän yhteisen elämän lähteen äärelle. Kun olemme yhtä, on Jumalalla paremmat mahdollisuudet toimia. Lisätietoja Niinalta p.607929 YNNÄ Ynnän kevätkokous torstaina 2.4. kello 18 Kirin saunalla. Kiitos Megazonessa olleille. # J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O SpCHVDENIUS I N S T I T U U T T I Chydenius-Instituutti etsii luokanopettaja-opiskelijoilleen A S U N T O J A kesäksi Jyväskylästä. puh. (06) 8294 232, fax (06) 8294 202, e-mail irma.unkuri@chydenius.fi JYVÄSKYLÄN O P I S K E L E V A T ANARKISTIT Kokoukset joka keskiviikko kello 20 Vakiopaineessa. Kapitalismin vastainen seminaari Joensuussa pääsiäisenä. Kurssimaksu 3000 mk. Partisaanikurssi Äkäslompolon idyllisissä maisemissa 16-17.4. Ilmottautumiset Reijolle muistakaa ottaa kännykät mukaan. Kampuksen valtaus kunhan keritään. Mail: t i •* J i i i w ^ > r | i Chydenius-Instituutti etsii luokanopettaja-opiskelijoilleen A S U N T O J A kesäksi Jyväskylästä. puh. (06) 8294 232, fax (06) 8294 202, e-mail irma.unkuri@chydenius.fi " \ Jyväskeskus pu>> t m . 44 99 340 4 1 Jyväskylä (»« 014-44 99 341 / M U S I I K K I Fyysinen Inkkemme avoinna s h o p @ a i f o n m u s i i k k i . f i Ma Pe 10 19 La 10 16 seen laadittavan matkailua käsittelevän pro gradu-tutkielman). Opiskelijalta edellytetään vähintään yhden vuoden yliopisto-opintoja. Opiskelija valmistuu omasta yliopistostaan pääaineessaan matkailuun suuntautuneena maisterina. Opetus järjestetään moduulimuotoisena intensiivija etäopetuksena pääasiassa Savonlinnassa ja Etelä-Savon alueella. Opetus alkaa syyskuussa 1998. Opintoihin valitaan 50 opiskelijaa. Opinto-oppaita ja hakulomakkeita saa yliopistojen opintotoimistoista tai tilaamalla Matkailualan verkosto-yliopiston toimistosta puh. (015) 5759 685, 5759 692 ja 5759 757 tai sähköpostitse marja.skytta@joensuu.fi ja anne.hamalainen@joensuu.fi. Hakuaika päättyy 30.4.1998 klo 16.00. Lisätietoja antaa verkostoyliopiston opintojen koordinoinnista vastaava Joensuun yliopiston Savonlinnan täydennyskoulutusyksikkö, opintosuunnittelija Anne Hämäläinen, (015) 5759 757, projektisihteeri Marja Skyttä, (015) 5759 685 ja projektipäällikkö Ulla Ritola-Pesonen, (015) 5759 668, PL 126, Kuninkaankartanonkatu 5, 57101 SAVONLINNA, fax (015)5759 690 H M A T K A I L U A L A N §$£ VERKOSTOYLIOPISTO Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto Yllä olevien yliopistojen opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan verkostoyliopistona toteutettavaa matkailualan tieteellistä opintokokonaisuutta (perus-, aineja syventäviä opintoja 60 ov, sisältää omaan pääaineeseen laadittavan matkailua käsittelevän pro gradu-tutkielman). Opiskelijalta edellytetään vähintään yhden vuoden yliopisto-opintoja. Opiskelija valmistuu omasta yliopistostaan pääaineessaan matkailuun suuntautuneena maisterina. Opetus järjestetään moduulimuotoisena intensiivija etäopetuksena pääasiassa Savonlinnassa ja Etelä-Savon alueella. Opetus alkaa syyskuussa 1998. Opintoihin valitaan 50 opiskelijaa. Opinto-oppaita ja hakulomakkeita saa yliopistojen opintotoimistoista tai tilaamalla Matkailualan verkosto-yliopiston toimistosta puh. (015) 5759 685, 5759 692 ja 5759 757 tai sähköpostitse marja.skytta@joensuu.fi ja anne.hamalainen@joensuu.fi. Hakuaika päättyy 30.4.1998 klo 16.00. Lisätietoja antaa verkostoyliopiston opintojen koordinoinnista vastaava Joensuun yliopiston Savonlinnan täydennyskoulutusyksikkö, opintosuunnittelija Anne Hämäläinen, (015) 5759 757, projektisihteeri Marja Skyttä, (015) 5759 685 ja projektipäällikkö Ulla Ritola-Pesonen, (015) 5759 668, PL 126, Kuninkaankartanonkatu 5, 57101 SAVONLINNA, fax (015)5759 690
Atk-keskus on kohtuuton A tk-keskus ilahdutti minua päivä, muutama sitten virallishenkisellä viestillä. Lakkaan olemasta yliopiston sähköpostissa huhtikuussa. En ole keskuksen mukaan ilmoittautunut lukuvuodelle 97-98 lainkaan. Ei pidä paikkaansa. Olen ilmoittautunut, mutta keskeyttänyt vuodeksi viime marraskuun alusta alkaen. Olen siis palaamassa journalistiikan oppiin suht' pikapuoliin. Sähköposti pukkaa osoitteeseeni vähän väliä tärkeää opintoihini liittyvää informaatiota. Sellaista tietoa, jota tulen takuuvarmasti tarvitsemaan. Esimerkiksi tutkintouudistukseen liittyvää asiaa. Sähköpostini häviäminen tarkoittaa sitä, että joudun kyselemään kyllästymiseen asti palattuani: Kun soitin atk-keskuksen herrahenkilölle ja kysyin, josko voisin kuitenkin säilyttää osoitteeni, oli vastaus selkeän kielteinen. Keskustelunvaraa ei ollut, virkailija oli tympeä, suorastaan epäystävällinen, sanoisinko työhönsä kyllästyneen oloinen. Ihmettelen tuomiota senkin takia, että keskeyttäessäni minulle sanottiin sähköpostiosoitteeni säilyvän. Sen kyllä ymmärrän, elia opiskelunsa lopcuanaluuaf^uosia linjoilla roikkuTeflta keskeyttäneiltä hävitetään osoitteet. Kyllä ottaa päähän! I R A : N S O T I L A A L L I N E N S I I P I Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta julistaa haettavaksi SqSJAjUJSmTEBRIN viraiyffifi^fi^&^&j. 1999 Sosiaalisihteerin tehtä^ffip onffb|Mni.s<);!0|0YY:n sosiaalisektoria: opastaa opiskelijoit|i«V\\opiR|o-/ ja //M^meentulotukiasioissa, terveydenhuollossa, opiskelija asumisensa, asunnonvälityksessä, olla yhteydessä viranomaisiin ja muihin ylioppilaskuntiin sekä toimia sosiaalivaliokunnan sihteerinä? Virka on JYY:n virkasäännöff alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 10 (6779 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään opintososiaalisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYY:n keskustoimistoon (Keskussairaalantie 2. 40600 JKL) 24.4. klo 14.30 mennessä osoitettuna JYY:n pääsihteerille. Kuoreen tunnus: soposihteeri. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat sosiaalisihteeri Matti Mäkinen p. 014 60 3357 tai pääsihteeri Kasperi Launis p. 014 60 3354 Jyväskylässä 26.3-1998 Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA HAKEE Asunnonvälittäjän tehtä^Äf on j * # Ä l sosiaalisihteerin apuna pääasiassa vuokra-asuntojen välitoimisessa opiskelijoille vapailta vuokramarkkinoilta ja hätämajoituksen järjeslämisessä uusille opiskelijoille. Tehtävästä maksetaan supiinukseti mukainen palkka, joka on noin 15.000 markkaa. Hakijalta edellytetään opiskelijoiden asuntoasioiden ja ylioppilaskunnan tuntemusta, hyvää kielitaitoa, yhteistyökykyä ja aktiivista otetta. Hakemukset asianmukaisine liitteineen on toimitettava JYY:n keskustoimistoon 24.4. klo 14.30 mennessä osoitettuna pääsihteerille, os. Keskussairaalanne 2, 40600 JKL. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat sosiaalisihteeri Mäkinen p. 014 60 3357 ja pääsihteeri Launis p. 014 60 3354. Jyväskylässä 26.3.1998 Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta julistaa haettavaksi KULTTUURI JA HtOJ viratf^JSflej/ IHTEER1N .1999 Kulttuurija projektis»ireerin IrMäryänäf pybrganisoida ja ideoida JYY:n kulttuuritoimintaa sen eri osa-alueilla;.mm. elokuvat, konsertit. radiotoiminta, matkat ja fiäytlelvt seka organisoida uusien opiskelijoiden vastaanottoa. Kulttuuri ra projektisihteeri vastaa yo-talon lilojen ja laitteiden varauksista sekä loini» fctiiinuinvaliokunnan sihteerinä. Kulltuurija projektisihteeri ottaa osafj ylioppilaskunnan yhteisten projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 10 (6779 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään kulttuuritoiminnan sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYY:n keskustoimistoon (Keskussairaalanne 2, 40600 JKL) 24.4.1998 klo 14.30 mennessä osoitettuna JYY:n pääsihteerille. Kuoreen tunnus: kulttuurija projektisihteeri. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat kulttuurija projektisihteeri Pirkka Aunola p. 014 60 3356 tai pääsihteeri Kasperi Launis p. 014 60 3354 Jyväskylässä 26.3.1998 Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus JYY:n kulttuurimatka Naisten D e c a m e r o n e Kulttuurivaliokunta matkailee jälleen lauantaina 25.4., tällä kertaa kohti Oulua. Käymme katsomassa Oulun kaupunginteatterissa Julia Voznesenskajan näytelmän Naisten Decamerone, jonka on ohjannut Juha Hemanus. Matkan hinta on vain 80 markkaa (sis. matkat ja lipun). Paikkoja on yhteensä 35. Matkaan starttaus lauantaina kello 13 Yo-talon edestä. Ilmoittaudu siis heti joko sähköpostilla paaunola@st.jyu.fi tai puh. 60 3356 torstaihin 9.4. mennessä. Monarkian kosketus IruJtstavänäkm tunne on v^evä, kuninkaallinen.
-1 O P I S K E L I J A N KOPIO-JA PAINOPALVELUT Konor/VAmoonoT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SSMNAARINK ATU 15, RAKENNUS T PUH. 014-601 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O paino CYCNAEUKSENKATU 3,40100 JKL PUH. 014-601 141 PAX 014-601 191 MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! K O P I O T A L O Q Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 ^ äl Kevään muuton jälkeen uusi Americanos ei jätä ketäänjcylmäksi Bailausmusaa moneenSnakuun 70-luvulta uusimpiin hitteihin (Prodigy aeruttu!) Onnentunti hörpsyt 15-21 Ruokaa joka päivä 22 saakka Opiskelijoille kuukauden annos 35,f ^ &%&&** Asema-Aukio p. 217 198 PS. Bile promoottorit ottakaa yhteyttä! keat aurinkolasit ASTA! OPISKELUAKORTILLA •15% silmälasit fllQ silmälääkärit piilolasit näkötarkasfukset e 1 1 8 , ia 10-14 Välähdys menneestä, lupaus tulevasta Kihlat huomenlahjoilleen kuuluivat aikoinaan jo viikinkien rakkaudenosoituksiin. Metsäpirtin sormuksen malli on saatu kultaisesta rannerenkaasta, joka on ainoa viikinkiaikainen kultalöytö Suomessa. Rengas toimi maksuvälineenä, josta murrettiin pala kauppiaan punnittavaksi. Nyt voit noudattaa vanhaa viikinkiperinnettä kultaja kellosepänliikkeissä ja maksaa osan Kalevala Korun kultasormuksesta vanhoilla kultasormuksillasi. Monipuolisesta valikoimasta löydät sormusmallit. joilla rakkaus ikuistettiin jo kauan sitten. Kaikki sormukset ovat 18 karaatin kultaa. Hae esite lähimmältä kauppiaalta! ROHKEA P E R I N T E I N E N A I T O Kello-ja kultasepänliikkeistä sekä Kalevala Korun myymälästä, Unioninkatu 25. Helsinki, puh. (09) 171 520. www.kalevalakoru.tl *lne KILROY tkket. For young peopie under 26 and students under 33 only. O Check the KILROY site on www.kilrovtravels.com Helsinki Kaivokatu 10 D Turku Tampere Oulu Muualta Puh. 09-680 7811/myy nti Eerikinkatu 2 Tuomiokirkonkatu 36 Pakkahuoneenkatu 8 Suomesta Puh. 09-680 7812/ryhiiiat Puh. 02-273 7500 Puh. 03-223 0995 Puh. 08-534 5900 Puh. 9800-990 80 KiLRoy travels H