• 4. i 'm 1 w^ m m i S36-"Mistä kaivetaan esiin itsetunnon rinueet? Gurumme Jari Sarasvuo, J opiskeleva ihminen^» hänen yksinäisyytensä
• 2 Sisällys Pääkirjoitus 10.4.1997 Yksinäisyys kalvaa myös opiskelijoita \%~' f s Ythsm terapiapsykologi Tuula Pahkinen on järkyttynyt siitä, että nykyisin ainoa toimiva ihmissuhde voi olla omaan psykologiin. Pahkinen ei suinkaan syytä yksinäisyydestä kyseistä henkilöä itseään, vaan sysää haasteen yhteiskunnan instituutioille. Sivu 5 Jari Sarasvuo pelastaa maailman... sitten joskus. "Minä en halua miksikään tavaratalojen kivaksi pojaksi" väitti gurumme Antti Karjalaiselle ja nauroi koko matkan pankkiin luentopalkkioita nostamaan. Sarasvuosta voi olla montaa mieltä, mutta annetaan hänen nyt kerrankin puhua itse. Sivu 8 Nainen nimeltä Frida Hän katsoo meitä itsevarmasti, mutta hauraasti. Hän sai kokea paljon kärsimyksiä. Hänen taiteensa puhuttaa. Hän on suosittu. Mutta kuka itse asiassa oli Frida Kahlo? Sivu 13 Kannen kuva: Jukka Yli-Lassila Aikamme k u v i a EU-enkeli jakaa ruokaa Kauan on opiskelija kärsinyt ennen kuin EU:n ruokapaketit saapuvat yliopistoon. Huhtikuussa jääkaapin sisältö on keskimäärin purkki rasvatonta maitoa, pari banaania ja muutama keskiolut. Kuivamuonan puolelta puolestaan löytyy takuuvarmaa tonnikalaa, valkosipulia sekä makaronia. Pelastava enkelimme EU lahjoittaa Suonien Ylioppilaskuntien Liitolle yhteensä 80 (KM) kiloa ruokaa. Jyväskylän ylioppilaskunta saa kakusta 6000 kiloa, josta ensimmäinen erä jaetaan 16. huhtikuuta Ilokivessä. Ruokapaketit koostuvat kotimaisesta näkkileivästä, säilykkeistä ja kaurahiutaleista. Ruokapaketteja jaetaan kaikille opiskelijakorttiin tai pärstäkertoimeen katsomatta. Opiskelijoiden ruoantarve on keväällä totinen tosi, kun lainaa ottaa alle kolmannes opiskelijoista, edellisen kesän tienestisäästöt on kulutettu ja suurin osa tuesta menee pakollisten laskujen maksuun. Jakaessaan apupaketteja EU osoittaa kultaisuutensa. mutta samalla se peittää syyt. jotka ovat ajaneet koko tilanteen tällaiseksi. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka takaa opiskelijoiden toimeentulon, ei ole EU:n ihannevaltio. Eurooppalaisessa yliopistossa maksetaan lukukausimaksuja, saadaan meitä pienempää tukea ja kulutetaan vanhempien lompakkoa enemmän kuin täällä. Unionin yhteisenä päämääränä on, että yhteiskunta huolehtii yhä harvemmasta. Yhä useamman on itse turvattava jo opiskeluaikana toimeentulonsa. Jotta edellä mainittu näkökulma jäisi huomaamatta, on EU: n hyvä jakaa aika ajoin ruokaa imagonkohennuksen vuoksi. Jokainen paketti on tarpeen, mutta kuinka kauan paketit riittävät pitämään köyhtyvää euro-opiskelijaa hengissä? Säteilyvaara ohitettu Sanomalehti Keskisuomalainen väitti aprillipäivänä, että yliopistomme kampuksen Lyhty-ravintola säteilee. koska lyhdyn maanpäällisestä ikkunasta heijastuu voimakas valo. Perusteluistaan huolimalta pila meni heti täydestä pilasta. Yhdenkään opiskelijan ei nähty ohittavan kampusta säteilyltä suojaava naamari päällä. Aprillipilojen teko on levinnyt lehdistöstä myös muualle yritysmaailmaan. Nokia kauppasi aprilli-ilmoituksessaan kännyköitä, joiden avulla internel-sivuja saattoi katsella kotitelevisiosta. Nokia joutui pilailmoituksen jälkeen selittelemään Helsingin Sanomissa, että älkää nyt enää tilailko kännyköitä, joita ei ole olemassa. Nokian pila sai ihmiset liikkeelle, mikä lienee aprillihuijausten perimmäinen tarkoitus, liikkeelle lähtivät aprillina myös äänekoskelaiset Sisä-Suomen lehden lukijat. Lehti nimittäin kirjoitti pääuutisessaan, että tappelupukareina tunnetut Äänekosken ja Suolahden kaupungit yhdistyvät. Loistavasti manipuloidussa kuvassa molempien kaupunkien johtajat allekirjoittivat hymyssä suin yhdistymissopimusta. Jutun ohessa oli kyselylomake. jossa yleisöltä kysyttiin, mitkä olisivat kaupunkien tärkeimmät yhteistyöhankkeet. Lomake pyydettiin palauttamaan kaupungintalolle, jonne vastauksia oli kertynyt useita kymmeniä. Pilan takana oli oiva porkkana, joka huumorin keinoin saattoi höystää tappelupukareiden halua vihdoinkin yhdistää voimiaan. Aprilli on yleinen huijauspäivä. jolloin parhaat höynäytläjäl voisi vaikka palkita. Palkinnon olisi menneinä vuosina ansainnut eräs lappilainen lehti, joka teki kuvallisen jutun seteleitä vuotavasta pankkiautomaatista. Lehden olisi ehdottomasti pitänyt uutisoida kuinka paikalliset asukkaat noukkivat haavin kanssa satasia pankin takana virtaavasta joesta. U L L A L I P S A N E N Jukka Yli-Lassila E • • npä IHI V I jy* .V jy* % ^.y *Hs jyväskyiäiT % ^.y *Hs Me pahoittelemme, herra presidentti, pääkaupunkimme rumuutta. Häpeämme, että laskimme leidät lentokoneesta konltinosturilla. Teidän täytyy ymmärtää, että vaikka asumme maailman laidalla, olemme ylpeä ja ehdottomasti aitoeurooppalaincn kongressihansakunta. Me emme enää muista, herra presidentti, millaisia neuvottelutuloksia Te ja venäläinen kolleganne täällä saavutitte, mutta se on toisarvoista. Pienen hetken ajan me olimme maailman keskipiste, ja me olimme niin onnellisia. Kaksikymmentä vuotta sitten Jyväskylän Ylioppilaslehti kertoi opiskelijoiden toteuttamasta päärakennuksen juhlasalin "valtauksesta". "Yliopiston valtaus ei ole aprillipila, vaikka se siltä näyttikin. Keskiviikkona, ylioppilaskunnan järjestämän opintotukitilaisuuden jälkeen yliopiston juhlasaliin jäi joukko opiskelijoita, jotka päättivät jäädä saliin kunnes hallitus ja puolueet vastaavat joukkokokouksen kysymyksiin (...) Samoin kävi torstaina, yliopistoa valtaamaan jäi yöksi tiukka vartiojoukko. Torstaina päätti JYY puolestaan sanoutua irti koko hankkeesta (...) Tukea valtaajat saivat lähinnä suopeilta ammattiosastoilta ja vieläkin suopeimmilia tiedotusvälineiltä. Tavallista opiskelijaa yliopiston valtaus jaksoi tuskin edes hymyilyttää: kirjastoissa ja luennoilla jatkuivat työt normaalisti. Opiskelijaparalta ei valtauksiin aikaa liiennyt" Samaa asiaa käsiteltiin myös lehden pääkirjoituksessa: •'Vastuullisuutta ei osoittanut yhden poliittisen ryhmän tukea nauttiva salin valtaus. Päinvastoin. Jokainen ryhmätaktinen ja epäkansanvaltainen ele on askel taaksepäin. Poliittinen onania on opiskelijan toimeentulon kannalta yhtä tyhjän kanssa."
• KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE 1 % Nor&o-asustoiaon tehtaanmyymälä NahkaYkkönen 1)1 Vasarakatu 9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 6 10.4.1997 37. vsk PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ. P. (014)676 350 fax 676 357 Loppukevään tenttipäivät ovat suosiossa Kevät toi tenttijät Riitta Piilonen Opiskelijat täyttävät tenttikuoria ennätystahtiin kevään kuukausina. Opintorekisterin mukaan kolmannes vuoden opintoviikoista suoritetaan hiihti-ja toukokuussa. Tiedekunnan yleinen tenttipäivä ylittää suosiossaan reippaasti vaihtoehtoiset opintojen suorittamistavat. Lukuvuoden viimeisinä päivinä opintoviikkoja mätetään kuin viimeistä päivää. Viime vuoden toukokuussa opintoja tehtailtiin viidennes koko vuoden opintoviikoista, keskimäärin 7.5 opintoviikkoa suorittajaa kohden. Kuukauden aikana opintoviikkoja suorittaa noin 5500 opiskelijaa. Mistä ihmeestä kevään opiskeluinnostus syntyy? ^^^^m "Useimmat luentosarjat loppuvat kevääliä. Gradu saatetaan siirtää opintorekisteriin toukokuussa. Jotkut ottavat ehkä loppukirin seuraavan lukuvuoden opintotuen saannin kannalta", arvioi suunnittelija Eeva-Liisa Tauriainen. Opiskelijat suosivat tiedekunnan yleisiä tenttipäiviä opintojen suorittamistapana. Sosiologian tuntiopettaja Tapio Litmasen tarkistettavaksi kertyi viitisenkymmentä tenttikuorta maaliskuun yleiseltä tenttipäivällä. Litmasen mukaan suurin mielenkiinto tenttimistä kohtaan on lukukausien päätteessä, jouluna ja loppukeväästä. Toisaalta tenttiin vastaamatta jättäminen on myös tavallisinta lukukausien lopussa. Tenttiin ei saavu tai jättää vastaamatta noin joka kymmenes tenttikuoren täyttäneistä. "On aikamoinen työ lukea kirjat. tehdä tenttikysymykset ja lukea vasTenttikuorel, lyijykynät jo terotlimel ovat keväällä 'ml n mm tavaraa. Internel-aikakaudellakin opiskelijoitta vaaditaan kirjoitta opittuja tietoja sekä kykyä tuoda ne julki kirjoitetussa muodossa. taukset. Toisaalta siihen on tullut rutiinia. Jos tenttikysymys on faktapohjainen. vastauksesta huomaa helposti. jos opiskelijalla on hajua asiasta. mutta häneltä puuttuu syvällinen käsitys siitä. On opiskelijoita, joiden esseevastaustyyli on hyvin lyhyt, multa sen perusteella ei voi tehdä oikeusmurhaa", sanoo Litmanen. Tenttipäivä tarjoaa tehokasta opiskelua Yliopistopedagogiikan tuntijat kauhistelevat kirjatentlikäytäntöä, jota pidetään huonona opetusmuotoratkaisuna. kertoo humanistisen tiedekunnan opintosihteeri Ossi Paärnilä. Hänen mukaansa yleinen tenttipäivä on kuitenkin ratkaisu massaopiskeluun. Nykyopiskelun suunta on entistä tiiviimmin kohti kirjatenttejä, jotka tulevat yliopistolle halvemmaksi kuin luennot. "Tenttipäivä on tehokas ja rationaalinen tapa suorittaa opintoja, mutta tentin sisältöön tulisi kiinnittää enemmän huomiota", painottaa Paärnilä. Litmasen mukaan sosiologian opiskelijoille on jo kauan ollut tarjolla vaihtoehtoisia opintomuotoja, kuten koiiesseitä ja lukupiirejä. Lukupiirejä on syntynyt kuitenkin vähän. Monet opiskelijat jatkavat perinteisen kirjatenttimisen linjalla tai neuvottelevat tentaattorin kanssa tentin suorittamistavasta. Opiskelijat pyytävät myös harvoin palautetta tenttivastauksestaan. "Yleinen tenttipäivä on yksi opetusmuoto. En ole niin radikaali, että sanoisin tenttipäivän olevan aikansa elänyt. Monet opiskelijat jopa pitävät siitä, että he voivat lukea kirjan, sulatella sen ja osoittaa tenttipäivänä tentaattorille lukeneensa kirjan", arvioi Litmanen. Tenttikirjaa luetaan hajamielisesti Ilmoittaudut tenttiin. Luet kirjat päivää ennen tenttiä. Krapulassa kirjoitat tenttivastaukseen, että tiede on mielenkiintoista. Saat erinomaiset tiedot ja unohdat kaiken mitä olit lukenut. Siinäkö on yleisen tenttipäivän filosofia? "Kirjatentit ovat ja eivät ole aikansa eläneitä. Voidaan sanoa, että se on aika heikko tiedon osoitustapa. On kuitenkin huomattu, että opiskelijat haluavat rytmittää opintoja kirjatenteillä. Esseiden kirjoittamiseenkin väsyy", pohtii yliassistentti Tapio Aittola kasvatustieteiden laitokselta. Aittola on tutkinut opiskelun arkea. Opiskelijahaastatteluissa kävi ilmi. että tenttikirjaan suhtaudutaan toisella tavalla kuin esimerkiksi gradukirjallisuuteen. Tenttikirja jää usein helpommin unholaan. Esseiden kirjoittaminen on oppimismuotona hyvä. mutta monissa tilanteissa opiskelijat juuri haluavat tenttiä kirjoja. "Tenttikysymysten laadinnassa on myös isoja eroja. Voidaan kysyä paria detaljia tai laajempia kokonaisuuksia. On monipiippuinen asia tenttiä kirjoja. Tärkeätä on. että opiskelija voisi valita suoritustapoja", sanoo Aittola. R I S T O L Ö F Laatuleffoja kaivataan kaupunkiin Jyväskylän Finnkinon näyttämöillä kassamagneetit vetävät valkokankaan tuijottajia viikkokausia samalla, kun laadukkaampaa tuotantoa löytää valitettavan usein vain suuremmista kaupungeista. Syynä tilanteeseen on tietysti raha. sillä maahantuoja levittää sitä. mistä markkoja kilahtaa helpoimmin pussiin. Finnkinon ohjelmistopäällikkö Reijo Jameksen mukaan elokuvateollisuutemme pyörii täysin maahantuojien varassa. Suurin maahantuoja on Finnkino itse, toisella sijalla on Warner Bros Finland Oy ja kolmannella United International Pictures, Maahantuoja valikoi maailmalla Suomeen ne elokuvat, joiden menekkiin se uskoo. "Suomessa menestyvät samat elokuvat kuin muuallakin Euroopassa", kommentoi James. Suomeen tulee vuosittain I50 ulkomaista elokuvaa, joista Jameksen mukaan 120 kiertää myös Jyväskylään. Se. että joitain suosittuja laatuelokuvia saa odottaa pitkään, johtuu kopioiden pienestä määrästä. Yleensä kopioita tulee maahan noin seitsemän kappaletta. Ensi sijassa niitä levitetään suurimpiin kaupunkeihin. Jyväskylä on elokuvien kierrätyslistalla neljäntenä. Ne. jotka ovat odottaneet Jyväskylään esimerkiksi Jane Campionin ohjaamaa Naisen muotokuvaa, saavat edelleen odottaa, sillä Suomessa kiertää vain kolme kopiota. James lupaa kuitenkin, että aikanaan elokuva Jyväskylässä nähdään. Suurkaupungit etusijalla Jyväskylän Finnkinon teatteripäällikkö Mirja Tuomisen mukaan liikkeellä olevat elokuvakopiot esitetään Jyväskylässä, kun ne vapautuvat suuremmista kaupungeista ja jos niille löytyy sopiva esityssali. Hänen mukaansa ei-ensi-iltaelokuvien tuloa Jyväskylään on mahdotonta ennakoida. Ne tulevat, jos lilaa löytyy. Aikanaan Kieslovvskin värit tulivat Jyväskylään myöhässä ja väärässä järjestyksessä, mutta onneksi sentään ennen televisioesityksiä. Nyt ainakin opiskeleva yleisö odottaa Braking the \vavesia. Loistoa ja monia muita elokuvia, jotka Helsingissä pyörivät viikkotolkulla ja vetävät sikäläisiä opiskelijoita teatteriin. Yleisön määrä ratkaisee täysin. kuinka kauan yksi elokuva pyörii teatterissa. Tuomisen mukaan lipputulot lasketaan aina viikonlopun jälkeen, jolloin päätetään, vieläkö esityksiä seuraavalla viikolla jatketaan. Esitysten jatkumisesta päätetään Finnkinon pääkallopaikalla, jolle paikalliset kinot välittävät elokuvasta riippuen 25-60 prosenttia lipputuloistaan. Jameksen mukaan amerikkalainen elokuva on Suomessa lievästi väistymässä eurooppalaisen tieltä. Eurooppalaisia elokuvia kopioista on jo lähes puolet. Amerikkalaisten elokuvien jälkeen Suomessa esitetään toiseksi eniten kotimaisia elokuvia, kolmanneksi eniten ranskalaisia ja neljänneksi eniten englantilaisia elokuvia. Tilaa laatuelokuville silti löytyy. Erilaisilla festivaaleilla palkittuja harvinaisuuksia maahantuojien levityksessä on väin noin 20 vuodessa. U L L A L I P S A N E N
• yväskylän Ylioppilaslehti n e w s i n b r i e f Book examinations are popular Studenis seem to prefer book examinations to alternative ways to show theif knowledge. A book examination held on the general examination day of the facully is the most popular way to collect credits. And the most popular time of the year is spring. According to the register, one third of the credits is recorded in April and May. Last year one fifth of the credits vvere recorded in May. on average. 7.5 credits per student. On the other hand, every tenth student who fills in the faculty examination envelope does not c o m e o r does not ansvver. Are you lonesome tonight? In our time loneliness is probably the most common reason to disturb our mental health. A student is living the most critical tiine when he moves to a new place. Other factors are. for example. a death of a relative or a loss of one's job. If you need help, the Students' Health Care Foundation YTHS is located next to the public swimming pool in Pitkäkatu 1. The telephone number of mental health services is 60 1990. Patricia Cornvvell A famous thriller vvriter Patricia Cornvvell, vvho recently visited Finland, vvrites about serial killers. Hovvever, she does not want to make thein heroes, instead she is alvvays on the victim's side. Cornvvell has vvorked in the forensic department and seen the results of cruelties caused by murderers. Pcrhaps in the future. CornvvelPs novels vvill be made to films. But first they have to find the right actress to play the popular heroine Kay Scaipetta. o f r r t c e o e p c ? »Scream on, Big M a m a , but w e ' r e on the first flight t o Paris anyway« YOU + y o u r IMAGINATION I KILROYtlcket > 120 KILROY Service Centre» WORLDWIDE ; CHANGING t i c k o t * as y o u t r * v e i = INDEPENDENT t r a v e l = ULTIMATE l i f e f o r m . ^1 * ** 3 t S Helsinki: Kaivokatu 10 D • 09-680 7811/myynti • 09-680 7812/ryhmät Turku: Eerikinkatu 2 • 02-273 7500 Tampere: Tuomiokirkonkatu 36 • 03-223 0995 Oulu: Pakkahuoneenkatu 8 08-372 720 Muualta Suomesta: 9800-990 80 1? KiiRoy travels Heppa Laadullinen Tutkimus metsästää netolla Yksi on ylioppilaan elämässä ylitse muiden. yhtä ei käy kiertäminen. Siihen törmää viimeistään opinnäytettä tehtäessä, filosofitkin joutuvat sitä epäsuorasti miettimään. Se on metodi. Nykyään lienee hieman vanhakantaista puhua metodista yksikössä, sillä kuten kaikki tietävät. metodeja on ainakin kahdenlaatuisia: kvantitatiivisia eli määrällisiä j a kvalitatiivisia eli laadullisia, ja näiden tutkimusotteiden välillä on ylitsepääsemätön kuilu. Raja metodien välille piirtyy maailmojen eroista: mitattavissa ja laskettavissa oleva maailma on määrällisen menetelmän maailmaa. Ja se, missä vaaditaan ymmärtämisiä kuuluu laadullisen menetelmän alaan, vai kuuluuko? Tamperelainen sosiologi ja kulttuurintutkija Pertti Alasuutari mielii iätä kysymystä ääneen vieraillessaan Jyväskylässä. Pertti Alasuutari tunnetaan Herra Laadullisena Tutkimuksena (myöhemmin tekstissä H LT). mikä ei ihmetytä varsinkaan sen jälkeen, kun on vilkaissut miehen julkaisuluettelon läpi. Laadullinen tutkimus (1993 ja 1994) ei ole suinkaan ainoa otsake, jossa viitataan suoraan metodikeskusteluun. Muiden tekstien otsikot antavat olettaa, että laadullisen kanssa niissäkin ollaan tekemisissä. Miehen tie HLT: ksi on kulkenut pitkän kaavan kautta. Akateemisen elämän nuori herra Alasuutari aloitti Oulussa. Eksistenssi tekniikan ylioppilaana päättyi innostuksen puutteeseen kahden vuoden jälkeen. Kiinnostus kirjoittamiseen sai hänet hakeutumaan Tampereelle tiedotusoppia lukemaan. Sosiologiaan j a kulttuurintutkimukseen hän lankesi ...missä on se Pienen Valkoisen Kirjan eli Erik suutari alkaa Allardtin Sosiologia -teoksen si-nimitykseen. sältämän sivulauseen ansiosta: "En ole koskaan tarkistanut tuota kohtaa, mutta siinä puhuttiin kulttuurista merkitysten labyrinttinä." Varsinainen leimautuminen metodiin alkoi gradun jälkeen, kun maisteria oli pyydetty pitämään laadullista menetelmäkurssia. Pertti Alasuutari itse ei välttämättä ole järin imarreltu saamastaan leimasta. "Olen törmännyt siihen, että minusta on ensin luotu joku konstruktio, ja sitten tuon mielikuvitusolennon väitetään kirjoittaneen tai sanoneen jotain, mitä en omakseni tunnista. Esimerkiksi että olisin sitä mieltä, että määrällinen tutkimus yhteiskuntatieteissä olisi julistettava pannaan. Tämä ei pidä paikkaansa." Ylenmääräinen vouhkaaminen metodeista tuntuu Pertti Alasuutarista olevan hieman tuskastuttavaa. "Metodi ei ole sama asia kuin tutkimus, vaan vain osa sitä, Tutkimisessa on kyse erojen j a samuuksien tunnistamisesta, oli tieteenala ja metodi mikä hyvänsä. Aineistolla 4** ' \ I l / "»M1 ^ a ^ ^ B B *m) ^ a ^ ^ B B Metodi, metodi... joutuu joka tapauksessa kysymään jotain, j o s mielii lehdä tiedettä. Erilaisilta aineistoilta kysytään eri tavoilla, ja kaikessa tutkimuksessa pyritään rationaalisesti argumentoimaan aimelodi? Sosiologi ja kulttuurintutkija Pertti Alaolla jo vältän kyllästynyt saamaansa Mr. Metodi neiston varassa." Opinnäytteen tekijä siis joutuu ainoastaan miettimään järkevää tapaa lähestyä aineistoaan. Mistään drastisesta valinnasta maailmojen välillä ei olekaan kyse. "Menetelmäopinnot ovat yhteiskuntatieteilijälle tarpeellisia, tietysti. Ammattitaitoon kuuluu esimerkiksi tietää, mistä lomaketutkimuksessa on kyse. Mutta jos ajatellaan, että metodi on joku mylly, johon voi työntää aineistoa pyörimään, ja odottaa rauhassa, että sieltä puikahtaa valmis tulos, ollaan hakoteillä." Mutta se metodi, mitä se on? Se on suunnitelmallinen menetelmä jonkin tehtävän suorittamiseksi. Sanan alkumuoto on kreikan methodos. joka tarkoittaa tietä jonnekin. "Taidatkos sitä kauniimmin sanoa?" R I I T T A K O I K K A L A I N E N , T E K S T I A N N E S A N K A R I , K U V A T
• jyväskylän Ylioppilaslehti Ootko yksinäinen tänä vönä? Syömishäiriöt ja masennus ovat yleisiä syitä hakeutua mielenterveyspalveluihin. Aikakautemme pahin ongelma lienee kuitenkin yksinäisyys, joka heijastuu kaikkiin ikäluokkiin. Opiskelijoita yksinäisyys kalvaa erityisesti siirryttäessä uudelle paikkakunnalle. Koululaisesta opiskelijaksi ryhtyminen on suuri murros elämässä. Siihen liittyy muun muassa tulevaisuuden suunnittelu, kova kilpailu opiskelupaikoista ja vanhempien kotoa irtautuminen. Y lioppilaiden terveydenhoitosäätiön terapiapsykologi Tuula Pahkinen määrittelee yk sinäisyyden oman aikamme epidemiaksi. Hänen mielestään yhteiskunta nykyisessa muodossaan suorastaan edesauttaa yksinäisyyden lisääntymis ta. "Tehokkuuden alttarilla uhrataan ihmisen mieli ja kieli". Rankinen sanoo. Maailmanlaajuinen ongelma Kanadassa vieraillessan Pahkinen havaitsi yksinäisyyden olevan ongelma myös uudella mantereella. Kanadalaisei o\ ai jopa määritelleet yksinäisyyden tyypin sen keston mukaan. Siirtymävaihe-yksinäisyys on tavallisin ja lyhytaikaisin. Siihen liittyy juuri muuttaminen uudelle paikkakunnalle. Tilanne-yksinäisyys aiheutuu jostakin tapahtumasta, kuten omaisen kuolemasta tai työpaikan menetyksestä, lilanne-yksinäisyys voi hoitamattomana kehittyä terveydelle vaaralliseksi krooniseksi yksinäisyydeksi. Pahkinen selvittää perimmäiseksi syyksi yksinäisyyteen ihmisten tarpeen kuulua paitsi jollch> vinvoiuii on liudesS", Pahkinen keit(K), Esimerkiksi luokaton lukio, lisäät) tynyt etätehtävien määrä ja osakuntajärjeslehnän laantuminen ovat omiaan heikentämään opiskelijoiden sosiaalisia suhteita. 'Toorumil nuorten kohtaamiselle puutuivat. Kapakassa solmitut ih niisMihteel harvoin kestävä! kauan." Pahkinen päivitleleekin sila, eilii nykyisin joudutaan lärjes lämään iiseiliiiaisukuisseja erikseen. Paratiisi tai helvetti Yksinäisyys voi mvos olla tietoinen elämäntyylin valinta, loillekin ihmisille erakoituminen on suuri autuus päästä eroon ihmissuhteiden oravanpyörästä. Multa jos jää yksinäiseksi vastoin tahtoaan, niin silloin se voi olla yhtä kärsiin • <•> Ihmissuhteiden korvikkeita on kyllä tarjolla enemmän kuin tarpeeksi: alkoholia, lemmikkejä. kontaktipa! veluilu, paketti matkoja, viihdeteollisuutta ja niin edelleen. "Korvikkeiden moralisointi on tosin älytöntä, koska taive ei poistu kor vikkeita riistämällä", Pahkinen selvittää. Erityisesti tietotekniikkaa Pahkinen syyttää sosiaalisten laitojen rappeutumisesta. teet, ilmeet, eleel välitlyväl sälikopost Pahkinen päivittelee. "Minun vastaanotot. tullut opiskelijoita. joi' uusia suhteita inierneti ovat sinen pettyneet (avatessaan uudet tuttunsa luonnossa." Vastuu kodille, kirkolle, kasarmille ja koululle Yksinäisyyden hoitoon et ole olemassa yksioj koisia tcmpptifl. "Yksinäisyyden juuret ovat usein lapsuudessa", Pahkinen selvittää psykolo gimaisesli. Sosiaaliset taidot oval kuitenkin opit tavissa. "Yhteiskunnan keskeisten insuliiniini den. kilien koulun. I.ul.on ja puolustuvuiiilteil tulisi kehittää sosiaalista kyvykkyyttä kodin ope tuksen Iisaksi". Pahkinen sysäii haasteen eteen päin ".loiain ajastamme kertoo se, että ainoa toimiva ihmisiihde voi olla oinaan terapeuttiin", Psykologi pyrkii valamaan uskoa a-.iakl .1.1 seensa. Yhdessä etsitään yksinäisen ihmisen vahvoja puolia ja tuetaan niitä. Pahkinen sinnikkään ti muistuttaa, että ••laina ei ole opintosuoritus. M I K K O K A I . I . I O ) I US sijaitsee uima 'iikaUim l:\.\a. Pn palveluihin mi 66 i SYL ja Oli lärje naarin oplxkettjoiden kunnasta Jyväskylä ei ole hylkivä kaupunki / i i m e syksynä Jyväskylässä opintonsa aloittanut S a r i kertoo selvinneensä helpolla. Sari ei tun' tenut ainoatakaan ihmistä koko kaupungista. Tosin ei kestänyt kuin m u u t a m a viikko, kuu hän paasi kaupunkiin "sisälle". Aiempiin opiskelupaikkakuntiin verrattuna Jyväskylässä on Sat in rtjie Iestä paljon leppoisampi ilmapiiri. Sari ei kerro tunteneensa itseään varsinaisesti yksinäiseksi, mutta opintojen aloittaminen op aina ollut hiukan tahmeata. Opiskelijakollegojen joukosta kuitenkin löylyt pian uusia kavereita, Terapiapsykologin tietokonckritiikkiin Sari suhtautuu vähiin epäillen. "Sähköpostihan on vaan hyvä juttu. Se on omiaan lisäämään yhteyksiä ihmisiin'". "Ihan se on itsestä kiinni, miten on avoin j a h y v ä k s y y erilaisia ihmisiä", San päättelee. Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni j a m e n n ä m u k a a n k a i k e n l a i s e e n toimintaan. Yliopistollakin on vielä paljon erinäisiä ryhmiä j a järjestöjä, "Kyllä sieltä aina kavereita löytyy", -Sari vakuuttelee.
• K a u p u n g i n v a l t u u t e t t u k u u r o t e s t a t t a v a n a T älä päivää on odotettu pitkään ja asiaankuuluvalla hartaudella, mutta nyt hetki on viimein koittanut: Linda Lampenius on saatavilla kaikkien niemien, notkojen ja saarelmien levypuodeisla. Kyseessä on niin merkittävä tapaus, ettei tätä teosta voi jättää pelkästään yhden ihmisen arvosteltavaksi. Kyseessähän on sentään St Linda, joka pr-ihmistensä tarmokkaan avun turvin on tehnyt itsestään koko kansan Lindan. Niinpä päätimme antaa puheenvuoron kuluttajakunnalle eli siis teille, hyvät lukijat. Koska maailmanvalloitukseen valmistuva monilahjakkuutemme on itsekin varsin suoraan tunnustanut julkisen kuvansa olevan vain ja ainoastaan tuotetta nimeltä Linda Lampenius, emme mekään edes aikoneet sukeltaa pintaa syvemmälle. Kansa sanoi mielipiteensä ainoalla asiaan sopivalla metodilla: levyä kuuntelematta, pelkkien kansien perusteella. A n t I i , 24, menee selvästi hämilleen jo cd-vihkosen ensimmäisen kuvan jälkeen. Pelkkään lakanaan kietoutunut Linda saa miehen sanattomaksi. mutta lopulta luonnehdinta löytyy. "Ilmavan maanläheinen", kuuluu adjektiivipari. Naisnäkökulmaa testissä edustaa K a I i , 25. joka vaikuttaa olevan kyynisellä tuulella. "Kun meillä on jo ollut Marilyn ja Kita Hayworth, ei kai me lämmöistä enää tarvittaisi", hän tyrmää taiteilijamme, mutta lopuksi tunnustaa avoimesti, että kommentissa saattaa kuulua "kateellisen tummaverikön" ääni. J a n n e .28, iloitsee tavasta, jolla vakuuteltu Lampenius on saanut kokonaisuuden eri osat tasapainoon: "Vaikka yllä on vartalonmyötäinen nahkatai kumiasu. Linda antaa myös viululle oman tilansa, antaa myös instrumentillensa mahdollisuuden lausua oman. yhtä painavan sanansa." M a t t i . 25, syventyy testattavaan tarkkuudella, jota virkamieheltä sopiikin odottaa. "Linda Lampenius täyttää varmasti vaalivankin kuulijan odoiuksei muutenkin kuin visuaalisesti. Levyn lakakanteen olisi loivonul enemmän rohkeutta ja sensuaalisuutta, multa levyn avaamalla toiveet täyttyvät", hän analysoi. P e t r i . 24. on testiryhmämme ainoa kerettiläinen. Hän kertoo tutustuneensa myös levyn sisältämään musiikkiin — tosin "lyön puolesta". kuuluu selittely-yritys. "Se on yllättävän (yylikkäästi tehty. Ei kovin omaperäinen kyllä ja käy vähän puuduttavaksi, vaikka soundipuolella on nähty odotetlua enemmän vaivaa. Ja kai se on ihan hyvä viulisti, vaikken viulunsoitosta tajua luon taivaallista ja klassisesta musiikistakin suurinpiirten höykäsen pöläyksen verran. Roekasteikolla arvioituna puuduttavaa, vaikka joukossa on oikeasti hyviä biisejä. Ilmiönä Linda on mainio, vaikka ei niin hyvä kuin Kikka, joka ei ollut noin avoimen laskelmoitu." P E T R I H E I K K I N E N ££v>t<L fa Kitn,o>ty &äv>iv>ät Y läasteen uskonnontunnit tulivat useimmiten käytettyä pulpettien pintoja koristavien kirjoitusten tarkasteluun. Kirkuvanpunaiset ja kissankokoiset kirjaimet esittivät useimmiten arveluja koulun pahan pojan tai jonkun opettajan seksuaalisesta suuntautumisesta. Mutta yliopistohan on sivistynyt paikka, eikä moista vandalismia esiinny. Väärin meni. Muun muassa Seminariumin vanhassa juhlasalissa (S212) on käytössä irralliset kirjoitusalustat. ja jokainen niitä käyttänyt tietää, että akateemisella väelläkin on kova tarve ilmaista itseään raapustamalla alustoihin tekstejä ja piirroksia. Ja arvatkaapa huviksenne, mitkä ovaikaan suosiiuimmal aihepiirit? Ei kai sille sitten miiään voi. että alkoholi ja seksi pistävät nuoren ihmisen mietteliääksi. Löytyy graffiuiviidakosta toki vitun ja viinan ylistyksen ohella muunkinlaisia mielenilmauksia. Studentus polilicus ei ehkä olekaan ihan kadonnut laji, sillä eläköötä huudetaan niin Marxille kuin talvisodallekin. ja kliinisiäkin osataan olla: sekä porvarit että kommunismi sucks. valistavat kirjoittajat. Eikä huumorin kukan anneta lakastua: "Mitä eroa on humanistilla ja Ladalla? Lada ei puhu paskaa!" Keli' onni lai suru on, se siitä muillekin kertokoon. Yksinäisyys tai oman kullan löytyminen on kirvoittanut monia ajatuksia alustojen pintoihin. Anonyymi kirjoittaja kertoo säntillisellä käsialalla kaipaavansa hellän, multa silti erittäin miehisen miehen seuraa. Alle on joku lisännyt: "Voi tyltöparka." Muutenkin sisäisiä tuntoja on pyritly kovasti kanavoimaan tekstiksi. Ja milloin ei ole oma luovuus riittänyt, on lainattu kuuluisampia kynän käyttäjiä Samuel Taylor Coleridgestä Aleksis Kiveen ja VVittgensteinistä John F. Kennedyyn. Myös rocklyriikoiia on tallennettu ahkerasti luennoilialitettavaksi, ja siteerattujen lista on todella piika. Onpa juku käyttänyt aikansa Neuvostoliiton kansallislaulunkin kirjoittamiseen. Kaikki edellämainittu on oikeastaan varsin arvattavaa, mutia erikoisempiakin raapusiuksia löylyy. Syvällisten mietelauseiden sijaan joku on katsonut tarpeelliseksi ikuistaa kahden kertotaulun. Huikean nostalgian aallon koin, kun vastaan osui vanhan. nyi jo lakkautetun lukioni penkkareissa hoilattu tunnuslaulu. Mikä sitten saa opiskelijat vuosikurssi toisensa jälkeen kirjaamaan ajatuksensa sille laudalle, joka on vain tarkoiiettu helpottamaan luentomuistiinpanojen tekemistä? Hyvin yksinkertaisesti: tylsät luennot. Tämän epäkohdan on moni kirjoittaja itsekin tuonut esille esimerkiksi vertaamalla professoria retiisiin. Vuodet haalistavat vanhimmat tuotokset näkymättömiin, ja lisää tulee jatkuvasti tilalle. Kirjoitusalustojen pintoihin on ajan myötä muodostunut melkoinen kulttuuriaarre, josta nokkela opiskelija voisi löylää vaikka aiheen graduunsa. Näyttelyäkin alustoista on joskus kaavailtu. Toivottavasti ne ymmärretään olla siistimättä. J U H A M Ä K I N E N O 1 1 1 1 PÄÄSIÄISEN jälkeistä elämää kaikille Menoilijoille! Elämää on pupujuhlan jälkeenkin. eikös! LUTAKON rock-rintamalta kuuluu lähiaikoina mm. Kauko Röyhkaä (kts. levyja kirja-arviot Jylkkärin kulttuurisivuilta), SubUrban Tribea ja ...Aikakonetta, köh. köh. Ollaan Tanssisali Lutakosta keikkapaikkana mitä miellä tahansa, hakkaa se kuitenkin mennen tullen kaikki keskustan pizzeriat, joihin viime vuosina on yritetty mahduttaa bändejä soittamaan. Vai mitä ihmeen järkeä muka oli esimerkiksi Lapinlahden lintujen ja Ultra Bran keikoissa ravintola Topikatissa? Lutakossa on sentään tilaa hengittää. Kauko Röyhkä Ullakossa 19.4. Sub-Urban Tribe 25.4. ja Aikamoinen koneemme 26.4. NAISKLLI'n>L'RIPÄIVÄT Tampereella ovat jo alkaneet. multa vielä ehditte mukaan. Luennoi, näyttelyt, kurssit ja "sekalaiset kultiuuri-iskui" jatkuvat ensi sunnuntaihin asti, osa sen jälkeenkin. Lauantaina esimerkiksi keskustelutilaisuus Metsokirjastossa Naiset, kaupunki ja valta -teemasta: kenen on valta kaupunkisuunnittelussa? Miten eroavat miesten ja naisten kaupunkikuvat? Samana päivänä Tampereen Teatterikahvilassa Pii paa palli! eli naisen cliimää — kahden naisen putkaan johtava ristiretki pornokauppoja vastaan. Ja niin edelleen. Luontona nainen. Naiskulttuuripäivät 7.-13.4. Lisätietoja esim. projektisihteereiltä, puh. 03-2230 215 ja 050 5526 190. Kotisivut: Hww.iila.fi/konferenssi/naiskulttuuri. IKIOMASSA Kampus-Kinossamme 15. huhtikuuta Frank Darabontin ohjaama Rita Hayworth — avain pakoon. Näytös kello 20.00. Toimitus suosittelee tälä elokuvaa lämpimästi. Aihe on Stephen Kingin, muna nyt eivät pääosissa ole yliluonnollisia kykyjä omaavat pikkutytöt vaan pahat, pahat vangit. Yksi juttu on tosin päin seiniä, nimittäin elokuvan onneton suomenkielinen nimi! Kuka ihmeen valopää näitä tiitelikammotuksia oikein kehittelee ja missä?
• 7 UH! kone n MONTAKO ydinvoimainsinööriä tarvitaan vaihtamaan lamppua? No. useita kymmeniä kuitenkin, sillä jonkunhan on juotettava pääkirjoitusten tekijät ja muut toimittajat, kirjoitettava omia kirjoituksia lehtiin ja kaivettava kalliohautoja jätteille, multa lampun saa sittenkin vaihtaa jonkun muun alan teekkari. E N E R G I A K E S K U S T E L U näyttää tarkoittavan sitä. että ydinvoimalla ratsastavat tuppaavat lehdet täyteen propagandaansa. Näissä puheissa ydinvoima on halpaa, helppohoitoista, terveellistä ja lisäksi se poistaa suunnilleen kaikki ongelmat luonnon saastumisesta työttömyyteen. Ainoastaan ns. huumeongelmaa ydinvoima ei näytä ratkaisevan. Ilmeisesti sekin homma tulee siinä sivussa hoidettua esimerkiksi niiden 40 000 poliisin avulla, jotka Saksassa tarvittiin turvaamaan ydinjätteiden kuljetusta. YDINVOIMAN TERVEELLISYYS on kiinnostava uusi argumentointitapa. Kansanedustaja Martti Tiuri (kok) väitti Ilta=Sanomissa (4.4.) seuraavaa: "Lisäydinvoimaa välttävä energiapolitiikka huonontaa suomalaisten terveyttä. Länsimainen ydinvoima ei ole edes Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuudessa aiheuttanut ulkopuolisille terveyshaittoja." OLENKIN IHMETELLYT, että miksi minulla on huonot hampaat. Ei se tietenkään johdu siitä, että minulla on "lisäydinvoimaa välttävä energiapolitiikka", mutta eiköhän siihenkin joku konsti Ydinvoimala Keski-Suomen laannu löydy, kun saadaan tämä viides ydinvoimala. Harrisburgissa säteilyä saaneita varmasti lohduttaa Tiurin välittämä tieto, että he eivät ole "ulkopuolisia". Luulisi myös. että ainakin uraanin louhinnassa joku länsimaisen ydinvoiman ulkopuolinen olisi vähin-tään satuttanut sormensa. LUULIN JOSKUS, että sähköä voidaan tehdä monella lapaa. Sen verran kauan, sen verran suurella rahalla ydinvoimaa on tuputettu. että se näyttää olevan heti ruudin jälkeen ainut keksintö. HIENOINTA ydinvoimassa jätteiden säilytys. Jos vilkaisee menneisyyteen, niin muutamassa sadassa vuodessa maailman menoja tulokehitys on ottanut muutaman kiepin. Ei tarvitse ajatella kuin vaikkapa aikaa Ranskan vallankumouksesta nykypäivään. On siinä ollut välillä pari epävakaisempaakin kautta, mutta säilyyhän ne jätteet kallionkolossa, kun kukaan ei ota niitä pois. MUTTA OIKEASTI haluaisin rakentaa viidennen tai vaikka seitsemännen ydinvoimalan Keski-Suomen lääniin. Tarkemmin sanottuna sanomalehti Keskisuomalaisen tontille. Samalla voitaisiin pyöräyttää käytiin vielä kerran rakastettu kampanja "Keski-Suomi osaaja menestyy". Jätteet loppusijoittaisin seuraaviksi sadoiksi vuosiksi kaikkien niiden muiden lehtien pääkirjoittajien komeroihin, jotka välttämättä haluavat lisää ydinvoimaa. J O U N I V A U H K O N E N Tähtien sotaa suunnitellussa laajuudessa Darth Vaderin (oik.) kahina kantautuu Tähtien sodan uudelleen rukatussa versiossa yhtä kirkkaana yleisölle asti kuin vieressä seisovalle prinsessa Leialle. Tähtien sota (Star Wars Special edition) Ohjaus ja käsikirjoitus George Lucas, pääosissa m m . Mark Hamilton, Harrison Ford, Carrie Fisher, musiikki John Williams Star Wars Tähtien sota on palannut laajakankaalle 20 vuoden tauon jälkeen. R2D2, Prinsessa Leia, Chevvbacca ja kumppanit tuhoavat Kuolontähteä nyt nykyteknologian kyyditsemänä. Trilogian tuottaja George Lucas kertoi syyksi uusintakierrokseen juuri uuden teknologian. jota ei voinut vielä 80-luvun alussa käyttää hyväksi. Friikit bongaavat pikkuhörhötyksiä, joita perinteisen tarinan taustalle on ilmestynyt reilusti toista sataa. Muutaman ihkauudenkin kohtauksen lisäksi etenkin ääniraita on kokenut kasvonkohotuksen. Pulisongit ja huulikiilto on sentään säilytetty. Elokuvateatteriin Tähtien sodan uutta tulemista oli saapunut todistamaan sekä esiteinejä että 20-30 -vuotiata miehiä. Uskottelin itselleni, että leffa maistuu enää vain tietyssä nostalgiahurmoksessa, sillä se oli kiistatta nuoruusvuosieni merkittävin elokuva. Yllätyksekseni havaitsin, että Tähtien sota on oikeasti loistava elokuva. En voinut olla ihailematta herra Lucasin mielikuvituksen rikkautta. Muun muassa Mos Eisleyn baarissa vilisee lukemattomia omituisuuksia, jotka lyövät omaperäisyydellään laudalta muut perinteiset sci-fi hahmot. Tähtien sotahan oli ensimmäisiä todellisia science fiction -saagoja valkokankaalla. Elokuva ei yllättäen kerrokaan pelkästään tylsistä lasermiekka taisteluista ja avaruusalusten räjäyttelystä, vaan taustalla lepää jonkinlainen juonikin. Kapinallisten ja imperiumin välinen nahina tiivistyy teknologian ja mystisyyden mittelöön, mutta kukapa sitä ei tietäisi, saati välittäisi. Tähtien sota on kasvanut ulos pelkän elokuvan raameistaan. Tarina on alkanut elää omaa elämäänsä. Uusintakierroksellaan se on vienyt kotimaansa tuottoisimman elokuvan tittelin lakaisin ET:ltä. Tähtien sodasta on tullut jo käsite. Juorut, huhut ja kuulopuheet tietävät kertoa, että kokonaan uusi Tähtien sota -trilogia starttaa vuoden 1999 tienoilla. George Lucas on itse tarjoutunut jälleen ohjaamaan trilogian ensimmäisen osan. M I K K O K A L L I O Imperium iskee tehostetusti takaisin Fantasiassa 11.4. alkaen ja trilogian viimeinen osa Jedin paluu starttaa 25.4. iskee jälleen Jyväskylän oma k A -auon ä°e°e r „ Um,na « ' " » « » n « M . p . h , u " ^ ? e t ™ ' ' e y " S * * « K ltteen a a ^ „ e ? j Ä n K a s a a " k n r J a n t a i " a I 8 ' K M S S S a . ,9.30 a l l t aen. Rytinää on Iu Jyrock -97 esiintyjiä: vassa aina
• 8 k y s y m m e uin t i e ^ i 1 An-uäFR JARI SARASVUO on ollut monien, lievästi sanottuna pirullisten lehtijuttujen ja mielipiteiden kohde. Tällaisesta mediajättiläisestä on tietysti helppoa olla monta mieltä, ja Suomessa kun ollaan, niin ti» tysti jotain perikielteistä. netaan miehemme nyt kerrankin puhua omalla suullaan ja kysytään Sarasvuolta muun muassa sitä, mitä mieltä hän on julkisuuskuvastaan, tutkija Juha Siltalasta sekä sisäisen sanoi IM) se sinisilmäisyyttä? karin sukupuolisesta olemuksesta. M I H I N on kadonnut Hyvät, Pahat ja Rumat (HPR) -kriiltisyytesi? JARI S \ R A S \ l . O "En mä tiedä olenko mä koskaan olILIC nyi niin hirvittävän kriittinen toimittaja. Se on pikemminkin ollui tämmöinen arvostelijoiden synnyttämä käsitys, ei siinä mitään raikasevaa muutosta ole lapahtunul. Olen itse katsonut vanhoja HPR:ien haastatteluja ja olen verrannut niitä nykyisiin haastatteluihin ja rehellisesti sanottuna kysymykset tänä päivänä saattavat jossain tapauksessa olla tiukempia. Se on silloin aikanaan tuntunut aika paljon rajummalla. Nykyisin samanlainen haastattelu ei niin hirveesti mitään vaikutusta tee. Aika oli toisenlainen ja silloin sila luikittiin eri viitekehystä vastaan." PELKÄÄTKÖ uskottavuutesi puolesta tehdessäsi erilaisia spektaakkeleja kuten esimerkiksi valtakunnallisilla ammaltikorkeakoulupäivillä 22. maaliskuuta Jyväskylän Hippos-hallissa? JS. "Kyllä se on selvää, en mä lon tyyppisiä halua tehdä. niin mielenkiintoisia kuin se olikin. Muila sehän meni yllättäen hyvin. Mulla oli aluksi pieni epäilys, koska mähän en avaa huoltoasemia, enkä mä ole lavarataloissa kivana poikana. Hipposhallin yleisön kunniaksi sanoa, että yleisön peruslaatu oli niin korkea, että huolimatta heidän bailaamisesta, juttu ei menny pieleen. Milä yleensä tulee tähän julkiseen imagoon, niin se on selvää, että oleminen toisaalla lauantai-illan viihdeohjelman isäntänä ja loistalla mun ammatilliset asiai. ne syövät kyllä imagoa. Ilse kysymys on kyllä aiheellinen ja jopa hieman huolla aiheuttava, koska niiden kesken on ristiriita. Ne on sama ihminen, joka sen lekee. Mä en koe per"En halua tavaratalojen kivaksi pojaksi' * > a r a s v u o S ar arasvuo arasvuo vastaa JS: "Oli, se oli lapsellisuutta ja sinisilmäsyyttä. Mulla oli sellainen ajatus esimerksi, että mä pyslyn keventämään tai rentouttamaan yleistä mielipidettä, jos mä rohkeesti tarjoan mallin sellaisesta, niin kuin oman elämänsä sankarista. Mulla se oli kyllä virhe. Jälkikäteen arvioiden, niin siitä joutuu maksamaan niin kovan henkilökohtaisen hinnan. että vähän vähemmälläkin olisi säästynyt. Ja sitten mun tekemiseen liittyvä valehtelun määrä on niin suuri. Mä olen vain joutunut hyväksymään sen, etlä tämä maa ei kestä (ämän tyyppisiä hahmoa. Kymmenen vuoden kuluttua vannaan jo kestää, mutta se on eri niminen ihminen silloin. Vihjeeksi vaan perässä tuleville. että ikinä älkää puhuko omasta hyvinvoinnislanne lai ylevistä päämääristänne loisten ihmisien suhteen mitään, koska loluus on se, etlä ihmisissä asuva kauna on kyllä niin syvällä, että ihan lurha sitä on esiin kuisua." : * > soonan tasolla siinä ristiriitaa, mä ymmärrän, että siinä viestissä koetaan ja mä ymmärrän sen. etlä muhun liittyvä viihdearvo syö tietenkin sen vakavan viestin arvoa. Mä en ole osannut lehdä sellaista lopullista valintaa kumpaa mä haluan olla. Uskon monirooliseen persoonaan." YRITÄ I M ) hallita julkista kuvaasi? JS "Nyt mulla on ihan viimeisen vuoden aikana tullut tarve yrittää hallita sitä. Mutta vastaus on, eltei ole onnistunut. Sila ei pysty. Jos mä olisin etukäteen ymmärtänyt sen, mitä tästä tulee, niin mä olisin joitakin asioita tehnyt aivan eri tavalla. Mun ongelma on se, että mä en sitä missään vaiheessa yrittänyt hallita enkä suhtautunut siihen hirveen vakavasti. Vaan pikemminkin ajattelin, että kuitenkin oikea tieto voittaa lopulta. Mutta ihan näin se ei ole ollut." Tl TM.) ' Juha Siltala sanoi haastattelussa (Helsingin Sanomat 23.3.) mm. seuraavasti: "Vahvan yksilön oppi on eräänlaista pakoa avultomuu. den ja riippuvuuden ^ ^ H | I eesta. Halu^^^flj taan uskoa ^ A siihen, että yksilö voi ohjelmoida itsensä voittajaksi. että kaikki on vain itsestä." JS "No. ensinnäkin Siltalasta on s a n o t t a v a , että Siltalalla on ongelma tän Sarasvuon suhteen. Se on tuota samaa ajatusta toistanut jo aika paljon. Siltalahan puhuu jostain mielikuvasta, joka tarkkaan ottaen ei pidä paikkaansa. Siltalaa ja muita hänen kaltaisiaan vaivaa se, että ne puhuu kovasti asioista, jossa niiden voimakkaiden mielenilmausten takana ei ole oikeesti tietoa. Ne, jotka vähiten asioista tietää, niillä on usein voimakkaimmat mielipiteet. Mä olen esimerkiksi Siltalan suhteen... niin, jokseenkin kaiken mitä mä olen sen kommenteista lukenut, niin mä olen joutunut havaitsemaan, että se ei joko ole lukenut lai sitten se on tahallaan ymmärtänyt väärin, koska mun viesti on täsmälleen päinvastainen: en minä usko vahvaan yksilöön! Mun kirjassahan on perkele satoja viittauksia siihen, miten me ollaan yksilöinä heikkoja, mutta me ollaan ryhmässä ja kollektiivisesti vahvoja. Siltala on vain yksi esimerkki... yleensä tämmöiseen vasemmisloälymystöön liittyy mielipiteiden kova laukominen siinä toivossa, että muutkin eksyisivät matkalla. Terveisiä vaan Juhalle, että mää voin pitää yksityisluennon, jos on tarpeen. Ja sitten näiden muiden suhteen... On ollut mielenkiintoista nähdä, etlä näille ihmisille ei esimerkiksi merkitse mitään se. onko jokin asia totia vai ei. Se riillää. että pääsee määkimään." PITÄISIKÖ sitten esimerkiksi työttömät saattaa sosiaalisen paineen alaiseksi, toimimaan loisen kanssa, elleivät he eristäytyisi yhteiskunnasta? JS: "Tääkin on mielenkiintoinen asia, koska esimerkiksi iässä yhteydessä en mä uskalla työttömistä mitään lausua, koska se johtaa niin järkyttäviin... nää tämmösei silialat sitten on jolain miellä siitäkin. Mutta noin yleisesti: kyllä syrjäytymisen tärkein syy on se, eitä ihmiseltä luontevat arkielämän koniaklil katoaa. Ja siitä sitten seuraa nää näkyvät ongelmat." A n t t i Karjalainen, teksti Leipää ja sirkushuveja opiskelijoille M 1 E L I A L A K O H O T T A J A Jari Sarasvuo ja diskotanssin maailmanmestari Mikko Ahlgren tarjosivai spektaakkelinsa monituhatpäiselle ammatlikorkeakouluopiskelijajoukolle valtakunnallisilla ammalti' korkeakoulupäivillä Jyi väskylän Hipposhallissa 22. maaliskuuta. Sarasvuo piti luentonsa Suomessa tiettävästi harvinaiseen edutainment-tyyIiin. joka tulee tietysti sanoista education ja entertainment. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että välillä Sarasvuo julisti sanomaansa ja välillä sitten taas oiottiin jäseniä Ahlgrenin . komennossa. Meno oli parhaimmillaan kuin Niilo YliV a i n i o -vainaan h e r ä t y s kokouksessa tai oppositiopuolueen paluujuhlassa. Puilteet elämää suuremmalle näytännölle olivat niin kuin pitääkin: pienen kaksion kokoinen lava ja äänentoistolaitteet olisivat mainiosti kelvanneet Saksaan matkaavalle heavybändillekin. Esiintyjien näkyminen myös Hippos-hallin perälle asti — sinne missä oli se pakollinen olutravintola — oli varmistettu videotykillä. Sarasvuo ja Ahlgren osaavat oman alansa kiistatta, jälkimmäinen on todistanut osaamistaan diskotanssin MM-kultamiialilla. Sarasvuon sertifikaateista en tiedä. Sarasvuota kuunneltiin joka tapauksessa kirkkain silmin ja puhtain korvin. Koska osa opiskelijoista oli selvästi ei-selviä. odotin pieniä herjaaja törkyilyä Sarasvuota kohtaan, mutta niitä ei juuri kuulunut. Paitsi. etlä eräs miesopiskelijoiden (tietysti!) irvileukajoukkio kantoi Sarasvuo-vaslaista propagandaa lipussaan: "Jyrkkä El Jari Sarasvuolle!". Sarasvuon pääteemana oli verkostuminen. ihmissuhteiden tärkeys menestymisen tiellä ja elämässä yleensä. Sinänsä vakava ja tärkeä asia tuntui vain kääntyvän lähinnä sen asian pohtimiseen, miten tyttö ja poika löytävät toisensa ja miten päästä... no, kyllä te tiedätte. Verkostuminen tuli varmaan olemaan tehokasta illan ja yön tunteina. Spektaakkeli oli suunniteltu ennen kaikkea ammattikorkeaopiskelijoille. Sarasvuon kaltaiselle itsensä markkinoimisen ja positiivisuuden kuuluttajalle onkin näinä uuden nousukauden odotuksissa selkeä sosiaalinen tilaus juuri uudenlaisen koulutusmuodon ja opiskelijajoukon piirissä. Uusi nousukausi kun ei tule olemaan yhtä auvoinen kuin mitä se oli 80-luvun lopulla. Nyt vaaditaan enemmän kovaa rehellistä työtä. eikä rahaakaan välttämättä tule litranmitalla. Mutta Sarasvuo lohduttaa: "ne. jotka on istunut tässä kaksi tuntua, kokee sen oluen parempana kuin ne, jotka on hillunut tuolla koko tän ajan." Eli vähäinenkin nautinto tuntuu vaivan arvoiselta, kun sen eteen on tehnyt töitä. Eläköön pölyimurikauppiaiden taktiikka! kerääjä voi vaikuttaa mihinkään. Valta ai ala meillä, se on jossakin pääkaupungin kabineteissa ja ojen käytävillä. aja fraaseja, mutta on myös he. tka uskovat toisin. Aina ja takuuvarmasti pieni osa Jyväskylän yliopisto kln opiskelijoista löytää Itsensä ha gailemasta juuri noiden parjattujen kabinettien ja käytävien lähettyviltä ääkaupunkiin tutkimusmatkat! sitoutunut Jylkkäri pysäytti kaksi täilista erilaista nuorta ja otti selv itä ihmettä oikein puuhaava* Tarja Mäki-Punnon työpaikkaa ei voi mainia monumentaalisuuden puutteesta. Opiskelijoiden liikuntaliitto majailee Olympiastadionilla. L yhenteet SYL ja OLL lienevät jollakin tavalla tuttuja riviopiskelijoillekin, mutta kuinka moni lopultakaan tietää, mitä noiden salaperäisten kirjainyhdistelmien taakse kätkeytyy? Yhteistä niille on ainakin se. että joka ainoa Jyväskylän yliopistonkin opiskelija on niiden jäsen, halusi hän sitä tai ei. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) päämaja löytyy keskeltä Helsinkiä. Kalevankadun alkupäästä. Paikka on mitä parhain: muutaman kymmenen metrin säteeltä löytyy kaikki, milä ihminen ensi hätään tarvitsee: Stockmannin tavaratalo. ravintola Kosmos ja MTV:n nuortenohjelman Jyrkin tukikohta. "Ja karkkikauppa", täydentää SYLiin hallituksen jäsen Marjukka Vainio ja nyökkää naurahtaen vastapäisen namuliikkeen suuntaan. "Mutta et kai sinä sitä lehteen kirjoita", hän tiedustelee heti perään. Ilmeisen tarkkoja imagostaan. nämä edustajamme. Jyväskylässä valtio-oppia ja yhteiskuntapolitiikkaa pääaineinaan opiskeleva Marjukka Vainio on työskennellyt SYLIissä vuoden alusta lähtien. Hänen vastuullaan ovat opiskelijoiden sosiaalipoliittiset asiat. "Se tarkoittaa opiskelijoiden toimeentuloon, asumiseen ja terveydenhoitoon liittyviä juttuja. Niistä minä olen ihan aidostikin kiinnostunut. joten olen tosi onnellinen, että saan tehdä juuri iätä työtä". Vainio toteaa. Vainion tehtävä SYLIissä ei ole mikään varsinainen virka, mutta työtä on silti "uskomattoman paljon." "Periaatteessa se on osallistumista hallituksen kokouksiin, mutta käytännössä työtä on aivan kokopäiväisesti." Vainion mukaan tämä käytännön työ on enimmäkseen kulissien takaista toimintaa. Seminaareja. työryhmiä, kansanedustajien ja ministerien lobbaamisla. "Lobbaus kuulostaa pahalta, mutta miten ihmeessä opiskelijoiden asioista muuten saa puhuttua päättäjille? Taloudellinen lilanne on se mikä on, ongelmia on pidettävä esillä koko ajan". Vainio pohtii. Päättäjät ovat lähellä Marjukka Vainion mukaan mahdollisimman | suuri mediajulkisuus ei ole SYLIille itseisarvo, mutta ei siitä haittaakaan ole. "Meidän tulee ehdottomasti majailla juuri tässä, missä me nyt olemme. Täällä Helsingissä kuitenkin päätetään viime kädessä kaikki Suomen opiskelijoita koskevat asiat. Kalevankadulta on lyhyt matka mihin vain". Marjukka Vainio itse ei olisi aikaisemmin uskonut muuttavansa Helsinkiin, mutta ' omasta mielestään hän on viihtynyt loistaMarjukka Vainio puolustaa opiskelijan etuja Suomen Ylioppilaskuntien liitossa, keskellä Helsinkiä. vasti. "Ja onhan tässä kuitenkin kysymys vain yhdestä vuodesta. Yleensä hallituksen jäsenet eivät viivy hommassaan sen kauempaa". Työskentely SYLIissä on ollut Vainion mukaan yllättävänkin helppoa. Omien sanojensa mukaan hän voi keskittyä työssään oleellisimpaan, varsinkin kun "raha-asioista ei tarvitse kantaa henkilökohtaista huolta". "Ja yhä vieläkin minä tunnen itseni nimenomaan jyyläiseksi"'. Vainio lisää viitaten kotoiseen ylioppilaskuntaamme, jonka edustajiston | jäsenenä hän yhä istuu. Liikunnan puolesta Helsingin Olympiastadion olisi upea työympäristö kenelle tahansa, mutta Opiskelijoiden Liikunlaliitolle (OLL) kyse lienee jo uskottavuudestakin. Stadionin kaarteen yläpuolella. "luovan kaaoksen keskellä", työskentelee myös Tarja Mäki-Punto. OLLin hallituksen puheenjohtaja. "Stadionin positiivinen imago tukee toimintaamme. ja täällä meidän naapureinämme on muitakin liikunta-ja nuorisoliittoja". Mäki-Punto kertoo. Puheenjohtajan tie OLLiin kulki perinteisesti ylioppilaskunnan luottamustoimien kautta, mutta Jyväskylän yliopiston kasvatustieteilijä MäkiPunto painottaa olevansa myös itse urheiluihminen. "lähes henkeen ja vereen". "Samoin kun muutkin hallituksen jäsenet, koen tärkeäksi olla motivoitunut sekä itse liikuntaan että sen hyväksi tehtävään työhön. On oleellista, että hakeudumme tarpeeksi usein ulos täältä toimistostamme", Mäki-Punto painottaa. OLL tunnetaan kenties eniten tapahtumistaan ja tempauksistaan. joista huomiota herättävin lienee jälleen pian ajankohtainen Akateeminen Wartti. Mutta tämän viihteellisen urheiluja hauskanpitojuhlan osallistujien näkyminen tv-ruudussa ei MäkiPunnolle riitä. "Kaipaan lisää tunnettavuutta, koskaj sitä kautta saamme myös lisää uskotta-1 vuutta. OLL on mahtava kattojärjestö,' sillä meidän jäsenjärjestöinämme on sata oppilaskuntaa, joissa on yhteensä yli satatuhatta jäsentä." OLLin tehtävä onkin ensisijaisesti ajaa kuntoliikunnan ja liikuntakulttuurin asiaa. Tärkeintä on. että opiskelijat liikkuvat. ja että mahdollisuudet siihen olisivat mahdollisimman monipuoliset. OLL itse ei ole pääasia, sen rooli on olla taustavaikuttaja, Mäki-Punto toteaa. "Työ OLLissa on pitkälti sitä, että pidämme yhteyttä opiskelijajärjestöihin ja liikuntaa lähellä oleviin tahoihin. Haluamme osaltamme olla mukana siellä. missä opiskelijoiden asioista päätetään." "Minä itse olen vimmattu jyyläinen yhä edelleen, mutta täällä olen viime kädessä kaikkien jäsenten puolella", Tarja Mäki-Punto sanoo ylpeänä. 10
• 10 YLIOPISTOSTA TYÖELÄMÄÄN millä eväin? Y l i o p i s t o n p ä ä r a k e n n u s C 1 1 6 . 4 . 1 9 9 7 10.00 TEEMAPÄIVÄN AVAUS Ville Elonheimo, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 10.05 AKATEEMISTEN TYÖTORI Vuokko Marttila, Jyväskylän työvoimatoimisto 10.25 VOUCHERILLA TÖIHIN! Paula Marttinen, Jyväskylän yliopiston työelämäpalvelu 10.45 AMMATTIURAN RAKENTAMINEN AKATEEMISILLE Jyrki Kauppinen, AURA 11.05 LEARNING CONTRACT Reijo Keurulainen, Täydennyskoulutuskeskus, Kansainvälistyvä työ 11.25-12.20 LOUNASTAUKO 12.20 OPINNOT JA KÄYTÄNTÖ Jari Pakarinen, Ideapolis Oy 12.40 PUMPULISTA SELVIYTYMISSTRATEGIAAN Börje Helenius, Taideteollinen korkeakoulu 13.00 IDEASTA YRITYKSEKSIYRITTÄMINEN MAHDOLLISUUTENA Jouni Suonpää, Cimson Oy 13.20 HUMANISTI YRITTÄJÄNÄ Johanna Kinnunen, Decalin kielipalvelu 13.40 HENKILOFRANCHISING ITSENSÄ TYÖLLISTÄMISESSÄ Jorma Leppänen, Golden Neo-Life Diamite 14,00-14.30 KAHVITAUKO 14.30 TUOTTEENA OSAAMISENI ASIANTUNTEMUKSENSA MARKKINOIMINEN Esa Salokorpi, Salokorpi-yhtiöt 14.50 AIKUISKOULUTUS TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUTENA Seija Ollikainen, Jyväskylän ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 15.10 SUURYRITYS TYÖNANTAJANA Timo Hiltunen, Nokia Telecommunications 15.30 COCKTAIL-TILAISUUS JA TEEMAPÄIVÄN PÄÄTÖS Ennakkoilmoittautumiset 11.4. mennessä ylioppilaskuntaan Anssi Massiselle p. 607 255 tai email anmassin@tukki.jyu.fi Jyväs Ylioppilaski KORKEAKOUL • u i viran ajalle piston laettavaksi T T $ E N SIHTEERIN fr30.6.1998 Korkeakoulupoliittisen sihteerin toimenkuvaan kuuluu organisoida ja ideoida JYY:n korkeakoulupoliittista toimintaa sen eri osaalueilla: yliopiston hallinto, korkeakouluja tiedepolitiikka, opetuksen laatu ja maksuttomuus, opiskelijoiden oikeusturva, hallinnon opiskelijajäsenten koulutus, yhteydenpito valtakunnallisiin ja paikallisiin opiskelijajärjestöihin, lausuntojen ja kannanottojen valmistelu sekä toimiminen opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 9 (6514 mk ilman ikälisiä).Hakijalta edellytetään korkeakoulupoliittisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYY:n keskustoimistoon (Keskussairaalantie 2, 40600 JKL) 25.4.1997 klo 14.30 m e n nessä osoitettuna JYY:n pääsihteerille. Kuoreen tunnus: koposihteeri. Liitteitä ei palauteta. Lisätietoja antavat korkeakoulupoliittinen sihteeri Janne Saarinen p. 014 60 3358 tai pääsihteeri Kasperi Launis p. 014 6 3354 Jyväskylässä 3.4.1997 Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus Jyväskylän Ytjopiston Ylioppilaskunta jnptaKhaettavaksi SOSIAALISIHTEERIN viran ajalle 1.7,1997 31.5.1998 Sosiaalisihteerin tehtävänä on organisoida J Y Y : n s o s i a a l i s e k t o r i a : o p a s t a a o p i s k e l i j o i t a o p i n t o ja t o i m e e n t u l o t u k i a s i o i s s a , t e r v e y d e n h u o l l o s s a , o p i s k e l i j a a s u m i s e s s a , a s u n n o n v ä l i tyksessä, olla yhteydessä viranomaisiin ja m u i h i n y l i o p p i l a s k u n t i i n s e k ä t o i m i a sosiaalivaliokunnan sihteerinä. V i r k a o n J Y Y : n v i r k a s ä ä n n ö n a l a i n e n . Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 9 (6514 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään opintososiaalisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. H a k e m u k s e t l i i t t e i n e e n o n t o i m i t e t t a v a J Y Y : n k e s k u s t o i m i s t o o n ( K e s k u s sairaalantie 2, 40600 JKL) 25.4.1997 klo 1 4 . 3 m e n n e s s ä o s o i t e t t u n a J Y Y : n p ä ä s i h t e e r i l l e . K u o r e e n t u n n u s : soposihteeri. Liitteitä ei palauteta. Lisätietoja antavat sosiaalisihteeri Matti Mäkinen p. 014 60 3357 tai pääsihteeri Kasperi Launis p. 014 60 3354 Jyväskylässä 3.4.1997 Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus LOUNAS £ 1 1 1 6 Ma 14.4. Napolinkeitto Juustoporsaat Kalagratiini *Vasikanleike Cafe de Paris Ti 15.4. Kasviskiusaus Porsaanleike, sinappikastike Kanaa currykastikkeessa Ke 16.4. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Makaronilaatikko Makkarakastike *Broilerleike To 17.4. Punajuuripihvi, vihannesremulade Kalamurkepihvhvit, sitr. kastike Maksaa kermakast. 'Poronkäristys Pe 18.4. Parsakaali-porkkanapata Jauhelihalasange Mantelisei Ma 21.4. Aurajuustokiusaus Kalaleikkeet, pinaattikastike Punajuurijauhelihakastike *Vasikanleike bearnaisekastike Ti 22.4. Kasvissosekeitto Spagetti, tonnikalakastike Metsästäjänpihvi Ke 23.4. Kesäkurpitsavuoka Juustokatkarapukala Kiinalainen lihapata "Wieninleike o y o Q o i o llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA | HUOM: listaan saattaa tulla joitakin muutoksia. To 24.4. Sienirisotto Hernekeitto/kasvis-, pannari Poropyörykät 'Metsästäjänleike Pe 25.4. Kasvislasagne Kaalikääryleet Makkaraherkku *Pippurihärkä LOZZI Menu 14.-18.4.-97 Maanantaina: Pinaattiohukaiset ja puolukkahilloa, jauhemaksapihvi, sipulia ja perunasosetta, kinkkupizza. Tiistaina: Lohimedaljonki, kylmäkastike ja tilliperunat, kalapuikot ja tar-tarkastike, kanarisotto, kuorrutettua kukkakaalia. Keskiviikkona: Paistettua porsaanfilettä ja valkosipuliperunat, juustoinen uunimakkara ja perunasosetta, janssoninkiusaus, kasvispizza. Torstaina: Broilerleike ja pilahviriisi, hernekeitto + pannukakkua ja hilloa, pinaattista kalaa, kasvishernekeitto + pannukakkua ja hilloa, porsaannoisetit rakuuna-currykastikkeessa. Perjantaina: Jauhelihaperunaviipalevuoka, leikkelelautanen, täytetyt paprikat. * » * Menu 21.-25.4.-97 Vietämme sydänystävällistä viikkoa! Menu 14.-18.4.-97 Maanantaina: Smetanakirjolohta, Havvaijin jauhelihapihvi, borssikeittoa, turkkilaista kasvispataa. Tiistaina: Naudan paistileike ja skänen perunaa, tonnikala-pastavuokaa, broilerpyöryköitä ja currykastiketta, perunaohukaisia ja porkkanamuhennosta. Keskiviikkona: Porsaannoisetteja ja rosepippurikermakastiketta, jauhelihakeittoa, kalanuggetteja, tillimajoneesia ja ranskalaisia, kasviskiusausta. Torstaina: Strutsinkäristystä ja perunasosetta, muikkupataa ruiskuoren alta, keitettyjä nakkeja, sinappikastiketta ja perunasosetta, juurespihvejä ja tomaatti-kermaviilikastiketta. Perjantaina: Broilerleike. pähkinäriisiä ja herkkusienikastiketta, porsasstroganoffia, pinaattikeittoa ja kananmuna. M e n u 2 1 2 5 . 4 . 9 7 . Sydänviikko ("merkityt ovat sydänviikon lounaita) Maanantaina: Porsaskääryleitä pekoni-suolakurkkutäytteellä, kanaa currykastikkeessa ja riisiä, "savukalavuokaa, ratatouillea ja riisiä. Tiistaina: Pororagueta ja perunasosetta, tomaattista jauheliha-perunavuokaa, 'keltaista uunikalaa, kesäkeittoa. Keskiviikkona: Kinkku-aurajuustopannupizzaa, makkarakastiketta ja keit. kukkakaalia, 'hedelmäistä lihapataa, kasvispastavuokaa. Torstaina: Smetanassa marinoitua haukea ja punajuurikastiketta, lihapyöryköitä ja kermakastiketta, "lempeää kanakeittoa, mannapuuroa, mansikkakeittoa ja juustoreissumies. Perjantaina: Intialaista broilervuokaa, paistettua seita ja pinaattikastiketta, kasvispyttipannua. Menu 14.-18.4.-97 Maanantaina: Siikarullat kermakastikkeessa, venäläinen jauhelihapihvi, ruusukaali-kasvispata. Tiistaina: Havvaijin leike, kana-rakuunakastike, kasvis-juustopiirakka. Keskiviikkona: Lehtipihvi, tonnikala-pastavuoka, purjo-fenkolikeitto. Torstaina: Uunibroileria curry-banaanikastikeessa, makkarakeitto ja vispipuuro, kasvispastavuoka. Perjantaina: Kirjolohta smetanakastikkeessa, jauheliharisotto. porkkana-paprikapihvit. Menu 21.-25.4.-97 Sydänviikko ('merkityt ovat sydänviikon lounaita) Maanantaina: 'Hedelmäinen lihapata, jauheliha-makaronipata, provencelainen tomaattikastike. Tiistaina: Metsästäjän kasslerleike, makkaragulassi, 'juustoinen kasviskastike. Keskiviikkona: Oopperakellarin silakat, 'intialainen broilervuoka, aurajuustokeitto. Torstaina: Pustan leike, "jauheliha-munakoisolaatikko, herkkusieni-smetanakastike pastalle. Perjantaina: Sipulipihvi, 'keltainen uunikala, porkkanakiusaus. FREDA Menu 14.-18.4.-97 Maanantaina: Kalkkunan rintaa mangokastikkeessa, jauhelihapihvejä ja kastiketta, lohikeittoa, kasvisrisottoa. Tiistaina: Pippuri-kermaporsasta, jauhelihamakaronilaatikkoa, nakkikastiketta, kukkakaalikeittoa. Keskiviikkona: Porsaanleike ja kermapippurikastiketta, paistettua seita ja kastiketta, siskonmakkarakeittoa, sipuli-tomaattipiirakka. Torstaina: Broilerin rintaleike ranskankermakastikkeessa, merellistä paellaa, hernekeittoa + pannukakkua ja hilloa, aura-porkkanakastikketta ja pastaa. Perjantaina: Lampaanpaistia ja valkosipuliperunoita, havvajilaista riisi-kinkkupataa, janssoninkiusausta, peruna-purjokeittoa ja sämpylä. Menu 21-25.4.-97. Sydänviikko (»merkityt ovat sydänviikon lounaita) Maanantaina: Naudanpaistia ja skoonenperunoita. 'jauheliha-munakoiso-perunalaatikkoa, kana-kasviskeittoa, kasvispyöryköitä ja kastiketta. Tiistaina: Valkosipulihärkää, tomaattisilakoita ja perunasosetta, mustaamakkaraa ja perunasosetta, 'juustoista kasviskastiketta ja pastaa. Keskiviikkona: Poronkäristystä ja perunasosetta, •intialaista broilervuokaa, uuniperuna ja kalatäytettä, kasvisgratiinia. Torstaina: Lammaspataa, "keltaista uuniseitä, jauhelihakeittoa, ratatouillea ja riisiä. Perjantaina: Metsästäjänleipä, 'savukalavuokaa, jauheliha chili con carnea, kasvistäytteisiä ohukaisia.
• 11 SEINÄJOEN AMMATTIOPPILAITOS Seinäjoen ammattioppilaitoksen keskustan toimipisteessä alkaa keskiviikkona 6.8.1997 1. HOTELLI-, RAVINTOLA-JA SUURTALOUSALAN OPISTOTUTKINTO (suurtalouspainotteinen) 80-120 ov pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto ja maanantaina 11.8.1997 2. HOTELLI-, RAVINTOLA-JA SUURTALOUSALAN OPISTOTUTKINTO (suurtalouspainotteinen) 60-80 ov monimuotokoulutuksena koulutus on tarkoitettu työssä oleville tai olleille (3 vuoden työkokemus) aikuisille, joilla on vähintään suurtalouskokin pätevyys tai vastaava. Hakuaika kohtaan 1, yhteishaku on 17.3.18.4.1997. Hakukortteja saat oppilaitoksesta tai työvoimatoimistoista. Hakuaika kohtaan 2, vapaamuotoinen hakemus 205.1997 mennessä. Lisätietoja: Seinäjoen ammattioppilaitos Kirirlfnlran. JO, 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 419 7111 OPISKELIJAN OMA APTEEKKI ITSEHOITOTUOTTEISTA •ALENNUS SYLN KORTILLA <£) YLIOPISTON A P T E f K K I Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 puistokatu 4 arkisin 8 1 9 OPISKELIJATARJOUS KAIKKI KEHYKSET (ostaessasi myös linssitV AURINKOLASIT VAHVUUKSILLA 450/ Uudet aurinkolasimallit ovat saapuneet o p t i k k o Silmätysten näytät hyvältä KEUONKESKUS, PRISMA puh. ( 1 4 ) 2 4 4 2 2 6 JYVÄSKYLÄN S I L M Ä L Ä Ä K Ä R I A S E M A O y • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 1 kk. • Opiskelijakortilla al.-15%. VÄINÖNKATU 9, P. 214 444 <Optikulma Jyväskeskus, II krs. Puh. 310 0033 KEHYSUUTUUKSIA / * OPISKELIJA *"! HINNOIN NYT MY0S SILMÄLÄÄKÄRI KIMMO RIIHELÄISEN VASTAANOTTO MAANANTAISIN OPISKELIJAT -15% KESÄASUNTOJA HELSINGISSA 1.5. 31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 733 -1119 mk/kk/asukas, yksiöt 1348-1430 mk/kk. Tiedustelut puh. (09) 377 133 tai Latokartano-säätiö, Talonpojantie 11, 00710 Helsinki. Jl/SrFOtrtf£FM0F/rS/NC£/97! AVOINNA JOKA PAIVA 21 04 SU TO VAPAA PÄÄSY PE LA LIPUT 20,( s i s ä l t ä ä n a r i k a n ) kopicyoffset . VALOOTE ky Tapionkatu 4 valokopiot, painotuotteet, värikopiotja kalvot, Gradujen kopiointi ja kannet edullisesti Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä puh 217 491 internet: http://www.co.jyu.fi/ finlandweb/valoote HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu TILASTOISTA TIEDOIKSI • Mitä ovat tilastot • Todennäköisyys * Keskiluvut ja hajonta «Indeksit ja aikasarjat • Korrelaatio, regressio ja faktorianalyysi • Tilastotiedon graafiset kuvaustekniikat • Tilastojen käyttö tutkielmissa ' Miten viralliset tilastot tehdään. Teokseen sisältyy myös eri alojen tilastoja sisältävä levyke. Tilastoaineistot soveltuvat pienimuotoisten harjoitustöiden perusmr' iaaiiksi. Hinta: kirja ja levyke yhteensä 135,(sis. alv) ISBN 951-727-191-3 TILAUKSET JA TIEDUSTELUT Tilastokeskus, Myyntipalvelu, PL 3 B, 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 1734 2011, Fax(09) 1734 2474 Sähköposti: tilastomyynti@stat.fi on tarkoitettu tiedeja ammattikorkeakoulujen tilastotieteen ja tutkimusmenetelmien opetukseen. Suomessa on kaksi päivärahajärjestelmää työttömyyden varalle. Vain työttömyyskassan jäsenenä saat ansiopäivärahaa, joka pienilläkin tuloilla antaa Kelan maksamaa peruspäivärahaa paremman toimeentuloturvan. O • Jäseneksemme voit liittyä, jos olet yksityisen työnantajan palveluksessa ja työssä, vaikka tilapäisessäkin työsuhteessa. Suorajäsenyyden ansiosta maksat vain työttömyysturvasta. Voit myös vaihtaa työpaikkaa tai -alaa ja tehdä tilapäisja kesätöitä joustavasti, ilman kassasiirtoja. Tilaa esite ja liittymislomake automaattipalvelusta (ilman lisämaksua) (02) 762 3400 Y K S I T Y I S T E N T Y Ö A L O J E N T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A Teollisuuskatu 4, 32200 Loimaa, puh. *(02) 760 7620, fox (02) 762 4917 Internet-osoite, josto voit tulostaa liittymislomakkeen http://www.pro.fi/ytk/
• 12 Patricia Cornvvell ei nosta sarjamurhaajia jalustalle Otava Vastikään Suomessakin vieraillut jännityskirjailija P a t r i c i a C o r n w e l l kertoo kirjoissaan ihmisistä, jotka tekevät iljettäviä tekoja. Cornwellin myötätunto on kuitenkin aina uhrien puolella, eikä hän halua tehdä sarjamurhaajista ja muista kuvaamistaan inhotuksista sankarihahmoja tai samaistumiskohteita. "Uhrin näkökulma on tärkeä, ei sarjamurhaajan. Olen vilpittömän onnellinen. että kirjailijana voin itse olla hyvän puolella". Cornvvell painottaa. Patricia Cornvvell korostaa, ettei hän suinkaan itse ole täysin samanlainen kuin kirjojensa suosittu päähenkilö. kuolinsyyntulkija Kay Scarpetta. "On luonnollisesti tärkeää, että osaan tehdä itse samat asiat kuin Scarpetta. Toisaalta hän on hyvinkin erilainen ja tuottaa minulle jatkuvasti yllätyksiä", Cornvvell naurahtaa. Aivan tuoreimmasta teoksestaan Patricia Cornvvell kuitenkin tiputti rakkaan Scarpettansa suosiolla pois. "Hän pyysi, että jättäisin hänet syrjään tällä kertaa. Scarpettalla oli kiireitä. hänen täytyi muuttaa loiseen taloon". kirjailija virnuilee, mutta lupaa kyllä tuoda Scarpettan kuvioihin taas myöhemmin. Nykyään lähes megasuositun j ä n nityskirjailijan uran alkuvaiheet olivat kivikkoiset. Kustannussopimusta ei 1980-luvulla tahtonut syntyä sitten millään. "Oma näkemykseni on. että senaikaiset teokseni muistuttivat liikaa muiden, ennen kaikkea A g a t h a Christien ja Dorothy Sayersin tekstejä. Menestykseni myötä nekin on haluttu lopulta julkaista, mutta olen kieltäytynyt siitä toistuvasti." Aikaisemmin myönteisesti kuolemanrangaistukseen suhtautunut Cornvvell on muuttanut käsityksiään sovittelevammiksi. "Kuolemanrangaistus ei ole mikään ratkaisu. Pahantekijät ovat tavallaan j o itse rankaisseet itseään. Koko kysymys ei mielestäni ole enää oleellinen". Cornvvell toteaa. "Aikaisempiin mielipiteisiini vaikutti voimakkaasti viha. Työskentelin aikanaan oikeuslääketieteen laitoksella, j a näin itse kaiken murhaajien aikaansaaman pahuuden." Kay Scarpettan seikkailut eivät ainakaan vielä ole siirtymässä valkokankaalle, vaikka hanke onkin vireillä. "Elokuvan suunnittelu on jumissa, j a se on sitä niin kauan kuin Scarpettan esittäjä Patricia Cornuell tuntee dekkarteiisa aiheet: erilaisia kuolinsyitä ja -lapoja hän näki puuttuu. Prosessia ei oikein riittävästi työskennellessään oikeuslääketieteen laitoksella. kannata jalkaa ennen kuin oita hän ei ainakaan vielä myönnä sorjohtamista tulee ehdottomasti rakastuneensa dekkarien liukuhihnaiuotantaa. toteaa Cornvvell. toon. "En voi tehdä mitään pakosta. KirJUKKA Y U L A S . S I L A kea näyttelijä on löydetty". Patricia Cornvvell kuittaa. Suositulla jännityskirjailijalla on miljoonasopimukset hallussaan, mutTylyjä kaupunkeja Patricia Cornvvell: Köyhien kalmisto. Otava 1996. 336 s. James Ellroy: Musta Dahlia. Like1996. 446 s. Kun taannoin kävin kirjastossa, kaikki P a t r i c i a Cornvvellin jännitysromaanit olivat lainassa. Uusimmalla. Köyhien kalmistolla, oli kolmisenkymmentä varausta. Cornvvellin suosion resepti on varma: Köyhien kalmisto on j o kuudes romaani Kay Scarpettasta, skarpista poliisi ylilääkäristä, joka ratkaisee murhia ja selvittelee samalla perheja miessuhteitaan. Taustalla näkyy suurkaupungin karuus: "Hän siis pitää luodinkestäviä liivejä joulupukinpukunsa alla." Köyhien kalmistossa Kay Scarpetta joutuu iise murhien keskipisieeksi. kun sarjamurhaaja Temple Gault ryhtyy vainoamaan häntä. Köyhien kalmisto on kaupunkidekkari, jossa poliisi pääsee lähemmäs murhaajaa etsimällä neulaa heinäsuovasta. Kirjaa rikkovatkin turhan tarkat pikkutiedot poliisin tutkimusvälineistöstä ja tietokoneverkoista. Cornvvell kirjoittaa lylyjä, toteavia lauseita, j a johdonmukainen kerronta pitää jännitystä yllä. Scarpettan näkökulma jättää Temple Gaultin kasvottomaksi. hallitsemattomaksi uhPalricia Cormvell. jälleen. kaksi. Jännite purkautuu toiminnaksi vasta viimeisillä sivuilla. Parhaiten Cornvvell onnistuukin kuvaamaan sitä jatkuvaa epävarmuutta, jossa Scarpetta elää. Missään ei ole turvassa, koska maailma ei ole aidattu niitty. Kokonaisuutena Köyhien kalmisto on turhan siloinen, eikä henkilöissä ole samanlaista särmää kuin vaikka Fitzissä. Oikeamielisyys tietysti voittaa, mutta todellisuus on Kay Scarpettan tutkimuksia tylympää. Patricia Cornvvell itse elää jatkuvasti henkivartijoiden ympäröimänä. Mielipuolinen kaupunki Kun Cornvvell kuvaa poliisien taistelua pahuutta vastaan, sukeltaa J a m e s Ellroy suoraan hulluuteen j a sairauteen. Mustasta Dahliasta ei löydy yhtään ihmisiä, joka ei kieroilisi tai valehtelisi. Ja nuo oval heidän synneistään pienimpiä. Musia Dahlia kertoo 40-luvun Los Angelesista. Tyhjältä tontilta löytyy tytön ruumis, joka on brutaalisti leikaiui kahtia. Poliisi käynnistää tutkimukset "Musta Dahlian" murhasta. Ne eivät johda minnekään, mutia Bucky Bleichertille Dahliasta tulee pakkomielle. Hän kerää tapahtumasarjasta kaikki mitättömät sivuseikatkin ja alkaa rakentaa niistä totuutta. Bucky saa kuitenkin huomata, että hän vajoaa yhä syvemmälle petoksiin j a joutuu pettämään itsekin. Lopulla hänen elämänsä on sirpaleina. ja ainoana kiinnekohtana todellisuuteen on kuollut tyilö. James Ellroyn kerronta on vetävää. vaikka se välillä ajautuukin mahtipontiseksi pullisteluksi. Moraalin puolesta liputtavaan Köyhien kalmistoon verrattuna Musta Dahlia on yhtä rujo kuin kirjassa esiintyvä V i c t o r H u g o n silvottu j a kiduteltu ilveilijä. Ellroy ei tarjoa helpotusta jännityksen lopuksi, ainoastaan sairautta. Oikeastaan olisi ollut parempi, ettei Bucky olisi koskaan saanut murhaa selvitettyä. V I L L E R A U V O L A Keskinkertaisuutta vastaan Kauko Röyhkä: Sinä olet tähti (Ranka recordings) Mr. Elämäni-On-Taideteos on saanut kasaan bändin, joka on tällä hetkellä yksi Suomen kovimmista soittajaryhmistä. Kolmikko KlingVaahtera-Vikkula istuu Röyhkän taustalle kuin sokka käsikranaattiin, varsinkin Vikkulan kitaransoittokyvyt olisi jo aika noteerata laajemminkin. Sinä olet tähti on otettu rockkriitikkojen keskuudessa melko nihkeästi vastaan, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tähänastinen arvostus on ollut reilusti alamittaista. Korvani kuulevat levyltä tanakoiden biisien lisäksi jopa epäröyhkämäisiä piirteitä — vaikka kyllähän ne kuulevat senkin, että solisti todellakin laulaa muutamissa biiseissä jopa alle omien kykyjensä. P E T R I H E I K K I N E N Kauko Röyhkä: Kaksi aurinkoa. Like 1996. 260 s. Noin kuudentoista levyn jälkeen K a u k o R ö y h k ä on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa vaihtoehtorockissa. Finlandiapalkintoehdokkuus vihjaa, että hänet on hyväksytty myös kirjailijana. Miten tämä sopii yhteen sen Röyhkän kanssa, joka haastatteluissa on vihainen vaihtoehtoni ies j a haluaa piiäytyä kaikkien piirien ulkopuolella? Onko imago säröilemässä. onko kirjailija täysin eri ihminen kuin muusikko? T a v a r a m e r k i k s i muodostunut tinkimätön asenne on nyt laajentunut kirjaksi j a puettu sota-aikaan sijoittuvaan tarinaan. Ironia j a osuvien ihmistyyppien kuvaukset ovat tuttua Röyhkää. Karjalan Kannaksella viihdytysjoukoissa kiertää orkesteri johon kuuluvat muun muassa rakastavaiset Elis ja Tytti sekä erikoinen hanuristi Ture. Aluksi soitetaan tavallisia schlagereita. mutta sitten yhtye alkaa esittää Tytin omalaatuista musiikkia. Näiden kappaleiden sanoitukset muistuttavat Röyhkän omia j a erottuvat selvästi muusta tekstistä, Vaikean alun jälkeen jotkut ymmärtävätkin tämän musiikin hienouden. Kirjan voi nähdä Eliksen ja Tytin rakkaustarinana, jota repivät kummankin loiset suhteet, varsinkin Eliksen naisseikkailut. Toisaalla se on tunnustus marginaaliin luonnostaan kuuluville ihmisille. Tämä liittyy Röyhkän tuotannon keskeiseen teemaan, tiivistetysti sanottuna "keskellä olevat ei innosta mua". Sota-aika jää itse tarinassa taustalle. Se on vain jonkinlainen kulissi. joka ehkä jossain määrin tukee päähenkilöiden toimimaa. Eliksen suulnen pyhyys la Röyhkä toleaa: "Rauhan aikana meillä on paljon arvoja. Ihmiset kuvitielevai olevuu^a jotain.arvokasta. yksilöitä lai jofifiti Jokti Ori olevinaan kommunisti j a joku porvari, joku taas kannattaa naisasialiikettä, joku tekee yliopistossa jotain tutkimusta. joku taas kamppailee uskontonsa tai sukupuolisuutensa kanssa. Mutta sodassa kaikki ovat lopulla pelkkää lihaa, toiset panemista j a toiset tappamisia varten. Siinä on jotain rehellisiä ja yksinkertaista, josta minä pidän." Kirjan päähenkilöt etsivät kukin omalla tavallaan yhteyttä johonkin toisella puolella olevaan. Elistä kiinnostavat naiset, jotka ovat hänelle jonkinlaituntematon alue. jolle hän haluaa tunkeutua. Tytti on lapsesta asti kuullut päässään jumalallista musiikkia, enkelten laulua. Hänen kauttaan Röyhkä kuvaa suhdettaan musiikkiin. Kaikilla ovat koko ajan läsnä valoisa ja pimeä puoli. hyvyys j a pahuus, jotka loistavat kahtena aurinkona yhtä kirkkaina. Kirja sisältää monia tyylilajeja. joiden rohkeat vaihdokset nostavat sen Röyhkän sanoitusten tasolle. Tylsimpiä osia ovat kaavamaiset naintikohtaukset. Vaikka tarina on sidottu aikaansa joillain yksityiskohdilla. jotka tuntuvat turhilta j a irrallisilta, se voisi tapahtua yhtä hyvin tänä päivänä. Vahva ironia saa jotkut henkilöhahmot muuttumaan karikatyyreiksi. mutta se on ehkä ollut tarkoituskin. Muutamista herkullisista kohtauksista huolimana kirja on kuitenkin vain hyvä juttu, kuin Röyhkän biisi. jonka nerokkuus on ohi kolmessa minuutissa, U L L A R O H U N E N
• 13 Viihdettä kaikelle kansalle Hyväsydämisiä hupsuja. Jyväskylän ylioppilasteatterin ensi-ilta Ilokivessä 21.3.1997. Käsikirjoitus John Patrick, ohjaus Aleksander Anria. JYTin kevätkauden pääproduktio vie meidät mielisairaalaan, jossa hoidokkien päivittäiset rutiinit menevät sekaisin. kun joukkoon ilmestyy uusi kasvo. Rahanahneitten sukulaisten hullujenhuoneelle passittama rikas perijärouva Ethel Savage (Pauliina Siekkinen) mullistaa tuon suljetun yhteisön elämän monella tasolla, eikä tarinan päätyttyä enää ole lainkaan selvää, kuka loppujen lopuksi onkaan hullu ja kuka terve. Patrickin näytelmä on perinteistä komediaa ja Aleksander Anria ohjaa sen mukaisesti, joten radikaaliuksia ei näyttämöllä nähdä. Hupsut on teatterin valtavirran valtavirtaa ja na tiheätunnelmainen päätöskohtaus. joka ennalta-arvattavasta naiviudestaan huolimatta on oikeasti koskettava ja jonka aikana raavaammallakin jätkällä on kyynelissä pidättelemistä. Anriaa on syylä onnitella myös näyttelijävalinnoista, sillä hän on löytänyt melkein kaikkiin rooleihin oikeat tyypit, etenkin keskeisimmät naishahmot ovat lähestulkoon loistavia. Pauliina Siekkinen pääosassa osoittaa olevansa lahjakkuus, jojla halutessaan on kykyjä paljon JYTiä pidemmälle. Hän selviytyy suuresta työstään hienosti, ainoana rasitteenpoikasena hetkittäinen ylinäytteleminen, joka ei aina oikein istu muuten melko realistiseksi rakennettuun rooliin. Myös Anu Saastamoinen vakavaotsaisena tohtori Emmetlinä, Anne Syysmaa seksiä tihkuvana Lily Belle -narttuna ja Liisa Makkonen hössötlävänä Florencena kannattaa mainita. samoin kuin ne riemastuttavat miehiset hetket, joina Marko Syysmaa senaattori Titus Savagena ja Ilkka Tyynelä Hannibalina saavat tiukim1'aljon hyväsydämisiä hupsuja samassa kuvassa. vieläpä sen verran tasokasta sellaista. että siitä saattaa ainakin JYT-mittakaavassa tulla kaupallinenkin menestys, mikäli sana lähtee sopivasti kiertämään. On täysin häpeämättä lähdetty tekemään viihdettä ja siinä onnistutaan erinomaisesti. Vajaa kolmetuntinen harrastajateatterin katsomossa saattaa monen mielestä kuulostaa masokismilta. mutta takaan, että tällä kertaa huoli on turhaa. Vaikka näytelmä kieltämättä voisi välillä olla ryhdikkäämminkin rytmitetty, on vähintään yhdeksänkymmeniäprosenltia esitysajasta täyttä tavaraa — huipentumaman otteen vahvasti tyypiteltyihin rooleihinsa. Hyväsydämisiä hupsuja on teos, joka kepeydestään huolimatta tietyllä tavalla hohtaa tekijöiden intohimoista näyttämisenhalua. Tämän väliin jättämistä en suosittele, varsinkin kun tiedän, että näitä sanoja lukiessanne ryhmä on saanut jo muutaman esityksen alle. eikä muutamia näyttelijäsuorituksia ajoittain pahastikin häirinneestä ensi-illakankeudesta enää luulisi olevan tietoa. P E T R I H E I K K I N E N Hollywood menee metsään Elokuva-arkiston kevätkauden kaksi viimeistä elokuvaa ovat tarinoita miehistä, jotka kulkevat omia polkujaan. I6.4. esitettävä Tartun, viidakon valtias (USA 1932) on W.S. Van Dyken ohjaama klassinen apinamiesseikkailu. jossa on vähän dialogia ja paljon paljasta pintaa. Esityssarjan päättää 23.4. Andrzcj \Vajdan historiallinen draama Danton (Ranska/Puola 1982), joka sijoittuu Ranskan suuren vallankumouksen vuosiin. Gerard Depardieun raamit riittävät vaivattomasti täyttämään elokuvan ison pääosaroolin. M A R K U S L A T V A L A Ovatko piirretyt lapsellisia? Akira. Ohj. Katsuhiro Otomo. 124 minuuttia. Ghost in the Shell Aaveääni. Ohj. Mamuro Oshii. 79 minuuttia. Japanilaisia sarjakuvaa, mangaa. ei juuri ole suomennettu. 1980-luvulla ilmestyi yksi osa Nakazawan Hiroshiman pojasta, ja vasta pari vuotia sitten Like aloitti 2100 sivua pitkän mangan kääntämiseen. Silloin julkaistiin Akiran ensimmäinen osa. Mangan vanavedessä Suomeen ovat tulleet myös Japanissa suositut piirretyt elokuvat, animet. Lapsellista, jotkut sanovat. Ainakin niin tekevät television päättäjät, jotka sijoittivat aikuisten piirrossarjan Ren & Srimpy Show'n lastenohjelmien sekaan. Japanissa piirreltyihin suhtaudutaan avarakatseisemmin. Animet käsittelevät kaikkea mahdollista urheilusta seksiin. Neo-Tokio räjähtää Ensimmäiset Suomeen tulleet animet ovat toimintapainotteisia tulevaisuuselokuvia. Akiran on ohjannut samaisen sarjakuvan tekijä. Katsuhiro Otomo. Akira kertoo kolmannen maailmansodan jälkeisestä Neo-Tokiosta. jota jälleenrakennetaan. Hallitus ja armeija ovat kuitenkin käyttäneet rahansa tieteellisiin kokeisiin. Niissä yritetään hallita ihmisen "puhdasta energiaa". Ongelmat kasaantuvat, kun moottoripyöräjengin natiainen Tetsuo joulun mukaan hallituksen touhuihin. Tutkijat vapauttavat Tetsuossa energian. jonka avulla Tetsuo ryhtyy kostamaan jengikavereilleen ja Tokio joutuu kuilun partaalle. Tiede ei koskaan opi läksyään. Otomo kuvaa Neo-Tokion villinä Voiko elämää syntyä keinotekoisesti, majuri Motoko Kusanagi filosofoi. sielu, joka väittää syntyneensä keinotekoisesti. Onko Kusanagi itsekin kokonaan kone? Ovatko hänen muistonsa tehtyjä? Sekä Akiraan että Aaveääneen animaatio sopii mainiosti, sillä erikoistehosteiden — joita on paljon —ja todellisuuden raja katoaa animessa. Sekä Otomo että Oshii rytmittävät elokuviaan länsimaisesta poikkeavalla tavalla. Räjähtävä toiminta pysähtyy äkkiä pitkäksi suvannoksi, jossa maisemat vain ajelehtivat ohi. Henkilöi tosin jääväl molemmissa elokuvissa etäisiksi, mutta pelkästään visuaalinen ilotulitus on tyylikästä katseltavaa. Jylhät ja täyteen ahdetut kaupungit ansaitsivat laajakankaan. Jonkin verran ammeissa ärsyttää englanninkielinen jälkiäänilys. mutta tavallaan se tukee Akiran ja Aaveäänen tulevaisuuskuvaa. Viihteen yksinkertaistetusta englannista on tullut yleismaailmallista kieltä. Myynti-ja vuokravideot löytyvät hyvin varusteluista alan liikkeistä. mestana: jengiläiset napsivat pillereitä. opiskelijat mellakoivat ja uudet uskonnot nostavat päätään. Mutta mahtipontisuudestaan huolimatta Akira kertoo ystävyyden menetyksestä. Mitä on inhimillisyys? Myös Aaveääni on elokuva tulevaisuudesta. Jengisolien sijaan Mamuro Oshii tutkii, mikä on inhimillisyyttä. kun ihmisen ruumis on pitkälle koneistettu. Poliisit ovat tulleet riippuvaisiksi tietokoneohjatuista ruumiistaan. Heille olisi kauhistus olla vain lavallisisa kuolevaisia. Kaiken huipuksi tutkijat ovat löytäneet aivoista ihmisyyden perimmäisen olemuksen. jota voisi kutsua vaikka sieluksi. Aaveäänen päähenkilö on Kusanagi. naispuolinen kyborgi. joka työskentelee poliisivoimissa. Kusanagi joutuu kyseenalaistamaan itsensä. kun tietokoneverkoista sukeltaa esiin V I L L E R A U V O L A idä Kahlo: Univern, maan>J^ieiion. numoi ja senor-Xolotlin rakkauden syleily. Myytti ja todellisuus Frida Kahlo. Näyttely Helsingin kaupungin taidemuseossa 24.4. saakka. Meksikon yhdeksi kansallistaiteilijaksi kohotetun Frida Kahlon (19071954) näyttelyn näkeminen merkitsee ilmeisen paljon suurimmalle osalle sen katsojista. Vieraillessani hänen taiteensa äärellä pystyin kyllä hyvin ymmärtämään, miksi. Frida — kuten kaikki taiteilijan elämää tuntevat haluavat häntä tuttavallisesti nimittää — on epäilemättä mitä parhain sijaiskärsijä, roolimalli. myytti, ja niin edelleen. Mutta. kuten näyttelyjulkaisun oivallisen Frida, kaikki mitä haluamme -esseen kirjoittanut Terhi Utriainen kysyy: missä loppuu itse Frida ja mistä alkaa myytti? Mietin tuota samaa kysymystä koko näyttelykierroksen ajan. enkä saanut siihen vastausta. vaikka olisin tuijottanut Fridan taidetta tuntikausia. Frida Kahlon elämän opiskeleminen on helppoa: kirjoja on julkaistu paljon, elämäkerrallisia musikaaleja esitetään Suomessakin ja naistenlehdet pursuavat Fridasaagoja tasaisin väliajoin. Mutta silti. kuka oli tämä muotokuvissa ja valokuvissa itsevarmasti meitä tuijottava nainen? Epäilemättä hän oli taiteilija, eikä sitä pystynyt terminoimaan edes avioliitto toisen kuuluisan meksikolaismaalarin Diego Riveran kanssa. Fridamme piti pintansa, eikä vähiten siksi, että hän varmaankin oli ihmisenä yhtä kova luu kuin macho aviomiehensä. Taiteilija hän oli myös siitä syystä, että hän itse loi myyttiä taiteilija Frida Kahlosta. Hän suolsi elämästään sepitettä, josta tuli totta. Kuulostaa ehdottoman Picassolta, tai Saarikoskelta, tai keneltä muulta tahansa. Frida ei jätä meitä rauhaan. Hänen suhteettomat kärsimyksensä seuraavat meitä kaikkialle, ja niinhän asian kuuluu ollakin. Hänen taidenäyttelynsä kiihkoton katseleminen on tehty mahdottomaksi, ja Frida itse on kenties suurin syypää asiaan. Tämä seikka on omiaan mitätöimään kaiken hänen taidettaan vastaan esitetyn kritiikin. ja jos esittäisimmekin negatiivisia huomioita, ne voi aina torjua vetoamalla hänen kärsimyksiinsä, ja varsinkin naisena. Mene ja tiedä, mutta paljon keskusteltavaa olisi vaikka joidenkin hänen teostensa ilmiselvästä teknisestä kömpelyydestä tai Helsingin kaupunginmuseon näyttelyn sisällöllisestä suppeudesta. Mutta kiinnostaako se ketään? J U K K A Y L I L A S S I L A
• 14 JARU MegaZoneen 17.4. kello 19. metsäexcu Tikkakoskelle 19.-20.4. Melsäexcun yhteydessä lauantaina 19.4 ylimääräinen kevälkokous, käsitellään tilinpäätös yrn. Luvassa reserviläishenkinen ja virkistävä viikonloppu! Lisätietoja ja ilmoittautumiset vjjakkul@ilu tai (014) 60 7808 /Ville, Jarulaisen deadline 28.4. Juttuja, ideoita ja mainoksia otetaan vastaan. Ammuntaa aina tiistaisin 19 alkaen poliisitalolla. LaTun kevätampumapäiväl Lappeenrannassa 26.-27.4. Lisätietoja arijunt@silmu. POHJOISMAINEN ILLANVIETTO Kirjailijatalolla (Seminaarinkatu 26 B)10.4.1997 kello 18 alkaen. Jyväskylän Opiskelijoiden Pohjola-Norden esittelee toimintaansa ja kutsuu sinut mukaan saunomisen, pienen napostelun merkeissä. Kaikki asiasia kiinnostuneet, tervetuloa. JYT Hyväsydämiset hupsul, ohjaus Alexander Anria on vielä, ke 9.4, pe 11.4, la 12.4, la 26.4 klo 19.00 sekä 20.4. klo 14 ja 19. Seuraava näyttelijätyön kurssi on huhtikuun loppupuolella, mahdollisesti 26.4 ja 27.4. Anna-Mari Laulumaa on vetäjänä. Kursille otelaan 16, mutta varalle voi ilmoittautua. Kurssimaksu on jäsenille 50,ja ei-jäsenille 100,-. Ilmoittautua voi Tiinalle puh. 252 445. Seuraava jytin kokous on 14.4. yo-lalo klo 18. Tiedotusvastaavana toimii Elli unella@tukki. TUIKKU Tuikku lukee ja kuuntelee. Kaveriapua opiskelijalta opiskelijalle. Päivystämme keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 1922, p. 612 603. PÖRSSI Kiitos kaikille Kevälsemman tenttineille. niin Pörssiläisille kuin muillekin. Pörssiläisten osalta Kevälsemman tulosien uusinta Pörssin vappusaunassa Vuoritammella ti 29.4. Työn alla ovat myös vappuviikon Finnhits-bileet 28.4., josta toteutuessaan tarkemmin eri medioissa. Seuraa siis viestimiä molempien happeningien suhteen. Pörssin toimisto MaE pommisuojassa auki ti ja to 11:45 12:15. FOKUS RY Uusi hallitus ottaa innolla vallankahvan käsiinsä ja kiittää vanhaa loistavasta toiminnasta. Toimintaideoita otetaan vastaan. Prahan reissu vaan lähestyy ja matkaryhmä kokoontuu hiomaan malkasuunnitelmaa Marilla maanantaina 14.4. kello 18. Yhteys: fokus@jyu.fi JYVÄSKYLÄN SETA PINK CLUB RY Pink Club on Jyvässeudulla asuvien seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisien virkistysja etujärjestö. Sosiaalinen toimintamme sisältää mm. bileitä, keskusteluryhmiä ja avointen ovien kahvi-iltoja. Puhelinpäivystys tarjoaa tietoa ja luottamuksellista keskusteluapua seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla: Kahvi-ilta to klo 19. Keskustelupiiri su klo 16. Trans-ryhmä 8.4. ja 13.5. kello 19.00. Puhelinpäivystys ke klo 19-21 (Muulloin inlonauha). Nuorien ryhmä joka kk:n 1. la alk. klo 15.00 Bileet: YO-talossa (Keskussairaalanne 2) klo 21-03, päivät: 19.4 ja 10.5. Liput 20/30 mk. Osoite: Jyväskylän SETA Pink Club ry, Yliopistonkatu 26, (PL 410), 40100 JKL. P. 3100660, E-mail: p i n k c l u b @ s e t a . l i . w w w . j y u . l i / -juhlolv/pink/. SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA Osakuntamme kevätkauden huipennusta Ukon Vakan juhlaa vietetään 15.4. Korlepohjan O-talossa. Luvassa kaikkea vänkää, kuten näytelmäpiirimme tuottama kasvattava näytelmä, osakunnan ikioman laulukirjan julkistaminen, ruokaa ja eritoten sitä juomaa. Mukaan tähän villiin iloitteluun pääsee ilmoittautumalla Anu-emännällemme, anmave@tukki, joka myös inlormoi juhlan alkamisajankohdasta jne, sekä maksamalla paikan päällä n.15 mk illalliskortin. Savo-Karjalaiset, lisääntykää ja täyttäkää Suomi. LAPPI-OSAKUNTA Lappi-osakunnan kevätkokous on osakuntahuoneistossa to 10.4. klo 19. Epävirallisesta ohjelmasta vastatkaamme itse. Näyttelyn järjestelyihin osallistuneille kiitokset, se oli hieno. 2-vuotisjuhlaa vietettiin 22.3. ja oli kivaa. Mukaan siis uudet ja vanhat. Lisätietoja Hanna p. 618352. PUHKUPILLIT Harjoitukset to 3.4. 10.4. ja 17.4. klo 18. Elias Seppälän kurssi 11.-12.4. Norssilla. Musican tanssiaisissa keikka ke 23. 4, klo ?. Levynjulkistamiskonsertti 29 4 klo 19. Vapunaattona koululaiskonsertti Jokivarrenkoululla. Lisätiet. Tiiu Tuominen 601759.612317 tai 050-5220477 sekä Risto Pohjonen 603045 tai 040-5889767. www.jyu. TOSINE Viiniä, laulua ja Finnhits-raxil osa 2. Lillukassa ti 15.4. klo 19 alkaen, vain 10 mk. Ole paikalla. PS. Kukanpäivää juhlitaan ke 7.5. Perinteinen pesäpalloottelu suunnitteilla. Pelihaluiset kyselkää lisää urheiluministeri Siirosella. OPKO Opiskelijaillat Vanhassa pappilassa. Vapaudenk. 26. torstaisin klo 18.30.10.4. aiheena Lutherin parhaat III, josta tarinoi Lauri Seppänen, 17.4. Markku Jokinen kysyy: "Onko mies vaimon pää?" Avoin Raamattupiiri toimistolla, Vapaudenk. 24B, maanantaisin klo 18.30. TYÖELÄMÄPALVELU Työelämäpalvelu tarjoaa opiskelijoille ja valmistuneille työnhaun ja urasuunnittelun neuvontaa ja koulutusta.Voit myös suorittaa Työelämän perusopinnot (15ov). Lisäksi välitämme työpaikkoja työnhakijalietokannaii ja sähköpostilistan kautta. Meiltä saat myös Urasuunnittelun, työnhaun ja harjoittelun oppaan. Jyväskyän yliopiston Työelämäpalvelu. hallintorakennus 2.krs, p. 601 084, email: tep@admiral. jyu.li KUMMAN LUJA KuLun toimisto on muuttanut pois remontin alta, parhaiten saat edelleenkin kiinni KuLulaisia sähköpostitse (kulu ©tukki). KuLu on kutsunut eri ryhmittymiä vieraakseen Lillukkaan, seuratkaa sähköpostia ja tulkaa ihmeessä KuLulaisetkin sankoin joukoin tutustumaan ja pitämään hauskaa (ilmoittautumiset Anskulle). Myös "hullut lehmät lähtee stadiin" -tapahtuma lähestyy sekä jo kauan odotettu 10-vuotisviikonloppu. Haluatteko lisätietoja näistä? Jussi (juanka@tukki) ja Eve (eekaro® math) sila jakelee... tsekatkaa myös www.jyu.li/ -jokrju/kulu NUORSUOMALAISET Tule reteesti kuulemaan Tre:n valtakunnallisen nusutapaamisen (5.4.) tuuloset ravintola Leonardoon, juna-aseman kupeeseen, Hannikaisenkatu 27-29, keskiviikkona 16.4. kello:18. Tule, vaikket koskaan aiemmin olisi tullutkaan. Tarvittaessa lisätietoja Eijalta, p.: 60 7338 tai sähköpostiosoitteesta nuorsuom® cc.jyu.li. TUHATKUNTA Keskiviikkona 16.4. aatehenkinen opintopiiri Nina Pesosella, Hannikaisenkatu 27 A 17 kello 19 alkaen. Opintopiirin jälkeen ilta jatkuu juuston, patongin ja viinin merkeissä. Pe 25.4. Porvariopiskelijoiden Puuhapäivät Helsingissä, jossa myös JYTK:n oma vierailu oikeusministeriöön. La 26.4. Helsingin vierailu jatkuu KansY:n 45-vuotis juhlissa.Kaikki innolla mukaani Lisätietoja: Nina Pesonen, e-mail: nspesone ©ilu.cc.jyu.fi ja p.271423 tai e-mail: Tuhatkunta® cc.jyu.li AIESEC Jyväskylän inlokokous pidetään Soimilla 8.4. klo 18.00, ja sinne ovat kaikki tervetulleita kuulemaan kevään toiminnasta ja projekteista. 17.-20.4. on input Lappeenrannassa, minne lähdetään joukolla edustamaan Jyväskylää. Jos projektimme tai vaikka haalarimerkkimme kiinnostavat sinua, löydät meidät toimistolta (MaO 255) ainakin torstaisin 11.45-12.15. KAMERASEURA RY Sääntömääräinen kevälkokous pidetään aiemmasta ilmoituksesta poiketen vasta ma 14.4. klo 17 Sohwilla. Kuvakirma 24h -lotomaralon järjestetään 17.-18.5. Järjestelyt pitää jo toden teolla aloittaa, tule kirmakokoukseen ma 7.4. klo 17 Sohwille kuulemaan ja suunnittelemaan lisää vanhoille pohjille on aika helppo järjestää uusi ja entistä parempi valokuvauskisa. Haluatpa osallistua kisaan lal sen järjestelyihin, tule messiin. Lisätietoja näistä ja muista: pj Tomi (tomknuu@cc.jyu.fi p. 645 723) ja siht. Markku (mataho@cc.jyu.fi p. 040 5447019) sekä kotisivumme www. jyu.li/-malaho/kseura/ AMNESTY INTERNATIONAL Tervetuloa ihmisoikeuskysymysten äärelle Amnestyyni Kokoonnumme seuraavan kerran tiistaina 15.4. klo 18. Tapaamispaikkana on Koeputki-kokoustila Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa, Kyllikinkatu 1. SANE RY. _ Sane viettää 30-vuotisjuhliaan ti 22 4 klo 19 alkaen vanhassa kaupunginteatterissa (A-sali). Illalliskortin hinta on 120 mk, joka maksetaan Sanen Iitille, jonka numeron saat ilmoittautumisen yhteydessä Sanna Torvikoskelta (p. 607332 / e-mail: santorv@silmu). Tumma puku tai juhlapuku. Terveluloal YNNÄ Hallitus kokoustaa torstaina 10.4 Ohjelmassa mm. vappupiknikin suunnittelua. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa, paikka on Cafe Elonen ja kokous alkaa klo 18.30. Toimistolla päivystämme torstaisin klo 11-12, ovi on tosin muutoinkin usein auki... Joten teretulemast pistäytymään, MaD 241. Intoa tulevista tapahtumista löydät www.math.jyu. li/ynna/ja e-mail kulkee osoitteesta ynna@math.jyu.li SYRINX Bileet tiedossa. Perinteinen Fredarock 24.4.(to) Rentukassa. Biologisia musikaalisuutta livenä, tieteellisestä suuntautumisesta riippumatta kalkki tervetulleita. Tule ja ihastu. Syrinxläisel, varatkaa itsenne myös 28.-29.4., silloin excu Hankoon, ja 21.-25.5. excu Tarttoon. GOSPELKUORO TULUS Konsertit 10. ja 11. huhtikuuta A-salilla (Väinönkatu 7) kello 19, lipun hinta 20 mk, teemana odotus. PUOLUE Muista valtakunnallinen kollegatapaaminen 10.4. Lisätiedot ja ohjelma ilmariita Huom! MaB l.krs, vasen käytävä tai listalta puolue@cc.jyu.fi. K a n s a n t e r v e y d e n ja h u i p p u u r h e i l u n t u t k i m u s e s i t t ä y t y y Yliopiston päärakennuksessa G1 to 10.4.1997 klo 9.00-16.00. Ohjelmassa projektiesittelyjä. tietokonedemoja^i In k u n td t e s t e j ä TERVETULOA! Järj. JYY:rt opiskelijaryhmä Lisätietoja J. Komulainen, LIKES, puh. 014-601 574 ja S. Puntala 4 5 1 4 8 6 STÖILMOITUKSET tulee Olla t o i m i t u k s e s i ' ! dead iine • : t o r s t a i t a edeltävänä päivänä eli KESKIVIIKKONA. Paras tapa on laittaa ne SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen Ltf>SA@CC.]YU.H. jos e t t e käytä sähköpostia, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. Meille käyvät MacVVrite versiot sekä VVP-versiot n i i n , e t t ä kaikki m u u t WP:t paitsi 6.0 ja 6.1 so• • • • )ivat. Paperilappuja e m m e enää ota vastaan!!!! Ilmoitusten maksimipituus o n 70 sanaa. Toimitus muokkaa liian p i t k ä t ilmoitukset a r m o t t a ! Vain t a p a h t u m a t , m e n o t ja ilmoitusasiat huomioidaan. LIIKUNTAVALIOKUNTA OPINTOJA TIEDEVAUOKUNTA YMPÄRISTÖVALIOKUNTA • G e e n i k e s k u s t e l u n valmistelut a l k a v a t olla hyvällä mallilla, mutta tekemistä riittää runsain määrin. Ilmoitusten teosta ja muista asioista puhutaan s e u r a a v a s sa kokouksessa ti 8 . 4 . 1 9 9 7 klo 1 8 . paikkana hallit u s k a b i n e t t i , Y O t a l o . V i i m e k e r t a i s t a v i l k k a a m p a a osallistumista kaivataan! • Jukolan ja V e n l o j e n viesti järjestetään J y v ä s k y l ä n m a a s t o i s s a 14.1 5 . 6 . E t s i m m e suunnistuksesta kiinnostuneita naisia ja m i e h i ä j o u k k u e i s i i m m e . Lisätietoja & ilmoittautumiset joukkueisiin: K a s p e r i L a u n i s , k a l a u n i s @ c c . j y u . f i . Liikuntavaliokunnan suunnistuskurssi jatkuu YO-talolla to 10.4. klo 1 8 . . Vielä ehdit m u k a a n ! T i e t o j a v a l i o k u n n a n m u u s t a t u l e v a s t a t o i m i n n a s t a a n t a a E v a Eiroma, e k e i r o m a @ c c . j y u . f i . • K o k o u s t a m m e s e u r a a v a n k e r r a n , a i e m m i s t a tiedoista p o i k e t e n , tiistaina 2 2 . 4 klo 1 7 . Ylioppilastalolla (llokivi). T u l e m u k a a n myös valiokunnan järjest ä m ä ä n yliopiston virantäyttökoulutukseen m a a n a n taina 14.4 klo 1 8 2 Ylioppilastalolla (llokivi). Kouluttajina m m . yliopiston hallintojohtaja Juho Hukkinen ja kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntasihteeri S a kari Liimatainen. Lisätietoja v a l i o k u n n a n t o i m i n n a s t a k o p o s i h t e e r i J a n n e l t a p. 6 3 3 5 8 , e-mail: jasaarin@cc.jyu.fi KULTTUURIVAUOKUNTA • Kulttuurivaliokunta kokoontuu Sohvvin kabinetissa keskiviikkona 9 . 4 kello 1 8 . . Listalla J y r o c k V a p p u Flooranpäivä-etc. O d o t a m m e teitä t a a s e n m o n e n a . J y r o c k t y ö n t e k i j ö i d e n koulutus 1 6 . 4 k e s k i v i i k k o n a kello 1 8 . a l k a e n yo-talolla. L ä s n ä o l o v ä l t t ä m ä t ö n työntekijöille. K i e r r ä m m e paikat, k e r t a a m m e velvollisuudet, mahdollisuudet ja edut jotka työhön liittyvät. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja: Ulla Lipsanen p. 014 603 359, 050555 3413 r«mfoe: Mikko Kallio ja Jukka Yli-Lassila p. 014 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen p. 014-215 026, 4 6 4 2 533, fax 014-3721 363 Ylioppiluslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pimnnyrkki Oy, p. 02 2331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri* Paula Rouhiainen p. 014-607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 928 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, 16 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät .Koitteeseen LIPSA@CC.JYU.F1 Alit lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa deadline-päivänä. Ilmoitushinnat: tekstissä 5.00 mk/pmm, takasivu 5.50 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoasraan koko. Jylkkäri ci ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 30 markkaa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Postisiirtotili 80012-695758 Osoitteenmuutokset keskustoimistoon, p. 014603 355 ISSN 0356-7362
• 15 Jyväskylän Yliopiston Yli£ppfla$kunta julistaa haettavaksi KULTTUURIM p f e j Ä T I S I H T E E R I N viran ajalle 1.8.1997 -31.5.1998 Kulttuuri-ja projektisihteerin s tehtävänä on organisoida ja ideoida JYY:n kulttuuritoimintaa sen eri osa-alueilla: mm. elokuvat, konsertit, radiotoiminta, matkat ja näyttelyt sekä organisoida uusien opiskelijoiden vastaanottoa. Kulttuurija projektisihteeri vastaa yo-talon tilojen ja laitteiden varauksista sekä toimii kulttuurivaliokunnan sihteerinä. Kulttuurija projektisihteeri ottaa osaa ylioppilaskunnan yhteisten projektien suunnitteluun. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 9 (6514 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään kulttuuritoiminnan sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYY:n keskustoimistoon (Keskussairaalanne 2, 40600 JKL) 25.4.1997 klo 14.30 mennessä osoitettuna JYY:n pääsihteerille. Kuoreen tunnus: kulttuurija projektisihteeri. Liitteitä ei palauteta. Lisätietoja antavat kulttuurisihteeri Mari Aholainen p. 014 60 3356 tai pääsihteeri Kasperi Launis p. 014 60 3354 Jyväskylässä 3.4.1997 Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus Kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ! ! PÖRSSI RY:N VALMENNUSKURSSI yrityksen taloustiet, pääaineryhmään hakeville Ma 2.6.-Pe 6.6. Klo 16-21 Kaikkien pääsykoekirjojen luennoija tiivistelmät. Yhteensä 25 tuntia. H. 1200,Valmennuskurssi 050-5177 559 Kauppatorin OPTIIKKA Väinönkatu 36 4 1 JVÄSKYLÄ Puh. 014-621 4 8 8 • tepohjan ylioppilaskylässä on haettavana VAPAA-AIKASIHTEERIN TOIMI 18.8.1997-15.5.1998 väliseksi toimikaudeksi. Hakijalta edellytetään JYY:n jäsenyyttä, ylioppilaskylän asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneidyyttä järjestö-, tiedotusja harrastustoimintaan. Tästä puolipäivätoinicsia maksettava palkka on on 3266 mk/kk. Asukasneuvostolle osoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä yo-kylän toimistoon viimeistään 25.4.1997 klo 12.00. Tointa koskevat tiedustelut va-sihteeri Viberg, puh. 607 213 (arkisin klo 17-19) tai vs. isännöitsijä Järvinen (14.4. tai 17.4.) puh. 607 207. TERMINAATTORIPERUNAT TULEVAT OLETKO VALMIS? Geenitekniset innovaatiot ja niiden välitön soveltaminen käytännössä sisältävät lupauksen paremmasta tulevaisuudesta mutta myös joukon ekologisia, eettisiä, sosiaalisia sekä poliittisia riskejä ja avoimia kysymyksiä. Ympäristövaliokunta nostaa geenimanipuloidun soijan ynnä superkarjut pöydälle kuumassa keskusteluillassaan keskiviikkona 23.4.1997 klo 17.15 Paulaharjun salissa. Erilaisia näkökulmia aiheeseen tuovat mm. perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, sosiologi Maarit Heinonen, filosofi Sirkku Hellsten sekä eläinjalostuksen asiantuntija Asko Mäki-Tanila. Puheenjohtajana toimii Grönionin Ville Elonheimo. Lisätietoja Minna Heikka p.245 564, E-mail: hemima@kantojyu.fi PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mäntän seudun koulutuskeskus (1005) TALOUDEN JA HALLINNON KOULUTUSOHJELMA (208) SINULLE merkonomi, muun ammatillisen koulutuksen suorittanut, ylioppilas, tämän kevään abi 129 opiskelupaikkaa seuraavilla suuntautumisvaihtoehdoilla: • taloushallinto • yrittäjyys ja hallinto • markkinointi ja kansainväliset liiketoiminnot • sähköinen viestintä • kongressija kulttuuripalvelut Opiskeluasi vauhdittavat uudet opiskelutilat, runsas atk-varustus, kiinteät internet-yhteydet, kaksi kielistudiota ja monipuolinen kurssitarjonta. ffB Opiskelija-asumiseen löytyy monen tasoista ja hintaista asuntoa ja Tamperekin on hyvien linja-auto yhteyksien päässä. MÄNTÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS Koskelankatu 2 35800 Mänttä Puh. (03) 4888 400fax (03) 4747 022 Tervetuloa! Mänttään, vireään yrittäjyyttä arvostavaan pikkukaupunkiin, jossa kaikki on lähellä! HALUATKO PAASTA BUSSILLA AKATEEMISEEN WARTTIIN? Aika: 7.5.1997 Lähtö: klo 10.00 päärakennuksen edestä Paluu: klo 4.00 Helsingistä Kyydin hinta: 80mk/hlö Lippuja myydään ke 23. ja to 24.4. klo 11-14.30 Ilokiven aulassa H A H M O T E L M A M Ä Ä II L M Ä N J Ä R J E S T Y K S E KS li > X X cd O CL J> 'cL T£"T( . ?CTR.v llCAKViikitO *.uVA-i: JOUMI töPötoek) i
• 16 Oletko kiinnostunut filosofiasta? Nyt on elämäsi tilaisuus ryhtyä tuumasta loimeen meidän korkeakoulussamme. joka sijaitsee Helsingin luonnonkauniilla Jollaksen niemellä. Lukuvuoden kestävien kokopäiväopiniojen (40 ov| tarkoituksena on herättää opiskelijoissa itsenäistä oman elämän ja maailman hahmottamista filosofian keinoin. Omien mielipiteiden perusteluja avoin keskustelu pohjaa filosofiseen antropologiaan. ihmisen probleemin tutkimiseen. Tavanomaisia tenttejä ei pidetä vaan opiskelijat kirjoittavat kommentoiv ia referaatteja luontosarjoista ja kirjoista sekä valmistavat opintojen lopussa tutkielman itse valitsemastaan aiheesta. Perinteisten filosofisten aiheiden opiskelua tasapainottavat ja tukevat taiteellistaidollis-liikunnallisel aineet: mm, kirjoittamis-, puhe-ja draamaharjoiitelu. muovailuja maalaus, luonnonhavainnointi. ympäristönhoito, miekkailuja muu liikunta. Mikäli sinua kiinnostaa meidän uusi lapamme opiskella filosofiaa, lilaa kursMcsilteemme osoitteesta: Snellman-korkeakoulu. Puuskakuja 14.00850 Helsinki. Puhelimella tavoitat meidät numerosta: 09-698 5044. Opiskelua varten on mahdollisuus anoa valtion opintotukea. Täydellinen Opiskelijan tietokonepaketti IBM Aptiva malli 447 Canon . BJC ' 240 (ulostin Pakettihintaan "kaikki mitä 1 1 QQA tarvitset" 1 1 7 7 " ) " Infogate K y Gummeruksenkatu 9 PL 445.40101 Jyväskylä ( g ) 014-214 517 fax. 014-214 418 Ark 8.30-17.00, la 10-14 Seuraava Jyväskylän Ylioppilaslehti ilmestyy 24.4. Aineiston deadline 17.4. Avustajapalaven Sohvvilla ke 9.4. klo 20.00. Tervetuloa kysymään ja kommentoimaan! uusi APTEEKKI Sokosta vastapäätä ja MINIAPTEEKKI Hoviraitilla antavat kaikille opiskelijoille ostoista 10 %:N ALENNUKSEN O P I S K E L I J A N KOPIOJA PAINOPALVELUT KOPIOT, VARKQFIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT. GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SEMINAARI-KATU 15, RAKENNUS T PUH. 014-601 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O paino CYGNAEUKSENKATU 3,40100 JKL PUH, 014-601 141 FAX 014-601 191 • ^ B LO LO o £ -S c/> ^ ~ * • ; o £ -S h^ LO S . sCO LO O CC (/> o o J* * e s ä "O" f 8 TT O ui si 1 6 .4 23 .4 n n e n k K o lja J y v ä s k y lä re lia n .f i/ jk l B C -j a H^äQL CO <D 3 • 8 fläm 3 J*: •CO CO ih e "5 i l m —«» CO ^ y j » i > co ICO Z3 CO > •2 | f < —• ro -*^* w ro c l^lfc^afS o..*: _ ^ C 1 \ ^ ^ ^ « K 03 C0 • • • • • sr e n .^7 t — > •*-• ^ . CO ^ * -1 S E P P Ä L Ä N A P T E E K K I PRISMASSA PALVELEMME M a P e 1 2 La 9 1 8 Ahjokatu 7 Puh.675 711 TERVETULOA! ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA H U H T A S U O N A P T E E K K I Nevakatu 1, puh. 282 131. PALVELEMME ~\ LAUANTAISIN m a p c 9 1 7 . 3 J suljettu . . . T e l e n G S M t a r j o a a S i n u l l e n i i t ä k e r t a o s t o l l a e n e m m ä n : k a t t a v a n k ä s i p u h e l i n p e i t o n k o t i m a a s s a , t o i m i v a t y h t e y d e t l ä h e s 6 m a a s s a y m p ä r i m a a i l m a a j a r u n s a a n v a l i k o i m a n G S M p u h e I i m e s i t o i m i n t a a t e h o s t a v i a l i s ä p a l v e l u i t a . H a n k i s i i s i h a n e n s i m m ä i s e k s i T e l e n G S M n i i n t i l a n n e o n k i n j o a i k a h y v i n h a l l i n n a s s a . L ä h i m m ä n N M T G S M k a u p a n o s o i t t e e n s a a t i l m a i s e s t a a s i a k a s p a I v e I u n u m e r o s t a 9 8 7 . S u o m e n s u o s i t u i n T e l e n G S M . NMT-GSM kaupasta saat tnyäs kätevän slantijtaketin. jonka avulla pääset heti alkuun ja vähän pitemmällekin ÖSM-puhelimesi käytössä. * T E I E yhdistämme w w w . t e l e . f i / n m t g s m NMT-GSM T E L E M A T K A P U H E L U T