2 Sisällys Yläkaupungin Yö lähestyy Neljäs Yläkaupungin Yö on suurempi kuin koskaan. Sivu 8. Tahto pelastaa maailman Worldwatch-instituutin Maailmantilaraportti 1996 antaa synkän kuvan nykymenon seurauksista tuleville sukupolville. Kirja ei kuitenkaan ole täynnä pelkkää pessimismiä, vaan sanoma on, että maapallon ja ihmisen pelastaminen on tahdon kysymys. Sivu 8. Suuri muotinumero Mikä on tänä vuonna muotia vai onko mikään? Sivut 9-11. Ed Wood ja angoratakki Ed Wood ohjasi maailman huonoimman elokuvan ja tuli kuuluisaksi. Tosin suosio tuli vasta hänen kuoltuaan hylättynä, sairaana ja alkoholisoituneena. Sivu 13. Naiset sarjamurhaajan jäljillä Hollywood on synnyttänyt taas uuden sarjamurhaajaelokuvan. Copycatissa pulmaa ratkovat Sigourney VVeaver ja Hölly Hunter. Sivu 15. Kannen ja sisällysluettelon kuvat Riitta Chan. Pääkirjoitus 18.4.1996 Kirjoista ei saa säästää Jyväskylän yliopiston kirjastolla on ollut hyvä tiedekirjaston maine. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi. ettei kirjastolla ole rahaa hankkia uusia kirjoja, vaikka siihen olisi pakottava tarve: uusia oppiaineita tulee ja ne tarvitsevat kirjoja, sivuaineiden vapautuminen lisää tenttikirjojen tarvetta ja avoin korkeakoulu lisää kirjaston käyttäjiä. Kirjaston käyttäjämäärät kasvavat jatkuvasti ja samalla kuitenkin säästetään koko ajan lisää. Aikakauslehtitilaukset ja cd-romit vievät lähes kaiken rahan, niin ettei kurssikirjoja ole varaa hankkia, kurssikirjaston laina-aikaa on lyhennetty kolmeksi viikoksi ja nyt suunnitellaan ulkopuolisten lainaajien laina-ajaksi kahta viikkoa. Jos opiskelijat eivät saa tenttikirjojaan kirjastosta, he joko jättävät tenttimättä tai joutuvat ostamaan kirjat. Nykyistä opintotukea ei kuitenkaan ole valitettavasti suunniteltu niin, että sillä ostettaisiin kalliita tenttikirjoja, joita lukuvuoden aikana tarvitaan kymmeniä. Kirjastoon tarvittaisiin myös lisää lielokoncila. Nyt opiskelijat joutuvat jonottamaan pitkiäkin aikoja päästäkseen tekemään (öitä kirjaston koneille. Ja aamukahdeksalta kuulemma vain nopeimmat voittavat kilpajuoksun. Myös rehtorit ovat huolestuneita tilanteesta. Huolestuminen tuntuu ristiriitaiselta, vararehtori Pekka Neittaanmäki, joka on myös kirjaston johtokunnan puheenjohtaja, tunnustaa, että kirjaston tilanne saattaa viivästyttää opintoja. Samalla hän kuitenkin vakuuttaa, että jo muutamalla sadalla tuhannella markalla tehtäisiin melkein ihmeitä. Rehtori Aino Sallinen lupaa rahaa kirjastolle vielä tänä keväänä. Toivottavasti niillä rahoilla saadaan kurssikirjaston tilanne edes siedettäväksi. Kuten Aino Sallinen sanoo, kirjasto on kampuksen sielu ja sydän. Mutta mitä tehdä tyhjällä sielulla j; ohitusleikkausta kaipaavalla sydämellä? TUIJA TAIPALE finttonen
KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE 1 % Vasarakatu9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkk;iri. Nro 6 [8.4.1996 36.vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 • Kirjastolla ei varaa kirjoihin "Uudet aineet jäävät kuin nalli kalliolle" Jyväskylän yliopiston kirjasto painii visaisen ongelman kanssa. Kirjastolla on entistä vähemmän rahaa kirjojen ostoon samaan aikaan kun kirjaston käyttäjämäärät kasvavat ja aikakauslehtien hintojen nousu on syönyt entistä isomman osan hankintamäärärahoista. Opiskelijoille se merkitsee sitä, että kirjoja voi olla jatkossa entistä vaikeampi saada. Varsinkaan uusien alojen kirjallisuuden hankintaan ei löydy rahaa. "Kirjuslon tarve on paisunut niin suureksi. elia tuntuu ettei mikään riitä! Opiskelijoilla ei ole varaa hankkia itse kirjoja ja kaikki asioivat kirjastolla. Kirjaston merkitys on lamavuosina vain kasvanut", puhkuu kurssikirjallisuuden hankinnasta vastaava kirjastonhoitaja Ulla-Muija Frilander. Luvut puhuvat puolestaan. Tänä vuonna kirjallisuuden hankintavaroja oli 4.3 miljoonaa markkaa, kun se vielä viime vuonna oli 5 miljoonaa markkaa. Tästä rahasta 4 250 000 markkaa on mennyt aikakauslehtiin ja ed-romeihin. joten pääkirjaston tutkimuskirjallisuuden. palvelukirjastojen (Mattilanniemen. Tourulan. Ylislönrinleen ja liikunnan kirjasto sekä Aallon kirjasto) kirjallisuuden j a kurssikirjojen hankintaan jäi hankintavaroista vain 50 (XX) markkaa. Tämän vuoden tilannetta on koetettu j o helpottaa siten, että hankintoihin on käytetty kirjaston viime vuodella säästyneitä varoja I 350 markkaa. Säästöjä tehtiin muun muassa henkilökunnan palkkauksessa ja dollarin kurssista johtuen aikakauslehtien tilauksissa. Yliopiston kirjastolla olisi ollut iälle rahalle käyttöä muun muassa työvoiman palkkaamiseen j a lietokonemaleriaalin hankkimiseen aikana, jolloin kirjaston aukioloajal ovat kasvanee! ja erilaisia käyttökoulutusta annettu aikaisempaa enemmän. Kirjastonhoitaja Ulla-Maija Frilanderin mukaan ennestään pieneneviä hankintamäärärahoja syö erityisesti aikauslehtien kallistuminen, joka on noin 5-20 prosennia tieteenalasta riippuen. "Vuonna 1993 karsittiin 500 aikakauslehteä ja luultiin, että se Lisää rahaa luvassa "Tulen osoittamaan rahaa kirjastolle", lupaa rehtori Aino Sallinen. "Kirjasto on yritetty pitää myös lamavuosina kunnossa. Kirjasto on kampuksen sielu ja sydän". Sallinen sanoo, että rahaa tullaan antamaan kurssikirjoihin, uusiin tietokoneisiin ja cd-romeihin. Rahoitus tullaan hänen mukaansa haalimaan useista eri lähteistä. Avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulu joutuvat tulevaisuudessa kantamaan suuremman vastuun kirjakustannuksista. Uusia EU-maisteriohjelmia käynnistettäessä edellytetään. että samalla budjetoidaan varoja kirjaja laitehankintoihin. Samoin uusille tieteenaloille ja kehittämishankkeille on osoitettava varoja. Laitehankintamäärärahojen kautta hankitaan edelleen lisää opiskelijamikroja. "jos kaikki nämä toteutuvat, on se satojen tuhansien markkojen apu kirjastolle", Sallinen laskeskelee. Viime vuoden tilinpäärös on valmistunut ja säästyneitä rahoja jaettaessa kirjaston tarpeet ovat ykkössijalla. "Kirjasto on kaikkien opiskelijoiden ja henkilökunnan tulosten kannalta tärkeä." Kurssikirjojen laina-aikaa on lyhennetty ja kiertoa näin nopeutettu. Sallinen huomauttaa, ettei kirjasto kuitenkaan koostu pelkästään kirjoista, vaan se on nähtävä kokonaisuutena. "Kirjasto on tietoyhteiskunnan kulttuurikeskus". Sähköistä viestintää on kehitettävä jatkuvasti. Elektroninen Kampus hanke edellyttää opiskelijamikrojen lisäämistä, jota jonotus vähentyisi. Sähköisen viestinnän kehittämiseen liittyy myös sen jatkeena tuleva valtakunnallinen tietostrategia. Kirjoja ei kuitenkaan unohdeta, lupaa Sallinen. "Kirjoja pitää olla. Ne tulevat säilymään, vaikka sähköistä viestintää kehitetään. Kirjat säilyttävät merkityksensä". riittää kymmeneksi vuodeksi", muistelee Frilander. Aikakauslehtien karsimisessa on erittäin suuri lyö. sillä eri lieleenalal haluavat säilyttää oman alansa lehdet. Kirjaston johtokunnan maaliskuisessa kokouksessa todettiinkin, että "aikakauslehdet on kaluttu luuhun asti. enempää ei pysty karsimaan". "Helpompi olisi neuvotella lisää rahaa". toteaa Frilander. Lisärahasta on lehly anomus rehtorille ja siihen odotetaan vastausta toukokuuhun mennessä. Uudet aineet kärsivät eniten Frilander kritisoi myös sitä. ellei uusien oppiaineiden kirjallisuuteen ole varattu rahaa. "Yliopistoon tulee uusia oppiaineita, viime vuonna esimerkiksi ympäristötiede. Saadaan professuuri j a muut edellytykset. mutia ei varoja kirjallisuuden hankialaan. Uudet aineel jäävät kuin nalli kalliolle." Myös yliopiston ulkopuolisten tahojen käyntiin laittamat projektit ja kurssil vaalisivat uusia varoja. Lisäksi yliopiston omien kymmenen (uhannen lainaajan lisäksi lisäänlyvä avoimen korkeakoulun opetus vaalii kirjoista lisäkappaleita. Sivuaineiden vapauluminen lisää kirjapulaa entisestään. "Tämmöisenä aikana pilaisi satsata yhteiseen hyvään. Rahaa on. mutta milen se suunnataan, sitä pilaisi yliopiston piirissä yhteisesti pohlia. Tarvitaan kulttuuripoliittista keskustelua". Frilander peräänkuuluttaa. Myös yliopiston kirjaston johtokunnan puheenjohtaja, vararehtori Pekka Neittaanmäki on huolestunut siiiä. elia opinnot saattavat viivästyä kirjapulan vuoksi. "Paitsi että opiskelijamäärät ovat lisääntyneet, on tullut myös uusia oppiaineita, joka aiheuttaa lisätarpeita", toteaa Neittaanmäki. Parhaillaan luikitaan kurssikirjatilannetta j a sila. voitaisiinko yliopiston viime vuodelta säästyneitä rahoja käyttää kirjaston hankintoihin. "Muutamalla sadalla tuhannella saisi aikaan paljonkin." Samalla tulkitaan, kuinka paljon ulkopuolisia käyttäjiä kirjastolla on. Laina-aikoja lyhenneihin viimeksi helmikuussa. On mahdollisia, että ulMikdki kirjasin ei.«/« lisiiii varoja kirjojen hankintaan, on kurssikirjojen suunti jatkossa entistäkin vaikeampaa. kopuolisille laina-ajaksi tulee kolmen viikon sijasta kaksi viikkoa. Neittaanmäki on huolestunut myös tulevaisuudesta. "Tilanne ei helpotu. Kyse on miljoonien, vähintään 1-2 miljoonan vajeesta," laskeskelee Neittaanmäki kirjaston rahantarvetta. Tiedekirjastosta provinssiksi "Jyväskylän yliopistolla on ollut hyvä maine tiedekirjastona. Jos meininki jatkuu, siiiä tulee provinssikirjasto. Jotakin On saatavilla, muna se ei enää ole tieteellinen kirjasto", tiivistää JYY:n korkeakoulupoliittinen Petri Vähäkangas huolensa kirjojen saatavuudesta. "Palvelutasoon hyvä ja nopea, mutta jos ei ole kirjoja mitä lainata... Lainausaikojen lyhentäminenkään ei hänen mielestään paranna tilannetta. "Jos halutaan nopeuttaa kiertoa, pilaisi lisätä myös tenttikertojen määrää. Fi aula. jos laina-aikaa lyhennetään. jos ei pysty useammin lenllimään". Myös Vähäkangas kehottaa kaikkia. niin opiskelijoita kuin yliopiston opettajiakin pohtimaan asian lärkeytlä. "Usein vedotaan uusiin välineisiin. Akateemisen työskentelyn perustyökalu on kuitenkin vielä artikkeli tai kirja. V e r k k o j a muut vain auttavat", sanoo Petri Vähäkangas. TEKSTI: KIMMO PULKKINEN KUVA: RIITTA CHAN
fväskylän Ylioppilaslehti n e w s in b r i e f A rowing-race on Tourujoki Eight teams will be rowing in Tourusoutu rowing-race on Tuesday 23rd April at 16-18. The race is organized by the Department of Communication. Everybody is vvelcome to vvatch the race. The whole event ends up with a party at Club Domino. The renovation in the student village Two tower blocks will be renovated in Kortepohja this spring. The renovation of the house B starts on 15th April and the house D has to be empty by 2nd May. Some of the tenants will be living in the student village, vvhile others have to find a temporary accommodation elsevvhere. Ali the evacuated students have a right to come back to their old lodgings after the renovation. The house manager of the student village Pekka Ojala promises that the whole operation is over by 1st September. Also the houses C and E will be renovated in the future as soon as the financial problems are taken care of. Virve Peili who vvorks at the housing office in Kortepohja says that they have received a few calls from dissatisfied tenants. Hovvever, summer is the most convenient time to do the repairs there is no housing shortage and the construction expenses are lovvest. Lack of new books The Jyväskylä University Library grapples with a tricky problem. There is less and less money in the budget for new books. At the same time the number of the borrowers is increasing and the prices of the journals are higher than ever. Therefore it is sometimes very difficult to get the book you need. The situation is most difficult when it comes to the recent literature on the new sciences. The vice-president of the University of Jyväskylä Pekka Neittaanmäki states that students may have to delay their Studies because of the lack of books. It is also possible that the loan period will become even shorter for those who are not university students. The social Secretary of the Student Union Petri Vähäkangas reminds that the situation would become better if the students could take the examinations more often. y l i o p p i l a s k u n t a Hallitus päätti... • p e r u s t a a t y ö r y h m ä n ( u o m a a n h a l l i t u k s e l l e e s i t y k s e n u l k o m a a l a i s t e n o p i s k e l i j o i d e n k i e l i o p i n noista. • . . . p e r u s t a a t y ö r y h m i i n k ä s i t t e l e m ä ä n e u r o s l r a l e g i a l y ö r y h m ä n raporttia j a yliopiston e u r o s t r a t e g i a s ta p y y d e t t y ä l a u s u n t o a . T y ö r y h m ä n p u h e e n j o h t a j a k s i v a l i t t i i n M i n n a Mattila. • . . . o t t a a s u k u k a n s a p r o j e k t i n J Y Y n j ä s e n m a k s u l o m a k k e e l l a k e r ä t t ä v i i n v a p a a e h t o i s i i n a v u s t u s kohteisiin. S u m m a k s i päätettiin 2 9 m a r k k a a . J ä s e n m a k s u l o m a k k e e l l a k e r ä t ä ä n m y ö s v a p a a e h t o i s t a S Y I . : n k e h i t y s y h t e i s t y ö m a k s u a 3 2 m k , J Y Y : n v a p a a e h t o i s t a k e h i t y s y h t e i s t y ö m a k s u a I n t i a a n 3 mk j a K o r t e p o h j a n y l i o p p i l a s k y l ä n v a p a a e h toista p e r u s k o r j a u s m a k s u a 2 8 m k . • ...valitsi y l i o p p i l a s k u n n a n i s ä n n ö i t s i j ä n v i r a n s i j a i s e k s i P e k k a Ojalan ajalle 1.4.-30.6.19%. • . . . m y ö n t ä ä G r ö n i o n i l l e 4 m a r k k a a a v u s t u s t a v i h e r t ä v i e n o p i s k e l i j o i d e n v a l t a k u n n a l l i s e n tap a a m i s e n järjestelykuluihin. • . . . l ä h e t t ä ä J Y T K r n j a P ö r s s i & D u m p i n p o n n e n k a h v i l a Ulpukasla v a l m i s t e l t a v a k s i s a m a l l e t y ö r y h m ä l l e . j o k a v a l m i s t e l e e m u i t a k i n y l i o p p i l a s k y l ä ä k o s k e v i a aloitteita. T y ö r y h m ä n p u h e e n j o h t a j a n a toimii M i n n a L a h t i n e n . • . . . l i i t t y e n J O K : n aloitteeseen j ä ä k i e k o n M M k i s o j e n k o t i s t u d i o n j ä r j e s t ä m i s e s t ä , e t t ä v u o k r a t a a n y l i o p i s t o l t a v i d e o t y k k i j a s o v i t a a n tarjoilusta S o h v i n kanssa. Peruskorjaus tyhjentää kaksi taloa ylioppilaskylästä Asukkaat evakkoon Kortepohjan yjipppilaskylässä viime keväänä aloitettu tornitalojen ulkoelementtien uusiminen jatkuu tänä keväänä. B-lalon remontti alkaa asukkaiden kannalla varsin ongelmalliseen aikaan 15.4. ja D-lalonkin on oltava tyhjänä 2.5. mennessä, joten kallo lähtee monella opiskelijalla kesken kevään lenlliruuhkan. Osalle loki pystytään järjestämään kylästä remontin ajaksi j o k o yksiö tai soluasunto, multa osan täytyy löytää omin keinoin tilapäinen asunto. Kaikilla on oikeus palata remontin jälkeen takaisin entisiin asuntoihin. Kortepohjan ylioppilaskylän vsisännöilsijänä toimiva P e k k a Ojala kertoo, että tornitalojen ulkoclemenltien huono kunlo juontaa juurensa 70-luvun alkuun, jolloin rahoittajataho halusi, että ylioppilaskylää rakennettaessa käytettäisiin markkinoille tullulta kevytsoruclemcnttiä. Vasta jälkikäteen huomattiin. että kosteus läpäisee kevytsoraelementin ja haurastaa sila. Elementtien uusimiselle ei Ojalan mielestä ollut mitään järkevää vaihtoehtoa. "Pääperiaatteena on ollut, etlä asunnot ovat valmiina I. syyskuuta, jolloin uusien opiskelijoiden saapuessa koko ylioppilaskylän asuntomäärä on käytettävissä. Remontin alkamisajankohtaa on sitten venytelty niin myöhäiseksi kuin mahdollista, jolta luo päämäärä kuitenkin toteutuisi", sanoo Pekka Ojala. Viime vuotisen A-talon remontin yhteydessä törmättiin j o asukkaiden ongelmiin löytää itselleen asuntoa kesken kevään. Iästä huolimalla ylioppilaskunta päälli länä vuonna aloittaa kahden talon elementtien uusimisen samanaikaisesti. Kyseessä ei kulienkaan o l e kiusanteko lai ajattelemattomuus, vaan käytännön sanelema pakko. "Elementit on erittäin tärkeää saada Uusituksi mahdollisimman pikaisesti, j a kun rahoituksen järjestyminen valtion asuntorahastolta mahdollisti kahden talon remontin aloittamisen, ei ylioppilaskunnassa juurikaan emmitty", perustelee Ojala. Hän vakuuttaa remontin olevan valmis elokuun lopussa, koska viime vuonnakin pysyttiin aikataulussa. Syksyn vaikea asuntotilanne on yokunnassa erityisen huomion kohteena, j a omalla remontoinnilla ei sila missään ole haluttu vaikeuttaa. Tavoitteena on myös uusia Cj a E-talojen elementit, j o s vain rahoitus saadaan järjestymään. Asukkaat valittavat Virve Peili Kortepohjan asukastoimistosta kertoo, että valitussoittoja on lullin jonkin verran. Tilanne on hänen mielestään ymmärrettävä, sillä j o s ei kaikille halukkaille ole uutta asuntoa tarjota pakkomuulon yhteydessä, niin varmasti lilanne koetaan epäreiluksi. Ylioppilaskunnassa on kuilciikin panlu merkille vapaiden asuntojen sangen runsas ilmaantuminen ilmoitustauluille ennen varsinaisen kaaoksen muodostumista. Kaiken kaikkiaan ulkoelemenllien uusimiselle ei siis ole vaihtoehtoa, j a paras ajankohta niiden korjaamiselle on kesä, jolloin opiskelija-asuntotarve on pienimmillään ja rakennuskustannukset alhaisimmillaan. Asunloongelmaisia ei kuitenkaan varmaan lämmitä se, että yleisesti ottaen nykyinen toimintatapa on järkevin j a tasapuolisin. Isännöitsijä Pekka Ojala pahoittelee remontin aiheuttamia hankaluuksia, multa toteaa, että nykyinen järjestely on käytännön sanelema pakko, jota ei voitu välttää. MATTI MÄKINEN Haurastuneita elementin kappaleita voija nyi piulota alas seinillä. V e n t o V i e r a s Nautaa rajoille! M l T Ä yhteistä on englantilaisella j a suomalaisella navetalla? Molemmissa aminulaan. Vcnlokm osallistuu hullun lehmän taudista nousseeseen keskusteluun, koska ei halua olla mikään maitonaama. Meissä kaikissahan se asuu. Naudanlihaa, varsinkin brittiläistä, on hankala markkinoida, vaikka kuinka halvalla myisi. Kukapa kauppias olisi niin hullu. eitä laittaisi puoliinsa plakaatin: Nyi on lihatiskillämme hullut päivät. Naudanlihaa hullunhalvalla! Grazyhuumoria? lii silti eikä sen puoleen, lehmän kalse ei aikaisemminkaan ole oliul niitä kaikkein viisaimpia. Jokaiseen sika-nautapurkkiin pilaisi lainaa rasvaprosentin lisäksi valmistukseen käytettyjen nautojen äo. H l I L L L N H O M M A A koko teollinen karjankasvatus. Tämä siilä seuraa, kun rehuna käytetään teurasjätteitä ja eläimiä patistetaan kannibalismiin. Navetoista on tullul oikeila hullujenhuoneita. Tulee mieleen se sananlasku. eitä ahneella on epähygieeninen loppu. Eikä brittinautoja suojele kukaan, niitähän lahdataan miljoonittain EU:n avokätisellä tuella. Missä oval nyt kettutytöt, missä oval mailotylöt? M A T K A M I E S M.ahtisaari matkustelee Kiinassa. Eipä elämöi ihmisoikeusloukkauksilla, sehän vaikeuttaisi kaupankäyntiä. Kokeneena YK-miehenä mainostettu kauppamatkustaja voisi kuitenkin hieman olla huolissaan ihmisoikuksislakin. vai unohtuivalko ne silloin. kun YK:n runsaskälinen palkka lakkasi juoksemasta. Balkanin juhla. Elisabeth ensimmäinen, avasi presidenllikilvan syyttämällä kaupankävijöitä moraalin unohtamisesta, lillu entinen puolustusministeri ei taida ilse muistaa, etlä puolustusvoimat hankki taannoin Kiinasta rynnäkkökivääreitä, halvalla kun sai... SUOMEN ARMEIJAN ensimmäisen varusmieskihlaparin morsian keskeytti asepalveluksensa ja haki siviilipalvelukseen. koska pariskunta ci saanut jalkaa samassa palvelupaikassa: mies laiteltiin Lapin lennostoon. rouva alikersantti joutui jäämään aliupseerikouluun Halliin varuskuntaan, jossa parin ensimmäinen taisielukoskeius tiettävästi otettiin. Rouva alikersantti sanoi viihtyneensä armeijassa erinomaisesti. "Olisin mielelläni käynyt sen loppuun. mutia asia! pitää lainaa tärkeysjärjestykseen", runsaasti j u l k i s u u n a ensimmäisten naisten joukossa armeijan harmaisiin rynnännyt soluu totesi. Jäämme uteliaina odottelemaan, milloin saamme lukea juttuja suomen ensimmäisestä siviilipalvelusnaisesta. Ei sota yhtä naisia kaipaa, vai miten se menikään?
5 Kolmasti korkeasta koulutuksesta: Avoimesti, ammatillisesti, perinteisesti Yliopistojen ja korkeakoulujen asema koulutuksen huipulla ei enää ole niin itsestään selvä kuin vielä kymmennen-viisitoista vuotta sitten. Perinteisen yliopistoja korkeakouluverkoston rinnalle on viime vuosien aikana syntynyt kaksi kilpailevaa instituutiota: avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulut. Avoin yliopisto syntyi täydennyskoulutuksen turpeisiin. Lisäksi huilittiin tarjota kuikille aikuisille koulutustaustasta riippumatta mahdollisuus opiskella yliopistollisia aineita. Nykyään uvoin mainostaa itseään mahdollisena väylänä varsinaiseen yliopistoon. Jyväskylän Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen kuultu järjestetty uvoin korkeakouluopetus kattaa suuren osan Jyväskylän yliopistossa edustettuina olevista aloista. Muiden paikkakuntien yliopistojen opintokokonaisuuksin voi suorittaa Kesäyliopiston kuutta. Eniten avoimessa on tarjolla noin 15 ov:n laajuisia opintokokonaisuuksia. Aineopinnot voi suorittaa seitsemässä uineessa. Erityispedagogiikka n toistaiseksi ainoa aine. jossa voi suorittaa myös syventävät opinnot. Avoin eroaa tällä hetkellä varsinaisesta yliopistosta oikeastaan vain kahdella tavalla: se ei voi antaa tutkintou. eikä opiskelu ole varsinaisen yliopisto-opiskelun tavoin näennäisesti ilmaista. Varsinuiscn yliopiston sisällä elää sitkeänä myytti, jonka mukaan avoimen puolen opiskelijat olisivat mitälieopiskelijoita. Kasvatustieteen yliassistentti T a p i o Aittola on opettanut sekä avoimessa että varsinaisessa yliopistossa j o kymmenisen vuotta. Hänen kokemuksensa puhuu tuotu myyttiä vastaan: "Avoimen yliopiston opiskelijat ovat suoriutuneet opinnoista yhtä hyvin kuin varsinaisetkin opiskelijat." M a r i t a R ä i s ä n e n , j o k a opiskeli sosiologian appron avoimessa ju tuli sittemmin pääsykokeen kautta varsinaiseksi opiskelijaksi, on myös törmännyt kyseiseen uskomukseen. Opiskelijamassan laadusta hän ei sano mitään, mutia "...uvoimessu opettavat samat ihmiset kuin varsinaisessakin yliopistossa! enkä jaksa uskoa, että opettaja) laskisivat arvostelukriteereitäun sen mukaan, mistä mikäkin opintosuoritus tulee." Ammatillisesti verkoissa Ensimmäiset ammattikorkeakoulukokeilu) Suomessa alkoivat 1991. Jyväskylän va. ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja M a u r i PanhclaJsen mukaan mallia on oleilu lähinnä Saksasta ju Hollannista. Suomessa toimii tällä hetkellä 22 ammattikorkeakoulua, joista yhdeksän on saanut pysyvän toimikuvan. Elokuun alusia 1996 hikien ammattikorkeakoulujen lukumäärä nousee 28:uun. Jyväskylän palvelualojen ammattikorkeakoulu on toiminut väliaikaisen toimiluvan turvin, mutta tänä keväänä Jyväskylä sai vakinaisen luvan. Ammattikorkeakoulujärjestelmä on hakemassa paikkaansa koulutuksen maailmassa. Sen on osoitettava, ellä se eroaa sekä yliopistosta ellä keskiasteesta. Yliopistojen suhteen ero on periaatteessa aika selkeä: ammattikorkeakoulun suhteet normaaliin työelämään ovat yliopistojen vastaavia tiiviimpiä. "On selvää, ellei kyseessä ole vain opistoasteen oppilaitosten kyltin vaihdos. Takana on työelämän muutos. mikä on tuonut mukanaan yhä kasvavia kvalifikaatiovaatimuksia. Toisaalta ammattikorkeakouluista ei sau muodostua myöskään pikku yliopistoja". sanoo Mauri 1'unheluinen. Avoin korkeakoulu ja ammattikorkeakoulut näyttävät muodostuneen vakaviksi haasteiksi perinteiselle yliopistoinsliluutiolle. Kummastakin puuttuvat yliopistoperinteen huonot puolet: byrokratia, joustamattomuus, jyrkät oppiainerajat ja oppiriidat. Ammattikorkeakoulujen vetovoimaa lisää myös se, että niillä on omat tutkinnot, j a opiskelijat voivut mclko vapaasti koota omunsu opintoturjottimelta, joka kootaan ammattikorkeakoulujen verkostoon kuuluvien eri oppilaitosten tarjoamasta opetuksesta. Jyväskyliin va.ainmallikoikeakoulun kehitysjohtaja Mauri 1'anhelaisen mukaan ammattikorkeakoulun mulli on oiettu Sahasta ja Hollannista. Kasvatustieteen yliassistentti Tapio Aittola opettaa sekä avoimessa ellä varsinaisessa yliopistossa. Järjestelmillä on pilkälli sumut rahoittajat, ju siitä moiiiuko murkkua mihinkin annetaan, käydään j o nyi vakavahenkisiä keskusteluja. Koulutusuraa miettivän ihmisen kannalla tulee olemaan hykerrytlävää nähdä se päivä, kun kilpailu opiskelijoista äityy kunnon luppeluksi. Perinteisesti, elitistisesti? Tapio Aittola näkee jotain hyvää myös paljon parjatussa vanhassa yliopislojärjcstclmässä: "Yliopisto on kuitenkin ainoa instituulio. joka mahdollistaa periaatteessa kaikkiin suuntiin avoimen j a kriittisen tutkimuksen. Ammattikorkeakoulut ovat enemmän sidoksissa ammatillisesti suuntautuneisiin markkinoihin. Avoin korkeukoulu on keskittynyt Opettamiseen, lutkimuslu ei siellä niinkään korostetu. Totta kyllä, nykyisillä lehokkuusmitlurcillu mitattuna sekä avoin korkeakoulu että ammattikorkeakoulut ovat tehokkaampia ainakin didaktisesti kuin yliopistot." Tarjolla olevien korkean asieen koulutusinstituutioiden välillä oleva työnjako on hämärä. Ammattikorkeakoulut toivovat profiloiluvansa nimenomaan korkean tason ammatillisen koulutuksen antajiksi, mutia ne haluavat imagoonsa mukaan myös ripuuksen perinteistä akaleemisuultu. Syy tähän saattaa olla halu erottautua keskiasteesta, Avoimen korkeakoulun oppaita selatessa näyttää siltä, että uvoin haluaa oikeuden antaa tutkintoja, vaikka kysyttäessä kukaan avoimen puolen ihmisistä ei sitä suoraan myöntänytkään. Varsinainen yliopisto on kui lenkin halunnut piiää kontrollin tulkinnoista itsellään. Jarruna toimimiseen on kiliisii ajateltuna saattanut vaikuttaa huoli tieteen tekemisen tusoslu. Tutkimuksen ju lieleen autonomisuuden eli perinteisen yliopisloinslituution puolesta puhujat leimataan helposti elitisteiksi, ju oletetaan etteivät tällaisen puheen harrastajat halua tunnustaa, eitä tiedekin on sidoksissa uinu jollain tasolla sila ympäröivään yhteiskuntaan. Tällaisien oletusten taustalla eivät ole niinkään lieleen tekemiseen liittyvät seikut, vuan se sosiaalinen status, joka vielä nykyäänkin joissain piireissä liitetään yliopistoon: kyllä hieno liiteli on aina hieno titteli. Tl.KSTt: R I I T T A KOIKKALAINEN KUVAT: RIITTA CHAN Lähteet: Avoin yliopisto-opetus väylänä korkeakoulututkintoon työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmien muistioita 7:1996. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimilupahakemus 31.1.1996. Numminen, Lampinen ja Mykkänen. 1996. Nuorisoasteen koulutuskokeilut ja ammattikorkeakoulukokeilut. Raportti 6. Lukuvuosi 199495. Helsinki: Opetusministeriö. Valmennusta ulkomaille lähteville opiskelijoille Jyväskylän yliopiston kansainvälisien asioiden osasto järjestää 23.-24. huhtikuuta lihtöorienlaaliolilaisuuden opiskelijoille, joiku ovat lähdössä opiskelemaan ulkoilluille lukuvuonna 1996-97. Ohjelman tarkoituksena on huolehtia siilä. ellä opiskelijat pyslyväl muksimaulisesti hyödyntämään vaihiovuoiensa akateemisen j a sosiaalisen tarjonnan sekä samulla valmentaa heidät kotiyliopistonsa ja Suomen käyntikorteiksi. Ohjelmalla pyritään myös perehdyttämään lähiijäi kohdemaan tapakulttuuriin j a opintojärjestelmään. 1'aulnharjuiisalissa Villa Railassa järjesietävään tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki ERASMUSja NORDPLUSopiskelijat, kahdenkeskeisiin vuihtokohleisiin lähtevät opiskelijat sekä ulkomaisiin opintoihin itsenäisesti hakeutuva! opiskelijat. Tourusoutu soudetaan jälleen Tourusoutu soudetaan jälleen vuoden tauon jälkeen. Kahdeksan joukkuetta uhmaa Tourujocn lyrskeilä tiistaina 2 3 . huhtikuuta klo 16-1X. Soutamaan ei enää pääse, multa kannustamaan voi mennä Tourujocn varteen. Paikanpäällä on myynnissä mallasjuomaa j a makkaraa. Soutu päättyy Club Dominoon. Soudun järjestää Viestintätieteiden laitos: Lööppi, Parku j a CoMix. Opiskelijoille myös Diners JYYn jäsenet ovat voineet hankkia itselleen jo muutaman vuoden ajan Diners Club -luottokortin. Korttia voi hakea, kun on suorittanut 120 opintoviikkoa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijoilta ei peritä jäsenmaksua, joka toisesta vuodesta lähtien on 295 markkaa vuodessa. Myöskään 180 markan liittymismaksua ei peritä. Lisätietoja voi kysyä JYYn keskustoimistosta. Maaliskuusta lähtien opiskelijoilla on ollut mahdollisuus hakea myös Visa-luottokorttia. Joistakin lehtitiedoista poiketen Visa-kortin ensimmäinen vuosi ei ole ilmainen ja korko on 2,5 prosenttia käyttörajasta.
"Olisin mielelläni käynyt s e n loppuun asti, mutta asiat pitää pistää tärkeysjärjestykseen" Siviilipalvelukseen hekeva alikersantti Riikka Lämsä Helsingin Sanomissa " SexPiStoIS? Ei kiitoS! John. Sinä teet minut murheelliseksi. Tekosi saattoi olla odotettu, mutta siitä huolimatta. Sinusta tulee nyt sukupolvesi Mick Jagger. Rod Stewart ja Billy Joel. Kutsuit heitä usein rahanahneiksi runkuiksi. muistatko? "Ja vitunko väliä sillä on". Sinä todennäköisesti kommentoisit. Muistellaan siitä huolimatta. mitä olet sanonut aikaisemmin. Kysymys oli joka kerta sama: "Miten suhtaudut Sex Pistois -comebackiin?" Muistatko, mitä vastasit? "Anteeksi? Miten kehtaat edes leikilläsi ehdottaa moista. Sinä helvetin äpärä! Jatka tuohon tyyliin, ja minun on iskettävä sinut katuun! Tuo oli todella inhottavaa! Syö paskaa ja kuole! Vanha pieru saatan jo olla ikäni puolesta, mutta kuulat ovat yhä hanskassa." (Soundi-lehden Esa Koiviolle 1986.) "Ei uudelleen kokoontuminen onnistu koskaan, tai johonkin sen kaltaiseen palaaminen. Niin ei pitäisi koskaan tehdä. Se on vain ahne ja typerä juttu. Ei sillä ketään hämää. Ahneus on se sana. Kaikki vanhat punk-bändit toivovat varmaan epätoivoisesti, että Sex Pistois kokoontuisi uudelleen yhteen, jotta he voisivat soittaa meidän lämppärinämme. Hahaha. No, me emme tee sitä." (S.I.N:in Hanspeter Kuntzlerille 1992.) "Comeback olisi täydellisen kauheaa ja kyynistä ja halpamaista ja tuntisin helvetillistä syyllisyyttä enkä voisi enää koskaan katsoa itseäni peilistä. Se olisi psyykkinen katastrofi minulle. En aio näytellä Johnny Rotten -sarjakuvahahmoa kenellekään." (Q-lehden Tom Hibbertille 1992.) Vuonna 1996 Sinä pyörsit nämä ja kaikki muut aiemmat puheesi. Tavoillesi uskollisena Sinä tosin myönsit sen itsekin. Mutta nyt Sinun on aika tuntea sitä syyllisyyttä, John. Minä en tule katsomaan orkesteriasi Messilään juhannuksena 1996. En mistään hinnasta. "Ja vitunko väliä sillä on". Sinä kommentoisit taas. Ei sillä olekaan. Nykyään millään ei ole mitään väliä. Se siitä punk-ideologiasta, John. 1 E K 8 I I JR K U V " : JUKKfl Y L I L U B S I L B o m i o i t q Missä pyöräsi seisoo? Pyöräilykausi on taas alkamassa j a monet manaavat autoilijoiden piittaamattomuutta. Kaiken lisäksi pyöräilijöille ollaan kehittämässä ylimääräinen väistämisvelvollisuus risteyksessä. Törkeää! Mutta kuinka moni pyöräilijä taj u a a käyttäytyvänsä itsekkäästi jättämällä pyöränsä mihin sattuu tai ajamalla jalkakäytävällä? Pyörillä liikkuu moni muukin kuin autoilija j a polkupyöräilijä. Vammaisilla. jotka ovat pyörätuolissa, liikkuminen on vaikeampaa. Ylioppilastalon edessä on luiska pyörätuoleja varten. Mutta joka päivä kymmenet opiskelijat jättävät pyöränsä luiskan eteen, niin että pyörätuolilaisen on turha uneksiakaan Ilokiven herkullisesta lounaasta. Niin kauan kuin on terveet jalat j a polkupyörä alla luulisi jaksavan kävellä edes muutaman metrin j a jättävän pyöränsä hieman kauemmaksi. Myös Mattilanniemessä on sama ongelma. VVilhelmiinan j a A T K keskuksen väliseen lilaan pitäisi päästä invataksilla. Vaan eipä pääse. Päivällä polkupyörät tukkivat lähes koko välikön j a sen ympäristön. T U I J A TAIPAI.K Kysynnän ja tarjonnan laki eli näin toimii markkinatalous Ja joskus myös hyvä niin. sillä vuokraamojen hintakilpailu on pikkuhiljaa saanut videofilmien vuokrat inhimilliselle j a oikeudenmukaiselle tasolle. Käsittämättömästä kolmenkymmenenviiden markan vuorokausivuokrasta on Jyväskylässäkin päästy lähemmäs oikeaa eli kymmeniä lai yhdeksää markkaa, mutta Minimani pistää vielä paremmaksi videoelokuvat 5 mk / vrk! Minimanin valikoima ei tietenkään jyllää laajudella tai taiteellisella tasolla. multa ylivoimaisen edullisen hinnan lisäksi on muitakin huomionarvoisia seikkoja yllin ja kyllin: ruokaostosten yhteydessä myös vuokraaminen sujuu näppärästi yhdellä reissulla, parhaimmillaan Bluokun elokuvien katsominen on niitä suurinta hupia ja lisäksi palautusaika on vasta seuraavana kauppapäivänä eli viikonloppuina j a juhlapyhien seutuvilla katsomisaikaa saa reilusli. Ja on siellä jokunen oikeasti laadukaskin 1'ilmi, muutama jopa Iältä vuosikymmeneltä. Ylpeys ja ennakkomaksu JOKAISESSA meissä asuu pieni Arlan mainos ja rotusta voidaan keventää, eitä markkasten käteenpakinoitsija, j o k a lahloisi yhdistellä asioita: kuten jäävä osuus j a reaalitulojen kasvu saadaan taattua? hullun lehmän tauti ja kristillisen liiton kansanOikea argumentoimitapa on syyllistää tukiaisien edustaja tai hullun lehmän tauti ja Uuden Seelannin saajat, paitsi pankit. Ja paras konsti tälliin on osoiltie. laa köyhät rikollisiksi. MUTTA NYT pohdimme kysymystä, millaisia aseila ylä-ja keskiluokan tulisi hankkia? Hassua. niiten nopeasti asiat kipuavat täällä marginaalista valtakunnan ykkösaiheiksi. Jyväskylän ylioppilaslehti uutisoi vasta kolme vuotia sitten, eitä Uuden Seelannin tiestä on tulossa "meidänkin" tietyömaamme. RUTIKÖYHIEN joukkoon on polkaistu viime aikoina paljon ihmisiä. Byrokratia huomaa asian siten. että toimeentulotuen hakijoiden määrä on kasvanut valtavasti. TAPANI MARKKANEN, näille ihmisille kannattaa olla kateellinen. Hehän saavat tekemänä mitään sila ikiomaa rahaa, jonka Tapani Markkanen j a Jouni Vauhkonen pulittavat verotuksessa. Kannattaa vihata j a kahdchtia jokaisia lyöttömyyspäivärahan saajaa ja sossun jonossa roikkujaa, sillä se johlaa kaikkein tärkeimpään kysymykseen: miten veKUN VEROTUSTA saadaan kevenneityä siten, elia poistetaan köyhien elämää passivoiva! tukiaiset. niin voimme pohtia: minkä kaliiberin aseistus sopii keskiluokalle ja minkä yläluokalle? JA MITKÄ markkinat avautuvatkaan! Paitsi käsiaseiden myös vartiointiliikkeiden, piilokameroiden. lukkojen j a kenties vieläpä yksityisten vankilapalvelujcn avulla keski-ja yläluokka saa luoicilua turvallisuuden tunnelia uutta aktiivista köyhää kohtaan. JOKAISESSA MEISSÄ asuu pieni veronmaksaja markkanen, joka muutamalla lauseella joka viikko kadehiii köyhää ja lekee hänestä rikollisen. Ja ihme tapahtuu: pian putsaamme aseitamme, lukitsemme itsemme sisään tai ulos tai sinen meidät lukitaan. JOUNI VAUHKONEN
Sarjakuvastin ahertaa eurohengessä TOIMITTAJAT HARTO HÄNNINEN JA PETRI KEMPPINEN ON JO EPÄVIRALLISESTI TITTELÖITY SUOMALAISEN SARJAKUVAN KUMMISEDIKSI. Harto Hänninen ja Petri Kemppinen lukeutuivat populaarikulttuurivaikuttajiin jo ennen kummisetä-statustaan. Hänninen on Suomen Sarjakuvaseuran lehden Sarjainfon entinen päätoimittaja ja toinen Verikekkerit kauhun käsikirja -opuksen kirjoittajista: Kemppisen pitkältä meriittilistalta löytyy mm. Sarjakuva, rakasteltuni -haastattelukirja. Setien pitkäaikainen yhteinen viritelmä on Sarjakuvastin-projekti, joka on kehittynyt eräänlaiseksi nuorten suomalaisten piirtäjien sparrausringiksi. Projekti käsittää muun muassa julkaisuja ja suomalaisen sarjakuvan näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla. Petri Kemppisen kontolla oli myös Jyväskylän Talven Sarjakuvasymposiumin järjestäminen ja ideointi. Se alkoi 1993... Aiemmin nuorten piirtäjien ainoa julkaisuväylä näytti olevan vähälevikkinen. pelkästään alaan erikoistuneita kiinnostava pienlehdislö. Ei toivoa maineen leviämisestä, ei tarjouksia uusista työtilaisuuksista, palkkioista nyt puhumattakaan. Vuonna 1993 alkoi tapahtua: ensimmäinen Hännisen ja Kemppisen toimittama Sarjakuvastin-antologia ilmestyi. Yli puolet materiaalista oli varta vasten tilattu oman tyylinsä löytäneiltä piirtäjiltä. Kaikkiaan kahdeksan nuoren polven tekijää sai töitään esille tässä antologiassa, jota ylistettiin tarjonnan monipuolisuudesta ja tyylitietoisuudesta. Samoihin aikoihin Hänninen ja Kemppinen perustivat avoimen yhtiön Hard & Pet. joka itse asiassa myös toimitti tuon Otavan julkaiseman sarjakuvakoosteen. Hard & Pet jatkoi Sarjakuvastinta näyttelyillä. toimitti muita sarjakuvajulkaisuja sekä alkoi solmia suhteita ja myydä suomalaista sarjakuvaa ulkomaille. pääasiassa Euroopan alueelle. Sarjakuvastin I:n piirtäjien töitä päätyi Harto Hänninen ja Petri Kemppinen ovat perustaneet Sarjakuvastin-antologian, jossa esitellään nuorien sarjakuvapiirtäjien tuotantoa. näytteille mm. Antvverpeniin. Tukholmaan ja Göteborgiin. Hard & Pet alkoi valmistella sarjakuvaan perehdyttävää käsikirjoitusta Koulu-TV:n tilaamaan ohjelmasarjaan. ...jatkui 1994... Sarjakuvastin-ryhmän jäsenillä on kullakin perinteisestä poikkeava tyylinsä. mutta yhdistäväksi tekijäksi määrittyy kerronnan luontevuus. Naisten osuus sarjakuvan tekijöinä alkoi vahvistua nelisen vuotta sitten. ja heitä löytyykin setien ryhmästä peräti kolmannes. Ensimmäisen antologian varmoja nimiä olivat Pentti Otsamo ja Kati Kovacs. tuoreempia lupauksia muun muassa Joel Melasniemi. Tomi Riionhcimoja nykyisin jo varsin tunnettu Jasso-mies Jii Roikonen. Vuonna 1994 ilmestynyt Sarjakuvastin 2 toi näytille muiden muassa Sami Toivosen ja Christer Nuutisen. Kaikkiaan sarjan kakkososa kuitenkin painottui naispiirtäjiin. joita yhdeksästä esitellystä oli peräti kuusi. Näistä tunnetuin on feministi-anarkistin leimaa kantava Johanna "Roju" Rojola. jonka luonnosmainen piirrosjälki ja tarina Matkamuistoja miellettiin intiimiydessään erityisen kiinnostavaksi. Sarjakuvastin 2:n tullessa painosta Suomessa. Brysselissä avattiin ykkösen ja kakkosen piirtäjien töistä koostuva näyttely Arctic Light and Darkness, ja ensimmäinen antologia ilmestyi ruotsiksi. Kummisedät eivät ole suotta markkinointiasiantuntijoiden ja työhullujen maineessa. ...kohti juhlavuotta... Viime vuonna ilmestynyt kolmas ja todennäköisesti viimeinen Sarjakuvastin toi jälleen esille kahdeksan tasokasta nuorta taitajaa. Jyväskylän Kesässä "94 originaalinäyttelynsä pitänyt Tommi Hänninen kuuluu kolmosen joukkioon. Lähes kaikkien sarjakuvastinlaisten taustalta löytyy taideopintoja ja bänditoimintaa. Moni tekee päätoimisesti kuvitusta erilaisiin painotuotteisiin vielä ei näet sarjakuva muutu leiväksi Suomessa. Suunta on kuitenkin parempaan päin. Viime vuosina lehdet ovat osoittautuneet melko ennakkoluulottomiksi suomalaista sarjakuvaa kohtaan, ja kotimaisten albumien julkaisumäärä vuositasolla on moninkertaistunut 1980-luvun ajoista. Valtion taidehallinnon rahanjakajiakin potkitaan parhaillaan hereille. ...ja satavuotishulinaa... Sarjakuvan juhlavuoden aloitti tukeva näyttelypaketti Sarjakuvastin Special. Helsingin Malmitalolla esittäytyvän näyttelyn ensimmäinen kokonaisuus avattiin tammikuussa. Näyttelyissä on kolmentoista Sarjakuvastin-piirtäjän töitä; skaala venyy muutaman sarjan julkaisseista aina vanhoihin konkareihin. Näyttelyyn liittyy myös Hard & Petin toimittama pienoisalbumi. johon on koottu piirtäjien uudempia töitä. Lisäksi on sovittu suomalaisen sarjakuvan viemisestä tänä vuonna näytteille Sveitsiin ja Hollantiin. Hard & Pet on jo siirtänyt painopisteen ryhmäläistensä kouluttamiseen ja näiden tuotoksien kustantamiseen. Kirjoittajia ja kirjoittajakoulutusta on Suomessa ollut vähänlaisesti. joten piirtäjät ovat yleensä tehneet myös käsikirjoitukset tarinoihinsa. Sarjakuvastinlaisille järjestettiin viime kesänä dramaturgi Outi Nyytäjän vetämä käsikirjoituskurssi, joka saa jatkoa tänä vuonna. Ideoiden liikkuminen tuttujen kesken mahdollistaa näin uusien piirtäjä-kirjoittaja työparien syntymisen. Myös olennaiset painotekniikan salat selviävät koulutuksessa. Suomalaisia sarjakuvapaikkakuntia ovat perinteisesti olleet Helsinki. Tampere ja Kemi. Sarjakuvan maailmaan ja työskentelymahdollisuuksiin tutustumisen voi parhaiten aloittaa sarjakuvaseuroissa, joita löytyy tietenkin mainituista kaupungeista mutta nykyään siis myös Jyväskylästä. Seurat perehdyttävät alaan, kouluttavat, järjestävät festareita. tarjoavat julkaisukanavan omassa lehdessä. Tällaisten mahdollisuuksien innostamana moni on lähtenyt kokeilemaan, josko sarjakuva olisi se oma ilmaisumuoto. Moni on myös jäänyt sille tielleen, mikä ei nyt tuloksia katsoessa harmita yhtään. ANNA ARSNIVA Ylioppilaskunta etsii tekijää projektille Projektin tarkoituksena on kartoittaa ns. roikkuvien opiskelijoiden määrä eli etsiä sellaisia opiskelijoita, joiden opinnot jostain syystä ovat jääneet kesken. Lisäksi tarkoituksena on etsiä keinoja, millä tavalla nämä opiskelijat voisivat suorittaa opintonsa loppuun. Projektista maksetaan 5400 mk projektipalkkio, jonka voi tarvittaessa jakaa useamman opiskelijan kesken. Projektin pohjalta syntyvän selvityksen tulisi olla valmis lokakuun 1996 loppuun mennessä. Varsinaista työskentelyaikaa olisi kesä 1996. Ylioppilaskunta voi tarjota tarvittavia työtiloja projektin käyttöön. Kirjoita noin l -2 sivun mittainen tutkimussuunnitelma/ hakemus miten hoitaisit projektin sekä mahdolliset liitteet ja toimita ne Ylioppilastalolle 6.5. klo 16.00 mennessä (os. Keskussairaalanne 2,40600 JYVÄSKYLÄ). Kuoreen tunnus "Projekti 96". Mikäli tasokkaita hakijoita on paljon, ylioppilaskunta voi haastatella hakijoita. Lisätietoja ja tarkempia hakuohjeita saa Ylioppilastalolta arkisin klo 9-14.30 tai p. 603 358 tai 603 355. Jyväskylässä 10.4.1996 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus YLIOPPILASKUNNAN OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA PROUDLY PRESENTS: AKATEEMISET UTOPIAT Teemana: Opetus? Hyvää? Huonoa? Laadukasta? Naurettavaa? Keskiviikkona 2 4 . 4 . klo 1 8 . 2 1 . Ylioppilastalon alakerrassa Mukana esittämässä: * JYT ja hauskat katkelmat opetuksesta * väittelyä opetuksen laadusta mukana mm. vararehtori Kannas, opettajia, tutkijoita, opiskelijoita: Lisätietoja kopo-sihteeri Petri Vähäkangas, p. 6 3 3 5 8 , vapean@cc.jyu.fi. Tule katsomaan ja oppimaan! JYY tarjoaa järjestövaku utusta JYY tarjoaa ylioppilaskunnan piirissä toimiville aineja harrastejärjestöilleen Sammon järjestövakuutusta. Vakuutus on jäsenetu järjestötoiminnassa mukana oleville jäsenille ja toimihenkilöille sekä järjestön omaisuudelle. Se korvaa järjestön toimintaan käytettävää omaisuutta enintään kolmen miljoonan markan arvosta. Järjestön jäsen on vakuutettu, kun hän osallistuu järjestönsä valtuuttamalle matkalle. Henkilövahinkoina korvataan sairauden ja tapaturman hoitokuluja. Ennen liittymistä järjestön pitää toimittaa ylioppilaskuntaan järjestön säännöt ja jos niitä ei ole. selvitys järjestön toimintaajatuksesta ja tarkoituksesta, mainita yhdistyksen toimipaikka, yhteyshenkilö ja yhteystiedot, jäsenmäärä ja moniko heistä on JYYn jäsen. Lisätietoja antaa pääsihteeri Kasperi Launis, puh. 603 354. Lisätietoja myös ainejärjestökirjeessä.
8 Venäläistä rulettia Brysselissä Lueskelin linja-autossa Suomen Kuvalehteä. Takasivun urkkipääkolumnisti, Jaakko Iloniemi. huokaili sitä. kuinka suomalaiset poliitikot, lobbarit ja muut Brysselin kävijät joutuvat alituiseen kommentoimaan ja antamaan arvioita Venäjän nykytilasta ja tapahtumista. Eurokollegat kuulemma pitävät jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, että suomalaiset tuntevat Venäjän (poliittista) kulttuuria. Meitä pidetään peräti alan asiantuntijoina. Mutta, mutta. Kuplassa eletään. Iloniemen mielestä valtaosalla suomalaisista Venäjän tuntemus rajoittuu lähinnä tietoon yhteisestä maarajasta. Mainetta on. kate puuttuu. Ei osata kieltä. Ja kun ei osta kieltä. niin ei osata myöskään perehtyä alkukieliseen kaunokirjallisuuteen. Vivahteikas ja monisyinen venäjänkielinen kirjallisuus on puolestaan avain Venäjälle ja venäläisyyden ytimeen. Ilman sen tuntemusta paraskin analyysi jää pinnalliseksi. Iloniemi väitti. Suomalaisten asiantuntijuus on siis pääosillaan lumetta. On vain ajan kysymys, milloin euroveljet ja siskot huomaavat sen, ja ryhtyvät itse venäjäeksperteiksi. Mihin Suomea sitten tarvitaan? Onneksi Iloniemi osasi kertoa myös ratkaisun. Tarvitaan vain intensiivistä. "nykyaikaisin opetusmenetelmin" tapahtuvaa kielen ja kulttuurin opiskelua. Tämä ilmeisesti tarkoittaa nykyisen euroeliittimme l u k i j a kouluttamista pikasuggeroinnilla ja muutamilla hypnoottisilla Pietarin ja Moskovan ekskursioilla. Miksi kirjoitan Iloniemen mietteistä Ylioppilaslehteen? Siksi, että Jyväskylän yliopiston venäjän kielen laitos on aikeissa irtisanoa kummankin natiiviopettajansa. Siksi, että venäjän kielen alkeisopetus on siirretty maksulliseen opistoon, kustanhusten säästämiseksi. Siksi, että koko Iloniemen voivottelu on tekopyhää kiemurtelua ja paskapuhetta. Samoin yliopistollinen säästämisretoriikka. Miten on mahdollista, että arvovaltainen taho vaatii arvovaltaisessa lehdessä enemmän resursseja, kun toisaalla juuri noista vaadituista resursseista leikataan kunnon siivu? Jos kerran tavoitteena on kouluttaa kansainvälisiä, työmarkkinoille hyvin sijoittuvia, itsenäisiä huippuosaajia. niin miksi se pitää kaikilla tahoilla tehdä näin helvetin vaikeaksi? Tiedän, tiedän. Rahaa ei tietenkään ole. köyhää on. Ehkä tässä on koko jutun koukku. Kurjuuden kokemiseen ei kielitaitoa ja kulttuurin tuntemusta tarvita. Kurjistetaan siis niin paljon, että saadaan olosuhteet vastaamaan Venäjän nykytilannetta. Oppisimme asiantuntijoiksi. H A R R I J U N T U N E N ( H A J U N T U N @ S I L M U ) valtio-oppi YLÄKAUPUNGIN YÖSSÄ ENNÄTYSMÄÄRÄ ESIINTYJIÄ Ail Astra -teatteri esittää Yläkaupungin Yössä näytelmän Johtajan varjo, joka kertoo fasismin tarjoamasta absoluuttisen järjestyksen vetovoimasta. Kuvassa Jukka Jalkanen ja Panu Pitkänen, jotka esittävät antisemitistejä. Neljäs Yläkaupungin Yö -tapahtuma on paisunut tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan ennen. Yläkaupungin Yö levittäytyy ympäri Jyväskylän keskustaa 18.-19. toukokuuta välisenä yönä. Tänä vuonna esiintyjiä on runsaasti myös Jyväskylän ulkopuolelta. Oululainen kuvataitelijaryhmä pystyttää kaupunginkirjastoon Art in Suitcase näyttelyn, Tukholmassa opiskelevan Kimmo Schroderuksen näyttely on Alvar Aalto -museolla, jossa soittaa myös helsinkiläinen Sweetheart-yhtye "perspektiiviharhaista vainohullua musiikkia". Helsingistä tulee myös tyylikkäistä klubikeikoista tunnettu Candy Darling. Pietarsaarelainen Plum-yhtye soittaa brittipoppia ja Vantaalta tulee tanssiteatteri Diz Tanzin. Mukana oval lähes kaikki keskisuomalaiset kulttuurimekijäi: Yövieraat. Seminaarinmäen mieslaulajat ja kansantanssiryhmä ISOT. Mutta on Yössä asiaakin. Yliopiston juhlasalissa keskustellaan rasismista uudesta näkökulmasta: mikä yhdistää lajija rotusortoa. Yläkaupungin Yön tapahtumat ovat perinteisesti ilmaisia. Halukkaat voivat ilmoittautua talkootyöhön (p. 624 952), työ palkitaan aterialla. Liikaa ihmisiä, liian vähän ruokaa Maailman tila 1996. Gaudeamus 1996. Worldwatch-insiiiuutin ympäristöraportti Maailman tila 1996 päivittää maapalloon ja ihmisiin kohdistuvia uhkia. Kirjan kymmenessä luvussa painottuvat erityisesti väestönkasvun ja ruoan riittävyyden ongelmat. Myös ilmastonmuutokset eli kasvihuoneilmiö saa suuren huomion osakseen. Raportti antaa synkän kuvan nykymenon seurauksista tuleville sukupolville. Kirja ei kuitenkaan ole täynnä pelkkää pessimismiä, vaan siinä osoitetaan, että ongelmiin on olemassa ntyös ratkaisuja. Kirjan sanoma on siinä, että maapallon ja ihmisen pelastaminen on tahdon kysymys. Maapallon väkiluku kasvaa vuosittain 90 miljoonalla. Väkiluvun kasvun ovat pystyneet pysäyttämään vain suurin osa Euroopan maista ja Japani. Näissä vakiintuneen väestökehityksen maissa elää 14 prosenttia maapallon väestöstä. Sekä Kiinassa että hieman yllättäen YhdysvalPäivää 120 10080604020Lähde: USDA 1960 1970 1980 1990 2000 Viljan varmuusvarastot maailmassa ilmaistuna sen mukaan, moneksiko päiväksi ne riittäisivät. 1961-96. loissa väkiluku kasvaa edelleen prosentilla vuosittain, kertoo raportti. Ravinnon tuotannon kasvun hidastuminen kasvattaa väestökysymyksestä todellisia katastrofia. Vuoden 1995 viljasato oli 90 miljoonaa tonnia pienempi kuin vuonna 1990. Maailman kalansaaliiden määrä on osoittautunut rajalliseksi. Myös makean veden riittämättömyys on osoittautunut suureksi ongelmaksi keinokasteluun tukeutuvassa viljelyssä. Liiallinen väestökasvu aiheuttaa paikallisten ekosysteemien tuhoutumista, ja tämä puolestaan pahentaa ruokapulan moninkertaiseksi. Väestönkasvun hillitseminen on siis ehdoton välttämättömyys, jottei tulisi laajoja nälkäkuolema-aaltoja ja vakavia poliittisia ja taloudellisia mullistuksia. Mutta kuinka hillitseminen onnistuu? Sitähän on yritelty jo usean vuosikymmenen ajan. mutta tulosta on saatu vähän: vuoden 1970 tasosta. jolloin kasvu oli nopeinta, eli kaksi prosenttia vuodessa, on päästy vasta 1,6 prosentin kasvuun. Tämä ei ole riittävää. Raportti suosittaakin "Kiinan mallia", joka rajoittaa lapsiluvun yhteen pariskuntaa kohtaan. Näin kovaa tekstiä ei ole totuttu näkemään länsimaisissa julkaisuissa. mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että ongelma on ihmiskunnan kannalla kuolemanvakava. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennettävä Kun keväällä 1988 saaliin uutta dramaattista tietoa otsonikadosta, ei mennyt kauankaan, kun maailman johtajat saivat aikaan sopimuksen. jolla lopetetaan haitallisimpien kemikaalien tuotanto vuoteen 2000 mennessä. Samanlaista dramaattista tietoa kaivattaisiin nyt kasvihuoneilmiöstä. Tutkijat alkavat olla yhtä mieltä kasvihuonekaasujen kerääntymisestä ilmakehään, ja siitä, että sillä on vaikutusta maapallon ilmastoon. Vaikutusten vakavuudesta ollaan eri mieltä. Maailman tila -raportti tosin huomauttaa kyynisesti, että joitakin tutkijoita, jotka vähättelevät vaikutuksia. rahoittaa hiiliteollisuus. Kasvihuoneilmiön pääsyynä pidetään fossiilisten polttoaineiden käytön huimaa lisääntymisiä sadan viime vuoden aikana. Ilmiön seurauksiksi ennustetaan mm. jäätiköiden sulamista. meren pinnan nousua, tulvia, helleaaltoja, kuivuutta ja jyrkkiä muutoksia alueellisissa kosteus-ja lämpöoloissa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on tärkeintä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttämistä. Autoistumista tulee hillitä, ja energiantuotannossa pitäisi kehittää voimakkaasti tuulija aurinkoenergiaa. Raportti osoittaa ihailtavaa realismia siinä, ettei se ole tuudittautunut ydinvoiman näennäiseen ympäristöystävällisyyteen. Tuulija aurinkoenergia eivät vielä kykene likikään riittävään sähköntuotantoon. Ne ovat kuitenkin niin voimakkaassa kasvussa, että on vain ajan kysymys. kun ne jo kilpailevat tasapäisesti fossiilisten polttoaineiden kanssa. Ympäristö ja ihmisoikeudet Maailman tila -raportti kiinnittää huomiota myös ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien yhteyteen. Siinä muistutetaan, "että ympäristön tuhoutumisesta aiheutuvan raskaan veron ovat suhteettoman usein joutuneet kantamaan juuri ne ihmiset, joilla on siihen vähiten varaa". Ympäristönsuojelijat ovat eri puolilla maailmaa joutuneet virkakoneistojen tai taloudellisia etujaan valvovien suuryritysten suoranaisen väkivallan kohteeksi. Joskus valtiot ja yritykset harjoittavat lerroriaan myös yhdessä, kuten Nigeriassa, jossa Shell ja ihmisoikeuksia polkeva hallitus ovat tuhonneet etelä-Nigerian Ogonien asuinalueen öljynporauksesta tulleilla saasteilla. A K I HYÖDYNMAA
9
10 11 "Absoluuttisen tyylitietoisuuden on syrjäyttänyt moniarvoisuus." Pan Toivonen, muotoilija. Qde, M diejm MUOTIA on mikä tahansa, ja kuka tahansa voi olla muodikas. Missä tahansa on muodikkuutta. Muodilla kommunikoidaan. Muodittomuuskin on kommunikointia. Kaikki on kaikkea. Muoti on kuollut, se on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Ja niin edelleen. Pinnallinen, sietämätön keveys ympäröi meitä kaikkialla. Täysin toinen asia on, miten suhtaudumme siihen. Silmäys pikkukaupungin kaduilla arkimaanantaina vaelteleviin hah moihin tekee surulliseksi. Tämä joukko ei läpäisisi yhdenkään muotigurun seulaa. Kotoisten muotilehtienkin kanssa voisi tehdä tiukkaa. Tyyli loistaa poissaolollaan. Jopa postmodernin aikamme viimeinen pelastava oljenkorsi Street style on katujen kulkijoilta hukassa. 90-luvun katu-uskottavuus voi pitää sisällään melkein mitä tahansa, mutta ei sentään tätä harmautta. O Mode, nicht diese Töne! Syvä häpeä. TYYLIKKYYS? Moniarvoisuus? Chanel-jakku? Hip-hop? Ikuinen pikkutakkimies? Andy Warhol? Glamour? Glitter? Ei, sama kuin kameli neulansilmässä. Yritys tanssia arkkitehtuuria. Mahdoton yhtälö. Ei meillä. Moniarvoisuus on klisee siinä kuin Pariisin haute couture tai ekomuoti. Miten ihmeessä kuka tahansa voisi olla Kuka Tahansa? Huono maku tai täydellinen mauttomuus ci ole muotia. Katsokaa ympärillenne! Suomella menee todella huonosti. Reality doesn't bite, it sucks (but doesn't swallow). Chic? No way. Hienoja sanoja ja nasevia anglosaksisia ilmauksia. Merkkejä, signaaleja, kommunikointia, loputonta hölynpölyä, joka työllistää miljoonia ihmisiä ja pyörittää seksuaalisesti latautunutta maailmaa. Tarpeetonta ehkä, mutta niin ihanan välttämätöntä. "Fashion? Eh, I donno. A song of that old fart David Bowie, eh? It sucks. Eh-eh-eh." Beavis & Butt-head TEKSTI: JUKKA Y M L A S S I L A KUVAT: RIITTA CHAN Mallit: Cecilia Moisio, Kati Sorsa ja Samu Koski. Cecilian ja Katin vaatteet: Fiorella. Samun vaatteet: Jack & Jones. Kengät ja laukut: Spirit Store. Vyöt ja toiletbag: Jack & Jones. Aurinkolasit: Jyväs Optiikka ky. Kampaukset: Juha Sorri Kampaamo Minnasta, Tigi haircare. Meikit: Kati Sorsa. MUTTA meillä on toivoa! Katsokaa Seminaarinmäkeä, sen kulkijoita! Nuoriso valtaa maailman kauneimman yliopistokampuksen. Muoti on keskuudessamme. Tässäkin jutussa se vilahteli johdannaisineen 31 kertaa. Mode, schöner Götterfunken, Tochter aus Elysium. Se elää! Lähteinä on käytetty mm. seuraavia teoksia ja artikkeleja: J. Anderson Black & Madge Garland: A History of Fashion. Orbis 1985. Riitta Jallinoja: Moderni elämä. Ajankuva ja käytäntö. SKS 1991. Piippa Lappalainen ja Riitta Almay: Kansakunnan vaatettajat. WSOY 1996. Markku Saksa: Häviääkö haute couture? HS 28.1.1996. Georg Simmel: Muodin filosofia. Kustannus Oy Odessa, 1986. Hannu Rinne: Modernin idea suomalaisessa pukeutumisessa 1920-luvulla. Laudaturseminaarityö Jyväskylän taidehistorian laitoksella, 1995. Pan Toivonen: Mitä vain muodin vuoksi. Muoto 4-5/1995. Vain pieni osa sitä kokonaisuutta, jota sanotaan länsimaiseksi sivistykseksi. Voilko siinä olla mitään pahaa? Rakkaat ystävät, olkaamme modermeja. Me elämme sentään modernia elämää. Käyttäytymisemme, pukeutumisermme ja tekomme kuvastavat ajan henkeä. Ticdsanda, tiedättehän. Zeitgeist. Salaperäisyydellä ei ole mitään rajaa. Meidän sukupollvemme elää modernin elämän keskiössä, tietenkin. Haa, herrat! Arvon neidit ja rouvat! Mitä on moderni? Se ei kasva collegepuvuista, kansitakeista eikä pullottavasta kännykkätaskusta. Olette ymmärtäneet koko jutun aivan vväärin. KATSOKAA peiliin, modernit ihmiiset. Me emme ole täällä yksin. Meitä ennen con elänyt kymmeniä miljoonia ihmisiä tilanteesssa, joka on ollut olennaisesti uusi, erilainen ja vahvasti tätä hetkeä. Nykyinen käsityksemme! muodin ja modernin urbaanista olemuksesta con peräisin 1920-luvulta. Me olemme vanhanaikaisia kaikessa edistyksellisyydessämme. Moderni on tasa-arvoista, muka. Pukeutumista eivät enää säätele luokkarajat, vaan raha ja niin, tyylitaju. Muoti on keskiluokkaista, sillä liian köyhät ja liian rikkaat ovat miycs liian hitaita seuraamaan muodin myllerrysttä Varakas keskiluokka ja sosiaalista nousua kärkkyvä työväestö ovat muodin vetovoima. Yhtä kaikki jokainen haluaa omia itseään paremmilta ulkoisia piirteitä, kuvitella olevansa kuin he. Mutta me kaikki hyväksymme muodin de facto, sillä tiedostavina ihmisinä me ymmärrämme sen maskiksi: muoti koskee vain pintaa, sen sisällä on paljon liikkumavaraa. Tämä on sivistysporvarin ja intellektuellin selviytymisstrategia. Käsityksemme ajankulusta on muuttunut nykyaikaisen muotikäsityksen myötä. Muoti on koko ajan tulossa, se karkaa käsistä. Muodit kuolevat, mutta muoti pysyy. Se on jo itsessään postmodernia. Koko juttu on pilaa, pelin pelaamista. Gloria-lehti, haute couturen MUOTI toimii suurkaupungin ytimessä; muu on moukkien aluetta, ja heitä me emme tarvitse. Roskaväki tyytyköön kastamaan lapsensa tai kissansa Stephanieksi ja ottamaan sen, mikä meiltä joutaa yli. Suhde on sama kuin Suomella ja Keski-Euroopalla: ottaja-antaja suhde pätee niin muodissa, kuvataiteessa kuin arkkitehtuurissakin. "Elämän modernisoituminen ilmentää kaksivaiheista muutosta, jossa ihmiset vapautuvat perinteiden muodossa ilmenevästä normatiivisuudesta tullakseen vapaiksi yksilöiksi". Riitta Jallinoja. sosiologi. Meillä ei ole aloitetta, me lainaamme ja sovellamme. Otamme vaikutteita, kuten usein sanotaan. Tavaroista ei enää vain tule muotia, ne on jo pitkään tehty suoraan muodiksi. Historiallisesti vaatetuksen tarve on johtunut käytännöllisyyden, säädyllisyyden ja seksuaalisuuden vaatimuksista. Pukeutumistavat ovat aikojen kuluessa määräytyneet yhtä paljon omapäisen kuningattaren kuin viimeisimmän kemiallisen keksinnönkin mukaan. Muodissakin suurimman sadon korjaa sattuma. Ja vaatetusteollisuus, Suomessakin. Ainakin viime vuosiin asti. Nyt tuo teollisuudenala vaikuttaa enemmän Virossa ja Portugalissa. Joku eksklusiivinen alan edustaja on pysynyt kotimaassa, mutta sen tuotanto menee 80-prosenttisesti vientiin. Alan menneisyys on toki ollut hieno. Tuoreessa vaatetusteollisuuden historiikissa esiintyy kymmeniä kertoja sana elegantti. On hienoa, kun on elegantti historia.
14 Jyväskylän Ylioppilaslehti • Miljoonasade: Poikapainia ja Digitaalidaameja (Fazer Records) Miljoonasade jatkaa uutukaisellaan melko perinteisillä linjoilla ja mikä ettei. Nykyisen teknobuumin aikoina sateen suomenkieliset tarinat ovat hyvää kuunneltavaa. Soitanto lepää edelleen paljolti Heikki Salon sävykkään laulun ja hienojen sanojen varassa, vaikka sävellystyö nykyään jakaantuukin useimmille h a r t i o i l l e . "Kaksi markkaa märässä lapasessa minut äiti on laittanut matkaan, pitäis hakea hinkillä maitoa ja ne markat pudotin tien poskeen. Kai ikuisesti seison vieläkin ja näen sieltä tähän päivään takaisin ja viluttaa..." tunnelmoidaan Poikapainia ja Digitaalidaameja -levyn ensi raidalla kappaleessa Kasvukipuja. Parin tylsähkön kappaleen jälkeen matka jatkuu tutun turvallisten kappaleiden parissa, missä Miljoonasade on parhaimmillaan. Hyvinä esimerkkeinä singlelohkaisu Tulkoon rakkaus ja Kuumia kanstanjoita. Myös hitaat, vähän kokeellisemmat tunnelmapalat toimivat, kuten Oka ja Vallankumous evp. Multimediaohjelmaan on kerätty muun muassa lapsuusja nuoruusmuistoja sekä yhtyeen vedenalainen musiikkivideo. K I M M O P U L K K I N E N • Pauli Hanhiniemen Perunateatteri: Mitä sais olla? (Mercury) Perunateatterin toinen täyspitkä on turvallinen hankinta. Kuten aiemminkin, tärkeintä tässäkin levyssä ovat Pauli Hanhiniemen kielitaju ja ilmiömäisen tarkkanäköiset havainnot suomalaisesta elämänmenosta, niitten ansiosta Mitä sais olla? kestää kuuntelua niinkin hyvin kuin se kestää. Suuria liikahdusta bändin esikoisesta ei ole tapahtunut, mutta Perunateatteri saattaa vielä hyvinkin kehittyä sävykäs ryhmä, vinkkejä siihen suuntaan antavat esimerkiksi Heinäkuu Huhtikuu, Valtatiellä ja Aina se syksy, jonka levollisuuden kruunaa viehko urkuriffi. Kuten Voi. 1:tä ja jo Kolmannen naisen useimpia levyjä, rasittaa tätäkin muutama tyhjänpäiväinen junttirock, mutta aiemmin mainitun kolmikon lisäksi ainakin Moottorisaha ja 100A, Sinä katalan tempun teit ja uhkealla tangopaatoksella tulkittu Kellaribaari vielä hoilataan poitsujen kanssa saunaillassa jos toisessakin. P E T R I H E I K K I N E N • J. Karjalainen: Electric Sauna (Poko) J. Karjalaisen Electric Sauna yhtye ja samanniminen levy kannattaa aloittaa soittajien esittelyllä: Maestron itsensä lisäksi toista kitaraa veivaa tyyliniekka Tommi Viksten, koskettimissa on Pekka Gröhn, bassossa Milja Tuurata, rummuissa Keimo Hirvonen ja lisäksi senegalilainen Mouhamadou L. Malang Cissokho kolistelee lyömäsoittimia. Karjalainen itse soittaa kitaran lisäksi myös huuliharppua ja leikkii onnistuneesti koneilla. Karjalainen on aika ajoin pistänyt yhtyeensä kokonaan uusiksi ja hyvä näin, sillä tunnustetun lauluntekijän kappaleisiin uudet soittajat tuovat aivan uutta ilmettä. Eikä tällä herrakaartilla voi tulla huonoa jälkeä. Lupiinien ja sankarien kaltaista hittitehtailua tältä levyltä ei voi odottaa, mutta jälki onkin sitäkin mielenkiintoisempaa. Kuka muu "hullu" aloittaisi levyn viiden ja puolen minuutin mittaisella jjcalemaiseila biisillä hullu laulu, jossa soitetaan pelkästään yhtä sointua. Levyn yleisilme on bluespohjaista jammaiiuhenkistä letkeää rock'n'rollia. Vikstenin tyylikäs kitarointi saa erikoismaininnan, samoin Karjalainen on käyttänyt sähkörumpuja onnistuneen huomaamattomasti ja Mouhamadoun » « ' * ä Ylärivi vasemmalla: Tuurnia, Hirvonen, Viksten. Alarivi: Gröhn, Karjalainen, Cissokho. kolistelut kuulostavat hyviltä. Toki mukaan mahtuu perinteistä balladiakin, kuten erittäin kaunis Mä olen sinun. Myös Keihäänkärki -kappaleessa on häkellyttävän kauniit sanat. Pienen miinuksen saa tylsä levynkansi, samoin sanat on turhaan painettu levyn kansivihkoon. Sanathan ovat kuin suoraan (hyvistä) lastenlauluista, kuten Rockin'Kyöstin rockibändi ja Missä se Väinö (Karjalaisen oma poika) on? Toisaalta J.Karjalainen on niitä harvoja artisteja, joka osaa tehdä naivin yksinkertaisia kappaleita kuulostamatta silti kornilta. Jos homma toimii levyllä näin hyvin, miltä se mahtaakaan kuulostaa livenä? Jyväskylässä 22.5. Ostarissa. K I M M O P U L K K I N E N • Llttle Big Little: Little Big Little (Also Records) Helsinkiläinen Little Big Little on kelvokkaasti sisäistänyt rehvakan ameriikanrokin perusteet. Sen esikoislevy on kaikin puolin kypsästi musisoitu ja Hannu Leidenin ammattitaitoinen tuotantojälki antaa soinnille viimeisen silauksen, mutta valitettavasti lopputulos jää osiensa summaa pienemmäksi. Little Big Littlen biisit rullaavat kyllä, mutta jostain syystä meininkiä vaivaa lievä ryppyotsaisuus, joka tekee levystä tasapaksua kuunneltavaa. Elävänä tämä orkesteri varmasti räjäyttää tanssilattian, mutta toivottavasti pojat ottavat seuraavalla studioreissulla mukaan pienet tilkat rentouttavia, jotta pinta ei hioudu yhtä silkkiseksi kuin nyt. Särmiäkin nimittäin löytyy: Stayssa ja Bastardissa ne meinaavat jopa tulla esiin. P E T R I H E I K K I N E N • Zero Nine: Freakshow (Poko) Muutaman vuoden tauolta palaavasta Zero Ninesta olisi helppoa kirjoittaa ilkeästi. Julkaisemalla tänään tällaisen 80-lukuisen popheavy-albumin se antautuu herkulliseksi maalitauluksi kaikkitietävien kriitikoiden selkäänpuukotuksille. Nimikappale avaa Freakshown niin räväkästi, että odotukset ehtivät jo nousta, mutta valitettavasti heti seuraava biisi kuulostaa täsmälleen nimensä veroiselta muoviruusulta. Love hurts (Thafs ali you gonna learn about life) tanssii samalla bonjoviaanisella nuoralla kuin tuhannet MTVJIä soivat heviballadit, mutta putoaa turvaverkkoon ja kuulee yleisön vihellykset. Freakshovvlla on toki hetkensä. Niitä ovat esimerkiksi Rock this city (Pop this town) -kappaleen aerosmithmainen svengi ja hauska Hectorenglanninnos My world shakin' (oma sukua Koko hela maailma), mutta ihan rehellisesti, käsi sydämellä sanottuna: jos on kuunnellut muitakin tällä vuosikymmenellä tehtyjä levyjä, Freakshow latistuu jonkinlaiseksi kertakäyttö-nostalgiapakkaukseksi sielurievun heikkoja hetkiä varten. P E T R I H E I K K I N E N "Kuolleet eivät ole aina oikeassa" • Vigdis Grimsdöttir: Kannastie 7. Suom. Ta pio Koivukari. Like1995. 500 s. Menneet ajat, paikai ja kohtalot näyttäytyvät Fridalle. Lokit kaluavat koiran paljaiksi luiksi, ja jonkin ajan kuluttua kuollut koira hyppii Fridan ympärillä ymmärtämättä uutta lilaansa. Kuulostaako kingmäiseltii? Sitä Kannastie 7 ei ole, koska Fridan kyvyt ovat oikeastaan vain kertomisen keino, eivät Kannastie 7:n pääasia. Kannastie 7 on yhdenpäivän romaani. Keväisestä sunnuntaista tulee 14-vuotiaalle Fridalle menetyksen, saamisen ja muutoksen päivä. Fridan koira kuolee aamulla. Iltapäivään mennessä Frida on rakastunut ja menettänyt neitsyytensä. Vigdis Grimsdöttir kertoo varttumisesta ja kuoleman hyväksymisestä. Lisäksi Fridan "selvänäköisyyden" ansiosta romaani on menneen ja tulevan risteyskohta, jossa kuolleet tekevät tiliä keskenjääneistä asioistaan. Kirja laajenee monen sukupolven kertomuksiksi, joita yhdistää osoite Kannastie 7. Kaikki Fridan talon elävät ja kuolleet asukkaat veli. äiti, isoisä, kellarin vuokralaiset ovat joutuneet tekemisiin menetyksen kanssa. Grimsdöttir tarkastelee kuoleman julmuutta ja lempeyttä ja sitä. miten ihmiset suhtautuvat menetykseen. Jotkut pakenevat, jotkut sulkeutuvat ja jotkut kostavat. Mutta vaikka Kannastie on kyllästetty kuolemalla, romaani on silti kevyt lukea. On kuin leijuisi Fridan kuolleen veljen kanssa ilmapallon kyydissä. Sitten kuolema muuttuu käsinkosketeltavaksi. kun 8-vuotias veli tajuaa, ettei hän ikinä saa tietää, miltä tuntuu koskettaa naisen rintoja. Kannastie 7 on islantilaisen Vigdis Grimsdöttirin kolmas suomennettu romaani. Se on saanut Islannissa kansallisen kirjallisuuspalkinnon. Kannastie 7 onkin runsas ja hurmaava kirja. Grfmsdöttirin kieli säkenöi, vaikka hän on ottanut aforististen lauseidensa ohjaksista kiinni sitten Metsiin tytön. Teksti ei enää vyöry, mutta rikkaus on tallella. Kannastie 7 ei ehkä ole vauhdikas. mutta valloittava ja tulvillaan erikoisia tarinoita. Kannastie 7 on kuitenkin liian harmoninen. Kuolleet ovat hyväksyneet elämän epäoikeudenmukaisuuden. samoin elävät. Tietenkin Kannastienkin ihmisillä on salaisuuksia. Mutta kysymys ei ole tukahdetuista tunteista vaan siitä, että Grimsdöttirin lopputulos on siisti. Kaikki selviää onnellisesti. Niinpä kirja ei vie lukijan ajatuksia mennessään. eikä herätä uusia. Tosin Vigdis Grimsdöttir pohtii kysymystä kirjoittajan oikeudesta ja velvollisuudesta. Kirja kiertyy tutkimaan omaa olemustaan. Kannastie 7 sanoo, että sanat ovat vastuuta. Kirjan runoilija muokkaa "totuutta" sovittaakseen sen paremmin tarinaan. ja samoin tekee Frida. Vastuu siirtyy lukijalle. On muistettava, että aina on olemassa uusi näkökulma, josta tarinan voi kertoa. V I L L E R A U V O L A Oivalluksia • Sari Malkamäki: Yöpäivystäjä. Novelleja. Otava 1995.150 s. Sari Malkamäki on julkaissut toisen novellikokoelman aika pian esikoisen, Tiikerikakun, jälkeen. Usein sanotaan, että vasta loinen teos punnitsee kirjoittajan taidot. Kun oma kokemus on purettu, nähdään, syntyykö tekstiä muustakin'. Malkamäellä näyttää syntyvän: Yöpäivystäjää lukee ilokseen. Teos on jäntevämpi kuin Tiikerikakku. Ylimääräinen krääsä on poissa. Samalla Yöpäivystäjä jatkaa johdonmukaisesti Malkamäen linjaa. Novellit kertovat elämisen ihanuudesta ja vaikeudesta: "Tuvan kutistuneessa hiljaisuudessa se tuntui silti väkivaltaiselta. liioitellulta teolta." Sari Malkamäki kirjoittaa oikeista ihmisistä, välillä erikoisistakin kuten sarjakuvan tekstaajasta. Yhteistä kaikille on kuitenkin rakkaus ja rakastetut. Malkamäen ihmiset tuntuvat pelkäävän elämää. Kiertokyselyjen tekijä ei uskalla tulla esiin lomakkeittensa takaa, ja varsinkin aikuisuuden kynnyksellä ihmiset epäröivät. Nuoripari yrittää viettää ensimmäistä jouluaan yhdessä tuhoisin seurauksin. Malkamäen novellit liittyvät 90-lukulaiseen nuoreen. eleettömään mutta välittävään proosaan. Silti Malkamäen novellin tunnistaa siitä joukosta. Yöpäivystäjä taipuu monenlaiseksi: viipyileväksi tunnelmakuvaukseksi, lopun yllätykseksi. Joskus Yöpäivystäjä on (melodramaattinenkin, mutta vastapainoksi Sari Malkamäki hallitsee huomaamattoman ironian. Jotkut novellit tarjoilevat oivalluksia. Minä pidänkin hyvän novellin yhtenä merkkinä sitä. että novelli antaa aavistuksen, jota ei aivan pysty selittämään. Tekstistä jää hyvä olo. ja sen oivalluksen haluaakin pitää vain itsellään. Yöpäivystäjä pyrkii myös rikkomaan rajojaan. Esimerkiksi "Kantavat seinät" -novellisikermässä tarinat sivuavat toisiaan kuin Short Cuts -elokuvassa. Kokeilu on hauska. mutta sitä rasittavat ohuet ihmiskuvat: poninhäntäinen yksinhuoltajaisä. ylimustasukkainen avovaimo. kiltti kissa-mummo. Luulen silti, että ennen pitkää Sari Malkamäki onnistuu saamaan tuoreen muodon yhtymään kiinnostavaan tarinaan, jos hän ei päästä itseään liian helpolla. V I L L E R A U V O L A
15 Tiivis sarjamurhaajamutaatio • Kopiomurhaaja(Copycat) ohj. Jon Amiel, käsik. Ann Biderman, David Madsen, pääosissa Sigourney Weaver, Hölly Hunter, Dermot Mulroney, William McNamara. Esitetään Fantasiassa. Annettakoon HolJywoodillc väliaikaisesti anteeksi sen lapa järsiä kerran keksimänsä aihe luita myöten. V a i k k a s a r j a n u i r h a a j a l e f f o j a t u l v i i o v i s t a ja i k k u n o i s t a . Seitsemiin tapaan m y ö s K o p i o m u r h a a j a p u o l u s taa kärkipaikkaansa. Seiskassa kaksi miespuolista etsivää yhdisti v o i m a n sa selvittääkseen lahtauskaavan ja saadakseen pahiksen k i i n n i . K o p i o murhaajassa kaksi vahvaa naisia p u r k a v a t samantapaisen asetelman älyllään j a fysiikallaan. Sijjourney VVeaverin t u n n e t u i m m i l l e r o o l i h a h m o i l l e on ollut t y y p i l listä voiman j a h e r k k y y d e n taidokas yhdistäminen. Kodissaan traumaattisena h a a h u i l e v a e n t i n e n sarjamurhaajien p s y k o p a t o l o g i a n e k s p e r t t i Helen Hudson kuuluu saumattomasti tähän sarjaan. Luennoivana psykologina hän j o u t u i alan miehen ( H a r ry C o n n i c k j r ) h y ö k k ä y k s e n k o h t e e k s i : f i l m i n t a p a h t u m a a i k a a n Hudson on viettänyt y l i vuoden "turvassa pillereiden, viinan j a PC:n parissa. Moniulotteisen, multa suhteellisen t i i v i i n j u o n e n k u l k u tuo H u d s o n i n o v e l l e uusinta sarjamurhaa t u t k i v a n k o m i s a r i o M J M o n a h a n i n ( M o l l y H u n t e r ) , V ä h i t e l l e n selviää, että tappajan varsinainen kohde on maan k a i k k i e n sarjamurhaajien i d o l i j a pin Helen Hudson (Sigmtmey Weaver) ja jiumenpiiiislii olleen. u p t y l l i ) . H u d s o n . A g o r a f o b i s e n psykologin l u r v a l l i s u u s i d y l l i särkyy. k u n pahis r y ö m i i I n t e r n e t i n k a u l i a hänen koliinsa. N ä y t t ä i s i o l e v a n tarpeeksi s y y l ä r y h t y ä k a v e r e i k s i p o l i i s i n kanssa. tuumaa tämä. j a k a i v a a e s i i n murhaajan toimintakaavan: jässihän kopioi tunnettujen sarjamurhaajien tekosia. M u t i a k u k a t o i m i i kehittävänä r o o l i m a l l i n a seuraavalla k i e r r o k s e l la? K u n s i d e k i e k i t ( D e r m o t M u l r o ney. J o h n K o t i i n i . i n on r a i v a t t u pois tarinasta, k a n t a v a k s i v o i m a k s i jää H u n l e r i n j a W e a v e r i n y h t e i s t y ö . VVeaver on aivot ja aiottu u h r i . Hunter edustaa t o i m i n t a a j a pelastusta. Hunter kehittää nuppuisesta komisarioslaan l o p u l l a rohkean h a h m o n . MJ Mimiiluin (Hölly Hiinier) xiuinil jossa o n vastakaikua \Veaverin päättäväiselle p e l a a j a l l e . L o p u l l a murhaajan valitsema metodi osoittautuuk i n varsin l u l l i k s i k r i m i p s y k o l o g i l le... M u s i i k i n j a h i l j a i s u u d e n k ä y t t ö r y t m i t t ä ä j ä n n i t e t t ä , p i l k i ä k ä ä n l u n n e l m a n k e h i l l e i y j ä ei o l e pelätty. M u r h a a j a n yöllisessä vierailussa H u d s o n i n linnakkeessa t a v o i t e t a a n m a l l i k k a a s t i hiteheoekilaisia perussävyjä. Kelpoisista r o o l i t ö i s t ä j a kaikesta muusta hyvästä h u o l i m a t t a t i i m i s t ä jäävä y l e i s v a i k u t e l m a on hiukan l i i an s i i s t i . Roso p u u t i i i u . m u l t a m i t ä muuta v a h a v i r l a f i l m i l t ä voi odollaa. Kannattaa k u i t e n k i n katsoa Weaverin suorituksen lakia. A N N A A K S N I V A ö^halbncför PENTIUM 75 6790,PENTIUM100 7390,PENTIUM120 7690,PENTIUM133 8190,PENTIUM150 8890,PENTIUM166 10190, KOKOONPANO: 8Mt RAM 1.28Gt kiintolevy 3,5" 1.44Mt levykeasema 1Mt PCI-näytönohjain 15" SVGA monitori näppäimistö + hiiri MIKROCENTER OY VOIONMAANKATU 6, 40700 JYVÄSKYLÄ P. 941 -611000 F.941 -611486 Olipa kerran lavastaja Tuomo Dahlman on Tampereella työskentelevä freelancer-lavastaja. Hän on tehnyt lavastuksen Jyväskylän kaupunginteatterin Tuhkim o o n . Tarinahan lienee jokaiselle tuttu klassikko kiltistä tuhkimosta ja häntä kiusaavista ilkeistä sisarpuolista. Ja kuten kaikissa saduissa loppu on onnellinen. M u l t a ennen kuin esitys on ensi-illussa...olipa kerran lavastaja. Tuomo D a h l m a n sai kutsun vierailevaksi lavastajaksi v i i m e syyskuussa. Alussa p i l i luoda mieleen kuva näytelmästä, lelulä p i e n o i s m a l l i lavastuksesta j a käydä läpi teknisiä m a h d o l l i s u u k s i a . j o i t a sen toteuttamiseen l i i t t y i . M a r raskuussa a l k o i varsinaisien lavasteiden t y ö s t ä m i n e n . Prosessi vie lavastajalla aikaa lähes p u o l i vuolla. Lavastukseen k u u l u u k a i k k i näyt e l m ä n v i s u a l i s o i m i s e e n k u u l u v a konkreettinen esineistö. Sen suunnittelu lähtee lavastajan ja ohjaajan keskustelusta. jossa sovitaan t y y l i s t ä . Lavastus t o i m i i joskus yhtenä näyttelijänä. joskus se taas on pelkkii neutraali t a u s l a s o i n l u . sanoo D a h l m a n . Hänen mielestään lavastaja on tavallaan a r k k i t e h t i , j o k a suunnittelee eri elementeistä lavastuksen m u o d o n . elämän ja aikakauden. " T a v a l l i s t e n n ä y t e l m i e n anti tulee suurella osin d r a m a t u r g i a n j a r a t i o naalisen a j a t t e l u n , sanojen, k a u l i a . Sain vaikuttaa enemmän kuvien kaiuta". sanoo D a h l m a n . Hänen mukaansa satunäytelmissä k u l u u aikaa j a energiaa j u u r i visuaalisuuden l u o m i seen. Mielikuvansa saduista Dahlman o n saanut vanhoista venäläisistä j a saksalaisista klassikoista. " M i n u l l a ei ole pätkääkään D i s ney-pohjaa. M i n u s l a ne Disneyn k u vat ovat suorastaan i m e l i ä " , hän saIUX). "Idea lasikengästä on kökkö" T u h k i m o n suuret. taustakankaat, fond i l . D a h l m a n maalasi Tampereella. Finlaysonin entisessä teollisuushallissa olevassa lyöskenlelylilassaan. Hän on ottanut käyttöön uudelleen vanhoj a m e n e t e l m i ä , täysin m y r k y t t ö m i ä maaleja j a e l ä i n l i i m o j a , j o t k a hänen mielestään toimivat paremmin. Dahlman pilää satua kuvana i h m i sestä. j a k a i k k i satujen hahmot elävät i h m i s i e n sisällä. H ä n näkee 'Tuhkim o s a d u n idean o l e v a n o i k e a n j a väärän erottamista loisistaan. I s o j a l kaisel sisarpuolet esittävä! kahdenlaista pahaa i h m i s t ä : Kanta-astujaa, j o k a on j y l i s l e l e v ä "skinhead", hieman typerä, j o t a m u i n v i e v ä t : j a varvasastujaa. j o k a on edellisen vaslakuva. y l i n ä p p ä r ä . j a j o n k a ajattelu o n l i i o i t e l l u n k o r o s t u n u t t a . K u m m a l l a kaan ei ole sydäntä eiviilkä i n h i m i l l i set alueet o l e k e h i t t y n e e t . T u h k i m o on nöyrä, mutia ei alistuvalla tavalla. vaan pyyteettömästi. Jyväskylän Tuhkimosta löytyvät m u u n muassa o m p e l i j a Singer j a kampaaja l ; ö ö n . V a i k k a lavastaja D a h l m a n pilää ohjausta hauskana, se ei hänen mukaansa pilaa perusasioita vaan tuntuu t o i m i v a l t a . Dahlman manaa i k i v a n h a a käännösharhaulusta. jossa alkuperäisen Tuhkimon l a v a l l i nen kenkä m u u t e l t i i n l a s i k e n g ä k s i . Hänen mielestään "idea lasikengästä o n k ö k k ö " , koska T u h k i m o n kenkä symboloi kosketusta maahan, eikä lasin kosketus maahan vastaa missään tapauksessa alkuperäistarkoilusta. Ja k u n menette katsomaan T u h k i m o a . olkaapa t a r k k o j a sen kengän kanssa. Sen pituinen se. Tapio Parkkisen ohjaama Tuhkimo sai ensi-illiinsa V. maaliskuilla kaupunginleallerin suurella näviiämiilla. T I K S T I : A K I H Y Ö D Y N M A A K U V A : K U T I A C H A N Olipa kerran lavastaja. Tuomo Dahlman.
16 • IYVÄSKYLVX YLIOPISTON vi.ioi'i'ii,\sKr.vrA JULISTAA IlAiriTAVAKSI KORKEAKOULUPOLIITTISEN SIHTEERIN VIRAN a j a l l e 1 5 . 8 . 1 6 . 1 2 . 1 9 9 6 j a 1 . 1 . 3 1 . 5 . 1 9 9 7 K o r k e a k o u l u p o l i i t t i s e n s i h t e e r i n t e h t ä v ä n ä on orjfanisoida j a i d e o i d a .IYY:n k o r k e a k o u l u p o l i i t t i s t a toimintaa s e n eri osa-alueilla: yliopiston hallinto, k o r k e a k o u l u j s i t i e d e p o l i t i i k k a , opintojen keh i t t ä m i n e n , o p i s k e l i j o i d e n o i k e u s t u r v a , y h t e y d e t ainejärjestöihin s e k ä t o i m i m i n e n o p i n t o j a t i e d e valiokunnan s i h t e e r i n ä . P a l k k a u s valtion v i r k a e h t o s o p i m u k s e n m u k a i nen pl A {) ( 6 8 9 4 m k ilman ikälisiä). H a k i j a l t a e d e l l y t e t ä ä n k o r k e a k o u l u p o l i i t t i s t e n a s i o i d e n s e k ä y l i o p p i l a s k u n n a n t u n t e m u s t a s e k ä yhteistyökykyä j a aktiivista o t e t t a . H a k e m u k s e t asianomaisille l i i t t e i n e e n on toimitettava .IYY:n keskustoimistoon (J.5.1JMK» k l o 14.80 m e n n e s s ä o s o i t e t t u n a .IYY:n p ä ä s i h t e e r i l l e , o s . Keskussairaalantie 2 , 4(X>0<).JKL, Lisätietoja a n t a v a t k o r k e a k o u l u p o l i i t t i n e n s i h t e e r i I'clri Vähäkangas p. 00 3X58 j a p ä ä s i h t e e r i Kasperi Launis p. 00 3354. Jyväskylässä 10.4.1996 .JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K I . V I A J U L I S T A A IIA15T1AVAKSI KUITTUURISIIITEERIN VIRAN ajalle 15.8.16.12.1 «HM» j a 1 . 1 . 3 1 . 5 . 1 9 9 7 K u l t t u u r i s i h t e e r i n t e h t ä v ä n ä on o r g a n i s o i d a j a i d e o i d a JYY:n k u l t t u u r i j a m u u t a t o i m i n t a a s e n eri o s a a l u e i l l a : m m . t a p a h t u m a t , k u l t t u u r i p o l i t i i k k a . k o n s e r t i t , elokuvat, näyttelyt, uusien opiskelijoiden v a s t a a n o t t o j a r a d i o t o i m i n t a s e k ä toimiminen kultluurivaliokimiian s i h t e e r i n ä . P a l k k a u s valtion v i r k a e h t o s o p i m u k s e n m u k a i nen pl A ') (6894 m k / k k ilman ikälisiä). Hakijalla e d e l l y t e t ä ä n k u l t t u u r i t o i m i n n a n s e k ä ylioppilaskunnan t u n t e m u s t a s e k ä yhteistyökykyä ja aktiivista o t e t t a . H a k e m u k s e t asianomaisille liitteineen on toimit e t t a v a JYY:n k e s k u s t o i m i s t o o n 6 . 5 . 1 9 9 6 k l o 14.30 m e n n e s s ä o s o i t e t t u n a ,IYY:n p ä ä s i h t e e r i l l e , os. Keskussairaalantie 2, 4<Xi<)0 .IKL. Lisätietoja antavat k u l t t u u r i s i h t e e r i Timo Lievemaa p. 00 3356 j a p ä ä s i h t e e r i Kasperi Launis pi 00 3354. Jyväskylässä 10.4.1994 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPI LASKUNTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILVSKINTA .IIT.ISTAA 11AiriTAVAKSI SOSIAALISIHTEERIN VIRAN 15.8. 1 (>. 12.15MK> s e k ä 1.1. 3 1 . 5 . 1 9 9 7 S o s i a a l i s i h t e e r i n t e h t ä v ä n ä on o r g a n i s o i d a j a ideoida JYY:n opintososiaalista toimintoa sen eri osa-alueilla: opintoja t o i m e e n t u l o t u k i , opiskelij a a s u m i n e n j a a s u n n o n v ä l i t y s , t e r v e y d e n h o i t o ,sckä toimiminen sosiaalivaliokunnan s i h t e e r i n ä . P a l k k a u s valtion v i r k a e h t o s o p i m u k s e n mukainen pl A 9 ( 6 3 9 4 m k / k k ilman ikälisiä) Hakijalta e d e l l y t e t ä ä n opintososiaalisten asioid e n s e k ä y l i o p p i l a s k u n n a n t u n t e m u s t a s e k ä yhteistyökykyä j a aktiivista o t e t t a . H a k e m u k s e t a s i a n o m a i s i l l e l i i t t e i n e e n on toim i t e t t a v a .IYY:n k e s k u s t o i m i s t o o n 6 . 5 . 1 9 9 6 k l o 14.30 m e n n e s s ä o s o i t e t t u n a .IYY:ii p ä ä s i h t e e r i l le, os. Keskussairaalantie 2 , 4 6 J K L . Lisätietoja antavat p ä ä s i h t e e r i Kasperi Launis p. 00 3354 j a s o s i a a l i s i h t e e r i Maiti Mäkinen p. 603357. Jyväskylässä 10.4.1996 •JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPI LASKUNPA 15.8.1996-15.5.1997 VÄLISEKSI TOIMIKAUOEKSI. Hakijalta edellytetään JYY:n jäsenyyttä, ylioppilaskylän asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä järjestö-, tiedotusja harrastustoimintaan. Tästä puolipäivätoimesta maksettava palkka on 3 202 mk/kk. Asukasneuvostolle osoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä yo-kylän toimistoon viimeistään 15.5.1996 klo 15.00. Tointa koskevat tiedustelut vs. isännöitsijä Pekka Ojala, puh. 607 207 tai vasihteeri Soile Hakkarainen, puh. 607 213. K A M P U K S E N KAIKU Radio Jyväskylän taajuuksilla joka tiistai kellol7.40 S I V A R l I N J y v ä s k y l ä n Y l i o p p i l a s l e h t e e n KIINNOSTAAKO TYÖTELIÄS MUTTA HAUSKA SIVIILIPALVELUSPAIKKA? E t s i m m e t o i m i t t a j a a , t o i m i t t a j a k s i o p i s k e l e v a a t a i v a l o k u v a a j a / g r a a f i k k o a s i v a r i k s i J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n t a a n . Päätyö o n J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h d e n t a i t t o , v a l o k u v a u s , j u t t u j e n kirj o i t t a m i n e n y m s . K a i k k i e r i t y i s o s a a m i n e n k a t s o t a a n h y ö d y k s i . L e h t i e i i l m e s t y k e s ä i s i n , t ä l l ö i n t y ö n ä s i o l i s i m u u p a l v e l u s l ä h i n n ä y l i o p p i l a s k u n n a n k e s k u s t o i m i s t o s s a . L e h t i t a i t e t a a n Q u a r k X p r e s s i l l ä j a laitteet ovat M a c i n t o s h e j a . P a i k k a t u l i s i o t t a a v a s t a a n 1 . 9 . 1 9 9 6 l ä h t i e n . Y l i o p p i l a s k u n t a pystyy t a r v i t t a e s s a j ä r j e s t ä m ä ä n a s u n n o n . Lisätietoja antavat p ä ä t o i m i t t a j a Tuija Taipale, p. 9 4 1 / 6 3 3 5 9 j a pääsihteeri Kasperi Launis, p. 9 4 1 / 6 3 3 5 4 . JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA HAKEE A S U N N O N V Ä L I T T Ä J Ä Ä AJALLE 19.8.-18.10.1996 Asunnonvälittäjän tehtävänä on toimia sosiaalisihteerin apuna pääasiassa vuokra-asuntojen välittämisessä opiskelijoille vapailla vuokramarkkinoilla ja hätämajoituksen järjestämisessä uusille opiskelijoille. Tehtävästä maksetaan sopimuksen mukainen palkka, joka on noin 7000 markkaa. Hakijalta edellytetään opiskelijoiden asuntoasioiden tuntemusta ja ylioppilaskunnan lunlemusta sekä yhteistyökykyä ja aktiivista otetta. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava |YY:n keskustoimistoon 6.5.1996 klo 14.30 mennessä osoitettuna pääsihteerille, os. Keskujsairaalantie 2, 40600 |KL. Lisätietoja antaa sosiaalisihteer; Mäkinen 6 3357 ja pääsihteeri Launis p. 60 3354. jyväskylässä 10.4.1996 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA O l e m m e m u u t t a n e e t K A U P P A K A T U 3 R A J U T AVAJAISTARJOUKSET MG tietokoneet 486 Dx4 120 Pentium 75 Pentium 100 Pentium 120 Pentium 133 5 6 9 5 , 5 9 9 , 6 5 9 , 6 9 9 , 7 2 9 , KOKOONPANO SISÄLTÄÄ 8 MB RAM, 256 Cache 850 MB kiintolevy, Avance logic 1 MB, Pci-ohjain, KFC14"superVGAnäyttö, Näppäimistö, Logitech-hiiri, Minitornikotelo. Dos6.22+Win3.1 tai Win 95 +600 mk 4-nopeus CD-ROM HP Deskjet+600 mustesuihkutulostin 1590,6-nopeus CD-ROM 699,Panasonic KX-P6100 lasertulostin 1990,2 HD LEVYKKEET 20,pkt, 5 pkt 90,Kysy meiltä myös pelit, peliohjaimet, äänikortit, telexaksit, ergonomiatuotteet ym. ym. Palvelemme Ma-pe 10-17, La 10-14 Ykkös-Data KAUPPAKATU 3, 40100 Jyväskylä Puh.8941)617 788 f ax 217 772
17 TEHOKAS MULTIMEDIAPAKETTI USKOMATTOMAAN HINTAAN IBM Aptiva 2144-121MM C586 100 MHz • 8 MB keskusmuisti • 640 MB kovalevy '3,5" levykeasema • 4nopeuksinen C D R O M • SoundBlaster 16 äänikortti • 14" S V G A , värinätön MultiSync näyttö • Hiiri + hiirimatto • PS/näppäimistö • Perusohjelmat MSAVindovvs 95 SF • Lisäohjelmat MS/Works4.0ja Lotus Smartsuitc Win 95 Slcrcokaiuttimet, virtamuuntaja Aptivan tukipalvelut Helpware ilmainen puhelintuki Hintaan sisältyvät lisäohjelmat Compons Interactive Encyclopedia tietosanakirja Monologue for Windows tukee tekstisi ääneen AudioSiaiion • soittaa mielimusiikkiasi Midisofi Rccoiding Scs-sion • äänittää ja soittaa MIDI-tiedostoja Music Mentor musiikin opetusväline I junch Pad värikäs lyöpöytäohjelma lapsille Wall Street Money • sijoitusneuvonta Photo Gallery • voit pitää omaa valokuva-albumia Jump Start Kmdcrgarten interaktiivisen kurssi lapsille Undersea Adventure • seikkaile ja tutki vedenalaista maailmaa Magic Tbcatrc luo omia multimedia-animaatioita The adveniures of Kypcrmanin sarjakuvaseikkailu Spons Illustratcd for Kids • interaktiivinen urheilutietosanakirja Jack Niklaus Signaiurc Golf -Golf-peli 8200, Pakettina Canon BJC 210 väritulostimen Q '7AA kanssa ™ ' » " l " Maksu myös käteisluotolla ja käyltöluololla Inffogate K y Gummeruksenkatu 9 PL 445,40101 Jyväskylä (g) 941-214517 fax. 941-214 418 Av. ark 8.30-17.00 HUHTASUON> APTEEKKI Nevakatu 1, p u h . 282 1 3 1 . PALVELEE TEITÄ A R K I S I N k l o 9 . 1 7 . 3 L A U A N T A I S I N s u l j e t t u S E P P Ä L Ä N A P T E E K K I PRISMASSA PALVELEE ARKISIN P u h . 6 7 5 7 1 1 Ma-Pe 10.00-20.00 La 9.00-18.00 TERVETULOA! O Sr J Y V A S K Y L A N Y L I O P I S T O 1 avdennvskaulutuskeskus Avoin yliopisto AVOIN YLIOPISTO OPETUS JYVÄSKYLÄSSÄ KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ -96: * Kirjoittajakoulutuksen approbatur (15 ov), hakuaika päättyy 30.4. (opetus alkaa syksyllä) * Iän ja elämänkulun opintokokonaisuus (10-15 ov) alkanut 29.3. vielä voit tulla mukaan opiskelemaan! * Markkinoinnin approbatur (15 ov) alkaa 19.4. * Matematiikan approbatur (15 ov) alkaa 10.6. * Kasvatustieteen approbatur (15 ov) alkaa 20.5. * Erityispedagogiikan approbatur (15 ov) alkaa 22.5. * Psykologian approbatur (15 ov) alkaa 23.5. * Saksan tekstikurssi (I ov) ajalla 23.4.-30.5. * Matematiikan johdantojakso lukion tietojen kertaamiseen alkaa 22.4. * Mitä tekisin metsässä (1 ov): luontoretki Isojärven Kansallispuistoon 4.-7.7. * Kesäinen kasvikurssi (I ov) alkaa elokuussa LISÄTIETODOT: Puh (941) 603 709, 603 707 ja 603 666. . * * \V MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto Yllä olevien yliopistojen opiskelijat voivat hakeulua suorittamaan verkostoyliopistona toteutettavaa matkailualan tieteellisiä opintokokonaisuutta (perus-, aineja syventäviä opintoja 60 ov, sisältää omaan pääaineeseen laadittavan matkailua käsittelevän pro gradu -lutkielman). Opiskelijalta edellyletään vähintään yhden vuoden yliopisto-opinnot. Opiskelija sisällyttää opintokokonaisuuden tutkintoonsa joko sivuaineopintoina tai integroituina muiden aineiden arvosanaopintoihin. Opiskelija valmistuu omasta yliopistostaan pääaineessaan matkailuun suuntautuneena maisterina. Opetus järjestetään modulimuotoisena intensiivija etäopetuksena pääasiassa Savonlinnassa ja Mikkelin läänissä. Opetus a l k u syy s kussa 1996. Opintoihin valitaan 50 opiskelijaa. Opinto-oppaita ja hakulomakkeita saa yliopistojen opintotoimistoista tai tilaamalla Savonlinnan täydennyskoulutusyksikön toimistosta puh. (957) 5759 685. Hakuaika on 3.5.1996 klo 16.00 asti. Lisätietoja antaa verkostoyliopiston opintojen koordinoinnista vastaava Joensuun yliopiston Savonlinnan täydennyskoulutusyksikkö. projektipäällikkö Ulla Ritola-Pesonen, puh. (957) 5759 668 ja projektisihteen Marja Skyttä, puh. (957) 5759 685, PL 126, Kuninkaankartanonkatu 5, 57101 SAVONLINNA, (ax (957) 5759 690 Voin työttömyyskassan jäsenenä saat ansiosidonnaista päivärahaa. Pienilläkin tuloilla se turvaa sinulle peruspäivärahaa paiemman toimeentulon työttömyysja koulutustukien muodossa. "Kesätöillä voi hankkia myös työttömyysturvan" • Suoiojäsenyyteen perustuva työttömyysvakuutuksemme on selkeä ja edullinen ratkaisu toimeentulosi turvaksi. • Jäseneksemme on helppo liittyä. Edellytämme, että olet yli 17-vuotias, olet työssä ja yksityisen työnontajon palveluksessa. • Huomaa, että myös tilapäiset työsuhteet kuten kesätyöt voivat vaikuttaa ansiopäiväiahon edellyttämän työssäoloehdon täyttymiseen. Kelan maksama peruspäiväraha ilman lapsikorotuksia: 118 mk/pv, 2.537 mk/kk Ansiosidonnainen päiväraha ilman lapsikorotuksia, kun palkka on 6.000 mk/kk: 185 mk/pv, 3.991 mk/kk Lähetä tämä kuponki. Saat soittelematta tietoa! I Pyydän esitteen • tietopaketin työttömyysturvasta • Nimi I I I Lähiosoite | Postitoimipaikka. -JYU V Y K S I T Y I S T E N T Y Ö A L O J E N T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A Teollisuuskatu4,32200Loimaa puh. *(921) 760 7620 (kassa-asiat) ja (921) 760 7630 (jäsenyysasiot), fax (921) 762 4917 •MMIMHi PERJANTAINA 19.4. klo 22.22 SIIORTY H and The IIUJESSSllARKS' • Bluesäijien metamorfoosi TYTTÖKUORO oppityttöjä ja kotiäitejä LAUANTAINA 20.4. klo 22 Illan Talkmasterina JOPPE SALO viihdyttävänä vieraana KAUPUNGINTEATTERI ja YÖVIERAAT yhdessä "TVHJflPfifi" Improvisoitua teatteria ja kepeää MUSISOINTIA!! f ä? RL2k4Joppe Salo & HOUSEGROUP-Tyhjäpää" JAaZATheCORVETTES Tl, 30,4, VHTEISUULELUA Vapun hengessä • AKKA orkesteri täynnä yllätyksiä ,p. 615564 § Lakiasiainpalvelut § Martti Jantunen Varatuomari, kauppatiet.yo • Vuokra-, työym.sopimukset • Avio-, perheja perintöoikeus ' Velka-asioiden juridiikka • Muut lakiasiat Luotettavasti • Ammattitaidolla • Kokemuksella • Joustavasti, myös iltaisin ja viikonloppuisin • • Opiskelijoille maksuton alkuneuvonta • S (941) 245 583 • (940) 5011 762 Kannaksenkatu 49 • 40600 Jyväskylä POHJOIS-KARJALAN KESÄYLIOPISTO Avoin yliopisto-opetus Markkinointi (15 ov) 20.5.-31-10 Työoikeus (4 ov) 20.-24.5. Viestintä (15 ov) 27.5.-10.8. Kielikurssit Englannin suggestopedinen kurssi 3.-7.6. Ranskan intensiivikurssi 9-14.6. Saksan suggestopedinen alkeiskurssi 16.-20.6. St onska i Stockholm 26.-29.9. Harrastekurssit Ars Carelica Kolilla 24.-25.8. Opintomatka sukututkijoille Petroskoihin 28.-31.8. Lisätietoja puh. (973) 1512102, 1514575. KESKISUOMEN KONSERVATORIO JYVÄSKYLÄN VAHVUUS ON OPETTAJANKOULUTUS TARJOAMME MUSIIKIN KORKEA-ASTEEN KOULUTUSTA Musiikkipedagogin koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoina musiikkioppilaitoksen opettajan ja musiikkileikkikoulunopettajan opintolinjat jatkotutkinto Meillä voit suorittaa myös musiikkialan perustutkinnon ja osallistua ammatilliseen aikuisja täydennyskoulutukseen. Oppilaitoksemme sijaitsee yliopiston välittömässä läheisyydessä, meillä on oma opiskelijaasuntola keskustassa ja olemme aloittaneet yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa. Hakuaika päättyy 30.4.1996. Hakulomakkeita ohjeineen ja lisätietoja saat opintosihteeri Arja Huttuselta puh. (941) 634 139.
18 LAPPI-OSAKUNTA Yksivuotisuudesta selvittiin kunnialla! Seuraavaksi ravitsemme illelimme lohisopalla 20.4. klo 16, Kauppakatu 27 A 12 / Tanja. Omaa valkkaria vois luua. Ja 3.5. klo 18 katotaan videoita (ja nuijitaan tilinpäätös) Anna-Riikan j a Tanjan luona Kauppakatu 13 B 4 3 . Vielä muuten ehtii uuetki rr.ukkaan! Lisätietoja: Darja, p. 6 4 5 7 2 3 . dahehe@tukki tai Tanja, p. 615724, takrku@tukki. JYKY Kummoisia ovat kutsumukset, kenelle ne kuuluvat? Avoin j a alustamaton keskusteluilta 23.4. klo 19, Lähimmäisen kammarilla, Hannikaiscnk. 12. Illan aluksi vesper klo 18.30. Kevätkokous 22.4. klo 18 Pappilassa, Vapaudenk. 26. Jäsenet ja muut kiinnostuneet ovat tervetulleita! Lisätietoja, lamipc@tukki. DIAA RIO Museologi! Tietoa ainejärjestö Diaariosta postituslistalta museologit@jyu.fi tai laitoksen ilmoitustaululta. Jos varaa on. maksa pian 5 mk/ainaisjäsenyys tai 3 mk/lukuvuosi. Pankkisiirtolomakkeita museologian ilm.taululla. Tiedustelut pj. Eija-Liisa Kasesniemi 9400/779522, cika@jyu.fi. Postituslista-asiat Timo Hautala. tikaha@jyu.fi. JYTK Akateemiseen VVarttiin lähdetään 9.5. Helsingissä järjestetään Porvariopiskelijoiden Puuhapäivät 10.5. j a samana päivänä on eduskunta-ja ministeriövierailu. 11.5. järjestetään seminaari Helsingissä. Toukokuussa tulee Kirsi Piha käymään Jyväskylässä. Lisätietoja. Anu Kopra, amkopra@itu. p. 9400/614774. KKS Kriitinen kuulapalloseura kokoontunee 25.4. ensin katsomaan kisastudioon yo-talollc Suomen peliä j a sen jälkeen SohNVille kokoustamaan. OLL-petankki lähestyy. Jos kysyttävää esikuntapäällikkö Mäkinen on käytössäsi 607 126/603357. J A N O OKL:n laatuseminaari 2 3 . 24.4., johon toivotaan myös paljon opiskelijajäseniä mukaan. Lisätietoja pj Johanna. vajoin:i"' lukki Seminaarissa on tarkoitus pitää ryhmäkeskusteluja. ja jokaiseen ryhmään olisi hyvä saada ainakin yksi opiskelija mukaan, mieluummin useampikin. Ottakaapa siis yhteyksiä. Lisätietoja Helena. hesuha@tukki tai Johanna. TYÖF.I.ÄMÄPAI.VELU Toivomuksia työnhakuvulmiuksia edistävästä koulutuksesta otetaan vastaan. Nyt j o s koskaan sinulla on mahdollisuus vaikuttaa! Kannattaa käydä Työclämäpalvelun ja Auraprojektin yhdessä järjestämässä työpaikkahaastattelun valmennuksessa. Kyseessä on simuloitu työpaikkahaastattelu. jonka jälkeen saat yksilöllisen palautteen mahdollisesti tekemistäsi virheistä jne. Lisätietoja j a ilmoittautumiset Jyrki Kauppinen, p. 950/516 8176. Yliopiston Työelämäpalvelu, p. 601 084. tcp@admiral. PUOLUE Kokous 22.4. klo 19 Nina Pesosen luona. Suuruspääntic 8 B 21 Kuokkala. Joukkueemme kisailee Tourusoudussa 23.4. klo 16. Mega/.one 25.4. klo 18-18.30 j a mukaan pitäisi saada 10 henkeä. Hinta 35 mk. Picnic 1.5. Lisätietoja. Nina. p. 271423. nspesone@itu. 4^ 4 Ö ^ «&> 4^ 4 s T Ö ^ «&> TOSINE Tämän kevään kulttuurimatkan kohde on Kansallisteatterin Myrsky 10.5. Ilmoittautumislista ilmoitustaululla. Hinta max. KK) mk (riippuen osallistujien määrästä) sisältäen teatterilipun j a matkat Helsinkiin ja lakaisin. Toisenlaiseen kulttuuri-ilmiöön pääsee tutustumaan Rax-bileissä 18.4. Kortepohjan O-talon kerhohuoneessa. Lopuksi vielä toivotetaan hyvää matkaa Baltiaan lähtijöille. KYMENLAAKSON OSAKUNTA Akateemisen \Vartin osallistujat. ottakaa yhteys Johannaan. p. 607444. lakajo@ tukki. \Vurttihan juostaan 9.5. Kokous 24.4. Kortepohjassa. O talon kerhohuoneessa, klo 19.30. Luvassa perinteisten pullakahvien lisäksi Kymi-tietouttu sekä ajankohtaista asiaa osakunnista Jyväskylän yliopistossa. Uudet ihmiset ovat tervetulleita! Lisätietoja. Johanna. p. 607465. vajoma @ tukki. S A V O K A R J A L A I N E N OSAKUNTA Kevättä rinnassa, ilmassa. maalla j a merellä -tapahtuma 23.4. Tavataan klo 16 Rentukan edessä luontoretken merkeissä ja jatketaan iltaa klo 18 O-talon alakerrassa saunoen. pelaillen sekä kuunnellen ekskursiolaistcn tarinoita aiheesta Sellancn oi' NViipurL 15.5. on kirjuilijatalolla kaikkien osakuntien yhteiset iltamat, jossa. myös savolaiset villiintyvät... Tule mukaan! Lisää hard-eore tietoa osoitteesta sko@tukki. OPUS Kirjallisuuden opiskelijan vuoden kohokohta on pian. Kyseessä on vuosittainen kevätseminaari. j o k a on tänä vuonna nimeltään A L A M Ä KI-SEMINAARI! Alustuksista ei ole vielä vuorenvarmaa tietoa, mutta luultavasti kuulemme ainakin naisesikoiskirjailijoidcn vastaanotosta lehdistössä. Ensi-illassa on Tarmo Halmeen ohjaama näytelmä, jossa esiintyy JYTin näyttelijöitä. Saunoa saa. laadukasta syötävää ja juotavaa on tarjolla pikkiriikkistä korvausta vastaan. Älä jätä väliin. Kirjailijataio 20.4. Lisätietoja Opuksen ilmoitustaululla A:n alaaulassa. JOK Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten seuraava kokous on 22.4 klo 19. Ilokivessä. Tutustuminen sanomalehti KESKISUOMALAISEEN lähestyy! Myös vappu on lähellä j a Jokkilaisei juhlivat yhdessä! Kaikki uudet ja vanhat tervetuloa toimintaamme mukaan. Lisätietoja: Pj. Harri Kankaala. p.607829. hajuka@tukki. j a siht. Mervi Niskanen, p. 608574 lai miniskan@ilu. W W W s i v u m m e osoite on hltp://www.es.jyu.fi/~ajm/jokki.hlml j a sähköpostiosoitteemme jokki@tukki. Ottakaa yhteyttä. PÖRSSI VAPPU painaa päälle ja jäsenistölle on luvassa saunakekkcrit 29.4. Vuorilammella klo 18. johon kaikki pörssiläisei ovat tervetulleita! Lisäksi koko kampuksen perinteinen VAPUNPÄIVÄN T E M P A U S 1.5. klo 11 Alvarin aukiolla päärakennuksen edessä. Vapputervehdyksen esittää rehtori Sallinen, marssi -ja vähän muitakin tahteja sävelmöivät Puhkupillii sekä svvengiä tilaisuuteen loihtii The Pcntatones. TERVETULOA kaikki haalarin väriin katsomatta. KAMERASEURA Kokouksia alamme pitää nyt ihan viikoittain, jotta pysyisimme ajan tasalla Kuvakirman valmisteluissa. Tästä lähtien kokous pidetään aina keskiviikkoisin Sohwilla klo 19.30. ellei muutu ilmoiteta j o k o tällä palstalla lai sähkäposiiise. Paljon pyydelty j a kauan odoteltu Valokuvauksen Perusteet -kurssi alkaa 19.4.! Uudet jäsenet ovat mitä liimpimimmin tervetulleita joukkoon sekalaiseen kaveri mukaan j a valokuvailuoppiin mars. Lisätietoja pj Tomi. tomknuu@lukki. p. 645 723 ja lied.siht. Markku, mataho @jyu.fi. p. 60 7463. KUPL Kokoonnumme seuraavan kerran ennen Suomen jääkiekkoottelua 23.4. klo 19.45 Sohvvilla. Juhlimme mm. Jyrin nimipäivää lahjat olis kivoja. Suunnittelemme vvarttijoukkueenime kuplaa j a päätämme joukkueen kursintaiavasia j a valmentautumisesta. Kokouksen jälkeen pakollinen siirtyminen ylioppilastalon kisastudioon. Toivakan mökkiseminaarihan häämöttää ampumani i h t o m c s i a r u u s k i s o i n e c n 24.5. jossa Maiti Mäkinen julkistaa KuPI:n historiikin ensimmäisen osan. PUHKUPILLIT Harjoitukset torstaisin aivan normaalisti 18.4.-9.5. Norssilla klo 18-20. Varautukaa keikkoihin 20. j a 21.4. Varmistunevat lähipäivinä. Vapunpäivänä perinteisesti esiintyminen Pörssilempuuksessu klo 11 Alvarin aukiolla (eli päärakennuksen edessä), jonka jälkeen soitamme Jazz baarin terassilla. Keikka 7.5. (???). Jukka Viitasaaren sävellyskonsertti A-salilla 15.5 klo 19. Raine Ampuja saapuu kouluttamaan puhkuju Norssille 16.5. klo 12-14 jatkuen klo 15-18. 17.5. lähtö Kuhmon kevälpuhalluksccn noin klo 16 ja Jyväskylään palailemme sunnuntai-iltana. Puhkut, nähdään treeneissä. Lisätietoja tait.joht. Tiiu Tuominen, p.612317 ja pj Sami Kontola. p.950/5171821. PINK CLUB Pink Club on Jyvässeudulla asuvien seksuaali vähemmistöihin kuuluvien ihmisien virkistysja etujärjestö. Puhelinpäivystys tarjoaa tietoa ja luottamuksellista keskusteluapua. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomalta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla: Kahvi-ilta to klo 19. Keskustelupiiri su klo 16. Puhelinpäivyslys ke klo 19-21 (Muulloin inlonauhu). BILEET: YO-lalossa (Keskussairaalantie 2) klo 21-03. päivät: 20.4.. 4.5, ja 25.5. Liput 25/35 mk. Osoite: Jyvässeudun SETA Pink Club ry. Yliopistonkatu 26, (PL 4 1 ) . 40100 J K L . p. 3100660. pinkclub@seta.fi. WWW: hltp://www.ec.jyu.li/ -juhlolv/pink/. RAPAKUNTO Playoffsien ollessa kuumimmillaan pidimme pienen palaveriiauon, j a annoimmme aikaa henkilökohtaisille harjoituksille. Tulevista yhlcistreeneistämme saat lieioa lukemalla jatkossakin järjestöpalstaa ja/tai kääntymällä joukkueenjohtajan puoleen: latonen@cc. lai rapakunlo@ec. H U O M ! Seuraava "miiting" 23.4. klo 17. L208! järjestöpalstailmoitukset tulee olla toimituksessa dead line -torstaita edeltävänä päivänä eli KESKIVIIKKONA. Paras tapa on laittaa ne sähköpostilla osoitteeseen jylkkari@jylk.jyu.fi. jos ette käytä SÄHKÖPOSTIA, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. Meille käyvät MacVVrite versiot sekä VVP-versiot niin, että kaikki muut WP:t paitsi 6.0 ja 6.1 sopivat. Paperilappuja emme enää ota vastaan!!!! Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Toimitus lyhentää liian pitkät ilmoitukset armotta! Elämän makuiseen ammattiin! NUORISOJA \JAPAA-NANOHJAUMCN pezusTimamo (kouluaste) peruskoulupohjainen, kesto 2 vuotta NUORKOJA \JAPAA-AJAN OHJAAJA (opistoaste) pohjakoulutuksena lukio tai soveltuva amm. perustutkinto, kesto 3 vuotta Suuntautumismahdollisuudet kuittuunohjaus syrjäytymisen ehkäisy m luonto ja retkeily Tiedustele: puh (973) 871 101 ^ Opiskelu, asuminen ta ruokailu ovat opiskelijalle ilmaisia. Hakuaika päättyy 20 5.96 Pohjois-Karjalan OpIStO B0330REUOIA Yliopistoyhteisölle! • Apple StyleWriter 1200 1330,-mustesuihkukirjoitin • HP DeskJet 600 1350,-mustesuihkukirjoitin • TDK CD-R74 50,-kirjoitettava CD-levy • Hitachi 4x CD-asema 330,•Topline 14400 korttimodeemi 490,• Weil 28800 ulk. modeemi 1290,• Internet-opas 50,i Opiskelijoiden oma tietokonekauppa! / o Kampus Data Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä puh. (941) 218835 fax 611143 KESÄASUNTOJA HELSINGISSA 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON Y O K Y L Ä S S Ä . S o l u t 733-1119 m k / k k / a s u k a s , yksiöt 1348-1430 m k / k k . T i e d u s t e l u t p u h . (90) 377 133 t a i L a t o k a r t a n o s ä ä t i ö , T a l o n p o j a n t i e 11, 00710 Helsinki. Feruiteltu IK2H Opiskelija opiskelija opiskelija TERVETULOA SINUA LÄHINNÄ OLEVAAN JYVÄSKYLÄN VANHIMPAAN APTEEKKIIN. ESITTÄMÄLLÄ SYL:N KORTIN SAAT 10 % :N ALENNUKSEN (muista paitsi tarjoustuotteista, eläinlääkkeistä ja erityiskorvattavista reseptilääkkeistä). ( AVOINNA Ma-pe9-18 La 10-15~) PARKKITILAA OVEN EDESSÄ KAUPPAKATU 13
19 KV-VALIOKUNTA INTERNATIONAL SUB-COMMITTEE Vaihtoon lähtevien saunailta 24.4. Tervetuloa saunomaan! Mämmistä tarpeekseen saaneille ja muillekin järjestetään eksoottisen ruoan ilta 25.4. Ilmoittatumiset Soile Hakkaraiselle mitä pikimmin, p. 60 7213, kvat@tukki. Saunamuseoon Muurameen ulkkareiltcn kan.ssa loppuviikosta 18. Vielä ehdit mukaan kevään toimintaan. Kaikki uudet ja vanhat kv-asioista kiinnostuneet tervetuloa! Seuraavan kokouksen aika ja paikka selviää kvlistalta. jyy-kv@tukki tai ottamalla yhteyttä Lauraan, p. 642 826, laulaama@silmu tai Bogiin, p.60 8567, bogstra@silmu. The exotic food night for ali those who have eaten too much mämmi will be held on April 25. To sign in, please. contact Soile Hakkarainen as soon as possible, tel. 60 7213. e-mail: kvat@tukki. A trip to the Sauna Museum in Muurame is coming up in the first week of May. For more details about this or our other activities, please, contact Laura or Bogi. phone numbers and e-mail addresses above. 46. Akateeminen VVartti juostaan Helsingissä 9.5. Liikuntavaliokunta järjestää tapahtumaan kyydityksen; meno-paluun hinta 80 mk. Bussilippuja myydään Ilokivessä 6.-7.5. klo 11-14. HUOM. Jokainen joukkue hoitaa ilmoittautumisen ja maksun itse. Ilmoittautuminen kirjallisesti OLLiin 26.4. mennessä. Liikuntavaliokunta järjestää suunnistuskurssin vasta-alkajille. Aiemmin suunnistusta harrastaneetkin ovat tervetulleita. Kurssi alkaa 22. ja 24.4 kello 18.00 Ylioppilastalolla pidettävillä "teoria" .tunneilla (kesto 2 3 h/kerta). Maastoharjoitukset myöhemmin sovittavana ajankohtana. Osallistumismaksu kurssille 30 mk sisältäen kurssimateriaalin. Lisätietoja Wartista ja suunnistuskurssista Kaisulta, p. 607025. hekama@cc. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KALENTERI 1996-97 U I Ä J » Muvuddie W&£ 4m pafMiläan (efenÄ. HtfMk w iftlhrfollisiiisJÄ@tmhxikafenleriiiSMÄaMkmuhav-M'.'-' räiRimm«S»m«. fatesaäf Ma äftife» (Epä i yeftn^tf ja räojjpti.rtipian j ^ n a p i l v c t a djiayvui.'' • ^liiiifetes^iikii^ffljaHÄhäiöiiiäotei, hmmpmiUwtf f >'w mim!>*u,ivi,i iäw>«af.M \m> niy»; •. ptfunlaisa <U. («Aakuuö uinsotermiHtin (&'&£ i i • Toinfc kuuRlefce rndftoi tö< <»i YHTlYSIiEDOI TaiW T0M?TMBKif\ I* PAIMttiS 3KÄ f«AUK p. 60 i i$S, 'MD 55) 17M e-ttttil: vipeinikt fwt '<. P««llMN RMOmSMYVNIt : V*tftfL*NttllNIN CttOIIUftRÄ m OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Sarajevo-konsertti lähestyy, samoin kevään muut riennot. Seuraa postiasi ja ilmoituslauluja ja bongaa kokousilmoituksiamme. Lisää tietää haluavat kääntykää sihteerikkö Matin puoleen yo-talolla. tai vaikkapa puhelinnumeroihin 603357 / 607126. Seuraava opintoja tiedevaliokunnan kokous 23.4. klo 17.30 Ylioppilastalolla. Asioina esillä ainakin: hallinnon opiskelijajäsenten koulutus, opetuksen maksuttomuuskysymykset jne. Lisätietoja kopo-sihteeriltä p. 60 3358 (vapean@cc.jyu.fi). Tulkaa mukaan valiokunnan sähköpostilistalle, missä tieto on lentää valokaapeleita pitkin! Tom & Petri m a r k k i n a t Myydään lähes uusi 18-vaihteincn Fjällträven maastopyörä. Hintapyyntö 1200 mk. Tuija, p. 603 359, arkisin klo 9-15. HALUTAAN VUOKRATA. Yksiö tai pieni kaksio. Keskustasta u i lähistöltä.. Soita. 667 284. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu PääUHmnutja:Tmy.\ Taip a le p. 941 6 3 359 Tomiirtaja: Kimmo Pulkkinen 603 9 7 9 , 6 3 3 6 UmiHtuhet: toiminimi Martti Mikkonen P . 941 -215 1 1 (työ), 3721 J6» (koti), 9 4 9 6 4 2 5 J3 ( a u t o ) YtioppHosUhtien xxdtukumuillinen HmiHtiismyynU: Pirunnyrkki Oy, p . 921 2331 222 TitUmdcntumaja ja UHmismsihteeti: Paula R o u h i a i n e n p . 9 4 1 6 7 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 941 603 9 2 8 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät V A X 4 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä «isoilleella JYLKKAR1. Jylkkähn koko i n i e m e t o s o i t e muista tietokoneista on JYLKKAR1@JYLK-JYIJ.F1. \ii lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se turkastetaim vain kerran kahdessa viikossa dead-lme -päivänä. llmuitiahmnat: tekstissä 5.00 m k / p m m , takasivu 5.50 mk/pmm, mää rapa ikkal isä 0.65 m k / p m m . etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan koko. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joien h i n t o i h i n ci lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 TiloHi/imnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili T A 6 9 5 7 5 8 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 035fV7i62 Verkkolehti: http://v\ww.jyu.fi./jyy/jylkkari pilvipoutaa ÄÄII V I D E O T Y K I L L Ä W I E N I I N ! JSÄädtoDua MMHKQSÄ1T O V E S S A Alkusarja: su 21.4. Suomi Norja 20.30 23.30 ti 23.4. Suomi Tsekki 20.30 23.30 to 25.4. Ranska Suomi 16.30 19.30 pe 26.4. Italia Suomi 20.30 23.30 su 28.4. Suomi Ruotsi 20.30 23.30 Loppusarja: ti 30.4. Puolivälierät 1, II 16.30 23.30 ke 1.5. Puolivälierät III, IV 16.30 23.30 pe 3.5. Semifinaali 1 16.30 19.30 Semifinaali II 20.30 -23.30 la 4.5. Pronssiottelu 20.30 23.30 su 5.5. Finaali 15.30 18.30 M M 9 6 loppunutina! 19.0020.00 Iso valkokangas ja kaksi televisiota. A-oikeudet. Edulliset hinnat! IL m a t k a l l a r i k k a i s i i n n a i m i s i i n Tf.lr.STi: P6TP.1 H E I K K 1 M & M KOVAT.' -<WMr K Q P O M F . K J