i Xc\ Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 1 20. MAALISKUUTA 2002 • 42. UUOSlKERTA f
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2002 Palkittuja i h m i s i a s.10-11 J u o v i k a s m a a k u n t a l e h t i Ä * ^ . B u r r i t o j a k e h i i n s. 8 KANNEN KUVA: OLGA Jyväskylän Ylioppilaslehti ww>.|yu Viylktaii Toimitus Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkaritSicc.jyu.fi Ha (014)2603928 Päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen (014)2603359 040 581 4972 aninu@cc.jyu.fi Toimitlajal Tämän numeron taitto: Sonna Ryynänen sofy@st.jyu.lt Johanna Solmela 044 5414405 pmosalm@cc.jyu.(i lossi Toivanen 4 5 9 2 7 1 laloivon@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Fbula Rouhianen (014)60 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. JYYn jäsenille kotiin kannettuno Jylkkäri maksaa 8 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)260 3355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen (014)272 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 Fox (014) 272 163 YlioppHaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 l l m o i t u k s e n v a l m i s t a j a Grafiikka Rutanen (014)216 3 1 5 , 5 5 9 6 2444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. fbinos 8 000 ISSN 0356-7362 K U l T T Ilmestymispäivät keväällä 2002 ilmestyy deadline 10.4. 24.4. 8.5. 3.4. 17.4. 2.5. Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! H U O M ! S e u r a a v a J y l k k ä r i i l m e s t y y v a s t a 1 . 4 . p ä ä s i ä i s e n v u o k s i . I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa/pmm takasivu 1,20 euroa/pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu /pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. J u h l a p u h e e t j a k a r u t o d e l l i s u u s pääkirjoitus/ ^ p s n Anna-Maija Tuuliainen VU osij u h l a päivänä palkittiin jälleen ansioituneita yliopistolaisia. Muiden muassa Hyvä Opettaja Minna-Riitta Luukka sai ansionsa mukaan, eli tunnustusta opiskelijoilta. Haastattelussa Luukka otti esille tärkeän asian: opetushenkilökunnan loppuunpalamisen. Opiskelijamäärät kasvavat, mutta samaan aikaan yliopistojen opetusmäärärahat pienenevät. Opettajat kantavat seuraukset nahoissaan; tenttejä korjataan vaikka sairauslomalla. Myös yhä useampi opiskelija palaa loppuun, sillä loputonta pakkosuoritiamista ei kukaan voi oikeasti jaksaa. YTHS:n kolmoskerroksen mielenterveyspalveluihin vieviä portaita kävelee yhä useampi uuvahtanut opiskelija, ja valitettavan usein turhaan. Ellei aivan itsemurhakandidaatista ole kyse, aikaa ei saa ennen kuin useaa kuukautta myöhemmin. Opettajat palavat loppuun, opiskelijat palavat loppuun, mutta kukaan ei oikeasti tee asialle mitään. Juhlapuheissa ja humanismiseminaareissa ihmisten jaksamisesta muistetaan kyllä pitää huolta. Muistutetaan, kuinka tärkeää on pitää huolta ihmissuhteistaan ja kuinka kenenkään ei pidä tappaa itseään työllä. Kuitenkin yhteiskuntamme instituutioiden palkitsemat ja näkyvimmin huomioimat ihmiset ovat nimen omaan niitä, jotka unohtavat yksityiselämänsä ja uhraavat kaikkensa työlle. Sitten kun pitäisi löytyä rahaa ja muita resursseja ihmisien jaksamisen tukemiselle, hienot juhlapuheet unohtuvat ja ihmisistä puristetaan viimeinenkin irti kilpailukyvyn ja tehokkuuden nimissä. Bonnier-konsernin suuri journalistipalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa viime viikolla. Palkinnon sai nuori, vain 27vuotias Kaius Niemi, jonka palkitsemista perusteltiin muun muassa väsymättömällä työtahdilla tyyliin "kun muut toimittajat olivat jo menossa nukkumaan, Niemi jaksoi yhä sopia seuraavan päivän tapaamisia ja keikkoja". Kaikki kunnia Niemen hienoille kirjoituksille syyskuun 11. päivän jälkeisestä Afganistanista, mutta väärää esimerkkiä tällaiset perustelut minusta ihmisille näyttävät. Kenellähän olisi ensimmäisenä rohkeutta palkita sellainen Hyvä Ihminen, joka tekee hyvin sen minkä oikeasti jaksaa ja mihin on oikeasti motivoitunut? Ihmisen, jolle työn ulkopuolinen maailma on vähintään yhtä tärkeä ellei tärkeämpi kuin loputon raataminen. Claes Anderssonin sanoin: Mihin ihmeeseen meillä on niin kova kiire? Hautausmaan rikkaimmaksi tuleminenko on tärkein tavoitteemme elämässä? K a i k e n a i k a a u l k o m a i l l a AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 26.3. KLO 14.00 TOIMITUKSESSA vieraasta päästä/ Jukka Vuorio Luin kämppikseni synttärilahjaksi saamaa sarjakuva-albumia, joka kertoo sian ja naisen yhteiselämästä. Noiden sarjakuvastrippien lukeminen oli lähes yhtä hieno kokemus kuin matkustaminen Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa ja Tsekissä yhteensä. Vietin helmikuun ulkomailla. Lähtiessäni Jyväskylästä kaikki oli valmista suureen tai ainakin keskisuureen seikkailuun. Olin ehkä liiankin hyvin varustautunut joutuakseni mihinkään todella kreiseihin vaikeuksiin, ja tällä kertaa finanssipoliittisen käyttäymiseni onnistuikin välttää totaalinen itsetuhoisuus. Vierailin yhdeksässä eri maassa, tosin muutama niisiä oli EU-maa, joten en kai ihan larkkaan ottaen ollutkaan ulkomailla. Ja ollakseni aivan rehellinen, muutamasta maasta en nähnyt oikeastaan paljon muuta kuin peltoja ja huoltoasemia. Koska ulkomailla on erilaista, siellä on siis myös jännittävää. Jonkun mielestä se on jännittävää, että Amsterdamin keskustassa ei voi iltaisin kävellä tapaamatta huoria ja huumekauppiaita, jonkun toisen mielestä taas se, että ulkomailla laskettelumäet ovat ihan oikeilla vuorenrinteillä, joissa on rotkoja joihinka voi varomattomasti pudoia. Omasta mielestäni jännittävää oli ajautua englantia yes-no -tasolla puhuvien slovakialaisten kanssa päihdepoliittiseen väittelyyn ja konfliktitilanteeseen, jonka jälkeen piti piilotella hotellihuoneessa puolitoista päivää ja odotella lähtöä seuraavaan maahan. Toisaalta Suomikin on ulkomaa kaikkien muiden paitsi suomalaisten mielestä. Tässä sitä siis ollaan ulkomailla ja jonkun, sanotaan nyt vaikka prahalaisen, mielestä kaupunki vailla historiaa on varmasti uuttaja erilaista. Niin, että Jyväskyläkin on itseasiassa aika eksoottinen ulkomainen kaupunki. "f
20. MAALISKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA Valtion yliopistoista Nokia-akatemioiksi? TEKSTI JA PIIRROS: JESSICA RISTIMÄKI YLIOPISTOJEN opiskelijamäärät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa lähes puolella. Opetusministeriön asettaman tavoitteen mukaan määrää olisi lisättävä entisestään. Suomalaisista 70 prosentilla tulisi olla korkeakoulututkinto. Valtion myöntämät yliopistomäärärahat eivät pysy kehityksen kelkassa mukana. Vaikka rahamäärää on lisätty, rahoitus yhtä opiskelijaa ja tutkintoa kohti on vähentynyt. Mielipiteitä jakava ulkopuolinen rahoitus on tullut paikkaamaan aukkoa. HELMIKUUN ALUSSA Helsingissä järjestettiin aiheesta keskustelutilaisuus osana Pro Demokratia -tapahtumaa. Tapahtuman vastuuhenkilön, Etelä-Suomen vasemmistonuorten puheenjohtajan, Pentu Iso-Markun mukaan korkeakoulujen taloudesta puhuminen on tärkeää juuri nyt. Nykyään koulutus nähdään usein vain kaupan ja talouden ehdoilla. Talouselämästä tutut sanastot ja toimintamallit siirretään suoraan koulutuspolitiikkaan. Pentu Iso-Markku pelkää sivistyksen ja henkisten arvojen jäävän yhteiskunnassa rahan alle. Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus yliopistojen budjetissa herättää eettistä keskustelua. Yhtä mieltä ollaan siitä, että ulkopuolisesta rahoituksesta ei voida luopua. Kädenväännön alla ovat periaatteet siitä, milloin ja millaisin pelisäännöin tilaustutkimusta tulisi tehdä. Oikein käytettynä ulkopuolinen rahoitus on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Suurin osa euroista tulee muualta kuin yrityksiltä. Merkittävimpiä rahanlahteitä ovat Suomen Akatemia, Tekes ja muut kotimaiset lähteet. JYY:N koulutuspoliittinen sihteeri Antti Vesala ei tulevaisuudennäkymää kavahda. Hänen mielestään yliopisto voi myydä asiantuntijuuttaan eniten tarjoavalle. Miksi ei voisi? "Talous on suuri osa yhteiskuntaa. Yliopisto ei voi eristäytyä muusta maailmasta." Seminaarissa alustajana puhunut Kati Isoaho on Vesalan kanssa samoilla linjoilla: "Suurin osa esimerkiksi teknillisten korkeakoulujen opiskelijoista sijoittuu valmistuttuaan yksityiselle sektorille. Kärjistäen voisi sanoa, että jos yhteistyö kiellettäisiin kokonaan, pitäisi valtion perustaa harjouteluyrityksiä opiskelijoille." YLIOPISTOLLA ON sisäisissä asioissaan itsehallinto, joten mitään valtakunnallisia sääntöjä rahoituksesta ei ole. Epämääräisistä säännöistä seuraa se, että vastuu hankalista rahankäyttöön liittyvistä päätöksistä vieritetään johtoportaasta alaspäin. Ruohonjuuritasolla ongelmia joudutaan ratkomaan ilman tarvittavaa taustatietoa. Korkeakoulujen sisäinen ohjeistus saatiin ajan tasalle vuoden 2001 aikana. Ohjeet ovat useimmiten hyvin ylimalkaisia ja perustuvat hyvään tiedekäytäntöön. Konkreettisissa tilanteissa toimintamallit täytyy siis miettiä itse. SUURIN OSA ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu tutkimuksiin. Pentu IsoMarkun mielestä tutkijoille itselleen jää suuri eettinen vastuu: Kati Isoahon mukaan väärinkäytöksiä ei tapahdu, jos tutkijoilla on valmius kriittisyyteen. "Tutkimuksen pitää olla hyvin organisoitua, ja yliopistolla pitää olla käsitys siitä, miksi se on mukana jossakin projektissa." Yliopistojen on pystyttävä tekemään tutkimusta vapaana tieteellisenä yksikkönä, ei minkään yrityksen hunnunkantajana. Laitosten tulisi käydä sisäisiä arvokeskusteluja toimintansa tavoitteista ja eettisten periaatteiden noudattamisesta. KUN TUTKIMUSTA suunniteltaessa sopijaosapuolena on koko yliopisto, eikä sen yksikkö tai yksittäinen virkamies, tulee ulkoisesta toiminnasta tavoitteellista ja suunniteltua. Perttu Iso-Markku on huolestunut rahoituksen suuntautumisesta vain tietyille aloille. Rahoi"Tuikimuksen rahoittaja voi yrittää suunnata tutkimuksen tuloksia." Usein ulkopuolisesti rahoitetuilla tutkimuksilla on myös tiukat aikataulurajoitukset, mikä vaikuttaa kysymyksenasetteluun. Käsitys tiedon yhteisyydestä on muuttumassa. Firmojen tilaamat opinnäytetyöt voidaan pitää salaisina, jos niitä käytetään tuotekehittelyyn. tuksesta 44 prosenttia menee teknillistieteelliselle alalle. Opiskelijamäärältään Suomen loiseksi suurin ala, humanistinen tiedekunta, on yksi lapsipuolen asemaan jääneistä. "Humanistisella alalla tutkimusaiheet eivät perinteisesti anna mahdollisuutta soveltaa tuloksia siten, että niisiä voitaisiin tehdä joku tuote tai palvelu", Kati Isoaho toteaa. Kysymys onkin siitä, tarvitseeko kaikkea yrittää kaupallistaa, vaikka väkisin. Antti Vesala puolestaan patistaisi humanisteja käyttämään enemmän mielikuvitusta miettiessään, millaista tutkimusta tarvitaan. Vesala arvelee ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten olevan varmasti kiinnostuneita kohdemaansa kulttuurin tuntemuksesta. TAVALLISEN OPISKELIJAN elämään yliopiston rahoittajatahot vaikuttavat vähän. 'Yritysrahoituksella hoidetaan harvoin, jos koskaan, perusopetusta", painottaa Kati Isoaho. Henkilökunta sen sijaan joutuu tasapainoilemaan opetuksen, ohjauksen ja tutkimuksen välillä. "Käytännössä ulkopuolisella rahoituksella tehtävät projektit ovat sellaisia, joita muuten tehtäisi, Kati Isoj | aho toteaa. Kysymyksessä on tällöin henkilökunnan kyky arvioida omaa jaksamistaan. Ulkopuolisella rahoituksella tehtävä toiminta ei saa syödä resursseja perustoiminnasta. Perttu Iso-Markku arvelee yliopiston olevan monille opiskelijoille ensimmäinen työyhteisön malli. Esimerkin täytyisi olla kannustava, mitä yliopistot eivät ehkä ole pätkätyösuhtei
| ] Jyväskylän Ylioppilaslehti S/2002 kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen j a sinkeä. 1. Montako lihasta on kissan korvassa? 2. Mitä yhteistä on Marion Brandolla ja George C. Scottilla? 3. Kauanko kesti kaikkien aikojen pisin nyrkkeilyottelu? 4. Mikä oli Suomen inflaatio helmikuussa 2002? 5. Kuka o n valittu iäkkäimpänä Yhdysvaltain presidentiksi? ALLIKKO 6. Kuka o n säveltänyt H i l j a i set sillat -elokuvan teemasävelmän? 7. Minkä valtion bruttokansantuote asukasta kohden oli maailman pienin vuonna 2000? 8. Kuinka monta p o l k u p y ö rää on Kiinassa? 9. Mitkä ovat 15-64-vuotiaiden suomalaismiesten viisi yleisintä kuolinsyytä? 10. Mitkä ovat 15-64-vuotiaiden suomalaisnaisten viisi yleisintä kuolinsyytä? Montako muusikkoa tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu? J J B p -oipnis uofied UJOU isi|o soi 'UOlJOn) UjHBUIUJ |R| UISjÄl -sAd„ :ess8J3|A eeejoi eJiau 'EBjyieA IS)|A |S!!A :SDN09 1Q1JIBLI U0JJ9!))U9J3A0AJB E[ jMS||OL| -OHIB 'jeqjnuiasji 'nneiotu -llieAiadas 'edoÄseiuiy o i •edoÄsojjijnoii e[ iei)jnuj -osu '(|Ms!|0u.0)||E ua|>|n| -siodj leuuniedei 'iMsiiog -OHIB '!jne)0W!)|EA|9das 6 EBUOOlllLU OOt» S91IP1 '8 E|JB||0P u : v S n l u ! o u ' U B ! d o ! t 3 Z poo«iSB3 juna 9 EUEEIl -onA-69 'ue6E9y pieuoy g emuosojd 8' l "fr •U33S)|EE>|)E! inundnn UEHI l|0 UjHldLUr») E)|S0)| '|S)|EUJ -0||EIU8S!E)|)BJ U!jU31S!|nf 8681 BiJuonA niaiio uaun -BAU3)|jng>|0BrB!U!U3M0g Apu\/ U33)||B! BJjUIUI 'BBJ3 0UElB!)UniUBlU3S|!3S £ •B)s?p3S!Uiujn>i2Z6i EuuonA opuEig el uoned BJSEAn)(0|3 0Z61 BUUOnA 110DS E0|U!>||Bd-JB3S0 UBJ!| -3)|ABU UB6l|JBd BAUSUUOAIU 3||3UEU. UEEJSEA BSSBLU -eno inno j3 uBE)|!dujn» z Z £ ' l rtarjolla tänään tarjolla tänään on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuuri|a meininkiclämäslä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoilteeseenjylkkari-lanaan@cc.jyu.fi TEATTERIT Kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Koliopettajattaren tahna pe 22.3. klo 19. Särkelä itte la 23.3. klo 19. Pieni näyttämö: Olympiatyttö ke 20.3,, to 21.3.. pe 22.3. klo 19. Ollaanko vai eikö olla la 23.3. klo 19. Huoneteatteri: Anna Liisa to 21.3. Ja 22.3. klo 19. Casanova ja Eroksen mekaniikka la 23.3., ke 27.3., to 28.3. klo 19 ja su 24.3. klo 15. JYT: jalkavaras on lemmen suosikki la 23.3. klo 15 ja ma 25.3. klo 19. llokivi. Keskussairaalanne 2. Jyväskylän Työväenteatteri: Kesäpäivä ke 20.3., ti 26.3., la 30.3. klo 19. Ullakkoteatteri, Vehkakatu 1. NÄYTTELYT Taidemuseo: Holvi: 18.1. Kaupunkielämää kaupunkiaiheita Suomen Taidcgraafikoiden kokoelmasta Suoja: 1.3. 17.4. Voltti, taiteen ja urheilun kohtaamisia Keski-Suomcn museo: Manu Forsblom 23.3.-5.5. Retrospektiivinen näyttely. 23.3.-5.5. taidemaalari ja kuvanveistäjä Risto Vilhusen, alias Leonardo da Vilhun, metalli-ikonikokoelma. Alvar Aalto-museo: 1.1119.5. Kultakello ja Mehiläispesä Alvar ja Aino Aallon valaisimia Suomen käsityön museo: 24.1.-7.4. Puu ja puukko. Huopaherkuttelijan opas, Elina Saari 26.3.-21.4. 2002 Galleria Becker: 17.3.4.4. J u s s i Heikkilä Galleria Harmonia: 7.3.-7.4. Vive Tölli & Anu Kalm (Viro) Galleria Pinacotheca: 7.3.-31.5. Virpi Lehto, maalauksia KIASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Isäni Daidalos -lastenkonsertti ke 20.3. klo 18, Jyväskylän teatteritalo. Pääsiäiskonsenii: Bachin Johannes-passio Taulumäen kirkossa ke 27.3. klo 19. Liput 17/15/10 e. POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: pe 22.3. Tulenkantajat. Kokoonpano. La 23.3. Radiopuhelimet. To 28.3. Klamydia, 313. Pe 29.03. Kotileollisuus. La 30.3. Enlombed (Swe), Viifeaie. Bar 6 8 : pe 22.3. Georgie Picfee! In Colours. La 23.3. Billion Dollar Babies plays Alice Cooper. Pe 29.3. The Los! Soul Movement. La 30.3. Lataamon laulajat llokivi: Ke 20.3. Kiellenluhyoiden Euroviisu!. Su 24.3. Classwar Club: Crash (Nor). Pe 29.3. JKL-Coihnife, liput 3e. La 30.3. Pimiö: Eliot Ness, Acidrool Dubsystem etc. hltp://pimio.cjb.net, liput 6e, auki 21-04. Su 31.3. Classwar Club: Boxed In (U.K.), Unkind. Stand up -komiikkaa Ilokivessä pe 22.3. klo 22. Ilta on osa viikonloppuna järjestettävää TIEDE, TAIDE, TEATTERI -tapahtumaa. Liput 4e. Varsinainen Seisomapaifeha-klubi seuraavan kerran ke 27.3. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää TIEDE, TAIDE, TEA7TER/-iapahtuman Jyväskylässä 22.-23.3.2002. Tapahtuma kuuluu osaksi sekä Jyväskylän päivää että Juomatehtaan avoimia ovia. Lisätiedot ja lippuvaraukset : Anna Toivonen, kuluuuriharjoiltelija, JYY. sposti: anna.ioivonen@humak.edu, p. 050380 8900. Jyväskylä täyttää 165 vuolta! Jyväskylän päivää vietetään 22.3. , syntymäpäiviä juhlitaan lähes koko viikon ajan. Suurimpaan osaan tilaisuuksista vapaa pääsy. Ennakkoliput: Lippupiste, Vapaudenkatu 53, p. 624 901 tai tuntia ennen ovelta (ellei toisin mainita). Tiedustelut: Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen keskus, Nikolainkulma. Asemakatu 6, p. 6 2 4 797, www.jkl.fi/kulttuuri/jyvaskylanpaiva. Sosiaalivaliokunta ja liikuntavaliokunta järjestävät Ensiapu 1 peruskurssin la 6.4 ja la 13.4 klo 9-16 SPRn tiloissa Sammonkatu 4:ssä. Kurssi on JYYn opiskelijoille ilmainen, mutta todistus kurssin käymisestä maksaa 5,05 e. Kurssille mahtuu 20 henkeä. Ilmoittautumiset sosiaalisihteeri Piia JärvenpääKansikas, e-mail: jyy-soposihteeri@cc.jyu.fi, p. 260 3357. Tohtori Margaret Tuomi puhuu aiheesta: "Successful Solulions for Schools: Creating a Diversity-Positive Milieu with School Starters"opiskelijajärjestö Global Discourse ry:n seminaarissa li 26.3. Seminaari englannin kielellä, käännös suomeksi järjestetään tarvittaessa. Seminaarinmäen kampuksen Fennicum-ialo, luokka F106, klo 18.15. Tervetuloa! PhD. Margaret Tuomi will taik on the subject "Successful Solulions for Schools: Crealing a Diversily-Posifive Milieu ivith School Starters" ai the Global Discourse seminar on Tue 26ih of March. The seminar will be held ai the main campus classroom F106, sianing ai 6:15 pm. VVelcome! Kirsi Tapper 9.3. 3.4.2002 Galleria Becker Jyväskylän taiteilijaseuran galleria Seminaarinkatu 28,40100 JKL Avoinna ti-pe klo 12-17, la klo 12-15, su klo 12-17 r-iyy• SOSIAALIVALIOKUNTA Sosiaalivaliokunnan kokous tiistaina 26.3 klo 15.00 Ilokiven ruokalan takaosassa. Tervetuloa! KV-VALIOKUNTA 19.3. Uramahdollisuudet kehitysyhteistyön parissa, Sali A103 klo 14 17.30. klo 18.00 emokokkauskurssi. 20.3. Intia-päivä, 21.3. Afrikka päivä ja etnobilcct Ilokivessä, 4.4. kv-valiokunnati kokous klo 18 Yo talolla. Lisätietoja: jyy-kv-sihteeri@cc.jyu.fi laSMVlSVA JYROCK IS HERE IIGV Friday v o III c i i y i i o i i — Student Union Building llokivi most certainly will not receivc the symAGAIN! Circle Open 20-04 both nights! pathy of most of the vicwcrs. The apathe-; AGAIN! And The Lcfthanded Two-day lickets 22e (Airon Musiikki) lie, self-cenired and cynical Hlynur hangs Kapteeni A-ni Members of JYY 20e (Kampus Data) out in his mother's apartmeni and refuses In April 12-13 it is time for the 15th JyDJ Annie (NOR) Limited amount of one-day tickets on the to grovv up. His only hobbies arc porn rock in llokivi. Also this year, the festival The Micragirls door(Fril0e/Satl5e) and boozing. Hlynur thinks that he lives offers delicacies from the margins of pop Jollyjumpers www.cc.jyu.fi/jyrock in the most boring place on earth, Reykjamusic. There should be something of inStaufenbiel Brothers vik, the cold and unchanging scenes of • lerest for ali garage, stoner, kraut, prog The Rollstons which arc reflected in his mind. A changc and indie rock, elektro, hiphop. disco, Astro Can Caravan IN THE FOOTSTEPS OF to Hlynurt boredom is not brought about and much more. The program includes Aloha Junktion IN THE FOOTSTEPS OF until his mother invites Lola, a Spanish i i established aliemative rock bands as well PEDRO ALMODOVAR flamenco teacher, to have dinner with; as newcomers in quite a balanced fashion. Saturday them. Many arc familiar with The Flaming SideThe Flaming Sidebums AND JARVIS COCKER burns, Circle, And The Lcfthanded and Kuusumun Profeetta IN REYKJAVIK 101 Reykjavik is an absurd comedy w h o : • Hypnomen, but who has heard of bands The Hypnomen IN REYKJAVIK se atmosphere has been compared to the i such as Staufenbiel Brothers, Pharaoh L'go Pistooli films of Almodövar and songs of l>ulp. An Overlord, Aloha Junktion and Astro Can Puola The second lcelandic film of Kampuskino interesting addition to the movie i s : Caravan? Vvelcome lo party and listen to Pharaoh Overlord is 101 Reykjavik (2000), which is brought by the music of Blurt Damon Al; new and vital music! Polytron presented o n March 26. The main chabarn and The Sugarcubes' Einar O m Bei Imatran Voima racter of the Baliasar Kormäkur movie is nediktsson. Devillac the nearly 30-year-old Hlynur (Hilmir NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, i Snaer Gudnason), a pathetic man who MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti Lehti ei paase SEEPRÄNJUOVISTAÄN TEKSTI JA KUVA: KATRI TALASKIVI MAAKUNTALEHTI Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen ilmoitti syksyllä lehden monivuotiselle avustajalle ja kansalaisjärjestöaktiiville Miira Rauhamäelle, ettei lehti enää julkaise tämän juttuja. Sellaista elämä on, toteaa Keskisuomalaisen johto muutamaa kuukautta myöhemmin: avustajien elämäntilanteet muuttuvat, samoin lehden tarpeet. Kun asiasta ilmoiteltiin Rauhamäelle itselleen, perusteet olivat toiset. Hänen mukaansa varapäätoimittaja korosti keskustelussa, ettei Rauhamäen jutuissa ollut mitään vikaa, ja niiden osastojen kanssa, joita Rauhamäki oli avustanut, töitä oli sovittu pitkälle eteenpäin. "Varapäätoimittaja sanoi lehden johdon pelkäävän, että jäisin kiinni 'aatteellisesta johtajuudesta' minkä aatteen, sitä hän ei pystynyt määrittelemään. Olin vähän aikaisemmin esiintynyt julkisuudessajyväskylän Pienajojen tiedottajana, mutta ei julkisuudessa esiintyminen tee johtajaa", Rauhamäki muistuttaa AINOA KANSALAISJÄRJESTÖ, jonka Pynnönen keskustelussa mainitsi, oli Rauhamäen mukaan Aseistakieltäytyjäliitto. "Keskisuomalaisen johdon mukaan lehti ei halua, että sen avustaja osallistuu laillisen ja laittoman rajoilla liikkuvaan toimintaan. Aseistakieltäytyjäliitto saa avustusta valtiolta ja toimii laillisin keinoin, esimerkiksi kansanedustajia lobbaamalla. Keskisuomalainen voi siis todeta. että yhteiskunnan virallisesti hyväksymä toiminta ei olekaan yhteiskunnallisesti hyväksyttävää", Rauhamäki ihmettelee. RAUHAMÄKI TOTEAA irtisanoutuneensa laittomasta toiminnasta; väkivaltaista toimintaa hän vastustaa jo pasifistisen maailmankatsomuksensakin vuoksi. Tämän hän kertoi myös Pynnöselle, joka myönsi, ettei lehti pelännytkään Rauhamäen jäävän kiinni laittomuuksista. Rauhamäki ilmoitti myös Pynnöselle haluavansa toimia jatkossa toimittajana, eikä muiden lehtien haastateltavana. Asia kuitenkin tuli esille vasta tilanteessa, jossa suullista ja epämuodollisuudessaan helposti purettavaa avustajasuhdetta oltiin jo katkaisemassa. Rauhamäki sanoo, ettei häntä edes varoitettu tulevasta eikä hänelle annettu mahdollisuutta korjata väärinymmärryksiä. RISTO PYNNÖSEN mukaan on lehden kannalta ongelmallista, jos joku sille töitä tekevistä leimautuu julkisesti jonkin yhteiskunnallisen Liikkeen puoltajaksi. , "Lukijat yhdistävät hänet tämän liikkeen toimintaan, jolloin he yhdistävät siihen myös lehden, jota henkilö edustaa", hän sanoo. PYNNÖSEN MUKAAN Keskisuomalaisella ei ole sinänsä mitään työntekijöidensä tai avustajiensa kansalaisaktiivisuutta vastaan. "Emme halua, että lehti yhdistetään kansalaisjärjestötoimintaan, joka liikkuu laillisen ja laittoman toiminnan rajoilla. Emme halua, että joku avustajistamme esiintyy yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä asioita vastaan tai että hänet esimerkiksi pidätettäisiin mellakan yhteydessä", Pynnönen linjaa. Pynnösen mukaan jonkun on määriteltävä, mikä on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää, mikä ei. Kun kyseessä on Keskisuomalaisen sisältö, määrittelyn hoitaa toimituksen johto. KESKISUOMALAINEN yhdistetään pääkirjoitustensa perusteella kansan parissa vankasti yhden yhteiskunnallisen liikkeen, Suomen Keskustan, toimintaan. Lehden päätoimittaja on tavattu jopa television ajankohtaisohjelmista kommentoimassa asiantuntijana puolueen henkilövalintoja. Päätoimittajan profiloituminen yhden poliittisen liikkeen edustajaksi on kuitenkin eri asia kuin jos sama tapahtuisi avustajan kohdalla. "Päätoimittaja Erkki Laatikaisen henkilökohtaiset kontaktit ovat varmasti luoneet maakuntaan menestystä, jota muuien ei olisi tullut", Pynnönen laskee. sittäistä tapausta." Periaatteellisella tasolla Laatikainen on kuitenkin valmis kommentoimaan kansalaisjärjestöjen toimintaa: "Niiden merkitys on kasvava, ja on syntynyt uusia kansalaisjärjestöjä, joista jotkut ovat rämäpäisiä, Ne ovat minusta virkistäneet puolueita, joiden sisäinen ilmapiiri on ollut rämettynyttäkin. Pääsääntöisesti ne ovat tehneet hyvää", 'Keskisuomalainen voi siis todeta, että yhteiskunnan virallisesti hyväksymä toiminta ei olekaan yhteiskunnallisesti hyväksyttävää" "ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ lehden sisällössä on myös toisilleen vastakkaisia elemenftejCse^el * saa pyrkiä vain yhden tai kahden totuuden foorumiksi. Kyllä kaikki mielipiteet sinällään ovat Laatikainen arvioi. oikeutettuja ja yhtä arvokkaita. Keskisuomalaisen mielipidepalstoilla julkaistaan myös Keskisuomalaiseen kohdistuvaa kritiikkiä", sanoo päätoimittaja Laatikainen. KUN LAATIKAISELTA KYSYY viittaamatta kysymyksellä mihinkään yksittäistapaukseen mitkä kansalaisjärjestöt sitten toteuttavat Pynnösen mainitsemaa "yhteiskunnallisesti hyväksyttävää" toimintaa, vastaus on: "Minä en lähde kommentoimaan mitään yk"Minä toivon, että Keskisuomalainen on aidosti ympäröivää yhteiskuntaa ja sen arvoja kuvastava lehti", sanoo Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen. MONI Keskisuomalaisen toimituksessa joskus työskennellyt tietää, että esimerkiksi vapaaehtoinen maanpuolustustyö on päätoimittajan sydäntä lähellä, ja se näkyy myös lehden uutisja kuvavalinnoissa. Haastattelussa Laatikainen toteaa maanpuolustuksen olevan nyi laajempi käsite kuin vaikkapa 50 vuolta sitten. "Siihen kuuluu myös sosiaalisesta turvallisuudesta huolehtiminen, huolenpito ja vastuuntunto. Kyllä jokaisella on mahdollisuus osallistua siihen omalla tavallaan", hän sanoo. Marraskuun lopulla päätoimittaja peräänkuulutti artikkelissaan "suurkaupunkien teoriailmapiireissä syntyneen viherterrorin" estämistä: "Suomalaiseen oikeusja normikäytäntöön tuskin soveltuu se, että luonnonsuojelun päättäjinä ovat monesti kiihkomielisimmät viheryksiköt. Muilla elämänsektoreilla yhden asian yksiköt ovat juridisesti tai ainakin eettisesti jäävejä." LAATIKAISEN MUKAAN pääkirjoitusten tehtävä on esittää yksi perusteltu mielipide päivän keskustelunaiheisiin; jos lukija niisiä ärsyyntyy, "ärsyyntyneelläkin saattaa olla oma maailmankuva taustalla". Laatikaisen mukaan Keskisuomalaisen julkikeskustalainen perinne voi ohjata lukijoita tulkitsemaan lehteä vielä kepulaisemmaksi kuin se on. "Kun takana on muutaman sukupolven keskustataustainen juova elettyä historiaa, niin ei kiinnitetä huomiota siihen, jos siellä arvioidaan sosiaalidemokraattien, kokoomuksen tai vihreiden sisäisiä asioita, niin kuin tehdään. Eikä lehti seepranjuovisiaan irti pääse. Se on 131 vuolta sitten perusteltu yliteiskunnallisdta pohjalta, ja puoluepolitiikka oli 70-luvuUe saakka sanomalehdissä keskeisessä asemassa", Laatikainen toteaa. Millaista maailmankuvaa tämän päivän Keskisuomalainen sitten haluaa lukijoilleen välittää? "Minä toivon, että Keskisuomalainen on aidosti ympäröivää yhteiskuntaa ja sen arvoja kuvastava lehti", Laatikainen sanoo. •
Q JfvnfcfiM YlwpjilaiMrti 5/2M2 KUUTOSSIVUNKUVA Motor Morgue edari ja hallitus C5> KULUVAN VUODEN KOLMANTEEN edustajistokokoukseen keskiviikkona 6. maaliskuuta osallistuivat kaikki 41 edustajiston jäsentä. Edustajiston kokoonpano muuttui hieman myönnettäessä ero varsinaisjäsenyydeslä Jaana Kinnarille (A.S.S.) 30. kesäkuuta saakka ja Leena Lepistölle (sd.) sekä Juha Makkoselle (JOK) edustajiston varajäsenyydestä. Lisäksi ero varajäsenyydestä myönnettiin Merja Leppäaholle (Grön.) 30. Toukokuuta saakka. Varsinaiseksi jäseneksi nousi Jenni Latvala (A.S.S.) ja varalle Tanja Tulla (A.S.S.) ajalle 7.3-30.6. Varajäseniksi nousivat myös Timo Rönkkömäki (sd.) ja Julia Saukko (JOK) sekä aikavälille 7.3.-30.5. Nico Holmberg (Grön.). Tuomas Viskari (Grön.) valittiin äänestyksellä varsinaisjäseneksi opintotukilautakuntaan ja varalle Timo Rönkkömäki. KOPOSIHTEERI ANTTI VESALA kertoi yliopiston hallituksen kuulumisia. Vesala mainitsi muun muassa vaalijohtosäännön päivityksen sekä toimintakertomuksen ja budjetin hyväksymisen olleen käsittelyssä. Ajankohtaista on myös humanistisen tiedekunnan laitoshallinnon uudistaminen. Humanistinen tiedekunta esittää, että kielten laitokset yhdistetään, samoin historian ja etnologian laitokset. Lisäksi esityksen mukaan kirjallisuuden laitos yhdistetään Taikuun, ja musiikkitieteen laitoksen nimi vaihtuu musiikin laitokseksi. Laitosten yhdistämisaikeista kerrottiin Jylkkärissä 4/2002. Asia tulee yliopiston hallituksen päätettäväksi 20. maaliskuuta. JYYN TALOUSPÄÄLLIKKÖ Maija Saamisto esitteli ylioppilaskunnan viimevuotisen tilinpäätöksen. Tasekirja kertoo, että talous toteutui jossain määrin suunniteltua parempana, muun muassa sijoitusja liiketoiminnan luottojen vuoksi. Lisäksi esimerkiksi ylioppilaskylän energiansäästö vaikutti myönteiseen tulokseen. Positiivisen kertymän johdosta voitiin esimerkiksi tehdä rahastosiirto ylioppilastalon vanhan osan peruskorjaukseen sekä perustaa opiskelija-asuntolatoiminnan kehittämisrahasto. OIKAISUVAATIMUS JYLKKÄRIN toimittajavalinnasta otettiin käsittelyyn. Vaatimuksen jätti kirjeitse Simo Salmela (Grön), ja edustajiston tehtävänä oli muodostaa kanta oikaisuvaatimukseen, siis ei itse päätökseen. Jyväskylän Ylioppilaslehden johtokunta oli antanut oman vastineensa oikaisuvaatimukseen, jonka hallitus oli hyväksynyt ja joka oli niin ikään jaettu edustajistolle. Tehtyä päätöstä toimittajaharjoittelijan valinnasta vaadittiin kumottavaksi vedoten johtokunnan silloisen kokouksen pitämiseen lehden johtosäännön vastaisesti. Yksi johtokunnan jäsenistä ei osallistunut kokoukseen, vaikkakin hyväksyi kokouksen päätösvaltaisuuden. Oikaisuvaatimuksen jättänyt Salmela myös katsoi, että paikan hakuilmoituksen kriteerit parhaiten täyttänyt hakija jätettiin valitsematta. Sosialistiopiskelijoiden Antti Kurko toi julki mielipiteensä: "Mielestäni vaatimus antaa aihetta toimenpiteisiin, sillä journalistisesti ansioituneinta ja kokeneinta hakijaa ei valittu tehtävään. Nykyisellään johtokunnan paikanhakuilmoituksessa esitetyt vaatimukset eivät toteutuneet. Valinnassa painotettiin liikaa ryhmädynamiikkaa, vaikkei uutta päätoimittajaakaan ollut tuolloin vielä valittu. Alunperin painotettiin ammattitaitoa, mutta lopulta persoonaa. Mielestäni tämä on epäoikeudenmukaista, mielivaltaista sekä oikeusturvan kannalta arveluttavaa." Kurko esitti hallituksen esitystä toimenpiteiden aineettomuudesta kumottavaksi, jota Anna Kainulainen (MÄA) kannatti. Ylioppilaskunnan hallitus oli tutustunut sekä vaatimukseen sekä johtokunnan menettelyyn asiaa käsitellessään ja päätynyt esittämään edustajistolle, ettei oikaisuvaatimus antaisi aihetta toimenpiteisiin. Lain mukaan päättävien yksiköiden päätösvaltaisuuden määrittelee viime kädessä elin itse. Enemmistö edustajiston jäsenistä oli hallituksen kanssa yhtä mieltä, joten päätös toimittajaharjoittelijan valinnasta katsottiin tehdyn asianmukaisesti eikä sen edelleenkäsittelyyn ole aihetta. Samassa yhteydessä Jyväskylän Demariopiskelijoiden Lyyti Vanhanen esitti epäluottamuslausetta lehden johtokunnalle, mutta tämäkään esitys ei saanut enemmistön kannatusta. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Pasi Nykänen valotti vuoden 2002 hallitusohjelman sisältöä, johon kuuluu esimerkiksi vaikuttaminen tutkintorakenteen muokkaamiseen, tutorkoulutuksen uudistaminen, tiedottaminen ja sen uudelleenjärjestelystrategia, ylioppilastalon laajennus, ylioppilaskunnan uudet vuokratalot sekä JYYn kokonaisstrategia. LASSI TOIVANEN MENTOR-KOULUTUS UUTTA SUOMESSA Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto järjestää yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa opetusministeriön rahoittaman Mentor -työssä oppimisen ohjaaja -pilottiopintojakson (5 ov). Mentoroinnilla tarkoitetaan oppimisen ohjaamista, jossa kokeneempi työntekijä ohjaa opiskelijaa työssä tarvittavaan ammattitaitoon. Mentorointisuhde antaa mahdollisuuden tiedon, kokemusten ja perinteiden vaihtoon mentorin ja opiskelijan välillä. Tarkoituksena on, että osapuolet oppivat yhdessä. Pilottihankkeen kokemusten perusteella on tavoitteena luoda 15 opintoviikon laajuiset mentoroinnin perusopinnot sekä rakentaa verkkoon monitieteinen ja laaja-alainen mentorympäristö työssä oppimisen tukemiseksi. Humanistisen ammattikorkeakoulun ylläpitämät verkkosivut tarjoavat tietoa mentoroinnista. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus etsiä itselleen mentori verkossa ylläpidettävästä ohjaajarekisteristä. Sivuilta löytyvät myös erilliset keskustelufoorumit mentoreille ja aktoreille eli ohjattaville sekä yhteinen foorumi molemmille mielipiteiden ja tietojen vaihtamista varten. Mentor-opinnot on suunnattu eri alojen kokeneille ammattilaisille, joiden työtehtäviin kuuluu opiskelijoiden ohjausta. Tänä keväänä mentoropintonsa aloittavia on opetuksen, aikuiskoulutuksen, ammattikasvatuksen, sosiaalija terveyssektorin sekä informaatioteknologian aloilta. TIEDETTÄ, TAIDETTA JA TEATTERIA JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää TIEDE, TAIDE, TEATTERI -tapahtuman Jyväskylässä 22.-23.3. Tapahtuma on osa Jyväskylän päivää ja Juomatehtaan avoimia ovia. Vukonlopputapahruman pääteemana on teatteri sen tekeminen, tutkiminen ja kokeminen. Tapahtumapaikat ovat llokivi ja vanha Juomatehdas. TIEDE, TAIDE, TEATTERI -tapahtuma kokoaa yhteen teatterialan ammattilaisia, alaa opiskelevia, harrastavia ja muuten aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Viikonlopun päätarkoitus on vuorovaikutus näiden ihmisten välillä; teatteria katsotaan sekä tieteellisestä että kokemuksellisesta näkökulmasta. Perjantain ohjelma alkaa klo 10, jolloin ovet ovat avoinna Juomatehtaalla (Vapaudenkatu 25). Nuoret miehet ovat klassikoiden kimpussa klo 12-14 Juomatehtaan studiossa, jonne on vapaa pääsy. Teatteriohjaajat Janne Lahtia ja Juha Hurme kenovat tällöin tuoreista ohjaustöistään, käsittelyssä ovat Minna Canthin Anna-Liisa ja Juhani Ahon Rautatie. Improvisaatioteatteri JOO! esiintyy klo 15 Juomatehtaan studiossa. JOO! kokoaa esityksensä tuulesta temmaten ja yleisöään apuna käyttäen. Ilokivessä (Keskussairaalantie 2) on klo 19 ohjelmassa Ad*Astra teatterin Brel.'ja klo 22 Stand Up! -klubi. Lauantai alkaa samoin klo 10 Juomatehtaan avoimilla ovilla. Klo 11 ja klo 14 alkaa draamallinen historiakierros Juomatehtaan tiloissa: Jyväskylän yliopiston draamakasvatuksen opiskelijat esittelevät Juomatehtaan rakennuksen historiaa draaman keinoin. Klo 12-14 järjestetään paneelikeskustelu: aiheesta Tunteet tieteessä -järki taiteessa. Keskusteluun osallistuvat Kirsti Korpela, Kai Niemelä, Kirsi Neuvonen, Marko Tiusanen ja Tuomo Lahdelma. Keskustelua johtaa Jukka Louhivuori. Ilokivessä Jyväskylän Ylioppilasteatteri esittää klo 15 Dario Fon Jalkavaras on lemmen suosikki -näytelmän. Miguel de Gervantes Saveedran Don Quijote nähdään klo 20, sen esittävät Teatterikorkeakoulun opiskelijat Juomatehtaan studiossa. lisätiedot jo lippuvaraukset: Anno Toivonen, JYYn kuhtuurihorjoittelijo, sähköposti: onna.toivonen@humok.edu, puh. 050-380 8900 rhengentuote JOKO VIHDOIN LOPPUIS SOITTO SEINÄN TAKANA Ooo opintotukilautakuntaaa! Pliis! Anna mun suoriutua Joku päivä mä vielä opetan lapsia Elämän poluille Ja istun illat kapakoissa Opintotukilautakuntaaa! Sossun sivupiste Keno rehtoreille Että mä haluan valmistua Alta lyhimmän tunnetun aikayksikön Opintotukilautakuntaaa Hiljennä ne sedät valiokunnissa Mun kynä lipsuu tentissä HARRI HEMMINKI •
I Jyväskylä» Ylioppilaslehti 5/2002 E vr) rj o piikkari Kopsohoanteeks Ystäväni asui vuoden Indonesiassa ja kenoi tunteneensa itsensä siellä aluksi hirvittävän kömpelöksi. Paikallinen väestö osasi liikkua sulavasti toisiinsa törmäilemättä ahtaiden basaarikatujen väenpaljoudessa. Tiheään asutussa maassa ihmisien oli täytynyt oppia elämään tungoksessa. Vähitellen ystäväni omaksui tuon saman taidon. Palattuaan Suomeen hän ihmetteli, kuinka viisi ihmistä saa torilla aikaiseksi hurjan tungoksen ja paljon törmäilyä. Me suomalaiset olemme todellakin surkeita väkijoukossa selviytyjiä. Eritoten meidän on vaikea ymmärtää, että näkökenttämme ulkopuolella voi olla ihmisiä, jotka meidän liikkuessamme kannattaisi ottaa huomioon. Me pysähdymme, käännymme ja huidomme vaivautumatta ensin vilkaisemaan, onko liikeratamme tiellä joku pahaa aavistamaton muu. Opiskelijaruokaloissa tämä aiheuttaa päivittäin useita kutkuttavia jännitysnäytelmiä. Ateriansa nautittuaan kiireinen opiskelija työntää tuolinsa irti pöydästä äkkinäisellä töytäisyllä täysin sattumanvaraisella hetkellä. Joskus takana seisoo joku kainalosauvojen kanssa, joskus ei. Takin hän pukee yllensä reippaalla takakautta suuntautuvalla heilautuksella, ja reppu lennähtää selkään yhtä ilmavasti. Ja samalla takana seisovan opiskelijatoverin nenä poskelle ja ruokatarjotin viattoman vieressä istujan niskaan. Mielenkiintoista on käyttäytymisemme myös ruokakaupoissa. Naapurin rouvaa jäädään jututtamaan ahtaimpaan paikkaan kiinankaalien ja appelsiinien väliin, vaikka takana seisoo kärryjensä kanssa kaupan koko muu asiakaskunta, ja kolme askelta edempänä aukeaisi väljempääkin tilaa seurustelulle. Suurimmassa osassa maailmaa ihmiset ovat ammoisista ajoista saakka asuneet kaupungeissa. Maanviljelykin on hoidettu erillisillä maa-alueilla, joilta illan tullen on palattu kaupungin muurien suojaan väkijoukon keskelle soluttelemaan. Meillä Suomessa taas on ollut lääniä millä mellastaa. Ei ole kukaan tömähtänyt selkään, vaikka pellon pientareella olisikin päättänyt pysähtyä äkkiarvaamatta poimimaan ahomansikan tai tarkastamaan tähkäpään kypsyyden. Mielikuvissamme taidamme yhä vaellella vainioilla vain kuhilaita väistellen, vaikka meitä todellisuudessa ympäröisi lounasruokalan nälkäinen väkimassa. Ikävää irrottautua miellyttävästä mielenmaisemasta, multa ikävä on kyynärpää silmässäkin. SANNA RYYNÄNEN • m? m Kirjakahvila löysi UUDEN KODIN KIRJAKAHVILA HERÄÄ vähän yli puolen vuoden tauon jälkeen taas henkiin. Viime vuonna kahvila Elosella järjestetty kirjanystävien, kirjailijoiden ja paikallisten erikoiskustantamojen kohtauspaikka on nyt löytänyt uuden kodin Kirjailijatalosta. Yksi hankkeen aktiiveista, kirjakahvilan organisoija Riitta Koikkalainen, kertoo eitä mukaan on lähdössä jälleen lukuisa joukko keskisuomalaisia kirjaihmisiä, ja mukaan ovat lähdössä kaikki jyväskyläläiset erikoiskustantamot, joihin hän on saanut yhteyden. Kcski-Suomen kirjailijat ja Kynäri ottivat kirjakahvilan suojiinsa ja antavat toiminnalle lilat, mistä Koikkalainen iloitsee kovin. "Tämä on erikoiskustantamoille ja kustantajille yksi tapa päästä näkyviin. Yksikään näistä ei julkaise liehuvia liekinvarsia, vaikka toisaalta porukka ei väheksy minkäänlaista kirjallisuutta; kyseessä on vain pienemmän volyymin tekeminen", Koikkalainen tuumii. VUODEN AJAN kirjakahviloita siis järjestettiin Elosella. Paikka oli keskellä kaupunkia ja siis helppo löytää, mutta käytännön puolesta hankala, koska sinne oli joka kena erikseen vietävä kirjat ja tuotava pois, ja samoin äänentoistolauteiden roudaus edestakaisin oli työlästä. "Aloimme etsiä kohdallisempaa paikkaa, ja löysimme lopulta Keski Suomen kirjailijatalon. Kunhan aikanaan lähdemme Jyväskylän ulkopuolelle, tapahtumapaikkoina voivat olla esimerkiksi kirjastot .antikvariaatit ja kirjakaupat", Koikkalainen valottaa. KIRJAKAHVILAN UUDEN tulemisen ajankohta on Jyväskylä-päivä eli perjantai 22.3., jolloin Kirjailijaialolla on avoimet ovet. Tapahtuma alkaa kello 14, jolloin julkistetaan kolme kirjaa: Kampus Kustannukselta Jargon-kulttuuriantropologian englanti-suomi sanaston kuudes uudistettu laitos, Shardalta Siirretyt evakot kertovat sekä Atenalta Paikallisuuden juuret ja versot -teos. Tilaisuuden kirjailijavieraina nähdään Laura Aro, Pekka Junkala, Jari Määttä ja Bo Lönnqvist. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella kustantamojen edustajien kanssa sekä esittää omia ideoita ja toivomuksia kirjakahviloiden teemojen ja vierailijoiden suhteen. "Kannattaa muistaa, että olemme liikkeellä melko pienellä budjetilla, joten jaritervoja paikalle ei kannata toivoa", Riitta Koikkalainen toteaa, KEVÄÄLLÄ KIRJAKAHVILA jalkautuu Yläkaupungin Yöhön; syksymmällä yhteistyössä Kynärien kanssa on suunniteltu järjestettävän omakustanneilta. Tulevista teemoista mainittakoon lisäksi esim. perinteisen kirjan asema digitaalisessa maailmassa. Ohjelmassa on myös runoa ja lyriikkaa, antikvariaattiaiheinen ilta sekä kirjanjulkistamisia asiaankuuluvine vieraineen. KIRJAKAHVILOIHIN ON vapaa pääsy. Kirjailijatalolle (Seminaarinkatu 26 B, 40100 JKL) voi jättää kirjakahvila-aiheista palautetta, joka löytää perille, kunhan kirjekuoren päälle kirjoittaa Kirjakahvila/Kirjailijatalo. Riitta Koikkalainen ottaa palautetta ja ideoita vastaan myös sähköpostiosoitteessa korian@ cc.jyu.fi. S0HWI TV-SH0W SHOW TIMES 11.1., 6.4., 10.4., 11.4., 10.4. jne IMPROVISAATIO STAND-UP KOMIIKKA TY-SKABAILUA HOUSE BAND SC0RZI0 BAND VIERAILUJA SUOMI POP YÖ KLUBI klo 04 l®B8Ml Vaasankatu 21 p. 615 564, www.sohwi.fi Kopiot itsepalveluna: Hyvät palvelut: joustavasti ja nopeasti toimivat koneet auttava ja ammattitaitoinen henkilökunta gradujen sidonta ja kultaus värija mustavalkotulostus värija mustavalkokopiot julisteet, posterit, flyerit G PAL VELUPISTE MYÖS A GORASSA Kauppakatu 3. 40100 Jyväskylä Puh. 675 133. Fax 675 343 valos@kopijyva.fi VALOKUVAUSKURSSEJA Jyväskylän yliopiston kameraseura järjestää 13-14.4 valokuvauksen peruskurssin sekä 20. ja 21.4 pimiötyön peruskurssin. Valokuvauskurssilla perehdytään sekä kameroiden tekniikkaan, että kuvauksen esteettisiin seikkoihin. Pimiötyön peruskurssilla opitaan kehittämään itse mustavalkofilmi ja vedostamaan kuvia. Kurssien lähtötaso on nolla. Et tarvitse muuta kuin oman tai lainatun järjestelmäkameran sekä hieman rahaa. Valokuvauskurssin hinta on 9 euroa (kameraseuran jäsenille 8 euroa) ja pimiökurssin 17 euroa (jäsenet 13 euroa). Lisätietoa kurssista sekä ilmoittautumisohjeet osoitteesta www.cc.jyu.fi/yhd/kameraseura. Tilaa on erittäin rajoitetusti, joten olkaahan vikkeliä ja hankkikaa itsellenne tervehenkinen ja palkitseva harrastus. Tule Jylkkäriin sivariksi! Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) kaipaa joukkoihinsa siviilipalvelusmiestä syyskuun puolestavälistä alkaen. Siviilipalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, ja hän tekee kaikkia pienen toimituksen töitä: kirjoittaa juttuja, ylläpitää verkkolehteä ja valokuvaa sekä tarvittaessa myös taittaa lehteä. Monipuolisuus on siis rautaa, mutta erityisesti valokuvaustaitoa ja Photoshopin hallintaa arvostetaan. Taitto-ohjelmana Jylkkäri käyttää QuarkXPressiä, joten sen tuntemus on suotavaa. Vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan Jylkkärin toimitukseen (Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) torstaihin 18.4.2002 mennessä. Lisätietoja antavat päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen, puh. 014-260 3359 tai sähköpostitse anirtu@cc.jyu.fi, sekä ylioppilaskunnan pääsihteeri Matti Mäkinen, puh. 014-260 3354.
Jyväskylän Ylioppilaslehti S/2002 kolumni L E N N HOPONOPONASSUTTELUA Hrrr. Minä olen rakastunut! Hui. Eihän tuollaista kuulu huutaa ääneen. Keli' onni on, se onnen kätkeköön, niinhän se vanha sananparsikin sanelee. Ja pöh, sanon minä. Valitusvirsiä ja murheellisia uutisia kuulee muutenkin ihan tarpeeksi. Tai niitä mitäänsanomattomia "mitä kuuluu ihan hyvää" -lateluja. Miksei välillä voitaisi puhua myös onnellisuudesta, jookos? On se vaan niin hassunassu fiilis. Kun tiskatessakin laulattaa. Kaverit naljailevat tuon tuostakin siitä, kuinka höntti hymy sitä onkaan alati naamalla. Tai kun kolmen sanan kuuleminen kasvattaa siivet selkään, jotka leijuttavat ulos ikkunasta, todellisuuskaupungista, ylös pumpulipilviin, pilviin, pilviin. Siellä kaikki on yhtä kuumaa kaakaota. Nam! Niin ja kun miettii sitä, kuinka henkistä akkua lataava vaikutus omalla nöpönassulla onkaan. Otetaanpa esimerkki. Saat tietää, ettei haluamaasi työpaikkaa annettu sinulle. Olet yhtä itkua. Kunnes nöpönassu tulee kotiin, asettaa lämpöisen nenunsa nenuasi vasten ja kas, minne haihtuivatkaan kyyneleet. Miksei sellaisesta sitten saisi puhua ääneen? Kun muut, omaa rakastaan vielä etsivät, tulevat katkeriksi? Pöh ja höh, eikös kanssaihmisten onnesta saa itsekin onnea, ja toisaalta uskoa siihen, että onnea edes on olemassa. No, kai minäkin joskus yksinäisyyteen-kyllästyy -päivinäni olisin lähinnä mäjäyttänyt käsissäni olevalla lehdellä moisen kirjoittajaa. Sattuipa tässä eräänä päivänä, että avasin tenttikirjan. Melkoinen saavutus, tiedän, vastarakastuneelle. Se kirja oli osa naistutkimuksen opintoja, kuten pikku femakon imagoon kuuluu. Niillä sivuilla (Rakkaudesta toiseen kirjoituksia vuosituhannen etiikasta) luikittiin Hannah Arendtia. Hän on tivannut, että rakkaudella ei pelasteta maailmaa. Tämä siksi, että rakkaus ei innosta ihmistä huolehtimaan muista kuin omista rakkaistaan. Sattuipa niin, että jäin pohtimaan väitettä. Tottahan se, minä tuumin. Rakastuneena tekee mieli käpertyä Oman Kullan kainaloon ja ummistaa simmut pyssyjen paukkeelta ja metsien raiskauksilta. Olla vain ja kehrätä. Tai sukeltaa Hänen kanssaan syvälle kutulampeen. Huomata muuttuneensa melkoiseksi hrrr kaniksi. Mutta toisaalta, alkuhurmoksen jälkeen näkökenttään alkaa taas mahtua muutakin. Kun huomaa, että itsellä on Onni, niin kuinka itsekäs ihmisen täytyykään olla, jos hän ei halua samanlaista myös muille. Ehkä saattaakin päätyä auttamaan muita omien onniensa löytämisessä, jotta voisi hyvällä omalla tunnolla käpertyä iltaisin oman kukkelikuunsa viekkuun.Tai minkälaisen energialatauksen rakastuminen aniaakaan sille, että jaksaa kohdata maailman mätäpaiseet ja pyrkiä muuttamaan niitä. Kun tietää, että on olemassa myös asioita, joiden vuoksi kannattaa olla ampumatta itseään, tai muita. Kunhan muistaisi, että onni kuuluu muillekin kuin omien raja-aitojensa sisäpuolella asuville. Mutta ainakin yhdessä rakkauden tulkinnassaan Hannah Arendt on kyllä oikeassa: rakkauttaan on vaikeaa paistatella iltapäivälehtien (tai tässä tapauksessa ylioppilaslehden) sivuilla latistamatta sitä. MIIRA RAUHAMÄKI palaneen käry PALSTAN TARKOITUKSENA ON ROHKAISTA OPISKELIJOITA ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOJA MAKSALAATIKOLLE JA KOTIVIINILLE. SILLOIN TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. P u r e b u r r i t o a ! TEKSTI JA KUVA: JUHA-PEKKA HONKANEN KAUPOISSA ON TARJOLLA valmiita tex mex -aineksia, mutta kokonaisuus tulee maksamaan suhteellisen törkeästi. Miksi maksaa kuutta euroa kuudesta lätystä kun samalla rahalla alkaa saada viisi kiloa vehnäjauhoja. Burritokääreisiin ei tarvita muuta kuin vehnäjauhoja, vettä ja ripaus suolaa. Sisältö riippuukin sitten opintotuen maksupäivän läheisyydestä. PALANEEN KÄRYN luotto-sidekick, kämppikseni Janne, oli deadlinen lähestyessä matkoilla, joten häntä saapui paikkaamaan kaverini Kimmo. Siinäpä kokkailimme tuliset burritot improvisoiden, tuhlaillen liian kalliisiin lisukkeisiin ja lopulta itseämme kiitellen. Tietämättömyys burritojen ja tortillojen mahdollisista eroista ei nyt haittaa. Ne on burritoja nyt, ai jeah! KÄÄREIDEN LISÄKSI tarvitsimme jauhelihaa, sipulia, tuoreita chilipalkoja, maustettua tomaattimurskaa ja ökyhintaista chilimarinoitua fetajuustoa. Jauhelihan sijaan voi kokeilla esimerkiksi kanaa. Kasvisvaihtoehtoon lahtisin ensimmäisenä kokeilemaan itse liotettuja kuivattuja papuja, paprikaa sekä salaatinlehtiä. Eikä setin tarvitse olla tulinen vatsankorventaja. Persikat ja pari aprikoosia vihannesten seassa voivat hyvinkin olla kokeilemisen arvoinen ja tarpeeksi häiriintynyt vaihtoehto. KÄÄREIDEN VALMISTAMINEN alkoi lunttaamalla valmispakkauksisla, mitä niihin on käytetty. Turhien krumeluurien jälkeen huomasin, että tarvitaan vettä, vehnäjauhoja ja suolaa. Näiden suhteuttamisesta ei ollut sitten mitään tietoa. Kaksi desiä vettä tuntui hyvältä aloitusmäärältä, mikä loppujen lopuksi riittikin. Vehnäjauhoja sitten käydään lisäilemään, kunnes sekoitus muistuttaa leivottavaksi ja kaulittavaksi kelpoisaa jankkia. TÄMÄN SUHTEEN LÖYTÄMINEN oli työn ja tuskan takana. Äiti ja kotitalousopettajani tulivat ensimmäisenä mieleen ihmisistä, joiden en haluaisi näkevän keittiössä tapahtuvaa räpellystä. Taikina tulee sekoittaa käsin, ja liimamainen liisteri tarttui sitten kämmeniin ja ranteisiin. Vehnäjauhoja kannattaakin heti suorilta käsin laittaa kaksinkertainen määrä veteen verrattuna. Loraus ruokaöljyä tuo kääreeseen vissiinkin notkeutta, ja ennen kaikkea se helpottaa leipomista. Me käytimme oliiviöljyä maustamaan muuten aika korutonta ja mautonta lärpäkettä. Vehnäjauhojen riittävän määrän huomaa, sillä silloin taikina on helposti käsiteltävää. Meillä vehnäjauhoja kului viisi desiä. VAIVAAMISEN JÄLKEEN kulhosta napataan könttejä leipoma-alustalle, missä ne kaulitaan ohuiksi lätyiksi. Lätyt paistetaan pienellä lämmöllä pannulla kunnes ne ovat säädyllisen kiinteitä. Kaulimeksi käy suoralinjainen oluttuoppi, joita useimmista opiskelubokseista löytynee. Alustalle ja kaulittavalle kääreelle kannattaa ripotella silloin tällöin lisää vehnäjauhoja, niin lätty irtoaakin joskus alustalta. Kokemus opettaa. Oliiviöljyn käyttäminen paistinpannulla värjää burritokääreet kauniin keltaisiksi. Tai ainakin tylsän valkoista eksoottisemmiksi. KÄÄREEN SISÄLLE PUSKETTAVA soosi on helppo ja nopea valmistaa. Burritoa ei kasaamisen jälkeen paisteta uunissa, joten liha pitää kypsentää valmiiksi tässä vaiheessa. Sipulit kannattaa heittää ruskistumaan hyvissä ajoin. Sitten mössö odottaa vain basilika-oregano-tomaattimurskaa ja kahta pieniksi paloiksi pilkottua chilipalkoa, ja ainekset alkavat olla kasassa. Emme kuitenkaan olleet päässeet kaupassa hcrkkumarinadikärryn ohitse. Sata grammaa chilimarinoitua fetajuustoa maksoi noin puolitoista euroa. Eli määrään nähden kallista kulinarismia. VÄHÄN VAIKEA SANOA, kuinka suuri osa tällä erikoisherkulla burritoissamme oli. Marinoimisesta joutuu maksamaan aikalailla turhasta, sillä tomaattimurska ja chilipalkot tuovat tarpeeksi napakkaa meininkiä burritoihin. Feta kannattaa mieluiten ostaa isommissa purkeissa paljaallaan ja laittaa sitäkin enemmän. BURRITOJEN onnistuminen vahvisti uskoa keskellä kämmentä olevan peukalon sopivuudesta taikinan sekoittamiseen. Tolkuttoman hyvää, nöyryys pois. Jälkikäteen kävi harmittamaan lehtisalaatin poisjääminen. Se on terveellistä, hyvää ja sitoo rakennella. Tehkää paremmin nyt kun osaatte. • Poloutelto jo reseptivinkkejä voi lähettää osoitteeseen poloneenkorY@hotmoil.com Kun katsoin minuun eli julkinen intiimiys KAKSINAISMORAALI on sillä tavalla jännää, että se on alkanut luottaa tunnustuksia. Joudumme nykyään nielemään julkisuudesta kepun puolue-sihteeri Eero Lankian au-lapsen, Satu Hassin alastonkuvat tai vielä pahempaa yksityiskohtaisia kuvauksia eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen seksileikeistä. POLITIIKAN TUTKIJAT ovat nimittäneet ilmiötä julkiseksi intiimiydeksi. Enää ei riitä, että näytetään naistenlehdissä vaatekaapin sisältö: on näytettävä myös luurangot ja käskettävä niiden tulla kaapista. JULKISISTA ASIOISTA päättäviltä poliitikoilta ja virkamiehiltä vaaditaan nuhteettomuutta. Oikeasti nämä ihmiset ovat kuitenkin heikkouksiltaan aivan samanlaisia kuin muutkin. Usein ihmiset ovat vielä sillä tavalla kiehtovasti rakentuneita, että mitä enemmän vahvuuksia jollain alalla, sitä enemmän löytyy toisaalla inhimillisiä heikkouksia. JULKINEN INTIIMIYS alkoi paljastuksina. Kun ennen "valtiomiesten" heikkoudet kerrottiin vasta elämäkerroissa, niin keltainen lehdistö muutti historian nykypäiväksi. Kaksinaismoralistisessa maailmassa seksiin kompastui moni lupaava poliittinen ura, mutta vikkelä Bill Clinton muutti kaiken. NYT ELÄMME aikaa, jolloin paljastuksilta syödään pohja pois tunnustuksilla. Eero Lankia ja hänen naisystävänsä Marjut Frantsi marssivat eduskuntaan, sillä mikä olisi inhimillisesti vetoavampaa kuin pikkuisen poikkeukselliset elämänjärjestelyt seksielämässä. Kaksinaismoralismin voimakkaimmat kannattajat kepun pohjalaisissa lestadiolaisissa piireissä eivät ehkä niele Lankiaa puoluesihteerinä. Vapaissa kaupunkimaisemissa Lankia on sen sijaan noussut ensimmäistä kertaa nimeksi. Tunnustuksesta tuli poliittista pääomaa. MIETIN KOVASTI mistä tulisi minun osuuteni tässä housujen nilkkoihin laskemisessa, ja kas se löytyi: muudan reissu kavereideni ja useiden viinipullojen kanssa Kuopioon noin 25 vuotta sitten. Ilta päättyi surkeasti yleiseen riehumiseen ja keskinäiseen tappeluun. Onneksi ohiajanut poliisi nappasi meidät ja vei putkaan mutta ajatelkaa: voin käyttää tätä myöhemmin julkisessa ripissä ja saan siitä useita kymmeniä euroja rahaa. Lisäksi sillä ei ole enää käyttöä paljastuksena. TARINANI HEIKKOUS tunnustuksena piUee siinä, että se ei vilkuta silmää seksuaalisuuden vaikeassa lajissa. Se on vain esimerkki nuoren ihmisen sähläämisestä. Mutta miettikääpä itse, mitä etVauhkonen te haluaisi lukea iltalehtien lööpistä itsestänne? Se teidän sinne täytyisi kuitenkin laittaa, jos aiotte pelata julkisella intiimiydellä edes pikkuisen kuten minä tässä. SEURAAVASSA PAKINASSA paljastan muut humalassa sekoilut tasmällisine yksityiskohtineen, huumekokeilut, vieraissakäynnit, alastonkuvani ja homosuhteet. Unohtuiko jotain? Vieläkö ottaisitte palan minusta oksentamalta? JOUNI VAUHKONEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2002 Q u u K i—fuksin matkassa^ JYLKKÄRI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA L I I K U N T A P E D A G O G I A A N ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN KIRSI HYVÄRISEN FUKSIELÄMÄÄ. ENSIMMÄISESTÄ KESKUSTELUTUOKIOSTA KIRSIN KANSSA KERROTTIIN JYLKKÄRISSÄ 9 / 2 1 . Kevätflunssainen Kirsi kertoo olevansa melko kiireinen ennen pääsiäislomia. 'Taas olisi pari tenttiä edessä ja tutkielmaakin pitäisi kirjoitella. Olen ollut jo jonkin aikaa flunssainen ja nuhainen, joten esimerkiksi liikuntatunneilla olen ollut vain sivustakatsojana. Voimat ovat sen verran vähissä, ettei oikein pysty urheilemaan. Luennoilla en ole kuitenkaan joutunut olemaan pois", sanoo Kirsi. Tulevista tapahtumista Kirsi mainitsee lehden ilmestyessä edellisen maanantain tentin jälkeiset tenttibileet eräässä alakaupungin illanviettopaikassa. Tenttibileet ovat Kirsin kertoman mukaan eräänlainen perinne liikunnalla. Opiskelukiireiden ohella toinen stressiä aiheuttava tekijä on edelleen haussa oleva kesätyöpaikka. "Kesätyö on tärkeä jo ihan vuokranmaksunkin kannalta. Opintolainaa tai opiskelua kesäkuukausina en ole edes harkinnut." Kirsin mukaan myös useita kavereita huolestuttavat samantyyppiset asiat. "Joitakin enemmän ja joitakin vähemmän, itse olen ehkä sellainen keskitason stressaaja." Erityisempiä kohokohtia vuodenvaihteen jälkeen opiskelutai yksityiselämässä Kirsille ci tule mieleen. Kaiken kaikkiaan hän on viihtynyt kaupungissa hyvin. Kirsi mainitsee käyneensä viikonloppureissulla kotiväkeä katsomassa. "Käytiin poikaystävän kanssa mummolassa, saunomassa ja syömässä. Oli ihan hauskaa, kun ei ollut tullut aikoihin käytyä." LASSI TOIVANEN Latokartano-säätiö (Pirunnyrkki), mustavalkea. Oli viimeksi väärä. Ilmeisesti painosta löytyi viimevuotinen. Oikea oli Ylioppilaslehti 4/02 Koe uusi elämys. Kokeile 5 paria piilolaseja. Meiltä saat koekäyttöösi viisi paria SofLens One Day -kertakäyttöpiilolaseja urheiluun, matkalle, juhliin tai vaihtelun vuoksi. NYT MYÖS VOIMAKKUUDET -9.00 ASTI! SofLens Kertakäyttöpiilolasit NÄK#SEL KY SILMÄ-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH/FAX. (014)616 020 Muista opintotuen palautus! AIKA PALAUTTAA vapaaehtoisesti vuoden 2001 opintotukia ja asumislisiä päättyy maaliskuun lopussa. Samaan aikaan vuoden 2000 liikaa maksetut tuet ovat takaisinpcrinnässä JYYn sosiaalisihteeri Piia Järvenpää-Kansikkaan puhelin on pirissyt tuhkatiheään, kun opiskelijat äimistelevät palautusja takaisinperintäkuvion kiemuroita. "Ihmiset ovat vasta nyt heränneet koko juttuun, kun opintotuen palauttamisesta on tiedotettu", hän sanoo. Järvenpää-Kansikas on huomannut, että opiskelijoilla ei tunnu olevan käsitystä tulorajoista (jotka muuten löytyvät esim. JYYn kalenterista sivulta 181). "Opiskeluvuotta ajatellaan elokuusta elokuuhun ulottuvana kautena, vaikka nyt tarkastellaan koko kalenterivuoden 2001 tuloja ja nostettuja opintotukikuukausia." Sitäkään ei moni tiedä, että jos liikaa maksetut tuet menevät takaisinperimään, opintotukikuukausia ei saa enää lakaisin käyttöönsä Muita jos tukea palauttaa vapaaehtoisesti, tukikuukaudet pysyvät opiskelijan käytössä. PARHAILLAAN OLLAAN siis perimässä takaisin vuoden 2000 tukia ja asumislisiä, viimeistä kertaa vanhalla systeemillä. Kun viime vuoden tukia aletaan ensi vuonna periä takaisin, liikaa maksettuun tukeen lisätään päälle 15 prosenttia ko. summasta. Ennen korotus oli 7 prosenttia. Lisäksi perittiin osa opiskelijan ansaitsemasta palkasta KELAIle, mikä aiheutti aiheellista närkästystä. "Uusi systeemi on huomattavasti vanhaa helpompi, jos ihmiset vain seuraavat tulojaan vuoden aikana. Tulojen seuraaminen on opiskelijan velvollisuus ja yksistään opiskelijan omalla vastuulla. KELA tsekkaa tulot vasta jälkikäteen, ja sitten napsahtavatkin sanktiot", JärvenpääKansikas toteaa. VIELÄ KANNATTAA muistaa, että muiden tulojen lisäksi myös pääomatulot vaikuttavat opintotukeen. Jos otet epävarmo, miten vapaaehtoinen palautus tehdään, käy yliopiston hallintorakennuksen 3. kerroksesso opintotukitoimistossa. Toimiston uusi aukioloaika on klo 9-15. Puhelinpäivystys numerosso 260 1068 vostoa klo 13-16.15. Yo-talolla opintotuen palautusta koskeviin kysymyksiisi vastoa JYYn sosiaalipoliittinen sihteeri Piia Järvenpää-Konsikas. Hänelle voi myös soittaa (260 3357) tai lähettää sähköpostio (jyy soposihteeri@cc.jyu.fi). puhekuplat m& O ^ ^ A ^ ^ ^ K ^ ^ ^ 5» €£&* LEINONEN Vihreä lonka U / 2 2 ja sitten iille Jylkkärin toimittajalle että.. "Vaikeaa meistä olisi tosiaan sensaatioita repiä, kun ei tule nuita pikkutyttöjä nussittua, ja viinaakin juodaan ihan siististi." MILJOONASATEEN HEIKKI SALO Jyvöskylön Ylioppilaslehti 4/1989 (8.3.1989) hämeenaho * m ä m » i N£ -• — • -fciBf.r ^gajae, jäijgggB^gi -frf*rfa
J y a s k y f e Y l i c n x t e M t i 5/2002 Hyvä o p e t t a j a j a k s a a I n n o s t u a KUVAT: LASSI TOIVANEN "TUNTUU TOSI ILOISELTA, siltä että on saanut kannustusta. Mukavaltahan tämä tuntuu, vaikka flunssaa pukkaa", sanoo vastapalkittu Hyvä Opettaja Minna-Riitta Luukka työhuoneessaan soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa (SOLKI) ylioppilastalon kakkoskerroksessa. Luukka arvostaa opiskelijoilta tulleen tunnustuksen hyvin korkealle. Hänestä myös tuniuu. että ylioppilaskunta otti hyvän opettajan valinnan tosissaan ja paneutui siihen huolellisesti. Suomen kielen laitoksen ja SOLKLn professori Luukka arvostaa opettamisia ylipäätään paljon. "Opettaminen on todella tärkeää oman tutkimusalueen kehittämisen kannalta. Tutkimus on turhaa, jos omaa ainettaan ei saa opettaa", Luukka toteaa. MINNA-RIITTA LUUKKA opettaa pääasiassa tulevia äidinkielenopettajia. lekstinikkareita ja muita kirjoittajia. Opetusta hän antaa tekstintutkimuksessa, kirjoittamisessa ja kirjoittamisen opettamisessa. Lisäksi hän kiertää ympäri maata opettamassa erikoisalaansa, tieteellistä kirjoittamista. "Lappia lukuun ottamatta olen kiertänyt melkein kaikissa yliopistoissa lähes kymmenen vuotta. Mutta nyt, kun olen ryhtynyt professoriksi, on ollut pakko vähentää kiertämistä." "Aika rankkaahan sellainen matkalaukkusaarnaajan elämä on, mutta myös mielenkiintoista: siinä oppii samalla myös itse, ja saa tavata muidenkin kuin oman tieteenalan ihmisiä", Luukka listaa. MITEN TUORE Hyvä Opettaja sitten onnistuu välttämään leipääntymisen kaiken työmääränsä keskellä? "Pitää vaan jaksaa innostua omasta asiastaan ja etenkin kiinnostua ihmisistä; se on opettamisessa tärkeintä", Luukka muistuttaa. Hänelle tämä innostus on luontaista, vaikka ihminen hankin on eikä mikään kone: "Joskus reissuun lähtiessä tuntuu siltä. että voi ei, taasko tätä samaa. Mutta leipääntymisen välttää sillä, että tekee koko ajan uutta, ja vanhoja asioita en tavoilla. Teettäähän sellainen hirveästi töitä, multa se on ainoa keino välttää leipääntyminen." "Joskus on tehnyt mieli ihan muihinkin hommiin, mutta nyt alkaa olla 40 vuotta lasissa, joten tuskin vaihdan alaa enää. Joka tapauksessa olisin samojen tekstija viestintäasioiden kanssa tekemisissä", Luukka vastaa uteluun siitä, josko alanvaihto on kertaakaan juolahtanut mieleen. "Yliopistoelämässä on puolensa, kuten tutkijan vapaus. Professorina on tietysti erilaista, ja toisten töiden ohjaaminen on uusi, hyvin mielenkiintoinen asia. Joskus tuntuu siltä, että omille töille on liian vähän aikaa", Luukka huokaa. "Varmaa on, etten ole kaikkien mielestä paras opettaja, mutta sehän on elämää, ja niin sen pitää ollakin. Hyvä opettajuus ei ole mikään päätepiste johon voi tuudittautua, vaan siitäkin mennään eteenpäin matkalla yhä paremmaksi opettajaki . si", Luukka tiivistää. LAPPEENRANNASTA Jyväskylään 80-luvulla opiskelemaan tullut MinnaRiitta Luukka opiskeli ensin suomea ja puheviestintää, joista molemmista hän valmistui maisteriksi. Kolmantena opiskeluvuonnaan hän pääsi erääseen Suomen Akatemian tutkimusprojektiin ja päätyi tutkijaksi. Luukka valmistui 1987, ja 1995 hän väitteli tohtoriksi soveltavasta kielitieteestä. Luukan oppilaista valtaosa opiskelee suomen kielen laitoksella. Suomenlukijat myös ehdottivat opettajalleen Hyvän Opettaja -palkintoa, joka koostuu maineesta ja kunniasta sekä 3400 euron stipendistä. Luukka arvelee saaneensa palkinnon, koska opiskelijat arvostavat hänen tapaansa tehdä opetuksen eteen töitä. "Opiskelijat huomaavat kyllä, jos luennoitsija puhuu jo kuudetta vuotta samoista prujuista", Luukka nauraa. Myös Luukan iloinen ja helposti lähestyttävä persoona lienee vaikuttanut palkitsemiseen. "En ole halunnut nousta millekään pallille, vaan olen opiskelijoiden käytettävissä: tuttu ja helposti lähestyttävä", Luukka itsekin toteaa. MIKÄ TEKEE opettajasta hyvän? "Kauhean vaikea kysymys. Hyvän opettajan perusominaisuuksista korostuvat viestintätaidot; ei yksin riitä, että on kauheasti tietoa ja hirveästi älyä, vaan pitää pystyä myös popularisoimaan omaa tutkimusaluettaan", Luukka painottaa. "Pitää olla sopivassa suhteessa tietoa, innostusta ja vuorovaikutustaitoja", hän hetken pohdittuaan kiteyttää hyvän opettajan ominaisuudet. Luukan mielestä opetuksen taso Jyväskylän yliopistossa on hyvin vaihteleva. "Oikeastaan se on persoonakysymys: individualistinen perinne vaikuttaa pitkälti täälläkin, vaikka opettaminen onkin noussut uuteen arvoon. Nyt sentään jo puhutaan siitä, että opettajalla pitää olla esimerkiksi pedagoginen porifolio, vaikka vieläkään opcttamispuolta ei virantäytössä tarpeeksi arvosteta", Luukka miettii. "Opetusmenetelmät ovat kehittyneet, vaikka hyvä luentokin on parhaimmillaan hieno oppimiskokemus." YLIOPISTOJEN KROONINEN resurssipula huolestuttaa myös Luukkaa. Opetusmäärärahat ovat hänen mukaansa aivan ratkaisevasti vähentyneet viimeisten viiden-kuuden vuoden aikana. "Joillakin laitoksilla lehtorikunnasta on hävinnyt jopa puolet, mutta opiskelijamäärät ovat samaan aikaan jatkuvasti kasvaneet." Luukka onkin huomannut, että loppuunpalaminen on opetushenkilökunnan keskuudessa selvästi lisääntynyt; siitä kärsii paitsi opetus, myös tutkimus. "Yliopiston pitäisi arvottaa nämä asiat uudelleen siten, että opetus ja tutkimus saataisiin onnellisesti tasapainoon keskenään. Tosin joillakin laitoksilla opetetaan liikaa, joten niiden pitäisi tehdä ydinainesanalyysi ehdottomasti. Nythän vanhan tiedon päälle kasautuu koko ajan uutta, ja jos mistään vanhasta ei luovuta, seuraa vain melkoinen ähky." "Kirjaston määrärahojen väheneminen näkyy paitsi opiskelijoiden myös opettajien elämässä, kun uusinta kirjallisuutta el saa, ja lehtitilauksia on lakkautettava", Luukka muistuttaa. KIITOSTA LUUKKA on saanut myös opiskelijoilta saadun palautteen hyödyntämisestä omassa opetuksessaan. Han keskustelee kurssilaisten kanssa koko ajan kurssin edetessä. "Ja varsinkin, jos kaikki ei mene putkeen. Kerään systemaattisesti kirjallista palautetta, teen yhteenvetoja palautteista ja hyödynnän niitä. Opiskelijat sanovat mielestäni varsin rehellisesti, jos joku ei toimi, ja tarjoavat myös vaihtoehtoja. Itse asiassa laitan joka vuosi opetukseni uusiksi." Palautteiden kanssa Luukka kertoo olleensa aina avoimilla linjoilla: hän laittaa yhteenvedot palautteista kaikkien nähtäville ja kirjoittaa yhteenvedon alle, mitä lupaa tehdä vastaisuudessa paremmin; silloin lupaukset tulee myös pidettyä. "Nykyään pistän opiskelijat pohtimaan myös omaa oppimistaan, ja saan tehokasta palautetta myös sen myötä, onko oppi mennyt perille." OPISKELIJOIDEN KANSSA keskustelu onkin Luukalle tärkeää. "Hyväksi opettajaksi ei tulla ilman hyviä opiskelijoita. Heidän kanssaan pitää pystyä kokeilemaan kaikenlaista hullua ja epäpennteistä. Ryhmädynamiikka on aika jännä asia: kun on pakko tehdä yhdessä töitä, kaikki innostuvat asiasta lopulta." ANNA-MAIJA TUULIAINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HYVÄT OPETTAJAT 1991 Markku Lehto, fysiikan laitos 1992 Kalevi Ahonen, historian laitos 1993 Sakari Suutarinen, opettajainkoulutuslaitos 1994 Jari Hoffren, valtio-opin laitos (nykyisin osa YFl-laitosta) 1995 Mikko Keskinen, kirjallisuuden laitos 1996 Katri Laihia, kemian laitos 1997 Kimmo Jokinen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos 1998 Esa Mangeloja, kansantaloustieteen laitos 1999 Elina Kivelä, liikuntakasvatuksen laitos 2000 Satu Helin, terveystieteiden laitos 2001 Jari Haimi, bio-ja ympäristötieteiden laitos 2002 Minna-Riitta Luukka, soveltavan kielentutkimuksen keskus H
J/.äfryfcän Y l i g r r i l r s l f f t i 5/2002 M ukkuepeliä p i l k e s i l m ä k u l m a s s a "HÄNET TUNNETAAN hyvästä pelisilmästään ja osuvasta huumoristaan. Hänen johtairustyylinsä on 'Managing by Walkmg Around'. 1 Iän ottaa eri näkökulmat ja mielipiteet huomioon päätöksenteossa ja perustelee päätöksensä hyvin. Hän on avoin uusille ideoille ja kannustaa ihmisiä miettimään asioita uudella tavalla." Muun muassa tähän tapaan kuvataan yliopistosääiion mediatiedotteessa tämän vuoden Hyvä esimies -palkinnon saanutta taloustieteellisen tiedekunnan dekaania, professori Jaakko Pehkosta. Palkinto myönnettiin yliopiston vuosijuhlassa 7. maaliskuuta. PEHKONEN ON PALKITTU aiemminkin; kaksi vuotia sitten hän sai tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon Palkinnoista päättää viime kädessä yliopistosäätiön hallitus. Hyvä esimies palkinto myönnetään yksittäisten ihmisten ja työntekijöiden esitysten pohjalta, ja sen saajalle lahjoitetaan 3400 euron rahasumma. VUOSIJUHLAN PÄÄPALKINTO JUHA SIHVOLALLE Yliopiston vuosijuhlan pääpalkinnon, 5100 euroa, sai yleisen historian professori Juha Sihvola. Hänet tunnetaan etenkin antiikin filosofien ajattelun (untijana ja popularisoijana. Sihvola on laaja-alaiscsti eurooppalaista kulttuuria tunteva tutkija, jolle antiikin kulttuuriperintö on tärkeä humanismin lähtökohta. Hän on perehtynyt erityisesti filosofian historiaan ja osoittanut, että eurooppalaista nykyidcntiteettiä voidaan käsitellä jo Aristoteleen antamilla välineillä. FT Tanja Koskela sai 3400 euron Hyvä väitöskirja palkinnon Koskelan väitöskirjatyö toi uutta tietoakasvien ja niiden loisten yhteisevoluutiosta. Tutkimusaihe on erittäin kunnianhimoinen, sillä yhteisevoluution osoittaminen on hyvin vaikeaa. Yliopiston kirjaston Fennica-osaston toimistopäällikkö Pirkko Audejev-Ojanen sai 3400 euron palkinnon työstään vanhan kirjallisuuden hyväksi. Erityisen hyvin Pirkko Audejev-Ojanen tunnetaan toiminnasta Vanhan kirjan ystävissä ja Vanhan Kirjan Tahi -tapahtumissa. Yliopistosäätiö myönsi nyt ensimmäistä kenaa apurahoja kunniatohtori, kustantaja Pekka Salojärven säätiöstä. Apurahat myönneiiiin kahdelle kirjallisuuden opiskelijalle kirjaa ja kirjan asemaa koskevaan tutkimukseen: FM Sari Taimela sai 1700 euroa julkaisematonta runoutta käsittelevään väitöskirjatutkimukseensa ja lii yo Juri Joensuu 1000 euroa kirjaaja kirjallisuuden asemaa käsittelevään pro gradu -tutkimukseensa. "Olen ensimmäinen dekaani, joka saa tämän palkinnon. Tämä tuntuu upealta, etenkin kun sitä ei osannut lainkaan odottaa ja myös siksi, että tämä on tunnustus alaisiltani. Käytän tosin mieluummin sanaa kollegat. Olin hyvin otettu varsinkin perusteluista, joita minun palkitsemisekseni esitettiin", sanoo Pehkonen. "Minulla ei ole työtäni ohjaamassa mitään tiettyjä ismejä. Lähtökohtani on alaisteni ja kollegoideni sekä heidän osaamisensa arvostaminen. Olen parhaani mukaan pyrkinyt siihen, että jokaisen ihmisen mielipide otettaisiin huomioon päätöksenteossa. Tietysti esimies tekee lopulliset päätökset, mutta yhdessä katsotaan, miten asiat hoituvat parhaiten. Esimiehet miettivät suunta;!, mihin ollaan menossa, mutta se, millä tavalla sinne mennään, ratkaistaan yhdessä", kertoo Pehkonen periaatteistaan. Hän korostaa myös, että on tärkeää tuoda eri ihmisten vahvimmat osaamisen alueet esille ja tehokkaaseen käyttöön. Pehkonen haluaa antaa ihmisille vapauksia toteuttaa itseään ja näyttää kykynsä. Hänen mukaansa ihmistuntemusta tarvitaan. "HARRASTAN JALKAPALLOA, ja tämä tiedekunnan johtaminen on vähän samanlaista kuin pelaaminen. Joukkuepeli on olennaista: yksin ei pysty tekemään juuri mitään, mutta yhdessä saadaan paljon aikaan. Jokaiselle tulisi löytyä paras paikka. Avoimuus on myös tärkeää. Kanssani voi aina tarvittaessa tulla keskustelemaan, oveni on auki", Pehkonen toteaa. Pehkonen suosii esimerkkijohtamista, eli kaikki, mitä alaisilta vaaditaan, tulee voida tehdä myös itse jos niiksecn tulee. "En katso, että mikään asia on niin vähäpätöinen, etiei minun sitä tarvitse tehdä. Olen valmis tekemään homman kuin homman. Jos jossain minua tarvitaan, olen mukana." Pehkonen kertoo pyrkineensä virittämään työyhteisönsä ilmapiiriä siten, että ihmisistä on mukavaa olla töissä ja kokea, että he pystyvät antamaan oman panoksensa. "Vaikka käsiteltävät asiat ovat usein vaikeita, tulisi myös huumori muistaa pitää mukana. Usein ihmiset, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita, eivät välttämättä aina näe toisenlaisia näkökulmia niin helposti. Tällaisten tilanteiden ratkaisuun olen kiinnittänyt huomiota." PEHKOSELLE TULEE KESÄLLÄ kolme vuotta täyteen tiedekuntansa dekaanina. I Iän kertoo, että taloustieteellisessä tiedekunnassa toimenkuvaan kuuluu kaikkea mahdollista. "Meillähän ei ole erillisiä laitoksia, joten olen ottanut sellaisen linjan, että kaikesta voi kysyä dekaanilta. Työni on tiedekunnan ja tiedekuntaneuvoston johtamista, hallinnollisten asioiden eteenpäinviemistä ja strategista kehittämistä. Me olemme harrastaneet myös ihmisten aktiivista rekrytoimista, koska meille on tullut lisävirkoja", kuvailee Pehkonen virkansa sisältöä. Pehkonen on lähes kolme vuotta tiedekuntana toimineen taloustieteellisen ensimmäinen dekaani. Yhteistyötä muiden tiedekuntien kanssa tehdään aktiivisesti. KYSYTTÄESSÄ, MILLAISEN palkinnon Pehkonen itse myöntäisi ja kenelle, dekaani menee mietteliääksi. "Hmm... Vähän kimurantti kysymys. Kyllä se varmaan olisi jonkinlainen kannustepalkinto, ja se menisi sellaiselle ihmiselle, joka tekee työnsä hyvin, mutta ei erotu juurikaan joukosta. Sellaisia ihmisiä on tässä yliopistoyhteisössä paljon. Syystä tai toisesta jotkut eivät pääse esille, vaikka sen ansaitsisivatkin. Hyvästä työstä "Tämähän o/i vain Hyvä esimies -palkinto, ettö odotellaan vielä sitä Paras esimies -palkintoa. Parannettavaa siis o n " , lohkaisee huumorintajuisena miehenä tunnettu Pehkonen. tulee palkita muutkin kuin johtoportaan edustajat." Pehkonen toivoo, että ihmiset voivat tehdä työtä ilmapiirissä, jossa asioita ajatellaan pelkistetysti. "Maailma on niin komplisoitunut, että meidän tulee tiivistää olennaisimmat asiat, jotta tiedämme, mihin ollaan menossa. Sitten mietitään, miten sinne päästään mahdollisimman yksinkertaisesti." VIRALLISESTI HYVÄN esimiehen ominaisuudessa Pehkonen kiteyttää hyvän työn tekemisen piirteet: "Aamulla pitää olla kivaa tulla töihin, mutta työnteko ei voi olla pelkkää hauskanpitoa. Kun päivä päättyy, pitää olla sellainen tunne, että jos maksaisi palkkaa itselleen, sen voisi tehdä hyvällä omallatunnolla Töissä pitää olla tekemisen meininki, kuitenkin pilke silmäkulmassa. Ilmapiirin tulee olla kannustava, uutta luova, avoin ja ahkera. Ainakaan meillä työtä eivät tee koneet." Pehkosen mukaan töitä ei kuitenkaan loppujen lopuksi pidä tehdä suitsutuksen toivossa. Saamaansa palkintoon hän suhtautuu jalat maassa -asenteella. LASSI TOIVANEN
LtJ Jyväskylän Ylioppilaslehti S/2002 L O U N A S § 1 1 1 6 ||r#? ^ Myös veeaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ia juoman. MUUT 4,40 c, JATKO-OPISKELIJA 3,60 e 1 Ttw\ MA 18.3. KE 20.3. PE 22.3. MA 25.3. Tl 26.3. TO 28.3 Purjo-perunasosekeitto Kasvispihvit, lomaatiiPcrunakuorukat, keitetyt kasKasvisgratiini Pcrunaohukaiset Kasvispizza i Sitruunainen turskaleike umjamikastike viksei Paistettu lohi, lanarkastike Makaronilaaiikko Lohikiusaus Jauhelihalasagne Intialainen broilerpata Jauhclihakebakot Lohikeitto Kanaa mango-hunajakastikLihapata keessa Nakkistroganov Kiinalainen porsaspala TI 1Q.3. TO 21.3. KE 27.3. PE 29.3. Kukkakaali-sieni paistos Kasvislasagne Pitkäperjantai llokivi suljettu Kalkkunapihvi Pinaattikeitto O Q o Q O i O Sei, yrtti-porkkanakastike Riistakärislys Kinkkukiusaus llOKIVI Paella Kanarisotto llOKIVI i JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA UUTTA JA VIELÄ UUDEMPAA Järvelä, Lybäck, Jokinen (toim.): Kaupunkiliikenteen ekososiaaliset ulottuvuudet (Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos) Miksi et menisi bussilla? 13,00 E Arendt: Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot (Vastapaino) Olenko homo faber? Olenko erityisesti työkaluja valmistavien työkalujen valmistaja? Hmmmm... 27,30 E Ihalainen (toim.): Britannia. Saarivaltakunnan Eurooppa-suhteiden historia (Atena) Peijakas, tässähän vanha veikko vallan innostuu. 33.50E Lamberg, Niiranen (toim.): Keskiajan rajoilla (Atena) "Laurens Pedersson: ei antanut, Olof Björnsson: antoi, Laurens Pedersson: antoi, Jöns Laurensson: antoi, samoin Laurens suutari: ei antanut, Olof kultaseppä: ei antanut, Peder Jönsson: antoi, Jäns Andersson Birgitta Tyrnin kera: ei antanut, Magnus kukkarontekijä: ei antanut." 33,50 E Jasinskaja-Lahti, Liebkind. Vesala: Rasismi ja syrjintä Suomessa. Maahanmuuttajien kokemuksia (Gaudeamus) Raatimme jäi kaipaamaan ihmistä tilastojen takana. 26,00 E Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi Mika Terävä: KOHTI KADOTETTUA (osa XIII) -Spidermanisla. purskahdan nauruun, vaikkei ulanne sila oikein sallisikaan. Lauri, niissä vitussa sä olet? Muistatko Vellun yläasteelta, kysyn ja muistan samalla elia myös Silvennoinen k u u l u i hetken aikaa Vellun k o m mandojoukkoihin, ennen kuin hanel karkotettiin, ja raukka j o u t u i palaamaa m u n ja Ropposen pakolaisleiriin. Nyt ei ole oikea aika muistella menneitä. Ropponen vastaa kiivaasti ja miltei huutaa: Missä sä olet täi pikemminkin missä Taunus on? S ERILLISLAITOSTEN JOHTOKUNTIIN OPISKELIJAJÄSENIÄ Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta nimeää erillislaitosten johtokuntiin opiskelijajäsenet ja heille varajäsenet. Tehtävissä menestymistä edesauttavat aiempi kokemus yliopiston hallintotehtävistä, koulutuksen tuoma tietopohja laitoksen tehtäviin liittyvistä asioista sekä yleinen motivoituneisuus ja vastuuntuntoisuus. Opiskelijajäseniä haetaan seuraaviin erillislaitosten johtokuntiin Yliopiston kirjaston johtokunta Avoimen yliopiston johtokunta Yliopiston kielikeskus Koulutuksen tutkimuslaitos Täydennyskoulutuskeskus Yliopiston museo Ympäristöntutkimuskeskus 1 + 1 varajäsen 1 + 1 2 + 2 1 + 1 1 + 1 1 + 1 1 + 1 Vapaamuotoiset, noin yhden A4-liuskan pituiset, hakemukset (tarvittaessa enintään yhden A4:n mittaisella CV:llä varustettuna) toimitetaan 22.3. mennessä ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittiselle sihteerille. Hakemuksessa on oltava hakijan yhteystiedot. Valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja: Korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala Gyy-koposihteeri@cc.jyu.fi, puh. 014-260 3358) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Yleisavustukset vuodelle 2002 Yleisavustuksia varten ylioppilaskunnan alajärjestöille on talousarviossa varattu 12 050 euroa. Avustusta on haettava perjantaihin 5.4. mennessä. Anomuslomakkeita saa ylioppilaskunnan keskustoimistosta ja sinne avustushakemukset on myös palautettava.Yleisavustusanomukseen tulee liittää kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä selvitys jäsenkunnasta. Jos jäseninä on muitakin kuin JYYn jäseniä, erittely ulkopuolisten jäsenten määrästä, sekä yhdistyksen säännöt (myös vanhoilta hakijoilta). Jos järjestönne on vasta rekisteröitymässä, niin sitten toimittakaa ne säännöt, joilla rekisteröitymistä haette. Jos vaadittavien liitteiden kohdalla on kysyttävää, ottakaa yhteyttä pääsihteeriin. Saapuneiden hakemusten lukumäärä vaikuttaa luonnollisesti myönnettävän avustuksen suuruuteen. , Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Pasi Nykänen, panykane@cc.jyu.fi tai pääsihteeri Matti Mäkinen, puh. 050-586 6089. Mistä JYYIIe liikuntaprojektityöntekijä? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) julistaa haettavaksi liikuntaprojektityöntekijän toimen. Palkattavan projektityöntekijän tehtävänä on huolehtia Opiskelijoiden Liikuntaliiton Poltetta puntissa -liikuntapäivän käytännön organisoinnista Jyväskylässä. Työtehtävät ajoittuvat pitkälle ajanjaksolle alkaen mahdollisimman pian. Varsinainen liikuntapäivä on todennäköisesti 3.10., jonka jälkeen projektityöntekijän vastuulla on vielä lopputilityksen ja -raportin tekeminen. Projektin palkkio kokonaisuudessaan on 55 % palkkaluokasta A10 yhden kuukauden ajalta, eli 701 euroa. Hakemukset tulee osoittaa JYYn hallitukselle, Keskussairaalantie 2, 40600 JKL, 5.4.2002 klo 12.00 mennessä. Kuoreen tunnus "liikuntaprojekti". Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Hanna Savander, hksavand@st.jyu.fi, p. 040-715 7976 ja hallituksen puheenjohtaja Pasi Nykänen, panykane@st.jyu.fi, p. 040 583 3819. ampus listaisin klo 19:00. liput 4/5€. Jäaari auki, a-oikeudet. llokivi • keskussairaalantie 2 22.1. sisarelleni! ^ r i a soeur! breillat. ransk 29.1. in the mood j p i o v e . wong kar-wai. hoi 5.2. unelmien sielurimessu. aronofsky. usa 20O0 12.2. amores perros love's a bitch. gonzales, r 19.2. chopper.-dominik. australia 2000J 26.2. the tango lesson. pottSte argentiifa 1997, 5.3. india song. duras. ransjv 1975. *," »12.3. pirunsaari, fridrikssoi^islanti 1 §96. 19.3. sodoman 120 päivää, jjpsolini. ita|ia 1975. 26.3. 101 reykjavik. kormak&r. islanti 2000. ennakko kampus-kirja, tiedustelut jyy-kulttuurisihteeri p. 014-260 3356.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2002 I B VUOKRATAAN Hyväkuntoinen osittain kalustettu OK-talo Mäki-Matissa viidelle opiskelijalle 1.4.2002 tai sopimuksen mukaan. Puh. 040 7779045 e Autoko sua eniten huolesluilaa, kysyn miltei aidosti loukkaantuneena. Vittu se on mun sedän auto. jos sille on tapahtunut j o t a i n n i i n se tappaa mut. Mc h a l u t t i i n a u t o n k i n puolesta antaa sulle autenttinen matka menneisyyteen. Auto on tien varressa bussipysäkillä. A k k u on l o p p u Kamera-Karppasen jäljiltä. Sekö sen p ö l l i , saatana'mc m e n t i i n huoltoasemalle ostamaan lisää kaljaa ja sillä välin auto hävisi. Soililleko poliisille, kysyn peläten. että kohta minua tai Vellua lullaan hakemaan kamarille. Ei mc voitu. Miksei? Auto on varastettu. No just sen takia poliisille usein soitetaan. Mä tarkotin, ellei m u n scta tiedä että mä olen lainannut sitä. Voi v i t t u sun kanssasi, mitäs nyt tehdään. Tuut hakemaan meitä. Jos muistat. n i i n te j u o t i t t e mut känniin. Ultcko te itse voi tulla vaikka taksilla tänne päin. Millä rahalla? • Eikö se markkinointi kannatakaan? Siis mulla ci ole käteistä ja luottokortti jäi kotiin. Ropponen on tietenkin rovoton. Pyydä sillä VeHulta kyyti. JYLKKÄRI 6/2002 ILMESTYY AIEMMIN ILMOITETUSTA POIKETEN 10.4.2002. (DEADLINE 3.4.) H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KOflTEPOHJAN W 7 «T PARTURI^ topan Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: •r , •, i , Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu Tekniikka ja liikenne Informaatioteknologian instituutti Tule opiskelemaan Jyväskylään! Meillä on tarjolla myös aikuiskoulutusta. Yhteishaku 11.3. 5.4. Tilaa hakijan opas 2 2 ! teli.optsto@jypoly.fi, puh. (014) 444 7416 www.jypoly.fi E <vw JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU I (1308.06mk) Tuodessasi vaihtoon: väliraha 3110/8110 (1040.50mk) 1 7 5 € (921.59mk) 1 5 5 € (885.91mk) 1 4 9 € NOKIA 3310 • Kaksitaajuuspuhelin • 4 peliä • GSM-chat • Ennustava tekstinsyöttö »Varlnähälytys_« Xpress-on kuoret 5110/8110 3210/8150/7110 • kaupan Mille M-Styler (arvo 15.200 + puhelimen ottajalle varlkuoret tarjoushintaan 16.80C. norm. 2S<. kuorten värit punainen ja kulta. NOKIA 6310 • Kaksitaajuuspuhelin * Bluetooth • langaton lompakko • WAP 1.2.1 • SMSdiat • GPRS • ääniohjaus ym.ym. I (820.51mk) Tuodessasi vaihtoon: väliraha 3110/8110 (767.00mk) 1 2 9 € 5110/6110 (642.14mk) 1 8 € 3210/6150/7110 (523.22mk) 8 8 C »(2943,14mk) Tuodessasi vaihtoon: väliraha 3210/6110/6150/7110(2366,40mk)398€ 3310/3330 (2176,14mk) 3664Z 6210/8210/9110 (1956,20mk) 32942 ^^J J J J GSM J JJ I J:kylä. Asemakatu 7, FORUM, p u h 014-614200, ma-pe 9 1 8 , la 9 1 5 «wiiinw.gsin-store.coin I J:kyU, Ahjokatu 18. SESTO ETUJÄTTI, p u h 014-614200, ma-pe 10-18. la 1 1 4 UUDEN LII TTYM AN TAI LAHJALIITTYMÄN AVAAJALLE. 50 c PUHEAIKAA Radiolinjalta, GsmStoren 18 € LAHJAKORTTI, jota voit hyödyntää heinäkuun aikana edellyttäen, että liittymä on edelleen käytössä. STARTTIPAKETTI (arvo 67 O, sisältäen korvanappl HF:n ja suojapussin sekä autotelineen ja -laturin. Edut yhteensä 135 €. Tarjous ei edellytä puhelimen ostoa I U u d e n Tandem A i n a , T a n d e m t a i Tandem P r o • l i i t t y m ä n a v a a j a l l e p u h e a i k a a 50€ larRvi km»»» -•"• k...!, .M. .'4 M ••*» i*«y*i<* K«u atM.ni I S.i.it!» ' it.n-an rutWaa.aUrr.ui krnln" ntyi»Ml*MUliUj k Minua" mMtapuhMiaf -• tHUrnrnlrM PuSn—a M l t — kahdtnaaraua r H i t M 2 * euron •*• hm f t o m H eufonerl I9J» kMrimU Inktnu lujan o» •omau. V)IO)0<* Tarjoin a^OfnrtUn •<•" rttteen lataaU» hanteja»! iHiill» i vjouuikaiu n n n » uuta** laadi» A M •. landaa i * TanrJn ho 'MtyHin Iar)0Ol •• >oJ» l*>»Aa*a-4 laftrmi* r» tamnJO aualtaata j-dfMn» » v n » i• • ry-n. »AtI .(t.iu-ivii.1.. hl» . " " «Aina Iiiitr-u>U^tot„uarv**«i r.-ipuM-**a KTrtm ***** opffaattof *n 1-nv.M-, |a .a4av*rklo>h>0.17 . / . . pa<vw*i ... J.H e/il |> ......„-,..,, IJ» ». kaunaa) ._ _ .taayaftpiaSfli-vll, ruh.i.fiia.iut lOil-n Ra4«i<V" '»«»-"" °M • ' • " » pertiuMkM 4.63 a/kk tai 19.181/6U Mavauvna. w 7 » • landa-i ho i,.c»-*• >-'16»iiMar»**.•*« I J . V 4 « ^ W « * ' , J l S I V ^ J T * ^ i ™ i l ^ o u « l • M k t k U «/Mv ptTuvMkiu 7J1 eAk W »—matat» 6.4' * l » n w KjiKaueoot uataMlU • w l l l n i i a i ) radiolinja TARJOUS ASIAKASOMISTAJILLE: Bonusta Radiolinjan puheluisia ja teksti viesteistä. Lisätietoja myymaUslBmmo UI *w*r*tt*An\a fl NoP ea NOKIAN A1-HUOLTO
11 o k i v i 1 2 . 1 3 . 4 . 2 2 w w w . c c . j y u . f i / j y r o c k Hallelujan, Jyrock tulee taas! 12.-13. huhtikuuta juhlitaan Ilokivessä jo 15. kerran Jyrockin merkeissä. Kypsään teiniikään kasvanut festivaali tarjoaa tänäkin vuonna herkkuja populaarimusiikin marginaaleista. Kaikille pitäisi löytyä jotain mielenkiintoista tarjolla on garage-, stoner-, kraut-, progja indierockia, ^ troa mSSS^S^^ a ' d i s k o a iaJfPSidiorirh muuta. Ohjelmaan mahtui tänä vuonna mukaan tasapuolisesti asemansa vaihtoehtoskenessä jo vakiinnuttaneita rock-luutia sekä täysin uusia ja tuoreita kykyjä. The Flaming Sideburns, Circle, And The Lefthanded ja Hypnomen ovat varmasti jo monille tuttuja veteraaneja mutta oletteko vielä kuulleet bändeistä nimeltä Staufenbiel Brothers, Pharaoh Overlord, Aloha Junktion tai Astro Qan .Caravan? Tervetuloa juhlimaan ja tutustumaan uuteen ja elinvoimaiseen musiikkiin! Perjantai Lauantai 20-04 20-04 Ci r e l e The Flaming Sideburns And The Lefthanded Kuusumun P r o f e e t t a Kapteeni A n i The Hypnomen DJ Annie (NOR) L'go P i s t o o l i The M i c r a g i r l s Puola J o l l y Jumpers Pharaoh O v e r l o r d ! S t a u f e n b i e l B r o t h e r s P o l y t r o n The R o l l s t o n s Imatran Voima A s t r o Can Caravan D e v i l l a c Aloha J u n k t i o n L i p u t : Kahden päivän l i p u t 22 e (Airon Musiikki), JYYn jäsenet 20 e (Kampus Data). Yhden päivän l i ppuj a (Pe 10e/La 15e) ovelta r a j o i t e t u s t i .
i&ffi0S&> The Flaming Sideburns J o l l y Jumpers Mittavalta Euroopan kiertueelta palaava The Flaming Sideburns saapuu vihdoinkin Jyrockiin! "Hallelujan, Rock'n'Rollah" -albumin julkaisun jälkeen bändi on kiertänyt ahkerasti klubeja n i i n Suomessa kuin ulkomaillakin. Rehellisen katurockin kunkut ovat t ä l l ä hetkellä kastinsa kovimpia livebändejä koko Euroopassa. Fleimareista on k i r j o i t e t t u ylisanoin j o pitkään eikä turhaan. Jos et ole nähnyt miehiä aikaisemmin l i v e n ä , n i i n nyt on oiva t i l a i s u u s todistaa kuinka yksinkertainen rokki h i k i s e s s ä k l u b i s s a v o i o l l a mitä puhdistavin kokemus: seinät kaatuu, j ä r k i i lähtee j a v i e l ä seuraavalla v i i k o l l a k i n hymyilyttää! AND THE LEFTHANDED And The Lefhanded Pitkään telakalla o l l u t Timo Kaukolanmen ja Vi lungin orkesteri And The Lefthanded (ex-Larry And The Lefthanded) palaa taas estradille. Uusi single on kaupoissa ja tunnelma on muutenkin korkealla. Moni ei varmaan muista, mutta And The Lefthanded s o i t t i nykykokoonpanossa ensimmäistä kertaa Jyrockissa vuonna 1999. Larryn s i i r r y t t y ä päivätöihin koko orkesteri meinasi kuivua kasaan mutta onneksi sedät vielä jaksavat. Nämä tyylihirmut ovat jo vuosia näyttäneet hitaarmville suuntaa j a r o h k e a s t i puskeneet umpihangessa o t s a t l o i s t a e n . Tule tsekkaamaan seuraavan vuosituhannen tuulet ja megatrendit! Astro Can Caravan Tämä 4-14 -henkinen rytmiorkesteri ei ole pitänyt itsestään suurta meteliä. Ainoa varma tieto yhtyeestä on se, että Aavikon Tomi Kosonen on jollain tavalla mukana ryhmässä. Astro Can Caravanin musiikki kuulostaa etäisesti happopäisen puolalaisen sirkusorkesterin treeneiltä. Tästä keikasta puhutaan vielä pitkään juhlien jälkeen. Tämän Tyrnävältä kotoisin olevan yhtyeen kokoonpano on säilynyt samana jo vuodesta 1980. Jolly Jumpersin musiikki on juurevaa rock-musiikkia sanan parhaassa merkityksessä. Tyylitaju, hienovireisyys ja omaperäinen näkemys tekevät yhtyeestä erään maanme mielenkiintoisimmista ja svengaaviimvista comboista. Levytyksiä Jumppereille on kertynyt vuosien varrella viiden täyspitkän ja yhden miniälppärin verran. Tuorein tuotos on vuodelta 1998, tyylikäs Bad Vugumin julkaisema Ruis-CD. Kapteeni Ä-ni Yksi helsinkiläisen Soul Captain Bändin sisältä versovista sivuprojekteista on hiphop -ryhmä Kapteeni Ä-ni. Juuri ensimmäisen pitkäsoittonsa "Parhaat" j u l kaissussa ryhmässä vaikuttavat Jukka Poika, Antti Nopsajalka ja Bomni-Tommi. Särmikkäät ja kuvia kumartelemattomat sanoitukset ja sample-pohjaiset hiphopja ragga-rytmit saavat varmasti yleisön liikkumaan. C i r c l e Pori jazz-koulukunnan lippulaiva Circle on o l l u t kasassa pitempään kuin moni teistä on osannut lukea. Yhtyettä on o l l u t aina hankala lokeroida musiikill i s i i n karsinoihin. Circlen alkuperäisestä kokoonpanosta on t a l l e l l a enää basisti Jussi Lehtisalo. Muut muusikot ryhmässä ovat tuttuja suhaajia monista arveluttavista yhtyeistä: Janne Westerlund (Sweetheart, Chainsmoker), Mika Rättö (Kuusumun Profeetta), Tomi Leppänen (Aavikko, Custom Drummer) ja Jyrki Laiho (Ektroverde). C i r c l e l l ä r i i t t ä ä t ä l l ä hetkellä kysyntää ulkomailla. Kes ä l l ä sedät mesoivat p i t k i n Skandinaviaa ja Jyrockin jälkeen odottaa B r i t a n n i a n k i e r t u e . Circlen keikkamyyjä Anna Raatikainen kuvaili myyntivalttiaan näin: "Kirkle ei ole yhtye vaan mielentila rakkauden autobahnilla. Yhtyeen musiikillinen magnesiumliekki valaisee polkujanne ja kirkastaa tietoisuutenne. Kirklen transsi rokki saapi skandinaavisen aktionrokin kuulostamaan yhtä j ä n n ä l t ä kuin n a i s t e n l e h t i e n laihdutusvinkit." Että s i l l ä tavalla. Koittakaa kestää. Kuusumun Profeetta Kuusumun Profeetasta on kirjoitettu kotimaisessa musiikkilehdistössä viime aikoina paljon. Yhtyeestä on lyhyessä ajassa tullut kriitikoiden ja muusikoiden yhteinen diggailun kohde. Yhtye ehti levyttää useita levyjä Moon Fog Prophet -nimellä, mutta vasta viimeisin Kuusumu-CD "Kukin Kaappi aan Selässään Kantaa" todella räjäytti pankin. Levy on hämmentävän kaunis sekoitus progea, folkkia, jazzia ja ties mitä. Livenä bändi on hillitty ja hiljainen, mutta silti hyvin vangitseva ja intensiivinen. Laittakaa villasukat jalkaan ja ottakaa kissat mukaan. Pharaoh Overlord Mitä ihmettä voi o l l a "hypno-improvstoner-rock"? Ci rele-yhtyeen Jussi Lehtisalon Pharaoh Overlord -projekti on levyttänyt albumillisen kyseistä musiikkia, ja nyt sitä on vihdoin mahdollisuus kuulla myös livenä. Levyltä kuunneltuna faaraoiden yhden r i f f i n tunnelmapalat vaikuttavat kuulijaan perin r i s t i r i i t a i s e s t i . Musiikkia, joka samanaikaisesti rentouttaa ja innostaa käyttäytymään täysin vastuuttomasti kuulee hyvin harvoin! Toimii kuin kolmiolääkkeet! The Hypnomen Vuodesta 1994 kasassa o l l u t The Hypnomen on e h t i n y t tehdä b i l e rintamalla vaikka mitä: Bändin levyjä on julkaistu muun muassa suomalaisten. belgialaisten, saksalaisten ja jenkkien toimesta, yhtye on esiintynyt ruotsalaisen t i e t o k i l p a i l u o h j e l m a n housebändinä ja n i i n edelleen. Alkuperäinen idea Hypnomenin perustamisen takana o l i tehdä musiikkia spontaaneista päähänp i s t o i s t a j a mielen arvaamattomista ryöpsähdyksistä vähät välittäen t y y l i tai muista puhtauksista. Tänään Hypnomen tekee nelimiehisenä (Pekka Laine, Jan Grön, Juha Litmanen, Sami Nieminen) mitä sattuu ja huvittaa. Surisevalle b i k e r f u z z i l l e , synkälle rytmihypnoos i l l e , limaiselle bossanovalle, psyked e e l i s e l l e voimapopille, happoiselle urkusoulille ja luolamies-twistille on k a i k i l l e aikansa ja paikkansa Hypnomenin instrumentaali kosmoksessa. D e v i l l a c Turkulainen Devillac on piristävä poikkeus stonerskenessä. Superc r u i s e r i n r a u n i o i l l e perustettu bändi on julkaissut saksalaiselle Daredevil Recordsille split-CD:n Transonic Sciencen kanssa. Yhtyeen musiikki tuo väistämättä mieleen Queens Of The Stone Agen mutta stonerista puhuttaessa sekin on vain p o s i t i i v i n e n j u t t u . D e v i l l a c on melodista j y t ä ä , joka saa sinunkin punttisi heilumaan. The Rollstons Mikosta, Hulista, Panusta ja l i v e kokoonpanossa myös T u i s s i s t a j a Kallesta koostuva Rollstons on harmittavan vanhanaikaista i n d i e r o k k i a soittava maalaisyhtye (basisti on tosin kaupunkiasukas, jos Tampere kaupungiksi luetaan). Yhtye on julkaissut Radio Mafian Marginaalissa paljon soineen 17 b i i s i n Doing Time CD-demon. Nick Triani tykkää, mutta mitä ne b r i t i t tietää :-) Staufenbiel Brothers Savoa paremmin ymmärtävät inmeiset ovat jo vuosia kertoneet juuribluesin navan sijaitsevan joissain Kuopion takaisten metsien keskellä. Patikkamatkat S i i l i n järven j a Varpaisjärven suoalueille ovat paljastaneet, e t t ä p a i k a l l i s e t nuoret harrastavat maatalouden ohella myös m u s i s o i n t i a . Festermen, Cosmo Jones Beat Machine ja Aavikko tulevat kaikki näiltä synkiltä seuduilta. Nyt turpeesta on nousemassa o r k e s t e r i nimeltä Staufenbiel Brothers... Näin kuv a i l e e yhtyettään herra Paul Stauf e n b i e l : "Mitäpä sanoisitte bändistä. jossa o l i s i vain kaksi huuliharpistia ja rumpali? Tsiisös. aika wäcköö! No, tervetuloa Staufenbiel Brothersin hulvattomaan huuliharppumaailmaan. Staufenbiel Brothersin voidaan sanoa perustetun j o 78-luvulla meidän syntyessämme, mutta e i , me pojat ei soitetakaan Abbaa vaan bluesia! Bluesissa, kuten muussakin hyvässä musassa, perhesiteet ovat tärkeitä. Sen ovat Jackson Fiven ja Gallagherin veljesten lisäksi oivaltaneet myös Staufenbiel Brothers: yhtyeen rumpupallilla istuu meidän oma serkkumme! Esiinnymme nyt toista kertaa Suomessa ja t u l i a i s i n a jyväskyläläis i l l e meillä on uunituore S t i l l Got The Blues -singlelevy."
^kf0^^^ Opiskelijan omasta putiikista! fostustarkkuus 720 x 360 dpi ruiostusnopeus muste teksti 5 si voa / ms n Tu!c«iusnop€US väri grafiikka 2 s»vua'min -iitt }, Me, 2000. Mac lempien mukana FIFA 2001 ja Tiger Woods Pro Tour Golf 2001 pelit! Moni Sport s Optinen tarkkuus600x12 USB-Mitän (esim, kirjojen) skannauk; 42 bitin värtsyyyys äViona Kampus Data Oy Kauppakatu 9 p. 218 835 f. 611 143 atkmyynti@kampu9data.fi www.kampusdata.fi Tarvitsetko opintolainaa? Tule kysymään lainatarjous meiltä****** Tisle tncillc »*iiikki»:ikM ¥ i jäseneksi. eema» «oätte teyvttn |*aK«t:wi;»i3*H»V*eft: l<*itisi<uj.iisalt.vua • i l m u t s e t • i• :•.••• k;.t11: ' M ä k ^ U u i t n c l l i p a n k k i a l l e 2 6 vtK«saslle Iloista, s h mi PaikttUi*muu*fKittk Tervetuloa! POP JYVÄSKYLÄ K<uraswfeit i.J*uu*(w>lkt,i * V I M M M M J * . •JI^S^O Jyvi«*:»3» • pub *M 3Jt3«> W(W*lt l | I H f H i V ^ M « * P . / J H i u s m u o t o i l u a l MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. 1 PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Lähesty meitä risuilla ja ruusuilla toiminnastamme internetin kautta (www.sonaatti.fi, Palaute). Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? Toteutamme etämijk^siä niin pieniin iqxin suuriin /qn juruatitaisuuk^siinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: / Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai (Tilaus) Toivotamme Sinut tervetulleeksi palvelujemme pariin. TERVETULOA VAWw.sonaatti.fi
W@JB&&> The M i c r a g i r l s Joukko kuopiolaisia naisia matkusti viime kesän Provinssirockiin Nissan M i c r a l l a . Festaritunnelmissa ryhmä päätti perustaa bändin ja tässä s i t ä nyt ollaan. The Micragirls on ehtinyt keikkailla läpi Suomen suurimmat kaupungit ja meno käy koko ajan villimmäks i . Rosoista garagepoprokkia soittava orkesteri valloittaa varmasti sinunkin sydämesi. Suomen a u t o t a l l i rokin uudet prinsessat tulevat suoraan Savosta! Imatran Voima Imatran Voiman korkeajännitteinen elektro takaa hiostavan tanssikokemuksen n i i l l e , jotka ymmärtävät tämän vahvan ja tumnasävyisen tanssimusiikin pahaenteisen sykkeen. Yhtye j u l k a i s i viime syksynä t i e t t ä v ä s t i maanne levyhistorian ensimmäisen 8" vinyyli singlen Kostamus Recordsilla. Imatran Voima on esiintynyt ja herättänyt huomiota myös ulkomailla, eivätkä nämä pääkaupunkiseudun raskaasti varustetut elektrotaistelurobotit aio ottaa tätäkään planeettaa haltuunsa kevyin asein. TEKSTIT: VILLE HÄKKINEN, HEIKKI HALME, SAMULI HYTÖNEN, JIRI SIRONEN, ANNA ELOMÄKI V i i n a a , k o r t s u j a j a huonoa heviä Tanskasta Vuoden paras press kit -palkinto menee tänä vuonna Tanskaan! RockZone-orkesteri Tanskasta yllätti Jyrock-työryhmän ällistyttävällä promopaketilla. Komeassa punaisessa laatikossa oli mukana mm. viinaa, kahvia, sytkäri, kondomi ja kynttilä. Yhtyeen uusin Blood In My Eyes-cd löytyi myös kaiken krääsän joukosta valitettavasti. Vuodesta 1987 asti raskasta suttua vääntänyt kokoonpano vaikuttaa olevan aivan tosissaan liikkeellä. Sori nyt vaan Medusa, Cobra, Raven, Cable ja Aquaman (kyllä, danskit ovat keksineet näin komeat taiteilijanimet itselleen!) julkkarit oli jo painossa ja ohjelma täynnä, kun pakettinne putosi postiluukusta.. Ehkä ensi vuonna sitten. Puola Hämnentävä, psykedeelinen, mystinen... Monenlaista huhua on kuultu Puolasta, eräästä kaupunkimme salaperäisimmistä kokoonpanoista. Ensi julkaisu Invisible Sightseeing -CD vei meidät puutarhatonttujen sadonkorjuujuhlista apinoiden saarelle ja sieltä mielentilaan, josta ei o l l u t enää paluuta. Omaperäistä musiikkia r a j a l t a , r a j a t i l o i h i n j a y l i t s e kaikkien mahdollisten rajojen. DJ Annie (Norja) Suloinen ja valloittava Annie tunnetaan parhaiten hitistään The Greatest Hit, jonka viimeisinmät remixit soivat parhaillaankin ympäri Euroopan klubeja. Diskoa ja elektroa soittava Annie on v i e r a i l l u t Suomessa jo pariinkin otteeseen. Norjalaisen Telle recordsin suoj i s t a on noussut viime vuosina s e l l a i sia artisteja kuin Röyksopp ja Annienkin tuotoksia sisältävä Wall of Soundin kautta k a n s a i n v ä l i s e s t i j u l k a i s t u Telle0O7-kokoelma v a l i t t i i n juuri vuoden 2001 kokoelmaksi b r i t t i l ä i s i s s ä Muzik ja DJ -lehdissä. Aloha Junktion Tamperelaisen Aloha Junktionin musiikki sijoittuu tunnelmallisesti siihen hetkeen kun siirrytään autotallimaailmasta höyhensaarelle. Kitaristi-laulaja Matin raskas kitara pidetään sopivan hiljaisen volyymin ansiosta ikään kuin unettavan harson peitossa. Minnan bassosoundit, Kimmon baritoni saksofoni ja Kukka-yhtyeen rytmeistä tutun Riston vispilärumpalointi tukevat harsoista tunnelmaa. Kaiken kruunaa Matin Leonard Cohenia ja Lou Reedia kosiskeleva ja kuiskaileva laulanta ja aina välillä jostain tajuntaan leijuu kuvankauniiden siskosten hento ja kirkas taustalaulanta. Musiikki on pohjavireeltään rosoista ja raskasta. mutta meininki pidetään tyylikkästi.hiljaisena ja herkkänä. Orkesteri itse kutsuu tätä kaunista ja samalla niin uhkaavaa ja jopa raadollistakin musiikkia osuvasti unigarageksi. Polytron L'go P i s t o o l i Turkulaiset A. Alanko ja P. Selin heitt i v ä t DJ-keikkoja vuosia yhdessä. Vuonna 2000 herrat alkoivat i t s e nikkaroimaan b i i s e j ä j a s y n t y i L'go P i s t o o l i . P i s t o o l i t ovat julkaisseet ep:n "For Boogie Babes & Lover Boys". Kaksikko t u o t t i myös yhden raidan 22Pistepirkon uusimmalle "Rally Of Love" -albumille. Polytron nousee pinnalle Tampereen synkimnistä konemusiikin viemäreistä. Duo M. Niemelä ja V. Latva-Mantila puskee voimalla r a i k a s t a e l e c t r o d i s c o ja dancesoundia bassokaappien läpi suoraan I l o k i v e n yläkerran t a n s s i l a t t i a l l e . Julkaistuaan seiskatuumaiset n i i n Kostamus Recordsilla kuin Rikoksella ja monet synkeät, savuiset diskoteekit sekä molemmat Koneistot kierrettyään herrat kunnioittavat nyt Suomen todell i s t a musiikkipääkaupunkia, Jyväskylää, läsnäolollaan. Tätä jumi tellessa voi vakuuttua ajatuksesta että Tampere l i e nee nollatoleranssistaan huolimatta kuitenkin se Suomen pornoin kaupunki!
j f l Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2002 Syntien kaupunki KOTIMAISEN elokuvamelodraaman kuningas Teuvo Tulio (1912-2000) esti mahtikäskyllään pitkään omien elokuviensa julkisen esittämisen. Nyt Suomen elokuvaarkiston kevätsarja tuo taas kaksi Tulio-elokuvaa valkokankaalle. Ensimmäisenä esitysvuoroon tulee 20.3. Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944). Jean-Luc Godardin tuotannosta nähdään 27.3. kriittinen kaupunkikuvaus Aviovaimo Pariisissa (Ranska 1967), yksi ohjaajan 60luvun huipputöistä. SELLAISEN KUIN SINÄ ininät halusit käynnistyy kuin 1940luvun amerikkalainen musta rikosdraama tyypillisimmillään: Ollaan öisen kaupungin satamassa, kokenut ilotyttö rahastaa merimiesasiakkaansa ja astuu laivasta laiturille. Nainen näkee saaristolaivan, mikä vie hänen ajatuksensa menneisyyteen. Alkaa elokuvanmittainen takautuma. MAIJA (Marie-Louise Fock), viaton saaristoneito ja hänen rakastettunsa, merimies Aarne (Ture Ara), vannovat toisilleen uskollisuutta ja viettävät lavatanssi-illan jatkot Maijan aitassa. Tästä se myrsky nousee, sillä nuorien perheiden välillä vallitsee sukuviha ja tunnekuohut johtavat ainoaan mahdolliseen ratkaisuun: Maija lähtee kaupunkiin jättäen mielitiettynsä ja kotikallionsa. Kaupunki näyttäytyy turmeluksen pesänä, jossa prostituutio, juopottelu ja murhat ovat arkipäivää. Miten käy täällä luonnonlapsen ja kuinka nainen jaksaa kantaa "syntinsä ristin". TULIO RAKENTAA tarinansa kärjistettyjen vastakohtien varaan. Hän heittää hienovireiset psykologiset vivahteet romukoppaan ja antaa ohjauksessaan etusijan yluödramaattisille käänteille. Tulion taitava kameratyöskentely luo syvyyttä elokuvan kohtalokkaille tunnelmille. 1960-LUVUN loppupuoliskolla Jean-Luc Godardin tuotannossa tapahtui selvä sisällöllinen muutos: uuden aallon esteetikko alkoi tuoda elokuviinsa yhä vahvempia poliittisia painotuksia. Tämä näkyy muun muassa "Marxin ja Coca-Colan lasten" sukupolvea kuvanneissa elokuvissa Week-End, Made In USA ja Aviovaimo Pariisissa (kahta viime mainittua Godard kuvasi yhtäaikaa, toista aamuisin ja toista iltapäivisin). AVIOVAIMO PARIISISSA on episodimainen, poleeminen kaupunkielämän kuvaus. Päähenkilö Juliette (Marina Vlady) on perheenäiti, joka toimii osapäiväprostituoituna hankkiakseen varat päivittäiseen shoppailuun ja turvatakseen keskiluokkaisen statuksensa. Elokuva seuraa yhtä lokakuista päivää Julietten elämässä. Godard käyttää itsensä myymistä eurooppalaisen kaupunkilaisen elämäntavan kuvastajana hieman samaan tyyliin kuin Week-Endin autoajelua loputtomine ruuhkineen ja verisine ketjukolareineen. MARKUS LATVALA Elokuvo-orkiston esitykset kaupunginkirjoston Minnansalisso keskiviikkoisin klo 18.00. Pedro Almodövarin ja Jarvis Cockerin jalanjäljillä Reykjavikissa SATIIRISSA SEKOILLAAN HALLITUSTI KAMPUSKINON KEVÄÄN toinen islamilaiselokuva on 26.3. esitettävä ja samalla kevään näytökset päättävä 101 Reykjavik (2000), joka perustuu Hallgrimur Helgasonin samannimiseen, suosittuun romaaniin. Elokuva on näyttelijä-ohjaaja Bahasar Kormäkurin esikoisohjaus näyttelijän ominaisuudessa Kormäkurin työskentelyä nähtiin Kampus Kinossakin Pirunsaarissa, ja hänet on voinut bongata myös mm. Lenka Hellstedtin Minä ja Morrison -elokuvasta (2001). 101 REYKJAVIKIN päähenkilö on 30 ikävuotta lähenevä rotjake Hlynur (Hilmir Snaer Gudnason), surkimus, joka ei varmastikaan ihan jokaisessa katsojassa herätä varauksetonta sympatiaa. Apaattinen, itsekeskeinen ja kyyninen Hlynur, joka tuo mieleen myös Woody Allenin elokuvissaan esittämät antisankarit tai High Fidelityn Robin, lojuu äitinsä nurkissa ja kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Hlynur rypee turhautumuksessaan ja tunnevammaisuudessaan, ainoina harrastuksinaan porno ja viinoittelu. Hlynur asuu mielestään maailman tylsimmassä paikassa, Reykjavikissa, jonka kylmät ja muuttumattomat arktiset näkymät vertautuvat hänen mielenmaiseMUUTOKSEN HLYNURIN yksitoikkoiseen kuvioon aiheuttaa Lola (Victoria Abril), espanjalainen flamenco-opettaja, jonka äiti Berglind (Hanna Maria Karlsdöttir) kutsuu päivälliselle. Energinen ja ilmeikäs Lola on Hlynurin selkeä vastakohta, ja äidin poissaollessa Hlynur viettää Lolan seurassa ikimuistettavan yön. Hlynur rakastuu, mutta kokee hienoisen takaiskun: Lola paljastuu äidin rakastajattareksi. Draamaa mutkistaa edelleen se, että Lola huomaa olevansa raskaana ja iloitsee Berglindin kanssa yhteisestä jälkikasvusta. 101 REYKJAVIK ON ABSURDI komedia, jonka tunnelmaa on verrattu Almodövarin elokuviin (Almodövarin luottonäyttelijä Victoria Abrilin roolisuorituksella on varmasti ollut vaikutuksensa asiaan), mutta myös Pulpin biiseihin. Vaikka Kormäkurin esikoiselokuva ei aivan yllä Almodövarin tasolle yllätyksellisyydessä ja omaperäisyydessä, henkipatto Hlynurin taustakerronta kyynisine ja vitsikkäine kommentteineen, farssinomaiset juonenkäänteet ja pateettiset tilanteet (esim. Hlynurin itsemurhayritys) pitävät elokuvan käynnissä ja kiinnostuksen yllä. Kormäkur onnistuu myös osuvasti vangitsemaan surkuhupaisia kohtauksia elämästä pienessä kaupungissa. Oman mielenkiintoisen lisävännsä elokuvaan tuo Blurin Damon Albarnin ja The Sugarcubesin Einar Om Benediktssonin musiikki, mm. heidän uusioversionsa The Kinksin Lolasta. ALINA SURAKKA DARIO FON vauhdikkaan satiirin Jalkavaras on lemmen suosikki (Chi ruba un piede e fortunato in amore, suom. Pirkko Peltola) ohjelmistoonsa ottanut Jyväskylän Ylioppilasteatteri hauskuutti ensiiltanäytöksessä 3. maaliskuuta. Näytelmän ohjauksesta vastaa Annu Sankilampi. NOBELIN kirjallisuuspalkinnon voittaneen Dario Fon mainio komedia Jalkavaras valmistui 1961. Näytelmän pääosissa nähdään taksikuski varas Apollo (Janne Hirvanen), joka apureineen (Antti Eronen) varastaa museosta antiikin jumala Merkuriuksen patsaan jalan suurta huijausta varten. Jalka haudataan rakennustyömaalle, ja esineen löytymisen jälkeen varkaat saapuvat arkeologeja esittäen tapaamaan rakennusfirman johtajaa (Jarkko Kaunismäki). Rakennustyöt ovat vaarassa keskeytyä, sillä maasta saattaa "löytyä" lisää arvokkaita muinaisesineitä. Juoni onnistuu, ja parivaljakko saa suurehkon rahasumman pitääkseen suunsa kiinni, jotta työt voivat jatkua. Sen jälkeen ehtiikin sitten tapahtua lukuisia yhteensattumia sekä väärinkäsityksiä, ja asiat menevät noin tuhannelle mutkalle. MUITA HAHMOJA ovat johtajan vaimo Dafne (Satu Turunen), sihteeri (Venla Vannela), insinööri (Juha Virman), lääkäri (Ismo Leikola) ja poliisi, jota näyttelee taksikuskin ystävän ohella Antti Eronen. Kaksoisroolinsa lisäksi Eronen on myös säveltänyt näytelmään musiikin. Lisäksi lavalla hyörii kaksi nimetöntä naishahmoa (SuviJonna Mykkänen ja Arja Mäkelä), jotka muun meuhkaamisen ohella alleviivaavat kohtausten päähahmojen tunnetiloja. JANNE HIRVANEN ON erinomainen yksinkertaisena taksisuharina, jonka hervoton roolisuoritus näytti paikoin myös fyysisesti haastavalta. Lainkaan kehnoja eivät olleet myöskään Jarkko Kaunismäki johtajana sekä Venla Vannela tämän bimbosihteerinä. Muutkin näyttelijät suoriutuvat varsin hienosti rooleistaan, vaikkakin edellämainitut hahmot olivatkin jollain lapaa mieleenpainuvimpia. Ensi-iltaan sisältyi jonkin verran myös tahatonta komiikkaa, mikä toi ylimääräistä hauskuutta muutenkin erittäin hupaisaan esitykseen. JYT suoriutui vaativasta farssista kaiken kaikkiaan hienosti. Pelkistetyn lavastuksen, joka koostui enimmäkseen maalatuista pullokoreista, takana olivat Annu Sankilampi sekä Veera Paasonen (jälkimmäinen vastaa lisäksi rekvisiitasta). Vauhdilla etenevä tarina tuntui vaativan kaiken käytettävissä olevan tilan, joten minimalismi oli oikea ratkaisu. Kattorakenteista roikkuva puhelimen luuri näytti olevan parissa kohtauksessa hankalasti tiellä. Puvustuksen ja maskeerauksen takana on Kaisa Nissi, joka näytti näyttelijäntaitonsa etenkin transvestiitin oloisen insinöörin hahmossa. OSIN ANTIIKIN mytologiaan pohjaavassa tarinassa tehdään tasapuolisesti pilaa kaikista ja kaikesta. Jalkavarkaan ensi-ilta oli hauska ja jouhevasti etenevä esitys, pikku mokailuista huolimalta. Yleisö jaksoi seurata kiinnostuneena ja ilmeisen huvittuneena kaksija puolituntista näytelmää. Väliajalla auki ollut baari tarjoiluineen näytti myös olevan janoisten teatterinystävicn mieleen. LASSI TOIVANEN JYT: Jalkovaros on lemmen suosikki Ilokivessä, Keskussairaalanne 2. Esitykset: ma 25.3. klo 19 sekö lo 23.3. jo lo 6.4. klo 15 Esityksen kesto völiaikoineen 2,5 h, väliajalla Ilokiven baari auki (o-oikeudet). Liput 5/7 e, ennakkolippuja myy Kampus Kirjo, Kauppakatu 9. Lippuvaraukset ja lisätiedot p. 050380 8900.