• + YLI N NjjmePo g 3.1997 O P P I • • • • • • • H H H O n i • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
• 2 Sisällys Aino Sallinen, rehtori x 3 "Ensimmäisiä tehtäviäni rehtorina oli aikoinaan virka-autoni tylsän rekisterikilven vaihdattaminen vähän menevämpään", toteaa autoileva superleidimme. Ja minkä rekisteritunnuksen Saab 9000 Turbo saikaan? Ei sentään AS-1:tä. mutKuka hän oikein luulee olevansa Jylkkärin haastattelusarjassa tutustutaan elämää suurempiin hahmoihin. Viimeinen osa ilmestyy myöhemmin keväällä. Sivu 5 Millaista on tulevaisuuden yliopistossa? "Opettajan auktoriteetti murtuu ja ehdoton totuus asetetaan kyseenalaiseksi", ennustaa professori Tapio Vaherva uuden vuosituhannen yliopistoa. Ihan kuin joku olisi sanonut noin aikaisemminkin? No, Risto Löf ei tyytynyt siihen, vaan kysyi muiltakin. Sivu 6 Missä ne anarkistit luuhaavat? Anarkismi ei ole mikään uusi ideolologia, mutta nykyäänkin aatteen kannattajia löytyy. "Ei tämä ole mikään aate", totesivat jyväskyläläiset anarkistit Sari Möttöselle. Ota tästä nyt sitten selvää. Sivut 10-11 Tämä Jylkkärin numero on Mustanaamion erityisessä suojeluksessa! Pääkirjoitus 20.3.1997 Anarkiaa kivenkolosta Aikana, jolloin aatteena on aatteettomuus ja vallassa välinpitämättömyys, saa liikettä kaivaa kivenkolosta. Lehtemme sai selville, että Jyväskylässä toimii anarkistiryhmä Sal-Jyväskylä. joka on yksi Suomen An,n kisu liiton aktiivisimmista osastoista. Ujuttauduimme ryhmän kokoontumistiloihin Sepänaukion vapaa-aikakeskukseen, josta löytyi kaksi nuoria miestä, mutta ei kourallistakaan uhoa. Jäimme miettimään. mitä on nykypäivän anarkia? Sal-Jyväskylä ryhmän kokoontumistilan seinällä oli banderolleja, joissa vaaditaan alas aseita, haistatetaan kapitalismille, pakkotyöttömyydelle. sekä puolustetaan eläinten oikeuksia. Huoneen nurkassa oli musta lippu ilman tekstiä, lippu on liikkeen symboli. Viime vappuna anarkistit osallistuivat lippuineen vappumarssiin, josta heidät ajettiin poliisin voimin ulos. Anarkistin mielestä kukaan ei voi sanoa, millainen anarkistin tulee olla. vaan anarkismi on sitä. että saa olla. "Halu hävitykseen on luova halu", puhui venäläissyntyinen filosofi Bakunin. jonka 1800-luvulla syntyneet teoriat anarkismista kuuluvat valtio-opin tenttipaketteihin Jyväskylän yliopistossa. Bakuninin anarkiaoppien yleistettynä periaatteena on purkaa vallitsevat valtarakenteet, jonka jälkeen ei ole auktoriteettejä, vaan jokaisella on vapaus tehdä mitä hävittää. Käytännössä tilanne on tietenkin mahdoton. Sanasta anarkia luleval mieleen tuhoisat aikeet ja väkivalta. milä anarkismi ei Jyväskylässä kuitenkaan vaikuta olevan. Bakuninin ajatuksilla on silti kaikupohjaa myös täällä. Anarkistien mielestä ihmisten pitäisi uskaltaa kyseenalaistaa olemassa olevat "totuudet". Ajatukseen liittyy auktoriteeteista ja järjestelmistä vapaamman "hyvän" elämän tavoittelu. Flegmaattisesta toiminnasta huolimatta anarkistien ajatuksissa on ainesta. Heillä on ulopia vapaudesta ja tasa-arvosta, eikä aikomustakaan kumarrella vallanpitäjiä. Kaivamalla kaivaen Jyväskylästä siis löytyi anarkian siemen. Kirjailija Matti Pulkkinen kommentoi Helsingin Sanomien (23.2.) haastattelussa: "Tämän päivän Suomessa kenelläkään ei ole sellaista moraalia, jonka tähden he voisivat vaikka kuolla, paitsi moottoripyöräjengeillä. Näkyvimpiä aatteellisia toimijoita ovat eläintensuojelijat". Väitteessä piilee vinha perä. Aika ei ole aatteiden. vaan pinnallisien ilmiöiden, joita verkot pursuilevat. Tiedon sirpaleet kiitäväi ohi. eikä niistä saa otella niin. että voisi rakentaa jäsennellyn kokonaisuuden tai edes ajatuksen siitä missä ollaan ja minne mennään. Vaikuttamisen tarve on kuitenkin olemassa. Kun ei muun puolesta keksitä taistella, niin ainahan löytyvät turkikset ja koe-eläimet, hyvä. että edes niin. U L L A L I P S A N E N Kannen kuva: Riitta Piltonen Junsttna löotniensia Ktketi: pctri leikkinen Kiinat: Jouni Koponen AORJUKO U S K I KOlM PALAV4 O N J M6WPY6fc5 K O f L l S j j R V e U J^äU-e $4L4UITroT£ORWSSd Gl OUUT H£IKK04 L6wt<ia KOlUKA H4M &J44 VOiV UUaVM
• 3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Norueo-aujs lekJon tgrvogrvmymalä . NahkaYkkönen w Vasamkalu 9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 5 20.3.1997 37. vsk PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 Vaalit avoimemmiksi Aino Sallinen jatkaa rehtorina Ulla Lipsanen Aino Sallinen aloittaa kolmannen kautensa Jyväskyliin yliopiston rehtorina. Hän voitti viime keskiviikkona pidetyissä vaaleissa tiukimman vastustajansa Pekka Ncittaanmäen 18 äänellä. Yhteensä Sallinen sai 81 ääniä. Neittaanmäki valittiin jatkamaan virkaansa yliopiston ensimmäisenä vararehtorina. Toiseksi vararehtoriksi valittiin Heikki Lyytinen psykologian laitokselta. Valintakollegion opiskelijajäsen Leena Mäkeläinen ei pitänyt ennakkosuosikki Sallisen valintaa yhtä selvänä kuin edellisissä vaaleissa. Yksikään ryhmittymä ei ollut selkeästi kummankaan ehdokkaan lakana. Sallisen heikkoutena pidetään sisäisen hallinnon hoitamista. 'Tiedekunnat kokevat, että heitä ei kuunnella", kommentoi Mäkeläinen. Hänen mukaansa vaalikollegion opiskelijajäsenet olivat pettyneitä toisen vararehtorin valintaan. Opiskelijoiden suosikki oli opettajankoulutuslaitoksen professori Jouko Kari. joka oli ainoa toisen vararehtorin salkusta kiinnostunut ehdokas. Mäkeläinen toivoisi muutosta rehtorin valintatapaan, Tällä hetkellä valinnan tekee 160 äänestäjän vaalikollegio suljettujen ovien takana. Kollegioon kuuluvat tiedekuntaneuvostojen jäsenet. professorit ja apulaisprofessorit sekä joukko yliopiston hallinnossa olevia ihmisiä. Opiskelijoita äänestäjistä on noin 20. Rehtori voidaan valita vain oman yliopiston sisältä. Mäkeläisen mielestä ehdokasasettelun pitäisi olla virallinen. Näiden vaalien alla vain Sallinen ja Neittaanmäki asettuivat julkisesti rehtorin viran hakijoiksi. "Vaalikollegiossa professorien määrä on liian suuri. Heillä on kolme neljäsosaa äänistä. Opiskelijajäseniä kaivattaisiin enemmän", jatkaa Mäkeläinen. Rehtori pitää voida erottaa Vaalien alla käydyssä paneelikeskustelussa Sallinen vaali vaalitapaan avoimuutta. Hänen mielestään rehtoriehdokkaita voitaisiin ottaa myös Jyväskylän yliopiston ulkopuolelta. Neittaanmäen mielestä rehtorin on tultava vastaisuudessakin oman talon sisältä. Sallisen mukaan rehtori pitäisi voida erottaa, jos hän kärsii luottamuspulasta yliopiston sisällä. Sallinen puolusti paikkaansa paneelikeskustelussa: "Rehtori on taistelija yliopiston puolesta. Hänen tehtävänään on tuoda osaamista esille. Rehtorin pitää olla positiivinen ääni yliopistolla." Neillauniniiki ja Sallinen: ollaankos me istuttu tässä aikaisemminkin? Neittaanmäki kamppaili paikasta asettamalla rehtorin tärkeimmiksi tehläviksi yliopiston edunvalvonnan ulospäin sekä toimivan sisäisen hallinnon. Hänen mielestään yliopisto tarvitsee yhä enemmän ulkopuolista rahoitusta. Tällä hetkellä ulkopuolisen rahoituksen osuus on noin 35 prosenttia. Sallisen mukaan valtion tulisi edelleen olla yliopiston toiminnan päärahoittaja. Paneelissa esitettiin kysymys: Onko rehtorin valta yliopistossa kasvanut liikaa? "En ole edes käyttänyt kaikkea valtaa", kommentoi Sallinen. "En oikein tiedä, onko rehtorin valta kasvanut liikaa", vastasi Neittaanmäki empien, noin minuutin miettimisen jälkeen. ULLA LIPSANEN He ruokapankkiin vie sosiaaliluukun kautta Jukka Yli-Lassila Ruokapankin "kassanhoitaja " Ritva Vuori tavarapaljouden keskellä l.utakon rantakievarin alakerrassa. Roskapankit, virallisemmin omaisuudenhoitoyhtiöt, eivät enää ole ainoita instansseja, joiden olemassaolo viestittää hyvinvointiyhteiskunnan totaalisesta kriisistä. Jyväskylä on vastikään saanut oman ruokapankkinsa, paikan, josta jaetaan ilmaiseksi hengissä pysymisen kannalta kaikkein tärkeintä, nimittäin jokapäiväistä leipää. Ajatus maksuttomasta ruoanjakelusta ei toki ole uusi. Pelastusarmeijan toimimaan on iäl ja ajat kuulunut sopan ja saippuan jakeleminen hädässä oleville ihmisille. Kuulien sosiaalitoimistoista on voinut anoa ruoanostoon oikeuttavia kuponkeja. Ruokapankistakaan ei tavaraa tipu ilman yhieiskunnan virallista hyväksyntää. Päästäkseen paikan asiakkaaksi kansalaisen tulee hakeutua paikalliseen sosiaalitoimistoon tai kirkon diakoniatyöntekijöiden puheille. "Kuluvan kuukauden menot selvitetään, ja työntekijä! tekevät päätöksen ruoka-avusta omien laskelmiensa mukaisesti. Tämän avun piiriin voivat toki päästä aivan kaikki. Työttömät ja eläkeläiset eivät suinkaan ole ainoita", toteaa ruokapankin työntekijä Ritva Vuori. Vuoren mukaan ensimmäisen viikon aikana ruokapankista luovutettiin noin 70 kassillista ruokaa. Viikoittainen määrä noussee sataan. "Me puhumme mieluummin ruokaerästä kuin ruokakassista. Tavaraa on sen verran, ettei se oikein yhteen kassiin mahdu." Avustukseen kuuluu peruselintarvikkeita: leipää, lihapyöryköitä. ryynejä. Rahat ruokaan tulevat toistaiseksi seurakunnilla, ja kaupunki maksaa toiminnasta aiheutuneet kiinteät kulut. Huhtikuussa ruokapankeille alkaa tulla rahaa Euroopan Unionilta. Väärinkäyttäjät kuriin Ritva Vuoren mielestä ensimmäiset asiakkaat eivät ole kokeneet asioiinislilannella ruokapankissa toivottoman nöyryyttävänä. Hän epäilee, että oman tilanteen kanssa on opittu sinuiksi jo aikaisemmin. "Ihmiset ovat hyväksyneet kohtalonsa tänne tullessaan. Ja periaatteessahan kaikkea yhteiskunnan järjestämää apua saa nykyään melkein kerjätä. Tilanne Kyllön terveysasemalla voi olla nykyään aivan yhtä nöyryyttävä". Vuori pohtii. Ruoka-avun laikkaan kontrolloinlin on ryhdytty aikaisempien kokemusten opettamana. Väärinkäytöksiä on tullut ilmi kohtuuttomasti. "Kontrollin avulla halutaan löytää avun todelliset tarvitsijat, ei käyttäjät. On ihmisiä, jotka hakevat uuteen leipäkoneeseensa jauhot pelastusarmeijasta. Mutia tällainen ajattelu on väärin." Ruokapankissa yritetään myös opastaa ihmisiä käytännön asioiden hoidossa. "Pohdimme yhdessä, miten vähät rahat ja ruokatavarat saisi riittämään paremmin. En minä nyt varsinaisesta uusavuttomuudesta puhuisi, mutia aivan perusasioitakin saa joillekin opettaa". Ritva Vuori kertoo. Opiskelijat nälkäjonoon Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) aloittaa nälkäavun jakelun huhtikuussa. Toimintaan on saatu varoja EU:lta, ja käytännössä homma tulee toimimaan samansuuntaisesti kuin muissakin maamme ruokapankeissa. Jyväskylässä ruokapankkiiriksi ryhtyy luonnollisesti oma ylioppilaskuntamme. multa kohderyhmänä ovat muutkin kuin opiskelija!. "Kaikki ruoka-apuun oikeutetut voivat saada avustuksensa meiltä. Luonnollisesti tässä on ajateltu sitä. eitä SYL jäsenjärjestöineen tavoittaa hyvin vähävaraiset", toteaa JYY:n sosiaalisihteeri Matti Mäkinen. Jyväskylään odotetaan lähiaikoina 1000-1500 kassillista ruokaa. Käytännön jakelutoimintaa suunnitellaan parhaillaan ja varastotilat ovat haussa. Ruokamäärä on tarkoitus jakaa tarvitsijoille tämän vuoden aikana. "Jako tapahtuu todennäköisesti tempauksina ja vapaaehtoisvoimin. Ja jos jostain syystä emme pääse itse kaikesta tavarasta eroon, se menee jakoon muissa ruokapankeissa", Mäkinen sanoo.
• 4 n e w s i n b r i e f Sallinen continues Aino Sallinen starts her ihird term as the president of the University of Jyväskylä. She polled in lotal 81 voies beating Pekka Neittaanmäki with 18 votes. Neittaatimäki was elected to continue as the first vieepresideut. Heikki Lyytinen froin the Department of Psychology was elected the second vice-president, although student electors supported professor J o u k o Kari f ro m the Department of Teacher Educa* tion. Food for the poor The student unions of Finland will take part in a campaign to deliver food for the poor. A person is entitled to food akl if he has been given an official approval of Society. T h e Student Union of Jyväskylä University is soon receiving 1000-1500 bags of groceries, which will be delivered to those who need durin» this year. Jokisesta hyvä opettaja Luentosalissa vapauden valtakunta Hiljattain professori Matti Wiberg esitti Helsingin Sanomissa, että lukukausimaksujen käyttöönottaminen rohkaisisi opiskelijoita arvioimaan opetusta. Wiberg ei selvästikään tiennyt, että ainakaan jyväskyläläisiä opiskelijoita ei turha ujous vaivaa. He tuovat julki mielipiteensä opettamisesta ja muista asioista j o nyt, jos aihetta on. Opetuksen laatukeskustelussa yksi merkittävä puheenvuoro käytetään vuosittain yliopiston vuosijuhlassa, jossa palkitaan ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunnan valitsema "hyvä opettaja". Tänä vuonna palkinnon sai sosiologian vt. apulaisprofessori Kimmo Jokinen. Lisäksi raati antoi kunniamaininnan psykologian dosentti Tapani Korhoselle. Hyvä opettaja -valinta tehdään ainejärjestöjen ja muiden opiskelijaryhmien ehdotusten pohjalta. Kriteerit vaihtelevat vuosittain. Tällä kertaa haluttiin nostaa esiin henkilöitä, jotka ovat ennakkoluulottomia sekä opetusmetodeissaan että opetuksen sisältöihin liittyvissä asioissa. Sosiologian yksikön käytäviltä tavoitettu ylioppilas Minna Heikka piti valintaa oikeaan osuneena: "Olen osallistunut joillekin Jokisen vetämille opintojaksoille. Kohtaamastani opettajakunnasHyvä opeiiaja vm. -97 aistii tunnelmasta massaluentojen palautteen. ta hän kuuluu parhaimmistoon. Hän ci harrasta kalvosulkeisia eikä muitakaan ylimääräisiä maneereita. tietämys välittyy ilman niitäkin. Lisäksi Jokinen ottaa huomioon, minkälainen yleisö hänellä on." Kimmo Jokinen on työskennellyt nykykulttuurin tutkimusyksikössä ja sosiologian yksikössä kaksitoista vuotta. Suurimman osan ajasta hän on ollut Suomen Akatemian tutkimusassistenttina. Tutkimusaiheina ovat olleet kulttuurituotteiden käyttö sekä koulu, kasvatus ja nuoriso. Opetusvirkaan hän astui vasta kolme vuotta sitten, mutta käytännössä opettamisen määrä on pysynyt samana. Hän on koko ajan luennoinut ja vetänyt seminaareja tutkimisen lomassa. Tämä ennakkoluuloton opettaja pitää — hieman yllättäen — myös massaluennoimisesta. "On hauskaa puhua ja testata pystyykö pitämään ihmiset hereillä pelkän puheen varassa. Suoraa palautella luennoilla ei juurikaan saa. mutta tunnelman aistii kyllä selvästi. Puhuessa voi ideoida ja kehitellä ajatuksia aivan eri tavalla kuin esimerkiksi tieteellistä artikkelia kirjoittaessa." Meneillään olevista tutkimuksistaan hän ei luennoi: "Luennoiminen on minulle vapauden valtakunta. Vältän tietoisesti suoraan puhumasta siitä, mitä tutkin, etten kyllästyisi tutkimuksen teemoihin". Opettaminen on Kimmo Jokiselle mieluista tekemistä. "Opettaminen on yksi keino saada palautetta. Erilaisten opintojaksojen vetäminen erilaisille ihmisille on hyödyllistä: näkee, kuinka mikäkin toimii missäkin yhteydessä". Opetusja tutkimustyö eivät ole juurikaan muuttuneet miehen kahdentoista vuoden yliopistouran aikana. Jotkut pienet uudet käytänteiden piirteet liittyvät lähinnä tutkimuksesta kirjoittamiseen ja julkisuuteen. "Yksi selvästi havaittavissa oleva muutos on. että opiskelijat äänestävät aiempia sukupolvia herkemmin jaloillaan. Yliopiston ja siellä annettavan opetuksen on nykyään perusteltava itsensä." Toista selvää muutosta Kimmo Jokinen kuvaa sanalla paperinpyörittely. "Joka päivälle riittää ties mitä lomaketta täytettäväksi ja palautettavaksi." Kolmas vuosien saatossa koettu muutos on epävarmuuden lisääntyminen: "Toisaalta tehdään keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmia. multa kukaan ei kuitenkaan lopulla tunnu tietävän, mikä on tilanne esimerkiksi neljän kuukauden päästä." R I I T T A K O I K K A L A I N E N Good Teacher Eyejry year the Siudeni Union uxvards a " G o o d T e a c h e r " p r i / e to a highiy distinyutshed university teacher. This y e a r t h e jury a\varded the pri/e to ässistäni professor K i m m o Jokinen from the Depaiimem of Soeiology ! . An honourable mention w a s avvarded io docent Tapani Korhonen from the Department of Psychology. Winter spopts Studies .After a year ihe Factilty of Sport and Health -Sciences airanges an international Winter sehooi. Around tvvetity .student s frony European countries will be studying \vinter sports. for exampte skiing and icehockey. T h e Studies inc lude praciica! training, as weil as Scientific researeh and seminars. The Meions A new national students' organi/aiiou Melonit (The Meions) is dedic.ited to take care of the weak o u e v People beiiintf the new association ,nc r.vo situietits from th Unhcisiiy of rampere and Mani Mäkitie ihe -ocial sccici.trv oi the Student Umon of Jyväskylä University. Tlieii first uuijet is u> utise the minimum of the s u b m t e n c e k v « l to 3500 »naifc>. Talviurheilun eksotiikkaa ulkomaisille opiskelijoille Riitta Plltonen Joukko ulkomaisia liikunnan opiskelijoita aloittaa talviurheilun opinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ensi keväänä. Silloin suksii liikkeelle maamme ensimmäinen kansainvälinen liikunnan talvikoulu. Koulutuksessa aloittaa noin 20 opiskelijaa. Liikunnan talvikoulun tarkoituksena on levittää suomalaista talviurheiluasianiuntemusta sekä tutkimusta Eurooppaan. Idean isä on liikuntakasvatuksen laitoksen apulaisprofessori Lauri Laakso. Yliopisto on tukenut talvikoulun käynnistymistä noin 100 000 markalla. "Talviliikunta on laitoksellamme käyttämätön potentiaalinen alue. vaikka kaupungissa on loistavat talviurheilumahdollisuudei ja kosohi asiantuntemusta, jota olemme valmiita jakamaan". kertoo talvikoulun järjestäjänä toimiva Heikki Herva. Talvikoulun opiskelijat tulevat Jyväskylään kansainvälisen opiskelijavaihto-ohjelman. Sokratesin. kautta. Arktisesta liikunnasta kiinnostuneita opiskelijoita löytyy ainakin Saksasla. Belgiasia, Ranskasta ja Englannista. "Koulutukseen on ollut Hinkua jo nyt. vaikka opinnoi alkavat vasta vuoden kuhmua. Opettajina talvikoulussa toimivat Jyväskylän liikuntatieteellisen opettajien lisäksi ulkomaisten vaihtoyliopistojen opettajat", jatkaa Herva. Käytännössä liikunnan talvikoululus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa käsittää kuuden viikon jakson keväällä. Silloin opiskelija! perehtyvät hiihtolajeihin ja pallopeleihin. käytännön koulutukseen sisältyy myös eksoottisia Liikunnun lähikoulussa ulkomaiset opiskelijat perehtyvät arktisiin lajeihin. eräretkikokemuksia. Käytännön lisäksi opiskelijat perehlyväi liikuntatuikimukseen. Opintokokonaisuus sisältää noin viisi opintoviikkoa. jonka ulkomaiset oppilaal voivat liittää osaksi omaa opintokokonaisuuttaan kotimaassaan. Liikunnan talvikoulun ensimmäisestä osasta on tarkoitus tehdä vuosittain toistuva opintopaketti. Talvikoulun toinen osa koostuu noin viikon mittaisista tutkijaseminaareista, jotka käsittelevät talviliikuntaa. Seminaarien kansainvälinen opetus rakentuu erilaisista vvorkshopeista. jossa painottuvat tiede ja tutkimus. Seminaareihin otetaan kerralla noin 30 opiskelijaa. "Liikunnan talvikoulu ei ole tarkoitettu harrastelijoille. vaan nimenoman liikunnan opiskelijoille, jotka omaavat alan perustiedot ja taidot". kommentoi Herva. U L I . A L I P S A N E N
• 5 Hän on uljaan akateemisen fregattimme keulakuva, globaalin maailmankylän verkostoissa uhmakkaasti ratsastava valkyria. Emme kuitenkaan antaneet hänen korkokenkiensä kopinan häiritä journalistista valveutuneisuuttamme. Lähdimme ottamaan selvää, kuinka kauan leidimme malttaa olla lausumatta taikasanaa "kansainvälisyys". Siinä sivussa väijyimme tilaisuutta udella harkitun huolettomasti, kuin ohimennen... Aino Kallinen ja rakas, thaiiaft Uitiavä vnU, ani". Helenkin tittr • la vc rektitCFamne^ff Inhan kuXkumJutee kyllä aika imhvetsii tietynlaista symhohitf^Sä". Sallinen ku/t-iletti. Kuka helvetti AINO SALLINEN oikein luulee olevansa? H än on jatkuvasti keskuudessamme, mutta silti suurin osa Jyväskylän yliopiston opiskelijoista ja henkilökunnasta saa tyytyä bongaamaan hänet puhujakorokkeelta tai sanomalehtien valokuvista. Joskus saatamme törmätä häneen livenä kampuksella. Näin jatkossakin, sillä Aino Sallinen on rehtorinamme myös seuraavat kolme vuotta. Kausi on hänelle kolmas. Hän on siis saavuttanut kaiken, ja... "Ei. tuskin kaikkea voi koskaan saavuttaakaan. Mutta olen saavuttanut paljon." Paljon tarkoittaa, että rehtori toimii näköalapaikalla. Sallinen korostaa. Lama-aikana tehtävä tuntui erityisen haastavalta. "Minä pidän haasteista", hän toteaa napakasti. "Tämä työ opettaa vahvaksi." No. kuinka vahvaksi Aino Sallinen itsensä tällä hetkellä tuntee? "Toivottavasti en liian vahvaksi. Herkkyys pitää toki säilyttää." Herkkyys? "Pitää kuunnella, joustaa. levittää tuntosarvensa, kyseenalaistaa. korjata virheitään..." Hyvänen aika. yleisneroko tämä ihminen on? "Humanisti, joka ponnistelee ymmärtääkseen myös taloutta", hän sanoo vakuuttavasti. Niin. Aino Sallinen on taustaltaan humanisti. Mutta hän etsiytyy tuntemattomille vesille. "Tekniikkaan, kansantaloustieteeseen. yhteiskunnan rakenteiden toimintaan. Niihin olen jatkokouluttanut itseni". Siinä tuli monta nykyajan avainkäsitettä samassa repliikissä. Alkaa kuulostaa hyvältä. Mitä vielä? "Johtamista. Humanismin avulla voi ymmärtää paremmin henkilöstöjohtamista. laatukysymyksiä, ihmissuhdetaitoja." Koko ajan vain paranee, olemme pelkkänä korvana, mylady. "Tulosjohtamistakaan ei tarvitse ymmärtää voimakkaan teknokraattisesti. Mikään ei estä huomioimasta inhimillisiä, syvempiä elementtejä." Seuraava kysymys on väistämätön: minkälainen johtaja Aino Sallinen on? "Voin kertoa, mihin minä johtajana pyrin. Työskentelen yliopiston kokonaisuuden hyväksi, haluan olla mahdollisimman lahjomaton, tasapuolinen. keskusteleva johtaja. Mehän elämme kommunikaatioyhteiskunnassa." Niinpä niin. Kuuleman mukaan hallintorakennuksen käytävillä tunnelma sähköistyy melkoisesti johtajattaremme korkokenkien kopinan lähestyessä. Mistähän se kertoo? "Hmm. Toivottavasti se on hyvä merkki". Sallinen sanoo arvoituksellisesti ja vaikenee. Johtajan lisäksi Sallinen toimii ennen kaikkea yliopiston edustajana. Tehtävä sopii hänelle "loistavasti", mutta tähän kaikkein näkyvimpään puoleensa hän ei suostu jämähtämään. "Jos minussa ei olisi mitään muita puolia, olisin hyvin huolissani", hän sanoo huvittuneena. "Koen itseni edunvalvojaksi. Olen joutunut lamavuosina kaikenlaisten fuusio-, lakkautusja supistusehdotusten eteen. Olemme voittaneet kaikki ne taistelut", toteaa Sallinen. Paino on. kuten arvannette, sanalla kaikki. "Rehtori on lopulta hyvin yksin näiden tilanteiden edessä", hän sanoo ja kuulostaa äärimmäisen dramaattiselta. "Se on dramaattista! Kuvittele nyt, nämä p e l a s t u s o p e r a a t i o t saatetaan ratkaista yhdessä ohikiitävässä hetkessä." Kuvittelenhan minä. mutta... "Mitä. jos olisin noissakin tilanteissa vain edustanut", hän kysyy minulta. "Rehtori voi myös vaikuttaa asioihin julkisuuden kautta. Siinä taas auttaa minun oma mediataustani. Tiedän. miten se toimii." Gulp. Median edustajana alan tuntea oloni epämukavaksi. Sitten hän vaihtaa puheenaihetta. Hän alkaa puhua luottamustehtävistään kuluuni ija talouselämässä. "Niissä ryhmissä olen usein ainoa nainen ja ainoa edustaja kehä kolmosen tältä puolen." "Rehtori saa olla paljon ihmisten kanssa tekemisissä, näkee uutta koko ajan, toimii kansainvälisesti..." Ah! God bless the magic word! Kaksikymmentä minuuttia kului, ennen kuin tämä kansainvälisyyden airut lausui ensi kerran tuon modernin yhteiskunnan taikasanan. "Niin, ajatukseni on. että kansainvälisyyden tulee olla luonnollinen osa kaikkea...", hän aloittaa, mutta lopettaa lyhyeen. "No joo, luulen kyllä ymmärtäväni. mitä ajat takaa", hän jatkaa ja katsoo nauraen suoraan silmiin. Hän siis tajuaa mediaa. Hän on työskennellyt toimittajanakin joskus. Tämä huomioiden, kuinka paljon tästä haastattelusta voi ottaa tosissaan? "Juuri niin paljon kuin toimittaja oman moraalinsa pohjalta katsoo oikeaksi. heh heh. Mutta ehkäpä aika paljon, sillä minä en osaa falskata. Tämä on minun vastaukseni." No hyvä. ja minä tulkitsen sitä niin kuin parhaaksi näen. J U K K A Y U L A S S H . A
• 6 Tulevaisuuden yliopisto kasvaa ulos kammioista ja massaluennoista Sivistysyliopisto vetelee viimeisiä henkosiaan. Tutkijat vapautetaan kammioistaan. Massaluentojen valtakausi on ohi. Uudet tieteenalat syrjäyttävät vanhat. Muuri yliopiston ja työelämän välillä kaatuu.Tulevaisuuden yliopisto avautuu, mutta onko suuntana ammattikoulu, markkinayliopisto vai tutkimuslaitos? Yhteiskuntatieteiden opiskelija, valtio-opin assistentti ja kasvatustieteen professori ennustavat uuden vuosituhannen yliopistoa. "Opiskelijalla on vielä aika hyvät oltavat. Suunta on tosin huonoon päin, kun opetusta vähennetään, kurssikirjojen määrärahat pienenevät ja opiskelijoiden pitää valmistua entistä lyhyemmässä ajassa", pohtii yhteiskuntatieteiden opiskelija Nuutti Pursiainen. Yleissivistävän yliopiston idea on jäämässä uusien trendikkäiden ajattelutapojen jalkoihin. Pursiainen jaksaa kuitenkin uskoa sivistysyliopiston ajatukseen nykyisien kehityssuuntien klassisena vastapainona. Yleissivistyksen tulisi yhdistää opiskelijoita. "Enää ei voida puhua renessanssin ihmisestä. joka tuntee kaikki tieteenalat. Yleissivistys, kuten kielitaito, on kuitenkin sellainen yhteinen perusta, josta opiskelija voisi sitten rakentaa oman erikoistumisensa. Pelkään, että vuoden 2022 maisteri ei ole nykyistä viisaampi. Tulevaisuuden maisterit voivat olla yhden alan asiantuntijoita, jotka ovat valmistuneet nopeasti ja kapealta alalta", ennustaa Pursiainen. Pursiainen uskoo, että opiskelu muuttuu ainakin jossain määrin tekniikan uudistusten myötä. Esseet kulkevat jo nyt sähköpostilla. Kaikkea ihmisten välistä kanssakäymistä ei voi kuitenkaan laittaa kirjalliseen muotoon ja lähettää verkkoon. Tekniikan tulee asettua rengin rooliin. Pursiaisen ihanneyliopistossa vallitsee akateeminen vapaus ja erilaisten opintomahdollisuuksien kirjo. Opiskelijat kokoavat oman näkemyksensä saman alan eri asiantuntijoilta. Pursiaisen mielestä asiantuntijoiden ristiveto toisi takaisin vireyttä tieteenaloille. Ihanteellinen opinahjo korostaisi kielten opiskelua. "Kielten opiskeluun pitäisi panostaa, sillä niiden kautta saa yleissivistystä ja laajentaa kulttuurien tuntemusta, näkemys maailmasta avartuu. Pitää muistaa, että yliopistossa ei opiskella pelkkiä tenttikirjoja vaan elämää sinällään." Sivistysyliopistosta tutkintotavarataloksi? Valtio-opin assistentti Tuija Parvikko näkee yliopiston kehittyvän nykyisten suuntausten perusteella tekniseen ja välineelliseen muotoon. Vastasuuntauksiakin voi tulla, ja opinahjon muotoa on vaikea ennustaa. "Markkinayliopisto on mahdollinen, mutta ei välttämätön. Silloin ollaan menossa yhteen äärisuuntaan. jossa yliopistosta tulisi tavaratalo. josta opiskelija noukkisi tavarat ja poistuisi mahdollisimman nopeasti", miettii Parvikko. Sivistysyliopiston aika ei ole kokonaan ohi Parvikon mielestä. Yliopiston tulisi olla edelleen yleissivistävä laitos, josta voi hankkia tietoa ja ajatusmalleja eikä vain valmistua tiettyyn ammattiin. Puhtaan sivistysyliopiston ongelmana Parvikko pitää ulkopuolisuutta yhteiskunnasta. Tulevaisuuden yliopisto ei voi olla liian kaukana eikä liian lähellä ympäröivää yhteiskuntaa. "Yliopisto ei voi olla pelkkä sivistysyliopisto. Jos oltaisiin järkeviä, käytännön ammattien ennen kaikkea opiskelijoiden ja laitoksen omista lähtökohdista. Perinteiset tieteenalat kokevat kolauksen. kun ajan hengen mukaiset oppiaineet rynnivät yliopistoon. Parvikko epäilee silti aikaansa seuraavien oppiaineiden kohtaloa, sillä ne saattavat syrjäytyä yhtä nopeasti kuin tulevatkin. Säilyttämisen arvoista suomalaisessa yliopistossa on Parvikon mielestä opiskelun ja opiskelussa tarvittavan kirjallisuuden maksuttomuus. Entä miten eletään Parvikon ideaaliyliopistossa neljännesvuosisadan kuluttua? "Yliopiston tarjonnassa tapahtuu monipuolistuminen. Opiskelijoilla on mahdollisimman paljon aitoja vaihtoehtoja. Yliopisto ei perustu vanhoihin oppiaineisiin eikä toisaalta ole liian sirpaleinen. Ideaaliyliopisto on autonominen. keskusteleva, avoin ja sivistävä", painottaa Parvikko. Uusi sukupolvi, uudet opettajat Yksi tapa ennustaa yliopiston tulevaisuutta on katsoa menneisyyteen. Kasvatustieteen professori Tapio Vahcrva pitää nykyistä yliopistoa melko samanlaisena kuin neljännesvuosisata sitten. Tulevat muutokset ovat hänen mielestään suurempia kuin menneet. "Tulevaisuudessa tulee uusia opintokokonaisuuksia. jotka eivät rakennu perinteisen tieteenalajaon mukaan. Uudet monitieteelliset kombinaatiot näkyvät myös tulevissa tutkinnoissa. Tutkimuksessa siirrytään entisiä enemmän projektityyppiseen työskentelyyn individualistisen tutkimuksen sijasta", arvioi Vaherva. Vaherva uskoo, että yliopiston suljettu koulutusmalli tulee avautumaan uudenlaiseksi oppimiskeskukseksi. Uusi sukupolvi ei suostu enää massaluennoille vaan hankkii tietoa tuoreen informaatioteknologian avulla. "Opettajan auktoriteetti murtuu ja ehdoton totuus asetetaan kyseenalaiseksi. Opettajasta tulee oppimistilanteiden järjestäjä ja totuutta etsitään yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kesken", visioi Vaherva. Työelämäyliopisto on ammattikoulu Ammattikorkeakoulut ovat rakentuneet viisaasti yliopistojen rinnalle. Ne ovat kulkeneet jo pitkälle yhteistyössä työelämän kanssa. Vaherva arvelee, että yliopisto lähentyy myös työelämää. Yliopistosuoriluksiin tulee paineita työelämän puolelta ja tutkintojen tarve lisääntyy. "Yliopisto on ammattikoulu, vaikka sitä ei mielellään sanotakaan", sanoo Vaherva. Vahervan toiveena on kirjaimellisesti avoin yliopisto, joka perustuu etäopiskeluun ja keskusteleviin ryhmiin. Ihanneyliopiston mallin Vaherva löytää kuitenkin antiikin unelmista. "Jyväskylän yliopiston kampus on mahtava alue. Sokraattinen opetus on suosiossa ja ihanteellista olisi, että professorit kävelevät kaapu päällä kampuksella, opiskelijat kävelevät siinä vierellä ja yhdessä käydään keskusteluita". unelmoi Vaherva. koulutus ohjattaisiin ammattikorkeakouluun. Yliopistossa tulisi tehdä kriittisten ja arvioivien tutkimusten tekijöitä. Nyt tutkimusta ohjaa järkyttävästi kilpailuargumentti. Valtio-opissakin suositaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä tutkimusta", kritisoi Parvikko. Byrokratia viihtyy yliopistossa Byrokratiasta on tullut entistä tiiviimmin osa yliopistoa. Laitosten toimintaa ja rahan saantia ohjaavat opetusministeriön ohjeet. Parvikon mielestä laitosten kehittäminen tulisi tapahtua T E K S T I : R I S T O L Ö F P I I R R O S : M I K K O K A L L I O
• 7 V T r l T o s i ; k o t r e f f i t. t a r k o i t u k s e l l a Tunkkaiset ravintolat tympivät, eikä Se Oikea kirmaa vastaan lenkkipolullakaan? Ei hätää, lue miten Interaktiivi-Irma ja Verkko-Veikko kohtaavat... Unohda vaivalloiset nettisuhteet. joissa ircissä, uutisryhmässä tai verkon keskustelupalstalla alkanut romanssi saa läyttymyksensä vasta, kun jompikumpi matkustaa maapallon toiselle puolelle. Miksi mennä merta edemmäksi kalaan, kun verkosta löytyy kälevämpikin tapaa hankkia seuraa, nimittäin suomalainen treffipalvelu. Lista toivotuista ominaisuuksista vain sivulle ja kumppanikokelaat alkavat vastailla jo samana iltana. Nopeaa ja helppoa — vai onko? Ainakin miehet tuntuvat luottavan internetin taikaan, tarjonta on \arsin monipuolista. Siinä missä Helsingissä seuraa etsivät KingKong. Challenge ja HOT. Jyväskylässä ollaan konservatiivisempia. Täällä voi tanssittaa HunippaHeikkiä. käpertyä Halinallen kainaloon tai saada tukiopetusta TosiOpiskelijalta. Nimestään huolimatta ileiiti.net palvelee muitakin kuin sinkkuja. Joku hakee kämppistä. (5) (5) toinen liittyisi mielellään naturisti-yhdistykseen. Mies tarjoutuu esittelemään naisten alusvaatekuvastoja ilkosillaan. Moni kaipaa lisää ystäviä, vaikka sydämen valittu olisikin jo löytynyt. "Olisi siinä tyttöystävälle selittämistä", kommentoi ilmoitustaan nuori mies Jyväskylästä. Hän etsi ilmoituksellaan "lähinnä" harrastusja bailausseuraa. Eräs perheellinen helsinkiläismies puolestaan kertoo vastailleensa useisiin ilmoituksiin. Rehelliset, ystävälliset viestit eivät kuitenkaan ole tuottaneet toivottua tulosta. Varatun kanssa ei ryhdytä edes kirjeenvaihtoon. Ihmiset eivät myönnä liikkuvansa verkossa ' tositarkoituksella vaan ennemminkin uteliaisuudesta. mutta eihän sitä koskaan tiedä... Sisäpiirin vitsistä riesaksi Deitti.net. entiseltä nimeltään Treffipalvelu. lähti alun perin liikkeelle vitsinä. Vesa "Wcsku" Palmu. 20-vuotias yrittäjä ja uusmediakonsultti kyllästyi kehnoihin suomalaisiin yritelmiin ja perusti täysin automaattisen palvelun kotisivulleen. "Aluksi touhu oli hyvin Jyväskylä-keskeistä ja huvittavaa". Wesku muistelee viime kesää. "Kerroin palstasta ircissä tutuilleni ja ensimmäiset ilmoitukset olivatkin kavereiden teke(ö) (o>(ö) (ö) (5) (Ö) Sana lähti kuitenkin kiertämään ja verkkotreffailusta tuli yhä suositumpaa. Samalla Weskun sähköpostilaatikko kuormittui käyttäjien viesteistä. Yleensä palaute oli positiivista ja netin välityksellä toisensa löytäneet kiittelivät. Jotkut myös valittivat ja toivoivat parannuksia. "Vaikka osa ehdotuksista oli ihan hyviä, minulla ei ollut aikaa eikä oikein haluakaan puuhata jatkuvasti treffipalvelun kanssa". NVesku sanoo. Harrastuksesta oli tullut riesa, joten Wesku myi palvelun oikeudet kavereidensa omistamalle yritykselle. "Vastaan nykyään vain deitti.netin tekniikasta ja saan vihdoin korvausta tekemästäni työstä." Senssipuhelinta turvallisempi Sähköinen seuran etsintä on suositumpaa kuin uskoisi. Tällä hetkellä ilmoituksia on pelkästään deitti.netissä lähes tuhat. Suurin osa on miesten tekemiä, esimerkiksi Jyväskylässä ei ilmoittamaan ole rohjennut yksikään nainen. Wesku Palmun mukaan verkon aktiivikäyttäjistä on naisia yhä selvä vähemmistö, ehkä noin 15 prosenttia. Kliseinen mielikuva kaiket päivät konetta hakkaavista nörttipojista ei siis ole täysin väärä. "Käy tutustumassa atk-keskukseen. niin tiedät, mistä legenda on lähtöisin", valistaa Wesku ja kiistää itse kuuluvansa maailmasta eristäytyneiden vvebmasterien joukkoon. Hameväen vähyys selittyy myös sillä, että naiset saavat ilmoituksiinsa parissa päivässä kymmeniä vastauksia, eivätkä enää kaipaa lisää seuraa. Treffipalvelussa käyttäjä voi salasanansa turvin käydä muuttamassa viestiään ja halutessaan poistaa sen. Kuvitellaanpa seuraava tilanne: olet löytänyt kiinnostavan tuttavuuden verkosta, ja tämä ehdottaa tapaamista. Alat empiä. Mitä lopulla tiedät tuosta ruudun toisella puolella lymyävästä tyypistä? Entä jos unelmien mies tai nainen onkin hullu murhaaja? VVesku sanoo, että treffipalvelu on jopa turvallisempi lapa tavata ihmisiä kuin muut kontaktipalslat. "Riskinsä siinäkin on. mutta sähköpostitse tai ircissä voi keskustelua käydä pitkäänkin ennen tapaamista, toisin kuin kympin minuutilta maksavissa senssipuhelimissa." Deitti.net on täysin ilmainen, ainoastaan verkkoyhteydet maksavat ja nekin ovat monelle opiskelijalle ja työpaikkasurffailijalle ilmaiset. Deitti.net löytyy osoitteesta httpJfdeitti.net. KAISA PAASTELA Tampereella juhlivat naisohjaajat Tuomaristo kaipasi laatua Tampereen lyhytelokuvat 5.-9. maaliskuuta olivat molempien kilpailusarjojen voittaneiden naisohjaajien juhlaa, vaikka tuomaristo piti elokuvajuhlien kilpailusarjojen tasoa aiempaa vaatimattomampana. Palkintojenjakotilaisuudessa Mari Rantasila totesi, että kilpailusarjoissa oli paljon sellaisia elokuvia, jotka olisi pitänyt rankata ulos. Tuomariston mielestä kilpailuihin osallistui liikaa oppilastöitä, joissa kokeillaan teknistä toteutusta sekä omaa ilmaisua. Jostain syystä lyhytelokuva ei ole kokeneempien ohjaajien suosiossa. Tuomaristo kaipasi festivaaleille myös lisää tasokkaita dokumentteja. Kansainvälisen kilpailusarjan voittajaksi selviytyi Marjut Rimmisen Many happy returns. joka on digitaalitekniikalla toteutettu animaatio. Se on ohjaajan omaelämäkerrallinen psykodraama. jonka herkät kuvat ja upea valonkäyttö saavat aikaan koskettavan tunnelman. Rimminen tekee animaatiota aikuisille. Hän asuu ja työskentelee tällä hetkellä Lontoossa. Naisen kaaret muutoksessa Kotimaisen kilpailusarjan yli 30-minuuttisten sarjan voittajaksi nousi Kiti Luostarisen Naisen kaari. Elokuva palkittiin myös kuukausi sitten Jyväskylän Nordic Glory -festivaaleilla. Se on kuvaus naisen ruumiin muutoksista elämänkaaren eri vaiheissa, ulkoisen muutoksen ohessa käydään sisäistä kamppailua. Elokuva nostaa esiin illuusioita virheettömästä vartalosta, jollaisen "jokainen" nainen haluaa. Yhteinen kauneusihanne on vain kaukana realismista. Miksi nainen ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä. on elokuvasta esiin pomppaava kysymys? Luostarisen ohjaus on viimeisteltyä työtä. Aiheen näkökulmassa näkyy naisohjaajan oma minä. lapsuus, äitiys ja keski-iän alku. Mainioita animaatioita festivaaleilla nähtiin useita. Parhaimpien animaatio-ohjaajien joukossa oli tamperelainen Katariina Lillqvist. joka voitti viime vuonna kotimaisen kilpailusarjan pääpalkinnon. Hänen Kafka-animaatioita on Kiti Luostarisen Naisen kaari voitti Tampereen lyhytelokuvajuhlien pääpalkinnon yli 30-minuultisten elokuvien sarjassa. esitetty viime vuonna myös televisiossa. Prahassa elokuvaa opiskellut Lillqvist on edistänyt maassamme aikuisten nukkeanimaatiokulttuuria. joiden tarinat pohjautuvat maailmankirjallisuuden klassikoiden teksteihin. Elokuvajuhlien värikkäimmäksi tapahtumaksi muodostui Vampyyrien yö -näytös, jossa esitettiin kauhua läpi yön. Osa yleisöä oli valmistautunut esityksiin maalaamalla kasvonsa valkoisiksi ja vetämällä torahampaat leukoihin, eli myös yleisön joukossa esiintyi vampyrismiä. Kaiken kaikkiaan elokuvajuhlien suosio Tampereella on noussut vuosi vuodella. Festivaali on selvästi noteerattu myös ulkomailla. sillä kansainvälisyys näytti ainakin yleisön joukossa lisääntyneen. Lippuja elokuviin on entistä vaikeampi saada etenkään viikonlopun näytöksiin, joten ensi vuonna [tikkareille lähtevien kannattaa tehdä ennakkovarauksia. ULLA LIPSANEN
• ,I;L^4 V ähän aikaa sitten pahaa aavistamaton toimittajaparka sai ison kirjeen. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos lähetti kyselyn, jossa tiedusteltiin allekirjoittaneen kalastustottumuksia. "Vastauksenne on tärkeä, vaikka ette kalastaisi lainkaan", todettiin papereissa. Niin varmaan. ajattelin minä. 20 vuotta kalastamatta pärjännyt vedettömän Varsinais-Suomen viljalakeuksien kasvatti. Tylsännäköiset kyselylomakkeet päätyivät nopeasti paperinkeräykseen, mutta eipä aikaakaan. kun posti toi uudet. "Jostakin syystä emme ole saaneet vastaustanne", saatekirjeessä todettiin ja annettiin ymmärtää, että minulla ei juuri muuta vaihtoehtoa olekaan kuin täyttää huolellisesti joka ainut lomake. Uhkailun vaikutus oli täysin päinvastainen: roskiin vain koko typerä paperinivaska. Juuri kun kuvittelin saaneeni väsytysvoiton maamme kalastusviranomaisista, postiluukusta kolahti uusi kapakalantuoksuinen lähetys. Tietoa jokaisen suomalaisen oikeudesta kalastaa, luki kauniin värisessä kirjekuoressa. Kaiken kukkuraksi mukana oli valmiiksi täytetty pankkisiirtolomake, jolla voi kätevästi suorittaa 80 markan kalastuksenhoitomaksun. Koko jutun voisi kuitata huvittavana pilana. mutta näinä salaisten kansioiden ja yhteiskunnallisen vehkeilyn luvattuina aikoina ajatukset liitelevät väkisinkin korkeampiin sfääreihin: tietosuojalain hengen väärinkäyttöä? Valtion kassan kartuttamista "ei ne tollot kuitenkaan tajua, mistä ne maksavat" -logiikan pohjalta? Vai onko kyseessä klassinen, koko yhteiskuntaan levittäytynyt hallituksen salaliitto? Kansa kalastamaan, niin se ei ajattele työttömyyttä ja muita kiusallisia asioita koko ajan? Oli taustalla mitä kauheuksia hyvänsä, oma kalastuskiintiöni alkaa olla täynnä. Mikäli pakkosyöttö ei vähitellen ala loppua, panen kostoksi boikottiin koko eläinlajin. En syö enää kalatuotteita. Vaihdan kanavaa, jos TV:stä tulee vedenalaisia luontodokumentteja. Menen häiriköimään läheisellä järvellä kyykkiviä pilkkijöitä. Alan julkisesti vaatia kalastusmaksujen kymmenkertaistamista. Ja niin edelleen. Oi aikoja! Ennen roskapostia lähetteli vain Valitut Palat. Mitä isot edellä, sitä kalastusviranomaiset perässä. JUKKA YI.I-LASSII.A iii Menot Näillä selviät hengissä seuraavat kolme viikkoa PÄÄSIÄISEN kunniaksi noitia liikkuu vähän joka puolella. Yksi tapa päästä lähemmäs koukkunenien sielunelämää on matkustaa Tampereelle Noitaseminaariin. Tapahtumassa tarkastellaan noitavainoja ja noituuteen liittyviä myyttejä. Mitä sanotte tällaisista aiheista: Noitavainot ja ehkäisy! Roviolta lastensatuihin — noidat Euroopassa keskiajalta nykypäivään'! Kuulostaa. öh, pimeältä, mutta hauskaakin on luvassa illemmalla, jolloin paikallisella Yo-talolla pidetään noiiabiieet. Mitähän ihmettä 113 oikein tehdään? Noitasymposium Tampereen yliopistolla (päärakennuksen A ali) 26. maaliskuuta. CHARLIEN ENKELIT ovat palanneet! Pitääkö sanoa muuta? Kaikessa nostalgisuudessaan tämä "väkivaltainen", "naisen asemaa halventava" ja "kaikin puolin äärettömän typerä" (kuten kriitikot aikoinaan meille opettivat) tv-sarja on mannaa kaikille, jotka ihan oikeasti elivät 70-luvun lopulla. Ja nyt. 20 vuotta myöhemmin, tiedämme lopulta senkin, kuka on salaperäinen Charlie, tyttöetsivien työnantaja: kuvaruudussa näkymätöntä Charlietahan "näytteli" John Forsythe, Dynastia-sarjan perheenpää. Ai kysyikö joku, minkä ihmeen Dynastian? Charlien Enkelit TV i:ssa sunnuntaisin kello 2.130. KULTTUURIJÄRJESTÖ LIITTO järjestää Ilokivessä proge-iltamat 29. maaliskuuta. Aivan, luitte ihan oikein: kyse on todellakin tuosta kummasta musiikkityylistä, jonka kaiken järjen mukaan tulisi jo olla kuollut ja kuopattu Herran vuonna 1997. Mutta olkoon, kyllähän maailmaan säveliä mahtuu. Jos haluatte kuulla puolen tunnin kitaraja urkusooloja sekä katsella samettihousuisia ja taatusti antirock-tyyppisiä soittajia, tämä on teidän iltanne! Progea on luvassa niin livenä kuin levyltäkin, ja joku yllätysvieraskin on luvassa. Kukahan se voisi olla? Jukka Tolonen? Jim Pembroke? Nuoruuteensa palannut Phil Collins? Proge-iltamat Ilokivessä 29. maaliskuuta. Bändeinä mm. Eränkö. Minä Productja Putki. Liput 5 markkaa. SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO sijaitsee aivan yliopiston naapurissa, tiilitalossa kirjaston kohdalla. Joten nyt ei ole ainakaan etäisyys esteenä, jos museokäynnit ovat jääneet vähiin. Uudessa Putista pitkään -näyttelyssä voi tutustua monennäköisiin ja -kokoisiin puuesineisiin, niin uniikkikappaleisiin kuin sarjatuotantotavaroihinkin. Nähtävänä on mm. melkoisen taidokkaasti tehtyjä kävelykeppejä. istuimia ja kaappeja. Puhumattakaan uskomattomasta pikku jollasta, joka on niin hulppea, ettei sitä vesille tohtisi ikinä laskea. Toisenlaista puutavaraa edustavat kotimaiset jääkiekkomailat, nekin kauniita kuin... museoesineet. Puusta pitkään Suomen käsityön museossa 13.4. sankka. SPEKSI on teekkarien humoristinen (onko teekkareilla huumorintajuakin?) komedia, jossa on paljon tanssia, laulua ja efektejä. Jos yleisö huutaa "omstart". näyttelijät esittävät kyseisen kohtauksen muunneltuna uudestaan. Kuulostako kummalliselta? Perinne juontuu Ruotsin opiskelijapiireistä 1800-luvulta, mutta nyt siihen voi tutustua Jyväskylässäkin. Asialla ovat Olaniemen Teekkarispeksit, ja aiheena pahuus, tietenkin. Teekkarispeksi Faust 2 — Perkeleen viimeiset kiusaukset Yliopiston juhlasalissa 3. huhtikuuta kello 19. Liput 40 ja 45 markkaa. Ennakko: lippupalvelu. ÄLKÄÄ NYT UNOHTAKO Äänekosken teatteripäiviä! Seitsemän keskisuomalaista teatteriryhmää asettaa itsensä yleisön ja kovatasoisen raadin (Mari Rantasila, Hannele Rubinstein. Jukka Leisti ja Pekka Milonoff) arvioitavaksi. Viimevuotista suppeampi osallistujamäärä takaa teatteripäivien yleisöystävällisyyden. Nyt kaiken ehtii nähdä ja kokea kaikessa rauhassa. Äänekoskin teatteripäivät 22.-23. maaliskuuta. JA VIELÄ: jos teillä ei todellakaan ole muuta tekemistä, kiduttakaa itseänne tällä: www.vn.fi. Hyvää Pääsisäistä! Kaiken maailman menot -palstalle tarkoitettuja vinkkejä voi lähettää lehden toimitukseen (ei-puhelimitse, kiitos!). Kuvia, piirroksia ym. voi liittää mukaan. Toimitus valikoi julkaistavan aineiston. Materiaalia et fjalauteia.
• 9 UH! kone ID halkeaa KUN MINÄ olen miehinen mies. niin sanon, että ydinvoiman vastustajat ne on tunteellisia hömpöttäjiä, joille reaaliteetit ei ole menneet päähän. Siinä saa olla monta herraa selittämässä. mutta kansa se on sen verran tyhmää, ettei ymmärrä, ja luulee mitä luulee, kun on niin monta. jotka ei tiiä ja jos tietääkin, niin eikun pistää hanttiin, kun ei muutakaan ossaa. MITENKÄ NE LUULEE veministit ja homokommunistit että tämän maan tehtaat ja talot tuulimyllyillä ja klapeilla saadaan lämpiämään. Niillä on sivareilla menneet kilovatit ja megahertsit sekasin. ON SE NIIN saasteetontakin se ydinvoima. Ei sen piipusta pöllähtele savut mutta katopa hiiliputken päähän mikä paska leviää. Hiilipäästöl ne tappaa ihmisiä tuhansia ja sitäkö nyt ollaan haluamassa ja väkisin halutaankin. kun ei kerran puhas sähkö kelepaa. Sen vertaa ei luontoo haluta suojella, vaikka ihmisten töitä mennään mettään asti häiritteen. EIKÄ SITÄ SÄHKÖÖ kannata ryssältä ostaa, kun se täällä osataan tehdä itte ja turvallisesti. Millonkaan ei tiiä millon ne ryssän voimalat posahtaa, mutta täällä ei niin käy. Eikähän se ole edes mahollista. että ydinvoimala räjähtää ja ne on puurot ja vellit sekasin tässäin asiassa. MUTTA RUOTSALAISET ne typeryyttä aikonaan tekemään. Nyt ne on huomanneet, homoruotsalaiset. että meinaa tulla noutaja ja sitä kautta ne asiat varmaan täälläin pittää tehä kun ei ihmisen puhe auta selevässä asiassa. ETTÄ KYLLÄ nyt olisi otettava järki käteen ja tunnustettava tosiasiat että ei se sähkö tule töpselistä. Niin ne luulee tytönheitukat ja viherpiiperöt. Ja kyllä ne on paljon hallaa tälle maalle tehneetkin. kun eduskunnankin ovat saaneet höynäytettyä tähän uskoon mutta kyllä se tullee vielä loinen päivä. SIINÄ SE tehtiin jumalaton virhe että eduskunnalle tämmönen asia aikanaan annettiin kun Tosiasioita ei ole luettu eikä ainakaan ymmärretty ja eikä ne kansanedustajat pysty ymmärtämäänkään kun ne kyttää että pääseekö seuraavalla kerralla takasin vai joutuuko kilometritehtaalle. Siinä ei yhteiset asiat semmosessa tule kenenkään hoitamiks. MINÄ EN TÄLLÄ asialla tunteile ja kaks tekisin: niin niillä ne lähtis sosiaalipummit kortistosta asiallisiin asioihin. J O U N I V A U H K O N E N » Näkökenttä on väljä ja väylät ovat sujuvat. Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen Aino Sallisesta, KSML 8.3.1997. W Viimeinen palvelus lemmikille L emmikkieläinten omistajat saavat yleensä myötäelää hauvelinsa. mirrinsä tai marsunsa kaikki elämänvaiheet pennusta vanhukseen. Tavallisimmat kotien lemmikit vanhentuvat moninkertaisesti ihmistä nopeammin. ja ennemmin tai myöhemmin edessä on päivä, jolloin uskollinen perheenjäsen tulee tiensä päähän. "Esimerkiksi kissoilla ja koirilla vanhuuden vaivat alkavat hitaasti. Niitä ei omistaja heti huomaa. Usein käy niin, että eläimen sairauden vakavuus tulee yllätyksenä", kertoo eläinlääkäri Sointu Jalkanen Keski-Suomen Eläinklinikalta. Eläinlääkärin ikävä tehtävä on usein kertoa, milloin eläin kärsii liikaa. Tilanteet ovat hankalia, Jalkanen toteaa. 'Tarvittaessa useampi eläinlääkäri kertoo oman mielipiteensä asiakkaalle. Ihmisien on joskus vaikea uskoa väistämätöntä totuutta.*' Sairaan eläinystävän hoitaminen voi olla raskasta. Se on rumbaa, jossa vuorottelevat kotihoito ja jatkuva eläinlääkärissä juokseminen: lemmikkiä kun ei saa sairaalahoitoon. "Suuret operaatiot ja toimenpiteet ovat kalliita. Jos paranemisennuste on fifty-fifty, eläinten omistajat alkavat jo miettiä niiden järkevyyttä". Sointu Jalkanen toteaa. P äinvastoin kuin ihmiset, parantumattomasti sairaat eläimet voidaan lopettaa. Päätöksen tekeminen, niin • • • • • i VIIMEISELLÄ RAJALLA Sarjassa toimittajamme selvittää, mitä esineille ja asioille tapahtuu, kun ne tulevat tiensä päähän. vaikeata kuin se onkin, on myös omistajan velvollisuus. Siitä keskustellaan yhdessä eläinlääkärin kanssa. Itse lemmikin eutanasia on kivuton ja rauhallinen: kysymys on periaatteessa rauhoittavan lääkkeen yliannostuksesta. Mutta mitä uskolliselle toverille sitten tapahtuukaan? Nykyään lemmikeillekin on hautausmaita, niin myös Jyväskylässä. Moni haluaa losin viimeisen leposijan olevan kodin tai kesämökin pihamaalla, vaikka se lain kirjaimen mukaan onkin vähän kyseenalaista. Talvi asetiaa kuitenkin rajoituksia hautaamiselle. "Monet sairaan eläimen omistajat toivovatkin, että kunpa se lemmikki nyi pärjäisi kevääseen saakka", kertoo Sointu Jalkanen vähän haikeana. O mistaja itse päättää viime kädessä lemmikkinsä kuolemanjälkeisistä vaiheista, mutta yhden mahdollisuuden tarjoavat erityiset picneläiniuhkaamot. "Talvisin suurin osa lopetetuista lemmikeistä jää meidän klinikallemme. Säilytämme ne kylmiössä, ja myrskyläläinen Set-pieneläinluhkaamo noutaa ne sitten tietyin väliajoin pois. Heidän palveluunsa kuuluvat yhteistai yksittäisiuhkaukset." Mikäli omistaja valitsee yksittäisluhkauksen. hän saa myöhemmin lemmikkinsä maalliset jäännökset itselleen kauniissa tuhkauurnassa. Sen voi sitten säilyttää muistona vaikkapa lemmikin valokuvan vieressä. "Minusta tämä systeemi on erittäin toimiva". Jalkanen toteaa. Mustit ja Mirrit olisivat varmaan täsmälleen samaa mieltä. J U K K A Y I . I L A S S I L A Harva televisiosarja on kyennyt poikimaan vannoutuneiden kannattajien kultin. Simpsonit ja X-files ovat kasvaneet jo elämää suuremmaksi TVohjelmiksi. Suurin kultti lienee kerääntynyt kuitenkin Gene Roddenberryn luoman 30-vuötiaan Star Trekin ympärille. Tuoreimman ST-leflan ensi-iltaan virtasi jälleen kerran koko joukko suippokorvia, jotka olivat sonnustautuneita Mr. Spockiksi, Kirkiksi, Picardiksi tai muiksi suosikeikseen. Suomen trekkarit tosin ovat usalaisia kollegojaan piirun verran vaisumpia. nin kielen instituutin suurimpia saavutuksia on ollut Raamatun ja osan Shakespearen tuotannon kääntäminen kltngonin kielelle. Alkuperäisen Star Trek -sarjan jälkeen tuli ST Next Generation, sitä seurasi vihdoinkin Suomeen saapunut STDeep Space 9 ja tuorein avaruussaaga samasta maailmankaikkeudesta on 57" Voyager. Paramount ei suinkaan ole haalinut voittojaan pelkällä sarjojen pyörityksellä, vaan kunnon trekkarit ostavat kiltisiti kaiken Borgavaimenperästä aina pienen omaisuuden maksaviin signeerattuihin valoTuo käymättömistä koppimaista ihka ensimmäinen PTV palkitsi suomalaisten trekkareiden odotuksen. Avaruusasema Deep Space 9:n komentaja Benjamin Sisko (Avery Brookjja majuri Kira Nerys (Nana Visitor). Sarjaan höyrähtäneiden elämä pyörii yksinomaan StarTrektn ympärillä. Ympäri maailmaa järjestettävät STtapaamiset on tietty kierrettävä ja kaikki alusten yksityiskohdat opittava ulkoa. Yksi lateksinaamaisista s r universumin roduista, soturikansa Klingonit ovat jopa saaneet tuhansia maapallon ihmisiä opiskelemaan kieltänsä. USA:ssa perustettu Klingokuviin. joissa on kultakehykset ja kaikki. Kultin syntymiseen vaaditaan jotain muuta kuin onnistunut televisioohjelman teko. Onhan noita sciencefiction sarjoja ollut avaruuden pimein. mutta vain muutama jää elämään televisioruudun ulkopuolelle. M I K K O KALLIO A n t i n (nimi muutettu). 27, varhaisimmat ketsuppimuistot liittyvät ikäkausiurheilureis suihin, joilla hän joskus sai kuulla herjauksia punaisesta aineesta evässämpylöittensä välissä. "Niin, tuskin mikään on niin julma kuin lapsi, mutta kun ei vielä itsekään paljon mitään ymmärtänyt paljon mistään, ei asia ollut ongelma. Mutta kun siitä vähän varttui ja alk tiedostaa enemmän näistä yhteiskunnan normeista, sitä siinä samalla oppi myös häpeämään." "Lukionjälkeisen tyttöystävän kanssa tilanne oli kaikkein ongelmallisin. Hänen mielestään ketsuppi oli halveksittava elintarvike, jonka ainoa ominai suus kuulemma on siinä, että sillä saa kaikki ruuat tehokkaasti maistumaan täsmälleen samalta." Tuo suhde päättyikin melko pian, kun tuli ilmi, että tyttö oli pettänyt Anttia moneen otteeseen. "Mutta en minä ketsuppia syytä", Antti naurahtaa, "eihj se väkisin minun lautaselleni tunkenut. Omin käsin pursotin." P o i k a in N y k y ä ä n Antti pystyy kävelemään ruokaostoksille ja sen myötä jääkaapillekin paljon entistä rennommin, kiitos laajentuneen tuotevalikoiman: i • i Tänä päivänä hyllyiltä löytyy kaupasta kuin kaupasta muutakin kuin se Ilona-purkki. Nämä Mexicanja Salsa-ketsupit on kumminkin jo pakkauksen puolesta hienomman näköisiä. Ja metkin kuulostavat komeammilta, myös itseään sivistyneeksi luulevan opiskelijatytön korvaan. Varovaisesti arvioisin, että hommat hoituvat nykyisin noin 50 prosenttia helpommin. Kyllä täytyy Heinzin tuotekehittelijöille lausua iso kiitos." p u l l o V i i m e a i k o i n a Antti on jopa huomannut, että hän on alkanut tuntea pientä ylpeyttä. "Kun sen HK:n sinisen päälle —ja uunissa, ei mikrossa kypsytetyn — valuttaa ketsuppia, niin kyllä sitä kokee melkein pitävänsä perinteitä yllä, katoavaa suomalaista poikamieskulttuuria. Ja joku romantiikka siinä on, kun köyhimpinä opiskelupäivinä ei-kaapissa ole ollut kuin nakkaria ja lisukkeeksi vain ketsuppia. Että kynttilät palamaan ja illallista pöytään..." R 1 H E I K K I
• "Anarkismissa ei oo mitään yhtä teoriaa, teoriat on aina vääriä. Sen nimikkeen alle menee hirveen paljon erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on joku tietynlainen näkemys asioista. On olemassa monta erilaista anarkismia." Anaf kiste) a ana anarkismi tulee kreikan kielen samoista an arkhe. mikä kirjaimellisesti tarkoittaa "ilman valtiota". Anarkismi vastustaa kaikenlaista ihmisiä rajoittavaa hallintoa ja hallintaa: lakeja, asetuksia. määräyksiä, kenties liikennesääntöjäkin. myös monia arkipäivän totuttuja käytäntöjä ja ajatustapoja: "totuuksia" ja "itsestäänselvyyksiä". Anarkismi on filosofia uudesta yhteiskunnallisesta järjestyksestä, joka rakentuu vapaudelle, jota ihmisten laatimat lait eivät rajoita. Anarkia tarkoittaa hallituksen hylkäämistä. luopumista pakkoon ja voimaan perustuvasta ylivallasta ja auktoriteetista, sekä toimimista niiden ohi. Anarkismi vaatii, paitsi vapautta jostakin. myös vapautta johonkin. Sen päämääränä on kaikkein vapain mahdollinen ilmaus kaikille yksilön piileville voimille. Ei ole "oikeaa" anarkismin oppia Oikeaoppinen anarkismi on käsitteenä mahdoton, itsensä kumoava. Anarkismihan on nimenomaan vapautta — myös ajattelun vapautta. Kukaan ei voi sanoa, minkälainen anarkistin tulee olla. Anarkismi on sitä. että saa olla. Anarkismi hämmentää minua. joten eräs torstai istuin kahvilassa kahden jyväskyläläisen anarkistin kanssa ja utelin heiltä heidän anarkismistaan. "Oman ajattelun vallankumouksellinen nautinto kuvais parhaiten mun anarkismia. Se on sellasta oman ajattelun ja olemisen vapauttamista. Tää on mulle aika individualistinen prosessi", pitkätukkainen Marko sanoo. "Valmiiksi anneltujen asioiden kyseenalaistaminen. politisoiminen ja kritisoiminen on ehkä tärkeimpiä koko tässä anarkismin projektissa. Mulle on ainakin kaikkein tärkein, että ei ota kaikkea annettuna. Se. että tuo julki että on olemassa erilaisia totuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja". kuvaa Kristian. Markon ja Kristianin anarkismissa tärkeää on oman itsensä ja oman ajattelun vapauttaminen. Anarkismi on oman elämisen ja ajattelun projekti; kehitystä ja liikettä. "Mä haluaisin korostaa tätä projektiluonnetta. Se ei oo mikään valmis paketti, vaan mä nään sen sekä ajatuksellisena että toiminnallisena projektina kohti suurempaa vapauden tilaa". sanoo Kristian. Tiedostamista ja valintoja Markon ja Kristianin ajatusten yhteiskunnallisuus on tiedostamista, kyseenalaistamista sekä valintojen näkemistä ja tekemistä. Näistä asioihin pääsevät vaikuttamaan kaikki. Meidän demokratiamme on anarkisteille lähinnä suuri vitsi. "Demokratia on aika näennäistä nytkin Suomessa. Se on semmonen kansan näennäistahto. Demokratia on mun ja varmaan monen muunkin mielestä aikamoisessa kriisissä. Toisenlaista vaikuttamista ei suvaita. Vaihtoehtoja ei ole. joten en tiedä että voiko sitä enää demokratiaksi sanoa", Marko kuvaa. Anarkistisessa utopiassa kaikki ovat sekä vapaita että tasa-arvoisia. "Tasa-arvohan on monesti asetettu vastakkaiseksi vapauden kanssa, mutta anarkismilla on siinä mielessä myönteinen asenne siihen, että sen ei tarvi olla vapauden vastakohta. Kommunismissahan kaikki oli tasa-arvoisia, mutta kukaan ei ollu vapaa. Mun mielestä tasa-arvo on sitä, että kaikki saa olla omia itsejään ja vapaita", sanoo Marko. SAT -Suomen Anarkistiliittp Suomen Anarkistiliitto muodostettiin käsityksistä nousee heidän tapansa ajatella ja "toimia". Anarkistinen toiminta on Markolle ja Kristianille lähinnä asioista keskustelemista, "kahvipöytämaailmanparantamista" ja "pienempää propagandaa". Anarkismi on arkipäivän valintojen tiedostamista, sitä että voi olla tukematta tiettyjä rakenteita ja suuryhtiöitä ja sitä että näkee olemassa olevat vaihtoehdot. Ihmiset kaipaisivat Markon mielestä oman ajattelun napin on-asentoa. "Se sais ihmiset kyseenalaistamaan 'totuudet'". Jokaisen ihmisen autonomia on kuitenkin niin tärkeä lähtökohta, että käännyttäjiksi he eivät ryhdy. Jokainen ihminen on vapaa ajattelemaan ja tekemään, mitä haluaa. Laittomuudessa pelastus Usein anarkismi yhdistetään väkivaltaan. terroriin, negatiivisesti "toisenlaiseen vaikuttamiseen". Teoriassa anarkismi kannattaa suoraa toimintaa, avointa uhmaaja vastarintaa kaikille laeille ja rajoituksille; taloudellisille, sosiaalisille ja moraalisille: "laittomuudessa on ihmisen pelastus." Anarkistit eivät voi toimia perinteisten laskuttamisen kanavien kaulia, sillä ne ovat osa sitä rakennetta. jota he vastustavat. Kaikki anarkistit tuskin ovat valmiita vallankumoukseen. "Yksi anarkismin paradoksi on. että sitä pidetään pelkäsiii.in negatiivisena, että se on sitä hajottamista ja repimistä. Mutta hajottaminen ja repiminenkin voi olla positiivista", Marko sanoo. Anarkistinen utopia Anarkistien ihmiskuvaa voi mielestäni sanoa naiiviksi, Anarkistit uskovat "hyvälin" ihmiseen. Kun valtio ja kaikenlaiset rajoitukset on kumottu, asuvat ihmiset anarkistisessa utopiassa pieniHBii yhteisöissä rauhassa ja onnellisina keskenään. Ongelmat selvitetään puhumalla. Anarkistisessa utopiassa taistelemaan valtiota, kapitalismia ja mui ta alistamisen muotoja vastaan. Anarkistista yhteiskuntaa kohti se pyrkii suoran demokratian ja suoran vaikuttamisen keinoin. Anarkistit eivät halua valtaa, vaan pyrkivät hajottamaan sen. SAL-Jyväskylä on osa Suomen Anarkistiliiton verkostoa. K e s k i v i i k k o i l t a n a suuntaan Sepänaukion vapaa-ajankeskuksen toiseen kerrokseen, jossa anarkistiryhmä Sal-Jyväskylä kokoontuu kerran viikossa. Olen jättänyt CocaCola -penaalini kotiin. E n s i m m ä i n e n « • • .kohtaaminen Toisessa kerroksessa seisoo anarkisti. "Terve", sanon. "Terve", hän sanoo myös. "Perhanan yhteiskunta", hän ei pettymyksekseni lisää. Sal-JyväskyIällä on keskuksessa oma huone, jonka se jakaa muutaman muun pienjärjestön kanssa. Seinillä on julisteita, hyllyillä kirjoja ja esitteitä. Nurkassa on banderolleja. Anarkisti ei muista, mitä niihin on kirjoitettu. Anarkisti istuu sohvalle. Itse liikun edestakaisin ja haalin esitteitä ja tarroja. Niissä lukee: "loppu paikkaorjuudelle ja pakotetulle työttömyydelle", "kapitalismi saastuttaa ilman ja vaarantaa terveyden", "loppu aseostoille. -viennille ja pakolliselle asevelvollisuudelle". Verhoon on ripustettu vaihtoehto-Hornet: kakkia? Hesarin lokakuisesta artikkelista olen lukenut, että Jyväskylässä on yksi Suomen aktiivisimmista Anarkistiliiton osastoista. Kato on kuitenkin käynyt — kokouksissa on viime aikoina käynyt vain muutama henkilö. Suurin osa jäsenistä on työttömiä, opiskelijajäseniä on muuttanut kaupungista pois. Toinen... k o h t a a m i n e n Toinen anarkisti tulee varttitunnin myöhässä. Hänellä on hienot kengät ja hattu ja hän polttaa piippua. Molemmat anarkistit näyttävät pitävän mustasta: anarkistien lippu on musta. Tunnelma on hyvin rauhallinen. KafÄJaa ei ole ilmassa, nimeen palo ei tee ilmaa sähköiseksi. Odotan toimintaa. Milloin liehutelaan lippuja? Toinen anarkisti latistaa intoani. Hän tunnustaa mieluiten olevansa tekemättä mitään. Näin hän ei tue instituutioita ja järjestelmää — passiivista vastarintaa? Näen hyllyllä spray-maalipurkkeja ja innostun. "Näilläkö te maalaatte seiniin?" "Ei kun nuo banderollit on tehty niillä." "Ai." Mielenosoituksissa anarkistit käyvät, yleensä yhdessä muiden pienryhmien kanssa. Niissä jaetaan esitteitä. Keskenään he pitävät yhteyttä, seminaareja ja puheita. Minua tuskastuttaa heidän sisäänpäinkääntyneisyytensä ja yritän tiukata sitä tinkimätöntä toimintaa. Olen aistivinani, että tunnelma muuttuu hieman vaivautuneeksi. Mietin, syyllistynkö siihen, että yritän ahtaa heitä tiettyyn "anarkistin" muottiin. Yritänkö tehdä heistä "lajinsa" edustajia enkä nähdä heitä yksilöinä? Voi olla. Tulen hieman apaattiseksi ja poistun kokouksesta. Kotimatkalla potkaisen anarkistisesti kiveä. Toimintaa, perhana.
• 12 Juuäskulän ^Ljliotxiston annan. 63-uu.otl5.junLi.in <^A/[aanantaina 24. maaliskuuta 1()Q7. ana uLiohhilastalon alaksita Ultaa uaunaittaa <cA/[oLLa-oiktst£.ii kallo 21.00 alkaen. J-ihut 30 maikkaa -Jumma huku J-ii.atiE.toia kts.kui.toimis.tos.ta, h. 603 355. Jo kolmannen kerran palkitaan JYY:n paras Ainejärjestölehti Toimita kulttuurisihteerille tai yo-kunnan keskustoimistoon 7.4. mennessä jokin numero (kolmena kappaleena) lukuvuoden syksy 96-kevät 97 aikana ilmestynyttä lehteä. Palkintona kunniaa, kuuluisuutta ja 1 000 markkaa. Liiyi!©onöi]pi)Qw(iDyft n i r M d] ® tra G OD mi © DU Varatuomari, kauppatieteiden yo • Vuokra-, työym. sopimukset • Avio-, perheja perintäoikeus • Velka-asioiden juridiikka • Muut lakiasiat Luotettavasti, Ammattitaidolla, Kokemuksella, Joustavasti, myös iltaisin ja viikonloppuisin Opiskelijoille maksuton alkuneuvonta w (014) 212 413 (040) 501 1762 K a u p p a k a t u 18 C, 4 1 J y v ä s k y l ä JYROCK-97 18.4. KLO 19.30 LÄHTIEN Ravintola llokivi/YO-talo E n n a k k o l i p u t : Lippupalvelusta 1 7 . 3 . ja Airon M u s i i k i s t a 1.4. a l k a e n , M a t t i l a n n i e m e s t ä ja yliopiston k i r j a s t o l t a 8 . 9 . 4 . klo 1 1 6 Ilokivestti 7 . 9 . 4 . klo 1 1 1 6 Liput: 8 m k / 7 mk ( o p i s k e l i j a t ) A m e r i k k a l a i n e n g r u n g e e l o k u v a C L E R K S T i s k i r o t a t Kevin Smith K a m p u s k i n o s s a 2 5 . 3 . k e l l o 2 . LOUNAS i l 1-16 Ma 24.3. Bortschkeitto, smetana Lihapyörykät Tonnikalarisotto "Havajinleike T i 25.3. Kukkakaalijuustopihvi Lammaskääryleet Broilerleike Ke 26.3. Porkkanasosekeitto Itaiianpata Lohikiusaus 'Broilerleike, paprikakast. T o 27.3. Kesäku rpitsa-cu rry pata Jauhelihapihvi, tom.kast. Nakit ja muusi 'Wieninleike Ti 1.4. Sipulikasvispata Kaslerpaisti Värikäs kalavuoka Ke 2.4. Sienitomaattikastike Lihamureke Broilerinpastakastike "Smetanalohi T o 3.4. Pinaattikeitto Lihaperunasoselaatikko Herkkupihvi "Aurajuustohärkä Pe 4.4. Kesäkurpitsaherkku Lohipastavuoka Nakkipannu 'Vasikanleike Ma 7.4. Raastekeitto Riistakäristys Juustoinen kirjolohikastike T i 8.4. Purjoperunavuoka Smetanasilakat oy o u o 1 o llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA | HUOM: listaan saattaa tulla joitakin muutoksia. Nakkikastike "Suikalepata Ke 9.4. Porkkanaohukaiset Jauhelihapihvi, sipulikastike Broilerinpastapaistos "Porsaanleike Choron T o 10.4. Kasvispihvit Kinkkukiusaus Chili con carne "Paist.lohi, tartarkastike Pe 11.4. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Makkarapannu "Wieninleike LOZ: Menu 24.-27.3.-97 Maanantaina: Paistettua siikaa ja pinaattiperunasosetta, kalkkunapihviä ja hedelmämajooneesia, nakkistroganoff, juustosalaattia. Tiistaina: Lampaanpaistia ja minttukastiketta, pinaattikeittoa ja sämpylä ja keit.kananmuna, värikästä uunikalaa, pippurista lihapataa ja riisiä. Keskiviikkona: Lammaspyöryköitä, lohiperunalaatikkoa, kanasalaattia, sveitsinleike. Torstaina: Paistettua broileria ja vihannesriisiä, punajuuripihviä, lohisalaattia. Perjantaina: HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! Menu 1-4.-97 Maanantaina: II PÄÄSIÄISPÄIVÄ Tiistaina: Ahvenpyöryköitä ja tillikastiketta, italialaista jauhelihapataa, auraperunakiusausta. Keskiviikkona: Smetanaista lammaspataa, pepperonesalaattia, kasvisminestronekeittoa, wieninleike. Torstaina: Lohikeittoa, merimieskiusausta, feta-pinaattipiirakkaa. Perjantaina: Spaghettia ja jauhelihakastiketta, kalalautanen, kasvispihviä. WILHELMIINA Menu 24.-27.3. -97. Maanantaina: Porsaanleike ja appelsiinikastiketta, poropyöryköitä, kirjolohikeittoa, lämmin parsakaalileipä. Tiistaina: Savustettua kalkkunanfileetä ja mango-melonikastiketta, nakkeja ja perunasosetta, kana-hedelmäsalaattia, purjo-fenkolikeittoa ja saksanrinkeli. Keskiviikkona: Ananas-aurajuustokirjolohta, kalkkunamurekepihvejä ja hedelmäistä kermaviilikastiketta, peruna-herkkusienimoussakaa. Torstaina: Lampaanpaistia, valkosipuliperunaa ja kahvi-espagnolekastiketta, appelsiiniseitä ja herneitä, porkkanapihvejä ja kurkkukastiketta. Perjantaina: HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! Menu 1-4.4.-97. Maanantaina: II PÄÄSIÄISPÄIVÄ Tiistaina: Kylmäsavukirjolohi-katkarapupiirasta, jauhelihapihvi ja sipulikastiketta, parsakeittoa. Keskiviikkona: Sveitsinleike ja juustoperunaa, kanarisottoa, kuorrutettuja tomaatteja. Torstaina: Smetanaista häränlihapataa ja riisiä, sitruunanmakujen kalaleike ja yrtti-kermaviilikastiketta, punajuuriraastepihvejä ja ruohosipulikastiketta. Perjantaina: Broilerinpaistileike ja tuorejuustokastiketta, italianpataa, amerikkalaista talonpoikaiskeittoa. YLISTO Menu 24.-27.3.-97 Maanantaina: Savubroileri ja curry-ananaskastike, nakkistroganoff, intialainen porkkanapata ja inkivääririisi. Tiistaina: Hunajaporsasta, kalkkunamurekepihvi ja sitruunakastike, paprika-juustokeitto. Keskiviikkona: Lampaanpaistia ja valkosipuliperunoita, seita paprikakastikkeessa, vihannescrepes. Torstaina: Juustokuorrutettu porsaanleike ja pippurikastike, skotlantilainen lammaskeitto, mangojäädyke, kasvispyörykät. Perjantaina: HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! * * * M e n u 1.-4.4.-97 Maanantaina: Il P Ä Ä S I Ä I S P Ä I V Ä Tiistaina: Pippuripihvi ja kermaperunat, jauhelihakastike, parsakeitto. Keskiviikkona: Oskarin leike, kalapuikot, talonpoikaiskeitto. Torstaina: Suikalepata, kinkkukiusaus, punajuuripihvit. Perjantaina: Kuorrutettu broilerleike, italian pata, uuniperuna yrtti-raejuustotäytteellä. FREDA Menu 24-27.3. -97. Maanantaina: Lampaanpaistia ja kastiketta & valkosipuliperunoita, kaalilaatikkoa tai kaalikääryleitä ja kastiketta, juusto-valkosipuliperunavuokaa, siskonmakkarakeittoa. Tiistaina: Broileria uunissa kuorrutettuna, kalkkunakasvispataa, uuniperuna ja kalatäytettä, pinaattikeittoa ja kananmuna. Keskiviikkona: Porsaanleike ja kastiketta, kalkkunamurekepihvejä ja mangokastiketta. kasvislasagnea. Torstaina: Kalkkunannntaa ja kastiketta, kinkkukiusausta, teta-kasvispataa. Perjantaina: HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! Menu 1.-4.4.-97 Maanantaina: II PÄÄSIÄISPÄIVÄ Tiistaina: Lammaskääryleitä, kinkku-riisipataa, lohimurekepihvejä ja kastiketta, sienikaalikääryieitä ja kastiketta. Keskiviikkona: Porsaanleike ja ranskalaisia perunoita, kana-pekonikastiketta, kalakeittoa, indonesialaista kasvispataa. Torstaina: Kinkkutäytteisiä ohukaisia, seita juustovalkosipulikastikkeessa, lihakeittoa, kesäkurpitsajuustokastiketta ja pastaa. Perjantaina: Ministerinleike, jauhelihakastiketta, kasvispizzaa.
• 13 Y l e i s v u s t u k s e t Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus myöntää yleisavustuksia yo-kunnan piirisssä toimiville aineja harrastejärjestöille, osakunnille sekä poliittisille ryhmittymille. Anomuskaavakkeita saa ylioppilastalon keskustoimistosta virka-aikaan. Täydellisesti laaditut anomukset palautetaan liitteineen viimeistään pe 11.4. 1997 kello 12.00 mennessä. Lisätietoja: pääsihteeri Kasperi Launis 603 354 toimistosihteeri Mirja Ritvonen 603 355 MEP O IA ti Ojala tarjoaa 18-28 -vuotiaille nuorille mahdollisuuden osallistua EUR0TAL0 97 -koulutusohjelmaan Ohjelma antaa perustietoa Euroopan unionin toiminnasta sekä ammatillisia valmiuksia EU-tietoulta edellyttäviin työtehtäviin. Kolme Suomessa pidettävää viikonloppukurssia (10.-11.5., 7.-8-.6. ja 6.-7.9.97) perehdyttävät EU:n kehitykseen sekä työllisyys-ja sosiaalipolitiikkaan. Kurssiin sisältyy osallistujien oman kiinnostuksen pohjalta valitsema ja tekemä työnäyte esim. EU:n rahoittamien hankkeiden suunnittelusta tai päätöksentekoon vaikuttamisesta. Kurssin päätteeksi (27.9.-1.10.97) järjestetään viiden päivän matka Brysseliin, mm. tapaamaan Brysselin päätöksentekijöitä. Osalle kurssin käyneistä MEP Outi Ojala tarjoaa mahdollisuuden Brysselissä tapahtuvaan työharjoittelujaksoon tai muun tavan perehtyä lisää kurssin teemoihin. Ohjelmaan voidaan ottaa yhteensä noin 20 henkilöä. Ohjelma järjestetään yhdessä aikuiskoulutuksen ammattilaisen, Kansan Sivistystyön Liiton (KSL) sekä Euroopan parlamentin GUE-NGL -ryhmän kanssa. Ohjelman kurssimaksu, joka sisältää kotimaan viikonloppukurssit ja Brysselin-matkan, on vain 1.000,-. MEP Outi Ojala rahoittaa pääosan ohjelman kustannuksista. Vapaamuotoisten hakemusten, joista ilmenee henkilöja koululustietoiesi ja työja toimintakokemuksesi lisäksi se, millaisiin kysymyksiin haluat kurssin aikana perehtyä, tulee olla perillä 5. huhtikuuta 1997 klo 12.00 mennessä osoitteella: MEP Outi Ojala, Vasemmistoliiton ryhmä/Euroopan parlamentti, Pohjoisesplanadi 31, 00100 Helsinki. Hakemuksen voi myös faksata, 09-621 7291. Lisätietoja antavat KSLn opintojohtaja Jukka Tainio (09-2294 2200), jtainio@kaapeli.fi) tai Outi Ojalan erityisavustaja Rauno Merisaari (09-621 7292), raunomekaapeli.fi). LINSSIVINKIT O h e n n e t u t yksiteholinssit k a i k i l l a p i n n o i l l a (asennettuna) a , k 5 9 O *r\k ( |asi ) 6 g *r\k (muovi) Väinönkatu 3 6 4 1 JVÄSKYLÄ Puh. 014-621 4 8 8 Kauppatorin OPTIIKKA S E P P Ä L Ä N ^ A P T E E K K I PRISMASSA PALVELEMME M a P e 1 2 La 9 1 8 A h j o k a t u 7 P u h . 6 7 5 711 TERVETULOA! ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA H U H T A S U O N A P T E E K K I Nevakatul, puh. 282 131. PALVELEMME m a p e 9 1 7 . 3 LAUANTAISIN suljettu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on noin 9000 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Ylioppilaskunta toimii* jäsefjiensä etujärjestönä opinto-ja sosiaalisissa kysymyksissä. Ylioppilaskunta ylläpitää Kortepohjan yliöppilaskylää turvaamaan noin 2000 opiskelijan asumisen. Aatteellisen toiminnan tukemiseksi ylioppilaskunta harjoittaa myös yritystoimintaa. Ylioppilaskunnalla on 50 vakituista työntekijää ja vuosibudjetin loppusumma on noin 30 miljoonaa markkaa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi pääsihteerin määräaikaisen viran ajalle 1.5.199731.4.1999 Pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan varsinaisesta toiminnasta ja on ylioppilaskunnan ylimpien päättävien elinten, hallituksen ja edustajiston esittelijä ja sihteeri. Pääsihteeri on myös aatteellisen toiminnan työntekijöiden esimies. Hakijalta edellytetään kokemusta järjestötoiminnasta ja taloudenhoidosta sekä ylioppilaskunnan asioiden tuntemusta. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokka A 19 (9007-11503 mk). Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Tom Nevanpää ja pääsihteeri Kasperi Launis p. 014-603354 tai 014-603355. Hakemukset asianmukaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään 8.4.1997 klo 14.30 osoitettuna JYY:n hallitukselle, osoite Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Hakemuksia ei palauteta. Jyväskylässä 13.3.1997 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus OPISKELIJAN OMA APTEEKKI ITSEHOITOTUOTTEISTA •ALENNUS SYLN KORTILLA m YLIOPISTON APTEEKKI Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 puistokatu 4 arkisin 8-19 M A T K A I L U A L A N R VERKOSTOYLIOPISTO Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, SibeliusAkatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto Yllä olevien yliopistojen opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan verkostoyliopistona toteutettavaa matkailualan tieteellistä opintokokonaisuutta (perus-, aineja syventäviä opintoja 80 ov, sisältää omaan pääaineeseen laadittavan matkailua käsittelevän pro gradu -tutkielman). Opiskelijalta edellytetään vähintään yhden vuoden yliopisto-opinnot. Opetus alkaa syyskuussa 1997. Opintoihin valitaan 50 opiskelijaa. Opinto-oppaita ja hakulomakkeita saa yliopistojen opintotoimistoista tai tilaamalla Savonlinnan täydennyskoulutusyksikön toimistosta puh. (015) 5759 692. Hakuaika päättyy 30.4.1997 klo 16.00. Lisätietoja antaa verkostoyliopiston opintojen koordinoinnista vastaava Joensuun yliopiston Savonlinnan täydennyskoulutusyksikkö, projektipäällikkö Ulla Ritola-Pesonen, (015) 5759 668, opintosuunnittelija Anne Hämäläinen, (015) 571 347 ja projektisihteeri Marja Skyttä, (015) 5759 685, PL 126 (Kuninkaankartanonkatu 5) 57101 SAVONLINNA, fax (015) 5759 690 LAADUKKAAT AURINKOLASIT MEILTÄ! 450,% Aurinkolasit m y ö s v a h v u u k s i l l a a l k . Opiskelija alennus norm. hintaisista tuotteista o p t i k k o Silmätysten näytät hyvältä KEUONKESKUS, PRISMA puh.(014)244 226 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI" Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla 1 % L a Suljettu JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA O y • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIiKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 1 kk. • Opiskelijakortilla ai.-15%. VÄINÖNKATU 9, P. 214 444 kopiooffset , VAIOOTE ky T a p i o n k a t u 4 valokopiot, painotuotteet, värikopiotja kalvot, Gradujen kopiointi j a kannet edullisesti mk fr" Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä puh 217 491 internet: http://www.co.jyu.fi/ finlandweb/valoote
• Paan vaivaa Kolme laulua. Jyväskylän ylioppilasteatterin pienoisnäytelmä Baari Vakiopaineessa 1.3., käsikirjoitus ja ohjaus Janne Lahtia. Kävin katsomassa kolmiosaisen lyhyinäytelmän. josta en paljon ymmärtänyt. Näin jälkeenkään päin en pysty sanomaan, mistä siinä tarkalleen ottaen kerrottiin. Ehkä se tahtoi sanoa, että ihminen nostetaan samalla tavalla jalustalle hänen suuren menestyksensä hetkellä ja kuolemansa koittaessa, ja että molemmissa tamärrä. mikä se on. Kertomusta ei anneta valmiina. vaan jokainen yleisön jäsen itse omassa päässään kirjoittaa sen täyteen mittaansa, mikä toisaalla on katsojalle antoisaa, vaikka joillekin muoto saattaa olla liian vaikea, jopa luotaantyöntävä. En missään nimessä olekaan varma, voiko yleisöltä ainakaan enää tämän enempää vaatia. Kokoillan näytelmän mittaan saattaisi uupumus iskeä, mutta lyhyemmässä formaalissa teho säilyy ja pääsylippu saa vastineensa. Näyttelijätyötä ei parane raaemmin moittia, varsinkin kahden ensimmäisen episodin keskushahmot Petteri Kivimäki ja Anna-Maija Kuistio tekevät täysipainoiset työt. Muutenkin kaani oli miellyttävän tasavahvaa. eikä vaivaannuttavan epätasaisia. kuten JYTillä turhan usein on ollui. Kolmen laulun kädenvääntäjät, Petteri Kivimäki (vas.)ja Mika Terävä. pauksisa hän on yhtä yksin. Joku loinen voi olla toista mieltä Kolmen kiulun sisällöstä ja silti yhtä oikeassa. koska sellainen tuo J a n n e Lahtian käsikirjoittama ja ohjaama teos on: sillä on täsmälleen yhtä monta syvintä olemusta kuin katsojaa. Viehättävintä koko esityksessä on juuri tapa. jolla tarinaa kerrotaan. Se kelluu jossain performanssin ja teatterin välillä. Siinä ei tiedetä eikä ilmeisesti halutakaan tietää, kumpaa lopputuloksen pitäisi olla. On kuin Lahtia olisi kirjoittanut ja ohjannut pelkästään vaistonsa varassa, kuten runoilija, j o k a sydämessään tuntee teoksellaan olevan jonkin sanoman. vaikka ei ehkä itsekään täysin ymJos lopuksi haluaisin olla dramaattinen, julistaisin: "Uskoni Janne Lahtian kykyihin on palannut!" Jannen edellinen ohjaus Nukkekoti oli astetta vaisumpaa "Lahtia-teatteria", mutta nyt oman tekstinsä kanssa mies on kuin kotonaan. Vakiopaineen alakerrassa vietelty teatteritunteroinen oli kaikin puolin iloinen yllätys. Kolmesta laulusta on luvassa vielä lisäesityksiä, päivämäärät toistaiseksi avoinna. P E T R I H E I K K I N E N Lasisen pyykkilaudan elämää: Otto-setä IKalle Vastamäki) ja äiti (Sinikka Pasanen). Korpimaiden Kunnan Huoneteatterissa Jyväskylän Huoneteatteri: Lasinen pyykkilauta. Dramatisointi (Marko Tapion romaanista) Pasi Luhtaniemi, ohjaus Tiina Luhtaniemi. Rooleissa Samu Koski, Sinikka Pasanen, Kalle Vastamäki, Johanna Tirronen, Kyrö Kalmari, Anna-Kaisa Rita, Minna Hakkola, Toni Rauma ja (ääni) Lauri Laakso. Omintakeinen kantaesitys komistaa tanssin ja teatterin juhlavuotta Jyväskylän Huoneteatterissa. Lasinen pyykkilauta ei ole tavanomaista teatteria — se on ennemminkin ilmapiiriä. limittämistä ja prosessia. Ja kuitenkin. kaikki lepää realismin perustalla. Samaan tapaan kuin Marko Tapion alkuperäisteksti jäi tai jätettiin riippumaan suomalaiskansallisen realismin ja modernin ilmaisun välimaastoon. myöskään Luhtaniemien toteutus ei roiku odotetuissa kiinnikkeissä. Varsinaista tapahtuma-aikaa ei ole — on tarina, jossa elävät ja vainajat vaikuttavat ja lomittuvat, kuten tapahtumapaikatkin. Päähenkilö Kunnar materialisoituu näyttämöllä kahdeksi: vanhaksi Kunnariksi (Kyrö Kalmari), joka j o tietää, ja nuoreksi (Samu Koski), joka vasta kokeilee, yrittää ja haluaa löytää. Vaikka suomalainen pohjantahtirealismi (jossa tärkeintä on siis se, että ensin ollaan köyhiä, kidutaan perkeleesti ja sitten kuollaan) olisikin vastenmielinen anakronismi. Huoneteatteri n version taidokkuutta ei voi kieltää. Tämä kuuluu pohjantähtilajllyyppiin. mutia ei pahassa mielessä — tässä painottuvat positiiviset virrat ja rikas vuorovaikutus. Marko Tapion luomat kuvat näkyvät runsaan dialogin ja persoonallisen dramaturgian alta. ja näyttelijätyön skaala vaihtelee hyvästä loistavaan. Varsinkin Samu Koski nuorena Kunnarina on fyysisen herkkyyden ja ajatellun ilmeikkyyden kiteytymä. A N N A A R S N I V A Nautiskelua napolilaisiltain Risto Aalto Una festa a ballo. Musiikkikuvaelma. Jyväskylän yliopiston juhlasalissa 7. ja 8. maaliskuuta. Espanjan kuningas Filip lll:n toipuminen ankarasta taudista vuonna 1620 oli onneksi tietysti hänelle itselleen. mutta myös sen ajan huvittelunhinkuisille napolilaisylimyksille. sillä tervehtymisen kunniaksi järjestettiin juhlava tanssija musiikkiesitys Una festa a ballo. Silloisen Espanjan siirtomaan Napolin varakuningas Don Pedro Giron kokosi kyvykkäimmät saatavilla olevat tekijät tallentamaan ajan virtauksia. Samainen kuvaelma nähtiin yliopiston kulttuurikavalkadin pääesityksenä 7. ja 8. maaliskuuta. Kenties tätäkin olivat olleet toteuttamassa parhaat voimat, sillä niin musiikillisesti kuin visuaalisesti se rakentui aidon epookin henkeen. Tunnelmaltaan sen saattoi kuvitella pääsevän hyvinkin lähelle napolilaispalaisin Kuninkaallisessa salissa vallinneita 377 vuoden ja yhden viikon takaisia sfäärejä. Kulttuuriteon ansiokkuutta lisää vielä se. että päärakennuksen juhlasali ei tunnetusti ole niitä helpoimpia tiloja luoda illuusiota teatteriesityksille. Kelpo cembalot Una festa a ballo ei ole kovinkaan draamallinen teatteriesitys, vaan sen Seireenien laulu 1600-luvulla multimedian taustaa vasten. Kunykysukulaisista lähimvassa Terhi Airola. Venus. Hanna-Maija Hurskainen. Kohtalo maksi voisi nimetä estraja Tuija Pasanen. Amor. ditaiteen alueelta vaikkapa revyyn. Joka tapauksessa päällimmäinen kudos on kepeä, viihdyttävä — oman aikansa poppista. Siinä seikkailevat lähinnä antiikin jumalhahmot ja laniolennol väljässä juonikehikossa. Luonnon kauneutta ylistetään. samoin rakkautta eri muodoissaan. Pekka Toivasen silmäterä. vanhan musiikin yhtye Fiamma Lucente barokkiharppuineen. krunihorneineen. cembaloilleen ynnä muine ajalle ominaisine insirumentlcineen virittelee soitannon varmaan tapaansa — hilpeän etukenoisesta poljennosta lyyrisiin sävyihin. Niin ikään jumalhahmoisen kvintetin laulu soi vahvana. Una festa on tanssillisesti. sekä myös puvustuksellisesti. vähintään yhtä komea kuin musiikiltaankin. Mirja Tukiainen on laatinut luonteikkaat koreografiat kullekin saiuhahmoryhmälle. ja näiden keskinäinen ilakointi saa näyttämön kukEtenkin nuorten miesten kimaan. ryhmä, Panu Varstala ja kumppanit, satyyreina ja ritareina irrottelevat hahmonsa myös yksilöiksi. Siirtymiin kohtauksesta toiseen, esim. jumalten kohteliaan nyökkivään tanssijoiden saattamiseen, olisi hieman kaivannut vänkää vivahdetta. Myös esityksen skenografian yllättävä elementti, multimedia kaikessa teknisyydessään, istuu mainiosti kokonaisuuteen. Minna Laukkasen graafinen hahmottelu on sopivan hillittyä ja pelkistettyä, niin että latistan valkokankaalle heijastuva ei ryöstä liikaa huomiota itselleen, vaan jakelee assosiaatioita — lähinnä taidehistoriallisia mutta myös hauskasti irrationaalisia. kuten kömpelönä käpöttelevä jättikultakala. Paljon vaivannäköä vaatineen ja huolellisesti hiotun esityksen soisi jatkossakin revittelevän satumaisemassaan. etenkin kun koko ryhmä tuntui selvästi huokuvan esittämisen iloa. Ongelmana jatkosuunnitelmissa lienee eri puolille maata asettuneiden muusikoiden kokoon saaminen, mutta ainakin kesäksi esitys herännee jälleen henkiin. P A S I T U O M I N I E M I
• 15 Nyrkkipyykkiä ja sanasotaa Elokuva-arkiston esitykset jatkuvat 2.4. Terence Davisin läpimurtofilmillii Rakkaat muistot (Englanti 1988). jossa seurataan englantilaisen duunariperheen elämää 1940ja 50-luvulla. 9.4. päästään nauttimaan pikajunavauhdilla kulkevasta maukkaasta dialogista, kun esitysvuorossa on George Cukorin ohjaama screwball-komedian klassikko Skandaalihäät (USA 1940). Elokuvan pääosissa turpaansa jauhavat Katharine Hepburn. Cary Grant ja James Stewart. Terence Davisin kunnianhimoinen esikoisohjaus Rakkaat muistot keskittyy liverpoolilaisen työläisperheen elämänvaiheisiin toisen maailmansodan päivistä 1950-luvulle. Elokuva jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä vietetään Davisin perheen vanhimman tyttären häitä sekä isän hautajaisia. loisessa osassa puolestaan juhlitaan poika Tonyn naimisiinmenoa. Nämä tapahtumat herättävät jokaisen perheenjäsenen mielessä muistoja. jotka kiertyvät tavalla tai toisella isän ympärille. Nyrkillä perhettään hoivannut patriarkka on jättänyt pysyvän jälkensä vaimonsa ja lastensa mieliin, mutta näiden elämänhalua hän ei ole onnistunut nujertamaan. Ahdistavat muistot saavat ironista syvyyttä ajan poprenkutuksisla. joita perheenjäsenet ahkerasti laulavat niin kotona kuin lähipubissakin. • Davisin ohjaustyössä on paljon omakohtaista koskettavuutta mutta ei tippaakaan äitelää nostalgisointia. Vivahteikkaiden muistikuvien varaan rakentuva Rakkaat muistot peilaa tarkasti kuvaamansa aikakauden ihmisiä ja heidän elämäntapaansa. George Cukorin Skandaalihäät muistuttaa siitä tosiasiasta, että ennenvanhaan Hölly vvood-komediakin saattoi perustua älykkääseen käsikirjoitukseen. Katharine Hepburnille räätälöity tarina kertoo seurapiireissä liikkuvasta perijättärestä Tracy Lordista. Hän on lempannut hulttiomiljonäärimiehensä (Cary Grant) ja valmistautuu naimaan tylsän mutta vastuuntuntoiselta vaikuttavan kiipijän. Tracyn naimakauppoja tulevat kuitenkin hämmentämään epäluuloinen ex-siippa sekä Spy-lehden nuuskivat sensaatioreportterit (James Siewart ja Ruth Hussey). Philip Barryn käsikirjoitus ja Cukorin varma ohjaus tarjoaa taitavalle näyttelijäkaartille tilaisuuden suoltaa kirpeää, kellontarkasti rytmitettyä koomista dialogia. Hillittömän sanasodan lomaan sijoitetuissa romanttisemmissa tuokioissa erityisesti Hepburn ja Stewart pääsevät hehkuttamaan karismaansa. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin kello 18. M A R K U S L A T V A L A Macruise opettelee ihmiseksi Jerry Maguire. Ohjaus ja käsikirjoitus Cameron Crovve, pääosissa Tom Cruise, Renee Zellweger, Cuba Gooding jr, Bonnie Hunt, Jonathan Lipnicki. Esitetään Fantasiassa. Synnyinmaassaan (saa vapaasti arvata, missä) Jerry Maguire on peitetty hunajaan ja ylistysoodeihin. Käsikirjoituksen sanotaan mm. osoittavan erityistä luovuutta ja koko lii mm olevan selluloidin varsinaista taikaa. Miespääosa-Cruisen kehutaan vihdoinkin kasvaneen ulos silonassuimagostaan ja ruvenneen mieheksi. Tällaisia. ihan järki-ihmisten kirjoittamia luettuaan sitä on taipuvainen odottamaan ihmeitä. Jerry Maguiresta jää kuitenkin melko tavanomaisen filmin jälkimaku. Muutama ero tusinatuotantoon on kuitenkin aivan selvä. Ensinnäkin tässä on ihan oikea juoni ja tarina: esitetään tapahtumasarja, jossa on jopa sisältöä. Toiseksi, henkilöhahmot ovat kehittyviä ja näyttelijät hoitavat työnsä erinomaisesti (jopa Cruise, myönnettävä on). Itse asiassa neljä vuotta värkätty käsikirjoitus on todellakin niin hyvä, että roolihahmoista ja heidän kohtaloistaan on pakko välittää hiukkasen. Tuskin tämä uniin kuitenkaan tulee. Tom Cruise on 35-vuotias menestyvä urheiluagentti Jerry Maguire. töissä alan firmassa. Puku istuu, palkka juoksee, nainen on katsottuna ja hainhampaat hyvällä alulla. Eräänä yönä Jerry kuitenkin saa inhimillisyyskohtauksen ja kirjoittaa firmalle ehdotuksen, jonka mukaan käsiteltäviä tavaroita eli urheilijoita olisi kohdeltava laadukkaammin eikä vain haalittava rahaa taloon. Löytyyköhän kengänkuva Armani-pepusta? Vapaan miehen eloa sävyttää epävarmuus toimeentulosta — mukaan lähti vain yksi asiakas. Cuba Gooding j r : n moottorilärvipelimies Rod Tidwell. ja hyväksi naiseksi osoittautuva agenttitoimiston kirjanpitäjä Dorothy Boyd (Renee Zellweger). Muiden ja toistensa avustuksella nämä sitten opettelevat kokonaisemmiksi ihmisiksi hiukan yli kahden tunnin ajan. Ehkä tässä on jopa jotain "sanomaa" niille, jotka eivät vielä tiedä, että raha ei korvaa sielua ja sitä rataa. Muille parhaat kiksit tarjoaa varmaankin reilusti alaikäisen Jonathan Lipnickin synnynnäiset koomikonlahjat. A N N A A R S N I V A Jerry Maguire: Tom Cruisekin osaa näytellä, kun vain haluaa. Yläkaupungin Yö hyvällä asialla Ennen toukokuista Yläkaupungin Yörian osastolle. Rahat käytetään virkisristä 2/97), The Souidiers (kts. juttu tä tempaistaan hyväntekeväisyyskonsertin merkeissä. Yön taustaorganisaatio järjestää yhdessä JELMUn kanssa konsertin, jonka tuotto menee Haukkalan sairaalan nuorisopsykiattystoimintaan. Keikkapaikkana on Lutakon Tanssisali. ja esiintymässä ovat tutut ja suositut jyväskyläläisnimet: Sirokko, Purity, Fridge (kts. levyarvio Jylkkäsamasta lehdestä) ja Identtiset kaksoset Ajankohta on 11.4. kello 21 alkaen. Itse Yläkaupungin Yön hetki koittaa toukokuun 24. päivänä. Mad Juana: Skin Of My Teetti (Spinefarm) Nyi kaikki entiset hanoirokkarit ovat sitten palanneet maailmalta enempi tai vähempi häntä koipien välissä kotomaahan levyttämään. Mad Juana on sama kuin Sam Yatfa & Kannen Guy ja täytyy kyllä sanoa, että Skin Of My Teeth on paras kuulemani ex-Hanoi -levy. Hiipivän vimmaisen nykybluesin voima lepää ennen kaikkea musisoinnissa, joka on maltettu pitää riittävän yksinkertaisina, jolloin se tukee minimalistisia biisejä parhaalla mahdollisella tavalla. Myös Karmenin lauluäänessä on mulukkua enemmän kuin koulubussillisessa petemaimeja ja epäilemättä tämä levy räjäyttäisi tajunnan, eliei olisi kuullut PJ Harveyn, Patti Smithin tai Tom Waitsto tekevän melkolailla samaa jo aiemmin. Eii Mad Juana irvistää viettelevästi, mutta vähän lainatuin ilmein. Sam Jaffa...ups, ei kun Sami Takamäki & Karinen Guy: me ollaan Mad Juana. thai's il. Maritta Kuula: Valo ota vastaan (Lililh) Maritta Kuulan edellinen. Maritta Kuula & Karvanopat -nimekkeen alla tehty albumi esitteli meille, kuinka kahdella kitaralla, bassolla ja rummuilla säestetyt pienet pop-lauiutkin voidaan saada kuulostamaan oivaltavilta ja omaperäisiltä. Nyt Maritta tekee saman nykymuotia olevalle koneosaston ja traditionaalimpien rocksoittimien yhdistelmälle. Ota valo vastaan on loistava levy, mutta sen verran omilla poluillaan, että kaupallinen suksee taitaa pysyä epäoikeudenmukaisen kaukana, vaikka meiltä puuttuukin naispuolinen singer-songvvriter, jotka suuressa maailmassa ovat nyt suurta huutoa, Heikki Tikan sovitukset ovat rikkaita ja Marittan sävelja sanakynä ovat ennallaan: muista suista en ole kuullut vastaavaa: lauluja, jotka ovat synkeitä, hiukan julmia ja kipeitäkin, mutta silti sympaattisia ja tekevät hyvän mielen. Asennetasolla (ja osittain myös musiikillisin perustein) Kuulaa voi verrata Björkiin, sillä molempien sydämissä asuvat sulassa sovussa tinkimättömyys ja ennakkoluulottomuus. Limonadi Elohopea: Ahmatti (Poko) Limonadi Elohopean debyytti lausui tukun lupauksia, mutta Ahmatti lunastaa niistä vain osan. Limpparit eivät anna tyylilajien kahlita ilmaisuaan vaan liikkuvat huoletta mikkoalatalojen ja faithnomorien välillä kuulostamatta lainkaan harhailevilta, ja jos Alangon, Röyhkän ja Salon seuraajia suomalaisen rocklyriikan seuraavina päsmäreinä ennustaa, voi Tero-Petri Suovasen ottaa laskuihin. Suovasen teksteissä on samanlainen perinteisistä kaavoista irrottautumisen meininki kuin Absoluuttisen Nollapisteen Tommi Liimatalla. Ikävää on se, että Suovasen rasittavat laulumaneerit meinaavat unohduttaa muut ansiot. Kaikkeen kuulemma tottuu, mutta tuo virrenveisuun ja pahimman 80-luvun suomirockjollotuksen sekamuoto ei lakkaa ärsyttämästä. Olisi luullut, että edes muutoin niin asiallista jälkeä aikaansaanut tuottaja Roop olisi hoksannut asiaan puuttua, mutta ei. Joskus se on pienestä kiinni. Lemonator: Yellow (Evidence) Lemonator ja Supperheads on asetettu kiistelemään Suomen Oasiksena ja Blurina, eikä siinä vikaa, saadaanpa pieneksi hetkeksi hiukan jännitetl maamme väjähtyneesti hyssyttelevään rockelämään. Valitettavasti tuosta ottelusta tulee teurastus, sillä Lemonator pyyhkii Supperheadsilla tatamia tullen ja mennen. Yeliow risteyttää suvereenisti englantilaisen ja amerikkalaisen kitararokin parhaat puolet ja näyttää, että meno voi olla rempseän huoletonta, vaikka sanoituksiin iaitettaisiinkin ideoita yli "tapasin-tytön-ja-onpas-ihana-olla" -teeman. Lemonaattorit eivät ota itseään liian vakavasti ja niinpä he ovat vakavammin otettavia kuin turhaan tärkeilevät kilpailijansa. Yellow ei ehkä jää maailmanhistoriaan, mutta hukuttaa^ pahan maalliset murheet halvemmalla ja terveellisemmin kuin paraskaan känni. Lemonator keikalla Lutakossa 2Z.maaliskuuta. PETRI HEIKKINEN •
• 16 fltn tnil IfA fnilfAAAI IA IffAlf um uinuuoi ja ndy Mustis-kerhossa hengitetään f a n t o ^ a a | i s u u t t a j a v a i t a a "JULISTETTAKOON tietlavaksi, että gregoriaanisen ajanlaskun mukaan ihmiskunnan historiassa merkittävin päivämäärä — poisluettuna 17. helmikuuta vuonna 1536 — on 17. lokakuuta vuonna 1996. Silloin Ravintola Alvariin Jyväskylässä huuhtoutui eräitä miehiä, joita vain harvat ymmärsivät. Heillä nimittäin oli visio, päämäärä ja unelma, jonka ymmärtämiseen vain harvalla riitti kapasiteettia. Tuona päivänä tuosta haisevasta kellarista nousi 21. Sukupolvi eli Kypsempien Mustanaamion Ystävien Fantomaalinen Valistusseura." iVapaasti hetponnettu lainaus 21. Sukupolven peruskirjasia, omalla luvalla.) T Ä R K E I N päivämäärä on tietenkin M u s t a n a a m i o n "syntymäpäivä". Päivä, jolloin Bengalinlahden rannalle huuhtoutui mies. joka isänsä murhaajan pääkallo kädessään vannoi valan ja josta tuli ensimmäinen M u s t a n a a m i o — kaikkien M u s t i k s i e n kantaisä. M u s t a n a a m i o k e r h o n kantaisiksi, peruskirjan eräiksi miehiksi tunnustautuvat Panu Hämeenaho. Heikki Isokääntä. Juhani Koskinen sekä nykyinen puheenjohtaja Henri Modig. "Ensimmäisen kerran kerhon perustaminen tuli mieleen jo viime vuoden kevättalvella. Meni kuukausia ennen kuin asia tuli taas puheeksi. kunnes lokakuussa toimeen tartuttiin tosissaan. Sähköpostilista luotiin jo viime talvena, vaikka kerho perustettiin oikeasti vasta lokakuussa", Modig muistelee kivuliaita perustuskuvioita. Tällä hetkellä 21. Sukupolvi on imaissut joukkoihinsa toistakymmentä varsinaista jäsentä, postituslistalla roikkuu yhteensä noin 30 Mustanaamion ystävää. "Kerhoon pääsee mukaan ilmestymällä yleiskokoukseen, joista ilmoitellaan Jylkkärin järjestöpalstalla". Mustanaamio-kerhon puheenjohtajan on aina ja kaikessa osoitettava suvereenin hyvää makua, oltava kiltti multa jämerä, mukava multa arvoituksellinen, rehellinen mutta moniulotteinen, karski mutia inhimillinen. Henri Modig on. "On tilanteita, jolloin Mustanaamio poistuu viidakosta ja liikkuu kaduilla kuin kuka tahansa meistä" 2 1 . S U K U P O L V I ei ole mi kään pikkukerho piirin pienuudesta huolimatta. Byrokratian spektaakkelinkokoiset rattaat pureutuvat kolkkaan kuin kolkkaan hitaasti —ja takuuvarmasti. "Yksi tavoitteistamme on luoda hirviömäisen suuri sisäinen byrokratia. Tarkoitus on tuoda kerhoon ripaus salamyhkäisyyttä", osittaista veto-oikeutta aseenaan kantava puheenjohtaja painottaa. Modigin mukaan 21. Sukupolvi on dynaaminen kerho, jonka organisaatio muuttuu jäsentensä näköisiksi. Siksipä yleisja hallituskokoontumislen ohella lyöttäydytään fantomaalisiksi kahdessakymmenessä alajaostossa —• esimerkkeinä Helvetin pitkät m u s t i k s e t . Estetiikkajaosto. Mikko Alatalon sinisten silmälasien vastustajat. Musisoivat m u s t i k s e t Raittiusseura. Kulinaristiset M u s t i k s e t sekä Vihreät m u s t i k s e t Turhaan eivät m u s t i s k e r h o l a i s e t ääntään korottele. M l i s t a naamio-elokuvaa vaadittiin ja se saatiinkin jo ennen kuin nootti ehti Hollyvvoodiin tai edes postilaatikkoon saakka. "Meidän oli tarkoitus ottaa yhteyttä Spiclbergiin. mutta loppujen lopuksi ei tarvinnut, sillä M u s t a n a a m i o tuli valkokankaalle hetimiten. kun otimme asian puheeksi. Kypsempien Mustanaamion Ystävien Fantomaalinen Valistusseura uurastaa nimensä mittaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhdistys levittää Mustanaamio-tietois u u t t a ympäriinsä sekä korostaa ja osoittaa Vaeltavan Aaveen merkitystä. Onpa suunnitteilla muun muassa M i s t e r M u s t a n a a m i o -kilpailu. jonka voittaja kertoisi fantomaalista sanomaa Jyväskylän ja ehkä koko Suomen päiväkodeissa. Jyväskylän M t i s t a n a a m i o kerho on myös kaikkien Mustanaamioon viittaavien poppoiden globaalinen kattojärjestö. "Boikotoimme muita trikoopelleyritelmiä. Pyrimme säilyttämään ja edistämään m u s t a n a a m i o a i h e i s t a tapaja esinekulttuuria sekä luomaan täydellisen Mustanaamio-arkiston. Joka kokouksessa arvostelemme lisäksi tuoreimman Mustanaamio-lehden. Annamme rakentavaa kritiikkiä, jotta lehden korkea taso säilyisi." "Se, joka näkee Mustiksen ilman naamiota, kokee karmean kuoleman " V A N H A N viidakon sanonnan mukaan Mustanaamiota on turha etsiä, sillä tuhatkasvoinen trikooatleetti löytää apua tarvitsevat. M u s t a n a a m i o k e r h o n vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja onkin ainoa, joka saa suoran yhteyden suureen esikuvaan. Toistaiseksi ei "kuumaa linjaa" ole tarvinnut käyttää ja mestaria Pääkalloluolassa hätyyttää. 21. Sukupolven pariin on turha yrittää, jollei pysty venymään yhdistyksen laatimiin jäsenraameihin. Täysivaltainen jäsen tarvitsee kapakkaiän. mustanaamiohenkiSen. fantomaalisen ryhdikkään elämänasenteen sekä voimat yleiskokoukseen raahautumiseen. "Jäsenistön ('automaalista puhtautta valvoo yhdistyksen sisäinen puhtaanapitokomissio. Jos toimii epäfamomaalisesti. seuraa erottaminen joko määräajaksi tai kokonaan. On syytä muistaa, että jollei saavu erottajaisiin, on luvassa kunniaton erottaminen ja julkinen häväislyskampanja sekä Mustanaamion kirous". Modi? toteaa. "Fantomaalisuus tarkoittaa sitä. että pyrkii elämään hyvää elämää ja noudattamaan M u s t i k s e n neuvoja M u s t i s h e n g e S S ä . Silti yhteyksiä ulkomaailmaan saa olla." Henri Modig on ylpeä siitä, että on 21. Sukupolven eli Kypsempien M u s t a n a a m i o n Ystävien Fantomaalisen Valistusseuran jäsen ja puheenjohtaja. Hän kantaa Vaeltavaa Aavetta mukana jokapäiväisessä sielunelämässään ja maailmankatsomuksessaan ja vuoraa itse tekemänsä Mustanaamio-ikonin vaiiyihin — jotta kerholaisten suudeltavaksi säilyisi muutakin kuin muruja. IRA B L O M B E R G , T E K S T I J A KUVA Hundred Years: Skyhook (Noise) Hundred Years? Kotimaista, keskivoimakasta metallimoukaria, satunnaisia melodiantynkiä (koukkuja, hooks?) ja rumia soittajia. Bändi, joka todennäköisesti on ja tulee olemaan tunnetumpi Keski-Euroopassa kuin Härmän peräkylillä. Orkesterin koheesiovoima suuntautuneekin aivan luontaisesti ulkomaille. Tätä silmälläpitäen Midnight Oil -klassikko Beds Are Bumingin läsnäolon levyllä ymmärtää, mutta muuten se on täysin tarpeeton ja innoton täytebiisi. Skyhook kulkee tanakasti, mutta aluksi hieman turhan tasapaksusti. Parhaimmillaan Hundred Years onnistuu, kun vauhtia on vähemmän. Varsinkin päätöshymni 13 on suorastaan majesteettinen veisu vähän... no sanotaan nyt kiertelemättä: Led Zeppelinin Kashmirin tyyliin. Ja tämä oli kehumista. Paikoitellen Skyhook avautuu yllättäviinkin suuntiin, ja niinpä esimerkiksi teollisuusmetallivaikutteet tuntuvat olevan hyvinkin paikallaan tässä keitoksessa. Periaatteessa kaikki on siis hyvin, mutta en minä kovin persoonalliseksi Hundred Yearsin sävel: ; , : ' ' : ' : ' : " : : : : ' " ' • • ' " ' • • ' • " . •••• • .'•'• \ koukkuja vieläkään kutsuisi. Miten bändi oikein aikoo erottautua muista kaltaisistaan siellä Saksanmaalla? Nick Cave & the Bad Seeds: The Boatmart's call (Mute) Kaikkien synkistelevien pikkutakkiflegmaatikkojen puolijumala on tehnyt levyn, joka on kaunis, miellyttävä ja sykähdyttävä — kaikki adjektiiveja, joita en aivan ensimmäiseksi olisi uskonut käyttäväni Nick Caven musiikista. Murheellista ja synkkää kuvastoahan The Boatman's Ca//(kin) tarjoaa, mutta pääkokki on valinnut niukan repertoaarin ja pitänyt kokonaisuuden tiukasti hallinnassaan. Oli kyseessä sitten yhdistelmä Cave & piano, Cave & bändi tai Cave & Cave (toisin sanoen duetto itsensä kanssa), lopputulos istuu saumattomasti kokonaisuuteen. Levyllä ei uhota, vaan puhutaan — suorastaan keskustellaan — hyvin henkilökohtaisista asioista. En ihmettelisi, vaikka maestro itsekin hämmästelisi myöhemmin, kuinka tulikaan sielun syövereitä kaiveltua. Nihilistisestä otteestaan huolimatta The Boatman's Call ei ole mikään unplugged-sessio. Bändi ja koneet ovat kyllä tarvittaessa siellä jossakin taustalla. Harras tunnelma selittynee osittain myös edellisen Murder Ballads -levyn kuolemanaiheiston läheisyydellä. mutta tuolloin kyse oli lähinnä elämän synkkien puolien sarjakuvamaisesta käsittelystä. Nyt Cave on tosissaan, hän laulaa itsestään: ja sehän on loppujen lopuksi ainoa mahdollinen tapa luoda jotain koskettavaa noin yleensäkin. The Boatman's Call on vaikuttava levy, kertakaikkiaan. JUKKA YI.I-LA
• 17 lukija Yliopisto syrjii I Tänä päivänä yliopistossa arvotus toteutetaan kovalla kädellä, ja mitä vanhempi opiskelija olet, sila huonompaa kohtelua saat osaksesi. Jos satut olemaan nainen, mahdollisuudet tähän ovat vieläkin suuremmat. Ja jos sinulla vielä on lapsia, sekin on virhe. Yliopisto kun ei tunne lapsia muuten kuin tutkimuskohteena. Kilpailu on kovaa, ja henkilökohtaisella tasolla kuvitelluista palkinnoista maksetaan uskomattomia hintoja. Niiden vuoksi ollaan valmiita uhraamaan perhe, rehellinen tutkimusja opetusetiikka. hyvät ihmissuhteet ja jopa oma terveys. Tämän kaiken voit nähdä selvästi, jos uskot muuhunkin kuin koulutusputkeesi. tulosvastuullisuuteen, rahaan ja kilpailuun. Tulosvastuullisuusajatus lainattiin oppilaitoksiin liikemaailmasta, ja tarkoituksena oli saada aikaan parempaa tulosia kvantitatiivisesti. Sen käyttöönotto niitti jalkoihinsa monta rakentavaa ja toteuttamiskelpoista ajatusta. Samoin kävi ihmisille, jotka eivät jaksaneet ymmärtää, että tulosvastuuajattelu todellakin edellyttää kaiken — myös ihmisarvon — mittaamista rahassa. Yliopiston kyky itsekritiikkiin ei ole itse asiassa mitään muuta kuin sen tiedekuntien hallinnon yläpäässä istuvien henkilöiden suhteellisuudentajun ja maailmankatsomuksen summa. On selvää, etteivät nämä henkilöt ole mitään yli-ihmisiä, joten tämän päätöksenteon tulisi sietää myös lähempää tarkastelua, ja tasa-arvon nimissä. Jos ulkopuoliset arvioivat yliopistoa. on realistista ajatella, että tulos ei ole aina myönteinen. Jyväskylän yliopistolle on kuitenkin tullut aina myönteisiä arvioita, jotka on ostettu pr-toiminnalla. Todella tehokas prtoiminta onkin saanut aikaan sen. että epäkohtia ei enää pyritä näkemään. Kaikki uusi ollaan nivomassa entistä tiiviimmin yhteen kritiikittä valittujen yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa, joilla on usein vastakkaiset etuintressit kuin yliopistolla. Tässä vauhdissa niitä vain ei kukaan ehdi eikä uskalla tutkia. Yliopiston asema yhteiskunnassa on niin näkyvä, että sen on helppo suhteellisen lyhyessä ajassa tuoda esille asioita, jotka vaikuttavat suurten ihmisjoukkojen elämään. Vaikka Jyväskylän yliopiston rehtori on nainen. ei yliopisto ole kyennyt edistämään tasa-arvoa. Sen sijaan on luotu uusi naisihanne, joka on sairaalloisen laiha, aerobiccaa järjettömästi ja joka selviytyy ilman miestä. Ja jolla tietenkin raha-asiat ovat niin sanotusti kunnossa hinnalla millä hyvänsä. Tuo ihanne ei vain mitenkään istu ajattomaan naisen rooliin tyttöystävänä. työntekijänä, vaimona ja äitinä sekä sellaisena, j o n k a tehtävät edellyttävät tietoa muustakin kuin kehon rasvaprosentista. Tällainen prototyyppi on korotettu naisihanteeksi Jyväskylän yliopistossa, ja hänen rinnallaan astelee miesmäisesti oppilaitosta johtava keski-ikäinen naispuolinen humanisti. Voisi melkein arvata. että taustalla on miesten aivoissa tehty päätös, ja tulos on miehisen mielikuvituksen luomus. Tuo irvikuva naisesta ei kelpaa todelliseksi esikuvaksi muille kuin niille yli-individualisteille. joiden päämääränä on tiedon palvonta julkisesti ja omassa yksityiselämässään. Edellisen lisäksi suomalaisilla opetusalan ihmisillä on mennyt kohtuullisuudentaju ylenpalttisessa kansainvälisyyden huumassa. Tätä prosessia yritetään vielä nopeuttaa ikään kuin se olisi ollut tapahtumassa j o pitempään. Yliopistomme ei vain oppilaitoksena paina vielä läheskään yhtä paljon kuin keskieurooppalaiset kollegansa: kansallisten identiteettien koitoksessa saatamme hyvinkin jäädä häviölle pelkästään omaa syytämme. Tappion kärsivät silloin myös muut suomalaiset, eivät vain yliopistoyhteisössä vaikuttavat, pidetäänhän oppilaitostamme yllä veronmaksajien rahoilla. Kansalliset arvomme ja identiteettimme eivät ole kauppatavaraa. E E V A M A R I A K I V E L Ä opiskelija ja perheenäiti Jättävätkö tietoverkot turpeeksi parkkitilaa inhimillisyydelle'.' Persoonallisuus ei katoa tietoverkoissa Toimittaja M i k k o Kallio kirjoitti Jylkkärin numerossa 4/97 otsikolla "Tietoteknologiaa ihmisen ehdoilla" AIESECin järjestämästä tictoyhteiskuntapaneelista. Voin vain toivoa tekstistä välittyneen autuaan ymmärtämättömyyden syntyneen toimittajan kynästä, eikä paneelin osanottajista. On vaikea uskoa aikuisten ihmisten suhtautuvan teknisiin työkaluihin noin taikauskoisesti vielä sähkövalon aikakaudella. Tietotekniikan tutkimusinstituutin projektipäällikkönä esiintyneen Sami K e t t u s e n mielikuvat tietoverkkojen käyttötavoista ja vaikutuksista tuntuvat naistenlehdistä ja petterijärvisiltä lainatuilta harhakuvilta. Näiden visionäärien päissä tietoverkot tuntuvat elävän omaa pitelemätöntä elämäänsä ilman verkon käyttäjien harmillista väliintuloa. Ehkä tuossa "Viisauden avaimef-teesihassuttelussa ei ollutkaan tarkoitus keskustella todellisista ihmisten käyttämistä teknologioista? Lehdessä mainittu yleisöpuheenvuoro esitti varsin tavallisen huolestuneen kysymyksen "miten käy persoonallisuuden tietoverkoissa", minkä kuitenkin asiantuntija Kettunen pisti läskiksi teknologiajohtaja Nukarin vielä romuttaessa viimeisenkin järjen koko paneelista. Kaikkea tuntematonta tekniikkaa on pelätty perusteilta. Samoin perustein uskon vankasti, eitä panelistien tieloverkoissa luotu persoonallisuus kaloaa valokuvattaessa sielun lailla mustaan laatikkoon ja television katselu sulattaa heidän aivonsa. Kukaan ei luo persoonallisuuttaan verkon ehdoilla sen enempää kuin puhelimenkaan. On vastuutonta väittää verkon muokkaavan kenenkään persoonallisuutta. Kommunikaatiotapoja se varmasti muuttaa, koska se on kommunikaatioväline. Puhelin on tullessaan muuttanut yhteiskunnan toimintatapoja ja palvelurakennetta. Muuttaako persoonallisuutta vähemmän sosiaaliseksi, jos asioita voi hoitaa helposti jonottamatta ihmisten kanssa luukulle ihmistä tapaamaan? Onko teknologia tärvellyt kadunmiehen persoonallisuuden, kun hän bussiin astuessaan ja kuskille asioidessaan samalla pajatlaa epäkohteliaasti kännykkään? Kettusen väite rohkeamman minän luomisesta tietoverkkoihin mahtoi perustua erilaisiin avatar-pelimaailmoihin, jossa virtuaaliseikkailija voi harhailla kyberavaruudessa. Yhtä dramaattisia persoonan vaihdoksia kouluikäiset kokevat päivittäin leikeissä ja peleissä koneiden avulla ja ilman. Varsinaisessa verkkokanssakäymisessä ihmiset esiintyvät omana itsenään: j o verkko-operaattorien sopimukset kieltävät väärennetyt henkilöllisyydet. Verkon käyttökohteita ei ilmeisesti haluttukaan nähdä, jos paneelikeskustelu liukui monitorin sänkyynviemisen tasolle ja päivittelyyn "voiko tunteitaan ilmaista ilman tietokoneita". Ainoan järjissään esitetyn analogian tuntui ajatelleen professori Rob i n s o n todetessaan, ettei autonkaan omistaminen vie kävelykykyä. Harva kommunikaatioväline on vienyt ajattelukykyä niin hakoteille kuin tietoteknologia paneelin jäseniltä. J U H A T R E T J A K O V Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio. Espoo Kirjoituksessaan Juha Tretjakov viittaa myös sellaisiin Tietoyhteiskuntaartikkelin kohtiin, jotka ovat luettavissa ainoastaan verkkolehdestämme ( www.jyu.fi./jyy/jylkkari.l Toimitus Palloilija ei vapaata vuoroa näe Olin ystäväni kanssa pelaamassa sulkapalloa keskiviikkona 5.3. klo 1 I I . Meillä kummallakin oli voittajan olo jo astuessamme kentälle. vaikka yhtään erää ei oltu vielä pelattu. Vuoron varaaminen ei nimittäin ollut niitä helpoimpia hommia. Useiden yritysten jälkeen olimme kuitenkin onnistuneet löytämään ajan, joka sopi paitsi meille molemmille, myös monitoimitalolle. Yleensä puhelimessa meille oli tarjottu vain ei-oola: kaikki, ainakin meille sopivat, vuorot oli varattu. Nyt sitten kuitenkin onnellisina sulkapalloiluunne. Ympärillämme olevat muut kolme kenttää olivat myös käytössä. Vuoron lähetessä loppuaan kentät alkoivat tyhjentyä. Meillä oli vielä erä kesken ja pelasimme sen loppuun, kun ketään ei näyttänyt tulevan seuraavalle vuorolle. Kun lopetimme noin kello 11.15, ei yhdellekään kentälle ollut tullut uusia pelaajia. Tätä tietysti vähän ihmettelimme, koska meidän oli ollut niin vaikea saada vuoroa, ja nyt sitten ainakin neljä kenttää jäi tyhjilleen. Menimme vahtimestarin kopilk' aikomuksenamme varata uusi vuoro, mutta tilanne oli taas sama: pääsiäiseen mennessä ei löytynyt yhtään meille sopivaa vapaata vuoroa. Kysäisimme, kuinka voi olla mahdollista, että aina vuoroja varatessa tuntuu olevan kaikki kentät käytössä, mutta nytkin halli jäi tyhjäksi. Vahtimestari tarkisti varauskirjasta. että kaikille kentille oli silläkin hetkellä varaus. Hänellä oli kyllä tilanteelle selityskin: liikuntatieteellinen tiedekunta varaa suurimman osan palloiluhallin kentistä käyttöönsä päivittäin klo 8-16. Jäin sitten miettimään, tuottaisiko liikunnalle ylitsepääsemättömiä ongelmia ilmoittaa monitoimitalolle, j o s etukäteen varattuja vuoroja ei lopulla tarvitakaan. Silloin vuoroja voisi taas antaa muille. Halli ei seisoisi turhaan tyhjillään ja muidenkin tiedekuntien opiskelijat pääsisivät nauttimaan liikunnan riemusta. S A N N A P A A R A satunnainen sulkapalloilija Ahdistaako? Jäytääkö? Onko maailma epäoikeudenmukainen paikka? Jos näin on, kerro se muillekin. Jylkkärin lukijapalstalla julkaistaan mieluiten omalla nimellä tehtyjä kommentteja, mielipiteitä ja kannanottoja. Kirjoitukset levykkeellä tai sähköpostitse (L1PSA@CC.JYU.FI) toimitukseen.Hengentuotteiden pituus korkeintaan n. yksi konekirjoitusliuska (väljä rivinväli). Myös kuvia ja piirroksia voi liittää mukaan. Niin, ja kehuakin saa. lukija
• 18 JARU Riniamamiesveteraanien keräys 3.4. klo18-21 Kortepohjan-Laajavuoren alueella. 10 vapaaehtoista toimitsijaa ilmoittautukaa PJ:lle (vjjakkul@silmu). Lihaskuntotesti 24.3. Saunailta 9.4.18.30-21.30, K-pohjassa, A-talon saunassa. Ammuntaa edelleen tiistaisin 19-21 poliisitalolla. LAPPI-OSAKUNTA La 22.3. tapahtuu tärkeitä asioita. Näyttelyn purkaminen klo 15.30 kirjastolla, ja sen jälkeen osakunnan syntymäpäiväjuhla klo 16.00 osakuntahuoneistolla (llokiveä vastapäätä). Kaikki uudet ja vanhat tervetulleita syömään kakkua ja kohottelemaan maljoja. Kello 18 jatketaan juhlimista ruoan merkeissä kiinalaisravintola GENGHISKHAN (Kauppakatu 14), ja vielä muuallakin, jos vain juhlamieltä riittää. Lisät. Hanna p. 618 352. AMNESTY Tule mukaan käytännön ihmisoikeustyöhön. Nyt voit vaikuttaa kirjoittamalla viranomaisille vetoomuksia ihmisoikeusloukkausten uhrien puolesta. Amnestyn "kirjeiltä" pidetään Sepänaukion vapaa-aikakeskuksen Koeputki-kokoustilassa, Kyllikinkatu 1, tiistaina 1.4. klo 18. JYVÄSKYLÄN SETA PINK CLUB RY. Pink Club on Jyvässeudulla asuvien seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Sosiaalinen toimintamme sisältää mm. bileitä, keskusteluryhmiä ja avointen ovien kahvi-iltoja. Puhelinpäivystys tarjoaa tietoa ja luottamuksellista keskusteluapua seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla: Kahvi-ilta to klo 19. Keskustelupiiri su klo 16. Trans-ryhmä 8.4. ja 13.5. kello 19. Puhelinpäivystys ke klo 19-21 (Muulloin inlonauha). Nuorten ryh^k ° Ä e 7* ^k ° Ä R J e s 7" • » O 7* m^£^ ilS P mä joka kk:n 1. la alk. klo 15. Bileet Yo-talossa (Keskussairaalanne 2) klo 21-03, päivät: 22.3, 19.4 ja 10.5. Liput 20/30 mk. Osoite: Jyväskylän SETA Pink Club ry, Yliopistonkatu 26, (PL 410). 40100 JKL, P. 3100660, E-mail: pinkclub@seta.fi. WWW: www.jyu. fi/~juhtolv/pink/. KUMMAN LUJA KuLu sähläilee ja kunnolla, toivottavasti voitto tulee kylään. Kaikki KuLulaiset joukolla ylioppilaskunnan 63-vuotisjuhliin, pukuhan on tumma ja seura hyvää. 8.4. klo 17 muutetaan KuLua noin 100 metriä johonkin suuntaan, talkooväkeä houkutellaan makkarapalkalla, eli saunomista urakan jälkeen. Tiputellen eteenpäin toivotteleva! PupuJussi (juanka@tukki) sekä Eve-noita (eekaro@math), kirjoitelkaa ihmeessä edelleen listalle (kulu® tukki), tällä listalla parannetaan maailmaa. KÖRTTIOPISKELIJAT Ohjelmaan merkityt seurat 8.4. on peruttu. Laudes keskiviikkoisin klo 9.30 yliopiston kappelissa. Lisätietoja Simolta 241043, simkork@itu. TUHATKUNTA Jyväskylän yliopiston kokoomusopiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 19.3. klo 17 alkaen yotalolla hallituskabinelissa. Kokouksen jälkeen luvassa saunomista ja mukavaa yhdessäoloa noin klo 19 alkaen Kirjailijatalolla. Kokoomuksen Keski-Suomen piirin 75-vuotisjuhla 22.3. klo 13 alkaen Konservatoriossa. Mukana mm. Riitta Uosukainen ja Matti Jaatinen. Tervetuloa! Kirsi Pihan ja kokoomusopiskelijoiden tapaaminen 4.4. klo 18.30. Paikasta lisää lähempänä. Vielä ennen pääsiäislomille lähtöä päästään saunomaan. Kortepohjan B-talon sauna on varattu meille 25.3. klo 19 lähtien. Ja eiköhän tiistain perinteitä noudattaen eksytä puoli kymmenen jälkeen johonkin Voionmaankadun baariin. Myös kaikki uudet toiminnasta kiinnostuneel, tervetuloa mukaan. Lisät, puheenjohtaja Nina Pesonen email: nspesone@itu.cc.jyu.fi ja Tuhalkunta@cc.jyu.fi, puh. 271 423 JOK Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten vuosikokous on ti 25.3. klo 18 ylioppilastalolla. Yhteispoliittinen saunailta on ke 19.3. klo 19.00 Kirjailijatalolla, Seminaarinkatu 26 B. Tervetuloa. Lisälieioja: P|. Jari Haapiainen p. 0400-215 473, jaolha@tukki.jyu.fi ja siht. Mervi Niskanen p. 608574, miniskan® itu.jyu.fi. Tietoja toiminnastamme myös www.cs.jyu.fi/-ajm/jokki. Ottakaa yhteyttä ja seuratkaa nettiä ja ilmoitustauluja. TOSINE Jälleen on vuorossa tosinelaisten kevätsaunotus. Sauna on lämpimänä to 20.3. klo 19 alkaen. Tervetuloa. KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKELIJAT Kerääntykäämme kaikki tiistai—iltaisin Sanan Kulmalle opiskelijakaan. Klo 19 alkaen luvassa laulua, rukousta, opetusta, keskustelua, teetä ja mukavaa seuraa. 25.3. aiheena Kuljeta ja johda, tähtenä nyt hohda, 1.4. Älä sydän pieni usko mitä vain, 8.4. Vie vuorille tää viesti. Rukouspiiri kokoontuu Sanan Kulmassa sunnuntaisin klo 15. Uudentyyppinen, rukousta ja ylistystä korostava Rukousmessu on la 5.4. klo 18 Kortepohjan kirkossa. Muustakin toiminnasta saat tietoa Sanan Kulmasta, Seminaarinkatu 19, puh. 610 331. Päivystys ma-to 12-15. TYÖELÄMÄPALVELU Työelämäpalvelu tarjoaa opiskelijoille ja valmistuneille työnhaun ja urasuunnittelun neuvontaa ja koulutusta. Voit myös suorittaa Työelämän perusopinnot (15ov). Lisäksi välitämme työpaikkoja työnhakijatietokannan ja sähköpostilistan kautta. Meiltä saat myös Urasuunnittelun, työnhaun ja harjoittelun oppaan. Haku Towards International Professionalism -ohjelmaan on alkanut. Ohjelman kautta on mahdollisuus päästä harjoittelemaan ulkomaille johonkin kansainväliseen organisaalioon. Hakupapereita saat Työelämäpalvelusta. Jyväskyän yliopiston Työelämäpalvelu, hallintorakennus 2.krs, p. 601 084, email: tep@admiral.jyu.fi TUIKKU Tuikku tukee ja kuuntelee. Kaveriapua opiskelijalta opiskelijalle. Päivystämme keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 19-22. Poikkeuksena pitkäperjantai 28.3., jolloin ei päivystystä. Puhelin 014-612 603 (paikallispuhelun hinta). YNNÄ __ mtmmm _^_ tm Tässä pääsiäislomaa odotellessa kiitokset kaikille Ynnän Kauppakadun appron niin työntekijöinä kuin suorittajinakin osallistuneille. Lomankin jälkeen meidät löytää vanhasta tutusta paikasta: Mattilanniemi / MaD 241,40350 Jyväskylä. Sähköisesti posti kulkee ynna@ mafh.jyu.fi. Puhelimeen vastaamme aina kun kiireillämme ehdimme, siis 014-602767. Infot tulevista ja tarinat menneistä: www.math.jyu.fi/ ynnä PUOLUE Puolueen väki starttaa Praha-ekskun liikkeelle 30.3. ja palaa takaisin 7.4. Seuraa maililta ja ilmarilta keväälle suunniteltuja tapahtumia. Puolueohjelman tekoon halukkaat kirjoittajat ilmoittautukaa sähköpostiin puolue@jyu.fi tai Puolueen ilmarille MaB II krs. OPKO Opiskelijailla Vanhassa pappilassa, Vapaudenk. 26:ssa, to 20.3. klo 18.30, Kari Valkonen puhuu aiheesta "Nooan arkki". Avoin raamattupiiri toimistolla, Vapaudenk. 24B:ssa, maanantaisin klo 18.30. Kiirastorstaina (27.3.) ei ole opiskelijailtaa, eikä 2. pääsiäispäivänä (31.3.) raamattupiiriä. Jatkamme taas pääsiäisloman jälkeen. Lisät. Lauri Seppäsellä, p. 215132. SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA kiittää kaikkia liikuntalauantain lupsakoita liikkujia ja Raatiksella karkeloineita. Nyt voisimme verrytellä jäljellejääneitä aivonystyröitämme peli-iltain innoittamina, ehdotuksia ajankohdista voi lähetellä Elsille, elskosk@cc.jyu.fi tai Marille, makankaa@silmu.jyu.fi Samaisilla savo-karjalaisilta voi myös kysellä kevään kohokohdasta eli Ukon Vakan juhlasta, jossa hehkutellaan hedelmällisyysriitein kevään tuloa huhtikuun puolen välin tietämissä. Älä siis Sinäkään jää yksin savokarjalaisuutesi kanssa. RADIKAALI Pitää kokouksen Sohwilla 25.3. kello 18. Kaikki hallituksen jäsenet tervetulleita. Radikaalin Kotisivu: www.jyu.fi/-kemistit/ PUHKUPILLIT Treenit normaalisti 20.3., 3.4. sekä 10.4. klo 18. Treeneissä harjoitellaan Kuhmon ohjelmistoa. Ei treenejä 27.3. Puhkusian deadline on myös 20.3. Iso E saapuu kaupunkiin 11.-12.4. Perjantaina soi 1720.15 ja lauantaina 13-18. Lisätietoja: Tiiu Tuominen työ 601759, koti 612317 tai 050-5220477 sekä Risto Pohjonen työ 603045 tai 040-5889767. www.jyu.fi/puhkut DUMPPI Pääsiäislomaa odotellessa Dumpparil harrastavat seinäkiipeilyä, sählyämistä, sulkapalloa ja kössiä Hulungissa 22.3. Kaikki mukaan kuluttamaan ylimääräistä energiaa. Ja sitten jälkeenpäin nauttimaan idioottienergiaa nestemäisessä muodossa ja saunomaan. Valitettavasti luvatut bileet Raatikellarilla peruuntuivat, mutta eiköhän me jotain muuta kivaa keksitä. Olettehan kaikki muistaneet tilata tyylikkään uutuuden; Dumppi t-paidan? Jos ette, niin kipinkapin toimistolle tilausta tekemään! FOKUS RY. Vanha hallitus kiittää kuluneesta kaudesta, ja toivottaa onnea seuraajilleen. Hauskaa on ollut, ja sitä tulee varmasti riittämään jatkossakin. Erityisesti vielä terveisiä kaikille tiistaina 11.3. Eduskunnassa ja Vanhalla Fokusta kunniakkaasti edustaneille. Ja matkaryhmän järjestämät pääsiäisen käynnistysbileethän ovat tiistaina 25.3. Raatikellarilla. Tervetuloa kaikki sinne! YM. Fokus@tukki EMILE Emilen kevätkokous Sohvvilla 25.3. klo 16. Mahdolliset jutut, vitsit, piirrokset, ym. uuteen Emiiehteen viimeistään silloin mukaan. Jos et pääse, pudota tuotoksesi vaikka Emilen postilaatikkoon. Nähdään. Nina Toivoniemi KV-VALIOKUNTA INTERNATIONAL SUB COMMITTEE • Rasisminvastaisella viikolla 1 5 . 2 3 . 3 . suvaitsevaisuuspaneeli ke 19.3. klo 16 kirjaston kahviossa. M u k a n a eri vähemmistöryhmien edustajia. Sukukansapäivät 14.-16.4. Luvassa luentoja, näyttely ja musiikkia. Liity kv-listalle, niin saat tietaa lisää (jyy-kv@kanto). Lisätietoja: Laura ( l a u l a a m a ® kanto, puh. 6 4 2 8 2 6 ) ja Juha (juheino@silmu, puh. 6 8 4 4 ) . Corning up: a trip to a national park in April. Let us know if you are interested. E-mail addresses and phonenumbers above. LIIKUNTAVALIOKUNTA • Liikuntavaliokunnan seuraava kokous on to 20.3. klo 18.30 yo-talolla. Liikuntavaliokunta etsii juoksijoita Venlojen ja J u k o l a n V i e s t i i n . L i s ä t i e t o j a s a a K a s p e r i Launikselta: kalaunis@cc.jyu.fi. M u i s t a t a p a h t u m i s t a tietoja E v a E i r o m a l t a : ekeiroma@cc.jyu.fi SOSIAALIVALIOKUNTA • Sopoihmiset kokoustavat s e u r a a v a n kerran 2 6 . 3 . klo 1 8 . , jollei toisin ilmoiteta. P ä ä l l e k käisten kokousten vuoksi aloitusaika voi olla 19.00. Tarkkaile ilmoitustaulua, sopolistaa ja toki voit soittaa sihteeri-Matille 6 3 3 5 7 , m a t a ma@jyu.fi OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA • V i e t ä m m e S o h v v i a i s t a ( v a l i o k u n n a n t e e m a l l i n e n kokous) tiistaina 2 5 . 3 . klo 2 . a l k a e n ravintola-Sohvvin kabinetissa. Paikalla vierailevina tähtinä tutkijat Tapio Aittola ja Jussi V ä l i m a a , j o t k a johdattelevat valiokuntalaisia yliopistojen arvioinnin ihmeelliseen maailmaan. Jos siis arviointi kiinnostaa, niin eikun paikalle! Lisätietoja: Janne Saarinen, kopo-sihteeri p. 6 3 3 5 8 , e-mail: jasaarin@cc.jyu.fi YMPÄRISTÖVALIOKUNTA • S e u r a a v a ympäristövaliokunnan kokous on Ilokiven ruokalassa m a 2 5 . 3 . 9 7 klo. 1 9 . . Jos ilmat sallivat, pyörällemme kokouksen jälkeen tähtitornille katsomaan Hale-Bob -komeettaa. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja: Ulla Lipsanen p. 014 603 359,050555 3413 Toimitus: Mikko Kallio ja Jukka Yli-Lassila p. 014 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen p.014-215026, 0400-642 533, fax014-3721 363 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 02-2331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014-607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 928 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, 16 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät osoitteeseen L1PSA@CC.JYU.FI Alä lähetti kiireellistä postia sähköpostin kuutta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa deadline-päivänä. Ilmoitushinnat: tekstissä 5.00 mk/pmm, takasivu 5.50 nik/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan koko. Jylkkän ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Tilaus/liimat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotia 75 markkaa JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 30 markkaa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Postisiirtotili 80012-695758 Osoitteenmuutokset keskustoimistoon, p. 014603 355 ISSN 0356-7362
• 19 Melonit peräänkuuluttavat perustuloa Tuorein valtakunnallinen opiskelijajärjestö Melonit on omistautunut perustulon ajamiselle. Päältä vihreä ja sisältä punainen Melonit vaatii ensimmäisessä kannanotossaan perusturvan tasoksi vähintään 3 500 markkaa kuukaudessa. "Perustulo on mahdollinen toimeentuloturvamalli, joka takaa kaikille kansalaisille yhtäläisen ja tasapuolisen perusturvan, ja siten se toteutuessaan on aidon sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkki". Uuden yhdistyksen taustalla on kaksi Tampereen ylioppilaskuntalaista. Rosa Meriläinen ja Terttu Someroja JYY:n sosiaalisihteeri Matti Mäkinen. "Koettiin. että pitää olla kaikista heikoimmin toimeentulevista välittävä valtakunnallinen opiskelijajärjestö". Mäkinen kiteyttää Melonien ideologiaa. Opiskelijakortteja yhä hakematta Ylioppilaskunnan keskustoimistossa odottaa edelleen hakijaansa 200 yksinäistä opiskelijakorttia. Keskustoimistosta painotetaan. että korttinsa tilanneet henkilöt saisivat hakea omansa pois mahdollisimman nopeasti. Kortin hinta on 50 markkaa. JÄRJESTÖILMOITUKSET tulee olia toimituksessa dead iine -torstaita edeltävänä päivänä eli KESKIVIIKKONA. Paras tapa on laittaa ne SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen UPSA@CC.JYU.FI. jos ette käytä sähköpostia, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. Meille käyvät MacVVrite -versiot sekä VVP-versiot niin, että kaikki muut WP:t paitsi 6.0 ja 6.1 sopivat. Paperilappuja emme enää ota vastaan!II! Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Toimitus muokkaa liian pitkät ilmoitukset armotta! Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat huomioidaan. KAM PUK KAI KU Radio Jyväskylän taajuuksilla 97,7 MHz tiistaisin klo 18 UUSI APTEEKKI Sokosta vastapäätä ja MINIAPTEEKKI Hoviraitilla antavat kaikille opiskelijoille ostoista 10 %:N ALENNUKSEN OPISKELIJAN KOPIOJA PAINOPALVELUT KOPIOT, VARKOPIOT AINEJARJESI OJEN LEHDET JA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SEMJNAAtaNXATU 1 5 , RAKENNUST PUH. 014-601 140 • # J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O T paino CYCNAEUKSENKATU 3,40100 JKL PUH. 014-601 141 FAX 014-601 191 ftmeriikan raitilla -/(sxtomukila maalLmaLta Sonja fimmondt h. Amerikka. Mitä tuokaan m^L mieleen tuo ihmeellinen sana. ^L ^ k Kullattuja katuja, glamouria. m • seka miljardöörien miljoonaa v a a « • • • h u v i l o i t a ? Tämänhetkisessä' kotikolkassani Montanassa on kuitenkin vähemmän ensin mainittuja kahta asiaa, joita en vaihtaisi. Luulenpa täällä olevan enemmän lehmänläjiä kuin edes tavallista katukivetystä. Matkustaessani Montanaan ilmojen halki tiedän olevani lähellä kyseistä osavaltiota nähdessäni koneessa ainakin yhden stetsonhattuisen lehmipojan. Jos hänellä on vielä yllään siniset ei-kivipestyt farkut, niissä ruskea vyö, johon on kiinnitetty erikoisvalmisteinen ovaalinmuotoinen solki Ja vielä niin sanottu bow tie. joka näyttää lähinnä kaulan ympärille kietaistulta kengännauhalta ja on edestä kiinnitetty usein lehmän pääkalloa muistuttavalla soljella niin, että nauhanpäät roikkuvat muodikkaasti paidanrintamuksella, tietää törmänneensä oikeaan lännenmieheen. Pisteenä iin päälle voi vielä kysäistä, omistaako hän General Motorsin suuren luokan pickup truckin (suomeksi avopakettiauto), jonka ohjaamoon mahtuu matkustamaan korkeintaan kolme ihmistä ("if you really squeeze"), ja jonka tilavalle lavalle yleensä hätistetään perheen koira, olipa sitten minkälainen ilma tahansa. Jos vastaus on myönteinen, on kyseessä aitoakin aidompi paikallisasukas. Autoilusta puheenollen: Amerikassa, ja varsinkin Montanassa, törmää joskus myös mielenkiintoisiin liikennemerkkeihin. Eipä sitä jokainen tule heti arvanneeksi, mitä esim. "ped xing" tarkoittaa. Keltaisessa kolmionmuotoisessa kyltissä on ylempänä kuva miehestä kadulla. ja alla näkyvät nuo kirjaimet. Samaan luokkaan kuuluu myös kyltti peuran kuvan ja "deer xing" -kirjoituksen kera. Eli mitä nämä tarkoittavat? Selvittäessämme tätä suurta suuren maailman mysteeriä, täytyy ottaa vakavasti huomioon amerikkalaisten mieltymys sanalyhennyksiin. Eihän loki ole sopivaa kirjoittaa koko sanaa jos näppärä lyhennelmä on käytettävissä. Mutta miksi käyttää sanoja ollenkaan? Täkäläisten merkkienkehittelijöiden mieleen ei ehkä ole tullut se, että muualla maailmassa (jopa Kanadassa) turvaudutaan enemmän symbolikieleen kuin kirjainkombinaatioihin tienvarsilla. Sitäpaitsi arviolta neljäsosa amerikkalaisista ei edes osaa kunnolla lukea. Englantilaisen filologian opiskelijat ovat varmasti jo aivan kyllästyneitä lukemaan eteenpäin. He kun tietävät, mitä ajan takaa. X tietenkin symboloi sanaa "cross", ja niinpä "xing" on yhtä kuin crossing. "Ped" taas puolestaan on lyhennelmä sanalle "pedestrian", eli jalankulkija. Kokonaisuudessaan merkki siis varoittaa tietä ylittävistä jalankulkijoista. "Deer xing" on yksinkertaisesti "deer crossing", ja varoittaa peuroista, joita Montanassa onkin aivan liikaa. Niiden päälle ajaminen ei kuitenkaan ole niin vaarallista kuin hirvikolarointi Suomessa, ne kun ovat jonkin verran pienempiä pitkäkoipia. Huvittavimpaan liikennemerkkiin olen kuitenkin törmännyt Yellowstone-jokea sivuavan kapean asfalttitien varrella, joka on muistaakseni nimeltään East River Road. Kyltissä näkyy lehmä, ja alla lukee "cattle xing", lehmivaroitus. Selkäpiitäni kuitenkin karmaisi se. että merkki oli läpeensä koristeltu Iuodinrei"illii. Paikalliset cowboyt ovat siis pickup truckiensa ikkunoista merkin ohi ajaessaan harjoitelleet hieman sonninsilmään osumista. Ja kun Montanassa ei tällä hetkellä ole päiväsaikaan lainkaan nopeusrajoituksia, en uskalla edes ajatella, mitä kaikkea vastaavanlaisilla pikkuteillä tapahtuu. varsinkaan kun poliisisedät eivät usein ehdi partioida syrjäisillä teillä.
• 20 Asiasta Wiberg ampui täyslaidallisen jo vuonna 1995 M atti Wibergin ajatusmaailmaa tuntevalle Helsingin Sanomien Vieraskynäpalstalla 27.2. julkaistu kirjoitus ei ollut mikään yllätys. Kouran ajatusmaailmaa en valitettavasti (onneksi) tunne, mutta joka tapauksessa kirjoituksesta henki vahvasti nimen omaan kärkevä "wibergläinen" tehokkuutta peräänkuuluttava panos-tuotos-ajattelumalli. Toisin sanoen yliopistojen tulisi kaikkinensa paljon nykyistä paremmin hyödyntää käytettävissä olevat resurssit. Useimmista virkaveljistäan poiketen Wiberg ei siis niinkään haikaile yliopistoille lisäresursseja, vaan pikemminkin nykyisten resurssien maksimaalista käyttöä. Helsingin Sanomien vieraskynäily Otti uhrikseen eritoten opiskelijat, mutta samaan tapaan Wiberg on aiemmin kritisoinut niin yliopistojen henkilökuntaa, hallintoa kuin Opetusministeriötäkin. Toimittamassaan kirjassa Yliopisto uusiksi (Gaudeamus, 1995) kirjoituksessaan Yliopisto-ongelmat Wiberg ei anna armoa millekään yliopistojen tehottomiksi kokemilleen toiminnoille. Wibergin mukaan monet tutkimuksesta palkkaa saavat, eivät itse asiassa tutki juuri mitään ja julkaisevat tutkimuksiaan vielä harvemmin. Silloin, kun joku jotain julkaisee, se on usein keskeneräistä ja tieteellistä ctukätciskritiikkiä ei ole harjoitettu. Tieteellinen tutkimus on luonnollisesti yksi yliopiston perustehtävistä. eikä Wiberg voi ymmärtää, että esimerkiksi hallinnolliset tms. oheistoiminnot kompensoisivat heikkoa perustehtävän hoitoa. Yliopisto-ongelmista kirjoitus nostaa Helsingin Sanomien vieraskynäilyn tapaan esiin opiskelija-aineksen heikon laadun, opiskelijoiden laiskuuden ja ylisuuren oikeusturvan. Wiberg esimerkiksi epäilee, että opiskelija-aineksen nykyinen laatu johtuu pitkälti siitä, että "ravintoketjun laitimmainen" assistentti korjaa useis.sa tapauksissa pääsykokeita. Toisin sanoen pääsykokeiden tarkastajat eivät omaa riittävää kompetenssia valita oikeita ihmisiä yliopistojen opiskelijoiksi. Opiskelijoiden kannalta myönteisesti Wiberg näkee, että opinnäytetöitä ei ohjata riittävästi, mikä näkyy opintojen roikkumisena (lue: tehottomuutena). Wibergillä on paljon sanottavaa myös professoreista ja yliopistojen virantäytöstä. Virantäytöt kestävät Wibergin mukaan liian kauan ja usein tällä välin virkaa hoitaa joku jokseenkin epäpätevä henkilö. Virkaan nimitetyille professoreille pitäisi puolestaan luoda jonkinlainen bonuspalkkajärjestelmä, jotta pysyvän viran saanut henkilö ei jäisi lepäämään laakereilleen vaan myös tekisi jotain. Edelleen Wiberg uskoo, että pätevimmät ihmiset karkaavat yliopistoviroistaan jonnekin muille yhteiskunnan sektoreille ja yliopistoihin jäävät itse asiassa kaikkein kehnoimmal viranhaltijat. Heittääkseen vielä vettä myllyyn, Yliopisto-ongelmat kirjoituksessa lakkautetaan lisäksi Lapin yliopisto ja Österbottens högskolan sekä kritisoidaan ankarasti yliopistojen byrokraattista hallintokulttuuria ja opetusministeriön virkamiesten pätevyyttä. Summaten Wibergin vuonna 1995 esittämät ajatukset, yliopistojen ongelmien syypäänä on eritoten tehoton ja asiantuntematon yliopistoyhteisö, jossa henkilökunta ei tutki ja missä opiskelijat eivät opiskele. Ironista koko viime päivien lukukausimaksu-jupakassa onkin sen saama julkisuus. Vasta Helsingin Sanomien kirjoitus nosti Wibergin ajatukset julkisuuteen, vaikka kyseinen henkilö on julistanut tehokkuusajatteluaan j o vuosia. Maassamme on itse asiassa kymmeniä ellei satoja Wibergin kaltaisia korkeakoulumaailman uudistajia, joiden sanoma ei juuri leviä kirjakaupan hyllyä pidemmälle (jos sinnekään). Jos siis vielä haikailet Hesarin sivuille. niin moista, että projektisi tulee kestämään vuosia, yliopistovirasta ei ole kyseisessä projektissa ainakaan haittaa (mahdollistaa täysipäiväisen pamflettien kirjoittelun) ja hanki itsellesi taustatukea joltain täysin odottamattomalta taholta (esimerkiksi Suomen Pankki). Lisäksi paneudu erityisesti siihen, että kirjoituksesi ylittää sekä median että lukijoiden äisykekynnyksen. J A N N E S A A R I N E N korkeakoulupoliittinen sihteeri Opintotukeen Tanskan malli unohtuvatko joustot Opintotuen enimmäiskeston ongelmat ja uusi joustomalli ovat viimeisen kuukauden olleet vahvasti esillä julkisuudessa. Lain edessä opintotukilautakunnat ovat joutuneet ympäri Suomen tyytymään joustoratkaisiiihin. joissa lisätukiaikaan oikeutettuja ovat vain opintojensa aikana sairastaneet tai lähiomaisensa menettäneet. Avioerokin syyksi vielä kelpaa, mutta avoeroja aletaan jo arvottamaan. Oppilaitoksesta johtuva opintojen keston piteneminen tai abien pakkohaun aiheuttama oppialan vaihtokaan eivät riitä jouston syyksi. Ja samalla kun eri ylioppilaskuntien ja SYL:n pitäisi jatkaa vain sinnikkäästi taistelua paremman joustomailin puolesta, jonkinlainen luovutusmentaliteetti tuntuu valtaavan alaa. Kaiken lisäksi "Tanskan malli" on uutena asiana nousemassa huomion keskipisteeksi. Opintotukeenhan on kauan odotettu uutta larveharkintamallia, joka antaisi mahdollisuuden tienata enemmän opintojen aikana tuen pienenemättä. Valtiovallan vastaus opiskelijajärjestöjen vaateeseen on ainakin siirtyminen vuositulojen seurantamalliin, jota vielä valmisteluvaiheessa muodikkaasti Tanskan malliksi kutsuttiin. Tuo malli jakaa sitten voimakkaasti mielipiteitä niin ylioppilaskuntien sisällä kuin niiden välilläkin. Käytännössähän uudessa mallissa kyse olisi siitä, että tulojasi seurattaisiin verovuosittain ja kaikkien kuukausien tulot vaikuttaisivat opintotukesi suuruuteen siis myö« niiden kuukausien, kun olet töissä etkä tukea nosta. Tulorajat ovat vielä alustavia, mutta opintomellisina kuukausina saisi nähtävästi tienata 3000 mk ja luettomina 9000 mk. jolloin yhdeksälle kuukaudelle tukea nostava saisi hankkia vuodessa 54 000 mk ilman, että tukikuukausien tukea perittäisiin lakaisin. Se missä kuussa paljonkin tienaa, ei kiinnosta ketään, ainoastaan tukikuukausien määrällä ja vuositulon loppusummalla on väliä. Suuripalkkaisia kesätöitä ja hyviä stipendejä saavia opiskelijoita sekä nopeasti valmistuvia uusi vuositulomalli lavallaan sortaisi. ainakin vastustajien mielestä. Toisaalta taas tavallisia ruputöitä kesäksi saavia ja opiskelun ohessa siivoavia se puolustajien mielestä suosisi. Tarveharkinnan kohdalla täytyy tietysti aina pohtia, onko opintotuen rooli antaa kaikille varallisuudesta riippumatta mahdollisuus opiskella haluamaansa ammattiin, vai onko opintotuki opiskelijan palkkaa. Rakentavien parannusehdotusten esittäminen Tanskan malliin jääräpäisen vastustamisen sijaan, on kuitenkin jatkossa tehokkain tapa vaikuttaa tarveharkinnan kehittämiseen. näkee opintotuen roolin sitten kumpana taliansa. Tanskan malli kuohuttaa helposti ylioppilaskuntia. multa pilaisi muistaa, että tarve harkintaa kehitettäessä on kyse kuitenkin perustoimeentulon parantamismahdollisuudesta. Joustojen kohdalla kyse on perustoimeentulon turvaamisesta. Vuositulomalliin on ehdottomasti otettava kantaa, mutta edelleen tulisi jaksaa paukuttaa myös oikeudenmukaisen joustomailin puolesta. Aika sama kaikkia opiskelijoita ajatellen on, paljonko opi lotuen päälle saa tienata, jos opintotuen ja enimmäiskesto ovat riiitämättömiä! Seuraava Jyväskylän Y L I O P P I L A S L E H T I i l m e s t y y 2 4 . 4 . (deadline 17.4.] Avustajapalaverit 19.3. ja 9.4. Sohvvilla kello 20.00 M A T T I M Ä K I N E N sosiaalisihteeri