2 Sisällys Tarmo Kunnas, euroihminen ja isä "Minä en koskaan ole joutunut pyrkimään mihinkään aktiivisesti. Paitsi professoriksi." Voilä! Mitä muuta vaatimaton Pariisin poikamme puhuikaan? Jylkkärin haastattelusarjassa tutustutaan elämää suurempiin hahmoihin. Seuraava osa ilmestyy... hyvin pian. Sivu 5 Pääkirjoitus 6.3.1997 iSuck Microsoft rahastaa Bill Gates ei ole suinkaan tyhmä, vaan ne jotka tuhlaavat rahansa microsoftin muistisyöppö -ohjelmiin. narisevat tietokonefriikit. Kuinka paljon haluat maksaa tänään? Sivu 9 Väyrys-akatemiaan vai yliopistoon? Korpilahden Alkio-opistossa euroedustaja Paavo Väyrynen koulii nuorisojoukkoa ajattelemaan itsenäisen keskustalaisesti. Väyrynen käytti Euroopan Unionilta saamansa varat oman oppilaitoksensa. Politiikan korkeakoulun perustamiseen. Tässä täytyy olla jokin kiero juoni taustalla! Pajatsoaivoja yliopistoon Valtio-opin professori Matti Wiberg ja Suomen Pankin toimistopäällikkö Anni Koura räjäyttivät pankin mielipidekirjoituksellaan, jonka Helsingin Sanomat julkaisi 27. helmikuina. He vaativat yliopistoihin lukukausimaksuja järjettömin perustein. Perusteluissaan he väittävät, että opiskelijat ovat laiskoja ja tehottomia yhteiskunnan varoilla eläjiä. Kirjoittajien mielestä lukukausimaksut paljastaisivat. ketkä todella ovat opiskelijoita, ketkä taloudellisia etuja ahnehtivia vapaamatkustajia. Heidän mukaansa 1540 markan opiskelijan kuukausituloilla eläjäksi kannattaa ilmoittautua pelkästään taloudellisin perustein, koska tarjolla on runsaasti etuja. "Lukukausimaksut estäisivät ajautumasta korkeakoulun päivähoitoon vailla tulevaisuudensuunnitelmia. Lisäksi lukukausimaksu muistuttaisi opiskelijaa käyttöluvasta omiin aivoihinsa", Wiberg ja Koura kirjoittavat. Heidän mielestään valtio voisi tehdä järjestelmästä opiskelijalle todella kannustavan palkitsemalla poikkeuksellisen hyvin arvosanoin pikavauhtia valmistuneet maksamalla heidän opintolainansa. Nykyistä opintukea saa maisterin papereita varten noin viideksi vuodeksi. Jos sinä aikana aikoo valmistua, on vuodet käytettävä tehokkaaseen opiskeluun. Jos opintotuki poistuisi ja tilalle tulisi maksullinen opiskelu, voisivat yliopistoon hakeutua ainoastaan varakkaiden vanhempien lapset. Yhdysvalloissa systeemi toimii jo. Siellä yliopisto-opiskelun takaavat vain stipendit sekä vanhempien pankkitilit. Esimerkiksi yhdessä coloradolaisperheessä pojan opiskelu huippuyliopisto MITrssa johti siihen, että vanhemmilla ei ollut varaa pitää kesälomia, vaikka perheen isä oli IBM:n insinööri ja perheen elintaso oli keskitasoa parempi. Opintotuella ei todellakaan Suomessa kannata elää taloudellisin perustein. Paljon kannattavampaa olisi mennä yhteiskunnan varoilla työttömyyskortistoon, josta saa enemmän yhteiskunnan rahaa pelkästään olemalla jouten. Kirjoittajien ajatus siitä, että lukukausimaksu antaisi käyttöluvan omiin aivoihin oli hupaisa. Mallin mukaan aivot toimisivat pajatson tapaan, eli jokainen markka tönäisee nystyröitä liikkeelle. Koko Kouran ja Wibergin ajatusmallin lähtökohtana on ihmisen rinnastaminen koneeseen, jonka suoritusteho palkitaan markoilla. Huipulle pääsee juoksemalla pikavauhtia arvosanojen perässä, mikä on nyky-yliopistossa varsin helppoa. Siihen tarvitaan ainoastaan ulkoaopettelukykyä. triviaalitietouden hallintaa sekä pänttäämisen ulkopuolella olevasta elämästä luopumista. Kouran ja Wibergin malli on tuhoisa tutkimuksen. lieteen, uuden tiedon tuottamisen sekä ylipäätään ajattelun kannalta. Toivottavasti se ei saa maassamme laajempaa kannatusta. Sivut 10-11 Kannen kuva: Riitta Piltonen U L L A L I P S A N E N
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE 1 % Narutac n u l '•rfcteo tohroonmyyrn&a Nahka, Ykkönen M Vasarakatu 9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 4 6.3.1997 37. vsk PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 Lukukausimaksut tulevat? Wibergin yliopisto ei huoli köyhiä ja tyhmiä Tehokkuus, yhteiskunnallinen hyöty ja lukukausimaksut. Siinä ovat iskulauseet, joilla Turun yliopiston valtioopin apulaisprofessori Matti Wiberg tekisi yliopisto-opiskelusta harvojen omaisuutta. Millainen on Wibergin yliopisto, tutkintotehdas, joka ulostaa työmarkkinoille A-luokan nokialaisia? Wiberg kieltäytyy aluksi vastaamasta kysymykseen ilmaiseksi. Hän vaatii haastattelusta korvauksen! Wiberg ja Suomen pankin toimistopäällikkö Antti Koura kirjoittivat yliopistojen lukukausimaksujen puolesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 27, helmikuuta. Tuomiopäivän virkamiehet lupaavat muiluttaa köyhät, tehottomat ja yhteiskunnalliset hyödyttömät opiskelijat ulos yliopistosta. Akateeminen opinahjo kuuluu niille, joilla on maksukykyä. "Verovaroin tuetaan Suomessa korkeakouluopiskelua kohtuuttoman paljon", kirjoittaa veronmaksajien varoilla elävä Wiberg. Wibergin mukaan lukukausimaksut motivoisivat opiskelijoita jakamaan voimavaransa oikein. Nyt opintojen suorittamista ei valvota riittävästi. Laiskojen nykyopiskelijoiden sijaan malliopiskelija on hyvin rasvattu kone. insinööritaidon näytekappale, joka suoltaa opintoviikkoja automaattisesti. "Opiskelijaksi kannattaa ilmoittautua puhtaasti taloudellisin perustein. koska tarjolla on runsaasti etuja. Muun muassa asumiseen, malkoihin. opiskelijaruokailuun. konsertteihin. museoihin ja taidenäyttelyihin saa opiskelija-alennuksia", väittää Wiberg. Pelkällä opintorahalla elävät opiskelijat tosin tietävät, että raha ei riitä asumiseen, matkoihin, opiskelijaruokailuun. konsertteihin, museoihin ja taidenäyttelyihin. Taloudellisia etuja voi käyttää vain, jos etujen käyttämiseen on varaa. Jos lukukausimaksut tulisivat yliopistoon. opiskelijalla olisi Wibergin mukaan oikeus ottaa kantaa opetuksen tasoon. Opetuksen tason arvosteleminen on nykyisin merkityksetöntä. sillä opetushenkilökunta ei ole vastuussa opiskelijoilleen. Useimmat tasokkaasta opetuksesta vastaavat professorit lepäävät suojatyöpaikoissaan eläkeikään saakka. Wiberg korostaa opiskelun yhteiskunnallisen hyödyn merkitystä. Joutavanpäiväiset harrastukset lulee irrottaa yliopistosta, jonka tarkoitus on tuottaa vastuullisia ja tehokkaita yksilöitä yhteiskuntaan. "Milka ovat klassisten kielten opiskelun yhteiskunnalliset hyödyt", kysyy Wiberg kirjoituksessaan. Mielenkiintoista. Millainen yhteiskunta meillä olisikaan ilman klassisia kieliä? RISTO LÖF Matti Wiberg, Minkälainen on wibergiläinen yliopisto, Turun yliopiston valtio-opin apulaisprofessori lätti Wiberg? "Sellainen, jossa opiskelijat opiskelevat, opettajat opettavat, tutkijat tutkivat ja hallinto on alennettu sille kuuluvaan välineelliseen asemaan. Yhdessä etsimme totuutta." Kenelle opiskelu yliopistossa on tarkoitettu? "Kaikille eteville ja ahkerille isänmaan toivoille, jotka itse kantavat vastuun omasta elämästään." Minkä teorian mukaan köyhyys j a tyhmyys sekä rikkaus j a älykkyys yhdistyvät toisiinsa? "En tunne tällaista teoriaa. Itse pidän ajatusta älyttömänä." Niin opiskelijan kuin professorinkin toimeentulo maksetaan verovaroin. Kuinka moninkertainen palkkanne on opiskelijan kuukausitoimeentuloon nähden? "Liian pieni työmäärään verrattuKirjoituksenne Helsingin Sanomissa tyrmättiin opiskelijoiden keskuudessa. Monia jäi vaivaamaan, oletteko te hullu. Miten vastaatte opiskelijoille? "Voi. kun tietäisitte, miten monella tavalla! Keskittykää opintoihinne." RISTO LÖF Välitystä internettiin Tuhat opiskelijaa etsii töitä työelämäpalvelun kautta Yliopistossa työpaikkoja välittävä rekrytointipalvelu on muuttanut nimensä työelämäpalveluksi. Työtä hakee palvelun kaulia noin 1100 yliopisto-opiskelijaa. Työpaikkoja välitetään myös sähköpostin avulla. Sähköpostilistalla on noin 800 opiskelijaa. Lisäksi sähköinen työnvälitys avaa oviaan internetissä, työvoimapalvelun WWW-sivujen kautta voi jo nyt etsiä töitä. Työelämäpalvelu toimii edelleen niin. eitä työnantaja ottaa yhteyttä palveluun, kun se tarvitsee työntekijöitä. Työelämäpalvelun suunnittelijat ovat koonneet rekisterin työnhakijoista. joiden yhteystiedot annetaan työnantajille. Tällöin on tärkeää, eitä työnhakijoiden yhteystiedot ovat ajan tasalla. Eniten työelämäpalvelun kaulia välitetään opettajia sekä ATKalan ihmisiä". Myös liedotusja loimitusalan paikkoja tarjotaan. "Työpaikkojen tarjoilla on lisääntynyt vuosi vuodella, samoin kysyntä. Eniten palvelua tarvitsevat humanistit, jotka ovat opiskelleet aineita. mitkä eivät suoraan valmista millinkään ammattiin. Olemme myös järjestäneet yritysvierailuja, joissa työnhakijat ja työnantajat ovat kohdanneet toisensa", kertoo Paula Marttinen työelämäpalvelusta. Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa alkoi 15 opintoviikon työelämän perusopintokokonaisuus. mikä on ensimmäinen työelämäkoulutuspakeili koko maassa. Sen suosio on yllättänyt järjestäjät. Koulutuksessa on mukana yli sata opiskelijaa. Opintokokonaisuuden on suunnitellut Aura-projekti yhdessä työelämäpalvelun kanssa. Opintokokonaisuuteen kuuluu työhakemusten tekemistä, lyöhaaslalteluihin valmistautumista sekä oman osaamisen markkinointia. Koulutukseen sisältyy myös työharjoittelua. "Järjestimme koulutuksen opiskelijoiden toiveiden mukaiseksi. Kyselimme kuppiloissa, mitä ihmiset haluaisivat työelämään lähtiessään oppia". kertoo Juha Lahti työelämäpalvelusta . Puheviestinnän opiskelija Laura Poikolainen on osallistunut työelämän perusopintoihin. Hän on kokenut opinnoi tarpeellisiksi. "Olen oppinut CV:n tekemistä sekä saanut koulutuksessa varmuutta lyön hakemista varten. Kahdeksan opintovuoden jälkeen minulta puuttua oman alan työkokemus. Osaamisesta tuote -kurssilla kyllä opin. missä olen vahva", kommentoi Poikolainen. ULLA LIPSANEN Kiskoi vievät Jyväskylästä moneen suuntaan, mutta kuinka kauan? Poikittaisliikennettä uhkaa supistaminen Jyväskylästä Haapamäen ja Joensuun suuntaan junilla matkaavat saattavat lähitulevaisuudessa joulua keksimään jonkun muun matkustustavan. Valtiovarainministeriö uhkaa tiputtaa määrärahoja, joilla liikenneministeriö on rahoittanut kannattamattomien junayhteyksien ylläpitoa. VR:n reittipäällikkö Jari Paavilainen myöntää, että uhka on todellinen. muna se ei vaikuta tilanteeseen vielä tänä vuonna. "Koko maan mittakaavassa supistuksia on luvassa, jos puuttuvaa 40 miljoonaa ei löydy". Paavilainen toteaa. Keski-Suomeakin koskettanut ja julkisuudessa vilahtanut lista lopetettavista junavuoroista oli Paavilaisen mukaan täysin ennenaikainen. Kyseessä oli liikenneministeriön "ehdotelma", jolla haluttiin konkretisoida leikkausten seurauksia. Paavilainen on lievästi känneissään siitä, että VR:ää pyrittiin opastamaan asioissa, jotka se ilse hallitsee parhaiten. "Omat suunnitelmamme ovat tähdänneet liikennemäärän kasvattamiseen. ei vähentämiseen. Multa katsotaan nyt. miten tämä vaikuttaa. Mitään lopettamissuunnitelmia meillä ei vielä ole". Jari Paavilainen sanoo. Samaan aikaan VR on elvyttämässä hiljaisten junareittien henkilöliikennettä. Espanjasta tilatut uudet kiskobussit. "lättähatut", ilmestyvät pian Suomen rautateille. Jos liikenneministeriö ei kuitenkaan osta VR:ltä palveluja entiseen malliin, kiskobussit saattavat päätyä aivan muualle kuin alunperin oli tarkoitus. "Jos rahaa ei tule riittävästi, kiskobusseilla ajetaan aluksi vain vilkkaimmilla reiteillä. Tämä ei tietenkään ole Valtion Rautateiden suunnitelmissa, muita periaatteessa uhka on olemassa." "Haluan kuitenkin yhä korostaa, että esimerkiksi Haapamäen ja Pieksämäen reittien suhteen ei ole olemassa mitään uhkaa tänä vuonna". Paavilainen lisää. JUKKA YI.I-LASSII.A
n e w s i n b r i e f Have a drink in a cafe Jyväskylän Ylioppilaslehti Muuttoilmoituksen Cafe" Elonen, vvhich has recently moved in Kauppakatu, is bringing European caf6 culture in Jyväskylä. In addition to a well assorted selection of pastries and cakes, Cafe Elonen offers a Wide variety of alcoholic drinks. Because middle-aged vvomen are the most Important target group of the cafe, they don't have just beer on their menu. In this case alcohol means vvines such as Madeira and Port, liqueurs. cognacs... Drinks are mostly taken with coffee or pastries. This kind of European attitude to alcohol is becoming more general in Finland. You don't alvvays have to get drunk. unohtaminen on rikos No money, no trains? The state railways of Finland (VR) is planning to discontinue the cross-town connections to the east and west of Jyväskylä. The Ministry of Finance has threatened to reduce public expenditure, and after that the Ministry of Transport cannot afford to buy the services from VR. The reductions vvould concern, for example, students travelling to Seinäjoki and Joensuu. Even though there seems to be lack of funds, VR is soon receiving new rail buses from Spain. So it is probable that the new material will be placed in sections which already have enough trains. Change of address According to law. each time you move house you are obliged to report your new address ttrthe authorities. Many people do not realize that if you neglect this, you commit a crime. However, the whole thing is quite simple. At the same time as you go to report your new address at a post office, you can also fill in a form for the population register centre. Or you can call 0800-0811 and give your Information free of charge. You should report of the change of address one week before your removal at the latest. Several offices and services need to know where you live. Mutiltoilmoituksen tekemättä jääminen on varsin normaalia opiskelijoiden keskuudessa, mutta monikohan tajuaa sen olevan rikos. Vaikkei vaihtaisi kotikuntaansakaan. niin muutosla ilmoittaminen on lakisääteinen velvollisuus, joka tulisi tehdä vähintään viikon kuluessa muuton jälkeen. Aikaisintaan sen voi tehdä muuttoa edeltävän viikon aikana. Myöhästynyt muuttoilmoitus voi johtaa ilmoitusrikemaksuun, ja sen tekemättä jättäminen selvityspyyntöön. Pelkkä postin osoitteenmuutos ei siis muuton yhteydessä riitä. Kansaneläkelaitoksen Päivi Hänniselle tulee heti mieleen esimerkki. mihin muuttoilmoituksen tekemättä jättäminen voi johtaa: "Perheen kotiosoitteesta opiskelemaan lähteneeltä opiskelijalta voidaan katkaista vahingossa yleinen asumistuki, jos hänen perheensä muuttaa entisellä kotipaikkakunnalla. Kotipaikkakunnan uudessa osoitteessa näkyy ATK-järjestelmässämme tämänkin henkilön tiedot, jolloin opiskelijan tulkitaan erheellisesti muuttaneen Jyväskylästä tuohon osoitteeseen." Ja näin käy vain siksi, ettei rekisteritoimistoon ole tehty joko tilapäistä tai pysyvää muuttoilmoitusta. Esimerkkejä löytyy useista virastoista. Verokortit, veroilmoitukset ja ehdotusmenettelyt postitetaan aina viimeisimpään viralliseen osoitteeseen. Silloin riippuu kokonaan osoitteen uudesta asukkaasta, saako koko papereita itselleen ja kuinka nopeasti ne haltuunsa saa. Terttu Haapasalo verotoimistosta kertoo, että esimerkiksi veronkorotuksen liian myöhään saapuvasta veroilmoituksesta joutuu maksamaan syystä riippumalta, ja tuo korotus vaihtelee viivästysajan perusteella 300-800 markkaan. Muuttaminen ei sinänsä ole vaikeaa. Postissa osoitteenmuutosta lehdessä voi samalla kertaa täyttää muuttoilmoituksen maistraatille. Puhelinnumeroon 0800-0811 voi muutostaan myös ilmoittaa ilmaiseksi puhelimitse. Ja näillä samoilla keinoilla voi hoilaa niin kotipaikkakunnan muutoksen kuin pelkän tilapäisasumisen ilmoituksenkin. Liiallisesta byrokratiasta ei siis missään nimessä ole kyse. Lähtökohtana on. että kaikki niin sanottu virallinen posti menee siihen osoitteeseen, mikä kohdallasi väestötietojärjestelmästä löytyy. Muuttoilmoituksen kautta oikeat tiedot kulkeutuvat aina esimerkiksi autorekisterikeskukseen. verohallintoon, eläketurvakeskukseen. kelalle ja sotilasviranomaisille, joten aivan tarpeettomasta asiasta ei ole kysymys. Rikoksena muuttoilmoituksen tekemällä jättäminen ei tietenkään ole järin suuri, mutta seurauksiltaan se voi olla odottamattoman ikävä. Hoitakaahan osoitetietonne siis kuntoon. eli kertokaa viranomaisillekin missä kulloinkin oikein asutte. MATTI MÄKINEN sosiaalisihteeri Jyvässeudun kunnat eivät halua Aids-tukipistettä Suomen Aids-tukikeskuksen mielestä Jyväskylään kannattaisi perustaa erillinen Aids-tukipiste. Toistaiseksi Keski-Suomessa on todettu vähiten HlV-tartuntoja Suomessa. Alustavat neuvottelut Jyväskylän kaupungin ja naapurikuntien kanssa eivät kuitenkaan ole johtaneet tulokseen. Kunnat eivät halua antaa rahaa tukipisteen perustamiseen. Aids-tukikeskus jatkaa työtään hankkeen edistämiseksi, ia se haluaa edelleen korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä: HIV-tartunnat estetään parhaiten pitkäjännitteisellä ja tehokkaalla tiedostamisella ja tarjoamalla ihmisille mahdollisimman imitulukynnyksinen testausmahdollisuus. HAE OFFICE-PAKETTI OPISKELIJA KORTILLA DATA INFOSTA Microsoft Office SF CD tai UK CD Standard Hyväksi havaittu tehokkaaksi testattu! Office sisältää kaikki sovellukset, joita tarvitset jokapäiväisessä työskentelyssä: Word tekstinkäsittelyyn, Excel taulukkolaskentaan, PowerPoint esitysten tekoon ja Schelude+ ajankäyttösi hallintaan. Sisältää teknologiatakuun eli Office 97:n päivitys veloituksetta. 695 mk Tieto-Unit Oy Vapaudenkatu 38 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014)674 088 Fax (014) 621 253 G S M 050 524 7382 ari.raekorpi@tietounit.solutions.fi
5 Jyväskylän yliopiston A-rakennus näyttää tylsältä virastolta, mutta sen sisuksissa uinuu paljon kulttuurillista synenergiaa. Mitä olisi elämä ilman kirjallisuutta ja runoutta, noita hengen suuria airueita? Tekijöiden lisäksi ne tarvitsevat selittäjänsä ja tutkijansa. Törmäsimme yhteen suureen tiedemieheen ja eurokansalaiseen, jolle emme voineet olla esittämättä tiukkaa, mutta charmanttia kysymystä... Kuka helvetti TARMO KUNNAS oikein luulee olevansa? K irjallisuuden professori. Suomen Ranskan instituutin entinen johtaja ja taannoinen eurovaaliehdokas Tarmo Kunnas on taas keskuudessamme. Pariisin bulevardien eloisa vilinä on vaihtunut yliopiston asiallisen pikku virkahuoneen seesteiseksi liikkumattomuudeksi. "Aika uskomaton muutoshan tämä oli. Kaikki hiljeni, rauhoittui ja... hidastui". sanoo Tarmo Kunnas painottaen viimeksi mainitsemaansa verbiä. "Täällä on uskomattomasti tilaa. Ei tämä torvelta tunnu, mutta pikkukaupungilla". hän lisää pienen miettimisen jälkeen. Stressi on helpottanut, mutta pieni tyhjyyden tunne jäänyt, myöntää tämä poika Pariisin varjoisilta kujilta. Ilmankos Kunnas singahtelee taas joka puolelle: Mukkulan kirjailijakokouksen puheenjohtajaksi. Punkaharjun Retrettiin. Kristilliseen kulttuuriliittoon. dosentiksi muihin yliopistoihin... "Se on luonnollista. Minä olen kaksijakoinen ihminen: kirjoittaminen ja lukeminen ovat minulle tärkeitä. mutta myös sosiaalinen toiminta. aktiviteetit. Olen ottanut vastaan luottamustoimia, kun minua kerran on pyydetty". Puuhaa on "sopivasti", jokapaikanhöylämme määrittelee. Brysselin parlamentista sen sijaan ei tullut Kunnakselle tehtävä numero ykköstä. "Ei tässä voi olla pettynyt. Viisi kuukautta ennen vaaleja olisin saanut 120 ääntä, nyt niitä tuli kaksitoistatuhatta. Tajusin myös. että politiikka ei ole kovinkaan ruusuista. Täällä yliopistolla eletään idyllissä siihen verrattuna." Entä nykyään niin tärkeät imagoseikat? Eurokokemusta Kunnaksella riittää, mutta ei kai kuuluisa Kunnascharmi vaan ole hiipunut? Viiksiäkäiin hänellä ei enää ole... "Ne muuttuivat osittain harmaiksi ja epätasaisiksi. Ystävieni kehotuksesta leikkasin ne pois. Toinen mahdollisuus olisi ollut värjääminen. mutta sellaiseen en suostunut." Nyt Kunnasta jo naurattaa. "Itse en tietenkään pysty arvioimaan, onko sitä charmia ollut ennenkään." Ei kai hurmurimme vaan ole pehmentynyt ja muuttunut huomaamattomaksi? Kunnaksen perheessä on pieniä lapsia, joiden kasvamista Tarmoisukki kertoo seuraavansa ihmeisään. "Minä olen isoisän ikäinen, joten ihme on sitäkin suurempi. Ja onneksi lapset ovat vähän isänsä näköisiäkin." Mutta riittäköön jo elämän ihmeillä herkistely. Todellisuus Jyväskylän yliopistossa ei tunnu ollenkaan kauniilta. "Lama ja väärä tulosajattelu ovat olleet tuhoisia. Kyllähän me laitoksella tulosta teemme, mutta humanistisia tieteitä ei voi mitata samoilla mittareilla kuin lääketiedettä tai teknologiaa. Eksakteja tieteitä kopioiva malli on keinotekoinen." Opiskelijatkin ovat jotenkin toisenlaisia kuin ennen, toteaa opettajaKunnas. "Kovin puheliaitahan nuo ovat. Kyllä kai tässä toimeen tullaan." Professorimme miettii taas hetken, ennen kuin jatkaa. "Minä olen ilmeisesti yliopiston opettajana nyt jo sen verran iäkkäämpi, että opiskelijat eivät enää osoita entisenlaista kilpailuhenkeä." Hetkinen! Siis mitä ihmeen kilpailuhenkeä? "Kymmenisen vuotta sitten Jyväskylän Ylioppilaslehdelläkin oli parin kuukauden kampanja, jossa minun pääni menoksi keksittiin aina jotain ilkeää. Minut valittiin yliopiston pahimmaksi sovinistiksi ja kaikkea sellaista. No. se nyt oli ihan harmiton asia." Vai niin. Moisesta kunniasta seurasi varmaan jotain hyvääkin. "Moni kollega kysyi kateellisena. miten tuollaisen nimityksen voi hankkia itselleen." Mutta nyt käsi sydämelle, graduohjaaja Tarmo Kunnas. Onko professorilla riittävästi aikaa opiskelijaparkojen ongelmille? Pahat kielet väittävät. että ei oikein ole. "Se riippuu gradun aiheesta. Minä ohjaan hyvin mielelläni, mutta jos aiheena on joku muodikas asia. en pysty tarjoamaan kompetenssia. Kyllä minulla on mielestäni riittävästi aikaa opiskelijoille. Olen kuitenkin suurimman osan ajasta Jyväskylässä. Minut saa kiinni." Tärkeintä on opiskelijoiden innostaminen. Kunnas painottaa. Ja se on helppoa, jos vain... "Jos vain opiskelijat käyvät luennoilla." Aamen. J U K K A Y I . I L A S S I I . A
6 LOUNAIS-SUOMEN KASIJA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS Oppilasvalinta artenomilinjoille 1997 ARTENOMI ARTENOMI tekstiiliala vaatetusala Opintojen pituus 160 opintoviikkoa (ov), josta 20 ov on työpaikkaharjoittelua. Pohjakoulutus Ylioppilas tai lukion tutkinnon suorittanut. 1998 voivat samoihin opintoihin hakeutua ammatillisen perustutkinnon toisen asteen suorittaneet. Hakeminen Hakukaavakkeita voi tilata oppilaitoksesta. Hakemusten perusteella valitaan kaksipäiväiseen pääsykokeeseen, joka pidetään 2.-3.6.1997. Hakulomakkeet tulee palauttaa 7.4.1997 mennessä. Abiturientit hakevat viimeisillä arvosanoilla. Opinnot alkavat 11.08.1997. Oppilaitos sijaitsee Mynämäessä n. 30 km Turusta valtatie 8 varrella. Lisäinformaatio Lounais-Suomen käsija taideteollisuusoppilaitos 23100 Mynämäki Puh. 02-430 6 2 1 1 , fax 02-430 5232 ja vuoden 1997 koulutusopas s. 251 -. Artenomikoulutus ei kuulu yhteishakuun. Rehtori Tietoteknologiaa ihmisen ehdoilla Kansainvälinen opiskelijajärjestö AIESEC järjesti avaimet tietoyhteiskuntaan helmikuun alussa Mattilannimessä. Keskeisenä teesinä Keys to Wisdom -teemapäivässä oli. että ihmisyyttä tulee vaalia teknologian kurimuksessakin. Edelleenkin ihminen uhkaa jäädä toisarvoiseksi tietoteknologian myllerryksessä. Teemapäivä käynnistyi alustuspuheenvuoroilla. Ajatuksia heiteltiin ilmaan muun muassa tulevaisuusvisioista ja työllistämisestä tietoyhteiskunnassa. Pienyhmissä käsiteltiin esimerkiksi tietoyhteiskunnan aihettamaa eriarvoisuutta. Teemapäivä tiivistyi vielä paneelikeskusteluun, jossa ruodittiin ihmisen roolia tietotekniikan rinnalla. Ryhmäteknologioiden professori Mike Robinson valotti sitä. miten työyhteisö tulee piakkoin muutumaan. Robinson esitteli muun muassa virtuaalineuvottelutekniikkaa internetin välityksellä. Työskentely muuttuu niin. että suuri osa työstä tehdään etätyönä ihmisten kanssa, joita ei välttämättä koskaan tule tapaamaan kasvoista kasvoihin. Robinson muistutti. ettei virtuaalitodellisuus korvaa tosielämää. vaan on siihen vain lisuke. "Kun omistaa auton, niin ei se tarkoita, että menettäisi kyvyn kävellä t a i niin minä ainakin toivon". Robinson sanoi. Paneelikeskustelu käsitteli muun muassa sitä. miten opiskelijan tulisi kehittyä vastatakseen bisnesmaailman haasteisiin ja teknologian vaikutusta ihmisien sosiaalisiin suhteisiin. Keskusteluun osallistui Keskisuomalaisen verkkoliitteen toimitussihteeri Martti Ratio. Jyväskylän teknologiakeskuksen johtaja Jussi Nukari. Tietotekniikan tutkimusinstituutin projektipäällikkö Sami Kettunen ja apulaisprofessori Liisa Salo-Lce viestintätieteiden laitoksella. Panelistit hehkuttivat monipuolisten opintojen nimeen. Kielten opiskelu ja viestintätaidot yleensäkin ovat arvossa jo lähitulevaisuudessa. Jatkuva opiskeleminen on ainoa mahdollisuus pysyä mukana tekniikan villissä kehityskulussa. Yleisö halusi tietää asiantuntijoilta, miten käy persoonallisuuden tietoverkoissa verrattuna ihmisten "aitoon" kanssakäymiseen. Kaikki hyväksyivät tosiasian, että se muuttuu, mutta miten? Kettunen ymmärsi verkon sosialisoivan vaikutuksen kaksipuolisena. "Ihmiset voivat luoda itselleen sellaisen persoonallisuuden kun haluaisivat. Toisille se on rohkeampi minä. toisille se on uhka lieveilmiöihin." Nukari päivitteli. että jotain on yhteiskunnassa pielessä, jos tunteitaan ei voi ilmaista ilman tietokoneita. Tietotekniikka ei koskaan korvaa aitoja aisteja ja tunteita. "Kukapa nyt monitorin sänkyyn ottaisi?". yleisö järkeili. M I K K O K A L L I O Julie Teresan maisto J\!oudii Ilkka Tarvainen L ukiossa minulla oli paha olla. Olin ollut maaseudulla vasta pari vuolta, peruskoulun kaverini olivat menneet ammattikouluun ja niitä, jotka nyt olivat kanssani samalla luokalla olin nähnyt vain ohimennen rinnakkaisluokan oppilaina. Tunsin taivetta tutustua heihin. mutta he eivät minuun. He eivät olleet yksinäisiä. Lukiossa heillä oli samat kaverit kuin peruskoulussa: mikään ei ollut heidän kohdaltaan muuttunut, uusia ihmisiä ei tarvittu koska entiset olivat säilyneet. Siksi välimme jäivät pakostakin vain pinnalliseksi tervehdysten heitoksi. Tytöillä oli omat klikkinsä. He pysyttelivät kiinteästi omissa porukoissaan kikatellen ja supatellen. He eivät puhuneet niin paljon metsästämisestä ja pilkkimisestä kuin pojat. mutta yhtä paljon opettajista, kotitehtävistä ja televisio-ohjelmista. Heistä kiinnitti huomiotani erityisesti yksi. naapurikunnasta saapunut tyttö, joka sai välittömästi toisten suosion. Hän oli kaikkea mitä minä en ollut: reipas, iloinen, ahkera, naurava ja hyväntuulinen. Hän rakasti koulua ja elämää, pukeutui aina hyvin siististi ja saapui tunnollisesti kouluun joka päivä, viittasi ahkeraan ja sai kokeista lähes poikkeuksetta kiitettäviä, minkä opettajat erityisesti mainitsivat kun koepaperit jaettiin lakaisin. Luonnonlapsen pakottamalla ilolla hän kertoi turvallisesta lapsuudestaan. rakastavista vanhemmistaan ja hellästä sisaruksistaan, mutta muisti myös kuunnella muita ja myötäelää heidän tunteitaan. Erityisesti hän jaksoi neuvoa vaikeissa matematiikan tehtävissä, selittää samat asiat luokan huonoimmalle oppilaalle yhä uudelleen ja uudelleen kärsivällisesti hymyillen. Lyhyesti sanottuna: hän oli kuvottavan herttainen. kuin Julie Andrews ja äiti Teresa samassa ihmisessä. Mielessäni aloinkin kutsua häntä Julie Teresa -tyypiksi. Erikoistuin keskusteluihin ja esitelmiin. Opettajien antamat aiheet olivat teemoiltaan niin väljiä, että saatoin niiden puitteissa haukkua lyttyyn kaiken mahdollisen armeijasta avioliittoon. kehitysavusta yleiseen äänioikeuteen. Huusin keuhkojeni pohjasta ja naama punaisena, mutta ilman syyllisyyttä. En pitänyt purkauksiani erityisen olennaisena piirteenä käyttäytymisessäni. olihan se loppujen lopuksi aina hyvin lyhytkestoisia ja ennalta odotettavaa. Huusin kyllä, mutta vain tietyissä tilanteissa, eli silloin kun opettajat antoivat oikeuden tuoda esille omia mielipiteitä. Muissa tilanteissa olin melko vaisu. tein kotitehtäviä. luin kokeisiin ja viittasin kuten muutkin. Ja jotenkin tuntui sillä, että kaikessa yksinäisyydessäni minulla oli huutamiseen jonkinlainen oikeutus, oikeus sanoa: katsokaa minua, minäkin olen olemassa. Toisten ajattelu selkisi minulle vasta luokkakokouksessa kolme vuotta myöhemmin. Paikallisessa ravintolassa istuin sattumalta Julie Teresaa vastapäätä. En ollut vielä kerinnyt suutani avata. saati kunnolla katsoa häneen päin kun hänen muuten niin hymyilevät huulensa kääntyivät alaspäin kuin sepän taivuttama rautatanko, kasvot lehahtivat punaisiksi. katse painui alaspäin ja vaelsi pöydällä kuin apua hakien. Hänen väriseviltä huuliltaan purkautui epäselvää. kurkkuun joutuvaa mutinaa. Ilmeisesti hän luuli, että alkaisin taas huutamaan. Koskaan en ollut nähnyt kenenkään pelkäävän sillä tavoin. Poistuin nopeasti paikalta tajuten loukanneeni ihmistä. joka halusi vain elää rauhallisesti ja olla ystävä kaikkien kanssa. Kukaan muu ei ollut edes yrittänyt puhua kanssani. Lukioaikaisella käyttäytymiselläni olin loukannut maalaisyhteisön pyhiä arvoja, sosiaalista käyttäytymismallia. jossa kaikki ovat loisilleen hyviä ja ystävällisiä. Syyllisyys nakersi sisälläni, en kyennyt keskittymään opiskeluuni enkä yksityiselämääni. Julie Teresan pelon vääristämät kasvot tulivat uniini ja puheisiini. Kerroin niistä jokaiselle joka viitsi kuunnella. Kovin moni ei viitsinyt. Ystäväni kaikkosivat, tyttöystäväni jätti. Ratkesin ryyppäämään. tenttitulokseni huononivat. Viimeisenä keinona mielenrauhaan suunnittelin anteeksipyyntöä. Lukiosta sain tietää Julie Teresan oikean nimen ja osoitteen. Sain myös tietää hänen kuolleen auto-onnettomuudessa vuosi sitten. Anteeksipyyntöaikeeni olivat lopullisesti tuhoon tuomitut, mitään keinoa vapautua syyllisyydestä ei enää ollut. Saatoin vain yrittää unohtaa. Yritin monia tapoja ryyppäämisestä irtosuhteisiin. laskuvarjohypyistä itämaiseen mietiskelyyn. Viimeisenä keinona liityin muukalaislegioonaan. Vuosien saatossa kuulin monia syitä värväytymiseen: rikoksia, avioeroja. raiskauksia, jopa murhia. Minulta kysyttäessä vastasin liittyneeni koska en kykene unohtamaan erästä tyttöä. tyttöä jota en koskaan kunnolla tunteP I I K K O S : M I K K O K A L L I O
7 Mannermaisia paukkuja Kauppakadulta I H uomattava osa suomalaisista juo alkoholia aidon humalahakuisesii. Riittää, kun käy perjantai-iltaisin Jyväskylän keskustassa. niin voi vakuuttua siitä, että meiltä ei puutu ylitarjontaa kansallisilta kännimarkkinoilla. Perinteisten juomatapojen rinnalla on Suomessakin yleistynyt eteläja länsieurooppalainen alkoholikulttuuri: nautitaan pääasiassa mietoja juomia, alkoholia käytetään suhteellisen usein, mutta ilman humaltumistarkoitusta. Kotimainen kohtuudellaiiauttija yrittää suhtautua alkoholiin arkipäiväisesti; se on normaali juoma muiden juomien joukossa. Viiniä ja olutta ei välttämättä edes lasketa alkoholiksi, eikä lasillinen keskellä päivää luonnollisestikaan ole mikään moraalisaarnan aihe. Juomista mannermaisittain Kauppakadulle muuttanut Cafe" Elonen on uudenlaisen alkoholija kahvilakulttuurin lippulaiva Jyväskylässä. Ravintolapäällikön Marja-Liisa Tikkalan mukaan kahvila pyrkii olemaan mannereurooppalainen kahvila-ravintola. jossa on monipuolinen tarjonta ja jossa alkoholi on vain yksi lisäpalvelu. Kahvilan ensisijainen kohderyhmä ovat keski-ikäiset naiset, ja tämä näkyy tarjonnassa: esimerkiksi alkoholijuomat eivät ole sitä iänikuista keskiolutta pullossa ja hanassa. Elosella alkoholi on juomien aatelia: madeiraa. portviiniä, liköörejä, viinejä, konjakkia. calvadosta... Ja näitä jaloja juomia nautitaan lähes aina kahvin tai suolaisten/makeiden leivonnaisten kanssa. Elosen kahvila on eräänlainen testipaikka. jossa voi testata suomalaisten eurokunnon alkoholin käytössä. Tikkala haluaa painottaa sanaa cafe". jolla halutaan viestiä tietystä kulttuurisesta kontekstista. Elosta uskaltaa näyttää Fran^oiselle ja Francois'lie esimerkkinä suomalaisen ravintolakulttuurin nousemisesta A-kastiin. Tikkala uskoo, että asiakkaat eivät tule kahvilaan humaltumistafkoituksessa ja sen sivistynyt ja savuton atmosfääri ei myöskään houkuttele 1.5 -promillisia paikalle. Alkoholia kuluu Tikkalan mukaan eniten arkipäivinä iltapäivän "Sotiko täällä viinaksia.'", hämmästelevät joukolla Marko Latvasalo. Liisi Kaipainen ja Santeri Uitvasalo (sylissä) sekä Päivi Nokelainen. Mika Nokelainen ja Jesse Nokelainen (sylissä). aikoihin kun töistä kotiin palaavat vaikokauluksiset poikkeavat rentouttavalle lasilliselle. Sosiaalisia nautintoja Vaikka alkoholia on Elosen hyllyissä monipuolisesti tarjolla, niin se ei ole se kiihoke, jolla asiakkaita houkutellaan. Elosen asiakkaat huumataan pikemminkin runsaalla leivonnais-ja kakkuvalikoimalla. Alkoholia tilataan suhteellisen harvoin suhteessa sen monipuoliseen tarjontaan. Onkohan nirsoiluun syynä se. että Elosen asiakkaista enemmistö on naisia? Perinteisesti naisen alkoholinkäyttöön maassamme on suhtauduttu paljon kielteisemmin kuin miesten juomiseen. Naisilla humalahakuinen juominen on toisaalta selvemmin sidottu muun muassa ikään kuin miehillä: nuoret naiset eivät ujostele reipastakaan röpöttelyä. Keski-ikäiset naiset taas pyrkivät käyttämään julkisesti alkoholia hyvin varovaisesti. Cafe Elosen kultivoitunut atmosfääri on kuin tehty keski-ikäisille naisille, joilla ei ole varaa humaltumiseen, mutta jotka kuitenkin silloin tällöin haluavat pieniä makean likööristä ylellisyyttä ja piristystä päiväänsä. Perinteisiä näkemyksiä Kahden perheen seurue hämmästyy kuullessaan. että Elosen kahvilasta saa myös alkoholia. He ovat tulleet kahville, eivätkä siten odottaneetkaan alkoholitarjontaa. Seurue suhtautui alkoholin saatavuuteen myös kahvilassa yleisellä myöntyvyydellä: "Kunhan ei synny häiriöitä"'. He kuitenkaan eivät oikein sopeudu ajatukseen. että alkoholi olisi aivan arkipäiväinen asia ja että juuri Elonen olisi oikea paikka viinaksien nauttimiseen: "Alkoholi kuuluu enemmän johonkin erikoistilanteeseeen kuten esimerkiksi liikeneuvottelun yhteyteen, ja muutenkin ottaisin alkoholia ennemmin jossakin enemmän perinteisessä ravintolassa". sanoo seurueeseen kuuluva Marko Latvasalo. Kaiken kaikiaan seurue oli sitä mieltä, että alkoholista ei ole sopivaa humaltua. "Erityisesti jos nainen on humalassa, se on rumannäköistä". tuumaa Päivi Nokelainen. Miehillä tuntuu olevan enemmän vapautta "nollata muistinsa". Suomalainen alkoholikulttuuri tuntuu vielä sittenkin palautuvan sinne perinteiseen mies juoja nainen nalkuttaa -asetelmaan. Ei siitä pääse mihinkään. Alkoholi on suomalaisessa ajattelussa ja käyttäytymisessä yhdenlainen kuningas, joka istuu edelleen tukevasti valtaistuimellaan, eivätkä demokratian luulet ole sitä vielä päässeel pahemmin arkipäiväistäANTTI KAIJAI.AINEN Kassana ja tarjoilijana Elosella ekstraava Laura Linkoaho lataamassa runsaudensarvea. Aloita Sinäkin oma tiedon j a taidon valtatiesi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Jyväskylässä 30 000 opiskelijaa takaavat hyvän menon ja nuorekkaan ilmapiirin. Opiskelijaystävälliseen Jyväskylään on helppo asettua, sillä Jyväskylässä löydät nopeasti kanavat uusiin ystäväpiireihin ja opintosi käynnistyvät mutkitta. Jyväskylä on Sinulle näköalapaikka tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Annamme koulutusta TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN-, HALLINNON JA KAUPAN ALOILLA MATKAILU-, RAVITSEMISJA TALOUSALALLA SEKÄ SOSIAALIJA TERVEYSALALLA Lisäksi annamme ammatillista opettajankoulutusta Valitse omasi j a tule tiedon valtatielle! JYVÄSKYLÄN AMIVIATTIKORKEAKOULU PL 207, 40101 Jyväskylä Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä Puh. 014-444 6608 Faksi 014-444 6600 E-mail: jamk@jypoly. fi
Mehän o akea töitä uomalaisilla on kunnia elää maassa, jossa koulutuksesta ja opiskelusta on tehty vuosikymmenen ykkösmantra ja työttömyyden puolittumisen kultainen avain. Ja niinpä meille oppimishulluiksi väitetyille ihmisille sitten heitellään jatkuvasti uusia täkyjä takerruttavaksi. EU:n ja oman kaikkitietävän hallituksemme harjoittama varojen syytäminen elinikäiseen oppimiseen on jo ajat sitten johtanut ikävään "mitä me näillä kaikilla rahoilla oikein tehdään" -tilanteeseen. Jotain uutta koulutusta pitäisi taas massoille järjestää. mutta mitä? No. onneksi on uusavuttomia. Tiedättehän: noita h o l h o u s y h t e i s k u n n a n toivottavasti) viimeisiä uhreja, jotka eivät osaa edes hakea töitä ilman koulutusta. Ja missäpä muualla noita onnettomia olisi e n e m m ä n kuin korkeakoulujen huuhaaliedekunnissa, paikoissa, joiden opiskelijat ovat aina ihmetelleet. mikä minusta isona oikein tulee. Jyväskylän yliopiston työelämäpalvelun ja täydennyskoulutuskeskuksen järjestämä Työelämän perusopinnot -opintokokonaisuus on vuorollaan iskenyt tähän markkinarakoon, ja suosio on ollut alusta alkaen ilmeisen hyvä. Mistä tämä innostus todellisuudessa kertoo. se jääköön jokaisen itsensä pääteltäväksi. Opintokokonaisuuden järjestäjien valitsema retoriikka on kieltämättä vetoavaa: lee osaamisestasi tuote: tee syväluotaus omaan ininääsi, elämän taitoihin (!). koulutukseen ja tulevaisuuteen. Miten tämä tapahtuukaan? Herkullisesti, mansikalla maistuen. Ja mitä muuta on tarjolla: intercultural Studies, kansainvälisesti. Tapakulttuuria, hienotunteisesti. Kansainvälisen kaupan perusteita: ja taloutta, tietenkin... Kuinka ihanan 90-lukua. mutta älkää ihmetelkö, jos lapsemme nauravat meille 15 vuoden kuluttua. Odotan mielenkiinnolla, mitä käytännönläheistä koulutusta uusavuttomille preja postmaistereille seuraavaksi keksitään. Small talkin perusopinnot? Näin perustat oman konsulttiyrityksen -approbatur? Miten keitämme kattilallisen vettä -opintokokonaisuus? Ja tietenkin työelämän aineopinnot! Täytyyhän kaikkien päästä kokemaan, mitä on laatia proseminaarityö työelämän realiteeteista. Siinähän voi päästä vaikka juttelemaan ihan oikeiden duunarien kanssa, iiih! JUKKA YI.I-LASSII.A Maailman Ystävänpäivä ei olisi voinut riemukkaammin alkaa. Juuri oli ehtinyt unohtaa, kenen syntymäpäiviä Englannin futismaajoukkue juhlikaan, kun urhot pelireissun tulomatkalla pistivät lentokoneen matkustamon päreiksi. Aivan äskettäin oli saanut naamansa peruslukemia muistuttavaan asentoon seurattuaan keskustelua, jossa Noel Callagher ensin sanoi maan pahimpien narkkareiden istuvan parlamentin alahuoneessa, minkä jälkeen eräs kansanedustaja vaali, että Noelin on erottava Oasiksesta lausuntonsa takia. Englannin kuninkaallisista on heistäkin riittänyt hupia jo pitkään, mutta tuona perjantaiaamuna Keskisuomalaisen ulkomaansivulta hoksattu kahden palstan uutinen oli omassa luokassaan. Yhdistyneiden Kuningaskuntien valtiovalta nimittäin oli asettanut komitean pohtimaan avioliittoinstituutiota, ja lopulla mietintö saatiin aikaan. Sen mukaan avioliitot voitaisiin vastaisuudessa tehdä kymmenen vuoden määrämittaisiksi. koska suurin osa avioliitoista kuitenkin päättyy eroon. parasta Ei typeriä myötäeikä vastamäkiä tai "kunnes kuolema meidät erottaa" -haaveiluja vaan selvä peli. Pilvilinnat hiiteen! Ikuinen rakkaus, mitä muuta se on kuin runoilijoiden hourailua? Ei enää pitkällisiä selittelyjä erosyistä sukulaisille tai jälkikasvulle: "Kuule Jenni, isin ja äidin diili päättyi, joten isi ei enää ole kotona." Mutta ehdotus ei ole vielä mahdollisimman absurdi: 1) Sitä tulee viipymättä muuttaa siten, että sopimus voidaan tehdä minkä mittaiseksi tahansa. Tällöin pariskunnat voisivat kukin tykönään arvioida tunteittensa syvyyttä ja sopia esimerkiksi neljän vuoden yhteiselosta (ja filmi tähdille tulee luoda oma puolen vuoden sopimusmalli). Näin jo suhteen varhaishuumassa tulisi vastaan pakko sovittaa käsiin myös järkeä. eikä vain oman kullan korvalehteä. 2) Laissa täytyy turvata, että samaa periaatetta voidaan soveltaa kaikkiin ihmissuhteisiin. Kuka olisi ystäväni seuraavat kolme vuotta? Sitoudulko olemaan vihamieheni vuosituhannen vaihleeseen saakka? Olkaamme täten täysin yhdeniekeviä toisillemme juhannukseen 1998. Amerikassa on kaikkea ja onhan meilläkin juorut 80-luvun synninja viinanhuuruisista Izvestija-turnauksisia. Hulkon Antti. Paavo. Jorma sekä Maran laastariotsat. mutta kyllä briltikomiikka on lyömätöntä. PRTK. H E I K K I N E N huumoria Menot Näillä selviät hengissä seuraavat kaksi viikkoa "KAIKKI opiskelijat katselevat Beverly Hills, mikä-se-numero-siinä-lopussa-nyt-onkaan -sarjaa. Katselevat, vaikka eivät myöntäixikään."' Tämän totuuden saattoi toimituksen tietoon eräs kolmenkymmenen vuoden rajapyykin ohittanut qpiskelijahenkilö jokin aika sitten. Beverly Hills, 90210 (muistatteko vielä alkuperäisen "suomennoksen" L.A. Beal?) -sarjan kiinnostavuus on kuitenkin pahasti hiipumassa. Alkuperäiset tähdet ovat rooleihinsa liian vanhoja ja kyllästyneen oloisia. Uusissa naamoissa ei oikein jaksa kiinnostaa mikään: Ray alias Jamie VValterskin rämpyttää aina sitä yhtä ja samaa biisiä kitarallaan. Beverlyä riivaa sama ongelma kuin mitä tahansa muutakin tekelettä, jonka hohto perustuu camp-ironiaan: kiinnostus lopahtaa, koska minkäänlaista sisältöä ei ole. Mutta onhan noista länsirannikon kauniista raniapojuista ja Disney-tyiöisiä tehty loistavia lauluja! Don Henlcyn (Eagles) ja Brian VVilsonin (Beach Boys) musiikissa aurinkoinen Kalifornia elää toisenlaista elämää. Rehellisen pinnallista, verkkaista ja haikean surumielistä. lieverly Hills. 90210 Mlv 3:ssa sunnuntaina nain kello 14. Don Henleyn, Brian WiIsoilin ja muiden keski-ikäisten rantapojujen levyjä voi lainata esiin, kaupunginkirjastosta (Vapaudenkatu 39-41), jonka musiikkiosasto on ehdottoman laajoja monipuolinen. NÄYTTÄVÄTKÖ hiuksesi puhdistamattomalta hiushai Jalta? On siis aika siistiä kuontaloaan. Jos et ole lee-se-itse -ihmisiä ja kampaamo-parturi -salonkien hinnat tuntuvat riistolla. on hyvä vaihtoehto antautua parturi-kampaajiksi opiskelevien saksikäsiin. Jyväskylän teknisessä ammattioppilaiioksess;i ulkonäkösi saa uuden lookin ja edullisesti, riippuen siitä, monennenko vuosikurssin palvelua saat. Hiustenleikkuu on melkoisen hidasta (vajaa tunti) mutta noin 30 markan hinnoilla sen kyllä kes
9 kone Kauas pilvet karkailevat a ELÄMÄÄ SUUREMMAT laajakankaat janoavat uusia filmejä. Tässäpä tarjoan jouni-ideoita Jussia odotellessa. PÄHKÄHULLU PROFESSORI on Eddie Murphy -tyyppinen komedia suurten ikäluokkien professorista, jonka elämä rutinoituu 50-vuolispäiviltä toisille siirtymiseksi. "Tilaisitko juhlakirjan". kuuluu ikimuistettava repliikki, jonka jälkeen päähenkilö räjähtää kappaleiksi. Jatkoosassa pähkähullu professori pyrkii keskustapuolueen ehdokkaana yliopiston rehtoriksi. THE LONG ASS Goodnight kertoo Geena Davisista kärsivästä elokuvaohjaajasta, joka tajuaa kadottaneensa myös suhteellisuudentajunsa. Menestys on taattu, sillä elokuva-alalla suhteellisuudentajusta on vain haittaa. TRAINSPOTTING valottaa niiden Mattilanniemen tieteentekijöiden elämää, joiden ikkunasta avautuu maisema sekä moottoriettä rautatielle. Siis kenen elämä olikaan kummallista? VUODET PICASSON MAALAUSTEN KANSSA paljastaa intohimoisen surrealistin ja häneen ystävystyneen futuristin kärsimykset kuuluisan kubistin taulujen vartiointitehtävissä. INDEPENDENCE DAY maalaa synkän kuvan sotilasliittoon pyrkivästä pienestä pohjoisesta maasta. Sen poliittiset johtajat saavat pakkomielteen, että sotilasliittoon kuuluminen parantaa suurten valtojen välissä olevien pienten maiden asemaa. Katastrofispektaakkeli. GOOM GENERATION on satiirinen vesitie-elokuva kolmen nuoren pakomatkasta. Kun risteily käy helvetiksi, sinne ei ole pakko jäädä. Itse asiassa sinne ei ole edes pakko mennä. TOM COLLINS kertoo kuuluisan Micheal Collinsin pojanpojan huurteisesta elämästä Pohjois-lrlannissa. "Paukku" tarkoittaa tässä elokuvassa jotain muutakin kuin IRA:n posauksia. VIIMEINEN LOHIKÄÄRME perustuu tosiasioihin. Tämä scifi-elokuva yhdistää liehuvan liekinharjan ja kalkkarokäärmeen ja saa aikaiseksi presidenttiehdokkaan. Elokuvan jatko-osa Viimeinen lohikääre rakentaa huiman seikkailufantasian liekitetystä lähikääreestä ja niiden syöjistä. SUURI PANKKIRYÖSTÖ kertoo, kuinka pankit antavat miljardikaupalla rahaa rosvoille, ottavat ne veronmaksajilta takaisin. vaikeuttavat pankeissa asioimista ja ottavat siitä rahaa nimittämällä sitä "palvelumaksuksi". Mutta, hyvät molemmat lukijani, saatte itse päättää mitä tapahtuu elokuvissa Hylättyjen vaimojen yökerho, Hopon poppopporoo ja Vaiennut Jyväskylä. JOUNI VAUHKONEN Bill Gates, humanisti ja hyväntekijä. M i c r o s o f t aiheuttaa närää tietokonenörttien keskuudessa. Tuskin ketään muuta yksityistä ihmistä nälvitään world wide webissä niin paljon kuin M i c i " $ o f t y h t i ö n johtajaa Bill G a t e s i a . Maailman rikkain mies -parka on manipuloitu näyttämään muun jfiuassa pirulta ja USS Enterprisen arkkivihollisilta borgeilta. Tuskin kaikki narinat ihan aiheettomia ovat. Kapitalismin pyhien oppien mukaisesti Gatesin tarkoitus lienee kaataa kaikki pikku ohjelmatalot suuren jättiläisen tieltä. Markkinoiden valtaaminen hoituu näppärästi niin ikään, että pedataan W i n h o t l l S k ä y t t ö l i i t t y m ä standardiksi kaikkiin uusiin pc-lgoneisiin. Ohjelman kehittämisessä huolehditaan eritoten siitä, että tiuhaan ilmestyvät muutokset ovat mahdollisimman epäsopivia edellisten versioiden kanssa. Ennen pitkää kaikki joutuvat taas vaihtamaan hienon ja ihrneellisen W i n d o w s 9 5 : n vielä hienompaan ja ihmeellisempään W i n d o w s 9 ? : e e n maailmaamullistavan markkinointikampanjan saattelemana. Ja sitten taktiikka käynnistyy jälleen alusta. Yhteensopimattomuus luonnollisesti poikii ongelmia, j a niitä Microsoft enemmän kuin mielellään setvii: yksityishenkilöille kysymyksestä riippuen 190-1000 markan hintaan ja laitevalmistajille hulppeat 2000 dollaria per vuosi tukipalvelua. Luulisi, että B i l l il l e rahat jo rupeaisivat riittämään. Mikko Kallio Käykääpä tsekkaamassa yksi nasevimmista anti-microsoft sivuista osoitteessa www.microsnot.com tää. Sitä paitsi hintaan kuuluu myös hiustenpesu ja erilaiset muotoituaineet. Lopussa opettaja tarkastaa, että asiakkaalla on molemmat korvat tallella ja lopputulos kauttaaltaan moitteeton. Kannattaa varata aika, Jyväskylän tekninen ammattioppilaitos sijaitsee osoitteessa Viitaniementie I. Parturoinnin koekaniinina loimi Antti Kaijalainen; hänelle toimituksen lämpimät kiitokset. LENIN-SETÄ asuu nyt Jyväskylässä! Jyväskylan Talvi -festariin liittyvä S M E H Neuvostoliiton kansantalouden saavutuksia esittelee käytännöllisiä, kummallisia ja huvittavia esineitä Tampereen Lenin-museosta ja kirjaili[ ja-taiteilija Resa LiksomiB henkilökohtaiI scsii keräämästä neukkukokoI elroasta. VuonIna 1997 nämä esineet nykerryttävät, mutta ei ole kovinkaan paljon aiI kaa siitä, kun nauru oli kaukana. Diggaavatkohan nykyisen uusio-SKP:n jäsenet tätä näyttelyä? SMEH Alvar Aalto -museolla 16.3. saakka. JYVÄSKYLÄN Huoneteatteri vie katsojan sydänmaille. Marko Tapion (Marko Tapper) esikoisromaaniin pohjautuva Lasinen pyykkilauta on peräisin 50-luvulta, mutta aihe lienee yhtä ajaton kuin ihmiskunta. Kyseessä ovat mieheksi kasvamisen ongelmat, suhteet äitiin ja siihen elämän "uuteen naiseen". Näytelmässä seurataan niitä ratkaisevia yhden kevätillan ja yön hetkiä, jolloin irtiotto vanhasta tapahtuu lopullisesti. Lasinen pyykkilauta tapahtuu ajassa ja paikassa, joita kaupunkilaisille ei enää ole oiemassa. Lasinen pyykkilauta Jyväskylän Huoneteatterissa 7.3. alkaen (ensi-ilta). Esitykset jatkuvat huhtikuun loppuun. Kaiken maailman menot-palstalle tarkoitettuja vinkkejä voi lähettää lehden toimitukseen (ei puhelimitse, kiitos!). Kuvia, piirroksia ym. voi liittää mukaan. Toimitus valikoi julkaistavan aineiston. Materiaalia ei palauteta.
10 Jyväskylän Paavo Väyrysen Politiikan korkeakoulu, avoimesti keskustalainen lainen on tietysti itsenäisesti ajatteleva yksilö. Voihan se olla, että joku täällä saa virikkeitä, jotka vierottavat häntä Iästä keskustalaisesta aatemaailmasta. Kukapa sen tietää". Väyrynen hymähtää. Väyrynen ei pyri korostamaan omaa rooliaan korkeakoulunsa opetuksessa. Hänen tehtävänään on ensi sijassa järjestää edellytykset opetustoiminnalle. Abit Paavon oppiin vai valtio-oppiin? Paavo Väyrysen Politiikan korkeakoulu ei tule hyppimään esimerkiksi Jyväskylän yliopiston valtio-opin laitoksen varpaille opiskelupaikkoja haettaessa. Väyrysen koulu on ainakin toistaiseksi ainutkertaisessa käytössä, eikä se niinkään ole yliopistollinen koulu kuin kansankorkeakoulu. "Tämä on korkeakoulu, sanan avarammassa merkityksessä. Kun on kysymys kuuden viikonlopun koulutuksesta, niin tämä on enemmän kurssi ja voi täydentää perusopetusta, jota yliopistossa ja muissa oppilaitoksissa on mahdollisuus saada", valtiotieteen tohtori Väyrynen selventää. "Opiskelijat ovat olleet yllättävän innostuneita. Osanotto on ollut lähes sala prosenttia. Se on minusta harvinaista, että tämän ikäinen nuorisojoukko on niin kurinalaisesti paikalla. Ja kaikki ovai ahmien kuunnelleet esitelmöijiä ja ottaneet osaa keskusteluun". Väyrynen kertoo ylpeänä oppilaistaan. Kaikki ovat kuulleet väyrysakatemiasta. Paavo-jugendista ja Väyrysen opetuslapsista kollegojemme välityksellä. "Media on kuitenkin suhtautunut yllättävän myönteisesti. Sehän on kuitenkin selvä, ettei itseään kunnioittava toimittaja juttua tehdessään jätä piikittelemättä. Mutta minä olen ollul yllättynyt siitä, eitä suhiautuminen on ollul niin asiallista ja positiivista. Kukaan ei voi sanoa, että tässä olisi mitään pahaa. Kukaan ei ole esimerkiksi kyennyi kertomaan. mikä olisi parempi tapa käyttää Euroopan parlamentin varoja." M I K K O K A L L I O K aikille suomalaisille Euroopan Unionin parlamentin jäsenille on myönnetty varoja poliittiseen toimintaan ja tiedottamiseen. Parlamentaarikoilla on muun muassa mahdollisuus tutustuttaa itse valitsemaansa joukkoa Brysseliin ja Strasbourgiin. Muiden edustajien kärrätessä paikalle tuttaviaan, tukimiehiään ja lehtimiehiä voideltavaksi on Paavo Väyrynen perustanut rahoilla nuorille suunnatun Poliitiikan korkeakoulun. "Yhtäältä minua murehdutti se. että nuorien aatteellinen harrastus oli vähäistä ja toisaalta Euroopan parlamentin jäsenenä minulla on lietyt voimavarat käytettävissä tiedotustoimintaan ja ryhmien kutsumiseksi Euroopan parlamentin vieraaksi. Ja niin ajattelin, että näitä voimavaroja olisi järkevää käyttää nuorten hyväksi". Väyrynen selvittää korkeakoulunsa lähtökohtia. Korkeakouluun haki yli 70 nuorta ja heistä Väyrynen poimi käsin Eero Lankian ja Antti Kaikkosen avustamana 35 kurssilaista. Valittujen ikähaarukka on I9-3I vuotta ja he ovat lähtöisin varsin erilaisista lähtökohdista. "Kun tätä joukkoa valittiin, niin pidettiin silmällä alueellista edustavuutta, jotta eri maakunnista tulisi osallistujia". Väyrynen selvittää loppukarsintoja. Muita edellytettyjä pääsyvaatimuksia olivat yhteiskunnallinen kokemus ja toiminta keskustan järjestöissä. "Kurssilaiset eivät ole joutuneet tekemään mitään poliittisia sitoumuksia". Väyrynen vakuuttelee. Missä viipyy Otila-akatemia? Opetus Paavo Väyrysen politiikan korkeakoulussa on varsin laaja-alaista. Kahdelle vuodella jakaantuneena se käsittää prosessimaisesti neljä viikonloppuseminaaria ja kaksi tutustumismatkaa EU:n keskuksiin. Luennoilla on käsitelty muun muassa filosofiaa. aatehistoriaa, kansainvälisiä kysymyksiä sekä tietysti Euroopan Unionia. "Tässä siis ei ole lähdetty siitä, että haetaan keskustalaisia luennoitsijoita ja alustajia, vaan pyritään hakemaan maan parasta joukkoa". sanoo vaatimaton Väyrynen, joka myös itse pitää muutamia luentoja. Jos kaikilla on samanlaiset resurssit, niin missä viipyvät Jyrki Otilan ja Marjo Matikainen-Kallströmin politiikan korkeakoulut? "Minun tietääkseni kukaan muu ci ole tarttunut tämmöiseen mahdollisuuteen. että organisoisi opetustoimintaa. Mutta minä olen tietoinen siitä, että jotkut toiset harkitsevat myöskin samansuuntaista ajatusta. osittain ilmeisesti tämän minun esimerkkini innoittamana". Väyrynen kertoo. Keskustalaista aatemaailmaa avoimesti pönkittäen "Se on jokaisen oma asia, millä tavoin tämän opetuksen hyödyntää. Ilmeisesti aika monilla on mielessä ytheiskunnallinen toiminta. jonkintasoinen poliittinen ura", Väyrynen selvittää Politiikan korkeakoulun tavoitteita. Entä mitä europarlamentaarikko itse tästä kaikesta hyötyy? "Minun tavoitteeni tässä on ollut paljolti se. että saataisiin nuorten keskuuteen aatteellista harrastusta: yhteiskunnallista toimintaa, jonka pohjana on kestävä arvomaailma. Eli aatteellisuutta tällä pyritään vahvistamaan." Rehtori Väyrynen myöntää, että Politiikan korkeakoulu on avoimesti keskustalainen projekti. "Mutta ei ole yhtä ajattelutaMEP Paavo Väyrynen yhdisti tarpeen (nuorien aineettomuus) ja resurssit (n. 250 000 markka» ftfai rahoja). Politiikan korkeakoulu tarpaa. jota yritetään indoktrinoida kurssiJ oaa nuorille mahdollisuuden opiskella "maan valiojoukosta" valittujen alustajien ja luennoitsijoiden johdattelemina. Huhtikuussa tämä laisiin", hän lisää nopeasti. "Jokainen kurssiJ" ukk " x '""" aa k " lk "" sa Belgiaan. 11 ppiiasieha Kuvat: Riitta Piltonen Osa kurssilaisista laajentaa tietämystään, osa mukana Paavon takia Petri Neittaanmäki ei pelkää leimautumista Paavon opetuslapseksi. Hän on toiminut Väyrysen tukijoukoissa jo puoli vuosikymmentä. iime keväänä Suomen Keskustan pää-äänenkannattajassa Suomen^ " maassa ollut ilmoitus osui Petri Neittaanmäen silmiin. Tilastotiedettä, valtio-oppia ja tietotekniikkaa opiskeleva Neittaanmäki pääni siltä seisomalta hakea Paavo Väyrysen politiikan korkeakouluun. Tuore Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Neittaanmäki selvittää hakeneensa paikkaa, koska oli kiinnostunut sisäja ulkopolitiikasta. "Ja Paavo on jonkinlainen poliittinen esikuva minulle. Intoa lisäsivät myös Brysselin ja Strasbourgin matkat, joista ei tarvitse maksaa mitään". Neittaanmäki myöntää. "Koen opiskelun politiikan korkeakoulussa mielenkiintoiseksi. Aihepiiri käsittelee juuri sitä mistä olen kiinnostunut. Tiedon omaksumiskykykin kasvaa", Neittaanmäki kertoo. Opetus ei yliopiston tapaan rajoitu pelkästään teoreettiseen valtiooppiin. vaan mukaan mahtuu paljon tutustumista käytännön poliittiseen elämään. Millainen on hyvä poliitikko? Osa opiskelijoista on mukana pelkästään mielenkiinnon perusteella, osa toivoo hyötyvänsä opiskelusta yhteiskunnallisessa toiminnassaan. "Minä halusin laajentaa etenkin ulkoja sisäpolitiikan tietämystäni". Neittaanmäki sanoo. Suurin osa luennoitsijoista on poliittisen elämän ulkopuolella, ja heidän näkemyksensä avartaa opetusta sekä tuo keskusteluun mukaan uusia näkökulmia. Opiskelijat ovat voineet kuuntelemisen lisäksi osallistua myös keskusteluun, jossa toiset ovat aktiivisia ja toisel vähemmän aktiivisia. Kansanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaan altistamina kurssilaiset yrittivät saada selville millainen on hyvä poliitikko. "Me ryhmittelimme kolme erilaista poliitikkotyyppiä. Poliitikko voi olla sellainen, joka toimii tilanteen mukaan ja menestyy siten. Mediapoliitikko hyödyntää häikäilemättömästi tiedotusvälineitä edetessään urallaan. Pysyville arvoille ja tavoitteille pohjautuva ideologipolitiikko voi olla hyvä." Arvatkaapa vaan. kenet suomalaisen aktiivipoliitikon Politiikan korkeakoulun opiskelijat kruunasivat hyväksi poliitikoksi. Voisi kysyä. olivatko lähtökohdat objektiivisia? "No nimiä suoraan mainitsematta kuitenkin." Paavo Väyrysen persoona ratkaisee "Hän oli innoittajana minulle ja varmaan monille muillekin". Neittaanmäki arvelee. "Ainakin yksi opiskelija on kertonut olevansa mukana pelkästään Paavon takia." Samaan hengenvetoon Neittaanmäki kuitenkin sanoo. ettei välttämättä olisi lähtenyt mukaan täysin vastaavaan projektiin, jos järjestäjänä olisi ollut jonkun muun puolueen edustaja. "Kun tuntee Paavon, niin osaa odottaa tiettyjä ideologisia lähtökohtia. Koulu kulkee Paavon vetovoimalla. vaikka hän onkin vain tilaisuuden järjestäjä." Väyrysen kotimaan avustajana toimiva Neittaanmäki ei pelkää leimautumista Paavon opetuslapseksi. "Minä olen leimautunut jo niin kauan sitten, ettei tämä enää minua kosketa. Mutta joitakin oppilaita voi leimautuminen huolestuttaa, Minä en tosin oikein usko. että keskustaa jaetaan järjestelmällisesti Väyrysen ja Ahon kannattajiin." Mitä konkreettista hyötyä Paavo Väyrysen politiikan korkeakoulun todistuksesta on? "Voisi sillä jotain yrittää saada korvattua yliopiston puolella. Vaikka englanninkielisiä kirjapaketteja." M I K K O K A L L I O Keskustalaistui(Ien pesässä. Alkio-opistolla Korpilahdella järjestetyssä Politiikan korkeakoulussa opiskellaan muun muassa Euroopan Unionia. Minne unohluivatkaan Mansikki ja muut maaseudun asukit? Väyrynen, Prometheus Ajatus Paavo Väyrysen vetämästä "korkeakoulusta" nuorille nouseville poliitikonaluille kuulostaa aluksi hupaisella ja ehdottoman väyrysmäiseltä ajatukselta. Mestari ja oppipojat -asetelma (puolue) politiikassa ei yleensä tuota mitään hyvää. korkeintaan lauman näkemyksettömiä fanaatikkoja. Myös kysymys Väyrysen pohjimmaisista motiiveista nousee pintaan: aivopesua, oikean dogmin iskostamista kritiikittömien kuulijoiden aivoihin vai silkkaa pohjustusta tulevia väyrysseikkailuja varten? Tai kaikkia näitä samanaikaisesti? Ei sentään. Euroopan Unionin syytämillä miljardeilla toteutetaan niin paljon käsittämättömyyksiä, että Paavo Väyrysen "akatemia" Korpilahdella on niiden rinnalla korkeintaan kansallista arvoa omaava pikku kuriositeetti. EU on kuin Ilmestyskirjan hullu peto ilman alkua ja loppua, päätä ja ' häntää. Sen kitaan katoaa käsittämättömiä rahasummia samalla, kun loisesta päästä putkahtaa kontrolloimattomasti eurorahaa milloin mihinkin hölynpölykohteeseen. Unioni on iskenyt eurokansanedustaja Paavo Väyrysen kouraan tukun rahaa ja sanonut: kuluta! Mitä ilse tekisitte? IMlTOl KULMA "Väyrys-akatemian" hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä on vaikea sanoa mitään lopullista, mutta moralisointi ainakin on täysin turhaa. Ihmisillä on vapaus valita. Henkilökohtainen valinta voi olla Väyrys-akatemia siinä kuin sulkapallo tai hardcoreporno. Nykymaailmassa ei enää ole pelkoa siilä. että yksi aate nousisi kaiken muun ylitse ylhäiseen yksinäisyyteensä. Väyrysen totuudesta on tullut vain yksi totuus monen muun ohella. Paavo Väyrynen itse taas on kuin toimintakuntoinen Kekkosen ajan reliikki, joka ihme kyllä ei tunnu koskaan muuttuvan epäajankohtaiseksi. Hän on tehnyt itsestään korvaamattoman: jos Väyrystä ei olisi, hänet olisi pakko keksiä. Väyrynen on Prometheus. Paavo Väyrynen on ehdottomasti suur valtiomies, mutta nykyistä suuremmaksi hän ei oikein voi Suomessa lulla. Hän ei todellakaan ole postmoderni, aikamme sen sijaan on. Väyryseen sisältyy paradoksi. Vielä vähän aikaa, ja voimme sanoa: hän on mies, joka on ollut täällä aina. JUKKA YLI-LASSILA
12 (fuuäikulän HJUohiiton ^XjliotxlxiLaikunnan 63 -vuotitiukuin <zA/[aanantaina 2$. maalUkuuta IQ97 klo tty.OO. ^Paikkana OLoiiivi Jumma huku £fLTa£uiioxUi QO mai££au (Zfflfifin jate.net SO mai&ftaa) at tiUffe >58'30-33Q43. c i/iiUeeiii 'fflfl): iHalliJzoxtti . tzn/[akiun voi uioitHaa muöi kcikuUoimiitoon. J-iiii£Utoja keiftuiioimiitoixa, h. 603 355. JYY hakee tekijää HISTORIIKILLE Tehtävän voi suorittaa opinnäytetyönä. Toinen vaihtoehto on kerätä julkaisua varten tarvittava haastatteJumateriaaii ja litteroida s e . Kulut korvataan. Itse palkkio maksetaan sopimuksen mukaani Lisätietoja: Kasperi Launis, p. 603 354, e-mail: kalaunis@cc.jyu.fi ja Mari Varonen. p. 607 485 ja e-mail: mavarone@cc.jyu.fi Y l e i s a v u s t u k s e t Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus myöntää yleisavustuksia yo-kunnan piirisssä toimiville aineja harrastejärjestöille, osakunnille sekä poliittisille ryhmittymille. Anomuskaavakkeita saa ylioppilastalon keskustoimistosta virka-aikaan. Täydellisesti laaditut anomukset palautetaan liitteineen viimeistään pe 11.4.1997 kello 12.00 mennessä. Lisätietoja: pääsihteeri Kasperi Launis 603 354 toimistosihteeri Mirja Ritvonen 603 355 Sanomalehti maksaa vain 1/2 suklaapatukan verran päivässä. Kotiin kannettuna. ^ KESKISUOMALAINEN Puh. (014) 622 155 LAADUKKAAT AURINKOLASIT MEILTÄ! Aurinkolasit myös vahvuuksilla alk. 450,Opiskelija alennus m *}(% O/ norm. hintaisista tuotteista -^MM ^ / Q o p t i k k o Silmätysten näytät hyvältä KEUONKESKUS, PRISMA puh.(014)244 226 Ma 10.3. Aurajuustokiusaus Kalaleikkeet, pinaattikastike Punajuurijauhelihakastike 'Vasikanleike, bearnaisekastike Ti 11.3. Kasvissosekeitto Spagetti, tonnikalakastike Metsästäjänpihvi Ke 12.3. Kesäkurpitsavuoka Juustokatkarapukala Kiinalainen lihapata 'Wieninleike LOUNAS il 1 1 6 Merenmakuinen lasagne Suikaleporsas To 13.3. Sienirisotto Hernekeitto/kasvis-, pannari Poropyörykät 'Metsästäjänleike Ma 17.3. Kasvispihvit Sitruunasei Mukaeltu jauheliha cannelone *Smetanakana Pe 14.3. Kasvislasagne Kaalikääryleet Makkaraherkku 'Pippurihärkä O I o • o Ti 18.3. Pinaattikeitto Lindströminpihvi Kanarisotto 'Oskarinleike JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA | HUOM: listaan saattaa tulla joitakin muutoksia. Ke 19.3. Kukkakaalikeitto, porkkanapiirakka To 20.3. Paprika-perunavuoka Broilerpyörykkä Jauhelihapihvi tomaattikastike 'Kalifornianleike Pe 21.3. Kasvisjuustokastike Jauhelihaspaghetti Pyttipannu 'Metsästäjänleike LOZZI Menu 10.-14.3.-97 Maanantaina: Pustan pihvi ja perunasosetta, nakkirisottoa. kalasalaattia, pinaattiohukaisia ja tar-tarkastiketta. Tiistaina: Kinkkupitsaa, lohimureketta ja tillikastiketta, kanaa herkkusienikastikkeessa, kasvispihviä. Keskiviikkona: Pippuriporsasta ja vihannesriisiä, tomaattista makkaravuokaa, kuorrutettua kukkakaalia, broileripyöryköitä ja appelsiinikastiketta. Torstaina: Wieninleike, hernekeittoa ja pannukakkua, savumakrillia ja kananmunakastiketta, kasvishemekeittoa. Perjantaina: Jambalaya'a, jauhelihaperunasoselaatikkoa, kreikkalaista salaattia. Menu 17.-21.3.-97 Maanantaina: Kasslerpaistia ja valkosipuliperunoita, janssoninkiusausta, lihapyöryköitä, tomaattista papumuhennosta. Tiistaina: Kinkkurisottoa, sitruunaseitä, jauhelihalasagnea, uuniohrapuuroa ja mehukeittoa. Keskiviikkona: Paistettua broileria ja vihannesriisiä, pannupihviä ja perunasosetta, makkarakeittoa, ratatouillea. Torstaina: Lohijuustorulla, spaghettipaistosta, tomaattisilakoita ja perunasosetta, porkkanasosekeittoa ja sämpylä. Perjantaina: Kalkkunaa maustekastikkeessa, leikkelelautanen, kasvistacot. WILHELMHNA Menu 10.-14.3.97. Maanantaina: Paistettu porsaankyljys ja hasselbackan perunaa, kanaa currykastikkeessa ja riisiä, länsirannikon salaattia, ratatouillea ja riisiä. Tiistaina: Mantelikirjolohla, tomaattista jauhelihaperunavuokaa, lammaskaalipataa, kesäkeittoa. Keskiviikkona: Kinkku-ananas-herkkusienipannupitsaa, makkarakastiketta ja keitettyä kukkakaalia, italialaista kalapataa, kesäkurpitsa-paprikapiirakkaa. Torstaina: Salamipannupitsaa, lihapyöryköitä ja kermakastiketta, värikästä kalakeittoa, mannapuuroa, mansikkakeittoa ja juustoreissumies. Penantaina: Naudan sisäfileepaloja, smetanakastikkeessa ja riisiä, paistettua seita ja pinaattikastiketta, kasvispyttipannua. Menu 17-21.3.97. Maanantaina: Broilerleike Carbonara ja uuniperuna, kinkku-meetvurstikastiketta ja nauhapastaa, savusilakka-raejuustotäyte ja uuniperuna, punajuuri-aurajuustokiusausta. Tiistaina: Karjalanpaistia, porkkanalaatikkoa ja perunasosetta, kalamurekepihvejä, tartarkastiketta ja perunasosetta, siskonmakkarakeittoa, pinaattiohukaisia ja herukoita. Keskiviikkona: Kinkku-aurajuustopannupitsaa, maksa-pekonikastiketta, tonnikalarisottoa, kukkakaalikeittoa ja aurinkosämpylä. Torstaina: Katkarapu-kirjolohipannupitsaa, uunibroileria ja paprika-ananasriisiä, kikhemepataa. Perjantaina: Porsaanleike, hedelmäkastiketta ja aurajuustoperunaa, jauhelihakiusausta, kreikkalaista salaattia. YLISTO Menu 10.-14.3.-97 Maanantaina: Valkosipuliporsasta, havaijin jauhelihapihvi, turkkilainen kasvispata. Tiistaina: Sipulipihvi, kinkku-metvurstikastike pastalle, perunaohukaiset. Keskiviikkona: Metsästäjän leike, jauhelihakasviskeitto, sipulipiirakka. Torstaina: Siikarullat, broilerpyörykät, pinaattikeitto. Penantaina: Vatkuli, keitetyt nakit ja perunasose, juurespihvit. Menu 17.-21.3.-97 Maanantaina: Uunikyljys, kanaa currykastikkeessa, porkkana-sienikastike. Tiistaina: Poronkäristys, juustoinen uunikala, punajuuripihvit. Keskiviikkona: Syysleike, uunimakkara, kasvislasagne. Torstaina: Uunikirjolohta, mausteinen sianlihapata, kaali-porkkanaohukaiset. Perjantaina: Katkaraputäytteiset ohukaiset, lihapyörykät, kasvis-juustopiirakka. FREDA Menu 10-14.3.97. Maanantaina: Jauhelihapihvi juusto-tomaattikuorr. ja ranskalaiset perunat, tohimurekepihvejä ja kastiketta, nakkikeittoa, sinihomejuusto-kasviskastiketta ja pastaa; pähkinä-kirsikkavaahtoa. Tiistaina: Broilerleike ja beamaisekakastiketta, meksiloista kinkku-pastapataa, lihakeittoa, kasvismunakasta uunissa; pappilanhätävaraa. Keskiviikkona: Kinkku-auralasagnettea, kanaviillokkia, siikakeittoa, kasvispunajuuripihvejä ja kastiketta; hedelmäsalaattia. Torstaina: Porsaanleike ja kermapippurikastiketta, broilerpyöryköitä ja fiestakastiketta, lanttu-porsaspataa, kasvishemekeittoa ja vohveli & hilloa ja kermavaahtoa; vohveli ja hilloa & kermavaahtoa. Perjantaina: Jauhelihatäytteinen munakasrulla, lohikiusausta, uuniperuna ja metvurstitaytetta, juustokasviskeittoa. * * * Menu 17.-21.3.97 Maanantaina: Porsaanleike ja valkosipuli-kermaperunoita, manteliseitä ja perunasosetta, makkarastro?anoffia, ratatouillea ja riisiä. iistaina: Ministerinleike, jauheliha-perunasoselaatikkoa, tonnikalakastiketta ja pastaa, linssikasvispataa. Keskiviikkona: Riistakäristystä, paistettua seita ja holllandaisekastiketta, kana-kasviskeittoa, uuniperuna ja yrtti-raejuustotäytettä. uuniohrapuuroa ja mehukeittoa. Torstaina: Pippuri-kermaporsasta, italialaista jauhelihapataa, pinaatti-fetapiirakkaa. Perjantaina: Sveitsinleike ja aurajuustoperunoita, lihapyöryköitä ja kermakastiketta, sieni-perunasoselaatikkoa.
14 Jukka Yli-Lassila Levyt • St. Mucus: Am I blood (Stupido Twins) Tämähän ei sitten niin missään tapauksessa sovi jokajannun tai -Jonnan korvalle. mutta mikäli hevimetallimusiikki saa sinulta sympatiapisteitä. ei St. Mucusia ole syytä sivuuttaa. Vaikka olisi liioiteltua väittää, että se on erityisen omaperäinen orkesteri, on oikeudenmukaista myöntää, että sen uusin cd on oman lajinsa huippua. Am l blood on peijoonin tiukkaa mättöä ihkaensimmäisestä vihonviimeiseen sekuntiin. eikä näin ollen ole ihme, että juorujen mukaan suomipoitsuille on kovaa keskieurooppalaista kysyntää. Koska kyse ei ole mistään singlehittitaiteesta — tässä on ennen kaikkea vahva albumikokonaisuus — on yksittäisten kappaleiden mainitseminen turhahkoa. mutta kun joku on joskus minulle vakavalla naamalla väittänyt, ettei tällainen musiikki voi svengata: kuuntelisi Love yoursellin. tietäisi olleensa väärässä • Noitapastori: Anima (VVoodcut) Noitapastorin synkänpuoleista taiderockia parhaiten kuvaava adjektiivi löytyy sanakirjasta helposti: "mielenkiintoinen." Bändin viisibiisinen mini-cd maalaa kuvan orkesterista, jolla on näkemys siitä. mitä haluaa olla ja kyky sulattaa monenlaisia musiikillisia vaikutteita ikiomaksi keitokseksekseen. Anima meinaa kuitenkin puuduttaa jo parinkymmenen miPienet vihreät sosiopaatit Mars hyökkää. (Mars Attacks), ohjaus Tim Burton, käsikirjoitus Jonathan Gems, musiikki Danny Elfman. Pääosissa Jack Nicholson, Pierce Brosnan, Glenn Close, Annette Bening, Martin Short. Esitetään Fantasiassa. Tällä kertaa ei markkinointiosastolla ole sokea taluttanut kuuroa, vaan nimin julisteesta saa heti oikean käsityksen rainan meiningistä. Otsikkofontti kertoo reipashenkisestä vanhojen jenkkilästen lietesfilmien nuuttinsa aikana, sillä se maistuu paitsi yksioikoisen tummasävyiseltä, myös vähän tekotaiteelliselta. Ymmärrän hyvin, että Noitapastori voitti valtakunnallisen rocklyriikkakilpailun viime vuonna, mutta juuri sanoituksissa ja niiden laulutulkinnoissa tuo liiallinen korkealentoisuuden tavoittelutiivistyy — näyttäviä ja mystisen yleviä kielikuvia riittää, mutta ei juuri nyansseja. Ripaus huumoria ei tekisi pahaa. PETRI HEIKKINEN vän tungoksen nimekkäitä ihmisnäyttelijöitä. Päärooleja ei riitä tietenkään kaikille. mutta noissa olosuhteissa isopalkkaiseiktn krediittikunkut päätyvät vainaiksi tuotapikaa. Jack Nicholson tosin kestää tuplaroolissaan (USA:n presidenlti/bisnesliero Land) hengissä ihan loppumetreille. Nicholsonille on selvästi annettu lupa ylinäytellä sielunsa pohjasta. Hänen kasvojensa ja replikointinsa seuraaminen onkin katselun antoisimpia juonteita. Ukko tietää, miten vangita huomio ja miten paatosta sopii venytellä. (Syö pääsi, Jim Carrey!) Muistakin roolisuorituksista löytyy huumorin mustia helmiä, kuten Tom Jones omana itsenään ja Michael J. Fox urapervona uutishaukkana. Leonisla tuttu Natalie Portman on myös hyvin mukana. Burtonin filmeille on tyypillistä mietitty ja rakennettu visuaalinen tyyli ja ilme. Marsilaisleffassa tämä irvailusta, ja kuvamateriaalista voi päätellä efektit tarpeeksi hassuiksi. Mars hyökkää rakentuu juuri seiti-, paranoia-, asenneja elokuvakonventioiden parodioinnille. useimmiten venyttämällä kliseet paatoksellisesti äärimmilleen ja pamauttamalla ne sitten tuusan nuuskaksi. Pääosin makoisaa menoa, lukuisia hyviä hetkiä, ei otsaryppyjä. Parikin isohkoa efektipajaa on saanut kiinnityksen tähän projektiin. Maan valloitusta yrittävät marsilaiset ovat (tietokoneanimoituja) pieniä vihreitä vesipäitä, jotka bailaavat leinianarkian ja taktisen loistokkuuden välimaastossa. Omaperäisillä fantasiafilmeillään kunnostautunut ohjaaja Tim Burton on lisäksi kerännyt satuunsa ällistyttäilme voisi olla nimellään sekaretro eli menneiden vuosikymmenten iloinen tyylisekamelska. joka rakentuu 50ja 60-luvun Hollyvvood-scifille. Varsinkin aseistuksen (kis. kuva) ja tieteellisten laitteistojen designin tahallinen lörllöys on helpotus, vaihtelua vastaavalla energialla väsätyille itsetietoisille ja tärkeileville action-tömistyksille. Muuten, musiikilla on yllättävän merkittävä osuus tässä kokonaisuudessa. enkä tarkoita pelkästään Burtonin hovisäveltäjä Danny Hima nin lyötä. Maailman pelastava taide-elämys. Intiaanin lemmenkutsu countryversiona. kuuluu toki jokaisen oikean roskafanaatikon levykokoelmaan. ANNA ARSNIVA Semmarit ja h-hetki: kohta se alkaa, pojat... Nuo mainiot miehet mustissa puvuissaan Tunnelma on kuin rock-konsertissa. Yleisöä on satamäärin, ja se janoaa sankareitaan lavalle. Vähän ennen kiivaasti odotettua aloitusta stagelle tupruaa keinosavua. Videoseinä välkehtii sivustalla. Nauhalta pauhaava Sapelitanssi on merkki: nyt he tulevat! He! Ketkä he? Rolling Stones? Hanoi Rocks -comeback? Ei. vaan Seminaarinmäen Mieslaulajat. "Te olette mahtava näky", toteaa eräs semmareista lavan reunalla ennen ensimmäisen kappaleen alkua. Näkymä yleisömereen on kieltämällä moni... nainen. Aivan niin. naisia on yleisöstä varovaisestikin arvioituna noin kolme neljäsosaa. On käynnissä Seminaarinmäen Mieslaulajien yhdistelty konserni ja tv-ohjelman nauhoitus Tampereen Tullikamarilla. Salin eri puolilla on useita iv-kameroita ja kuvaajia. Lattialla juoksee paksuja kaapeleita. Aidosta konserttitilanteesla ei juuri voi puhua. Kappaleita otetaan uusiksi, ja välillä seurataan valmiiksi nauhoitettuja sketsejä videolta. Ja sitten akateemiset urokset mustissa puvuissaan aloittavat taas. "Mutta kesken kaiken saaltaa tulla komento seis. seis. uusiksi", semmarit muistuttavat. Ja niitä komentojahan tulee. Ruohonjuuriiasolla-kappa\e otetaan uusiksi kolmeen kertaan. Yleisö saa todistaa miehenkoltiaistemme kuoriutumista alushousuisilleen yhä uudestaan ja uudestaan. Toistakymmentä tummapukuisia herraa vaaleanvihreissä pitkissä kalsareissaan on ilmeisen hellyttävä ja mahdollisimman epämachomainen näky. "Loputkin pois", huutaa eräs fani eturivistä. Mirri tekee miehen Semmareilla on myös vierailijoita. Lähes tuntemattomaksi maskeerattu ja puettu iv-toimiilaja Umayya AbuHanna saa laulavilta herroilta prinsessan kohtelun. "Kerro nyt meille, mitä miellä olet suomalaisesta miehestä", tivaavat semmarit Abu-Hannalta. "Suomalainen mies on kuin Marimekon taita: pysyvä, niin lavallinen", tämä vastaa tv:siä tutulla aksentillaan. Illan toinen Special guest star on aerobic-maailmanmestari Tuuli Matinsalo. Hän on pukeutunut samanlaiseen mustaan pukuun kuin isäntäväkikin. "Mihin kiinnität miehessä ensin huomiota", semmarit utelevat vieraaltaan. "Ehkä sittenkin eniten iskee mirri paidankauluksessa. Eli jos yksi mirri viihtyy kaulassa, niin sitten toinenkin". Matinsalo kujertaa. "Entä minkä jyväskyläläisen mieskuoron ottaisit taustakuoroksi aerobic-esitykseen?" Arvatkaa vaan. Vähän ennen loppua semmarit tekevät tunnustuksia: "Kun teemme seuraavan viihdeohjelman. teemme sen suomalaisesta naisesta. Ai miksikö? Siksi, koska suomalainen nainen on." Eli suomalainen nainen on pyykillä. Suomalainen nainen on ravintolassa. Ja niin edelleen. Sitten huudatetaan yleisöä, loputtomiin. "Semmarit!" "Hei. hei!" "Ei kai?" "Kyl-lä!" Seminaarinmäen Mieslaulajien neliosainen tv-sarja lähetetään kaiken kansan nähtäväksi 1.6. alkaen. JIKKA YLI-LASSILA Blur: Blur(EMI) David Bowie: Earthling (BMG) Kahden sukupolven kameleontit asialla, mutta viesti on molemmilla periaatteessa sama. Näissä levyissä kaikki elementit tuntuvat huutavan: ottakaa meidät vakavasti, me olemme sentään tehneet hankalan levyn. Kertooko tämä tekijöidensä taiteellisesta laskuvai nousukaudesta, mene ja tiedä. Bowien levy on mielenkintoinen, mutta se tuntuu enemmän hänen käyttämiensä muusikoiden saavutukselta kuin hänen omalta hengentuotteeltaan. Blur taas lienee kyllästynyt tekemään hyräiltävia pop-ralleja, ja on äänittänyt levylleen muutaman oikean ja sinänsä hyvän biisin lisäksi yhtä sun toista surinaa ja pauketta. Trendikästä, kyllä, mutta miltä nämä levyt kuulostavat kymmenen vuoden kuluttua? JI'KKA YLI-LASSILA
15 Matkaopas helvettiin Moore ja Campbell ratkaisevat Viiltäjä-Jackin arvoitusta Alan Moore & Eddie Campbell: Helvetistä (Melodraama Viiltäjä-Jackin mysteeriosta) 1-3. Like. Ajaius siitä, että valtavan dokumenttiaineiston. juorujen ja legendojen pohjalta tehdään sarjakuva, kuulostaa arveluttavalta. Muna juuri niin Alan Moore ja Eddie Campbell tekivät aloittaessaan rfe/vefistä-sarjakuvan. Sarjaa on ilmestynyt suomeksi nyi kolme osaa. mikä on vasta alkua. Helvetistä perustuu materiaaliin. jota on kerääntynyt 1800-luvun lopulta lähtien Viiltäjä-Jackin tekemien murhien ympärille. Moore on lukenut tutkimuksia laajasti, eikä hän ei ole karsastanut vähemmän tieteellisiä lähteitä. "Huhu ei ole aina väärässä." Sitten Alan Moore on kirjoittanut oman fiktiivisen versionsa tapahtumien kulusta. Ja vaikka Moore selittää sarjakuvan liitteissä oikeaa historiaa. alkaa Helvetistä tuntua todellisemmalla. uskottavammalla. Murhat ovat Helvetistä-sarjassa keskeisessä osassa, multa silli Viiltäjä-Jack on vain teosta koossapitävä voima. Helvetistä ei näytä tapahtumia ainoastaan murhaajan kylmästä näkökulmasta, vaan Moore ja Campbell esittelevät tapettujen naisien elämää. poliisin kaksinaamaisia toimintaa, lehdistöä. Lisäksi Helvetistä kuvaa koko 1800-luvun elämäntapaa kuningasperheen rappiosta ilotyttöihin saakka. Näin asunnottomat naisei viettivät yönsä: parilla kolikolla he saivat nukkua puupenkillä,.selkä seinää vaslen. Kaatumista esli köysi, joka kulki naisten käsien ali. Herättäminen kävi nopeasti, kun omistaja päästi vain köyden irti. Myös Eddie Campbellin piirrokset noudattelevat sen ajan Lonioon arkkitehtuuria, taidetta ja katukarttoja. Campbell luonnostelee toivottaman mustia sivuja, joilla ei näy valonpilkahdustakaan. Helvetistä ei kuitenkaan mässäile murhilla. Siksi Viiltäjä-Jackin veiisi hätkähdyltääkin. Varsinkin neljännen murhan kuvitus on raivokas, raaka ja mahtipontinen. Ja mikä voisikaan olla parempi matkaopas 1800-luvun synkille kaduille kuin sarjakuva: se antaa mahdollisuuden mielikuvitukselle ja herättää samalla historian henkiin. Helvetistä on laaja leos, ja se vaalii lukijalla kärsivällisyyttä. Sarjakuvan ensimmäisessä osassa tarinasta ei saa otella, jos ei tunne ViiltäjäJackin latinaa entuudestaan. Vasta Alan Maoreja Eddie Campbell kyyditsevät kärsivällistä lukijaa aina vaan yhä syvemmälle helvettiin. myöhemmin palaset alkavat loksadella paikoilleen, jolloin Helvetistä viettelee salavihkaisesii. Selaan sivuja yhä hitaammin. Seuraava murha lähenee. muita en halua, että itsensä tuhoon tuominneet naiset kuolevat ihan vielä. Kun nostan katseeni kolmannen osan lopusta, joudun taistelemaan pääsiakseni pimeyden ylimesiä. Alan Moore yhdistää murhat vapaamuurareihin. kuningashuoneeseen ja laajamittaiseen salaliittoon. Viiltäjä-Jack itse näkee suunnitelmansa vielä laajamittaisempana, ja hän tuokin teoksen nykyisyyteen näkyjensä kautta. Mutta Viiltäjä-Jackin mysteeriossa on muniakin yhteistä meidän aikaamme. Viiltäjä-Jack oli ensimmäisiä murhaajia, jotka herättivät suuria kiinnostusta lehdistössä ja yleisön keskuudessa. Murhien aikana poliisi sai kymmeniä eri käsialoilla kirjoitettuja tunnustuksia. Ihmiset parveilivat murhapaikoilla, otlival valokuvia, lehdistö liioitteli, myi otsikoilla. Mutta väkivallan salaperäisestä viehätyksestä eivät irtisanoudu sarjakuvan tekijätkään — saati sitten lukijat. VII.I.K R A U V O L A Urosta ahdistaa Miehisen uhon. omistushalun ja itsetuhon tematiikka yhdistää elokuva-arkiston esiiyssarjan kahta seuraavaa elokuvaa. Näistä ensimmäisenä nähdään 12.3. Luchino Viscontin avioliittokuvaus Rakkaus Roomassa (Italia/Ranska I976). Akira Kurosavvan ohjaama eeppinen draama Ran (Japani/Ranska I985) on vuorossa 26.3. Rakkaus Roomassa -elokuva perustuu italialaiskirjailija Gabriele D'Annuzion dekadenssia ja yli-ihmiskuluia tyrkyttävään romaaniin. Arveluttavasta pohjamateriaalista Luchino Visconli onnistui jalostamaan surumielisen ja rauhallisesti etenevän elokuvamelodraaman, josta muodostui hänen komean ohjaajauransa kaunis päätös. Vuosisadan vaihteen Italiaan sijoittuvan elokuvan päähenkilö Tullio Hermil (Giancarlo Giannini) on salonkileijona, joka kieltää Jumalan. mulla palvoo itseään. Testosteronia pärskivän Tullion yli-ihmiskuvitelmat alkaval horjua, kun hänen vaimonsa Giuliana (Laura Antonelli l paljastaa odottavansa toisen miehen lasta. Miehinen kilpailu on Tulliolle entuudestaan tultua. mutta uusi ahdistava tilanne näyttää vaativan hänellä äärimmäisiä ratkaisumalleja. Visconli hallitsee melodraaman vaatimukset. Hänen lavastuksensa sekä värija musiikkivalintansa ovat tarkoin harkittuja. Samoin elokuvan ihmiskuvauksessa on riittävää syvyyttä ja tinkimätöntä rehellisyyttä. Japanin kielessä ran-kirjainmerkki tarkoitti alunperin "kaaosta" ja juuri siiiä on Akira Kurosawan samannimisessä elokuvassa kysymys. Ran on Kurosavvan vapaa sovitus Shakespearen Kuningas Learista. Tapahtumat on siirretty 1500-luvun Japaniin, jossa koko ikänsä sotinut vanha ruhtinas Hidelora jakaa valtakuntansa kolmelle pojalleen. Vallanhimoinen jälkikasvu ottaa mallia isästään ja pian perheenjäsenet armeijoineen käyvät viettämään hillittömiä veri kekkereitä. Kurosavva luo elokuvassaan synkän vision ihmisen ahneudesta, petollisuudesta ja syyllisyydestä, josta on seurauksena sosiaalisen järjestelmän romahdus. Lohdutonta näkemystä tehostaa Kurosavvan selkeä. kirkkaita värejä hyödyntävä kuvakieli sekä Toru Takemitsun säveltämä komea musiikki. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin kello 18.00. M A R K U S L A T V A L A Nuoruus sumussa Hennariikka Romu: Elämänviiva. Otava 1996. 187 s. Genret ovat kirottuja, ne rajoittavat elämää. Niin kuin nyi tämänkin teoksen luokittelu nuorten romaaniksi. Nuoren esikoiskirjailijan kertomus omanikäisistään ihmisistä, niinpä niin. Kirjan kannessa voisi aivan hyvin olla kirkuva varoitustarra vanhoille pieruille: ei teidän tarvitse tästä välittää! Saman logiikan mukaan AC/DC:n levyt tulisi kieltää kaikilta yli 12vuotiailta. Näkisi vaan. Hennariikka Romun Elämänviiva saattoi hyvinkin olla ensimmäinen alle kaksikymppisille tarkoitettu kirja. jonka olen lukenut muinaisten kouluaikojeni jälkeen. Edellinen oli varmaan jokin nuorien elämää ymmärtävä hellevisalminen. jota äidinkielenopettajan vaatimuksesta oli pakko olla lukevinaan. No. Elämänviiva ei ole sellainen. Tai sitlen olen tullut todella vanhaksi. Elämänviiva keskittyy kuvaamaan erään Jannen ja erään Ilkan vaiheita sekä ystävyyttä, joka kaiken kestää ja kärsii. Eletään pikkukaupungissa. päässä pyörivät hampurilaisbaarit ja jukeboxin raapivat rytmit. Janne on lähimmilleen "pieni ongelma". Ilkan vanhemmat iaas ovat kuolleet onnettomuudessa. Käydään yläastetta, jota kasvetaan nopeasti vihaamaan — kuinkas muuten. Menossa on murrosikä, tai sen loppu. Suomifilmipoika Janne menee lukioon ja sulkeutunut Ilkka Helsinkiin taidekouluun. Pojat ovat niin erilaisia. ja erottamattomia. Mutta millä tavalla? Hennariikka Romu kuljettaa tarinansa kohti konfliktia, jonka enteitä ripotellaan hienovaraisesti matkan varrelle. Finaali on siis ennustettavissa. mutta se ei sittenkään ole kovin oleellista. Elämänviiva ei ole kuvaus teinisekoilusta. vaikka siinä pikku pilvessä välillä ollaankin. Tarina ei myöskään havittele miksikään ö-sukupolven korkeaksi veisuksi, jossa päähenkilöillä on jatkuvasti niin saatanan paha olla. Toki muodikas hopearengas ilmestv v aikanaan kulmakarvojen alle. ja malka vie välillä korostetun törkyisiin kuppiloihin. Mutia miksi ei, jos se esitetään näin luontevasti ja vailla turhaa kirjallista akrobatiaa. Kirjailijan ole on oikea: taloudellinen. herkkä ja tuore, ei sensaationhakuinen. Kaikeniielävä kyynisyys on Hennariikka Romulle jos ei vieras. niin ainakin ei-toivottu elementti. Ja onneksi iiän ei vahingossakaan yrilä laittaa henkilöilleen Melrose Place vaihdetta päälle. Elämänviivan ihmiset ovat ja pysyvät luontevan suomalaisina. Hennariikka Romu ei ole kotoisin pääkaupungista. Se on hyvä. J U K K A Y L I L A S S I L A Kulttuurikavalkadi yliopistolla Jyväskylästä eivät kulttuuritapahtuma! lopu. Oman kortensa kekoon kantaa oma yliopistomme, joka viettää 7. maaliskuuta Kultluurikavalkadia. Tapahtumassa esitellään yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden kulttuuriosaamisla tyylilajista ja aikakaudesta toiseen, kellon ympäri ja paikasta riippumatta. Kultluurikavalkadin pääproduktio on tanssija musiikkikuvaelma Una Fe.stu A Balia, musiikkikuvaelma Napolin hovista. Esitys on valmistunut eri laitosten yhteistyönä, mukana on muun muassa, vanhan musiikin yhtye Fiamma Lucente. Lavastus taas on "Suomen ensimmäinen mullimedialavastus". Pronto! »
16 l.oisiili:is j;i värikäs uivniläisilfa (uivillaan unohtumattomia sävelmiä,ja kohtauksia opereteista: Ml STAI.AISPAKOOM \\ IIAII. ÄIS\ KRTÄ k l K | \ l .ÄlSYfclOPIMI.ASYÖ MÄKI SIASSA l.i:i'\KK()-I.IMl KAlPPI.VSja monistu, monista muista, sekä iloinen fjrifixinfitläisilta «ifiiiliiislaiiliijcn ja "Scliraninicliiuisiikin" parissa. 15 VI.KTTI SOI.IS IIT \\ IIMI. USYIITYi: CDptikulnia Jyväskeskus, II krs. Puh. 310 0033 KEHYSUUTUUKSIA f OPISKELIJA 15.3.97 klo 19.00 Jyväskylän yliopisto Knnakko: Lippupalvelu HINNOIN NYT MYÖS SILMÄLÄÄKÄRI K I M M O RIIHELÄISEN VASTAANOTTO MAANANTAISIN OPISKELIJAT 1 5 % Yhdelle tai useammalle yhdessä Vuokrasuhde! varma ja turvallinen Vaihtoehtoja myös vuokratasoissa Osa asunnoista valmiiksi kalustettuja Soittele tai tule kaymaan i KESKISUOMEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ Kauppakatu 2 6 A , 4 1 Jyväskylä Puh. ( 1 4 ) 6 1 6 6 6 Fax (014) 6 1 6 6 9 MaaliAkutui, LINSSIVINKIT Ohennetut yksiteholinssit kaikilla pinnoilla (asennettuna) a l k 5 9 O *^ K (lasi) 6 9 v^ K (muovi) Kauppatorin OPTIIKKA Väinönkatu 36 40100 JVÄSKYLÄ Puh. 014-621 488 TULE OPISKELEMAAN • KUVATAITEITA • • VIESTINTÄÄ • KIELIÄ * • HOITOALAA • PERUSKOULUAINEITA • • VIITTOMAKIELENTULKIKSI * Pohjois-Savon Kansanopisto KANSANOPISTOTIE 32, PUH. 017-3611334 70800 KUOPIO FAKSI 017-361 6375 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO A V O I N Y L I O P I S T O K E V Ä Ä L L Ä JA KESÄLLÄ 1997 ALKAVA OPETUS: * Johdatus tietojenkäsittelyyn (2 ov) 15.5.-29.5.97 * Kesäinen kasvikurssi (1 ov). Lajintuntemuskurssi luonnossa 4.-7.8. arki-iltaisin Jyväskylässä Lisätietoja puh. 014-603641, 603697 Monimuoto-opetuksena (ilmoittautuminen 1.4.alkaen) * Erityispedagogiikka a (15 ov) Perehdytystilaisuus 13.5. klo 18, Mattilanniemi Ma A 211 * Kasvatustiede a (15 ov) Perehdytystilaisuus 15.5. klo 18, Mattilanniemi MaA 102 * Psykologia a (15 ov) Perehdytystilaisuus 5.5. klo 18, Mattilanniemi MaA 211 Lisätietoja puh. 014-603641,603707 Huhtikuun puolessa välissä ilmestyy avoimen yliopiston esite lukuvuoden 1997-98 opetuksesta. Tilaa Avointa-esite (tuote nro 1) 7.4. alkaen palvelunumerosta 0600-11222 (hinta 9.75 mk+ppm) tai hae maksutta avoimesta yliopistosta, os. Matarankatu 6 (4. kerros) Syksyllä alkavaan Kirjoittajakoulutukseen (15 ov) päättyy hakuaika poikkeuksellisesti 30.4.97. Lisätietoja puh. 014-603658, 603709
1 7 "KONEENI O D O T T A A . MINULLA EI OLE MUUTA TULLATTAVAA KUIN INTELLIGENSSINI. 99 ättäkää taaksenne kotimaan josta nuoret ja opiskelijat voivat osmisto A R E A n k o n t t o r i n yhteypraktillinen standartti-ilmapiiri ja t a a tavattoman edullisia pilettejä dessä. Pilettejämme välittävät myös viranomaisten ankarat määräykset. lentolinjoille kaikkialla maailmassa. m u u t A R E A n konttorit kaikkialla H eittäytykää matkustamisen h u u maan, joka parhaimmillaan on kiihoittavampaa kuin seikkailuromaaSTA TRAVEL maassa. Tutustukaa selostusvihkoomme ja matkustakaa kiektoviin metropoleihin, missä valoreklaamit nit ja elokuvat. N y t on t ä m ä S T A Travel avannut levittävät liekki myrskyjänsä talojen S I A Travel on ulkomailla suurta myyntikonttorin myös Helsingissä, seinille ja ilveilijät esittävät katuarvonantoa nauttiva matkatoimisto, M i k o n k a t u kahdessa, M a t k a t o i käytävällä numeroitaan. STA Travel Vä inönkatu 3 Tel. 014-213 311 Lennätin (facsimile) 014-620 922 Elek trooninen posti ltt1 .j y va shy I a @a rea .fi t a v a t t o m a n edullisia lentopilettejä n u o r i l l e 2 5 vuoden ikään ja opiskelijoille a i n a 34 vuoden ikään asti. M y ö s opishelijahnrt.il saalte m y y n t i k o n t t o r i s t a m m e . JOUHEA. • • •
19 OPINTO-JA TIEDEVALIOKUNTA • Valiokunta viettää pääsiäisviikolla Sohwiaista. Eli valiokunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 25.3. alkaen klo 20.00 Sohwin kabinetissa. Kokouksen aiheena ainakin työllisyys ja hillitty panimotuotteisiin tutustuminen. Mahdollisesti mukana menossa myös kiinnostava alustaja! Lisätietoja Sohwiaisesta, valiokunnan kevään toiminnasta ja ajankohtaisesta koulutuspolitiikasta: Janne Saarinen, korkeakoulupoliittinen sihteeri (e-mail: jasaarin@cc.jyu.fi puh. 60 3358) KV-VALIOKUNTA INTERNATIONAL SUBCOMMITTEE • Eksoottisen ruoan ilta to I3.3. klo 18.00 O-talon kerhohuoneellaKokkaamme vaihto-opiskelijoiden johdolla. Ilmoittautumiset va-sihtccrille (kvat@tukki, p. 60 7213 ark. klo 17-19). Rasismin vastaisella viikolla suvaitsevaisuuspaneeli 19.3. Mukana eri vähemmistöjen edustajia. Seuraava kokous ma 17.3. klo 18. Tule suunnittelemaan sukukansapäiviä (14.-16.4.) ja kansallispuistoretkea uikkareille. Lisätietoja: Laura (laulaama@ kanto, p. 642 826) ja Juha (juheino@silmu, p. 60 8404). LUKUNTAVALIOKUNTA • Seuraava kokous on to 6.3. klo 18.30 Yotalon hallituskabinetissa. Kokouksesta lähdemme suoraan terveydenhuoltooppilaitokselle viettämään saunailtaa periaatteella OPMjanyyttäril. Muita tapahtumia: yösählyt 22.23.3. Lisätietoja: Eva Eiroma. ekeiroma@cc.jyu.fi tai 0405046092 SOSIAALIVALIOKUNTA • Sopoilijat kokoontuvat yhteen taas maanantaina 10.3. kello 16.00 ylioppilastalolla. Silloin on selvillä opintotuen joustoista paljon uutta. Suunnitellaan suvaitsevaisuusviikkoa ja pohditaan tutoroinnin kuvioita. Monipuolista asiaa on siis tarjolla. Lisätietoja soposihteeri Matilta 603357, matama@jyu.fi. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA • Seuraava kokous tutusti hallituskabinetissa ke 12.3. klo 18. Sitä ennen 5.3. samassa paikassa geeniruokaryhmän kokoontuminen. Kaikki valiokuntaan kuulumattomatkin ovat oikein tervetulleita myös yhteiselle tutustumismatkalle Ympäristökeskus Kammiin ke 19.3. Menemme kimpassa Kauppatorilta klo 15.40 lähtevällä bussilla nro 15. Lisätietoja ympvlk@jyu.fi tai liimatt@silmu. Stipendejä kielitutkinnoista Jyväskylän yliopisto myöntää 500 markan suuruisia stipendejä opiskelijoille, jotka suorittavat hyväksyttävästi yleisen kielitutkinnon ylemmän tason saksan, ranskan, venäjän, espanjan tai italian kielessä. ^ ^ ^ — ^ i ^ m ^ H Ilmoittautumisajat kevään kielilestcihin päättyvät helmikuun lopussa. Hakemuslomakkeita saa yliopiston kielikeskuksesta. Stipendihakemukset, jotka on laadittava hallintorakennuksen vahtimestarilta saatavilla hakulomakkeilla, on oltava liitteineen perillä viimeistään 30. maaliskuuta. Rehtori tekee päätökset stipendien myöntämisestä. j Ä i y B T ö i L M O J T U k s r r tuiee olla toimituksessa dead line -torstaita edelt ä v ä n i päivänä eli KBKIVHKKONA» Paras t a p a or» laittaa n e SÄHKÖPOSTILLA osofueeseen UPSA@CC.rYU.FL Jos e t t e käytä sähköpostia, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. MeiHe käyvät MacWrite versiot sekä WP-ver$iot niin, että kaikki m u u t W P : t paitsi 6.0 ja 6-t sopivat. Paperilappuja e m m e e n ä ä o t a vastaan!!!! ilmoitust e n m a k s i m i p i t u u s o n 7 s a n a a . T o i m i t u s m u o k k a a l i i a n pitkät ilm o i t u k s e t a r m o t t a ! Vain t a p a h t u m a t , m e n o t ja ilmoitusasiat huomioidaan.. KAM PUK SEN KAI KU Radio Jyväskylän taajuuksilla 97,7 MHz tiistaisin klo 18 Seuraava Jyväskylän Y L I O P P I L A S L E H T I ilmestyy 2 . 3 . (deadline 13.3.) Avustajapalaverit 6.3. ja 20.3. Sohvvilla kello 20.00 Kiusana ihon hilseily? Kutina? Allerginen ihottuma? Joskus iho saattaa ärtyä kylmästä ilmasta, karheasta vaatetuksesta tai ruoka-aineista herkemmin kuin tavallisesti. Alkavan, vielä lievän ihottuman tehokas ja riittävä hoitokeino on Orionin Hydrocortison. Hoitojaksojen välillä ja jatkohoidoksi Novalan-perusvoide riittää pitämään ihon kosteusja rasvatasapainon kunnossa! Orionin Hyd APTEEKISTA Vaikuttava lääkeaine: hydrokortisoni. Käyttöaiheet: allergiset ihottumat, pesuaineja vaippaihottumat, auringon polttamat, hyönteisten puremien ja pistosten aiheuttamat ihoärsytykset. 0,5 % 2 g (18,14) 1 % 2 g (26,53) 2,5 % 2 g (36,15) Noudata tarkoin käyttöhjettQ. ^ . ^ ORION LIMINGAN TAIDEKOULUN PERUSJAKSO 1997-1998 11.08.1997-20.05.1998 KUVATAIDELINJA 36 viikkoa -mahdollisuus suorittaa TAIDEHISTORIAN APPROBATUR. 15 ov. Opetuksen tavoitteena on antaa valmiudet alan jatko-opintoihin ja harrastajille mahdollisuus pitkäjänteiseen harrastuksen syventämiseen. Taidekoulun opiskelijoina sekä nuoria että aikuisia. Mahdollisuus valtion opintotukeen. TAIDEKOULUN KESÄ 1997 26.05. -18.07. KUVATAITEEN KESÄLUKUKAUSI (8 viikkoa). opintotuellinen.(piirustus/Lauri Rankka, gratiikka/Kari Tervo, maalaus/Hannu Lukin, kuvanveisto/Jukka Kostet) 02.06 06.06. Lasten ja nuorien kuvataidepaja opiston opettajat 30.06. 04.07. Lyijylasikurssi I Sirpa Taka-aho 30.06. 04.07. Akvarellikurssi Eija Isojärvi 07.07. -11.07. Lyijylasikurssi II Sirpa Taka-aho 07.07. -11.07. Kuvataidekurssi Päivi Vehviläinen Lisätietoja ja esitteitä saa opiston toimistosta, osoite. Limingan Kansanopisto. 91900 Liminka; p. 08-381 324 kello 8 1 5 sekä tax 08381314. HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas Ma-Pe 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu kopiooffset , VAIXXDTE ky T a p i o n k a t u 4 valokopiot, painotuotteet, värikopiotja kalvot, Gradujen kopiointi ja kannet edullisesti Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä puh 217 491 internet: http://www.co.jyu.fi/ finlandweb/valoote N y t o n e d u l l i n e n a i k a h a n k k i a • L U O K K A P A I D A T k a u t t a m m e • c o l l e g e p u s e r o t • Tp a i d a t • h u p p a r i t • o l o a s u t kotimaista korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 ABI! Hanki itsellesi ammattitaito Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa! Hae kevään yhteishaussa: * Sosiaalialan opistotutkinto ' Liiketalouden opistotutkinto, ' Sosiaalija terveysalan merkonomi perustutkinto, lähihoitaja Suolahden sosiaalija terveysalan oppilaitos Kukkulantie 1 44200 SUOLAHTI p. 014-5494 600 Äänekosken kauppaoppilaitos Opintie 1 44120 ÄÄNEKOSKI p. 014-5192 451 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja: Ulla Lipsanen p. 014 603 359,050555 3413 Toimitus.Mikko Kallio ja Jukka Yli-Lassila p . 1 4 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen p. 014 -215 026, 0400 642 533, fax 014-3721 363 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 2 2 3 3 1 2 2 2 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014-607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 928 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, 16 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät osoitteeseen LIPSA@CC.JYU.FI Älä lähetä kiireellisiä postia sähköpostin kautta Ilmoitushinnat: tekstissä 5.00 mk/pmm, takasivu 5.50 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan koko. Jylkkäri ci ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Tilaus/unnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 30 markkaa. Postisiirtotili 80012-695758 Osoitteenmuutokset keskustoimistoon, p. 014603 355 ISSN 0356-7362
20 OPISKELIJAN KOPIO-JA PAINOPALVELUT K O H O T , VARDCOFTOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET IA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA 9MNMUMMU15, RAKENNUS T PUH. 014-601 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O paino CVCNAEUXSENKATU 3,40100 JKL PUH. 014-601 141 F« 014-601 191 UUSI APTEEKKI Sokosta vastapäätä ja MINIAPTEEKKI Hoviraitilla antavat kaikille opiskelijoille ostoista 10 %:N ALENNUKSEN TEKNILLISIIN KORKEAKOULUIHIN JA LÄÄKETIETEELLISIIN TIEDEKUNTIIN pyrkiville valmennuskurssit Helsingissä toukokuussa. Valmennusmonisteita saatavana itseopiskelua varten. Tarkempi esite lähetetään pyynnöstä. Asuntoja järjestetään. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SYSTEEMI-INSINÖÖRIT/P.Skinnari, Kalevankatu 45 E 56,00180 Helsinki 18, puh. 09-602 872, klo 16.30-17.30 JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 1 kk. • Opiskelijakortilla ai.-15%. VÄINÖNKATU 9 , P. 2 1 4 4 4 4 Studia generalia kevät 1997, Jyväskylä JÄRKI, USKO JA NYKYIHMISEN TODELLISUUS SARJASSA LÄHINNÄ SEURAAVINA I I I ke 19.3. klo 18.00 LUOTTAMUS, TIETO JA USKO. Fil.tri Olli Lagerspetz, Äbo akademi, Tilaisuuden puheenjohtaja korkeakoulupastori Arvi Tuomi. Päärakennus, juhlasali C 1 IV ke 2.4. klo 18.00 MAALLISTUMISEN JÄLKEINEN ELÄMÄ? Fil.maist. Aapo Riihimäki, Jyväskylä. Tilaisuuden puheenjohtaja kirkkoherra Jaakko Jaatinen. Päärakennus, C 1 Järjestäjät: Kristillinen Kulttuuriliitto, Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jyväskylän maaseurakunta. Jyväskylän yliopisto OPISKELIJA! OSTA OMA MIKRO KESKI-SUOMEN OSUUSPANKIN MIKROLUOTOLLA Keski-Suomen Osuuspankki tarjoaa opiskelijoille mikrotietokoneen hankintaa varten luottoa seuraavin ehdoin: Lainamäärä Laina-aika Korko Luoton nostokulut Valtion leimavero Vakuus max 15.000 mk max 5 vuotta Hb 3 kk + 2,75 % 2 % 1,5% vakuudeksi myös henkilötakaus (vakituinen työpaikka) Luotto voidaan myöntää myös opiskelijan vanhemmille em. ehdoin. Tarjous voimassa 31.5.1997 saakka. Ota yhteys Keski-Suomen Osuuspankin konttoriin ja kysy reilua mikroluottoal KESKISUOMEN 0SUUSPANKKM \3Adotcttu uutuus hyvän siiderin ystäville: Punaisen puolikuivan rinna II. tuli Lull ainen makea ^-/L/ooapecker. tnmat maut löyaät sekä pulloista eitä Lanoista. ODER • ~ & <£ P U O L I K U I V A M A K E A