IES TIETOKONEET 428 MT KOVALEVY 8 MT KESKUSMUSTIA 1 MT VLB/PCI NÄYTÖNOHJAIN! 15" SVGA FOREFRONT MINITORNI DOS 622 HRI + MAHO W\ K-S TIETOKONEPALVELU Väinönkeskus, p. 610971 486 DX2 66 MHz 9350,00 MK 486 DX4 100 MHz 9950,00 MK PENTIUM 60 MHz PCI 10950,00 MK PENTIUM 90 MHz PCI 13500,00 MK Ville Elonheimo yht. yo Jarkko Louhimaa yht. yo J10 Vihreyttä. Vapautta. Viisautta. Arja-Liisa Linnasalo puheterapeutti <\A rea MUMo . Eduskuntavaalit 19.3. Ennakko 1 . 14.3. Aki Hyödynmaa HuK, fil. yo Riitta Wahlström tutkija J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i 3 5 . v u o s i k e r t a C/D (T> h-* U i
2 Sisällys Nuoret eduskuntaan Keski-Suomen nuoret yrittävät tosissaan eduskuntaan. Ennakkoäänestys 14:nteen päivään asti ja vaalit 19.3.1995. Pääkirjoitus 9.3.1995 Sivut 6-9. ARS 95, nykytaiteen suuri näyttö Nykytaiteen museossa Helsingissä on toukokuun, loppuun asti vuoden tapaus, ARS 95, nykytaiteen katsaus, joka on havahduttanut muun mu.a^a hajuillaan. Sivut 10-11. Venäjän, äidit hakevat poikansa pois sodasta Äidit Venäjällä ovat päättäneet lopettaa Tshetshenian sodan. He hakevat poikiaan jopa etulinjalta pois sodasta. Äitien rauhanliike on venäjän vahvimpia sodanvastaisia liikkeitä. Sivu 13. Humanistitkin saavat liikkua Nyt saavat humanistisenkin tiedekunnan opiskelijat opintoviikkoja liikuntakursseista. Monen vuoden epäkohta on vihdoin korjattu. Sivu 14. Kuka uskoo ufoihin? Ufot ovat haaste rationaaliselle tieteelle. Skeptikot ja ufouskovaiset riitelivät ufoseminaarissa. Sivu 15. Etusivun ja sisällysluettelon kuvat Issu Mäenpää. Vastuu alkaa pienistä asioista Uusi kansanedustaja ansaitsee kuukaudessa 15 000 markkaa. Lisäksi ainakin keskisuomalainen edustaja saa kulukorvauksia yli 8 000 markkaa, josta suurin osa on verotonta. Tällä summalla pitäisi maksaa asuminen Helsingissä. Ikälisiä edustajalle kertyy neljästä vuodesta yli kolmetuhatta markkaa. Matkustaminenkaan ei kansanedustajalle paljon maksa: kotimaan lennot ovat ilmaisia, VR antaa vuosivapaalipun ja kaukoliikenteen busseissakin saa matkustaa ilmaiseksi. Tosin ilmaiset matkat on tarkoitettu työmatkoihin, mutta niitäkin on niin monenlaisia. Peruspalkastaan hän sentään maksaa veroa. Miksi kansanedustajat saavat verotonta kulukorvausta yhtä paljon, jopa enemmänkin, kuin monet kuukaudessa palkkaa? Aikamoisen lukaalin vuokraa 8 000 markalla, kun esimerkiksi opiskelijoiden on elettävä 1500 markan opintorahalla ja asumistukeakin saa enimmillään alle tuhat markkaa kuukaudessa. Mihin tällaista suunnatonta "asumistukea" ylipäätään tarvitaan. Eikö olisi loogista, että jos saa työpaikan Helsingistä, muuttaa Helsinkiin. Miksi asuntoja pitää olla monella paikkakunnalla? Tai jos niitä on oltava, ei niitä ole ainakaan syytä tukea. Kansanedustajien ja ministerien etuuksilla tuskin on suurta merkitystä Suomen kansantaloudelle, mutta niillä on sitäkin suurempi psykologinen merkitys. Äänestäjät pähkäilevät parhaillaan valintojensa kanssa. Jokainen varmasti haluaa valita eduskuntaan ihmisen, jonka tavoitteena on tehdä työtä sen puolesta, että lama helpottaa ja ihmiset saavat työtä. Ja varmasti moni edustaja yrittääkin kovasti. Samalla he kuitenkin lentelevät ilmaiseksi, kärkkyvät rahakkaita hallintoneuvostopaikkoja ja asuvat siinä 8 000 markan asunnossa, jota varten kulukorvausta siis maksetaan. Tällainen elämä ei varmasti tunnu mukavalta opiskelijasta tai peruspäivärahalla elävästä työttömästä. Kansanedustajan työtä ei kuitenkaan pidä aliarvioida. Jos työ Tehdään hyvin, se on varmasti raskasta, mutta niin on monen muunkin työ. Kansanedustajan työstä pitäisi maksaa oikeudenmukainen palkka, josta edustaja maksaa veroa. Palkalla olisi sitten elettävä niin kuin muidenkin ihmisten on tehtävä. Osoittaisi todellista vastuuajattelua, jos kansanedustajat itse vaatisivat etuuksien poistamista. T U I J A TAIPALE AKATEEMINEN POIKfi <|/rS; ~95~ "Hitto, en ymmärrä mikä ihmeen kiire sille nyt tuli valmistua."
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% NofiJro-asustefcJen tehtaanmyymälä NahkaYkkönenw M, Torikeskus I krs., av. atk. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Nro 4 9.3.1995 35. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Riitta Chan Kahdeksan haki pääsihteerin paikkaa Jyväskylän Yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeriksi haki määräaikaan mennessä kahdeksan ehdokasta. Naisia hakijoista oli kaksi ja miehiä loput kuusi. Paikkaa hakivat Tapio Huttula, Anne Hynninen, Aki Hyödynmaa, Janne Julkunen, Kasperi Launis, Maija Pihlajamäki, Timo Tossavainen ja Antti Varis. Ylioppilaskunnan pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan varsinaisesta aatteellis-hallinnollisesta puolesta ja toimii ylioppilaskunnan ylimpien päättävien elinten, hallituksen ja edustajiston esittelijänä ja sihteerinä. Pääsihteeri valitaan ajalle 1.5.1995-31.4.1997. Edustajisto valitsee pääsihteerin torstaina 9. maaliskuuta kello 16 alkavassa kokouksessaan. Ilokiven suunnittelukilpailu ratkesi Ilokiven ravintolan suunnittelukilpailu on ratkennut. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu lainkaan, toisen palkinnon jakavat ehdotukset Mensa ja Sininen kuu. Mensan tekijöinä ovat Ari Järvinen ja Jari Kuorelahti ja Sinisen kuun tekijöinä Niina Haavisto ja Matti Sillanpää. Palkintolautakunta aikoo suositella Mensaa käytettäväksi ravintolan suunnittelussa. Kolmatta palkintoa ei jaettu, mutta palkintolautakunta lunasti ehdotukset Aallonmurtaja, tekijöinä Jukka Keskitalo ja Esa Vesmanen sekä Temppelin harjalla, tekijänä Kari Sainio. Kilpailuun lähetettiin neljä ehdotusta. Palkintolautakunta piti vastausten määrää vähäisenä, mutta ehdotukset olivat sen mielestä laadukkaita. Kilpailu järjestettiin arkkitehtuurin ja taideteollisen alan opiskelijoille. Palkitut ehdotukset ovat esillä Ilokiven ravintolassa 17. maaliskuuta asti. Kaapeli tv ylioppilaskylään Ylioppilaskunnan edustajisto vahvisti kokouksessaan hallituksen esityksen, että ylioppilaskylä liitetään kaapeli-tv verkkoon. Aki Sinkkonen vastusti liittämistä, mutta edustajiston äänestyksen jälkeen (29-5) asiasta päätettiin hallituksen esityksen mukaan. Sinkkonen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Kaapeli-tv:n liittymiskustannukset ovat 273 130 markkaa ja perusvuosimaksu 179 400 markkaa, joka peritään 50 pennin vuokrankorotuksilla. Vuokrat nousevat 1.9.1995. Edustajisto hyväksyi ylioppilaskylän A-talon peruskorjaussuunnitelman. Remontti alkaa 1. toukokuuta ja sen pitäisi olla valmis elokuun lopussa. Remontissa uusitaan ulkoseinän elementit ja hissit sekä kunnostetaan saunaosastot. Remontin kustannusarvio on noin neljä miljoonaa markkaa. JYY homoja lesbosuhteiden virallistamisen kannalla Ylioppilaskunta on tehnyt julkisen kannanoton homoja lesbosuhteiden virallistamisen puolesta. JYY:n kannanotossa korostetaan kaikkien ihmisten samanarvoisuutta lain edessä. Suomen valtio takaa tasa-arvoisen kohtelun perustuslaissaan, mutta käytännössä se ei toteudu homoja lesboparien kohtelussa. Kannanotossa korostetaan, että kaikilla tulisi olla oikeus saada lainsuoja parisuhteelleen. Oikeus sisältää muun muassa perintöoikeuden. JYY:n mukaan on inhimillistä ja jo pelkästään järjen vaatimus, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Samalla, kun lainsäädäntö estää tiettyjä ihmisiä saamasta parisuhteelleen turvaa, minkä se sallii toisille, se estää näitä ihmisiä kantamasta vastuuta toisistaan, todetaan ylioppilaskunnan kannanotossa. SAMI KETTUNEN KESKUSTA MINNA LAUKKANEN VIHREÄT ( i t ) Keskustan Sami Kettunen ja vihreiden Minna Laukkanen olivat tyytyväisiä galluptuloksiin. Vihreät voittivat ja keskusta tuli toiseksi. Vihreät voittivat opiskelijoiden vaaligallupin Yli kolmasosa Jyväskylän yliopiston opiskelijoista aikoo äänestää eduskuntavaaleissa vihreitä. Naisista jopa 42 prosenttia kannattaa vihreitä ja miehistä 20 prosenttia. Toiseksi eniten kannatusta saa keskusta, 20 prosenttia ja kolmanneksi tuli kokoomus, 17 prosenttia. Vaaligallup tehtiin 20. helmikuuta ja siihen osallistui 569 opiskelijaa, mikä on 7,1 prosenttia ylioppilaskunnan jäsenistä. Ylioppilaskunnan järjestämässä vaalipaneelissa 2. maaliskuuta vihreät olivat selvästi tyytyväisiä tulokseen. Keskusta oli yllättynyt näin suuresta kannatuksesta yliopistossa. Koko maan gallupeja johtavat sosialidemokraatit eivät sytytä opiskelijoita: heidän kannatuksensa on vain kymmenisen prosenttia. Keski-Suomen nuoria ehdokkaita tentattiin vaalipaneelissa muun muassa vastuusta, koulutuksen tarpeesta, naisten armeijaanmenosta, viidennestä ydinvoimalasta ja EU:sta. Keskustelu oli melko yksimielistä ja naljailu oli hyväntahtoista. Kokoomuksen Tolvanen piikitteli nuorsuomalaisia ja keskustan Kettunen ja Tolvanen yhdessä sosialidemokraatteja. Paneeliin osallistuivat Minna Laukkanen (vihr.), Sami Kettunen (kesk.), Hannu Tolvanen (kok.), Sini Ihanainen (nuors.), Susanna HuoviMITÄ PUOLUETTA TAI RYHMÄÄ ÄÄNESTÄT? (tulokset prosentteina) KAIKKI NAISET MIEHET vihr 32,4 42,0 20,9 kesk 20,6 19,9 21,4 kok 17,4 13,3 22,5 nuors 10,2 5,8 15,5 sd 9,7 8,0 11,8 vas 2,7 3,1 2,1 rkp 1,9 2,2 1,6 naisp 1,7 2,7 0,5 smp 1,0 0,9 1,1 vsl 0,7 0,4 1,1 luonn 0,7 0,9 0,5 lkp 0,5 0,4 0,5 skl 0,2 0,4 sep 0,2 0,5 eko ktp eka -' yvp nen (sd.), Mirka Porrassalmi (vas.) ja Jukka Kivitalo (lib.). Vaalipaneelista lisää sivulla 6. Keski-Suomessa on nuoria ehdokkaita lähes joka puolueesta. Liberaaleilla ja sosialidemokraateilla yksi, muilla kaksi tai useampia. Eniten nuoria ehdokkaita on nuorsuomalaisilla ja vihreillä. Sivuilla 7 ja 8 on haastateltu Keski-Suomen nuoria kansanedustaj aehdokkaita.
4 JYlin kansanuskoinen ryäpytysralli TEATTERI L a s s i l a K a l e v a l a R i s s a n e n : Kun ruusut kukkivat, kylätie keskellä tupaa Sovitus j a ohjaus Jouni Rissanen. Lavastus Pertti Kukkola j a Matti Rasi. Valot j a äänet Jari-Pekka Granlund ja Samuli Hytönen. Puvustus Tarja Väisänen ja ryhmä. Rooleissa Mari Pöytälaakso, Liisa Saksman, Milla Lehtinen, Anna-Maija Kuistio, Elviira Rönkkö, Janne Lahtia, Simo Kellokumpu, Nina Laine, Mika Terävä, Sari Tikkanen, Johanna Järvi, Heidi Naulapää, Anneli Tuura. Jyväskylän ylioppilasteatterin uutuusproduktiossa rautatietä rakennetaan lentojätkien voimin, ja Mamman Liisan huushollissa kihnuttaa persustaan penkkiin muutamakin asian päälle ymmärtävä akka. Hinkua olisi vaikka pysyväänkin ihmissuhteeseen, mutta tuvassa käy kumma komento. Paneeko asioita oöminkiin ryhmyinen ja rankaiseva patukka vaiko kerrassaan jokin taikavoima? Rissasen ohjaamassa ruusurevityksessä kukkii suorastaan kaistapäinen fiilis: kaaos, kakofonia, viettien vimmaisa meno ja myllytys ne heittävät katsojien silmät selkoselleen. Ohjaajan onnistuu kuitenkin punoa sen verran selkeitä juonteita meininkinsä alle, ettei aivan hukuta. Mutta sekoilun rajoilla suihkitaan pitkätkin ajat, etenkin alkupuolituntinen jolloin henkilöitä lappaa esiin virtanaan. Uusia ja uusia maalaistyyppejä vedättää pitkin tannerta rähmäsillään. Menohan on mitä yo-teatterimaisinta: kokeilevaa, roheaa, ronskia ja roisia. Eikä vailla ideaa ollenkaan, ei suinkaan. Lihallisen ylitsepursunnan melskeessä saadaan nauttia muutamista irrallisista helmistä. Ja onhan totta jeevanassa ilo, että Jytin uudet rohkenevat päästellä. Riettauspainotteinen meno ön varma nakki. Tätä samaa särvintä tuntuu Ruusunkukinnassa rouskuttavan yks sun toinen kylätiehahmo. Tasalujana eetteriin tunkeva mahlanloiske jo puuduttaisikin ellei pelastukseksi nousisi noituuden taso. Noitavoimat pääosaan Rissasen teksti jää enimmäkseen kaiken huudon sisään eikä pääse näin kunnolla elämään. Sääli sinänsä, sillä se kantaisi rikkauttaan ja kansallismyyttistä eheyttään. Eikä maijulassilalainen huumorikaan toimi täydellä potkullaan näin pintaan pursotettuna. Olisi ehkä kannattanut rikkoa kaksijakoiseksi jäävää kudosta: ulottaa taikauskon voimapiiri koko henkilögalleriaan. Nyt on kaksi leiriä, riehuva rahvas ja kaksi muutaman piirun sävykkäämmin tykittävää noitaa. Noituus onkin kuvattu hyvin, se lähtee kumpuamaan jokapäiväisestä, ui siitä edemmäs kohti selkää eikä käännykään takaisin, uikin aina Tuonelan tuville saakka. Parhaat voimansa Rissanen heittääkin tähän kudokseen. Aihetta ilmentävät Milla Lehtinen ja Anna-Maija Kuistio nimet korvan taakse tavalla, jossa läsnäolo huokuu herkkää ja valpasta virettä. Etenkin Milla Lehtisen monologit katkaisevat kauniisti kaiken höyryämisen: Mökin Miina elää hermonpäillään, suorastaan eläimellisen vahvasti ja auki kuin avoin haava. Uljas kombinaatio lapsen herkkyyttä ja taikavoimaa! Löytyy tosin muistakin esittäjistä varmuutta ja kykyä, mutta nyanssit ja tarkkuus ovat paikoin hakusalla. Menoa rauhoittamalla ei ainakaan menetettäisi mitään: joihinkin kohtauksiin voisi kummuta muunkinlaista dramaturgista ilmaa kuin huutamisten väliset tauot. Pertti Kukkola ja Matti Rasi, Yövieraiden takuuvarmat rahjukset, ovat panneet lavailmeen ilmavaksi. Tosin nyt olisi-ollut suurempi tila jyttiläisille tarpeen. Hieman ihmetyttää tuloja menoaukkojen neljän kappaleen määrä; sillä vain sekoitetaan menoa entisestäänIhanasti tekee tarkkaa työtänsä pikkurooleissa lapsena ja sikana Sari Tikkanen. Myös ihonhento Silja (Liisa Saksman) kantaa lavalle muutakin kuin vienon olemuksensa: senkaltaista kuin heinikkoa kuutamonsiltaa ja sitä rataa... vai mitä rautatieläiset. T E K S T I : P A S I T U O M I N I E M I K U V A : J A R I G R A N L U N D Mamman Liisan huusholli on rautatieläisten suosima menomesta. Vauhdissa Mari Pöytälaakso, Liisa Saksman ja Mika Terävä. VENTO VIERAS Käry kävi, MEINASIN antaa ääneni maalisvaaleissa, miutta tupakkayskä vei sen, ainokaiseni. HETI maaliskuun ensimmäisenä aamuna se alkoi: ratsia. Ovikello soi ja sisään ryntäsi poliisin uusin erikoisjoukko, Kamelikopla. Kaksitoista täysin varustein sonnustautunutta mellakkapoliisia. Olivat saaneet vihjeen puhelimitse. Keräsivät kaikki todistuskappaleet, tulitikut ja piipunporot, veivät tuhkatkin pesästä. Kamarilla pamputtivat niin, ettei enää ole tilaa nikotiinilaastarille. TUPAKKAHAN se vei Arskankin. Mies aloitti ihan pienestä, veteli silloin tällöin hepoa, kokaa, crackia ja piriä. Pikkuhiljaa se siirtyi kannabikseen, poltteli marokkolaista, libaa j a pakiakin. Siinä vaiheessa j o huolestuttiin, kun Arska siirtyi lääkkeisiin. Jä sitten tuli kuvioihin tiukat viinat, väkevät viinit, viimein miedot viinit. Loppu alkoi j o häämöttää, kun Arska siirtyi olueeseen, ensin neloseen ja sitten keppanaan. Kahviakin se kokeili, mutta lopullinen niitti tuli kun se alkoi tupakoimaan. Arska oli hieno mies, viimeiseen hengenvetoon saakka. TÄYTYNEE aloittaa tupakkalakko. Lakkolaisen v-käyrä on korkealla, joten lienee syytä antaa lähimmäiselle lakkovaroitus, muuten voi olla edessä yösulku. Eikä silloin enää auta sovittelut, ei. Ei savuja ilman tulta LAPIN tuttuni kyseli aikoinaan, onko teillä siellä etelässä paljon lakkoja. Nyt on. Palomieheltä ei näinä päivinä kannata kysyä palaako, voi polttaa päreensä. Palomiehen vaimokin valitteli, että mies tuli liian aikaisin, töistä kotiin. Palomiehet puhaltavat yhteen hiileen, lakko on leviämässä täyttä häkää kaikkialle maahan kuin kulovalkea. Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Anna palaa, Frank, tulta munille! ...kele! KAIKKI muutkin lakkoilevat. Ehkä minä siksi unohdan oman lakkoni, eihän se Reinin Jomppakaan ehdi joka lakkoa sovittelemaan. Uhraudun muitten puolesta, olkoon tämä minun polttouhrini. Näin se haihtui yksi lakko savuna ilmaan. KOVA LAKI, tämä Suomen uusi tupakkalaki, Euroopan tiukin. Tätä ei hyväksyttäisi edes Ruotsissa, sillä siellä sotilaat haluavat edelleen tauolla imeä kessua. Mediauutisia: YLEssä aiotaan ennakoida pääministerin vaihtuminen. Pääministerin kyselytunti -ohjelma muuttuu radiossa Pääministerin 2-tuntiseksi. Muutosta perustellaan sillä, että ohjelmassa on tarkoitus ehtiä esitellä vieraan etunimen lisäksi myös sukunimi. MAIKKARIN uusin katsojatutkimus on valmistunut. Viime aikojen ylivoimaisesti katsotuin ohjelma on Ufot ja paranormaalit grannit. PAIKALLISRADIOIDEN soittolistan kärjessä on syppiläisillä paikkakunnilla vanha tuttu klassikko KOP KOP knocking on Heavens Door.
Intercultural Studies -ohjelmaan haku Intercultural Studies -ohjelma jatkuu edelleen lukuvuonna 1995-96. Ohjelmaan sisältyy useiden tieteenalojen kursseja, muun muassa kulttuurienvälinen viestinta, kulttuuriantropologia, sosiologia ja valtiooppi. Opetuskielenä on pääasiassa englanti. Approbatur-kokonaisuuden (20 ov) voivat suorittaa vain opiskelijat, joille on myönnetty epinto-oikeus IC-studies ohjelmaan Opinto-oikeutta haetaan lisäainehaun yhteydessä erillisellä IC Studies -hakemuslomakkeella, jota saa opiskelijatiedotuksesta (T-rakennus, 2.krs), hakemukset on palautettava 30.4.1995 mennessä. Lisätietoja p. 601 083 tai huoneistaT214ja215. HEI SINÄ YLIOPISTOYHTEISÖN JÄSEN (OPISKELIJA, TUTKIJA, OPETTAJA, MUUTA HENKILÖKUNTAA OLEVA) TULE KESKUSTELEMAAN YLIOPISTOMME PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ keskiviikkona 8.3. klo 16.00 lähtien salissa C5 Ohjelmassa alustuksia aiheista * uusi yliopistolaki (parlamentaarisen työryhmän jäsen Ville Elonheimo) * yliopiston päätöksentekojärjestelmän uudistamisen tavoitteet (hallintojohtaja Juho Hukkinen) * hallinnon uudistusten historiaa (vs. apul. prof. Esa Konttinen, sosiologian laitos) * uhat ja mahdollisuudet; opiskelijanäkökulma (Pekka Linna) * opiskelija yliopiston itsearvioinneissa ja työryhmien raporteissa (korkeakoulupoliittinen sihteeri Petri Vähäkangas) * vapaata keskustelua (pj. Pekka Linna) Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa! Järjestäjä: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunta Lisätietoja: ylioppilaskunta, korkeakoulupoliittinen sihteeri (p. 617 297) k i r j a Uutuuksia hyllystä: Kurkela: Metsän taudit. Ensimmäinen metsäpatologian perusteos Suomessa metsistään elävässä maassa! 155 mk. Oittinen: Kääntäjän karnevaali. Kääntäminen ei ole vain "suomentamista", vaan kyse on paljon muusta. 100 mk, Saatavana myös erilaisia Internetoppaita, esim.: Krol: The Whole Internet 165 mk. Wood: The net after dark 165 mk Ahonen: Internet-opas 166 mk. OPISKELIJAN O M A KIRJAKAUPPA YOSÄHLYKARNEVAALIT La 25.3. klo 18.00. Viitanimen ammattikoululla. Ilmoittautumiset pe 24.3. mennessä puh. 607 126 (Matti). Osallistumismaksu 50 mk/joukkue. Joukkueessa vähintään 2 tyttöä + 2 poikaa. Palkintoja! Järj. Liikuntavaliokunta. Ylioppilaskunta muuttaa Ylioppilastalon remontti alkaa maalishuhtikuussa 1995. Ylioppilaskunnan toimistot ja ylioppilaslehti muuttavat remontin ajaksi Lozzin takkahuoneeseen. Ylioppilaslehti muuttaa 8. maaliskuuta. Korkeakoulupoliittinen sihteeri ja sosiaalisihteeri muuttavat 17. maaliskuuta. Keskustoimisto muuttaa 7. huhtikuuta. Uudet puhelinnumerot: Ylioppilaslehti 60 3978 Sihteerit 60 3928 HUUTOKAUPPA! Ylioppilaskunta huutokauppaa remontin tieltä tarpeetonta kalustoa ja irtaimistoa ylioppilastalon yläkerrassa 15. maaliskuuta kello 14. Myytävät tavarat ovat nähtävänä samana päivänä kello 12-14. Campus-Kino Ylioppilastalo Keskussairaalanne 2 3-9.3. Alain Corneau: Kaikki elämän aamut 10-16.3. Eric, Rohmer: Talvitarina 17.-23.3. Derek Jarman: Wittgenstein ma 13.3. m r * 1 1 Minestronekeitto k^#U Juustoporsaat Kalapuikot ja pinaattikast. *Rosepippurileike to 16.3. Kasvispihvit ti 14.3. Kalamurekepihvi Kasviskiusaus Maksaa kermakast Porsaanleike 'Poronkäristys Kanaviilokki, riisi pe 17.3. ke 15.3. Hernesosekeitto Perunaohukaiset Pyttipannu porkkanamuhennos Spaghetti tonniMakaronilaatikko kalakast. Makkarakastike *Metsästäjänleike *Broilerileike, ananasriisi 1 1 1 5 ma 20.3. Aurajuustokiusaus Sitruunasei, tilliriisi Jauhelihakastike * Vasikanleike Beamaise ti 21.3. Kukkakaalikeitto Uunimakkara Metsästäjänpihvi * Wieninleike IIOKIVI JYVÄSKYLÄN OPISKELIJA-APU keskussairaalantie 2, p. 619 306 ke 22.3. Porkkanaohukaiset Silakkapihvit Kiinalainen lihapata * Smetanakana to 23.3. Sienirisotto Hernekeitto (tai kasvishk.] + pannari Poropyörykät * Porsaanleike pe 24.3. Kasvislasagne Kaalikääryleet Makkaraherkku * Pippurihärkä
6 — ' • ' • . . . — • • — m a a l i s v a a l i t 1 9 9 5 Kyllä, kyllä, kyllä, kyllä, kyllä, kyllä ja kyllä. Opiskelijat aktiivisia äänestämään Nuoret ehdokkaat haluavat vanhat pois päättämästä Keski-Suomen nuoret kansanedustajaehdokkaat ovat yllättävän samaa mieltä monesta asiasta. Ja yhdestä asiasta he ovat ehdottoman yksimielisiä: vanhat jäärät on saatava vaihdettua eduskunnasta. Kaikki painottavat, että nuorilla on tietoa ja kokemusta ainakin yhtä paljon kuin vanhemmillakin ja näkemystä paljon enemmän. Jyväskylän yliopiston Ylioppilaskunta tenttasi Keski-Suomen nuoria kansanedustajaehdokkaita juuri vaalien ennakkoäänestyksen alettua 2. maaliskuuta. Paneeliin osallistuivat Minna Laukkanen (vihr.), Sami Kettunen (kesk.), Hannu Tolvanen (kok.), Sini Ihanainen (nuors.), Susanna Huovinen (sd.), Mirka Porrassalmi (vas.) ja Jukka Kivitalo (lib.). Nuoret ehdokkaat eivät suostuneet antamaan vaalilupauksia, koska pitivät niitä vaaliliturgiana, joka unohtuu vaalien jälkeen. Ehdokkaat joutuivat ottamaan kantaa vastuun ja sitoutumisen käsitteisiin. Vastauksissaan kaikki kuulostivat hyvin vastuuntuntoisilta. Keskustan Sami Kettusen mielestä poliitikon on kannettava vastuu koko ajan. Vasemmiston Porrassalmi on sitä mieltä, ettei vastuu merkitse poliitikoille nykyään mitään ja on äänestäjän tehtävä valvoa vastuuttomia kansanedustajia niin, ettei äänestä heitä. "Ei savua ilman tulta. Systeemissä on vikaa, jos valitaan vastuuttomia ihmisiä. Pitää valita sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät tekemään keskustelevaa politiikkaa", sanoo Susanna Huovinen. Liberaalien Kivitalo on varma, että kun yhteiskunta muuttuu jatkuvasti avoimemmaksi, poliitikkojen on pakko alkaa kantaa vastuuta. Vihreiden Laukkanen käytti huonona esimerkkinä vastuusta Paavo Väyrystä:"Jos saa tehdä niin kuin Väyrynen on vuosien mittaan tehnyt, silloin poliittinen vastuu on menettänyt merkityksensä. Mitä vastuuta se on, jos sanoo kuten Väyrynen, että minulla on kanta niin kauan kunnes minulla on toinen kanta. Eihän tässä ole logiikkaa." Minna Laukkasen mielestä ihmisen ei tarvitse olla täysin nuhteeton, mutta hän ei hyväksy hyvä veli -kytkentöjä. "Vastuuta on myös globaali ajattelu, että pystyy ylittämään esimerkiksi oman kunnan rajat ja ottamaan vastuuta muustakin maailmasta", sanoo Laukkanen. Kokoomuksen Hannu Tolvanen on pettynyt, koska politiikassa ei ole suoraselkäisiä ihmisiä, jotka myöntäisivät virheensä ja ottaisivat teoistaan vastuun. Saman ongelman hän on tosin huomannut muuallakin. Opiskelijat kannattavat vihreitä Yli kolmasosa Jyväskylän yliopiston opiskelijoista äänestäisi eduskuntavaaleissa vihreitä. Naisista 42 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia kannattaa vihreitä. Vihreät ovat selvästi suosituin puolue ylioppilaskunnan järjestämässä vaaligallupissa. Gallup tehtiin 20. helmikuuta ja siihen vastasi 569 opiskelijaa, joista naisia oli 308 ja miehiä 261. Kyselyyn osallistui 7.1. prosenttia ylioppilaskunnan jäsenistä, joten sitä voidaan pitää kattavana. Toiseksi eniten kannatusta saa keskusta, 20 prosenttia. Kokoomusta kannattaa 17 prosenttia opiskelijoista. Koko maan mielipidekyselyitä johtavat sosialidemokraatit eivät opiskelijoita sytytä: vain kymmenisen prosenttia äänestäisi demareita. Sen sijaan nuorsuomalaiset kiinnostavat opiskelijoita. Heitä kannattaa kymmenen prosenttia, joista miehiä 15 prosenttia. Kaikista vastaajista noin neljännes eli 24,6 % ei vielä osannut sanoa ketä äänestäisi. Äänestysprosentti nousi kyselyssä 83:een. Naisista 85 ja miehistä 81 prosenttia aikoo äänestää. Naisehdokasta aikoo äänestää 35 prosenttia opiskelijoista ja miesehdokasta 28 prosenttia. Naisista naisehdokasta äänestää 55 prosenttia ja miehistä 12. Naisista puolestaan miesehdokasta aikoo äänestää 15 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia. Ikää kysyttäessä 40 prosenttia vastaajista äänestää alle 30-vuotiasta ja 39 prosenttia 30-50 -vuotiasta. Yli 50-vuotiasta äänestää vain kaksi prosenttia. 28 prosenttia vastaajista sanoo, että äänestyspäätökseen vaikuttaa puolue ja 63 prosenttia sanoi valintaan vaikuttavan henkilön. Puolet vastaajista on varma kannastaan ja 32 ei ole vielä varma valinnastaan. Naisista varma on 46 prosenttia ja miehistä 53 prosenttia. "Jos lähtee eduskuntaan, pitää ottaa vastuuta ja tajuta sen työn vastuullisuus. Vastuu on mielestäni päätöksiensä takana pysymistä", sanoo Sami Kettunen. Säästöt kaupan "Säästöhuutokaupassa on menty liian pitkälle. On ikävää, että sosialidemokraatit lähtivät siihen mukaan. Tulojen löytäminen on mielestäni tärkeämpää kuin parhaiden säästöjen keksiminen", sanoo Susanna Huovinen. Keskustan Kettunen pitää tärkeänä yhteistyötä, joka ylittää hallitus-oppositio asetelmat. Keskustelu vaalipaneelissa oli kohteliaan laimeata ja nuoret tyytyivät tölvimään toisiaan hyväntahtoisesti. Sini Ihanaisen valitus nuorsuomalaisten vaalirahojen vähyydestä sai aikaan piikittelyä. "Tuskin ne teidän monen sivun ilmoituksenne aivan ilmaiseksi Citylehteen ovat joutuneet", sanoi Jukka Kivitalo. • "Turhaan nuorsuomalaiset ovat huolissaan siitä, ettei heidän ohjelmansa saa julkisuutta.Sehän on sama kuin kokoomuksen ohjelma, kyllä se meidän kauttamme julkisuutta saa", sanoi kokoomuksen Tolvanen. Susanna Huovisen vaatimus johdonmukaisesta linjasta aiheutti myös naljailua. "Onko se johdonmukaista, että demarit ovat vaatineet neljä vuotta velkaelvytystä ja nyt kun vaalit lähestyvät puhutaankin vain säästöistä eikä mistään velkaelvytyksestä", kysyi Kettunen. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI maalisvaalit 1995 Kirjoittajat: Pekka Linna, Ulla Lipsanen, Risto Löf, Kimmo Pulkkinen, Sauli Ruuskanen Kuvat: Riitta Chan, Issu Mäenpää Pikakysymyskierroksella ehdokkailta kysyttiin muun muassa naisten armeijaanmenosta, viidennestä ydinvoimalasta ja EU-ratkaisusta. Kaikki muut paitsi Porrassalmi kannattivat naisten armeijaanmenoa. Porrassalmi lähti siitä, ettei armeijoita tarvittaisi ollenkaan eikä siis naistenkaan sinne pidä mennä. Viidettä ydinvoimalaa vastustivat kaikki muut paitsi kokoomus, joka kannatti ja nuorsuomalaiset, jotka äänestivät tyhjää. Suomen EU-ratkaisua pitivät oikeana kaikki muut paitsi vasemmistoliiton Porrassalmi. Uuden tasa-arvolain kiintiöt hyväksyivät Porrassalmi ja Laukkanen. Muut eivät niitä hyväksyneet. "On halventavaa, että lätkätään kiintiöitä, koska naiset ovat Suomessa hyvin koulutettuja, he löytävät paikkansa muutenkin", sanoi Tolvanen. Ihanainen oli sitä mieltä, että kiintiöt ovat keinotekoisia ja ajattelun muutoksen pitäisi lähteä kasvatuksesta. "Kiintiöt eivät ole pelkästään naiskiintiöitä, vaan sukupuolikiintiöitä ja on olemassa käsittääkseni toinenkin sukupuoli", muistutti Laukkanen. Vihreät voittivat ylioppilaskunnan gallupin. Minna Laukkanen oli yllättynyt, että yli 40 prosenttia naisista kannatti vihreitä. Huovinen ei ollut pettynyt demareiden kannatukseen:"Meidän kannattajamme löytyvät muualta." Keskustan Kettunen oli tyytyväinen kannatukseen: "Täytyy olla tyytyväinen, koska perinteisesti kannatuksemme ei ole ollut korkea yliopistossa." T U I J A TAIPALE
m a a l i s v a a l i t 1 9 9 5 Verotus vihreäksi Jos Jarkko Louhimaa olisi Suomen diktaattori, hän määräisi koko virkamieskoneiston keksimään töitä kaikelle kansalle. Kun jalat pudotetaan takaisin maahan. Louhimaa on ensikertalainen Vihreän Liiton eduskuntavaaliehdokkaiden listalla Keskisuomessa. "Henkilökohtaisesti vihreä verouudistus on tärkein juttu minulle. Verotma tiiliä siirtää palkanmjim wrotuksesta kulutuksen ja ympäristön pilaamisen verottamiseen. Verouudistus tulisi ajaa myös kansallisille areenoille Euroopan ja Gattin tasolla", Louhimaa sanoo. Louhimaa on 25-vuotias valtioopin opiskelija, joka on liukunut jo lukioajoista mukaan politiikkaan ja vihreään aatteeseen. Hän näkee itsensä muiden eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa oppimiskykyisenä ja mukautuvana nuorena ja ennen kaikkea nuorena. "Nuorten kokemusmaailma on aivan erilainen kuin viisikymppisten, Nuoret ovat ehkä enemmän tulevaisuussuuntautuneita ja heillä on enemmän kokemusmaailmaa. Ihmettelen niitä nuoria, jotka äänestävät yli nelikymppisiä. Enkä usko, että vanhat olisivat sen kokeneempia poliittisesti kuin nuoretkaan", julistaa Louhimaa. Vastuu yksilöllä Louhimaa ei pelkää esiintyä nuorena ja vihreänä vaihtoehtona vanhojen jäärien joukossa, mutta mitä merkitsee vastuu keltanokkaiselle, kouliintumattomalle poliitikon alulle? Jarkko Louhimaa (vi.) Louhimaan mielestä kyseessä on valmius kantaa moraalista ja poliittista vastuuta päätöksistään. Toisaalta perusteltu mielipiteiden vaihtaminen on hänen mukaansa täysin hyväksyttävää. Ja lopulta äänestäjät voivat antaa luottamuslauseensa neljän vuoden välein Arkadianmäen edustajilleen. Vastuu on Louhimaan mielestä yksilöllä. Iällä ei ole merkitystä vastuunkantamisessa, sillä täysi-ikäinen ihminen on Louhimaan mukaan selvillä yhteiskunnassa vallitsevasta moraalista. Mari Talpila (nuors.) Suvaitkaa toisianne "Suvaitsevaisuus oli tärkeä lähtökohta, kun liityin nuorsuomalaisiin", kertoo jyväskyläläinen yhteiskuntapolitiikan opiskelija Mari Talpila. Kaksi eduskuntavaalien ensikertalaista, 22-vuotias Talpila ja Nuorsuomalaisten puolue, löysivät toisensa viime syksynä, kun vanhat puolueet eivät tarjonneet tyydytystä. Tuoreen puolueen ohjelmassa liikutaan liberaalista talouspolitiikasta humaaniin sosiaalipolitiikkaan. Mittavan ohjelman tarkoituksena on kannustaa ihmisiä enemmän työhön ja toisaalta tarjota jokaiselle ihmiselle perusturva. Talpila julistaa ennen kaikkea suvaitsevaisuuden perään. "Kaikki ihmiset on hyväksyttävä. Pakolaispolitiikka on tällä hetkellä sellaista, että rahaa annetaan, mutta muuten pakolaisista ei pidetä huolta. Myös jokaisesta suomalaisesta on pidettävä huolta, mutta ihmisen pitäisi ottaa vastuu myös itsestään", sanoo Talpila Verotus kulutukseen Talpilan talouspoliittinen linjaveto on se, että tuloverotus on nykyisellä tasolla tavattoman rankka, joten verotusta tulisi siirtää kulutuksen piiriin. Verot eivät nimittäin kannusta työntekoon. Puolen sadan veroprosentti ei kiinnosta Talpilaa. "Mulla on uusia ajatuksia. Olen nuori ja näen asioita eri tavalla kuin ne, jotka istuvat nyt eduskunnassa. Nuori saattaa olla poliittisesti kokematon, mutta nuoret ovat muuten kokeneet kaikenlaista ja aktiivisuus lisääntyisi eduskunnassa nuorten kautta. Nuorilla on enemmän haluja löytää yhteisiä kanavia toimia ja valmiuksia ottaa huomioon muidenkin kantoja", Talpila pohtii. Yliopisto-opiskelijalla on sanottavaa myös koulutuksesta. Peruskoulutusta ei saa rankaista ja Jyväskylän yliopistossa on vapaat sivuaineoikeudet saatava kuntoon muissakin tiedekunnissa kuin yhteiskuntatieteellisessä. Nuorsuomalaisten arvellaan saavan ääniä eniten Uudenmaan suunnalla. Talpilan mukaan myös yhdellä keskisuomalaisella nuorsuomalaisella olisi mahdollisuus tulla uudeksi eduskuntalaiseksi. Jos ei eduskunnasta paikkaa löydy, nuorsuomalainen aatekeskustelu jatkuu Jyväskylässä. Nuorten kokemusta ei pidä vähätellä "Nuoria pitäisi saada enemmän mukaan päätöksentekoon, ei pelkästään demareilla, vaan muillakin puolueilla. Päätöksenteossa niin kuin kaikessa elämässä tarvitaan nuoria", sanoo Susanna Huovinen, 22-vuotias Jyväskyläläinen SDP.n kansanedustajaehdokas. Nuoria ei Huovisen mukaan tule kuitenkaan valita pelkästään nuoruuden takia, vaan heillä täytyy olla omia ajatuksia. "Nuorten elämänkokemus on aivan yhtä tärkeää kuin vanhempienkin." Susanna Huovinen liittyi puolueensa nuorisoliittoon jo 15-vuotiaana ja pari vuotta myöhemmin jäseneksi. Eduskuntaan hän oli ehdolla jo edellisissä vaaleissa. Vuonna 1992 hänestä tuli Jyväskylän kaupungin ainut alle kolmekymppinen valtuutettu. Hän on myös ympäristölautakunnan jäsen. Voiko nuori olla uskottava? Huovinen sanoo joskus kohdanneensa vähättelyä ja päähän taputtelua. Nykyään vanhat puoluejyrät ovat jopa kannustamassa. "Täytyy olla itse tarkkana ja pistää stopit päälle, muistuttaa, että ollaan samalla viivalla. Ei nuoruus ole este tai vika vaan päin vastoin. Kun itse pitää puolensa, loppuu tytöttely." Hän kaipaa päätöksentekoon vaihtuvuutta, eduskuntaan uutta verta. "Ei ole järkeä, että sama ihminen on kansanedustajana 20 vuotta. Tarvitaan vaihtuvuutta. Erilaisuus on voimavara ja rikkaus." Työllisyys ja hyvinvointi Työllisyys ja hyvinvointi ovat niitä peruskysymyksiä, joihin yhteiskuntapolitiikan opiskelija Susanna Huovinen haluaa kiinnittää huomiota. Sen Susanna Huovinen (sd.) verran oppositiopoliitikkoa hänestä löytyy, ettei nykyisen hallituksen työllisyyspolitiikka juuri kiitosta saa. Huovisen mielestä hallitukselta on puuttunut yhteistyökykyä eikä hallitus ole kantanut vastuutaan. EU:lta haetaan enemmän rahaa maatalouteen kuin työllistämiseen. Hän odottaa hallitukselta enemmän vaihtoehtoja. Arvosteleminen on helppoa, mutta mitkä olisivat ne vaihtoehdot? Huovinen odottaa aktiivisia työllistämiskeinoja. Pk-yrityksiin pitäisi satsata enemmän rahaa, työtä olisi jaettava uudelleen. Peruspalveluista huolehtiminen on hänen mielestään tärkeää. Hän toivoo, että pohjoismaisesta hyvinvoinnista pidetään kiinni. Siihen liittyy myös kysymys tasa-arvosta, ettei naisten tarvitse jäädä kotiin. Huovinen sitoo hyvinvoinnin ja työllisyyden yhteen. "Hyvinvointi rakentuu työllisyyden ympärille. Ainut tapa lisätä kasvua on pistää ammattitaitoinen väestö töihin. Työ luo kasvua ja kasvun kautta turvataan hyvinvointiyhteiskunnan perusta." Opiskelijoiden asemaa hän parantaisi niin, että opintotuki nostettaisiin vähintään työttömyysturvan tasolle. Koulutus ei saa olla rasite, vaan siihen on pystyttävä keskittymään päätoimisesti. Vanhempien lompakon paksuus ei saa ratkaista sitä, kuka pystyy opiskelemaan ja kuka ei. Helppo luvata, mutta mistä rahat tähän kaikkeen herkkuun? Huovisen mukaan säästämiskeinoja huutokaupattaessa on unohdettu huolehtia siitä, millä saataisiin enemmän tuloja eli työllisyyden ja verotulojen kautta. Erilaisia tukimuotoja niin maataloudessa kuin teollisuudessakin olisi karsittava ja sosiaaliturvakin syynättävä lävitse. Hän peräänkuuluttaa säästöistä puhuttaessa oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. "Ihmisten on helppo ymmärtää säästöjä, jos niihin osallistuu kaikki."
8 m a a l i s v a a l i t 1 9 9 5 Sinivihreä yrittäjähenki 22-vuotias Henna Virkkunen on kokoomushenkisestä yrittäjäperheestä, Kokoomukseen hän liittyi kuitenkin varsinaisesti veljensä innoittamana. "No joo, mä olin sillä kuskina kun se meni Kokoomuksen nuorten pikkujouluihin. Mä liityin kans siinä illan aikana." Isä yrittäjä, äiti yrittäjä, veli yrittäjä, Henna on itsekin ja puhuu paljon yrittämisestä. "Mun mielestä pitäis olla sellanen yhteiskunta, jossa voi hoitaa omat asiansa. Ja jos ei pysty, niin sitte yhteiskunta tulee vastaan." "Nyt pitäis puhua esimerkiksi työllistämisen esteistä, ja niitä on kaikki nää tuet. Niissä on hirveesti päällekkäisyyksiä, ja sitte on kuitenki todellisia köyhyysloukkuja." "Ne jotka on pudonnu tosiaan tyhjän päälle niistä ketä mä tiedän, on pienyrittäjiä, jotka on tehny konkursVirkkunen ei ole vaatimassa äärimmäisen kovaa yhteiskuntaa, jossa kaikki olisi aina ja vain yksilön itsensä vastuulla, yhteiskunnallekin jää osansa. "Sitä systeemiä on purettava, totta kai. Pitäis purkaa nopeemminkin kun nyt on tehty. Mutta totta kai siinä pitäs olla varovainen. Ei kenenkään pitäis jäädä ihan tyhjän päälle." Selkeä perusturva "Kyllä joku perusturva pitää olla, mutta tätä järjestelmää pitää selkiyttää. Työnteko, yrittäminen, opiskelu kaikki nää pitää tehdä kannattaviksi." Henna uskoo, että nuorilla ehdokkailla on paljon samansuuntaisia ajatuksia ja että yhteistyö nuorten kesken on helpompaa kuin vanhemmilla poliitikoilla. "Politiikka on ihan liian usein pelkkää kinastelua, mieti nyt vaikka jotain Pekkasen paperia. Kaikki sanoo, että joo hyvä juttu, mutta kuitenkaan ne ei onnistu tekemään mitään." "Jos sinne eduskuntaan valitaan paljon nuoria, niin mä toivon, että ne vois perustaa sellasen nuorten ryhmän. Yhessä vois sitte ajaa vaikka opiskeluun, nuorisotyöttömyyteen ja ympäristöön liittyviä juttuja." Ympäristö on ainakin Virkkuselle tärkeä, kaiken elämän rajallinen perusta. "Totta kai, jos ei luontoa oo, niin sitte ei oo kohta meitäkään." "Yhteiskunnan täytyis suunnata verotusta ja maksuja, pitäs kannustaa ottamaan ympäristö huomioon. Kyllä se kuitenkin on niin, että raha houkuttelee." Ohjauksella ympäristötietoisuuteen "Vaikka kyllähän tietysti yksityinen ihminenkin voi äänestää lompakollaan, sillä tavalla vois vaikuttaa paljon nykyistä enemmänkin, mutta kyllä siihen kuitenkin tarvitaan yhteiskunnan ohjausta, että päästään kestävään kehitykseen. Oho, fraasi!" Hennalle Kokoomus ei ole hyväosaisten edunvalvontapuolue, vaan yritteliäitten ihmisten yleispuolue, jolle kuuluvat myös ympäristöasiat. "Meillä nuorilla on sellanen ajatus, että meillä ainakin on vastuu-ympäristö-tulevaisuus -puolue, mutta mun mielestä Kokoomuksella on muutenkin liikaa sellanen leima, että se on vaan hyväosasten, ei siihen enää kuulu ainoastaan kylän apteekkari ja tehtaanomistajaporho." "Mulle Kokoomus on yritteliään ja vastuullisen ihmisen puolue, ja yritHenna Virkkunen (kok.) teliäs on sellainen, joka pyrkii tulemaan toimeen omillaan." "Ja sitä mä just korostan, ihmisen vastuuta ittestään. Mutta on sillä vastuu kans toisista ihmisistä ja ympäristöstä, ja jos joku ei pysty itteään hoitamaan, niin sitten yhteiskunta auttaa, niin mä ajattelen." Kipinä politiikkaan syttyi kansanopistossa Mirka Porrassalmi (vas.) Vasemmistoliiton kansanedustajien keski-ikä on Keski-Suomen vaalipiirissä reilusti yli 40 vuotta. Poikkeuksen ikänaisten ja -miesten joukossa tekee äänekoskelainen Mirka Porrassalmi, 21, joka aloitti politikoinnin Äänekosken demokraattisissa nuorissa kolme vuotta sitten. "Kiinnostus politiikasta alkoi kansanopistossa Haapavedellä. Tiedotuslinjalla keskustelimme paljon ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Opistovuoden jälkeen innostus politiikkaan jatkui. Vasemmistopuolueet olivat lähinnä omaa arvomaailmaani, joten vaikuttaminen puolueen kautta tuntui luonnolliselta" Porrassalmi. kommentoi Hänen mielestään nyky-yhteiskunnan perusarvot ovat pielessä, koska pienet ihmiset jäävät rahamaailman jalkoihin. Erityisesti Porrassalmi haluaa parantaa työttömien asemaa, josta hänellä itsellään on kokemuksia. "Maahan pitäisi saada täystyöllisyys. Uusia työpaikkoja saadaan, kun siirrytään 6-tuntiseen työpäivään. Myös uusien yritysten perustamista pitäisi helpottaa", huomauttaa Porrassalmi. Politiikkaa ja teatteria Kahden kansanopistovuoden jälkeen hän on ollut työttömänä. Politiikan lisäksi työttömän päiviä täyttää näytteleminen Äänekosken teatterissa. Viimeksi hänet nähtiin lavalla Kullervon esityksissä. Oman esiintymisen lisäksi Porrassalmi vetää lasten näytelmäkerhoa sekä pioneerikerhoa. "Teatterin pariin eksyin jo lapsena, sillä isäni on suunnitellut lavastuksia kotipaikkakunnan teattereihin. Voi olla, että teatterista löytyy myös tuleva ammattini." Vasemmistoliitolla on teollisuusvaltaisella Äänekoskella noin 25 prosentin kannatus. Kansanedustajana Porrassalmi haluaa parantaa myös kotipaikkakuntansa oloja muun muassa vastustamalla ydinjätteiden sijoittamista Äänekosken läheisyyteen. Hän kannattaa myös tiukempia ympäristöveroja yrityksille. "Kun huolehdimme ympäristöstä, pidämme huolta myös itsestämme", Porrassalmi muistuttaa. Työttömyyden ja ympäristökysymysten lisäksi Porrassalmi haluaa parantaa opiskelijoiden asemaa. Hän ei kannata nykyistä markkinakorkoista opintolainasysteemiä. Myös opintotuki on hänen mukaansa liian alhainen. Nopeasti ja korkealle "Juridisesti kansanedustajan ei tarvitse kuunnella muita kuin itseänsä, omaatuntoaan ja noudattaa lakia. Mutta viimekädessä poliitikko on vastuussa kannattajilleen. Äänestäjilleen noin ylipäätään. Se mitä tehdään, täytyy pystyä perustelemaan", sanoo Timo Reina, 20. Hän on Petäjäveden lahja Suomen opiskelijapolitiikalle. Reina ei ryhdy sen kummemmin filosofoimaan vastuun käsitteellä, vaan kuutioi aihetta niin konkreettisesti kuin oikeustieteen ylioppilas voi. Timo Reina on nuori ja nopea keskustalainen. Hänet tavoittaa vaivoin kännykän päästä, jostakin Jyväskylän lähietäisyydeltä auton ratista. Heti lukion jälkeen Helsinkiin oikeustieteelliseen päässyt Reina singahti nopeasti myös keskustalaisen opiskelijapolitiikan terävimpään kärkeen. "Kun pari vuotta sitten menin opiskelemaan, menin myös Keskustan Opiskelijaliiton toimintaan mukaan. Nyt viime syksynä tulin valituksi Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajaksi. Ja sitten olen Keskustan puoluehallituksessa jäsenenä", Reina kertoo. Idea kansanedustajaehdokkuudesta lähti Keskustan Petäjäveden kunnallisjärjestöstä. Kuitenkaan ratkaisu ei ollut helppo, vaan se vaati pitkällisen pohdinnan. "Mietin asiaa viikkotolkulla. Voikin sanoa, että olen ollut jo vuoden kansanedustajaehdokkaana. Tämä ei ole mikään parin viikon urakka, vaan siinä menee vuosi." Keskustalaisuus on tasapainoa Reinalle keskustalaisuus on keskitien kulkemista, maltillisuutta, mutta samalla myös jonkinlaista tasapainoa erilaisten asioiden kesken. Esimerkiksi luonnon ja ihmisen välillä: "Joillekin luonnonvarat ovat sellaisia. joita voidaan käyttää niin paljon, kuin niitä suinkin on, välittämättä seurauksista. Tällaista ajattelua ehkä edustaa joku oikeistolainen ajattelu puhtaimmillaan ja myös vasemmistolainen ajattelu. Sitten on tätä maisemavihreyttä, jota esiintyy esimerkiksi nuorsuomalaisissa. Jonkinlaista luonnon museoimista. Vihreillä on tällaista kettinki vihreyttä. Eli suojellaan pelkästään jotakin valkoselkätikkaa, eikä ajatella laajempia asioita. Keskustalainen ympäristönäkemys on minusta sitä, että puita saa kaataa, mutta tilalle täytyy istuttaa uusia. Sellaista kestävää ajattelua", Reina kuvaa. Timo Reina (kesk.) Reinan mielestä kaupungin ja maaseudun jyrkkä vastakkainasettelu on jo vanhanaikaista. Hän kertoo, että tämän tyyppistä kuuskytlukulaista ajattelua edustavat demarit näissäkin vaaleissa. "Että kaikki ongelmat ratkeavat, kunhan lopetetaan maataloustuki ja tuhotaan maaseutu, eikä syödä enää suomalaista ruokaa. Tämä ajattelu ei enää tämän päivän nuoriin uppoa. Se on historiallinen jäänne." Timo Reinalle keskustalaisuus on huolenpitoa koko Suomesta, myös tasapainoa eri alueiden välillä. Tämän tyyppistä ajattelua hän kertoo muilta puuttuvan. "Jotkut ajattelevat, että ihmisille riittää Helsinki, Tampere, Turku. Muuallakin saa asua, mutta siitä pitää olla valmiita maksamaan. Meillä on aika vähän poliittisia voimia, jotka haluavat huolehtia koko Suomesta", pohtii Timo Reina ja jatkaa punnittua vaalinalusjutustelua.
9 t '•'•' y ' -^-••:-•••••••••••••••••••••• ^••••••••y-y-^-: ,.,,, m a a l i s v a a l i t 1 9 9 5 . . . I I • • , • • • Populaarijulkisuus kiihottaa poliitikkoja Media luo politiikan persoonat P ari vuosikymmentä sitten suomalainen perhe kokoontui lauantaisaunan jälkeen tuijottamaan mustavalkoisesta kuvaruudusta Urho Kaleva Kekkosen kubistista naamaa, joka vakavana mumisi omaa poliittista mantraansa. Menneiden vuosien vallanpitäjät syntyivät ilman lihan himoja, loivat itsestään yli-ihmisen muotokuvan ja kuolivat käsi raamatulla. Aamen. Nyt uuden sukupolven suomalaiset saavat nauttia politiikan mediasirkuksesta. Ensin tulivat presidentinvaalit ja mediapelit, nyt tulevat eduskuntavaalit ja populaaripellet. Poliitikot marssivat entistä enemmän julkisuuteen ja julkisuus luo entistä tehokkaammin politiikan persoonallisuuksia. Media tekee valtaa pitävistä ja valtaan pyrkivistä tuntevia ihmisiä ja korostaa heidän henkilökohtaista elämäänsä. Privaatista syntyy publiikkia. Ajan henki määrää, millaiset arvot ovat kunniassa yhteiskunnassa. Turun yliopiston elokuvaja televisiotieteen va. apulaisprofessori Veijo Hietala arvioi, että erilaiset aikakaudet antavat poliitikoille erilaisia mediaihanteita. "Vaikeina aikoina haetaan vahvaa, karismaattista johtajaa. Ahtisaari oli jossain määrin sellainen puhdas ja tahriintumaton hahmo", Hietala sanoo. Mediapelin sääntöihin kuuluu väistämättä nykyisin, että hyvän poliitikon on oltava hyvä mediahahmo. Poliitikolle ei ole pahitteeksi olla hyvännäköinen, esiintyä diplomaattisesti ja silti koi ostaa ihmisyyttään raadollisen toimittajalauman keskellä. JumaJanpaJveJusmeininki elää Suomalainen mediakulttuuri elää eri maailmankaikkeudessa kuin kaiken median luvattu maa, Amerikka. Hietalan mukaan suomalaista mediaa leimaa jumalanpalvelusmeininki, jossa erotetaan vakavat asiat ja viihdeasiat. Amerikassa julkisuuskulttuuri pyörittää karusellia ympäri vuorokauden täydellä draivilla. Kotimaan media hakee muottiaan amerikkalaisesta julkisuustyylistä, vaikka villin lännen tunnelmaan suomalainen mediakulttuuri tuskin koskaan pääsee. Hietala epäilee ylipäätään politiikan viihteistämisen järkevyyttä. "Jollakin tavalla on parempi pitää virallinen kulttuuri erillään viihteestä, vaikka politiikka voi parhaillaan ollakin hyvää viihdettä", Hietala sanoo. Kun suuressa lännessä leivotaan presidenttiä, kyseessä on yhden ihmisen koko henkilökohtaisen elämän mittainen show. Suomessa varmistetaan ensin poliittinen tausta ja sitten vasta kätellään. Hietalan mukaan suomalaispolitiikan julkisuus on kytkeytynyt tiukasti puolueraameihin. "Ihmiset hakevat politiikassa usein messias-hahmoa. Erityisen voimakasta messiaan hakeminen on Yhdysvalloissa. Suomessa keskitytään enemmän puolueen kuvaan kuin henkilökuvaan. Vaalivoittoon riittää yleensä se, että puolue on oppositiossa", Hietala sanoo. Mediaihanteissa on runsaasti kulttuurieroja. Amerikan ihmeet eivät aina kelpaa suomalaiselle. Sattuipa niinkin, että Ilkka Suominen saapui kerran kokoomuksen puoluekokouksessa estradille mahtipontisena kuin Mussolini ja tuulettaen kuin Magic Johnson. Lopputulokseksi jäi kansan rajaton hilpeys. Mooses Lipponen ja Niinistön tragedia Eduskuntavaalien lähtölaukaus toi tullessaan uusia, mielenkiintoisia julkisuustapauksia. Jo vaalien alkumetreillä demareiden puheenjohtaja Paavo Lipponen ironisoi itseään yhtä hidaspuheiseksi kuin Mooses aikoinaan. Lipposella onkin aihetta itseironiaan, sillä hän on viihtynyt huonosti mediajulkisuudessa. Eduskuntavaalien alla Lipposenkin jäykät eleet alkavat muistuttaa kivikasvo Buster Keatonin ilveilyä. "Ihmiset hakevat politiikassa usein messias-hahmoa. Erityisen voimakasta messiaan hakeminen on Yhdysvalloissa. Suomessa keskitytään enemmän puolueen kuvaan kuin henkilökuvaan. Vaalivoittoon riittää yleensä se, että puolue on oppositiossa." Mediatutkija Veijo Hietalan mukaan ihanteellista mediahahmoa määrää ajanhenki. Vaikeina aikoina haetaan vahvaa johtajaa, hyvinä aikoina diplomaattista edustushahmoa. Kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön vaimon traaginen kuolema viritti valtakunnallisen mediatapauksen, joka tuskin jäi monelta huomaamatta. Hietalan mukaan surun elementit ovat edelleen voimakkaasti mukana suomalaisessa kulttuurissa. Noususuhdanteesta huolimatta ihmiset ovat varautuneet suruun ja myötäelävät surussa. Ensin tuli lama, sitten Estonia ja lopulta Niinistön vaimon kuolema. Surun keskellä aggressiivinen ote julkisuudessa on kokenut laman. Vaikka lamasta noustaan ja joogalentäjien positiivinen energia laskeutuu kansan päälle kuin raamatun kyyhkynen, suomalaisiin vetoaa edelleen poliitikkojen maanis-depressiivinen mieliala. Jotkut poliitikot ovat jatkuvasti muistaneet varoitella kansalaisia turhan ruusuisesta tulevaisuudenkuvasta. Mauno Koivisto varoitteli presidenttikaudellaan ihmisiä aina, miten huonosti Suomessa menee. Eikä kukaan pettynyt koskaan, kun asiat sitten tosiaan menivät päin helvettiä. " Politiikka on vakava juttu Kansalaiset, politiikalla ei sitten pelleillä. Eivätkä julkkishahmot edelleenkään vetoa suomalaisten syviin politiikan tuntoihin. Hietalan mukaan suomalaisilla on perinteinen näkemys, jonka mukaan politiikka on va"Presidentinvaalit ovat vielä niin lähellä, että eduskuntavaalit voivat tuntua jopa valjulta. Eduskuntavaalia on hankala yksilöidä johonkin tiettyyn henkilöön. Politiikassa haetaan aina tähtiä. Eduskuntavaaleissa tähtiä on liian paljon." kava asia. Julkkikset eivät tunnu uskottavilta, mutta silti eduskuntaan on selviytynyt muutamia urheilun saralla menestyneitä. "Suomalaiset ovat poliittisesti niin valveutuneita, että epäilen julkkisten läpimenoa eduskuntavaaleissa. En usko, että Suomen kansa olisi niin naiivia", Hietala pohtii. Suurten puolueiden rinnalla eduskuntavaaleissa kamppailee lukuisa joukko pienempiä yrittäjiä. Hietala ihmettelee, ettei kansan pariin ole ilmaantunut yhtä suurta aatetta, jonka ympärille voisi kehittyä kansanliike. Työttömyydessä olisi ainesta kansankokoukseen, mutta siihenkin kohtaloon ihmiset näyttävät tyytyneen. Suurten kansanrintamien vastapainoksi lamakausi ruokkii myös ääriliikkeitä ja yhden johtajan kulttuuria. Takavuosien hirmuinen vihreä aalto on Hietalan mukaan rauhoittumassa, ainakin Yhdysvalloissa. Kun ihmiset elävät noususuhdanteessa, he kaipaavat henkilökohtaista kulutusjuhlaansa, jota on vaikea sovittaa yhteen vihreän aatteen kanssa. Tosin Suomen rintamalla vihreillä on vielä paljon puolustettavaa, kun eurooppalainen julkisuus hakkaa jälleen kotimaan viimeiset ikimetsät lakoon. Eduskuntavaalit lupailevat vuosikymmenen mediasirkusta, mutta Hietala arvelee vaaleista hiljaisempia kuin vuosisadan viimeisistä presidentinvaaleista. "Presidentinvaalit ovat vielä niin lähellä, että eduskuntavaalit voivat tuntua jopa valjulta. Eduskuntavaalia on hankala yksilöidä johonkin tiettyyn henkilöön. Politiikassa haetaan aina tähtiä. Eduskuntavaaleissa tähtiä on liian paljon", Veijo Hietala sanoo. TEKSTI: R I S T O L Ö F KUVA: FRANK SCHMIDT
10 11 £1(7£ tu oa 95 mzmaaLLmaan Helmikuussa alkaneesta Ateneumin ARS 95 -näyttelystä tuli jo ennen aukeamistaan yksi vuoden suurista puheenaiheista. Vuonna 1961 alkaneet laajat nykytaiteen ARS-näyttelyt ovat aina olleet kohun, kauhistelun ja suurten katsojamäärien ympäröimiä. Uusimmalla ARS-näyttelyllä oli näin ollen käytettävissään vain yksi tie: sen pitää olla kaikessa edeltäjiään suurempi, puhutumpi ja katsotumpi. Tällaisten tarkoitusperien saavuttamiseksi ei enää pitkään aikaan ole riittänyt pelkkä rakkaus taiteeseen. Kyseessä on ilmiö, haluttiin sitä tai ei. A RS-näyttelyiden tarkoituksena on aina ollut esittää otos nykytaiteen uusimpia virtauksia eri puolelta maailmaa. Suurnäyttelyä on perusteltu sillä, että suomalaisilla ei maamme perifeerisen sijainnin vuoksi ole ollut mahdollisuuksia reaaliaikaiseen nykytaiteen uutuuksien seuraamiseen. Suomesta on puuttunut lähes täysin tällaista taidetta esittelevien pienimuotoisten näyttelyiden perinne. Ahtaasti nähtynä ARSit voidaan siis ymmärtää myös Valtion taidemuseon ja opetusministeriön taidekasvatuksellisena armonlahjana Suomen kansalle. Mutta tämä ei onneksi ole koko totuus. Kansainvälisyyttä länsimaiseen tapaan Aikaisemmista ARS-näyttelyistä poiketen spektaakkelin järjestää tällä kertaa luontevasti Nykytaiteen museo. ARS 95 on vuonna 1990 perustetun museon suuri näytön paikka ja olemassaolon perustelu. A Nykytaiteen museohan on yhä ilman omaa museorakennusta. Mannerheimin ratsastajapatsaan tuntumaan rakennettava museo on kuohuttanut mieliä kenties vielä enemmän kuin ARS 95 koskaan pystyy tekemään. Seuraava ARS nähdäänkin todennäköisesti arkkitehti Steven Hollin suunnitteleman Chiasma-rakennuksen suojissa joskus ensi vuosituhannella. Mikäli emme sitten ole siihen mennessä integroituneet globaalin taidemaailman reaaliaikaan ja koko ajatus ARSista on muuttunut epäajankohtaiseksi. ARS 95 -näyttelyn käytössä on koko remontoitu Ateneum-rakennus ja osittain se leviää myös eri puolille Helsinkiä. Taiteilijoita on kaikkiaan 90 ja heitä tulee ympäri maailmaa 23 maasta. Mukana on myös oma maamme ja sen lähialueet: Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä. Laajasta kansallisuuksien kirjosta huolimatta peruslähtökohtana on viime kädessä länsimaisen yhteiskunnan taiChristine Tamblyn: "She loves it, she loves it not: Women and Technology". CD-ROM 1993. Portia Munson: Vaaleanpunainen projekti. Sekatekniikka 1993. dekäsitys, aivan kuten näyttelyluettelon esipuheessa kiertelemättä todetaan. Konteksti on länsimainen, näkökulmia eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen taiteen ulkopuolelta ei ole. Täysin globaali näyttely olisikin varmaan mahdottomuus. Taidemaailman EM-kisat Lamanaikaisessa Suomessa ARSin kaltainen näyttely on omiaan herättämään epäilyjä verovarojen viskaamisesta taiteen (ja tässä tapauksessa vielä melko epäilyttäväksi koetun nykytaiteen) vuoksi kankkulan kaivoon. ARS 95 -näyttelyn budjetti on hulppeat 7,5 miljoonaa markkaa. Rahasumma on niin s u u r i ^ l tästä maasta ei yksinkertaisesti löydy ketään ^ y a olisi tuollaisia summia leviteltävänä tyjSfVnoksi Vastinetta on siis saatava, ja s p o n s o r j ^ ^ o n kin saatu katettua kolmannes kustanj^sista L a a ; a sponsorointi vastaa myös nykyjj a taidepoliittisia tavoitteita ja EU:n näkemyk< a: y h a s u u r e m p i o s a taiteen ja kulttuurin me f f i s t a p i t a i s i k a t t a a s p o n . sorituella. ARS-näyttelyt o a t i J e e t edelläkävijöitä tässäkin asiassa. AR5g3 :n yhteydessä yksi suuri sponsori rahoitti Jaassamme ensimmäistä kertaa laajaa näyttelyä a tuolloin asia koettiin vielä moraalisesti hyv\rky Se enalaiseksi. vuonna 1995 kukaan ei kysele moraalin perään, sillä se ei ole enää ajankohtaista. Tällä kerta? pohdittu lähinnä sponsoroinnin muotoja ^ ^ konaisvaltaisuutta, ja osapuolet ov <" pyrkineet kaikkia näyttelyn sidosryhmiä hyöjy n t ä v ä ä n l o p . putulokseen. Tämä näkyykin s j f l j ^ tyylikkäästi näyttelyn visuaalisessa ilmee§ ä H e l s i n g i n katukuvaa myöten. Suurimmilla s p o n s o r ^ o n U s a k s i k s e n a y t t e . lytiloissa omat n i m ^ o h u o n e e n s a _ Viimevuotisten EM-kisojen t a p ^ e e n mar kkinahumuun ei onneksi vielä ole lan£ t t u . Halukkaat voivat tosin ostaa Snssejä ja -pöytäliinoja. f ,l ;ko nähdä ja haistaa Se, että sponsorit on saatu näinkin hyvin kiinnostumaan nykytaiteen näyttelystä, edellyttää tietenkin, että tapahtuma saa runsaasti julkisuutta. ARS 95 onkin ilmiö, joka näkyy, kuuluu ja toivottavasti myös kohahduttaa kunhan ei mene liian pitkälle. ARS 95 -näyttelystä on helppo poimia täkyjä, jotka ovat omiaan herättämään tarpeeksi kohua tiedotusvälineissä. Tarvitaan runsaasti enemmän ilmiöstä kuin itse nykytaiteesta kiinnostuneita katsojia, jotta ennakoidut 200 000 kävijää saadaan täyteen. Nykytaiteen museon johtaja Tuula Arkio toteaakin, että yksi tärkeä tavoite saavutettaisiin, mikäli edes osa näistä kävijöistä kiinnostuisi Ateneum-käyntinsä yhteydessä myös nykytaiteesta itsestään. Taistelu sieluista on kovaa, ja tällä kertaa esimerkiksi englantilaisen Helen Chadwickin tai tanskalaisen Henrik Plenge Jakobsenin teokset ovat jo aiheuttaneet kohua ja uteliaisuutta. Chadwickin Pissakukissa on kiinnostanut eniten niiden tekotapa ja materiaali: kyse on lumeen virtsatun kolon valamisesta pronssiin. Plenge Jakobsen taas sekoittaa verta ja muita kehon eritteitä pesukoneessa ja tehosekoittimissa; toimenpiteestä aiheutuvan hajun voi myös tuntea nenässään. Nämä taideteokset ovat jo saaneet "pakko nähdä" -leiman kylkeensä. Sponsori ei säikähdä ARS 95 -näyttelyn pääsponsori on vastikään osakeyhtiöksi muuttunut Posti. Postin tiedotusjohtaja Riitta Vuorenmaan mukaan nykytaiteen ristiriitainen maine ei pelota sponsoria, päinvastoin. "Toivottavasti mahdolliset ristiriitaisuudet vain lisäävät mielenkiintoa. Meidän tehtävämmehän ei ole millään tavalla ottaa kantaa itse nykytaiteen sisältöön. Se on täysin katsojan oma asia. Henkilökohtaiset elämykset jäävät kokijalle", sanoo Vuorenmaa. Kaikille ihmisille tuttu postilaitoskin haluaa olla Riitta Vuorenmaan mukaan tiiviisti osa nykypäivää, aivan kuten nykytaidekin. "Posti haluaa osaltaan olla mukana jakamassa elämyksiä, taiteen kokemista ja vuorovaikutteisuutta. Kaikki tämä liittyy siihen, mitä Postikin tekee joka päivä. Ja mehän olemme myös tulevan Nykytaiteen museon naapureita", kertoo Vuorenmaa. Samoin kuin ARS 95 -näyttelystä toivotaan suuren yleisön tapahtumaa, on Postikin Vuorenmaan sanoin suuren yleisön palvelija. "Me emme voisi tukea pelkkää ilmiötä, jos se ei olisi millään muulla tavalla mielenkiintoinen tai sopiva meidän tarkoituksiimme", toteaa Riitta Vuorenmaa ARSista pääsponsorin edustajana. Kuraattorin murheet ARS 95 :n kokoajat museonjohtaja Tuula Arkio ja intendentti Määrettä Jaukkuri eivät ollenkaan pidä siitä, että heidän aikaansaannostaan kutsutaan spektaakkeliksi tai ilmiöksi. "Meille on tärkeintä itse näyttely ja sen sisältö. On tietenkin selvää, että ARS-näyttelyistä on aina tullut jonkinlaisia spektaakkeleja. Mutta ei sen takia, että järjestäjät olisivat sitä halunneet. ARSit ovat aina olleet niin suuria ja uusia asioita, että niistä on muodostunut myös suuria puheenaiheita", sanoo Arkio. "Me emme ole tehneet tätä näyttelyä miksikään Esko Männikkö: "Kuivaniemi". Värivalokuva 1991. sirkukseksi, meille tämä on ihan vakava asia. Kaikenlainen hyörinä ARSin ympärillä on kieltämättä (pjhit välillä aika rankkaa, kun itse näyttelykin on pitänyt f telfei?"Tuula Arkiöff rmH^ 3311 ARSin järjestäjien on kuitenkin pakko ollarmlfeR? tiet y ssä yhteiskunnan määrittelemässä pelissä jo p e l ä t ä ä n s P o n s o " rien voimakkaan läsnäolon takia. Ohjakset ovat hänen mukaansa kuitenkin tiii-" kasti järjestäjien hallussa. Uudet katsojaennätykset eivät ole itsetarkoitus, mutta paineita taloudelliseen onnistumiseen Arkion mukaan on. Kysyttäessä, painottuvatko ei-taiteelliset seikat ARSin ympärillä jo enemmän kuin itse näyttelyn sisältö, Tuula Arkio hermostuu yllättäen pahanpäiväisesti: "Niinhän sinäkin kyselet enemmän kaikesta muusta kuin näyttelyn sisällöstä. Voisit mennä vähän itseesikin. Mitä hittoa te lehtiväki koko ajan vain lisäätte tätä hälinää?" Se, että kaikki epämiellyttävä nykyään pannaan yksioikoisesti medioiden syyksi, ei ole mitään uutta. Arkion syytöksen rajuus yllättää, mutta suurin osa siitä menee varmaankin näyttelyn aiheuttaman stressin piikkiin. ARS-hälinän keskipisteessä oleminen ei ole kadehdittavaa. Tekijän näkökulma ARS 95 -näyttelyä ympäröivään mediasirkukseen voi suhtautua myös kylmän rauhallisesti ja maltillisesti. Näin tekee yksi näyttelyn taiteilijoista, suomalainen Esko Männikkö. Männikön dokumentaariset ja arkielämää osuvasti tarkastelevat valokuvat erottuvat välittömästi ARSin seksiä, ahdistusta ja fetisististä virtuaalitodellisuutta pursuavasta teospaljoudesta. "Onhan tällaisessa näyttelyssä vähän sellainen messumeininki. Yleisön olisi varmaan hyvä käydä useamman kerran katsomassa tätä. Kaikkea ei varmasti pysty kertasyömisellä sulattamaan", pohtii Männikkö. Männikön läsnäolon ARS 95:ssä voi osaltaan nähdä arvostuksen osoituksena valokuvataidetta kohtaan, kuten hänen valitsemisensa vuoden nuoreksi taiteilijaksikin. "Nykyään valokuvataide on tasavertainen muiden taiteenlajien kanssa. Ja toivottavasti se myös ^yavy >t ettei käy niin, että muutaman vuoden päästä valokuvik\ e ,' huolita mihinkään", sanoo Männikkö. Mutta nyt tilanne näyttää p ä ä s t ä ä n hyvältä. "Minä olen ikionnellinen siitä, ett$i5 ) A en Päätynyt tänne", myhäilee Esko Männikkö vaatiffiättP" masti ja haukottelee. Kokijan näkökulma Tämä juttu ei ole taidearvostelu. ARS 95:n monimuotoisuus kannattaa ehdottomasti kokea itse, ja jos mahdollista, useampaan keitaan. Näyttelyn tarkoituksellisesti lavean yleisteeman "yleinen-yksityinen" alle mahtuu käytännössä koko inhimillinen elämä. ARSissa jokainen tulkinta ja tunne on oikea. Itse asiassa näyttelystä on mahdotonta sanoa, onko se hyvä vai huono. Koko kysymys on täysin epäolennainen. ARSin syvintä olemusta voi olla vai* kea kaivaa esiin kohujuttujen, sponsorien mainosten ja kaikenlaisten lieveilmiöiden seasta, mutta aina kannattaa yrittää. Uskokaamme Tuula Arkiota: "Näyttely on tärkein". Ja kokemus vaivan arvoinen. Teksti: J U K K A Y L I L A S S I L A
12 Asuntosäästämisestä palkitaan ASP nuorten ensiasuntoon A suntolainan määrä ja lainan korot saattavat opintojen loputtua kuulostaa kohtuuttomilta, kun maksettavana voi olla vielä opintolainakin. ASP-sopimus laskee ensimmäisen omistusasunnon hankkimisen kynnystä. Kun säästää osan asunnon hinnasta ASP^tilille, voi saada valtion tukemaa korkotuki lainaa. Esimerkiksi 200 000 markan lainan korkotukietu on noin 30 000 mk, kertoo apulaisjohtaja Leila Pitkämö Suomen Yhdyspankin Jyväskylän konttorista. ASP-järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1981. Rahoitusmarkkinoiden vapauduttua vähitellen korkoja ei enää sidottu peruskorkoon vaan markkinakorkoon. Korkojen ollessa nyt alhaiset asuntosäästäminen kiehtoo taas. Apulaisjohtaja Leila Pitkämön mukaan ASP-säästämisen voi aloittaa pienelläkin summalla, eikä säästäminen sido mitenkään. Asiakas voi irtisanoa sopimuksen halutessaan, mutta myös aloittaa sen uudelleen. ASPsopimuksen ehdot ovat joustavat ja korot edullisia verrattuna tavalliseen asuntolainaan. ASP-säästämisen voi aloittaa, jos on 18-30-vuotias. Hankittavan asunnon hinnasta on säästettävä 20 %, ja lopulle 80 %:lle pankki myöntää lainaa, josta valtion tuki tekee markkinoiden edullisimman asuntolainan. Talletukselle hyvä korko Talletussuunnitelmassa huomioidaan hankittavan asunnon arvioitu kauppahinta ja määritellään säästöaika. Talletuksen voi aloittaa pienimmällä Laina mk 200 000 Laina-aika 10 vuotta Maksuväli 6kk Annuiteetti Korko 8 % (SYP-prime 6,5 % + marginaali 1,5 %) Korkotuki korosta 35 % eli 2,8 % vuodessa lainan pääomasta Asiakkaan maksamat korot, kun laina on korkotuellinen 6 ensimmäistä vuotta: korko 5,2 % 47.906 4 seuraavaa vuotta: korko 8 % 17.415 Yhteensä mk 65.321 Asiakkaan maksamat korot, jos laina olisi korkotueton 6 ensimmäistä vuotta:korko 8 % 75.713 4 seuraavaa vuotta: korko 8% 18.662 Yhteensä 94.375 Korkotukietu 29.054 mahdollisella summalla, ja määrää voi vapaasti nostaa, jos tulot kasvavat. ASP-tilille on talletettava vähintään kahdeksana vuosineljänneksenä 1000 12.000 mk kunakin. Pienin kuukausierä on siis 334 markkaa ja suurin 4.000 markkaa. Pitkämön mukaan SYP maksaa ASP-talletukselle koko säästöajalta korkeinta lakisääteistä enimmäiskorkoa, joka tällä hetkellä on verovapaana 2 prosenttia. Kun säästötavoitteen on saavuttanut ja ASP-sopimus astuu voimaan, SYP maksaa talletussummalle 3 prosentin verovapaan lisäkoron. Korot luetaan säästöosuuteen, mikä helpottaa sen saavuttamista. Laina ja korkotuki Lainan korko on sidottavissa joko 12 kuukauden Helibor-korkoon tai SYP-primeen. Viitekoron lisäksi pankki perii marginaalikorkoa, joka on Pitkämön mukaan 1,5 prosenttia. Laina-aika on viisi kertaa säästöajan pituinen eli vähintään 10 vuotta, mutta enintään 18 vuotta, vaikka säästämiseen olisikin kulunut esimerkiksi viisi vuotta. Valtio maksaa korkotukea 35 prosenttia perittävästä korosta kuuden ensimmäisen vuoden ajan. Lainan vakuutena toimii lainan kohde eli asunto. Pitkämö kertoo, että Yhdyspankki käyttää yleensä kolmea lainan takaisinmaksutapaa. Tasalyhenteinen lyhentää lainaa jatkuvasti samansuuruisella markkamäärällä, jolloin korkojen osuus lainanhoitomaksusta pienenee. Annuiteettilainan laina-aika sovitaan tarkasti etukäteen ja lyhennyksen osuus hoitomaksusta on aluksi verrattain pieni, mutta kasvaa lainaajan kuluessa. Kolmas takaisin maksutapa eli tasaraha ei ole korkotuen piirissä. Hoitomaksu pysyy samana koko laina-ajan. Pitkämön mukaan säästöt ja laina voidaan helposti siirtää pankista toiseen, jos esimerkiksi muuttaa paikkakuntaa ja ostaa asunnon muualta. Vuokrarahat, jotka menevät vieraisiin taskuihin, voi käyttää omaksi hyödyksi, kun maksaa omaa asuntoa. Asuntolainojen korot ovat verovähennyskelpoisia, jotka ensiasunnon ostajalla ovat muita suuremmat. Ensiasunnosta ei myöskään joudu maksamaan valtion leimaveroa. ANTTI NUMMI jyväskylään asumisoikeusyhdistys J yvässeudulle perustetaan asumisoikeusyhdistys. Kyseessä on uudenlainen asunnonomistusmuoto, jossa asuntojen omistajana on yhdistys. Laki asumisoikeusyhdistyksistä hyväksyttiin viime joulukuussa ja se tuli voimaan tämän kuun alussa. Jyväskylässä ollaan asiassa liikkeellä ensimmäisten joukossa. Ensimmäinen asumisoikeusyhdistys perustettiin Helsingissä. Y hdistysmuotoisen asunnonomistamisen tarkoituksena on yhdistää omistusasumisen ja vuokra-asumisen hyvät puolet eli pieni pääoma, asukkaista lähtevä hallinto ja päätöksenteko sekä omistamisen joustavuus. Asukkaan vaihtaessa asuinpaikkaa yhdistyksen on lunastettava asunto indeksillä tarkistettuun lunastushintaan kahden kuukauden kuluessa. Asumisoikeusyhdistyksen jäseninä voivat olla yksittäiset henkilöt, yhteisöt, säätiöt ja yhdistykset, ei kuitenkaan toinen asumisoikeusyhdistys. Asunnon omistajien, asumisoikeuden lunastaneiden, tulee aina olla yhdistyksen jäseniä. Asumisoikeuden lunastushinta on 10-15 prosenttia asunnon hinnasta. Asumisoikeuden haltijoita valittaessa käytössä ei ole tulo eikä ikärajoja. Suuri varallisuus sen sijaan voi estää asumisoikeuden saannin. Y lioppilaskunta on ollut mukana kehittelemässä uutta asumismuotoa kuluvan vuoden alusta lähtien. Uuden yhdistyksen perustava kokous pidetään torstaina 30. päivä maaliskuuta klo 18.00 ravintola Ilokivessä. Asiasta kiinnostuneet opiskelijat voivat kysyä lisätietoja uudesta asumismuodosta ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriltä (p. 617 063 tai 607 221).
13 Venäjän äidit hakevat poikansa pois sodasta Lehtikuva "Menin pääesikuntaan. En muista, mitä sanoin siellä. Huusin ja hakkasin nyrkkiä pöytään. Pyysin että saisin nähdä poikani. Minut vietiin hänen luokseen. Hänen osastonsa oi ollut vielä ottanut osaa taisteluihin. Kun näin hänet, tartuin häneen kiinni, kiskoin portille ja puin hänelle siviilivaatteet... En muista, miten ja minne me pakenimme, mutta pääsimme pois siitä helvetistä. Lentokoneessa poika nukkui koko matkan. Herättyään hän sanoi vain: "Äiti, pelastit henkeni." N imettömän äidin kertomus on vain yksi tuhansista, joita televisio, lehdet ja tavalliset ihmiset kertovat tämän päivän Venäjällä. Tshetshenian sodan alettua syntyi välittömästi äitien joukkoliike, jonka tavoitteena on saada oma ja kenties työkaverinkin poika elävänä pois sodasta. He tungeksivat kutsuntapaikoille, varuskuntiin, Tshetsheniaan ja suorastaan etulinjaan keskelle Groznyin katutaisteluja. Äidit protestoivat myös kotirintamalla. Irkutskilaisnaiset pysäyttivät liikenteen Siperian valtatiellä. Helmikuun kutsunnoissa alokkaat ovat joutuneet monilla paikkakunnilla juoksemaan kutsuntatilaisuuteen kujanjuoksua äitirivistöjen lävitse. Muutamin paikoin on julistettu synnytyslakko. Rostovilainen Svetlana Sviderskaja sai valtiolta sankariäidin arvon synnytettyään kymmenen lasta. Hän pisti prenikan kaulaansa, kutsui kaikki viisi poikaansa puhutteluun ja piti heille "poliittisen informaation oppitunnin". Pojat lupasivat etteivät mene inttiin. Sotilaiden äitien komitea on tällä hetkellä Venäjän tärkein sodanvastainen liike. Järjestö perustettiin jo Gorbatshovin aikana. Silloin kampanjoitiin Afganistanin sotaa vastaan. "Äitien" valtalinja ei vastusta armeijaa sinänsä, mutta se haluaa esittää oman arvionsa kunkin sodan oikeutuksesta. Afganistanin sota tuomittiin hyökkäyssodaksi. Tshetsheniassa on puolestaan kyse sisällissoSotilaiden äidit ovat venäjällä vahva sodanvastainen liike. Äidit ovat hakeneet poikiaan pois Tshetsenian sodasta jopa etulinjoilta. dasta, jossa valtakoneisto hyökkäsi omien kimppuun vieläpä itse säätämiään lakeja rikkoen. "Äidit" eivät ota järjestönä kantaa siihen, pitäisikö Tshetshenian kuulua Venäjään. Yksityishenkilöinä useimmat heistä ovat valmiita sallimaan maan itsenäistymisen. Vain joka neljäs inttiin Aseistakieltäytymiseen yllyttäminen on "äitien" dramaattisin ase taistelussa Jeltsiniä vastaan. Kutsuntaikäisiä autetaan välttämään kutsuntoja ja palvelukseenastumista. Palveluksessa olevia kehotetaan karkaamaan joukko-osastoistaan. Järjestö organisoi karkureille piilopaikkoja, jottei kutsuntaviranomaisten pitkä käsi sieppaisi heitä. Tshetsheniaan lähetettyjen äideille järjestetään ryhmämatkoja suoraan taistelupaikoille. "Äidit" jakavat varuskuntien ulkopuolella lehtisiä, joissa kerrotaan, mitä kaikkia lakeja Jeltsin rikkoi käynnistäessään sodan ja miten kannattaa menetellä, jos harkitsee kieltäytymistä. T. Znatshkova, Komitean koordinaationeuvoston jäsen Moskovassa, kertoi lehdistölle, että sotaväen rikoslaista tiedottaminen työllistää järjestön puhelinneuvontaa paljon. Joukkoosastoissa alokkaille kerrotaan, että lain mukaan karkurit voidaan ampua. Tosiasiassa rangaistuksia ovat vankeus tai joukko-osastoon palauttaminen. Toistaiseksi on vaikea sanoa, onko Tshetshenian sota lisännyt aseistakieltäytymistä Venäjällä. Maassa ei ole siviilipalveluslakia, mutta laiton kutsuntojen välttely on massamittaista. Ensimmäinen spontaani kutsuntalakko oli keväällä 1992, heti Neuvostoliiton romahdettua. Valtiovalta ei ole kyennyt palauttamaan kutsuntakuria, joten se on löysentänyt merkittävästi vapautusperusteita. Näin luodaan vaikutelma, että tilanne on edelleen viranomaisten hallinnassa.Esimerkiksi korkeakouluopinnot, lapsen huoltajuus ja perheen varattomuus kelpaavat palvelusta vapauttamisen syiksi. Vapautukset ja välttely merkitsivät yhteenlaskien sitä, että viime vuonna vain 20-30 prosenttia kutsuntaikäluokasta astui palvelukseen. Asevelvollisten kapina on toisin sanoen tuottanut maailman pelätyimmälle armeijalle raskaammat miestappiot kuin yksikään sen käymä sota. Pyhä äitiys Venäläisten äitien rauhanliike ei ole aivan ainutlaatuinen ilmiö maailmalla. Se tuo mieleen ne liikkeet, joita kadonneiden äidit perustivat 80-luvun Latinalaisessa Amerikassa. Sekä Venäjällä että roomalaiskatolisessa Amerikassa äitiyden ympärille on luotu myyttinen pyhyyden hohde. Äiti on rakastava, uhrautuva ja vieläpä sankarillinen hahmo, kuten sankariäidin arvonimikin kertoo. On luonnollista, että noustessaan kapinaan naiset käyttävät hyväkseen sitä myyttiä, joka heistä on luotu ja johon he itsekin uskovat. Kun rakastava ja uhrautuva sankariäiti lähtee liikkeelle hellan tai liukuhihnan äärestä puolustamaan lapsiaan, niin äitiyttä palvova yhteiskunta lamaantuu. Edellytyksenä on tietenkin, että hän puolustaa tosiaan lapsiaan eikä itseään hänenhän on oltava uhrautuva. Tshetshenian joukoille nimitettiin erityinen everstintasoinen pr-mies, jonka tehtävänä oli tyynnytellä hätääntyneitä ja vihaisia äitejä ja saada heidät uskomaan, että isänmaa tarvitsee poikien työpanosta. Mies kesti duuniaan kolme päivää ja anoi sen jälkeen hermoromahduksen partaalla, että hänet siirrettäisiin taistelutehtäviin etulinjaan. Samalla tavoin Argentiinan karskit sotilasdiktaattorit hämmentyivät, kun saivat vastaansa kommarien ja terroristien sijasta mustiin pukeutuneita naisia. Sotilaiden äideistä on tullut Venäjällä mediailmiö. He nauttivat omalaatuista koskemattomuutta. Kun upseerit ovat kieltäytyneet lähettämästä "poikiaan" sotaan, heidät on erotettu virasta ja lynkattu yleisönosastopalstoilla. Kun anarkistiopiskelijat ovat osoittaneet mieltään sotaa vastaan, heitä on käsketty menemään tenttikirjojensa pariin. Kun rivimiehet ovat paenneet joukko-osastoistaan, heidät on julistettu maanpettureiksi ja tuomittu vankilaan. Mutta kun äidit ovat tunkeutuneet varuskuntiin, kylmä koneisto on muuttunut avuttomaksi. Tshetshenian presidentti Dzohar Dudajev on oivaltanut, millainen poliittinen voima on äitiys. Hän lupasi heti sodan alussa, että vangiksi otetut venäläissotilaat vapautetaan, mikäli heidän äitinsä tulee henkilökohtaisesti hakemaan heitä. Lupaus aiheutti äitien ryntäyksen taistelukentälle. Kukaan ei uskaltanut syyttää äitejä maanpetturuudesta tai vihollisen kanssa veljeilystä. Sodan edetessä on alkanut näkyä vastaiskun merkkejä. Enää ei ole itsestään selvää, että kasarmille pyrkivä äiti päästetään sisään. Julkisuudessa on muistettu mainita tapauksia, joissa poika on kieltäytynyt jättämästä joukko-osastoaan ja lähtemästä äitinsä mukaan. Hienovaraisesti on annettu ymmärtää, että äidit ovat hysteerisiä hölmöjä, olkoonkin hyvää tarkoittavia. Äskettäin armeijan edustaja ilmoitti, että yhteensä kuusi taisteluihin tunkeutunutta äitiä on saanut surmansa "tarkoituksellisista tai harhalaukauksista". Useimmissa tapauksissa ei ole selvyyttä, kuka laukauksen ampui. Teksti: J U H A TUOMIKOSKI
14 Korkeakoululaki tuo lisää valtaa ministeriölle ASIASTA Opetusministeriön työryhmä julkisti tammikuussa muistionsa koulutusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Muistiossa on koululakien lisäksi oma osionsa yliopistolaista. Valmista kamaa eduskunnalle annettavaksi paitsi sisällöllisesti. Ammattikorkeakoululakihan on jo eduskunnan kourissa. Kaikeksi onneksi nyt jo entisen kansliapäällikkö Jaakko Nummisen johtaman työryhmän ehdotukset ruotii ja suomii vielä yksi toimikunta. Liekö sitten onnea, että se on koottu poliittisesti. Pari demaria, kokkaria ja keskustalaista ja yhdet tyypit vihreää, ruotsalaista ja vasuria. KeskiSuomi on pelannut korttinsa hyvin: puheenjohtaj ana kansliapäällikkö Ville Hirvi (kok.), jäseninä Ville Elonheimo (vihr.j Jyväskylästä, Iris Hacklin (sd.) Jämsästä ja Pirkko Rissanen (vas.) Jyväskylän maalaiskunnasta. Kun nykyään joka korkeakoululla on oma lakinsa ja asetuksensa, aiotaan nyt kaikki niputtaa samaan lakiin. Samoilla säännöksillä pitäisi toimia niin 30 000 opiskelijan Helsingin yliopisto kuin 130 opiskelijan Kuvataideakatemiakin. Korkeakoulumaailmassa suhtaudutaan epäilevästi siihen, että yksi puitelaki toimisi. Varsinkin Helsingin yliopistossa ollaan sitä mieltä, että Yliopiston autonominen asema on uhattuna. Varsin hulppeaa on, että OPM pyrkisi säätämään kaikista korkeakouluista vieläpä yhdellä asetuksella. Nykyisinhän korkeakoulujen hallintoasetukset sisältävät hyvinkin monenlaisia ratkaisuja hallinnon järjestämiseksi. Yleislinjana lakiehdotuksessa on asioiden siirtäminen alemmalle säädöstasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun asiasta x säädetään asetuksella eikä lailla, OPM valmistelee ja esittelee säännösmuutoksen ilman että kansanedustajat edes tietäisivät mitä on tekeillä. Demokratia Jyväsjärveen Hurja ehdotus on, että yliopiston rehtorin nimittäisi OPM. Vaalikollegio valitsisi kolme ehdokasta, joista yliopiston hallitus tekisi esityksen OPM:lle, joka sitten nimittäisi rehtorin virkaan viideksi vuodeksi. Nykyisen rahoituskäytännön keskeinen kohta on tulosneuvottelu. Yliopiston rahoituksen viimeisistä prosenteista taistellaan neuvottelupöydässä, jossa vastakkain ovat OPM:n osastopäällikkö ja yliopiston edustajana rehtori, jonka siis OPM olisi nimittänyt. •*' Demokratia oli sitä, että hallittavat nimittävät itse hallitsijansa. Mutta hallinnon tehokkuuden takia pitäisi nyt hallitsijoiden valita hallitsijat, ja hallittavat tyytykööt päätöksiin. Taas törmäävät toisiinsa hallinnon ja tieteen tavat tehdä päätöksiä. Uutena piirteenä yliopiston hallintaan tulisi myös mahdollisuus yliopiston ulkopuolisten jäsenten osallistumiseen hallitukseen ja tiedekuntaneuvostoihin. Perusteluna tälle on "yliopiston ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen". Hallituksen olisi tehtävä päätös siitä, haluaako se ulkopuolisia jäseniä. Laki soisi mahdollisuuden siihen, että kahdella tai useammalla yliopistolla olisi yhteinen kansleri. OPM:llä on suunnitelmissa, että tällaiset moniyliopistokanslerit pystyisivät hoitamaan sitä "rakenteellista kehittämistä" joka ei ministeriövetoisesti etene. Mahdollisesti tällaisia korkeakouluryppäitä syntyisi alueellisesti. Jyväskylä ei tosin luonnollisesti kuulu mihinkään kombinaatioon, joten tuskinpa tänne tuollaista ylimääräistä halliritoporsasta muodostetaan. "Yliopistoilla on itsehallinto"? Koreasti säädettäväksi ehdotetaan, että yliopistoilla olisi itsehallinto. Itsehallinto näyttää rajoittuvan kaikkien sisäisimpiin asioihin. Vankka tulosohjausjärjestelmä pureutuisi yhä syvemmälle yliopiston toimintaan. Ohjauksen voimaa vahvistaa yksilöjohtajien vallan lisääminen kollegioiden kustannuksella. Johtajilla olisi yleistoimivalta eli hallituksen/tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluisi se, mitä sille johtosäännöissä annettaisiin. Eräs raaimmista vallan ilmentymistä on rahojen jako. Nykyisessä toimintamenobudjetoinnissahan "dekaani jakaa tiedekunnalle jakamattomina tulevat määrärahat", joka on siis koko potti. Mielenkiintoinen sananmuunnos on, että kaikkia kahtakymmentäyhtä korkeakoulua aletaan kutsua yliopistoiksi. Liekö nuo teknilliset ja kaupalliset ja taidekorkeakoulut nyt sellaista nimeä itselleen ansainneet? Yliopistojen tehtäväksi määrättäisiin "harjoittaa ja muutoinkin edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, kasvattaa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa sekä muullakin tavoin palvella yhteiskuntaa." Aikaisemmassa lainsäädännössä opiskelijat on ohitettu sivuhuomautuksilla. Nyt meistä aiotaan säätää runsaamminkin. Mm. opiskelijavalinnan perusperusteista säädetään. Tutkintoasetuksiin lakiehdotus ei puutu, joten jotain jää vielä remontin ulkopuolelle. Huteraksi lakia rakennetaan, mutta hallintoahan pitikin keventää. Vähän jää mietityttämään, miten hallinto kevennetään, kun sille annetaan raskaita aseita käytettäväksi. Järjen jättäminen kai tekee olon keveämmäksi? V I L L E ELONHEIMO Lähde: Opetusministeriön työryhmän muistio 1:1995 Koulutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Humanistitkin saavat liikuntakursseista opintoviikkoja Kärrynpyörillä yliopistoon ja puolivoltilla maisteriksi on vanha liikuntatieteilijöihin kohdistuva arvio kampusalueella. Mutta tavallaan tuo pilkka kalahtaa omaan nilkkaan, sillä muidenkin tiedekuntien opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia opintoviikkoja opettelemalla uimahyppyjä, keilaamalla, tai vaikkapa painimalla. Humanistit tosin eivät tähän asti ole painineet kuin korkeintaan kielihistorian tenttikirjojen kanssa, jos opintoviikkoja ovat mielineet saada. Nyt humanistitkin saavat liikuntakursseista opintoviikkoja ensimmäistä kertaa. Jyväskylän yliopistossa järjestetään opintoihin liittyviä liikuntakursseja, joilla yhteiskunta-, kasvatusja matemaattis-luonnontieteilijät voivat hankkia itselleen 1-2 opintoviikkoa yleisopintoihinsa. Kurssin tavoite on antaa virikkeitä oman kunnon kohentamiseen ja ylläpitämiseen. Kurssit ovat ilmaisia ja niille osallistuminen on vapaaehtoista. Aluksi ajatus liikuntakursseilla hankittavista opintoviikoista saattaa tuntua naurettavalta ja tiedekorkeakouluun sopimattomalta .asialta. Mutta onhan Jyväskylässä liikuntatieteellinen tiedekuntakin ja lukiossa sekä peruskoulussa liikuntatunnit, joten mihin yliopisto-opiskelijalta yhtäkkiä olisi liikunnan tarve kadonnut. Liikuntakursseilta ei saa helppoja opintoviikkoja, sillä yhteen opintoviikkoon vaaditaan 15 suorituskertaa, joista yhden tulee olla teorialuento. Samaan liikuntamuotoon voi osallistua vain kolmesti, joten lempilajiansa harrastamalla ei kukaan kykene opintoviikkoa saalistamaan. Ei se helppous vaan monipuolisuus Yhteiskuntatieteilijät Janne Immonen ja Minna Yli-Tuina ovat aloittaneet tänä keväänä liikuntakurssin. Jannelle valinnan painavin syy oli kurssin mukanaan tuoma vaihtelu tavanomaiseen opiskeluun, ja Minnasta oli hienoa saada tilaisuus kokeilla ilmaiseksi eksoottisia ja uusia lajeja. Vasta johdattelun jälkeen heidät sai miettimään, onko liikuntakurssi helppo tapa suorittaa opintoja. Painavin syy helppous ei kenenkään valinnalle voi olla, oli heidän yksimielinen näkemyksensä. Helppous hymähdytti myös kurssin ohjaajaa, Ari Jalovaaraa, joka arvioi opiskelijoiden valitsevan liikuntakurssin lähinnä sen mielenkiintoisuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Liikuntasihteeri Merja Kalaja puolestaan kertoi huomanneensa. että monelle on itsenäisesti melko vaikeaa aloittaa uutta lajia, kun ei tiedä, miten oikein pitäisi toimia ja minne ylipäätään mennä. Liikuntakursseilla vasta-alkajakin oppii lajien niksit ja peruskuviot, joten kurssin jälkeen on huomattavasti helpompi siirtyä uuden harrastuksen pariin. Kalaja korosti myös sitä, että opiskelun aikana ja työelämässä fyysiset ja psyykkiset paineet ovat usein kovat, jolloin riittävä ja oikeanlainen liikunnan harrastaminen on tärkeää. Humanisteillekin liikuntaa Muilla kuin humanisteilla on siis ollut mahdollisuus nauttia liikunnan monipuolisista antimista ja saalistaa samalla opintoviikkoja. Humanistisen tiedekunnan ainejärjestöjen edustajat olivat kokouksessaan 24.1. yksimielisiä siitä, että heidänkin pitäisi saada liikuntakursseista opintoviikkoja. Opiskelijat lähestyivät tiedekuntaa ehdotuksella, että liikuntakursseista saatavat opintoviikot otettaisiin tiedekuntaneuvostossa uudelleen esille ja humanisteille annettaisiin mahdollisuus valinnaisina kursseina liittää opintoviikot tutkintoonsa. Humanistien tilannetta oli yritetty muuttaa jo aiempina vuosina, mutta vasta nyt yritys tuotti tulosta, kun tiedekuntaneuvosto hyväksyi kokouksessaan esityksen opintoihin liitettävistä liikuntakursseista. Opiskelijoiden yksimielisyys ja peräänantamattomuus sai nähtävästi päättäjät hylkäämään ennakkoluulonsa, ja humanistit saivat lopulta tasaveroisen aseman muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Liikuntakurssit on vihdoin hyväksytty osaksi yliopisto-opiskelua joka tiedekunnassa, mikä tässä sählääjien yhteisössä tuntuu varsin luonnolliselta. Kenenkään ei ole pakko liikuntaa harrastaa, mutta kaikilla on siihen yliopistossa hyvät mahdollisuudet, nyt jopa opintojen osana. TEKSTI: M A T T I MÄKINEN KUVA: J U S S I ANTTONEN
15 Kopernikaaninen vallankumous vai huuhaata Ufoilmiöstä haaste rationaaliselle tieteelle Rationaaliseen ajattelutapaan rajoittunut tiedemies sanoo höpsis, kun tulee puhetta kummituksista tai haltijoista. Yhtä helposti hän sanoo höpsis myös ufoille. Voiko tiede kuitenkaan jatkuvasti kuitata höpsikseksi kaiken, mitä se ei pysty todistamaan omilla mittareillaan? / S keptikkojen ja ufouskovaisten näkemyserot kärjistyivät sanasodaksi etnologian laitoksen järjestämässä ufoseminaarissa. Skeptikkojen mielestä ufot ovat huuhaata, koska rationaalinen tiede ei voi todistaa niiden olemassaoloa. Ufouskovaisten mukaan Suomessa tehdyt noin 5000 ufohavaintoa todistavat, että kysymyksessä on vakavasti otettava ilmiö, jota tieteen olisi korkea aika tutkia. Poikkitieteellisessä seminaarissa ufokysymystä ruodittiin folkloristiikan, lääketieteen ja tähtitieteen näkökulmista. Mukana olivat myös maan johtavat ufoilmiön esilletuojat, päätoimittaja Tapani Kuningas ja filmituottaja Juhan af Grann, joka on televisiossa esitettyjen ufoohjelmiensa ansiosta noussut valtakunnan julkkikseksi. Grann veti etnologian laitokselle noin 350 kuulijaa, mikä osoitti, että ufo on enemmän kuin lentävä lautanen tai hu manoidinäky. Siitä on muodostunut uskonnon kai täinen ilmiö, jonka kautta ihmiset hakevat vas tauksia maapallon ulkopuolella vaikuttavista voimista. ai Yliluonnollinen kuuluu kulttuuriin "On aika lopettaa hedelmätön keskustelu siitä onko ufoja o l e m a s s a . Pikemminkin olisi syytä keskittyä siihen, mikä saa toiset i h m i s e t kokemaan yliluonnol lista, mikä taas saa toiset kiertämään yliluonnollisen", korosti apulaisprofessori Päivikki Suojanen seminaarin avauspu heessaan. Vastauksia Suojasen esittämään kysymykseen valotti kulttuurintutkija Olavi Räsänen, joka lähestyi yliluonnollisia ilmiöitä kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. "Ufoja nähdään ja koetaan kulttuureissa, joissa niitä nähdään ja koetaan", heittää Räsänen. Hän siis korostaa kulttuurin merkitystä yliluonnollisten ilmiöiden selittäjänä. "Kaikissa valtakulttuureissa esiintyy kulttuurisia toisinajattelijoita, jotka muodostavat valtakulttuurista poikkeavia ryhmiä, episteemisiä yhteisöjä." Räsäsen kommentin perusteella ufouskovaiset voisi sijoittaa omaksi episteemiseksi ryhmäkseen. Kulttuurintutkimuksen mukaan menneisyydessä on ollut uskomuksia, jotka nykyään ovat tiedettä. Esimerkiksi lääketiede on sulauttanut ennen uskomuksiin perustuvan akupunktion osaksi lääketieteellistä hoitoa. Tämän perusteella voisi heittää vision, että nykyisin tieteelle vieras ufotutkimus voisi joskus olla valtakulttuurin hyväksymää tiedettä. Voisi myös kuvitella, että ufojen tutkimukseen löytyy tulevaisuudessa omat, tieteen hyväksymät mittarit. Räsänen pitää kuitenkin ongelmana sitä, että episteemisten yhteisöjen pitää turvautua rationaaliseen maailmanselitysmalliin tullakseen hyväksytyksi. "Maailmaa voisi yhtä hyvin selittää irrationalisesti, esimerkiksi metaforien avulla. Metaforia käyttämällä voidaan puhua muun muassa kasvien sielunelämästä", kommentoi Räsänen. kotimaisiin havaintoihin perustuvat kirjat. Ufotutkimuksen suosio kasvoi ja uusia kerhoja perustettiin. Erityisen toimiva on ollut Oulun ufokerho, joka on tutkinut ufoilmiöitä mm. Pudasjärvellä. Toiminta järjestäytyi varsinaisesti vuonna 1973, jolloin Tampereelle perustettiin Suomen Ufotutkijat ry, joka ottaa vastaan ufoista tehtyjä havaintoja. "Tähän mennessä yhdistyksemme arkistoon on kertynyt noin 5000 ufohavaintoa. Uskon, että luku on vain murto-osa kaikista ufohavainnoista Ihmiset vaivautuvat vain harvoin ottamaan yhteyttä meihin nähtyään ilmiön", kertoo Kuningas. Hän harmittelee ufoihin kohdistuvia ennakkoluuloja. "Maassamme pitäisi tehdä vakavaa ufotutkimusta. Tilannetta vaikeuttavat ihmisten ennakkoluulot, jotka pohjautuvat paljolti keksittyihin ufotarinoihin. Keksittyjen tarinoiden vuoksi ovat myös todelliset ufoilmiöt joutuneet naurunalaisiksi." Alussa oli lentävä lautanen "Ensimmäiset havainnot ufoista tehtiin Suomessa 61 vuotta sitten. Tuolloin niitä nähtiin myös Jyväskylän taivaan alla. Ilmiöiden selitettiin olevan joukkosuggestion aiheuttamia ja ihmeteltiin, miksi puolustusvoimat eivät olleet kiinnittäneet niihin huomiota", kertoo päätoimittaja Tapani Kuningas, joka on julkaissut viime syksynä ilmestyneen teoksen. Sata ufoa Suomessa. Hän valittaa maamme ufotutkimuksen puutteellisuutta. Meillä ei ole yhtään päätoimista ufotutkijaa. Yhdysvalloissa ufoja tutkitaan hänen mukaansa useissa eri yliopistoissa ja tiedekunnissa. Harrastepohjainen ufotutkimus alkoi maassamme 1960-luvulla, jolloin perustettiin lentävien lautasten kerho, joka teki myös kenttätutkimuksia. 1970-luvulla ilmestyivät alan ensimmäiset Korkeampi ulottuvuus lähestyy ihmiskuntaa "Heräämme vähitellen tietoisiksi siitä, että korkeampi ulottuvuus tulee lähelle meitä, emme ole ainoita maailmankaikkeudessa. Tätä voi verrata Kopernikuksen mullistavaan keksintöön, jonka mukaan maapallo kiertää aurinkoa ", julistaa Juhan af Grann. Hänen mukaansa ufohavainnot ovat osoittaneet, että avaruudesta löytyy sivilisaatioita, jotka ovat meitä edistyneempiä. "Meidän tehtävänämme on kehittää yhteyksiä humanoideihin. .'otta elämämme maapallolla jatkuu, meidän on pysyttävä humanoidien kanssa hyvissä väleissä", sanoo Grann. Hän kertoo Nevadassa sijaitsevasta Area 51:stä, joka on USA:n ilmavoimien tukikohta. Hänen mukaansa alueella on nähty laitteita, jotka ylittävät liikkuessaan valonnopeuden. Paikalla on siis hänen mukaansa nähty humanoideja. "Humanoidit tekevät myös kokeita ihmisruumiilla. Amerikasta on löydetty humanoidien silpomia ruumiita", vakuuttaa Grann. Luentosalissa Grannin väitteet herättävät naurua sekä tyrmääviä vastaväitteitä. Joukossa oli kuitenkin myös kuulijoita, jotka etsivät humanoidien kautta todellista selitystä olemassaololleen. TEKSTI: ULLA LIPSANEN
1 6 ELOKUVA Kalliolle virtsaamisen musiikki Kaikki elämän aamut on tarina 1700-luvulla eläneestä säveltäjämuusikko Sainte Colombesta. Mies on ehdoton mestari alallaan, muttei suostu soittamaan kuninkaalle, vaan elää taidettaan varten. Sainte-Colombe on ankara isukki kahdelle, tyttärelleen, joita rakastaa vaimonsa kuoltua lähes yhtä paljon kuin musiikkiaan. Lahjakas ja moukkamainen Marin Marais tahtoo fllggtarin oppilaaksi, mutta Sainte-Colomben mielestä pikkupojan virtsan ääni kalliolla on enemmän musiikkia kuin Marais'n omat sävellykset. Tytär Madeleine rakastuu Marais'hen, joka kuitenkin tuntuu olevan tämän kanssa vain vakoillakseen muusikkoa (on ajanut Marais'n pois). Päähänpotkittu oppilas haluaa miehen sävellykset itselleen. Traaginen asetelma on valmis. Kaikki elämän aamut kertoo taiteellisesta tinkimättömyydestä, jota arki uhkaa. Mestaruus on käsityöläisyyttä, jota typerät oppipojat eivät koskaan ymmärrä. Musiikki on jotain muuta kuin hepeniä ja puuteroituja peruukkeja VerM.A.Numminen laulaa ennen Wittgenstein-elokuvaa Wittgensteiniä. sailles'ssa. Alain Corneaun ohjauksen kuvaus on upeata, söpö röyhelöisyys kohtaa karun kauneuden tavalla jota on vaikea unohtaa. Anne Brochet on ehdoton Madeleine, Gerard Depardieu kertoo vanhana Marais"na, ja nuori Marais on Guillaume, Depaudieun poika ensimmäisessä roolissaan. Fantastisia roolisuorituksia viimeistä kertaa 9.3. 10.3. saapuu Kinoon taas ranskalaista, Eric Rohmerin Talvitarina. Se on päiväkirjamainen tarina kohtalosta, vakaumuksesta ja uskosta, samaan aikaan sekä kepeä että syvällinen ihmissuhdesolmu. Felicien sydän on paleltunut, sillä hänen tyttärensä isä on ollut kateissa viisi vuotta, juuri sen ajan minkä tyttö on hengitellyt maan päällä. Feliciellä on kokonaista kaksi miestä, mutta kumpikaan ei oikein riitä, kun on parempaakin saatu. Tuoko uusi vuosi tullessaan kadonneen Charlesin? Vai jäävätkö äiti ja tytär ikuisiksi ajoiksi yksin sateeseen posket märkinä? Ymmällä? Kaikki selviää Campus-Kinon loppumetrien häämöttäessä 10.16.3. Derek Jarmanin Wittgenstein (17.3.-23.3.) kertoo nimensä mukaisesti filosofi Wittgensteinistä. Elokuva on sarja mustaa taustaa vasten kuvattuja brechtiläisiä katkelmia, joissa seurataan filosofin elämää. Wittgenstein on jarmanilainen oodi suunnitelmallisuudelle ja johdonmukaiselle ajattelulle. Sitä paitsi elokuvan alussa M.A. Numminen laulaa Wittgensteiniä. Näkemisen arvoista. Kino pääsee maaliinsa maaliskuun lopussa eli käykää ihmiset! JOHANNA LAHIKAINEN Bunuelin Kulta-aika elokuva-arkistossa Elokuva-arkistossa näytetään ja pääosia näyttelevät Louis tään jälleen Monty Pythonia, Maaliskuun 22. päivänä näh8. maaliskuuta Jean Vigon Lefebvre ja Gilbert Pruchon. Ian MacNaughtonin kuvassa dään Michelangelo AntonioNolla käytöksessä ja Luis Bunuelin Kulta-aika. Nolla käytöksessä on ranskalainen vuonna 1933 valmistunut kuva Bunuel teki Kulta-ajan vuonna 1930 ja pääosissa ovat Gaston Modot, Lya Lys ja Max Ernst. Maaliskuun 15. päivänä näyteMonty Pythonin paremmat pilat (1971). Pääosia esittävät John Cleese, Terry Gilliam ja muut. nin Seikkailu (Italia 1960), pääosissa mm. Monica Vitti. Opiskelija voi liittyä työttömyyskassaan opiskeluaikana OP LIVE IN /0WNH TO 9.3. Essi Vuorela Band TO 163. Funkykarkurit TO 23.3, Kikka Laitinen & Co TO 30 3. Aki Sirkesalo TI 4.4. Pörssin Kevätsemma T0 6.4. C0Sti ICPRCCKC4FE Asemakatu 7. P. 6 1 8 116 Sohwin uusi ala Carte-lista! Makuja maailmalta, eksoottisia ruokaelämyksiäl 'rPARASTA A-RYHMAA! UUSI TUOPPI-VALTAUS! Rakuuna ratsastaa Soluville Oluen Ystävän Oma Ravintola tulossa! Vaasank.21 p. 615564 Ä A T I N O T Ä A N Myös saunaruokana: • * * * * ' * * v * * ,** , * V esim. KINKKUKIUSAUS iDFTAFTTTIf A C C A ! tai HIILLOSMAKKARA | I V E Ä J1 UJn_n£X3fl* kera patongin ja salaatin! SOITA JA KYSY LISAA! Puh. 607 212 • TAKKAHUONE MAKKARAN PAISTOTU UN EEN JOKA PÄIVÄ KL02,3 ° IZentcM* Kortepohja p. 607 212 SAAKKA IH! i £ YO-til». puh 941-619 306 P R E S E N T S Spirit of Hurriganes 29.3. Alivaltiosihteeri Yhä useampi opiskelija voi nykyisin liittyä työttömyyskassan jäseneksi jo opiskeluaikana. Ratkaiseva muutos tuli vuoden vaihteessa, kun Akavan Erityisalojen Liiton ja kirkon henkilöstön kassat muuttivat vuoden lopussa sääntöjään ja avasivat kassansa opiskelijoille. Tämän jälkeen lähes kaikilla korkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus päästä työttömyyskassan jäseneksi. Akavan opiskelijasihteeri Eija Häyrisen mukaan opiskelijat eivät ole kovin hyvin perillä mahdollisuuksistaan liittyä kassan jäseneksi ja hankkia vaadittu kuuden kuukauden työssäoloehto esimerkiksi jo kesätöistä. Vaikka opiskelijoilla kesäansioiden perusteella laskettu mahdollinen ansioon suhteutettu päiväraha ei nousisikaan kovin korkeaksi, on ansiopäivärahalla kaksi merkittävää etua peruspäivärahaan verrattuna, muistuttaa Häyrinen. "Ansioon suhteutettuun päivärahaan eivät vaikuta puolison tulot ja sen turvin voi halutessaan lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun toiseen EU-maahan." Lisätietoja työttömyyskassa-asioista saa opiskelijasihteeri Eija Häyriseltä (90-141 822), työttömyyskassoilta ja ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriltä (p. 607 221). VIIHTYISÄ HENKILÖKUNNAN JA OPISKELIJOIDEN LOUNASJA KAHVIPAIKKA TULE NAUTTIMAAN! KAMPUS-LOUNAS PÄÄRAKENNUS p. (60) 3901 KIRJASTO 3903 LIIKUNTA-39021 MUSICA 3904 TERVETULOA!
18 X ^ A s o 7~ X ^ A s T o 7~ FOKUS NYT SE TULEE! Ekskursiobussi kaartaa päärakennuksen pihaan perjantaina 10.3 aamusella 6.00. Ilmoittautuneet raahautukaa paikalle. Reissuhan EI maksa mitään ja sisältää vähän eduskuntaa ja puolustusministeriötä. Bussi lähtee paluumatkalle seu. raavana päivänä. Niinpä siinä on yö välissä, jonka ilmoittautuneet tulevat viettämään EURO-HOSTEL KATAJANOKALLA noin 38 mk:n hintaan, joka sisältää mm. aamusaunan. Vielä ehtii soittaa Antille p. 615 542. Kaikesta muusta voi kysellä uusilta nokkanaisilta. OPISKELUALÄHETYS Pidämme KEVÄTKOKOUKSEN torstaina 16.3. klo 17.30. Tervetuloa! Seuraavat opiskelijaillat (klo 18.30): 9.3. Lauluvalvojaiset (toimistolla, Vapaudenk. 24 B), 16.3. Taina Kuokka: Mikä on kristitty? (toimistolla), 23.3. Anne Takala: Antaessaan saa (vanhassa pappilassa, Vapaudenk. 26). Muista saapua paikalle! KEHITYSMAAYHDISTYS Jo kaksivuotias eikä vieläkään kunnon nimeä! Kehitysmaakauppa on toiminut KilpisenkaduUa jo kaksi VUotta, ja järjestämme sen kunniaksi nimikilpailun. Keksi siis kaupalle nimi ja tuo ehdotuksesi Kehitysmaakaupalle 3 1 . 3 . mennessä. Paras ehdotus palkitaan! Käy muutenkin pyörähtämässä putiikilla, siellä on nimittäin parhaillaan teemaviikko kansainvälisen naistenpäivän "kunniaksi". JYY:n kv-valiokunta International sub-committee of JYY Seuraavan kerran tapaamme 9.3.95 klo 18.00 yliopiston kirjaston kahvilassa (Huom.paikka!). Next meeting will be 9th of March and the place is University's library cafe. Sovimme lopulliset järjestelyt Intia-illan organisoinnista ( se on 16.3.95). We well taik about our India-Evening which is 16 th of March and other things as well. Tervetuloa! Welcome! Infoa Eeva 608440 ja Bogi 608567. OPUS RY Hei kirjallisuuden opiskelija! 8.3. klo 18 on Sohwi 11a korpiseminaarikokous. Korpiseminaari on perinteinen Opuksen mehtään!-tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta -93. Luvassa suunnittelua ja miettimistä, pitäisikö sittenkin palata takaisin kaupunkiin? 13.maaliskuuta on Sohwilla kellonlyömällä puoli kahdeksan ihka tavallinen kokous, luultavasti kabinetin puolella. Maaliskuussa olisi tarkoitus viettää Alien-ilta eli katsoisimme koko trilogian putkeen!!! Huhtikuun alkupäivinä ilmestyy lehtemme Naaga, jolloin on tietty julkaisupippalot! Ja ehkä naamioidut sellaiset... Vappu lähestyy ja sen mukana Minnan lakitus, joka on ekavuotisten niskoilla. Siitä pidetään meetinki viikolla kaksitoista. Opushan on kaikille kirjallisuudenopiskelijoille avoin virkistäytymisjärjestö, eli tervetuloa! Lisätietoa Johanna 645758 ja Laura 617506. Rekrytointipalvelu Huomio ilmoittautujat! JYTY-lomakkeeseen on tärkeätä laittaa kaikki erikoisosaaminen alalta kuin alalta ja harrastukset.. Rekrytointipalvelulla on jo ollut (Sräs työtarjous, jossa nimenomaan em. kohdat olivat avainasemassa. Rekrytointipalvelun sähköpostilistalle voi edelleen ilmoittautua (lähetä viesti osoitteeseen jyrek@tukki), mutta tästä eteenpäin jakelulista päivitetään kerran viikossa perjantaisin. puh. (941) 601 057 tai (941) 601 080, fax (941)601061. MEDITATHVINEN LOUKKO Tiibetiläistä kurkkulaulua Yläkaupungin Yöhön 27.5. Tarttee väkeä. Harjoiteltaisiin yhdessä maaliskuun lopulta alkaen. Kuka tahansa kiinnostunut yhteyttä ottakoon: Ville Elonheimo, p. 685386, elviil@tukki.Ville Elonheimopuh. 941 685 386 (fax sama, soita ensin) PL 31, 40251 JYVÄSKYLÄ TOSINE Uusi hallitus on astunut remmiin ja aloittanut vaalilupausten lunastamisen. Tiedossa on paljon bileitä ja vähän opiskelua vai miten senyt menikään... Tämän kevään ohjelmassa ainakin teemabileet (teema vielä avoin), odotettu Kauppakadun appro ja oopperamatka (sorry, lippuja ei taida olla enää!). Appro järjestetään ennakkotiedoista poiketen vasta huhtikuun alussa, jotta kaikilla on taatusti rahaa ankaraan bailaukseen. Muistattehan myös uuden hienon sähköpostipostituslistamme, josta lisätietoja Annilta. Muuten tapahtumista tietävät parhaiten hallituksen jäsenet. Kohti kevättä ja Kukanpäivän juhlia mennään, joten hymyä huuleen! SANE Tänään 8.3 kaikki tietenkin bailaamaan Rentukkaan, ja kannustamaan Suomi euroviisuvoittoon. Muistakaa Sanen ja Parkun yhteissaunailta Kirjailijatalolla 14.3. Paikalle voi saapua klo 19.00 alkaen. KUPL Kolminaisuuden Postulaatti tiedottaa toiminnastaan julkisesti Sohwin kabinetin ilmoitustaululla, käykäähän tutustumassa. Seuraava kokouksemme on 9.3. klo 19 Sohvilla, kellonaika on liukuva edeltävän edustajiston kokouksen mukaan. Mäkisen Matti (607126) antaa sihteeri-kunniapuheenjohtajana mielellään lisätietoja KuPl:sta, jonka toimintaan kaikki ovat tervetulleita. TAIDEKONE TAIDEKONEnäyttelytyöryhmän kokous pidetään ma 13.3. klo 17 ylioppilastalon yläkerran hallituskabinetissa. Amnesty International Amnesty International, Jyväskylän ryhmä kokoontuu tänä keväänä 29.3. ja 26.4. klo 18 Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa. Kyllikinkatu 1, (Keski-Suomen ammattikoulua vastapäätä). Lisätietoja Riitta Rissanen, p. 607 713. Tervetuloa kaikki ihmisoikeuksista kiinnostuneet. Jyväskylän ylioppilasteatteri Mahtispektaakkeli Kun ruusut kukkivat-kylätie keskellä tupaajatkaa Ilokiven yläkerrassa. Viimeiset esitykset ovat ke 8.3 klo 19,pe 10.3. klo 19, la 11.3. klo 14 ja 19 ja su 12.3 klo 19. Liput vaivaiset 20 rahayksikköä. Tule ja raahaa kaveri mukaan! Punaisen talon talkoot on 9.3. aamusta alkaen.Seuraava kokous 20.3. klo 18 punaisella talolla. Teretulemast kaikki. Hei. VASEMMISTO OPISKELIJAT haluaa kiittää kaikkia monikulttuuriseminaariin ja opiskelijatapaamiseen ja näiden järjestelyihin osallistuneita. Uusiakin tapahtumia on luvassa, joten seuratkaahan järjestöpalstaa ja tulkaa mukaan! Lisätietoja puh. 618132/Pertti. MEPHISTO Mephiston vieraana 8.3. klo 20.00 filosofian opettaja Anne Rosenlöf. Paikka yo-talon yläkerta. Lukion filosofian opettamista käsittelevä Miksi filosofiaa -seminaari 16.3. klo 11.00 alkaen Blomstedtin salissa. Iltatilaisuus klo 18.30 alkaen Kirjailijatalolla. Seminaarin ohjelma mm. laitoksen ilmoitustaululla. Kaikki kiinnostuneet tervetulleita! Lisätietoja Kirsi Turuselta p. 608 561. EMH.E RY Emilen sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään Sohwin kabinetissa 14. 3. klo 17.00. Kaikki jäsenet (eli kaskolaiset) ovat enemmän kuin tervetulleita! Tiedossa olisi myös yhteinen teatteriretki viikolla 12. Kaikki asiasta kiinnostuneet laittakaa nimet listaan, niin lähdetään yhdessä viihtymään! Pirteää kevättä Kaskolaisille!! KEHDOSTA HAUTAAN RY. Hei kaikki Kepsyt ja juhlinnasta pitävät ! Muistattehan, että ainejärjestön 10-vuotisjuhlia vietetään perjantaina 24.3. klo 20.00 alkaen A-salilla ( Väinönkatu 6). Pääsymaksu on 20 mk, joka sisältää alkudrinkin klo 21.00 asti. Pue päällesi juhlava asuja ota seuralaisesi mukaan. Luvassa oh elävää musiikkia ja juhlahumua aina klo 02.00 asti. TERVETULOA !! JYTK Edustajiston kokous on torstaina 9.3 klo 16.00, joten edariryhmä kokoontuu kello 14.00. Käsiteltävänä on tärkeitä kysymyksiä. Edustajiston yhteydessä sovitaan palaveriaika ennen seuraavaa edustajistoa, joka on jo tiistaina 14.3. JYTK kokoontuu opintokerhoon 22.3 kello 18 ja paikka on tällä kertaa SOHWI. Puhutaan lyhyesti eduskuntavaalituloksesta ja seuraavan viikonlopun Tuhatkunnan sopo-seminaarista. Pääpaino on kuitenkin ensi syksyn edustajistovaalin suunnittelussa. Kaikista tapahtumista ja niiden muutoksista tullaan jatkossa tiedottamaan YLIOPPILASTALON ILMOITUSTAULULLA, jota kannattaa ohikulkiessaan käydä vilkaisemassa. Lisätietoja saa Antilta p. 615 542 email: anolnu@tukki.jyu tai Marjulta p. 949-544 189. SOITELKAA. Yläkaupungin Yö Yläkaupungin Yö ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 9. maaliskuuta 1995 kello 20.00 ravintola Sir Alexissa. Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat mm. uuden hallituksen valinta ja toukokuussa järjestettävä Yläkaupungin Yö -tapahtuma. Tervetuloa niin uudet kuin vanhatkin jäsenet! PÖRSSI Kevät tulee kohisten, samoin KEVÄTSEMMA joka on 4.4! AINEJÄRJESTÖT!! voitte varata oman osuutenne ilmaislippukiintiöstä ottamalla yhteyttä Anu Liimataiseen puh: 212 460. Kiitokset kaikille Olvi rinneriehaan osallistuneille. Meno oli jälleen kerran riehakasta ja niinhän sen pitikin olla. Pörssin toimistolla päivystetään edelleen tiistaisin ja torstaisin klo 11.45-12.15. Tulkaa käymään. AIESEC Kokous 15.3. klo 19 Hemingwayssa. Huomio toimihenkilöksi hakevat! Hakemusten dead line 16.3. klo 12. Ympäristöilta 21.3. klo 18 vakuutusyhtiö Pohjolan tiloissa (Vapaudenkatu 48-50). Keskustelua alustavat Liisa Salo-Lee Viestintätieteiden laitokselta ja Jari Huhtinen Pohjola-yhtiöistä. Mukana eri firmojen edustajia. Toimihenkilövaalit ja kevätyleiskokous keskiviikkona 22.3. klo 18 Alban oluttuvassa.
19 n KULTTUURIVALIOKUNTA LIIKUNTAVALIOKUNTA OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunnan kokous pidetään ma 13.3. klo 18 ylioppilastalon yläkerran hallituskabinetissa. Tervetuloa! 8.3. Pauli Hanhiniemen Perunateatteri 15.3. Remu in the Spirit of Hurriganes 29.3. Alivaltiosihteeri Torstaina 16.3. kokoonnumme jälleen kokoustamaan Sohwille kello 16.00 alkaen. Huomatkaa muuttunut aika viime kokouksessa läsnäolleet. Tällöin pähkäillään lavatansseja ja yösählyjä yms. Maaliskuussa Jyväskylässä 12.3. Lumiveistostapahtuma (KVAT+LVK). Kortepohja 23.3. Lavatanssit, yliopiston vanha juhlasali 25.3. Yösählykarnevaalit (12 tuntia sähläystä sekajoukkueille), Viitaniemen ammattikoululla (OLL:n tapahtumia) 18.3. 24 Tuntia Lunta, Kuopio 25.3. Katukoriksen SM, Turku 30.3. Lakettelutapahtuma, Himos, (kyyditys) Lisätietoja saat LVK:n pj:ltä Mäkisen Matilta (607126) Seuraava opintoja tiedevaliokunnan kokous ma 13.3. klo 18.00 Sohwilla(!) Pohditaan ainakin ylioppilaskunnan opetuksen palautejärjestelmä projektia. Terveisiä tuodaan myös kopo-talvikoulusta. Tervetuloa! Tärkeää tulevaa: • 8.3. klo 16.00 lähtien keskustelutilaisuus C5 yliopiston päätöksentekojärjestelmän kehittämisestä (aika& paikka muuttunut!) 9.3 Eettisen tutkimuksen päivä yliopistolla 16.3. klo 18.00 Kampus-Kinossa opetuksen palutejärjestelmäpäivän suunnittelua (mukaan pari -kolme ainejärjestön edustajaa) 21.3. klo 13.00 (S 212) lähtien ylioppilaskunnan opetuksen palautejärjestelmän kehittämispäivä, illalla saunomista Lisätietoja kopo-sihteeriltä (p. 617 297) Sari & Petri YLIOPPILASLEHDEN SAAT SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen Rautatieasema YTHS kirjakauppa LinjaauteJyväskeskus Anitaa asema Teku Upuidca Lozzinauta Ulcunto KauppaoppiRentukka Tourula laitos Päärakennus TerveyaertiaioFreda oppBOBM |a Mattuanrvenn Musica AnvnanBnen Yisrönrirme opcttu|a • • * • ramacenkorkeakoulu Kajaste nus pilvipoutaa IV Ä 1 • K T y LAv o) / yj ^^__ M I °( I f J^ 53 NAISRYHMÄ 53 6.3.-12.3. Kirjastolla näyttely naisten järjestäytymisestä, naisliikkeiden synnystä. Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. keskellä päivää tarjolla mehua ja pikkuleipiä. Seuraava kokous Sohvvilla torstaina 16.3: kello 18.00. SEURAAVA Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI ILMESTYY 23. MAALISKUUTA AVUSTAJAPALAVERI TORSTAINA 9.3. KELLO 15.00 TOIMITUKSESSA TEKSTI : p£TB.l H£/(C<HJ£0 KUVAT! jyJK)\ fc£POu£u \ T^YpO-LlueNJ '£LVi5 PR£5L£V LAS VfiGAS ' -ASU Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu PädttTffflitt^J^Tuija Taipale p. 603978 Toimittajat: Kimmo Pulkkina Petri Heikkinen p. 603978 Ilmoitukset: toiminimi Martti p. 215 OH (työ), 3721363 (koti), 949-642 533 (auto) Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 9212331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri^ ,., Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 941-213 810 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi jYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko intemet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLKJYU.H. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line -päivänä. ilmoitushinnat: tekstissä 430 mk/ppm, takasivu 5.00 mk/ppm, määräpaikkalisä 0,65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 6.00 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 i v *
' 20 * < O^ NAISET JA MIEHET! Savijalkalähli jatkaa toukokuulle Huoneteatterin näytelmää savijalkatähti esitetäänkin vielä 11., 12., 17..25. ja 26. maaliskuuta sekä 12. ja 13. huhtikuuta ja vielä toukokuussa 6., 7., 11. ja 12. päivinä. Esitykset alkavat kello 19 paitsi 26. maaliskuuta kello 15 ja paikka on Sammonkatu 4. Lippuja saa Sokokselta ja tuntia ennen ovelta. Savijalkatähden on ohjannut ja kirjoittanut Anne SaastaCANTINOVUM-kuoro etsii raikuvaäänisiä I T I T C I A I Ä I T I A I I A musisoinnista innostuneita U U ö l A L A U L A J I A Lisätietoja antavat Rita Varonen, p. 252 347, Heta Lemminkäinen, p.607 617, Nina Valtonen, p. 607 622 <Optikuka silmälasit piilolasit näöntarkastukset Silmälaseista opiskelijat -15% os. Jyväskeskus, II krs. Puh/Fax 310 0033 av ma-pe klo 10-18 la 10-14 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOflTE POHJAN " PARTURI" Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme S I L M Ä L Ä Ä K Ä R I T JUHANI JUKANTUPA ESA JAAIMIO p. 2 1 4 4 U 1 4 Jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Puh. 214 444 inisterin piinapenkki yliopistolla, viestinnän laitoksella ma 13.3. klo 15. taloustieteen ja viestinnän ammattilaiset ministerin kimpussa. yleisöllä sanansija juontajien ohjauksella. TERVETULOA ON TARKEAA, ETTÄ PUHUT OMALLA ÄÄNELLÄSI ARJA-LIISA LINNASALO yliopiston puheterapeutti idireä^Mo 'Vihreiden voima ei perustu viattomuuden puhtauteen eikä kokemuksen kyyniseen turtumukseen. Sen perusta on toinen ja yksinkertainen. Se on itselle ja muille asetettu vaatimus toiminnan mielekkyydestä, siitä että tässä yhteiskunnassa oman pään on riitettävä mielekkääseen elämään, iloon ja turvallisuuteen." Jukka Kanerva. Reilusti pätevä uuden polven edustaja V I H R E Ä LIITTO K E S K I S U O M I PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI KMAJ NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 OPISKELIJAN OMA APTEEKKI ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA m YLIOPISTON APTEEKKI Kauppakatu 39 ma-pe 9-18 la 9-15 (14) päivystys joka viides viikko ma-su 8-23 Puistokatu 4 ma-pe 9-19 la 9-14 On M Päätöksenteko kaipaa Viileyttä. Ville Elonheimo valtio-opin opiskelij; tietotyöläinen nJireä^J&tö KOKEMUSTA YLIOPISTOSTA. KALEVI OLIN Apulaisprofessori Sdp 32-45 mmmi^mm ANNELI HIETALUOMA Kansanedustajaehdokkaasi yliopistoyhteisöstä ^ ^ Carpe diem! K O K O O M U S UVIauri Ffekkarinen Vaaliviihfeellinen musiikki-ilta Jyväskylän yliopiston juhlasalissa to 9.3. klo 19.30. Illan esiintyjinä mm. taiteilijat Paula Koivuniemi ja Erkki Liikanen. Kahvit klo 19 lähtien. VAPAA PÄÄSY. ® KESKUSTA—! d T K r + U O L L O S T / 1 PEACOCK Voionmaankatu 26,40700 JKL Puh. (941)621666 fax. (941)62 1102