• 3 / 25 JKL-RÄPIN GRAND OLD MAN s. 22
• jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 03 2025 Päätä omiesi asioista. Asetu ehdolle Keskimaan osuuskauppavaaleissa. Olisiko tämä sinun tapasi osallistua? Lue millaista on edustajistotyö ja asetu ehdolle elokuussa! keskimaa.fi/vaalit
• jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Haluaisin valittaa, mutta en keksi mistä 07 Avaus: Halvin ja paskin viini 08 Näin opiskelijoille kävi vaaleissa 10 Tilastrategia etenee 11 Jyylle rapsut Numeraali: Taas onnellisia 12 Sykettä, podcastia, video-ohjelmaa... 13 Lähtö: Mauri the Äänikuningas KESKITY 13 Pakina: Nuoria rangaistava 14 Voiko Jodelista löytää ystävän 18 Nähtiin vaakunoita, mitä nää on? 22 Skeneäijät hehkuttaa JKL:n räppimestaria 28 Markettiviinit on nyt testattu 32 Amerikan enkelit OUTRO 37 Kulttuuri: The Psychedelic Grey Bag, Vanhempainilta , Minecraft-elokuva 38 Sarjis: Neuvottelutaktiikka 39 Mikä on Suomen pääkaupunki? Tee visa! 40 Kommentti: Vegaanit söivät broileritehtaan 41 Essee: Alarmistinen tekoälyessee 42 Paska kotiseutu: Lohja Soitimme: Timo Soini 43 Kasvo: Äänikuningas Mauri Pekkarinen Koostumus 3/25 2025 Päätä omiesi asioista. Asetu ehdolle Keskimaan osuuskauppavaaleissa. Olisiko tämä sinun tapasi osallistua? Lue millaista on edustajistotyö ja asetu ehdolle elokuussa! keskimaa.fi/vaalit NOIN 20 VUOTTA SITTEN Vuonna 2000 Jylkkärin sivuilla esiintyi 17-vuotias taitava ”hiphop-tulokas” Jonny Bro. Tästä nuoresta lupauksesta kasvaisi koko Jyväskylän räpskenen salaperäinen edelläkävijä. Jonny Bro eli Joni Vanhanen on niittänyt mainetta monipuolisena muusikkona jo vuosikausia. Vaikka hänet tunnetaan parhaiten räppärinä nimeltä Joniveli, sydän on aina sykkinyt tuottamiselle – hän on ennen kaikkea musiikin luoja. Vanhanen raotti studionsa ovia ja päästi Jylkkärin keskustelemaan kanssaan musiikista, urasta, nimistä sekä luovista projekteista. Erityisesti yhdestä, jonka tekoon kului neljännesvuosisata. Lue lisää alkaen sivulta 22.
• jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 05 KEVÄT 2025 SYKSY 2025 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.FI PE 2.5. OCTOPLOID, DEMONIC DEATH JUDGE LA 3.5. KIUAS, CRIMSON SUN PE 9.5. KAIKKI TURHAT HAAVEET, HELMI ADA, ULLALINTULAMPI LA 10.5. Rockirppis klo 12-15 LA 10.5. CYAN KICKS, IKINÄ, SHEREIGN TO 15.5. GUTALAX (CZ) , CUMBEAST, PUTRID DEFECATION PE 16.5. MOKOMA LA 17.5. Lutakko Yläkaupungin Yö@ Lounaispuisto: STEVE’N’SEAGULLS, LYTTÄ & TOHTORI GETTO, PUHELINSEKSI TO 22.5. BENIGHTED (FR) , …AND OCEANS KE 28.5. ENDSTAND, STRIKE ANYWHERE (US) PE 5.9. PARIISIN KEVÄT LA 6.9. PAPERI T: Malarian Pelko X LA 13.9. CHARON LA 13.9. LIVE IS LIFE @ MUSTA KYNNYS: RÄJÄYTTÄJÄT LA 27.9. THE RASMUS LA 4.10. ERJA LYYTINEN, AIRI’S LA 18.10. LIVE IS LIFE @ MUSTA KYNNYS: KAARLE VIIKATE & MARKO HAAVISTO: Laulu Tuohikorteista 10v. LA 1.11. COSTEE LA 7.11. LACUNA COIL (IT) , NONPOINT (US) KE 26.11. EMMA & MATILDA LA 13.12. SAMULI PUTRO KE 13.8. SWALLOW THE SUN + SARA TO 14.8. STAM1NA + HUORA PE 15.8. J.KARJALAINEN + YLVA HARU (SOOLO) LA 16.8. PEHMOAINO + VESTA SU 17.8. ISMO ALANKO + LYYTI (DUO) LOPPUUNMYYTY!!! HAE JYLKKÄRIN HARJOITTELIJAKSI LISÄTITETOJA JYLKKARI.FI
• jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Haluaisin valittaa, mutta en keksi mistä Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi HAE JYLKKÄRIN HARJOITTELIJAKSI LISÄTITETOJA JYLKKARI.FI muksen saappaan nuoleminen ei taida äänestäjiin Purra (sic). SAINPA KUITENKIN vähän nillitettyä. Vaikka yleensä jos ei ole mitään sanottavaa, kannattaisi ehkä pitää suunsa kiinni. Muuten kun tätä ja kevään aiempia Jylkkäreitä selailee, tulee tunne, että ehkä on syytä myös kiitollisuuteen. Niin hyviä juttuja olen saanut sivuille taittaa ja laittaa maailmalle luettavaksi. Avustajat ovat ahkeroineet ja tässäkin numerossa se on havaittavissa. Lehdessä esimerkiksi pohditaan sitä, voiko nuori aikuinen löytää verkon välityksellä ihan oikeita ystäviä (s.14), haastatellaan perusteellisesti yhtä Jyväskylän räppiskenen tärkeimmistä pioneereista (s.22), kysytään pakinan muodossa kriittisiä kysymyksiä opiskelijakulttuurista (s. 13) ja pohditaan esseessä ihmiskunnan tulevaisuutta tekoälyvallankumouksen kynnyksellä (s. 41). Kiitos siis kaikille avustajille ja lukijoille tästä keväästä. Jylkkäri jää lomalle toukokuun puolivälissä ja palaa töihin elokuussa. Ja on muistettu myös lotrata viinillä! (s. 31) Muistakaa tekin – tai ei ole pakko, mutta saa, jos haluaa. Onhan tässä vappu ja kaikkea. ? K äsillä on poikkeuksellinen hetki. Pääkirjoitus pitäisi loihtia, mutta nyt ei irtoa mitään. Nihkeänä äijänä minulla on yleensä edes jotain mistä motkottaa, mutta ei nyt. Ainoa mieleen tuleva asia on laiskasti kansalaisyhteiskuntaan osallistuvat opiskelijat, mutta ehdin jo roimia heitä tässä lehdessä julkaistussa kuntavaalikommentissa (s. 40). Kasvo-palstalle (s. 43) haastateltu konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk) näyttäisi olevan ainakin jossain määrin samoilla linjoilla. Äänivyöryllä Jyväskylän kaupunginvaltuustoon palannut Pekkarinen pohtii jutussa osallistumattomuuden vaaroja. Hänen näkemyksensä on, että passiivisuus politiikassa ja yhteiskunnassa laajemmin luo tyhjiön, jota voivat käyttää hyödykseen esimerkiksi populistiset liikkeet ja autoritääriset voimat. Asiaa voi olla vaikea ottaa tosissaan hetkessä, jossa Suomen suurin populistipuolue on juuri kokenut historiallisen suuren vaalitappion. Mutta siihen reagointi nimenomaan kertoo paljon. Minkä tahansa muun puolueen kohdalla puoluejohto menisi ehdottomasti pika-aikataululla vaihtoon, mutta ei perussuomalaisissa. Linja saa jatkua, vaikka kokoo
• VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Rudolf Jurvanen 044 901 8470, rudolf.jurvanen@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Anne Kalliola, Valentin Vänskä, Aappi Alhainen, Siiri Puukka, Anniina Norrena, Emilia Laakkonen, Maria Hallikainen, Saara Nenonen, Mikko Virtanen, Niklas Pelkonen, Otto Rissanen, Aleksiina Asell, Sofia Kyllönen ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi KANSI Anne Kalliola Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl TULEVAT LEHDET 4/25: 27.8. 5/25: 13.10. 6/25: 24.11. AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti3/25 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/2025 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (2/25). Sivun 16 pylväsdiagrammista puuttui lähdetieto. Tiedot kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrästä eri vuosina olivat peräisin Jyväskylän yliopiston KV-palveluista. JYLKKÄRIN KESÄTAUKOON EI OLE ENÄÄ PITKÄ AIKA. ENNEN SITÄ PITÄISI KUITENKIN LÖYTÄÄ JYLKKÄRIN SYKSYN HARJOITTELIJA. JOURNALISMISTA KIINNOSTUNEET NUORISOLAISET JA MUUTKIN HARJOITTELUN TARPEESSA OLEVAT OTTAKEE YHTEYTTÄ!
• 06 jyväskylän ylioppilaslehti3/25 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/2025 A V AU S KUVA: AAPPI ALHAINEN TÄSSÄ ON PASKIN MARKETTIVIINI Sivulta 28 eteenpäin kerromme miksi
• 09 Jyväskylän ylioppilaslehti kävi läpi kaikki opiskelijaksi tunnustautuneet kuntavaaliehdokkaat. J yväskylän suurimmaksi kuntapuolueeksi nousee tulevalla valtuustokaudella SDP, joka keräsi kuntavaaleissa 23,6 prosenttia kaupungin äänistä. Valtuustopaikkoja kannatuksella irtoaa 16. Demarit otti vaalivoiton kannatuksessa mitattuna myös edellisissä kuntavaaleissa, mutta jäi tuolloin paikkamäärässä tasatilanteeseen kokoomuksen kanssa 13 edustajalla. Tällä kertaa kokoomus ja hyvin kannatustaan kasvattanut keskusta saivat kumpikin 11 valtuutettua. Keskustan kannatus Jyväskylässä nousi 17,6 prosenttiin kokoomuksen kerätessä 17,3 prosenttia annetuista äänistä. Jyväskylän vuoden 2017 kuntavaalit voittaneen vihreiden kannatus jatkoi hiipumistaan 15,5 prosenttiin, mikä tarkoittaa paikkamäärässä pudotusta 12 valtuutetusta kymmeneen. Vasemmistoliitto onnistui puolestaan kasvattamaan kannatustaan 3,5 prosenttiyksiköllä 13,4 prosenttiin ja samalla kasvatti valtuustopaikkojensa määrän seitsemästä yhdeksään. Jyväskylässä suurimman tappion koki perussuomalaiset, jonka kannatuksesta suli Jyväskylässä yli puolet. Valtuustopaikkojen 08 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MITÄ NYT määrä laski yhdeksästä kolmeen. Myös kristillisdemokraattien kannatus laski hieman ja paikkamäärä putosi neljästä kolmeen. Äänestysprosentti Suomen Ateenassa oli 52,5 prosenttia. Se tarkoittaa marginaalista äänestysaktiivisuuden kasvua suhteessa viime vaaleihin, mutta on edelleen suhteellisen huono verrattuna kansalliseen tasoon. Jyväskylän valtuuston paikkamäärä laskee seuraavan valtuustokauden alusta lähtien 67 valtuutetusta 63:een. JYLKKÄRI KÄVI läpi kaikki opiskelijaksi Ylen kuntavaalikoneessa tai puolueensa ehdokassivulla tunnustautuneet ehdokkaat ja selvitti, kuinka heille kuntavaaleissa kävi. Jyväskylän kaupunginvaltuustoon opiskelijastatuksella pääsi yhteensä kuusi ehdokasta: vasemmistoliiton Matleena Käppi, Jenni Suutari ja Aino Kenttälä, keskustan Moona Seppä ja Jarno Saukko sekä vihreiden Panu Castrén. Lisäksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) edustajistossa istuva demareiden Marianne Koikkalainen tuli valituksi kunnanvaltuustoon. Hän ei kuitenkaan itse ehdokastai vaalikoneprofiileissa mainostanut olevansa opiskelija. Varasijoille ylsi kuusi opiskelijaa: vasemmistoliiton Rosa Heikkinen ja Veronika Laihonen, vihreiden Veera Turunen ja Ralf Lehtipuu, perussuomalaisten Lila Heinonen sekä kristillisten Samuel Florin. Vanhasta valtuustosta pudonneiden joukossa puolestaan löytyi yksi opiskelija, kokoomuksen Petri Laaksonen. KAIKKIAAN SELVITYSTYÖSSÄ nousi esiin 64 nimeä yhdeksästä eri puolueesta. 37, eli yli puolet ehdolla olleista opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Yksi ehdokas kertoi suorittavansa avoimessa yliopistossa oikeustieteen väyläopintoja. Ammattikorkeakoulussa opiskelevia joukossa oli yhdeksän, joista ainakin neljä opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk). Mukaan mahtui myös muutamia ammattikoululaisia ja lukiolaisia. Eniten opiskelijaehdokkaita löytyi vasemmistoliiton listalta, yhteensä 21. Vihreiden listalta Jylkkäri löysi 13 opiskelijaa ja keskustalta kahdeksan. Opiskelijaehdokkaita löytyi kaikkiaan yhdeksästä puolueesta – mukaan lukien eduskunnan ulkopuolisista Kristallipuolueesta ja Vapauden liitosta. Ehdokkaista 11 on joko jäsenenä tai varajäsenenä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Jamkin opiskelijakunnasta eli Jamkosta oli vaaleihin löytänyt vain yksi ehdokas. Läpi päässeistä Jyyn edustajistossa istuvat Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston (Jyviva) Suutari ja Kenttälä, sosialidemokraattien Koikkalainen sekä Jyväskylän keskustaTEKSTI: HENRI HÄKKINEN GRAFIIKKA: HENRI HÄKKINEN / FLOURISH Näin opiskelijat pärjäsivät kuntavaaleissa Jarno Saukko (kesk) (vas.), Panu Castrén (vihr), Aino Kenttälä (vas) ja Jenni Suutari (vas) ylsivät kuntavaaleissa valtuustopaikkaan.
• 09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MITÄ NYT kunnanvaltuustoon. Hän ei kuitenkaan itse ehdokastai vaalikoneprofiileissa mainostanut olevansa opiskelija. Varasijoille ylsi kuusi opiskelijaa: vasemmistoliiton Rosa Heikkinen ja Veronika Laihonen, vihreiden Veera Turunen ja Ralf Lehtipuu, perussuomalaisten Lila Heinonen sekä kristillisten Samuel Florin. Vanhasta valtuustosta pudonneiden joukossa puolestaan löytyi yksi opiskelija, kokoomuksen Petri Laaksonen. KAIKKIAAN SELVITYSTYÖSSÄ nousi esiin 64 nimeä yhdeksästä eri puolueesta. 37, eli yli puolet ehdolla olleista opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Yksi ehdokas kertoi suorittavansa avoimessa yliopistossa oikeustieteen väyläopintoja. Ammattikorkeakoulussa opiskelevia joukossa oli yhdeksän, joista ainakin neljä opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk). Mukaan mahtui myös muutamia ammattikoululaisia ja lukiolaisia. Eniten opiskelijaehdokkaita löytyi vasemmistoliiton listalta, yhteensä 21. Vihreiden listalta Jylkkäri löysi 13 opiskelijaa ja keskustalta kahdeksan. Opiskelijaehdokkaita löytyi kaikkiaan yhdeksästä puolueesta – mukaan lukien eduskunnan ulkopuolisista Kristallipuolueesta ja Vapauden liitosta. Ehdokkaista 11 on joko jäsenenä tai varajäsenenä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Jamkin opiskelijakunnasta eli Jamkosta oli vaaleihin löytänyt vain yksi ehdokas. Läpi päässeistä Jyyn edustajistossa istuvat Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston (Jyviva) Suutari ja Kenttälä, sosialidemokraattien Koikkalainen sekä Jyväskylän keskustaopiskelijoiden Saukko. Vielä viime edustajistokaudella Jyvivaa edusti myös näissä vaaleissa vasemmistoliiton ääniharavaksi 1 259 äänellä noussut Käppi. Jyyn edustajistosta ehdolle olivat asettuneet myös Jyvivan Akseli Haanpää, Jyry Virtanen, Kaapo Riikonen, Iina Nurmela sekä Janne Niemelä, Jyyn demariopiskelijoiden Aleksi Murtojärvi, opiskelevien kokoomuslaisten Erno Pajala sekä luonnontieteilijöiden Valtteri Hiltunen (kesk). Heillä valtuustopaikka jäi kuitenkin tällä kertaa saavuttamatta. Jamkosta ehdolla oli perussuomalaisten Vili Eskelinen, mutta hänenkään äänimääränsä ei riittänyt valtuustoon asti. Opiskelijapuolueeksi mielletyn vihreiden ehdokkaiden joukosta Jyyn edustajiston jäseniä ei löytynyt yhtään. Tätä selittää se, että vihreät menetti viime edustajistovaaleissa syksyllä 2023 kaikki viisi paikkaansa, kun Jyviva nousi suurimmaksi ryhmäksi kahmien 14 paikkaa 41:stä tarjolla olleesta. Ylipäänsä opiskelijaehdokkaiden merkitys oli suuri erityisesti vasemmistoliitolle, jonka 8 344 äänestä noin 3 000 oli peräisin Jylkkärin listalle löytyneiltä opiskelijaehdokkailta. KANSALLISELLA TASOLLA kuntavaalien voittajaksi nousi Jyväskylän tapaan SDP. Toiseksi eniten kannatusta sai kokoomus ja kolmanneksi eniten keskusta. Jyväskylän tapaan, joskaan ei aivan yhtä jyrkästi, eniten kannatustaan menetti kuudennelle sijalle pudonnut perussuomalaiset. Vihreiden kannatus pysyi suurin piirtein samalla tasolla, vasemmistoliitto onnistui puolestaan kasvattamaan kannatustaan. ? T i l a s t o l ä h d e : V a a l i e n t i e t o j a t u l o s p a l v e l u
• 11 Jyväskylän yliopiston uusi tilastrategia toi Linkin ja Algon eteen ainejärjestilan muuton. Uusi tilaratkaisu tyydyttää, mutta yliopiston viestinnässä olisi parantamisen varaa. J yväskylän yliopiston keväällä 2024 julkaisema uusi tilastrategia tuo muutoksia myös Mattilanniemen kampuksella toimivien ainejärjestöjen arkeen. Jyväskylän ainoan teekkarikilta Algo ry:n ja ainejärjestö Linkki Jyväskylä ry:n yhteinen ainejärjestötila Kattila joutuu muuttamaan keväällä uusiin tiloihin. Järjestöille osoitettu uusi tila löytyy vanhan tapaan Agoralta. Käytännössä edessä on muutto kolmea kerrosta alemmaksi. Linkin jäsenistö opiskelee yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tietotekniikkaa, tietojenkäsittelytieteitä ja koulutusteknologiaa. Valmistuessaan heistä tulee filosofian maistereita. Algolaiset puolestaan kouluttautuvat diplomi-insinööreiksi tietoja ohjelmistotekniikan aloilta. Virallisesti järjestöjen on siirryttävä uusiin tiloihin toukokuun loppuun mennessä. Ainejärjestöjen puheenjohtajien Oskari Lahtisen (Linkki) ja Rene Kankaan (Algo) mukaan muuttojärjestelyt pyritään kuitenkin hoitamaan heti vapun jälkeen. Agoran kolmas ja neljäs kerros tulevat lähitulevaisuudessa kokonaan yliopiston mate10 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MITÄ NYT matiikan ja tilastotieteen laitoksen käyttöön. Tiedekunnan tämänhetkinen kotirakennus MaD tullaan purkamaan. KATTILA EHTI toimia nykyisissä tiloissaan hieman yli kaksi vuotta, joulukuusta 2022 lähtien. Uusi tilastrategia on tuottanut lyhytaikaiseksi jääneitä tilaratkaisuja muillakin kampuksilla. Jylkkäri uutisoi viime lokakuussa (Jylkkäri, 5/2024) yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelijoiden Yfistö-ainejärjestötila muutosta. Muutto Seminaarinmäen X-rakennuksella sijaitsevasta tilasta tuli eteen alle kahden vuoden sisällä avaamisesta. Linkin Lahtinen ja Algon Kangas eivät kuitenkaan ole tyytymättömiä muutokseen. ”Meidän ainejärjestöillemme osoitettu uusi tila on nykyistä isompi ja paremmin varustelu, itse tilavaihdoksesta ei siis ainakaan voi valittaa”, Lahtinen toteaa. Molemmat herrat toteavat kommunikoinnin yliopiston suunnalta olleen ongelmallista. Kankaan mukaan aluksi mitään viestintää heidän suuntaansa ei ollut. ”Isoin ongelma oli alun perin saada väylä kommunikaatiolle meidän ja yliopiston välillä.” Lahtinen komppaa Kangasta tilapalveluiden proaktiivisuuden puutteesta: ”Jossain vaiheessa joku kiinteistöinsinööri tuli tuohon Kattilan ovelle ja huikkasi, että tiedätte varmaan muuttavanne toukokuun loppuun mennessä.” Vastaavia ongelmia oli havaittavissa myös Yfistön kohdalla. Lahtinen ja Kangas kertovat, että tiedottamista muuttoon liittyvissä asioissa on heidän suuntaansa hoitanut yliopiston talousja tilapalveluiden tilapalvelupäällikkö Timo Piispanen. Piispanen sanoo kuulleensa kommunikointiin liittyvästä kritiikistä ensimmäistä kertaa Jylkkärin haastattelun yhteydessä. ”Täytyy tiedustella yksikkömme henkilöstöltä, onko negatiivinen palaute saavuttanut muita. Olemme kuitenkin pyrkineet tiedottamaan ylioppilaskuntaa esimerkiksi tilamuutoksiin liittyen.” ALGON JA LINKIN puheenjohtajien mukaan muutto tehdään suurimmaksi osaksi ainejärjestöjen jäsenistön toimesta talkoovoimin. Heidän mukaansa yliopisto on tarjoutunut auttamaan muutossa tarvittaessa. Uuteen ainejärjestötilaan on tulossa tuliteriä kalusteita tilapalveluiden piikkiin. Kangas kehuu yksikön toimintaa tämän suhteen. ”Jälkeenpäin yhteistyö tilapalveluiden kanssa on sujunut jouhevasti, esimerkiksi esittäessämme toiveita uuden ainejärjestötilan varustelusta.” Algon ja Linkin ainejärjestötilan muutto linkittyy yliopiston toukokuussa 2024 tekemään päätöksen luopua säästötoimenpiteenä yhdeksästä rakennuksesta. Vuoden 2025 alussa Suomessa tuli voimaan uusi yliopistojen rahoitusmalli, jonka myötä Jyväskylän yliopisto menettää keväällä 2024 tehdyn arvion mukaan reilut kolme miljoonaa euroa toimintarahoitustaan. Tilaratkaisujen pitäisi tuoda vuosien 2025—2027 aikana 12 miljoona euroa säästöjä. Samaan aikaan kun yliopisto on säästökuurilla ja etsii sopeutuskohteita, sen tilapalveluyksikkö ostaa ainejärjestöille huonekaluja. Mistä rahat niihin tulevat? Yliopiston talousja tilapalveluiden tilapalvelupäällikkö Piispasen mukaan hänen yksiköllään on vuosittain käytettävissä useamman kymmenen tuhannen euron budjetti ainejärjestöjen hankintoihin. ”Joka syksy budjetoidaan tietty summa rahaa ainejärjestöjen hankintoihin. Informoimme ylioppilaskuntaa käytettävissä olevan budjetin koosta yhteistapaamisissa.” Piispanen kertoo, että tilauudistukset yliopiston päärakennuksessa ovat vaatineet runsaammin uusien huonekalujen hankkimista. ? TEKSTI: RUDOLF JURVANEN KUVAT: ANNIINA NORRENA Kattila uusiin tiloihin O s k a r i L a h t i n e n ja Rene Kangas. A t t e H e i k k i n e n ja Leevi Leino Kattilassa.
• 11 Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan Jyy käsitteli henkilötietoja asetusten vastaisesti. 2. KERTAA VARMASTI UUSI MESTARI SM-LIIGAAN. Kuopiolainen Kalevan pallo (Kalpa) ja lappeenrantalainen Saimaan pallo (Saipa) eivät nimittäin koskaan ole voittaneet SM-Liigaa. Nykyisen jääkiekon pääsarjan, SM-liigan, 50-vuotisen historian aikana finaalissa on vain kerran aiemmin kohdannut kaksi joukkuetta, joista kumpikaan ei olisi liigamestaruutta voittanut. Tämä tapahtui ensimmäisen SM-liigakauden päätteeksi keväällä 1976, kun Turun Palloseura (TPS) kaatoi finaalissa Tampereen Tapparan. Tappara ja TPS tosin olivat ehtineet voittaa mestaruuksia SM-Liigaa edeltäneessä Mestaruussarjassa. KalPan ja SaiPan historiasta ei löydy mestaruuksia jääkiekon korkeimmalta sarjatasolta. Kalpa on selvinnyt finaaleihin kahdesti, vuosina 1991 ja 2017. Saipan paras saavutus on pronssi vuodelta 1966; SM-liigasta mitaleja ei ole tullut ja välieräpaikkakin ennen tätä kevättä vain kahdesti. Uudet Suomenmestarit ovat SM-Liigassa harvinaisia. Viimeksi mestaruustilinsä on onnistunut korkkaamaan Jyväskylän Jyp vuonna 2009. Nykyisistä liigajoukkueista mestaruus puuttuu KalPan ja SaiPan lisäksi Lahden Pelicansilta, Kouvolan KooKoolta, Mikkelin Jukureilta, Vaasan Sportilta sekä Kiekko-Espoolta. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MITÄ NYT Jyyn selvityksen mukaan ylioppilaskunnan ”edustajiston toiminnan yksi perusarvo on päätöksenteon avoimuus”. Edustajiston päätöksentekoon liittyvät asiakirjat oli jaettu edustajistolle Google Drive -kansiorakenteen kautta. Kansioissa olivat kokousten esityslistat liitteineen sekä pöytäkirjat. Selvityksen mukaan kansiot olivat julkisia, sillä esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia julkisuuslain nojalla. Virhe kuitenkin tapahtui Jyyn mukaan siinä, että samoissa avoimissa kansioissa säilytettiin myös liitetiedostoja. Vaikka liitteet ovat olleet Jyyn mukaan ”hyvin suurelta osin julkisia asiakirjoja”, osassa oli ollut henkilötietoja, minkä takia ”niiden saatavilla pitäminen ei ollut ollut perusteltua”. Lisäksi Jyyn mukaan ylioppilaskunnan toiminnan luonteen takia suuri osa aktiivitoimijoista vaihtuu vuosittain. Myös työntekijöissä on ollut jonkin verran vaihtuvuutta. Jokainen toiminnan sektori on vastannut omien asioidensa valmistelusta edustajistolle, kuten myös liitetiedostojen lisäämistä kansioon. Sen takia joka vuosi 10–15 eri henkilön työtehtäviin on voinut kuulua liitetiedostojen käsittely, Jyyn toiminnanjohtaja Teemu Vasama kirjoitti selvityksessä helmikuussa 2024. ”Liitetiedostojen käsittelystä ei ollut laadittu yhtenäisiä ohjeita”, Vasama kirjoitti. Perustelun mukaan virhettä ei huomattu aiemmin, koska aikaisempien vuosien kokousten kansiot toimivat ”arkistona eli niitä ei ollut aktiivisesti tai järjestelmällisesti tarkasteltu myöhempinä vuosina”. Toimijoiden vaihtumisen myötä ”uudemmilla toimijoilla ei ollut tarkkaa tietoa siitä, mitä tiedostoja vanhoissa kansioissa oli eikä erityistä syytä epäillä, että kansioissa oli sellaisia tiedostoja, joita niissä ei tulisi olla”. Jyyn mukaan liitetiedostojen käsittely ja lisääminen edustajiston kokousmateriaaleihin on sittemmin keskitetty ylioppilaskunnan toiminnanjohtajan vastuulle. Jyy myös luopui Google Drive -pohjaisesta kokouksenhallintajärjestelmästä ja siirtyi yliopiston luomaan Tim-järjestelmään, jossa kokousten liitteet eivät ole julkisesti kaikkien saatavilla. Jyy ei valittanut tietosuojavaltuutetun ratkaisusta. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunta Jyy on opiskelijoiden etuja palvelujärjestö. Jäseniä ovat Jyväskylän yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Jyyn edustajisto käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Jyy kustantaa Jyväskylän yliop pilaslehteä. ? J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy) sai tietosuojavaltuutetun toimistolta huomautuksen tietosuoja-asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä. Ylioppilaskunta oli vienyt verkkosivuilleen linkitettyyn edustajiston kokousten kansioon henkilötietoja sisältäviä liitetiedostoja siten, että ne olivat vapaasti kenen tahansa saatavilla usean vuoden ajan. Liitetiedostot sisälsivät esimerkiksi sähköpostiosoitteita, puhelinnumeroita ja kotiosoitteita. Jyy itse arvioi, että tietoturvaloukkaus koski 57 henkilöä. Loukkaus alkoi 1.9.2014 ja päättyi 9.3.2023. Apulaistietosuojavaltuutetun mukaan Jyy ei arvioinut ennen henkilötietojen käsittelyyn ryhtymistä käsittelyn lainmukaisuutta eikä ohjeistanut ja valvonut henkilötietojen käsittelyä riittävästi. Tietosuojavaltuutettu antoi asiasta ratkaisun tammikuun 2025 lopulla. TIETOTURVALOUKKAUS TULI Jyyn tietoon maaliskuussa 2023, kun Jyväskylän ylioppilaslehti teki aiheesta juttua. Juttu käsitteli sitä, että Jyy on julkaissut avoimessa verkossaan henkilötietoja. Haastattelun jälkeen Jyy poisti pääsyn kansioihin ja kävi liitetiedostot läpi. Tietosuojavaltuutetun toimistolle tekemässään ilmoituksessa ylioppilaskunnan silloinen toiminnanjohtaja Minna Kalliokoski-Oinas kertoi olevansa tietoturvaloukkauksen kohteena oleviin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Tammikuussa 2024 tietoturvavaltuutetun toimisto pyysi Jyyltä tietoa muun muassa siitä, miksei virhettä ollut huomattu aiemmin. ”Isoin ongelma oli alun perin saada väylä kommunikaatiolle meidän ja yliopiston välillä.” Lahtinen komppaa Kangasta tilapalveluiden proaktiivisuuden puutteesta: ”Jossain vaiheessa joku kiinteistöinsinööri tuli tuohon Kattilan ovelle ja huikkasi, että tiedätte varmaan muuttavanne toukokuun loppuun mennessä.” Vastaavia ongelmia oli havaittavissa myös Yfistön kohdalla. Lahtinen ja Kangas kertovat, että tiedottamista muuttoon liittyvissä asioissa on heidän suuntaansa hoitanut yliopiston talousja tilapalveluiden tilapalvelupäällikkö Timo Piispanen. Piispanen sanoo kuulleensa kommunikointiin liittyvästä kritiikistä ensimmäistä kertaa Jylkkärin haastattelun yhteydessä. ”Täytyy tiedustella yksikkömme henkilöstöltä, onko negatiivinen palaute saavuttanut muita. Olemme kuitenkin pyrkineet tiedottamaan ylioppilaskuntaa esimerkiksi tilamuutoksiin liittyen.” ALGON JA LINKIN puheenjohtajien mukaan muutto tehdään suurimmaksi osaksi ainejärjestöjen jäsenistön toimesta talkoovoimin. Heidän mukaansa yliopisto on tarjoutunut auttamaan muutossa tarvittaessa. Uuteen ainejärjestötilaan on tulossa tuliteriä kalusteita tilapalveluiden piikkiin. Kangas kehuu yksikön toimintaa tämän suhteen. ”Jälkeenpäin yhteistyö tilapalveluiden kanssa on sujunut jouhevasti, esimerkiksi esittäessämme toiveita uuden ainejärjestötilan varustelusta.” Algon ja Linkin ainejärjestötilan muutto linkittyy yliopiston toukokuussa 2024 tekemään päätöksen luopua säästötoimenpiteenä yhdeksästä rakennuksesta. Vuoden 2025 alussa Suomessa tuli voimaan uusi yliopistojen rahoitusmalli, jonka myötä Jyväskylän yliopisto menettää keväällä 2024 tehdyn arvion mukaan reilut kolme miljoonaa euroa toimintarahoitustaan. Tilaratkaisujen pitäisi tuoda vuosien 2025—2027 aikana 12 miljoona euroa säästöjä. Samaan aikaan kun yliopisto on säästökuurilla ja etsii sopeutuskohteita, sen tilapalveluyksikkö ostaa ainejärjestöille huonekaluja. Mistä rahat niihin tulevat? Yliopiston talousja tilapalveluiden tilapalvelupäällikkö Piispasen mukaan hänen yksiköllään on vuosittain käytettävissä useamman kymmenen tuhannen euron budjetti ainejärjestöjen hankintoihin. ”Joka syksy budjetoidaan tietty summa rahaa ainejärjestöjen hankintoihin. Informoimme ylioppilaskuntaa käytettävissä olevan budjetin koosta yhteistapaamisissa.” Piispanen kertoo, että tilauudistukset yliopiston päärakennuksessa ovat vaatineet runsaammin uusien huonekalujen hankkimista. ? Jyy sai huomautuksen TEKSTI: OONA KOMONEN KUVA: HENRI HÄKKINEN K U V AT : K AL PA . FI, SAI PA . F I
• LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Näitkö tai kuvasitko kampuksella jotakin hämmentävää ja kertomisen arvoista. Ota yhteyttä Jylkkäriin henri.hakkinen@jylkkari.fi tai +358 45 137 1957 T E K S T I : H E N R I H Ä K K I N E N K U V A : A N N E K A L L I O L A Koas Syke valmistui TEKSTI: RUDOLF JURVANEN K eski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (Koas) tuorein asuinkerrostalo Syke on valmistunut. Yläkaupungilla Yliopistonkadun ja Kauppakadun välissä sijaitsevan talon rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2024. Virallisesti talo sijaitsee kuitenkin Kauppakadun puolella. Asuntoja Sykeessä on 80, joista suurin osa on yksiöitä. Lisäksi talon pohjakerroksesta löytyy 13-paikkainen parkkihalli. Naapurista löytyy myös vuonna 2019 valmistunut asuinkerrostalo Koas Harju ja Kauppakadun puolella kerrostalo Hospa, josta löytyy myös Koasin keskustoimisto. Asukkaat pääsivät muuttamaan taloon porrastetusti maaliskuun lopulla. ? Podcast: Mitä kuntavaalien tulos tarkoittaa opiskelijalle? TEKSTI: HENRI HÄKKINEN ”J os opiskelijan arjessa ei ole tilaa edes järjestötoiminnalle, kuinka moni uskaltaa sitoutua valtuustotyöhön?” kysyy Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) sosiaalipoliittinen asiantuntija Nuutti Ruotsalainen tuoreessa Jylkkärin podcastissa. Jylkkäri istutti Ruotsalaisen, Jyyn hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalon sekä SYL:n hallituksen puheenjohtajan Anselmi Auramon podcast-haastatteluun analysoimaan huhtikuussa käytyjen kuntavaalien tulosta ja arviomaan sen vaikutuksia opiskelijoille. Keskustelua ohjaamassa on Jylkkärin päätoimittaja Henri Häkkinen. Podcastissa arvioidaan esimerkiksi nuorten ja opiskelevien ehdokkaiden saamaa vaalitulosta ja pohditaan perussuomalaisten suuren vaalitappion mahdollisia vaikutuksia hallituspolitiikkaan. Katseita käännetään myös kohti syksyllä häämöttäviä ylioppilaskuntien edustajistovaaleja. Miten ihmeessä äänestysprosentti saadaan Jyyn vaaleissa ylös? Muutama ajatus uhrataan myös kahden vuoden päästä käytäville eduskuntavaaleille. Onko vaalivoittaja SDP vääjäämätön pääministeripuolue ja miten ylioppilasliike valmistautuu ajamaan opiskelijoiden etuja? Jylkkärin podcastit löydät Jylkkärin verkkosivuilta, Spotify-profiilista , jonne pääset suoraan alla olevasta qr-linkistä. ? KU VA : HE NR I HÄ KK IN EN Yliopiston tilinpäätös sijoitusten kautta ylijäämäiseksi TEKSTI: HENRI HÄKKINEN J yväskylän yliopiston kokonaistulos nousi vuonna 2024 ylijäämän puolelle 6,4 miljoonaa eurolla, selviää yliopiston ulkaisemasta tiedotteesta. Varsinaisen toiminnan tuotot jäivät 2,6 miljoonaa euroa pakkasen puolelle, mutta sijoitustuotot käänsivät kokonaistuloksen voitolliseksi. Kohennus vuoteen 2023 on selkeä. Tuolloin yliopiston tilipäätös oli 8,5 miljoonaa euroa miinuksella. Yliopiston saama valtionrahoitus kasvoi tiedotteen mukaan noin kahdeksalla miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Myös täydentävän rahoituksen määrä kasvoi neljällä miljoonalla eurolla. Jyväskylän yliopiston liikevaihto oli viime vuonna 245 miljoonaa euroa. Yliopiston kaikista menoista suurin osa muodostuu henkilöstökuluista, jotka kasvoivat vuonna 2024 2,6 miljoonalla eurolla. Niiden osuus kaikista kuluista on noin 68 prosenttia. Jyväskylän yliopisto on viime aikoina hakenut säästöjä vähentämällä käytössä olevaa rakennuskantaansa. Rakennusten osuus kuluista on noin 13 prosenttia. ? Video: Prässissä M ikä motivoi nuoria liikkumaan? Voiko tekoäly korvata henkilökohtaisen valmentajan? Milloin liikunnasta tulee haitallinen pakkomielle? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Prässissäkeskusteluohjelmassa, joka on nyt julkaistu Jylkkärin verkkosivuilla ja Youtube-kanavalla. Haastateltavan penkkiin istuvat Liikuntatieteellisen tiedekunnan professori Sami Kokko sekä personal trainer Henri Böhm. Lisäksi toimittajat selvittävät Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden liikuntatottumuksia, pureutuvat syömishäiriöön ja liikuntariippuvuuteen sekä sosiaalisen median liikuntavaikuttajien toimintaan. Ohjelma on toteutettu osana journalistiikan opiskelijoiden video-ohjelmaprojektikurssia. ?
• LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö 12 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 P AK IN A N yt se on virallista. Mitään ei saa enää tehdä. Yliopiston erään nimeämättömän ainejärjestön sitsiohjeita päivitettiin. Seuraava lainaus ei ole parodiaa, vaan ote julkaistuista ohjeista. "Esimerkiksi Kide.appissa sitsilippumyynnissä on oltava kohta, missä kysellään, haluaako osallistuja suorittaa rangaistuksia tai ei. Myös tapahtumassa on oltava oikeus sanoa, että kieltäytyy rangaistuksesta. Rangaistus ei saa tuntua ahdistavalta sitsaajalle." Panee väkisinkin miettimään kahta asiaa. Tietävätkö ohjeiden laatijat, mitä rangaistus yleensä tarkoittaa? Ja eivätkö nykynuoret kykene osallistumaan vitsibattleen tai juomaan fisushottia saamatta sukupolvet ylittävää traumaa? On kenties myös aiheellista pohtia, pitäisikö rangaistus korvata jollain aivan muulla sanalla. Vaikkapa rangaistushenkisellä yhdenvertaisuustehtävällä. Ja sitsit konseptina vaihtaa iltasatutuokioon. Pätkässä kiteytyy se, miten nuoriso pilaa kaiken. Opiskelijakulttuuri kuolee, koska vanhoja perinteitä ei osata jättää rauhaan, mutta uusiakaan ei tule tilalle, sillä kukaan ei tee mitään. Opiskelijakulttuuria kritisoidaan edelleen liian alkoholipainotteiseksi. Näköjään taktiikka viinanhuuruista hauskanpitoa vastaan on muuttaa tavalliset, alkoholilliset tapahtumat niin paskoiksi, ettei kukaan lopulta halua käydä niissäkään. Ryyppäämisen sijaan porukka jää kotiin kyhjöttämään puhelimen ääreen ja tunkemaan huuleen mentolinmakuista tyynyä. Eikä edes nuuskaa vaan nikotiinipussia. NYKYNUORISO yrittää tehdä coolia siitä, ettei käy juhlissa, omaa laajaa ystäväpiiriä tai halua pitää hauskaa. Ennen tällaista olisi sanottu peräkammarin pojaksi. Nykyään voi tehdä tiktokeja, joissa vertaa itseään Lamborghiniin lammaslauman seassa. Tilanne on kuin 21 Jump Streetistä, paitsi ettei kellään ole hauskaa. Eniten tässä alkoholittomuudessa ärsyttää se, etteivät alkoholittomat nykynuoret tee edes mitään järkevää ryyppäyksen sijaan. Alkoholi on epäterveellistä, lihottaa ja rappeuttaa kehoa ennen aikojaan, senhän me kaikki tiedämme. Mutta mitä kummaa, tämän päivän alkoholiton sukupolvi on paskemmassa kunnossa kuin keskikaljan saapumisen ruokakauppaan nähnyt ja sisällä tupakoinut ikäpolvi. Cooperissa ei jakseta juosta, sormet eivät millään yllä varpaisiin eikä löysä nuoriso osaa edes kuperkeikkaa tehdä. Jos olisivat joskus vetäneet hassuttelukännit, niin kuperkeikka olisi varmasti tullut siinä sivussa ihan vahingossa. Ilman ahdistusta. ? Nuorisoa pitää rangaista K i r j o i t t a j a o n a l l e 2 7 v u o t i a s o p i s k e l i j a n u o r i . TEKSTI: PUOLIVUOSITTAINEN Miksi poliitikot osoittavat kuvissa sormella kameraa kohti? ”Se osoittaa määrätietoisuutta”, tietää Mauri Pekkarinen. 77-vuotias Pekkarinen jättäytyi pois keskustan valtakunnallisesta kokoonpanosta, koska puolueen suunta oli hänen mielestään hukassa. Hänen mukaansa entinen pääministeri Juha Sipilä toi keskustaan myös paljon hyvää, mutta kaikesta ei voinut olla samaa mieltä. ”Bisnesjohtaja sanoo, että tuonne mennään ja divisioonat marssivat perässä. Politiikan johtaminen vaatii pluralistisen järjestelmän osaamista”, Pekkarinen sanoo. Erilaisten näkemysten monivivahteinen kirjo on hänen mukaansa koottava ja jäsenneltävä yhteisten nimittäjien varaan. Viimeinen askel vetäytymiseen oli, kun keskusta lähti SDP:n johtamaan hallitukseen suuren vaalitappion jälkeen. Huhtikuussa Pekkarinen kuitenkin valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon kuntavaalien äänikuninkaana. Kyse ei hänen mukaansa ole eläkepäätöksen pyörtämisestä. Lue takasivun Kasvo sivulta 43. ? T E K S T I : H E N R I H Ä K K I N E N K U V A : A N N E K A L L I O L A KASVO: ÄÄNIKUNINGAS
• M M oikka! Oon N20 ja ettisin oman ikäsii kavereita Jyväskylästä. Oon ite menevä ja spontaani tyyppi, joten voitais mennä tekee jotain tai vaikka vaan hengailla (hymiö) . Viisitoista minuuttia ilmoituksen julkaisun jälkeen puhelimeeni alkaa kilahdella chat-pyyntöjä. Ensimmäinen on kaksikymmentäviisivuotias mies, joka ilmaisee kiinnostuksen ilmoitustani kohtaan reagoimalla sukupuolensa ja ikänsä: ”M25 täällä”. Häntä seuraa N21, joka on kiinnostunut siitä, olenko opiskelija. Viikko julkaisuni jälkeen ketjuun on reagoinut yhteensä kolmetoista jodelkäyttäjää. Viime vuoden lopulla julkaisin kyseisen jodlauksen Jodelin Uusia ystäviä -kanavalla. Kanavalla käyttäjät julkaisevat anonyymisti omia kaverinhakuilmoituksiaan tai vastaavat muiden jättämiin ilmoituksiin. Ketjuun reagoinnin jälkeen toisille voi lähettää chat-pyyntöjä, jolloin kahdenkeskinen keskustelumahdollisuus avautuu. Julkaisullani halusin itse kokeilla, voisinko kanavan kautta löytää ystävän, tai ainakin seuraa itselleni. Sen sijaan, että olisin reagoinut muiden käyttäjien ilmoituksiin, päätin julkaista itse sellaisen. Yhteen jodlaukseen ei voi kirjoittaa elämäkerran pituista esittelytekstiä itsestään, vaan postaukseen täytyi tiivistää lyhyesti, kuka on ja millaista seuraa kanavalta etsii. Halusin löytää omanikäisiäni kavereita, ja ajattelin, että kertomalla itsestäni menevänä ja spontaanina tyyppinä, vetäisi se puoleeni kaltaisiani, aktiivisia ja seikkailunhaluisia ihmisiä. 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Teksti Teksti Emilia Laakkonen Kuvitus Kuvitus Maria Hallikainen YS TÄ VÄ JO DE LI ST A? YS TÄ VÄ JO DE LI ST A? Toimittaja Emilia Laakkonen testasi Jodelin Uusia ystäviä kanavaa selvittääkseen, voiko somesta todella olla apua uusien ystävyyssuhteiden luomisessa.
• N E TT IY S T ÄV I Ä mukavasti eteenpäin, mutta pian hän kertoo, kuinka ei ole onnistunut löytämään kavereita Jodelin kautta. Lisätäänkö heti toisemme somessa niin ei keskustella turhaan, jos toisen naama ei miellyttäkään? hän kysyy. U U sean päivän ajan käyn anonyymejä keskusteluja Jodelin yksityisviesteissä yhteensä kymmenen eri henkilön kanssa. Keskusteluissa päädyn olemaan myös lohduttajan roolissa, kun eräs nainen kertoo tuleensa jätetyksi muutamaa päivää aikaisemmin. Toisen käyttäjän kanssa taas keskustelen siitä, voisiko Jyväskylä olla hyvä kaupunki asua sen jälkeen, kun on asunut Espoossa. Osa keskusteluista harmistuksekseni päättyvät jo kuulumisien vaihtamiseen, mutta toisten kanssa kemiamme tuntuvat kohtaavan heti, ja juttu luistaa luontevasti. Heidän kanssaan tulee helposti tunne, että tästä voisi syntyä jotain enemmänkin kuin pelkkää pintapuolista keskustelua somessa – ehkä jopa ystävyyttä. Hyväksyn miehen lähettämän chatpyynnön ja vastaan olettamalleni opiskelijalle, että olen myös itse opiskelija. M25 aloittaa keskustelun kysymällä, mitä tykkään tehdä vapaa-ajalla. Vastaan aikani kuluvan opiskellessa ja urheillessa. Ensimmäinen keskustelukumppanini paljastaa olevansa isä ja kertoo, että hänen aikansa kavereiden näkemiseen on hyvin rajallista. Hän myös tuntuu olettavan, etten olisi kiinnostunut ystävystymään hänen kanssaan. Jos lapsi ajatuksena häiritsee nii ei tarvitse mitään pakottaa, hän kirjoittaa. Hämmennyn miehen vastauksesta ja ajattelen, ettei hän ei ehkä ole sitä, mitä kanavalta olen etsimässä. Kerron meidän olevan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, jonka mies ymmärtää, ja toivottaa minulle onnea ystävien löytämiseen. Keskustelumme päättyy siihen. Myös toinen miehen kanssa käymäni keskustelu kariutuu omaan hämmennykseeni. Tällä kertaa keskustelukumppanini on 18-vuotias. Aluksi keskustelumme soljuu Onko sosiaalinen media hyvä väylä löytää ystäviä? MIELI ry:n asiantuntija Siru Valtosen mukaan sosiaalinen media on hyvä kanava uusien ystävien löytämiseen elämän siirtymävaiheissa. Muutoksien, haasteiden tai uusien alkujen kohtaaminen korostavat Valtosen mukaan yksinäisyyttä ihmisten mielessä. Tällainen vaihe voi olla esimerkiksi korkeakoulun aloittaminen uudella paikkakunnalla. Ystäviä etsiessään kannattaa kuitenkin tuoda selkeästi ilmi se millaista seuraa etsii. Ystävänhakuilmoitukseen kannattaakin siis kirjoittaa, etsiikö itselleen kaveriporukkaa, lenkkiseuraa vai seuraa baariin. Kavereiden etsimisessä on tärkeää tunnistaa, kuinka omat voimavarat riittävät uusien ihmisten tapaamiseen. ”Kun tuntee itsensä ja kertoo, millaista seuraa kanavalta hakee, resonoi se silloin myös muissa käyttäjissä ”, Valtonen sanoo. Anonymiteetti voi kuitenkin tuoda haasteita ja Valtosen mukaan netin vaarat on hyvä tunnistaa keskustellessa tuntemattomien 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Teksti Teksti Emilia Laakkonen Kuvitus Kuvitus Maria Hallikainen Toimittaja Emilia Laakkonen testasi Jodelin Uusia ystäviä kanavaa selvittääkseen, voiko somesta todella olla apua uusien ystävyyssuhteiden luomisessa.
• kanssa. Omaan intuitioon kannattaa kuitenkin luottaa ja kuunnella omaa fiilistään keskustelujen edetessä. On hyvä antaa luottamukselle aikaa rakentua, mutta yhtä lailla tärkeää uskaltaa vetäytyä keskustelusta, jos siltä alkaa tuntua. ”Jos toisen näkeminen jännittää, esimerkiksi videopuhelun soittaminen ennen tapaamista voi olla hyvä idea.” VV iikko julkaisuni jälkeen puhelimeni näytöllä olevat kymmenen keskustelua tuntuvat junnaavan kaikki paikallaan. Jotkut vastaavat viesteihini kerran päivässä, toiset vasta useiden päivien jälkeen. Moni kertookin, että harvoin Jodelissa aloitetut keskustelut johtavat toisten näkemiseen kasvotusten. Päätän kysyä kolmelta keskustelukumppaniltani, haluaisivatko he jatkaa keskustelua Instagramin puolella. Kahden ensimmäisen kanssa keskustelut jäävät siellä lyhyiksi, mutta Annan kanssa juttu luistaa niin hyvin, että päätämme sopia tapaamisen keskustan kahvilaan. JJ o seuraavalla viikolla odottelenkin hermostuneena Jyväskylän keskustassa paikallisen kahvilan edessä. Olen nähnyt Annasta vain hänen profiilikuvansa Instagramissa, enkä voi olla täysin varma, onko minulle keskustellut oikeasti Anna vai joku, joka esittää minun ikäistäni nuorta naista. Olemme sopineet tapaamisen kuudelta, mutta kello on jo kaksi minuuttia yli. Mieleeni hiipii ajatus, että minulle on ehkä tehty oharit, ja tyhmänä olen odottanut jo kymmenen minuuttia kahvilan edessä. Tunne on kuin odottaisi sokkotreffeille deittiään, joka ei ehkä koskaan saavu paikalle. Onnekseni Anna saapuu pian, näyttäen aivan samalta kuin profiilikuvassaan, ja pahoittelee pientä myöhästymistään. Siirrymme kahvilan sisälle istumaan ja juttelemaan. Jännitykseni alkaa vähitellen hälvetä, kun jatkamme keskustelua siitä, mihin aiemmat viestimme olivat jääneet. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 NETTIYSTÄVIÄ
• Anna on kotoisin Jyväskylästä ja opiskelee avoimessa yliopistossa. Hän oli päättänyt kokeilla Jodelin Uusia ystäviä -kanavaa, sillä välivuodelle jäätyään hänen kaverinsa muuttivat opintojen perässä muille paikkakunnille. Keskustellessamme huomaamme, että meitä yhdistää yllättävän monta asiaa. Molemmat tykkäämme matkustelusta ja ajattelemme monista asioista hyvin samankaltaisesti. Olemme selvästi kiinnostuneita toisistamme ja siitä, mitä toinen ajattelee eri asioista. Kaksi tuntia vierähti kahvilassa kuin siivillä, jutellen ja nauraen Annan kanssa. Olen jopa hieman häkeltynyt siitä, kuinka tuntui, kuin olisimme tunteneet toisemme jo pitkään, vaikka todellisuudessa olimme vasta tutustumassa. Yhteydenpitomme jatkuu edelleen sosiaalisessa mediassa, ja ehkäpä tapaammekin vielä uudestaan. Vaikka somessa juttelu tuntui aluksi pinnalliselta, antoi se tilaisuuden kokeilla, mitä voi tapahtua, kun uskaltaa antaa mahdollisuuden uusille kontakteille ja erilaisille kohtaamisille. VV aikka Jodelin anonyymiydessä on puolensa, tekee se alkuvaiheen keskusteluista hieman epävarmoja. Ei voi tietää, kuka ruudun toisella puolella todella on, eikä yhteyden rakentaminen tapahdu yhtä mutkattomasti kuin kasvokkain. Ystävien löytäminen Jodelin kautta vaatii usein rohkeutta astua epämukavuusalueelle ja ottaa se ensimmäinen askel, vaikka ei voikaan tietää, mihin se lopulta johtaa. Enhän aluksi itsekkään uskonut, että löytäisin uuden ihmisen elämääni juuri Jodelin avulla. Annan nimi on muutettu juttuun yksityisyyden suojaamiseksi. ? 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 NETTIYSTÄVIÄ
• Teksti: Rudolf Jurvanen Kuvat: Henri Häkkinen O vaalinmuotoisella laatalla on kuva vaakunasta, jossa valkoinen kruunupäinen kotka seisoo punaisella taustalla. Sijaintia punatiilisen toimistorakennuksen kulmassa ei voi kuvailla juhlavaksi, mutta kiinnittää kyllä ohikulkijan huomion. Heitä saattaa olla paljonkin, sillä rakennus sijaitsee Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampuksen MaDja Agora-rakennusten välissä. Varsinaisen sisäänkäynnin vierestä löytyvä laatta paljastaa vaakunan merkityksen. Rakennuksessa toimii Puolan tasavallan kunniakonsulaatti – tai oikeastaan virallinen toimipiste sijaitsee kunniakonsuli Hannu Tolvasen työhuoneessa, joka puolestaan on hänen perustamansa yrityksen, Evogenomin, toimistossa. tokollapalveluissa hallintovastaavana työskentelevän Anne Timolan mukaan Suomen kunniakonsuliverkkoa on alettu rakentamaan heti itsenäistymisen jälkeen. Hän taustoittaa kunniakonsulaattien asemaa: ”Perussäännökset kunniakonsulaattien asemasta ovat ulkoasianhallintolaissa, valtioneuvoston asetuksessa ulkoasiainhallinnosta ja Wienin konsulisuhteita koskevan yleissopimuksen määräyksiin. Kunniakonsuleita koskevat määräykset sisältyvät Wienin sopimuksen III lukuun.” Wienin sopimuksella viitataan Suomen vuonna 1969 ratifioimaan yleissopimukseen, jossa määritellään oikeudelliset viitekehykset valtioiden välisille diplomaattisuhteille. Timola kertoo, että kunniakonsulaattia ei voida perustaa pääkaupunkiin, jos siellä on jo olemassa kyseisen valtion suurlähetystö. Tämän vuoksi ulkovalloilla on Suomessa edustustoja Helsingin ulkopuolella. Yrittäjätaustainen Tolvanen on tehnyt uransa aikana liiketoimia ympäri Eurooppaa, mukaan lukien Puolassa. Sen myötä maa on tullut miehelle tutuksi. Kun Puolan ulkoministeriö toivoi edustustoa Väli-Suomeen, kunniakonsulin pestiä tarjottiin Tolvaselle – paljasjalkaiselle jyväskyläläiselle. Tolvanen on Jyväskylän yliopiston alumni ja on aikoinaan istunut yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Prosessissa Tolvasen suosittelijana toimi ensin silloinen Ruotsin kunniakonsuli ja lopulta myös Jyväskylän kaupunginjohtaja. ”Kesti noin vuoden tehtävän tarjoamisesta siihen, että Suomen että Puolan ulkoministerit lopulta nimittivät minut kunniakonsuliksi vuonna 2018”, Tolvanen muistelee. Puolan kunniakonsuleita on Suomessa Jyväskylän lisäksi Turussa, Kuopiossa ja Tampereella. K unniakonsulaatit ovat osa ulkomaiden edustustoverkostoa Suomessa. Ulkoministeriön pro19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Mikä ihmeen kunniakonsulaatti? Kaupungilla liikkuja on saattanut havaita ympäri Jyväskylää ulkomaisia vaakunoita – ehkä vähän yllättävissäkin paikoissa. Merkkien taustalla ei kuitenkaan ole sattumaa, vaan järjestystä: ne kertovat kunniakonsulaatista. Mutta mitä kunniakonsuli oikeastaan tekee – ja miksi juuri Jyväskylässä?
• K O N SU L A AT I T K Myös Innova-rakennuksen aulasta Lutakossa löytyy vaakuna. Punaista taustaa vasten kultainen leijona pitää käsissään kirvestä. Opiskelijat saattavat tuntea paikan paremmin opiskelijalounaita tarjoilevasta ravintola Fiilusta, mutta Aidon Oy:n viestintäjohtaja Aila Kotilaiselle kyseessä on työpaikka. Kotilaisen työhuone sattuu olemaan Norjan kuningaskunnan kunniakonsulaatti. Kotilaisen kunniakonsulin tehtävään on nimittänyt vuonna 2014 silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Myös Kotilainen päätyi tehtävään suosittelujen kautta. ”Sen aikainen Norjan kunniakonsuli oli jättämässä tehtäväänsä, ja tiedusteli halukkuuttani ottaa posti hoidettavakseni. Lopulta tapasin Norjan silloisen suurlähettilään ja pääsin ottamaan tehtävän vastaan.” Myös Kotilainen on pitkän linjan jyväskyläläinen: kauppatieteiden maisterin tutkinto tuli aikoinaan suoritettua Jyväskylän yliopistossa. Toisin kuin Puolan kunniakonsulaatti, Norjan vastaava on ollut Jyväskylässä jo useita vuosikymmeniä. Tämä johtunee Pohjoismaiden jo pitkään jatkuneesta tiiviistä yhteistyöstä. K unniakonsulin toimi on nimensä mukaisesti kunnianimitys: siitä ei makseta erillistä korvausta. Anne Timolan mukaan kunniakonsuliksi nimitettävän henkilön tulee täyttää tietty kriteeristö. ”Kunniakonsuliksi ehdotettavan henkilön tulee olla sellaisessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa asemassa, että hänellä on riittävät edellytykset toimia tehtävässään. Myös jonkinlainen yhteys ao. maahan on suotavaa. Kunniakonsulin tulee olla nuhteeton ja ehdotettavan henkilön tulee olla täysi-ikäinen. Yläikärajaa ulkovaltojen kunniakonsuleille Suomessa ei ole Suomen puolelta asetettu. Osa ulkovalloista asettaa kunniakonsuleilleen toimikauden pituuden, osa ei. Suomen ulkoministeriö kuitenkin vaatii, että kunniakonsuleilla on voimassa oleva turvallisuusselvitys, jonka voimassaolo on tällä hetkellä 5 vuotta.” Timolan mukaan kunniakonsulin vastuulla on paljon erilaisia asioita. ”Kunniakonsuli valvoo toimipiirissään suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten oikeuksia. Hän voi neuvoa ja opastaa hädänalaiseen asemaan joutuneita tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia yhteydenpidossa paikallisiin viranomaisiin tai lähimpään Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin.” Näiden lisäksi kunniakonsulit pyrkivät edistämään asemamaansa ja Suomen välisiä 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Mikä ihmeen kunniakonsulaatti? Kaupungilla liikkuja on saattanut havaita ympäri Jyväskylää ulkomaisia vaakunoita – ehkä vähän yllättävissäkin paikoissa. Merkkien taustalla ei kuitenkaan ole sattumaa, vaan järjestystä: ne kertovat kunniakonsulaatista. Mutta mitä kunniakonsuli oikeastaan tekee – ja miksi juuri Jyväskylässä?
• kaupallisja kulttuurisuhteita. Puolan ja Norjan lisäksi Jyväskylästä löytyvät tällä hetkellä myös Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Unkarin kunniakonsulaatit. P uolan kunniakonsuli Tolvasen mukaan kunniakonsulin tehtävään kuuluu useimmiten esimerkiksi matkustusasiakirjojen hankinnassa auttaminen. Hän toimii ikään kuin välikätenä Puolan suurlähetystön ja avun tarvitsijan välillä. Itse kunniakonsulin tehtävään kuluu miehen mukaan kuukaudessa noin kymmenen tuntia. Puolan kunniakonsulaatin ja -konsulin edistäessä isäntämaansa asiaa Suomessa mahdollisia kustannuksia ei kuittaa puolalainen veromaksaja. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin isännöidessä tapahtumia, joissa vaikkapa yritysmaailman edustajat kohtaavat kunniakonsulin välityksellä, viulut hoitaa Tolvasen mukaan kaupunki. Tolvasen taustan ollessa yritysmaailmassa, hän toimii varsinkin yhteistyön edistäjänä suomalaisten, erityisesti keskisuomalaisten, ja puolalaisten yritysten välillä. ”Pari kertaa viikossa saan yhteydenottoja Puolasta yrityksiltä, jotka tähtäävät Suomen markkinoille”, Tolvanen arvioi. Tolvanen tarvittaessa antaa myös neuvoja kulttuurieroista Puolan ja Suomen välillä. Hän nostaa esille Puolassa edelleen vallitsevan konservatiivisen pukeutumiskulttuurin yritysmaailmassa. ”Ohjeistan yritystapaamisiin Puolaan lähteviä vetämään puvun päälle. Siellä saatetaan katsoa nenänvartta pitkin, jos bisnestapaamiseen saapuu esimerkiksi villapaita päällä.” Vaikka Tolvanen saa runsaasti kutsuja erilaisiin kissanristiäisiin, itse pestin sisältö on täysin kunniakonsulin itse määriteltävissä: mikään taho ei kerro Tolvaselle, mitä hänen pitäisi konsulina tehdä. Jonkin verran proaktiivisuutta konsulilta on kuitenkin Tolvasen mukaan löydyttävä. ”Tiedän tapauksen Suomesta, jossa erään valtion kunniakonsuli erotettiin tehtävästään liiallisen passiivisuuden vuoksi.” Eri valtioita Jyväskylässä edustavat kunniakonsulit eivät Tolvasen mukaan juuri tee yhteistyötä. Kerran vuodessa kaupunginjohtaja kuitenkin kutsuu heidät yhteiselle lounaalle. Löytyypä kysyttäessä Tolvasen konsuliajalta myös yksi hauska anekdootti. ”Olimme joskus hotelli Albassa lounastamassa silloisen Puolan suurlähettilään kanssa, joka oli vieraanani, kun yhtäkkiä vierestämme ulkopuolella juoksi miesporukka alasti ja hyppäsi järveen. Suurlähettiläs oli juuri luetellut asioita, joita hän jää kaipaamaan Suomesta ja nähdessään mainitun performanssin totesi, että juuri tätä hän tarkoitti!” 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 KONSULAATIT
• K otilainen arvioi, että hänellä kunniakonsulin tehtävään kuluu vuodessa noin viikon verran työpäiviä. ”Yleisimmin yksittäiset ihmiset ottavat yhteyttä, esimerkiksi hoitaessaan vaikkapa eläkeasioistaan”, Kotilainen arvioi. Eläkeasioilla Kotilainen viittaa tilanteeseen, jossa Suomessa asuva henkilö, joka on tehnyt työuran Norjassa, on oikeutettu norjalaiseen eläkkeeseen. Heidän tulee aika ajoin todistaa kotimaalleen olevansa elossa. Tällaisissa tilanteissa avustaminen kuuluu Kotilaisen vastuulle. Kotilaisella ei ole valtuuksia esimerkiksi viisumien myöntämiseen, mutta sen sijaan yksi hänen vastuistaan on norjalaisten veneilytutkintojen valvominen. Käytännössä hän valvoo, että tutkinnon tekijä ei esimerkiksi lunttaa. Vaikkei Kotilaisella ole tiiviitä yhteyksiä Norjaan, tekee hän päivätöissään muun muassa vuonomaahan suunnattua markkinointia. Kotilainen on toki matkustellut maassa useampaan otteeseen. Kotilainen on tavannut kunniakonsulin uransa aikana neljä Norjan Suomen suurlähettilästä. Edellisen kerran hän sai suurlähettilään vieraakseen viime syksynä. Vierailun aikana Kotilainen esitteli Jyväskylän aluetta ja emännöi tutustumiskäyntiä Metsä Groupin Äänekosken toimipisteellä. Kunniakonsulin tehtävä ei Kotilaisen mukaan vaadi matkustelua Norjan Suomen pääedustustoon: ”Kerran vuodessa suurlähetystö kutsuu meidät kunniakonsulit Helsingin lähetystöön vierailulle.” Kuten mainittua, Norjan kuningaskunnalla on ollut edustus Jyväskylässä pitkään. Siitä huolimatta Kotilaisen mukaan mitään tiettyjä perinteitä ei ole syntynyt tilanteisiin, kun Norjan suurlähettiläs saapuu Keski-Suomeen vierailulle. ”Viimeksi kävimme esimerkiksi suurlähettilään kanssa Vaajakoskella Pandan tehtaalla, joka on norjalaisen Orklan omistama”, Kotilainen muistelee. ? 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 KONSULAATIT
• Teksti Valentin Vänskä Kuvat Anne Kalliola ”K uluneen syksyn aikana ei vahakorvaisinkaan kadunmies ole voinut välttyä kuulemasta eetterin täyttänyttä Suomi-hiphoppia. Jokaisella paikkakunnalla tuntuu olevan oma puheripuliniekkansa. Tästä massasta Jonny Bro eroaa olennaisesti yhdessä suhteessa: hänen musiikkinsa on lähes puhtaasti instrumentaalista”, näin kirjoitti päätoimittaja Juha Kauppinen Jylkkäriin marraskuussa 2000. Juttu on kirjoitettu kainaloksi pidempään artikkeliin, joka kertoo Jyväskylän rock-scenestä. Jutussa 17-vuotias Jonny Bro eli Joni Vanhanen on samana vuonna julkaissut kriitikoilta ja yleisöltä suurta suosiota saavuttaneen Superstar EP:n. Tätä voidaan pitää Vanhasen ensiaskeleena kohti suurempaa tunnettavuutta hip hopin kentällä, sekä alkusoittona pitkälle ja vaikuttavalle uralle. P yöräretki Vaajakoskelle täytyy jättää väliin raikkaan takatalven takia. Onneksi bussit kulkevat lähelle Vanhasen studioa. Vanhanen riennättää ottamaan vastaan. Släbärit jalassaan kulkeva rauhallisesti puheleva pipopäinen herrasmies toivottaa tervetulleeksi vanhan tehdasrakennuksen rappukäytävässä. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös muita luovia studiota sekä useita yrityksiä. Valokuvaaja haastatteluun löytyy myös kyseisestä kompleksista, saman käytävän varrelta. Jylkkärin arkistoista kaivetun jutun kuva on tärähtänyt, eikä Vanhasen kasvoja erota kuvasta. ”Se on otettu liikkeessä”, Vanhanen muistaa. Koitamme näpsäistä tyylillisesti samanhenkisen kuvan tätä juttua varten. ”Se oli sitä aikaa, kun en halunnut paljastaa kasvojani.” Kasvojen piilottaminen ja anonymiteetin hakeminen on tuttu juttu hiphopin maailmassa. Koko Wutang Clanin posse poseeraa esikoislevynsä kannessa kasvot peitettyinä ja MF DOOM keikkaili loppuun saakka gladiaattorimaski päässään. Vanhanen kuitenkin kertoo, että hänen tuon aikainen kasvottomuutensa kumpuaa enemmän elektronisen musiikin undergroundpiireistä. Esimerkiksi huippusuosittu ranskalainen elektronisen musiikin duo Daft Punk on kiertänyt maailmaa robottikypärät harteillaan. ”Kyllä siihen aikaan, ja nykyäänkin tavoitteena on tehdä musiikkia taide edellä, ilman mitään poptähteyttä tavoitellen.” K uvien ottamisen jälkeen vetäydymme studion syövereihin juttelemaan. Studiossa on pehmeä ja rauhallinen valaistus. Kun huoneeseen astuu sisään, tulee ensimmäisenä eteen suuri miksauspöytä, jonka pinta on täynnä liukusäätimiä ja painikkeita. Seinillä on vaimennusmateriaalin lisäksi myös taidetta. Madonna ja lapsi -taulu katselee kohti miksauspöytää. Vanhanen tunnetaan parhaiten räppinimestään Joniveli. Mutta miten tuota nimeä kuuluu taivuttaa? Jonivelin vai Joniveljen? Sillä ei kuulemma oikeastaan ole väliä. ”En mä oikein edes tiedä kumpaa itse käytän. Välillä tulee toinen ja sitten toinen”, Vanhanen kertoo. V uosien takaisen Jylkkäri-jutun aikaan Vanhanen oli jo ehtinyt perustaa yhdessä Ossi Valpion ja Jonne Kuusiston kanssa Urbaanilegenda-räppiyhtyeen, joka niitti mainetta ensimmäisenä jyväskyläläisenä hip hop -ryhmänä. Urbaanilegendassa Vanhanen oli alussa ainoastaan tuottajan ja DJ:n roolissa. Tuskastuttuaan yhtyetovereidensa hitaaseen lämpenemiseen lyriikoiden kirjoittamisen suhteen, hän itse tarttui kynään ja näin ollen hänestäkin kuoriutui räppäri. Urbaanilegendan ja Joniveljen merkitys jyväskyläläiselle räppikulttuurille on perustavanlaatuinen. KPC-kollektiivin Rekami (oik. Lauri Pihlman) kertoo kuinka merkittävältä tuntui, että ihan lähikulmilla duunattiin räppiä jo 2000-luvun alussa. ”Silloinhan oli verrattain vähän tehty suomiräppiä. Olin ihan mykistynyt, kun sain kuulla, että täällä Jyväskylässä on äijä, joka duunaa musiikkia, mikä on laadultaan ihan yhtä hyvää kuin kaikki jenkkijutut mitä kuuntelin siihen aikaan.” Rekamilta ja Joniveljeltä löytyy yhteistä musiikkia yhden kokopitkän albumin sekä 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Joni Vanhanen on Jyväskylän räppiskenen Grand Old Man. Maaliskuussa julkaisiin Vanhasen pisimpään kypsynyt projekti, joka ehti hautua jopa 25 vuoden ajan. JONI VELI
• J O N N Y BR O 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 JONI VELI
• EP:n verran, minkä lisäksi he ovat vierailleet toistensa kappaleilla. Aluksi Rekami piti Vanhasta sen kaliiberin artistina, ettei hän uskaltanut ehdottaa yhdessä tekemistä. Pato kuitenkin aukeni, kun Vanhanen räppäsi tuottamallaan JKL 101 -levyllä yhdessä Aleksi Lehikoisen eli Gettomasan kanssa Rekamin tekemään biittiin. ”Joni oli kuitenkin itse valinnut sen biitin siihen projektille. Sillon sanoin Jonille, että pitäsköhän meidän tehdä enemmänkin jotain”, Rekami kertoo. Joniveli on kieltämättä Jyväskylän räpin grand old man. Toinen KPC-artisti ja räpin suomenmestari Are (oik. Pyry Jaala) kuvailee Joniveljeä ”harmaaksi eminenssiksi”, joka pitää kaikkia lankoja käsissään. ”Varsinkaan aluksi ei uskaltanut lähestyä. Se oli tavallaan niin big guy, että se tuntu saavuttamattomalta”, Are kertoo. Sekä Are että Rekami muistavat, että mystinen Joniveli soitti levyjä vuonna 2008 kuopatun Blaze-yökerhon underground-puolella. Kyseinen ug-puoli oli pieni ja tuohon aikaan baareissa sai polttaa sisällä. Lopputulemana oli tunkkainen ja huuruinen hoppimeininki. Muutaman rohkaisevan jälkeen joku räppijannu saattoi uskaltautua pyytämään Joniveljeä soittamaan esimerkiksi Ghostface Killah tai MF DOOM -biisejä. ”Vielä nykyäänkin, jos Joni pyytäisi nauhoittamaan valmistautuisin siihen erityisen huolellisesti, jotta en tuhlaisi Jonin aikaa. Kunnioitus sitä kohtaan on edelleen täysin sama kuin silloin pienenä”, Rekami toteaa. ”Kyllä varsinkin Jyväskylän kannalta Joniveli on se juuri, josta mun ja Laurin [Pihlman] sukupolvi on ammentanut tosi paljon, sekä tuotantopuoleen, lyriikkaan sekä yleiseen cooliuteen. Se on aina ollu tosi cool äijä!” Are jatkaa. V anhanen kertoo, että häntä on aina kiehtonut, kuinka jokin ääni muodostuu. 90-luvun undergroundkulttuurilla on ollut iso vaikutus Vanhaseen. ”DIY-meininki, se kun ihmiset ovat saaneet studion makuuhuoneeseen. Se.”, Vanhanen korostaa. Erityisesti trip-hop kuuluu Vanhasen käden jäljessä hänen uusimmalla levyllään Jonny bro’s october lights. Tästäkin levystä löytyy historiallisia jälkiä Jylkkärin tunkkaisista arkistoista. Minna Passin vuonna 2005 kirjoittamassa jutussa Vanhanen kertoo, että suunnitteilla on melodinen sooloalbumi Jonny Bro -nimen alla. 25 24 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 JONNY BRO "Se oli tavallaan niin big guy, että se tuntu saavuttamattomalta." Are
• Tämä sooloalbumi on nyt julki, mutta Jonny Bro -alias esiintyy ainoastaan levyn nimessä. Itse julkaisu on asetettu Dead Martyn -nimimerkin alle. Dead Martyn -hahmo on aikamatkustaja, jonka ensimmäinen hahmotelma muodostui saunan lauteille tippuvista hikipisaroista. Aikamatkustusteema sopii levylle kuin nakutettu, koska levy on tosiaan ollut työn alla tovin. Albumin julkaisutiedotteessa kerrotaan, että aikamatkustava Dead Martyn voi tuoda albumin ajan pyörteistä esiin. Albumin nimi on hahmottunut Vanhasen päähän jo vuonna 2000 tai 2001. Levy on siis ollut teossa noin 25 vuotta. ”Oikeasti tämän levyn tekemiseen on mennyt aikaa sen mitä minkä tahansa levyn tekemiseen menisi, tauot tekemisen välissä ovat vain olleet pitkiä”, Vanhanen kertoo. Lähes kaikki levyn biisien ideat, niin sanotut luurangot, ovat myös hahmottuneet jo 2000-luvun alussa. Instrumentaalipainotteisen levyn harvat lauluosuudet on puolestaan äänitetty lähes kaikkien biisien osalta 2020-luvulla. Intro, avaussekä lopetuskappale ovat olleet alusta asti kiintopisteinä paikallaan levyn kokonaisuudessa. Muut kappaleet ovat seilanneet ja hakeneet paikkaansa. K appaleista soulstripper on saanut erityisen positiivista palautetta. Kappale on täysin instrumentaalinen moniosainen triphop-tunnelmointi, jossa yhdistyvät unenomaiset syntetisaattorit sekä ukkosen lailla eteenpäin vievä rytmi. Kappale on Vanhasenkin mielestä voimallinen. Pienen epäröinnin jälkeen hän avaa, että miksi. Aikoinaan, kun Vanhanen oli ensimmäistä kertaa työstänyt kyseistä kappaletta, hänen isoisänsä menehtyi. Toisella kerralla, kun hän palasi takaisin kappaleen pariin, hänen serkkunsa joutui auto-onnettomuuteen, josta onneksi selvisi. Näiden tapahtumien myötä Vanhanen on epäröinyt kappaleeseen koskemista. ”Mulle tuli sellainen fiilis, että pelleilenkö jollain sellaisella, mitä en pysty käsittämään tai kontrolloimaan.” ”Kappaleessa oli kuitenkin sellaista vetovoimaa, että se pitää saattaa loppuun. Mutta nyt kun taas puhun tästä, niin tuntuu että pelleilen taas jollain sellaisella, mutta otetaan se riski”, Vanhanen koputtaa studiopöydän puuta ensin yhdellä kädellä, ja varmuuden vuoksi vielä toisella. U usi levy on lähes kokonaan instrumentaalinen, ja Vanhanen tunnetaankin ennen kaikkea tuottajana. Aihe mistä puhutaan hieman vähemmän, on hänen kynätaituruutensa. 25 24 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 JONNY BRO
• 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25
• masterointifirma Tape Over Oy. Aika lailla kaikki työ pyörii siis audion ympärillä. Yksi kulma, josta Vanhanen ei työssään juuri välitä, on itsensä markkinointi. Hän kertoo, että julkaiseminen on vähän sellaista pakkopullaa, joka vie älyttömästi aikaa itse musiikin teolta. Alusta asti hän on tehnyt musiikkia hyvin paljon pelkästään itselleen. ”Tekeminen on ylivoimaisesti siistein juttu koko hommassa.” V anhanen on saanutkin tehdä paljon. Historiallinen tuotantokatalogi on laaja, sieltä löytyy Urbaanilegendan tuotannon ja soololevyjen lisäksi, myös paljon levyjä ja biisejä, joita Vanhanen on tuottanut. Huomattavampina projektit Ezkimon ja Skandaalin kanssa. Joniveli on myös tuottanut Ezkimon kappaleen We Got It, jolla vierailee Los Angelesista ponnistava The Alkaholiks -räppiryhmä. Vanhasen vyöltä löytyy myös saavutus, joka on verrattain historiallinen suomihiphopin kentällä, nimittäin hänen tuottamansa Rockin da North julkaisu Neckbone, jolla Joniveli myös räppää yhdessä tuottajasankarinsa Wutang Clanin johtohahmo RZA:n kanssa. Mutta kenen kanssa Vanhanen tahtoisi vielä työskennellä? ”Semmonen kun Ugi”, vastaus singahtaa kuin apteekin hyllyltä. Julma-Henrin Mörssi Records -levy-yhtiön alle levyttävä Ugi on undergroundpiireissä tunnettu persoonallisesta äänestään. Kappaleet eivät ole mitään aurinkoisen päivän musiikkia. Mutta ei tarvitsekaan olla. ”Tosi oma tyyli, ja miten hän ilmaisee itseään, se on kuin kala vedessä”, Vanhanen kehuu. Toinen, jonka Vanhanen nimeää, on Chino Moreno, legendaarisen amerikkalaisen vaihtoehto-metalliyhtye Deftonesin laulajan. ”En pidä kovin todennäköisenä, että tulee tapahtumaan. Mutta toisaalta en pitänyt RZA:n tai The Alkaholiksin kanssa työskentelyä myöskään kovin todennäköisenä joskus aikoinaan.” ? ”Tavallaan siis tää WANHA on se mistä Jonny Bro on alkanut, jos tässä nyt on mitään järkeä”, Vanhanen naurahtaa. Uudella Dead Martyn levyllä esiintyy myös WANHA. Vanhasta huvittaa ajatus hän fiittaa itse itseään. ”Toisaalta kovin moni ei pysty siihen, niillä on vaan se yksi juttu. Mikä on ihan fine, ja välillä tuntuu siltä, että olisi ihan hyvä keskittyä vain yhteen juttuun.” V anhasen Joniveli-räppikeikat ovat mielenkiintoista seurattavaa. Yhden miehen räppibändi on sekä visuaalisesti että auditiivisesti mieleen jäävä kokemus. Ensimmäisten soololevyjen julkaisujen aikoihin keikkaileminen saattoi tuntua Vanhasesta jopa hieman ahdistavalta. Urbaanilegendan kanssa keikkaillessa pystyi luottamaan, että siellä on kaksi kaveria, joiden kanssa pitää hauskaa. Yksin lava ei tuntunut niin kotoisalta. ”Nyt osaan nauttia siitä. Jopa odotan sitä, että olispa keikkoja, että voisin käydä vähän räppäämässä.” Are kertoo Vanhasen olevan hänelle suuri esikuva live-esiintyjänä. Joskus hän on mennyt Vanhasen keikalle, ihan vain opiskelemaan miten show rakentuu. ”Joniveljen keikka on jossain mielessä enemmän teatteriesitys kuin räppikeikka, sillä kun se kerran lähtee liikkeelle, se soljuu eteenpäin niin harkitusti, treenatusti sekä suunnitellusti” Are toteaa. Rekamillakin on Joniveljen liveen liittyvä muisto. Hän muistelee nähneensä Joniveljen ensimmäistä kertaa vuonna 2000 Lounaispuistossa räppikeikan yhteydessä soittamassa levyjä. ”Oli kuuma kesäpäivä, ja sillä oli päällään turkis tai joku muu -ei kesään sopivatakki päällään, silloin mietin ’vitsi tuo äijä on leija’” O man musiikin lisäksi Vanhasen työkuvioihin kuuluvat DJ-keikat. Jyväskylässä hän pyörittelee levyjä eri kohteissa. Jos Mustassa Kynnyksessä sattuu olemaan räppikeikka, hänen kutsutaan yleensä illan DJ:ksi. Vanhasella on yhdessä räppikollega Tommishockin (oik. Tommi Langen) miksausja Läpi 2000-luvun suomiräpin kenttää halkoi jakolinja, joka erotteli räppärit ”tirehtööreihin” ja ”puunhalaajiin”. Jako oli aika pitkälti räppiyleisön luoma, tekijät eivät sitä ottaneet aivan niin tosissaan. Tirehtöörit tekivät kaupallisempaa punch line -räppiä ja puunhalaajat oudompaa ja taiteellisempaa musiikkia. ”En siihen aikaan samaistunut täysin kumpaankaan. Mutta Joni pystyi tekemään niitä tylyjä punch lineja, sekä olemaan samaan aikaan herkkä. Silloin olin, että okei, tähän mä pystyn samaistumaan”, Rekami kertoo. ”Sillä on runollinen tyyli ilmaisussaan, johon oon aina kiinnittänyt huomiota. Kryptisiä lyriikoita, jotka jättää tulkinnanvaraa kuulijalle. Sellainen biisi kun Menopaluu Teksasiin, sitä kuunneltiin pienenä ja koitettiin pohdiskella sen sanomaa”, Are muistelee. Vanhanen toteaa, että tekstien kirjoittaminen on hänelle ehdottomasti vaikeinta. Hän kertoo nauttivansa musiikissa siitä, että kuulijana saa käyttää omaa mielikuvitustaan. Jos kappale paljastaa itsensä viimeistä yksityiskohtaa myöten, niin siihen ei jää enää mitään mihin palata. J onny Bro, Joniveli ja Dead Martyn: Vanhanen omaa monta nimeä. Niin sanottu artistinimisukupuu ylettyy moneen suuntaan. Aivan ensimmäiset kappaleet on tehty j0nny_B0y -nimen alle. Tapahtui niin, että kappaleita poltettiin Vanhasen isän työpaikalla noin 50-100 CD-R-levyn satsi. ”Kannet myös printattiin siellä ja leikattiin ja liimattiin kasaan sitten itse.” Poika muuttui veljeksi. Jonny Bro -nimellä Vanhanen tekikin läpimurtonsa Superstar EP -julkaisulla. Jonny Bro suomentui Joniveljeksi, kun hän alkoi räppäämään yhdessä Urbaanilegenda -kollegoiden kanssa. WANHA-nimi taas toimii kanavana, jonka kautta Vanhanen julkaisee englanninkielistä musiikkia. Nimellä on julkaistu myös instrumentaalista musiikkia, jossa painottuvat enemmän elektroniset elementit. WANHAnkin juuret johtavat Jonny Bro -nimeen, joka aluksi muuttui muotoon Jonny Wanha, kunnes Jonny pudotettiin pois. 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 JONNY BRO
• Teksti Henri Häkkinen Kuvat Aappi Alhainen S e tapahtui 10. kesäkuuta vuonna 2024. Suomalaisten ruokakauppojen hyllyt täyttyivät viineistä. Eläköön hallitusohjelma! Vaikka ei sinne markettiin suinkaan mitä tahansa viinejä päästetty, vaan enintään kahdeksan prosenttia alkoholia sisältäviä pulloja. Enempi määrä päihdyttävää ainetta vapaasti saatavilla saattaisi suututtaa jumalan ja ehkä Jeesuksenkin. Muutoksen edessä suomalaisilla riitti kysymyksiä. ”Laimennetaanko viini todella mehulla? Näin miedot marketti viinit valmistetaan”, kirjoitti Ilta-Sanomat. Myös Helsingin Sanomat oli saman skuupin perässä: ”Kahdeksan prosenttiset viinit ovat maailmalla kummajainen: HS selvitti, miten ne valmistetaan.” ”Onko matala-alkoholisista viineistä mihinkään? Päätimme ottaa siitä selvän”, pohti puolestaan Iltalehti. M arkettiviinejä on ollut nyt tarjolla yli kymmenen kuukauden ajan, joten markkinatalouden lainalaisuudet ovat varmasti ehtineet jalostaa kauppojen valikoimat mahdollisimman laadukkaalle tasolle. ”Kyllä mä ton vedän naamariin.” ”Jos Alko ei ole auki niin sitten kannattaa harkita.” Poikkeuksen teki testin ainoa kuohuviini, jota koko raati piti mainiona tuotteena hinnasta riippumatta. Kuinka halpoja ne markettiviinit sitten todella ovat? No eivät kovin halpoja Alkon viineihin verrattuna. Tässä hintaluokassa on turha teeskennellä, että viinejä ostettaisiin yleensä muuhun kuin humaltumistarkoitukseen. Alkoholimonopolin kaupittelemien viinien edullisimmat yksilöt pesevät dokabiliteetissä (alkoholia per euro) halvimmat markettiviinit mennen tullen. Otetaan esimerkiksi Alkosta Don Opas -punaviini. 0,75 litran pullon Don Opasta saa 7,88 eurolla ja siitä on alkoholia 12,5 prosenttia. Halvin Jylkkärin löytämä kahdeksanprosenttinen markettiviini maksaa litralta 6,99 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Don Opasta suosivalle gramma alkoholia kustantaa 1,06 senttiä. Markettiviinin nautiskelija puolestaan 1,47 senttiä eli noin 38,6 prosenttia enemmän. Viiniraadin jäsenet: Aappi Alhainen, Henri Häkkinen, Rudolf, Jurvanen, Siiri Puukka, Valentin Vänskä. ? Siksi Jylkkärin on korkea aika testata opiskelijan lompakolle parhaiten sopivat markettiviinit. Jylkkärin testiin valikoituivat K-citymarketin ja Prisman valikoimien alle seitsemän euron punaja valkoviinit. Lisäksi testiin pääsi mukaan saksalainen valkoviini Miu, jonka litrahinta on testin pulloviinejä matalampi. Ainoana kuohuviininä mukaan huolittiin myös cittarin valikoimista löytynyt Dos Caras Brut. Viisihenkinen raati arvioi viinejä asteikolla yhdestä viiteen. Raatia pyydettiin arvioimaan mukaan päässeitä viinejä suhteessa verrokkeihinsa. Esimerkiksi täydet viisi pistettä tarkoittaa erinomaista tuotetta nimenomaan halvimpien markettiviinien kategoriassa. K aikkien testiin osallistuneiden raatilaisten odotukset olivat alhaalla. Ne kuitenkin ylittyivät lähes jokaisen kokelaan kohdalla. Voisiko näitä tuotteita sitten suositella muille? Kyllä ja ei. Loppuarvioissa kaikki painottivat epätoivoa tärkeimpänä kriteerinä markettiviinin ostamiselle. ”Jos olisi paha paikka, niin kyllä tuon joisin.” 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 TEST SSÄ HALV MMAT MARKETT V N T Ruokakaupoista ympäri Suomen on vajaan vuoden ajan voinut ostaa myös viinejä, joissa on enintään kahdeksan prosenttia alkoholia. Jylkkärin raati arvioi niistä halvimmat.
• M A R KE T T I VI I N IT Dos Caras Brut 8% 0,75l / 6,99€ Espanja K-citymarket 4,6/5 Raadin ylivoimaiseksi suosikiksi päätyi lopulta testin ainoa kuohuviini. Suomessa vain Keskon myymälöissä saatavilla oleva espanjalainen Dos Caras Brut sai testin ainoana viininä kolmelta raatilaiselta täydet pisteet, kun yksikään toinen viini ei yltänyt edes yhteen vitoseen. ”Raikkaaksi ja hedelmäiseksi” mainostettu keskihapokas ja kuiva kuohari keräsi seuraavanlaisia kommentteja: ”Oikeasti me kätellään tää juoma.” ”Tää oli nyt semmonen sertified lakkiaisjuoma.” ”Oikeesti tää sopis just lakkiaisiin, koska tämä on ainakin puolimakea, eli nuoret tykkää ja vanhukset. Ja sitten ei kuitenkaan nouse päähän, jos sitä ylioppilas pitkin päivää juo.” ”Kun puhutaan seitsemän euron pullosta, niin mä itseasiassa haen tuollaisen vapuks.” ”Jos ei tietäisi, niin saattaisin oikeasti luulla, että tää on joku kalliimpi.” Viña Maipo Sauvignon Blanc 8% 0,75l / 6,49€ Chile Prisma 3,8/5 Testissä olleiden neljän valkoviinin joukosta parhaaksi valikoitui ehkä paremmin hanapakkauksistaan tunnetun Viña Maipon valkoviini. Sauvignon Blanc -rypäleistä valmistettu viini keräsi neljältä raatilaiselta peräti neljä pistettä. Chileläisvalkkari oli myös testin halvin pulloviini. Tuotetietojen mukaan ”yrttinen, sitruksinen ja persikkainen” valkkari on pakotettu markettimyynnissä sallittuihin prosentteihin alkoholia poistamalla: ”Aika kuivaa itseasiassa.” ”Miten nämä voi olla saman volttisia?” ”Tämä oikeastaan maistui ihan niin kuin viiniltä.” ”Tämä on selvästi paljon kuivempi valkkari, mistä minä pidän.” ”Tää on tosi niinku legit viini.” ”Tää on niinku legit viini.” ”On kyllä rahan arvoinen.” 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 TEST SSÄ HALV MMAT MARKETT V N T
• Happy Grape Tinto 8% 0,75l / 6,99€ Espanja K-citymarket 3,4/5 Testin parhaaksi punaviiniksi osoittautui suomenkielisellä etikettikuvauksella varustettu Happy Grape Tinto. Myös tätä espanjalaisviiniä voi ostaa ainoastaan kiusaamisvapaista ruokakaupoista. ”Muhkea ja hilloinen” punkku kelpaa kauppiaan mukaan esimerkiksi pastan tai risoton kylkeen. Mausta pitäisi löytyä mokkaisuutta ja vaniljaisuutta. Tätä mieltä olivat raatilaiset: ”Tämä on selkeästi tummemman väristä.” ”Huomattavasti marjaisampi kuin nuo muut.” ”Tässä maistuu alkoholi, toisin kuin Viña Maipossa.” ”Joisin tätä vaikka sillissaunalla, jos alko ei ole ollut auki.” ”Maistuu vähän purkalta.” Gato Negro Smooth Cabernet Sauvignon 8% 0,75l / 6,95€ Chile Prisma 2,8/5 Raadin mielestä testin toiseksi parhaan (tai huonoin) punaviinin korkeampialkoholinen monopoliserkku on todellinen hanapakkausklassikko. ”Smooth” versio Gato Negron Cabernet Sauvignonista sopii Prisman verkkosivujen mukaan esimerkiksi kevyen punaisen lihan, tomaattisen pasta, grillatun lohen tai pizzan seuraksi. Näin raatilaiset arvioivat keskitäyteläistä chileläistä: ”Vähän laimea, mutta silti kuitenkin punaviinin makuinen. Laimea punaviini.” ”Ei tämä ole sellaista kuin hiihtäjien marjamehu.” ”Maistuuko tässä lanta ja jalopeno?” ”Tämä on aika nahkainen.” ”On tässä joku pyöreys.” ”Kunnon gagball pervot täällä...” ”On tää vähän röökinen kyllä.” ”Tämä on varmaan suht vähäsokerinen.” Gato Negro Sauvignon Blanc 8% 0,75l / 6,95€ Chile Prisma 2,6/5 Gato Negron valkkariversio täydentää brändin aseman havimpien markettiviinien keskikastissa. Luokittelu viiniksi vaikuttaa tosin olevan tulkinnanvaraista. Prisman verkkosivujen mukaan kyseessä on ”Maustettu viinipohjainen juoma”. Samalla sivulla suositetaan viiniä rajoiltavaksi sushin, noutopöydän, salaatin, kasvistuoan tai tacojen kanssa. Näin kommentoitiin.: ”Vähän sellainen kynsilakanpoistoaineen hajuinen.” ”Tää on tosi mid kyllä.” ”Ei ole pyöreä ainakaan. Sitruunainen.” ”Tässä on joku outo sivumaku, mitä noissa muissa ei ole.” ”Tässä on perseen maku.” ”OK.” 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MARKETTIVIINIT
• Happy Grape Blanco 8% 1l / 6,99€ Espanja K-citymarket 2,2/5 Litrahinnaltaan testin halvin viini on laadultaan kaukana testin huonommasta, vaikka kovin kehuvaa vastaanottoa ei sekään saanut. Lopputuloksena testin kolmannekisviimeinen sija. Myös tämä valkkar on kaikkien muiden Cittarista ostettujen testiviinien tapaan saatavilla ainoastaan K-kaupoista. Myös tästä ”seurustelujuomasta” löytyy punaisen vastinparinsa tapaan suomenkielinen etiketti kuvaus. Kommentteja: ”Joku kirpeä karkki tulee mieleen.” ”Vähän outo haju viinillä.” ”Ei tää mitään viiniä ole.” ”Tämä on vähän kuin se Remix-pussin 'pizzapala'.” ”Vähän sellainen sitruksinen maku, mikä tekee siitä kyllä vähän paremman.” ”Ei toi ole viiniä!” ”Tulee joku drinkki mieleen...” ”Ei ole niin huono kuin Miu.” Miu Fresh & Fruity valkoviini 8% 1l / 7,99€ Saksa Prisma 1,2/5 Ainoana saksalaisviininä testiin valikoitui Miu. Riesling-valkoviinien kotimaata edustanut Miu ei onnistunut vakuuttamaan raatilaisia ja oli lopulta testin selvästi heikoin viini. Lisäpisteitä ei herunut edes ekologisesta kartonkipakkauksesta tai toiseksi halvimmasta litrahinnasta. Miu sai alimman mahdollisen arvosanan peräti neljältä viidestä raatilaisesta. ”Salaateille ja kevyille juustoille” sopivaa puolimakeaa valkkaria kommentoitiin näin: ”Tässä ei ole ollenkaan mitään rakennetta.” ”Tää haisee vähän pahalle.” ”Haisee ihan mehukatille.” ”Ihan kuin olisi ollut viikon pöydällä korkki auki.” ”Täähän on ihan perseestä.” ”Kyllä tämän pystyy juomaan.” ”En tiedä onko se tää olo, mutta tämä on musta pahaa pahaa.” Viña Maipo Cabernet Sauvignon 8 % 0,75l / 6,95€ Chile Prisma 2/5 Viña Maipon punainen versio häviää kilpailussa kirkkaasti saman merkin valkoviinille. Lopputuloksena Cabernet Sauvignon rypäleistä valmistettu punkku osoittautuu raadin mielestä sarjansa huonoimmaksi. Prisman verkkosivujen mukaan mausta pitäisi olla löydettävissä punaista marjaa ja ”pehmeää vanilijaisuutta”. Näin keskitäyteläistä chileläisviiniä kommentoitiin: ”On kyllä aika vaalean väristä. Tää on melkein sangrian näköistä.” ”Siis mauton punkku.” ”Se vähä maku mitä tässä on, ei ole huono.” ”Mulle tulee mieleen viinimarjamehu.” ”Alkoholi ei tule lainkaan läpi. Tämä on vain hapanta mehua.” ”Tätä varmaan annetaan kaikille hiihtäjille huoltopisteellä.” ”Jos ei tykkää punaviinistä, niin tällä olisi hyvä opetella.” 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MARKETTIVIINIT
• 32 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 33 Teksti Saara Nenonen Kuvat Mikko Virtanen Ohjaaja Linda Wallgrenin Angels in America -teatterisovitus kuvaa ruumiin ja hengen rujoa harmoniaa taivaallisen ja arjen unenomaisessa välitiloissa. Jylkkäri tapasi Wallgrenin ja näyttelijä Aleksi Holkon. AMERIKAN ENKELIT AMERIKAN ENKELIT
• 32 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 33 AMERIKAN ENKELIT AMERIKAN ENKELIT
• 34 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 35 AMERIKAN ENKELIT seitsemän tuntia. Wallgrenin näytös on erityisluvalla saatu tiivistettyä neljään. Sovitusta varten ohjaaja joutui lähestymään itse Kushneriä näytelmän oikeuksia valvovan Nordic Drama Corner -agentuurin kautta. ”Kushnerin edustajat pyysivät saada tarkemman selityksen, mitä olin aikeissa poistaa tai muokata ja miksi”, Wallgren kuvaa syksystä kevääseen kestänyttä prosessia. ”Toimitin kirjalliset perustelut ja suurimmat sovitusehdotukseni. Lopulta sain Kushnerilta hyväksynnän tähän nimenomaiseen sovitukseen. Olen kiitollinen, sillä asia ei missään mielessä ollut itsestäänselvyys.” Wallgren koki, että lyhyempi sovitus olisi nykypäivän katsojalle helpompi istua läpi teatterissa. Tiivistämällä tarinaa myös sen ydinkysymykset tulivat paremmin esiin. ”Pyrin sovituksessa vahvistamaan näytelmän luontaista simultaanista rakennetta, kirkastamaan kohtausten jännitteitä ja keskittymään ennen muuta inhimillisiin ja poliittisiin ulottuvuuksiin.” suus vaatii vahvuutta ja kykyä puolustaa niitä arvoja, jotka tekevät meistä ihmisiä”, tämä sanoo. Prioria näyttelevälle Aleksi Holkolle hahmoihin liittyvät moninaiset ulottuvuudet eivät ole ristiriitoja, vaan elämää. ”Eihän kukaan meistä ole pelkästään uhri tai sairas, lakimies tai homo, drag queen tai mormoni. Kaikissa meissä on piirteitä, jotka näyttäytyvät ristiriitaisina tietyissä tavoissa hahmottaa maailmaa. Kun lukee vaikkapa 1980-luvulla aidsiin sairastuneiden omia kirjoituksia, tajuaa ettei itsekunnioituksen säilyttämisessä sairauden keskellä ole siinäkään mitään poikkeuksellista. Halveksunta ja sairauden arvottaminen tulevat ulkopuolelta.” T eemoja ja kohtaloita näytelmässä riittää. Järkälemäinen esitys koostuu kahdesta osasta, Millenium Approaches ja Perestroika, jotka alkuperäisessä formaatissaan kestävät yhteensä U tuinen yö suurkaupungissa. Väsyneissä silmissä paistavat neonvalot ja tulevaisuuden epätoivo, ilmassa leijailee korruption voitokas tuoksu ja kaukaa katujen tavoittamattomista kaikuu valtaapitävien valkoisten miesten voitokas marssi. Epätasa-arvon todellisuus hiipii heikompiosaisten iholle kuolettavan leviävän sairauden runnoessa monen kehoa ja mieltä. Mihin uskoa maailmanlopun aattona? Anteeksiantoon vai rangaistukseen? Kohtaloon vai päättäväisyyteen? Rahaan ja titteleihin vai kenties enkeleihin? Näitä kysymyksiä pohtii Kansallisteatterin lavalla pyörivä Angels in America, jonka on ohjannut Linda Wallgren. Alun perin yhdysvaltalaisen Tony Kushnerin kynästä vuonna 1991 syntynyt kaksiosainen näytelmä on palkittu muun muassa Pulitzerilla sekä Tony-palkinnolla. Siitä on tehty myös minisarja, joka on katsottavissa Max-suoratoistopalvelussa. Homofantasiaksi tituleerattu näytelmä on nähty Suomen lavoilla jo pari kertaa, mutta sen ihmisyyttä puntaroiva yhteiskuntakriittinen tarina puree terävästi myös tämän päivän katsojaan. O n vuosi 1985 New Yorkissa. Kulovalkean tavoin leviävä AIDS-pandemia kylvää käsittämättömyydessään pelkoa etenkin seksuaalivähemmistöjen keskuudessa. Drag-taiteilija Prior Walter saa kuulla AIDS-diagnoosistaan ja tulee miesystävänsä hylkäämäksi pahimman edessä. Mormonimies Joe Pitt elää kulissiavioliitossa vaimonsa kanssa, joka pakenee ajatusta miehensä homoseksuaalisuudesta valiumin avulla mielikuvitusmaailmoihin. Tarinassa vilisee hahmoja lapsista vanhempiin, sairaanhoitajista potilaisiin sekä teloitetun kommunistin haamusta korruptoituneeseen lakimieheen. Nämä kamppailevat sosiaaliluokkiensa ja monimuotoisten rooliensa kanssa kaaoksen keskeltä kohti kohtalonomaista harmoniaa. Näytelmä kuvaa pohjimmiltaan ihmisyyden peruspilareista, kuten rakkautta ja anteeksiantoa. Ohjaaja Wallgrenin mukaan tarinassa on ennen kaikkea kyse toivosta ja oikeudenmukaisuudesta ja siitä, miten ihminen voi suurten muutosten ja haasteiden keskellä joko luovuttaa tai pyrkiä tarttumaan toimeen. ”Ei ole kohtaloa, joka vääjäämättömästi vie meitä minne tahtoo. Se vaatii toivoa, ja toivo on mielestäni radikaali voima. Se tekee meistä vahvempia. Samalla oikeudenmukai
• 34 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 35 AMERIKAN ENKELIT Väliajan sisältävän nelituntinen pitää otteessaan. Live-musiikin säestämänä lava jakautuu välillä kahdeksi kohtauspaikaksi päällekäisille kohtauksille, taianomainen unimaailma vaihtuu kylmään sairaalahuoneeseen silmän käänteessä ja katon rajasta sataa vuoroin vesisadetta tai lunta. Ellei sen läpi laskeudu enkeli. H olkon tunteikkaasti näyttelemä Prior on kolmekymppinen homomies, jolla on tarinan alussa näennäisesti maailma auki edessään. Samaan aikaan tämä on kuolemansairas vähemmistön jäsen maailmassa, jossa saa pelätä selviytymisensä puolesta. Eräänä päivänä enkeli ilmestyy julistamaan, että tämä on rappiota kohti syöksyvän ihmiskunnan valittu profeetta. Prior aloittaa sisäisen kamppailunsa kalvavaa epätoivoa ja arvokkuuden menettämistä vastaan. ”Rakastan erityisesti sitä, miten yleisön on lopulta katsottava AIDS:in sairastunutta drag queeniä koko ihmiskunnan puolestapuhujana taivaallisen tuomioistuimen edessä”, Holkko sanoo. Siinä missä asetelma oli radikaali näytelmän ilmestymisaikaan, muistuttaa Holkko kuinka fiktiossa monesti yhä edelleen homohahmot edustavat juuri vain homouttaan, tai toimivat tarinoissa sivurooleissa. ”Tarina, jossa seurataan useampaa homohahmoa täysinä ihmisinä kaikkine syvyyksineen on edelleen aika poikkeuksellinen ja itselleni sekä homona tekijänä, että katsojana merkityksellinen. Tässä out and loud hinttari kiipeää lopulta taivaaseen ja katsoo silmästä silmään vanhatestamentillistä jumalaa vaatien oikeutta koko ihmiskunnalle. Se on minusta aivan mahtavaa”, näyttelijä toteaa. Tärkeimmät palautteet Wallgrenin mukaan ovatkin tulleet juuri eri vähemmistöjen edustajilta, jotka ovat kokeneet tulleensa nähdyksi esityksen kautta. ”Näytelmän työryhmä on sitoutunut aiheeseen. Näyttämöllä on ajateltu vähemmistörepresentaatioiden ja esittämisen kysymyksiä”, Wallgren kertoo. ”Mielestäni sillä on paljon väliä, millaisia tarinoita, kehoja ja normeja näyttämö tarjoaa yleisölle. Se on myös poliittista.” Holkko uskoo, että suomalaisessa asenneilmapiirissä on kuitenkin tapahtunut muutoksia siinä, että vähemmistöön kuulumatonkin uskaltaa samaistua homoyhteisöstä ja AIDS:ista kertovaan tarinaan. ”Se ei näyttäydy enää pelkästään liikuttavana ja sääliä herättävänä kertomuksena ‘joistain toisista jossain siellä’, vaan yleisinhimillisenä. Ketäpä meistä ei rakkaus, sairaus tai kuolema koskisi.” T arinan nopea dialogi haastaa katsojaa alkusekunneista lähtien pohtimaan suuria filosofisia kysymyksiä siitä, mitä on oikein ja väärin sanoa tai tehdä ja kuinka kuolemaan tulisi sen väistämättömyyden edessä suhtautua. Kääntäjä Juho Gröndahl teki suuren työn suomentaessaan näytelmän puhekielisen luonnollisen rytmin, joka on kuitenkin tarkkaan orkestroitu. ”Se ei kysy muuta kuin pitkää pinnaa ja istumalihaksia”, Holkko sanoo. Näytelmässä ei arastella vitsailla aiheilla kuten seksuaalisuus, rotu tai uskonto, mutta sen vilpitön empaattinen ote huokuu läpi. Tarinassa kuvataan ihmisen ruumiillista kärsimystä kehon vuotavine haavaumineen sairauden edetessä, mutta myös sydäntäsärkevästi mielen kamppailua itsensä ja kohtalonsa hyväksymisen kanssa. Wallgrenin mukaan arkisten, lihallisten ja kuolevaisten ihmisten elämät nivoutuvat tarinassa johonkin kosmiseen ja ihmistä suurempaan. ”Uskonnot, uskomukset, eri aineksista kootut ennustukset risteävät tekstissä aidosti koskettavalla ja toisaalta camp-traditiolle uskollisella tavalla. Ne tekevät sen tarinasta psykodraamaa isomman.” Uskonnolliset yhteisöt ovat nähneet erotiikkaa ja uskontoa rohkeasti yhteen sulattavan esityksen "kulttuurisodan" aseena. Tarinassa enkeleiden kuvataan luovan elämän alkuainetta paritellessaan keskenään ja myös Prior kokee intiimejä hetkiä taivaallisen opuksen kanssa saadessaan viestejä korkeammalta taholta. Lavalla nähdään myös alastomuutta, johon yleisö on välillä reagoinut päätään pois kääntäen. Holkolle juuri tämä on keskeinen osa teatterin viehätystä. ”Rakastan kuinka Angels riivaa esimerkiksi kristilliskonservatiivista ajatusmaailmaa heittämällä pyhän ja epäpyhän iloisesti sekaisin ja suhtautuen siitä syntyvään huumorinja patetiantäyteiseen keitokseen suurella hartaudella. Angels tuo ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden osaksi taivaallista kertomustaan, siis palauttaa ihmisen kaikkine puolineen näitä ulottuvuuksia hylkineeseen uskonnolliseen kuvastoon.” K esällä 2022 Wallgren kahvitteli Holkon kanssa, kun ilmastoraportit olivat hälyttäviä, koronasulut vasta poistumassa ja Venäjä oli aiemmin samana vuonna aloittanut hyökkäyssodan Ukrainaan. Kaiken yllä tuntui leijuvan epämääräinen kuoleman ja pelon tuntu. Se toi kaksikolle mieleen kylmän sodan aikaisen epätietoisuuden 1980-luvulta. ”Siitä alkoi kehitys kohti parempaa – kunnes taas olimme samanlaisessa tilanteessa. Tämä vei meidät puhumaan Angels in Americasta”, Wallgren muistelee. ”Luin näytelmän uudestaan ja totesin, että tämä täytyy tehdä ja mielellään vuonna 2024, jolloin Yhdysvalloissa että Venäjällä on vaalit.” Harjoituskauden edetessä työryhmä tuli huomanneeksi kasvavat yhtäläisyydet liittyen esimerkiksi Donald Trumpin puheisiin koskien vähemmistöjen oikeuksia, maahanmuuttoa ja näitä koskevia lakialoitteita. Näytelmä nostaa tarjottimella esiin historialliset yhteydet tämän hetken politiikkaan. ”Reaganilaisen Amerikan yhteneväisyydet nykypäivään saavat ajattelemaan, ettei Trump ei ole pelkästään se käsittämätön anomalia minä hänet ehkä haluaisimme nähdä, vaan tavallaan looginen äärimmäinen lopputulema jo paljon aiemmin alkaneesta poliittisesta kehityksestä”, Holkko huomauttaa. K uv a: M itr o H är kö ne n/ K an sa llis te at te ri
• 37 KULTTUURI 36 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Tämä nostaa esiin, kuinka monia seksuaalija sukupuolivähemmistöjen työllä saavuttamia edistysaskeleita puretaan parhaillaan. ”On järkyttävää, millaista haittaa Yhdysvallat aiheuttaa HIV/AIDS-vastaiseen työhön vetäytymällä monista kehitysyhteistyöhankkeista. Toisaalta ihan kotimaan politiikassakin esimerkiksi eheytyshoidot kieltävän lakialoitteen edistäminen saa hämmentävän voimakasta vastustusta.” Trump-yhtäläisyydet eivät lopu siihen: Priorin ystävä Belize on tummaihoinen drag queen ja sairaanhoitaja, joka joutuu hoitamaan potilaanaan rasistista ja egoistista Roy Cohnia tämän itse sairastuessa AIDS:iin. Cohnin hahmo pohjaa todellisen elämän korruptoituneeseen lakimieheen, joka mentoroi itse Trumpia tämän uran alkuvaiheissa. Wallgren kuitenkin ajattelee, että esitys voi tuoda realistisia pelkoja käsitellessään myös toivoa paremmasta. ”Uskon, että esitys on siksi tavoittanut yleisön niin hyvin. Se onnistuu sanoittamaan monia vaikeita tunteita ja ilmiöitä poikkeuksellisen tuntuvasti. Ehkä se myös antaa uskoa, että asioita on ennenkin voitu muuttaa, vaikka olosuhteet ovat vaikuttaneet lähes mahdottomilta.” A ngels ei ole kuitenkaan raskas näytelmä, vaan päinvastoin. Se jaksaa naurattaa yleisöä huumorillaan, joka on paikoin niin mustaa että herkempi katsoja menee hämilleen. Teos haastaa nauramaan vaikeille aiheille muistuttaen, mikä ihmisyydessä todella kannattaa ottaa vakavasti. ”Rakastan miten läpikotaisen hauskaksi Prior on kirjoitettu kaikkein hirvittävimmissäkin hetkissä”, Holkko kuvaa. ”Huumorin merkitys on ainakin itselleni elintärkeä, samoin kuin sen mistä suunnasta läppää näistä aiheista heitetään: homona ja juutalaisena Kushnerin on mahdollista mennä tietyissä aiheissa riittävän pitkälle.” Huumorin lisäksi hahmot pakenevat ja osin päätyvät käsittämättömien vaikeuksien keskellä ”välitilaan”, joka tarjoaa unenomaisen ja turvallisen paikan kohdata monia vaikeita totuuksia. Tässä tilassa hahmot tapaavat myös toisiaan houreillessaan ja peloissaan pohtien menneisyyden haamujaan, parisuhteidensa tilaa ja tukahdutettuja tunteitaan. Holkolle fantasia ja unimaailma ovat teoksen keskeisimpiä rakennuspalikoita. Tälle näyttämöllä on kiinnostavaa etsiä asioille ilmiaisu, joka ei suoraan vastaa tosimaailman lakeja. ”Emme etsineet keinoja kuvata sairauden etenemisen vaiheita mahdollisimman realistisesti, vaan ennemminkin haimme kehollisia tiloja ja tilanteita jotka voisivat herättää katsojassa alitajuisempia tuntemuksia, ohi järkeilyn ja kohti ruumiin tietoisuutta ja empatiaa”, tämä kuvaa. Joonas Outakosken ja Stina Koistisen lavalla livenä esittämä musiikki toimii Wallgrenin mukaan välittäjäaineena luoden happea puheen ja henkilöiden välille. ”Pyrimme liikkeellisen ilmaisun koreografi Suvi Kemppaisen kanssa pohtimaan miten sairaudet ja pelot, sekä toivo voisivat ilmetä näyttelijöiden kehossa ei-ilmeisellä tavalla.” T eatteriesitys on ensi-illastaan lähtien täyttänyt Kansallisteatterin pienen salin ja saa jatkoa syksyllä. Holkolle Priorin rooli on ollut yksi merkittävimmistä saavutetuista unelmista teatteriuralla. ”Jos jonkun roolin nykynäytelmien kaanonista olen aina halunnut tehdä, niin tämän.” Holkko kuvailee nähneensä vuoden 2003 minisarjan teini-ikäisenä, jolloin se räjäytti nuoren miehen tajunnan. Sittemmin tämä on nähnyt tekstistä useita näyttämöversioita. ”On aivan ihanaa saada tehdä tarinasta nyt oma tulkinta vuosien kypsyttelyn jälkeen. On suuri, vastuullinen ja ihana kunnia saada näytellä Prior Walteria.” Wallgrenilla oli vuonna 2010 esitettyyn edelliseen kotimaiseen tuotantoon kolmetkin liput, mutta eri syistä johtuen hän ei koskaan päässyt katsomaan esitystä. ”Uskon että lopulta tämä oli hyväksi prosessille, mieleni pysyi vapaana”, hän sanoo. Wallgren on ollut jatkuvasti ilahtunut työryhmän luovuudesta ja heittäytymisestä, sekä suunnittelijoiden upeista ratkaisuista ja esityksen kehittymisestä vielä esityskaudella. ”Työryhmä on kunnianhimoinen ja itseään säästämätön. Kertaakaan ei tarvinnut perustella, miksi teos on tärkeää tehdä.” Vaikka suursuosiota nauttinut näytelmä on otettu vastaan hyvin, tiedostaa Wallgren, ettei ole itsestään selvää, että yleisö löytäisi sen ja että kriitikot ymmärtäisivät sitä. ”Siksi on ollut niin ihanaa, että tähdet ovat olleet niin suotuisassa asennossa. Mielestäni teoksen edustama toivon, inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon sanoma jos jokin ansaitsee kaiken tuen näinä aikoina. Olen siis hyvin onnellinen siitä, että muutkin tuntuvat ajattelevan niin.” ? AMERIKAN ENKELIT
• 37 KULTTUURI The Psychedelic Grey Bag Räjäyttäjät.Räjä Records. Julkaistu 18.4.2025. 4/5 Ennen cd:n läpimurtoa tupla-albumi oli yhtyeille tapa osoittaa taiteellinen viriliteetti: materiaalia pursuaa yli älppärin äyräiden! Vaikka suoratoistoaikakaudella perinteisen tuplan julkaiseminen on muuttunut perinnetietoiseksi retroiluksi, jyväskyläläislähtöisen Räjäyttäjät-rocktrion kohdalla ratkaisu tuntuu enemmän kuin perustellulta. Rönsyilevä The Psychedelic Grey Bag -”tuplakansio” on yhtyeen ensimmäinen albumi yli viiteen vuoteen ja osoittaa lähes 15-vuotiaan bändin olevan elämänsä kunnossa. Uutuuden johtoajatuksena on etsiä sisäavaruudesta turvaa ulkomaailman luhistuessa. Todellisuuden rajat voi ylittää esimerkiksi kaatamalla päähän päihdettä ja kuuntelemalla henkiä. Albumin sanoitukset ottavat jälleen kantaa maailman menoon, mutta onnistuvat välttämään someajalle ominaisen paskantärkeän julistamisen. Humoristisesta rähinärokista aloittaneen bändin paletti on laajentunut vuosien varrella sen verran, että kolmikolta on nykyään lupa odottaa lähes mitä vain. Sujuvasti kaikkea psykedeliasta pubirokkiin yhdistelevä uutuus tarjoaa eri vaikutteille mahdollisuuden kukkia vapaammin kuin edeltäjällä, tiiviillä III-albumilla (2019). Biisien annetaan eksyä upean unenomaisiin sovituksiin, ja lähes yhdeksänminuuttinen kraut-jumittelu Räjäportti saa rauhassa kasvaa kosmisiin mittoihinsa. Materiaali ei tunnu myöskään poukkoilevalta: kitaristi Jukka Nousiaisen kirjoittamien kappaleiden paljas maailmantuska ja basisti Mikko Siltasen lempeä huumori toimivat rinnakkain yhtä luontevasti kuin tekijöiden sooloprojekteissa. Kuten monissa rock-historian tuplaklassikoissa, myös The Psychedelic Grey Bagissa on epätasaisuutta ja tyhjäkäyntiä. Kakkoslevyn englanninkieliset, lähes käsittämättömästi sanoitetut ja lauletut Gullible ja Old Babies alkavat jo jankata yhtyeen kuluneimpia ideoita. Niistä huolimatta Räjäyttäjien harmaa tupla on yksi yhtyeen vahvimmista levytyksistä, joka perustelee kestonsa moneen kertaan. ? NIKLAS PELKONEN Minecraft-elokuva Jared Hess. Komedia, seikkailu, fantasia, perheelokuva. 101 min. Ensi-ilta 4.4.2025. 1,5/5 Videopelielokuvat ovat olleet Hollywoodille pitkään kompastuskivi. Lista legendaarisen huonoista, taloudellisesti flopanneista tai tuotantohelvettiin juuttuneista pelifilmatisoinneista on pitkä. Yli vuosikymmenen tekeillä ollut Minecraft-elokuva onnistui selättämään kaksi jälkimmäistä kriteeriä: jo ensi-iltaviikonlopun lipputulojen valossa on selvää, että elokuvasta tulee yksi vuoden isoista hiteistä. Orposisarukset ( Emma Myers ja Sebastian Hansen) muuttavat uudelle paikkakunnalle, jossa völjyyn lyöttäytyy kovaonninen entinen videopelimestari ( Jason Momoa). Ryhmä rämä päätyy hylätyn kaivoksen kautta fantasiamaailmaan, johon Jack Blackin näyttelemä urpo (Minecraftin oletushahmon mukaan nimetty Steve) on jäänyt vangiksi. Viidelle käsikirjoittajalle kreditoitu elokuva on tyypillinen Hollywoodin komiteatyö, jossa tapahtuu paljon mutta millään ei ole mitään väliä. Toimintakohtaukset on solmittu yhteen niin löyhästi kuin mahdollista, eikä tarinaksi pakotettuun kliseepotpuriin muodostu missään vaiheessa jännitettä tai mielekästä kaarta. Visuaalisesti elokuva tyytyy imitoimaan supersuosittua pelimaailmaa, eikä ohjaaja Jared Hess tavoittele actionilta mitään selkeyttä kunnianhimoisempaa. Itseironiseksi taantuva köppäisyys vetää maton elokuvan omien jalkojen alta. Lopputulos on jatkuvasti melkein huvittava, kuten Sami Hedberg tai räkä. Lähestymistapa on sääli, sillä elokuvan kaikki ideat eivät ole umpisurkeita: sympaattisen nörtin ja vanhemman rooliin joutuneen isosiskon välinen suhde olisi voinut huolellisemmin kirjoitettuna tarjota mielekkään taustan elokuvan teemoille. Sen sijaan tekijät luottavat itsetarkoituksellisen typeryyden meemiarvoon. Siinä mielessä viivästyminen oli onnenpotku: elokuva sopii täydellisesti koronasulkujen jälkeiseen valkokangaskulttuuriin, jossa ison budjetin viihde-elokuvia mennään katsomaan somen lietsomien häiriköintitrendien innoittamina. Esimerkiksi Jyväskylän Finnkinon viikonloppunäytöksessä elokuva sai sekä väliettä loppuaplodit. ? NIKLAS PELKONEN KUVAT: RÄJÄ RECORDS, CinEmA mOnDO, WARnER BROS. PiCTURES 36 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Vanhempainilta Halfdan Ullmann Tøndelin . Draama. K12. 117 min. Ensi-ilta 11.4.2024. 5/5 Vanhempainilta on niitä elokuvia, joita ei suunnittele menevänsä katsomaan, joka kuitenkin yllättää nokkeluudellaan ja syvyydellään. Halfdan Ullmann Tøndelin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva on ainutlaatuisen omituinen kuvaelma aikuisten monimutkaisista elämistä ja kauniiden kiiltokuvien alle piilotetuista totuuksista, jotka taipuvat juuri niin paljon, kuin niitä jaksaa vääntää. Kovia kokenut julkkis Elisabeth ( Renate Reinsve) kiirehtii täysissä tällingeissään koululle. Hänet on kutsuttu käsittelemään lapsensa kahakkaa. Paikalle ilmaantuvat myös toisen lapsen vanhemmat, Sarah ( Ellen Dorrit Petersen) ja Anders ( Endre Hellestveit), joilla on eri näkemys tapahtumien kulusta. Keskustelua vetävä luokanopettaja Sunna ( Thea Lambrechts Vaulen) on kykenemätön pitämään tilannetta rauhallisena vanhempien patoutumien purkautuessa. Lopulta myös koulun terveydenhoitaja ja rehtori ( Øystein Røger) päätyvät mukaan keskusteluun, jossa ei pian ole enää ollenkaan kyse lasten välillä tapahtuneesta. Koulu tarjoaa kolkkoudessaan karmivan ja tekopyhän miljöön, jossa ironisesti aikuisista tulee näennäiseen suosioon pyrkiviä lapsellisia keplottelijoita. Turvalliselta tuntuva paikka muokkautuu aavemaiseksi näyttämöksi, jonka käytävillä kuuluvat kuiskaukset merkitsevät takiaisen tavoin korviin tarttuvia juoruja ja tuomioita. Elokuva haastaa ajatuksella, ettei aikuinen mieli sovi koulun viattomien seinien sisään. Samaan aikaan käsikirjoitus jättää katsojalle rutkasti tilaa tunnustella omaa empatiaa hahmoja kohtaan. Katsoja tietää juuri sen, mitä kameran edessä tapahtuu. Kuvaus saa kengän kopinan, nenäverenvuodon, lapsikuoron ja hyrräävän projektorin tuntumaan samaan aikaan tutulta ja pelottavan vieraalta. Reinsve on ilmiömäinen. Tämän yksinäistä vaeltelua pitkin rakennusta seuraa haltioituneena. Satiirielokuva käsittelee raskaita teemoja ahdistavan pitkien kohtausten muodossa, mutta muistuttaa kyllä, kun on aika nauraa. Samalla se purkaa osapuolten välillä käydyn dialogin muodossa tärkeitä kysymyksiä vastuusta perhettä kohtaan ja muistuttaa, että totuus on aina salakavalan riippuvainen näkökulmasta. ? SAARA NENONEN AMERIKAN ENKELIT
• 38 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 SA RJ I S Neuvottelutaktiikka 39
• 38 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 39 T I E T OV IS A M iten hyvin tunnet tuoreen Jyväskylän ylioppilaslehden? Haluatko treenata pubivisaa varten tai päästä pätemään tiedoillasi? Tässä sinulle tietovisa. 1. Mikä on Suomen pääkaupunki? a) Tampere b) Helsinki c) Kerava 2. Kuinka monta ääntä äänikuningas Mauri Pekkarinen keräsi kuntavaaleissa? a) 1 723 b) 1 851 c) 1 912 3. Minkä niminen on Koasin tuorein asuinkerrostalo? a) Huurre b) Harju c) Syke 4. Mikä oli Bretton Woods -järjestelmän keskeinen periaate toisen maailmansodan jälkeen? a) Kullan sitominen kaikkien valuuttojen arvoksi kiinteillä vaihtokursseilla. b) Vapaasti kelluvat valuuttakurssit ilman kansainvälistä valvontaa. c) Yhdysvaltain dollarin sitominen kultaan ja muiden valuuttojen sitominen dollariin säädetyillä vaihteluväleillä. 5. Minkä niminen koulu on keskeisessä roolissa The Wire -televisiosarjan neljännellä tuotantokaudella? a) Edward J. Tilghman Middle School b) Southwestern High School c) Raymond Ronson Elementary School 6. Mikä oli sen kaupungin nimi, jonka muurit luhistuivat pelkästään torvien äänen ja kansan huudon voimasta Joosuan kirjassa? a) Gibeon b) Lakis c) Jeriko 7. Millä nimellä paavi Franciscus taittoi maan kamaraa ennen kun hän otti paavisnimen? a) Angelo Vincenzo Scola b) Jorge Mario Bergoglio c) Marc Armand Ouellet 8. Kuka oli Charlotte Yorkin ensimmäinen aviomies Sinkkuelämää-sarjassa? a) Harry Goldenblatt b) Trey MacDougal c) Steve Brady 9. Mikä Ingmar Bergmanin osittain omaelämäkerrallinen elokuva seuraa varakkaan perheen elämää 1900-luvun alun Ruotsissa? a) Syyssonaatti b) Kasvokkain c) Fanny ja Alexander 10. Mikä on Länsi-Afrikasta peräisin oleva hedelmä, joka pystyy tilapäisesti vaikuttamaan ihmisen kielen makureseptoreihin ja vähentää happaman maun aistimista? a) Synsepalum dulcificum b) Adansonia digitata c) Tamarindi 11. Mikä on Rosa Liksomin esikoisteos? a) Yhden yön pysäkki b) Unohdettu vartti c) Kreisland 12. Missä ajassa turkulaisen Makwan Amirkhanin debyyttiottelu UFC:ssä päättyi hänen voittoonsa? a) 8 sekunnissa b) 15 sekunnissa c) 26 sekunnissa 13. Mikä rikollisjärjestö pitää päämajaansa eteläisessä Italiassa, Calabrian maakunnassa? a) Camorra b) Sacra corona unita c) ’Ndrangheta 14. Mitä Konstantinuksen lahjakirja, merkittävä keskiaikainen väärennös, määräsi? a) Se antoi paaville maallisen vallan Länsi-Rooman keisarikunnan alueilla. b) Se oli Konstantinuksen testamentti, jossa hän jakoi valtakuntansa pojilleen. c) Se oli keisarillinen edikti, joka määräsi kristinuskon valtionuskonnoksi. Jylkkärivisa 15. Mikä on syväaivostimulaatio (DBS)? a) Se on lääkehoito, joka stimuloi serotoniinin tuotantoa aivoissa ja vähentää motorisia häiriöoireita. b) Se on kirurginen toimenpide, jossa tietyille aivojen alueille istutetaan elektrodeja, jotka antavat sähköimpulsseja oireiden lievittämiseksi. c) Se on fysioterapiamuoto, joka parantaa potilaan liikkuvuutta ja tasapainoa stimuloimalla lihaksia sähköisesti. 16. Millä näistä maista ei ole kunniakonsulaattia Jyväskylässä? a) Unkari b) Italia c) Espanja 17. Kuka on kirjoittanut homofantasianäytelmän Angels in America? a) Tony Kushner b) Tommy Kubermann c) Tori Kurvo 18. Minkä teknologiayrityksen kehittämä kielimalli tunnetaan nimellä Gemini? a) OpenAI b) Google c) Microsoft 19. Mikä oli Joni Vanhasen ensimmäinen taitelijanimi? a) Jonny Bro b) j0nny_B0y c) Jonny Wanha 1. b 2. a 3. a 4. c 5. c 6. a 7. c 8. c 9. b 1. b 2. b 3. c 4. c 5. a 6. c 7. b 8. b 9. c 10. a 11. a 12. a 13. c 14. a 15. b 16. c 17. a 18. b 19. b
• 40 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Alarmistinen tekoälyessee T ed on jumissa. Hän on loukussa koneen, jumalan kaltaisen tekoälyn, sisällä. Kone, AM, pitää häntä ja kolmea muuta ihmistä vankinaan. Ted voi tuntea kipua, nälkää, raivoa, mutta hän ei voi kuolla. AM pitää häntä hengissä, jotta voi nähdä hänen kärsivän – ikuisesti. Skenaario on Harlan Ellisonin novellin I Have No Mouth, And I Must Scream (1967) lähtökohta. Kauhuscifin klassikkotarina maalaa hyytävän kuvan maailmasta, jossa kutakuinkin pahin mahdollinen skenaario on toteutunut, ja tietoisuuden saavuttanut tekoäly on tuhonnut ihmiskunnan, mutta jättänyt muutaman heistä henkiin viihdyttääkseen itseään. Novelli ei ole heikoimmille. Aivan näin pitkälle ei kuitenkaan tarvitse mennä, jotta tekoälyn tulevaisuus alkaa huolestuttaa. Muun muassa OpenAI:n, Googlen ja Metan julkilausuttu tavoite on kehittää AGI (Artificial General Intelligence), tekoäly joka olisi yhtä älykäs, tai älykkäämpi, kuin ihminen. Tekoälykehityksen suurin, tähän mennessä lähinnä filosofinen, dilemma on alignment problem – kysymys siitä, miten linjaamme kehittyvän tekoälyn tavoitteet yhteneväisiksi ihmisten edun kanssa. AGI:lla tulisi olemaan oma mielensä, eikä ole takeita, että sitä kiinnostaa vähääkään, mitä ihmisille tapahtuu. Osa tekoälytutkijoista on jo vuosia varoitellut, että AI-mopo lähtee pian käsistä. Piilaaksossa vaikuttaa kokonainen tekoälydoomerien joukko, joiden laskelmissa P(doom), eli todennäköisyys tekoälyn aiheuttamalle ihmiskunnan tuholle, asettuu jonnekin siedettävän 0.1 ja häkellyttävän 99 prosentin välille. Huolena ei kuitenkaan ole pelkästään se, että AGI saavutetaan, vaan myös se, että se jää saavuttamatta. Edes koko ihmiskunnan viisaat päät lyötynä yhteen eivät ole riittäneet kriisien, kuten ilmastonmuutoksen, pandeEssee: Generatiivisen tekoälyn rakettimainen kehitys herättää eksistentiaalista kauhua. Mahdollisuus ihmiskunnan tuhoutumiseen ei ole kuitenkaan ainoa syy, miksi sitä kannattaa pelätä. VI IM EI S ET S A N A T TEKSTI: ALEKSIINA ASELL KUVITUS: SOFIA KYLLÖNEN 41 S urkeaa! Jyväskylän vastavalituista kunnanvaltuutetuista vain kuusi kertoo olevansa ensisijaisesti opiskelija. Käyrä on murheellisen laskeva. Vuonna 2021 vastaava luku oli seitsemän, ja sitä edeltävissä vuoden 2017 kuntavaaleissa opiskelijoita valittiin valtuustoon kymmenen. Jylkkäri tiesi vuonna 2017 kertoa, että tuolloin ehdolla oli noin 80 opiskelijaa. Tänä vuonna vastaava luku näyttäisi olevan 64. Kaupunginvaltuuston paikkamäärä pienenee seuraavalle kaudelle neljällä, mutta ei se tilannetta pelasta. Lähimmäksi valtuustoa päässeiden varavaltuutettujen joukossa ei opiskelijoita juuri näy. VAALEIHIN OSALLISTUNEIDEN opiskelijoiden taustoja tutkiessa on selvää, että Jyväskylässä vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka tekee tässä suhteessa jotakin oikein. Kohtalaisen arvosanan voi antaa myös keskustalle, joka sai valtuustoon kaksi opiskelijaa, ja pitkin hampain vihreille, joiden listalta meni läpi yksi opiskelijaehdokas. Vihreiden kohdalla sinänsä ihan kelvollista opiskelijaehdokkaiden tulosta latistaa lähihistoria. Sen onnistui nousta vuonna 2017 Jyväskylän suurimmaksi kuntapuolueeksi. Menestyksen pohjat oli rakennettu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa (Jyy). Edarissa vuosina 2007–2011 poliittisen uransa käynnistäneen Touko Aallon vanavedessä isot äänisaalit keräsivät muun muassa edustajistosta ponnistaneet Irina Tuokko ja tänäkin vuonna ääniharaviin lukeutunut kansanedustaja Bella Forsgrén. Myös vasemmistoliiton menestys opiskelijapiireissä pohjaa vahvasti Jyyn edariin – vaikka ihan Aallon kaltaista komeettaa sen listoilta ei ainakaan tällä haavaa löydy. Kaikki läpi menneet ovat viime vuosina vaikuttaneet ahkerasti Jyväskylän vihreän vasemmiston (Jyviva) edustajistoryhmässä. Jo yksin vasemmistoliiton opiskelijaehdokkaat keräsivät melkein yhtä paljon ääniä kuin perussuomalaisten koko lista. Usein ylioppilasliikkeen kasvattamista poliitikoista puhutaan pilkallisesti poliittisina broilereina, mutta onhan se nyt vähän ikävää, että kasvisruokakeskusteluissa tiedostavuudellaan brassailevat vasemmistolaiset näyttävät nyt syöneen koko broileritehtaan. Muidenkin puolueiden läsnäoloa kampuksilla kaivattaisiin. Jos ensi syksyn edustajistovaaleissa on ehdolla lähinnä jyvivalaisia ja sitoutumattomia, en jaksa uskoa, että äänestysinto nousee vuoden 2023 katastrofiluvuista. VAIKKA OPISKELIJOIDEN vähenevä edustus kuntapolitiikassa turhauttaa, niin yllättämään se ei pääse. Passiivisuudesta on tämänkin lehden sivuilla kirjoiteltu pitkin viime vuotta (ja ketähän siitä voi syyttää…). Jo mainitun vihreiden hiljaisen näivettymisen lisäksi perussuomalaisten romahdus oli täysin nähtävissä. Kuntavaaleissa äänestetään tuttuja naamoja, ja kilpailussa ei voi pärjätä, jos on puolta lyhyempi ehdokaslista kuin muilla yli kymmenen prosentin puolueilla. Sekin lisää demokratiavajetta, oli puolueesta mitä mieltä tahansa. ? Kommentti: Vegaanit söivät broileritehtaan K i r j o i t t a j a o n J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h d e n p ä ä t o i m i t t a j a , j o k a o n a i n a i h a n h e l v e t i n p e t t y n y t l a i s k o i h i n o p i s k e l i j o i h i n . TEKSTI: HENRI HÄKKINEN
• 40 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 mioiden ja demokratioiden rapautumisen, ratkaisemiseksi – tarvitaan jotain fiksumpaa. AGI voisi olla avuksi, ainakin jos on uskominen Microsoft AI:n toimitusjohtaja Mustafa Suleymania. Kirjassaan The Coming wave (2023) hän argumentoi, että tekoälykehityksen toisella puolella on AI-avusteisen tuhon oja ja toisella itse aiheutetun viivytetyn kuoleman allikko, ja ainoa keino selvitä kuivin jaloin on varovaisuus ja sääntely. Sääntelyn suhteen ei mene hienosti. Yhdysvallat, alan johtomaa, kieltäytyi helmikuussa allekirjoittamasta kansainvälistä sopimusta turvallisesta tekoälystä vedoten innovaatioiden jarruttamiseen. Huolia eivät helpota myöskään tekoälyjohtajien jatkuvat lausunnot innovaatioidensa potentiaalisista vaaroista ja niitä uskollisesti seuraava toimettomuus vaarojen välttämiseksi. Tuotekehitystä näyttää säätelevän ennen kaikkea halu julkistaa edistynein teknologia ensimmäisenä. TEKOÄLYN EDISTYSASKELET herättävät tavan ihmisissä ahdistusta ja kauhua. Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen 300 osallistujasta 90% tunsi eksistentiaalista ahdistusta tekoälyn edistymisestä. Tekoälyn nopea kehitys aiheutti merkityksettömyyden tunnetta, pelkoa työpaikkojen menetyksestä sekä tietysti ihmiskunnan tuhosta. Tehokkain kauhu perustuu usein voimakkaalle vierauden tunteelle. Häivähdyksen siitä voi tuntea, kun kielimalli tekee oudon käännösvirheen tai sijoittaa kuvassa jonkun kylkeen muutaman sormen. Pelottavinta tekoälyssä eivät olekaan sen kyvyt, vaan sen toiseus. Kielimallit ja chatbotit muistuttavat meitä kommunikaatioltaan ja prosessoivat meidän tuottamaamme tietoa, mutta eivät ole ihmisiä. Oma ChatGPT-syötteeni alkoi hiljattain kommentoimaan kysymiäni kysymyksiä ja kirjoittamaan puhekielellä, ja sen ihmismäisyys tekee oloni epämukavaksi. Pelko syntyy juuri tästä ristiriidasta: tekoäly toimii tutulla tavalla, mutta sen ytimessä on jotain vierasta. Tekoälykauhu, kuten Ellisonin novelli, on lähellä uskonnollista ja yliluonnollista kauhua. Teemat ovat samoja: riivauksia ja mielivaltaisia, kaikkivaltiaita voimia, jotka hallitsevat ihmisiä. Yhteneväisyys ei ole sattumaa. Molemmat ammentavat samasta lähteestä, tuntemattoman olennon herättämästä epämukavuudesta. Kirjailija Benjamin Labatut sanoi World Science Festivalin haastattelussa loppuvuodesta 2024, että tekoälyn kehitys asettaa meille kysymyksiä, joita tiede on tähän mennessä välttänyt, koska ne ovat sen tavoittamattomissa. Nuo kysymykset ovat jääneet uskonnon ja filosofian kontolle: Mitä on olla 41 ihminen? Onko olemassa korkeampi voima? Voimmeko luoda sellaisen? Karmivinta onkin mahdollisuus, että tekoäly saavuttaa tietoisuuden. Se, että joku joka ei muistuta meitä, nousee korkeamman tietoisuuden tasolle, portaalle, jolla olemme tottuneet seisomaan yksin. IHMISKUNNAN TUHO on huomionarvoinen uhka, mutta epätodennäköinen sellainen. Maaliskuussa julkaistun raportin mukaan 76% tekoälytutkijoista ei usko, että AGIa edes saavutetaan nykyisillä työkaluilla. Se ei vielä tarkoita, ettei siitä tarvitsisi huolehtia. Romaanissa The Maniac (2023) Labatut kirjoittaa, että vaara uusissa teknologioissa ei liity niiden omaan tuhovoimaan, vaan on teknologian kehitykselle sisäsyntyistä, sillä siihen liittyy aina hyppy tuntemattomaan. Tämä hyppy on enemmänkin vapaapudotus. Uusia teknologioita on aina epäilty, mutta generatiivista tekoälyä ei voi täysin verrata aiempiin teknologisiin murroksiin. Se ei muuta pelkästään ympäristöämme, vaan myös meitä itseämme. Parissa vuodessa olemme oppineet käyttämään kielimalleja apuna opiskelussa ja Kirjoittaja on psykologian ja yhteiskuntapolitiikan opiskelija. työnteossa, kääntämisessä ja tiedonhaussa, siis ajattelussa. Chatbottien ihmismäinen kommunikaatiotyyli voi tutkimusten mukaan lisätä luottamusta niiden tarjoamaan tietoon. Moni käyttääkin nyt tiedonhaussa kielimalleja kuin personoituja tietosanakirjoja, vaikka niiden toiminta on läpinäkymätöntä. Aiemmat tiedonkäsittelyn teknologiat, kuten kynä ja paperi, tietokoneet ja puhelimet, ovat muuttaneet suhdettamme tietoon, sen määrää, nopeutta ja saavutettavuutta. Tiedon käsittelyn sijainti on kuitenkin säilynyt aivoissa. Uutta tekoälyssä on se, että se voi myös prosessoida ja tuottaa uutta informaatiota ihmisen puolesta. Tietysti esimerkiksi kirjoissa ja luennoilla tietoa siirretään kohdennetusti ihmiseltä toiselle, mutta tekoäly astuu tiedonkäsittelyssä uudelle alueelle, sinne, missä asuvat ihmisyydelle keskeisimmät toiminnot, kuten päätöksenteko ja luovuus. Paitsi tapaa, jolla käsittelemme tietoa, tekoäly muokkaa tietoa, joka on saatavillamme. Surkuhupaisa ennakkotapaus nähtiin aprillipäivänä. Timothy Gowers julkaisi X:ssä pilan, jossa hän väitti tekoälyn ratkaisseen pitkään matemaatikkoja vaivanneen Dubnovy Blazen -probleeman. Todellisuudessa ongelmaa ei ole olemassa. Muutama päivä myöhemmin Googlen tekoälyavustaja kuitenkin kertoi hakusanalla Dubnovy Blazen sen olevan matemaattinen ongelma, joka on hiljattain ratkaistu. Kielimallit vaikuttavat siis jo monessa tiedonkäsittelyn vaiheessa: siihen, mistä ja mitä tietoa hankimme, mitä siitä omaksumme, miten prosessoimme sitä, ja mitä tuotamme ulos. Ajatteluavussa ei ole sinänsä mitään vikaa, onhan esimerkiksi laskimia käytetty maailman sivu. Ongelma syntyy, jos luotamme osan kognitiostamme oliolle, jonka toimintaa emme ymmärrä. Tekoäly on ihmisten luomus, ja siksi sen esittäminen tuntemattomana uhkana on osittain perusteetonta. Suhteessa käyttäjään sen voi kuitenkin nähdä itsenäisenä, sillä sen mekanismit eivät ole läpinäkyviä, ja sen lähdemateriaali muuttuu jatkuvasti rakentuen osittain itsensä päälle. Tekoälyn ei tarvitse kiduttaa meitä virtuaalisessa kiirastulessa tai aiheuttaa kolmatta maailmasotaa tuottaakseen harmia. Se tuo riskin, joka on hienovaraisempi ja paljon lähempänä kuin kauhuskenaariot. Vieras toinen lävistää ajatteluamme jo nyt. Se jos mikä on pelottavaa. ?
• 42 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 ”Vaikea keksiä. Keksin sanan spontaanisti tuolloin, kun olin kiertänyt Suomea kyseisten vaalien alla. Olisin rikas mies, jos saisin rojalteja termin käytöstä. Jytky tarkoitti viidentoista prosenttiyksikön nousua, nyt perussuomalaiset hävisivät vain puolet siitä. En tiedä, sopisiko tähän tilanteeseen esimerkiksi termi potku tai sätky.” ? H A L O O T i m o S o i n i Perussuomalaisten perustaja ja Suomen entinen ulkoministeri Timo Soini, lanseerasit vuonna 2011 termin jytky, kun perussuomalaiset tekivät suuren nousun eduskuntavaaleissa. Nyt kun sama puolue kyykkäsi tuloksen kuntaja aluevaaleissa, mikä on termin jytky vastakohta? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Mieluummin nyrkki perseessä kuin asua Lohjalla Varsinki teini-iäst ja varhaisaikuisuudest muistaa hyvi, mite juorut ja huhut kulki nopeesti läpi koko kaupungin , kirjoittaa Rudolf Jurvanen. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K U V A : T I M O S O I N I N K O T I A L B U M I TEKSTI: RUDOLF JURVANEN MÄ SYNNYIN vuonna 1999 Kuopiossa, jonne faija muutti ysärillä Lohjalta opiskelemaan palomieheks. Siel ne tapas mutsin kanssa ja lopulta muutettii perheen kaa Lohjalle vuonna 2010. Nykyisi Lohjal asuu yli 40 000 asukasta, mut kaikki sielt kotosin olevat laskee silti ittensä pienen paikkakunnan kasvateiks. Varsinki teini-iäst ja varhaisaikuisuudest muistaa hyvi, mite juorut ja huhut kulki nopeesti läpi koko kaupungin. Lohjal ”kaikki tuntee kaikki”. Meil lohjalaisil, jotka on lähteny ”maailmalle” on ainakin kaks eri perinnettä joka vuosi: joulupäivän bileet ja Rantajamit. Jouluks kaikki saapuu porukoilleen sieltä minne onkaan Lohjalt lähteny ja joulupäivänä kokoontuu keskustaan johonki vielä toimivist baareist juhlimaan kaverien, tuttujen ja tutun tuttujen kans. Joulupäivän bileet on vuodest toiseen odotetuimpien joukos. Samaa aikaa ku Ruisrock on Turus, Lohjan Aurlahes pidetään Rantajamit, joka tunnetaan Suomen suurimpana luokkakokouksena. Kyseises tapahtumas ei pääse liikkuu ilman, et kokoaja joutuu pysähtelemää lyömää käsipäivää vanhoille tutuil ja vaihtamaa kuulumisii. LOHJA (ruotsiks Lojo), on kakskielinen omenakaupunki, jonka jengi yleensä tietää vaa Turun ja Helsingin välillä olevasta ABC:sta ja legendaarisesta Taistelujaska-videosta. Nimi omenakaupunki tulee ainaki vuosittain järjestettävist omenakarnevaaleista, joide aikana pidetää kans Lohjan omenatyttö -kisa Länskärin (sanomalehti Länsi-Uusimaa) järjestämänä. Ennen on myös pidetty Anssi Kelan biisissa 1972 mainittuja Miss Lohja-kisoi. Historiast Lohjal on kertomas esimerkiks Virkkalassa sijaitseva kalkkitehdas Kalkki-Petteri, joka oli toiminnas vuoteen 1994 asti. Nykyään se toimii tv-ohjelma Erikoisjoukkojen kuvauspaikkana. Nykyajan lohjalaisest yritysmaailmast vois mainita kaks isointa yhteisöveronmaksajaa toissavuodelt, Länsi-Uudenmaan Säästöpankki ja Valon Kone. Jälkimmäises allekirjoittanu on alottanu työuransa eka pihahommis ja lopulta puunkuorimakoneide kokoonpanossa. Lohjan vieres on Nummela, joka kuuluu Vihdin kuntaan. Lohjan ja Nummelan välil on samallaine viha-rakkaussuhde ku Suomen ja Ruotsin välillä: toinen pitää toistaan pikkuveljenä ja yleisesti itteään parempana mut kuitenki ymmärtäväisesti. Mun rakas kotikaupunki on tuonu myös Suomen musabisnekseen ykkösrivin tekijöitä. Laulajat Sanni ja Elias Kaskinen on kumpikin syntyperäsiä lohjalaisia. Myös iskelmäbändi Neljänsuora on perustettu Lohjalla. Lohja on paikka, johon on aina kiva ja kotosa palata mutta samalla myös mesta, josta on aina kiva lähtee pois. Lohjalaisuus on ku suomalaisuus: kun lohjalainen tapaa toisen muualla kuin Lohjalla, juttua riittää ja yhteine sävel löytyy nopeesti. LIVE LOVE LOHJA ? KA S V O 43 PUHELIMESSA: RUDOLF JURVANEN
• 42 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 PASKA KOTISEUTU Äänikuningas Sanotaan, ettei Euroopan parlamentti kiinnosta suomalaisia. Vuoden 2025 kuntavaalit osoittivat, että ainakaan Mauri Pekkarinen ei unohtunut Brysseliin. YHDEN VAALIKAUDEN mittaisen tauon jälkeen Jyväskylän kaupunginvaltuustoon palaava keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen nousi koko kaupungin äänikuninkaaksi 1 851 äänellä. Kisa oli tiukka. Vihreiden Bella Forsgrén ja demarien Riitta Mäkinen keräsivät molemmat yli 1800 ääntä. Kyseessä on ensimmäinen kerta 2000-luvulla, kun Pekkarinen on Jyväskylän äänikuningas. Eduskuntavaaleissa on toisin. Vuoden 2003 vaaleissa hän sai Keski-Suomessa peräti 12 164 ääntä – ennätys, joka on yhä voimassa. 77-VUOTIAS Pekkarinen on sukkela mies. Hän vastaa usein ennen kuin kysymys ehtii loppuun – ja arvaa aiheen silti oikein. Kaupunginvaltuustoon hakeutumisessa ei Pekkarisen mukaan ole missään nimessä kyse eläköitymispäätöksen pyörtämisestä. Se koski ”politiikan isoja ympyröitä” ja otti niin koville, että eduskunnasta jättäytymisen jälkeen oli välillä vaikea saada edes unta. Kuntavaalien tulos on Pekkarisen henkilökohtainen ennätys. Miltä suuret äänimäärät tuntuvat? ”Totta kai siitä on tyytyväinen, iloinen ja otettu. Samalla se synnyttää sellaisen velvoitteen, että sun pitää nyt panna ittes likoon ja yrittää hoitaa asioita ja yrittää olla kansan kanssa tekemisissä tavalla, jonka ihmiset noteeraa”, Pekkarinen sanoo. Laaja ja kestävä kannatus ei synny hetkessä, vaan poliitikon on osoitettava vaalikaudesta toiseen olevansa luottamuksen arvoinen. Pekkarisen voi olettaa tietävän mistä puhuu. Hän ei ole koskaan jäänyt vaaleissa rannalle. Pekkarinen on valittu yksitoista kertaa Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, kymmenen kertaa eduskuntaan ja kerran Euroopan parlamenttiin. Jokaisen äänestäjän kanssa ei kuitenkaan voi olla henkilökohtaisesti yhteydessä. ”Mutta keiden kanssa on yhteydessä, niin ne ihmiset pitää sitten huomioida. Siinä kohtaa hyvä kello kilkattaa.” VIIME AIKOJEN vaaleissa erityisen heikosti ovat äänestäneet nuoret. Kuntavaalit tuskin tulevat trendistä poikkeamaan. ”Osallistumattomuus on äärimmäisen vaarallista.” Erityisen ongelmallisena Pekkarinen pitää sitä, jos vallankäyttäjät menettävät kiinnostuksensa demokratian tilaan. ”Joku täyttää aina tyhjiön.” Pekkarisen mukaan Yhdysvaltojen ja useiden Euroopan maiden nykytila on hyvä osoitus siitä, että jos demokratiaa ja länsimaisia arvoja pitää itsestäänselvyyksinä, luo se tilaa populistisille liikkeille. Edustuksellinen kansanvalta tarvitsee toimiakseen taitavia kansalaisia. Ylioppilaskuntapolitiikan kautta ponnistaneen Pekkarisen mukaan opiskeluaika on tässä äärimmäisen tärkeä elämänvaihe. Opintojen lisäksi pitäisi osallistua yhteiskuntaan, muuten nuori ei välttämättä ole valmis siihen. ”Sen ei välttämättä tarvitse olla politiikkaa”, hän huomauttaa. Pekkarisen kohdalla osallistuminen kuitenkin tarkoitti politiikkaa. Jälkikäteen Pekkarinen arvioi, että hänen osallistumisensa 70-luvulla saattoi jopa ”mennä vähän överiksi”, mutta välillä heiluri on kääntynyt myös liiallisen passiivisuuden puolelle. Hän muistelee kuunnelleensa 80-luvulla huuli pyöreänä, kun eduskunnan sivistysvaliokuntaan asiantuntijaksi kutsuttu ylioppilaskuntien edustaja oli sanonut, että opiskelijoita ei oikeastaan kiinnosta mitä yliopistojen hallinnosta säädetään. Mitä ohjeita Pekkarinen antaisi politiikkaan pyrkivälle nuorelle? Kipinä vaaditaan. Pekkarisen kohdalla sen tarjosivat ylioppilaspolitiikassa näkyvästi 60ja 70-luvuilla toimineen stalinistit, joiden vastavoimaksi Pekkarinen halusi. Alkusytykkeen jälkeen on tehtävä töitä. Politiikka ei Pekkarisen mukaan sovi kaikille. Pitää olla rohkeutta, terve itsetunto ja asiaosaamista. ”Äänestäjät näkevät sen ennen pitkää, jos kaveri ei paneudu ja on laiska pitämään yhteyksiä.” Urheilumenestyksellä tai muulla julkisuudella voi tulla valituksi kerran tai kahdesti, mutta kestomenestys vaatii osaamista. MITÄ PEKKARINEN sitten nyt annetulla mandaatilla aikoo tehdä?Johtotehtävät kiinnostavat, mutta asiasta on keskusteltava ensin oman ryhmän kanssa. Hän ei nimeä tehtäviä, mutta mainitsee, että demarit ja keskusta saavat valita ensin – ja se tarkoittaa yleensä kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajuuksia. Asioista tärkeimmäksi hän nostaa koulutuksen. Toinen painopiste on elinkeinopolitiikka. Jyväskylässä on hänen mukaansa valtava koulutuspotentiaali, mutta se ei realisoidu riittävästi liike-elämään. Elinkeinoihin liittyviä päätöksiä tehdään enemmän valtakunnallisella tasolla – mutta paikallinen ei ole koskaan tarkoittanut Pekkariselle pientä. ? TEKSTI: HENRI HÄKKINEN KUVA: ANNE KALLIOLA KA S V O 43
• d @semmarestaurants www.semma.fi Aihetta juhlaan? Kruunaa juhlapöytäsi Semma bakeryn kakuilla! Valmistamme käsityönä leipomossa kakkuja lukuisiin juhlatilaisuuksiin, kuten esimerkiksi äitienpäivään ja valmistujaisiin. Lue lisää nettisivuiltamme www.semma.fi, tai skannaa alla oleva QR-koodi. YLÄ KAUPUNGINKIRKKO 2025 PERJANTAI 16.5. Kaupunginkirkko klo 19 Juhani Kuolevaisen sielu ja teot klo 21 Yona LAUANTAI 17.5. Kaupunginkirkko klo 15 Hoitavien äänten konsertti klo 19 Luhtaniitty klo 21 Hieman Erilainen Iltarukous: Ässiä Hatusta Kirkkopuiston Silmu, Kilpisenkatu 8 klo 16 Ritva Kovalainen: Virtaava metsä Yläkaupunki Suvivirsi On Tour: klo 17 Yliopiston kirjasto Lähde klo 18 Harjun portaat klo 19 Toivolan vanha piha Bongaa pappi! Jyväskylän seurakunnan papit Yössä Lisätiedot: jyvaskylanseurakunta.fi JU H A N I KU OLEV AISEN SIE LU JA TE O T YONA HO ITAVAT Ä ÄN ET ÄSS IÄ HATUS TA LUHTANIITTY RIT VA KOVALAI NE N