jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 03 2025 Päätä omiesi asioista. Asetu ehdolle Keskimaan osuuskauppavaaleissa. Olisiko tämä sinun tapasi osallistua? Lue millaista on edustajistotyö ja asetu ehdolle elokuussa! keskimaa.fi/vaalit
jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Haluaisin valittaa, mutta en keksi mistä 07 Avaus: Halvin ja paskin viini 08 Näin opiskelijoille kävi vaaleissa 10 Tilastrategia etenee 11 Jyylle rapsut Numeraali: Taas onnellisia 12 Sykettä, podcastia, video-ohjelmaa... 13 Lähtö: Mauri the Äänikuningas KESKITY 13 Pakina: Nuoria rangaistava 14 Voiko Jodelista löytää ystävän 18 Nähtiin vaakunoita, mitä nää on? 22 Skeneäijät hehkuttaa JKL:n räppimestaria 28 Markettiviinit on nyt testattu 32 Amerikan enkelit OUTRO 37 Kulttuuri: The Psychedelic Grey Bag, Vanhempainilta , Minecraft-elokuva 38 Sarjis: Neuvottelutaktiikka 39 Mikä on Suomen pääkaupunki? Tee visa! 40 Kommentti: Vegaanit söivät broileritehtaan 41 Essee: Alarmistinen tekoälyessee 42 Paska kotiseutu: Lohja Soitimme: Timo Soini 43 Kasvo: Äänikuningas Mauri Pekkarinen Koostumus 3/25 2025 Päätä omiesi asioista. Asetu ehdolle Keskimaan osuuskauppavaaleissa. Olisiko tämä sinun tapasi osallistua? Lue millaista on edustajistotyö ja asetu ehdolle elokuussa! keskimaa.fi/vaalit NOIN 20 VUOTTA SITTEN Vuonna 2000 Jylkkärin sivuilla esiintyi 17-vuotias taitava ”hiphop-tulokas” Jonny Bro. Tästä nuoresta lupauksesta kasvaisi koko Jyväskylän räpskenen salaperäinen edelläkävijä. Jonny Bro eli Joni Vanhanen on niittänyt mainetta monipuolisena muusikkona jo vuosikausia. Vaikka hänet tunnetaan parhaiten räppärinä nimeltä Joniveli, sydän on aina sykkinyt tuottamiselle – hän on ennen kaikkea musiikin luoja. Vanhanen raotti studionsa ovia ja päästi Jylkkärin keskustelemaan kanssaan musiikista, urasta, nimistä sekä luovista projekteista. Erityisesti yhdestä, jonka tekoon kului neljännesvuosisata. Lue lisää alkaen sivulta 22.
jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 05 KEVÄT 2025 SYKSY 2025 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.FI PE 2.5. OCTOPLOID, DEMONIC DEATH JUDGE LA 3.5. KIUAS, CRIMSON SUN PE 9.5. KAIKKI TURHAT HAAVEET, HELMI ADA, ULLALINTULAMPI LA 10.5. Rockirppis klo 12-15 LA 10.5. CYAN KICKS, IKINÄ, SHEREIGN TO 15.5. GUTALAX (CZ) , CUMBEAST, PUTRID DEFECATION PE 16.5. MOKOMA LA 17.5. Lutakko Yläkaupungin Yö@ Lounaispuisto: STEVE’N’SEAGULLS, LYTTÄ & TOHTORI GETTO, PUHELINSEKSI TO 22.5. BENIGHTED (FR) , …AND OCEANS KE 28.5. ENDSTAND, STRIKE ANYWHERE (US) PE 5.9. PARIISIN KEVÄT LA 6.9. PAPERI T: Malarian Pelko X LA 13.9. CHARON LA 13.9. LIVE IS LIFE @ MUSTA KYNNYS: RÄJÄYTTÄJÄT LA 27.9. THE RASMUS LA 4.10. ERJA LYYTINEN, AIRI’S LA 18.10. LIVE IS LIFE @ MUSTA KYNNYS: KAARLE VIIKATE & MARKO HAAVISTO: Laulu Tuohikorteista 10v. LA 1.11. COSTEE LA 7.11. LACUNA COIL (IT) , NONPOINT (US) KE 26.11. EMMA & MATILDA LA 13.12. SAMULI PUTRO KE 13.8. SWALLOW THE SUN + SARA TO 14.8. STAM1NA + HUORA PE 15.8. J.KARJALAINEN + YLVA HARU (SOOLO) LA 16.8. PEHMOAINO + VESTA SU 17.8. ISMO ALANKO + LYYTI (DUO) LOPPUUNMYYTY!!! HAE JYLKKÄRIN HARJOITTELIJAKSI LISÄTITETOJA JYLKKARI.FI
jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Haluaisin valittaa, mutta en keksi mistä Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi HAE JYLKKÄRIN HARJOITTELIJAKSI LISÄTITETOJA JYLKKARI.FI muksen saappaan nuoleminen ei taida äänestäjiin Purra (sic). SAINPA KUITENKIN vähän nillitettyä. Vaikka yleensä jos ei ole mitään sanottavaa, kannattaisi ehkä pitää suunsa kiinni. Muuten kun tätä ja kevään aiempia Jylkkäreitä selailee, tulee tunne, että ehkä on syytä myös kiitollisuuteen. Niin hyviä juttuja olen saanut sivuille taittaa ja laittaa maailmalle luettavaksi. Avustajat ovat ahkeroineet ja tässäkin numerossa se on havaittavissa. Lehdessä esimerkiksi pohditaan sitä, voiko nuori aikuinen löytää verkon välityksellä ihan oikeita ystäviä (s.14), haastatellaan perusteellisesti yhtä Jyväskylän räppiskenen tärkeimmistä pioneereista (s.22), kysytään pakinan muodossa kriittisiä kysymyksiä opiskelijakulttuurista (s. 13) ja pohditaan esseessä ihmiskunnan tulevaisuutta tekoälyvallankumouksen kynnyksellä (s. 41). Kiitos siis kaikille avustajille ja lukijoille tästä keväästä. Jylkkäri jää lomalle toukokuun puolivälissä ja palaa töihin elokuussa. Ja on muistettu myös lotrata viinillä! (s. 31) Muistakaa tekin – tai ei ole pakko, mutta saa, jos haluaa. Onhan tässä vappu ja kaikkea. ? K äsillä on poikkeuksellinen hetki. Pääkirjoitus pitäisi loihtia, mutta nyt ei irtoa mitään. Nihkeänä äijänä minulla on yleensä edes jotain mistä motkottaa, mutta ei nyt. Ainoa mieleen tuleva asia on laiskasti kansalaisyhteiskuntaan osallistuvat opiskelijat, mutta ehdin jo roimia heitä tässä lehdessä julkaistussa kuntavaalikommentissa (s. 40). Kasvo-palstalle (s. 43) haastateltu konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk) näyttäisi olevan ainakin jossain määrin samoilla linjoilla. Äänivyöryllä Jyväskylän kaupunginvaltuustoon palannut Pekkarinen pohtii jutussa osallistumattomuuden vaaroja. Hänen näkemyksensä on, että passiivisuus politiikassa ja yhteiskunnassa laajemmin luo tyhjiön, jota voivat käyttää hyödykseen esimerkiksi populistiset liikkeet ja autoritääriset voimat. Asiaa voi olla vaikea ottaa tosissaan hetkessä, jossa Suomen suurin populistipuolue on juuri kokenut historiallisen suuren vaalitappion. Mutta siihen reagointi nimenomaan kertoo paljon. Minkä tahansa muun puolueen kohdalla puoluejohto menisi ehdottomasti pika-aikataululla vaihtoon, mutta ei perussuomalaisissa. Linja saa jatkua, vaikka kokoo
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Rudolf Jurvanen 044 901 8470, rudolf.jurvanen@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Anne Kalliola, Valentin Vänskä, Aappi Alhainen, Siiri Puukka, Anniina Norrena, Emilia Laakkonen, Maria Hallikainen, Saara Nenonen, Mikko Virtanen, Niklas Pelkonen, Otto Rissanen, Aleksiina Asell, Sofia Kyllönen ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi KANSI Anne Kalliola Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl TULEVAT LEHDET 4/25: 27.8. 5/25: 13.10. 6/25: 24.11. AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti3/25 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/2025 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (2/25). Sivun 16 pylväsdiagrammista puuttui lähdetieto. Tiedot kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrästä eri vuosina olivat peräisin Jyväskylän yliopiston KV-palveluista. JYLKKÄRIN KESÄTAUKOON EI OLE ENÄÄ PITKÄ AIKA. ENNEN SITÄ PITÄISI KUITENKIN LÖYTÄÄ JYLKKÄRIN SYKSYN HARJOITTELIJA. JOURNALISMISTA KIINNOSTUNEET NUORISOLAISET JA MUUTKIN HARJOITTELUN TARPEESSA OLEVAT OTTAKEE YHTEYTTÄ!
06 jyväskylän ylioppilaslehti3/25 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/2025 A V AU S KUVA: AAPPI ALHAINEN TÄSSÄ ON PASKIN MARKETTIVIINI Sivulta 28 eteenpäin kerromme miksi
09 Jyväskylän ylioppilaslehti kävi läpi kaikki opiskelijaksi tunnustautuneet kuntavaaliehdokkaat. J yväskylän suurimmaksi kuntapuolueeksi nousee tulevalla valtuustokaudella SDP, joka keräsi kuntavaaleissa 23,6 prosenttia kaupungin äänistä. Valtuustopaikkoja kannatuksella irtoaa 16. Demarit otti vaalivoiton kannatuksessa mitattuna myös edellisissä kuntavaaleissa, mutta jäi tuolloin paikkamäärässä tasatilanteeseen kokoomuksen kanssa 13 edustajalla. Tällä kertaa kokoomus ja hyvin kannatustaan kasvattanut keskusta saivat kumpikin 11 valtuutettua. Keskustan kannatus Jyväskylässä nousi 17,6 prosenttiin kokoomuksen kerätessä 17,3 prosenttia annetuista äänistä. Jyväskylän vuoden 2017 kuntavaalit voittaneen vihreiden kannatus jatkoi hiipumistaan 15,5 prosenttiin, mikä tarkoittaa paikkamäärässä pudotusta 12 valtuutetusta kymmeneen. Vasemmistoliitto onnistui puolestaan kasvattamaan kannatustaan 3,5 prosenttiyksiköllä 13,4 prosenttiin ja samalla kasvatti valtuustopaikkojensa määrän seitsemästä yhdeksään. Jyväskylässä suurimman tappion koki perussuomalaiset, jonka kannatuksesta suli Jyväskylässä yli puolet. Valtuustopaikkojen 08 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MITÄ NYT määrä laski yhdeksästä kolmeen. Myös kristillisdemokraattien kannatus laski hieman ja paikkamäärä putosi neljästä kolmeen. Äänestysprosentti Suomen Ateenassa oli 52,5 prosenttia. Se tarkoittaa marginaalista äänestysaktiivisuuden kasvua suhteessa viime vaaleihin, mutta on edelleen suhteellisen huono verrattuna kansalliseen tasoon. Jyväskylän valtuuston paikkamäärä laskee seuraavan valtuustokauden alusta lähtien 67 valtuutetusta 63:een. JYLKKÄRI KÄVI läpi kaikki opiskelijaksi Ylen kuntavaalikoneessa tai puolueensa ehdokassivulla tunnustautuneet ehdokkaat ja selvitti, kuinka heille kuntavaaleissa kävi. Jyväskylän kaupunginvaltuustoon opiskelijastatuksella pääsi yhteensä kuusi ehdokasta: vasemmistoliiton Matleena Käppi, Jenni Suutari ja Aino Kenttälä, keskustan Moona Seppä ja Jarno Saukko sekä vihreiden Panu Castrén. Lisäksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) edustajistossa istuva demareiden Marianne Koikkalainen tuli valituksi kunnanvaltuustoon. Hän ei kuitenkaan itse ehdokastai vaalikoneprofiileissa mainostanut olevansa opiskelija. Varasijoille ylsi kuusi opiskelijaa: vasemmistoliiton Rosa Heikkinen ja Veronika Laihonen, vihreiden Veera Turunen ja Ralf Lehtipuu, perussuomalaisten Lila Heinonen sekä kristillisten Samuel Florin. Vanhasta valtuustosta pudonneiden joukossa puolestaan löytyi yksi opiskelija, kokoomuksen Petri Laaksonen. KAIKKIAAN SELVITYSTYÖSSÄ nousi esiin 64 nimeä yhdeksästä eri puolueesta. 37, eli yli puolet ehdolla olleista opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Yksi ehdokas kertoi suorittavansa avoimessa yliopistossa oikeustieteen väyläopintoja. Ammattikorkeakoulussa opiskelevia joukossa oli yhdeksän, joista ainakin neljä opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk). Mukaan mahtui myös muutamia ammattikoululaisia ja lukiolaisia. Eniten opiskelijaehdokkaita löytyi vasemmistoliiton listalta, yhteensä 21. Vihreiden listalta Jylkkäri löysi 13 opiskelijaa ja keskustalta kahdeksan. Opiskelijaehdokkaita löytyi kaikkiaan yhdeksästä puolueesta – mukaan lukien eduskunnan ulkopuolisista Kristallipuolueesta ja Vapauden liitosta. Ehdokkaista 11 on joko jäsenenä tai varajäsenenä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Jamkin opiskelijakunnasta eli Jamkosta oli vaaleihin löytänyt vain yksi ehdokas. Läpi päässeistä Jyyn edustajistossa istuvat Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston (Jyviva) Suutari ja Kenttälä, sosialidemokraattien Koikkalainen sekä Jyväskylän keskustaTEKSTI: HENRI HÄKKINEN GRAFIIKKA: HENRI HÄKKINEN / FLOURISH Näin opiskelijat pärjäsivät kuntavaaleissa Jarno Saukko (kesk) (vas.), Panu Castrén (vihr), Aino Kenttälä (vas) ja Jenni Suutari (vas) ylsivät kuntavaaleissa valtuustopaikkaan.
09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MITÄ NYT kunnanvaltuustoon. Hän ei kuitenkaan itse ehdokastai vaalikoneprofiileissa mainostanut olevansa opiskelija. Varasijoille ylsi kuusi opiskelijaa: vasemmistoliiton Rosa Heikkinen ja Veronika Laihonen, vihreiden Veera Turunen ja Ralf Lehtipuu, perussuomalaisten Lila Heinonen sekä kristillisten Samuel Florin. Vanhasta valtuustosta pudonneiden joukossa puolestaan löytyi yksi opiskelija, kokoomuksen Petri Laaksonen. KAIKKIAAN SELVITYSTYÖSSÄ nousi esiin 64 nimeä yhdeksästä eri puolueesta. 37, eli yli puolet ehdolla olleista opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Yksi ehdokas kertoi suorittavansa avoimessa yliopistossa oikeustieteen väyläopintoja. Ammattikorkeakoulussa opiskelevia joukossa oli yhdeksän, joista ainakin neljä opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk). Mukaan mahtui myös muutamia ammattikoululaisia ja lukiolaisia. Eniten opiskelijaehdokkaita löytyi vasemmistoliiton listalta, yhteensä 21. Vihreiden listalta Jylkkäri löysi 13 opiskelijaa ja keskustalta kahdeksan. Opiskelijaehdokkaita löytyi kaikkiaan yhdeksästä puolueesta – mukaan lukien eduskunnan ulkopuolisista Kristallipuolueesta ja Vapauden liitosta. Ehdokkaista 11 on joko jäsenenä tai varajäsenenä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Jamkin opiskelijakunnasta eli Jamkosta oli vaaleihin löytänyt vain yksi ehdokas. Läpi päässeistä Jyyn edustajistossa istuvat Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston (Jyviva) Suutari ja Kenttälä, sosialidemokraattien Koikkalainen sekä Jyväskylän keskustaopiskelijoiden Saukko. Vielä viime edustajistokaudella Jyvivaa edusti myös näissä vaaleissa vasemmistoliiton ääniharavaksi 1 259 äänellä noussut Käppi. Jyyn edustajistosta ehdolle olivat asettuneet myös Jyvivan Akseli Haanpää, Jyry Virtanen, Kaapo Riikonen, Iina Nurmela sekä Janne Niemelä, Jyyn demariopiskelijoiden Aleksi Murtojärvi, opiskelevien kokoomuslaisten Erno Pajala sekä luonnontieteilijöiden Valtteri Hiltunen (kesk). Heillä valtuustopaikka jäi kuitenkin tällä kertaa saavuttamatta. Jamkosta ehdolla oli perussuomalaisten Vili Eskelinen, mutta hänenkään äänimääränsä ei riittänyt valtuustoon asti. Opiskelijapuolueeksi mielletyn vihreiden ehdokkaiden joukosta Jyyn edustajiston jäseniä ei löytynyt yhtään. Tätä selittää se, että vihreät menetti viime edustajistovaaleissa syksyllä 2023 kaikki viisi paikkaansa, kun Jyviva nousi suurimmaksi ryhmäksi kahmien 14 paikkaa 41:stä tarjolla olleesta. Ylipäänsä opiskelijaehdokkaiden merkitys oli suuri erityisesti vasemmistoliitolle, jonka 8 344 äänestä noin 3 000 oli peräisin Jylkkärin listalle löytyneiltä opiskelijaehdokkailta. KANSALLISELLA TASOLLA kuntavaalien voittajaksi nousi Jyväskylän tapaan SDP. Toiseksi eniten kannatusta sai kokoomus ja kolmanneksi eniten keskusta. Jyväskylän tapaan, joskaan ei aivan yhtä jyrkästi, eniten kannatustaan menetti kuudennelle sijalle pudonnut perussuomalaiset. Vihreiden kannatus pysyi suurin piirtein samalla tasolla, vasemmistoliitto onnistui puolestaan kasvattamaan kannatustaan. ? T i l a s t o l ä h d e : V a a l i e n t i e t o j a t u l o s p a l v e l u
11 Jyväskylän yliopiston uusi tilastrategia toi Linkin ja Algon eteen ainejärjestilan muuton. Uusi tilaratkaisu tyydyttää, mutta yliopiston viestinnässä olisi parantamisen varaa. J yväskylän yliopiston keväällä 2024 julkaisema uusi tilastrategia tuo muutoksia myös Mattilanniemen kampuksella toimivien ainejärjestöjen arkeen. Jyväskylän ainoan teekkarikilta Algo ry:n ja ainejärjestö Linkki Jyväskylä ry:n yhteinen ainejärjestötila Kattila joutuu muuttamaan keväällä uusiin tiloihin. Järjestöille osoitettu uusi tila löytyy vanhan tapaan Agoralta. Käytännössä edessä on muutto kolmea kerrosta alemmaksi. Linkin jäsenistö opiskelee yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tietotekniikkaa, tietojenkäsittelytieteitä ja koulutusteknologiaa. Valmistuessaan heistä tulee filosofian maistereita. Algolaiset puolestaan kouluttautuvat diplomi-insinööreiksi tietoja ohjelmistotekniikan aloilta. Virallisesti järjestöjen on siirryttävä uusiin tiloihin toukokuun loppuun mennessä. Ainejärjestöjen puheenjohtajien Oskari Lahtisen (Linkki) ja Rene Kankaan (Algo) mukaan muuttojärjestelyt pyritään kuitenkin hoitamaan heti vapun jälkeen. Agoran kolmas ja neljäs kerros tulevat lähitulevaisuudessa kokonaan yliopiston mate10 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MITÄ NYT matiikan ja tilastotieteen laitoksen käyttöön. Tiedekunnan tämänhetkinen kotirakennus MaD tullaan purkamaan. KATTILA EHTI toimia nykyisissä tiloissaan hieman yli kaksi vuotta, joulukuusta 2022 lähtien. Uusi tilastrategia on tuottanut lyhytaikaiseksi jääneitä tilaratkaisuja muillakin kampuksilla. Jylkkäri uutisoi viime lokakuussa (Jylkkäri, 5/2024) yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelijoiden Yfistö-ainejärjestötila muutosta. Muutto Seminaarinmäen X-rakennuksella sijaitsevasta tilasta tuli eteen alle kahden vuoden sisällä avaamisesta. Linkin Lahtinen ja Algon Kangas eivät kuitenkaan ole tyytymättömiä muutokseen. ”Meidän ainejärjestöillemme osoitettu uusi tila on nykyistä isompi ja paremmin varustelu, itse tilavaihdoksesta ei siis ainakaan voi valittaa”, Lahtinen toteaa. Molemmat herrat toteavat kommunikoinnin yliopiston suunnalta olleen ongelmallista. Kankaan mukaan aluksi mitään viestintää heidän suuntaansa ei ollut. ”Isoin ongelma oli alun perin saada väylä kommunikaatiolle meidän ja yliopiston välillä.” Lahtinen komppaa Kangasta tilapalveluiden proaktiivisuuden puutteesta: ”Jossain vaiheessa joku kiinteistöinsinööri tuli tuohon Kattilan ovelle ja huikkasi, että tiedätte varmaan muuttavanne toukokuun loppuun mennessä.” Vastaavia ongelmia oli havaittavissa myös Yfistön kohdalla. Lahtinen ja Kangas kertovat, että tiedottamista muuttoon liittyvissä asioissa on heidän suuntaansa hoitanut yliopiston talousja tilapalveluiden tilapalvelupäällikkö Timo Piispanen. Piispanen sanoo kuulleensa kommunikointiin liittyvästä kritiikistä ensimmäistä kertaa Jylkkärin haastattelun yhteydessä. ”Täytyy tiedustella yksikkömme henkilöstöltä, onko negatiivinen palaute saavuttanut muita. Olemme kuitenkin pyrkineet tiedottamaan ylioppilaskuntaa esimerkiksi tilamuutoksiin liittyen.” ALGON JA LINKIN puheenjohtajien mukaan muutto tehdään suurimmaksi osaksi ainejärjestöjen jäsenistön toimesta talkoovoimin. Heidän mukaansa yliopisto on tarjoutunut auttamaan muutossa tarvittaessa. Uuteen ainejärjestötilaan on tulossa tuliteriä kalusteita tilapalveluiden piikkiin. Kangas kehuu yksikön toimintaa tämän suhteen. ”Jälkeenpäin yhteistyö tilapalveluiden kanssa on sujunut jouhevasti, esimerkiksi esittäessämme toiveita uuden ainejärjestötilan varustelusta.” Algon ja Linkin ainejärjestötilan muutto linkittyy yliopiston toukokuussa 2024 tekemään päätöksen luopua säästötoimenpiteenä yhdeksästä rakennuksesta. Vuoden 2025 alussa Suomessa tuli voimaan uusi yliopistojen rahoitusmalli, jonka myötä Jyväskylän yliopisto menettää keväällä 2024 tehdyn arvion mukaan reilut kolme miljoonaa euroa toimintarahoitustaan. Tilaratkaisujen pitäisi tuoda vuosien 2025—2027 aikana 12 miljoona euroa säästöjä. Samaan aikaan kun yliopisto on säästökuurilla ja etsii sopeutuskohteita, sen tilapalveluyksikkö ostaa ainejärjestöille huonekaluja. Mistä rahat niihin tulevat? Yliopiston talousja tilapalveluiden tilapalvelupäällikkö Piispasen mukaan hänen yksiköllään on vuosittain käytettävissä useamman kymmenen tuhannen euron budjetti ainejärjestöjen hankintoihin. ”Joka syksy budjetoidaan tietty summa rahaa ainejärjestöjen hankintoihin. Informoimme ylioppilaskuntaa käytettävissä olevan budjetin koosta yhteistapaamisissa.” Piispanen kertoo, että tilauudistukset yliopiston päärakennuksessa ovat vaatineet runsaammin uusien huonekalujen hankkimista. ? TEKSTI: RUDOLF JURVANEN KUVAT: ANNIINA NORRENA Kattila uusiin tiloihin O s k a r i L a h t i n e n ja Rene Kangas. A t t e H e i k k i n e n ja Leevi Leino Kattilassa.
11 Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan Jyy käsitteli henkilötietoja asetusten vastaisesti. 2. KERTAA VARMASTI UUSI MESTARI SM-LIIGAAN. Kuopiolainen Kalevan pallo (Kalpa) ja lappeenrantalainen Saimaan pallo (Saipa) eivät nimittäin koskaan ole voittaneet SM-Liigaa. Nykyisen jääkiekon pääsarjan, SM-liigan, 50-vuotisen historian aikana finaalissa on vain kerran aiemmin kohdannut kaksi joukkuetta, joista kumpikaan ei olisi liigamestaruutta voittanut. Tämä tapahtui ensimmäisen SM-liigakauden päätteeksi keväällä 1976, kun Turun Palloseura (TPS) kaatoi finaalissa Tampereen Tapparan. Tappara ja TPS tosin olivat ehtineet voittaa mestaruuksia SM-Liigaa edeltäneessä Mestaruussarjassa. KalPan ja SaiPan historiasta ei löydy mestaruuksia jääkiekon korkeimmalta sarjatasolta. Kalpa on selvinnyt finaaleihin kahdesti, vuosina 1991 ja 2017. Saipan paras saavutus on pronssi vuodelta 1966; SM-liigasta mitaleja ei ole tullut ja välieräpaikkakin ennen tätä kevättä vain kahdesti. Uudet Suomenmestarit ovat SM-Liigassa harvinaisia. Viimeksi mestaruustilinsä on onnistunut korkkaamaan Jyväskylän Jyp vuonna 2009. Nykyisistä liigajoukkueista mestaruus puuttuu KalPan ja SaiPan lisäksi Lahden Pelicansilta, Kouvolan KooKoolta, Mikkelin Jukureilta, Vaasan Sportilta sekä Kiekko-Espoolta. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 MITÄ NYT Jyyn selvityksen mukaan ylioppilaskunnan ”edustajiston toiminnan yksi perusarvo on päätöksenteon avoimuus”. Edustajiston päätöksentekoon liittyvät asiakirjat oli jaettu edustajistolle Google Drive -kansiorakenteen kautta. Kansioissa olivat kokousten esityslistat liitteineen sekä pöytäkirjat. Selvityksen mukaan kansiot olivat julkisia, sillä esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia julkisuuslain nojalla. Virhe kuitenkin tapahtui Jyyn mukaan siinä, että samoissa avoimissa kansioissa säilytettiin myös liitetiedostoja. Vaikka liitteet ovat olleet Jyyn mukaan ”hyvin suurelta osin julkisia asiakirjoja”, osassa oli ollut henkilötietoja, minkä takia ”niiden saatavilla pitäminen ei ollut ollut perusteltua”. Lisäksi Jyyn mukaan ylioppilaskunnan toiminnan luonteen takia suuri osa aktiivitoimijoista vaihtuu vuosittain. Myös työntekijöissä on ollut jonkin verran vaihtuvuutta. Jokainen toiminnan sektori on vastannut omien asioidensa valmistelusta edustajistolle, kuten myös liitetiedostojen lisäämistä kansioon. Sen takia joka vuosi 10–15 eri henkilön työtehtäviin on voinut kuulua liitetiedostojen käsittely, Jyyn toiminnanjohtaja Teemu Vasama kirjoitti selvityksessä helmikuussa 2024. ”Liitetiedostojen käsittelystä ei ollut laadittu yhtenäisiä ohjeita”, Vasama kirjoitti. Perustelun mukaan virhettä ei huomattu aiemmin, koska aikaisempien vuosien kokousten kansiot toimivat ”arkistona eli niitä ei ollut aktiivisesti tai järjestelmällisesti tarkasteltu myöhempinä vuosina”. Toimijoiden vaihtumisen myötä ”uudemmilla toimijoilla ei ollut tarkkaa tietoa siitä, mitä tiedostoja vanhoissa kansioissa oli eikä erityistä syytä epäillä, että kansioissa oli sellaisia tiedostoja, joita niissä ei tulisi olla”. Jyyn mukaan liitetiedostojen käsittely ja lisääminen edustajiston kokousmateriaaleihin on sittemmin keskitetty ylioppilaskunnan toiminnanjohtajan vastuulle. Jyy myös luopui Google Drive -pohjaisesta kokouksenhallintajärjestelmästä ja siirtyi yliopiston luomaan Tim-järjestelmään, jossa kokousten liitteet eivät ole julkisesti kaikkien saatavilla. Jyy ei valittanut tietosuojavaltuutetun ratkaisusta. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunta Jyy on opiskelijoiden etuja palvelujärjestö. Jäseniä ovat Jyväskylän yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Jyyn edustajisto käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Jyy kustantaa Jyväskylän yliop pilaslehteä. ? J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy) sai tietosuojavaltuutetun toimistolta huomautuksen tietosuoja-asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä. Ylioppilaskunta oli vienyt verkkosivuilleen linkitettyyn edustajiston kokousten kansioon henkilötietoja sisältäviä liitetiedostoja siten, että ne olivat vapaasti kenen tahansa saatavilla usean vuoden ajan. Liitetiedostot sisälsivät esimerkiksi sähköpostiosoitteita, puhelinnumeroita ja kotiosoitteita. Jyy itse arvioi, että tietoturvaloukkaus koski 57 henkilöä. Loukkaus alkoi 1.9.2014 ja päättyi 9.3.2023. Apulaistietosuojavaltuutetun mukaan Jyy ei arvioinut ennen henkilötietojen käsittelyyn ryhtymistä käsittelyn lainmukaisuutta eikä ohjeistanut ja valvonut henkilötietojen käsittelyä riittävästi. Tietosuojavaltuutettu antoi asiasta ratkaisun tammikuun 2025 lopulla. TIETOTURVALOUKKAUS TULI Jyyn tietoon maaliskuussa 2023, kun Jyväskylän ylioppilaslehti teki aiheesta juttua. Juttu käsitteli sitä, että Jyy on julkaissut avoimessa verkossaan henkilötietoja. Haastattelun jälkeen Jyy poisti pääsyn kansioihin ja kävi liitetiedostot läpi. Tietosuojavaltuutetun toimistolle tekemässään ilmoituksessa ylioppilaskunnan silloinen toiminnanjohtaja Minna Kalliokoski-Oinas kertoi olevansa tietoturvaloukkauksen kohteena oleviin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Tammikuussa 2024 tietoturvavaltuutetun toimisto pyysi Jyyltä tietoa muun muassa siitä, miksei virhettä ollut huomattu aiemmin. ”Isoin ongelma oli alun perin saada väylä kommunikaatiolle meidän ja yliopiston välillä.” Lahtinen komppaa Kangasta tilapalveluiden proaktiivisuuden puutteesta: ”Jossain vaiheessa joku kiinteistöinsinööri tuli tuohon Kattilan ovelle ja huikkasi, että tiedätte varmaan muuttavanne toukokuun loppuun mennessä.” Vastaavia ongelmia oli havaittavissa myös Yfistön kohdalla. Lahtinen ja Kangas kertovat, että tiedottamista muuttoon liittyvissä asioissa on heidän suuntaansa hoitanut yliopiston talousja tilapalveluiden tilapalvelupäällikkö Timo Piispanen. Piispanen sanoo kuulleensa kommunikointiin liittyvästä kritiikistä ensimmäistä kertaa Jylkkärin haastattelun yhteydessä. ”Täytyy tiedustella yksikkömme henkilöstöltä, onko negatiivinen palaute saavuttanut muita. Olemme kuitenkin pyrkineet tiedottamaan ylioppilaskuntaa esimerkiksi tilamuutoksiin liittyen.” ALGON JA LINKIN puheenjohtajien mukaan muutto tehdään suurimmaksi osaksi ainejärjestöjen jäsenistön toimesta talkoovoimin. Heidän mukaansa yliopisto on tarjoutunut auttamaan muutossa tarvittaessa. Uuteen ainejärjestötilaan on tulossa tuliteriä kalusteita tilapalveluiden piikkiin. Kangas kehuu yksikön toimintaa tämän suhteen. ”Jälkeenpäin yhteistyö tilapalveluiden kanssa on sujunut jouhevasti, esimerkiksi esittäessämme toiveita uuden ainejärjestötilan varustelusta.” Algon ja Linkin ainejärjestötilan muutto linkittyy yliopiston toukokuussa 2024 tekemään päätöksen luopua säästötoimenpiteenä yhdeksästä rakennuksesta. Vuoden 2025 alussa Suomessa tuli voimaan uusi yliopistojen rahoitusmalli, jonka myötä Jyväskylän yliopisto menettää keväällä 2024 tehdyn arvion mukaan reilut kolme miljoonaa euroa toimintarahoitustaan. Tilaratkaisujen pitäisi tuoda vuosien 2025—2027 aikana 12 miljoona euroa säästöjä. Samaan aikaan kun yliopisto on säästökuurilla ja etsii sopeutuskohteita, sen tilapalveluyksikkö ostaa ainejärjestöille huonekaluja. Mistä rahat niihin tulevat? Yliopiston talousja tilapalveluiden tilapalvelupäällikkö Piispasen mukaan hänen yksiköllään on vuosittain käytettävissä useamman kymmenen tuhannen euron budjetti ainejärjestöjen hankintoihin. ”Joka syksy budjetoidaan tietty summa rahaa ainejärjestöjen hankintoihin. Informoimme ylioppilaskuntaa käytettävissä olevan budjetin koosta yhteistapaamisissa.” Piispanen kertoo, että tilauudistukset yliopiston päärakennuksessa ovat vaatineet runsaammin uusien huonekalujen hankkimista. ? Jyy sai huomautuksen TEKSTI: OONA KOMONEN KUVA: HENRI HÄKKINEN K U V AT : K AL PA . FI, SAI PA . F I
LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Näitkö tai kuvasitko kampuksella jotakin hämmentävää ja kertomisen arvoista. Ota yhteyttä Jylkkäriin henri.hakkinen@jylkkari.fi tai +358 45 137 1957 T E K S T I : H E N R I H Ä K K I N E N K U V A : A N N E K A L L I O L A Koas Syke valmistui TEKSTI: RUDOLF JURVANEN K eski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (Koas) tuorein asuinkerrostalo Syke on valmistunut. Yläkaupungilla Yliopistonkadun ja Kauppakadun välissä sijaitsevan talon rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2024. Virallisesti talo sijaitsee kuitenkin Kauppakadun puolella. Asuntoja Sykeessä on 80, joista suurin osa on yksiöitä. Lisäksi talon pohjakerroksesta löytyy 13-paikkainen parkkihalli. Naapurista löytyy myös vuonna 2019 valmistunut asuinkerrostalo Koas Harju ja Kauppakadun puolella kerrostalo Hospa, josta löytyy myös Koasin keskustoimisto. Asukkaat pääsivät muuttamaan taloon porrastetusti maaliskuun lopulla. ? Podcast: Mitä kuntavaalien tulos tarkoittaa opiskelijalle? TEKSTI: HENRI HÄKKINEN ”J os opiskelijan arjessa ei ole tilaa edes järjestötoiminnalle, kuinka moni uskaltaa sitoutua valtuustotyöhön?” kysyy Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) sosiaalipoliittinen asiantuntija Nuutti Ruotsalainen tuoreessa Jylkkärin podcastissa. Jylkkäri istutti Ruotsalaisen, Jyyn hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalon sekä SYL:n hallituksen puheenjohtajan Anselmi Auramon podcast-haastatteluun analysoimaan huhtikuussa käytyjen kuntavaalien tulosta ja arviomaan sen vaikutuksia opiskelijoille. Keskustelua ohjaamassa on Jylkkärin päätoimittaja Henri Häkkinen. Podcastissa arvioidaan esimerkiksi nuorten ja opiskelevien ehdokkaiden saamaa vaalitulosta ja pohditaan perussuomalaisten suuren vaalitappion mahdollisia vaikutuksia hallituspolitiikkaan. Katseita käännetään myös kohti syksyllä häämöttäviä ylioppilaskuntien edustajistovaaleja. Miten ihmeessä äänestysprosentti saadaan Jyyn vaaleissa ylös? Muutama ajatus uhrataan myös kahden vuoden päästä käytäville eduskuntavaaleille. Onko vaalivoittaja SDP vääjäämätön pääministeripuolue ja miten ylioppilasliike valmistautuu ajamaan opiskelijoiden etuja? Jylkkärin podcastit löydät Jylkkärin verkkosivuilta, Spotify-profiilista , jonne pääset suoraan alla olevasta qr-linkistä. ? KU VA : HE NR I HÄ KK IN EN Yliopiston tilinpäätös sijoitusten kautta ylijäämäiseksi TEKSTI: HENRI HÄKKINEN J yväskylän yliopiston kokonaistulos nousi vuonna 2024 ylijäämän puolelle 6,4 miljoonaa eurolla, selviää yliopiston ulkaisemasta tiedotteesta. Varsinaisen toiminnan tuotot jäivät 2,6 miljoonaa euroa pakkasen puolelle, mutta sijoitustuotot käänsivät kokonaistuloksen voitolliseksi. Kohennus vuoteen 2023 on selkeä. Tuolloin yliopiston tilipäätös oli 8,5 miljoonaa euroa miinuksella. Yliopiston saama valtionrahoitus kasvoi tiedotteen mukaan noin kahdeksalla miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Myös täydentävän rahoituksen määrä kasvoi neljällä miljoonalla eurolla. Jyväskylän yliopiston liikevaihto oli viime vuonna 245 miljoonaa euroa. Yliopiston kaikista menoista suurin osa muodostuu henkilöstökuluista, jotka kasvoivat vuonna 2024 2,6 miljoonalla eurolla. Niiden osuus kaikista kuluista on noin 68 prosenttia. Jyväskylän yliopisto on viime aikoina hakenut säästöjä vähentämällä käytössä olevaa rakennuskantaansa. Rakennusten osuus kuluista on noin 13 prosenttia. ? Video: Prässissä M ikä motivoi nuoria liikkumaan? Voiko tekoäly korvata henkilökohtaisen valmentajan? Milloin liikunnasta tulee haitallinen pakkomielle? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Prässissäkeskusteluohjelmassa, joka on nyt julkaistu Jylkkärin verkkosivuilla ja Youtube-kanavalla. Haastateltavan penkkiin istuvat Liikuntatieteellisen tiedekunnan professori Sami Kokko sekä personal trainer Henri Böhm. Lisäksi toimittajat selvittävät Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden liikuntatottumuksia, pureutuvat syömishäiriöön ja liikuntariippuvuuteen sekä sosiaalisen median liikuntavaikuttajien toimintaan. Ohjelma on toteutettu osana journalistiikan opiskelijoiden video-ohjelmaprojektikurssia. ?
LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö 12 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 P AK IN A N yt se on virallista. Mitään ei saa enää tehdä. Yliopiston erään nimeämättömän ainejärjestön sitsiohjeita päivitettiin. Seuraava lainaus ei ole parodiaa, vaan ote julkaistuista ohjeista. "Esimerkiksi Kide.appissa sitsilippumyynnissä on oltava kohta, missä kysellään, haluaako osallistuja suorittaa rangaistuksia tai ei. Myös tapahtumassa on oltava oikeus sanoa, että kieltäytyy rangaistuksesta. Rangaistus ei saa tuntua ahdistavalta sitsaajalle." Panee väkisinkin miettimään kahta asiaa. Tietävätkö ohjeiden laatijat, mitä rangaistus yleensä tarkoittaa? Ja eivätkö nykynuoret kykene osallistumaan vitsibattleen tai juomaan fisushottia saamatta sukupolvet ylittävää traumaa? On kenties myös aiheellista pohtia, pitäisikö rangaistus korvata jollain aivan muulla sanalla. Vaikkapa rangaistushenkisellä yhdenvertaisuustehtävällä. Ja sitsit konseptina vaihtaa iltasatutuokioon. Pätkässä kiteytyy se, miten nuoriso pilaa kaiken. Opiskelijakulttuuri kuolee, koska vanhoja perinteitä ei osata jättää rauhaan, mutta uusiakaan ei tule tilalle, sillä kukaan ei tee mitään. Opiskelijakulttuuria kritisoidaan edelleen liian alkoholipainotteiseksi. Näköjään taktiikka viinanhuuruista hauskanpitoa vastaan on muuttaa tavalliset, alkoholilliset tapahtumat niin paskoiksi, ettei kukaan lopulta halua käydä niissäkään. Ryyppäämisen sijaan porukka jää kotiin kyhjöttämään puhelimen ääreen ja tunkemaan huuleen mentolinmakuista tyynyä. Eikä edes nuuskaa vaan nikotiinipussia. NYKYNUORISO yrittää tehdä coolia siitä, ettei käy juhlissa, omaa laajaa ystäväpiiriä tai halua pitää hauskaa. Ennen tällaista olisi sanottu peräkammarin pojaksi. Nykyään voi tehdä tiktokeja, joissa vertaa itseään Lamborghiniin lammaslauman seassa. Tilanne on kuin 21 Jump Streetistä, paitsi ettei kellään ole hauskaa. Eniten tässä alkoholittomuudessa ärsyttää se, etteivät alkoholittomat nykynuoret tee edes mitään järkevää ryyppäyksen sijaan. Alkoholi on epäterveellistä, lihottaa ja rappeuttaa kehoa ennen aikojaan, senhän me kaikki tiedämme. Mutta mitä kummaa, tämän päivän alkoholiton sukupolvi on paskemmassa kunnossa kuin keskikaljan saapumisen ruokakauppaan nähnyt ja sisällä tupakoinut ikäpolvi. Cooperissa ei jakseta juosta, sormet eivät millään yllä varpaisiin eikä löysä nuoriso osaa edes kuperkeikkaa tehdä. Jos olisivat joskus vetäneet hassuttelukännit, niin kuperkeikka olisi varmasti tullut siinä sivussa ihan vahingossa. Ilman ahdistusta. ? Nuorisoa pitää rangaista K i r j o i t t a j a o n a l l e 2 7 v u o t i a s o p i s k e l i j a n u o r i . TEKSTI: PUOLIVUOSITTAINEN Miksi poliitikot osoittavat kuvissa sormella kameraa kohti? ”Se osoittaa määrätietoisuutta”, tietää Mauri Pekkarinen. 77-vuotias Pekkarinen jättäytyi pois keskustan valtakunnallisesta kokoonpanosta, koska puolueen suunta oli hänen mielestään hukassa. Hänen mukaansa entinen pääministeri Juha Sipilä toi keskustaan myös paljon hyvää, mutta kaikesta ei voinut olla samaa mieltä. ”Bisnesjohtaja sanoo, että tuonne mennään ja divisioonat marssivat perässä. Politiikan johtaminen vaatii pluralistisen järjestelmän osaamista”, Pekkarinen sanoo. Erilaisten näkemysten monivivahteinen kirjo on hänen mukaansa koottava ja jäsenneltävä yhteisten nimittäjien varaan. Viimeinen askel vetäytymiseen oli, kun keskusta lähti SDP:n johtamaan hallitukseen suuren vaalitappion jälkeen. Huhtikuussa Pekkarinen kuitenkin valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon kuntavaalien äänikuninkaana. Kyse ei hänen mukaansa ole eläkepäätöksen pyörtämisestä. Lue takasivun Kasvo sivulta 43. ? T E K S T I : H E N R I H Ä K K I N E N K U V A : A N N E K A L L I O L A KASVO: ÄÄNIKUNINGAS
M M oikka! Oon N20 ja ettisin oman ikäsii kavereita Jyväskylästä. Oon ite menevä ja spontaani tyyppi, joten voitais mennä tekee jotain tai vaikka vaan hengailla (hymiö) . Viisitoista minuuttia ilmoituksen julkaisun jälkeen puhelimeeni alkaa kilahdella chat-pyyntöjä. Ensimmäinen on kaksikymmentäviisivuotias mies, joka ilmaisee kiinnostuksen ilmoitustani kohtaan reagoimalla sukupuolensa ja ikänsä: ”M25 täällä”. Häntä seuraa N21, joka on kiinnostunut siitä, olenko opiskelija. Viikko julkaisuni jälkeen ketjuun on reagoinut yhteensä kolmetoista jodelkäyttäjää. Viime vuoden lopulla julkaisin kyseisen jodlauksen Jodelin Uusia ystäviä -kanavalla. Kanavalla käyttäjät julkaisevat anonyymisti omia kaverinhakuilmoituksiaan tai vastaavat muiden jättämiin ilmoituksiin. Ketjuun reagoinnin jälkeen toisille voi lähettää chat-pyyntöjä, jolloin kahdenkeskinen keskustelumahdollisuus avautuu. Julkaisullani halusin itse kokeilla, voisinko kanavan kautta löytää ystävän, tai ainakin seuraa itselleni. Sen sijaan, että olisin reagoinut muiden käyttäjien ilmoituksiin, päätin julkaista itse sellaisen. Yhteen jodlaukseen ei voi kirjoittaa elämäkerran pituista esittelytekstiä itsestään, vaan postaukseen täytyi tiivistää lyhyesti, kuka on ja millaista seuraa kanavalta etsii. Halusin löytää omanikäisiäni kavereita, ja ajattelin, että kertomalla itsestäni menevänä ja spontaanina tyyppinä, vetäisi se puoleeni kaltaisiani, aktiivisia ja seikkailunhaluisia ihmisiä. 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Teksti Teksti Emilia Laakkonen Kuvitus Kuvitus Maria Hallikainen YS TÄ VÄ JO DE LI ST A? YS TÄ VÄ JO DE LI ST A? Toimittaja Emilia Laakkonen testasi Jodelin Uusia ystäviä kanavaa selvittääkseen, voiko somesta todella olla apua uusien ystävyyssuhteiden luomisessa.
N E TT IY S T ÄV I Ä mukavasti eteenpäin, mutta pian hän kertoo, kuinka ei ole onnistunut löytämään kavereita Jodelin kautta. Lisätäänkö heti toisemme somessa niin ei keskustella turhaan, jos toisen naama ei miellyttäkään? hän kysyy. U U sean päivän ajan käyn anonyymejä keskusteluja Jodelin yksityisviesteissä yhteensä kymmenen eri henkilön kanssa. Keskusteluissa päädyn olemaan myös lohduttajan roolissa, kun eräs nainen kertoo tuleensa jätetyksi muutamaa päivää aikaisemmin. Toisen käyttäjän kanssa taas keskustelen siitä, voisiko Jyväskylä olla hyvä kaupunki asua sen jälkeen, kun on asunut Espoossa. Osa keskusteluista harmistuksekseni päättyvät jo kuulumisien vaihtamiseen, mutta toisten kanssa kemiamme tuntuvat kohtaavan heti, ja juttu luistaa luontevasti. Heidän kanssaan tulee helposti tunne, että tästä voisi syntyä jotain enemmänkin kuin pelkkää pintapuolista keskustelua somessa – ehkä jopa ystävyyttä. Hyväksyn miehen lähettämän chatpyynnön ja vastaan olettamalleni opiskelijalle, että olen myös itse opiskelija. M25 aloittaa keskustelun kysymällä, mitä tykkään tehdä vapaa-ajalla. Vastaan aikani kuluvan opiskellessa ja urheillessa. Ensimmäinen keskustelukumppanini paljastaa olevansa isä ja kertoo, että hänen aikansa kavereiden näkemiseen on hyvin rajallista. Hän myös tuntuu olettavan, etten olisi kiinnostunut ystävystymään hänen kanssaan. Jos lapsi ajatuksena häiritsee nii ei tarvitse mitään pakottaa, hän kirjoittaa. Hämmennyn miehen vastauksesta ja ajattelen, ettei hän ei ehkä ole sitä, mitä kanavalta olen etsimässä. Kerron meidän olevan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, jonka mies ymmärtää, ja toivottaa minulle onnea ystävien löytämiseen. Keskustelumme päättyy siihen. Myös toinen miehen kanssa käymäni keskustelu kariutuu omaan hämmennykseeni. Tällä kertaa keskustelukumppanini on 18-vuotias. Aluksi keskustelumme soljuu Onko sosiaalinen media hyvä väylä löytää ystäviä? MIELI ry:n asiantuntija Siru Valtosen mukaan sosiaalinen media on hyvä kanava uusien ystävien löytämiseen elämän siirtymävaiheissa. Muutoksien, haasteiden tai uusien alkujen kohtaaminen korostavat Valtosen mukaan yksinäisyyttä ihmisten mielessä. Tällainen vaihe voi olla esimerkiksi korkeakoulun aloittaminen uudella paikkakunnalla. Ystäviä etsiessään kannattaa kuitenkin tuoda selkeästi ilmi se millaista seuraa etsii. Ystävänhakuilmoitukseen kannattaakin siis kirjoittaa, etsiikö itselleen kaveriporukkaa, lenkkiseuraa vai seuraa baariin. Kavereiden etsimisessä on tärkeää tunnistaa, kuinka omat voimavarat riittävät uusien ihmisten tapaamiseen. ”Kun tuntee itsensä ja kertoo, millaista seuraa kanavalta hakee, resonoi se silloin myös muissa käyttäjissä ”, Valtonen sanoo. Anonymiteetti voi kuitenkin tuoda haasteita ja Valtosen mukaan netin vaarat on hyvä tunnistaa keskustellessa tuntemattomien 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Teksti Teksti Emilia Laakkonen Kuvitus Kuvitus Maria Hallikainen Toimittaja Emilia Laakkonen testasi Jodelin Uusia ystäviä kanavaa selvittääkseen, voiko somesta todella olla apua uusien ystävyyssuhteiden luomisessa.
kanssa. Omaan intuitioon kannattaa kuitenkin luottaa ja kuunnella omaa fiilistään keskustelujen edetessä. On hyvä antaa luottamukselle aikaa rakentua, mutta yhtä lailla tärkeää uskaltaa vetäytyä keskustelusta, jos siltä alkaa tuntua. ”Jos toisen näkeminen jännittää, esimerkiksi videopuhelun soittaminen ennen tapaamista voi olla hyvä idea.” VV iikko julkaisuni jälkeen puhelimeni näytöllä olevat kymmenen keskustelua tuntuvat junnaavan kaikki paikallaan. Jotkut vastaavat viesteihini kerran päivässä, toiset vasta useiden päivien jälkeen. Moni kertookin, että harvoin Jodelissa aloitetut keskustelut johtavat toisten näkemiseen kasvotusten. Päätän kysyä kolmelta keskustelukumppaniltani, haluaisivatko he jatkaa keskustelua Instagramin puolella. Kahden ensimmäisen kanssa keskustelut jäävät siellä lyhyiksi, mutta Annan kanssa juttu luistaa niin hyvin, että päätämme sopia tapaamisen keskustan kahvilaan. JJ o seuraavalla viikolla odottelenkin hermostuneena Jyväskylän keskustassa paikallisen kahvilan edessä. Olen nähnyt Annasta vain hänen profiilikuvansa Instagramissa, enkä voi olla täysin varma, onko minulle keskustellut oikeasti Anna vai joku, joka esittää minun ikäistäni nuorta naista. Olemme sopineet tapaamisen kuudelta, mutta kello on jo kaksi minuuttia yli. Mieleeni hiipii ajatus, että minulle on ehkä tehty oharit, ja tyhmänä olen odottanut jo kymmenen minuuttia kahvilan edessä. Tunne on kuin odottaisi sokkotreffeille deittiään, joka ei ehkä koskaan saavu paikalle. Onnekseni Anna saapuu pian, näyttäen aivan samalta kuin profiilikuvassaan, ja pahoittelee pientä myöhästymistään. Siirrymme kahvilan sisälle istumaan ja juttelemaan. Jännitykseni alkaa vähitellen hälvetä, kun jatkamme keskustelua siitä, mihin aiemmat viestimme olivat jääneet. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 NETTIYSTÄVIÄ
Anna on kotoisin Jyväskylästä ja opiskelee avoimessa yliopistossa. Hän oli päättänyt kokeilla Jodelin Uusia ystäviä -kanavaa, sillä välivuodelle jäätyään hänen kaverinsa muuttivat opintojen perässä muille paikkakunnille. Keskustellessamme huomaamme, että meitä yhdistää yllättävän monta asiaa. Molemmat tykkäämme matkustelusta ja ajattelemme monista asioista hyvin samankaltaisesti. Olemme selvästi kiinnostuneita toisistamme ja siitä, mitä toinen ajattelee eri asioista. Kaksi tuntia vierähti kahvilassa kuin siivillä, jutellen ja nauraen Annan kanssa. Olen jopa hieman häkeltynyt siitä, kuinka tuntui, kuin olisimme tunteneet toisemme jo pitkään, vaikka todellisuudessa olimme vasta tutustumassa. Yhteydenpitomme jatkuu edelleen sosiaalisessa mediassa, ja ehkäpä tapaammekin vielä uudestaan. Vaikka somessa juttelu tuntui aluksi pinnalliselta, antoi se tilaisuuden kokeilla, mitä voi tapahtua, kun uskaltaa antaa mahdollisuuden uusille kontakteille ja erilaisille kohtaamisille. VV aikka Jodelin anonyymiydessä on puolensa, tekee se alkuvaiheen keskusteluista hieman epävarmoja. Ei voi tietää, kuka ruudun toisella puolella todella on, eikä yhteyden rakentaminen tapahdu yhtä mutkattomasti kuin kasvokkain. Ystävien löytäminen Jodelin kautta vaatii usein rohkeutta astua epämukavuusalueelle ja ottaa se ensimmäinen askel, vaikka ei voikaan tietää, mihin se lopulta johtaa. Enhän aluksi itsekkään uskonut, että löytäisin uuden ihmisen elämääni juuri Jodelin avulla. Annan nimi on muutettu juttuun yksityisyyden suojaamiseksi. ? 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 NETTIYSTÄVIÄ
Teksti: Rudolf Jurvanen Kuvat: Henri Häkkinen O vaalinmuotoisella laatalla on kuva vaakunasta, jossa valkoinen kruunupäinen kotka seisoo punaisella taustalla. Sijaintia punatiilisen toimistorakennuksen kulmassa ei voi kuvailla juhlavaksi, mutta kiinnittää kyllä ohikulkijan huomion. Heitä saattaa olla paljonkin, sillä rakennus sijaitsee Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampuksen MaDja Agora-rakennusten välissä. Varsinaisen sisäänkäynnin vierestä löytyvä laatta paljastaa vaakunan merkityksen. Rakennuksessa toimii Puolan tasavallan kunniakonsulaatti – tai oikeastaan virallinen toimipiste sijaitsee kunniakonsuli Hannu Tolvasen työhuoneessa, joka puolestaan on hänen perustamansa yrityksen, Evogenomin, toimistossa. tokollapalveluissa hallintovastaavana työskentelevän Anne Timolan mukaan Suomen kunniakonsuliverkkoa on alettu rakentamaan heti itsenäistymisen jälkeen. Hän taustoittaa kunniakonsulaattien asemaa: ”Perussäännökset kunniakonsulaattien asemasta ovat ulkoasianhallintolaissa, valtioneuvoston asetuksessa ulkoasiainhallinnosta ja Wienin konsulisuhteita koskevan yleissopimuksen määräyksiin. Kunniakonsuleita koskevat määräykset sisältyvät Wienin sopimuksen III lukuun.” Wienin sopimuksella viitataan Suomen vuonna 1969 ratifioimaan yleissopimukseen, jossa määritellään oikeudelliset viitekehykset valtioiden välisille diplomaattisuhteille. Timola kertoo, että kunniakonsulaattia ei voida perustaa pääkaupunkiin, jos siellä on jo olemassa kyseisen valtion suurlähetystö. Tämän vuoksi ulkovalloilla on Suomessa edustustoja Helsingin ulkopuolella. Yrittäjätaustainen Tolvanen on tehnyt uransa aikana liiketoimia ympäri Eurooppaa, mukaan lukien Puolassa. Sen myötä maa on tullut miehelle tutuksi. Kun Puolan ulkoministeriö toivoi edustustoa Väli-Suomeen, kunniakonsulin pestiä tarjottiin Tolvaselle – paljasjalkaiselle jyväskyläläiselle. Tolvanen on Jyväskylän yliopiston alumni ja on aikoinaan istunut yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Prosessissa Tolvasen suosittelijana toimi ensin silloinen Ruotsin kunniakonsuli ja lopulta myös Jyväskylän kaupunginjohtaja. ”Kesti noin vuoden tehtävän tarjoamisesta siihen, että Suomen että Puolan ulkoministerit lopulta nimittivät minut kunniakonsuliksi vuonna 2018”, Tolvanen muistelee. Puolan kunniakonsuleita on Suomessa Jyväskylän lisäksi Turussa, Kuopiossa ja Tampereella. K unniakonsulaatit ovat osa ulkomaiden edustustoverkostoa Suomessa. Ulkoministeriön pro19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Mikä ihmeen kunniakonsulaatti? Kaupungilla liikkuja on saattanut havaita ympäri Jyväskylää ulkomaisia vaakunoita – ehkä vähän yllättävissäkin paikoissa. Merkkien taustalla ei kuitenkaan ole sattumaa, vaan järjestystä: ne kertovat kunniakonsulaatista. Mutta mitä kunniakonsuli oikeastaan tekee – ja miksi juuri Jyväskylässä?
K O N SU L A AT I T K Myös Innova-rakennuksen aulasta Lutakossa löytyy vaakuna. Punaista taustaa vasten kultainen leijona pitää käsissään kirvestä. Opiskelijat saattavat tuntea paikan paremmin opiskelijalounaita tarjoilevasta ravintola Fiilusta, mutta Aidon Oy:n viestintäjohtaja Aila Kotilaiselle kyseessä on työpaikka. Kotilaisen työhuone sattuu olemaan Norjan kuningaskunnan kunniakonsulaatti. Kotilaisen kunniakonsulin tehtävään on nimittänyt vuonna 2014 silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Myös Kotilainen päätyi tehtävään suosittelujen kautta. ”Sen aikainen Norjan kunniakonsuli oli jättämässä tehtäväänsä, ja tiedusteli halukkuuttani ottaa posti hoidettavakseni. Lopulta tapasin Norjan silloisen suurlähettilään ja pääsin ottamaan tehtävän vastaan.” Myös Kotilainen on pitkän linjan jyväskyläläinen: kauppatieteiden maisterin tutkinto tuli aikoinaan suoritettua Jyväskylän yliopistossa. Toisin kuin Puolan kunniakonsulaatti, Norjan vastaava on ollut Jyväskylässä jo useita vuosikymmeniä. Tämä johtunee Pohjoismaiden jo pitkään jatkuneesta tiiviistä yhteistyöstä. K unniakonsulin toimi on nimensä mukaisesti kunnianimitys: siitä ei makseta erillistä korvausta. Anne Timolan mukaan kunniakonsuliksi nimitettävän henkilön tulee täyttää tietty kriteeristö. ”Kunniakonsuliksi ehdotettavan henkilön tulee olla sellaisessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa asemassa, että hänellä on riittävät edellytykset toimia tehtävässään. Myös jonkinlainen yhteys ao. maahan on suotavaa. Kunniakonsulin tulee olla nuhteeton ja ehdotettavan henkilön tulee olla täysi-ikäinen. Yläikärajaa ulkovaltojen kunniakonsuleille Suomessa ei ole Suomen puolelta asetettu. Osa ulkovalloista asettaa kunniakonsuleilleen toimikauden pituuden, osa ei. Suomen ulkoministeriö kuitenkin vaatii, että kunniakonsuleilla on voimassa oleva turvallisuusselvitys, jonka voimassaolo on tällä hetkellä 5 vuotta.” Timolan mukaan kunniakonsulin vastuulla on paljon erilaisia asioita. ”Kunniakonsuli valvoo toimipiirissään suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten oikeuksia. Hän voi neuvoa ja opastaa hädänalaiseen asemaan joutuneita tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia yhteydenpidossa paikallisiin viranomaisiin tai lähimpään Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin.” Näiden lisäksi kunniakonsulit pyrkivät edistämään asemamaansa ja Suomen välisiä 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 Mikä ihmeen kunniakonsulaatti? Kaupungilla liikkuja on saattanut havaita ympäri Jyväskylää ulkomaisia vaakunoita – ehkä vähän yllättävissäkin paikoissa. Merkkien taustalla ei kuitenkaan ole sattumaa, vaan järjestystä: ne kertovat kunniakonsulaatista. Mutta mitä kunniakonsuli oikeastaan tekee – ja miksi juuri Jyväskylässä?
kaupallisja kulttuurisuhteita. Puolan ja Norjan lisäksi Jyväskylästä löytyvät tällä hetkellä myös Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Unkarin kunniakonsulaatit. P uolan kunniakonsuli Tolvasen mukaan kunniakonsulin tehtävään kuuluu useimmiten esimerkiksi matkustusasiakirjojen hankinnassa auttaminen. Hän toimii ikään kuin välikätenä Puolan suurlähetystön ja avun tarvitsijan välillä. Itse kunniakonsulin tehtävään kuluu miehen mukaan kuukaudessa noin kymmenen tuntia. Puolan kunniakonsulaatin ja -konsulin edistäessä isäntämaansa asiaa Suomessa mahdollisia kustannuksia ei kuittaa puolalainen veromaksaja. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin isännöidessä tapahtumia, joissa vaikkapa yritysmaailman edustajat kohtaavat kunniakonsulin välityksellä, viulut hoitaa Tolvasen mukaan kaupunki. Tolvasen taustan ollessa yritysmaailmassa, hän toimii varsinkin yhteistyön edistäjänä suomalaisten, erityisesti keskisuomalaisten, ja puolalaisten yritysten välillä. ”Pari kertaa viikossa saan yhteydenottoja Puolasta yrityksiltä, jotka tähtäävät Suomen markkinoille”, Tolvanen arvioi. Tolvanen tarvittaessa antaa myös neuvoja kulttuurieroista Puolan ja Suomen välillä. Hän nostaa esille Puolassa edelleen vallitsevan konservatiivisen pukeutumiskulttuurin yritysmaailmassa. ”Ohjeistan yritystapaamisiin Puolaan lähteviä vetämään puvun päälle. Siellä saatetaan katsoa nenänvartta pitkin, jos bisnestapaamiseen saapuu esimerkiksi villapaita päällä.” Vaikka Tolvanen saa runsaasti kutsuja erilaisiin kissanristiäisiin, itse pestin sisältö on täysin kunniakonsulin itse määriteltävissä: mikään taho ei kerro Tolvaselle, mitä hänen pitäisi konsulina tehdä. Jonkin verran proaktiivisuutta konsulilta on kuitenkin Tolvasen mukaan löydyttävä. ”Tiedän tapauksen Suomesta, jossa erään valtion kunniakonsuli erotettiin tehtävästään liiallisen passiivisuuden vuoksi.” Eri valtioita Jyväskylässä edustavat kunniakonsulit eivät Tolvasen mukaan juuri tee yhteistyötä. Kerran vuodessa kaupunginjohtaja kuitenkin kutsuu heidät yhteiselle lounaalle. Löytyypä kysyttäessä Tolvasen konsuliajalta myös yksi hauska anekdootti. ”Olimme joskus hotelli Albassa lounastamassa silloisen Puolan suurlähettilään kanssa, joka oli vieraanani, kun yhtäkkiä vierestämme ulkopuolella juoksi miesporukka alasti ja hyppäsi järveen. Suurlähettiläs oli juuri luetellut asioita, joita hän jää kaipaamaan Suomesta ja nähdessään mainitun performanssin totesi, että juuri tätä hän tarkoitti!” 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 3/25 KONSULAATIT