Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/1995

g Ö TIETOKONEET 428 MT KOVALEVY 8 MT KESKUSMUISTIA 1 MT VLB/PCI NÄYTÖNOHJAS 15" SVGA FOREFRONT MINITORNI DOS 622 HIRI + MATTO s* K-S TIETOKONEPALVELU Väinönkeskus, p. 610971 486 DX2 66 MHz 9350,00 MK 486 DX4 100 MHz 9950,00 MK PENTIUM 60 MHz PCI 10950,00 MK PENTIUM 90 MHz PCI 13500,00 MK Sama väri joka aamu. Ville Elonheimo yht. yo Jarkko Louhimaa yht. yo ' * t e j r Jti\ OA 10 Arja-Liisa Linnasalo puheterapeutti Aki Hyödynmaa H u K . f i l . yo Riitta Wahlström tutkija <u rga iitto Eduskuntavaalit 19.3. Ennakko 1. 14.3. J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i s i k e r t a Shamanismista voimaa! iflffi-' HIP 5 ' lp W iiiiiBii • H ]H :ii!iili»lillilP CD Z ro U> K) • n-*
2 Sisällys Suurlähettiläs syö hampurilaisia Yhdysvaltain suurlähettiläs Derek N. Shearer vieraili Jyväskylän yliopistossa. Sivu 4. Pukit sanovat irti opintolainoja Valtio joutuu maksamaan yhä useamman opiskelijan opintolainan ja opiskelija huimat korot. Sivu 4. Sairaus muutti elämän Yliopistosta maalle, taidekasvatuksesta shamanismiin. "Kilpailu yliopiston sisällä, humanistisellakin alalla, on aivan armotonta. Työpaineet olivat liian kovat, ei minun pääni kestänyt sellaista", sanoo Anna-Maija Järveläinen. Anna-Maija Järveläisen vaaleanpunaisesta kodasta näkyy taivas. Sivut 6-7. Kolini-, kalisivii yksinapainen hallinnonuudistus Yliopiston hallintojohtaja, ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri ja sosiologi esittävät mielipiteensä. Sivu 8. Akateeminen insesti Marja-Kristiina Lerkkasen rasismi-tutkimus närkästyttää tutkimuskohteena olleita OKL:n opiskelijoita. Mitä Lerkkanen vastaa syytöksiin? Sivu 11. Pääkirjoitus 23.2.1995 Pankkifuusiosta voi tulla uusi isoveli SYP ja KOP ovat yhdistymässä yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista pankeista. Ainakin uusi pankki on ehdottomasti Suomen suurin. Suomen kuvalehti kirjoittaa, että pankkien yhdistymistä voi verrata Berliinin muurin murtumiseen. Vertaus tarkoittanee jotakin positiivista. Yhdistymisessä voi nähdä toisenkin puolen. Usein suurella ja vahvalla on taipumus sortaa pieniä ja vallattomampia. Opiskelijat ovat pankeille nykyään pieniä. Vaikka olemme lukuisa joukko ja tulevaisuuden suuria, pankeille olemme yhä kannattamattomampia. Opintolainojen irtisanominen on kuusinkertaistunut 80-Iukuun verrattuna. Pankit sanovat, että lainojen takaisinmaksuehdoista voi keskustella. Tuskin on kuitenkaan pelkästään laman ja työttömyyden syytä, että lainoja irtisanotaan yhä enemmän. Suuret kaupunkien pankit sanovat opintolainoja helpommin irti kuin pienet maaseutupankit. Tarvitseeko pieni pientä asiakasta enemmän kuin suuri? Pankit aiheuttavat tarpeetonta ahdinkoa nuorille irtisanomalla lainoja. Jos laina menee takaajalle eli valtiolle, joutuu opiskelija pahimmassa tapauksessa maksamaan pelkkiä korkoja tuplasti niin paljon kuin lainan lyhennys olisi vuodessa. Pankkien täytyy osaltaan ottaa vastuu nuorten tulevaisuudesta ja olla inhimillisiä joustamalla hätätapauksissa. Pankkien yhdistyminen vie tuhansilta työpaikan ja muitakin "päällekkäistoimintoja" lakkautettaisiin eli konttoreita ja automaatteja suljettaisiin. Silti sanotaan, että asiakkaita ajatellaan. Kilpailu säilyy, koska on Postipankki ja Osuuspankki, jotka tasapainottavat tilannetta. Miksei kukaan ajattele, että päällekkäistoimintaa on myös se, että kun palvelu heikkenee, ihmiset joutuvat jonottamaan vielä enemmän. Ja kun katsotaan taaksepäin jo kaatuneita pankkeja, kuka tietää kuinka kauan kestää kunnes ei olekaan enää muita pankkeja kuin yksi jättisyppikoppi. Ja silloin isoveli valvoo opintolainojakin miten vain haluaa. TUIJA TAIPALE VIERAS Jyväskylä on kuollut JYVÄSKYLÄN maine kulttuurikaupunkina on kuollut. Tai pahempaa: Jyväskylä on kuollut. Kaikkein muodikkainta on käyttää adjektiivia näivettynyt. Liike-elämäkin uhkaa pyyhkiä Keski-Suomen tomut jaloistaan, ja se lienee kaikkein pahinta. Komiteat kokoontuvat huolissaan pohtimaan keinoja, joilla voitaisiin estää Suomen Ateenan barbarisoituminen. Pidetään paneeleja sekä keskustelutilaisuuksia ja ollaan huolestuneita. Pian varmaankin ilmestyy joltakin ulkopuoliselta konsultilta tilattu tutkimus, joka todistaa, että asiat ovat juuri niin huonosti kuin on luultukin. Laaditaan kauaskantoisia ohjelmia Jyväskylän kulttuurimaineen palauttamiseksi. Puhetta ja taas puhetta. RAKKAAN yliopistokaupungin katukuvaan on ilmestynyt tyylikkäitä ja korkeatasoisia julisteita, jotka tekevät asian harvinaisen selväksi lukihäiriöisellekin: Jyväskylä on kulttuurikaupunki. Kaupunginorkesteri saa kiitosta maailman joka kolkasta, mutta samaan hengenvetoon muistutetaan, että näin hyvällä orkesterilla pitäisi olla konserttisali. Järjestetään uudenlaisiksi ja poikkitaiteellisiksi mainostettuja tapahtumia liike-elämän tuella ja mahdollisimman vähin verovaroin. Tuodaan kulttuuri lähelle jokapäiväistä elämää, kansan pariin. Vaappuvia oluttelttoja, makkarantuoksua ja tylsiä trubaduureja. Hohhoijaa. MUTTA kyynisyys sikseen; siihen ei sitäpaitsi ole mitään syytä. Päättäjien ja kulttuurin harrastajien huoli on varmaankin hyvin aitoa. Kysymys onkin vaikuttamistavoista. On järjetöntä kuvitella, että jokin mielikuva kulttuurikaupungista tai mistään muustakaan voitaisiin luoda keinotekoisesti. Eikä ainakaan minkään komiteoiden tai mainostaulujen avulla. Mielikuvissa on kyse jostakin aivan muusta. Mikäli Jyväskylällä on ollut kulttuurikaupungin maine, sitä ei ole synnytetty, se on syntynyt. Se on syntynyt työllä ja teoilla, enemmän tai vähemmän spontaanisti eikä typerän tarkoitushakuisesti niin kuin kaikki asiat nykyään. Ja tässä seikassa on myös piillyt sen voima. KULTTUURIELÄMÄN taso ei parane hiukkaakaan konserttitaloista tai taidekeskuksista. Jos orkesteri on oikeasti hyvä, se soittaa hyvin vaikka ladossa. Ja jos se on hyvä, ihmiset menevät vaikka latoon katsomaan sitä. Miksi kaikki asiat pitäisi rakentaa joistakin typeristä ulkoisista puitteista ja instituutioista käsin? Olennaisinta tuntuu olevan, että saadaan komea talo (tai remontoidaan vanha tehdas, kuten nykyään on tapana), jolle sitten ryhdytään keksimään jotain kultturellia käyttöä. Mutta jos näihin puitteisiin ei anneta varoja, se on suurin mahdollinen merkki näivettymisestä. Ja kattia kanssa. LOPUKSI vielä henkilökohtainen kommenttini paljon puhuttuun näivettymiseen. Sen viiden vuoden aikana, jonka olen asunut tässä monen mielestä vähintään jumalanhylkäämässä kaupungissa en ole havainnut mitään erityistä näivettymistä. Olen aina löytänyt itselleni kulttuuritarjontaa, mitä sillä nyt tarkoitetaankin. Uskon, että asiat voisivat olla paljon pahemminkin. Kannattaa aina muistaa, ettemme asu suurkaupungissa. Ja että itsekin voi tehdä asian eteen jotakin. JUKKA Y L I L A S S I L A Kirjoittaja on taidehistorian opiskelija.
3? KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% NatVto-asust&kion tvhtaanmyyrn&ö NahkaYkkönen fyj M, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Nro 3 23.2. .1995 35. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Kulttuurivaliokunta nousee taas Lehtikilpailu ja vuoden kulttuuriteko houkuttimina Ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunnalla on ongelma. Siitä on tullut pienen piirin valiokunta eikä sen järjestämä ohjelma kiinnosta opiskelijoita. Kokouksissa käy muutama ihminen, joilla on marginaalisia ajatuksia, sanoo hallituksen kulttuurivastaava Janne Julkunen (Pörssi). Kulttuurivaliokunnan puheenjohtaja Mari Aholainen taas on sitä mieltä, ettei ylioppilaskunnan kulttuurilinja todellakaan ole vain marginaaliryhmiä kiinnostavaa. "Esimerkiksi ekskursiot ovat olleet mainstreamia. Olemme tehneet retkiä muun muassa Tampereen lyhytfilmifestareille ja Ateneumiin", kertoo Aholainen. "Ainejärjestöt ovat ottaneet opiskelijoiden viihdyttäjän roolin. Ne järjestävät omilleen niin paljon bileitä, ettei meidän kannata edes yrittää. Siksi meidän olisi keksittävä jotain muuta, joka kuitenkin vetää väkeä", sanoo Julkunen. Hän puhuu muutoksesta ja uudesta suhteesta ainejärjestöihin. Toimiva muutos olisi sellainen, joka kiinnostaa yleisöä eli tuo rahaa ja suhde ainejärjestöihin tarkoittaa osallistujia ja uusia ideoita opiskelijoilta. Tästä Aholaisella ja Julkusella on varmaankin erilaiset käsitykset. Aholainen nimittäin tunnustaa olleensa kauhuissaan, kun kuuli, että saa Julkusen työkaverikseen. Kumpikin kuitenkin sanoo, että vajaan kahden kuukauden yhteistyön jälkeen he eivät olekaan niin eri mieltä asioista kuin aluksi näytti. Aholainen ehdottaa kulttuurivaliokunnalle liikuntavaliokunnan mallia, Kulttuurivaliokunnan nousuun uskovat kulttuurisihteeri Outi Riihimäki (vas.), kulttuurivaliokunnan puheenjohtaja Mari Aholainen ja hallituksen kulttuurivastaava Janne Julkunen. jossa on yksi ihminen hoitamassa suhteita ainejärjestöihin. Rahaa vähän "Ylioppilaskunnalla ei ole enää yhtään suurta tapahtumaa, jota se järjestäisi. Aikanaan JYYstä käynnistynyttä Yläkaupungin yötä järjestävät nykyään muut ja Jyrockia, joka oli näkyvin JYYn tapahtuma, ei enää kannata järjestää. Sitä paitsi siellä alkoi olla enemmän yleisönä muita kuin opiskelijoita", sanoo Aholainen. Totuus on myös se, että JYYn kulttuuritoiminta on riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, sillä omaa rahaa on hyvin vähän. Janne Julkunen arvostelee rahanjakoperusteita: "Valiokunnilla on vuodessa tietty määrä rahaa. Jos koko rahaa ei käytä, loput otetaan pois vuoden lopussa." Jotain on jo tehtykin profiilin korottamiseksi. Kulttuurivaliokunta järjestää ainejärjestölehtikilpailun, jonka tarkoitus on saada julkisuutta ainejärjestölehdille ja kulttuurivaliokunnalle. Lisäksi loppuvuodesta palkitaan vuoden kulttuuriteko. Aholainen ja Julkunen eivät osanneet vielä tarkemmin määrittää minkälainen teko palkinnon saisi. Muutos klubi-iltoihin Mari Aholaisen mielestä Ilokiven klubi-iltoihin täytyy keksiä uusi linja ensi syksynä, kun ylioppilastalon remontti on valmistunut. Aholainen ja Julkunen ovat kumpikin samaa mieltä siitä, että Ilokivi on nykyään liian kaukana keskustasta. "Nykyään Ilokiven ohjelmalla yritetään vedota muihinkin kuin opiskelijoihin. Mutta se ei oikein toimi. Sitä paitsi ei ole tarkoituksenmukaista, että järjestämme samoja bändejä kuin kaupungin kapakat", sanoo Julkunen. Janne Julkusen mukaan kulttuurivaliokunnan tehtävä on miettiä sellainen linja, että opiskelijat alkavat taas käydä Ilokivessä. "Syksyllä voisimme järjestää esimerkiksi musiikkija elokuvaillan. Uusi monitoimitila mahdollistaa elokuvien näyttämisen", kertoo Aholainen. Kulttuurisihteeri Outi Riihimäki kritikoi ylioppilaskunnan kulttuuritoimintaa siitä, että se on liian samankaltainen kuin kaupungin tarjonta. "Meidän pitäisi kyetä poikkeamaan linjasta. Esimerkkinä erilaisesta on taidekone-tapahtuma huhtikuussa. Siihen olemme saaneet kaupungilta avustusta. Kun vielä saisimme hyvät luennoitsijat, niin tapahtuma voisi olla suosittukin", sanoo Riihimäki. TUIJA TAIPALE Puhkupilleiltä cd-levy Yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit on julkaissut kolmannen cd-levynsä nimeltään Kolme symbolia. Aikaisemmat levytykset ovat vuosilta 1989 ja 1991. Puhkupillit soittaa lähinnä suomalaista musiikkia. Kolme symbolia on periaatteessa live-levy eli kaikki on otettu kerralla talteen. Jukka Viitasaari on säveltänyt suuren osan uuden levyn kappaleista. Muita säveltäjiä ovat olleet Markku Viitasaari, Harri Mäntynen, Atso Almila ja Antti Klemola. Levyllä on vain yksi laulettu kappale Paluu kotiin. Muuten levy on instrumentaalimusiikkia. Puhkupillit on ollut kasassa kolmetoista vuotta. Se on esiintynyt ulkomaillakin Ruotsissa, Norjassa ja Prahassa. Keväällä orkesteri esiintyy muun muassa Lieksan vaskiviikolla. Puhkupillejä johtavat Tiiu Tuominen ja Jukka Viitasaari. VR pihtailee VR on muuttanut lippukäytäntöjään. Opiskelijalippuun tulee nykyisin ostajan nimi, joten kaverille lippu» ostettaessa on syytä esittää myös hänen opiskelijakorttinsa. Jos matkustaa kaveHn nimellä varustetulla lipulla , VR multaa 250 markan tarkastusmaksulla. Salalla VR on poistanut myös matkalla p^jfckeamismahdollisuuden, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Turkuun menijä ei voi pysähtyä samalla lipulla päiväksi Tampereelle. Liput täytyy ostaa erikseen. Rahanmenoa kaikki tyynni. Kuka päättää? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunta järjestää avoimen keskustelutilaisuuden yliopiston päätöksentekojärjestelmän kehittämisestä. Mukana ovat rehtori Aino Sallinen, hallintojohtaja Juho Hukkinen, koulutusta koskevan lainsäädännön parlamentaarisen työryhmän jäsen Ville Elonheimo ja kopo-sihteeri Petri Vähäkangas. Keskustelutilaisuus pidetään 2. maaliskuuta alkaen kello 16. Paikkana on L 303. '
4 Yhdysvaltain suurlähettiläs vieraili Jyväskylän yliopistossa Suomi amerikkalainen maa yhdysvaltain suurlähettiläs Derek N. Shearer ja hiirten vaimonsa Ruth Goldway keskustelivat opiskelijoiden kanssa yliopiston päärakennuksessa. Yhdysvaltain suurlähettilään Derek N. Shearerin mukaan Suomi on ehdottomasti Euroopan amerikkalaisin maa. "Kun menee suomalaiseen lukioon, on kuin olisi USA:ssa. Nuoret pukeutuvat aivan samalla tavalla", sanoo Shearer. Suurlähettiläs ei ole asiasta huolissaan, päinvastoin. Hän osoittautuu vannoutuneeksi amerikkalaisuuden kannattajaksi. McDonaldsin hampurilaiset ovat suurlähettilään mielestä lähes parasta mitä amerikkalaiset ovat keksineet. Hän pitää myös amerikkalaista koulutusjärjestelmää maailman parhaana ja suosittelee sitä lämpimästi suomalaisillekin nuorille. Suurlähettiläs Shearer ja rouva Ruth Goldway vierailivat Jyväskylän yliopistossa 14. helmikuuta. Käynti oli osa pariskunnan Jyväskylän vierailua. Suurlähettiläspari oli rehtori Aino Sallisen vieraana. He tutustuivat muun muassa hiukkaskiihdyttimeen ja keskustelivat tunnin ajan opiskelijoiden kanssa yliopiston päärakennuksen aulassa. Aiheena oli Yhdysvaltain poliittinen tilanne, mutta opiskelijat kysyivät suurlähettiläältä paljon myös Suomesta ja Venäjästä. Lisäksi rouva Goldwaylta kysyttiin tasa-arvosta ja naisten asemasta USA:ssa. Suomi välittäjänä Shearer kuvasi Suomen asemaa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen tärkeäksi. Suomi on ollut välittäjänä suurvaltojen neuvotteluissa usein ja Suomen rooli on ollut ulkopolitiikassa erittäin aktiivinen, sanoi Shearer. Suomen ja USA:n suhdetta Shearer kuvasi nykyään avoimeksi kumppanuussuhteeksi. Hän muistutti, että Suomen on rakennettava taloutensa uudella tavalla, koska täällä on ollut niin paljon kannattamatonta tuotantoa Neuvostoliiton kaupan aikoihin. "Suomessa on korkeasti koulutettuja ihmisiä ja se on etu taloudessa ja kansainvälisissä suhteissa. Koulutusta kannattaa käyttää hyväksi." Rouva Goldway kommentoi USA:sta alkanutta keskustelua backlash-ilmiöstä. Hänen mukaansa tällainen ilmiö tulee aina, kun sosiaaliset muutokset ovat nopeita. "Täytyy muistaa, että USA:ssa naiset ovat vasta parinkymmenen vuoden aikana saavuttaneet jotakin. Esimerkiksi vasta vuonna 1973 tuli maassamme laki, joka salli naisten omistaa yksin ilman miestään jotakin", sanoo Goldway. Hän muistuttaa, että nyt Yhdysvalloissa on naisia enemmän hallinnon korkeissa viroissa kuin koskaan aiemmin. "Luulen, että olemme menossa tasa-arvoasiassa oikeaan suuntaan", sanoo Ruth Goldway. irti ennätysmäärä Pankkien neuvotteluhalu vaihtelee Lama ja joukkotyöttömyys ovat ajaneet yhä useamman opiskelijan ja vastavalmistuneen suurten ongelmien eteen, mikä näkyy valtion kasvaneina opintolainojen takausvastuina. Valtio joutui viime vuoden aikana maksamaan pankeille yli viiden tuhannen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen opiskelijan tai valmistuneen opintolainat. Suurin osa valmistuneista törmää maksuvaikeuksiin lyhennysten alkaessa. Korkotukiaikana koronmaksu vielä yleensä onnistuu, kertoo Kelan Opintotukikeskuksen tarkastaja Eija Martikainen. Hän muistuttaa valmistuneita mahdollisuudesta hakea korkotukiavustusta työttömyysajalta. Keskimääräinen pankille maksettu lainasumma oli viime vuonna 24.300 markka, mikä tekee vuoden yhteissummaksi lähes 126 miljoonaa markkaa. Samalla Opintotukikeskuksen maksamien opintolainojen yhteissumma ylitti jo 400 miljoonan rajan. Yksilön tilanne on mahdoton. Juuri kun valmistuneen edessä pitäisi olla työelämä, asunnon ja ehkäpä myös perheen hankkiminen, syliin kaatuvat työttömyyden takia opintolainat. Valtio perii saataviaan 12 prosentin korolla. Tulevaisuuden suunnittelu on tilanteessa hyvin vaikeaa. Kehitys on ollut 1990-luvun lamavuosien aikana raju. Kun valtion maksamien lainojen määrä pysyi 1980-luvulla tasaisesti hiukan yli 20 miljoonassa, on summa 90-luvulla noussut yhdessä työttömyyslukujen kanssa. Viime vuonna luku oli jo kuusinkertainen. Vuosi valtion maksamat opintolainat 1990 35,1 miljoonaa 1991 57,5 1992 75,4 1993 107,3 1994 125,9 Lähde: Kelan Opintotukikeskus. Maaseutupankeissa löytyy malttia Vanhoilla lainoilla valtion opintolainoille antama takaus jatkuu opiskeluajan sekä maksimissaan 14 vuoden takaisinmaksuaan. Tänä aikana opiskelijalla ja lainan myöntäneellä pankilla on mahdollisuus neuvotella ja sopia maksuaikataulusta joustavasti. Uusilla, vuoden 1992 opintotukiuudistuksen jälkeen korkotuettomiksi ja markkinakorkoisiksi muuttuneilla opintolainoilla valtiontakauksen enimmäiskesto on 30 vuotta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viime syksynä tekemässä kyselyssä jokainen pankkiryhmä vakuutti valmiuttaan joustaa opintolainan takaisinmaksussa esimerkiksi työttömyyden vuoksi, kunhan koronmaksu tapahtuu säännöllisesti. Nyt joustovalmius tuntuu vähenneen. Martikaisen näppituntuman mukaan pankit irtisanovat opintolainoja entistä herkemmin. Martikaisen vetämä osasto vastaa pankeille maksettujen opintolainojen valvonnasta ja takaisinperinnästä opiskelijoilta. Pankkien välillä on Martikaisen mukaan selviä eroja. Varsinkin alueellisesti. "On vanhastaan tuttu tilanne, että lyhennysten siirrot eivät onnistu kaupunkien isoissa pankeissa yhtä hyvin kuin maaseudulla. Isojen paikkakuntien pankit eivät jousta samalla lailla kuin kotipaikkakuntien pankit, joissa lyhennyksiä odotellaan kärsivällisemmin. Toisaalta osa pankeista suhtautuu asioihin kaavamaisemmin kuin toiset", sanoo Eija Martikainen. Lama ei kuitenkaan selitä koko ongelmaa. Perussyy löytyy opintotukijärjestelmästä, joka ajaa valmistuneita ja pitkään opiskelleita tukijärjestelmien väliseen köyhyysloukkuun. Tätä tilannetta työttömyyden lisääntyminen on nyt kärjistänyt. TAPIO HUTTULA Sosiaalisihteeri Juikurinen (Janne Lahtia) ja Liisa (Mari Pöytälaakso) Ylioppilasteatterin uutuudessa Kun ruusut kukkivat -kylätie keskellä tupaa. Ylioppilasteatteri esittää sovitettua Lassilaa Jyväskylän Ylioppilasteatterin esittämä näytelmä Kun ruusut kukkivat kylätie keskellä tupaa tulee ensi-iltaan 22. helmikuuta. Näytelmän ohjaa Jouni Rissanen. Esitys on sovitus Maiju Lassilan huvinäytelmästä, Kalevalasta ja suomalaisista pakanajuhlista. Näytelmä kertoo noituudesta. kuolemattomuudesta ja taikauskosta. Henkilöt kamppailevat naivismin kourissa siihen aikaan, kun rautatietä rakennettiin. Miljöö on Itä-Suomi, kalevalaisten myyttien ja taikauskon lähde. Näytelmän on lavastanut Yövieraista tutut taiteilijat Pertti Kukkola ja Matti Rasi. Esityksessä on mukana uusia näyttelijöitä. Näytelmää esitetään Ylioppilastalon toisessa kerroksessa.
5 Stipendejä kielitutkintoihin Rehtori myöntää Jyväskylän yliopiston 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 60 kappaletta 500 markan suuruisia stipendejä opiskelijoille, jotka suorittavat hyväksyttävästi yleisen kielitutkinnon ylimmän tason saksan, ranskan, venäjän, espanjan tai italian kielessä. Stipendihakemukset on tehtävä hallintorakennuksen vahtimestarilta saatavalla lomakkeella. Kevään kielitutkintoja koskevat hakemukset liitteineen toimitetaan huhtikuun loppuun mennessä kv. asiain opintosihteerille. Jyväskylän yliopisto, PL 35, 40351 Jyväskylä. Syksyn hakemuksien ajankohdasta ilmoitetaan erikseen. Ilmoittautumisaika kevään 1995 kielitutkintoihin päättyy 28.2. Lisätietoja kielitutkinnoista p.603 761 ja stipendeistä p. 601 069. Ole hyvä, opettaja Hyvän opetuksen palkitsemisen aika on taas tullut. Hyvän Opettajan palkinto on yliopistoyhdistyksen lahjoittama 12 000 markan stipendi. Viime vuonna palkinnon sai valtio-opin laitoksen päätoiminen tuntiopettaja Jari Hoffren. Tänä vuonna halutaan palkita Hyvä Opettaja seuraavien kriteereiden perusteella: ohjaa omien tekstien (seminaaritöiden, esseiden ym.) kirjoittamisessa j a ättttää Väikfiften paikkojen yli lukee tekstejä, kommentoi rakentavasti ja on aikaa kuunnella opiskelijaa uskaltaa sanoa totuuden huonosta työstä auttaa nuorempaa kollegaansa eli seminaarityötään tekevää opiskelijaa tutkimuksenteon tielle tuo uusinta kirjallisuutta esille ja auttaa etsimään relevantteja lähteitä on valmis antamaan aikaansa myös vastaanottoajan ulkopuolella ohjaamiseen Hyväksi Opettajaksi voi ehdotuksia tehdä ainejärjestöt tai ryhmä opiskelijoita (esim. jokin seminaariryhmä). Ehdotuksia saa lähettää myös useamman kuin yhden laitokselta, tosin yksi vain palkitaan. Toimittakaa opintoja tiedevaliokunnalle osoitetut perustellut ehdotukset 28.2.1995 klo 15.00 mennessä Ylioppilastalolle, os. Keskusairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja kopo-sihteeriltä p. 617 297 tai 607 221. Nuoret naamat yo-kunnan vaalipaneelissa Mitä nuoret ehdokkaat ajattelevat tulevaisuudesta, vastuusta, koulutuksesta, leikkauksista ja opiskelun arjesta? T\ile! Kysy! Kiistä! Paneelissa mukana: Minna Laukkanen, vihr. (sit) Taidekasvatuksen ja graafisen suunnittelun opiskelija, 30 v. Jyväskylä Jukka Kivitalo, lib. Oikeustieteen ylioppilas, 29 v. Multia Hannu Tolvanen, kok. Kasvatustieteiden ylioppilas ja yrittäjä, 26 v. Jyväskylä Mirka Porrassalmi, vas. Opiskelija, 20 v. Äänekoski Susanna Huovinen, sd. Yhteiskuntapolitiiikan opiskelija, 22 v. Jyväskylä Sami Kettunen, kesk. Kauppatieteiden ylioppilas, 26 v. Jyväskylä Sini Ihanainen, nuors Valtio-opin opiskelija, 26 v. Jyväskylä. Yliopiston päärakennus torstaina 2.3. klo 12.15. Puhetta johtaa yo-kunnan puheenjohtaja Pekka Ojala. Tilaisuudessa julkistetaan tuore vaaligallup. k i r j a Uutuuksia: Eräsaari: Kohtaamisia byrokraattisilla näyttämöillä. Omaperäinen tutkimus byrokratian toimintatavoista ja -tiloista. 170 mk. McCloud: Sarjakuva näkymätön taide. Sarjakuvakirja sarjakuvista ja niiden tekemisestä. 136 mk. Sihvo: Toisten suomi eli mitä meistä kerrotaan maailmalla. Kirjoituskokoelma eri aikoina eri tahoilla Suomesta ja suomalaisista esitetyistä uskomuksista ja mielikuvista. 215 mk. Wiberg: Yliopisto uusiksi! Provosoiva keskustelukirja yliopistolaitoksen tilasta ja tulevaisuudesta. Opiskelijat pois hallinnosta? 130 mk. OPISKELIJAN O M A KIRJAKAUPPA ^ Y KULTTUURIVALIOKUNTA M NE JÄRJESTÖ V.EHTIKILPAILU ^ v o'\n kilpailu Jyväskylän yliopistossa toimiville omaa lehteä julkaiseville aineyhdistyksille! s/Vitä teette: Valitsette mielestänne parhaiten kilpailuun sopivan Menne, joka on ilmestynyt tai ilmestyy lukuvuoden 94-95 aikana. V % -,mitatte lehteä neljä kappaletta Jyy:n keskustoimistoon 21.4. mennessä kirjekuoressa. Kuoreen merkintä "Ainejärjestökisa". Va voittaa: No,-paras tietenkin. Palkintolautakunnan kriteereitä * " e \emaan lehden ulkoasu eli taitto ja visuaalinen ilme sekä jut• taso ja haasteellisuus. Lehtien odotetaan noudattavan parhaita 1 , 6 iskeVijalehti perinteitä: omaperäisyys, luovuus ja oman ainejärtön hengen, kasvojen ja perinteiden ilmentäminen. Palkinto! «kuntaan kuuluu päätoimittaja Tuija Taipale, kulttuuritoimittaja Teppo Kulmala ja tiedotusopin lehtori Tapani Huovila. . . v o jttaja saa: Lukuvuoden parhaan ainejärjestölehden julkaisija ' . „ 1 5 markalla kahisevaa. Lehti ja sen tekijät esitellään myös (yväskylan -.Uutaan •—• ...i-län Ylioppilaslehdessä, joten mainetta ja kunniaa riittää Campus-Kino Ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 17.-23.2. David Cronenberg: M. Butterfly 24.2.-2.3. Rainer W. Fassbinder: Querelle 3.-9.3. A l a i n C o r n e a u : Kaikki elämän aamut 10.-16.3. E r i c R o h m e r : Talvitarina LOUNAS ma 27.2. Sienikiusaus Punajuurijauhelihakast. Makkarapihvit *Porsaanleike, rosepippurikast. ti 28.2. Hernekeitto (myös kasvis-) + laskiaispulla Kaslerpaisti Currykala Vasikanleike ke 1.3. Kasvislasagne Jauhelihapihvi, rosepippurikast. Veriohukaiset *Smetanalohi to 2.3. Pinaattiohukaiset Lihaperunasoselaatikko Herkkupihvi Aurajuustohärkä pe 3.3. Raastekeitto Lindströmin mureke Makkarapannu Vasikanleike 2 3 1 1 1 5 ma 6.3. Sienikeitto Jauhelihapihvi, tom. kastike Juustoinenkirjolohikast. 'Floridan leike O Q o Q O l O llOKIVI JYVÄSKYLÄN OPISKELIJA-APU keskussairaalantie 2, p. 619 306 ti 7.3. Kukkakaalijuustopihvi Sei kyljys Nakkikastike 'Lasagne ke 8.3. Kesäkurpitsavuoka Sienijauhelihapihvi Kanaa currykast. *Porsaanleike choron to 9.3. Punajuuripihvit Kinkkukiusaus Chili con carne 'Paist.lohi ja kermaviilikast. pe 10.3. Kesäkeitto Kaalilaatikko Juustokuorrutettu sei *Wienin leike
6 Sairastuttuaan vakavasti yliopiston tutkijoja opettaja Anna-Maija Järveläinen joutui miettimään elämänarvot uudelleen. Hän muutti maalle ja alkoi tutustua shamanismikulttuuriin. Vapaa taiteilija Anna-Maija Järveläinen hakee shamaanimatkoilta Vision voimaa N elisen vuotta sitten yliopiston tutkija ja opettaja AnnaMaija Järveläinen sairastui vakavasti. Sairauden keskellä elämänarvot joutuivat puntariin ja uudelleen arvioitaviksi. Samalla alkoi myös tietoinen tutustuminen shamanismikulttuuriin. Pitkän prosessin tuloksena Järveläinen karsi elämästään turhan pois ja muutti kunnallistekniikan keskeltä maalle. Järveläinen luonnehtii taiteilijan asemaa nykyisessä yksilön ja yhteisöjen hajaantumisen tilassa jonkinlaisena modernina shamaanina, joka töittensä kautta voi toimia todellisuuden laadullisena muuttajana, transformoijana. Järveläinen sanoutuu irti uusshamanismista sekä New Age -liikkeestä. Hän puhuu shamanismista inhimilliseen kasvuun ja eheytymiseen liittyvänä työkäsitteenä. "Visiointi on todellisuutta reaalista ja fyysistä olemista sekä elämisen laatua ja hyvinvointia, maailmaa muuttavaa työtä. Yksilön elämä ei muutu sillä tavalla, että yhtäkkiä joku keski-ikäistyvä pöljä akateeminen akka ei enää jaksa tehdä työtä vaan kääntää kelkkansa ja menee metsään kotaan asumaan ja viljelee kaikki itse. Asioita vain rupeaa tekemään pikkuhiljaa toisin", sanoo Järveläinen. Loppuunpalaminen ja muutto maalle Anna-Maija Järveläinen, 43, syntyi Oulussa ja vietti varhaislapsuutensa Tornionjokilaaksossa. 1970-luvun alussa hän opiskeli Helsingissä Taideteollisessa iltakoulussa sekä taidekoulussa Södra Sunderbyssä Ruotsissa. Järveläinen muutti Jyväskylään 1975 ja valmistui ensin lastentarhanopettajaksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän aloitti opiskelut Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen laitoksella. Valmistuttuaan 1984 Järveläinen jatkoi laitoksella opettajana kuutisen vuotta. Demonstraatio-opetus keskittyi etupäässä plastisen sommittelun, väriopin ja konstruktiivisen rakenneopin kokeiluihin. Vuosina 1987 1989 hän toimi Suomen Akatemian tutkijana Bauhaus-arkistossa Berliinissä. Vuonna 1990 Järveläinen muutti Kuopioon, jossa hän aloitti sijaisuuden hoidon Kotija taideteollisuusakatemiassa. "Kilpailu yliopiston sisällä, humanistisellakin alalla, on aivan armotonta. Työpaineet olivat liian kovat, ei minun pääni kestänyt sellaista. Pikkuhiljaa valinnat alkoivat suuntautua takaisin maahan ja luonnon kanssa elämiseen. Halusin tuottaa taidetta taas itse." Loppuunpalaminen työelämässä toi Järveläisen takaisin maalle. Ensin hän muutti pieneen Jännevirran kylään Kuopion pohjoispuolelle, jossa hän toimi tilapäisenä tallityttönä 13 hevosen tallissa, omien sanojensa mukaan "akateemisena lantalinkona". Kaksi vuotta sitten hän muutti takaisin Jyväskylän maalaiskuntaan pienelle Eteläpään tilalle, "keskelle metsää", kilometrin päähän lähimmästä asutuksesta. Punaisen tuvan, perunamaan ja varastorakennuksen keskellä kohoaa vaaleanpunainen kota. Järveläinen kertoo, että hänen ystävänsä oli nähnyt shamanistisessa visiossa häntä ajatellessaan vaaleanpunaisen kodan, joka leijui maan ja taivaan välillä. Siinä oli risuista punottu lattia, jonka alta hohti elohopeamainen vedenpinta. Yläpuolella loistivat taivas ja tähdet. "Tässä kodassa on ihan oma aika ja oma fiilis, tuo muu maailma jotenkin häviää. Arkkitehti ja arkkitehtuurin tutkija Christian Norberg Schulzin mukaan asumisen ja rakentamisen, das Baun, ensimmäinen merkitys on rajata ja rakentaa ihmiselle sellainen paikka maailmassa, jossa se on turvassa ja suojassa sekä fyysisesti että psyykkisesti", sanoo Järveläinen. Tekniikan keskeltä sosiaaliseksi erakoksi Anna-Maija Järveläinen viettää kodan kanssa päivittäin aikaa kahdesta kolmeen tuntia. Ensin hän tarkastaa, että kota on sekä sisältä että ulkoa moitteettomassa kunnossa. Tulen tekemisen jälkeen alkaa ajatusja mielityöskentely. "Joskus minä ajattelen ihan vain käytännön asioita. Viime syksynä minulla oli uusia tehtäviä opeteltavana, kun tein syysrukiin kylvöä, kellarin kalkitsemista ja sementtilattian laskemista yhdessä naapurin mökkiläisperheen ja maanomistajan kanssa. Sitäkin olen miettinyt miten saan heitettyä nämä kolme mottia halkoja tuonne puuvajaan." Järveläinen pitää naapuriavun ja talkoohengen merkitystä erittäin tärkeänä. Isommat askareet pyritään tekemään aina yhdessä. Hän kutsuukin itseään mielellään sosiaaliseksi erakoksi. "Eihän tämä nyt mitään yksinkertaista ole sellaiselle ihmiselle, joka on tottunut elämään kunnallistekniikan tavoitettavissa. Nyt saan kantaa vettä, lämmittää puilla ja huolehtia talosta ihan itse. En haluaisi sitä mitenkään mystifioida, mutta tämä paikka tuli minulle vähän niinkuin etsimättä." "Ajattelen niin, että tämä on annettu minulle opiksi. Katsotaan päivä kerrallaan mitä sitä oikein tapahtuu. Tämä on paluuta siihen entiseen elämisen malliin, joka on tuttua lapsuudestani", pohtii Järveläinen. Shamanismi ammentaa maan voimaa Anna-Maija Järveläinen puhuu shamanismista hyvin varovasti. Hän sanoutuu irti uusshamanismista ja New Age -liikkeestä.
7 "Kuolleen härän silmässä on samanlainen katse kuin vastasyntyneellä lapsella; Se on tietävä katse sielujen maailmasta. Ihmisen elämä jännittyy syntymän ja kuoleman välille. Ne ovat ainoat todelliset riippuvuudet." Järveläisen mukaan parantajashamanismissa kysymys on aina voimasta. Voiman puutetta yritetään tasapainottaa mielentyöskentelyllä ja käytännön shamanistisella metodilla. Käytännössä parantajashamaani voi esimerkiksi tehdä sielunpalautusmatkoja, jolloin trauman takia joku hukuksissa oleva osa eheytetään, palautetaan ja liitetään takaisin ihmisen kokonaisuuteen. "Meillä voi olla esimerkiksi kaksivuotiaan sielu hukuksissa, jos trauma on tullut kahden vuoden iässä. Tämä on siinä mielessä terapeuttista, että jos trauma on jonkun henkilön aiheuttama tai hän on ollut siihen osallisena, niin matka voi olla parantava autettavan lisäksi myös hänelle, jos hän on mukana prosessissa rummuttaen tai laulaen." Järveläinen kertoo, että parantajashamanismissa voidaan parantaa myös elimellisiä vammoja tai fysiologisia tauteja. Shamanismin ylikulttuurisessa ja ylihistoriallisessa traditiossa on keskeinen ajatus, jonka mukaan ihmisellä on henkilökohtainen eläinhahmoinen auttajahenki ja suojelija alisessa todellisuudessa. Alisen todellisuuden lisäksi hahmotetaan keskinen todellisuus ja ylinen, eli korkeampien auttaj ah en k ien maailma. Parantaja ei koskaan käytä omaa energiaansa, vaan henkiauttajan, voimaeläimen voimaa. Shamaani toimii siten vain välittäjähenkilönä, jonka läpi voima kulkee. Järveläinen lähestyy henkiauttajia arvokkaasti. Hän ottaa yhteyden tanssimalla ja laulamalla voimakuluja. "Laulamani laulut ovat omia, osin saamelaisesta, suomalais-ugrilaisesta, Pohjois-Amerikan intiaanien ja inuittien lauluperinteestä vaikutteita saaneita lauluja. Ne syntyvät kuitenkin spontaanisti elämyksellisessä suhteessa tilanteisiin ja tapahtumiin. Joka päivä kannattaa vähän laulella, tanssia ja helistellä, jotta suhde henkiauttajaan säilyy", sanoo Järveläinen. Viime aikoina Anna-Maija Järveläinen on töissään kuvannut shamanistisissa visioissa esiintyneitä voimaeläinhahmoja, valokuvissa myös oikeita eläimiä sekä niiden kuolemisen ja hajoamisen prosesseja. "Valokuvaamani kuolleet eläimet olen tuntenut aivan henkilökohtaisesti. Se on muistutus minulle itselleni omasta kuolevaisuudestani. Shamanismissa on tällainen kaunis ajatusrakennelma, että sielut elävät jossain omassa maailmassaan, josta ne tulevat hetkeksi tänne fyysiseen maailmaan." "Kuoltuaan ne palaavat takaisin. Kuolleen härän silmässä on samanlainen katse kuin vastasyntyneellä lapsella; se on tietävä katse sielujen maailmasta. Ihmisen elämä jännittyy syntymän ja kuoleman välille. Ne ovat ainoat todelliset riippuvuudet." Tarve uskoa ylikulttuurista Anna-Maija Järveläinen erosi kirkosta viitisentoista vuotta sitten. Hän ei kannata organisoitunutta ja institutionalisoitunutta luterilaista valtionkirkkoa, koska se o.n sidoksissa politiikkaan ja siinä tulee ennen pitkää raha ja valta vastaan. "Luterilaisessa valtionkirkossa esteettisyys ja aistillisuus on riistuttu mahdollisimman pitkälle. Se ei enää tyydyttänyt minun aistimellisia, emotionaalisia ja uskonnollisia tarpeitani. Uskontoa vastaan minulla ei sinällään ole mitään, sillä ihmisillä on perustavaa laatua oleva tarve uskoa. Se on ylikulttuurista ja -historiallista." Uskonnoilla ja ideologioilla on taipumus ottaa elementtejä toisiltaan ja liittää niitä omiin uskomisjärjestelmiinsä. Kun niitä käytetään toisessa yhteydessä, niiden merkitys muuttuu täysin. Kristinusko on vaikuttanut esimerkiksi Kantelettaren teksteihin: kuinka Marjatta meni metsään, söi puolukan ja sai sitten poikalapsen. "Anna-Leena Siikala on Suomalainen shamanismi -teoksessaan käyttänyt tässä yhteydessä kontekstuaalisuuden käsitettä. Vieraan kulttuurin tai uskonnon elementtejä ja esineistöä voidaan lainata ja liittää osaksi omaa uskomusjärjestelmää. Käyttöjä asiayhteys ratkaisee merkityksen." Järveläisellä on noin vuoden verran ollut oma yritys, jossa hän tarjoaa taideja ympäristökasvatuksen sekä shamanistisen taiteen ja kulttuurin koulutusja konsulttipalvelulta. Kursseilla hän kertoo shamanistisesta ihmis-, todellisuusja tietoisuuskäsityksestä sekä voiman ja todellisuuden henkiluonteesta. "Minulla oli kolme vuotta sitten näyttely Berliinissä, jonka yhteydessä pidin shamaanikurssin. Osallistujilla oli jo etukäteen käsitys, että edustan jotain New Age -juttuja. He ajattelivat minun itsestäänselvästi olevan sitä mieltä, että ihmisen pitää syödä kypsentämätöntä lihaa tai puhdasta elävää ravintoa, asua metsässä ja tehdä semmoisia ja tämmöisiä meditaatioharjoituksia päivittäin. He helpottuivat, kun selitin etten ainakaan minä tuolla tavalla ajattele ja tällaiset muodot ja hokkuspokkukset eivät ole asian ydin." "Yleensä selvitän asian aika maltillisesti ja ilman mystiikkaa. Luonnollisesti akateemisen koulutuksen saaneena pystyn selittämään nämä asiat eurooppalaisen tiedekäsityksen valossa käyttäen psykologian, fysiikan tai filosofian käsitteitä. Kautta länsimaisen filosofian suuret kreikkalaiset filosofit puhuivat ideamaailmasta ja reaalimaailmasta; todellisuudella on henki, näkyvä ja näkymätön." "Eihän tämä ole mikään uusi asia. Minä vain pidän tarinamuotoon myyttien kielellä kirjoitetuista asioista ja esityksistä paljon enemmän kuin tiukassa muodossa olevista filosofioista ja ideologioista. Minusta se on vain jotenkin aistimellisempaa", sanoo Järveläinen. Rummutus muuttaa tietoisuuden tilaa Järveläinen luonnehtii taiteilijan asemaa nykyisin jonkinlaiseksi moderniksi shamaaniksi, joka töittensä kautta voi toimia todellisuuden muuttajana. Järveläinen toimii Jyväskylän rumpuryhmän vetäjänä. Ryhmä valmistaa rumpunsa itse sekä opettelee erilaisia rummutustekniikoita. Pitämillään kursseilla Järveläinen kertoo millaisia muotoja shamanismi on eri aikoina eri kulttuureissa saanut sekä mitä varten ja miten sitä käytetään. Hän tekee myös rajanvedon parantajashamanismin ja noituusshamanismin välillä irtisanoutuen jälkimmäisestä. Kun ryhmälle on kerrottu harjoitusmetodeista, ryhdytään töihin. Matkalle pääsemisessä käytetään apuna rumpuja ja helistimiä. Rummut on valmistettu mäntypäreestä, poronnahasta ja koivunvitsaksesta. Kaikki elää ja joustaa. "Rummun värähtelytaajuus aiheuttaa aivoissa sähkökemiallisia muutoksia, jolloin tietoisuuuden tila muuttuu. Rummutus resonoi koko elimistössä ja aiheuttaa lievän, kontrolloitavissa olevan tietoisuuden tilan muutoksen." Järveläinen toimii Jyväskylän Rumpuruhmän vetäjänä. Ryhmä valmistaa käytettävät rumpunsa itse sekä opettelee erilaisia rummutustekniikoita. Ryhmässä perehdytään myös uusiin parantamismetodeihin sekä käytännössä että tutkimalla kirjallisuutta. Suomessa on muutama aktiiivisesti toimiva rumpuryhmä, jotka tekevät jossain määrin yhteistyötä. Ryhmillä ei ole varsinaista johtajaa, vaan jokainen tuo jotain uutta metodisesti oppimaansa ryhmään. Shamaanimatka on aina yksilöllinen, mutta yhteisöllisesti jaettavissa. Parantajashamanistisessa traditiossa matkan keskinäinen jakaminen on tärkeää. "Shamaani -nimitystä ei voi antaa itselleen vaan sen antaa yhteisö, mikäli se katsoo, että työskentelystä on ollut huomattavaa apua. Itse ei voi nimetä, onko shamaani vai ei." Kompromisseja arvojen välillä Anna-Maija Järveläinen kertoo, että hän on koettanut tehdä kompromissia tutkijan, kouluttajan, vapaan taiteilijan ja shamanististen arvojen välillä. Arvojen sovittaminen yhteen syvensi henkilökohtaista kriisiä. "Kun se minäkuva on niin kallis. Olen niin pitkällle kuin mahdollista pyrkinyt säilyttämään sitä tällaisilla kompromisseilla, jotta voisin antaa itselleni ja itsestäni fiksumman kuvan akateemisena tietäjätutkijana, joka sukkuloi pitkin maailmaa kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa. Sitä haluaa tuntea itsensä tärkeäksi ja olla kiinni tärkeissä asioissa. Nyt nämä arvot eivät ole minulle enää välttämättömiä." Järveläinen kertoo, että jotkut ovat vaatineet perusteluita elämäntyylin muutokselle. "Osittain tunsin itseni altavastaajaksi ikäänkuin minun olisi pitänyt perustella ihmisille elämänmuutostani. Ehkä ihmiset haluaisivatkin muuttaa elämänsä toiselle mallille, mutta heitä sitovat erilaiset riippuvuudet, taloudelliset ja aineelliset arvot ja asemat. Kaiken on kuitenkin lähdettävä sisästä käsin." "Kun seisot tukevasti tyhjän päällä ja annat enemmän tilaa itsellesi, sil-' loin todellisuus päihittää ne huikeimmatkin unelmat. Lopputuloksesta ei ole mitään varmuutta. Onneksi, se tässä elämässä jännää onkin", sanoo Anna-Maija Järveläinen. i TEKSTI: MARKKU RÖNTY KUVAT: RIITTA CHAN
8 Yliopiston päätöksentekoa uudistetaan Uudistuksen suunta askarruttaa yliopistoväkeä Jyväskylän yliopiston hallitus teki tammikuussa periaatepäätöksen päätöksentekojärjestelmän uudistamisesta. Jatkotyötä tekee rehtorin johdolla toimiva työryhmä, jonka koostumus tullee olemaan suppea, mutta edustava. Asiasta keskusteltiin jo viime marraskuussa hallituksen iltakoulussa ja joulukuussa hallituksen kokoukseen tuotiin esitys hallinnon muuttamisesta kaksiportaiseksi. Tällöin päätös kuitenkin jätettiin' pöydälle dekaanien ehdotuksesta. Valmistelija oli muotoillut uuden periaatepäätöksen muotoon päätöksentekojärjestelmän muuttamisesta kaksiportaiseksi. Itse päätöksentekojärjestelmän muuttamista kaksiportaiseksi arvosteltiin tammikuun kokouksessa kokouksessa. Loppujen lopuksi hallitus teki periaatepäätöksen, että päätöksentekojärjestelmä uudistetaan. Valmistelijan perustelut päätökselle olivat hyvin yleisluontoisia. Lähtökohdaksi oli otettu yliopiston perustehtävät eli opetus ja tutkimus. Hallinnon perustehtäväksi määriteltiin opetuksen, tutkimuksen ja opiskelun edellytysten parantaminen. y//////////, // //////// W//////////// //////• '///////• ////,/////A>/Z7% Oletuksena oli myös se, että kun hallinto kevenee, se samalla tehostuu ja asioiden päällekkäinen käsittely vähenee. Kahta mieltä kaksiportaisuudesta Päätöksentekojärjestelmän uudistamisella on laaja kannatus, mutta uudistuksen suunnasta ei olla yksimielisiä. Erityisesti puhuminen kaksiportaisuudesta huolestuttaa monia. Hallintojohtaja Juho Hukkinen korostaa, ettei hallituksen periaatepäätöksessä enää mainitakaan kaksiportaisuutta, vaan puhutaan ainoastaan päätöksentekojärjestelmän uudistamisesta. Alkuperäinen ehdotus kaksiportaisuudesta sisälsi Hukkisen mukaan ajatuksen päätöksenteon madaltamisesta eli asioista olisi käsitelty enimmillään kahdessa portaassa. Nykyisinhän asioita käsitellään laitosneuvostoissa, tiedekuntaneuvostoissa ja halauksessa. Esitys ei tässä muodossa mennyt hallituksessa lävitse. Hukkinen muistuttaa, ettei periaatepäätös sinällään sisällä ajatusta minkään elimen lakkauttamisesta. Hän kuitenkin kysyy, onko meidän nykyinen päätöksentekojärjestelmä paras mahdollinen. Jos ei, niin sitä on hänen mukaansa pyrittävä muuttamaan. "Päätöksentekojärjestelmä olisi saatava mahdollisimman vähän aikaa vieväksi ja mahdollisimman vähän resursseja sitovaksi", toteaa Hukkinen. Hänen mukaansa päätöksentekojärjestelmää on jo omaehtoisesti uusittu mm. laitoksia yhdistämällä. Rehtorin vetämään uuteen järjestelmään siirtymisen ohjausryhmään tulee ammattijärjestöjen, yo-kunnan, laitoksien ja tiedekuntien edustajia. Ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunta järjestää kaikille yliopistoyhteisön jäsenille avoimen keskustelutilaisuuden Jyväskylän yliopiston päätöksentekojärjestelmän kehittämisestä. Tilaisuus pidetään liikunnalla torstaina 2. päivä maaliskuuta kello 16.00 salissa L 303. Kolmivai kaksiportainen vaiko yksinapainen Jyväskylän yliopiston johto toi joulun alla hallitukseen esityksen hallintoa koskevasta perusteellisesta remontista. Olkoon tuo esitys keskustelun virikkeenä, vaikka se ainakin alkuperäisessä asussaan jäikin hyväksymättä. Esityksen suppeassa perustelussa viitataan ylimalkaisesti nykyisen kolmiportaisen mallin hitauteen, jäykkyyteen ja toimintojen päällekkäisyyteen. Yhden päätöksentekotason poistamisen sanotaan edistävän mahdollisuutta muodostaa toimintakykyisiä ja todellisia vastuuyksiköitä, joilla on yhteiset tavoitteet ja kykyä sitoutua tavoitteiden saavuttamiseen. Ajatus ei ole uusi. Hanketta tiedetään ajetun yliopiston keskusjohdossa jo joitain vuosia. Varsinaisesta valmistelusta tuskin silti voi puhua. Liekö asiasta tehty yhtäkään perusteellista muistiota? Puhumattakaan, että olisi käyty asianosaiset tavoittavaa julkista keskustelua. Hallinnon kokonaisremontti on mittava hanke. Siinä pantaisiin uusiin puihin yliopiston päätöksentekojärjestelmä. Sen toteuttaminen olisi aikamoinen urakka. Pitääkin kysyä, ovatko muutoksen tarve ja esitetyt perusratkaisut siis niin itsestäänselviä, etteivät ne kaipaa syvempää keskustelua? Mitään analyysiä ei näet esitetä väitetyistä pulmista. Ja kuitenkin yliopistomme on osoittanut hyvää tuloskykyä tehdyissä kansallisissa vertailuissa. Opiskelukohteena tämä on suosituin maamme korkeakouluista. Yliopistolle asetettu keskimääräinen tutkintotavoite on saavutettu ja opiskeluajat ovat lyhentyneet. Jatkotutkintojen määrä on noussut nopeasti. Kansainvälinen koulutusja tutkimusyhteistyö etenee vähintäin suotuisasti. Entä onko yliopiston päätöksentekorakenne kovin kankea, kun perustason toimintoja koskevia rakenteellisia muutoksia on juuri toteutettu muun muassa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja useita muita hankkeita on meneillään? Lähtökohdat epäselviä Juuri uudistuksen perusteita koskevan keskustelun tarvetta ilmentää se, että suppeat perustelut ovat kovin epäselviä ja vaikuttavat hätäisiltä. Miksi perusyksiköiden tavoitteiden ylipäätään pitäisi olla yhteneviä? Kaikenkattavassa yhdenmukaistamisessa voi piillä ennemminkin uhkatekijä kuin voimavara. Eikö suunnitelmaan kuuluneiden erityisten virantäyttö-, opetusja tutkintolautakuntien perustaminen itse asiassa edusta kolmiportaisuuden säilymistä? Siihen todettuun pulmaan on helppo yhtyä, että nykyiset oppiaineja tiedekuntarajat ovat jäykkiä. Nämä, kuten muutkin ongelmat tulisi kuiten-BJr kin yksityiskohtaisesti eritellä ja siltä pohjalta tutkia ratkaisut. Nyt tarjottu hallinnollinen kokonaisremontti tuskin tarjoaa mitään patenttiratkaisua tähänkään pulmaan. Tiedekunnat tarpeettomia? Kummallista on, että sivuutetaan kokonaan tiedeyhteisön ominaislaadun ne keskeiset puolet, joilla nykyistä hallintomallia on perusteltu. Joku voisikin helposti tulla käsitykseen, että tiedekunnat ovat kaiken kaikkiaan olleet turhia ja tarpeettomia elimiä. Kukaan vain ei ole tullut aikaisemmin asiaa ajatelleeksi! Näin yksioikoinen asia ei ole. Tiedekunnat ovat tiedeyhteisön keskeinen rakennetekijä. Ne ovat tutkijoiden, opettajien (ja opiskelijoiden) kollegiaalisia keskustelufoorumeja ja päätöksentekoelimiä. Niiden olemassaolo perustuu näkemykseen tiedeyhteisön olennaisesta merkityksestä ja keskeisestä asemasta yliopiston päätöksentekorakenteessa. Taustalla on käsitys, että tutkijoilla ja opettajilla on sellaista erityistietoa omasta alastaan ja oman alueensa tiedeyhteisön toiminnasta, johon päätöksenteon tulee perustua. Toiseksi, tiedekunnat sisältävä malli perustuu käsitykseen kollegiaalisen valmistelun ja keskustelun merkityksestä päätöksiä tehtäessä. Tietyn toimintakokonaisuuden lukuisten edustajien osallistumisella keskusteluun ja päätöksentekoon katsotaan antavan mahdollisuuksia voittaa yksipuolisten näkökantojen rajoittuneisuus. Samalla menettely on oikeusturvatae päätettäessä tutkinnoista ja täytettäessä virkoja. Tiedekuntien yksi tärkeä tehtävä on toimiminen tiedeyhteisön jäsenten keskustelufoorumina paitsi omista myös koko yliopiston asioista. Ne ovat riittävän laaja-alaisia yksiköitä antaakseen mahdollisuuden yksittäisten laitosten edustaman ehkä kapeankin näkökulman ylittävään pohdiskeluun. Ne omaavat riittävän auktoriteettiaseman suhteessa yksittäisiin laitoksiin. Kolmanneksi, tiedekunnilla on painoarvoa yliopistossa ja valtiollisessa keskushallinnossa. Monta kertaa poliitikkojen ja hallinnon toimet perustuvat nopeastikin vaihtuville hallinnollisille ideologioille ja poliittisille päämäärille. Tällaista, tämänhetkisen yhteiskuntakulttuurimme hallinnollista ideologiaa edustaa sekin tulosjohtamisen malli, jota tiedekuntasihteeri Pylvänäinen eritteli lehdessä (1/95). Keskustelua kaivataan Itse hallinnon kehittäminen on tervettä ja suositeltavaa. Mutta miksi tällainen kiire? Jotta koko yliopistoyhteisö sitoutuisi tehtyyn päätökseen, se vaatisi laajaa keskustelua. Nyt mentiin takapuoli edellä puuhun eli ensin tehtiin sisällyksetön periaatepäätös ja sitten vasta toimitaan. Päätöksen perusteluna ovat yliopistoa koskevien arviointien tulokset, työryhmien ehdotukset ja käyty keskustelu. Arvioinnit ovat kaikkien luettavissa, kuten työryhmien raportitkin. Silti kaivattaisiin keskustelua. Opiskelijan kannalta tärkeintä tehdyssä päätöksessä on opiskelijan oikeusturvan takaaminen. Monillakaan opiskelijoilla ei ole selkeää kuvaa oikeuksistaan eikä siitä, miten ja missä opiskelijoita koskevia päätöksiä tehdään. Nyt tehdyllä päätöksellä on myös yhteytensä meneillään olevaan koko koulutusta koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Ei ole vielä selvinnyt, minkälaiseksi tuleva yliopistoja koskeva puitelaki muodostuu. Varmaa on vain se, että lopullisen päätöksen tekevät kansanedustajat, joiden luottamusta mitataan taas maaliskuussa. P E T R I VÄHÄKANGAS JYY, korkeakoulupoliittnen sihteeri Vahvistuuko autonomia? Uudistuksen perusteluissa sanotaan sillä vahvistettavan yliopiston autonomiaa. Pelkään, ettei tämäkään pyrkimys hallintoremonttiin kytkettynä ole kovin realistinen. Täytyy pitää mielessä mitä yliopiston autonomialla tarkoitetaan. Sehän merkitsee tiedeyhteisön mahdollisuutta osallistua toimiaan ja myös tavoitteitaan koskevaan päätöksentekoon. Kun ymmärretään, että yliopistoautonomia on tiedeyhteisön itsemääräämistä, on selvää, että jos kaksiportainen malli heikentää tiedeyhteisöä, seuraa siitä myös autonomian heikentymisen uhka. Kysymystä autonomiasta ei pidä tarkastella pelkästään yliopiston sisäisenä asiana. Valmisteilla olevaan yliopistolakiluonnokseen sisältyy rajuja keskusjohtoisuutta vahvistavia elementtejä rehtorin valinta siirtyisi opetusministeriölle, dekaanien valinta rehtorille. Jos yliopistoyhteisö vähänkään piittaa itsemääräämisperiaatteesta, sen tulisi juuri nyt paitsi näkyvästi ja voimakkaasti ottaa kantaa lakiluonnoksen esityksiin myös huolellisesti miettiä, mitä se tässä tilanteessa itse haluaa omalta yhteisörakenteeltaan. Kaiken kaikkiaan voimmekin saada kovin yksinapaisen hallintorakenteen. Edustamallani tieteenalalla sitä on tapana kutsua byrokratiaksi. ESA KONTTINEN Sosiologi
9 Olipa kerran roolileikki Satu hallinnon opiskelijajäsenten koulutuksesta O lipa kerran 45 Jyväskylän yliopiston opiskelijaa, jotka lähtivät eräänä päivänä kohti yliopiston biologista tutkimusasemaa. Matkalla heidän käskettiin unohtaa kaikki, mitä ovat tähän mennessä oppineet ja keitä ovat. Nämä 45 ainejärjestöaktiivia ja yliopiston eri hallintoelimissä toimivaa opiskelijaa ihmettelivät mistä on kyse. Konnevesi oli muuttunut kuvitteelliseksi maaksi, jossa oli miljoona asukasta ja neljä korkeakoulua. Mukana olleet omaksuivat erilaisia rooleja. Konnevedelle saapui tämän kuvitteellisen maan opetusministeri virkamiehineen, rehtoreita, dekaaneita, laitoksen johtajia, henkilöstöjärjestöjen edustajia ja SYL:n edustaja ja opiskelijoita. Paikalla oli myös valtakunnallisen lehden, Harjun Sanomien, edustaja. Välittömästi Konnevedelle saapumisen jälkeen käynnistyivät Opetusministeriön ja korkeakoulujen väliset tulossopimusneuvottelut. Näiden neljän korkeakoulun (Harjun yliopisto, Jyskän yliopisto, Muuramen yliopisto ja Harjun teknillinen korkeakoulu) rehtorit ja jokin muu yliopiston edustaja olivat vastakkain Opetusministeriön kanssa ja heille luettiin madonlukuja. Korkeakouluilta vaadittiin viiden prosentin säästöjä. Opetusministeriön mukaan säästöillä parannettiin laatua ottamalla löysät pois. Kukin korkeakoulu lähti rehtorinsa johdolla kehittämään toimintaansa ja pohtimaan säästöjen kohdentamista. Opetusministeriön hitauteen, vääriin tilastotietoihin ja epäselvään informaatioon kohdistui ankaraa kritiikkiä. Luonnontieteilijät julkistivat kannanoton, jonka mukaan maan ainoa toivo ja vientivaltti on puunjalostuksen kehittäminen. Opetusministeriä vaadittiin eroamaan, mihin tämä poliittisen pelin hallitseva ketku ei kuitenkaan ollut suostuvainen. Tämä kaiken kiireen keskellä Muuramen yliopisto järjesti 25-vuotisjuhlan, opetusministeri matkusti ympäri maailmaa ja käynnistettiin maakohtainen korkeakoulujen opetuksen tasoa koskeva arviointi. Valtakunnallinen lehdistö, lähinnä Harjun Sanomat, sai vakavasti otettavan kilpailijan, Akateemisen Tiedotuslehden eli AKTiin. AKTI oli kaikessa ajantasalla, ihmetteli jo ensinumerossaan Harjun yliopiston biokemian laitoksen assistenttien tapaa pitää sikoja lemmikkinään sängyssään. Toiset tulosneuvottelut pidettiin illansuussa ja kukin korkeakoulu valmisteli oman luonnoksensa tulossopimukseksi. Säästötavoitteisiin päästiin niukin naukin ja korkeakoulujen tulossopimusluonnokset olivat toinen toistaan heikompia (Opetusministeriön mielestä). Tulosneuvottelujen jälkeen Opetusministeriön järjestämässä iltaseminaarissa oli yöAKTI:n mukaan arveluttavia piirteitä, koska Jyskän yliopiston rehtori ainoana miespuolisena rehtorina oli työntymässä yhteiseen saunaan tehokkaan naisrehtoritrion mukana. Seuraavana päivänä kaikki halusivat vielä kerrata edellispäivän tekemisiään ja purkaa sydäntään. Koko maan korkeakoulujoukko päätti tutustua perjantaina naapurimaan Jyväskylän yliopiston hiukkaskiihdyttimeen. Jotta he eivät paljastuisi, he omaksuivat Jyväskylän yliopiston opiskelijan rooleja, kuka mistäkin tiedekunnasta ja laitoksesta. Sen pituinen se. Mikä roolipeli? Ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunta järjesti hallinnon opiskelijajäsenille koulutusta Konnevedellä 2.-3.2.1995. Koulutuksen aiheena oli korkeakoulujen toimintaja taloussuunnitelmakierto (TTS) ja tulossopimuskäytännöt. Koulutus päätettiin järjestää SYL:n vuodesta 1991 järjestämien roolipelien muotoisena. Roolipeli on hyvä tapa järjestää koulutusta vaikeista ja monimutkaisista asioista. Ideana oli myös kääntää roolit ylösalaisin ja aiheuttaa stressiä pelaajille, jotta olisi pakko pelata. Pääasia oli, että esitettävä rooli oli mahdollisimman kaukana omasta opiskelualasta. Kullakin pelaajalla oli myös muilta salassa pidettävä henkilökohtainen rooliluonnehdinta. P E T R I VÄHÄKANGAS Elokuvalla on taito toimia ihmisen alitajunnan peilinä ja esittää päiväunia, unelmia ja fantasioita valkokankaalla. K u ~ va Aki Kaurismäen elokuvasta Boheemielämää. Elokuvan aikakausi sai oodinsa Jyväskylän Talvessa Sadan vuoden hallusinaatio Konnevedellä hallinnon opiskelijajäsenet oppivat roolipelissä hallinnon kiemuroita. Ihmishahmot pyrähtävät ulos tehtaan portista, perhe syöttää lastaan ja puiden lehdet lipuvat tuulessa. Kaikki tapahtui valkokankaalla pariisilaisen Grand Cafen intialaisessa salongissa joulukuun 28. päivH vuonna 1895. Lumieren veljekset, Auguste ja Louis esittelivät 35 katsojan joukolle ihmeellisen kojeen, joka valaisee eläviä kuvia kankaalle. Elokuva sai innostuneen vastaanoton tieteellisten lehtien sivuilla, vaikka Lumieren veljekset totesivat elokuvan olevan vain hyödytön keksintö muiden joukossa. Joitakin päiviä sitten Lumieren veljesten "hyödyttömälle keksinnölle" tehtiin kunniaa 27. Jyväskylän Talven Elokuvataide 100 vuotta -seminaarissa. Nykyisin ihmiset ajattelevat helposti, että valkealla kankaalla liikkuva ihminen oli suurin ihmetyksen aihe ensimmäisten elokuvien katsojille. Elokuvatutkija Jarmo Valkolan mukaan Lumieren elokuvissa katsojia hämmästytti kuvaesityksen taustan eläminen. Kun elokuvalta odotettiin teatteritaiteen tapaista performansea, elävä tausta oli suuri illuusio katsojille. Ranskalainen veljespari hioi kuvauksensa tarkoin yhteen otokseen ilman leikkauksia. "Perinteinen elokuvahistoria on opettanut, että Lumieren elokuvat ovat sattumanvaraisia otoksia, mutta itseasiassa ne ovat huolellisesti rakennettuja ja hahmotettuja kokonaisuuksia", muistutti Valkola. Elokuvan historian ensimmäiset yhden otoksen filmit esittävät oman aikansa tapahtumia, toimintoja ja historiallisia paikkoja. Myöhemmin kehitys toi voimakkaasti mukanaan elokuvan kerronnallisuuden. Eurooppalaisen ja amerikkalaisen elokuvaperinteen kaksijakoisuus on edelleen muistomerkkinä elokuvan kehityksen varhaisvaiheista. Ajan nenki elää kuvissa Elokuva on modernin, teollisen aikakauden ja ihmisen historiaa sadan vuoden ajalta. Valkokangas paljastaa ajanhenkeä, yksilön suhdetta yhteiskuntaan sekä ihmisten toiveita ja pelkoja. Kokonaiseen sadan vuoden hallusinaatioon on säilötty pieni osa ihmiskunnan historiaa. Kun myöhemmät sukupolvet tarkastavat varhaisten elokuvaajien tuotoksia, kuvat kertovat elävästi omasta ajastaan. Vuosisadan vaihteen Ranskassa Lumieren veljesten kuvaama junan saapuminen asemalle, ihmisten vaatetus, erilaiset ilmeet ja eleet antavat tunteen menneisyyden koskettamisesta. Ensimmäiset saksalaiset elokuvat paljastavat aikansa arvomaailmaa ja elokuvan suhdetta muihin taiteen muotoihin. Ekspressionistiset sävyt kuvakerronnassa ja tieteen edistyksen ylivoimaisuuden epäily tulevat esiin muun muassa Friedrich Wilhelm Murnaun elokuvissa Nosferatu (v. 1922) ja Faust (v. 1926), jotka esitettiin Jyväskylän Talven saksalaisen elokuvan viikolla. Elokuva voi antaa leiman ajastaan, paitsi kerronnallisesti, myös vaikuttamisen instrumenttina. Valkokankaan valta huomattiin jo aikoinaan, kun toisen maailmansodan aikaiset elokuvat hehkuttavat sotapropagandaa. Amerikkalaiset kohottivat oman kansansa sotamyönteisyyttä ja saksalaiset pönkittivät ylivoimaisuuttaan elokuvien muodossa. Valkokangas on sielun peili Elokuvan ensimmäisillä filmimetreillä kuvat esittävät verrattain realistista arkielämää kaupungin kaduilta. Kuitenkin jo alusta alkaen elokuviin löytyi oma kerronnallinen ote. Elokuviin luotiin tarinallinen rakenne sekä jatkuvuus ajassa ja tilassa. Kerronnallisuuden kautta elokuva siirtyi realistisesta näkökulmasta fantasiaan ja illuusioiden luomiseen. Elokuva oli oiva väline eskapismiin arkisesta elämästä. Se esittää unia ja unelmia, intohimoja ja salaisia fantasioita. Valkokankaasta muodostui kollektiivinen ihmisen sielun peili. Jyväskylän Talvessa vieraillut East Londin Universityn professori, elokuvatutkija Raymond Durgnat kysyi, miten ihmiset hahmottavat fantasioista potentiaalista realismia. Todellisessa arkielämässä ihmiset kysyvät kaksijakoisesti, onko tämä asia totta vai ei. Elokuvan fantasiassa jää aina pieni osa mielikuvitusta, joka voisi olla totta. Esimerkin mahdollisesta totuudesta ja samalla fantasiasta Durgnat antaa dinosauruksista ja erityisesti "Jurassic Parkista". Hirmuliskot ovat otuksia, jotka ovat yhtä aikaa totta ja fantasiaa. Durgnat korostaa, että tieteiselokuvissa voi olla yksi ainoa asia, joka poikkeaa todellisuudesta, mutta se ei estä fantasian luomista. Fantasia ja illusionismi ovat nivoutuneet tiiviisti elokuvakerrontaan amerikkalaisessa perinteessä. Se, että elokuva esittää sotaa tarinallisessa muodossa eikä kaaoksessa, on johtanut myös siihen, että realistisista uutistapahtumista kertova tiedonvälitys on lähestynyt myös fantasiaa. Ihmiset omaksuvat asiat helpommin tarinana. Uutiskuvat entisen Jugoslavian sodasta ja Oliver Stonen "Platoon Nuoret sotilaat" ovat jo löytäneet yhteisen kaavan jossain fantasian ja todellisuuden välimaastossa. R I S T O L Ö F
10 ( H A N A A , KUM \SÄ SAI KENKÄÄ 1 ^VERSTAALTA OA PETTERIN» PÄIVÄKOTI SULOETTUN . I T S E K I N OLEM PASSELISTI LOMAUTETTUNAS A A M M E ^RUTKASTI LAATUAIKAA PE-RHE-ELLE.' KATSOKAA.' SEHÄN O N M A A N I S DEPRESSIIVINEN PSYKOPAATTI ENOMME, ÖOKA O N SIIRRETTY AVOHOIOON PL\Rl/INl O A MUUTTAA ME I L , LE" A S U M A A N KIVA / /A ^ J A i V A M / M U M M O N SAIRAALAOSASTOHAN SULJETTIIN/ TUOSSA T A A N N O I N 1 . ' N1INJ O I K E I N i PANOSTAMME P A R I SUHTEESEEN J A LA?SET V O I V A T LETlKtctÄ' M U M M O L L A .' < r ^ f » t \m \\ URK] "'*W^ * r m *S& £1 z 1 # » & 9&~. f # # VASEMMISTOL/illTTO
11 . . • OKL:n opiskelijat raivoissaan rasismi-tutkimuksesta "On tapahtunut akateeminen insesti" Jyväskylän ylioppilaslehdessä (1/95) esitelty Marja-Kristiina Lerkkasen lisensiaattityö on herättänyt opettajakoulutuslaitoksen opiskelijoissa närkästystä. "Kyllä tämän tutkimuksen tekotapaa voidaan verrata insestiin. Tämä oli akateeminen insesti. Homma perustui salailuun ja pakottamiseen", sanoo Maija Koski, OKL:n opiskelija. Hän oli yksi heistä, jotka joutuivat osallistumaan rasismi-tutkimukseen syksyllä -89 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijana. Tutkimusmateriaali Lerkkasen lisensiaattityöhön kerättiin apulaisprofessori Pirkko Liikasen pitämällä Johdatus korkeakouluopintoihin ja korkeakoululaitokseen -opintojaksolla. Opintojaksoon kuuluvina tehtävinä opiskelijoiden täytyi vastata lomakekyselyihin, tehdä perheen ja suvun muotokuva haastattelemalla vanhempia ja isovanhempia eli suvun käsikirjoitus ja lisäksi tehdä fantasiamatkoja omaan itseen, kirjoittaa jokin lapsuuden kokemus. "Me emme tienneet" Opintojakso oli opiskelijoiden ensimmäinen kosketus korkeakouluopiskeluunTfieidän mielestään heidän tietämättömyyttään ja naiviuttaan uusina opiskelijoina käytettiin hyväksi. "Tämän tutkimuksen perusta oli siinä, että olimme 18-vuotiaita ja naiveja, että meille voi tehdä mitä tahansa. Luulimme, että yliopistossa saisimme aikuisemman kohtelun", Koski sanoo. "Me emme tienneet, mitä on opettajan koulutus ja yliopisto, sen vuoksi me ei osattu kyseenalaistaa sitä, mitä me oltiin tekemässä," Jussi Häikiö sanoo. "Heitimme herjaa" Opiskelijoiden mielestä materiaalimäärä oli suunnaton ja muodostui heille todelliseksi rasitteeksi. Työn kohtuuttomuutta ja epämielekkyyttä ryhdyttiin protestoimaan vastaamalla kysymyksiin puutaheinää ja tekemällä fantasiamatkoista todella villejä. "Ihmiset rupesivat heittämään herjaa. Koska, jos ei tehnyt kurssilla näitä tehtäviä, ne täytyi tehdä kotona. Aloin keksiä juttuja, jotta saisin kurssin alta pois. Todistettavasti monet muutkin alkoivat tehdä ihan omiaan". Häikiö kertoo. Häikiön hämmästystä lisäsi se, että tutkimusraportista löytyi juuri hänen juttujaan analysoituna. "Jos me olisimme tienneet mistä on kysymys olisimme ottaneet asian vakavammin". Maija Koski sanoo. "Ne tehtiin pakolla" Opintojakson kurssiohjelmassa kerrotaan, että suvun käsikirjoituksen teko on kaikille pakollinen ja että kaikkien on se tehtävä syyskuun loppuun mennessä. Siten tutkimukseen osallistuminen on ollut pakollista. Lisäksi opiskelijoiden mielestä asiaan liittyi selvää harhauttamista aineiston käyttötarkoituksesta kerrottaessa. "Me ei tiedetty miksi niitä tehtäviä tehdään. Lisäksi ne olivat todellakin pakollisia suorituksia", Häikiö kertoo. Heidän mielestään aineisto kerättiin opintoviikkojen saamisen uhalla. Koska tehtävät olivat osana opintojaksoa niihin täytyi vastata omalla nimellä. Sen vuoksi opiskelijat kokivat vastaamisen kiusallisena. "Koen loukkaavana, jos minun asenteitani kaivetaan isovanhempieni asenteista, jotka koko ikänsä ovat asuneet aivan erilaisissa oloissa". TiiModerni rasisti pitää itseään suvaitsevaisena reotypiat ovat juurtuneina h y v ä iarkn!rt , ^ a * n r Punamskarasisti puolestaan t-"u'uB»» rasistista näkemyksin ään ja suhtautuu n M t t a t f t l oumekuohuuen kielteisesti. Tutkimuksen mukt*** u * « käyttäytymisessään toistuvat varW * ' r ' -köMmuksCt h—tinat rasisbtyyppi on uusrasuii. joka kieltää olevansa ra~ .Uusrasisrj e i tiedosta pohjimmiltaan olevansa en~ R asismi e l i l edelleen, vaikka julkisuudessa harvoin lelle. h y v l l tarkattavaksi auttajaksi. Vanhat H*M<xu"* t >sei stekuulee tumma ihoina kutsuttavan neekeriksi. Rasismi on vain muuttanut muotoaan, se on piiloutunut suvaitsevaksi iLscaia kutsuvan l t m « » i M « , pinnan l u e ; . Moderni rasisti pitää itseään r m tnrriirna reiluna ja julist a » rasismin vastaisia fraaseja. Todellisuudessa sama ihminen H väittämänä mene naimisiin arabin kanssa tai ota läheiseksi . ystivikseen mustalaista. • Sivusta seuraajan silmin voisi väittää rasismin [-•""" van aasakin. yliopistomaailmasta. Tutkinut* kuitenkin toista. Rasistiset arvot v * ir«i)tyuect sukupolvelta toiselle ja juurnmart nuh syvälle. etUIitS oa vaikea tiedostaa itsessaln oleviksi. "Suomalainen kulttuuri o a hyvin etnosenirinen ja u u t a . koti ja uskonto ovat myös " * n noojtmmaisia perusarvoja". is»*lut koko ikänsä tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Ennak' asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat olemassa j o ennen koht£ mistä. Kohtaaminen on mahdollisuus, mutta se et välttämän.. poista asennetta. Kysymys on rasistin omasta identiteetistä.' Mielestäni vahvan identiteetin omaava ihminen, suvaitsee poikkeavuuden", sanoo Lerkkanen. ^ Tutkimuksen mukaan opiskelijamaailmassa näkee emien h y viä tarkoittavaa rasismia. Punaniskarasisticn joukko on pieni, kuuluva tyhmä. . Suvaitsevaisuuden "valheellista" ilmapiirisi. kuvaa se, että rasistisista lauseista on tullut t hienovaraisempia. • 1 "Ajatus rasismin muodon muuttumisesta-r' lahti liikkeelle Yhdysvalloissa, kun tutkijat ai. koivat ihmetellä, oliko rasismi tyystin hävinnyt, i Tutkimukset kuitenkin osoittivat, etsi vain kier Ien käyttö j a ilmenemismuoto olivat muuttuneet", sanoo Lerkkanen. J f l , . „ , •' Mustalaisia ai ' ' omalle luoka 1 .' na Nikkola muistelee. "Minä halusin suojella perheen intimiteettiä kertomalla mahdollisimman vähän". Koski kertoo. Opiskelijat kertovat, että keskustelu töiden tarkoituksenmukaisuudesta ja tavoitteista kilpistyi apulaisprofessori Liikasen tyrmäävään asenteeseen. "Otin asian esille ja hän leimasi meidät hankaliksi tapauksiksi", Häikiö kertoo. "Tuli aivan täydellinen kommunikaatiokatko. Kun me pyrimme kommunikoimaan, niin hän alkoi määräilemään". Koski kertoo. "Tutkimuksesta tuli vitsi" Opiskelijat eivät halua puuttua tutkimuksen sisältöön ja tavoitteisiin. "Tällainen tutkimus voi palvella tarkoitustaan, jos se tehdään yhteisymmärryksessä ja se on avointa. Ei niin. että se muodostuu vitsiksi", Tiina Nikkola sanoo. "Sitten vain huomaa omia vitsejä raportissa", Häikiö lisää. Opiskelijat kysyvät närkästyneinä, saako tutkimusaineistoja kerätä tekemisen tarkoitusta salaillen ja auktoriteetin uhalla. Lisäksi Jyväskylän ylioppilaslehden kautta julkisuuteen tullut Lerkkasen tutkimus antaa heidän mielestä sellaisen, kammottavan viestin tulevista peruskoulunopettajista, että suurin osa heistä on rasisteja. SAULI RUUSKANEN Marja-Kristiina Lerkkanen vastaa opiskelijoiden kritiikkiin "Kysymys on väärin ymmärtämisestä 11 "Se aikaisempi juttu Jyväskylän ylioppilaslehdessä veti vähän niin kuin tähän suuntaan provosoivasti. Siinä korostettiin liian leimaavasti sitä, että juuri opettajaopiskelijat ovat tietynlaisia", arvioi Marja-Kristiina Lerkkanen tutkimuksensa nostattamaa suuttumusta OKL:n opiskelijoissa. Lerkkanen muistelee, että opiskelijoille oli kerrottu, mihin heidän tuottamaansa aineistoa tullaan käyttämään. Kysymys oli projektista, jossa samaa vuosikurssia seurattiin viiden opintovuoden ajan. "Jos he eivät ole asiaa ymmärtäneet, niin sille minä en voi mitään", sanoo Lerkkanen. Onko ongelma siten siirretty opiskelijoille? "Heidän olisi pitänyt ottaa asiasta lisää selvää." Lerkkasen mukaan vastuu tutkimuksesta on sekä tutkijoilla että opiskelijoilla. "Niin, minä en tiedä mitä Pirkko Liikanen on opiskelijoille sanonut. Minä en ole sillä kurssilla ollut. Lomakeaineiston keräämisen yhteydessä olen kertonut mihin ne ovat tarkasti ottaen tulleet. Sen jälkeen on ollut mahdollista ottaa omat paperit pois", kertoo Lerkkanen. "Ei ole yritetty salata" Apulaisprofessori Pirkko Liikasen keräämät suvun käsikirjoitukset ja fantasiamatkat, joita Lerkkanen on myös tutkimuksessaan käyttänyt, on varsinaisesti kerätty laajempaa projektia varten. Näiden aineistojen pohjalta on Lerkkasen mukaan kirjoitettu jo seitsemän tutkimusraporttia. "Minulla ei ole ollut mitään salaamismentaliteettia, että jotakin ikään kuin ujutetaan opiskelijoiden tehtäväksi." Koska tutkimusaineiston kerääminen on tapahtunut osana opintosuoritusta Lerkkanen ei näe, että aineiston saamiseksi olisi käytetty pakkoa. "Kysymys on tutkimusluvasta. Laitoksen johto on antanut tutkimusluvan projektille." Lerkkasen mukaan tutkimuksen kohteilta ei varsinaisesti tarvitse kysyä mitään: "Lupakäytäntö menee tällä tavalla. Jos lupa-asia on hoidettu, niin tutkimuksen saa toteuttaa tutkimussuunnitelman mukaisesti." Lerkkanen korostaa, että yliopiston sääntöjen mukaan kaikkia opintosuorituksia saa käyttää tutkimustarkoitukseen. Siten Johdatus korkeakouluopintoihin ja korkeakoululaitokseen -opintojakso sorvattiin niin, ettei tutkimusaineiston keruu tuo opiskelijoille lisätyötä. "No mikä sitten on opintosuoritus. Sitähän sitten voi miettiä." Keskusteluun mahdollisuus Jos tutkimuksen tekeminen ja opintosuoritukset sekoittuvat keskenään, voidaanko silloin puhua vapaaehtoisuudesta? "Jotkut eivät annettuja tehtäviä tehneet. Heille annettiin vaihtoehtoisia tehtäviä. En tiedä missä vaiheessa vaihtoehto on tuotu esille, mutta sen tiedän, että näin on tehty." Lerkkanen muistaa, että asiasta nousi keskustelua ja "kapinamieltä". Tähän reagoitiin järjestämällä opiskelijoille mahdollisuus keskusteluun. "Liikanen järjesti yhden viikon, että jokainen opiskelija, joka halusi asiasta keskustella sai varata häneltä kahden tunnin keskusteluajan. Muistaakseni siellä kävi melkein puolet kurssista. He saivat palautetta omista tutkimustuloksista ja keskustelivat asiasta muutenkin. Se oli hyvin ilmaa puhdistava juttu. Se on valitettavaa, jos kaikki eivät käyttäneet tätä mahdollisuutta." Sen, että opiskelijat joutuivat tuottamaan intiimiä materiaalia omalla nimellään, Lerkkanen kokee olevan tutkimuksen tekijöiden vaitiolovelvollisuuden suojissa. Opiskelijoiden protestihengen ja intiimeistä asioista kertomisen vaikeuden Lerkkanen ei usko vaikuttaneen tutkimuksen sisältöön. "Minä sanoisin, että minun tutkimusaineistoni varmentaa itse itseään. Eli on monta erilaista aineistoa, joiden näkökulmasta katsotaan, kuinka teoria toimii. Ei meitä yksittäiset opiskelijat tässä mielessä kiinnosta. Kysymys on teorian testaamisesta." Lerkkasen mukaan opiskelijoiden loukkaantumisessa on kysymys väärin ymmärtämisestä. "Monet opiskelijat, jotka ovat keskustelleet minun kanssani ovat saaneet paljon myönteistä tästä kurssista itselleen." SAULI RUUSKANEN
12 ELOKUVAT Kosmonautti Ivanin lauhkeat seuraeläimet Riku Saastamoinen ja Johanna Tirronen. Yksinäisen kosmoksen ytimessä Anne Saastamoinen: Savijalkatähti Huoneteatteriin ohjannut Anne Saastamoinen. Lavastus Johanna Tirronen ja työryhmä. Rooleissa Hannu Paananen, Annukka Töyri, Petra Päivärinne, John Pajunen, Esa Valkila, Riku Saastamoinen, Johanna Tirronen. Viimeiset esitykset 24.2., 2. ja 3.3.1995. Anne Saastamoinen on jo muutaman vuoden tuupannut ilmoille teatteritekstejään ja myös ohjannut enimmäkseen kokeilevan irrottelun linjoilla muun muassa JYTissä. Uutuus Savijalkatähti putkahti ensi kertaa ilmoille Avoimen yliopiston kirjoittajaohjelman harjoitustyönä, ja nyttemmin Anne on työstänyt siitä esityksen Huoneteatteriin. Myös näyttelijäkunnart' taustalla kummittelee JYT: jiflMnen seitsemästä esittäjästä'^ J o s s a i n vaiheessa sukellellutii>' a i l ä i s s y ö v e r e i s s ä 5 a y)ljalkatähti kertoo elämänsä ehi..... vpuolelle ehtineen kosmonautin, vanhan kansallissankarin Ivanin i Hannu Paananen) tunnoista. Päältäpäin katsottuna vanhus känisee perushurahtaneesti: tavaroita liikuteltu, puurossa klimppejä, joku salakuuntelee siis todellisuudentaju mennyt. Tarvitaan apulaista, jonka pintaliitäjätyttärensä (Petra Päivärinne) palkkaakin. Tien Ivanin vilpittömään sisimpään löytääkin juuri apulainen Olga (Annukka Töyri) nöyryyttään ja rakastettavasti pulppuilevaa sydämellisyyttään. Hän näkee läpi levottomien mielleyhtymien, itsetehosteisuuden ja vainoharhaisuuden. Olga ymmärtää sen, että Ivanin tajunta virtaa todellisuudessa, joka on muutamaa pykälää kosmisempi kuin tavallisten maapallolla liikkujien keskimäärin. Kaikki aika on Ivanille koko ajan läsnä, hän tekee matkaa kohti avaruutta, olemassaolon hiljaisuutta ja on hylännyt epäolennaisen jokapäiväisen. Väreilevät sfäärit Tällaisen hurahtaneen eläjän paikka on ilman muuta Siperiassa, minne Anne joutuu antisankarinsa heivaamaan ja piirtää tällä loppusuoralla visioihin huimaa kerroksellisuutta.Sillä Ivanille itselleenkin alkavat selvitä tajuntansa salaviisaudet. Teksti konkretisoi äärimmäisiä vastakohtia, antaa niiden puristaa todellisuudesta pois turhaa kuonaa. Elämäntyön symboleista kunniani** 1 " keistä tulee halpaa kauppa< lUvaraa > sankarilliset muistot ]yt"" a n t y v a t Pekaksi manipuloinnit nimissä tehdyksi harhautukslflM 1 j ä t ä ! i U a t ^ a a tehdään koko toteutu j£$en vahvuudella. Sitä kantavat niukka lavastus sekä valo, jonka tehtävänä on enemmänkin ilmentää hiljaisuutta. Ja erityisesti äänet, kuin kaukaa öistä ilmaa pitkin lipuvat kohinat ja sanomat. Ollaan tajunnassa. ollaan kosmoksessa! Näin laajan asian kertominen näytelmässä ei ole pikkujuttu, mutta Saastamoinen loihtii ihmeen. Tiheä runollinen kudos, arjen humoristiset käänteet, todellisuuksien limittyminen, pureva dialogi ja äkkiä sfäärit alkavat väreillä, lämpimästi ja läheltä. Näyttelijät tekevät kautta linjan vahvaa työtä, mutta esille nousevat Hannu Paanasen Ivan ja Annukka Töyrin Olga. Muiden tehtäväksi jää lähinnä luoda Neuvostoliitto-Venäjän tiukka vastapooli. Töyrin Olga tulvii herkkiä sävyjä, ja Paanasen Ivan puolestaan vilahtaa ynseyden ja innostuksen välin kuin valo avaruudessa. Komea ulottuvuus välittyy myös Esa Valkilan nuoren innostuneen Ivanin ja Paanasen vanhukseksi ehtineen Ivanin yhtäaikaisesta läsnäolosta. PASI TUOMINIEMI Leon Bessonin täsmäase Leon, käsikirjoitus ja ohjaus Luc Besson, musiikki Eric Serra, päärooleissa Jean Reno, Natalie Portman, Gary Oldman. Esitetään Fantasiassa. Luc Bessonin Leon on kaunis, originelli toimintarymistys, jota keventää mustahko huumori. New Yorkin Pikku-Italiaan sijoitetun filmin odottamattomat juonenkäänteet palkitsevat katsojaa, joka on jo näyttelijäsuorituksistakin nam-tilassa. Palkkamurhaaja-Leon (Jean Reno) huolehtimassa 12-vuotiaasta Mathildasta (Natalie Portman) on sentimento-altis asetelma, mutta karikot vältetään tyylikkäästi. Reno on Bessonin luottonäyttelijä ja Eric Serra on jo leimautunut Besson-säveltäjäksi (Subway, La Femme Nikita, Leon). Ammattitappajatematiikan vuoksi Nikita ja Leon on mieluusti asetettu rinnakkaisteoksiksi. Toimii ainakin siinä mielessä, että ihmissuhteiden kuvotus ja kauneus Jeremy Irons jatkaa voittokulkuaan Kinossa. Ensin Kafkassa, nyt Rene Gallinmardina. ranskalaisena diplomaattina David Cronenbergin elokuvassa M. Butterfly. Näytelmäkirjailija David Henry Hwang sai idean käsikirjoitukseensa lehtijutusta ja kirjoitti näytelmän, jota on esitetty Helsingin kaupunginteatterissa syksystä 1993 lähtien Elokuva perustuu näytelmään. Renellä on kokonaista kahdeksantoista vuotta leimuava rakkaussuhde Pekingin oopperadiivaan Song Lilingiin ennen kuin karmiva totuus paljastuu. Häntä on huijattu! Huijausta pekingiläiseen tapaan vielä 23. helmikuuta. Helmikuun 24. päivänä saapuu Rainer Werner Fassbinderin viimeinen elokuva Querelle. Vuonna 1982 valmistunut kuva perustuu löysästi homokirjailija Jean Genetin saman nimiseen kirjaan. Matruusi Querelle on varas ja murhaaja. Hän päättää itse elämästään, rankaisee itseään tekojensa jälkeen, syntyy uudelleen viattomana. Murha on likaantumista, joka on Nikitaan ihastunut antaa kympit tällekin. Filmi sopii myös realistisen väkivallan kammoksujille, koska tässä toisin kuin TV-uutisissa kaikki on fiktiota. Filmin syvätarkat henkilökuvat tuottavat erityistä mielihyvää. Leon on hataralla yleissivistyksellä varustettu hitman-huippuosaaja, joka luottaa sokeasti saavansa palkkarahatkin joskus. Keikkojen välillä Leon pitäytyy kilteissä poikamiesrutiineissa: litra maitoa huuleen, kunnonkohennusta, kasville vettä. Yksinäisen suden pidättyväinen raamittelu on kunniaksi surusilmä-Renolle. Natalie Portmania katsellessa tuntee kiitollisuutta siitä, että ylipirteät "näyttelevät" tenavat alkavat olla historiaa. Mathilda ottaa lättyynsä ja suorittaa hitmanin peruskurssin siinä kuin isommatkin. Elämänkoulima tehomimmi on oiva vastakohta ' 01 ~ vakaarteisemmalle Leonitt c M i e n e n ja tytön olosuhteidef? pakosta alkanut yhteiselo on myös lämmin kuvaus yksinäisyyden viipyilevästä väistymisestä ystävyyden tieltä. Psykopaatti-sarjamurhaaja -osastosta löytyy Gary Oldmanin loistavasti rakentelema Stansfield-sekopää. Stansfield on iljettävä DEAkyttä, jonka operaatiot ovat 100% rosvoa, 0% poliisia. Jätkä on täydessä pilvessä 24h/vrk, joten ei ihme että tappo-orgioiden alla alkaa päästä kuulua Beethovenin biisejä. Filmi vaatii etiikan oppikirjoihin muutamia uusia lukuja. Tavallisesta tusinatoiminnasta Leonin erottaa myös sävyjen ja perustelujen tarfe£? mietintä. Besson johdattele? s u v e " reenisti katsojan sympat^ 01ta J a a n t l " patioita. Kuvauspä.f' likkö T h i e r r v A r b ° gastille P°i n t s e J a reippaasta lähikuv äfyylittelystä. ANNA ARSNIVA Jeremy lrons tällä kertaa Pekingissä. pestävä pois, niin ettei vanhasta minästä jää mitään jäljelle. Elokuva on vahvasti etäännytetty. Näkee selvästi pahviset lavasteet ja studion keltaisen valon. Kertoja kommentoi tapahtumia, kuva häviää usein tekstikatkelmien vuoksi ja näyttelijät tuntuvat pikemminkin siteeraavan tekstiä kuin toimivan. Juuri etäännytys pakottaa miettimään kuvan symboliikkaa, joka on todella puhuttelevaa. Myös elämä on keinotekoista. Rakastellessaan ja murhatessaan he ajattelevat kolmatta henkilöä. Aitoja ihmissuhteita ei ole. Heti kun katsoja luulee löytäneensä kiintopisteen, kaikki keikahtaa päinvastoin. Ihmissuhteiden kauneutta ja kuvotusta 2. maaliskuuta asti. JOHANNA LAHIKAINEN Anarkisteja elokuva-arkistossa Maaliskuun ensimmäisenä päivänä elokuva-arkisto näyttää puolitoista tuntia Monty Pythonia, vuonna 1980 kuvatun Monty Python Hollywoodissa. Sinä vuonna ryhmä esiintyi livenä Hollywood Bowlissa neljänä iltana ja elokuva on koostuu näiden iltojen parhaimmistosta. John Cleese myy yleisön seassa tuoretta albatrossia ja Graham Chapman esittää yhden miehen paininumeronsa. Vanhoihin juttuihin on lisätty uusia käänteitä, saksalaisten ja kreikkalaisten filosofien jalkapalloottelu ja Michelangelon 24 apostolia esiintyvät uudessa valaistuksessa. Kokonaista kaksi elokuvaa on näytillä 8.3. Ensimmäinen on Jean Vigon Nolla käytöksessä, vuonna 1933 valmistunut klassikko. Siinä kaksi täysin erillistä maailmaa, lapsien aitoja aikuisten omituinen, karikatyyreistä muodostuva, rysähtele
13 T a m p e r e F i l i t i F e s t i v a l 8 , 1 2 . 3 . 1 9 9 5 5 päivää 5 yötä 500 elokuvaa liput vain 25.erikoisnäytökset 50-100,kilpailusarjalippu 250,Tilaa tarkempi esitteemme. Elokuva 100 vuotta Elokuvajuhlat 25 vuotta Hulvattoman hauskatbrittianimaatiot Scifi Polanski Welles Bergman Oppilastyöt Kuuba Tietokoneanimaatiot Feminifest Gay&Lesbian minifest Hiroshima Kongo-Muller Jan Svankmajer: Faust Issac Julien Kaupunkisinfonia Elokuvan juhlayö Musiikkivideot ja -dokumentit T a m p e r e Film Festival PL 3 5 , 3 3 1 1 TAMPERE Lipunmyynti Tullikamarin 2. krs fax (931) 2 2 3 1 2 1 puh (931) 2 2 3 1 6 6 O J Y V A S K Y L A N Y L I O P I S T O n in im ii tm 3* Auranpäivä 10.3.1995 AURANPÄIVÄ ON KOHTAAMISPAIKKA JA MAHDOLLISUUSFORUM SINULLE: * opiskelija, vasta valmistunut tai valmistumassa oleva * tietojesi päivittäjä * uusien ideoiden ja vaihtoehtojen etsijä Auranpäivänä saat aineksia oman maaperäsi tuottoisaan viljelemiseen. Tarjolla on alustuksia, tietoiskuja ja informaatiota ammattiuran rakentamisesta, täydennyskoulutuksesta Auraprojektissa. Aika: perjantai 10.3.1995 klo 12.3020.00, Liikunta L304. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 6.3. mennessä puh. (941) 603 739 Pirjo Kaakkuriniemi. ^ = v > Ylioppilaskunnan tietokonekaupasta: Applet alkaen 4990,486 PC:t alkaen 5990,Tule tutustumaan! Kam Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä (941) 218835, (60)7236 vät yhteen. Kaikki auktoriteetit kuvataan hirviöiksi, lapset ovat heikko enemmistö väkivahvan vähemmistön armoilla. Vähemmistön ja enemmistön valtajako kuvastaa myös yhteiskunnan suhteita Vigon kuvaaman koulun ulkopuolella. Näissä lapsissa on toivo, he eivät jää potkittaviksi vaan valitsevat vapauden. Toisena esitetään Luis Bunuelin Kulta-aika. Se on hyökkäys kirkkoa, perhettä, poliisia ja armeijaa vastaan surrealismin keinoin. Päähenkilöiden rakkaus hylkää kaiken sovinnaisen ja saa vastaansa arvovaltaisten raivon. Symboleina esiintyvät muiden muassa luuranko, ikkunasta putoava kirahvi, palava kuusi. Tämä kaikki tapahtuu autiomaassa, jonne rakennetaan "keisarillista Roomaa", järjetöntä uskonnollista kaupunkia. Kulta-aika herjaa ja provosoi, mutta takaa löytyy pieni hellä toive: usko inhimilliseen protestiin sortoa ja maailman välinpitämättömyyttä vastaan. JOHANNA LAHIKAINEN Sohwin uusi a l a Carte-listal Makuja maailmalta, eksoottisia ruokaelämyksiä! A.la Carte listalta löydät myös Jukka Kumlinin viinisuositukset! Jyväskylän Viiniklubin ja Sohvvin toimesta avattiin VIININYSTÄVIEN KANTAPÖYTÄ Sohwillala 18.2, Talon TYNNYRI-, VIINI »lasillinen I O , Ps. Osta Sohwin hilpeä ruukkuviini saat ruukun mukaan kotiisi! Oluen Ystävän Oma Ravintola tulossa! Sohwi on mukana rakentamassa valtakunnallista Oluen Ystävän Oma Ravintola-ketjua. Tulossa on ketjun oma olut ja kevään aikana useita suosittuja maailmanmerkkejä. Rentukka live Happening 28.2. LASKENNALLINEN LASKIAIS RIEHA by Radikaalit + Ynnä L i OLVIN RINNERIEHA mukana Pörssi l i i AINOAT VIRALLISET KANSAINVÄLISET EURO VIISUT JYVÄSKYLÄSSÄ • mukana kieltenopiskelijat mm KetttcMa Kortepohja p. 607 212 il YO-tilo. puh 941-619 306 PRESENTS Perunateatteri 15.3. Remu in the Spirit of Hurriganes 29.3. Alivaltiosihteeri O P I S K E L U U N I B M APTIVA -i 4 8 6 D X 2 / 5 M H z 4 / 2 7 M B P C D O S . 6 . 3 . V V I N 3 . 1 . M S VVorks. 3 . S F Hiiri + h m a t t o 7995,Infogate K y Gummeruksenkatu 9 n. 445,40101 Jyväskylä (g) 941-21* S17 fax. 941-214 418 Apina Mustesuihkutulostin Canon BJ 2 EX Sis. monitoimiohjelmiston VVorks 3.0 Avoin yleisötilaisuus, aiheena: OPISKELIJOIDEN SOSIAALITURVA La 4.3. klo 11-13 Jkl:n kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Alustaja: VOTK:n suunnittelija Ilpo Lahtinen Järjestää: Jkl:n Vasem-1 misto-opiske% lijat sekä... PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI K ™ NSITOMO Rihto Ky A l a s i n k ä t u 1-3, 4 3 2 J Y V Ä S K Y L Ä , P. ( 9 4 1 ) 6 7 6 3 5 KESKISUOMEN KONSERVATORIO Pitkäkatu 1 8 2 2 , 40700 Jyväskylä Vahvuutemme on opettajankoulutus: * musiikkioppilaitoksen opettajan opintolinja * musiikkileikkikoulunopettajan opintolinja * pätevöittämisja täydennyskoulutusohjelmat sekä oppisopimuskoulutus * ammatilliseen koulutukseen valmentava linja (musiikiopisto) Tarjoamme erinomaiset kouluttajat, uudet ja viihtyisät opetusja harjoitustilat keskellä Jyväskylän kaupunkia yliopiston rauhallisella kampuksella. Oppilaitoksellamme on uusi oppilasasuntola konservatorion välittömässä yhteydessä. Hakuaika päättyy 28.4.1995. Pääsykokeet pidetään omassa oppilaitoksessa kaikille pyrkijöillemme 29.5. 1 . 6 . välisenä aikana. Kysy lisätietoja koulutusohjelmista puh. (941) 634 139 (opintosihteeri) tai (941) 618 1 3 1 . SAURA Ammattiuran raketaminen TUUMASTA TOIMEENasiantuntijalle YRITTAJAKOULUTUSOHJELMA Valmistumassa oleville tai vastavalmistuneille yliopiston opiskelijoille järjestetään maalis-lokakuussa 1995 valmentava koulutusohjelma. Koulutusohjelmassa paneudutaan sekä sisäiseen että ulkoiseen yrittäjyyteen. Ohjelma koostuu 30-35 lähiopetus7seminaaripäivästä, käytännön työharjoittelusta tai vaihtoehtoisesti oman yritysprojektin työstämisestä, yritysvierailuista ja kirjallisista töistä. Osa opintokokonaisuudesta tentitään. Laajuus 15 ov ja se on maksuton. Mukaan otetaan 20-30 yrittäjähenkistä hakijaa kirjallisen haun ja etukäteishaastattelun perusteella. Lisätiedot ja hakulomakkeet: kurssinjohtaja Markku Tuomainen, p. (941) 620 237 tai (941) 3100 199 ja koulutuspäällikkö Mirja Tarvainen, p. (941)603 691 Tuumasta toimeen yrittäjyyskoulutusohjelmasta pidetään tiedotustilaisuus 24.2. klo 10.00 11.00 J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o n Mattilanniemessä sali MaA210. Tervetuloa! O 3* J Y V Ä S K Y L Ä Y L I O P I S T PL 35, 40351 Jyväskylä, teletax (941) 603 710 MONIKULTTUURI -seminaari Su 26.2. klo 10:30-13 Vanhan ortopedian Voiman -auditoriossa (Vaasankatu 2) Mirka Porrassalmi kansanedustajaehdokas Antti Seppälä Suomen ulkomaalaisvaltuutettu Claes Andersson kansanedustaja Hellevi Raita Suomen Antifa Ahti Tolvanen Suomen Ulkomaalaisyhdistys ry Tule mukaan ! järjestää: opintokeskus J &SDNL/K-S Cyy^ZS)—c>-CX^?) RIEHAKASTA NOUSUA JA VAPAATA LASKUA 4lMtfffttife** ***« LÄAJAVUÖ*J TIISTAI 7 . M A A L I S K U U T A 1 3 . I O R I N N E R I E H A L A A J A V U O R E N LASKETTELURINNE AINEJÄRJESTÖJEN RINNEVIESTI RINNEDISCO • L U M I B A A R I 1 7 . SAUNAT KÄYTÖSSÄ TO-KTLÄSSÄ 2 . POIKKITIETEELLISET HAALARIBILEET RENTUKASSA • LIPUT 2 S M K YLI PUOLI VUOROKAUTTA PRIMITIIVISTÄ MENOA! FUNKYKARKURIT _ M U K A N A SEKÄ MÄESSÄ ETTÄ BILEISSÄ ~^£LxuJtk^ BETTER PHONES FROM BENEF N canon « ® ^ 'ors
\A LIIKUNTAVALIOKUNTA OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunnan kokous pidetään maanantaina 27-2. klo 18.00 ylioppilastalon yläkerran hallituskabinetissa. Maaliskuun puolivälissä on seuraava kokous, ja ainejärjestöjen liikuntavastaavien tapaaminen on tulossa. Seuraava opintoja tiedevaliokunnan kokous ke 22.2. klo 18.00 sihteerien huoneessa. 8.3. Pauli Hanhiniemen perunateatteri 15.3. Remu in the Spirit of Hurriganes 28.3. Alivaltiosihteeri Riitta Kemppainen Riitta 31 v. ylioppilas, maanviljelijä, JcoJmen lapsen äiti, rockmuusikon puoliso, kunnanvaltuuston ja moinien muiden kunnallisten ja maakunnallisten poppoidenjäsem, uskon itseeni ja ihmiseen, viihdyn luonnossa ja elokuvissa, nautin joutilaisuudesta ja jälleen opiskelusta, haluan häiriköksi hyvien herrojen kabinetteihin, muiden kanssa uskon tulevani toimeen 21 UURNILLA TAVATAAN 21 Maaliskuussa Jyväskylässä 12.3. Lumiveistostapahtuma (KVAT+LVK), Kortepohja ??.3. Yösählykarnevaalit (12 tuntia sähläystä sekajoukkueille) (OLL:n tapahtumia) 26.2. Nyrkkipallon SM, Turku. 18.3. 24 Tuntia Lunta, Kuopio, (mahdollisesti kyyditys). Tulossa myös katukoriksen SM-skabat ja Himoksen laskettelutapahtuma. Lisätietoja saat LVK:n pj:Itä Mäkisen Matilta (607126). Kyydityksiä omakustannehintaan järjestetään, jos halukkaita lähtijöitä on tarpeeksi, joten Kuopion 24 TL osalta ilmoitelkaa kiinostuksestanne, niin nähdään onko juna vai oma bussi halvempi ratkaisu. Seuraava kokous keskiviikkona 8.3. klo 15.00 sihteereiden huoneessa. eli kohtaamme viimeistä kertaa yläkerrassa vanhoissa puitteissa, Keskustelu YTHS:stä, asumisoikeusyhdistyksestä ja kevään Hyvä QJo -projektin tilaisuuksista jatkuu. Luvassa myös kyselytunnin ja vaalipaneelin jälkipuinti. Kyselytunti järjestetään torstaina 23.2. kirjaston kahviossa klo 13 ja vaalipaneeli torstaina 2.3. päärakennuksella salissa Cl klo 12.15. Katso ilmoitukset muualla lehdessä. Tervetuloa. Muita ajassa eteneviä asioita: KOAS tapaaminen, tutorkoulutus ja matkailuilta. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja:Tuija Taipale p. 617 288 Toimittajat: Kimmo Pulkkinen Petri Heikkinen p. 617 288 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen p. 215 011 (työ), 3721363 (koti), 949-642 533 (auto) Ylioppilaslehden valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 9212331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 941-213 810 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkarin koko intemet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLK.JYU B. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line -päivänä. Ilmoitushinnat: tekstissä 4-30 mk/ppm, takasivu 5.00 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 6.00 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyynti paikka 1 000 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 pilvipoutaa III Tärkeää tulevaa: 2.3. klo 16.00 lähtien keskutelutilaisuus L 303 yliopiston päätöksentekojärjestelmän kehittämisestä 9.3 Eettisen tutkimuksen päivä yliopistolla 9.-10.3. Kopo-talvikoulu Kangasalalla 21.3. (?) klo 14.00 lähtien ylioppilaskunnan opetuksen palautejärjestelmän kehittämispäivä, illalla saunomista Lisätietoja kopo-sihteeriltä (p. 617 297) Sari & Petri YMPÄRISTÖVALIOKUNTA KOKOONTUU ke 02.03. klo 18.00 Leenalla (Syrjälänkatu 4 b 32). Käsittelemme mm. seuraavia asioita: JKL 21 -aloitteen valmistelu! Kuinka Keijossa kävi? Kortesuon rakentaminen mitä voisimme tehdä? Hiihtoretki Pyhä-Häkkiin! JKL 21 -aloitteen valmistelu käynnistyy 01.03. Tapaamme Yliopiston kirjaston kahviossa klo 17.00. Terveisin pj. Marjut / SEURAAVA Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI ILMESTYY 9. MAALISKUUTA AVUSTAJAPALAVERI TORSTAINA 23.2. KELLO 15 TOIMITUKSESSA ' / 9 9 5 f£KST/: PETCI HEiKKIHChJ KUVAT: JQVMI KOPOVtK) |V\AUA SuULE
15 4 ° » i * A s T • * O ropiskelijoiden avoin kyselytunti Kirjaston kahvilassa torstaina 23. helmikuuta kello 13.00. Aiheena on opiskelijoiden toimeentulo. Paikalla ovat toimistopäällikkö Paula Kaakinen, johtava työvoimaneuvoja Leena Kotonen, johtava sosiaalityöntekijä Meeri Pekonen, Akavan opiskelijasihteeri Eija Häyrinen ja opintotukilautakunnan sihteeri Eira Leminen. Opiskelijat voivat kysyä esimerkiksi verotuksesta, työttömyysturvasta, toimeentulotuesta, työttömyyskassasta. opintotuesta, keskeyttämistodistuksista, päivärahasta ja monesta muusta. Kysymyksiä voi esittää myös kirjallisesti. Lisätietoja antaa sosiaalisihteeri Tapio Huttula. JARU Testaa kuntosi! JARU järjestää lihaskuntotestin 13.3 klo 16.30 17.15, paikkana UIB. Saunailta 15.3. Kortepohjan A-talon tilaussaunassa. Samassa yhteydessä pidetään kaikille jäsenille avoin sääntömääräinen Kevätkokous, joten aloitamme jo klo 18.30. Sauna käytössä klo 21.30 asti. Tule esittämään omia ehdotuksiasi kevään toiminnasta. JOK Kaikki kynnelle kykenevät tervetuloa Ilokiveen keskiviikkona 22.2 klo 16.00 tilaisuuteen, jossa kansanedustajaehdokkaat Sami Kettunen ja Timo Reina ovat valmiina vastaamaan kysymyksiisi ja keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta. Tule ja pistä pojat koville! Paikalla on tarjolla myös kahvia pullan kera. Kansanedustajaehdokas Sami Kettunen on tavattavissa myös joka maanantai klo 16.00-18.00 Torikeskuksen kahvila Robertissa kuuman kupposen kera aina vaaleihin saakka. JOK:in seuraava kokous on keskiviikkona 1.3 klo 18.00 Sohvilla, jonne kaikki halukkaat ovat tervetulleita ystäviensä kera. Mikäli haluat lisätietoja toiminnastamme ota yhteyttä terhakkaaseen sihteeriimme Jaana Ikolaan p.677 773 tai suorapuheiseen puheenjohtajaamme Jussi Penttiin p.242 145. JYTK Edariryhmä kokoontuu 21.2 klo 14.00 Ilokivessä (esityslistat mukaan) ja 23.2 klo 15.45 edelleen Ilokivessä. JYY:n järjestämä vaalipaneeli on 2.3 päärakennuksen salissa C 1 alkaen klo 12.15. Paikalla on nuoria kansanedustajaehdokkaita. Tule kuuntelemaan ja tenttaamaan kandidaatteja. Pikkujoulut jäivät viettämättä, joten pe 24.2 tilannetta paikataan hurjilla Kuusenkaatajaisilla. Aloitetaan Ahosen Lauran luona Puistokatu 27 A 28 kello 18.00 OPM-periaatteella. Syötävistä sovitaan alkuviikosta. Lisätietoja toiminnastamme saat Antilta p. 615 542 email: anolnu@tukki.jyu.fi ja Marjulta p. 949/544 189. OTA YHTEYTTÄ! PINK CLUB Pink Club on Jyvässeudulla asuvien seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Sosiaalinen toimintamme sisältää mm. bileitä, keskusteluryhmiä ja avointen ovien kahvi-iltoja. Puhelinpäivystys tarjoaa tietoa ja luottamuksellista keskusteluapua seksuaalisuuteen ja vähemmistöihin liittyvissä kysymyksissä. Sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimintaa toimistolla os. Yliopistonkatu 26: Kahvi-ilta torstaisin klo 18.30, Transryhmä parillisten viikkojen ti klo 19, Kristillinen piiri su klo 16, Puhelinpäivystys ke ja pe klo 19-21, Bileet Ilokivessä 18.3. Jyvässeudun SETA Pink Club ry. PL 410, 40100 JKL Puh. (941)310 0660 Mail: pinkclub@seta.fi TILTTI Sääntömääräinen kevätkokous 1.3 1995 klo 19.00 Rentukan kabinetissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä suunnitellaan kevään toimintaa. Osallistujille happy hour kokouksen jälkeen. Kuopioon lähtijät! Ilmoittautumisia ilmoitustaululle. Kerätään mahdollisimman monta kuuden hengen porukkaa ja lähdetään bailaamaan! Kannustusjoukkojakin tarvitaan! Rekrytointipalvelu Rekrytointipalvelu ja Aura-projekti ovat kokoamassa gradu-ryhmää, joka on tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden gradun teko tökkii tai ohjausta siihen on vaikea löytää. Huom. Aura-päivät 10.3 Aura-talolla. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Helena Torvinen,p.603 748 htorvine@tukki.jyu.fi. Rekrytointipalvelu on siirtynyt tietoliikenneaikaan. Helmikuussa on avattu sähköpostilista, jolla tiedotetaan työmahdollisuuksista, avoimista projekteista ja muista akateerniseen työllistymiseen liittyvistä asioista. Listan voivat tilata kaikki Jyväskylän yliopistossa kirjoilla olevat. Lähetä viesti osoitteeseen jyrek® tukki. Kirjoita "Message Text" -kohtaan "tilaan listan" tms. YNNÄ & RADIKAALI Virallinen laskiaistiistai on tänä vuonna 28.2., jolloin myös järjestämme perinteisen LASKIAISRIEHAN. Päivän ohjelma alkaa klo 16.00 Laajavuoressa leikkimielisellä kisailulla (kisailuun osallistutaan 4 henkilön joukkueilla, ilmoittautuminen paikan päällä, paras joukkue palkitaan) sekä vapaamuotoisella mäenlaskulla. Klo 18.00 pääsevät läpimärät Laajavuoren kävijät saunomaan Kortepohjan B-talon tilaussaunalle. Muut halukkaatovat tervetulleita saunomaan klo 19-21.00. Varsinaiset bileet jatkuvat sitten Rentukassa kolmeen asti. Rentukassa tarjolla mm. kahdesti Happy Hours (20-21 & 00-01). Liput Rentukkaan maksavat jäseniltä 10 mk ja muilta 15 mk. Lisätietoja laskiaistiistaista saa Jussilta p.614 241 ja Lauralta p.3100 497. Tervetuloa kaikki laskiaisen iloista nauttimaan! KUMMAN LUJA Muistin virkistykseksi ja muutenkin: 23.2. Yleiskokous ja peli-ilta Rentukan kabinetissa klo 19.00. Kokouskutsunhan jo saitkin. 28.2. vietetään tietysti laskiaista mäessä ja saunoen. Kokoontuminen Lillukan edessä klo 15.30. Saunalla tarjolla kermapullia, kahvia ja kaakaota klo 18-20. Jatkot Rentukassa. 4-5.3. mennään metsään! Ilmoittautumiset viimeistään laskiaissaunassa. Osallistumme KVAT:n lumiveistotapahtumaan su 12.3. Mukaan joukkueisiin mahtuvat kaikki halukkaat. Lisäinfoa Jouni p.60 7314, email:jmli@jytko tai Annastiina p.60 7542, email:annpuo@tukki. Ilmoitelkaa sähköpostiosoitteenne, jos viesti ei kulje! Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta Kirpputori Lillukassa 26.2 klo 13.00. Retki tähtitornille 26.2 Lähtö Lillukan edestä klo 19.00. Laskiaistiistaina vapaa-aikasihteeri kutsuu kaikki kanssaan mäkeen Laajavuoreen. Lähtö 15.30 Lillukan edestä. Palattaessa tarjolla lämmintä hernekeittoa. Lumiveistostapahtuma 12.3 klo 13.00. Kokoa oma joukkueesi! Peli-ilta Rentukassa 13.3. Itäsuomalainen osakunta Itäsuomalaisen osakunnan perustamista suunnitellaan Sohwin kabinetissa 2.3.1995 klo 18. Jos sinä tai joku esivanhemmistasi on kotoisin Savosta tai Karjalasta tai olet käynyt joskus Savonlinnassa tai osaat leipoa karjalanpiirakoita, olet lämpimästi tervetullut kokoontumiseen. Suunnittelemme tulevaa lystinpitoa (Hölökynkölökyn -juhlia) ja ihmettelemme, mitä aikaisemmat sukupolvet ovat osakunnassa puuhastelleet. Direktiivien mukaisesti kokouskielinä suomi ja savo simultaanitulkkauksella. Tervetulloo! Tiedustelut Laura: p. 607069, lajoru@tukki.jyu.fi, Anni: kaanel@tukki.jyu.fi. Jyväskylän ylioppilasteatteri ry Jyväskylän ylioppilasteatterin ensiilta on täällä. "Kun ruusut kukkivat kylätie keskellä tupaa" on Maiju Lassilan kirjoittama ja Jouni Rissasen dramatisoima ja ohjaama huikea spektaakkeli. Ensi-ilta on 22.2.1995 klo. 19 Ilokiven yläkerrassa. Muut esityspäivät ovat helmikuussa 24., 26., 27. ja 28. Maaliskuussa 5., 7., 8., 10., 11. ja 12. päivinä. Esitykset alkavat aina klo. 19.00 paitsi lauantaina 11.3 jolloin esitämme näytelmää kahdesti, ensin klo. 14.00 ja heti perään klo.19.00. Kaikki esitykset ovat Ilokiven yläkerrassa. Esityskautemme loppuu kuitenkin sunnuntaihin 12.3, sillä yläkerta menee remonttiin. SANE Kielten lukijoiden Euroviisut lähestyvät, joten kaikki innokkaat sanelaiset panostanne tarvitaan. Tulkaa mukaan 8.3. järjestämään tilaisuutta sekä tietenkin bailaamaan Rentukkaan. Muista myös tulossa oleva Sanen ja Parkun yhteissaunailta Kirjailijatalolla 14.3. Muistakaa vuosikokous 23.2. klo 18.30 Sohvvilla. Kaikki vastuuta ja valtaa kaipaavat fenno-ugristit kehiin. KUPL Kolminaisuuden Postulaatti tiedottaa toiminnastaan julkisesti Sohwin kabinetin ilmoitustaululla, jolta voit lukea myös seuraavan kokouksemme ajankohdan, joka ei lehden painoon menon aikoihin vielä ollut selvillä. Innokkaat keräilijät tietäkäätte. että KuPl:n pöytäkirjat eivät ole ainoita kappaleita, joten anastus itselle julkiselta paikalta ei ole kovin järkevää. Ja samat sanat repimispuuskan valtaan joutuville. Mäkisen Matti (607126) antaa sihteeri-kunniapuheenjohtajana mielellään lisätietoja KuPl:sta. MEPHISTO Mephiston tiistai 28.2. Laajavuoressa, tarkempi aikataulu Mephiston ilmoitustaululla. 8.3. klo 20.00 Anne Rosenlöf puhuu filosofian opettamisesta lukioissa, paikkana yo-talon yläkerta. Muita tapaamisia mahdollisuuksien mukaan. Muistattehan, että olisi suotavaa, jos mahdollisimman moni tutustuisi etukäteen lukion filosofian oppikirjoihin 16.3. pidettävän filosofian opettamisen seminaarin takia! Lisätietoja Kirsi Turuselta p. 608 561. PÖRSSI Olvi rinnerieha on tiistaina 7.3. Tapahtuma alkaa rinteessä klo 13.30 ja iltabileet on Rentukassa klo 20.00 eteenpäin. Sekä rinteessä että Rentukassa soittaa Funkykarkurit ja tietenkin tarjolla on myös paljon muuta hubaa. SEFE järjestää vuoden tiimi 95 -kilpailun, johon kannatta ehdottomasti osallistua.Palkinnot ovat sen verran hyvät! Lisätietoja Pörssin ilmoitustaululta ja toimistolta. SEFE järjestää myös vuoden luennoitsija -kilpailun huhtikuun alussa, johon toivomme tietenkin runsasta osanottoa (palkinnot ovat myös tässä kilpailussa hyvät). Pörssi ry:n sääntömääräinen kevätkokous on 28.2 klo 18.00 Albassa. Kaikki jäsenet ovat enemmän kuin tervetulleita paikalle. VASEMMISTOOPISKELIJAT Jyväskylän vasemmisto-opiskelijat järjestää yhdessä Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton kanssa 3.-4. 3. 1995 viikonloppu tapaamisen, johon on kutsuttu koko maan vasemmistolaiset yliopisto-, ja muutkin opiskelijat! Tapaamisen ohjelmaan kuuluvat mm. seminaarit opiskelijoiden sosiaaliturvasta sekä vasemmistolaisesta koulutuspolitiikasta. Alustajina edellisessä VOTK:n suunnittelija sekä koulutuspolitiikasta Aleksi Bardy. Paikalle saataneen myös VAS:n nuorten eduskuntavaaliehdokas Mirka Porrassalmi. Kokoontumisen tärkeimpiä tavoitteita lienee kuitenkin uusien tuttavuuksien luominen sekä hauskat illanvietot, joten kaikki uudet ja vanhat vasolaiset mukaan, samoin kuin monikulttuurisetninaarlin su. 26.2., puhujana mm. Claes Andersson. Lisätietoja Pertti Soinilta, puh. 618132, sekä SDNL:n toimistolta, puh. 614605/Hande. KOSA Kiitos kaikille vuosikokouksen osanottajille. Pöytäkirja nähtävänä seuraavassa tapaamisessa torstaina 2.3. klo 18 Sohwilla. Kaikki ovat tervetulleita kuulemaan, miten Hesan Kyo:laisten vierailun suunnittelu edistyy. Vierailu toteutetaan todennäköisesti maalishuhtikuussa: majoituspaikkoja tarvitaan, joten ilmoittaudupa esim. kokouksessa tai Johannalle puh: 607465. Arpoja myyvät: arvonta tässä kokouksessa, joten jos et pääse, toimittaisitko listasi Sonjalle puh: 607601. Saunailta Kortepohjan Asaunalla 14.3. klo 19. Omat eväät mukaan, makkaranpaistomahdollisuus. KAMERASEURA Värivedostuskurssi on vihdoinkin totta! Se järjestetään 11.-12.3 ja ohjaajana toimii Rune. Kurssin hinta 60 mk. Ilmoittautumiset 6.3 mennessä Marjolle, p. 252 413. Pidä kiirettä, sillä paikkoja on rajoitetusti. Ilokiven labra on oltava 10.3 mennessä tyhjä. Samalla viikolla järjestetään yhteiset muuttotalkoot. Tarkemmasta ajankohdasta tietoa seuraavassa Ts.ols.au1s.sessa. Markku tekee matkan Raahen Kuva-Lenitaan. Jos tarvitset paperia, filmejä yms. tee tilauksesi Markulle kokouksessa. Virsusta videoon -näyttelyn papereita voi kysellä Annetelta ja Kyöstiltä: Annette p. 60 1485 (työ),p. 615 052 (koti), anbahe@tukki.jyu.fi. ja Kyösti p. 621 463, kjru@tukki.jyu.fi. Seuraava kokous ke 1.3 klo 17.30 Sohwin kabinetissa. Tervetuloa! TADDEKONE Taidekone-näyttelytyöryhmän kokous pidetään maanantaina 27.2. kello 17.00 ylioppilastalon yläkerran hallituskabinetissa.
16 ) KEVÄT TARJOUKSEMME OPISKELIJOILLE JATKUU f / T O/ KAIKISTA Z9 /O PIZZOISTA & O S & KIRKKOPUISTO w ^ — — Kauppakatu 19 JKL HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOflTCPOHJAN "" PAHTURr Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme <Optikuka silmälasit piilolasit näöntarkastukset prö design Silmälaseista opiskelijat -15% o Itua os. Jy/äskeskus, II krs. Puh/Fax 310 0033 av ma-pe klo 10-18 la 10-14 LÖYDÄT JYLKKARIN SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen kirjakauppa Anttila Ulpukka Rentukka Päärakennus Mattilanniemi Ylistönrinne Kirjasto Rautatieasema Linjaautoasema Lozzin aula Liikunta Tourula Freda Musica Hallintorakennus YTHS Jyväskeskus Teku Kauppaoppilaitos Terveydenhoito-oppilaitos Ammatillinen opettajakorkeakoulu SILMÄLÄÄKÄRIT JUHANI JUKANTUPA ESA JAAIMIO P. 2 i a *£g*L Jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Pun. 214 444 JATK HUOLTO Voionmaankatu 26, 40700 JYVÄSKYLÄ Pyh. (941)621666 fax. (941)621102 V u o k R A A M M E T i E T o k O N E I T A Valikoimastamme löydät pöytäkoneita ja kannettavia PC:stä Pentiumiin. Halutessasi saat mukaan oheislaitteita ja ohjelmia. Kotiinkuljetus ja apu ongelmatilanteissa kuuluvat palveluihimme. Toimimme Jyväskylässä Kauppakatu 28:ssa. nero jfc. M — " m m J73. 'vujuiKjir 1/f't'fortt (/# ma-la 8-18 949 546 02 Ma-pe 10-16. Soita 941-618 599. Muulloin SINÄ 1 8 3 -VUOTIAS, JOS ET OLE VARMA ASUTKO HUOMENNA KOTONA, KÄMPÄSSÄ VAI KADULLA, SÄÄSTÄ O M A ASUNTO. Mahdotonta? Ei ole! Tule ja avaa uusi ASP-tili. Säästä tilille 1 000 mk 12 000 mk neljännesvuosittain. Kun olet säästänyt 2 % asunnon hinnasta, saat meiltä loput vastaantulolainaa. Ja kun alat maksaa lainaasi takaisin, saat valtion korkotukea kuuden ensimmäisen lainavuoden ajan. Tämän helpommin ja edullisemmin lainaehdoin tuskin voit omaa ensiasuntoa hankkia! 4 > KESKI-SUOMEN OSUUSPANKKI <