• Jyväskylän Ylioppilas JERUSALEM ikunen,,pyhä ja „ jakamaton?
• rssitakilla irti individualismista, s. 8 Grilla onnisti talvell s. 10 M a a i l m a n vallankumous alkaa Jyväskylästä, s. 20 Viimeinen KANNEN KUVA: JASON LEVINE Jyväskylän Ylioppilaslehti w*w.jn/ Vftftlmi Toimitus JYYn jäsenille kotiin kannettuna Keskussorroabntie 2 Jyikkäri maksoa 8 euroa, ei40600 Jyväskylä jäsenille 45 euroa. (014)2603360 (irllilcon@cc.iyu.fi Osoitteenmuutokset Fox JYYn keskustoimisto, (014)2603928 (014)2603355 P ä ä t o i m i t t a j a Ilmoitusmyynti Anna-Maija Tuuliainen tmi Martti Mikkonen (014)2603359 (014)272 1 6 6 , 4 6 4 2 533 4 5 8 1 4 9 7 2 Fox (014) 272 163 anntu@cc.jyu.fi Ylioppiiaslehtien Toim'rtta|crt v a l t a k u n n a l l i n e n Miiro Rauhamäki ilmoitusmyynti 0505670959 Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 mirauhom@ccjyu.fi llmortuksenvalmistaja flstrus Koskimies Grafiikka Rutanen 050537 8246 (014)216315,0505962444 pekoskim@cciyu.fi grafiikko.rutonen@co.inet.fi Taitto Painopaikka Miira Rauhamäki tehtisepöt Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Taloudenhoitaja ja Abnumero, painos 11 toimistosihteeri ISSN Fbub Rouhianen (014)607226 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. • • K U L T T I Ilmestymispäivät keväällä 2003 ilmestyy d e a d l i n e 19.2 12.2 5.3 26.2 19.3 12.3 2.4 26.3 16.4 9.4 7.5 30.4 Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! 1 Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa/pmm takasivu 1,20 euroo/pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu /pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonoanj värilisä 0,4 euroa/pmm Jyikkäri ei ole arvoniisäveroilinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI KE 5.2.KLO 17.00 YO-TALON HALLITUSKABINETISSA. Pähkäilyä viihdykkeistä pääkirjoitus/ KunnyI A K a •• r •• • R a i m o Anna-Maija Tuuliainen Sailak . sen työllisyystyöryhmän väliraportin mukaan Suomeen tarvitaan lisää palvelualojen työpaikkoja, ainakin Jyväskylässä olisi muutamalle palvelualan yritykselle välitön ja suorastaan kiireellinen tarve. Kävin taannoin ylioppilaskylän vapaa-atkatoimikunnan järjestämässä ruokaillassa. Shilpi Manjuma Khanam siellä tarjosi intialais-bangladeshilaista ruokaa matkakassaansa kartuttaakseen. Ruokalistalta löytyi paistettua riisiä, kanaja kasviscurrya, peruna-tonnikalapaistikkaita, salaattia sekä jälkiruoaksi makeaa paeshia, joka yllättävän paljon muistutti kotoista riisipuuroa. Slurpsnam. Siinä pöydän antimista nautiskellessani päädyin taas kerran pohtimaan, miksei Jyväskylään perusteta juuri muita etnisiä ravintoloita kuin ikänikuisia kebap-paikkoja ja pizzerioita. Tampereelle sentään on perustettu jopa suomalainen etninen ravintola, joka tarjoaa mm. rievää voin kera, mustaa makkaraa ja jopa sianlihakastiketta. Mutta intialaista, nepalilaista, thai-ruokaa, tai olkoon sitten vaikka suomalaista, semmoisia kaipaisin tänne lisää. Jyväskylän kokoisessa opiskelijakaupungissa asiakkaita riittäisi ihan varmasti. Viihdytin itseäni taannoin myös käymällä katsomassa Raid-elokuvan lehdistönäytöksen. Näytöstä edeltävänä päivänä lööpit kirkuivat, että rainaa uhkaisi peräti esityskielto, kun siinä niin härskisti tupakkaa ja alkkohoolia "mainostetaan". Viimeisimmän tiedon mukaan (HS 29.1.) Raidin tuottajayhtiö on esityskiellon sijaan saanut Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselta huomautuksen lainvastaisesta alkoholi-ja tupakkatuotteiden mainonnasta. Bongasin leffasta yhden tupakkamerkin (jota ei edes myydä Suomessa) ja yhden viskimerkin (joka ei ole edes hyvää). Sitä paiisi: elokuva mainosti Iltalehteä paljon härskimmin kuin mitään muuta. Kyseinen julkaisu oli vähän väliä näyttävästi esillä; tarinan juoneen olennaisesti kuuluvat kuolemantapaukset ja tulipalo oli painettu Iltalehden sivuille. Ja kun joku Raidin henkilöistä osti iltapäivälehden, hän noukki sen jakelutelineestä, jonka lähistöltä Ilta-Sanomat puuttui kokonaan. Oikeassa elämässähän ne ovat aina vierekkäisissä telineissä. Ovelaa: tässä minäkin päädyn Iltalehteä tahtomattani mainostamaan. fy/&-/fiwJ*C Rakas ystävä vieraasta päästä/ Virpi Kirves R a k a s ystävä, olet minulle niin tärkeä. Olet ihana. Olet enkeli. Oletko joskus kuullut vastaavaa ystäväsi suusta? Paljon sanoja. Käytännössä kuitenkin huomaa, että mitä enemmän ylistystä, sitä vähemmän oikeaa ystävyyttä. Ystävyys ei ole asia, jota tarvitsee julistaa, sillä se vain on. Mitä oikea ystävyys tarkoittaa? Omien kokemuksieni perusteella ystävä edustaa uhanalaista eläinlajia, joka voitaisiin rauhoittaa. On helppoa uskotella itselleen, että tuttavat ja kaverit ovat ystäviä. Kovin moni ei uskaltaudu pohtimaan, omaako ainuttakaan todellista ystävää? Ystäväsi voi asua kivenheiton päässä, mutta ei jostain kumman syystä ole ehtinyt käymään luonasi puoleen vuoteen. Vakiosyinä esiintyvät pyykinpesu, oppimispäiväkirjan vääntäminen tai vaikkapa kuntosalitreenit. Omaa luokkaansa edustavat ystävät, jotka soittavat sinulle vain silloin, kun heillä on huolia. Jos itse yrität kertoa omista murheistasi, he vaivaantuneina vaihtavat puheenaihetta. Jos sinua taas on onnistanut jossakin asiassa, kanssajuhlijoita on turha odottaa. Taas selitysluukusta putoilevat pesemättömät sukat ja se hikinen essee. Yksi tärkeimmistä ystävyyden periaatteista lienee rehellisyys. Onko se ystävä, joka ei kerro sinulle todellisia ajatuksiaan, vaan antaa olettaa jotain muuta? Tällainen ystävä tuskin myöskään kestää sitä, että yrität itse olla rehellinen. Toinen tärkeä periaate ystävyydessä on luottamus. Kuitenkin juuri lähimmät ystäväsi osaavat kuoputtaa sinua parhaiten puukolla selkään, koska he tietävät, mihin kohtaan se kannattaa survaista. Kaverit tulevat ja menevät. On aarre omistaa todellinen ystävä, joka säilyy vierelläsi paikkakunnanvaihdoksista, naimisiinmenoista ja ammatinvaihdoista huolimatta. Vaadinko siis ystävyydeltä liikaa? Jos ei vaadi, ei myöskään voi saavuttaa mitään. Kaikillahan ystäviä tulisi olla. Ystävyys ei kuitenkaan synny vaatimuksesta, vaan molemminpuolisesta luottamuksesta. Todellista ystävänpäivää 14.2. sinulle.
• http://uuww.jyu.fi/jylkkari 5. HELMIKUUTA 2003 • 43. VUOSIKERTA Yliopisto saalistaa TEKSTI: MATTI MÄKINEN, PIIRROS: ANTTI VESALA DIPLOMI-INSINÖÖREJÄ KOULUTETTIIN viime vuoteen asti vain Helsingissä, Tampereella. Oulussa ja Lappeenrannassa sekä ruotsia puhuvia tupsulakkeja Äbo Akademissa. Syksyllä insinöörimaailma kohahti, kun pieni Vaasan yliopisto sai oikeuden antaa Dl-tutkintoja. Samaa oikeutta tavoittelee nyt Jyväskylän yliopisto. "Emme halua laajentaa alan koulutusta, vaan ainoastaan olemassa olevan toimintamme legitimointia", toteaa Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen. Insinöörikoulutusta Jyväskylän yliopistoon on tuloksetta haikailtu jo 1970-luvulta asti. Opetusministeriön selvitysmies Kari-Pekka Estola pohti viime vuonna tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittämistarpeita ja päätyi hänkin torjumaan Jyväskylän haaveet. "Yliopiston laatimia selvityksiä ei ollut Estolan päätelmissä oiettu huomioon", linjaa Sallinen. Samaa mieltä on yliopiston selvitykset laaunut professori Pekka Neittaanmäki. "Keski-Suomen elinkeinoelämä tarvitsee insinöörikoulutusta ja yliopistolla olisi oivat edellytykset sitä tarjota", lataa Neittaanmäki. "Tulevaisuuden insinööreiltä kaivataan monialaisuutta, johon voi vastata vain uedepohjaltaan riittävän monipuolinen yliopisto Monitieteisessä ympäristössä saatava näkökulma tekniikan alaan taas lisää varmasti myös naisten kiinnostusta hakeutua alalle", täydentää Neittaanmäki. Tekniikan alan opiskelijoista vain viidesosa on naisia, joten muutos olisi kyllä tarpeen. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISEN tiedekunnan dekaani Matti Manninen ei sinällään pidä Dl-tutkinnon saamista yliopistolle minään kohtalonkysymyksenä. "Eihän täällä sen kautta mitään uutta koulutusalaa varsinaisesti aloitettaisi, vaan jo nyt Jyväskylän yliopiston teknillistieteellinen osaaminen kestää tietyillä aloilla vertailun alan korkeakoulujen kanssa", Manninen vakuuttaa. Mannisen mielipiteen ymmärtää hyvin. Fysiikan laitos valittiin juuri koulutuksen valtakunnalliseksi laatuyksiköksi, ja tiedekunnasta löytyy useampikin tutkimuksen huippuyksikkö. Tulevaisuudessa fysiikan laitoksen tavoitteena on, että neljännes valmistuneista maistereista jatkaa aina tohtorin tutkintoon saakka. "Tekniikan alan huippuosaajia valmistuu jo nyt Jyväskylästä", toteaa tiedekuntansa maisterikoulutuksen tasosta ylpeä Manninen. Dl-koulutuksen hajauttamisia vastustetaan, koska opetuksen laadun ja siihen käytettävissä olevien resurssien pelätään heikkenevän hajauttamisen myötä. Suomen ylioppilaskuntien liiton näkemys onkin, ettei Dl-koulutusta tai edes tutkinnonanto-oikeutta tule antaa enää uusiin yksiköihin. "Ei tätä dippainssitutkintoa saisi käsitellä minään nallekarkkina, että kun yksi (Vaasa) sellaisen saa, niin meidän muidenkin on saatava", tylyttää JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesalakin Vesala myöntää, että nimenomaan Vaasaan verraten Jyväskylän tarpeet ja mahdollisuudet alan koulutuksen suhteen ovat kiistattomat. JYY on prosessin aikana tukenut yliopiston pyrkimyksiä Dl-koulutuksen saamiseksi, multa on samalla kuitenkin korostanut, että ennen lopullisia päätöksiä on pohdittava huolella läpi teknillisen alan korkeakoulutuksen kokonaisuus. "Eli mihin resurssit järkevimmällä lavalla riittävät", selventää Vesala JYYn hieman ympäripyöreää lausuntoa. DI-KOULUTUKSEN laajentamisen vastustajien painavin argumentti on se, että Suomessa jo tällä hetkellä koulutetaan liikaa insinöörejä. Professori Neittaanmäki ei tällaisia tilastonikkareita kavahda. "Lääkäriliitto organisoi 1990-luvun puolivälissä kampanjan lääkärikoulutuksen supistamiseksi. Nyt ollaan sitten lääkäripulassa, mutta lääkäreiden palkat ovat kyllä nousseet muutamassa vuodessa 30 prosenttia", vertaa Neittaanmäki lääkäri ja insinöörikoulutusta toisiinsa. Rehtori Sallinen korostaa, ettei Jyväskylän yliopisto tavoittele mitään maata mullistavaa, vaan ainoastaan tutkinnonanto-oikeutta paperinvalmistusteknologian, elektroniikan, ympäristöteknologian ja informaauoteknologian aloille, joilla se jo nyi kouluttaa alan osaajia. Ja lähettää heidät vain hakemaan tutkintonsa teknillisistä korkeakouluista. "On outoa, että Estolan selvityksessä todetaan ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen tyydyttävän Keski-Suomen elinkeinoelämän tarpeet. Ja kuitenkin Keski-Suomessa sijaitsee valtakunnallisestikin ajatellen vientiteollisuutemme keskeisimpiä yrityksiä", kummastelee rehtori Sallinen. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TAVOITTELEE Dl-koulutusta selvitysmies Estolan kielteisestä kannasta huolimatta. "Yliopiston hallitus on tehnyt asiasta esityksen opetusministeriölle ja tuo esitys pidetään voimassa. Ja koko ajan yliopisto jatkaa selvitysmiehen suositusten mukaisesti soveltavien luonnontieteiden ja informaatioteknologian koulutuksen kehittämistä", tiivistää Sallinen yliopiston toimenpiteet asian tiimoilta. Neittaanmäen mukaan Jyväskylän ulanne asettuu jonkinlaiseen viitekehykseen, kun muistetaan, että voimakkaasti vastustettiin aikoinaan tekniikan koulutushankkeiden aloittamista Oulun ja Tampereen kohdallakin. Tuolloiset vasta-argumentit osoittautuivat ajan mittaan varsin perättömiksi. "Tiedemaailmassa muutosten vastustamisessa on usein taustalla puhdas reviiriajattelu tai puutteellinen tieto", Neittaanmäki harmittelee. Opetusministeriön ja poliittisten päättäjien käsissä lopulta on, saako Jyväskylä tulevaisuudessa teekkarinsa. Keski-Suomelle Jyväskylän yliopiston insinöörikoulutus olisi tehtyjen selvitysten perusteella lottovoitto. Ongelmitta ja keskustelua herättämättä teekkarikulttuuri ei kuitenkaan kampuksellemme saavu.» kahta kirjainta kommentti Espoosta on pitkä matka Kaipolaan Jyväskylän yliopisto haluaisi kouluttaa insinöörejä. Keski-Suomi pystyisi nuo insinöörit työllistämään. Monitieteisessä ympäristössä luotaisiin tulevaisuuden työmarkkinoiden osaajia. Yliopistomaailman asenteet ovat kuitenkin konservatiivisia. Erilaisiin uhkakuviin perustuen Tekniikan Akateemisten Liitto, SYL ja ylioppilaskunnatkin ovat hanketta vastaan. Toki osa uhkakuvista voi olla todellisia. Silli tuntuisi luontevalta, että Kaipolan tehtaalle Jämsänjokilaaksoon osaajat koulutettaisiin Jyväskylässä ja Tampereella. Otaniemestä Kaipolaan kun on monin tavoin pitkä matka eikä vain kilometreissä. Yli kymmenen vuotta olen yliopistomaailman kehityskulkua seurannut. Ensimmäistäkään muutosta ei ole toteutettu niinä vuosina ilman suurta vastarintaa Useimmat muutokset ovat kuitenkin osoittautuneet hyviksi. Minäpä uskon, että niin osoittautuisi Jyväskylän yliopiston insinöörikoulutuskin. MATTI MÄKINEN OIKAISUJA Jylkkärissä 1/2003 oli ajaiusvirhcpaholainen. tuo vanha vihtahousu. iskenyt kyntensä kahteen keskiaukeaman kuvatekstiin ja yhteen kirja-arvosteluun. Jyväskylän Setan aluesihteerin Jeppe Hansenin poikaystävän oikea nimi on Toni eikä Niko. Toinen virhe koski Setan bileitä. Iltoja ei järjestetä vain kerran kuukaudessa, vaan yhdestä kolmeen kertaa. Sivun 15 jutussa Vieraantuneita aikuisia ei ole Tommi Pylkön piirrosta, vaan Sami Saramäen suunniiiclema kirjankansi.
• O Jyväskylän Ylioppilaslehti 2 / 2 3 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mihin kaupunkiin Madame Butterfly -oopperan tapahtumat sijoittuvat? 2 Milloin ensimmäinen amerikkalainen matkusti avaruudessa? 3 Minkä julkaisun päätoimittaja on Timo Kanerva? 4. Montako rikosta poliisin tietoon tuli Suomessa vuonna 2002? 5. Ketkä ovat tehneet JYP:lle enemmän kuin sata maalia SM-liigassa? ALLIKKO 6. Mitä tarkoittavat Marsin kuiden nimet Phobos ja Deimos? 7. Ketkä olivat Tasavallan Presidentti -yhtyeen perustajajäsenet? 8. Mikä on Tsekin toiseksi suurin kaupunki? 9. Minä vuonna valmistui viimeinen Trabant-henkilöauto? 10. Kuinka leveä on Tanssisali Lutakon esiintymislava? Miksi jääkiekkoilijat karttavat Helsingin linja-autoasemaa? 8||At|??! nmnol eisiduiey :sflN0a uJ0'6 t 066 f 6 oujg g uauoi -|ey jueynp el uosqoy nuejj 'ui90J|spunoj9 su?y\j 'uauoi -ie\/BS9A'uauoioj. e>i>(nr 7 (soujjaa) nun»| ej (soqoiid) o>||ad '8 '(eu)uaueu -eed B i i ^ e l (52 l)soojpun W ( f £ f ) u9uiui9!N assei '(98t> u3U!>)Jn>| ojsiy s 000 m 'fr 'uipunos £ H96L eueAied g unn>|o>ino! piedaits ueiv z u!!>)EseB8N i r tarjolla tänään t n r i n l l a t ä n ä ä n o n Jylkkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä l d l | l l d I d l l d d l l jy V ä S k yiä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-lanaan@cc.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lillakko. l'e 7.2. Vaihloehlokiubi: Sisler Flo, Rolkions. Kevin. La 8.2. Metalli-lauantai: Vnvdkd, Sotajumala, Sirkus Tapaturma. Pe 14.2. Jkl punk-hc-sessions: Rambo (Usa). Mani/esto Jukebox, Slakeout, CombatRock-distro. La 15.2. Mannhai, Zerocharisma. Bar 68: IV 7 2 Ff% Pe 14.2 Vckra. Ilokivi: La 8.2. Naisien bileei Girls jusi vvanna have fun. DJ Bambola. happy hour 21-22, liput 2e. Pe 14.2. Rikosklubi Xl: Jyväs-elektro V klo 21-04, livenä Mr Velcro Fastener vs Imatran Voima vs Monojunk + Dr. Roboinik, DJ:t Dcom & Erkko. Toffo ja Rikos-DJ:i, lipui 5e. La 15.2. FOLK-jamit (alakerta), Tsuumi Sound System, liput 5e. La 15.2. SETA:n bileei (yläkerta), liput 3/6e. Ke 19.2. SKP:n vaalijuhla. Kari Peitsamo.Jyskän Pamaus, Leninin aate elää ja voittaa, alkaen klo 19, liput le IKIASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Ke 5.2. Kimafteita klo 19 Jyväskylän teatteritalossa. To 13.2. Mestaripianismia klo 19 Jyväskylän teatteritalossa. Alvar Aalto -museo: 2.3. saakka Julkinen valo Alvar Aallon valaisimia. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Suoja: 1.2. 23.3. vvunaerbaum. Galleria Harmonia: 6.2.-9.3. Riitta Järvelä. Keski-Suomen museo: 1.2.-2.3. Martti Sievänen konkrctismia. 1.2.-2.3. Mennyttä ja nykyistä Erkki Keijon piirustuksia ja akvarelleja. Suomen käsityön museo ja kansallispukukeskus: 9.2. saakka Pohjoista valoa Sirpa Kivilompolon paperivalaisimia.12.2.23.3. Vuoden taidekäsityöläinen 2003. 16.2. saakka Lasihelmiä. 16.2. saakka Silkki kansanomaisessa pukeutumisessa. Nikolain ikkuna: 16.2. saakka 7dlviliikuntaa 1900-luvun alkupuolen Jyväsliylässä TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Hdtd ei lue lakia pe 7.2. klo 19, la 8.2. klo 13 ja 19, ke 12.2. klo 19. Tani sormusten herrasta pe 14.2. klo 18. la 15.2. klo 13. Täällä Pohjantähden alla la 15.2. klo 19. Pieni näyttämö: Nukkekoti pe 7.2 klo 19, la 8.2. klo 13, ke 12.2. klo 19. Tango Nuevo la 8.2. ja la 15.2. klo 19. Konsta Kotkan korkeanpaikankammo ma 17.2. klo 18 (ennakko). ii 18.2. klo 18 (ensi ilta). Marokon kauhu (vierailuesitys) ke 19.2. klo 19. Huoneteatteri: Vaimoke to 6.2. ja pe 7.2. klo 19. Suurin on rakkaus la 8.2. klo 19, su 9.2. klo 17, la 15.2. klo 19, su 16.2. klo 17. Suomen Käsityön museossa Evemng VVith Marianne ti 11.2. klo 18-20. Marianne Mortensen kertoo työskentelystään ja tanskalaisesta punonnasta. Esitys luikataan suomeksi. Kaikki kiinnostuneet tervetulleita, museon pääsymaksu 5 euroa. Workshop Tatza ke 12.2. ja to 13.2. klo 13-18. Puolalaiset leipäkorit saavat muotonsa Suomen käsityön museon aulassa Marianne Mortensenin työpajassa. Yleisö pääsee vapaasti seuraamaan työpajaa ja opetusta. Opetuskielenä englanti. (Työpajaopetus on varattu punonnan opettajille ja ammatikseen punoville.) Hippos-hallissa järjestetään 25-vuotiaan JYP:in kunniaksi pe 14.2. Hockey Rock, jossa esiintyvät Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Yö ja Crossroads. Liput 16e. Tapahtuman juomaa VVallu Valpio. Jyväskylän työväenopiston yleisöluentosarja Omakotitalo arkkitehtoninen kokonaisuus alkaa ke 5.2. klo 18.00-19.30 kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Ensimmäisenä luennoi kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta. Seuraavat luennoi 12.2. Omakotialueet ja tonttitarjonta ja 19.2. Pientalosuunnittelun vaihtoehdot. Jyväskylän työväenopiston Globalisaatioluentosarja jatkuu maanantaisin klo 1819.30 kaupunginkirjaston Minnansalissa. 10.2. Kulttuuri; monidönisyvttd ja yhdenmukaistamista. 17.2. Kestääkö kehitys? Globaalistuminen ympäristökysymyksenä, -iyy KUITTUURIVALIOKUNTA Kuluuurivaliokunnan loiminlaan ovat icrvelulleci kaikki kuluuuriloiminnasia kiinnostunee!. Seuraa ilmoiuelua JYYn verkkosivuilla ja liity Kulttuuri listalle! Lisätietoja kultiuurisihteen Jiri Siroselta, 014-260 3356, jyy-kulttuurisihtceri@cc.jyu.fi KV-VAliOKUHTA Noora Lahtinen lopctiaa työnsä JYYn kansainvälisien asioiden sihteerinä 9.2. ja suuntaa maikansa kohti Helsinkiä ja jatko-opintoja. Noora kiittää kaikkia ihania valiokunialaisia ja kehy-ryhmäläisiä avustaja innostuksesta sekä toivottaa voimaa keväälle 2003! Kansainvälisissä asioissa neuvoo 10.2. lähtien Nooran sijaiseksi valmu Anne Kettunen. KVAT kokoustaa Lillukassa 11.2. klo 19. Käsitellään Runon ja viinin iltaa ja kevään ohjelmaa tule sanomaan sanasesi ja nautiskelemaan kahvista ja pullasta! Tosi ufot bileet Vakkarissa Oliko Jeesus venäläinen kantoraketti? Ovatko ystävämme koirat Siriuksen agentteja? Vastauksen kuulet Avaruus-illassa! BAARI VAKIOPAINEESSA on luvassa varsin hämärä viikonloppu 7.-9. helmikuuta. Ohjelmatoimisto (ja levymerkki) Hot Igloo määrittelee järjestämänsä Avaruus-festivaalit "ohjelmalliseksi viikonlopuksi", ja ohjelmaa totisesti riittää. PERJANTAINA Voimailuryhmd Puhti esittää esteettistä tilataidetta, Roosa Voima lausuu Pelle Miljoonan tekstejä saksaksi (?!?), Kiva esittää teoksensa SaikkonddSuite (teos elektroniikalle ja radio-ohjelmalle), Keuhkot pauhaavat tuomiopäivän folk-musiikkia, ja illan päättävät levytanssit (kuin myös lauantaina). Lauantaina heti aluksi esittäytyy Suomen Lada-kerho. Puheenjohtaja Mika Suomalainen esittelee yhdistyksensä toimintaa ja rekrytoi uusia jäseniä. VIIKONLOPUN varsinainen avaruusosio on luvassa niin ikään lauantaina, jolloin Suomen Ufotutkijat kertovat ufo-tutkimuksen henkisestä tilasta vuonna 2003. Heidän vakaa pyrkimyksensä on selvittää suomalaisten peräkammarin poikien osuus intergalaktisessa evoluutiossa. Kello 18 lauantaina alkaa lausuntakilpailu ohjelmanumeroinaan tekninen suoritus, pakolliset kuvioi sekä vapaaohjelma. Viisi jokamiesluokan osanottajaa yleisön joukosta antavat "kansan vastaiskun" viidelle kutsuvieraalle. Ankarana kilpailuisäntänä ja tuomarina toimii Juha Hurme. KUNNON festarityyliin Vakkariin pystytetään myös sivulava, jolla vierailevat luennoitsijat kertovat nonstoppina totuuden kaikesta. Filmifestivaali Biojäte sekä multivisiofestivaali kuuluvat luonnollisesti tarjontaan. Hot Igloosta muistutetaan, että jos perjantai ja lauantai menevät railakkaasti juhliessa, voi sunnuntaiksi palata Vakiopaineeseen ottamaan osaa raamattutietovisa Salomo3000:n maailmanmestaruuskisoihin. A N N A M A I J A T U U M A I N E N Avaruus-ilta I \o II Boori Vokiopaineesso 7.-9.2. Klo 14 2 . Liput 5 e/ilta. Tapahtuman suojelijoina toimivat Airo Airola sekä Pertti Kukkola. Torkempoa tietoa ohjelmosto osoitteessa www.hotigloo.com. JJSJUMSVA news in english ON THE BIG SCREEN Kampus Kino offers the audience a chance to go to heaven and hell on February 11 with the movie "No News from God" (Spain 2001) by the director Agusifn Diaz Yanes. This funny, even hilarious movie tells a story of two angels, one from heaven, another from hell. fighting over the soul of unsuccesful boxer called Manny. One weck aftervvards it is time to wipc off the remaining smirks created by Yanes as "Red Circle" (France 1970) by Jean-Pierre Melville hits the sercen on February 18. This classical filmnoir thriller is die original version of the movie, and truly worth experiencing it, since it wifl be the most elegant movie of the spring season. CHANGES IN THE INTERNATIONAL AFFAIRS POSTS Noora Lahtinen, the International Secretary of the Student Union, will move to Helsinki to continue her Studies. She will be replaced by Anne Kettunen, who will hold the office from February 10 until May 10. Riikka Oksanen continues as the chairperson of the Subcommittee for International Affairs. Anni Kaasalainen has been elected to lead the Development cooperation group, and she vvill be also coordinating India-project of ihe International Affairs subcommittee. TOPPING-OUT CELEBRATIONS The new building rising next to the student union building had its topping-out celebrations in Lozzi on January 22. The building, named Harmonikka (accordion) is estimated lo be finished by the next May. It will offer new spacc mainly for the University use, bul for example die editorial office of Jylkkäri will move there. The topping-out celebraiions had representatives from the university, student union and contractor alike and ali announced how pleased they were with the progress of the project. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/20031 Ka m Kuvassa Esa Klemolan (. piirtämä Kaiun mainos ( vuodelta -97. ksen Kaiku TEKSTI JA VALOKUVA: ELINA JÄNTTI u y herasi henkiin OLETTEKO KUULLEET Kampuksen Kaikua? Alkuperäinen Jyväskylän yliopiston ylioppilasradk) Kampuksen Kaiku perustettiin jo vuonna 1987, mutta muutama vuosi sitten Kaiku hiljeni. Puheviestinnän opiskelijat Antti Koistinen ja Hanna Karjalainen päättivät herättää horrokseen joutuneen ylioppilasradion. "Ville Vedenpää ex-Radiomaliasta piti meille viime vuonna radiotyön kurssin ja kehotti laittamaan Kampuksen Kaiun uudelleen pystyyn. Tykätään tehdä radiota ihan mielettömästi, joten saatiin hirveät kiksit ajatuksesta", selittävät Antti ja Hanna lähes yhteen ääneen. RATTAAT TÖNÄISTIIN pyörimään saman tien: viime keväänä perustettiin Kampuksen Kaiku ry:lle uusi hallitus. hahmoteltiin tulevaa toimintaa ja formaattia ja neuvoteltiin 15 minuutin lähetysajasta Radio Keski-Suomen taajuudella. Ylen radiouudistus vei kuitenkin Radio Keski-Suomelta illat ja veti samalla Kampuksen Kaiulta maton alta. Pieni jännitysmomentti ei kaksikkoa lannistanut, vaan kädet ristittiin kyynärpäitä myöten ja otettiin yhteyttä Radio Jyväskylän toimituspäällikköön, Pertti Perämäkeen. Perämäelle homma oli tuttu, sillä hän oli toimituspäällikkönä tehnyt yhteistyötä alkuperäisen ylioppilasradion kanssa, jonka ohjelmaa lähetettiin silloin puolituntisena suorana lähetyksenä vanhan Radio Jyväskylän taajuudella. Radio Jyväskylästä näytettiin ylioppilasradiolle vihreää valoa, ja viime loppusyksynä Kampuksen Kaiulle luvattiin kyseiseltä taajuudelta ei enempää eikä vähempää kuin yhteensä kymmenen minuuttia viikoittaista lähetysaikaa. Ohjelmatuottajiksi tittelöidyt Antti ja Hanna ovat kymmenminuuttisestakin innoissaan. "Luvassa on ajankohtaisia juttuja nuorten yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta, juttuja tieteestä, taiteesta, kulttuurisia, viihteestä, rokista... Kampuksen Kaiku on energinen, monipuolinen, tuore ja kantaaottava ylioppilasradio." KAMPUKSEN KAIUSSA vaikuttavat ohjelmatuottajien lisäksi Kampuksen Kaiku ry. ja noin kaksikymmenpäinen toimittajakunta, joka tässä vaiheessa koostuu pääosin viestinnän laitoksen opiskelijoista. Antti Koistisella ja Hanna Karjalaisella ei kummallakaan ole varsinaista radiotoimittajakokemusta. Opiskelukursseista, itseopiskelusta ja kokeneempien toimittajien neuvoista on ollut hyötyä, mutta parhaiten taidot karttuvat vain tehdessä. Ensimmäiset tärkeät radiotyökokemuksensa Kampuksen Kaiussa hankkivat aikoinaan muun muassa alussa mainittu Ville Vedenpää, TVl:n Arto Nyberg ja myös Aikakoneen Vera. Uudelleensyntynyt Kampuksen Kaiku elää tämän kevään kokeiluvaihettaan itse kehitetyllä formaatilla. Antilla ja Hannalla on selkeä tavoite tehdä Kampuksen Kaiun uudesta elinkaaresta pitkä ja omalaatuinen. "Tarkoitus on saada aikaan hyvä sekametelisoppa, ei mitään kliinistä ja siloteltua jälkeä. Pyritään tekemään meijjännäköstä, persoonallista juttua ja tuomaan esille erilaisia näkökulmia. Vakavakin juttu voi olla hauska tai kevyt juttu älykäs", pohtii Antti. "Emme sitoudu millinkään poliittiseen tai uskonnolliseen kantaan. Herjataan siis kaikkia ja kaikkea ihan yhtä lailla, tai sitten ollaan herjaamatta. Laadukasta asialinjaa pidetään yllä, mutta muuten Kaiku on vähän kuin villi länsi. Nyt opiskeluaikana on ehkä ainoa mahdollisuus tehdä juttuja ilman rajoja", pohtii Hanna, "Tavoitteena on tietysti saada mahdollisimman paljon kuulijoita ja tulevaisuudessa lisää lähetysaikaa. Kaukaisissa haaveissa on vielä oma studio ja ihan oma taajuus", hehkuttaa Antti. TORSTAISIN ajankohtaiskatsauksessa joku yliopistomaailmassa, viihteessä tai vaikkapa politiikassa vaikuttava henkilö pääsee heittämään kommenttinsa pinnalla olevaan aiheeseen. Samana päivänä myöhemmin lähetettävässä jutussa pureudutaan syvemmälle erilaisiin aiheisiin. Ensimmäisenä lähetyspäivänä ajankohtaisaiheiden lisäksi kuullaan juttu siitä, kuinka pelimiesten naisten narraus vääntyy tieteelliseksi tutkimukseksi. "Tosissaan, mutta ei todellakaan vakavasti", tuumaavat Antti ja Hanna Kampuksen Kaiun meiningistä. Vaikka takana ja edessä on palkatonta työtä ja henkistä prosessointia niin tällä kaksikolla kuin koko toimittajakunnalla, silmäpusseja ei ainakaan Antin ja Hannan leveiden virnistyksien takaa edes näy.» Kampuksen Koiun ensimmäiset lähetykset Rodio Jyväskylän taajuudella 102,5 MHz torstaina 6.2 klo 11.35 ja 16.35, ja jatkossa somoon aikaan samalla toojuudella joka torstai. Jutut uusitoan jonokin toisena viikonpäivänä. ETSITÄÄN PARISUHDEVÄKIVALTAA KOKENEITA HAASTATELTAVIA! Oletko kohdannut parisuhdeväkivaltaa? Suostuisitko kertomaan kokemuksistasi Jylkkärin lukijoille, anonyymisti nimimerkillä? Kokoan aihetta käsittelevää anikkelia lehteä nro 4 tai 5 varten (ilmestyvät 5. ja 19.3). Voit ottaa yhteyttä joko sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja voit kertoa kokemuksistasi niin pitkästi tai lyhyesti kuin kykenet. Kiitos avusta. Miira Rauhamäki Jylkkäri, Keskussairaalanne 2.40600Jyväskylä mirauham@cc.jyu. fi 014-260 3360 Antti Koistinen ja Hanna Karjalainen lupaavat, että Kampuksen Kaiusta ei kuulla perinteisen jäykkää asiaohjelmaa, vaan erilaisia ääniä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta HAKU BIOLOGIAN, FYSIIKAN, KEMIAN, MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN OPINTOIHIN Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa monipuolisen, huippututkimukseen perustuvan koulutuksen kansainvälisessä ilmapiirissä. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sijaitsee nykyaikaisissa tiloissa kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Tiedekunnassa toimii kolme Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä: ydinja materiaalifysiikka, geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka sekä evoluutioekologia. Luonnontieteiden, matematiikan ja tilastotieteen aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, alan opettajista on jopa pulaa. Opinnot voi suunnitella joustavasti, ja osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla tai opintojen loppuvaiheessa Jyväskylässä vuosittain järjestettävässä kansainvälisessä kesäkoulussa. BIOJA YMPÄRISTÖTIETEISSÄ pääaineena voi opiskella ekologiaa ja ympäristönhoitoa, kalabiologiaa ja kalataloutta, limnologiaa ja hydrobiologiaa, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, biotekniikkaa tai ympäristötieteitä. Lisäksi opiskelija voi valmistua biologian aineenopettajaksi. Biotekniikan muuntokoulutukseen voivat hakeutua vähintään 70 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. FYSIIKAN alan opiskelija voi erikoistua opinnoissaan mm. elektroniikkaan, hiukkasfysiikkaan ja kosmologiaan, kiihdytinfysiikkaan, materiaalifysiikkaan ja ydinfysiikkaan. Opiskelija voi myös valmistua fysiikan aineenopettajaksi. Aineenopettajankoulutukseen voi hakea joko suoraan fysiikan alalle hakiessaan tai myöhemmin opintojen kuluessa. Nanoelektroniikan muunto-ja pätevöitymiskoulutukseen voivat hakea noin 80 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. KEMIAN alan pääainevaihloehtoja ovat epäorgaaninen ja analyyttinen, fysikaalinen, orgaaninen ja soveltava kemia. Kemian alalta voi valmistua myös aineenopettajaksi pääaineena kemia. Lisäksi Jyväskylän ja Kuopion yliopistot ovat sopineet lääkeainekemian koulutusyhteistyöstä. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN laitoksella voi opiskella matematiikan ja matematiikan aineenopettajan opintojen lisäksi tilastotiedettä. Matematiikan alalle hakeva voi hakea myös suoraan matematiikan aineenopettajan koulutukseen tai matemaattisen biologian ohjelmaan. Tilastotieteen koulutus tähtää tilastoaineiston hankinnan, käsittelyn sekä tilastollisen mallintamisen asiantuntijatehtäviin. Tilastotoimen menetelmät -maisteriohjelmaan voivat hakea soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai vähintään 100 ov laajuiset yliopisto-opinnot suorittaneet. NANOTIETEIDEN KANSAINVÄLINEN MAISTERIOHJELMA kouluttaa nopeasti kehittyvälle alalle nanotieteitä laajasti osaavia asiantuntijoita. Nanotieteet yhdistää biotieteiden, fysiikan ja kemian tutkimusta ja opetusta. Maisteriohjelman opiskelijat valitaan ohjelmaan soveltuvien LuKtai B.Sc.-tasoisten opintojen jälkeen (noin 100 ov) opintomenestyksen ja mahdollisen haastattelun perusteella. Lisätietoja: www.chem.jyu.fi/nanoscience/niasters/ UUSIUTUVAN ENERGIAN KOULUTUSOHJELMAN tavoite on antaa opiskelijoille kuva uusiutuvan energiantuotannon menetelmistä, tekniikoista ja ympäristövaikutuksista sekä energiateknologian taloudellisista, poliittisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelijat valitaan soveltuvien aikaisempien opintojen (n. 80 ov tai amk-tutkinto) perusteella. Lisätietoja: www.UusiutuvaEnergia.jyu.fi Kevään hakuaika päättyy 15.5.2003. Maisteri-ja muuntokoulutusten haut päättyvät seuraavasti: biotekniikka 15.5.2003, nanoelektroniikka 25.4.2003. nanotieteet 28.3.2003, tilastotoimen menetelmät 30.4.2003 ja uusiutuva energia 15.5.2003. Lisätietoja osoitteesta www.jyu.fi tai tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä sähköpostitse mlopsiht@cc.jyu.fi tai puhelimitse (014) 260 2204. Hakulomake-ja valintaopastilaukset opiskelijapa! veluista wwwlomakkeella, sähköpostitse opiskelijapalvelut@jyu.fi tai puhelimitse (014) 260 1074 ja 1075. Hakulomakkeet toimitetaan Jyväskylän yliopiston kirjaamoon: Kirjaamo. PL 35 (T), 40014 Jyväskylän yliopisto.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 KUUTOSSIVUNKUVA Maailma tänään edari ja hallitus Edustajiston koulutustilaisuus sekä kokous 2/2003 Rentukassa ke 29.1. Pitkäksi venähtäneen illan aluksi uusia edaattoreita perehdytettiin mm. JYYn talouteen ja kokoustekniikkaan. Kokoustamaan päästiin vasta parituntisen koulutuksen jälkeen. Maltillisen Äärivasemmiston aloite toiminnasta opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi meni läpi tiukan äänestyksen jälkeen. MAA esitti, että huhtikuussa järjestettäisiin mm. mielenosoitus ja ohjelmaa. Yliopistoa kehotettiin aloitteessa olemaan järjestämättä luentoja ja tenttejä ko. päivänä ja opiskelijoita olemaan osallistumatta niihin. Aloite lähti äänin 17-16 (1 tyhjä) hallitukselle toimenpiteita vancn. Varsinkin aloitteen loppukappale kirvoitti runsaasti puheenvuoroja: "Mielenosoitusta kantaaottavana toimintamuotona kauhistelevat lähinnä vain tulevat johtoportaan edustajat oman asemansa vaarantumispelkojen jähmcttäminä. perustellen reaktionaan lähinnä vain uskoiiavuusnäkökohiiin vedoten. Perusteluina ne kuitenkin joutuvat naurettavaan valoon tarkasteltaessa niitä mm. nykyisten päättäjien nuoruudessaan harjoittamaa kansalaisaktiivista toimintaa vasten." Useassakin puheenvuorossa toivottiin, että tämänkaltainen provosointi jäisi vastedes aloitteista pois Signe Jauhiainen esitti, että aloite ainoastaan merkittäisiin tiedoksi. Aloitteen allekirjoittanut ja cdarissa esitellyt Tomi Äberg kiisti, että kyseessä olisi ollut provokaatio. "lähinnä halusin ennakolta varautua arvosteluun", Äberg kuittasi kokouksen jälkeen. JYYn julkaisusarjaa, Kampus Kustannusta, täydennettiin viidellä uudella jäsenellä. Toimitusneuvostoon valittiin 12 halukkaan joukosta Mikko Arasmaa, Arto Alajoutsijärvi. Antti Alaja, Maarit Nurkkala ja Jussi Laitinen. Hallitus nimesi edustajakseen neuvostoon Minna Hautamäen. Tiina Jauhiaiselle myönnettiin ero työsuojelutoimikunnan (tilalle Nico Holmberg) ja opintotukilautakunnan (tilalle Lyyti Vanhanen) varajäsenyyksistä Tietaekniikan laitosneu«Son varajäseneksi Auri Kaihlavirran tilalle nousi Paavo Nieminen. Viestintätieteiden laitoksen laitosneuvostosta on eronnut varsinainen jäsen Steven Crawford (tilalle Katri Kokkonen) ja varajäsen Mari Rytisalo (tilalle Lina Laurent). Else Turtiaiselle myönnettiin väliaikainen ero yliopiston hallituksesta vaihtoon lähdön vuoksi ajalle 25.1.-1.6. Turtiaista tuuraa Simo Pöyhönen. KOAS:n hallitukseen valittiin kaudeksi 20032004 neljä uutta jäsentä varaedustajineen: Eino Nissinen (.Kirsi Marttinen), Kirsi Biskop (Mirva Marttila). Hanna Plattonen (Annukka Kurunsaari) ja Ilkka Jarva (Juha Koskinen). Sonaatin ruokalatoimikuntaan edustajisto nimesi Juha Koskisen (varajäsen Tuomo Puumala), Marika Lindholmin (Mirva Marttila), Hanna Plattosen (Vesa-Ville Virtanen) sekä Antti Marjakankaan (Teemu Tenhunen). Anne Kettuselle (1'oikkitieteilijät) myönnettiin ero edustajiston varajäsenyydestä 10.2.10.5., tilalle nousi Tiina Häyrinen NOORA LÄHTEE (JA MUITA HENKILÖUUTISIA) JYYn kansainvälisten asioiden sihteeri Noora Lahtinen vaihtaa maisemaa. Jatko-opinnot vievät Nooran mennessään pääkaupunkiin, joten hän lopettaa työnsä 9. helmikuuta. Nooran sijaisena 10. toukokuuta saakka toimii Anne Kettunen. Anne oli viime vuonna JYYn hallituksen kansainvälisistä asioista ja kehy-asioista vastaava jäsen. Hän on ollut aktiivisesti mukana sekä kansainvälisen valiokunnan että kehitysyhteistyöryhmän toiminnassa. Uusi kv-sihteeri valitaan toukokuussa. Sosiaalija tasa-arvovaliokunnan tämänvuotiseksi puheenjohtajaksi on valittu Saija Kyllönen ja tasa-arvotoiminnan vastuuhenkilöksi Venla Räty. Kulttuurivaliokunnassa puhetta johtaa Samuli Hytönen. Jyrock-harjoittelijana toimii Minna Peräkylä. Kansainvälisen valiokunnan puheenjohtajana jatkaa Riikka Oksanen, kehitysyhteistyöryhmän puheenjohtaksi ja samalla Intia-projektin vastuuhenkilöksi on valittu Anni Kaasalainen Lozzilla Kopo-valiokunnassa puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Janika Konnu, liikuntavaliokunnassa Hanna Savander, ympäristövaliokunnassa Teemu Tenhunen ja Kortepohjan ylioppilaskunnan vapaa-aikatoimikunnassa Anni Kämäräinen. ...JA VIELÄ LISAA NIMIÄ Jyväskylän yliopistoon on nimetty kolme uutta professoria. Filosofian tohtori Anneli Hoikkala aloittaa evoluutiogenetiikan professorina elokuun alussa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan bioja ympäristötieteiden laitoksella. PhD Paula Kalaja on nimitetty englannin kielen professorin virkaan 1. maaliskuuta alkaen humanistiseen tiedekuntaan kielten laitokselle. Liikuntatieteiden tohtori Ari Heinosen fysioterapian professorin virka alkoi helmikuun alussa liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan terveystieteiden laitoksella. nostettiin harjaa LOZZILLA JUHLITTIIN Ylioppilastalon laajennuksen harjannostajaisia tammikuun 22. päivänä. Tilaisuudessa nautittiin niin Pulifcupillien esittämästä musiikista kuin perinteisestä harjannostajaisateriasta: hernerokasta ja oluesta. JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen rakennuttajana toivotti kaikki paikalle saapuneet tervetulleiksi. Puheessaan hän kertoi harjannostajaisten olevan noin 40 vuotta myöhässä niin kauan laajennusosan rakentamisesta on kättä väännetty Nyt saatiin vihdoin homma käyntiin. "Nyi olemme päässeet jo niin lähelle uuden laajennuksen valmistumista, ettei mikään voi sitä enää peruuttaa. Tämä onkin työn ja työntekijöiden juhla", Kääriäinen totesi. URAKOITSIJAN puheenvuoron piti Rakennus-Otava Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kari "Kampuksella kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että työmaalla on asiat kunnossa. Tämä aiheuttaa suorituspaineita kokeneellekin työntekijälle. Nyt kun katsoo työmaata, niin voi todeta että kaikki on ollut kohdallaan", Kari sanoi. Laajennuksen tilat tulevat pääosin Jyväskylän yliopiston käyttöön. Yliopiston rehtori Aino Sallinen ylistikin yliopiston ja ylioppilaskunnan välistä yhteistyötä. "On hienoa, että toimintaa keskitetään kampusalueelle. Jyväskylän kampushan on yksi kuuluisimmista, ja sitä tullaan ihastelemaan pitkienkin malkojen päästä", Sallinen kehui. "ONNEKSI SAAMME nyt laadukkaan rakennuksen helpottamaan toimintaa. Nyt jo voi sanoa, eitä tulemme olemaan erittäin ylpeitä työn tuloksesta", kertoi Sallinen. Matti Kuitunen tuli Kuopiosta saakka tekemään ilmastointitöitä laajennukseen. Työnteko onkin TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES sujunut ongelmitta, eikä aikataulun kanssa ole ollut ongelmia. "Varmaan pitäisi vähän rauhoittaa tahtia. Tällä vauhdilla talo valmistuu etuajassa. Uskoa on riittänyt koko ajan, eikä valittamisen aihetta ole ollut." Työn ohella myös Jyväskylän kaupunki on tullut Kuituselle tutuksi. "Kokemuksena tämä on ollut kaikin puolin hieno. Jyväskylä tuntuu mukavalta kaupungilta." ILOKIVEN VIEREEN kohoava rakennus tottelee nimeä Harmonikka. Jyväskylän ylioppilaskunnan ja yliopiston toteuttaman suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Lahdclma&MahlamäkiOy Rakennustyöt aloitettiin viime vuoden toukokuussa, ja laajennuksen pitäisi olla valmis ensi kesäkuussa. Tällöin muun muassa Jylkkäri muuttanee uusiin tiloihin, mutta pääasiassa JYYn palvelut pysyvät vanhoissa tiloissa.» ANNA-MAIJA TUUUAINEN Puhkupillit vastasivat harjannostajaisten musiikillisesta annista.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 Q Vauhkonen keksii väitöskirjalleen monta eri käyttötarkoitusta. Mikä Vauhkonen, mikä mies? TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVAT: TUUKKA RÖNKKÖ KYSYMYS: MITÄ JYLKKÄRIN ENTISEN PÄÄTOIMITTAJAN JA NYKYISEN KOLUMNISTIN O N TEHTÄVÄ PÄÄSTÄKSEEN LEHDEN JUTUN AIHEEKSI? VASTAUS: VÄITELTÄVÄ. JA VAUHKONENHAN VÄITTELEE. JOUNI VAUHKONEN ON TOIMITTAJA, poliitikko ja tutkija. "Kaikki nuo roolit ovat tietyssä mielessä samaa, mutta eivät sitten kuitenkaan. Sekä toimittaja, poliitikko että tutkija seuraa jatkuvasti sitä, mitä ympärillä tapahtuu, mutta maailma on erilainen eri rooleissa", pohtii mies. 'Toimittaja on sellainen juttututka, se etsii koko ajan jotain uutisoitavaa. Näkökulmien vaihtaminen on helppoa, toisinaan sitä jopa täytyy harrastaa. Suoraa solvaamista ei toimittajan sovi harjoittaa, ja faktojen kanssa täytyy olla tarkkana, että kirjoittaa oikein ja että siteeraa oikein. Mutta muuten voi olla hyvinkin reipassanainen." POLIITIKOLLA VASTUUT OVAT Vauhkosen mukaan suurempia: "Poliitikko tuottaa todellisuutta voimakkaammin kuin toimittaja, hänen kannanottonsa ovat seuraamuksellisia tekoja; poliitikko ei voi kääntää kelkkaansa kovin helposti eikä jyrkästi, vaikka usein kuuleekin väitettävän, että poliitikot kääntävät takkiaan tuon tuostakin. Päinvastoin, tavallisen ihmisen on paljon helpompaa vaihtaa mielipidettään. Poliittinen kanta muuttaa maailmaa." "Tutkijana saa vaeltaa vapauden valtakunnassa, tutkimus on leikkiä ajatuksilla. Tietysti lieteen maailman säännöt sitovat, tieteen tekeminen ei voi olla niin kepeää kuin journalismi, mutta se ei vaikuta yhtä voimallisesti maailmassa kuin poliitikkona toimiminen", piirtää Vauhkonen kolmatta todellisuuttaan. "Tähän maailmaan kuuluu myös opetus. Opettaja ei voi saarnata sitä mitä kannattaa niin kuin poliitikko, vaan täytyy opettaa sitä, mitä tutkii ja mistä on kiinnostunut. Opettajana oleminen on vaikeaa, pitäisi saada ihmisiä kannustettua omaan itsenäiseen ajatteluun, vaikka toisaalta joutuu myös tuputtamaan valmiita kaavojakin. Mutta hauskaa se on, luennoilla ja seminaareissa oppii itsekin paljon." VAUHKONEN OHITTI YHDEN tieteellisen uran merkkipaalun viime joulun alla. Hän väitteli valtio-opin alalta, väitöksen otsikko on "Rhetoric of reduction: Bertrand de Jouvenel's pure theory of politics as persuasion". Pelkistetysti sanoen siinä todetaan, että myös sellaisista ihmisten välisistä suostumuksista, joita ei pinnalta katsoen mielletä poliittisiksi, löytyy pikkuisen kaivelemalla politiikkaa: tekeytyminen, jossa A koettaa saada B:n tekemään H, on suostuttelua ja suostuttelu on politiikkaa. SOVELTAKAAMME: MITÄ PITÄÄ Jylkkärin entisen päätoimittajan (A) tehdä, että nykyinen päätoimittaja (B) teettäisi hänestä oikean jutun nykyiseen Jyväskylän Ylioppilaslehteen (H)? Ei riitä, että on sopimattomissa suhteissa (Jyväskylän Ylioppilaslehden lööppi 10/1998: Bill Clinton, Aino-täti ja Vauhkonen sopimattomassa suhteessa samalla sivulla!), ei sekään että ryhtyy poliitikoksi, toimittajuudet muissa lehdissä eivät ole riittävä meriitti nekään, eikä edes yliopistoura. Mutta jos on tehnyt ensin kaikkea tuota ja päälle laatii vielä tohtorinväitöksen, ottaa istuva päätoimi asian harkintaan. AJATUSKULKU SAA JOUNI VAUHKOSEN hymyilemään: Tuo ei ole totta! Ainakin Timo Harakasta on joskus tehty juttua päätoimittajuutensa jälkeen, eikä se mies ole väitellyt." No, ehkä tämän hetken istuva päätoimi on nuivempi edeltäjiään: käsky jutuntekoon kävi vasta sen jälkeen kun Vauhkonen oli tohtoroitunut.» kolumni HURMAAVAT HAPPOHIKILAITTEET Siinä sitä sitten seistiin. Nihkeää rautaa. Kylmää rautaa. Hikistä rautaa. Lattialla sininen paksu matto, jolle saattoi kuvitella itsensä heitettävän tai jota vasten olisi lohduttavaa painautua hillunuaan ensin itsensä hirmuiseen hikeen. Sitten vaan kihnuttamaan ja keikuttamaan itseään kaiken maailman koneisiin kuin Hobby 1 lallin kuvastossa ikään. Jahas. Vai niin. Että siis jonkun sortin... prässi? Siis jalat noiden pallien alle niin, että pysyy ja nytkös sitten pitäisi vain rohkeasti laskeutua nilkkojensa varaan tähän vatsalleen makaamaan? Juuh, no tuota, mitäs jos minä luiskahdan tästä kokonaan pois ja lyön pääni lattiaan? Mitkä? Ai, vatsalihakset. Että niitä olisi tässä tarkoitus kehittää ja tavallaan niiden varassa pysyä tässä laitteessa. Okei... Seuraavaa kehiin. Mikä? Talja? Ja että niskan taakse vedetään tätä pulikkaa ja eteenkin voi vetää? No, mutta mitenkäs kun tämä kapula on näin korkealla, että enhän minä edes yletä saada mokomaa kynsiini ollenkaan? Onko teillä täällä jotkut pituusrajoitukset? Syrjitäänkö täällä nyt hei lyhyitä ihmisiä ja naisia, niinkö? Ai ei todellakaan. Okei okei... No, niin, kiitosta vaan. Ja nyt lähtee... Helvetti (vedä käteen!)! Huh, huh. Isoja miehiä ja heidän karheita, lähes euforisia äänteitään, ähkäisyjään ja kiroiluaan. Ei parane vilkaista, etteivät mokomat vain hermostu mistään. Selkääni jos täällä saan, niin mahtavaa. Ja naisia. Lihaksikkaita käsivarsia nostelemassa I-SO-JA puntteja. Paree kiertää kaukaa (pelottavia!). Ja siinä sitten vedetään punttia shortsien saumasta kohti olkapäätä kerran ja no, jos nyt vielä toisenkin kerran ja huomaa miettivänsä, että onko suvussa aikaisemmin kukaan syntynyt hiirenä. Pienenä hiirenä, jolla oli kastejuhlissa vaaleanpunainen kastemekko, jossa puolen sentin reikä häntää varten? Mutta tuo samainen peili, joka paljastaa hernehauiksei, mahdollisen pullakupuvatsan ja selluliittireidet tai vaihtoehtoisesti rihmakintut heijastanee jossain vaiheessa (olipa kerran... kaukana tulevaisuudessa. ..) muutakin. Lihaksia, joita ei liennyt olevan olemassakaan. Kuntosalin suuri peili, narsismin ihana alttari. Kuntsikkaa sunnuntaisin. Niin hyvä idea, että hiottaa jo ajatuskin. Pakko uskaltaa uudelleen. Pakko taistella. Sota on julistettu. Tuskalailteet, vielä jaksaa -vempaimet, kaikki vetkutiimet, tappovehkeet ja happohikirääkit. Minä tulen ja peittoan teidät. Ai vielä tuo laite? Jalka tähän ja toinen... tuonne? Tuonne?! (Onko tämä laite varmasti turvallinen synnyttämättömille naisille??) MARJA-TERTTU PULLIAINEN
• D Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 Kurssita kissa kuulut joukkoon ja erotut Anu Helinin, Henna Ruusumaan ja Heikki Luumin kurssitakii löytyvät sieltä missä niiden paikka onkin: päällä. TEKSTI JA KUVA: ANTTI NISKANEN K U N TARKASTELEE yliopiston kampuksella liikkuvia ihmisiä, ei helposti löydä selkeää yhteistä tekijää, jonka mukaan tietäisi heidän kuuluvan tiettyyn tiedekuntaan tai koulutuslinjaan. Tietysti joitakin kärjistyksiä voi yrittää tehdä, kuten että kielten laitosten opiskelijatytöt tunnistaa nutturapäästä ja ekan vuoden humanisti pojat uuden akateemisen vapauden kunniaksi kasvatetusta harvasta sängestä, mutta nutturoita ja sänkiä on kyllä jakaa siinä määrin muillekin, että ulkonäköä ja pukeutumista ei näissäkään tapauksissa voi aukottomasti liittää yhteen tietyn oppialan kanssa. O N KUITENKIN eräs vaatekappale joka mahdollistaa tunnistamisen: kurssitakki. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan sekä Opettajankoulutuslaitoksen oppilaiden keskuudessa kurssitakin ostaminen ja käyttö on yleistä, vaikka takin hinnaksi tulee melkein viisisataa muinaista markkaa. "Tämä on poikkeus aikana, jona valloillaan on individualismi", sanoo Heikki Luumi. Hän on Pöllötakki Myytti opettajuudesta -gradussaan käsitellyt sitä, mitä kaikkea OKL;n kurssitakin hankkiminen ja sen yllä pitäminen käyttäjille merkitsee. "Juuri yhteenkuuluvuus on suurimpia syitä sinisen poliotakin (takkiin on piirretty karttakeppiä pitävä pöllö) hankkimiselle", Luumi toteaa. Hän kirjoittaa: 'Takki merkitsee aluksi saavuttamista, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä (...) myöhemmin takki nähdään kontrolloivana tekijänä sekä siihen liitetään nostalgisia piineitä. Kaiken aikaa takki on kuitenkin myyttisen kansankynttiläopettajan vertauskuva". Luumi perusti gradunsa 123 kirjoitelmalle, joissa OKL:n oppilaat vastailivat seuraavankaltaisiin kysymyksiin: miksi ostin/miksi en ostanut takkia, milloin käytän/milloin en, mitä takki mielestäsi viestii jne. KAIKKIA OKL:N opiskelijoita takki ei innosta: se mielletään liian kalliiksi ja tyylittömäksi, eikä sekään viehätä, että sen avulla erottuu joukosta j a viestittää kuuluvansa toiseen. Kurssitakki saa kyllä aikaan reaktioita: liikunnan opiskelijat omissa mustissa takeissaan on huomioitu niin tavallisen kulkijan toimesta kuin paikallisen stand up -koomikonkin materiaalissa. Onpa vitsejä riittänyt (huhujen mukaan) myös joidenkin tiedekuntien henkilökunnan kahvipöytäkeskusteluihinkin. Uikuntalaisten ainejärjestö Liikuntayhdistyksen sihteeri Anu Helin kertoo, että omassa tiedekunnassa takkiin suhtaudutaan positiivisesti. Piikittelyä on tullut lähinnä juuri muiden tiedekuntien opiskelijoilta: "Jotkut voi kysyä, että onks toi nyt muka hienoo kun on tommoncn musta takki?" Helin kertoo. "Omien" joukossa takkiin suhtaudutaan hänen mukaansa positiivisesti ja se tuo tiimihenkeä yhteisiä projektejakin on niin paljon, että takki sopii hyvin kuvaan KURSSITAKKI N Ä Y T T Ä I S I jakavan ihmisten mielipiteitä paitsi liikunnan puolella. OKL:n fukseista takin ostaa noin puolet, kun taas liikuntalaisista Helinin mukaan 70-80%. Piikittely juuri liikuntalaisia kohtaan perustuu varmasti osaksi ihmisten stereotyyppisiin käsityksiin henkilöistä, jotka kiinnittävät huomiota oman kehonsa hyvinvointiin: esimerkkeinä käyvät lukemattomat vitsit bodaajista, misseistä jne. S A N O T A A N , E T T Ä stereotypioissa piilee aina pieni totuus, mutta liikuntalaiset voisivat vastineeksi keksiä omat vitsinsä esimerkiksi humanisteista ja näiden onnettomista käsityksistä ihmisen ruumiin toiminnasta elleivät ole jo niin tehneet. Heikki Luumin mielestä kurssitakin pitäminen on hieno asia ja hän kokee tärkeäksi suuremman yhteishengen saamisen opettajien keskuuteen: "Useinkaan opettajat eivät pidä melua itsestään, mutta kyllä oikeuksiensa puolesta sinne barrikadeillekin tulisi nousta rohkeammin."» MULTI is a column in ihe Studcnl Newspapcr of Jyväskylä, in which the foreign studenis and ihc university pcrsonncl can freely vvrite about whaiever lopic they wani to, in ihcit own languagc. As far as possible. the stories wi!l bc publishcd in Finnish in our onlinc issue (www.jyu.fi/jylkkari). MULTI esi la nouvelle rubnque du joumal univcrsitairc de Jyväskylä, dans laquelle les eiudiams eirangers et Ies personnes qui font panic de 1'univcrsitc peuvent ccrirc dans leur langue materncllc sur nimporte quel sujei Dans la mesurc du possible les lexies soni publics en finnois dans noire joumal ä Tintemcl (www.jyu.fi/jylkkari). MULTI on Jyväskylän ylioppilaslehden palsla, jolla ulkomaalaiset opiskelijat ja yliopiston henkilökuntaan kuuluvat ihmisci saavat vapaasti kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta omalla kielellään. Tekstit julkaistaan mahdollisuuksien mukaan suomeksi nctlilehdessämme (wwwjyu.fi/jylkkari). MULTI ist die Rubnk der Studenicnzeilung der Universitäl Jyväskylä, in wclchcr auslandische Studenlen und das Pcrsonal der Universität sich frei in der eigenen Muitersprache Qber irgendwclchc Themen ausscrn können. So wcit als möglich werdcn die Tcxle auf Finnisch in unserer OnlincAusgabe veröffentlichl (www.jyu.fi/jylkkari). fuksin matkassa JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIF.LAMAA. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9 / 2 . ANSSI JOUTUI PIINAPENKKIIN TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES KOSKA FUKSILLEMME ei kuulu tällä hetkellä mitään erikoista, Anssi pääsi käyttämään mielikuvitustaan ja vastaamaan ystävävihkomaisiin kysymyksiin. Lempimusiikki? "Timo TA. Mikkonen, Britney Spears, Kolmas nainen, country ja muu sellainen undergroundja hcmeininki." Milloin ja missä koit ensipusun? "Ehkä kuusi vuotta sitten kuusamolaisessa hotellihuoneessa. Tähän ei tietenkään liity minkäänlaista tarinaa siitä, mitä minä tein 13-vuotiaana kuusamolaisessa hotellissa." Jos voittaisit miljoona euroa, mitä tekisit? "Hommaisin kyllä puutalon, johon ottaisin ystävät asumaan nimellisellä vuokralla. Loput menisi varmaan eri järjestöille ja maailmanparannukseen. Ehkä tulisin ostaneeksi maailmanrauhan ja tulevaisuudessakin elinkelpoisen maapallon. Tasa-arvo, hyvä elämä ja terveys kaikille. Lopuksi haluisin tietää, minkä toiveen missikandidaatit tämän jälkeen haluaisivat toteuttaa." Oletko koskaan ollut poliisiautossa? "Kyllä." Miksi? "Minä tietäisin tähän vastauksen..." Jos joutuisit jäämään autiolle saarelle, mitä ottaisit mukaan? "Tarpeeksi elintarvikkeita ja suurimmaksi osaksi minua vanhempia seuralaisia. Ajan myötä ryhmämme harventuessa ja sen seurauksella saarella oleskelun tullessa tylsemmäksi, voisi entisistä saariyhteisömme jäsenistä rakentaa lautan." Kuka on paras ystäväsi? "Arvaa miten kävisi, jos tekisin aina juuri sillä tavalla kuin minusta tuntuu? Tulisi juuri tämän tyylisiä vastauksia." Entä paras mielikuvitusystäväsi? "Itse asiassa keskustelin tästä erään tyypin kanssa. Mietimme miten reagoisi, jos sellainen kuolisi. Itsehän sen kuoleman olisi tuottanut. Olisiko sitä pahoillaan kuolemasta vai kuolemantuottamuksesta vai siitä, että pääsi eroon hankalasta ihmissuhteesta? ja jos sitä ei unohtaisi, vaan muistelisi välillä, niin olisiko se mielikuvitusystävä kuollut vai ei?" Onko toimittaja mielestäsi hyvä? "Ei." ( P a s k i a i n e n ! -toim. huom.)«
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 Q JYVÄSKYLÄN KAUPPAOPPILAITOS Aloita oma tiesi tulevaisuuden tekijäksi Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa! Merkonomi, liiketalouden perustutkinto Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto, * talouselämän ammattitaitoa * yrittäjävalmiuksia * kansainvälisyyttä * työelämäyhteyksiä Ylioppilaspohjaisia opiskelupaikkoja yhteishaussa. Lisätietoja: Kauppaoppilaitoksen toimisto, Rajakatu 37,40200 JYVÄSKYLÄ Puh. (014)444 5800 Email: jkol@jypoly.fi tai t y ö v o i m a t o i m i s t o i s t a , PE 07.02. Valhtoehtoklubl: SISTER FLO, THE ROLLSTONS. KEVIN LIPUI 6/0 Ei ennakkomyyntiä Kis I LA 08.02. Metalli-lauanlai: UNVEILED, SOTAJUMALA UPUT6/0-*-S PE 14.02. Jkl-punk-hc-sessions: RAMBO (USA), MANIFESTO JUKEBOX + muita UPUT 6/0 El ennakkomyyntiä S LA 15.02. MANNHAI, ZEROCHARISMA LIPUT 6/5 El ennakkomyyntiä S I PE 21.02. MARISKA UPUT7/6-*-S | LA 22.02. VARAQUE +muita UPUT 6/0 Ei ennakkomyyntiä K18 * = Ennakoi Airon Musiikista. Llpunhinnolsla halvempi vain Jelmun jäsenille! Lilly iaseneKsI paikanpäällä lal Jelmun nettisivuilla! Lutakho. Schaumaninkatu 3. «NOO Jyväskylä • 011-617866 • WWW.JELMU.NET Yllärinurkka: Hetkinen, yhdistän Eräällä suurella suomalaisella viestintäalan yhtiöllä on uusi varattuna olevan numeron tiedote: "Tavoittelemanne henkilön puheluita kuunteleva henkilö kuuntelee toista puhelua, odottakaa hetkinen." Tutkimuksen uudet vahvuusalueet JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ON valinnut kuusi tutkimuksen vahvuusaluetta, joiden odotetaan kehittyvän uusiksi huippuyksiköiksi. Uudet vahvuusalueet ovat ihmisen vanhenemisen tutkimus, kielenoppiminen ja kielenopetus, kognitiivinen musiikkitiede, rakennekemia, tieteellisen laskenta ja teolliset sovellutukset sekä politiikan teoria ja politiikan analyysi. Yliopisto tukee vahvuusalueiden kehittymistä erillistoimin. Yliopiston uuden strategian mukainen tavoite on kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi tiedeyliopistoksi. Vahvuusaluepolitiikka tähtää kansainvälisen tason menestymiseen ja uusien tutkimuksen huippuyksikköjen saavuttamiseen, joten entinen jako kansallisten ja kansainvälisten vahvuusalueiden kesken ci ollut enää mielekäs. Vahvuusalueiden valinnassa painotettiin ensisijaisesti ryhmän tieteellistä kompetenssia, ryhmän riittävää kokoa, kansainvälistä julkaisutuotantoa, jatkokoulutusaktiivisuutta ja toiminnan kehittämisotetta* | Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijavalinta 2003 P t H h H 1 h I „f'\ r"Meistä yhdeksän kymmenestä on valmistuessaan •töissä" TTY DIPLOMI-INSINOORIKSI TAI ARKKITE1 i O i K SI Soveltuvuusarviovalinta Hakuaika: 14.2.-14.3.2003 Valintakokeiden ja ylioppilastutkinnon perusteella tapahtuva valinta Hakuaika: 1.3.-12.5.2003 diplomi-insinöörin koulutusohjelmat 1.3.-22.4.2003 arkkitehtuurin koulutusohjelma VASTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN. VALITSE TIEDEKORKEAKOULU TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Korkeakoulunkatu 10, PL 5S7, 33101 Tampere, puh. (03) 3115 8445, fax (03) 3115 3065 Sähköposti: opinto@tut.fl, internet: http://www.tut.n7abi-lnfo Tule opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon! Hae 1 5 . S . 2 3 mennessä (Poikkeuksena lastentarhanopettajien ja luokanopettajien koulutukset, joihin hakuaika päättyy 25.4.2003.) Lisätietoja ja hakulomake: JYVÄSKYLÄN SOSIAALI-JA TERVEYSALAN OPPILAITOS ILOINEN JA INNOSTAVA OPISKELUPAIKKA SINULLE! Tule opiskelemaan • kosmetologiksi • lähihoitajaksi • parturi-kampaajaksi suosittuun sosiaali-, terveysja kauneusalan yrittäjyyden oppimisja osaamiskeskukseen! Yhteishaussa 3.-14.2. 2003 voit hakea peruskoulutai lukiopohjaiseen koulutukseen. Mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto ammatillisen perustutkinnon ohella. Lähihoitaja koulutuksessa tarjoamme kaikki koulutusohjelmavaihtoehdot. Hiusja kauneusalan uusitut, viihtyisät opetustilamme valmistuvat syksyllä 2003 Viitaniemeen. Kysy lisää opinto-ohjaajiltamme: Ritva Manelius p.014-444 5364 Tarja Nykänen p. 014-444 5210 Kosmetologiksi, lähihoitajaksi tai parturi-kampaajaksi voit opiskella myös yrittäjyyteen valmentavassa SOTEKA-tiimikoulussa Kysy lisää SOTEKA -tiimikoulusta projektipäälliköltämme Anne Naarala p. 014-444 5392 Lisätietoja ja hakulomakkeita saat myös työvoimatoimistosta tai oppilaitoksen toimistosta p. 014-444 5318 ..... . § JYVÄSKYLÄN SOSIAALI-JA TERVEYSALAN OPPILAITOS JYVÄSKYLÄ INSTHUTE OF SOCW.WElf«E ANO HEA11H Kahden viikon mietelause: Rakkaus ei mene yksiin solidaarisuuden kanssa. Antti Niskanen rf
• • • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 ff r T H N palaneen käry PALSTAN TARKOITUKSENA ON ROHKAISTA OPISKELIJOITA ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOJA MAKSALAATIKOLLE JA KOTIVIINILLE. SILLOIN TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. Grillausk TEKSTI JA KUVA: JANNE IKONEN YLEINEN HARHALUULO ON, että grillaamista varten on olemassa tietty "kausi". Jotkut uskovat lämän kauden kestävän vain kesä-heinä-elokuun, toiset taas arvelevat grillaamisen loppuvan, kun lumet laskeuiuvai maahan. Tosihenkilöt tietävät kuitenkin, että grillaaminen jatkuu läpi vuoden. Tammi-helmikuu on ihan hiton hyvää grillausaikaa: ensinnäkin metsäpalon syttymisen vaara on paljon pienempi kuin heinäkuussa. Vesi palaa heikosti jäätyneenäkin. Toisekseen kaljat pysyvät kylmänä ilman vaivalloisia kylmälaukkuja tai jääpusseja. Kolmanneksi: käsiään ei polta niin helposti. Hanskat nimittäin unohtuvat harvoin, jos ulkona on kymmenenkin pakkasastetta, Grillaamiseen tarvitaan rauhaisa paikka, tässä tapauksessa ystävän parveke. Sähkögrilli ei ole niin palovaarallinen. Joskin se on tylsähkö vehje: sehän se on kaikkien barbeque-juhlien kohokohta, että palaako se koksi vai ei, hehheh. Hemmo Paskiainen -sarjakuvaa lainatakseni. Ja seuraa, seuraa pitää grillatessa olla. Minulle seuraa pitää Yliopiston nettitelevisio Vision tuottajapari Esa Lilja ja Heta Kero. Ovat juuri kouluttaneet luniikaupalla liki pariakymmentä uutta toimittajaa verkkotelkkarille ja nälkäisillä näyttävät. Erinomaisen otollisia vieraita siis, kehuvat varmasti hyväksi, työnsi eteen mitä tahhaan. Niinpä onkin hyvä, että jo aiemmin olen valmistellut grillimuonat melko pitkälle. Luvassa on kahdenlaisia vartaita, eli kanaa ja kasviksia. Kana kannattaa laittaa marinoitumaan jo muutamaa tuntia ennen grillausta: tarvitaan 300 grammaa suikaloitua kanaa, muutama ruokalusikallinen öljyä, muutama teelusikka hunajaa, loraus soijakastiketta, sekä curryä, chiliä ja suolaa. Marinadiaineksei vaan pieneen kuppiin, päälle rutkasti curryä ja hiukka chiliä. Suolaa, jos tarpeen ja sekoitetaan. Kana syvälle lautaselle, marinadi päälle ja sekoitetaan keskenään. Sitten vaan jääkaappiin maustumaan. "JOS TÄHÄN VAAN JOTAIN syötäväksi kelpaavaa käden ulottuville luotaisiin...", selvittää Heta nälkänsä astetta. Ei luoda vielä vähään aikaan. Sen sijaan puhutaan Visiosta. Jo pari vuotta toiminut intemet-televisio tuottaa viikottain kolme juttua. Toimittajakunta koostuu viestintätieteiden aitoksen opiskelijoista. Juttujen aiheet vaihtelevat suuresti, mutta ainakin kevät käynnistyy räväkästi. Heti ensimmäisellä viikolla muun muassa seurataan vainajan matkaa sairaalasta hautaan. KANAPALOJEN MAUSTUTTUA ne on varrastettu: työnnetty siis pitkään tikkuun (saa kaupasta) siten, ettei niistä kovin jää repsottamaan säikeitä. Palavat meinaan helposti moiset repsoiuksei. Kasvisvartaat eivät vaadi samanmoisia valmisteluja. Tosin vaikkapa munakoison viipaleisiin voi halutessaan hieroa suolaa ja laittaa ne hetkeksi jääkaappiin. Ei siitä nyt haittaakaan ole. Vartaisiin käyvät useimmat kasvikset, mutta esimerkiksi jo mainitusta munakoisosta, herkkusienistä ja sipulista syntyy mainio kombinaatio. Sipulit puoliksi tai neljänneksiksi koosta riippuen, munakoiso pari senttiä paksuiksi pyörylöiksi. Sienet menee kokonaisina. Sitten vaan pitkittäin päin kaikki vartaisiin, sipaistaan päälle kastiketta (sitä samaa marinadia, jota on nyt tehty toinenkin annos. Huomattiin, että ensimmäinen menee kokonaan kanojen marinadiksi). Sitten vaan mahtumisen mukaan grilliin. Ihan järkevää on ensin kypsentää kanat ja sitten kasvisten kypsyttyä laittaa kanavartaat vielä hetkeksi lämpenemään. Grillin lämmettyä mekin siis pikimmiten nostamme herkut tulille. Vuoden ensimmäiset grillausoluetkin korkataan. Myöntää täytyy, että grillistä nouseva tuoksu on houkutteleva. Tietty kärsimättömyys alkaakin kuulua seuralaisteni vastauksista Vision tiimoilta. "Mainostat vaan hirveesti", opastaa Esa; uusia juttuja, arkisto toimii, kaikki toimii hyvin. "Uudet sivutkin tulee joskus", jatkaa Heta. RUOAN VALMISTUMISAIKA tuntuu pitkältä ja pitkä se onkin. Pakkanen ei varsinaisesti nopeuta kypsymisprosessia. Viimein muona kuitenkin saadaan pöytään. Otetaan. Tuntuu maistuvan, sivusta kuitenkin ehditään muutama sana vaihtaa. joko näin parin vuoden jälkeen voi sanoa, että alkaa juttujen taso nousta, johdattelee ruokatoimittaja haastateltavaansa hiukan. "Sano juu, ilman muuta pitää sanoa niin. Ja että ihan seikkailumielellä ja avoimesti ollaan mukana."» Vision uusio jo vonhojo juttuja löytyy osoitteesta www.jyu.fi/visio Toimituksen loppuhuomautus: Parvekkeelta ei soisi grillato, soo soo! Hitaat hiilihydraatit: light vs. lente NYKYIHMISEN, ainakaan työssäkäyvän, aika ei tahdo riittää. Varsinaisten töiden lisäksi minullakin roikkuu tekemättä parikymmentä artikkelia, luottamustoimet vievät illat. Ei ehdi tehdä, urheilla ja syödä hyvin. Säännöllinen kuntoilu muuttuu epäsäännölliseksi. "Lepo" tulee vasta sen jälkeen, kun ottanut riittävästi kaljaa, ettei varmasti jaksa tehdä mitään seuraavana päivänä. Paino nousee. KUITENKIN ELINTARVIKKEIDEN tarjonta on parempaa kuin koskaan. Milloinkaan ei ole ollut tarjolla niin monenlaista ja hyvää ruokaa. RUOKAILU ON muuttunut läpeensä poliittiseksi nyt, kun sitä on tarpeeksi. Ei vain EU:n budjetista mene suurin osa maataloustukiaisiin. Myös ruokailun itsehallinnan minätekniikoiden terveellisen ruuan, liikunnan, eettisiin tai sairauksiin perustuvien valintojen monimutkaiset poliittiset kamppailut käydään ruokaloiden ja kauppojen tiskeillä. Häviäjät lihovat ja väsyvät. Kadulla näkee jo samanlaisia läskimassoja kuin USA:ssa. Voittajat voivat hyvin ja jaksavat. KAMPPAILUN KESKIÖSSÄ näyttävät olevan hitaat hiilihydraatit, esimerkiksi ruisleipä ja pasta. Ei vain rasva lihota. Jos syö nopeita hiilihydraatteja, nostaa veren sokerin nopeasti ylös, mutta myös pudotus on nopea. Tulee nälkä ja syö lisää. Ehkäpä juuri tästä nousee koko aikamme lihavuuden ja kakkostyypin diabeteksen kierre. Kun ajankäytön itsehallinta pettää, myös ruokailussa pyrkii tyydytykseen nopeilla hiilihydraateilla. Haima ei kestä pikasokerin jatkuvaa tykitystä: se tuottaa vähemmän insuliinia ja veren sokeripitoisuus nousee. MUU ELIMISTÖ TAAS ei kestä liian korkeaa veren sokeria. Se polttaa itsensä loppuun Ainainen väsymys painaa. Perunalla ja vehnäleivällä hidas itsetuho onnistuu parhaiten. NS. KEVYET TUOTTEET eivät auta kamppailussa läskiä vastaan. Niitä nimittäin vain syödään enemmän. Ihmiset lihovat, vaikka kuvittelevat laihtuvansa. POLIITTINEN VALINTA lihomisia, diabetesta ja sitä kautta myös väsymistä vastaan tehdään, jos lighi-tuotteiden sijaan tai ohelle valitaan hitaat hiilihydraatit, ns. lente-tuotc. Mielenkiintoiseksi nämä valinnat tekee se, että samasta vehnäjauhopussista voidaan valmistaa nopeiden hiilihydraattien leivonnaisia tai hitaasti imeytyvää pastaa. KAIKEN TÄMÄN VIISAUDEN opin Henning Mankeliin dekkarista Askeleen jäljessä. Komisario Kurt XVallander sairastuu siinä diabetekseen. VVallanderin pitäisi oppia ottamaan rennommin, mutta se on vaikeaa työpaineiden takia. Täydensin tietojani Keskisuomalaisessa ilmestyneellä (27.1.) Kaija Vuonon artikkelilla, jonka valo tulee Kuopion yliopiston tutkimuksista. JOUNI VAUHKONEN
• ir u Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 Q a I GLOBAL DISCOURSE täyttää älyllistä tyhjiötä TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN, KUVA: K I M M O VESAJOEN ALBUMI GLOBAL DISCOURSE RY ilmoittelee säännöllisesti Jylkkärin järjestöpalstalla. Vaikeasti avautuva nimi ja muistoissa väikkyvät tenttikysymykset diskurssin syvimmästä olemuksesta pakottivat ottamaan selvää, mitä nimen takaa löytyy. Siispä kuuntelemaan seminaaria aiheesta globalisaatio ja demokratia, ja seuraavaksi jututtamaan yhtä yhdistyksen perustajajäsenistä. Kimmo Vesajoelle GD on intohimo ja syvällisen harrastuneisuuden seuraus. Joensuusta kotoisin oleva Vesajoki oli mukana perustamassa Global Discöursea Joensuuhun 1996 ja Jyväskylään 1998. Haaveissa siintää uusi yhdistys johonkin yliopistokaupunkiin ja "ehkä jonain kauniina päivänä" kansallinen GD-kattojärjestö. JYVÄSKYLÄN GD:N toiminta koostuu kaikille avoimista keskusteluseminaareista sekä niiden jälkipuinnista ravintolassa ruuan ja juoman äärellä. Joka lukukausi järjestetään myös yksi" isompi tapahtuma, kuten viime joulukuinen GD:n 50. juhlaseminaari paneelikeskusteluineen. Porukan tutustuttua toisiinsa paremmin toimintaa on laajennettu myös piknik-päivien ja puutarhajuhlien puolelle. SEMINAARIEN alustajat tunnetuimpia huippuasiantuntijoita myöten on ainakin tähän saakka saatu mukaan ilman luentopalkkioita. Heidän matkakulunsa ja muutkin GD:n kulut katetaan JYYltä saaduilla avustuksilla sekä ainaisjäsenyyteen oikeuttavilla jäsenmaksuilla. GD:n postituslistalla on noin sata nimeä. "Seminaareissa käy aktiiviporukka, 10-25 jäsentä. Loput listalaiset haluavat muuten vain pysyä ajan tasalla." MITÄ SE semmoinen globaali diskurssi sitten on? "Haluamme kannustaa ja luoda mahdollisuuksia avoimeen, kansainväliseen, poikkitieteelliseen keskusteluun globaaleista asioista. Ilman globaalia keskustelusuhdetta, johon osapuolet myös sitoutuvat, maailman ongelmia ei voi parantaa." Tähtäimessä on selkeästi älyllinen toiminta, mielen verryttely. "Nimi implikoi maailmaasyleilevyyttä ja kansainvälisyyttä", Vesajoki tiivistää. VAIKKA GD esittelee itsensä kotisivuillaan opiskelijajärjestönä, rajaus johtaa Vcsajoen mielestä hieman harhaan. Aivan yliopiston ulkopuolistakin jäsenistöä kuulemma löytyy, vaikka yliopiston opiskelijoita on jäsenistöstä karkeasti arvioiden 70 prosenttia. "GD:n jäsenyys ei edellytä minkään muun yhteisön jäsenyyttä", Vesajoki painottaa. Ei siis myöskään bahä'(-yhteisön, vaikka se järjestön sivuilla yhtenä toiminnan innoittajana mainitaankin. VAAN MITKÄ ovat tämän intellektuellin keskustelukerhon tavoitteet? "Ihan ensimmäinen tavoite on älyllisen tyhjiön täyttäminen; haastaa ihmiset käyttämään aivojaan ja olemaan aktiivisesti kiinnostuneita ajankohtaisista asioista, sehän on yksi yliopistonkin funktioista", Vesajoki summaa. GD haluaa myös tarjota vaihtoehdon opiskelijoiden perinteisille vapaa-ajan aktiviteeteille, sillä: "Nythän yliopisto-opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta rajoittuu lähinnä bailaamiseen." "Moni kysyy, paljonko seminaareista saa opintoviikkoja. Hämmästys on suuri, kun niitä ei saakaan yhtään. Mutta seminaarisarjat ovat niin kovan tason juttuja, ettei vastaavia tietoja saa mistään yliopistokursseilta. Aivan hyvin nämä voisivatkin muodostaa osan vaikka kansainvälisen politiikan laudatur-opinnoista", Vesajoki innostuu hehkuttamaan. Paljon maailmalla matkusteleva Kimmo Vesajoki tapasi Haifassa Israelissa YK:n Millenniun Forumin puheenjohtajan, etiopialaisen Techeste Ahderomin, keväällä 2001. KAUPPATIETEIDEN maisteriksi informaatioteknologian tiedekunnasta valmistunut Kimmo Vesajoki, 27, on itse jo siirtynyt työelämään jyväskyläläiseen ohjelmistotaloon. Pitkäaikainen kiinnostus globaaleihin aiheisiin kuin myös monikulttuurinen ystäväpiiri ja perhe pitävät hänet kuitenkin tiukasti kiinni GD:n toiminnassa. "Olen sillä tavalla aito maailmanparantaja, että haluan tehdä työtä, joka edesauttaa ihmiskunnan hyvinvointia. GD on harrastus; aika näyttää, teenkö vastaavaa joskus myös työkseni." Maailmankansalainen Vesajoki voisi hyvin kuvitella asuvansa muuallakin kuin Suomessa. Pohjoisamerikkalainen vaimo, afrikkalainen appi, "EUhommissa" Luxemburgissa työskentelevä sisar ja kansainväliset ystävät pitävät osaltaan huolen siitä, että Vesajoki ei tunne olevansa kovin kiinnittynyt Suomeen. GLOBALISAATION Vesajoki kiteyttää prosessiksi, joka on ollut käynnissä ihmisyhteisön aikojen alusta lähtien. "Prosessi on menossa ja jatkuu meistä riippumatta. Meistä on kiinni ainoastaan se, onko prosessi kaoottinen vai hallittu. Tarvitaankin ylikansallista päätöksentekoa globalisaation hallitsemiseksi." Globalisaatioprosessin päätepistettä arvuutellessani Vesajoki turvautuu mietelauseeseen. "Maapallo on vain yksi maa ja ihmiskunta sen kansalaiset", hän siteeraa bahä'f-yhteisön perustajaa Bahä'u'llähia.« Keväällö GD:n seminaareisso huipputason osiontuntijat alustavot globolisootioon liittyvistä aiheisto. Maaliskuun vieraaksi on lupautunut suurlähettiläs, kehitysyhteistyöneuvos Ilari Rantakari ulkoasiainministeriöstä. Huhtikuussa vieraaksi saapuu gtobolisaotiotutkijo Henri Vogt Ulkopoliittisesta Instituutista. Tarkka ohjelma on vielä avoin, tarkistaa voi esim. GD:n sivuilta (http://aton.co.iyu.li/~vesaioki/gd/aikatoulu.html) Raittiustoimiston tiedote Jylkkärissä 2/1981: Kaupunginhallitus on päättänyt, että Jyväskylässä vietetään ns. "Raitista helmikuuta", jolloin kaupunki ei tarjoa edustusalkoholia. Raittiuslautakunta on esittänyt toivomuksen, että tähän päätökseen yhtyisivät liikelaitokset, työpaikat, järjestöt, yhteisöt ja yksityiset jyväskyläläiset. Siis myös opiskelijat! Laske paljonko säästät jos et käytä alkoholia helmikuun aikana! Mihin muuhun voisit rahan käyttää? Alkoholisoitumisen ensioireita on vaikeus kieltäytyä alkoholista silloin, kun sitä tarjotaan tai sitä on saatavilla. Kokeile onko kieltäytyminen vaikeaa. Jos on, vähennä alkoholinkäyttöäsi! Vähennä myös omaa "edustusalkoholinkäyttöäsi"; älä tyrkytä! Humalaisen "höpinä" ei välttämättä ole henkevää keskustelua! hämeenaho PIDÄTKÖ IT5EÄSI •fUO *KI\Jl" ON ITSE ASIA«A*00 MUJOOUAAVUMTAvVlUltA H O U SUUN f ö t f l l L l ! MIETI SITÄ-' J#Tf itflSUSKfttfM A-MN* M KAUPEN M A M H V T T E I N I E E O J 1 . MAAILMAT JA M v l U S T U t f E T ' IVO KIVI ON KoKO MAAILMA.SE ON «INX.SEOMMINÄMEI»ÄN PEKMQHN HEI'. PANO 1UU VASTAA^ flHAttAJASAJfolTitoMEEll «A SVUt SYtffTJiRUAHJAN. MITÄ SE ANTfli \
• • • • • 1 3 J y v i i M " Yhappilnlehli 2/2003 Jfftistarläii Ylioppilaslehti 2/2003 E Pyhät paikat Jerusalemin Kvsvmvkse ysymyksen ytimessä TEKSTI JA KARTTA: NOORA LAHTINEN, KUVAT: JASON LEVINE JERUSALEM ON YKSI maailman kriisipesäkkeistä ja ehkäpä ongelmallisin israelilaisten ja palestiinalaisten välisen konfliktin avainkysymyksistä. Kaupungille on kaavailtu niin kansainvälistä statusta kuin israelilaispalestiinalaista yhteishallintaakin sen erityisluonteen vuoksi. Israel pitää Jerusalemia "jakamattomana ja ikuisena" pääkaupunkinaan. Palestiinalaiset vuorostaan vaativat Itä-Jerusalemia oman tulevan valtionsa pääkaupungiksi. Juutalaisille Jerusalem on pyhin paikka maailmassa ja tavallaan sen maantieteellinen keskus. Palestiinalaisille (muslimeille ja kristityille) Jerusalem on tärkein heidän asuttamistaan uskonnollisista keskuksista ja lisäksi epävakaan palestiinalaistalouden sydän. Kaupunki on sekä palestiinalaisten pitkän itsenäisyystaistelun että israelilaisten kansallisen identiteetin symboli, jonka puolesta monet ovat valmiita uhraamaan henkensä. TÄMÄN PÄIVÄN poliittinen tilanne on varsinaisesti seurausta viime vuosisadan tapahtumista, mutta ristiriitojen juuret ovat syvällä kaupungin monituhatvuotisessa historiassa. Jerusalemin onkin sanottu olevan nekrokrada, jossa kuolleilla on äänioikeus. Erityisesti uskontokysymysten takia Jerusalemiin kohdistuu voimakkaita intressejä ympäri maailman. Uskontojen rooli politiikassa ja uskonnollisten liikkeiden kannatus näyttää jatkuvasti korostuvan ihmisten turhautuessa poliittisten päättäjien voimattomuuteen. AMERIKKALAINEN POLITIIKAN tutkija Samuel Huntington (1996) on tuonut esille näkemyksen, jonka mukaan maailmanpolitiikka on astumassa uuteen aikakauteen. Siinä konfliktien syyt eivät enää ole perusteeltaan ideologisia tai taloudellisia, vaan törmäyskursilla ovat nyt kulttuurit ja niiden pohjalta löytyvät uskontojen muokkaamat arvot. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Lähiidän asema maailmanpolitiikassa on muuttunut Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisten etupiiripyrkimysten areenasta yhä enemmän alueellisten kriisien näyttämöksi. Yhdysvaltojen rooli alueella on edelleen suuri. Neuvostoliiton hajottua EU on vakauttanut paikkansa toisena suurena kansainvälisenä voimana. Vaikka taustalla vaikuttaakin kiinnostus Lähi-idän öljyvaroja kohtaan, on Israelin ja arabimaiden välisistä (ja sisäisistä), usein uskonnollisiin kysymyksiin liittyvistä; ristiriidoista muodostunut keskeinen kansainvälinen huolenaihe. ISLAMIN JA JUUTALAISUUDEN (sekä myös kristinuskon) yhteentörmäyksen herättämät ongelmat kärjistyvät Jerusalemissa. Ulkopuolisen saattaa olla vaikeaa ymmärtää niitä syviä tunteita, joita Jerusalemin kysymykseen liittyy Osittain tunneperäisistä syisiä historia tulee jatkuvasti esille tämän päivän poliittisessa keskustelussa, kun osapuolet perustelevat näkemyksiään sen avulla. Lausunnot ja väitteet historiallisista oikeuksista tuovat varmuuden tunnetta muutoin sekavaan tilanteeseen nykyisen kaltaisissa tulenaroissa oloissa. Usein vedotaan jopa puhtaasti jumalan osoittamiin uskonnollisiin oikeuksiin. Tämä juontaa juurensa kaukaa menneisyydestä, jolloin jumalat (esimerkiksi Jahve Jerusalemissa) olivat paikallisia ja uskonnot vahvasti territoriaalisia. Jerusalemissa uskonto, historia ja politiikka kietoutuvat vielä tänä päivänäkin erottamattomasti yhteen. Jerusalemissa historia liittyy myös kiinteästi siellä asuvien ryhmien uskonnolliseen ja kulttuurilliseen identiteettiin ja siksi sen merkitys on ehkä tavallista suurempi. Niin kristityillä, juutalaisilla ljuin muslimeillakin on maailmankartallaan" oma pyhä Jerusaleminsa sekä eriävät näkemyksensä siitä, miten ja kenen sitä tulisi hallita. KUN FILISTEALAISET (joihin palestiinalaiset itsensä toisinaan liittävät) ja israelilaiset saapuivat Jerusalemiin noin 1200 eKr., oli alueella ollut asutusta jo noin tuhannen vuoden ajan. Tuohon aikaan kaupungit olivat aina pyhiä paikkoja. Myöhemmin (noin 1000 eKr.) kuningas Daavidin valitsema temppelin paikka oli todennäköisesti pyhä jo vottu jumala uudella. Loputtomalta vaikuttava taistelu sekä siihen liittyneet voitot ja menetykset ovat vahvistaneet Jerusalemin merkitystä ja keskeistä sijaintia osapuolten pyhällä maailmankartalla. JUUTALAISILLE TÄLLAISIA Jerusalemin merkitystä korostaneita tapahtumia ovat olleet temppelien tuhot. Babylonialaiset hävittivät Jerusalemin ja (Daavidin pojan) Salomon rakennuttaman temppelin vuonna 586 eKr. ja juutalainen kansa joutui pakkosiirtolaisuuteen. Siihen aikaan kaupungin tuhoutuminen tarkoitti yleensä samalla uskonnon katoamista, mutta juutalaisten (ja Jerusalemin paikallinen) jumala, Jahve, ilmestyi kansalleen myös Babyloniassa ja lupasi johdattaa heidät takaisin kaupunkiinsa, jonka tuhon syyksi ymmärrettiin siellä tapahtunut väärien jumalien palvonta. Tämä vahvisti juutalaisten uskoa yhteen ainoaan oikeaan jumalaan. Heidän palattuaan Jerusalemiin Persian kuninkaan Kyyroksen luvalla kansojen erottelusta ja vääräuskoisten hylkimisestä tuli uudelleen rakennetun kaupungin elämässä keskeinen tapa (joka on valitettavasti säilynyt näihin päiviin saakka). Roomalaisjoukkojen tuhotessa vuonna 70 NIIN KRISTITYILLÄ, JUUTALAISILLA KUIN.MUSLIMEILLAKIN O N MAAIJJ^ANKARTALLAAN QMA PYHÄ JERUSALEMINSA SEKA ERIÄVÄT NÄKEMYKSENSÄ SIITÄ, MITEN JA KENEN SITÄ TULISI HALLITA. Vanha kaupunki 1500-luvulla uudelleen rakennettuine muureineen. alueella asuville jebusiiteille. Jokaisen monoteistisen m a a i l m a n u s k o n n o n edustajat ovatkin kaikki aikanaan joutuneet hyväksymään heille pyhän kaupungin olleen jo aiemmin pyhä myös muille. Pyhien paikkojen päällekkäisyydellä tämän päivän kysymyksistä vaikeimmalla on siis Jerusalemissa vuosituhansia vanhat perinteet. Kamppailu Jerusalemin hallinnasta on ollut lähes jatkuvaa. Kaupungin valtaamisen yhteydessä saavutettu asema on osoitettu rakentamalla uusi temppeli entisen paikalle tai ainakin korvaamalla aiemmin palJerusalemin ja Herodeksen uudelleen rakennuttaman temppelin, josta on muistona nykyinen Länsimuuri, juutalaisilta kiellettiin jälleen pääsy kaupunkiin, vaikka kodit ja synagogat korvasivatkin diasporassa temppelin, Jerusalemin merkitys oli korostunut entisestään ja se säilyi juutalaisten haaveissa ja rukouksissa seuraavien kahden vuosituhannen ajan. VAIKKA KRISTINUSKO El alkujaan ollut juutalaisuuden tavoin sidoksissa Jerusalemiin (jumaluus ruumiillistui ihmisessä kaupungin ja temppelin sijaan), toi sen nousu valtauskonnoksi 300-luvulla kaupungin kristityn maailmankartan keskelle. Pääsyynä paikkasidonnaisuuden vahvistumiseen oli uuden, vielä epävarman, valta-aseman vakauttaminen ja osoittaminen. Tähän kehitykseen liittyi mytologian ja symbolien luominen, esimerkiksi Jeesuksen haudan löytyminen ja Pyhän haudan kirkon rakentaminen sen paikalle. Jerusalemin asema kristityn maailman keskuksena oli vahva läpi bysanttilaisen kauden. Vuoden 614 verisen persialaisvalloituksen päätteeksi eloonjääneet kristityt ajettiin pois kaupungista, likiessään Öljymäellä he puhuivat juutalaisten tavoin jumalasta ja Jerusalemista yhdessä, erottamattomina. Vaikka bysanttilaiset palautuvatkin Jerusalemin pian takaisin kristittyjen käsiin, vahvisti persialaisvalloitus ja sen aiheuttama kärsimys entisestään Jerusalemin roolia kristikunnan henkisenä keskuksena. Tänä päivänä Jerusalemin suuri merkitys maailman kristityille näkyy israelilaisten ja palestiinalaisten välisen konfliktin saamana valtavana kansainvälisenä huomiona. JERUSALEMIN MERKITYS maailman islaminuskoisille juontaa juurensa identifioitumisesta ihmiskunnan yhteiseen uskoon juutalaisten ja kristittyjen kanssa. Alunperin rukouksen suunta eli gibla oli Jerusalem, mutta se käännettiin Mekkaan muslimiyhteisön julistautuessa itsenäiseksi edeltäjiensä traditioista. Syynä olivat erimielisyydet pääasiassa juutalaisten kanssa. Arabien valloitettua Jerusalemin vuonna 638 Kalliomoskeija rakennettiin islamin ylivertaisuuden symboliksi ja näin muslimit jatkoivat pyhien paikkojen päällekkäisyyden perinnettä osoittaen poliiuisen ja uskonnollisen valta-asemansa Jerusalemissa kaupungissa, jonka asukkaat eivät aikaisemmin heitä olleet hyväksyneet. Myöhemmin ristiretket ja 1900-luvun kehitys Balfourin julistuksesta Oslon prosessiin ovat edelleen lisänneet muslimimaailman katkeruutta kristikuntaa ja juutalaisia kohtaan. Jerusalemin merkitys perustuu siis sen pyhyyteen juutalaisille ja kristityille ja korostaa kolmen monoteistisen uskonnon yhteisiä juuria, mutta samalla myös islamin voittoa edeltäjistään. Valloitus ja sitä seuranneet muslimihallinnon alaiset vuosisadat vakauttivat Jerusalemin paikan islamin kolmen pyhimmän kaupungin joukossa. ONGELMALLISIN KIISTAN aihe on tänäkin päivänä vanhan kaupungin pyhien paikkojen hallinta. Jerusalemin kysymyksen maantieteellisessä ytimessä on Temppelivuoren (Haram al-Sharif) ympäristö, missä sijaitsee Herodeksen rakennuttamasta temppelistä jäljelle jäänyt läntinen muuri (Länsimuuri tai Itkumuuri) sekä vanhin olemassa oleva islamilainen monumentti (Kalliomoskeija) ja yksi muslimien päämoskeijoista, al-Aksa. Itse kallio on pyhä myös juutalaisille, jotka uskovat, että jumala loi siellä Aatamin, Kain tappoi Abelin, ja Abraham myöntyi uhraamaan Iisakin. Muslimien perimätiedon mukaan uhrattava poika oli heidän esi-isansä Ismael. Islamia ja juutalaisuutta Jerusalemissa onkin kuvattu siamilaisiksi kaksosiksi, joiden on jotenkin pakko tulla toimeen keskenään. Monet juutalaiset muistelevat ylpeinä, kuinka israelilaiset sotilaat valloittivat Länsimuurin vuonna 1967. Israelilla on siitä lähtien ollut Temppelivuorella ylin valta, mutta käytännössä hallinto on ollut ulkoista turvallisuutta lukuun ottamatta muslimien uskonnollisen hallintaelimen, Waqfin, virkamiehillä. Tästä syystä tilanne tuskin muuttuisi, vaikka Israel luopuisi suvereenisuudestaan Länsimuuria lukuun ottamatta. MYÖNNYTYSTEN TEKEMINEN rauhan nimissä on hankalaa kummankin osapuolen poliitikoille, koska kysymys on pyhästä paikasta mutta myös koska paikasta on muodostunut kansallisen ylpeyden pääsymboli molemmin puolin. Se on osoittautunut osapuolten välisissä rauhanneuvotteluissa lähes mahdottomaksi keskustelunaiheeksi ja suurelta osin aikaansaanut Lähi-idän rauhanprosessin pysähtymisen. Oslon sopimuksella 1993 käynnistynyt ja monta kertaa suuriakin kansainvälisiä toiveita herättänyt rauhanprosessi takkuili läpi 1990 luvun ja lukkiutui lopulta Camp Davidissa kesällä 2000 Jerusalemin kysymykseen, josta silloin keskusteltiin ensimmäisen kerran. Pian tämän jälkeen kärjistynyt tilanne purkautui Temppelivuorella alkaneena alAksan lntifadana. Oslon prosessi lisäsi alusta alkaen osapuolten sisäisiä ristiriitoja, ja sopimuksiin tyytymättömät ääriryhmät loivatkin väkivaltaisin iskuin esille eriäviä mielipiteitään. Vuonna 1993 näytti joka tapauksessa vielä siltä, että enemmistö israelilaisista ja palestiinalaisista oli valmis suuriinkin rauhan vaatimiin myönnytyksiin. NYKYÄÄN POLIITTISIIN päättäjiin tyytymättömät ihmiset kääntyvät yhä useammin uskonnollisten liikkeiden puoleen ja puhuvat koko Jerusalemin valloittamisesta kaikki tai ei mitään -periaatteella. Jo yli kahdentuhannen vuoden ajan kaupunki on ollut äärimmäisen rakkauden ja omistautumisen kohde sekä juutalaisille, kristityille että muslimeille. Kompromissiratkaisut eivät ole kuuluneet kaupungin perinteisiin. Nyt edessä näyttää kuitenkin olevan valinta rauhan ja (koko) Jerusalemin välillä. Yksikään rauhansopimus ei voi olla kestävä, ellei se kunnioita jokaisen uskontokunnan kiintymystä kaupunkiin.» Kirjoittaja toimii JYYssä kansainvälisten asioiden sihteerinä 9. helmikuuta saokko. Hän teki pro gradu -työnsä Jerusalemin kysymyksestä Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle syksyllä 2001. VANHA KAUPUNKI ^ e ^ & ^ Jerusalemin vanhan kaupungin elämää Damaskus-portilta katsottuna.
• ö Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 L O U A S I 1 1 1 6 ^ffl^flrciEffCTfffejliflTO? Bti».!WWHilH!TBMkil^L411l^l!J[IJ,l.lllLlliyJllkllllil..MJ MtVIfcftt'. Tl 4.2. Kasvis-papupata Kalkkunapihvi Riisiakäristys KE 5.2. Kasvispihvit, tomaatu-timjamikastike Lohikiusaus Lihapyörykät TO 6.2. Purjo-perunavuoka Sei porkkana-yrttikastikkeella Tex-Mex -kanapata PE 7.2. Kasvispizza Paella Tulinen lihapata MA 10.2. Aurajuusto-perunakiusaus Keitetyt nakit, pemnasose Jauhelihakastike TI 11.2. Kasvisgratiini Paistettu kala, purjokastike Curry-porsaspa ta O Q e Q O I O ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 12.2. Täytetyt kasvisohukaiset Lohikeitto Kassler TO 13.2. Kukkakaalikeitto Jauhelihapihvi, tomaattikastike Broilerpastapaistos PE 14.2. Kasvisvvokki Kalagratiini Jauhemaksapihvit MA 17.2. Kukkakaalilasagnette Jambalaya Paistettu kalaleike TIETOA JA TOIVON MUKAAN YMMÄRRYSTÄKIN Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit. Vilkuna, Karonen, Lamberg, Jokiaho, Rauhainen: (summa) Suomi kuningaskunnassa. Suomi ennen vuotta Erinomainen ja jopa vekkuli "alkuperäislähde" 1809. (WSOY) kreikkalaisen ajattelun juurille. Raadin Erään raatilaisen liberalistinen esi-isä pidätettiin kulttuuritekopalkinto kustantajalle! vuonna 1794 kahvinjuonnin ylellisestä 37,50 eur harjoittamisesta. Soosoo, sanoivat kahvinnuuskijat ja pistivät rassukan jalkapuuhun. Mattelart: Informaatioyhteiskunnan historia. 19,00 eur (Vastapaino) Hassua on, että mitä pirstaleisemmalta maailma Husso: Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila. vaikuttaa, sitä kauempaa tuntuvat löytyvän (Vastapaino) tällaisen kehityksen alkusyyt. Eihän siinä mitään. Tärkeä ja samalla hyvä puheenvuoro niin Pisteet kirjoittajalle. vaikeasta kuin valetustakin asiasta. Raadin 25,50 eur ajankohtaismaininta. 26,00 eur Opiskelijan K a m i ) i i c Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa ) S f f f ^ \ kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? Toteutamme efämyk^siä niin pieniin fqiin suuriinkin juriujtilaisuu/(siin meiCui tai teittä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelusi ja palvelujemme pariin. TERVETULOA TERVETULOA 21-03 K-18 elmikuu 2 1 La 8.2. Pe 14.2. La 15.2. Ke 19.2. Pe 21.2. La 22.2. Ke 26.2. Pe 28.2. La 1.3. Naisten bileet Glrls just wanna have fun. 2 e Dl Bambola. happy hour 21-22 Rikos klubi XI: Jyväs-elektro V, 21-04!, 5 e live: HL Veltro Fastener vs Imatran Voima vs Mono Junk + Dr.Robotnik | DJ:t Dcom & Erkko (Niitty), Toffo + Rikos Dl:t I FOLK-jamit (alakerta), 5e Tsuumi Sound System (Helsinki) SETA:n bileet (yläkerta). 3-6e SKP:n vaalijuhla, 19->,1e | Karl Peitsamo, Jyskän pamaus, leninin aate elää ja voittaa Platl B, 2 e . Musiikkia ala Pearllam,Soundgarden, Blind Melon, I Alice In (hains, Stone Temple Pilots, Nirvana & Live-videoita. Au-Right: Baby Elephant Tour, 5e Live: Komposti Shovvcase ft. lukka-Poika, Sandra, Bommi-Tommi Dl:t Kapteeni Nygärd, Super Johnny & Au-Right residents Seisomapaikka -klubi, 5e Stand up -klubilla huippuvieras Rich Lyons New Yorkista SETA:n bileet, 3-6e i-Litter & Dynamo, 5e www.cc.jyu.fi/ilokiui www.sonaatti.fi Infosivusto kohentaa kielitietoisuutta IHMETTELETKÖ KIELENKÄYTTÖÄSI? Maisteletko sanoja? Miten opii kieliä? Miksi kielten opiskelu on vaikeaa? Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen julkaisema verkkosivusto ohjaa tutustumaan äidinkieleen ja muihin kieliin ja johdattelee hankkimaan niistä lisää tietoa. Eri kieliä, kielenoppimista ja -opiskelua esittelevä sivusto osoitteessa hitpy/www.solki.jyu.fi/kielistakiinni on suunnattu 'jokamiehen kielitietoisuuden" kohentamiseen. Sitä voivat käyttää koululaiset, opettajat, aikuiskasvatuksen piirissä opiskelevat ja kaikki muutkin kielestä kiinnostuneet. Kielistä kiinni -sivusto tarjoaa ja linkittää tietoa kielestä ja kielenkäytöstä sekä kielenoppimisesta ja -opettamisesta. SIVUSTON TEKIJÄT KEHOTTAVAT lukijoita myös kertomaan itse lisää kielestä. "Mitä kielet merkitsevät sinulle? Kerro meille kielestä. Kerro meille kielenkäytön kummallisuuksista! Julkaisemme mielellämme tarinoita suomalaisista Idclenoppijoina ja kielenkäyttäjinä. Emme julkaise yhteystietojasi", he rohkaisevat. Sivusto toimii myös väylänä erilaisten yhteisöjen, yhdistysten, tutkimuslaitosten ja yksityisten tahojen tarjoamaan tietoon. Sen tavoitteena on myös äidinkielen ja vieraiden kielten arvostuksen lisääminen. Kielistä kiinni -sivusto on toteutettu Opetusministeriön rahoituksella, ja se on koottu Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Sivuston sisällön ovat suunnitelleet tutkijat Riikka Alanen ja Hannele Dufva. professori Kari Sajavaara ja tutkimusassistentti Katriina Vakkila.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 Q K GOD m FMDAY BILEET PERJANTAISIN NTAISIN S U O M I P O P P I A KILPAILUJA D ] ENZO * > katu 21, www.sohwi.fi Trekking in Chiang Moi aik 133,Ko Tno-Sciiiin DiV/ng aik.166,Kuuden päivän reissu, josta koiSukella yhdessä maailman par mena päivänä vaellusta Mae Tanhaista ja rennoimmista kohteisgin alueella. ta. 8 päivän retki. Lennot kohteisiin eivät sisälly hintaan. Tilaa kevään huimat kampanjntarjoukset omaan sähköpostiisi. Klikkaa www.kilroytrnvels.com www.kilroytravels.com OPEN 24 HOURS! Jyväskylä Vapaudenkatu 49-51 Call-Center 0203-KIIROY 10103-545769) travels Kaipaatko kyytiä tai haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyytipalsta osoitteessa http://www.cc .jyu.fi/jylkkari ti 18. kelijoiden bileet ! Wet Games ke 2 6 . 2 . Club33 P e r j a n t a i s i n vapaa pääsy klo 2 3 a s t i Lauantaisin vapaa pääsy klo 2 2 a s t i Tutkinnon suorittaminen • kannattaa aina. • k se on paras kilpailuvalttisi • työmarkkinoilla! Yhteishaussa mukana • Luovan ilmaisun linja (442) •Kädentaidotja kuvataidelinja (976) • Viestintä (985) • Kasvatustyö (986) • Sisustus (987) • Pastoraalipsykologia (988) • Lapsija perhetyön • Pastoraalipsykologia (988) • Lapsija perhetyön perustutkinto, yo/ak (257) rSh & £-, pLJL H JYVÄSKYLÄN o t j pjTTt, p KRISTILLINEN OPISTO o *-\ju Suikulanne 28, 40520 Jyväskylä —? puh. (014) 3348 000, fax (014) 3348 001 £ ? £ toimisto@jko.org £ ? £ Tule Haapavedelle! LUOMUN JA PALVELUN TAITAJIEN TAb ' Had:n palveluja luonloalan yksikkö Nora on viihtyisä ja monipuolinen oppimisympäristö, luomutila sekä maaseutu-ja kulttuurimatkailukohde. Lähiruoka ja ekologisesti kestävä elämäntapa ovat teemoja, joita Norassa toteutetaan päivittäin. MXflMMMM KOULUTUS Puutarhatalouden perustutkinto (120ov, yo 80 ov) Nora on ainoa puutarha-alan oppilaitos Suomessa, jossa voit erikoistua luomuviljelyyn. Valmistut puutarhuriksi, |oka hallitsee sekä luonnonmukaiset että tavanomaiset menetelmät. HATMHUPALVELUJBi TUOTTAJAN KOULUTUS Matkailualan perustutkinto (120ov, yo 80 ov) Erikoistumisvaihtoehtoina ' vaellusratsastusohjaaja * eräja luonto-opas (erikoistumismahdollisuuksina mm. melonta, seikkailuliikunta ja koiravaljakko) • kulttuurimatkailu Koulutamme myös ravintola-ja suurtalouskokkeja, tuoteneuvojia ja kotitalousyrittäjiä. Lisäksi talouskoulu (20 ov) Huomaa myös ' mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja Haapaveden etälukiossa ' aikaisempien II asteen tutkintojen hyväksi lukeminen ' monimuoto-opinnot aikuisopiskelijoille " ilmainen asuntola ja ateria • työssäoppimispaikkoja myös ulkomailla ÖROVALA-OPISTO TULE OPISKELEMAAN KANSANOPISTOON! AMMATILLISESTA K O U L U T U K S E S T A S A A T A M M A T I N : ! Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto (120 ov) on syksyllä 2003 alkava peruskoulupohjainen, 3 lukuvalotta kestävä toisen asteen ammatillinen koulutus. Koulutukseen voivat hakea myös ylioppilaat. Yhteishaku 3.-14.2.2003. L = C l I r, Q-4, k a t u 18 p -i ' i ' w w v t f n l o h u v i . c o m H • Yhteishaku 3.-14.2.2(103. • u Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto (40 ov) valmistaa koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon suorittamiseen näyttökokein. Haku päättyy 1.8.2003. OPINTOLINJAT ANTAVAT V A L M I U K S I A JATKO-OPINTOIHIN: • ATK -koulutus • Medialinja • Draamatyön linja • Pop & Jazz -linja • Oikeustieteen linja * Kahden appron linja • Language Training -linja Hakuaika päättyy 1.8.2003. Kaikkiin opintoihin on mahdollisuus hakea opintotukea. Rovulu-Opisto, Jokkatie 26. 96100 ROVANIEMI puh. (016) 342 2079, fax (016) 312 870. www.rovala.fi . "***%***•*«.% ***« *•***•%%"•*«"•"*<***• *•"•*•"•* • » » * • * • • ' • * • ! • !vv*Iv*I*I*I*I*I*I
• L j jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 den aatelia TEKSTI: MARKUS LATVALA, KUVA: SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO David Lynchin elokuva Dyyni nähdään Suomen elokuva-arkisiossa 5. helmikuuta. varjo paakkai ROCK'N'ROLL IS DEAD Keskustelimme taannoin päätoimittajan kanssa nykyisesta musiikkimaailmasta. Pääasiassa kritisoimme sitä, kuinka rahalla on liikaa valtaa ja kaikesta täytyy tehdä ostamisen arvoisia tuotteita. Kuluttajia kiinnostavat kaikista kiiltävimmät ja kuumimmat artistit. Kukaan ei innostu kymmenen vuoden uran tehneen Herra-Tekce-Tätä-OikeasuElääkseen kahdeksannesta omakustanteesta. Raha ratkaisee. Artisti on niin kauan lehtien kansissa kuin levyjä myydään riittävästi. Naamat vaihtuvat koko ajan, ja vielä eilen listaykkösenä komeillut yhtye saattaa jäädä nopeasti unholaan. "Tää oli tosi hyvää. Lisää tämmöstä!". Ja niin rahantekokoneet tekevät työtä käskettyä. Riittää että suuri yleisö pitää jostain bändistä, sen tyylisiä ja meiningistä. Ja hetken päästä tilalla on kymmenen kopiota eri nimellä varustettuina. "Me olemme aitoja rehellinen rockyhtye". Mitä musiikkimaailmassa tarkoittaa aitous tai rehellisyys? Onko rehellistä muodostaa ihmisille illuusio, joka ei kuitenkaan pidä paikkaansa? Artistien menneisyyksiä muutetaan siten, että nykyinen imago ja oikea elämä kohtaavat. Rap-artistit tulevat liukuhihnalta ghetoista aseet kourassa, rockhörhöt ovat entisiä narkkareita ja ongelmanuoria, ja popstarojen lapsuuteen kuuluvat rakastava perhe ja loistava koulumenestys. "Me olemme tavallisia suomalaisia". Kuinka monta pideätukkaista miestä tai ylipainoista naista näkyy tangomarkkinoiden finaaleissa? Tai ylipäätään musiikkimediassa. Tavallisuus siis tarkoittaa hoikkuutta, valkaistuja hampaita, finnittömiä kasvoja, helvetisti meikkiä ja kalliita asuja. Mielestäni tavallisella suomalaisella ei ole varaa näin kalliiseen ulkokuoreen. Kilpailu kovenee ja kaikki haluavat voittaa. Musiikkiteollisuus on eräänlainen jääkiekkojoukkue, jossa valmentaja peluuttaa kovia nimiä eniten, eivätkä heikoimmat lenkit pääse koskaan näyttämään taitojaan. Sillä vain paras mahdollinen tulos kelpaa. Jos minusta tulisi isona rocktähti, niin puhuisin pelkästään totta. Kertoisin, että olen ollut pienestä pitäen yhtä komea, raha on minulle kirosana ja että perheeni kuoli lento-onnettomuudessa ennen syntymääni. Ja tehän uskotte tämän kaiken, eikö totta? PETRUS KOSKIMIES TIRKISTELIJÄT, avaruuspnnssit. öykkärit, himopelurit, pommimiehet, rakastajat. Tällaisisia ihmisistä kerrotaan elokuvissa, joita kevään aikana katsellaan keskiviikkoisin kaupunginkirjaston Minnansalissa. Kyse on Suomen elokuva-arkiston esityssarjasta. joka käynnistyy 5. helmikuuta. Jossakin kosmoksessa vuonna 10991. Prinssi Atreidesin (Kyle MacLachlan) suvun joukot laskeutuvat Arrakiksen aavikkoplaneetalle. Atreidesit himoitsevat planeetalta saatavaa ihmeellistä maustetta, jota jättiläismadot vartioivat. Samalla asialla ovat kuitenkin myös Harkonnen suvun avaruusmiehet. Rauhalla on Arrakiksella yhtä suuret mahdollisuudet kuin Irakissa. Esityssarjan avaava Dyyni (USA 1984) on David Lynchin omaperäinen, visuaalisesti komea tulkinta Frank Herbertin scifi-romaanista. Komea on myös elokuvan näyttelijäkaarti: Max von Sydow, Sylvana Mangano, Dean Stockwell. Sean Young, Sting. HELMIKUUN 12. PÄIVÄNÄ ESITETTÄVÄ Jacques Demyn elokuva Enkelien lahti (Ranska 1962) kertoo todellisesta pelihimosta. Ei vjikottaisen viikinkilottoannoksen antamasta pienestä lisäpotkusta vaan addiktiosta, joka vetää ihmisen päivittäin kasinon rulettipöytään, tyhjentää taskut ja täyttää koko elämän. Jeanne Moreau esittää Nizzan ja Monte Carlon kasinoissa asuvaa vaaleaa Jackiea, joka ei välitä rahasta vaan pelimerkeistä ja joka siinä sivussa saa pelihimoisen pankkivirkailijan (Claude Mann) pään pyörälle. Moreaun säteilevä roolisuoritus ja Demyn kevyt ohjaajanote vangitsevat katseen aina loppuratkaisuun saakka. KEVÄÄN ESITYSSARJASSA ON MUKANA kaksi työnäytettä Hollyvvoodin kultakauden ohjaajiin lukeutuneelta William Wylerilta. Jenkkisotilaiden vaikeasta kotiinpaluusta kertova Parhaat vuodet (1946) nähdään 26.2., ja 23. huhtikuuta on vuorossa mtohimontayteinen melodraama Humiseva harju (1939). Sarja sisältää myös kaksi Georges Simenonin romaaneihin perustuvaa ranskalaista rikosdraamaa. Claude AutantLaran ohjaama Rakkaus on kohlaloni (1958) esitetään 5.3., pääosissa nähdään Jean Gabinja Brigitte Bardot. Hieman tuoreempaa Simenon-tulkintaa edustaa maaliskuun 12. nähtävä Patrice Leconten Monsieur Hire (1988). ESITYSSARJAN MUITA ELOKUVIA OVAT muun muassa Ronny Yun toimintaseikkailu Jian-Hu: valkohiuksinen morsian. Marx-veljesten komedia Pdivd sirkuksessa sekä Sergio Leonen italovvestem Maalian, senkin hölmö! Ja Peter Greenavvayn groteski satiiri Kokki, varas, vaimo ja rakastaja» Suomen elokuvo-arkiston esitykset Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin klo' 18.00. Ohjelma internetissä: www.sea.li Kinossa käydään TAIVAISSA JA VARKAISSA TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: H T T P : / / W W W . C C . J Y U . F I / I L O K I V I / K I N O K U V A T / KAMPUS KINON SEURAAVA kaksiviikkoinen vie katsojansa taivaaseen, helvettiin ja varkaisiin. Tiistaina 11. helmikuuta Agustln Diaz Yanesin Ja paholainen loi naisen (Sin noticias de Dios, Espanja 2001) opettaa katsojilleen muun muassa, että taivaassa kuunnellaan bossa novaa, puhutaan ranskaa ja elellään viileän sivistyneesti, kun taas helvetissä mongerretaan bäääd inglish, kuunnellaan jotain möykäntapaista ja kouhkataan alkavan romahtamisen partaalla. Hauskassa, jopa hulvattomassa, eloj a paholainen loi naisen on hulvaton enkelitarina. kuvassa taivaan enkeli Lola Nevado (Victoria Abril) ja helvetin enkeli Carmen Ramos (Penelope Cruz) taistelevat suorastaan riemukkaasti luuserinyrkkeilijä Männyn (Demiän Bichr) sielusta. Mustatakkiset synkeät elokuvaolmit varokaa: kikatus jos toinenkin voipi kirvota kuuluville asu. HERVOTTOMAN NAURUN jälkeen on tapana vakavoitua, niin Kinossakin. Mestariohjaaja Jean-Pierre Melvillen (1917-1973) 18. helmikuuta nähtävä Punainen ympyrä (Le Cercle rouge. Ranska 1970) on neljän miehen varaan rakentuva klassinen trilleri. Coreyn (Alain Delon), Vogelin (Gian Maria Volontt), Jansenin (Yves Mouiand'' ja komisario Mattein (Andre Bourvil) polut kohtaaval hetkeksi suuren ryöstökcikan kohdalla. Sekä näköettä kuuloaistin kautta välittyvät kuvat ovat komeita. Jännitystä ja jännitteitä voi luoda näinkin, ilman superhyperekstramahtavia tehosteita. Muun muassa Aki Kaurismäen. Quentin Tarantinon ja John Woon esikuviin kuuluva Melville jatkoi oikeastaan koko tuotannossaan film noirin perinteitä tämä on Kinon kevään elegantein teos. Näytillä alkuperäinen versio.»
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 i t kuunnellaan yhdessä • • • • • • • • TEKSTIT JA KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI syaameniyonteia TEKSTIT JA KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI "OLIPA KERRAN punatukkainen mies, vassa asuu häneen hyvin jolla ei ollut silmiä eikä korvia", aloittaa hairakastunut losc. joka pi rastajatcattcrcista tuttu kasvo Antti Viitamäki tää rakastetustaan hyvää tarinansa, joka on Daniil Harmsin käsialaa, huolta. Yllättäen Maria Selviää, ettei punatukkaisella miehellä itse tuke vailla tietoista yhasiassa ole hiuksia, ci liioin jalkoja, käsiä tai dyntää raskaaksikin, mut\ lilaan mitään muutakaan. Joten: la sekään ei häniä kurri"Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä maksuta. Man tietää oleenempää", Viitamäki lopettaa ja saa väen vansa rakastettu ja rakashyrskymään tällä ja muilla kulmikkailla tarilavansa jotakin, vaikka ei noillaan tiedäkään mitä. Kukapa On toinen Cucnta Cuentos -sadunkerronvoisi nähdä painajaisia laika Baan Yakiopaineessa. Kynttilöiden loitällaisen tarinan jälkeen motuksccn tarinoiden äärelle on kokooniukun tuntuu, että ehkä nui baanllinen ihmisiä Sillä tavalla sopivasti, omassakin korvassa voi että kaikki mahtuvat istumaan. olla selloa soittava huoOn yllättävänkin hiljaista: ihmiset ovat toIenpitäjä. della tulleet kuuntelemaan kun tuntuu, että ehkä omassakin korvassa voi olla selloa soittava huoTÄLLÄ kertaa kuulimme vain neljää satusetää SEKSOLOG1AA OPISKELEVA Tuija me vain neljää" satusetää Jomiakka lataa kuulijoidensa ehkä piinoittaja -tätiä, mutta se ei häivillekin konille Decameronen tarun pettävistannut. Uskon Cucnta ia puolisoista ja kehottaa tämän jälkeen: Cuentos -illan mainosKäsi otsalle, jos olet joskus valehdellut raparren pitävän paikkansa: Kastetullesi. Jos otsallasi on vielä hikikarpaloi"Toiset kertovat, loiset ia. voit nyt pyyhkäistä ne pois." kuuntelevat, mutta kaikki Yleisö tottelee ovat koliin mennessään Lavalla noustuaan Tuija kertoo käyttäneenvakuuttuneempia siitä, sä omia ja muiden tarinoita koulutustarkoiettä maailmassamme on tukseen scksuaalmcuvojan ammatissaan. Hän yhden sydämenlyönnin on halunnut tuoda näin ammattiinsa uuden verran enemmän toivoa." näkökulman: Pakkaseen astuessa on "1 lyvä tarina ei kerro suoraan, vaan laittaa lämmin olo.» Moria Lehto ajattelemaan. Tarinankertojan tehtävä on heteki pyörärei rällää ihmisten omat tarinat." Energiaa pursuava Tuija selittää myös harSeuraava Cuenlo Cuenios -ilta Vokiopoineessa 10.2 |o Pakkaseen astuessa on lämmin olo.» Maria Lehto luki Cuenta Cuentos -illassa tarinaa toisen Marian korvassa asuvasta pikku Jose-kaverista, joka teki pyöräretkiä Mariansa suolistossa. Lehdon edessä toinen illassa esiintynyt tarinankertoja Tuija Jormakka. rastavansa tarinatcatteria viime syksynä perustamassaan ryhmässä. Siinä kuusi naista ja miestä esittää kahden ohjaajan voimin improvisaatioteatteria katsojien omien pansuhdcra k kaus-intohimo-tematiikkaan liittyvien tarinoiden pohjalta. Ryhmän ensimmäinen julkinen esiintyminen odottaa vielä tuloaan. "Me yritämme elvyttää sitä, että ihmi, set tajuaisivat omia TAUON jälkeen Päivi Hirvonen ja Paavo Kellunen virittävät tunnelmaa vanhoilla, yksinkertaisesti kauniilla kansantaruilla kitaran, viulun |a laulun avulla. Viimeisenä mutia ei suinkaan vähäisimpänä illassa kuullaan Maria Lehtoa. Hän tuudittaa kuulijoitaan Erlend Loen veistämällä tarinalla Maria ja Jose. Siinä Marian koitosta eteenpäin oina kolmen viikon välein toukokuun Hoppuun osli. Palanen Espanjaa , ..... Jyväskylään ENNEN TELEVISION VALTA-AIKAA oliMIES HEITTI BAARI VAKIOPAINEEN pivai tarinankertojat suuressa huudossa. Espanjassa täjille ideansa ja sai kyselyjen kautta aisaparikseen tämä traditio on edelleen voimissaan. Jyväskylän yliopistossa kansantaloustiedettä lukeva Tatu Hirvonen asui Madridissa muutaman vuoden ja rakasi ui uihan pentueeseen. Tästä hän sai idean järjestää Cuenta Cuentos cli Kerro satusi -iltoja Baari Väkiopaincessa. "Asuin Don Quioien alueella, missä olivat vanhimmat yliopistot ja luostarit. Siellä esimerkiksi ritareiksi pukeutuneet hienostoherrat. Tuna-laulajat. esittivät balladeja naisille. Myös opiskelijat kokoontuivat baareihin hämyisiin kynttiläilioihin kertomaan lannoita." puheviestinnän opettaja Riku Keskisen He kutsuivat ensimmäisen satuillan koolle ennen joulua Martti Pulakan. Keijo Siekkisen, Teemu Vesterisen ja Vällyn toimiessa tarinasciinä. Se oli menestys: baari täynnä porukkaa ja jos joku pölisi, hiljensivät toiset kuulijat tämän. Täsiä innostuneina Taiu ja Riku varasivat tapahtumia kevätkaudelle joka kolmanneksi maanantaiillaksi. Maanantai siksi, että se on pubeissa yleensä viikon hiljaisin ilta. Pääsymaksua tilaisuuksista ci pyydetä, eivätkä Tatuja Riku saa niisiä maallista mammonaa itsclAntti Viitamäki sai yleisössään aikaiseksi naurunremakkaa kertaillessaan satuja mm. aasista ja panssarisarvikuonosta. Tatu kenoo tuumanneensa, että mikäpä sen palecn. Ideana on. että illan aikana esiintyy ennen ja rempi paikka kuin Jyväskylä aloittaa vastaava pejälkeen tauon yhteensä kuusi tarinankertojaa. rinne. Muoto voi olla niin novellia, lastcnsatua. mui"Tarinoita kerrotaan ihmiseltä ihmiselle. Tama den tai omaa käsialaa kuin viimeisteltyä monoloajatus yhdistyy Jyväskylään: täällä on niin paljon giakin harrastajamaisuuden tasosta riippumatta. voimaa teattereiden ja opiskelijoiden muodossa. Esiintyjät sovitaan etukäicen. muna stand up -klu"Hajonnecscen" yhteiskuntaan tällainen tuo jotain bien lavoin illan lopuksi annetaan mahdollisuus solidaarisuutta', Tatu hehkuttaa. myös cx tempore -esiintyjille.»
• B3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 puvun la puolen TEKSTI: OLLI SULOPUISTO, KUVA: TIINA TIIHONEN Markku Parefskoi, toinen Vanhojen Herrojen isistä. VANHAT HERRAT -SARJAKUVA syntyi aivan kuten kaikki muutkin Markku Paretskoin hengentuotteet: vahingossa. Samalla metodilla hän synnytti ystäviensä kanssa nyt jo edesmenneen Pahkasian, joka oli legenda jo eläessään. "Kun ei tästäkään asiasta näytä valmista tulevan, täytyy meidän vanhojen herrojen puuttua asiaan" oli slogan, joka lähtökohtanaan Parctskoi ja piirtäjä Pauli Heikkilä päätyivät mitä omituisimpiin tilanteisiin. Tampereella 1970-luvun opiskeluvuosina tehdystä kuvasarjasta kasvoi vahingossa tiedotusopin ainejärjestön lehteen melko vakituinen vieras, jonka suunnitelmallisuutta kuvannee se, että päähenkilöt tunnetaan yhä vielä ainoastaan Vaaleana ja Tummana herrana. Hieman myöhemmin Vanhat Herrat kotiutuivat Pahkasian sivuille. TÄSSÄ VAIHEESSA HERROJEN sarjakuvallinen maailmankuva oli jo valmis: siihen kuului yksi osa pastissia (eräs varhainen strippi yhdisti Koijärven ja Blues Brothersin), yksi osa röpöttelyä ("etpä usko kuinka sievästi oksensin mukiin viime yönä!") ja yksi osa sanataituruutta ("ja kun painaa tarjoilijaa, tulee nappula"). "Läpileikkaavana teemana on aina ollut asioiden väärinymmärtäminen, tosin epäselväksi "TERVA SITÄ on jäänyt, että onko se tahallista vai tahatonta", Paretskoi itse määrittelee. "Nimi Vanhat Herrat tuli siitä, kun me kaksikymppisinä oltiin niin kypsiä. Myöhemmin on kyllä tullut mieleen, että oisko olemassa ihan pari kolme juttua, jotka jäi hämäräksi", hän kertoo. Kaksikon seikkailut on vastikään laitettu kansien väliin nimellä Taru vanhoista herroista. "Uuden albumin kustansi ulkopuolinen taho, kun edes minä en kehdannut rahastaa millä enää neljättä kertaa", Paretskoi kiirehtii täsmentämään. VH-STRIPPI syntyy kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on aiheen valitseminen. "Jos joku on katsonut Das Boolin, niin siitä voi tulla Vanhat Herrat sukellusveneessä. Yleensäkin nimi on aina muotoa Vanhat Herrat siellä ja täällä tai niinä ja näinä", käsikirjoittaja valaisee ideariihen toimintaa. Sen jälkeen tarina runnotaan kasaan. "Voi käydä niin, että meillä on alku ja loppu. ja sitten vain lasketaan, montako ruutua väliin tarvitaan täytettä". Tämän jälkeen strippi jätetään pariksi päiväksi hautumaan. Kirjoittajaksi Paretskoi on melkoisen epäkonservatiivinen. "Kun käsikirjoituksessa on repliikit muotoa toinen sanoo sitä ja toinen tätä, en tiedä enkä koskaan ole tiennyt kumpi sanoo mitäkin. Joskus JA PETTULEIPÄ! El VOITA ULKOAAAAN HERKUT!" VANHAT HERRAT olen miettinyt, että pitäisiköhän sitä kiinnostua sen verran, että ottaisi selvää", hän toteaa. Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa käsikirjoitus hiotaan kuntoon, jonka jälkeen Paretskoi häipyy kuvasta. "Sitten kun Pauli tekee stripin valmiiksi, niin huomaan että aivan niin, juuri näinhän sen pitikin mennä", hän toteaa. "HA... HALOO? OLEN SURKEA PIENI HYYPIÖ ENKÄ SAA. MI-MITÄTEEN?" "MENE JA LYÖ PÄÄTÄSI MATKA-ARKUN KULMAAN!" -VANHAT HERRATSAMA SUURPIIRTEISYYS näkyy muissakin Paretskoin tekemisissä. Hän ei ole esimerkiksi aivan varma, minne kaikkialle Heikkilä on tehnyt Vanliat herrat -sarjoja. "Pidän itseäni käsityöläisenä. Ei minua kiinnosta, mitä tekemilleni jutuille tapahtuu sen jälkeen kun olen saanut ne valmiiksi", Paretskoi linjaa. "Liika tarkkuus on teknistä heikkoutta", hän lisää myöhemmin. Vaikka Vanhat Herrat -strippejä ei ole koskaan suollettu liukuhihnalta, nykyään niitä syntyy vieläkin vähemmän. "Teen käsikirjoituksia, business to business -hommia ja muuta vastaavaa. Nykyiset yrityspomot on sellaisia, että ne on lukeneet sarjakuvia ikänsä ja sitten yhtäkkiä keksivät, että olisipas hienoa tehdä joku esite sarjakuvana", Paretskoi luonnehtii nykyistä työnkuvaansa. "Sisällöntuottaja! Sitä minä todella olen", hän innostuu keksittyään oikean sanan. PITKÄLLINEN SARJAKUVAN KANSSA puuhastelu on vienyt suurimman ilon sen lukemisesta. Lähinnä sydäntä ovat jo nuorena tutuksi tulleet eurooppalaiset klassikot, tintit, asterixit ja luckyluket. Muutenkin Paretskoi suosii kevyehköjä sarjakuvia. "Viividja Wagneria minä seuraan ja B. Virtasta. Päänsärky-taidesarjakuvaa en jaksa ollenkaan, minulle sarjakuva on nopeasti luettavaa. Se ei tarkoita arvottamista, kuitenkaan", Puupää-hatullakin palkittu auteur pohdiskelee.»
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 | f l Demoni -palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Petrus Koskimies, Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä. Demoni palasi takaisin levyjen ääreen Tilanpuutteen vuoksi edellisessä Jylkkärissä ei ollut lainkaan Devalla, ja harmillista kyllä muu materiaali jää tämän jalkoihin. Tomonia. Nyt tilanne on korjattu ja levyjä on arvosteltu kahden nudella hienoa Skeemassa on se, että sanoituksissa ei kompastella meron verran. Sway: s/t (2002) Kimmo Paananen (laulu, kitara), Antti Laukkanen (basso), Kimmo Koskinen (rummut) Yhteystiedot: swaymen@hotmail.com Svvayn musiikki on hyvin kevyttä poprockia, mutta täynnä koukkuja. Levyn ehdoton helmi on yli seitsemän minuuttia kestävä Bhnk, joka alkaa herkästi, välillä rokataan kunnolla ja lopuksi palataan takaisin maan pinnalle. Yhtye soittaa loistavasti ja soundit ovat hyvät. Silti jäin kaipaamaan erilaisia kappaleita, sillä nyt biisit kuulostavat ehkä liiankin paljon toisiltaan. Siitä huolimatta kyseessä on tasaisen varma ja tasokas bändi. + Hyvin tehtyä musiikkia + Blink on yksinkertaisesti loistava laulu + Tunnelma on varsin leppoisa Biisit kuulostavat liikaa samanlaisilta Paha maailma: Amerikkalaiset (2002) UA93, BLU-82, Flaming Nora, POTUS Yhteystiedot: www.pahamaailma.com, e-mail: amcrikkalaisei@pahamaailma.com Paha maailma esittää kantaaottavaa musiikkia. Poliittinen sanoma tulee hyvin selväksi, sillä levy alkaa biisillä Amerikkalaiset (Vittu miten tyhmiä). Tyyliä on vaikea määritellä, multa sanotaanko että kyseessä on sekoitus iskelmää ja konemusiikkia. Eli hyvin rentoa ja letkeää musiikkia. Paha maailma hoitaa hommansa tyylikkäästi, eikä yhtye ole sortunut turhaan rähinöimiscen. Näinkin voi asiansa saada perille. Toisaalla biiseistä puuttuu tietly meno, ja kuulijalle jää vähän lattea maku suuhun. + rennolla otteella tehtyä + kantaaottavuudesta huolimatta ei rähinöintiä lauluista puuttuu se tietty "juttu" huumoria vai tosissaan tehtyä? 0(ft*«tWtti»fl»ty» Uh**** b>t*«*o» quttngan v t t u n tMUMt» k*rtf»»M «xi "<«*««jKW: i»«*i *»*•*«> «obntaftttMu^ci IKIWH kMKt«<« »ij*«»w n tmftmoA <aotown*t» Skeema: Suojaamatonta settiä (2002) Pantse (räpit), Tuomo (koskettimet ja taustat), Eeros Gyömät) Yhteystiedot: panu@cc.jyu.fi Hiphop-yhtye Skeema on piristävä vaihtoehto rockille. Levy sisältää viisi kappaletta, joista ensimmäinen ja viimeinen nousevat muiden yli. Avausraita Vähänpä joo päättyy todella groovella takliseisiin. Mukana on huumoria ja asiaa. Erityisesti Tää sälä -biisin toisen säkeistön riimit toimivat. Demon nimeen liittyy muuten hauska yksityiskohta, sillä levyn kappaleet ovat teostovapaita. + piristävää musiikkia + Vähänpä joo ja Tää sälä ovat hyviä biisejä + toimiva kokonaisuus lisää groovea Sairio Shoreline Pathway: Enne (2002) Matti Johannes Koivu (laulu ja akustinen kitara), t (rytmit ja ohjelmointi). Lisäksi Tuomas Ilmavirta soittaa sähköpianoa kahdessa kappaleessa. Yhteystiedot: www.sairioshorelinepathway.net Tunnelmointia alusta loppuun. SSP:n musiikista välittyy melankolinen fiilis ja syyspäivän masennus. Biisien äänimaailma on hyvin pelkistetty herkällä laululla maustettuna, mikä toimii parhaimmillaan juuri oikealla tavalla. Pahimmillaan tämä kuitenkin aiheuttaa puutumista. Kappaleet ovat pitkiä ja hitaasti eteneviä, eikä tätä kannata kuunnella ennen baariin lähtemistä. Toisaalta SSP toimii hyvänä rauhoittajana. Eikä kaikkien tarvitse aina painottaa tuotoksissaan tempoa ja liikettä, vaan jokainen tehköön kuten parhaakseen näkee. + kiireetöntä musiikkia + sopii mainiosti sadepäivien taustamusiikiksi sopii pelkästään sadepäivien taustamusiikiksi pidemmän päälle puuduttavaa Ari Viitala: Surullisen onnellinen mies Levyn nimi kertoo lähes kaiken sen sisällöstä. Haikailevaa perusrockia, mutta biiseistä voi aistia valon näkyvän tunnelin päässä. Homma pysyy hyvin kasassa, eikä soitossa ole valittamista. Biisit rullaavat omalla painollaan alusta loppuun. Mutta jotain tästä puuttuu. Kuulijalle ci välity minkäänlaisia tunnelmia, vaan jotenkin tässä vain raapaistaan pintaa. Laulut ovat toimivia, ja erityisesti viimeisen biisin elvismäinen alku saa hymyn kasvoille. + soitto on hyvää + Kemin poijjaat on paras biisi kaukainen tunnelma lisää meininkiä» pianissimo VIIDELLÄ EUROLLA TEATTERIIN! Jyväskylän kaupunginteatteri tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden lunastaa lipun esityksiinsä viidellä eurolla kappale. Näitä viime hetken lippuja voi lunastaa puoli tuntia ennen esityksen alkua mikäli salista löytyy tilaa. Muista esittää opiskelijakortti lippukassalla. KOULUKASSAA MUSEON KOKOELMIIN Suomen käsityön museo etsii lahjoituksina kaiken ikäisiä ja näköisiä koulukäsitöitä kesäksi 2003 valmisteilla olevaan Vdhdsiistii koulukässää! -näyttelyyn (15.5.-14.9.) kuin myös museon omia kokoelmia varten. Näyttelyssä käsitellään koulukäsityön opetuksen historiaa sekä kansakoulussa että peruskoulussa. Lisäksi esitellään koulukäsitöitä sekä hyviä ja huonoja muistoja kouluaikojen käsityötunneilta. Museolle voi lahjoittaa paitsi omia käsitöitään myös omien vanhempien, isovanhempien, lasten tai lastenlasten koulussa tekemiä käsitöitä. Töihin pyydetään liittämään tiedot siitä, missä, milloin ja kuka koulukäsityöt on tehnyt sekä millaisia muistoja ja tarinoita niihin liittyy. Maaliskuun loppuun 2003 mennessä lähetetyt aineistot ehtivät näyttelyja tutkimusaineistoksi, mutta myöhemminkin lähetyt museo lupaa ottaa vastaan. Esineitä ja muistoja voi lähettää alla olevaan osoitteeseen, josta saa myös esineiden lähettämiseen liittyviä lisätietoja: Suomen käsityön museo intendentti Simo Kotilainen, kokoelmat Kilpisenkatu 12.40100JYVASKYLA puh. 014-624 942 simo.kotiIainen@jkl.fi Lisötietojo näyttelystä: Intendentti Mikko Oikori, näyttelyt puh. 014-624 944, mikb.oikari@ikl.fi RIEMU-LEVYJEN HINNOITTELU UUSIKSI Riemu-levyt Oy on lähtenyt mukaan Levy-yhtiön ja Poptorin aloittamaan cd-levyjen hintakisaan. Tämän vuoden alusta alkaen Riemun julkaisemat albumit maksavat nettimyynnissä (www.riemu.com/kauppa) kymmenen euroa, ja myös tukkuhintoja pudotetaan vastaavasti. Riemun cd-singlet maksavat 2-3 euroa kipale. Hinnoittelun muutos on Riemu-levyjen vastaus äänitemarkkinoiden tämän hetken haasteisiin, kuten musiikin luvattomaan kopiointiin ja radiosoiton ongelmiin. Riemu uskoo, että huomattavan hintojen alentamisen muodossa kuluttajille annettava positiivinen signaali vilkastuttaa äänitteiden kysyntää. Tämä korvaa osaltaan hinnanalennuksen taloudellisia vaikutuksia. Toisaalta Riemun kaltaisen riippumattoman kotimaisen musiikinjulkaisijan toiminnan elinehto on tähänkin asti ollut kevyt kulurakenne ja kyky tehdä laadukkaita julkaisuja tiukalla budjetilla Tässä suhteessa hintauudistus ei vaikuta Riemun toimintatapoihin. Hintauudistus koskee niin Riemun uusia kuin vanhojakin julkaisuja. Ensimmäinen kymmenen euron hintainen uusi julkaisu on 10.1. ilmestynyt Aku Ankkulin albumi Lootus, ja myöhemmin keväällä on luvassa Mana Manan viimeiseltä keikalta taltioitu live-albumi. Riemun vanhoihin julkaisuihin kuuluvat mm. Mana Manan Murheen laakso. Disgracen Turku ja Turun Romantiikan esikoisalbumi Ajatus on kapinaa.
• B J Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 ijaitsee Myytävänä: maailmanvallankumous Jyväs vallan TEKSTIT: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVAT: LUTHER BUSSETT Hohoi Suojelupoliisin agentit! Nyt se on selvinnyt: maailmanvallankumousta ohjataan Jyväskylästä! Ruorin heiluttajat maleksivat Jyväskylän Nihilistiliiton toimistossa. Tämän kaiken ja paljon muutakin sain selville haastattelemalla näitä maanalaisia livenä! Tätä ei ollut kukaan muu päässyt tekemään ennen minua. NIHILISTEILTÄ SAAPUI vaatimuskirje haas lattcluiilannetta varten: paikalle oli saatava pakoauto, giniä, pillejä (sellaisia taittuvia) sekä isopovinen blondi (mieluiten mies). Häh? Pakofillarin kyllä hommasin ja kätkin sen tapaamisbaarin lasi-ikkunan eteen omaa käyttöäni varten. Baarissa minut ohjattiin istumaan alakerran pöytään, jossa odotti puhelin. Sellainen jugurttipurkkipuhelin, joita lapsena tehtiin. Sen lanka johti kus osoittajien ammattikuntaa." KSXH näkemys Blisseftin ulkonäöstä VUODEN 2000 vappuna syntynyt Jyväskylän Nihilistiliitto mainostaa nettisivuillaan tuona samana vuonna ideoituja mielenosoituspalveluitaan. Niiden välityksellä kuka tahansa voi ostaa tarpeisiinsa räätälöityjä protesteja jauhekirjeistä vallankumouksiin. Luuserista nipäiseksi ankariksi" SINÄTÖ?WörTT)LLA Luther Blissett. Aivan, kyseessä on nimittäin moninimi, avoin identiteetti. "Luther Blissett on eräänlainen postmoderni Robin Hood tai avoin rocktähti. Kuka tahansa voi käyttää sitä ja näin tekemällä saada käyttöönsä nimen, joka on tunnettu ja jolla on tietty historia", tietää radikaalista avantgardesta väitöskirjaansa tekevä tutkija Marko Pyhtilä kertoa. Hän on perehtynyt aiheeseen kinassaan laiteen kritiikki ja kritiikin taide. Pyhtilän mukaan Luther Blissett -moninimeä alettiin käyttää vuonna 1994 Italiassa, josta se on levinnyt laajalle Eurooppaan ja virtuaalitodellisuuteen. Italiassa Blissett lieneekin tunnetuin. Hän on julkaissut siellä pamfletteja ja romaanin, toimittanut Radio Blissettiä, jekuttanut ihmisiä avantgardistisilla kulttuuripiloilla, antanut haastatteluja ja aiheuttanut pahennusta oikeussaleja myöten. "Nimi otettiin käyttöön satunnaisesti: todellinen Luther Blissett oli musta englantilainen jalkapalloilija, joka pelasi AC Milanissa yhden huonon kauden. Samalla hänestä tuli italialaisille sankarillisen epäonnistumisen esikuva." BLISSETT EI OLE AINOA käytetty moninimi muita vastaavia ovat olleet esimerkiksi ty Cantsin, Bob Jones ja Karen lillun Tunnetuin näistä on kuitenkin Joulupukki Moninimien historia ulottuu 1980-luvun alun Italiaan ja Iso-Britanniaan "Toisaalta jo berliiniläiset dadaistit kampanjoivat 1920-luvulla iskulausella 'kuka tahansa voi olla Jeesus Kristus'." MUTTA MIKSI JOTKUT haluavat "kätkeytyä" monipäisen nimen alle? Pyhtilän mukaan moninimet ovat hyökkäys taiteilijaneron myyttiä ja länsimaista individualismia vastaan. Ihmisellä täytyy olla 'nimeä', ennen kuin hänet otetaan vakavasti esimerkiksi taiteen, tieteen tai politiikan aloilla. "Helsingin Sanomat julkaisee taatusti Jorma Ollilan yleisönosastokirjoituksen, kun taas tavallinen Jantunen voi vain puhista maailmantuskaansa lähikapakassa, ellei hän saa Hannu Karpoa kiinnostumaan asiastaan." PYHTILÄN MIELESTÄ taiteessa nimi voi olla jopa tärkeämpi kuin jokin taideteos. "Mikä tahansa van Goghin maalaus on mittaamattoman arvokas. Sen sijaan kansalaisopiston taidekurssilaisen maalauksia ei edes pidetä taiteena, ellei hän jonkin ihmeen kautta saa töitään esille 'oikeaan' taidemuseoon."» y l ä parvelle, jossa vallankumoukselliset istuivat. Liittolaiset ilmoittivat puhuvansa vain tiedottajansa välityksellä, puhelimen kautta. Kyse oli turvatoimista: anonyymius on tärkeää. Valokuvaajan tuominen paikalle jäi siis myös haaveeksi. Neuvottelujen jälkeen sain luvan siirtyä maanalaisuudesta "ylösnousseiden" kanssa samaan pöytään. Pöytään, jossa istui esittelyjen mukaan viisi Luther Blissettiä, kaikilla ruskeat sukkahousut päässään. Edessään heillä oli tuopit, joista he imivät pilleillä (niillä taittuvilla) olutta. Kummallista porukkaa? Njää. Henkilöllisyystiedoiksi minulle kerrottiin iän kohdalla, että ikä on vain masentava luku. Painosta Luther totesi, ettei usko painovoimaan. "Ellei siitä meille makseta." Entäs hauiksen ympärys? "50 centtiä. Siis kaikilla yhteensä." "Eiku hauiksen ympärys, tollo!" MIELENKIINTONI KYSEISTÄ maanalaista organisaatiota kohtaan heräsi syksyn mittaan, kun toimitukseemme saapui tuon tuostakin järjestön allekirjoittamia tiedotteita. Yhdessä kerrottiin Nihilistiliiton ideoineen kirkon vaalikampanjan tunnuslauseen "Olet tärkeä". "Kyse oli modernin jumalakuvan kiteytyksestä. Entisaikoina ihmiset tarvitsivat jumalaa, nykyään jumala tarvitsee ihmisiä, erityisesti heidän lompakoltaan", Blissett sepostaa tyytyväisenä. Toisessa tiedotteessa vaadittiin reservisivareillc ja totaalikieltäytyjille säännöllisiä kuntotestejä. Tämä siksi, että nykyisen lainsäädännön mukaan "aseistakieltäytyjien kriisinaikaista asemaa ei ole määritelty ja on täysin mahdollista, etiä he joutuvat samoihin tehtäviin kuin sotilaat". Vuodenvaihteen jälkeen liittolaiset ovat muistuttaneet tiedotteellaan mielenosoittamisen olevan vapaata elinkeinonharjoitusta. "Kritisoimme tällä lakialoitetta, joka tähtää naamioitumisen kieltämiseen mielenosoituksissa. Mielestämme aloite loukkaisi mielenHinnaston mukaan esim e r k i k s i mielenosoitus ja vastamielenosoitus yhdessä maksavat 4000 euroa (ent. 4000 mk), vastamielenosoituksen vastamielenosoitus saman verran ja jatkuva vallankumous 1 000 000 euroa (ent. 1 000 000 mk). Myös toivomukset mielenosoittajien ulkoasusta otetaan huomioon; tarjolla on niin "peace and love" -hippejä, "kiljua ja keesejä" punkkareita kuin myös "paskaa ja lampaanpäitä" eli MTK-look. "Julkisuudessa oli tuolloin, vuonna 2000, keskusteltu pitkä tovi ammatiimielenosoittajista. Päätimme viedä ajatuksen äärimmäiseen johtopäätökseensä. Sitä paitsi jotenkin sitä on leipänsä tienattava", yksi Blissetteistä selittää yrittäessään samalla sovittaa sukkahousujen suuaukkoa ja pilliä yhteen. OVATKO PALVELUT OLLEET menestys? "Mieli, mitä vuoden 2000 alun jälkeen on tapahtunut: Seatde, Praha, Göteborg, Genova, Kuokka vierasjuhlat." "Ja Jyväskylä." Mitäs täällä on tapahtunut? "Ei mitään." Tilaajia on kuulemma ilmaantunut kaikista kansanosista, mutta kovin monenlaisista mielenilmauksistahan me emme ole saaneet lukea valtalehdistä. "Yksi mielenkiintoisimmista mielenilmauspyynnöistä on ollut parin poliisiauton kaataminen Itäkeskuksessa 15 minuutin päästä. Me ollaan odotettu jo puolitoista vuotta, että se viisitoista minuuttia olisi mennyt." Eli siis, mistä Nihilistiliitossa oikein on kyse? "Metodista, keinoista vailla päämäärää." "Mikään ei ole pyhää ja kaikki 'totuudet' on käännettävä nurin. Ja raha määrää. Ja vittumaisuus." PÄIVÄ HAASTATTELUN JÄLKEEN saan sähköpostia: "Kiitämme keskiviikkoisesta haastattelusta. Oli oikein antoisaa. Paitsi olut. Alla juttu tarkastettavaksi. Se on kylläkin täydellinen, joten tämä on vain muodollisuus. L.B." Tjaa, taitaa tuo Miira Rauhamäki kuitenkin sointua paremmin.» Jyväskylän Nihilistiliiton yhteystiedot: n_liitto@yohoo.com, http://www.geocities.com/n_liitto •k
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 Li] TEE KIMPPATILAUS, SAAT OMAN KIRJASI KAUPAN PÄÄLLE! Kun tilaukseen kuuluu vähintään 20 samaa kirjaa, saat kaupan päälle saman kirjan itsellesi! Lue ohjeet netistä, www.akateeminen.com, ja pistä tilaus tulemaan. TSEKKAA SAMALLA MAAN MONIPUOLISIMMAT PALVELUT OPISKELIJALLE: • uskomattoman hyviä kirjatarjouksia • pysyvästi edulliset hinnat • monipuoliset kirjavalikoimat kaikilta aloilta • varmat ja nopeat toimitukset • lehtitilauksista opiskelija-alennukset • etuja oppilaskunnalle Kysy lisää myös puhelimitse tai sähköpostitse: Antti Sallinen, puh. (09)121 4408 sähköposti: opiskelijat@akateeminen. corn AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA HELSINKI • ITÄKESKUS • TAPIOLA • TAMPERE • TURKU Koe uusi elämys. Kokeile 5 paria piilolaseja. Meiltä saat koekäyttöösi viisi paria SofLens One Day -kertakäyttöpiilolaseja urheiluun, matkalle, juhliin tai vaihtelun vuoksi. NYT MYÖS VOIMAKKUUDET -9.00 ASTI! Kertakäyttöpiilolasit NÄKi)SEL KY SILMÄ-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH/FAX. (014)616 020 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Informaatioteknologian tiedekunta Tule opiskelemaan Agoraan, ihmisen ja teknologian kohtauspaikkaan! Agora on Jyväsjärven rannalla, keskellä kampusta sijaitseva tutkimusja opiskeluyhteisö, jossa ihmistieteet, teknologia ja liike-elämä kohtaavat innoittaen uudenlaisia ajatuksia ja toimintaa. Painotamme toiminnassamme monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä. Tietotekniikan laitokselta valmistuu monipuolisia tietotekniikan osaajia yritysten ja yhteisöjen sekä koulutusja tutkimuslaitosten työtehtäviin. Opinnoissa voi painottaa joko ohjelmistotekniikkaa, tietoliikennettä, tieteellistä laskentaa, sulautettuja järjestelmiä tai suuntautua tietotekniikan opettajakoulutukseen. Tietotekniikan opetuksen ja tutkimuksen erityisalueen muodostavat tietokonelaskentaa hyödyntävät menetelmät, joita käytetään esimerkiksi laajojen ohjelmistojen tukijärjestelmissä, teollisten tuotteiden suunnittelussa ja prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisten ilmiöiden mallintamisessa sekä suurten tietoaineistojen analyysissä. Tietojenkäsittelytieteiden laitos kouluttaa tietojärjestelmätieteen asiantuntijoita yritysten tietojenkäsittelyn kehittämistehtäviin. Opiskelija voi suuntautua joko tietojärjestelmien suunnitteluun, ohjelmistotuotantoon, elektroniseen liiketoimintaan, digitaaliseen mediaan, ryhmätyöteknologioihin, ohjelmistoliiketoimintaan tai käyttäjäystävälliseen tietojenkäsittelyyn. Tietojärjestelmätiede pääaineena suoritettu tutkinto on maassamme ainutlaatuinen, koska siihen sisältyy runsaasti myös taloustieteiden opintoja sekä yhteistyötä yritysten kanssa mm. kehittämisprojektin muodossa. Vuoden 2003 hakuaika päättyy torstaina 15.5.2003. Muuntokoulutuksen hakuaika päättyy 28.3.2003. Lisätietoja: http://www.infotech.jyu.fi/opiskelu/valintaopas2003.html Laitosten amanuenssit ja tiedekunnan osastosihteeri: Tietotekniikan laitos Päivi Jämsen, (014) 260 2732, pjamsen@mit.jyu.fi Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tapio Tammi, (014) 260 3024, tatami@cc.jyu.fi IT-tiedekunta Kirsti Kärkkäinen, (014) 260 2207, kikka@cc.jyu.fi
• B JwighHi» YlioMilaslehti 2/2003 Uusiutuvien .... ^ . . . e n e r g i q l q h t e i d e n koulutusohjelma pääsi vauhtiin TEKSTI JA PIIRROS: JESSICA RISTIMÄKI VUODEN ALUSTA LÄHTIEN on Jyväskylän yliopistossa voinut opiskella uusiutuvien energiamuotojen koulutusja tutkimusohjelmassa. Alan koulutus ja tutkimus tulee todella tarpeeseen, sillä pysyäkseen EU:n energiapolitiikan tavoitteissa Suomen on lisättävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. Suurimpia syitä vaihtoehtoisten energianhankintatapojen eisimiselle ovat erityisesti nestemäisten fossiilisten polttoaineiden rajallisuus, fossiilisten polttoaineiden päästökuorma ja ydinenergian jätteet. Maisteriohjelman saaminen Jyväskylään on jo voitto sinänsä, sillä vastaavaa ei Suomessa ole ennen ollut. Uusiutuvista energiamuodoista on ollut vain yksittäisiä opintokokonaisuuksia eri oppilaitoksissa. "Energia-alan koulutus uusiutuvien puolella on hajanainen Suomessa. Jyväskylä yrittää nyt ensimmäistä kertaa panna sen yksiin puihin", hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, professori Jouko KorppiTommola vahvistaa. Hankkeeseen palkattavien tutkimusjohtajien ja tutkijoiden lisäksi asiantuntijoita kootaan Jyväskylään opettamaan eri puolilta Suomea. UUDESSA maisteriohjelmassa aloitti 19 opiskelijaa. Heistä suurin osa tuli luonnontieteistä, mutta myös talousja yhteiskuntatieteet ovat edustettuna. Koulutukseen voi hakea opiskelija, jolla on matematiikan, kemian ja fysiikan perustiedot hallussa sekä noin 80 opintoviikon edestä opintoja suoritettuna. Myös soveltuva insinöörintutkinto käy. Taustasta riippuen maisteriohjelman suorittaminen vie noin kaksi vuotta. Ensimmäisen sisaänottoryhmän jatkoksi koulutusohjelmaan järjestetään vielä kaksi hakua, joista ensimmäinen on toukokuussa. Korppi-Tommolan mukaan Keski-Suomessa suhtaudutaan uusiutuviin energiamuotoihin vastaanoitavaisesti: 'Täällä on pitkä perinne biomassan polttamiseen liittyvässä toiminnassa. Pellettitekniikka puolestaan on lisäämässä puun käyttöä." KOULUTUS-JA tutkimusohjelmalla on suuri merkitys alueelle, sillä sen avulla saadaan päteviä ihmisiä kuntien, tutkimuslaitosten ja yritysten palvelukseen kehittämään ja käyttöönottamaan uusia energiantuotantotapoja. Myös maaseutu saa lisää elinvoimaa uusista energiaratkaisuista. Jos paperiteollisuutta ei oteta huomioon, on Keski-Suomesta periaatteessa mahdollista tehdä energiaomavarainen maakunta. Tällä alalla pienikin toiminta tuottaa tuloksia", Korppi-Tommola rohkaisee. Uusiutuvien energiamuotojen perusidea on tuotannon hajauttaminen useisiin pieniin yksiköihin ja eri energiamuotojen käyttäminen yhdessä. Suurin haaste on eri energiamuotojen integroiminen yhteen taloudellisesti kestävällä tavalla. Tutkimusta tehdään pääasiassa Vaajakosken tutkimuslaboratoriossa. Hanke saa tukea myös yliopiston nanoteknoiogiaohjelmalta. Kiinnostuksen kohteena ovat kaikki uusiutuvat energiamuodot, joilla voi tuottaa pienimuotoisesti sähköä. Opinnäytetöiden aiheet painottuvat kuitenkin oman alueen tarpeita ajatellen. Myös käynnissä olevat biokaasuja aurinkokennotutkimukset hyötyvät uudesta koulutusja tutkimusohjelmasta. Ohjelma kiinnittää huomionsa ympäristötekijöiden lisäksi uusiutuvien energiamuotojen käytön sosioekonomisiin vaikutuksiin. Tutkimus kartoittaa, kuinka esimerkiksi maatilat voisivat toimia mahdollisimman omavaraisesti uusiutuvia energiamuotoja hyödyntämällä. Suurin tavoite on kuitenkin ympäristölle haitallisten päästöjen mahdollisimman tehokas vähentäminen. "Energia tuotetaan kestävällä tavalla, luonnon kiertoa jäljitellen. Väin ilmakehästä sitoutunut hiili poltetaan, suora auringonsäteily, tuulienergia sekä vesistöihin ja maaperään varastoitunut energia hyödynnetään. Hankalia tai varastoitavia päästöjä tai jätteitä ei tuoteta", Korppi-Tommola tiivistää uusiutuvien energiamuotojen ytimen.» Sarjassa käydään yliopiston miesten vessoissa. OSA 5/5 FYSIIKAN LAITOS TEKSTI: MIKKO UOKKOI JA TEEMU KESKINEN, KUVA: TEEMU KESKINEN KOLMANNEN KERROKSEN VESSA sijaitsee vahtimestarin kopin luona. Lähellä on myös ruokala ja ulko-ovi. Vessan koodi on YFL 341, ja luonnontieteellisen tarkka on myös käyttäjille suunnattu ohje: HUOM: Pisoaariin ei saa laittaa paperia. SYY: Se menee tukkoon. Pönttökopin seinällä on lisää ohjeita. Pönttöön kielletään suomeksi ja englanniksi heittämästä paperisia käsipyyhkeitä tai muita tavaroita, ettei viemäri tukkeutuisi. Englanninkielinen ohje ("Please note. Paper hand towels and other foreign objects may obstruct the toilet. Use waste paper basket, please") on muutamin nokkeluuksin sabotoitu muotoon "Please note. Paper hand towels and foreign people may obstruct the toilet. Use vvaste ape basket, please". Itse seinät on säilytetty sairaalan valkoisina. Tylsää! Vessassa on kaksi ikkunaa. Ne saa auki ja niissä on sälekaihiimet. Mitään syytä lisätuuletukseen ei kuitenkaan ole. Erikoisuutena mainittakoon pönttökopissa oleva pikkusuihku. Luksusta, mutta kuinkahan moni mies on sitä todella käyttänyt? • RS. Vessa voi tuoksua vessalle, vaikkei siellä haisisikaan paska.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2003 E keskustelua QUALIS GREX, TALIS LEX Vaikka tämän ainaisen jankuttamisen soisi jo vaiheeksi hiljenevän, laitan kyllä minäkin jo lusikkani yli kiehuvaan kannabissoppaan. Viime Jylkkärissä peräti kolme henkilöä (joista kaksi lymysi nimimerkin lakana) vastasi Päivi Sivosen kirjoitukseen ("Aidasta ja seipäästä", Jylkkäri 16/2002). Näiden kolmen kirjoituksen takia vahvistui käsitykseni, että tästä aiheesta keskusteltaessa puheenaiheen rajaaminen on ilmeisen mahdotonta. Tähän kaiketi viittasi myös varsin oivaltava aita ja seiväs -otsikko. Viime Jylkkärissä huumemyönteiset kirjoitukset olivat keskenään hauskalla tavalla ristiriitaisia monessakin mielessä. Esimerkiksi nimimerkki "Rauhaa ja rakkautta" sanoi, ettei kukaan järkevä ihminen polta kolmea kannabissätkää päivässä, kun taas "Maisteri Hackenbush" kertoi amerikkalaistutkimuksesta, joka paljasti, että 17,5 vuoden ajan keskimäärin 8 vahvaa marisätkaä polttaneiden keuhkot olivat moitteettomassa kunnossa. Tiedä sitten, ketä näistä kouhoista uskoisi. Oma mielipiteeni on. että huumeita ei tule laillistaa. Kerronpa, miksi. Kannabiksen laillistamista seuraisi epäilemättä sen saatavuuden helpottuminen ja sitä kautta käytön yleistyminen. Aivan vastaavasti kävi keskioluen vapautuessa. Kannabiksen polttelua harrastetaan laajalti ja pitkin perintein islamilaisissa maissa, joissa uskonto kieltää alkoholin. Kannabiksen asema siellä on verrattavissa alkoholiin länsimaissa. Alkoholi on islamilaisessa maailmassa ei-hyväksyttävä samoin kuin tietyt "luonnontuotteet" meillä. Kannabis ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Sen haittavaikutukset ovat kiistattomat, hyödyt erittäin kyseenalaiset ja välttämättömyys täysin poissuljettu. En vähättele viinan vaaroja. Ne ovat oma lukunsa eivätkä liity kannabiksen vaaroihin. Jos yksi haitallinen aine on laillinen, ei se kyllä millään tavalla tarkoita, että muittenkin pitäisi olla. Asenneitani voisi joku sanoa tekopyhäksi, mutta se ei ole ainakaan pikkunäppärään logiikkaan perustuva. Kokonaisuus tulisi ymmärtää, vaikka kaiselisikin kysymystä asianosaisen marginaalin ahtaasta näkökulmasta. Itse en ole lakannut uskomasta mahdollisuuksiin torjua huumeiden leviämistä Sivosenkin mainitsemin keinoin, eli rajavalvontaa ja viranomaisyhteistyötä tehostamalla. Yhden aineen laillistaminen ei hävitä huumerikollisuutta eikä poista kovien huumeiden markkinoita. Myöskään alkoholin aiheuttamat ongelmat eivät häviä, jos yleiseen käyttöön hyväksytään uusia päihteitä. Tiettävästi edes Hollannista eivät ole päihdeongelmat poistuneet, vaikka kannabista saa siellä poltella suhteellisen vapaasti. On omituista ajatella, että jollekulle kannabis on "elämäntapa", kuten muutamat laillistajat antavat ymmärtää. Kaipa sen ymmärtäminen vaatii laajempaa tajuntaa kuin meillä keskivertokansalaisilla yleensä on. Toisaalta, onhan niitä elämäntapajuopottelijoitakin. Heistä käytetään myös tiettyä lääketieteellistä termiä. ANTTI VESALA MIELENOSOITTAMINEN VAPAATA ELINKEINONHARJOITUSTA Eduskunnassa ja mediassa on keskusteltu viime aikoina naamioiden kieltämisestä mielenosoituksissa (esim. keskustelu kansanedustaja Petri Salon lakialoitteesta LA 164/2002 vp). Tunnelmia ovat siivittäneet viime itsenäisyyspäivän tapahtumat presidentin juhlavastaanottoa vastaan. Keskusteluissa on viitattu ammatinharjoittajien suojelemiseen ammattimielenosoittajien terrorilta. Samalla on kuitenkin nähty vain kolikon toinen puoli. Jyväskylän Nihilistiliitto haluaakin muistuttaa, että myös mielenosoittaminen on monille työ ja elinkeino. Nihilistiliiton mielcnosoituspalvelun välityksellä kuka tahansa voi ostaa haluamiaan protesteja. On erityisen tarpeellisia tuoda esille, että mielenosoituspalvelumme työllistää kymmeniä työttömiä, opiskelijoita, maahanmuuttajia ja muita vähävaraisia. Toimintamme on ammattimielenosoittamista puhtaimmillaan, juuri sitä mielenosoittajien ammattikunnan työtä, johon erityisesti kansanedustaja Oinonen on useissa yhteyksissä viitannut. Palkkapussimme pohjalta (ja nimenomaan pohjalta, sillä ammattimme ei ole järin tuottoisaa näinä konsensuspolitiikan ja sosiaalidemokratian pimeinä aikoina) olemmekin vakavasti huolestuneita suunnitelmista rajoittaa mielenosoituselinkeinon vapautta. Vireillä oleva naamiointikielto loukkaisi ammatillisia intressejämme vaikeuttamalla asiakkaidemme toiveiden toteuttamista sekä heikentämällä työturvallisuutta. Eittämättä se myös lisäisi ammatinharjoittamisen sivukuluja. Nihilistiliitto pitää erityisen vakavana, että tällaista oikeuksien leikkausta suunnitellaan kolmannen sektorin matalapalkkaalaan. Työllisyysvaikutusten lisäksi projektimme tarjoaa työntekijöilleen ammatillista koulutusta ulkomaan opintomatkoja myöten sekä mahdollisuuden edetä uralla toiveiden ja kykyjen mukaisesti. Kuten mielenosoittajat yleensä, tulevat Nihilistiliitonkin työntekijät yhteiskunnan syrjäytyneistä kerroksista (sillä eihän ole mikään salaisuus, että köyhän moraali on rahakysymys). Luulisi, että tällaisen kansanosan kouluttamista ja rekrytoimista työelämään ennemminkin kannustettaisiin kuin vaikeutetaan. Arvelemme, että tilanne on sama myös monissa valtionapuja saavissa järjestöissä. Nekin tarjoavat jäsenilleen edullisen väylän ammattimaiseen toimintaan. Protestointi voi olla monelle yksi ainoista keinoista vakituiseen ansioon tai vähintäänkin palkattomaan, mutta mielekkääseen työhön. Voidaan hyvinkin väittää, että mielenosoittaminen on tehokas tapa pitää syrjäytyneitä kiinni yhteiskunnallisessa elämässä. Syrjäytymisen edistäminen ei liene kenenkään etu. Vetoammekin siis päättäviin tahoihin, että mielenosoittajien ammattikunnan toimenkuvaa ei vaikeutettaisi entisestään, vaan sille määntelmällisestikin kuuluvia oikeuksia kunnioitettaisiin ensimmäisen prioriteetin mukaisesti kuten on yhteiskuntamme vallitseva käytäntö muidenkin elinkeinojen kohdalla. LUTHER BLISSETT TIEDOTTAJA, JYVÄSKYLÄN NIHiUSTILIITTO Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muutenkin editoida tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroolonlie 2, 40600 Jyväskylä •järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon 3 ti 11.2. mennessä! Akateeminen Siperia Seura ! ! ? _ ' • ! ! • JOPA Jyväskylän Opiskelevol PArtiolaiset Akateeminen Siperia Seura aloittaa kevään toimimansa iulkisesli yleiskokouksen merkeissä tiistaina 11 2 klo 21. Ja paikkanahan on jännitys tiivistyy, maailma hiljenee, Siperia kylmenee entisestään, Osama tulee ulos luolastaan jotta kuulisi paremmin RENTUKKA"! Siperia Suomelle 1 Alkiolainen osakunta Videoilta ke 12 2 Annin luona (Aatoksenkatu 8 A 5). Kokoonnutaan klo 18 Kauppakadun Makuunin edessä videon valintaa varten. Sääntömääräinen kevätkokous ma 17.2. klo 16 Sohvin kabinetissa. Tervetuloa 1 Lisätietoja sähköpostilistalta, jolle voit liittyä osoitteessa tittp//majordomo.cc|yu.li/mailman/lislmlo/alkio JOPA ry starttaa kevätkaudelle iloisesti ja napakasti. Tiedossa alkavalle vuodelle on kamppatelkia. saunailtoja, ulkoilua, verenluovutusta ja paljon muuta mukavaa. Partiotaustaa el tarvitse vaan reipasta ja sosiaalisia asennelta. Ala nyhjää yksin kolona, nyhjää JOPAssa, hyvässä seurassa' Lisätietoja ja ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä htlpy/Www.cc.jyuli/yhd/jopas/ Puheenjohtaja Mikko mipeeeyl@cc.jyu.li Evankeliset opiskelijat Evankelisten opiskelijoiden teemaillat lauantaisin klo 19.00 Lutherin kirkolla. Kansakoulukatu 5. 8.2. Epäilysten alla, Helena Karjalainen. 15.2. Nooa Kristityn arkkityyppi' Tom Säilä. 22. Armolahjat, Arto Auranen. 1.3. Luodut kaikki laulakaa. Jyväskylän ylioppilasteatterin seuraava kokous liisläina 11.2 klo 19.00 Ilokiven halliluskabmetissa. JYT-yhteysliedol iyt-postia@c.c.jyu.li fani ka 8.-9.2 Valtakunnalliset talviveisuut Palokan kirkolla, kuoro konsertoi. Sunnuntaina 16.2. veisuut Leena Koivistolla, Keski kalu 29. (Körttiopiskelijoiden kotisivu www.jyu.li/yhd/korlliopiskelijal/) Global Discourse Global Discourse ryn keväänseNjgHIä minaarisatjan teemana Globalisaation Hallinta. Seminaarit lärjesletaan 21.1. alkaen joka loinen tiistai klo 18.15 A-lalon luokassa A104 Huipputason alustajia luvassa, tarkasta liedol osoitteesta: www.jyu.li/yhd/gd. TERVETULOA MUKAAN 1 Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit jm . Viikottainen liikuntavuoro salissa Ui. keskiviikkoisin klo 15.45-17.15. Käy tutustumassa kevään toimintaan osoitteessa www.cc.jyu.li/ylid/jaru/ Sane ryn vuosikokous ke 19.2. klo 18.00 alkaen Honsun saunalla (Väinönkalu 9). Kokouksen lisäksi luvassa naposteltavaa ja saunomista. Tervetuloa! Sählyvuoro maanantaisin klo 19.30-20.15 salissa U1. Sählyä tiistaisin 17.15-18.00. salissa Ui. www.la-asumisoikcus.fi tampcre@ta-asumisoikcus.fi ASUMISOIKEUS OY Uusi kerrostalokohde Jyväskylään keskeiselle paikalle Lutakkoon Kerrostalokohde, yhteensä 44 asuntoa Asuntojen arvioitu valmistumisaika 11/2003. TA-Asumisoikeus Oy/Schaumanin puistotie 27 2h+kk+s 43,5-47,0 m 2 17 kpl 2h+k+s 53,5-58,0 m 2 13 kpl 3h+k+s 62,5-73,0 m 2 14 kpl -»-vesimaksu 10 euroa/hlö/kk asomaksu aik. käyttövast.alk. 11.744 euroa 352 euroa/kk 13.623 euroa 15.600 euroa 408 euroa/kk 468 euroa/kk Soita ja tilaa esite sekä hakulomake! Tuomiokirkonkatu 34 A 2. krs, 33100 TAMPERE Puh. (03) 271 2212 Fax (03) 271 2211 MATKA MIELESSÄ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 p i i I O S a n a p i i 3 4 5 6 i H f 8 $ 10 n [ 13 13 14 K 16 17 • 18 i " 20 21 • 2.2 23 m • VAAKASUORAAN: I. Kasparov mursi Deep bluen tukirangan syömällä tämän. (10) 9. Toisaalta se oli musta, ruudulla valkoinenkin. f5) 10. Rikittämällä tietoviisas Jyrkin molemmilta puolilta pääsee aloittamaan pelin. (7) II. Lännenmies Carson, kaalinpäät ovat happamia. (7) 12. Pesualtaassa oli kilo pulveria. (4) 14. Hermann Hesse etsi Kirjoitelmiansa. (6) 15. Siellä on Lusaka. Inkinen, Biafra ei. (6) 18. Aleksanterillakin on omansa. On myös Sitikat usein nähty siellä. (4) 20. Kun Inga Sulin joutuu pattiin, jää tämä jäljelle. (8) 22. Liikutitte hälyttävää nappulaa vinosti eestaas. (7) 23. Taisi olla intro sekaisin, kun leffassa niitä oli kaksi ja laudalla neljä. (5) 24. Arvoesineiden vohkijaksi paljastui nimimerkki rasva-Tuula. (10) PYSTYSUORAAN: 2. Kuuntele lukuisia kielisoittimia jossain muualla. (8) 3. Hylätty ei päästä härkiä liikkumaan ennen valjastamista. (6) 4. Langetatko tuomiosi Ahvenanmaan kunnalle? (4) 5. On pakkasta; lämpö, vesi ja ilmastointi pitää ottaa huomioon. (5) 6. Afrikan tähdessä ja Onnenpyörässä oleva, sekoita sipatti maakuopassa kypsyvien lampaidenjälkeen. (12) 7. Gabriel ja Miikael, kelkkareitin voi lentääkin. (12) 8. Raharikasta tuskin näkee slummeissa mersuineen. (6) 13. Kun Heiskanen halkoo Teaa, voi pätkän jättää kannoilla kuppiin. (8) 16. Kirjavassa satamassa ei näytellyt Garbo tai Dietrich vaan joku muu. (6) 17.Mahan ääni esiintyy armeijassa essiivinä.(6) 19.Sataa tuskin ollenkaan. Kihut liitää ilmassa. K) 21. Tiku on Takun tuki porattaessa. (4) O Marko Kunnari «M"IZ SEjeAninei > z nsN!i'6l !woi £2 euun>i7i wm zz nefiog 9 i sefjujunx 02 eeisuE» e L nie» m snieis g eiqtues'91 I!l3)|ua|)ji|iv 7 188SS3H UlsiKdOASoa g «Hl"» !*|Bi S mm M ejag f s e m o s o i f?|S8| £ nsiey '6 laiainiin Z jejeöu|un>| • i :JJS)MV1SVA
• O t a l u o n n o l l i n e n ask L u o n n o n t i e t e i d e n a k a t e e m i s t e n liitto L A L e n t i n e n K e m i s t i l i i t t o o n l u o n n o n t i e t e i l i j ä n o m a j ä r j e s t ö . J ä s e n e k s i voit liittyä j o o p i s k e l u a i k a n a s i . J ä s e n e n ä saat t y ö e l ä m ä ä n v a l m i s t a u t u m i s t a v a r t e n t i e t o a , jota y l i o p i s t o e i tarjoa. Pääset v e r k o s t o i t u m a a n o i k e i d e n i h m i s t e n kanssa j a halutessasi voit k e r r y t t ä ä m y ö s t y ö t t ö m y y s t u r v a a s i . K ä y i n t e r n e t s i v u i l l a m m e t u t u s t u m a s s a kaikkiin j ä s e n e t u i h i m m e j a t ä y t ä s a m a l l a i l m o i t t a u t u m i s l o m a k e . S e k a n n a t t a a . lonnonueieiaen AKATEEMISTEN UITTO LAL w w w . l u o n n o n t i e t e i d e n a k a t e e m i s e t . o r g Syksyllä 2003 alkavat yo-pohjaiset linjat Sähköala: 120 ovi 2 vuotta Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja (mukana yhteishaussa, koodi 959) Kone-ja metalliala: 120 ovi2 vuotta Valmistustekniikan koulutusohjelma, koneistaja (mukana yhteishaussa, koodi 885) Kaupan-ja hallinnon ala: 120 ovi2 vuotta Toimistopalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma, merkonomi (erillishaku) lisätietoja ja hakulomakkeita: Ella Sikiö / (03) 488 8627 Mäntän seudun koulutuskeskus (koodi 1005) Virtasalmentie 14, Koskelankatu 2 (kauppaopetus) 35800 MÄNTTÄ Puh. (03) 488 8400 / vaihde, www.mantta.fi/mskk S u s a n n a H u o v i n e n kansanedustoja, YTM Helmikuussa kuukauden vieraina nettisivuillani Bjarne Kallis. Maija Rask ja Osmo Soinninvaara. www.susannahuovinen.nel | Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393.411 Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi.sukunimi@koas.fi Internet: www.koas.fi (HMSiin.i.ifl iisiiNitr Kun vertaat vuokria, vertaa mitä vuokraan sisältyy! Puualan perustutkinto, pk 863, yo 89i Suuntautumisvaihtoehdot: Puuseppä Teollinen hirsirakentaja CNC-puuseppä • Maatalousalan perustutkinto, pk 14», yo 202 Suuntautuminen maaseutuyrittäjäksi • Puutarhatalouden perustutkinto Suuntautumisvaihtoehdot: pk 851, yo 879 Kukkaja puutarhakauppa Vihertuotanto • Luontoja ympäristöalan perustutkinto Suuntautumisvaihtoehdot: pk 174, yo 278 -Ympäristönhoitaja Luontoyrittäjä (monimuoto) Yhteishaussa olevat opintolinjamme alkavat 4.8.2003. Öppilaitoskoodi 1701. Kato: Peruskoulun päättäneille 120 ov. Yo ja ammattitutkinto 80 90 ov. Asunto ja ruoka maksuton, oppimateriaalin hankkii opiskelija. OTA HiTIYTTA, ANKAMME LISÄTIETOJA! A ALAJÄRVEN AMMATTI-INSTITUUTTI Kurejoentie 390,62710 Kurejoki, puh. (06) 557 721 <vw» ,!.:• li ,c-mail: ajMM f' Ahrroman-Engkvist Oh|olmtstosaa jatkavat: KONSTA KOTKAN TAALLA POHJANTÄHDEN ALLA KORKEANPAIKANTARU SORMUSTEN HERRASTA KAMMO HATA El LUE LAKIA. Hellyttävän hauska satu NUKKEKOTI, TANGO NUEVO Ohjaus Anne Saastamoinon 1 rioytflntökauOello ENSI-IITA18??003