• X a Jyväskylän Ylioppilaslehti 6. HELMIKUUTA 2002 • 42. VUOSIKERTA r ' Ä 'ty&Ä Hunnulla ja ilman */EX? V-i
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 Harhaluuloja huntupakosta Sivut 8-9 Alkuperäiset bluesveljet Sivu 19 Rohkea rjna Liisa "Sivu 20 Naisen kunnia pääkirjoitus/ Ruotsi Anna-Maija Tuuliainen n ° ' rse " k u r d i naisen "kunniamurhasta". Nuoren Fadimen oma isä turvautui viimeisenä keinonaan lapsensa tappamiseen, koska piti ruotsalaismiehen kanssa seurustellutta tytärtään huorana. Kieltäytyminen järjestetystä avioliitosta uhmasi miehen perinteistä valtaa kurdiyhteisössä. Kielitaitoinen ja kouluteltu tytär kertoi perheen asioista julkisuudessa; ruotsia taitamaton isä ei kyennyt vastaamaan huutoon muuten kuin painamalla liipasinta. Helsingin Sanomat laittoi suomalaisten älykkönaisten kunniaa kohdalleen sunnuntainumerossaan 27.1. Lehden järjestämässä suuressa intellektuellikyselyssä kymmenen johtavan suomalaisälykön joukkoon mahtui kaksi naisia (tutkija Anu Kantola ja kirjailija Leena Krohn). Aivan kärjen tuntumaan sijoittui oman yliopistomme lehtori ja tutkija Raija Julkunen. Naisten vähäinen määrä intellektuellien terävimmässä kärjessä on kirjoitusta tulkiten naisten oma vika. Toista kertaa järjestetyn kyselyn kysymysten vastaanottajista "jopa 43 prosenttia" oli tällä kertaa naisia. Ja koska niin moni nainen päästettiin vastaamaan, heidän olisi pitänyt älytä valita kärkikymmenikköön oman sukupuolensa edustajia, kirjoitus antoi ymmärtää. Kirjoituksessa muistettiin myös mainita, että jotkut (mies-?)vasiaajat kieltäytyivät vastaamasta koko kyselyyn, koska eivät halunneet osallistua moisiin "missikisoihin". Samat ihmiset tuskin tyrmäävät missikisoja "älykkökilpailuina". Suomalaisen pahoinpitelijäpoliisin tapaus on myös noussut otsikoihin. Poliisi oli hakannut vaimoaan kymmeniä kenoja myös vaimon ollessa raskaana. Silti hänet palkattiin määräaikaiseen työsuhteeseen Vantaan poliisiin. Vasta kun poliisiylijohtaja Naulapää puuttui julkisesti tapaukseen. lehdistä saatiin lukea, ettei poliisin määräaikaisuutta uusita. Viimeaikaisten uutisten rivien välissä lukee, että loukatuinpa naisen kunniaa tavalla millä hyvänsä, vika löytyy yhä viime kädessä naisesta itsestään. Kulttuurista ja yhteiskunnan kehitysasteesta riippumaita. Vuonna 2002. KANNEN KUVA: SUSANNE DAHLGREN Jyväskylän Ylioppilaslehti wwwiwWtei Toimitus Osoitteenmuutokset Keskussotrootanhe 2 JYYn keskustoimisto, 40600 Jyväskylä (014)2603360 jytkkori@cc.jyu.fi Fax (014)2603355 1 Imortusrnyynti tmi Martti Mikkonen (014)2603928 Päätoimittaja Anna-Moija Tuuliainen (014)2603359 4 5 8 1 4 9 7 2 onirtu@cciyu.fi ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fax (014) 272 163 Ylioppilaslehticn valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 Toimittajat Johanna Salmela 044 5414405 iomasalm@cc.jyu.fi limoitu ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grofiikko.rutanen@co.inet.fi Lassi Toivanen 4 5 9 2 7 1 btoivan@cc.iyu.fi Painopaikka LehtisepätOy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 8 000 Taloudenhoitaja j a toimistosihteeri Fbula Rouhionen ISSN 0356-7362 (014)60 7226 JVYn jäsenille koliin kannetluna Jylkkäri maksaa 8 euroo. luviikari Ville Sivu 16 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. SE « a ET Ilmestymispäivät keväällä 2002 ilmestyy d e a d l i n e 23.1. 16.1. 6.2. 30.1. 20.2. 13.2. 6.3. 27.2. f 20.3. 13.3. 3.4. 27.3. 24.4. 17.4. 8.5. 2.5. Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! Markkinahenkinen keskusta vieraasta päästä/ Jussi Hermaja Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa/pmm takasivu 1,20 euroo/pmm määräpaikkalisä 0,12euroo/pmrn etusivu /pmm {etusivu myydään ainoastaan kokonaan) värilisä 0\4 euroa/pmm Jyikkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin et lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 5.2. KELLO 14.00 TOIMITUKSESSA Monissa Suomen k a u p u n geissa on vastustettu keskustan katujen muuttamista autottomiksi sillä perusteella, etteivät asiakkaat enää pääse kaupan eteen omilla auloillaan. Kauppiaat pelkäävät liikevaihdon laskua ja konkurssia. Yhäkin samaan argumenttiin vedoten paikoin jarrutetaan kävelykatujen perustamista, puhumattakaan kokonaisista kävelykeskustoista. Jyväskylässä on todettu, että kävelykatu on erittäin onnistunut projekti. Kävelykadun yrittäjät voivat olla tyytyväisiä liikevaihdon positiiviseen kehitykseen ja kiinteistöjen omistajat pilviin kohonneisiin vuokriin. Sama on tapahtunut poikkeuksetta muuallakin, myös täällä Belgian neljännesmiljoonan asukkaan Gentissl Miksi sitten viihtyisiä kävelykeskustoja vieläkin paikoin karsastetaan? Vastaus löytynee enemmänkin ideologiselta puolelta. Keskustojen sulkeminen autoilta vähentää mahdollisuuksia liikkua yksilöllisesti nelipyöräisellä. Tämä lietysu koskee vain niitä, jotka sattuvat kyseisen vempaimen omistamaan. Henkilökohtaisesti en mitenkään suuresti nauti kaupunkiajosta, ja jopa viikonlopuksi suunniteltu Munchenin-matka hirvittää, vaikka saakin päästellä Saksan isoilla teillä. Kerrankin työn takia hankitusta ajoluvasta on kuitenkin hyötyä, kun pikkubussille ei ryhmämme muista henkilöistä löytynyt ajokortillista ohjastajaa. Gentissä joka kuukauden ensimmäisena lauantaina raitiovaunuilla saa matkustaa ilmaiseksi. Asian tila ei suinkaan johdu siitä, että poliittiset päättäjät haluaisivat näin antaa kansalaisille valistusta joukkoliikenteen eduista, vaan kyseessä on täysin markkinahenkinen teko. Ilmaisliikenteen nimittäin kustantavat keskustan suuret tavaratalot nimenomaan ne kävelykeskustassa sijaitsevat. Jyväskyläläistenkin yrittäjien kannattaisi harkita samanmoista ratkaisua, suosio olisi taattu. "llmaispäivien" liikevaihto kasvaisi, ja henkilökuntaa luonnollisesti lisättäisiin mainittuina aikoina palvelutason turvaamiseksi. Suurajojen aikana joukkoliikenne olisi tietysti myös ilmaista, silloinhan keskusta pursuaa väkeä. Autourheilusta kiinnostuneet matkaisivat kävelykadulle ralliautoja ihmettelemään rinnan rallien vastatapahtunnin menevien kansalaisten kanssa ympäristöystävällisesti joukkoliikenteellä. i e s m t Q v e u j t e h u q . l e s o n i K q n s T a v reKm&£fue3iirn s i u
• * Jyväs kul Iän Y 7] ij| as le luHR 7 * Iän Y 7] ij| http://www.jyu.fi/jylkkari 6. HELMIKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA Onko opiskelijoilla hyvä olo? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO järjestää Hyvän olon päivän torstaina 14. helmikuuta. Päivä koostuu lääketieteen eri alojen asiantuntijoiden luennoista. Myös erilaiset yhdistykset esittäytyvät L-rakennuksen aulassa. Hyvän olon päivä liittyy vuonna 2000 tehtyyn Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen, jossa selvitettiin YTHS:n piirissä olevien opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä etsittiin vastauksia muun muassa tupakointiin ja alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyviin kysymyksiin. Myös ruokailuja liikuntatottumuksia tiedusteltiin. Tutkimuksessa kartoitettiin myös terveyttä ja terveyspalvelulta koskevia asenteita ja mielipiteitä.Tutkimuksen tekivät Kristina Ku m m ja Teppo Huttunen. Tutkimustuloksista selviää esimerkiksi, että vaikka 86 prosenttia opiskelijoista arvioi terveydentilansa hyväksi ja vain 2 prosenttia huonoksi, opiskelijat oireilivat runsaasti. Yleisimpiä oireita olivat esimerkiksi väsymys, niskaja hartiavaivat sekä nuha ja tukkoisuus. Psyykkisiä oireita, kuten unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, jännittyneisyyttä ja masentuneisuutta esiintyi viikoittain miehistä yhdellä kymmenestä ja naisista 14-18 prosentilla. Naisista 8-9 prosentilla oli esiintynyt syömishäiriöön viittaavia oireita. Yleisimmin oman terveyden uhaksi arvioitiin omat epäterveelliset tottumukset. HYVÄN OLON PÄIVÄNÄ L-rakennuksessa pidetään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja, joille on vapaa pääsy ja jotka ovat kaikille avoimia. L 303 -salissa kello 11 luennoi Pirjo Paajanen (YTHS) aiheesta astma ja allergiat. Kello 12 puhuu stressinhallinnasta Tuula Pahkinen (YTHS), jonka jälkeen kello 13 Aija Luoma KeskiSuomen Allergiaja astmayhdistys ry:stä kertoo kosmetiikasta ja ihonhoidosta. Pirjo Paajanen luennoi toistamiseen kello 14. Salissa L 303 on kello 10.30 aiheena opiskelija ja näyttöpäätetyöskentely, luennoitsijana fysioterapeutti Kirsti Siekkinen (YTHS). Jyväskylän kaupungin ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen puhuu kasvisruokavalioista kello 12.30. Infektiotautien erikoislääkäri Maija Rummukaisen aiheina ovat matkailuja rokotukset kello 13.30. Näyttöpäätetyöskentelystä ja siitä mahdollisesti aiheutuvista vaivoista luennoiva Kirsti Siekkinen kertoo, että niska-hartiaja alaselän oireet ovat opiskelijoilla melko yleisiä. "Huono työasento voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja. Noin kolmasosa asiakkaistani YTHS:llä sanoo kärsivänsä niskan ja hartioiden oireista. Ongelma on kyllä monialainen, kaikilla vaivat eivät liity jännittämiseen. Osalla ne johtuvat purenta-alueen ongelmista tai migreenistä. Joillakin voi olla myös aikaisemmista vammautumisista johtuvia vaivoja. On myös paljon niitä, jotka kcnovat esimerkiksi olevansa graduvaiheessa, ja stressitilanteessa ruskat rupeavat oireilemaan", Siekkinen sanoo. KOVIN HARVINAISIA eivät Siekkisen mukaan ole myöskään nivelvaivat, kuten ns. hiirikäsi-syndrooma jännetuppitulehduksineen tai erilaiset puutumisen tunteet. Jatkuessaan erilaiset vaivat voivat aiheuttaa tilapäisen työkyvyttömyyden, jolloin opiskelijan täytyy hakea sairaslomaa. "Monialaisuuteen tässä vaivassa liittyy myös se, että psyykepuoli nousee monilla esille. Työtai opiskelukyvyttömyys ei aina liity yksinomaan niskaoireisiin, vaan siihen voi liittyä muita stressiongelmia, jotka haittaavat opiskelua. Nämä ovat toisinaan hyvin monimutkaisia asioita." Siekkisen mukaan vaivat voivat nuorillakin muuttua ajan mittaan kroonisiksi. "Varsinkin jos ongelmat ovat asentoperäisiä ja nikamatasolle tulee vääränlaista kuormitusta jatkuvasti vuodesta toiseen, vaivat saattavat pikkuhiljaa kroonistua. Siinä on aika huonot eväät lähteä työelämään, jos on jo valmiiksi jaukuvia vaivoja." Vaivoja voi Siekkisen mukaan pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi oikealla työasennolla. "Olisi hyvä yrittää luoda sellaiset olosuhteet työpisteeseen, ettei kuormitus kävisi aivan mahdottomaksi. Tulen luennollani antamaan vinkkejä esimerkiksi sellaisista istuma-asennoista, jotka eivät rasita selkää." SIEKKINEN MUISTUTTAA, että YTHS:n verkkosivuilta löytyy näyttöpäätetyön ergonomiaan liittyvää opastusta sekä yleisohjeita niskan ja yläraajojen ongelmiin. "Tätä mahdollisuutta opiskelijat voisivayiyödyntää enemmän", Siekkinen korostaa. Lääkärin puoleen Siekkinen kehottaa kääntymään esimerkiksi silloin, jos kärsii pitkäaikaisesta päänsärystä tai huimauksesta, joihin ei saa helpotusta omin neuvoin. "Hankalimmissa oireissa, joihin eivät auta liikunta, rentoutumiskeinot tai venyttelyt, kannattaa ottaa yhteys esimerkiksi meihin. Lääkärin ohella meillä toimii kuntoneuvolapalvelu, johon voi tulla arvioituttamaan tilanteensa ilman lääkärin lähetettä ja josta saa omatoimisia kotiharjoitusohjeita." L-rakennuksen aulassa voi Hyvän olon päivänä tutustua Keski-Suomen Allergiaja astmayhdistys ry:n, YTHS.n sekä SPRn toimintaan. Lisäksi esillä ovat Keski-Suomen Martat ry (kasvisruokakirjat ja -kurssit) L u e n n o t Aika 5ali Lw L.502 L502 L.50? L.502 L.505 L.502 Aihe 10.50 11.00 12.00 12.50 15.00 15.50 I4-.00 O p i s k e l i j a ja n ä y t t ö p a ä t e t y ö s k e n t e l y Astma ja allergiat O t r e s s i n h a l l i n t a K a s v i s r u o k a v a l i o t K o s m e t i i k k a ja ihonhoi M a t k a i l u ja r o k o t u k s e t A s t m a ja allergiat £ui0 olo»? & Uof s laini sekä Jyväskylän kehitysmaayhdistys ry. ja Maailmankauppa Mango. Kiinnostuneet voivat myös ottaa selvää Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kevään liikuntaryhmistä ja Yliopistoliikunnan tarjonnasta. Ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelijat mittaavat kello 10-15 veren paineen, rasvaprosentin ja puristusvoiman sekä selittävät, mitä tulokset tarkoittavat. Mittaukset ovat maksuttomia, joten kaikki halukkaat voivat käydä mittauttamassa itsensä. LASSI TOIVANEN lii KJo I O 15 L-ralcennulcsen ala-aulassa esittäytyvät Y T M 5 Y l i o p i s t o l i i k u n t a K e s k i s u o m e n M a r t a t j u o m e n | unaincn f \ i s t i K . e s k i 5 u o m e n allergiaja astmayhdistys J y v ä s k y l ä n kaupungin liikuntapalvelukeskus J y v ä s k y l ä n k e h i t y s m a a y h d i s t y s / M a a i l m a n k a u p p a M a n g o ]~ule mittauttamaan verenpaineesi, puristusvoimasi ja rasvaprosenttisi.
• O Jyväskylän Ylioppilaslehti 2 / 2 2 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Minkä viiden manner-Afrikan maan nimet alkavat M-kirjaimella? 2. Kuka näytteli Fonzieta televisiosarjassa Onnenpäivät? 3. Montako suomalaista lasta syntyi joulukuussa 2001? 4. Mikä yhtye esiintyi viimeisenä vuoden 2001 Ruisrockin päälavalla? 5. Mikä on Simpsoneiden isoisän etunimi? 6. Miten suurella osalla jyväskyläläisistä on korkeaasteen koulutus? ALLIKKO 7. Mikä oli ainoa Euroopan maa, joka ei tehnyt ainoatakaan maalia vuoden 2002 jalkapallon MM-kisojen karsinnoissa? 8. Minkä ikäinen Mary Shelley oli, kun hänen kirjansa Frankenstein julkaistiin? 9. Montako huonetta on Buckinhamin palatsisssa? 10. Missä James Bondelokuvassa nimihahmon luonut kirjailija lan Fleming esiintyy valkokankaalla? Montako surrealistia tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu? !ueeueg:snN08 essnnqueisi ZOO IPaBv uameies o t 209 6 •SBMOHA-6l' 8 u!3)su3iu.oan/ eilliuasojd L'92'9 'ujeuejqv • g •s,ow iiunjujog fr J8|>PM ÄJU9H Z •>l!qujesoiAi e\ IMEIB^ 'HEIN 'eiuetunevM 'O^OJEIM • t 13S»nViSVA rtarjolla tänään t n r i n l l n t ä n ä ä n o n Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d l J U H d I d l l d d l l j y v ä s k y i ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja hileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseenjylkkari-tanaan@cc.jyu.fi TEATTERIT Kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Maan päällä paikka yksi on to 7.2. klo 19. Kotiopettajattaren tarina pe 8.2., la 16.2. klo 19. Lumikki la 9.2., la 16.2. Klo 14. Särkelä itte la 9.2., pe 15.2. klo 19. Pieni näyttämö: Ollaanko vai eikö olla? la 9.2., to 14.-2., pe 15.2. klo 19. Huoneteatteri: Tyköistuva tango ke 6.2. klo 19, la 9.2. klo 19, su 10.2. klo 15. Anna Liisa to 7.2., ke 13.2., ke 20.2. klo 19. la 16.2. klo 19. Masennustahna la 16.2 klo NÄYTTELYT 19. Eino Leino-ilta li 19.2 klo 18. Taidemuseon Holvi: 5.12.-31.3. 2002. Tuntemattomat mestarit. Yksityisen keräilijän kokoelma. 18.1. Kaupunkielämää kaupunkiaiheita Suomen Taidegraafikoiden kokoelmasta. Suoja:15.12. 17.2. 2002. Matti Waskilampi Maalauksia 1990-Iuvu/ta tähän päivään. Alvar Aalto -museo: Kultakelloja Mehiläispesä, Alvar ja Aino Aallon valaisimia. 1.11.2001-19.5.2002 Puu ja puukko. Galleria: 8.1.-10.2.Kuuma massa, vapaasti puhallettua lasia Alma Jantuselta ja Johannes Rantasalolta. Galleria Becker: 3.-21.2. Outi Peippo. Galleria Harmonia: 7.2. 3.3. Lahden Muotoiluinstituutti, valokuvauksen 2. vuosikurssin opiskelijoiden yhteisnäyttely. Galleria Pinacotheca: Matti Happonen maalauksia 31.1.-1.3. Jyväskylän yliopisto, Musica, Seminaannkatu 15. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Jäähyväiset markalle Jyväskylän teatteritalossa ke 6.2. klo 19. Ohjelma kattaa niin ajallisesti kuin tyylillisestikin laajan katsauksen kotimaisiin suosikkisävelmiin. Luvassa on mm. Jean Sibeliuksen, Oskar Merikannon, Toivo Kuulan ja Irwin Goodmanin säveliä. Markus Lehtisen johtaman konsertin solistina sopraano Sirkka Parviainen, lausujana Veikko Sinisalo. Konsertin toisena orkesterina soittaa Ilmavoimien soittokunta ja kuoro-osuudet laulaa Mieskuoro Sirkat. Klassiset romantikot Schubert & Beethoven -sarja: ke 13.2. klo 19 Jyväskylän teatteritalo. William Boughton kapellimestari, Heini Kärkkäinen piano, Schubert: Sinfonia 1, Beethoven: Pianokonsertto 2, Mozart: Don Giovanni, alkusoitto, Schubert: Sinfonia 2. Ke 20.2 klo 19 Jyväskylän teatteritalo. William Boughton kapellimestari, Mikael Kemppainen piano, Schubert: Sinfonia 3, Beethoven: Pianokonsertto I, Mozart: Eine feleine Nachtmusik, Haydn: Sinfonia 10] "Kello". Muut: Suomen käsityön museon konserttisarja. Musiikkia torstai-iltaisin klo 19.00. Kauppakatu 25, Jyväskylä. To 14.2. Ystävänpäivän lastenkonsertti Jyväskylän Kamariorkesteri satumetsässä. Lapset ja metsän eläimet orkesterin solisteina. Juontajana Sari Nissinen. Seisomapaikka-klubilla Suomen parasta stand up -komiikkaa ke 13.2. klo 21.00, liput 4 e. MC Ox Weinberg & The Hairless Esiintyjät: Teemu Vesterinen, Krisse Salminen, Marko Kämäräinen, Hyde Hyytiäinen, Janne Länsitie. Mukana open mic osuus. POP/ ROCK -JAZZ'KLUBIT Lutakko: Pe 08.02. Sinergy &r Purity. La 09.02. Kickstart-klubi vol.l Psychopunch (Swe) & Zerocharisma (JKL-rockcity) & Garage 13. Ke 13.02. Keskiviikkoklubi: 60 s & 70's Special'. The Young Mununies & The Pimps. Pe 15.02. Killer & Elliot. La 16.02. Scandinavian Music Group & Korento. Bar 68: pc 8.2. Sister Manic. la 9.2. Lost Soul Division, pe 15.2. Venthole, la 16.2. Species. Vakiopaine: Velihopea pe 15.2. Niitty-klubi: Vire pe 15.2., Maniac (Subliner, HKI), Tim O (Hola, TRE), Dcom (Niitty). Domino klo 21-03. r-iyy KULTTUURIVALIOKUUTA JYY:n suuri VIIKONLOPPUK1RPPAR1 23.-24.2. klo 10-16 Ilokivessä. Hinta myyjillä 4 euroa (sis. molcmmal päivät) llmoiuauiumisci sähköpostitse 21.2. mennessä nukelli@cc.jyu.fi. Lisätietoja edelliseltä ja kuliiuurisihteeriltä Marjo Kokkosella, jyykuliiuurisihlccri@cc.jyu .li, p. 2603356. KV-VAUOKUNTA 5.2. Afrikka-aiheisen lehden iekoa klo 15-18 Yotalolla, klo 18 kv-valiokunnan kokous Yo-lalolla. 12.2. Laskiaisrieha Haljulla klo 18 alkaen. 20.2. Kiina-ilta Ilokiven yläkerrassa klo 18. 21.1 Ranskalaiset bileel Rentukassa klo 21 alkaen. Lisätietoja: jyy-kv-sihteen@cc.jyu.fi YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Ympäristövaliokunnan kokous ke 6.2. klo 16 yliopiston kirjaston kahvilassa. lokeroimatonta taidetta "EN PYSTY LOKEROIMAAN töitäni mihinkään ismiin, eikä se ole mielestäni tarpeellistakaan", sanoo Lahdessa asuva taiteilija Matti Happonen, jonka näyttely avattiin Galleria Pinacothecassa keskiviikkona 30. tammikuuta. Näyttely koostuu abstrakteista maalauksista, joiden materiaaleina ovat enimmäkseen akryylivärit kankaalle tai puulle. Akryyliväriä Happonen kertoo suosivansa siksi, että hänen tekotapansa vaalii usein pitkään tietyn värisävyn hakemista. "Pinnan joutuu usein maalaamaan moneen kertaan. Akryylivärit kuivuvat nopeasti ja niiden päälle voi maalata lukemattomia kertoja. Työt perustuvat näköhavaintoon, tosin eivät samassa mielessä kuin perinteinen maisemamaalaus. Olen nähnyt jotain, mistä olen saanut idean, mutta en lähde kopioimaan sitä suoraan. Yritän saada aikaan samanlaisen vaikutelman niillä keinoilla, mitä on käytössä ja joista pidän." Happonen päätyi pitämään näyttelyn Jyväskylässä kuultuaan galleriasta tuttavillaan. "Oli sellainen tilanne, että piti saada pikaisesti näyttelyaikaa. Tänä vuonna minulla on tulossa suurempia näyttelyitä, joten työt on välillä pakko saada pois työhuoneesta nähdäkseen, miltä ne oikeasti näyttävät. Omassa ympäristössä niille tulee sokeaksi", Happonen kertoo. Happonen aloitti uransa kuvanveistäjänä ja kertoo, että suurin osa hänen pitämistään näyttelyistä on ollut yksinomaan veistosnäyttelyitä. "Kuvanveistossa käytin kaikenlaisia materiaaleja, kuten terästä, pronssia, luonnonmateriaaleja, keramiikkaa ja erilaisia kipsejä." Ensimmäisen näyttelynsä, joka a koostunut veistoksista, Happonen piti 1999. Jonkin verran hän maalasi jo 1980-luvun loppupuolella, mutta siirtyi kokonaisvaltaisemmin maalaustaiteen puolelle muutama vuosi sitten. "Väri on tullut yhä enemmän ja enemmän mukaan." Näyttelyn kokoamista Happonen kuvaa eteenpäin vieriväksi kiveksi. "Tätä näyttelyä ajatellen aloin maalata viime kesänä. Loppujen lopuksi tähän näyttelyyn ei päätynyt yhtäkään viime kesänä tehtyä työtä. Moni näyttelyssä mukana oleva teos on tehty lyhyellä ajalla loppuvuodesta ja vielä tammikuussakin. Kun näyttely lähenee, pitää ajatella sitä kokonaisuutena." LASSI T O I V A N E N news in english TECHNO LEGEND JEFF MILLS IN FINLAND IN FEBRUARY Techno culture organization Niitty is bringing the American DJ/producer legend Jeff Mills to Helsinki. Mills, who is knovvn to be both phenomenal DJ and innovative composer, will perform ai the VIRUS event in the culture hali Gloria in Saturday 23.2, He has been among (he leading figures of the techno scene for the last ten years and also produced various an projecis. A bus transpon will be arranged from Jyväskylä. More info about die eveni and bus transpon on the Niitty home page http:/Avww.niittyorg VEIL NOT ALVVAYS MEANING SUBMISSION During lasi autumn, we were constantly shown pictures of veiled Afghan women and dieir miserable conditions. The topic of Islam and women interests people nowadays. Susanne Dahlgren from the University of Helsinki recenily gave a lecture in the Voices of Islam seminar in which she wanted to show another side to Islam. According to Dahlgren, die Finnish media rarely reports of anything positive about the Musiini cultures. It is often said that Islam submits women. However, Dahlgren thinks thai ii is people who submit, not Islam, as there are so many interpretations of the faith and people should not taik about Islam women but, for example, Egyptian, Yemeni and Afghan women. Dahlgren also thinks diat women are not usually forced to wear veils, but might even enjoy wearing ii, since they then have the power to choose who they wani to be in contact with and in what way. Women's right to vote does not, in Dahlgren's opinion, ahvays necessarily improve dieir rights: "Women activists might fear that the illitcrate women would vote for the islamists. Thai way, they might get power and then forbid ali women's movements." NAZISM AND OTHER TRENDS The movie presentations die Finnish Film Archive's spring season in Jyväskylä begin in 6 February and continue with 12 film classics to the end of April. As usual, the supply will be diversified, ranging from silent film to recent arthouse production and light farce, as well as flamenco films and melodrama. The firsi film to be seen is Europa (Denmark 1991) by Lars von Trier, which is a film noir influenced drama. The next film, in 13 February, is John Schlesinger's Darling (England 1965), a depiction of the way of life of ihe London's trendy pcopic in the 60s. Later in spring, ihere will be other English films, 3.4. John Boulting's comedy l'm ali Right, Jack and 24.4. Karel Reisz' Saturday Night and Sunday Moming, which represents British new wave movies from the 1960s. The presentations of the Finnish Film Archive in die city library's Minnansali Wednesdays at 6pm. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 Q Pääsykoekirjat Akateemisesta! -4fe i P O K F NOPEA TIE AMMATTIIN tai EDUKSESI JATKO-OPINNOISSA MERKONOMI / DATANOMI Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, kaupan ja hallinnon ala 35 vuolla kauppaopetusta Äänekoskella Lukion jälkeen omassa yo-ryhmässä 1615 Kaupan ja hallinnon ala Yhteishakukoodi 206: LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. MERKONOMI Asiakaspalvelun ja markkinoinnin ammattilaiseksi Yhteishakukoodi 240: TIETOJENKÄSITTELYN PERUSTUTKINTO. DATANOMI Informaatioteknologiapalvelujcn ja markkinoinnin ko.. käytön tuki www.aanet.aanekoski.fi Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, kaupan ja hallinnon ala Opintie 1. 44120 ÄÄNEKOSKI, puh. (014) 519 2451 kokeisiin för inträdes Klikkaa Pääsykoekirjat 2002 osoitteessa www.akateeminen.com • Saat tietää kaikkien kotimaisten yliopistojen ja korkeakoulujen sisäänpääsyvaatimukset. BUSSILLA" POHJANMAALb ALAJAF IV! KYYJÄRVI M-L JYVÄSKYLÄ J) f Y «TMMI Koulup M-S KoulupM-S, SS M-S IV! KYYJÄRVI M-L Y . —..... •...-.'..^.x Koulup M S K o u l u p M S 6.30 ALAJÄRVI i i 16.15V 18.35 X Möksy 15.40 X 7.05 10.20 14.40 18.05 21.40 Kyyjärvi 8.20 14.40 15.40 18.05 18.55 7.25 I 1 I I Kiminki I X I X I 7.50 10.45 15.10 18.35 22.05 Karstula 7.55 14.00 15.15 17.40 18.30 8.00 10.50 16.20 18.35 22.05 Karstula 7.50 14.00 15.15 17.40 18.30 X I X X I Kolkanlahti 1 X I X I 8.50 11.20 16.55 19.10 22.35 Saarijärvi 7.20 13.15 14.40 17.00 17.55 X I X I I Tarvaala | J L I I X X 9.20 1 17.20 I I Uurainen 1 i l I I 16.25 I X T I T T Lentoasema •ii 12.30 X I X 10.00R12.20R 18.05 20.15 23.30 • JYVÄSKYLÄ 6.10 12.05 13.35 15.40 16.45 **£L. = Pikavuoro Y=Karstulassa ajetaan Ruukintietä sekä käy Keräperällä' T=vie tarvittaessa v^aftaa Vaasaan R= tarvittaessa raulatieasemale Xopysahtyy tarvittaessa =auton vaisto l-ei kuijo kyseisen paikan kautta Karstulan^^Liikenne Oy Virastotie 10 43500 KARSTULA Puh. (014) 461179, Fax. (014) 462 710 HA<f*l> Kirjat saat suoraan Akateemisesta Kirjakaupasta tai Internetin kautta. Ja huomattavan edullisesti. Esimerkiksi: Paula Kirjavainen, Ritva Laakso-Manninen STRATEGISEN OSAAMISEN JOHTAMINEN 39,00 € Edita 2 3 1 , 8 8 mk Juha Kinnunen YRITYKSEN TALOUSHALLINNON PERUSTEET 31/00 € KY Palvelu 1 8 4 , 3 2 mk Tuire Ylikoski UNOHTUIKO ASIAKAS 30,00 € KY Palvelu 1 7 8 , 3 7 mk Vilho Mäkelä JOHDANTO KANSANTALOUSTIETEESEEN 31,00 € KY Palvelu 1 8 4 , 3 2 mk Markku Kallio, Pekka Korhonen, Seppo Salo JOHDATUS KVANTITATIIVISEEN ANALYYSIIN TALOUSTIETEISSÄ 25,00 € HKKK Pekka Korhonen 1 4 8 , 6 4 mk AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA AKADEMISKA BOKHANDELN Helsinki • Itäkeskus • Tapiola • Tampere • Turku JVURSKVLR UUDEN RRLLON KAUPUNKI S a n a t t i e d e ja t a i d e ovat j y v ä s k y l ä l ä i s i ä . Ole Sinäkin! Jyväskylä-neuvonta: puh. 6 2 4 9 , jklneuvonta@jkl.ti •
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 KUUTOSSIVUNKUVA Penkki jäätyy kieleen kiinni. . Ydinvoimaa vai ei? Hi w PALJON KESKUSTELUA sekä mielipiteitä puolesta ja vastaan herättänyt aihe, ydinvoima, puhutti jälleen Jyväskylässä. Viidennen ydinvoimalan rakennus päätös on ollut viime aikoina kuuma peruna poliittisten päättäjien ja yhteis kunnallisten vaikuttajien keskuudessa. Kaupunginkirjaston Minnansalissa järjestettiin keskustelutilaisuus ydinvoiman hyödyistä ja haitoista sekä vaihto ehtoisista energiamuodoista torstaina 24. tammikuuta. Tapahtuman pääjärjestäjänä oli Valtavirta valtakunnallinen kansalaisjärjestöjen muodostama ydinvoimanvastainen rintama. Paikalle saapuivat keskustelemaan kansanedustajat Susanna Huovinen (sd.). Toimi Kankaanniemi (kd.) sekä Petri Neittaanmäki (kesk.). Ennen paneeli keskustelua ja yleisökysymyksiä tilaisuudessa esitelmöivät Aarre Pari Jyväs kylän Energiasta sekä Aarne Koutaniemi tuulivoimayhtiö Lumituuli Oy:stä. "Jyväskylässä on tuotettu energiaa puulla jo noin sata vuotta sitten. Jyväs kylän päättäjät ovat olleet ennakkoluulottomia, kaukolämmön tuotanto aloitettiin toisena paikkakuntana Suomessa 1960-luvulla. Nykyisellään energiantuotantomme työllistää viitisensataa ihmistä", kertoi Pari. Lumituuli Oy:n toimitusjohtaja Koutaniemi valotti yhtiön toimintaa ja toimintaperiaatteita. "Meidän ensimmäinen tuulivoimalamme on Lumijoella. Pyrimme sähkömarkkinoiden vapauttamiseen, jotta kuluttajalla olisi mahdollisuus valita, mistä ostaa sähkönsä." Koutaniemi kertoo, että vuonna 1998 perustettu Lumituuli on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen asiakasomisteinen tuulivoimayhtiö. Yhtiöllä on tuhat osakasta. Suomen sähköntuotannosta vain promille tuotetaan tuulivoimalla, kun maailmalla tuulivoiman rakentaminen kasvaa yli 30 prosentin vuosivauhdilla ja se kaksinkertaistuu aina 2-3 vuoden välein. Suomen tuulivoimakapasiteetti on 40 megawattia, Saksassa se on lähes 3000 megawattia. Paneelikeskustelussa kansanedustajat kertoivat mielipiteitään ydinvoimasta. Yksikään kolmesta kansanedustajasta ei yksiselitteisesti ilmoittanut puoltavansa ydivoiman lisärakentamista. Energiapoliittisia linjauksia tehtäessä Susanna Huovisen mukaan tulisi pohtia, mitä tiskejä liittyy eri tuotantotapoihin. "Ydinvoima ei ole kestävä eikä tulevaisuuteen suuntaava energiamuoto. Miksi tuottaa energiaa, josta jää pitkäksi aikaa vaarallista jätettä? Uusiutuvien energiantuotantotapojen kehittäminen pysähtyy, mikäli lisäydinvoimala rakennetaan", sanoi sosiaalidemokraattien Susanna Huovinen. Kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemen mielestä ydinvoiman rakentaminen on suuri ja vaikea kysymys. "Peruslähtökohtani on kielteinen, mutta en tässä vaiheessa paljasta kantaani." Keskustan Petri Neittaanmäki ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. "Esko Aho teki vaikutuksen asettuessaan vastustamaan ydinvoimaa. Mielestäni Suomessa tulisi panostaa uusiutuviin energiamuotoihin sekä maakaasuun." Yleisöstä tiedusteltiin edustajien mielipidettä siitä, että puolueen kanta ei sido sen jäseniä päätöksenteossa. "Yksimielisen kannan muodostaminen puolueissa ei onnistu. On hyvä, että kansanedustajilla on vapaat kädet", sanoi Huovinen. "Puolueemme kanta on selkeä, se ei kannata ydinvoimaa, mutta eduskuntaryhmä on asiassa kahtiajakautunut. On esitetty myös kysymyksiä, miksi päätöksiä puolueessa tehdään, mikäli niitä ei noudateta. Kansanäänestys olisi yksi vaihtoehto. Mikäli sen tulos olisi kielteinen, kahden vaiheilla olevat edustajat siirtyisivät luultavasti vastustajien leiriin", kertoi Neittaanmäki. LASSI TOIVANEN uutisia HAUTALA JA WUORI: SIVIILIPALVELUSJÄRJESTELMÄ RANKAISEE ASEISTAKIELTÄYTYJIÄ Europarlamentaarikot Heidi Hautala ja Matti \Vuori ovat ottaneet julkisesti kantaa jyväskyläläisen opiskelijan ja totaalikieltäytyjän Jussi Hermajan tapaukseen He korostavat, että tapaus on tuonut suomalaisia aseistakieltäytyjiä koskevan epäkohdan kansainväliseen tietoisuuteen. Hautala ja Wuori katsovat, että Suomen siviilipalvelusajan pituus (13 kk) on rangaistusluontoinen ja toivovat, että aseistakieltäytyjien vangitsemisesta luovuttaisiin. Myös Amnesty International on kampanjoinut suomalaisten totaalikieltäytyjien puolesta. Suomi on ainoa Euroopan Unionin jäsenmaa, jossa on tällä hetkellä mielipidevankeja, todetaan Hautalan ja Wuoren tiedotteessa. Belgian ulkomaalaisvirasto hylkäsi Hcrmajan turvapaikkahakemuksen viime lokakuussa ja päätöksestä tehdyn valituksen tämän vuoden tammikuussa. Amnesty International ilmoitti 28. tammikuuta Belgian ulkomaalaisviranomaisille, että jos Hermaja palautetaan Suomeen, hän joutuu s<anki!aan mielipiteidensä vuoksi Jos Hermaja vangitaan, Amnesty pitää häntä mielipidevankina ja vaatii viranomaisia rapauttamaan hänet heti. YLÄKAUPUNGIN YO JUHLII 'KmJÖltUSKILPAILULli*^* Löysitkö rakkauden vai kadotitko sen? Hukkuiko lompakkosi, huumasiko kevätyön tuoksu? Tapahtuiko jotakin tavatonta vai oliko yö tavallisuudessaan muistoihin painuva? Kerro siitä! Keväällä kymmenen vuotia täyttävä, Jyväskylässä järjestettävä Yläkaupungin Yö -kaupunkifestivaali juhlistaa tasavuosia järjestämällä yhdessä Keski-Suomen Kirjailijoiden kanssa kirjoituskilpailun. Kilpailu on avoin kaikille Yläkaupungin Yössä joskus mukana olleille (yleisölle, esiintyjille, taiteilijoille ja järjestäjille). Kirjoitusten aiheena on "Tapahtui Yössä" tai vaihtoehtoisesti "Minun Yöni". Tyyli ja muoto ovat vapaat, mutta kirjoituksen tulee käsitellä jotakin muistoa, tapahtumaa, tilannetta tai tunnelmaa, mitä on vuosien varrella koettu tai nähty Yläkaupungin Yössä. Kirjoitusten enimmäispituus on 5 liuskaa. Kilpailuun saa osallistua myös useammalla tekstillä. Kirjoitukset toimitetaan 28.3. 2002 mennessä osoitteella Yläkaupungin Yö, Asemakatu 6,40100 JYVÄSKYLÄ. Merkitse kuoreen "Kirjoituskilpailu". Varusta kirjoituksesi nimimerkillä ja liitä mukaan suljettu kirjekuori, jonka sisälle laitat sekä nimimerkkisi että oikean nimesi ja yhteystietosi. Tuomaristoon kuuluvat kirjallisuuden läänintaiteilija Irja Rane, kirjailijat Jaana Janhila ja Toivo Laakso, toiminnanjohtaja Risto Urrio (Kirjailijatalo) sekä Soili Pesonen (Yläkaupungin Yö). Pääpkinto on 1000 euroa. Lisäksi jaetaan muita palkintoja. Kilpailun palkintojenjako järjestetään Yläkapungjn Yö-festivaalin yhteydessä 25.5. Parhaat kirjoitukset julkaistaan Tapahtui Yössä -kirjassa. Julkaistuista teksteistä ei makseta kirjoituspalkkioita. Kaikki tekstit arkistoidaan Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskukseen. Lisätietoja kilpailusta puh. 014-624 970. NEITTAANMÄKI AGORA CENTERIN JOHTOON Tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki on valittu Agora Centerin johtajaksi. Helmikuun alussa alkanut toimikausi kestää heinäkuun loppuun 2005. Varapuheenjohtajaksi valittiin psykologian professori Lea Pulkkinen. Tehtävät hoidetaan oman viran ohella. Agora Centerin johtokuntaan valittiin jäseniksi professorit Heikki Lyytinen, Matti Manninen, Pekka Neittaanmäki, Lea Pulkkinen, Juha Sihvola ja Pasi Tyrväinen sekä sidosryhmien edustajina kehittämispäällikkö Jouni Juutilainen Jyväskylän kaupungista ja toimialapäällikkö Jutta Nyblom Jyväskylän Teknologiakeskuksesta. KULTTUURIPOLITIIKKA SAI SÄÄTIÖN Jyväskylän yliopisto ja Suomen Kulttuurirahasto ovat allekirjoittaneet opetusministeriössä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön perustamisasiakirjat. Säätiö perustetaan seuraamaan suomalaisen ja kansainvälisen kulttuuripolitiikan kehitystä ja edistämään alan tutkimusta. Säätiö ja tutkimuskeskus osallistuvat kulttuuripolitiikan, -hallinnon ja-johtamisen yliopisto-opetuksen kehittämiseen Jyväskylän yliopistossa. Samalla kehitetään yhteistyötä kaikkien alalla toimivien yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallista opetusja koulutusyhteisiyöjärjestelmää esimerkiksi kulttuuripolitiikan verkostoyliopiston avulla. Kansallisen yhteistyön ohella säätiö ja keskus edistävät ulkomaille suuntautuvaa tutkijaja opiskelijavaihtoa. L uiicn saajtön ia tutkinmskeskuj^sen gjyoi. väskylään saadaan merkittävä kansallinen yksikkö, joka toimii kuten Likes liikunnan ja kansanterveyden alalla. VARAREHTORI NÄSILLE TUNNUSTUSPALKINTO Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö on myöntänyt Eero Fredrikssonin nimeä kantavan tunnustuspalkinnon Jyväskylän yliopiston vararehtori, laskentatoimen professori Salme Näsille. Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran, aikaisemmin sen ovat saaneet rehtori Aino Sallinen ja professori Matti Koiranen. Palkinnon arvo on 1700 euroa. PÄTKÄTYÖT KURIIN KORKEAKOULUISSA? Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) tivaa kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo hillitä pätkätöiden teettämistä yliopistoissa ja korkeakouluissa. Kysymykseen vastanneen opetusministeri Maija Raskin mukaan tilanne on lainmukainen. Raskin antamassa vastauksessa todetaan, että määräaikaisten palvelussuhteiden yleisyys yliopistosektorilla on seurausta projektien suuresta määrästä ja ulkopuolisen rahoituksen yleisyydestä. Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen merkitsisi yliopistojen projektirahoituksen vähenemistä. Huovinen epäilee että määräaikaisille työsuhteille on muitakin syitä. "Tuntuu siltä, että määräaikaisuutta käytetään tekosyynä kustannusten säästämiseksi. On vaarin, että suomalaiset tutkimuksen ja opetuksen ammattilaiset joutuvat elämään jatkuvassa epävarmuudessa", Huovinen sanoo. Hänen mielestään uuden työsopimuslain toteutumista myös korkeakoulusektorilla on valvottava. Tämän lisäksi työntekijöiden täytyy itse vahtia omia oikeuksiansa.
• Jyväskylin Ylioppilaslehti 2/2002 I H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTEPOHJAN PARTURI" Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % Talvilauantaisin sopimuksen mukaan AVOINNA: Ma-Pe9-18 La Suljettu Tule opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon! Hae 16.5.2002 m e n n e s s ä (poikkeuksena lastentarhanopettajien ja luokanopettajien koulutukset, joihin hakuaika päättyy 26.4.2002.) Lisätietoja ja hakulomake: MALAYSIA-TRULYASIA • • MAHDOLLISUUS OPISKELLA AASIASSA MIBP H e l s i n g i n k a u p p a k o r k e a k o u l u n M a l e s i a o h j e l m a n ( M I B P ) h a k u a i k a k e s ä k s i o n k ä y n n i s s ä . K u r s s i t a l k a v a t t o u k o k u u s s a j a p ä ä t t y v ä t e l o k u u s s a . O p i n t o j e n n o p e a s t i e d e t e s s ä saat samalla m a i n i o n t i l a i s u u d e n t u t u s t u a r i k k a a s e e n a a s i a l a i s e e n k u l t t u u r i i n u u s i e n e l ä m y s t e n maustamana. K u r s s i t a r j o n t a : Team Building and Leadership, E n t r e p r e n e u r s h i p , C o r p o r a t e Finance, Sales M a n a g e m e n t j a A s i a n S t u d i e s . L i s ä t i e t o j a j a kurssiohjelma: k a s k i h a r @ h k k k . f i . Kopiot itsepalveluna: joustavasti ja nopeasti toimivat koneet auttava ja ammattitaitoinen henkilökunta Hyvät palvelut: gradujen sidonta ja kultaus värija mustavalkotulostus värija mustavalkokopiot julisteet, posterit, flyerit Q PAL VEL l'PISTE MYÖS A GORASSA 4&+ Kauppakatu 3.40100 Jyväskylä Puh 675 133. Fax 675 343 valos.kopio@valos.lnel.fi *** Koe uusi elämys. Kokeile 5 paria piilolaseja.. Meiltä saat koekäyttöösi viisi paria SofLens One Day -kertakäyttöpiilolaseja urheiluun, matkalle, juhliin tai vaihtelun vuoksi. NYT MYÖS VOIMAKKUUDET -9.00 ASTI! SofLens liuily dikpinttbt Kertakäyttöpillolasit NÄK#SETKY SILMÄJA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH/FAX. (014)616 020 " • • • > JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO www.cec.jyu.fi/kesayo/avoin.html AVOIN YLIOPISTO-OPETUS KEVÄÄLLÄ • Riistaeläintieteen perusteet 2 ov (HY) • Erilaiset ihmiskäsitykset, ideologiat ja maailmankuvat 2 ov (uskontotieteen perusopintoja HY) • Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus 4 ov (LY) • Työoikeus ja paikallinen sopiminen 2-3 ov (LY) Teatterikorkeakoulun avoimen erillisopintojaksot: • Pilates-tekniikka 1 ov • 1900-luvun kokeellinen teatteri 1 ov • Alexander-tekniikan peruskurssi 1 ov • Roolihenkilön rakentaminen 2 ov • Naamionäyttelemisen perusteet 1 ov • Continuum viidakkojumppa 1 ov • Elokuva-analyysi 1 ov Lisätietoja: raija.oja@cec.jyu.fi, rauha.maatta@cec.jyu.fi, puh. (014) 260 3723, 260 3725, faksi (014) 260 3621 eiih! TÄLLÄ PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N SIHTEERI JA S O S I A A L I S I H T E E R I TUOVAT ESILLE JA P U I V A T E P Ä K O H T I A , JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Miten opiskelijoista kirjoitetaan Tammikuun alussa sattui Keskisuomalaista lukiessani siimaan parikin täsmälleen samaa aihetta käsittelevää juttua. Ensin tuotiin julki, että alle puolet (46%) 1995 aloittaneista ammattikorkeakouluopiskelijoista on valmistunut tavoiteajassa, joka AMKssa on alasta riippuen 3,5-4 vuotta. Joka neljäs keskeyttää, joka neljännellä tutkinto on tavoiteajan täyttyessä vielä suorittamatta. Tieto herätti hilpeyttä, sillä pitkittyvistä opiskeluajoista ja muusta laiskottelusta on tähän saakka syytetty lähinnä yliopisto-opiskelijoita. Korkeakouluin järjestelmän uudistajat ovatkyselleet, mikseivät yliopistot voisi ottaa oppia AMK:sta, joka valmistaa ihmiset ajallaan ja on muutenkin kovin tehokas. Ei aikaakaan, kun Keskisuomalainen ehti julistamaan, että Jyväskylän AMK:lla menee mainitussa asiassa peräti hyvin, sillä lähes puolet valmistuu minimiajassa. Jutun kirjoittaja ei ollut tietenkään tajunnut, että "noin puolet valmistuu minimiajassa" on sama asia kuin "alle puolet valmistuu tavoiteajassa". Lisäksi Keskisuomalaisessa seliteltiin, että opiskelut ovat viivästyneet esim. siksi, että samanaikaisesti on käyty töissä. Mikä onkin vain hyvä asia, sillä AMKssa "työ voi tuoda myös mielekkyyttä itse opiskeluun". Hetkinen. AMKssa ja yliopistossa opintojen pitkittyminen johtuu pitkälti samasta asiasta eli työssäkäynnistä opiskelun ohella. Ero onkin siinä, että ammattikorkeakoululaiset "ymmärtävät hankkia työkokemusta", kun taas yliopistoopiskelijat käyvät töissä tehdäkseen kiusaa järjestelmälle. Yliopisto-opiskelijoiden opintotuen päätoimisuuskriteerejä voitaisiin muutamien kommenttien mukaan tiukentaa, koska heillä on "aikaa käydä töissä opiskelun ohella". Ammattikorkeakoululaisen työssäkäynti on järkevää. Yliopisto-opiskelijan työssäkäynti on ongelma. AMK on koulutusjärjestelmän kuopus ja lellikakara. Sen ongelmat joko vaietaan tai selitetään pois. Yliopistoa opiskelijoineen saa ampua tavattaessa. Yliopistoa ei saa edes puolustaa, koska silloin on muutosvasta rintainen ja tietysti ylimielinenkin. ANTTI VESALA JYYn koposihleeri
• I Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 . JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta HAKU BIOLOGIAN, FYSIIKAN, KEMIAN, MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN OPINTOIHIN Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa monipuolisen huippututkimukseen perustuvan koulutuksen kansainvälisessä ilmapiirissä. Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta sijaitsee uusissa tiloissa kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Matematiikan ja luonnontieteiden aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, alan opettajista on jopa pulaa. Opiskelijavaihdon kauna osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla ja opiskelun loppuvaiheessa Jyväskylässä vuosittain järjestettävässä kansainvälisessä kesäkoulussa. BIOJA YMPÄRISTÖTIETEISSÄ pääaineena voi opiskella ekologiaa ja ympäristönhoitoa, hydrobiologiaa ja limnologiaa, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, biotekniikkaa, kalabiologiaa ja kalataloutta tai ympäristötieteitä. Lisäksi opiskelija voi valmistua biologian aineenopettajaksi. Biotekniikan ja ympäristötieteen ja-teknologian muuntokoulutukseen voivat hakeutua vähintään 70 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. Evolutiivisen ekologian tutkimusryhmä on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. FYSIIKAN alan opiskelija voi erikoistua opinnoissaan mm. elektroniikkaan, hiukkasfysiikkaan ja kosmologiaan, kiihdytinfysiikkaan, materiaalifysiikkaan ja ydinfysiikkaan. Opiskelija voi myös valmistua fysiikan aineenopettajaksi. Teollisuusfysiikan koulutusohjelmaan ja elektroniikan muuntokoulutukseen voivat hakeutua noin 80 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. Ydinja materiaalifysiikka on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. KEMIAN alalla pääainevaihtoehtoja ovat epäorgaaninen ja analyyttinen, fysikaalinen, orgaaninen ja soveltava kemia. Kemian alalta voi valmistua myös aineenopettajaksi. Lisäksi Jyväskylän ja Kuopion yliopistot ovat sopineet lääkeainekemian koulutusyhteistyöstä. Teollisuuskemian koulutusohjelmaan voivat hakeutua noin 80 ov soveltuvan alan opintoja suorittaneet opiskelijat. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN laitoksella voi opiskella matematiikan ja matematiikan aineenopettajan opintojen lisäksi tilastotiedettä. Matematiikan alalle hakeva voi hakea myös suoraan matematiikan aineenopettajan koulutukseen tai matemaattisen biologian ohjelmaan. Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. Tilastotieteiden koulutus tähtää tilastoaineiston hankinnan, käsittelyn sekä tilastollisen mallintamisen asiantuntijatehtäviin. Tilastotoimen menetelmät maisteriohjelmaan voivat hakea soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai vähintään 100 ov laajuiset yliopisto-opinnot suorittaneet. Kevään hakuaika päättyy 16.5.2002. Biotekniikan ja ympäristötieteiden ja -teknologian muuntokoulutuksiin haku päättyy 23.5.2002. Tilastotoimen menetelmät -maisteriohjelmaan haku päättyy 30.4.2002. Elektroniikan sekä teollisuusfysiikan ja kemian koulutusohjelmiin on jatkuva haku. Hakulomakkeita ja valintaoppaan voit tilata opiskelijapa! veluista sähköpostitse: opiskelijapalvelut@jyu.fi tai automaattisesta puhelinvastaajasta (014) 260 1070 ja 260 1078. Lisätietoja saat osoitteesta http://www.jyu.fi/ "Hae opiskelemaan" otsikon alta tai tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä sähköpostitse: mlopsiht@cc.jyu.fi tai puhelimitse (014) 260 2204. Hakulomakkeet toimitetaan Jyväskylän yliopiston kirjaamoon (Jyväskylän yliopisto. Kirjaamo, PL 35, 40351 Jyväskylä). Laadukas asunto luo puitteet menestyksekkäälle opiskelulle! Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393 411 Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi.sukunimi@koas.fi Internet: www.koas.fi Kun vertaat vuokria, vertaa OPISHELIJfl-flSUNIO THYNNfi • J L " mitä vuokraan sisältyy! JYVÄSKYLÄN KAUPPAOPPILAITOS Aloita oma tiesi tulevaisuuden tekijäksi Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa! Merkonomi, liiketalouden perustutkinto Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto, • talouselämän ammattitaitoa • yrittäjävalmiuksia • kansainvälisyyttä • työelämäyhteyksiä Ylioppilaspohjaisia opiskelupaikkoja yhteishaussa. Lisätietoja: Kauppaoppilaitoksen toimisto, Rajakatu 37, 40200 JYVÄSKYLÄ Puh. (014)444 5800 Email: jkol@jypoly.fi tai työvoimatoimistoista (i JYVÄSKYLÄN PALVELUALOJEN OPPILAITOS JYVASKYtA CATERING «STTTUT! Tulethan Sinäkin Jypoliin! PL 570,40101 Jyväskylä, puh. (014) 444 6211/opot www.jci.jypoly.fi • C A T E R I N G A L A N P E R U S T U T K I N T O • H O T E L L I JA R A V I N T O L A A L A N P E R U S T U T K I N T O • M A T K A I L U A L A N P E R U S T U T K I N T O • K O T I T A L O U S J A K U L U T T A J A PALVELUJEN P E R U S T U T K I N T O • P U H D I S T U S P A L V E L U J E N P E R U S T U T K I N T O • E L I N T A R V I K E A L A N P E R U S T U T K I N T O
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 j Japanilaista hardcorea suomalaisittain TEKSTI: MARKUS TERMONEN JA TUOMAS TIRKKONEN Turkulainen Selfish soittaa japanilaistyylistä hardcorea MIKÄ MAHTAA OLLA viime vuosina useimmin Japanissa keikkaillut suomalainen yhtye? Vastaus tähän on ilmeisesti Selfish. Sen musiikillinen suuntaus, nopea ja kiivas mutta taidokas hardcore, on kuitenkin musiikkikartalla marginaalisessa asemassa. Kohtapuoliin yhtyeen voi joka tapauksessa nähdä livenä Jyväskylän Ilokivessä. Turussa asemapaikkaansa pitävän Selfishin kokoonpano on Janne (.laulu), Anton (kitara), Jussi (basso) ja Otto (rummut), joista viimeksi mainittua Jylkkäri jututti. YLEINEN OLETUS LIENEE, että punk tarkoittaa joko punkrockia 1970luvun lopun bändien kuten Sex Pistolsin tai Clashin tyyliin, 1980-luvun alun nopeaa, mutta yksinkertaista ja rujoa hardcore-punkkia tai 1990-luvun kaupallista "uuspunkkia" ä la Offspring. Selfishin musiikki ei näihin kategorioihin istu. Sen sijaan sitä voisi luonnehtia "japanilaistyyliseksi hardcoreksi", lyhyemmin "japcoreksi" suuntaus, jota nousevan auringon maassa ovat kehittäneet muiden muassa orkesterit Death Side, Tetsu-arrey ja Crude. "Japcorellc on ominaista kauhea kiire. Lisaksi täytyy usein ampua monimutkaisestikin sekä runsaasti päällekkäissoittoa ja -laulua hyväksi käyttäen. Sovitukset ovat perinteistä' hardcorea tai punkkia huomattavasti värikkäämmät ja progressiivisemmat. Asiaa alleviivataan hurjalla, kitaravetoisella soundilla laulajan kirkuessa usein likimain hysteerisesti", rumpali Otto luonnehtii. "Kansantajuisemmin asian voisi kuvailla näin: yhdistä Motörheadin rujo rock'n'roll Iron Maidenin melodioihin ja soita ne punk/he -asenteella." Valtavirran musiikkimedtaa seuraamalla voi saada sellaisen kuvan, että suomalaisista yhtyeistä Japanissa keikkailevat vain Stratovariuksen ja Children of Bodomin kaltaiset hevibändit. Selfish on kuitenkin käynyt Japanissa kiertueella jo kolme kertaa, soittaen kullakin reissulla kymmenkunta keikkaa, ja sikäläinen levy-yhtiö H.G. Fact on julkaissut bändin musiikkia. Tämän ovat mahdollistaneet pitkälti tee-se-itse -tason kanavat. Bändillä ei ole yhteyksiä suuriin levy-yhtiöihin tai promoottoreihin. Suomessa Selfish ei ole juuri ollut halukaskaan tyrkyttämään itseään keikoille tai lehtiin. Tälle vastapainona yhtyeellä on Japanissa suhteita, jotka ovat huomattavasti helpottaneet bändin kiertämisiä maassa. JO 1989 ALOITTANUT Selfish on eräs vanhimmista Suomessa yhä toimivista hc/punk-yhtyeistä. Jyväskylässä bändi soitti edellisen kerran vuonna 1993. Tuolloin musiikkityyli oli kuitenkin erilainen ja kokoonpano melkein kokonaan toinen. "Vote Vasko silloin kutsui meidät Lutakkoon Uutuuden kanssa. Tultiin Uutuuden pakulla ja oltiin kännissä. Keikka oli muutenkin vaisu, vähäväkinen mikäli muistan oikein. Nykyisestä kokoonpanosta vain minä olin tuolla keikalla soittamassa", Otto muistelee. Vuonna 1995 Selfish vaihtoi kokoonpanoa laulajan ja kitaristin osalta. Siihen asti yhtye oli soittanut muun muassa Dischargelta vaikutteita saanutta "ravv punkkia", josta kuitenkin muotoutui vähitellen punk-piireissä muoti-ilmiö. Vanhan linjan jatkaminen ei enää tuntunut tyydyttävältä; vaihtoehtona oli "vaihtaa suuntaa tai hukkua massaan ja kuolla pois". 'Teimme siis radikaalin kokoonpanovaihdoksen, heitimme kaikki vanhat biisit syrjään ja käänsimme katseemme Japaniin, sillä diggaamme helvetisti sieltä tulleita bändejä. Japani-hardcore on haasteellista siinä mielessä, että se ei ole maailman yksinkertaisinta toteuttaa, eli se pakottaa meidät jatkuvasti kehittymään. Samoin ei ole mitään pelkoa, että siitä tulisi joku suurempi muoti esimerkiksi Euroopassa. Se on mahdotonta, sillä biisit ovat liian vaikeita toteuttaa ilman todellista omistautumista, ja lisäksi punkit täällä perinteisesti karsastavat rock-ja metallivaikutteita." SELFISH ON JUURI julkaissut täyspitkän CD:n. Burnmg Sensation -levyn sanoitukset ovat paljolti henkilökohtaisia tuntemuksia tarpeesta kokea elämä mahdollisimman intensiivisesti. Tämä on tyypillinen linja myös yhtyeille, jotka ovat Selfishin tärkeimpiä vaikuttajia. Missä määrin on suotavaa ylläpitää genren rajoja, ja milloin saattaa olla kyse niiden vangiksi jäämisestä? "Me oikeastaan vain teemme musiikin ja sanat niin hyvin kuin pystymme. Itse en koe näkeväni mitään rajoja, ja koska se on oma ajatusmaailma ja oma elämä josta laulaa, siitä on helppo kirjoittaa", Otto sanoo. "Varsinaisesti tarkoituksella ei käytetä japcore-tyylisiä' tekstejä, mutta musiikki on tietoisesti sen genren mukaista. Toisaalta juuri skenen tunnetuimmat bändit ovat tavallaan määritelleet uudelleen japcoren rajoja viime vuosina, kun mukaan on otettu sellaisia instrumentteja kuin torvisektiot, huuliharput ja bongorummut pianoineen." OTTO ON SOITELLUT paljon muissakin yhtyeissä joista yksi, Forca Macabra, esiintyy Jyväskylässä samalla keikalla kuin Selfish sekä julkaissut levyjä, pyörittänyt jakelua, järjestänyt kiertueita ja niin edelleen. Ovatko teese-itse -käytännöt hc/punkin tärkein piirre musiikin jälkeen? "Kyllä se minulle ainakin on niin. On todella vahva tunne kun saa itse päättää kaikesta, ja lisäksi siinä pysyy muutenkin skarppina kun on tekemistä koko ajan", Otto vahvistaa. "Saan todella voimaa jokapäiväiseen elämääni jo ylistetyn musiikin ohella myös 'pikkujutuista', kuten kirjeenvaihdosta alan ihmisten kanssa. Forca Macabrahan myös kävi Japanissa soittamassa, ja aivan samoin senkin järjestelyt onnistuivat."» www.geocities.com/sellishlinlond www.interq.or.jp/iopon/hglocl oilkonen@cc.joensuu.li Selfish, Forco Mocobro jo Armogeddon Clock Ilokivessä 21.2.
• Ed Jyväskylin Ylioppilaslehti 2/2002 r y nr i\r rakki TURPAAN TULEE JA HOUSUT LÄHTEE Suomessa on luultavasti ihanampaa Urpoa alasti pakkasessa kuin vipeltää vihreänä. Männä viikollakin hallitus heilautti pikkuvihreitä turpaan kahdesti. Aluksi sosialistit Paavoja Erkki puolsivat neo-breshneviläistä energiaratkaisua ja heittivät eduskuntaan viisivuotissuunnitelman lisäydinvoimasta. Sitten potkittiin Satu Hassia Vuosaaressa, kun ympäristöministeriö pyörsi ympäristöministerin kannan Vuosaaren satamasta, koska muut ministeriöt olivat sataman puolesta. Osataan niitä naturoita päin vituroita ministeritasollakin sommitella. Vuosaaren simputuksessa kuultaa ihailtavan absurdi toimintalogiikka: kun ympäristöministeri pitää jotakin hanketta haitallisena, tietävät : muut ministerit paremmin ja päättävät ministeriä vastaan. Toiminta-tavan järjettömän ylevyy; den takia ministeriöiden soisi jatkavan vastaavia ponnistuksia. Siis kun Jari Vil£n väittää pro grai duaan vilpittömäksi, voisivat muut ministerit • julistaa Jarin kokoomuksen viralliseksi kerettij Iäiseksi. Samalla saisivat ministeriöt hiljentää puolustusministeri Jan-Erik Enestamin (rkp.) Natosta uneksuvat lirkutukset. Tiettävästihän j "kaikki sotaan Afganistaniin" -puolustusliiton jäsenyys ei ole Suomineidon vaan lähinnä JanErikin rakkauslapsi. Mutta voipi vitsi, mikä on vihreä ja levittää i ydinjätettä, sattua kohta pikkuvihreän omaan nilkkaan. Aiemminhan puolue on kironnut lähtevänsä siitä hallituksesta, joka ottaa Euroopassa viisi askelta taaksepäin ja dumppaa ydinvoiman eduskuntaan. Rakki ennustaa, että vihreät joutuvat, pohdittuaan taannoisen hitin "vaatteet on mun aatteet" ideologista perustaa, paljastamaan eduskunnalle kalsarinsa. Koristavatko vihreiden kinttuja ruiskukan sinertävät satiinipöksyt, teollisuuden työrukkaset vaiko pahasti kuluneet koijärveläiset luomuvilkhousut? Siis haluavatko vihreät vaikuttaa yhä hallituksessa...korviaan? Kokoomuksessa sentään irrotellaan tahattomalla huumorilla, jälleen kerran. Puolue kasvattaa jäsenkuntaa jakamalla rannekelloja ja pyyhkeitä jäsenille, jotka hankkivat puolueeseen uusia jäseniä. Herbalmyyjiltä ja ketjukirjeistä tutulla mallilla kokoomus myös korostaa jäsentensä kuulumista älymystöön, joka on tunnetusti perso rannekelloille ja saunapyyhkeille. Leviämisstrategian on ehtinyt ottaa nimiinsä ulkomaankauppaministeri Jari Viten, joka kertoi koostaneensa mallin opiskeluaikoinaan Suojelupoliisin arkistossa Paavo Väyrysen KGP-yhteyksiä koskevasta failista. Konservoinnin • Rakennuskonsorvoin1< (kultlouriola) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU ö S S Tekniikan yksikkö / hakukoodi 1.706 Törnäväntie 26, 60200 Smnäjoiri www.famk.li/lmkmilcko puh. 0201 245 300, fax 0207 245 301 fuksin matkassa JYLKKÄRI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA LIIKUNTAPEDAGOGIAAN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN KIRSI HYVÄRISEN FUKSIELÄMÄÄ. ENSIMMÄISESTÄ KESKUSTELUTUOKIOSTA KIRSIN KANSSA KERROTTIIN JYLKKÄRISSÄ 9/2001. Kirsin tammikuu on lähtenyt rullaamaan hyvin. Joululoman jälkeen opiskelumotivaatio on pikkuhiljaa löytynyt, vaikka pitkät koulupäivät eivät oikein miellytäkään. "Onneksi vielä ei ole ollut pahemmin kokeita tai tenttejä", Kirsi kiittelee. Uutenavuotena Kirsi ei tehnyt mitään lupauksia, muita tammikuun alkupuolella hän päätti yhdessä poikaystävänsä kanssa ryhtyä sipsi-, pizzaja hampurilaislakkoon. Vielä toistaiseksi päätös on pitänyt. "Rahaa kului sillä suunnalla vähän liikaa, joten lakko tuli tarpeeseen. Tarkoitus on yrittää sinnitellä heinäkuun loppuun saakka", Kirsi toteaa tavoitteistaan. Suurin osa Kirsin ajasta kuluu tällä hetkellä opiskeluun, vaikka varsinaisia läksyjä ei olekaan. Myös kotihommiin menee aivan liikaa aikaa, sillä ne eivät ole muutenkaan Kirsin suoHänellä ei ole vaikeuksia keksiä, mitä hän tekisi, jos ylimääräistä vapaa-aikaa yhtäkkiä ilmaantuisi jostain. Liikkuminen on ihan selvästi intohimo. "Liikkuisin enemmän, eihän sitä voi koskaan tehdä tarpeeksi. Lukisin myös mielelläni muunkintyyppistä kirjallisuutta kuin pelkästään tenttikirjoja." Kaupunkiin lähes vyöryn lailla rynnänneet lumimassat eivät ole Kirsiä häirinneet. Ensimmäistä talveaan kaupungissa asuvana hän on ollut vain tyytyväinen siihen, että kadut ovat olleet lumen peitossa. "Kävelin tässä yhtenä päivänä Harjun ohi, ja se näytti todella kauroilta lumisena. Teki mieli kiivetä ylös rinnettä ja kieriä sieltä sitten alas, muita jätin sen kuitenkin väliin", Kirsi kertoo nauraen. JOHANNA SALMELA Iloinen a u t o i l i j a m a k s a a pysäköinnistä NAUTIN LUOTTAMUSTA Jyväskylän kaupungin elimessä nimellä kaupunkisuunnittelulautakunta. Se ottaa kantaa siihen, mitä, millaista ja miten paljon saa minnekin kaupungin alueella rakentaa. VIIME AIKOINA lautakunta on puhunut parkkipaikoista niin paljon, että sitä voisi nimittää "pysäköinnin suunnittelulautakunnaksi". Kun kaupunki ja lähiseutu kasvavat, niin pysäköintiä ei voi hoitaa entisin keinoin. On tehtävä pysäköintilaitoksia: parkkitaloja ja maanalaisia autohalleja. Kukaan ei vain halua maksaa niitä. VIIKKO SITTEN lautakunta tyrmäsi ylioppilastalon laajennuksen pysäköinnin väliaikaisratkaisun. Yliopisto ei halua maksaa kalliista maanalaisista paikoista laajennuksen alla ja ylioppilaskunta halusi ajaa nykyiset paikat väliaikaisesti uimahallin nurkalle. Keliäpä olisi laittaa noin 130 000 markkaa yhtä pysäköintipaikkaa kohti, yhteensä ainakin kolme miljoonaa markkaa. MINÄ OLEN ratkaissut ongelman. Ratkaisu on oikeudenmukainen, ja kaikille vanhoille vasemmistolaisille sanoisin, että se on myös solidaarinen. YLIOPISTO EI voi tarjota enää sellaista muinaisjäännettä kuin ilmaisia (50 mk) pysäköintiä. Se on oikeudenmukaista. Siitä on ruvettava maksamaan kaikkien, jotka kotteronsa yliopiston paikoille kurvaavat. Se on solidaarista. Vai olisiko oikein, että myös autottomat opiskelijat maksaisivat JYYn jäsenmaksussa ja vuokrissaan esimerkiksi yo-talon laajennuksen pysäköinnin? RAKKAAT TYÖKAVERIT, ennen kuin järjestäydytte banderolleinenne mielenosoitukseen ovensuuhuni haluan muistuttaa, että tiedän ettei ole kovin kivaa antaa omia rahojaan pois. Yliopiston pysäköinti on kuitenkin pitkälti yksi yhtenäinen ongelma, joka täytyy ratkaista ainakin osittain parkkipaikkojen käyttäjien rahoituksella. Sitä ei voi tolkullisesti ratkaista niin, että osa maksaa kallista hintaa ja toiset pääsevät ilmaiseksi. OIKEISSA KAUPUNGEISSA pysäköinnistä saatetaan pulittaa jopa 2500 markkaa kuukaudessa. Siksi esimerkiksi 200 euron vuosimaksu, kun se jyvitetään esimerkiksi 200 työpäivälle, ei niin hirveältä tunnu. Niillä summilla kuitenkin saataisiin ylioppilastalon halli ja tulevat muut erittäin vaikeat pysäköintiongelmien ratkaisut Hippoksella alulle. Tämä on sitä hintaa autoilusta, jota autokauppiaat eivät kerro. Vauhkonen JOS TEILLÄ on parempi ratkaisu, niin kertokaa se ihmeessä niille tahoille, joilta puuttuu muutama miljoona ylioppilastalon pihan parkkihallista. Siellä otetaan varmasti kaikki viisaus iloisena vastaan. Ja onnellistahan tässä on se ihana demokraattinen piirre, että jo kolmen vuoden kuluttua minut voi pyrkiä vaihtamaan kunnallisvaaleissa pysäköimiasioita paremmin ymmärtävään henkilöön. JOUNI VAUHKONEN H
• TT U Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 | Q 1 värjoppkkäri Laitostentit takaisin päärakennukseen U n t a p a l l o o n Olen viime aikoina tehnyt empiiristä tutkimusta siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, jos hänelle kertyy tarpeeksi univelkaa. Koekaniinina olen käyttänyt itseäni, sillä en ole uskaltautunut härnäämään kenenkään kanssaihmisen mielenterveyttä valvottamalla heitä loputtomasti. Tulokset ovat olleet hämmentäviä. Vasta nyt olen ymmärtänyt sen perimmäisen syyn, miksi suomalaiset ovat niin harmaata ja tylsää kansaa. Me nukumme liian vähän. Ei ole mikään ihme, etteivät pokiin saakka roikkuvilla silmäpusseilla varustetut suomalaiset juurikaan innostu hillittömien katukarnevaalien järjestämisestä. Surullinen tosiseikka taitaa kuitenkin olla, että olemme itse ajaneet itsemme suohon. Periaatteessahan ongelman korjaaminen ei vaatisi sen suurempia ponnistuksia, pää pitäisi vaan painaa tyynyyn hieman aikaisemmin ja pidemmäksi aikaa kerrallaan. Periaate on kuitenkin vain kaunis sana. Periaatteessahan maailman nälänhätään, sotiin ja kasvihuoneilmiöönkin on löydetty ratkaisu. Käytäntö osoittaa, että jos pidät huolta riittävien yöunien saamisesta, olet sosiaalinen luopio. Ensiksikin, jos jätät väliin maanantai-illan elokuvan, et voi seuravana päivä osallistua työpaikalla kahvipöytäkeskusteluun. Virkeys ei siinä vaiheessa paljon auta, muut lähinnä ärsyyntyvät pirteydestäsi kamppailessaan itse hereilläpysymisen rajamailla. Toiseksi, jos menet nukkumaan sen sijaan, että bailaisit aamun asti kavereidcsi kanssa, huomaat kohta ettet ole nähnyt kavereitasi moneen kuukauteen. Siinä vaiheessa he ovat jo saattaneet unohtaa olemassaolosi. Kolmanneksi, ihmiset alkavat pitää sinua tylsänä. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön on yhä kesken. Olen vielä keskellä metamorfoosia matkalla kohti loistavaa tulevaisuutta luopiona. Nähtäväksi jää, rappeutuvatko sosiaaliset taitoni lopulta pysyvästi, vai kykenenkö vielä jossain vaiheessa tekemään paluun ihmisten ilmoille. Tieteen riemuvoitto olisi tietenkin se, että muukin kansakunta alkaisi yhtäkkiä kaivata vircämpää olotilaa, ja saisin aatteelleni laajempaa kannatusta. Ihmettä odotellessa toivotan kaikille oikein kauniita unia. JOHANNA SALMELA • * ' * • • • • • • • YLIOPISTON päärakennuksen peruskorjaus edistyy. Remönttiaikataulu näyttää pitäneen kutinsa; Jylkkärissä 15/2001 kerrottiin, että juhlasali valmistuu tammikuun puoliväliin mennessä, ja näin on myös käynyt. Ammottava monttu päärakennuksen edestä on kadonnut, ja juhlasali ja kahvio ovat jo käytössä. Aallon kirjaston valmistumista saadaan sen sijaan odotella elokuulle saakka. SALIVARAUKSISTA huolehtivan kiinteistösihteeri Marita Heittolan mukaan laitostentit ovat tehneet paluun päärakennukseen. Remontin ajaksihan tentit siirrettiin L-rakennuksen kolmoskerroksen saleihin. hengentuote "Pääsääntöisesti laitostentit pidetään jo päärakennuksessa; omasta tiedekunnasta voi kysyä poikkeuksista", Heittola opastaa. Kaikki yhteiskuntatieteellisen ja pääosa humanistisen sekä kasvatus tieteellisen tiedekunnan laitostenteistä on siis siirretty päärakennuksen salivarauskirjaan.« Tehdas myytävänä KUN TAITEILIJA Riitta Nelimarkan väitöskirja "Self Portrait cli Omakuva" kolmen taidenäyttelyn ja neljän markan mielenmaisemia maalailevan kirjan muodostama kokonaisuus hyväksyttiin viime vuonna Helsingin Taide teollisessa korkeakoulussa, on ilmestynyt lukuisia uusia tarjokkaita hänen esimerkkinsä innoittamana. Seuraavat liukuhihnaväitökset vuonna 2002 ovat: MATRHTTA PALJOKSMAITOMAKSAA "11101111 eli Matemaatikon Omakuva." Sensaatiomaista huomiota Mattilanniemessä herättänyt hulvattomasti "yhdeksi nollaksi" ristitty väitös. Se koostuu kolmesta matemaatikkojen arkipuheeseenkin väkiin tuneella ohjelmointikielellä Jargonilla tehdystä koodista, sekä hervotonta huumoria sisältävästä kirjallisesta osasta, jonka esipuhe on kirjoitettu Javascriptinä ja jota täydentää kolmesataasivuinen binäärimuotoon tulostettu teoreettinen osuus nopeimmille bonuksena vitsipalsta! Kokonaisuus on Suomen Anestesialiiton hyväksymä. MELLER1ITTA ElOORAHAA "Shelf: Port, VVhite eli Humanistin Omakuva." Kirjallisuuden tohtoriväitös rakentuu kolmesta ravintola Vakiopaineessa vietettävästä viinin täyteisestä kapakkaillasta Suomen vitun huonosta apurahasysteemistä väitellen sekä kotimatkalla suoritettavasta ekspressiivisestä osasta, joka demonstroi taiteilijan elämänmakuista eksistentiaalista pahoinvointia. Huom! Katuperformanssin laatoitus liukas! BIRI1TTA KAKSKOPEEKKAA "Self: Pom-Trait eli Kunisaanin Omakuva." Luonnontiedettä elimellisesti sivuava saksankielinen mutta dubattu kosmopoliitti väitös tekee tekijäs tään valmiin kymmenessä sekunnissa! Väitös koostuu kolmesta live tilaisuudesta, joista kahteen vastaväittäjällä mahdollisuus osallistua (kolmannessa oltava kuitenkin omakätisesti paikalla), sekä audio visuaalisesta osasta, jonka sisältö kielletty +18/50+. Tilaisuuteen voi ilmoittautua numerossa 0700-JYY-STAN. Johtavana vastaväittäjänä V Ronica. ANNA-RIITTA VlISKYMPPlrRUOKAAN "Elf Portrait eli Kemistin Omakuva." Pitkäaikaisalkoholistin ja sekakäyt täjän hengenseisauttava väitöskirja muodostuu kolmesta koetilaisuudesta, joista kaksi ensimmäistä osallistujille ilmaisia, sekä väittelijän itsensä kehittämästä hypnoottisia värejä ja häikäiseviä visioita sisältävästä ja useimmat liuottimet kestävästä värityskirjasta. Rajoitetun tarjonnan vuoksi psykologian opiskelijoilta kielletty. ANDR11TTA MARKKOI "Self Portrait eli Kielitieteilijän Omakuva." Nuorten ilmaisuja suomen kielentaitoja sekä heikentyneitä keskusteluvalmiuksia alaotsikolla "pragmaattisfenomenologisen kausaalieksistenssin reflektio vokabulaarin adolesenssin duraabelille progressiolle" käsittelevä pit, käänyalmijna.ollut väitös julkistetaan vasta nyt sen kansakuntaamme järkyttävän luonteensa vuoksi. Väitös koostuu loputtomista presidentin-, edustakuntaja kunnallisvaaleista sekä yhdestä Hannu Karpon ohjelmasta, jossa vieraana Mirja Pyykkö ja vice versa. Väitöstilaisuudessa läsnä viittomakielen tulkki. Paikan päältä saatavilla tutkijan curicullum vitae. Ei vastaväittäjää. TEEMU SALOHALME * puhekuplat ' l a -milteis-' Itifauroa oiittc j ajatdluf? NIPA KETTU JA JOE KANIINI Ahjo 3/2002 Ja sitten iille Jylkkärin toimittajalle että... "Minun kohdallani on sellainen erikoinen piirre, että pyrin voittamaan keskustelukumppanini, mutten voittamaan sympatioita. Julkisuuskuvani on hyvin kahtiajakoinen luonteestani johtuen. Vahva puoleni on kuitenkin siinä, että puhun asiaa." PAAVO VÄYRYNEN JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 14/1992 (26.11.1992) hämeenaho VUC5] tf05,..Pom;R\M>!{ "Kfcn YttA PIMCIMMAA] AFRlkM-flCoTTOPlVlAK -Jvotfl A M M U LA«DVAR-UUA VUfycrr6tAW PflKS.tM*!... ..MfTA KUN YSTÄVÄLLISET APINAT AtKfTnvU" W M P n A N , t f Ä t o M A ^ m ö U S U / £ l " liVIKO »AU CtiAHHAAKAAN VAI EHTIKo NV£e*A fVJ?A(5f/WAyW,..'> KVKAAfl VIIPAKDtfA ' I TffIÄ,.VHTA K»IM=l,V|lPAk:l»P»|KA ÖN VALKGNAAOA ZMötPPALAIMtJ "H\£f',JOTEN VIIWW5M HÄ»lftU ON VftlVV^I 1/RAVAllAlrA-L0?\)tfA fcoifTAA ftWIWKArtrÄrST£tLW PÄIVÄ .' fccfö / r y p ^ l ^ f Ä VGKAOA I .^ÄHA«PU)l.£ISE$ri VlltAKtCO ViATTglK ! E^WK VAHTAA t/ANHAT" tfAU IA4r\VL? : &"----—^ " l / X . SUOTAVAA... -7*355,..
• • • • EB Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 J^äskylan Ylioppilaslehti 2/2082 E Afganistanilaisen naisen k a s v o t SUSANNE DAHLGREN Isä valitsee Susanille miehen TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI Valot ja varjot leikkivät Lutakon pimentyneillä kaduilla. On rauhallinen alkuilta. Ovikello soi käteni alla ja pian sen takaa tervehtivät yhdeksät hymyilevät kasvot. Hymyn taakse kätkeytyy tummia pilviä: muistot päiden yläpuolella viuhuneista pommeista ja Talebanien naisia riistävästä maailmasta. Astun sisälle toiseen kulttuuriin. Vieraanvaraisuus ja ystävällisyys tulvahtavat heti kättelyssä syliini. Eteeni kannetaan pienissä käsissä teetä, karamelleja, pähkinöitä ja hedelmiä. Niiden mussuuamisen lomassa on aikaa raottaa verhoa aiheen "islam ja naiset" yllä. Tuo sanayhdistelmä piirtää varmasti monen lukijan verkkokalvoille kuvan mustaan kaapuun ja huiviin tiukasti kätketyistä naisista. Mutta tämän kodin sunni-islamilaiset äiti ja kolme lyiänä todentavat toisia. Lapsilla on länsimaalaiset vaatteet, äitikin vetää vain valokuvaan pienen huivin päähänsä. Kaapupakko kun riippuu kulttuurista, ei uskonnosta itsestään. Perhe Masoumi on asunut Suomessa vasta 20 kuukautta, mutia isää lukuun ouamatta kaikki puhuvat jo enemmän tai vähemmän hyvaa suomea. Lapset täydentävät aina tarvittaessa vanhempiensa sanavarastoa. ÄITI HOMIRA toimi 18 vuotia englanninopettajana perheen kotikonnuilla Mazar-i-sharifissa, Pohjois-Afganistanissa. Sitten astuivat Talebanit valtaan, ja kaikki muuttui. Homira joutui lyytymään kotirouvan rooliin ja kätkemään iisensä mustaan kaapuun. Kodistaan hän ei saanut poistua ilman miestä. Hänen tyttärensä eivät saaneet enää käydä koulua. Perhe pakeni sisällissodan pommituksia kellariin, jossa he asuivat 40 päivää. Sieltä heidän tiensä vei Talebaneja karkuun Pakistanin puolelle. Kului 17 kuukautta, ennen kuin heille avautuivat portit Suomen kartalle määränpäätään he eivät itse saaneet valita. "Täällä on hyvä ja rauhallinen olla. Lapset voivat mennä kouluun ja minä olen vapaa", Homira toteaa rauhallisesti. Vaikka Talebanit on nyt syrjäytetty vallasta, ei tilanne Afganistanissa ole edelleenkään vakaa. "Ei Afganistan vieläkään ole vapaa", päästää Homira hiljaa suustaan. Hän ei halua viedä lapsiaan takaisin kotimaahansa, vaan tahtoo kouluttaa heidät Suomessa. Koulunkäynti on perheen kulttuurissa tärkeää: Muhammedin sanoman mukaan jokaisen tulisi opiskella syntymästä kuolemaan. "Poikani sanoi minulle 'äiti, älä sano että menemme takaisin sinne (Afganistaniin)'. Emme ole unohtaneet niitä raketteja." PERHEEN VANHIN LAPSI, 18-vuotias Susan, kertoo olleensa aluksi ihmeissään suomalaisesta seurustelukulttuurista. Hänen synnyinseudullaan eivät tytöt ja pojat seurustele keskenään ennen naimisiinmenoa. Kaikilla suomalaisilla tytöillä tuntui olevan poikaystävä. Nyt hän kertoo olevansa tottunut suomalaiseen menoon, vaikka elääkin itse syntysuomalaisiin verrattuna erilaista nuoruutta. Koulussa hän voi jutella poikien kanssa, multa sen ulkopuolella on liikkuminen sallittua vain muiden tyttöjen kanssa. Ravintolassa hän käy vain syömisen merkeissä. Meikkejä ja tiukempiakin paitoja hän saa käyttää. Uimahallissa käymisessä ei ole mitään väärää, uimaranta puolestaan on poissuljettu huvittelupaikka. Susan ei voi kuvitellakaan etsivänsä itse itselleen miestä. "Isän työ se on, en minä voi sellaista tehdä. On kyllä semmoisiakin tyttöjä, jotka sanovat isälleen, kenet haluavat. Kyllä minäkin toivon, että isä kysyy minunkin mielipidettäni. Ei meillä ole sellaista, että minun olisi pakko mennä jonkun kanssa naimisiin". Susan sanailee hyväntuulisena ja jatkaa: "Poika menee tyttären vanhempien kanssa juttelemaan, eivät vanhemmat sitä tee. Sitten kymmenen poikaa tulee minun luokseni, ja niiden joukossa on yksi hyvä." Ihan kuka tahansa ei naimakumppaniksi kelpaakaan, sillä miehen on oltava saman kulttuurin edustaja kuin mitä perhe on. Syntysuomalaisten pojanjollikoiden on siis turha parveilla tämän kaunottaren ympärillä. Ei luulisi miehen löytämisen olevan perin helppoa kristittyjen kansoittamassa maassa. Muna äiti-Homiran mukaan tämä ei ole ongelma, sillä puhelin on oiva apuväline: kandidaatteja voidaan sopia saapuvaksi kylään vaikka toiselta puolelta planeettaa. "Muutoin kulttuurit menisivät sekaisin", perustelee Susan käytäntöä. SUSAN TUO ETEENI valokuvia, jotka on otettu hänen koulussaan, knstillisessä kansanopistossa. Siellä lian suorittaa kymmenettä luokkaa. Kuvissa Susan halaa Suomesta löytämiään uusia ystäviä. Toisessa kansiossa on kuvia Susanin afgaaniystävättärestä tämän hääpäivänä, aviomiehensä käsipuolessa. "He tapasivat ensimmäisen kerran hääpäivänään", Susan kenoo. Susanin mukaan pariskunta voi keskustella ennen häitä keskenään, jos perhe on avointa sonna. Mutia on tiukkoja sääntöjä vastaan nousseitakin: perhe tietää Tampereella asuvasta afgaanitytöstä, joka on avioitunut syntysuomalaisen kanssa. "Meidän perheessämme näin ei voisi tapahtua", äiii-Homira aprikoi. "On tapahtunut joskus niinkin, eitä tyttöjä poika ovat opiskelleet yliopistossa, tavanneet siellä ja menneet vanhempiensa luo puhumaan avioliitosta. Vanhemmat sopivat sitten asiasta keskenään. Tärkeää on, että he ovat lukeneita ihmisiä", hän jatkaa. MIKÄ SITTEN ON perheen poikien kohtalo? He saavat itse valita elämän kumppaninsa mistä kulttuurisia haluavat. Perheen isä Mohammad Shaker pyytää lapsiaan tulkkaamaan. Hän kertoo näkevänsä tulevaisuuteen: pojat tulevat valitsemaan suomalaisen kulttuurin. Afgaanikulttuurissa mies voi ottaa useamman vaimon, jos hänellä on varaa siihen. Kovin köyhälle miehelle ei naista heru. Maksimissaan saman katon alla voi asua neljä vaimoa. Homiralla on ollut kaksi äitiä, eikä hän pidä sitä hyvänä asiana: "Se on paha elämä, jos on useampi vaimo. Nuorempi vaimo pyytää vaatteita ja koruja mieheltä, joita vanhempi vaimoistakin haluaisi. Miehen rahat eivät riitä molempien toiveisiin ja lulee riitaa." Jos Susanin tuleva mies toisi kotiin toisen vaimon, olisi hänen reaktionsa selvä: "Minä sanoisin: hei hei, ei tarvitse elää minun kanssani." AVIOERO EI OLE YLEISTÄ afgaanikulttuurissa. "Pitää yrittää olla onnellinen, olla miehen kanssa, oli tämä paha tai hyvä. Mutta jos mies ei käy töissä, on vihainen tai toisen naisen kanssa, silloin voi erota", Homira paljastaa. Isä-Mohammad haluaa kommentoida väliin. Hän muistuttaa, että jos maassa on sotaa ja miehiä kuolee paljon, voivat elävien kirjoihin jääneet miehet tällöin mennä neljänkin naisen kanssa naimisiin. Susanin mukaan pakistanilainen kulttuuri on lähempänä afgaanikulttuuria kuin esimerkiksi iranilainen muslimikulttuuri: "Iranissa ei miehellä saa olla kuin yksi nainen. Tytöt ja pojat voivat seurustella keskenään ja valita itse oman aviopuolisonsa." "Iranilainen tyttö saattaa lähteä illalla ulos poikaystävänsä kanssa isänsä tietämättä. Äiti tietää, mutta ei kerro isälle. Joskus tytöllä voi olla kymmenenkin poikaystävää." Äiti-Homira pudistaa päätään: "Se ei ole hyvä asia." On aika nousta ja lähteä. Minut saatellaan ovelle, autetaan takki päälle ja pyydetään kehumaan lehdessä suomalaisten ystävällisyyttä. Vaikka on perhe rasismiakin kohdannut: äidin autoa on vandalisoitu kahdesti ilman, että kerrostalopihan mihinkään muuhun autoon olisi koskettu. Kodin ja perheen lämpö jää taakseni oven sulkeutuessa. Pienen feministin aivoissa kiertää monta ajatusta. Omasta kulttuurista katsottuna afgaaninaisen asema tuntuu alistetulta. Mutta eivät nämä avoimesti juttelevat naiset onnettomilta näyttäneet, päinvastoin. Mikä minä olisin heille omaa kulttuuriani väldsinkään tyrkyttämään.» Tupakkatehtaan työntekijöitä Ma'allassa, Jemenissä. Huntu ei aina tarkoita alistamista MEDIA SUOLTAA UUTISIA Ruotsissa asuneen Fadimen "kunniamurhasta". Pitkän syksyn ajan meille tolkutettiin lehdissä ja tv-ruudulla kuvausta hunnutettujen afgaaninaisten kurjista oloista. Islam ja naiset -aihe kiinnostaa ihmisiä näinä päivinä. Ei siis ole yllätys, että luento aiheesta saa salin täyttymään seisomapaikkoja myöten. Helsingin yliopistossa työskentelevä kuluuunantropologian tutkija Susanne Dahlgren haluaa luennollaan näyttää islamista toisenkinlaisei kasvoi. Aiheeseen hän on perehtynyt muun muassa asuessaan parin vuoden ajan Jemenissä, jossa hän teki kenttätyötä tutkimuksensa parissa miesten ja naisten välisiä suhteita tarkastelemalla. Dahlgrenin mielestä suomalainen media vilauttaa vain harvoin positiivisia tapauksia muslimikulltuureista. "Varsinaista mielikuvaa luovat negatiiviset ilmiöt, joiden yleistämisellä syntyy kuva voimakkaasti alistetusta naisesta. En ole sitä mieltä, etteikö negatiivisista ilmiöistä tulisi kertoa, päinvastoin, mutta ongelmaksi uutisointi tulee silloin kun asioista annetaan vaihtoehdoton, pessimistinen ja yleistävä kuva". Dahlgren pohtii. 'Tästä syntyy harhaluulo, elia vain länsimaalaistuminen voi vapauttaa nämä alistetut naiset. Kuitenkin kaikissa maissa, joissa muslimeja on paljon, käydään keskustelua perinteistä ja käytännöistä. Pohjoismaissa asuvat kurdit, jotka vastustavat kunniamurhaa', eivät ole oppineet asennettaan tultuaan länsimaisiksi. Kunniamurhan' vastustaminen kuvastaa maailmankuvaa, joka heillä oli jo ennen tänne tuloaan." DAHLGRENIN MIELESTÄ yksi härskeimmistä länsimaalaisiamisajatuksista on tullut Anja Snellmanin suulla Hufvudstadsbladetin kolumnissa. Tämä kun oli viime syksynä ehdottanut, että Afganistaniin tiputettaisiin yhdysvaltalaisista lentokoneisia "naisten oikeuksista" kenovia lentolehtisiä. Ne pitäisivät sisällään kuvia naisista, jotka ajavat autolla töihin ja ottavat aurinkoa. "Snellman pitää afganistanilaisia naisia typerinä: heille pitää näyttää, mitä 'vapaus' on. Kamalaa. Tottahan afganistanilaiset naiset itse tietävät, mikä heille on parasta. Länsimaiden ulkopuolella kun esimerkiksi auringon oitoa pidetään typeränä. Meikkien ja seksiteollisuuden he laas ajattelevat olevan länsimaalaisten naisten alistamista", Dahlgren sanoo. Mediassa väitetään usein, että islam alistaa. Dahlgrenin mukaan ihmiset alistavat, ei islam. Uskonnosta on niin monta ja monen eri kulttuurin mukaista tulkintaa. Tämän vuoksi Dahlgrenin mielestä ei pitäisikään puhua "islamilaisista naisista" vaan erikseen egyptiläisistä, jcmeniläisistä tai afganistanilaisista naisista. LUULO, ETTÄ ISLAMILAISET NAISET haluisivat oppia länsimaalaisten lajitovereidensa tavoille onkin Dahlgrenin mielestä väärinymmärrystä: "Usein miehet eivät pakota naisia pitämään huivia, vaan naiset saattavat jopa nauttia niiden käyttämisestä. Huntu antaa naisille vallan määntellä, kenen kanssa he lialuavat olla tekemisissä ja millä lailla. He saattavat flirttaillakin huiveillaan." "Miesten täytyy kunnioittaa naisten rauhaa. Iltapäivällä joissain kulttuureissa miehet eivät saa mennä kotiin, vaan heidän täytyy istua ulkona. Mutta näitäkään asioita ei saa yleistää koskemaan kaikkia islaminuskoisia ihmisiä." Esimerkiksi äänestysoikeuden ulottaminen naisiin ci Dahlgrenin mielestä olisi aina välttämättä naisten oikeuksia parantava asia: "Naisaktivisteilla voi olla pelko, että lukuuiidottomat naiset äänestäisivät islamisteja. Näin islamistit voisivat päästä valtaan ja kieltää kaikki naisasialiikkeet. Algeria on heille esimerkki tapahtuneesta. Pitäisi tietää kunkin maan tilanne ja tukea paikallisia yrityksiä naisten oikeuksien lisäämiseksi." WTC-TRAGEDIAAN on mahtunut jotain positiivistakin. Dahlgrenin mukaan media ja suuri yleisö on tapahtuman jälkeen ollut vastaanoitavaisempi islamilaisten maiden lasitteen monipuoliselle pohdinnalle. Toisaalta hänen omassakin suomalaisessa tuttavapiirissään on islaminuskoisia, jotka ovat joutuneet monenlaisten ikävien kokemuksien uhreiksi. Täällä ei sentään tiettävästi kukaan ole vielä menettänyt henkeään silmittömän koston vuoksi, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. "Luulen että tällaisessa vierastamisessa on kyse enemmänkin ksenofobiasta, muukalaisvihasta, kuin varsinaisesta rasismista. Myös suomalaiset, islamiin kääntyneet naiset, joiden pukeutuminen viestittää uutta identiteettiä, ovat valittaneet heihin kohdistuvien vihamielisten ilmausten kasvusta." "Vierastamisia ja muukalaisvihaa vastaan voidaan toimia lisäämällä monipuolista kuvaa islamilaisten maiden ihmisistä ja heidän arjestaan. Tietämättömyys synnyttää pelkoa ja ennakkoluuloja." MIIRA RAUHAMÄKI Antropologian tutkija Susanne Dahlgren luennoi aiheesta "Islam jo noiset" perjontaina 25.1 kulttuurienvälisen maisteriohjelman järjestämässä Voices oi Islam -seminaarissa. Susan (vas.) ja Homira Masoumi pääsivät Talebanien naisia riistävästä kulttuurista pakoon Jyväskylään. +
• Q3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 L O U N A S § 1 1 • 1 6 |i T Myös vegaanivailuc >ehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,40 e JATKO-OPISKELIJA 3,60 e J MA 4.2. KE 6.2. PE 8.2. MA 11.2. Tl 12.2. TO 14.2. Purjo-perunasosekeiuo Sitruunainen turskaleike Kasvispihvit, tomaatti-timjamiPerunakuorukat, keitetyt kasKasvisgratiini kastike vikset Paistettu lohi, tartarkastike Kasvishemekeitto, laskiaispulla Hernekeitto, laskiaispulla Feta-pinaattipiirakka Lohikiusaus Jauhelihalasagne Uunimuikut, perunasose Lohikeitto Kanaa mango-hunajakastikJauhelihakebakot Tulinen lihapata keessa Sitntunasei NakkistroganofT Kiinalainen porsaspata Tl 5.2. TO 7.2. KE 13.3. PE 15.2. Kukkakaali-sienipaistos Kalkkunapihvi Riistakäristys Pinaattikeiito Q I ! O L 3 O ' O 1 ^ B ^ ||JF r I I ^ J T I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Kasvislasagnc Sei yrtti-porkkanakastikkeella Paella Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Broilerpyörykäi Gulassikeitto * Hae hyvää Kampus Kirjasta Mynttinen: Suojapanssarin puhetta Motoristin pukeutumisen metatyyleistä. I (Jyväskylän yliopisto. Etnologian laitos) § "Kahta en vaihda: ajotakki ja kevyt kyyditettävä." 10,80 euroa I Heinonen: Digitaalinen minä (Edita) S Virtuaali raatimme laati kirjasta digitaalisen arvion, I mutta se katosi jonnekin Pluton taakse... 24,89 euroa Tella, Vahtivuori, Vuorento, VVager. Oksanen: Verkko opetuksessa opettaja verkossa (Edita) Raatimme harmiksi tämä ei liittynytkään kalastukseen. 30,25 euroa V A R A S T O N T Y H J E N N Y S ! T U O T T E I T A A L K . , 5 EUROA Opiskelijan akateeminen kirjakauppa K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 I S ^ f f l ä T y kirjamyynti@kampusdata.fi •ii Hiiri rn ifl)f)r'niril MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä m y ö s muita tietoja. Lähesty meitä risuilla ja ruusuilla toiminnastamme internetin kautta (www.sonaatti.fi, Palaute). Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatk]p JUHLAT tiedossa??? Toteutamme eiämuksiä niin f ieniin kuin suuriin/qn juhlatitaisuuk^siinne. • Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 2 6 3910 tai 050 581 8350 tai (Tilaus) Toivotamme Sinulle onnellista alkanutta vuotta ja tervetuloa käyttämään jälleen palveluitamme. TERVETULOA TERVETULOA HELMIKUU 2002 WRW.CCjll.li/lllklll »eskussaimlantie 2. im V Pe 01.02. iMlirailas, li (inu, Ir. RIIIMI + likis Us. 71-13,4 C 13 02.02. Kirves Heilahtaa IV Willis, 111111(121-13,3 E Pe 08.02. RikOSklUbl V: Jyväselektro III |i:l listiris, fytnipiika, Iin. DJs Isi-lin, Rsbetlitobtiri ele. 21-03, 5 E la 08.02. Setan bileet AftEr ski. 21-D3. feappy i n r 21-22.3-i G IfjSOMAPAIKKAklubi Silli ll-kllli. 21-113,3 E Pe 15.02. Bullet Festival Club lidte IJs. leffaa. 21-03,21 la 18.02. AU-Right. Klubi. IiileeDJ-iiiinki. 21-33,2 E ampus lokivi • keskussairaalanne 2 istaisinklo 19:00. liput 4/5€. [auki, a-oikeudet. fci www.sonaatti.fi 22.1. sisarelleni! -^A»a soeur! breillai. ransl! 5.2. unelmien sielunmessu, aronofsky. usa 12.2. amores perros love's a bitch. gonzales; 19.2. chopper.dominik. austialia 2 » S.3. india song. duras. ranslj^ä 1975. \, 12.3. pirunsaari, fridrikssoftj-islanli läS6. 19.3. sodoman 120 päivää, jjasolini. itajia 19' •26.3. 101 reykjayik. kormaktk. islanti 2000. ennakko kampus-kirja, tiedustelut jyy-kulttuurisihteeri p. 014-260 3356.
• JynäsMän Yliopwta«Wrti 2/2M2 E Mika Terävä: KOHTI KADOTETTUA (osaX) Ropponen kertoi. että ennen niin harmittomasta kriminaalista oli kehkeytynyt todellinen vaaratekijä pikkukaupunkimmc mielenterveydelle. Karppanen oli jäänyt viitisen vuotia sitten kiinni bensa-aseman ryöstöstä Tampereella. eikä paikallinen poliisi ollut ollut yhtä ymmärtäväinen kuin kotikylän sinikellot. Karppanen oli saanut kolmen vuoden kakun ja tutustunut vankiloissa huumeisiin. Vapauduttuaan hän oli palannut kotikylään fyysisesti. Pää oli jäänyt harha-aistimusten maaperäksi. Nyt se juoksenteli öisin katoilla ja uhkasi hyppiä ihmisien päälle, päivisin se varjonyrkkeili Sokoksen tiiliseinän kanssa ja ajoi pikkulapsia takaa. Vielä sitä ei oltu saatu kiinni mistään varsinaisesti laittomasta, eikä kai loppujen lopuksi haluttukaan. Tuon kokoinen paikka tarvitsi syntipukkia, jota halveksia ja paheksua. ja sen jälkeen rientää kirkkoon kiittämään, ettei itse ole samanlainen. En tiedä mitä Karppasen vanhemmat ajattelivat. Aiheuitiko potka-Karppasen tempaukset merkittävää lovea isä-ja äiti-Karppasen kukkakaupalle, jonka myyjäksi poika-Karppastakin joskus kauan sitten oli varmasti kaavailtu. Nyt elettiin kuitenkin tätä päivää, viini lämmitti ja Taunus rämisi. Räminän alla Noitalinna huraa soitti lapsellisia ja koskettavia laulujaan. Sitten Silvennoinen käänsi rattia ja Taunus pysähtyi jarrut kirskuen bussibysäkillc. Nyt juhlakalun pitäisi nousta, sanoi Silvennoinen. Mitä, kysyin. Ulos autosta Ja takakonttiin siitä, Silvennoisen ääni oli teatraalisen sotilaallinen. Niin sotilaallinen että tottelin. e Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • collegepuserot • Tpaidat • hupparit • oloasut • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 Kaukomatkaroimisto kotonasi ! T O U R N E E IMm Maikat' A S * 1 M www.helinmatkaf.fi Tulo !»K»jten taloon! 'alveluja luonloalan yksikkö Nora on viihtyisä ja monipuolinen oppimisympäristö, luomutila sekä maaseutu-ja kulttuurimatkailukohde. Lähiruoka ja ekologisesti kestävä elämäntapa ovat teemoja, joita Norassa toteutetaan päivittäin (koulun yhteishakukoodi 1912). Opiskele puutarhuriksi! Puutarhatalouden tutkinnossa on Norassa ainoana oppilaitoksena Suomessa mahdollisuus erikoistua luomutuotantoon (hakukoodi 851, yo 879). Opiskele tuoteneuvojakii tai kotitalousyrittäjäkst! Kotitalous-ja kuluttajapalvelun tutkinnossa erikoistut luomutuotteisiin (165, yo 214). Opiskele ravintolakokiksi! Hotelli-ja ravintola-alan koulutuksessa painottuvat lähi-ja luomuruoka (1S2). Opiskele matkailupalvelujen tuottajaksi! Toteutat elämysja ohjelmapalveluita. Norassa voi erikoistua esim. vaellusratsastukseen (harrastcohjaajatasoincn koulutus 20 ov) tai erä-ja luontomatkailuun (335, yo 441). Koulutukseen sisältyvää työssäoppimista. halutessasi myös ulkomaisissa kohteissa mm. Skotlannissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Ranskassa. Huomaa myös • mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja Haapaveden etälukiossa • aikaisempien H asteen tutkintojen hyväksi lukeminen • monimuoto-opinnot aikuisopiskelijoille • ilmainen asuntola ja ateria Koulutus alkaa elokuussa 2002. Tervetuloa opiskelemaan! Norassa myös luontoja etupainotteinen talouskoulu, 20 ov, alkaa elokuussa. Kysy! , _ _ . __ _ . Haapaveden ammattioppilaitos • T ~ T A C j T i Palveluja luonloalan yksikkö Nora Ä S S T 2 2 Ä S S Kytökyläntie 260.86600 HAAPAVESI Puh. (08) 4592 111, s-posti: toimislo@haoJ, www.haol.fi After 33 this will be the only Exploring you II be doing V~EXPL0RERd Christopher Columbus and Vasco Da Gama did it more than 500 years ago. Isn't about time you explore the vvorld? You could go on a KILROY Explorer trip to Borneo and climb mount Pinnacles and explore one of the biggest caves in the vvorld. But if it's just the ticket you want, may vve suggest a Flexible? It's valid up to one year and can be changed as many times as you like! Wh£jj<nows? You might want to go home earlier or maybe later. Hard to decide? Take your finger out and visit www.kilrovtravels.com Us Mkm Sfs ös® fea? 'KILROY tranb. hr young people tutder 26 and studntts under 33 only. o 19.8.-20.12.2002 Liikunnanohjauksen peruskurssi fc, luontoliikunta • pallopelit • aerobic • peruslajitaidot J ä ä k i e k k o p a i n o t t e i n e n Uikunnanohjauskurssi jääkiekon lajitaidot • jääkiekkovalmentaja • erotuomari Tule opiskelemaan Tanhuvaaraan! Opit ohjaamaan eri liikuntalajeja • Kehität liikuntataitoja • Saat valmiuksia jatko-opiskeluun Kurssimaksu 2438,72 « sisältää opetuksen + täysihoidon ma • pe. Maksun voi suorittaa osissa. Täytä hakukortti netissä tai tilaa opistolta! Moinsalmentie 1042, 57230 Savonlinna E-mail: respa@tanhuvaara.fi m TANHUVAARAN u r h e i l u o p i s t o www.tanhuvaara.fi www.kilroytravels.com OPEN 24 HOURS! Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Oulu Vaasa Call-Center 0203-KILROY (0203-545769/ ma-pe 9-18, la 10-76 travels NÄYTTELIJÄNTYÖN PERUSLINJA 2 . 9 . 2 2 3 . 5 . 2 3 (n. 1000 h) Sisältää 15 ov Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opintoja H a k u a i k a 1 . 4 . 2 . 5 . H i n t a 3 8 € Tampereen Komediateatterin oppilaskoulun hakukaavakkeita: w\Aw.tampereenkomediateatteri.fi/peruslinja.htm tai Lapintie 3, puh. (03) 276 0400, ma-pe 9-17
• JH Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 Soittajapojan k o m e a soolo TEKSTI JA KUVA: ANNUKKA KOSKELA KIHARATUKKAINEN nuorimies astuu ovesta sisään viulua selässään kantaen. Hän istahtaa ikkunapöydän toiselle puolelle ja näyttää erittäin tyytyväiseltä. Tyytyväisyyteen on hyvä syy, sillä lakana on pitkä mutta antoisa äänitysjakso, jonka tuloksena levyllinen omaa musiikkia on juuri ilmestynyt kauppojen hyllyille. Vaikka ensimmäinen soololevy kantaa nimeä Suun erehdys, ei Ville Kangas, 25, vaikuta erheen tehneeltä mieheltä. Ville Kankaan ura viulistina on parin viime vuoden aikana ollut hyvässä nousussa. Kansanmusiikista ja progressiivisesta rockista vaikutteita ottava Prusikoukku -yhtye, jossa Kangas soittaa, teki ensimmäisen levynsä vuonna 1999 ja on niittänyt mainetta entyisesti kansanmusiikkipiireissä. Viime kesänä viulisti keikkaili Ismo Alanko Säätiön riveissä, ja hänet on nähty satunnaisesti yhtä aikaa lavalla myös YUP:n kanssa. KAUSTISELTA KOTOISIN oleva, nykyisin Jyväskylässä asuva Ville Kangas aloitti viulunsoiton klassisen musiikin opiskelulla. Kiinnostus kevyeen musiikkiin kuitenkin vei häntä iän karttuessa yhä enemmän kansanmusiikin ja rockin pariin. Nykyään musisoinnin painopiste on siirtynyt lähes kokonaan kevyen musiikin puolelle, mistä uusi levy on oiva esimerkki. • Ajatus oman äänitteen tekemisestä on kytenyt Kankaan mielessä jo useita vuosia. Tuottelias säveltäjä on saanut kasaan materiaalia useammankin levyllisen verran, mutta ryhtyminen levytystyöhön on aina syystä tai toisesta lykkääntynyt. Sopiva sauma löytyi \iime keväältä, jolloin äänitykset viimein aloitettiin. "Halusin tehdä levyn, jonka olen kokonaan säveltänyt ja tuottanut ja jossa myös soitan. Tämä ei ole soololevy siinä mielessä, että ääneen pääsisi vain yksi soittaja ja hänen taitonsa. Pääosaa esittävät vuorotellen myös muut mukana olevat muusikot", Kangas luonnehtii. Suuna erehdystä on ollut tekemässä laaja kaarti Ville Kankaan muusikkoystäviä sekä kansaneitä kevyen musiikin saralta. Suurelle yleisölle tutuimpia nimiä ovat laulusolisteina esittäytyvät Jonna Tervomaa,Jarkko Martikainen, Ismo Alankoja Tellu Turkka. Kcvaän^^'<syn aikana pidetyt levytyssessiot menivät KanKaan mukaan nappiin, sillä mukaan pyydetyistä muusikoista kukaan ei kieltäytynyt osallistumasta. LEVYÄÄN NUORI muusikko ei halua eikä osaa luokitella kovin tarkasti mihinkään tiettyyn musiikkityyliin kuuluvaksi. Kappaleissa kuuluu rockja kansanmusiikkivaikutteiden lisäksi vivahteita jazzista ja jopa pöpistäkin. Levyllä on pelailtu erilaisilla tiloilla ja efekteillä, joiden avulla on tavoiteltu monipuolisia äänimaailmoja. Ihan perinteistä viulumusiikkia levyllä ei siis kuulla. Kysymykseen siitä, mistä ideat kappaleisiin tulevat, Kangas virnistää ja vastaa lainaamalla J. Karjalaista: "Pitäisi kai vastata, että olen jonkinlainen lähettiläs, joka välittää ylhäältä päin tulevia viestejä musiikkinsa kautta. Oikeasti minä vain keksin niitä biisejä". Pelkän kekseliäisyyden lisäksi Ville Kangas on huomannut erilaisten tunnelilojen olevan lähtökohtana kappaleilleen. Riemu tai matala mieli punoutuu viulun oteiaudalla melodiaksi, josta kokonaisuus alkaa pikkuhiljaa kehittyä. Säveltäjä ci pääse lomalle työstään, sillä päässä pyörii jatkuvasti kehitteillä olevia aiheita. MILLAISENA MUUSIKKONA Ville Kangas sitten itseään pitää? Juuret Kaustisen vahvassa pelimannipennteessä olisivat hyvä tekosyy luokitella mies yksinkertaisesti kansanmuusikoksi, mutta hänen musiikkinsa kulkee paikoitellen hyvin kaukana nykyaikaisimmastakin kansanmusiikista. Lokeroiminen on Kankaan omien kokemusten mukaan paitsi vaikeaa, myös paljolti riippuvainen näkökulmasta; Kaustisen vanhat pelimannit pitävät rockmuusikkona, kun taas rockmuusikot pitävät pelimannina. "JOS PELIMANNILLA tarkoitetaan soittajapoikaa, niin siinä tapauksessa minä varmasti olen sellainen. Tämä määritelmä antaa kuitenkin hieman väärän kuvan siitä musiikista, mitä nykyään teen." Vaikeaa Kankaalle ci sen sijaan ole sijoittaa paikoilleen musiikin tekemistä ja esittämistä; säveltäminen voittaa soittamisen. Musiikin tekemisen ei ole tarkoitus rajoittua vain kevyelle puolelle, vaan yhtenä yhtenä aikeena on muun muassa palata klassisen musiikin pariin säveltämällä sitä. Viime vuoden tavoin myös tuleva vuosi pitää Ville Kankaan kiireisenä. Suunnitteilla on duokeikkoja Ismo Alangon kanssa, ja Säätiön uutta levyä aletaan tehdä maaliskuussa. Ville Kankaalla on odotettavissa keikkoja myös joidenkin Suurta erehdystä tekemässä olleiden muusikoiden kanssa. Vuoden soittotauolla ollut Prusikoukkukin on taas levytysaikeissa, joten hommat eivät viulisti-säveltäjältä lopu ihan heti kesken.• Ville Kangas esittäytyy uudella levyllään paitsi taitavana viulistina, myös monipuolisena säveltäjänä.
• Jyväskylin Ylioppilaslehti 2/2002 H Kelttimusaa Made in Finland Onko suomalainen riittävän irkku? KUN ARVOSTETUN fcoots-lehden päätoimittajaa Ian Andersonia pyydettiin nimeämään kaikkien aikojen suosikkibändejään, hän otti listalleen balkanilaisen 3Mustaphas3:n. Tai jos aivan tarkkoja ollaan, kyseessä on seitsemän perienglantilaisen miehen muodostama kokoonpano, jonka jäsenet loivat itselleen slaavilaiset valeidentiteetit. Levyn kannessa kaapumiehet tuijottavat vakavasti pcrinnesoittimiaan. Levyn biiseissä he murtavat englantia. 3Mustaphas3iestä tuli suosittu. Tai otetaan toinen bändi: Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella toimiva Celticum, joka on juuri julkaissut ensimmäisen levynsä. Kuinka massiivisiin toimenpiteisiin he ovat ryhtyneet saavuttaakseen uskottavuutta yleisön silmissä? Kuinka "irlantilaisia" heidän pitää olla menestyäkseen? Bändin harpistilla, Pekka Toivasella, on asiasta selkeä näkemys perustuen kokemuksiin yhtyeen toissakeväiseltä Irlannin kiertueelta, jolla myös osa levyn kappaleista äänitettiin. "Se upposi kuin voi silmään. Me ajateltiin, että hemmetti, ei meidän tämän irlantilaisempia tarvitse olla." OIKEASTAAN TOIVANEN kyseenalaistaisi koko ajattelutavan. "Ei me pyritäkään olemaan mitään huonoja klooneja irlantilaisista tai walesilaisista. Vaan ainoa tapa, jolla me voidaan lähestyä tätä musiikkia, on että me tunnustetaan omat juuremme. Jos me tehdään se aidosti, siitä nauttien, niin se kyllä välittyy yleisölle." Viulisti Niina Aijoja laulaja Minja Jyväskyläläisyhiye Celticum valloittaa Irlantia sen omilla aseilla. Niiranen yhtyvät Toivasen mielipiteeseen. "Sehän on vain luonnollista, että mc puhutaan omalla äänellä. Me esitetään sitä musiikkia suomalaisidenuteetin läpi." Yhtyeen ohjelmistoa ei erityisesti ole rajattu kelttiläiseksi, vaan vaikutteet ja juuret on nostettu reilusti pöydälle. Levyllä on mukana esimerkiksi joikuja sekä yhtyeen omia biisejä. Toivanen haluaa vielä vähän avata vaikutevyyhtiä: Tutkijat ovat tyypillisesti sellaisia, että he pyrkivät tekemään musiikista vakuumikamaa, mutta samalla he toimivat ihmisen normaalin käyttäytymisen vastaisesti. Ihminen on luova, se ottaa vastaan vaikutteita." "Lisäksi", Niiranen muistuttaa, "se että tulee paljon vaikutteita, on yksi merkki siitä, että musiikkikulttuuri voi hyvin. Kulttuuri elää." Ja sen päälle irlantilaisetkin ymmärsivät (ehkä yksi syy siihen, miksi "suomalaisvaikuttajat" otettiin niin lämpimästi vastaan vihreillä saarilla). ERÄS PIENI KYLÄ välillä DublinLimerick. Muutaman talon lisäksi kylässä on vain pubi, jonka ikkunaa tänä kyseisenä iltana koristaa A4: "FINNISH BAND TON1GHT". Artistimme saapuvat paikalle myöhässä ja väsyneinä, mutta illasta onkin tuleva iltojen ilta. "Me ajateltiin, että voi ei, mutta siitä tulikin paras keikka. Kaikki juomat ja ruuat tuli talon puolesta, ja paikka oli aivan tupaten täynnä. Sulkemisajan jälkeen kaihtimet vedettiin alas ja homma jatkui keittiön puolella, jossa me pakoiltiin poliiseja. Välillä meidät revittiin tanssimaan, sellaista kuviotanssia", bändiläiset muistelevat. "Ja yhdessä vaiheessa se baarimikko tuli laulamaan ja se lauloi aivan jumalaisella äänellä Carrickjergusin." Siitä päivästä lähtien Carrickfergus on kuulunui bändin ohjelmistoon. KAISA PASTILA Cellicumin tauloja Minja Niiranen soolokeikalla Parnell's:issa 27.2. JL PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREELLA, IKAALISISSA, MÄNTÄSSÄ JA VIRROILLA Tradenomi, 140 ov L i i k e t a l o u d e n k o u l u t u s o h j e l m a • Taloushallinto, Ikaalinen, Viirat • Markkinointi ja kansainväliset liiketoiminnot. Ikaalinen, Virrat • Kongressija kulttuuripalvelut, Mänttä • Maaseutuelinkeinojen markkinointi. Tampere •Yritystoiminta, Mänttä Tradenomi, 1 4 ov T i e t o j e n k ä s i t t e l y n k o u l u t u s o h j e l m a • Sähköinen liiketoiminta, Ikaalinen • Tietokannat ja verkkoliiketoiminta, Mänttä • Terveysja sosiaalialan tietohallinta, Ikaalinen, Mänttä Restonomi (AMK), 140 ov H o t e l l i j a r a v i n t o l a a l a n k o u l u t u s o h j e l m a . Tampere Restonomi ( A M K ) , 140 ov M a t k a i l u n k o u l u t u s o h j e l m a . Ikaalinen Restonomi ( A M K ) , 1 4 ov P a l v e l u j e n t u o t t a m i s e n j a j o h t a m i s e n k o u l u t u s o h j e l m a , Tampere • Toimitilapalvelut • Ravitsemispalvelut Muusikko ( A M K ) , 1 8 ov Musiikkipedagogi (AMK), 1 8 ov M u s i i k i n k o u l u t u s o h j e l m a , Tampere • Esittävä säveltaide • Kirkkomusiikki • Musiikinohjaaja • Musiikkipedagogi • Musiikkiteknologia • Säveltäjä • Teatterimusiikki ja musiikkidraama Medianomi (AMK), 160 ov V i e s t i n n ä n k o u l u t u s o h j e l m a , Virrat • Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki • Rich media Sosionomi (AMK), 140 ov Sosiaalialan koulutusohjelma. Tre • Sosiaaliturva ja -palvelut • Sosiaalipedagogiikka • Sosiaalinen kuntoutus Bioanalyytikko (AMK), 140 ov B i o a n a l y t i i k a n k o u l u t u s o h j e l m a , Tampere Bachelor of Nursing, 1 4 ov D e g r e e P r o g r a m m e I n N u r s i n g , 1 4 o v , Tampere (ei yhteishaussa) Fysioterapeutti (AMK), 1 4 ov F y s i o t e r a p i a n k o u l u t u s o h j e l m a . Tampere H o i t o t y ö n k o u l u t u s o h j e l m a , Tampere • Kätilö ( A M K ) , 180 ov • Terveydenhoitaja ( A M K ) , 160 OV • Sairaanhoitaja ( A M K ) , 140 ov Röntgenhoitaja (AMK), 1 4 ov R a d i o g r a f i a n j a s ä d e h o i d o n k o u l u t u s o h j e l m a , Tampere Laboratorioanalyytikko (AMK), 140 ov L a b o r a t o r i o a l a n k o u l u t u s o h j e l m a . Tampere YHTEISHAKU 11.3.-5.4. P i r k a n m a a n a m m a t t i k o r k e a k o u l u , K u n t o k a t u 4 , 3 3 5 2 T A M P E R E puh (03) 245 2 1 1 1 , fax (03) 245 2 3 5 1 , Piramk@piramk.fi, www.piramk.fi
• B 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 Suhteillaan kuin Sinkkuelämissä Kuutamolla. Ohjaus: Aku Louhimies. Pääosissa: Minna Haapkylä, Peter Franzen, Anna-Leena Härkönen, Laura Malmivaara, Matti Ristinen. "MÄ TÄYTÄN TÄNÄÄN KOLKYT'. Elokuvan avausrepliikin jälkeen tapahtuu se, mitä tämän ikäluokan kaupunkilaisista kertovissa trendikkäissä populaarikulituurituoiteissa on tapana. Suhteillaan. Kuutamolla-elokuvan päähenkilö Iiris (Minna Haapkylä) on herkkä romantikko ja leffafriikki, jonka suurin haave on ratsastaa auringonlaskuun Sen Oikean kanssa. Etsimättä tulee mieleen Sinkkuelämien söpö Charlotte. Iiriksen ystävätär Anna (Anna-Leena Härkönen) on kolmikon seksimaanikko: "Kylmästi vaan kyrvästä kiinni". Miestennielijä Samantha on Sinkkuelämissä hänen sielunsiskonsa. Laura Malmivaara on saanut Laurana moniulotteisemman persoonallisuuden. Hän liehuu järven rantaidyllissä huolehtivan aviomiehen ja pellavapäisten poikiensa kanssa, mutta ei tunne olevansa täysin kotonaan. KUUTAMOLLA-ELOKUVASSA ihastutaan, muutetaan kimppaan, erotaan, palataan yhteen, petetään, sovitaan, käydään sokkotreffeillä, ollaan mustasukkaisia, odotetaan lasta ja tietysti harrastetaan seksiä. "Kuin kolme jaksoa tv-sarjaa", totesi eräs katsoja lopputekstien rullatessa. Tekijät luonnehtivat Katja Kallion samannimiseen romaaniin perustuvaa rainaa suuren yleisön romanttiseksi rakkaustarinaksi. Elokuvasta on helppo löytää omaa elämäntilannetta vastaava samastumiskohde. Parhaimmillaan iskevä kevytdraama tavoittaa huvittavan tutunoloisia hetkiä. Esimerkiksi jättäjät ja jätetyt käyttäytyvät harvoin kovin omaperäisesti. Kököimmillään repliikit ovat nolon kliseisiä. Vai mitä sanotte vaikka tästä vessakirjoitusten ja koulutyttöjen mietelmävihkojen klassikosta: "Rakkaus menee syvälle. Seksiin riittää muutama sentti." PIHLA TIIHONEN ' , n s (Minna Haapkylä) löytää Markon (Peter Franzen) kuin kadotetun sielunveljensä. Alussa rakkaus on kuin elokuvissa. "Haluan kertoa, että elämä ei ole oikeasti kuin elokuvissa. Ehkä täydellistä tunnetta ei ole olemassakaan". Kyynisesti sinun KUUTAMOLLA-ELOKUVAN ohjaaja Aku Louhimies muistetaan toissa vuonna ensi-iltansa saaneesta Levottomista. Kuutamolla jatkaa urbaanien kolmikymppisten elämän tarkastelua. "Levottomat kertoo yksinäisyydestä ja rakkaudenpelosta. Kuutamolla puhuu rakkaudesta". Louhimies täsmentää. Hän vertaa uutukaistaan Kulkurin valssiin, joka on sovitettu vuoden 2002 lempoon. "Haluan kertoa, että elämä ei ole oikeasti kuin elokuvissa. Ehkä täydellistä tunnetta ei ole olemassakaan." Avioeron läpikäynyt ja sittemmin näyttelijä Laura Malmivaaran kanssa uusperheen perustanut Louhimies on sitä mieltä, että rakkaudelta ei kannata vaatia liikaa. "On realistista odottaa, että rakkaus on vaikeaa. Auttaa paljon, jos luopuu siitä ajatuksesta, että toisen pitää olla tietynlainen." Louhimies määrittelee itsensä kaikesta huolimalta romantikoksi. Hän uskoo rakkauselokuvan kiinnostavan laajaa ihmisryhmää. "Hollyvvood-purkkaa odottaville Kuutamolla saattaa olla liian realistiParisuhdeja rakkausasioiden pähkäily on perinteisesti liitetty naisiin. Myös Kuutamolla käsittelee teemoja naisten näkökulmasta. Louhimies korostaa, että naisia ei kuitenkaan määritellä elokuvassa miesten kautta. "Päähenkilö olisi voinut yhtä hyvin olla mies. Samanlaisia odotuksia heilläkin on suhteesta." Aku Louhimies on myös ohjannut mm. tv-sarjoja Isänmaan toivot ja Tdhtitehdas. PIHLA TIIHONEN que es el amor? EI OLE EPÄILYSTÄKÄÄN, etteikö Alejandro Gonzalez Inärritun esikoisohjaus Amores Perros olisi yksi vuoden 2000 parhaimmista elokuvista, jopa uudenvuosituhannen ensimmäiseksi klassikoksikin mainittu. Se on kiihkeäläpivalaisu nykyhetken kaikin tavoin väkivaltaiseen ja julmaan, muttei kuitenkaan täysin toivottomaan urbaaniin elämänmenoon. Käsivaralla kuvattu, dokumentaristinen ote luo karhean naturalistisen ja visuaalisesti sykähdyttävän kuvan Mexico Cityn arjesta. Amores Perros rakentuu kolmesta itsenäisestä, toisiinsa törmäävästä tarinasta, joita yhdistävät samat ikiaikaiset teemat: rakkaus, kaipuu, petos, veljesviha. Ensimmäinen tarina on kolmiodraama veljeksistä ja toisen veljen vaimosta, johon rinnastuu paikoitellen suorastaan inhorealistisesu kuvaus laittomasta koiratappelubisneksestä. Toinen tarina on kertomus entisen mallin ja hänen miesystävänsä yrityksistä aloittaa uusi yhteiselämä naisen loukkaannuttua kolarissa ja menetettyä identiteettinsä ja entisen asemansa muotibisneksessä. Kolmannessa tarinassa entinen vallankumouksellinen, nykyinen palkkamurhaaja ja yhteiskunnan ulkopuolinen tarkkailija, jonka idealismi ei ole täysin kadonnut, pakottaa panttivangeikseen ottamansa veljekset katsomaan toisiaan silmästä silmään, ja on samalla itse pakotettu kohtaamaan oman elämänsä kipupisteet. Tarinat ovat rytmiikaltaan erilaisia, mikä tuo näinkin pitkään ja kaikkinensa kiihkeätempoiseen elokuvaan hengittävyyttä ja intensiivisyyttä. Kokonaisuus pitää katsojan tiiviisti otteessaan, ja kaksi ja puoli tuntia humahtaa ohi huomaamatta. Jokaisessa tarinassa koirilla on oma merkityksellinen roolinsa. Koirat peilaavat ihmisten käyttäytymistä suhteessa toisiinsa, ja niiden kohtalot heijastavat omistajiensa kohtaloita. Amores Perros ei kuitenkaan ole lohduton elokuva. Sen äärimmäisyyksiin ajetut henkilöt selviytyvät eivätkä jämähdä paikoilleen epätoivoisiin olosuhteisiinsa, vaan kykenevät mukautumaan, kykenevät muutokseen. ALINA SURAKKA Amores Perros on kiihkeä läpivalaisu nykyhetken kaikin tavoin väkivaltaiseen ja julmaan, muttei kuitenkaan täysin toivottomaan urbaaniin elämänmenoon. 4
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 E Nuo mainiot miehet tine laseineen KESKISUOMALAISILLE bluesin ystäville on luvassa Harvinaista herkkua Yhdysvaltalainen The Original Blues Brothers Band saapuu konsertoimaan Jyväskylän jäähalliin lauantaina 16. helmikuuta. Kulttielokuvasta alkunsa saanut bändi on elämänsä vedossa ja keikkailee ympäri maailmaa villiten kuulijansa riehakkaalla blues-soul -musiikillaan missä sitten liikkuukin. Orkesterin areenoina ovat olleet niin pienet sa-vuiset klubit kuin kymmentä tuhansia ihmisiä vetävät areenatkin. Blues-veljesten keikkahistoriasta löytyy mm, esiintyminen Atlantan olympialaisten avajaisissa Sekä amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl -mesurausottelussa. BLUES BROTHERSIN varsinainen alkumaisema on amerikkalaisen television Saturday Night Live -ohjelma. Showssa esiintyivät ensimmäisen kerran nyt jo legendaariset hahmoi Jake ja Elvvood Blues. Veljesten tummien pukujen sisältä löytyivät näyttelijät John Belushi ja Dan Aykroyd Varsinaiseen maailmanmaineeseen veljekset ja bändi tiousivai kuitenkin vuonna 1980 ilmestyneessä elokuvassa The Blues Brothers. Elokuvassa kaksi lain ja järjestyksen laitamailla tasapainoilevaa orpokodin kasvattia yrittää pelastaa rahavaikeuksissa kituvan orpokotinsa. Vankilan tultua veljille jo tutuksi ainoa varteenotettava rahanansaitsemislogiikka ori keikkailla bändin kanssa. Elokuvan juonen yhteensitova teema on energinen ja sykkivä blues-soul musiikki, ja veljesten suurin huolenaihe onkin. kuinka selvitä ajoissa keikalle ohi esivallan pitkän kouran. OTTAEN HUOMIOON, että koko Blues Brothers -idea rakentuu vahvasti musiikin varaan, on myös bändin oltava erittäin korkeatasoinen kokoonpano bluesmusiikin ammattilaisia. Bändiä kootessaan John Belushi kelpuutiikin mukaan vain parhaat tekijät. Musiikkimaailmassa nimet Matt "Guitar" Murphy, Steve "The Colonel" Cropper, Lou "Blue Lou" Marini sekä Alan "Mr. Fabulous" Rubin eivät esittelyjä kaipaa. Blues Brotheisin lisäksi miehet ovat työskennelleet mm. \ ITI ha Franklinin. Stevie VVondertn, Elton Johnin, Eric Claptonin, Wilson Pickettin sekä MarvinGayen kanssa. Elokuvan tiimoilta miesten edellytyksistä karismaattisiksi elokuvatähdiksi on esitetty monenlaisia arvioita, mutta harva heitä voi musiikillisten ansioiden pohjalta kyseenalaistaa. Soittajien historiasta löytyy vankkaa keikkakokemusta ympäri maailman, alan opintoja sekä nimitys Rock and Roll Hall of Fameea Jake ja Elvvood Bluesin perinteitä kunnioittaen laulusolistina bändin keikoilla toimii bändin erikoisvieras Eddie "Knock on VVöod" Floyd. Oman mittavan uransa ohella Floyd on kirjoittanut musiikkia mm. Olis Rcddingille The Original Blues Brothers Band koostuu kaikkiaan kymmenestä blues-soul -musiikin kiintotähdestä. KAHDEN VUOSIKYMMENEN aikana Blues Brothers on saavuttanut kulttisuosion, joka hakee vertaistaan populaarikulttuurin historiassa. Vahvimmillaan Blues Brothers -aate on eri puolilla Eurooppaa. Jyväskylään saapuva alkuperäinen The Original Blues Brothers Band on saanut seuraajikseen lukemattomia tribuuttibändejä. Valtavasta kysynnästä voi päätellä, että Blues Brothers -klassikot kuten Everybody Needs Somehody seka Cirrane Some Lovin ovat löytäneet tiensä kuulijoiden sydämiin ympäri maailman. Blues Brothersin kuolemattomasta maineesta kertoo myös heidän ulkoisista tunnusmerkeistään kaikkein tunnetuin, mustat lasit ja hattu. Omaa kieltään Blues' Brothersin kulttuurisesta arvovallasta puhuu sekirr että lukuisat viihdetaiteilijat Suomesta Sudaniin ovattahtoneet ottaa omakseen tämän Veljesten virkapuvun. The Önginal Blues Brothers Band on saavuttanut ennen kaikkea huikean livebändin maineen. Bändi on elävänä silkkaa svengiä, ja sen groovea pursuava musiikki saa kuulijansa hyvälle tuulelle. PARIKYMMENTÄ VUOTTA vanha pumppu olisi helppo leimata pelkästään vanhojen bluesjarrujen heiniksi, multa Blues Brothers -musiikki on löytänyt ystäviä kaikista ikäryhmistä. Valaiseva esimerkki saatiin Norjasta, jossa The Original Blues Brothers Band oli joitakin vuosia sitten lyhyellä varoitusajalla paikkaamassa keikkansa perunutta Pearl Jam -grungebändiä. Järjestäjät olivat varautuneet lähinnä mellakkaan ja kansannousuun, mutta toisin kävi, Veljekset kietoivat nuoren räbinärokkia kuuntelemaan saapu. neen yleisön heti keikan ensimetreillä pauloihinsa pitäen sen visusti otteessaan aina loppusointuihin saakka. Sekä yleisö että kriitikot olivat lumoutuneita; eivätkä Seuraavan aamun lehdet säästelleet ylisanoja keikasta kirjoittaessaan. MIKKO KEKÄLÄINEN Natsismia j a muita trendejä SUOMEN elokuva-arkiston kevätkauden esitykset Jyväskylässä käynnistyvät 6.2. ja jatkuvat 12 klassikkoelokuvan voimin aina huhtikuun loppupuolelle saakka. Esityssarjan tarjonta on totuttuun tapaan monipuolista: kaupunginkirjaston Minnansalissa nähdään niin mykkäelokuvaa kuin viime vuosien anhouse-tuoianioakin sekä kevyttä farssia flamencoelokuvan ja melodraaman rinnalla. Kauden aloittaa Lars von Trierin film noir -vaikutteinen draama Europa (Tanska 1991). Elokuvan päähenkilö on nuori naiivi amerikkalaismies, joka haluaa osallistua sodan raunioittaman Saksan jälleenrakennukseen. Hän pääsee töihin rautatieyhtiöön sekä pomonsa tyttären sänkyyn ja löytää pian itsensä natsimielisestä sisäpiiristä. Nyt on nuorella miehellä edessään vaikean valinnan paikka. Lars von Trierin ohjauksessa pääpaino on vahvoja tehoja etsivillä kuvilla, siten tarinankerronnasta tulee pirstaleista. Ohjaaja leikittelee komeaan mustavalkokuvaukseen yhdistetyillä yksittäisillä väreillä ja optisilla efekteillä. Korostetun tyylittelynsä ansiosta Europa on jäänyt harvoin nähdyksi kulttifilmiksi. von Trierin suuri läpimurto tapahtui vasta seuraavalla, konventionaalisemmalla ohjaustyöllä Breofcing the VVhves. 13. helmikuuta esitettävä John Schlesingerin Kultaseni (Englanti 1965) on kuvaus 60-luvun trendikaupunki Lontoon trendi-ihmisten elämäntavasta. Ajan henki ruumiillistuu tarinan päähenkilössä, mallityttö Dianassa (Julie Christie). Hänen on pakko päästä piireihin, joissa muotitoimittajat. elokuvaväki ja muu jetset pörrää. Diana hoksaa jo varhain, että kiipiminen sujuu sutjakkaimmin kun on mahdollisimman monelle oma kultanen. Schlesingerin elokuva on antoisimmillaan ajankuvana. Se esittelee laajalti 60-luvun puolivälin popkulttuuri-ilmiöitä, mutta paljastaa samalla pintapiirien moraalisen perspuolen. Sosiaalinen satiiri jää elokuvassa kuitenkin melko ohueksi. Lisää englantilaista elokuvaa on tarjolla myöhemmin kevään aikana. 3.4. saadaan näyte absurdista brittihuumorista, kun esitysvuoronsa saa John Boultingin ohjaama komedia Vm AU Right, Jack (elokuvan suomenkielinen nimi Viikunanlehtiä ja lakkoilua on puolestaan näyte absurdista härmäläisestä huumorista). Huhtikuun 24. päivä esitettävä Karel Reiszin iMuantai-illasta sunnuntaiaamuun edustaa 1960-luvun alun englantilaista uuden aallon elokuvaa. Nuorena vihaisena työläismiehenä nähdään Albert Finney. Myös kotimainen elokuva on edustettuna kevään sarjassa. Teuvo Tulion pakahduttavasta melodraamatyylistä päästään nauttimaan kahden elokuvan verran, kun esityskiellosta vapautuneet ohjaustyöt Sellaisena fcuin sinä minut halusit (esitys 20.3.) ja Laulu tulipunaisesta kukasta (10.4.) nähdään Minnansalin valkokankaalla. Spede Pasasen farssituotannosta on kevätsarjaan poimittu komediataitunn esikoinen, 6.3. esitettävä X-paroni. Esityssarjan muita elokuvia oval muun muassa Agnes Vardan vahva naiskuvaus Cleo viidestä seitsemään, Carlos Saaran flamencoelokuva Veren häät ja Sergei Eisensteinin mykkä vallankumouskronikka Lokakuu. MARKUS LATVALA Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston MinS u o m e n elokuva-arkisio esittää Karel Reiszin elokuvan Lauantainansalissa keskiviikkoisin klo 18.00. ' " o s * ° sunnuntaiaamuun huhtikuun 24.päivä. .-\flAMij£ AfliJA i. ollliiM ...-11 . i n | m , , 1 ,.| I I : . . • . ,: i , , . . , . , ; , . ; . i IV « I l i i l / I U O I I . I <A
• EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 Anna Liisa nykyajassa JYVÄSKYLÄN Huonetcatterilla sai ensi-iltansa 1. helmikuuta Minna Canthin vuonna 1985 valmistunut näytelmä Anna Liisa. Näytelmän ohjauksesta vastaajanne Lahtia. "Keräsin porukan osittain tuntemistani ihmisistä, mutta mukana on myös minulle uusia tyyppejä. Työryhmällä on vaihteleva teatteritausta, mukana on nuoria tekijöitä", kertoo Lahtia. Raumalla lähtöisin oleva 36-vuotias Lahtia on työskennellyt useimmissa Jyväskylän teattereissa sekä myös muiden kaupunkien näyttämöillä. Jyväskylän Ylioppilasteatterissa hän vaikutti vuosina 1990-96. "Pitkään teatterimaailmassa olleena olen ehtinyt tehdä kaikenlaista; olen ollut ohjaamisen lisäksi näyttelijänä, tuottajana, valomiehenä sekä puheenjohtajana", Lahtia luettelee. Huoneteatterin Anna Liisa sijoittuu nykyaikaan, mutta perusasetelma on haluttu pitää alkuperäisenä. Avainhenkilö, ylempää säätyä edustavaja nykyversiossa kauppiasperheen tytär Anna Liisa, tulee viisitoistavuotiaana raskaaksi esiaviollisesta suhteesta, multa lapsen isä häipyy maisemista. Epätoivoinen Anna Liisa surmaa vauvan, näytelmän kirjoittamisen aikaan kun abortin tekemiseen ei ollut mahdollisuuksia. Myöhemmin, Anna Liisan tultua aikuiseksi ja mentyä kihloihin, entinen sulhanen palaa vaatimaan Anna Liisaa takaisin itselleen. Tapahtumien edetessä menneisyys alkaa paljastua. LAHTIA KERTOO, että Anna Liisan valitsemiseen ohjaustyöksi vaikutti osaltaan oman lapsen syntyminen. "Näytelmä oli koskettava, kun näki itse, miten lapsi muuttaa elämää. Tässä nykyversiossa olen ajatellut lapsenmurhan keskenmenona." Lahtia mainitsee myös olleensa jo pitkään kiinnostunut voimakkaista naishahmoista näytelmissä. "Anna Liisan kohtalo on kurja, mutta näytelmä on myös vahvan naisen kasvutarina. Se kertoo ihmisien selviämisestä pahoista asioista sekä monenlaisesta rohkeudesta". Lahtia miettii. "Ihmisistä paljastuu paljon asioita. Anna Liisan rohkeus korostuu. Hän uskaltaa asettua yhteisöä vastaan ja olla oma itsensä. Haluan etsiä rankoista rooleista toivoa ja sitä, minkä varassa ihmiset jaksavat elää." ENTISTÄ SULHASTA Mikko Hussoa näyttelee parikymppinen Perui Huovinen. Hän kertoo roolihahmonsa olevan haastava, mutta psykologisesti mielenkiintoinen näytellä. Tämä on hyvä teksti. Anna Liisa on kertomus muutoksesta. Muutokset ei-^ vät aina tapahdu myötämielisesti. Tämä on Canthin viimeisimpiä näytelmiä, yhteiskunnalliset näkemykset ja naisen asema korostuvat", Huovinen sanoo. "Tarina on ajaton, perussanoma pysyy esillä. Se ei ole välttämättä pelkästään yhteisön paine naiseutta kohtaan. Suvaitsemattomuus on nykyäänkin ongelma." Anna Liisan nykyistä sulhasta, Johannesta, näyttelee Jukka Vertainen, joka kuvailee hahmoaan hyväntuuliseksi ja perusluottavaiseksi. Työryhmän nuorin on pikkusisko Pirkkoa näyttelevä, vasta kolmetoistavuotias Elisa Keisanen. NÄYTELMÄN LOPUSSA Anna Liisa löytää elämälleen suunnan uskonnosta, mikä ei tekijöiden mukaan välttämättä tarkoita tiukassa mielessä kristinuskoa. "Kyse ei välttämättä ole uskoon tulemisesta, vaan ehkä pikemminkin uuden suunnan löytämisestä pois ahdistavalta polulta, alusta aloittamisesta. Canthilla oli ehkä omakohtaista kokemusta uskoontulosta", sanoo ohjaaja Lahtia. Näytelmän käsittelemät asiat ovat tekijöiden mukaan pitkälti ajattomia ja monenikäisiä koskettavia. "Tämä sopii kaikille, jotka pitävät teatterista, jossa joutuu itsekin ajattelemaan", sanoo Vertainen ja Huovinen lisää: _ "Airmfegi t£o)a,hejättaä ajatuksia jälkeenpäin." "Ruokaa aivoille ja sydämelle", kiteyttää Lahtia. LASSI TOIVANEN Kilpakosijat Mikko (Pertti Huovinen, vas.) ja Johannes (Jukka Vertainen) taistelevat Anna Liisasta (Tiina-Maria Osola). Huoneteotteri Anna Liisa (Minna Canth) ensi-ilta 1.2.2002 ohjaus: Janne Lahtia Kkssikkonäytelmä Anna Liisa sai ensi-iltansa Huoneteatterilla 1. helmikuuta. Keskeisissä rooleissa olleet nuoret Tiina-Maria Osola Anna Liisa Kortesuona, tämän nykyistä kosijaa Johannes Kivimaata esittävä Jukka Vertainen sekä entistä sulhasta Mikko Hussoa näyttelevä Pertti Huovinen yllättävät tuoreu dellaan ja vakuuttavuudellaan. Etenkin Osola on vaikuttava menneisyytensä piinaamana nimihcnkilönä. Täysin vastakkaisissa henkilöhahmoissa, kiltissä ja hyväsydämisessä Johan neksessa sekä röyhkeän agressiivisessa Mikossa hallitsevat luonteenpiirteet korostuvat muutamassa kohtauksessa milteipä hieman turhankin alleviivaa vasti, mutta kokonaisuudessaan näyttelijät olivat päässeet vahvasti henkilöidensä sisälle. Etenkin näytelmän alkupuolella sinisilmäinen nyhverö Johannes alkaa milteipä ärsyttää, ja moottoripyörämacho Mikko melskaa toisinaan kuin adrenauirupiikin saaneena. Hieman marttyyrimäinen Anna Liisa koettaa parhaansa mukaan selviytyä kilpakpsijoiden välissä tasapainottavana elementtinä synkkää salaisuuttaan varjellen. Villin pikkusisko Pirkon roolissa oleva Elisa Keisanen tuo traagiseen näytel mään sopivasti pirteyttä ja huumorin pilkahduksia. Vaikka hahmo tuo mieleen vanhojen Suomi-filmien perushahmon, pikkuvanhan ja lähes rasittavan topakan kuopuksen, suoriutuu Keisanen roolistaan ammattimaisin ottein ylilyönteihin sortumatta. Tasaisen varmaa työtä tekevät Anna Liisan vanhempia, leppoisaa isä Anttia näyttelevä V-P Rapo ja jämäkän äiti Riikan osassa oleva Riikka Suomalainen, mutta jäävät hieman taka-alalle nuonen kykyjen ollessa voimakkaasti esillä. Julman Mikon ilkeää äitiä esittävä Siru Kovala osaa tehdä hahmostaan varsin vastenmielisen ja luihun. Pappi Saara Mäkelää näyttelevä Leena Kuorelahti tuo roolityöllään onnis tuneesti mieleen perinteisen rippikoulupapin. Näytelmä sijoittuu nykyaikaan, joten nainen papin roolissa ei ihmetytä. Lavastus on pelkistettyjä sellaisenaan tehokas. Yllättävää, muttei mitenkään häiritsevää on kaikkien henkilöiden jatkuva läsnäolo näyttämöllä. Mikäli he eivät ole mukana kohtauksessa, he istuvat reunoilla toimien tarpeen vaatiessa esimerkiksi taustakuorona. Janne Lahtian näkemys Anna Liisasta tarjoaa voimakkaita tunteita ja kosket tavuutta. Nuoria kykyjä on osattu hyödyntää monipuolisesti ja pelkistynei syys jättää tilaa itse tarinalle. Nykyaika ei näytelmässä korostu kovinkaan paljon, pikemminkin yleisvaikutelmana on ajattomuus. Klassikkoon on saatu sopivasti tuoreutta ja ilmavuutta. LASSI TOIVANEN ~S uuen30i ISIUL
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 fcj Shoppailua ja seksiä stagella AD*ASTRA -TEATTERI esittää helmikuun ajan Vakiopaincen alakerrassa Mark Ravenhillin näytelmää Shopping and Fucking. Näytelmän on ohjannut Eino Airo, joka on aieminkin pureutunut ihmisyyden pimeämpään puoleen näytelmissä Killer]oe ja Akka. Shopping and Fucking kuvaa maailmaa, jossa ihmissuhieei ja seksi ovat kauppatavaraa samalla viivalla valmisruokien, huumeiden, vaatteiden ja klubikulttuurin kanssa. Vallitseva moraalittomuus on tulosta yhteiskunnan virheistä, sen vääristä ja kieroista arvoista. Näytelmän päähenkilöiden pyrkimyksiä selviytyä elämästään vaikeuttaa-erityisesti rahan valta. Airo kertoo muuttaneensa alkuperäistekstistä ainoastaan vuosiluvut. Alkuperäinen tarina sijoittuu vuosiin 1984-85, Airo sijoittaa näytelmän vuosiin 1994-95. Hänen mukaansa Suomessa joudutaan nyt ottamaan kantaa samoihin ongelmiin, jotka Thatcherin jälkeisessä Englannissa synnyttivät ns. uuden aallon teaitenn. "Tämä lisääntynyt huumeiden käyttö ja ne murhat, joita alle parikymppiset nuoret tekevät, ovat sen verran suuria hälyääniä, että yhteiskunnan pitäisi väliltömäsii puuitua asioihin", sanoo Airo. Hän on pyrkinyt tuomaan rankkaan tekstiin tunnepitoisuutta: "Ettei se olisi niin kauhean kova, vaikka näiden ihmisten elämä onkin kovaa." NÄYTELMÄ KERTOO viattomuuden kaipuusta, rakkauden puutteesta ja toisaalta rakkaudesta, joka voi tehdä riippuvaiseksi ja muodostua vankilaksi tai sitten tarjota vapauden. Shopping and Fucking etsii meistä ihmisyyttämme tuoden huumorin terävän peilin eteemme juuri silloin kun sitä vähiten odotamme. 'Tämä on hemmetin hyvin kirjoitettu teksti. Näytelmä kysyy, kuinka tällainen kadotettu sukupolvi voi selvitä, kun se ei ole koskaan saanut rakkautta, vaikka rakkaus on ihmisen perustarve. Nykyyhteiskunnassa kaikkien pitäisi olla uraputkessa selviytyjiä, mutta näille ihmisille ei ole annettu siihen mahdollisuutta. SANNA RYYNÄNEN Shopping and Fucking -näytelmän ensi-ilto oli 2.2. Seuraava esitys 6.2. kello 19. Outoja tarinoita , . . . i W . i l » » » Lastuja kummajutlu. novelleja. 2001. tolm. Aitamurto et ai. Jyväskylän yliopiston Avoin yliopisto; Gummerus: Saarijärvi. AVOIMEN YLIOPISTON kirjoittajakoulutuksen vuosikurssit ovat jo vuodesta 1994 lähtien tuottaneet oman julkaisun. Vuoden 2001 nimeke on kummajuttu, ja se sisältää 16 novellia, itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, kyseiset tekstit ovat lyhytnovelleja. Toimittajakollegio mainostaa kokoelmaa mystisenä antologiana, siitä kirjan nimikin. Tekstien taso vaihtelee: joissakin lukijalle väännetään rautalangasta ettähuomaatko, huomaathan, tämä jos mikä on outoa. Turha alleviivaaminen, vaikkakaan ei lähellekään vvaltaritasoinen, väljähdyttää tekstien tunnelmaa paikoin. Mutta toisaalta, muutamat tekstit väläyttävät taidokkaasti hetkeksi näkyviin tavallisessa arjessa eläviä kummallisuuksia. Erityisesti Tetti Tuhkion lyhyt ja napakka ilmaisu ihastuttaa, ja Teija Himmelroosin magiikan tarpeen ja sen rakentumisen kuvaus on oivaltava. KIRJOITTAMISTA OPPII VAIN kirjoittamalla. ja itsekritiikkikin kasvaa vain kokemuksen myötä. Tässä kokoelmassa olevien tekstien perusteella on aiheellista toivoa, että jokainen nyt julkaissut kirjoittaja jaksaa jatkaa tekemistä, lahjakkuutta löytyy. Kiijan takaliepeessä on luettelo muista kirjoittajakoulutuksen julkaisuista. Jostain syystä joukosta puuttuu kurssin 1996-97 mainio Jyväskylän metroopas. Luulen kuitenkin, että sitä niin kuin muitakin kirjoittajakoulutuksen nimekkeitä löytyy ainakin avoimen yliopiston kautta. RIITTA KOIKKALAINEN Julio Cortözar: T a r i t a kronoopeista ja faameista. Suom. Tarja R o i n i l " Loki-kirjat 2001. ETELÄ-AMERIKKALAISEN proosan etujoukkoon kuuluva Juho Cortäzar (1914 1984) tuntui olevan vedossa päästessään operoimaan mikroskooppisten, muodoltaan vapaiden tarinoiden kanssa. Tarinoita kronoopeista ja faameista on suomennosta myöten tyylikäs ja iskevä kokonaisuus. Cortäzaria on pidetty surrealistina tai maagisen realismin edustajana. Yleensä häntä verrataan Jorge Luis "Haarautuvien polkujen puutarha" Borgesiin. Tämän kokoelman perusteella Cortäzar on kyllä maaginen, mutta aika kaukana realismista. Kirjasta löytyy keveyttä ja omalaatuista huumoria, joista ei ainakaan heti tule Borges mieleen. Juliota on siunattu säkenöivällä mielikuvituksella. Kaikkea omituista sattuu, mutta mikään ei riko tarinoiden unenomaista logiikkaa. Cortäzar luo väläyksittäin esille arjen fantasianaisen alitajunnan. Tarinat ovat kuin veden alla tapahtuvia räjähdyksiä. CORTÄZAR ON kielellinen virtuoosi. Kuvasta, ajatuksesta ja tyylilajista liu'uiaan loiseen täysin pidäkkeettömäsi!. mutta silti niin että pinnan kirkkaus säilyy. Ylilyönnit ovat harvassa. Parhaimmillaan Cortäzar pääsee muutaman rivin vedoilla mykistävään tulokseen, lannat ovat selittämättömiä, mutia jäännöksettömiä. Kronoopit ja faamit, joista yksi kirjan osa kenoo, ovat Conäzarin "loisen todellisuuden" olentoja. Niiden puuhai ovai välillä niin hassuja, että tarinat alkavat muistuttaa lastenkirjallisuutta. Aikuisille jutut toimivat, koska ne eivät tarjoile selviä vertauksia tai tönkköjä allegorioita. Halutessaan lukija voi vain jättäytyä hulmuavan kerronnan tuuletettavaksi. Alun perin argentiinalaiselta Cortäzarilta löytyy tietysti kriittinen asenne politiikkaan ja kaikenlaisiin valtakoneistoihin. Yhteiskuntakritiikki on kuitenkin piilotettu kaiken järjettömyyden ytimeen, josta sitä kaipaava voi sen lukea esille. JURI JOENSUU _ pianissimo ELÄMÄNKERTAOOPPERA NAISRUNOILIJASTA Voimakastahtoinen ja lahjakas runotyttö, ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija Isa Asp oli 1870-luvulla lupaavimpia suomalaisia runoilijoita. Hänen runoutensa innoitti muun muassa Jyväskylän seminaarin musiikinlehtori E. A Hagforsia sekä Armas Järnefeltiä, joika sävelsivät hänen tunnetuimman runonsa. Aallon kehto^ laulun. Asp vietti viimeiset vuotensa Jyväskylän seminaarissa, jossa hän ehti opiskella vain vajaat kaksi vuotta ennen kuolemaansa 1872. Suomalaisuus ja naisasia tulivat Isalle läheisiksi aatteiksi mm. innoittavan seminaann naisosaston opettajattaren Lucina Hagmanin kautta. Vaalan Veneheiton kyliioopperayhdistys on koonnut kolmiosaisen kansanoopperan, joka pohjautuu Aspin elämänkenatietoihin. Oopperan käsi-kirjoituksen on laatinut Ritva Hakkarainen ja sen on säveltänyt Risto Vähäsarja. Ohjaus on Pauli Haatajan. Runon lintu jo liekki konsonooppero 17.2. kello 18 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Liput 17 euroo (opiskelijat 10 euroa). TEKNOLEGENDA JEFF MILLS SUOMEEN HELMIKUUSSA Teknokulttuuriyhdistys Niitty hemmottelee konemusiikin ystäviä helmikuussa tuomalla amerikkalaisen DJ-/tuottajalegenda Jeff Millsin Helsinkiin. Mills esiintyy VIRUS tapahtumassa, joka järjestetään lauantaina 23.2, kulttuuriareena Gloriassa. Toista kertaa Suomessa esiintyvä Mills tunnetaan konemusiikkipiireissä sekä ilmiömäisen taitavana DJ:nä että arvostettuna ja omaperäisenä musiikintekijänä. Detroitista kotoisin oleva Mills on kuulunut teknoskenen johtaviin hahmoihin yli kymmenen vuoden ajan. I Iän on kiertänyt DJ-keikoilla ympäri maailmaa vuosikaudet soittaen kaikissa tärkeimmissä klubeissa ja teknotapahtumissa lähes maapallon joka kolkassa. Viime vuosien aikana hän on myös tuottanut lukuisia erilaisia taideprojekteja valokuva näyttelyistä elokuvanäytöksiin. Mills esiintyi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2000 N iij tyn yhteistyössä Jyväskylän Kesän kanssa järjestämässä, loppuunmyydyssä KAAOS -tapahtumassa. Niitty järjestää VIRUS -nimellä tulevaisuudessa lisää korkeatasoisia i konemusiikkitapahtumia. Muutaman kuukauden vXein järjesicttä: vien tapahtumien tarkoitus on tuoi da Suomessa harvemmin esiintyviä teknoskenen kovimpia kärkinimiä Helsinkiin. Jyväskylästä järjestetään topahturnoan bussij kuljetus, lisätietoja lopohlumasto ja bussikuljetuksesta Niityn kotisivuilta http://www.niitty.org ^
• -tE 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 % Jämsän SEUDUN KOULUTUSKESKUS ^le e/U aloille Ammatillinen koulutus tarjoaa nopean tien eri alojen ammattilaiseksi. Ammatillista väylää pitkin voi edetä opiskelemaan myös korkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelun valinnaisuus ja kansainväliset yhteytemme antavat mahdollisuudet ammattitaidon hankkimiseen. Urheilijoiden ammatillinen koulutus on mahdollista kaikilla koulutusaloilla. Kaikkien perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. Ylioppilailla on mahdollisuus suorittaa tutkinto kahdessa vuodessa. Tekniikan ja liikenteen ala Ammattioppilaitos, Koulutie 19, 42300 Jämsänkoski • Vaatetusalan perustutkinto, pukuompelija • Koneja metallialan perustutkinto, levyseppä-hitsaaja • Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja • Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja • Sähköalan perustutkinto, automaatioasentaja, elektroniikka-asentaja • Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja • Laboratorioalan perustutkinto, laborantti • Paperiteollisuuden perustutkinto, paperiprosessinhoitaja Matkailu-, ravitsemisja talousala Ammattioppilaitos, Koulutie 12,42300 Jämsänkoski • Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki • Hotellija ravintola-alan perustutkinto, ravintolakokki • Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja, matkailuvirkailija Kaupan ja hallinnon ala Kauppaoppilaitos, Koulutie 12, 42300 Jämsänkoski • Liiketalouden perustutkinto, merkonomi • Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi Luonnonvara-ala Metsäoppilaitos, Metsäkonekouluntie 14. 42300 Jämsänkoski • Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Maatalousja puutarhaoppilaitos, Auvilantie 83, 42100 Jämsä • Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä • Luontoja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja, luontoyrittäjä • Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Sosiaalija terveysala Sosiaalija terveysalan oppilaitos, Auvilantie 81,42100 Jämsä • Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 120 ov Aikuisja oppisopimuskoulutusta annetaan kaikilla koulutusaloilla. JAMSAN SEUDUN KOULUTUSKESKUS puh. (014) 7492 411 www.jkouke.ti 9 • Eikö se riittäisi, että taitettaisiin side silmille. Ropponen mutisi. Ei nyt ruveta Icpsuilcmaan. Silvennoinen sanoi ja aukaisi takakontin. Pitäisikö mun mennä tonnc. sanoin katsellen hiekkaista, jakoavaU millä ja muilla metalliesineillä koristeltua takatilaa. Se on oikein, Silvennoinen yritti imitoida Janne Porkkaa Täähän on kuin suoraan kaljamainoksesta. Siitä Silve tän varmaan on keksinyt. Ropponen jatkoi mutinaansa katselle minua pahoitellen. Kai telkkarista nyt vaikutteita voi ottaa, ci me sentään sua olla meikattu naiseksi niin kuin siinä mainoksessa. Ja voin luvata, että laivalle et tänään pääse, mutta hyttikyytiä voi olla luvassa. Mitä, mehän sovittiin ettei mitään.mitään sellaista. Ropponen sanoi hätääntyneenä. Näkemisiin, Silvennoinen sanoi ja paiskasi luukun kiinni. Sitten auto nytkähti liikkeelle. Ajoimme ehkä parin minuutin ajan eteenpäin. Sitten käännyimme jonnekin. Pysähdyimme. Kuulin kuinka auton ovia paiskottiin. Sitten tuli hiljaista. Sen jälkeen kuulin taas autonoven äänen ja taas lähdettiin liikkeelle. Sitten kului vielä pari minuuttia, ja minun humalaiset aivot tajusivat, että pakokaasua tai jotain muuta pahalla haisevaa ilmaa virtaa takatilaan ilmeisesti rikkinäisestä pakoputkesta. Nyt tunkki painaa selkääni ja paniikki kasvaa. Pysähtykää nyt saatana! Huudan ja polkin takaloosteria lommoille. Sitten auto pysähtyy. Takakontin kansi aukeaa. Valo tulvahtaa silmiini ja sokaisee ne naistakaapa jatkat vittu, huudan kunnes huomaan että minua tuijottaa mies. joka ei ole Silvennoinen eikä Ropponen. Miehellä on lasinen katse. Tunnistan hänet Kamera-Karppaseksi. Hetken kaikki tuntuu natsaavan. Äskeiset muisteluturinat ja kertomukset Karppasen nykytilasta. Selvää vedätystä. jätkät on suunnitelleet polttarit kunnolla, ajattelen. Sitten Karppasen silmistä tajuan, että ainakin hän on tosissaan. Akku loppu. Anna virtaa. Karppanen sanoo. Jatkuu seuraavassa numerossa... Tampereen teknillisen korkeakoulun opiskelijavalinta ***«»'**"' — — | * r i ^Y'\ j TTKK ^ N B I P L O M I I i Ä Ö Ö R I K S I TAI ARKKITEHDIKSI Soveltuvuusarvlovalhta Hakuaika: 15.2.-15.3.2002 valintakokeiden Jo ylioppilastutkinnon perusteella tapahtuva valinta Hakuaika: ...Jm.... **xM t 1.3.-10.5.2002 diplomi-insinöörin koulutusohjelmat 1.3.-15.4.2002 arkkitehtuurin koulutusohjelma TAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN. VAUTSE TIEDEKORKEAKOULU Kysy lisääjä tilaa hakulomakkeet: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Kcrkeakoulunkatu 10, PL 527, 33101 Tampere, puh. (03) 3115 2445, fax (03) 3115 3065 Sähköposti: oprto@tut.fi, internet: httpyAvvw.tut.fi/abi-lnfo b , . keskustelua VAIHTO-OPPILAISTA Haluaisin luoda julki ongelman, josta ainakin me ylioppilaskylän P-ialossa asuvat saamme karsia. Tietenkin vaihto-oppilaat ovat tervetulleita ja hyvä asia, mutta heidän käyttäytymisensä tuottaa paljon häiriötä ja mielipahaa. Metelöinti alkaa yhdentoista maissa illalla, kun he kokoontuvat P-talon edustalle kovaäänisesti jutellen ja huutaen, laulaen, heitellen lumipalloja ikkunoihin yms. Sitten on rauhallista noin aamukolmeen asti. kunnes he palaavat illan vietostaan ja herättävät lähes koko talon huutamalla ja mekastamalla talon edustalla. On tuskallista saada unenpäästä kiinni enää aamuyöstä, ja usein melua kestää tunteja. Olen itse fuksi, joten olen vasta syksyllä taloon muuttanut, ja silloin ongelma oli todella paha. Silloin asiasta valitettiin asukastoimistoon niin paljon, että lilanne helpottui, mutta nyt ovat nähtävästi uudet vaihtarit saapuneet, ja ongelma jälleen syntynyt. Toivoisinkin, että ihmiset, jotka tekevät heidän kanssaan töitä ja heitä ohjaavat, voisivat saada heidät ymmärtämään, että hiljaisuus kylässä on kello 23-07. Kaikki kun eivät voi tai halua bailata kaikkia öitä, koska luennoi alkavat kahdeksalta ja opintoviikkoja on pakko pakertaa. NIMIM. P-TALON ASUKAS LISÄÄ KURSSEJA Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kurssitarjonta tälle keväälle oli pettymys. Kursseja on yksinkertaisesti liian vähän. Laitoksen johtajan mukaan yhtäjaksoinen opiskelu ja nopea valmistuminen on sekä opiskelijoiden että henkilökunnan yhteinen etu. Harmi, ettei tämä hieno ajatus ilmene valmistumiseen johtavana kurssitarjontana. Henkilökohtainen opintosunnitelma on hyödytön, kun opinto-oppaan mukaiset kurssit ovatkin vain paperilla. Euroopan sosiaalirahastoja opetusministeriö tuskin haluavat rahoittaa koulutusta, jota ei järjestetä. Toivottavasti ensi syksy ei ole vielä suurempi pettymys. PASI HAKKARAINEN JUHAVIINIKKALALLE Viinikkala kritisoi Jylkkärissä (1/2002) itsenäisyyspäivänä presidentin linnan luona järjestettyä Kuokkavieras-mielenosoitusta, jonka osallistujat olivat Viinikkalan mukaan hukassa, eivätkä edustaneet kansaa. Viinikkala saa protestin näyttämään jokseenkin lapselliselta "linnanjuhlien vastustamiselta" ja ilkivallalta. Heti alkuun täytyy todeta, että missään raporteissa ei ole viitattu siihen, että tapahtumassa olisi heitelty kiviä tms. Viinikkalan esiin nostamat ongelmat taksien kanssa olivat marginaalisia, eikä sinänsä valitettava yksityiskohta leimannut koko tapahtumaa. Viinikkala vähättelee protestin perusteita, koska ei näe, että linnan juhlat on läpeensä poliittinen tapahtuma. "Kuokkavierailulla" haluttiin kiinnittää huomiota vähäosaisten ja eliitin välille revenneeseen kuiluun. Eliitin juhlina linnanjuhlat antavat tähän mahdollisuuden. Viinikkalan vähättelemien "nuorten" lisäksi tapahtumaan osallistui paljon myös vanhempaa väkeä aina eläkeläisiä myöten, kuten myös vihreitä, vasemmistoliittolaisia sekä ammattiyhdistysliikkeen väkeä. Viinikkalan mukaan syrjäyttäminen on raaka ilmaisu, jonka käyttö on perustelematonta. Elämässä kun pärjää, jos vain yrittää. Olen samaa mieltä siitä, että ihmisiä on rohkaistava oma-aloitteisuuteen ja sille on annettava tilaa. Jatkan kuitenkin myös puhumista syrjäyttämisestä, sillä vähäosaisuudessa ei suinkaan ole kyse vain henkilökohtaisista valinnoista, vaan myös yhteiskuntarakenteiden seurauksista. Kuinka Viinikkala järkeistää vaikkapa sen, että kaikki mittaukset osoittavat tuloerojen kasvaneen viimeiset vuodet. Toisaalta mittaukset osoittavat myös työuupumuksen kasvaneen. Siis samalla kun ihmiset tekevät palkkatöitä entistäkin kiivaammalla tahdilla, ei ahertaminen kuitenkaan näy heidän hyvin voinnissaan... Olisi helppo tuoda esiin muitakin seikkoja, jotka osoittavat "kehityksen" suuntautuneen sosiaalisen tasa arvon romahtamiseen ja rikkauksien entistä kiivaampaan kasautumiseen harvoille. Opiskelijoilla pitäisi olla tähän erityisen hyvä tuntuma, eläväthän he minimaalisella "palkalla", jonka ostovoima on romahtanut vuosikymmenien takaiselle tasolle. Taustalla on tietoisia poliittisia ratkaisujaliittyen erityisesti uusliberalistisen talouden pelisääntöihin. Syrjäyttäminen on raaka sana j a sitä sen pitääkin olla. Ja on tekopyhää kauhistella, jos sen seurauksena mielenosoituksissa on entistä enemmän vihaisia ihmisiä. JUKKA PELTOKOSKI, JUKPELTO@CC.JYU.FI +
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2002 B3 keskustelua JUHA VIINIKKALALLE Juha Viinikkala kommentoi viime lehdessä (1/2002) Jylkkärissä 1672001 ollutta kolumniani, joka käsitteli Kuokkavierasseikkailijoiden vaatimusta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Vaikka en väittänytkään mielenosoittajien suoraan edustavan ketään muuta kuin itseänsä, tämän kirjavan ihmismassan huolestuneisuuden yhteiskuntamme kehityssuunnasta voidaan kyselytutkimusten valossa sanoa nauttivan suomalaisten enemmistön luottamusta. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli ei ole oikeistopoliitikkojen pyrkimyksistä huolimatta pyyhkiytynyt ihmisten mielistä, vaan hyvinvointipalvelulta halutaan parantaa veronkorotustenkin uhalla. Viinikkalan tarjoama vastikkeellisen sosiaaliturvan idea ylistää kovaa porvarillista yhteiskuntanäkemystä, jossa yksilön elämässään kohtaamat sosiaaliset ja taloudelliset muutokset ovat aina yksilön omaa syytä eivätkä ansaitse yhteiskunnan kompensaatioita: ihmisen kohdatessa työttömyyden, sairastumisen, raskauden, opiskeluajan, vanhuuden, jne. ei yhteiskunnan kuulu Viinikkalan mukaan ottaa jäsenistään nykyisenkään tasoista vastuuta, vaan tämän sosiaalisen ja taloudellisen vastuun tulisi langeta enenevässä määrin suvulle ja perheelle. (lälki-)teollisessa yhteiskunnassa esitelty malli ei yksinkertaisesti toimi jo siitäkään syystä, että perheen ja suvun vaikutus yksilöiden elämään on muuttunut tuotantorakenteellisista syistä; emme elä enää maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa tiiviissä yhteisöissä. Viinikkalan ääritoiminnaksi nimeämä mielenosoittaminen on perusoikeus, ja mielenosoitusoikeus kuuluu demokraattisen yhteiskunnan tunnusmerkistöön. Vaikka tätä oikeutta pyrittiin Kuokkavierasseikkailussa rajoittamaan, porukka käyttäytyi rauhallisesti eikä kiviä lentänyt, toisin kuin Viinikkala antaa ymmärtää. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaativia mielenosoituksia voidaan vähentää vain ottamalla niiden viestin toteuttaminen poliittiselle asialistalle. Jos Viinikkala haluaa katsoa hyvinvointiyhteiskunnan "ääriajatukseksi" hänellä on siihen toki oikeus, uuma olkoon sitten valmiina kantamaan kovan oikeistopolittikan yhteiskunnalliset seuraukset: todelliset ään-ilmiöt. JUSSI HERMAJA DEMOKRATIASSAKIN SATTUU PETTYMYKSIÄ Viittaan viime aikoina Jyväskylän Ylioppilaslehden toimittajavalinnasta käytyyn keskusteluun ja edellisessä lehdessä (Jylkkäri 1/2002) olleeseen Jylkkärin johtokunnan jäsenen Merja Bergin mielipidekirjoitukseen. Jylkkärin toimittajahaku suoritettiin tammikuun alussa. Haussa oli kaksi täysin hakuvaatimukset täyttävää toimittajakandidaattia, jotka molemmat oli kutsuttu haastatteluihin. Lopullinen johtokunnan esitys tehtiin haastatteluiden, johtokunnan käymien keskusteluiden sekä äänestyksen pohjalta. Keskusteluissa pohdittiin valintakriteereitä, joiden perusteella johtokunnan jäsenet antoivat oman äänensä. Johtokunnan jäsenet on valittu edustajistossa, joten katson valinnan olleen demokraattinen. Yleisesti ottaen työpaikkailmoitusten hakuvaatimukset tarkoittavat työtehtävässä vaadittavia taitoja. Valinta saatetaan teh.dä pelkästään vaaumusten perusteella, jos vain yksi hakija vaaditut ehdot täyttää. Hakuvaatimuksia ei kuitenkaan pidä sekoittaa valintakriteereihin, joihin kuuluvat yleensä työtehtävään vaadittavien taitojen lisäksi henkilökohtaiset ominaisuudet, erikoistaidot, vuorovaikutustaidot, työpaikan ryhmädynamiikkaan sopeutuminen sekä muut työtehtävän mukaan painotettavat kriteerit. Aiempi alan työkokemus lasketaan eduksi, mutta se ei aina ratkaise valintaa. On tärkeää, että me opiskelijat uskomme edelliseen virkkeeseen. Jos emme siihen usko, työelämään astuessamme kaikki vanhat konkarit menevät edellemme, olemmepa miten lahjakkaita ja mahtavia tyyppejä tahansa Jos työkokemus nähdään muut valintakriteerit ohittavana tekijänä, emme tule koskaan saamaan paikkaa omalta alaltamme, jos muissa hakija kandidaateissa on hiemankin pidemmän työuran tehneitä ihmisiä. Opiskelijoiden on työkokemuksen lisäksi luotettava koulutukseensa, elämänkokemukseensa ja persoonallisuuteensa. Henkinen pääoma ja luovuus ovat valttejamme työpaikkahauissa. Voimme olla oman alamme mestareita tai kehityskelpoisia kokelaita ilman pitkää työuraakin. Huolimatta siitä minkä valinnan Jyväskylän Ylioppilaslehden johtokunta teki esityksessään JYY:n hallitukselle, kumpi tahansa toimittajahakija olisi ollut varmasti pätevä ja sopiva Jylkkärin toimitukseen. Vain toinen heistä kuitenkin voitiin valita. Silloin tulee ymmärrettävästi aina myös pettymyksiä taas toiseen suuntaan. Päätös on tehtyjqurnaiistisjn jajail|isin kriteerejn, joten nyt on aika antaa pölyn laskeutua. Jylkkärin toimituksen on saatava työrauha. Myös sen johtokunnan tulee pohtia rooliaan ja muistaa, että sen ensisijainen tehtävä on tukea lehden toimintaa, ei hajottaa sitä. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDEN J O H T O K U N N A N PUHEENJOHTAJA EVELIINA NERA S a n a o n v a p a a käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseenjylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroalontie 2,40600 Jyväskylä järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylklari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon kolme ti 12.2. mennessä! Hei 1 Ainejärjestömme vuosikokous pidetään 18.2. Tarkkaile ilmoitus taulua/s-postia, jolla tiedät tarkemman ajan ja paikan' Maailma muuttuu, miksei myös hallitus... Tule ja osallistu. T pj-Riiria Akateeminen Siperia Seura Akateeminen Siperia Seura kokoontuu 20.2. klo 21 Rentukassa uuden hallituksen johdolla. Kokouksen teemana kesäkisat ja helmikuun manifestin rienajaisten muistopäivää. Kaikki kiinnostuneet joukolla paikan päälle! Ohrapirteloiden nauttiminen on sallittua. SIPERIA SUOMELLE' klo 18. TERVETULOA! Ylioppilasteatterin seuraava kokous 24.2.2002 klo 16 Vapaudenkatu 74B22. JYT:n yhteystiedot iyt-postiac5>cc.jyu.li. [F*\ <*) Yhteisovieslinnän ainejärjestö CoMix ry n vuosijuhlaa alumnitapaamista vietetään lana vuonna lauantaina 23.2. ravintola Lyhdyssä. Demariopiskelijot Tervehdys' Demaiiporukka on jälleen koonnut rivinsä ja on valmiina kevään haasteisiin. Lopputalven ja kevään aikana on luvassa jos jonkinmoista menoa ja meininkiä. Hauskaa on luvassa ainakin keilauksen. patikoimisen ja peli-illojen merkeissä. Muistutuksena SONKin Talvipäivät, jotka järjes telaan 8.-10.2. Aurinkolahdessa. Seuraava kokouspäivä on vielä auki. joten seuraa yotaion ilmoitustaulua! Kaikesta tästä kivasta aniaa lisätietoja aina iloinen pj Marianne Huttunen. marhutt@cc.jyu.li Kainuu-osakunta 1 KATJUU puh 040-5689526/Sanna Hei vaan karkki kainuulaiset ja kainuuhenkiset! Kevään toiminta on taas saatu käynlsletlyä elokuvaillan merkeissä. Kiitokset osallistuneille' Kainuulaisten keväanohielmassa on jokaiselle jotain, luvassa mm. mäenlaskua keilailua, perinneruokaa, illanviettoja yms. Lisätietoja saat sähköpostitse osoitteesta kainuuiuimajordomo.cciyu.li tai el|untun@st.jyu.li.Tervetuloa mukkaan osakunJyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys lamme toemintaan 1 Jyväskylän evlut. Opiskelualaheiyksen opiskelijaiilai torstaisin klo 18.30 Vanhassa pappilassa kaupunginkirjastoa vastapäätä 7.2 Luusenn tie. Ari Tähkäpää. 14.2. Kallio murenee. Jukka Niemelä Pörssi ry:n sääntömääräinen vuosikokous to 21.2. klo 18, Sampo (Kauppakatu 37) Kaikki jäsenet tervetuloa! Tarjoilun järjesiami seksi mielellään llm. jomalaht@cc.jyu.! viim. 14.2. Kiinnostaako keskustalainen opiskelijatoiminta? Lisätietoja pi. Johanna. p. 040-739 3683 tai siht Heli, hekanane@st.jyu li Jyväskylän Opiskelijoiden Pohjola-Nordenin kevätkausi alkaa keskiviikkona 6. helmikuuta klo. 18.00 Tanskalaisissa lunnelmissa.TANSKALAISEN ILLAN teemana ovat tanskalainen ruoka, musiikki sekä kulttuuri Mukanamme ano tanskalainen kokki Tervetuloa kaikki aiheesta kiinnostuneet! lilaa vietetään osoitteessa Kalervonkatu 6. Lisätietoja johaulam@s!.jyu.h. 040-5836334. "Epäile lai usko, eparoi tai luule tietäväsi, mutta ala jätä keskustele maila"' 12.2. JyvasM.in Vh ocniljiden Kristillisessä Yticistyksessa kes loistellaan "Kun koulutat miehen, koulutat yhden ihmisen, kun koulutat naisen, koulutat kylän." TOTTA VAI TARUA' -aiheesta Mukana keskus telemassa Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijä. Senegalin lähetti Raija Hämynen 26,2. Aiheena "Miksi nuoret miehel voi pahoin?" Alustajana psykiatri Kirsti Knuuttila. JYKY kokoontuu Vanhassa Pappilassa (Vapauden katu 26) Helmikuun hulinoita: Eka Eurovnsu-palaven li 5.2. klo 19 Sohwilla. Sanen tavallinen kokous li 12.2. klo 19 Soimilla. Valta vaihtuu JYY-cupin rientojen jatkeen ke 20.2. klo 19 vuosikokouksessa HoNSUn saunalla Väinönkadulla. Omal juomat ja pyyhkeet suotavia. Tervetuloa' Tosine ty.n virallinen vuosikokous järjestetään keskiviikkona 27.2. Lillukassa Kortepohjassa kello 18.00. Kaikki tosinelaisel ovat paikalle tervetulleita, etenkin paikalle loivotaan seuraavaan hallitukseen halajavia Samaisen vuosikokouksen jatkeen järjestetään perinteiseen lapaan RAX-viinibileel. toissa maan maistuvaisimpia viinejä maistellaan asiantuntevin ottein kahden euron sisäänpääsymaksulla, tervetuloa paikalle mitä Uämoimimminlii i / « • m i i [YNNÄ Laskiaisbileet 12.2. Ohjelmassa mäenlaskua Harjulla, minkä jatkeen saunomista Vuon • lammella. Tarjolla juotavaa ia myös pientä purtavaa Illan bileet pidetään Elohuvissa. Tietysti voi mennä pelaamaan sählyäkin UI een aina tiistaisin klo 17.15-18.45. Järjestöpalstan pelisaannosta Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkarijarjestol@cc.jyu.fi 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikellään säälillä). 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeisiään lehden ilmestymisiä edeltävänä TIISTAINA (myöhästyneitä ci huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voille toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jarjcstot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannatiavaksemme (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT, MENOT JA ILMOITUSASIAT. 5) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkkari-jaijeslol@cc.jyu.fi (olemme huomanneet näiden asioiden menevän perille paremmin jankuttamalla.,.) VAAKASUORAAN: I. Kun on velaton ja typetön, on aikaa tehdä koloa. (6) 4. Järjestäydyttyään uudestaan olento potkaisi tyhjää. (6) 8. Jos tuntuu silta, että EU sotsii, petyt varmasti kunnalliseenkin päätöksen tekoon, mikäli koulutoimessa ei ole tätä järjestetty. (13) 10. Viikot Italiassa menivaj.persneton puolelle, joten työmiehet kääntyivät työnantajan puoleen. I I . It-vaimo saattaa olla käytännöllinen. (7) 12. Onko näiden ruokien teko taakka Nummiselle vai niiden kääntö? (9) 16. Ei Tokio löydy sen nopeammin, vaikka käytettäisiin toista reittiä. (7) 18. Alaosia määrittää yleisin alkuaine sotkettuna tonnilla. (5) 19. Kun Leino etiketin oppi, navigoi hän Internetissä vaivatta. (13) 20. Lauantai meni rattoisasti kalassa, kun tuli vielä saalistakin. (6) 2 1 . Agapetus sai aikoinaan paikan lehden huumoriosastolta. (6) PYSTYSUORAAN: 1. Onkohan Madnessin musiikki polttavaa? (6) 2. Seitsemäs tuottaja Oksala Addicted to youn säveltäjän kera loisin sanoen on elehdintää. (13) 3. Ei voi tietää, onko sytytin täysin varma. (7) 5. Kun kävit kääntymässä Pispalassa, törmäsit nappulaan. (5) 6. 'Targgaan maneeringi", sanos turkulainen asianajaja syytetystä ennen oikeudenkäyntiä. V. Kiinnostaakohan ketään, paljonko Riku Kirillä menee prässissä? (6) 9. Ciiri laulaa kauniisti ja moniäänisesti. (9) 13. Sopimuksen osaa kysyttiin Karilta. (7) 14. Niin permannolla kuin akussakin tovit 50 kera. (6) 15. Olympiakaupunki, jossa aakkostensa h kääntyy ja saa peräänsä numeerisen aperluurin. . Eurot ovat monelle uusi asia. (5) nau R © Marko Kunnari aionj.7;t eupttyLZ e u s a i v s i uatuiei o? ! ! l | A f l aUU33jj!|013tI'6L B|1!W'EI I9AAJ/81 HaiijBies 6 « O ' 9 1 eejsoN 7 lBB)()|BUni/u2l !>(ueAeiu!)|ini g eAiujjoijt isdtri g Hio» 01 uiisMi e sniados|Ai!J3 g H3»ieujoiij|A Z uojoia > BpSfVl e|9Aoyi oasxnvisvA
• Liikuitpa missä hyvänsä sinulla on jatkuva yhteys pankkiisi ja vapaus hoitaa raha-asiat milloin huvittaa. Alle 26 -vuotiaat saavat Internetpalvelut maksutta. O KESKISUOMEN OSUUSPANKKI keskisuomalaisten oma pankki EDISTÄ OMAA JA LAHEISTESI TURVALLISUUTTA! KÄY PUNAISEN RISTIN ENSIAPUKURSSI. KEVÄÄN 2002 ENSIAPUKURSSIT JYVÄSKYLÄSSÄ ENSIAPU-1 PERUSKURSSI, 16 OPPITUNTIA/ 55 € 11.02-20.02 KLO 17.30-20.45 (MA-KE-ILLAT) 25.02-26.02 KLO 8.30-16.00 (MA-TI) 13.03-21.03 KLO 17.30-20.45 (KE-TO-ILLAT) 18.04-19.04 KLO 8.30-16.00 (TO-PE) 13.05-23.05 KLO 17.30-20.45 (MA-TO-ILLAT) ENSIAPU 2 JATKOKURSSI, 16 OPPITUNTIA/ 55 € Jatkokurssi peruskurssin käyneille. 08.04-18.04 KLO 17.30-20.45 (MA-TO-ILLAT) 23.05-24.05 KLO 8.30-16.00 (TO-PE) ENSIAVUN YLEIS-KERTAUSKURSSI, 8 OPPITUNTIA/ 31 € Kolmessa vuodessa vanhenevan Ea-todistuksesi pidät voimassa kertauskurssilla. 22.03 KLO 8.30-16 (PE) 17.05 KLO 8.30-16 (PE) HÄTÄENSIAPUKURSSI, 4 OPPLTUNTIA/15 € 01.03 KLO 8.30-11.45 (PE) 22.04 KLO 17.30-20.45 (MA) KURSSIT JÄRJESTETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ OK-OP1NTOKESKUKSEN KANSSA. TYÖPAIKOILLE JA RYHMILLE JÄRJESTÄMME TILAUSTYÖNÄ ENSIAPUKURSSEJA. + TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: SPR:N LÄNSI-SUOMEN PIIRI p. 014-611411 Suomen Punainen Risti Länsi-Suomen piiri HmMki, Vanu*. Tiuku. Hfeg|flnllwAXar>?t ••>•<•• IrvSAyli. Kuopi Asemakatu 5 (014)449 8830 Y k k ö s B o n u s s i t ä saat m e l k e i n m i s t ä vaan Asemakatu 5 Avoinna: m a t o 11-21 p. 449 8830 p e l a 11-22 pyhäpäivinä 1 2 1 1 T A V A T A A N REKRYMESSUILLA 7 . 2 . |fc EILAKAISLA WWW» t i L A * A I * t . A ' RAVINTOLAIDEA LUTAKOSSA PIIPUN JUURELLA! 11.2.-31.5. TEEMALLA "IKKUNA EUROOPPAAN" -SUUSSASULAVIA MAKU NAUTINTOJA NIIN RUUAN KUIN JUOMAN YSTÄVILLE! 1 1 . 2 . 2 . 3 . KESKl-EUROOPPA: pe 22.2. Irkku by night, pe 1.3. CrepitjaCalettet 4.3.-30.3. SKANDINAVIA: 14.-16.3. Smörrebrödit ja siiderit, 21.-23.3. tilaviinit Tervetuloa herkuttelemaan! RflUinTOlfllDEfl Piippukatu 3 40100 Jyuäskylä Puh. (014) 444 7080 Faksi (014) 444 7081 Myyntipalvelu (014) 444 6564 Av. ma-pe 11-23, la 14-23