• h / Jyväskylän N u m e r o 2 5.2.1998 3 8 . vsk Y L I O P P I L A S L E H T I keskuudessamme poliisin väkivalta ifisfin sisäinen teerenpeli
• 1 <*<* %«a S §JLlS>9i Virkavalta on väkivallattomuuden irvikuva Mustavihreiden päivien mellakat ovat täyttäneet lehtiä viime viikkoina. Maakuntalehtien sivuilta on saatu lukea kuinka Suomessakin on nyt terroristeja, joilla tarkoitetaan eläinaktivisteja, jotka pitävät kokouksia ja käyvät kuvaamassa kettutarhoilla. Äärimmilleen vietynä "terrorismi" on johtanut minkkien ja kettujen vapauttamiseen muutamilta turkistarhoilta. Nämä mustavihreille päiville osallistuneet "terroristit" on leimattu yhteiskuntarauhan järkyttäjiksi ja väkivaltaisiksi mellakoitsijoiksi. Poliisin käyttämästä väkivallasta lehdet ovat vaienneet. Se, että poliisi hakkasi aktivisteja verille ja pidätti ihmisiä, joilla ci ollut mitään osuutta mellakkaan, on jäänyt mainitsematta. Pahintahan yhteiskuntarauhan kannalta olisi, jos "terroristit" saisivat myönteistä julkisuutta. Toisenlainen esimerkki poliisin epäilyttävästä käyttäytymisestä löytyy Joensuusta, joka tuli syksyllä tunnetuksi skinheadien iskuista ulkomaalaisia vastaan. Tuolloin poliisi oli jättänyt pidättämättä isänmaallisuutta julistavia kaljupäitä. jotka olivat mukiloineet tummaihoisia. Eräässä televisiodokumentissa joensuulainen vanhempi konstaapeli myönsikin, että maamme keski-ikäiset poliisit on kasvatettu rasisteiksi. Mitä ilmeisimmin poliisit on kasvatettu myös väkivallan ihannoijiksi, koska mustavihreillä päivillä ollutta aseistakieltäytyjää teki mieli potkia ihan sen vuoksi, että hän on kieltäytynyt väkivallasta. Väkivalta synnyttää väkivaltaa ja poliisilla tulisi olla vastuu kierteen pysäyttämiseksi. Miten tällaisen vastuun voi ottaa vastaan, jos omat keinot vastata ovat väkivaltaisia? Miten poliisi voi edistää rauhaa ja suvaitsevaisuutta, jos sen oma ihannekansalainen on valkoihoinen, heteroseksuaali militaristi? Suvaitsemattomuuden ja rasismin syitä ja ilmenemismuotoja on tutkittu löytämättä yksiselitteisiä vastauksia. Yhden selitysmallin mukaan rasismi on geneettistä ja sitä ilmenee myös eläimillä. Jos naakkaparven keskelle syntyy keltainen naakka, niin siitä tulee hyljeksitty narri. Yleensä rasismin yhteydessä puhutaan ihmisen sivistyksestä ja moraalista. Sivistynyt. koulutettuja hyvin toimeentuleva ihminen on siis harvemmin rasisti kuin kouluttamaton työtön ja köyhä. Ulkomaalaisia on Suomessa yhä enemmän ja samalla myös rasismi kasvaa. Nopea muukalaisten tulo saa aikaan vastareaktion, joka ilmenee erilaisuuden vihana. Erilaisuuden vihaajina tunnetut skinheadit tunnistaa kaljusta päästä, joka symboloi ehdottomuutta. Vaatteissaan he kantavat Suomen lippua ja antavat sille samalla raiskatun leiman. Joensuun yliopistossa skinien rasistista käyttäytymistä tutkinut Janne Riiheläinen toivoo yhteisöjen menevän itseensä selvitellessään rasismin syitä. Rasismin juuret juontavat usein pitkälle historiaan. Joensuussa ne voivat juontua kansalaissodasta, jonka aikaan kaupunki oli tunnettu valkoisena koulukaupunkina. Usein sivistyneeksi itseään kutsuvat pitävät itseään suvaitsevaisena ja ovat sitä mieltä, että muukalaiset voivat elää rauhassa. Todellisuudessa tällaiseen suvaitsevaisuuteen sisältyy kaksinaismoralistinen ajatus. Toisaalta hyväksytään muukalainen, kunhan se elää omaa elämäänsä kaukana sivistyneen reviiriltä. Harva suvaitsevaksi itseään kutsuva olisi valmis menemään naimisiin värillisen kanssa. u • • • • Tulevaisuuden tuolla puolen (osa 1) K auan aikaa sitten Pentti saavutti kauan himoitsemansa valkolakin. Päivä oli suuri juhlapäivä, suku oli kutsuttu juomaan boolia ja juttelemaan mukavia. Pentiltä tietysti tentattiin, miten hän nyt edessä olevat vuodet aikoisi käyttää. Vastauksena Pentti vakuutti hakevansa ja pääsevänsä yliopistoon, koska "siellä saa nauttia sivistyksestä ja vapaudesta." No, Pentti haki ja pääsi, vieläpä 60-luvun loppupuolen huumassa, nauttimaan tuosta haluamastaan vapaudesta. Pentti osallistui aktiivisesti opiskelijaelämään, tutustui baarien pöytien niin yläkuin alapintoihinkin ja oli mukana valtaamassa Vanhaa. Opiskelijamellakat Pentti koki mielenkiintoisiksi ja haastaviksi, koska lähes joka ilta jossakin päin oli tarjolla ilmaista viinaa. Alussa varovasti suhtautunut, finninaamainen nuorukainen vietti opiskelijaradikalismin loppuajan säännöllisessä nousuhumalassa. No, Pentti valmistui, sai himoitun maisterinpaperin käteensä ja kylmä maailma otti hänet syleilyynsä. Pentti sai kuitenkin lähes välittömästi töitä ja hänestä tuli osa valtiomme byrokraattista koneistoa. Pentin suku oli innoissaan, koska Pentti oli tietyssä mielessä saanut jalkansa isojen ovien väliin. Uusi työpaikka oli opetusministeriössä, alkuun tosin vain tavallisena "tsupparina". Valtio kuitenkin palkitsi ahkeran ja hitaasti Pentti alkoi kivuta ylempään keskiluokkaan. Työnsä ohessa Pentti hohi yhteiskunnalliset velvoitteensa: hän meni naimisiin ja pyöräytti pari potraa tulevaa veronmaksajaa vanhuuspäiviensä turvaksi. Pentti oli rauhallinen ja maltillinen isä, joka oli kehystänyt maisterinpaperinsa toimistonsa seinälle. Sitä oli kiva aina välillä katsella ja muistella katkonaisia tuokiokuvia omista opiskeluajoista. Pentin kotona arvostettiin isänmaata, sotaveteraaneja, sivistystä Valittujen Palojen kirjavalioiden muodossa sekä television tietovisailuja. Pentti näki koulutuksessa maamme tulevaisuuden ja alkoi työpaikkansa kahvitauoilla muiden kauhistukseksi höristä elinikäisestä oppimisesta ja akateemisen koulutuksen tärkeydestä kansamme valmistautuessa uuden vuosituhannen haasteisiin. Pentin höpinät alkoivat saada yhä huolestuttavampia ulottuvuuksia. Internet oli Pentille avain tulevaisuuden yhteiskuntaan. Pentti olikin saanut pöydälleen upouuden tietokoneen kaikilla herkuilla, joista Pentti osasi käyttää Internet-selainia ja tekstinkäsittelyohjelmaa. Pekka Himanen jutteli Pentin mielestä "mukavia ja sivistyneitä", eikä Jari Sarasvuonkaan koko tuotanto suinkaan pölyttynyt Pentin kirjahyllyssä. Teosten uskomattomat visioi "juuri Pentinkin" mahdollisuuksista antoivat voimaa kohdata tietoyhteiskunnan haasteet. Eräänä sumuisen koleana lokakuun aamupäivänä Pentin elämä muuttui. Kahvituntien jorinat olivat kantautuneet esimiestasolle asti. Siellä, kuten odottaa saattoi. Pentin ajatukset kohtasivat suurta hyväksyntää. Pentti oli viraston mies viimeistä piirtoa myöten. Hänen loistavat visionsa koulutuksesta. tietotekniikasta ja huomisen yliopistosta kuuluivat opetusministerin vieraillessa pakollisten kalvojenesittelytilaisuuksien vakiosanastoon. Ja niinpä, juuri kun Pentti oli viimeistelemässä paperista torjuntahävittäjää (ohjeet internetistä), kävi kutsu ministeriön korkeimman virkamiehen puheille. Virkamies kuunteli, kun Pentti antoi sarasvuomaisen sisäisen tulensa roihahdella oikein kunnolla. Sivistyssanojen ryöppy mykisti kuuntelijan, kun Pentti latasi henkeäsalpaavat visionsa virtuaaliyliopistosta, ikuisesta oppimisesta sekä syrjäalueiden mahdollisuuksien parantumisesta tiedon valtateiden luonnollisina tulovirtoina. Byrokratian rattaat rouhivat muutaman viikon Pentin visioita ja sylkäisivät lopulta ulos muistion. Pentin tehtäväkuvaa tarkistettiin ja hänen kontolleen tuli yliopistolaitoksen uudistaminen tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. (Pentin tarina jatkuu seuraavassa kolumnissani) KIMMO ELO Aikarrime kuvia Juha Halinen Kevään muoti paljastaa ikenet. On Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, 16 kertaa vuodessa Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Päätoimittaja. Ulla Lipsanen p. 014 603 359,050526 0767 Toimitus: Juha Halinen ja Antti Vuorio p. 014603 360 Ilmoitukset: toiminimi M.nin Mikkonen p. 014 -215 026, 0400 642 533, fax 014-3721 363 Ylioppilosielinen valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 02 2331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014 607 226 Ilmoituksenvalmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315,050 596 2444 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 928 Sähköpostia lähetät osoitteeseen Lipsa@cc.jyu.fi Verldcole/iti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm, takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan kokonaan. V*yimruu: yksi lisäväri 450 mk, neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ci lisätä veroa. Tilaus/linnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Osoitteenmuutokset keskustoimistoon, p. 014603 355 ISSN 0356-7362
• UUTISET Poliisia syytetään väkivaltaisuudesta Veli-Pekka Lehtonen sai ruhjeita Tampereen mustavihreillä päivillä 23.-25. tammikuuta. Mustavihreiden päivien jälkiselvittelyt ovat johtaneet molemminpuoliseen syyllistämiseen. Poliisit ja uskollinen valtamedia osoittavat sormella "ekoanarkisteja". Paikallaolijat taas tekevät rikosilmoituksia ja kertovat poliisin väkivaltaisesta käytöksestä. Tampereella 23.-25. tammikuuta pidetyt mustavihreät päivät nousivat myrskynä lööppeihin: perjantai-ilta kuohahti kapakkamellakointiin, lauantaina putkaa koristamaan päätyi kymmenittäin nuoria. Sunnuntain McDonalds-mielenosoitustakin pidettiin "hampurilaissotana". Poliisin lisäksi ainakin oikeusministeri Kari Häkämies ja Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen moralisoivat vain nuoria. He eivät itse tosin olleet tapahtuma-areenalla. Perjantain näyttämönä toimi ravintola Nykyaika ja sen edusta. Ravintolan henkilökunta hälytti poliisit paikalle, kun yksi asiakas oli äitynyt rähinöintiin. Poliisien yrittäessä toimittaa häiriköijää pihalle tämän tuttava. tamperelainen Veli-Pekka Lehtonen, halusi kyseenalaistaa poisviennin tarpeellisuuden. "Mä kysyin, miks ne on viemässä mun kaveria. Ne vaan tiuskas, että mulla ei oo asiaa kysellä tai joudun itte putkaan. Aikani tivattuani vastausta mä käännyin kävelläkseni pois ja tokaisin vielä että fuck off. Sitten poliisit unohtikin alkuperäisen pidätettävänsä ja syöksyi mun perään." Tavaraivoon tikkejä, kasvoon ruhjeita Lehtonen kertoo tehneensä passiivista vastarintaa tarttuen mm. pöydänjalkoihin. jottei häntä vietäisi pois. Missään vaiheessa hän ei omien sanojensa mukaan käyttänyt väkivaltaisia otteita. Hän kertoo kysyneensä useaan kertaan, miksi häntä ollaan raahaamassa pois, saamatta kuitenkaan vastausta. "Pihalla ihmiset alko pitää mun puolia, kun ne oli huomannu tilanteen. Mut vietiin mustaan maijaan, mutta pääsin luikahtamaan ulos. Sit mut pamputettiin katuun, kahden poliisin voimin, vaikka mä olin käsiraudoissa." Tietotekniikkaan liittyvien oppiaineiden ja laitosten ympärillä käydään vilkasta keskustelua uudesta organisaatiomallista, joka takaisi tietotekniselle osaamiselle vankan aseman Jyväskylän yliopistossa. Niin laitosten henkilökunnat kuin opiskelijat ovat seuranneet häkeltyneinä hanketta, joka vaikuttaa muuttavan muotoaan lähes viikottain. Tietotekniikan asemaa pyritään parantamaan useissa maamme korkeakouluissa ja oppilaitoksissa. HankVeli-Pekka Lehtonen pitää poliisin toimintaa raakana. "Se kadulle muodostunut veriläikkä ei ollut tosiaankaan mitään väriainetta, niin kuin jotkut ovat väittäneet. Mulla on se paita vielä tallella ja se on yltä päältä veressä. Takaraivoon sain kolme tikkiä, kasvoihin kaks ruhjetta sekä selkään ja käteen jälkiä." Lehtonen kyseenalaistaa poliisin toimien lisäksi myös hänet tutkineen lääkärin etiikan. "Vammojen kirjaamisen yhteydessä poliisi väitti, etten mä mistään pampusta ollu saanu vaan että olin kaatunut. Lääkäri oli vaan naureskellut ja tokaissut, että joo, soraa on päässä. Paikalla Nykyajan edessä nyt kuitenkin oli varmaan päälle sata ihmistä silminnäkijänä." Seuraavana aamuna Hanneriina keisiin on luvassa rahoitusta muun muassa opetusministeriöltä. Jyväskylän yliopiston hallinto sekä tietojenkäsittelytieteiden. matematiikan ja tilastotieteen laitokset ovat kehitelleet viime syksystä lähtien organisaatiomallia. jonka tarkoitus on informaatioteknologian koulutuksen ja tutkimuksen laajentaminen. Yksimielisyyttä mallista ei ole kuitenkaan syntynyt vaan hanke on edelleen kovassa käymistilassa. Erilaisissa ehdotuksissa puidaan laitosten yhMoisseinen polki poliisiasemalle kysymään kaverinsa eli Lehtosen vointia. "Poliisi kysy multa, että olinko mä ollut mukana Nykyajan mellakassa. Mä sanoin olleeni, tosin sivullisena. Siihen poliisi tokaisi, että hyvä kun tulit vapaaehtoisesti tänne. Ne sano pidättävänsä mut epäiltynä osallisuudesta mellakkaan, vangitun vapauttamiseen ja mihin lie muuhun. Uskomatonta!", kummastelee Moisseinen. Mika Marenkin mukaan lauantaipäivänä tapahtui useita omituisia kiinniottoja. Syyksi näytti riittävän. että henki haiskahti oluelle tai että ulkonäkö oli jotenkin epäilyttävä. Rähinöinnin takia poliisi oli kieltänyt lauantai-iltaisen keikan pidon ravintola Nykyajassa. Nuoret kokoondistämistä ja jakamista sekä uuden tiedekunnan tai osaston perustamista. Eräänä mallina on pidetty informaatioteknologian tiedekuntaa, jonka muodostaisivat sovelletun matematiikan ja tietotekniikan laitos sekä tietojenkäsittelytieteiden laitos. Matematiikan opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa suunnitelmaa arvostellaan. koska sen mukaan matematiikka pilkkoutuisi kahteen eri tiedekuntaan. Ehdotuksia organisaatiomalleista tarjosi matematiikan laitosneuvosto. joka viime viikolla esitti, että tietojärjestelmätiede ja tilastotiede siirtyisivät matemaattis-Iuonnontieteelliseen tiedekuntaan. Uutta tiedekuntaa ei tarvitsisi perustaa vaan nykyisestä tutuivat Mika Marenkin ja Jukka Lassilan mukaan säännöllisin väliajoin Keskustorille saadakseen selville, onko löytynyt uutta keikkapaikkaa. "Kello 23:n tapaamisessa poliisit ympäröivät meidät kommandopipoihin ja pamppuihin sonnustautuneina. Minä ja kaverini yritimme kävellä pois, mutta poliisi kielsi meitä poistumasta. Mitään perustelua ne ei siihen sanoneet. Sit joku poliiseista huusi: "Pamput!" ja ne alko tulla meitä kohti. Viidestä kuuteen poliisia pidätti satunnaisesti aina jonkun", selittää Mika Marenk. Tuusulalainen Jukka Lassila kertoo kyllä huutaneensa torilla iskulauseita, mutta yrittäneensä myöhemmin kävellä pois koko paikasta. Silloin poliisit olivat päättäneet ottaa hänet Iisi luonnontieteellis-tekninen tiedekunta, jossa toimisi kahdeksan suurta laitosta. Useimmissa organisaatiomalleissa tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede siirtyisivät pois yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alaisuudesta. Tiedekuntasihteeri Paavo Kuusimäki näkee, että keskusteluissa ilmenee erilaisia kantoja viikonpäivästä riippuen ja kannattaville laitoksille löytyy ottajia. "Pitäisi saada kestävä linja, etteivät asiat muuttuisi päivittäin". Aiemmin yhteiskuntatieteellisestä on eriytynyt jo omaksi yksikökseen taloustieteellinen osasto. Kuusimäki painottaa, että yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ei häviä. kiinni. Lassila päätti tehdä passiivista vastarintaa ja kertoo kysyneensä useaan kertaan poliisilta syytä pidätykseensä. ilman vastausta. Poliisilla kosto mielessä "Mun käsistä alko jo siinä vaiheessa vuotaa verta, koska käsiraudat oli niin tiukalla. Poliisit ei kuitenkaan suostuneet löysäämään niitä. Siinä ajomatkalla poliisiasemalle mä juttelin vieressäni istuneen poliisin kanssa ja kerroin sille päässeeni vastikään vankilasta, jonne jouduin totaalikieltäytymisen vuoksi. Kaikki poliisit eivät suhtautuneet siihen kovin iloisesti. Siellä poliisiasemalla yksi heistä kuljetti mut selliin, jossa se komensi mut ensin polvilleen ja sitten mahalleen. Sit se uhos. että vittu et tekis mieli lyödä. Se sanoi, että minunlaiseni sivarihintin takia se sai potkut joskus aiemmin 18-vuotiaana ja se kertoi haluavansa kostaa. Mä sain kymmenkunta iskua kasvoihin, ekat kämmensyrjällä ja viimeset nyrkillä. Sit tuli toinen poliisi paikalle kysymään. että onko ongelmia. Se ei meinannu saada mun käsirautoja pois kun ne oli niin tiukalla.", kertoo Lassila, joka on tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen. Hänet tutkinut lääkäri on todennut, että Lassilan kertomuksen ja löydösten välillä ei ole ristiriitaa. Tampereen apulaispoliisipäällikkö Ari Sarjanen suostui myös haastatteluun, tosin vain faxin välityksellä. Kysymyksissä pyydettiin kommentointia lähinnä Veli-Pekka Lehtosen ja Jukka Lassilan tapauksista. Niihin Sarjanen vastasi lyhentäen itse loppuun: "summa summarum: en voi toimivaltani antamissa rajoissa vastata em. kysymyksiin." Sarjanen toteaa taxissa, että viikonlopun noin kuudenkymmenen pidätyksen syinä olivat sekä rikosperustaiset että ennalta ehkäisevät perusteet. Hän kirjoittaa myös. että kiinnioton peruste on poliisin aina ilmoitettava kiinniotetulle henkilölle. M I I R A R A U H A M Ä K I Mustavihreiden päivien saldosta on koottu nettisivu osoitteella www.dlc.fi/~ravelre/tampere/ Opiskelijat oman aineensa puolella Matematiikan opiskelijoiden mukaan matematiikka on säilytettävä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. koska se takaa yhteenkuuluvuuden fysiikan, kemian ja biologian laitosten kanssa. Myös matematiikan laitosneuvoston opiskelijajäsen Eeva-Kaisa Rouhiainen kannattaa "pyhän kolminaisuuden" eli matematiikan, fysiikan ja kemian tiivistä yhteyttä. Alan opiskelijat lienevät tyytyväisiä luonnontieteellis-teknisen tiedekunnan malliin, jota laitosneuvosto ajaa eteenpäin. R I S T O L Ö F Uudesta organisaatiomallista taistellaan kiivaasti
• Pääsihteerit vaihtuvat, sihteeri jää Toimistosihteeri Mirja Ritvonen tuli ylioppilaskuntaan Irjan päivänä 30. tammikuuta tasan 30 vuotta sitten. Ensimmäisenä työaamuna kassanhoitaja Lahtisen Irja tarjosi hänelle kahvit ja Runebergin tortun. Tuona aamuna Ritvonen ei osannut aavistaa, että hän juo ylioppilaskunnassa aamukahvia vielä silloinkin, kun oma poika opiskelee samassa yliopistossa. Kun Ritvonen aloitti ylioppilaskunnassa. istui pääsihteerin jakkaralla viime vuonna isännöitsijän virasta eläkkeelle jäänyt Leo Kamunen. Opiskelijoita Jyväskylän yliopistossa oli silloin 3000. "Ensimmäisenä työvuotenani aloitettiin opiskelijakorttien jakaminen. Kirjoitin niitä enimmäkseen käsin. koska ylioppilaskunnassa oli vain yksi sähkökirjoituskone. Käsin kirjoitimme myös alkuperäisversiot hallituksen ja edustajiston pöytäkirjoista", muistelee Ritvonen. Jokaisia opiskelijaa vatien oli pahvinen kortti, jossa säilytettiin henkilötietoja ja opintorekisterejä. JYYrllä oli tuolloin käytössään myös yksi vahamonistuskone. jolla sai sinimusteisia kopioita. Fakseista ei silloin kukaan edes uneksinut. Ilokiven rakennus oli Ritvosen ensimmäisenä työvuotena uusi. kaunis ja vilkas. Etenkin osakuntatiloissa järjestettiin paljon toimintaa. "Minun aikanani ylioppilaskunnassa on ollut 20 pääsihteeriä. Jokainen heistä on ollut omalla tavallaan persoonallisuus. Kaikkien kanssa olen kyllä tullut juttuun." Itärajalta kampukselle Ritvosen tie kohti ylioppilaskuntaa lähti kotikaupungista Lappeenrannasta. josta hän muutti miehensä Timon kanssa Jyväskylään vuonna -68. Hänellä oli tuolloin takanaan kesätyökokemusta tarjoilijana, kartanpiirtäjänä ja palkanlaskijana. "Jyväskylään saavuttuani kävelin työvoimatoimistoon ja kyselin sihteerin paikkoja. Minut ohjattiin yliUlla Lipsanen oppilaskuntaan. Olin silloin 21-vuotias ja muistan, kuinka katselin opiskelijoita hieman pelokkaasti ja kunnioittavasti." Ritvonen muistaa ajan. jolloin vasemmistolaiset räyhäsivät JYY:n käytävillä ja suunnittelivat milloin mitäkin vallankumousta. Hän ihmetteleekin. että samoista remuajista on tullut lopulta ihan tavallisia virkamiehiä. "Juhlia oli ennen enemmän, tai ehkä se tuntuu siltä, kun itse en enää käy niissä niin usein. Muuten opiskelijan asema on edelleen hyvä. En ole nähnyt sen heikentyneen, vaikka tukien leikkauksista puhutaan." Ritvonen on viihtynyt työssä, jossa nuoret työkaverit vaihtuvat tiheään lahtiin. Hän uskoo, että oma mieli pysyy nuorena, kun ympärillä pörrää jatkuvasti välittömiä ja energisiä ihmisiä. jotka hoitavat yhteisiä asioita. Vireään mieleen auttaa myös liikunta, jota Ritvonen harrastaa päivittäin. Lempilajeja ovat squash, hiihto, laskettelu, lenkkeily, pyöräily sekä aerobic. "Tämä työ sopii minulle ja jos ei olisi sopinut, olisin varmasti jo lähtenyt. Työkaverit ovat olleet joustavia ja mukavia. Täällä jokainen haluaa tehdä työnsä hyvin. Erityisesti yhteistyö yliopiston kanssa on sujunut mainiosti. Täytyy sanoa, että olen saanut enemmän kuin olen pystynyt antamaan." U L L A L I P S A N E N Ylioppilaskunnalla. Mirja puhelimessa. Mikäköhän «n toimistosihteerin pulssi? Jyväskylä, Strasbourg, Seinäjoki, Bryssel Hautalan päättymätön maraton Jaana Kautto Suomen "aktiivisin" europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr) saapui Jylkkärin haastatteluun hengästyneenä: " Anteeksi, että olen myöhässä. Faksasin juuri parlamenttiin erään tärkeän paperin. Matkalla Jyväskylään päätin haastaa EU:n ministerineuvoston oikeuteen, koska se ei luovuttanut minulle haluamaani Euroopan asevientiä koskevaa raporttia. Olen harkinnut haasteen nostamista pitkään, mutta lopullinen päätös syntyi matkalla Keski-Suomeen". Hautala puhui 8. tammikuuta Jyväskylässä Politiikan tutkimuksen päivillä. Aiheina olivat muun muassa globaali päätöksentekoja europarlamentin avoimuus. "Mulle avoimuuden puolesta taistelemisesta on tullut harrastus. Tällä hetkellä olen asian kanssa aika yksin, mutta yritän saada parlamentin instituutiona taakseni." Hautala ei lakkaa hämmästelemästä. miksi kansalaisten edustajilta europarlamentissa salataan tietoja, jotka ovat olennainen osa itse päätöksentekoa. Salailun takana ovat useimmiten hallinnossa istuvat virkamiehet. "Avoimuuden lisääminen on demokratian edellytys. Kuinka tässä voi puolustaa jotain väitettä, jos asiakirjoja, joista faktat näkyvät. ei ole saatavilla." Teollisuuden vaikuttajat ja etujärjestöt ovat EU:n päätöksenteossa Hautalan mukaan todellisia vaikuttajia. Tämänkin vuoksi avoin tiedonsaanti päätöksentekoprosesseissa on entistä olennaisempaa. Mopojen virittelystä parlamentin päätös Hautala jatkaa puhetta kansalaisten suorasta vaikuttamisesta: "Politiikka ei enää kiinnosta kansaa, jonka pitäisi saada vaikuttaa suoraan muulloinkin kuin poliittisissa vaaleissa. Kansanäänestykset ovat tulleet jäädäkseen ja niiden määrää pitäisi Suomessakin lisätä." Parlamentin byrokraattisuudesta ja pikkuasioihin takertumisesta Hautalalla on lukuisia esimerkkejä. "Yksi hupaisimmista päätöksistä koski mopojen virittämisen sallimista. Virallisesti pykälä käsitteli kaksija kolmipyöräisten ajoneuvojen teknisiä ominaisuuksia. Käytännössä parlamentaarikot päättivät siitä, minkä ikäiset mopon omistajat saavat viritellä ajokkejaan". Hautala muistelee. Puheensa jälkeen Hautala pakkaa salkkunsa ja kiitää Helsinkiin menevään junaan. Hänen kotisivuillaan löytyy tammikuun menokalenteri. Sen mukaan Hautala lentää neljän päivän kuluttua parlamentin täysistuntoon Strasbourgiin. Kokouksen päätyttyä hän lentää takaisin Seinäjoelle opettajien koulutuspäiville. Kaksi päivää sen jälkeen on valiokuntakokous Brysselissä. "Kiinnostus ja innostus asioihin pitävät vireänä. Täytyy kulkea valppaana silmät ja korvat auki", vakuuttaa Hautala juostessaan salkku kainalossa kohti Jyväskylän rautatieasemaa. U L L A L I P S A N E N Mepillä on omat juomat mukana. Tutoreja haetaan Hallintoviraston opiskelijapa!vclut hakee noin 120 pienryhmäohjaajaa eli tutoria syksyksi 1998. Tutor-ohjaus perustuu pienryhmiin, joissa saman alan vanhemman opiskelijan johdolla uusille opiskelijoille pyritään antamaan opintojen aloittamiseen tarvittavat tiedot. Hakulomakkeita on saatavissa hallintoviraston opiskelijatiedotuksesta (hallintorakennus 2. kerros, huone 214 ja asiakaspalvelu) sekä ainelaitosten toimistoista. Hakemukset jätetään kahtena kappaleena opiskelijapalveluihin Tuula Maijaselle (huone 214) 27.2. mennessä. Hakijoista pyydetään laitoksen lausunnot, joiden perusteella tutorit valitaan. Tutoreille järjestetään pakollinen koulutustilaisuus 27. 29.4. Palkkio tutorohjauksesta on 62 markkaa/tunti.
• Tutkimus ajaa opetuksen ohi F l—J 5 ^ I 1 i yliopistoissa opettajia tarvita. Ne, joilla on fälyä. oppivat joka tapauksessa, ne jotka ovat lahjattomia. eivät opi vaikka kuinka opettaisi. Ne. jotka osaavat, tekevät, ne, jotka eivät osaa, opettavat." Nämä lausahdukset kertovat paljon siitä, kuinka yliopistomaailmassa yhä vieläkin suhtaudutaan opettamiseen. Ihmiset, jotka haluavat tulla varteenotettaviksi tieteentekijöiksi eivät mielellään lähde opettamaan. Syy ei ole välttämättä ihmisen luonteessa. Läheskään kaikki opetustehtäviä välttelevät eivät ole syrjässä eleleviä kitalakihalkioisia eksentrikkoja eli 'tutkijatyyppejä'. Opettamista kartellaan sen vuoksi, että julkaisemista ja tutkimusta painotetaan akateemisessa meritoitumisessa huomattavasti enemmän kuin opetusansioita. Viimeisin tietooni tullut esimerkki tästä ajattelusta on yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (YTTK) 6. marraskuuta 1997 tekemä päätös, jonka mukaan myös tiedekunnan opetusvirkojen täytössä tieteelliset ansiot ovat pääkriteeri. Päätöksen ovat muotoilleet tiedekuntasihteeri Paavo Kuusimäki ja dekaani Isto Ruoppila. Se, että tehty päätös on yksimielinen, saa paitsi tiedekuntasihteeri Kuusimäen niin myös joidenkin muiden tiedekuntaneuvostoon kuuluvien toiminnan näyttämään ristiriitaiselta. Neuvostoon kuuluvat mm. filosofian professori Eerik Lagerspetz, apulaisprofessori (valtio-oppi) Sakari Hänninen ja sosiaaligerontologian professori Marjatta Marin. Kaikkien osoite on Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos (YFI). Lagerspetz on peräti sen johtaja. Aiemmin syksyllä YFI tiedekuntasihteerinsä tuella haki ja sai yliopiston tuen paperilleen. jossa se hakee pääsyä opetuksen huippuyksiköksi. Näyttää olevan myös niin, etteivät opiskelijat itsekään halua opetukseen satsattavan edes muodon vuoksi. YTTK:n tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen Salla Inkilä, ei jättänyt asiasta eriävää mielipidettä pöytäkirjaan. minkä hän olisi voinut tehdä. Luonto oppia lujempi? Akateemisen opettajuuden maailma ei ole kuitenkaan aivan niin musta kuin yllä olevan perusteella vaikuttaa. Yliopiston käytävillä on myös ihmisiä, jotka näkevät opettamisen tärkeänä osana nimenomaan akateemista maailmaa. Ihmisiä, jotka haluavat kehittyä myös opettamisen taidossa. Opettaminen ja tutkiminen eivät heille ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. "Tiede on kieltäjä kulttuuria. Niitä tunteville ihmisille, esimerkiksi akateemisten kotien kasvateille, on helppo elää täällä. Mutta se ei tarkoita sitä. että he välttämättä olisivat lahjakkaimpia. Minä en hyväksy sitä ajatusta, että opiskelijoissa on nollia ja kymppejä ja asialle ei voi tehdä mitään. Myös tieteen kiellä ja kulttuuria voi opettaa ja oppia", sanoo iän sosiologiaa tutkiva YTL Paula Rantamaa. Vaikka Rantamaa on tutkija, on hän aina panostanut myös opettamiseen: "Opetus on hyvin haastavaa. Opettajan täytyy tietää, mitä sanoo. Hän voi kyllä käyttää tieteenalansa jargonia, mutta hänen on myös kyettävä avaamaan se yleisölleen. Opettaessani joudun painimaan itseni ja oman tietämykseni kanssa, ja välillä olen aika lujilla." "Olen huomannut, että opettaminen kehittää omaa ajattelua", myöntää myös Avoimen yliopiston filosofian opettaja. YTL Petri Kuhmonen. "Opettamisen kautta tulee enemmän tietoiseksi omista ajatuksistaan, ja sen avulla voi nähdä, mikä on ongelmallista ja mikä kiinnostavaa. MinulAnne Sankari le opettaminen tarkoittaa asioiden ympärille virittämistä ja virittäytymistä. Vaikka tämä kuulostaakin kliseeltä. opettaminen on vuorovaikutusta", jatkaa hän. Molemmat korostavat sitä, ettei opettaminen ole lopullisten totuuksien syöttämistä opiskelijoille: "Opettajalle kuuluu tietyssä mielessä myös vastuu opiskelijoistaan. Ei niin. että opettaja antaa asiat valmiina kuinka hän voisikaan? tai näyttää kuinka 'tehdään oikein'. Pikemminkin opetuksessa olisi rohkaistava ja anneltava välineitä opiskelijan omaan ajatukselliseen prosessointiin", pohtii Paula Rantamaa. "Yliopistossa on vahvistumassa tietynlainen käsitys siitä, mitä tutkimus on. Itsenäisyydelle ei anneta enää niinkään tilaa. Tutkimusta tuotetaan ja ohjataan. Aiemmin ohjauksen puute saattoi olla ongelma, mutta toisaalta tuolloin syntyi hyvin erinäköisiä tutkimuksia. Nyt näyttää siltä, että tiedettä tehdään kaikkialla samalla tavalla, samalla muotilla, oli tieteenala mikä hyvänsä", kritisoi Petri Kuhmonen. Haastattelutuokion lopuksi hän huomauttaa: "Opettajan tehtävä ei missään nimessä ole pakottaa opiskelijoita samaan muottiin. päin vastoin, opettajan olisi luettava itsenäisen ajattelun ituja." R I I T T A K O I K K A L A I N E N Opettaminen kehittää omaa ajattelua, myöntää Petri Kuhmonen. Eeva vaihtoi teinit ylioppilaisiin Juha Halinen JYY:n entinen korkeakoulupoliittinen sihteeri Sari Sivula lähti pääkaupunkiseudulle ja tilalle luli paljasjalkainen helsinkiläinen Eeva Willberg. 34. Eeva on tosin opiskellut erityispedagogiikkaa Jyväskylässä jo nelisen vuotta. Eeva on toiminut nuorisotyöntekijänä Helsingissä. Espoossa ja Kauniaisissa lähes kymmenen vuotta. Vuosiin mahtuu muun muassa järjestöohjaajan pesti Espoon nuorissa ympäristönsuojelijoissa ja nuorisosihteerin työ Kauniaisissa. Työnsä ohessa Eeva pyrkii viettämään myös rauhallista kotielämää. kuntoilemaan, lueskelemaan ja käymään ulkona. Kopo-sihteerin työn Eeva näkee opiskelijan oikeusturvan ajajana. "Tähän kuuluu opintojen laatuun. opiskelun arviointiin ja yleensäkin yliopiston henkilökunnan kanssa eteen tulevat asiat. Jaan tietoa miten opiskeluun liittyvissä tilanteissa voi toimia". täsmentää Eeva, joka toimii samalla opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä. "Toivoisin, eitä opiskelijat tulisivat rohkeammin vaivaamaan minua, kun ovat ymmällä opiskeluun liittyvissä asioissa", toivoo Eeva. J U H A H A L I N E N Koposihteerin tavoittaa puhelinnumerosta 014-603 35S tai sähköpostitse jyy-koposihteeri @cc.jyu.ft Konneveden täysihoitostipendejä haettavana tutkimusta tekeville Kun tutkielmasi (pro gradu, lisensiaatin tutkielma tai väitöskirja) teko on siinä vaiheessa, että työ valmistuakseen vaatisi rauhalliset ja huoletlomat puitteet, voit hakea Konnevesistipendiä. Rehtorin stipendit Jyväskylän yliopistossa tutkielmaa tekeville opiskelijoille ja tutkijoille ovat haettavissa ympäri vuoden. Stipendi sisältää täysihoidon Konneveden tutkimusasemalla (noin 65 km Jyväskylästä ja 3 km Konneveden keskustasta) ja aseman monipuolisten tutkimusmahdollisuuksien hyväksikäytön (mm. tutkijanhuoneet ja tietokoneel ajanmukaisine ohjelmineen) viikon tai kahden aikana. Samoin edestakaiset linja-automalkat Jyväskylän ja Konneveden välillä korvataan stipendiaateille. Täysihoito tarkoittaa majoitusta aseman soluhuoneistoissa sekä aamiaista, lounasta, päiväkahvia ja iltapalaa. Puulämmitteinen sauna lämpiää haluttaessa. Soluhuoneistoissa on keittiö astioineen ja koneineen sekä peseytymistilat. Stipendiä haetaan hallintorakennuksen vahtimestareilta saatavalla lomakkeella. Pyydä työtäsi ohjaavan henkilön lausunto liitteeksi ja palauta molemmat paperit hallintovirastoon Tuula Maijaselle (huone 214). Yliopiston rehtori tekee päätöksen stipendin myöntämisestä. Stipendit ovat ympärivuotisessa haussa ja hakija voi itse ehdottaa sopivinta ajankohtaa. jolloin haluaisi tehdä tutkielmaansa Konnevedellä. Kuitenkin kulloinenkin aseman majoitusyms. kapasiteetti viime kädessä ratkaisevat, milloin stipendiaatit pääsevät nauttimaan työskentelyrauhasta. aseman miellyttävästä ilmapiiristä ja hyvästä ruoasta. Parhaiten Konneveden tutkimusasemalle stipendiaatit mahtuvat syys-huhtikuun välissä. Lisätietoja antaa Tuula Maijanen. puh. 601 072, email: mciijaiien@admirul.jyu.fi.
• SUUTELE MINUT KUOLIAAKSI w — Hattu hävisi. H ukkasin hattuni, mutta siitä ei pitänyt syntyä ongelmaa. Se oli aivan tavallinen musta, kankainen baskeri, jonka korvaamisen hoitaisin vaivattomasti muun kauppareissuttelun yhteydessä |ja elämä olisi ennallaan, näin kuvittelin. Nooh. Voilevii, jugurtit ja maksalaatikot repussa kapuan vaateosastolle, jossa näköjään onkin baskereita. Tosin mustia ei näy ja oranssit tai kirkkaan vihreäl eivät kelpaa, joten siirryn naapurimarkettiin. jossa koen saman kohtalon. Ihmettelen asiaa myyjälle, joka vahvistaa, ettei mustia baskereita todellakaan löydy. Olen siis pakon edessä. Joudun ihan oikeaan vaatekauppaan, joita sentään olen onnistunut välttämään onnistuneesti ja kohtuullisen pitkään. Seppälässä riemuitsen, sillä baskerit ovat tarjouksessa: 20 mk. Hyvä. Mutta oranssia en edelleenkään huoli, tumman sinistä harkitsen hetken verran ja päätän yrittää muualta. Kaikkialla kohtaan kaiken muun värisiä baskereita, paitsi mustia. Vaatehuoneilta, halosilta, kappahleilta saan saldoksi kassaneitien valitteluja sekä osaanottavia ja viehättäviäkin hymyjä, jotka lämmittävät mieltä, mutteivät poisia ongelmaani. Kaiken vaivan jälkeen olen kuitenkin päättänyt. eitä olen astunut rajan yli. En aio luovuttaa. Hattu on löydettävä. Viimeisen mahdollisuuteni luulen olevan Lindexin. Ja se on alusvaatemyymälä naisten alusvaatemyymälä. Ohi kulkiessani olen kuitenkin ollut huomaavinani ko. liikkeessä muitakin vaatteita, joten livahdan sisään ja näen hattujen pilkkeitä kulmauksessa. Käyn sinne ja kyllä, kyllä löydän baskereita. Musiia en, lietenkään. Silten keksin vilkaista keltaisilta sivuilta lisämahdollisuutta ja siellähän listataankin hattujen erikoisliikkeitä. vieläpä kaksin kappalein. Jatkan seikkailuani kohti niisiä lähintä ja paikan päällä selviää, ettei kyseisiä putiikkia ole enää olemassa. Toinen laas puhelinluettelon mukaan sijaitsee kauppatorilla ja meinaan luovuttaa, sillä eihän kauppatorilla enää pitäisi mitään liiketoimintaa olla. Saamani tieto kuitenkin osoittautuu oikeaksi. Astun liikkeeseen, jonka kyltissä lukee Chic Hattu. Lisäkseni sisällä on kaksi asiakasta, eläkeikäisiä naisia molemmat, enkä lunne olevani omieni joukossa enkä edes oikeassa osoitteessa, kun vilkuilen toinen toistaan krumeluurimpia päähineitä. Pian myyjä tiedustelee tarpeitani, jotka kerron auliisti. "Katsotaanpas." Ja katso! Musta baskeri! Perimmäisen nurkan alimmalla hyllyltä löytyy musta baskeri, ja kuinka ollakaan: viimeinen lajiaan. Melkein irvistelemättä maksan karmeat 89 markkaa, Hiphurraa... ...mutta olenko tyytyväinen? Myönnän oloni helpottuneen, mutta jotakin liikahtaa sisälläni, kun suoritan pieniä yhteenlaskuja. Eikös musta baskeri ole boheemi päähine? Eivätkös boheemit ole jotenkin omaperäisiä? Nimenomaan mustat baskerit ovat kaikkialla loppuunmyytyjä. Jos kuvittelin olevani jotain, olenko sitä sittenkään? Ja sama pätee sinuunkin. hyvä ystävä. P E T R I H E I K K I N E N » M M a r o katsomasta ^ V i k k u n o i s i . , . Voil W saada vaikka lentosuukon." Fyysisen suudelman vaihtoehdoksi lentosuukkoa ei mielellään lue. Tyyliin sopivana heilautuksena ele on boheemi, lähes vapaamielisen rietas. Vain etäisyys ja kiire tuntuvat puhuvan lentosuukon käytön puolesta. Jalostuneen kättelyn sijasta valituissa piireissä suudellaan usein myös kädelle. Koulukuntakiistat peittelevät omia ideologioitaan suudelman märkyyden suhteen; onko huulien sallittavaa osua kädelle, piiääkö huulien puristua yhteen vai onko huulien jäätävä törröttämään pari senttimetriä hansikoidun käden yläpuolelle? Käden sijasta subjektin (alamaisen) suudelma on tiettävästi koskettanut myös sormuksia ja kengänpohjia. Poskille suutelu on nykyään ystävienkin kesken lisääntynyt. Arkistokuvat valtionpäämiehistä vaihtamassa poskiaan on erinomainen esimerkki valtiollisten velvollisuuksien suorittamisen nopeudesta ja tehokkuudesta. Lämpimät tunieet harvemmin esittävät suurta osaa tässä näytelmässä. Ei edes ystävien kesken. On myönnettävä silli, että suuteleminen on mainio lisä halaukseen, vaikka usein kovin kömpelö. Arkisen suutelemisen ongelmat liikkuvat usein fysiologisen toiminnan vajavuudessa. Huulet kuivuvat eikä sylki erity kuin vahvasti limaisena vanana. Haavat ja korut huulissa toimivat tosin sekä kiihottavana että luotaantyöntävänä seikkana. Usein unohdetaan myös kieli suuhun, josta voi seurata rangaistus kärkevällä puraisulla (tämäkin voi olla suuri nautinto). Ranskalaisten tapojen lisäksi suudelmista unohtuu joskus myös monipuolisuus. Sillä voihan huulet vierailla muuallakin kuin suun huulten kartoitetussa maastossa. Koko ruumiin alistaminen suudelmille on raskasta, mutia palkitsevaa. Rippikouluaikoihin kirkon suosiollisella johdatuksella nuoria tutustutettiin toisiinsa ja valistettiin luonnollisista ja luonnottomista haluista. Jo monet kokemukset omaavana suutelijana eräs tyttö ilmaisi kyllästyneensä moiseen touhuun. "Eihän siinä hommassa ole kuin kaksi kiimaista lihanpalaa toisiaan nuolemassa. Ja pojat haluavat työntää kielenkin vielä kurkkuun. Oksettavaa touhua." Lapsuudenkokeilul suutelemisen uralla hahmotteli jännityksen ja vaaran momentteja. Viattomuuden vertauskuva on liian lähellä naivia elämänkatsomusta, jotta sen voisi samaistaa kielletyn hedelmän puraisuun ja kieltojen rikkomiseen. Suudelmat olivatkin enemmän suukkoja ja pusuja. Ei niinkään seksiä. (tekstin ensimmäinen lainaus on Robert Aldrichin elokuvasta Kiss Me Deadly) A N T T I V U O R I O Varttuiko Mintusta A lanis Morrissette. Meredith Brooks. Anouk. Natalie Imbruglia. Ei siis ollut kuin ajan kysymys milloin Suomesta tulee oma nuori, vihainen, musiikillistakin särmää omaavaa naispuolinen singer/songvvriter. Vaan kukapa olisi uskonut, että ensimmäisenä tähän kisaan ilmoittautuu Jonna Tervomaa. Kyllä! Siis juuri tämä sama Jonna, joka kahdeksanvuotiaana ihastutti kansaa Syksyn Sävelessä laulamalla Mintusta ja Villestä. Jonnan ensimmäinen single Suljettu sydän on todellinen ylläri. Napakan tarttuva klassinen pop-kappale raivaa tiensä kriittisenkin musiikinkuluitajan soittolistalle massiivisella kitarajyräyksellään. Moisia Radiohead/Kent -soundeja ei tässä maassa ole aiemmin kuultu. Jonnan bändistä löytyykin jäseniä Lemonator ja Egotrippi powerpop-pumpuista. Nyt jäämme ainoslaan odottamaan milloin Jonna ryhtyy kertomaan menneisyydestään alistettuna. irstaiden levypomojen ja keikkajärjestäjien hyväksikäyttämättä lapsitähtenä, vannoo kostoa kaikille -ja julistautuu avoimesti lesboksi. P A U L L I P I Ä I N E N
• UH! kone Q Nassaun reaktio eli Infotech-Psyko-Center KEMIA ON yllättävää. Siihen tarvitaan ihmisiä ja litkuja. Kemia tutkii litkuja ja soveltava kemia, miten litkuilla voi läträtä. Ihmistieteet taas ihmettelevät, miksi litkuilla lotrataan. NASSAUN REAKTIOSSA kolmea nestettä sekoittamalla saadaan alkuperäinen litku ensin "kemian keltaiseksi" ja sitten "tekniikan siniseksi". Jyväskylän Teknologiakeskuksen johtaja Veijo Miihkinen, presidentti Martti Ahtisaari ja rehtori Aino Sallinen aikoivat juhlistaa Old Nassaulla soveltavan kemian laitostilojen ja teknologiakeskuksen vihkiäisiä. Miihkinen kuitenkin tarttui vahingossa Ahtisaaren astiaan ja neste muuttui tumman siniseksi. MAKEIMMAT NAURUT on naurettu ja nyt voi pohtia sitä tummanpuhuvaa sotkua, kun tiede, poliittinen valta ja yritykset kytketään liian tiiviisti toisiinsa. Epäonnistunut Old Nassau on todella suuri symboli siitä, miten voidaan saada "näkyviä ja yllättäviä tuloksia" kuten Miihkinen avajaisissa mainosti. Ihmistieteissä näitä toiminnan tarkoittamattomia tuloksia kutsutaan kontrafinaalisuudeksi. Esimerkiksi kun insinöörit tai lääkärit poistavat maailmasta yhden ongelman, he tuottavat samalla kymmenen uutta. EN NÄE suurtakaan eroa maolaisen "tiede kansaa palvelemaan" ja nykyaikaisen "tiede yhteiskunnan palveluksessa" -ideologioiden välillä. Molemmissa itseisarvoinen toiminta (tiede) kytketään poliittistaloudellisen eliitin keppihevoseksi. YLIOPISTOJEN ja niin markkinakuin hallintobyrokratioiden välillä voi tietysti olla suurta ja näkyvää yhteistyötä. Kukaan ei vain näytä miettivän, missä rajat kulkevat. Yliopisto ja firmat toteuttavat kovin erilaista roolia maailmassa: Firmat ja muut byrokratiat toimivat päämäärärationaalisesti. Niiden tarkoituksena on tuottaa tuloksia. Yliopisto on taas ajattelun, opiskelun ja ihmettelemisen tila. Siihen on monta tietä, jotka eivät johda minnekään ja kaikkialle. Kun Tiedon portti pääkirjaston edessä symboloi yliopistoa, Nassaun epäonnistunut reaktio kuvatkoon yliopiston valjastamista minkä tahansa ideologian alaisuuteen. PITKIN VIIME syksyä kuulin huhuja, että akatemiaprofessori Lea Pulkkinen puuhaa Psyko-Centeriä. Englannin kielen "psycho" viittaa neuroottiseen. Kellepä ei muistuisi mieleen Hitchcockin Psyko, jossa Norman Batesin esittämä henkilöhahmo murhaa kuolleen äitinsä innoittamana hotellivieraita. Kukapa ei myöskään muistaisi Brett Easton Eilisin seksiaddiktisarjamurhaajasta kertovaa romaania Amerikan Psyko, jossa yläluokkainen päähenkilö silpoo ja syö uhrejaan. Ilmeisesti kukaan ei ole uskaltanut kertoa Pulkkiselle näitä Psyko-Center -retoriikan konnotaatioita: kun projekti on laajentunut, sen nimi on tullut vain villimmäksi. INFOTECH-PSYKO-CENTER muuttaa Norman Batesin virtuaalitodellisuuteen. Batesin äiti kootaan Mattilanniemen alla olevan kaatopaikan jätteistä ja cyborgina se alkaa jahdata moottoritiellä kulkevia autoilijoita. Joku moottoritien varrella oleva hotelli on tapahtumien keskipiste. UUDET TEKNOLOGIAKESKUKSET eivät poista työttömyyttä tai muitakaan ongelmia. Ne luovat vastavalmistuneille uusia työpaikkoja, mikä on tälle kaupungille tietysti parempi kuin ei mitään. Mutta uudet tekniset vimpaimet tuottavat tekniikkakeskeisiä elämäntapoja ja varmasti myös käänteisilmiöitään ja vastarintaa. MINULLA ON VISIO: Unabomberit taistelevat Infotech-Psyko-Centerissä kettutyttöjen, anarkistien, poliisien ja skinien kanssa. Kun ruumiit on raivattu, latinistit, historioitsijat, yhteiskuntatieteilijät, viestintätieteilijät, filosofit ym. todella hämäräperäinen sakki valtaa rakennuksen. J O U N I VAUHKONEN Menot Näillä selviät hengissä seuraavat kaksi viikkoa Edustajisto kiisteli Olvi-juoksusta Alkoholin ja urheilun yhdistäminen herätti kiivasta väittelyä ylioppilaskunnan edustajistossa 26. tammikuuta. Eräiden edustajiston jäsenten mielestä Olvi-juoksua ei tulisi tukea. Viime vuonna hallitus myönsi juoksua varten 3000 markan projektiavustuksen. Kokouksen aikana kävi ilmi, että projektiavustus käytettiin juoksijoiden selkään kiinnitettäviin numerolappuihin eikä suinkaan alkoholiin. Väittelyä herätti myös ylioppilaskunnan suunnitteilla oleva ympäristöohjelma, jota hallituksen varapuheenjohtaja Minna Heikka esitteli edustajistolle. Ympäristöohjelmaa varten on varattu 6000 markkaa. Esityksen keskeytti pörssiläinen Heikki Isokääntä, joka kysyi, kustannetaanko varoilla retkiä kettutarhoille sekä spray-maaleja. Isokäännän mukaan on olemassa vaara, että nykyinen hallitus myy sielunsa Maanystäville. Poikkitieteilijöiden Simo Pöyhönen vastasi Isokäännän kysymykseen kettutarhoille tehtävistä retkistä: "Luulenpa, että retkien toteuttaminen olisi käytännössä mahdotonta, koska niihin tarvittaisiin vähintään kolmen kuukauden varoitusaika, joka kuluisi esityksen käsittelyyn ensin hallituksessa ja myöhemmin edustajistossa." Ilokiven vegaaniruokavaihtoehto on herättänyt niin ikään eripuraa edustajistossa. Erityisesti eräiden opposition jäsenten mielestä vaihtoehto on mauton. Vegaaniaatteen vastustajat aikovat järjestäytyä perustamalla punaisen lihan ystävien kerhon. Vannoutuneiden lihansyöjien joukkoon kuuluu mm. ylioppilaskunnan pääsihteeri Kasperi Launis. Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin ajamat kirjaston tulostusmaksut herättivät edelleen eripuraa edustajistossa, jonka jäsenten mielestä tulostusmaksuihin ei kirjastossa pidä siirtyä. Pörssi & Dumppi teki edustajistolle aloitteen, jonka mukaan kokouksessa istumisesta pitäisi saada opintoviikkoja. Perustelujen mukaan kokouksissa saa kokemusta eri viestintämuodoista. kuten kokoustekniikasta. Saadut opintoviikot voisivat aloitteen mukaan olla osana kieliopintoja, kuten puheviestintää. Aloite päätettiin lähettää hallituksen käsiteltäväksi. Poikkitieteilijät puolestaan tekivät aloitteen, jonka mukaan edustajiston jäsenten tulisi saada kokouspalkkio. Palkkio voitaisiin jakaa Ilokiven ruokalippuina. Lipun saisivat vain kokouksissa alusta loppuun sitkeästi istuneet. Lippujen avulla jäseniä siis voitaisiin lahjoa aktiivisempaan työskentelyyn. Aloite päätettiin lähettää hallituksen käsiteltäväksi. Edustajiston tuore jäsen Riku Ylönen pyysi eroa edustajiston jäsenyydestä pitovaikeuksien vuoksi. Pitovaikeuksien taustalla on Ylösen kykenemättömyys pitää edustajistosta, jonne hänet on valittu. Ylöselle on myönnetty ero edustajistosta, jonne hänen sijalleen on noussut Tiina Hokkanen-Oja. U L L A L I P S A N E N JSIKOSKESTA JA SARIOLASTA dekkariseminaarissa Vanhan Kirjan Talvipäivillä. Tuula Sariola alustaa rikinkatkuista keskustelua sunnuntaina 8.2. klo 12.00 kaupunginkirjastossa. Mauri Sariola »seura ryjärjestää kirjailijan elämästä ja tuotannosta kertovan näyttelyn 6.2. .U.3.1998 yliopiston kirjastossa. Näyttely liittyy Vanhan Kinan Talvea 1998 tapahtumiin. Vanhan kirjan Talvi 7.2.-8.2. sekä kaupungin että yliopiston kirjastoissa. PARANTUUKO RIKOLLINEN koskaan? Kaupungin parhaimpia elokuvia tarjoava Bio City esittää seesteistä ja inhimillistit tutkielmaa rikollisuuden, mielenvikaisuuden ja ihmisarvon kohtalosta. Siing Blade on Billy Bob Thorntonin sekä ensimmäinen ohjaus että päärooli suuressa elokuvassa. Oscarinsa elokuva sai Thorntonin parhaimmasta sovitetusta käsikirjoituksesta. Cannesissa elokuva huomioitiin erityisesti tuotantoyhtiönsä Miramaxin taiteellisen ja itsenäisen linjanvedon airuena. Suora jnonne independentelokuvatuotannoista markkinointiin ja levitykseen näkyy ikäväksemme maahantuojan ottamien kopioiden määrässä laatuelokuvista, kuten juuri tässä (1) ja hieman kyseenalaisemmista tuotannoista. kuten Anakonda (23). Rohkaisuksi ja elokuvakulttuuriseksi peräruiskeeksi ei yleensä auta edes katsojamäärien tutkiminen. Lisäkopioiden kustannusten pelossa elokuvat jumittuvat ppkaupunkiiu ja maakuntiin saapuessaan kuolevat onnettomasti vanhentuneina. Lisäkopioiia, Perkele! Sllng Blade ensi-lltaviikfui alkoi 30 tammikuuta Bio Cityssä. ILTAPÄIVÄKAHVEILLE TYTÖT JA POJAT! Suomalaiset naiset ovat avanneet vaatekomeroidensa ovet. siirtäneet luurankot kaapistaan ja pukeutuneet kansallispukuun. Suomen kansallispukukeskuksessa perjantaina 6helmikuuta voi ihailla eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen, maisteri Kyllikki Virolaisen, Tytti Isohookana-Asunmaan ja jopa kansallisen viihdetaiteilijamme Arja Koriseva» moninaisia kansallispukuja. Mutta missä ovatkaan maamme uroiden kiltit ja kannukset? Suoman kansallispukukeskus on avoinna ti-su klo 11-18. Pääsymaksu aikuisilta 10 mk. Opiskelijat ja lapset ilmaiseksi. Pe Vapaa pääsy. Julkisuuden henkilöiden kansallispuvut esillä 14.1.-8.2. ONKO HOMOPARISUHDE muutakin kuin ruoskia ja nahkahousuja? Riitta Piilonen, Marjukka Nissi ja Ulla Lipsanen ovat valokuvanneet homoparisuhteita "toisesta" näkökulmasta. Näyttely on avoinna Galleria Harmoniassa (Hannikaisenkatu 39) IS. helmikuuta saakka. ALVAR AALTO : laajentaa. 100-vuotias roiekko on vallannut nimikkomuseostaan entisen nurkan sijasta koko yläkerranEsillä on paljon pienoismalleja (joita saa jopa koskea), piirustuksia, valokuvia, tuoleja, tuoiinjaikoja ja Alvarin mtiimituotteita. kuten verkkarit (ei saa koskea). Henkilöpalvontaa vai ei? Käy toteamassa itse. Paikan päällä voi myös tarkastaa hienoilta cd-romeilta kaikki Jyväskylän kolmisenkymmentä Aalto-kohdetta sekä Aallon kaikki Suomessa toteutuneet rakennukset. Alakerrassa on yhä kahvio tai sitten voi ottaa omat eväät mukaan. Alvar Aalto -museon uusi perusnäyttely on avattu. Opiskelijakortilla ilmaiseksi ja perjantaisin isija äitikin pääsevät ilmaiseksi Kaiken maailman menot -paistolle tarkoitettu vinkit toimitukseen (ei puhelimitse, kiitos!). Kuvia, piirroksia ym. voi liittää mukaan. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston, multa ei palauttele materiaalia. Hl
• Kenellä on oikeus kuulua valtaväestöön? Jos olet erilainen, poikkeava, olet muukalainen. Sivullisuus ja ulkopuolisuus koetaan ahdistavaksi ja jopa pelottavaksi. . Muukalaisuus on nykyään myös muodikasta ja yleistä. Valtaväestön silmissä muukalaisia ovat muutkin kuin seksuaaliset, uskonnolliset ja etniset vähemmistöt. » M « ; I eikäläisiä" Muukalaisuuden kosketuksia on nuorten jyväskyläläisten Mika Lahdensivun, Tanja likkasen ja Kari Tossavaisen tekemä dokumenttielokuva. Dokumentissa muukalaisia eivät ole vain ulkomaalaiset vaan myös kotimaassa asuvat vähemmistöt ja ihan tavallisetkin ihmiset Kokemuksestaan puhuvat taiteilija, brittiläissynMatti Muukalainen Kuka on I inut kasvatettiin syömään roskaruokaa, katsomaan televisiota ja jahtaamaan naisia. Mielestäni moisessa elämässä ei ollut juurikaan sisältöä." Näin toteaa jo kuusi vuotta kokopäivätoimisena Krishna-liikkeen jäsenenä ollut nuori mies. Hän asuu Helsingissä Krishnaliikkeen temppelissä noin kolmenkymmenen muun samoin ajattelevan kanssa. He käyttävät itsestään nimeä bhakta, mikä tarkoittaa herran palvelijaa; munkkia tai nunnaa. Heidän Herransa on Krishna, jota rukoillaan Hare Krishna-mantralla ja bhakti-joogalla Mantra koostuu pyhissä Veda-kirjoissa olevista Hen-an nimistä. Mantran ja joogan avulla on mahdollista puhdistaa sielusta aineellinen lika ja lähestyä näin Herraa. Bhaktat uskovat sielun vaellukseen eivätkä syö lihaa, kalaa tai kananmunia. He pidättäytyvät päihteistä, kuten kahvista, teestä ja tupakasta, eivät pelaa uhkapelejä eivätkä myöskään harjoita seksiä, ellei tarkoituksena ole siittää lapsia. Toisin sanoen he elävät kieltäymyksen täyteistä luostarielämää ja pukeutuvat kieltäymyksen väriin: oranssiin. Otsassa heillä on tilaka. pyhän joen savella piirretty merkki. joka merkitsee, että kyseinen keho on Krishnan temppeli. Miehillä on niskassa pieni letti, sikha joka on erotukseksi Intian muista hindu-uskonnoista Krishna-liikkeen juuret ovat siis Intiassa, jonne suuntaamme seuraavaksi lyhyen historiallisen katsauksen. Intiassa vallitsi tuhansia vuosia sitten Veda-kulttuuri, joka perustui Krishnan antamiin oppeihin, joista oli koottu pyhät Vedakirjat Kirjoista kuuluisin on Bhagavad-gita (Jumalan laulu), joka opettaa, että sielu on syntymätön ja kuolematon, vaikka keho ympärillä on jatkuvassa muutostilassa. Uudelleensyntymiseen vaikuttaa karman laki eli henkilön teot ja toiveet vaikuttavat seuraavaan elämään. Joku voi syntyä ihmiseksi, toinen pyhäksi lehmäksi. Ihminen voi oikeaoppisella elämällä päästä Krishnan yhteyteen, jolloin uudelleensyntymisen kierre katkeaa. Bramiinit (pyhimykset) opettivat ihmisille näitä jumalan antamia ohjeita Ohjeet siirtyivät sukupolvelta toiselle oppilasketjun välityksellä, sillä bramiinin poistuttua maan päältä hänen työtään jatkoi joku lukuisista oppilaista. Vuonna 1965 saapui Amerikkaan intialainen Srila Prabhupada jonka ainoana tehtävänä oli levittää Krishna-tietoisuutta länsimaihin. Kahdentoista vuoden kuluttua oli perustettu 108 temppeliä ympäri maailmaa. He pidättäytyvät päihteistä, kuten kahvista, teestä ja tupakasta, eivät pelaa uhkapelejä eivätkä myöskään harjoita seksiä, ellei tarkoituksena ole siittää lapsia. Henkisyys ennen kaikkea Suomessa on tällä hetkellä kolme Hare krishna-temppeliä, Helsingin lisäksi Turussa ja Tampereella Kastettuja jäseniä on 40-50 ja ainakin Helsingin bhaktat ovat suhteellisen nuoria 1930vuotiaita Temppelissä aamu alkaa neljältä ja päivä koostuu meditoinnista Jumalan ylistyslauluista, bhakti-joogasta ja luennoista. Kasvisatenat tarjoillaan säännöllisesti ja jokaisella on oma tehtävänsä, esimerkiksi kinojen kääntämistä tai kotitaloustöitä. Temppelistä saa poistua hoitamaan omia asioitaan, mutta esimerkiksi opiskelun takia monet asuvat itsenäisesti. Temppeleitä pidetään yllä lahjoitusvaroin, joita saadaan mm, niiltä Krishnan palvelijoilta jotka ovat töissä ja naimisissa He elävät mahdollisimman yksinkertaista elämää arkirutiinien keskellä ja lahjoittavat ylimääräiset varansa temppelin hyväksi. Minuuden etsintää Yksi Helsingin temppelissä asuvista on Timo Ilves, 26, joka sai kasteessa nimen Tanaya Das das. Hän on ollut kokopäivätoiminen Krishna-liikkeen jäsen reilut kaksi vuotta. Sitä ennen hän opiskeli musiikkia ja soitti blues-bändissä. Timo kertoo olleensa aina kiinnostunut henkisestä elämästä, eikä hänestä ajatus sielunvaelluksesta tuntunut lainkaan oudolta Elämänmuutos sen sijaan oli melkoinen, kun vaihtoi keikkaelämän säännölliseen bhaktan elämään; aamuneljältä noustaan pirteänä ylös eikä suinkaan mennä yöpuulle. Kaveripiiri vaihtui täysin elämän muuttumisen myötä, mutta tämänhetkinen elämä on paljon rikkaampaa kuin entinen. Timon mielestä aineellista onnea ei ole, vaan hetkittäinen aineellisen maailman suoma mielihyvä on vain kipinä Krishnan alkuperäisestä loistosta Mitä enemmän antaa krishnalle tilaa, sitä vähemmän tarvitsee materiaa ympärilleen. Kyse on kuitenkin vähittäisestä prosessista Oivalluksen avain piilee kysymyksessä kuka minä olen. Kun tajuaa olevansa henki, joka ei ole sidoksissa aineelliseen, on ymmärtänyt Krishna-liikkeen perusajatuksen. Timo kehottaakin ihmisiä miettimään omaa alkuperäänsä ja antamaan tilaa uusille ajatuksille. TEKSTI: HANNA LEHTO KUVA:JAANA KAUTTO tyinen maahanmuuttaja suomenruotsalainen, transseksuaali, homo teologi ja nuori mies. jonka määrittely onkin hieman vaikeampaa: hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi porukassa kuin porukassa Muukalaiseksi määritteleminen on tapahtunut ennen dokumentin tekoa vain Joona joka voi meistä vaikuttaa hyvin tavalliselta kaverilta sanoo kokevansa vierauden tunnetta "Mä haluaisin olla niin kuin ne muut, elää siinä isossa porukassa Mut en mä pysty siihen." Muut eivät pidä erilaisuuttaan muukalaisuutena outoutena. "Jos mä luonnontieteilijänä asiaa ajattelen, niin mä koen olevani ihan normaali. Luonto tuottaa kaikenlaisia yksilöitä ja mä oon yksi niistä", sanoo transseksuaali Kia Tylsää muukalaiselämää Muukalaiset kertovat lähinnä vain itsestään ja omasta elämästään. Ääneen lausuttu ei koko ajan jaksa kiinnostaa kun Linda puhuu perhesuhteistaan ja kertoo ajattelevansa abstrakteilla käsitteillä. Tarkoitus onkin kai ollut esitellä, millaisia ihmisiä maailmaan mahtuu. Kiinnostusta riittää ylläpitämään oivallus siitä, että transseksuaalin vieressä perheestä puhuva suomenruotsalainen on hänen tyttöystävänsä Linda onkin ulkopuolisen silmissä moninkertainen muukalainen: suomenruotsalainen, kolmekielinen. biseksuaali, transseksuaalin avopuoliso ja vielä romanin näköinen. Eikä dokumentista edes ilmene se, että Linda on myös harvoja naisia fysiikan laitoksella ei kuulu kirkkoon ja on käynyt koulunsa vieraassa kulttuurissa "Kun on tarpeeksi monella tavalla erilainen, koko asiaa ei huomaakaan". Linda kertoi dokumentin valmistujaiskekkereissä Itseään ei määritä erilaisuuden kautta vaan joka yhteisöön on asetuttava erikseen ja löydettävä paikkansa siitä Jotain sanottiinkin Jyväskylässä dokumentin esitteli Suomen kristillisen ylioppilasliiton paikallisryhmä JYKY. Tilaisuudessa eniten keskustelua herätti teologin osuus. Pauli ei voi saada koulutuksensa mukaista työtä koska on tunnustanut avoimesti homoutensa Ajankohtaisuuden ja selkeän moraalisen kannanoton ansiosta Pauli vie jälkikäteispuinneissa turhan paljon tilaa muilta. Valokuvataiteilija Olli ja brittiläissyntyinen David ovat itse asiassa paljon kiinnostavampia sillä he pääsevät kokemustensa yli yleisemmälle tasolle. Olli puhuu taiteilijan roolista yhteiskunnassa Hän kuvailee mielikuviaan ensimmäisistä taiteilijoista "Luolaihminen hyväksyi joukkoonsa taiteilijan siinä vaiheessa kun oli syöty mammutti ja nälkä rupesi taas kurnimaan. Se hävisi hetkeksi, kun joku kekseliäs pystyi tuottamaan verbaalisesti saman herkuttelun elämyksen. Niin yhteisö hyväksyi jäsenekseen aikaisemmin tuottamattoman tapauksen. Mä lunastan paikkani tässä yhteiskunnassa tekemällä kuvia ja kirjoittamalla Rassaan omilla kokemuksilla muiden ihmisten kokemusmaailmaa ja palautan niitä kokemuksia heidän mieliinsäDavid ottaa esille kaikille kansoille yhteisen patriotismin: "Kun mä olin koulussa briteissä, mä sain niin sanottua imperialistista koulutusta, jonka mukaan ykkösmaa maailmassa oli englanti, joka oli tietysti pötyä Samaten suomalaiset saivat opetusta että on lottovoitto syntyä suomalaisena Pötyä koska sellaista maata ei ole. Vai mitä veronmaksajat?" Tavalliset erilaiset Joona on kaikessa tavallisuudessaan ehkä dokumentin antoisin hahmo. Kukapa ei tietäisi, mitä on tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Dokumentissa lainataan Julia Kristevaa "Arkipäiväisiä ihmisiä ei ole olemassakaan." Kenestä tahansa saisi mielenkiintoisen dokumentin tai elokuvan, kun poimisi hänen elämästään draamalliset ainekset. "Ja kun kaikki ovat muukalaisia kukaan ei ole", toteaa Zygmunt Bauman. On helppo arvata, että kun erilaisuudesta puhutaan, esimerkkeinä ovat kielelliset vähemmistöt seksuaalija sukupuolivähemmistöt ja maahanmuuttajat vain vammainen puuttuu. He ovat suorastaan arkipäiväisiä muukalaisia Ovatko siis muukalaisia ollenkaan? Homo haluaa parisuhteen ja työpaikan, ulkopuoliseksi itsensä tunteva on monen ryhmän jäsen. Entä ihmiset jotka ajattelevat ja toimivat todella eri tavalla? Autisti? Pedofiili? Vanki? Dementikko? Tai varsinkin ne, jotka ovat niin muukalaisia että on vaikeaa keksiä keitä he voisivat olla? Muukalaisuuteen on monta näkökulmaa joista muodikas suvaitsevaisuuden julistaminen on vain yksi tosin julmetun tärkeä TEKSTI: AULI MALINEN KUVA: JAANA KAUTTO Videon levityksestä vastaa Suomen kristillinen ylioppilasliitto. puh. (09) 719 286. Kannessa ja keskiaukeaman kuvassa esiintyvä henkilö ei ole kukaan tekstissä esiintyvistä henkilöistä, (toim. huom.)
• A-oikeudet TILAA 1500 m 2 TANSSISALI 9 m 2 ALENNUSTA PÄÄSYLIPUISTA ennen klo 21.00 60% klo 21.00 jälkeen 40% VIIHDEKESKUKSEN TANSSEISSA TAVATAAN!!! DIA 7.2.TARJA LUNNAS YHT, ANTTI HUOVILA JA ÖISET KITARAT MIKKO ALATALO D LA 14.2. KATRI-HELENA, PETOMAN KARI VEPSÄ. ONNENMAA D LA 21.2.YÖLINTU /S&immmmml JASMINE YHT /AGENTS a LA 28.2.TAPANI KANSA YHT. ' -'-' " " Ä L Q LA 7.1.MARKKU ARO, DIESEL PETOMAN D LA U.3.EKI JANTUNEN YHT. O PE 20.3.TANGOMARKKINAT-KIERTUE O LA 21.3. ANNA ERIKSSON. TROPIC JARI HELLMAN D LA 28.3. A.AALLON RYTMIORKESTERI PARFYYMI D LA A.A. KARI TAPIO YHT. TEUVO OINAS YHT. D PE 10.4. SOUVARIT YQUNTU, TONI AARE D LA 11 A. AGENTS, TONI AARE Q LA 18.4. EUA KANTOLA, OMEGA Q LA 25.4. PAULA KOIVUNIEMI YHT. Q TO 30.4. VAPPUAATTONA!! ARJA KORISEVA, FORTUNA PAAVO & ZEPHYR ioppLAOLnim h t t p : / / w w w . j y u . f i / j y y / j y l k k a r i LAADUKKAAT IBM Aptiva E-sarjan entistäkin edullisemmat tietokoneet myymälässämme Hinnat alk. 7 990,Vanha kone vaihdossa Pyydä tarjous Me autamme Sinua koneen valinnassa ja opastamme käytössä. Tule juttelemaan ! I n f o g a t e K y El MIKÄ TAHANSA t i e t o k o n e Gummeruksenkatu 9 Puh: (014) 214 517 Avoinna: ma-pe 8.30-18.00 H I U S A S I O I S S A S I N U A PALVELEE KOflTEPOHJAN PARTURI" Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme tai opiskelijakortilla 1 % Ma-Pe9-18 La Suljettu Opiskelija Extra -25 % Silmälaseista Tarjous voimassa 22.1.-28.2.98 Kauppatorin Väinönkatu 36 OPTIIKKA Puh: 621488 PeruMeltu 1828 Opiskelija opiskelija opiskelija TERVETULOA SINUA LÄHINNÄ OLEVAAN JYVÄSKYLÄN VANHIMPAAN APTEEKKIIN. ESITTÄMÄLLÄ SYL:N KORTIN SAAT ALENNUKSEN (muista paitsi tarjoustuotteista, eläinlääkkeistä ja erityiskorvattavista reseptilääkkeistä). ( AVOINNA Ma-pe 9-18 La 9 1 Q PARKKITILAA OVEN EDESSÄ KAUPPAKATU 13 L O U N A S e 5 1 1 1 6 Ma 9.2. Kesäkurpitsaherkku j Lihapyörykät l Tonnikalarisono *Havaijinleike Ti 10.2. Yrttipaistikas, parsamuhennos Mantelisei Makkaraiasagne Ke 11.2. Bortschkeitto Italianpata Lohikiusaus *Broilerleike, riisi, paprikakastike To 12.2. Kukkakaali-sienipaistos Jauheliha-kasvispihvi, tomaattikastike Nakit ja muusi Pe 13.2. Tortelloni Ricotta, kasviskastike Jauhemaksapihvit Broilerpata Ma 16.2. Sienikiusaus Jauhelihakastike Paistettu kala, purjokastike *Sveitsinleike Ti 17.2. Sipuiikasvispata Kaslerpaisti Värikäs uunikala Ke 18.2. Sieni-tomaattikastike (spaghetti) Broi lerinpastakastike Jauhelihakebakot To 19.2. Pinaattikeitto Lihaperunasoselaatikko g Kalkkunamurekepihvi *Aurajuustohärkä 1 Pe 20.2. Kasviskaalilaatikko Kalakeitto K a a l i l a a t i k k o Makkarapannu *Vasikanleike Ma 9.2. Kesäkurpitsaherkku j Lihapyörykät l Tonnikalarisono *Havaijinleike Ti 10.2. Yrttipaistikas, parsamuhennos Mantelisei Makkaraiasagne Ke 11.2. Bortschkeitto Italianpata Lohikiusaus *Broilerleike, riisi, paprikakastike To 12.2. Kukkakaali-sienipaistos Jauheliha-kasvispihvi, tomaattikastike Nakit ja muusi ILOKIVI Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta Ti 17.2. Sipuiikasvispata Kaslerpaisti Värikäs uunikala Ke 18.2. Sieni-tomaattikastike (spaghetti) Broi lerinpastakastike Jauhelihakebakot To 19.2. Pinaattikeitto Lihaperunasoselaatikko g Kalkkunamurekepihvi *Aurajuustohärkä 1 Pe 20.2. Kasviskaalilaatikko Kalakeitto K a a l i l a a t i k k o Makkarapannu *Vasikanleike LOZZI Keskussairaalanne 2 Puh. 603 910,603 909 Menu 9.2.-13.2.98 Maanantaina: Porsasstroganotfia, kinkkuananaspizzaa, auraperunakiusausta, rakennusmestarin kyljys Tiistaina: Mantelikalaa ja perunasosetta, juustoista porokeittoa, kasviskastiketta ja pastaa, leikkelelautanen Keskiviikkona: Pannupihvi ja herkkusienikastiketta, jambalayaa, kreikkalaista kasvispataa, unkarilaista broileria Torstaina: Lihakeittoa, ranskalaista kalapalaa, kasvismureketta ja seesamkastiketta. oopperaleike Perjantaina: Nakit ja juuresperunasosetta, burgundin lihapataa, porkkanaohukaisia ja punaherukkaa HAUSKAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ 14.2-98 * * * Menu 16.2.-20.2.98 Maanantaina: Kinkkukastiketta ja pastaa, tillikermasilakoita, meksikolaista tomaattikeittoa, broileriruukku Tiistaina: Kalapuikot ja tartaria, kanelihärkää ja kurkumariisiä, sienikasvisrisottoa, poronkäristystä I Keskiviikkona: Broilerikastiketta ja riisiä, paistetI tua seita ja sitruunahunajakastiketta.tomaattisipuI lipiirakkaa, Havvaijin pihvi (jauheliha) Torstaina: Makkaraperunavuokaa, italianpataa, punajuuripihvit ja kermaviilikastiketta, marinoitua lohta Perjantaina: Lindströmin pihvi ja kasvismuhennosta, kalacurrya, porkkanakiusausta R V E T U L O A Y L I S T O Survontie9Puh.603 866 Menu 9.2.-13.2. -98 Maanantaina: Viherpippuriporsasta pekoni sipulipiirakkaa. kasvisrisotto Tiistaina: Unkarilaista lammaspataa, jauhelihapastavuokaa, porkkanaohukaisia Keskiviikkona: Sitruunanmakuinen kalaleike, meksikolaista kanakastiketta, sieniseljankaa Torstaina: Kreivittären lihapataa, tomaatti-omenapiirakkaa, jauhelihakeittoa Perjantaina: Uunikalaa Intialaisittain, kinkkukiusausta, talvista papupataa N Menu 16.2.-20.2. -98 Maanantaina: Höyrytettyä lohta purjopedillä, broi" lerpyöryköitä, parsakaali-kaprisvuokaa . Tiistaina: Valkosipulihärkää, kirjolohilaatikkoa, «linssi-juurespataa . Keskiviikkona: Pustan leike, stroganotfia, kasvislaL sagnea Torstaina: Gruusialaista kanakastiketta, herneE keittoa, vihannespihvejä Perjantaina: Kampelaa ja kasviksia japanilaisittain, jauhelihamureketta. kasvisborssia W I L H E L M I I N A MaHilanniemi Puh. 603 911 Menu 9.2-14.2. -98 Maanantaina: Smetanahärkää ja riisiä, uunibroileria. ja appelsiini-kermakastiketta, kaalikääryleitä, adzukipapukeittoa Tiistaina: Kylmäsavulohi-katkarapu piirakkaa, jauheliharisottoa, maksa-pekonikastiketta, kuorrutettuja kasviksia Keskiviikkona: Poronkäristystä ja perunasosetta, kalaa juusto valkoviinikastikkeessa, minestronekeittoa, unkarilaista kasvispataa Torstaina: Paahtopaistia ja skänen perunaa, mausteista porsaspataa, norjalaista kalakeittoa, perunajuustopihvejä Perjantai: Pustanpihvi ja perunasosetta, uunimakkaraa sipulitäytteellä ja perunasosetta, pesto pähkinäkastiketta ja spaghettia Lauantai: Ystävänpäiväleike Menu 16.2.-21.2. -98 Maanantaina: Chili con carnea ja pennepastaa, jauhelihaperunalaatikkoa, Caesarin kanasalaattia, kaalipiirakkaa Tiistaina: Broilerinrintatileleike ja aurajuustoperunaa, poropyöryköitä, bouillabaissea, peruna-munakoisomoussakaa Keskiviikkona: Pippurinen porsaanleike ja lohkoperunaa, janssoninkiusausta, jamaicalaista kanapataa, kasvis-pennepataa Torstaina: Paistettuja ahvenlileitä ja katkarapukastiketta. siskonmakkarakeittoa, jauhelihapuikkoja ja jogurttikastike, kasvispihvejä ja salsakastike Perjantaina: Kreikkalaista lammaspataa ja valkosipuliperunaa, tonnikalalasagne, porkkana-palstemakkasosekeittoa ja aurajuustopatee Lauantai: Smetanakirjolohta, karjalanpaistia ja perunasosetta M U I S T A T H A N , E T T Ä M U U T O K S E T R U O K A L I S T A L L A O V A T M A H D O L L I S I A !
• I /A ^ 1 V i l l e V a l o haluaa kahleisiin V ille on tikahtua hihitykseensä kun hänen mieleensä tulee muuan tarina. Joku nainen kun oli yrittänyt baarissa ostaa hänen puhelinnumeronsa kaverilta satasella. "Siitähän voisi kehittää vaikka bisneksen", totean minä. Villen isä kun kuulemma omistaa pornokaupan Helsingissä ja pojasta se pomokartellin isokenkäinen sitten joskus tulee. "Jos joku mimmi kokee mut niin haluttavaks, et suostuu maksaa siitä, niin kyl mä annan ilmasekskin" on Villen vastaus hekotuksen seasta. Minä tietysti häkellyn sekä vastauksesta että päätä huimaavasta naurutyylistä. Meno on vielä rauhallista jyväskyläläisessä pubissa näin perjantaina alkuillasta. Yhtään nimmarinkerjääjääkään ei pörrää paikalle, vaikka edessäni istuu Rumba-lehden seksisymbolimittelössä viidenneksi sijoittunut mies, vuoden kyvyksi valitun HIM-bändin laulaja Ville Hermanni Valo. Tarjouksia tuleekin kuulemma iltojen mittaan sekä miehiltä että naisilta. Seksi on kuitenkin Villelle lähinnä välttämätön paha, mutta "usein sitä kyllä löytää itsensä mitä kummallisimmista tilanteista". Greatest love songs voi. 666 -levyn kannessa haastateltavani palaa helvetin tulessa. Oluthörpyn seasta hän tunnustaakin unelmarakkautensa olevan juuri sellainen: olla täysin alistettuna, kahleissa. "Rakkaus voi olla pelkkää päivänpaistetta, mutta mun mielestä sellanen on tylsää. "Muille bändin pojille rakkaus ei Villen mukaan ole niin tärkeää, mutta hänelle itselleen se on ainut juttu, mikä kiinnostaa. "Mä elän sille ja siitä ja kaikissa biiseissä puhutaankin arkielämän tapahtumista", myhäilee romantikkomme lovemetallibändinsä sanoituksista. Aidosti ja oikeasti rakastunut hän ei ole ollut kuin yhden kerran ja ihmekös tuo, sillä hänhän on vasta 21 -vuotias. Suhteessa hän sanoo olevansa ehdottoman uskollinen ja mustasukkainen. Rakkaus ei tunne rasismia, ja Villen mielestä homoja lesboavioliitot samoin kuin homoparien oikeus huoltajuuteenkin tulisi laillistaa. "Millainen se sitten on se naisihanne", on minun pakko kysyä. "Melkein aina parhaan näköset naiset on luonnonkauniita. Ne pystyy lyömään sellaset hirveet pakkeliblondit ihan 6-0", toteaa Ville naama virneessä. Tässä vaiheessa kiroan kai hiljaa mielessäni, että tulipas nyt sitten tällättyä sitä kajalia. Ihmisestä kertoo paljon hänen asuntonsa. "Mä olen sänkyfriikki", toteaa hän hihitellen "Mul on pieni kämppä, jossa on helvetin iso sänky ja paskat stereot, jotka hajoo koko ajan. Mä oon oikeesti kakarasta saakka tehny kaiken sängystä käsin, mä syön, juon, luen, katon tvrtä, kaiken, paitsi..." Pienenä ruohonjuuripoliitikkona minun on pakko kysäistä, että mitä maailmasta muuttaisit, jos siihen tulisi tilaisuus. "Mä oon tyytyväinen just siihen, etten mä voi muuttaa sitä millään lailla. Maailma ois tylsä paikka, jos kaikki uskois Jeesukseen ja pukeutuis Valkoseen. Erilaisuus tän hienoksi tekee. Mulla on kaikki niin hyvin ja oon niin lattee ihminen, että mua ois varmaan mahdotonta saada tuohtuneena kävelemään kyltti kädessä kadulle," Tässä vaiheessa se maailmanparantajaminäni sulkee hetkeksi silmänsä Villen kiiltokuvamaiselta ulkomuodolta, varsinkin kun hän kertoo, ettei häntä kiinnosta kirjat lainkaan. Villen elämässä on tällä hetkellä typistetysti sanottuna liikaa HIMiä ja liian vähän lovea. Paskalla bussilla viiden hikisen äijän kanssa maita ja mantuja köröttely ei ole pelkkää päiväunta eivätkä ulkomaan markkinatkaan ole vielä kunnolla auenneet. Illan keikka alkaa jo odotuttaa itseään ja pakkohan se on vielä kysäistä kasvot punertuneina, että onko olemassa tyttöystävää. "Mä arvasin, että sä kysysit tota. Ei, itse asiassa mun muusa on haun alla. Mä oon viimeeks käyny ulkona yli vuosi sitten. Ravintolassa mä en oo koskaan pokannut itse ketään, on niin huono itsetunto."Nauhuri napsahtaa kiinni ja minä ryystän viimeiset hörpyt tuopistani. Se joka varoitteli minua etukäteen Ville Valon huumorintajuttomuudesta ja itsekeskeisyydestä saa minulta saaman. Ulkovaatteita keräillessäni tunnen itseni aivan yhdeksi inhoamistani iltapäivälehtien juorutoimittajista. M I I R A RAUHAMÄKI Nainen vastustelee, vaikka mies on nuori, espanjalainen ja lupaava flamencotähti Rafael Sanches, kavereille Chencho. Chencho t u o länteensä T a l v e e n Jyväskylän Talven tähtenä loistaa nuori mutta jo loistavan maineen saavuttanut Rafael Sanches. joka flamencopiireissä tunnetaan Chenchona. Talvessa Chencho esittää kymmenhenkisen ryhmänsä kanssa Suomessa ennennäkemättömän ohjelmansa Sueno Flamenco, jonka ensiesitys sai loistavat arvostelut Cordobassa viime syksynä. Chencho asuu Cordobassa, jota pidetään puhtaan flamencon, flamenco puron, todellisena keskuksena. Chencho ryhmineen edustaa tätä perinteistä flamencotyyliä, johon ei ole sekoitettu moderneja vaikutteita. Chencho esiintyy Jyväskylän kaupunginteatterissa keskiviikkona 18.2. kello 20. Jyväskylän Talvessa 18.-22. helmikuuta teatterivieraana on Teatteri Jurkka, joka esittää August Strindbergin avioliittokuvauksen Kuolemantanssi. Näytelmässä toistensa vankilaan tuomittua avioparia esittävät Erkki Saarela ja MarjaLeena Kouki ja vierailulle tulevaa sukulaista Hannu Kivioja. Kuolemantanssi näytelmä riippuvuudesta on Huoneteatterissa torstaina 19. helmikuuta kello 19. Yövieraiden Painiooppera esitetään Talvi-sunnuntaina sopivasti painimolskille sopeutettuna. Ooppera on karvahattumaista, suomalaiskansallista musiikkia, perinteikkäässä bel canto -hengessä. Muita Talven nähtävyyksiä ovat muun muassa kolmatta kertaa järjestettävä Poikain runoilta ja Miia Kajas jääshovvn Lumikeijuna. Talvessa pääsee myös itse luistelemaan Jyväsjärven jääfestivaaleilla.
• I f ittuminen hankaiitikoilte on tässä Reijo Kupiainen: Heideggerin ja Nietzschen taidekäsitysten jäljilliGaadeaimis 1997. 104 s. Silmä, maailmankuva, alistaminen ja toiseus toimivat avainsanoina Kupiaisen taidetta ja fi-< losofiaa pohtivassa ja erittelevässä tekstissä. Ne määräävät tekijät, jolla taidetta tehdään, eivät ole yhteneviä niiden karissa, joilla taidetta määritetään. Siksipä taiteen käsityksiä )3 filosofista taiteenkäsitystä määriteltäessä ei voida päästä helppoon lopputulokseen. Teksti voi silti säilyä luettavana Tiiviys ia selttysosar laittavat kjkukofcetrats teoksessa tarjolla ponnahduslauta syvempään ja laajempaan tiedon altaaseen nykyisen filosofisen keskustelun reuna-alueista. Teoksessa on siis paljon tuttua, mutta hyvin moninaisesti ja pakoin jopa vaikeaselkoisesti; minkä seikan ei pitäisi kei iän yi lttäa. Muodotonta menoa. Kirjoituksia nykykirjallisuudesta. Mervi Kantokorpi (toim.) WSOY 1997. 262 s. Tämä suomalaista nykykirjallisuutta tutki' yleisesitys on mallikelpoinen juhlakirja. Graafisten kansien sisätekstejä lukuunottamatta omistusta Auli Viikarille tuskin huomaa, ja hyvä näin. Sillä Hotakaista, Liksomia, Röybkää, Krohnia ja muuta aikalaisiaan pohtivaa tutkimuskirjallisuutta ei todellakaan ole liikaa. Rohkeus tehdä tieteellinen kirja ja esiintuoda se näyttävästi, on kirjan suurin ansio. Kansia uB§htamattä kauneimmat tieteellisen julkaisun kannet viime vuonna. Teos tuli lähes tyhjälle kentälle. Se toimit itsenään sekä eteeliisenä artikkelikokoelmana että suomaaiseen kirjallisuuteen johdattavana perus-. eoksena. Harvinaisen kaunis ja seesteinen lukupaketti. ANTTI V U O R I O Jouni Lompolo: Pieni kuppi kahvia. Jännitysynnä muita kertomuksia. Tammi 1997. 166 s. Pakinoitsijana parhaiten tunnetun Jouni Lompolon kertomukset ovat kuppiinmenevia. Ne ovat pikkuilkeitä ja pohjavireettään surumieliLompolo kirjoittaa niukkasanaisesi! irvaillen ihmisistä, jotka joutuvat hankaliin tilanteisiin ja yleensä selviävät Vaimo ja rakastajatar tappavat yhteistuumin riippakiveksi muodostuneen miehen. Yritysjohtaja nukkuu sata vuotta ja huomaa sen olleen hyväksi bisnekPieni kuppi kahvia -kokoelman vahvuus ja samalla heikkous on kertomusten pakinanomaisuus Lompolo pystyy vaivattomasti liikkumaan onnekkaista rikollisista Tau-,! no Palon huiviin, joka pistää naiset sekaisin. Mutta kertomuksissa on kertakäyttöisyyden maku jos se nyt on huono puoli. Lompolon kertomukset ovat kuin pieni kuppi hyvää kahvia. Isosta kupista menisi maha sekaisin, mutta pulla maistuisi. kampus kinon helmikuu Yliopistomme oma elokuvateatteri starttaa kevään näytäntönsä laadukkailla ja monipuolisilla valinnoilla. 10. helmikuuta esitysvuorossa oleva Bound vaaralliset yhdessä (Larry & Andy Wachowski, USA 1996) on paljon kiitelty visuaalisista ansioistaan sekä asenteikkaan sukupuoli-ideologiansa vuoksi. Häikäilemättömästi film noirin maneereilla leikkivä filkka ei sorru normaaleihin sudenkuoppiin, vaan kääntää kameran fokusta 225° astetta kaakkoon ja asettaa uusiksi katsojan roolin vaivaantuneena tirkistelijänä. Gina Gershon ja Jennifer Tilly tuovat rikoselokuvaan uuden sävyn lesbosuhteellaan. Miehen (Joe Pantoliano) yksiulotteinen katse lepää vain rahassa, kun naisten kemia jo synnyttää uusia huijaamisen tuulia. Suhteen sävy ei ole niinkään karkea, vaan enemmänkin hienostuneen virittynyt ja altis. Mafialta ryöstävä kaksikko toteuttaa fallokratian kumoamisen loogisia prinsiippejä jopa arkaaiseen väkivaltaan taipumalla. Moraalinen minä on näin vahingoittuva, ja teemaksi tuleekin ohjaajaparin perverssioista syntyvä tuskan ja julmuuden teatteri, Esteettinen viehätys langettaa sosiaalisen vastuun katsojalle; elokuvan henkilöissä kun ei ole positiivisesti samaistuttavia objekteja. Wachowskit kutsuvat nauttimaan estetisoidusta väkivallasta, ehkä jopa sen käytön absoluuttisesti hyväksyen. Teemallisesti toisenlaisissa julmuuksissa liikkuu Mike Leigh'n 17. helmikuuta esitettävä Salaisuuksia ja valheita (Secrets & Les. GB, 1996). Brittiohjaajan briljantissa ohjauksessa syvenee ihmissuhteiden todellinen sosiaalinen raakuus. Totuttuun tapaan Leigh (Naked, Career Grls) on harjoittanut näyttelijöitään monen kuukauden ajan ennakkoon saavuttaakseen emotionaalisen yhteyden sekä rooleihin, että mahdollisuuden spontaaniin roolihenkilöiden improvisointiin. Otokset ovat hetkittäin tiedostavan pitkiä, jopa piinallisia. Dialogi on moniulotteista ja nasevaa, kuten ohjaajalla yleensä. Ei ehkä niin brutaalia kuin Nakedissä, vaan hienostuneen tunnustelevaa, rehellistä. Salaisuuksia ja valheita on 90-luvun suorasukaisin ja peittelemättömin luokkaelokuva; musta adoptiotytär löytää biologisen äitinsä alemman rahvaan parista. Konfliktit menneisyyden ja nykyisyyden, valheiden ja itsepetoksen välillä avaavat syvän juonteen sosiaalikriittisen elokuvan ytimeen. Elokuvasta kasvaa suurenmoinen mestariteos, tutkielma äidin ja tyttären suhteesta, pyyteettömästä rakkaudesta. 24. helmikuuta on vuorossa Kjell-Ake A n derssonin jouluoratorio. Älkää peljästykö, elokuva ei liity mitenkään jouluun, vaan nimi on metafora saavuttamattomille toiveille, jotka elokuvassa siirtyvät sukupolvesta toiseen. jouluoratorio perustuu Göran Tunströmin menestysteokseen ja kattaa kolme sukupolvea ruotsalaisen suvun elämästä. Ruotsalaisen suvun tarinaa kerrottaessa on oikea sävy tragikomiikka. kuten Ingmar Bergmanin Fannysta ja Alexanderista muistamme. Se onkin lähin vertailukohta tälle kevyesti hihittävälle, mutta tuimalle kronikalle, joka alkaa Bachin jouluoratorion esittämisestä amatöörivoimin haaveilevan äidin irvokkaasta kuolemasta. Elokuvassa näyttelevät lähes kaikki Ruotsin eturivin näyttelijät, mutta päärooli lankeaa magneettiselle Johan VViderbergille (jo joutui armas aika...), vaikka hän väräjää kankaalla vasta, kun kaksi kolmasosaa elokuvasta on kulunut. Ohjaaja Kjell-Äke Anderson on jo nostettu, ja syystäkin, Ruotsin elokuvan uudeksi pelastajaksi teatteriin siirtyneen Ingmar Bergmanin ja viime vuonna kuolleen Bo Widerbergin tilalle. kampus kimm elokuvat tiistaisin klo 20.(M) alkaen, liput 20mk / 25mk terroristi äitinä Steve Sem-Sandberg: Theres romaani Ulrike Meinhofin elämästä. Like 1997. Theresin tarkoitus on varsin haastava: tuottaa kuva kiistellystä persoonasta nimeltä Ulrike Meinhof kaupunkisissinä ja ihmisenä. Steve S e m Sandberg onnistuu kuitenkin välttämään tähän missioon liittyvät sudenkuopat ja kuvaa Meinhofia prosaistisesti erilaisten tukiaineistojen avulla nimenomaan yhteiskunnan tuotteena ja sen vannoutuneena vihollisena, unohtamatta kuvaa hänestä arjen keskellä. Ulrike journalistina. Ulrike äitinä, Ulrike opiskelijana, Ulrike tutkijana, Ulrike vaimona, Ulrike lapsena, Ulrike vankina ja kaiken tämän roolien summan kokoavana voimana, naisena. "Sinä olet täällä, sinä olet se mikä olet kun olet täällä, ja sinun on jatkuvasti oltava juuri sitä: taisteltava rakenteita vastaan, vieraantumisen ensisijaista välinettä vastaan: auktoriteettiarkkuja, joihin he haluavat tunkea sinut sisään", puhuu Ulrike Meinhof kirjeessään ystävälleen vankilasta 8. toukokuuta 1976 päivää ennen kuolemaansa. Kirja peilaa hyvin romaanimuotoisena sitä, missä tilanteessa Meinhof ja saksalainen yhteiskunta elivät sodan jälkeen. Toisaalta yhteiskuntaa leimasi länsimaisen sivistysvaltion imagon ja natsi-Saksan aikaisten auktoriteettien säilymisen skitsofrenia ja toisaalta taas ihmisiä yksilötasolla uudet vasemmistolaiset ajatukset ja hämmennys maailmanpoliittisesta tilanteesta: Vietnamin sota, kasvava postkolonialismi ja talouden monopolisoituminen, Se riisuu myös kiistellyt RAF-hahmot paljastaen heidän inhimilliset piirteensä kaikkine tuhansine vikoineen. "Jokaisen toverin, joka on kurkkua myöten täynnä porvarillista epäjärjestystä, täytyy kysyä itseltään tekeekö hän elämällään enemmän riistäytymällä vihdoinkin ulos ghetoistaan ja rikkomalla muurejaan, vaikka hänen tilastollisesti arvioitu elinikänsä sitten pienenisikin entisestään", kirjoittaa Ulrike Meinhof Sem-Sanbergin kirjallisessa tyylissä yhdistyy tyylitelty moderni proosa ja postmodernille maailmankatsomukselle ominainen ideoiden hajanaisuuden korostaminen. Edellisiin liittyy metodisena näkökulmana antropologinen native point of view, eli jokainen subjekti tulkitsee teksteissä itse itseään, minkä Sem-Sandberg välittää lukijoille. Kuva ei jää epäselväksi, valheelliseksi. Se saa totuudenmukaisuutensa omasta autenttisuudestaan. Ulrike Meinhof kuului 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa RAFiin, eli Punaiseen Armeijakuntaan. joka kaupunkisissiryhmänä ilmoitti taistelevansa aluksi Vietnamin sotaa ja länsivaltojen imperialismia vastaan, mutta laajensi myöhemmin sotaansa myös koko kapitalistista järjestelmää vastaan. Ulrike Meinhof pidätettiin 1972 ja hän kuoli selliinsä 9. toukokuuta 1976 hämäriksi jääneissä olosuhteissa. Viranomaiset sanovat hänen tehneen itsemurhan, kun taas RAFin kannattajat leimaavat usein kuoleman jonkinlaiseksi CIA:n ja Saksan valtion salaliitoksi. Tuohon mennessä hän oli toiminut RAFissa (tai Baader-Meinhof ryhmässä — ryhmän päähenkilöiden nimien mukaan) todistettavasti kolmisen vuotta. MIIKKA PYYKKÖNEN Y l ä k a u p u n g i n Y ö etsii esiintyjiä Yläkaupungin Yötä juhlitaan jyväskylän yläkaupungilla 23, toukokuuta jo kuudennen kerran. Tarkoituksena on jälleen luoda yleisölle mahdollisuus kohdata uusia ja uudenlaisia, ennenkokemattomia ja ennalta-arvaamattomia kulttuurielämyksiä ja niiden tekijöitä. Tapahtuma on maksuton ja kynnys tutustua myös outoon ja itselle vieraaseen on matalalla. Viime kevään tapahtumaa tekemässä oli yli 15.000 ihmistä, joista noin 700 oli "virallisesti" kirjattu esiintyjiksi. Kevään tapahtumassa elokuvalle, videolle ja mm. vanhoille mainosfilmeille annetaan aiempaa suurempi rooli, mutta olennainen osa Yön elämää ovat edelleen elävät taiteilijat ja tekijät, joita nyt etsimme. Yhteydenotot viimeistään 13.3. mennessä puh. 014-624 968 / projektivastaavat Markus Latvala ja Jonna Paananen fax 014-624 967, Email: ylakaupungin.yo@jkl.fi, Yläkaupungin Yö, Sepänaukion vapaa-aikakeskus, Kyllikinkatu I, 40100 Jyväskylä.
• anarkiaa oopperassa Englantilaisista tapakomedioistaan (Talo jalavan varjossa ja Pitkän päivän ilta) tunnettu James Ivory, saksalainen ohjaajanero Rainer W e r ner Fassbinder ja ranskalaisen rikoselokuvan tyylitaituri Jean-Pierre Melville hallitsevat elokuva-arkiston kevään esityssarjaa. Sarja käynnistyy keskiviikkona 11.2. James Ivoryn hienostuneella epookkikuvauksella Eurooppalaiset (Englanti 1979), joka perustuu Henry Jamesin romaaniin. 1800-luvun Uuteen Englantiin sijoittuvassa elokuvassa kaksi kulttuuna kohtaavat kun eurooppalaistunut pennitön kreivitär veljineen saapuu hämmentämään äveriäiden Amerikan serkkujen säntillistä elämää. Kevään ensimmäinen Jean-Pierre Melville -elokuva Kauheat lapset (Ranska 1949) poikkeaa aiheeltaan ohjaajalle ominaisista stoalaisista gangsteridraamoista. Elokuva kertoo nuoresta Elizabethista ja hänen veljestään Paulista, jotka sulkeutuvat ulkomaailmalta huoneeseensa leikkimään eroottissävytteisiä leikkejään. Jean Cocteaun romaaniin pohjautuva Kauheat lapset nähdään 18.2. Myöhemmin kevään aikana Melvillen tuotannosta esitetään vielä rikoselokuvat Ilmiantaja ja Toinen hengenveto. 80-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävältä Ingmar Bergmanilta esitetään 25.2. karu keskiaikainen • allegoria Neidonlähde (Ruotsi 1961). Kirkkoon matkaava maalaistyttö Karin joutuu kahden lammaspaimenen raiskaamaksi ja murhaamaksi, myöhemmin paimenet puolestaan erehtyvät hakemaan suojaa kuolleen neidon vanhempien töllistä. Neidonlähde on vahvasti symbolinen kertomus pakanuudesta, kristinuskosta, raiskauksesta ja kostosta. Kevään esityssarja sisältää kolme Rainer Werner Fassbinderin särmikästä ohjaustyötä: Lola. Kolmas sukupolvi ja Riistopolku. Näistä ensimmäisenä nähdään 4.3. Lola (BRD 1981). joka kaivaa esiin Saksan sodanjälkeisen "talousihmeen" kääntöpuolen, keinottelun ja korruption. Tämä moraalinen rappio ruumiillistuu Lolassa (Barbara Sukowa). joka päivänvalossa esiintyy kunniallisena naisena, mutta josta öisin tulee erotiikkaravintolan tähti ja pikkukaupungin ykköspampun rakastajatar. Myös kaupungin uusi rakennustoimenjohtaja löytää ennen pitkää itsensä Lolan sylistä. 12.3. esitettävä Jacques Tourneurin Varjot menneisyydestä (USA 1947) kuuluu film noirin valioihin. Jutun peruskuvio on tuttu: gangsteripomo palkkaa nevvyorkilaisen yksityisetsivän jäljittämään rahojensa kanssa kadonnutta beibiään. Ojentaako pennitön eurooppalainen amerikanserkulle vai amerikanserkku pennittömälle kreivittärelle lehden James Ivoryn elokuvassa Eurooppalaiset? Käykää tarkistamassa arkistossa 11.2. Tourneurin ohjauksessa tyyli onkin kaikki kaikessa: taidokkaasti kiertyvä takautumakerronta ja öinen kuvasto luovat synkän surumielistä tunnelmaa. Robert M i t c h u m Kirk Douglas ja Jane Greer esittävät elokuvan tuomittuja, pakkomielteidensä riivaamia päähenkilöitä. Elokuvakomedian suuret anarkistit, Marx-veljekset esittäytyvät 18.3. tunnetuimmassa filmissään Ilta oopperassa (USA 1935). Groucho, Chico ja Harpo soluttautuvat New Yorkin oopperapiireihin levittäen tapainturmelusta ja sekasortoa kaupungin kulttuurieliitin keskuudessa. Elokuvassa on monia Marx-veljesten huimimpia numeroita: Groucho ja Chico käyvät sopimusneuvottelua repien sopimuspaperin riekaleiksi, Grouchon pioni laivahytti täyttyy kymmenistä ihmisistä, sekä loppukohtaus, jossa Verdin oopperan ensi-ilta r jähtää totaaliseksi kaaokseksi. Elokuva-arkiston esitykset keskiviikkoisin kaupunginkirjaston Minnansalissa kello 18.00 M A R K U S L A T V A L A Kimmo Lehtonen: Timbuktun hetket. Alavireinen tarina Afrikasta ja uudesta elämästä. Loki 1997. 245 s. X-fi/es -buumin ansiosta myös scifi-kirjallisuuden suosio on kasvussa. Niinpä julkaistaan jopa kotimaista tieteiskirjallisuutta, eikä ainakaan vauhdikas Timbuktun hetket tuota pettymystä. K i m m o Lehtosen esikoisromaanissa eletään 2000-luvulla, jolloin Yhdysvallat on romaht i e t o y h t e i s kunta aavikon a r m o i l l a tanut äärioikeiston hallintaan ja Eurooppa on vanhuuteensa jämähtänyt dinosaurus. Länsi-Afrikasta on tullut uusi maailmanvalta, jossa tietotekniikka ja Saharan paimentolaiset elävät sopuisassa yhteisymmärryksessä. Informaatio on valtaa, ja yksi Länsi-Afrikan vaurauden syistä onkin tietoverkossa syntynyt tekoäly. Mutta eihän rauhanomainen elämä saa jatkua. Mellakoista, uudesta rasismista ja elintärkeän tietoverkon kaatamisesta pitävät huolen sinisilmäinen uskonlahko ja taustalla häärivät suurpankit Lehtonen ei keskity loputtomiin tekniikan kuvauksiin vaan vain vihjaa ja antaa mielikuvitukselle tilaa. Vaikka Valo-niminen tekoäly ja "elävät koneet" tuovat tulevaisuuteen teknisen sävyn, Timbuktun hetket on ennen kaikkea yhteiskunnallista sci-fiä: mistä länsimainen ihminen on tulossa ja minne se voisi olla menossa. Lehtosen tulevaisuuskuva ei ole synkkä, mutta hän muistuttaa, kuinka helposti kateellinen ja katkera ihmiskunta on manipuloitavissa. Seuraukset ovat aina katastrofaaliset kuin hirvi olisi rynnistänyt olohuoneen ikkunan läpi. Lehtosen kuivakkaan humoristinen kerronta kulkee sulavasti, mutta loppua kohden tarina etenee liiankin vauhdikkaasti. Olisin odottanut jotain epäsovinnaisempaa kuin naisen, miehen ja tekoälyn maailmanpelastusyksikkö. No, ainakin yksilöt oppivat jotain, vaikka länsimainen demokratia paljastuu tyhjäksi ja tuhoamattomaksi järjestelmäksi. Muuten, Timbuktun hetket kannattaa lukea nopeasti ja piilottaa opus sitten patjan alle, sillä pian kirjaroviot syttyvät. Kimmo Lehtonen näet pistää tekoäly Valon lohkaisemaan: "Vielä yksi asia. En tiedä, onko sillä merkitystä. Olen muslimi," Eiköhän tuosta pari kolme äärijärjestöä riemastu fatvvan verran. V I L L E R A U V O L A lapsuus m u r t u u julmuudeksi Tomek Tryzna: Tyttö Ei-Kukaan. Otava 1997. 367 s. Harvoin lukukokemus sieppaa näin mukaansa. Puolalaisen T o m e k Tryznan romaani on veikeä ja kevyt lukea. Kuitenkin se pistää ajattelemaan yhteiskuntaan sopeutumista, kun romaanin kolme villiä tyttöä pyörivät yhä julmempaa ja hullumpaa piirileikkiä. Eletään Puolassa, 80-luvulla, suljetussa yhteiskunnassa. Tyttö Ei-Kukaan on Marysia, joka muuttaa maalta kaupunkiin ja saa kaksi rikasta tyttöä ystävikseen. Vaikka Marysia on viisitoistavuotias, hän elää yhä viattomassa lapsuuden maailmassa. Ensin Marysia tutustuu Kasiaan. älykkääseen luokkatoveriinsa. Marysia yrittää muuttua ystävyytensä kohteeksi: hän ryhtyy pitämään samanlaisia vaatteita ja vaihtaa nimensä. Kasia vetää Marysian mukaansa älykkyyden kääntöpuolelle, josta löytyvät julmuus ja hulluuden partaterällä taiturointi. Kasian sairastuttua Marysia alkaa ihailla Ewaa, joka on raju ja pinnallinen. Ja taas Marysian identiteetti muuttuu kasvaen kohti aikuisuuden rooleja. Tyttö Ei-Kukaan kertookin murtumakohdasta, josta astutaan kohti aikuisten maailmaa ja seisotaan hetki tyhjän päällä. Viime aikoina varsinkin elokuvat Kids. Heavenly Creatures, Syötti ja Cluelesskin ovat kuvanneet tätä teini-iän siirtymävaihetta, joka on mielenkiintoinen yhteiskunnan peili. Tyttö Ei-Kukaan -teoksen maailmassa leikitään aikuista, ja siksi lainalaisuudet tuntuvat aluksi järjettömiltä. Marysia osoittaa tunteensa suoraan, vaikka puukon avulla. Kuvaavaa on Marysian ja Evvan leikki, jossa toisen pitää tehdä ihan mitä tahansa toinen käskee. Marysia ei vielä ymmärrä, ettei leikkiin tarvitse suhtautua kuolemanvakavasti. Niinpä mitä tahansa voi tapahtua. Marysia joutuu pakenemaan todellisuutta mielikuvitukseensa, mutta sekään ei tarjoa dollarikulutusjuhlan pilvilinnoja, vaan mädäntyneitä kuoleman kuvia. Näin ei aikuisten maailmassa saa tehdä, kuten Marysia huomaa. Evvan äiti ja isä ovat tavattoman hyvätapaisia ruokapöydässä. Aikuisten maailmassa julmuus ja mustasukkaisuus on piilotettu kauniin hymyn taakse. Tyttö Ei-Kukaan rakentuu taitavasti. Kuin huomaamatta ihanan lapsekas ja hyväuskoinen puhe muuttuu, kun Marysia tajuaa, mistä aikuisuudessa on kysymys: "Ei kannata olla rehellinen." Useimmat sen hyväksyvät, Marysialle se taitaa olla liian suun murros. V I L L E R A U V O L A w 40
• 14 f@mMAY+ iokurmat UKUNTAVAUOKUMTA Liikuntavaliokunnan uusi puheenjohtaja Jaana Nykänen toivottaa kaikki uudet ja vanhat valiokuntaIäiset tervetulleeksi toimintaan mukaan. Kevään ohjelmassa on mm. yösähly, urheilutietokilpailu, ravija laskuvarjohyppykurssi sekä pilkkikisat. Lisätietoa tapahtumista ja toiminnasta saa valiokunnan kokouksissa ja/tai seuraamalla ilmoitustauluja sekä ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa valiokunnan postituslistalle. Jaanan tavoittaa email: janykane@silmu.cc.jyu.fi p.(60)8072 AIESEC Kaikki mukaan AIESECin mökkikeikalle 14.-15.2. Luvassa rentoa meininkiä ja tutustumista taatusti kansainvälisessä seurassa. Ilmoittaudu toimistollemme MaD 255, soita 603883, tai meilaa aiesecjy® cs.jyu.fi. Toimistolta saat tietoja myös muista tapahtumista. AMNESTY INTERNATIONAL Hei kaikki ihmisoikeuksista kiinnostuneet. Aloitamme pienimuotoisen Amnesty-opintopiirin, johon ovat tervetulleita kaikki uudet Amnestystä kiinnostuneet sekä vähän aikaa toiminnassa mukana olleet. Tapaamme ensimmäisen kerran tiistaina 10.2. kello 18 Sepänaukion vapaa-aikakeskuksen (Kyllikinkatu 1) Reaktio-kokoustilassa. Vanhemmille konkareille on samaan aikaan tarjolla tilaisuus vetoomuskirjeiden kirjoittamiseen. EMILE Ensimmäinen kokous uudella hallituksella torstaina 5.2. kello 14 emilen huoneessa. Tervetuloa sekä uudet että vanhat asiasta kiinnostuneet. EVANKELISET OPISKELIJAT Opiskelijaillat jatkuvat lauantaisin kello 18 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5) 7.2. Isäni, Jumalani (Teuvo V. Riikonen), 14.2. Omatunto soimaan (Lauri Seppänen), 21.2. Miksi mitään ei kuulu? uskoa rukouksen vuoria siirtävään voimaan lujittamassa Lauri Thuren ja 28.2. Sointuja Savanneilta (Minna & Jussi Pyysalo). Illoissa kuulet lisäksi jumalanpalveluksista, raamattupiireistä, sählyvuorosta, lähetystyöstä ja pyhäkoulusta. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan joukkoomme! Kysele toiminnastamme lisää Tom Säilältä p. (014) 618 846 tai 612 012, sähköposti tom.saila@co.jyu.fi. Fokuksen yleinen kokous pidetään 25.2. MaB-aulabaarissa alkaen kello 18 ja sen jälkeen toivottavasti päästään saunomaan saunaillasta myöhemmin. Matkaryhmä järjestää sinkkubileet Raatikellarilla 10.2., siis juuri ennen ystävänpäivää, eli sankoin joukoin kaikki fokuslaiset ja muut bileilijät mukaan. Tampereekskursio järjestetään perjantaina 27.3., jolloin tulee mm. TV2 tutuksi. JYKY ry. 16.2. kello 17.30 ehtoopalvelukseen tutustuminen ortodoksikirkossa (Rajak. 39) yhdessä ortodoksiopiskelijoiden kanssa. Kokoonnumme kirkon edessä kello 17.15. Lisätietoja: Anniina Häkkinen, p. 244169. JYVÄSKYLÄN DEMARIOPISKELIJAT Kokoonnumme seuraavan kerran punomaan punertavia juoniamme, eli kokoustamaan tiistaina 10.2. kello 19 alkaen Kortepohjan B-talon tilaussaunaan. Paikalla tuolloin myös sos.dem. opiskelijoiden puheenjohtaja Kaisu Heikkilä ja liiton projektityöntekijä Janne "rysky" Riiheläinen. Tarjolla pientä purtavaa ja toverillista meininkiä! Uudetkin kasvot ovat erittäin tervetulleita. (Omat saunakamppeet mukaan). Lisätietoja toiminnastamme: Janne Saarinen p. 214 049 tai 050-587 7374 e-mail: jasaarin @ cc.jyu.fi JOK JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT KESKUSTALAISET Aloittaa kevään oppositiobileillä JYTK:in kera 4.2. klo 19 alkaen Niina Pesosen luona, Hannikaisenkatu 27 A17. Seuraava osaston kokous 11.2. klo 18 Yo-talon hallituskabinetissa. KOLn perustuloseminaari 6.2. ja järjestötyökoulutus 7.2. H:gissä. Lisät: pj. Anni Sorjonen p.618 639 ankrso@tukki. Siht. Tanja Aitamurto taaitamu® silmu Hei opiskelijat! NYT PALJON UUTUUSKEHYKSIÄ ! KYSY OPISKELIJAETUJAMME ! NÄK®SET, KY SIIMA-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22, 40100 JYVÄSKYLÄ P U H . ( 1 4 ) 6 1 6 020 KANSAN RAAMATTUSEURA Toivon ihmiset (10.2.) ja Ihminen Jumalan armotyömaa (17.2) ovat aiheita, joista puhutaan seuraavissa opiskelijailloissa. Opiskelijaillat ovat tiistaisin kello 19 Sanan Kulmassa. Sanan Kulma löytyy osoitteesta Seminaarinkatu 19. Puh. 610 331 (päivystys ma pe kello 1214). Jumala sinun puolellasi viikonvaihdetta Pyhän Hengen parantavantyön äärellä vietetään 13.15.2. Kortepohjan kirkossa. Ohjelma alkaa pe 13.2 kello 18. Lauantaina mm. rukousmessu, alkaa kello 18. KEHDOSTA HAUTAAN Koulutusohjelmamme lakkauttamisen myötä rakas ainejärjestömme on kuollut. Lähiomaiset, eli aikoinaan kehityspsykologiaa pääaineenaan lukeneet ihmiset ovat kaikki tervetulleita tekemään surutyötä muistotilaisuuteen. Se järjestetään Puutarhurin talolla (puinen rakennus Oppiota vastapäätä) perjantaina 13.2. kello 18.30. Ilmoittautuminen 6.2. mennessä Katrille puh. 616 553 tai sähköpostilla karuth® silmu.jyu.fi. Muistotilaisuuden jälkeen jatketaan tippa linssissä, ei suru-, vaan Ilokivessä kello 21-02. Tänne on kaikki kansa tervetullut ottamaan osaa. (Tai kukin saa ottaa mitä haluaa). Saattakaamme Kehdosta hautaan viimeiseen lepoonsa aidon opiskelijahengen mukaisesti. Lef s rock. PS. Asu asiaankuuluvan synkkä. KUMMAN LUJA Sunnuntaina 8. päivä helmikuuta vietetään kynttilänpäivän valvojaisia toimistolla, eli poltellaan kynttilöitä ja jutellaan hämäriä kaamoksen selän taittumisen kunniaksi. Keskiviikkona 11.02. jatkuvat legendaariset peli-illat, aloitetaan toimistolla kello 19. Lajeina trivial, alias tai mitä nyt kukin mukanaan tuokaan, kimblekin käy. Lisätietoja KuLun toiminnasta antavat tiedottaja Mari mjheiska® itu tai pj Hanna hakoskel® itu. KYMENLAAKSON OSAKUNTA Vuosikokous Kortepohjan B-talon takkahuoneessa torstaina 12. helmikuuta kello 18.30. Hallitukseen kaivataan uutta verta, joten tule mukaan vaikuttamaan ja suunnittelemaan tulevan kevään rientoja (mm. sählypuulaakiin osallistuminen). Kokouksen jälkeen on sauna lämpimänä. Ja sähköpostilistallehan pääset mailaamalla kosa. request@tukki. jyu.fi KÖRTTIOPISKELIJAT 16.2. kello 17.30 ehtoopalvelukseen tutustuminen ortodoksikirkossa (Rajakatu 39) yhdessä ortodoksiopiskelijoiden sekä jykyläisten kanssa. Kokoontuminen kirkon edessä kello 17.15.17.2. kello 19 seurat Johanna Ruuttunen ja Sari Kukkonen, Käyräkatu 9 B 24. Körttikuoro kokoontuu torstaisin Musicalla(M015) klo 19. Tervetuloa! Lisätietoja: jchuhtam@itu.cc.jyu.fi, p. 614170 tai sakukkon@silmu.cc. jyu.fi, p.216213. LIIKUNTAYHDISTYS/ RAPAKUNTO Arvoisat Liikunnan Opiskelijat, erittäin menestyksekästä ja liikunnallista vuotta 1998. Merkatkaahan kalentereihinne ja tulkaa isolla joukolla paikalle: liikuntayhdistyksen ylimääräinen vuosikokous torstaina 19.2. kello 17, paikkana L208 (tai remontista mahd. valmistunut uusi opiskelijatila). Kokouksen esityslista ilmestyy ilmoitustauluille. Lisätietoja: Katja Meronen 0400946881 tai Henri Latonen 211995, liikuntayhdistys® cc. jyu.fi. MAGNA CARTA Amorin nuolia ei kannata väistellä ei etenkään Magna Cartan järjestämissä Valentine's Day -bileissä pe 13.2. Rentukassa. Tehokasta peliaikaa on tarjolla kello 20-02 sekä innokkaimmille vielä Lillukassa aamunkoittoon asti. Säkenöivän tunnelman lisäksi tiedossa on Happy Hour kello 20.30-21.30 sekä hassunhauska parinetsintäkilpailu. Liput vain 10 mk. Älä siis jää koliin nyhjäämään, koskaan ei voi tietää, mitä ilta tuo tullessaan. MESENAATTI, RANA, TRIOLI. PEDAALI & NEFA Lutakossa vietetään ti 10.2. em. ainejärjestöjen järjestämiä riemubileitä. Tapahtuma alkaa kello 20 ja sisäänpääsy/narikkamaksuna peritään 15 markkaa kultakin juhlaeläimeltä. Illan ohjelmanumeroina ovat: viime talven vastaavien bileiden suurhitti T R K avantgardistista puhallintanssiorkesterimusiikkia, SCHOOL GIRLS drag-tytöt Lassie, Lisette & Frank perforoivat musiikillisesti. Esitämme lisäksi eläviä kuvia laatutavaraa (mahd. Mainostelevision mainostuotantoa 70-luvulta). NUORSUOMALAISET Herää ja laukkaa tervehtimään nusumielisiä opiskelijatovereitasi Lauralle Kortepohjan ylioppilaskylään keskiviikkona 11.2. kello 19. Tarjolla teetä ja sympatiaa. Tervetuloa. Tarkemmat koordinaatit Lauralta puh. 60 7939 tai 050-551 1666. Kysellä voit myös mailitse: nuorsuom@cc.jyu.fi. OPKO Jyväskylän ev. lul. opiskelijalähetyksen illat pidetään omalla toimistolla, Vapaudenk. 24B, torstaisin kello 18.30.5.2. Marjaana Halttunen puhuu aiheesta "Mitä on kristittyjen yhteys käytännössä?", 12.2. Juha Parkkinen ja "Muuttuuko usko iän myötä?" sekä 19.2. Kari Valkosen aiheena 'Jumalan ääni vai oma ääni johdatuksesta". Raamattupiiri toimistolla maanantaisin kello 19. Saunailta nyyttäriperiaatteella Kortepohjan kirkolla 14.2. alk. kello 19. PEDAGO RY Kevätkokous pidetään 25. helmikuuta kello 19 Ilokiven hallituskabinetissa, tervetuloa kokukseen. PUHKUPILLIT Turkuun lähdetään sumuilemaan 6.-8.2. Lähtö on Norssilta perjantaina neljältä ja paluu on joskus sunnuntaina, jos hengissä on selvitty. Pitäkäähän Puhkujen mainetta Suomen opiskelijaorkestereiden keskuudessa yllä! Lisätietoja Tiiulla 601759 (työ) ja 050-5220477 sekä Jannelta 645784 ja 040-5753475. Myös www-sivuja voi käydä kurkkimassa osoitteessa www.jyu.fi/ puhkut. PUOLUE Valta on vaihtunut. Uusi hallitus kiittää saamastaan luottamuksesta. Kokous viikolla 7, tarkempi aika ja paikka vielä avoin. Kiitokset vielä kerran kaikille Puolueen ja Tosineen yhteisiin 70-lukubileisiin Raatikellarilla 27.1. osallistuneille. Hyvää alkaneen kevätkauden jatkoa ja pysykää mukana toiminnassa. SANE ry. Valta vaihtuu. Sanen vuosikokous pidetään ti 17.2. kello 18. Kirin saunatiloissa osoitteessa llmarisenkalu 2. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kokouksen jälkeen pidämme Euroviisukarsinnat ja saunomme saneilun ja vallanvaihdon merkeissä. Tulukeepa paekalle. SYRINX Seuraava kokous maanantaina 9.2 Ilokiven ruokalan peräpäässä kello 18.30, E-mail: syrinx@jyu.fi. Lisätietoja saa sekä pj Ha haalalip@silmu, että myös sihteeriltä Iaimika® itu. Syrinx verkossa: http://www. jyu.fi/syrinx TOS1NE Tosineen sääntömääräinen vuosikokous pidetään 17.2. kello 19 Lillukassa, Kortepohjassa. Jos et vielä ole päättänyt ryhtyä ainejärjestöaktiiviksi, tee se nyt. Hallitukseen kaivataan uusia naamoja. TUHATKUNTA Kokoomusopiskelijat järjestävät piristystä kevään odotteluun: ke 4.2. illanistujaiset Nina Pesosella (osoite: Hanninkaisenkatu 24 A17). Tervetuloa paikalle kello 19-19.30. Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan seminaarit järjestetään Helsingissä, la 7.2. ammattikorkeakouluseminaari ja su 8.2. yhdistysjohto ja ylioppilaskunta-aktiivit. Kaikki rohkeasti mukaan! Lisätietoja: pj. Perttu Poikonen, puh. 0505123302 ja Nina Pesonen, puh. 271423, ja e-mail: npesone® cc.jyu.fi ja tuhatkunta@cc.jyu.fi TYÖELÄMÄPALVELU Työelämän perusopinnnot ovat juuri käynnistymässä kevätlukukauden osalta. Ryhmät ovat aika buukattuja, mutta peruutuspaikkoja kannattaa aina kysellä. Tervetuloa myös Mike Pedlerin luennolle "oppivista organisaatioista" maanantaina 16.2. kello 9-16 (paikka D 313). YNNÄ Ynnän yleiskokous maanantaina 9.2. kello 18 Sohwin kabinetissa, tervetuloa. Laskiaista vietämme 24. päivä Harjulla, jonka jälkeen halukkaat pääsevät saunomaan Kirin saunalle. Loppubileet Freetimessa alkavat kello 21. Ynnän toimistolla päivystetään kevään aikana torstaisin klo 11-12, mutta sisään vaan aina kun ovi on auki. TSSSESt JÄRJESTÖI L M O I T U K S E T toimitukseen dead line -torstaita edeltävänä päivänä eli KESKIVIIKKONA. Paras tapa on meilata ilmoitukset SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen lipsa@cc.jyu. fi. Jos ette käytä sähköpostia, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. Meille käyvät MacVVrite versiot sekä VVP-versiot (paitsi 6.0 ja 6 . 1 , jotka eivät käy). Toimitus ei kirjoittele viestejä paperilapuilta! Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Muokkaamme liian pitkät ilmoitukset säälimättä! Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat huomioidaan. I . M U I S T A T H A N ^ että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! A K O P I O T A L O O VALOS Kauppakatu 3, Puh. 614 173 k avoinna ms-pe 9.00.17.00 J Jyväskylän PPiLASLEHTi testyy seuraava kerran 19.2. Aineiston deadline 12.2. Avustajapalaveri on viikko lehden ilmestymisen jälkeen eli seuraava Sohwilla ke 11 2. klo 20. Tervetuloa ideoimaan ja kommen
• Ylioppilaskylässä ollaan oikeudenmukaisia kaikille E dellisessä ylioppilaslehdessä Jouni Vauhkonen väitti ylioppilaskylästä muuton olevan hankalaa, kallista ja epämielyttävää. Kallista. koska on kuukauden irtisanomisaika, ja epämiellyttävää, kun säännöistä ei jousteta edes tutun ex-päätoimittajan kohdalla. Ensin luulin lukevani Jounin pakinaa, mutta sitten oivalsin, ettei kirjoitus ollut hauska ei edes Vauhkosen pakinaksi. Asiatekstiksi kirjoitus sisälsi taas liikaa virheellisyyksiä, jotka päätin oikaista. Vuokralainsäädäntö jo kertoo, että toistaiseksi voimassaolevassa vuokrasuhteessa on kuukauden irtisanomisaika ja vuokralainen voidaan puolestaan heittää kämpästä kolmen kuukauden varoitusajalla. Asumisen kestettyä yhtäjaksoisesti yli vuoden kuuden kuukauden irtisanomissuoja suojaa vuokralaista. Laki, jota kylässäkin noudatetaan, on tehty turvaamaan nimenomaan vuokralaisen oikeudet. Tämän olisi luullut olevan Vauhkosenkin tiedossa, olihan hänen elämänkumppaninsa asukasneuvoston jäsen vielä muuttohetkelläkin. Entäpä Vauhkosen kustannukset? Kylän vuokraan meni 2900 mk ja muut menot olivat 15 000 mk, ja niihin ei kylällä ollut osaa eikä arpaa. Miksei joskus jopa oikeudenmukaiseen analysointiinkin kyennyt journalistimme syyllistänyt kylän sijasta törkeän hintaista vuokravälittäjäänsä? Vauhkosen ehdotus, että kylästä lähtevä maksaisi vain puolen kuukauden irtisanomisajan vuokran, johtaisi usean markan vuokrankorotuspaineisiin kylässä, joten siihen ei voida mennä tämän vuokralainsäädännön voimassaollessa. "Asukastoimista ei kuitenkaan onnistunut hankkimaan uusia asukkaita heti, koska kämppä on niin iso (70 neliötä) ja kallis (2900 mk/kk) että siihen ei saa asumistukea", kirjoittaa Vauhkonen. Kyseiseen asuntoon saa aivan normaalisti Kelalta yleistä asumistukea korvattavat enimmäisneliöt eivät ylity ja vuokrakin pysyy lakien rajoissa. Vauhkosella ja hänen perheellään on nähtävästi ollut ansiotuloja. jotka sen asumistuen saannin ovat estäneet. Vauhkonen nimeää kirjoituksessaan useita yökylän päätöksentekijöitä. Totean lyhyesti, että asukasneuvoston puheenjohtaja Junnila on toiminut oikein neuvoessaan pitämään kiinni irtisanomisajoista. Uskon, että kiinteistöpäällikkö Kääriäinen olisi tehnyt päätöksen itsekin, eikä ole kuiva byrokraatti tai muutu örmyksi (lainauksia Vauhkoselta), vaikka toimii kylän asumisohjeiden mukaisesti. Itse taas kuulun kaikkiin Vauhkosen mainitsemiin ryhmiin ja puolueeseen sekä istun monella pallilla asioita hoitamassa. Sosiaalisihteerinä hankkimiani tietoja hyödynnän asukasneuvostossa kaikkien kyläläisten eduksi, eikä muista luottamustoimistani tai suhteistani pitäisi myöskään kyläläisille ainakaan haittaa olla. Ja niin ajattelevat nähtävästi kylän asukkaatkin, koska minut asukasneuvostoon kahtena vuonna peräkkäin ovat äänestäneet. Kylästä muuttaminen ei ole hankalaa, emmekä me ole joustamattomia. Ketään ei myöskään kohdella epäoikeudenmukaisesti, kuten Vauhkosen kirjoituksesta voisi päätellä. Tapaus on kuitenkin kuvaava esimerkki siitä, kuinka asunnon vaihtaminen usein saattaa aiheuttaa odottamattomia kustannuksia, joten sitä harkitsevien kannattaa kaivaa edellinen ylioppilaslehti esiin ja lukea Vauhkosen juttu uudelleen muistaen ettei se ole pakina. M A T T I MÄKINEN (sosiaalisihteeri, asukasneuvaslon jäsen, asukkaidenottolautakunnan jäsen, KOASin hallitus ja valtuuskunta, kaupunginvaltuutettu, KuPl, Gröpl, Vihreä Liitto, KKS, Vihreä opiskelijaverkko, Melonit) Ahdistaako'' Jäytääkö'? Onko maailma epäoikeudenmukainen paikka? Jos näin on, kerro se muillekin. Jylkkärin lukijapaistalla joij kaistaan mieluiten omalla nimellä tehtyjä kommentteja, mielipiteitä ja kannanottoja. Kirjoitukset levykkeellä tai sähköpostitse (Lipsa@ec.jy«,fi) toinutukseen.HengeBtootteidenpituus korkeintaan 2000 merkkiä. Myös kuvia ja piirroksia voi liittää mukaan. Niin, j a tehoakin saa. lukija Mensan älykkyystestit Jyväskylään Jyväskylässä järjestetään testit to 12.2., to 12.3. ja to 23.4. kello 1820 Keski-Suomen talolla. Sepänkatu 4 (sisäänkäynti Yrjönkadun puolelta sisäpihalta). Kyseessä on Cattell&Cattell kulttuurivapaa kuviopäättelytesti, jossa koulutus ei juurikaan vaikuta. Alaikäraja 16 vuotta, testin hinta 120 markkaa. Henkilöllisyystodistus mukaan. Seuraava Jylkkäri ilmestyy 19. helmikuuta. Deadline 12. helmikuuta. Kulttmiripellet kahvilla! i Wy\? 53inhr> eilen valpmto hai kun ..Sn h en on tiWi$ietty 'a»,se onkin m u ) ^ V
• 11 6 H Tnsnwi7.2. VARASLÄHTÖ k l o 18.00 Seikkailuj«nVintti -näyttelyn avajaiset, Galleria Harmonia klo 18.30 Taiteilijakir/oja A -näyttelyn avajaiset. Galleria H. Näyttelyt avoinna Galleria Hari -8.2.-15.3.1998.' KIVIIKKO 18.2. k l o 11.00 T a l v i i f l o j a Cafe Elonen: AJPjpalat Yövi Painioopperasta <ks. sunnu klo 14.00-18.00 Seikkailu. Kitta Sara opastaa näyttelyv Galleria Harmonit k l o 18.00. Jyväskylä S Väsjärven täällä Alba) UOM! I l r i f n e n tilausb klo17.00ja 1 00. ueno Torinlaida: paluu klo klo 20.00 Jyväskylän Kaupu Rafael Sanches e lii flamencoryhmine klo 22.00 BluesDixievvorvderla avintola missä lie Harlem\\a Hess .2. klo 11-12 Talvipaloja " J U O T Iven avajaiset nassa"""" Albaan amen intea encho spanjästa u goes mone, ikum Näyttelijä Asko Sahh Tuulenkantajat-yhtye k l o 14.00-18.00 Seikkailujen V i i Kitta Sara opastaa näyttelyvieraita] Galleria Harmonia klo 19.00 T e a t t | § Jurkka: Kuole näytelmä riippJKiudesta. Huoneti klo 22.00 Tuulehkantajat goes Ba Ravintola Elissa 18.-22J2.1998 JYVÄSJÄR JÄAFESTIVAALI 9 8 Jyväsjärven jäällä Koko perheen ta' liikuntatapaHirna iedot: Juha, 040-56 FESTIVAALITOIMIS Jyväskylän Festivaali Asemakatu 6, 40100 f puh. 014-624 37| fax 014-214! /äsky [624 3 ntanssi iloja i yllätysrunoilijat i barrikaadeilla PERJANTAI klo 11-12 Tai vi Cafe Elonen Jukka Sipilä ja il klo 19.00 Past Ravintola Amerit Elokuvahappeni _ Musiikki: Vain muutamaiflaollarin tähdeKÄ klo 21.00 Pojat kokevat runoilla Aalto-sali, Miesten runoilta. Juonto, Jukka Sipilä, musiikki, I/Verner Bros. L A U A N T A I 21.2. k l o 10.30 -16 EMU j a a a t t e e t -seminaari Vanha Ortopedia klo 12-16 Laatukustantajien Kirjakamevaal Aalto-sali Laatukustantajia kirjoineen ja maan mielenkiintoisimpia kirjailijoita. Tee hyviä kirjahankintoja! k l o 16. 17 (lapset) ja klo 19 (aikuiset) "Kuu paistaa, k u o l l u t ajaa" Galleria Harmonian vintti Näyttelijä Asko Sahlman kertoo kummitustarinoita pienelle yleisölle (max 15 henkeä). klo 18.00 Taraf de Haidouks romanialainen mustalaisorkesteri Silta-sali klo 21.00 Troppia talvihorrokseen! Les Frogs -yhtye, vier. J Karjalainen Aalto-sali SUNNUNTAI 22.2. klo 15.00 Kultainen Lumihiutale jääshovv-konsertti, Jyväskylän jäähalli Mm. Miia Kajas, Lahden taitoluistelijoiden valioryhmä, Gommi & Pommi eli MA S Pedro. k l o 16.00 Painiooppera, VVrestling Opera, Yövieraat Silta-sali klo 18.00 Maisemakuvia Suomesta (säv. Anssi Tikanmäki) Jyväskylän Kaupunginteatteri. Kuvitus: Luovan Valokuvauksen Keskus, Suomen valokuvauskeskukset. LateB®@BsnnipsiDw®Oi}Ji « Msirffl sDnoDftmciuU Varatuomari, kauppatieteiden yo • V e l k a a s i o i d e n j u r i d i i k k a • A v i o , p e r h e j a p e r i n t ä o i k e u s • V u o k r a , t y ö y m . s o p i m u k s e t • M u u t lakiasiat L u o t e t t a v a s t i , A m m a t t i t a i d o l l a , K o k e m u k s e l l a , J o u s t a v a s t i , m y ö s iltaisin ja viikonloppuisin Opiskelijoille maksuton alkuneuvonta « ( 1 4 ) 2 1 2 413 (040)501 1762 Kauppakatu 18 C, 40100 Jyväskylä OPISKELIJAN KOPIOJA PAINOPALVELUT K O H O T , V A H X O T O T AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET IA JULKAISUT, CIRADUIEN PAINATUS JA SIDONTA SOBNAAJaNKÄTU 1 5 , R A K E N N U S T PUH. 014-601 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O paino CYGNAEUKSENKATU3,40100JKI. PUH. 014-601 141 Fu 014-601 191 PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky A l a s i n k a t u 1-3, 4 3 2 J Y V Ä S K Y L Ä , P. ( 1 4 ) 6 7 6 3 5 fax 6 7 6 3 5 7 rf? rf A Ä / Kevään muuton jälkeen uusi Americanos ei jätä ketäät&kylmäksi Bailausmusaa moneenänakuun 70-luvulta uusimpiin hitteihin (Prodigy oeruttu!) Onnentunti hörpsyt 15-21 Ruokaa joka päivä 22 saakka Opiskelijoille kuukauden annos 35,f 4 f meucano3 tSt&Vimmt. A s e m a A u k i o p. 217 198 PS. Bile promoottorit ottakaa yhteyttä! Uusi look OPTIKULMASTA! OPISKELUAALENNUS -1 5% silmälasit C ^ P ^ ™ 1 1 lTobit kärit Jyväskeskus, II krs. näkötarkastuk: puh. 3 1 3 3 ma-pe 10-18, la 1 a i 4 r S E P P Ä L Ä N A P T E E K K I PRISMASSA Ahjokatu 7 Puh.675 711 PALVELEMME M a P e 1 2 1 La 9 1 8 H U H T A S U O N A P T E E K K I Nevakatul, puh. 282131. PALVELEMME M a P e 9 1 7 . Lauantaisin suljettu ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA TERVETULOA! Yövieraat L I P U N M Y Y N T I ENNAKKO Jyväskylän Lippupiste, Vapaudenkatu 53 puh. fax 014-624 901 puh. fax 014-214 393 Avoinna OVIMYYNTI ma-pe klo 9.00-17.00 Tuntia ennen esityksen alkua. ja la klo 9.00-14.00 Pääsylippuja ei lunasteta takaisin eikä vaihdeta o P I I L O L A S I P A K E T T I • Silmälääkärin tarkastus Piilolasit Yht. alk. 650; SILMÄLÄÄKÄRI r o « I j y VÄINÖNKATU 9 P. 214 444 mm PAIVA• BILEET lauantaina 14.2. BÄNDI! < ( M •arvontaa ^ j * ~ •tarjontaa r SM? 1 La 7.2. MIKKO PERKOIU k l u b i I k e i k a i l u liput 20,mm PAIVA• BILEET lauantaina 14.2. BÄNDI! < ( M •arvontaa ^ j * ~ •tarjontaa r SM? 1 I^HIQl!