1 1 TIETOKONEET 428 MT KOVALEVY 8 MT KESKUSMJST1A 1 MT VLB/PCI NÄYTÖNOHJAN 15" SVGA FOREFRONT MINITORNI DOS 622 HR + MATTO O! ^^ 'jt/t K-S TIETOKONEPALVELU Väinönkeskus, p. 610 971 486 DX2 66 MHz 9350,00 MK 486 DX4 100 MHz 9950,00 MK PENTIUM 60 MHz PCI 10950,00 MK PENTIUM 90 MHz PCI 13500,00 MK Lisää älliä politiikkaan Ville Elonheimo yht. yo Jarkko Louhimaa yht. yo Aki Hyödynmaa HuK. fil. yo Riitta Wahlström tutkija Arja-Liisa Linnasalo puheterapeutti Vihreä Liitto Eduskuntavaalit 19.3. Ennakko 1 . 1 4 . 3 . ABI
2 AJASTA Kun rock'n'rol oli kuollut ÄRSYTTIPÄ monta kertaa tämän vuoden ensimmäisen kuukauden aikana. Olisin nimittäin mieluusti käynyt tukemassa paikallisia elävän musiikin kuppiloita annoksella vähäistä opintotukeani, mutta ei annettu tilaisuutta vaikka olisi luullut, että minunkin rahani olisivat rokkibaarin omistajille kelvanneet. Ilokiven uudenvuodenpippaloiden jälkeen ei käytännössä koko tammikuun aikana tarjottu yhtään ainoata vähän nimekkäämmän esiintyjän keikkaa. Olen jo ehtinyt kuulla jonkinlaisia perusteluja tilanteen tolasta vastuullisilta henkilöiltä, mutta en tullut vakuuttuneeksi. IHMISILLÄ ei kuulemma ole uuden vuoden jälkeen a) valuuttaa, b) intoa ja c) kuntoa käydä konserteissa. Lienen siis poikkeustapaus. Jo tammikuun ensimmäisellä viikolla sain tililleni opintorahan sekä asumistuen, joilla olisin helposti vielä vuokranmaksun jälkeenkin pystynyt viettämään rock'n'roll-illan. Viikonloppuun mennessä aloin jo hyvin innokkaasti tutkia maakuntalehden ilmoituksia, josko jossain jotain... Ja viimeistään seuraavan viikon puoleen väliin olivat vuodenvaihtumisjuhlinnan henkiset ja fyysiset vammat kuin myös annetut uudenvuodenlupaukset unohoittuneet sen verran, että ajattelin riehakkaan rokkikonserttireissun tekevän ns. gutaa mutta ei mittäämissääkoskaan. (Voin myös kertoa, että ystäväpiiristäni muutama muukin oli samassa talousja vireystilassa.) Bänditkään eivät kuulemma kierrä vuoden alussa. Kuitenkin esimerkiksi pieni vilkaisu erääseen suomalaiseen rockin ajankohtaislehteen, numeronsa 1/95 keikkakalenteriin, osoittaa ainakin jo tammikuun toisen viikonlopun tarjoavan huomattavan monen suomalaisorkesterin konsertteja kaikkialla muualla paitsi Jyväskylässä. OSITTAIN toki ymmärrän huvimoguleitten näkökannan, sillä sehän on fakta, että ajoittain kaupungissamme on ollut rock'n'rollin ylitarjontaa ja konserttien joskus järjettömältä tuntunutta päällekkäisyyttä. Sen ymmärrän myös, että uudenvuoden juhlat vähentävät edelläkin mainituista syistä asikaspotentiaalia eivätkä opiskelijatkaan ole vielä aivan tammikuun alussa palanneet kaupunkiin. Aivan varmasti kaikille Jyväskylän rokkikapakoille ei väkeä olisikaan riittänyt, mutta eikö edes yhden niistä olisi kannattanut hyödyntää tämä markkinarako, kun kerran muut eivät olleet mitään järjestämässä (virka-asemanikin puolesta olisin tietysti toivonut sen olleen Ilokivi, joka minun mielestäni aloitti kevätkautensa turhan myöhään). JOS nyt on niin, että jonkun mielestä olen väärässä, en ymmärrä rokkibisneksestä, enkä tiedä yhtään mistään muustakaan yhtään mitään, toivon hänen kertovan minulle asian todellisen laidan ja näin viisastuttavan minua. Ja tiedän joitakuita muitakin Jyväskylän alkuvuoden rokkaamattomuudesta kärsineitä, jotka haluaisivat tulla asiaa paremmin ymmärtäviksi. MUTTA siihen asti tai ainakin Pauli Hanhiniemen Perunateatterin livetoteamiseen saakka ottaa vähän päähän. P E T R I H E I K K I N E N Kirjoittaja on rokkiaddikti. 9.2.1995 Naisetko ongelma armeijassa? Naisten vapaaehtoinen asepalvelus hyväksyttiin viime viikolla eduskunnassa äänin 103-66. Ensimmäiset naiset pääsevät aloittamaan asepalveluksensa jo tänä vuonna. Naiset ovat mukana yhteiskuntamme kaikilla aloilla sotilasvirkoja lukuun ottamatta. Oli jo korkea aika poistaa tämä epäkohta. Ei ole enää perusteltua, eikä olisi koskaan pitänyt ollakaan, kieltää naisilta jotain pelkästään fyysisyyteen vetoamalla. Ei kai miesten "yksinoikeudella" mennä armeijaan muuta perustelua voi olla. Silti on ällistyttävää kuinka suuri osa kansanedustajista kuitenkin vastusti naisten pääsyä armeijaan. Vastustajat olivat enimmäkseen SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisten ryhmistä. Mutta oli mukana kaksi naisministeriäkin: keskustan Anneli Jäätteenmäki ja Tytti Isohookana-Asunmaa. Asian vastustamiselle ei löydy hyviä perusteluja. Todellista liberalismia on hyväksyä ja suoda toisille sellaista mitä ei itse voisi kuvitella tekevänsä. Vaikka naisten asepalveluksessa tasa-arvo ei täysin toteudukaan, sillä reiluinta olisi että armeija olisi sekä miehille että naisille vapaaehtoinen, on suomalaisten oikeustajun lähdettävä siitä, että naisillakin on oikeus sotilaalliseen maanpuolustukseen. Toinen vaihtoehto on, että palvelus olisi pakollinen kaikille, mutta siinä tapauksessa pitäisi siviilipalvelus tehdä kaikille mahdolliseksi, helpoksi ja reiluksi vaihtoehdoksi. Ehdoton parannus armeijassa ovat psykologiset testit. On kummallista ettei niitä ole ennen tätä vuotta käytetty. Enemmän pitäisi ottaa huomioon, etteivät kaikki sovi välttämättä armeijaan. Ei kai ole tarkoituksenmukaista aiheuttaa nuorille ihmisille traumoja pakottamalla heidät lapselliseen komentomuottiin, jos he eivät siihen millään sovellu. Toivottavasti naiset tuovat jähmeään armeijalaitokseen inhimillisen ja järkevän ulottuvuuden, vaikka se olisikin ensi alkuun vain kauniimmat vaatteet ja vessanovet. TUIJA TAIPALE VENTO VIERAS Meijän Matti evuskuntaa! SUOMI on iät ajat toitottanut, että se on puolueeton maa. Maalisvaaleissa onkin mukana ainoastaan 18 puoluetta ja lisäksi koko joukko valitsijayhdistyksiä, ehdokkaita kaikkiaan reilut 2000. PUOLUEITA riittää joka lähtöön, mutta kaikki tuskin pääsevät maaliin asti. Perinteisten puolueiden lisäksi naisilla, eläkeläisillä ja erilaisilla vihertävillä on omat joukkonsa tulessa. Uutena yrittäjänä on muun muassa Luonnonlain puolue, joka aikoo joogalentää parlamenttiin. Ajoittainen mietiskely ei tosin monelle nykypoliitikollekaan tekisi pahaa. UUSI katras on myös kokoomuksesta reputtaneen Risto Penttilän ikioma puolue Nuorsuomalaiset, joka aikoo lohkaista siivun kokoomuksen äänistä. Nuorsuomalaisten tunnuksessa jokeltelee pieni lapsi. Pärjäävätkö untuvikot kokkareille vai käykö niin, ettei hommasta synny lasta eikä... VAALIT ovat perinteisesti olleet kolmen suuren, tai nykyään yhden turvonneen ja kahden sittemmin kovasti hoikistuneen kauppaa. Oikeistopuolueista SDP:kin on nousemassa jaloilleen, kun puheenjohtaja Paavo Lipposen kihti on parantunut. Jo oli aikakin, sillä mies on ollut viimeiset puoli vuotta täydessä kipsissä. SUOMEN keskustaa (ent. Keskustapuolue, ent. Maalaisliitto, entinen mikä tahansa) ei voi enää kutsua KEPUksi eikä sen kannattajia kepulaisiksi. Sanahan viittaa selvästi keppanaan ja olutpullojen etikettien tolppia ollaan nyt poistamassa. TÄSTÄ lähtien KEPU korvataan sekä pullossa että puolueessa jo tutulla merkinnällä Alk. 4,6 voi %. Keskiolutpullossa alk. tarkoittaa alkoholiprosenttia, puolueesta puhuttaessa alkiolaisuutta tai sitä, mitä siitä vielä on jäljellä. Prosenttimäärä on jotakuinkin sama kuin maanviljelijöiden osuus Suomessa, vaikkei sitä EUneuvotteluissa aina huomannut. Lypsämiseenkin voi tulla himo. AIKAISEMMIN riitti pitkä puoluetyö edustajan paikkaan. Nyt tarvitaan ennen kaikkea julkisuutta. Toimittajat, viihdetaiteilijat ja etenkin urheilijat pyrkyröivät eduskuntaan, onhan äänestäjistäkin tutkimusten mukaan reilu kolmannes ns. liikkuvia äänestäjiä. PONNISTAAKO Matti Nykänen (smp) seuraavan kerran Arkadianmäki viikoilla? Kaatuuko Lasse Viren (kok) ja nouseeko hän voittoon? Pääseekö Arto Bryggare (sd) äänikynnyksen yli? Onko ruoho Atik Ismailille (vihr.) aidan takana vihreämpää? Jyväskylänkin poliittisessa elämässä pärjäävät urheilijat, etupäässä kolmiloikkaajat. Eli kaikki poliitikonalut: ylös, ulos ja eduskuntaan! MUITA seurattavia julkimopyrkyreitä: Ajaako itsensä Ylestä ulos huutanut Ruben Stiller (sd) kökkötraktorilla suoraan eduskuntaan? Onko Tarja Smura (naisp., very nice!) muodollisesti pätevä edustajan työhön? Saneleeko Sanelma Vuorre (naisp., pelkkä nice) linnan asut? Nähdäänkö Laila Snellman (nusu) epäilyttävän usein naistenlehtien sivuilla? Tanssiiko Aira Samulin itsenäisyysjuhlassa teknoa? ENTÄ Frederik, jaksaako Reetu (maas) pitkän täysistunnon ilman...? Pääseekö tavallinen Virtanen (sit) velttoilemalla eduskuntaan? Riittääkö Fryckmanin (maas) fyrkat? Avaako Volvo Markkanen Rikkoutuneet hallitusneuvottelut? Ja lupaako Juna Föhr (ruots) epäilyttävän kaunista säätä, etenkin ruotsinkielisille alueille? VEIKEÄSTÄ joukosta puuttuu ainoastaan ufodoku Juhan af Grann (sirius), mutta hän onkin ehdolla aivan toisissa vaalipiireissä.
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Nahka-asus taidon tahtaanmyymölö NahkaYkkönen tyj M, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Nro 2 9.2.1995 35. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Ylioppilastalo tyhjenee remontin alta maalis-huhtikussa. Ylioppilaskunta muuttaa Lozzille Ylioppilaskunta muuttaa ylioppilastalon remontin ajaksi Lozzin takkahuoneeseen. Noin 70 neliömetrin takkahuone on nykyään edustustilana. Ylioppilastalon remontti alkaa 15. maaliskuuta talon yläkerrasta, johon mennessä ylioppilaslehden ja soposekä kopo -sihteerien on muutettava. Myöskään monitoimitilaa ei voi tämän jälkeen enää käyttää. Ylioppilastalon alakerta tyhjenee huhtikuun alussa. Silloin Lozzille muuttavat pääsihteeri, kulttuurisihteeri ja keskustoimisto. Kampus-kinon viimeiset esitykset olisivat 5. maaliskuuta. Asiaa ei ole vielä päätetty lopullisesti, mutta elokuvateatteria on ajateltu kokoustilaksi huhtikuun alkuun asti. Keilahallin vuokrasopimus päättyy maaliskuun lopussa. Edustajisto hyväksyi kokouksessaan 24. tammikuuta ylioppilastalon peruskorjauksen tilasuunnitelmat sekä yliopiston kanssa tehdyn esivuokrasopimuksen tilojen käytöstä remontin jälkeen. Ylioppilastalon toinen kerros tulee yliopiston käyttöön. Ylioppilaskunnan toimitilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen. Ravintola jää myös ensimmäiseen kerrokseen ja sen suunnittelusta on julistettu kilpailu alan opiskelijoille. Nykyisen keilahallin tiloihin eli pohjakerrokseen tulee muun muassa monitoimitila. Ylioppilastalon pitäisi olla valmis elokuun loppuun mennessä. Kaksivuotinen vaalikausi hylättiin Aloite ylioppilaskunnan edustajistovaalien muuttamisesta kaksivuotiseksi nykyisen yksivuotisen kauden sijasta ei saanut edustajistossa tarvittavaa kolmen neljäsosan enemmistöä ja se raukesi. Hallitus ja pääsihteeri olivat laatineet sääntömuutosehdotuksen siirtymisestä kaksivuotiseen vaalikauteen. Keskustelun jälkeen Pekka Linna esitti Jarkko Louhimaan kannattamana pysymistä nykyisessä yksivuotisessa kaudessa. Sini Ihanainen puolestaan ilmoitti kannattavansa hallituksen esitystä. Edustajisto äänesti asiasta. Äänestyksessä 23 kannatti ja 15 vastusti hallituksen esitystä siirtymisestä kaksivuotiseen kauteen. Edustajisto valitsi opiskelijoiden edustajiksi tasa-arvotoimikuntaan Kaisu Heikkilän ja Pertti Soinin toimikaudeksi 95-96. Yliopiston eettiseen toimikuntaan nimettiin opiskelijajäseneksi Petri Vähäkangas ja varajäseneksi Kaisa Laihia. Lisäksi nimettiin kahdeksan edustajaa ja heille varajäsenet Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön valtuuskuntaan. Edelleen valittiin viisi jäsentä Opiskelija-apu ry:n kokouksiin sekä viisi jäsentä yliopiston ruokailutoimikuntaan. Yövieraat menestyivät Tämänvuotiset Mikkelin Työväen Näyttämöpäivät päättyivät tammikuun lopussa. Jyväskyläläinen Yövieraat-teatteri sai kiitosta tasokkaasta ohjelmistostaan. Kriitikko Jukka Kajava vertasi päätöstilaisuudessa Yövieraiden näytelmiä Shakespearen ja Jouko Turkan töihin. "Jos Mikkelin festivaali on juuri Työväen Näyttämöpäivät, niin Yövieraat on tänä vuonna viikonvaihteen otsikko. Teatterin Leningrad Cowboys Yövieraat käsittelee oikeita asioita, hyvän ja pahan vastakohtaisuutta, mitä kaiken teatterin pitäisi käsitellä", sanoi Kajava. Kajava kiinnitti huomiota tanssin suureen osuuteen tapahtumassa ja kiitti erityisesti Tampereen Ylioppilasteatterin Runaria ja Kyllikkiä. Oikaisu Lehtemme numerossa 1/95 sivulla 8-9 ollut presidentti Ahtisaaresta kertovan jutun otsikko oli käsittelyssä muuttanut merkitystään. Oikea otsikko olisi pitänyt kuulua "Nato ei ole järkevän ulkopolitiikan vaihtoehto". Saman lehden sivulla kolme edustajiston puheenjohtajaa Pekka Ojalaa tituleerattiin virheellisesti yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi. Ojala on tietenkin ollut yliopiston hallituksen opiskelijajäsen eikä puheenjohtaja. Pahoittelemme virheitä. Kaapeli-tv syksyllä ylioppilaskylään Vanha kiista Kortepohjan ylioppilaskylän liittämisestä kaapelitelevisioverkkoon saatiin viimein päätökseen, kun syksyllä valittu asukasneuvosto päätti liittymisestä ja verkon rakennusaikataulusta. Liittyminen on ollut myötätuulessa jo syksystä lähtien, jolloin edellinen asukasneuvosto järjesti asukaskyselyn asiasta. Koska kustannukset ovat muutamassa vuodessa laskeneet huomattavasti, vuokrankorotuksilla esitettiin katettavan vain perusvuosimaksut. Näin vuokrankorotuksen suuruudeksi saatiin 50 penniä neliöltä. Suurin osa asukkaista tuntui pitävän vuokrankorotusta kohtuullisena, sillä lähes 70 prosenttia asukkaista oli valmis maksamaan katselumahdollisuudesta. Vaikka hinnoitteluperiaatetta voidaan pitää epäreiluna maksun suuruus riippuu asunnon koosta niin vastustajien määrä ei kasvanut asunnon koon kasvaessa. Vastustajien määrä oli kaikissa asuntotyypeissä 31-34 prosenttia. Kyselyä voidaan pitää tarpeeksi luotettavana, sillä lähes tuhat kyläläistä kertoi mielipiteensä. Osallistuminen olisi tuskin ollut yhtä innokasta ellei kyselyitä olisi kerätty kotiovelta. Kaapeliverkkoon liittyminen maksaa ylioppilaskylälle 273 130 markkaa. Liittymishinta sisältää asennuksen, tarvikkeet sekä kylän sisäisen tiedotuskanavan. Liittyminen rahoitetaan korjauksiin varatuilla säästöillä. Vuokrankorotuksilla katettava perusvuosimaksu on 179 400 markkaa. Asuntokohtaisista vuokrankorotuksista ilmoitetaan asukkaille erikseen vähintään kolme kuukautta ennen korotuksien voimaantuloa. Asukasneuvoston päättämän aikataulun mukaisesti korotukset tulevat voimaan syyskuun alussa. Koska asumistuen tarkistukset tehdään yleensä tuolloin, saavat asukkaat vuokraa vastaavaa tukea heti korotusten tullessa voimaan. Ne jotka hakevat tukea keväällä voivat jo silloin ilmoittaa tulevasta korotuksesta. Perusmaksulla yhdeksän kanavaa Perusmaksu mahdollistaa yhdeksän kanavan katselun. Nykyisten kanavien lisäksi tarjolla ovat PTV, MTV, Super Channel, Eurosport, Ranskan TV 5 sekä TV Jyväskylä. Asukkailla on myös lisämaksusta mahdollisuus katsella yli kymmentä muuta kanavaa. Maksujen opiskelija-alennuksista neuvotellaan kevään kuluessa. Kaapeliverkon mukana kylään tulee sisäinen tiedotuskanava. Kanavan kautta on mahdollista lähettää ainakin tekstiä, esimerkiksi tiedotuksia asukkaille ja asukkaiden ilmoituksia. Myöhemmin tehtävistä laitehankinnoista riippuu onko oman ohjelman lähettäminen mahdollista. Jyväsviestinnän kanssa neuvotellaan myös kustannuksista, joita yliopiston tiedotuskanavan saaminen kylään aiheuttaisi. Kaapeliverkon kunnostaminen on noin puolen vuoden projekti. Roudan sulamista odotellessa tehdään rakentamisselvitykset ja suunnittelutyöt. Koska A-talo on jo olemassa olevan verkon keskus, hidastuttaa seinäelementtiremontti verkon .saneerausta noin kuukaudella. Saneeraustöihin päästään kesäkuussa. Jos verkko valmistuu ennen syyskuun alkua on katselu kesällä ilmaista. Kaapelitelevisio otetaan virallisesti käyttöön 1. syyskuuta. ANNASTIINA PUOLAKKA
4 J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O Täydennyskoulutuskeskus AVOIN YLIOPISTO A B I AVOIMEN YLIOPISTON OVET OVAT AUKI SINULLEKIN ! AVOIMEN YLIOPISTON SUUNNITELTU OPETUS KESÄLLÄ JA SYKSYLLÄ 1995 JYVÄSKYLÄSSÄ KESÄN 1995 SUUNNITELTU OPETUS Kasvatustiede 15 ov Liikuntasuunnittelu ja -hallinto 16 ov Ekologian kenttäkurssi 2 ov Metsäluonnon monimuotoisuus 2 ov Sienikurssi 1 ov (suunnitteilla) Suokurssi 1 ov Johdatus tietotekniikkaan 4 ov Ohjelmistot 3 ov SYKSYLLÄ 1 9 9 5 ALKAVAKSI SUUNNITELTU OPETUS Humanistiset oppiaineet Englantilainen filologia 15 ov Intercultural Studies 15 ov Journalistiikka 15 ov Kirjoittajaohjelma 15 ov Puheviestintä 15 ov Saksankielisten maiden opintokokonaisuus 15 ov Soveltava kielitiede 15 ov Taidehistoria 15 ov Taidekasvatus 15 ov Viittomakieli 19-20 ov (mahd. vain osia) Kasvatustieteelliset oppiaineet Aikuiskasvatus 15 ov Erityispedagogiikka 15 ov Erityispedagogiikka 40 ov Ilmaisukasvatus 15 ov Kasvatustiede 15 ov Kasvatustiede 40 ov Koulutusteknologia 15 ov Ympäristökasvatus 15 ov Liikuntatieteelliset ja terveydenhuollon oppiaineet Biomekaniikka 15 ov Fysioterapia 38 ov Gerontologia 15 ov Liikuntafysiologia 15 ov Liikuntasuunnittelu ja -hallinto 43 ov Valmennusj a testausoppi 10-15 ov Erityisliikunnan opintoja Matemaattis-luonnontieteeliset oppiaineet Biokemia 15 ov Biologia 15 ov Ekologia ja ympäristönhoito 15 ov Fysiikka 16 ov Kemia 15 ov Matematiikka 15 ov Ympäristönsuojelu 15 ov Yhteiskuntatieteelliset oppiaineet Filosofia 15 ov Filosofia 35 ov Kansantaloustiede 15 ov Naistutkimus 17 ov Psykologia 15 ov Sosiologia 15 ov Sosiologia 35 ov Valtio-oppi 15 ov Yhteiskuntapolitiikka 15 ov Yhteiskuntapolitiikka 35 ov Ympäristö, talous ja yhteiskunta 15 ov Yleisopinnot Informaatiotekniikan kurssi Äidinkieli: Kirjoitusviestintä 1 ov Puheviestintä 1 ov Viestinnän perusteet 2 ov Englanti: Communication skills 1 ov Text and Terminology 1 ov Text Workshop 1 ov Tiedonhankintamenetelmät 1 ov Tieteellisen toiminnan perusteet 2 ov Matematiikan propedeuttinen kurssi 3 ov Tiedustelut opintosihteeri Tuija Puttonen (941) 603 666 suunnittelija Paula Vetola (941)603 665 (Hum. tdk) suunnittelija Tuija Liljander (941) 603 736 (Kasv.tdk, yleisopinnot) koulutuspäällikkö Paula Hassinen (941) 603 706 (Liik.tdk) suunnittelija Eija Ihanainen (941) 603 690 (Mat.-luon.tdk) suunnittelija Sirkku Savolainen (941) 603 708 (Yht.kunt.tdk, erit.ped.) Muutokset mahdollisia. LUKUVUODEN 1995-1996 OPETUSOHJELMA ILMESTYY ELOKUUSSA 1995 Campus-kino tarjoaa kafkamaista tunnelmaa arkistojen kätköissä Steven Soderberghin ohjaamassa Kafkassa. Angstia ja tangoa campus-kinossa ELOKUVAT Kolmas helmikuuta lähtien on ollut mahdollista seurata kuinka ranskalaisilta oikein käy tango. Patriee Leconten ohjaaman filmin opetus on. ettei aviopuolisoja tai rakastettuja tuosta vaan jätetä, tai auta armias kuinka käy. Vincentin vaimo käy vieraissa ja tämä hermostuttaa miestä niin paljon että hän murhaa sekä petollisen vaimonsa että tämän rikoskumppanin. Tuomarin mielestä teko on oikeutettu, ja Vinnie pääsee ti hyvällä omatunnolla jatkamaan eloaan. Ystävä Paul saa tietää vaimonsa myös tykkäävän aidan toispuoleisesta nurmesta, ja haluaisi tallustaa kamunsa viitoittamaa polkua. Paul ei kuitenkaan haluaisi hoitaa hommaa itse, vaan tahtoo hitmanin. Miehet löytävätkin oivan ehdokkaan, naisen, joka on juuri ampumassa rakastajansa. Nyt Paul voi sanoa huojentuneena: I hired a contract killer. Poppoo lähtee Afrikkaan, sillä niin pitkälle on vaimo karannut. Tangon sovinistista naiskuvaa ja miesironiaa viimeisen kerran 9. helmikuuta. Steven Soderberghin (Sek— — • — siä, valheita ja videonauhaa) ohjaama Kafka saapuu Kinoon 10. helmikuuta. Filmi ei ole elämäkerta, vaan huikean surrealistinen kuvaus siitä, mitä 1900-luvun alun Prahassa tylsistyneelle virastovirkamiehelle olisi voinut tapahtua. Tämä on tarina, jonka Franz Kafka olisi voinut kirjoittaa, ja miksei myös symboli, painajainen hänestä itsestään. Vuonna 1992 valmistunut leffa on kuvattu Prahan kapeilla kujilla, samoilla paikoilla kuin Kafka itse ahdistuneena vaelsi. Jeremy Irons on loistava piinattuna konttorirottana. Ihminen on pelkkä koneiston ratas, kaikkea hallitsee kaupungin yläpuolella sijaitseva Linna, jossa tehdään pirullisia ihmiskokeita. Päähenkilö joutuu tahtomattaan mukaan juttuun, joka vie hänet Linnaan. Kafka on hämmentävä paha uni, maailma jossa nimetön, mielivaltainen, aina uhkaava valta omistaa kaiken, väritkin. Arkistoja, joissa ehkä on totuus pääsee katsomaan vain hautaholvien kautta, haudankaivajan avustuksella. JOHANNA LAHIKAINEN k e 15.2. appy l ime c lub-ilta mukana Dave & Playboys Band SAKSAN VIIKOT S0HWILLA 10.-19.2. • Viiniä ja ruokaa saksalaisittain mukana jyväskyläläiset suomalaissaksalainen yhdistys ja viiniklubi Tutustu Sohwin uuteen eksoottiseen ruokalistaan! ^ V a a s a n k . 21 puh. 615 564 Rentukka Live Happening &2x VIINIÄ JA KLASSISTA LIVENÄ JA LEVYLTÄ juustosinfoniapöytä M I VALENTINEA DAY PARTY by englanninopiskelijat l i i KYLÄN BÄNDI-ILTA 2 H LIIKUNNAN KOSTAJAISET 2 L I FOLK-MUSIIKKIA UVENÄ by Tallan 22.2. HIPPIBILEET • Sosiaalialan oppilairtos G L A D S T O N E HHasai puh 941-619 3 6 2 1 1 LASKENNALLINEN LASKIAIS RIEHA by Radikaalit + Ynnä L i OLVIN RINNERIEHA mukana Pörssi M AINOAT VIRALLISET KANSAINVÄLISET EUROVIISUT JYVÄSKYLÄSSÄ mukana kieltenopiskelijat Opiskelijoiden kyselytunti kirjaston kahvilassa Kortepohjap.607 212 SVENGAAVAT • VE-LLAT 8.2. Kauko Röyhkä 8.3. Pauli Hanhiniemen Perunateatteri 15.3. Remu in the Spirit of Hurriganes 29.3* Alivaltiosihteeri Yllättikö uusi veroprosenttisi? Entä tiedätkö miten opintotuen tulorajat lasketaan? Voiko opiskelijakin liittyä ammattiliittoon? Näihin ja moniin muihin toimeentuloosi liittyviin asioihin voit hakea valaistusta saapumalla yliopiston kirjastolle torstaina 23. helmikuuta. Ylioppilaskunnan sosiaalivaliokunta järjestää kahviossa opiskelijoille suunnatun kyselytunnin torstaina 23. helmikuuta klo 13. Paikalla ovat työvoimatoimiston. opintotuen, verotoimiston. Akavan ja sosiaalitoimen edustajat vastaamassa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Kyselytunnin aluksi asiantuntijat esittelevät lyhyesti oman sektorinsa ajankohtaisimmat uutiset ja opiskelijan kannalta pahimmat karikot. Kysymyksiä on mahdollisuus esittää myös kirjallisesti. Jos et itse pääse paikalle tai et halua esittää kysymystäsi itse, toimita se ajoissa ylioppilaskunnan sosiaalisihteerille. Kyselytunnista lisää seuraavassa lehdessä sekä ylioppilaskunnasta (p. 607 221 ja 617 063).
5 Kerro heti, mitä syöt? Onko lama muuttanut ruokailutottumuksia, entä vaihtuuko tonnikala EU-tullien vuoksi kreikkalaiseen lampaanlihaan.? Ylioppilaskunta pyrkii kartoittamaan opiskelijoiden ruokapöydän nykytilaa kevään aikana. Sosiaalivaliokunta julkaisee tuoreimmat tiedot Köyhän opiskelijan keittokirjan kakkososassa. Uuden reseptioppaan toimittajiksi ovat lupautuneet Tarja Mäki-Punto ja Matti Mäkinen. He keräävät ruokaja leipomisvihjeitä kevään aikana. Uuden eepoksen on määrä nähdä päivänvalonsa heti syksyn alussa. Ohjeita odotetaan ylioppilaskunnassa välittömästi. Tarkempia tietoja Tarjalta. Matilta tai sosiaalisihteeriltä (p. 607 221). Uusia säästöja terveysvihjeitä odoteltaessa otetaan suosituksi tulleesta Köyhän opiskelijan ensimmäisestä osasta lisäpainos vielä helmikuun aikana. Kulttuurivaliok linnalla kasvisruokakurssi Kurssilla valmistetaan kasviskeittoja. kasvislasagnea jne. Kurssipaikkana on Jyväskylän kotitalousoppilaitos Kypärämäessä. Salokatu 20:ssa. Keskustastabussi nro I ja 2. Opettajana on kotitalousopettaja Leena Niiranen. Kurssiajat: pe 17.2. klo 15.00-19.30. La 18.2. klo 10.00-13.30. Kurssi maksaa 40 markkaa. Ilmoittautua pitäisi välittömästi yo-kunnan kulttuurisihteeri Outi Riihimäelle. p. 216173 tai e-mail: oriihima tukki.jyu.fi. Kurssin järjestää Jyväskylän ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunta. Rusettiiuistelemaan kampuksen kentälle Ylioppilaskunnan liikunta--ja kulttuurivaliokunta järjestävät rusettiluistelutapahtuman Campuksen kentällä ystävän päivänä 14.2. klo 16 alkaen. Tervetuloa luistelemaan. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on 8000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Ylioppilaskunta toimii jäsentensä etujärjestönä opintoja sosiaalisissa kysymyksissä. Ylioppilaskunta on rakennuttanut Kortepohjan ylioppilaskylän turvaamaan 2000 opiskelijan asumisen. Etujärjestötoimintojen tukemiseksi ylioppilaskunta harjoittaa myös yritystoimintaa. Ylioppilaskunnalla on 50 vakituista työntekijää ja vuosibudjetin loppusumma on noin 30 miljoonaa markkaa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Pääsihteerin määräaikaisen viran ajalle 1.5.1995-31.4.1997 Pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan varsinaisesta aatteellishallinnollisesta puolesta ja toimii ylioppilaskunnan ylimpien päättävien elinten, hallituksen ja edustajiston esittelijänä ja sihteerinä. Hakijalta edellytetään kokemusta järjestötoiminnasta ja taloudenhoidosta sekä ylioppilaskunnan asioiden tuntemusta. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka S18 (8517-10878 mk). Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Mikko Kortelainen ja pääsihteeri Petteri Huurre p. (941) 607221. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään 28.2.1995 kello 15.00 osoitettuna JYY:n edustajistolle, osoite Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Jyväskylässä 2.2.1995 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus k i r ALE 15.2. KLO 10-16 KIRJASTON AULASSA KIRJOJA ' *0 9 PALJON YKSITTÄISKAPPALEITA, NOPEIMMILLE PARHAAT! "OPISKELIJAN O M A JYVÄSKYLÄ KULTTUURIKAUPUNKI ? I Jyväskylä ehdolle Suomen kulttuuripääkaupungiksi v. 2000 ? Lumoaako kulttuuri kaupungin kulkijoita Tervetuloa provosoitavaksi avoimeen keskustelutilaisuuteen ti 21.2. klo 17 Ilokiveen. Tule kertomaan mielipiteesi ja kuulemaan mitä agitaattoreilla on sanottavaa jyväskyläläisestä kulttuurielämästä. Koollekutsujina: GUBERNA ja ylioppilaskunta C a m p u s K i n o Ylioppilastalo Keskussairaalanne 2 10.-16.2. SODERBERGH: KAFKA 17.-23.2 CRONENBERG: M. BUTTERFLY Näytökset joka päivä 19.30 Liput 25,m a 13.2 ' 1 1 1 e J i ^ I I I M A 4 c Sieniperunajuuripata H £> s L%J " U I M I A l ^ Mantelikuorrutettu sei • • • £> s L%J Jauhelihaperunaviip.ltk. * Suikaleporsas ja riisi t o 16.2 m a 2 . 2 . t i 2 1 . 2 . t o 2 3 . 2 . Kesäkurpitsacurrypata Bortschkeitto Kuorut.kukkakaalisieniSipulikasvispata t i 14.2. Broileripyörykät Lihapyörykät paistos Kasvisjauhelihapihvi Pinaattikeitto Jauhelihapihvit Tonnikalarisotto Paist.. kala + pinaattikastike tomaattikastike Linströmin pihvi ja sipulikastike * Porsaanleike hed. Lihamureke Nakit ja muusi Kanarisotto * Kalifornian leike * Chili con carne * Vasikanleike * Vasikanleike Bearnaise rosepippurikast.ike pe 17.2 k e 2 2 . 2 . p e 2 4 . 2 . ke 15.2. Kasvisjuustokastike Kesäkurpitsakeitto Tortelloni Ricotta Kasvispihvit Jauhelihaspaghetti Italianpata kasviskastikkeella Merenmakuinen lasagne Nakkipannu Lohikiusaus Jauhemaksapihvit * Palapaisti * Leike keskussairaalanne 2, p. 619 306 * Broilerileike Kanaa paprikakastik. * Porsaanleike Choron
E duskunta astui aimo askeleen eteenpäin politiikan pitkän tähtäimen suunnittelussa järjestämällä tule vaisuus valiokunnan miettimään seuraavien 20-50 vuoden kehityslinjoja ja uhkia. Tulevaisuusmietinnöistä pitäisi tehdä vaalikausittain traditio, jonka varaan myös hallitusohjelmia rakennetaan. Tämä ei valitettavasti ole vielä todellisuuta. PIIRROKSET: ANTTI SARJA Tavoitteena osuvat skenaariot T ulevaisuudentutkimuksen olennainen työväline on kehitysennuste. Niiden laatimisessa voidaan käyttää monenlaisia menetelmiä kovista matemaattisista malleista kyselytutkimusten ennakointeihin. Mikään menetelmistä ei poista tulevaisuuden arvaamatonta luonnetta: se ei ole tehty etukäteen. Katkokset, häiriöt ja arvaamattomat muutokset johtavat usein myös yhteiskunnan kehityksen pelisääntöjen muutokseen, jolloin tasaisen kehityksen ennusteet menevät täysin Tulevaisuuden luonne arvaamaton pieleen. Tämä tekee tulevaisuuden ennustamisesta ja suunnittelusta ongelmallisen. Tämä haaste kohdataan usein laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, joiden pohjana ovat riittävän erilaiset käsitykset tulevaisuuden suurista linjoista. Tämä pätee myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintöön. Sen liitteenä on neljän eri puolueita edustavan kansanedustajan ohjattu skenaarioiden kirjoittaminen. Ohjaajana toimi kauppat.tri Mika Mannermaa. Kolme mallia M ietinnössä erotellaan maailmanlaajuisina vaihtoehtoina kolme hyvin erilaisiin tuloksiin johtavaa uraa: kaikki sujuu parhaimmin mahdollisin tavoin ja ongelmat (väestönkasvu jne) saadaan hallintaan (malli A), asiat menevät pieleen ja globaali katastrofi jäytää kaikkia (malli B), asiat menevät tältä väliltä: on pahoja ongelmia mutta ne ovat ainakin Suomessa jotenkin kontrollissa (malli C). Kannattaa katsoa, millaiseen Suomeen nämä neljä erilaista kehitysuraa (Ulpu Iivarin, Aino SuhoIan, Martti Tiurin ja Eero Paloheimon) meidät veisivät. Vähän raaputtaen niissä on aika lailla eroa ! Taloudellista kasvua järkeväksi E duskunnan mietinnöt tapaavat olla aika pyöreitä. Tämä on ymmärrettävää, sillä tavoitteena on kohtuullisen suuri yksimielisyys. Tässä tapauksessa hintana on muutamia ongelmia ja latteuksia, joihin valiokunta on päätynyt. Yksi tärkeimmistä vaikeuksista koskee taloudellisen kasvun ymmärtämistä. Nykyään vallitsee jo aika suuri yksimielisyys siitä, että järkevä kasvu on laadullista, ympäristöä säästävää ja luonnonvaroja tehokkaasti käyttävää. Työllisyyden ja talouskasvun suhdetta käsitellessään valiokunta on paljon epämääräisempi. Robottien ja tehostuvien tekniikoiden kaudella mikään kasvu ei yksin tuo työpaikkoja lisää. Jobless growth, kasvu vailla työpaikkojen lisäystä, on tuttu termi Euroopassa. Valiokunta olisi voinut rohkeammin tunnustaa tämän ja suuntautua enemmän miettimään työn jakamista yhtenä keinona sen riittämiseksi useammalle. Myös koulutuspolitiikassa valiokunta on perisuomalaisittain itsetyytyväinen. Mitä hyötyä on korkeasta opista jos sitä ei pääse käyttämään ? Mitä hyötyä on pitkistä oppivuosista jos ne kouluttavat ammatteihin joiden kysyntä Suomessa pysyvästi vähenee '? Nämä ovat nuorten ikäluokkien ongelmia, mutta samalla ne ovat yhteiskunnan ongelmia. Suomi ei selviä saamatta remmiin uusinta tietotaitoaan. Mielenkiintoista on valiokunnan yksimielisyys ympäristöverojen käyttämisestä, tuloverojen alentamisesta sekä perustulojärjestelmään siirtymisestä osina kestävää tulevaisuuden Suomea. Tämän yksimielisyyden soisi leviävän tulevaisuusvaliokunnan ulkopuolellekin. JUKKA KANERVA Kirjoittaja on Jyväskylän Yliopiston valtio-opin apulaisprofessori, yksi tulevaisuusvaliokunnan kuulemista asiantuntijoista Kivessä kovatasoinen kevät Syksyn klubien talous tappiollinen Legendaarinen llokivi tarjoaa kevään aikana ainakin yhden ihkaoikean rokkilegendan kun Remu tuo mukanaan Hurriganesien hengen paikalle maaliskuun viidentenätoista. Muutoinkin kevään ohjelmisto on alusta alkaen ehdotonta suomirokin mestaruussarjatasoa, sillä heti viime viikolla nähtyjen Lapinlahden Lintujen jälkeen Kiveen saapuu Kauko Röyhkä (8.2.). Yksi lähikuukausien pakollisimpia konserttireissuja taas taitaa monelle olla Pauli Hanhiniemen Perunateatteri (8.3.), jolta lienee levykin jo tuolloin kaupoissa. Ylioppilastalon peruskorjauksen ajaessa ylioppilaskunnan evakkoon, taukoaa myös klubitarjonta ja viimeinen esiintyjä ennen remonttipaussia on Alivaltiosihteeri (29.3.). Syksy tappiollinen Syksyn klubi-illat menivät taloudellisesti melko reippaasti miinukselle, mihin klubivastaava Timo Lievemaa löytää syyt. "Ravintolakulttuuri on muuttunut. Keskustan ulkopuolella olevilla ravintoloilla täytyy olla todella vahva tuote ja liike-idea tai muuten väkeä on vaikea saada liikkeelle, koska ihmiset eivät nykyään halua viettää koko iltaa samassa kapakassa. llokivi, samoin kuin esimerkiksi Lutakko ja Rentukka, on siltä kannalta vähän syrjässä, koska ydinkeskustassa on siirtyminen ravintolasta toiseen paljon vaivattomampaa", hän pohtii. Kiven imagoa pyrittiin syksyllä hieman muuttamaan ja etsimään uutta yleisöä uudenlaisilla bändeillä, jotka Lievemaan mukaan Kirkaa lukuunottamatta vetivätkin hyvin väkeä. Mutta kovilla nimillä on myös kova hinta. "Ihmiset tulevat aina pyytämään, että pitäisi saada kovia bändejä, mutta ne ovat myöskin kalliita. Pienempi riski on tietysti ottaa joku Radiopuhelimet parilla tonnilla keikalle, sillä vaikka lippuja ei myytäisi kuin viisikymmentä, ei silti oltaisi pahasti persnetolla. Isoilla nimillä miinuksen riski on paljon pahempi." Taloudellisesta epäonnistumisesta huolimatta klubi-isäntä on kuitenkin tyytyväinen taiteelliseen saldoon. "Henkilökohtaisesti en ollut pettynyt kuin yhteen bändiin. Esimerkiksi Aki Sirkesalo oli todella hyvä karismaattinen esiintyjä ja musiikillisesti täysi kymppi." Lievemaan mielestä ensimmäinen edellytys bändin buukkaamiselle onkin, että sen on tuotava ihmisille elämyksiä, eikä suoraan suostu myöntämään, että kevään ohjelmalinjaa olisi syksyn kokeilujen jälkeen muutettu kohti Ilokiven perinteisempää tyyliä. Remu ratkaisee kevään tuloksen Ohjelmistoa tarkastellessa on kuitenkin helppo päätyä ajatukseen, että ainakin pientä vanhaan päiväjärjestykseen palaamista on tehty. Siitä huolimatta liikoja ei odotella. "Kun ei myynnin varaan voida laskea, kuten melkein missä tahansa muussa bändejä tarjoavassa ravintolassa, voi olla tyytyväinen, jos pääsee plusmiinusnolla-saldoon. Remun keikka on meille taloudellisesti tärkeä, sillä kyseessä on kallis esiintyjä, josta voi siis tulla pahastikin takkiin, ellei porukkaa tule. Toisaata luotan kyllä Remuun siinä mielessä, että hän on ollut viime aikoina niin paljon jul
7 Kamusesta kiinteistöneuvos Kortepohjaa äimisteltiin Ruotsissakin Kekkonen säikäytti opiskelijatytön E n ole kokenut itseäni järjestyspoliisiksi. Kun ympärillä asuu yhdessä nuoria terveitä ihmisiä, aina tapahtuu. Yhteisö luo itselleen omat sääntönsä, toteaa Kortepohjan isännöitsijä Leo Kamunen, vastaleivottu kiinteistöneuvos. Leo Kamunen on siitä harvinainen haastateltava, että hän muistaa ulkomuistista tärkeimmät päivämäärät tarkkaan. Merkittäviä etappeja onkin paljon, sillä Kamusella on pitkä, 30 vuoden kokemus jyväskyläläisestä opiskelijarakentamisesta. Hän on ollut suunnittelemassa ja rakentamassa niin ylioppilastaloa kuin Kortepohjan ylioppilaskylääkin. Kortepohjan isännöitsijäksi Kamunen tuli helmikuussa 1971. Opiskelija-asuminen on hänen mukaansa muuttunut jo yksinomaan siksi, että asukastiheys on vähentynyt. Tuolloin ja pitkään vielä sen jälkeenkin opiskelijoita "pakkoasutettiin" tilan puutteen vuoksi kahden asukkaan yksiöissä. "Tornitaloissa oli tuplaten väkeä, mikä toi asumiseen oman ilmeensä. Elämä oli huomattavasti kuohuvampaa ja vilkkaampaa. Kaikki harrastukset kukkivat, ei asunnoissa vaan muualla. Nyt asutaan huone per henkilö -periaatteella, mikä on rauhoittanut asumista opiskelija-asunnoissa", toteaa Kamunen. Järjestyssyistä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan ketään tarvinnut koskaan häätää. Ruotsin lehtiin Ennen Kortepohjan rakentamista opiskelijoita asui nykyisen Lozzin ruokalan paikalla olevassa "Internaatissa", jossa oli erikseen "tyttöjen naatti" ja "poikien naatti" . Valvojat asuivat asuntoloiden välissä, edes vierailuja ei sallittu. Ylioppilaskylän taloista ensimmäinen valmistui vuonna 1968, ensimmäiset asukkaat muuttivat siihen lokakuun 15. päivä. Asunnot olivat yksiöitä kahdelle hengelle. Kamusen mukaan alusta asti oli selvää, että siellä voi asua myös tyttö ja poika yhdessä, aikuisista kun on kyse. Tämäkös oli kummallista. Yhteisasumista käytiin ihmettelemässä Ruotsista asti ja juttu pääsi sikäläisen iltapäivälehden keskiaukeamalle. Täällä tuumailtiin, että tuskin se asuminen Kortepohjassa on sen syntisempää kuin Ruotsissa. Yhteisasuminen herätti kummastusta täälläkin. Muun muassa jotkut kunnat epäilivät rahoittaa koko ylioppilaskylän rakentamista. Tilanne rauhoittui ja vastaavia asuntoloita alkoi nousta muihinkin yliopistokaupunkeihin. Kekkonen yllätti A-talon rakentaminen oli alkanut jo vuonna 1967. "Silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen ampui alkupaukun. Näin päästiin komeasti alkuun", muistelee Kamunen. Kekkonen oli mukana myös 1976 Kortepohjan vihkiäisissä, jossa jo hieman vanhentunut presidentti piti muutaman sanan puheen. Presidentille annettiin mahdollisuus tutustua opiskelija-asumiseen, ja tätä tilaisuutta hän myös käytti. Tammikuussa asukkaita oli vähän, joten eräälle opiskelijatytölle käytiin Leo Kamunen esittelee mielellään Kortepohjan ylioppilaskylän eri rakennusvaiheita. Päivämäärät ja tapahtumat ovat tarkasti muistissa. etukäteen sanomassa, että Kekkonen saattaa kyläillä. Tätähän tyttö ei uskonut. Kun Kekkonen sitten seurueineen ilmestyi tytön asunnon ovelle, oli hämmästys melkoinen. Kämpässä leijui silakanpaiston sininen savu ja keskellä huonetta tytön paidaton miesystävä raapi karvojaan jä mahaansa. Tyttö itse oli lentää hämmästyksestä seinälle. Leo Kamunen muistaa myös hauskan tapahtuman, joka tosin ei ollut hauska sille, jolle se sattui. Jormalta oli juomat loppu ja eikun torille hakemaan pimeää pulloa. Takaisin tulleessaan tämä pulskahko poika oikaisi ja putosi B-talon rakennusmaalla olevaan saviliejumonttuun ja jäi kiinni. Surkeat avunhuudot kaikuivat Kortepohjan yössä. Paikalle tulleet poliisi ja palokunta pystytti paikalle työvalotkin. "Voimakkaasti, yhtä aikaa", muistelee Kamunen huutoja yössä. Lopulta viinan hakija saatiin ylös. "Pullo pysyi koko ajan kädessä". Myöhemmin läheinen YO-kunnan omistama grilli nimettiin Suomursuksi. Ylioppilastalo joskus valmiiksi Leö Kamunen on ollut rakentamassa ja suunnittelemassa ylioppilastaloa sen kaikissa Vaiheissa. Ylioppilastalon isännöitsijänä hän toteaa remontin tulleen viime hetkellä, >Jyt eletään jatkoa-aikaa; mikä tahansa talossa voi pettää. Kamunen on sitä mieltä, että ylioppilastalo rakennetaan vielä joskus valmiiksi, niin kuin on suunniteltu. Hän muistuttaa, että vaikka talo on Aallon piirtämä, tämä ei itsekään pitänyt sitä omana työnään, koska talo on torso. Siitä puuttuu Aallon piirtämä toinen puolikas. Talon ulkoasun säilyttämiseen liittyviä vaatimuksia hän pitää liian tiukkoina, sillä talo ei ole kokonaisuus, vaan palanen siitä. "Ympärillä on Aallon rakennuksia kokonaisina monumentteina riittävästi nähtävillä", hän toteaa. Ylioppilastaloon liittyvät kaavariitelyt johtuvat hänen mukaansa osittain myös tulehtuneista henkilösuhteista. Kun nykyinen remontti on maksettu, rakennetaan laajennusosa pieteetillä Aallon henkeen sopivaksi. "Rakennusoikeus on olemassa. Kun tilanne rauhoittuu ja pöly laskeutuu, sitten taas rakennetaan". TEKSTI: K I M M O PULKKINEN KUVAT: Issn MÄENPÄÄ Korvaamaton Kamunen Yli 30 vuoden ajan jyväskyläläisessä opiskelijarakentamisessa mukana ollut Kortepohjan isännöitsijä Leo Kamunen on saanut tasavallan presidentin myöntämän kiinteistöneuvoksen arvonimen. Leo Kamunen oli jo Alvar Aallon piirtämän ylioppilastalon rahoitusta keränneen toimikunnan puheenjohtajana vuosina 1961-62. Ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä ja vuodesta 1964 lähtien pääsihteerinä Kamunen oli aktiivisesti toteuttamassa ylioppilastalon rakentamista. Ylioppilaskunnan pääsihteerinä Leo Kamunen oli suunnittelemassa, kiinteistötoimikunnan puheenjohtajana aloittamassa ja isännöitsijänä loppuunsaattamassa Kortepohjan ylioppilaskylän rakentamista vuosina 1968-1974. Tuolloin ylioppilaskylässä oli 16 rakennusta ja siellä asui lähes puolet yliopiston opiskelijoista. "Kamusen panos tässä ylioppilaskunnan historian mittavimmassa projektissa oli korvaamaton", todetaan JYY:n presidentille tekemässä esityksessä perusteluina arvonimelle. Esityksen tukijoina oli joukko keskisuomalaisia vaikuttajia. JYY:n viime vuosien voimainponnistus on ollut Kortepohjan ylioppilaskylän peruskorjaus vuosina 19841993, jonka yhteydessä ylioppilaskylän rakentaminen saatettiin loppuun R-ja S-talojen valmistuttua. "Ylioppilaskunnan luotsaaminen taloudellisesti vaikeina aikoina läpi tämän urakan on ollut Leo Karmiselta mittava työ", todetaan perusteluissa. Marraskuussa 1993 päättyneen peruskorjauksen seurauksena kaikki ylioppilaskunnan asunnot ovat peruskorjattuja ja näin ne palvelevat jyväskyläläisiä opiskelijoita entistä paremmin. Kamusen toiminta opiskelijoiden kiinteistöihin liittyvien sosiaalisten ja henkisten toimintaedellytysten turvaamiseksi ei kuitenkaan ole päättynyt. Vuonna 1964 valmistuneen ylioppilastalon remontti alkaa keväällä. "JYY voi tässäkin rakentamishankkeessa luottaa Leo Kamusen yli 30 vuoden kokemukseen kiinteistönhoidosta ja rakentamisesta." 1935 Vieremällä syntynyt Leo Kamunen on toiminut lisäksi lukuisissa muissa JYY:n tehtävissä ja hän on ollut useissa luottamustoimissa mm. Korpilahden kunnassa. Urho Kekkonen tutustui opiskelija-asumiseen vuonna 1976 Kortepohjan vihkiäisissä. Asuntoja esitteli ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Seppo Laaninen.
8 KIRJAT AMERIKAN PSYKO RYHTYY VAMPYYRIKSI Bret Easton Ellis: The Informers Picador 1994, 226 s. Bret Easton Ellis sai sitten neljännen teoksensa valmiiksi huolimatta hermoromahduksista ja edellisen teoksen murskavastaanotosta. Häly Amerikan Psykon ympärillä on laantunut ja uusi kirja The Informers on kaupoissa. Tällä kertaa suomennoskin ehti markkinoille heti tuoreeltaan. Ne, jotka odottivat jotakin yhtä inhaa kuin Psyko, pettyvät pahan kerran. Veren makuun päästään vain aneemisen vähän ja yksityiskohdilla mässäily loistaa poissaolollaan. Jokainen suomennos on toki tervetullut, mutta ilman Psykon mainetta kukaan suomalainen kustantaja olisi tuskin tähän kirjaan tarttunut. Sen verran vähäverinen ja kalpea se on. Ihmettelenkin sitä, miksei Eilisin parasta" romaania The Rules of Attraction ole käännetty. Se päihittää kaunokirjallisesti ja erityisesti kerrontateknisesti hänen muut teoksensa mennen tullen. The Informersia on luonnehdittu novellikokoelmaksi. Minä en lukiessani mieltänyt sitä kokoelmaksi novelleja. Pikemminkin koin sen hajanaiseksi kokonaisuudeksi, joka koostuu merkityksettömistä hetkistä. Bret Easton Eilisin vahvuus on hänen tyylissään; hän luo aivan omaa genreään, mikä ei sovi mihinkään olemassaoleviin luokitteluihin. Kieli on päähenkilöidensä näköistä eli köyhää, mutta kerrontatekniikka mielenkiintoista. Henkilökuvat syntyvät pienistä sälppeistä, vihjeistä joita kirjailija ripottelee sinne tänne. Missään hän ei kuvaile tai kerro, minkälaisia hänen henkilönsä ovat. Lukijan täytyy olla tarkkana kaiken aikaa tajutakseen kuka kulloinkin puhuu ja mikä on kenenkin suhde kehenkin. Eri asia on, viitsiikö lukija nähdä vaivaa tämän teoksen takia. Sisältönsä puolesta Informers jatkaa Eilisin vanhaa linjaa. Hän kuvaa edelleen Amerikan menetettyä sukupolvea 80-luvun nuoria, joille mikään ei merkitse mitään. Tyhjäpäät kuluttavat päivänsä vain sen takia, että ne pitää jotenkin kuluttaa. Useimmiten he tekevät sen huumeiden avulla. Uutta tässä teoksessa on se, että mukana on tällä kertaa myös näiden nuorten zombien vanhempia. He eivät kuitenkaan tarjoa mitään uutta sisältöä, sillä he ovat yhtä lohduttomia otuksia kuin lapsensa. Madonna-ilmiön tavoin Ellis on joutunut siihen kierteeseen, jossa häneltä odotetaan koko ajan jotakin rankempaa. Amerikan Psykon jälkeen on vaikea kohahduttaa millään tavalla. Pientä pyrkimystä Eilisillä siihen on episodissa, joka kertoo vampyyreista. Ihmisistä, jotka päiväsaikaan näyttäytyvät vain Ray-banit silmillään. Illan koittaessa he pokaavat satunnaisen blondin bimbon mukaansa ja seksuaalisen temmellyksen tuoksinassa imevät tämän kuiviin. Parodiaako? Eilisistä ei todellakaan osaa sanoa. Tämän teoksen ainoa huumorinpilkahdus löytyy tosin juuri vampyyritarinasta: yön saalistaja imee kuiviin neidon, joka sattuu olemaan heroiinipilvessä. Vampyyriparka saa saastuneesta verestä vatsansa pahasti sekaisin. The Informers vaikuttaa pahasti välityöltä, jos sellaista käsitettä on lupa käyttää. (Inter)tekstuaalisesti tämä kirja jää kaikkien Eilisin aikaisempien teosten varjoon. Ja sisältö minun puolestani näiden tahdottomien, päämäärättömien, ajatuksettomien ihmisraunioiden ei-tekemisten kuvaaminen voisi jo riittää. Suurta taituruutta osoittaisi, jos Ellis vaihteeksi kykenisi kirjoittamaan uskottavan romaanin ihmisistä, joilla on kunnianhimoa, toivoa ja ihanteita. Vaan hänpä kuulemma jo valmistelee paljastuskirjaa huippumallien maailmasta. Arvannen lopputuloksen. Jussi TOSSAVAINEN "SAANKO KYSYÄ YHTÄ ASIAA" Sofian maailma opettaa ihmettelemään Jostein Gaarder: Sofian maailma (suom. Katariina Savolainen). Tammi 1995. 608 s. "Se, joka ei osaa tehdä tiliä viimeksi kuluneista 3000 vuodesta, elää vain kädestä suuhun." Goethen sanoilla alkaa Sofian maailma. Sitten Jostein Gaarder tekee tiliä länsimaisen filosofian historiasta, ja hän onnistuu saamaan tiedon hauskaan muotoon. Sofian maailma kertoo 14-vuotiaasta Sofiasta. Hän alkaa saada salaperäistä postia filosofilta, Alberto Knoxilta, joka kertoo Ateenasta sekä Sokrateesta ja Platonista... Sofia saa myös Majurilta viestejä, jotka ainakin postileiman mukaan saapuvat tulevaisuudesta. Gaarderin romaani alkaa hitaasti. Knoxin kirjeet ovat mielenkiintoisia, mutta juoni ei saa ilmaa alleen. Kahden sadan sivun jälkeen mietin, jatkuuko kirja samanlaisena loppuun saakka. Vähitellen osat loksahtelevat juuri filosofian avulla paikoilleen, mutta mystiset tapahtumat vyöryvätkin päälle. Koko kertomus kääntää suuntaa ja kääntyy vielä päälaelleen. Siinä on jotain värisyttävää, kun filosofi ja Sofia pohtivat todellisuuden rakennetta, ja todellisuuden rakenne todella murtuu. "Emme voi tietää, onko ulkoinen todellisuutemme tehty ääniaalloista vai paperista ja kirjoituksesta. Berkeleyn mukaan voimme ainoastaan tietää olevamme lähtöisin hengestä." Vaikka Sofian maailma on jännittävä, se on turhan pitkä ja alkaa siksi toistaa itseään. Ei kirja silti menetä ~i t i A K i > 1 I A I N i v i r \ / \ i i _ m / A kiinnostavuuttaan, mistä osaksi kunnia kuuluu menneisyyden viisaille ihmisille. Sofian maailma sopiikin luettavaksi pieninä palasina. Kahden päivän luku-urakassa ei edes pysty sulattamaan kirjan tietomäärää. Onhan sanataiteessa ennenkin rikottu todellisuusilluusio, joku voi vielä sanoa. Niin, mutta Sofian maailman idea ei ole juonessa, vaan siinä, että kirja innostaa jännittävällä tavalla. Gaarderin teksti kasvaa valtavaksi ajatusleikiksi, joka muistuttaa: "Tullaksemme hyviksi filosofeiksi tarvitsemme ainoastaan kyvyn ihmetellä." Gaarder pakottaa lukijan melkein huomaamatta itsetutkiskeluun. Mielenkiintoista ja uutta kirjassa on se, miten puheena oleva teoria ilmenee Sofian todellisuudessa. Hetkeä aiemmin Knox on puhunut Sofialle Sartresta ja Beckettistä. Sitten Sofian filosofiset syntymäpäiväkutsut huipentuvat absurdiksi ilotteluksi ja irvokkaaksi sekoiluksi. Knox osaa opettaa niin, ettei lukija säikähdä ajatusten suuruutta ja vieraannu tekstistä. Knox tuo teoriat arkeen ja nykypäivään. Suuri osa opetuksesta käydäänkin dialogin avulla. Niinpä Sofia kysyy ne tyhmät kysymykset, joita minä en kehtaa esittää. Tosin Alberto Knox erehtyy moralisoimaan koulun hyödyttömyyttä ja sitä, että ihminen on nolla, jos ei tunne itseään. Hänen olisi syytä hieman laskeutua ylimielisyydestään. Toisaalta tuollaiset hairahdukset tekevät| hahmoista eläviä. Sofian maailma nousee pelkän 'oppikirjan' yläpuolelle. Tekstin takana on enemmänkin, tulkinnalle jää mahdollisuus. Tietysti Sofian maailma vain vilkaisee filosofiaan. Siksi romaani sopii minun kaltaisilleni aloittelijoille. Kirjan tarkoitus ei ole tyhjentää. Se antaa kipinän. Lopusta löytyy luettelo, jonka avulla voi jatkaa filosofian tutkimista. Kirjassa on myös tarkka hakemisto. Aionkin säilyttää Sofian maailman keittiön kaapissa. Kun pidän filosofisia kutsuja, voin käydä jonkin verukkeen varjolla tarkistamassa, mitä Sokrates sanoikaan. Voin vielä lisätä, että "Sokrates oli tavattoman ruma. Hän oli pieni ja paksu, ja hänellä oli mulkosilmät ja pystynenä. Silti hänen sanottiin olevan sisimmältään täydellisen ihana." V I L L E RAUVOLA ASIASTA Tiede on sivistystä, mutta sivistys ei ole tiedettä. Niin sanotuista tiedekorkeakouluista kirjoitettaessa nousee opiskelijan rooli yhteisössä toistuvasti esille. Osa kirjoituksista on laadittu realismin hengessä. Niissä todetaan perustutkintoaan opiskelevien sitovan kohtuuttomasti voimavaroja. Myös heidän osallistumisensa hallintoon arveluttaa. Toistaiseksi on varaa sietää näitä opiskelijoita. Opiskelijoiden enemmistö tiedostaa yhteisön ahdingon. He kantavat vastuunsa ja korostavat opiskelunsa välillistä luonnetta. Oma aktivoituminen yliopistossa olisi suoraan verrannollista oman eli yhteisen tahdon alistumiseen. Vastahakoinen osallistuminen eri asteisiin hallinnon tehtäviin sekä suoranainen kieltäytyminen niistä todistavat yhteisen hyvän priorisoinnista. Paradoksaalisesti tilanne on ulkoisesti samankaltainen kuin edeltäneellä sählysukupolvella, joka puolestaan oli yhteiskunnallisesti passiivinen ja minä keskeinen, (esim. Aittola 1992) Hallinnollisiin tehtäviin omaehtoisesti hakeutuneiden ryhmä on pieni. Tehtävät ovat keskittyneet pääsääntöisesti samoille yksittäisille opiskelijoille. kuten ylioppilaskunnan syksyllä teettämä kysely todistaa. Näin ollen keskimääräinen opiskelutehokkuuden lasku jää vähäiseksi, joten näiden "opiskelijoiden" aiheuttamaa suoranaista haittaa nimellisesti edustamalleen enemmistölle ei voi pitää merkittävänä. Riviopiskelijoiden sietokykyä koetellaankin lähinnä periaatteellisella tasolla. Hallinto tarvitsee opiskelijaedustajiksi itseään kutsuvien toimintaa. Kansainvälisessä vertailussa on näet yliopiston edun mukaista hallintotapa, jossa opiskelijat ovat nimellisesti edustettuina. Faktisella osallistumisellaan he kuitenkin kehittävät kaikkien opintojen sisältöjä ja ylittävät todelliset valtuutensa. Vallan väärinkäytöstä huolimatta oikeudenmukaisuus lopulta toteutuu, sillä aktiivinen toiminta hallinnossa verottaa heidän omia opintosuorituksiaan ratkaisevasti. Se on demokratiaa legitimoiva sanktio siitä, ettei noudata enemmistön tahtoa. ESA UKKOLA Kasv. yo Opintokirjaotteen mukana kysely sivuaineista Kaikki yliopisto-opiskelijat saavat viikolla 6 lähetettävän opintokirjaotteen mukana kyselyn sivuaineopinnoista. Kyselyn takana on rehtorin asettama työryhmä, joka pohtii sivuaineopiskelun vapauttamista Jyväskylän yliopistossa. Kyselyyn toivotaan vastattavan mahdollisimman aktiivisesti, jotta tämän hetken tilanne ja tarpeet saataisiin perusteellisesti selvitettyä. Opiskelijoiden kannattaa muistaa, että vastaaminen palvelee heidän omia etujaan ja lomakkeiden palauttaminenkin on tehty vaivattomaksi eli ne voidaan jättää omalle laitokselle sisäisen postin kuljetettavaksi. Työryhmän esitys (mitä se sitten tuleekin sisältämään) tulee valmistumaan maaliskuun loppuun mennessä ja ihanteellisimmassa tapauksessa sivuaineopiskelumahdollisuuksiin saattaa tulla muutoksia jo ensi syksynä. Esimerkiksi Tampereen yliopistohan antaa jo nyt opiskelijoilleen vapaat sivuaineopinto-oikeudet lähes kaikkiin aineisiinsa.
9 •• ELOKUVAT Ydinperheen isukin viikko verkossa Verkossa (Disclosure) o h j a u s Barry Levinson, käsik. Paul Attanasio, pääosissa Michael D o u g l a s , Demi M o o r e , Donald S u t h e r l a n d . Esitet ä ä n Fantasiassa. Olenko nähnyt tämän ennen? Otetaan 1 kpl Michael Douglasia, laitetaan bööna luonnostelemaan sille ehdotuksia ja katsotaan mitä tapahtuu. Yleensä Mikko selviää niukasti hengissä. tällä kertaa vaarassa on vain ura, maineja perheen auvo. Michael Criehtonin bestselleriin perustuva Verkossa on juuri sen näköinen kuin keskiverlojcnkki haluaakin hyvän elokuvan olevan. Basic intiimiin telurihin m tietenkään päästä, koska punonnan hyvä/paha-asetelmat ovat siihen liian selkeät. Douglas esittää tietokonefirman pikkupomoa Tom Sandersia, joka saa bossikseen ex-naisystävänsä Meredith Johnsonin (Demi Moore). Meredith haluaa leikkiä vanhalla suolalla, mutta perheellistynyt Tom sanoo 3 I kertaa " n o " . Naisen loukattu ylpeys vaatii laajemmansorttista kostoa, ahdistelusyytteet alkavat sinkoilla ja asianajajat saavat töitä. Kyseessä on, kuten filmissäkin toistuvasti muistutetaan, taistelu vallasta. Vallankäytön ja kieroilun tutkielmana työ onkin ihan kelpoisa, joskin yllätyksetön. Tilanteiden tarjoama visio miehen psykologiaan puolestaan on yhtä ällistyttävä kuin todellisuudessakin. Niin vietävissä ovat että hirvittää. Jopa messuemännäksi puettu Demi Moore miksi hän? melkein onnistuu. Tätä on luonnehdittu myös leknotriMoriksi, johon lystikäs kaksiselitteinen nimisuomennoskin viittaisi. Neteissä pyontaan |a sähköposti toimii, käydäänpä uudenuutukaisessa virtuaaliarkistossakin. Voihan Ruohonleikkaaja ja MTV:n videoi! Kovin vaatimatonta on tämä leknohurlumhei lajityyppiniinikkeeseen yltääkseen, varsinkin kun se trilleripuolikin jää hiukan torsoksi. Enimmäkseen filmin tietoteknisiä ulottuvuutta esitellään holtittoman teknisen pölpölyksen kautta, ja ehkii juuri jargoniin hyytyminen edesauttaa katsojaa ohittamaan myös aiotut jännitysmomentit. Näyttelijävalinnoissa ei ole juuri napisemista, näyttäväthän nuo työnsä osaavan. Mutta uudelleen: miksi Demi Moore!? Laatubosat eivät aina riitä. Sharon Stonen Catherine Tremayneen verraten Mooren Meredith on pelkkä känisevä karismaton harppu. biteh sanan kaikissa merkityksissä. Henkilökemiallakin voi olla sanasensa sanottavana. Yököttävän tekopyhässä filmissä Vain yksi yö Demi nimittäin pärjäsi Woody Harrelsonin (Natural Born Killers YES!! YES!!) ja Redfordin Roopen kanssa ihan uskottavasti. Barry Levinson on hyvien leffojen Meredith Johndon (Demi Moore) punoskelee verkkoa Toni Sandersin (Michael Douglas) ympärille. (hyvien, ci loistavien) ammattilaisohjaaja, ja tämäkin menee kaiketi kaupaksi kuin leipä. Filmin lopussa Levinson lekee Sudcmies-lempun: katsoja harhautetaan uskomaan sokerikuorrutuslopetukscen, joka sitten korvataan onnellisella mutia realistisemmalla ratkaisulla. Paitsi että Verkossa kiepautetaan vielä senkin jälkeen sokcrikuorruttecn puolelle ja filmi loppuu siihen mistä alkoikin: ydinperheen onneen. Periaatleessa tässä on kaikki ainekset huippufilmiksi: slanimichilys, iso ongelma varustettuna roolinvaihlojipolla, taistelu perheen eheydestä, intensiivisiä seksiä, visuaalinen miellyttävyys kohdallaan, ohjaus okei. Olen miettinyt lumikausia, miksei tämä kuitenkaan kiri kymppiin asti. Ehkä ongelmana on vain tutun kuvion loisto, kahinan lopputuloksen ennalla-arvallavuus ja henkilöhahmojen jääminen melko latteiksi. Kuka katsoja viilsisik.un vahtlaa pelleistä, joille polkul työstä on rajumpi efekti kuin pään räjäyttäminen kauko-ohjatulla mikrosirulla? ANNA ARSNIVA Suuria nimiä elokuva-arkistossa Suomen elokuva-arkisto näyttää 15. helmikuuta Orson Wellesin elokuvan Mahtavat Ambersooit. Se perustuu Booth Tarkingtonin romaaniin, joka on sukukronikka keskilännen kaupungin johtavasta perheestä. Elokuva kertoo vuosisadan alun mais>lm^fi\i> )a laJousjärje.sielmii.siii nostalgisesti. Muutos on kuitenkin tulossa, ja siinä käy huonosti Ambersoneille. Nousukasmainen teollisuusylimystö voittaa vanhoja arvoja kannattavat. Wellesin tarina vanhasta maailmasta on nostalginen, runollista kerrontaa suuresta menetyksestä. Mutta muutos on myös välttämätön ja loppujen lopuksi hyvä. Arthur Pennin ohjaama Armottomat esitetään arkistossa 22. helmikuuta. Vuonna 1966 valmistunut filmi sai surkeat arvostelut ilmestyessään, mutta jälkeenpäin sitä on alettu pitää vuosikymmenen avainkuvana. Armottomat kertoo yhdestä viikonlopusta teksasilaisessa pikkukaupungissa, jossa on viisi kunnon ihmistä, tai ainakin itseään sellaisina pitävää. Muut ovat roskasakkia. Elokuva on täynnä väkivaltaa, tyhjyyttä ja kateutta, nuo pahamaineiset muut ovat siveettömiä. juoppoja ja pelkureita. Marion Brando Arvottomien sheriffi Calderina. Näyttelijäkaarti on komea: Marion Brando on sheriffi, ja muissa osissa seikkailevat Jane Fonda, Robert Redfordja Robert Duvall. Näytökset kuudelta kirjaston Minnansa! issa. J O H A N N A L A H I K A I N E N KUTINAT KURIIN Jos ongelmanasi on hilseily, kutina tai allerginen ihottuma, sopii hoidoksi Hydrocortison emulsiovoide, jota on kolme eri vahvuutta. 1 % Hydrocortison on useimmiten tehokas ja riittävä hoitokeino kutinaan ja ihottumaan. Hoitojaksojen välissä ja jatkohoitoon on hyvä käyttää Novalan perusvoidetta, joka pitää ihon kosteusja rasvatasapainon kunnossa. Hydrocortison emulsiovoiteen käyttöalueet: Esim. allergiset ihottumat, pesuaineiden aiheuttamat ihottumat ja vaippaihottumat. Auringon polttamalle iholle sekä hyönteisten puremien ja pistosten ärsyttämän ihon hoitoon. Tutustu käyttöohjeeseen. HYDROCORTISON emulsiovoide (ovh 1.1.1995) 0,5% 20 g 18,14 1,0% 20 g 26,53 2,5% 20 g 36,15 ORIONIN HYDROCORTISON APTEEKISTA
MO lukee, lukeehan? Täysillälukijat ja etäiset analysoijat tarkastelussa Millaisia kirjoja luet? Kysymys vaikuttaa viat tomalta, mutta se voisi melkein yhtä hyvin kuulua: keiden seurassa kuljet? Kirjallisuudella, kuten muullakin Y liopisto-opiskelijoiden oletetaan olevan/ kulttuurin suurkulut-/ tajia ja samalla/ myös valtavirran/ kulkijoita. Intell e k t u e l l i l u o k i kaan matkaavan/ lukuhistoriaan tulisi kuulua! teoksia ainakim Hesseltä, Marquezilta, Dostojevskilta, MValtarilta, Irvingiltä, Camus'lta, Bulgakovilta, Steinbeckilta, x Tolkienilta ja Vonnegutilta. Ja jos matka kohti sivistystä tehdään pääkaupunkiseudut ulkopuolella, on ehdoton suosikkisi^ tai ainakin arvostuksen kohteesi oltava myös Väinö Linna. Nimittäin jos haluat olla tyyppitapaus. Kirjallisuutta opiskeleva naispuolinen tuttavani kertoi taannoin joutuvansa yllättävän usein teknistä alaa opiskelevien nuorten miesten hyökkäysten kohteeksi. Aseena ei suinkaan ole ollut ei-toivottu vihjailu tai niinkään sortin väkivalta, vaan kirjallisuus. Tämä nainen saa kertomansa mukaan kuulla paljon luentoja niistä kirjoista, joita nämä ei-humanistit ovat lukeneet, mistä ovat pitäneet, miksi, ja päälle päätteeksi hän saa vielä suositukset niistä kirjoista, joita hänenkin olisi hyvä lukea. Kaikki tämä aivan pyytämättä. Jäljelle oli jäänyt vain kysymys: miksi hän halusi tuon kaiken minulle kertoa? Nykykulttuurin tutkimusyksikön johtajan, dosentti Katarina Eskolan suomalaisia lukijoita koskevissa tutkimuksissa eräs lohko kertoo J.P. Roosin sukupolvijaottelun mukaan 1950-60 -luvuilla syntyneestä lähiöiden ja koulutuksen sukupolvesta. Tämän sukupolven lukutottumuksia Eskola tutki yliopisto-opiskelijoiden parissa halki 1980-luvun ja sai tulokseksi sen, että vaikka makurintamat monilla muilla kulttuurin aloilla lohkoutuvat erilaisiksi, kirjallisuus on ja pysyy samojen arvoarvostelmien alla opiskelijoilla kuin muillakin. 1980-luvun opiskelija luki paljon. Opiskeluun liittyvien kirjojen lisäksi hän luki pääasiassa kaunokirjallisuutta, ei esimerkiksi kantaaottavia pamfletteja tai tietokirjoja. Opiskelijat käänsivät 1980-luvulla selkänsä kotimaiselle kirjallisuudelle, joista he kelpuuttivat lähinnä vanhat klassikot sekä joitakin vakiintuneen aseman saavuttaneita urbaa neja keskipolven kirjai lijoita. Nuorten ja naisten kirjoitta mat teokset eivät kiinnostaneet opiskelijoita erityisen paljon. Mikä sitten 80-lukulaista kiinnosti? Tietenkin kansainvälisyys. Tämä kansainvälisyys ilmeni lojaalisuutena sille intellektuellin ryhmälle, joka luo ja ylläpitää kirjallisuutta koskevia arvoja. Opiskelijat lukivat siis eniten ulkomaisten kirjailijoiden kirjoittamia, kriitikoiden suosimia kirjoja. Ei siis ole vaikea arvata, miksi epähumanistin leiman ehkä kiusallisesti otsassaan tunteva valitsee vaikutuksenteon kanavakseen juuri mielikirjoJyväskyläläisen humanistin suosikkikirjailijat: Raymond Carver, Henrik Ibsen, Väinö Linna, Charles Bukovski, Douglas Couplain, Fjodor Dostojevski, Garbriel Garcia Marquez, Italo Calvino, Marja-Liisa Vartio, Sheri S, Tepper, Margaret Atwood, UI la-Lena Lundberg, Toni Mor rison, Pirjo Hassinen, Fay Wel don, Aleksis Kivi, F.E. Sillan pää, Ilmari Kianto, Mika VVal tari, Franz Kafka, Herman Hesse, Walt \Vhitman, Per Olov Enqvist, NVirginia Woolf, Tove Jansson, Väinö Linna, Yrjö Kokko, J.R.R. Tolkien, Maiju Lassila, Tomas Tranströmer, Anja Kauranen, Pirkko Saisio, Agatha Christie jensa listaamisen. "Luen paljon" ei edelleenkään kaikkien mielestä riitä kulttuunsivistyksen mitaksi. Sen on kuuluttava: "Luen paljon juuri oikeita kirjoja". Jyväskyläläiset 90-luvun lukijat Katarina Eskola on jatkanut lukijatutkimuksiaan vuosikymmenen vaihteen jälkeenkin. Viime syksynä hän jakoi vertailevan kulttuurintutkimuksen luennollaan 66 opiskelijalle kyselyn, jossa kysyttiin heidän mielikirjojaan ja hyvän romaanin määritelmiä. Vastaajajoukko ei ollut suuren suuri eikä tasainenkaan, koska humanistisen tiedekunnan opiskelijoita oli mukana 43 ja yhteiskuntatieteen opiskelijoita 23. Vastausten käsittely oli kuitenkin mielenkiintoista työtä itselleni, kun tuolloin suoritin sosiologian harjoitteluani Nykykulttuurin tutkimusyksikössä. Selkeähköjä eroja humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden välillä löytyi. Tiivistäen voi sanoa, että humanisti, tässä kyselyssä painottuvat erityisesti humanistisessa tiedekunnassa kirjallisuutta opiskelevat, lukevat kunnianhimoisesti ja "täysillä". Yhteiskuntatieteilijä taas ottaa etäisemmän aseman ja analysoi lukemaansa monelta kannalta. Jyväskyläläiset humanistit odottavat tämän selvityksen mukaan hyvältä romaanilta älyllistä leikittelyä, ajatuksia, pohdintaa ja merkitysten romedialla oletetaan perinteisen ajattelutavan mukaan olevan vastaanottajaansa suora vaikutussuhde. Siis: kerro minulle mitä luet niin minä kerron sinulle millainen kaantempaisevuus ja mieleenpainuvuus painottuu heillä selvästi. Humanisteilla taas teoksen p u h u t t e l e v u u s , huumori ja tunteita herättävyys on tärkeämpää kuin mukaansa tempaiseminen. Ovatko yhteiskuntatieteilij ä t kenties stres' s a a n t u n e e m p i a 'kuin humanistit? Vai 'haluavatko he pysyä 'etäisempinä ja kriittisem'pinä? Vai onko yhteiskuntatieteilijälle kirja jostain syystä 'soveliaampi rentoutumiskeino kuin jokin muu (vaikkapa sosiaalinen kanssakäyminen)? Tämän rentouttavuuden yhteiskuntatieteilijän stereotyyppi varmistaa valitsemalla kepeän ja viihdyttävän kirjan ennemmin kuin tiiliskiviromaanin. Tämä myös mahdollistaa paremmin etäisenä pysymisen. Humanisti-stereotyyppi joko rentoutuu uppoutumalla kaunokirjallisiin tiiliskiviin tai ehkä hän ei välitä rentoutua lainkaan. Uppoutumatta jättämisellä on myös se vaikutus, että yhteiskuntatieteilijä (jälleen stereotyyppi) kestää naturalistisiakin elämän angstien kuvauksia ja viileää tyyliä. Uppoutuva kai sijoittaisi onnettomuuteen itsensä ja mitä siitä sitten tulisi. Kaikkien näiden kaavamaisten yleistysten lisäksi selvityksestä voi päätellä, että humanistiryhmälle oli jo opiskelun luonteen vuoksi luontevaa hakea ajattelun virikkeitä juuri kaunokirjallisuudesta. Kunnianhimoinen suhde kirjallisuuteen selittyy omalla oppialalla, eihän kirjallisuus ja kirjallisuuden opiskelukaan sinänsä olisi tärkeää ellei se saisi ja ellei sen myös pitäisi teettää töitä lukijallaan. Yhteiskuntatieteilijäkin haluaa kaunokirjallisuuden lukemisella virikkeitä aivotoiminnalleen, mutta samalla hän vaatii, että kirjan tehtävänä on pitää lukijan mielenkiinto yllä. Siinä missä humanisti puhuu haasteellisesta lukukokemuksesta, voisi yhteiskuntatieteilijä puhua väkinäisestä lukukokemuksesta. Analysoiva yhteiskuntatieteilijä löytää ajattelulleen aineksia myös yllättävistä suunnista. Mielenkiintoisen sosiaalistumistarinan voi löytää vaikkapa Tarzaneista ja voidaanhan kioskikirjallisuuskin nähdä merkittävänä mu tt a m i s e s t a paljon enemmän kuin sitä, että teos olisi yhteydessä yhteiskuntaan, kulttuuriin tai historiaan. Yhteiskuntatieteen opiskelijoille taas nämä kaksi näyttävät olevan yhtä tärkeitä asioita. Sama suhde toistui teoksen taiteellisuuden ja todellisuussuhteen välillä: humanistit painottavat taiteellisia arvoja, yhteiskuntatieteilijät enemmän yhteyttä todellisuuteen ja yhteiskuntaan. Eräs yhteiskuntatieteilijä kirjoitti: hyvä kirja jopa muuttaa yhteiskunnallisia oloja, kuten latinalaisessa Jyväskyläläisen yhteiskuntatieteilijän suosikkikirjailijat: Edgar Rice Burroughs, Anne Rice, Märta Tikkanen, Eeva Joenpelto, Nadine Gordimer, Mirja Kuivaniemi, Margaret Mitchell, F.E. Sillanpää, Mika Waltari, Doris Lessing, Toni Morrison, Timo K. Mukka, Milan Kundera, Viivi Luik, Manuel Scorza, J.R.R. Tolkien Amerikassa on käynyt. Keveys vai uppoutuminen? Yhteiskuntatieteen opiskelijat näyttävät näiden vastausten mukaan käyttävän kaunokirjoja jonkinlaiseen irtiottoon teoreettisesta opiskelusta. Mu
11 Valtakunnan mediafilosofi Esa Saarinen: Nöyryytyksen kulttuuri elää yliopistoissa K un valtakunnan merkittävin filosofian julkiasu ja esiintyvä taiteilija Esa Saarinen lausuu sanat "sinä olet idiootti", tuntee jokainen yliopisto-opiskelija sielussaan vihlaisun. Vauhtiin päästyään Saarinen lyö nyrkkiä pöytään ja tarttuu kokonaista yliopistomaailmaa niskavilloista. "Yliopistollinen ympäristö on nöyryytyksen kulttuuri. Kun astut ovesta sisään yliopistoon, kuulet joka puolelta kuiskaukset "sinä olet idiootti". Filosofian ei tulisi asettua nöyryytyksen kulttuurin puolelle. Filosofia on vapautuksen voima", hehkuttaa Saarinen. Lapsenkasvoinen Saarinen loistaa mediafilosofin roolissaan Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen laitoksen luentotilaisuudessa. Mies astuu värikkäässä puvussaan yleisön eteen kuin nyrkkeilykehään. Kehän toisessa kulmauksessa seisoo vanha maailma. Saarisen taktiikka on viimeiseen saakka hiottu: ensin hän varjonyrkkeilee, sitten tyrmää itsensä ja naurattaa vanhan maailman kuoliaaksi tempullaan. Saarinen antaa niin opiskelijoille kuin yliopiston opetushenkilökunnallekin hetken utopiaa siitä, millainen on Saarisen ihannevaltio. Hän käy taisteluun yliopistollista kurinpitokoneistoa vastaan ja pian konservatiivinen yliopisto tallautuu Saarisen jalkoihin. Hän inkarnoituu uuden yliopistomaailman Jeesuksena yleisön eteen. Opiskelijoiden kasvot loistavat vapautuneisuutta ja henkilökunta myhäilee unelmissaan, kuinka ihanaa elämä olisi Saarisen yliopistossa. Assistentit eivät kumartele professoreita eivätkä opiskelijat niiaile ikuisille tieteen kaavamaisuuksille vaan tarkastelevat asioita suhteessa johonkin, jota ei ole valmiiksi määritelty. "Haluaisin luoda sellaisen yliopiston, mitä se upeimmillaan voisi olla", sanoo Saarinen ja koko yliopisto saa orgasmin. Filosofi, joka kysyy hellyyden perään Saarisen luennon aiheena on mediafilosofia, mutta hän aloittaa monologinsa hieman laajemmista kehyksistä. Kunnianhimoisesti hän pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, mitä on filosofia. Saarinen lähestyy aihetta määrittelemällä lähtökohdat: filosofia on henkilökohtainen merkitys, minän suhde omaan aikaan ja filosofian suhde ulkopuoliseen. Hän korostaa, että filosofia ei määrity vain tiedollisena pyrkimyksenä. "Miksi funtsitaan sitä, mitä tieto on? Miksi ei kysytä, mitä hellyys on", pohtii filosofi Saarinen ällistyneiden kuulijoiden ympäröimänä. Hän heittäytyy herkäksi ja tuo esiin tunnetotuuden käsitteen. Saarisen mukaan tieteen ja filosofian välinen kytkös olisi voinut tapahtua myös ja ainoastaan esittävän taiteen ja filosofian välillä. Tosiasiat tulisi kohdata tuntevana oliona, kuten perheenisä Saarinen tekee. Filosofian itseisarvoina ovat Saarisen mielestä suhteen muodostaminen filosofiaan itseensä, uusien käsitteiden muodostaminen, älyllisyyden ja puhtaan ajattelun arvostaminen. Yltiökäsitteellisyys, tekstimystiikka ja filosofian historian tyhjänpäiväinen tuntemus saavat piiskaa Saariselta, joka itse viljelee luontevasti arkisen elämän ulottumattomissa olevia sivistyssanoja ja historiallisten ajattelijoiden mietteitä. Välillä Saarinen puhuu niin syvällä perinteisen yli"Julkisuuden henkilöt tuntevat toisensa ja ovat tuttuja keskenään..., paitsi poliitikot, jotka ovat saatanan paskiaisia eivätkä osaa olla tässäkään asiassa kuin kunnolliset ihmiset" "Miksi funtsitaan, mitä tieto on? Miksi ei kysytä, mitä hellyys on", pohtii filosofi Esa Saarinen. opistomaailman rintaäänellä, että taistellessaan sitä vastaan hän elääkin sen mukana ilman ristiriitoja. Hän kritikoi mielellään Jacques Derridan käsitteellisyyttä ja ylitekstuaalisuutta sekä samalla nostaa Sokrateen puhuvan filosofin luonteen kukoistukseen. Saarinen nauttii yleisön edessä omasta sokratesmaisuudestaan. Hän keimailee puhujakorokkeen vieressä, elehtii luomistuskaansa ja sivaltaa kädellään vanhat totuudet kumoon. "Toisessa ihmisessä on saatava joku energia liikkeelle". Saarinen hehkuttaa energiaansa ja kiroilee epäakateemisesti. Meedio, joka luennoi filosofiasta mediassa Filosofisen itsetutkiskelunsa jälkeen Saarinen pääsee luennon teemaan: itiediflfilosofia on filosofiaa median kautta, et filosofiaa mediasta. Saarinen korostaa käytännönläheisyyttä mediassa. "Todellinen filosofi haluaa tavoittaa syvyyden. Tuolloin ei saisi tyytyä pintaan ja kaikkea pintaa olisi epäiltävä, mutta jos et hyväksy pintaa, et voi toimia filosofina mediassa." Saarinen puhuu energiataloudesta, joka on vahvasti mukana mediafilosofiassa. Nietzschen viettivoimat tuovat mediaan oikein käytettynä hyvää energiaa. Energisyyden malliesimerkkinä hän mainostaa hyvää ystäväänsä, koreografi Jorma Uotista, joka tunkee jopa pieneen nilkan liikkeeseen valtavan energian. Ja lopulta ilmaisun voima mediassa löytyy sen lyhyydestä. Mediafilosofia yrittää olla toiminnallista. Saarinen puhuu cool-kyynisyydestä, jossa voi sanoutua irti jumalaja edistysuskosta, mutta jotain olisi silti tehtävä. "Asioilla, joita teet, tulee olla merkitys oman elämän kannalta. Huomioi mediat, jotka muovaavat käsityksiä todellisuudesta ja koet mahdollisuutena, että mediat virittävät mahdollisen toimintaympäristön", kehottaa Saarinen. Herkullisesta älyllisyydestä filosofi Saarinen siirtyy älyttömyyteen: hän mainostaa omaa mediafilosofian kirjaansa ja esittelee kirjan taittoa, kustantajaa ja suurta suosiota. Houkuttelevasti esittäytyvät sivut ovat ilman numerointia. Ajatuksena on. että kirjaa voi lukea mistä kohdasta tahansa ilman omantunnon tuskia. "Välähdykselle on annettava tilaa". sanoo Saarinen ja luennolla kuulijat näkivät välähdyksen kirjamainoksesta. Julkkis, joka puhuu julkisesti itsestään Saarinen ei peittele omaa rooliaan julkkiksena, iltapäivälehtien mannekiinina ja kaiken maailman kommentaattorina. Myös Saarisen oppipojasta, ihmelapsi Himasesta on kasvamassa mediafilosofi, jota Saarinen luonnehtii mielenkiintoiseksi, omaehtoiseksi ja rikastavaksi. Mediassa oleminen on kuitenkin riskinottoa: kun olet mediassa, ilmennät tiettyjä arvoja, joita et välttämättä itse pysty aavistamaan. " Mediassa filosofi asettaa itsensä näytteille. Mediafilosofi on esiintyvä taiteilija, joka on ajan armoilla. Hän on arvaamattomuuden miinakentässä. Himaselle olen sanonut, että milloin tahansa voi räjähtää. Itse olen edustanut filosofiaa 15 vuotta mediassa. Olen tottunut siihen osana elämäntapaa enkä koe sitä sen kummempana kuin opettamistakaan. Minulla on myönteinen käsitys julkisuudesta. Viime vuosina käsitys on muuttunut luottavaisemmaksi", pohtii Saarinen. Filosofi Saarinen ei ole mikään mitätön mies. Hän muistuttaa ylpeänä, että vuosittain hänestä ilmestyy haastatteluja ja muuta aineistoa kahden pahvilaatikon verran. Julkkiksena hän luonnollisesti tuntee myös muut julkinaamat. "Julkisuuden henkilöt tuntevat toisensa ja ovat tuttuja keskenään.., paitsi poliitikot, jotka ovatkin saatanan paskiaisia eivätkä osaa olla tässäkään asiassa kuin kunnolliset ihmiset", sylkee Saarinen yhtäkkiä sensuellista suustaan ja saa röhönaurut yleisöltään. Luennon lopuksi hän ansaitsee suuret taputukset ja kuulijat kehuvat ekstaasiaan luentosalin ulkopuolella. Saarinen poistuu teekupin ääreen ja ripustaa hetkeksi julkisuuden naamion pois kasvoiltaan. \ TEKSTI: R I S T O L Ö F /A: TAURI KANKAANPÄÄ
12 Kadotetulle sukupolvelle työ ei ole ihmisarvon mitta. äsitteet tuntematon tai kadotettu sukupolvi, kansainvälisemmin generation X, ovat nopeasti vakiintumassa arkipäiväiseen kielenkäyttöön. Kysymys on nuorista aikuisista. Viime vuosikymmenen nousukauden arkkityypiksi nostettiin menestyjä, juppi, ja tämä surullisenkuuluisa hahmo sai huoletta edustaa koko ikäluokkaansa ikäänkuin kaikki 20-30 -vuotiaat olisivat olleet pankkiireja tai liikemiehiä. Juppien kuoltua sukupuuttoon on tullut taloudellisen ja henkisen laman kokeneen sukupolven vuoro. Mediat, markkinavoimat ja yllättäen myös alle kolmekymppisten sukupolvi itse ovat kiihkeästi luomassa tunnuspiirteitä ryhmälle, jolla ensituntumalta ei tunnu olevan mitään tunnuspiirteitä. Toisaalta täsmällisten tunnusmerkkien puuttuminenkin on nähty sukupolvi X:lle tyypillisenä piirteenä. Olemmeko siis tekemisissä tavallista monimutkaisemman sukupolviidentiteetin kanssa? On ehkä ennenaikaista luulla, että sukupolvemme (käytän me-muotoa, koska kuulun itsekin tuohon ikäryhmään) edustaisi kaikessa väitetyssä moniarvoisuudessaan jotain entistä parempaa. Kaikki määrittely-yritykset kääntyvät helposti itseään vastaan tai alkavat ruokkia itseään. Aikanaan luotiin eräänlainen keskivertohahmo hipistä, punkkarista ja jupista. Sukupolvi X:n edustajastakin on helppo luoda kuvitteellinen perusmalli. Tätä hahmoa voisi surkean aikakautemme johdosta kutsua vaikkapa loseriksi, häviäjäksi. Kun loser on keksitty ja määritelty, hänelle ryhdytään luomaan omaa ideologiaa vaatteiden, elokuvien ja musiikin kautta. Seuraavaksi hänestä kiinnostuvat niin sanotut vakavat sanomalehdet ja yliopiston tutkijat. Luokittelu on valmis: kokonainen ryhmä saadaan työnnettyä yhteen lokeroon ja aihetta on helpompi käsitellä. Sitten vain odottelemaan seuraavaa sukupolvea! X:n lyhyt historia Vaikka suurin osa Jyväskylän ylioppilaslehdenkin lukijoista todennäköisesti jo tietää, mistä sukupolvi X:ssä on kysymys, käyn lyhyesti läpi ilmiön syntyä ja siihen liitettyjä käsityksiä. Eräät määritelmät ovat suorastaan hirtehisiä. Itseäni on eniten huvittanut määrittely, jonka mukaan sukupolvi X on pelkkä freelance-toimittajien tuulesta tempaama jutunaihe, joka myydään puoliväkisin lehtien päätoimittajille. Voi ollakin, mutta mitä muuta? Generation X -nimitys on vakiintunut käyttöön amerikkalaisen Douglas Couplandin vuonna 1991 ilmestyneestä kirjasta. Tätä ennen nimitystä käytti muun muassa Billy Idol, jonka kulttimainetta saavuttanut punk-bändi oli nimeltään Generation X. Punkin ajatusmaailmassa olikin yhtäläisyyksiä nykyiseen sukupolvi X:ään. Punk-sukupolvi 1970-luvun lopussa tunsi jäävänsä heitteille ja olevansa pelkkä väliinputoajien lauma vailla mitään tulevaisuutta. Mistään punk-romantiikasta ei nykyisessä sukupolvi X:ssä kuitenkaan ole kysymys. Douglas Couplandin suomeksikin käännetty kirja on fBttiivinen kuvaus kolmesta hyvin koulutetusta nuoresta, joilla laman runtelemassa USA:ssa ei ole mahdollisuuksia päästä kiinni koulutustaan vastaavaan työhön. Perinteisen keskiluokkaisen elämäntyylin sijasta heidän on tyydyttävä boheemielämään rikkaiden lomakeskuksessa. He tekevät hanttihommia ja joitakin satunnaisia freelance-keikkoja, jotka hyvällä onnella voivat liittyä omaan koulutustaustaan. Butvvhocares, anyvvay Vaikka Couplandin kirja onkin mielikuvituksen tuotetta, ei sen henkilöhahmoja ole voitu luoda täysin tyhjästä. Mallina on toiminut 20-30 -vuotiaiden nuorten heterogeeninen joukko, jolla on erilaisia ominaisuuksia melkein yhtä paljon kuin koko sukupolvessa yksittäisiä ihmisiäkin. Jotain yhteistäkin toki löytyy: pitkä opiskelu-ura, ekologisten arvojen sisäistäminen, tietotekniikan tuntemus ja sen luonteva hyväksikäyttö. Tämän joukon asennetta on kuvattu välinpitämättömäksi ja turhautuneeksi. Tulevaisuudesta puhumista väitellään, koska se ei tarjoa mitään varmaa. Yh; teiskunnallinen vaikuttaminen ei kannata, parasta on keskittyä omien asioidensa hoitamiseen. Televisio, varsinkin musiikkikanavat, merkitsevät samaa kuin radio joskus aikaisemmin; sitä ei katsota, se on auki. Ironia on nähty sukupolvi X:n keinona selvitä kaiken kaaoksen keskellä: MTV:n Beavis ja Butt-Head on roskaa, mutta cool. Jotakin näiden ihmisten tunnelmista kieltämättä kiteytyy lauluntekijä Beckin tunnetuimpaan kertosäkeeseen: l'm a loser baby, so why don't you kili me? Kuka Suomessa kuuluultaan Couplandin nuoria aikuisia on kenties vaikea löytää sellaisenaan omasta pohjoisesta maastamme. Sukupolvi X:n ulkoiset tunnusmerkit tai elämäntavat voivat toki vaihdella maasta toiseen, mutta kaikkein olennaisinta lienee asenne. Esimerkiksi nuorten suhtautuminen työhön ja työttömyyteen tarjoaa kiinnostavia näkökohtia. Vaikka suomalaiset nuoret saavat tottua olemaan työttömänä hyvinkin pitkiä aikoja, he eivät keski-ikäisten kohtalotovereidensa tapaan vaivukaan epätoivoon. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan nuoret eivät surkuttele työttömyyttään, vaan sukkuloivat joustavasti koulutuksen, harrastusten, ystävien ja mahdollisten työsuhteiden välillä. Työttömyydestä on tullut realiteetti, johon on sopeuduttava. Ystävätkin ovat samassa tilanteessa, joten asiassa ei ole mitään hävettävää; työttömyyskorvauksen määrästäkin voidaan keskustella aivan kuin mistä tahansa jokapäiväisestä asiasta. Perinteinen kuva työstä ihmisarvon mittana on nuorten keskuudessa myös täysin murentunut. Eroavaisuus 40-50 -vuotiaiden asennoitumiseen on silmiinpistävää. Sukupolvi X:n ajatuksia lienee silti mahdoton koota kattavasti yhden otsakkeen alle. Kysymys on viime kädessä yksilöistä ei mistään toivonsa heittäneiden hylkiöiden harmaasta massasta. Sinänsä sukupolvi X:n tuntoja voi aistia vaikkapa tv-uutisten katugallupin pujopartaisen grungenuoren kommenteista: "Lama ei kiinnosta mua, mä opiskelen." Mutta sekin on vain asian yksi ulottuvuus. 13 TEKSTI: JUKKA Y L I L A S S I L A Kenen joukossa seisot Anita, 25. yväskylän yliopistossa tekee perustutkinkaan 6774 20-30 -vuotiasta. Sukupolvi X:n tyyppipiirteiden mukaisesti he ovat siis yhteiskunnallisesti passiivisia, pessimistisiä ja luoja tietää mitä muuta. Vai ovatko? Yleistysten sijasta on järkevämpää antaa ihmisten kertoa mielipiteillään totuuden omasta sukupolvestaan. Seuraavassa kolme versiota totuudesta: Anita, Antti ja Hanna.. Humanistisessa tiedekunnassa "useita laitoksia kolunnut" Anita Seppä (25) epäilee, että sukupolvi X:ään ei ole helppoa myöntää kuuluvansa. Myöntäminen on varmaankin yhtä vaikeaa kuin se, että olisi kymmenen vuotta sitten rehellisesti tunnustanut olevansa juppi, "Erilaiset ikäryhmälleni tyypilliset ulkoiset ja pinnalliset asiat on vielä aika helppo myöntää, mutta sellaiset, joihin itse suhtautuu kriittisesti ovatkin jo vaikeampia. Siis ne, jotka omassa ikäpolvessa ärsyttävät." Anitan mielestä yksi tällainen ärsyttävä asia on trendikäs vihreiden arvojen korostaminen. "On hyvin kyseenalaista, miten syvällisesti jokin vihreä aate on pohjimmiltaan ajateltu ja omaksuttu. Itsellänikin on selkeä ristiriita sellaisen aatteen kannattamisen ja käytännön elämän välillä." Toimintaa mikrotasolla Paljon puhuttuun kaksikymppisten passiivisuuteen Anitalla taas on selkeä henkilökohtainen näkemys: "Olen passiivinen. Siis perinteisessä mielessä. Omassa elämänpiirissä riittää aivan tarpeeksi problematiikkaa. Mutta minä koen henkilökohtaisetkin ratkaisuni tavallaan yhteiskunnallisina; oikeastaan paljon konkreettisemmin kuin marssimisen jonkin asian puolesta." Pinnallisessa joukkovaikuttamisessa on Anitan mukaan "onanoinnin makua". Hän ei kuitenkaan myönnä olevansa välinpitämätön. Kysymys on hänen mukaansa lähinnä toiminnan tasosta. 'Toimin jonkinlaisella mikrotasolla, vaikutan mieluummin vaikkapa kahden ihmisen Y^lfSfe^ ^ / i ^ ^ ^ . ^Öfflh 'f^^Tni hyvinkin vastuullisena., m u t t a en kuvittele olevani mikään yhteiskunnallinen ego." "Eikä meidän sukupolvemme pääse karkuun vastuuta. Meidän päällemfnehän on sysätty valtava määrä syyllisyyttä luonnon Saastumisesta ja ties mistä. Mutta tuntevatko ihmiset sifti syyllisyyttä, en tiedä." Nuorten tulevaisuus varsinkin työttömyystilastojen valossa ei vaikuta erityisen ruusuiselta. Anita ei kuitenkaan pelkää horisontissa siintävää työttömyyttä. Hän ei myöskään koe pitkän opiskeluajan menevän hukkaan. "Omalla kohdallani pitkä koulutusaika on pelkästään hyvä juttu. Olen saanut tehdä vapaasti ja omassa tahdissa itseäni kiinnostavia asioita. Ja työttömyyshän on jo eräänlainen peruslähtökohta valmistumisen jälkeen." Anita korostaa omaa aktiivisuutta itsensä työllistämisessä. "En ole koskaan lähtenyt sellaisesta luulosta, että saisin helposti jonkin turvallisen ammatin." "Parhaimmassa tapauksessa tämä taloudellinen lama johtaa ainakin siihen, että perinteinen käsitys työstä muuttuu. Samoin tämä "kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat" -työmoraali." Entä tulevaisuus yleensä? Pelottaako? "Ei se pelota. Mitä sitä pelkäisi", sanoo Anita Seppä. Antti, 29. Tietokone viisasten kivi, tv puolijumala? Antti Kaijalainen (29) ja Hanna Harju (28) ovat asuneet yhdessä nelisen vuotta. Antti opiskelee yliopistossa pääaineenaan taidekasvatus. Hanna taas on jo ehtinyt hankkia itselleen ihkaoikean ammatin. Hän on modisti ja hänellä on jo takanaan eripituisia työsuhteita. Työttömyydestäkin on tosin kokemusta. lllfct, "Työttömyys tuntui aluksi henkisesti raskaalta. Olin jo tottunut työelämään. Alun 'suruajan' jälkeen osasin hyödyntää vapaa-ajan paremmin", kertoo Hanna. Kumpikin on havainnut ajattelevansa työstä ja sen merkityksestä täysin eri tavalla kuin vanhemmat sukulaiset. "Vanhempani ovat varmaan jo luopuneet toivosta tehdä minusta jotain kunnon työntekijää", naurahtaa Antti. Eroja tuntuu olevan muualtakin. Antti on havainnut, että oman talon, veneen tai muiden ulkoisten seikkojen merkiHanna, 28 tys on keski-ikäisille äärimmäisen tärkeä. Pariskunta ei kuitenkaan suoralta kädeltä torju joidenkin perinteisten instituutioiden tai statussymbolien merkitystä omassa elämässään. "Oma asunto, auto tai kesämökki tietenkin merkitsevät eniten jotakin statusta. Mutta ei oma asuntokaan mikään mahdoton ajatus ole. Asunnon todennäköisesti hankkii kuka tahansa omakseen, jos se vain on taloudellisesti mahdollista", sanovat Antti ja Hanna. Minä voi olla koti Omaa tai vuokrattua asuntoa tärkeämpää on Antin ja Hannan mielestä kuitenkin se paikka, joka tuntuu kodilta. Kodin käsitekin on muuttunut liikkuvuuden ja kansainvälistymisen kautta. "Meidän sukupolvellemme kotiin ei varmaankaan liity enää niin paljon tunnesiteitä. Koti on siellä missä kulloinkin olet. Voisiko jopa sanoa, että minä olen koti", sanoo Antti. Tietotekniikan ja television sanotaan osaltaan tehneen ihmisistä maailmankansalaisia. Pelkän kotitietokoneenkin merkitys on Antin mielestä huomattava. "Tietokonehan on viisasten kivi työpöydällä, Jumalan sijainen maan päällä, heh heh. Se on jo kokonainen asenne. "Ja hyvä työväline. Se nopeuttaa ja innostaa. On vaikea ymmärtää, miten ilman sitä tulisi toimeen", lisää Hanna. "Ja kyllä televisiokin rupeaa jo puolijumala olemaan", Antti toteaa. Kaapelikanavien runsaudesta huolimatta tv:n katselu on Antin ja Hannan mielestä valikoivaa eikä passiivista ehkä MTV:tä lukuunottamatta. "MTV:n kohdalla voisi jo puhua kuvatulvasta. Sitä voi seurata vaikka ilman ääntä. Itse asiassa se kanava voi olla parempikin ilman ääntä", sanoo Antti Kaijalainen. "Huonojakin ohjelmia voi katsoa. Kunhan suhtautuu niihin kriittisesti. Ja mainostenkin kuvakieltä voi opetella lukemaan, eivät ne minuun niin kauheasti vaikuta", sanoo Hanna Harju.
14 ABISIVUTABISIVIJTABISI^^ Tervetuloa viidakkoon ! Kaikki tuntevat tai ainakin ovat kuulleet yliopisto-opiskelun vapaudesta ja opiskelijaelämästä, pienestä opintorahasta ja pitkistä valmistumisajoista. Kukaan ei ole voinut myöskään välttyä kuulemasta kilpailusta opiskelupaikoista sekä yrityksistä ja pettymyksistä astua yliopistomaailmaan. Kuten aina, puolet tarinoista on kaupunkitaruja ja varsinkin sisäänpääsytarut ja pääsykoelegendat ovat usein pahimmasta päästä. Monen innostus pyrkiä yliopistoon saattaa kuitenkin tyssätä jo yleiseen mielikuvaan sisäänpääsyn mahdottomuudesta. Kuitenkin yliopistoissa on kirjava joukko opiskelijoita. Jotenkin sinne oo siis sisään päästävä. Kuinka kummassa? Otetaan yksi tavallinen saarinen, joka on epätietoinen tulevaisuudestaan. Ammatinvalinnanohjauksessa ei ole vielä mikään iskenyt. Saarinen aikookin ehkä miettiä vielä yhden vuoden. Välivuodekseen hän ehkä pääsisi sedän nakkikojuun töihin. Vaihtoehto tuntuu melko hyvältä, sillä työssä tienaa rahaa. On kuitenkin olemassa toinen vaihtoehto. Nyt saarinen ottaa käteensä Jyväskylän yliopiston Oppaan opiskelemaan aikoville ja selailee sitä ja löytää esimerkiksi humanistisesta tiedekunnasta aineen, jota voisi harkita. Aine ei ole juuri oikea saariselle, mutta sitä voisi lukea kunnes suunnitelmat selkiytyvät. Varsinkin, kun tilastot kertovat, että aine ei ole suosituimpia ja sitä pääsee melko helposti lukemaan. Saarinen huomaa vielä, että aineessa on liikkumavaraa. Jos hän siis pääsisi sisään tätä ainetta lukemaan, hän voisi suorittaa vapaasti monia approbatur kokonaisuuksia muistakin tiedekunnista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta näyttäisi olevan mahdollista opiskella lähes kaikkia aineita. Approbaturin tehtyään on aina mahdollista hakea lisäopinto-oikeutta kyseiseen aineeseen. Vapaita sivuaineoikeuksia Riippumatta siitä missä tiedekunnassa on kirjoilla, voi suorittaa vapaita approbatur-kokonaisuuksia muistakin kuin omasta. Jyväskylässä vain laskentatoimi, markkinointi, yrityshallinto ja kauppaoikeus eivät kuulu vapaisiin approihin. Kasvatustieteellisessä ja matemaattis-luonnontieteellisessä voi sitä vastoin lukea kaikkia aineita approbaturin verran. Liikuntatieteellisessä approbaturin voi suorittaa liikuntasosiologiassa ja liikuntasuunnittelussa sekä -hallinnossa. Humanistisessa tiedekunnassa mahdollisuudet ovat muun muassa latinan ja kreikan kielissä, taloushistoriassa, musiikkitieteessä, taidekasvatuksen peruslinjalla ja Slovakian kielessä. Mahdollisuuksia tutkailla mielenkiintoisia oppiaineita siis on. Ei yliopistoon ole pakko tulla lukemaan vain yhtä ainetta eikä ole pakko pitää välivuotta vain jos ei ole varma juuri ainoasta oikeasta. Siis jos yliopistoon haluaa, kyllä jokin reitti löytyy. Tarvitaan vain jonkin verran tarmoa, hieman arkipäivän luovuutta ja halua hankkia tietoa yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista. Toinen asia on kuka todella haluaa yliopistoon. Helsingin Sanomissa eräs apulaisprofessori sanoi, että huonot opiskelijat pitäisi häätää ylipistosta tasoa laskemasta, koska riidanhaluiset opiskelijaröyhkimykset vain työllistävät monta etevää tutkijaa. Täällähän meitä. Tervetuloa. Ihan tavallinen viidakko täällä odottaa. TEKSTI: K A R O L I I N A TÄLVITIE-LÄMBERG KUVA: ANTTI SARJA Ajatusleikki: Mitä minä haluan? Olenko päättänyt mitä todella haluan opiskella? Ja miksi juuri tätä? Tiedänkö edes kaikkia mahdollisuuksia? Voin tietääkin, kysehän on vain rajallisesta tutkinnosta. Ylioppilaskylässä Jyväskylän Kortepohjassa asuu pari tuhatta opiskelijaa. Siellä asuu tasan yhtä monta erilaista ihmistä. Jokainen on oma tapauksensa. Varmasti suuri osa heistä elää elämäänsä tavalla, josta minä en tiedä yhtään mitään. Mistä he ovat löytäneet ne piirteet, joista ovat elämäntapansa muokanneet? Ihmisistä, jotka muodostavat juuri sen ympäristön, jossa elämme. Kaikki on siis edessä ja avoinna. Sininenmaailma makaa sohvalla Anteeksi, tiedättekö niissä rautakauppa on? Ette? Rautakauppa on kyllä hyvin arkipäiväinen asia. En moiti olenhan etsimässä erilaisia elämänkatsomuksia. Ne muodostuvat jostain hallitsevasta ajatuksesta, ideologiasta. Sen mukaan suhtautuu kaikkiin eteen tuleviin kysymyksiin. Taiteilija. Teillä on ilmeisesti hyvin voimakas pyrkimys tuoda esille omaa näkemystänne asioista. Tai se tapahtuu havaittavalla tavalla. Sohvalla makaajat tuovat yhtä lailla omaa näkemystään elämästään esille. Sohvalla makaaminen on se. Teidän näkemyksenne on omalaatuinen: "kaikki on sinistä". Enpä olisi tullut ajatelleeksi, että jonkin asian voi nähdä tuolla tavalla. Monisilmäisyyskin on yksisilmäisyyttä Neitsyt. Tarkka, järjestelmällinen. Asioihin on suhtauduttava loogisesti ja perusteellisesti. Kaikki etenee tavallaan portaittain; askelma askelmalta ja aina johonkin suuntaan, jotakin kohti. Varsin tehokasta. Tämän näkemyksen mukaan voi käyttäytyä hyvinkin yksisilmäisesti. On opeteltava katsomaan asioita monesta suunnasta. Mutta jokaisen näkemyksen edustaja katsoo asioita tavallaan yhdestä suunnasta, omastaan. Myös se, joka katsoo asioita monesta suunnasta, se on hänen tapansa. Kemisti. Onkohan kemialla yhteyttä metafysiikkaan? Kaikella on jokin perusolemus, mikä ei näy. En ole ennen teidän tapaamistanne ryhtynyt pöydän ääreen istuessani ajattelemaan, että se muodostuu aineellisista yksiköistä, joita ei näe. Onhan se koulussa opetettu, mutta jokapäiväisestä ajattelutavasta se on kaukana. Kemian täytyy olla aineiden metafysiikkaa. Abstrakteilla asioilla on omansa. Kaikki kertoo enemmän kuin esittää syvempi olemus. Jos kaikella on jotain, mitä ei havaitse, ja havaittuaan jotain niistä huomaa, että niillä on edelleen omansa, niin loputtomalta kuulostaa. Oppia ikä kaikki. Kehityksen edellytys on laajeneminen määrällinen tai laadullinen. Laadullinenkin lisää määrää, koska uusia seikkoja ilmenee. Pysymmekö ikuisesti lapsina? Lapsi. Sinä lienet selvin esimerkki siitä kuinka olemiseensa ja toimintaansa keskittyessään jää huomioimatta muita seikkoja. Lapsenhan on ainakin jossain määrin enemmän kuin aikuisen ajateltava esimerkiksi raajojensa liikuttelemista. Sinä kehityt jatkuvasti ja vielä kohtalaisen nopeasti. Opit nimenomaan asioista uusia puolia. Juuri sitä mihin minä pyrin. Kuinka kaukana lapsuudesta ajatuksellisessa mielessä olenkaan? Yksi näkökulma kaventaa tai laajentaa Historioitsija. Te tutkitte elettyä elämää, aikaa ennen tätä hetkeä. Kuinka siinä voi olla potentiaalista ainesta omaksua näkemys, jonka mukaan suhtautua toimintaansa ja tulevaisuuteen. Historioitsijan tuleva toiminta on kaiken lisäksi juuri historian tutkimista. Sanotaan, että historia toistaa itseään. Siinähän se. Historioitsija peilaa tulevaisuutta historian kautta. Näin on kuitenkin vain, jos ajatellaan professioista tai toiminnan harjoittajista ahtaasti profession tai toiminnan mukanaan tuomasta näkemyksellisestä näkökulmasta. Tämä pätee myös jo edellä tapaamiini ihmisiin. Takaisin historioitsijaan. Kaikki tuleva toiminta on historiaa joskus. Kaikki tuleva ei sanonnasta riippumatta ole toistoa. 'Tehdä historiaa" viittaakin jonkin ennen tekemättömän tekemiseen. Tulevaa voi koettaa muokata täysin erilaiseksi kuin historia antaisi olettaa. Historioitsija voi siten suhtautua tulevaan avarammin kuin historiaan perehtymätön henkilö. Perehtymättä tämän kummemmin historiaan sen saattoi siis havaita. Mutta vain sen, että asia on näin. Ei sitä, kuinka sitten toimia avarammin, jos ei ole historiaan perehtynyt. Tiedostan ja omaksun, mutta tiedostanko, että omaksun Ihmisiä virtaa ympärillä valtoimenaan. Jokaisella heistä olisi kerrottavanaan oma näkemyksensä. Heillä olisi ajattelemisen aihetta annettavanaan. Olenko täysin ajattelematon? Täydellisen ajattelevaksi en voi tulla. Täytynee kuitenkin pyrkiä siihen. Ajattelu on paras keino. Uusien asioiden ja näkemysten omaksuminen on sovellettavissa omaan katsomukseensa. Runsaus on yhtä kuin rikkaus. Uusia näkemyksiä oppii lyhyessäkin ajassa. Tiedostaminen on väline, jolla uudet näkemykset omaksutaan. Tiedostaessaan ja oppiessaan uusia asioita ei välttämättä tiedosta sitä, että on omaksunut ne. Myöhemmin omaksuminen on mahdollista havaita, kun kohtaa jonkin kysymyksen. Niinpä on myös tarkkailtava ja pyrittävä tiedostamaan omaa tiedostamistaan, omaksumistaan ja omaksumisensa tiedostamista. Jokaisen edellisistä lauseista olisi voinut ymmärtää lukemattomilla eri tavoilla. Lähes jokainen on ymmärtänytkin ne omalla tavallaan. Se oma tapa olisi voinut olla ne lukemattomat eri tavat. A N T T I NUMMI
15 VUTABISIVUTABISIVUTABISI^^ Yliopisto Yliopiston tehtävänä on ensisijaisesti tehdä tutkimusta ja antaa opetusta. Yliopisto kokonaisuudessaan tarjoaa myös lukuisia muita toimintamahdollisuuksia. Opintojensa ohella voi osallistua sosiaalisiin tapahtumiin ja niiden järjestämiseen tai jopa perehtyä hallinnollisiin tehtäviin. Yliopistossa opiskelemisen huomattavin ero lukio-opiskeluun verrattuna lienee sen monimuotoisuus. Opiskelun muotoja on useita ja niiden sovittaminen yksilölliseen elämäntapaan ja -tilanteeseen on vaivatonta. Luennot, ryhmätyöt ja seminaarit muodostavat suurimman osan yliopistossa annettavasta "suoras"ta" opetuksesta. Useimmat vasta opintonsa aloittaneet hyödyntävätkin tämän. Vastaavasti moni opiskelee lähes yksinomaan kotonaan käyden ainoastaan suorittamassa tenttejä tai palauttamassa esseitä. Tällöin on mahdollista tehdä pääasiallisesti jotain muuta, jolloin opiskeleminen on käytännössä sivutoimista. Ensimmäinen opiskeluvuosi kuluu usein opiskelun opettelemiseen. Nykyään tosin yhä useampi on opiskellut akateemisia kursseja muun muassa Avoimessa yliopistossa. Opiskelija-aineksen monipuolistuminen on voimistunut viime vuosina. Silti yliopisto-opiskelu aloitetaan yleensä muutama vuosi lukiosta valmistumisen jälkeen. Akateemisen koulutuksen saatua siirrytään työelämään, jolloin aloitetaan varsinainen työura. Niinpä yliopistossa opiskeleminen on erittäin otollista aikaa hankkia mahdollisimman erilaisia ja monenlaisia valmiuksia, joita tulevissa työtehtävissä voi hyödyntää. Valiokunnat Hallituksen työtaakkaa keventävät valiokunnat, jotka ovat avoimia kaikille opiskelijoille. Valiokunnat järjestävät varsin monenkirjavia tapahtumia. Monet tapahtumat ovat sosiaalisia ja vapaamuotoisia ja niiden tarkoituksena on yhdistää opiskelijoita myös eri tiedekuntien välillä. Valiokunnat perehdyttävät opiskelijoita myös korkeakoulupoliittisiin ja opintososiaalisiin asioihin. JYY:n piirissä on useita toimikuntia, joihin kaikilla jäsenillä on mahdollisuus päästä. Myös yliopiston alaisuudessa olevissa monissa toimikunnissa on opiskelijoilla oma edustuksensa. Kulttuuritoimintaa edistäviä yhteisöjä on useita, kuten kuoro, orkesteri ja teatteri. Ylioppilaskunnan oman elokuvateatterin lisäksi myös erillinen elokuvakerho pitää näytäntöjä. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua radio-ohjelman tekoon tai kirjoittaa Ylioppilaslehteen. Yliopistoliikunnan tukena on paljon erilaisia ylioppilaskunnan liikunnallisia kursseja ja tapahtumia, joista huolehtii lähinnä liikuntavaliokunta. Valiokuntien lisäksi on lukemattomia harrastustoimintaan painottuvia yhdistyksiä ja epävirallisia "seurueita". Ylioppilaskunta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on opiskelijoiden muodostama järjestö, jonka ensisijaisena tehtävänä on toimia jäsentensä edunvalvojina ja palvella heitä. Jäseniä ovat kaikki yliopistossa perustutkintoaan suorittavat opiskelijat, jotka automaattisesti maksavat JYY:n jäsenmaksun. Opiskelijat valitsevat vaaleilla ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävän edustajiston, johon ehdolle voi asettua yliopistossa läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija. Edustajisto asettaa asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten hallituksen. Osallistuminen näihin ylioppilaskunnan päättäviin elimiin on erinomainen keino vaikuttaa opiskelijoiden omiin asioihin. Samalla saa kokemusta luottamustehtävistä. Ylioppilaskunnan kiinteänä osana ovat poliittiset tai epäpoliittiset yhdistykset, jotka keskittyvät lähinnä ylioppilaskuntapolitiikkaan eli edustajistoja hallitustyöskentelyyn. Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat oppiaineen opiskelijoiden muodostamia yhdistyksiä, Tiedekuntaja laitosneuvostot Tiedekunnissa ja laitoksissa on hallinnollisia ja päätösvaltaa käyttäviä neuvostoja, jotka ovat osa yliopiston hallintoa. Opiskelijoilla on niissä omat edustajansa, jotka he valitsevat keskuudestaan. Myös rehtorin johtamassa yliopiston hallituksessa on opiskelijajäseniä. k i r j a YLIOPISTOON? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VALINTAKOEKIRJOJA MYY OPISKELIJAKIRJAKAUPPA KAMPUS-KIRJA. HINTAMME OVAT PYSYVÄSTIEDULLISET.ESIM: KORPINEN: OPETTAJAKSI OPPIMAAN KASVATTAJAKSI KASVAMAAN 80 MK ISOTALUS: PUHEESTA JA VUOROVAIKUTUKSESTA 65 MK TOIMITUKSET MYÖS POSTITSE KAMPUS-KIRJA SIJAITSEE YLIOPISTON KIRJASTOSSA, OSOITE SEMINAARINKATU 15, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH. 941-603 155 lijoiden vapaa-aikatyhjiön täyttämiseen. Lähes poikkeuksetta tämä tarkoittaa saunailtoja ja juhlia. Monet ainejärjestöt pitävät yhteyttä opiskelevien kanssa muun muassa järjestämällä opiskelijatapaamisia. Ainejärjestöt ovat oiva mahdollisuus tutustua yhteiskunnallisiin instituutijotka perinteisesti keskittyvät opiskemuilla paikkakunnilla samaa alaa öihin ja laitoksiin.
16 ABIVUTABISIYUTABISIVIJTABISIVUTABK EU tuo rahaa Suomen koulutukseen Euroopan Unionin rakennerahastot ovat EU:n sisäistä aluepolitiikkaa; ne pyrkivät parantamaan Unionin heikosti menestyvien alueiden toimintakykyä. Rakennerahastoista jaettava tuki oli vuonna I992 8 . 1 % Unionin budjetista, kun saman vuoden koulutusohjelmien osuus oli vain 0.6% EU:n budjetista. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus anoa rahastoista avustuksia mm. nuorten työnhakijoiden työllistämiseen j a ammattikoulutuksen tukemiseen. Lisäksi rakennerahastot tukevat tieteellistä tutkimustyötä j a koulutushankkeita. Suomen on tarkoitus saada EU:lta vuosittain rakennerahastojen kautta koulutushankkeisiin puoli miljardia markkaa. Suomesta ei ole toistaiseksi lähetetty EU:n komissiolle hyväksyttäväksi yhtään rakennerahasto-ohjelmaa. Sosiaalirahasto tärkein Lankisen mukaan koulutuksen kannalta tärkein rakennerahasto on sosiaalirahasto. Sosiaalirahastoa käytetään useiden hankkeiden tukemiseen. Rakennerahastojen tukirahat tulevat jälkikäteen. Hankkeet rahoitetaan ensin kansallisesti j a rahat anotaan myöhemmin EU:lta. Hankkeiden rahoitukseen tulee yleensä alle puolet EUrlta. Näin hankkeet eivät ole passivoivia, vaan j ä senmaita aktiivisuuteen ja aloitteellisuuteen kannustavia. Ohjelma helpottaa työttömyyttä EU:n aluej a rakennepoliittiset rahastot jakautuvat neljään tavoiteohjelmaan. Näistä kolmas j a neljäs koskettavat koulutusta. Ohjelma on Lankisen mukaan j o pitkälle valmisteltu, ainoastaan sen yksityiskohtia hiotaan parhaitaan. Ohjelma kohdistuu nuoriin työttömiin, sekä työttömyysuhan alaisiin nuoriin. Tavoitteena on vähentää pitkäaikaista nuorisotyöttömyyttä j a pyrkiä integroimaan nuoria j a syrjäytyneitä työelämään. Kolmannen tavoiteohjelman rekrytointipalvelut koskettavat korkea-asteen opiskelijoita. Lankisen mukaan niiden tavoitteena on edistää akateemisten nuorten työelämässä edistymistä. "Tarkoituksena on tavoittaa 45 korkeakouluopiskelijaa tai j o valmistunutta j a hankkeeseen suunnataan 4 miljoonaa vuodessa. Hankkeeseen olisi tarjoitus saada EU:n sosiaalisesta rakennerahastosta 16 miljoonaa vuosittain", kertoo Lankinen. Jyväskylässä alkaa rekrytointi Jyväskylän yliopiston rekrytointipalvelusuunnittelija Petri Silmälä arvioi 3000-5000 JYYläisen hakevan lyhyttai pitkäaikaista työpaikkaa rekrytointipalvelun kautta. Opetusministeriöstä hankkeeseen on saatu 1,5 miljoonaa. Silmälä toivoo rekrytointipalvelun työllistävän mahdollisimman monen siihen ilmoittautuvan opiskelijan. Silmälä kuvaa rekrytointipalvelua tulevaisuudessa helpoksi tavaksi hankkia koulutustaan vastaava työpaikka. "Jo nyt rekrytointipalvelun kautta on mahdollista päästä mukaan erilaisiin projekteihin j a mikäli opiskelija saa sovittua laitoksensa kanssa, näistä saa myös opintosuorituksia", Silmälä kertoo. Vielä mahdollisuus vaikuttaa Lankinen kuvailee Eu:n neljännen tavoiteohjelman "keskittyvän helpottamaan työntekijöiden sopeutumista teollisuuden rakennemuutokseen ja tuotantomenetelmien uudistumiseen". Tulossa on korkeakouluhankkeita, joiden nimikkeistä Lankinen mainitsee tied e j a media-alojen ammatillisen koulutusohjelmiin ja nuorien iulkij«itlen jgfte* koulutuksen tukiohjelman. EU toi uusia ohjelmia Ovet useimpiin koulutusohjelmiin (Erasmus j a Comett) avautuivat j o Eta-sopimuksessa. Erasmuksen oli tarkoitus päättyä vuoden vaihteessa, mutta uusien ohjelmien hienosäädön vuoksi Erasmus jatkuu sellaisenaan toistaiseksi. Opintosihteeri Tuula Maijasen mukaan uusista ohjelmista korkea-asteen opiskelijoita koskettavat ainakin Socrates j a tekniikan-, luonnontieteen-, j a kauppatieteen alan opiskelijoita myös Leonardo-ohjelmasta Comett. Socrates on laaja ohjelma j a pitää sisällään mm. Erasmuksen tarjoamat vaihtopalvelut. "Merkittävin muutos tällä saralla lienee, että Unionin jäsenyyden kautta myös Suomella on nyt mahdollisuus vaikuttaa nykyisten j a tulevien koulutusohjelmien sisältöön", Maijanen kuvailee. Unionin jäsenkansalaisina suomalaiset opiskelijat ovat jäsenmaissa samanarvoisia muiden jäsenmaiden opiskelijoiden kanssa, eli esimerkiksi sisäänpääsy joihinkin yliopistoihin pitäisi olla jäsenyyden vuoksi helpottunut. Unionin tavoitteena on lisäksi lisätä jäsenmaidensa kielellistä ja kulttuurista tuntemusta. Näin yhteyksien luominen Eurooppaan helpottunee ja ulkomaalaisia »pifcikelijoilu on tulevaisuudessa toivottavasti helpompi saada Suomeen. Suomen kieli on myös vuoden alusta alkaen ollut yksi unionin virallisista kielisiä. Eräiden EU-maiden korkeakouluissa on korkeat lukukausimaksut. Lukukausimaksut koskettavat Maijasen mukaan lähinnä niitä suomalaisia opiskelijoita, jotka hakeutuvat itsenäisesti ulkomaille opiskelemaan tai tahtovat suorittaa koko tutkinnon ulkomailla. Lukukausimaksut ovat jäsenmaiden kansalaisille hieman alhaisemmat. S I N I IHANAINEN JYVÄSKYLÄN KEHITYSMAAYHDISTYS ETSII KIRJANPITÄJÄÄ hoitamaan kehitysmaakaupan ja yhdistyksen tilejä. Saat meiltä käyttöösi tietokoneohjelman ja maksamme sinulle pienen palkkion. Jos siis haluat tulla mukaan muuttamaan maailmankaupan rakenteita oikeudenmukaisemmiksi, ota yhteyttä ! Puh. 6 7 8 2 5 / Riikka tai 2 4 2 4 2 6 / Virpi HALUATKO VAIHTELEVAN TYÖN MIELENKIINTOISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ? Rovaniemen hotellija ravintolaoppilaitoksessa kevään 1995 yhteisvalinnassa haettavana olevat linjat: RUOKAPALVELUN PERUSTUTKINTO, LAAJUUS 1 2 OV * (ylioppilaiden kiintiö = 18 aloituspaikkaa) Koulutus antaa monipuoliset valmiudet toimia ruoanvalmistustehtävissä esim. kokkina, joka tarvittaessa pystyy myös myyntija asiakaspalvelutehtäviin. MYYNTIJA ASIAKASPALVELUN PERUSTUTKINTO, LAAJUUS. 12A0V Mtoppfeidsfi to>*Ä 3& ieftuspaäkkaaj Tutkinnon suorittanut on erikoistunut erilaisten hotellien ja ravintoloiden myyntija asiakaspalvelutehtäviin sekä matkailun ohjelmapalveiutehtäviin. Tarvittaessa hän pystyy toimimaan myös keittiössä. * 1 opintovuosi on 40 opintoviikkoa (ov) * ruokapalvelun sekä myyntija asiakaspalvelun perustutkinnoissa voidaan lukea hyväksi lukion oppimäärästä 20-40 ov:n laajuiset opinnot HOTELLIJA RAVINTOLAESIMIES, 4 V Yo-pohjainen koulutus valmistaa alan ammattilaiseksi niin keittiössä, hotellissa kuin ravintolasalissakin. Koulutukseen kuuluu 1 vuosi käytännön työharjoittelua. JATKOMAHDOLUSUUDET ALALLA OVAT HYVÄT KYSY USÄÄ TILAA HAKUKORTTI: Puh. (960) 3388230/toimistosihteeri Anne Kunnari tai (960) 3388251 opinto-ohjaaja Eeva-Liisa Hirvikoski (opon tavoittaa keskiviikkona klo 11-12, torstaina 12-13 ja perjantaina klo 9-10.) Irl Rovaniemen hotel li-ja ravintolaoppilaitos Toripuistikko 5-7, PL 2283 96201 RovaniemiPuh. (960) 3388111 tir ^S-* v&mr"Nainen, & hiivasienen voi hoitaa ihan itse." Gyno-Daktarin emätinpuikot on tarkoitettu hiivasienen aiheuttaman emätintulehduksen hoitoon. Hoitokuuri kestää kolme päivää ja taudin pitäisi parantua viikossa. Nopeasti alkaviin oireisiin liittyy kokkareista valkovuotoa, kutinaa ja kirvelyä ulkosynnyttimissä sekä emättimen punoitusta ja arkuutta. Jotta taudin määritys varmistuisi, neuvottele lääkärin kanssa jos: olet alle 16-vuotias, kysymyksessä on ensimmäinen mahdollinen tulehdus tai kolmas tulehdus viimeisen puolen vuoden sisällä tai jos oireet eivät vähene lääkityksen aikana tai häviä viikossa. Jos tiedät tai epäilet olevasi raskaana tai imetät, neuvottele hoidosta lääkärin kanssa. Jos sukupuolikumppanilla on infektio-oireita, on hänenkin lääkityksensä (esim. Daktarin voiteella) aiheellista. Valmiste on yleensä hyvin siedetty. Muutamissa tapuksissa on havaittu paikallista kuumotusta hoidon alussa. Tutustu huolellisesti pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. TFIADEMARK Gyno-Daktarin 3 emätinpuikkoa 63,55 hinta 1.1.1995 APTEEKISTA mlkonatsoll under iicence from Janssen Pharmaceulica (Vaasan kauppaoppilaitoksesta j valmistuu ammattilaisia kaupan ja hallinnon aloille KANSAINVÄLISYYS ON VALTTIMME ^ (^LUKUVUOSI 1 9 9 5 1 9 9 6 ^ ) P e r u s k o u l u p o h j a i s e t o p i n n o t Koodi 5 9 3 Kaupan ja hallinnon perustutkinto Oppilaitoksessa sovelletaan u u t t a k o u l u t u s r a k e n n e t t a , j o k a s i s ä l t ä ä a i h e k o k o n a i s u u k s i a j a valinnaisia opintoja. Opiskelijalla on m a h d o l l i s u u s s u o r i t t a a s e k ä m e r k a n t i n t u t k i n t o (2 v) että m e r k o n o m i n t u t k i n t o (1 v) S u u n t a u t u m i s v a i h t o e h d o t • t a l o u s h a l l i n t o • a s i a k a s p a l v e l u j a m a r k k i n o i n t i • t i e t o t a i t o Hakemukset osoitteeseen: Vaasaa läänin suomenkielinen oppUasvalintalautakunta P L 2 j 'sgSlOl VAASA ____^_ J Ylioppilaspohjaiset o p i n n o t 1-vuotinen (merkantti) 6 6 9 myyntilinja 2-vuotinen (merkonomi) 2 5 1 u l k o m a a n k a u p a n linja 2 6 1 markkinointilinja 3 9 1 l a s k e n t a t o i m e n linja 4 2 j u l k i s h a l l i n n o n linja 2 , 5 v u o t i n e n 2 6 6 datanomilinja 3 v u o t i n e n 3 4 6 u l k o m a a n k a u p a n linja ( s u o m a l a i s s a k s a l a i n e n tutkinto) aitoksen koodi ( 1 7 3 1 ) j C Iltalinjat 3 P e r u s k o u l u p o h j a i s e t o p i n n o t • liiketalouden opistotutkinto, markkinointilinja (3 v) M e r k a n t i s t a m e r k o n o m i k s i • u l k o m a a n k a u p a n linja (1,5 v) Y l i o p p i l a s p o h j a i s e t o p i n n o t • ATK-linja (2,5 v) • markkinointilinja (2,5 v) J a t k o l i n j a • tietotekniikan jatkolinja (1 v) H a k u l o m a k k e i t a s a a oppilaitoksen k a n s l i a s t a . H a k u a i k a p ä ä t t y y 1 4 . 6 . 1 9 9 5 . Finnisch-Schwedisch-Deutsche Ausbildung im Aussenhandel gibt Dir qualifizierte B e r u f s k e n n t n i s s e (Kode 3 4 6 ) A 2.5 year course in International Business with English a s t h e l a n g u a g e of i n s t r u c t i o n will s t a r t on 14 August, 1995. S e n d y o u r application by 18 April to V a a s a Commercial College. PL 4, 6 5 3 5 1 Vaasa. An interview vvill b e a r r a n g e d for t h o s e selected a t t h e beginning of May. F u r t h e r information from Ms Doris Byholm tel. 9 6 1 3 2 5 3 8 6 2 . VAASAN KAUPPAOPPILAITOS PL 4 , 6 5 3 5 1 VAASA Puh. (961) 3 2 5 3 8 6 1 • VHLV
18 Keski ^/^ Suomen kotitalousopettajaopisto Jyväskylän palvelualojen ammattikorkeakoulu TULE OPISKELEMAAN OPPILAITOKSEEMME (1621) • Koti-, laitostalous-ja puhdistuspalvelualan perustutkinto (pk 597, yo 673) • Ravitsemusteknikko (yo 496) > Ammattikorkeakoulun koulutusohjelma (229) Matkailu-, ravitsemis-ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Lisätietoja: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto, Saarijärventie 21 40200 Jyväskylä, puh. 941-654 611, faksi 941-654 640 I i t MUS ARCTICA-SÄÄTIÖ on kaikkien Rovaniemellä opiskelevien asuntoyhteisö. Ylläpidämme 1 500 opiskelija-asuntopaikkaa kaupunkimme parhailla asuntoalueilla. H ID DOMUS ARCTICA SÄÄTIÖ Ratakatu 6, 96100 ROVANIEMI Puh. (960) 347 950, fax (960) 347 958 £t | ^ f l * y ILMAJOEN MAATALOUSOPPILAITOS mm 1 f^A Ti Seinäjoen ammattikorkeakoulu SYKSYLLÄ 1995 ALKAVA KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS Haku yhteisvalinnassa MAATILATALOUDEN PERUSTUTKINTO (laajuus 80 ov) Uuden koulutusrakenteen mukainen 2-vuotinen tutkinto, jossa on perusopintojen lisäksi suuntaavia opintoja. Suuntaavat opinnot antavat mahdollisuuden ammatilliseen erikoistumiseen. Pääsyvaatimuksena oppivelvollisuuskoulun hyväksytty suorittaminen. Koulutus alkaa elokuussa 1995. MAASEUTUYRITTÄJÄTUTKINTO (laajuus 120 ov) 3-vuotinen uusi ammatillinen perustutkinto, joka antaa yrittäjävalmiuksia monipuoliseen maaseutuyrittämiseen. Sen avulla opiskelija syventää ammatinhallintaansa sekä lisää yrittäjävalmiuksiaan. Pääsyvaatimuksena oppivelvollisuuskoulun hyväksytty suorittaminen. Koulutus alkaa elokuussa 1995. VILJELIJÄJA MAATALOUSLOMITTAJA-KARJANHOrrAJAUNJAT (kesto 1 v) Vanhan koulutusrakenteen mukaiset tutkinnot. Pääsyvaatimuksena maatilatalouden peruslinjan yleisjakson suoritus tai vastaavat tiedot ja taidot (esim. toisen alan ammattitutkinto ja/tai työkokemus). Koulutus alkaa lokakuun 1995 alussa. AMMATTIKORKEAKOULU Haku yhteisvalinnassa AGROLOGI (AM K) (laajuus 160 ov) Suuntautumisvaihtoehdot tuotantotalous ja tuotantotekniikka. Pääsyvaatimuksena lukion suoritus / yo-tutkinto tai maatalouden ammattitutkinto. Koulutus alkaa elokuussa 1995. ILMAJOEN MAATALOUSOPPILAITOS Seinäjoen ammattikorkeakoulu llmajoentie 525,60800 ILMAJOKI puh. 964-4246 565 telefax 964-4247 565 H O A S OPISKELU, KURSSIJA KESÄAJAN ASUNTOJA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Torpparikuja 3, Itä-Pasila Puh. 140 100, fax 140 528 Hakulomakkeiden tilaus p. 148 1211 Tervetuloa opiskelemaan aurinkoiseen Pohjois-Kymenlaakson KUUSANKOSKEN TERVEYDENHUOLTO-OPPILAITOKSEEN Kuusankosken Ten/eydenhuolto-oppilaitos on nykyaikainen, kehityksen kärjessä kulkeva osaamiskeskus, jossa on erinomaiset opetustilat ja -välineet, mm. moderni atk-luokka, yksi maan parhaista oppilaitoskirjastoista sekä suorat sateliittiyhteydet eri maihin. Kuusankosken terveydenhuolto-oppilaitoksen opiskelijoilla on mahdollisuus kansainväliseen opiskelijavaihtoon sekä vuonna 1995 alkavaan englanninkielipainotteiseen sairaanhoitajakoulutukseen, erikoistumisalana psykiatrinen hoitotyö. Osa opiskelusta tapahtuu ulkomailla. Kevään yhteishaussa on haettavana seuraavat opiskelupaikat: Sosiaali-ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, PK Sosiaali-ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, YO ja Sairaanhoitaja, psykiatrinen hoito, YO. Kysy lisää numerosta (951) 3791 933 MATKAILUNKOULUTUKSEN AMMATTILAINEN LAPISSA Syksyllä 1995 alkavat seuraavat ylioppilaspohjaiset linjat. • 2,5-VUOTINEN MATKAILULINJA, (hakukoodi 2128/255) sisältää hotellija ravintolapalveluopetusta ja 4 kk:n työharjoittelun. • 2-VUOTINEN MATKAILUPAINOTTEINEN MARKKINOINTILINJA HIIHTOURHEILIJOILLE (hakukoodi 2128/26). Ylläolevat linjat ovat yhteishaussa ja hakuaika on 16.1 .-15.2.1995, lukion ja ammatillisessa koulutuksessa viimeisellä luokalla olevien hakuaika päättyy 24.2.1995. Erillishaussa ovat seuraavat linjat: • 2-VUOTINEN YO-POHJAINEN MATKAILULINJA, joka erikoistuu kotimaan matkailuun ja on tarkoitettu lähinnä aikuisille. • KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN JATKOLINJA ENGLANNIN KIELISENÄ 5 KK. Hakuaika ylläoleville linjoille päättyy 31.5.1995. Hakulomakkeita saa oppilaitoksen kansliasta puh. (9693) 616 302. POHJOIS-LAPIN AMMATTI-INSTITUUTTI 6* MIKKELIN AMMATTIOPPILAITOS Otavankatu 4, PL 165, 50101 Mikkeli puh. (955) 204 11, faksi (955) 2041 250 Seuraavat yo-opiskelupaikat mukana yhteishaussa, hakuaika päättyy 2 4 . 2 . 1 9 9 5 * Pukuompelija yo * Tietotekniikan perustutkinto yo * Kartoittaja yo * Laboratorioalan perustutkinto yo * Suurtalousesimies yo (opistoaste) * Parturikampaaja yo Kysy lisää oppilaitoksesta! ^ =
19 CDptikulma silmälasit piilolasit näöntarkastukset pro design Silmälaseista opiskelijat -15% (Optikulma os. Jyväskeskus, II krs. Puh/Fax 3 1 3 3 av ma-pe klo 10-18 la 10-14 POHJOIS-SAVON KANSANOPISTO * TANSSITAITEENLINJA Linjan tavoitteena on kehittää ja syventää opiskelijan tanssiteknisiä ja ilmaisullisia valmiuksia. * KUVATAIDELINJA Linjan koulutukseen sisältyy mm. grafiikkaa, sommittelua, värioppia, maalausta ja taidehistoriaa. * VIESTINTÄLINJA Linja antaa perustiedot toimittajan työstäjä viestinnästä. * HOITOALANLINJA Linja antaa valmentavaa opetusta hoito-ja sosiaalialan oppilaitoksiin pyrkiville. * PERUSKOULULINJA Linjalla voi suorittaa peruskoulun yläasteen oppimäärän tai korottaa numeroita. * VIITTOMAKIELENTULKIN OPINTOLINJA Linja antaa kelpoisuuden viittomakielentulkin ammattiin ja valmiuden viittomakielen opettamiseen. Koulutus on 3-vuotinen. Seuraavan kerran otetaan opiskelijoita syksyllä 1996. Opiskelu alkaa 21.8.1995 ja päättyy 10.5.1996 Lisätietoja ja hakulomakkeita saa opistolta. POHJOIS-SAVON KANSANOPISTO Kansanopistotie 32,70800 Kuopio P u h . 971 3611 334. KOUVOLAN KASIJA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS UTINKATU 85, 45200 KOUVOLA PUH.(951)3703 913 Oppilaitos ottaa opiskelijoita seuraaville v. 1995 syksyllä alkaville muotoilun, suunnittelun ja käsityön linjoille: Puuala: Artesaani, pk ja yo (Cabinet-maker) Klvlala: Artenomi, yo (Kalusteja ympäristösuunnittelu) Rakennusala: Artesaani, pk ja yo (entisöinti, lähialueyhteistyö) Vaatetusala: Artenomi, yo (Vaatetussuunnittelu) Tekstiiliala: Artenomi, yo (Atk:n ja graafisen suunnittelun painotus) Maalausala: Artesaani, pk ja yo (entisöinti ja erikoismaalaus) Aikuiskoulutuksena: Artenomi, muotoilu, pk ja yo Haku yhteisvalinnan kautta, aikuiskoulutuslinjalle kuitenkin suoraan oppilaitokseen. Haku artenomin syventäviin opintoihin Valmiit artesaanit tai alan perusopinnot suorittaneet voivat hakea graafisen alan vaatetusalan ja muotoilualan artenomin syventäviin opintoihin, jossa koulutuspituus artenomiksi on 90 opintoviikkoa (n. 2,5 v.) Haku suoraan oppilaitokseen 31.3.-95 mennessä. Valintakoe järjestetään kaikille huhtikuussa. Kaupungilla on 4 opiskelija-asuntolaa. Ä Ä N E K O S K E N A M M A T I L L I N E N O P P I L A I T O S Sosiaalija terveysalan koulutusyksikkö Suolahti Puh. 945-5494 600 SOSIAALIJA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO V a r a s i m m e 9 . 8 . 1 9 9 5 a l k a v a a n k o u l u t u k s e e n 2 p a i k k a a y l i o p p i l a i l l e . Jos haluat o p i s k e l l a yo-ryhmässä j a v a l m i s t u a k a h d e s s a v u o d e s s a , p i s t ä h a k e m u s v e t ä m ä ä n . ( Y h t e i s h a k u k o o d i t 1 6 3 5 , 2 3 6 ) VAIHDETAAN VANHAT MIEHET ! MIRKA PORRASSALMI Nuorten näkökulmaa Arkadialle! VASEMMISTOL/illTTO HYVINVOINTI SYNTYY TYÖSTÄ VALITSE ASIAKASPALVELU AMMATIKSESI Jyväskylän hotellija ravintolaoppilaitos tarjoilee esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja: Hotelli-, ravintolaja suurtalousalan perustutkinto * ruoanvalmistusta ja asiakaspalvelua * Sinulle, joka tähtäät töihin esimerkiksi kahvilaan tai ravintolaan ja haluat keskittyä asiakkaiden toiveiden täyttämiseen itsenäisesti * opiskelu kestää yhden vuoden Myynti-ja asiakaspalvelun perustutkinto * asiakkaiden viihtyvyyden varmistamista esimerkiksi erilaisissa ravitsemis-ja majoitusliikkeissä sekä hotelleissa * Sinulle, joka haluat kehittää kielija neuvottelutaitoa, laskentataitoa ja pystyt joustavasti siirtymään tilanteesta toiseen * opiskelu kestää kaksi vuotta Molemmille linjoille haetaan yhteishaun kautta. Oppilaitoksemme tarjoaa Sinulle useita erilaisia mahdollisuuksia myös alan jatko-opintoihin. Ota yhteyttä oppilaitokseemme. Lisätietoja saat opintotoimistostamme puh (941)609 138. ] WÄSKYL^ N V / HOTELLI]A RAVINTOLAOPPILAITOS Taulurnaemie45'SF40200|yvaskyia.puh.(94l)609lll fax(94l)609333 • tetex 28106 jhro sf yhdessä Vuokrasuhde varma ja turvallinen Vaihtoehtoja myös vuokratasoissa Osa asunnoista valmiiksi kalustettuja Soittele tai tule kaymaan I • • • • • • KESKI-SU0MEN OPISKELIJA-ASUNTOSAATIO ^ Kauppakatu 26 A, 40100 Jyväskylä Puh. (941 )610 666 Fax (941) 610 669
20 JYVÄSKYLÄN Akateemnen Päärakennus linjaautoFreda Teku YLIOPPILASLEHTI kirjakauppa Mattilanniemi asema Muska Kauppaoppi laitos L Ö Y T Y Y Anttila Yltstönrinne Lozzinauta Hufciuuken-nus Taveydenhatooppilaitos ja S E U R A A V I S T A Ulpulckci Kirjasto Liikunta YTHS Ammatillinen opettajaPISTEISTÄ Rentukka Tourula Jyväskeskus korkeakoulu SILMÄLÄÄKÄRIT JUHANI JUKANTUPA ESA JAAN IO p. 21a aaa. Jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Pun. 214 444 miJI»iJSim«ISRISjmiJNEM OPISTO Kirkon nuorisotyön ohjaajan opintolinja ylioppilas/lukion päästötodistus tai 2. asteen ammatillinen tutkinto antaa kelpoisuuden ev.lut. kirkon virkaan nuorisotyön ohjaajaksi ja lähetyssihteeriksi hakuaika päättyy 31.3.1995 Kasvatusaineiden linja ylioppilas/lukion päästötodistus valmentaa kasvatusja opetusalan jatko-opintoihin erityispedagogiikan approbatur (Jy) kasvatustieteen approbatur (Oy) projekteja ja työhöntutustumisjakso mahdollisuus suorittaa/korottaa lukioaineita Lukiolinja voit aloittaa lukion tai jatkaa keskeytyneitä lukioopintojasi luokaton, LL1 ja LL2 toimivat uusien lukion kurssivaatimusten mukaan projekteja, mahdollisuus ottaa muiden linjojen aineita Kansanopistossamme on Sinulle asuntoja täydet opintososiaaliset edut. Kasvatusaineiden linja maksaa n. 470 mk/vk, muut linjat ovat oppilaalle maksuttomia. Lisätietoja ja hakemuslomakkeita Rauduskylän Kristillinen Opisto 84880 YLIVIESKA Puh. 983-427 091 Fax 983-427 343 ^ HAKU PAALLA? JyTOL tarjoaa kiinteää, kiehtovaa, kunniallista, haasteelliseen ammattiin johtavaa suhdetta 3-4 vuodeksi. Ammatillisina vaihtoehtoina tarjoamme: INSINÖÖRIKOULUTUS Konetekniikan koulutusohjelma Pääainevaihtoehdot: paperikonetekniikka, teknillinen mekaniikka, koneensuunnittelu, tuotantotekniikka, koneautomaatio, tarkkuustekniikka, kunnossapitotekniikka Logistiikan koulutusohjelma Suomenkielinen koulutus yrityslogistiikka kuljetuslogistiikka Englanninkielinen koulutus Integrated Logistics Sähkötekniikan koulutusohjelma Pääainevaihtoehdot: teollisuusautomaatio, mittaustekniikka, automaatiosuunnittelu, tietoliikennetekniikka, ohjelmointitekniikka, tietokonejärjestelmät TEKNIKKOKOULUTUS Konetekniikan koulutusohjelma Pääainevaihtoehdot: NC-huolto, kunnossapitotekniikka, tuotantoa utomaatio, Logistiikan koulutusohjelma yrityslogistiikka kuljetuslogistiikka Sähkötekniikan koulutusohjelma Pääainevaihtoehdot: prosessiautomaatio, tietotekniikka Rakennustekniikan koulutusohjelma Pääainevaihtoehdot: talonrakennus, rakentamisen logistiikka, kiinteistöhuolto Yhteishaku. Hakuaika 16.01. 15.02.1995, abituerienttien ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien haku päättyy 24.02.1995. Hakukortteja saat työvoimatoimistoista tai tilaamalla oppilaitokselta. Lisätietoja opintotoimistostamme puh. 941-33 04 644 Ykkönen Viitaniemessä JYVÄSKYLÄN TEKNILLINEN OPPILAITOS Viitaniementie 1, 40720 JYVÄSKYLÄ VALMENNUSKURSSIT OULUSSA TEKNILLISTEN KORKEAKOULUJEN INSINÖÖRIOSASTOILLE MATEMATIIKKA (50 h, 1190:-), FYSIIKKA (50 h, 1190:-), KEMIA (45 h, 1070:-) 2.5. — 27.5.-95 LÄÄKEJA HAMMASLÄÄKETIETEELLISIIN TIEDEKUNTIIN KEMIA (45 h, 1070:-), BIOLOGIA (32 h, 780:-), FYSIIKKA (50 h, 1190:-), PSYKOLOGIA (30 h, 680:-) SEKÄ AINEISTOKOE (3 h, ILM.) 8.5. — 31.5.-95 KAUPPAKORKEAKOULUIHIN (98 h, 2560:-) 8.5. — 31.5.-95 HINNAT SISÄLTÄVÄT ARVONLISÄVERON (22 %), LAAJAT ENNAKKOHARJOITTELUTEHTÄVÄT, OPPIMATERIAALIN JA TEHOKKAAN OPETUKSEN. KOKENEET OPETTAJAT. ASUNNOT ja RUOKAILU järjestetään. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT puhelimitse tai kirjeitse. TEHOKKUUTTA, OSAAMISTA, AMMATTITAITOA POHJOIS-SUOMENYLIOPPILASVALMENNUS PARTIOTIE 3, 90650 OULU PUH. 981-530 2855, -557 1555, -547 1645, 949-894 282, 9400-894 599 KESKI-SUOMEN AMMATTIOPPILAITOS tarjoaa ylioppilaille opiskelumahdollisuuksia seuraavissa perustutkinnoissa: graafisen alan perustutkinto tietotekniikan perustutkinto maanmittaustekniikan perustutkinto ruokapalvelun perustutkinto pukuompelija kartoittaja laboratorioalan perui te kn i ne n p i i rtä j a.•: \ : ; ja ammattikorkeakoulussa vaatetusalan suunnittelun ja markkinoinnin kouiumatkailu-, ravitsemisja kuluttajapalvelujen k o u t u t i ^ ^ B AVAA OVI TULEVAISUUTEEN! KUOPIOSSA asut, viihdyt ja OPISKELET! Kuopion teku tarjoaa Sinulle: INSINÖÖRIKOULUTUSTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneja metallitekniikan suuntautumisvaihtoehto Koneensuunnittelun suuntautumisvaihtoehto SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Elektroniikan ja informaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto Yhdyskuntatekniikan suuntautumisvaihtoehto RAKENNUSARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMA Rakennussuunnittelun suuntautumisvaihtoehto 0* YMPÄRISTÖTEKNIIKAN • KOULUTUSOHJELMA Laiteja ympäristötekniikan suuntautumisvaihtoehto Vesija ympäristötekniikan suuntautumisvaihtoehto TEKNIKKOKOULUTUSTA OPISTOASTEELLA K O N E A U T O M A A T I O N linja (pk) S Ä H K Ö V O I M A T E K N I I K A N linja (pk ja yo) T I E T O T E K N I I K A N linja (pk ja yo) T A L O N R A K E N N U S T E K N I I K A N linja (pk) Y H D Y S K U N T A T E K N I I K A N linja (pk) HAKUAIKA yhteisvalinnassa 16.1.-15.2.1995. Abiturienteilla ja ammatillisessa koulutuksessa viimeisellä luokalla olevilla hakuaika päättyy kuitenkin 24.2.1995. PÄÄSYKOKEET pidetään huhtikuun 20. (insinöörija rakennusarkkitehti) ja huhtikuun 2 1 . (teknikko) päivä. Lisätietoja ja hakukortteja saat Kuopion teknillisestä oppilaitoksesta, Opistotie 2, (PL 6), 70210 K U O P I O
21 OIKEUSTIETEELLISEEN 95 Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi INTENSIIVIKURSSIT 3 3 1 . 5 . K E R T A U S P Ä I V Ä T 10.-11.6. Hinta: 1690 mk E T Ä I S O P I S K E L U P A K E T T I sisältää teoriatiivistelmän ja oikeustapausharjoitukset mallivastauksineen. Hinta: 540 mk A R T I K L A V A L M E N N U S PL 5, 96301 Rovaniemi puh: 960-324 585 ma-to 12-14 tai 949-698 095 PÄÄSYKOEKIRJAT Hinta: 600 mk (sis. postikulut) P A N D E C T A O Y puh: 9400-698 095 MANTAN AMMATTI-JA KAUPPAOPPILAITOS ffflflfl Syksyllä 1995 alkavat lukiopohjaiset koulutusalamme: • Merkonomi, markkinointilinja, yo (261) • Merkonomi, laskentatoimen linja, yo (391) • Merkonomi, julkishallinnon linja, yo (402) Opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintojensa täydennykseksi ja monipuolistamiseksi yhdistelmäopintoja myös ammattiopetuksen koulutustarjonnasta. Olemme mukana myös Pirkanmaan ammattikorkeakouluhankkeessa, joka tarjoaa opiskelijoille runsaasti valinnaisuutta tämän hankkeen eri oppilaitosten kesken. MÄNTÄN AMMATTIJA KAUPPAOPPILAITOS Kauppoopetus, PI79,35801 MÄNTTÄ Puh. (934) 4888 541, fox (934) 4888 644 O^O Jyväskylän kotitalousoppilaitos syksyllä 1995 alkavat opintolinjat: YHTEISHAUSSA: 1. TALOUSKOULULINJA. pk tai yo, kesto 5 kk 7.8.-21.12. 2. TEKSTHLIHUOLTAJALINJA. pk tai yo kesto pk 80 ov, yo 60 ov. ERILLISHAKUNA: 3. HOME SERVICE SHOOL. pk tai yo englanninkielinen talouskoululinja kesto 5 kk. Linjalle 3 hakuaika 01. 31.5.1995 HAKULOMAKKEET JA LISÄTIEDOT Jyväskylän kotitalousoppilaitos, Salokatu 20 • ' 40630 Jyväskylä, Puh. 941 252 143. Erota olennainen P i r a u t a CIMOIIe s a a t n ä p p ä r ä s t i t i e t o a opiskelusta u l k o m a i l l a ! Kun tarvitset perustietoa opiskelusta ulkomailla. soita automaattiseen puhelinpalveluumme numeroon 90-7747 7677. Samasta numerosta saat lietoa myös kansainvälisestä harjoittelusta ja nuorisovaihdosta. Sukkuloit sujuvasti aiheesta toiseen ääninauhan opastaessa sinua. Tiedosta maksat tavallisen puhelun hinnan ja soittaa voit vaikka keskellä yötä. Kun kaipaat tarkempaa tietoa ja henkilökohtaista opastusta, soita neuvontapuhelimeemme numeroon 0600-9-1020. Saat asiantuntevaa palvelua omien suunnitelmiesi tueksi. Puhelinneuvontamme maksaa sinulle 5,30 mk/min+pmm. Olemme palveluksessasi ma to kello 9 14. Soita itsellesi tietoa! <3?CIM0 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus Vhdistä tieto ja käytäntö taidoksi. Koulutusohjelmat: Talous ja hallinto Tie tojenkäsitte/y Yhteishaku Vaatetusalan suunnitte/u ja markkinointi Ravitsemisja hotellipalvelu sekä koti-ja laitostalous JYVÄSKYLÄN PALVELUALOJEN AM MATTI KORKEAKOU LU PL 207 40101 Jyväskylä puh. (941) 624 231 fax. 941 624 251 KIINNOSTAAKO AMMATTI 4 P sosiaali-ja terveysalalla j | koti-ja laitostalouden alalla % metsäjä vesiluonnon parissa Suomessa tai ulkomailla? SAVONLINNAN AMMATILLISESTA INSTITUUTISTA saat laaja-alaisen koulutuksen sekä kansainvälisen pätevyyden toimia ammatissasi myös Suomen rajojen ulkopuolella. Jo opiskeluaikana sinulla on mahdollisuus päästä harjoittelemaan ulkomaille. Soita numeroon (957) 575 21 ja kysy lisää! KAMPUKSEN KAIKU Radio Jyväskylän taajuuksilla joka tiistai kello 18.30 klo 12 ylioppilastalon hallituskahinetissa
'22**° ' ii i » Valiokunnan seuraavaa kokousta ei ole vielä sovittu, mutta keskustelu mm. asumisoikeusyhdistyksen perustamisesta Jyvässeudulle, Sarajevo -hyväntekeväisyyskonsertin järjestelyistä ja rekrytointipalvelusta jatkuu. Opiskelijoiden toimeentuloon liittyvä kyselytunti järjestetään kirjaston kahvilassa torstaina 23. helmikuuta klo 13.00 alkaen. Eduskuntavaalien paneelikeskustelu puolestaan pidetään yliopiston päärakennuksella salissa Cl torstaina 2. maaliskuuta klo 12.15. Kummankin tilaisuuden järjestelyissä ja sisällön muokkaamisessa tarjolla töitä vapaaehtoisille. Kaikille avoin perusturvatyöryhmä kokoontuu yo-talolla sihteereiden huoneessa^Edellisten kokousten (23.1, 31.1. ja 7.2. keskusteluihin ja työn alla olevaan muistioon voi käydä tutustumassa yläkerran koneella. Tietoa tarjolla kovalevyllä otsikon PETTU takana. Lisätietoja valiokunnan ja perusturvatyöryhmän asioista ja kokouksista yo-talon ilmoitustaululta ja sosiaalisihteeriltä (p. 617 063 tai 607 221). Seuraava kokous pidetään 21.2. Kirjailijatalolla kello 18.30, jonka jälkeen jatketaan saunaillan merkeissä. Saunailta on samalla ideariihi toimintaa varten. Kaikki uudet ovat ehdottomasti tervetulleita, ja vanhathan perinteisesti eivät malta edes pysyä poissa. 14.2. Rusettiluistelu, Kampuksen kenttä (maaliskuu) Yösählyturnaus (OLL:n tapahtumia) 17.2. OLL-Liigan ottelu,Harjoitusjäähalli Jyväskylä 18.2. Akateemisen Kyykän MM-kilpailut, Tampere. 26.2. Nyrkkipallon SM, Turku. 18.3. 24 Tuntia Lunta, Kuopio Lisätietoja saat LVK:n pj:ltä Mäkisen Matilta (607126) Kulttuurivaliokunnan kokous pidetään maanantaina 13.2. klo 18 ylioppilaskunnan yläkerran halliluskabinetissa. Tervetuloa ! KV-VALIOKUNTA INTERNATIONAL SUB-COMMITTEE Mitä Kuusamossa tapahtuu? Mikä on Jyväskylä 21 -aloite? Miksi emme pidä automarketeista? Ympäristövaliokunta kokoontuu seuraavan kerran ke 15.02 klo 18.00 YO-talolla. OTA SELVÄÄ, TULE KOKOUKSEEN! Osallistumme myös Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämään vaalipaneeliin ma 13.02 klo 18.00 pääkirjaston Minnansalissa. Puhaltaako uudet tuulet vallanvaihdon jälkeen? Tervetuloa kaikki sekä vanhat että uudet jäsenet. 21.2.1995 klo 18 kv-kokous yo-talolla. Next meeting on international Sub-committee 21.2.1995 6 p.m. at Student"s house, vvellcome. Tule kokemaan uusia makunautintoja eksoottisen ruoan merkeissä 23.2.1995 klo 18-30 alk. Kortepohjassa O-talon kerhohuoneeseen. Ilm. ja osallistumismaksu (10 mk) Lillukkaan pe 17.2. mennessä Soile Hakkaraiselle. Eeva p. 608440, Bogi 608567. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja:Tui}j Taipale p. 617 2 1 ^ Toimittajat: Kimmo Pulkkinen Petri H e i k k i n e n p. 617 288 Ilmaituh-^: toiminimi Martti Mikkonen p . ? \ * ) 1 I (työ), 5721363 ( M ) , V49-642 5 3 3 ( a u t o ) Ylioppilaslehtiert valtakunnallinen ilmoitusmyynti: PimmfkkiOy,p.921-2m221 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 941-213 810 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät V A X 4 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko intetnet-osoite muista tietokoneista on JYLKKAR1@JYLKJYU.R. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa d e a d l i n e -päivänä. Ilmoitushinnat: tekstissä 4*30 mk/ppm, takasivu 5.00 mk/ppm, märirapaikkali;:* 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 6.00 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten h i n t o i h i n ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili T A 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 pilvipoutaa II Seminaari ufoista etnologian laitoksella Etnologian laitos järjestää yhdessä etnologian ainejärjestön NEFA-Jyväskylä ry:n kanssa suuren ufoseminaarin helmikuun 1617. päivinä. Seminaari lupaa monitieteellisyyttä ja uusia näkökuntoja ilmiöön. Seminaarin tieteelliset luennoitsijat edustavat monia eri aloja, m: mm. lääketiedettä, tähtitiedettä ja folkloristiikkaa. Järjestäjät ovat kutsuneet myös ufoihin uskovia ihmisiä luennoimaan. Skeptikko-lehden päätoimittaja Hannu Karttunen tuo tähtitieteen näkökulman aiheeseen. Ufotutkija Tapani Kuningas kertoo suomalaisten tekemistä ufohavainnoista. Elokuvatuottaja Juhan af Grann aikoo paljastaa, miten Yhdysvaltojen viranomaiset ovat pimittäneet ufotietoja. Kulttuurintutkija Olavi Räsänen aikoo asettaa seminaarin pohdittavaksi kysymyksen voisiko folkloristi Martti Haavio nähdä ufon. Seminaari pidetään 17.2. etnologian laitoksella Villa Ranassa Blomstedtin salissa kello 1 1 alkaen. Oheisohjelmana on jo 16. päivänä luento dokumenttielokuvasta ja dokkarikatsaus liikunnan salissa L304 alkaen kello 18. 17. päivän iltana järjestetään galaktiset bileet Ilokivessä, jossa paras puku palkitaan.
2 3 ' " * Hyvät ainejärjestöt dead line -päivän keskiviikoksi nyja muut järjestökyisen ,ors,ain sijas,a olemme 1 myös siirtymässä enemmän sähköpalstan täyttäjät postin käyttäjiksi. Asetamme teille Olemme siirtäneet järjestöpalstan painokkaan toiveen: jättäkää tekstinne sähköpostin kuutta. Jos se ei millään onnistu, niin luokaa levykkeellä. Koneemme hyväksyvät MacVVritellä ja WP:llä kirjoitetut versiot lukuun ottamatta WP 6.0-6.1 versioita. Paperilappusia emme ota enää vastaan emmekä ota myöskään puhelimella verbaalisesti esiteltyjä tekstejä. Toimitus Rekrytointipalvelu Rekrytointipalvelun työnvälitystoimintaan pääsee mukaan täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. joita saa rekrytointipalvelusta (hallintorakennuksen 2. kerros) ja tiede; i ii*.ien kanslioista. Lomakkeet palautetaan nmkrytointipalveluun. Todistuksia ei tarvita. JYTTY-tietokantaan kannattaa ilmoittautua mahutuLtisimman pikaisesti. Puh. 601 057 ja 601 08»L fax: 601 061 ja sähköposti: jyrek@tukki.jyu.fii Ynnä Tässä hivenen tietoja tulevasta lukukaudesta merkittäväksi kalenteriisi: Saunailta to 09.02. klo 19.00 Kirin saunatilat, Laskiaisbileet 28.02. Viinibileet 08.03, Ynnän approbatur 23.03. Ainejärjestölehti Känny on tulossa. Ainejärjestön uunituore hihamerkki on tulossa myyntiin. Jäsenkortteja on saatavilla ynnän toimistolta MaE 202. Ynnä päivystää toimistollaan torstaisin klo 11-12, apua on saatavilla niin vapaa-aikaan kuin opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Lisätietoja on saatavilla Ynnän ilmoitustaululta tai toimistolta. Sähköposti: ynna@math.jyu.fi. AIESEC Uusi, uraa uurtava lehtemme, AIESECcari ilmestyy maanantaina 13.2. ja sitä" on saatavana toimiston (MaD 255) postilaatikosta seka MaA:n tai C:n aulasta. LOOK AROUND! keskiviikkona 15.2. klo 16 Alban oluttuvassa, cli viedään ympäristöprojektia eteenpäin. Varsinainen tapahtuma lähestyy! Perjantaina 17.2. klo 19 teatteriin! Ohjelmassa Venetsian kauppias. JYTK Seuraava opintokerho 16.2. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. 22.2. klo 12-16. JYTK järjestää yhdessä Naisten Liiton kanssa koulutuksen perusturvaseminaarin Musica 103 -salissa. Paikalla on nimekkäitä alustajia. Ottakaa yhteyttä, jotta voidaan yhdessä hoitaa ilmoitusten levittäminen. 23.2. yliopiston kirjaston kahvilassa on kyselytunti, joka käsittelee opiskelijoiden perusturvaan liittyviä asioita. Lisätietoja Antti, 615 542 tai Marju, 949-544 189, sähköposti anolnu@tukki.jyu. KuPl Kolminaisuuden Postulaatti kokoontuu 14.2. 1995 kello 18.00Sohwilla. Laitetaan kevään bilejutut kuntoon ja kehitellään uusia ideoita. Aivan kaikki saavat tulla paikalle. Kaikki KuPI-henkiset katsokaa Tietopörssiä 8.2., kun KuPI:n kunniajäsen Vesa Jarva pitää mainettamme yllä valtakunnan verkossa (3.TV klo 20.00). Kontaktia ryhmäämme kaipaavat ottakaa yhteyttä vaikka Mäkisen Mattiin 607126. Pedago Ry Kevätkokous 28.2. klo 19 Kirjailijatalolla. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen talvipäivien aloiltajaissaunapippalot. Tervetuloa. SANE Sane ry saunoo ke 15.2. klo 18.30 alkaen Kirin saunalla. Yliopiston aktiivisin ainejärjestö kokoontuu vuosikokoukseensa to 23.2. klo 18.15 Sohwin kabinettiin. Ainutlaatuinen tilaisuus päästä hallitukseen ajamaan fennougrismin ylvästä asiaa. Kielten opiskelijoiden Euroviisuja isännöivät tänä vuonna voittoaan puolustavat suomalaiset. Vuoden viisu valitaan Rentukassa ke 8.3. Näyttelytyöryhmä Näyttelycyöryhmän seuraava kokoontuminen pidetään -laanantaina 27.2. klo 17 ylioppilastalon yläkerran hallituskabinetissa. Tervetuloa ! Puhkupillit Levynjulkistamiskeikka 15.2. A-salilla klo 20 alkaen. Tarjolla uuden Cd-levyn materiaalia sekä janoisille keskiolutta. Tilaisuus kuuluu Jyväskylän Talven talviklubisarjaan. liput 30 mk. Tervetuloa kaikki kuuntelemaan aivan uutta jyväskyläläistä ry tmipuhal li nmusi ikkia. Magna Carta Valentine's day party 14.2. Rentukassa klo 20. Liput 10 mk. Upeita lemmenjuomatarjouksia: Love hour 21 -22: 0,4 I keskari 10 mk, Pähkinäsnapsi K), Intimate hour 00-01: Ystävänpaukku K). Lillukassa jatkot ja tarjoilu pelaa. Tule, näe, saa! PÖRSSI RINNERIEHAN lipunmyynti on Ilokivessä ja MaA:n ala-aulassa tiistaina ja keskiviikkona 21.2-22.2 sekä 28.2-1.3. Muista tulla ostamaan ajoissa lippusi, ettet jää paitsi talven parhaista bileistä. Luvassa on jälleen kerran hillitöntä menoa ja estotonta hauskanpitoa. Jo perinteeksi muodostunut KEVÄTSEMMA on viikolla 14. Tarkempaa tietoa ajankohdasta on tulossa myöhemmin. Pörssin toimisto on auki tiistaisin ja torstaisin klo.I 1.45-12.15. Siellä on saatavilla Kotisampo JR vakuutuksia sekä uskomattoman halvalla Keskisuomalaisen tilauksia. Nyt kannattaa käyttää etuja hyväksi. Älä siis vaivu epätietoisuuteen, vaan poikkea käymään toimistolla. Saamelaiskulttuuripäivät Enontekiön Hetassa järjestetään 24.-26.3. Marianpäivien saamelaiskulttuuritapahtuma ja vuoden 1995 poronajoja suopunginheiton MMkilpailu.Saamelaisia saapuu Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Matkan kustannukset: Menopaluu junalla Rovaniemelle ja junalta yhteys bussilla Sodankylään (junabussilippu).Sodankylästä mahdollisesti ylioppilaskuntien yhteinen kuljetus Enontekiön Hetaan. Kustannuksia myös majoittumisesta (I vuorokausi). Matkan karkea kustannusarvio 600750 mk osanottajamäärästä riippuen. TIEDUSTELUT: kulttuurisihteeri Outi Riihimäki p. 216173 tai trniail: oriihimaC 1 * tukkijyu.fi. GRÖNIONI Ystävät hyvät! Helmikuun eka julustaminen ja naamojen tarkistus 14.2. klo 18.00 alkaen Bar Cafe Hemingwayssä. Asioina mm. tulevat aloitteet, kevään toiminnan jatkosuunnittelu, tapaamiset ja mäenlasku. Tietoa myös 19.2 pidettävästä kokoustekniikan paluu kakkosesta. Aloitamme siis sunnuntaina Beverly Hillsin merkeissä klo. 15.30 ylioppilastalolla. Tule katkaisemaan pitkä sunnuntai ja ota popcornit mukaan. Luvassa arkistojen ja sääntöjen tutkiskelua. Kaikki uudet ja uusiovanhat reippahasti mukaan! Soittaa voi 675 314/Hanna Kaisa tai 619 948/Jonna Emile Ry Uusiutunut Emilen hallitus toivottaa reipasta kcväänalkua kaikille Kaskolaisillc! Seuraavan kerran kokoustamme &>fiwin kabinetissa 14. 2. klo 18.00. Tule ja li#» ystäväsikin kuulemaan mm. uudistettavista eumun ja laudaturin opintosuunnitelmista. Lisäksi kevättalven ohjelmassa on mm. Laskiaisrieha (1.3.) yhteistyössä Abakuksen eli Erkan ainejärjerjeslön kanssa. Tarvitsemme kaikki Kaskol mukaan toimintaamme! Seuraile ilmoittelua ja tule mukaan !!! Tosine ry Sääntömääräinen vuosikokous ke 15.2.1995 klo 18.00 Kirjailijatalolla (Seminaarinkatu 26). Esityslista nähtävillä Tosinen ilmoitustaululla. Tule valitsemaan uusi puheenjohtaja ja hallitus!! Sauna lämpimänä seitsemän jälkeen. Omat eväät löylyihin. Vanha hallitus kiittää kaikkia tapahtumarikkaasta kaudesta. MEPHISTO Mephiston (epämuodollinen) tapaaminen ke 8.2. klo 19.00 alkaen ravintola Rentukassa, Kortepohjassa. Ohjelmaa talon puolesta. Helmikuun muut keskiviikkoillat mahdollisuuksien mukaan klo 20.00 yo-talon ylkerrassa. -Seuratkaa Mephiston ilmoitustaulua! Listietoja Kirsi Turuselta p. 608 561. FOKUS ry. Kerrankin virallista asiaa:Fokuksen sääntömääräinen kevätkokous nuijitaan pöytään tiistaina 21.2. klo 18.00. Mekkana toimii tällä kertaa yliopiston kirjaston luentosali (2.krs). Tule ihmeessä paikalle antamaan vanhalle hallitukselle potkut persuksiin ja valitsemaan uusi, entistä ehompi puolivirallinen instituutio! Muistakaatten myös Joensuun ja Turun kolleegoiden visiitti: peliseuraa on edelleen jaossa, nimi listaan ilmolaululle ja olet tehnyt päivän hyvän työn. Myös ekskursiolle mahtuu edelleen mukaan. Kumman Luja Hei opossumit! Tässä tietoa kevään runsaasta tapahtumatarjonnasta: 1) ke 8.2. osallistumme joukolla K VAI :n viini-iltaan Rentukassa. Seuraa KVAT.n ilmoittelua. 2) ti 28.2. vietetään liukasta laskiaista. liihlö Laajavuoreen 15.30 Kortepohjasla Lillukan edestä. Jos suinkin mahdollisia matka tehdään autolla, ettei kenenkään tarvitse pelätä jäätymistä paluumatkalta. Klo 18-20 sulattelemme itseämme A-lalon tilaussaunan löylyillä. Tarjolla on kuumaa kaakaota ja kahvia sekä kermapullia. Jatkot Rentukassa... 3) la 4.3. mennään metsään! Vietämme yön Toivakassa metsähallituksen mailla, yöpyminen kamiinalelloissa. Lähti) n. klo 13, jotta ahkerat ehtivät tentistä. Sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Kulu maksaa teltat ja muut varusteet. 4) su 12.3. osallistumme KVAT:n lumiveislolapahlumaan. Kaikki "lailcilijal" mahtuvat porukkaan.Tarkempia tietoja fHyfihemmin. IlmoitlaHlumisia ja ihmettelyjä ottavat vastaan Jouni p. 60 7314, email:jmli@jytko ja Annasliina f, 60 7542, emaihannpuo@lukki. Seuratkaa myös sähköpostianne! Dumppi ry Dumpin toimintaa...Kevätkokous yhdisteltynä peli-illalla on 16.2.Paikkana on (Kortepohjan) D-rakennuksen videohuone. Tilaisuus alkaa 18.00. Ja toinen tulevaa asia on retki Tallinaan/TarUxMi. Täslä enemmän ilmoitustaululla. Kiitokset loppuun...cli kiitokset osallistumisesta Tietotehtaan cxcursiollc.ja meitä oli paljon. Kameraseura Vaikeaksi havaittu näyttelyn teema "Muutos" on vaihdettu aiheeksi "Minät". Toivottavasti uusi teema inspiroi kuvaamaan intohimoisesti! Lisätietoja aiheesta kokouksessa. Virsusta videoon -kuvia voi vedostaa myös kaupungin kirjaston labrassa ottamalla ensin yhteyttä Ari Strandeniin p. 624 798. Omat litkut mukaan! Virsukuvien dead line on 1.3. Seuran diaprojektori on edelleen hukassa. Jos omatunto alkoi kolkuttaa, ota yhteyttä Annetteen p. 615 052. Seuraava kokous ke 15.2. klo 16.30 Sohvvilla. Tervetuloa! Lisäapua: Annette p. 615 052, Marjo p. 252 413 ja Virve p. 272 693. Kehitysmaayhdistys BÄNDIKATSELMUS Yläkaupungin Yö tulee taas. Ajankohta on 27.28.5. Ylioppilaskunnan kulltuurivaliokunta etsii ainejärjestöjen piirissä toimivia bändejä ylioppilaskunnan bändikatselmukseen yläkau-pungin yöhön. Lisätiedot ja ilmoittautumiset kulttuurisihteeri Outi Riihimäelle p. 216173 lai cmail: oriihimu <*>> lukki. jyu. n. Hei taus kaikki reilusta maailmankaupasta kiinnostuneet! Seuraava kokous on kaupalla torstaina 9,2. klo IX. Virpi kertoo kuulumisia vallakunnallisesla kehilysmaakauppulapanmisesla. Tule kuuntelemaan ja ilinicllclcmäiin! Vasemmisto-opiskelijat Jyväskylän vasemmisto-opiskelijat järjestää yhdessä Suonien Demokraattisen Nuorisoliiton kanssa 3.-4. maaliskuuta 1995 viikonloppulapaainisen. johon on kutsuttu koko maan vasemmistolaiset yliopisto-, ja uinutkin opiskelijat. Opiskclijalapaamisen ohjelmassa on mm. keskustelua opiskelun sisällöllisestä kehittämisestä. opiskelijoiden vaikutuskanavien syventämisestä ynnä muusia. Lisäksi seminaari kansalaistulosta ja perusturvasta. jossa puhujana mahdollisesti SI)NL:n pj. Marko Aulio. Paikalle saataneen myös VAS:n nuorien ehdokas Mirka Porrassalmi. Kokoontumisen tärkeimpiä tavoitteita kuitenkin lienee uusien tuttavuuksien luominen sekä hauskat illanvietot, joten kaikki uudet ja vanhat vasolaiscl mukaan! Lisätietoja Pertti Soinilla puh. KORTEPOHJAN VAPAA-AIKATOIMIKUNTA I) Kaivattu VIINIÄ JA KLASSISTA -sarja jalkuu puolentoista vuoden tauon jälkeen ke 8.2. Rentukassa. Tarjolla hyviä viinejä niaistiaislarjollimilla ja seisova juuslopöylä. Viiniesiltelyjen perusteella voit lutkia, tulkitsevatko omal makuja hajuaistisi houquel'ila samalla tavoin kuin asiantuntijat. Ohjelmassa wicniläisklassisja duettoja livenä, muuta klassista musiikkia levyltä, kotiviini-, valokuva-ja sarjakuvakilp-itilMJen tulosten julistaminen, illan asiantuntijana Jukka Kumiin. Vapaa pääsy, sillä KVAT l i u t e a viulut (myös konkreettisesti). 2) PINGISKISAT ma 13.2. klo VtM alkaen C-talon yläkerran pingishuoneessU: Ilmoittautuminen paikan päällä. Parhaat palkitaan. 3) BÄNDI-ILTA to 16.2. Rentukassa. Ohjelmassa Sirkus Menakeria -projekti: yhtyeet Heikko isä ja Eiksu lintu sekä ilmielävä jonglööri. Vapaa pääsy! 4) Maailmanmusiikki-ilta Rentukassa ti 21.2. ei tarvitse lähteä Kaustisille. Bändinä maankuulu TALLARI. 5) Herkullisia makuelämyksiä vain 10 mk:lla: EKSOOTTISEN RUOAN ILTA to 23.2. klo 18.30 O-talon alakerrassa. Ilmoittautumiset ja osanottomaksut vapaaaikasihteerille viimeistään 17.2. 6) KIRPPUTORI Lillukassa su 26.2. klo 13. Varaa ilmainen myyntipöytä vapaa-aikasihteeriltä. 7) RETKI TÄHTITORNILLE su 26.2. Lähtö Lillukan edestä klo 19. 8) LASKIAISTIISTAINA vapaa-aikasihteeri kutsuu kaikki kanssaan mäkeen Laajavuoreen. Lähtö klo 16 Lillukasta. Palattaessa lämmintä hernekeittoa. 9) LUMIVEISTOTAPAHTUMA kylän alueella su 12.3. klo 13 alkaen. Kokoa oma joukkueesi! 10) PELI-ILTA Rentukassa ma 13.3. ' • ' S 41 l i i •
24 « * e Jr. T)UKKA K / \ N e R V A . P I E W 6 / V \H/^ISPV VIHREÄ LIITTO KESKI-SUOMI W^ NÄE UNEKSI-TEE TODEKSI / ® C ARTENOMI, 1 P k VAATETUSALA, YO a Opiskelija perehtyy monipuolisesti ompelun, » k neulonnan ja kankaankuvioinnin työmenetelmiin S Ä sekä suunnitteluja tuotekehittelytehtäviin. J e Ä Suuntautumisvaihtoehtoja ovat 3 ^ 3 1. tuotesuunnitteluja tuotekehitystoiminta j j r\ 2. tuotantoja ohjaustoiminta MiSJ 3. teatteritekniikka/puvustus, tarpeisto, maskeeraus r HAKEMINEN yhteisvalinnan kautta 16.1.-24.2.1995 (koulun koodi 1316. linjan 263). Pääsykoe yo-pohjaiseen artenomikoulutukseen pidetään huhtikuussa (2-päiväinen koe). Kutsukirje lähetetään hakijoille erikseen. SAVONLINNAN KÄSIJA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS Pohjolankatu 6, 57200 Savonlinna Puh. (957) 57 491/vaihde, faksi (957) 574 9359 TEKNILLISIIN KORKEAKOULUIHIN (ins. ja arkk) JA LÄÄKETIETEELLISIIN TIEDEKUNTIIN pyrkiville valmennuskurssit Helsingissä toukokuussa. Valmennusmonisteita saatavana itseopiskelua varten. Tarkempi esite lähetetään pyynnöstä. Asuntoja järjestetään. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SYSTEEMI-iNSINÖÖRIT/P. Skinnari, Kalevankatu 45 E 56, 00180 Helsinki 18, puh. 90-602 872, kello 16.30-17.30 Lieksan Kristillinen Opisto KYLÄNLAHDENTIE 81 81820 KYLÄNLAHTI PUH.(975)547141 FAX (975) 547 129 EKOLINJA Syyslukukausi -95 Kevätlukukausi -96 * ekotuotteiden valmistus * valmiuksia työllistää itsensä perinteisin käsityötekniikoin KASVATUSALAN LINJA Syyslukukausi -95 Kevätlukukausi -96 * Kasvatusja opetusalan koulutukseen suuntaava * Kasvatustieteen approbatur sisältyy opetukseen OIKEUSALAN LINJA Syyslukukausi -95 Kevätlukukausi -96 * avoimen korkeakoulun opintoja, valmennusta oikeustieteellisen tdk:n pääsykokeisiin SOSIAALIALAN LINJA Syyslukukausi -95 Kevätlukukausi -96 * Sosiaali-ja hoitoalan koulutukseen suuntaava * sosiaalipolitiikan approbatur sisältyy opetukseen Tied. ja esitep. Puh. (975) 547 141 tai 547 188 Edarista eduskuntaan! Ilokivestä Arkadianmäelle! Huom! JYY:n vaalipaneeli 2.maaliskuuta klo 12.15 päärakennuksen juhlasalissa! Tule ja totea itse! Sami Kettunen kutsuu juuri sinut kupposelle kuumaa ja keskustelemaan kanssaan Torikeskukseen Kahvila Robertiin joka maanantai aina vaaleihin saakka alkaen 20.2. klo 16.00-18.00 Tervetuloa! J&VKESKUSTA TopSchool pus multimediaverkko kuvan ja äänensiirto reaaliajassa TopSchool opetusverkon monipuolisuus -Kuvansiirrot keneltä tahansa kenelle tahansa, eli voit näyttää oppilaan hyväksi toteamaasi tehtävän ratkaisua toisille oppilaille. -Yhden, kaikkien tai valitun oppilasryhmän tietokoneiden näppäimistön ja hiiren yhtäaikainen hallinta, kun esim haluat korjata oppilaan virheitä omalta paikaltasi tai haluat aloittaa tehtävän tai kokeet tietystä kohtaa kaikille yhtäaikaisesti. -Saat oppilaittesi jakamattoman huomion tärkeisiin asioihin napin painalluksella, kun esität asiat heidän omilla näyttöpäätteillään. -Voit automaattisesti selata oppilaiden näyttöjä ja työnedistymistä omalta paikaltasi. -Voit siirtää elävää videokuvaaja ääntä kaikille oppilaille reaaliajassa, TopSchool multimediaverkon vaatimukset TopSchool vaatii laitteistolta vapaan korttipaikan 8bittiselle kontrollikortille ja yhden korttipaikan 16bittiselle verkkokortille (verkkokortti vain mikäli mikroissa ei ole ennestään paikallisverkkoa esim. työryhmä Windows tai Novell). Laitteiden teholla ei ole merkitystä, ainoastaan se mitä ohjelmia Teillä käytetään ratkaisee tehontarpeen. TopSchool toimii mainiosti AT että Pentium koneissa. Rajoittavia tekijöitä ei ole edes luokan koolla koska oppilaskoneita voi olla 1 256 kpl. Kun tähän kaikkeen lisätään asiallinen hinta ei hankintapäätös ole ainakaan meistä kiinni!. Lisää tietoa ja tarjouksen saatte ammattitaitoisilta TopShcool Team myyjältä: Keski-Suomen ATK-HUOLTO Voionmaankatu 26 40700 Jyväskylä puh. (941)621 666 fax. (941)621 102